Talousnäkymät Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:63 Rakentaminen 2019–2020 Rakennusalan suhdanneryhmä, syksy 2019 Rakentaminen 2019–2020 Rakennusalan suhdanneryhmä, syksy 2019 Valtiovarainministeriö, Helsinki 2019 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:63 Valtiovarainministeriö ISBN: 978-952-367-045-7 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2019 Kuvailulehti Julkaisija Valtiovarainministeriö 14.10.2019 Tekijät Rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU) Julkaisun nimi Rakentaminen 2019–2020, syksy 2019 Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:63 Teema Talousnäkymät ISBN PDF 978-952-367-045-7 ISSN PDF 1797-9714 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-045-7 Sivumäärä 45 Kieli Suomi Asiasanat Rakentaminen, suhdanne Tiivistelmä Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä – tuotanto vähenee tänä ja ensi vuonna Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia. Uusia rakennushankkeita käynnistettiin vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla runsaasti. Rakentaminen jatkuu vilkkaana myös loppuvuonna. Uusien rakennushankkeiden määrä on kuitenkin vähitellen lähtenyt laskuun, koska myönnettyjen rakennuslupien määrä on vähentynyt. Talouskasvun jatkuminen ja matalalla pysyvät korot tukevat rakentamisen kysyntää. Äkillistä rakentamishankkeiden määrän vähenemistä ei ole näköpiirissä. Uusien kerrostalojen rakentamisen odotetaan vähenevän nopeasti, koska kerrostalojen rakentamisluvat ovat vähentyneet tammi–heinäkuun aikana lähes 20 prosenttia. Rakennusaloitusten määrä on palautumassa kestävän kysynnän suuntaan. Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi, että vuonna 2019 aletaan rakentaa 37 000−38 000 asuntoa. Vuonna 2020 uusia asuntojen rakentamisaloituksia on tuhansia vähemmän. Myös tuotannollisten tilojen rakentamisen arvioidaan vähenevän tänä vuonna. Tuotannollisten tilojen rakennusluvat ovat vähentyneet vajaat kymmenen prosenttia tammi–heinäkuussa. Poikkeuksen tekee teollisuus, joka investoi aktiivisesti kuluvana vuonna. Myös terveydenhuollon rakennusten ja niin sanottujen kokoontumisrakennusten rakentaminen on vilkasta. Kokoontumisrakennuksia ovat esimerkiksi urheilurakennukset. Korjausrakentamisen trendinomainen kasvu on viime vuosina hidastunut selvästi. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa korjausrakentamisen kasvavan noin 1,5 prosentin vauhtia lähivuosina. Myös maa- ja vesirakentamisen arvioidaan lisääntyvän sekä kuluvana että ensi vuonna julkisten hankkeiden lisääntyessä. Rakentamisen hintakehityksen arvioidaan tasaantuvan, kun käynnistyvien rakennushankkeiden määrä vähenee. Myös infrarakentamisen kustannusten nousu on hidastunut erityisesti öljyn hinnan laskun seurauksena. Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakennusalan työllisyyden kääntyvän laskuun ensi vuoden aikana rakentamisen tuotannon vähenemisen myötä. Kustantaja Valtiovarainministeriö Julkaisun jakaja/myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Finansministeriet 14.10.2019 Författare RAKSU-gruppen Publikationens titel Rakentaminen 2019–2020, syksy 2019 Publikationsseriens namn och nummer Finansministeriets publikationer 2019:63 Tema Ekonomiska utsikter ISBN PDF 978-952-367-045-7 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-045-7 Sidantal 45 Språk Finska Nyckelord Referat Det goda konjunkturläget inom byggandet håller på att ebba ut – produktionen minskar i år och nästa år Byggproduktionen ligger i år nära den nuvarande nivån eller minskar med högst två procent jämfört med året innan, bedömer konjunkturgruppen för byggbranschen i sin rapport som ges ut den 14 oktober. Nästa år minskar byggproduktionen med 1,5 –3,5 procent. Under första hälften av 2019 inleddes många nya byggprojekt. Det livliga byggandet fortsätter också i slutet av året. Antalet nya byggnadsprojekt har dock gradvis sjunkit, eftersom antalet beviljade bygglov har minskat. Den fortsatta ekonomiska tillväxten och de låga räntorna stöder efterfrågan på byggande. Det finns inte plötsliga sänkningar i byggnadsprojekt inom synhåll. Byggandet av nya flervåningshus väntas minska snabbt, eftersom byggnadstillstånden för flervåningshus har minskat med nästan 20 procent under januari–juli. Antalet påbörjade byggen håller på att återgå i riktning mot en hållbar efterfrågan. Konjunkturgruppen för byggbranschen bedömer att man börjar bygga 37 000–38 000 nya bostäder 2019. År 2020 kommer det att finnas tusentals färre påbörjade bostäder. Också byggandet av produktionslokaler beräknas minska i år. Byggloven för produktionslokaler har minskat med knappt tio procent under januari–juli. Ett undantag utgörs av industrin, som aktivt investerat under innevarande år. Också byggandet av social- och hälsovårdens byggnader och så kallade samlingsbyggnader är livligt. Samlingsbyggnader är t.ex. idrottsbyggnader. Den trendmässiga ökningen av renoveringsbyggandet har avmattats klart under de senaste åren. Konjunkturgruppen för byggbranschen förutspår att renoveringsbyggandet kommer att öka med ca 1,5 procent under de närmaste åren. Också mark- och vattenbyggandet beräknas öka både i år och nästa år i och med att de offentliga projekten ökar. Prisutvecklingen inom byggandet beräknas bli jämnare när antalet byggprojekt som inleds minskar. Även kostnadsökningen för infrastrukturbyggandet har avstannat, i synnerhet till följd av att oljepriset sjunkit. Konjunkturgruppen för byggbranschen bedömer att sysselsättningen inom byggbranschen kommer att minska under nästa år i och med att byggproduktionen minskar. Förläggare Finansministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of Finance 14 October 2019 Authors RAKSU group Title of publication Rakentaminen 2019–2020, syksy 2019 Series and publication number Publications of the Ministry of Finance 2019:63 Subject Economic prospects ISBN PDF 978-952-367-045-7 ISSN (PDF) 1797-9714 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-045-7 Pages 45 Language Finnish Keywords Abstract Good economic cycle of construction is coming to an end – production will fall this and next year Construction production will remain this year close to its current level or decrease by at most two per cent from one year back, assesses the business cycles in the construction sector (RAKSU) group in its report published on 14 October. Next year, construction production will fall by 1.5–3.5 per cent. A large number of new construction projects were started in the first half of 2019. Construction will continue brisk in the latter half of the year. However, the number of new construction projects has gradually fallen, because the number of building permits granted has decreased. Continued economic growth and low interest rates sustain the demand for construction. There is no sudden reduction in the number of construction projects in view. The construction of new blocks of flats is expected to decline fast, because building permits granted for blocks of flats have decreased during January to July by almost 20 per cent. The number of building starts is returning to sustainable demand. The RAKSU group assesses that construction will start on 37,000–38,000 dwellings in 2019. In 2020, there will be thousands fewer new dwelling construction starts. The construction of production facilities is also expected to decline this year. Building permits for production facilities have fallen by just under ten per cent in January to July. An exception to this is manufacturing, which invests actively in the current year. The construction of buildings for institutional care and assembly buildings is also busy. Assembly buildings include e.g. sports buildings. The general trend of increasing renovation building has slowed down clearly in the last few years. The RAKSU group predicts that renovation will grow by around 1.5 per cent in the next few years. Civil engineering is also estimated to grow both this year and next year as public sector projects increase. The price development of construction is expected to level off as the number of construction projects to be started falls. The rise in the costs of infrastructure construction has also slowed down, particularly due to the fall in the price of oil. The RAKSU group assesses that employment in the construction sector will fall during next year as construction production decreases. Publisher Ministry of Finance Distributed by/ Publication sales Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi 7RAKENTAMINEN 2019–2020 Rakentaminen 2019–2020 • Rakentamisen kokonaismäärä vähenee − Asuntorakentaminen vähenee − Toimitilarakentaminen jatkuu vilkkaana 2019 • Korjaamisen kasvu vakaata • Julkinen kysyntä nostaa infrarakentamista • Kustannusnousu hidastunut ja osin pysähtynyt • Työvoiman kysyntä kääntyy laskuun • Rakentaminen painottuu suurimpiin kasvukeskuksiin 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 80 85 90 95 100 105 110 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Lähde: Tilastokeskus,* ennakkotieto, ** Ennustehaarukka: Raksu Rakennustoiminta arvonlisäys, 2010=100, määrä ** *** 9RAKENTAMINEN 2019–2020 Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sontag, pj. Valtiovarainministeriö Antti Aarnio Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry Atro Andersson Liikenne- ja viestintäministeriö Johanna Alatalo Työ- ja elinkeinoministeriö Mikko Friipyöli Ympäristöministeriö Terhi Heikkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Matti Holopainen Kuntaliitto Ari Huomo Väylävirasto Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Kati Jussila Valtiovarainministeriö Heikki Jämsä INFRA ry Jukka Kero Suomen Kiinteistöliitto ry Armi Liinamaa Valtiovarainministeriö Eero Nippala TAMK Paula Paavilainen Tilastokeskus Pekka Pajakkala Forecon Oy Jouni Parkkonen KOVA ry Helena Soimakallio Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Mikko Somersalmi RAKLI ry Hannu Viertola Suomen Pankki Jouni Vihmo Rakennusteollisuus RT ry Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat ry Mark Rantala, siht. Valtiovarainministeriö Sisältö Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät ................................................................................................ 11 Suositukset ........................................................................................................................................................................................... 13 Talonrakentaminen ..................................................................................................................................................................... 15 Asuntorakentaminen ............................................................................................................................................ 16 Toimitilojen rakentaminen ................................................................................................................................. 18 Alueellinen kehitys ...................................................................................................................................................................... 19 Korjausrakentaminen ............................................................................................................................................................... 22 Maa- ja vesirakentaminen .................................................................................................................................................... 25 Rakennustuoteteollisuus ..................................................................................................................................................... 26 Hinnat ja kustannukset ........................................................................................................................................................... 27 Työvoima ........................................................................................................................................................................................... 28 Liite 1: Kuvioliite lokakuu 2019 ......................................................................................................................................... 30 Liite 2: Pääministeri Rinteen Hallitusohjelman asuntopolitiikkaan ja liikenneverkon kehittämiseen liittyvät päätavoitteet ja taloudelliset satsaukset .................................................. 36 Liite 3: Suomen Pankin selvitysreferaatti asuntomarkkinoista ........................................................ 40 11 RAKENTAMINEN 2019–2020 Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälinen talouskehitys on siirtynyt yhä vahvemmin epävarmuuden aikaan. Talous- luvut ovat heikentyneet samaan aikaan kuin poliittiset riskit ovat edelleen kasvaneet. USA:n lisääntyneet protektionistiset toimet ovat saaneet yhä voimakkaamman vastareak- tion Kiinasta. Myös Euroopan talouskasvunäkymät ovat heikentyneet ja sopimuksettoman Brexitin todennäköisyys on kasvanut. Rahapolitiikkaa on jo kevennetty sekä USA:ssa että Euroopassa. Myös kehittyvien talouksien vaikeudet ovat lisääntyneet. Näiden edellä mai- nittujen seikkojen takia Suomen talouskasvun arvioidaan hidastuvan lähivuosina ja jäävän nk. potentiaaliselle 1–1½ prosentin tasolle. Rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Aloituksia on ollut ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vielä runsaasti. Uusien talonrakennushankkeiden aloitusmäärät ovat kuitenkin vä- hitellen lähteneet seuramaan voimakkaasti alenevaa lupakehitystä. Myönnetyt rakennus- lupakuutiot ovat supistuneet tammi–heinäkuussa noin 10 prosenttia vuodentakaisesta. Talouskasvun jatkuminen ja matalalla säilyvät korot tukevat kuitenkin rakentamisen ky- syntää, eikä rakentamisen romahtamista ole näköpiirissä. Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi rakentamisen tuotannon vähenevän 0–2 prosenttia vuonna 2019 ja vähene- vän edelleen 1½–3½ prosenttia vuonna 2020. Kerrostalojen aloitusmäärien arvioidaan vähenevän nopeasti, sillä niiden luvat ovat las- keneet tammi–heinäkuun aikana lähes 20 prosenttia. Aloitusten määrä on palautumassa kestävän kysynnän suuntaan. Kahtena viime vuonna Suomessa on aloitettu rakentaa yh- teensä noin 90 000 asuntoa. Valmistuvien asuntojen määrä pysyy hyvin korkealla pitkälle ensi vuoteen. Rakennusyritykset ovat kyenneet myymään runsaasti uusia asuntoja sijoitta- jille, joten valmiita uusia myymättömiä asuntoja on vähän. Asuntojen kysyntä voi kuiten- kin laskea nopeasti, jos ammattisijoittajien ostohalukkuus vähenee. Raksun ennuste vuoden 2019 asuntoaloituksille on 37 000 – 38 000 asuntoa ja vuonna 2020 aloituksia arvioidaan olevan edelleen useampia tuhansia vähemmän. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä varaudutaan 8 900 ARA-vuokra-asuntoon ja 2 000 takauslainoitet- tuun asuntoon. 12 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Myös muun talonrakentamisen aloitukset vähenevät tänä vuonna. Luvat ovat olleet noin 8 prosentin laskussa tammi–heinäkuussa ja aloitukset vastaavasti noin 6 prosenttia laskussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Poikkeuksen tähän tekee teollisuus, joka investoi aktiivisesti kuluvana vuonna. Myös terveydenhuollon rakennusten ja kokoontu- misrakennusten rakentaminen on vilkasta. Uusien suunnitteilla olevien metsäteollisuuden suurhankkeiden aloitukset ovat todennäköisesti siirtymässä ainakin jonkin verran eteen- päin ja vaikuttavat luultavasti enemmän vasta ennustehorisontin jälkeiseen aikaan. Korjausrakentamisen trendinomainen kasvu on viime vuosina hidastunut selvästi aiem- masta. Raksu ennustaa korjausrakentamisen kasvavan noin 1½ prosentin vauhtia lähivuo- sina, sillä 1970- ja 1980 luvun rakennuskannassa riittää edelleen huomattavasti korjatta- vaa. Purkaminen sekä lisä- ja täydennysrakentaminen yleistyvät. Myös käyttötarkoituksen muutoksia toimistoista asunnoiksi tai hotelleiksi toteutetaan. Asuinrakennuksissa korjaa- misen kasvu on voimakkaampaa kuin muissa rakennuksissa. Raksu ennustaa maa- ja vesirakentamisen lisääntyvän 1–2 % sekä kuluvana että ensi vuonna julkisten panosten kasvaessa. Suuria infrahankkeita ovat mm. Länsimetron kak- kosvaihe ja Raide-Jokerin rakentaminen pääkaupunkiseudulla. Inflaatio-odotukset ovat vaimentuneet edelleen, koska mm. öljyn hinta on kääntynyt laskuun. Rakennusinvestointien hinnat nousivat nopeasti viime vuonna ja nousu oli yli kaksinkertainen yleiseen inflaatioon verrattuna. Käynnistyvien hankkeiden määrän vähe- neminen lisännee mielenkiintoa tarjousten tekemiseen ja näkynee myös tarjoushintojen nousun hidastumisena tai pysähtymisenä. Myös infrarakentamisen kustannusten nousu on hidastunut. Rakennusalan työllisten määrä oli vuoden 2019 toisella neljänneksellä 201 000 henkeä. Alan työttömyysaste on matala. Avointen työpaikkojen määrä on vähitellen alkanut laskea, silti paikkoja on täyttämättä lähes 5 000. Ammattitaitoisen työvoiman puute on alan mu- kaan vielä suurin kasvun este. Raksu arvioi rakennusalan työllisyyden kääntyvän laskuun ensi vuoden aikana tuotannon vähentyessä. 13 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 Suositukset 1. Pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaan ARA-tuotantoa on tarkoitus lisätä. Tämän takia on entistä tärkeämpää tehdä pitkäaikaisia ja kestäviä sijoituspäätök- siä ARA-asuntotuotannossa. ARA-asuntojen uudistuotanto tulee pääosin kohden- taa edelleen niille alueille, joilla asunnoille arvioidaan olevan pitkäaikaista kysyn- tää. Kasvukeskusalueilla huomiota tulee kiinnittää kuntien kaavoitukseen, jotta se mahdollistaa riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon ja -tarjonnan. 2. Muutaman viime vuoden aikana asuntojen kysyntä on ollut vahvaa. Tämä on tu- kenut sekä asuinrakennusinvestointeja että asuntojen hintojen kehitystä. Tarjon- nan samanaikainen lisääntyminen on kuitenkin hillinnyt hintojen nousua merkit- tävästi. Suomen Pankin tutkimuksen (Euro ja talous 11.6.2019; lyhennelmä tämän raportin liitteessä 3) mukaan tämä on johtanut keskimääräistä hitaampaan asun- tojen hintojen nousuun, mutta voimakkaasti kasvaviin asuinrakennusinvestoin- teihin. Myös jatkossa tarvitaan riittävää kaavoitusta, joka mahdollistaa runsaan tarjonnan kasvualueilla, jotta hintakehitys säilyy vakaana. 3. Pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaisesti perusväylänpidon rahoitusta korotetaan koko hallituskautta koskien siten, että taso on keskimäärin 1,3 mrd. euroa vuodessa. Liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen osoitettu korotus on tästä runsas 300 milj. euroa. Korjausvelan alentamiseen osoitetun rahoituk- sen vaikutuksia koskevaa arviointia ja vaikuttavuuden jälkikäteisarviointia tulisi kehittää. Etukäteisarvioissa olisi tuotava esiin nykyistä tarkemmin se, miten suuri on lisärahoituksen korjausvelkaa vähentävä vaikutus ja mikä osa rahoituksesta sidotaan toimenpiteisiin, joilla ei ole välitöntä vaikutusta korjausvelan määrään. Vuoden 2016–2019 korjausvelkaohjelmien yhteydessä omaksuttu väliraportointi muodostaa hyvän pohjan arvioinnin kehitystyölle. 14 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 4. Liikenteen kehittämishankkeiden rahoitukseen on varattu vuosittain yhteensä keskimäärin 538 milj. euroa (ml. elinkaarirahoitushankkeet). Taso on 14 % kor- keampi edellisen hallituskauden keskiarvoon verrattuna. Lisäksi ns. nopeiden ra- tayhteyksien edistämistä on tarkoitus jatkaa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 10.9.2019 esittää keväällä 2019 perustetulle Pohjolan Rautatiet Oy:lle lisä- pääomitusta Tampereen ja Turun suunnan nopeiden junayhteyksien suunnitte- luun. Valtio on valmis osoittamaan suunnitteluun 51 % suunnittelun kokonaiskus- tannuksista, mikä edellyttää myös merkittävää rahoituspanosta alueiden kunnilta. 5. Suomi on pärjännyt hyvin EU-maiden digitalisaatiota mittaavissa vertailuissa (Ti- lastokeskus, The Digital Economy and Society Index – DESI ja Digibarometri 2019). Suomi on kuitenkin jäämässä jälkeen siinä, miten digitalisaatio vaikuttaa talous- kasvuumme. Sitran neljässä Euroopan maassa toteuttaman datatalouden yritys- kyselyn mukaan suomalaiset yritykset eivät näe samoja mahdollisuuksia kuin eu- rooppalaiset vastineensa. Suomi pitää perää datan jakamisen hyödyntämisessä, mutta myös arvioidessaan datan jakamista kilpailuetuna tulevaisuudessa. Sitran mukaan ”Reilun datatalouden” malli vaatii nykyisen datan vapaata liikkumista edistävän EU-sääntelyn tehokasta täytäntöönpanoa, julkisen sektorin antamaa esimerkkiä datankäytöstä, kaupallisten ekosysteemien luomista ja infrastruktuu- rin kehittämistä. Näitä kaikkia asioita on Sipilän hallituksen rakentamisen digita- lisaation kärkihankkeella, Kira-digillä, edistetty, mutta jatkotyötä tarvitaan, jotta kansantalouteen tulisi lisää tuottavuushyötyjä – tehtäisiin asioita tehokkaammin moderneja teknologioita hyödyntäen. 15 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 Talonrakentaminen Rakentamisen arvonlisäys kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2018, hieman ennusteita vähem- män. Asuntojen uudisrakentaminen oli kuitenkin hyvin vilkasta. Loppuvuotta kohden tuo- tannon kasvu hidastui. Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kääntyi vuoden 2018 puolessa välissä alaspäin ja lasku on jatkunut voimakkaana edelleen kuluvana vuonna. Talonrakentamisen suhdannetilanne on tällä hetkellä vielä vahva, mutta merkit osoittavat heikkenemisen suuntaan mm. uudisrakentamisen volyymi-indeksi laski heinäkuussa 1,2 %. Uusimpien rakennuslupatietojen mukaan näyttää siltä, että rakentaminen tulee vähene- mään vuonna 2019, sillä myönnetyt rakennuslupakuutiot yhteensä ovat laskeneet tammi– heinäkuussa noin 11 prosenttia edellisvuodesta. Kaikkein suurimmat muutokset näyttäi- sivät edelleenkin olevan liike- ja toimistorakennusten lupakuutioissa. Ne ovat laskeneet noin 27 % tammi–heinäkuun aikana edellisvuoteen verrattuna. Kasvussa ovat lähinnä vain julkisen rakentamisen hankkeet kuten terveydenhuollon rakennusten ja erilaisten kokoon- tumisrakennusten rakentaminen. Myös maataloudessa on aloitettu uusia rakennushank- keita vilkkaasti. Rakentamisen suhdannetilannetta kuvaavat indikaattorit (EK:n Luottamusindikaattorit 27.9.2019 ja EK:n Suhdannebarometri 31.7.2019) osoittavat edelleen keskimääräistä vah- vempaa suhdannetta, mutta rakennusyritykset arvioivat suhdannenäkymien heikentyvän suhdannebarometrin mukaan selvästi seuraavan puolenvuoden aikana. Rakentamisen luottamusindikaattori heilahti parempaan suuntaan syyskuussa, kun erityisesti työllisyys- odotus nousi. Joitain yksittäisiä yt-neuvotteluja on aloitettu rakennusalalla loppukesän aikana. Rakennusalan yritysten liikevaihto on kasvanut alkuvuosipuoliskolla kuuden prosentin vuosivauhtia. Myyntihinnat ovat nousseet edelleen suhteellisen nopeasti, kun myynnin määrän arvioidaan kasvaneen vain parin prosentin vuosivauhtia. Korkealla pysyvä hinto- jen kasvu kielii suhteellisen hyvänä säilyneestä suhdannetilanteesta. Viimeisin tieto touko– heinäkuun myynnistä talonrakentamisen alalla indikoi vähenevää tuotantoa. Koko taloudessa konkurssien määrä laski hieman tammi–elokuun aikana, samoin konkurs- siin menneiden yritysten henkilökunnan määrä edellisvuodesta. Sen sijaan rakentamisen toimialalla konkurssien määrä oli nousussa, samoin kuin konkurssiin menneiden yritysten henkilökunnan määrä. Erityisesti metsäteollisuuden piirissä on suunniteltu monia uusia teollisuuslaitoksia eri puolille Suomea. Osassa hankkeissa on lupapuolella edistytty, mutta varsinaiset investoin- tipäätökset odottavat edelleen. Kaiken kaikkiaan alun perin vuosina 2019 – 21 aloitetta- vaksi suunniteltuja suurhankkeita on noin 7 mrd. euron edestä. 16 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Raksu-ryhmä arvioi uudistalonrakentamisen laskevan 2–5 prosenttia vuonna 2019. Uu- disrakentamisen volyymi-indeksi kääntyi negatiiviseksi uusimpien tietojen mukaan jo huhtikuussa 2019. Raksu-ryhmän arvion mukaan myös rakentamisen kokonaistuotanto vähenee tänä vuonna. Ennustehaarukan mukaan rakentamisen tuotanto säilyy joko ny- kyisellään tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuonna 2019. Raksu arvioi rakentamisen supistuvan myös vuonna 2020. Ennustehaarukka osoittaa silloin 1½ –3½ prosentin tuotan- non vähenemistä. Rakentamisen ennusteessa riskit ovat epäsymmetriset ja alasuuntaisten riskien arvioidaan olevan suurempia kuin yläsuuntaisten. Tämä johtuu monista kansainvälisistä uhkateki- jöistä, joiden vuoksi myös kansainväliset ennustelaitokset, esimerkiksi IMF, ovat arvioineet kasvuennusteiden riskien olevan suurempia juuri alaspäin. Erityisesti sijoitusvirtojen kehit- tyminen asuntosijoitusrahastoihin sekä kotitalouksien asunnon ja vuokra-asuntojen hank- kimishalukkuus voivat muuttua ja siten vaikuttaa asuininvestointikysyntään. Asuntorakentaminen Asuntojen lisääntynyt kysyntä on saanut tarjonnan kokonaismäärän kestämättömän kor- kealle tasolle. Kerrostaloasuntojen määrä on ylittänyt kysynnän monilla paikkakunnilla ja RT:n asuntotuotantokyselyn (kesäkuu 2019) mukaan kysynnän riittämättömyys ”haittaa paljon” asuntojen aloitusten käynnistymistä (vastaajista 44 prosenttia). Ammattisijoittajien aktiivisuus asuntosijoituksiin on ylläpitänyt kerrostalojen rakentamista kuluvan vuoden aikana lähinnä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun suuri osuus huomioiden aloi- tusluvut ovat korkeita edelleen koko maankin tasolla. Valmistuvien asuntojen määrä pysyy hyvin korkealla pitkälle ensi vuoteen. Kestämättömän korkealle noussut tarjonta saat- taa näkyä kerrostalorakentamisen voimakkaana vähentymisenä talouden heikentyessä. Rakennusyritykset ovat kyenneet myymään valtavasti uusia asuntoja sijoittajille, joten valmiita uusia myymättömiä asuntoja on vähän. Ammattisijoittajien ostohalukkuus voi kuitenkin vähentyä nopeasti. Asuntokysynnän keskeisistä tekijöistä matalana pysyttelevä korkotaso tukee edelleen tuotantoa. Työllisyys on noussut ja työttömyys on madaltunut, mutta niiden myönteiset muutokset ovat vähenemässä ja huonojakin uutisia on tullut alkusyksyn 2019 aikana. Ra- kennusliikkeiden kannalta myönteistä on yhtäältä se, että rakentamisen hintojen nousu- paineen arvioidaan vähentyneen ja toisaalta uusien asuntojen myyntihinnat ovat edelleen nousseet. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen sekä Suomen talouteen on heikentynyt edel- leen kevään ja kesän aikana. Uusia asuntoja kysytään kuitenkin edelleen vilkkaasti pääkau- punkiseudulla ja suurimmissa kasvukeskuksissa. Vuokramarkkinoille valmistuu edelleen runsaasti asuntoja, mikä merkitsee vuokrien nousupaineiden vähenemistä. Kansainvälisiä 17 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 sijoittajia on tullut markkinoille lisää, koska Suomen vuokra- ja arvonnousutuotot ovat kansainvälisesti edelleen houkuttelevia. Vuonna 2018 aloitettiin rakentaa jopa enemmän asuntoja kuin vuonna 2017. Aloituksia oli yhteensä noin 45 000 kappaletta. Asuntotyypeistä kasvua oli kuitenkin vain kerrostalo- asunnoissa. Asuntotuotannon korkea taso näkyy myös uusien asuntojen valmistumisena. Valmistuneiden asuntojen määrä oli vuonna 2018 noin 42 000 kappaletta. Kerrostalo- asuntoja valmistui reilut 31 000 ja erillistaloja noin 7 500 kappaletta. Tämä valmistuneiden asuntojen rakenne jatkaa 2010 -luvulla alkanutta kehitystä, jossa suurin osa uusista asun- noista syntyy kerrostaloihin. Kun verrataan vuosien 1980–2009 aikana rakennettuja asun- toja, niistä suurin osa oli erillistaloissa. Asuntorakentaminen ja siinä erityisesti kerrostalorakentaminen hidastuvat, koska myön- nettyjen rakennuslupien määrä on laskenut selvästi viime vuoteen verrattuna. Koko asun- torakentamisen luvat olivat tammi–heinäkuussa 18 prosentin laskussa ja kerrostaloille vielä hieman enemmän eli 19 prosentin viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Valtion tukemassa ARA-tuotannossa aloituksia oli elokuu 2019 mukaan lukien noin 1 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Erityisryhmien asuntotuotanto on vähentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta. Tämä saattaa johtua joko kysynnän vähe- nemisestä tai tukijärjestelmän muutosodotuksista. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä va- raudutaan noin 8 900 ARA-asunnon aloitukseen. Tähän lukuun sisältyvät myös tavallisten vuokra-asuntojen lisäksi erityisryhmien asunnot sekä asumisoikeusasunnot. Takauslainoi- tuksella on varauduttu noin kahden tuhannen asunnon tukemiseen. Raksu-ryhmän arvion mukaan kuluvana vuonna aloitetaan kaiken kaikkiaan noin 37 000– 38 000 asunnon rakentaminen. Suuri osa asunnoista rakennetaan pääkaupunkiseudulle. Asuntoaloitukset vähenevät selvästi suuremmissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ul- kopuolella. Korjausrakentamisen määrän arvioidaan kasvavan 1½ prosenttia, koska korjaustarpeet kasvavat edelleen asuntokannan ikärakenteesta johtuen, kun korjausikään tulee kasvava määrä asuinrakennuskantaa. Myös täydennys- ja lisärakentamisen roolin arvioidaan asun- totuotannossa kasvavan. Taloihin tehdään lisäkerroksia tai kokonaan uusi kerrostalo nykyi- selle tontille. Tätä edesauttaa päätöksenteon helpottaminen asuntoyhtiöissä. Myös matala korko ja lainojen hyvä saatavuus edistävät korjaamista. Toisaalta asuntojen heikko kysyntä varsinkin syrjäseuduilla estää kannattavien korjausten teettämisen. Kotitalouksien asuntolainojen nostot ovat kiihtyneet kuluvana vuonna viime vuoteen ver- rattuna. Viimeksi asuntolainoja on nostettu heinäkuussa enemmän vuosina 2007–2008, jolloin asuntolainanostot olivat suurimmillaan. Uusien asuntolainojen keskikorko on 18 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 alentunut edelleen. Asuntolainakanta on lähes 100 mrd. euroa. Tämän lisäksi kotitalouk- silla on yhtiölainaa 16,2 mrd. euroa. Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat viime vuosina pidentyneet. Heinäkuussa 2019 nostettujen uusien asuntolainojen keskimääräinen ta- kaisinmaksuaika, 20 vuotta 7 kuukautta, oli puoli vuotta pidempi kuin vuosi sitten heinä- kuussa ja vuoden pidempi kuin heinäkuussa vuonna 2017. Toimitilojen rakentaminen Elinkeinoelämän suhdanneodotukset ovat heikkoja teollisuudessa ja palveluissa. Rakenta- misen luottamus on sen sijaan vielä pienellä plussalla. Aloitukset muissa kuin asuinraken- nuksissa vähenivät noin 6 prosenttia (tammi–heinäkuussa). Eri rakennustyypeissä tammi– heinäkuun 2019 aloitusmäärät ovat vaihdelleet huomattavasti. Kesäkuussa 2019 julkaistun EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät in- vestoinnit kasvaisivat tänä vuonna yli yhdeksän prosenttia viime vuoden reilun supistu- misen jälkeen. Tarkkaa tietoa siitä, paljonko tästä olisi rakennusinvestointeja ei ole tällä kertaa kyselty, mutta viime vuosina rakennushankkeiden osuus on ollut 20 prosentin tun- tumassa. Toimitiloja on edelleen paljon vapaana markkinoilla, vaikkakin uusimpien tietojen mukaan vajaakäyttöasteet ovat laskeneet aiemmista huippuluvuistaan. Myös toimitilarakentami- nen painottuu kasvukeskuksiin. Raksun arvion mukaan muun talonrakentamisen kuin asuinrakentamisen aloitusmäärä kääntyy laskuun tänä vuonna kysynnän vähentyessä. Toimitilarakentamisen uudistuotan- non volyymin arvioidaan jäävän lähelle viime vuoden tasoa, koska osa viime vuodelle aio- tuista aloituksista siirtyi eteenpäin tälle vuodelle. Korjausrakentamisen arvioidaan jatku- van, joskin viime vuotta hitaampana. Muiden kuin asuinrakennusten lupakehitys oli 8 prosenttia miinuksella tammi–heinä- kuussa 2019 vuodentakaiseen verrattuna. Poikkeuksen muihin rakennustyyppeihin teke- vät julkiset palvelurakennukset sekä teollisuusrakennukset, joille on myönnetty vuodenta- kaista enemmän lupia. Teollisuusrakennuksissa (+17 %) ja varastoissa (-37 %) lupamäärät menevät eri suuntiin. Yleensä teollisuuden lupien nousua seuraa varastorakennusten nousu, mutta viiveellä. Voi olla, ettei vielä vuonna 2019 ala yhtään uutta metsäteollisuuden suurhanketta. Ensi vuonna käynnistyminen on todennäköisempää. Julkinen palvelurakentaminen, johon kuuluvat mm. sairaalat, erilaiset kokoontumisra- kennukset ja koulut, on voimakkaassa kasvussa. Lupakehitys osoittaa reilua 20 prosentin 19 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 kasvua tammi–heinäkuussa vuodentakaiseen verrattuna. Koulut ja sairaalat ovat yksikkö- hinnaltaan kalliita ja niillä on suuri vaikutus rakentamisen volyymiin. Erityisesti liikerakennusten lupakuutiot ovat jatkaneet voimakasta laskuaan kuluvana vuonna (-45 %). Niiden pitkänaikavälin trendi on vahvasti alaspäin ja voisi jopa puhua ra- kenteellisesta muutoksesta, jossa uusia liikerakennuksia tehdään huomattavasti aiempia vuosia vähemmän. Käynnissä on toki aiemmin aloitettuja suuria hankkeita (esim. Pasilan Tripla), joiden rakentaminen jatkuu edelleen vuonna 2019. Toimistojen rakentamisen luvat ovat olleet tammi–heinäkuussa lähes 20 prosentin kas- vussa viime vuoteen verrattuna. Sen sijaan aloituksissa kehitys ei ole näkynyt, sillä ne ovat lähes 60 prosentin laskussa. Vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa aloitetiin erittäin paljon toimistohankkeita, jolloin vertailupohja on korkea. Maatalousrakennuksia on aloitettu tilastojen mukaan paljon alkuvuoden aikana. Erityisesti yhden kuukauden aloitukset ovat olleet poikkeuksellisen korkealla. Alueellinen kehitys Alueellista kehitystä on tarkasteltu viidestä näkökulmasta: väestömuutoksista, yleisistä alu- eellisista suhdannenäkymistä, uudistalonrakentamisen lupa- ja aloituskehityksestä, alueel- lisesta kuluttajabarometrista ja RT:n jäsenrakennusliikkeiden asuntotuotantoaikomuksista. Tarkastelu painottuu keskeisiin seutukuntiin ja kaupunkeihin. Lähteinä ovat Forecon Oy:n alueelliset analyysit, Tilastokeskuksen tilastot sekä EK:n ja RT:n kyselyt. Tilastokeskuksen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2019 tammi–heinäkuussa koko maassa vajaalla 5000 hengellä. Määrä oli n. 700 henkilöä (4 %) suurempi kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Kymmenen suurimman kaupungin kasvu oli tammi–heinäkuussa 10 300 henkilöä, missä oli prosentin kasvu edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudun kasvu oli tammi– heinäkuussa 10 500 henkilöä (+7%). Kasvun takana oli erityisesti Espoo (+45 %) ja myös Vantaa (+19 %). Helsingin väkiluvun kasvu oli lähes neljänneksen pienempi kuin 2018 (-24 %). Väestön kasvu 10 suurimmassa kaupungissa tammi–heinäkuussa 2019 oli kiihtynyt pro- senteissa eniten edellisvuodesta Espoossa, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa. Eniten vähen- nystä oli prosenteissa mitattuna Porissa, Jyväskylässä, Lahdessa, Tampereella ja Helsin- gissä. Helsingin väestö kasvoi kuluvan vuoden tammi–heinäkuussa vajaalla 3500 henki- löllä, kun kasvu vuotta aiemmin oli noin 4500 henkilöä. 20 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Kymmenen suurimman kaupungin ulkopuolisen väestön määrä väheni tammi–heinä- kuussa 6400 henkilöllä, mikä oli hieman pienempi kuin vuotta aiemmin eli väestökato ei ollut kiihtynyt. Väestökadon kiihtyminen pysähtyi jo viime vuonna. Taustalla lienee työlli- syystilanteen paraneminen eri alueilla. Työvoimapulaa esiintyy myös kasvukeskusten ulko- puolella. Elinkeinoelämän alueellisia suhdannenäkymiä kuvataan EK:n Suhdannebarometrissa. Tuo- rein on heinäkuulta 2019. Sen mukaan suhdannetilanne on edelleen pitkän ajan keskiar- von yläpuolella kaikissa maakunnissa Keski-Suomea lukuun ottamatta. Suhdannetilanne oli hieman parantunut aiemmasta Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Suhdannenäkymät ovat lievästi alaspäin ja hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Poikkeuksena on Pohjois-Suomi, jossa näkymät olivat hieman nousseet eikä suhdanteiden odoteta heikkenevän. Kuluttajien luottamus on kääntynyt melko yhtenäisesti laskusuuntaiseksi kaikilla Tilasto- keskuksen tarkastelualueilla vuoden 2018 syksyn jälkeen. Tilastokeskus on uusinut kulut- tajabarometrin EU-komission ohjeiden mukaiseksi eivätkä uudet, toukokuusta 2019 olevat kuukausilukemat ole vertailukelpoisia aiempien kanssa. Vuoden 2019 alussa kuluttajien asunnon ostoaikomukset olivat kasvussa vain pääkaupunkiseudulla, edellisvuoden ta- solla muussa Etelä Suomessa (pl. PKS) sekä Länsi- ja Pohjois-Suomessa ja selvässä laskussa Itä-Suomessa. Asunnon peruskorjausaikomukset olivat kasvussa vuoden 2019 alussa muualla paitsi Itä-Suomessa. Uuden indeksin mukaan kuluttajien luottamus on ollut las- kussa touko–elokuussa 2019. Myös luottamus omaan talouteen seuraavan 12 kk aikana on kääntynyt laskuun. Asunnon ostoaikomukset ”varmasti” ovat pysyneet jokseenkin ennal- laan, mutta ”varmasti tai todennäköisesti” ovat kasvaneet. Aikomuksia alueellisesti ei ole toistaiseksi saatavissa. Rakennuslupien pohjalta tehtävän tarkastelun mukaan uudistalonrakentamisen kokonais- määrä oli kesäkuun lopulla huomattavan korkealla Oulun ja Rovaniemen seutukunnissa. Melko korkealla määrä oli Helsingin seutukunnassa. Normaaliksi määrää voi kuvata Tampe- reen, Turun ja Kuopion seutukunnissa ja matalaksi Hämeenlinnan ja Jyväskylän seutukun- nissa. Pelkästään asuinrakennusten lupia tarkastellen määrä oli huomattavan korkealla Helsingin ja Oulun seutukunnassa. Melko korkea määrä oli Tampereen, Turun, Kuopion ja Rovanie- men seutukunnissa. Normaali taso oli Jyväskylän ja matala taso Hämeenlinnan seutukun- nassa. Muiden kuin asuinrakennusten joukossa huomattavan korkea taso rakennusluvissa oli Oulun ja Rovaniemen seutukunnissa. Muissa tarkastelluissa määrä oli normaali tai matala. Muita kuin edellä mainittuja seutukuntia ei ole tarkasteltu. Niissä saattaa luonnollisesti esiintyä sekä korkeita että matalia lupamääriä. 21 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 Pääkaupunkiseudun uudistalonrakentamisen lupamäärä oli kuluvan vuoden puolivälissä melko korkealla tasolla. Määrä oli huipussaan vuoden 2018 I-neljänneksellä ja on laskenut sen jälkeen noin 20 prosenttia. Aloitukset olivat huipussaan vuoden 2018 kolmannella nel- jänneksellä, noin 16 000 asunnon vuositasolla ja laskeneet vain hieman, 15 000 asunnon tasolle vuoden 2019 puolivälissä. Toimitilarakennusten lupamäärä on laskenut reippaasti vuoden 2019 aikana ja taso on normaali. Tampereen seutukunnan lupa- ja aloitusmäärä on kuluvana vuonna palautunut normaa- lilukemiin. Rakennuslupien määrä on vähentynyt voimakkaasti kuluvana vuonna sekä asuin- että toimitilarakentamisessa. Asuntojen aloitusmäärä on edelleen melko korkealla, 4000 asunnon tasolla. Suuri, jo aiemmin luvan saanut Kansi ja Areenahanke on juuri käyn- nistynyt ja käynnissä on edelleen monia suuria rakennushankkeita. Turun seutukunnassa uudisrakentamisen lupa- ja aloitusmäärä on vähentynyt noin kol- manneksen viime vuoden alun huipputasolta, mutta määrä on edelleen melko korkea. Asuntojen lupamäärä on pienentynyt 2 500 asunnon tasolle oltuaan vuosi sitten tasolla 3 500 asuntoa. Toimitilapuolella liike- ja julkisten rakennusten määrä on palannut normaali- tasolle, mutta uusia aloituksia on tiedossa sekä liike- että toimistorakennuksiin. ARA-uudistuotanto painottui vuonna 2019 myös voimakkaasti Helsingin, Tampereen, Tu- run ja Oulun alueille (MAL alueet). Niiden osuus ARA-tuotannosta oli tammi–elokuussa 2019 76 prosenttia. ARA-uudistuotanto väheni em. ajanjaksolla 17 % koko maassa. Tuo- tanto kasvoi Helsingin ja Oulun alueilla ja väheni Tampereen ja Turun sekä muiden kasvu- keskusten alueilla sekä muualla maassa (kasvukeskusten ulkopuolella). RT:n asuntotuotantokyselyn (kesäkuu 2019) mukaan suunniteltuja asuntoaloituksia vuo- delle 2019 oli enemmän kuin edellisessä, maaliskuun 2019 kyselyssä. Suurimpien seutu- kuntien (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu) osuus rakennusliikkeiden tuottamien vapaara- hoitteisten asuntojen määrästä vuonna 2019 on noin 84 prosenttia (81 % v.2018) ja Helsin- gin seudun osuus oli noussut 47 (44) prosenttiin. Em. 4 suuren seutukunnan roolin enna- koidaan kasvavan reippaasti vuoden 2019 jälkipuoliskolla, jolloin 88 prosenttia aloituksista ennakoidaan olevan näissä seutukunnissa. Kaikissa 4 suuressa seutukunnassa asuntoaloitusten ennakoidaan kasvavan reippaasti jäl- kivuosipuoliskolla alkuvuoden lukemista. Seuraavaksi suurimpien, Jyväskylän ja Kuopion seutukunnan osuuden ja aloitusmäärän ennakoidaan vähenevän alkuvuosipuoliskolta 2019. Valmiiden myymättömien asuntojen määrä oli toukokuun kyselyn mukaan 1 124 kappaletta, missä oli kasvua edellisestä, tammikuun kyselystä 155 asuntoa (16 %). Kyselyn mukaan kysynnän riittämättömyys ”haittaa paljon” asuntojen käynnistymistä (vastaajista 44 prosenttia). 22 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen trendinomainen kasvu on viime vuosina hidastunut selvästi aiem- masta. Kuluttajavetoinen korjausrakentaminen jopa supistui vuonna 2017. Ammattimai- sella korjaamisella on mennyt kuluttajapuolta paremmin kerrostalo- ja toimitilakorjausten lisääntymisen takia. Näkymät vuosille 2019 ja 2020 ovat muuta rakentamista positiivisemmat. Korjausrakenta- misen määrä kasvoi Foreconin arvion mukaan vuonna 2018 noin puoli prosenttia. Kasvun ennakoidaan kiihtyvän 1½ prosentin tasolle sekä vuonna 2019 että vuonna 2020. Talonrakennusten korjausrakentamisen arvo vuonna 2018 oli Foreconin tiedon mukaan 12,9 mrd. €. Uudistalonrakentamisen määrä (15,2 mrd.€ 2018) on viime vuosien voimak- kaan kasvun ansiosta noussut muutaman vuoden ajaksi korjausrakentamista suurem- maksi. Talonrakentamiseen käytetystä rahasta korjausrakentamisen osuus vuonna 2018 oli 47 prosenttia. Osuus ylittää vuoteen 2021 mennessä 50 prosentin tason, kun korjaus- rakentaminen kasvaa ja uudistalonrakentaminen vähenee. Muissa Pohjoismaissa ja Län- si-Euroopan maissa osuus on selvästi yli 50, osin jopa tasolla 70 %. Korjausrakentaminen, erityisesti asuntojen korjausrakentaminen on Suomessa hyvin merkittävä, kasvava raken- tamisen sektori. Tärkeä korjausrakentamiseen liittyvä seikka on se, että kaupungistumisen seurauksena osa nykyisestä rakennuskannasta jää tyhjilleen. Osa asuinrakennuksista poistuu asumis- käytöstä ja mahdollisesti puretaan. Poistuma luonnollisesti pienentää korjaustarvetta, sillä poistuvat tai poistumisuhan alaiset rakennukset jätetään osin tai kokonaan korjaamatta. Toisaalta korjaaminen kasvaa lisää lisä- ja täydennysrakentamisen lisääntyessä. Korjaus- hankkeiden yhteydessä tiivistetään keskustaa, asuinaluetta tai korttelia ja rakennetaan lisää asuntoja. Monien kaupunkien asuntotuotantotavoitteisiin kuuluu saada lisä- ja täy- dennysrakentamisella merkittävästikin lisää asuntoja keskustoihin ja hyvien liikenneyhte- yksien varrelle. Lisärakentamisella rahoitetaan tyypillisesti olemassa olevan rakennuksen korjausta, mutta olemassa olevan rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen on yleistymässä. Tätä pyritään edistämään uudella ns. Purkava uusrakentaminen-menettelyllä ja lainsäädännöllä. Korjausrakentamisen tilastointi ja seuranta on uudisrakentamiseen verrattuna puutteel- lista, mutta parantumassa. Tämä onkin tärkeää, kun korjausrakentamisen arvo on pian taas suurempi kuin uudisrakentamisen. Nyt on saatavissa hyvää tilastotietoa vuonna 2018 teh- dyistä korjauksista, mutta tuoreista suhdannekehityksestä kertovista tilastoista ja suhdan- neindikaattoreista on pulaa. Kehitystä ennakoidaan mm. erilaisten aikomusten, korjaustar- peiden ja korjausaktiivisten tuotteiden ja materiaalien menekkien perusteella. 23 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 Korjausrakentamisen tarve on jatkuvassa kasvussa 1970- ja 1980 luvun vilkkaiden raken- tamiskausien rakennuskannan tullessa rakenteellisia- ja järjestelmäkorjauksia vaativaan ikään. Asuinrakennuksissa korjaamisen kasvu on voimakkaampaa kuin ei-asuinrakennuk- sissa. Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asun- tojaan ja asuinrakennuksiaan 6,3 miljardilla eurolla vuonna 2018. Yhteenlasketut korjaus- kustannukset nousivat nimellishinnoin 1,5 prosenttia vuoden 2017 tasosta. Korjausraken- tamisen kustannusindeksillä korjattuna korjausten määrä kuitenkin väheni hieman (reilun prosentin). Omakoti- ja paritaloja korjattiin vuonna 2018 3,4 miljardilla eurolla. Kerrostalo- jen korjaamiseen kului 2,2 miljardia euroa ja rivitalojen korjaamiseen 720 miljoonaa euroa. Luvuissa on arvonlisävero mukana. Korjauskustannuksissa ei ole mukana omalle työlle ja talkootyölle laskettua arvoa. Suurin osa kerrostalojen korjauksista, 1,7 miljardia euroa, kului asunto-osakeyhtiön teettä- miin korjauksiin ja loput 510 miljoonaa euroa kerrostaloasuntojen omistajien itse tekemiin tai teettämiin korjauksiin. Rivitaloyhtiöt korjasivat 420 miljoonalla eurolla ja rivitaloasun- tojen omistajat 300 miljoonalla eurolla. Taloyhtiöiden korjauksiin johtaneista syistä on ylivoimaisesti tärkein (n. 90 %) on normaali vanheneminen tai kuluminen eli rakenteet ja järjestelmät tulevat uusimisikään. Sisäilman huono laatu on syynä vain muutamassa pro- sentissa (alle 5%) ja ajan mittaan syntynyt home/kosteusvaurio n. 5 prosentissa korjauksia. Energiatehokkuuden parantaminen on syynä reilussa 5 prosentissa, mutta normaalin van- henemisen yhteydessä uusittavat rakenteet ja järjestelmät parantavat samalla energiate- hokkuutta. Vuotta 2018 koskevan Tilastokeskuksen tilastoinnin yhteydessä tehdyssä kyselyssä taloyh- tiöt arvioivat suurten remonttien kohdistuvan aiempaan tapaan erityisesti putki-/linjasa- neeraus-, julkisivu- (ml. parvekkeet ja ikkunat), katto- sekä piharemontteihin. Kyselyn mu- kaan suunnitelmissa olevien remonttien määrä kasvaa 1,5–2 prosenttia vuodessa seuraa- van 10 vuoden aikana. Määrä vastaa VTT:n ja Foreconin korjausikään tulevien rakennusten määrän pohjalta tehtyä kehitysennustetta. Tilastokeskukselta on kuluvana loppuvuonna 2019 tulossa vielä Korjausrakentaminen 2018 (17.10.) sekä Korjausrakentaminen 2018, rakennusyritysten korjaukset (11.12.) -tilas- tot. Kerrostaloasuntokanta painottuu suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy korjausrakentami- sen vastaavana painottumisena niihin. Määrän ohella tärkeä tekijä on suurten kaupun- kien väestönkasvu, mikä merkitsee asuntojen kysynnän ja hintojen nousua. Näillä alueilla taloyhtiöiden korjauksiin kannattaa ja on mahdollista panostaa enemmän kuin hitaan tai negatiivisen väestökasvun alueilla. Myös korjaushankkeiden lainaehdot ovat paremmat kasvualueilla pienempien riskien takia. Paikkakuntien jakautuminen kasvualueisiin ja ei kasvaviin alueisiin vaikuttaa myös pankkien lainaehtoihin. Taloyhtiöille myönnettävien 24 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 peruskorjauslainojen ehdot ovat sidoksissa hintaan ja hintanäkymiin. Lainan koon määrit- tyessä asunnon hinnan perusteella voi väestökatoalueilla olla ongelmallista saada riittävää lainaa tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin ja jo korjauksia suunniteltaessa on hyvä olla yh- teydessä lainanantajiin. Foreconin laskelmien mukaan asuntokorjausten kokonaisarvo oli 7,7 mrd. € vuonna 2018, kasvua oli 0,5 %. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan kasvavan reilut 1½ prosenttia vuonna 2019 ja 1½ % vuonna 2020. Kerrostalokorjaukset ovat suurin ryhmä, kun mukaan otetaan sekä taloyhtiöiden että asukkaiden itse tekemät tai teettämät korjaukset. Vuonna 2020 kotitalousvähennys pienenee budjettiehdotuksen mukaan 2 400 eurosta 2 250 euroon per henkilö. Muiden kuin asuinrakennusten korjausten arvo vuonna 2018 oli 5,3 mrd.€ (+0,5 %). Toi- mitilojen kysynnän kasvu sekä vilkas kiinteistökauppa toimivat toimitilakorjausten moot- toreina. Lisäksi käynnissä oli joitakin todella suuria korjaushankkeita, mm. Eduskuntatalo ja Olympiastadion. Forecon arvioi myös toimitilakorjausten kasvavan 1½ prosenttia sekä vuonna 2019 että 2020. Uudisrakentamisen väheneminen lisää mielenkiintoa korjaamiseen, lisärakentamiseen sekä käyttötarkoitusten muutoksiin esimerkkinä toimistojen muutos asunnoiksi tai hotel- leiksi. Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien aikomukset asuntojen peruskorjauksiin ovat vähentyneet vuosina 2017 ja 2018. Alkuvuonna 2019 aikomukset kääntyivät kuitenkin nousuun. Toukokuussa 2019 uusiutuneen kuluttajabarometrin mukaan touko–elokuussa peruskorjausaikomukset ovat pysyneet ennallaan. Kuluttajista lähes joka kymmenes aikoi ”hyvin todennäköisesti” tehdä asunnon peruskorjauksia seuraavan 12 kuukauden aikana ja ”hyvin tai melko todennäköisesti” aikovia on reilu viidennes. Kiinteistöliiton kevään 2019 (7.5.2019) korjausrakentamisbarometrin perusteella taloyh- tiöiden korjausrakentamisessa ei ole odotettavissa juuri kasvua vuonna 2019. Kaikista vastaajista 27 % odotti keväällä kasvua ja 34 % supistumista korjaushankkeissaan vuodelle 2019. Vuodelle 2020 odotukset olivat samankaltaiset. Kerrostaloissa korjataan tällä hetkellä yleisimmin putkistoja, piharakenteita, ja ulkovaip- paa. Rivitaloyhtiöissä ulkovaippaa ja piha-alueita. Tulevan viisivuotisjakson aikana kerros- taloissa piharakenteet, sähköautojen latauspisteet, ulkovaipan korjaukset ja putkistot ovat yleisimpiä hankkeita. Rivitaloyhtiöt arvioivat hieman kerrostaloja harvemmin toteutta- vansa putkistokorjauksia. 25 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 Sähköautojen latauspisteitä arvioi toteuttavan 24 % yhtiöistä tulevan viisivuosikauden aikana. Vuonna 2019 kerrostaloyhtiöiden vastaajista kolmella prosentilla oli sähköautojen latauspistehanke. Urakkatarjousten saamisessa on hieman negatiivista suuntausta vuoden takaiseen näh- den. Tämä lievä muutos havaittavissa sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöiden kohdalla. Lainarahan saatavuus oli barometrin mukaan hieman aiempaa nihkeämpää. Korjauslaino- jen marginaalit ovat säilyneet edelleen keskimäärin 0,9 prosentissa. Korjausbarometrin kattavien taloyhtiökorjausten arvo vuonna 2017 oli 2,5 miljardia euroa, mikä on n. 20 pro- senttia koko korjausrakentamisesta. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen kasvu jatkuu lyhyen notkahduksen jälkeen, kun pääministeri Rinteen hallitus on lisännyt valtion infrainvestointeja. Viimeisimmät maa- ja vesirakentami- sen liikevaihtoa ja myyntiä kuvaavat indikaattorit osoittavat jo selkeää käännettä ja melko vahvaa kasvua. Raksun arvio vuoden 2019 maa- ja vesirakentamisen kasvusta on kuitenkin edelleen melko vaatimaton, 1–2 %. Ensi vuonna kasvua tulee julkiselta puolelta lisää, koska hallitus on korottamassa pysyvästi liikenneverkon korjaukseen varattua määrärahaa. Yksityinen maa- ja vesirakentaminen sen sijaan vähenee, koska suhdannetilanne on heikkenemässä. Infrarakentamiseen kuuluvat perinteisen maa- ja vesirakentamisen lisäksi talonrakenta- misen aluetyöt sekä kaivosten avaukset. Myös infrarakentamisessa markkinat keskittyvät kasvukeskuksiin ja niiden välisiin yhteyksiin. Suhteellisesti eniten vuonna 2019 vähenevät lentoliikenteen ja tuulivoiman rakentaminen. Käynnissä olevia isoja aluerakennushankkeita ovat esimerkiksi Kalasatama ja Pasilan ase- man seutu Helsingissä. Vastaavia pienempiä hankkeita on vireillä useita. Pohjois-Pohjan- maan infrarakentamisen suhdannetta nostaa Fennovoiman voimalaitostyömaa siihen liittyvine rakennushankkeineen. Muista suurista käynnissä olevista hankkeista voidaan mainita Espoon jäteveden puhdistamo ja Tampereen seudun keskuspuhdistamo. Vireillä on myös muita vesihuollon isoja hankkeita. Vuonna 2019 jatkuvat mm. Länsimetron toinen vaihe sekä käynnistyivät Kehä I Laajalah- den kohta, Hailuodon sillan rakentaminen ja Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjeste- lyt. Meriväylistä käynnistyi rakentaminen Vuosaaressa ja Kokkolassa. Lisärahoitusta saivat mm. Vt4 Oulu–Kemi väli sekä Keski-Pasilan länsiraide. 26 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Valtion 2019 lisäbudjetissa rahoitusta kohdistettiin korjausvelan lyhentämiseen 40 milj.€, Kouvola–Kotka rataan 98 milj.€, Iisalmi–Ylivieska sähköistykseen 55 milj.€, Joensuun ra- tapihaan 74 milj.€, Hämeenkyrön ohitustiehen 64 milj.€, Vt8 Turku–Pori ohituskaistojen täydentämiseen 30 milj.€, Helsinki–Tampere radan suunnitteluun 11 milj.€ ja Oulun me- riväylään 27,5 milj.€. Valtion 2020 budjetissa on perusväylänpidon rahoitusta korotettu 300 milj.€ ja yksityisteiden avustuksiin osoitettu 13 milj.€. Aiemmin päätetyistä, mutta vuonna 2019 käynnistyvistä hankkeista, merkittävin on Raide-Jokeri. Uusia vuoden 2020 talousarvioesityksessä olevia hankkeita ovat mm. Hanko–Hyvinkää -rataosan sähköistys, Kemi Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu, Seinäjoki–Vaasa sekä Tampere–Jyväs- kylä yhteyksien suunnittelu. Maa-ja vesirakentamisen toimialan ulkopuolella, mutta infra-alan urakoitsijoita työllistä- vistä toimialoista, uudisrakentamisen aluetyöt on suurin yksittäinen sektori. Teollisuuden puolelta malminetsintä ja kaivosten avaaminen on toinen ja teollinen tuulivoima kolmas sektori, jotka työllistävät maarakentajia. Vuosien 2019–2020 aikana kaivosalalla malmi- netsintä on edelleen vilkasta ja muutamia kaivoksia ollaan avaamassa. Erityisesti akkuihin käytetyt raaka-aineet kiinnostavat yrityksiä. Uudistetun tuulivoiman tuet jaettiin alkuvuo- desta 2019 ja kokonaan 2018 pysähtynyt teollisen tuulivoiman rakentaminen käynnistyy uudelleen. Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2020–2031 laa- ditaan nykyisellä hallituskaudella siten, että siitä voidaan päättää kevään 2020 aikana. Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on sisällytettävä 12 vuodeksi laadit- tava ohjelma, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä. Ohjelman tulee lisäksi sisältää liikennejärjestelmää koskeva valtion rahoitusohjelma. Valtakunnallisesta liikennejärjestel- mäsuunnitelmasta päättää valtioneuvosto. Rakennustuoteteollisuus Rakentamisen hyvä suhdannetilanne on näkynyt selvästi myös rakennustuoteteollisuu- dessa. Tuoteteollisuudella on rekrytointiongelmia ja sen tekemät investoinnit kasvoivat viime vuonna. Rakennustuoteteollisuuden mukaan rakennusmateriaalin menekki-indeksi oli tammi–kesäkuussa 2019 vajaan prosentin kasvussa vuodentakaiseen verrattuna. Rakennustuoteteollisuuden suhdannetilanne jatkui EK:n heinäkuun 2019 Suhdanneba- rometrin mukaan myönteisenä. Arvio nykytilasta on selvästi (saldoluku +34) yli yli pitkän aikavälin keskiarvon. Suhdanneodotukset ovat heikentyneet selvästi keväästä (saldo- luku -23). Tilauskanta on säilynyt normaalia vahvempana. Henkilöstön määrä on kasva- nut, mutta sen odotetaan kääntyvän pieneen laskuun loppuvuonna. Ammattityövoiman puutteesta kärsi viidennes vastaajista. Riittämätön kysyntä nousi suurimmaksi tuotannon esteeksi. 27 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 EK:n kesäkuun 2019 investointitiedustelun (11.6.2019) mukaan rakennustuoteteollisuuden toimialalla kiinteiden investointien arvo oli 190 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kuluvan vuoden aikana investointien odotetaan vähenevän vajaaseen 180 miljoonaa euroon. LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynnin arvo kasvoi Talotekninen teollisuus ja kauppa Tal- teka ry:n mukaan vuonna 2018 5,1 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2019 ensimmäi- sellä vuosipuoliskolla LVI-tukkumyynti kasvoi 4,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Hinnat ja kustannukset Vuoden 2019 aikana rakennuskustannukset ovat nousseet viime vuotta hitaammin. Kun kustannusten nousu oli vuoden 2018 jälkivuosipuoliskolla 2,5 prosenttia vuotta aiem- masta, niin kulkuvana vuotena kustannukset ovat nousseet tammi–heinäkuun aikana1,4 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kustannuksien kasvu on hidastunut kaikissa kustannuslajeissa, mutta etenkin tarvikepanoksien hintojen kasvu on maltillistu- nut huomattavasti viime vuodesta. Maa- ja vesirakentamisen kustannukset ovat edelleen kasvaneet reipasta lähes kolmen prosentin vuosikasvussa tammi–heinäkuussa. Alaeristä päällysteiden kustannuksien kasvu on hidastunut tuntuvasti edellisten vuosien yli 10 prosentin vuosikasvuista mutta silti niiden kustannukset olivat kallistuneet tammi–heinäkuussa n. viisi prosenttia viime vuodesta. Päällysteiden hintoihin vaikuttaa voimakkaasti öljyn hinnan vaihtelut. Maa- ja betonirakenteissa aiempien vuosien hidas kustannusten kasvu on kiihtynyt selvästi tämän vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksin kasvu hidastui tuntuvasti vuoden 2019 tammi–heinäkuun aikana ollen prosentin verran vuosikasvussa, kun koko vuodelle 2018 kasvua oli reilu 5 prosenttia. Kasvun hidastumista on tapahtunut sekä asunto- että toimitilarakentamisen puolella. Pääkaupunkiseudulla ARA-tuotannon hyväksyttyjen rakennuskustannusten keskiarvo on ollut syyskuussa 2018 –elokuussa 2019 keskimäärin 3 526 euroa asuinneliö ja muutos on ollut -2,4 % verrattuna vuodentakaiseen. Myös muualla maassa keskimääräiset hankkei- den neliöhinnat ovat hieman laskeneet.  Muualla maassa keskihinta oli 2 808 euroa asuin- neliö ja muutos -0,5 % verrattuna vuodentakaiseen. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishintojen kasvu on hidastunut viime vuodesta. Hinnat ovat tämän vuoden tammi–kesäkuun aikana kasvaneet noin prosentin vuotta 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 aiemmasta. Hinnat ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla 2,6 prosenttia mutta hitaammin kuin viime vuonna. Muun Suomen nimellishinnat puolestaan laskivat prosentin verran vuotta aiemmasta ja hintojen laskeminen on vahvistunut viime vuodesta. Heinäkuussa vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 4 031 € ja muualla maassa 1 702€. Vuoden 2019 tammi–kesäkuussa uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat ovat nousseet koko maassa parin prosentin verran. Asuntojen hintojen muutoksissa on voimakkaita alu- eellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat alkuvuoden aikana yli 8 %, kun vastaa- vana ajankohtana Pohjois-Suomessa hinnat laskivat 6 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella hinnat laskivat puolentoista prosentin verran. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä uu- den kerrostaloasunnon keskimääräinen velaton keskineliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 5 284 € ja muualla maassa 3 385 €. Tammi–kesäkuussa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa prosentin verran. Pääkaupunkiseudulla vuokrat kohosivat aavistuksen muuta maata nopeammin. Keskineliövuokra oli pääkaupunkiseudulla toisella neljänneksellä 19 € ja muualla maassa 13 €. Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa omakotitalotonttien nimelliset hinnat laskivat koko maassa (4,3 %) vuotta aiemmasta. Pääkaupunkiseudulla pudotusta kertyi puolitoista pro- senttia ja muualla Suomessa hinnat laskivat yli viisi prosenttia vuotta aiemmasta. Työvoima Rakentamisen työvoimasta puolet työskentelee erikoisurakoinnissa, noin 40 prosenttia talonrakentamisessa ja loput kymmenisen prosenttia infrarakentamisessa. Tilastokeskuk- sen työvoimatutkimuksen mukaan rakennusalan työllisyys on noussut poikkeuksellisen korkealle tasolle, ollen yli 200 000 työllistä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Työllis- ten määrä kasvoi viime vuodesta noin kolmella prosentilla. Kasvua on tapahtunut infra- ja talonrakentamisessa, erikoisurakoinnissa työntekijöiden määrä on supistunut parin pro- sentin verran vuotta aiemmasta. Erikoistuneessa rakennustoiminnassa työskenteli tämän vuoden toisella neljänneksellä keskimäärin 102 000 työllistä ja talonrakentamisen toimi- alalla työllisiä oli 78 000. Rakentamisen työllisten tekemät työtunnit olivat hivenen laske- neet vuotta aiemmasta. Rakentamisen korkea työllisyys on näkynyt myös toimialan avoimien työpaikkojen luku- määrissä. Toisella vuosineljänneksellä oli avoimena 4800 rakentamisen työpaikkaa, mikä on vajaa 10 prosenttia kaikista avoimista työpaikoista. Tosin työpaikkojen määrä laski 29 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 tuntuvasti vuotta aiemmasta, sillä vuonna 2018 toisella vuosineljänneksellä rakentamissa oli avoimena 6400 työpaikkaa. Tilastokeskuksen haastatteluun perustuvan työvoimatutkimuksen mukaan rakennusalan keskimääräinen työttömyysaste oli 2019 vuoden toisella neljänneksellä 5,4 %. Rakennus- alan työttömyysaste on ollut jo jonkin aikaa alle yleisen työttömyyden tason, joka oli 7,7 % toisella neljänneksellä. Heinäkuussa julkaistun EK:n suhdannebarometrin mukaan, rakentamisen yrityksistä 43 %:lla oli vaikeuksia palkata ammattitaitoista työvoimaa. Työvoiman saatavuus nähtiin kes- keisenä tuotannon ja myynnin kasvun esteenä. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan, henkilöstämäärän odotetaan kehittyvän positiivisesti lähikuukausina. Raksu-ryhmä arvioi rakentamisen työllisten lukumäärän laskevan loppuvuoden sekä ensi vuoden aikana tuotannon vähentyessä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on joilla- kin alueilla osoittautunut haasteelliseksi ja se koetaan edelleen suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi tuotannon kasvulle. 30 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Liite 1: Kuvioliite lokakuu 2019 25 30 35 40 45 50 55 60 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus Koko talonrakennustuotanto 12 kk:n liukuva summa, milj. m3 8 10 12 14 16 18 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus 12 kk:n liukuva summa, milj. m3 Asuinrakennukset 2 4 6 8 10 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus 12 kk:n liukuva summa, milj. m3 Teollisuusrakennukset 1 2 3 4 5 6 7 8 9 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus 12 kk:n liukuva summa, milj. m3 Varastorakennukset 1 2 3 4 5 6 7 8 9 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus 12 kk:n liukuva summa, milj. m3 Liikerakennukset 0 1 2 3 4 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus 12 kk:n liukuva summa, milj. m3 Toimistorakennukset 1 2 3 4 5 6 7 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus 12 kk:n liukuva summa, milj. m3 Julkiset palvelurakennukset 31 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 0 50 100 150 200 250 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Asuntojen nimellishinnat deflatoituna ansiotasoindeksillä Asuntojen nimellishinnat deflatoituna kuluttajahintaindeksillä Lähde: Tilastokeskus neljännesvuosittain Asuntojen hinnat 1980 = 100 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Asunto-investoinnit² Asuntojen reaalihinnat¹ Lähde: Tilastokeskus neljännesvuosittain Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit 1990 = 100 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarvo 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Muu Suomi Koko maa Pääkaupunkiseutu Lähde: Tilastokeskus, VM Vanhat osakehuoneistot, euroa / m2 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen. 32 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 50 100 150 200 250 300 350 400 450 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu) Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu) Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset Lähde: Tilastokeskus, Rapal Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1995 = 100 0 20 40 60 80 100 120 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Erikoistunut rakennustoiminta Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Rakentamisen työlliset 1000 henkeä Lähde: Tilastokeskus (TOL 2008) -60 -40 -20 0 20 40 60 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: EK, Euroopan komissio (Business and Consumer Survey) kausitasoitettu Rakentamisen luottamusindikaattori 33 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kaikki Työ Materiaali Muut Lähde: Tilastokeskus vuosimuutos, % Rakennuskustannukset alaerittäin -25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kokonaisindeksi Päällysteet Betonirakenteet Kunnossapito Lähde: Tilastokeskus, VM vuosimuutos, %, indeksi 2005=100 Maarakennuskustannusindeksi 34 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 milj.euroa jatkuva vuosisummaLähde:Suomen  Pankki Uudet nostetut asuntolainat Elokuu 2019 Uudet asuntolainasopimukset Uusien asuntoluottojen määrä Uudet nostetut asuntoyhteisölainat VIERTOLAHA Asuntolainakuvio 08102019.xlsx @Chart32 10.10.2019 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Asuntolainakannan kuukausimuutos* Uusien asuntolainasopimusten keskikorko (oikea asteikko) Milj. euroa Lähde: Suomen Pankki. * laskettu trendisarjasta Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kannan kuukausimuutos ja uusien asuntolainasopimusten keskikorko % 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 milj.euroa jatkuva vuosisummaLähde:Suomen  Pankki aidot uudet asuntoyhteisö- lainasopimukset Asuntoyhteisöjen uudet aidot lainasopimukset Tuorein elokuu 2019 35 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 -18 -19 Milj.€ Lähde: Suomen  Pankki Kuluttajien nostamien uusien asuntoluottojen määrä kuukausittain  36 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Liite 2: Pääministeri Rinteen Hallitusohjelman asuntopolitiikkaan ja liikenneverkon kehittämiseen liittyvät päätavoitteet ja taloudelliset satsaukset Koonnut Sari Sontag Päätavoitteet ja taloudelliset satsaukset Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteet: 1. Rakentaa hiilineutraalia yhteiskuntaa ja parantaa rakentamisen laatua 2. Tukea kestävää kaupunkikehitystä ja lisätä asuntorakentamista kaupunkiseuduilla 3. Poistaa asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa Hallituksen liikenneverkon kehittämiseen liittyvät tavoitteet: 1. Toimiva liikenteen infrastruktuuri 2. Vähäpäästöinen liikenne 3. Toimiva viestintä ja tiedonvälitys 4. Liikenteen valtionyhtiöiden asema 37 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 Seuraavat taulukot on kopioitu hallitusohjelman liitteistä, joista käyvät ilmi pysyvät menomuutokset: 3.1.1 Asuntopolitiikka Milj. euroa Toimenpide 2023 Avustus kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatimiseen 2,3 Toimintamenojen kasvattaminen lisääntyvien tehtävien vuoksi 0,4 Asumisneuvonnan kustannukset. Uusi lakisääteinen tehtävä, jolloin kustannusarvio sisältää vaikutuk- sen julkiseen talouteen. Valtion talousarvioon 3,0 milj.€/v ja kuntien nettokustannusarvio 6,3 milj. €/v valtionavustuksen jälkeen. 9,3 Yhteensä 12,0 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen Milj. euroa Toimenpide 2020 2021 2022 2023 Perusväylänpidon pysyvä tasotarkistus 300 300 100 -100 (teknisessä kehyksessä +300 milj. 2022 alkaen)* Väylähankkeet 100 Joukkoliikennetuki + ostot (PÄÄSTÖVAIK.) 20 20 20 20 Yhteensä 320,00 320,00 120,00 20,00 * Julkisen talouden suunnitelma 4.4.2019 ja lisäyksinä 300 ja 300 milj. euroa vuosille 2022–2023 Muita rakentamisen osa-alueeseen liittyviä pysyviä menolisäyksiä: Milj. euroa Toimenpide 2023 Lisätään rakennusalan täydennyskoulutusta energiatehokkuusosaamisen parantamiseksi. Panostetaan riippumattomaan rakennusalan tutkimukseen. 1,0 38 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit toteutetaan vuosina 2020–2022. Ne eivät jatku enää vuonna 2023: 3.1.1 Asuntopolitiikka Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Rahoitus digitalisaation edistämiseksi (maankäyttö- ja rakennuslain uudistus) 22 Puurakentamisen toimenpideohjelman jatko v. 2022 2 Sähköisen huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen 5 Kestävä kaupunkikehitys -ohjelman jatko 5 Valtion kehittämisavustus asunnottomuuden poistamiseksi (sisältää asunnottomuuden tilastoinnin kehittämisen) 10 Yhteensä 43 Valtion asuntorahastosta: Uusi lähiöohjelma 40 Perusparannuksen käynnistysavustus, jonka ehtona energiatehokkuuden parantaminen ja perusparannuskorkotukilainan nostaminen (enimmäissuuruus on 4000 e / asunto) 24 Käyttötarkoituksen muutosavustus kasvaville kaupunkiseuduille, jotta olemassa olevaa rakennuskantaa, kuten toimistoja, voidaan muuttaa ARA-asunnoiksi 9 ARA-asuntojen korjaaminen ikääntyville sopiviksi väestöltään vähenevillä alueilla (uusi avustus) 30 Purkuavustuksen korotus (korotetaan määräaikaisesti purkuavustusta ja purkuavustusvaltuutta sekä akordivaltuuksia kiinteistökannan sopeuttamiseksi väestöltään vähenevillä alueilla) 27 Korjausavustukset 45 Osuuskunta-asumisen pilotit 1 176 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Avustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 41 Laajakaistaohjelma 30 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet 41 Kemi (Laurila)-Haaparanta radan sähköistäminen 10 Vaarallisten tasoristeysten poistamista 22 Konversiotuki 6 Yhteensä 150 39 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 Muita rakentamiseen liittyviä investointeja: Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 80 Liikuntapaikkarakentaminen ja kansallinen virkistyskäyttöstrategia 12 Valtion asuntorahastosta: Taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä 75 75 40 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Liite 3: Suomen Pankin selvitysreferaatti asuntomarkkinoista Hannu Viertola Mitkä tekijät ohjaavat asuntojen hintoja ja tuotantoa? Suomen asuntomarkkinoiden viime vuosien suotuisa vire on vähitellen muuttumassa. Asuntomarkkinoiden suhdanteiden ymmärtämiseksi on tärkeä hahmottaa, mitkä tekijät vaikuttavat asuntojen hintojen ja rakentamisen kehitykseen. Kysyntä- ja tarjontatekijöiden merkityksen selvittäminen asuntomarkkinoilla on tärkeää myös sekä finanssipolitiikan että makrovakauspolitiikan suunnittelussa. Kysynnän muutosten havaitaan olevan keskeisessä roolissa asuntomarkkinoiden suhdanteissa. Piristynyt kysyntä on esimerkiksi viime vuosina sekä kasvattanut asuinrakennusinvestointeja että nostanut asuntojen hintoja. Tarjonta- puolen positiivinen kehitys on vuorostaan tukenut investointeja ja samalla hillinnyt hinto- jen nousua merkittävästi. Suomen asuntomarkkinoiden suotuisaa kehitystä ovat viime vuosina tukeneet myöntei- nen taloustilanne ja alhainen korkotaso. Ensimmäiset merkit muutoksesta on kuitenkin jo nähty, kun kerrostalojen rakennusluvat ja rakentamisen aloitukset ovat alkaneet vähentyä. Asuinrakennusinvestointien kasvun arvioidaan hidastuvan merkittävästi jatkossa, kun uu- disrakentaminen vähenee. Asuntomarkkinoiden viime vuosien vahvan kehityksen sekä nyt orastavan käänteen ymmärtämiseksi on tärkeä hahmottaa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet asuntojen hintoihin ja rakentamisen suhdanteeseen. Artikkelissa tarkastellaan kysynnän ja tarjonnan merkitystä Suomen asuntomarkkinoiden suhdanteelle ja erotellaan näiden teki- jöiden vaikutus toisistaan aikasarjamallin avulla. Asuntomarkkinat voimistavat talouden suhdanteita Asuntojen rakentaminen on usein ollut Suomessa tärkeä suhdanteisiin vaikuttava te- kijä. Sekä rakentamisen että asuntojen hintojen suhdanteet – jotka vaihtelevat yleensä nopeasti – noudattavatkin varsin läheisesti talouden suhdanteiden muutoksia (kuvio 1). Asuinrakennusinvestointien osuus yksityisistä investoinneista (ml. korjausrakentaminen) on 35 % ja BKT:hen suhteutettuna vastaavasti 6 %. Asuinrakennusinvestointien vaihtelut 41 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin BKT:n, ja niiden välillinen vaikutus talouskas- vuun on merkittävä. Asuntojen hintojen nousu on ollut maltillista alittaen pitkän aikavälin kasvunsa lähes joka vuosi finanssikriisin jälkeen. Investoinnit ovat vuorostaan viime vuo- sina kasvaneet selvästi pitkän aikavälin kasvuvauhtiaan nopeammin. Asuntomarkkinat ovat vuorovaikutuksessa monen talouden osa-alueen kanssa. Odotukset asuntomarkkinoiden kehityksestä vaikuttavat yritysten investointipäätöksiin ja kotitalouk- sien kulutuspäätöksiin. Suomessa suositaan omistusasumista, mikä korostaa asuntomark- kinoiden merkitystä taloudessa. Asuntomarkkinoiden kehityksellä on näin ollen vahva yhteys kotitalouksien varallisuuden muutoksiin. Asuntojen hintojen muutokset vaikuttavat kotitalouksien varallisuuteen ja siten välillisesti kotitalouksien ostovoimaan ja yksityiseen kulutukseen. Asuntomarkkinat välittävät ja voimistavat siten talouden suhdanteita ja vai- kuttavat koko rahoitusjärjestelmän vakauteen. Kuvio 1. Asuntojen hintoihin vaikutetaan kysynnällä ja tarjonnalla Asuntomarkkinoiden tasapaino muodostuu kotitalouksien ostohalukkuuden ja rakenta- jien investointihalukkuuden vuorovaikutuksessa. Asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikut- tavat sekä kysyntä- että tarjontapuolen voimat samanaikaisesti, mutta niiden keskinäisen suhteen ja tärkeyden voidaan odottaa vaihtelevan. On mahdollista erottaa useita erilaisia kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä, joista osa on helposti tunnistettavia ja osa puolestaan vaikeammin havaittavia. Osa puolestaan voi vaikuttaa sekä kysyntään että tar- jontaan samanaikaisesti. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi yleiset rahoitusolosuhteet, ku- ten rahoituksen saatavuus ja korko. 42 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Keskeisiä asuntoinvestointeihin vaikuttavia tekijöitä ovat kuntien kaavoitus ja muutokset tonttien tarjonnassa. Rakennusmääräysten muutoksilla sekä soveltuvan tonttimaan ve- rotuksella voi olla tarjontaa lisäävä tai vähentävä vaikutus. Myös rahoituksen saatavuus ja korkotaso vaikuttavat sekä yritysten että kuluttajien päätöksiin. Pullonkaulat työvoiman saatavuudessa voivat hidastaa asuntojen tuotantoa. Niin ikään tuottavuuden muutokset rakennussektorilla voivat etenkin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa asuntojen tuotantoon. Rakennussektorin kilpailun lisääntyminen puolestaan hillitsee asuntojen hintojen nou- sua ja kasvattaa tuotantoa. Finanssipolitiikalla voidaan myös vaikuttaa uudisrakentamisen houkuttelevuuteen, muuttamalla esimerkiksi asuntorakentamisen korkotukijärjestelmää. Useat etenkin tarjontapuolen tekijät vaikuttavat merkittävästi rakentamisen kustannuk- siin, joilla puolestaan on vaikutus asuntojen hintatasoon. Heikko tuottavuus nostaa raken- tamisen kustannuksia, jotka puolestaan ennen pitkää nostavat uusien asuntojen hintoja. Niin ikään rakennusmääräysten kiristäminen nostaa rakentamisen kustannuksia ja vai- kuttaa välillisesti uusien asuntojen hintaan. Rakennusalan täystyöllisyys ja työvoimapula kasvattavat palkkaliukumia ja sitä kautta rakentamisen kustannuksia, jotka voivat välittyä korkeampina asuntojen hintoina. Edellä mainitut vaikutukset eivät tarkoita, että yksittäisessä uudisrakennuskohteessa ra- kentamisen kustannuksilla olisi oleellista merkitystä kyseisestä kohteesta saatavan hin- nan kannalta. Sen määrää vallitseva hintataso. Sen sijaan rakentamisen kustannuksilla on vaikutusta siihen, kuinka moni tarjolla olevista mahdollisista rakennuskohteista on kan- nattava vallitsevalla hintatasolla. Kun tätä kautta rakentamisen kustannukset ajan mittaan vaikuttavat sen määrään, ne vaikuttavat myös vallitsevaan hintatasoon. Viime aikoina tarjontapuolen rajoitteista on tullut yhä tärkeämpiä, etenkin kun työvoima- pula kasvaa. Toisaalta rahoitustekijät eivät viime aikoina ole rajoittaneet tarjontaa merkit- tävästi. Yleisesti ottaen asuntojen tarjontaan liittyy jäykkyyttä, eli tarjontatekijät vaikutta- vat asuntomarkkinoihin hitaammin kuin kysyntätekijät. Esimerkiksi koulutetun työvoiman saatavuuden paraneminen voi kestää useamman vuoden, käytännössä koulutusohjelman keston verran. Myös kysyntään vaikuttavia tekijöitä on mahdollista tunnistaa useita. Etenkin pitkällä aika- välillä väestökehitys vaikuttaa niin asuntojen kokonaiskysyntään kuin asuntomieltymyk- siin. Väestön ikääntyminen voi esimerkiksi lisätä pienten asuntojen ja kerrostaloasuntojen kysyntää ja vähentää suurten asuntojen kysyntää etenkin kauempana palveluista. Muutto- liike muuttaa alueellista kysyntää, mikä näkyy selvänä erona pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Rahapolitiikka, asuntolainojen viitekorot ja asuntolainojen muut ehdot vaikuttavat asuntojen kysyntään muuttamalla asuntolainojen kustannuksia. Viime vuosien alhaiset 43 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 lainakustannukset ovat tukeneet kysyntää asuntomarkkinoilla. Korkojen odotetaan py- syvän lähitulevaisuudessa alhaisina, mikä vahvistaa kysyntänäkymiä. Myös verotuksella voidaan vaikuttaa asuntomarkkinoiden kehitykseen. Toisaalta makrovakauspolitiikalla on finanssikriisin jälkeen pyritty puuttumaan kotitalouksien liialliseen velkaantumiseen, mikä vaikuttaa asuntojen kysyntään. Asuntomarkkinoiden vuorovaikutusta voidaan tulkita aikasarjamallin avulla Kysynnän ja tarjonnan monimutkaista vuorovaikutusta asuntomarkkinoilla voidaan mal- lintaa aikasarjamalleilla, joiden avulla on mahdollista arvioida, millainen painoarvo on eri kysyntä- ja tarjontatekijöillä asuntojen hintojen ja asuinrakennusinvestointien kehityk- sessä. Koska kysyntä- ja tarjontatekijät vaikuttavat asuntomarkkinoihin samanaikaisesti, on niiden suhteellisen tärkeyden arvioiminen ilman mallipohjaista kehikkoa vaikeaa. Artikkelissa käytetään kahden muuttujan rakenteellista aikasarjamallia (SVAR); asuinraken- nusinvestoinnit ja vanhojen asuntojen hinta. Mallien estimointijakso on vuoden 1980 en- simmäiseltä neljännekseltä vuoden 2018 viimeiseen neljännekseen. Muuttujat ovat vuosi- muutosten poikkeamia pitkän aikavälin keskiarvoistaan. Asuntojen hinnat ovat nousseet ajanjaksolla keskimäärin 5,1 % vuodessa ja asuntoinvestoinnit 1,4 % vuodessa. Asuinrakennusinvestoinnit sisältävät uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamisen, mutta sen kasvu on ollut Suomessa varsin tasaista. Asuinrakennusinvestointien suhdan- nevaihtelut aiheutuvat suureksi osaksi uudisrakentamisen vaihteluista. Koska asuntojen hinnoista ei ole saatavilla laajaa myös uudisasuntojen hinnat sisältävää indeksiä, käytetään vanhojen asuntojen hintaindeksiä. Tällöin tarkasteluun sisältyy oletus uusien ja vanhojen asuntojen yhdenmukaisesta hintakehityksestä. Kysyntä tärkeä asuntomarkkinoiden ajuri Mallin antamien tulosten perusteella kysyntätekijät ovat usein olleet vaikuttamassa Suo- men asuntomarkkinoiden kehitykseen. Lisäksi Kysynnän ja tarjonnan merkitys on saman- kaltainen alueesta riippumatta. Kuvio 2 kuvastaa kysyntä- ja tarjontatekijöiden suhteellista tärkeyttä asuinrakennusinvestointien ajureina. Kuvio 3 puolestaan kuvastaa kysyntä- ja tarjontatekijöiden suhteellista tärkeyttä asuntojen hintojen ajureina. Jokaisella vuosinel- jänneksellä hintojen ja investointien vuosikasvu on hajotettu kysyntä- ja tarjontatekijöistä johtuvaksi, ja nämä kaksi vaikutusta summautuvat kokonaiskasvuksi. Investointien ja hintojen kokonaiskehitystä kuvataan kuvioissa historiallisen keskikasvun poikkeamana, eli esimerkiksi asuntojen hintojen negatiivinen vuosikasvu viime vuosina kertoo asuntojen hintojen nousseen keskimääräistä hitaammin. Investoinnit ovat vuoros- taan kasvaneet viime aikoina keskimääräistä nopeammin. 44 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 Kuvioista 2 ja 3 nähdään, että esimerkiksi 1980-luvun lopulla kysyntätekijät nostivat voi- makkaasti sekä asuinrakennusinvestointien määrää että asuntojen hintoja. Pääomamark- kinoiden vapautuminen 1980-luvun loppupuoliskolla vaikutti merkittävästi kysynnän voi- mistumiseen asuntomarkkinoilla. Vastaavasti 1990-luvun laman aikana kysynnän supistu- minen johti merkittävään hintojen laskuun ja investointien vähenemiseen. Mallin tulosten mukaan laskusuhdanteesta toipuminen 1990-luvun lopulla oli seurausta lähinnä piristy- neestä kysynnästä, mikä heijastui sekä asuntojen hintoihin että investointeihin. Kuvio 2. Kuvio 3. 45 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:63 RAKENTAMINEN 2019–2020 Finanssikriisin aikana vuosina 2008–2009 heikko kysyntä painoi sekä investointeja että hintoja, mutta tarjonnan hiipuminen rajoitti samaan aikaan hintojen laskua. Finanssikriisin jälkimainingeissa kysynnän ja tarjonnan toipuminen johti voimakkaaseen investointien kasvuun koko maan tasolla tarkasteltuna, mutta hinnat kehittyivät keskimääräistä hitaam- min, koska elpynyt tarjonta vaimensi hintakehitystä. Heikko yleinen talouskehitys 2010-lu- vulla painoi etenkin kysyntää, mikä vähensi investointeja ja laski hintoja. Vuodesta 2015 alkaen sekä kysyntä että tarjonta ovat kehittyneet myönteisesti koko maan tasolla. Tämä on johtanut investointien vahvaan kasvuun, mutta hintojen keskimääräistä hitaampaan nousuun. Kysynnän piristyminen on linjassa sekä kuluttajaluottamusindek- sin kanssa, joka kertoi kasvaneesta asunnonostohalukkuudesta, että rakennusbarometrin kanssa, jonka mukaan kysyntä ei ole pahemmin rajoittanut investointeja rakennussekto- rilla viime vuosina. Koko Suomessa kysynnän voimistumisen vaikutus hintoihin on ollut historiallisesti tarkas- teltuna maltillinen ja pienempi kuin vahvan tarjonnan hintoja painava vaikutus. Tarjonnan lisääntyminen onkin hillinnyt hintojen nousua asuntomarkkinoilla selvästi. Ilman tarjon- nan vaikutusta vuoden 2015 toiselta neljännekseltä alkaen investoinnit olisivat olleet vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä noin 10 % pienemmät ja hintaindeksi noin 30 % korkeampi kuin tarjontatekijöiden kanssa. Yleisesti voidaan todeta, että asuntojen hintojen aiempaa vaimeampi kehitys finanssikrii- sin jälkeen on ollut seurausta vaihtelevasti sekä heikosta kysynnästä että vahvasta tarjon- nasta. Taantumien loppupuolella, tai heti niiden jälkeen, investoinnit ovat usein saaneet tukea tarjontatekijöistä, mikä voi heijastaa muun muassa elvyttävän finanssipolitiikan vai- kutusta. Alhainen korkotaso puolestaan on tukenut sekä kysyntää että tarjontaa. Lisääntynyt tarjonta hillinnyt hintojen nousua merkittävästi Asuntojen hinnoille ja investoinneille estimoitu aikasarjamalli paljastaa etenkin kysyntä- tekijöiden tärkeyden asuntomarkkinoiden kehityksen kannalta. Muutaman viime vuoden aikana kysyntä on jälleen piristynyt. Tämä on tukenut sekä asuinrakennusinvestointeja että asuntojen hintojen kehitystä. Tarjonnan samanaikainen lisääntyminen on kuitenkin hillin- nyt hintojen nousua merkittävästi. Tämä on johtanut keskimääräistä hitaampaan asunto- jen hintojen nousuun, mutta voimakkaasti kasvaviin asuinrakennusinvestointeihin. LÄHTEET: Lindblad, A., Sariola, M., Viertola, H., (2019). Mitkä tekijät ohjaavat asuntojen hintoja ja tuotantoa? Euro & ta- lous 3/2019. Lokakuu 2019 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 160 01 vm.fi ISSN 1797-9714 (pdf) ISBN978-952-367-045-7 (pdf) Sari Sontag Finanssineuvos Puhelin 029 5530 181