Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 Yläotsikkorivi Alaotsikkorivi xxxx SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS RAPPORTER OCH PROMEMORIOR xxREPORT AND MEM R NDUMS OF THE RY OF S CIAL AFFAIRS AND HEALTH Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 35/2018 Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet – Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2018 Elokuu 2018 Versio 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriö ISBN PDF: 978-952-00-3989-9 Kannen kuvat: Tuula Holopainen, Irmeli Huhtala, Kuvatoimisto Rodeo, Shutterstock Helsinki 2018 Kuvailulehti Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö 1.10.2018 Tekijät Valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän asiantuntijaryhmä Julkaisun nimi Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet. Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Ki j it j lk i hd lli l t ikk t i i t DELETEllä Julkaisusarjan nimi ja numero Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 35/2018 Diaari/hankenumero STM010:00/2015 Teema ISBN PDF 978-952-00-3989-9 ISSN PDF 2242-0037 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3989-9 Sivumäärä 170 Kieli Suomi Asiasanat Lääkinnällinen kuntoutus, apuvälineet, luovutusperusteet, ohjeet Tiivistelmä Valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi mittavan oppaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Opas julkaistaan sähköisesti Valtioneuvoston kanslian Julkaisut-sivuilla. On suositeltavaa, että alueet, joissa on tehty apuvälineiden luovutusoppaita, mukauttavat käytäntöjään yhdenmukaisiksi valtakunnallisten apuvälineiden luovutusperusteiden kanssa. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet ovat ensisijaisesti tarkoitettu apuvälinetyötä tai -päätöksiä tekeville, mutta myös ohjeiksi asiakkaille. Apuvälinettä myönnettäessä lähtökohtana on aina yksilöllinen tarveharkinta. Oppaan tavoitteena on yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita ja olla arjen apuvälinetyön tukena. Vaikka valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän työ loppuu 31.12.2018, luovutusperusteita päivittävä työryhmä jatkaa FT Kaija Jokelan (HUS:n Apuvälinekeskus) johdolla. Työryhmään kuuluu asiantuntijoita sairaanhoitopiireistä ja Vammaisneuvostosta. Oppaan sisältöä päivitetään kahdesti vuodessa, ja ehdotuksia voi tehdä myös päivitystyöryhmän ulkopuolelta. Oppaan kappaleessa 6 on kuvattu, miten päivitysehdotuksia voi esittää. Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet 1.10.2018 Författare Sakkunniggruppen inom arbetsgruppen för nationell tillgång till vård och de enhetliga grun-derna för vård Publikationens titel Nationella grunder för överlämnande av hjälpmedel i medicinsk rehabilitering. Handbok för yrkesfolk som arbetar med hjälpmedel och anvisningar till klienter Publikationsseriens namn och nummer Social- och hälsovårdsministeriets rapporter och promemorior 35/2018 Diarie- /projektnummer STM010:00/2015 Tema ISBN PDF 978-952-00-3989-9 ISSN PDF 2242-0037 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3989-9 Sidantal 170 Språk finska Nyckelord Medicinsk rehabilitering, hjälpmedel, grunder för överlämnande, anvisningar Referat Sakkunniggruppen inom arbetsgruppen för nationell tillgång till vård och de enhetliga grunderna för vård har färdigställt en omfångsrik handbok om överlämnande av hjälpmedel i medicinsk rehabilitering. Handboken publiceras elektroniskt på Statsrådets kanslis webbsida Publikationer. Det är rekommendabelt att de regioner som utarbetat handböcker för överläm- nande av hjälpmedel anpassar sina rutiner så att de blir enhetliga med de nationella grunderna för överlämnande av hjälp- medel. De nationella grunderna för överlämnande av hjälpmedel i medicinsk rehabilitering riktar sig i första hand till de som arbetar med eller fattar beslut om hjälpmedel, men även som anvisningar till klienter. Utgångspunkt vid beviljandet av hjälpmedel är alltid individuell behovsprövning. Syftet med handboken är att förenhetliga grunderna för beviljande av hjälpmedel i medi- cinsk rehabilitering och utgöra ett stöd för hjälpmedelsarbetet i vardagen. Även om arbetet för arbetsgruppen för nationell tillgång till vård och de enhetliga grunderna för vård upphör den 31 decem- ber 2018, fortsätter den arbetsgrupp som uppdaterar grunderna för beviljande under ledning av FD Kaija Jokela (HNS Hjälpmedelscentral). I arbetsgruppen medverkar sakkunniga från sjukvårdsdistrikten och delegationen för rättigheter för personer med funktionsnedsättning. Innehållet i handboken uppdateras två gånger per år, och även personer utanför upp- dateringsgruppen kan komma med förslag. Kapitel 6 i handboken beskriver hur man kan lägga fram förslag till uppdatering. Förläggare Social- och hälsovårdsministeriet Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Description sheet Published by Ministry of Social Affairs and Health 1.10.2018 Authors National expert group of the working group on treatment availability and uniform criteria for access to treatment Title of publication National criteria for the provision of medical rehabilitation aids. A guide for professionals working with medical aids and guidelines for clients. Series and publication number Reports and Memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health 35/2018 Register number STM010:00/2015 Subject ISBN PDF 978-952-00-3989-9 ISSN PDF 2242-0037 Website address URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3989-9 Pages 170 Language Finnish Keywords Medical rehabilitation, aids, provision criteria, guidelines Abstract The national expert group of the working group on treatment availability and uniform criteria for access to treatment has completed an extensive guide on the provision of medical rehabilitation aids. The guide is being published electronically on the Publications page of the Prime Minister’s Office’s website. It is recommended that practices be harmonised with the national criteria for the provision of medical aids in areas with existing guides on the provision of medical aids. The national criteria for the provision of medical rehabilitation aids are primarily intended for those involved in work or decision-making related to medical aids, but the criteria are also meant to serve as guidelines for clients. The provision of medical aids is always based on an individual needs assessment. The aim of the guide is to harmonise the criteria for the provision of medical rehabilitation aids and support everyday medical aid work. Although the work of the national working group on treatment availability and uniform criteria for access to treatment will end on 31 December 2018, the working group updating the provision criteria will continue operating under the direction of Kaija Jokela, Ph.D. (HUS Assistive Device Center). The working group includes experts from hospital districts and the Disability Council. The content of the guide will be updated twice a year, and proposals for updates can also be submitted by parties other than the update working group. The procedure for submitting update proposals is described in section 6 of the guide. Publisher Ministry of Social Affairs and Health Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................. 24 2 Toimintakyky apuvälinepalvelun perustana .......................................... 25 3 Apuvälinepalveluprosessi ...................................................................... 26 4 Yleisohjeita .............................................................................................. 27 4.1 Kausisopimukset/sopimustoimittaja ............................................................................ 27 4.2 Potilas- ja laiteturvallisuus ........................................................................................... 27 4.3 Vastuunjako ................................................................................................................ 27 4.4 Apuvälineiden kuljetuksista syntyvät kustannukset ..................................................... 28 4.5 Apuvälinepalvelut Kuntoutumistalossa ........................................................................ 28 5 Oppaassa käytetyt käsitteet ................................................................... 30 6 Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden päivittäminen ....................................................... 32 7 Luokitusosan rakenne ............................................................................ 33 04 Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon ................................................. 33 04 03 Hengitystä avustavat välineet ............................................................................ 33 04 03 06 Lääkesumuttimet ........................................................................ 33 04 03 06 01 Annossumuttimet ja jauheinhalaattorit ................................... 34 04 03 06 02 Kapillaarisumuttimet .............................................................. 34 04 03 06 03 Ylipainekapillaarisumuttimet .................................................. 34 04 03 06 04 Ultraäänisumuttimet ............................................................... 34 04 03 06 05 Höyryhengityslaitteet ............................................................. 34 04 03 12 Hengityslaitteet ........................................................................... 35 04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet .............................................. 35 04 03 12 02 CPAP-laitteet = Uniapnealaitteet, vakiopaineinen ................. 35 04 03 12 03 CPAP-laitteet = Uniapnealaitteet, automaattinen .................. 35 04 03 12 04 Kaksoispaineventilaattorit ...................................................... 36 04 03 12 05 Tilavuussäätöiset ventilaattorit .............................................. 36 04 03 12 06 Hengityskoneet (respiraattorit) .............................................. 36 04 03 12 07 Hengityslaitteiden kostuttimet ................................................ 37 04 03 12 08 Yskityslaitteet ......................................................................... 37 04 03 12 09 Hengityslaitteiden maskit ....................................................... 37 04 03 12 99 Hengityslaitteiden muut lisävarusteet .................................... 37 04 03 18 Happihoidon laitteet .................................................................... 38 04 03 18 01 Happirikastimet, akkuvarmennetut ........................................ 38 04 03 18 02 Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset ................................... 38 04 03 18 03 Happipullot (painesäiliöhappivarustukset) ............................. 39 04 03 18 04 Nestehappivarustukset .......................................................... 40 04 03 18 99 Happihoitolaitteiden lisävarusteet .......................................... 40 04 03 21 Imulaitteet ................................................................................... 40 04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet .............................................. 41 04 03 30 Hengitystä mittaavat laitteet ....................................................... 41 04 06 Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet ................................................................... 41 04 06 06 Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille ......................................................................... 41 04 06 89 01 Ensipainevaatteet .................................................................. 44 04 06 89 03 Lääkinnälliset painehoitovaatteet .......................................... 45 04 06 89 04 Painevaatteet liikkeen ja asennon fasilitointiin....................... 45 04 08 Painevaatteet kehon hallintaan ja oman kehon hahmottamiseen ..................... 45 04 09 Valohoitovälineet ............................................................................................... 46 04 19 Lääkeannostelun välineet.................................................................................. 46 04 27 Stimulaattorit ..................................................................................................... 46 04 27 06 Stimulaattorit kivun lievitykseen .................................................. 46 04 27 09 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät .............................. 46 04 27 15 Äänistimulaattorit ........................................................................ 47 04 30 Lämpö- tai kylmähoitovälineet ........................................................................... 47 04 30 03 Lämpöhoitovälineet .................................................................... 47 04 33 Kudosvaurioita ehkäisevät apuvälineet ............................................................. 48 04 33 03 Istuintyynyt ja – alustat painehaavojen ehkäisyyn ...................... 48 04 33 03 01 Painehaavatyynyt, viskoelastiset ........................................... 48 04 33 03 02 Painehaavatyynyt, geelitäytteiset .......................................... 49 04 33 03 03 Painehaavatyynyt, kennorakenteiset ..................................... 49 04 33 03 04 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, ei moottoroidut .................. 49 04 33 03 05 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, moottoroidut ..................... 49 04 33 06 Apuvälineet kudosvaurioiden ehkäisyyn makuuasennossa ................................................................ 49 04 33 06 01 Petauspatjat, ei-moottoroidut ................................................. 49 04 33 06 02 Petauspatjat, ilmatäytteiset, moottoroidut .............................. 49 04 33 06 03 Painehaavapatjat, ei-moottoroidut ......................................... 49 04 33 06 04 Painehaavapatjat ilmatäytteiset, moottoroidut ....................... 50 04 39 Näönkäytön harjoitusvälineet ............................................................................ 51 04 39 03 Peittohoitovälineet ...................................................................... 51 04 48 Liikkeen voiman ja tasapainon harjoitusvälineet ............................................... 51 04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit ........................................................... 51 04 48 03 03 Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet mekaaniset ............................... 51 04 48 03 04 Käsi- ja/tai jalkapolkulaiteet moottoroidut .............................. 52 04 48 08 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen .......................................... 52 04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet ............................................. 53 04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet ....................... 53 04 48 15 07 Terapiapenkit ja – tasot ......................................................... 54 04 48 18 Painomansetit ............................................................................. 54 04 48 21 Kippilaudat .................................................................................. 54 04 48 21 01 Kippilaudat, mekaaniset säädöt ............................................. 54 04 48 21 02 Kippilaudat, sähkötoimiset säädöt ......................................... 54 04 48 27 Välineet asennon tukemiseen hoidon aikana ............................. 54 05 Apuvälineet taitojen harjoittelemiseen ................................................................................ 55 05 03 Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet .................................................... 55 05 06 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet ..................... 55 05 06 21 Kuvien ja symbolien ymmärtämisen harjoitusvälineet ................ 55 05 06 24 Bliss-kommunikoinnin harjoitusvälineet ...................................... 55 05 09 Pidätyskyvyn harjoitusvälineet .......................................................................... 55 05 09 03 Inkontinenssihälyttimet ............................................................... 55 05 12 Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet .............................................................. 56 06 Ortoosit ja proteesit ............................................................................................................ 56 06 03 Vartalon, selkärangan ja kallon ortoosit ............................................................ 57 06 03 03 Ristisuoliluunivelen ortoosit ........................................................ 57 06 03 06 Lannerangan ja ristiselän ortoosit ............................................... 57 06 03 09 Rinta- lannerangan ja ristiselän ortoosit ..................................... 57 06 03 12 Kaularankaortoosit ...................................................................... 57 06 03 15 Kaula- ja rintarankaortoosit ......................................................... 58 06 03 18 Kaula-rinta-lanneortoosit sekä ristiselän ortoosit ........................ 58 06 04 Vatsan ortoosit .................................................................................................. 58 06 04 06 Tyrätuet ...................................................................................... 58 06 06 Yläraajan ortoosit .............................................................................................. 59 06 06 03 Sormiortoosit .............................................................................. 59 06 06 06 Kämmenortoosit ......................................................................... 59 06 06 07 Kämmen-sormiortoosit ............................................................... 59 06 06 12 Ranne- ja kämmenortoosit ......................................................... 59 06 06 13 Ranne-, kämmen- ja sormiortoosit ............................................. 59 06 06 15 Kyynärnivelen ortoosit ................................................................ 60 06 06 21 Olkanivelen ortoosit .................................................................... 60 06 12 Alaraajan ortoosit .............................................................................................. 60 06 12 03 Jalkateräortoosit ......................................................................... 61 06 12 06 Nilkka- jalkateräortoosit .............................................................. 61 06 12 06 01 Nilkka- jalkateräortoosit, valmistuotteet ................................. 61 06 12 06 02 Nilkka- jalkateräortoosit, yksilölliset ....................................... 62 06 12 09 Polviortoosit ................................................................................ 62 06 12 12 Polvi- Nilkka- jalkateraortoosit .................................................... 62 06 12 13 Sääriortoosit ............................................................................... 63 06 12 15 Lonkkaortoosit ............................................................................ 63 06 12 16 Lonkka-polviortoosit .................................................................... 63 06 12 18 Lonkka-polvi-nilkka-jalkateräortoosit .......................................... 63 06 18 Yläraajaproteesit ............................................................................................... 64 06 18 03 Osakämmenproteesit ................................................................. 64 06 18 06 Ranne-eksartikulaatioproteesit ................................................... 64 06 18 09 Kyynärvarsiproteesit ................................................................... 64 06 18 12 Kyynäreksartikulaatioproteesi ..................................................... 65 06 18 15 Olkavarsiproteesit ....................................................................... 65 06 18 18 Olkaeksartikulaatioproteesit ....................................................... 65 06 18 21 Hartiaproteesit ............................................................................ 65 06 21 Kosmeettiset yläraajaproteesit .......................................................................... 66 06 24 Alaraajaproteesit ............................................................................................... 66 06 24 03 Jalkaterän osaproteesit .............................................................. 67 06 24 06 Nilkan eksartikulaatioproteesit .................................................... 67 06 24 09 Sääriproteesit ............................................................................. 68 06 24 09 03 Säären kylpyproteesit ............................................................ 68 06 24 12 Polven eksartikulaatioproteesit ................................................... 68 06 24 15 Reisiproteesit .............................................................................. 68 06 24 15 03 Reiden kylpyproteesit ............................................................ 68 06 24 18 Lonkan eksartikulaatioproteesit .................................................. 68 06 24 21 Hemipelvektomiaproteesit .......................................................... 68 06 24 24 Hemikorporektomiaproteesit ....................................................... 68 06 24 41 Tehdasvalmisteiset tuppiosat ..................................................... 69 06 30 Proteesit, lukuunottamatta raajaproteeseja ....................................................... 69 06 30 03 Peruukit ...................................................................................... 69 06 30 09 Silmäripset ja kulmakarvat .......................................................... 70 06 30 18 Rintaproteesit ............................................................................. 70 06 30 21 Silmäproteesit ............................................................................. 70 06 30 36 Hammasproteesit ....................................................................... 70 06 33 Ortopediset jalkineet.......................................................................................... 71 06 33 01 Ortopediset jalkineet, puolivalmiit ............................................... 72 06 33 03 Ortopediset jalkineet, valmiina saatavat ..................................... 72 06 33 06 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut ............................ 72 06 33 09 Jalkineet, muunnellut .................................................................. 72 09 Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet ................................................................... 73 09 03 Vaatteet ja kengät ............................................................................................. 73 09 03 33 Uima-asut ................................................................................... 73 09 03 42 Jalkineet ..................................................................................... 73 09 03 45 Liukuesteet jalkineisiin ................................................................ 74 09 06 Puettavat vartaloa suojaavat apuvälineet .......................................................... 74 09 06 03 Pään suojat ................................................................................. 74 09 06 15 Suojakäsineet ............................................................................. 74 09 06 18 Sääri- ja polvisuojat .................................................................... 74 09 06 21 Jalkaterä-, kantapää- tai varvassuojat ........................................ 75 09 06 24 Vartalosuojat ............................................................................... 75 09 06 27 Hengitystiesuojat ........................................................................ 75 09 09 Pukeutumisen ja riisuutumisen apuvälineet ...................................................... 75 09 09 03 Sukkien ja sukkahousujen vetolaitteet ........................................ 76 09 09 06 Kenkälusikat ja saapasrengit ...................................................... 76 09 09 09 Vaatepitimet ................................................................................ 76 09 09 12 Pukeutumis- ja riisuutumiskoukut ja – kepit ................................ 76 09 09 15 Vetoketjunvetimet ....................................................................... 76 09 09 18 Napittimet ................................................................................... 76 09 12 WC–apuvälineet ................................................................................................ 77 09 12 03 WC-tuolit ..................................................................................... 77 09 12 06 WC-istuimet ................................................................................ 77 09 12 09 03 Katetrointi-istuimet ................................................................. 77 09 12 12 WC-istuimen korotukset, jalustaan kiinnitetyt ............................. 77 09 12 15 WC-istuimien korotukset, irrotettavat .......................................... 77 09 12 18 WC-istuimen korotukset, kiinteät ................................................ 77 09 12 21 WC-istuimet, kiinteä nostomekanismi ......................................... 77 09 12 24 03 Käsi- ja selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät ...................... 78 09 12 27 WC-paperipihdit .......................................................................... 78 09 12 33 Alusastiat .................................................................................... 78 09 27 09 Urinaarit ja virtsapullot ................................................................ 78 09 33 Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet ................................................................ 79 09 33 03 Kylpy tai suihkutuolit (pyörälliset ja pyörättömät), ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet ...................... 79 09 33 03 02 Ammeistuimet ........................................................................ 79 09 33 03 03 Kylpytuet ................................................................................ 79 09 33 03 05 Suihkujakkarat ....................................................................... 79 09 33 03 06 Suihkutuolit, pyörättömät ....................................................... 80 09 33 03 07 Suihkutuolit, pyörälliset, ei kelattavat ..................................... 80 09 33 03 08 Suihkutuolit, pyörälliset, kelattavat ........................................ 80 09 33 06 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat .................................. 80 09 33 12 Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät ............................................. 80 09 33 12 01 Suihkutasot, pyörälliset .......................................................... 80 09 33 12 02 Suihkutasot, seinään kiinnitettävät ........................................ 81 09 33 12 03 Hoitotasot .............................................................................. 81 09 33 21 Kylpyammeet .............................................................................. 81 09 33 30 Pesulaput, -sienet ja -harjat, pidikkeillä, varsilla ......................... 81 09 33 39 Kelluntavälineet .......................................................................... 82 09 36 Käsien- ja jalkojen hoitovälineet ........................................................................ 82 09 36 03 Kynsiharjat .................................................................................. 82 09 36 09 Kynsisakset ja kynsileikkurit ....................................................... 82 09 39 Hiustenhoitovälineet .......................................................................................... 82 09 39 03 Hiustenpesuvälineet ................................................................... 82 09 39 06 Kammat ja harjat ........................................................................ 82 09 42 Hampaidenhoitovälineet .................................................................................... 83 09 42 03 Hammasharjat ei sähköiset ........................................................ 83 09 42 06 Sähköhammasharjat ................................................................... 83 09 54 Sukupuolielämän apuvälineet ........................................................................... 83 12 Liikkumisen apuvälineet ..................................................................................................... 83 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät .............................................. 84 12 03 03 Kävelykepit ................................................................................. 84 12 03 03 01 Kävelykepit, ei taittuvat .......................................................... 84 12 03 03 02 Kävelykepit, kokoon taittuvat ................................................. 84 12 03 03 03 Kävelykepit, valkoiset ............................................................ 84 12 03 06 Kyynärsauvat .............................................................................. 85 12 03 12 Kainalosauvat ............................................................................. 85 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät ............................................ 85 12 06 03 Kävelytelineet ............................................................................. 86 12 06 06 Rollaattorit .................................................................................. 86 12 06 06 01 Kävelytelineet, kaksipyöräiset ............................................... 86 12 06 06 02 Kävelytelineet, kolmipyöräiset ............................................... 86 12 06 06 03 Kävelytelineet, nelipyöräiset .................................................. 86 12 06 06 04 Kävelytelineet, posterioriset ................................................... 86 12 06 06 05 Työntökärryt ........................................................................... 87 12 06 09 Kävelytuolit ................................................................................. 87 12 06 09 01 Kävelytuolit, pyörälliset, istuimella ja vartalotuilla .................. 87 12 06 12 Kävelypöydät .............................................................................. 87 12 06 12 01 Kävelypöydät, erillisillä kyynärvarsituilla ................................ 87 12 06 12 02 Kävelypöydät, kyynärvarsitukipöydällä .................................. 87 12 07 Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet ................................................................. 88 12 07 01 Kävelytelineiden korit .................................................................. 88 12 07 03 Kepin pitimet ............................................................................... 88 12 07 06 Kepinpääkumit ............................................................................ 88 12 07 09 Jääpiikit....................................................................................... 88 12 07 99 Muut kävelyn apuvälineiden lisävarusteet .................................. 89 12 12 Kulkuneuvojen lisävarusteet ja muutokset ........................................................ 89 12 12 09 Autojen turvavyöt ja valjaat ......................................................... 89 12 12 12 Moottorikäyttöisiin kulkuvälineisiin tarkoitetut istuimet ja tyynyt sekä kulkuneuvoissa istumiseen liittyvät lisävarusteet ja ratkaisut...................................................... 90 12 12 12 01 Lasten turvaistuimet .............................................................. 90 12 12 12 02 Säädettävät, koottavat autonistuimet .................................... 91 12 12 12 03 Istuinpohjat ............................................................................ 91 12 12 12 04 Kääntöistuimet ....................................................................... 91 12 12 15 Henkilönnostolaitteet, autoon asennettavat, (eivät nosta pyörätuolia)................................................................ 91 12 12 21 Pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavat laitteet ................. 92 12 12 24 Välineet pyörätuolin kiinnittämiseksi autoon ............................... 92 12 16 Mopedit ja moottoripyörät .................................................................................. 94 12 18 Polkupyörät ....................................................................................................... 94 12 18 03 Polkupyörät ................................................................................. 94 12 18 06 Yhdelle hengelle tarkoitetut kolmi- ja nelipyöräiset pyörät .................................................................................. 95 12 18 06 01 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää takana ............... 95 12 18 06 02 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää edessä .............. 95 12 18 09 Kolmipyörät, käsin poljettavat ..................................................... 96 12 18 12 Potkupyörät ja potkulaudat, jalalla liikuteltavat ........................... 96 12 18 15 Tandempyörät sekä kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät kahdelle tai useammalle henkilölle .................. 96 12 18 15 01 Tandempyörät ....................................................................... 96 12 18 15 02 Polkupyörät, nelipyöräiset ..................................................... 96 12 18 15 03 Rikshat ................................................................................... 96 12 18 21 Polkupyörien lisävarusteet .......................................................... 96 12 22 Käsikäyttöiset pyörätuolit ................................................................................... 97 12 22 03 Pyörätuolit, molemmilta puolilta kelattavat.................................. 97 12 22 03 01 Pyörätuolit, ristikkorunkoiset .................................................. 97 12 22 03 02 Pyörätuolit, kiinteärunkoiset ................................................... 98 12 22 03 03 Pyörätuolit lepoasentoon säädettävät ................................... 98 12 22 03 04 Seisontapyörätuolit ................................................................ 99 12 22 03 05 Erityispyörätuolit .................................................................... 99 12 22 06 Pyörätuolit, kampikäyttöiset ........................................................ 99 12 22 09 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, yhdeltä puolelta kelattavat.............. 100 12 22 12 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, joissa sähköinen kela ..................... 100 12 22 15 Pyörätuolit, jalkakäyttöiset ........................................................ 100 12 22 18 Pyörätuolit avustajan ohjaamat, käsikäyttöiset ......................... 101 12 23 Sähköpyörätuolit.............................................................................................. 101 12 23 03 Sähköpyörätuolit, mekaaninen ohjaus ...................................... 103 12 23 06 Sähköpyörätuolit, sähköinen ohjaus ......................................... 104 12 23 12 Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat ...................................... 104 12 24 Pyörätuolin lisävarusteet ................................................................................. 104 12 24 09 Käsikäyttöisten pyörätuolien lisävoimalaitteet .......................... 104 12 24 09 01 Käsipolkulaitteet .................................................................. 105 12 24 09 02 Sähköiset kelauksen keventäjät .......................................... 105 12 24 09 03 Sähköiset ajolaiteet ............................................................. 105 12 24 09 04 Sähköiset työntöapulaiteet .................................................. 106 12 24 99 Muut pyörätuolien lisävarusteet ................................................ 106 12 27 Vaihtoehtoiset ihmisvoimin liikuteltavat kulkuvälineet ..................................... 107 12 27 07 Lastenvaunut ja rattaat ............................................................. 107 12 27 09 Pulkat, reet ja kelkat ................................................................. 107 12 27 12 Potkukelkat ............................................................................... 107 12 27 15 Mahalaudat ja konttausjakkarat ................................................ 108 12 27 18 Pyörälliset makuualustat, polkuautot ja leikkikärryt .................. 108 12 27 21 Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, käyttäjän ohjaamat................ 108 12 31 Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineet .......................................................... 108 12 31 03 Liukulaudat, liukumatot ja liukulakanat ..................................... 109 12 31 03 01 Liukulaudat .......................................................................... 109 12 31 03 02 Liukulakanat ........................................................................ 109 12 31 03 03 Siirtomatot ........................................................................... 109 12 31 03 04 Liuku- ja siirtokintaat ............................................................ 110 12 31 06 Kääntölevyt ............................................................................... 110 12 31 06 01 Kääntölevyt lattialla käytettävät ........................................... 110 12 31 06 02 Kääntölevyt nousutuella ...................................................... 110 12 31 06 03 Kääntölevyt istuimella käytettävät ....................................... 110 12 31 09 Kohottautumistelineet, siirrettävät ............................................ 111 12 31 12 Köysitikkaat .............................................................................. 111 12 31 15 Nostovyöt ja valjaat .................................................................. 111 12 31 18 Kantotuolit, -valjaat ja -korit ...................................................... 111 12 31 21 Siirtymistasot ............................................................................ 111 12 36 Henkilönnostolaitteet ....................................................................................... 112 12 36 03 Siirrettävät nostolaitteet istuvan henkilön siirtämiseen, nostoliinoilla varustetut ...................................................... 113 12 36 04 Siirrettävät nostolaitteet seisovan henkilön siirtämiseen ....................................................................... 113 12 36 06 Siirrettävät nostolaitteet istuvan henkilön siirtämiseen ............. 113 12 36 09 Siirrettävät nostolaitteet makaavan henkilön siirtämiseen ....................................................................... 113 12 36 12 Nostolaitteet, seinään, lattiaan tai kattoon kiinnitettävät ........... 114 12 36 21 Vartaloa kannattelevat osat nostolaitteisiin............................... 114 12 36 21 01 Nostokankaat erilliset reisituet ............................................. 114 12 36 21 02 Nostokankaat yhtenäinen reisituki ....................................... 114 12 36 21 03 Hygieniakäyttöön nostokankaat ........................................... 115 12 36 21 04 Amputaationostokankaat ..................................................... 115 12 36 21 05 Kaksiosaiset nostokankaat .................................................. 115 12 36 21 06 Nostoliivit ............................................................................. 115 12 36 21 07 Kainalokoukut ...................................................................... 115 12 36 21 08 Nostopaarit ja makuuliinat ................................................... 115 12 39 Suunnistautumisvälineet ................................................................................. 116 12 39 01 Opaskoirat ................................................................................ 116 12 39 03 Suuntautumiskepit .................................................................... 116 15 Kodinhoitovälineet ............................................................................................................ 117 15 03 Ruoanlaittovälineet .......................................................................................... 117 15 03 03 Punnitus- ja mittausvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen ................................................................. 117 15 03 06 Leikkuu- ja pilkkomisvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen ................................................................. 117 15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet ................................................. 117 15 03 06 01 Siivuttajat ja leikkurit ............................................................ 117 15 03 06 02 Leikkuuveitset ...................................................................... 118 15 03 06 03 Leikkuulaudat ...................................................................... 118 15 03 06 04 Juustohöylät ........................................................................ 118 15 03 06 05 Raastimet ............................................................................ 118 15 03 06 06 Hakkurit ............................................................................... 118 15 03 09 Puhdistus- ja kuorimisvälineet .................................................. 118 15 03 09 01 Juuresharjat ......................................................................... 118 15 03 09 02 Kuorimaveitset ..................................................................... 118 15 03 09 03 Vihannes- tai hedelmäpitimet .............................................. 119 15 03 09 04 Siemenkodan poistimet ....................................................... 119 15 03 12 Leivontavälineet ........................................................................ 119 15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet ................................................. 119 15 06 Astianpesuvälineet .......................................................................................... 119 15 06 06 Tiski- ja pulloharjat .................................................................... 119 15 06 09 Astiankuivaustelineet ................................................................ 119 15 06 15 Tiskiliinan vääntimet ................................................................. 119 15 09 Syömisen ja juomisen apuvälineet .................................................................. 119 15 09 13 Ruokailuvälineet ja pillit ............................................................ 120 15 09 16 Mukit, lasit, kupit ja niiden aluslautaset (sekä ruokalautaset) ................................................................... 120 15 09 16 01 Juomalasit ........................................................................... 120 15 09 16 02 Kahvalliset kupit ja mukit ..................................................... 120 15 09 18 Lautaset ja ruokailukulhot ......................................................... 120 15 09 18 01 Ruokalautaset ...................................................................... 120 15 09 18 02 Voileipälaudat ...................................................................... 120 15 09 21 Lautasen reunukset .................................................................. 120 15 09 27 Syömislaitteet ........................................................................... 120 15 12 Siivousvälineet ................................................................................................ 121 15 15 Ompelu- ja vaatehuoltovälineet ....................................................................... 121 15 15 21 Sakset....................................................................................... 121 15 15 21 01 Yleissakset .......................................................................... 121 15 15 21 02 Joustosakset ........................................................................ 121 18 Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet .......................................................... 121 18 03 Pöydät ............................................................................................................. 122 18 03 03 Työpöydät ................................................................................. 123 18 03 06 Lukupöydät ja pulpetit ............................................................... 123 18 03 15 Vuodepöydät ............................................................................ 123 18 06 Valaisimet ........................................................................................................ 123 18 06 06 Lukuvalaisimet ja työskentelyvalaisimet ................................... 123 18 06 06 02 Suurennuslasivalaisimet ...................................................... 123 18 09 Istuimet ............................................................................................................ 123 18 09 03 Tuolit ......................................................................................... 123 18 09 03 02 Työtuolit, mekaaninen korkeussäätö ................................... 124 18 09 06 03 Seisontatuolit ....................................................................... 124 18 09 09 Lonkkatuolit .............................................................................. 125 18 09 12 Kohottautumistuolit ja – istuimet ............................................... 125 18 09 21 Tuolit, erityisvalmisteiset ........................................................... 125 18 09 24 Tuolin nosto- ja siirtolaitteet ...................................................... 125 18 09 31 Istuimet, istuinkokoonpanot ja abduktioalustat ......................... 126 18 09 31 01 Tyhjiöistuimet ....................................................................... 126 18 09 31 02 Yksilöllisesti muotoillut istuimet ........................................... 126 18 09 39 Moduuleista kootut istuinkokoonpanot ..................................... 126 18 09 39 01 Moduuli-istuimet .................................................................. 126 18 09 39 02 Moduuli-istuinten alustat ...................................................... 126 18 09 42 Istuintyynyt ja alustat ................................................................ 127 18 09 42 01 Pehmustetyynyt ................................................................... 127 18 09 42 02 Suihku - ja WC-tuolityynyt ................................................... 127 18 09 42 03 Korotustyynyt ....................................................................... 127 18 09 42 04 Lonkkatyynyt ........................................................................ 127 18 09 42 05 Abduktiotyynyt ..................................................................... 128 18 09 45 Selkätyynyt ja selkätuet ............................................................ 128 18 09 48 Kiinnitysvälineet tuolissa istuvan tukemiseksi istuimiin ............. 128 18 12 Sängyt ............................................................................................................. 128 18 12 04 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, ei säädettävät ....................................................................... 128 18 12 07 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, mekaaninen ...................................................................... 129 18 12 10 Sängyt ja irrotettavat sängyn pohjat tai patja-alustat, sähkösäätöiset .................................................................. 129 18 12 15 Vuodevaatteet .......................................................................... 130 18 12 18 Patjat ja patjan päälliset ............................................................ 131 18 12 21 Peitonkohottimet ....................................................................... 131 18 12 24 01 Sängynpäädyn kohottajat mekaanisesti säädettävät ....................................................................... 131 18 12 24 02 Sängynpäädyn kohottajat sähkösäätöiset ........................... 131 18 12 27 Sängynlaidat ja kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät ...................................................................... 131 18 12 27 01 Irrotettavat laidat .................................................................. 132 18 12 27 02 Kohottautumistelineet .......................................................... 132 18 12 27 03 Nousutuet ............................................................................ 132 18 15 Huonekalujen korkeudensäätövälineet ........................................................... 132 18 15 03 Korotuspalikat ja – jalat ............................................................ 132 18 15 03 01 Sängyn- ja tuolinjalkojen korottajat ...................................... 132 18 15 03 02 Sokkelisängyn korottajat ...................................................... 132 18 15 06 Sokkelit ja jalustat, korkeussäädettävät .................................... 132 18 15 09 Sokkelit ja jalustat, ilman korkeussäätöä .................................. 132 18 18 Tukitangot ja – kahvat ..................................................................................... 133 18 18 03 Tukitangot, tukikaiteet ja käsijohteet ......................................... 133 18 18 06 Tukikahvat ja kädensijat, kiinteät .............................................. 133 18 18 09 Tukikaiteet ................................................................................ 133 18 18 09 01 Seinään kiinnitettävät tukikaiteet ......................................... 133 18 18 09 02 Lattiaan kiinnitettävät tukikaiteet .......................................... 133 18 18 09 03 Seinään ja lattiaan kiinnitettävä tukikaiteet .......................... 133 18 21 Portin, oven, ikkunan ja verhonavaaja ja sulkijat ............................................. 134 18 21 03 Ovenavaajat ja – sulkijat ........................................................... 134 18 21 06 Ikkunanavaajat ja – sulkijat ....................................................... 134 18 21 09 Verhoavaajat ja – sulkijat .......................................................... 134 18 21 12 Markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat.......................... 134 18 21 15 Lukot ......................................................................................... 135 18 24 Asunnon ja muiden tilojen varusteet ............................................................... 135 18 24 12 Kynnykset ................................................................................. 135 18 30 Hissit, nostotasot, porrashissit ja luiskat .......................................................... 135 18 30 06 Nostotasot ja pyörätuolihissit .................................................... 135 18 30 11 Porrashissit, tasolliset ............................................................... 135 18 30 12 Porraskiipijät ............................................................................. 136 18 30 15 Luiskat, siirrettävät .................................................................... 136 18 33 Asunnon ja muiden tilojen turvallisuusvarusteet ............................................. 137 18 33 03 Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin ............ 137 18 33 06 Turvakaiteet, aidat ja portit ikkunoihin, portaisiin ja hisseihin ............................................................................ 137 18 36 Säilytyskalusteet.............................................................................................. 137 22 Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet..................................... 137 22 03 Näkemisen apuvälineet ................................................................................... 137 22 03 03 Valonsuodattimet (absorptiolasit) ............................................. 138 22 03 06 01 Silmälasilinssit ..................................................................... 138 22 03 06 02 Kehykset .............................................................................. 139 22 03 06 03 Piilolinssit ............................................................................. 139 22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot........................... 140 22 03 09 01 Suurennuslasit ilman valoa .................................................. 140 22 03 09 02 Suurennuslasit valolla .......................................................... 140 22 03 12 Kiikarit ja kaukoputket ............................................................... 140 22 03 18 02 Kannettavat suurennuslaitteet ............................................. 141 22 03 18 03 Pöytämalliset suurennuslaitteet ........................................... 141 22 06 Kuulemisen apuvälineet .................................................................................. 141 22 06 01 Sisäkorvaistutteet (implantit) .................................................... 142 22 06 06 01 Taskukuulokojeet ................................................................. 142 22 06 06 02 Kommunikaattorit ................................................................. 143 22 06 12 Korvan sisäiset kuulolaitteet ..................................................... 143 22 06 15 Korvantauskuulokojeet ............................................................. 143 22 06 15 02 Ohutletkukojeet .................................................................... 143 22 06 15 03 Kuuloke korvassa kuulokojeet ............................................. 143 22 06 18 Vibraatiokuulolaitteet ................................................................ 144 22 06 21 Implantin kanssa käytettävät kuulolaitteet ................................ 144 22 06 24 Kuulokkeet ................................................................................ 144 22 06 24 01 Langalliset kuulokkeet ......................................................... 144 22 06 24 02 Infrapunalla toimivat langattomat kuulokkeet....................... 144 22 06 24 03 Radioaalloilla toimivat kuulokkeet ........................................ 144 22 06 27 Kuulemisen apuvälineiden lisävarusteet .................................. 145 22 06 27 01 Induktiosilmukat ................................................................... 145 22 06 27 02 Kuulokojeiden kauko-ohjaimet ............................................. 145 22 06 90 Luujohtokuulokojeet .................................................................. 145 22 06 90 01 Pantakojeet .......................................................................... 145 22 06 90 02 Luuankkuroidut kojeet ......................................................... 145 22 09 Äänentuoton apuvälineet................................................................................. 146 22 09 03 Puhevibraattorit ........................................................................ 146 22 09 06 Henkilökohtaiset puheäänenvahvistajat ................................... 146 22 12 Piirtämisen ja kirjoittamisen apuvälineet ......................................................... 147 22 12 09 Nimenkirjoituskehikot ja -leimasimet ........................................ 147 22 12 15 Kirjoituskoneet .......................................................................... 147 22 18 Ääni- ja kuvamuodossa olevaa tietoa tallentavat, toistavat ja näyttävät apuvälineet ............................................................................... 147 22 18 03 Nauhoitus ja kuuntelulaitteet .................................................... 147 22 18 03 03 DAISY-formaattia toistavat soittimet .................................... 147 22 18 24 Radiotaajuuslähetinjärjestelmät ................................................ 148 22 18 27 Infrapunajärjestelmät ................................................................ 148 22 18 30 Induktiosilmukkalaitteet ............................................................ 148 22 21 Lähikommunikoinnin välineet .......................................................................... 149 22 21 03 Kirjain – ja symbolisarjat ja – taulut .......................................... 150 22 21 03 02 Sana-, lause- ja/tai kuvakansiot ........................................... 150 22 21 06 Puheäänenvahvistimet ............................................................. 150 22 21 09 Kommunikointilaitteet ............................................................... 151 22 21 09 01 Yhden viestin laitteet ........................................................... 151 22 21 09 02 Usean viestin laitteet ........................................................... 151 22 21 09 03 Kirjoittamiseen perustuvat kommunikointilaitteet ................. 151 22 21 12 Lähikommunikoinnin ohjelmat .................................................. 151 22 24 Puhelimen käytön ja telematiikan apuvälineet ................................................ 152 22 24 03 Puhelimet .................................................................................. 152 22 24 06 Matkapuhelimet ........................................................................ 152 22 24 06 02 Multimediapuhelimet ............................................................ 152 22 24 06 01 Pelkistetyt, selkopuhelimet .................................................. 152 22 24 09 Tekstipuhelimet ........................................................................ 153 22 24 21 01 Soiton ilmaisimet ................................................................. 153 22 24 21 02 Puhelinvahvistimet ............................................................... 153 22 27 Hälytys-, muistutus- ja merkinantovälineet ...................................................... 153 22 27 03 Merkinantovälineet, näköön perustuvat .................................... 154 22 27 03 03 Valolliset ovikellot ja ovikellonsoiton ilmaisimet ................... 154 22 27 06 Merkinantovälineet, kuuloon perustuvat ................................... 154 22 27 06 01 Ääni-ilmaisimet .................................................................... 154 22 27 06 02 Kovaääniset ovikellot ........................................................... 155 22 27 09 Merkinantovälineet, mekaaninen signaali ................................. 155 22 27 12 Kellot......................................................................................... 155 22 27 15 Kalenterit ja aikataulut .............................................................. 155 22 27 16 Muistin tukena toimivat apuvälineet .......................................... 155 22 27 18 Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät ......................................... 156 22 27 18 02 Epilepsia- ja kaatumishälyttimet .......................................... 156 22 27 18 03 Turvajärjestelmät ................................................................. 156 22 27 21 Yleiset hälytysjärjestelmät ........................................................ 156 22 27 21 01 Palovaroittimet ..................................................................... 157 22 27 24 Valvonta- ja paikannusjärjestelmät ........................................... 157 22 27 27 Merkitsemistarvikkeet ja -välineet ............................................. 157 22 30 Lukemisen apuvälineet.................................................................................... 157 22 30 03 Äänikirjat ................................................................................... 157 22 30 12 Sivunkääntäjät .......................................................................... 158 22 30 15 Lukutelineet ja kirjanpitimet ...................................................... 158 22 30 21 Lukukoneet ............................................................................... 158 22 33 Tietokoneet ja päätelaitteet ............................................................................. 158 22 33 06 01 Kannettavat tietokoneet ....................................................... 159 22 33 06 02 Kämmentietokoneet ............................................................. 159 22 33 18 Tietokoneiden ja verkkojen lisävarusteet .................................. 159 22 36 Tietokoneiden tiedonsyöttölaitteet ................................................................... 159 22 36 03 Näppäimistöt ............................................................................. 159 22 36 06 Hiiret ......................................................................................... 160 22 36 06 02 Pallohiiret ............................................................................. 160 22 36 06 03 Erikoishiiret .......................................................................... 160 22 36 09 Joystickit ................................................................................... 160 22 36 12 01 Kytkimet ja kytkinsovittimet .................................................. 160 22 36 12 02 Skannerit ............................................................................. 160 22 36 12 05 Puheentunnistusohjelmat .................................................... 160 22 36 15 01 Asennusvarret ja telineet ..................................................... 160 22 39 Tietokoneen tulostuslaitteet ............................................................................. 161 22 39 03 Näytöt ....................................................................................... 161 22 39 03 02 Pistenäytöt ........................................................................... 161 22 39 06 Tulostimet ................................................................................. 161 22 39 07 Ääneen perustuvat näytöt ......................................................... 161 22 39 09 Vaihtoehtoiset tulostuslaitteet ................................................... 161 22 39 12 Tulostuksen erikoisohjelmat ..................................................... 161 22 39 12 01 Suurennusohjelmat .............................................................. 162 22 39 12 02 Ruudunlukuohjelmat ............................................................ 162 24 Esineiden ja laitteiden käsittely- ja kuljetusvälineet .......................................................... 162 24 06 Pakkausten käsittelyvälineet ........................................................................... 162 24 06 03 Avaajat...................................................................................... 162 24 06 06 Putkilonpuristimet ..................................................................... 162 24 09 Katkaisimet, kytkimet ja ohjauslaitteet ............................................................. 163 24 09 03 Painikkeet ................................................................................. 163 24 13 Apuvälineet ympäristön hallintaan kauko-ohjauksella ..................................... 163 24 13 03 Ympäristönhallintajärjestelmät .................................................. 163 24 18 Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet ........................................... 164 24 18 03 Tarttumisvälineet ...................................................................... 164 24 18 12 Telineet ..................................................................................... 164 24 18 15 Puikot, sauvat ja tikut ................................................................ 164 24 18 27 Toiminnan sallivat käsivarsituet ................................................ 165 24 21 Otteen pidentimet ............................................................................................ 165 24 21 03 Tarttumapihdit, käsikäyttöiset ................................................... 165 24 21 09 Jatkovarret ................................................................................ 165 24 27 Kiinnitysvälineet............................................................................................... 165 24 27 06 Liukuestealustat ........................................................................ 165 27 Ympäristöolosuhteita parantavat välineet, työvälineet ja työkoneet ................................. 166 27 03 Ympäristöolosuhteita parantavat välineet ....................................................... 166 27 03 03 Sisäilmaston säätelyvälineet .................................................... 166 Liite 1. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet – työryhmä ................................................................................................ 167 Liite 2. HUS Painehaava luokitus ................................................................... 168 Liite 3. Lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattavat silmälasit ................... 169 Taustamateriaali.............................................................................................. 170 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 23 LUKIJALLE Tämä Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen luovutusperusteet – opas apuväli- netyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille on valtakunnallinen asiakirja, jonka tavoitteena on yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutus- perusteita ja olla arjen apuvälinetyön tukena. Opas on päivitetty huhtikuussa 2018 johdanto-osan kohdalta ja pieniä tarkennuksia tehtiin 14.8.2018 Valtakunnallisen hoi- don saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän pyynnöstä versioon 2.2. Opas on laadittu kansallisesti yhteistyössä kokoamalla työryhmä (liite 1) apuväline- työtä julkisessa terveydenhuollossa tekevien ammattilaisten joukosta Sosiaali- ja ter- veysministeriön (STM) toimeksiannon perusteella. Lisäksi työryhmässä on ollut osal- listujia Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnasta. Oppaan laatimisessa on huomioitu apuvälinepalvelua ohjaava lainsäädäntö ja muu virallinen ohjeistus sekä eri alueilla käytössä olevat apuvälineiden luovutusperusteet. Työryhmä on kommen- toinut oppaan eri luonnosversioita sekä koonnut kommentteja omien organisaati- oidensa erikoisaloilta. Näin on pystytty luomaan yhteinen valtakunnallinen asiakirja, jota tullaan säännöllisesti päivittämään huomioiden muun muassa muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ja aluehallinnossa sekä muussa lainsäädännössä. Valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän asiantuntijaryhmä Syyskuu 2018 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 24 1 Johdanto Apuvälinepalvelut ovat osa hoidon- ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja niiden tulee aina perustua yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan (asiakassuunnitelmaan). Lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on korjata lääkinnällisin perus- tein todetun sairauden tai vamman aiheuttamaa toimintakyvyn ongelmaa niin, että asiakas selviytyy päivittäisistä toimistaan. Apuvälinepalvelut tulee järjestää joustavasti ja saumattomasti siten, että apuvälinepalveluita tarvitsevat asiakkaat saavat palvelut tasapuolisesti asuinkunnasta riippumatta oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Apuväli- nepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja apuvälinealan asiantuntijan yh- dessä toteama tarve. (Apuvälineiden laatusuositus 2003). Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet – opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille toimii terveydenhuollon ammattilaisten työn ohjeistuksena sekä apuvälineitä tarvitsevien henkilöiden tiedon- lähteenä. Tarpeen mukaan jokainen palveluiden järjestäjä tarkentaa omien toiminta- käytänteidensä osalta asiakirjaa siltä osin, miten sosiaali- ja terveyspalvelut alueella on järjestetty ja apuvälinepalvelut organisoitu. Tämä asiakirja koostuu johdanto-osasta sekä luokitusosasta. Johdanto-osaan on koottu yleistä tietoa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun perusteista. Joh- danto-osassa hyödynnetään valtakunnallista Terveyskylä.fi –sivuston Kuntoutumista- lon Apuvälineet -osiota. Luokitusosassa käytetään työryhmän yhteisellä päätöksellä vuoden 2011 kansainvälisen apuvälineluokituksen suomenkielistä versiota, SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet, luokitus ja terminologia -oppaan mukaista apuvä- lineluokitusta sekä kansallisia 4- tason luokituksia. Apuvälinepalvelussa työn perusta on aina asiakkaan päivittäisten toimintojen mahdol- listuminen erilaisista toimintakyvyn muutoksista ja rajoituksista huolimatta. Lähtökoh- tia työlle ovat asiakaslähtöisyys, toimintakyky, suoriutuminen ja osallistuminen. Tässä oppaassa apuvälineen käyttäjää kutsutaan asiakkaaksi jokapäiväisessä työssä jo nyt toteutuvan yksilöllisyyden ja asiakaslähtöisyyden korostamiseksi. Esitetyt luovutusperusteet luovat valtakunnallisesti yhtenäisen suosituksen perusta- son lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovuttamiselle. Yksilöllisen tarvehar- kinnan perusteella minkään CE-merkityn (93/42/ETY) apuvälineen luovuttaminen ei ole poissuljettu. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 25 2 Toimintakyky apuvälinepalvelun perustana ICF –luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) on kansainvälinen standardi toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden tarkasteluun. ICF -luokituksessa toimintaa ja toiminnan rajoituksia tarkastellaan yksilön terveydenti- lan ja erilaisten elämänpiirin tilannetekijöiden dynaamisena vuorovaikutuksena. ICF- luokitusta käytetään viitekehyksenä toimintakyvyn arvioinnissa. Esimerkki ICF-luokituksen käytöstä apuvälinepalvelussa (Kuva 1.) Kuva 1. ICF -osa-alueiden sisältö ja vuorovaikutussuhteet ja soveltaminen apuvälinepalveluissa1. 1 ICF-mallin käyttö Helsingin sosiaali- ja terveysviraston apuvälinepalvelut –yksikössä (Kuisma J. 2015). SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 26 3 Apuvälinepalveluprosessi Asiakkaan toimintakykyä voidaan edistää ja tukea oikein valituilla apuvälineillä. Apu- välineiden hankinta on monitahoinen prosessi, jossa edellytetään monen eri toimijan yhteistyötä. Apuvälineen hankintaprosessissa edellytetään osaamista mm. toimintaky- vyn arvioinnista, apuvälineistä ja apuvälinepalvelujärjestelmästä. Apuvälineen han- kintaan, kokeiluun ja käytön seurantaa osallistuu usein asiakkaan ja hänen läheis- tensä lisäksi terveydenhuollon, opetustoimen tai muiden tahojen ammattihenkilöitä. Apuvälinettä hankittaessa ja sen käyttöä seurattaessa on perusteltua ja tarkoituksen- mukaista esim. arvioida ja kokeilla apuvälineen toimivuutta henkilön omassa toimin- taympäristössä. Oikein arvioiduilla ja valituilla apuvälineillä tuetaan henkilön kuntoutu- misen tavoitteita. Apuvälinepalveluprosessi on aina yksilöllinen ja se liittyy usein muu- hun hoitoon ja kuntoutukseen Apuvälinehankintaprosessia on kuvattu laajasti Terveyskylä.fi –sivuston Kuntoutumis- talossa Apuvälinetietoa ammattilaisille –sivuilla2 Kuva 2. Apuvälinepalveluprosessi. 2 https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaisille/apuvälineet/apuvälinepalvelun-pro- sessi-ohjeita SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 27 4 Yleisohjeita 4.1 Kausisopimukset/sopimustoimittaja Useissa apuvälineryhmissä on kilpailutuksen perusteella valittu sopimustoimittaja. So- pimus sitoo kaikkia osapuolia, eikä siitä voi poiketa kuin perustellusta syystä yksilölli- sen tarveharkinnan perusteella. Apuvälinettä valittaessa tehdään hankinta ensisijai- sesti sopimustoimittajalta. Mikäli perustellusta syystä ja yksilöllisen arvioinnin perus- teella henkilölle ei voida hankkia apuvälinettä sopimustoimittajalta, voidaan apuväline hankkia toiselta toimittajalta. Perustelu kirjataan potilastietojärjestelmään. 4.2 Potilas- ja laiteturvallisuus Apuvälinepalveluissa apuvälineosaamisella ja apuvälineiltä vaadittavilta säädöksillä varmistetaan potilas- ja laiteturvallisuutta. Apuvälineen luovuttajalla tulee olla riittävä apuvälineosaaminen. Tällä tarkoitetaan esim. sitä, että luovuttaja osaa säätää apuvä- lineen käyttäjälle sopivaksi, ohjeistaa sen käytössä sekä arvioida, että luovutettavassa apuvälineessä on käyttäjän tarvitsemat lisävarusteet. Apuvälineen luovuttaneen tahon on huolehdittavaa siitä, että käytössä olevat apuvälineet ovat käyttökuntoisia ja turval- lisia. Apuvälineturvallisuuden turvaamiseksi edellytetään, ett luovutettavan apuväli- neen tulee olla CE-merkitty (93/42/ETY). Yksilöllisesti valmistettavissa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineissä valmistaja takaa tuotteen lääkintädirektiivin mukaisuuden. 4.3 Vastuunjako Apuvälineen luovuttajan vastuu • tarkistaa, että apuväline on käyttäjälleen turvallinen ja oikein valittu • opastaa ja ohjata apuvälineen oikeassa käytössä • selvittää eri osapuolten vastuut ja luovuttamisen periaatteet • ohjeistaa toimintakäytäntö ja yhteystiedot apuvälineen käyttöön ja huoltoon liittyvissä tilanteissa • tulostaa apuvälinetietojärjestelmästä lainaussopimus. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 28 Apuvälineen käyttäjän vastuu • käyttää apuvälinettä käyttöohjeissa tai käytönopetuksessa annettujen ohjei- den mukaisesti • apuvälineen päivittäinen puhdistus ja ylläpito • palauttaa apuväline puhdistettuna, kun käyttötarvetta ei enää ole tai lainaus- aika päättyy • ottaa yhteyttä apuvälineen luovuttavaan tahoon apuvälineen käyttöön liitty- vissä kysymyksissä tai kun apuvälineessä on huolto- /korjaustarvetta. Jos apuväline on vahingoittunut tai hävinnyt asiakkaan käyttöohjeiden vastaisen käy- tön tai ilmeisen huolimattomuuden vuoksi, voidaan periä asiakkaalta uuden apuväli- neen hankkimisesta aiheutuvat kulut tai vahingoittuneen apuvälineen korjaamisesta aiheutuvat kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina. Kulut voidaan periä myös alle 18-vuotiaalta asiakkaalta. 4.4 Apuvälineiden kuljetuksista syntyvät kustannukset Apuvälineen kuljetus on ensisijaisesti asiakkaan vastuulla. Kooltaan suurien ja paina- vien apuvälineiden (esim. kotihoitosänky, sähköpyörätuoli) kuljetuksesta vastaa ter- veydenhuolto osana apuvälinepalvelua. Kuljetuksesta sovitaan aina erikseen apuväli- neen luovutuksen yhteydessä. Asiakkaan kustannusvastuulla on muuttoon liittyvät apuvälineiden kuljetukset. 4.5 Apuvälinepalvelut Kuntoutumistalossa Seuraavat aihe-alueet löytyvät tarkemmin Kuntoutumistalosta: Apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu ja lainsäädäntö -ohjeita • Apuvälinepalveluiden lainsäädäntö • Julkisten tahojen järjestämisvastuu • Vakuutusyhtiöiden järjestämisvastuu SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 29 Yleisiä ohjeita apuvälinepalvelun toteuttamisen periaatteista • Apuvälinepalvelun käyttäjälähtöisyys • Apuvälinepalvelun oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus • YK:n vammaissopimus • Ammattitaito apuvälinepalveluissa • Apuvälinepalveluista tiedottaminen • Apuvälinepalveluun pääsyn aikarajat Päätösmenettely • Apuvälinepalvelun ratkaisut terveydenhuollossa ja taloudellinen tuki sosiaalitoi- messa Asiakkaan tyytymättömyys • Apuvälinepalveluun tyytymättömyys Hankinta • Apuvälinepalveluun liittyvät hankintamenettelyt Asuminen ja muuttaminen • Apuvälinepalvelut ulkomaille tai ulkomailta muuttaessa • Apuvälinepalvelut kotimaassa muuttavalle tai vieraspaikkakuntalaiselle • Apuvälinepalvelut eri asumismuodoissa • Hoitopaikan valinnanvapaus ja apuvälinepalvelut Maksut ja kustannukset • Apuvälinepalvelun maksut ja kustannukset • Apuvälinepalvelun laskutus muilta toimijoilta • Apuvälinepalvelun käyttökuntoisuus ja vaaratilanteet Kirjaaminen • Apuvälinepalvelun kirjaaminen Apuvälineluokitus • Apuvälineluokitus Rekisteröinti • Apuvälineen rekisteröinti SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 30 5 Oppaassa käytetyt käsitteet Asiakas on apuvälineen käyttäjä, jonka toimintakyky on sairauden, vamman tai ikään- tymisen myötä heikentynyt. Apuvälinealan asiantuntija on terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on soveltuva koulutus, tietoa ja osaamista apuvälinepalveluista ja apuvälineistä. Lisäksi hän on säännöllisesti tekemisissä apuvälinepalveluiden tai apuvälineiden kanssa ja huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja päivittämisestä. Apuvälinealan asiantuntija osaa huomioida työssään eri sairauksien ja vammojen vaikutuksia toimintakykyyn. Hoitotarvikkeet kuuluvat sairauden hoitoon ja sisältyvät hoitosuunnitelmaan ja niiden luovuttamisen lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus tai vamma, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Hoitotarvikkeita ovat esimer- kiksi diabeteksen hoidossa ja seurannassa käytettävät tarvikkeet, erilaiset sidetarvik- keet, vaipat, pussit ja katetrit. Nämä eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo 4/2013 sisältää tarkempia ohjeita hoi- totarvikejakelusta. Hoitovälineet ovat sairauden hoitoon tarvittavia välineitä, joita asiakas itse tai häntä hoitava henkilö käyttää hoitoa toteuttaessaan. Hoitovälineitä ei lainsäädännössä ole määritelty. Hoitovälineiden hankinta-, luovutus-, huolto- ja rekisteröintikäytännöt vaih- televat organisaatioiden kesken. Hoitovälineisiin liittyvä osaaminen on hoidosta vas- taavalla yksiköllä ja se määrää hoitovälineiden käytöstä sekä huolehtii niiden hankin- nasta ja luovuttamisesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline: väline, laite, tarvike, tietokoneohjelma tai muu ratkaisu, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpi- tää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toiminta- kyvyn heikentymistä. Määräaikainen laina: Kun apuvälineen käyttötarve on väliaikainen, apuvälinealan asiantuntija arvioi yhdessä asiakkaan kanssa, kuinka pitkään asiakas todennäköisesti tulee apuvälinettä tarvitsemaan, ja palautusaika kirjataan lainaustositteeseen. Apuvä- lineen mahdollinen jatkotarve arvioidaan kontrollikäynnin yhteydessä. (THL 2016) Toistaiseksi voimassa oleva laina: Kun apuvälineen tarve on pitkäaikainen tai jat- kuva, voidaan apuväline luovuttaa käyttöön toistaiseksi, ellei seurannan takia ole tar- peen sopia muuta. (THL 2016) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 31 Omaksi luovutettava apuväline: Henkilökohtaiset apuvälineet kuten peruukit luovu- tetaan asiakkaalle omaksi, eikä niitä palauteta. Kaksoiskappale: Kun kyseessä on apuväline, jonka käyttö on välttämätöntä päivittäin erilaisissa toimintaympäristöissä, voidaan luovuttaa toinen samaan käyttöön tarkoi- tettu apuväline. Ennen luovuttamista tulee arvioida ja suunnitella apuvälineen sujuva ja tarpeenmukainen käyttö ja miettiä ratkaisuja, joissa asiakas pärjää varsinaisen apu- välineensä kanssa erilaisissa arjen tilanteissa. Asiakkaan luonnollinen toimintaympäristö: kaikki ne ympäristöt (esim. koti, koulu, työpaikka), joissa hän arjessaan säännöllisesti toimii. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja lait- teet: Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voidaan hakea kunnan vammaispalvelusta sellaiselle vammaiselle asiakkaalle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumi- sessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. (Asetus vammaisuuden perusteella järjes- tettävistä palveluista ja tukitoimista 1987, pykälä 17). Harrastusvälineet: Vammaisen henkilön vapaa-ajan harrastusvälineet ja sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden mahdollistavat välineet ovat vammaispalvelusta harkinnan varaisena myönnettäviä välineitä, joiden hankintaan asiakas voi hakea tukea oman kuntansa sosiaalitoimelta. Terveydenhuolto ei korvaa näitä lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 32 6 Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden päivittäminen Suomessa meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden muutos tulee vaikutta- maan apuvälinepalveluiden järjestämiseen. On tärkeää, että tätä Valtakunnalliset lää- kinnällisen kuntoutuksen luovutusperusteet – opas apuvälinetyötä tekeville ammatti- laisille ja ohjeita asiakkaille -opasta päivitetään säännöllisesti sekä tarkennetaan sen mukaan mitä muun muassa palvelurakenteen muutokset vaativat. Tähän työhön on nimetty työryhmä, jossa on edustus jokaiselta ERVA-alueelta sekä Vammaisten hen- kilöiden oikeuksien neuvottelukunnan nimeämä jäsenen. Työryhmä ottaa myös kan- taa mahdollisten uusien apuvälineiden luovuttamisperusteisiin sen mukaan mitä käy- tännön työssä käyttökokemusten perusteella nähdään tarpeelliseksi. Kannanotoissa huomioidaan alaa koskeva päivitetty ja uusi tutkimustieto. Päivitystyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa: huhtikuun ja lokakuun viimeinen torstai. Päivitystarpeet oppaaseen tulee toimittaa vähintään kahta viikkoa ennen päivitystyöryhmän kokoontumista sähköisesti osoitteeseen apuvalinekes- kus@hus.fi. Sähköpostin otsikkoon pyydetään selkeästi merkitsemään ”Luovutuspe- rusteiden päivitystyöryhmälle”. Kehityskohteiden ja parannusehdotusten tehokkaan käsittelyn takaamiseksi päivitys- työryhmä pyytää, että kommenteissa on mainittu 1) mihin luovutusperuste-dokumentin versioon kommentit kuuluvat, 2) miltä sivulta löytyy korjattava kohta, 3) perusteet kor- jaukselle ja 4) ehdotettu uusi tekstimuoto. Jos kommentti on yleinen kommentti, pyy- detään tämä mainitsemaan erikseen. Myös yleisiin kommentteihin toivotaan perustelut ja ehdotetut tekstimuodot päivitystyöryhmän tiedoksi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 33 7 Luokitusosan rakenne Tämän asiakirjan luokituksena on käytetty vuoden 2011 kansainvälisen apuvälineluoki- tuksen suomenkielistä versiota, SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet, luokitus ja terminologia -oppaan mukaista apuvälineluokitusta sekä kansallisia 4- tason luokituksia. Luokan alla on yleinen seliteteksti, joka tarkentaa otsikon apuvälineluokkaa. Luokituksen otsikot ja selitetekstit on liitetty tekstiin suoraan luokituksesta eikä niitä ole muokattu asiakirjaan. Tämän vuoksi luokitusosassa on myös ristiriitaa joidenkin luokkien käsit- teissä verrattuna teksteihin kunkin apuvälineluokan alla. Tekstiosissa käytetään päivitet- tyjä käsitteitä (esimerkiksi kuulolaite vs. kuulokoje tai sanelin vs. tallennin). Tähän oppaaseen on kirjattu valtakunnallisen työryhmän arvioimat keskeisimmät apu- välineluokat. Kaikkia oppaassa mainittuja apuvälineluokkia ei kuitenkaan luovuteta lää- kinnällisenä kuntoutuksena ja tästä on silloin maininta kyseisen apuvälineen kohdalla. Lähtökohtana luovutusperusteille on ollut Terveydenhuoltolain 1326/2010 29§ sekä STM:n vuonna 2010 päivittämä Kiireettömän hoidon perusteet ohjeistus, jonka mukaan ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskei- simpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. 1) sairauden etenemisnopeus, 2) tapaturman/vamman aiheuttama tarve, 3) sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet, 3) laitoshoitoon joutumisen uhka, 4) lasten ke- hityksen ja kasvun vaatimukset, ja 5) apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta. (Kiireet- tömän hoidon perusteet 2010) LUOKITUSKOHTAISET LUOVUTUSPERUSTEET 04 Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon 04 03 Hengitystä avustavat välineet Laitteet jotka auttavat henkilöä hengittämään. Tähän luokkaan kuuluvat myös hengi- tyksen tukivälineet/hengityksen seurantavälineet, joita ovat mm. oksitometrit, hiilidiok- sidimittarit ja happimittarit. 04 03 06 Lääkesumuttimet Laitteet jotka auttavat henkilöä hengittämään ja/tai annostelevat lääkkeitä höyryn, kaasun, nestemäisen sumutteen tai hienon pölyn muodossa. Kohtaan sisältyvät esim. lääkesumuttimet, automaattisesti annostelevat sumuttimet, ylipaineella toimivat su- muttimet, ultraäänisumuttimet, annosfiltterit ja annossumuttimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 34 Sumutin luovutetaan yksilöllisin perustein, kun keuhkosairauksien erikoislääkäri on to- dennut laitteen tarpeen. 04 03 06 01 Annossumuttimet ja jauheinhalaattorit Kohtaan sisältyvät esim. sumutussäiliöt/tilanjatkeet, jotka parantavat lääkeannosten keuhkoihin vientiä Annosaerosolien käyttöön liittyvät sumutussäiliöt asiakas hankkii itse. 04 03 06 02 Kapillaarisumuttimet Jatkuvatoimiset lääkesumuttimet 04 03 06 03 Ylipainekapillaarisumuttimet Kapillari- ja ylipainekapillaarisumuttimia voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisin perustein esim. vaikean astman, keuhkoahtaumataudin, kys- tisen fibroosin tai keskoslasten bronkopulmonaarisen dysplasian hoidossa inhaloita- vien lääkeaineiden (antibiootit, limaa pilkkovat ja irrottavat valmisteet) annosteluun. 04 03 06 04 Ultraäänisumuttimet Laitteet joita käytetään lääkeaineiden inhalointiin sekä hengitysteiden kostutukseen Hengitysteiden kostuttamiseen tarkoitettu ultraäänisumutin voidaan hankkia / lainata kotikäyttöön henkilölle, joka ei sairauden vuoksi tule toimeen ilman hengitysteiden li- säkostutusta ja tavallinen ilmankostutin on riittämätön. Hoidon aloituksesta päättää keuhkosairauksien erikoislääkäri tehtyjen tutkimusten ja yksilöllisen tilanteen selvitte- lyjen perusteella. 04 03 06 05 Höyryhengityslaitteet Laitteet, joissa ei ole lääkeannostelua. Höyryhengityslaitteita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 35 04 03 12 Hengityslaitteet Laitteet, joiden avulla henkilö, jonka on vaikea hengittää, pystyy keinotekoisesti hen- gittämään nenän, suun tai henkitorviavanteen (trakeostomian) kautta Kohtaan sisälty- vät esim. ventilaattorit ja hengityslaitteet, jotka suodattavat ja/tai puhdistavat ympäröi- vää ilmaa, sekä jatkuva positiivinen ilmavirran tuotto (CPAP) ja kaksitasoinen positiivi- nen ilmavirran tuotto (BIPAP). 04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet Laitteet joilla manuaalisesti tuetaan hengitystä. Kohtaan sisältyvät esim. tekohengitys- palkeet. Voidaan luovuttaa yksilöllisin perustein alaan perehtyneen erikoislääkärin toteaman tarpeen mukaan esim. lapsille, joilla on ollut kroonisia hengitystietulehduksia keuhko- tuuletuksen ja limanirrotuksen tehostamiseksi ennaltaehkäisemään keuhkokuumeen synty. Laite voidaan luovuttaa myös neurologisen sairauden (esim. ALS) aiheuttaman hengitysvajeen hoitoon keuhkotuuletusta lisäämään ennen ventilaattorihoitoa. Hengi- tyspalje (ambu) voidaan lainata asiakkaalle, jolla on progressiivinen neurologinen sai- raus tai tetraplegia. Lääkäri tekee yksilöllisen tarvearvion. Ambun lainaus edellyttää apuvälinealan asiantuntijan ohjausta ambun käytössä yskimisen parantamiseksi. Oh- jaus kohdistuu pääsääntöisesti omaisille ja hoitajille, koska sairauksistaan johtuen asiakas ei yleensä itse pysty ambua käyttämään. 04 03 12 02 CPAP-laitteet = Uniapnealaitteet, vakiopaineinen Laitteet, jotka tuottavat jatkuvasti positiivista vakioitua ilmatiepainetta spontaanin hen- gityksen tueksi. 04 03 12 03 CPAP-laitteet = Uniapnealaitteet, automaattinen Laitteet, jotka tuottavat jatkuvasti automaattisesti säätyvää positiivista ilmatiepainetta spontaanin hengityksen tueksi. CPAP-hoito (yönaikainen ylipainehengityshoito) on tarkoitettu keskivaikean tai vai- kean uniapnean hoitoon ja lapsilla edesauttamaan keuhkojen auki pysymistä ja pa- rantamaan hapettumista. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoidosta on olemassa valtakunnallinen suositus (Käypä hoito suositukset: Uniapnea.) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 36 CPAP-hoito aloitetaan unitutkimusten ja potilaan yksilöllisen tilanteen selvittelyn pe- rusteella erikoislääkärin päätöksellä uniapneaa sairastavalle. Hoito toteutetaan nenä- maskin tai kasvoille asetettavan maskin tai ns. sierainmaskin kautta. Tarvittavat hoito- tarvikkeet (esim. letkut ja maskit) luovutetaan hoitovastuun mukaisesti. 04 03 12 04 Kaksoispaineventilaattorit Laitteet jotka tukevat hengitystä maskin kautta (noninvasiivisesti). Kaksoispaineventilaatiohoitoa käytetään kroonista hengitysvajausta sairastavilla poti- lailla. Syynä hengitysvajaukseen voi olla neuromuskulaarinen sairaus, hengityskes- kuksen säätelyhäiriö, rintakehän toiminnallinen häiriö, tai krooninen obstruktiivinen tai muu kaasujen vaihduntahäiriötä aiheuttava keuhkosairaus. Erityistapauksissa voi pai- netukihoito olla myös uniapnean hoitomuoto. Kaksoispaineventilaattorit ovat joko vakiopaineisia (painetasot jokaisessa sisäänhen- gitysvaiheessa ja jokaisessa uloshengitysvaiheessa vakiot), uloshengitystukipainetta säätäviä (ylähengitysteiden auki pitämiseksi uloshengityksen aikainen painetaso vaih- telee) tai tilavuusvarmennettuja vaihtuvapaineisia (paineet sisäänhengityksen ja uloshengityksen aikana vaihtelevat säädettyjen rajojen sisällä säädetyn hengitystila- vuuden toteuttamiseksi). Hoitotarpeen arvioinnista ja hoidon aloituksesta vastaa erikoislääkäri. 04 03 12 05 Tilavuussäätöiset ventilaattorit Laitteet jotka tukevat hengitystä joko maskin kautta (noninvasiivisesti) tai trakeosto- man kautta (invasiivisesti) Invasiivista ventilaatiohoito voidaan aloittaa keuhkosairauksien tai muun alaan pereh- tyneen erikoislääkärin arvioinnin perusteella potilaalle (esim. vaikea hermo-lihassai- raus), jolla on vaikea krooninen hengitysvaje. Laite luovutetaan ensisijaisesti henkitor- viavannepotilaille ja muille vain poikkeustapauksissa mikäli kaksoispaineventilaattori- hoidolla ei saada riittävää hoitovastetta. 04 03 12 06 Hengityskoneet (respiraattorit) Laitteet jotka ylläpitävät hengitystä trakeostoman kautta (invasiivisesti). SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 37 Elämää ylläpitävät hengityslaitteet, joiden avulla hengitystä avustetaan jatkuvasti inva- siivisesti eli henkitorviavanteen (trakeostooman) kautta. Näitä laitteita voidaan käyttää myös vaikean pitkäaikaisen hengitysvajauksen noninvasiiviseen hengitystukihoitoon maskin tai suukappaleen välityksellä. Hoidon tarpeen arvio, hoidon aloitus ja seuranta tapahtuvat keuhkosairauksien tai muun erikoisalan asiaan perehtyneen erikoislääkärin toimesta. 04 03 12 07 Hengityslaitteiden kostuttimet Laitteet jotka kostuttavat hengityslaitteen tuottamaa hengitysilmaa. Hengityslaitteiden kostuttimet ovat usein kiinteä osa itse hengityslaitetta ja niiden tarve arvioidaan aina hoidon arvioissa. Erillisiä kostuttimia voidaan käyttää myös muissa poikkeustapauksissa esim. henkitorviavanteen kautta hengittävien (trakeosto- moitujen) potilaiden hengitysilman lämmittämiseen ja kostuttamiseen. 04 03 12 08 Yskityslaitteet Laitteet, jotka painetta vaihtamalla saavat aikaan nopean, yskimistä jäljittelevän uloshengitysvirtauksen keuhkoista. Vibraattorit, ks. 042712. Yskityslaitteita käytetään avustamaan limantyhjennystä hengitysteistä asiakkailla, joi- den oma lihasvoima ei riitä tehokkaaseen yskimiseen. Laite voidaan luovuttaa mekaa- nisen yskinnän avustamiseen ja eritteiden poistamiseen hengitysteistä sairauksissa (esim. harvinaiset lihassairaudet), joissa hengityslihasten heikkoudesta johtuen yski- minen ei ole riittävän tehokasta. Laite luovutetaan keuhkosairauksien tai muun alaan perehtyneen erikoislääkärin toteaman tarpeen perusteella. 04 03 12 09 Hengityslaitteiden maskit Luokkaan sisältyvät esim. kiinnitys- ym. lisäosat. 04 03 12 99 Hengityslaitteiden muut lisävarusteet Luokkaan sisältyvät esim. varaletkustot, akkuvarmennukset, muuntajat, suodattimet ja lisäventtiilit. Hengitystiesuojat, ks. 090627. Hengityslaitteiden maskit ja laitteen käytössä tarvittavat muut lisävarusteet luovute- taan CPAP-laitteen, kaksoispaineventilaattorin tai muun hengitysapuvälineen käyttä- jälle. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 38 04 03 18 Happihoidon laitteet Laitteet jotka luovuttavat tiivistettyä happikaasua, jota hengitetään nenän ja/tai suun kautta. Kohtaan sisältyvät esim. yksiköt jotka tiivistävät happea ympäröivästä ilmasta. Happihoidon laitteet tuottavat happea letkustojen ja erilaisten happiviiksien kautta asi- akkaan hengitysteihin. Poikkeuksellisesti voidaan käyttää myös maskiliityntää esimer- kiksi pienillä lapsilla. Happihoitolaitteisiin sisältyvät huoneilmasta happea tiivistävät sähkökäyttöiset happirikastimet sekä lääkkeellisen hapen järjestelmät (kaasumai- sessa olomuodossa happea sisältävät happipullot ja nestemäisen hapen järjestelmät). Happihoidon laitteet on yleensä tarkoitettu pitkäaikaiseen kotihappihoitoon, jonka aloittamisesta on olemassa yhtenäiset kriteerit. (Käypä hoito suositukset 2014: Keuh- koahtaumatauti) Hoidon tarpeen arviointi, hoidon aloitus ja seuranta tapahtuvat yleensä keuhkosai- rauksien yksikössä. Käytettäessä happea sarjoittaisen päänsäryn hoitoon, arvio teh- dään hoitovastuussa olevassa neurologian yksikössä. 04 03 18 01 Happirikastimet, akkuvarmennetut Mukana kuljetettavat happirikastimet. Akkuvarmennettuja happirikastimia (ns. matkahappirikastimia) luovutetaan yksilöllisen harkinnan mukaan tilapäiseen käyttöön esim. matkoille tai jatkuvaan käyttöön esim. työssäkäynnin mahdollistamiseksi. Matkahappirikastin toimii verkkovirralla ja akulla ja on ladattavissa auton virtalähteestä. 04 03 18 02 Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset Vain verkkovirralla toimivat laitteet. Happirikastimet ovat sähkökäyttöisiä laitteita, jotka erottavat huoneilmasta typen ja luovuttavat rikastettua happea asiakkaalle. Happirikastinhoito aloitetaan keuhkosai- rauksien erikoislääkärin arvioinnin perusteella asiakkaalle, jolla on krooninen, vaikea- asteinen hypokseeminen (hapen puute) hengityshäiriö, joka ei korjaudu optimaalisella muulla hoidolla. Hoito saattaa tulla kyseeseen mm. keuhkoahtaumataudin pitkäaikais- hoidossa, mikäli kansainväliset happihoitokriteerit täyttyvät eikä asiakas tupakoi (Käypä hoito suositukset 2014: Keuhkoahtaumatauti), sekä keskos- ja monivamma- lapsilla, joilla on jatkuva- tai ajoittainen lisähapen tarve. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 39 Sitä voidaan käyttää myös muiden vaikeiden sairausryhmien, kuten esim. keuhkofib- roosin tai syöpäpotilaiden loppuvaiheen oireenmukaisena hoitona. Happirikastimen sähkönkulukorvausta ei makseta asiakkaalle, kuten ei makseta mui- denkaan sähkökäyttöisten apuvälineiden käytöstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuvia kustannuksia voi käyttää yhtenä perusteena haettaessa KELA:lta hoito/vammaistu- kea. Lääkärin määräyksestä käytössä olevista hengitystä avustavista lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineistä voidaan kirjoittaa asiakkaalle todistus liitettäväksi veroilmoi- tukseen. Ilmoituksessa tulee ilmetä hoidon aloittamispäivämäärä. Asiakkaan tulee itse pyytää vertailulaskutus sähköyhtiöstään, siitä miten paljon sähkön kulutus on noussut lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden käyttöönoton jälkeen. 04 03 18 03 Happipullot (painesäiliöhappivarustukset) Painepullot. Luokkaan sisältyvät esim. paineensäätimet, virtausmittarit ja happea säästävät järjestelmät. Happipulloissa happi on kaasumaisessa olomuodossa. Happipulloja käytetään silloin kun lisähapen tarve on tilapäistä sekä happirikastinhoidon lisänä laitevikojen ja sähkö- katkosten varalla tai kodin ulkopuolella liikkumista varten. Happipullo voi olla myös ai- noana hapenlähteenä tilapäisessä lisähapen tarpeessa. Lääkehappi on reseptilääke eikä se kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Happipullojen tarve arvioidaan yksilöllisesti happirikastinhoidon arvion ja kontrollien yhteydessä ko erikoisalalla. Lääkehappea tarvitsevat asiakkaat saavat hoitavalta keuhkolääkäriltä lääkemääräyksen, josta ilmenee hapen tarve, toteutustapa (happi- pullon tyyppi, nestehappi) ja virtausmäärä. Lääkemääräys on voimassa yhden vuoden ja asiakkaan on itse huolehdittava sen uusinnasta. Asiakas tilaa itse lääkehapen toimittajalta (Oy AGA Ab Linde Healthcare: tai Oy Woi- koski Ab). Lääkehappi on reseptilääke, joka kuuluu Kela:n sairausvakuutuksen mukaisen perus- korvauksen piiriin (pullon vuokran ja täytön osalta). Pääsääntöisesti happipullon kulje- tus sisältyy pullon vuokrahintaan. Toimittaja voi periä erillisen maksun toimituksesta kuljetusreitin ulkopuolelle. Asiakas maksaa itse lääkehapen kuten muutkin lääkkeet ja hapen täyttö ja laitevuokra kartuttavat lääkekattoa. Mikäli Kelan lääkekatto eli oma- vastuu on täynnä, on lääkehappi loppu vuoden maksutonta. Lääkekatto tulee makset- tavaksi joka kalenterivuodelta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 40 Lääkkeellinen happihoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa keuhkosairauksien yksi- kössä. Käytettäessä happea sarjoittaisen päänsäryn hoitoon arvio, hoidon toteutus ja seuranta tehdään hoitovastuussa olevassa neurologian yksikössä. 04 03 18 04 Nestehappivarustukset Nestehappipullot ja niiden varustukset. Nestehappijärjestelmä soveltuu vain säännölliseen käyttöön erityisesti runsaasti kodin ulkopuolella liikkuville asiakkaille. Kevyt-, kannettava nestehappilaitteen säiliö täyte- tään kotona olevasta kotisäiliöstä ennen käyttöä. Nestehapen käyttö vaatii tietynlaista hengitystekniikkaa ja sen soveltuvuus asiakkaalle arvioidaan aina keuhkosairauksien poliklinikalla. Keuhkosairauksien erikoislääkäri arvioi asiakkaalle soveltuvan lääkkeellisen hapen to- teutusmuodon ja kirjoittaa tästä lääkemääräyksen, josta ilmenee hapen tarve ja vir- tausmäärä. Kuntoutusohjaaja tai asiaan perehtynyt sairaanhoitaja ohjaa ja neuvoo nestehapen hankkimiseen liittyvissä asioissa. Happipullot ja nestemäisen hapen järjestelmät tilataan lääkkeellisen hapen toimitta- jalta lääkemääräyksen mukaisesti (kts happipullot). Happipullot ja nestehappivarus- tukset ovat reseptilääkkeitä eli ne eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinei- siin. 04 03 18 99 Happihoitolaitteiden lisävarusteet Luokkaan sisältyvät esim. letkut, viikset, maskit, kostutuspullot ja kuljetuskärryt. 04 03 21 Imulaitteet Laitteet, joiden avulla imetään eritteitä ja/tai aineita keuhkoista. Imulaite voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on lisääntynyt hengitysteiden limaneritys tai sairaudesta tai vammasta johtuva taipumus saada ruokaa tai vatsalaukun eritteitä hengitysteihin eikä spontaani yskiminen onnistu tai se ei ole riittävän tehokasta. Lai- nattava imulaite valitaan asiakkaan käyttötarpeen mukaan. Jos imulaitteen käyttötarve on useita kertoja päivässä myös muualla kuin kotona, lainataan akkukäyttöinen, pieni- kokoinen matkaimulaite. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 41 Imulaitteen käytön opetuksesta vastaa aina hoitoalan koulutuksen saanut ammattilai- nen. Apuvälineen luovuttajan ja käytön opetuksen antavan ammattilaisen on varmis- tettava, että laite on käyttökuntoinen. Käytönopetus sisältää laitteen käyttöön ja päivit- täiseen puhdistukseen liittyvän ohjauksen. Imulaitetta voi käyttää käytön opetuksen saanut omainen, avustaja tai muu asiakkaan hoitoon osallistuva henkilö. 04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet Laitteet hengityslihasten harjoittamiseksi joko aiheuttamalla vastusta, kun henkilö hengittää, tai suoralla paineella rintakehää vasten. Kohtaan sisältyvät esim. kasvo- suojukset, jotka tuottavat vastusta sisäänhengitykseen ja/tai uloshengitykseen. kts. 04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet 04 03 30 Hengitystä mittaavat laitteet Laitteet, jotka mittaavat sisään- ja uloshengitetyn ilman määrää (tilavuutta). Kohtaan sisältyvät esim. hengitystilavuuden mittarit. Tähän luokkaan kuuluvat hengityksen tukivälineet/hengityksen seurantavälineet, joita ovat mm. oksimetrit, hiilidioksidimittarit ja happimittarit. Oksimetrejä luovutetaan esim. lapsipotilaalle, joka on kotiventilaatiohoidossa ja kotiutuville keskosille mahdollista- maan varhaisempi kotiutus. Happimittareita voi käyttää tarvittaessa lisähapen annon yhteydessä käytettäessä ventilaattoreita, joissa ei ole hapen mittausta. 04 06 Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet Välineet, jotka avustavat verenkiertoa passiivisesti tai aktiivisen paineen avulla. 04 06 06 Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille Vaatteet, jotka kohdistavat kehoon asteittain alenevaa painetta, jotta leikkauksista ja suonikohju haavoista johtuvaa turvotusta ei pääse syntymään tai jotta tällainen turvo- tus paranee. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi käsivarsien ja jalkojen putkimaiset jousta- vat tukisiteet sekä tukisukat ja tukihihat, jotka vähentävät tai ehkäisevät verenkierron häiriöiden aiheuttavaa turpoamista. Em. hoito ja apuvälineitä käytetään vaikea-asteisen laskimoperäisen turvotuksen, syövän, plastiikka- ja verisuonikirurgisten tai muiden leikkaustoimenpiteiden jälkeisen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 42 lymfateiden kroonisen vajaatoiminnan aiheuttaman turvotuksen hoidossa sekä sääri- haavan ja syvän laskimotukoksen ja posttromboottisen oireyhtymän hoidossa ja en- naltaehkäisyssä. Yksilöllisiä hoitosukkia ja -hihoja käytetään myös synnynnäisten val- timolaskimo poikkeavuuksien hoidossa (AV-malformaatiot). II-puristusluokan hoitosukat ovat tiukkoja. Asiakas tarvitsee hoitosukan pukemista var- ten ohjausta. Sukan pukeminen ohjataan aina sukkaa luovuttaessa. Jos tämä ei on- nistu, asiakas voi tarvita pukemisapuvälineen ja sukan luovuttajan tulee varmistaa, että asiakas pystyy sitä käyttämään. Asiakkaan tulee olla motivoitunut ja sitoutunut hoitosukkien käyttöön. Sukan käyttöä tulee seurata ja huomioida valmistajan määrit- tämä sukan käyttöikä. Hoitosukan paineluokan valinnassa joudutaan usein tekemään kompromisseja. Vaikka sairaus edellyttäisi II-luokan sukkia, mutta asiakas ei kykene niitä pukemaan, on valittava pienempi puristusluokka. Mikäli asiakas ei edellä mainitusta syystä tai eri- tyisistä lääketieteellisistä syistä voi käyttää suurempaa puristusluokkaa, voidaan pu- ristusluokan I sukat luovuttaa apuvälineenä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena maksusitoumuksella hankitaan hoitosukkia silloin, kun asiakkaan laskimosairauden vaikeusasteluokka on C4 - C6 (Taulukko 1) ja oireisuu- teen perustuva haittaluokka vähintään 2 (Taulukko 2). Vaikeusasteluokan ollessa C0 - C3 hankkii asiakas itse hoitosukat. Suonikohjuleikkauksen yhteydessä tarvittavat en- simmäiset sukat luovutetaan hoitavasta yksiköstä tai asiakas ohjataan hankkimaan ne itse. Hoitava lääkäri määrittää hoitosukkien puristusluokan (Taulukko 3) ja varmistaa, ettei hoitosukkien käytölle ole kontraindikaatiota (esim. valtimoverenkiertohäiriö tai akuutti ihoinfektio). Kompressioluokat ilmaisevat hoitopaineen nilkan korkeudella ja paine ale- nee asteittain säären alueella. Hoitosukat ovat pääsääntöisesti sääripituisia ja niitä on sekä avo- että umpivarpaisia. Luovutusperusteet täyttäville asiakkaille myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä 1-3 paria/kpl lääkinnällisiä hoitosukkia vuo- dessa tarpeen mukaan sekä tarvittaessa niihin liittyvät pukemisen ja riisumisen apu- välineet (hoitavan lääkärin ja/tai mittaajan/sovittajan arvio). Laskimotukos voi syntyä myös esim. immobilisaation, trauman, raskauden, e-pillerei- den ym. tilapäisen altisteen myötävaikutuksella. Näissä tilanteissa lääkinnällisen hoi- tosukan käyttö on osa asiakkaan hoitoa syvän laskimotukoksen jälkeen, eikä hoito- sukkiin annetta maksusitoumusta, koska kyseessä ei ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline. Jos asiakkaalla on tukoksille altistava pysyvä tila kuten syöpäsairaus tai trombofilia, hoitosukat voidaan luokitella kuntoutuksen apuvälineeksi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 43 Syvässä laskimotukoksessa lääkinnällisen hoitosukan rutiininomaisesta käytöstä ei ole hyötyä posttromboottisen oireyhtymän estossa, mutta se voi vähentää turvotusta ja kipua (taulukko 3). Kun asiakkaalle suositellaan hoitosukan käyttöä oireiden perus- teella, mitoitetaan se yleensä polvipituisena, puristusluokka 2. Hoitosukkaa ei myön- netä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä eikä hoitovälineenä. Asiakas voi hank- kia hoitosukan omakustanteisesti. (Käypä hoito suositus: Alaraajojen laskimovaajatoi- minta Käypä hoito suositus 2016) Antiemboliasukkia voidaan käyttää operaatioihin liittyvien laskimotrombien ehkäisyyn vuodelevon aikana tai suonikohjuleikkauksen jälkeen. Matkasukkia voidaan käyttää pitkää istuttaessa esim. lentomatkoilla. Matkasukkien antiemboliasukkia korkeampi paine tehostaa veren takaisinvirtausta myös istuessa. Antiembolia- ja matkasukkia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä vaan asiakas ohjataan itse osta- maan ne. Taulukko 1. Laskimosairauden vaikeusasteen luokitus. (CEAP-järjestelmä, kliiniset luokat C0–6). Kliininen luokka Löydös C0 Normaali löydös, ei viitteitä laskimosairaudesta C1 Ihonalaisia laskimolaajentumia (teleangiektasioita ym.) C2 Suonikohjuja C3 Suonikohjuja ja mitattava turvotus raajassa, ei ihomuutoksia C4 Laskimotautiin viittaavia ihomuutoksia, kuten pigmentoitumista, laskimoperäistä ekseemaa tai lipodermatoskleroosia (ihonalaisen rasvakudoksen kovettumista) C5 Ihomuutoksen lisäksi todettavissa parantunut säärihaava C6 Ihomuutoksen lisäksi avoin säärihaava (Käypä hoito suositus: Alaraajojen laskimovaajatoiminta 2016) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 44 Taulukko 2. Oireisuuteen perustuva luokitus. Luokka Potilaan oireisuus 0 Oireeton 1 Oireinen, voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä 2 Oireinen, ei voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä kahdeksaa tuntia päivässä 3 Ei voi työskennellä edes hoitosukkaa tai tukisidettä käyttäen (Käypä hoito suositus: Alaraajojen laskimovaajatoiminta 2016) Taulukko 3. Lääketieteellisten hoitosukkien luokitus (Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisu 4/967 mukailtuna) Hoitohihan arviointi edellyttää lääkärin tekemää tarvearviointia ja asiaan perehtyneen apuvälinealan asiantuntijan tekemää mittausta. 04 06 89 01 Ensipainevaatteet Palovammojen jälkihoidon alkuvaiheessa käytettävät valmispainevaatteet. Palovammapotilaiden hoidossa tarvittavat painepuvut ja lastat hankkii hoitovastuussa oleva yksikkö. Puristus- luokka Käyttöaihe Nimi CEN (mmHg) CEN = ComitéEuropéan de Normalisation I Syvän laskimoveritulpan esto Laskimokierron vajaatoiminta Kevyt hoitosukka 15–23 II Laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat Imutieperäiset turvotukset II puristusluokan hoito- sukka 24–34 III Vaikea laskimoperäinen turvotus ja sääri- haavat III puristusluokan hoito- sukka 35–49 IV Vaikeat imutieperäiset turvotukset IV puristusluokan hoito- sukka yli 50 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 45 04 06 89 03 Lääkinnälliset painehoitovaatteet Vaatteet joissa on asteittain vartaloa kohti aleneva paine. Luokkaan sisältyvät esim. valmis- tai mittatilauksena valmistetut trombien ja turvotuksen ennaltaehkäisyssä sekä lymfaödeeman, laskimovajaatoiminnan tai erilaisten leikkausten aiheuttaman turvotuk- sen ja laskimoperäisten säärihaavojen hoidossa käytettävät kompressiovaatteet. Lääkinnällisiä painehoitovaatteita käytetään esim. palovammapotilailla, rasvansiirto- potilailla, postvariatrisen kirurgian (laihdutusleikkaus tai huomattavasti painoa pudotta- neilla) jälkeen, leikkausten jälkitiloissa, traumojen ja kasvainten jälkitilojen hoidossa sekä synnynnäisissä suonianomalia tapauksissa sekä neurologisten sairauksien tai vammojen aiheuttamassa lihastoiminnan puuttumisesta johtuvan jatkuvan turvotuksen hillitsemiseksi. Lääkinnälliset kompressiohihat, hansikkaat tai sukat luovutetaan lähinnä syöpäpoti- laille ylä- tai alaraajan kroonisen turvotuksen hoitoon (voidaan käyttää imusolmukkei- den poiston jälkeisen turvotuksen hoidossa myös lievissä tapauksissa). Hoitohihaa hankittaessa tulee arvioida hihan pukemisen apulaitteen tarve. Hoitohihat tulevat ky- seeseen myös yläraajan laskimotukoksen jatkohoitona. 04 06 89 04 Painevaatteet liikkeen ja asennon fasilitointiin Valmis- tai mittatilaustyönä valmistetut neurologisessa fysioterapiassa käytettävät tu- kivaatteet, jotka antavat tasaisen paineen, ja joilla pyritään helpottamaan vartalon hal- lintaa ja hahmottamista sekä lisäämään toiminnallisuutta ja hallittua liikkumista. Luok- kaan sisältyvät esimerkiksi Erbin pareesituet. Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä esim. aistiyliherkille lap- sille, kun tarve on kirjattu kuntoutussuunnitelmaa ja se on osa kuntoutusprosessia. 04 08 Painevaatteet kehon hallintaan ja oman kehon hahmottamiseen Vaatteet, jotka tuottamansa tasaisen paineen avulla helpottavat kehon asennon hal- lintaa tai kehon hahmottamista. Vaatteet, joiden avulla helpotetaan päivittäisiä toimia. Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä esim. aistiyliherkille lap- sille, kun tarve on kirjattu kuntoutussuunnitelmaa ja on osa kuntoutusprosessia. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 46 04 09 Valohoitovälineet Valohoitovälineet ovat fysikaalisen hoidon laitteita, eikä niitä luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 04 19 Lääkeannostelun välineet Välineet, joiden avulla säännöstellään lääkeannostelun nopeutta ja määrää. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi laitteet, jotka avustavat tai auttavat nestemäisten lääkkeiden an- tamista ihon läpi suoraan kehoon (esim. insuliinikynät). Lääkeannostelun välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 27 Stimulaattorit Apuvälineet, joilla lisätään, vähennetään tai vakautetaan kehon toimintoja ei-ortootti- silla stimulaattoreilla Sukupuolielämän apuvälineet, ks. 09 54. Sisäkorvaistutteeseen yhteydessä olevat kuulokojeet, ks. 22 06 21. 04 27 06 Stimulaattorit kivun lievitykseen Laitteet joilla muutetaan hermojen herkkyyttä ja tällä tavoin fyysisen kivun tuntemusta. TNS- laitteita lainataan hoitavasta yksiköstä sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Lai- naava yksikkö opastaa laitteen käytön, suunnittelee ja toteuttaa laitteen käytön seu- rannan. Laitehankinnat tapahtuvat yksikön määrärahoista. Laitetta ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 27 09 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät Välineet, joilla stimuloidaan lihasta tai lihaksen tiettyä osaa ja saadaan lihas supistu- maan tai rentoutumaan. Kohtaan sisältyvät esim. pidätyskyvyn stimulaattorit. Yläraa- jan ortoosit, joissa on sisäänrakennetut lihassimulaattorit, ks. 06 06. Alaraajan ortoo- sit, joissa on sisäänrakennetut lihassimulaattorit, ks. 06 12. Kohtaan sisältyvät myös NMES- ja mikrovirtalaitteet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 47 Lantionpohjan toimintahäiriöissä stimulaattoreita käytetään rakon rauhoittamiseen, lantionpohjan lihasten harjoittamiseen ja kivunhoitoon. Stimulaattorin käyttö edellyttää lääkärin toteamaa hoidon tarvetta. Lääkäri konsultoi fysioterapeuttia/erityistyöntekijää, joka arvioi ja tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman. Laitetta ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, vaan se voidaan lainata hoitavasta yksiköstä. 04 27 15 Äänistimulaattorit Laitteet, joilla peitetään korvan sisällä syntyvän tai ulkopuolisesta lähteestä peräisin olevan melun kuuloaistimus. Kohtaan sisältyvät esim. tinnitusmaskerit. Kuulemisen apuvälineet, ks. 22 06. Apuvälineen arvio tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan. 04 30 Lämpö- tai kylmähoitovälineet Laitteet, joilla tuotetaan lämpöä tai kylmyyttä hoidollisiin tarkoituksiin. 04 30 03 Lämpöhoitovälineet Laitteet joilla lämmitetään kehoa tai sen osaa hoidollisiin tarkoituksiin. Kohtaan sisälty- vät esim. infrapunalamput ja esilämmitetyt tyynyt. Tähän luokkaan kuuluvat myös lämpöhanskat ja – pohjalliset. Niitä voidaan luovuttaa sellaisten kroonisten sairauksien hoitoon, joissa sairaus aiheuttaa huomattavaa toi- mintarajoitusta ja – kyvyttömyyttä tai siihen liittyy kroonisia ihohaavoja, tavallisimmin sormihaavoja ja jalan haavoja. Lämpöhanskoja ja – pohjallisia voidaan luovuttaa myös erityisperustein vaikeiden tilapäisten/pysyvien hermovaurioiden/tuntopuutos- ten/synnynnäisten raaja-anomalioiden vuoksi, jotka aiheuttavat selvää kylmänar- kuutta. Lämpöhanskoja ja – pohjallisia (sähkölämmittimellä ja erityisominaisuuksilla varuste- tut) voidaan luovuttaa hoitavan lääkärin arvion perusteella. Tuotteita valitessa on huo- mioitava niiden turvallisuus ja tehokkuus lääketieteellisessä käytössä. Tavanomaisia urheilu- ja eräliikkeistä saatavia lämpöhanskoja ja – pohjallisia ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 48 04 33 Kudosvaurioita ehkäisevät apuvälineet Kohtaan sisältyvät esim. painehaavojen ja ihon rikkoutumisen ehkäisyyn käytettävät välineet. Puettavat vartaloa suojaavat apuvälineet, ks. 09 06. Tuet, tyynyt ja muut kä- velyn apuvälineiden lisävarusteet, joilla ehkäistään mustelmia ja ihovaurioita, ks. 12 07 18. Kudosvaurioita ehkäisevistä apuvälineistä merkittävimpiä ovat erilaiset painehaavoja ehkäisevät istuintyynyt ja patjat. Painehaavariskin arviointi, painehaavan hoitoon ja paineen vähentämiseen valittavien apuvälineiden hankinta edellyttää moniammatil- lista yhteistyötä. Haavanhoitosuunnitelmaa laadittaessa on haavahoitajan tai muun asiaan perehtyneen henkilön asiantuntemus välttämätön. Painehaavojen ehkäisyssä on tärkeää huolehtia mm. hyvästä perushoidosta, ravin- nosta, yksilöllisesti suunnitellusta ja toteutuvasta asentohoidosta sekä sovitusta is- tuma-ajasta. Oikein valittu apuväline ei ilman muita toimenpiteitä riitä painehaavan en- naltaehkäisyssä ja hoidossa. Painehaavatuotteet ovat alkuhankintoina kalliita, mutta oikein valittuina ne ennalta ehkäisevät kustannustehokkaasti kallishoitoisten pai- nehaavojen syntymistä ja hoitoa. Painehaavatyynyä tai -patjaa valittaessa arvioidaan asiakkaan painehaavariskiä sekä pyörätuolin käyttöä ja säätöä kokonaisuutena. Painehaavan hoitoon tai ennaltaeh- käisyyn tarkoitettu tyyny saattaa hankaloittaa esimerkiksi henkilön omatoimista siirty- mistä. Tyynyä valittaessa joudutaan usein tekemään kompromisseja ja painottamaan jotakin tavoitetta. Mikäli omatoiminen siirtyminen edellyttää matalamman riskin tyynyä kuin mitä luokituspisteet edellyttävät, sovitaan istuma-ajan lyhentämisestä lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Tyynyn valinnan tukena voidaan käyttää pintapaineen mittauslaitetta, mikäli sellainen on käytettävissä. 04 33 03 Istuintyynyt ja – alustat painehaavojen ehkäisyyn Välineet joilla helpotetaan painetta kehon herkissä osissa ja jotka jakavat kuormaa. Istuintyy-nyt ja -alustat, ks. 18 09 42. 04 33 03 01 Painehaavatyynyt, viskoelastiset Tyynyt joissa painetta tasaavana materiaalina on hitaasti palautuva polyuretaa- nivaahto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 49 04 33 03 02 Painehaavatyynyt, geelitäytteiset Tyynyt joissa painetta tasaavana materiaalina on geeli. 04 33 03 03 Painehaavatyynyt, kennorakenteiset Tyynyt joissa painetta tasaavana ominaisena on kennorakenne ja kennojen väliin jäävä ilma. 04 33 03 04 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, ei moottoroidut Tyynyt joissa painetta tasaa vakiopaineinen ilma. 04 33 03 05 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, moottoroidut Tyynyt joissa painetta tasataan vaihtuvapaineisella ilmalla ja, joiden ilman määrää säädellään moottorin avulla. 04 33 06 Apuvälineet kudosvaurioiden ehkäisyyn makuuasennossa Välineet, joiden on tarkoitus jakaa kehoon kohdistuvaa kuormitusta pitkien makuujak- sojen aikana ja näin estää hiertymien ja painehaavojen syntyminen kehon herkkiin osiin. Patjat ja patjanpäälliset, ks. 18 12 18. 04 33 06 01 Petauspatjat, ei-moottoroidut Tavallisen patjan päällä käytettävät patjat, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa painetta paineen pysyessä vakiona. Soveltuvat henkilöille, joilla on matala tai keskisuuri riski saada painehaava. 04 33 06 02 Petauspatjat, ilmatäytteiset, moottoroidut Tavallisen patjan päällä käytettävät säätöautomatiikalla varustetut ilmapatjat, joissa paine vaihtuu jaksoittain tai säätyy itsestään käyttäjän painon ja asennon muutosten mukaan. 04 33 06 03 Painehaavapatjat, ei-moottoroidut Erilaisista materiaaleista valmistetut patjat, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa pai- netta paineen pysyessä vakiona. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 50 04 33 06 04 Painehaavapatjat ilmatäytteiset, moottoroidut Tavallisen patjan päällä käytettävät säätöautomatiikalla varustetut ilmapatjat, joissa paine vaihtuu jaksoittain tai säätyy itsestään käyttäjän painon ja asennon muutosten mukaan. Soveltuvat henkilöille, joilla on korkea tai erittäin korkea riski saada painehaava. Painehaavapatjaa valittaessa arvioidaan painehaavariski aina riskiluokitusta käyttäen. Painehaavapatjat voidaan jakaa korkean riskin, keskiriskin ja matalanriskin patjoja. Matalan riskin patjamalleja on sekä petauspatjoissa että varsinaisissa patjoissa. Painehaavojen riskinarvioinnissa käytetään HUS painehaavan riskiluokitusta (liite 2) tai Braden –luokitusta (taulukko 4). Painehaavojen apuvälineet valitaan sen mukaan, kuinka suuri riski haavan syntymiseksi on. Riskiluokitusmittari on spesifimpi ja her- kempi kuin hoito- tai terapiahenkilöstön tekemä kliininen arvio. Taulukko 4. Braden–luokitus. Riski on olemassa 15 - 18 riskipistettä Riski on kohtalainen 13 – 14 riskipistettä Riski on suuri 10 – 12 riskipistettä Riski on erittäin suuri 9 riskipistettä tai sen alle (Juutilainen & Hietanen toim. 2012. Haavahoidon periaatteet.) Keskiriskin patja luovutetaan, kun ”riski on kohtalainen” ja korkean riskin patja kun ”riski on suuri” tai ”riski on erittäin suuri”. Painehaavatyynyjä ja -patjoja voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä asiakkaalle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut niin, että omatoiminen asennon vaihtaminen vuoteessa ei onnistu ja/tai riski saada pai- nehaavaumia on kohonnut. Valintaan vaikuttaa ensisijaisesti se, onko kyseessä pai- nehaavaumien ennaltaehkäisy vai hoito. Painehaavapatjan luovuttaminen voi olla perusteltua myös, mikäli se vähentää avun tarvetta, esim. yöaikaan tapahtuvia omaisen / avustajan tekemiä asennon vaihtamisia ja näin tukee omaisen jaksamista sekä mahdollistaa asiakkaan kotona asumisen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 51 Kun painehaavan hoito edellyttää leikkausta, on välttämätöntä, että välittömästi leik- kauksen jälkeen kotona on käytössä korkean riskin painehaavapatja, haavanhoito- suunnitelma on tehty ja sovittu haavan seurannasta vastaava yhteyshenkilö. Nopeasti etenevissä sairauksissa voidaan luovuttaa ns. matalanriskin tai keskiriskin patja asiakkaalle, kun on oletettavissa henkilön tarvitsevan melko nopeasti korkean riskin painehaavapatjaa. Ns. tavalliset patjat asiakkaat ostavat itse. 04 39 Näönkäytön harjoitusvälineet Äänivalolaatikko voidaan luovuttaa syvästi tai vaikeasti heikkonäköiselle lapselle näönkäytön harjoittamiseen ja aktivoimiseen, vauvaiästä alkaen. Uusia äänivalolaati- koita ei ole enää mistään saatavilla, vaan vanhoja apuvälineitä kierrätetään. Äänivalo- laatikoiden tilalle ovat tulleet tablettitietokoneet ja niiden sovellukset. Tablettitietoko- neita voidaan käyttää vauvoista kouluikään saakka näön aktivoimiseen ja harjaannut- tamiseen sekä opetukseen. 04 39 03 Peittohoitovälineet Peittohoitovälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 04 48 Liikkeen voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Harjoituslaitteet ovat pääsääntöisesti terapiaa tukevia apuvälineitä. 04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit Fyysiseen harjoitteluun tarkoitetut paikallaan pysyvät kuntopyörät. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi käsiergometrit ja tukivaljailla varustetut juoksumatot. Kuntopyöriä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen. Kun asiakkaan ar- vioidaan hyötyvän laiteharjoittelusta, pyritään harjoittelu tekemään fysioterapiakäyn- tien yhteydessä tai ohjataan asiakas paikkoihin, joissa hän voi toteuttaa omatoimista harjoittelua. 04 48 03 03 Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet mekaaniset Ylä- ja alaraajojen harjoittamiseen käytettävät laitteet, joiden vastusta voidaan säätää mekaanisesti. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 52 04 48 03 04 Käsi- ja/tai jalkapolkulaiteet moottoroidut Ylä- ja alaraajojen harjoittamiseen käytettävät laitteet, joissa moottori avustaa liikettä. Harjoitteluväline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun sen käytön tarpeellisuus on todettu kuntoutussuunnitelmassa oleellisemmaksi ja mielekkäimmäksi tavaksi saavuttaa kuntoutukselle asetettu tavoite. Laite luovutetaan omatoimiseen harjoitteluun ensisijaisesti määräaikaiseen (1-3 kk) lainaan. Yksilölli- sen, välttämättömän tarpeen mukaan laite voidaan luovuttaa toistaiseksi voimassa olevana lainana. Tällöin luovuttaminen edellyttää aina kokeilukäyttöä ja selkeää vas- tetta. Kokeilukäytön aikana asiakas täyttää käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla arvioi- daan käytön tuomaa hyötyä. Restoraattorin käyttö ei ole ensisijainen hoitomuoto spastisuuden hoidossa (Kallinen, M. 2007. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle hallintoriita-asiassa, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös, lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle, korkeimman hallinto-oikeuden päätös). Restoraatto- reita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun tavoitteena on spasti- suuden hoito. 04 48 08 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen Henkilöä pystyasennossa tukevat kiinteät välineet. Seisomisella on edullisia vaikutuksia pitkäaikaissairaiden ja vammaisten elimistöön (mm. osteoporoosin ehkäisy, alaraajojen spastisiteetin lievittyminen, verenkierron pa- raneminen, suolen toiminnan parantuminen). Seisomisen tärkeys tulee ottaa huomi- oon potilaan kuntoutustavoitteita ja - menetelmiä arvioitaessa. Seisomisella on tärkeä merkitys myös motoristen taitojen opettelussa. Seisomatelineen tarpeen tulee olla asiakkaan kuntoutuksesta vastaavan lääkärin tai kuntoutustyöryhmän arvioima ja kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Seisomateline voi- daan yksilöllisen arvioinnin perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neeksi asiakkaalle, jolla oma lihasvoima tai tasapaino ja pystyasennon hallinta eivät ole riittäviä, jotta seisominen onnistuisi ilman tukea tai kevyemmillä ratkaisuilla, kuten sauvoihin tai kävelytelineeseen tukien. Seisomatelineen käytön tulee tukea asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan asetettuja tavoitteita. Apuvälineen käyttäjän tulee olla moti- voitunut seisomatelineen käyttöön. Välineen käytön arvioinnin ja seurannan tukena voidaan tarvittaessa edellyttää käyttäjää pitämään harjoituspäiväkirjaa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 53 Aikuisilla seisomatelineen käyttöä arvioitaessa selvitetään, voidaanko seisominen to- teuttaa esim. fysioterapian yhteydessä yhteiskäytössä olevalla seisomatelineellä. Sei- somateline luovutetaan kotiin silloin, kun sen käyttö ei muuten ole mahdollista ja sei- somisella on erityisen tärkeä merkitys asiakkaan kokonaistilanteen kannalta. Seisomatelineitä käytetään lapsilla tukemaan pystyasentoa ja sen harjoittelua ennen kävelyharjoittelun alkua. Seisomatelinettä käytetään myös mahdollistamaan ylävarta- lon ja -raajojen käytön harjoittelua päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi seisomatelineen käytöllä pyritään kaikenikäisillä ehkäisemään nivelten kont- raktuuria, lisäämään nivelten kuormitusta osteoporoosin ehkäisemiseksi ja vähentä- mään spastisuutta ja näin ollen helpottamaan päivittäistä selviytymistä. Erityisesti lapsilla seisomatelineen käytöstä sovitaan yhdessä vanhempien ja päiväko- din / koulun kanssa siten, että se on lapsen ja perheen kannalta joustavasti osana lapsen muuta toimintaa. Seisomateline sijoitetaan siihen toimintaympäristöön, missä sitä ensisijaisesti käytetään (koti/päiväkoti/koulu). Seisomatelineen käyttö suunnitel- laan siten, että se yhdistetään joustavasti päivän muihin toimintoihin. Seisomateli- neen/kippilaudan käytön tulee olla turvallista, joten lähihenkilöiden ohjaus on tärkeää. 04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet Sormien ja käsien liikettä ja voimaa harjoittavat välineet. 04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan liikkumista ja tasapainoa tai vahvistetaan raajoja ja varta- loa. Kohtaan sisältyvät esim. puolapuut, trampoliinit, voimistelumatot, tasapainolaudat ja välineet, jotka edesauttavat kuntoilun aikana pyörätuolissa istuvien henkilöiden ae- robista harjoittelua ja voimaharjoittelua. Sormien ja käden, yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineitä ei luovuteta lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Myös terapiavahat, kiilatyynyt, terapiarullat ja – pallot, voimistelu- ja ponnahdusmatot, tasapainolaudat, tasapainotyynyt sekä asen- tohoitotyynyt ovat terapiavälineitä eikä niitä luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Ci-hanska, CPM-laitteet ym. eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Niitä voidaan luovuttaa erityisperustein määräaikaiseen käyttöön terapiavälineinä hoita- vasta yksiköstä esim. kun terapia toteutuu kotona kaukana palveluista ja harjoitusväli- neet ovat tärkeitä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 54 04 48 15 07 Terapiapenkit ja – tasot Välineet joita käytetään erilaisiin liike- ja tasapainoharjoituksiin myös eri toimintojen kuten esimerkiksi pukeutumisen yhteydessä. Pukeutumistasossa tukipinta on laajempi kuin pukeutumispenkissä ja pukeutumisasennon vaihtomahdollisuus on monipuoli- sempi kuin penkillä. Hoitotasot ks. 09331203. Terapiapenkkejä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, jos tarve ja tavoitteet on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. 04 48 18 Painomansetit Nilkka- tai käsipainot, jotka on täytetty painavalla materiaalilla ja joita pidetään harjoi- tuksen aikana raajoissa, jotta raajat vahvistuisivat tai niiden vapina estyisi. Painomansetteja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Niitä voidaan lainata asiakkaille terapiavälineenä hoitavasta yksiköstä. 04 48 21 Kippilaudat Alustat, joiden päälle henkilö tuetaan hyvään asentoon, jonka jälkeen tasoa muute- taan asteittain vaaka-asennosta pystyasentoon siten, että keho voi tottua kyseisessä asennossa toimimiseen. 04 48 21 01 Kippilaudat, mekaaniset säädöt 04 48 21 02 Kippilaudat, sähkötoimiset säädöt Kippilautoja voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun kevyempi ratkaisu seisomisen mahdollistamiseksi ei ole toimiva asiakkaalla. 04 48 27 Välineet asennon tukemiseen hoidon aikana Välineet, joilla henkilö tuetaan oikeaan asentoon ja näin helpotetaan terapian ja hoi- don suorittamista. Kippilaudat, ks. 04 48 21. Asentohoitotyynyjä ja muita vastaavia välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 55 05 Apuvälineet taitojen harjoittelemiseen Harjoitusvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 05 03 Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet Välineet, joilla parannetaan kirjallisen ja puhutun kielen kommunikointitaitoja. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet, ks. 05 06. Äidinkielen harjoi- tusvälineet, ks. 05 18 03. Vieraiden kielten harjoitusvälineet, ks. 05 18 06. Ääni- ja ku- vamuodossa olevaa tietoa tallentavat, toistavat ja näyttävät apuvälineet, ks. 22 18. 05 06 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet Apuvälineet, joilla harjoitellaan puhetta tukevia kommunikointitekniikoita ja sanastoa ja näin mahdollistetaan henkilöidenvälinen kommunikaatio. Kohtaan sisältyvät esimer- kiksi pistekirjoitus, viittomakieli ja Bliss-kieli. 05 06 21 Kuvien ja symbolien ymmärtämisen harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan ymmärtämään yksinkertaistettujen ja kaavamaisten kuvien välittämiä viestiä ja tietoja. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi pic- symbolit. 05 06 24 Bliss-kommunikoinnin harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan Bliss-kommunikoinniksi kutsuttua eri- tyistä kuvakieltä. 05 09 Pidätyskyvyn harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan virtsarakon ja suolen hallintaa. Rakon harjoittamiseen ja aktivoimiseen sekä kivun lievittämiseen tarkoitetut stimulaattorit ks. 04 27 09 Lihassti- mulaattorit 05 09 03 Inkontinenssihälyttimet Välineet jotka tuottavat signaalin tahattoman virtsaamisen tai ulostamisen tapahtu- essa. Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät, ks. 04 27 09. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 56 05 12 Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet Välineet jotka on suunniteltu lisäämään kykyjä, jotka ovat ajattelun ja loogisen toimin- nan pohjana, esimerkiksi muisti, huomiokyky, keskittyminen, käsitteellinen ja sovel- lettu ajattelu. Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet, kts. 22. 06 Ortoosit ja proteesit Ortoosit ovat ulkoisia apuvälineitä, joilla muutetaan hermo-, lihas- ja luustorakenteita ja niiden toimintaa. Proteesit ovat ulkoisia apuvälineitä, joilla korvataan kehon osia, jotka puuttuvat kokonaan tai osittain. Kohtaan sisältyvät esim. kehon omalla tai ulkoi- sella voimanlähteellä toimivat tukilaitteet ja proteesit, kosmeettiset proteesit ja ortope- diset jalkineet. Kohtaan eivät sisälly endoproteesit, jotka eivät kuulu tämän kansainvä- lisen standardin soveltamisalaan. Ortoosi luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun kyseessä on lääketieteellisesti todettu vamma tai sairaus, joka aiheuttaa pitkäkestoisen, oleelli- sen toimintakyvyn haitan. Akuuteissa tapauksissa, esim. leikkauksen, traumojen, ra- situstilojen ja muiden akuuttien sairauksien jälkeen luovutetaan ortoosi määräaikai- seen lainaan hoitoon liittyvänä jatkohoitona. Ortoosi luovutetaan koekäyttöön määräajaksi, jotta saadaan selville hyötyykö asiakas siitä. Jos s seurantakontaktissa todetaan, että ortoosista on ollut hyötyä, voidaan se luovuttaa toistaiseksi asiakkaan käyttöön. Apuvälineen pitkäaikainen tarve tulee olla kirjattuna asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan tai vastaavaan dokumenttiin. Koekäyttö ei koske yksilöllisesti valmistettavia ortooseja. Toistaiseksi luovutettuja ortooseja uusitaan huomioiden ortoosin kunto, kuluminen ja kasvuikäisillä kasvu. Ortoosien käyttöä tulee seurata säännöllisesti. Yksityissektorin suorittamien leikkausten jälkeen tarvittavat ortoosit luovutetaan osana hoitokokonaisuutta toimenpiteen tehneestä organisaatiosta tai siellä sovitun käytän- teen mukaan. Urheilu- ja harrastustuet eivät kuulu lääkinnällisenä kuntoutuksena luo- vutettaviin apuvälineisiin. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 57 06 03 Vartalon, selkärangan ja kallon ortoosit Ortoosit, jotka on suunniteltu muuttamaan selkärangan ja kallon alueen hermo-, lihas- ja luustorakenteita sekä niiden toimintaa. Välineet voivat olla joko erityisvalmisteisia, jolloin ne täyttävät yksittäisen käyttäjän toiminnalliset vaatimukset, tai tehdasvalmistei- sia, jolloin ne täyttävät tietyt yleiset toiminnalliset vaatimukset. Tehdasvalmisteiset vä- lineet voivat olla säädettävissä yksittäisen käyttäjän tarpeisiin tai ne voivat olla heti käyttövalmiita, jolloin säätäminen ei ole mahdollista tai tarpeen. Vartalon ja selkärangan ortooseihin kuuluvat lannerangan ja ristiselän tuet (tukiliivit), ristisuoliluunivelen tuet (SI-tuet), rintarangan tuet (esim. ryhtituki) ja kaularangan tuet (tukikaulurit). 06 03 03 Ristisuoliluunivelen ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon ristiselän alueen. 06 03 06 Lannerangan ja ristiselän ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon lannerangan ja ristiselän alueen. 06 03 09 Rinta- lannerangan ja ristiselän ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon rintarangan, lannerangan ja risti- selän alueen. Yllä mainittuja ortooseja voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena lääkärin tai apuvälinealan asiantuntijan tekemien tutkimusten ja toteaman tarvearvioinnin perus- teella, kun kyseessä on jokin seuraavista: instabiliteetti, trauman jälkitila, johon liittyy rangan virheasento ja huomattava toimintakyvyn alenema, vaikea osteoporoosi ja kompressiomurtuma tai vaikea skolioosi ja siitä aiheutuva kiputila ja toiminnallinen haitta. Lisäksi on oletettavaa, että ilman ortoosin antamaa tukea aiheutuu sekundääri- ongelmia ja on kokeilemalla osoitettu, että ortoosista saatu selvä hyöty. 06 03 12 Kaularankaortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain niskan alueen, myös ylimmän kaulanika- man ja takaraivonluun välisen nivelen. Tukikauluksen käyttö ja luovutus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä on perus- teltua, mikäli asiakkaalla on esim. lääketieteellisesti todettu kaularangan instabiliteetti, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 58 murtuman jälkitila, nivelreuman aiheuttamat rankamuutokset tai osteoporoosi, joiden vuoksi hänen toimintakykynsä on oleellisesti heikentynyt tai on oletettavaa, että ilman ortoosin antamaa tukea aiheutuu sekundääriongelmia ja tuen kokeilusta on saatu selvä vaste. Tukikaulus luovutetaan lapselle tai aikuiselle, joka tarvitsee tuen pitkäai- kaiseen käyttöön hyvän, toiminnallisen asennon turvaamiseksi ja kipujen vähentä- miseksi. 06 03 15 Kaula- ja rintarankaortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain kaulan ja rintarangan alueen, myös ylim- män kaulanikaman ja takaraivonluun välisen nivelen. 06 03 18 Kaula-rinta-lanneortoosit sekä ristiselän ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain kaulan, rinta- ja lannerangan sekä risti- selän alueen, mukaan lukien ylimmän kaulanikaman ja takaraivonluun liitoskohdan. Kohtaan sisältyvät esim. pään ja kaularangan välinen nivel Yllä mainittuja ortooseja voidaan luovuttaa apuvälinealan asiantuntijan tekemien tutki- musten ja toteaman tarvearvioinnin perusteella asiakkaalle, jolla on lääketieteellisesti todetusta perussairaudesta johtuva rangan virheasento, tähän liittyvä toimintakyvyn vaikeus tai kiputila, joka haittaa merkittävästi henkilön suoriutumista päivittäisen elä- män toiminnoista ja ortoosin käytöllä arvioidaan saavutettavan merkittävää hyötyä toi- mintakykyyn. 06 04 Vatsan ortoosit Ortoosit jotka kattavat kokonaan tai osittain vatsan alueen. 06 04 06 Tyrätuet Tuet jotka tukevat tyrää ja pitävät sen paikallaan. Kohtaan sisältyvät tyrähihnat, -vyöt ja -kannattimet sekä tyrähousut. Luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vain jos tyrä ei ole leikatta- vissa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 59 06 06 Yläraajan ortoosit Ortoosit, jotka on suunniteltu muuttamaan yläraajojen alueen hermo-, lihas- ja luusto- järjestelmien rakenteita ja toiminnallisia ominaisuuksia. Välineet voivat olla joko eri- tyisvalmisteisia, jolloin ne täyttävät yksittäisen käyttäjän toiminnalliset vaatimukset, tai tehdasvalmisteisia, jolloin ne täyttävät tietyt yleiset toiminnalliset vaatimukset. Teh- dasvalmisteiset välineet ovat joko säädettäviä, jolloin ne täytyy säätää yksittäiselle käyttäjälle, tai heti käyttövalmiita, jolloin niitä ei ole tarpeen säätää yksittäiselle käyttä- jälle. Yläraajaortooseja käytetään tukemaan, oikaisemaan, suojaamaan raajaa sekä estä- mään ja korjaamaan yläraajan virheasentoja sekä parantamaan raajan toimintaa. Or- toosi voi mahdollistaa raajan käyttämisen ja toiminnan sekä sillä voidaan ylläpitää asi- akkaan nykyinen tilanne ja voidaan ehkäistä tilanteen paheneminen. Ortoosin käytöllä rajoitetaan liikerataa, ehkäistään haitallisen liikkeen syntymistä, lievennetään spasti- suutta tai avustetaan heikkoa tai halvaantunutta lihasta. Ortoosi voi olla tehdasvalmisteinen mihin tehdään yksilöllisiä muutoksia tai esim. toi- mintaterapeutin valmistama yksilöllinen tuki. 06 06 03 Sormiortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain sormen alueen. 06 06 06 Kämmenortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain käden alueen 06 06 07 Kämmen-sormiortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain kämmenen ja sormen/sormet 06 06 12 Ranne- ja kämmenortoosit Ortoosit, jotka kattavat ranteen ja kokonaan tai osittain kämmenen alueen 06 06 13 Ranne-, kämmen- ja sormiortoosit Ortoosit, jotka kattavat ranteen, kämmenen ja yhden tai useamman sormen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 60 06 06 15 Kyynärnivelen ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kyynärnivelen. 06 06 21 Olkanivelen ortoosit Ortoosit, jotka kattavat olkanivelen. Edellä mainittuja yläraajan ortooseja voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun asiakkaalla on lääketieteellisesti todettu pitkäaikainen, toimintaky- kyä oleellisesti alentava vamma tai sairaus, jonka vuoksi on tarve yhden tai useam- man nivelen tukemiseen, immobilisoimiseen tai kuormituksen ja kivun vähentämiseen. 06 12 Alaraajan ortoosit Ortoosit, jotka on suunniteltu muuttamaan alaraajojen alueen hermo-, lihas- ja luusto- järjestelmien rakenteita ja toiminnallisia ominaisuuksia. Välineet voivat olla joko eri- tyisvalmisteisia, jolloin ne täyttävät yksilöllisen käyttäjän toiminnalliset vaatimukset tai tehdasvalmisteisia, jolloin ne täyttävät tietyt yleiset toiminnalliset vaatimukset. Teh- dasvalmisteiset välineet voivat olla säädettävissä yksittäisen käyttäjän tarpeisiin tai ne voivat olla heti käyttövalmiita, jolloin säätäminen ei ole mahdollisia tai tarpeen. Alaraajaortooseihin kuuluvat lonkka-, polvi- ja nilkkaortoosit sekä jalkateräortoosit. Yleensä alaraajan ortoositarve on pitkäaikainen (esimerkiksi Dafo-tuki CP-vammai- selle, peroneustuki hemiplegiapotilaalle tai polvi-/nilkkatuki, kun nivel on instabiili). Alaraajaortooseja käytetään tukemaan, oikaisemaan, suojaamaan raajaa sekä estä- mään ja korjaamaan alaraajan virheasentoja sekä parantamaan raajan toimintaa. Or- toosi voi mahdollistaa alaraajan toiminnan ja sillä voidaan vaikuttaa asiakkaan toimin- takykyyn ylläpitävästi ja ennaltaehkäistä tilanteen pahenemista. Apuvälinealan asian- tuntija ohjaa asiakkaalle ortoosin käytön ja sen käyttöä tulee seurata esim. fysiotera- piakäyntien yhteydessä. Päivystyksessä luovutetaan alaraajaortooseja hoitovälineinä esim. murtuman hoitoon kipsin tilalla erilaisissa akuuteissa tilanteissa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 61 06 12 03 Jalkateräortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain jalkaterän alueen. Kohtaan sisältyvät esim. jalkineissa käytettävät pohjalliset ja täytteet, pehmusteet, jalkaholvin tuet, kanta- laput ja -suojukset sekä tukipohjalliset. Tähän luokkaan kuuluvat myös kengän koro- tukset. Jalkateräortoosi hankitaan potilaalle, jolla perussairauteen, pysyvään vamman jälkiti- laan tai synnynnäiseen epämuodostumaan liittyvä vaikea nilkan ja/tai jalkaterän virhe- asento, toimintahäiriö ja kiputila vaikeuttavat päivittäisiä toimintoja. Lisäksi jalkateräor- toosilla voidaan perustellusti odottaa saatavan merkittävää hyötyä potilaan kävelemi- seen. Jalkateräortoosia käytetään potilaan itse ostamien jalkineiden kanssa. Haavanhoitopohjallisia ei hankita lääkinnällisenä kuntoutuksena. Pitkäaikaiseen käyt- töön tulevat jalkateräortoosit hankitaan vasta haavahoitojen päätyttyä. Esim. lattajal- kaisuus, Mortonin neuralgia, hallux valgus tai plantaarifasciitti ei oikeuta tukipohjalli- sen saamiseen lääkinnällisenä kuntoutuksena. Varpaiden välissä käytettäviä siliko- nitukia, ei hankita lääkinnällisenä kuntoutuksena, koska ne luokitellaan hoidollisiksi välineiksi. Harrastusjalkineisiin asiakas voi hakea korvausta Vammaispalvelusta tai työkäyttöön tulevien jalkineiden korvauksista kääntyä työnantajan puoleen. Jalkateräortoosit jaetaan eri ryhmiin sen perusteella minkälaiseen tarpeeseen jalkate- räortoosi tai korotuspohjallinen tehdään. 06 12 06 Nilkka- jalkateräortoosit Ortoosit, jotka kattavat nilkkanivelen sekä kokonaan tai osittain jalkaterän alueen. Luokkaan sisältyvät dynaamiset nilkkaortoosit/peroneustuet/dafot. Ortoosit voivat olla valmisortooseja tai yksilöllisesti valmistettuja. 06 12 06 01 Nilkka- jalkateräortoosit, valmistuotteet Ortoosit, jotka kattavat nilkkanivelen sekä kokonaan tai osittain jalkaterän alueen, val- miina saatavat. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 62 06 12 06 02 Nilkka- jalkateräortoosit, yksilölliset Ortoosit, jotka kattavat nilkkanivelen sekä kokonaan tai osittain jalkaterän alueen, yk- silöllisesti valmistetut. Nilkkaortoosi luovutetaan asiakkaalle, jolla on perussairaudesta, pysyvästä vamman jälkitilasta tai synnynnäisestä epämuodostumasta aiheutuva vaikea nilkan virhe- asento ja/tai toimintahäiriö, mitkä vaikeuttavat merkittävästi päivittäistä liikkumista tai aiheuttavat merkittävän kiputilan. Luovutuksen edellytys on, että nilkka-jalkateräortoo- silla voidaan perustellusti odottaa saatavan merkittävää hyötyä potilaan päivittäisissä toiminnoissa. Dynaamisia ortooseja hankitaan käveleville aikuisille ja kävelemään opetteleville lapsille. Akuutit leikkausten jälkeiset tai hoitoon välittömästi liittyvät ortoosit katsotaan hoitovä- lineiksi. Potilas hankkii pääsääntöisesti dynaamisten nilkkaortoosien kanssa käytettä- vät jalkineet itse. Elastisia ja kevyitä vain kompressiota antavia tukia ei luovuteta lää- kinnällisenä kuntoutuksena. 06 12 09 Polviortoosit Ortoosit, jotka kattavat polvinivelen. Polviortoosi luovutetaan asiakkaalle, jolla perussairauteen liittyvä vaikea polven virhe- asento ja/tai toimintahäiriö, joka vaikeuttaa liikkumista ja nivelongelmaan on aloitettu lääkehoidot. Lisäksi voidaan perustellusti odottaa polvituella saatavan merkittävää hyötyä potilaan päivittäisissä toiminnoissa. Akuuttivammoihin polviortoosia ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, vaan polviortoosi hankitaan aina pitkä- aikaiseen päivittäiseen käyttöön. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä luovutet- tavassa polviortoosissa on aina materiaalia, mikä korjaa alaraajan linjausta. 06 12 12 Polvi- Nilkka- jalkateraortoosit Ortoosit, jotka kattavat polvi- ja nilkkanivelet sekä jalkaterän. Polvi-, nilkka-, jalkateräortoosi voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on pitkäaikaiseen sairauteen tai vammaan liittyvä vaikea alaraajan virheasento, toimintahäiriö ja kiputila, jotka vaikeuttavat liikkumista ja toimintakykyä ja tuella voidaan perustellusti odottaa saatavan merkittävää hyötyä päivittäisissä toiminnoissa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 63 06 12 13 Sääriortoosit Ortoosit, jotka kattavat alaraajan sääriosan. Sääriortoosia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 06 12 15 Lonkkaortoosit Ortoosit, jotka kattavat lonkkanivelen. Lonkkanivelten luxaatioiden jälkihoidossa ja ennaltaehkäisyssä käytetään tukevia lonkkaortoosia. Tähän ryhmään kuuluvat myös mm. abduktiolastat ja – tyynyt sekä kävelyn/asennon apuvälineenä lapsilla käytettävät ortoosit. Yleisimmin lonkkaortoo- seja luovutetaan lapsille ns. sammakkolastoina. Ortoosit sovitetaan yksilöllisesti ja lai- nataan toistaiseksi olevaan käyttöön. 06 12 16 Lonkka-polviortoosit Ortoosit, jotka kattavat lonkka- ja polvinivelet. Voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena lapselle pystyasennon ja askeltami- sen tukemiseksi silloin, kun pystyasennon hallinta ja käveleminen eivät sairauden tai vamman aiheuttaman lihasten heikkouden tai liikkeen koordinaation puutteellisuuden vuoksi onnistu. Tarvearvioinnin tekee lapsen kuntoutuksesta vastaava lääkäri tai kun- toutustyöryhmä. 06 12 18 Lonkka-polvi-nilkka-jalkateräortoosit Ortoosit, jotka kattavat lonkka-, polvi- ja nilkkanivelet sekä jalkaterän. Ortooseja voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena asiakkaalle, jonka seiso- minen ja kävely ei vamman tai sairauden aiheuttamien lihasten heikkouden tai liik- keen koordinaation puutteellisuuden vuoksi onnistu ilman tukisidoksia. Ennen tukien hankintaa on varmistettava asiakkaan motivaatio tukien käyttöön sekä arvioitava nii- den vaikutus toimintakykyyn ja ulkopuolisen avun vähenemiseen päivittäisissä toimin- noissa. Tarvearvioinnin tekee asiakkaan kuntoutuksesta vastaava lääkäri. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 64 06 18 Yläraajaproteesit Toisiinsa yhteensopivat yleensä yhden valmistajan valmistamat osat, jotka voidaan yhdistää minkä tahansa yksilöllisesti valmistetun osan kanssa ja joista muodostuu eri- laisia yläraajaproteeseja. Kohtaan sisältyvät esim. kosmeettiset yläraajaproteesit. Yläraajaproteesien mahdollinen käyttö määräytyy asiakkaan jäljellä olevan toimintaky- vyn ja proteesin käyttötarkoituksen perusteella (siirtyminen, lähiympäristössä liikkumi- nen, työ, harrastukset yms.). Amputaation jälkeen ensimmäisen proteesin hankinta- päätös tehdään yleiskunnon, toipumisen, sairauden ennusteen perusteella. Lisäksi huomioidaan asiakkaan motivaatio ja sitoutuminen proteesin käyttöön. Hankinta edel- lyttää erityistä asiantuntemusta ja moniammatillista arviointia (lääkäri, apuvälinetek- nikko ja fysioterapeutti/toimintaterapeutti). Amputaatiotyngän ongelmat ja niiden hoito edellyttävät usein erityisasiantuntemusta. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010: 224). Yläraajaproteesi voidaan luovuttaa myös synnynnäinen yläraajan poik- keama eli anomalia tapauksissa. Yläraajaproteesit luokkaan kuuluvat kosmeettiset, mekaaniset ja prosessoriohjatut yläraajan proteesit. Yläraajaproteesit voivat myös koostua kokonaisuuksista, joissa on sekä mekaanisia että prosessoriohjattuja niveliä, esim. proteesissa on prosessorioh- jattu nyrkki, mutta mekaaninen kyynärnivel. Luokkaan kuuluvat myös yläraajaprotee- sien kosmetiikat ja linerit ja testitarkoitukseen rakennettavat proteesit. 06 18 03 Osakämmenproteesit Välineet, jotka korvaavat amputaatiosta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuvat, kämmenen tai sormien puutokset. Kohtaan sisältyvät esim. sormiproteesit. 06 18 06 Ranne-eksartikulaatioproteesit Välineet jotka korvaavat osan yläraajasta rannenivelestä tapahtuneen amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 18 09 Kyynärvarsiproteesit Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta kyynär- ja rannenivelten välisestä amputaa- tiosta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 65 06 18 12 Kyynäreksartikulaatioproteesi Välineet jotka korvaavat osan yläraajasta kyynärnivelestä tapahtuneen amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 18 15 Olkavarsiproteesit Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta olka- ja kyynärnivelen välisestä amputaati- osta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuen. 06 18 18 Olkaeksartikulaatioproteesit Välineet jotka korvaavat osan yläraajasta olkanivelestä tapahtuneen amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 18 21 Hartiaproteesit Välineet jotka korvaavat osan yläraajasta lapaluu-rintakehä ja rintalasta-solisluu -nive- listä tapahtuneen amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. Proteesia valittaessa otetaan huomioon asiakkaan toimintakyky, elämäntilanne, aktii- visuus, työ ja harrastukset. Lisäksi tulee selvittää tyngän tilanne, sairauden ennuste ja käyttömotivaatio. Mekaaninen tai kosmeettinen proteesi on ensisijainen. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010: 224). Yläraajaproteesit jaetaan passiivisiin ja aktiivisiin proteeseihin. Passiivisissa yläraaja- proteeseissa ei ole liikkuvia osia, mutta niitä voidaan käyttää apuna erilaisissa toimin- noissa, kuten kantamisessa. Lisäksi ne toimivat kosmeettisina välineinä. Aktiivisissa proteeseissa liike tuotetaan joko mekaanisesti valjas- ja kaapelisysteemeillä jäljellä olevan lihastoiminnan avulla tai myoelektrisesti proteesin sisään asennettujen elektro- deiden avulla. Mekaanisella proteesilla voidaan aikaansaada mm. peukalo-etusor- miote. Prosessoriohjattu yläraajaproteesi mahdollistaa käyttäjän aktiivisen tarttumaot- teen ja symmetrisyyden. Prosessoriohjattu proteesi hankitaan yllä mainitun moniammatillisen asiantuntijaryh- män arvion perusteella seuraavasti: Aikuiset: Toisen yläraajansa menettäneillä erityisissä tilanteissa proteesin käyttötar- koituksen, opiskelun, ammatin ja iän perusteella sekä osallistumisen mahdollistajana. Prosessoriohjatun yläraajaproteesin tulee lisätä asiakkaan itsenäistä toimintaa ja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 66 mahdollistaa omatoiminen suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista. Proteesin hankin- taa edeltävät testaukset ja käytön harjoittelu, johon proteesin tulevan käyttäjän tulee olla sitoutunut. Lapset: Synnynnäisessä yläraajapuutoksessa prosessoriohjatun proteesin hankintaa tulee harkita 2 -3 vuoden iässä. Kaikki lapset saavat kosmeettisen proteesin jo hyvin pienenä. Lasten kosmeettisen proteesin käyttöä seurataan, selvitetään vanhempien motivaatiota ja sitoutumista opettaa lastaan prosessoriohjatun proteesin käyttäjäksi. Prosessoriohjatun proteesin käyttöä ja motivaatiota seurataan säännöllisillä seuranta- käynneillä. Proteesin käyttöä tuetaan aktiivisesti koulun alkamiseen asti, jolloin usein nähdään jääkö prosessoriohjattu proteesi käyttöön vai ei. 06 21 Kosmeettiset yläraajaproteesit Välineet jotka korvaavat yläraajan osan ja joilla on vain kosmeettinen tarkoitus. Kosmeettinen proteesi on kevyt ja se valmistetaan vastaamaan ulkonäöltään ja mitta- suhteiltaan vastakkaista raajaa. Kosmeettinen kyynärvarsiproteesi mahdollistaa tu- keutumisen ja kevyiden taakkojen kantamisen. 06 24 Alaraajaproteesit Toisiinsa yhteensopivat yleensä yhden valmistajan valmistamat osat, jotka voidaan yhdistää minkä tahansa yksilöllisesti valmistetun osan kanssa ja joista muodostuu eri- laisia alaraajaproteeseja. Kohtaan sisältyvät esim. kosmeettiset alaraajaproteesit. Alaraajaproteesit luokkaan kuuluvat kosmeettiset, mekaaniset ja prosessoriohjatut alaraajan proteesit. Alaraajaproteesit voivat myös koostua kokonaisuuksista, joissa on sekä mekaanisia että prosessoripohjaisia niveliä, esim. proteesissa on prosessoripoh- jainen polvi, mutta mekaaninen nilkkanivel. Luokkaan kuuluu myös alaraajaproteesien kosmetiikat, tuppiosat ja testitarkoitukseen rakennettavat proteesit. Ensiproteesi on aina mekaaninen proteesi. Prosessoriohjattu proteesi hankitaan moniammatillisen asi- antuntijaryhmän arvion perusteella. Kosmeettista alaraajaproteesia ei luovuteta lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Kosteissa tiloissa käytettävä kylpyproteesi voidaan luovuttaa asiakkaalle yksilöllisen tarpeen mukaan, kun se mahdollistaa omatoimisen, itsenäisen peseytymisen ja näin parantaa asiakkaan toimintakykyä. Kylpyproteesin arvio tehdään yleensä aikaisintaan ½ - 1 vuoden kuluttua amputaatiosta. Silloin tynkä on tullut lopulliseen muotoonsa ja kylpyproteesin käyttö on perusteltua. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 67 Alaraajaproteesi hankitaan synnynnäisen poikkeavuuden, tapaturman tai muusta syystä tehdyn amputaation jälkeen, kun alaraaja puuttuu osittain tai kokonaan. Pro- teesi luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun asiakkaalle on tehty amputaatio ja toimintakyvyn arvioinnin perusteella voidaan todeta, että hän hyö- tyy siitä. Proteesia ja sen käyttöä arvioidessa otetaan huomioon asiakkaan toiminta- kyky, proteesin käyttömotivaatio, elämäntilanne, aktiivisuus, työ ja harrastukset sekä sairauden ennuste. Proteesin käytön opetukseen ja harjoitteluun tulee varata riittä- västi aikaa. Käytön seuranta kirjataan kuntoutussuunnitelmaan. Yksilöllisessä alaraa- japroteesitarvearviossa tulee huomioida sen hetkinen - ja tavoiteltava aktiivisuustaso, johon asiakkaalla on mahdollisuus kuntoutua. Aktiivisuustasot ovat: 1. Vain kosmeettisen proteesin käyttö 2. Sisällä kävely, potilas tarvitsee kävelyn apuvälineen proteesin lisäksi, kävelymatka ja – aika ovat rajoittuneet 3. Rajoittunut ulkona kävely, potilas kävelee ulkona hitaasti, selviytyy matalasta korok- keesta ja vähäisestä alustan epätasaisuudesta, yli 100 - 200 metrin matkoilla tarvitsee kävelyn apuvälinettä 4. Toiminnallinen kävely, potilas kävelee ulkona, kykenee vaihtelemaan kävelyno- peutta, terveeseen henkilöön verrattuna kävelynopeus ja -matka ovat vähäisempiä, selviytyy hyvissä olosuhteissa työssä ja harrastuksissa 5. Kävely vaativissa olosuhteissa, potilas kävelee ulkona rajoituksitta, kävelymatka- ja aika eivät ole rajoittuneet, proteesin tulee kestää vaativaa ponnistusta, kiertoa ja is- kua. Proteesin korjaus/huolto/uusinta tarpeen ilmetessä, tulee asiakkaan aina ensin ottaa yhteys hoitovastuussa olevaan yksikköön. Proteesien käytön seuranta tulee tehdä ja se tulee kirjata potilasdokumentteihin. 06 24 03 Jalkaterän osaproteesit Välineet jotka korvaavat alaraajan nilkkanivelen alapuolelta tehdyn amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. Kohtaan sisältyvät esim. varvasproteesit. 06 24 06 Nilkan eksartikulaatioproteesit Välineet jotka korvaavat alaraajan nilkkanivelestä tehdyn amputaation tai synnynnäi- sen rajoitteen toteamisen jälkeen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 68 06 24 09 Sääriproteesit Välineet, jotka korvaavat alaraajan polvi- ja nilkkanivelten välistä tehdyn amputaation tai synnynnäisen poikkeaman vuoksi. 06 24 09 03 Säären kylpyproteesit Sääriproteesit jotka valmistetaan kestämään kosteutta esimerkiksi peseytyessä. 06 24 12 Polven eksartikulaatioproteesit Välineet jotka korvaavat alaraajan polvinivelestä tehdyn amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 24 15 Reisiproteesit Välineet, jotka korvaavat alaraajan lonkka- ja polvinivelten välistä tehdyn amputaation tai synnynnäisen poikkeaman vuoksi. 06 24 15 03 Reiden kylpyproteesit Reisiproteesit jotka valmistetaan kestämään kosteutta esimerkiksi peseytyessä 06 24 18 Lonkan eksartikulaatioproteesit Välineet jotka korvaavat alaraajan lonkkanivelestä tehdyn amputaation tai synnynnäi- sen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 24 21 Hemipelvektomiaproteesit Välineet, jotka korvaavat kokonaisen raajan sekä koko hemipelviksen tai sen osan amputaation tai synnynnäisen poikkeaman vuoksi. 06 24 24 Hemikorporektomiaproteesit Välineet joita käytetään molempien alaraajojen ja lantion amputaation jälkeen. Luokkaan sisältyy myös kylpyproteesit. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 69 06 24 41 Tehdasvalmisteiset tuppiosat Välineet, joita käytetään alaraajaproteesien osina mukautumaan raajan tyngän muo- toon tms. ja toimimaan väliosana raajan ja proteesin välissä ja jotka voidaan säätää yksilöllisesti. Luokkaan kuuluvat mm. silikonilinerit. Tyngän muotoutumista edistetään kompressio- hoidolla. Hoito voidaan toteuttaa tyngän sidonnalla tai tarkoitukseen valmistettua sili- konituppea käyttäen. Arvioinnin tupen käytöstä ja hankinnasta tekee yleensä fysiat- rian ylilääkäri. Paikallisesti sopien arvioinnin voi tehdä myös muu lääkäri tai apuväli- nealan asiantuntija. Postoperatiivista tuppea käytetään siihen saakka, kunnes asiakas saa proteesin ja siihen kuuluvan silikonitupen. 06 30 Proteesit, lukuunottamatta raajaproteeseja Välineet, joita käytetään ulkoisesti korvaamaan kokonaan tai osittain puuttuvan varta- lon osan (muun kuin raajan) ulkonäkö ja/tai toiminta. 06 30 03 Peruukit Välineet, jotka korvaavat hiukset kokonaan. Peruukki hankitaan yleensä iho- ja/tai syöpäsairaalle asiakkaalle, jolla on laaja-alaista hiustenlähtöä sairaudesta tai hoidoista johtuen joko tilapäisesti tai pysyvästi. Peruukin hankinta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voi tulla kyseeseen myös suku- puoltaan vaihtavalle transsukupuoliselle asiakkaalle, jolla on laaja-alaista hiusten läh- töä / kaljuuntumista. Ikääntymiseen liittyvän kaljuuntumisen vuoksi peruukkeja ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Peruukkeja luovutetaanyleensä yksi peruukkiin/vuosi huomioiden peruukin kunto ja kuluminen. Yksilöllisestä tarpeesta esim. työolosuhteista (maatalous-, puu-, metalli- ja autoalan työ ym.) tai muusta hyvin perustellusta syystä muusta hyvin perustellusta syystä johtuvan peruukin kulumisen vuoksi voidaan luovuttaa tarvittaessa enemmän kuin yksi peruukki/vuosi. Ensisijaisesti luovutetaan vakiomallisia keinokuituhiusperuukkeja, mutta lääketieteelli- sestä tai muusta yksilöllisestä syystä johtuen (esim. allergia/työolosuhteet) voidaan luovuttaa vakiomalleista poikkeava peruukki. Mittatilausperuukkiin voidaan päätyä esim. poikkeuksellisen päänympärysmitan tai – muodon tai muun yksilöllisen syyn vuoksi. Tarvearvio palveluvalikoimasta poikkeava peruukin hankintaan tehdään ko. erikoisalalla (esim. ihotaudit). On syytä huomioida, että peruukeissa käytettävä pohja- materiaali on usein sama, vaikka kyseessä olisi aitohiusperuukki. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 70 Peruukin korjaus ja huoltaminen korvataan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Peruukin pesuvälineitä tai leikkausta kampaajalla ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 06 30 09 Silmäripset ja kulmakarvat Välineet jotka korvaavat silmäripset ja/tai kulmakarvat. Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 06 30 18 Rintaproteesit Välineet, jotka jäljittelevät koko rinnan tai sen osan ulkonäköä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä rintaproteesi luovutetaan omaksi asiak- kaalle, jolle on tehty joko osa- tai koko rinnanpoistoleikkaus. Lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä korvataan myös yksityissairaaloiden suorittamien rintaleikkausten jälkeiset rintaproteesit. Rintaproteesi valitaan apuvälinealan asiantuntijan opastuk- sella. Rintaliivit asiakas hankkii itse. Proteesi uusitaan tarpeen mukaan 1,5-3 vuoden välein. 06 30 21 Silmäproteesit Välineet, jotka jäljittelevät silmän ulkonäköä. Silmäproteesi voidaan hankkia asiakkaalle, jolta puuttuu toinen tai molemmat silmät esim. synnynnäisen poikkeavuuden, tapaturman tai muusta syystä tehdyn silmän poiston, silmän puuttumisen, kutistussilmän tai vaikean silmäsairauden jälkitilan kom- pensointiin. Silmäproteesi uusitaan aikuisilla (yli 18v) 5 vuoden välein ja alle 18-vuoti- ailla tarvittaessa kasvun mukaan. Proteesin kiillotusta korvataan tarvittaessa korkein- taan kerran vuodessa. Silmäproteesiin tehtävät muutostyöt tehdään yksilöllisen har- kinnan perusteella. 06 30 36 Hammasproteesit Välineet jotka jäljittelevät hampaiden ulkonäköä ja toimintaa. Hammasproteesit voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, jos asiakkaalla on suun alueella synnynnäisiä anomalioita ja tietyissä tapauksissa suun alueen syöpäsairauksissa. Hammastuet, purentakiskot ym. eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 71 06 33 Ortopediset jalkineet Jalkineet joiden avulla hoidetaan ja/tai jotka kompensoivat vaurioituneen jalan raken- netta tai toimintaa. Jalkateräortoosit, ks. 06 12 03 Asiakkaalle voidaan hankkia erityisjalkineet lääkinnällisenä kuntoutuksena, mikäli hä- nellä on perussairaudesta, vamman jälkitilasta tai synnynnäisestä epämuodostumasta aiheutuva niin vaikea pysyvä nilkan ja/tai jalkaterän epänormaali muoto, virheasento ja/tai toimintahäiriö, ettei hyvälaatuinen tavallinen kenkä ole riittävä tukevuudeltaan tai rakenteeltaan. Lisäksi edellytetään, että erityisjalkineilla voidaan merkittävästi edes- auttaa liikkumista. Ortopediset jalkineet luovutetaan pääsääntöisesti asiakkaalle sil- loin, kun hän tarvitsee niitä ulkona tai sisällä kävelemisen mahdollistamiseksi. Ortope- dinen jalkine voi olla tarpeen myös silloin, kun asiakas tarvitsee erityistä tukea jalkate- rän tai nilkan alueelle seisomatelineharjoittelun tai itsenäisen siirtymisen mahdollista- miseksi. Erityisjalkineina potilaalle voidaan hankkia vain päivittäisessä käytössä tarvit- tavat välttämättömät jalkineet. Ortopedisten jalkineiden hankinnan aiheena voi olla esimerkiksi huomattavaa haittaa aiheuttava voimakkaasti deformoitunut jalka, kivulias deformiteetti, alaraajan huomat- tava lyhentymä, jonka korjaaminen ei ole mahdollista tavalliseen kenkään. Diabeetik- kojen osalta huomioidaan riskiluokitus, mutta muuten luovutusperusteet täysin samat kuin muillekin potilaille. (riskiluokka 2, suojatunto puuttuu ja jalassa on rakennevirhe tai riskiluokka 3, aiempi jalkahaava tai amputaatio) Erityisjalkineiden arvion ja luovutuksen edellytys on, että asiakkaalla ei ole jaloissa avoimia haavoja. Hoitoon liittyviä erityisjalkineita ja hoitojalkineita ei luovuteta lääkin- nällisenä kuntoutuksena. Kipsikengät ovat hoitovälineitä, eikä niitä luovuteta lääkin- nällisenä kuntoutuksena. Erityisjalkineiden uusimistarve aiheutuu yleensä potilaan kasvusta tai jalkineiden kulu- misesta, joten uusimisen tiheys on yksilöllinen. Asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan hänelle luovutetaan kesä- ja talvijalkineet sekä sisäjalkineet. Jos töissä tarvitaan vielä erityisjalkineita näiden lisäksi, tulee nämä hankkia työnantajan puolesta (esim. töissä tarvittavat ortopediset turvajalkineet). Harrastuksiin asiakas hankkii ortopediset jalkineet itse. Harrastusjalkineisiin asiakas voi hakea korvausta Vammaispalvelusta tai työkäyttöön tulevien kenkien osalta kor- vauksista kääntyä työnantajan puoleen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 72 Ortopediset jalkineet jaetaan eri ryhmiin alla olevien nimikkeiden mukaan sen perus- teella, minkälaiseen tarpeeseen jalkineet tehdään. 06 33 01 Ortopediset jalkineet, puolivalmiit Jalkineet kootaan jalkineaihioista asiakkaan jaloista otettujen mittojen mukaan. Eivät edellytä yksilöllisesti valmistettua lestiä. 06 33 03 Ortopediset jalkineet, valmiina saatavat Massatuotannossa olevat ortopediset jalkineet. Kohtaan sisältyvät esim. korkealesti- set, pehmeävuoriset ja pitkälle aukeavat jalkineet. Aikuisille myönnetään vain varrellisia tukisandaaleja. Lapsille valmiina saatavat orto- pediset jalkineet luovutetaan silloin, kun tavallinen jalkine ei ole riittävä jalan raken- teen tai toiminnan kannalta. 06 33 06 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut Ortopediset jalkineet, jotka on tehty erityisesti jonkun henkilön tarpeiden mukaan. Kohtaan sisältyvät esim. yksilöllisesti valmistetut pehmeävuoriset jalkineet. 06 33 09 Jalkineet, muunnellut Valmiina saatavat jalkineet, joita on muunneltu yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alaraajojen pituuseron korjaus jalkineeseen tehtävällä muutoksella katsotaan aikui- silla tarpeelliseksi, mikäli ero aiheuttaa toiminnallista haittaa ja se on hoitavan tahon tekemällä mittausmenetelmällä2 cm tai enemmän (lapsilla 1 cm). Näissä tapauksissa tarvitaan hoitavan lääkärin suositus. Leikkausten yhteydessä syntyneissä alaraajojen pituuseroissa erikoislääkäri (yleensä ortopedi) määrittelee pituuserokorjauksen tarpeen ja määrän. Pienissä korjauksissa riittää potilaan itse hankkima kengän sisälle laitettava kantakorotus. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 73 09 Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet 09 03 Vaatteet ja kengät Sosiaalipalvelujen vammaispalvelulain perusteella, asiakas voi hakea korvausta yli- määräisistä vaatekustannuksista. Ihotautierikoislääkärin lausunnosta korvataan albinismia sairastaville voidaan luovut- taa UV-vaatteita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä (Eduskunnan oikeusasia- miehen päätös 21.12.2.106 Dnro 3382/4/15). 09 03 33 Uima-asut Kohtaan sisältyvät esim. allasterapia-asut ja suojaavat erikoisuima-asut. Virtsaa ja ulostetta imevät apuvälineet, ks. 09 30. Uima-asu voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on hallittavissa oleva uloste- tai virtsain- kontinenssi ja joka tarvitsee yksilöllisesti valmistettavan uima-asun erityisestä lääke- tieteellisestä syystä. Tarve tällaisesta tulee mainita asiakkaan kuntoutussuunnitel- massa tai vastaavassa dokumentissa ja sen luovuttaminen tulee perustua kirjattuun tarpeeseen säännöllisen allasterapian mahdollistumiseksi. Muulloin välineet katsotaan harrastuksen apuvälineeksi, esimerkiksi rintaproteesia käyttävät asiakkaat ostavat uima-asun itse. Märkäpuku voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on harvinainen sairaus, joka aiheuttaa palelemisen myötä neurologisia oireita. Kuntoutussuunnitelmassa tai vastaavassa do- kumentissa tulee olla maininta allasterapiasta välttämättömänä terapiamuotona. 09 03 42 Jalkineet Kohtaan sisältyvät esim. erityiskäyttöön tarkoitetut jalkineet, esimerkiksi urheilukengät ja -pohjalliset. Jalkateräortoosit, ks. 06 12 03. Ortopediset jalkineet, ks. 06 33. Jalka- terä-, kantapää- ja varvassuojat, ks. 09 06 21. Tavallisia jalkineita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, koska ne eivät täytä lääkinnällisistä laitteista annettua direktiivin 93/42/ETY vaatimuksia. Vam- maispalvelulain perusteella asiakas voi hakea korvausta ylimääräisistä vaatekustan- nuksista. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 74 Kipsikengät ovat hoitovälineitä. Kipsikenkä annetaan asiakkaalle hoitavasta yksiköstä, joten kipsikenkiä tulee olla saatavilla terveysasemien vastaanotoilla, päivystyksissä, ortopedian poliklinikalla ja ortopedisillä vuodeosastoilla. 09 03 45 Liukuesteet jalkineisiin Jalkineisiin kiinnitettäviä välineitä ja tarvikkeita, joilla ehkäistään liukastumista, ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 09 06 Puettavat vartaloa suojaavat apuvälineet Välineet, joilla estetään kehon osien vahingoittuminen. 09 06 03 Pään suojat Turvakypärä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä turvallisuu- den lisäämiseksi asiakkaalle, jolla on tavanomaista suurempi vaara kaatua ja loukata päänsä esim. epilepsia ja / tai kehitysvammaisuus tai asiakkaalle, jolla on vaarana kaatua ja siitä sekundäärisenä haittana saada pään alueelle mm. murtuma, sisäinen verenvuoto tai haavoja. 09 06 15 Suojakäsineet Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuolin kelaushansikkaat. Käsineet, ks. 09 03 12. Tuet, tyynyt ja muut kävelyn apuvälineiden lisävarusteet, joilla ehkäistään mustelmia ja iho- vaurioita, ks. 12 07 18. Yksilöllisen harkinnan mukaan, erityisperustein voidaan luovuttaa pyörätuolia käyttä- välle asiakkaalle kelaushansikkaat, mikäli kelaaminen ilman hansikkaita ei onnistu tai käsien suojaaminen hansikkailla on iho- tai sormivaurioiden vuoksi (esim.vaikeat tun- topuutokset) välttämätöntä. Kelaushansikkaat voidaan hankkia esim. tetraplegiapoti- laalle, mikäli terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perus- teella tavallisten hansikkaiden käyttö kelattaessa ei lisää itsenäistä suoriutumista ke- laushansikkaiden tavoin. Lämpöhanskat kts luokka 04 30 03 09 06 18 Sääri- ja polvisuojat Kohtaan sisältyvät esim. sukat amputoiduille raajoille (tynkäsukat). Sukkahousut ja sukat, ks. 09 03 27. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 75 Sääri- ja polvisuojat voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asi- akkaalle, jonka perussairauteen tai vammaan liittyvä pääasiallinen liikkumismuoto on konttaaminen ja apuvälineen luovuttaminen parantaa hänen toimintakykyään. Tynkäsukat luovutetaan omaksi asiakkaalle, joka tarvitsee niitä amputoidun jalan tyn- gän muodon muokkaamiseksi tai proteesin tupen täyttämiseksi. 09 06 21 Jalkaterä-, kantapää- tai varvassuojat Jalkaterä-, kantapää- tai varvassuojia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvä- lineenä. Lämpösukat ja – pohjalliset kts. luokka 04 30 03 09 06 24 Vartalosuojat Kohtaan sisältyvät esim. housut ja alusvaatteet, joissa on pehmusteita, jotka suojaa- vat murtumilta kaaduttaessa. Lonkkasuojia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 09 06 27 Hengitystiesuojat Välineet, jotka suojaavat hengitysteitä haitallisilta ulkoisilta vaikutteilta. Henkitor- viavannevälineet, kts 09 15. Hengityssuojia, kuten kevytsuojia, puolinaamareita ja raitisilmakypäriä, ei pääsääntöi- sesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) voi luovuttaa ammatissaan raitisilmakypärää tai puolinaamaria käyttävälle yrittäjälle (astma, homepölykeuhko) apuvälineet työväli- neeksi. Ammattitautiselvitykset ja suositukset suojaimien käytöstä tehdään Työter- veyslaitoksella Helsingissä tai työlääketieteen ja keuhkosairauksien poliklinikoilla. 09 09 Pukeutumisen ja riisuutumisen apuvälineet Välineet jotka helpottavat pukeutumista ja riisuutumista. Kiinnitysvälineet, ks. 09 03 48. Merkitsemistarvikkeet ja -välineet, ks. 24 04. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 76 Pukeutumisen ja riisuutumisen apuvälineitä käytetään päivittäin helpottamaan pukeu- tumista ja riisuutumista. Hyvin monessa tapauksessa tavanomaiset välineet, kuten pit- kävartiset kenkälusikat ovat riittäviä ja niitä on saatavilla päivittäistavaroita myyvissä liikkeissä. Tämän luokan apuvälineitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neinä, mikäli tavanomaiset välineet eivät riitä. Luovutettavissa apuvälineissä tulee olla sellaisia ominaisuuksia, mitä tavanomaisissa välineissä ei ole ja/tai niihin tarvitsee tehdä yksilöllisiä muutoksia. 09 09 03 Sukkien ja sukkahousujen vetolaitteet Välineet jotka helpottavat nilkkasukkien, sukkien ja sukkahousujen pukemista. 09 09 06 Kenkälusikat ja saapasrengit Välineet jotka helpottavat jalkineiden pukemista ja riisumista. 09 09 09 Vaatepitimet Välineet jotka pitävät vaatteita paikoillaan pukeutumisen aikana. 09 09 12 Pukeutumis- ja riisuutumiskoukut ja – kepit Välineet joiden avulla kiinnitetään vaatteet tai tartutaan vaatteisiin pukeutumisen ja rii- suutumisen aikana. 09 09 15 Vetoketjunvetimet Välineet joilla helpotetaan vetoketjun käyttämistä. 09 09 18 Napittimet Välineet joilla helpotetaan kenkien ja vaatteiden napittamista ja napituksen avaamista. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 77 09 12 WC–apuvälineet 09 12 03 WC-tuolit Muualla kuin WC-tiloissa käytettäväksi tarkoitetut tuolit, joissa on sisäänrakennettu WC-säiliö ja joissa voi olla pyörät. Kohtaan sisältyvät esim. saniteettituolit sekä siirret- tävät wc-tuolit, joita voidaan käyttää myös suihkutuoleina. 09 12 06 WC-istuimet Kohtaan sisältyvät esim. korotetut tai korkeudeltaan säädettävissä olevat WC-istuimet sekä pesevät ja kuivaavat WC-istuimet. WC-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat, ks. 09 12 36. 09 12 09 03 Katetrointi-istuimet Tuolit jotka on suunniteltu helpottamaan virtsarakon tyhjentämistä katetroimalla. 09 12 12 WC-istuimen korotukset, jalustaan kiinnitetyt Vapaasti lattialla seisovat (erilliset) wc-korotukset, jotka voidaan siirtää helposti pois wc-astian päältä. 09 12 15 WC-istuimien korotukset, irrotettavat Suoraan wc-istuimen päälle asetettavat (irralliset) wc-korotukset, jotka voidaan hel- posti siirtää pois wc-istuimen päältä. 09 12 18 WC-istuimen korotukset, kiinteät WC-istuimeen pysyvästi kiinnitettävät välineet, joilla korotetaan istumakorkeutta ja näin helpotetaan WC-istuimelle laskeutumista ja siitä nousemista. Kohtaan sisältyvät esim. sokkelit. 09 12 21 WC-istuimet, kiinteä nostomekanismi WC-istuimet, joissa on nouseva ja laskeva istuinosa, joka helpottaa WC-istuimelle is- tuutumista ja siitä nousemista. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 78 09 12 24 03 Käsi- ja selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät WC-istuimeen kiinnitettävät käsi- ja selkätukiyhdistelmät jotka tukevat istuutumista ja istumista sekä istuimelta ylösnousemista. Tämän luokan apuvälineitä voidaan luovuttaa asiakkaan omatoimisuuden ja toiminta- kyvyn ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä tai vammaispalvelulain perusteella. Niitä voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on vam- masta tai sairaudesta johtuva huomattava alaraajojen lihasheikkous tai muu yksilölli- nen tarve ja apuvälineenä luovutettava WC-istuin helpottaa istuutumista ja ylösnouse- mista. Luovuttaminen edellyttää apuvälinealan asiantuntijan tekemää tarvearviointia. Apuvälineyksiköistä tai - lainaamoista voi lainata vapaasti seisovia WC-korokkeita, joita voidaan roiskesuojan kanssa käyttää WC-pöntön päällä tai ämpärin kanssa ”por- tatiivina”. Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan vammaispalveluna kokonaan kiinteästi asen- nettavista WC-istuimista, mekanismeista ja tukikahvoista aiheutuvat kustannukset. Ir- ralliset lisävarusteet, portatiivit ja vastaavat myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 12 27 WC-paperipihdit Välineet, joilla helpotetaan WC-paperin pitämistä ja sillä pyyhkimistä. WC-paperipihdit voidaan luovuttaa asiakkaalle, joka käden, olkanivelen ja/tai kyynär- nivelen liikerajoituksen vuoksi tarvitsee apuvälineen wc-hygieniaan. 09 12 33 Alusastiat Astia, johon henkilö voi virtsata tai ulostaa esimerkiksi sängyssä. Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 27 09 Urinaarit ja virtsapullot Kohtaan sisältyvät esim. naisille tarkoitetut virtsankeräysvälineet. Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 79 09 33 Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet Tämän luokan apuvälineillä pyritään vaikuttamaan asiakkaan omatoimisuuden ja toi- mintakyvyn ylläpitämiseen ja lisäämiseen peseytymistilanteissa. Erilaisia peseytymis-, suihku- ja kylpytuoleja ja tukia luovutetaan lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä apuvälinealan asiantuntijan tekemään tarvearvioinnin perus- teella silloin, kun peseytyminen ilman kyseisiä apuvälineitä ei asiakkaan sairauden tai vamman myötä heikentyneen toimintakyvyn vuoksi onnistu omatoimisesti tai ole tur- vallista ilman apuvälineitä. Kylpy ja suihkuvälineitä voidaan luovuttaa myös helpotta- maan avustettua peseytymistä ja mahdollistamaan kotona selviytyminen. Tähän luok- kaan kuuluvia perhe-elämään liittyviä apuvälineitä voidaan luovuttaa myös asiak- kaalle, jonka toimintakyky on alentunut ja joka tarvitsee mahdollistamaan esim. oma- toimisen lapsen pesemisen ja hoitamisen. Matkasuihkutuoli on WC- ja suihkupyörätuoli, joka voidaan purkaa vähän tilaa vievään kokoon kuljetuksen ajaksi. Niitä voidaan lainata yksilöllisen tarveharkinnan perusteella lyhytaikaiseen käyttöön esim. työ – tai lomamatkojen ajaksi, kun peseytyminen / wc- toiminnot eivät asiakkaan sairauden tai vamman vuoksi alentuneen toimintakyvyn vuoksi onnistu ilman apuvälinettä. 09 33 03 Kylpy tai suihkutuolit (pyörälliset ja pyörättömät), ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet Välineet, jotka tukevat istumista kylvyn tai suihkun aikana. WC-tuolit, ks. 09 12 03. 09 33 03 02 Ammeistuimet Ammeen sisälle laitettavat istuimet jotka helpottavat ammeessa peseytymistä. Istui- met voivat tukeutua ammeen reunojen varaan 09 33 03 03 Kylpytuet Hihnat tai selkänojat, jotka tukevat ammeessa olevan henkilön istuma-asentoa. Kylpytukia käytetään lasten ammeissa tukemaan istuma-asentoa. 09 33 03 05 Suihkujakkarat Vedenkestävät kiinteät tai korkeussäädettävät istuimet, joissa ei ole selkänojaa eikä käsitukia. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 80 09 33 03 06 Suihkutuolit, pyörättömät Vedenkestävät kiinteät ja korkeussäädettävät istuimet, joissa on selkänoja ja/tai käsi- tuet. 09 33 03 07 Suihkutuolit, pyörälliset, ei kelattavat Pyörälliset vedenkestävät tuolit joita avustaja voi työntämällä siirtää paikasta toiseen. 09 33 03 08 Suihkutuolit, pyörälliset, kelattavat Suihkutuolit joissa on kelausvanteelliset kuljetuspyörät, joita käyttäen tuolissa istuva henkilö voi liikkua. 09 33 06 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat Materiaalit, jotka estävät liukastumista kylvyssä, kylpyhuoneessa tai suihkussa. Liukastumista estäviä mattoja ja nauhoja, joita käytetään kylpyammeissa ja suihkuti- loissa, ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 33 12 Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät Kiinteät tai siirrettävät pöydät, joilla henkilö makaa kylvyn, suihkun tai vaipanvaihdon yhteydessä. 09 33 12 01 Suihkutasot, pyörälliset Pesutasot joiden päällä voidaan pestä makuuasennossa oleva henkilö. Tasot voivat olla korkeussäädettäviä Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät voidaan lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvä- lineenä mahdollistamaan peseytyminen ja kotona asuminen henkilölle, joka sairauden tai vamman vuoksi ei pysty istumaan peseytymisen aikana ja peseytyminen on turval- lisinta tehdä paarilla tai suihkupöydällä. Edellytyksenä on, että kylpyhuone ja kodin muut tilat ovat niin suuret, että niissä mahtuu toimimaan suihkupaarilla. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 81 09 33 12 02 Suihkutasot, seinään kiinnitettävät Seinään kiinnitettävät pesutasot, joiden päällä voidaan pestä makuuasennossa oleva henkilö. Kohtaan kuuluvat myös tasot, jotka voidaan taittaa seinää vasten silloin kun niitä ei käytetä Kiinteästi seinään asennettavan suihku- tai hoitopöytä kuuluu vammaispalvelulain pe- rusteella kustannettaviin välttämättömiin asunnonmuutostöihin. Se voidaan hankkia mahdollistamaan peseytyminen ja kotona asuminen asiakkaalle, joka sairauden tai vamman vuoksi ei pysty istumaan peseytymisen aikana tai peseytyminen on turval- lisinta tasossa. 09 33 12 03 Hoitotasot Tasot joiden päällä makaava henkilö voidaan riisua, kuivata ja pukea Hoitotaso voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mahdollista- maan hoitotoimenpiteet tai pukeminen asiakkaalle, joka sairauden tai vamman vuoksi ei pysty istumaan kyseisten toimien aikana tai ne on turvallisinta tehdä tasolla. Lisäksi esimerkiksi korkeussäädettävää sänkyä ole käytettävissä tai se ei apuvälinealan asi- antuntijan tekemän arvioinnin perusteella sovellu näihin tarkoituksiin. 09 33 21 Kylpyammeet Kohtaan sisältyvät esimerkiksi kannettavat tai kokoontaitettavat kylpyammeet. Ammeita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 33 30 Pesulaput, -sienet ja -harjat, pidikkeillä, varsilla Tarvikkeet vartalon pesuun tai hankaukseen. Peseytymisvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä, mikäli ta- vanomaiset välineet ovat riittäviä. Kun peseytyminen ei sairauden tai vamman aiheut- taman yläraajojen toimintavajeen vuoksi onnistu tavanomaisilla pitkävartisilla harjoilla ja sienillä, voidaan erityismuotoiltuja peseytymisen apuvälineitä luovuttaa apuväli- nealan asiantuntijan tekemä arvioinnin perusteella. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 82 09 33 39 Kelluntavälineet Välineet kellumisen avustamiseksi kylvyn tai uimisen aikana. Kohtaan sisältyvät esim. kellukkeet, kylpykaulurit ja ilmatäytteiset uimalakit. Kelluntavälineet voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiak- kaalle, jolla esim. kehitysvamma, lihastauti tai CP-vamma silloin, tarvitaan erityisval- misteisia ja yksilöllisesti muotoiltuja välineitä. Lisäksi asiakkaan päänhallinta on huono ja hän käy kuntoutussuunnitelmaan perustuvassa säännöllisessä allasterapi- assa. Apuvälineiden tarve tulee kirjata kuntoutussuunnitelmaan tai vastaavaan doku- menttiin. Muulloin välineet katsotaan harrastuksen apuvälineeksi eikä niitä luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Terapiapalveluntuottajan tulee huolehtia ja järjestää tarvittavat normaalit kelluntavälineet asiakkailleen. 09 36 Käsien- ja jalkojen hoitovälineet Välineet, joilla hoidetaan käsiä, kynsiä, jalkoja ja varpaita. 09 36 03 Kynsiharjat 09 36 09 Kynsisakset ja kynsileikkurit Käsien ja jalkojen hoitovälineet voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neinä silloin, kun asiakas ei apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin mukaan selviydy yläraajojen toimintakyvyn puutteellisuuden vuoksi käsien- / jalkojenhoitotoi- mista itsenäisesti tavanomaisin välinein. Luovutettavissa välineissä tulee olla sellaisia ominaisuuksia, mitä tavanomaisissa kynsiharjoissa, -saksissa ja -leikkureissa ei ole (esim. joustosanka tai imukuppikiinnitys pöytään). 09 39 Hiustenhoitovälineet 09 39 03 Hiustenpesuvälineet 09 39 06 Kammat ja harjat Hiusten pesu- ja hoitovälineet voidaan luovuttaa apuvälineeksi apuvälinealan asian- tuntijan tekemän arvioinnin perusteella, kun apuväline on välttämätön omatoimisen selviytymisen kannalta. Luovutettavissa välineissä on oltava sellaisia ominaisuuksia, mitä tavanomaisissa hiustenhoitovälineissä ei ole (esim. pidennetty ja taivutettu varsi) ja ne mahdollistavat asiakkaan omatoimisen hiusten hoitamisen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 83 09 42 Hampaidenhoitovälineet 09 42 03 Hammasharjat ei sähköiset 09 42 06 Sähköhammasharjat Hammasharjoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Tavalliseen hammasharjaan voidaan otteen saannin helpottamiseksi luovuttaa paksunnosputki, silloin, kun se toimintaterapeutin tai muun apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvi- oinnin mukaan käden heikentyneen toimintakyvyn vuoksi on välttämätöntä hampaiden pesun onnistumiseksi. 09 54 Sukupuolielämän apuvälineet Sukupuolielämän apuvälineillä voidaan kompensoida tai helpottaa vamman tai sairau- den aiheuttamaa seksuaalisen toimintakyvyn muutosta. Mikäli asiakkaalla on toiminta- kyvyn ongelmia sukupuolielämän toiminnoissa, voi hän hakeutua omakustanteisesti seksuaalineuvojan vastaanotolle ja hankkia tarvitsemansa tuotteet. Seksuaalineuvoja antaa tarvittavaa neuvontaa ja ohjausta yksilöllisesti asiakkaan erityistarpeet huomioi- den (onko parisuhteessa, ikä, asiakkaan omat toiveet jne.). Seksuaalineuvoja voi tar- vittaessa ohjata asiakkaan seksuaaliterapeutille. Sukupuolielämän apuvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 12 Liikkumisen apuvälineet Liikkumisapuvälineiden käyttöindikaatiot poikkeavat toisistaan. Liikkumisen apuväli- neen tarvearviossa ja valinnassa on otettava riittävästi huomioon asiakkaan yksilölli- set tarpeet ja varmistettava, että apuvälineen käyttö on turvallista asiakkaan luonnolli- sessa toimintaympäristössä. Edellä mainituista syistä tarvittaessa arvioidaan apuväli- neen käyttö asiakkaan luonnollisessa toimintaympäristössä. Samalla arvioidaan myös apuvälineen asianmukainen säilytyspaikka. Ulkona käytettävä liikkumisapuväline on säilytettävä kuivassa ja lämpimässä tilassa tai erikseen luovuttavan tahon kanssa so- vitulla tavalla sään vaihteluilta hyvin suojattuna. Liikkumisapuvälineen turvallinen käyttö edellyttää asiakkaalta riittävää näkö- ja havainnointikykyä apuvälineellä liikku- miseen ja riittävää valitun apuvälineen vaatimaa ylä/alaraajojen toimintakykyä ja tasa- painoa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 84 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Kävelyn apuvälineet, joita käytetään yksittäin tai pareittain kumpaakin yhdellä kädellä. Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet, kts. 12 07. Kävelykeppien, kyynär- ja kainalosauvojen tarpeen arviointi ja valinta tapahtuvat useimmiten muualla kuin tulevassa käyttöympäristössä. Apuvälinettä arvioitaessa ja kokeiltaessa on tärkeää testata ja harjoitella liikkumista erilaisilla alustoilla, erilaisissa tiloissa ja eri toiminnoissa kuten istuutuessa ja seisomaan noustessa. Kävelykeppi, kyynär-, kainalo tai kyynärvarsituilla varustetut sauvat voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun henkilön liikuntakyky on sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt. Lisäksi yleiset liikkumisen apuvälineiden luovutusperusteet täyttyvät, liikkuminen ilman keppiä / sauvoja ei onnistu tai on turva- tonta esim. tasapainovaikeuksien vuoksi tai ilman apuvälineistä saatavaa tukea käve- lyn mekanismi on kivun, lihasheikkouden tms. vuoksi niin poikkeava, että se kuormit- taa kohtuuttomasti niveliä ja kompensoimattomana aiheuttaa sekundäärivaivoja. Tyy- pillisesti erilaisten kirurgisten toimenpiteiden tai vammojen jälkeen tarvitaan keven- nystä alaraajan/-raajojen kuormitukseen, jolloin erilaiset kävelykepit tai kyynär- ja kai- nalosauvat voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 03 03 Kävelykepit Käveltäessä tukea antavat välineet, joissa on kädensija ilman kyynärvarsitukea ja yksi tukijalka, jonka päässä on kumitulppa. Kävelykepit, kolmella tai useammalla tukija- lalla, ks. 12 03 16. Suunnistautumiskepit, ks. 12 39 03. 12 03 03 01 Kävelykepit, ei taittuvat Kahvalliset yksijalkaiset kepit, joita ei voi taittaa kokoon 12 03 03 02 Kävelykepit, kokoon taittuvat Kahvalliset yksijalkaiset kepit, jotka voi taittaa kokoon 12 03 03 03 Kävelykepit, valkoiset Valkoiset kävelykepit näkövammaisten henkilöiden käyttöön. Kohtaan kuuluvat myös kokoon taittuvat mallit. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 85 Valkoiset kävelykepit voidaan luovuttaa vaikeasti näkövammaiselle tai sokealle henki- lölle kävelyn apuvälineeksi. (kyseessä ei ole näkövammaisen suunnistautumiskeppi kts. luokka 12 39 03). Kepin luovuttamisen edellytyksenä on näkövammaan perehty- neen terveydenhuollon asiantuntijan tekemä arviointi. 12 03 06 Kyynärsauvat Käveltäessä tukea antavat välineet, joissa on puoliympyrän muotoinen tuki kyynärvar- relle, vaakatasossa oleva kädensija ja yksi tukijalka, jonka päässä on kumitulppa. 12 03 12 Kainalosauvat Käveltäessä tukea antavat välineet, joissa on vaakatasossa oleva pehmustettu tuki, joka asetetaan kainalokuoppaan ylävartaloa vasten, vaakatasossa oleva kädensija sekä yksi tai useampi pystyaisa, jotka kaikki kiinnittyvät yhteen tukijalkaan, jonka päässä on kumitulppa. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät Kävelyn apuvälineet, joita käytetään yksinään molemmilla käsillä tai ylävartalon avulla. Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet, ks. 12 07. Kuljetuspöydät, pyörälliset, ks. 24 36 12. Kävelytelineet ovat liikkumisen apuvälineitä, joita käyttäjä työntää yleisimmin käsillään edessään. Ne ovat usein seuraava vaihtoehto, jos sauvoista ei saa riittävää tukea tai lihasvoimat eivät riitä niiden käyttöön. Kävelyteline on esim. huimauspotilaalle sauvoja turvallisempi väline. Yleisimmin käytetään edessä kuljetettavaa kävelytelinettä (rollaattori) silloin, kun hen- kilö pystyy tukeutumaan telineeseen käsillä. Asiakkaalla, joka ei pysty nojaamaan kä- sillään voidaan käyttää kävelypöytää, johon tukeudutaan kyynärvarsilla. Lapsilla puo- lestaan käytetään usein takana kuljetettavaa telinettä mahdollisimman hyvän vartalon ojennuksen saavuttamiseksi. Mikäli lapsi tarvitsee paljon tukea liikkumiseen, voidaan käyttää kävelytuolia. Kävelyteline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun liikku- minen sairauden tai vamman seurauksena alentuneen toimintakyvyn vuoksi on ilman tukea vaikeutunut, ei onnistu lainkaan tai on turvatonta tai kivuliasta niin, että asiak- kaan selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on oleellisesti vaikeutunut. Lisäksi on selvitetty, ettei kevyemmistä apuvälinevaihtoehdoista, kuten keppi tai sauvat, ei ole SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 86 riittävästi apua. Kävelytelineen tulee lisätä asiakkaan itsenäistä suoriutumista kotona ja/tai kodin ulkopuolella mahdollistaen esim. asioinnin. Isopyöräinen kävelyteline voidaan luovuttaa erityisperustein. Edellytyksenä on, että sen käyttö on arkielämän sujumisen kannalta välttämätön mahdollistaen itsenäisen liikkumisen asiakkaan omassa toimintaympäristössä, jossa esim. lähiympäristön ja teiden kunnon vuoksi tavanomaisen kävelytelineen käyttö ole mahdollista. 12 06 03 Kävelytelineet Yleensä metallista valmistetut kävelykehikot, jotka auttavat säilyttämään tasapainon käveltäessä ja seisottaessa ja joissa on kädensijat, mutta ei kyynärvarsitukia, sekä joko neljä jalkaa tai kaksi jalkaa ja kaksi pyörää. Kohtaan sisältyvät esim. kävelyn apuvälineet, joissa on kaksi pyörää ja kaksi kumitulpalla varustettua tukijalkaa. Kehon sivulla käytettävät kävelykehikot, ks. 12 03 21. 12 06 06 Rollaattorit Kohtaan sisältyvät jarruilla varustetut kävelyn apuvälineet, joissa on neljä pyörää ja kädensijat. 12 06 06 01 Kävelytelineet, kaksipyöräiset Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahvat, kaksi pyörää ja kaksi pyörätöntä jalkaa 12 06 06 02 Kävelytelineet, kolmipyöräiset Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahva, kolme pyörää ja jarrut. Kohtaan sisältyvät kävelydynaamiset seisomatelineet. 12 06 06 03 Kävelytelineet, nelipyöräiset Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahvat, neljä pyörää, jarrut ja istuin ja jota käyt- täjä työntää edellään kävellessään. 12 06 06 04 Kävelytelineet, posterioriset Kohtaan sisältyvät yleensä lapsilla käytettävät kitkajarruilla varustetut kävelyn apuväli- neet, joissa on neljä pyörää ja kädensijat. Lisävarusteina on saatavana mm. istuin ja vartalotuet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 87 12 06 06 05 Työntökärryt Lasten käyttöön suunnitellut työntökahvalliset telineet kävelyn harjoittamiseen ja käve- lyyn. Työntökärry voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lapselle, jonka tasapaino ei riitä kävelyyn / kävelyn harjoittamiseen, mutta tuen tarve on vähäi- nen 12 06 09 Kävelytuolit Kävelyn apuvälineet, joissa on pyörät ja istuin/hihna, jolla istuen liikutaan. Kävelytuo- lissa voi olla käsivarsituet. Kohtaan sisältyvät kävelypolkupyörät. 12 06 09 01 Kävelytuolit, pyörälliset, istuimella ja vartalotuilla Neli- tai useampipyöräiset kävelytuolit, joissa on istuin sekä lantio ja/tai vartalotuet Kävelytuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun tukea kävelyn mahdollistamiseksi tarvitaan kävelytelinettä enemmän. 12 06 12 Kävelypöydät Kävelyn apuvälineet, joissa on pyörät ja/tai jalat sekä ylävartaloa tukeva taso tai käsi- varsituet. Kävelypöytää työnnetään eteenpäin molemmilla käsillä ja tarvittaessa ylä- vartalolla. 12 06 12 01 Kävelypöydät, erillisillä kyynärvarsituilla Nelipyöräiset kävelytelineet, joissa on vaakatasossa pehmustetut kyynärvarren tuet. 12 06 12 02 Kävelypöydät, kyynärvarsitukipöydällä Nelipyöräiset kävelytelineet, joissa on yhtenäinen tai kaksiosainen, vaakatasossa oleva tukipöytä. Kävelypöytä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi, kun liikku- minen sairauden tai vamman seurauksena alentuneen toimintakyvyn vuoksi on ilman tukea vaikeutunut, ei onnistu lainkaan tai on turvatonta tai kivuliasta niin, että asiak- kaan selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on oleellisesti vaikeutunut. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 88 Lisäksi on selvitetty kevyemmät apuvälinevaihtoehdot, kuten keppi sauvat tai kävely- teline ole riittäviä lisäämään asiakkaan itsenäistä suoriutumista. 12 07 Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet Välineet, jotka on suunniteltu käytettäviksi yhdessä kävelyn apuvälineiden kanssa. 12 07 01 Kävelytelineiden korit Korit joiden avulla kävelytelineessä voi kuljettaa tavaroita Kävelytelineen kori voidaan luovuttaa lisävarusteeksi, kun asiakas tarvitsee sitä esim. kaupassa asioinnin tai muiden päivittäisten toimintojensa mahdollistamiseksi. 12 07 03 Kepin pitimet Telineet jotka voidaan kiinnittää esim. kävelytelineisiin tai pyörätuoliin, ja joihin kiinni- tetään kävelykepit tai kyynärsauvat Kepinpidin on kävelyapuvälineen lisävaruste, mikä helpottaa kepin/sauvan säilyttä- mistä ilman apuvälineen kaatumista maahan. Kepinpidin voidaan luovuttaa asiak- kaalle, joka käyttää keppiä tai kyynärsauvoja pitkäaikaisesti ja kepinpitimen käyttö tu- kee henkilön omatoimisuutta ja liikkumisen turvallisuutta 12 07 06 Kepinpääkumit Kävelykeppien ja kyynäräsauvojen päihin laitettavat kumiset tulpat jotka laajentavat kepin tukipintaa, estävät kepin luistamisen ja pehmentävät iskua käveltäessä Kepissä tulee olla hyväkuntoinen kepinpääkumi turvallisuuden vuoksi. Kepinpääkumin kunto tulee tarkistaa aina apuvälinettä luovutettaessa. 12 07 09 Jääpiikit Terävät metalliset piikit, jotka laitetaan kepin päähän estämään kepin luistamista jäi- sellä tai lumisella alustalla liikuttaessa Jääpiikki on vakiovarusteena syys- ja talvikautena luovutettavissa kävelykepeissä ja – sauvoissa tai silloin, kun sauvojen / kepin käyttö on ympärivuotista. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 89 12 07 99 Muut kävelyn apuvälineiden lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. heijastimet ja sauvankantohihnat Kävelyn apuvälineiden muita lisävarusteita voidaan luovuttaa terveydenhuollon apu- välinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella silloin, kun apuvälineen turval- linen käyttö edellyttää niitä. Erillisiä heijastimia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineinä. 12 12 Kulkuneuvojen lisävarusteet ja muutokset Kulkuneuvoihin kiinnitettävät välineet tai kulkuneuvoihin tehtävät muutokset, joiden ansiosta toimintarajoitteiset henkilöt voivat toimia kuljettajina tai nousta kulkuneuvoon, poistua kulkuneuvosta tai matkustaa kulkuneuvossa turvallisesti. Autoon kuuluvat muutostyöt ja välineet kuuluvat vammaispalvelulain korvauksen pii- riin. Korvausta auton käyttöä helpottavien, vamman tai sairauden vuoksi välttämättö- mien lisälaitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voidaan hakea silloin kun: • Henkilö käyttää omaa autoa itsenäisesti. • Auton käyttö on päivittäisten toimintojen ja kokonaiselämäntilanteen kannalta vält- tämätöntä (esim. työssäkäynti, opiskelu, harrastukset jne.). • Henkilö ei lääkärin toteaman sairauden tai vamman vuoksi alentuneen toimintaky- vyn vuoksi pysty ajamaan tavanomaisesti varusteltua autoa. • Lääkäri on arvioinut henkilön toimintakyvyn riittävän lisävarustellulla auton ajami- seen. • Autolla kuljetetaan vammaista lasta. Auton käyttöä helpottavia välineitä voivat olla esim. käsihallintalaitteet henkilölle, jonka alaraajojen toimintakyky ei sairauden tai vamman vuoksi riitä auton polkimien käyttöön tai ohjaustehostin henkilölle, jonka yläraajojen toimintakyky tai voimat ovat sairauden tai vamman vuoksi heikentyneet niin, että auton ohjaaminen ilman ohjaus- tehostinta ei onnistu. 12 12 09 Autojen turvavyöt ja valjaat Vyöt ja järjestelmät, jotka pitävät henkilön turvallisesti paikallaan autossa. Kohtaan si- sältyvät esim. kolmi- ja nelipistevyöt ja vyöliivit. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 90 Auton asento- ja tukivyösarjat Helposti kiinnitettäviä ja irrotettavia asento- ja tukivyösarjoja voidaan käyttää tuke- maan istujan asentoa joko turvaistuimessa, koroketyynyssä tai auton omassa istui- messa. Asento- ja tukivöiden tehtävä on tukea istuja turvalliseen matkustusasentoon, auton omaa turvavyötä aina on käytettävä liikenneturvallisuuden vuoksi. Asento- ja tu- kivöitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä tukemaan vam- maisen tai pitkäaikaissairaan matkustajan asentoa ja turvallista matkustamista silloin, kun vartalon hallinta on niin heikko, ettei auton oman turvavyön antama tuki ole riit- tävä. Asiakkaille, joilla on levottomuutta ja / tai käytöshäiriöitä voidaan turvavyö lisä- vöiden lisäksi varustaa lukon avaamisen estävällä suojalla. Auton kiinteiden turvavöiden muutostyöllä, tukevammalla turvavyöllä tai turvavyösar- jalla voidaan tukea istujan asentoa ja parantaa turvallista matkustamista autossa. Kustannusten korvaamisen perusteena voi olla sairaudesta tai vammasta johtuen niin vaikeasti heikentynyt vartalonhallinta, että tavanomainen turvavyö ei anna riittävää tu- kea istumiseen tai käsien toimintakyky ei riitä omatoimiseen turvavyön kiinnittämi- seen. 12 12 12 Moottorikäyttöisiin kulkuvälineisiin tarkoitetut istuimet ja tyynyt sekä kul- kuneuvoissa istumiseen liittyvät lisävarusteet ja ratkaisut Istuimet ja tyynyt, jotka helpottavat kulkuneuvon istuimelle menoa tai siitä poistumista tai tukevat istuvaa matkustajaa matkustuksen aikana. Kohtaan sisältyvät esim. lasten turvaistuimet, käännettävät istuimet, korottavat istuimet ja liukuvat istuimet. 12 12 12 01 Lasten turvaistuimet Lapsille suunnitellut istuimet, jotka kiinnitetään autonistuimelle ja joihin lapsi kiinnite- tään turvavöillä matkan ajaksi Pienten lasten perhe hankkii itse turvakaukalon ja -istuimen. Perheen hankkimaan tur- vaistuimeen voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena lisävöitä - ja tukia. Kun tavanomainen turvaistuin ei tue riittävästi, voidaan vaikeavammaiselle lapselle hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena auton turvaistuin, jossa on asentoa tukevia vöitä, erityismuotoiltu istuin, päätuki, alaraajatuki tms. pystyäkseen matkustamaan tur- vallisesti hyvässä istuma-asennossa. Turvaistuin voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena myös silloin, kun vammainen lapsi ei kokonsa puolesta mahdu tai muusta syystä ei voi enää käyttää tavanomaista turvaistuinta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 91 12 12 12 02 Säädettävät, koottavat autonistuimet Auton istuimet joiden istuinkulmaa, selkänojan kaltevuutta jne. voidaan säätää yksilöl- lisesti tai jotka voidaan koota osista vastaamaan yksilöllisiä tarpeita. Istuimet vaihde- taan auton vakioistuimen tilalle. Säädettävä, kokoon taittuva auton istuin voidaan hankkia vammaisen asiakkaan käyt- töön vammaispalvelulain perusteella silloin, kun hän tarvitsee sairauden tai vamman aiheuttaman puutteellisen vartalon hallinnan vuoksi istumiseen tavallista voimakkaam- man tuennan eikä tavanomaisista istuimista löydy riittävän tukevaa ratkaisua muutos- töidenkään avulla. Turvaistuimen hankinta voi tulla kyseeseen myös silloin, kun vam- mainen lapsi ei kokonsa puolesta mahdu tai muusta syystä ei voi enää käyttää tavan- omaista turvaistuinta. 12 12 12 03 Istuinpohjat Istuimen runko-osat joiden päälle istuimen tyynyosat kiinnitetään. 12 12 12 04 Kääntöistuimet Auton istuimet joissa on kääntömekanismi, joka helpottaa autoon ja siitä pois siirty- mistä. Istuin kääntyy vakioasennosta oviaukkoon päin. Kohtaan kuuluvat mallit, joita voi kääntämiseen jälkeen vielä liu´uttaa ulospäin autosta. Istuinpohja tai kääntöistuin autoon voidaan korvata vammaisen asiakkaan käyttöön vammaispalvelulain perusteella silloin, kun asiakkaan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi pysyvästi tai pitkäaikaisesti heikentynyt niin, että auton siirtyminen ja siitä poistuminen ei muuten onnistu omatoimisesti tai avustettuna. Edellytyksenä on, että auton käyttötarve on henkilön kokonaiselämäntilanteen kannalta välttämätön ja muut siirtymisen menetelmät ja kevyemmät apuvälinevaihtoehdot on kokeiltu tervey- denhuollon ammattilaisen ohjauksessa (esim. toiminta-, fysioterapeutti, kuntoutusoh- jaaja) ja todettu riittämättömiksi. 12 12 15 Henkilönnostolaitteet, autoon asennettavat, (eivät nosta pyörätuolia) Autoon kiinnitetyt laitteet henkilön nostamiseksi autoon ja autosta pois. Pyörätuolissa istuvan vaikeavammaisen asiakkaan autoon tai autosta pois nosta- miseksi tarvittavan nostolaitteen hankintakustannukset voidaan korvata vammaispal- velulain perusteella. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 92 Luovuttamisen edellytyksenä on: • muut siirtymismenetelmät ja kevyemmät apuvälinevaihtoehdot on kokeiltu tervey- denhuollon ammattilaisen ohjauksessa (esim. toiminta-, fysioterapeutti, kuntoutus- ohjaaja) ja todettu riittämättömiksi • auton käyttötarve on henkilön kokonaiselämäntilanteen kannalta välttämätöntä ja tarve pitkäaikainen • nostolaitteen soveltuvuus ja tekniset asennusmahdollisuudet asiakkaan autoon on selvitetty. 12 12 21 Pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavat laitteet Välineet tyhjän pyörätuolin nostamiseksi autoon tai auton katolle. Käsikäyttöisen pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavan laitteen hankintakustan- nuksiin voidaan hakea korvausta vammaispalvelulain perusteella. Laitteen korvauk- sesta päätettäessä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: • henkilö on aktiivinen ja käyttää autoa itsenäisesti • henkilö kykenee siirtymään autoon ja autosta omatoimisesti • toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut niin, että pyörätuolin siir- täminen autoon ja autosta ei onnistu omatoimisesti • auton käyttö on päivittäisten toimintojen ja elämäntilanteen kannalta välttämätöntä ja tarve on määriteltävissä pitkäaikaiseksi. Nostolaitetta arvioitaessa ja suositeltaessa on varmistettava, että asiakkaan käyttämä pyörätuoli soveltuu rakenteeltaan nostolaitteella siirrettäväksi. 12 12 24 Välineet pyörätuolin kiinnittämiseksi autoon Välineet jotka varmistavat pyörätuolin pysymisen paikallaan autossa. Kun asiakas matkustaa autossa pyörätuolissa istuen, tulee matkustaja kiinnittää auton turvavyöhön ja pyörätuoli auton rakenteisiin. Pyörätuolin turvavyö tai turvavyösarja tu- kee matkustajan asentoa, eivätkä täytä liikenneturvallisuusmääräyksiä. Sähköpyörä- tuolien rakenteissa on useimmiten tehdasvalmisteiset kiinnityskoukut. Manuaalipyörä- tuoliin ei tarvitse asentaa kiinnityskoukkuja. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 93 Erilaisten kuljetuksen tai ajon ajaksi pyörätuolin autoon kiinnittämiseen tarkoitettujen koukkujen, lenkkien ja laitteiden hankintakustannuksia voidaan korvata vammaispal- velulain perusteella vaikeavammaisen henkilön käytössä olevaan autoon kun: • auton käyttötarve on päivittäistä ja henkilön päivittäisten toimintojen ja koko- naiselämäntilanteen kannalta välttämätöntä ja tarve pitkäaikainen. • henkilö matkustaa autossa pyörätuolissa istuen • sähköpyörätuolia joudutaan kuljettamaan autossa • auton rakenteet ovat riittävän kestävät laitteiden kiinnittämiseen tai rakenteet on vahvistettu. Korvausta auton käyttöä helpottavien välineiden hankintaan voidaan hakea vammais- palvelulain perusteella kotikunnan sosiaalitoimesta. Vammaispalvelulaki 9 §:n 1 mo- mentin mukaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, ko- neiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Va- kiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät vält- tämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Apuväline voidaan korvata asiakkaalle tilanteesta ja apuvälineestä riippuen joko omaksi tai hänen käyttöönsä. Jos apuväline on annettu asiakkaalle käytettäväksi, omistus- ja ylläpitovastuu säilyy kunnan sosiaalitoimella. Omaksi luovutetun apuväli- neen huolto- ja korjausvastuu on asiakkaalla itsellään. Apuvälineen tarvitsijalle voi- daan luovuttaa myös käytöstä palautunut sopiva väline, jolloin hänelle korvataan väli- neen asennuksesta aiheutuneet kustannukset. Korvaus on harkinnanvarainen ja mää- rärahasidonnainen. Auton käyttöä helpottavia välttämättömiä apuvälineitä ja muutos- töistä voidaan korvata riippumatta siitä, onko asiakas saanut korvausta auton hankin- takuluihin. Vammaispalvelulaki on toissijainen vakuutuslaitosten korvauksiin nähden. Korvauksen hakeminen: • Kotikunnan vammaispalvelujen hakemuslomake tai vapaamuotoinen hakemus. • Lääkärin lausunto, josta käy ilmi hakijan vamma / sairaus ja sen aiheuttama toi- mintakyvyn vajavuus. • Asiantuntijan lausunto (esim. toiminta- tai fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja), josta käy ilmi suositeltu apuväline, sen malli ja hankintapaikka sekä välineen merkitys hakijan toimintakyvylle. • Hankintapaikka, kustannusarvio apuvälineestä tai tarvittavista muutostöistä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 94 12 16 Mopedit ja moottoripyörät Mopedit ja moottoripyörät kuuluvat vammaispalvelulain korvauksen piiriin. 12 18 Polkupyörät Kohtaan sisältyvät esim. tehostetut polkupyörät. Apuvälineet tavaroiden kuljetukseen polkupyörässä/pyörätuolissa, ks. 24 36 15. Polkupyörän luovuttaminen edellyttää, että sen käyttö tukee yksilöllisesti määriteltyjä kuntoutustavoitteita. Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutetaan vain erityisominai- suuksilla varustettuja polkupyöriä, jotka täyttävät lääkinnällisistä laitteista annetun di- rektiivin 93/42 ETY vaatimukset. Tavanomaiset polkupyörät (myös sähköavusteiset) eivät ole erityisominaisuuksilla (esim. kiinteänapainen polkupyörä) varustettuja polku- pyöriä ja direktiivin 93/42/EEC mukaisia. Erityisominaisuuksilla varustettuja polkupyöriä voidaan luovuttaa ensisijaisesti lapsille. Polkupyörän luovuttamisen tavoitteena tulee olla, että, lapsi pystyy harjoittelun ja har- jaantumisen myötä käyttämään polkupyörää itsenäisesti. Ennen polkupyörän luovutta- mista tulee lapsen tasapainoa harjoittaa muilla keinoin. Polkupyörä ei ole tasapainon harjoitteluvälin, vaan sen hankinnalla on oltava kuntoutuksellinen tavoite. Aikuisille erityisominaisuuksilla varustettuja polkupyöriä luovutetaan, kun se on arjen kannalta välttämätön, säännöllisessä käytössä oleva liikkumisen apuväline (esim. pyörä mahdollistaa omatoimisen liikkuminen työpaikalle tai muuhun potilaan toimin- taympäristöön). Jos polkupyörää tarvitaan ulkoiluun, katsotaan se harrastuksen apuvälineeksi. Vam- maispalvelulain perusteella harrastusvälineiden hankkimisesta aiheutuneita kustan- nuksia voidaan korvata silloin, kun niihin sisältyy sellaisia erityiskustannuksia, jotka johtuvat sairaudesta tai vammasta. 12 18 03 Polkupyörät Kaksipyöräisiä polkupyöriä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Käyttäjän omaan polkupyörään voidaan lääkinnällisenä kuntoutuksena korvata lisäva- rusteita, jotka mahdollistavat polkupyörän käytön esim. apupyörät (12 18 21) tai oh- jaustangon ja polkimien muutostyöt. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 95 Polkupyörän muutostöitä voidaan korvata, kun asiakas sairautensa /vammansa vuoksi (esim. muutoksia raajojen mittasuhteissa ja nivelliikkuvuuksissa) ei voi ajaa ta- vanomaisesti varustetulla pyörällä ja polkupyörän käyttö tukee henkilön kuntoutusta- voitteita. Kaksipyöräisiä sähköavusteisia polkupyöriä ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. 12 18 06 Yhdelle hengelle tarkoitetut kolmi- ja nelipyöräiset pyörät Jaloilla poljettavat yhdelle henkilölle tarkoitetut polkupyörät, joissa on vähintään kolme pyörää. 12 18 06 01 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää takana Kolmipyöräiset polkupyörät, joissa on kaksi pyörää takana lisäämässä pyörän tuke- vuutta henkilölle, jolla on tasapainovaikeuksia. Pyörällä on helpompi lähteä ajamaan ja pysähtyä kuin kaksipyöräisellä pyörällä. 12 18 06 02 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää edessä Kolmipyöräiset polkupyörät, joissa on kaksi pyörää edessä lisäämässä pyörän tuke- vuutta. Pyörää on helpompi taluttaa ja sen mittasuhteet on helpompi hahmottaa, kun pyörät ovat edessä Erityisominaisuuksilla varustettu kolmi- tai nelipyöräinen polkupyörä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, jonka toimintakyky on alentu- nut siten, että liikkuminen tavallisella polkupyörällä ei onnistu. Luovuttamisen edelly- tyksinä voidaan pitää muun muassa seuraavia perusteita: • polkupyörä on päivittäisten toimintojen kannalta välttämätön liikkumisen apuväline • polkupyörä lisää itsenäistä suoriutumista, esim. mahdollistaa asioinnin • polkupyörän käyttö tukee henkilön kokonaiskuntoutusta ja sitä on arvioitu tervey- denhuollon apuvälinealan asiantuntijan toimesta sekä siihen on otettu kantaa kun- toutussuunnitelmassa • lapsella pyörän käyttö tukee lapsen kehitystä ja osallistumismahdollisuuksia • itsenäisesti pyörällä liikuttaessa tulee varmistua, että käyttäjällä ei ole turvallisuu- teen vaikuttavia hahmotus- näkö- tai muistiongelmia. Mikäli polkupyörää käytetään vain ulkoiluun, se katsotaan harrastusvälineeksi. Har- rastekäyttöön tarvittavan kolme-, neli- tai tandempyörän kustannuksiin voidaan hakea korvausta vammaispalvelulain perusteella sosiaalitoimesta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 96 12 18 09 Kolmipyörät, käsin poljettavat 12 18 12 Potkupyörät ja potkulaudat, jalalla liikuteltavat Välineet, jotka koostuvat pyörällisestä jalkatasosta ja ohjaustangosta ja jotka ovat ja- loilla potkuteltavia. Kaupasta saatavia potkupyöriä (jalaksiset nelipyöräiset tai kaksipyöräiset) ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Erityisperustein voidaan luovuttaa potku- lautoja, esim. lyhytkasvuiselle asiakkaalle, jolle tavanomaiset kaupoista saatavat pot- kulaudat eivät sovellu ja jonka omatoiminen liikkuminen potkupyörän/potkulaudan avulla mahdollistaa omatoimiset asiointi- ym. matkat. Sähköisiä potkulautoja ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 18 15 Tandempyörät sekä kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät kahdelle tai use- ammalle henkilölle Useammalle henkilölle tarkoitetut poljettavat välineet, joissa on vähintään kaksi is- tuinta. 12 18 15 01 Tandempyörät Polkupyörät, jossa kaksi käyttäjää istuu peräkkäin ja kummallakin on omat polkimensa 12 18 15 02 Polkupyörät, nelipyöräiset Polkupyörät, joissa kaksi käyttäjää istuu vierekkäin ja kummallakin on omat polki- mensa. 12 18 15 03 Rikshat Polkupyörät, joissa on erillinen, selkänojallinen istuinosa kuljetettavaa varten. Tandempyöriä, nelipyöräisiä polkupyöriä ja rikshoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. Vammaispalvelulain perusteella harrastusvälineiden esimerkiksi tandempyörän hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata silloin, kun niihin sisältyy sellaisia erityiskustannuksia, jotka johtuvat sairaudesta tai vammasta. 12 18 21 Polkupyörien lisävarusteet Polkupyörään tehdyt lisäykset tai muutokset, jotta niiden käyttö helpottuisi. Kohtaan sisältyvät esim. lisämoottorit ja apupyörät. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 97 Polkupyörien lisävarusteita luovutetaan apuvälinealan asiantuntijan tekemän yksilölli- sen tarvearvioinnin perusteella mahdollistamaan polkupyörän käyttö silloin, kun se asiakkaan toimintakyvyn vajeen vuoksi ei onnistu ilman lisävarusteita. Tällaisia ovat mm. erityissatula, pohje- ja vartalotuet sekä teleskooppiapupyörät. Käyttäjän omaan polkupyörään voidaan luovuttaa teleskooppiapupyörät ja muita polkupyörän käyttämi- sen mahdollistavia lisävarusteita. Lisävarusteiden asennuksesta vastaa apuvälineyk- sikkö/apuvälinekeskus. 12 22 Käsikäyttöiset pyörätuolit Välineet, jotka liikkuvat pyörillä ja tukevat liikkumisrajoitteisen henkilön kehoa ja joita pyörätuolin käyttäjä tai avustaja liikuttaa. Kohtaan sisältyvät esim. käsikäyttöiset sei- sontapyörätuolit (jotka pystyvät nostamaan henkilön seisovaan asentoon ja pitämään hänet siinä asennossa), makuuasentoon kallistuvat pyörätuolit sekä lumi-, ranta- ja uima-allaspyörätuolit. WC-tuolit, pyörälliset, ks. 09 12 03. Kylpy- tai suihkutuolit, pyö- rälliset, ks. 09 33 03. Kuljetustuolit, ks. 12 27 04. Pyörätuolia käytetään liikkumisen apuvälineenä silloin, kun liikkuminen ei muiden kä- velyn apuvälineiden avulla onnistu ollenkaan tai onnistuu vain lyhyitä matkoja. Pyörä- tuoli mahdollistaa käyttäjänsä omatoimisen tai avustetun liikkumisen ja parantaa hen- kilön muuta toimintakykyä. Pyörätuoleja on olemassa kelattavia malleja, kuljetuspyörätuoleja sekä sähkökäyttöi- siä pyörätuoleja. Niistä on valittavissa perusmalleja tai yksilöllisten tarpeiden mukaan suunniteltuja ratkaisuja. Pyörätuolityyppi valitaan käyttötarpeen mukaisesti. Pyörätuo- lin arvioinnissa ja valinnassa otetaan huomioon henkilön toimintakyky, yksilölliset tar- peet (sairauden tai vamman laatu, sen etenevyys jne.) sekä elinympäristö ja sen aset- tamat vaatimukset. Pyörätuolin valinnassa on tärkeää arvioida potilaan siirtymisten onnistuminen, pyörätuolin kelattavuus/työnnettävyys, istuma-asento ja yläraajojen toi- minta, istuintyyny valitaan yksilön tarpeiden mukaisesti sekä arvioidaan pyörätuolin lisäosien tarpeellisuus. 12 22 03 Pyörätuolit, molemmilta puolilta kelattavat Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa molemmin käsin joko kuljetuspyöristä tai kelaus- vanteista. Kohtaan sisältyvät esim. etupyöristä kelattavat ja takapyöristä kelattavat pyörätuolit. 12 22 03 01 Pyörätuolit, ristikkorunkoiset Pyörätuolit jotka taittuvat kokoon leveyssuunnassa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 98 12 22 03 02 Pyörätuolit, kiinteärunkoiset Pyörätuolit joiden runko on kiinteä. Luokkaan sisältyvät mallit, joiden selkänoja taittuu istuimen päälle. 12 22 03 03 Pyörätuolit lepoasentoon säädettävät Pyörätuolit jotka voidaan säätää lepoasentoon. Pyörätuolit ovat pehmustettuja ja ne suunniteltu henkilöille, jotka tarvitsevat hyvän tuen. Kun pyörätuolin tarve on pitkäaikaista, säännöllistä ja sen käyttö tukee omatoimista suoriutumista, luovutetaan se lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Käsikäyttöi- sen pyörätuolin kohdalla itsenäinen suoriutuminen tarkoittaa asiakkaan omatoimista ja turvallista pyörätuolin kelaamista tai potkuttelua. Pyörätuolin malli ja mitoitus arvioi- daan yhdessä asiakkaan ja apuvälinealan asiantuntijan yhteistyönä. Pyörätuolia arvioitaessa on huomioitavaa: • asiakkaan toimintakyky (kelaako tuolilla itse vai työntääkö sitä avustaja) • sairauden laatu (etenevä/ stabiili) • pyörätuolin käyttötarve ja -ympäristö • asiakkaan siirtymistapa pyörätuoliin/ pyörätuolista • pyörätuolin kelattavuus / työnnettävyys • pyörätuolin istuinmukavuus • istuintyynyn yksilöllinen valinta (aina vähintään perustyyny) • rengaskuviointi (käyttöympäristön mukaan) • lisävarusteiden tarve ja saatavuus. Lainattavien pyörätuolien tulee olla käyttäjilleen turvallisia ja niissä tulee olla kaatu- maesteet. Jos kaatumisesteet poistetaan, se tulee kirjata potilasasiakirjaan. Pyörä- tuolien kunto on tarkastettava aina ennen luovutusta. Lepoasentoon säädettävissä oleva pyörätuoli voidaan luovuttaa käyttöön liikkumisen apuvälineeksi asiakkaalle, jolle vartalonhallinnan heikkouden vuoksi peruspyörätuoli ei takaa riittävän tuettua ja toiminnallista istuma-asentoa, ja joka käyttää apuvälinettä joko itsenäisesti kelaten tai avustettuna. Ellei tavoitteena ole omatoimisen tai avuste- tun liikkumisen tukeminen, vaan turvallisen istuma-asennon saavuttaminen pyörätuo- lia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Pyörätuoli voidaan luovuttaa määräaikaisen käyttöön, kun käyttö on tilapäistä esimer- kiksi leikkauksen tai tapaturman jälkeen. Pyörätuoli voidaan luovuttaa myös silloin, kun se on välttämätön ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 99 Lumi-, ranta- ja uima-allaspyörätuoleja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineinä. 12 22 03 04 Seisontapyörätuolit Pyörätuolit jotka nostavat henkilön seisovaan asentoon ja joita henkilö voi kelata itse istuma-asennossa. Nostotoiminto joko kaasujousella tai sähköisesti. Seisontapyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiak- kaalle, joka sairauden tai vamman vuoksi alentuneen toimintakykynsä johdosta tarvit- see pyörätuolin liikkumisen apuvälineeksi ja pystyy seisoen tekemään esim. kotitöitä. Edellytyksenä on, että: • säännöllisesti tapahtuvalle pystyasennon harjoittamiselle on lääketieteellisesti to- detut perusteet ja kuntoutukselliset tavoitteet • mahdollistaa itsenäisen pystyasennon harjoittamisen • lisää itsenäistä selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa • keventää merkittävästi omaisen / avustajan työtä (henkilön avustaminen seisoma- telineeseen on vaikeaa ja kohtuuttoman raskasta). Asiakkaan tulee pystyä itsenäisesti kelaamaan pyörätuolia sisätiloissa ja käyttämään seisomaan nousumekanismia tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Seisontapyörä- tuoli voidaan luovuttaa seisomisen apuvälineeksi vain erityisperustein, mikäli asiakas ei voi perustellusta syystä käyttää muita seisomatelineitä ja apuvälineen käyttö tukee kuntoutuksen tavoitteita. Luovuttaminen edellyttää apuvälinealan asiantuntijan teke- mää arviointia. 12 22 03 05 Erityispyörätuolit Pyörätuolit joita käytetään esimerkiksi lajikohtaisessa urheilussa. Esimerkiksi lajikohtaisessa urheilussa käytettävää pyörätuolia ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. Vammaispalvelulain perusteella harrastusvälineiden hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata silloin, kun niihin sisältyy sellaisia erityiskustannuksia, jotka johtuvat sairaudesta tai vammasta. Useimmiten ky- seessä on lajikohtainen apuväline. 12 22 06 Pyörätuolit, kampikäyttöiset Pyörätuoli, jota käyttäjä itse liikuttaa käsin kammen avulla. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 100 Kampikäyttöinen pyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neeksi terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella asiakkaalle, jolla pyörätuolin käytön yleiset edellytykset täyttyvät eikä omatoiminen ke- laaminen käsien motoriikan, liikkeiden hallinnan häiriöiden tai liikeratojen rajoittunei- suuden vuoksi onnistu 12 22 09 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, yhdeltä puolelta kelattavat Pyörätuoli, jota käyttäjä itse liikuttaa yhdellä kädellä. Yhdellä kädellä kelattava pyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perus- teella asiakkaalle, jolla pyörätuolin käytön yleiset edellytykset täyttyvät eikä hän pysty sairauden tai vamman aiheuttaman käsien toimintavajeen vuoksi kelaamaan kaksikä- tisesti. 12 22 12 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, joissa sähköinen kela Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa käsin työntämällä kelausvanteista ja joissa on yksi tai useampi sähkömekanismi, joka helpottaa yhden pyörän tai molempien pyörien pyörimistä. Käsikäyttöisten pyörätuolien lisävoimalaitteet, ks. 12 24 09. Sähköinen kelauksen keventäjä on käsikäyttöiseen pyörätuoliin asennettava akku- käyttöinen laite, joka keventää pyörätuolin kelattavuutta jopa 70 %. Sähköinen kelauk- sen keventäjän käyttöönotto on perusteltua silloin, kun pyörätuolia käyttävän asiak- kaan itsenäinen suoriutuminen on rajoittunut sen vuoksi, että hän lihasvoiman heik- kouden, nivelten kipeytymisen / rasituksen siedon tai muun toimintarajoituksen vuoksi ei kykene kelaamaan pyörätuolia kuin hyvin lyhyitä matkoja. Sähköisen kelauksen ke- ventäjän tulee tukea asiakkaan kokonaiskuntoutusta ja lisätä omatoimisuutta sekä laajentaa hänen elämänpiiriään, osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia. 12 22 15 Pyörätuolit, jalkakäyttöiset Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa vain jalkojen avulla. Kävelytuolit, ks. 12 06 09. Istuimet, ks. 18 09. Jalkakäyttöinen pyörätuoli on yleensä tavanomainen pyörätuoli, jonka istuinkorkeus on säädetty niin matalaksi, että jalat / jalka ylettyy lattiaan. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 101 Se voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla pyörätuolin käyttöönoton yleiset edellytykset täyttyvät eikä hän sairauden tai vamman aiheuttaman yläraajojen toimintavajeen vuoksi pysty käyttämään pyörätuolia käsillään. Edellytyksenä on, että alaraajat tai toi- nen alaraaja toimivat siinä määrin, että pyörätuolin liikuttaminen jalalla lattiasta potku- tellen onnistuu. 12 22 18 Pyörätuolit avustajan ohjaamat, käsikäyttöiset Pyörätuolit, joita avustaja liikuttaa ja ohjaa työntämällä molemmin käsin pyörätuolin työntökahvoista. Kohtaan sisältyvät esim. kuljetustuolit. Kuljetustuolit, ks. 12 27 04. Voidaan luovuttaa pyörätuolia tarvitsevalle asiakkaalle, joka ei kykene kelaamaan itse ja tarvitsee toisen henkilön apua. Tilapäiseen kuljettamiseen riittää usein peruspyörä- tuoli. Kun pyörätuolin käyttö on päivittäistä ja henkilön heikon vartalonhallinnan vuoksi tarvitaan tukevaa, mahdollisesti kulmasäädettävää istuin- ja/tai selkäosaa luovutetaan terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin perus- teella lisävarusteltu kuljetuspyörätuoli. Muut pyörätuolien lisävarusteet, kts kohta 12 24 99 Istuintyynyt- ja alustat kudosvaurioiden ehkäisyyn, kts kohta 04 33 03 12 23 Sähköpyörätuolit Välineet, joissa on pyörätuolia liikuttava sähkömoottori ja jotka tukevat liikkumisrajoit- teisen henkilön kehoa. Kohtaan sisältyvät esim. sähkökäyttöiset seisontapyörätuolit (jotka pystyvät nostamaan henkilön seisovaan asentoon ja pitämään hänet siinä asennossa), makuuasentoon kallistuvat sähköpyörätuolit, pyörätuolit, joissa on nou- seva tai kääntyvä istuin, sekä lumi- ja rantapyörätuolit. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet ohjeistuksessa (2010: 221) sanotaan sähkö- pyörätuolin ja sähkömopon käyttäjästä seuraavasti. Käyttäjän tulee pystyä käyttä- mään apuvälinettä turvallisesti sekä itsensä että ympäristönsä kannalta arvioituna. Sähköpyörätuolin tai sähkömopedin avulla käyttäjän omatoimisuus sekä hänen liikku- mis- ja osallistumismahdollisuutensa tulee lisääntyä. Tarpeen arviointi ja apuvälineen sovitus tehdään asiakkaan luonnollisessa toimintaympäristössä ja sen tulee soveltua apuvälineelle. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 102 Sähköpyörätuoli ja sähkömopo voidaan luovuttaa asiakkaalle, joka ei pysty heikenty- neen toimintakykynsä vuoksi liikkumaan itsenäisesti muiden kevyempien liikkumisen apuvälineiden avulla sisällä ja/tai ulkona. Käyttäjältä edellytetään kykyä ohjata sähkö- pyörätuolia /-mopoa valitulla ohjaustavalla, riittävää näkökykyä ja ympäristön havain- nointikykyä, motivaatiota, oma-aloitteisuutta, tavoitteellisuutta, ja muiden liikkujien ja liikenteen huomioimista ja ymmärrystä vaarasta. Apuvälineen käyttäjän tulee pystyä käyttämään sähköpyörätuolia oma ja ympäristön turvallisuus huomioiden. Laitteen säilytykseen ja lataamiseen on oltava kuiva tila, jonka lämpötila on vähintään 10 as- tetta. Sähkömopon tai – pyörätuolin käyttäjää on ohjattava huolellisesti laitteen käy- tössä sekä seurattava laitteen käyttöä. Sähkömopon käyttäjältä edellytetään edellisessä kappaleessa mainittujen asioiden li- säksi riittävän hyvää yläraajan/yläraajojen toimintakykyä ja vartalon hallintaa sekä ky- kyä siirtyä itsenäisesti mopoon tai siitä pois. Sähkömopoa ei myöskään luovuteta itse autoa ajavalle henkilölle, jonka on mahdollista liikkua omalla autolla pidempi matka ja käyttää määränpäässä lyhyellä matkalla kevyempää liikkumisen apuvälinettä, esim. manuaalipyörätuolia. Sähköisiä liikkumisen apuvälineitä arvioitaessa tehdään laaja, kokonaisvaltainen arvi- ointi asiakkaan tarpeista, hänen luonnollisesta toimintaympäristöstään, jossa apuväli- nettä on ajateltu käytettävän. Asiakkaalla tulee hyvän näkökyvyn lisäksi olla riittävän hyvä kognitio sekä riittävän hyvä psyykkinen toimintakyky sähköpyörätuolin turvallisen käyttämisen mahdollistumiseksi. Jos sähköpyörätuolia tai – mopoa käytetään liikenne- alueella, edellytetään ajokortin saantia vastaavaa näkökykyä. Jos sähköistä liikkumi- sen apuvälinettä käytetään ainoastaan yksityisalueella, tulee turvallisen käytön edel- lyttämä riittävä näkökyky varmistaa koekäytöllä toimintaympäristössä. Suositus perusteluineen sähköisen liikkumisen apuvälineen tarpeesta tulee olla kir- jattu kuntoutussuunnitelmaan, palvelusuunnitelmaan, hoitosuunnitelmaan tai muuhun vastaavaan dokumenttiin. Suosituksessa tulee ilmetä: • kuvaus liikuntavammasta ja sen etiologiasta • mahdollisimman tarkka kuvaus liikkumis- ja toimintakyvystä sekä käytössä ole- vista apuvälineistä • näkökyky riittävä (ohjeellinen näöntarkkuus tulee olla molempien silmien yhteis- näkö 0.5) • kognitiivinen suoriutuminen (muistitestien, neuropsykologisen testauksen yms. tu- lokset) • perustelut sähköisen liikkumisen apuvälineen tarpeelle • lisääkö apuväline asiakkaan itsenäistä suoriutumista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 103 Jos luovuttamisen jälkeen havaitaan muutoksia asiakkaan toimintakyvyssä tai toimin- taympäristössä, jotka oleellisesti vaikuttavat apuvälineen käytön turvallisuuteen tai il- menee apuvälineen väärinkäyttöä (apuvälinettä käytetään vastoin käyttötarkoitus- taan), pyydetään asiakas seurantakäynnille, jossa arvioidaan apuvälineen käyttöä ja tehdään päätös joko apuvälineen käytön jatkamisesta tai apuvälineen palauttami- sesta. Mikäli käyttöä jatketaan, tehdään suunnitelma käytön seurannasta. Asunnonmuutostyönä ei vammaispalvelusta korvata erikseen rakennettavia säilytysti- loja sähkömopoille tai – pyörätuoleille. Ulospääsyn ja sisällä liikkumisen mahdollista- vat kiinteät luiskat kuuluvat vammaispalvelun tai terveydenhuollon kautta korvattavien asunnonmuutostöiden piiriin. Kerrostaloissa tai vastaavissa asunnoissa tulee käyttä- jän itse pyytää taloyhtiöltä kirjallinen lupa apuvälineen säilytykseen ja lataamiseen ta- loyhtiön yhteisissä tiloissa. Lisäksi apuvälineen käyttäjän tulee selvittää taloyhtiön kanssa lataamisesta aiheutuvat kustannukset. Liikennevakuutuskeskus korvaa sähköpyörätuolien ja muiden yksinomaan vammais- ten käyttöön tarkoitettujen kevytrakenteisten rekisteröimättömien ajoneuvojen aiheut- tamat vahingot liikennevakuutuslain mukaisesti kuin ne olisivat vakuutettuja. Asiak- kaan on hyvä vakuuttaa sähköpyörätuoli / -mopo mahdollisen varkauden ja ilkivallan varalta. Sähkömopon tai – pyörätuolin käyttäjiä on ohjattava huolellisesti laitteen käytössä. Sähköisten liikkumisapuvälineiden käyttäjille annetaan opas, johon on koottu keskei- set asiat laitteen käytöstä. Laitteen turvallinen, oikeaoppinen ja vastuullinen käyttämi- nen on potilaan ja hänen lähi-ihmistensä seurannan vastuulla. Muiden henkilöiden tai eläinten kuljettaminen sähköpyörätuolissa tai -mopossa on ehdottomasti kielletty tur- vallisuuden vuoksi. Sähköpyörätuolien ja – mopojen lisävarusteita (esim. sadepeitteet ja – kuomut, vara- rengastelineet) ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Laitteisiin han- kitaan tarvittaessa välttämättömät lisävarusteet kuten teline tai muu kiinnitysmeka- nismi hengityslaitteelle, happipullolle, kävelytelineelle tai sauvoille. 12 23 03 Sähköpyörätuolit, mekaaninen ohjaus Sähkökäyttöiset pyörätuolit, joissa ohjaus toimii muuttamalla mekaanisesti pyörien suuntaa ilman sähkövoimaa. Kohtaan sisältyvät esim. nk. skootterit. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 104 12 23 06 Sähköpyörätuolit, sähköinen ohjaus Sähkökäyttöiset pyörätuolit, joissa on sähköinen ohjausjärjestelmä. Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat, ks. 12 23 12 12 23 12 Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat Sähkökäyttöiset pyörätuolit, jotka on suunniteltu avustajan ohjaamiksi. Pyörätuolit, avustajan ohjaamat, käsikäyttöiset, ks. 12 22 18. Sähkökäyttöinen pyörätuoli, joka on suunniteltu avustajan käytettäväksi, voidaan luo- vuttaa asiakkaalle lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vain erillisperustein. Esi- merkiksi, jos asiakas sairaudestaan/vammastaan johtuvan tilavaihtelun (väsyy kesken matkan) vuoksi tarvitsee ulkopuolista apua ohjaamiseen, voidaan tällöin asentaa avustajaohjaus. Kun tavoitteena on ensisijaisesti avustavan henkilön ergonomian pa- rantaminen, ei avustajaohjauksella varustettua sähköpyörätuolia luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 24 Pyörätuolin lisävarusteet Välineet, joita käytetään pyörätuolien kanssa. Kertakäyttöiset, ei-päälle puettavat virt- san ja ulosteen imeyttämisvälineet, ks. 09 30 42. Pestävät, ei-päälle puettavat virtsan ja ulosteen imeyttämisvälineet, ks. 09 30 45. Apuvälineet, joilla pyörätuolissa oleva henkilö pääsee kulkuneuvoon, ks. 12 12 18. Pyörätuolin kulkuneuvoon tai kulkuneu- von katolle nostavat laitteet, ks. 12 12 21. Apuvälineet, joilla pyörätuoli kiinnitetään kulkuneuvoon, ks. 12 12 24. Porrasnousuvälineet, ks. 12 17 03. Moduuleista kootut istuinkokoonpanot, ks. 18 09 39. Selkänojat, ks. 18 10 03. Istuintyynyt ja -alustat, ks. 18 10 06. Käsivarsituet, ks. 18 10 09. Päätuet ja niskatuet, ks. 18 10 12. Säärituet ja jalkatuet, ks. 18 10 15. Vartalotuet ja lantiotuet, ks. 18 10 18. Sylitarjottimet ja pöydät, jotka voidaan kiinnittää tuoliin, ks. 18 10 24. 12 24 09 Käsikäyttöisten pyörätuolien lisävoimalaitteet Välineet, jotka lisätään käsikäyttöiseen pyörätuoliin, jotta käyttäjä tai avustaja kykenee paremmin liikuttamaan pyörätuolia tai jotta pyörätuoli liikkuu ilman ihmisen apua. Pyö- rätuolit, käsikäyttöiset, joissa sähköinen kelauksen tehostus, ks. 12 22 12. Manuaalipyörätuoliin kiinnitettävä käsipolkupyörä, sähköinen avustajan työntöapu- laite, sähköinen ajolaite, sähköinen kelauksen keventäjä tai muu vastaava sähköinen lisävoimalaite voidaan luovuttaa yksilöllisen tarpeen ja apuvälinealan asiantuntijan ar- vioinnin perusteella. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 105 12 24 09 01 Käsipolkulaitteet Välineet jotka kiinnitetään kelattavan pyörätuolin runkoon ja joita poljetaan käsin. Käsipolkulaitteesta voi hyötyä asiakas, joka käyttää perusliikkumiseen pyörätuolia ja liikkuu sillä omatoimisesti. Asiakas ei kuitenkaan jaksa kelata pitkiä matkoja, eikä täytä sähköpyörätuolin käyttäjän kriteerejä. Käsipolkulaitteen tulee lisätä asiakkaan omatoimisuutta, laajentaa elinpiiriä ja liikkumis- sekä osallistumismahdollisuuksia. Kä- sipolkulaite tulee pystyä kiinnittämään itsenäisesti tai avustettuna pyörätuoliin. 12 24 09 02 Sähköiset kelauksen keventäjät Sähköinen kelauksen keventäjä voidaan hankkia asiakkaalle, jonka yläraajojen toi- mintakyky on heikentynyt voimien vähäisyyden tai nivelten kipeytymisen tai liikerajoi- tusten vuoksi, eikä asiakas jaksa kelata kevyesti liikuteltavaa pyörätuolia kuin hyvin lyhyitä matkoja. Sähköisen kelauksen keventäjän tulee tukea asiakkaan kokonaiskun- toutusta ja lisätä omatoimisuutta sekä laajentaa hänen elämänpiiriään ja osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia. Käyttäjältä edellytetään kaksikätisen kelaamisen hallin- taa, riittävää näkö- ja ympäristön havainnointikykyä sekä motivaatiota pyörätuolilla liik- kumiseen. Asiakkaan tai avustajan tulee pystyä asentamaan kelauksen keventäjä pyörätuoliin. Sähköiselle kelauksen kevennyslaiteelle tulee olla sen säilytykseen ja la- taamiseen soveltuvaa tila, jonka lämpötila on vähintään + 10 astetta. Kelauksen ke- ventäjät arvioidaan yhtenä vaihtoehtona, kun pyritään ratkaisemaan asiakkaan liikku- misessa ilmenneitä ongelmia. Muina liikkumisen apuvälineinä voivat kyseeseen tulla joko sähköpyörätuoli tai – mopo. Mikäli sähköistä liikkumisen apuvälinettä tarvitaan pitkiin päivittäisiin matkoihin, tulee arvioida sähkömopon tai – pyörätuolin hankintaa. 12 24 09 03 Sähköiset ajolaiteet Välineet jotka kiinnitetään kelattavaan pyörätuoliin ja joiden avulla pyörätuolia voidaan ohjata sähköisesti. Sähköinen ajolaite voidaan hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä itsenäi- sesti asioistaan huolehtivalle asiakkaalle, kun ajolaite mahdollistaa itsenäisen suoriu- tumisen eikä henkilön toimintakyky ole riittävä liikkumiseen kevyempien apuvälinerat- kaisujen turvin. Hankinta voi olla perusteltua myös silloin, kun tarvitaan pienikokoista, kevytrakenteista liikkumisen apuvälinettä. Laite ei sovellu ensisijaiseksi ulkona liikku- misen apuvälineeksi vaativassa ympäristöissä. Arvioinnissa on syytä pohtia sisäkäyt- töön tarkoitetun pyörätuolin hankintaa. Manuaalipyörätuolit, joihin ajolaite asennetaan, eivät kestä niin kovaa käyttöä kuin sisäkäyttöön tarkoitettu sähköpyörätuoli. Luovutta- misen perusteena voi olla esim. laitteen kuljettamiseen liittyvät perusteet, kun asiakas SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 106 käyttää laitetta eri toimintaympäristöissä ja saa sen kuljetettua mukanaan, mutta säh- köpyörätuolin kuljettaminen ei onnistu. 12 24 09 04 Sähköiset työntöapulaiteet Välineet joiden antaman sähköisen lisävoiman avulla avustaja työntää pyörätuolia. Pyörätuolin kuljettamisen keventämiseen tarkoitetun sähköisen työntöapulaitteen oh- jaaminen tapahtuu pyörätuolin takaa toisen henkilön käyttämänä. Laite keventää poti- laan kuljettamista ja helpottavat siten avustajan työtä silloin, kun toimintakyvyn rajoi- tus estää tai vaikeuttaa asiakkaan liikkumista esim. kelattavalla tai sähkökäyttöisellä pyörätuolilla omassa toimintaympäristössä. Pääperiaatteena on, että avustajakäyttöön hankitaan ensisijaisesti mahdollisimman kevyesti käsiteltäviä kuljetuspyörätuoleja lisä- varusteilla (esim. avustajajarrut). Toissijaisena luovutetaan työntöapulaite, mikäli asia- kas on huomattavasti kookkaampi ja painavampi, mihin avustajan koko ja voimat riit- tävät tai hän on aktiivinen ja motivoitunut liikkumaan, hoitamaan asioitaan ja osallistu- maan vapaa-aikaan kodin ulkopuolella. Arviointia tehtäessä huomioidaan mm. asuin- ympäristö, henkilön erityistarpeet (esim. henkilön paino, toimintakyky) ja laitteen käy- tön säännöllisyys. Sähköisen työntöapulaitteen käyttöön saannin edellytyksenä on, että avustaja pystyy käyttämään laitetta turvallisesti ja tarvittaessa asentamaan lait- teen pyörätuoliin ja huolehtii, että laitetta säilytetään ja ladataan kuivassa tilassa, jonka lämpötila on vähintään + 10 astetta. 12 24 99 Muut pyörätuolien lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. vartalotuet, haarakiilat, niskatuet, päätuet, nilkkaremmit ja nokkapyörä. Nokkapyörän tehtävänä on nostaa pyörätuolin pienet etupyörät ilmaan ja mahdollistaa liikkuminen vaihtelevassa maastossa niin kesällä kuin talvella. Nokkapyörä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, mikäli se lisää aktiivisen asiak- kaan omatoimisuutta hankalissa kelausympäristöissä ja käyttö on säännöllistä. Manuaalipyörätuolien talvirenkaat Pyörätuolia arvioitaessa tulee arvioida pyörätuolin käyttöympäristöä, koska sillä on merkitystä valittavaan rengaskuvioon. Talviolosuhteissa karkeakuvioisemmalla ren- kaalla saadaan parempi pito. Pääsääntönä on, että manuaalipyörätuoliin hankitaan yhdet vanteet ja renkaat kerrallaan. Mikäli asiakas tarvitsee karkeakuvioisemmat ren- kaat talviajaksi, voidaan ne tarvittaessa vaihtaa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 107 Vain yksilöllisesti perustellen voidaan luovuttaa kahdet vanteet renkaineen talviajaksi. Luovuttaminen harkitaan suhteessa käyttöön sekä asiakkaan omatoimisuuteen. Mikäli vain karkeakuvioisilla renkailla asiakkaan omatoiminen liikkuminen selkeästi helpot- tuu, tehdään myönteinen päätös. Lumen/ravan kulkeutuminen asuntoon ei ole peruste useampien renkaiden luovuttamiselle. 12 27 Vaihtoehtoiset ihmisvoimin liikuteltavat kulkuväli- neet Vaihtoehtoiset moottorikäyttöiset kulkuvälineet, ks. 12 17. Polkupyörät, ks. 12 18. Kä- sikäyttöiset pyörätuolit, ks. 12 22. Sähkökäyttöiset pyörätuolit, ks. 12 23. 12 27 07 Lastenvaunut ja rattaat Rattaat luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vammaiselle tai pitkäai- kaissairaalle lapselle yksilöllisin perustein, kun markkinoilla olevat tavanomaiset rat- kaisut eivät riitä esim. huonon vartalonhallinnan vuoksi. Rattaiden lisävarusteet, kuten kuomu voidaan luovuttaa erityisperusteluin. Muut lisävarusteet, kuten sade-/aurinko- suojat, lämpöpussi perhe hankkii itse. Lääketieteellisen yksilöllisen tarveharkinnan mukaan voidaan luovuttaa esim. aurinkosuoja valoherkälle lapselle. Liikkumisen apuvälineenä on lapsella pääsääntöisesti joko rattaat tai pyörätuoli. Rat- taat voivat joskus olla hyvä ja toimiva vaihtoehto pyörätuolille esim. vaikeasti liikunta- ja kehitysvammaisen aikuisen kuljettamiseen. 12 27 09 Pulkat, reet ja kelkat Jalaksiin kiinnitettävät välineet, joiden avulla henkilöä kuljetetaan jään ja lumen päällä. 12 27 12 Potkukelkat Välineet joka koostuvat kahteen pyörälliseen tai pyörättömään jalakseen kiinnitetystä istuimesta ja jota istuimen takana seisova henkilö kuljettaa eteenpäin työntämällä vauhtia jalalla. Pulkkia, rekiä, kelkkoja ja potkukelkkoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 108 Vammaispalvelulain perusteella harrastusvälineiden hankkimisesta aiheutuneita kus- tannuksia voidaan korvata silloin, kun niihin sisältyy sellaisia erityiskustannuksia, jotka johtuvat sairaudesta tai vammasta. Muutoin pulkat, reet, kelkat tms. ovat tavanomai- sia perheen hankintoja. 12 27 15 Mahalaudat ja konttausjakkarat Voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lapselle, kun tavanomaiset liik- kumisen apuvälineet eivät sovellu lapsen käyttöön ja väline tukee lapsen kokonais- kuntoutusta, lisää omatoimisuutta, laajentaa elämänpiiriä, osallistumis- ja liikkumis- mahdollisuuksia. Esim. pienelle mmc-lapselle omatoimisen liikkumisen ensimmäiseksi apuvälineeksi. 12 27 18 Pyörälliset makuualustat, polkuautot ja leikkikärryt Pyörälliset makuualustat ovat liikkuvia tasoja, joiden päällä henkilö makaa ja liikuttaa niitä pyöristä käsillään, polkuautot ovat pieniä autonmallisia ajokkeja, joita ajetaan pol- kimilla, leikkikärryt ovat pyörällisiä liikkumiseen tarkoitettuja leluja, joiden päällä tai si- sällä voi istua. Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 27 21 Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, käyttäjän ohjaamat Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, jotka eivät sisälly muihin alaluokkiin. Kohtaan sisälty- vät esim. gokart-ajokit ja lumikelkat. Autot, hidasnopeuksiset, ks. 12 10 06. Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 31 Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineet Välineet, jotka auttavat muuttamaan asentoja. Siirtymistä ja kääntymistä helpottavia apuvälineitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, joka sairaudesta tai vammasta johtuvan toi- mintakyvyn heikentymisen vuoksi ei ilman apuvälineitä suoriudu siirtymisestä tai siirty- miseen liittyy selkeä turvallisuusriski. Apuvälineillä voidaan myös helpottaa avustajan työtä ja jaksamista. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 109 Siirtyminen tai kääntyminen voi tapahtua itsenäisesti, osittain tai täysin avustettuna. Kun tavoitteena on henkilökunnan ergonomian parantaminen, hankitaan apuvälineet ensisijaisesti työvälineenä: palveluasumisyksiköissä tulee olla yhteiskäytössä olevat yleisimmät apuvälineet helpottamaan henkilökunnan työtä. Kotona asuvan henkilön avustamisen ja hoitamisen mahdollistavat siirtymisen apuvälineet luovutetaan lääkin- nällisenä kuntoutuksena yksilöllisen arvioinnin ja tarpeen mukaan. Siirtymisen/kääntymisen apuvälineen luovuttamisen edellytyksenä on, että asiakas ja häntä avustavat omaiset tai työntekijät ovat saaneet ohjausta siirtymistekniikoissa ja apuvälinealan asiantuntija on arvioinut apuvälineen toimivuuden ja varmistanut sen turvallisen käytön. 12 31 03 Liukulaudat, liukumatot ja liukulakanat Välineet, joiden avulla henkilön asentoa tai paikkaa muutetaan liukumistekniikoiden avulla. 12 31 03 01 Liukulaudat Ohuet tasot, joissa on liukas pinta, jonka toinen pää laitetaan esim. pyörätuolissa istu- van henkilön ale ja toinen pää tuetaan kohteeseen, johon henkilö on siirtymässä. Liukulauta voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siirtymi- nen ei onnistu ilman apuvälinettä ja/tai kun tavoitteena on esim. kitkan poistaminen kohonneen painehaavariskin vuoksi. 12 31 03 02 Liukulakanat Lakanat joissa on luistava pinta ja jotka laitetaan tavallisen aluslakanan päälle tai ti- lalle auttamaan vuoteessa olevan henkilön siirtymistä ja asennonvaihtoa. Liukulakanan tavoitteena on vähentää kitkaa vuoteessa tai siitä siirtyessä. Liukulaka- naa ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 31 03 03 Siirtomatot Siirtomatot ovat topattuja putkimaisia alustoja, joissa on luistava sisäpinta. Alustassa voi olla myös kahvat, jotka mahdollistavat henkilön kääntämistä ja siirtämistä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 110 Siirtomatto voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siirtymi- nen/kääntyminen ei onnistu ilman apuvälinettä ja/tai kun tavoitteena on esim. kitkan poistaminen kohonneen painehaavariskin vuoksi. 12 31 03 04 Liuku- ja siirtokintaat Välineet henkilön asennon korjaamiseen ja pieniin siirtoihin. Liuku- ja siirtokinnas voidaan luovuttaa yksilöllisen perustein lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä, kun siirtyminen/kääntyminen ei onnistu ilman apuvälinettä ja/tai kun tavoitteena on esim. kitkan poistaminen kohonneen painehaavariskin vuoksi. 12 31 06 Kääntölevyt Välineet, jotka auttavat henkilöä, joka seisoo tai istuu kääntölevyn päällä pyörähtä- mään. 12 31 06 01 Kääntölevyt lattialla käytettävät Pyöreät levyt joiden päälle siirrettävän henkilön jalat asetetaan ennen kuin hänet nos- tetaan seisomaan tai puoliseisovaan asentoon ja käännetään esim. vuoteesta pyörä- tuoliin. 12 31 06 02 Kääntölevyt nousutuella Pyöreät levyt, joiden päälle avustettavan henkilön jalat asetetaan. Kääntölevyssä on tuki johon tarttumalla ja kiinni pitämällä henkilö voi avustaa siirtoa esim. pyörätuolista sänkyyn. 12 31 06 03 Kääntölevyt istuimella käytettävät Välineet jotka helpottavat kääntymistä istuvassa asennossa esim. autossa. Pehmeä kääntölevy mukautuu istuimen muotoihin. Levyn alapinta on liukumatonta ja sisäpin- nat hyvin liukuvaa materiaalia. Kääntölevy voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siirtymi- nen ei onnistu ilman apuvälinettä tai sitä käytettäessä sekä siirtyminen on oleellisesti helpompaa ja turvallista. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 111 12 31 09 Kohottautumistelineet, siirrettävät Välineet joista kiinni pitäen henkilö voi kohottaa itseään sängystä, tuolista, jne. Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun väline mahdollistaa asiakkaan itsenäisen siirtymisen tai vuoteesta ylösnousun ja tukee kotona selviyty- mistä tai helpottaa asiakkaan omaisen/avustajan työtä ja jaksamista. 12 31 12 Köysitikkaat Toisesta päästä kiinnitetyt välineet, jolla henkilö voi muuttaa asentoaan asteittain. Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun väline mahdollistaa asiakkaan itsenäisen siirtymisen vuoteesta ylösnousun. 12 31 15 Nostovyöt ja valjaat Välineet jotka auttavat henkilöä siirtämään toista henkilöä. Nostovyö voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun apuväline parantaa avustetun siirtymisen turvallisuutta ja helpottaa omaisen/avustajan työtä. 12 31 18 Kantotuolit, -valjaat ja -korit Yhden tai useamman henkilön käyttämät tukijärjestelmät henkilön siirtämiseen pai- kasta toiseen. Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 31 21 Siirtymistasot Välineet joiden avulla liikutetaan seisovaa henkilöä lyhyen matkaa. Siirtymistaso voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan teke- män arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, joka ei ilman apua pysty siirtymään lyhyitä matkoja sisätiloissa (esim. vuoteesta saniteetti- tiloihin), mutta joka kykenee seisomaan avustetun siirron ajan tuen turvin. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 112 12 36 Henkilönnostolaitteet Laitteisto, joiden avulla voidaan nostaa ja siirtää henkilö ja muuttaa hänen sijaintiaan ja asentoaan jonkin toiminnon suorittamiseksi. Kun muut siirtymisen apuvälineet on todettu riittämättömiksi, silloin voidaan arvioida erilaisten nostolaitteiden soveltuvuutta siirtämisen apuvälineenä. Arviossa tulee mää- ritellä asiakkaan toimintakyky, nostolaitteen käyttötarve ja – ympäristö. Nostolaitteen käyttäminen tulee tukea asiakkaan toimintakykyä ja osallistumista. Nostolaite on tar- koitettu siirtämiseen, ei asiakkaan kuljettamiseen huoneiden välillä. Nostolaitteen mal- lin valinta tehdään arvioinnin perusteella ja tarpeen mukaisesti. Nostokankailla nosta- vissa malleissa on nostokankaan valinta tehtävä huolella ja kokeiltava sen sopivuutta esim. sänkyyn siirrettäessä. Asumispalveluyksiköissä asuvien henkilöiden lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- nepalveluista on ohjeistus Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän apuvälinepalvelun toi- mintaperiaatteissa seuraavasti. ”Asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksessa mainitut edellytykset, on oikeus yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineisiin, kuten henkilönostolaitteisiin. Apuvälinearvioinnissa huomioi- daan apuvälineen käyttöön liittyvä toimintaympäristö. Apuvälinetarve tulisi kirjata asukkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Arvioon perustuvan apuvälineratkaisun tekee julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntija siitä toimintayksiköstä, jolle asian päätöksenteko on alueella hoidonpor- rastuksessa sovittu. Kunta voi järjestää asumispalvelut omana toimintana tai ostamalla palvelut. Järjestä- mistavasta riippumatta palveluilta edellytetään samoja vaatimuksia. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukaan toimintayksikössä, ku- ten asumispalveluyksiköissä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet, kuten henkilönostolaitteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Toimitilojen tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopivat. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 113 Kunnan tulisi asumispalveluja kilpailuttaessaan ja uusia sopimuksia tehdessään ottaa laatutekijöinä huomioon yksikköjen varustetason. Jos kunta edellyttää yksiköiltä tiettyä varustetasoa, ovat vaatimukset määriteltävä palveluntuottajan ja kunnan välisessä so- pimuksessa. Yksiköiden varustetasosta huolimatta kaikilla asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksen 1 §:n edellytykset, on oikeus asetuksen mukaisiin yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinei- siin. Yhteiskäyttöön hankitut välineet eivät niitä korvaa.” (Hyvän apuvälinepalvelun toi- mintaperiaatteita n.d) 12 36 03 Siirrettävät nostolaitteet istuvan henkilön siirtämiseen, nostoliinoilla va- rustetut Laitteisto, jonka avulla voidaan nostaa ja siirtää henkilö istuvassa, puoli-istuvassa tai puolimakuuasennossa. Vartaloa kannatteleva osa koostuu kankaista ja hihnoista. 12 36 04 Siirrettävät nostolaitteet seisovan henkilön siirtämiseen Laite, jonka avulla henkilö voidaan nostaa istuvasta seisovaan asentoon ja siirtää häntä seisovassa asennossa ja jota voidaan liikutella vapaasti paikasta toiseen ja jonka nostoliina, jalkatuki sekä sääri- tai polvituki tukee vartaloa. Siirrettävät nostolaitteet istuvan tai seisovan henkilön siirtämiseen ovat hoitovälineitä. Voidaan kuitenkin luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisen tar- vearvion perusteella jos apuvälineet mahdollistavat asiakkaan kotona asumisen. 12 36 06 Siirrettävät nostolaitteet istuvan henkilön siirtämiseen Laite, jonka avulla henkilöä voidaan nostaa ja siirtää istuvassa asennossa ja jonka kiinteä istuin, kuppi-istuin tai vastaava tukee vartaloa. 12 36 09 Siirrettävät nostolaitteet makaavan henkilön siirtämiseen Laite, jonka avulla henkilöä voidaan nostaa ja siirtää makuuasennossa ja jonka varta- loa tukeva osa on säädettävissä korkeussuunnassa mutta ei käännettävissä vaakata- sossa. Siirrettävät nostolaitteet luovutetaan helpottamaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan asiakkaan siirtämistä kotona. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 114 12 36 12 Nostolaitteet, seinään, lattiaan tai kattoon kiinnitettävät Laitteisto, jonka avulla henkilöä voidaan nostaa ja siirtää laitteiston sallimassa tilassa. Kohtaan sisältyvät esim. allasnostimet. Kiinteästi asennettava nostolaite sekä nostoliinat voidaan myöntää vammaispalvelu- lain perusteella asuntoon kuuluvana välineenä ja laitteena. Tarve arvioidaan vaikea- vammaisen henkilön toimintakyvyn ja yksilöllisen tarpeen perusteella. Hakemuksen liitteenä tulee olla terveydenhuollon ammattilaisen tekemää arviointi ja lausunto apu- välineen tarpeellisuudesta sekä perustelu, miksi esim. siirrettävän nostimen käyttö ei ole mahdollista. 12 36 21 Vartaloa kannattelevat osat nostolaitteisiin Välineet jotka tukevat nostolaitteella nostettavaa henkilöä. Kohtaan sisältyvät esim. nostokankaat, -istuimet ja -paarit sekä WC-istuimet kiinteisiin ja liikuteltaviin henkilön- nostimiin. WC-apuvälineet, ks. 09 12. Henkilönostimen käytön edellytyksenä on noston mahdollistava ja nostettavaa henki- löä tukeva osa. Henkilönostinta hankittaessa nostoliinan arviointiin ja mallin valintaan tulee käyttää riittävästi aikaa. Nostoliina voidaan hankkia toiselta palveluntuottajalta kuin nostin. Tavoitteena on löytää asiakkaan tarpeisiin soveltuva nostoliina. Asiakas saattaa tarvita nostoliinat yleissiirtoihin, suihkuliinan pesujen yhteydessä käytettäväksi ja hygienialiinan WC-toimintoihin. Asumispalveluyksikkö hankkii nostolaitehankinnan yhteydessä myös yleiskäyttöön so- veltuvan nostokankaan. Asumisyksikössä asuvan henkilön yksilöllisen tarpeen mukai- nen nostoliina luovutetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella. 12 36 21 01 Nostokankaat erilliset reisituet Matalat tai korkeamalliset yleisliinat, joissa henkilö istuu jalat erikseen tuettuina reisien alta (ns. U-kangas). 12 36 21 02 Nostokankaat yhtenäinen reisituki Matalat tai korkeamalliset yleisliinat, joissa henkilön jalat on tuettu reisien alta yhtenäi- sellä liinalla. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 115 12 36 21 03 Hygieniakäyttöön nostokankaat Nostokankaat joita käytetään peseytymis- ja WC-toimissa. 12 36 21 04 Amputaationostokankaat Matalat tai korkeamalliset liinat, jotka tukevat alaraaja-amputoidun henkilön istuma- asentoon. 12 36 21 05 Kaksiosaiset nostokankaat Kaksiosaiset liinat, joissa toinen osa liinasta nostaa kainaloiden alta, toinen reisien alta. 12 36 21 06 Nostoliivit Nostoliivit joita käytetään kävely- ja tasapainoharjoituksiin ja voidaan käyttää myös WC-käyntien yhteydessä. Harjoitusvälineenä käytettäviä nostoliivejä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 36 21 07 Kainalokoukut Molempien kainaloiden alle tulevat pehmustetut nostokoukut. 12 36 21 08 Nostopaarit ja makuuliinat Vartaloa kannattelevat osat, joilla nostetaan makaavassa asennossa oleva henkilö. Nostopaari tai makuuliina voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella asiakkaalle, jota nostetaan ja siirretään henkilönostolaitteen avulla eikä siirto onnistu asiakkaan terveydentilan tai toimintakyvystä johtuvien rajoitteiden vuoksi tavanomaista nostoliinaa käyttäen. Nostolaite ja siihen tarvittavat nostokankaat voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä apuvälinealan asiantuntijan arvioinnin perusteella kotona asu- valle asiakkaalle, jolle muista kevyemmistä siirtymisen apuvälineistä ei ole riittävää apua. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 116 12 39 Suunnistautumisvälineet Välineet, jotka auttavat suunnistautumisessa ja ympäristön tarkkailemisessa tai tun- nistamisessa. 12 39 01 Opaskoirat Koirat, jotka avustavat näkövammaisia henkilöitä liikkumisessa. Opaskoira luovutetaan sokealle tai vaikeasti heikkonäköiselle henkilölle, joka ei ky- kene hyödyntämään näköjäännettään liikkumisessa. Opaskoiran käyttäjältä edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, taitoa suunnistautua ja liikkua itsenäisesti valkoisen kepin kanssa sekä kykyä huolehtia koirasta Liikkumistaidonohjaaja tai kuntoutusohjaaja tekee arvion potilaan soveltuvuudesta opaskoiran käyttäjäksi. Sen lisäksi opaskoirakoulut arvioivat esikurssilla henkilön so- veltuvuuden opaskoiran käyttäjäksi. Mikäli opaskoiraprosessi etenee, luovuttavat opaskoirakoulut koiran potilaan käyttöön. Opaskoirakoulut omistavat opaskoirat, joilta ostetaan palvelu sopimuksen mukaisesti. Käyttäjältä edellytetään taitoa suunnistautua ja liikkua itsenäisesti valkoisen kepin kanssa sekä kykyä pitää huolta koirasta. Avustajakoiralla tarkoitetaan arjen sujuvoittajaa, joka voi esimerkiksi vetää tarvitta- essa pyörätuolia, avata ovia tai nostaa pudonneita esineitä (KKV 387/2017 vp). Työryhmässä käytiin laaja keskustelu avustajakoirasta, mutta yksimieliseen päätök- seen ei päästy. Keskusteltiin mm. kuuluuko avustajakoira lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin (mitä arjen kannalta välttämättömiä perustoimintoja avustajakoira mah- dollistaa verrattuna nykytilanteeseen/nykyisiin apuvälineisiin) vai onko kyse ennem- min vammaispalveluun kuuluvasta toiminnosta (henkilökohtaisen avustajan työpanok- sen korvaaminen). Tällä hetkellä sairaanhoitopiirien toimintakäytännöissä avustajakoiria ei luovuteta lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Avustajakoiran käyttö voitaisiin sisällyttää osaksi laajempaa henkilökohtaista palvelutarpeen arviointia ja esim. osaksi henkilö- kohtaista budjettia. Avustajakoiran sisällyttäminen julkisen palvelun piiriin edellyttää jatkotyöstämistä. 12 39 03 Suuntautumiskepit Välineet, jotka auttavat suunnistautumisessa tai ympäristön tunnistamisessa ja joita käyttävät näkövammaiset henkilöt. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 117 Valkoinen keppi on merkki ympäristölle käyttäjänsä näkövammasta. Valkoiset kepit luovutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan näkövammaisten kuntoutusohjaajan arvioin- nin perusteella. Keppien kärkien vaihtaminen/uusiminen tarpeen mukaan. 15 Kodinhoitovälineet Arjessa toimimiseen tarvitaan monenlaisia välineitä, jotta kodinhoito, ruoanvalmistus, ruokailu ja pyykkihuolto onnistuvat. Näissä toiminnoissa ilmenee toimintakyvyn muut- tuessa ongelmia usein otteiden muodostamisesta, välineiden käsittelyssä ja voiman käytössä. Ulottumisen ja esineiden siirtämiseen liittyvät ongelmat ovat myös tyypillisiä arjessa apuvälinetarpeen aiheuttajia. Nykyään tavanomaisissa välineissäkin on paljon valinnan varaa ja kuluttajien saatavilla on erilaisia ratkaisuja, joilla voidaan toimintaky- vyn muutoksia kompensoida. Apuvälinetarpeen arviointi tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan asiakkaan luonnolli- sessa toimintaympäristössä huomioiden myös asiakkaan työskentelytavat ja käyttä- mät muut välineet. Apuvälineen tulee olla päivittäisissä toimissa suoriutumisen kan- nalta välttämätön ja sen tulee kompensoida puuttuvaa puristusvoimaa, hienomotoriik- kaa tai keventää niveliin kohdistuu kuormitusta. 15 03 Ruoanlaittovälineet Kohtaan sisältyvät esim. jääkaapit ja pakastimet. Hälytys-, muistutus- ja merkinanto- välineet, ks. 22 27. Merkitsemistarvikkeet ja -välineet, ks. 22 27 27. Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet, ks. 24 18 06. Liukuestealustat, ks. 24 27 06. Työpaikalla käy- tettävät koneet ja työkalut, ks. 28 15. 15 03 03 Punnitus- ja mittausvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen 15 03 06 Leikkuu- ja pilkkomisvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen Tähän luokkaan kuuluvat mm. siivuttajat, leikkurit, leikkuuveitset ja – laudat, juusto- höylät, raastimet ja hakkurit. 15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet 15 03 06 01 Siivuttajat ja leikkurit Laitteet jotka viipaloivat juustoja, leipiä tai muita ruoka-aineita SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 118 15 03 06 02 Leikkuuveitset Veitset joilla leikataan eri ruoka-aineita. Kohtaan sisältyvät veitset, joissa on pysty- kahva 15 03 06 03 Leikkuulaudat Alustat joiden päällä leikataan ruoka-aineita 15 03 06 04 Juustohöylät Välineet joilla höylätään kovista juustoista viipaleita. Kohtaan sisältyvät juustohöylät, joissa pysty kahva 15 03 06 05 Raastimet Välineet joilla raastetaan juureksia, vihanneksia tai juustoja pieniksi muruiksi tai suika- leiksi 15 03 06 06 Hakkurit Välineet joilla pienennetään vihanneksia tai juureksia pieneksi palasiksi hakkaamalla 15 03 09 Puhdistus- ja kuorimisvälineet Kohtaan sisältyvät esim. siivuttajat, veitset, leikkuulaudat, juustohöylät, munankeltuai- sen erottelijat, munaleikkurit, sipulinpitimet ja -raastimet. Kohtaan eivät sisälly ruoan- valmistuskoneet. 15 03 09 01 Juuresharjat Harjat juuresten puhdistamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. imukuppikiinnityksellä va- rustetut juuresharjat 15 03 09 02 Kuorimaveitset Välineet vihannesten ja hedelmien kuorimiseen. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi ruuvi- ja imukuppikiinnityksellä varustetut kuorimet SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 119 15 03 09 03 Vihannes- tai hedelmäpitimet Välineet jotka kiinnittävät vihanneksen tai hedelmän esimerkiksi piikein käsittelyn ajaksi 15 03 09 04 Siemenkodan poistimet Välineet joiden avulla poistetaan hedelmän siemenkota 15 03 12 Leivontavälineet 15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet Mikäli tavanomaisista ruoanvalmistukseen käytettävistä välineistä ei löydy riittävää apua toimintakyvyn tukemiseen tai tarvitaan yksilöllisiä muutoksia arjessa säännölli- sesti käytettäviin välineisiin, voidaan ruoanlaittoon käytettäviä pienapuvälineitä luovut- taa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 15 06 Astianpesuvälineet 15 06 06 Tiski- ja pulloharjat 15 06 09 Astiankuivaustelineet 15 06 15 Tiskiliinan vääntimet Välineet joita käytetään puristamaan ylimääräinen vesi pois rätistä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voidaan apuvälinealan asiantuntijan teke- män yksilöllisen arvion, kokeilun ja suosituksen perusteella hankkia kodinhoitoon liitty- viä erikoisvalmisteisia välineitä asiakkaalle, jonka toimintakyky on sairauden tai vam- man vuoksi alentunut niin, ettei hän suoriudu kodin hoitoon liittyvistä tehtävistä tai ruo- kailusta tavanomaisin ratkaisuin. Luovutuksen edellytyksenä on että apuvälineen tu- lee olla päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kannalta välttämätön ja sen tulee kompensoida puuttuvaa puristusvoimaa tai hienomotoriikkaa tai vähentää niveliin koh- distuvaa kuormitusta ja ehkäistä vamman pahenemista (esim. nivelen virheasento). 15 09 Syömisen ja juomisen apuvälineet Yksilöllisen arvioinnin perusteella voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä erilaisia syömistä ja juomista helpottavia apuvälineitä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 120 15 09 13 Ruokailuvälineet ja pillit Välineet joita käytetään syödessä, ruokaa leikattaessa tai joiden päällä/sisällä/läpi ruoka viedään astiasta syöjän suuhun. Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet, ks. 24 18 06. 15 09 16 Mukit, lasit, kupit ja niiden aluslautaset (sekä ruokalautaset) 15 09 16 01 Juomalasit Kahvattomat ja korvattomat välineet, joiden avulla juodaan nesteitä. Kohtaan sisälty- vät pikarimalliset juoma-astiat ja nokkamukit 15 09 16 02 Kahvalliset kupit ja mukit Juoma-astiat joissa on yksi tai kaksi korvaa tai kahvaa tarttumiseen 15 09 18 Lautaset ja ruokailukulhot Kohtaan sisältyvät esim. lämpölautaset, kuvulliset tai kahvalliset kulhot ja voileipälau- dat 15 09 18 01 Ruokalautaset Kohtaan sisältyvät esim. matalat ja syvät ruokalautaset ja – kulhot 15 09 18 02 Voileipälaudat Matalareunaiset alustat, joiden reunoja vasten leipä tuetaan voitelun ajaksi 15 09 21 Lautasen reunukset Kaarevat reunukset, jotka voidaan asettaa lautaseen kohottamaan sen reunaa 15 09 27 Syömislaitteet Sähköisesti tai käsikäyttöisesti toimivat välineet, jotka auttavat henkilöä syömään siir- tämällä ruoan lautaselta suuhun. Mekaanisia ja sähköisiä syömislaitteita voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on vai- keuksia syödä itsenäisesti käsien vaikeiden toimintarajoitteiden vuoksi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 121 Apuväline voidaan luovuttaa käyttöön apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin, riittävän pitkän kokeilujakson ja suosituksen perusteella, kun muut syömisen apuväli- neratkaisut eivät ole riittäviä toiminnasta suoriutumiseksi. 15 12 Siivousvälineet Yksilöllisen tarvearvion perusteella voidaan siivousvälineiden lisävarusteita, esim. li- säkahvoja, luovuttaa vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle asiakkaalle, mikäli ne ovat välttämättömiä päivittäisissä toiminnoissa suoriutumiselle ja / tai ne vähentävät kipuja ja säästävät niveliä (esim. reumasairaudet) ja mahdollistavat itsenäisen siivousväli- neen käyttämisen. Yksilölliset tarpeet tulee olla kirjattuna asiakkaan kuntoutussuunni- telmaan tai vastaavaan dokumenttiin. 15 15 Ompelu- ja vaatehuoltovälineet 15 15 21 Sakset Sisältävät yleis- ja joustosakset. 15 15 21 01 Yleissakset Sakset joiden terät avataan ja suljetaan sormivoimin. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi vasenkätisille suunnitellut sakset 15 15 21 02 Joustosakset Sakset joiden terät palautuvat auki jousen tai joustosangan avulla. Erilaisia joustosankasaksia ja saksia, joissa palauttava jousi on saatavilla tavanomais- ten saksien ohella päivittäistavarakaupoista. Mikäli näistä ei löydy asiakkaalle sopivia tai saksiin tarvitaan yksilöllisiä muutoksia, voidaan saksia luovuttaa lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. 18 Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Kohtaan sisältyvät esim. lepoon ja/tai työskentelyyn tarkoitetut huonekalut (pyörillä tai ilman) ja huonekalujen lisävarusteet sekä välineet ja laitteet asuntojen, työpaikkojen ja opetustilojen muuttamiseen. Pyöräsarjat, ks. 24 36 06. Ympäristöolosuhteita paranta- vat välineet, ks. 27 03. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 122 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä huonekalut lisävarusteineen ovat erityis- ominaisuuksilla varustettuja kalusteita, joilla pyritään vaikuttamaan asiakkaan itsenäi- seen suoriutumiseen päivittäisissä toiminnoissa. Ensisijaisesti pyritään aina löytä- mään tavanomaisista huonekaluista ja niiden lisävarusteista kotona toimimisen haas- teisiin. Tavanomaisia koti-irtaimistoon kuuluvia huonekaluja ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä eikä korvata vammaispalvelulain perusteella. 18 03 Pöydät Kohtaan sisältyvät esim. säädettävät pöydät. Kippilaudat, ks. 04 48 21. Kylpypaarit, suihkupöydät ja hoitopöydät, ks. 09 33 12. Silityslaudat ja silityspöydät, ks. 15 15 27. Kirjoitus-, luonnostelu- ja piirustusalustat, ks. 22 12 06. Lukutelineet ja kirjanpitimet, ks. 22 30 15. Työpöydät, ks. 28 03 03. Työskentelypenkit, ks. 28 03 06. Erikoisvarustellut pöydät, esimerkiksi työ-, luku- tai vuodepöytä voidaan luovuttaa lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mikäli asiakas sairauden tai vamman seurauk- sena alentuneen toimintakykynsä vuoksi ei pysty suoriutumaan välttämättömistä päi- vittäisistä toiminnoistaan tavanomaisin ratkaisuin. Tällaisia tilanteita voi olla mm. luku- ja vuodepöydän käyttöönotto pääasiassa vuoteessa olevalle asiakkaalle mahdollista- maan omatoiminen ruokailu, lukeminen ym. vastaavat toiminnot. Luku- ja vuodepöytä voidaan lainata myös kotihoidon helpottamiseksi. Perusteltua on myös säädettävän työpöydän hankkiminen asiakkaalle, jonka käsien motoriikka on sairauden tai vam- man vuoksi häiriintynyt siten, että hallittu toiminta edellyttää pöydän kallistus- tai muuta säätömahdollisuutta, joita ei tavanomaisissa pöydissä ole. Pöydän hankinnan edellytyksenä on terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan te- kemä arviointi johon liittyy ergonomiaohjaus sekä arviointi kevyempien apuvälinerat- kaisujen toimivuudesta. Mikäli niillä ja istuma-asennon tai mahdollisen työtuolin sää- döllä ei saavuteta riittävää vaikutusta toimintakykyyn, voidaan päätyä erikoisvarustel- lun pöydän luovuttamiseen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Huonekaluliik- keistä ym. saatavia tavanomaisia pöytiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä. Kohopulpettia ei luovuteta heikkonäköiselle/näkövammaiselle asiakkaalle, mutta luku- pöytä voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvion perusteella suurentavan lukulaitteen kanssa. Koulukäyttöön tarvittavat pulpetit ja työpöydät hankkii koulutoimi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 123 18 03 03 Työpöydät Kohtaan sisältyvät esim. kirjoituskonepöydät, kiinteät tai irralliset päätepöydät, pyöri- vät pöydät. 18 03 06 Lukupöydät ja pulpetit Kohtaan sisältyvät esim. kirjoituspöydät ja tietokonepöydät. Lukupöydät ja pulpetit, ks. 18 03 06 Piirustuspöydät, ks. 18 03 09. 18 03 15 Vuodepöydät Pöydät, jotka on suunniteltu pidettäväksi vuoteessa, sen päällä tai vieressä. 18 06 Valaisimet Valohoitovälineet, ks. 04 09. Valolla varustetut linssit, ks. 22 03 09. 18 06 06 Lukuvalaisimet ja työskentelyvalaisimet Valot, jotka valaisevat tietyn alueen ja näin helpottavat tiettyä toimintaa. 18 06 06 02 Suurennuslasivalaisimet Valaisimet joihin on liitetty suurennuslasi. Suurennuslasit ja luupit, valolliset, ks. 22 03 09. Valaistuksen muutostyöt voidaan kustantaa sosiaalitoimen toimesta vammaispalvelu- lain mukaisina asunnon muutostöinä, kun näkövammaisen henkilön liikkuminen ja toi- miminen kotona eivät ole turvallista normaalivalaistuksessa. Suurennuslasivalaisimet voidaan luovuttaa näkövammaiselle asiakkaalle näönkäytön asiantuntijan yksilöllisen arvioinnin perusteella. 18 09 Istuimet 18 09 03 Tuolit Kohtaan sisältyvät esim. tuolit, joissa voi olla erityinen kohottautumista tai istuutumista avustava mekanismi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 124 18 09 03 02 Työtuolit, mekaaninen korkeussäätö Työtuolit joiden korkeutta voidaan säätää mekaanisesti jousella tai hydraulisesti. Koh- taan sisältyvät esim. satulatuolit Erityisvarusteltu työtuoli voidaan apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin pe- rusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, joka sairau- den tai vamman surauksena alentuneen toimintakykynsä vuoksi ei selviydy välttämät- tömistä päivittäisistä toiminnoistaan tavanomaisen tuolin turvin, vaan tarvitsee varus- telultaan tai säädettävyydeltään erikoisvarustellun tuolin. Tällaisia tilanteita voi olla esim. pyörällisen käsijarrulla keskuslukittavan työtuolin hankinta asiakkaalle, joka ei jaksa seisoa tai kävellä niin paljon, että suoriutuisi esimerkiksi keittiöaskareista ilman pyörällistä tuolia. Tällainen voidaan luovuttaa myös pyörätuolia käyttävälle asiak- kaalle, mikäli toimiminen pyörätuolista käsin ei esim. ulottuvuuden tai tilan käytöllisistä syistä ole mahdollista. Työssä käyvälle henkilölle työtuolin hankkii ensisijaisesti työnantaja ja erikoistapauk- sissa korvausta hankintakuluihin voi hakea KELA:lta. Opetustoimi on velvollinen jär- jestämään perusopetuksessa olevalle vammaiselle oppilaalle koulu- ja luokkakohtai- set apuvälineet. Työtuolien arviointi tulee tehdä asiakkaan ja apuvälinealan asiantuntijan yhteistyönä. Ennen tuolin luovuttamista tulee tuolia kokeilla pääsääntöisesti siinä ympäristössä, jossa sitä tullaan käyttämään. Tavanomaisia tuoleja ns. reumatuoleja, satulatuoleja tai tavallisia työtuoleja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 18 09 06 03 Seisontatuolit Korkeat tuolit, joissa voi seisoma-asennossa tukeutua kallistettavaan istuimeen. Seisontatuoli voidaan terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioin- nin perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi, kun asiakas vam- man tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn aleneman vuoksi ei pysty suoriutumaan seisten tehtävistä, välttämättömistä päivittäisistä toiminnoistaan kuten tiskaamisesta, silittämisestä tms. ilman tukea, mutta suoriutuu niistä seisontatuolia käyttäen. Seison- tatuen hankinnan edellytyksenä on, että kyseisiä toimia ei ole mahdollista tehdä ta- vanomaista tuolia käyttäen eikä asiakas esim. vaikeiden lonkkien liikerajoitusten vuoksi pysty istumaan. Lisäksi tarve on pitkäaikainen / pysyväisluonteinen ja seisonta- tuki lisää asiakkaan omatoimisuutta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 125 18 09 09 Lonkkatuolit Tuolit joissa on yksi tai kaksi kallistuvaa osaa etuosassa. Kohtaan sisältyvät esim. artrodeesituolit Lonkkatuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi asiakkaalle, joka sairauden tai vamman seurauksena syntyneen lonkan vaikean liikerajoituksen vuoksi ei pysty istumaan tavallisella tai korotetulla tuolilla. Hankinnan edellytyksenä on, että tarve on pitkäaikainen / pysyväisluonteinen. Lyhytaikaiseen tarpeeseen, kuten lonkan keinonivelleikkauksen jälkeen lainataan asiakkaalle ensisijaisesti lonkkatyyny. 18 09 12 Kohottautumistuolit ja – istuimet Kohtaan sisältyvät esim. jousilla toimivat tuolit ja istuimet Kohottautumistuoleilla tarkoitetaan tuoleja, jotka helpottavat seisomaan nousemista. Tuolin istuinkorkeus voi olla tavallista korkeampi tai sen istuinosa nousee seisomaan noustessa ja näin avustaa suoritusta. Kohottautumistuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä apu- välinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella, kun istumasta seisomaan nousu ei onnistu omatoimisesti tavalliselta tuolilta tai korotustyynyllä varustetulta/ kor- keajalkaiselta tuolilta, mutta onnistuu kohottautumistuolin avulla. 18 09 21 Tuolit, erityisvalmisteiset Tuolit, jotka täyttävät henkilön erityisvaatimukset. Kohtaan sisältyvät esim. korkeat lastentuolit, säkkituolit ja lattiaistuimet. Moottorikäyttöisiin kulkuvälineisiin tarkoitetut istuimet ja tyynyt sekä kulkuneuvoissa istumiseen liittyvät lisävarusteet ja ratkaisut, ks. 12 12 12. 18 09 24 Tuolin nosto- ja siirtolaitteet Pyörättömän tuolin kuljetusvälineet istujan kanssa tai ilman Tuolin nosto- ja siirtolaitteet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 126 18 09 31 Istuimet, istuinkokoonpanot ja abduktioalustat Istuimet ja lisävarusteet jotka korjaavat ja/tai ylläpitävät oikeaa istuma-asentoa. Koh- taan sisältyvät esim. yksilöllisesti muotoillut istuimet. Kohtaan eivät sisälly istuintyynyt ja alustat. 18 09 31 01 Tyhjiöistuimet Istuimet joista poistetaan ilma, jolloin niiden muoto jää istujan vartalon mukaiseksi 18 09 31 02 Yksilöllisesti muotoillut istuimet Istujan istuma-asentoa ja toimintakykyä tukevat yksilöllisesti koottavat istuimet Erityistuoli voidaan luovuttaa pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle hyvän istuma-asen- non tai työskentelyasennon saavuttamiseksi silloin, kun tavanomaisilla ratkaisuilla tai tehdasvalmisteisilla erityistuoleilla ei saavuteta hyvää istuma-asentoa. Yksilöllisesti ra- kennetun istuimen tai tyhjiöistuimen käyttö voi olla perusteltua esim. spastisuuden vä- hentämiseksi, hypotonuksen aktivoimiseksi tai virheasentojen ehkäisemiskeksi. 18 09 39 Moduuleista kootut istuinkokoonpanot Kokoonpanot perustuvat yhteen kehikkoon, johon voidaan liittää valikoima istuinmo- duuleita, joiden asentoa voidaan säätää halutun istuinasennon aikaansaamiseksi. Kohtaan sisältyvät esim. erillisistä osista kootut tuolit 18 09 39 01 Moduuli-istuimet Erilaisiin alustoihin kiinnitettävät istuinosat, joihin voi liittyä pehmusteita, niskatukia, käsitukia, jalkatukia, työntökahvoja ja muita lisävarusteita. 18 09 39 02 Moduuli-istuinten alustat Kuljetus- tai kelauspyörillä varustetut alustat, joihin voidaan kiinnittää kiinteitä tai osista koottuja istuinjärjestelmiä. Alusta voi olla kiinteä – tai korkeussäädettävä ja siinä voi olla istuinkulman ja – leveyden säätömahdollisuus. Moduuli-istuin alustoineen voidaan luovuttaa pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle hy- vän istuma-asennon tai työskentelyasennon saavuttamiseksi terveydenhuollon apuvä- linealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella, kun tavanomaisilla ratkaisuilla tai tehdasvalmisteisilla erityistuoleilla ei saavuteta hyvää istuma-asentoa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 127 Yksilöllisesti rakennetun istuimen tai tyhjiöistuimen käyttö voi olla perusteltua esim. spastisuuden vähentämiseksi, hypotonuksen aktivoimiseksi tai virheasentojen ehkäi- semiskeksi. 18 09 42 Istuintyynyt ja alustat Tyynyt, jotka lisäävät mukavuutta (esim. asennon korjaamiseen tarkoitetut tyynyt). Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuolien tyynyt ja alustat. Istuintyynyt mahdollistavat toimivan istuma-asennon ja lisäävät käyttäjän toimintaky- kyä. Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn, kts luokka 04 33 03. Istuimia ja istuintyynyjä voidaan luovuttaa apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvi- oinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, jolle sairau- desta tai vammasta johtuen voi syntyä muutoksia tukirankaan, lantioon ja alaraajoihin. Istuimella tai yksiköllisesti valmistetuilla istuintyynyillä pyritään muutosten ennaltaeh- käisyyn ja jo syntyneiden muutosten etenemisen estämiseen. Vaihtopäällinen luovutetaan arjen rinnakkaiskäyttöön. 18 09 42 01 Pehmustetyynyt Kohtaan sisältyvät tuoleissa ja pyörätuoleissa käytettävät tyynyt, jotka lisäävät istuin- mukavuutta 18 09 42 02 Suihku - ja WC-tuolityynyt Tyynyt ja pehmusteet, jotka lisäävät istuinmukavuutta suihkussa ja WC-toimissa 18 09 42 03 Korotustyynyt Tyynyt jotka lisäävät istuimen korkeutta. 18 09 42 04 Lonkkatyynyt Korotustyynyt joissa etuosassa on toinen tai molemmat puolet viistottu tai pehmus- tettu mahdollistamaan istuessa lonkan loivemman kulman. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 128 18 09 42 05 Abduktiotyynyt Kiilanmuotoiset tyynyt, jotka estävät reisien ja polvien painumisen yhteen. 18 09 45 Selkätyynyt ja selkätuet Ryhmään kuuluvat mm. irralliset, tuolissa (ei pyörätuolissa) käytettävät lisätuet. Erillisen selkätuen lainaaminen lääkinnällisenä kuntoutuksena pyörätuoliin, työtuoliin tai sähköpyörätuoliin voi tulla kyseeseen mm. silloin, kun tavanomainen selkätuki ei ole riittävä istumisen tai asennon ylläpidon kannalta. Selkätuen toimivuus tulee aina kokeilla ja arvioida ennen varsinaista hankintaa. Selkätuen tulee lisätä henkilön oma- toimisuutta ja mahdollistaa pidempiaikainen istuminen. 18 09 48 Kiinnitysvälineet tuolissa istuvan tukemiseksi istuimiin Välineet joita käytetään istumisen avuksi estämään liukumista, tukemaan vartaloa ja pitämään keho istuimessa. Kohtaan sisältyvät esim. vyöt, valjaat ja liivit. Erilaisia vöitä ja liivejä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä li- sävarusteeksi pyörätuoliin, erityisistuimeen tai auton turvaistuimeen apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella silloin, kun istuma-asennon hallinta on puutteellinen eikä onnistu tai ole turvallista ilman tuentaa esim. hypotonian tai voimak- kaan spastisuuden seurauksena. Kiinnitysvälineiden tarkoituksena ei ole rajoittaa asi- akkaan toimintaa. Silloin kun kiinnitysvälineitä käytetään asiakkaan toiminnan rajoittamiseen, pitää olla lääkärin lupa/määräys, joka on kirjattu asiakastietoihin. Näitä asiakkaan toiminnan ra- joittamiseen tarkoitettuja kiinnitysvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 18 12 Sängyt 18 12 04 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, ei säädettävät Standardisängyt joissa on erityisominaisuuksia tai kiinteä käsitanko tai kiinteät tuet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 129 18 12 07 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, mekaaninen Sängyt joissa on yksi- tai useampiosainen patja-alusta, jonka korkeutta ja/tai kulmaa voidaan säätää; vammainen henkilö itse tai avustaja tekee muutokset mekaanisella säädöllä. 18 12 10 Sängyt ja irrotettavat sängyn pohjat tai patja-alustat, sähkösäätöiset Sängyt, joissa on yksi- tai useampiosainen patja-alusta, jonka korkeutta tai kulmaa voidaan säätää ja jonka säädöt tekee käyttäjä itse tai hänen avustajansa sähkömeka- nismilla. Sähkösäätöinen sänky voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun se mahdollistaa asiakkaan itsenäisen siirtymisen ja lisää omatoimisuutta, sekä sil- loin kun on tarve tukea pitkäaikaissairaan tai vammaisen asiakkaan kotona asumista omaisen tai henkilökohtaisen avustajan tuella. Lähtökohtaisesti apuvälinettä asiak- kaan tulee itse kyetä käyttämään asentonsa vaihtamiseen ja apuvälineen säätimiä sängyn korkeuden säätämiseen. Yksilöllisen arvioinnin perusteella apuväline voidaan luovuttaa asiakkaalle, vaikka hän ei itse pystyisikään käyttämään säätimiä, mutta osoittaa tietoisesti halunsa asennon vaihtamiseen ja sängyn säätämiseen. Kas- vuikäisten kohdalla voidaan erikoissänky luovuttaa yksilöllisen lääketieteellisen tar- vearvion perusteella. Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettaviin sähkösäätöisiin sänkyihin tulee tarvittaessa olla saatavissa laidat sekä kohottautumistelineet ja nousu- tuet. Asumispalveluyksiköissä asuvien henkilöiden lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- nepalveluista on ohjeistus Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän apuvälinepalvelun toi- mintaperiaatteissa. ”Asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksessa mainitut edellytykset, on oikeus yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineisiin, kuten sähkösäätöisiin sänkyihin. Apuvälinearvioinnissa huo- mioidaan apuvälineen käyttöön liittyvä toimintaympäristö. Apuvälinetarve tulisi kirjata asukkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Arvioon perustuvan apuvälineratkaisun tekee julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntija siitä toimintayksiköstä, jolle asian päätöksenteko on alueella hoidonpor- rastuksessa sovittu. Kunta voi järjestää asumispalvelut omana toimintana tai ostamalla palvelut. Järjestä- mistavasta riippumatta palveluilta edellytetään samoja vaatimuksia. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 130 Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukaan toimintayksikössä, ku- ten asumispalveluyksiköissä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet, kuten sähkösäätöiset sängyt sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Toimitilojen tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopivat. Kunnan tulisi asumispalveluja kilpailuttaessaan ja uusia sopimuksia tehdessään ottaa laatutekijöinä huomioon yksikköjen varustetason. Jos kunta edellyttää yksiköiltä tiettyä varustetasoa, ovat vaatimukset määriteltävä palveluntuottajan ja kunnan välisessä so- pimuksessa. Yksiköiden varustetasosta huolimatta kaikilla asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksen 1 §:n edellytykset, on oikeus asetuksen mukaisiin yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinei- siin. Yhteiskäyttöön hankitut välineet eivät niitä korvaa.” (Hyvän apuvälinepalvelun toi- mintaperiaatteita n.d) Kun tavoitteena on ensisijaisesti hoitohenkilökunnan ergonomian parantaminen, ei sähkökäyttöistä sänkyä luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, vaan työnantajan tulee sellaiset hankkia. Työturvallisuuslaissa (23.8.2002) sanotaan, että työnantaja on työturvallisuus lain mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden tur- vallisuudesta ja terveydestä työssä mm. huolehtimalla riittävistä työvälineistä. Näiden välineiden käyttöturvallisuudesta huolehtii niiden omistaja. Parisänkyjä eikä irrotettavia sängynpohjia ja patja-alustoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Apuvälineen arvioinnista vastaa hoitovastuuyksikön apu- välinealan asiantuntija. Arviointi tehdään ensisijaisesti asiakkaan kotona ja yhteis- työssä omaisen/henkilökohtaisen avustajan/kotipalvelun ammattilaisten kanssa. 18 12 15 Vuodevaatteet Vuodevaatteet sekä välineet, joilla vuodevaatteet kiinnitetään haluttuun paikkaan. Kohtaan sisältyvät esim. pehmikkeet, tyynyt, peitteet ja peitteiden kiinnitysvarusteet. Liukulakanan tavoitteena on vähentää kitkaa vuoteessa tai siitä siirtyessä. Painopeit- toa voidaan käyttää, kun asiakkaalla on todettu aistisäätelyn vaikeuksia (mm. voima- kasta aistimushakuisuutta, yli- tai alireagointia tuntoaistimuksille). Se voi myös rau- hoittaa levotonta lasta tai aikuista, koska peitto antaa vahvemman tuntoaistimuksen. Vuodevaatteita, liukulakanaa ja painopeittoa ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 131 18 12 18 Patjat ja patjan päälliset Luokkaan sisältyvät esim. kosteudelta suojaavat patjanpäälliset. Tavallisia vaahtomuovisia patjoja, sijauspatjoja ja patjanpäällisiä ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Apuvälineet kudosvaurioiden ehkäisyyn makuuasennossa, kts kohta 04 33 06 18 12 21 Peitonkohottimet Kehikot jotka asetetaan sänkyyn estämään lakanoita ja peittoja painamasta henkilön vartaloa. Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 12 24 01 Sängynpäädyn kohottajat mekaanisesti säädettävät Irralliset sängynpäätyyn sijoitettavat asentotuet joiden kaltevuutta voidaan säätää me- kaanisesti. 18 12 24 02 Sängynpäädyn kohottajat sähkösäätöiset Irralliset sängynpäätyyn sijoitettavat asentotuet joiden kaltevuutta voidaan säätää säh- köisesti. Sängynpäädyn kohottaja (mekaaninen tai sähköinen) voidaan apuvälinealan asian- tuntijan tekemän arvioinnin perustella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä, mikäli se helpottaa asiakkaan omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista esim. siirtymisissä ja / tai kohoasento on välttämätön asiakkaan kuntoutuksen ja hoidon kannalta. Asiakas ei myöskään tarvitse muita sähkösäätöisen sängyn ominaisuuksia. Sängynpäädyn kohottimen hankinta voi olla perusteltua myös vaikeaa ahtauttavaa hengityselinsairautta sairastavan tai esim. hengitysvaikeuksista kärsivän neurologisen asiakkaan nukkumisen tai vuoteessa olon helpottamiseksi. 18 12 27 Sängynlaidat ja kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät Kokoontaitettavat tai poistettavat laidat, jotka estävät sängystä putoamista tai mahdol- listavat omatoimisen istumaan nousun ja/tai asennon muuttamisen. Kohottautumisteli- neet, siirrettävät, ks. 12 31 09. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 132 18 12 27 01 Irrotettavat laidat Sänkyyn kiinnitettävät, irrotettavat laidat. 18 12 27 02 Kohottautumistelineet Telineet jotka helpottavat sängyssä kohottautumista tai asennon vaihtamista. 18 12 27 03 Nousutuet Sänkyyn kiinnitettävät kaiteet tai tuet, jotka helpottavat sängystä ylösnousemista tai asennon vaihtamista. Sängynlaidat ja kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät tuet, voidaan luovuttaa yksilöllisen toimintakyvyn ja kokonaisvaltaisen tilannearvion perusteella. 18 15 Huonekalujen korkeudensäätövälineet 18 15 03 Korotuspalikat ja – jalat 18 15 03 01 Sängyn- ja tuolinjalkojen korottajat Välineet jotka asetetaan huonekalujen jalkojen alle lisäämään jalkojen korkeutta. 18 15 03 02 Sokkelisängyn korottajat Välineet joilla korotetaan sokkelisänkyä. 18 15 06 Sokkelit ja jalustat, korkeussäädettävät Korkeussäädettävät tasot tai konsolit, joille huonekalut voidaan kiinnittää. 18 15 09 Sokkelit ja jalustat, ilman korkeussäätöä Kiinteäkorkuiset tasot ja konsolit, joille huonekalut voidaan kiinnittää. Sängynjalan korottajia voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä helpottamaan asiakkaan omatoimista siirtymistä sängystä tai sänkyyn silloin, kun se on alentuneen toimintakyvyn vuoksi vaikeutunut. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 133 Korottajia voidaan luovuttaa myös silloin, kun siirtyminen esim. selkä- tai lonkkaleik- kauksen jälkeen ei normaalikorkuisesta vuoteesta ole mahdollista tai sallittua. Runko- patjasänkyihin on huonekaluliikkeistä saatavissa erikokoisia jalkasarjoja, jotka ovat aina turvallisempi ratkaisu kuin irralliset korotuspalikat. Jalkasarjat hankkii asiakas itse. Sohvien ja tuolien korottamiseen käytetään turvallisuussyistä korotustyynyjä ko- rottajien sijaan. Pöydän jalkoihin ei luovuteta korotuspalikoita. 18 18 Tukitangot ja – kahvat Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet, ks. 04 48 15. Sängynlaidat ja kohot- tautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät, ks. 18 12 27. 18 18 03 Tukitangot, tukikaiteet ja käsijohteet Yleensä putkimaiset tangot, jotka on kiinnitetty seinään, lattiaan tai muuhun vakaa- seen rakenteeseen ja johon henkilö voi käsin tukeutua kävellessään, esimerkiksi ylös tai alas rappusia tai luiskaa tai liikkuessaan käytävää pitkin. 18 18 06 Tukikahvat ja kädensijat, kiinteät Välineet, jotka ovat yleensä suoria tai kulman muotoisia tankoja. 18 18 09 Tukikaiteet Seinään ja/tai lattiaan kiinnitetyt kaiteet antamaan käsivarsille tukea. 18 18 09 01 Seinään kiinnitettävät tukikaiteet Luokkaan sisältyvät esim. sivulle tai ylöskäännettävät tukikaiteet. 18 18 09 02 Lattiaan kiinnitettävät tukikaiteet Tukikaiteet jotka kiinnitetään lattiaan tai lattiaan kiinnitettyyn kiinnitystolppaan. Luok- kaan sisältyvät tukitangot jotka kiinnitetään lattiaan ja kattoon. 18 18 09 03 Seinään ja lattiaan kiinnitettävä tukikaiteet Tukikaiteet jotka kiinnitetään sekä seinään että lattiaan. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 134 Vaikeavammaisen asiakkaan vakituiseen asuntoon tarvittavien erilaisten kiinteästi asennettavien kaiteiden, tukikahvojen ja kädensijojen hankkimiseen voidaan hakea korvausta vammaispalvelulain perusteella silloin, kun vammasta tai sairaudesta joh- tuen tuensaanti turvallisen, omatoimisen liikkumisen tai siirtymisen kannalta on välttä- mätöntä. Korvausta tukeutumisvälineiden hankintaan voidaan myöntää sosiaalihuolto- lain perusteella asiakkaalle, joka ei ole vaikeavammainen, mutta joka tarvitsee tukeu- tumisvälineitä itsenäisen kotona suoriutumisen tukemiseksi. Korvauspäätöstä tehtä- essä otetaan huomioon apuvälineen tarve, hakijan ikä, taloudellinen tilanne ja muut sosiaaliset perusteet. Imukupeilla kiinnittyviä tukikahvoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neen muutoin kuin pöytätasoon kiinnitettäväksi nojautumista tai tukeutumista varten yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella. 18 21 Portin, oven, ikkunan ja verhonavaaja ja sulkijat 18 21 03 Ovenavaajat ja – sulkijat 18 21 06 Ikkunanavaajat ja – sulkijat 18 21 09 Verhoavaajat ja – sulkijat 18 21 12 Markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat Sähköinen ovikoneisto luovutetaan pääsääntöisesti sosiaalitoimesta vammaispalvelu- lain perusteella vakinaisen asunnon ja/tai hissin oveen, kun tarve on pysyvää ja asia- kas ei pysty tavanomaisin keinoin avaamaan tai sulkemaan ovea ja on siten itsenäi- sen asumisen ja liikkumisen kannalta välttämätön. Ikkunan-, verhojen-, markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat voidaan myöntää vammaispalvelulain perusteella asiakkaan vakinaisen asunnon ikkunoihin, kun hä- nellä on tarve avata/sulkea ikkunat ja/ tai verhot tai säätää markiiseja eikä hän vam- man tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn vajeen vuoksi pysty tavanomaisin kei- noin suoriutumaan siitä. Em. välineet voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä myös, kun ne ovat osa ympäristönhallintajärjestelmää. Hankinnan edellytyksenä on apuväli- nealan asiantuntijan tekemä tarvearviointi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 135 18 21 15 Lukot Kohtaan sisältyvät esimerkiksi sähkölukot. Sähkölukko voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveyden- huollosta osana ympäristönhallintajärjestelmää. 18 24 Asunnon ja muiden tilojen varusteet 18 24 12 Kynnykset Lattiatason kynnykset, jotka asetetaan ovien alle ja sisätilojen sisääntuloon. Kohtaan sisältyvät esim. esim. suihkukaapin oven kumitiivisteet ja ylityssillat. Siirrettäviä kynnysluiskia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, vaan aina pyritään kiinteisiin ratkaisuihin. 18 30 Hissit, nostotasot, porrashissit ja luiskat 18 30 06 Nostotasot ja pyörätuolihissit Tasolla varustetut nostolaitteet, jotka liikkuvat kahden tai useamman tason välillä; niissä ei ole kattoa, eivätkä ne toimi kuilussa. 18 30 11 Porrashissit, tasolliset Välineet joissa on taso kiinnitettynä yhteen tai useampaan kiskoon ja jotka mukailevat portaikon muotoa ja kulmaa. Kohtaan sisältyvät esim. porrashissit jotka nostavat pyö- rätuolin. Nostotasoon, pyörätuoli- ja porrashissiin voidaan hakea korvausta vammaispalvelu- lain perusteella, kun asiakkaan toimintakyky on vamman tai sairauden vuoksi pitkäai- kaisesti alentunut siten, että selviytyminen kotona ilman erityisratkaisuja ei onnistu. Nostotason / hissin tulee lisätä asiakkaan itsenäisen liikkumista ja suoriutumista päi- vittäisistä toiminnoista. Nostotasojen ja hissien arviointi edellyttää laajaa moniammatil- lista arviointia. Arvioinnin voi tehdä apuvälinealan asiantuntija / kuntoutusohjaaja tai muu asiaan perehtynyt ammattilainen yhdessä kunnan vammaispalvelulain mukai- sista asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja rakennusviranomaisten kanssa. Arvioin- nissa kartoitetaan laajasti asiakkaan toimintakyky, kokonaistilanne ja palvelutarve, jonka perusteella tehdään johtopäätös tarvittavista toimenpiteistä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 136 Asuntoihin kiinteästi asennettavat porrashissit ja luiskat kuuluvat sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella kustannettaviin apuvälineisiin. 18 30 12 Porraskiipijät Irralliset mekaaniset laitteet, jotka kuljettavat henkilöä portaissa ylös- tai alaspäin ja joita avustaja tai käyttäjä voi ohjata. Porraskiipijä on siirrettävä apuväline, jolla mahdollistetaan asiakkaan siirtäminen por- taissa pyörätuolissa istuen. Porraskiipijä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä vamman tai sairauden vuoksi liikuntaesteiselle asiakkaalle, joka ei pääse asuntoonsa tai ei pysty toimimaan asunnossaan, johon/ jossa on portaita eikä kulkua voida toteuttaa luiskia rakentamalla. Edellytyksenä on apuvälinealan asiantun- tijan tekemä arviointi. Porraskiipijä luovutetaan käyttövaativuutensa takia vain poik- keustapauksissa. Hankinnan edellytyksenä on, käyttötarve kiipijälle on useita kertoja viikossa ympäri vuoden. Lisäksi on varmistettava, että avustaja kykenee hallitsemaan porraskiipijää ja että asunnossa on sellaiset portaat, jossa porraskiipijää voi riskittä käyttää. 18 30 15 Luiskat, siirrettävät Pyörätuoliluiskia tarvitaan esim. siirryttäessä pyörätuolilla asuntoon, jonne on muu- tama porras. Mikäli portaiden käyttö ei ole jatkuvaa (esim. toisen vanhemman asunto), voidaan asia ratkaista mukaan otettavilla luiskilla. Luiskien avulla voidaan myös esimerkiksi raskas pyörätuoli (kuljetuspyörätuoli) tai sähköpyörätuoli siirtää au- toon. Siirrettävät luiskat luovutetaan asiakkaalle, jonka aktiivinen liikkuminen kodin ulkopuo- lella mahdollistuu niiden avulla tai ne mahdollistavat sähköpyörätuolin siirtämiseen au- toon/autosta. Siirrettävät luiskat ovat kevytrakenteisia ja siirrettäessä tulee eliminoida vaaratilanteet. Mikäli luiskia tarvitaan jatkuvasti siirtymiseen asunnosta ulos tai sisään tulee luiskat olla tilapäisratkaisu. Pysyväksi ratkaisuksi rakennetaan tarvittaessa tukeva rakentei- semmat luiskat, joiden kustannusta voidaan hakea vammaispalvelulain perusteella sosiaalitoimesta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 137 18 33 Asunnon ja muiden tilojen turvallisuusvarusteet 18 33 03 Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin Pintamateriaalit jotka vähentävät liukastumisvaaraa. Kohtaan sisältyvät esim. luista- mattomat matot ja laatat Korvataan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella myönnettävinä asunnon muutostöinä asiakkaalle, jonka omatoiminen suoriutuminen turvallisesti sitä edellyttää. 18 33 06 Turvakaiteet, aidat ja portit ikkunoihin, portaisiin ja hisseihin Voidaan korvata sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella myönnettävinä asunnon muutostöinä asiakkaalle, joka toimii sellaisissa tiloissa, joissa on putoamis- vaara. 18 36 Säilytyskalusteet Säilytyskalusteet kuten vetolaatikostot voidaan korvata sosiaalitoimesta vammaispal- velulain perusteella myönnettävinä asunnonmuutostöinä asiakkaalle, jonka omatoimi- nen suoriutuminen sitä edellyttää. 22 Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet Välineet, joiden avulla helpotetaan tiedon vastaanottamista, lähettämistä, tuottamista ja käsittelemistä eri muodoissa. Kohtaan sisältyvät esim. näkemisen, kuulemisen, lu- kemisen, kirjoittamisen ja puhelimenkäytön apuvälineet sekä merkinanto- ja hälytys- välineet ja tietotekniikka. Apuvälineet toimistotyön hallinnointiin sekä tietojen varas- tointiin ja hallintaan työpaikalla, ks. 28 21. 22 03 Näkemisen apuvälineet Kohtaan sisältyvät esim. suurentavat laitteet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 138 Näkemisen apuvälineitä luovutetaan näkövammaisuuden perusteella (WHO:n näkö- vammaisuuden määritelmä täyttyy) tai henkilölle, jonka näkö on muusta syystä hei- kentynyt niin että näön haittaluokka on 10 tai enemmän. Lisäksi näkemisen apuväli- neitä luovutetaan karsastuksen ja toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitoon ja eh- käisyyn alle 8–vuotiaalle lapselle (ja harkinnan mukaan sitä vanhemmille, jonka toi- minnallisen heikkonäköisyyden hoito on selvästi kesken) sekä afakian perusteella tai muulla perusteella, lapselle lastentautien ja silmätautien erikoislääkäreiden yhteisen arvion perusteella, kun lapsen kokonaiskehitys (esim. liikunnallisten ja toiminnallisten valmiuksien kehittyminen) vaatii taittovirheen korjauksen. Silmäproteesit, kts luokka 06 30 21 Kellot, kts luokka 22 27 12 Näönkäytönharjoitusvälineet, kts. luokka 04 39 Valaisimet 18 06 Suuntautumiskepit 12 39 03 Opaskoirat 12 39 01 Nauhoitus ja kuuntelulaitteet 22 18 03 Puhelimet 22 24 06 Tietokoneiden ja verkkojen lisävarusteet 22 33 18 Näytöt 22 39 03 Ääneen perustuvat näytöt 22 39 07 Ympäristönhallintajärjestelmät 24 13 03 22 03 03 Valonsuodattimet (absorptiolasit) Välineet jotka läpäisevät vain tiettyjä valon aallonpituuksia ja suodattavat ei-toivotut pois. Silmäsairauden (esim. albinismi, retinis pigmentosa, glaukooma, aniridia, diabeettiset silmänpohjamuutokset) aiheuttaman voimakkaan häikäisyherkkyyden perusteella nä- kövammaiselle voidaan luovuttaa suodattavat linssit, mikäli näkövammaisen toiminta- kyky niiden avulla selvästi parantuu. Häikäistymisen aiheuttaman haitan arvioi erikoislääkäri, jonka jälkeen uusinnat näön- kuntoutuksen asiantuntijoiden kautta. Luovutetaan aikaisintaan 3 vuoden välein, tästä voidaan poiketa mm. refraktion muuttuessa tai lapsen kasvun perusteella. 22 03 06 01 Silmälasilinssit Kehyksiin kiinnitettävät näköä tarkentavat linssit. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 139 Näkövammaiselle voidaan luovuttaa silmälasilinssit, mikäli näkökyvyn parantamiseksi lähelle on tarpeen muu kuin ikää vastaava korjaus. Esimerkiksi ikääntyneelle näkö- vammaisille korvataan lukulasit, mikäli lukulisän (add) vahvuus on >+4.0 tai on vähin- tään +4.0. Silmälasien luovuttamisen perusteena voivat olla kaksoiskuvien hoitoon käytettävät prismalasit tai sumutus- tai peittolasti tai piilolasit. Myös asiakkaalle, jolla on diagno- soitu mykiöttömyys l. aphakia voidaan luovuttaa kauko- ja/tai lähilasit. Kaukolasien vaihtoehtona voidaan luovuttaa piilolinssit. Myös karsastuksen hoitoon ja/tai ambylo- pian estoon tai sen riskiin voidaan luovuttaa silmälasit. Silmien painamista estävät suojalasit voidaan luovuttaa lapsille. (liite 3). Kauko- tai lähilaseja luovutetaan aikaisintaan 5 vuoden välein, jos näkökyvyn parane- miseksi lähelle tai kauas on tarpeen muu kuin silmän taittovoimaa tai ikää vastaava korjaus. Alle 16-vuotiaalle voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvion perusteella use- ammin uudet lasit kuin aikuisille. Linssit korvataan täysimääräisenä ilman pintakäsittelyä tai värjäyksiä. Linssien ohen- nus ja pintakäsittely voidaan korvata yksilöllisen tarpeen mukaan, esim. pienille lap- sille naarmuuntumisen estämiseksi tai epätavallisen voimakkaan häikäisyn johdosta. Silmälasien korjaus- ja huoltokustannukset eivät sisälly apuvälinehuoltoon. 22 03 06 02 Kehykset Kehysten luovutuksessa noudatetaan alueellisia sovittuja käytäntöjä tai kilpailutettuja tuotteita. 22 03 06 03 Piilolinssit Linssit jotka laitetaan suoraan silmiin. Luokkaan sisältyvät piilolinssien hoitotuotteet. Piilolinssit voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla diagnosoitu aphakia l. mykiöttymyys tai esim. kaihileikatuille vauvoille. Lapsille piilolinssien luovuttaminen tapahtuu yksilöllisen tarpeen mukaan, huomioiden lapsen kehittyminen ja kasvu. Piilolinssit voidaan luovuttaa myös potilaalle, jolla diagnosoitu sarveiskalvon poik- keava muoto esim. keratoconus l. sarveiskalvon kartiorappeuma. Piilolinssit luovute- taan, jos piilolinssillä saavutetaan parempi näöntarkkuus kuin sankalaseilla. Piilolinssit ovat osa hoitoa, myös hoitotoimenpiteiden (esim. intacs kaaret, sarveiskalvon siirre) jälkeen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 140 Piilolinssit arvioidaan, sovitetaan ja luovutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan sekä uu- sitaan valmistajien ohjeiden mukaisesti. Piilolinssien sovituksen ja käytön ohjauksen voi tehdä optikko, joka on perehtynyt erikoispiilolinsseihin ja jolla on tarvittavat sovi- tussarjat. Piilolinssien säilytyskotelot ja puhdistus- ja hoitoaineet sisältyvät ensimmäi- sellä luovutuskerralla (ns. aloituspakkaus), sen jälkeen asiakas vastaa niiden hankin- nasta itse. 22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot Välineet joiden avulla suurennetaan kohde, jonka henkilö haluaa nähdä. Kohtaan si- sältyvät esim. valolla varustetut linssit ja linssit ilman valoa. Tulostuksen erikoisohjel- mat, ks. 22 39 12. Linssikokoonpanot voidaan luovuttaa asiakkaalle vaihtoehtona lähilaseille. 22 03 09 01 Suurennuslasit ilman valoa Luokkaan sisältyvät esim. varrelliset tai jalustalla olevat suurennuslasit. 22 03 09 02 Suurennuslasit valolla Suurennuslasit jotka valaisevat suurennettavana olevan kohteen. Suurennuslasit ilman valoa tai valolla, valitaan asiakkaalle yksilöllisesti soveltuvimman ratkaisun löytymiseksi huomioiden näkökyky ja suurennuslasin käyttötarkoitus. Voi- daan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siitä apua arjen toimin- noissa. 22 03 12 Kiikarit ja kaukoputket Välineet joiden avulla suurennetaan kaukana sijaitsevat kohteet ja jotka on tarkoitettu yhdelle tai kahdelle silmälle. Kohtaan sisältyvät esim. luuppilasit. Kiikareita / luuppilaseja ja linssijärjestelmiä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineeksi näkövammaiselle tai heikkonäköiselle asiakkaalle yksilöllisen ar- vioinnin perusteella, kun niistä saadaan apua arjen toiminnoissa kuten liikkumisessa, asioinnissa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 141 22 03 18 02 Kannettavat suurennuslaitteet Mukana kuljetettavat suurennuslaitteet, joissa on kamera ja näyttö samassa kokoon- panossa. 22 03 18 03 Pöytämalliset suurennuslaitteet Elektroniset suurennuslaitteet (ent. lukutelevisiot), joissa on kamera, näyttö ja/tai lu- kualusta. Näkövammaiselle voidaan luovuttaa suurennuslaite (kannettava ja/tai pöytämallinen) silloin, kun muut optiset apuvälineet eivät riitä normaalikokoisen tekstin lukemiseen ja laite on välttämätön apuväline jokapäiväisen selviämisen kannalta. Kahta toisiaan vastaavaa tai toiminnassa toisiaan korvaavaa apuvälinettä ei kuitenkaan luovuteta sa- malle asiakkaalle. Asiakas, jolla on pöytämällinen suurennuslaite kotona voi saada kannettavan suurennuslaitteen, mikäli se on välttämätöntä kodin ulkopuolella toi- miessa. Asiakkaalta edellytetään sellaista toimintakykyä, että suurennuslaitteen käyttö onnistuu itsenäisesti, ja laite on käyttäjälleen hyödyksi. 22 06 Kuulemisen apuvälineet Välineet joiden avulla ohjataan ja/tai vahvistetaan ja/tai muunnetaan ääntä ja joita käyttävät kuulovammaiset henkilöt. Kohtaan sisältyvät esim. kuulolaitteet joissa on si- säänrakennettu tinnitusmaskeri ja induktiosilmukka. Induktiosilmukkalaitteet, ks. 22 18 30. Tinnitusmaskerit, ks. 04 27 15. Kuulokojeet luovutetaan asiakkaalle, jolla on toiminnallisesti häiritsevä kuulovika ja motivaatio käyttää kuulokojetta. Asiakkaan kuulovika vaikeuttaa opiskelussa, työssä tai siihen rinnastettavassa toiminnassa selviytymistä sekä häiritsee potilaan kuulon- ja puheenvaraista kommunikointia jokapäiväisessä elämässä. Kuulokoje luovutetaan lapselle, jolla epäillään sellaista kuulovikaa, joka voi haitata puheen ja kielen tai vuo- rovaikutustaitojen kehittymistä. Kuulokojeen luovuttaminen edellyttää kuulonkuntou- tukseen perehtyneen erikoislääkärin arviota tilanteesta (audiologi, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri tai foniatri). Tavoitteena on molempien korvien eli bi- nauraalikuulon saavuttaminen. Kuulokojeen luovuttamisen perusteena on mahdollisimman hälyttömissä olosuhteissa tutkittu äänesaudiometria, jossa on määritetty paremman korvan puhealueen (0,5, 1, 2, 4 kHz) kuulokynnysten keskiarvo (dB HL). Erityistilanteissa käytetään vastaavia tie- toja huonommasta korvasta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 142 Ohjeellisina raja-arvoina voidaan pitää: • työn, opiskelun tai näihin rinnastettavien tehtävien vuoksi kuulokojetta tarvitsevat ≥ 30dB • muusta syystä kuulokojetta tarvitsevat ≥ 30dB • lapsilla kielen kehityksen ja oppimisen vuoksi kuulokojetta tarvitsevat ≥ 20 dB. • Pienillä lapsilla käytettävissä olevilla menetelmillä varmistettu kuulovika (ääni- kenttä, OAE, aivorunkovasteet). • Kuulovika, mikä ei ole leikkaushoidolla korjattavissa tai leikkaushoitoon ei haluta ryhtyä (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010: 164) 22 06 01 Sisäkorvaistutteet (implantit) Leikkauksella sisäkorvaan asennettu implantti, johon liitetään ulkoinen osa, joka muuntaa äänen sähkösignaaliksi ja välittää sen implanttiin, joka välittää sen kuuloher- moon. Sisäkorvaistutetta käytetään niissä tapauksissa, joissa kuulokojeen avulla saatava akustinen vahvistus ei riitä puheen ja kuulon varaiseen kommunikaatioon. Sisäkor- vaistute koostuu kahdesta pääosasta: sisäisestä istutteesta elektrodeineen ja ulkoi- sesta puheprosessorista. Sisäinen osa edellyttää leikkausta. Leikkauksessa istut- teesta lähtevä elektrodi viedään sisäkorvan simpukkaan. Lisäksi tarvitaan puhepro- sessori, joka muuttaa puheen ja äänen sähköimpulsseiksi ja lähettää ne pään ihon läpi istutteeseen. Arvio asiakkaan kyvystä hyötyä sisäkorvaistutteesta, leikkaus ja kokeilut tapahtuvat yliopistollisissa sairaaloissa. Jatkokuntoutus voi tapahtua ERVA-alueella sovitun työn- jaon mukaisesti joko yliopistosairaalassa tai keskussairaalassa. Sisäkorvaistute ei ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline. 22 06 06 01 Taskukuulokojeet Taskukuulokoje koostuu pienestä laatikosta, jossa on mikrofoni ja vahvistin, vastaan- ottimena on joko yksilöllisesti valmistettuun korvakappaleeseen ja laitteeseen johdon kautta liitettävä vastaanotin tai tavallinen kuuloke. Kuulokoje sijoitetaan käytön ajaksi joko taskuun tai sille erikseen valmistettuun kaula- pussiin. Taskukuulokojeita käytetään nykyään erittäin harvoin vaikeissa kuulovam- moissa tai asiakkailla, joiden on vaikea oppia käsittelemään korvantauskuulokojeita. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 143 22 06 06 02 Kommunikaattorit Välineet, joita kutsutaan myös kommunikaattoreiksi, ja jotka sovitetaan henkilöille, jotka sairauden, iän tai muun syyn vuoksi eivät pysty käyttämään kuulokojetta tai tar- vitsevat sitä vain tilapäisesti. 22 06 12 Korvan sisäiset kuulolaitteet Korvan sisällä käytettävät välineet jotka vahvistavat ääntä. Kohtaan sisältyvät esim. korvakäytävän kuulolaitteet. Kuulokoje on valmistettu yksilöllisen kuorikko-osan sisään. Kooltaan laite voi olla joko korvanlehden kuopan täyttävä ns. konkkakoje tai pienimmillään syvälle korvakäytä- vään sijoittuva kuulokoje (CIC-completely-in-canal). 22 06 15 Korvantauskuulokojeet Korvan takana käytettävät laitteet, jotka vahvistavat ääntä. Kohtaan sisältyvät esim. mikrokappaleen kanssa käytettävät kojeet ja pään yli menevällä sangalla varustetut kuulokojeet Korvanlehden takana käytettävä korvantauskuulokoje on yleisimmin käytössä oleva laitetyyppi. Vahvistettava ääni johdetaan kuulokojeen koukun, muovisen väliletkun sekä korva- kappaleen yhdistelmän kautta korvaan. Korvantauskuulokoje vaatii yleensä yksilölli- sen korvakappaleen. 22 06 15 02 Ohutletkukojeet Ääni johdetaan ohuen letkun kautta korvakäytävään. 22 06 15 03 Kuuloke korvassa kuulokojeet RITE (receiver-in-the-ear) tai RIC (receiver in canal) -kojeissa kuuloke on korvakäytä- vässä. Korvan takana käytettävä kuulokoje, jossa vahvistettava ääni johdetaan suoraan kor- vakäytävään korvakäytävässä olevan kuulokkeen kautta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 144 22 06 18 Vibraatiokuulolaitteet Välineet jotka vastaanottavat, vahvistavat ja muuntavat äänet tunnon avulla havaitta- viksi signaaleiksi. 22 06 21 Implantin kanssa käytettävät kuulolaitteet Vastaanottajaimplanttia, esim. sisäkorvaimplanttia, stimuloivat elektroniset laitteet. Korvalehden takana käytettävää korvantauskuulokojetta muistuttava laite tai magnee- tin avulla pysyvä taaempana päässä käytettävä laite, joka ohjaa äänen sähköisesti kelan kautta istutteen sisäiseen osaan. 22 06 24 Kuulokkeet Kohtaan sisältyvät esim. välineet jotka vahvistavat TV:n, radion ja stereoiden ääntä tai joita käytetään kommunikaation vahvistimien kanssa. 22 06 24 01 Langalliset kuulokkeet Kuulokkeet jotka yhdistetään kuunneltavaan laitteeseen johdolla 22 06 24 02 Infrapunalla toimivat langattomat kuulokkeet Kuulokkeet joiden avulla voi kuunnella langattomasti infrapunataajuudella lähettyä ääntä. Kohtaan sisältyvät kuulokojeen kanssa käytettävät, yksilölliset infrapunalla toi- mivat lähetin/vastaanotinyhdistelmät 22 06 24 03 Radioaalloilla toimivat kuulokkeet Kuulokkeet joiden avulla voi kuunnella langattomasti ääntä radioaaltotaajuudella. Koh- taan sisältyvät kuulokojeen kanssa käytettävät, yksilölliset radiotaajuudella toimivat lähetin/vastaanotinyhdistelmät Kuulokkeet voidaan luovuttaa yksilöllisen harkinnan perusteella TV:n kuuntelun apu- välineeksi kuulovammaiselle asiakkaalle, jonka kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten keskiarvo paremmassa korvassa) on >60 dB tai kuulonvarai- nen puheen tunnistuskyky on huonontunut (sanojen tunnistuskyky puheaudiometri- assa <90%). SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 145 22 06 27 Kuulemisen apuvälineiden lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. audioliitännät, silmälaseihin kiinnitettävät välineet, kuuloko- jeiden kauko-ohjaimet. 22 06 27 01 Induktiosilmukat Kuulokojeen kanssa käytettävät induktiiviseen kuunteluun tarkoitetut kaulasilmukat ja silmukkatyynyt ja asuntokohtaiset silmukat. Induktiosilmukan hankinta on perusteltua ennen kaikkea lapsilla ja työikäisillä kuulo- vammaisilla, joilla kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten kes- kiarvo paremmassa korvassa) on >60 dB tai kuulonvarainen puheen tunnistuskyky on huonontunut (sanojen tunnistuskyky puheaudiometriassa <90%). Asuntokohtainen kiinteä induktiosilmukka myönnetään kotikunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella. 22 06 27 02 Kuulokojeiden kauko-ohjaimet Laitteet joilla voidaan ohjata kuulokojeen äänenvoimakkuutta. Kauko-ohjain voidaan luovuttaa asiakkaalle, joka ei pysty perussairauden, huonontu- neen motoriikan tai huonontuneen tuntoaistin takia käyttämään kuulokojeessa olevia säätimiä / ohjelma valitsimia. 22 06 90 Luujohtokuulokojeet Luujohtokuulokojeella ääni johdetaan luuta pitkin sisäkorviin. Laitteen vahvistama ää- nienergia etenee luun värähtelyn kautta suoraan sisäkorvaan ohittaen välikorvan jär- jestelmän. 22 06 90 01 Pantakojeet Pantakojeita käytetään luuankkuroitujen kojeiden soveltuvuuden testaamiseen sekä lapsille että aikuisille. 22 06 90 02 Luuankkuroidut kojeet Kuulokoje kiinnitetään korvan taakse ohimoluuhun asennettavalla ruuvilla tai istut- teella. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 146 Kuulokoje kiinnitetään korvan taakse ohimoluuhun asennettuun ruuviin tai istuttee- seen, tai luujohtokoje voi olla kiinnitetty ohimoluuhun ihon alle niin, että siihen liittyy erillinen puheprosessori. Luujohtokuulokojeet luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, jolla on ulkokorvan rakenteellinen poikkeama tai muu lää- ketieteellinen syy estää tavanomaisen kuulokojeen käytön (esim. korvanlehti on epä- muodostunut ja / tai korvakäytävä puuttuu) tai jolla saadaan luujohtovärähtelijää käyt- täen parempi toiminnallinen kuulo tai laitteen käytettävyys on parempi, kuin normaalia akustista kuulokojetta käytettäessä. 22 09 Äänentuoton apuvälineet 22 09 03 Puhevibraattorit Välineet jotka aiheuttavat kaulalla värähtelyä, joka muuntuu puheeksi pehmeän suu- laen, kielen ja suun liikkeiden avulla. Kohtaan sisältyvät esim. ääniproteesit Kurkunpään osittaisen tai täydellisen poiston seurauksena voidaan puhevibraattori myöntää apuvälineeksi silloin, kun puheen muodostaminen ei muilla keinoin onnistu (esim. proteesipuhe tai ruokatorvipuhe). Hoitovastuussa oleva lääkäri, yleensä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, tekee lähetteen äänihäiriöihin erikoistuneelle pu- heterapeutille, joka vastaa puhevibraattorin soveltuvuuden arvioinnista ja kokeilujak- son toteuttamisesta. Kokeilujakson tulee olla riittävän pitkä ja se toteutetaan arvioin- nista vastuussa olevan tahon apuvälineillä. Lopullinen hankinta tehdään asiakkaan hoitovastuussa olevasta organisaatiosta. Seurannasta ja käytön tuesta vastaa apuvä- lineen omistava taho. 22 09 06 Henkilökohtaiset puheäänenvahvistajat Välineet, jotka lisäävät henkilön äänenvoimakkuutta. Puheäänenvahvistin voidaan myöntää apuvälineeksi silloin, kun asiakkaan ääni on heikentynyt sairauden tai muun elimellisen syyn myötä pitkäaikaisesti niin, että selviy- tyminen päivittäisistä kommunikointitilanteista ei onnistu. Tarpeen mukaan voidaan pyrkiä sovittamaan yhteen puheäänenvahvistimen ja puhelimen käyttö mikäli se on asiakkaan päivittäisen kommunikoinnin kannalta välttämätöntä. Hoitovastuussa ole- van tahon puheterapeutti arvioi laitteen tarpeellisuuden. Laitteen soveltuvuus tulee ar- vioida kokeilemalla laitteen käyttöä riittävän pitkän ajan. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 147 22 12 Piirtämisen ja kirjoittamisen apuvälineet 22 12 09 Nimenkirjoituskehikot ja -leimasimet Välineet jotka auttavat kirjoittamaan nimen oikeaan paikkaan tai tekemään allekirjoi- tuksen leimaa käyttämällä. Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 12 15 Kirjoituskoneet Kohtaan sisältyvät esim. mekaaniset, elektroniset, puhuvat ja pistekirjoituskoneet sekä kirjoituskoneet, joissa on muisti. Tietokoneet ja päätelaitteet, ks. 22 33. Luovutetaan tarveharkinnan perusteella. 22 18 Ääni- ja kuvamuodossa olevaa tietoa tallentavat, toistavat ja näyttävät apuvälineet 22 18 03 Nauhoitus ja kuuntelulaitteet Välineet jotka nauhoittavat ja/tai toistavat ääntä. Digitaalinen sanelin voidaan luovuttaa muistiinpanojen tekemistä varten näkövammai- selle tai asiakkaalle, joka ei voi kirjoittaa vaikeiden motoristen toimintakyvyn rajoittei- den vuoksi. 22 18 03 03 DAISY-formaattia toistavat soittimet Laitteet, joilla voidaan toistaa DAISY (Digital Accessible Information System) formaat- tiin cd-rom levylle tallennettuja kirjoja. DAISY-rakenteen johdosta kirjoissa on helppo siirtyä sivulta ja luvusta toiseen. Kirjoihin voi myös jättää kirjanmerkkejä. Laitteet, joilla voidaan toistaa DAISY (Digital Accessible Information System) muotoon tallennettuja julkaisuja. Daisy-rakenteen johdosta julkaisuissa kuten kirjoissa ja leh- dissä on helppo siirtyä sivulta ja luvusta toiseen. Julkaisuihin voi myös jättää kirjan- merkkejä. Laitteet lukevat toistettavan julkaisun cdr-levyltä, muistikortilta, USB-muis- tista ja/tai verkosta. Joissakin laitemalleissa on myös sisäistä muistia. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 148 Laitteissa voi mallista riippuen olla erilaisia lisätoimintoja kuten mahdollisuus äänen tallentamiseen, jolloin laite toimii myös sanelimena. Daisy-soitin voidaan luovuttaa nä- kövammaiselle henkilölle äänikirjojen ja/tai äänilehtien kuuntelemista varten. 22 18 24 Radiotaajuuslähetinjärjestelmät Välineet jotka vastaanottavat tai lähettävät korkeataajuuksisia elektromagneettisia aaltoja. Kohtaan sisältyvät esim. järjestelmät, lähettimet ja vastaanottimet paikalliseen yksisuuntaiseen kommunikaatioon. Kuulemisen apuvälineet, ks. 22 06 Langaton kuuntelulaite eli FM-laite on yksilöllisellä, säädettävällä radiotaajuudella toi- miva yksisuuntainen lähetinvastaanotinlaitteisto. FM-laite toimii paristolla tai ladatta- valla akulla. Nykyään useimmissa FM-laitteissa vastaanotin on suoraan paristokote- loon integroitu tai vastaanoton on kuulokojeessa. FM-laitetta käytetään kuulokojeen kanssa. Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä esikoulua tai pe- ruskoulun alaluokkia käyvälle lapselle, jolla on kuulovika ja jolla ilman ryhmäkuuntelu- laitetta olisi vaikeuksia seurata opetusta. Kela kustantaa FM-laitteen lapsille 7. luo- kasta alkaen ja työikäisille hakemuksen ja lääkärinlausunnon perusteella. FM-laitteen arvion tekee apuvälinealan asiantuntija. Langattomaan äänensiirtoon perustuvat kuulokojemerkkikohtaiset lisälaitteet esim. minimikrofonit ja kommunikointiyksiköt voidaan luovuttaa yksilöllisen asiantuntija-ar- vion perusteella silloin, kun kuulovammaisen selviäminen paranee huomattavasti kou- lutuksessa ja työelämässä. Vaikeassa kuulovammassa tai kuulonäkövammassa arvi- oidaan laitteiden tuoma hyöty asioinnissa ja arjessa selviämisessä. 22 18 27 Infrapunajärjestelmät Välineet, jotka vastaanottavat tai lähettävät ääntä käyttäen infrapunavaloa. Kohtaan sisältyvät esim. järjestelmät, lähettimet ja vastaanottimet paikalliseen yksisuuntaiseen kommunikaatioon, esim. henkilökohtainen äänentoisto ja auditorion äänentoistojärjes- telmät. Kuulemisen apuvälineet, ks. 22 06. Apuvälineet ympäristön hallintaan kauko- ohjauksella, ks. 24 13. 22 18 30 Induktiosilmukkalaitteet Välineet jotka vastaanottavat ja lähettävät tietoa elektromagneettisten aaltojen avulla induktiosilmukkajärjestelmissä. Kohtaan sisältyvät esim. puhetaajuus- ja kantoaallon taajuusinduktiosilmukkajärjestelmät ja induktiosilmukkavastaanottimet. Kuulemisen apuvälineet, ks. 22 06. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 149 Pienoissilmukka välittää audiolaitteiden äänen induktiivisesti kuulolaitteeseen, jolloin ympäristön meluäänet eivät häiritse. Kuulokoje voidaan myös liittää sähköisesti au- dioinput- liitäntäjohdolla tai laitevalmistajan langattomilla laitteilla suoraan äänilähtee- seen. Arvion induktiosilmukkalaitteen tarpeesta tekee apuvälinealan asiantuntija. Joh- dollinen pienoissilmukka luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun kuulokojeella ei saa tarvittavaa selvyyttä radio/TV-ohjelmien kuuntelussa. 22 21 Lähikommunikoinnin välineet Välineet jotka helpottavat samassa tilassa olevien kahden henkilön välistä kommuni- kointia Kommunikoinnin apuvälineillä tarkoitetaan erilaisia puhetta ja kommunikointia tukevia apuvälineitä. Apuvälineet voidaan jakaa manuaalisiin ja tekniikkaa hyödyntäviin. Ma- nuaalisia kommunikoinnin apuvälineitä ovat esimerkiksi kuvakommunikointikansiot. Teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset kommunikointilaitteet ja tietokoneavusteiset kommunikointiohjelmat. Toimivan kommunikoinnin apuvälineratkaisun valinta edellyttää asiakkaan laaja- alaista kommunikoinnin apuvälinetarpeen arviota ja apuvälineen kokeilujaksoa. On huomioitava mm. kielelliset, kognitiiviset, motoriset ja vuorovaikutustaidot, käyttäjän ja lähiympäristön tarpeet, toiveet, motivaatio ja edellytykset apuvälineen käytölle sekä ennuste mahdollisen sairauden suhteen. (Yhtenäisen kiireettömän hoidon perusteet s. 198) Arvio tehdään yksilöllisesti ja käyttäjälähtöisesti laitteen valinnan perustuessa uusimpaan tietoon saatavilla olevista teknisistä ja muista mahdollisuuksista. Kommunikoinnin apuväline luovutetaan puhevammaiselle asiakkaalle, jolla on tarve ja edellytyksiä käyttää apuvälinettä kommunikointinsa täydentämiseen tai korvaamiseen ympäristönsä tukemana ja jonka osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia apuvä- line lisää. Puhevammaisten asiakkaiden lisäksi myös lähi-ihmisten tulisi opetella kom- munikoinnin apuvälineen käyttöön ja ylläpitoon. Asiakkaan lähipiiristä tulee löytyä tuki- henkilö, joka opettelee kommunikoinnin apuvälineen käytön ja huolehtii sen toimivuu- desta, suppeista päivityksistä sekä tarvittavista yhteydenotoista apuvälineen luovutta- neeseen yksikköön. Kommunikoinnin apuvälineet ovat erityistä asiantuntemusta vaativia ja niiden tarpeen arviointi ja luovutus on keskitetty ERVA-alueilla kommunikaation apuvälineistä vastaa- viin yksiköihin (Tikoteekki tai vastaava). Kommunikoinnin apuvälineiden tarpeen arvi- ointi, kokeilu ja valinta edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä, johon osallistuvat ammat- tihenkilöiden lisäksi asiakas ja hänen lähi-ihmisensä mukaan luettuna kuntouttajat, päivähoito, koulu tai muu henkilökunta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 150 Asiakas ohjataan kommunikaation apuvälineistä vastaavan yksikön palveluihin lääkä- rin tai muun julkisen terveydenhuollon/sosiaalitoimen ammattilaisen kirjallisella lähet- teellä. Lähetteestä tulee ilmetä asiakkaan diagnoosi, toimintakyky, sairaudet sekä kommunikoinnin vaikeudet. Apuvälineen hankkiva taho vastaa välineen käyttöön liitty- vän ohjauksen järjestämisestä joko omana toimintana tai ostopalveluna. Kela vastaa vaikeavammaisen henkilön työssä tai ammatillisessa koulutuksessa tarvitsemista kal- liista ja vaativista apuvälineistä. Opetustoimi on velvollinen järjestämään perusopetuk- sessa olevalle vammaiselle oppilaalle koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet sekä ope- tusvälineet ja oppimateriaalit. Sosiaalitoimesta vammainen henkilö voi hakea tukea päivittäisissä toiminnoissa muun muassa viestinnässä ja vapaa-ajantoiminnoissa tar- vitsemiensa kommunikaatio opetuksen ja ohjeistuksen, välineiden, koneiden ja laittei- den hankintaan. Kommunikoinnin apuvälineiden sisältöjen ajantasaisuudesta ja suppeista päivittämi- sistä vastaavat lähi-ihmiset, kun heidät on siihen opastettu ja perehdytetty. Laajoista päivittämisistä vastaa pääosin apuvälineen myöntänyt taho. Apuvälineeksi myönnetyn tietokoneen käyttöjärjestelmä- ja apuvälineohjelmapäivityksistä vastaa pääosin apu- välineen myöntänyt taho. 22 21 03 Kirjain – ja symbolisarjat ja – taulut Lähikommunikoinnin apuvälineet, jos puhuminen ei ole mahdollista tai on vaikeaa. Kohtaan sisältyvät esim. kirjain-, kuva- ja symbolitaulut. 22 21 03 02 Sana-, lause- ja/tai kuvakansiot Kansiot joihin on koottu sanoja, lauseita ja/tai kuvia. Kommunikaatiokansiota ovat erilaiset sana-, lause- ja kuvakansiot. Suosituksen kom- munikaatiokansiosta tekee yleensä kuntouttava puheterapeutti/hoitovastuussa oleva taho, joka arvioi kansion tarpeen. Arvion tekevä apuvälinealan asiantuntija määrittää kansion laajuuden ja kansion koon. Asiakkaan vuorovaikutustaitojen sekä kielellisten taitojen tulee olla riittävät taulun tai kansion käyttöön. 22 21 06 Puheäänenvahvistimet Välineet, jotka lisäävät yhden tai useamman henkilön äänen voimakkuutta. Kuulemi- sen apuvälineet, ks. 22 06. Henkilökohtaiset puheäänenvahvistimet, ks. 22 09 06. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 151 22 21 09 Kommunikointilaitteet Elektroniset laitteet, jotka auttavat suorassa kommunikoinnissa. Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat ja ei-kannettavat digitaaliset sähköiset näytöt, paperi, nauhoitetun ja/tai synteettisen puheen tulostuslaitteistot. 22 21 09 01 Yhden viestin laitteet Laitteet, joihin voidaan tallentaa vai yksi viesti. 22 21 09 02 Usean viestin laitteet Laitteet joihin voidaan tallentaa useita viestejä. 22 21 09 03 Kirjoittamiseen perustuvat kommunikointilaitteet Näppäimistöllä varustetut laitteet, jotka tulostavat kirjoitetun viestin tekstinä ja/tai pu- heena. Luokkaan sisältyvät esim. kirjoitustulkkauslaitteet. Kommunikointilaitteiden luovuttaminen edellyttää asiakkaan ymmärrystä laitteen käy- töstä. Lisäksi hänen tulee itse pystyä käyttämään laitetta jollakin ohjaintavalla. Yhden tai muutaman viestin laitteet voidaan luovuttaa myös orastavien kommunikointitaitojen tukemiseen. Kirjoittamiseen perustuvat kommunikointilaiteet luovutetaan välttämättömään päivittäi- seen lähikommunikointiin. Yksilöllisen tarveharkinnan perusteella voidaan mahdollis- taa etäkommunikointi. Tällöin potilas hankkii itse Internetliittymät ja mahdolliset sähkö- postiohjelmat. 22 21 12 Lähikommunikoinnin ohjelmat Ohjelmistot, joilla tuotetaan viestejä suorassa kommunikoinnissa. Kohtaan sisältyvät esim. sulautetut ohjelmistot, jotka avustavat lähikommunikaatiota. Tekstinkäsittelyoh- jelmat, ks. 22 12 24. Selain- ja kommunikaatio-ohjelmat, ks. 22 33 15. Tietokoneelle asennettavat kommunikointisovellukset, joilla voi tuottaa viestejä joko kuvin tai kirjoittamalla. Asiakkaalle rakennetaan arviointiprosessin aikana yksilöllinen sisältö lähikommunikoinnin ohjelmaan. Se luovutetaan ohjatusti kokeilujaksolle. Ko- keilujakson onnistuessa lähitukiverkostolle ohjataan ohjelman muokkaus ja päivitys. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 152 Tarvittaessa tehdään suositus vammaispalveluun kommunikaation ohjauksesta puhe- terapeutin tai puhevammaisten tulkin toteuttamana. Osassa ohjelmista voidaan edel- lyttää jonkun läheisen/läheisten käyvän ohjelman käyttöönottokoulutuksen apuväli- neestä vastaavan tahon kustantamana. 22 24 Puhelimen käytön ja telematiikan apuvälineet 22 24 03 Puhelimet Kohtaan sisältyvät esim. kiinteät puhelimet, joissa saattaa olla johdoton kuuloke, kaiutin-, kuva- ja videopuhelimet, teleksit ja faksit sekä puhelimet, joissa on sisäänra- kennetut varoitussignaalit, Internetpuhelimet ja pistenäppäimillä varustetut puhelimet. Kuulemisen apuvälineet, ks. 22 06. Puhelimia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 22 24 06 Matkapuhelimet Matkapuhelimia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella matkapuhelin voidaan luovuttaa osana ympäristön- tai tiedonhallintajärjestelmää, liikkumisen tukea taikka puhetta korvaavan kommunikoinnin välineenä silloin, kun se kokonaistilanne ja toimintakyky huomioiden on tarkoituksenmukaisin ja/tai kokonaistaloudellisin ratkaisu. 22 24 06 02 Multimediapuhelimet Matkapuhelimet joissa on useita eri toimintoja kuten esimerkiksi kamera, kalenteri, vi- deokamera ja/tai kirjoitusnäppäimistö joka mahdollistaa internetin käytön. Multimediapuhelimeen on mahdollisuus saada erilaisia sovelluksia esim. liikkumisen tueksi. 22 24 06 01 Pelkistetyt, selkopuhelimet Helppokäyttöiset perustoiminnoilla varustetut matkapuhelimet, senioripuhelimet. Senioripuhelimia tai muita puhelimia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neinä. Matkapuhelimeen liitettävä puhe- ja/tai suurennusohjelma voidaan luovuttaa sokealle, vaikeasti heikkonäköiselle tai kuurosokealle, kun matkapuhelimen käyttö ei muuten onnistu. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 153 22 24 09 Tekstipuhelimet Tekstipuhelinta voi kuulovammainen asiakas hakea sosiaalitoimesta vammaispalvelu- lain perusteella. Hakemuksen liitteenä tarvitaan audionomin tai kuntoutusohjaajan lau- sunto. 22 24 21 01 Soiton ilmaisimet Laitteet jotka ilmaisevat puhelimen soimisen esimerkiksi vahvistetulla äänellä, vilkku- valla valolla tai tärinällä. 22 24 21 02 Puhelinvahvistimet Laitteet jotka vahvistavat tulevan äänen. Puhelinvahvistin lisälaitteena lankapuhelimiin tai vahvistinpuhelin voidaan luovuttaa kuulovammaiselle asiakkaalle, jolla on kuulonsa vuoksi merkittäviä vaikeuksia käyttää tavallista puhelinta. 22 27 Hälytys-, muistutus- ja merkinantovälineet Kognitiivisen toimintakyvyn muutokset vaikuttavat arjen toiminnoista omatoimiseen selviytymiseen yhtä lailla fyysisen toimintakyvyn muutosten kanssa. Apuvälineet ja erilaiset teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa turvallisen ja mielekkään arjen omassa luonnollisessa toimintaympäristössä, etenkin kun ne on sovitettu muiden pal- veluiden ja tukien kanssa. Hälytys-, muistutus ja merkinantovälineiden tavoitteena on auttaa asiakasta tekemään tiettyjä toimintoja, antaa käsitys ajankulusta, auttaa paikkaan orientoitumisessa, aut- taa suunnistamaan ympäristössä, luoda turvallisuutta ja varmuutta ja tukea omatoimi- suutta sekä ehkäistä ei-toivottuja tilanteita, vahinkoja ja onnettomuuksia. Tällaisia apuvälineitä ovat mm. kulunvalvonta, optinen sänkyvahti, GPS-paikannuslaite, kan- nettava liikehälytin, kuvapuhelin ja liesivahti (Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa 2008) Näitä apuvälineratkaisuja miettiessä on nähtävä asiakkaan kokonaistilanne ja vahvis- tettava erilaisin ratkaisuin hänen olemassa olevaa toimintakykyään ja toimintamahdol- lisuuksiaan. Miten erilaiset ratkaisut tukevat turvallista arkea ja mitkä ovat asiakkaan todelliset mahdollisuudet hyötyä teknologian ja apuvälineiden mahdollisuuksista arjes- saan. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 154 Vaikeasti kuulovammaisen hälytysjärjestelmä on eri toiminnoista koostuva koko- naisuus. johon voidaan liittää mm. seuraavia toimintoja: • ovikellon soiton ilmaisin • puhelimen soiton ilmaisin (lankapuhelimelle) • itkuhälytin (kun kuulovammaisen perheessä on vauva) • palovaroitin (lain mukaan pakollinen, minkä vuoksi se yleensä on aina osana jär- jestelmää) • herätyskello Vastaanotin ja hälytystapa valitaan aina yksilöllisesti potilaasta ja kuulovammasta riip- puen. Pääsääntöisesti hälytysjärjestelmä myönnetään sosiaalitoimen vammaispalve- lun kautta kun kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten kes- kiarvo paremmassa/huonommassa korvassa) on >60 dB. 22 27 03 Merkinantovälineet, näköön perustuvat Välineet, jotka valon tai muiden visuaalisten signaalien avulla ilmaisevat, että lähetti- men sijaintipaikassa tapahtuu jotain, ja jotka voivat muuttaa esim. äänisignaalin kuva- signaaliksi. Kohtaan sisältyvät esim. sähköiset itkuhälyttimet, ovikellot, ovikellonsoiton ilmaisimet ja ovivaroittimet. 22 27 03 03 Valolliset ovikellot ja ovikellonsoiton ilmaisimet Laitteet jotka ilmoittavat vilkkuvalla valolla ovikellon soiton. 22 27 06 Merkinantovälineet, kuuloon perustuvat Välineet, jotka äänen avulla ilmaisevat, että lähettimen sijaintipaikassa tapahtuu jo- tain, ja jotka voivat muuttaa esim. kuvasignaalin äänisignaaliksi tai jotka voivat lisätä normaalin välineen äänenvoimakkuutta. Kohtaan sisältyvät esim. sateenilmaisimet ja tietokonesignaalien ilmaisimet. 22 27 06 01 Ääni-ilmaisimet Laitteet jotka muuttavat esimerkiksi valon, liikkeen tai paineen ääneksi tai puheeksi. Luokkaan sisältyvät esim. puhuvat värintunnistimet ja paristojen testauslaitteet. Itkuhälytin korvataan sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta osana hälytinjärjestel- mää kuulovammaiselle, jolla kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokyn- nysten keskiarvo huonommassa korvassa) on >60 dB. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 155 Jos hälytinjärjestelmälle ei ole muuta tarvetta, itkuhälytin voidaan yksilöllisen tarvehar- kinnan perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuol- lon yksiköstä. 22 27 06 02 Kovaääniset ovikellot Ovikellot jotka hälyttävät kovalla ja toistuvalla äänimerkillä. 22 27 09 Merkinantovälineet, mekaaninen signaali Välineet, jotka tuntoaistiin perustuvien signaalien avulla ilmaisevat, että lähettimen si- jaintipaikassa tapahtuu jotain ja jotka voivat muuttaa esim. ääni- tai kuvasignaalin vä- rähtelyksi tai muuksi tuntoaistiin perustuvaksi signaaliksi. Kohtaan sisältyvät esim. vä- rähtelyä tuottavat ilmaisimet. 22 27 12 Kellot Välineet joilla mitataan aikaa ja jotka näyttävät ja/tai kertovat ajan. Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat ja ei-kannettavat kellot, ja kellot joissa on tai ei ole hälytystoimintoa. Kelloja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lukuun ottamatta seu- raavia poikkeuksia. Täristinherätyskello voidaan luovuttaa kuuroutuneille, toispuolei- sesti vaikeasti huonokuuloisille ja kuulokojetta käyttäville erillisen tarveharkinnan mu- kaan kun asiakkaan kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten keskiarvo huonommassa korvassa) on > 60dB. Kellot (esim. pistekellot), joiden avulla havainnollistetaan ajan kulumista, voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä, mikäli asiakas sen välttämättä tarvitsee suoriutuakseen päivittäisistä toi- minnoistaan. 22 27 15 Kalenterit ja aikataulut Välineet, joihin tallennetaan ja joilla järjestellään tietoa tulevista toiminnoista. Kohtaan sisältyvät esim. erityiset kalenteriohjelmat. Toimisto-ohjelmistot ja teollisuuden ohjel- mistot, ks. 28 21 12. 22 27 16 Muistin tukena toimivat apuvälineet Välineet, joilla henkilölle ilmoitetaan tai henkilöä muistutetaan tämän elämään kuulu- vista henkilöistä, tärkeistä toimista tai tapahtumista. Kohtaan sisältyvät esim. lääkkeen ottamisesta muistuttavat laitteet, kannettavat muistilehtiöt, puhetulostuksella varuste- tut kuvajärjestelmät ja ajastettavat muistutusjärjestelmät. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 156 22 27 18 Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät Välineet joita itse käyttäjä käyttää tai jotka aktivoituvat automaattisesti hädän hetkellä. Kohtaan sisältyvät esim. insuliinihälyttimet, epilepsiakohtausten hälyttimet ja kaatu- mishälyttimet. Palveluasumisyksikössä tulee olla perusvarustuksena mm. hoitajakutsujärjestelmät ja asiakkaan tarpeita vastaavat hälytyspainikkeet. Yksityisistä sosiaalipalveluista anne- tun lain (922/2011) 4 §:n mukaan toimintayksikössä (kuten asumispalveluyksiköissä) tulee olla riittävät ja asianmukaiset varusteet. Kunnan tulee asumispalveluyksiköitä kil- pailuttaessaan ja uusia sopimuksia tehdessään ottaa laatutekijöinä ottaa huomioon yksikköjen varustetaso. (STM, kuntainfo 2/2013). Insuliinihälyttimet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Niistä potilas saa lisätietoa hoitavalta lääkäriltä / diabeteshoitajalta. 22 27 18 02 Epilepsia- ja kaatumishälyttimet Laitteet jotka hälyttävät jos henkilö saa epileptisen kohtauksen ja/tai kaatuu. Epilepsiahälytin luovutetaan neurologian erikoislääkärin havaitseman tarpeen perus- teella kotona asuvalla asiakkaalle, jolla on toistuvia yöllisiä kohtauksia, jotka valvo- mattomina saattavat aiheuttaa henkilölle turvallisuusriskin. 22 27 18 03 Turvajärjestelmät Laitteet joilla henkilö voi hälyttää itselleen apua. Laite yhdistää hälytyksen sovittuun paikkaan tai henkilölle. Hälytyksen voi tehdä henkilö itse tai se voidaan ohjelmoida automaattisesti tapahtuvaksi, jos henkilö ei esim. liiku määrätyn ajan kuluessa. Turvahälytysjärjestelmiä ei luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella ne voidaan kuitenkin sisällyttää osaksi ympäristönhallintajärjestelmää. Sairauksissa, jossa käsien toimintakyky on heikentynyt, voi turvarannekkeen käyttä- minen /painaminen olla mahdotonta. Tällöin tarvitaan yksilöllisesti valittu ulkoinen pai- nike, jolla hälytys tehdään. Joihinkin turvahälytysjärjestelmiin voidaan liittää painike. 22 27 21 Yleiset hälytysjärjestelmät Kohtaan sisältyvät esim. palohälyttimet ja savunilmaisimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 157 Yleisiä hälytysjärjestelmiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. 22 27 21 01 Palovaroittimet Palovaroitin voidaan myöntää sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella kuulo- vammaiselle henkilölle. 22 27 24 Valvonta- ja paikannusjärjestelmät Välineet, joilla valvotaan tiettyä paikkaa tai tietyn henkilön tilaa tai sijaintia. Kohtaan sisältyvät esim. satelliittipaikannusjärjestelmät (eli GPS-järjestelmät). Valvonta- ja paikannusjärjestelmiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neinä, vaan ne liittyvät hoivan järjestämiseen. 22 27 27 Merkitsemistarvikkeet ja -välineet Välineet tuotteiden merkitsemiseen ja tunnistamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. mer- kit, symbolit ja etiketit. Hälytys-, muistutus- ja merkinantoapuvälineiden arviointi tehdään moniammatillisesti yhdessä esim. muistisairauksien asiantuntijan, läheisen/omaisen ja kotihoitokeskuk- sen hoitajan läsnä ollessa. Tavoitteena on, että arvio tapahtuisi kotikäyntinä, jolloin apuvälineen/apuvälineiden tarkoitus ja käyttö tulee kaikkien toimijoiden tietoon sa- manaikaisesti. Apuvälinearviointia tehtäessä on tärkeää arvioida asiakkaan kyky op- pia uuden tekniikan käyttö sekä ennuste sairauden etenemisestä. 22 30 Lukemisen apuvälineet 22 30 03 Äänikirjat Viestintävälineet, joiden avulla kirjoitettu tieto voidaan esittää puhutussa muodossa. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa. Celian maksuttoman äänikirjapalvelun käyttäjäksi voi liittyä kirjastossa. Kun liittyy käyttäjäksi kirjastossa, ei tarvitse esittää todistusta tai lausuntoa siitä, että lukeminen on vaikeaa. Oma suullinen ilmoitus asi- asta riittää. Lisätietoa www.celia.fi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 158 Jos lähikirjasto ei voi tarjota Celian äänikirjapalvelua, terveydenhuollon, erityisopetuk- sen tai vastaavan alan asiantuntija ilmoittaa asiakkaan suoraan Celian asiakkaaksi verkkolomakkeen kautta (www.celia.fi). 22 30 12 Sivunkääntäjät Sivunkääntäjä voidaan luovuttaa, kun apuväline mahdollistaa asiakkaan kirjojen ja lehtien omatoimisen lukemisen ja lukeminen on oleellinen osa asiakkaan jokapäi- väistä toimintaa esim. opiskelu. 22 30 15 Lukutelineet ja kirjanpitimet Lukuteline voidaan luovuttaa asiakkaalle, kun apuväline mahdollistaa kirjojen ja leh- tien omatoimisen lukemisen ja lukeminen on oleellinen osa jokapäiväistä toimintaa eikä normaalit kaupasta ostettavat lukutelineet ole riittäviä. Lukutelineitä voidaan käyt- tää myös muihin päivittäisen toiminnan tarpeisiin, kuten kommunikoinnin apuvälineen sijoitteluun käyttäjän ulottuville. Koulukäyttöön tarvittavat lukutelineet ja kirjanpitimet hankkii koulutoimi. 22 30 21 Lukukoneet Välineet jotka muuntavat kirjoitetun tekstin vaihtoehtoisesti joko näkö-, kuulo- ja/tai tuntoaistein havaittavaksi kommunikaatioksi. Kahta toisiaan vastaavaa tai toiminnassa toisiaan korvaavaa apuvälinettä ei luovuteta samalle asiakkaalle. Käyttäjältä edellytetään sellaista toimintakykyä, että lukukoneen käyttö sujuu, ja laite on käyttäjälleen hyödyksi. 22 33 Tietokoneet ja päätelaitteet Tietokone lisälaitteineen ja ohjelmistoineen voi mahdollistaa kommunikoinnin, lukemi- sen, kirjoittamisen ja tiedon hankinnan vammaiselle asiakkaalle, jolle se muuten ei ole mahdollista. Tietokoneen käyttöön voi liittyä erikoisohjaimen valinta. Tietokoneen va- linta (koneen tyyppi, kapasiteetti, lisävarusteet, kommunikointiohjelma) toteutetaan si- ten, että kommunikointi sen avulla onnistuu. Tietokonetta ei luovuteta pelkästään kommunikoinnin kuntoutuksellisiin tarpeisiin tai harrastuskäyttöön. Toimivien tietokoneavusteisten menetelmien valinta edellyttää asiakkaan laaja-alaista kommunikoinnin ja toimintakyvyn arviota sekä laitteen kokeilujaksoa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 159 On huomioitava mm. kielelliset, kognitiiviset, motoriset ja vuorovaikutustaidot, asiak- kaan ja lähiympäristön tarpeet, toiveet, motivaatio ja edellytykset apuvälineen käytölle sekä ennuste mahdollisen sairauden suhteen. Asiakkaan lisäksi myös lähi-ihmisten on sitouduttava välineiden käyttöön ja ylläpitoon. Tietokoneavusteisten menetelmien toimivuuden ja ylläpidon turvaamiseksi edellytetään, että asiakkaan lähipiiristä voi- daan nimetä tuki-/vastuuhenkilö, joka perehtyy välineistön toimintaan ja voi antaa tar- vittaessa ohjausta ja tukea apuvälineen käyttäjälle. Apuvälineen luovuttamisen yhtey- dessä järjestetään käytön opetus ja ohjaus asiakkaalle sekä lähipiirille. Tietokoneohjelmia (esim. kommunikointiohjelmat, apuohjelmat), erikoishiiriä ja oheis- laitteita (esim. painikkeet, näppäimistöt, kiinnitystelineet) voidaan luovuttaa apuväli- neenä silloin, kun asiakas ei pysty vamman vuoksi käyttämään tietokonetta ilman niitä. Asiakkaalle voidaan luovuttaa lisävarusteita oman tietokoneen käyttämisen mah- dollistamiseksi. 22 33 06 01 Kannettavat tietokoneet Tietokoneet, jotka toimivat akuilla ja joita voidaan kuljettaa ja käyttää. 22 33 06 02 Kämmentietokoneet Pienet käteen mahtuvat tietokoneet, joilla voi myös soittaa. Laitteeseen voidaan asen- taa kommunikointiohjelma. 22 33 18 Tietokoneiden ja verkkojen lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. ulkoiset muistit, modeemit, sovittimet ja kaapelit, tallentavat ja ei-tallentavat CD-ROM -laitteet, DVD:t ja verkkolaitteet. Tietokoneiden tiedonsyöttö- laitteet, ks. 22 36. Tietokoneiden tulostuslaitteet, ks. 22 39 22 36 Tietokoneiden tiedonsyöttölaitteet Tiedonsyöttölaitteet luovutetaan yksilöllisen arvioinnin perusteella. Lukevia kyniä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 22 36 03 Näppäimistöt Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoitusnäppäimistöt. Puhelimen lisälaitteet, ks. 22 24 21. Kohtaan sisältyvät myös erikoisnäppäimistöt SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 160 22 36 06 Hiiret Kohtaan sisältyvät esim. pallohiiret, kynälukijat/laserlukijat, hiiriporttiin liitetyt joystickit ja hiirenkaltaiset pelijoystickit 22 36 06 02 Pallohiiret Kursorin ohjaamiseen tarkoitetut erimuotoiset ja kokoiset hiiret, joita käytetään pyörit- tämällä ohjainpalloa. 22 36 06 03 Erikoishiiret Kursorin ohjaamiseen tarkoitetut hiiret. Luokkaan sisältyvät esim. pää- ja katsehiiret, kursorin ohjaamiseen tarkoitetut sauva sekä keskilinjassa käytettävät joystick- ja levy- hiiret. 22 36 09 Joystickit Kohtaan sisältyvät esim. samankaltaiset ominaisuudet sisältävät kytkimet. 22 36 12 01 Kytkimet ja kytkinsovittimet Välineet joiden avulla kiinnitetään esim. kommunikointilaite, ympäristönhallintalaitteen lähetin tms. tietokoneeseen. Kohtaan kuuluvat esim. painikkeet, kallistus-, liike-, lihas- tai imu-puhalluskytkimet, joilla voidaan korvata joko näppäimistön tai hiiren toiminta. 22 36 12 02 Skannerit Laitteet, joilla kopioidaan tekstiä tai kuvia tietokoneelle. 22 36 12 05 Puheentunnistusohjelmat Laitteet, jotka tunnistavat puheen ja muuntavat sen kirjoitetuksi tekstiksi tietokoneelle. 22 36 15 01 Asennusvarret ja telineet Välineet joiden avulla kiinnitetään tai asennetaan syöttölaitteet tietokoneeseen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 161 22 39 Tietokoneen tulostuslaitteet 22 39 03 Näytöt Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoitusnäytöt. Myös tunnusteluun ja kosketukseen pe- rustuvat näytöt kuuluvat tähän luokkaan. 22 39 03 02 Pistenäytöt Laitteet joiden avulla luetaan elektronisessa muodossa olevaa tekstiä. Piste- tai piste- kirjoitusnäyttö vastaa tietokoneen ruutua. Kerralla luettavissa esim. 40 tai 80 pistekir- joitusmerkkiä. Luokkaan sisältyvät myös pistekirjoitusnäytöt, joissa on myös tekstin kirjoitusmahdollisuus. Pistenäyttö voidaan luovuttaa kuurosokealla tai sokealle asiakkaalle, kun sen käyttö on perusteltua eikä tekstin lukeminen muiden apuvälineiden tai ohjelmien avulla on- nistu. 22 39 06 Tulostimet Tulostinta ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 39 07 Ääneen perustuvat näytöt Välineet, jotka esittävät tietokoneessa olevaa tietoa äänen, esimerkiksi puheen tai muiden äänien, avulla. Kohtaan sisältyvät esim. puhesyntetisaattorit. Puhesyntetisaattorit voidaan luovuttaa esimerkiksi aisti- tai aivovammaiselle henkilölle tietokoneen apuohjelmaksi yksilöllisen tarvearvion perusteella. 22 39 09 Vaihtoehtoiset tulostuslaitteet Välineet jotka tulostavat tietokoneen tiedon puheesta puheeksi tai synteettiseksi pu- heeksi. Kohtaan sisältyvät esim. synteettisen puheen ohjelmat, jotka tulostavat tiedon vaihtoehtoisessa muodossa, ja muut näytöt paitsi pistekirjoituskosketusnäytöt 22 39 12 Tulostuksen erikoisohjelmat Kohtaan sisältyvät esim. ohjelmat jotka suurentavat näytöllä esitetyn tekstin ja grafii- kan, ohjelmat jotka lukevat näytön tiedon ja muuntavat sen puheeksi (näytön lukija). Suurentavat videojärjestelmät, ks. 22 03 18. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 162 22 39 12 01 Suurennusohjelmat Näytöllä esitetyn tekstin ja grafiikan suurentavat ohjelmat. 22 39 12 02 Ruudunlukuohjelmat Ohjelmat jotka lukevat näytön tiedon ja muuntavat sen puheeksi tai pistekirjoitukseksi. Luokkaan sisältyvät esim. mallit joilla voidaan käyttää sekä pistekirjoitusnäyttöä että puhesyntetisaattoria yhtä aikaa. 24 Esineiden ja laitteiden käsittely- ja kuljetusvälineet Apuvälineet esineiden kuljettamiseen työpaikalla, ks. 28 06. Apuvälineet esineiden nostamiseen ja siirtämiseen työpaikalla, ks. 28 09. 24 06 Pakkausten käsittelyvälineet Pullojen purkkien tai muiden vastaavien avaamiseen tarkoitettuja apuvälineitä voidaan hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi asiakkaalle, jolla pitkäaikaisen sai- rauden tai vamman vuoksi on selviä puutteita käden otteessa tai liikkuvuus on rajoittu- nut nivelmuutosten vuoksi, niin ettei hän suoriudu tehtävistä tavanomaisin keinoin. Apuvälineen tulee olla päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kannalta välttämätön ja kompensoida puuttuvaa puristusvoimaa, hienomotoriikkaa tai vähentää niveliin koh- distuvaa kuormitusta ja ehkäistä vamman pahenemista (esim. nivelen virheasento). Edellytyksenä on, että apuvälineen tarve on todettu apuväline alan asiantuntijan teke- män yksilöllisen arvion perusteella ja asiakas on ohjatusti harjoitellut apuvälineen käyttöä. 24 06 03 Avaajat Välineet joilla avataan pullot, purkit ja muut säilytysastiat. Kohtaan sisältyvät esim. kiinnipitävät levyt. Tarttumisvälineet, ks. 24 18 03. Kiinnitysvälineet, ks. 24 27. 24 06 06 Putkilonpuristimet Välineet, joiden avulla putkilon sisältö saadaan ulos. Kohtaan sisältyvät esim. ham- mastahnaputkilon puristimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 163 24 09 Katkaisimet, kytkimet ja ohjauslaitteet 24 09 03 Painikkeet Välineet, joiden painaminen käynnistää tai toteuttaa mekaanisen toiminnon. Kytkimet ja katkaisimet (käynnistys- ja sammutustoiminto sekä muut toiminnot), ks. 24 09 18. On olemassa erilaisia ja monella tavalla toimivia käyttökytkimiä, esim. imupuhalluskyt- kin. Painikkeella ohjataan useimmiten tietokonetta, kommunikaatioapuvälinettä, ym- päristönhallintalaitteistoa tai sen avulla tehdään hälytys. Painikkeen käytöllä tavoitel- laan tietyn toiminnon omatoimista suorittamista. Luovutus edellyttää apuvälinealan asiantuntijan tekemää arviointia. 24 13 Apuvälineet ympäristön hallintaan kauko-ohjauk- sella Välineet jotka mahdollistavat sähkölaitteen käytön ja hallinnan kauko-ohjauksella asuinympäristössä ja siten lisäävät omatoimisuutta. Kohtaan eivät sisälly muiden jär- jestelmien tai laitteiden lisävarusteina olevat ympäristönhallintajärjestelmät. Radiotaa- juuslähetinjärjestelmät, ks. 22 18 24. Infrapunajärjestelmät, ks. 22 18 27. Portin, oven, ikkunan ja verhon avaajat/sulkijat, ks. 18 21. 24 13 03 Ympäristönhallintajärjestelmät Järjestelmät, joiden avulla laitteita ohjataan matkan päästä. Ympäristönhallintajärjestelmä on laitekokonaisuus, joka mahdollistaa asunnossa tai muussa tilassa olevien sähköisten toimintojen hallitsemisen kauko-ohjauksella. Koko- naisuus voi sisältää mm. puhelimen, oven tai ikkunan avaus-/sulkutoiminnat sekä va- lojen, vuoteen ja viihde-elektroniikan ohjauksen. Järjestelmään voidaan liittää myös kutsu- ja hälytystoimintoja. Ohjaus on mahdollista toteuttaa joko näppäin-, kytkin- tai puheohjattavalla kaukosäätimellä tai tietokoneella Ympäristönhallintalaitteet lisäävät asiakkaan omatoimisuutta kotona (esim. sängyn, ovien, puhelimen, valojen, kodin elektroniikan ohjaaminen yksilöllisesti valitun ohjaus- tavan avulla) tai liikkuessaan kodista ulos, hissiin jne. Ympäristönhallintalaitteistoa ar- vioitaessa otetaan huomioon potilaan kokonaistilanne siten, että asiakkaan tarve, toi- mintakyky, palvelutarve ja muut päivittäiseen elämään liittyvät tekijät arvioidaan. Ym- päristöhallintalaitteiden arviointi tehdään yhdessä asiakkaan, apuvälinealan asiantun- tijan ja palveluntuottajan kanssa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 164 Käytön opastuksen ja laitteen luovutuksen tekee usein palveluntuottaja. Jos asiak- kaalle asennetaan laaja kokonaisuus ympäristönhallintalaitteita, niin siihen voidaan harkinnan mukaan asentaa myös ovikoneistot huoneiston oveen apuvälinekeskuksen kautta. 24 18 Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näi- den toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat väli- neet 24 18 03 Tarttumisvälineet Välineet, jotka korvaavat käden tarttumistoiminnon. Kohtaan sisältyvät esim. pinsetit. Otteenpidentimet, ks. 24 21. Apuvälineet työkappaleiden ja työkalujen kantamiseen ja niihin tarttumiseen, ks. 28 12 03. 24 18 12 Telineet Vapaasti seisovat välineet, jotka pitävät tuotetta vakaassa asennossa. Välineet, joilla kävelyn apuvälineet pidetään paikoillaan, kun ne eivät ole käytössä, ks. 12 07 27. Apuvälineet työkappaleiden ja työkalujen kiinnittämiseen ja asetteluun, ks. 28 12 06. Lattialla seisova tippateline ei ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline vaan hoitovä- line. Pyörätuoliin tai sänkyyn kiinnitettävä tippateline katsotaan kuitenkin lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineeksi. 24 18 15 Puikot, sauvat ja tikut Välineet, joiden avulla käytetään muita laitteita ja tietokoneen syöttölaitteita. Apuväli- neet kursorin siirtämiseen ja asioiden valitsemiseen tietokoneen näytöltä, ks. 22 36 21. Ryhmään kuuluvat mm. otsa- ja suupuikot ja niiden pidikkeet sekä painiketikut. Suupuikko on hammasteknikon yksilöllisesti valmistama apuväline Otsapuikko on tehdasvalmisteinen apuväline. Puikkoja käytetään mm. lehtien lukemisessa, tietokonetyöskentelyssä (esim. sel- käydinvammaiset) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 165 24 18 27 Toiminnan sallivat käsivarsituet Välineet, jotka tukevat kyynärvartta toiminnan aikana, esim. tietokoneen tai kirjoitus- koneen käytön aikana. Käsivarsituet, ks. 18 10 09. Tietokonetyöskentelyssä tarvittavia kyynärvarsitukia voidaan luovuttaa, jos ne ovat välttämättömiä asiakkaan itsenäisen tietokonetyöskentelyn mahdollistamiseksi. Arvion tekee apuvälinealan asiantuntija. 24 21 Otteen pidentimet 24 21 03 Tarttumapihdit, käsikäyttöiset Välineet, joita käytetään kohteen pitämiseen, puristamiseen tai tarttumiseen matkan päästä. 24 21 09 Jatkovarret Välineet, joita käytetään pidentämään ylettymistä ja/tai liikuttamaan kohdetta tarttu- matta siihen. Pukeutumis- ja riisuutumiskoukut ja – kepit, ks. 09 09 12 Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun apuvälineen käyttö mahdollistaa asiakkaan omatoimisen suoriutumisen. Edellyttää apuvälinealan asian- tuntijan tekemää arviota. 24 27 Kiinnitysvälineet Välineet, joilla kohteet kiinnitetään ja lukitaan paikoilleen. Apuvälineet, joilla pyörätuoli kiinnitetään kulkuneuvoon, ks. 12 12 24. Apuvälineet esineiden kiinnittämiseen sekä niihin ylettymiseen ja tarttumiseen työpaikalla, ks. 28 12 24 27 06 Liukuestealustat Alustat, jotka ehkäisevät niiden päälle laitettujen esineiden luistamista tai putoamista. Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat, ks. 09 33 06. Kävelyn apuvälineiden kumi- tulpat ja jääpiikit, ks. 12 07 05. Apuvälineet työkappaleiden ja työkalujen kiinnittämi- seen ja asetteluun, ks. 28 12 06. Liukuestealustoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 166 27 Ympäristöolosuhteita parantavat välineet, työvälineet ja työkoneet 27 03 Ympäristöolosuhteita parantavat välineet 27 03 03 Sisäilmaston säätelyvälineet Välineet, joilla säädellään rajatun tilan sisäilman ominaisuuksia (lämpötilaa, kosteutta, tuuletusta). Kohtaan sisältyvät esim. ilmankostuttajat. Ilman jäähdytyslaitteisto anotaan sosiaalitoimen kautta asiakkaalle, jolle kuumuus ai- heuttaa pitkäaikaisen tai pysyvän kunnon heikkenemisen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 167 Liite 1. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet –työryhmä Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet -työryhmä 8-2016–12/2017 (ydinryhmä kursiivilla) Työryhmän johtaja Markku Hupli, Eksote Työryhmän projektityöntekijä Jasu Forss Heidi Solja, Eksote Satu Luoto, Eksote Kaija Jokela, HUS Anne Ojala, Pirkanmaan shp Merja Kosonen, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden ky Anna-Kaisa Koistinen, Pohjois- Savon shp Sirpa Tyrväinen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja ter- veysyhtymä Ulla Kolomainen, Keski-Suomen shp Tanja Avelin, Kanta-Hämeen shp Miia Pelander, Etelä-Pohjanmaan shp Riitta Korkiatupa, Etelä-Pohjanmaan shp Reija Lipponen, Carea Kaiju Mäkilä, Varsinais-Suomen shp Mariann Kylmäniemi, Varsinais-Suomen shp Vuokko Lampinen-Laine, Satakunnan shp Hannu Heikkilä, Satakunnan shp Tarja Siira, Pohjois-Pohjanmaan shp Jaana Leinonen, Kainuu Hannu Ypyä, Keski-Pohjanmaan shp Liisa Salminen, Keski-Pohjanmaan shp Satu Niva, Lapin shp Eija Korpimaa, Kanta-Hämeen shp Minna Salmi, Helsinki Pia Yli-Kankahila, Helsinki Taina Kulmala, Vantaa Tiina Hannikainen, Espoo Leena Kämppi, Etelä- Savon shp Mia Koski, Etelä- Savon shp Anu Holopainen, Itä- Savon shp Mirja- Riitta Turunen, Itä- Savon shp Tanja Avelin, Kanta-Hämeen shp Marika Huhtala, Kokkola ja Anna-Mari Särkipaju, Länsi-Pohjan shp Kari Kuusela, Vaasan shp Henrik Gustafsson, Vammaisten henkilöiden oikeuk- sien neuvottelukunta Merja Heikkonen, STM / Vammaisten henkilöiden oi- keuksien neuvottelukunta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 168 Liite 2. HUS Painehaava luokitus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 169 Liite 3. Lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattavat silmälasit Alle 8 -vuotiaan lapsen silmälasit tai piilolasit korvataan kuntoutuspalveluna (ikä aina huomioiden) • mikäli hänellä todetaan silmälasihoitoa edellyttävä karsastus, toiminnallinen heik- konäköisyys (amblyopia) tai sen riski; voimakkaasti altistava taittovirhe, vaikka näöntarkkuutta ei saataisi luotettavasti mitattua • kerran vuodessa tai useammin, jos taittovirhe oleellisesti muuttuu • rikkoutuneiden kehyksien ja sankojen huolto on perheen kustannettava itse. 1) Huomattava riski toiminnallisen heikkonäköisyyden kehittymiselle: Taittovirhe: kaukotaittoinen eritaittoisuus ≥ 1 D likitaittoinen eritaittoisuus ≥ 2 D; voimakas toispuolinen likitaittoisuus: piilolinssi hajataittoinen eritaittoisuus ≥ 1D kaukotaittoisuus ≥ +4 D likitaittoisuus ≥ -4 D hajataitto ≥ 1.25 D 2) Amblyopia + taittovirhe: kaukotaittoinen eritaittoisuus ≥ 1 D likitaittoinen eritaittoisuus ≥ 1 D; voimakas toispuolinen likitaittoisuus: piilolinssi hajataittoinen eritaittoisuus ≥1D kaukotaittoisuus ≥ +2 D likitaittoisuus ≥ -3 D hajataitto ≥ 1.0 D 3) Karsastus: Taittovirhe: silmän kaukotaittoisuuteen liittyvä karsastus: lasit täyskorjauksella ja tietyissä tapauksissa kaksitehot / monitehot, joilla hoidetaan erisuu- ruista lähikarsastuskulmaa ulospäin piilo- ja ilmikarsastus + likitaittoisuus: harkinnan mukaan mii- nuslasit hoitona Muut karsastukset tai yhteisnäön häiriöt, jotka vaativat prismakorjausta Aikuisen prismalasit korvataan kuntoutuspalveluna • mikäli hänellä on halvaus- tai liikerajoitteinen / mekaaninen karsastus, silmävärve tai muu vastaava tila • viiden vuoden välein tai useammin, jos tila oleellisesti muuttuu rikkoutuneiden la- sien korjaus yms. huolto kustannettava itse. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 35/2018 170 Taustamateriaali Apuvälinepalvelunimikkeistö 2004. Ajantasainen nimikkeistö löytyy kansallisen koodis- topalvelun sivuilta. Https://docplayer.fi/13867416-Apuvalinepalvelunimikkeisto-2004.html Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa 2008. https://www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/75229/M267.pdf?sequence=1 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759, pykälä 17 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870759 Juutilainen & Hietanen toim. 2012. Haavahoidon periaatteet. Käypä hoito suositukset http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 pykälä 2 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisu 4/967 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Kommunikaatiokeskus/Tieto- teekki. Ohje 1/2013. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovu- tuksesta 1363/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, Yhtenäisen kiireettömän hoidon perusteet 2010. Sosiaali- ja terveysministeriö: Kuntainfo 4/2013. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236241. Suomen perustuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Terveydenhuoltolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 THL 2016. Apuvälineet. https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/apuvalineet. Tieliikennelaki 3.4.1981/267 pykälä 88a http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan- tasa/1981/19810267?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ajo- neuvo#L6P88a Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010. 2.korjattu painos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3520-4 YK:n vammaissopimuksen artiklat 20, 25, 26 JULKAISUJEN LATAAMINEN: julkaisut.valtioneuvosto. ISSN 2242-0037 (PDF) ISBN 978-952-00-3989-9 (PDF)IS 978-952-00-XX-XX P BLIKATIO ERN KA LADDAS NED PÅ:C S CAN BE DOWNLOADED AT: