Selvityshenkilöiden loppuraportti Erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen toteutuminen kansallisessa kokonaisuudessa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 Yläotsikkorivi Ala t ikkorivi xxxx SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINI TERIETS APPORTER OCH PRO EMORIOR 2019:xxREPORT AND MEMORANDUMS OF THE MINISTRY OF S CIAL AFFAIRS ND HEALTH Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:3 Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2019 Reijo Haapiainen, Minna Kaila, Eva Salomaa Erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen toteutuminen kansallisessa kokonaisuudessa Selvityshenkilöiden loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriö ISBN PDF:978-952-00-4024-6 Kannen kuvat:Tuula Holopainen, Irmeli Huhtala, Kuvatoimisto Rodeo, Shutterstock Helsinki 2019 Kuvailulehti Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tammikuu.2019 Tekijät Reijo Haapiainen, Minna Kaila, Eva Salomaa Julkaisun nimi Erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen toteutuminen kansallisessa kokonaisuudessa Julkaisusarjan nimi ja numero Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:3 ISBN PDF 978-952-00-4025-3 ISSN PDF 2242-0037 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4025-3 Sivumäärä 61 Kieli suomi Asiasanat erikoissairaanhoito, terveydenhuolto, päivystys Tiivistelmä Osana pääministeri Sipilän hallitusohjelmaa edellytettiin erikoissairaanhoidon työnjaon ja kiireellisen hoidon tehostamista terveydenhuoltolakia päivittämällä. Loppuraportissa kuvataan ja arvioidaan lainmuutoksen ja sen pohjalta annettujen asetusten vaikutusta valtakunnallisesti. Kentällä tapahtunut kehitystyö on monilta osin muuttanut erikoissairaanhoidon työnjakoa erityisesti päivystyksen ja leikkaustoiminnan osalta. Samalla se on luonut pohjaa ajanmukaiselle sairaalaverkon rakenteelle. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset on yhdistetty kaikissa keskussairaaloissa. Ympärivuorokautinen päivystys on keskittynyt suurempiin yksiköihin. Vaativien hoitojen osalta uudistus on edennyt hyvin ja jopa odotettua nopeammin. Yliopistolliset keskussairaalat ovat kyenneet sopimaan asetuksen mukaisesti valtakunnallisten kokonaisuuksien työnjaosta ja yhteen sovittamisesta sekä harvinaisten vaativien leikkausten, hoitojen ja toimenpiteiden keskittämisestä. Sama koskee erityisvastuualueiden sisäistä alueellisten kokonaisuuksien suunnittelua ja yhteen sovittamista. Kipukohteita ovat olleet eräät syöpäkirurgiset leikkaustoimenpiteet ja tekonivelkirurgia. Velvoite tarjota sosiaalipäivystys terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä kaikissa yhteispäivystyksissä on uusi avaus palvelujärjestelmään. Sosiaalipäivystys on lähtenyt rakentumaan ja monilla päivystyspaikkakunnilla tavoitellaan monitoimijapäivystystä, jossa sosiaalityöllä ja päihdehoidolla on tärkeä rooli. Selvityshenkilöt suosittavat jatkossa yliopistollisten sairaanhoitopiirien ohjausvoiman vahvistamista. Tavoitteena on erikoislääkärikoulutuksen kautta taata kaikissa päivystävissä yksiköissä osaamisen korkea taso ja potilasturvallisuus. Potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta on oleellista, että monituottajamallissa ja osaulkoistuksissa kaikki terveyspalveluja tuottavat organisaatiot täyttävät samat kriteerit palvelujen laadun ja potilasturvallisuuden ja vaadittavien volyymien osalta. Kiirevastaanottotoiminnan tarjoaminen eri puolilla maata tulisi jatkossa varmistaa paremmin. Keinona tulee käyttää monipuolisesti digitaalisia palveluja ja etävastaanottotoimintaa. Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Januari 2019 Författare Reijo Haapiainen, Minna Kaila, Eva Salomaa Publikationens titel Genomförandet av arbetsfördelning och jour inom den specialiserade sjukvården i en nationell helhet Publikationsseriens namn och nummer Social- och hälsovårdsministeriets rapporter och promemorior 2019:3 ISBN PDF 978-952-00-4025-3 ISSN PDF 2242-0037 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4025-3 Sidantal 61 Språk finska Nyckelord specialiserad sjukvård, hälso- och sjukvård, jour Referat Som en del av statsminister Sipiläs regeringsprogram förutsattes att arbetsfördelning och brådskande vård inom den specialiserade sjukvården effektiviseras genom en uppdatering av hälso- och sjukvårdslagen. I slutrapporten beskrivs och bedöms konsekvenserna av lagändringen och de förordningar som utfärdats med stöd av den på riksnivå. Utvecklingsarbetet på fältet har till många delar förändrat arbetsfördelningen inom den specialiserade sjukvården särskilt i fråga om jour och operativ verksamhet. Den har samtidigt skapat grunden för en aktuell struktur för sjukhusnätverket. Jourerna inom primärvården och den specialiserade sjukvården har slagits samman i alla centralsjukhus. Jouren dygnet runt har koncentrerats till större enheter. I fråga om krävande vård har reformen framskridit väl och till och med snabbare än väntat. Universitetscentralsjukhusen har i enlighet med förordningen kunnat avtala om arbetsfördelning och samordning inom riksomfattande helheter samt om centralisering av sällsynta krävande operationer, behandlingar och åtgärder. Detsamma gäller specialupptagningsområdenas interna planering och samordning av regionala helheter. Vissa cancerkirurgiska operativa åtgärder och endoproteskirurgi har varit smärtpunkter. Skyldigheten att erbjuda socialjour i samband med hälso- och sjukvårdens jour vid alla samjourer är en ny öppning i servicesystemet. Socialjouren har börjat utvecklas och på flera orter med jour strävar man efter jour med flera aktörer där det sociala arbetet och missbrukarvården har en viktig roll. Utredarna rekommenderar i fortsättningen att styrkraften för universitetssjukhusens sjukvårdsdistrikt stärks. Målet är att genom specialistläkarutbildning säkerställa hög kompetensnivå och patientsäkerhet vid alla jourenheter. Med tanke på patienternas jämlikhet är det väsentligt att modellen med flera producenter och delvisa utläggningar av viss verksamhet i alla de organisationer som tillhandahåller hälso- och sjukvårdstjänster uppfyller samma kriterier i fråga om kvaliteten på tjänsterna och i fråga om patientsäkerheten och de volymer som krävs. Att kunna erbjuda brådskande mottagningsverksamhet på olika håll i landet bör i fortsättningen säkerställas bättre. Som metod ska digitala tjänster och mottagningsverksamhet på distans användas på ett mångsidigt sätt. Förläggare Social- och hälsovårdsministeriet Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 5 Sisältö 1 Toimeksianto ................................................................................................. 6 2 Yhteenveto ..................................................................................................... 8 3 Säädökset .................................................................................................... 14 4 Erikoissairaanhoidon työnjaon ja eräiden tehtävien keskittämisen valtakunnallinen ja alueellinen tilanne 31.10.2018 .................................................................................................... 18 5 Päivystysjärjestelyjen valtakunnallinen ja alueellinen tilanne ............... 36 6 Opetus ja tutkimus ..................................................................................... 44 7 Arviota erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä sekä päivystysjärjestelyjen ja opetus- ja tutkimustoiminnan kehittymisestä ............................................................................................. 50 8 Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia ..................................................... 57 9 Liitteet .......................................................................................................... 60 9.1 Liite1: Valtakunnallinen erikoissairaanhoidon työnjaon ja keskittämisen tilanne 10/2018 60 9.2 Liite2: Valtakunnallinen päivystyksiä koskeva tilanne 10/2018 ........................................ 61 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 6 1 Toimeksianto Terveydenhuoltolakiin tehtiin päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita koskevia muutoksia (1516/2016) vuoden 2017 alusta lukien. Terveydenhuoltolain erikoissai- raanhoidon keskittämistä koskeva 45 § ja kiireellistä hoitoa koskeva 50 § muutettiin siten, että niissä kuvataan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksen että valta- kunnallisesti tai alueellisesti keskitettävää hoitoa antavan sairaalaverkoston raken- teita. Terveydenhuoltolain säädöksiä päivystyksestä ja erikoissairaanhoidon työnjaosta tue- taan 01.01.2018 voimaan tulleella Valtioneuvoston asetuksella kiireellisen hoidon pe- rusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017) sekä Valtio- neuvoston asetuksella erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittä- misestä (582/2017). Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt joulukuussa 2017 toimeksiantosopimukset professori Reijo Haapiaisen, professori Minna Kailan ja lääkintöneuvos Eva Salomaan kanssa. Sopimusten kohteena on selvitystyö, joka koskee erikoissairaanhoidon työn- jaon ja päivystyksen toteutumista kansallisessa kokonaisuudessa. Selvitystyössä tu- lee huomioida sosiaali- ja terveysministeriön asettaman erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen kansallisen koordinaatioryhmän antama ohjeistus sekä raportoida koordinaatioryhmään nimettyinä asiantuntijoina selvitystyöstä kyseiselle ryhmälle. Selvityshenkilöiden tulee laatia työstään yhteinen loppuraportti 30.11.2018 mennessä ja raportoida selvitystyön vaiheista väliraporteissa. Selvityshenkilöt ovat vierailleet kaikissa viidessä yliopistollisessa keskussairaalassa alkuvuoden 2018 aikana ja tutustuneet tuolloin valmistelussa olleisiin erityisvastuualu- eiden suunnitelmiin erikoissairaanhoidon työnjaosta ja päivystyksen porrastuksesta. Lisäksi Reijo Haapiainen on vieraillut Joensuun, Jyväskylän, Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloissa. Eva Salomaa on tukenut psykiatrian päivytysjärjestelyjen muu- tosta Pohjois-Savon aluella ja osallistunut HUS:n Lohjan sairaalan psykiatrian päivys- tyspilotin valmisteluun. Selvityshenkilöt ovat tutustuneet julkisista lähteistä saatavilla olevaan aineistoon sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali-ja terveydenhuoltoa koske- vista suunnitelmista ja niiden vaiheista sekä käyneet keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 7 Selvityshenkilöt ovat osallistuneet erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen kan- sallisen koordinaatioryhmän kokouksiin ja raportoineet erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen toteutumisesta sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiden ja hallintoyli- lääkäreiden yhteistyökokouksissa 04.05.2018 ja 02.11.2018. Tässä loppuraportissa kuvataan ja arvoidaan yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä saa- tujen selvitysten perusteella erikoissairaanhoidon työnjaon ja keskittämisen sekä päi- vystyksen, tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallista ja alueellista tilannetta 31.10.2018 sekä tehdään ehdotuksia tulevaa lainsäädäntöä varten. Helsingissä 22.01.2019 Reijo Haapiainen Minna Kaila Eva Salomaa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 8 2 Yhteenveto Raportissa kuvataan erikoissairaanhoidon työnjaon ja eräiden tehtävien keskittämisen sekä päivystysjärjestelyjen, tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallinen ja alueellinen tilanne 31.10.2018. Tilannekatsaus perustuu STM:n yliopistollisille sairaanhoitopiireille lähettämään yhtenäisille taulukkopohjille laadittuun strukturoituun kyselyyn. Kysely on kohdennettu Valtioneuvoston asetusten 582/2017 ja 583/2017 keskeisiin pykäliin. Toi- sena tärkeänä lähteenä ovat olleet erityisvastuualueiden hyväksytyt erikoissairaanhoi- don järjestämissopimukset tai niiden luonnokset. Valtioneuvoston asetuksessa (582/2017) erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä säädetään sellaisten tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen keskittämisestä, jotka harvoin esiintyvinä tai vaativina edellyttävät riittävästi toistoja tai usean alan erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tai jotka edellyttävät merkittäviä voimavaroja laitteistoihin ja välinei- siin terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi. Toiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelua ja toimintojen yhteen sovitta- mista varten asetuksella nimetään ja valtuutetaan valtakunnallisia ja alueellisia toimi- joita, joiden tulee yhteistyössä huolehtia toiminnan yhdenvertaisesta ja vaikuttavasta toteuttamisesta koko maassa. Valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen (3 §) on edennyt suunnitellusti. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johdolla on valmisteltu ase- tuksen edellyttämät laaja-alaiset eri toimintoja koskevat suunnitelmat ja valtakunnal- lista yhteensovittamista koskevat tehtävät. Kuudesta yliopistollisille sairaanhoitopii- reille säädetystä kokonaisuudesta 4 on toteutettu. Viimeistelyt ovat meneillään valta- kunnallisen syöpäkeskuksen osalta (HYKS) sekä nivelreuman ja muiden tulehduksel- listen reumasairauksien osalta (TAYS). Kokonaisuus valmistunee alkuvuoden 2019 aikana. Asetuksen 4 §:ssä säädetään alueellisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yh- teensovittamisesta. Sovittavia tehtäväkokonaisuuksia on yhteensä 11. Osa näistä kokonaisuuksista on varsin laajoja ja niiden valmistulu vie aikaa. Esimerkiksi mainitta- koon valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaproses- sien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä; lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskes- kukset terveydenhuollon osalta; vaativa palliatiivinen ja saattohoito; psykoterapeuttis- ten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito; syövän SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 9 ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua ja toiminnan yhteenso- vittamista koskevat tehtävät valtakunnallisessa yhteistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta; vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutus- tutkimus; vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, mukaan lukien kliininen ge- netiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteenotot. Työryhmät on nimetty ja valmistelu etenee erva-alueittain. Kokonaisuus saataneen valmiiksi vuoden 2019 aikana. Asetuksen 5 § koskee valtakunnallisesti keskitettävää erikoissairaanhoitoa. Yli- opistollisten sairaanhoitopiirien on sovittava yhdessä sellaisten vaativien leikkausten, hoitojen ja toimenpiteiden, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 50 kappaletta vuodessa, kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaa- laan. Lisäksi yliopistollisten sairaanhoitopiirien on sovittava asetuksessa tarkemmin nimettyjen tehtävien kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Nimettyjä tehtäväkokonaisuuksia on yhteensä 15 ja lisäksi viisi Helsingin yliopistolli- selle keskussairaalalle velvoitettua hoitokokonaisuutta, joista yksi yhdessä Oulun yli- opistollisen sairaalan kanssa. Muutamista lähinnä operatiivisten erikoisalojen työnja- koon liittyvistä asioista on vielä käynnissä jatkonevottelut yliopistollisten sairaanhoito- piirien johtajaylilääkärien kesken. Kokonaisuus saataneen valmiiksi alkuvuoden 2019 aikana. Asetuksen 6 §:ssä on säädetty viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön aluellisesti keskitettävästä erikoissairaanhoidosta. Viiteen yliopistolli- seen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan tulee koota vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 200 kappaletta vuodessa. Neuvottelut ja sopiminen on edennyt varsin hyvin neljällä erityisvastuualueella. KYS-ervan alueella neuvottelut ovat olleet vaikeita ja yk- simielisyyttä ei ole saavutettu. Paikalliset näkemyserot liittyvät lähinnä muutamiin har- vinaisiin syöpäleikkauksiin. Asetuksen 7 §:ssä säädetään muusta alueellisesti keskitettävästä erikoissai- raanhoiodosta. Työnjako on toteutumassa säädetyn mukaisesti kolmella erityisvas- tuualueella. KYS ervan alueella neuvottelut ovat olleet vaikeita ja yksimielisyyttä ei ole saavutettu. OYS ervan alueella neuvottelut niinikään jatkuvat. Paikalliset näkemyserot liittyvät eräisiin syöpäleikkauksiin ja niiden lukumääriin. Optimaalista ratkaisua on ha- ettu ottaen huomioon sairalakohtaiset päivystyskirurgian valmiudet ja niiden vaatima elektiivisen kirurgian päiväaikanen profiili ja volyymi eräissä keskussairaaloissa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 10 Kiireellisen hoidon järjestämisestä säädetään Terveydenhuoltolain muutoksen 1516/2016 50 ja 50a §:ssä. Laissa on säädöksiä kiireellisen hoidon palvelujärjestel- män rakenteista ja sairaalaverkosta sekä uusista palveluista kuten sosiaalipäivystys yhteispäivystyksen yhteydessä. Valtioneuvoston asetus 583/2017 kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tarkentaa eritasoisten yksiköiden palvelujen si- sältöä, laadullisia vaatimuksia ja päivystäville erikoisaloille asetettuja edellytyksiä. Päi- vystysuudistuksen tavoitteina on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riit- tävä osaaminen ja asiakas- ja potilasturvallisuus hoitavissa yksiköissä sekä hillitä kus- tannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on parantaa kiireelliseen hoitoon pääsyä. Vaativin erikoisalapäivystys kootaan 12 sairaalaan, joissa ylläpidetään ympärivuoro- kautista laajan päivystyksen yksikköä, joiden yhteydessä tarjotaan myös sosiaali- päivystystä ja hammaslääkäripäivystys. Yliopistolliset sairaalat Helsingissä, Tu- russa,Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa tarjoavat kaikkein vaativinta hoitoa. Seitse- män muuta laajan päivystyksen keskussairaalaa ovat Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Rovaniemellä. Muissa keskussairaaloissa Kotkassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Kokkolassa, Kajaanissa ja Kemissä järjestetään ympärivuorokautinen pe- rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Se sisältää tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksikön kriteeristö on tiukka erikoisalatarjonnan suhteen. Kahdeksassa muussa päivystävässä keskussairaalassa korostuu erva-alu- een yhteistyön ja yhteisen vastuun merkitys sekä päivystystoiminnan koordinaatio. Asioista täytyy sopia kunkin erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuk- sissa. Sopiminen ei ole ollut kaikkialla helppoa ja tällä hetkellä KYS- ja OYS-ervat ovat ilman voimassa olevaa päivitettyä järjestämissopimusta. Sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet yhteispäivystyksiä määrätietoisesti ja tulok- sekkaasti viime vuosina (4 ja 5 §:t). 2019 ollaan niin pitkällä, että perusterveyden- huollon ja erikosisairaanhoidon päivystykset on yhdistetty kaikissa keskussairaa- loissa. Palvelutarjonta täyttää etenkin somatiikan osalta joko laajan ympärivuorokauti- sen päivystyksen yksikön tai ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön vaatimukset riippuen siitä, kumpaan kategoriaan keskussairaala kuuluu. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 11 Kunta tai kuntayhtymä voi saada luvan perusterveydenhuollon tai akuuttilääke- tieteen ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen (6 §). Forssan seutu, Pietarsaari, Ylä-Savon sote, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Varkaus yllä- pitävät tällä hetkellä voimassa olevin luvin perusterveydenhuollon päivystystä vuoden 2019 loppuun, Inari ja Kuusamo 2020 loppuun. Kouvolalla on akuutilääketieteen päi- vystyksen poikkeuslupa 2024 loppuun. Päivystysasetus ei ole aiheuttanut suuria ongelmia medisiiniseen päivystyk- seen (15 ja 16 §:t), sillä sairaanhoitopiirit lisäsivät resursseja jo vuonna 2014 annetun asetuksen mukaisesti. Kardiologian ja neurologian päivystys edellyttävät kuitenkin paikoin erityisjärjestelyjä. Päivystyksellinen leikkaustoiminta (17 §) on STM:n lähettämään kyselyyn saatu- jen vastausten perusteella 31.10.2018 asetuksen mukaisessa kunnossa. Yhdellä erva-alueella ilmoitetaan käytävän jatkoneuvottelua liittyen yhden aluesairaalan leik- kaustoimintaan. Vastauksista käy ilmi, että eräissä keskussairaaloissa tukeudutaan ostopaveluihin myös päivystysaikaisessa leikkaustoiminnassa. Synnytystoiminta ja siihen liittyvä lastentautien päivystys (18 §) on ollut eräs asetuksen vaikeimmista kipukohdista. Synnytyksistä ei ole haluttu luopua vaikka syntyvien lasten määrä ei yllä tavoitteisiin tai sairaala ei muutoin täytä kaikkia edelly- tyksiä. Etelä-Savolla, Länsi-Pohjalla ja Kainuulla on poikkeusluvat vuoden 2020 lop- puun. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Oulaskankaan sairaalan toiminta on päättymässä Valviran määräyksellä 31.12.2018. Syntyvyyden lasku näyttää jatkuvan edelleen aiheuttaen kenties vielä muitakin muutoksia synnytyssairaalaverkkoon lähitu- levaisuudessa. Psykiatrian päivystysjärjestelyissä (19 §) on keskeneräisyyttä kaikilla erityisvas- tuualueilla. Päivystystä ei ole vielä saatu ainakaan kokonaan yhteispäivystyksiin kai- kissa sairaanhoitopiireissä. Aikuispsykiatrian klinikat sijaitsevat edelleen osassa sai- raanhoitopiirejä erillään kantasairaaloista. Jotta päivystys ja akuutti sairaalatoiminta voidaan järkevästi kytkeä yhteispäivystykseen ja somattiseen sairaalahoitoon, on psy- kiatrialle rakennettava tilat kantasairaalan kampukselle ja siirrettävä koko toiminta sinne. Tämä vaatii aikaa ja rahaa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian päivystystä olisi alo- jen pienten henkilöstöresurssien takia mielekästä kehittää erva-alueiden yhteistyönä. Hammaslääkäripäivystys (20 §) on rakentunut nopeasti yhteispäivystysten yh- teyteen. Joistakin sairaaloista se edelleen puuttuu, mutta suunnitelmia tilanteen kor- jaamiseksi on. Suusairauksien hoitoon on kaikkiaan kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota, koska ikääntyvillä on nykyisin proteesien sijasta omat hampaat, joiden huono kunto aiheuttaa yleisterveyteen monia komplikaatioita. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 12 Sosiaalipäivystyksen tarjoaminen yhteispäivystysten yhteydessä (ThL 50a §) tuli lakisääteiseksi vuoden 2018 alusta. Työ on uutta, joissakin sairaaloissa vasta alka- massa. Toimintamallit poikkevat toisistaan ja on liian varhaista vetää johtopäätöksiä siitä, mitkä mallit ovat tarkoituksenmukaisimpia. Useissa keskussairaaloissa yhteis- päivystyksestä halutaan monitoimijapäivystys, jossa sosiaalipäivystys on vahvasti mu- kana. Psykiatrian työntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden parityöskentelystä samoin kuin päihdetyöntekijöistä yhteispäivystyksissä on saatu hyviä ensikokemuksia. Ter- veydenhuoltolakiin on kirjattu, että yhteispäivystyksissä tulee olla tarjolla myös päih- dehuollon palvelua. Tämä on toimeenpantu vasta muutamalla paikkakunnalla, vaikka palvelutarve on suuri. Sosiaali-ja päihdepäivystys terveydenhuollon päivystyksen yh- teydessä on aitoa soteintegraatiota, jota tulisi jatkossakin tukea. Asetuksen 3 § mukaisen kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan tarjoaminen vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata myös keskenään samantapaisilla paikkakunnilla. On ilmeistä, ettei palvelua ole tarjolla kaikialla riittävästi etenkään il- taisin ja viikonloppuisin, mikä on johtanut yhteispäivystysten kuormittumiseen poti- laista, jotka eivät päivystyksiin kuuluisi. Tähän ongelmaan ja eriarvoisuuteen on tar- peen hakea ratkaisua uudistettaessa terveydenhuoltolakia. Terveydenhuoltolain 50 § ja päivystysasetus 583/2017 rajoittavat ympärivuorokauti- sen päivystyksen ylläpidon järjestämistä. Vain yliopistollisilla sairaanhoitopiireillä on mahdollisuus ylläpitää enemmän kuin yksi yhteispäivystyspiste. Säädöksistä on seu- rannut merkittävä päivystyksen, leikkaustoiminnan, synnytysten, vaativan medisiini- sen hoidon ja psykiatrisen akuuttihoidon siirtyminen pois aluesairaaloista ja sen myötä aluesairaaloiden toimintaprofiilien muutos. Kipeiltä tuntuvat muutokset antavat kuiten- kin alueille mahdollisuuksia kohentaa esimerkiksi ikäihmisten palveluja, kuntoutusta ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Digitaaliset palvelut ja kokeilukulttuurin kehittäminen ovat eräitä nykyisen hallitusohjel- man painopisteitä. Erikoislääkärin etäpäivystys on ollut kauan käytössä esim. aivoin- farktin liotushoitopäätöstä tehtäessä, mutta on levinnyt hitaasti neurologian ulkopuo- lelle. Etäpäivystys voi tuoda hoitotilanteeseen sellaista korkeaa osaamista, mitä ei ole mahdollista järjestää paikan päälle kaikkiin päivystäviin sairaaloihin. Kun säädöksiä jatkossa uusitaan, tulisikin ne kirjoittaa siten, että ne kannustavat käyttämään etävas- taanottotoimintaa hoidon laadun ja saatavuuden turvaamiseksi, ja että tämä on mah- dollista aina silloin, kun tutkimus tai hoito eivät edellytä fyysistä kajoamista potilaa- seen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 13 Opetus ja tieteellinen tutkimus ovat olleet sivuroolissa päivystyksiä ja keskittämistä organisoitaessa, kun painopiste on ollut diagnostiikassa, hoidossa ja hoivassa. Lähitu- levaisuus on pyritty varmistamaan, kun taas tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuk- sesta huolen pitäminen pakottaa katsomaan kauemmas tulevaisuuteen. Tutkimus on olennaisesti keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin jo ennestään, vaikka siitä ei ole erik- seen säädetty. Muissa keskussairaaloissa tutkimusta tehdään vaihtelevasti, peruster- veydenhuollossa niukasti ja yksityissektorilla niukasti ja ilmeisesti ennen kaikkea ti- laustutkimusta. Järjestelmäuudistuksen edetessä ja erityisesti työikäisen väestön keskittyessä yhä selvemmin maan suurimpiin kaupunkeihin ja eteläisimpään osaan tulee todelliseksi haasteeksi hoitaa maan harvaan asutun osan väestön tarpeet. Tuoreimmat Tilasto- keskuksen tiedot kertovat, että esimerkiksi Etelä-Savon alueella 42 % väestöstä on 65-vuotiaita tai vanhempia – jo nyt. Jotta opetuksen laatu voidaan varmistaa, pitää koulutuspaikassa olla ohjaajakliinikkoja, riittävän kokeneitä ja pedagogisesti päteviä lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja sairaanhoitajia ynnä muita ammattilaisia. Työssä op- piminen on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen karttumisen kannalta olennaista. On varmistettava, että järjestämissopimuspohjissa on kirjattu pätevästi myös opetukseen ja tutkimukseen liittyvät tarpeet ja sopimuskohdat. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 14 3 Säädökset Vuosina 2017–2018 voimaan tulleet erikoissairaanhoitoa koskevat säädökset: • Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161516 • Elokuussa 2017 annettu VN:n uudistettu päivystysasetus https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170583 • Elokuussa 2017 annettu erikoissairaanhoidon työnjakoa säätelevä työnjako- ja keskittämisasetus https://www.finlex.fi/fi/laki/al- kup/2017/20170582 • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalveluista https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170585 Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta säädettiin vuonna 2017 ja sitä täydentävät valtioneuvoston asetukset tulivat voimaan vuonna 2018. Säädöksiin liittyvät siirtymä- ajat ovat umpeutuneet heinäkuussa 2018. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (1516/2016) Laki terveydenhuoltolain muutamisesta tuli voimaan 01.01.2017. Lain 45 §:ssä sääde- tään erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä ja 50 ja 50a §:ssä kiireellisen hoidon antamisesta ja päivystyksen edellytyksistä. Erikoissairaanhoidon työnjaosta säädetään osoittamalla tiettyjä tehtäviä valtakunnalli- sesti vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan sekä alueellisesti viiteen yliopistolli- seen sairaalaan tai vastaavan tasoiseen sairaalaan taikka 12:een laajaa päivystystä ylläpitävään sairaalaan. Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, koottaisiin niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perustervey- denhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Maassa on 12 ympärivuorokautista ns. laajan päivystyksen yksikköä, joissa on usei- den erikoisalojen päivystys. Laajan päivystyksen yksikössä tulee olla valmiudet eri- tyistilanteiden hoitamiseen ja mahdollisuus tukea muita päivystysyksiköitä. Muissa keskussairaaloissa järjestetään ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja eri- koissairaanhoidon yhteispäivystys, joka sisältää tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen. Lisäksi lähipalveluina järjestetään kiireellistä vastaanottotoimintaa väes- tön tarpeiden mukaisesti. Terveydenhultolain 50a §:ssä säädetään terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yh- teistyöstä. Saumattoman palvelun toteuttamiseksi hoidon yhteydessä tulee arvioida SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 15 mahdollinen sosiaalihuollon tarve. Sosiaalipäivystystä on järjestettävä sekä laajan ym- pärivuorokautisen päivystyksen yksikön yhteydessä että ympärivuorokautisen yhteis- päivystyksen yhteydessä. Kaikissa päivystystä toteuttavissa yksiköissä tulee olla riittä- vät voimavarat ja osaaminen. Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidosta ja eräiden tehtävien keskittämi- sestä (582/2017) Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittä- misestä tuli voimaan 01.01.2018. Asetuksessa säädetään erikoissairaanhoidon työn- jaosta sekä sellaisten tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen keskittämisestä, jotka harvoin esiintyvinä tai vaativina edellyttävät toistettavuutta tai usean alan erityisosaa- mista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tai jotka edellyt- tävät merkittäviä voimavaroja laitteistoihin ja välineisiin terveydenhuollon laadun ja po- tilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi Toiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelua ja toimintojen yhteen sovitta- mista varten asetuksella nimetään ja valtuutetaan valtakunnallisia ja alueellisia toimi- joita, joiden tulee yhteistyössä huolehtia toiminnan yhdenvertaisesta ja vaikuttavasta toteuttamisesta koko maassa. Erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevat yleiset periaatteet määritellään asetuksen 2 §:ssä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 45 §:ssä tarkoitettua keskitettyä hoitoa an- tavassa yksikössä tulee olla korkea asiantuntemus ja kokemus sekä osaaminen, jolla turvataan hoidon korkea taso ja laatu sekä potilasturvallisuus. Keskitettyä hoitoa anta- vien yksiköiden tulee toimia yhteistyössä muiden terveydenhuollon yksiköiden kanssa palveluiden laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi. Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikois- alakohtaisista edellytyksistä (583/2017) Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakoh- taiusista edellytyksistä tuli voimaan 01.01.2018. Tällä asetuksella korvattiin samoja tehtäväkokonaisuuksia säädellyt STM:n asetus 782/2014. Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistuksessa uudistetaan sairaalaverk- koa ja yhteispäivystyspalveluita. Tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen ja asiakas- ja potilasturvallisuus hoitavassa yksikössä sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on parantaa kiireelliseen hoitoon pääsyä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 16 Kiireellistä vastaanottotoimintaa tulee järjestää arkipäivisin, arki-iltaisin ja viikonloppui- sin päiväsaikaan terveyskeskusten toimipisteissä tai yhteispäivystysten kanssa sa- moissa tiloissa. Päivystysmuutosten yhteydessä ensihoidollisen lähipalvelun tarve ko- rostuu. Väestön tarpeisiin vastaavan kokonaisuuden suunnittelussa on otettava huo- mioon myös alueen muut sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Vaativin erikoisalapäivystys kootaan 12 sairaalaan, joissa ylläpidetään ympärivuoro- kautista laajan päivystyksen yksikköä, joiden yhteydessä tarjotaan myös sosiaali- päivystystä. Yliopistolliset sairaalat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa tarjoavat kaikkein vaativinta hoitoa. Seitsemän muuta laajan päivystyksen keskussairaalaa ovat Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Jyväsky- lässä, Joensuussa ja Rovaniemellä. Valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä säädetään laajan ympärivuorokautisen päivystyk- sen yksiköstä seuraavasti: Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikössä tulee olla akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroenterologisen kirur- gian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurologian, or- topedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketie- teen erikoisalojen kiireellisen hoidon ja päivystyksenedellytykset ja osaaminen sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketieteen päivystys. Kiireellisen hoidon antamista varten tulee olla tarvittava määrä osaavaa terveyden- huollon ammattihenkilöstöä. Yksikössä tulee olla tarvittavat tilat, välineet ja laitteet po- tilaan taudinmääritykseen ja hoitoon sisältäen leikkaustoiminnan ja tehohoidon. Laa- jan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön tulee tukea muita alueen päivystysyksi- köitä kiireellisen potilashoidon järjestämisessä. Laajan ympärivuorokautisen päivys- tyksen yksikössä tulee olla riittävä valmius vastata erityistilanteista yhdessä muiden alueen päivystysyksiköiden kanssa. Erityisvastuualueella tulee järjestämissopimuk- sessa sopia laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden erikoisalojen toimin- nan laajuudesta, muiden yksiköiden tukemisesta ja varautumisesta erityistilanteisiin. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 17 Muissa keskussairaaloissa Kotkassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Kokkolassa, Kajaanissa ja Kemissä järjestetään ympärivuorokautinen pe- rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Se sisältää tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen. Tietyt vaativat leikkauk- set kootaan laajan päivystyksen sairaaloihin. Pienemmistä sairaanhoidon yksiköistä, kuten aluesairaaloista lopetetaan joitakin toimintoja. Valtioneuvoston asetuksessa kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikois- alakohtaisista edellytyksistä sen 5 §:ssä säädetään ympärivuorokautisen yhteis- päivystysyksikön päivystyksestä seuraavasti: Muiden kuin terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa mainittujen laajaan ympärivuo- rokautiseen päivystykseen velvoitettujen sairaanhoitopiirien tulee järjestää ympärivuo- rokautinen yhteispäivystys keskussairaalan yhteydessä. Jos sairaanhoitopiiri, jossa on yliopistollinen sairaala, perustaa ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivys- tysyksikön, sen tulee sijaita sairaanhoitopiirin sairaalassa, jossa on ympärivuorokauti- sesti edustettuna keskeisten erikoisalojen päivystys. Sairaanhoitopiirin erityisvas- tuualueella tulee erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopia, minkä laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö tulee päivystä- vään sairaalaan muodostaa. Sopimuksessa on otettava huomioon alueen väes- tön tarve, palvelujen saavutettavuus, päivystysyksiköiden väliset etäisyydet ja väestön kielelliset tarpeet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 18 4 Erikoissairaanhoidon työnjaon ja eräiden tehtävien keskittämisen valtakunnallinen ja alueellinen tilanne 31.10.2018 Erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 19 Erikoissairaanhoidon työnjaon ja eräiden tehtävien keskittämisen tilanne 31.10.2018 Valtioneuvoston asetuksessa erikoissairaanhoodn työnjaosta eräiden tehtävien kes- kittämisestä (582/2017) säädetään sen 8 §:ssä seurannasta: Sairaanhoitopiirien joissa on yliopistollinen sairaala, on laadittava ja kahdesti vuo- dessa toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys siitä, miten valtakunnallinen ja alueellinen kokonaisuuksien suunnittelu ja yhteen sovittaminen, tavoitellut taloudel- liset vaikutukset sekä sitoutuminen yhtenäisiin hoidon perusteisiin ovat toteutuneet. Selvityksestä on käytävä ilmi lisäksi muut sellaiset tiedot, joita valvontaviranomainen tarvitsee erikoissairaanhoidon työnjaosta ja toimintojen keskittämisestä annettujen ter- veydenhuoltolain ja tämän asetuksen säännösten noudattamisen valvomiseksi. Selvitystä varten 1 momentissa tarkoitettujen sairaanhoitopiirien on laadittava yh- dessä perusteltu kuvaus työnjaostaan ja valtakunnallisesti keskitetyistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista sekä ylläpidettävä ja päivitettävä sitä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on laadittava yhdessä vastaavat kuvaukset työnjaostaan sekä yllä- pidettävä ja päivitettävä niitä. Selvitykset on päivitettävä kahdesti vuodessa ja toimitettava huhtikuun ja loka- kuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle. Tilannekatsaus / 31.10.2018 perustuu STM:n yliopistollisille sairaanhoitopiireille lähet- tämiin yhtenäisille taulukkopohjille laadittuun kyselyyn erikoissairaanhoidon työnjaon toteutumisestata kansallisessa ja alueellisessa kokonaisuudessa. Kysely on kohdennettu Valtioneuvoston asetuksen 582/2017 pykälissä 3,4,5,6, ja 7 lueteltuihin työnjako- ja keskittämismääräyksiin. Vastauksissa kuvataan nykyinen tilanne (10/2018). Kukin erva-alue on kirjannut sa- rakkeisiin onko asetuksessa vaadittu kyseinen kohta omalla erva-alueella jo kun- nossa ja asetuksen mukaisesti hoidettu vai onko asian valmistelu vielä meneil- lään ja keskeneräinen vai onko asia hoitamatta. Kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa tar- koittavat sitä, että työnjako ei ole vielä toteutunut asetuksen mukaisesti Yliopistollisten sairaanhoitopiirien kokoamat vastaukset "kunnossa", "meneillään" tai "hoitamatta", siirtyvät värikoodauttuina suoraan "yhteenveto" -taulukoihin. Värikoodien tulkinta: Vihreä = kunnossa Keltainen = meneillään Punainen = asia hoitamatta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 20 Valtakunnallinen tilanne 10/2018 Valtakunnallinen työnjaon ja keskittämisen tilanne 10/2018 on esitetty alla olevissa taulukkoissa valtioneuvoston asetuksen 582/2017 pykä- lien 3,4,5,6, ja 7 mukaisesti ja yhteenvetotaulukkona liitteessä 1. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 45 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016, säädetty VnA 582/2017 3 § VALTAKUNNALLISEN KOKONAISUUDEN SUUNNITTELU JA YHTEEN SOVITTAMINEN HYKS TAYS TYKS KYS OYS 1) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista k k t t htä ät j it h id tt h l hditt t i i t j t tki k lli t hj t meneillään 2) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille elinluovutustoiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelua ja yhteensovittamista koskevat tehtävät kunnossa 4) Pirkanmaan sairaanhoitopiirille nivelreuman ja muiden tulehduksellisten reumasairauksien diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät meneillään 3) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista k k t t htä ät kä li i h ih id itt l j k hittä i Kunnossa 5) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät kunnossa 6) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille terveydenhuollon menetelmien arviointia sairaanhoitopiireissä koskevat koordinaatiotehtävät kunnossa 4 § ALUEELLISEN KOKONAISUUDEN SUUNNITTELU JA YHTEEN SOVITTAMINEN HYKS TAYS TYKS KYS OYS 1) aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus kunnossa meneillään Kunnossa kunnossa kunnossa 2) harvinaissairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 3) valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laadunvarmistus mukaan lukien kunnossa kunnossa Kunnossa meneillään hoitamatta 4) lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset terveydenhuollon osalta meneillään meneillään Kunnossa kunnossa meneillään 5) vaativa palliatiivinen ja saattohoito meneillään meneillään Meneillään kunnossa kunnossa 6) psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito meneillään meneillään Kunnossa meneillään hoitamatta 7) syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät kunnossa meneillään Kunnossa meneillään meneillään 8) hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteen sovitus meneillään kunnossa Kunnossa meneillään kunnossa 9) terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa meneillään 10) vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus Kunnossa kunnossa Meneillään meneillään kunnossa 11) vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, mukaan lukien kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat kunnossa 0 Kunnossa meneillään meneillään 5 § VALTAKUNNALLISESTI KESKITETTÄVÄ ERIKOISSAIRAANHOITO HYKS TAYS TYKS KYS OYS 1) Yliopistollisten sairaanhoitopiirien on sovittava yhdessä sellaisten vaativien leikkausten hoitojen ja toimenpiteiden, joita kunnossa kunnossa Meneillään 0 meneillään 2) selkäydinvammaisten akuuttivaiheen hoito, välitön kuntoutus ja elinikäinen monialainen hoito ja seuranta kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 3) vaativa maksakirurgia kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa meneillään 4) vatsakalvopesäkkeiden kirurginen poisto yhdistettynä solunsalpaajahuuhteluun (HIPEK) kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 5) vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen meneillään kunnossa Kunnossa kunnossa meneillään 6) laajan sarkooman kirurginen hoito kunnossa kunnossa Meneillään kunnossa kunnossa 7) levinneen kivessyövän kirurginen hoito kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa meneillään 8) pikkulantion alueen tyhjennysleikkaukset edenneen kohdunkaulansyövän hoidossa kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa meneillään 9) vaativat usean eri erikoisalan yhteistyötä edellyttävät primaarien luukasvainten hoidot kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 10) vaativa käsikirurgia kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 11) hemofiliapotilaiden tekonivelkirurgia ja selkäkirurgia kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 12) vaativa pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito kunnossa kunnossa Kunnossa meneillään kunnossa 13) leukanivelproteesikirurgia ja kudosrakenteiden korjaaminen meneillään kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 14) lyhytkasvuisten tai kondrodysplasiapotilaiden tekonivelkirurgia ja selkäkirurgia kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 15) vaativat monen erikoisalan yhteistyötä ja välitöntä rekonstruktiota edellyttävät uusintatekonivelleikkaukset kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 16) vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito meneillään kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa H1) alkiodiagnostiikka ja siihen liittyvä hoito kunnossa H2) elinsiirrot ja pitkäaikainen sydämen mekaaninen tukihoito kunnossa H3) vaikeiden palovammojen primaarihoito kunnossa H4) huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä varhaisvaiheen leikkaushoito yhteistyössä Oulun kunnossa H5) lasten avosydänkirurgia ja vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen kajoava hoito kunnossa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 21 6 § VIITEEN YLIOPISTOLLISEEN SAIRAALAAN TAI VASTAAVAAN YKSIKKÖÖN ALUEELLISESTI KESKITETTÄVÄ ERIKOISSA HYKS TAYS TYKS KYS OYS 1) tulee viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan koota vaativat leikkaukset meneillään 0 Meneillään 0 kunnossa 2) neurokirurgia kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 3) maksakirurgia kunnossa kunnossa Meneillään meneillään kunnossa 4) avosydänkirurgia Kunnossa kunnossa Kunnossa kunnossa kunnossa 5) tulehduksellisten suolistosairauksien leikkaushoito meneillään kunnossa Hoitamatta Hoitamatta kunnossa 6) haima-, maha-, gynekologisen syövän lukuun ottamatta matalan riskin endo-metriumsyöpiä, periytyvän paksusuoli-, kunnossa kunnossa Meneillään meneillään kunnossa 7) käden, ranteen, kyynärpään ja nilkan tekonivelkirurgia, olkapään tekonivelen uusintaleikkaukset ja vaikeat tekonivelinfektiot meneillään kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 8) reumakirurgia meneillään kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 9) vaativat selkäleikkaukset kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 10) huuli- ja suulakihalkiopotilaiden myöhäisvaiheen leikkaushoidot kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 11) pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito mukaan lukien melanooma, pois lukien muut ihosyövät kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 12) kasvojen ja leukojen monimurtuma- ja monikudoskorjaushoito kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 13) harvinaisiin suusairauksiin liittyvien synnynnäisten ja hankittujen häiriöiden diagnostiikka ja hoito kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 14) aortan aneurysmien endovaskulaarinen hoito Kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 15) neurologiaan liittyvät endovaskulaariset toimenpiteet kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 16) vaativat transkatetriset kardiologiset toimenpiteet, sisältäen kaikki sydämen tekoläppien asennukset katetriteitse Kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 17) koeputkihedelmöityshoidot kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 18) uhkaava ennenaikainen synnytys ennen 32. raskausviikkoa kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 19) vakavaa kroonista sairautta potevan synnyttäjän raskauden suunnittelu, seuranta ja synnytyksen hoito kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 20) lasten ja nuorten saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toteutussuunnitelman laatiminen Kunnossa meneillään Meneillään Kunnossa kunnossa 21) lastenpsykiatrinen ympärivuorokautinen kaikkina viikonpäivinä annettava vuodeosastohoito sekä lasten oikeuspsykiatriset Kunnossa kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 22) vaikeiden, eri erikoisalojen välistä yhteistyötä edellyttävien psykiatristen häiriöiden tutkimukset ja hoidot sekä meneillään kunnossa Kunnossa Kunnossa kunnossa 7 § MUU KESKITETTÄVÄ ERIKOISSAIRAANHOITO HYKS TAYS TYKS KYS OYS 1. Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään n 600 vuodessa siten, että yksikössä on kunnossa meneillään Kunnossa meneillään meneillään 2. Asennettujen olkapään tekonivelten määrän on oltava vähintään noin 40 kappaletta vuodessa. kunnossa kunnossa muutamia tmp meneillään kunnossa 3. Kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkausten (jos niitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n hoitamatta meneillään Kunnossa meneillään meneillään 4. Myös selkäkirurgia tulee kohdassa 1 tarkoitetulla tavalla, jos toimenpiteitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella. kunnossa meneillään Kunnossa meneillään meneillään 5. Primäärien rintasyöpäleikkausten määrän tulee olla vähintään noin 150 kpl vuodessa. kunnossa kunnossa Kunnossa meneillään meneillään 6. Primäärien paksusuolisyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kpl vuodessa. meneillään kunnossa asa hieman yli 5 meneillään meneillään 7. Primäärien munuaissyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. meneillään meneillään neillään (Vaasa meneillään meneillään 8. Primäärien papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta meneillään kunnossa n 3 + muu tyroe meneillään kunnossa 9. Primäärien matalan riskin endometriumsyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. kunnossa meneilläänMeneillään 5/VK kunnossa kunnossa 10. Primäärien eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. kunnossa meneillään neillään (Vaasa meneillään meneillään SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 22 Tilanne Erva-alueittaain 10/18 Erva-alue- kohtainen työnjaon ja keskittämisen tilanne 10/2018 on esi- tetty alla olevissa taulukkoissa valtioneuvoston asetuksen 582/2017 pykälien 3,4,5,6, ja 7 mukaisesti. HYKS-erva-alue 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 1 meneillään 0 0 1 kunnossa 0 0 1 kunnossa 0 0 1 meneillään 0 0 1 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 hoitamatta 0 0 4 meneillään 0 0 4 kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 5 meneillään 0 0 5 meneillään 0 0 5 meneillään 0 0 5 kunnossa 0 0 6 meneillään 0 0 6 kunnossa 0 0 6 kunnossa 0 0 6 meneillään 0 0 7 kunnossa 0 0 7 kunnossa 0 0 7 meneillään 0 0 7 meneillään 0 0 8 meneillään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 meneillään 0 0 8 meneillään 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 10 Kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 13 meneillään 0 0 13 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 14 Kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 16 meneillään 0 0 16 Kunnossa 0 0 H1 kunnossa 0 0 17 kunnossa 0 0 H2 kunnossa 0 0 18 kunnossa 0 0 H3 kunnossa 0 0 19 kunnossa 0 0 H4 kunnossa 0 0 20 Kunnossa 0 0 H5 kunnossa 0 0 21 Kunnossa 0 0 22 meneillään 0 0 HYKS ERVA Seuranta-kohde 3 § Valtakunn kokon 4 § Alueell kokonais 5 § Valtakunn keski 6 § Yo-sairaalakeski 7 § Muu keskitysSeuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 23 3 § valtakunnallinen kokonaisuuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille syövän ehkäisyn, diagnostii- kan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät, joita hoidettaessa on huolehdit- tava toimintojen tutkimuksellisesta pohjasta Sairaanhoitopiirissä on tehty päätös Kansallisesta Syöpäkeskuksesta, joka aloittaa toimintansa 01.01.2018. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille elinluovutustoiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelua ja yhteensovittamista koskevat tehtävät. Kyseessä on vakiiintunut jo aiemmassa säädöspohjassa määritelty käytäntö 4 § Alueellinen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteen sovittaminen (11 kokonai- suutta) Kunnossa (7/11) Meneillään(4/11)) • lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset terveydenhuollon osalta; • vaativa palliatiivinen ja saattohoito; • psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito; • hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porras- tus ja yhteen sovitus; 5 § Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (15 valtakunnallista ko- konaisuutta ja lisäksi Helsingin seudun yliopistolliselle keskussairaalla 5 koko- naisuutta) Kunnossa (17/20)) Meneillään (3/20) • vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen; • leukanivelproteesikirurgia ja kudosrakenteiden korjaaminen; • vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 24 6 § Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti kes- kitettävä erikoissairaanhoito (21 kokonaisuutta) Kunnossa (17/21) Meneillään (4/21) • tulehduksellisten suolistosairauksien leikkaushoito; • käden, ranteen, kyynärpään ja nilkan tekonivelkirurgia, olkapään teko- nivelen uusintaleikkaukset ja vaikeat tekonivelinfektiot; • reumakirurgia; • vaikeiden, eri erikoisalojen välistä yhteistyötä edellyttävien psykiatristen häiriöiden tutkimukset ja hoidot sekä oikeuspsykiatriset erityistutkimuk- set, mukaan lukien mielentilatutkimukset. 7 § Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (10 kokonaisuutta) Kunnossa (6/10) Meneillään (3/10) • Primäärien paksusuolisyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kpl vuodessa. • Primäärien munuaissyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. Hoitamatta (1) • Kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkausten (jos niitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella) yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 100 vuodessa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 25 KYS-erva-alue 3 § Valtakunnallinen kokonaisuuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen Kunnossa • Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät; 4 § Alueellinen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen (11 kokonai- suutta) Kunnossa (6/11) Meneillään (5/11) • valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset jatkotutkimukset ja seulon- taprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaih- duntatautien seulonta vastasyntyneiltä; • psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito • hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porras- tus ja yhteen sovitus; • vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus; 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 1 kunnossa 0 0 1 kunnossa 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 meneillään 0 0 0 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 Kunnossa 0 0 2 meneillään 0 0 3 meneillään 0 0 3 kunnossa 0 0 3 meneillään 0 0 3 meneillään 0 0 4 kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 4 meneillään 0 0 5 kunnossa 0 0 5 kunnossa 0 0 5 Hoitamatta 0 0 5 meneillään 0 0 6 meneillään 0 0 6 kunnossa 0 0 6 meneillään 0 0 6 meneillään 0 0 7 meneillään 0 0 7 kunnossa 0 0 7 Kunnossa 0 0 7 meneillään 0 0 8 meneillään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 Kunnossa 0 0 8 meneillään 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 Kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 10 meneillään 0 0 10 kunnossa 0 0 10 Kunnossa 0 0 10 meneillään 0 0 11 meneillään 0 0 11 kunnossa 0 0 11 Kunnossa 0 0 12 meneillään 0 0 12 Kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 13 Kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 14 Kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 15 Kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 16 Kunnossa 0 0 17 Kunnossa 0 0 18 Kunnossa 0 0 19 Kunnossa 0 0 20 Kunnossa 0 0 21 Kunnossa 0 0 22 Kunnossa 0 0 KYS ERVA Seuranta-kohde 3 § Valtakunn kokon 4 § Alueell kokonai 5 § Valtakunn keski 6 § Yo-sairaalakeski 7 § Muu keskitysSeuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 26 • vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, mukaan lukien kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliini- set tutkimukset ja näytteenotot. 5 § Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (15 kokonaisuutta) Kunnossa (14/15) Meneillään (1/15) • vaativa pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito; 6 § Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti kes- kitettävä erikoissairaanhoito (21 kokonaisuutta) Kunnossa (18/21) Meneillään (2/21) • maksakirurgia; • haimasyövän, mahasyövän, gynekologisen syövän lukuun ottamatta matalan riskin endometriumsyöpiä, periytyvän paksusuolisyövän, pe- räsuolen syövän, ruokatorvisyövän, invasiivisen rakkosyövän, sarkoo- man sekä keuhkojen, keuhkopussin, henkitorven ja välikarsinan syövän leikkaushoito sekä robottiavusteinen radikaali prostatektomia eturauhas- syövässä; Hoitamatta (1) • tulehduksellisten suolistosairauksien leikkaushoito 7 § Muu keskitettävä erikoissairaanhoito Kunnossa (1/10) • Primäärien matalan riskin endometriumsyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. Meneillään (9/10) Neuvottelut erva-alueella meneillään: • Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään n 600 vuodessa siten, että yksikössä on käytettävissä riittävä osaaminen sekä polven että lonkan tekonivelten osalta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 27 • Asennettujen olkapään tekonivelten määrän on oltava vähintään noin 40 kappaletta vuodessa. . • Kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkausten (jos niitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella) yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 100 vuodessa • Myös selkäkirurgia tulee kohdassa 1 tarkoitetulla tavalla, jos toimenpi- teitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella. Leikkausten yhteis- määrän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 150 vuo- dessa. • Primäärien rintasyöpäleikkausten määrän tulee olla vähintään noin 150 kpl vuodessa. • Primäärien paksusuolisyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kpl vuodessa. • Primäärien munuaissyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkausten mää- rän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. OYS-erva-alue 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 1 kunnossa 0 0 1 kunnossa 0 0 1 meneillään 0 0 1 kunnossa 0 0 1 meneillään 0 0 0 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 3 hoitamatta 0 0 3 meneillään 0 0 3 kunnossa 0 0 3 meneillään 0 0 4 meneillään 0 0 4 kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 4 meneillään 0 0 5 kunnossa 0 0 5 meneillään 0 0 5 kunnossa 0 0 5 meneillään 0 0 6 hoitamatta 0 0 6 kunnossa 0 0 6 kunnossa 0 0 6 meneillään 0 0 7 meneillään 0 0 7 meneillään 0 0 7 kunnossa 0 0 7 meneillään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 meneillään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 kunnossa 0 0 9 meneillään 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 meneillään 0 0 11 meneillään 0 0 11 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 17 kunnossa 0 0 18 kunnossa 0 0 19 kunnossa 0 0 20 kunnossa 0 0 21 kunnossa 0 0 22 kunnossa 0 0 OYS ERVA Seuranta-kohde 3 § Valtakunn kokon 4 § Alueell kokonai 5 § Valtakunn keski 6 § Yo-sairaalakeski 7 § Muu keskitysSeuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 28 3 § Valtakunnallinen kokonaisuuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen Kunnossa • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille terveydenhuollon menetelmien arviointia sairaanhoitopiireissä koskevat koordinaatiotehtävät. 4 § Alueellinen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen (11 kokonai- suutta) Kunnossa (5/11) Meneillään (4/11) • lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset terveydenhuollon osalta • terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä; • syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät valtakunnallisessa yh- teistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta • vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, mukaan lukien kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliini- set tutkimukset ja näytteenotot. Hoitamatta 2 • valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset jatkotutkimukset ja seulon- taprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaih- duntatautien seulonta vastasyntyneiltä; • psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito 5 § valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (15 kokonaisuutta) Kunnossa (11/15) Meneillään (4/11) • vaativa maksakirurgia; • vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen; • levinneen kivessyövän kirurginen hoito • pikkulantion alueen tyhjennysleikkaukset edenneen kohdunkaulansyö- vän hoidossa; SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 29 6 § Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vasytaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä erikoissairaanhoito (21 kokonaisuutta) Kunnossa (21/21) 7 § Muu keskitettävä erikoissairaanhoito (10 kokonaisuutta) Kunnossa (3/10) • Asennettujen olkapään tekonivelten määrän on oltava vähintään noin 40 kappaletta vuodessa. • Primäärien papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien matalan riskin endometriumsyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. Meneillään (7/10) • Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään n 600 vuodessa siten, että yksikössä on käytettävissä riittävä osaaminen sekä polven että lonkan tekonivelten osalta • Kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkausten (jos niitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella) yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 100 vuodessa • Myös selkäkirurgia tulee kohdassa 1 tarkoitetulla tavalla, jos toimenpi- teitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella. Leikkausten yhteis- määrän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 150 vuo- dessa. • Primäärien rintasyöpäleikkausten määrän tulee olla vähintään noin 150 kpl vuodessa. • Primäärien paksusuolisyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kpl vuodessa.7. Primäärien munuaissyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien munuaissyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkausten mää- rän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 30 TAYS-erva-alue 3 § valtakunnallinen kokonaisuuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen Meneillään • Pirkanmaan sairaanhoitopiirille nivelreuman ja muiden tulehduksellisten reumasairauksien diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät; 4 § Alueellinen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen (11 kokonai- suutta) Kunnossa (5/11) Meneillään (6/11) • aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus; • lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- keskukset terveydenhuollon osalta; • vaativa palliatiivinen ja saattohoito; • psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito; • syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnit- telua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät valtakun- nallisessa yhteistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 1 meneillään 0 0 1 meneillään 0 0 1 kunnossa 0 0 1 0 0 0 1 meneillään 0 0 0 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 meneillään 0 0 4 meneillään 0 0 4 kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 4 meneillään 0 0 5 meneillään 0 0 5 kunnossa 0 0 5 kunnossa 0 0 5 kunnossa 0 0 6 meneillään 0 0 6 kunnossa 0 0 6 kunnossa 0 0 6 kunnossa 0 0 7 meneillään 0 0 7 kunnossa 0 0 7 kunnossa 0 0 7 meneillään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 kunnossa 0 0 8 kunnossa 0 0 8 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 meneillään 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 meneillään 0 0 11 0 0 0 11 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 17 kunnossa 0 0 18 kunnossa 0 0 19 kunnossa 0 0 20 meneillään 0 0 21 kunnossa 0 0 22 kunnossa 0 0 ERVA Seuranta-kohde TAYS 3 § Valtakunn kokon 4 § Alueell kokonai 5 § Valtakunn keski 6 § Yo-sairaalakeski 7 § Muu keskitysSeuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 31 • vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, mukaan lukien kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliini- set tutkimukset ja näytteenotot. 5 § Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito(15 kokonaisuutta) Kunnossa (15/15) 6 § Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti kes- kitettävä erikoissairaanhoito (21 kokonaisuutta) Kunnossa (20/21) Meneillään 1 • lasten ja nuorten saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toteutussuunnitel- man laatiminen; 7 § Muu keskitettävä erikoissairaanhoito Kunnossa (4/10) • Asennettujen olkapään tekonivelten määrän on oltava vähintään noin 40 kappaletta vuodessa. • Primäärien rintasyöpäleikkausten määrän tulee olla vähintään noin 150 kpl vuodessa. • Primäärien paksusuolisyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kpl vuodessa. • Primäärien papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. Meneillään (6/10) • Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään n 600 vuodessa siten, että yksikössä on käytettävissä riittävä osaaminen sekä polven että lonkan tekonivelten osalta • Kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkausten (jos niitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella) yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 100 vuodessa • Myös selkäkirurgia tulee kohdassa 1 tarkoitetulla tavalla, jos toimenpi- teitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella. Leikkausten yhteis- määrän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 150 vuo- dessa. • Primäärien munuaissyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 32 • Primäärien matalan riskin endometriumsyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkausten mää- rän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. TYKS-erva-alue 3 § valtakunnallinen kokonaisuuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen Kunnossa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostii- kan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät sekä ylipainehappihoidon suunnittelu ja kehittäminen; 4 § Alueellinen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen (11 kokonai- suutta) Kunnossa (9/11) Meneillään (2/11) • vaativa palliatiivinen ja saattohoito; • vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus; 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 1 Kunnossa 0 0 1 Kunnossa 0 0 1 Meneillään 0 0 1 Meneillään 0 0 1 Kunnossa 0 0 0 0 0 2 Kunnossa 0 0 2 Kunnossa 0 0 2 Kunnossa 0 0 2 Kunnossa 0 0 3 Kunnossa 0 0 3 Kunnossa 0 0 3 Meneillään 0 0 3 Kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 5 Meneillään 0 0 5 Kunnossa 0 0 5 Hoitamatta 0 0 5 Kunnossa 0 0 6 Kunnossa 0 0 6 Meneillään 0 0 6 Meneillään 0 0 6 Kunnossa 0 0 7 Kunnossa 0 0 7 Kunnossa 0 0 7 Kunnossa 0 0 7 Meneillään 0 0 8 Kunnossa 0 0 8 Kunnossa 0 0 8 Kunnossa 0 0 8 Meneillään 0 0 9 Kunnossa 0 0 9 Kunnossa 0 0 9 Kunnossa 0 0 9 Meneillään 0 0 10 Meneillään 0 0 10 Kunnossa 0 0 10 Kunnossa 0 0 10 Meneillään 0 0 11 Kunnossa 0 0 11 Kunnossa 0 0 11 Kunnossa 0 0 12 Kunnossa 0 0 12 Kunnossa 0 0 13 Kunnossa 0 0 13 Kunnossa 0 0 14 Kunnossa 0 0 14 Kunnossa 0 0 15 Kunnossa 0 0 15 Kunnossa 0 0 16 Kunnossa 0 0 16 Kunnossa 0 0 17 Kunnossa 0 0 18 Kunnossa 0 0 19 Kunnossa 0 0 20 Meneillään 0 0 21 Kunnossa 0 0 22 Kunnossa 0 0 ERVA Seuranta-kohde TYKS 3 § Valtakunn kokon 4 § Alueell kokonais 5 § Valtakunn keski 6 § Yo-sairaalakeski 7 § Muu keskitysSeuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 33 5 § Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito(15 kokonaisuutta) Kunnossa (14/15) Meneillään (1/15) • Laajan sarkooman kirurginen hoito Valtakunnallisesti keskitettävästä erikoissairaahoiodsta säädetään 5 §:ssä seuraa- vasti. ”Yliopistollisten sairaanhoitopiirien on sovittava yhdessä sellaisten vaativien leik- kausten, hoitojen ja toimenpiteiden, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 50 kappaletta vuodessa, kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan.” TYKSin antamassa selvityksessä tämän asian suhteen neuvottelut ovat vielä meneoil- lään ? 6 § Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti kes- kitettävä erikoissairaanhoito (21 kokonaisuutta) Kunnossa (17/21) Meneillään (4/21) • maksakirurgia • tulehduksellisten suolistosairauksien leikaushoito • haimasyövän, mahasyövän, gynekologisen syövän lukuun ottamatta matalan riskin endometriumsyöpiä, periytyvän paksusuolisyövän, pe- räsuolen syövän, ruokatorvisyövän, invasiivisen rakkosyövän, sarkoo- man sekä keuhkojen, keuhkopussin, henkitorven ja välikarsinan syövän leikkaushoito sekä robottiavusteinen radikaali prostatektomia eturauhas- syövässä; • lasten ja nuorten saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toteutussuunnitel- man laatiminen; 7 § Muu keskitettävä erikoissairaanhoito Kunnossa (6/10) • Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään n 600 vuodessa siten, että yksikössä on käytettävissä riittävä osaaminen sekä polven että lonkan tekonivelten osalta • Asennettujen olkapään tekonivelten määrän on oltava vähintään noin 40 kappaletta vuodessa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 34 • Kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkausten (jos niitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella) yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 100 vuodessa • Myös selkäkirurgia tulee kohdassa 1 tarkoitetulla tavalla, jos toimenpi- teitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella. Leikkausten yhteis- määrän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 150 vuo- dessa. • Primäärien rintasyöpäleikkausten määrän tulee olla vähintään noin 150 kpl vuodessa. • Primäärien paksusuolisyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kpl vuodessa. • Primäärien papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. Meneillään (4/10) • Primäärien munuaissyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien matalan riskin endometriumsyövän leikkausten määrän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. • Primäärien eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkausten mää- rän tulee olla vähintään noin 70 kappaletta vuodessa. Kommentti vastausten tulkinnasta. Vastauksissa kuvataan tilanne 10/2018. Kukin erva-alue on kirjannut sarakkeisiin onko asetuksessa vaadittu kyseinen kohta omalla erva-alueella jo kunnossa ja ase- tuksen mukaisesti hoidettu (vihreä) vai onko asian valmistelu vielä meneillään ja keskeneräinen (keltainen) vai onko asia hoitamatta (punainen). Kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa tarkoittavat sitä, että työnjako ei ole vielä toteutunut asetuksen mukaisesti selitykset hoitamatta meneillään kunnossa vastaus puuttuu SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 35 Vastauksia tarkasteltaessa syntyy vaikutelma, että erikoisairaanhoidon työnja- osta ja keskittämisestä annetun asetuksen pykälien 3,4,5 ja 6 suhteen ei ole aja- teltavissa kovin suurta tulkinnallista vaihtelua. Monet laajaa valmistelua vaativat kokonaisuudet ovat vielä meneillään, mutta ne etenevät. Aluekohtaisia eroja on. Pykälän 7 kohdalla ”yleisväri” on keltainen. Osa asioista on valmistelussa ja ”meneillään”, mutta osa ei ole tällä hetkellä aktiivisen valmistelun piirissä. Tie- tyt kirurgiaan liittyvät lääketieteelliset ja/tai sairaaloiden profiiliin liittyvät alueel- liset näkemyserot antavat aiheen tulkita osan keltaisiksi koodatuista vastauk- sista tosiasiassa punaisiksi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 36 5 Päivystysjärjestelyjen valtakunnallinen ja alueellinen tilanne Päivystävät Keskussairaalat SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 37 Kuva Hannes Mannisen ja Maija Raskin selvitystyöstä 2018: ”ASIAT EIVÄT OLE KOSKAAN NIIN HUONOSTI KUIN NE NÄYTTÄVÄT - EIVÄTKÄ NIIN HYVIN KUIN NIIDEN LUULLAAN OLEVAN” (http://stm.fi/documents/1271139/6184550/Selvitys- henkil%C3%B6iden%2Behdotus%2BLapin%2Bsoten%2Bty%C3%B6nja- oksi%2B12012017.pdf/0bc3ba3d-585d-4dd1-acf6-07c669e9babc) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 38 Valtioneuvoston asetuksessa 583/2017 säädetään kiireellisen hoidon ja päivystyksen erikoisalakohtaisten edellytysten toteutumisen seurannasta vastaavalla tavalla kuin keskittämisasetuksessa 582/2017. Tilannekatsaus 31.10.2018 perustuu STM:n yliopistollisille sairaanhoitopiireille lähet- tämään yhtenäisille taulukkopohjille laadittuun kyselyyn päivystysjärjestelyjen toteutu- misesta kansallisessa ja alueellisessa kokonaisuudessa. Kysely on kohdennettu Valtioneuvoston asetuksen 583/2017 pykälien 4 - 6, 15-20 sekä Terveydenhuoltolain 50 ja 50a §:ien toteutumiseen. Vastauksissa kuvataan nykyinen tilanne (10/2018). Kukin erva-alue on kirjannut sa- rakkeisiin onko asetuksessa vaadittu kyseinen kohta omalla erva-alueella jo kun- nossa ja asetuksen mukaisesti hoidettu tai onko meneillään valmistelu ja aika- taulu asian toteuttamiseksi vai onko asia hoitamatta. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien kokoamat vastaukset "kunnossa", "meneillään" tai "hoitamatta", siirtyvät värikoodauttuina suoraan "yhteenveto" -taulukoihin. Värikoodien tulkinta: Vihreä = kunnossa Keltainen = meneillään Valkoinen tai Punainen = asia hoitamatta Keltaisen värin käyttö on mahdollinen, kun asiasta on toimivaltaisen toimielimen tai eräissä tapauksissa viranhaltijan päätös, ja asiaa on aikataulutettu. Erva-alueittainen tilanne analysoidaan jäljempänä yhteenvetotaulukoiden perusteella. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 39 Päivystysjärjestelyjen valtakunnallinen ja Erva-aluekohtainen tilanne 10/2018 on esitetty alla olevissa taulukkoissa valtioneuvoston asetuk- sen 583/2017 pykälien 4 - 6, 15-20 sekä Terveydenhuoltolain 50 ja 50a §:ien toteutumisen mukaisesti. Päivystysjärjestelyjä koskeva valtakunnallinen tilanne on esitetty myös yhteenvetotaulukkona liitteessä 2. Sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet yhteispäivystyksiä määrätietoisesti ja tuloksellisesti (4 ja 5 §:t). 2019 päästäneen niin pitkälle, että perusterveydenhuollon ja erikoissai- raanhoidon päivystykset on yhdistetty kaikissa keskussairaaloissa. Yksiköiden palvelutarjonta täyttää etenkin somatiikan osalta joko laajan ympärivuoro- kautisen päivystyksen yksikön tai ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön vaati- mukset riippuen siitä, kumpaan kategoriaan keskussairaala kuuluu. Lääkäripäivystysrinkien täyttäminen on useilla erikoisaloilla haasteellista. Ostopalvelu- lääkäreitä joudutaan käyttämään, eniten yleislääkäripäivystyksessä, osassa sairaa- loita jopa 100% ulkoistussopimusten takia. Medisiininen ja operatiivinen päivystys hoi- detaan pääosin omin voimin. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 40 Forssan seutu, Pietarsaari, Ylä-Savon sote, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Varkaus ylläpitävät tällä hetkellä voimassa olevin STM:n myöntämin luvin peruster- veydenhuollon päivystystä vuoden 2019 loppuun, Inari ja Kuusamo 2020 loppuun. Kouvolalla on akuutilääketieteen päivystyksen järjestämislupa 2024 loppuun. Helsinki ja Seinäjoki luopuvat erillispäivystyksistä vuodenvaihteen tienoilla. Suuri määrä puut- tuvia vastauksia liittyy sihen, ettei kyseisellä alueella ole erillisiä pth-/ akuuttilääketie- teen päivystyksiä. Päivystysasetus ei ole aiheuttanut suuria ongelmia 15 § ja 16 § mukaiseen medisiini- seen päivystykseen, sillä sairaanhoitopiirit lisäsivät resursseja jo vuonna 2014 anne- tun asetuksen mukaisesti. 17§ mukaisen päivystyksellisen leikkaustoiminnan ilmoitetaan kyselyyn saatujen vas- tausten perusteella olevan 31.10.2018 asetuksen mukaisessa kunnossa. Yhdellä erva-alueella käydään jatkoneuvottelua liittyen yhden aluesairaalan leikkaustoimin- taan. 18§ säätää synnytystoiminnasta ja lastentaudeista. Etelä-Savolla, Länsi-Pohjalla ja Kainuulla on poikkeusluvat vuoden 2020 loppuun. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito- piirin Oulaskankaan sairaalan toiminta on päättymässä Valviran määräyksellä 31.12.1018. Syntyvyyden lasku näyttää jatkuvan edelleen aiheuttaen kenties vielä muitakin muutoksia synnytyssairaalaverkkoon lähitulevaisuudessa. Psykiatrian päivystysjärjestelyissä on keskeneräisyyttä kaikilla erityisvastuualueilla. Päivystystä ja akuuttitoimintaa ei ole vielä saatu ainakaan kokonaan yhteispäivystyk- siin ja kantasairaalan yhteyteen kaikissa sairaanhoitopiireissä. Muutamalla aluesai- raalapaikkakunnalla on kevennettävä psykiatrisen toiminnan luonnetta. 20§ mukainen hammaslääkäripäivystys on lähtenyt nopeasti rakentumaan yhteis- päivystysten yhteyteen. Joistakin laajan päivystyksen sairaaloista se edelleen puut- tuu, mutta suunnitelmia tilanteen korjaamiseksi on tehty. Terveydenhuoltolain 50a § mukainen sosiaalipäivystys on yhteispäivystyksen yhtey- dessä Turussa, Kuopiossa,Tampereella ja Oulussa. HUS:n alueella on erillään, mutta pyritään saamaan yhteispäivystysten yhteyteen. Muissa laajan päivystyksen yksi- köissä on yhteispäivystyksissä vähintään virka-ajan Jyväskylässä ( 24/7), Lahdessa ( 24/7), Lappeenrannassa ( 8-22) ja Porissa. Rovaniemellä on yhteispäivystyksessä ar- kiaamupäivät, muulloin sosiaalitoimen tiloissa, mutta kutsuttavissa. Joensuussa on ol- lut päihdetyöntekijä yhteispäivystyksessä 8-16, sosiaalipäivystystä kehitetään. Seinä- joella toiminta on Etelä-Pohjanmaan sosiaalipäivystyskeskuksessa, mutta työntekijä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 41 siirtyy 2019 uuteen yhteispäivystykseen. Ympärivuorokautisten yhteispäivystyspistei- den yhteydessä on sosiaalipäivystys Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja Kokkolassa. Ka- jaanissa virka-aikana viereisessä talossa ja muutoin muualla. Vaasassa toimii Pohjan- maan sosiaalipäivystys, joka ilmeisesti ei vielä toimi yhteispäivystyksessä. Kemissä ja Savonlinnassa ei ilmeisesti toistaiseksi tarjota sosiaalipäivystystä yhteispäivystyksen yhteydessä, mutta sos.päivystäjä on kutsuttavissa paikalle. Kotkassa valmistellaan asiaa. Päivystyssäädösten toteutuminen erityisvastuualueittain HYKS-erva-alue Kunnossa: • kaikissa sairaanhoitopiiriessä medisiininen päivystys, leikkaustoiminta, synnytykset ja lastentaudit Meneillään: • yhteispäivystys HUS/Helsinki ( valmis 1/2019), ja Carean yhteispäivys- tys • psykiatrian päivystysjärjetelyt HUS-alueella • suun terveydenhuollon päivystys HUS ( valmis 1/2019) • sosiaalipäivystys HUS ja Carea Hoitamatta: • Carean psykiatrinen päivystys erillään Kotkan keskussairaalasta KYS-erva-alue Kunnossa: • kaikissa sairaanhoitopiiriessä medisiininen päivystys, leikkaustoiminta Meneillään: • Siun soten yhteispäivystys ( suusairaudet, sos.päivystys) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 42 • Etelä-Savon Essoten synnytystoiminta määräaikaisella poikkeusluvalla • Pohjois-Savon ja Essoten psykiatrian päivystys ja akuuttisairaalahoito erillään kantasairaalasta, Pohjois-Savon alueella Varkauden ja Ylä-Sa- von soten psykiatrian akuuttihoito/ päivystys vaativat järjestelyjä (Ylä- Savon päivystystoiminta siirtyy KYS:lle 2019, Varkaus työn alla ) • Siun Soten sosiaalipäivystys kunnossa vasta osittain Hoitamatta • Itä-Savon sosiaalipäivystys ei toimi yhteispäivystyksessä OYS-erva-alue Kunnossa: • kaikissa sairaanhoitopiiriessä ilmoituksen mukaan yhteispäivystys, me- disiininen päivystys, suun terveydenhuolto ja sosiaalipäivystys (selvitys- henkilön näkemyksen mukaan LPSHP:n sosiaalipäivystys ei ole varsi- naisesti yhteispäivystyksen yhteydessä, koska vain puhelinkutsumah- dollisuus, samoin Kainuussa toimii eri kohteessa) Meneillään: • PPSHP:n alueella Raahen sairaalan kirurgiaa koskeva neuvottelu (Raa- hessa ei yhteispäivystystä) • PPSHP:n Oulaskankaan synnytystoiminta lakkaamassa 2018 lopussa, Kainuulla ja Länsi-Pohjalla poikkeuslupa synnytystoimintaan 2020 lop- puun • Länsi-Pohjan ja Lapin psykiatrian akuuttihoito ja osa päivystyksestä eril- lään kantasairaalasta ja yhteispäivystyksestä TAYS-erva-alue Kunnossa: • kaikissa sairaanhoitopiireissä medisiininen hoito,leikkaustoiminta, synny- tykset ja suun terveydenhuollon päivystys SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 43 Meneillään: • 1.2.2019 käynnistymässä EPSHP:n 24/7 pth/esh- yhteispäivystys, jossa mukana psykiatria ja sos.toimi • Pirkanmaan uuden psykiatriarakennuksen suunnittelu kantasairaalan kampukselle, valmistumisvuosi 2023 TYKS-erva-alue Kunnossa: • kaikissa sairaanhoitopiireissä yhteispäivystys, leikkaustoiminta, synny- tykset ja suun teveydenhuollon päivystys ( SatSHP:n arviointi perustuu selvityshenkilön näkemykseen) Meneillään: • SatSHP:n psykiatrian akuuttihoito ja päivystys siirtymässä 2021 kanta- sairaalaan (selvityshenkilön tieto), • VSHP:n sosiaalipäivystys ( selvityshenkilön näkemys) – VSSHP:n ja SatSHP:n sosiaalipäivystys ovat kunnossa Hoitamatta: • SatSHP:llä ainakin ajoittain puutteita kardiologian päivystyksessä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 44 6 Opetus ja tutkimus Selvityksen kohteena olevissa asetuksissa on niukka sisältö opetukseen ja tutkimuk- seen nähden. Sosiaali- ja terveydenhuollolla on kolme perustehtävää: hoito (tarkem- min diagnostiikka, hoito ja hoiva), opetus ja tutkimus. Koko järjestelmässä on tietysti tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Jotta nämä perustehtävät tulevat tehdyiksi, tarvitaan osaavia ja motivoituneita ammattilaisia. Ammattihenkilölain päivittäminen käynnistyy seuraavalla hallituskaudella, ja tuore sel- vitys on julkaistu (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160729). Ope- tushallituksen vedolla on meneillään laajamittainen osaamisen ennakointifoorumityö (https://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamisen_ennakointifoorumi), jossa yhtenä tavoitteena on tunnistaa muuttuvan maailman osaamistarpeita koulutus- ten suunnittelua ja toteutusta varten. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatillinen jatkokoulutus eli erikoistumiskoulu- tus on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla, ja ministeriössä on tätä koordinoiva koordinaatiojaos (https://stm.fi/sotehenkilosto/erikoislaakarikoulutus). Yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien ammatillisesta jatkokoulutuksesta vastaavat toimikun- nat (AJT) ovat muodostaneet verkoston (valtakunnallinen AJT eli VAJT), jonka piirissä valintamenetttelyuudistus on tehty (kuvio). SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 45 Meneillään on erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen valintamenettelyn uudistaminen, kun 31.12.2018 nykymuotoinen koulutusohjelmiin ilmoittautumismenet- tely päättyy. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus pilotoida ja ottaa käyttöön aikaisempaa rakenteistetumpi ja hallintopäätöksiä tuottava valintamenettely kaikilla 50 lääketieteen ja 5 hammaslääketieteen erikoistumisalalla (kuvio). Koulutusten sisällön uudistaminen ja koulutuspaikkojen laadun varmistaminen ovat ajankohtaisia seuraavassa vai- heessa. Seuraavassa kuviossa on hahmoteltu opetuksen kannalta olennaisia tahoja ja synty- vää monipuolista sopimuskenttää. (AMK = ammattikorkeakoulu, YTA = yhteistoiminta- alue, koulutus-evo = erityisvaltionosuus, jonka avulla valtiovalta pyrkii ohjaamaan kou- lutuksen kenttää; Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa ja siten ohjaa eri alojen pe- rustutkintokoulutusta.) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 46 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 47 Kuvio Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden valinta ammatilliseen jatkokoulutukseen 2019 alkaen. Tämän selvitystyön osana tehtiin yhteenveto viiden erityisvastuulueen järjestämissopi- musten opetukseen-koulutukseen liittyvistä kohdista. Kukin viidestä erityisvastuualu- eesta on tehnyt järjestämissopimuksen omanlaiselleen pohjalle, mikä vaikeuttaa ver- tailua. Vertailtavat järjestämissopimukset koottiin lokakuussa 2018 ja kokonaiskuvan saamiseksi päädyttiin sellaiseen kvantitatiiviseen yhteenvetoon, joka perustui sopi- mustekstin kokonaisrivimäärään ja liitteiden kokonaisrivimäärään, sekä sanoja opetus ja /tai koulutus sisältäneiden rivien rivimäärään ja sen osuuteen kokonaisuudesta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 48 Yliopistosairaaloiden järjestämissopimukset (2018) Koulutuksen ja opetuksen osuus sopimuksissa HYKS erva Tays erva TYKS erva KYS erva OYS erva Yhteensä Sopimusteksti: tekstirivejä yhteensä 584 336 376 653 687 2636 - tekstiosuudessa koulutus/opetusrivejä,lkm 48 27 84 62 65 286 - koulutus/opetus -rivien osuus, % 8 % 8 % 22 % 9 % 9 % 11 % Liitteet: tekstiosuudessa rivejä yhteensä 0 90 172 3187 0 3449 - koulutus/opetus -rivejä, lkm 0 11 7 280 0 298 - koulutus/opetus -rivien osuus, % 12 % 4 % 9 % 9 % Sopimuksen ja liitteiden tekstirivit yht 584 426 548 3840 687 6085 - koulutus/opetus -rivejä yhteensä 48 38 91 342 65 584 - koulutus/opetus -rivien osuus, % 8 % 9 % 17 % 9 % 9 % 10 % Kvantitatiivisen analyysin perusteella itse sopimustekstin pituus vaihteli 336 ja 687 ri- vin välillä, ja opetuksen-koulutuksen mainitsevien rivien suhteellinen osuus oli 8% - 22%. TYKS erityisvastuualue poikkeaa selvästi muista niin, että opetuksen-koulutuk- sen mainitsevien rivien suhteellinen osuus kaikista on suurin (22 %). Taulukossa on TYKS-ervan sopimustekstiesimerkkejä. Sopimuskohta Sopimustekstiä Sopimuksen teke- misen perustana olevat normit ” Lisäksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhal- linnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liit- tojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa.” Yhteistyö koulu- tus- ja tutkimustoi- minnassa sekä tu- kipalveluissa ”Yhteistyöstä koulutus- ja tutkimustoiminnassa, laadunhallinnassa, potilasturvallisuuden suunnittelussa ja valmiussuunnittelussa sekä tukipalveluissa on laadittu lyhyet kuvaukset yhteistyön nykytilasta sekä tavoitetilasta sopimuskaudelle. … Johtajaylilääkärit vastaavat tämän sopimuksen toimeenpanon rapor- toinnista koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevan yhteistyön osalta.” Nykytila ”VSSHP:n, SATSHP:n ja VSHP:n hallitukset hyväksyneet 2015 yhteisen opetus- ja koulutuspolitiikan 2016-2018... Yhteisen strategiatasoisen opetus- ja koulutuspolitiikan avulla pyritään varmistamaan sai- raanhoitopiirien toiminnan edellyttämä: -tiivis yhteistyö so-te -palvelujärjestelmän ja koulutusorganisaa- tioiden kesken, ... -johtamisosaamisen kehittyminen uudistuvassa toimintaympäristössä, -tieteellisen jatkokoulutuksen ...edellytyksien turvaaminen. Tyksin erva opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 49 ja seurantaa varten on määrätty shp-kohtaiset vastuut ja toimeenpanoelimet sekä shp-johtajien ni- meämä ervan yhteinen seurantaryhmä. Sairaanhoitopiireissä laaditaan hallintoylihoitajien vastuulla opetus- ja koulutuspolitiikan shp-piirikohtaiset toimeenpanosuunnitelmat... Opetus- ja koulutuspolitiikan yhteinen seurantaryhmä ohjaa, seuraa ja arvioi opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoa ...ja raportoi siitä erva-johtoryhmälle. Johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat, että ...alueella arvioidaan ja seurataan pitkällä aikavä- lillä ... henkilöstön koulutustarvetta kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien osalta ottaen huomioon pe- rus-, jatko- ja täydennyskoulutus. TY:n yhteydessä el- ja ehl-koulutuksen alueellinen neuvottelukunta... hallintoylihoitajat kokoavat so-te toimintayksiköiden ja alan koulutusyksiköiden erva neuvottelukunnan. ... Arviointi- ja seurantatietoa hyödynnetään työvoima- ja koulutustarpeiden maakuntapohjaisessa en- nakoinnissa sekä koulutuksen sisällön ja harjoittelun kehittämisessä. Lääketieteen kandidaattien opetuksen järjestämisestä tehty sopimukset sopijapuolten ja TY:n välillä, joiden perusteella osa kandidaattiopetuksesta toteutetaan SATSHP:n ja VSHP:n toimintayksiköissä (ns. hajautettu opetus). Sopijapuolet laatineet ..yhteisen selvityksen ”Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 VSHP, SatSHP, VSP:eissä”. ... Sairaalafyysikoiden koulutuksesta tehty sopimus VSSHP:n, SATSHP:n ja TY:n välillä, VSSHP vastaa koulutuksen koordinoinnista...” Meneillään olevat monimutkaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän monimutkai- set uudistukset asettavat kovia haasteita alan opetukselle-koulutukselle. Keskittämi- seen liittyen on kannettu huolta riittävästä osaamisesta kaikissa eri erikoissairaanhoi- don yksiköissä, ja erityisesti päivystysaikaisen osaamisen ylläpidosta. Väestön keskit- tyminen kasvukeskuksiin on tosiasia, ja puolet Suomen väestöstä asuu Helsinki-Tam- pere-Turku -kolmion alueella. Keskittyminen eteläiseen Suomeen koskee ennen kaik- kea työikäistä, työssä olevaa väestöä. Sotealan ammattilaisista on pulaa harvaan asutuilla alueilla, ja esimerkiksi lääkärien koulutusmäärien kasvattaminen näkyy vain vähäisessä määrin muiden kuin yliopistosairaanhoitopiirien toiminta-alueilla. Vaikka lääkäreitä on keskimäärin noin neljä tuhatta asukasta kohti, on vaihteluväli noin kah- desta noin kuuteen. Suurin lääkäritiheys on Pohjois-Savon alueella. Sitä selittänee vä- estön koko suhteessa siihen, että lääkäriksi koulutukseen otetaan yhtä monta nuorta kuin muissakin tiedekunnissa. Lääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen ja ylipäätään terveystieteellinen tutki- mustyö on vahvasti keskittynyt yliopistollisiin sairaaloihin, akateemisiin keskuksiin, joissa yhteistyö yliopistojen ja lääketieteellisten tiedekuntien kanssa on perusperiaate. Keskittäminen ja päivystyksen keskittäminen vaikuttavat tähän vain vähän. Tutkimuk- sen rahoituksen ylläpitäminen ja kasvattaminen sekä tutkimustyön edellytysten paran- taminen on erityisesti kliinisen tutkimuksen kannalta välttämätöntä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 50 7 Arviota erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä sekä päivystysjärjestelyjen ja opetus- ja tutkimustoiminnan kehittymisestä Suomen sairaalaverkostoa ei ole kyetty kehittämään menneinä vuosikymmeninä riittä- västi lääketieteen erikoisaloilla tapahtuneen kehityksen mukana. Sairaalaverkon ja osaamisen pirstaleisuus, pienet alueelliset väestöpohjat ja esimerkiksi kirurgisten eri- koisalojen vaihteleva saatavuus eivät ole olleet otollinen lähtökohta riittävän monipuo- lisen erikoissairaanhoidon järjestämiselle tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti koko vä- estölle. Lääketieteen erikoisalojen ja hoitotiimien yhteisen osaamisen merkitys vaativassa hoi- dossa on lisääntynyt. Koko hoitotiimin jatkuva oppiminen tapahtuu toistojen ja harjoit- telun sekä uuden tiedon hankkimisen ja soveltamisen kautta pyrittäessä parhaaseen tulokseen. Keskittämiselle ja sairaaloiden väliselle työnjaolle on ollut olemassa monia erilaisia lääketieteellisiä, toiminnallisia ja taloudellisia perusteita. Erityisesti tämä kos- kee syövän diagnostiikkaa, uusien yksilöllisten hoitomuotojen valintaa sekä monen lääketieteen erikoisalan osaajien ja moniammatillisten hoitotiimien yhteistyön ja tutki- mustyön edellytysten kehittämistä. Vaativa, raskas kirurginen leikkaustoiminta tarvitsee tuekseen monen erikoisalan toi- minnan synkronointia ja sujuvaa yhteistyötä. Vaativaa kirurgiaa ei voida tehdä laaduk- kaasti ja turvallisesti, ellei sitä ole keskitetty sairaaloihin, joissa on riittävät leikkausvo- lyymit, tarvittava tehohoito- ja vuodeosastokapasiteetti sekä ympärivuorokautinen päi- vystysvalmius riittävän monella lääketieteen erikoisalalla. Suomessa on paljon yksi- köitä, joissa vaativien leikkausten määrät ovat jäävät tarpeettoman pieniksi. Riittävän kirurgi- ja sairaalakohtaisen leikkausvolyymin saavuttaminen on edellyttänyt uuden- laista työnjakoa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (1516/2016) säädettiin 29.12.2016. Sitä täy- dentävät Valtioneusvoston asetukset erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtä- vien keskittämisestä (582/2017) sekä kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017) annettiin 24.08.2017. Asetukset tulivat voimaan 01.01.2018. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 51 Sairaanhoitopiirien, joissa on yliopistollinen sairaala, on edellä mainittujen asetusten seurantaa koskevien säännösten mukaisesti toimitettava selvitykset sosiaali- ja ter- veysministeriölle kahdesti vuodessa. Ensimmäinen raportointiajankohta oli 31.10.2018. Yleisesti ottaen voidaan todeta kymmenen ensimmäisen kuukauden perusteella, että vaativien hoitojen keskittämisen osalta uudistus on edennyt hyvin ja jopa odotettua nopeammin. Yliopistolliset keskussairaalat ovat kyenneet sopimaan asetuksen mukai- sesti valtakunnallisten kokonaisuuksien työnjaosta ja yhteen sovittamisesta sekä har- vinaisten vaativien leikkausten, hoitojen ja toimenpiteiden keskittämisestä. Sama pä- tee erityisvastuualueiden sisäistä laajojen alueellisten kokonaisuuksien suunnitteltua työnjakoa ja yhteen sovittamista.Yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä 31.10.2018 saa- tujen selvitysten perusteella kokonaisarvio erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä on vahvasti myönteinen. Mainittakoon, että esimerkiksi te- konivelleikkauksia tekevien sairaaloiden määrä on vähentynyt puoleen. Sama koskee myös syöpäleikkausia. Kirurgian osuus julkisessa keskustelussa on korostunut lä- hinnä päivystysuudistukseen liittyen. Uudistuksessa on kyse myös monien muiden lääketieteen erikoisalojen työnjakoa ja päivystyksen porrastamista koskevista työnja- ollisista muutoksista, jotka ovat edenneet hyvin. Erikoissairaanhoidon työnjaon eräiden tehtävien keskittämisen suhteen kipukohdaksi on muodostunut kirurgian työnjako koskien asetuksen 6 §:n ja 7 §:n toimeenpano. Ky- symys on lähinnä eräitä syöpäleikkauksia ja tekonivelkirurgiaa koskevasta alueelli- sesta työnjaosta erityisesti KYS-erva-alueella ja keskustelua on käyty myös OYS- erva-alueen keskussairaaloissa. Perusteluina on käytetty henkilöstön saatavuuteen, koulutukseen ja päivystysvalmiuteen liittyviä argumentteja. Lääketieteellisten seikko- jejn lisäksi on vedottu mm. aluepoliittisiin näkökohtiin. Muutoksessa on kyse toiminnallisesti laajoista kokonaisuuksista. Julkisessa keskuste- lussa on toimeenpanovaiheessa tuotu esiin monenllaisia huolia liittyen sairaanhoitopii- rien ja lääkärikunnan autonomiaan. Niiden on katsottu kärsivän tässä muutosproses- sissa. Konkretiana tämä ilmenee siten, että kahdella erva-alueella erikoissairaanhoi- don järjestämissopimuksia ei ole vielä kyetty hyväksymään sairaanhoitopiirien val- tuustokäsittelyissä. Menneinä vuosina monet pienet keskussairaalat ovat kärsineet työvoimapulasta. Osa päiväaikaisista toiminnoista ja päivystyksestä on kyetty pitämään yllä erilaisilla osto- palveluratkaisuilla. Keikkalääkäreille maksetut palkkiot ovat johtaneet toisaalta myös ongelmiin. Palkkaerot virassa oleviin lääkäreihin nähden ovat kasvaneet. Ostopalve- luiden varassa yllä pidettyjen toimintojen pitkäjänteinen kehittämistyö, moniammatillis- ten tiimien koulutus ja sitouttaminen eivät ole olleet vakaalla pohjalla. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 52 Poliittisia päättäjiä ja väestöä arveluttaa erityisesti keskussairaaloiden kategorisointi ”laajan päivystyksen” sairaaloihin ja suppeampiin ”ympärivuorokautisiin yheispäivys- tysyksiköihin”. Raja on veteen piirretty. Osa laajan päivytyksen sairaaloista on sekä päivä- että päivystyaikaiselta suorituskyvyltään samaa tasoa kuin eräät hyvin resur- soidut laajan väestöpohjan omaavat ympärivuorokautiset yhteispäivystysyksiköt. Jul- kisuudessa pienten sairaaloiden päivystyskykyyn on nivottu halu säilyttää erityisesti tiettyjen pehmytkudoskirurgiaan liittyvien syöpäleikkausten suorittamismahdollisuus päivystyvalmiuden ja kirugien pysyvyyden takaajana. Perustelut eivät ole kaikilta osin kestäviä. Julkisessa keskustelussa näyttää unohtuneen, että Valtioneuvoston asetuksessa kii- reellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä ase- tuksen 5§:ssä säädetään ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön päivystyksestä seuraavasti: Sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella tulee erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopia, minkä laajuinen ja toiminnallisesti monipuoli- nen päivystyksen yksikkö tulee päivystävään sairaalaan muodostaa. Sopimuk- sessa on otettava huomioon alueen väestön tarve, palvelujen saavutettavuus, päivystysyksiköiden väliset etäisyydet ja väestön kielelliset tarpeet. Toisin sanoen kaikki edellytykset ovat olemassa myös ympärivuorokautisissa yhteis- päivystysyksiköissä eli ns. suppean päivystyksen keskussairaaloissa järjestää ja va- rustaa riittävän monialainen päivystys. Sen tulee tapahtua erityisvastuualueen yliopis- tollisen sairaanhoitopiirin johdolla yhdessä sopien. Erityisvastuualueilla tulee järjestä- missopimuksessa sopia myös päivystävien yksiköiden tukemisesta ja varautumisesta erityistilanteisiin. Kahdella erva-alueella järjestämisssopimuksia ei ole kyetty laati- maan paikallisista näkemyseroista johtuen. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet STM:n lähettämän kyselyn pe- rusteella 31.10.2018, että päivystyksellinen leikkaustoiminta on kiireellisen hoi- don perusteista ja päivytyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annetun ase- tuksen (583/2017) 17 §:n mukaisessa kunnossa. Yhdellä erva-alueella ilmoitetaan vielä käytävän jatkoneuvotteluja liittyen yhden aluesairaalaan leikkaustoimintaan. Vastauksista käy ilmi, että eräissä keskussairaaloissa tukeudutaan ostopaveluihin myös päivystysaikaisessa leikkaustoiminnassa. Mitä on saatu aikaan päivystysjärjestelyissä terveydenhuoltolain muutoksella 29.12.2016/1516, asetuksella 583/2017 ja aiemmilla säädöksillä Terveydenhuoltolain muutos ja valtioneuvoston päivystysasetus merkitsivät selkeäää jatkumoa kehitykselle, joka oli jo käynnissä edellisten säädösten ja muun yhteiskun- nallisen keskustelun ja kehityksen pohjalta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 53 Edelleen valmistellussa olevan Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet, kuten väes- tön terveyserojen kaventaminen sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio vaikuttavat näissä säädöksissä. Havoittuvat erityisryh- mät on otettu huomioon. Velvoite tarjota sosiaalipäivystys terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä kaikissa yhteispäivystyksissä on uusi avaus palvelujärjestelmään. Sosiaalipäivystys on lähte- nyt rakentumaan hyvin ja monilla päivystyspaikkakunnilla tavoitellaan monitoimija- päivystystä, jossa sosiaalityöllä on tärkeä rooli. Tässä on esimerkki todellisesta soteintegraatiosta, jota on tarpeen jatkossa lisätä. Sairaanhoitopiirit ovat panostaneet merkittävästi ja tuloksellisesti yhteispäivystysten kehittämiseen ja sen tuloksena asetuksen 4 tai 5 §: ien mukainen perusterveyden- huollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys toimii 2019 kaikkien keskussairaaloi- den yhteispäivystyksissä. Erikoisalatarjonta on varsin kattavaa somaatisen hoidon osalta, psykiatriassa on vielä keskeneräisyyttä, mutta tältäkin osin toimivaltaisten toi- mieliten päätökset on pääosin tehty. Suusairauksien päivystyksellinen hoito on ottanut ison harppauksen eteenpäin ja toteutuu jo melko kattavasti, myös niissä yhteispäivys- tyksissä, joissa sitä ei ehdottamasti vaadita. Asetuksen 6 § mukaisia ympärivuorokautisia perusterveydenhuollon päivystyksiä ja yksi akuuttilääketieteen päivystyspiste toimii edelleen määräaikaisten lupien turvin niillä paikkakunnilla, joille luvat myönnettiin 2014. Helsinki luopuu erillispäivystyksestä 2019 alussa, kun HUS alkaa vastata laajasta yhteispäivystyksestä, joka tulee sisältä- mään myös hamashuollon. Muutamilla paikkakunnilla juridiseksi ongelmaksi on muo- dostunut ulkoistetun terveydenhuollon kiirevastaanottotoiminta, joka on tosiasiallisesti päivystys ilman asianmukaista lupaa. Näiden kohdalla valvontaviranomaiset ovat ryh- tyneet selvitystoimiin. Päivystyksellinen ja kiireellinen hoito ovat pysyvästi terveydenhuoltoa koskevan pää- töksenteon ja resurssienjaon keskiössä siksi, että päivystystilanteissa kyeessä voi olla henki tai terveys. Päivystävien yksiköiden määrä alkoi 2000- luvun alusta lähtien radikaalisti vähentyä, mikä koski sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Ensin tavoiteltiin kuntien yhteisiä perusterveydenhuollon yhteispäivystyksiä ja heti seuraavassa aal- lossa alettiin yhdistää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystystä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 54 Keskittymiskehitykseen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat syyt: • Ajanmukaiset tutkimus- ja hoitomenetelmät vaativat erityishenkilökuntaa ja kalliita laitteita. Käypä hoito edellyttää, että potilas pääsee vaativan erikoissairaanhoidon hoidon piiriin myös päivystysaikana riippumatta siitä, missä sairastuu tai vammautuu. Lääketieteen kehitys tulee aina vaikuttamaan siihen, missä ja miten päivystyshoito tulee järjestää. • Kiristynyt kuntatalous on pakottanut etsimään säästöjä, joita arvioidaan saatavan purkamalla päällekkäisiä palveluja ja sulkemalla hiljaisia päi- vystyspisteitä. Krooninen julkisen sektorin lääkäripula oli osaltaan johta- nut päivystyskustannusten nousuun yli kipurajan. • Kansalaisten vaurastuminen, lisääntynyt halu itsemääräämiseen ja ke- hittyvät digitaidot vaikuttavat terveyspalvelujen kysyntään ja tarjontaan. • Väestö on entistä tiedostavampaa ja edellyttää hyvää hoitoa. Itse kus- tannetut vakuutukset ovat ohjanneet käyttäytymistä siten, että on totuttu pääsemään lääkäriin ja myös erikoislääkäriin käytännössä heti, kun huoli herää. Sama väestö käyttää sähköisiä lähteitä selvittääkseen, mistä on kyse, mutta vaikuttaa siltä, että selvittely ei useinkaan korvaa lääkärikäyntiä. Nähtäväksi jää vähentääkö ensi vuonna käynnistyvä kan- sallinen neuvontapuhelin kiireellisiä lääkärikäyntejä. • Aiemmat säädökset ovat vaikuttaneet ja johtaneet päivystysten keskitty- miseen: • Ensihoitouudistus on ollut eräs terveydenhuoltolain vaikuttavimpia osa- alueita. Terveydenhuoltolain 1326/2010 ja sitä täydentävien asetusten myötä uudistunut ensihoito, joka sisältää julkisesti järjestetyn lääkäriheli- kopteritoiminnan, on mahdollistanut yleislääkäritasoisen päivystyksen keskittämisen lähes kokonaan keskussairaaloihin. Keskittämisestä huoli- matta väestön pääsy palvelujen piiriin on parantunut. Ensihoito toimii lä- hipalveluna ja vie päivystyspalvelun tarvittaessa potilaan kotiin. Hätäti- lanteissa ensihoito ottaa potilaan tehostetun hoidon piiriin ja siirtää hoi- topaikkaan, tarvittaessa hyvinkin kauas. Uudistunut ensihoito mahdollis- taa osaltaan myös erikoissairaanhoidon päivystyksen keskittämisen en- tistä harvempiin osaamiskeskuksiin.. • Yhtenäiset hoidon perusteet päivystykselliseen hoitoon vuonna 2010 ovat kohentaneet päivystysten prosesseja, hoidon laatua ja omaseuran- taa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 55 • Akuuttilääketieteen erikoisalan perustaminen on lisännyt päivystystyön arvostusta. Ala houkuttaa jo kokopäivätyönä ja työurana. Lähivuosina yhteispäivystyksissä tulee olemaan 24/7 työssä alan seniorit ja heiltä op- pia saamassa koulutusvaiheen lääkäreitä. Tästä kehityksestä on lupa odottaa positiivisia seurauksia sekä hoitoon että lopullisiin tapauskohtai- siin kustannuksiin. • STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisala- kohtaisista edellytyksistä 782/2014 tuli voimaan pääosin 1.1.2015. Tämä käynnisti vahvan päivytysjärjestelmän rakennemuutoksen, jossa keskei- senä työvälineenä on erityisvastuualueiden järjestämissopimus. Osaamisen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää Kun järjestelmää uudistetaan ensisijaisesti tavoitteena hoidon saatavuuden, saavutet- tavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen, ratkotaan juuri nyt ilmeneviä ongelmia ja vastataan tämän hetken haasteisiin. Kaikki tavoitteet saavutetaan vain työllä ja osaamisella. Siksi on elintärkeää arvioida uudistusten vaikutuksia opetukseen ja tutki- mukseen ja toisaalta yrittää tunnistaa tulevaisuuden tarpeita erityisesti opetuksen ke- hittämisen pohjaksi. Erikoissairaanhoidon keskittäminen on pitkällä, ja näyttää etenevän tavoitteiden suun- taan. Jonkin verran on kuulunut huolta keskittämisen vaikutuksista opetukseen ja osaamisen ylläpitämiseen erityisesti lääkärien osalta. Miten nämä keskeiset kliinisten päätösten tekijät tulevat ja sitoutuvat sellaisiin toimipisteisiin, joissa toiminta on rutii- nia, tarkoin määrättyjä toimenpiteitä, ja silti vaativaakin päivystysvalmiutta olisi pidet- tävä yllä? Jos osaajien keskittyminen jatkuu samansuuntaisesti kuin väestön keskitty- minen, miten varmistetaan palveluvalikoimaan kuuluviin hoitoihin pääsy myös harvaan asutuilla alueilla? Järjestämällä sujuvat liikenneyhteydet ja kuljetukset noihin keskus- paikkoihin? Tulevaisuuden palvelujärjestelmän kannalta opetus-koulutus on keskeistä ja välttämä- töntä. Kun palvelujärjestelmä siirtyy lisääntyvässä määrin sopimuspohjaisuuteen, on pidettävä huoli siitä, että sopimuksissa on selvät sävelet koulutuksen edellytysten tur- vaamiseksi. Nykyisissa erityisvastuualueittaisissa järjestämissopimuksissa on jo hyviä pohjia tähän. Koulutuspaikkojen laatu, tarpeeksi kouluttajia ja riittävä koulutusosaami- nen on kaikki jatkossakin raamitettava sopimuksissa. Minkälaista osaamista missäkin tehtävässä ja toimipisteessä tarvitaan, miten perusterveydenhuoltoa (tai perustasoa) vahvistetaan niin, että nykyisen kaltainen ylivuoto päivystyksiin saadaan padottua ja millä tavalla digitalisaatiota saadaan hyödynnettyä ovat keskeisiä ja kiireesti ratkaista- via kysymyksiä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 56 Palvelujärjestelmän toiminnan seuranta ja mittaaminen ovat valtakunnallisesti olennai- sia asioita. Tässä selvityksessä laadittu yksinkertaiset excel-pohjat nimenomaan kes- kittämisen ja päivystyksen tarpeisiin asetusteksteihin pohjautuen. Näitä on nyt koe- käytetty kertaalleen ja näyttää siltä, että tilanteesta saadaan hyvä kuva. Tarkoitus on jatkaa seurantaa kahdesti vuodessa, ja samoja pohjia käyttäen kertyy vertailutietoa. On selvää, että keskitettyyn tiedon keruuseen tarvitaan kehittyneempiä ja yksinkertai- sempia tapoja, jopa automaattista tiedon poimintaa ja yhteenvetoa. Nämä tarpeet koskevat keskittämisen ja päivystyksen lisäksi alueellisesti ja valtakunnallisesti koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 57 8 Suosituksia ja toimenpide- ehdotuksia • Vuonna 2017 voimaan tulleet terveydenhuoltolain muutokset ja niitä täy- dentävät asetukset erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä sekä kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen eri- koisalakohtaisista edellytyksistä muuttavat sairaaloiden välistä työnjakoa ja kiireellisen hoidon porrastusta. Toimeenpanovaiheeseen on liittynyt ongelmia eräillä erityisvastuualueilla. Säädöksissä edellytetään sairaan- hoitopiirien sopivan erityisvastuualueen järjestämissopimuksissa tar- kasta työnjaosta ja vastuista. Tähän ei ole kyetty kaikilla erityisvastuu- alueilla. Yliopistollisten sairaaloiden koordinaatiovastuu erityisvas- tuualueilla (tulevilla yhteistyöalueilla) on ohjausvoimaltaan riittä- mätön toimivaa alueellista työnjakoa ajatellen. Yliopistollisen sairaanhoitopiirien ohjausvoiman vahvistaminen tulee ottaa hu- omioon tulevassa säädösvalmistelussa. • Päivystysjärjestelmää tulee edelleen kehittää kullakin viidellä yliopisto- sairaaloiden johtamalla erityisvastuualueella siten, että kaikissa päivys- tävissä yksiköissä pystytään varmistamaan osaamisen korkea taso ja potilasturvallisuus. Uhka pienten sairaaloiden erikoislääkärivajeesta on otettava huomioon tulevassa lainsäädännössä. Pienten keskussairaaloi- den vetovoima ei enää yksin riitä erikoislääkärien ja erikoistumiskoulu- tuksessa olevien lääkärien rekrytointiin. Tulevaisuudessa lääkäreiden rekrytoinnin tulee olla nykyistä keskitetympää. Jatkossa yliopistol- listen keskussairaaloiden johtamien eriyisvastuualueiden tulee huolehtia keskitetysti rekrytoinnista ja lääkärityövoiman sijoitte- lusta omalla erva-alueellaan. Erikoisalojen lääkärimäärissä ja mitoi- tuksessa tulee ottaa huomioon alueellinen tarve väestön monipuo- listen ja yhdenvertaisen lähipalvelujen varmistamiseksi. Näin voi- daan varmistaa yhteiset toimintatavat, riittävän monipuolinen kou- lutus sekä riittävä erikoislääkärityövoima myös pienissä keskussai- raaloissa.Tämä edellyttää myös lääkärityövoiman roteeraausta. Käytäntö on osoittautunut toimivaksi eräillä erva-alueilla ja sitä on syytä laajentaa kaikkia erva-alueita koskevaksi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 58 • Viime vuosien aikana on ollut nähtävissä monia sellaisia kehityskulkuja, joilla on välillisiä vaikutuksia erikoislääkärieden saatavuuteen. Erikois- sairaanhoidon valinnanvapaus, toteutetut ja suunnitellut erikoissairaan- hoidon osa-ulkoistukset sekä yksityissektorin lisääntynyt leikkaustoi- minta ovat johtaneet kilpailuun osaajista ja potilaista.Tulevassa lainsää- dännössä on turvattava julkisen sektorin päivystysvalmiuden säilyttämi- nen.Yksityisiä ja julkisia terveyspalvelujen tuottajia koskevat säännökset ovat eri laeissa ja poikkeavat toisistaan sisällöltään. Potilaiden yhden- vertaisuuden kannalta on oleellista, että monituottajamallissa ja osaulkoistuksissa kaikki terveyspalveluja tuottavat organisaatiot täyttävät samat kriteerit palvelujen laadun ja potilasturvallisuuden ja vaadittavien volyymien osalta koskien myös päivystysvalmiutta ja sen järjestämistä. • Suusairauksien riittävistä palveluista tulee huolehtia erityisesti haavoittu- vien erityisryhmien osalta. Lasten ja raskaana olevien tilanne lienee pa- ras. Yli 75 vuotiaiden olisi päästävä tarkastukseen ja tarvittavan hoidon piiriin vähintään vuosittain, koska vanhenevalla väestöllä on nykyisin suusaan yleensä omat hampaat, joiden huono kunto aiheuttaa monia komplikaatoita ikäihmisillä yleisiin perussairauksiin ja voi johtaa myös aliravitsemukseen. Samoin pitkäaikaisista mielenterveyshäiriöistä ja päihdeongelmista kärsivien suun terveyteen on kiinitettävä erityis- huomiota. • Päivystyksissä käynnistynyttä sosiaalipäivystystä tulee edelleen kehittää osana yhteispäivystystä. Päihdehuollon päivystystä tulee toteuttaa yh- teispäivystyksiin ThL 50§:n 5 mom mukaisesti ”Jatkohoidon turvaa- miseksi osana terveydenhuollon päivystystä ja sosiaalipäivystystä on järjestettävä mielenterveys- ja päihdetyön päivystys” • Kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan tarjoaminen eri puolilla maata tulisi jatkossa varmistaa tarkemmin kuin määritelmällä” väestön palvelu- tarpeen mukaisesti”. On ilmeistä, ettei palvelua ole tarjolla kaikialla riittä- västi etenkään iltaisin ja viikonloppuisin, koska päivystykset edelleen tar- joutuu paljon potilaita, joiden asianmukainen hoitopaikka olisi kiireellisen hoidon vastaanotto. • Kun säädöksiä jatkossa uusitaan, tulisi ne kirjoittaa siten, että ne kan- nustavat käyttämään monipuolisesti digitaalisia palveluja ja etävastaan- ottotoimintaa hoidon laadun ja saatavuuden turvaamiseksi sekä kiireelli- sessä että ei- kiireellisessä hoidossa. Tämän tulisi olla aina mahdollista silloin, kun tutkimus tai hoito eivät edellytä fyysistä kajoamista potilaa- seen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 59 • Palvelujärjestelmän toiminnan seuranta ja mittaaminen ovat valtakunnal- lisesti olennaisia asioita. Tätä selvitystyötä varten on laadittu yksinkertai- set excel-pohjat nimenomaan keskittämisen ja päivystyksen tarpeisiin asetusteksteihin pohjautuen. Näitä on nyt koekäytetty kertaalleen ja näyttää siltä, että sekä valtakunnallisesta että alueellisesta tilanteesta saadaan riittävän luotettava kuva. Tarkoitus on jatkaa seurantaa kah- desti vuodessa, jolloin samoja pohjia käyttäen kertyy vertailutietoa. On selvää, että keskitettyyn tiedon keruuseen tarvitaan jatkossa kehit- tyneempiä ja yksinkertaisempia tapoja, jopa automaattista tiedon poimintaa ja yhteenvetoa. Nämä tarpeet koskevat keskittämisen ja päivystyksen lisäksi alueellisesti ja valtakunnallisesti koko sosi- aali- ja terveyspalvelujärjestelmää. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 60 9 Liitteet 9.1 Liite1: Valtakunnallinen erikoissairaanhoidon työnjaon ja keskittämisen tilanne 10/2018 Erikoissairaanhoidon työnjaon ja eräiden tehtävien keskittämisen toteutumisen seuranta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 45 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016, säädetty VnA 582/2017 YHTEENVETO 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 1 menei l lään 0 0 1 kunnossa 0 0 1 kunnossa 0 0 1 menei l lään 0 0 1 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 hoitamatta 0 0 4 menei l lään 0 0 4 kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 5 menei l lään 0 0 5 menei l lään 0 0 5 menei l lään 0 0 5 kunnossa 0 0 6 menei l lään 0 0 6 kunnossa 0 0 6 kunnossa 0 0 6 menei l lään 0 0 7 kunnossa 0 0 7 kunnossa 0 0 7 menei l lään 0 0 7 menei l lään 0 0 8 menei l lään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 menei l lään 0 0 8 menei l lään 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 10 Kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 13 menei l lään 0 0 13 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 14 Kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 16 menei l lään 0 0 16 Kunnossa 0 0 H1 kunnossa 0 0 17 kunnossa 0 0 H2 kunnossa 0 0 18 kunnossa 0 0 H3 kunnossa 0 0 19 kunnossa 0 0 H4 kunnossa 0 0 20 Kunnossa 0 0 H5 kunnossa 0 0 21 Kunnossa 0 0 22 menei l lään 0 0 1 menei l lään 0 0 1 menei l lään 0 0 1 kunnossa 0 0 1 0 0 0 1 menei l lään 0 0 0 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 kunnossa 0 0 3 menei l lään 0 0 4 menei l lään 0 0 4 kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 4 menei l lään 0 0 5 menei l lään 0 0 5 kunnossa 0 0 5 kunnossa 0 0 5 kunnossa 0 0 6 menei l lään 0 0 6 kunnossa 0 0 6 kunnossa 0 0 6 kunnossa 0 0 7 menei l lään 0 0 7 kunnossa 0 0 7 kunnossa 0 0 7 menei l lään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 kunnossa 0 0 8 kunnossa 0 0 8 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 menei l lään 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 menei l lään 0 0 11 0 0 0 11 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 17 kunnossa 0 0 18 kunnossa 0 0 19 kunnossa 0 0 20 menei l lään 0 0 21 kunnossa 0 0 22 kunnossa 0 0 1 Kunnossa 0 0 1 Kunnossa 0 0 1 Menei l lään 0 0 1 Menei l lään 0 0 1 Kunnossa 0 0 0 0 0 2 Kunnossa 0 0 2 Kunnossa 0 0 2 Kunnossa 0 0 2 Kunnossa m 0 0 3 Kunnossa 0 0 3 Kunnossa 0 0 3 Menei l lään 0 0 3 Kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 4 Kunnossa 0 0 5 Menei l lään 0 0 5 Kunnossa 0 0 5 Hoitamatta 0 0 5 Kunnossa 0 0 6 Kunnossa 0 0 6 Menei l lään 0 0 6 Menei l lään 0 0 6 Kunnossa (V 0 0 7 Kunnossa 0 0 7 Kunnossa 0 0 7 Kunnossa 0 0 7 Menei l lään 0 0 8 Kunnossa 0 0 8 Kunnossa 0 0 8 Kunnossa 0 0 8 Menei l lään 0 0 9 Kunnossa 0 0 9 Kunnossa 0 0 9 Kunnossa 0 0 9 Menei l lään 0 0 10 Menei l lään 0 0 10 Kunnossa 0 0 10 Kunnossa 0 0 10 Menei l lään 0 0 11 Kunnossa 0 0 11 Kunnossa 0 0 11 Kunnossa 0 0 12 Kunnossa 0 0 12 Kunnossa 0 0 13 Kunnossa 0 0 13 Kunnossa 0 0 14 Kunnossa 0 0 14 Kunnossa 0 0 15 Kunnossa 0 0 15 Kunnossa 0 0 16 Kunnossa 0 0 16 Kunnossa 0 0 17 Kunnossa 0 0 18 Kunnossa 0 0 19 Kunnossa 0 0 20 Menei l lään 0 0 21 Kunnossa 0 0 22 Kunnossa 0 0 1 kunnossa 0 0 1 kunnossa 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 menei l lään 0 0 0 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 Kunnossa 0 0 2 menei l lään 0 0 3 menei l lään 0 0 3 kunnossa 0 0 3 menei l lään 0 0 3 menei l lään 0 0 4 kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 4 menei l lään 0 0 5 kunnossa 0 0 5 kunnossa 0 0 5 Hoitamatta 0 0 5 menei l lään 0 0 6 menei l lään 0 0 6 kunnossa 0 0 6 menei l lään 0 0 6 menei l lään 0 0 7 menei l lään 0 0 7 kunnossa 0 0 7 Kunnossa 0 0 7 menei l lään 0 0 8 menei l lään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 Kunnossa 0 0 8 menei l lään 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 Kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 10 menei l lään 0 0 10 kunnossa 0 0 10 Kunnossa 0 0 10 menei l lään 0 0 11 menei l lään 0 0 11 kunnossa 0 0 11 Kunnossa 0 0 12 menei l lään 0 0 12 Kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 13 Kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 14 Kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 15 Kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 16 Kunnossa 0 0 17 Kunnossa 0 0 18 Kunnossa 0 0 19 Kunnossa 0 0 20 Kunnossa 0 0 21 Kunnossa 0 0 22 Kunnossa 0 0 1 kunnossa 0 0 1 kunnossa 0 0 1 menei l lään 0 0 1 kunnossa 0 0 1 menei l lään 0 0 0 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 2 kunnossa 0 0 3 hoitamatta 0 0 3 menei l lään 0 0 3 kunnossa 0 0 3 menei l lään 0 0 4 menei l lään 0 0 4 kunnossa 0 0 4 kunnossa 0 0 4 menei l lään 0 0 5 kunnossa 0 0 5 menei l lään 0 0 5 kunnossa 0 0 5 menei l lään 0 0 6 hoitamatta 0 0 6 kunnossa 0 0 6 kunnossa 0 0 6 menei l lään 0 0 7 menei l lään 0 0 7 menei l lään 0 0 7 kunnossa 0 0 7 menei l lään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 menei l lään 0 0 8 kunnossa 0 0 8 kunnossa 0 0 9 menei l lään 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 9 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 kunnossa 0 0 10 menei l lään 0 0 11 menei l lään 0 0 11 kunnossa 0 0 11 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 12 kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 13 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 14 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 15 kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 16 kunnossa 0 0 17 kunnossa 0 0 18 kunnossa 0 0 19 kunnossa 0 0 20 kunnossa 0 0 21 kunnossa 0 0 22 kunnossa 0 0 3 § Valtakunn kokon 4 § Alueell kokonaisu 5 § Valtakunn keskit 6 § Yo-sairaalakeskit 7 § Muu keskitysSeuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde Seuranta- kohde KYS OYS HYKS ERVA Seuranta-kohde TYKS TAYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:3 61 9.2 Liite2: Valtakunnallinen päivystyksiä koskeva tilanne 10/2018 Kiireellisen hoidon perusteiden ja päivystyksen erikoisalakohtaisten edellytysten toteutumisen seuranta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 50§:n 7 mom nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016, säädetty VnA 583/2017, 21§ YHTEENVETO 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 10 / 2018 4 / 2019 10 / 2019 HUS menei l lään 0 0 menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 menei l lään 0 0 menei l lään 0 0 Carea menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 hoitamatta 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 Eksote kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 PHHyky kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 PSHP kunnossa 0 0 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 0 0 0 EPSHP kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 Kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 KHSHP kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 Kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 VSSHP Kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 0 0 0 SatSHP 0 0 0 0 0 0 Hoitamatta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 VSHP Kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 PSSHP Kunnossa 0 0 Kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 Kunnossa 0 0 Kunnossa 0 0 Essote kunnossa 0 0 0 0 0 Kunnossa 0 0 Kunnossa 0 0 Menei l lään 0 0 Menei l lään 0 0 Kunnossa 0 0 Kunnossa 0 0 KSSHP kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 Siunsote menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 menei l lään 0 0 Sosteri kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 0 0 0 PPSHP kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 Kainuu kunnossa 0 0 0 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 LPSHP kunnossa 0 0 0 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 LSHP kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 menei l lään 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 Soite kunnossa 0 0 0 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 kunnossa 0 0 hoitamatta meneillään kunnossa vastaus puuttuu TYKS KYS OYS 20§ Suun TH 50a§ Sosiaalipäiv ERVA SHP HYKS TAYS 5§ Laajat 247-yksiköt 6§ PTH ja Akuutti 15§, 16§ Medisiininen 17§ Leikkaustoim 18§ Synn ja lastent 19§ Psykiatria JULKAISUJEN LATAAMINEN: julkaisut.valtioneuvosto. ISSN 2242-0037 (PDF) ISBN 978-952-00-4025-3 (PDF)IS 978-952-00-XX-XX P BLIKATIO ERN KA LADDAS NED PÅ:C S CAN BE DOWNLOADED AT: