Selvitys sosiaalisesta lomatoiminnasta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:54 Selvitys sosiaalisesta lomatoiminnasta Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2019 Sosiaali- ja terveysministeriö ISBN PDF: 978-952-00-4103-8 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2019 Kuvailulehti Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö 19.8.2019 Tekijät Owal Group Oy Tuomas Luukkonen, Nita Korhonen, Olli Oosi, Katri Halla Julkaisun nimi Selvitys sosiaalisesta lomatoiminnasta Julkaisusarjan nimi ja numero Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2019:54 ISBN PDF 978-952-00-4103-8 ISSN PDF 2242-0037 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4103-8 Sivumäärä 41 Kieli suomi Asiasanat valtionavut, veikkausvoittovarat, sosiaali- ja terveysministeriö, lomatoiminta, yhdistykset Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman sosiaalisen lomatoiminnan järjestämisestä vastasi vuonna 2018 kuusi lomajärjestöä. Tuetun lomatoiminnan tarkoituksena on tarjota loma sellaisille perheille ja aikuisille, joilla ei siihen muuten olisi mahdollisuutta. Lomatuet myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Tuetut lomat järjestetään Veikkaus Oy:n tuella. Tässä selvityksessä laadittiin kokonaisvaltainen kuvaus sosiaalisesta lomatoiminnasta poikkileikkausaineiston avulla. Aineistona käytettiin lomajärjestöjen, tutkijan, yhteistyöjärjestöjen ja lomakohteiden haastatteluita sekä Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja lomajärjestöiltä saatuja kirjallisia aineistoja. Tässä selvityksessä tarkasteltiin lomatoimintaa lomatoiminnan prosessien, lomatoiminnan kohdentumisen ja lomatoimintaan osallistuneiden kokemusten kautta. Lomatoiminnan prosesseissa on jossain määrin kehittämisen varaa, erityisesti siitä tuotettavan tiedon hyödyntämisen ja prosessien systematisoimisen osalta. Lomatoimintaan vuonna 2018 osallistuneilla oli nähtävissä terveydelliset, taloudelliset tai sosiaaliset perusteet, joilla lomatuki myönnettiin. Sosiaalinen lomatoiminta kohdentuu perustellusti, mutta jättää mahdollisesti ulkopuolelleen joukon ihmisiä, jotka voisivat hyötyä lomista suuresti. Lomatoimintaan osallistuneiden kokemukset ovat pääsääntöisesti positiivisia ja lomilla näyttäisi olevan vaikutusta lomailijoihin. Tarkempien vaikutusten osoittaminen edellyttäisi systemaattisempaa, yhdenmukaisempaa ja akateemisempaa palautteenkeruuotetta. Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet 19.8.2019 Författare Owal Group Oy Tuomas Luukkonen, Nita Korhonen, Olli Oosi, Katri Halla Publikationens titel Utredning om social semesterverksamhet Publikationsseriens namn och nummer Social- och hälsovårdsministeriets Rapporter och promemorior 2019:54 ISBN PDF 978-952-00-4103-8 ISSN PDF 2242-0037 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4103-8 Sidantal 41 Språk finska Nyckelord statsunderstöd, tipsmedel, social- och hälsovårdsministeriet, semesterverksamhet, föreningar Referat År 2018 svarade sex semesterorganisationer för ordnandet av sådan social semesterverksamhet som finansieras av social- och hälsovårdsministeriet. Syftet med understödd semesterverksamhet är att erbjuda en semestervistelse till sådana familjer och vuxna som annars inte skulle ha möjlighet att åka på semester. Semesterstöden beviljas på ekonomiska, hälsomässiga och sociala grunder. De understödda semestrarna ordnas med understöd från Veikkaus Ab. I denna utredning utarbetades en övergripande beskrivning av den sociala semesterverksamheten med hjälp av tvärsnittsmaterial. Som material användes intervjuer med en forskare samt representanter för semesterorganisationerna, samarbetsorganisationer och semestermål samt skriftligt material från social- och hälsovårdsministeriet och semesterorganisationerna. I denna utredning granskades semesterverksamheten i fråga om semesterverksamhetens processer, vilka grupper som nås av semesterverksamheten och erfarenheterna hos de som deltagit i semesterverksamheten. Semesterverksamhetens processer bör utvecklas i vissa avseenden, i synnerhet när det gäller systematiseringen av processerna och utnyttjandet av den information som fås fram om verksamheten. De som deltog i semesterverksamheten 2018 beviljades semesterstöd på hälsomässiga, ekonomiska eller sociala grunder. Den sociala semesterverksamheten riktas på motiverat sätt, men en grupp människor som skulle kunna ha stor nytta av semestrarna nås eventuellt inte av verksamheten. De som deltagit i semesterverksamheten har i regel haft positiva erfarenheter av den, och semestrarna verkar ha effekt på deltagarna. För att kunna påvisa effekterna mer exakt krävs ett mer systematiskt, enhetligt och akademiskt sätt att samla in respons. Förläggare Social- och hälsovårdsministeriet Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of Social Affairs and Health 19 August 2019 Authors Owal Group Oy Tuomas Luukkonen, Nita Korhonen, Olli Oosi, Katri Halla. Title of publication Report on social holiday activity Series and publication number Reports and Memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health 2019:54 ISBN PDF 978-952-00-4103-8 ISSN PDF 2242-0037 Website address URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4103-8 Pages 41 Language Finnish Keywords government aid, lottery revenue, Ministry of Social Affairs and Health, holiday activity, associations Abstract Six holiday organisations were responsible for organising the social holiday activity funded by the Ministry of Social Affairs and Health in 2018. The purpose of the supported holiday activity is to offer a holiday to such families and persons who could not otherwise have one. Holiday support is granted on economic, health and social grounds. Supported holidays are organised with financial backing from Veikkaus, the Finnish gaming company. This report prepared a comprehensive description of the social holiday activity by means of cross-sectional data. The data used were interviews of holiday organisations, researchers, cooperation organisations and holiday destinations and written material obtained from the Ministry of Social Affairs and Health and holiday organisations. This report examined the holiday activity through the holiday activity processes, allocation and experiences of participants in holiday activity. There is some room for development in the holiday activity processes, particularly as concerns the utilisation of data produced on it and systematisation of processes. Participants to the holiday activity in 2018 had evident health, economic or social grounds on which basis the holiday support was granted. The social holiday activity is justifiably allocated, but it possibly excludes a group of people that might benefit greatly from holidays. Experiences of the holiday activity participants were mainly positive and the holidays appear to have an effect on the holidaymakers. Indicating more exact effects would require a more systematic, uniform and academic approach to feedback collection. Publisher Ministry of Social Affairs and Health Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi Sisältö 1 Johdanto ...................................................................................................... 8 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet ...................................................................................... 8 1.2 Selvityksen aineisto ja toteutus ................................................................................... 10 2 Lomatoiminnan kohdentuminen ja asiakkaiden valinta ....................... 12 2.1 Lomatoiminnan kilpailutus tarjonnan määrittelijänä ..................................................... 12 2.2 Asiakkaiden valinta ja pisteytys ................................................................................... 14 2.3 Lomien kohderyhmät ja kohdentaminen ..................................................................... 20 3 Loman toteutus ......................................................................................... 24 3.1 Lomien ohjelmallisuus ja ohjelman määrä .................................................................. 24 3.2 Lomien ohjelman suunnittelu....................................................................................... 26 4 Lomatoiminnan palautteen seuranta ja asiakkaan kokemukset .......... 27 4.1 Järjestöjen tapa seurata palautetta ............................................................................. 27 4.2 Asiakkaiden kokemukset lomatoiminnasta .................................................................. 28 5 Yhteenvetoa ............................................................................................... 32 Lähteet ................................................................................................................. 34 Liitteet: Järjestökohtaiset infokortit ................................................................. 35 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 7 LUKIJALLE Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) hallinnoi sosiaali- ja terveysjär- jestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Vuonna 2019 avustusta sai noin 900 järjestöä yli 2000 koh- teeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen jaettavista avustuksista. STEA vastaa siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjes- töjen toimintaan. STEA-avustukset ovat valtionavustuksia. STEA seuraa valtionavus- tusten käytön tuloksellisuutta ja arvioi määräajoin avustusten tarpeellisuutta ja kehittä- mistarpeita. STEA-avustuksilla rahoitetun sosiaalisen lomatoiminnan tavoitteena on tarjota mah- dollisuus lomaan haasteellisessa elämäntilanteessa eläville ihmisille, tukea heidän jaksamistaan sekä antaa heille voimia arkeen. Asiakasvalinnassa tulee ottaa huomi- oon palvelun tai tuen tarvetta osoittavat sosiaaliset, terveydelliset tai taloudelliset teki- jät. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksilla ja vuodesta 2017 alkaen STEA- avustuksilla Veikkauksen tuotoista on tuettu lomajärjestöjen toimintaa viimeisen viiden vuoden aikana noin 55 miljoonalla eurolla. Tämä selvitys valottaa sosiaalisen lomatoiminnan nykytilaa ja antaa pohjaa sille yhtei- selle keskustelulle mikä on järjestöjen tilanne nyt ja tulevaisuudessa. Selvityksen teki- jänä on Owal Group. Kristiina Hannula johtaja, STEA Elokuu 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 8 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Tuetun lomatoiminnan tarkoituksena on tarjota loma sellaisille perheille ja aikuisille, joilla ei siihen muuten olisi mahdollisuutta. Lomatuet myönnetään taloudellisin, tervey- dellisin ja sosiaalisin perustein. Yleisimmin lomajakso on kestoltaan viisi vuorokautta ja sisältää eri määrin ohjattua ja ohjaamatonta toimintaa. Toiminta voi olla esimerkiksi vertaistukea tueksi lomailijoiden arjen haasteisiin, ohjattuja liikuntatunteja tai täysin omaehtoista ajanviettoa. Tuetut lomat järjestetään Veikkaus Oy:n tuella. Lomailijat maksavat lomista omavastuuosuuden. Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus (STEA) vastaa lomajärjestöjen avustuksista, jotka Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää. STEA-avustuksella sosiaalisen lomatoi- minnan järjestämisestä vastasivat selvityksen toteutushetkellä (2019) seuraavat tahot: 1. Hyvinvointilomat ry 2. Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry 3. Nasy – Naiset yhdessä ry 4. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry 5. Solaris-lomat ry 6. Svenska semesterförbundet i Finland rf. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n (PHT) toiminta on jossain määrin erilainen suhteessa muihin viiteen järjestöön. PHT järjestää hyvinvointijaksoja, joissa muista poiketen ohjattuun toimintaan osallistuminen on pakollista ja toiminta on tavoitteelli- sempaa kuin lomajärjestöillä. PHT ei myöskään kuulu Lomajärjestöjen Yhteistyö- ryhmä LYR:iin. Lomajärjestöt tekevät yhteistyötä yli 30:n sosiaali- ja terveysalan järjestön kanssa, jotka niin ikään ovat saaneet STEA-avustusta. Tässä selvityksessä lomajärjestöllä tarkoitetaan yllä mainittuja kuutta järjestöä, joille STEA myöntää avustusta sosiaali- seen lomatoimintaan. Yhteistyöjärjestöllä puolestaan tarkoitetaan sosiaali- ja terveys- alan järjestöjä, joiden kanssa lomajärjestöt tekevät yhteistyötä sosiaalisen lomatoimin- nan järjestämisessä. Lomapaikalla tarkoitetaan kilpailutettua lomien palveluntuottajaa. Sosiaaliseen lomatoimintaan lomajärjestöille myönnettävä avustuskokonaisuus on vuositasolla suuruudeltaan yli 13 miljoonaa euroa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 9 Tämän selvityksen tavoitteena oli laatia kokonaisvaltainen kuvaus lomatoimin- nasta poikkileikkausaineiston avulla. Tämä selvitys ei arvioi yksittäisten lomajärjes- töjen toimintaa, vaikuttavuutta tai taloutta. Sen tarkoituksena on pikemminkin kuvata kokonaisvaltaisesti lomatoimintaa seuraavien kymmenen kysymyskokonaisuuden kautta: • Mikä on lomajärjestön näkemys ensisijaisesta kohderyhmästä? • Miten sosiaaliset lomajaksot jakautuvat toteuttamisvastuun perusteella (lomajärjestön itse toteuttamat lomat, lomajärjestön yhdessä muiden so- siaali- ja terveysjärjestöjen kanssa toteuttamat lomat?). Mikä on yhteis- työjärjestöjen lomatoimintaan tuottama lisäarvo? Ovatko lomajärjestöt määritelleet itse omat kohderyhmänsä? • Keitä lomille osallistuu: a) miehiä, naisia, alle 18-v lapsia, eri ikäryhmiä ja b) miten terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät painottuvat asiakasvalinnassa? • Miten lomat jakautuvat alueellisesti a) osallistujan asuinpaikan ja b) lo- man järjestämispaikan mukaan c) miten lomajärjestäjät valitaan? • Millaisia konkreettisia asiakasvalinnan kriteerejä järjestöt käyttävät? • Onko lomilla ohjattua toimintaa ja jos on, millaista järjestettyä ohjelmaa lomilla on, kuinka paljon sitä on suhteessa ohjelmattomaan aikaan ja kuinka moni siihen osallistuu? Millä perusteilla ohjelmaa järjestetään? • Mikä on osallistujan näkökulmasta paras tapa saada tietoa lomatoimin- nasta? • Voivatko lomille osallistujat saada huojennusta lomien omavastuuosuu- teen ja jos, millä perusteella? • Miten ja millaista seurantatietoa sosiaalisten lomien järjestäjät keräävät lomille osallistuvilta? Kerätäänkö seurantatietoa pitkän ajan vaikutuk- sista? Miten lomajärjestöt hyödyntävät sote-järjestöjen keräämää tietoa? • Onko lomille osallistuminen tukenut jaksamista ja arjessa selviytymistä? Millä tavoin osallistuneiden hyvinvointi on parantunut? Mitä kirjallisuus sanoo lomien vaikutuksesta yksilöön? Selvityksessä yllä mainitut kysymykset on jaoteltu kolmeen tiedonintressiin: • Tiedonintressi 1: Lomatoiminnan prosessit • Tiedonintressi 2: Lomatoiminnan kohdentuminen • Tiedonintressi 3. Lomatoiminnan osallistujien kokemukset Selvityksen luvussa 2 käsitellään lomatoiminnan kohdentumista ja asiakasvalintaa, lu- vussa 3 käsitellään lomien toteutusta ja luvussa 4 lomatoiminnan palautteen seuran- taa ja asiakkaiden kokemuksia. Yllä mainitut tiedonintressit poikkileikkaavat tämän selvityksen lukuja. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 10 1.2 Selvityksen aineisto ja toteutus Selvityksen tarkoituksena on tuottaa poikkileikkaava kuvaus lomatoiminnasta edelli- sessä luvussa mainittujen tiedonintressien kautta. Selvitys on toteutettu kuuden viikon aikana maalis-huhtikuussa 2019. Selvitystä varten haastateltiin kaikki kuusi lomajärjestöä, yksi tutkija, kuusi yhteistyö- järjestöä ja viisi lomakohdetta. Kirjallisena aineistona toimivat lomajärjestöjen rahoitta- jalle toimittamat vuosiselvitykset sekä tuloksellisuus- ja vaikutusselvitykset. Lisäksi lo- majärjestöiltä pyydettiin täydentäviä tietoja esimerkiksi kävijämääristä ja pisteytys- sekä myöntökriteereistä. Lomajärjestöt toimittivat selvitystä varten koosteita keräämis- tään palautteista ja käyttämänsä kyselyrungot. Haastattelujen perusteella voitiin muodostaa suhteellisen kattava yleiskuva useista eri näkökulmista. Haastatteluista saadun tiedon avulla voidaan vastata parhaiten lomatoi- minnan prosesseja koskevaan tiedonintressiin. Haastatteluilla pystyttiin myös täyden- tämään muissa analyyseissa tehtyjä havaintoja. Pisteytys- ja myöntökriteerien sekä muiden kirjallisten aineistojen avulla voitiin tarkas- tella lomajärjestöjen asiakasvalintaa ja toiminnan kohdentumista. Samalla voitiin tun- nistaa, millaisilla perusteilla lomille päästään ja jääkö joku ryhmä lomatoiminnan ulko- puolelle. Analyyseja täydennettiin ja vahvistettiin haastattelujen avulla. Pisteytys- ja myöntökriteerit vaihtelevat lomajärjestöittäin ja ne tehtiin yhteismitallisiksi laadullisella kategorisoinnilla. Näin ollen lomajärjestöt oli mahdollista asettaa rinnakkain ja tarkas- tella lomatoiminnan kohdentumista kokonaisuutena. Haasteena oli se, että aineistosta oli pääteltävissä ennalta määrättyjen taustamuuttujien perusteella ainoastaan ne hen- kilöt, jotka osallistuvat lomille. Siihen, ketä lomatoiminta ei tavoita, ei voida tämän ai- neiston perusteella vastata kattavasti. Selvityksessä tarkasteltiin myös lomajärjestöjen kilpailutuskäytäntöjä, joiden todettiin olevan keskeinen lomatoiminnan tarjontaa mää- rittävä tekijä. Kirjallisella aineistolla pystyttiin vastaamaan parhaiten lomatoiminnan kohdentumisen tiedonintressiin. Palautekoosteiden sekä järjestöjen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitysten avulla voitiin tarkastella rajoitetusti lomien vaikuttavuutta. Palautteiden analyysin laatua heikensivät järjestöjen erilaiset käytännöt ja standardit kerätä palautetta. Koska lomajärjestöjen palautteet eivät ole yhteismitallisia, selvityksessä ei voitu tehdä tilastollista päättelyä lomien vaikuttavuudesta. Tässä selvityksessä kuvaillaan lomajärjestöjen palautekäy- täntöjä ja tehdään laadullista analyysia kerätystä palautteesta. Analyysilla voitiin vas- tata selvityksen kolmanteen tiedonintressiin. Alun perin suunniteltu kyselytutkimus lo- mille osallistuneille rajattiin selvityksen toteutuksen aikana pois toteutuksesta. Tämä johtui siitä, että useat lomajärjestöt olivat kysyneet lomien vaikutuksia, kukin omalla SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 11 tavallaan, lomille viime vuonna osallistuneilta, tai heillä oli juuri parhaillaan menossa oma vaikuttavuustutkimus asiasta. Tavoitteena oli välttää päällekkäistä tutkimusta sa- malle kohderyhmälle. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 12 2 Lomatoiminnan kohdentuminen ja asiakkaiden valinta Tässä luvussa käsitellään kysymyksiä: • Miten sosiaaliset lomajaksot jakautuvat toteuttamisvastuun perusteella (lomajärjestön itse toteuttamat lomat, lomajärjestön yhdessä muiden so- siaali- ja terveysjärjestöjen kanssa toteuttamat lomat)? Mikä on yhteis- työjärjestöjen lomatoimintaan tuottama lisäarvo? Ovatko lomajärjestöt määritelleet itse omat kohderyhmänsä? • Mikä on lomajärjestön näkemys ensisijaisesta kohderyhmästä? • Keitä lomille osallistuu: a) miehiä, naisia, alle 18-v lapsia, eri ikäryhmiä ja b) miten terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät painottuvat asiakasvalinnassa? • Miten lomat jakautuvat alueellisesti a) osallistujan asuinpaikan ja b) lo- man järjestämispaikan mukaan ja miten lomajärjestäjät valitaan? 2.1 Lomatoiminnan kilpailutus tarjonnan määrittelijänä Määrittely. Lomatoiminnan tarjonta määrittyy merkittävästi lomapaikkojen kilpailutuk- sen kautta. Lomakohteet ja niiden sisältö määrittyvät kilpailutuksessa. Kilpailutusta to- teutetaan hyvin eri tavoin. Näyttäisi siltä, että lomatoiminnan kilpailuttaminen on myös valitussensitiivinen toimiala, joka näkyy esimerkiksi oikaisuvaatimuksina tai valituk- sina. Lomapaikoille sosiaalinen lomatoiminta on suurien volyymien liiketoimintaa, sillä lomajaksoja järjestetään varsin paljon ja monet lomapaikat toimivat palveluntuottajina useammalle kuin yhdelle lomajärjestölle. Toteutustavat. Kilpailutuksen toteutustapoja on useita. Avustuskäytännöstä johtuen lomapaikat kilpailutetaan pääsääntöisesti yhdelle vuodelle kerrallaan. Osalla lomajär- jestöistä on sopimuksessa optiorakenne, joka mahdollistaa joustavuutta. Lomapai- koille ja lomille asetetaan erilaisia kelpoisuusehtoja sekä vertailuperusteita. Lomia räätälöidään esimerkiksi perhelomien, teemalomien tai erityisryhmille suunnattujen lo- mien suhteen. Volyymiltaan suuremmat lomajärjestöt korostavat kilpailutuksessaan hintaa (painoarvo 60 – 50%). Pienemmillä lomajärjestöillä rakenne on käänteinen. Muutama suosittu lomapaikka, joka toimii sosiaalisen lomatoiminnan palveluntuotta- SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 13 jana usealle eri lomajärjestölle, kuvasi haastatteluissa kilpailutuksen olevan sisällölli- sesti ja hallinnollisesti hajaantunutta lomajärjestöjen välillä, pitäen sisällään hyvin eri- laisia vaatimuksia erilaisissa järjestelmissä ja prosesseissa. Ohjelma. Lomapaikat pyrkivät järjestämään mahdollisimman laadukasta ohjelmaa, mutta näkevät, että kilpailutuksissa ajoittain painotetaan hintakriteereitä liiaksi muiden kriteerien yli. Lomapaikat kuvaavat haastatteluissa tuettujen lomien hintojen olevan selvästi markkinahintoja alempia – lomapaikasta riippuen tuettujen lomajaksojen hin- nat ovat 9 % - 35 % halvempia markkinahintoihin verrattuna. Lomapaikkojen näkökulma. Haastatteluissa lomapaikat pohtivat mahdollisuutta yh- tenäistää lomajärjestöjen kilpailutusprosesseja. Jokaisella lomajärjestöllä on omat prosessinsa ja järjestelmänsä, mikä tekee kilpailutuksista raskaan niiden lomapaikko- jen näkökulmasta, jotka järjestävät lomia useammalle kuin yhdelle lomajärjestölle. Kil- pailutuksen kriteerit määrittelevät suoraan myös ohjelman tuntimäärän, sisällöt, tee- mat, jne. Laadun pisteytys. Osalla lomajärjestöistä on käytössä hyvin yksityiskohtainen pistey- tys laadun kriteereille, osassa pisteytys on puolestaan yleinen. Muutamalla lomajär- jestöllä laadun aspektit kattavat laajan joukon erilaisia vertailuperusteita kuten saavu- tettavuus, resurssit, lämpimien ruokailujen määrä, ruokailun monipuolisuus, majoitus tai esimerkiksi muut tilat ja toimintamahdollisuudet. Muutamat lomajärjestöt ovat mää- ritelleet laadun arvioinnin jotakin muuta kuin yksittäisiä kriteereitä käyttäen. Tällöin laadunarviointi perustuu esimerkiksi siihen, onko lomapaikalla käytössä laatujärjes- telmä ja onko se sertifioitu ulkopuolisen toimesta. Saavutettavuus. Saavutettavuuden osalta suurelle osalle järjestöistä julkinen liikenne tai riittävä saavutettavuus julkisen liikenteen pisteeltä on keskeinen kriteeri. Tähän on kiinnitetty erityistä huomiota määrittelemällä maksimietäisyys taksimatkojen avulla. Selvityksessä haastatellut lomapaikat tuovat esiin, että saavutettavuusvaatimukset ei- vät heidän mielestään ole aina relevantteja, sillä esitettyjen näkemysten mukaan osal- listujat tulevat hyvin usein paikalle omilla kulkuneuvoilla. Yhdessä suuren lomapaikan haastattelussa tuotiin esiin, että kilpailutusehtojen mu- kaan eri lomajärjestöjen osallistujia ei voi yhdistää lomapaikassa samaan ryhmään, vaikka ryhmäkoko pysyisi pienenä. Lomapaikka toi esiin, että ryhmien yhdistäminen voisi ajoittain olla mielekäs asia esimerkiksi siksi, että osallistujat tapaisivat erilaisia ihmisiä loman aikana tai siksi, että ohjelman järjestäminen voisi olla mielekkäämpää, kun ryhmässä on enemmän kuin muutama ihminen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 14 Lomapaikan fasiliteetit. Lomapaikan fasiliteettien osalta majoituksen vaatimuksia on määritelty suhteellisen tarkasti. Samoin esimerkiksi käytössä olevien tilojen vertai- lussa huomioidaan tilojen saavutettavuus (esim. allasosaston aukiolo, veloitukseton käyttö) tai erilaisten ilmaisten harrastusvälineiden maksuton saatavuus (joista kaikista saa lisäpisteitä). 2.2 Asiakkaiden valinta ja pisteytys Hakemus ja pisteytys. Järjestöiltä lomaa hakeva henkilö tai perhe voi täyttää hake- muslomakkeen verkossa sähköisenä tai täyttää paperisen hakemuksen ja toimittaa sen lomajärjestöön. Viimeisinä vuosina suurin osa hakemuksista on tullut sähköisesti. Hakija esittää hakemuksessaan itseään koskevia tulo- ja elämäntilannetietoja ja pe- rustelee vapaamuotoisesti ne sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset perusteet, joi- den takia hän kokee olevansa tuetun loman tarpeessa. Hakemukset käsitellään säh- köisesti järjestöille yhteisessä Lotu-järjestelmässä. Kaikilla lomajärjestöillä on käytös- sään kriteerit hakemustensa pisteytykseen. Pisteytysten periaatteet on sovittu yhtei- sesti ja kaikkien järjestöjen kriteereistä löytyvät samat sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten tekijöiden elementit. Varsinaisen pisteytyksen suhteen painotukset ja kriteerit vaihtelevat lomajärjestöittäin. Ensikertalaisuus painottuu haastatteluiden perusteella keskeisenä valintakritee- rinä. Myös rahoittaja kehottaa järjestöjä valikoimaan lomilleen mahdollisimman paljon ensikertalaisia. Ensikertalaisella tarkoitetaan henkilöä, jolle ei ole aiemmin myönnetty sosiaalista lomatoiminnan jaksoa yhdestäkään STEA-avustusta saavista lomajärjes- töistä. Ensikertalaisuus voidaan todeta myös Lotu-järjestelmästä, josta järjestöt voivat nähdä hakijan lomahistorian myös muista järjestöistä. Ensikertalainen voi olla myös henkilö, joka ei ole hakenut lomalle kuuteen vuoteen, sillä hakijoiden tiedot poistuvat järjestelmästä kuuden vuoden jälkeen. Lomailijaksi ei voi päästä sellainen hakija, joka on ollut lomalla edellisenä vuotena. Riippuen järjestöstä ja kohderyhmästä, hakijan edellisestä lomasta tulee olla kulunut vähintään kaksi vuotta, jotta voi tulla valituksi lo- malle. Ensikertalaisten määrä vaihtelee 48–71 % välillä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 15 Kuva 1 Ensikertalaisten osuudet ja hakijoiden määrät lomajärjestöittäin Pisteytyksen painotukset. Rahoittaja edellyttää, että lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein. Kuten aiemmin mainittu, järjestöt poikkeavat jossain määrin toisistaan sen suhteen, millaiset tekijät painottuvat. Tässä selvityk- sessä lomajärjestöjen pisteytyskriteerejä tarkasteltiin siten, että jokainen kriteeri luoki- teltiin joko terveyden, talouden, sosiaalisen vahvistamisen, perheen, palveluiden ja taustan tai muun ja vaikean elämäntilanteen luokkaan. Jokaiselle luokalle laskettiin maksimipistemäärä, jonka hakijan voidaan kuvitella saavan (esim. hakija ei voi kuulua yhtä aikaa tuloluokkiin 1. ja 2., mutta tämä voi kuulua tuloluokkaan 2. ja tällä voi olla samanaikaisesti merkittävä määrä velkaa). Luokkien maksimit laskettiin yhteen ja näin kullekin järjestölle laskettiin teoreettinen maksimi. Teoreettiset maksimit vaihtelivat vä- lillä 31 – 44 pistettä. Järjestöjen pisteytykset tehtiin yhteismitallisiksi viisiportaiseen as- teikkoon. Näin kullekin järjestölle saatiin hakemusten pisteytysprofiili. Profiilit ovat nähtävissä kuvassa 2. Kuvassa 2 kuvan ulkoreunalla olo tarkoittaa luokan painottu- mista vahvasti. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 16 Kuva 2 Lomajärjestöjen pisteytyskriteerit Taloudelliset seikat painottuvat. Kriteeristöjen kuvaajat kuvaavat tilannetta ennen hakua. Kuvasta on nähtävissä hakemusten pisteytyskriteerien monimuotoisuus ja lo- majärjestöjen keskinäinen erilaisuus. Kriteeristöissä taloudelliset seikat korostuvat kaikkien järjestöjen osalta. Esimerkiksi talouden osalta kuvaa tulee tulkita siten, että järjestöjen omissa kriteereissä taloudelliset seikat, kuten pienet tulot tai suuri velka, painottuvat suhteessa muihin lomajärjestön sisäisiin pisteytyskriteereihin. Terveydelliset seikat pisteytyksen toisena keskeisenä asiana. Rahoittajan ohjeis- tuksen mukaisesti taloudelliset seikat eivät kuitenkaan voi olla ainoa lomille valitsemi- sen kriteeri. Valintakriteereissä terveydelliset tekijät painottuvat taloudellisten kritee- rien lisäksi pääsääntöisesti vahvasti. Lomajärjestöillä on myös erilaisia sisäisiä käy- täntöjä, lomatyypistä riippuen, voiko hakemuksessa olla sellaisia seikkoja (esim. liian suuret tulot), jotka estävät lomalle pääsyn, siitä riippumatta riittäisivätkö hakijan pis- teet lomaan. On myös huomioitava, että jonkin laadullisen luokan suhteellisen pieni esiintyminen jonkin lomajärjestön pisteytyskriteereissä ei tarkoita, että lomajärjestön lomajaksoille ei osallistuta kyseisillä perusteilla, vaan se tarkoittaa sitä, että lomajärjestö painottaa muita perusteita tätä perustetta vahvemmin. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 17 Myöntökriteerit. Yksi keskeisimpiä sosiaalisen lomatoiminnan periaatteita on loma- toiminnan suuntaaminen niille, ketkä ovat eniten loman tarpeessa ja haastavassa elä- mäntilanteessa sosiaalisten, taloudellisten tai terveydellisten perusteiden takia. Tässä selvityksessä tarkasteltiin hakemusten pisteytyskriteerien lisäksi myös lomajärjestöjen vuoden 2018 lomien myöntökriteereitä. Hakemukset käsitellään Lotu-järjestelmässä ja järjestelmän kautta lomajärjestöt voivat tarkastella montako kertaa mikäkin kriteeri on huomioitu hakemuksissa. Myöntökriteerien analyysissa kriteerit jaettiin edelleen laa- dullisesti kuuteen luokkaan samoin kuin pisteytyskriteerejä analysoitaessa. Huomioon pisteytykset otettiin niiden osalta, jotka oli valittu lomille. Myöntökriteerien jakautumi- nen luokittain on kuvattu kuvassa 3. Kun kuva 2 kuvaa tilannetta ennen hakemista, kuvaa kuva 3 tilannetta hakemusten käsittelyn jälkeen. Kuva 3 Myöntökriteerien jakautuminen lomajärjestöittäin Myöntökriteerien osalta lomajärjestöjen välillä on vaihtelua. Tämä ei tarkoita, että lo- majärjestöt suosivat tiettyjä hakijaryhmiä vaan pikemminkin siitä, että eri tyyppiset ha- kijat hakeutuvat eri lomajärjestöille. Palkansaajien hyvinvoinnin ja terveyden (PHT) osalta on huomioitava, että järjestön toiminta on jossain määrin erilaista kuin muiden lomajärjestöjen ja heidän järjestämänsä hyvinvointijaksot ovat muiden lomajärjestöjen järjestämiä lomia tavoitteellisempia. Tästä syystä esimerkiksi PHT:n aikuisille suunna- tuissa lomissa taloudelliset myöntöperusteet painottuvat hyvin vahvasti. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 18 Todennäköisyys tulla valituksi lomalle. Lomajärjestöjen välillä oli eroa sen suh- teen, miten todennäköistä oli tulla valituksi lomalle. Lomalle hyväksymisprosentti vaih- teli 44–78 % välillä. Osa lomajärjestöistä on erittäin suuria ja toiset hyvin pieniä. Suu- ret erot selittyvät todennäköisesti lomien kysynnällä ja sillä, että isoilla lomajärjestöillä on enemmän resursseja markkinoida lomatoimintaansa ja tehdä yhteistyötä järjestö- jen kanssa. Kuva 4 Lomajärjestöihin hakeneiden määrät ja osuudet hakijoista, joille myönnettiin loma Lomien markkinointi. Lomajärjestöt markkinoivat itse toimintaansa monikanavaisesti verkkosivuillaan, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa. Yhteistyöjärjestöt ovat kes- keinen osa markkinointia ja he välittävät tietoa lomatoiminnasta aktiivisesti jäsenilleen. Haastattelujen perusteella sekä lomajärjestöt että yhteistyöjärjestöt kokevat markki- noinnin toimivan. Tätä kuvastavat osaltaan hyväksymisprosentit ja se, että suurem- pien hakijamäärien lomajärjestöillä on paremmat resurssit markkinoida toimintaansa. Yhteistyöjärjestöt kuvaavat, että he tavoittavat oman kohderyhmänsä erinomaisesti omien kanaviensa, kuten jäsenlehden, kautta. Lomille hakeutuminen. Lomalle hakeutuminen edellyttää hakijalta jossain määrin oma-aloitteisuutta. Lomille hakevat ne, jotka osaavat sinne hakea ja jotka kokevat kynnyksen hakemiselle ja lähtemiselle tarpeeksi pieneksi. Haastatteluissa on tuotu esiin kokemusta siitä, että lomille valikoituvat ne henkilöt, jotka ovat eniten loman tar- peessa. Tämä käy myös ilmi lomajärjestöjen selkeistä pisteytyskriteereistä. Haastatte- SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 19 luissa nostetaan jossain määrin esille huoli siitä, etteivät ne, ketkä hyötyisivät sosiaali- sesta lomatoiminnasta, hakeudu lomille. Kyse ei ole lomajärjestöjen pisteytyskäytän- nöistä vaan pikemminkin toiminnan markkinoinnin kohdentamisesta uusia kanavia pit- kin. Osalla lomajärjestöistä on käytössä pisteytyskriteeri ”Lausunto”, jolla tarkoitetaan hakijan tulevan jonkin sosiaali- tai terveysalan toimijan suosittelujen perusteella. Sel- laisten hakijoiden määrä, joilla on lausunto ja joiden kohdalla lausunto on lomajärjes- tön yhtenä kriteereistä, vaihtelee 0,12–0,14 % välillä. Hyvin pieni osuus hakijoista tu- lee jonkin ulkopuolisen toimijan suosittelemana. Ryhmälomille lähtemisessä on jossain määrin matalampi kynnys kuin yksilönä tai per- heenä lomille hakevilla. Yksilönä- tai perheenä lomalle hakeminen edellyttää jossain määrin oma-aloitteisuutta ja mahdollisuutta matkustaa lomapaikalle. Kaikki eivät kuulu järjestöön ja monella heikossa asemassa olevalla ei välttämättä ole riittävästi tietoa tai henkisiä resursseja hakeutua lomille. Tällä hetkellä markkinointi jättää jossain määrin aukon niiden kohdalle, jotka voisivat hyötyä lomista kaikkein eniten. Yksi mahdollisuus niiden tavoittamisessa, jotka lomasta hyötyisivät eniten, olisi loma- järjestöjen tiiviimpi yhteistyö sivistys-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Yksi mielenkiintoinen jatkoselvityksen kohde olisi selvittää, missä määrin tällä hetkellä kunnat, diakoniatyö tai järjestöt tiedostavat sosiaalisen lomatoiminnan olemassaolon ja missä määrin sekä millä perustein he tai muut toimijat tukevat lomien omavastuita. Lomille tullaan joko täysin itsenäisesti (yksilö- ja perhelomat) tai järjestöjen kautta (ryhmälomat). Lomajärjestöt tekevät merkittävissä määrin yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, ja osa lomista on luonteeltaan ryhmälomia. Järjestöt, kuten esimerkiksi ter- veys- ja eläkeläisjärjestöt, voivat hakea edustamalleen kohderyhmälle ryhmälomia ja esittää lomajärjestöille toiveita lomien toteutuksesta, lomapaikasta ja ohjelmasta. Myös ryhmälomissa jokaisen tulee hakea oikeutta tuettuun lomaan henkilökohtaisesti lomajärjestöltä. Järjestelyn hyviksi puoliksi nähdään se, että kaikki lomahakemukset käsitellään kollektiivisesti lomajärjestöissä ja myöntöperusteet koetaan reiluiksi. Jos- sain määrin ongelmalliseksi haastatteluissa nähtiin se, että lomajärjestöillä on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, järjestääkö lomajärjestö itse järjestön ryhmälomat vai myön- tääkö se lomatukia henkilöhakijoille. Ensimmäisessä tapauksessa haasteeksi asettuu se, etteivät lomailijoiden tarpeet välttämättä täyty, esimerkiksi lomapaikan sopivuu- den, kuljetusten tai esteettömyyden osalta. Omavastuut. Lomista perittävät omavastuuosuudet vaihtelevat lomajärjestöittäin ja myös lomajärjestöjen sisällä. Lomajärjestöt voivat päättää itsenäisesti omavastuun määrästä, sen pienentämisestä joltain ryhmältä tai omavastuuosuuden poistamisesta. Myös nämä käytännöt vaihtelevat lomajärjestöittäin ja osa alentaa omavastuun tie- SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 20 tyiltä ryhmiltä, kun taas osa ei myönnä vapautusta tai alennusta omavastuuseen. Jois- sain tapauksissa omavastuun maksajana voi olla kunnan sosiaalitoimi tai esimerkiksi kirkko. 2.3 Lomien kohderyhmät ja kohdentaminen Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille ter- veyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen1 määrittelee lomajärjestöjen asiakas- valinnan periaatteita. Lomajärjestöjen tulee ”ottaa asiakkaita valittaessa huomioon palvelun tai tuen tarvetta osoittavat sosiaaliset ja terveydelliset tekijät tai asiakkaan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulot sekä aiempi osallistuminen vastaavaan avustettuun toimintaan”. Lomajärjestöjen kohderyhmät. Kaikki lomajärjestöt määrittelevät keskeisimmäksi kohderyhmäkseen ensikertalaiset ja markkinointia ja toimintaa pyritään kohdenta- maan siten, että mahdollisimman monella on mahdollisuus päästä toiminnan piiriin. Tarkemmat kohderyhmät on määritelty kunkin lomajärjestön omien tavoitteiden mu- kaisesti. Lomajärjestöjen kanssa yhteistyötä tekevät järjestöt esittävät lomajärjestöille toivei- taan siitä, millaisia edellytyksiä kunkin yhteistyöjärjestön lomille toivotaan. Samalla yh- teistyöjärjestöt markkinoivat tuettuja lomia omille jäsenilleen. Lomajärjestöt kilpailutta- vat lomapaikat osaltaan omien tavoitteidensa ja osaltaan yhteistyöjärjestöjen toivei- den mukaisesti. Kyse on yhteistyöjärjestöjen ja lomajärjestöjen yhteistoiminnasta ja erilaisten toiveiden ja tarpeiden yhteensovittamisesta. Lomajärjestöt itse määrittelevät keskeisiksi kohderyhmikseen esim. lapsiperheet, se- niorit, työttömät ja yksinäiset. Monet lomajärjestöt ovat tunnistaneet omaishoitajat yh- deksi tavoiteltavaksi kohderyhmäksi. Samalla omaishoitajat koetaan ryhmäksi, jonka lomille saaminen on erityisen haastavaa, koska kynnys lomille lähtemiselle on erityi- sen korkea. Lomajärjestöt ja yhteistyöjärjestöt kertovat haastattelujen perusteella, että omaishoitajat on yksi niistä ryhmistä, jotka todennäköisesti hyötyisivät tuetuista lo- mista erityisen paljon. Lomajärjestöillä voi olla myös ns. erityisiä kohderyhmiä tai teema-alueita, joita voi- daan muokata esimerkiksi kilpailutuskausittain. Tällaisia voivat olla esimerkiksi päih- deongelmaiset, terveysongelmaiset aikuiset tai esimerkiksi lapset, joiden vanhemmat ovat huolissaan lasten suuresta ruutuajasta. Lomajärjestöt kuitenkin korostavat, että 1 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161552#P14 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 21 lomissa ei ole kyse kuntoutuksesta vaan lomasta. Liian tarkkojen kohderyhmien mää- rittelyn riskinä on lomatoiminnan muuttuminen interventioiksi. Lomajärjestöt pitävät erityisryhmien tavoittamista tärkeänä osana lomatoimintaa. Erityisryhmiä voidaan ta- voittaa ja lomia järjestää esimerkiksi kampanjoilla tai yhteistyöjärjestöjen kautta. Jotkin erityisryhmät ja sen sisällä lomakriteerit täyttävät jäsenet ovat Suomessa määrältään niin pieniä, ettei uusien osallistujien löytyminen tuleville lomille olisi mahdollista ja näin ollen useiden teemalomien järjestäminen olisi mahdotonta. Toteuttamisvastuu. Lomien jakautumista lomajärjestöjen ja yhteistyöjärjestöjen to- teuttamisvastuun perusteella tarkasteltiin lomajärjestöjen avoinna olevien vuoden 2019 lomahakujen perusteella. Kolme lomavolyymiltään suurinta lomajärjestöä toteut- tavat lomia yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Tulevista lomista n. 60 % lomajärjestöt järjestivät yksin, ja muissa oli mukana myös yhteistyöjär- jestöjen työntekijöitä tai vertaisohjaajia. Sukupuolittainen jakautuminen. Lomien sukupuolirakenne on suhteellisen tasai- sesti jakautunut. Taustaoletuksena oli, että naiset ovat miehiä aktiivisempia lomaili- joita. Kaikista lomailijoista 56 % oli naisia. Lapsissa tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon, mutta yli 18-vuotiaissa naiset olivat enemmistönä kaikissa ikäluokissa. Suurin ikä- ryhmä ovat ns. työikäiset, eli 30–62-vuotiaat, joiden osuus kaikista lomailijoista oli n. 30 % vuonna 2018. Samoin 63-vuotiaita tai vanhempia oli n. 30 % kaikista vuonna 2018 lomailleista. Nuorten osuus lomailijoista on suhteellisen pieni ja vain 3 % lomaili- joista oli 18–29-vuotiaita. (ks. Kuva 5). Nuorten pieni osallistuminen lomille selittyy to- dennäköisesti sillä, että potentiaaliset lomatoiminnan 18–29-vuotiaat asiakkaat ovat muiden sosiaalisesti tuettujen palveluiden piirissä ja lomakohteissa tarjotaan nuorten tavanomaisesta vapaa-ajanvietosta poikkeavaa toimintaa. Kuva 5 Sukupuolijakauma ikäryhmittäin ja sukupuolijakauma SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 22 Jakautuminen selvityksissä määriteltyjen tuloluokkien mukaisesti. Lomalle hake- vat ilmoittavat taloutensa kuukausittain käytössä olevat tulot. Lomajärjestö jakaa per- heen käytössä olevat tulot perheenjäsenten lukumäärällä. Nettotulojen jakokäytän- nöissä on ollut eroavaisuuksia lomajärjestöittäin, mutta käytäntöjä on yhtenäistetty. Tuloja tarkasteltiin tässä selvityksessä Lotu-järjestelmästä saatavien myöntökriteerien perusteella. Myöntökriteerit vaihtelivat hieman euromäärien perusteella lomajärjestöit- täin ja ne jaettiin selvityksessä laadullisesti viiteen luokkaan. Toisten järjestöjen tulo- luokat oli jaoteltu 6-portaiseksi, kun toisilla jaottelu oli tehty 5-portaiseksi. 6-portaisten tapauksissa yhdistettiin joko kaksi ylintä tai kaksi alinta luokkaa riippuen siitä, kumpi vastaa lähemmin 5-portaista luokittelua. Myös 5-portaisten luokitteluiden osalta euro- määräisissä luokitteluissa oli pieniä eroja, pääasiassa ylempien tuloluokkien osalta. Osallistujat jakautuvat tasaisesti selvityksessä laadittujen tuloluokittelujen mukaisesti. Alla esitellyt tuloluokat eivät ole verrannollisia esim. tilastokeskuksen käyttämiin tulo- viidenneksiin vaan ne kuvaavat lyhyen aikajakson lomailijajoukon jakautumista loma- järjestöjen tulokriteerien perusteella. Ainoastaan kaikkein alimmassa tuloluokassa on jossain määrin enemmän lomailijoita kuin muissa tuloluokissa, ks. Kuva 6. Alimman tuloluokan käytettävissä olevat laskennalliset tulot henkeä kohden ovat alle 700 € kuukaudessa. Ylimmän tuloluokan vastaavat tulot ovat pääsääntöisesti n. 1400 € kuu- kaudessa henkeä kohden. Tulojen tarkastelussa on myös syytä huomata, että ky- seessä eivät ole yksittäisen hakijan tai perheen reaalitulot vaan laskennallinen arvo. Kuva 6 Lomailijoiden jakautuminen myöntökriteerien mukaisiin tuloluokkiin SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 23 Lomien maantieteellinen jakautuminen. Lomat jakautuvat maantieteellisesti suh- teellisen tasaisesti ja lomakohteita löytyy ympäri Suomea, ks. Kuva 7. Lomailijoiden alueellisuutta ei tilastoida Lotu-järjestelmässä kuin läänintasolla. Näin laajojen aluei- den perusteella tehtävä maantieteellinen tarkastelu ei ole mielekästä, sillä lomapaik- kojen käyttö voi vaihdella suuresti läänien sisällä. Mahdollisuus lomalle osallistumi- seen ei niinkään selity läänintasoisella alueellisella tarkastelulla vaan pikemmin- kin lomakohteiden saavutettavuudella. Mikäli esimerkiksi lomailijoiden postinume- rot olisivat tiedossa, voitaisiin tarkastella keskimääräistä matkaa tai matka-aikaa, jonka lomailijat kuhunkin kohteeseen matkaavat. Lomajärjestöt painottavat kilpailutuksessaan yhtenä osa-alueena lomakohteiden saa- vutettavuutta (ks. Luku 2.1). Matkakustannukset ovat lähtökohtaisesti lomailijan itsensä maksama kulu. Joidenkin ryhmälomien kohdalla on mahdollista, että ryhmäloman jär- jestävä taho järjestää lomapaikalle kyydityksen, joka pienentää yksittäisen lomailijan matkakustannuksia ja madaltaa kynnystä lähteä lomalle myös kauempana sijaitseviin lomakohteisiin. Haastatteluissa saavutettavuus ja etenkin kyytien puute nostetaan jos- sain määrin lomailua estäväksi tekijäksi etenkin niiden osalta, joiden kynnys lomalle lähtemiseen on muutenkin korkealla, mutta jotka voisivat hyötyä lomista suuresti. Kuva 7 Lomakohteiden maantieteellinen sijoittuminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 24 3 Loman toteutus Tässä luvussa käsitellään seuraavaa kysymyskokonaisuutta: • Onko lomilla ohjattua toimintaa, ja jos on, millaista järjestettyä ohjelmaa lomilla on, kuinka paljon sitä on suhteessa ohjelmattomaan aikaan ja kuinka moni siihen osallistuu? Millä perusteilla ohjelmaa järjestetään? 3.1 Lomien ohjelmallisuus ja ohjelman määrä Kaikilla lomatoimintaa järjestävillä toimijoilla on lomillaan ohjelmaa. Ohjelma usein kil- pailutetaan. Ohjelma on tyypillisesti − lomapaikan järjestämää (kilpailutettua) sisällöllistä ja tavoitteellista ohjel- maa − yhteistyöjärjestöjen tai lomajärjestön omien vapaaehtoisten toteuttamaa sisällöllistä tai yhteisöllistä ohjelmaa − lomapaikan toimintaympäristössä tapahtuvaa muuta ohjelmaa tai toimin- tamahdollisuuksia, joita lomalla voi hyödyntää. Ohjelmatoiminta määrittyy suurimmaksi osaksi kilpailutuksen kautta. Eri loma- järjestöt määrittelevät lomatoimintansa ohjelmaa ja sisältöä kilpailutuksessa eri tavoin. Yhteistyöjärjestöjen kanssa tehtävissä lomissa yhteistyöjärjestöt järjestävät ohjelmal- lista sisältöä (esim. vertaistukea), joka vaihtelee yhden päivän muutaman tunnin osi- osta useiden päivien ja useiden tuntien kokonaisuuksiin. Tarjouspyynnöissä ohjelmatoimintaa kuvataan mm. seuraavasti: − ”ohjausta, jolla edistetään lomalaisten tutustumista toisiinsa, yksinäisyy- den vähentämistä ja uusien ystävyyssuhteiden luomista, monipuolista ohjattua lomaohjelmaa, jonka kautta saadaan erilaisia elämyksiä ja opi- taan erilaisia tietoja ja taitoja sekä edistetään toimintakyvyn ylläpitämistä ja kehittymistä” − ”että tarjolla on monipuoliset mahdollisuudet omatoimiseen lomatoimin- taan” − "Lomajaksoon sisältyy laadukas, kohderyhmälle sopiva ohjelma, jossa on vähintään kaksi noin 45 minuuttia kestävää yhteistä ohjelmaosuutta päivässä. Tulopäivälle riittää yksi ohjelmaosuus. Ohjelmaosuus voi olla esimerkiksi ohjattua ulko- tai sisäliikunta, muuta kulttuuritoimintaa, koh- SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 25 deryhmälle sopiva viihde- tai infotilaisuus tai muu vastaava. Palvelun- tuottaja järjestää lomajakson alussa osallistujille lomainfon, joka sisältää perustiedot lomajakson kulusta. Lomajakson lopussa palveluntuottaja järjestää päätös- ja palautetilaisuuden." − ”Ohjelmaan on sisällyttävä ryhmän omat puolen tunnin mittaiset tervetu- loinfo- ja palautetilaisuudet, sekä loman alkuvaiheeseen sijoittuvaa ryh- mäytymistä tukevaa ohjelmaa vähintään 6 tuntia. Ohjelman tulee huomi- oida eri-ikäiset ja erilaiset lapset sekä aikuiset, jotta jokainen lomalainen löytää ohjelmasta itselleen sopivia asioita. Muun ohjelman on oltava kohderyhmälle suunnattua, mutta osallistujat voivat olla osin myös Sola- ris-lomien ryhmän ulko-puolelta, mikäli se tukee monipuolisen ohjelman rakentamista esimerkiksi eri ikäryhmille suunnatuilla rinnakkaisilla ohjel- milla. Ohjelmaa on oltava myös vähintään kahtena iltana.. ” (Pisteytys määrän mukaan) Tyypillisesti lomajärjestöjen lomajaksoilla toteutetaan joka päivä jotain ohjelmaa. Oh- jelmasta karkeasti puolet on sisällöllistä ja puolet vertaistuellisuuteen ja/tai liikuntaan tähtäävää toimintaa. Mikäli viiden lomapäivän jaksoa ajattelee työviikkona (37,5 työ- tuntia), on tyypillinen ohjelmallisen toiminnan osuus n. 66 % kaikesta toiminnasta (vaihteluväli 53 - 68 %). Osa lomajärjestöistä järjestää lastenhoitoa lomalla, tyypilli- simmin kaksi kertaa loman aikana, kaksi tuntia kerrallaan. Tähän liittyvät näkökulmat ja perustelut ovat eri lomajärjestöillä erilaisia. Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista kaikilla paitsi yhdellä järjestöistä. Perus- periaate lomien esitemateriaalin analyysin ja haastattelujen perusteella on, että ohjel- maan osallistuminen on suotavaa mutta ei pakollista. Haastatteluissa korostetaan, että ohjelmaan ja lomapaikkaan sekä loman onnistumiseen vaikuttavat keskeisiltä osiltaan tarjonnan monipuolisuus ja soveltuvuus. Toisille osallistujista ohjelma ja oheistoiminnot on tärkeitä, toisaalta yleis- tai perhelomalla perheen yhteinen tekemi- nen ja ohjelmasta ”irrallaan oleminen” saattaa olla merkityksellistä. Lomapalautteissa lomien toteutukseen ollaan kuitenkin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Joidenkin mielestä ohjelmaa on liikaa, joidenkin mielestä liian vähän. Järjestöt analysoivat tätä välitöntä palautetta ja pyrkivät kehittämään lomien sisältöä tästä näkökulmasta. Selvityksen yhtenä kysymyksenä on ollut, minkä verran ohjelmaan osallistutaan. Jär- jestöt seuraavat ohjelmaan osallistumista vaihtelevasti: toiset seuraavat todella tar- kasti lomaryhmien vapaaehtoisten tai lomapaikkojen toimesta, toiset eivät ole edellyt- täneet lomapaikkoja (tai lomien toteutukseen osallistuvia vapaaehtoisia) toteuttamaan seurantaa. Haastattelujen perusteella yleisesti perhelomilla osallistuminen järjestet- tyyn sisällölliseen ohjelmaan on vähäisempää kuin erilaisilla teemoitetuilla lomilla tai yhteistyöjärjestöjen kanssa tehtävillä lomilla. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 26 Lomapaikkojen haastattelujen perusteella järjestettyyn ohjelmaan osallistutaan pää- osin hyvin. Ajoittain ympäristötekijät voivat vaikuttaa perheiden osallistumiseen (esi- merkiksi kauniilla kesäsäällä perhe voi päättää menevänsä mieluummin yhdessä ui- maan kuin osallistua ohjelmaan). 3.2 Lomien ohjelman suunnittelu Lomien ohjelmaa suunnitellaan kilpailutuksen perusteella sekä yhteistyössä lo- majärjestöjen että yhteistyöjärjestöjen kanssa. Suuremmat lomajärjestöt toteutta- vat erilaisia teemalomia tai lomia yhdessä yhteistyöjärjestöjen kanssa. Tällöin yhteis- työjärjestöiltä ja heidän vapaaehtoisiltaan tulee ohjelmaan lisäosuuksia, esimerkiksi lomaryhmän ryhmäyttäminen, loman ohjaaminen, erilaisten asiantuntija- tai vertais- luentojen tai tietoiskujen organisointi jne. Haastattelujen perusteella yhteistyökäytän- nöt ovat muotoutuneet aikojen saatossa. Lomajärjestöillä on kuitenkin viime kädessä päätösvalta saatavilla olevia lomia ja ohjelmaa koskien. Osa haastatelluista yhteistyöjärjestöistä mainitsee, että yhteistyö tässä asiassa voisi olla vielä systemaattisempaa. Osa lomajärjestöistä toimittaa listat lomalaisista yhteistyöjärjestöille, osa puolestaan ei. Henkilötietosuojalain tulkinnat eivät siis ole yh- teneväisiä. Samoin lomapaikat eivät aina saa tietoonsa yleis- tai perhelomille osallis- tuvien tarkempia toiveita loman suhteen, tai sellaisia näkökulmia, joita osallistujat tai yhteistyöjärjestöt toivoisivat lomilla huomioitavan. Vaikka henkilökohtaisia tietoja lo- malaisista ei saakaan luovuttaa, voisi lomapaikkojen mukaan prosessiin miettiä vaih- toehtoisia tapoja. Lomapaikkojen haastatteluissa lastenhoidon järjestämistä pidettiin muutamassa loma- paikassa käytännössä hankalana. Monesti lapset eivät ole ennen olleet hoidossa ko- din ulkopuolella, joten he potevat hoitotilanteessa voimakasta eroahdistusta. Tämän vuoksi lastenhoito vaatii melko paljon työvoimaa, sillä lapset tarvitsevat runsaasti loh- dutusta hoidon aikana. Lomapaikat pohtivat myös, onko tällainen järjestely lapsen hy- vinvoinnin kannalta tarkoituksenmukainen ja toivoivat tähän lomajärjestöiltä linjausta. Isommille lapsille toivottiin omia palautelomakkeita. Lapsille suunnattuja räätälöityjä kyselylomakkeita ei ole yhdelläkään lomajärjestöllä käytössä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 27 4 Lomatoiminnan palautteen seuranta ja asiakkaan kokemukset Tässä luvussa käsitellään seuraavia selvityksen tilaajan esittämiä kysymyksiä: • Mikä on osallistujan näkökulmasta paras tapa saada tietoa lomatoimin- nasta? • Miten ja millaista seurantatietoa sosiaalisten lomien järjestäjät keräävät lomille osallistuvilta? Kerätäänkö seurantatietoa pitkän ajan vaikutuk- sista? Miten lomajärjestöt hyödyntävät sote-järjestöjen keräämää tietoa? • Onko lomille osallistuminen tukenut jaksamista ja arjessa selviytymistä? Millä tavoin osallistuneiden hyvinvointi on parantunut? Mitä kirjallisuus sanoo lomien vaikutuksesta yksilöön? 4.1 Järjestöjen tapa seurata palautetta Lomia järjestävät järjestöt keräävät palautetta lomien vaikutuksista kukin eri ta- voin. Palautetta kerätään välittömästi loman päätyttyä sekä pidemmän ajan kuluttua (järjestöstä riippuen muutama viikko tai useampi kuukausi) loman jälkeen. Tätä lo- mien vaikutusta koskevaa tietoa järjestöt keräävät eri tavoin ja siihen liittynyt motivaa- tio on syntynyt pääasiassa rahoittajalta, joka on kiinnittänyt tuloksellisuus- ja vaikutta- vuusselvityksissään huomiota puutteelliseen tietoon vaikutuksista. Yhdellä lomajärjes- töllä on meneillään vaikuttavuustutkimus lomien vaikutuksista ja eräällä järjestöllä on omista tarpeistaan lähtevä varsin laaja vaikuttavuuden seuranta, jossa mitataan lo- man vaikutuksia vahvasti fyysiseen hyvinvointiin. Lähes kaikki toimijat, joiden lomilla toimii vapaaehtoisia ohjaajia, keräävät palautetta myös heiltä. Lomajärjestöt hyödyntävät omassa toiminnassaan sekä välitöntä lomapalautetta että vapaaehtoisten palautetta. Vaikuttavuutta koskevaa palautetietoa ei analysoida syste- maattisesti eikä siihen aina ole käytössä tarvittavia resursseja. Palkansaajien hyvin- vointi ja terveys PHT ry muodostaa tässä suhteessa poikkeuksen. Yhteistyöjärjestöjen haastattelujen perusteella lomajärjestöt eivät juurikaan kerro eri lomista saaduista palautteista tai tiedoista, eikä yhteistyöjärjestöillä ole juurikaan nä- kymää tähän palautteeseen. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 28 Lomia toteuttavien järjestöjen palaute ei siis ole vertailukelpoista, johtuen hyvin erilai- sista tavoista kysyä palautetietoa. Yhteenveto palautteen keräämisen tavoista on ku- vattu taulukossa 1. Taulukko 1 Järjestö Palaute lomasta Pidemmän aikavälin vaikuttavuuden seuranta Hyvinvointilomat ry Kysytään lomajakson jälkeen lomalaisilta ja lomaohjaajilta. Ei tällä hetkellä. Sosiaalisen Lomatoiminnan Vaikuttavuus –tutkimushanke tulee toteuttamaan. Kyselyt on toteutettu juuri selvityksen aikana. Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry Lomapaikkoja on velvoitettu keräämään palaute. Laaja otanta, koskee pääasiassa loman toteutusta. Tietystä otoksesta 3-6 kk jälkikäteen vuodelta 2018. Aineisto ei vielä käytössä. Nasy – Naiset yhdessä ry Palautekysely loman jälkeen. Kyselyssä kysytään vaikutuksia. Jälkipalautekysely 6 kk loman jälkeen. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry Palautekysely jokaisesta jaksosta. Painottuu toiminnan toteuttamiseen, mutta myös vaikutuksiin. Kolme kyselyä tietyn jaksoin Solaris-lomat ry Kerätään lomajakson jälkeen lomalaisilta ja lomaohjaajilta. Joitain vaikutuksia koskevia, täsmentämättömiä kysymyksiä. 2017 ja 2018 lomista vaikuttavuuskysely. Vastakohtaparien kautta, ei symmetrinen likert. Seurantakysely 6 kk ja 2 vuotta loman jälkeen. Svenska semesterförbund et i Finland rf. Välitön palaute lomasta. Keskittyy loman toteutukseen. Jälkikäteisseuranta kahden kohderyhmän kohdalla vuodesta 2018 koskien kolme kuukautta loman jälkeen. 4.2 Asiakkaiden kokemukset lomatoiminnasta Lähtökohta. Sosiaalisen lomatoiminnan hyötyjä ja vaikutuksia ei ole laajassa mitta- kaavassa selvitetty kotimaassa ja kansainvälisesti, mutta tehtyjen selvitysten ja tutki- musten perusteella vaikuttaa siltä, että tämänkaltaisten lomien hyödyt syntyvät eten- kin verkostojen ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Minnaert et al (2009) tutkivat sosiaalisten lomajaksojen hyötyjä empiirisessä tutkimuk- sessa. Heidän tutkimustulostensa mukaan lomille osallistuminen lisäsi lyhyellä aikavä- lillä perhepääomaa ja keskipitkällä aikavälillä sosiaalista pääomaa. Perhepääomalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sosiaalista pääomaa perheen viitekehyksessä. Sosiaa- lisen pääoman lisääntyminen ilmeni sosiaalisten verkostojen, näihin liittyvän oma- aloitteisuuden lisääntymisen ja parantuneen itsetunnon kautta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 29 Kuntoutussäätiö selvitti vuonna 2015 Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n perhe- lomien osallistujien profiileja sekä perheiden kokemuksia lomien vaikutuksista. Vaiku- tuksia selvitettiin kolme kuukautta lomalle osallistumisen jälkeen. Yleisimmät vaikutuk- set olivat parantunut virkistäytyminen ja lepo (63 % osallistujista), lasten ja vanhem- pien välien kohentuminen (54 %), perheen yhteisen tekemisen parantuminen (47 %) sekä vanhemmuuden kohentuminen (43 %). (Korkiala & Puumalainen 2015, 21) Komppu- lan, Ilveksen ja Aireyn tapaustutkimus ohjelmapalveluiden roolista sosiaalisen loman elämyksen syntymisessä vuodelta 2016 tukee edellisiä tutkimuksia, sillä tulosten mu- kaan yksittäinen tärkein asia, joka vaikuttaa lomakokemukseen, on vuorovaikutus muiden kanssa. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että järjestetty ohjelma voi lisätä osallistujien terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Tutkimuksissa on myös esitetty, että sosiaalisen lomatoiminnan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta tulisi vahvistaa ja että sosiaalinen lomatoiminta saattaisi olla kustan- nustehokas lisä perinteiselle sosiaalipolitiikan keinovalikoimalle (McCabe 2009, Min- naert et al 2009). Järjestöjen palautteen ja vaikutusten seurannan tavat. Selvityksen kohteena ollei- den järjestöjen palautteen keräämisen tavat vaihtelevat sekä ajallisesti että sisällölli- sesti. Välitön palaute lomatoiminnasta on pääsääntöisesti positiivista. Lähes kaikki ovat yleensä tyytyväisiä lomaan ja sen toteutukseen. Neutraali tai kriittinen palaute (alle 10 %) koskee usein loman käytännön järjestelyjä, loman ohjelman suunnittelua tai eri lomajärjestöjen erilaisia määrittelyjä eri asioille (esimerkiksi lastenhoito). Palaut- teista tulevat näkökulmat voidaan huomioida lomatoiminnan kilpailutuksessa sekä yh- teistyössä lomapaikkojen kanssa. Vuoden 2018 lomia koskevat vaikutukset. Vaikka lomatoiminnan vaikutuksia kos- kevien kyselyjen kysymykset ovat erilaisia, voidaan niistä tehdä läpileikkaus vuoden 2018 osallistujia koskevaan informaatioon siten, että jokaisesta kyselystä poimitaan tiettyjä pääteemoja. Samalla on todettava, että kyselyn tausta-aineisto muuttujineen ei ole ollut selvityksen tekijän käytössä. Osa käytössä olevista erilaisista asteikoista ei ole täysin tasapainoinen, joten eräillä lomajärjestöistä kyselyssä voi olla positiivinen vääristymä. Näitä havaintoja on kuvattu kuvassa 8. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 30 Kuva 8 Synteesi lomajärjestöjen keräämästä palautteesta Suurella osalla järjestöistä merkittävin lomien vaikutus liittyy osallistujan (vastaajan) kokemukseen henkisestä hyvinvoinnista ja sitä sivuavista asioista. Tämä on voitu ky- syä suoraan tai erilaisin kysymyksin. Toiseksi tyypillisin vaikutus on ollut sosiaaliset suhteet ja niiden kehittyminen loman painopisteen mukaisesti. Tämä on voinut tarkoit- taa uusia ystäviä (jos se on ollut tavoitteena), perheyhteyden vahvistumista (jos se on ollut tavoitteena perhelomalla ja sitä on kysytty). Nämä vaikutukset tunnistaa noin 2/3 vastaajista. Osa järjestöistä kysyy tavalla tai toisella arjessa selviytymiseen liittyviä vaikutuksia ja näitä tunnistaa läpileikkauksena yli 72 % eri kyselyihin vastanneista. Lo- pulta kaikki järjestöt tiedustelevat vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen tai kuntoiluun. Tässä yhteydessä järjestöjen vastauksissa on hajontaa ja vaikutus on suurempi niillä lomilla, joiden ohjelman sisältö on nimenomaan liikuntaan ja kuntoiluun nojautuva. Edellä kuvatut tiedot ovat keskimääräisiä tietoja ja vaikutukset vaihtelevat lomittain. On huomattava, että vaikutukset muodostuvat erilaisilla teemalomilla erilaisten meka- nismien kautta (vertaisuus, mahdollisuus toimintaan myös ilman lapsia tai mahdolli- suus toimintaan nimenomaan yhdessä perheenä jne.). Nämä erilaiset teemat näkyvät hyvin niiden järjestöjen palautetiedoissa, jotka analysoivat ja keräävät palautetta esi- merkiksi lomateemoittain. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 31 Muita keskeisiä huomioita ovat esimerkiksi: • Vertaistuen rakentuminen erityisryhmien lomassa sekä ohjelmoidun toi- minnan että lomaohjelman ulkopuolisen ohjelman aikana (järjestöjen teettämät opinnäytetyöt) • Vertaisuus ja tasa-arvon kokemus nousee esiin merkittävänä positiivi- sena vaikutuksena erityisesti perhelomissa (järjestöjen opinnäytetyöt sekä palautekyselyt) • Mahdollisuus riittävään lepoon on keskeinen osa lomaa. Parhaiten tämä näkyy omaishoitajien lomapalautteessa. Haastatteluissa mainitaan yhtenä haasteena, että välittömän palautteen ja vaikutuksia koskevan tiedon keruun lomakkeet ja lähestymistavat ovat erilaisia, eikä yhtenäistä tiedon keruun tapaa ole. Vaikuttavuuden näkökulmasta muutamat lomajärjestöt kysyvät myös sitä, missä lo- malle osallistuja olisi viettänyt lomansa, jos ei olisi päässyt tälle lomajaksolle. Suurin osa vastaajista on näissä palautekyselyissä vastannut, että olisi ollut lomajakson ase- masta kotona. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 32 5 Yhteenvetoa Sosiaalisesti tuetulla lomatoiminnalla on pitkät perinteet ja omat historialliset taus- tansa. Tälle selvitykselle ei asetettu kysymyksenasettelua koskien lomatoiminnan ny- kyistä järjestöpohjaista toteutustapaa tai sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Selvityk- sen toteuttajalta ei ole edellytetty johtopäätöksiä tai suosituksia, vaan nämä jäävät ra- hoittajan tehtäväksi. Selvityksen tavoitteena on ollut luoda kuvaileva kokonaisnäkemys sosiaalisesti tuet- tuun lomatoimintaan. Selvitys toteutettiin hyvin tiiviillä aikataululla ja käytössä oleva tietopohja oli rajattu. Tässä luvussa pohditaan lyhyesti selvityksen toteutuksesta esiin nousseita haasteita, joista osa koskee myös lomatoiminnan toteuttamista. 1. Tiedon hajanaisuus Tieto lomajärjestöjen toiminnasta on hajallaan ja hankalasti raportoitavassa muo- dossa. Lomajärjestöillä on käytössä yhteinen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa huo- nosti raportoinnin esimerkiksi lomatoiminnan vaikuttavuuden osoittamiseksi. Käytössä olevaan järjestelmään syötetään monenlaisia tietoja lomalaisista, mutta tiedon saami- nen lomajärjestöjen itsensäkin käyttöön on hankalaa. Järjestelmän jatkokehittäminen erilaisine suojattuine oikeuksineen loisi paremmat lähtökohdat lomatoiminnan suunnit- teluun ja kohdentamiseen. 2. Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen Selvityksessä kuultiin rajatusti muutamia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, jotka käyt- tävät lomajärjestöjen palveluja. Näiden haastattelujen perusteella välittyy kuva, että yhteistyön käytännöt vaihtelevat järjestöittäin ja niitä voitaisiin entisestään systemati- soida. Yhteistyöjärjestöt nostavat myös esiin, että eri lomajärjestöjen käytännöt eri asioisassa vaihtelevat. 3. Lomatoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen on hajaantunut STEA on antanut lomajärjestöille palautetta toiminnan tuloksellisuus- ja vaikuttavuus- selvityksissä siitä, että lomien vaikuttavuutta tulisi seurata. Osa tarkastelun kohteina olleista järjestöistä on kehittänyt lomatoiminnan vaikutusten tai vaikuttavuuden seu- rantaa omista lähtökohdistaan, osa enemmän tämän palautteen innoittamana. Tämä on johtanut hajaantuneeseen käytäntöön. Lomajärjestöt mittaavat vaikuttavuutta eri tavoin ja erilaisin mittarein. Parempi yhtenäinen vaikuttavuuden mittaamisen tapa mahdollistaisi lomajärjestöjen ja erilaisten lomien vertailua ja parantaisi vaikutusten todentamista. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 33 4. Lomatoiminnan keskeinen rajapinta toteutuu järjestöjen kautta Lomatoiminnan keskeisiä rajapintoja ovat järjestöt. Lomajärjestöt tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Iso osa lomatoiminnan viestinnästä ja markkinoinnista suuntautuu yhteistyöjärjestöille. Muita merkittäviä viestinnän ja mark- kinoinnin välineitä ovat erilaiset sosiaalisen median kanavat, joiden tehokkuutta loma- järjestöt eivät kuitenkaan ole kattavasti seuranneet. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tai muu kansalaisyhteiskunta on hahmotettu harvoin lomajärjestöjen keskeiseksi kosketuspinnaksi. Kuitenkin osa lomatoiminaan osallistuneista saa tukea esimerkiksi omavastuuosuuksiin sosiaalitoimesta tai joltain muulta taholta. Ammattilaiset oletettavasti tavoittavat parhaiten ne henkilöt, jotka po- tentiaalisesti hyötyisivät eniten lomista. Aineiston perusteella voidaan ainoastaan tar- kastella sitä joukkoa, joka hakee lomille. Potentiaalisena jatkotutkimuksen kohteena voisi olla sote-ammattilaisten käytännöt ja käsitykset sosiaalisesta lomatoiminnasta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 34 Lähteet Komppula Raija, Ilves Riikka & Airey David 2016. Social holidays as a tourist experi- ence in Finland. Tourism Management, 52 (2), 521-532 Korkiala Terhi & Puumalainen Jouni 2015. Sosiaalisesta lomasta voimia arkeen. Per- heiden käsityksiä tuetun perheloman vaikutuksista. Kuntoutussäätiö. Luettu osoit- teessa https://docplayer.fi/9528376-Sosiaalisesta-lomasta-voimia-arkeen.html Minnaert Lynn, Maitland Robert & Miller Graham 2009. Tourism and Social Policy: The Value of Social Tourism. Annals of Tourism Research, 36 (2), 316-333 McCabe Scott 2009. Who needs a holiday? Evaluating social tourism. Annals of Tour- ism Research, 36(4), 667–688. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 35 Liitteet: Järjestökohtaiset infokortit Hyvinvointilomat ry SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 36 Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 37 Naiset Yhdessä ry SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 38 Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 39 Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 40 Solaris-lomat ry SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2019:54 41 Svenska Semesterförbundet i Finland JULKAISUJEN LATAAMINEN: julkaisut.valtioneuvosto. ISSN 2242-0037 (PDF) ISBN 978-952-00-4103-8 (PDF)IS 978-952-00-XX-XX P BLIKATIO ERN KA LADDAS NED PÅ:C S CAN BE DOWNLOADED AT: