Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa Hankintaopas YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA | 2019:31 ym.fi Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa Hankintaopas Ympäristöministeriö, Helsinki 2019 Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:31 Ympäristöministeriö ISBN: 978-952-361-038-5 Kuvat: Caroline Moinel Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2019 Kuvailulehti Julkaisija Ympäristöministeriö 15.11.2019 Tekijät Matti Kuittinen (toimittanut) Julkaisun nimi Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa Hankintaopas Julkaisusarjan nimi ja numero Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:31 Diaari/hankenumero Teema Rakennettu ympäristö ISBN PDF 978-952-361-038-5 ISSN PDF 2490-1024 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-038-5 Sivumäärä 48 Kieli suomi Asiasanat Rakennukset, purkaminen, kiertotalous, kierrätys, jätteiden käsittely Tiivistelmä Julkaisu kuvaa kriteerit rakennusten purkutöiden julkisiin hankintoihin. Kriteerien avulla on tarkoitus luoda mahdollisuuksia kiertotalouden ja jätehierarkian mukaiselle toiminnalle. Kriteerit on kohdistettu erikseen purkukartoituksiin ja purkutöihin. Näiden lisäksi on esitetty materiaalikohtaisia kriteerejä. Suurin osa kriteereistä on hankinnan vähimmäisvaatimuksia. Hankintayksikkö voi käyttää kriteerejä purkuhankkeiden lisäksi korjaushankkeissa, joissa syntyy merkittäviä määriä rakennus- ja purkujätettä. Opas on laadittu yhteistyössä toimialan kanssa. Se täydentää ympäristöministeriön purkukartoitusopasta (2019 : 30) ja purkutyöopasta (2019 : 29). Kustantaja Ympäristöministeriö Julkaisun jakaja/myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Miljöministeriet 15.11.2019 Författare Matti Kuittinen (edit.) Publikationens titel Cirkulär ekonomi i offentliga rivningsprojekt Upphandlingshandledning Publikationsseriens namn och nummer Miljöministeriets publikationer 2019:31 Diarie-/ projektnummer Tema Byggd miljö ISBN PDF 978-952-361-038-5 ISSN PDF 2490-1024 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-038-5 Sidantal 48 Språk finska Nyckelord byggnader, rivning, cirkulär ekonomi, återvinning, avfallshantering Referat Publikationen redogör för kriterierna för offentlig upphandling av rivningsarbeten. Avsikten är att med hjälp av kriterierna skapa möjligheter för verksamhet som iakttar principerna för cirkulär ekonomi och avfallshierarkin. Kriterierna är inriktade på dels inventeringar inför rivning, dels rivningsarbeten. Utöver dessa presenteras materialspecifika kriterier. Största delen av kriterierna är minimikrav som gäller vid upphandling. Den upphandlande enheten kan använda kriterierna utöver i rivningsprojekt även i renoveringsprojekt där det uppkommer betydande mängder bygg- och rivningsavfall. Handledningen har utarbetats i samarbete med aktörer i branschen. Den kompletterar miljöministeriets handledning för genomförande av inventering inför rivning (2019:30) och miljöministeriets handledning om rivningsarbeten (2019:29). Förläggare Miljöministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of the Environment 15.11.2019 Authors Matti Kuittinen (edit.) Title of publication Circular economy in public demolition projects Procurement guide Series and publication number Publications of the Ministry of Environment 2019:31 Register number Subject Built environment ISBN PDF 978-952-361-038-5 ISSN (PDF) 2490-1024 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-038-5 Pages 48 Language Finnish Keywords Buildings, demolition, circular economy, recycling, waste management Abstract This publication describes the criteria for public procurement of demolition work. The purpose of the criteria is to make it possible to operate according to the principles of circular economy and the waste hierarchy. The guide presents separate criteria for pre-demolition audits and demolition work. It also includes material- specific criteria. The majority of the criteria are minimum requirements for procurement. In addition to demolition projects, contracting entities can use the criteria for renovation projects that generate significant amounts of construction and demolition waste. The guide has been prepared in cooperation with sector operators. It is intended to complement the Ministry of the Environment’s pre-demolition audit guide (2019 : 30) and demolition guide (2019 :29). Publisher Ministry of the Environment Distributed by/ publication sales Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi Sisältö LUKIJALLE .................................................................................................................................................................... 9 1 Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa .......................................................................................... 12 1.1 Mitä kiertotaloudella tarkoitetaan purkuhankkeissa? ................................................................ 12 1.2 Tavoitteena tehokkaampi resurssien käyttö......................................................................................... 13 1.3 Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisen tavoitteet .............................................................. 14 1.4 Miten purkuhankinnoin edistetään kiertotaloutta? ..................................................................... 18 1.5 Kiertotalouden edistäminen hankinnan eri vaiheissa ................................................................ 19 1.5.1 Hankinnan suunnittelu ......................................................................................................................... 19 1.5.2 Hankintavaihe ......................................................................................................................................... 19 1.5.3 Sopimus ................................................................................................................................................... 20 1.5.4 Purkutöiden toteutus ............................................................................................................................ 20 1.6 Eri osapuolten vaikutusmahdollisuudet kiertotalouteen ...................................................... 20 1.7 Erilliskeräys ja haitalliset aineet ......................................................................................................................... 22 1.8 Kiertotalouden tavoittelu erilaisissa purkuhankkeissa .............................................................. 24 1.8.1 Kokonais- ja osapurkuhankkeet ......................................................................................................... 24 1.8.2 Korjausrakentamisen purkutyöt ......................................................................................................... 25 2 Hankintaprosessi .................................................................................................................................................... 26 2.1 Aseta tavoitteet .................................................................................................................................................................. 26 2.2 Kartoita markkinoilla olevat ratkaisut ......................................................................................................... 26 2.3 Valitse sopiva hankintamenettely ................................................................................................................... 27 2.4 Valitse sopivat hankintakriteerit ....................................................................................................................... 28 2.5 Sisällytä kiertotaloustavoitteet tarjouspyyntöön ............................................................................ 28 2.6 Vertaile tarjoukset ja valitse kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ....................... 29 2.7 Sisällytä kiertotaloustavoitteet sopimukseen ..................................................................................... 30 2.8 Huolehdi valvonnasta ................................................................................................................................................. 30 3 Hankintakriteerit ................................................................................................................................................... 32 3.1 Hankinnan kohteet......................................................................................................................................................... 32 3.2 Rakennuttajakonsultin hankinta ...................................................................................................................... 33 3.3 Purkukartoituksen hankinta ................................................................................................................................. 34 3.4 Purkutöiden hankinta .................................................................................................................................................. 36 3.5 Materiaalikohtaiset kiertotalouskriteerit ................................................................................................. 39 3.5.1 Materiaalikohtaisten kriteerien käyttö hankinnoissa .................................................................. 39 3.5.2 Betoni ja tiili ............................................................................................................................................ 39 3.5.3 Metallit ................................................................................................................................................... 40 3.5.4 Muovit ................................................................................................................................................... 41 3.5.5 Puu ................................................................................................................................................... 41 3.5.6 Lasi ................................................................................................................................................... 42 3.5.7 Kipsi ................................................................................................................................................... 42 3.5.8 Muut materiaalit ja sekalainen rakennusjäte ................................................................................. 43 3.5.9 Irtaimisto .................................................................................................................................................. 43 4 Miten hankintakriteerit liittyvät olemassa oleviin säädöksiin ja suosituksiin? ............................................................................................................................ 44 4.1 Hankintalaki ........................................................................................................................................................................... 44 4.2 Purkamista ja jätehuoltoa koskevat lait ja asetukset ................................................................... 44 4.3 Ympäristöministeriön oppaat ............................................................................................................................. 45 4.4 Toimialalla kehitetyt ohjeet ................................................................................................................................... 46 4.5 Vapaaehtoiset ympäristömerkit ja laatusertifikaatit .................................................................... 47 9KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS LU K I J A L L E Tämä opas sisältää vapaaehtoisia suosituksia purkuhankkeiden hankintaan. Näkökulmana on kiertotalouden edistäminen ja resurssitehokkuuden parantaminen. Vaikka opas perus- tuu hankintalakiin ja on suunnattu julkisille toimijoille, sen suosituksia voidaan soveltaa myös yksityisissä purkuhankkeissa. Kiertotalouden kannalta parhaat ratkaisut ovat usein niitä, joissa olemassa olevia raken- nuksia ei tarvitse purkaa, vaan ne voidaan korjata. Silti myös korjaushankkeissa syntyy merkittävästi purkujätteitä, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Tässä oppaassa ja sen kriteereissä huomio on kohdistettu kiertotalouteen. Sen koros- taminen ei sulje pois muita hankinnan tavoitteita. Näitä ovat mm. työturvallisuus, syrji- mättömyys, innovatiivisuus, talousriskien hallinta tai muut hankekohtaisesti määritellyt tavoitteet. Opas on laadittu ympäristöministeriössä yhteistyössä toimialan asiantuntijoiden kanssa. Työryhmään kuuluivat Suvi Häkämies (Green Net Finland), Riikka Kinnunen (Winto Better World), Katja Lehtonen (Ytekki), Markku Raimovaara (HAMK), Taru Uotila (Sykli) sekä Margareta Wahlström (VTT). Työryhmää johti ja oppaan tekstin koosti Matti Kuittinen (ympäristöministeriö). Hankkeen seurantaryhmässä työskentelivät Isa-Maria Bergman (Motiva), Erja Fagerlund (työ- ja elinkeinoministeriö), Harri Hakaste, Eeva Huttunen ja Else Peuranen (ympäristöministeriö), Juha Laurila (Infra ry) sekä Pekka Vuorinen (Rakennusteollisuus RT ry). Toivomme, että oppaasta on hyötyä koko toimialalle yhteisissä ponnisteluissamme raken- tamisen kiertotalouden edistämiseksi. Teppo Lehtinen, rakennusneuvos Rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö, ympäristöministeriö 10 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Kaivostoiminta ja louhinta Rakentaminen 14 727 88 976 tuhatta tonnia vuodessa (pääasiassa louhinnan sivukiviä) (12.7 %) 7 669 (6.6 %) 1 152 (1 %) 3 022 (2.6 %) Teollisuus Palvelut ja kotitaloudet Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto Jätteiden kertymät 2017 Tilastokeskus 2019 (77 %) U ud elleenkäyttö K ierrätys H yöd yntäm inen energiana Jätteen lop p ukäsittely Purkukartoitus 11 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS Kaivostoiminta ja louhinta Rakentaminen 14 727 88 976 tuhatta tonnia vuodessa (pääasiassa louhinnan sivukiviä) (12.7 %) 7 669 (6.6 %) 1 152 (1 %) 3 022 (2.6 %) Teollisuus Palvelut ja kotitaloudet Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto Jätteiden kertymät 2017 Tilastokeskus 2019 (77 %) U ud elleenkäyttö K ierrätys H yöd yntäm inen energiana Jätteen lop p ukäsittely Purkukartoitus 12 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 1 Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa 1.1 Mitä kiertotaloudella tarkoitetaan purkuhankkeissa? Euroopan komission kiertotalouden toimintasuunnitelmassa kiertotalous määritellään taloudeksi, ”jossa tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdolli- simman kauan ja jossa jätteen syntyminen minimoidaan”. Purkutöidenkin kiertotaloustavoitteet liittyvät pääasiassa materiaalien käsittelyyn ja ohjaa- miseen jätehierarkian etusijajärjestyksen mukaisesti. Jätelainsäädännön mukaisesti raken- nushankkeeseen ryhtyvän ja sen, jonka toiminnasta jätettä syntyy, tulee huomioida jättei- den etusijajärjestyksen noudattaminen rakennus- ja purkuhankkeissa. Etusijajärjestyksen mukaisesti: • Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. • Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmis- teltava1 jäte uudelleenkäyttöä varten. • Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, jäte on kierrätettävä. • Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. • Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Etusijajärjestys ohjaa jätehuoltoamme. Tässä oppaassa kiertotalouden edistämisellä pur- kuhankkeessa tarkoitetaankin kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla toteutetaan jätehuollon etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksestä voi poiketa vain, jos jokin muu vaihtoehto on ympä- ristön kannalta järkevämpi. Näitä poikkeuksia voisivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa pur- kujätteen määrät olisivat pieniä ja kuljetusmatkoista tai uudelleenkäytön valmistelusta 1 Valmistelulla tarkoitetaan jätelain 646/2011 6 § mukaan esimerkiksi rakennusosien kunnon tarkistamista, puh- distamista, pinnoittamista, korjaamista tai muita niihin rinnastettavia toimia. 13 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS aiheutuvat haitat suuria. Etusijajärjestyksen mukaista jätehuoltovaihtoehtoa valittaessa huomioidaan jätteen elinkaarivaikutukset, ympäristönsuojelu sekä jätehuollosta vastaa- van tekniset ja taloudelliset edellytykset noudattaa etusijajärjestystä. Rakennus- tai purkuhankkeeseen ryhtyvän tulee osaltaan huomioida etusijajärjestyksen noudattaminen ja ohjata purkutöiden suorittajaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Purku-ura- kassa voidaan asettaa mm. rakennusosien, koneiden ja laitteiden sekä materiaalien uudel- leen käyttöön sekä kierrätykseen ja hyödyntämiseen kohdistuvia tavoitteita. Kilpailutuk- sessa voidaan edellyttää purku-urakoitsijoilta suunnitelmaa tavoitteiden toteuttamiseksi ja tehdä tarjousten vertailu kiertotalouden tavoitteita painottaen. 1.2 Tavoitteena tehokkaampi resurssien käyttö Kiertotalous ei ole pelkkää jätehuoltoa. Resurssien tehokkaan käytön kannalta olisi par- hainta, että rakennukset ja rakenteet palvelisivat käytössä mahdollisimman pitkään. Vanhan rakennuksen korjaaminen toteuttaa jätehuollon etusijajärjestyksen ensimmäistä tavoitetta, jonka mukaan syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Myös korjaustöissä syntyy paljon rakennus- ja purkujätettä. Tämän jätteen käsittelyssä on oleel- lista seurata systemaattisesti etusijajärjestystä myös silloin, kun hankekohtaiset jätemää- rät eivät olisikaan suuria. Samalla tulee huomioida, että osa aikaisemmin käytetyistä raken- nusmateriaaleista on sittemmin todettu haitalliseksi, ja ne tulee hallitusti poistaa kierrosta. Suojeltujen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamisen yhteydessä voi syntyä mahdollisuus käyttää uudelleen vanhoja rakennusosia tai kierrättää hyvin van- hoja materiaaleja. Vanhoille rakennusosille tulisi ensijaisesti pyrkiä löytämään käyttö samassa tai samaa rakennustaiteellista tyyliä edustavassa rakennuksessa. Tällöin uuden käyttötarkoituksen tunnistaminen on rakennussuojelua tukeva kiertotalouden toimen- pide. Kulttuurihistoriallinen arvo on tärkeä aineeton resurssi. Purkamista tulisi harkita silloin, kun muita mielekkäitä vaihtoehtoja ei ole. Näitä ovat esi- merkiksi tilanteet, joissa korjaamisen tai ylläpidon kustannukset ovat kestämättömät suh- teessa niillä saatavaan palvelutasoon. Ongelmallisesti tyhjillään olevien tilojen aiheut- tama aluekehityksen pattitilanne voi myös puoltaa purkamista. Samoin laajemman alueen kehittäminen ympäristö- ja resurssimielessä kestävämpään suuntaan voi joskus edellyt- tää yksittäisen rakennuksen purkamista. Päätöksenteon tulisi näissä tapauksissa pohjautua kokonaisvaltaiseen elinkaariarviointiin, jossa huomioitaisiin kustannusten lisäksi sosiaali- ja ympäristövaikutukset sekä kulttuurihistorialliset seikat. 14 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Jos purkamiseen kuitenkin päädytään, tulee varmistaa jätehuollon etusijajärjestyksen mukainen eteneminen. Rakennusosat ja materiaalit tulisi nähdä arvokkaina resursseina. Niiden valmistukseen on aikoinaan kulutettu merkittävästi aikaa, rahaa ja energiaa. Valmis- tus on myös aiheuttanut runsaasti ympäristövaikutuksia, kuten kasvihuonekaasupäästöjä. Mitä pidempään rakennus ja sen osat kestävät, sitä pidemmälle ajalle rakennusmateriaa- lien valmistuksen aiheuttama ympäristökuorma ja kustannukset jakautuvat. Purkamisen ja korjaamisen yhteydessä tehtävä tehostamistoimet ovat kuitenkin vain osa siirtymää kohti kiertotaloutta. Resurssien tehokas käyttö alkaa jo alueiden kaavoituksessa ja rakennuskohteen suunnittelussa. Tällöin luodaan edellytyksiä tilojen ja rakenteiden muunneltavuudelle, purettavuudelle, uudelleenkäytölle tai kierrätykselle. Tässä oppaassa ei kuitenkaan käsitellä uusien rakennusten tai rakenteiden suunnittelun tai kaavoituksen kiertotalouskriteerejä. 1.3 Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisen tavoitteet Rakentamiseen kulutetaan noin puolet maailman raaka-aineista ja samalla tuotetaan noin kolmannes kaikesta jätteestä2. Suuri osa rakentamisen ympäristövaikutuksista on yhtey- dessä rakentamisessa käytettäviin materiaaleihin. Jätteitä syntyy Suomessa noin 120 miljoonaa tonnia vuodessa. Maa-ainekset mukaan lukien rakentamisen jätteitä syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia3. Tyypillistä on, että rakentamisen jätemäärät vaihtelevat rakentamisen suhdanteiden mukaan. Vaikka rakentamisen jätemäärät ovatkin laskeneet, on hyödyntämisen eteen vielä paljon tehtävää. Rakennusten ja rakenteiden purkamisessa syntyvä purkujäte poikkeaa uudis- ja korjausra- kentamisen jätevirrasta. Purkamisessa syntyvät jätevirrat vaihtelevat myös saneerauspur- kukohteiden ja kokonaispurkukohteiden välillä merkittävästi. Määrällisesti suurin purku- toiminnan jätelaji on mineraalinen jäte, kuten betoni- ja tiilijäte. Purkutöiden suunnitte- lulla ja toteutuksella voidaan keskeisesti vaikuttaa siihen, miten helposti syntyviä jätteitä voidaan hyödyntää. Rakentamisessa yleisesti käytettyjen materiaalien tuotannon kasvu voi uhata vaka- vasti kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteita. Jos tähdätään maapallon ilmaston 2 Ecorys & Copenhagen Resource Institute, 2014. Resource efficiency in the construction sector. Final report for DG Environment. 3 Tilastokeskuksen jätetilasto 2018, saatavana https://www.stat.fi/til/jate/ 15 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS lämpenemisen hidastamiseen 1,5 asteen rajoihin, päästöjen ylärajana voidaan IPCC:n mukaan pitää noin 570 gigatonnia (Gt) vuosisatamme loppuun mennessä4. Siirtymällä kiertotalouteen voidaan rakennus- ja purkualalla leikata päästöjä arviolta lähes 56 pro- senttia verrattuna nykyiseen kehitysuraan vuoteen 2050 mennessä5. Rakennus- ja purku- jätteiden kiertotalous on keskeinen edellytys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Suomen tavoitteena on nostaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisaste materiaalina 70 prosenttiin. Rakentamisen jätteet onkin nostettu yhdeksi painopistealueeksi vuoteen 2023 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Rakennus- ja purkujätteen hyö- dyntämistä energiana tullaan siis vähentämään ja materiaalihyödyntämistä lisäämään. Samalla valmistaudutaan nostamaan jätelajikohtaisia kierrätys- ja hyödyntämistavoitteita tulevien EU:n materiaalikohtaisten kierrätystavoitteiden mukaisesti. 4 IPCC, 2018. Global Warming of 1.5 Degrees. Special report. Saatavana: https://www.ipcc.ch/sr15/ 5 Material Economics, 2018. The Circular Economy – A Powerful Force for Climate Mitigation. 16 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Jätehuollon etusijajärjestys 2 Valmisteleuudelleenkäyttöön Ehkäise jätteen syntymistä ja haitallisuutta Hyödynnä energiana tai muutoin 5 Loppu- käsittele 3 Hyödynnämateriaalina 4 1 Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, jäte on kierrätettävä • Kierrätyksellä tarkoitetaan jätteen hyödyntämistä materiaalina, jolloin jätelainsäädännön edellyttämät erilliskerätyt jätejakeet toimitetaan jatkojalostettavaksi tai suoraan uusien tuotteiden valmistuksen raaka-aineeksi • Kierrätystä on esimerkiksi: • Muovien erilliskeräys ja toimittaminen muovin kierrätyslaitoksiin (ei polttoon) • Lasien erilliskeräys ja toimitus esim. uuden lasin, lasivillan tai vaahtolasin raaka-aineeksi • Kipsilevyjätteen erilliskeräys ja toimitus kipsilevyteollisuuteen • Betonimurskeen valmistaminen kierrätyskiviainekseksi joko käyttökohteessa tai kolmannen osapuolen toimesta • Puujätteen kierrättäminen polttamisen sijaan esim. puutuoteteollisuuden tai komposiittivalmisteiden raaka-aineeksi Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten • Tästä huolimatta haitalliset aineet (mm. asbesti) on poistettava tehokkaasti ja huolellisesti. Niitä sisältäviä rakennustuotteita ei voida käyttää uudelleen. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. • Ennen rakennuksen purkamista olisi harkittava, voidaanko se korjata tai muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin • Betoni- ja tiilijätettä voidaan hyödyntää maantäytöissä, jos kierrättäminen ei ole mahdollista • Polttokelpoista jätettä voidaan myös hyödyntää energiana: • Poltto rinnakkaispolttolaitoksissa • Poltto jätteenpolttolaitoksissa Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Tämä tarkoittaa sijoitettamista kaatopaikoille tai hävittämistä polttamalla. Orgaanista jätettä kuten puuta tai muovia ei saa sijoittaa kaatopaikoille. Jätehierarkian ja etusijajärjestyksen toteutuminen 17 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS Jätehuollon etusijajärjestys 2 Valmisteleuudelleenkäyttöön Ehkäise jätteen syntymistä ja haitallisuutta Hyödynnä energiana tai muutoin 5 Loppu- käsittele 3 Hyödynnämateriaalina 4 1 Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, jäte on kierrätettävä • Kierrätyksellä tarkoitetaan jätteen hyödyntämistä materiaalina, jolloin jätelainsäädännön edellyttämät erilliskerätyt jätejakeet toimitetaan jatkojalostettavaksi tai suoraan uusien tuotteiden valmistuksen raaka-aineeksi • Kierrätystä on esimerkiksi: • Muovien erilliskeräys ja toimittaminen muovin kierrätyslaitoksiin (ei polttoon) • Lasien erilliskeräys ja toimitus esim. uuden lasin, lasivillan tai vaahtolasin raaka-aineeksi • Kipsilevyjätteen erilliskeräys ja toimitus kipsilevyteollisuuteen • Betonimurskeen valmistaminen kierrätyskiviainekseksi joko käyttökohteessa tai kolmannen osapuolen toimesta • Puujätteen kierrättäminen polttamisen sijaan esim. puutuoteteollisuuden tai komposiittivalmisteiden raaka-aineeksi Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten • Tästä huolimatta haitalliset aineet (mm. asbesti) on poistettava tehokkaasti ja huolellisesti. Niitä sisältäviä rakennustuotteita ei voida käyttää uudelleen. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. • Ennen rakennuksen purkamista olisi harkittava, voidaanko se korjata tai muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin • Betoni- ja tiilijätettä voidaan hyödyntää maantäytöissä, jos kierrättäminen ei ole mahdollista • Polttokelpoista jätettä voidaan myös hyödyntää energiana: • Poltto rinnakkaispolttolaitoksissa • Poltto jätteenpolttolaitoksissa Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Tämä tarkoittaa sijoitettamista kaatopaikoille tai hävittämistä polttamalla. Orgaanista jätettä kuten puuta tai muovia ei saa sijoittaa kaatopaikoille. Jätehierarkian ja etusijajärjestyksen toteutuminen 18 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 1.4 Miten purkuhankinnoin edistetään kiertotaloutta? Tilaaja päättää julkisten varojen vastuullisesta käytöstä. Hankintayksiköllä on suuri valta vaikuttaa siihen, miten rakennusten tai muun infrastruktuurin korjaamisessa ja purkami- sessa syntyviä jätteitä käsitellään. Tätä kautta voidaan mahdollistaa tai heikentää materi- aalien soveltumista hyödynnettäviksi. Lainsäädännön edellyttämistä minimivaatimuksista voidaan edetä pitkälle kiertotalouden suuntaan, ja samalla toteuttaa tilaajan omaa kierto- talous- tai ympäristöpolitiikkaa. Rakentamiseen liittyviä julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 7 miljardilla eurolla. Tällä summalla voidaan auttaa koko yhteiskuntaa siirtymään kohti kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. Julkisilla hankkijoilla on suoran talousvaikuttamisen lisäksi myös esikuvalli- nen rooli. Esimerkiksi kuntien ja kaupunkien hankintapäätökset kertovat omalta osaltaan sitoutumisesta kiertotalouden edistämiseen. Hankinnoilla synnytetään työtä ja luodaan innovaatioita. Kiertotalouden markkinat Euroo- passa ja maailmanlaajuisesti ovat kasvamassa. Suomalaisen työn ja tuotteiden menestystä syntyvillä uusilla markkinoilla voidaan edesauttaa luomalla ensin kysyntää kotimarkki- noilla. Julkiset hankinnat ovat tässä avainasemassa. Tilaajan kannalta kiertotalouden tai muun vastuullisuusteeman korostaminen han- kinnoissa ei välttämättä tarkoita, että hankinta olisi kalliimpi kuin ilman vastuullisuus- vaatimuksia toteutettu hankinta. Purkutöissä voidaan säästää kuljetuskustannuksissa, jos esimerkiksi hyödyntämiskelpoinen betonimurska voidaan käyttää rakentamiseen lähiseudulla. Suoran hankintahinnan lisäksi kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin liittyy myös ulkoishait- toja. Niillä tarkoitetaan sellaisia vahingollisia vaikutuksia, jotka syntyvät tuotteen tai palve- lun elinkaaren aikana, mutta jotka eivät suoraan näy hankintahinnassa. Esimerkiksi purku- jätteen alhainen hyödyntämisaste näkyy hankkijalle yleensä vain jätemaksuna. Jos jätteen hyödyntämismahdollisuus menetetään, tarvitaan toisaalla enemmän neitseellisiä luon- nonvaroja ja energiaa yhteiskunnan tarpeiden täyttämiseen. Tällainen toiminta on teho- tonta, ja johtaa luonnonvarojen kulutuksen kasvuun, ympäristöhaittojen lisääntymiseen sekä jätteen määrän kasvuun. Näistä haitoista koituvat kustannukset – esimerkiksi ilmas- ton lämpeneminen, vesistöjen ja maaperän saastuminen tai hengitystiesairaudet – koitu- vat lopulta yhteiskunnan maksettavaksi. Koska ulkoishaitat eivät yleensä ole osana tuot- teiden ja palveluiden hinnoittelua, voi pelkkä hankintahinnan seuranta ohjata valitsemaan ympäristön kannalta haitallisia ratkaisuja. 19 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS 1.5 Kiertotalouden edistäminen hankinnan eri vaiheissa 1.5.1 Hankinnan suunnittelu Julkisen hankinnan näkökulmasta katsoen purkuhankkeen toteuttaminen alkaa hankin- nan suunnittelusta. Tässä vaiheessa tunnistetaan purkamisen tarpeet, ja voidaan arvioida olisiko kokonaistaloudellisesti edullisempaa purkaa vai korjata kohde. Tällä valinnalla voi olla keskeinen merkitys hankkijan kiertotaloustavoitteiden toteutumiseen. Jos kohde voi- daan korjata toimivaksi ja terveelliseksi, säästetään yleensä runsaasti materiaaleja ja ener- giaa. Tämä valinta on kiertotalouden kannalta aina ensisijainen. Jos päädytään purkuun, on seuraava kiertotalouden vaikutusmahdollisuus luoda mahdol- lisuuksia rakennusosien uudelleenkäytölle tai hyödyntämiseksi materiaalina. Hankinnan kiertotaloustavoitteet määräytyvät sen mukaan, mihin jätehuollon etusijajärjestykseen kulloinkin voidaan yltää. Purkutöiden hankinnan suunnitteluvaiheessa onkin suositeltavaa tehdä purkukartoitus. Purkukartoitus on vapaaehtoinen menetelmä rakennuksen purkumateriaalien ennakko- selvitysten tekoon ja hyödyntämisen toimenpiteiden suunnitteluun. Sen tekoa ja hankin- nan suunnittelua tukee, jos rakennuksen alkuperäisten suunnitelmien lisäksi käytössä on hyvä dokumentaatio rakennuksessa tehdyistä korjauksista ja muutoksista. Purkukartoi- tuksen kautta saadaan arvokasta lisätietoa, jolla hankinnan kiertotaloustavoitteet voidaan asettaa kohteeseen sopiviksi. Purkukartoituksen vaiheet on esitetty ympäristöministeriön purkukartoitusoppaassa (2019:30). 1.5.2 Hankintavaihe Hankintavaiheessa käydään läpi pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet6, asetetaan tarjoajille soveltuvuusvaatimukset7 ja hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuk- set8 sekä valitaan hinnan ja laadun arviointimenetelmä9. Jotta pyydettävien tarjousten vertailu olisi mahdollisimman helppoa, voidaan hankin- tailmoituksessa käyttää tämän oppaan kriteerejä. Markkinavuoropuhelun avulla voi- daan kuitenkin jo etukäteen varmistaa, että purkutöille asetettavat kriteerit ja erityisesti 6 Hankintalaissa mainittuja pakollisia (80 §) tai harkinnanvaraisia (81 §) perusteita, joilla tietty tarjoaja suljetaan pois tarjouskilpailusta. 7 Hankintalain 84 – 86 § mainittuja tarjoajien ammatilliseen pätevyyteen, taloudelliseen asemaan tai rekisteröity- miseen liittyviä valinnaisia perusteita, jotka tulee suhteuttaa hankinnan kohteen vaativuuteen. 8 Hankinnan kohdetta koskevat, hankintayksikön määrittelemät vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten täytyy täyttää. 9 Hankintayksikkö määrittelee, miten tarjousten hinta-laatusuhdetta arvioidaan. 20 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 vähimmäistavoitteet on asetettu sopivalle tasolle juuri hankinnan kohteena olevassa purkutyössä. 1.5.3 Sopimus Jotta kiertotaloustavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa, tulisi huomiota kiinnit- tää sopimuslausekkeiden muotoiluun. Niiden avulla varmistetaan, että hankinnan tavoit- teet ja vastuut kirjataan sitoviin sopimuksiin. Samalla voidaan asettaa kiertotalouteen liit- tyviä kannustimia, kuten esimerkiksi palkkioita ennakoitua suurempien kierrätysmää- rien toteutumiselle. Tämän hankintaoppaan kriteereihin on koottu esimerkkejä tällaisista kannustimista. Sopimusta laadittaessa on tärkeä muotoilla myös optio- ja muutoslausekkeet niin, ettei luoda mahdollisuutta muuttaa sopimusta jälkeenpäin sellaisessa laajuudessa, joka edellyt- täisi uutta kilpailutusta. 1.5.4 Purkutöiden toteutus Tehdyistä selvityksistä ja kartoituksista huolimatta purkukohteesta voi paljastua odotta- mattomia rakenteita tai materiaaleja. Kiertotalouden toteutumisen edistämiseksi olisi tär- keää, että purkukartoittajalla ja purku-urakoitsijalla olisi näissä tilanteissa mahdollisuus arvioida etukäteen tehtyjen suunnitelmien muutosten tarpeellisuus. Jos aikataulu on liian kireä tai jos viivästyksistä aiheutuvat lisäkulut kohdistuvat vain urakoitsijalle, voi kiertota- louden toteutumiselle olla heikommat edellytykset. 1.6 Eri osapuolten vaikutusmahdollisuudet kiertotalouteen Jotta tilaajan kiertotaloustavoitteet toteutuisivat, on purkuhankkeen eri osapuolten vai- kutusmahdollisuudet hankintaprosessin eri vaiheissa hyvä tunnistaa. Purettavan kohteen omistusoloista ja urakkamallista riippuen osapuolten roolit voivat hieman erota toisistaan, mutta samoja periaatteita voidaan kuitenkin noudattaa useimmissa purkuhankkeissa. Rakennus- tai purkuhankkeeseen ryhtyvä: − Vastaa tarvittavien selvitysten ja suunnitelmien tekemisestä tai teettämisestä. − Teettää purkukartoituksen (asbesti- ja haitta-ainekartoitus ja tutki- mukset sekä muiden purkumateriaalien selvitys). Selvityksessä tulisi esittää myös tiedot uudelleenkäytettävistä rakennusosista ja mah- dollisesta uudelleenkäyttöön soveltuvasta irtaimistosta. 21 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS − Asettaa tavoitteet purkutöille ja purkumateriaalien uudelleenkäy- tölle ja hyödyntämiselle. Tavoitteiden asettamiseen voidaan käyttää tämän oppaan kriteerejä. − Selvittää voisiko itse hyödyntää purettavia materiaaleja omassa toiminnassaan. − Hakee rakennus- tai purkamisluvan ja tekee tarvittaessa meluilmoituksen. − Järjestää purkutöiden valvonnan. Purkukartoituksen tekijät: − Asbesti- ja haitta-ainekartoitusten ja -tutkimuksen tekijä • Selvittää ja tekee tarvittavat tutkimukset haitallisia aineita sisältä- vistä materiaaleista. • Esittää raportissaan tulokset haitta-aineiden laadusta, mää- rästä, sijainnista ja muista oleellisista seikoista sekä antaa purkutapasuositukset. − Muiden purkumateriaalien kartoittaja: • Tekee selvityksen muista ei-haitallisista purkumateriaaleista ja antaa suositukset niiden erilliskeräyksestä. • Tunnistaa uudelleenkäyttökelpoiset rakennusosat ja materiaalit. • Tunnistaa uudelleenkäytettävien rakennusosien ja materiaalien mahdollisen kulttuurihistoriallisen arvon. • Tunnistaa uudelleenkäyttöön tai muuhun hyödyntämiseen sovel- tuvan irtaimiston ja esittää vaihtoehtoja niiden toimittamisesta uudelleenkäyttöön. • Tunnistaa purkukohteen sijaintipaikan ympäristössä olevat tuot- teita, irtaimistoa ja materiaaleja hyödyntävät tahot. Suunnittelijat ja rakennuttajakonsultit: − Tekevät työsuunnitelman ja purkutyöselostuksen. − Tekevät kilpailutusta varten kaupalliset asiakirjat (mm. urakka- tai purkutyöohjelma). Päätoteuttaja: − Huolehtii purkusuunnittelusta. − Huolehtii purku-urakoitsijan valvonnasta, tilaajan kiertotalousta- voitteiden toteutumisesta ja tätä koskevan tiedon välittämisestä purku-urakoitsijalle. Purku-urakoitsija: − Toteuttaa tilaajan asettamat kiertotaloustavoitteet. − Noudattaa hyvää purkutapaa: irrottaa ehjänä uudelleenkäytettä- vät rakennusosat, järjestää erilliskeräyksen, noudattaa työssään etusijajärjestystä. − Laatii jäteraportin. 22 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Kuljetusurakoitsija: − Edellyttää siirtoasiakirjaa kuljetettavaksi otettavista jätteistä ja huo- lehtii siirtoasiakirjan toimittamisesta vastaanottajalle. − Toimittaa jätteet suunnitelman mukaiseen luvalliseen käsittelypaikkaan. − On rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin jätteen kuljettajaksi. Jätteiden käsittelijä: − Kierrättää ja hyödyntää etusijajärjestyksen mukaisesti soveltuvat jätejakeet. − Erottelee mahdollisuuksien mukaan sekalaisesta rakennusjätteestä hyödyntämiskelpoiset materiaalit. − Käsittelee tai loppusijoittaa haitallisia aineita sisältävät materiaalit asianmukaisesti ja turvallisesti. Valvova viranomainen: − Tarkistaa luvanvaraisten purkuhankkeiden asiakirjat ja myöntää luvan, kun sen edellytykset täyttyvät. − Edellyttää, että rakennus- ja purkuhankkeesta on tehty purkujätteitä koskeva selvitys (MRA 55 §). − Järjestää tarvittaessa aloituskokouksen ja tarvittavat työmaatarkastukset. − Edellyttää jäteraportin laatimista ennen hankkeen lopetuskokousta. − Valvoo ja neuvoo jätteiden lajittelua, varastointia ja käsittelyä sekä siirtoasiakirjamenettelyä. 1.7 Erilliskeräys ja haitalliset aineet Eri jätejakeet tulisi kerätä erikseen. Kaikissa tapauksissa tulisi pyrkiä varmistamaan, että sekalainen, jatkolajitteluun päätyvä rakennusjäte sisältäisi pääasiassa vain sellaisia jakeita, joita voidaan jatkolajittelussa erotella. Esimerkiksi lasi- ja kipsilevyjätettä ei enää myöhem- min pystytä nykytekniikoilla sekajätteestä erottelemaan. Useille erilliskerätyille jätelajeille on jo kysyntää ja markkinoita. Siksi purkutyömailla tulisi- kin tuottaa kierrätyskelpoisia jätelajeja, joita pystytään hyödyntämään. Vaikka yksittäisellä purkutyömaalla syntyvä jätevirta useiden jätelajien osalta voi olla massamäärällisesti pieni suhteessa kokonaisjätemäärään, saattaa kyseisen jätelajin saaminen materiaalikierrätyk- sen kautta kiertoon olla kiertotalouden kannalta hyvinkin merkityksellinen. Tällaisia jakeita voivat olla esimerkiksi muovit, lasi, kipsi ja kattohuopa. Niitä voidaan käyttää uusien tuot- teiden raaka-aineina ja siten välttää neitseellisten raaka-aineiden otosta ja valmistuksesta aiheutuvia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. 23 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS • Tavoitteet kiertotaloudelle • Tekniset eritelmät Hankinnan kohteen kuvaus • Ympäristöasioiden laadunvarmistus • Referenssit ja osaaminen Soveltuvuusvaatimukset • Ympäristöasioiden laadunvarmistus • Referenssit ja osaaminen Vähimmäisvaatimukset • Kiertotalouden ratkaisut • Osaaminen ja saatavuus • Kustannustaso Markkinakartoitus • Korjauskelpoisuuden selvitys ennen purkupäätöstä • Tavoitetasot uudelleenkäytölle ja hyödyntämiselle Tarveselvitys • Vaikutusmahdollisuudet • YVA-selvitysten tulokset Keskeisten vaikutusten tunnistaminen • Kiertotalous ja resurssitehokkuus • Innovatiivisuus • Muut hankkijan tavoitteet Tavoitteet • Soveltuvuus ja poissulkeminen • Vähimmäisvaatimukset • Hinnan ja laadun pisteytys Markkinavuoropuhelu ja tarjousten vertailu • Sopimuslausekkeet • Kannustimet ja/tai sanktiot Kiertotalouden toteutuminen • Purkutöiden aikaisten kiertotalouden toimenpiteiden toteaminen Tarkastukset 2 3 4 5 HANKINNAN SUUNNITTELU HANKINTAVAIHE SOPIMUS TOTEUTUS 1 HANKINTOIHIN LIITTYVÄT STRATEGIAT 24 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Rakennus- ja purkuhankkeissa on tärkeää selvittää, valvoa ja varmistaa, että haitalli- set aineet poistetaan kierrätyskelpoisista materiaaleista ennen niiden purkamista. Näillä aineilla tarkoitetaan esimerkiksi asbestia, pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP), polysykli- siä aromaattisia hiilivetyjä (PAH), polykloorattuja bifenyylejä (PCB), raskasmetalleja ja lyijyä sekä erityistä huolta aiheuttavia aineita (ns. SVHC-aineet). Myös kosteus- ja mikrobivauriot voivat rajoittaa rakennusosien uudelleenkäyttöä tai kierrätystä. Haitallisten aineiden erot- taminen useimmista purkujätteistä on niiden jatkokäsittelyssä erittäin hankalaa, joten sel- vitys ennen purkamista on tärkeää. Kiertotalouden edistämiseksi on tärkeää, että purkutöiden ja hyödyntämisen arvoketjussa kaikki toimijat sitoutuvat osaltaan mahdollistamaan hyödyntämisen. Uusiomateriaalien laatu ja materiaalin jäljittävyys lisäävät luottamusta uusiomateriaaliin ja mahdollistavat korkean jalostusasteen tuotteiden tulon markkinoille. 1.8 Kiertotalouden tavoittelu erilaisissa purkuhankkeissa 1.8.1 Kokonais- ja osapurkuhankkeet Kokonaispurkuhankkeissa koko rakennus ja osapurkuhankkeissa kokonainen rakennusosa puretaan kokonaan. Tällaisissa purku-urakoissa purkukartoituksella selvitetään purkukoh- teessa esiintyvät haitalliset aineet sekä purkamisessa syntyvät purkumateriaalivirrat. Sel- vitysten tekeminen riittävän aikaisessa hankesuunnitteluvaiheessa on tärkeää, jotta pur- kuhankkeen suunnittelu ja kilpailuttaminen voidaan tehdä mahdollisimman tarkoin tie- doin. Tällöin riski yllättäviin kustannuksiin tai kiertotaloustavoitteista tinkimiseen voi pie- nentyä merkittävästi. Selvityksiin on varattava riittävästi resursseja suhteessa hankkeen kiertotaloustavoitteisiin. Purkumateriaaliselvitykseen sisältyy myös mahdollisten uudelleen käytettävien rakennus- osien tai rakennusmateriaalien kartoitus, jotta on mahdollista tunnistaa ehjänä irrotettavat rakennusosat ja suunnitella niiden osalta uudelleenkäyttöön johtavat toimenpiteet. Jät- teeksi päätyvien purkumateriaalien osalta sovelletaan jätelain (646/2011) mukaisia erillis- keräysvelvoitteita ja edellytetään purku-urakassa ensisijaisesti jätteiden ohjaamista mate- riaalikierrätykseen niiden materiaalien osalta, joille kierrätysmahdollisuus on olemassa. Niiden jakeiden osalta, joille materiaalikierrätysmahdollisuutta ei ole, tavoitteena on hyö- dyntäminen materiaalina tai energiana. Haitallisia aineita sisältävät materiaalit ohjataan luvalliseen loppusijoituspaikkaan, samoin kuin purkumateriaalit, joita ei voida hyödyntää. 25 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS 1.8.2 Korjausrakentamisen purkutyöt Korjausrakentamisen purkutöissä huolellisen purkukartoituksen ja purkusuunnittelun roo- lit korostuvat. Haasteena voi olla purkamisen laajuuden määrittäminen riittävän tarkasti etukäteen, koska rakenteiden mahdollisten vaurioiden laajuus ei välttämättä ole tiedossa etukäteen ja selviää vasta, kun rakenteita avataan riittävästi. Läheskään aina ei myöskään ole tiedossa, mitä materiaaleja rakenteet sisältävät ja mitä muutoksia niihin on eri aikakau- sina tehty. Korjausrakentamisen purkutöiden suunnittelussa ja kilpailuttamisessa tulisikin harkita, onko tarkoituksenmukaista teettää purkutyöt kokonaishintaurakkana ja pyrkiä lisäksi mää- rittelemään yksikköhinnat todennäköisille lisä- ja muutostöille vai olisiko yksikköhinta- urakka tai muu soveltuvampi kilpailutusmuoto kustannustehokkaampi vaihtoehto. Urakkamuodosta riippumatta tilaajan tulisi kuitenkin pyrkiä purkumateriaaliselvityksillä hankkimaan tiedot purettavista rakennusmateriaaleista sekä haitallisten aineiden esiinty- misestä purettavissa rakenteissa. Tilaajan tulisi myös edellyttää ja valvoa haitallisten ainei- den poistoa ja muiden purkumateriaalien erilliskeräystä ja ohjaamista jatkokäyttöön jäte- hierarkian etusijajärjestyksen mukaisesti. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen edellytyk- sien selvittäminen edellyttää, että valmisteluun ja suunnitteluun on käytössä riittävästi resursseja. 26 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 2 Hankintaprosessi Julkisen rakennushankkeen hankintaprosessi on tarkemmin kuvattu ympäristöministeriön oppaassa ”Vihreä julkinen rakentaminen – hankintaopas” (2017), jonka periaatteita on tii- vistetysti esitetty tässä kappaleessa. 2.1 Aseta tavoitteet Tämän oppaan kriteerit on laadittu siten, että ne soveltuvat käytettäväksi sekä sanee- rauspurussa että kokonaispurussa. Siitä huolimatta purkukohteet ovat aina erilaisia. Kri- teerien soveltamisen mahdollisuudet ja kiertotalouden tavoitetaso tuleekin tunnistaa hankekohtaisesti. Tässä oppaassa ja sen kriteereissä huomio on kohdistettu kiertotalouteen. Sen koros- taminen ei sulje pois muita hankinnan tavoitteita. Näitä ovat mm. työturvallisuus, syrji- mättömyys, innovatiivisuus, talousriskien hallinta tai muut hankekohtaisesti määritellyt tavoitteet. Hankintayksikön tulee aina tapauskohtaisesti varmistua, että purkuhankkeessa noudate- taan hankintalain vähimmäisvaatimuksia. Tämän oppaan kiertotalouskriteerejä on tarkoi- tettu käytettäväksi sopusointuisesti yhdessä muiden hankinnan tavoitteiden kanssa. Erityi- sesti on varmistettava, että tavoitteet ovat sopivassa suhteessa hankinnan kohteeseen ja että tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu toteutuu. 2.2 Kartoita markkinoilla olevat ratkaisut Kiertotalouden toteutumiseen on monta eri reittiä. Koska purkukartoitukset ja purkutyö- menetelmät kehittyvät koko ajan, on markkinoilla olevien ratkaisujen kartoittaminen hyö- dyllistä. Jos hankintayksikkö ei teetä purkutöitä vuosittain, on markkinoiden kartoitus 27 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS erityisen tärkeää. Näin varmistetaan, että asetettavat tavoitteet ovat tarpeeksi kunnianhi- moisia, mutta silti toteuttamiskelpoisia. Kartoituksen aikana yritysten omat innovatiiviset kiertotalousratkaisut voidaan ottaa huo- mioon hankintailmoitusta laadittaessa ja tässä oppaassa olevien kriteerien soveltamista harkittaessa. Kartoitukseen ja markkinavuoropuheluun on syytä varata riittävästi aikaa, jotta kiertotalouden kriteerien toteutuminen tulee mahdolliseksi. Markkinoiden kartoituksella voidaan myös varmistua, että vaatimukset ja kriteerit on ase- tettu oikein suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintalain 65 §:ssä säädetään markkinoiden tarjonnan kartoituksesta. Hankintayksikkö voi antaa potentiaalisille toimittajille tietoa tulevasta hankinnasta ja tavoitteistaan. Tällöin on kuitenkin varmistettava, ettei tällä vääristetä kilpailuasetelmaa siten kuin 65.2 §:ssä säädetään. 2.3 Valitse sopiva hankintamenettely Hankintalain viidennessä luvussa esitellään kahdeksan eri menettelyä julkisiin hankintoi- hin. Hankintayksikön on tapauskohtaisesti valittava soveltuvin hankintamenettely. Yleensä purkuhankkeissa käytetään seuraavia hankintamenettelyjä: − Avoin menettely − Rajoitettu menettely − Neuvottelumenettely − Puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat − Suorahankinta (hankintalain 40 ja 41 §:n mukaisissa erityisissä tilanteissa) Kunnianhimoisten kiertotalouden tavoitteiden toteutumiseen voidaan tarvita innovaa- tioita tai kumppanuuksia, joita ei vielä ole markkinoilla. Sen vuoksi myös innovaatiokump- panuutta kannattaa harkita hankintamuotona siihen soveltuvissa hankkeissa. Tässä oppaassa esitettyjä vaatimuksia ja kriteerejä voidaan soveltaa valitusta hankintame- nettelystä riippumatta. Etenkin neuvottelullisissa menettelyissä voidaan vaatimuksia ja kri- teerejä arvioida yhdessä yritysten kanssa ja tätä kautta varmistaa haluttujen kiertotalou- den tavoitteiden kustannustehokas toteutuminen. Tällöin on kuitenkin varmistuttava, että hankintayksikkö kohtelee kaikkia menettelyssä mukana olevia osapuolia tasavertaisesti, eivätkä esimerkiksi neuvotteluissa esille tulevat luottamukselliset tiedot paljastu muille. 28 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Samoin on vältettävä tilanne, jossa hankintayksikön menettely johtaisi tarjoajien toimin- nan yhdenmukaistamiseen kilpailua vääristävällä tavalla (kilpailulaki 948/2011). 2.4 Valitse sopivat hankintakriteerit Tässä oppaassa esitetään suositukset hankintakriteereiksi, joiden avulla julkisin varoin toteutettavat purkutyöt sekä niihin liittyvät suunnitelmat ja selvitykset voidaan tehdä kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti. Oppaan suositusten tavoitetaso on säädöstasoa korkeampi. Kriteerit on laadittu erilaisille purkuhankkeeseen kuuluville hankinnan kohteille: rakennut- tajakonsultin valintaan, purkukartoituksen tekemiseen ja varsinaisen purku-urakan kilpai- lutukseen. Kullekin hankinnan kohteelle on esitetty useita kriteerejä. Hankintayksikkö voi joko käyttää kriteerisuositukset sellaisenaan, tai valita niistä hankkeeseen parhaiten sovel- tuvat. Kriteerit soveltuvat käytettäväksi myös sellaisissa uudis- tai peruskorjaushankkeissa, joihin sisältyy merkittävää purkamista. Kriteerit on asetettu siten, että niistä suurin osa on hankinnan vähimmäisvaatimuksia. Koska kaikkien tarjoajien tulee täyttää vähimmäisvaatimukset, voidaan laadullista vertai- lua haluttaessa välttää. Tämä voi nopeuttaa tai helpottaa hankintaprosessia. Vähimmäis- vaatimuksien lisäksi tässä oppaassa esitetään myös valintakriteerejä, joiden avulla voidaan palkita sellaisia tarjoajia, jotka voivat sitoutua kunnianhimoisiin kiertotaloustavoitteisiin. Hankekohtaisia kriteerejä asetettaessa, hankinnan kohdetta kuvailtaessa ja sopimuslau- sekkeita muotoiltaessa on hyödyllistä soveltaa myös luvussa 4 kuvattuja toimialalla käy- tössä olevia oppaita, suosituksia ja sertifikaatteihin liittyviä kriteeristöjä. 2.5 Sisällytä kiertotaloustavoitteet tarjouspyyntöön Tarjouksen laatijan kannalta on tärkeää, että tarjouspyynnöstä käy ilmi hankinnalle ase- tetut kiertotalouden tavoitteet. Tavoitteissa voidaan hyödyntää tämän oppaan sisältä- miä hankinnan kohteen kuvauksen vähimmäisvaatimuksia. Lisäksi on suositeltavaa jät- tää tarjouspyyntöön mahdollisuus esittää erilaisia laissa sallittuja innovatiivisia keinoja kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Myös hankinnan otsikointi kiertotaloushank- keeksi voi helpottaa sen liittämistä osaksi kansallisia tai paikallisia strategioita. Selkeä ja avoin viestintä tavoitteista parantaa mahdollisuuksia saada tavoitteet täyttäviä tai ylittäviä tarjouksia. 29 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS Kun tarjouspyyntöön sisällytetään tavoitteita erilliskeräyksestä, uudelleenkäytöstä, kierrä- tyksestä tai näiden selvittämisestä, tulee myös huomioida lisävaatimusten vaikutus purku- kartoituksen ja purkutöiden aikaan. Nämä lisäykset tulee huomioida tarjousten vertailussa ja pisteytyksessä. 2.6 Vertaile tarjoukset ja valitse kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous Jos hankintayksikkö on päätynyt käyttämään hankinnan kohteen kuvauksessa tämän oppaan vähimmäisvaatimuksia, voidaan tarjouksia vertailla hinnan perusteella. Jos mukana ovat myös laadulliset valintakriteerit, tulee niiden arviointitapa kertoa tarjouspyynnössä. Hankintalain 93 §:n mukaan hankkijan on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tar- jous. Se voi olla joko hinnaltaan edullisin, kustannuksiltaan alhaisin tai hinta-laatu -suh- teeltaan paras. Riippumatta siitä, mitä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintatapaa sovel- letaan, hankinnalle voidaan asettaa soveltuvuutta koskevia vaatimuksia ja hankinnan koh- detta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Kuva 5. Vaihtoehtoiset reitit kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. c Hinta-laatu- suhteeltaan paras Hinta Laadulliset vertailu- perusteet Hinnaltaan halvin Tarjoushintaa b Kustannuksiltaanedullisin Kustannukset Kokonais- taloud ellisesti ed ullisin tarjous Laaduntuottokyvyn varmistaminen H ankintasop im uksen erityisehd ot H ankinnan vähim m äisvaatim ukset Tarjoajien tai ehd okkaid en valinta 30 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 2.7 Sisällytä kiertotaloustavoitteet sopimukseen Kilpailutuksen jälkeen on tärkeää, että tarjouspyynnöissä olleet tavoitteet liitetään osaksi laadittavia sopimuksia ja seurataan rakennusjätteiden hyödyntämisen toteutumista. Sopi- muslausekkeita laadittaessa voidaan käyttää hyväksi tämän oppaan kriteerejä. Sopimukseen sisällytettävillä sanktio- ja kannustepykälillä sekä niiden toteennäyttämisen kuvauksella voi olla käytännön kannalta suuri merkitys. Sopimusten ehtojen on oltava sel- keitä ja täsmällisiä. Niiden kautta ei tule mahdollistua sellaisia hankinnan kohteeseen liitty- vää muutosmahdollisuuksia, jotka edellyttäisivät uutta kilpailutusta tai jotka olisivat han- kintalain kanssa ristiriidassa. 2.8 Huolehdi valvonnasta Työmaan valvonta on oleellista etenkin silloin, kun purettavasta kohteesta kerätään uudel- leenkäytettäviä rakennusosia tai kierrätettäviä materiaaleja. Purettujen ja jatkokäsittelyä odottavien tuotteiden ja materiaalien suojaaminen on tärkeää, ettei niiden hyödynnettä- vyys kärsi. Valvonnan avulla voidaan yhteistyössä urakoitsijan kanssa ratkoa myös tilan- teita, joissa purkutyön edetessä paljastuu ennakoimattomia materiaaleja tai haitta-aineita. 31 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS Rakennuttajakonsultin hankinta Rakennuttajakonsultti edustaa tilaajan etuja purkutyön eri vaiheissa. Rakennuttajakonsultilla on täten mahdollisuus suoraan tuoda tilaajan kiertotaloustavoitteet purkuhankkeen eri vaiheisiin. Kohta 3.2 Purkutöiden hankinta Materiaalien kiertotalous Purkutyöt voivat koskea joko koko rakennusta tai sen osaa. Purkutyöt voidaan myös jakaa useampaan osaan samassa kohteessa. Eri materiaalijakeet tulee purkaa niin, että ne säilyttävät hyödyntämiskelpoisuutensa. Tätä kautta mahdollistetaan kiertotalouden tavoitteiden toteutuminen. Kohta 3.4 Kohta 3.5 Purkukartoituksen hankinta Purkukartoituksen tekijä selvittää ennen purkutyön toteutussuunnitelmaa kohteen rakenteet, niissä käytetyt materiaalit, sekä mahdolliset haitta- aineet. Purkukartoitus on kiertotalouden kannalta keskeinen suunnitteluvaihe. Kohta 3.3 32 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 3 Hankintakriteerit 3.1 Hankinnan kohteet Hankintakriteerejä voidaan soveltaa samassa hankkeessa joko yhtenä kokonaisuutena tai niistä voidaan valita hankekohtaisesti soveltuvat hankintakriteerit täydentämään hankin- tayksikön muita kriteerejä. Tässä oppaassa on tehty suositus sille, mitkä kriteerit ovat hankinnan kohteen vähimmäis- vaatimuksia ja mitkä erikseen pisteytettäviä vertailukriteereitä. Hankinnasta riippuen kri- teereitä voidaan soveltaa toisinkin. Kriteerien käyttöön vaikuttaa aina hankinnan kohde ja siksi kriteerien asettaminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi referenssien määrää ja laatua sekä todentamista koskevia soveltuvuusvaatimuksia tulee harkita suh- teessa hankkeen vaativuuteen. Referenssejä voidaan käyttää myös pisteytettävinä valinta- kriteereinä soveltuvuusvaatimusten sijaan. Siksi hankintayksikön kannattaa käydä mark- kinavuoropuhelua hankinnan suunnitteluvaiheessa ja tunnistaa, millä kriteereillä pääs- tään kussakin tilanteessa parhaiten vaikuttamaan kiertotaloustavoitteiden toteutumiseen purkuhankkeessa. 33 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS 3.2 Rakennuttajakonsultin hankinta Kaikkia tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset • Konsultilla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä henkilökohtaisia referenssejä hankin- nan kohdetta vastaavista ja riittävän laajoista purkuhankkeista. • Konsultilla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä henkilökohtaisia referenssejä kiertota- louden edistämisestä korjaus- tai purkutöissä. • Konsultilla tulee olla hankintayksikön edellyttämä henkilökohtainen tutkinto sekä tuntemus rakentamisen ja jätealan lainsäädännöstä Suomessa. Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo ja/tai tutkintotodistus hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huo- mioiden suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Vaatimukset tulee suhteuttaa hankinnan kohteen vaativuuteen. Referenssivaatimuksia voidaan käyttää myös pisteytettävinä valintakriteereinä. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Kiertotalous • Rakennuttajakonsultin tulee vastata kiertotalouden toteutumisen kannalta oleellisten hanketie- tojen siirtymisestä purkukartoituksen, purkusuunnitelman ja jätteiden käsittelyn välillä. • Rakennuttajakonsultin tulee varmistaa, että purkumateriaalikartoitus ja asbesti- ja haitta-ai- nekartoitus on tehty RT-korttien 18-11245 ja 18-11247 sekä ympäristöministeriön oppaan 2019:30 mukaisesti. • Rakennuttajakonsultin tulee tarkistaa hankkeessa toteutuneet eri jätelajien määrät ja mihin jät- teet on toimitettu. Samalla tulee tarkistaa jätteen hyödyntämisprosentit sekä koota raportti mahdollisista poikkeamista suhteessa suunnitteluvaiheessa arvioituihin jätemääriin ja niiden hyödyntämisasteisiin. • Purkukartoituksen perusteella tulee tehdä toiminnan kehittämisehdotus tilaajalle tulevien hankkeiden purkumateriaalien uudelleenkäyttö- ja materiaalihyödyntämisasteen parantami- seksi, mukaan lukien jätteen kierrätys. Varajärjestelyt • Rakennuttajakonsultille tulee olla nimetty varahenkilö, jota koskevat samat soveltuvuusvaati- mukset kuin rakennuttajakonsulttia. 34 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Pisteytettävät valintakriteerit Kokemus • Toteutettujen purkuhankkeiden määrä, laajuus ja laatu hankintayksikön määrittelemältä ajanjaksolta. • Konsulttiyrityksen oma laadunhallintajärjestelmä tai sertifikaatti. Kiertotalous • Lisäpisteitä voidaan antaa konsultin esittämistä innovatiivisista laissa sallituista tavoista, joilla purkuhankkeessa voidaan edistää kiertotaloutta. 3.3 Purkukartoituksen hankinta Purkukartoituksen muodostavat asbesti- ja haitta-ainekartoitus tutkimuksineen sekä selvi- tys muista purkumateriaaleista. Purkukartoituksessa selvitetään purettavan rakennuksen tai purettavien rakenteiden haitallisia aineita sisältävät materiaalit, niiden määrä ja sijainti sekä annetaan ohjeet haitallisia aineita sisältävien materiaalien poistosta. Purkumateriaali- selvityksessä selvitetään ja lasketaan purkutöissä syntyvien muiden materiaalien määrät ja laatu. Selvityksessä esitetään suositukset uudelleenkäytettävistä rakennusosista. Syntyvien purkujätteiden osalta esitetään ohjeita ja suosituksia eri jätejakeiden erilliskeräyksestä ja etusijajärjestyksen noudattamisesta. Asbesti- ja haitta-ainekartoitus ja niihin liittyvät tutki- mukset voidaan hankkia erillisenä kokonaisuutena tai osana purkukartoitusta. 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS Kaikkia tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset • Konsultilla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä henkilökohtaisia referenssejä hankin- nan kohdetta vastaavista purkutöistä ja -selvityksistä. • Konsultilla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä henkilökohtaisia referenssejä kiertota- louden edistämisestä korjaus- tai purkutöissä. • Haitta-ainekartoituksia toteuttavalla konsultilla tulee olla henkilökohtainen pätevyys asbesti- ja haitta-ainekartoitusten tekemiseen. Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo ja/tai tutkintotodistus hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huo- mioiden suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Vaatimukset tulee suhteuttaa hankinnan kohteen vaativuuteen. Referenssivaatimuksia voidaan käyttää myös pisteytettävinä valintakriteereinä. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Purkukartoituksen sisältö • Purkukartoitus tehdään ympäristöministeriön purkukartoitusoppaan (2019:30) mukaan. • Tehdään määräarviot eri jätelajeista ja toimitetaan laskelman taustatiedot. • Esitetään rakennusosien, laitteiden ja materiaalien uudelleenkäyttöpotentiaali. • Annetaan suositukset ei-haitallisten jätteiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä. • Esitetään arvio ehdotettujen uudelleenkäyttö- ja hyödyntämistoimien talous- ja ympäristövaikutuksista. • Toimitetaan määräarviot ja ei-haitallisten jätejakeiden hyödyntämisehdotus purku-urakoitsijalle purkutyösuunnitelman laatimista varten. • Päivitetään hyödyntämisehdotus purku-urakoitsijan tekemän purkutyösuunnitelman perusteella. Asbesti- ja haitta-ainekartoitukset sekä -tutkimukset • Haitta-ainekartoitus tehdään RT-kortin 18-11245 mukaan. • Kartoituksessa huomioidaan kaikki oleelliset haitta-aineet ja tehdään arvio niiden määristä. • Raportissa annetaan suositukset haitta-aineita sisältävien materiaalien poistomenetelmistä. • Määräarviot toimitetaan purku-urakoitsijalle purkutyösuunnitelman ja jätehuoltosuunnitelman laatimista varten. Pisteytettävät valintakriteerit Kiertotalous • Lisäpisteitä voidaan antaa konsultin esittämistä innovatiivisista laissa sallituista tavoista, joilla purkuhankkeessa voidaan edistää kiertotaloutta. 36 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 3.4 Purkutöiden hankinta Purkutöiden hankinnassa huomioidaan purkukartoituksessa saadut lähtötiedot puretta- vista rakenteista, niiden sisältämistä haitallisista aineista ja syntyvistä purkumateriaalimää- ristä. Purkutöiden hankinnassa määritellään purettavat rakenteet ja niiden laajuus ja ase- tetaan vaatimukset purkutöiden toteutukselle, jotta purkutöiden turvallisen suorittami- sen lisäksi niissä huomioidaan myös ympäristöhaittojen vähentäminen ja etusijajärjestyk- sen noudattaminen. Purkutöiden hankinnassa huomioidaan myös uudelleenkäytettävien rakennusosien irrottaminen ehjänä ja ohjaaminen uudelleenkäyttöön. Hankinnassa voi- daan asettaa tavoitteita ensisijaisesti kierrätettävien, materiaalina tai energiana hyödyn- nettävien jätteiden erilliskeräyksestä. Kaikkia tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset • Tarjoajalla tulee olla hankintayksikön edellyttämässä määrässä, laajuudessa ja laadussa refe- renssejä hankinnan kohdetta lähinnä vastaavista purkutöistä. • Tarjoajalla tulee olla laatu- ja ympäristöhallintajärjestelmä. • Tarjoajalla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä sekä henkilö- että yrityskohtaisia refe- renssejä purkuhankkeista. • Tarjoajalla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä henkilö- tai yrityskohtaisia referens- sejä kiertotalouden edistämisestä purkuhankkeissa. Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huomioiden suhteelli- suuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Laadunhallintajärjestelmän kuvaus. Vaatimukset tulee suhteut- taa hankinnan kohteen vaativuuteen. Referenssivaatimuksia voidaan käyttää myös pisteytettävinä valinta- kriteereinä. 37 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Purkutyösuunnitelma • Purkutyöt suunnitellaan säädösten sekä ympäristöministeriön purkutyöoppaan (2019:29) mukaan. • Purkutyösuunnitelma ja työmaan jätehuoltosuunnitelma laaditaan purkukatselmuksessa teh- dyn ei-haitallisten jätejakeiden hyödyntämisehdotuksen ja haitta-ainekartoituksen pohjalta joko yhteistyössä rakennuttajakonsultin kanssa tai purku-urakoitsijan toimesta. Suunnitelmat hyväksytetään tilaajalla tai tilaajan rakennuttajakonsultilla. • Suunnitelma sisältää purkutöistä naapurustolle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäisyn ympäristöministeriön purkutyöoppaan (2019:29) kohtien 5.10 ja 5.11 mukaan. • Purkumateriaaliselvityksessä tunnistetut uudelleenkäytettävät rakennusosat tulee joko ilmoit- taa myyntiin soveltuvalla kauppapaikalla tai muutoin toimittaa uudelleenkäytettäväksi urakoit- sijan toimesta tilaajan asettamien uudelleenkäyttötavoitteiden mukaan. • Materiaalikohtaiset kiertotalouskriteerit tulee täyttää kohdan 3.5 mukaan. Hankintayksikkö määrittelee, mitä kriteereissä esitettyä etusijajärjestystä tavoitellaan. Purkutöiden toteutus • Purkutyöt toteutetaan lakien sekä ympäristöministeriön purkutyöoppaan (2019:29) mukaan. • Purkutöiden johtaja tulee nimetä. Tilaajan edellyttämissä purkuhankkeissa tulee esittää myös varamiesjärjestely. • Purkutyöt toteutetaan niitä koskevien suunnitelmien ja haitta-ainekartoituksen suositusten mukaisesti. Jos suunnitelmista on tarpeen poiketa, muutokset hyväksytetään tilaajalla ennen toteutusta. • Purkutyöt toteutetaan lajittelevana purkuna siten, että eri jätelajit erotellaan toisistaan ensisi- jaisesti purkutyömaalla. • Urakoitsijalla tulee olla lajittelevaan purkuun soveltuva kalusto. • Kaluston tulee olla käyttötarkoitukseen soveltuvaa ja mahdollisimman vähän negatiivisia ympä- ristövaikutuksia aiheuttavaa. Urakoitsijalla tulee olla suunnitelma kaluston rikkoutumisen ja tankkausten aiheuttaman öljy- ja polttoainevuotoriskin hallintaan. • Haitalliset aineet ja niitä sisältävät materiaalit poistetaan rakenteista mahdollisuuksien mukaan ennen muuta purkutyötä. Tämä tehdään niin, etteivät haitalliset aineet sekoitu muihin purkumateriaaleihin. • Asbestipurkutyötä tekevien henkilöiden on oltava rekisteröityneenä asbestipurkutyöluparekisteriin. • Poikkeustilanteista ja muutoksista (esimerkiksi epäilyt haitta-aineista) ilmoitetaan aina tilaa- jalle ja sovitaan toimenpiteet ennen töiden jatkamista. 38 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Pisteytettävät valintakriteerit • Pisteitä annetaan, jos urakoitsijalla on sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä. • Pisteitä annetaan sen mukaan, miten hyvin urakoitsijan aiemmissa purkuhankkeissa tekemä jätemäärien ennakkoarviointi on vastannut toteutuneita jätemääriä. Todentaminen tapahtuu urakoitsijan esittämällä selvityksellä, jonka sisältö on hankintayksikön määrittelemä. • Pisteitä annetaan suhteessa siihen, kuinka suuri osuus purkutöissä käytettävistä laitteista, koneista ja ajoneuvoista toimii tarjouksen kohteena olevalla purkutyömaalla uusiutuvalla energialla. • Pisteitä annetaan, jos urakoitsija voi raportoida purkutyömaan hiilijalanjäljen tai purkujätteen kierrätyksellä vältetyt neitseellisten raaka-aineiden hankinnan hiilijalanjäljen. • Pisteitä annetaan, jos urakoitsijalla on käytössään verkkokauppa, jonka avulla rakennustuot- teita, materiaaleja ja irtaimistoa voidaan toimittaa uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. • Pisteitä annetaan, jos urakoitsijalla on tarjouksen kohteena olevassa hankkeessa todennettu yhteistyökumppani, joka uudelleenkäyttää kohteesta saatavia purettavia rakennustuotteita. • Pisteitä annetaan tilaajan asettamien rakennusosien, materiaalien ja irtaimiston uudelleenkäy- tön ja jätelajikohtaisten purkujätteiden kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden saavuttamisen suunnitelmasta tai osoittamismenettelystä. Sopimuksen kannustimet, joita sovelletaan hankintayksikön määrittelemällä tavalla • Uudelleenkäyttökohteiden löytäminen purettaville rakennustuotteille, hyödyntämiskohteiden löytäminen purkujätteelle ja näiden todentaminen hankintayksikön edellyttämällä tavalla. • Tilaajan asettamien rakennusosien, materiaalien ja irtaimiston uudelleenkäytön ja jätelajikoh- taisten tavoitteiden saavuttaminen (urakoitsijan ilmoittamien määrien varmentamisen tekee rakennuttajan konsultti). 39 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS 3.5 Materiaalikohtaiset kiertotalouskriteerit 3.5.1 Materiaalikohtaisten kriteerien käyttö hankinnoissa Eri purkukohteista syntyy erilaisia materiaali- ja purkujätevirtoja. Vaikka määrältään suu- rimmat virrat ovat yleisimmin betonia ja muita mineraaliaineksia, voivat purkukohteet sisältää kiertotalouden kannalta oleellisia muita materiaaleja. Eri jätejakeiden tai uudelleenkäytettävien tuotteiden kiertotalouspotentiaali tunnistetaan materiaali- ja haitta-ainekartoituksen yhteydessä. Hyödyntämis- ja uudelleenkäyttömah- dollisuuksien kartoittamiseksi materiaalit voidaan ilmoittaa Materiaalitorille (www.materi- aalitori.fi) tai muulle markkinapaikalle. Materiaalit ilmoitetaan myös rakennus- ja purkulu- van yhteydessä tehtävään rakennus- ja purkujäteselvitykseen. Purkutöiden yleinen kiertotaloustavoite on, että kaatopaikalle loppusijoitukseen pääty- vän jätteen määrä minimoidaan. Kuitenkin haitallisia tai kierrosta poistettavia aineita sisäl- tävä jäte tulee tästä huolimatta käsitellä asianmukaisesti. Materiaalikohtaiset kiertotalous- kriteerit koskevatkin niitä materiaaleja, jotka eivät sisällä haitallisia tai kierrosta poistetta- via aineita. Eri jätelajeille suositellaan hankinnassa sovellettavaksi tässä luvussa esitettyjä materiaali- kohtaisia kriteerejä. Ne sisältävät etusijajärjestyksen mukaisen prioriteettilistan eri mate- riaalijakeille. Kun hankinnassa käytetään materiaalikohtaisia kriteerejä, hankintayksikkö määrittelee mihin priorisointitasoon kunkin materiaalivirran kohdalla tähdätään tai miten etusijajärjestyksen tavoitteiden täyttymisestä palkitaan. Tämän tavoitteen asettamiseen voidaan saada tukea purkukartoituksesta. 3.5.2 Betoni ja tiili Betoni- ja tiilijakeet ovat tavanomaisimpia purkutöissä syntyviä jätevirtoja. Kiertotalouden kannalta on oleellista, että nämä materiaalit saataisiin hyödynnettyä etusijajärjestyksen mukaisesti, eivätkä ne päätyisi maarakentamiseen sellaisissa käyttötarkoituksissa, missä ne eivät tosiasiallisesti korvaa luonnon neitseellisiä kiviaineksia. Jos betonituotteita tai tiiliä voidaan käyttää uudelleen, ovat kiertotalouden hyödyt toden- näköisesti kaikkien suurimmat. Materiaalien päätymistä loppusijoitukseen tulisi välttää. 40 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Betonia ja tiiltä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien purkutöitä ja niiden suunnittelua koskevien tarjousten tulee täyttää Kaikki betoni- ja tiilimateriaalit käsitellään seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Tuotteet valmistellaan uudelleenkäyttöä varten. 2. Betonijätteestä valmistetaan tekniset laatuvaatimukset täyttävää kierrätyskiviainesta, jota jätteen omistaja hyödyntää ensisijaisesti purkupaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä korvaamaan neit- seellisiä materiaaleja. 3. Jäte käsitellään CE-merkityksi murskeeksi korvaamaan luonnon kiviainesta rakentamisessa muualla kuin purkukohteessa. 4. Jäte ohjataan luvalliseen hyötykäyttökohteeseen. Jätettä ei sijoiteta kaatopaikalle tai käytetä sellai- seen maantäyttöön, jota ei katsota jätelain mukaiseksi jätteen hyödyntämiseksi. 3.5.3 Metallit Metallijäte on aina erilliskerättävä mahdollisimman tarkasti jo syntypaikalla. Koska purku- työmaalla ei välttämättä ole tarvetta eri metallien erilliskeräykseen, se voidaan tehdä myös lajittelupihoilla. Kannusteena tähän on eri metallilaatujen hinnoittelu. Osa metalleista voi olla kiinni muissa rakennusmateriaaleissa, kuten betonissa, sand- wich-elementeissä ja koneissa. Näiden erottelu voidaan tehdä myös muualla jätteiden luvallisissa käsittely- ja lajittelulaitoksissa, joissa syntyvä metallijäte ohjataan kierrätykseen. Metalleja koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien purkutöitä ja niiden suunnittelua koskevien tarjousten tulee täyttää Kaikki metallit käsitellään seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Tuotteet valmistellaan uudelleenkäyttöä varten. 2. Metallit erilliskerätään aina purkutyömaalla. 3. Sekalainen metalli toimitetaan jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavalle toimijalle. 4. Sekalainen rakennusjäte, jossa on vielä metalleja ja muuta hyödynnettävää, toimitetaan jatkokäsitte- lyyn ympäristö- ja käsittelyluvat omaavalle laitokselle, jolla on välineistö eri materiaalien erotteluun. 41 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS 3.5.4 Muovit Muovit kuuluvat erilliskerättävien jätejakeiden piiriin. Purkukohteissa syntyy usein melko sekalaista ja vaikeastikin tunnistettavia muovilaatuja, jotka aika usein päätyvät energia- hyödyntämiseen, sekalaisen rakennusjätteen sekaan tai loppusijoitukseen. Muovien kierrätysasteen nostamisella on kuitenkin suuri merkitys kiertotalouden toteu- tumisen ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tästä syystä olisi tärkeää, että mahdollisimman paljon muoveista kerättäisiin talteen kierrätystä varten. Tähän tulisi pyr- kiä vähintään rakennustyömaiden pakkausjätteiden sekä saneeraus- ja kokonaispurkujen talotekniikan osissa. Muoveja koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien purkutöitä ja niiden suunnittelua koskevien tarjousten tulee täyttää Kaikki muovit käsitellään seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Tuotteet valmistellaan uudelleenkäyttöä varten. 2. Muovit toimitetaan mekaaniseen tai kemialliseen kierrätykseen hyödynnettäväksi materiaalina. 3. Muovit toimitetaan hyödynnettäväksi energiana. 4. Muovijäte, jota ei voida hyödyntää edellä mainituilla tavoilla, on toimitettava loppukäsittelyyn poltta- malla. Orgaanista jätettä ei saa toimittaa kaatopaikalle. 3.5.5 Puu Puujätettä hyödynnetään tällä hetkellä yleensä vain polttoaineena. Puutuotteiden uudel- leenkäyttöastetta tulisi kuitenkin nostaa ja puuperäisten tuotteiden kierrätystä parantaa. Näin toimimalla puuhun sitoutunut hiilidioksidi pysyy mahdollisimman kauan pois ilmake- hää lämmittämästä. Puuta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien purkutöitä ja niiden suunnittelua koskevien tarjousten tulee täyttää Kaikki puumateriaalit käsitellään seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Tuotteet valmistellaan uudelleenkäyttöä varten. 2. Kyllästämätön ja haitta-aineita sisältämätön puu toimitetaan hyödynnettäväksi materiaalina. 3. Puu toimitetaan hyödynnettäväksi energiana. Orgaanista jätettä ei saa toimittaa kaatopaikalle. 42 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 3.5.6 Lasi Lasin valmistus kuluttaa paljon energiaa. Tämän vuoksi lasi tulisi kerätä erilleen aina, vaikka määrät olisivat pieniä. Kierrätyskelpoinen lasijäte voidaan hyödyntää uuden lasin, lasivillaeristeiden tai vaahtolasin raaka-aineena. Eristyslasielementit, jotka voivat sisältää PCB-pitoista tiivistysmassaa sekä muuta vaikeasti eroteltavia haitallisia aineita sisältävät lasirakenteet tulee toimittaa vaarallisena jätteenä loppusijoitettavaksi. Lasia koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien purkutöitä ja niiden suunnittelua koskevien tarjousten tulee täyttää Kaikki ikkunalasijäte käsitellään seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Ikkunat valmistellaan uudelleenkäyttöä varten. 2. Ikkunat poistetaan laseja rikkomatta. Vastaanottavalta laitokselta tarkastetaan, voiko ikkunalasit toi- mittaa puitteineen ja niissä olevine varusteineen tai heloineen. 3. Lasijäte toimitetaan lasin kierrätykseen. Haitallisia aineita sisältävät materiaalit erotetaan tai jos se ei ole mahdollista, lasijäte toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn. Eri lasilaatuja, kuten eristyslaseja, tulenkestäviä ja palonsuojalaseja tai lankalasia ei saa sekoittaa keskenään tai kierrätyskelpoiseen lasijätteeseen. Jos kohteessa muodostuu näitä vähäistä suurempi määrä, tulee jatkokäsittely- mahdollisuus selvittää lasijätteen vastaanottajilta. 3.5.7 Kipsi Jos kipsiä joutuu sekalaisen rakennusjätteen mukaan, sitä ei saada enää talteen. Tällöin kipsi päätyy rakennusjätteen käsittelyn alitteeseen ja edelleen loppusijoitukseen tai maan- täyttöihin. Kipsi nostaa alitteen sulfaattipitoisuutta, joka voi olla ongelma kaatopaikoilla, hyödyntämisessä tai maantäytöissä. Kipsiä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien purkutöitä ja niiden suunnittelua koskevien tarjousten tulee täyttää Kaikki kipsijäte käsitellään seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Suurempien kipsilevymäärien tapauksessa otetaan yhteyttä suoraan kipsilevyjä kierrättävään teolli- suuteen levyjen pinnoitus- ja maalijäämien merkittävyyden selvittämiseksi. 2. Vähintään 70 % kipsistä erilliskerätään ja toimitetaan hyödynnettäväksi materiaalina. Purkutöissä voi- daan leikata kipsilevyt irti rungoista ja jättää runkoihin vähäinen määrä kipsiä. 3. Kipsilevyjäte, jota ei voida kierrättää (esim. sen sisältämien aineiden tai pintamateriaalien vuoksi), lop- pusijoitetaan vaarallisen jätteen tai tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. 43 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS 3.5.8 Muut materiaalit ja sekalainen rakennusjäte Muiden materiaalijakeiden kiertotaloutta voidaan edistää etusijajärjestyksen mukaan: Ensisijaisesti uudelleenkäyttö, sen jälkeen kierrättäminen tai hyödyntäminen materiaalina. Vasta tämän jälkeen tulisi harkita energian talteenottoa niistä materiaaleista, jotka voidaan polttaa. Sekalaisen rakennusjätteen määrä tulisi minimoida purkutyömailla. Jos sekalaista raken- nusjätettä syntyy, urakoitsijan tulee selvittää, mitä materiaaleja siihen purkutyömaalla pää- tyy. Samoin tulee selvittää, kuinka suuri osuus sekalaisesta rakennusjätteestä jatkokäsit- telyn myötä kierrätetään tai hyödynnetään materiaalina ja kuinka suuri osa siitä päätyy loppusijoitukseen. Kipsijätettä tai lasijätettä ei pitäisi päätyä sekalaiseen rakennusjätteeseen, koska niiden erottelu rakennusjätteestä jatkokäsittelyssä on erittäin hankalaa. Eristeiden osalta tulisi erotella toisistaan puukuitupohjaiset ja mineraalipohjaiset eristeet. 3.5.9 Irtaimisto Purkukohteessa saattaa olla huomattava määrä irtaimistoa, jolle hankkeeseen ryhtyvällä ei ole enää käyttöä. Kiertotalouden kannalta on tärkeää, että mahdollisen irtaimiston määrä ja laatu tunnistetaan jo purkuhankkeen valmisteluvaiheessa. Purkuhankkeeseen ryhtyvän kannattaa sisällyttää purkukartoitukseen myös irtaimistoselvitys. Sen yhteydessä voidaan myös tunnistaa erilaiset kanavat toimittaa irtaimistoa uudelleenkäyttöön tai materiaalina hyödynnettäväksi. Irtaimistoa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien purkutöitä ja niiden suunnittelua koskevien tarjousten tulee täyttää Kaikki irtaimisto käsitellään seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Purkukohteessa oleva irtaimisto ja sen uudelleenkäyttöön liittyvät mahdollisuudet selvitetään ja tunnistetaan menettelyt, joiden avulla irtaimistoa voidaan toimittaa uusille käyttäjille (esimerkiksi verkkokaupat). 2. Uudelleenkäyttöön soveltuva irtaimisto luetteloidaan ja toimitetaan pois kohteesta ennen varsinaisten purkutöiden aloittamista. Kulttuurihistoriallisesti arvokas irtaimisto tunnistetaan ja museoviranomai- sia tiedotetaan. 3. Materiaalikierrätykseen soveltuva irtaimisto lajitellaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi. 4. Irtaimisto, jota ei voida uudelleenkäyttää tai hyödyntää materiaalina, toimitetaan hyödynnettäväksi energiana. Ellei materiaali sovellu energiahyödyntämiseen, toimitetaan se kaatopaikalle. 44 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 4 Miten hankintakriteerit liittyvät olemassa oleviin säädöksiin ja suosituksiin? 4.1 Hankintalaki Ympäristöministeriön vapaaehtoisissa hankintakriteereissä esitetään suosituksia lain mini- mitasoa paremmille kiertotalouden käytännöille. Hankintakriteerit pohjautuvat hankinta- lain10 ja sen taustalla olevan EU:n hankintadirektiivin11 vaatimuksiin ja velvoitteisiin. Han- kintadirektiivin keskeisiä tavoitteita on julkisten hankintojen ohjaaminen ympäristö- ja sosiaalivaikutusten kannalta parempaan suuntaan. Hankintalaki säätelee julkisin varoin tehtäviä hankintoja. Laissa määritellään kynnysarvot, joiden jälkeen hankinta tulee kilpailuttaa joko Suomessa tai kansainvälisesti. 4.2 Purkamista ja jätehuoltoa koskevat lait ja asetukset Purkutöitä, niiden suunnittelua ja jätehuoltoa koskevia säännöksiä on monessa eri laissa. Näistä keskeisimmät kokonaisuudet ovat maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsää- däntö, ympäristösuojelulainsäädäntö, jätelainsäädäntö sekä työturvallisuuslainsäädäntö. Myös kemikaalilainsäädäntö ja tiettyjä haitallisia aineita (mm. asbestia) koskevat säädökset vaikuttavat kokonaisuuteen. Sekä hankkijan että toteuttajan onkin tiedostettava eri lakien keskeinen sisältö ja niiden rajapinnat. Ympäristöministeriön hankintakriteerit mahdollista- vat säädösten minimivelvoitteita korkeamman tavoitetason kiertotalouden näkökulmasta. 10 Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 11 Direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 45 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön tarkoituksena on järjestää alueiden kestävä käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehi- tykselle. Lainsäädännössä on säännöksiä rakennushankkeille ja rakentamiselle, joiksi pur- kaminen ja purkuhankkeetkin katsotaan, asetettavista yleisistä vaatimuksista ja rakentami- sen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. Niillä pyritään toteuttamaan lainsäädän- nön tarkoitusta kestävästä ja turvallisesta elinympäristöstä. Ympäristösuojelulainsäädännöllä on monia tavoitteita. Niihin sisältyvät ympäristön pilaan- tumisen ehkäisy, terveellisyys ja viihtyisyys, luonnonvarojen kestävä käyttö, jätteiden mää- rän vähentäminen, ympäristöä pilaavan toiminnan vähentäminen sekä kansalaisten vaiku- tusmahdollisuuksien parantaminen ympäristönsuojelua koskevissa asioissa. Jätelainsäädännön tarkoituksena on edistää luonnonvarojen järkevää käyttöä, vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta sekä ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja sekä vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Työturvallisuuslainsäädännössä säännellään rakennus- ja purkutöiden turvallisuuteen vai- kuttavista asioista, joilla pyritään edistämään rakennus- ja purkutöitä tekevien ja heidän työympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä. Lainsäädännön tavoitteena on myös osal- taan ehkäistä rakennus- ja purkutöistä (esimerkiksi asbestipurkutyöt) ympäristöön aiheu- tuvia haittoja. Näiden lisäksi mm. kemikaalilainsäädäntö ja asbestilainsäädäntö sisältävät tiettyjä purku- töitä koskevia säännöksiä. 4.3 Ympäristöministeriön oppaat Purkutyöt – opas teettäjälle ja tekijälle12 Vuonna 2019 julkaistussa oppaassa kuvataan koko purkuprosessi hankkeeseen ryhtymi- sestä ja suunnittelusta kilpailutukseen sekä purkutöiden toteutukseen ja jätehuoltoon. Oppaan tavoitteena on parantaa purkuprosessin sujuvuutta ja laatua. Se sisältää ohjeis- tuksen myös purkumateriaalien parempaan ennakkoselvitykseen, rakennusosien ja mate- riaalien uudelleenkäytön suunnitteluun sekä purkujätteiden tehokkaampaan kierrätyk- seen ja hyödyntämiseen. 12 Purkutyöt – opas teettäjälle ja tekijälle: Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:29. 46 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Purkukartoitus – opas laatijalle13 Purkukartoitus on yksityiskohtainen menetelmä, joka ohjaa purkumateriaalien ennakko- selvityksen tekemistä, purkumateriaalien ja -jätteiden kierrätettävyyden ja hyödynnettä- vyyden kannalta tarpeellisia toimia sekä dokumentointia. Vuonna 2019 julkaisulla oppaalla pyritään selventämään purkukartoituksen sisältöä sekä siihen kuuluvia työvaiheita. Purku- kartoituksen teettäminen ennen purkusuunnittelua on oleellista kiertotalouden tavoittei- den toteutumiseksi. Vihreä julkinen rakentaminen – hankintaopas14 Ympäristöministeriön vihreitä julkisia rakennushankkeita koskeva yleisopas julkaistiin vuonna 2017. Se sisältää ohjeita julkisin varoin toteuttavan hankkeen ympäristövastuulli- suuden parantamiseen. Suositus pohjautuu Euroopan komission rakentamista koskeviin hankintakriteereihin. Komission rakentamista koskevat vapaaehtoiset hankintasuositukset julkaistiin 2016. Aineisto löytyy englanninkielisenä komission verkkosivuilta15. Sivustolle lisätään vuosittain uusia hankintakriteerejä tai julkaistaan päivityksiä vanhoihin kriteereihin. 4.4 Toimialalla kehitetyt ohjeet Rakennustieto Oy julkaisee kattavasti rakennusalan suunnittelu-, hankinta- ja työohjeita ja muita julkaisuja, joilla pyritään edistämään hyvää rakennustapaa ja tarjoamaan käytännön ohjeita kohdennettuihin työvaiheisiin, kuten esimerkiksi asbesti- ja haitta-ainepurkutöihin ja niiden kartoitusten ja tutkimusten hankintaan. RT-kortit on suunnattu suunnitteluun ja tilaajille, RATU-korteissa on työvaihekohtaisia työohjeita työmaille. Purkutöihin liittyviä vapaaehtoisia suosituksia on kerätty seuraaviin RT-kortteihin ja julkaisuihin: − KorjausRYL. Esiselvitykset ja purkaminen − RT 18-11244 Haitta-ainetutkimus. Tilaajan ohje − RT 18-11245 Haitta-ainetutkimus. Rakennustuotteet ja rakenteet − RT 18-11246 Asbesti rakentamisessa 13 Purkukartoitus – opas laatijalle: Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:30.  14 Vihreä julkinen rakentaminen – hankintaopas. Ympäristöopas 2017. 15 Green Public Procurement. https://ec.europa.eu/environment/gpp/index_en.htm 47 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 KIERTOTALOUS JULKISISSA PURKUHANKKEISSA – HANKINTAOPAS − RT 18-11247 Asbestikartoitus, tutkimusmenetelmä − RT 18-11248 Asbestikartoitukseen perustuva purkutyön suunnittelu ja toimenpiteet kiinteistössä − RT 69-11183 Rakentamisen jätehuolto − RT 103063 Infrarakentamisen jätehuolto ja materiaalitehokkuus − Ratu 82-0382 PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku. Menetelmä − Ratu 82-0383 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät − Ratu 82-0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purku. Menetelmät − Ratu 82-0381 Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku. Osastointi- menetelmä. Menetelmät − Ratu 82-0379 Purkutyö − Ratu 82-0384 Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet – käsittely ja suojaus. Menetelmät − Ratu 85-0333 Homeenpoistopesu. Menetelmät − Ratu S-1221 Purkutöiden suunnittelu. Purkusuunnitelma ja purku- töiden tehtäväsuunnittelu − Ratu S-1225 Pölyntorjunta rakennustyössä. Lisäksi toimialalla on laadittu erilaisia rakentamiseen ja purkamiseen liittyviä lomake- ja sopimuspohjia, joita voidaan hyödyntää hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. 4.5 Vapaaehtoiset ympäristömerkit ja laatusertifikaatit Ympäristöministeriön hankintakriteereihin ei ole sisällytetty suosituksia vapaaehtoisten ympäristömerkkien käyttämisestä. Hankintayksikön tulee tapauskohtaisesti harkita, sovel- tuvatko ympäristömerkit tai vastuullisuudesta kertovat sertifikaatit hankinnan kohteen kuvaukseen tai soveltuvuusvaatimuksiksi. Hankintalain 72 § mukaan palvelun kohteen kuvauksessa voidaan viitata tiettyihin merk- keihin. Tämä helpottaa hankkijan työtä. Sen sijaan, että hankinnan kohteen kuvauksessa lueteltaisiin pitkä joukko laadullisia vaatimuksia, voidaan yksinkertaisesti vain viitata tietyn ympäristömerkin kriteeristöön. Hankintalain 90 § mukaan hankkija voi myös edellyttää, että tarjoajalla on käytössään ympäristöasioiden laadunvarmistus- ja hallintajärjestelmä. Tällaisia ovat mm. ISO 14001, EMAS, Ekokompassi tai RALA-ympäristösertifikaatti. 48 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:31 Vapaaehtoista ympäristömerkkiä tai laadunvarmistusjärjestelmää ei kuitenkaan voida vaa- tia kaikissa tilanteissa. Jos tarjoajalla ei ole ollut mahdollisuutta hankkia merkkiä hankkijan asettaman määräajan puitteissa, on hankintayksikön hyväksyttävä myös muu asianmukai- nen todistuskeino. Markkinoilla on joukko vapaaehtoisia merkkejä ja sertifikaatteja, joilla kuvataan tuotteiden tai prosessien vastuullisuutta tai organisaation laadunhallintaa ja vastuullisuutta. Näistä osa pohjautuu ISO 9001 ja ISO 14000 -sarjan standardeihin. Tällaiset merkit voivat olla hyödyllisiä saneerauskohteissa tai hankkeissa, joissa puretaan osa rakennuksesta ennen uuden toteuttamista. Purkutöitä toteuttavilla yrityksillä voi olla käytössään organisaation toimintaa koskevia laadunhallintaan liittyviä sertifikaatteja. Työturvallisuus on erityisesti purkutöissä tärkeä tekijä. Vaikka työturvallisuuteen liittyvät sertifikaatit (esim. ISO 45001) eivät suoraan liitykään kiertotalouteen, voi niillä olla hank- keen sosiaalisen kestävyyden kannalta suuri merkitys. ISO 14024 -standardin mukainen tyypin I ympäristömerkki on vapaaehtoinen, elinkaari- arviointiin perustuva, monikriteerinen ja puolueettoman kolmannen osapuolen ylläpi- tämä järjestelmä. Tällaisia ovat esimerkiksi RTS-ympäristöluokitus, Joutsenmerkki, BREEAM ja LEED. Ympäristömerkkejä ei yleensä myönnetä purkutöihin erikseen, vaan purkutöiden ympäristövaikutukset otetaan huomioon rakennushankkeen arvioinnissa kokonaisuutena. Purkutöiden ympäristövaikutukset ja niiden minimointi otetaan huomioon hankkeen tarve suunnittelussa, tontin valinnassa, rakennusten korjauksiin liittyvässä osittaisessa pur- kutyössä, työmaan jätehuollossa, rakennesuunnittelussa sekä urakoitsijoiden valinnassa ja prosessilaadun arvioinnissa. Rakentamiseen käytetään puolet maailman raaka-aineista. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden kannalta on tärkeää parantaa rakentamisen materiaalitehokkuutta. Tähän voidaan päästä käyttämällä uudelleen vanhoja rakennusosia tai kierrättämällä rakennuksen materiaaleja uusiksi tuotteiksi. Julkisissa korjaus- ja purkuhankinnoissa on paljon mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. Tämä opas sisältää joukon vapaaehtoisia hankintakriteerejä purkukartoituksen ja purkutöiden sekä niihin liittyvän rakennuttajakonsultin hankintaan. Opas on laadittu yhteistyössä toimialan edustajien kanssa. ISBN: 978-952-361-038-5 (PDF) ISSN: 2490-1024 (PDF)