Demokratiapoliittisen toimintaohjelman loppuraportti Oikeusministeriön julkaisuja Justitieministeriets publikationer 2019:25Mietintöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2019:25 Demokratiapoliittisen toimintaohjelman loppuraportti Oikeusministeriö Helsinki 2019 Oikeusministeriö ISBN PDF: 978-952-259-763-2 Helsinki 2019 Kuvailulehti Julkaisija Oikeusministeriö 10.6.2019 Tekijät Valtioneuvoston demokratiaverkosto: Johanna Suurpää (OM, pj.), Leena Aaltonen (OKM), Jenni Ala-Peijari, Eeva Attila (TEM), Sarita Friman-Korpela (STM), Pekka Harju-Autti (YM), Sirpa Kekkonen (VNK), Rauno Merisaari (UM), Markku Mölläri (VM), Tommi Nieppola (LVM), Kaisa Oksanen (VNK), Teija Pellikainen (PLM), Leena Seitovirta (SM), Timo Tuurihalme (PLM), Annamari Tornikoski (UM), Vesa Vuorimaa (MMM), Pekka Väisänen (MMM), Maria Wakeham-Hartonen (OM, siht.), Niklas Wilhelmsson (OM, siht.) Julkaisun nimi Demokratiapoliittisen toimintaohjelman loppuraportti Julkaisusarjan nimi ja numero Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2019:25 Diaari/hankenumero VN/868/2018 Teema Mietintöjä ja lausuntoja ISBN PDF 978-952-259-763-2 ISSN PDF 2490-1172 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-763-2 Sivumäärä 60 Kieli Suomi Asiasanat Demokratia, osallistuminen, kansalaisvaikuttaminen Tiivistelmä Valtioneuvoston vuonna 2014 eduskunnalle antamassa demokratiapoliittisessa selonteossa linjattiin, että valtioneuvosto seuraavan vaalikauden aikana laatii kansallisen toimintaohjelman demokratian edistämisestä Suomessa. Toimintaohjelman tavoitteena oli vastata suomalaiseen demokratiaan liittyviin ajankohtaisiin haasteisiin sekä edistää kansalaisten osallistumisoikeuksia ja niiden käyttöä perustuslain 14 § 4 momentin mukaisesti. Perustuslain 14 § 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Julkinen valta voi edistää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia kehittämällä lainsäädäntöä (ml. osallistumisoikeudet), informaatio-ohjauksella ja ohjeistuksella, viestinnällä sekä ohjaamalla resursseja demokratian kehittämiseen ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseen. Demokratiapoliittinen toimintaohjelma vuosille 2017–2019 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.2.2017. Tämä on virkatyönä laadittu loppuraportti valtioneuvoston demokratiapoliittisesta toimintaohjelmasta (2017–2019). Raportissa kuvaillaan, miten toimintaohjelman hankkeet ovat toteutuneet. Hankekuvausten ohella raportissa on mahdollisuuksien mukaan pyritty myös nostamaan esille hankkeiden vaikuttavuutta ja raportoimaan yleisestä kehityksestä toimintaohjelman eri sektoreilla. Lopuksi raportissa esitetään virkamiesnäkökulmasta jatkokehitysehdotuksia seuraavaa hallituskautta silmällä pitäen. Kustantaja Oikeusministeriö Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Justitieministeriet 10.6.2019 Författare Statsrådets demokratinätverk: Johanna Suurpää (OM, ordförande), Leena Aaltonen (OKM), Jenni Ala-Peijari, Eeva Attila (TEM), Sarita Friman-Korpela (STM), Pekka Harju-Autti (YM), Sirpa Kekkonen (VNK), Rauno Merisaari (UM), Markku Mölläri (VM), Tommi Nieppola (LVM), Kaisa Oksanen (VNK), Teija Pellikainen (PLM), Leena Seitovirta (SM), Timo Tuurihalme (PLM), Annamari Tornikoski (UM), Vesa Vuorimaa (MMM), Pekka Väisänen (MMM), Maria Wakeham-Hartonen (OM, sekreterare), Niklas Wilhelmsson (OM, sekreterare) Publikationens titel Slutrapport för det demokratipolitiska handlingsprogrammet Publikationsseriens namn och nummer Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2019:25 Diarie- /projektnummer VN/868/2018 Tema Betänkanden och utlåtanden ISBN PDF 978-952-259-763-2 ISSN PDF 2490-0672 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-763-2 Sidantal 60 Språk finska Nyckelord demokrati, medborgarinflytande, deltagande Referat I statsrådets demokratipolitiska redogörelse till riksdagen 2014 förutsattes att statsrådet under följande regeringsperiod utarbetar ett nationellt handlingsprogram för att stärka demokratin i Finland. Syftet med handlingsprogrammet var att svara på aktuella utmaningar inom den finländska demokratin och främja medborgarnas rätt och möjligheter att delta enligt 14 § 4 mom. i grundlagen. Enligt 14 § 4 mom. i grundlagen ska det allmänna att främja den enskildes möjligheter att delta i samhällelig verksamhet och att påverka beslut som gäller honom eller henne själv. Det allmänna kan främja medborgarnas möjligheter att delta genom lagstiftning (bl.a. om rätten till inflytande), informationsstyrning, anvisningar och kommunikation samt genom att rikta resurser till att utveckla demokratin och främja medborgarinflytande. Det demokratipolitiska handlingsprogrammet för 2017– 2019 godkändes som statsrådets principbeslut den 16 februari 2017. Denna slutrapport för statsrådets demokratipolitiska handlingsprogram (2017–2019) har utarbetats som tjänsteuppdrag. I rapporten beskrivs hur projekten som ingår i handlingsprogrammet har genomförts. Vid sidan om att beskriva projekten har man även lyft fram projektens effekter och rapporterat om den allmänna utvecklingen inom de olika sektorerna som omfattas av handlingsprogrammet. Rapporten avslutas med förslag till vidare utveckling under den följande regeringsperioden ur en tjänstemannasynvinkel. Förläggare Justitieministeriet Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Description sheet Published by Ministry of Justice 10.6.2019 Authors Government’s Democracy Network: Johanna Suurpää (OM, chair), Leena Aaltonen (OKM), Jenni Ala-Peijari, Eeva Attila (TEM), Sarita Friman-Korpela (STM), Pekka Harju-Autti (YM), Sirpa Kekkonen (VNK), Rauno Merisaari (UM), Markku Mölläri (VM), Tommi Nieppola (LVM), Kaisa Oksanen (VNK), Teija Pellikainen (PLM), Leena Seitovirta (SM), Timo Tuurihalme (PLM), Annamari Tornikoski (UM), Vesa Vuorimaa (MMM), Pekka Väisänen (MMM), Maria Wakeham-Hartonen (OM, secretary), Niklas Wilhelmsson (OM, secretary) Title of publication Final Report on the Implementation of the Action Plan on Democracy Policy Series and publication number Publications of the Ministry of Justice, Memorandums and statements 2019:25 Register number VN/868/2018 Subject Memorandums and statements ISBN PDF 978-952-259-763-2 ISSN PDF 2490-0672 Website address URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-763-2 Pages 60 Language Finnish Keywords democracy, civic activity, participation Abstract In the Government Report on Democracy Policy submitted to Parliament in 2014, the Government pledged to draw up a national action plan on promoting democracy in Finland during the next government term. The objective of the action plan was to respond to challenges related to democracy in Finland and to promote citizens’ participatory rights and the exercise of these rights in compliance with section 14, subsection 4 of the Constitution. Under section 14, subsection 4 of the Constitution, the public authorities shall promote the opportunities for the individual to participate in societal activity and to influence the decisions that concern him or her. The public authorities can promote citizens’ opportunities to participate by developing the legislation (incl. participatory rights), through guidance by information and by issuing instructions, through communication, and by allocating resources for the development of democracy and promotion of civic activities. The Action Plan on Democracy Policy for 2017–2019 was adopted as a government resolution on 16 February 2017. This publication, drawn up by public officials, is a final report on the implementation of the Action Plan on Democracy Policy for 2017–2019. The report describes how the projects set out in the Action Plan have been implemented. In addition to describing the projects, the report aims to highlight the impacts of the projects and to report on the general development in the different sectors of the Action Plan. Finally, the report presents public officials’ proposals for further development in this area during the next government term. Publisher Ministry of Justice Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö 1 Johdanto ...................................................................................................... 8 2 Demokratian tila Suomessa ....................................................................... 9 3 Demokratiapoliittisen toimintaohjelman aihealueiden valinta ............. 12 3.1 Perustuslakivaliokunnan lausunto demokratiapoliittisesta toimintaohjelmasta ...................................................................................................... 13 4 Toimintaohjelman painopistealueet ja hankkeet ................................... 16 4.1 Yhdenvertainen osallistuminen ................................................................................... 16 4.2 Edustuksellinen demokratia ........................................................................................ 16 4.3 Vaaliviestintä ja vaalivaikuttamiseen varautuminen .................................................... 17 4.4 Suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttöönotto ............................ 19 4.4.1 Sähköiset demokratiapalvelut .................................................................... 19 4.4.2 Kansalaisaloite .......................................................................................... 20 4.4.3 Kuntalaisaloite ........................................................................................... 22 4.4.4 Maakunta-aloite ......................................................................................... 22 4.5 Kokeilun paikka mahdollistaa yhteisen kehittämisen .................................................. 22 4.6 Televisiosisältöjen esteettömyys ................................................................................. 23 4.7 Laajakaistahankkeet ................................................................................................... 23 4.8 Suomi100-demokratiaviikot ja oikeusministeriön demokratiapalkinto ......................... 24 4.9 Demokratian kohtalo -hanke ....................................................................................... 26 4.10 Strateginen tutkimus: Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus globaalissa murroksessa ................................................................................................................ 27 5 Kunnallisen ja alueellisen demokratian tukeminen rakenneuudistuksessa ............................................................................. 29 5.1 Tulevaisuuden kunta -hanke ....................................................................................... 29 5.1.1 Digikuntakokeilut osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmien ja kuntalaislähtöisen palveluiden suunnittelun edistämiseksi .................... 30 5.2 Maakuntauudistuksen liittyvät hankkeet ...................................................................... 31 5.2.1 Maakunta- ja sote-uudistuksen muutoksentuki ja kansalaisviestintä ...................................................................................... 31 5.2.2 Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön (AKE) -projekti ........................ 33 6 Kuulemisen ja vuorovaikutteisen valmistelun lisääminen ................... 35 6.1 Säädösvalmistelun hankeklinikkakokeilu .................................................................... 35 6.2 Sähköisen lausuntomenettelyn jalkauttaminen ministeriöihin ..................................... 36 6.3 Avoin hallinto ja selkeä viestintä .................................................................................. 37 6.4 Kansalaisvaikuttaminen maisemanhoidossa ja kulttuuriympäristössä ........................ 39 7 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytysten edistäminen ja esteiden purkaminen ...................................................... 41 7.1 Vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan säädösten sujuvoittaminen ja informaation parantaminen.......................................................................................... 41 7.2 Rahankeräyslain uudistus ........................................................................................... 42 7.3 Arpajaislain uudistus ................................................................................................... 43 7.4 Tuloverolain muutokset ............................................................................................... 44 7.5 Vapaaehtoinen-hanke ................................................................................................. 44 7.6 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa ........................................................................ 44 8 Demokratiakasvatus ................................................................................. 46 8.1 Yhdenvertaiseen osallistumiseen oppiminen – osallisuuden edistäminen kouluissa osana demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämistä ja uusien opetussuunnitelmien toimeenpanoa ................................................................ 47 8.1.1 Opettajien täydennyskoulutus ................................................................... 49 8.2 Valtioneuvoston virkamiesten perus- ja ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen ............................................................................................................. 49 8.3 Demokratiakasvatus maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksessa ........................... 50 9 Yhteiskunnallinen toimintaympäristö ja keskusteluilmapiiri ............... 51 9.1 Demokraattisen kehityksen seurantahanke kehitysyhteistyössä ................................ 51 9.2 Vihapuhe ..................................................................................................................... 52 9.2.1 Vapaaksi vihapuheesta -erityisavustus ja monikielinen kirjasto ................ 52 10 Kohti toimivaa, vakaata demokratiaa ja luottamusyhteiskuntaa ............................................................................. 54 Lähteet: ................................................................................................................ 57 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 8 1 Johdanto Valtioneuvoston vuonna 2014 eduskunnalle antamassa demokratiapoliittisessa selon- teossa1 linjattiin, että valtioneuvosto seuraavan vaalikauden aikana laatii kansallisen toimintaohjelman demokratian edistämisestä Suomessa. Toimintaohjelman tavoit- teena oli vastata suomalaiseen demokratiaan liittyviin ajankohtaisiin haasteisiin sekä edistää kansalaisten osallistumisoikeuksia ja niiden käyttöä perustuslain 14 § 4 mo- mentin mukaisesti. Perustuslain 14 § 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Julkinen valta voi edistää kansalaisten osallistumismah- dollisuuksia kehittämällä lainsäädäntöä (ml. osallistumisoikeudet), informaatio-ohjauk- sella ja ohjeistuksella, viestinnällä sekä ohjaamalla resursseja demokratian kehittämi- seen ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseen. Demokratiapoliittinen toimintaohjelma vuosille 2017–2019 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.2.20172. Valtioneuvoston demokratiaverkosto3 on oikeusministeriön johdolla vastannut demo- kratiapoliittisen toimintaohjelman valmistelusta, ohjelman hankkeiden toimeenpanosta ja seurannasta sekä loppuraportin koostamisesta). Tämä on virkatyönä laadittu loppuraportti valtioneuvoston demokratiapoliittisesta toi- mintaohjelmasta (2017–2019). Raportissa kuvaillaan, miten toimintaohjelman hank- keet ovat toteutuneet. Hankekuvausten ohella raportissa on mahdollisuuksien mukaan pyritty myös nostamaan esille hankkeiden vaikuttavuutta ja raportoimaan yleisestä ke- hityksestä toimintaohjelman eri sektoreilla. Lopuksi raportissa esitetään virkamiesnä- kökulmasta jatkokehitysehdotuksia seuraavaa hallituskautta silmällä pitäen. 1 VNS 3/2014 vp 2 Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 7/2017. 3 Asetttamispäätös ja tiedot: https://hankeikkuna.vnv.fi/app#/hanke/21585/kuvaukset OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 9 2 Demokratian tila Suomessa Viime aikoina on kansainvälisesti käyty runsaasti keskustelua liberaalin demokratian kriisistä. Erityisenä haasteena on nähty osallistumisen eriarvoistumisen kasvaminen sekä päättäjien etääntyminen kansalaisten arjesta. Suomi on toistuvasti pärjännyt hy- vin kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistön- vapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Useiden kansainvälisten mittausten mukaan demokratian taso on heikentynyt kymme- nissä maissa viimeisen vuosikymmenen aikana4 ja demokratian tilan heikkeneminen vaikuttaa jo kolmasosaan maailman ihmisistä5. Tosin heikkenevän kehityksen on nähty myös pysähtyneen6. Eri maiden välillä esiintyy demokratiankehityksessä merkit- täviä eroja. Tutkimusten mukaan suomalainen demokratia nauttii kuitenkin edelleen korkeaa arvostusta kansalaisten keskuudessa7. Suomalainen demokratia on vertailuissa kärkiryhmässä Vuonna 2018 Suomi sai täydet pisteet koskien poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja si- joittui Freedom Housen tekemässä maavertailussa ensimmäiselle sijalle8. Suomi on vertailun mukaan maailman vapain maa Norjan ja Ruotsin ohella. Freedom House julkaisee vuosittain Freedom in the World -raportin, joka mittaa poliit- tisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia9. Pisteytys perustuu kymmeneen poliittista oi- keutta ja viiteentoista kansalaisvapautta mittaavaan indikaattoriin. Poliittisia oikeuksia koskeva mittari kattaa seuraavat osa-alueet: vaalit, poliittinen pluralismi ja poliittinen osallistuminen sekä toimiva hallitus. Kansalaisvapaudet koostuvat neljästä kategori- asta: sananvapaus, järjestö ja järjestäytymisvapaudet, laillisuusperiaate sekä henkilö- kohtainen autonomia ja yksilön oikeudet. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen vaalit ovat Tanskan ohella maailman vapaimmat ja luotettavimmat. Harvardin ja Sydneyn yliopistojen The Electoral Integrity Project (EIP) -indeksi10 arvioi Suomen vaalit erittäin luotettaviksi (86/100 pistettä). 4 Muun muassa: Freedom in the World 2019 https://freedomhouse.org/report/freedomworld/ free- dom-world-2019; International IDEA The Global State of Democracy https://www.idea.int/gsod/ 5 https://www.v-dem.net/en/news/democracy-all-v-dem-annual-democracy-report-2018/ 6 Alaviite: The Economist Intelligence Unit Democracy Index 2018 http://www.eiu.com/topic/de- mocracyindex 7 https://www.vaalitutkimus.fi/documents/Eduskuntavaalitutkimus_2015.pdf 8 https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/finland 9 Vuoden 2018 raportti kattaa 195 maata. Indeksi lienee tunnetuin ja laajimmin käytetty demokra- tiaindeksi maailmassa. Sitä on julkaistu erilaisissa muodoissa 1950-luvulta lähtien. 10 https://www.electoralintegrityproject.com/ OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 10 Laajemmassa vaalien kokonaistarkastelussa Suomi sijoittuu kolmanneksi. EIP-indek- sillä arvioidaan vaalilainsäädäntöä, vaalimenetelmää, vaalipiirinjakoa, äänestäjäksi re- kisteröitymisprosessia, puoluerekisteröintiä, vaalien medianäkyvyyttä, vaalirahoitusta, äänestysprosessia, ääntenlaskuprosessia ja vaaliviranomaisten toimintaa11. Myös muissa demokratiaan ja hallinnon avoimuuteen liittyvissä kansainvälisissä ver- tailuissa Suomi sijoittuu erinomaisesti. Suomessa on The Legatum Prosperity -indek- sin12 mukaan maailman parhaiten toimiva hallinto. Toiset vertailevat tutkimukset ovat tuoneet esille, että Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos13, ja että Suomi on maailman kolmanneksi korruptoitumattomin14 maa. Suomi sijoittuu kolman- neksi lehdistönvapausindeksillä15 ja 113 vertailumaan joukossa kolmanneksi lailli- suusperiaatteen noudattamisessa16. Tutkimukset17 osoittavat Suomen olevan lähes kaikilla sosiaalisen ja poliittisen luotta- muksen mittareilla kärjessä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomessa, ku- ten muissakin Pohjoismaissa, luottamus eri instituutioihin vaihtelee. Luottamuksen yk- silötason vaihtelu Suomessa näyttää linkittyvän kiinnostukseen politiikasta, sisäiseen ja ulkoiseen kansalaispätevyyteen ja puoluesamaistumiseen. Nämä ovat vahvasti yh- teydessä henkilön sosioekonomiseen asemaan ja koulutustasoon. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että demokratiaa tukevia tekijöitä Suomessa ovat laa- jat osallistumisoikeudet, vakaa ja laillisuusperiaatteeseen nojautuva hallinto, vapaa kansalaisyhteiskunta, korkea sivistystaso, hallinnon epähierarkkisuus, vähäinen kor- ruptio sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Kotimaisen demokratian haasteita Suomalaisen demokratian heikkoutena voidaan pitää yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistumista muun muassa iän, koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja asuin- paikan mukaan. Nämä tekijät voivat pitkällä aikavälillä heikentää kansanvallan uskot- 11 Suomi saa äänestysprosessin osalta (98/100 pistettä), äänestäjäksi rekisteröitymisen osalta (95 pistettä), puoluerekisteröinnin osalta (93/100 pistettä), ääntenlaskennan osalta (99/100 pistettä), vaalituloksen vahvistamisen osalta (96 pistettä) ja vaaliviranomaisten toiminnan (96/100 pistettä) osalta lähes maksimipisteet. Vaalipiirijaon osalta (72/100 pistettä), vaalien medianäkyvyyden osalta (70/100 pistettä) ja vaalirahoituksen osalta (70/100 pistettä) Suomi pärjää suhteessa hei- kommin, joskin kyseisetkin tulokset ovat hyviä moniin vertailumaihin nähden. 12 The Legatum Prosperity Index 2017 13 The Global Competitiveness Report 2017–2018 14 Corruption Perceptions Index 2017 15 2017 World Press Freedom Index: Ranking 16 Rule of Law Index 2017–2018. 17 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 11 tavuutta ja päätöksenteon legitimiteettiä. Tiivistetysti kyse on siitä, että hyvin toimeen- tulevien, aktiivisesti äänestävien kansalaisten intressit tulevat muita paremmin eduste- tuiksi poliittisessa päätöksenteossa. Viimeisten vuosikymmenten aikana äänestysak- tiivisuus on laskenut muutaman prosenttiyksikön verran miltei kaikissa läntisissä de- mokratioissa. Suomessa se on laskenut hieman keskimääräistä nopeammin. Äänes- tysaktiivisuus laski nopeasti erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-luvulla se on pysy- nyt melko tasaisena.18 Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus nousi 72 prosenttiin ja oli korkeammillaan sitten vuoden 1991 eduskuntavaalien. Uusina haasteina demokratiaa kohtaan ovat viimeisten vuosien aikana kansainväli- sesti nousseet kyberuhat, disinformaation vaikutukset sekä mm. epädemokraattinen, vaaleihin kohdistuva häirintä. Äänestysaktiivisuuden nostamiseksi ei ole mitään yksittäistä tai helppoa keinoa. Usein esitetyt toimenpiteet demokratian toimivuuden parantamiseksi liittyvät hallinnon avoi- muuden ja vuorovaikutteisuuden lisäämiseen sekä uusien osallistumismahdollisuuk- sien kehittämiseen. Uudet, suoraan vaikuttamiseen tähtäävät osallistumismuodot, ku- ten kansalaisaloite, ovatkin tutkimusten mukaan lisänneet kiinnostusta yhteiskunnalli- seen osallistumiseen ja tyytyväisyyttä demokratian toimivuuteen19. Pelkät muodolliset osallistumisoikeudet eivät kuitenkaan takaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia, vaan osallistumiskäytäntöjen tulisi myös olla mahdollisimman suotuisia erilaisista lähtökoh- dista tuleville kansalaisille. Tutkimusten20 mukaan useimmat kansalaiset vaikuttavat olevan yksimielisiä siitä, että demokratia itsessään on hyvä asia. Kansalaisilla on sen sijaan erilaisia mielipiteitä sen suhteen, kuinka poliittinen päätöksenteko pitäisi organisoida ja millä toimijoilla pi- täisi olla eniten vaikutusvaltaa. Tutkimus myös tukee tulkintaa, jonka mukaan kansa- laisten suuremmalle roolille poliittisessa päätöksenteossa on vahvaa tukea. Ihmiset eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, kuinka tämä pitäisi tehdä. 18 Grönlund & Wass (2016) 19 Christensen et. al. (2017); Jäske (2018) 20 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 12 3 Demokratiapoliittisen toimintaohjelman aihealueiden valinta Demokratiapoliittista toimintaohjelmaa laadittaessa tunnistettiin kuusi aihealuetta, jotka nähtiin keskeisinä suomalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta: 1. yhdenvertainen osallistuminen ja uusien osallistumistapojen edistäminen vastaamaan tulevaisuuden demokratian haasteisiin, 2. kunta- ja alueellisen demokratian tukeminen rakenneuudistuksessa, 3. avoimen hallinnon ja säädösvalmistelun kuulemisen edistäminen sekä vuorovaikutteisen valmistelun lisääminen, 4. järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytysten edistäminen ja es- teiden purkaminen, 5. demokratiakasvatuksen kehittäminen ja 6. yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin parantaminen. Toimintaohjelman painopistealueissa on korostettu hankkeita, joilla pyritään pureutu- maan suomalaisen demokratian keskeisiin ongelmiin. Toimintaohjelman hankkeilla on ennen kaikkea pyritty tukemaan aihealueeseen liittyvän lainsäädännön toimeenpanoa ja hyvien käytäntöjen sekä toimintatapojen käyttöönottoa. Tutkimusten mukaan suomalaisen demokratian suurimpia ongelmia on osallistumisen eriarvoistuminen21. Toisaalta kansalaiset kaipaavat uusia osallistumisen mahdolli- suuksia vaalien välillä. Toimintaohjelman hankkeissa on siksi pyritty edistämään uu- sien osallistumistapojen käyttöönottoa sekä yhdenvertaista osallistumista muun mu- assa viestinnän ja koulutuksen keinoin. Toimintaohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa maakuntauudistus oli vielä vi- reillä. Toteutuessaan se olisi ollut Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus22. Vuonna 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki23 tarjoaa kuntalaisille entistä monipuoli- sempia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia paikallisella tasolla. Lainsää- däntö ei kuitenkaan yksin takaa yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien toteutu- mista. Toimintaohjelman hankkeissa on pyritty edistämään uusien toimintatapojen 21 Grönlund & Wass (2016) 22https://alueuudistus.fi/soteuudistus/selvitykset-ja-arvioinnit 23 Uuden kuntalain (410/2015) 4. luku, demokratia ja osallistumisoikeudet tuli sovellettavaksi 1.6.2017. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 13 käyttöönottoa kunnissa ja maakuntien suunnittelussa sekä tekemään niitä kansalai- sille tutuiksi. Tuore tutkimus osoittaa, että kuntalaisten arviot päätöksenteon oikeu- denmukaisuudesta ovat korkeampia niissä kunnissa, jotka tarjoavat kuntalaisille kes- kusteluun pohjautuvia osallistumismahdollisuuksia24. Modernin demokratian kannalta on keskeistä, että hallinto toimii avoimesti ja vuorovai- kutteisesti. Toimintaohjelman hankkeiden tavoitteena on edistää hallinnon ja säädös- valmistelun avoimuutta sekä sidosryhmien osallistumista jo valmistelun alkuvai- heessa. Vapaa ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa demokratiaa. Suomea on kuvattu järjestöjen luvatuksi maaksi. Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa on kuitenkin kuormittanut hallinnollinen taakka ja byrokratia, jota toimintaohjelman hank- keiden avulla on pyritty keventämään. Toimiva demokratia edellyttää avointa ja raken- tavaa vuoropuhelua eri väestöryhmien välillä sekä kriittistä medialukutaitoa. Tähän on panostettu kehittämällä demokratiakasvatusta ja käynnistämällä hankkeita rakentavan keskustelukulttuurin edistämiseksi. 3.1 Perustuslakivaliokunnan lausunto demokratiapoliittisesta toimintaohjelmasta Perustuslakivaliokunta antoi toimintaohjelmasta lausunnon25, jossa se katsoi, että toi- mintaohjelman painopistealueet ovat perusteltuja. Valiokunta piti ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ja hankkeita tarpeellisina. Valiokunta korosti lausunnossaan valtioneu- voston demokratiaverkoston merkitystä demokratiapolitiikan edistämisen välineenä ja painotti demokratiapolitiikan tehokasta toimeenpanoa kaikilla hallinnonaloilla. Perus- tuslakivaliokunta esitti lausunnossaan huolensa siitä, että monet suomalaisen demo- kratian perinteiset vahvuudet, kuten yhdessä sopimisen kulttuuri, äänestämisen normi, vapaa media ja demokratian arvostus, ovat heikentyneet tai vaarassa heiken- tyä edelleen. Erityisen vakavasti demokratiamme legitiimiyttä uhkaavat yhteiskunnalli- nen jakautuminen ja vastakkainasettelu sekä yhteiskunnallisen osallistumisen eriar- voistuminen. Perustuslakivaliokunta piti keskusteluilmapiirin kiristymistä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyvää vihamielistä ja uhkaavaa kielenkäyttöä hyvin huo- lestuttavana. Valiokunta kannatti ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä vihapuheen ja ra- sismin vähentämiseksi sekä keskusteluilmapiirin parantamiseksi. Valiokunta piti tär- keänä, että syrjivä ja uhkaava vihapuhe erotetaan kärkevästä kritiikistä ja sellaisesta ilmaisusta, joka on pikemminkin oire yhteiskunnallisen luottamuksen horjumisesta kuin itsessään syy tämän luottamuksen horjumiseen. 24 Jäske (2018) 25 PeVL 46 2017 vp O 18/2017 vp OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 14 Perustuslakivaliokunta kiirehti tehokkaita toimenpiteitä, joilla suomalaista demokratiaa uhkaava kehitys saataisiin käännettyä. Valiokunta katsoi äänestysaktiivisuuden alhai- suuden ja osallistumisen eriarvoistumisen uhkaavan suomalaisen demokratian legiti- miteettiä. Valiokunta käsitteli aikaisemmin demokratiapoliittisen toimintaohjelman poh- jana olleesta demokratiapoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä26 laajasti äänestysaktiivisuuden laskua ja osallistumisen eriarvoistumista, jotka oli todettu myös selonteossa suomalaisen demokratian suurimmiksi haasteiksi. Valiokunta katsoi, että selonteossa ehdotetut toimenpiteet eivät ole riittäviä äänestysaktiivisuuden paranta- miseksi ja osallistumisen eriarvoisuuden vähentämiseksi, vaan kehityssuunnan kään- tämiseksi tarvitaan ennakkoluulotonta ja rohkeaa uudelleen ajattelua ja tehokkaita toi- menpiteitä. Tavoitteiksi tulisi asettaa eri väestöryhmien välillä olevien osallistumisero- jen tasoittuminen ja äänestysaktiivisuuden nostaminen muiden Pohjoismaiden ta- solle. Valiokunta käsitteli demokratiapoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä suo- malaisen vaalijärjestelmän ja politiikan käytäntöjen erityispiirteitä, jotka voisivat olla vaikuttamassa osallistumisen eriarvoistumiseen ja äänestyshalukkuuden laskuun, ja pyrki löytämään keinoja, joilla äänestysaktiivisuutta voitaisiin lisätä. Mietinnössä tuotiin esiin vaalijärjestelmän uudistamistarve, josta eduskunta on perustuslakivaliokunnan ehdotusten pohjalta hyväksynyt useita lausumia. Myös tämän vaalikauden alussa on hyväksytty vaalijärjestelmän uudistamista koskeva eduskunnan lausuma27 jossa edel- lytetään parlamentaarisen valmistelun käynnistämistä vaalijärjestelmän kehittämiseksi ja vaalilainsäädännön uudistamiseksi. Valmistelun tulisi olla avointa ja siinä tulisi laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti selvittää erilaisia vaihtoehtoja, joilla parhaiten voidaan lisätä vaalijärjestelmän toimivuutta ja nostaa äänestysaktiivisuutta, parantaa vaalien suhteellisuutta, pienentää ns. piilevää äänikynnystä ja turvata alueellinen edustavuus. Valiokunta piti suoran demokratian muotojen kehittämistä tärkeänä. Valiokunta totesi kuitenkin, että suoran osallistumisen vahvistaminen ei ole toistaiseksi lisännyt merkit- tävästi politiikasta kiinnostuneiden määrää, vaan myös suoran osallistumisen keinoja käyttävät pääasiassa ne, jotka muutenkin osallistuvat yhteiskunnallisesti sekä välilli- sen että välittömän demokratian keinoin. Perustuslakivaliokunta korosti myös demokratiapoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä demokratiakasvatuksen lisäämisen ja kehittämisen merkitystä pyrittäessä vahvistamaan demokratiaa, nostamaan äänestysaktiivisuutta ja vähentämään osallis- tumisen eriarvoisuutta. Valiokunta kiinnitti huomiota suomalaisten heikkoon luotta- mukseen omaan kansalaispätevyyteensä ja pohti, onko luottamuksen heikentymiseen 26 PeVM 3/2014 vp, s. 4–5 27 EK 14/2015 vp OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 15 voinut vaikuttaa esimerkiksi kunnallisten luottamustehtävien vähentyminen, jonka seu- rauksena aiempaa harvempi voi saada kokemusta kunnalliseen päätöksentekoon osallistumisesta. Valiokunta katsoi, että tämä kehitys korostaa entisestään kouluissa annettavan demokratiakasvatuksen tarvetta.28 Seuraavissa kappaleissa kuvaillaan tarkemmin, mitä toimintaohjelman kauden aikana on tehty edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 28 PeVM 3/2014 vp, s. 6 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 16 4 Toimintaohjelman painopistealueet ja hankkeet Tässä luvussa kuvaillaan demokratiapoliittisen toimintaohjelman hankkeiden toteutu- mista aihealueittain. 4.1 Yhdenvertainen osallistuminen Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa yhdenvertaisiin osallistumismahdollisuuk- siin liittyvien hankkeiden tavoitteena oli edistää äänestysaktiivisuuden nousua sekä äänioikeuden yhdenvertaista käyttämistä sekä tukea kansalaisten suoria osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja niiden käyttöönottoa kunnissa ja maakunnissa. 4.2 Edustuksellinen demokratia Demokratiapoliittisen toimintaohjelman hankkeissa asetettiin yhdeksi tavoitteeksi yh- denvertaisen osallistumisen edistäminen vaaleissa. Äänestysvilkkauden nostamiseksi ei kuitenkaan löydy nopeita ja yksinkertaisia ratkaisuja29. Demokratiapoliittisen toimintaohjelman mukaisesti selvitettiin mahdollisuutta siirtyä nettiäänestämiseen, joka helpottaisi äänestämistä. Oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan esiselvitystä nettiäänestyksen toteuttamisesta. Työryhmä laati esisel- vityksen30 yleisissä vaaleissa ja neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä käytettävästä nettiäänestysjärjestelmästä sekä loppuraportin, joka julkaistiin 2018. Loppurapor- tissa31 käsitellään nettiäänestyksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia yhteiskunnalli- sesta näkökulmasta. Työryhmä ja sen parlamentaarinen seurantaryhmä eivät suosi- telleet nettiäänestyksen käyttöönottoa, koska ne arvioivat siihen liittyvien riskien ole- van tällä hetkellä hyötyjä suuremmat. Haasteita, kuten matala äänestysaktiivisuus, ei ratkaista nettiäänestyksellä. Muun muassa Virossa nettiäänestys on ollut käytössä jo 29 Tutkimusten mukaan tiedetään, että liian tiheään osuvat vaalit usein heikentävät äänestysvilk- kautta, sillä puolueilla on rajalliset mahdollisuudet panostaa vaalikampanjointiin ja vaaliväsymyk- sen riski äänestäjien joukossa kasvaa. Vaalisykliä on muutettu, niin että kuntavaalit on siirretty 2017 alkaen syksystä kevääseen vaalisuman ja vaaliväsymyksen välttämiseksi. Toisaalta vuonna 2019 vaalisumasta ei vältytä, sillä eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalien väliin jää ainoastaan reilu kuukausi aikaa. 30 Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 59/2017. 31 Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 60/2017. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 17 jonkin aikaa. Virossakaan ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan, että nettiäänestyk- sellä olisi merkittävää vaikutusta äänestysvilkkauteen. Erilaiset kyberuhkat ovat viime vuosien aikana lisääntyneet, ja riskinä nettiäänestämisen käyttöönotossa olisi se, että luottamus Suomen vaalijärjestelmään rapautuisi32. Eri väestöryhmien yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia on pyritty lisäämään muilla keinoilla. Esimerkiksi ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksia on edistetty kirjeäänestyksen avulla. Vaalilain muutos (939/2017), jossa mahdollistetaan kirje- äänestys ulkosuomalaisille ja muille vaalien ajan ulkomailla oleville, vahvistettiin 14.12.2017 ja se tuli voimaan 1.11.2018. Kirjeäänestys oli käytössä ensimmäistä ker- taa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Toimintaohjelmassa asetettiin myös tavoitteeksi puolueen perustamisen hallinnollisen taakan keventäminen. Tarkoitus oli tarjota kansalaisille osana oikeusministeriön de- mokratiaverkkopalveluja mahdollisuus sähköisesti allekirjoittaa puolueen rekisteröi- mistä koskevaan hakemukseen liitettävä ns. kannattajakortti ja vaalien ehdokasaset- telua varten perustettavan valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan liitettävä jäsenen ilmoitus. Hallituskauden aikana järjestelmää on valmisteltu, mutta sähköisen järjestel- män käyttöönoton edellyttämä hallituksen esitys puoluelain muuttamiseksi ei edennyt kuluneella hallituskaudella. 4.3 Vaaliviestintä ja vaalivaikuttamiseen varautuminen Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa linjattiin, että vaalitiedotusta lisätään ja kohdistetaan vähiten äänestäville ryhmille. Oikeusministeriö on viimeisen vuosikym- menen aikana kehittänyt laajan vaalitiedotuskokonaisuuden, johon kuuluvat muun mu- assa TV-mainonta, kirje ensi kertaa äänestäville nuorille, kirje äänioikeuden saaneille maahan muuttaneille (kansalaisuuden saaneet ja ulkomaalaiset), verkkoviestintää (vaalit.fi, Facebook ja Twitter), vaalitietoa noin kahdellakymmenellä yleisimmällä kie- lellä, selkokieliset vaaliesitteet ja uudistetut vaalivideot selkokielellä, viittomakielinen materiaali ja materiaalit näkövammaisille. Perinteisen vaalipalvelupuhelimen rinnalle on otettu käyttöön WhatsApp-palvelu. Uudistettu vaalit.fi-sivusto on jo varsin tunnettu vaaliviestinnän kanava, ja se kerää vaalien alla noin puoli miljoonaa kävijää päivittäin. 32 Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 60/2017. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 18 Toimintaohjelman linjausten mukaisesti vaalitiedotusta on lisätty ja monipuolistettu. Viestintää on entistä paremmin pyritty kohdentamaan sidosryhmille tekemällä yhteis- työtä mm. kansalaisjärjestöjen kanssa. Oikeusministeriö toteutti viestintäkampanjat kuntavaalien 2017 uudesta ajankohdasta ja vaali- ja osallistumisoikeuksista uudessa kuntalaissa. Oikeusministeriö toteutti myös Kaikkien vaalit -kampanjan yhteistyössä Moniheli ry:n kanssa. Hanke toteutti vaalipaneeleja yli 20 paikkakunnalla. Hankearvi- oinnin mukaan hanke onnistui hyvin tavoittamaan oikeat kohderyhmät ja kohderyhmät pitivät sisältöjä tarpeellisena ja vaikuttavina. Oikeusministeriö osallistui lisäksi Suo- men nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n kuntavaaleihin liittyvään viestintä- ja kou- lutustoimintaan sekä nuorisovaalien toteuttamiseen. Lisäksi viestittiin uuden kuntalain keskeisistä muutoksista sekä kunnan roolin muutoksesta. Viestintätoimet oli suun- nattu kunnille, kuntalaisille ja tuleville luottamushenkilöille. Tavoitteena oli viestiä eri- tyisesti uuden kuntalain tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista. Valtiovarainministeriö tuotti videoita ja kirjallista aineistoa kuntalain ja kunnan roolin keskeisistä muutoksista. Eduskuntavaaleissa 2019 kerättiin pilotin avulla kokemuksia selkovaaliesitteiden jaka- misesta eräisiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Vuoden 2019 europarlamenttivaa- leissa pilottia laajennettiin koskemaan alueellisia kehittämiskirjastoja. Kevään 2019 europarlamenttivaalien yhteydessä selvitettiin mahdollisuutta lähettää vaalitietoa teks- tiviestillä uusille äänestäjille. Oikeusministeriö asetti kesäkuussa 2018 työryhmän valmistelemaan koulutusohjel- maa vaalivaikuttamiseen varautumisesta viranomaisille ja puolueille33. Koulutus toteu- tettiin talven aikana eri puolilla Suomea osana oikeusministeriön järjestämää virallista vaalikoulutusta. Työryhmä on valmistellut laaja-alaisesti materiaalia ja koulutustapah- tumia vaalivirkailijoiden, muiden virkamiesten, puolueiden ja median käyttöön. Viran- omaiset ovat myös käyneet sosiaalisen median yritysten, kuten Facebookin, Twitterin ja Googlen kanssa keskusteluja siitä, miten ne varautuvat toiminnassaan vaaleihin kohdistuviin vaikuttamisyrityksiin. Oikeusministeriön asettama vaalivaikuttamisen va- rautumisen työryhmä on vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä valmistellut laa- jan viestintäkampanjan, jonka päätehtävänä on tukea vaalien toimittamista, eli kan- nustaa ja muistuttaa kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan, muistuttaa kriittisyydestä sekä kertoa mistä vaaleihin liittyvää luotettavaa viranomaistietoa löytyy. Samalla sillä on myös laajempikin tehtävä, tukea yhteiskunnan turvallisuutta ja vastuullista sanan- vapautta. 33 https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/koulutushanke-vaalivaikuttamisesta-puolu- eille-ja-viranomaisille OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 19 4.4 Suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttöönotto Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa linjattiin, että demokratia.fi verkkodemo- kratiapalveluiden tunnettuutta ja saavutettavuutta lisätään. 4.4.1 Sähköiset demokratiapalvelut Oikeusministeriö ylläpitää sähköisiä demokratiapalveluja, joita ovat kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, nuortenideat.fi, otakantaa.fi ja lausuntopalvelu.fi. Palveluiden tavoit- teena on lisätä hallinnon avoimuutta sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Palvelut on koottu demokratia.fi-sivuston alle. Suomi on selvitysten34mukaan muihin Pohjoismaihin nähden ollut edelläkävijä verkkodemokratian kehittämisen suhteen, ja palvelut ovat saavuttaneet myös laajem- paa kansainvälistä kiinnostusta. OECD on myös nostanut esille palvelut hyvänä käy- täntönä. Demokratia.fi-sivusto toimii demokratiapalveluiden etusivuna ja kokoaa tietoa palvelui- den tarjoamista osallistumismahdollisuuksista, minkä lisäksi palvelussa on yleistä tie- toa osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Sivusto uudistettiin vuonna 2018. Uudistuksen tavoitteena oli tuoda eri hallinnontasoihin liittyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdolli- suudet sekä niiden taustalla olevat osallistumisoikeudet nykyistä informatiivisemmin esille. Sivustolle myös lisättiin tietoa EU-kansalaisaloitteesta ja EU:n muista sähköi- sistä osallistumiskanavista. Sivuston osallistumisoikeuksia ja vaikuttamismahdolli- suuksia sekä vapaaehtoistoimintaa käsittelevät tietopaketit puolestaan siirrettiin Suomi.fi-palveluun. Oikeusministeriön aloitepalvelut (kansalaisaloite.fi ja kuntalaisaloite.fi) tarjoavat mah- dollisuuden tehdä ja kannattaa kansalaisaloitelain ja kuntalain mukaisia kansalais- ja kuntalaisaloitteita. Oikeusministeriöllä on lakisääteinen velvollisuus tarjota kansalais- aloite.fi-palvelun kaltainen verkkopalvelu kannatusilmoitusten keräämiseen (kansa- laisaloitelaki 8 §). Lausuntopalvelu.fi tarjoaa julkishallinnolle tavan toteuttaa sähköinen lausuntomenet- tely avoimesti ja tehokkaasti (asiasta tarkemmin kohdassa 6.2). Otakantaa.fi on kan- salaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista te- hostava verkkopalvelu. Palvelussa on mahdollista luoda kyselyitä ja keskusteluita ha- 34 ELF (2017) eDemocracy and eParticipation. The precious first steps and the way forward. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 20 luamistaan aiheista. Varsinkin eri kunnat ovat hyödyntäneet palvelua omassa valmis- telussaan. Palveluun on vuonna 2019 suunniteltu lisättävän mahdollisuus vahvaan tunnistautumiseen sekä muita palvelun tietoturvaa lisääviä ominaisuuksia. Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu, jonka avulla nuoret voivat helposti tehdä ehdotuksia, osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Pal- velun tuottavat yhteistyössä Oulun kaupungin Osaamiskeskus Koordinaatti (ylläpito ja käyttäjätuki), oikeusministeriö (koordinaatio ja kehitys) ja opetus- ja kulttuuriministeriö (rahoitus). Kesän ja syksyn 2018 aikana toteutettiin palvelun nykytilan kartoitus sekä palvelumuotoiluprosessi, joiden tavoitteena oli selvittää eri käyttäjäryhmien kokemuk- sia palvelun käytöstä ja kartoittaa vaihtoehtoja palvelun jatkokehittämiseen. Verkkodemokratiapalvelut on toimintaohjelman linjausten mukaisesti soveltuvin osin liitetty kansalliseen palveluväylään (KAPA) ja Suomi.fi palveluun. Palveluiden löydet- tävyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi ne on lisätty osaksi Suomi.fi-palveluita. Suomi.fi-tunnistautuminen on toteutettu demokratiaverkkopalveluihin. Kaikki demokra- tia-palveluiden tiedot on viety palvelutietovarantoihin. Kansalaisaloite.fi ja kuntalais- aloite.fi on lisäksi viety Suomi.fi rekisteripalveluun. Lisäksi palveluille on tehty tieto- suoja- ja saavutettavuusselvitykset ja palveluihin on tehty tai tehdään parhaillaan tar- vittavat korjaukset löydösten perusteella. 4.4.2 Kansalaisaloite Vuoden 2012 maaliskuussa voimaan astuneen perustuslain 53 §:n 3 momentin mu- kaan vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä edus- kunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. Aloitteen muoto- vaatimuksista ja sen tekemiseen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin erilli- sessä kansalaisaloitelaissa (12/2012), joka astui voimaan samanaikaisesti perustusla- kiuudistuksen kanssa 1.3.2012. Kansalaisaloite on otettu Suomessa hyvin vastaan. Kansalaisaloitelain voimaanastumisen jälkeen on avattu lähes 1000 kansalaisaloi- tetta. Kansalaisaloite.fi-palvelulla on satojatuhansia käyntikertoja kuukaudessa ja kä- vijämäärät ovat vuositasolla liikkuneet 2–3 miljoonaan välillä. Yhteensä 25 aloitetta on onnistunut ylittämään eduskuntakäsittelyn edellyttämän 50 000 kannattajan rajan. Yksi eduskunnan käsittelemistä aloitteista on suoraan hyväksytty, yksi aloite on hy- väksytty muutoksin ja osalla muista eduskunnan käsittelemistä aloitteista Eduskunta on edellyttänyt hallitukselta toimenpiteitä tai aloitteella on ollut muita välillisiä vaikutuk- sia. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 21 Kyselytutkimukset osoittavat35, että merkittävä enemmistö suomalaisista katsoo kan- salaisaloitteen parantaneen demokratiaa Suomessa. Kansalaisaloite on myös hyvin tavoittanut ne väestöryhmät, joiden äänestysaktiivisuus jää keskimääräistä alhaisem- maksi. Tutkimusten mukaan kansalaisaloite on hieman suositumpi vaikuttamiskanava nuorten keskuudessa ja myös työttömät ovat aktiivisesti allekirjoittaneet kansalais- aloitteita. Oikeusministeriö hankki vuonna 2016 Turun yliopistolta ulkopuolisen selvityksen kan- salaisaloitteen toimivuudesta36. Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa linjattiin, että oikeusministeriö käynnistää tutkimuksen valmistuttua kansalaisaloitejärjestelmän toimivuuden laajemman arvioinnin saatujen kokemusten ja tutkimustulosten pohjalta. Hankkeessa arvioitiin kansalaisaloitelain ja keräysjärjestelmän toimivuutta. Arviomuis- tiossa37 kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta 2012–2017 käydään läpi kansalaisaloi- temenettelyä, kokemuksia kansalaisaloitteista sekä nykyiseen aloitemenettelyyn teh- tyjä muutosehdotuksia. Tehdyn arvioinnin mukaan kansalaisaloitteen käyttöönotto on ollut onnistunut uudistus, eikä menettelyn keskeisissä periaatteissa ole tarvetta muu- toksille. Kansalaisaloitteiden muotoon tai aloitteiden kohdentumiseen lainsäädäntöasi- oihin ei arvioinnin mukaan tarvitsisi tehdä muutoksia. Myös laissa säädetyt edellytyk- set kansalaisaloitteiden kannatusilmoitusten keräämiselle ja aloitteen kannattamiselle sekä kannatusilmoitusten lukumäärälle olisi perusteltua säilyttää nykyisellään. Sen si- jaan kansalaisaloitteiden vireillepanoprosessiin ja kannatusilmoitusten luovuttamiseen on nähty muutostarpeita. Joulukuussa 2018 annetussa hallituksen esityksessä (HE 251/2018) kansalaisaloitela- kia ehdotettiin muutettavaksi. Kansalaisaloitemenettelyä on tarkoitus sujuvoittaa ja selkiyttää muun muassa aloitteen vireillepanoprosessin ja kannatusilmoitusten julki- suuden osalta teknisluonteisilla muutoksilla. Ehdotuksen mukaan aloitteen kannatusil- moitukset olisi toimitettava Väestörekisterikeskuksen tarkastettavaksi vuoden kulu- essa siitä, kun tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta on kerätty. Tällä hetkellä määrä- aika on kuusi kuukautta. Myös määräaika, jona aloite tulee toimittaa eduskunnalle, pi- tenisi nykyisestä puolesta vuodesta vuoteen. Esitetyillä muutoksilla halutaan selkiyt- tää kansalaisaloitteen tekemistä ja auttaa välttämään aloitteen raukeamista vaalikau- den päättyessä lisäämällä aloitteentekijöiden mahdollisuuksia valita, milloin he tuovat aloitteen eduskunnan käsittelyyn. Laki tulee voimaan 1.6.2019. 35 Christensen et. al. (2017) 36 Christensen et. al. (2017) 37 Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 45/2017 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 22 4.4.3 Kuntalaisaloite Kuntalaisaloitteiden tekemiseen ja osallistujien keräämiseen tarkoitettu verkkopalvelu avattiin vuonna 2014. Kunnallisen kansanäänestysaloitteen ikäraja alennettiin 15 vuo- teen kuntalain uudistuksen yhteydessä. Laki (410/2015) tuli sovellettavaksi 1.6.2017. Demokratiapoliittisen toimintaohjelman linjausten mukaisesti kuntalaisaloite.fi-palvelun tiedot on viety Suomi.fi:n palvelutietovarantoon ja rekisteripalveluun, jolloin palvelu on suoraan saavutettavissa kansalaisen asioidessa julkishallinnon yhteisessä sähköi- sessä Suomi.fi-palveluportaalissa. Valtaosa Suomen kunnista on ottanut kuntalais- aloite.fi-palvelun käyttöön. Kuntalaisaloite.fi-palvelulla on kymmeniätuhansia käyttäjiä kuukaudessa ja kuntalaisaloitteita on palvelussa tehty noin 3 500 kappaletta. 4.4.4 Maakunta-aloite Maakuntalakiesitys (HE 15/2017) sisälsi säännöksen koskien maakunnallista aloiteoi- keutta. Oikeusministeriö teki IT-toimittajan kanssa aiesopimuksen aloitejärjestelmän hankinnasta ja sen toteuttaminen oli tarkoitus käynnistää heti kun maakuntalaki hy- väksytään eduskunnassa. Koska maakunta- ja soteuudistus ei edennyt eduskun- nassa, hanketta ei toteuteta. 4.5 Kokeilun paikka mahdollistaa yhteisen kehittämisen Valtioneuvoston kanslian kokeilukulttuurihanke38 on ollut yksi Sipilän hallituksen kärki- hankkeista. Sen tavoitteena on ollut löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palveluiden kehittämiseen. Kokeilukulttuurissa laajat ja monimutkaiset haasteet pilko- taan kokeiltaviksi kokonaisuuksiksi. Samalla autetaan ruohonjuuritason kokeiluja uu- distamaan koko yhteiskuntaa. Kokeilukulttuuri on siis yksi toimintatapojen ja osallistu- mismahdollisuuksien uudistamisen kulmakivistä. Kokeilukulttuurin edistämisen keskei- siksi haasteiksi on tunnistettu joustavan pienrahoituksen puute, kentän pirstaleisuus sekä tiedon puute toimivista ratkaisuista. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi on pysty- tetty digitaalinen alusta Kokeilunpaikka.fi. Sen merkittävimmiksi toiminnallisuuksiksi on tunnistettu erilaisia yhteiskunnallisia haasteita, ideoita, kokeiluja ja ratkaisuja kos- kevan tiedon keruu ja luokittelu, kokeilujen rahoituksen joukkoistamisen ratkaisut sekä verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavat työvälineet. Kokeilun paikka on alusta, jonka tavoitteena on auttaa synnyttämään ideoista konkreettisia kokeiluja. Yh- 38 www.kokeilunpaikka.fi OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 23 teisöllinen Kokeilun paikka yhdistää ideoijat, kokeilijat, sparraajat, rahoittajat ja käyttä- jät. Osallistua voi myös jättämällä haasteen eli ratkaistavan ongelman yhteisön pures- keltavaksi. Kokeilun paikan kautta on mahdollista löytää sopivat kumppanit kokeilun toteuttamiseksi. Kokeilun paikassa voi myös kommentoida muiden ideoita, vastata haasteeseen, löytää tietoa, keskustella ja jakaa osaamista. 4.6 Televisiosisältöjen esteettömyys Toimintaohjelmassa on linjattu, että televisiosisältöjen esteettömyyttä ylläpidetään ja kehitetään kiinnittämällä huomiota myös uusiin mediankäyttötottumuksiin ja AV-teknii- kan tuomiin haasteisiin, selkeyttämällä sääntelyä ja tiedottamalla esteettömistä palve- luista entistä paremmin (muun muassa selkokieli, viittomakieliset sisällöt, erikielisiä uutisia). Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee muun muassa tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia, kohdella ohjelmatoiminnassa yhtä- läisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen-, romani- ja viittomakielillä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielillä, tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vä- hemmistö- ja erityisryhmille. Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysohjelmaan39 sisältyy toimenpide, jonka mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa on erityisen tärkeää suunnata mm. tutkimuk- seen, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön myös Suomessa uusia, kustan- nustehokkaita ääni- ja tekstityspalvelumenetelmiä kuten puheentunnistusteknologiaa, joka mahdollistaa myös suorien lähetysten, kuten keskusteluohjelmien, tekstittämisen. Tammikuussa 2018 on aloitettu EU:n rahoittama hanke, jossa kehitetään Aalto-yli- opiston uusimpiin kuvan- ja äänenkäsittelyn tutkimustuloksiin perustuvaa menetelmää audiovisuaalisen aineiston kuvailuun ja luokitteluun. Hankkeen avulla on tarkoitus edistää myös tekstityspalvelujen kehittämistä. Yleisradio osallistuu hankkeeseen. 4.7 Laajakaistahankkeet Ilman tietoliikenneyhteyksiä on hankala toimia modernissa yhteiskunnassa. Silloin myös verkkodemokratiapalvelut ja informaatio eivät ole kaikkien saavutettavissa. Toi- 39 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79917 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 24 mivat tietoliikenneyhteydet tarjoavat asukkaille osallistumisen ja vaikuttamisen mah- dollisuuksia, lisäävät elämismukavuutta ja tuovat kuntalaiset osaksi tietoyhteiskuntaa. Maaseudun kehittämisohjelmasta40 rahoitetaan sekä maaseudun laajakaistainvestoin- teja että kehittämishankkeita, joilla parannetaan sähköisten palvelujen sisältöä ja saa- vutettavuutta. Rahoitusta haetaan alueellisesti ELY-keskuksesta tai paikallisesta Lea- der-ryhmästä. Rahoitusta laajakaistahankkeisiin on noin 30 miljoonaa euroa. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuettavat laajakaistahankkeet kuuluvat maa ja metsätalousministeriön ja Mavin vastuulle. Liikenne ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto puolestaan vastaavat Nopea laajakaista -tukiohjelmasta. Maaseudun laajakaistayhteyksiä on parannettu yli 80 kyläverkkohankkeella, jotka on pääasiassa rakennettu kylien omilla voimilla. Kun kylä saa aikaan huippunopeat ja toi- mivat laajakaistayhteydet, kylän elinvoimaisuus ja osallisuus paranevat ja yritysten (ml. maatilojen) tulevaisuuden näkymät paranevat. Samaan teeman liittyen on lähte- nyt käyntiin Suomen älykkäimmän kylän kilpailu, jossa on mukana 33 kylää eri puolilta Suomea41. Nopea laajakaista -tukiohjelma42 on Viestintäviraston arvioiden mukaan saavuttamassa tavoitteensa. Valtaosa haja-asutusalueille rakennetusta kiinteästä laa- jakaistasta on rakennettu tukiohjelman tuen avulla. Ohjelman tavoitteena on ollut ulot- taa laajakaistayhteys 130 000 talouden saataville. Tällä hetkellä yhteys on saatavilla 83 000 taloudessa. 4.8 Suomi100-demokratiaviikot ja oikeusministeriön demokratiapalkinto Maaliskuussa 2017 osana Suomi100-juhlavuotta toteutettujen Demokratiaviikkojen ta- voitteena oli nostaa esille keskustelua suomalaisen demokratian historiasta, nykyti- lasta ja tulevaisuudesta. Demokratiaviikot toimivat samalla johdatuksena oikeusminis- teriön kuntavaalien viestintäkampanjalle. Demokratiaviikkojen ohjelma koostui erilai- sista keskustelutilaisuuksista, seminaareista ja tietoiskuista, jotka koskivat demokra- tian tilaa, tulevaisuutta sekä osallistumisoikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Demo- kratiaviikkojen aikana järjestettiin kansalaisraateja demokratian tulevaisuudesta. Nii- den tuloksia voidaan hyödyntää myöhemmin demokratiapolitiikan valmistelussa. De- 40 https://mmm.fi/maaseutu/manner-suomen-maaseudun-kehittamisohjelma-2014-2020 41 Lisätietoa älykkäistä kylistä: https://www.maaseutu.fi/maaseutuverkosto/uutiset/uutiset- 2018/suomen-alykkaimmaksi-haluaa-nyt-32-kylaa/ 42 https://www.traficom.fi/fi/nopea-laajakaista OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 25 mokratiaviikkojen teemoja käsiteltiin muun muassa viidessä Ylen Aamu-TV-lähetyk- sessä sekä Yle Puheen radiokeskustelussa. Demokratiaviikkojen päätösseminaarissa oli vajaa 200 osallistujaa. Päätösseminaarissa jaettiin myös oikeusministeriön 10 000 euron arvoinen Demokra- tiapalkinto sekä Suomen Avoimen Hallinnon Demokratiatunnustus. Vuonna 2017 De- mokratiapalkinnolla haluttiin palkita kumppanuutta vahvistavia toimintatapoja, kokei- luja tai innovaatiota, joka edistävät kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Palkin- nolla haluttiin samalla kiittää kaikkia suomalaisia yhdenvertaisuutta, vuorovaikutusta ja niiden kehittämistä edistäneitä. Palkintoraadin jäseniä olivat jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen ja näyttelijä, professori Elina Knihtilä, ja yksi palkittavista valittiin yleisö- äänestyksellä verkossa. Palkinnon saivat DaisyLadies ry ja sen Muistojen koti -toi- minta, Kumppanuuskeskus sekä Yhteistyökumppanuus ikääntyneitä opastavien tieto- tekniikkatoimijoiden välillä -toimintamalli. Lisäksi demokratiapalkinnon kunniamainin- nan sai Oulun omaishoidon vuorovaikutteinen toimintatapa. Taideyliopiston ArtsE- qual-hankkeelle myönnettiin Demokratiapalkinnon ja Avoimen Hallinnon Demokra- tiatunnustuksen yhteinen kunniamaininta. Vuonna 2017 oikeusministeriön yhteistyö- kumppaneita Demokratiapalkintoprosessissa olivat valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto, Ylen Aamu-tv, Suomen Yrittäjät ja Maaseutupolitiikan neuvosto. Kaikki toi- mijat viestivät aktiivisesti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Demokratiaviikkoja en- nen ja niiden aikana esitettiin demokratia- ja kumppanuusteemoihin liittyen kaikkiaan viisi Aamu-tv -lähetystä, joissa kerrottiin myös Demokratiapalkinnosta ja siihen liitty- vistä tavoitteista. Lisäksi Demokratiapalkinnosta uutisoitiin laajasti mediassa. Suomi 100 -juhlavuoden avainviesti oli "Suomi on hyvä maa. Juhlitaan satavuotiasta yhdessä". Juhlavuoden loppuhuipennuksena suomalaista arvoyhteisöä ja toimivaa demokratiaa haluttiin näkyvästi juhlistaa, ja yhdessä-teeman mukaisesti kansalaisille haluttiin luoda mahdollisuus osallistua Suomi 100 -juhlavuoteen. Valtioneuvosto päätti juhlaistunnossaan Porvoossa 4. toukokuuta 2017 tiivistää toimiaan suomalaisen de- mokratian toimintamuotojen kehittämiseksi ja vuorovaikutteisen kansalaiskeskustelun edistämiseksi antamalla tukensa demokratian edistämishakkeelle. Suomalaisen de- mokratian tulevaisuuskeskustelut -hanke43 toteutettiin 1.6.–31.12.2017. Hankkeen koordinoinnista vastasi oikeusministeriö ja hankekumppaneina olivat Sitra, valtioneu- voston kanslian Suomi 100 -sihteeristö ja valtiovarainministeriö. Hanke muodosti jat- keen maaliskuussa 2017 toteutetuille Suomi 100 -demokratiaviikoille ja niiden käyn- nistämälle, demokratiaa koskevalle aktiiviselle keskustelulle. Hankkeen päätavoit- teena oli osana Suomi 100 -juhlavuotta tuoda esiin dialogisuutta toimivan demokratian 43 https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM066:00/2017 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 26 perusedellytyksenä. Hankkeen myötä keskeisten toimijoiden ymmärrys, tieto ja osaa- minen kasvoivat siitä, miten kansalaiskeskusteluja voidaan hyödyntää paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa toteutettiin viestintäkampanja, joka koostui blogisarjasta, pamfletista ja nuorille suunnatusta sosiaalisen median kampanjasta. Eri puolilla Suomea järjestettiin kuusi paikallista demokratiatapahtumaa ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla kaikille avoin verkkokeskustelu, jotka yhdessä muodostivat Suomi 100 -keskustelusarjan. Hanke huipentui Tulevaisuuden kyselytuntiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 27.11.2017. Osallistujapalautteiden perusteella tapahtumien voidaan arvioida onnistu- neen järjestelyiden, sisältöjen, ennakkotiedotuksen ja rakenteen osalta erinomaisesti (yhteenlaskettu keskiarvo 4,11 asteikolla 1–5). Palautteen perusteella tapahtumien voidaan arvioida saavuttaneen niille asetetut tavoitteet hyvin. Hankkeen tuotoksina syntyi pamfletti Demokratiassa kuplii. Dialogin mahdollisuus suomalaisessa digiyhteiskunnassa44, päätöksentekijöille ja viranomaisille suunnatta- vaa opas-/tukimateriaalia dialogisten keskustelujen hyödyntämiseksi paikallisessa, alueellisessa ja valtiollisessa päätöksenteossa, ensimmäinen versio rakentavan yh- teiskunnallisen keskustelutavan konseptista, sekä viestintämateriaaleja (mm. blogi- sarja ja Youtube-sketsi).45 Oikeusministeriö ja Sitra ovat jatkaneet hankkeessa kehi- tettyjen mallien käyttöönottoa. Sitra julkaisi Erätauko-materiaalinsa46 keväällä 2018 ja on sen jälkeen ansiokkaasti jalkauttanut hankkeen tuotoksia kunnissa ja maakun- nissa. 4.9 Demokratian kohtalo -hanke Demokratian kohtalo -hankkeen47 tavoitteena oli uudella otteella selvittää sekä kerätä kokemuksia ja toiveita siitä, mitä demokratialle kuuluu tämän päivän Suomessa, mitkä ovat sen edellytykset ja muodot tulevaisuudessa, ja miten taataan toimiva demokratia kaikille kansalaisille. Hanke käynnisti vuoden 2017 aikana kansalaisfoorumeja demokratiasta ympäri Suo- men. Hanke tuotti muun muassa tutkimuksen demokratian tilasta Suomessa. Tutki- muksen mukaan suomalainen demokratia toimii pääosin hyvin, mutta etenkin nuoret toivovat enemmän suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia ja osallistuvaa demokratiaa. 44 Männistö & Wilhelmsson (2018) 45 Suomi 100 – Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut – loppuraportti, Oikeusministeriö 46 https://www.sitra.fi/eratauko/ 47 http://magma.fi/post/2017/9/19/demokratins-ode-bjuder-pa-historisk-analys-och-pa-fram- tidsvisioner OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 27 Hankkeessa julkaistiin myös antologia, jossa yhdeksän kirjoittajaa lähestyy demokra- tiaa ja sen tulevaisuutta eri näkökulmista. Keskeistä on, että satavuotiaassa Suo- messa demokratia on ollut valtiorakennuksen kulmakivi, myös sodan ja epävarmuu- den aikoina. Demokratian kohtalo -julkaisu tarjoaa historiallista analyysia ja tulevai- suuden visioita. Tarkoitus on herättää ajatuksia ja keskustelua tämän päivän ja tule- vaisuuden demokratiasta. 4.10 Strateginen tutkimus: Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus globaalissa murroksessa Tutkimustieto on tärkeässä asemassa myös demokratian kehittämisen kannalta. Suo- men akatemian STN-ohjelma Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CI- TIZEN)48 valaisee tietotarpeita ja haasteita, joita globaalit muutokset aiheuttavat suo- malaisen poliittisen järjestelmän toimivuuteen ja vakauteen. Ihmisten mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätök- sentekoon ovat muuttuneet. Uudet hallinnan tavat ja kansalaisten osallistumismahdol- lisuuksien muutokset nostavat esille tarpeen arvioida, miten ja missä ihmiset pystyvät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Arvioinnin tueksi tarvitaan poliittisten järjes- telmien laaja-alaista tuntemusta ja ymmärrystä globaalissa toimintaympäristössä. Tie- don määrä ja luonne muuttuvat, ja samalla ihmisten tietopohja erilaistuu ja eriytyy, mistä voi seurata yksipuolistumista ja pois sulkemista. Tutkimuskokonaisuuksilta odotetaan vastauksia ja ratkaisuja tarpeeseen lisätä poliit- tisten järjestelmien tuntemusta toimintaympäristön kansainvälistyessä. Lisäksi tutki- musohjelma ennakoi muutoksia tavalla, joka antaa paremmat valmiudet lähentää ins- tituutioita ja kansalaisia toisiinsa, vahvistaa kansalaisten osallistumista sekä luotta- musta eri väestöryhmien välillä ja myös suhteessa julkiseen valtaan. Tutkimusryhmät tunnistavat ja kehittävät toimintatapoja, joilla voidaan sovittaa yhteen politiikanteon nopeatahtisuus ja yhteiskunnallisten uudistusten vaatima pitkäjänteisyys. Suomen akatemia rahoitti kolmen tutkimuskonsortion hankkeet vuosiksi 2018–2021. 48 https://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/ohjelmat-ja-hankkeet/muuttuvat-hallin- nan-tavat-ja-aktiivinen-kansalaisuus2/ OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 28 Konsortio Kansalaisuuden Kuilut ja Kuplat (BIBU) selvittää, kuinka globaalit muutok- set – talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike – muuttavat kansa- laisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä kuinka poliittinen päätöksen- teko vastaa niihin. Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa PALO-hanke tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Ratkaisuksi PALO pyrkii kehittä- mään pitkän aikavälin vaikutukset paremmin huomioivia, deliberatiivisia osallistumisen ja päätöksenteon käytäntöjä. Lähtökohtana on, että politiikan käytäntöjä uudistamalla voidaan myös tulevien sukupolvien intressejä ottaa paremmin huomioon. Konsortiohanke ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa” (CORE) tutkii ja kehittää julki- sen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja -päätöksenteossa. ALL-YOUTH on monitieteinen hanke, joka tutkii 16–25-vuotiaiden nuorten yhteiskun- nallisen osallistumisen kykyjä ja esteitä sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityk- sestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. Hanke tuottaa uusia ratkaisuja nuorten aktiivisem- paan kansalaisuuteen vuorovaikutteisen hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen, digitaa- listen innovaatioiden sekä kestävän kehityksen ja biotalouden näkökulmista. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 29 5 Kunnallisen ja alueellisen demokratian tukeminen rakenneuudistuksessa Suomessa on laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet kuntatasolla. Uusi kunta- laki (410/2015) tuli voimaan 1.1.2015. Uuden kuntalain 4. luku, joka käsittelee paikal- lisdemokratiaa ja kuntalaisten osallistumisoikeuksia tuli sovellettavaksi 1.6.2017. Kun- talain uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kuntalaisten osallisuuden ja kunnallisen demokratian vahvistaminen uusissa rakenteissa ja muuttuvassa toimin- taympäristössä. Luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä on vahvistettu, osallistu- mistapoja on lisätty, kuntademokratia ja osallisuus on nostettu keskeisenä teemana osaksi kuntastrategiaa, kuntien tiedotus- ja viestintävelvollisuutta on laajennettu ja nuorisovaltuustot sekä vammais- ja vanhusneuvosotot ovat tulleet lakisääteisiksi. Koska kunnilla on Suomessa laaja itsehallinto, muun muassa kuntalain 22 §:ssä mai- nittujen osallistumisen tapojen käyttöönotto on kuntien omassa harkintavallassa. Uu- tena tapana laissa on maininta kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mahdolli- suudesta osallistua talouden suunnitteluun. Esimerkiksi osallistava budjetointi on yleistymässä. Jotta kuntalain mahdollistamat osallistumistavat otettaisiin mahdollisimman kattavasti ja toimivasti käyttöön vaatii se koulutusta, viestintää ja menettelytapojen kehittämistä sekä kuntapäättäjien, virkamiesten että kuntalaisten parissa. Toimintaohjelman hank- keiden tavoitteena on konkreettisella tasolla ollut tukea osallistumisoikeuksien toteutu- mista ja osallistumismahdollisuuksien käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen levittämistä kunnissa. 5.1 Tulevaisuuden kunta -hanke Valtiovarainministeriön asettamassa Tulevaisuuden kunta -hankkeessa on parlamen- taarisen työn pohjalta määritelty visio tulevaisuuden kunnalle vuonna 2030, kuntien roolin ja aseman muutos sekä kuntien tehtävät suhteessa maakuntiin maakuntauudis- tuksen ollessa vielä vireillä49. Hankkeen painopisteenä on ollut kunnan rooli elinvoi- man, yrittäjyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä kuntademokratian 49 Valtiovarainministeriön julkaisu 9a/2017 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 30 näkökulma. Hankkeessa kartoitettiin tarvittavat lainsäädäntömuutokset ja pitkän aika- välin kuntapolitiikan muutostarpeet. Virkamiestyöryhmä teki selvityksen maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kun- tiin ja kuntademokratiaan50. Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta ja monipaikkaisuudesta ja sen vaikutuksista muun muassa kuntademokratiaan julkaistiin tammikuussa 201851. Hankkeen pohjalta kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa sääntelyä ehdotettiin muutettavaksi kunnassa eri syistä säännöllisesti oleskelevien henkilöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Kuntalain 22 §:ssä, joka sisältää luettelon osallistumisen keinoista, ehdotetaan muutettavaksi huomioimaan monipaikkaisuus ja monipuoliset vaikuttamisen menetelmät. Muutokset tulivat voimaan 2019 keväällä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös kesäasuk- kaille tai muutoin kahdessa paikassa asuville avautuu paremmat osallistumismahdolli- suudet kunnassa, jossa vietetään paljon aikaa, mutta joka ei ole rekisteröity kotikun- naksi. Monipuolisilla vaikuttamismenetelmillä on tarkoitus huomioida erityisesti digi- taaliset osallistumis- ja vaikuttamismenetelmät. 5.1.1 Digikuntakokeilut osallistumisen ja vaikuttami- sen menetelmien ja kuntalaislähtöisen palve- luiden suunnittelun edistämiseksi Valtiovarainministeriön digikuntakokeilussa (2016–2019) kehitettiin osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmiä sekä kuntalaislähtöistä palveluiden suunnittelua. Kokeilut lähtivät kuntien tarpeista ja niissä voitiin hyödyntää uuden kuntalain tarjoamia osallis- tumismahdollisuuksia. Tavoitteena oli edistää kuntien toimintatapojen sekä palvelui- den tuotantotapojen ennakkoluulotonta, kuntalaisten hyvinvointia parantavaa ja tule- vaisuussuuntautunutta kehittämistä sekä parantaa muutoksen johtamisen edellytyk- siä. Kunnissa toteutettavien kokeilujen kautta oli myös tarkoituksena lisätä kuntien palveluprosessien kustannustietoisuutta sekä sitä, miten digitalisaatiota hyödyntä- mällä voidaan aikaansaada säästöä tai hillitä kuntien kustannusten kasvua samalla kun kuntalaisten palvelukokemus ja vuorovaikutus kunnan ja kuntalaisten välillä pa- rantuu. Kokeiluihin sisältyi mm. osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmien kehittä- mistä. Hankkeeseen ilmoittautui 67 kuntaa, joista osan kokeiluissa kehitettiin mm. osallistu- misen ja vaikuttamisen menetelmien kehittämistä kokeilukunnissa. Näitä olivat mm. 50 Valtiovarainministeriön julkaisu 11a/2017 51 Valtiovarainministeriön julkaisu 3/2018 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 31 Tuusulan uusi osallisuusmalli, alueelliset kehittämisverkostot ja lähivaikuttamisen malli, Varkauden eBudjetti-työkalu ja Janakkalan sähköinen osallisuustyökalu kunnan viranhaltijoille. Valtakunnallisina tukivälineinä hankkeessa luotiin mm. kuntien digitali- saatioasteen arviointityökaluja (digitaalinenkunta.fi), opas kuntien sähköisiin kokouk- siin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn, selvitys kuntien digitalisaation säästö- potentiaalista, Digikompassi-peli sekä Käsikirja tulevaisuuden kuntien digitalisaatioon. 5.2 Maakuntauudistuksen liittyvät hankkeet Maakuntalakia koskevan hallituksen esityksen mukaan maakuntavaltuuston tehtävänä on vastata siitä, että asukkailla on käytössään monipuolisia ja vaikuttavia osallistumi- sen mahdollisuuksia (HE 15/2017). Lain tarkoituksena on luoda edellytykset maakun- nan asukkaiden osallistumiselle, maakunnan ja sen asukkaiden väliselle vuorovaiku- tukselle sekä hallinnon avoimuuden ja asiakaslähtöisyyden edistämiselle. Demokra- tiapoliittisen toimintaohjelman hankkeiden puitteissa on valmisteltu maakunta- ja sote- uudistuksen osallisuutta tukevia tukimateriaaleja ja koulutuksia sekä kansalaisviestin- nän toimenpiteitä. Koska uudistus ei edennyt eduskunnassa, toteutetut materiaalit kootaan yhteen, ja arvioidaan miten niitä jatkossa voidaan hyödyntää52. 5.2.1 Maakunta- ja sote-uudistuksen muutoksentuki ja kansalaisviestintä Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa linjattiin, että osana maakunta- ja sote-uu- distuksen muutostukea valmistellaan demokratiaan liittyvä muutostuki ja kansalais- viestinnän toimenpiteet. Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Suomen Kun- taliitto tukivat yhdessä maakuntien perustamista ja alueellista valmistelua maakunta- vaalien sekä osallistumisen osalta. Toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on tarjota tukea ja tietopaketteja maakuntavaalien järjestämisen ja maa- kunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän kehittämiseksi. Erilliset tukitoimenpi- teet kohdentuvat konkreettiseen tekemiseen ja lainsäädännön toimeenpanoon sekä toimeenpanon suunnitteluun uudistuksen eri vaiheissa. Tiedot löytyvät keskitetysti alueuudistus.fi-sivustolta53. 52 https://alueuudistus.fi/soteuudistus/selvitykset-ja-arvioinnit 53 https://alueuudistus.fi/tiekartta/tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 32 Tietoa löytyy vaaleista, verkko-osallistumisesta ja käytössä olevista kanavista ja väli- neistä, oppaita nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston, kielivä- hemmistön vaikuttamistoimielinten ja alueellisten etnisten suhteiden neuvottelukuntien asettamisesta. Materiaaleihin sisältyy myös oppaita ja ohjeita maakunnan osallistu- misjärjestelmän ja osallistumista koskevien strategisten tavoitteiden sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitteluun sekä järjestöyhteistyön kehittämiseen. Lisäksi valtio- varainministeriön koordinoimassa Avoimen hallinnon ohjelmassa on valmistunut tuki- paketti, joka sisältää tietoa avoimen hallinnon yhteisistä periaatteista ja ohjeita keskei- simpiin toimenpiteisiin sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Paketti sisältää lyhyesti kirjoitettuja kortteja avoimeen hallintoon liittyvistä aiheista periaatteella ”tee ainakin nämä asiat”. Keväällä 2018 Suomen Kuntaliitto ja eri ministeriöt käynnistivät AKE-projektin (ks. luku 5.2.2) pilottimaakunnissa koulutuspilotteja. Erityisenä fokuksena ovat olleet käyt- täjälähtöiset osallistumisen menetelmät, osallisuussuunnitelman tekeminen ja maa- kuntalain osallisuutta koskevien säännösten toimeenpano. Uudistuksesta ja maakun- tien toiminnasta viestimiseen on luotu sivusto www.omamaakunta.fi. Erilliskoulutuksen sijasta osallisuutta on edistetty osana maakunta- ja sote-uudistuk- sen valtakunnallista toimeenpanoa, johon perustettiin oma verkosto kaikkien maakun- tien osallisuusvalmistelijoille. Verkoston toiminta käynnistyi keväällä 2018. Sen tavoit- teina oli tukea maakuntien osallisuus- ja demokratiavalmistelua, koota muutostuen tarpeita ja sopia käytännön toimenpiteiden valmistelusta ja vastuuttamisesta, tuottaa konkreettista materiaalia maakuntien tueksi, jakaa esimerkkejä maakunnista, kun- nista, tutkimuksesta, järjestöiltä yms. sekä nostaa keskusteluun osallisuuden paranta- misen osalta keskeisiä teemoja ja kysymyksiä. Verkoston kautta on tuotettu uudistuk- sen projektinjohdolle tilannekuva maakuntien osallisuusvalmistelun etenemisestä ja toimenpiteistä. Verkoston toiminta on lakannut uudistuksen päättyessä 8.3.2019. Hankkeessa tuotetut aineistot kerätään yhteen ja arvioidaan, miten niitä voidaan hyö- dyntää seuraavan hallituskauden aikana toteutettavan valmistelun tukena. Lähes kaikki maakunnat olivat aloittaneet osallisuussuunnitelman tai -ohjelman val- mistelun, mitä on pidettävä keskeisimpänä demokratia- ja osallisuusvalmistelun onnis- tumisena. Niissä määriteltiin osallistumisen periaatteita ja päämenetelmiä. Useimmat maakunnat ovat keskittyneet suunnitelmissa etenkin vuorovaikutuskanaviin, asiakas- prosesseihin ja erityisryhmiin. Suunnitelmia leimaa kumppanuusajattelu ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Pari maakuntaa on kuvannut osallisuuden näkökulmia esi- merkillisen laajasti, sisällyttäen niihin asiakasnäkökulman lisäksi edustuksellisen osal- lisuuden, suoran osallisuuden sekä tieto-osallisuuden elementtejä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 33 Kaikki maakunnat ovat tehneet osallisuuden valmistelussa yhteistyötä paikallisen jär- jestökentän kanssa, osa oli perustanut järjestöasiain neuvottelukuntia tai kumppa- nuuspöytiä rakenteelliseksi tueksi. Moni oli rakentanut yhteyksiä osallisuusvalmistelun ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden välille. Useimmat maakunnat olivat joko perustaneet tai valmistelleet erityisryhmien vaikutta- mistoimielinten perustamista: nuorisovaltuustoja, vammaisneuvostoja ja vanhusneu- vostoja. Osassa maakuntia tällaisia toimi jo entuudestaan vaihtelevin muodostamista- voin ja toimintatavoin. Vuorovaikutteisia osallisuusrakenteita oli luotu tai suunniteltu myös monikulttuurisuusasioiden, lasten tai opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien ja liikunnan edistämisen eteen. Monessa maakunnassa jo perustetut nuorisovaltuus- tot, vammais- ja vanhusneuvostot, sekä järjestöneuvottelukunnat jatkavat toimintansa maakunnan liiton tai kuntayhtymän alaisuudessa. Myös tehtyjä osallistumissuunnitel- mia hyödynnetään tässä yhteydessä. Maakuntien osallisuuden valmistelussa oli ehditty tehdä paljon asiakasosallisuuden valmistelua. Tämä selittyy osaksi sillä, että etenkin sote-palveluiden osalta uudistuk- sessa on tehty paljon asiakaslähtöisyyttä painottavaa valmistelu ja kehittämistyötä. Myös osallisuutta on maakunnissa ollut valmistelemassa iso joukko sote-palveluiden kehittäjiä. Vähemmän oli ehditty valmistella perinteisempää demokratiaulottuvuutta, asukasnä- kökulmaa tai edustuksellisen demokratian prosessien ja menetelmien kehittämistä. Tämä näkökulma olisi noussut kaikkialla esiin, jos uudistusta koskeva lainsäädäntö olisi hyväksytty ja maakuntavaalit olisi järjestetty. Vuorovaikutus maakuntavaltuutettu- jen kanssa ja heidän kouluttamisensa eri näkökulmista olisi ollut tärkeä tehtävä vuo- sina 2019–2020. Edustuksellisen demokratian rakenteiden valmistelua on kuitenkin tehty maakuntien hallinnon ja päätöksenteon valmistelussa. Päättäjien ja kansalaisten vuorovaikutus- prosessien suunnittelu sen sijaan ei vielä tässä vaiheessa valmistelua ollut korostu- nut. 5.2.2 Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön (AKE) -projekti Maakuntauudistus olisi ollut mittavimpia kunta-alaa koskevia hallinnollisia uudistuksia, jonka toteutuksen tueksi olisi tarvittu laaja-alaista muutostukea. Suomen Kuntaliiton vetämän ja oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön rahoittaman projektin tavoit- teina on ollut lisätä tietoa siitä, millä tavoin asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmah- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 34 dollisuudet toteutuvat sote-palveluissa ja maakuntien toiminnan valmistelussa ja to- teutuksessa. Hanke on levittänyt tietoa ja toimintatapoja, joilla asukkaiden käyttäjäläh- töinen osallisuus sote-palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sote- ja maakuntauudistuksessa varmistetaan. Hanke on antanut tukea siihen, miten voidaan edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä rakentaa kump- panuuksia alueellisten demokratiaprojektien, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, kun- tien, maakuntien, Suomen Kuntaliiton, valtion toimijoiden sekä median edustajien ja demokratiakehittäjien kanssa. Projektin pilottimaakuntia ovat olleet Etelä-Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Satakunta. Pilottimaakunnissa on projek- tin aikana toteutettu työpajoja ja koulutuksia. Projekti on tuottanut mm. oppaita, koulu- tusmateriaalia ja videoita maakuntien osallisuustyön edistämiseksi54, sekä osallisuus- pelin, joka on konkreettinen työkalu asukaslähtöisen työotteen edistämiseksi kunnissa ja maakunnissa55. Lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä kuntademokratiaverkoston kanssa. Kyseessä on avoin verkosto, johon voivat osallistua kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijat. Verkosto on kehittänyt ja vahvistanut kuntademo- kratiaa sekä tarjonnut väylän eri toimijoiden vertaisoppimiselle 56. 54 https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/projektin-tuotokset 55 https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018/osallisuuspeli-valmis-kaikkien-kuntien-ja-maakun- tien-kayttoon 56 https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/demokratia-ja-hallinto/demokratia-ja-osalli- suus/kuntademokratiaverkosto OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 35 6 Kuulemisen ja vuorovaikutteisen valmistelun lisääminen Toimintaohjelman toimenpiteiden tavoitteena on ollut vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja avoimuutta sekä hyödyntää kokeiluja ja kansalaisten osallisuutta tukevia toimintatapoja. 6.1 Säädösvalmistelun hankeklinikkakokeilu Uudet säädösvalmistelun kuulemisohjeet valmistuivat vuonna 201657. Oikeusministe- riön asettama kuulemisen asiantuntijaryhmä (OM 8/41/2016) toteutti hankeklinikkako- keilun, jossa säädöshankkeille tarjottiin konkreettista apua sidosryhmäyhteistyön ja kuulemisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeilulla pyrittiin vastaamaan tutki- muksissa ja selvityksissä havaittuihin haasteisiin, kuten kuulemisen yksipuolisuuteen, kuulemisen sijoittumiseen valmisteluprosessin loppuun sekä sen kohdentumiseen tiet- tyihin sidosryhmiin. Kokeiluun osallistui neljä säädöshanketta: sisäministeriön rahankeräyslain esiselvitys, oikeusministeriön kansalaisaloitejärjestelmän arviointi, valtiovarainministeriön tiedon- hallinnan kokonaisuudistus ja työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamislain muuttami- nen. Hankeklinikkatoiminnan tuloksena jokaiselle hankkeelle luotiin yksityiskohtainen kuulemissuunnitelma. Kuulemissuunnitelma sisälsi suunnitelman sidosryhmistä, kuu- lemismenetelmistä, kuulemisten aikataulusta sekä hankkeen viestinnästä. Suunnitel- mien laadinnassa hyödynnettiin säädösvalmistelun kuulemisoppaassa olevia työkaluja kuulemissuunnitelman ja sidosryhmäkartoituksen tekemiseen. Suunnittelun lisäksi hankeklinikassa tarjottiin apua myös kuulemisen ja sidosryhmäyhteistyön toteuttami- sessa. Kuulemisen asiantuntijaryhmän arvion mukaan hankeklinikkakokeilua oli onnistunut. Hankeklinikka sopii hyvin ainakin hankkeisiin, joissa sidosryhmiä on paljon kolman- nella sektorilla. Kokeilu osoitti selvästi sen, että valmisteluhankkeissa on tarve asian- tuntijatuelle sidosryhmäyhteistyöhön ja kuulemiseen liittyvissä kysymyksissä. Samalla se osoitti, että hankeklinikan kaltainen tukimuoto, jossa hankkeet pääsevät keskuste- lemaan edellä mainituista kysymyksistä asiantuntijoiden kanssa sekä saavat tukea 57 www.finlex.fi OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 36 kuulemisten järjestämisessä, on tehokas keino parantaa kuulemisten laatua ja niistä saatavaa hyötyä valmistelussa. Hankeklinikkakokeilun loppuraportin58 mukaan kokeiluun osallistuneet hankkeet koki- vat hyötyneensä hankeklinikkaan osallistumisesta. Hankeklinikkaan osallistumiselta haettiin ennen kaikkea tukea (laajojen) sidosryhmien osallistamiseen ja hedelmällisen vuoropuhelun rakentamiseen. Osa myös toivoi oppivansa uusia hyviä käytäntöjä si- dosryhmäyhteistyön ja kuulemisten järjestämiseksi. Hankeklinikasta saadun tuen an- siosta hankkeet kokivat pystyvänsä kiteyttämään kuulemistarpeensa ja saavansa tar- vittavan avun kuulemisten suunnittelussa ja niiden toteuttamisessa. Erityisesti koettiin, että osallistuminen hankeklinikkaan toi hetkellisesti tarvittavaa lisäresurssia, joka mahdollisti laadukkaiden työpajamuotoisten kuulemisten järjestämisen. Työpajamuo- toisia kuulemisia pidettiin myös uutena ja hyvänä keinona saada sidosryhmiltä (ensi- vaiheen) perusteellisia kommentteja lainvalmisteluun liittyen ja päästä heidän kans- saan syvällisempään vuoropuheluun. Työpajamuotoista kuulemista pidettiin huomat- tavasti rakentavampana kuulemismenetelmänä kuin perinteistä kuulemistilaisuutta, jossa kuultavat esittävät ainoastaan ennalta valmistelemansa lausunnon. Hankeklinikkakokeilun aikana huomattiin, ettei kokeilun keskitetty hankeklinikkamalli nykyresurssein kykene kattamaan ministeriöissä olevia tukitarpeita, eikä sitä näin ol- len voida kasvattaa. Samalla haasteeksi muodostui keskitetty hankeklinikkatoimintaan liittyvä substanssiosaamisen puute, joka näkyi muun muassa haasteina ymmärtää hankkeiden tarpeita, tavoitteita ja sidosryhmäkenttää. Nämä asiat vaikuttavat merkit- tävästi onnistuneen sidosryhmäyhteistyön ja kuulemisen suunnitteluun. Siten hanke- klinikkakokeilusta saatujen hyvien käytäntöjen mallintaminen ja vieminen ministeriöi- hin on ensisijaisen tärkeää. Näin tuki ja rohkaisu tulisi ministeriöistä ja lisäisi samalla valmistelijoiden sitoutumista laadukkaaseen kuulemiseen. Samalla voitaisiin kehittää ministeriöiden sisäistä ja ulkoista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, ja luoda näin uusia ja erilaisia muotoja sidosryhmäyhteistyöhön. 6.2 Sähköisen lausuntomenettelyn jalkauttaminen ministeriöihin Oikeusministeriö avasi lausuntopalvelu.fi:n pilottikäyttöön vuonna 2014 tarkoitukse- naan tarjota ministeriöille yhteinen palvelu sähköiseen lausuntomenettelyyn. Palvelun tavoitteena oli yhdenmukaistaa, tehostaa ja avata ministeriöiden lausuntomenettelyä, 58 Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 1/2018. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 37 jotta se toteutuisi asiasta ja lausuntokierroksesta riippumatta aina hyvän hallintotavan mukaisesti. Palvelun käyttöönotto ministeriöissä on ollut asteittaista. Vuosien 2014–2016 aikana kaikki ministeriöt kokeilivat palvelua ainakin jossain lausuntokierroksessa. Palvelun saama vastaanotto oli ristiriitaista, mikä johtui osaltaan toimintakulttuurin muuttumi- sesta syntyneenä vastareaktiona ja toisaalta myös palvelun käyttöön liittyvistä tekni- sistä haasteista, jotka saatiin korjattua vuosien 2015–2016 aikana. Jatkokehittämisen lisäksi keskeisenä toimenpiteenä on ollut koulutuksen ja ohjeistuksen tarjoaminen mi- nisteriölle, mikä on osaltaan edesauttanut toimintakulttuurin muuttumista. Yksittäisten ministeriöiden sitoutuminen palvelun käyttöön on lisännyt palvelun käyttö- astetta merkittävästi ja luonut palvelulle tunnettuutta eri sidosryhmien keskuudessa, mikä on osaltaan edistänyt muiden ministeriöiden käyttöönottohalukkuutta. Palvelussa olevien lausuntopyyntöjen määrä onkin noussut merkittävästi vuosien 2017 ja 2018 aikana. Pelkästään vuonna 2018 palvelussa järjestettiin yli 200 lausuntokierrosta, mikä on yli puolet kaikista palvelussa julkaistuista lausuntokierroksista. Ne myös kerä- sivät yhteensä noin 5 500 lausuntoa eri toimijoilta. Palveluun vuoden 2019 alkuun mennessä rekisteröitynyt lähes 9000 käyttäjää ja 2900 organisaatiosta. Lausuntopalvelu.fi:n käyttöaste on kasvanut voimakkaasti vuoden 2018 aikana. Säh- köisen lausuntomenettelyn laajemmalle käyttöönotolle ja toimintakulttuurin muutok- selle koko valtioneuvostossa näyttäisi olevan kysyntää. Oikeusministeriö ja valtioneu- voston kanslia valmistelevat parhaillaan sähköistä lausuntomenettelyä valtioneuvos- ton yhteisen asianhallintajärjestelmän (VAHVA) yhteyteen. 6.3 Avoin hallinto ja selkeä viestintä Suomi liittyi kansainväliseen Avoimen hallinnon kumppanuusohjelmaan (OGP Open Government Partnership) vuonna 2013. Kumppanuusohjelman tavoitteena on lä- pinäkyvämmän, tuloksellisemman ja vastuullisemman hallinnon edistäminen. Hallin- non toiminnan ja tiedon avaamisella varmistetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ja torjutaan korruptiota. Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelman59 hankkeet on toteutettu yhteistyössä demokratiapoliittisen toimintaohjelman toimeenpanon kanssa. Avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon turvaamiseksi yhtenä toimenpiteenä on ollut selvittää mahdollisuuksia 59 https://avoinhallinto.fi/toimintaohjelmat/ OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 38 laajentaa julkisuusperiaate koskemaan myös yhtiömuodossa tuotettavia julkisia palve- luja. Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen siitä, onko julkisuusperiaate nykyi- sessä muodossaan riittävän laaja ja tulkinta ulotettavissa myös yhtiömuodossa tuotet- taviin palveluihin. Oikeusministeriö järjesti yhdessä HAUS:in kanssa julkisuuslaista kaksi valtion viranhaltijoille suunnattua kurssia. Näiden lisäksi talvella 2017–2018 jär- jestettiin valtioneuvoston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä kaikille avointa julkisuus- lakikoulutusta, jota oli mahdollisuus seurata myös verkon kautta. Uusi valtion digitaali- nen oppimisympäristö eOppiva tarjoaa jatkossa mahdollisuuden laajentaa verkon kautta viranhaltijoille tarjolla olevaa koulutusta. Toimintaohjelman tavoitteiden mukaisesti valtion hankintatiedot julkaistaan nyt avoi- mena datana. Palvelussa julkaistaan valtion hankintojen julkiset tiedot, joista käy ilmi, mitä valtion or- ganisaatiot hankkivat ja mistä hankinnat tehdään. Palvelu (tutkihankintoja.fi) avattiin syyskuussa 2017 ja sitä on kehitetty edelleen saadun palautteen avulla. Vuoden 2017 lopussa palveluun lisättiin kieliversiot (ruotsi ja englanti), uudenlaisia valmiita havain- nollistettuja raportteja ja avoimen rajapinnan luonti hankintatietoon. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia lisätä palvelussa olevaa tietoa sekä mahdollisuutta julkaista myös kil- pailutusta koskevat tiedot tässä palvelussa. Avoimen hallinnon kokonaisuudesta laadittiin tiivis tukipaketti, jonka yhtenä tavoit- teena on nostaa esille eri osallisuusmuotoja, mikä on muun muassa OECD:ssä nos- tettu esiin yhtenä avoimen hallinnon hyvänä käytäntönä. Kotus ja HAUS ovat laatineet selkeästä virkakielestä tunnin mittaisen kurssin uuteen eOppiva-oppimisympäristöön (www.eoppiva.fi). Kurssi on kaikkien julkisen sektorin toimijoiden hyödynnettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Sivusto www.saavutettavasti.fi julkaistiin beta-versiona kesäkuussa 2018. Saavutettavasti.fi-sivusto on suunnattu julkisen sektorin viestijöille ja muille, jotka tekevät tai suunnittelevat verkkopalvelujen sisältöjä. Sivustolla on kat- tavia käytännön ohjeita siihen, miten verkkosisältöjen saavutettavuutta voi parantaa helposti. Avoimen hallinnon kumppanuusohjelman tavoitteena on myös ollut lisätä lasten ja nuorten osallisuutta päätöksenteon valmistelussa ministeriöissä sekä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta. Osa tämän tavoitteen toimeenpanoa on las- ten oikeuksien päivän edelleen kehittäminen. Marraskuussa 2018 Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä järjestettiin teemalla lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsi- budjetointi. Osana avoimen hallinnon viikkoja järjestettiin 7. maaliskuuta 2018 työpaja maahanmuuttajien osallisuuden edistämisestä. Marraskuussa 2018 järjestetyn van- husneuvostopäivän aiheina olivat maakunta- ja sote-uudistus sekä vanhuuteen varau- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 39 tuminen. Päivässä kuultiin hyvistä käytännöistä, ideoitiin ja innovoitiin vanhusneuvos- tojen toimintaa ja vaikuttavuutta. Vanhusneuvostopäivään kutsuttiin edustajat kaikkien kuntien ja maakuntien vanhusneuvostoista. 6.4 Kansalaisvaikuttaminen maisemanhoidossa ja kulttuuriympäristössä Kansalaisvaikuttamisen paikallisessa edistämisessä eräänä merkittävänä tekijänä on luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla perustettavat maisemanhoitoalueet, joita pe- rustetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Maisemanhoitoalueet vastaavat eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa esitettyjä tavoitteita vuoro- vaikutteisesta maisemanhoidosta ja maiseman kautta rakentuvasta positiivisesta yh- teisöllisyydestä. Perustamisprosesseja on kehitetty yhä enemmän paikallisen valmis- telun suuntaan siten, että perustamisen aloite tulee paikallisilta kyläyhdistyksiltä. Koska maisemien hoito on vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, ovat kansalais- lähtöisyys ja osallistaminen alueiden perustamisen tärkeitä edellytyksiä. Lähtökohtana maisemanhoitoalueen suunnittelulle on kansalaisista ja paikkakunnalta kumpuava motiivi, joka voi liittyä kyläympäristöjen arvojen tiedostamiseen, kotiseutu- henkeen, maatalouselinkeinojen turvaamiseen, maaseutumatkailun kehittämiseen tai muihin kulttuurimaiseman arvojen vaalimisen perusteisiin. Manner-Suomen maaseu- dun kehittämisohjelman Leader-rahoituksella on edistetty maisemanhoitoa esimerkiksi kyläyhdistysten tai muiden yhdistysten toimesta. Kyläyhdistysten, asukkaiden ja hallinnon yhteistyönä on valmisteltu neljää maiseman- hoitoaluetta, joille on laadittu myös suunnitelmat paikallisten kulttuurimaisemien hoi- don edistämiseksi. Hankkeet ovat Kiteen Totkunniemi, Juvan Kaskii, Säkylän Köyliö ja Sotkamon Naapurinvaara. Köyliössä ja Naapurinvaaralla hankkeen tiimoilta on tehty lisäksi paikallinen lausunto- ja kuulemiskierros, joiden tuloksien perusteella päätetään maisemanhoitoalueiden perustamisesta. Totkunniemessä hoitosuunnitelmaa valmis- tellaan edelleen. Kaskiin maisemanhoitosuunnitelma valmistui, mutta kyläyhdistys on päättänyt, että suunnitelmaa toteutetaan kylän omin voimin, mutta toistaiseksi ei esi- tetä maisemanhoitoalueen perustamista virallisesti. Näiden lisäksi Utsjoen Tenolla on maisemanhoitoa edistetty paikallisesti ELYn vetämien kunnostus- ja hoitohankkeiden muodossa. Maisemanhoitosuunnitelmaa on luonnosteltu, ja jatkosta päätetään myö- hemmin. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 40 Demokratiaulottuvuus on myös olennainen osa valtioneuvoston periaatepäätöksellään hyväksymää Kulttuuriympäristöstrategiaa 2014–202060. Eräänä strategian tavoitteena on saada ihmiset yhteisöllisen tekemisen ja osallistumisen kautta tunnistamaan kult- tuuriympäristönsä arvot sekä huolehtimaan niiden säilyttämisestä ja vahvistamisesta. Strategian visiona on, että 1) ihmiset arvostavat kulttuuriympäristöä ja toimivat aktiivi- sesti sen hyväksi; 2) hyvin hoidettu kulttuuriympäristö elää ajassa ominaispiirteensä säilyttäen; 3) julkishallinnon voimavarat on suunnattu ohjaamaan kulttuuriympäristön hallittua muutosta ja 4) kulttuuriympäristön monimuotoisuus avaa elinkeinoelämälle menestymisen mahdollisuuksia. Ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Kulttuuriympäristö- strategian toimeenpanon koordinaatioryhmä (2016–2020) on seurannut ja koordinoi- nut Kulttuuriympäristöstrategian toteutumista ja sitä edistäviä hankkeita. Kansalaisjär- jestöjen ja kansalaisten demokraattiset mahdollisuudet nauttia kulttuuriympäristöstään ja myös kantaa siitä vastuuta ovat olleet toiminnassa keskeisiä. Ministeriöt ovat pa- rantaneet kansalaisten toimintamahdollisuuksia esimerkiksi paremman tietotarjonnan kautta. Ministeriöt ovat myös tehneet yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kanssa Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanossa ja tukeneet kulttuuriympäristö- työtään esim. kulttuuriympäristösitoumusten kautta. Sosiaalisen median kampanjat (esim. Instagram-kilpailut #suojelentätä ja #arkimaisema) ovat tarjonneet ihmisille mahdollisuuden kertoa mitä he ympäristössään arvostavat ja pitävät säilyttämisen ar- voisena. Kansainvälisen European Heritage Days (EHD) -ohjelman Kulttuuriympäris- töpäivien nimellä Suomessa toteutettava kokonaisuus on tarjonnut kaikille mahdolli- suuden järjestää kulttuuriympäristöön liittyviä tapahtumia tai osallistua muiden järjes- tämiin yleisötapahtumiin. Lapset ja nuoret ovat voineet Kulttuuriympäristön tekijät -kil- pailussa tuoda esiin itselleen tärkeää kulttuuriympäristöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on rahoitettu yli 250 hanketta, joi- den tavoitteena on ollut edistää kulttuuriympäristön teemoja. Erityisesti paikalliset Leader-ryhmät ovat onnistuneet aktivoimaan paikallisia toimijoita yhteistyöhön ja pa- rantamaan kulttuuriympäristön tilaa. 60 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10138/43197 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 41 7 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytysten edistäminen ja esteiden purkaminen Vapaa ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta muodostaa tärkeän osan toimivaa de- mokratiaa. Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa 2017–2019 linjattiin, että jär- jestö- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksiä edistetään ja puretaan kansalais- toimintaa haittaavia esteitä. 7.1 Vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan säädösten sujuvoittaminen ja informaation parantaminen Oikeusministeriö asetti maaliskuussa 2016 valtioneuvoston demokratiaverkoston61, jonka yhtenä tehtävänä on vapaaehtoistoimintaan liittyvien kehitystoimenpiteiden koordinoiminen valtioneuvoston piirissä. Tavoitteena oli muun muassa vapaaehtoistoi- mintaan liittyvien säädösten ja ohjeiden saavutettavuuden parantaminen. Organisoi- ville tahoille on hyödyksi, jos vapaaehtoistoiminnan organisointiin liittyviä säädöksiä ja ohjeita, kuten tietoa vakuutuksista sekä vero- ja lupa-asioista, kootaan yhteen paik- kaan. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 1.10.2015 toimeenpanoryhmän säädösten suju- voittamiselle62. Sille asetettiin 2017 oikeusministeriön koordinoima alatyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää kansalaisyhteiskuntaan ja vapaaehtoistoimintaan liittyviä hallin- nollisia esteitä. Alatyöryhmä keskittyi tarkastelussaan verotukseen, työttömyystur- vaan, tapahtumien turvallisuuteen, lupa- ja ilmoitusmenettelyihin, terveydensuojeluun ja elintarvikehygieniaan, sekä valtionavustusjärjestelmään liittyviin kysymyksiin vapaa- ehtoistyön ja kansalaistoiminnan näkökulmasta. Lisäksi alatyöryhmä sivusi rahanke- räystä ja arpajaisia koskevia kysymyksiä. Työryhmä havaitsi, että kansalaisyhteiskun- taan ja vapaaehtoistoimintaan liittyvä ohjeistus on koettu osittain epäselväksi ja haas- tavaksi. Toimintaohjelman linjausten mukaisesti vapaaehtoistoimintaan liittyviä esteitä 61 https://oikeusministerio.fi/hanke?id=f32160e4-940b-466a-ab9c-e7127b18ae82 62 https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM062:00/2015 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 42 on selvitetty ja vapaaehtoistoiminnasta on tuotettu laaja tietopaketti ja sähköiset asi- ointikanavat Suomi.fi-palveluun63. Lupaprosesseja on selkeytetty ja muun muassa tienvarsi-ilmoittelun luvanvaraisuutta on poistettu. 7.2 Rahankeräyslain uudistus Hallituskauden aikana on sisäministeriön johdolla valmisteltu esitys uudeksi rahake- räyslaiksi (HE 214/2018 vp), joka annettiin eduskunnalle 25.10.2018. Eduskunta hy- väksyi uuden rahankeräyslain 7.3.2019. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020, tietojärjestelmämuutoksista riippuen. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa rahanke- räysmenettelyä ja edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Uusi laki korvaa nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat toistaiseksi voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaa ilmoituksenvaraisesti järjestettävät pienimuotoiset rahankeräykset (pienkeräykset). Jatkossa rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko Poliisi- hallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitok- selle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä on rahankeräyksen järjestäjän toiminnan tarkoituksen sekä keräystarkoituksen yleis- hyödyllisyys. Toimivaltaisena viranomaisena on Poliisihallitus. Lupamenettelyä keven- netään esimerkiksi siten, ettei viranomaiselle tarvitse ilmoittaa keräystapoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Myös toiminnan vakiintuneisuuden ja keräyksen yleisen edun mukaisuuden arvioimisesta luovutaan. Rahankeräyksen järjestäjä tekee vuosit- tain Poliisihallitukselle vuosi-ilmoituksen rahankeräysten järjestämisestä, keräystuo- tosta ja tuoton käyttämisestä. Tulevan tilikauden keräyksistä ilmoitetaan suuntaa-an- tavalla vuosisuunnitelmalla. Pienkeräyksiä voi järjestää kalenterivuosittain enintään kaksi eikä yksittäisen pienke- räyksen tuotto saa ylittää 10 000 euroa. Keräyksen kesto voi olla enintään kolme kuu- kautta. Pienkeräyksiä voisivat järjestää Suomessa esimerkiksi rekisteröity yhdistys, säätiö, uskonnollinen yhdyskunta sekä puoluerekisteriin merkitty puolue. Lisäksi pien- keräyksen voi järjestää rekisteröimätön vähintään kolmen luonnollisen henkilön muo- dostama ryhmä, jonka jäsenistä vähintään yksi on täysivaltainen ja muut ovat täyttä- neet 15 vuotta ja joilla kaikilla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Pien- keräyksen järjestäjältä ja keräystarkoitukselta ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Pien- keräystä ei kuitenkaan saisi järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseksi tai oikeushenki- lön varallisuuden kartuttamiseksi. Pienkeräyksestä tulee tehdä ilmoitus vähintään viisi 63 https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoikeudet-ja-vaikuttami- nen/opas/vapaaehtoistyo OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 43 arkipäivää ennen pienkeräyksen aloittamista. Toimivaltaisena viranomaisena ovat po- liisilaitokset. Pienkeräyksestä tulee tehdä tilitys poliisilaitokselle kaksi kuukautta ke- räyksen loppumisesta. Laissa säilytetään edelleen mahdollisuus järjestää rahankeräys joko luvanvaraisena tai pienkeräyksenä myös taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi. Varojen hankkiminen myös päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän opiskelun tai harrastetoiminnan edistämiseen on edelleen mahdollista ilman lupaa. 7.3 Arpajaislain uudistus Sisäministeriön valmistelemassa arpajaislain (HE 213/218 vp) uudistuksessa tavara- arpajaisten, bingopelin ja tavaravoittoautomaattien sekä eräiden muiden peliauto- maattien ja -laitteiden lupamenettelyä kevennetään laissa säädettyä luvan enimmäis- pituutta pidentämällä. Lisäksi bingopelin toimeenpanemisesta annettavan tilityksen tili- tyskauden enimmäispituus pidennetään kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen ja il- man tavara-arpajaislupaa järjestettävien pienarpajaisten arpojen yhteenlaskettua myyntihintaa koskeva raja nostetaan 2 000 eurosta 3 000 euroon. Lisäksi esityksen johdosta Veikkaus Oy:n pelipisteisiin sijoitetuissa raha-automaateissa otetaan käyt- töön pakollinen tunnistautuminen. Eduskunta hyväksyi lainmuutokset 19.2.2019. Arpajaislain muutokset tulevat voimaan porrastetusti siten, että laki tulee voimaan 1.10.2019 muita arpajaisia kuin rahapelejä koskevien muutosten osalta ja 1.1.2022 pakolliseen tunnistautumiseen liittyvien muu- tosten osalta. Viimeksi mainitun muutoksen tarkoituksena on rahapelihaittojen eh- käisyn tehostaminen, mutta sillä saattaa myös olla vaikutuksia rahapelituottoihin ja näin ollen järjestöille jaettavien avustusten määrään. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on toukokuussa 2018 linjannut, että avustusjär- jestelmien yhtenäistäminen soveltuvin osin on tarkoituksenmukaista tehdä erillisenä prosessina arpajaislain uudistuksesta. Ensiksi mainittu on tarkoitus toteuttaa valtiova- rainministeriön koordinoiman Valtionavustusten kehittämis- ja digitalisointihankkeen (2019–2023) yhteydessä. Hanke asetettiin 8.3.2019. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 44 7.4 Tuloverolain muutokset Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi vuoden 2019 tuloveroasteikosta ja laeiksi tuloverolain sekä perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n muuttamisesta (HE 124/2018 vp). Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vapaaehtoistyöntekijöille maksetta- vien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotettaisiin nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Samalla vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden matkakustannusten korvausten soveltamisalaa laajennet- taisiin koskemaan myös muun muassa valtiolta, kunnalta tai seurakunnalta saatuja matkakustannusten korvauksia. Lait tulivat voimaan vuoden 2019 alusta. 7.5 Vapaaehtoinen-hanke Osana Suomi 100-juhlavuoden ohjelmaa toteutettiin vapaaehtoitoimintaan liittyvä hanke. Hankkeen tavoitteena oli tuoda esille vapaaehtoistyön monet muodot ja kan- nustaa ihmisiä tekemään vapaaehtoistyötä. Hanke sisälsi radio-ohjelmasarjan vapaa- ehtoistyöstä, artikkeleita vapaaehtoistoiminnasta, asiantuntijakeskusteluja, paikallisia tapahtumia kirjastoissa ympäri Suomen sekä valokuva-, video- ja multimediateosnäyt- telyn Helsingissä ja Turussa. 7.6 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hankkeen64 tavoitteena on integroida maahan- muuttajat saattamalla heidät mahdollisimman nopeasti kielikoulutukseen, työkokeiluun tai opiskelemaan sekä yhteyteen kantaväestön kanssa esimerkiksi erilaisten harras- tusten ja tapahtumien kautta. Tällaiset arjen mallit on tarkoitus konseptoida ja rapor- toida hankkeen yhteydessä. Hanke on saanut Leader-rahoitusta EU:n maaseutura- hastosta. Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hanke on levittänyt käytännössä toi- miviksi koettuja kotoutumisen malleja. Maaseudun kehittämisohjelman toimijat alkoi- vat toimia nopeasti vuoden 2015 pakolaiskriisin yhteydessä. Maahanmuuttajien ko- touttamishankkeita on rahoitettu tähän mennessä noin 40 eri puolilla maata, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden. Eri rahoituslähteiden (esim. ESR ja AMIF) kanssa on tehty yhteistyötä ja yhteensovitusta. Hanke osallistui eri rahoittajien ja toimijoiden 64 Esite: https://enrd.ec.europa.eu/sites/enrd/files/publi-eafrd-brochure-03-en_2016.pdf OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 45 kanssa Integration 2018 tilaisuuden järjestelyyn. Tilaisuus saavutti suuren osallistuja- joukon. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 46 8 Demokratiakasvatus Vuonna 2016 voimaan tulleet uudet perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman pe- rusteet sisältävät (628/1998) aiempaa vahvemmin demokratia- ja mediakasvatusta sekä uusia toimintatapoja niiden opettamiseen. Yhteiskuntaopin oppiaineen aloitus varhennettiin 4. vuosiluokalle ja siihen osoitettiin valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa kahden vuosiviikkotunnin lisäresurssi. Lisäksi lukion kaikille yhteiseen yhteiskuntaopin oppiaineeseen lisättiin kolmas pakollinen yhteiskuntaopin kurssi, jossa nostetaan eri- tyisesti globaalin vaikuttamisen ja kriittisen medialukutaidon teemoja. Perusopetusla- kiin lisättiin vuonna 2013 osallisuutta ja oppilaskuntia koskeva pykälä, joka velvoittaa opetuksen järjestäjän edistämään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta koulun toimintaan ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa asetettiin tavoitteeksi opetusmateriaalien löydettävyyden parantaminen ja kerätä yhteen nykyiset demokratia- ja ihmisoikeus- kasvatukseen liittyvät materiaalit ja sähköiset osallistumiskanavat. Tarkoituksena oli myös ottaa käyttöön toiminnallisia malleja, kuten koululaisvaalit, järjestövierailut ja eri- laiset teemapäivät, joita voidaan hyödyntää kouluissa ja oppilaitoksissa. Toimintaohjelmassa tavoitteeksi asetettiin tehdä kokeilu siitä, miten koulujen ja järjes- töjen yhteistyötä kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan opettamiseen ja kan- nustamiseen voitaisiin vahvistaa. Lisäksi haluttiin kokeilla sähköisten demokratiapal- veluiden käyttöönottoa opetuksessa sekä oppilaskuntatoiminnassa ja luoda malli kou- luille. Tarkoituksena oli myös viestiä ja markkinoida aineistoja opettajille, jotta heillä olisi paremmat välineet toteuttaa uusissa opetussuunnitelmissa demokratiakasvatuk- sesta linjattuja tavoitteita. Toimintaohjelmassa linjattiin myös, että opetushenkilöstölle tarjotaan täydennyskoulu- tusta, jolla annetaan konkreettisia työkaluja monimuotoisessa työympäristössä toimi- miseen, vaikeiden keskusteluiden käymiseen sekä jokaisen nuoren kohtaamiseen. Tavoitteena oli vahvistaa opetushenkilöstön osaamista puuttua muun muassa vihapu- heeseen tai rasistiseen käytökseen, seksuaaliseen häirintään sekä tunnistaa väkival- taiseen radikalisoitumiseen liittyviä prosesseja ja signaaleja. Koulutuksella oli tarkoitus varmistaa, että lasten ja nuorten parissa työskentelevillä on valmiudet toimia työssään siten, että demokraattiset arvot, tietoisuus perus- ja ihmisoikeuksista ja osallisuuden tunne lapsilla ja nuorilla vahvistuvat. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 47 8.1 Yhdenvertaiseen osallistumiseen oppiminen – osallisuuden edistäminen kouluissa osana demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämistä ja uusien opetussuunnitelmien toimeenpanoa Ihmisoikeuskeskus, Helsingin yliopisto ja oikeusministeriö yhteistyössä rahoittavat ja toteuttavat arvoihin, dialogiin, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin keskittyvän, Helsingin yliopiston UNESCO-professuuriin kytkeytyvän tutkimus- ja pilotointihankkeen 1.8.2018–31.7.2019. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu demokratia-ja ihmisoikeus- kasvatuksen opintokokonaisuus (Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetus- ja kas- vatustyössä, 5 op) opettajankoulutukseen. Lisäksi hanke tuottaa Helsingin yliopiston kaikille opettajaksi opiskeleville pakollisen Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki -kurssin osaksi demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusluennon ja ohjeistetun ryhmätehtävän tee- malla "Perus- ja ihmisoikeudet koulun arjessa". Hankkeessa on myös kartoitettu verkko-oppimisympäristön kehittämismahdollisuutta Helsingin yliopiston koordi- noimana. Hankkeessa kartoitettiin syksyllä 2018 olemassa olevia demokratia- ja ih- misoikeuskasvatukseen soveltuvia verkkomateriaaleja. Kartoituksen perusteella mate- riaalit priorisoidaan ja viedään opetushallituksen edu.fi-sivustolle sekä tunnistetaan mahdolliset lisämateriaalitarpeet. Hankkeen lopputuotoksena syntyy raportti, jonka tarkoitus on a) selkeyttää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen nykyistä tilaa opet- tajankoulutuksessa kansallisesta näkökulmasta, b) tarkentaa sisällöllisesti opettajan- koulutuksen tarpeita demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta ja c) selkeyttää raken- teita asian edistämisen suhteen. Konkreettisena lopputuloksena muodostuu perusta kansalliselle verkkokurssialustalle ja yliopistojen väliselle yhteistyölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman nuorisoalan osaamiskeskustoiminnan puit- teissa Suomen Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry on luonut uusia vaikuttamisen ta- poja (mm. politiikkaviikko kouluissa viikolla 44/2018), aktivoinut nuoria vaikuttamaan seurakuntavaaleissa (some-päivystys, tietoa vaaleista, vaalikoneen ja ennakkoäänes- tyksen markkinointi) sekä järjestääneet nuorisovaalit kevään 2019 eduskuntavaalien yhteydessä. Allianssi ry tuottaa oikeusministeriön nuorille äänestäjille lähettämään kir- jeeseen liitemateriaalia, jolla pyritään kannustamaan nuoria äänestämään. Politiikka- viikon, työpajojen osallisuuskuukauden, AVI:en alueellisten nuorisotyöpäivien sekä kirjastolakikiertueen kautta Allianssi on myös lisännyt vaikuttamis- ja osallisuusmallien käyttöä oppilaitoksissa ja nuorten parissa tehtävässä työssä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 48 Oulun kaupungin nuorisoalan osaamiskeskus Koordinaatin tehtäväksi on asetettu nuorten tieto- ja neuvontatyöhön liittyvät koulutus- ja tukipalvelut sekä mm. Nuor- tenideat.fi-verkkopalvelun koordinointi, sisällöntuotanto ja viestintä. Koordinaatti on tuottanut Nuortenideat.fi-materiaaleja (suomeksi ja ruotsiksi) hyödynnettäväksi kou- luille muun muassa osana Allianssin Politiikkaviikkoa, kouluttanut nuorten parissa toi- mivia ammattilaisia palvelun käytössä sekä markkinoinut palvelua kunnille, kouluille, järjestöille ja muille nuorten parissa toimiville organisaatioille. Vuonna 2018 Koordi- naatti toteutti Nuortenideat.fi-verkkopalvelun käyttöä koskevan valtakunnallisen arvi- oinnin (nykytilan kuvaus ja palvelumuotoiluprosessi tulevaisuuden visioista). Arvioin- nin pohjalta palvelua on tarkoitus kehittää vuonna 2019. Osana jatkokehitystä on tar- koitus koota koulujen hyviä käytäntöjä demokratiapalveluiden ja verkkosovellusten hyödyntämisestä opetuksessa ja oppilas-/opiskelijakuntatyöskentelyssä sekä kehittää uusia toimintamalleja ja viestiä kehitetyistä malleista ja aiemmin tuotetuista materiaa- leista tehostetusti kouluille/opettajille. Föreningen Luckan rf:n yhteenliittymän osaamiskeskuksen tehtävänä on mm. ruotsin- kielisten nuorisoalan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottaminen, kehittäminen ja ylläpito sekä verkostotyö ja viestintä. Luckan on tuottanut digitaalisia tieto- ja neu- vontapalveluita (chat, mobiilisovellus) ruotsin kielellä yhteistyössä Koordinaatin ja Kohtaamon kanssa sekä kehittänyt ja vahvistanut ruotsinkielisen nuorisotyön verkos- toitumista ja viestintää (mm. uutiskirje, koulutukset). Opetushallitus järjesti osallisuus- ja oppilaskuntafoorumin (10.–12.9.2018), jossa suunniteltiin yhdessä seuraavia askeleita koulujen osallisuuden ja osallisuutta edistä- vän toimintakulttuurin vahvistamiseksi sekä koottiin tukiaineistoa opettajille julkaista- vaksi www.edu.fi:ssä. Foorumissa syntyneitä ideoita jatkotyöstettiin artikkeleiksi Kohti parempaa demokratiaa: Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kas- vatuksessa ja opetuksessa -julkaisuun65. Vuonna 2018 oikeusministeriön Demokratiapalkinnon tavoitteena oli palkita hyväksi koettuja toimintatapoja demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen saralla ja kannustaa toimijoita jatkamaan työtään tämän tärkeän teeman parissa. Oikeusministeriön yhteis- työkumppaneita prosessissa olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Val- tion nuorisoneuvosto, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry ja Ihmisoi- keuskeskus. Valitsijaraati koostui kahdesta henkilöstö, jotka olivat presidentti Tarja Halonen ja professori Arto Kallioniemi. Raati päätti, että 10 000 euron arvoinen pal- kinto jaetaan Ihmisoikeusliitto ry:n ja Naistoimittajat ry:n kesken. Ihmisoikeusliitto pal- kittiin Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistustyöstä yhdessä opettajien ja opettajaopiske- lijoiden kanssa. Naistoimittajat ry palkittiin Learning together -hankkeen ja sen myötä syntyneen Learning together -verkoston työn perusteella. Demokratiapalkinto jaettiin 65 Rautiainen (2018) OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 49 Suomen Kuntaliiton ja oikeusministeriön järjestämän Demokratiapäivän yhteydessä 9.10.2018. Demokratiapäivään osallistui toistasataa henkilöä, ja lisäksi tilaisuus strii- mattiin Kunta.tv:n kautta. Oikeusministeriö ja yhteistyökumppanit viestivät palkinnosta laajasti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Ylen Aamu-tv:n lähetyksessä oli- vat vieraina Ihmisoikeusliiton ja Learning together -verkoston edustajat. 8.1.1 Opettajien täydennyskoulutus Opetushallitus järjesti vuosina 2017–2018 useita opettajille ja muulle oppilaitosten henkilökunnalle suunnattuja tilaisuuksia, joilla on pyritty lisäämään tietoisuutta sekä vahvistamaan osaamista ristiriitaa herättävien aiheiden esille nostamisessa ja keskus- telujen käymisessä väkivaltaiseen radikalisoitumiseen sekä vihapuheeseen tai rasisti- seen käytökseen liittyen. Opetushallitus on myös myöntänyt Helsingin yliopiston täy- dennyskoulutusyksikölle erillistä valtionavustusta laajan koulutuksen toteuttamiseen vuosina 2017–2018. Vuonna 2018 Ihmisoikeuskeskus, AVI:t ja Opetushallitus järjestivät yhteistyössä kou- lutuskiertueen usealla Suomen paikkakunnalla. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen teemoja on ollut myös painopisteinä Opetus- hallituksen (OPH) hallinnoimissa, erillisellä valtionavustuksella toteutettavissa opetta- jien täydennyskoulutushankkeissa vuonna 2018. OPH on tehnyt yhteistyötä pohjois- maisen DIS-verkoston kanssa ja suomalaisia opettajia on osallistunut useaan yhteis- pohjoismaiseen opetuksen kehittämishankkeeseen, joissa on pohdittu keinoja demo- kratiakasvatuksen tehostamiseksi sekä väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyä. Palaute kaikista koulutuksista on ollut hyvää. Koulutus jatkuu, uusina alueina ovat jat- kossa varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus. 8.2 Valtioneuvoston virkamiesten perus- ja ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen Oikeusministeriö järjesti yhdessä valtioneuvoston kanslian ja valtioneuvoston hallinto- yksikön kanssa perus- ja ihmisoikeudet valtioneuvostossa kurssikokonaisuuden. Val- tioneuvoston intraan Senaattorin luotiin Perus- ja ihmisoikeudet -sivu ja kurssi videoi- tiin. Kurssilla järjestettiin neljä lähiopetuspäivää maaliskuussa 2017. Sisällön suunnit- telussa otettiin lähtökohdaksi se, mitä jokaisen valtioneuvoston virkamiehen tulisi tie- tää perus- ja ihmisoikeuksista. Perus- ja ihmisoikeuksien perusteiden, valtioneuvoston OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 50 perus- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä lainvalmistelun lisäksi kurssilla käsiteltiin myös lä- pileikkaavia teemoja, joita useimmat virkamiehet kohtaavat työssään jossain vai- heessa. Näitä teemoja olivat kuuleminen ja osallistumisoikeudet, tasa-arvo ja naisten oikeudet, yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden oikeudet, lapsen oikeudet, kielel- liset oikeudet sekä saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana. Ajankohtaisista tee- moista mukaan otettiin sananvapaus ja vihapuhe. 8.3 Demokratiakasvatus maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksessa Syksyllä 2019 on tarkoitus päivittää kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman pe- rusteita yhteistyössä opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen kanssa joh- tuen hallituksen sopimista ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden ehkäisyn toimista, joista opetussuunnitelman päivitys mm. sukupuolten tasa-arvon osalta on yksi. Sa- massa yhteydessä voidaan tarkastella muita, demokratiapoliittisen toimintaohjelman mukaisia päivitystarpeita. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 51 9 Yhteiskunnallinen toimintaympäristö ja keskusteluilmapiiri Demokratiapoliittisen toimintaohjelman hankkeilla on pyritty edistämään dialogia eri väestöryhmien välillä ja vahvistamaan opettajien kompetenssia ja tietoisuutta siitä, mi- ten voidaan rakentavasti käsitellä myös ristiriitoja herättäviä aiheita. Demokratian vah- vistaminen on myös osa kansainvälisesti sovittua kestävän kehityksen tavoitteistoa. 9.1 Demokraattisen kehityksen seurantahanke kehitysyhteistyössä Yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky on yksi Suomen kehityspoliittisen se- lonteon66 neljästä painopisteestä. Ulkoministeriön uudistettu suunnittelu- ja raportointi- järjestelmä seuraa, mitä painopistettä eri ohjelmat tukevat. Painopistekohtainen tieto on käytettävissä kaikista nykyisen hallituksen kaudella tehdyistä uusista rahoituspää- töksistä. Marraskuussa 2018 ulkoministeriö antoi eduskunnalle raportin kehityspoliitti- sen selonteon toimeenpanosta ja kehityspolitiikan ja -yhteistyön tuloksista. Raportti perustuu ulkoministeriön keräämiin tietoihin muun muassa yhteiskuntien demokraatti- suudesta ja toimintakykyä kehittävien ohjelmien tuloksista. Painopistekohtaisen seurantatiedon lisäksi, tietoa kerätään Suomen tuesta demokra- tian eri osa-alueille Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n) kehitys- yhteistyökomiteassa (DAC) määriteltyjen toimialojen mukaisesti (ml. vaalit, lain ja oi- keuden kehittäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, desentralisaatio, lain- säädäntöelimet ja poliittiset puolueet, ja tuki maansisäiselle hallinnolle). Myös kehitysyhteistyön tuloksia seurataan entistä kokonaisvaltaisemmin. Suomen ke- hityspolitiikalle on sovittu vuosina 2016–2018 12 ns. aggregaatti-indikaattoria, joita hyödynnettiin vuoden 2018 kehityspolitiikan tulosraportissa. Näistä kaksi (Indikaattori 3.1: Maiden lukumäärä, joissa on tuettu parlamenttien, puolueiden tai paikallistason poliittisten päätöksentekoelinten demokratisoitumista; ja Indikaattori 3.4. Tuettujen 66 https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM062:00/2015 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 52 kansalaisyhteiskuntatoimijoiden määrä) keräävät tietoa suoraan demokratiatuen vai- kutuksista läpi Suomen kehitysyhteistyön. Indikaattoreita kehitetään edelleen, jotta ne vastaavat yhä tarkemmin globaalin kestä- vän kehityksen toimintaohjelman tavoitteita ja tukevat entistä tehokkaammin tietope- rustaista hankehallintaa myös demokratiatuen vaikuttavuuden lisäämiseksi. 9.2 Vihapuhe Oikeusministeriön Against Hate -hankkeen67 tavoitteena on viharikosten ja vihapu- heen vastaisen työn kehittäminen. Hankkeen toiminta keskittyy viharikosraportoinnin kehittämiseen sekä viranomaisten, erityisesti poliisin, syyttäjän, tuomareiden viha- rikosten ja vihapuheen vastaisten toimintavalmiuksien vahvistamiseen sekä viharikos- ten uhrien tukemisen kehittäminen. Hanke on keväällä 2019 järjestänyt laajan me- diakampanjan vihapuheen kitkemiseksi. 9.2.1 Vapaaksi vihapuheesta -erityisavustus ja moni- kielinen kirjasto Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustusta neljälletoista hankkeelle, joissa ehkäistään vihapuhetta ja edistetään yhdenvertaisuutta kuntien nuorisotyössä. Avustuksilla toteutetaan osaltaan opetus- ja kulttuuriministeriön Merkityksellinen Suo- messa -toimintaohjelmaa68 vihapuheen ja rasismin torjumiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Avustetuissa hankkeissa on järjestetty ohjattua toimintaa ja kohtaamisia eri ryhmiin kuuluvien nuorten välillä, sekä pyritty antamaan nuorille val- miuksia keskustella yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista mm. tapahtumien ja kampanjoiden kautta. Hankkeissa on tehty yhteistyötä mm. koulujen, järjestöjen ja tur- vapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa sekä hyödynnetty Euroopan neu- voston "Ei vihapuheelle"-nuorisokampanjan materiaalia. Nuoret itse ovat olleet tiiviisti mukana toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Hankkeiden toteutumista koskevien raporttien perusteella voidaan todeta, että suurin osa hankkeista on toteutunut hyvin tai melko hyvin. Hankkeissa on mm. järjestetty nuorille tilaisuuksia ja toimintaa sekä tehty materiaaleja sekä nuorille että heidän kanssaan työskenteleville. Hankkeiden nuorilta keräämien palautteiden perusteella on 67 https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM005:00/2018 68 https://valtioneuvosto.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-404-7 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 53 pääteltävissä, että nuoret ovat pitäneet toimintaa tärkeänä ja että hankkeissa on mo- nissa tapauksissa onnistuttu levittämään tärkeää tietoa vihapuheen vaaroista ja kei- noista toimia vihapuhetta vastaan. Uusi kirjastolaki (1492/2016) tuli voimaan 2017 alussa. Tarkoituksena on, että yleinen kirjasto on kaikille avoin paikka, joka tarjoaa monipuolista tietoa ja joka tukee yksilön ja yhteisöjen toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Lain mukaan yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa, ja toiminnan järjestämisessä tulee huo- mioida paikallisten kieliryhmien tarpeet. Monikielinen kirjasto tarjoaa keskitetysti muille Suomen yleisille kirjastoille aineistoa sellaisilla kielillä, joiden puhujia on Suomessa vähän. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Monikielisen kirjaston toimintaan vuosittaisen valtionavustuksen. Avustus- summa vuodelle 2019 on 240 000 euroa. Monikielinen kirjasto on viime aikoina keskittynyt erityisesti lapsille ja nuorille suunna- tun aineiston hankintaan. Aineistosta noin puolet on lapsille ja nuorille tarkoitettua, ja lainauksista yli puolet kohdistuu lasten ja nuorten aineistoon. Monikielinen kirjasto on edistänyt tehokkaasti monikielisyyttä ja mahdollisuutta lukea ja kehittää lukutaitoa omalla äidinkielillä. Monikielinen kirjasto palkittiin vuonna 2018 Vuoden kieliteko -pal- kinnolla monikielisyyden ja lukutaidon edistämistyöstä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 54 10 Kohti toimivaa, vakaata demokratiaa ja luottamusyhteiskuntaa Demokratiapolitiikan tarkoituksena on pitkäjänteinen ja systemaattinen demokratian kehittäminen. Monet demokratiaan liittyvistä haasteista ovat osin samoja, jota demo- kratiapoliittisessa selonteossa ja -toimintaohjelmassa on identifioitu (mm. osallistumi- sen eriytyminen) ja osin uudempia ilmiöitä kuten kyberuhat vaaleissa, epädemokraat- tisten liikkeiden näkyvyyden lisääntyminen ja hyvien väestösuhteiden painotus. Tule- vaa kehittämistyötä ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa alusta, vaan jo tehtyä työtä ar- vioidaan ja hyödynnetään soveltuvin osin. Tavoitteena on löytää uusia keinoja ja kumppanuuksia sekä lisätä yhteistyötä ja entistä tehokkaampaa sidosryhmien osallis- tumista, jotta asetettuja tavoitteita pystyttäisiin saavuttamaan entistä paremmin. Toimiva demokratia ja vakaa oikeusvaltio edellyttävät osallistumisoikeuksien ja vaiku- tusmahdollisuuksien yhdenvertaista toteutumista. Poistamalla osallistumisen esteitä ja vahvistamalla kaikkien väestöryhmien osallisuutta voidaan vähentää eriarvoisuutta ja vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta. Luottamus on yksi demokratian ja oikeusvaltion perustekijöitä, joka kytkeytyy lähei- sesti myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Luottamus on keskeinen yhteis- kuntaa koossa pitävä voima. Edistyksellinen demokratia ja hallinto toimivat avoimesti ja yhdessä kansalaisten kanssa. Kyberuhat, vaalihäirintä, valeuutiset ja epädemo- kraattiset liikkeet asettavat globaalisti haasteita demokratian toimivuudelle. Demokra- tiaan ja oikeusvaltiokehitykseen on tärkeää vaikuttaa Euroopan unionin sisällä ja kan- sainvälisessä yhteistyössä. Demokratian perusteiden vahvistaminen on myös tärkeä osa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-ohjelman toimeenpanoa, johon Suomi on sitoutunut. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, esimerkiksi kansallisen demokratiaohjelman käynnistämistä. Ohjelman tavoitteena olisi vaalien luotettavuuden turvaaminen, yhdenvertaisen osallistumisen edistäminen, hallinnon avoimuuden lisääminen ja kansalaisten luottamuksen vahvistaminen. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 55 Ohjelma rakentuisi seuraavista toimenpiteistä:  Selvitetään vaalijärjestelmän kehittämistä ja vahvistetaan tiedotusta vaali- ja demokratia-asioista. Tavoitteena on, että vaalit koetaan oikeudenmukaisiksi ja äänestäjät saavat oikeaa sekä kohdennettua tietoa vaaleista ja osallistumisoi- keuksista.  Turvataan vaalien turvallisuus ja luotettavuus uudistamalla vaalitietojärjes- telmä sekä kouluttamalla vaaliviranomaisia kyberuhkista ja vaalihäirinnästä.  Tehokas keino väärän tiedon tai valeuutisten leviämisenehkäisemiseksi on demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ja medialukutaidon edistäminen. Luo- daan edellytyksiä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamiseen li- säämällä aihepiirin toimijoiden välistä koordinointia ja kehittämällä demokra- tia- ja ihmisoikeuskasvatusta opettajakoulutuksessa, kouluissa ja nuoriso- työssä.  Pidetään huolta, että oikeusministeriön sähköiset demokratiapalvelut tukevat hallinnon avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä kansalaisten osallisuutta.  Varmistetaan vaalien ja osallistumiskanavien saavutettavuus ja esteettömyys.  Tuetaan kuntia ottamaan käyttöön kuntalain osallistumiskeinot tuottamalla in- formaatiota, tarjoamalla koulutusta ja rakentamalla sähköisiä osallistumispal- veluita.  Edistetään kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon vuorovaikutusta ja tuetaan kansalaisyhteiskuntaa koskevien säädösten sujuvoittamista sekä vahviste- taan vapaan ja yhdistysmuotoisen toiminnan edellytyksiä.  Rahoitusta suunnata demokratiaa vahvistaviin innovatiivisiin ja sektorirajat ylittäviin yhteishankkeisiin tai ohjelmiin, joilla edistetään nuorten ja haavoittu- vassa asemassa olevien ryhmien osallistumista, kansalaispätevyyttä ja vuoro- puhelua päättäjien kanssa.  Monipuolistetaan ja yhdenmukaistetaan valtioneuvoston kuulemismenettelyjä ja varmistetaan, että valmistelijoilla on riittävä osaaminen sidosryhmäyhteis- työstä ja kuulemisesta muun muassa tarkentamalla ohjeistusta, luomalla säh- köisiä menettelyitä (mm. sähköinen lausuntomenettely) ja lisäämällä koulu- tusta. Kehitetään säädösvalmistelun sidosryhmäyhteistyön ja kuulemisen seu- rantaa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 56  Hallinnon avoimuutta parannetaan valmistelemalla kansallinen lobbarirekis- teri.  Kehitetään demokratiavaikuttamista ja -tukea osana Suomen ulko- ja kehitys- politiikkaa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 57 Lähteet: Valtioneuvoston tuottamat dokumentit Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selon- teko. VNS 3/2014. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 14/2014. Demokratiapoliittinen toimintaohjelma. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 7/2017. Suomi 100 – Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut – loppuraportti, Oi- keusministeriö Nettiäänestyksen edellytykset Suomessa. Nettiäänestystyöryhmän loppuraportti. Oi- keusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 60/2017. Arviomuistio kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta 2012–2017. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 45/2017. Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma: Ohjelma vihapuheen ja rasismin estä- miseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Millaista monipaikkaisuutta Suomeen – Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Valtiova- rainministeriön julkaisu 3/2018. Tukea ja suunnitelmallisuutta säädösvalmistelun sidosryhmäyhteistyöhön ja kuulemi- seen. Raportti kuulemisen asiantuntijaryhmän hankeklinikkakokeilusta. Oikeusministe- riön mietintöjä ja lausuntoja 1/2018. Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030. Parlamentaarisen työryhmän välira- portti Tulevaisuuden kunnasta. Valtiovarainministeriön julkaisu 9a/2017. Nettiäänestys Suomessa – esiselvitys. Oikeusministerin mietintöjä ja lausuntoja 59/2017. Tulevaisuuden kunta – asiantuntijaryhmän muistio sote- ja maakuntauudistuksen vai- kutuksista kuntiin. Valtiovarainministeriön julkaisu 11a/2017. Suomi 100 – Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut – loppuraportti, Oi- keusministeriö. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 58 Tutkimuskirjallisuus Bäck, Maria, Kestilä-Kekkonen, Elina (toim.) Poliittinen ja sosiaalinen luottamus: polut, trendit ja kuilut. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31 Christensen, Henrik Serup, Jäske, Maija, Setälä, Maija & Laitinen Elias (2017) Demo- kraattiset innovaatiot Suomessa – Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnalli- sella tasolla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 56/2016. Rautiainen, Matti (toim.) Kohti parempaa demokratiaa: Euroopan neuvoston demokra- tiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. Jyväskylän yliopisto 2018. Jäske, Maija (2018) Democracy innovations in Finnish local politics. Essays on the Varieties, Causes and Consequences of Mechanisms for Direct Citizen Participation. University of Turku 2018. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Edus- kuntavaalitutkimus 2015. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 28/2016. Männistö, Liisa & Wilhelmsson, Niklas (2018) Demokratiassa kuplii. Dialogin mahdolli- suus suomalaisessa digiyhteiskunnassa. Julkaisija oikeusministeriö. ELF (2017) eDemocracy and e Participation. The precious first steps and the way for- ward. Lainsäädäntö ja hallituksen esitykset Kirjastolaki 1492/2016 Kuntalaki 410/2015 Vaalilaki 939/2017 Kansalaisaloitelaki 12/2012 Perustuslaki 731/1999 Nuorisolaki 1285/2016 HE 55/2014 vp HE 280/2018 vp HE 15/2017 vp HE 213/2018 vp HE 124/2018 vp OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 59 Eduskunnan mietinnöt ja lausunnot PeVM 3/2014 vp, s. 4—5 vp PeVM 3/2014 vp, s. 6 vp PeVL 46 2017 vp O 18/2017 vp EK 14/2015 vp Verkkolähteet https://avoinhallinto.fi/toimintaohjelmat/ https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/finland https://www.v-dem.net/en/news/democracy-all-v-dem-annual-democracy-report-2018/ https://www.maaseutu.fi/maaseutuverkosto/uutiset/uutiset-2018/suomen-alykkaim- maksi-haluaa-nyt-32-kylaa/ https://www.sitra.fi/eratauko/ https://alueuudistus.fi/tiekartta/tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/projektin-tuotokset https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018/osallisuuspeli-valmis-kaikkien-kuntien-ja- maakuntien-kayttoon https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/demokratia-ja-hallinto/demokratia-ja-osalli- suus/kuntademokratiaverkosto https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoikeudet-ja-vaikutta- minen/opas/vapaaehtoistyo LVM esteettömyys toimenpideohjelma: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/han- dle/10024/79917 Maaseudun kehittämisohjelma https://mmm.fi/maaseutu/manner-suomen-maaseu- dun-kehittamisohjelma-2014-2020 Nopea laajakaista- tukiohjelma https://www.traficom.fi/fi/nopea-laajakaista Maahanmuuttajat osana maaseudun arkea -hankkeeseen liittyvä esite: https://enrd.ec.europa.eu/sites/enrd/files/publi-eafrd-brochure-03-en_2016.pdf Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut https://oikeusministe- rio.fi/hanke?tunnus=OM066:00/2017 Demokratian kohtalo: Hanke ajatushautomo Magman verkkosivulla http://magma.fi/post/2017/9/19/demokratins-ode-bjuder-pa-historisk-analys-och-pa- framtidsvisioner OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2019:25 60 Sami Borgin tutkimus hankkeen osana. https://services.fsd.uta.fi/catalogue/FSD3192 Suomen akatemian STN ohjelma Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus https://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/ohjelmat-ja-hankkeet/muuttu- vat-hallinnan-tavat-ja-aktiivinen-kansalaisuus2/ Maakunta- ja sote raportit/arviot https://alueuudistus.fi/soteuudistus/selvitykset-ja-arvi- oinnit Kulttuuriympäristöstrategia http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10138/43197 Against Hate hanke https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM005:00/2018 Indeksit The Global Competitiveness Report 2017-2018 The Legatum Prosperity Index 2017 The Economist Intelligence Unit Democracy Index 2018 http://www.eiu.com/topic/de- mocracyindex Rule of Law Index 2017–2018. 2017 World Press Freedom Index: Ranking Corruption Perceptions Index 2017 Freedom in the World 2019 https://freedomhouse.org/report/freedomworld/ freedom- world-2019; International IDEA The Global State of Democracy https://www.idea.int/gsod/ ISSN 2490-1172 (PDF) ISBN 978-952-259-763-2 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto www.oikeusministerio.fi Justitieministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justitieministeriet.fi