Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Työelämä • 2019:58 Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työelämään integroituminen Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki 2019 Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työelämään integroituminen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:58 Työ- ja elinkeinoministeriö ISBN PDF: 978-952-327-469-3 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2019 Kuvailulehti Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö 1.11.2019 Tekijät Owal Group Oy: Laura Jauhola, Mertsi Ärling, Risto Karinen, Tuomas Luukkonen ja Olli Oosi Julkaisun nimi Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkinoille integroituminen Julkaisusarjan nimi ja numero Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:58 Diaari/ hankenumero Teema Työelämä ISBN PDF 978-952-327-469-3 ISSN PDF 1797-3562 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-469-3 Sivumäärä 130 Kieli suomi Asiasanat romanit, työllisyys, yrittäjyys, työmarkkinat, työnhaku, koulutus, osaaminen, positiivinen erityiskohtelu, rekrytointi, työsyrjintä Tiivistelmä Romanien työllisyystilanteen ja yrittäjyyden voidaan arvioida kehittyneen positiiviseen suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana. Romanien koulutustaso on keskimäärin noussut, vaikka koulutuspolut ovat yhä usein muuta väestöä rikkonaisempia. Työttömyyttä on edelleen enemmän kuin pääväestöllä. Romanien pukeutumis- ja tapasäännökset korostuvat arvioitaessa työllistymisen esteitä. Viime kädessä kyse on kuitenkin ratkaisuista, jotka tehdään aina yksilötasolla ja työpaikkakohtaisesti. Työnantajien asenteet nousevat yhä työllistymistä estäväksi tekijäksi. Asiaan tulee vaikuttaa laajalla asenneilmapiirin muutoksella, kohtaamisilla ja romanien nostamisella esiin osaamisen kautta tasavertaisina työntekijöinä. Vaikka romanien työllistymisen esteitä tunnistetaan työllisyyspalveluissa, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ovat vielä satunnaisia. Työllisyyspalveluissa tulee kiinnittää huomiota romanien työllistymisen haasteisiin ja yrittäjyyden tukemiseen ja toteuttaa alueellisen tarpeen mukaan erityisiä toimenpiteitä. Romanit ovat pieni asiakasryhmä muiden joukossa, joten työllisyyskysymysten esillä pitäminen ja palveluiden kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia ja informaatio-ohjausta sekä mahdollisuuksien luomista. Romanien oman toimijuuden tukeminen ja osallisuus toimijoiden välisissä paikallisissa ja alueellisissa yhteistyörakenteissa on merkittävä työllistymistä edistävä tekijä. TEM:n yhteyshenkilö: erityisasiantuntija Ahti Avikainen, ahti.avikainen@tem.fi, puh 029 50 47980. Kustantaja Työ- ja elinkeinoministeriö Julkaisun jakaja/myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Arbets- och näringsministeriet 1.11.2019 Författare Owal Group AB: Laura Jauhola, Mertsi Ärling, Risto Karinen, Tuomas Luukkonen och Olli Oosi Publikationens titel Sysselsättning och företagande bland romer och om integrering av romer på arbetsmarknaden Publikationsseriens namn och nummer Arbets- och näringsministeriets publikationer 2019:58 Diarie-/ projektnummer Tema Arbetsliv ISBN PDF 978-952-327-469-3 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-469-3 Sidantal 130 Språk finska Nyckelord romer, sysselsättning, företagande, arbetsmarknad, jobbsökning, utbildning, kompetens, positiv särbehandling, rekrytering, diskriminering i arbetslivet Referat Sysselsättningsläget för och företagandet bland romerna kan bedömas ha utvecklats i en positiv riktning under de senaste tio åren. Romernas utbildningsnivå har höjts i genomsnitt även om utbildningsvägarna ännu ofta är mer splittrade än för den övriga befolkningen. Arbetslösheten är fortsatt högre än bland majoritetsbefolkningen. Romernas klädes- och sedesregler betonas när man bedömer hinder för sysselsättning. I sista hand är det dock fråga om beslut som alltid fattas på individnivå och för varje enskild arbetsplats. Arbetsgivarnas attityder lyfts fortfarande fram som en faktor som förhindrar sysselsättningen. Detta ska påverkas genom en omfattande förändring av attitydklimatet, möten och genom att med hjälp av kompetens lyfta fram romerna som likvärdiga arbetstagare. Även om sysselsättningstjänsterna identifierar hindren för sysselsättning bland romer är åtgärderna för att lösa dem fortfarande tillfälliga. Inom sysselsättningstjänsterna bör uppmärksamheten fästas vid utmaningarna för att sysselsätta romer och stödja företagande och vidta särskilda åtgärder enligt det regionala behovet. Romerna är en liten kundgrupp bland de övriga. Att hålla sysselsättningsfrågorna framme och utveckla tjänsterna förutsätter därmed strukturella reformer och informationsstyrning samt att det skapas möjligheter. Stödjandet av romernas egen agens och delaktighet i lokala och regionala samarbetsstrukturer mellan aktörerna är en betydande faktor som främjar sysselsättningen. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Ahti Avikainen, specialsakkunnig, ahti.avikainen@tem.fi, tfn 029 50 47980. Förläggare Arbets- och näringsministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of Economic Affairs and Employment 1.11.2019 Authors Owal Group Ltd.: Laura Jauhola, Mertsi Ärling, Risto Karinen, Tuomas Luukkonen and Olli Oosi Title of publication Employment, entrepreneurship and labour market integration of the Roma Series and publication number Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2019:58 Register number Subject Working life ISBN PDF 978-952-327-469-3 ISSN (PDF) 1797-3562 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-469-3 Pages 130 Language Finnish Keywords Roma, employment, entrepreneurship, labour market, job search, education, skills, competence, preferential treatment, recruitment, discrimination at work Abstract According to estimates, employment and entrepreneurship among the Roma has seen positive development over the past 10 years. The average level of education of the Roma has risen even though their education paths are often more fragmented compared to the rest of the population. Unemployment continues to be higher than among the mainstream population. The dress code and other specific traditions of the Roma are mentioned when barriers to their employment are examined. In the end, however, it is the individual and workplace-specific solutions that count. Employer attitudes continue to represent a barrier to employment. This issue should be addressed by influencing the general attitudes, engaging in open-minded encounters, and assessing the Roma based on their skills and competence, as equal employees. Barriers to the employment of the Roma are identified in the employment services, yet measures to resolve them remain arbitrary. Employment services should more effectively address the challenges the Roma experience with employment, support their entrepreneurship, and take special action based on regional needs. Structural reforms, guidance by information, and access to opportunities are required to keep employment issues on the agenda and to improve services for a small client group such as the Roma. Supporting active participation within the Roma community and broader participation in local and regional cooperation structures can significantly promote employment. Contact person at the Ministry of Economic Affairs and Employment: Ahti Avikainen, Senior Specialist, ahti.avikainen@tem.fi, tel. +358 29 50 47980. Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment Distributed by/ publication sales Electronic version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi FARABAKO PAH Oppenbaariboskiiro Buttiako ta Dživibosko maneeresko ministerios 1.11.2019 Tšeeribongiire Owal Group Oy: Laura Jauhola, Mertsi Ärling, Risto Karinen, Tuomas Luukkonen ta Olli Oosi Oppenbaaribosko nau Kaalengo buttiba, freestiba ta buttiako marknenge džaaben Oppenbaaribosko nau ta numra Buttiako ta dživibosko maneerengo ministeriosko oppenbaaribi 2019:58 Diaaris/hankibosko numra Theema Buttiako dživiba ISBN PDF 978-952-327-469-3 ISSN PDF 1797-3562 URN-adresso http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-469-3 Paȟesko numra 130 Tšimb Finlando Saakako lave kaale, buttiba, freestiba, buttiako markni, buttiako roodiba, skooliba, hajiba, positiivuno spesiaalo amsiba, rekrytios, buttiako ring tšuuviba Gustiba Kaalengo buttiako stedesko ta freestiba vojuvaha te evaljuven fendjuven aro positiivunesko ring aro sisto 10 bereȟesko tiija. Kaalengo skoolibosko ȟleetiba hin maȟkurnes aprudas, vaȟka skoolako veiji hin it tijja phagiride sar vaure komujen. Kaale hin butide uutan butti sar ȟeeruno folki. Kaalengo koolibosko ta maneeresko laagi apruvena ka evaljuvaha buttiako prissibi. Puȟhiba hin alti dola sluutibonna, so tšeeraha alti apo kokaresko ȟleetiba ta paalal buttiako stedos. Buttiako diibeneskiiresko džinti apruvena pappales butti roodibongiirenge prissi, jakkes te leen na lena butti. Aro saaka mote amsaves bohlo džintako ömsibaha, it aavibaha ta kaalengo hantiba naal džeenom lengo hajiba sar itveerime buttiakiire. Vaȟka aro buttiako tšenstibi džaanena dola prissibi aro kaalengo butti liijiba, tšeeribi aro doolengo phutriba hin panna kutti. Aro buttiako tšenstibi mote hogaven kaalengo buttiengo kharibi ta freestibongo jelpiba ta te pherdaves thaanengo hyövibosko paalal spesiaale tšeeribi. Kaale hin besko saakakiiresko huupa maȟkar vauren, dooleske buttiako puȟhongiiren naalal rikkiba ta tšenstibongo fendjiba postuvena botnime neevibi ta informatiosko stryytiba ta panna vojibosko tiljiba. Kaalengo iego tšeeribosko jelbiba ta dieliba maȟkar tšeeribongiiren aro lokaale ta thaanengo tšetano buttiako struktuuren hin merkinime fendijiba te len butti kaalenge. TEM:esko tšetano komunis: spesiaalo saakako pinsiboskiiro Ahti Avikainen, ahti.avikainen@tem.fi, puh 029 50 47980. Presiboskiiro Buttiako ta dživibosko maneeresko ministerios Oppenbaaribosko bikniba/dieliboskiiro Elektrokaano versios: julkaisut.valtioneuvosto.fi Oppenbaaribosko bikniba: vnjulkaisumyynti.fi Sisältö Esipuhe ....................................................................................................................................................................... 10 1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 12 1.1 Tausta ja tavoitteet ....................................................................................................................................... 12 1.2 Tutkimuksen kohde ja tutkimuskysymykset ...................................................................... 14 1.3 Menetelmät ja aineistot........................................................................................................................... 19 2 Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkina-asema ..................................... 28 2.1 Romanit työelämässä ja työllisyyspalveluiden asiakkaina ................................... 28 2.2 Romanien koulutustason kehitys ja yhteys työllistymiseen............................... 32 2.3 Työllisyyttä edistävät ja estävät tekijät romanien näkemänä ........................... 39 2.4 Romanien arviot työllistymistä edistävistä palveluista ........................................... 50 2.5 Romanit yrittäjinä .......................................................................................................................................... 55 3 Työnantajien näkemykset ja asenteet romanien työllistämiseen ja tarvittavista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi .................................. 63 3.1 Asenteet romanien työllistämiseen ............................................................................................ 63 3.2 Vaikutukset työyhteisöön ja imagoon ...................................................................................... 67 3.3 Työnantajien arviot työllistymistä edistävistä ja estävistä tekijöistä ......... 71 3.4 Työnantajien näkemykset siitä, miten romanien työllistymistä voisi edesauttaa ............................................................................................................................................... 75 4 Työllisyyspalveluiden toimijoiden näkemykset romanien työllistymisen esteistä ja työllistymistä tukevista palveluista ......................................................... 78 4.1 Romanien työllistymisen esteet TE-toimistojen ja kuntien työllisyyspalveluiden arvioimana .................................................................................................. 78 4.2 Romanien työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävät toimintamallit ja tavat organisoitua työllisyyspalveluissa.................................................................................. 83 4.3 Työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden asiantuntijuus ja asenneilmapiiri ................................................................................................................................................. 90 4.4 Tarvittavat toimenpiteet romanien työllistymisen, yrittäjyyden ja työelämään integroitumisen edistämiseksi työllisyyspalveluiden arvioimana ............................................................................................................................................................ 95 4.5 Työllisyyttä edistävät yhteistyömallit, joissa romanit ovat itse mukana toimijoina ........................................................................................ 98 5 Johtopäätökset ja suositukset ................................................................................................... 106 5.1 Romanien asema ja osallistuminen työmarkkinoilla ................................................. 106 5.2 Työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävät ja estävät tekijät ......................................... 108 5.3 Tutkimuksen suositukset ........................................................................................................................ 119 Lähteet ........................................................................................................................................................................ 129 10 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN E S I P U H E Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tutkimuksen ”Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkinoille integroituminen”. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti tutkimuk- sen osana Suomen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) 2018 – 2022 painopistettä, jonka tavoitteena on romaniväestön ammatillisen osaamisen, työllisyyden, yrittä- jyyden ja työmarkkinoille integroitumisen edistäminen (ROMPO 2018, 32). Tutkimuksessa kartoitetaan romanien työllisyystilannetta, yrittäjyyttä ja työmark- kinoille integroitumista ja selvitetään, miten romanien osallisuutta ja yhdenvertai- suutta työmarkkinoilla voidaan edistää. Samalla tehdään havaintoja romaneihin työmarkkinoilla kohdistuvista ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Tavoitteena on tuot- taa näkemyksiä toimivista työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevista palveluista, toimin- tamalleista ja hyvistä käytännöistä. Romanien työllisyystilannetta on aikaisemmin selvitetty mm. tutkimuksella ”Roma- nien pitkä matka työn markkinoille” (TEM 22/2008, Hannele Syrjä ja Mikko Valtakari). Tuolloin painopisteenä oli työllistymisen esteiden kartoitus ja työttömien työnhaki- joiden tilanteen tarkastelu. Nyt tehdyssä tutkimuksessa kuvataan laajemmin roma- nien asemaa työmarkkinoilla ja valotetaan enemmän työllistymisen taustalla olevia tekijöitä sekä tuodaan päivitettyä tietoa työllistymisen esteistä ja tarvittavista toi- menpiteistä. Uusi tutkimus painottuu nykytilan kuvaukseen ja soveltuvin osin vii- meisen vuosikymmenen aikaisiin muutoksiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työmarkkinoilla vallitsee yhä ennakkoluuloja ja syrjintää romaneja kohtaan, vaikka romanien asema työmarkkinoilla on kohen- tunut. Romanien koulutustason nousu ja koulutusmyönteisyys on vaikuttanut posi- tiivisesti romanien työllistymiseen ja asemaan työmarkkinoilla. Myös yrittäjyyden arvioidaan lisääntyneen. Työttömyys on kuitenkin yhä korkeammalla tasolla kuin 11 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN pääväestön keskuudessa. Romanien työllistymistä estäviä ja hidastavia tekijöitä ovat matala koulutus, vähäinen työkokemus, kulttuuriset tekijät ja syrjintä työmark- kinoilla. Tutkimuksen havaintoja on tarkoitus hyödyntää romanien työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevien palvelujen kehittämisessä. Lähtökohtana romanien, kuten kaik- kien muidenkin, palveluiden järjestämisessä ovat yksilölliset palvelutarpeet. Tutkimuksen toteutti Owal Group Oy:n tutkijatiimi maaliskuun ja lokakuun väli- senä aikana v. 2019. Tekijät olivat manageri Laura Jauhola (YTM), johtaja Risto Karinen (YTM), senior partner Olli Oosi (YTM) ja analyytikko Tuomas Luukkonen (YTK) yhteistyössä erityisasiantuntija Mertsi Ärlingin (YAMK) kanssa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa työ-ja elinkeinominis- teriöstä. Ohjausryhmän jäseninä olivat erikoissuunnittelija Malla Laiti Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, kehittämispäällikkö Pekka Martiskainen Uudenmaan TE-toi- mistosta, hallitusneuvos Lippe Koivuneva työ- ja elinkeinoministeriöstä, yhteisöpe- dagogi Tuula Lindgren Kromana ry:stä/romaniasian neuvottelukunnasta ja erityis- asiantuntija Ahti Avikainen työ-ja elinkeinoministeriöstä. Työ- ja elinkeinoministe- riö kiittää ohjausryhmää aktiivisesta osallistumisesta tutkimuksen ohjaukseen sekä kaikkia selvitykseen osallistuneita tahoja. Lämpimät kiitokset tutkimuksen tekijöille aineiston kokoamisesta ja useasta näkökulmasta kerätyn tiedon kokonaisvaltaisesta tulkinnasta. Ohjausryhmä ja tutkijatiimi haluavat esittää erityiset kiitokset tutkimuksen tiedon- keruussa mukana olleille romaniväestön edustajille sekä kaikille haastatteluihin osallistuneille ja kyselyihin vastanneille. Helsingissä, 1.11.2019 Outi Viljamaa Neuvotteleva virkamies, tiimiesimies Työ- ja elinkeinoministeriö 12 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia romanien työllisyystilannetta, yrittäjyyttä ja työmarkkinoille integroitumista ja selvittää, miten romanien osallisuutta työmark- kinoilla voidaan edistää. Tutkimuksessa on selvitetty myös romaneihin työmarkki- noilla kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää sekä sitä, miten romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta työmarkoilla voidaan edistää. Tutkimuksen tehtävänä on ollut myös tuottaa näkemyksiä toimivista työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevista palve- luista, toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta käynnistyneen tutkimuksen taus- talla on Suomen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) 2018 – 2022 painopiste, jonka tavoitteena on romaniväestön ammatillisen osaamisen, työllisyyden, yrittäjyyden ja työmarkkinoille integroitumisen edistäminen (ROMPO 2018, 32). Tässä raportissa tavoitteena on päivittää vuonna 2008 toteutetun tutkimuksen (Syrjä & Valtakari 2008) tilannetietoa, minkä lisäksi tuodaan uusia näkökulmia työl- lisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen. Vertailua aikaisempaan tutkimukseen voi- daan tehdä vain rajallisesti, sillä tutkimusten näkökulmat eroavat jonkin verran. Kun vuoden 2008 raportissa painopisteenä oli työllistymisen esteiden kartoitus ja työt- tömien työnhakijoiden tilanteen tarkastelu, nyt tehdyssä raportissa kuvataan aikai- sempaa tutkimusta laajemmin romanien asemaa työmarkkinoilla ja valotetaan enemmän työllistymisen taustalla olevia tekijöitä sen lisäksi, että tuodaan päivitet- tyä tietoa työllistymisen esteistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Tutkimuksen ohjaavana periaatteena on ollut, että romanien edustajat ovat osalli- sina tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Tiedonkeruun suunnitteluvaiheessa viestinä on 13 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ollut, ettei pelkästään syrjinnän yleisyyteen ja muotoihin keskittyvä tuotos palvele itse tarkoitusta, työllisyyden ja työmarkkinoille integroitumisen tavoitetta. Tutkimuksen aineisto pitää sisällään eri puolilla Suomea työelämässä olevien, yrit- täjinä toimivien, työttömien sekä työelämän ulkopuolella olevien romanien yksilö- ja ryhmähaastatteluja, joita on täydennetty romaneille suunnatulla kyselyllä. Asian- tuntijahaastatteluilla on tuotettu kokoavaa tietoa tutkimuksen eri teemoihin liit- tyen. Tutkimuksen osana toteutettiin myös työllisyyspalveluiden toimintamalleja kartoittava kysely TE-toimistoille ja kuntien työllisyyspalveluille. Lisäksi toteutet- tiin työnantajien haastatteluja ja toteutettiin työnantajille suunnattu kysely, jonka tavoitteena on ollut tuottaa tietoa työnantajien asenteista ja näkemyksistä roma- nien työllistymisen edistämiseksi. Raportin johdannossa kuvataan tutkimuksen kohde sekä käytetyt aineistot ja menetelmät. Luvussa 2 kuvataan romanien työllisyyttä, yrittäjyyttä ja työmarkki- na-asemaa. Luvussa taustoitetaan romanien koulutustason kehitystä ja yhteyttä työllistymiseen sekä kuvataan työllistymistä ja yrittäjyyttä edistäviä ja estäviä teki- jöitä sekä arvioita työllisyyspalveluista romanien näkemänä. Luvussa 3 esite- tään yhteenveto työnantajien näkemyksistä romanien työllistämisen kysymyksiin. Luku 4 sisältää työllisyyspalveluiden toimijoiden näkemykset romanien työllistymi- sen esteistä ja työllistymistä tukevista palveluista. Lisäksi kuvataan toimintamalleja, joissa romanit ovat itse mukana toimijoina. Luku 5 sisältää tulosten yhteenvedon, johtopäätökset ja suositukset. 14 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN 1.2 Tutkimuksen kohde ja tutkimuskysymykset Seuraavassa kuvataan tutkimukselle annetut kysymykset, viitekehys sekä taustoite- taan työmarkkinoiden ja työllisyyspalveluiden muutosta, johon myöhemmin esitet- täviä suosituksia peilataan. Tutkimuskysymykset ja tehtävä Tutkimukselle asetetut tarkemmat tehtävät on jaettu kolmeen osaan: Tehtävänä oli kuvata romanien työmarkkinatilanteen ja yrittäjyyden kehittymistä, tuoda esiin kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia työllisyyden ja yrittäjyyden edistä- miseksi sekä tuottaa näkemyksiä toimivista ja kustannustehokkaista työllistymistä tukevista palveluista ja toimintamalleista. Romanien hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyvän tiedonkeruun ja kokonaisval- taisen analyysin haasteena on, ettei koko romaniväestöä koskevaa tilastoaineis- toa ole mahdollista koota, sillä Suomessa ei ole laillista rekisteröidä henkilöitä etni- sin perustein. Toinen rajoite liittyy kohderyhmän tavoittamiseen ja muun muassa siihen, että kulttuurisensitiivisessä tutkimuksessa luottamussuhteen rakentumi- nen tutkittavan yhteisön ja tutkijoiden välillä vie runsaasti aikaa ja vaatii pitkäjän- teistä tiedottamista (Weiste-Paakkanen ym. 2018). Siten toistaiseksi ei ole saata- villa tilastollisesti riittäviin otoksiin perustuvia määrällisiä tarkasteluja, eikä niitä ole tuotettu myöskään tähän tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa tuotettu aineisto tuo laadullista tietoa ja päivitettyjä näkökulmia vastauksina tutkimuksen kysymyksiin. Tämä raportti ei pidä sisällään laajempaa romanien historiaan ja työelämään liitty- vää taustoitusta, sillä tällainen läpileikkaus on esitetty vuoden 2008 tutkimuksessa Romanien pitkä matka työn markkinoille (Syrjä ja Valtakari 2008). 15 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN I Työmarkkinatilanteen ja yrittäjyyden kehittymistä kuvaavat tutkimuskysymykset: 1. Miten romanien asema ja osallistuminen työmarkkinoilla on kehittynyt? Millaisia muutoksia ja kehitysnäkymiä on odotettavissa? 2. Onko muutoksia romanien yrittäjyydessä ja minkälaisia kehitty- misnäkymiä, ml. uuden yrittäjyyden muotoja, on tunnistettavissa? 3. Mitä työllistymistä ja yrittäjyyttä edistäviä ja estäviä tekijöitä on tunnistettavissa? II Kehittämisen tarpeita ja toimenpide-ehdotuksia koskevat tutkimuskysymykset: 4. Miten romanien työllistymistä, yrittäjyyttä ja osallistamista voi- daan parhaiten edistää? a) Minkälaisista toimintamalleista on saatu hyviä kokemuksia, mikä toimii ja mikä ei? b) Millaiset toimet olisivat suositeltavia ja tarpeellisia? c) Mitkä seikat edistävät ja mitkä estävät integroitumista työ- markkinoille? (esim. osallistuminen varhaiskasvatukseen, kou- lutuksen arvostus, koulutustaso, romaniyhteisön ja -kulttuu- rin vaikutus, työelämän pelisääntöjen omaksuminen, työkoke- mus, työnantajien asenteet). 5. Miten romaneihin kohdistuviin ennakkoluuloihin, syrjintään ja mahdollisesti moniperustaiseen syrjintään voidaan puuttua? 6. Mitä positiivisen kehityksen aikaansaaminen ja vahvistaminen edellyttävät? III Näkemykset toimivista ja kustannustehokkaista työllistymistä tukevista palveluista, toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä. 16 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Tutkimuksen viitekehys Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen palvelujärjestelmää voidaan lähestyä palvelutut- kimuksen viitekehyksessä, jossa huomio kiinnittyy palveluekosysteemin keskei- siin toimijoihin sekä näiden kosketuspintoihin (Oosi 2016, Virtanen ja Stenval 2014). Työllistymisen edistämisen näkökulmasta työnantajien ja ns. välittäjäorganisaatioi- den roolit on lisätty tähän viitekehykseen. Kuvassa 1 on hahmotettu tutkimuksen eri rajapintoja suhteessa asiakkaaseen. Tutkimuksesta esiin nousevia suosituksia kuvataan luvussa 5 alla olevan kuvan mukaisilla rajanpinnoilla. Kuva 1. Viitekehyksen pääelementit; rajapinnat ja toimijoiden suhde. Palvelujärjestelmä on ymmärrettävä tässä yhteydessä laajasti kattaen niin TE-toi- mistot ja niiden ohjauksen, kuin myös kuntien työllisyyspalvelut sekä niiden yhteis- työtahot. Palvelujärjestelmän lisäksi tarkastelun kohteena ovat työnantajat, mutta myös ns. välittäjäorganisaatiot, jotka pitävät sisällään erityisesti romanien omat edustajat, yhteisöt ja vaikuttamiselimet paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella tasolla. Valtioneuvoston asettama Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta (RONK) toimii Suomessa romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asian- tuntijaelimenä. Aluetasolla toimii neljä alueellista romaniasiain neuvottelukuntaa. Lisäksi monet kunnat ovat perustaneet paikallisia romanityöryhmiä. Tämän lisäksi ASIANTUNTIJA VÄLITTÄJÄ- ORGANISAATIOT (Hankkeet, verkostot) TYÖNANTAJAT ASIAKAS Rajapinta 4: Välittäjäorganisaatioiden ja asiakkaan välillä: yhteistyörakenteet Rajapinta 5: Välittäjäorganisaation ja työn- antajien välillä: yhteistyörakenteet Rajapinta 6: Työnantajien ja asiakkaiden välillä: Rajapinta 3: palvelujärjestelmän ja asiakkaan välillä: ehdot, lainsäädäntö, ohjaus Rajapinta 1: palveluorganisaation ja henkilöstön välillä: osaamisen kehittäminen, ohjaus Rajapinta 2: asiantuntijan ja asiakkaan välillä: kohtaaminen, asiakaspalvelu PALVELU- JÄRJESTELMÄ 17 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Suomessa toimii lukuisia aktiivisia romaniyhdistyksiä. Välittäjäorganisaatioina voi- daan tässä kontekstissa nähdä myös esimerkiksi oppilaitokset ja koulutuksen järjes- täjät, joilla on merkittävä vaikutus työllisyyspolkujen kokonaisuudessa. Tutkimuksen näkökulmasta palvelututkimuksen viitekehyksen hyödyntäminen tar- koittaa asiakkaiden palvelujen käyttöä sekä palvelujen saavutettavuuteen ja työl- listymiseen positiivisesti vaikuttavien tekijöiden pohtimista. Palveluorganisaa- tion ja -henkilöstön väliseen rajapintaan liittyvät kysymykset puolestaan kiinnitty- vät siihen, miten romanit otetaan huomioon palvelujärjestelmän suunnittelussa ja ohjauksessa sekä esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Asiakkaan ja palveluhenkilöstön väliseen rajapintaan liittyvät erityisesti kysymykset asiantun- tijoiden ja asiakkaiden taustan merkityksistä palvelukohtaamisessa ja asiakkaiden ohjaamisessa. Työnantajien näkökulmaan liittyvät niin työelämän omat rekrytointi- käytänteet, asenneilmapiiri kuin yhteistyörakenteet, joilla edesautetaan romanien työmarkkinoille integroitumista. Työmarkkinoiden ja työllisyyspalveluiden muutos Tutkimuksessa tarkastellaan romaneja erillisenä kohderyhmänä, mutta työllisyy- den ja työllistymisen kysymykset tulee nähdä osana laajempaa työelämän ja työlli- syyspalveluiden kontekstia. Tutkimus on toteutettu ajankohtana, jolloin työllisyys- ja elinkeinopalvelut ovat olleet murroksessa. Tässä luvussa puhutaan tarkoituksel- lisesti työllisyys- ja elinkeinopalveluista laajassa mielessä siten, että niihin sisältyy TE-palveluiden lisäksi kuntien työllisyyspalvelut. Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen kehittämisen toimintaympäristöön liittyy yleisiä muutoksia sekä vuonna 2019 halli- tuksen vaihdokseen liittyviä poliittisia muutoksia. Keskeiset muutokset ovat • Työnmarkkinoiden muutos verkostomaisemmaksi ja työstä työhön siirtymien korostuminen • Työllisyyspalvelujen digitalisaatio ja paine keskittyä sähköi- seen palveluun • Työllisyyspalvelujen roolin vahvistuminen palveluekosystee- min koordinoijana • TE-palvelujen ja työttömyysturvajärjestelmän muutokset (esimerkiksi vuoden 2013 TE-palvelu-uudistus, määräaikais- haastatteluja koskevat uudistukset sekä työttömyysturvan aktiivimalli) 18 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN • Kasvupalvelu-uudistuksen kaatuminen ja muuttuminen kumppanuusyhteistyötä edistäväksi toiminnaksi sekä kuntien roolin potentiaalinen vahvistuminen. Työmarkkinat ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana entistä verkostoituneem- maksi. Tämä tarkoittaa työnantajien muodostamien erilaisten arvoverkostojen lisääntymistä. Samanaikaisesti työuran aikaisia siirtymiä ja työpaikkojen vaihdoksia tehdään entistä enemmän. Sosiaalinen media ja digitaaliset työkalut ovat muutta- neet työnhaun mahdollisuuksia entisestään. Myös suurin osa työpaikkojen välisistä siirtymistä tapahtuu työstä työhön. Tämä tarkoittaa työmarkkinoiden eriytymistä, sillä osalla työttömistä työnhakijoista ei ole tähän muutokseen tarvittavia verkos- toja tai toimintamahdollisuuksia kuten työnhaun taitoja. TE-palvelujen ja työttömyysturvan taustauudistukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, kuinka erityisryhmiä on huomioitu palvelujärjestelmässä. Työvoimatoi- mistoissa oli esimerkiksi vuodesta 2004 – 2013 nimetyt romaniasiain yhdyshenki- löt eri puolilla maata ja he muodostivat verkoston työvoimahallinnon sisällä.1 Vuo- den 2013 TE-palvelujen uudistus muutti useita asioita, mutta erityisesti siinä luotiin geneerinen palvelulinjajärjestelmä ja paikallisista toimiala- tai osaamisperusteisista organisoitumistavoista luovuttiin. Erityisryhmien näkökulmasta nämä uudistukset ovat vaikuttaneet siihen, ettei osaamis- tai toimialaperusteinen toiminnan kehit- täminen ole ollut palvelujärjestelmän keskiössä. Tällöin erityisryhmien palvelujen kehitys on jäänyt helpommin erilaisten hankkeiden tai kokeilujen varaan. Digitalisaation myötä työllisyyspalvelujen sähköisen asioinnin kehittyminen on luo- nut työttömille työnhakijoille paljon mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan sähköi- sesti. Samanaikaisesti se on tarkoittanut kasvokkain tapahtuvan palvelun vähene- mistä. Julkistalouden paineet ovat vaikuttaneet samanaikaisesti siihen, että asiak- kaita kohtaavan henkilöstön määrä on pääsääntöisesti vähentynyt 2000-luvulla hankerahoitusta tai yksittäisiä interventioita lukuun ottamatta. Tämä on johta- nut myös siihen, että erityistä tukea tarvitsevat työnhakijat ovat saaneet omia 1 Romaniasiain yhdyshenkilöiden tehtävänä oli 1) perehtyä romaniasioihin, 2) tiedottaa romaniasioista työvoimatoimistossa ja suunnitella siihen liittyvää henkilöstökoulutusta, 3) tutkia romanien työllistymistä edistäviä keinoja, 4) suunnitella kehittää toimenopiteitä ja 5) osallistua romaniasioissa yhteistyöhön mui- den toimijatahojen kanssa (Syrjä ja Valtakari 2008, 87). 19 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN palvelujärjestelmiään (Työllisyyden yhteispalvelu / Monialainen yhteispalvelu) tai intensiivisempää palvelua ostetaan erilaisina ostopalveluina eri kohderyhmille. Tutkimuksen käynnistyshetkellä TE-palvelut olivat uudistumassa Kasvupalve- luiksi, joissa siirtymä olisi tapahtunut maakunnalliseen järjestäjä – tuottaja -mal- liin ja uudistus olisi tarjonnut mahdollisuuden paikalliseen palvelujen orgnaisoin- tiin ja kehittämiseen. Juha Sipilän hallituksen kaaduttua keväällä 2019 tämä uudis- tus pysähtyi ja Antti Rinteen hallitusohjelmassa puolestaan mainitaan kuntien roo- lin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä. Tutkimuksen laadintahetkellä on valmistelussa uusia kuntakokeiluja, joiden kohderyhmät koskisivat pitkään työttö- mänä olleita työnhakijoita, maahanmuuttajia ja alle 30-vuotiaita nuoria, mutta näi- hin liittyvät määritykset ovat vielä tutkimuksen raportointihetkellä osin auki. 1.3 Menetelmät ja aineistot Tutkimuksen aineisto koostuu kirjallisen taustakartoituksen lisäksi haastatteluista, joihin on osallistunut yhteensä 72 henkilöä (asiantuntijat, kohderyhmään kuuluvien henkilöhaastattelut ja työnantajien henkilöhaastattelut). Osana tutkimusta toteu- tettiin kyselyt työnantajille ja romaneille sekä erilliset työllisyyspalveluita koskevat kartoituskyselyt. Lisäksi havaintoja on koottu vapaamuotoisemmissa keskusteluissa eri tilaisuuksissa. Tutkimuksen toteutus on edellyttänyt laaja-alaista tarkastelua monipuolisen ja moniäänisen aineiston pohjalta. Tutkimuskysymyksiä on käsitelty läpileikkaavasti eri tiedonkeruun vaiheissa ja eri toimijoita ja näkökulmia kuullen. Eri aineistojen avulla on tuotettu laadullista tietoa tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Tutkimuk- sen johtopäätökset perustuvat eri näkökulmista ja aineistoista kootun tiedon koko- naisvaltaiseen tulkintaan. Aikaisempi kirjallisuus ja dokumenttiaineiston analyysi Tutkimuksen osana on käyty läpi aikaisempaa kirjallisuutta, hankekoonteja ja viran- omaisselvityksiä. Keskeisiä tutkimuksen aihepiiriä koskevia lähteitä ovat vuonna 2008 toteutetun tutkimuksen (Syrjä ja Valtakari 2008) lisäksi Opetushallituksen eri- tyisesti koulutuksen kehitystä käsittelevät erillisselvitykset (Opetushallitus 2004, 20 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN 2011, 2015), Vähemmistövaltuutetun erillisselvitys (2014), Terveyden ja hyvinvoin- nin laitoksen toteuttama valtakunnallisen Roosa-tutkimus osana Nevo tiija -han- ketta (2018) sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun hankkeissa tuotetut katsaukset (toim. Mäenpää ym. 2018). Romanien historiaa ja yhteiskunnallista osallisuutta on valotettu muun muassa Romanipoliittisissa ohjelmissa (2009 – 2013 ja 2018 – 2022) sekä Panu Pulman toimittamassa julkaisussa (2012). Romanien yrittäjyyttä on käsi- telty laajemmin Ritva Anttosen väitöskirjassa (2009). Lisäksi romanit ovat olleet osana muita vähemmistöryhmiä läpileikkaavia tarkasteluja syrjinnän näkökulmasta sisä- ja oikeusministeriön julkaisemissa syrjinnän seurantajärjestelmän tarkaste- luissa, esimerkiksi liittyen koulutukseen ja koulutuspolkujen jatkumoihin (Jauhola ja Vehviläinen 2015). Tiedonkeruussa on hyödynnetty myös muita kokonaisuutta sivuavia katsauksia, kuten osana LAPE-muutosohjelmaa toteutettua romanilasten, nuorten ja perheiden palveluiden selvitystä (Boelius 2017). Tutkimuksen tehtävänä oli tarkastella toimivia ja kustannustehokkaita työllisyyttä edistäviä palveluita. Osana tutkimusta on tehty työllisyyspalveluita koskeva tausta- kartoitus ajankohtaisista seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. Haastattelut Asiantuntijahaastatteluilla kartoitettiin näkemyksiä työllisyystilanteen muutok- sista, taustalla olevista tekijöistä, toimivista toimintamalleista ja kehittämiskohteista. Haastattelujen painopisteitä on räätälöity haastateltavan tahon mukaan. Yhteensä tutkimuksessa on toteutettu 27 asiantuntijahaastattelua, joihin on osallistunut yhteensä 43 henkilöä. Haastatellut asiantuntijat ovat edustaneet alueellisten roma- niasiain neuvottelukuntia, ELYjä, TE-toimistoja, kunnan työllisyyspalveluita, Opetus- hallitusta, eri romaniyhdistyksiä, kehittämishankkeita sekä työsuojelua. Lisäksi on kuultu yrittäjiä ja elinkeinoelämää edustavia asiantuntijoita. Osana tutkimusta on kuultu myös vapaamuotoisemmin eri toimijoita eri tilaisuuksissa. Romanien yksilöhaastatteluita toteutettiin yhteensä 16. Tavoitteena oli kuulla omakohtaisia kokemuksia koulutus- ja urapoluilla tutkimuskysymysten teemoihin liittyen. Pyyntöä osallistua haastatteluun välitettiin eri verkostojen kautta. Tiedonkeruussa haluttiin varmistaa haastateltavien suostumus haastatteluun etukäteen. Tavoit- teena oli löytää haastateltaviksi eri puolilta Suomea eri elämäntilanteissa olevia 21 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN yksityishenkilöitä. Painopisteenä oli kuitenkin tavoittaa työelämässä ja yrittäjinä toimivia. Työttömien osalta tietoa koottiin myös edustuksellisissa haastatteluissa romanijärjestöjen, aluehallinnon asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kautta. Siten työttömien työnhakijoiden tavoittaminen ei ollut ensisijainen tavoite. Haastatelluista puolet oli naisia ja puolet miehiä. Haastateltavien ikäjakauma on laaja, noin 20 -vuotiaasta noin 60 -vuotiaisiin. Yksilöhaastateltavat ovat Varsi- nais-Suomesta, pääkaupunkiseudulta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Etelä-Savosta. Haas- tateltavista haastatteluhetkellä päätoimisina yrittäjänä toimi seitsemän, minkä lisäksi yksi toimi kevytyrittäjänä opintojen ohessa ja yksi yrittäjä opiskeli samanai- kaisesti. Muista haastateltavista kaksi oli päätoimisesti töissä, neljä opiskeli tai oli aloittamassa opinnot, yksi oli työkokeilussa ja kaksi oli haastatteluhetkellä työttö- mänä työnhakijana. Kahta nuorinta haastateltavaa lukuun ottamatta nykyisen toi- minnan lisäksi henkilöillä on monipuolista taustaa ja aikaisempaa kokemusta työ- elämästä tai yrittäjyydestä. Kohderyhmää on kuultu myös noin 30 henkilön tilaisuudessa, jossa keskusteltiin tutkimuksen teemoista samassa yhteydessä, jossa osallistujilla oli mahdollisuus osallistua osana tutkimusta toteutettuun kyselyyn. Tilaisuuden yhteydessä käytiin myös lyhyempiä henkilökohtaisia keskusteluja liittyen henkilöiden työllistymiseen. Useissa romanitoimijoiden asiantuntijahaastatteluissa on sivuttu myös henkilöiden omaa työhistoriaa. Näitä havaintoja on hyödynnetty analyysissä. Työnantajien haastattelut Haastatteluissa haluttiin kuulla erityisesti romaneja työllistäneitä työnantajia. Haas- tatteluja toteutettiin yhteensä 13. Haastattelukutsuja lähetettiin työnantajille, joi- den tiedettiin aikaisemmin palkanneen romaneja, minkä lisäksi työnantajille suun- natun kyselyn kautta oli mahdollisuus ilmoittaa kiinnostuksensa osallistua haastat- teluun. Tätä kautta tavoitettiin myös kaksi sellaista työnantajaa, joilla ei ollut koke- musta romanien palkkaamisesta, mutta jotka halusivat osallistua haastatteluun. Haastattelukutsuja lähetettiin yhteensä 37. Osa vastasi, ettei halua osallistua haas- tatteluun perustellen tätä yleisemmin sillä, että työntekijöitä on paljon, eikä työn- antaja selvitä tai rekisteröi työntekijöiden taustoja liittyen kulttuuriin, uskontoon, kansalaisuuteen tai muihin vastaaviin tekijöihin. Haastateltavissa olivat edustettuna seuraavat tahot: neljä yksityisiä yritystä, joista yksi oli henkilöstöpalveluyritys; kaksi 22 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN kuntaa, säätiö, valtakunnallinen vapaakirkon järjestö, kaksi yhdistystä, koulutuksen järjestäjä sekä valtion virasto. Työnantajille suunnattu kysely Työnantajille suunnatun kyselyn avulla haluttiin saada tietoa työnantajien näke- myksistä ja kokemuksista Suomen romanien työllistämisestä, yrittäjyydestä ja työ- markkinoille integroitumisesta. Kyselyn suunnittelussa hyödynnettiin vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen kyselypohjaa (Syrjä ja Valtakari 2008), jota päivitettiin joltain osin vastaamaan tutkimuksen tietotarpeita. Kysely oli auki kesäkuusta elokuun loppuun. Vastauksia saatiin yhteensä 118. Kyse- lyä markkinoitiin monikanavaisesti. Kaikille kauppakamareille lähetettiin pyyntö levittää kyselyä omia kanavia pitkin. Kaksi suurta kauppamaria jakoi kyselyä omassa uutiskirjeessään. Suomen Yrittäjien verkkosivuille tehtiin artikkeli, jonka yhteydessä oli linkki kyselyyn. Kyselylle hankittiin maksettu mainos, jota levitettiin 10 päivän ajan Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Kyselyn linkkiä jaettiin myös eri ver- kostojen kautta suoraan sähköposteihin ja sosiaalisessa mediassa, kuten LinkedI- nissä. Kyselyn vastaajamäärä on pieni ja edustajat ovat valikoituneita, eikä siitä voi tehdä koko työelämää koskevia yleistyksiä. Siten aineistoa on hyödynnetty laadulli- sesti ja peilaten muussa tiedonkeruussa ilmenneisiin havaintoihin. Kyselyn vastaajista 71 % edusti yrityksiä ja 10 % kuntia. Loput vastaajat edustivat pitkälti järjestöjä ja seurakuntia. Vastaajat edustavat laajasti eri toimialoja, kuten ter- veys- ja sosiaalipalvelut, kuljetus ja varastointi, teollisuus, rakentaminen, koulutus, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä muu palvelutoiminta, sisältäen useiden hen- kilöstöpalveluyritysten vastauksia. Vastaajista lähes 70 % edusti johtoa, loput oli- vat pääosin henkilöstöasiantuntijoita tai muissa esimiestehtävissä olevia. Vastauk- sia saatiin eri puolilta Suomea, mutta jopa kolmannes ilmoitti päätoimipaikaksi Helsingin. 23 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden työnantajien taustaorganisaatiot. Romaneille suunnattu kysely Kyselyllä haluttiin tavoittaa eri puolilta Suomea ja eri elämäntilanteissa olevia hen- kilöitä. Kyselyllä haluttiin saada täydentävää tietoa työllistymistä edistävistä ja estä- vistä tekijöistä, työkokemuksesta ja työllisyyteen vaikuttavia taustatietoa. Kyselyn suunnittelussa tiedostettiin, etteivät kyselyt ole paras keino saada tietoa romani- kohderyhmältä. Siten kysely haluttiin pitää mahdollisimman tiiviinä. Kysely toteu- tettiin paperilla ja sähköisesti. Paperista kyselyä jaettiin henkilökohtaisen vuoro- vaikutuksen mahdollistavissa tilaisuuksissa ja sitä jaettiin myös yhteistyötoimijoi- den kautta. Paperikyselyn ensimmäinen versio oli yksisivuinen ja sitä kautta saa- tiin 20 vastausta. Toinen versio oli laajempi ja vastasi sisällöltään pitkälti sähköistä versiota. Näitä vastauksia saatiin 39. Sähköistä kyselyä jaettiin eri verkostoissa elo- kuun aikana. Sähköisen kyselyn kautta saatiin 91 vastausta. Yhteensä kyselyyn saa- tiin 150 vastausta. Vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen osana toteutettu kysely kohdennettiin TE-toi- miston asiakkaana oleville romaneille (n=152). Nyt toteutetun kyselyn kohdejoukko on laajempi, joten se kuvaa hajanaisempaa vastaajajoukkoa. Kyselyyn vastaajissa korostuvat nyt enemmän työelämässä olevat. Tämänkään tiedonkeruun tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko romaniyhteisöä, mutta aineisto mahdollistaa sisäiset analyysit vastaajajoukon sisällä. Kyselyyn vastanneet työnantajat 71 % 2 % 10 % 4 % 8 % 6 % Yritys (n=75) Valtio (n=2) Kunta (n=10) Kirkko/seurakunta (n=4) Järjestö (n=8) Muu (n=6) 24 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kyselyn vastaajista kyselyn tekohetkellä 57 % oli palkkatyössä tai yrittäjiä, 13 % oli opiskelijoita, työttömiä oli 21 %, eläkkeellä, perhevapaalla tai muuten työvoiman ulkopuolella olevia oli noin 10 %. Työelämässä olevista yrittäjinä toimii 10, joista neljä toimii yrittäjinä kokoaikaisesti. Kolme vastaajaa toimii ns. kevytyrittäjänä. Yhtä lukuun ottamatta yrittäjinä toimivat tekevät myös muuta työtä tai opintoja samanaikaisesti. Alakohtaista sijoittumista kysyttiin romaneille suunnatussa kyse- lyssä. Kyselyn 53 vastaajaa vastasi kysymykseen ”minkä alan työkokemusta tai kou- lusta sinulla on?”. Vastaajista 10:llä oli kokemusta terveysalalta, 14:llä oli kokemusta sosiaali alalta, 10:llä oli kokemusta koulu- ja kasvatusaloilta, 10:llä ravintola-alalta ja kolmella kuljetus- tai autoalalta. Muiksi aloiksi luokiteltiin yhteensä 18 vastausta, joissa vastaajat ilmoittivat työskentelevänsä mm. turvallisuusalalla, seurakunnassa ja esimerkiksi muusikkona. Toisaalta monella on kokemusta hyvin monelta alalta. Vastaajien ikäjakauma oli suhteellisen hyvin normaalijakautunut. Nuorin kyse- lyyn vastaaja oli 18-vuotias ja vanhin vastaaja oli 79-vuotias. Vastaajien keski-ikä oli 39 vuotta. Naisia vastaajista oli 92 ja miehiä 50. Vastaajien sukupuoli- ja ikäjakauma on nähtävissä kuvassa 3. Kuva 3. Vastaajien ikäjakauma. 4 16 14 9 5 1 1 4 20 34 19 12 2 1 Naiset Miehet 75–85 vuotta 65–75 vuotta 55–65 vuotta 45–55 vuotta 35–45 vuotta 25–35 vuotta 18–25 vuotta 25 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kuva 4. Vastaajien korkein koulutus (erikseen naiset ja miehet). Kuva 5. Kyselyn vastaajat kartalla. Maantieteellisesti vastaajat jakau- tuvat ympäri Suomea. Eteläisim- mät vastaajat tulivat Helsingistä ja pohjoisimmat Oulusta. Vastaajia ei saatu Lapista. Eniten vastaajia oli pääkaupunkiseudulta (24). Naiset Miehet 8 % 6 % 1 % 4 % 14 % 24 % 52 % 46 % 4 % 2 % 16 % 16 % 4 % 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Ei koulutusta Alempi kuin peruskoulu Peruskoulu, keski- tai kansalaiskoulu Ammattikoulu tai vastaava Ylioppilas Ammattikorkeakoulu tai ammatillinen opistotutkinto Yliopisto 26 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Toimintamallien kartoitus TE-toimistoille TE-toimistolle suunnattuun toimintamallien kartoitukseen saatiin 14 vastausta 15:sta toimistosta. Kartoitukseen oli mahdollista osallistua vastaamalla kyselyyn tai osallistumalla haastatteluun. Yksi TE-toimisto ilmoitti kiinnostuksensa haas- tatteluun, joka toteutettiin siten, että paikalla oli palveluesimies ja asiantuntija sekä romaniyhteisöä edustava henkilö. Muut 13 vastannutta TE-toimistoa toimitti vastaukset kirjallisesti. Kartoitukseen pyydettiin vastaamaan yhdessä johdon ja asiantuntijoiden kanssa. Neljässä TE-toimistossa vastaajissa oli mukana palvelujohtaja, seitsemässä palve- luesimies tai -päällikkö tai kehittämispäällikkö. Viidessä toimistossa vastauksen on antanut vain yksi henkilö. Kolme vastausta on annettu ilman johdon osallistu- mista. Yhdeksässä toimistossa vastaamiseen on osallistunut vähintään kaksi henki- löä ja kahden toimiston vastauksessa on kuultu tai vastaamista on valmisteltu hyvin laaja-alaisesti. TE-toimistoissa ei enää vuoden 2013 organisaatiomuutoksen jälkeen ole ollut erik- seen nimettyjä romaniyhdyshenkilöitä, mutta kahdessa vastauksessa on erikseen mainittu, että vastaaja on toiminut myös romaniasioiden yhteyshenkilönä. Toimintamallien kartoitus kuntien työllisyyspalveluille Kuntien työllisyyspalveluiden toimintamallien kartoitus kohdennettiin 34 kuntaan, joissa tiedetään asuvan romaneita. Kunnat on tunnistettu yhteistyössä romaniasiain alueellisten neuvottelukuntien asiantuntijoiden kanssa. Kartoitukseen osallistui 15 tahoa: 14 kuntaa ja yksi kuntayhtymä. Kirjallisia vastauksia saatiin 11. Kaksi kun- taa osallistui kartoituksen sisältöjä käsittelevään haastatteluun. Lisäksi yksi kunta kommentoi teemoja yleisemmin puhelimessa ja yksi haastattelu koski enemmän kunnan peruspalveluiden näkökulmaa huomioiden myös kaupungin työllisyyspal- velut. Vastaukset antoi useimmin koordinaattori (työllisyys-, kehittämis-, työllisyys- palvelukoordinaattori) tai päällikkö (työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällikkö, työllisyyden hoidon päällikkö, palvelupäällikkö). Lisäksi vastanneiden joukossa oli asiantuntija, työllisyysohjaaja, TYP-johtaja ja suunnittelija. Vastaajista kuusi oli suuria kaupunkeja (yli 120 000 asukasta), neljä yli 40 000 asuk- kaan kuntaa ja loput olivat alle 20 000 asukkaan kuntia. Vastauksista ei saa kokonais- kuvaa koko Suomen toimintamalleista, mutta niistä saa läpileikkauksen olemassa 27 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN olevista käytännöistä sekä niiden kehittämisen tarpeista. Kuntien työllisyyspalvelut on jo lähtökohtaisesti järjestetty hieman eri tavoin eri puolilla Suomea. Tässäkin kar- toituksessa on mukana kunta, jonka vastuulle ei kuulu työllistämispalvelut, sillä ne ovat TE-palveluiden ja sosiaali- ja terveyspiirin vastuulla. Vastaavasti yksi vastaus on annettu sote-kuntayhtymän puolelta, joka toimii kiinteässä yhteydessä kaupungin kanssa. Muut kunnat eivät tarkentaneet järjestämisvastuita. Toimintamallien kartoitus ELY-keskuksille Osana tiedonkeruuta tavoitettiin myös ELY-keskuksia, jotka ohjaavat TE-toimistoja. Kartoituksella haluttiin kuulla erityisesti kehittämistoimintaan ja ohjaukseen liit- tyviä täydentäviä näkemyksiä suhteessa TE-toimistojen antamiin vastauksiin. Vii- destätoista ELY-keskuksesta kontaktoitiin 11 ELY-keskusta, joista kahdeksan osal- listui tiedonkeruuseen. ELY-keskuksista neljä osallistui asiantuntijahaastatteluun ja loput vastasivat kirjallisesti. Osa toi esiin, että TE-toimiston kautta saadut vastaukset kuvaavat jo alueellisia toimintamalleja ja kehittämistyötä, kun taas osa tuotti täy- dentäviä näkemyksiä liittyen kehittämistyöhön ja kehittämistarpeisiin. ELYjen vas- tauksia käsitellään osana työllisyyspalveluiden kokonaisuutta. 28 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN 2 Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkina-asema Luvussa kuvataan romaneita työelämässä ja työllisyyspalveluiden asiakkaina ensin yleisellä tasolla. Tällöin hyödynnetään aikaisempia selvityksiä sekä osana tutkimusta toteutetun TE-toimistojen ja työllisyyspalveluille suunnatun kartoituksen tuloksia. Luvussa 2.2 kuvataan romanien koulutustason kehitystä. Luvussa 2.3 esitellään tar- kemmin kyselyn ja haastattelujen havaintoja liittyen työllistymistä edistäviin ja estä- viin tekijöihin. Luvussa 2.4 esitetään romanien arvioita työllistymistä edistävistä pal- veluista ja luvussa 2.5 esitetään yhteenveto koskien romanien yrittäjyyttä kootun aineiston pohjalta. 2.1 Romanit työelämässä ja työllisyyspalveluiden asiakkaina Tietoa Suomessa asuvien romanien määrästä, saati osuutta koulutuksessa tai työ- markkinoilla, ei voida kartoittaa kuin suuntaa antavasti. Keskeisenä ongelmana tut- kimuksen toteutuksessa on tilastollisen aineiston puuttuminen, sillä Suomessa on laitonta rekisteröidä henkilöitä etnisin perustein. Yleisimmin 2000-luvulla käy- tetty arvio romaniväestön määrästä Suomessa on 10 000 – 12 000 henkilöä (Syrjä ja Valtakari 2008). Opetushallitus on käyttänyt alueellisten romaniasiain neuvottelu- kuntien arvioon perustuvaa lukua 9 200 (Rajala ja Blomerus 2015). Suomessa asu- vien romanien määrää työelämässä, koulutuksessa, työttömänä tai työelämän ulko- puolella on mahdoton arvioida luotettavasti. Seuraavaksi kuvataan arvioita eri tieto- lähteiden pohjalta. 29 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Esimerkiksi Opetushallituksen vuonna 2015 toteuttamaan selvitykseen osallistu- neista (n=327) ja ammattiin valmistuneista romaneista Etelä- ja Pohjois-Suomessa noin 70 % oli saanut joko alaansa vastaavaa tai muuta työtä. Länsi-, Lounais- ja Itä-Suomessa 60 % ja Itä-Suomessa alle 50 % kertoi saaneensa koulutustaan vastaa- vaa tai yleensä mitään työtä. (Rajala ja Blomerus 2015.) Nyt tehtyä tutkimusta varten romanien työllisyyden kehitystä on kartoitettu eri puolilla Suomea asiantuntija- ja kohderyhmähaastatteluilla. Työllisyystilanteen on arvioitu yleisesti kehittyneen viime vuosien aikana positiiviseen suuntaan, vaik- kakin merkittäviä kehittämistarpeita on tunnistettu. Ilmeistä on, että työllisyysti- lanne vaihtelee suuresti paikkakuntakohtaisesti ja siihen vaikuttaa myös paikkakun- nan yleinen työllisyystilanne. Esimerkiksi laajalla Pohjois-Suomen alueella on kun- tia, joissa tunnistettiin työttömyyden olevan monisukupolvista, ja toisaalta alueita, joissa työssäkäynnillä on pitkät perinteet. Siten tarkempaa alueellista arviota ei ole luontevaa tai tarkoituksenmukaista tehdä. Alueellisiin työllisyystilanteisiin näyttäisi vaikuttavan myös paikallinen kehittämistyö, jota on tehty romaniyhteisön sisällä sekä yhteistyössä alueen toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Osana tutkimusta toteutettiin Suomen 15:lle TE-toimistolle ja valikoitujen kuntien työllisyyspalveluille kartoitus, jossa pyydettiin muun muassa arvioimaan asiakkaina olevien romanien määrää. TE-toimistoista tavoitettiin 14 ja kuntien työllisyyspalve- luista 15. Kartoituksessa pyydettiin karkea arviota siitä, paljonko alueella on roma- neja asiakkaina (”esim. yksittäisiä tai joitain kymmeniä”). Usea vastaaja toi esiin, ettei tietoa ole mahdollista saada. TE-toimiston asiakkuudet jakautuvat asiakkaan pal- velutarpeen mukaan palvelulinjoittain ja usein myös asiakkaan sukunimen alkukir- jaimen mukaan. Siten tarkemman tiedon saaminen romanien tilanteesta edellyt- täisi jokaisen asiantuntijan kuulemista. Silti lähes kaikki TE-toimistot antoivat kar- kean arvion asiakkaiden määristä: Kolmentoista TE-toimiston suuntaa-antavien lukujen perusteella asiakkaina olisi arviolta 1 300 – 1 700 romania. Koska tarkem- paa tietoa asiakkaiden palvelutarpeesta ei kysytty, lukujen perusteella ei myöskään voida arvioida työttömien työnhakijoiden osuutta asiakkaista. Jos saatuja lukuja suhteuttaa sillä oletuksella, että Suomessa asuvien romanien määrä vastaisi vielä koko 2000-luvun käytettyä arviota (10 000) ja ikäjakauma vastaa yleistä työikäisten osuutta (Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 62 %), työikäisistä romaneista voisi arvioida olevan viidesosa – kolmannes TE-toimiston asiakkaina. Arvio on epäluotet- tava, eikä myöskään kerro työttömien osuutta. Sen voidaan arvioida olevan joka tapauksessa suurempi kuin Suomessa keskimäärin. 30 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Yleisesti on tunnistettu, että koulutus vie eteenpäin työmarkkinoilla. Kaikilla tavoilla mitattuna koulutustason noustessa todennäköisyys työllistyä nousee ja toden- näköisyys työttömyyteen tai työvoiman ulkopuolella olemiseen laskee (Kalenius 2014). Esimerkiksi vuonna 2017 toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työttö- myysaste oli noin 10 prosenttia, korkea-asteen suorittaneiden noin viisi prosenttia ja ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien noin 17 prosenttia. Naisilla hieman miehiä korkeampi. (Työvoimatutkimus 2018. Tilastokeskus, 11.4.2019.) Siten koulu- tustaso selittää osin myös romanien korkeampaa työttömyysastetta. Kuntien työllisyyspalveluilta saaduissa vastauksissa romanien osuutta asiakkaista ei usein osattu joko arvioida tai sitten heitä arvioitiin olevan yksittäisiä, etenkin pie- nemmissä kunnissa. Yhdessä vastauksessa asiakkuuksia kuvattiin tarkemmin: roma- nien osuuden arvioitiin olevan 1 – 2 % asiakaskunnasta eli n. 10 – 15 asiakasta, joista suurin osa oli nuorten työpajatoiminnassa. Työllisyyspalveluiden asiakkaat ovat läh- tökohtaisesti kirjoilla myös TE-toimistoissa, joten lukuja ei olisi mielekästä eritellä tässä yhteydessä tarkemmin. Kysyttäessä, onko asiakkaana olevien romanien määrä muuttunut viime vuosina johonkin suuntaan, kaksi TE-toimistoa ei osannut ottaa kantaa ja kahta vastausta lukuun ottamatta asiakkaiden määrän arvioitiin pysyneen suurin piirtein samana. Yhdessä vastauksessa asiakkaiden nähtiin lisääntyneen muuttoliikkeen myötä ja yhdessä arvioitiin tapahtuneen pientä laskua erityisesti naisten osalta, jotka ovat kouluttautuneet ammattiin ja työllistyneet. Laskua arvioitiin yhdessä vastauksessa olevan myös siksi, että romaniperheiden lapset ja nuoret kouluttautuvat ammat- tiin ja siirtyvät helpommin työelämään. Kunnan työllisyyspalveluiden toimijat yhtä vastaajaa lukuun ottamatta arvioivat asiakkaiden määrien pysyneen samana viime vuosina. Yhdessä kunnassa asiakkaiden määrä on hieman kasvanut, sillä mahdolli- suuksia ja palveluun ohjausta on lisätty esimerkiksi järjestöyhteistyön kautta. Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa työnhakijoina olleiden romanien mää- rää arvioitiin URA-asiakastietotietojärjestelmän aineistosta sukunimeen perustu- van poiminnan perusteella. Sukunimeen perustuvaa hakua ei kuitenkaan voida pitää kattavana. Vuoden 2008 tutkimuksen aineistossa oli noin 1 470 työnhaki- jana olevaa romania, minkä arvioitiin olevan tuolloin noin 22 % Suomessa olevasta 31 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN romaniaikuisväestöstä olettaen, että ikäjakauma vastaa koko väestön ikäjakaumaa2. Luku ei kata kaikkia työnhakijana olevia romaneja, eikä siksi anna tarkkaa kuvaa työnhakijoina olevien romanien määrästä. (Syrjä ja Valtakari 2008.) Kokonaisarviota työnhakijoina olevien ja työmarkkinoilla olevien romanien määrästä on mahdoton tehdä ja arviot vaihtelevat paljon aineistosta riippuen. Vuonna 2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti valtakunnallisen Roosa-tut- kimuksen osana valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -ESR-hanketta, mikä koski romanien osallisuutta ja hyvinvointia. Saatua tietoa ei voi yleistää vastaajamäärän takia. Roosa-tutkimuksen aineistossa tutkimukseen osallistuneista palkkatyössä tai yrittäjänä työskenteli vajaa viidennes, työttömänä oli noin neljännes. Noin 30 pro- senttia oli ollut ansiotyössä 12 viime kuukauden aikana. Osuus oli sekä miehillä että naisilla suurimmillaan 30 – 54-vuotiailla. Alle 30-vuotiaista noin puolet ilmoitti ole- vansa työttömiä, 30 – 54-vuotiaistakin noin kolmasosa. Työttömyysaste, joka tarkoit- taa työttömien prosenttiosuutta saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työt- tömistä, oli siis kaikkien tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa noin 60 pro- senttia. Alle 30-vuotiaista työvoimaan kuuluneista vastaajista jopa kolme neljästä oli työttömänä. Työllisten osuus oli sekä miehillä että naisilla suurin ikäryhmässä 30 – 54, jossa neljännes miehistä ja kolmannes naisista oli palkkatyössä tai yrittä- jänä. Viidesosa 18 – 29-vuotiaista oli opiskelijoita. Eläkkeellä oli runsas kymmenesosa 30 – 54-vuotiaista, sitä vanhemmista noin yhdeksän kymmenestä. (Weiste-Paakka- nen ym, 2018, 29 – 35.)3 Vaikka tutkimukseen pyrittiin takaamaan sosiaalinen moni- muotoisuus, tutkimuksen osallistujajoukko on aina valikoitunut jollain tapaa, eikä edustettavuudesta ole varmuutta. Nyt tehtyä tutkimusta varten toteutettu kysely tavoitti kohderyhmän, jonka kautta saadaan monimuotoisempi kuva työllisyydestä: Näiden vastaajien ja haastattelujen 2 Työllisyysasteen kuuluvat ikäluokat:15–64 -vuotiaiden osuus Suomen väestöstä oli tuolloin noin 66 %. Osa rekisterissä olevista työnhakijoista oli merkitty kuuluviksi työvoiman ulkopuolelle (n. 15 %), työttöminä oli tästä ryhmästä 61,5 %. Sijoitettuina eri toimenpitein ryhmästä oli 12 %. Tästä työnhakijajoukosta työlli- syystilannetta ei ollut kirjattu URAan 10 %:lle henkilöistä. Syrjä ja Valtakari 2008, 128. 3 Kirjoitustaitoa, koulutusta ja työllisyyttä koskevat vastaajamäärät vaihtelevat hieman kysymyksittäin. Miehillä vastauksia oli 86–142 / kysymys ja naisilla vastaajamäärät vaihtelivat välillä 153–217. Havaintomää- rän vaihtelu johtuu siitä, että kysymys on esitetty eri lomakkeilla. 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN perusteella muodostuvaa kuvaa romaneista työmarkkinoilla kuvataan tarkemmin seuraavissa luvuissa. 2.2 Romanien koulutustason kehitys ja yhteys työllistymiseen Romanien pääväestöä alhaisempi koulutustaso on nostettu eri selvityksissä yhdeksi merkittäväksi työllistymisen esteeksi. Opetushallitus on arvioinut, että 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hieman yli 80 prosenttia peruskoulunsa päättä- neistä romaneista oli saanut päättötodistuksen, tytöt poikia useammin. Romaniop- pilaiden yleinen koulumenestys on viimeisen 60 vuoden aikana parantunut huo- mattavasti, sillä päättötodistuksen saaneiden osuus on noussut tänä aikana 25 pro- sentista yli 80 prosenttiin. Luku on silti huomattavasti alhaisempi kuin pääväestöllä. (Rajala ja Blomerus 2015.) Nyt toteutetussa TE-toimistoille suunnatussa kartoituksessa peruskoulutodistuk- sen puuttuminen tunnistettiin yhä usein työllistymistä estäväksi tekijäksi erityi- sesti aikuisilla. Ammatillisen koulutuksen puuttuminen nousi esiin niin nuorilla kuin aikuisilla suuressa osassa toimistojen vastauksia. Silti työllistymisen esteiden muu- tosta arvioivissa kysymyksissä useat nostivat esiin koulutustason parantumisen viime vuosien aikana. Sama näkökulma tuli esiin eri asiantuntija- ja kohderyhmä- haastatteluissa. Romaninuorista suuri osa hankkii jo toisen asteen koulutuksen, ja myös lukioon hakeutuu yhä enemmän nuoria, vaikkakin osuuden on arvioitu ole- van yhä merkittävästi vähäisempi verrattuna pääväestöön. Opetushallitus on selvittänyt aikuisten romanien koulutustaustoja vuonna 2015. Selvityksen mukaan aikuiset suhtautuivat koulutukseen myönteisesti. Noin puolet Opetushallituksen selvityksen kyselyyn vastanneista miehistä ja naisista kertoi ole- vansa kiinnostuneita aikuisiässä suoritettavista opinnoista. Myös joka kolmas vas- taaja, jolta puuttui perusopetuksen päättötodistus, ilmaisi halunsa suorittaa perus- opetuksen loppuun. Kysyttäessä sitä, miten parhaiten voitaisiin edistää romanien kouluttautumista, monissa vastauksissa kaivattiin lisää tietoa koulutuksesta: Tieto ei tavoita romaneita tai sitä ei ole osattu etsiä. Myös opiskelun mahdollistava taloudel- linen ja sosiaalinen tuki nousivat keskiöön. (Rajala ja Blomerus 2015, 80.) 33 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Yhdeksi koulu- ja urapolkujen eroja selittäväksi tekijäksi on tunnistettu korkeampi keskeytysprosentti koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioivat vuonna 2015, että romanit keskeyttävät koulutuksen hieman useammin kuin muut opiskelijat. Keskeyttämisen syynä yleisimmäksi mainittiin heikot opiskeluvalmiu- det (21 %), mikä voi viitata heikkoon suoriutumiseen perusopetuksessa. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat opiskelumotivaatio (20 %) ja perhesyyt (16 %) riskinä opinto- jen keskeytymiselle. (Rajala ja Blomerus 2015, 46.) Romanien koulutus- ja urapolku- jen ero suhteessa pääväestöön selittyvät mm. sillä, että romanit perustavat perheen keskimääräistä aiemmin, jolloin koulutuspolkuun tulee väistämättä katkos ainakin naisilla (ks. esim. Perho 2018). Tätä tutkimusta varten toteutetussa satunnaiseen ja valikoituneeseen otantaan perustuvassa kyselyssä vajaa viidennes oli käynyt vain peruskoulun, mutta vastaa- vasti yli viidennes oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Vastaajajoukon koulutus- taustaa voi pitää aikaisempia tiedonkeruita korkeampana, eikä sen perusteella voi tehdä yleistyksiä koko romaniyhteisöstä. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että vain noin joka kymmenes vastaaja koki, että oma koulutustaso haittaa työllisty- mistä jossain määrin tai paljon. Romanien keskuudessa kiinnostus korkeakoulutukseen on noussut, mutta kor- keakoulutettuja on edelleen vähän. Romanien polkuja korkeakouluopintoihin on tavoitteellisesti lähdetty kehittämään vasta 2016 käynnistyneissä ESR-hankkeissa Diakonia-ammattikorkeakoulun taholta. Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hank- keessa toteutettiin aliedustetuille ryhmille suunnattuja erillishakuja. Hankevetoi- sesti käynnistyneessä toiminnassa on toteutettu osaamista vahvistavia tukipa- joja. Tulokset ovat merkittäviä, sillä tuolloin hakijoita oli yhteensä 36, joista 12 pääsi sisälle; osa yhteishaun ja osa erillishaun kautta. Hakijoiden määrä ja sisälle pääsy oli ennätyksellinen korkeakouluopintoihin koskaan. Tällä hetkellä yksistään Dia- konia-ammattikorkeakoulussa opiskelee jo 30 romanitaustaista opiskelijaa eri kampuksilla4. Opetushallituksen tekemässä selvityksessä aikuislukiot luonnehtivat romaniopis- kelijoiden suoritustasoa selkeästi paremmaksi kuin muiden opiskelijoiden. Tuloksia voidaan tulkita siten, että kyse on motivaatiosta ja ehkä myös näyttämisen halusta. 4 Lähde: Mertsi Ärling, Diakonia-ammattikorkeakoulu 34 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Aikuislukion työntekijät näkivät tärkeänä, että romanien koulutusmotivaation tuke- miseen panostettaisiin. Lukio-opintojen piiriin saaminen lisäisi merkittävästi korkea- koulutukseen hakijoiden määrää. (Rajala ja Blomerus 2015.) Koulutustaustan yhteys sijoittumiseen työmarkkinoilla Myös tässä selvityksessä romaneille suunnatun kyselyn analyysi vahvistaa näke- mystä siitä, että koulutus vie eteenpäin työmarkkinoilla. Kyselyssä vastaajia pyy- dettiin ilmoittamaan kaikki käymänsä koulutustasot5. Aineistoa tarkastellessa huo- mioon otettiin vastaajan ylin ilmoittama koulutustaso. Myös kyselyn aineistosta koulutuksen puute oli tunnistettavissa merkittäväksi esteeksi romanien työllisty- miselle: Ne vastaajat, joiden koulutustaso oli vähintään ammattikoulu (ml. ylioppi- laat ja korkeakoulutetut), olivat yli kolme kertaa todennäköisemmin kyselyhetkellä töissä kuin ne vastaajat, joiden ylin koulutustaso oli korkeintaan peruskoulu. Vas- taajien koulutustaustoja tarkasteltiin myös suhteessa heidän työkokemukseen. Vas- taajan koulutustasolla ja tämän ilmoittamalla työkokemuksella vuosina oli tilastolli- sesti merkitsevä yhteys: Mitä korkeampi vastaajan ilmoittama koulutustaso oli, sitä useampi vuosi tällä oli työkokemusta.6 Naisten ja miesten välisiä eroja tarkasteltaessa havaittiin, että aineistossa oli tilastol- lisesti merkitsevä yhteys miesten ja naisten koulutustasojen välillä siten, että nais- ten koulutustaso oli hieman miehiä korkeampi, mutta työllisyysaste hieman hei- kompi. Naisilla oli keskimäärin miehiä vähemmän työkokemusta, mutta miehiä enemmän kokemusta palkattomasta harjoittelusta. Keskiarvojen erot eivät kui- tenkaan työkokemuksen ja palkattoman harjoittelun osalta olleet tilastollisesti merkitseviä. Vaikka erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä, vahvistavat ne osaltaan samankaltaisia havaintoja, joita on noussut esiin tämän selvityksen haastatteluissa.7 5 Vaihtoehdot olivat: vähemmän kuin peruskoulu; peruskoulu, keski- tai kansakoulu; ammattikoulu tai vastaava; ylioppilas; ammattikorkeakoulu tai ammatillinen opistotutkinto; yliopisto tai en ole käynyt mitään näistä. 6 Logistisen regression tulokset osoittavat, että koulutustason ollessa vähintään ammattikoulu, oli tällä tilastollisesti merkitsevä yhteys sille, oliko vastaaja tällä hetkellä työssä (χ2(1) = 8.49, p = .004). Opiskelijat, eläkeläiset, varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavat sekä äitiys- tai isyysvapaalla olevat koodattiin aineis- tossa työvoiman ulkopuolella oleviksi. 7 Naisten ja miesten välistä eroa tarkasteltiin z-testin avulla. Koulutuksessa oli tilastollisesti merkitsevä ero (p<.001), erot mies-ten ja naisten työkokemuksessa (p=.11) ja palkattomassa harjoittelussa (p=.11) eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. 35 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Alakohtainen sijoittuminen työmarkkinoilla Opetushallituksen selvityksen mukaan romaneita opiskelee jo kaikilla suurilla ammatillisen koulutuksen koulutusaloilla (Rajala ja Blomerus 2015, 40 – 41). Vaikka myös kyselyyn osallistuneilla oli monipuolista ammattitaustaa ja mukana oli kor- keasti koulutettuja, kuten opettajia, yleisesti ottaen työkokemuksesta oli nähtävissä, että suurimmalla osalla vastaajista oli kokemusta tai koulutus suhteellisen suorit- taviin työtehtäviin (ks. luku 1.3). Haastattelujen kautta tullut kuva vahvistaa näke- mystä siitä, että sijoittuminen eri alan työmarkkinoille ei ole vielä niin monipuolista kuin voisi olettaa ja toivoa. Romanien tietoisuus eri aloista ja uramahdollisuuksista on arvioitu olevan vähäistä. Yhtenä syynä taustalla nähdään oman yhteisön sisältä tulevien ammattiesikuvien puuttuminen. Tutkimusta varten toteutettujen haastattelujen perusteella asiaan on yhä syytä kiinnittää huomiota opintojen ohjauksessa, jotta uravalinnat tehdään omien kykyjen, vahvuuksien ja mielenkiinnon pohjalta. Yksi näkökulma alakohtaiseen sijoittumiseen on luonnollisesti se, mitkä alat työl- listävät. Tällöin sosiaali- ja terveysalalle voi aidon kiinnostuksen lisäksi ohjau- tua helpommin: esimerkiksi kuntien omat palkkatuki- ja oppisopimuspaikat löy- tyvät sote-puolelta, ja milloin työnhakija tarvitsee tukea työmarkkinoille pää- syyn, tuki avoimille markkinoille esimerkiksi työllisyyspalveluiden kautta vaihtelee paikkakunnittain. Polkua työelämään pedataan varhaiskasvatuksesta lähtien Useissa yhteyksissä – myös kyselyn vastaajien ja haastateltavien taholta – tuodaan esiin, että romanien työllisyyden kysymykset lähtevät jo siitä, mitkä ovat perheiden ja lasten lähtökohdat ja miten niitä edesautetaan elämän varrella. ”Tukeminen on aloitettava jo päiväkoti-iässä, jotta itsetunto kehittyisi hyväksi ja näin ollen olisi rohkeutta tehdä mitä vaan vaikka olisi taustaltaan romani.” Romanien yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollisuuksien lyhyt historia noste- taan esiin myös tutkimuksen asiantuntijahaastatteluissa nuorisotyön saralla: Läh- tökohtaisesti romaninuoria koskevat ns. universaalit aikakauden nuoruuteen liitty- vät haasteet, mutta osaa nuorisotyön asiakkaista leimaa se, ettei yhteisöllä ole pitkiä kouluttautumisen perinteitä. 36 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa esitettiin näkemyksiä siitä, että romani- taustaiset lapset ja nuoret nähdään liian usein romaneina, ei lapsina ja nuorina, joi- hin pätevät samat velvollisuudet ja tukitoimet kuin muihinkin. Esimerkiksi opetus- ja ohjaushenkilöstön kysymykset siitä, mitä tehdä romanilapsen ja -nuoren poissa- oloille on epärelevantti silloin, jos lähtökohtaisesti ei ole noudatettu samoja peri- aatteita: tämä voi tarkoittaa luvattomien poissaolojen syiden selvittämistä yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa sekä erilaisia tukikeinoja. Haastateltavat ovat tunnis- taneet, että usein puuttumattomuuden taustalla on kulttuurisensitiivisyyden vää- ristymä: tällöin lapsi tai nuori nähdään kulttuurinsa edustajana, ei yksilönä, joka tarvitsee tukea. Puheeksi ottamisen kynnys vanhempien kanssa on syystä tai toi- sesta usein yhä liian korkealla. Yksi haastateltava kuvasi koulumaailman haasteita seuraavasti: ”Odotetaan että kouluttautuminen ja työllistyminen on utopistinen ajatus tai edes kulttuurikysymys, kun se ei ole. Jos käsiteltäisiin samalla tavalla kuin muita, en usko, että jouduttaisiin edes tekemään tutkimuksia siitä, millä asteella roma- nien työllistyminen on. Totta kai lapset lähtee vetää narusta, jos antaa myöten. -- Resurssit nähdään tekosyynä. Onko tarkoituksenmukaista, että oppiaine huude- taan läpi, jos ei mene perille. Lukihäiriötkin otetaan jollain tapaa, että ne kuuluu kulttuuriin.” Sama ilmiö havaittiin vuonna 2015 oikeusministeriön toimesta julkaistussa ”Syr- jintä koulutuksessa” -tutkimuksessa: Opinto-ohjaajille ja opettajille suunnatussa kyselyssä nousi esiin huoli romaninuorten osalta, ettei tarvittavan avun laatua sel- vitetä aina yhtä hyvin kuin pääväestön kohdalla, poissaoloja sallitaan enemmän tai että opintoja katsotaan ”läpi sormien”. Tietynlainen joustavuus voi olla myös posi- tiivista syrjintää, kun taustalla voidaan nähdä myös tarve saada nuorelle todistus ja sitä myötä edesauttaa jatkopolkuja. Positiivisen syrjinnän ja välittömän syrjinnän raja on siten hyvin häilyvä sen suhteen, milloin kyse on osaamattomuudesta, keino- jen rajallisuudesta tai negatiiviseksi kääntyneestä kulttuurisensitiivisyydestä, ja mil- loin välinpitämättömyydestä tai suorasta syrjinnästä, jolloin omat ennakkoasenteet vaikuttavat taustalla. (Jauhola ja Vehviläinen 2015.) Tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa on noussut esiin, että oppilaitosten resurssien nähdään vaihtelevan ja olevan usein riittämättömiä nuorten tukemiseen ja kohtaamiseen siten, että opiskelijoiden ongelmien juurisyyt saataisiin selvitet- tyä. Moni nuori ei ”halua vaivata” tai häpeän pelossa tuo ongelmia esille. Romaneita 37 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN tukeneiden hankkeiden kautta on autettu eteenpäin byrokratian ja omien urasuun- nitelmien kanssa esimerkiksi nuoria, jotka ovat yrittäneet selvitä opinnoista ilman vakituista asuinpaikkaa tai joilla on taustalla muita opintoihin vaikuttavia tekijöitä, joita ei ole tuotu aikaisemmin esiin oppilaitoksessa. Monen romanin käsitys itsestään oppijana on melko kielteinen ja usein opiskelijoi- den itsetunto on alhainen, mihin tietysti ovat voineet vaikuttaa opiskeluun liittyvät heikot perusvalmiudet sekä mahdollisesti henkilöhistoriasta nousevat negatiiviset kokemukset. (ks. myös Ärling 2018, Rajala ja Blomerus 2015.) Onnistuneiden oppi- miskokemusten puute näkyy myös jatkopoluissa ja työelämään integroitumisessa. Opetushallituksen selvitys toi esille, että ohjauksen ja neuvonnan määrän tarve on romaniopiskelijoilla suurempaa kuin muilla opiskelijoilla pääsääntöisesti. Tuki on parhainta silloin, kun se on henkilökohtaista, ja asioita, käsitteitä sekä pol- kuja on aukaistu. Erityisesti ammatillisissa opinnoissa romanitaustaisten opiskeli- joiden ohjauksen ja tuen tarve suhteessa yleiseen tasoon oli selvityksen mukaan korkeampi verrattuna muihin opiskelijoihin. (Rajala & Blomerus 2015.) Tulosten mukaan romanien opintopoluissa tulisi panostaa ohjaukseen ja mallioppimiseen sekä henkilökohtaiseen mentorointiin (ks. myös Ärling 2018a ja 2018b). Kun nuorista moni on perheellinen, tulisi tämä ottaa huomioon jaettaessa tietoa tai suunnitellessa mahdollisia koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä palveluita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tietoa lasten kunnallisista päivähoitopalveluista ja pienten koululaisten iltapäiväkerhotoiminnasta tulisi olla saatavilla. (Autio ym. 2016, 7; Rajala ja Blomerus 2015, 74.) 38 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Yksi nuorisotyötä tekevä haastateltava kuvasi asiaa siten, että siinä vai- heessa, kun yhteiskunta odottaa ihmiseltä, että opetellaan olemaan vastuussa itsestä ja opinnoista tai työpaikasta, romaninuorten koh- dalla merkittävästi useammin kehitysvaiheessa olevilla on jo omat lap- set. Se tuo erilaisen lähtökohdan myös kouluttautumiseen. Kun yleensä oletuksena on, että yksilö on yksin tai vertaisensa kanssa, perhe-elä- mää elävälle elämä on ennalta-arvaamattomampaa. Pienten lasten kanssa nuori ei voi välttämättä ennakoida, mitä ensi viikko tuo tulles- saan. Taloudellinen huoli vie voimavaroja, mutta tuo myös näköalatto- muutta. Yhteiskunnan rakenteet on suunniteltu ”keskiverron mukaan” sen osalta, mitä odotetaan työelämässä ja opinnoissa. Tämä voi olla per- heelliselle ihmiselle vaikeaa, jos ei ole mallia lähipiirissä. Toinen näkö- kulma perheellistymiseen on vaikutuksiltaan kauaskantoisempi: Nuorilla ei ole aina valmiuksia kasvattaa lasta. Jos nuoren vanhemman lapsella on haasteita, vanhempi ei välttämättä saa asioita hoitoon ja lapsi voi kasvaa vajavaisella tuella. Käytännössä pääväestöön nähden erilainen elämänrytmi tarkoittaa myös sitä, että TE-palvelut eivät ole ns. muita palveluita korjaavia, kuten ne voidaan pääsääntöi- sesti hahmottaa. Perheellisille alle 25-vuotiaille omaehtoinen opiskelu työttömyyse- tuudella ei ole mahdollista ja opiskeluun tarkoitetun opintorahan nähdään olevan riittämätön perheen elatukseen (esim. Perho 2018). Opintolaina nähdään merkittä- vänä riskinä, jota ei haluta ottaa, jos tai koska usko työllistymiseen on heikko. Tällöin tutkintoon johtavat opinnot voivat siirtyä aikuisiälle, ja toimettomuuteen voidaan tottua. Kun kysymyksessä ovat alle 25-vuotiaat, oppisopimusvaihtoehto näyttäy- tyy monelle ainoana keinona taata toimeentulo opintojen aikana. Oppisopimuksen osalta taas törmätään yleisiin haasteisiin paikkojen saatavuuden osalta, mutta myös laajempiin kysymyksiin koskien romanien työllistymisen haasteita. Myönteistä on, että suurin osa perheen perustaneista nuorista aikuisista on kiinnos- tunut ja valmis suorittamaan kesken jäänyttä koulutuspolkuaan aikuiskoulutuksen puolella, kun perhe-elämän tilanne sen sallii (esim. Ärling 2018, Rajala ja Blomerus 2015). Myös kohderyhmähaastateltaviin kuului aikuistuneita naisia, joilla opinnot 39 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ovat alkaneet vasta kun lapset ovat olleet ”sopivassa iässä”. Näillä naisille ei ollut myöskään selkeää urahaavetta tiedossa kovin aikaisessa vaiheessa. 2.3 Työllisyyttä edistävät ja estävät tekijät romanien näkemänä Kuvaan 6 on koottu suuntaa antavat arviot siitä, miten kyselyyn vastaajat arvioi- vat omasta positiostaan katsottuna työllistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Edis- täneisiin ja estäviin tekijöihin vastasi yhteensä 142 vastaajaa. Analyysista on jätetty pois “En osaa sanoa” vastaukset. Kysely toteutettiin sähköisesti ja paperilla, ja kyse- lyiden väittämissä oli kyselyteknisesti pieniä eroja, jotka on otettu huomioon vas- tausten uudelleenkoodauksessa ja analyysissä8. Vastaajien omien verkostojen nähtiin edistävän työllistymistä suhteellisesti kaik- kein eniten. 80 % kantaa ottaneista vastaajista piti omia verkostoja vähintään jos- sain määrin työllisyyttä edistävänä tekijänä. Samoin edistäviksi tekijöiksi koettiin oma usko työllistymiseen, jonka vastaava osuus oli 75 % ja oma koulutustaso, jota 73 % kantaa ottaneista vastaajista piti vähintään jossain määrin työllisyyttä edistä- vänä tekijänä. Työllistymistä eniten estäväksi tekijäksi nähtiin yleinen suhtautumi- nen romaneihin. 29 % kantaa ottaneista vastaajista piti yleistä suhtautumista roma- neihin vähintään jossain määrin työllistymistä estävänä tekijänä. Samoin estäviksi tekijöiksi koettiin työnantajien suhtautuminen, jonka vastaava osuus oli 23 % ja työ- haastatteluun pääsy, jota 16 % piti vähintään jossain määrin työllistymistä estävänä tekijänä. 8 Sähköisen (n=91) ja paperisen lomakkeen (n=59) välillä oli eroja kysymyksessä sekä kysymysten astei- koissa. Sähköisessä kyselyssä kysymys oli esitetty muodossa ”Kun mietit omia työllistymismahdollisuuk- siasi, minkä tekijöiden koet auttavan tai haittaavan työllistymistäsi?”. Paperisessa vastaava kysymys oli esi- tetty muodossa ”Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet työllistymistäsi?”. Sähköisessä kyselyssä asteik- kona oli: auttaa merkittävästi, auttaa jossain määrin, ei auta eikä haittaa, auttaa jossain määrin, auttaa merkittävästi ja en osaa sanoa. Paperisessa kyselyssä asteikko oli puolestaan viisiportainen, jossa vasem- malla oli vaihtoehto edistänyt, keskellä vaihtoehto ei ole edistänyt eikä estänyt ja oikealla vaihtoehto estä- nyt. Aineisto uudelleenkoodattiin siten, että sähköisen kyselyn auttaa merkittävästi-vaihtoehto ja paperi- sen kyselyn edistänyt vaihtoehto, sähköisen kyselyn vaihtoehto auttaa jossain määrin ja paperisen kyselyn 2. vaihtoehto, sähköisen kyselyn vaihtoehto haittaa jossain määrin ja paperisen kyselyn 4. vaihtoehto sekä sähköisen kyselyn auttaa merkittävästi ja paperisen kyselyn edistänyt vaihtoehdot yhdistettiin. 40 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Tulosten tulkintaa haittaa jossain määrin vastausvaihtoehtojen monitulkintaisuus. Vastaajat ovat voineet tulkita esimerkiksi kohtaa “työhaastatteluun pääsy” joko siten, että tällä hetkellä työhaastatteluun pääsemättömyys estää minua saamasta töitä tai siten, että jos pääsen tulevaisuudessa työhaastatteluun, parantaa se mah- dollisuuksiani työllistyä. Vastauksista on kuitenkin tunnistettavissa, että ne teki- jät, joihin vastaaja itse voi vaikuttaa, kuten koulutus, oma asenne ja omat verkostot, koettiin kaikkein useimmin edistäviksi tekijöiksi. Kaikkein eniten estäviä tekijöitä puolestaan yhdistää se, että näihin vastaajan on itse haastavampaa vaikuttaa, kuten yleinen suhtautuminen romaneihin tai työnantajien suhtautuminen. Kuva 6. Kyselyn vastaajien näkemykset siitä, mitkä tekijät edistävät tai estävät omakohtaisesti työllistymistä (”kun mietit omia työllistymismahdollisuuksiasi…”) Vastauksia tulkittaessa tulee huomioida, että suuri osa vastaajista oli töissä, osa kou- luttautumassa ja osa työmarkkinoiden ulkopuolella. Oletettavasti esteet ja edistävät tekijät näyttäytyvät vastaajille hieman eri tavoin riippuen siitä, ovatko he ylittäneet työllistymisen kynnyksen. Siten suuri osa vastaajajoukosta arvioi omia edellytyk- siään jo työelämästä käsin tai ollessaan työllisyysmahdollisuuksia todennäköisesti edistävässä koulutuksessa. Tutkimuksen yhtenä hypoteesina oli, että työllistymisen Estää Ei estä eikä edistä Edistää 11 % 3 % 1 % 9 % 4 % 8 % 2 % 16 % 23 % 3 % 29 % 16 % 22 % 29 % 49 % 16 % 46 % 58 % 19 % 19 % 34 % 20 % 73 % 75 % 70 % 42 % 80 % 46 % 40 % 65 % 58 % 63 % 51 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Oma koulutustaso Oma usko työllistymiseen Työkokemukseni Perhetilanteeni Omat verkostot Tarjolla olevat työllisyyspalvelut Romanien työllistämistä edistänyt hanke Työhaastatteluun pääseminen Työnantajien suhtautuminen Lähipiirin suhtautuminen työllistymiseen romanien työllistymiseen Yleinen suhtautuminen 41 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN esteet korostuvat työttömillä. Estävien ja edistävien tekijöiden kokemista vertailtiin työttömien ja työllisten välillä. Tilastollisesti merkitsevä ero työttömien ja työssä ole- vien romanien välillä oli seuraavissa tekijöissä: oma koulutustaso, oma usko työllis- tymiseen, työkokemukseni, työhaastatteluun pääsy ja työnantajien suhtautuminen. Työssä olevat vastaajat näkivät työttömiä todennäköisemmin oman koulutustason työllisyyttä edistävänä tekijänä kuin estävänä tekijänä. Myös muiden tilastollisesti merkitsevien tekijöiden osalta työssä olevat näkivät ne työttömiä todennäköisem- min edistäviksi kuin estäviksi tekijöiksi.9 Selvityksessä tarkasteltiin myös, ovatko vastaajat, jotka ovat ns. ylittäneet työmark- kinoille pääsyn kynnyksen (tarkastelussa olleet yli 5 vuotta työmarkkinoilla) kyen- neet positiivisen työmarkkinakokemuksensa ansiosta näkemään eri tekijät pikem- minkin positiivisina kuin negatiivisina. Vastaajat, joilla oli enemmän kuin viisi vuotta työkokemusta, näkivät niitä vastaajia useammin, joilla oli alle viisi vuotta työkoke- musta, oman työkokemuksen, työhaastatteluun pääsyn ja työnantajien suhtautumi- sen työllistymistä edistävänä tekijänä.10 Estäviä ja edistäviä tekijöitä tarkasteltiin erikseen myös koulutuksen osalta. Kuten aiemmin nostettiin esiin, koulutuksella on suuri merkitys romanien työllistymisessä. Eroja tarkasteltaessa vastaajat jaettiin korkeakoulutettuihin ja ei korkeakoulutet- tuihin. Ne vastaajat, jotka olivat korkeakoulutettuja, näkivät oman koulutustason, uskon työllistymiseen ja työkokemuksen todennäköisemmin työmarkkinoille pää- syä edistävänä tekijänä kuin ei-korkeakoulutetut. Lisäksi korkeakoulutetut kokivat oman perhetilanteensa harvemmin estävänä tekijänä kuin ei korkeakoulutetut.11 Aikaisemmin tuotiin esiin myös korkeakoulutuksen positiivinen yhteys työhisto- riaan, joten yhtäläisyys on ymmärrettävä molemmilta kanteilta. Kyselyyn vastan- neista valtaosa arvioi, ettei perhetilanne heikennä työllistymismahdollisuuksia. 9 Vertailu tehtiin Studentin riippumattomien otosten t-testillä (df=112). Työttömien ja työssä olevien erot olivat tilastollisesti merkitseviä oman koulutustason (p<.001), oman uskon työllistymiseen (p<.001), työko- kemukseni (p=.006), työhaastatteluun pääsemisen (p<.001) ja työnantajien suhtautumisen osalta (p=.002). 10 Vertailu tehtiin Studentin riippumattomien otosten t-testillä (df=140). Yli ja alle 5 vuotta työkokemusta hankkineiden vastaajien keskiarvoissa oli tilastollisesti merkitsevä erot oman työkokemuksen (p<.001), työ- haastatteluun pääsyn (p=.005) ja työnantajien suhtautumisen (p=.001) osalta. 11 Vertailu tehtiin Studentin riippumattomien otosten t-testillä (df=140). Korkeakoulutettujen ja ei korkea- koulutettujen välillä oli tilastollisesti merkitsevä erot oman koulutustason (p<.001), oman uskon työllisty- miseen (p=.015) ja oman työkokemuksen (p=.012) osalta. 42 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Korkeakoulutetut, jotka tässä aineistossa ovat pitkälti naisia, ovat voineet jo kou- lutukseen hakeutuessaan joutua tasapainottelemaan perhe-elämän sovittamisen kanssa, jolloin tulos ei ole yllättävä. Tätä tukevat kahden haastatteluihin osallistu- neen naisen hyvät esimerkit siitä, kuinka he ovat lähteneet kouluttautumaan, kun lapsiperheen tilanne on sen mahdollistanut. Vastaajat, joilla oli enemmän kuin viisi vuotta työkokemusta näkivät todennä- köisemmin, että oma koulutustaso, usko työllistymiseen, työhaastatteluun pää- seminen ja työnantajien suhtautuminen eivät ole työllistymismahdollisuuksia arvioitaessa suuri riskitekijä. Vastaajat, joiden työkokemus oli alle viisi vuotta, näki- vät em. tekijät todennäköisemmin estävinä tekijöinä. Tarkastelun hypoteesina oli, että vastaajat, jotka ovat ns. ylittäneet työmarkkinoille pääsyn kynnyksen (tarkaste- lussa olleet yli 5 vuotta työmarkkinoilla) kykenevät positiivisen työmarkkinakoke- muksensa ansiosta näkemään eri tekijät pikemminkin positiivisina kuin negatiivi- sina, ja tämä vahvistui.12 Kuinka omaa työllistymistä on edistetty? Seuraavaksi käsitellään kyselyn avovastauksista ja haastatteluista tehtyjä nos- toja ja niiden pohjalta tehtyjä tulkintoja. Kyselyn tuloksista ja henkilöhaastatte- luista nousee hyvin esiin, että työmarkkinoille pääsy on edellyttänyt paljon työtä. Kysymykseen, mitä vastaajat ovat tehneet oman työllistymisensä eteen, saatiin 56 avovastausta. Näistä noin kaksi kolmasosaa kuvaa aktiivista työnhakua ja yhtä suuri osa on kertonut täydentäneensä osaamistaan koulutuksella tai aikomalla vielä kouluttautua. Useimmat ovat nostaneet esiin molemmat tekijät. Milloin koulutus- toiveita on eritelty tarkemmin, vastaajat mainitsivat yleisimmin korkeakouluopin- tojen suorittamisen (n=8), esimerkiksi sosionomiopinnot, yleisemmin yliopisto- koulutus, tai eriteltynä kuraattoriksi valmistuminen tai oikeustieteelliseen pääsy. Aktiivinen työnhaku on pitänyt sisällään hakemusten lähettämistä, työnantajien kontaktointia, työnhakuasiakirjojen päivittämistä ja esimerkiksi suositusten hake- mista eri tahoilta. Osa toi esiin työkokeilun tai harjoittelun mahdollisuutena näyttää 12 Vastaajien omakohtaisia näkemyksiä auttavista työmarkkinoille pääsyä edistävistä ja estävistä tarkas- teltiin suhteessa vastaajien työkokemukseen (alle 5 vuotta työkokemusta ja yli 5 vuotta työkokemusta) tarkasteltiin z-testillä. Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p<.05) oman koulutustason, oman uskon työllistymiseen, työhaastatteluun pääsyn ja työnantajien suhtautumisen välillä. z-testiä varten aineisto uudelleenkoodattiin siten, että vastaus Estää erittäin paljon sai arvon 1 ja Edistää erittäin paljon saa arvon 5. 43 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN osaamistaan. Noin neljännes on kuvannut työllistymisen edellytysten paranta- mista työelämästä käsin eli tekemällä työnsä hyvin. Osassa vastauksista näkyy, että henkilö on kokenut joutuneensa toimimaan laajemmin ennakkoluulojen rikko- jana, eli toimii koko yhteisön edustajana omalla työsuorituksellaan. Tämä nousi vah- vasti esiin myös tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa (ks. lisää myös luku 2.5 Romanit yrittäjinä). Alla esimerkkivastauksia, miten vastaajat ovat edistäneet omaa työllisyyttään: ”Olen omalla toiminnallani pyrkinyt hälventämään ennakkoluuloja ja työharjoit- telut ovat olleet merkittävässä asemassa työllistymisekseni”. ”Kouluttautunut ja pyrkinyt kehittämään itseäni. Olen aloittanut ns. jokamiehen töistä ja pikkuhiljaa päässyt eteenpäin työelämässä.” ”Tehnyt työni hyvin ja pitänyt maineestani huolen.” ”Tehnyt aina työni hyvin ja hankkinut verkostoa. Tärkeä on myös kouluttautumi- nen. Asenne!” Moni kertoo tehneensä paljon töitä työllistymisen eteen, kuten yksi korkeakoulut- tautunut naishenkilö kuvaa: ”Kaiken mahdollisen! Opiskellut hullun lailla, joustanut kulttuurista (vaatetus... en olisi ikinä selvinnyt opinnoistani niin nopsaan, jos opiskelin romanivaatteissa, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Opintoja oli pitkin Helsinkiä. Saman päivän aikana piti olla kymmenessä eri paikassa. Liikkua piti metrolla, ratikalla, linja-au- tolla... Piti juosta kieli pitkällä paikasta paikkaan, että ehti ajoissa paikalle. Roma- nivaatteissa tämä kaikki olisi ollut mahdottomuus... Matalalla profiililla, Adidak- set jalassa, selvisin kaikesta... Silmät selässä kuljin joka paikassa... Huppu päässä, lasit silmillä... Oli se näky. Ei auttanu leikkiä kaaloa... Eikä ollut itelle helppo pala, mutta pakko oli, jos meinas selvitä.” Romanikulttuuri, pukeutumis- ja tapasäännökset haasteena? Kyselyssä ei erikseen kysytty, ovatko henkilöt joutuneet peittelemään romani-iden- titeettiään päästäkseen työelämään. Joissain vastauksissa on tuotu esiin, että näin 44 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN on tehty. Esimerkiksi yksi korkeakoulutettu vastaaja kertoo, että hänen mahdolli- suutensa toimia ammatissa heikkenisivät, jos hänen tiedettäisiin olevan romani. ”Pukeudun valtaväestön asuun. Luullaan ulkomaalaiseksi. En kerro olevani romani, työt loppuisi. ’Kuka antaa mustalaisen kasvattaa lapsiaan?" Työnhaun näkökulmasta nousi näkemyksiä siitä, että romaniasu nähdään liian suu- rena esteenä muiden taholta: Lähtökohtaisesti, jos henkilö on kouluttautunut alalle, hänellä on jo tieto työn edellyttämästä pukeutumisesta. Toisessa kupissa painavat näkemykset siitä, että työelämässä voidaan tehdä myös turhia rajoitteita sen suh- teen, milloin romanihameen käyttöä rajoitetaan tai sitä ei nähdä suotavana. Työpu- keutumiskulttuurin osalta on myös epätietoisuutta. Hyvänä esimerkkinä nousivat kysymykset siitä, onko pankkityössä mahdollista käyttää omaa asua. Nyt tehdyissä haastatteluissa naispuoliset henkilöt suhtautuivat romaniasun käyt- töön työelämässä mutkattomasti: Milloin henkilö oli alalla, jossa edellytetään työasua, he pitivät sitä työaikana, vaikka muuten pitivät romaniasua – jos olivat sen ottaneet alun perin käyttöön. Romanien itse kertomana tapakulttuuri joustaa pal- jon ja on yksilötasolla ratkaistavissa. Toisaalta taas joissain tehtävissä romanikulttuuriin kuuluvat tapakäytännöt edellyt- tävät joustoa ja ymmärrystä työyhteisöltä. Esimerkiksi sairaalaympäristössä on ylei- senä käytäntönä, että romanit voivat vaihtaa kollegan kanssa paikkoja, jos asiak- kaaksi tulee muita romaneita. Samoin siivousalan yrittäjä kuvasi tilannetta siten, että vaikka asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa puku kuuluu luonnollisena osana elämään, omassa siivoustyössä romanipuku ei näy ollenkaan. Tämä on kerrottu myös kollegoille: ”Olen opastanut, että jos minua vanhempi tulee koululle, varaudutaan siihen, että siirryn toisiin tiloihin. Riippuu siitä, miten ihminen on kulttuurin ottanut. Sil- loin arvostan hänen identiteettiään.” Uskonnollisuutta ei välttämättä ole luettavissa erityiseksi romanien kulttuuriin kuu- luvaksi tekijäksi, mutta romaneista valtaosan on arvioitu olevan uskovaisia.13 Tie- 13 Esim. www.romanit.fi, www.romanomissio.fi 45 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN donkeruussa ei erikseen kysytty uskonnon vaikutuksia työllistymiseen, mutta se tuli esiin eri tavoin haastattelussa. Yksittäinen haastateltava kertoi, että oma polku oli löytynyt Jumalan herätyksestä, mutta laajemmin uskonnon merkitys tuli esille haas- tatteluissa esimerkiksi korostettaessa hyviä elämäntapoja ja kunnollisuutta. Leimaa- vat käsitykset romaneista, joilla on päihdeongelmia tai ovat tehneet rikoksia, näh- dään tässäkin valossa erittäin loukkaavina suhteessa omaan vakaumuksen mukai- seen elämäntapaan, sen lisäksi, että ne ovat syrjiviä ja loukkaavat perusoikeuksia tulla kohdatuksi yksilönä. Toisaalta romanien keskuudessa tunnistetaan myös, että yksilöt voivat vedota kult- tuuriin työnvastaanottamisen esteenä tilanteissa, joissa taustalla voidaan nähdä olevan muita motivaatioon tai elämäntilanteeseen vaikuttavia tekijöitä. Työkokemuksen puute ja työnantajien asenteet Romanien työkokemuksen puuttuminen on yksi keskeinen haaste työllistymisessä. Yhtälön tekee hankalaksi se, että taustalla voi olla negatiivisia kokemuksia työnan- tajien suhtautumisesta tai pelko niistä, mikä voi vaikuttaa motivaatioon hakeutua työmarkkinoille. Työelämässä verkostot lisääntyvät, ja vastaavasti työelämän ulko- puolella olevilla niiden puute on haaste työllistymiselle. Kyselyyn vastanneet arvioi- vat omat verkostot omaa työllistymistä edistäväksi tekijäksi. Koska vastaajista var- sin suuri osa oli työelämässä, vastauksista voi päätellä, että verkostot ovat auttaneet eteenpäin, niitä on jo syntynyt työelämässä ollessa tai ne ylipäänsä nähdään autta- vana tekijänä. Kysymyksen asettelu on siis monitulkintainen. Kuitenkin viesti siitä, että verkostot ovat tukeneet omaa työllistymistä, tuli esiin useissa haastatteluissa. Tämä on voinut tarkoittaa esimerkiksi työnantajaa tai tahoa, jonka tiedetään otta- neen aikaisemminkin romaneja töihin tai oppisopimukseen. Vastaavasti verkostojen puute on haaste, sillä läheskään kaikkia työpaikkoja ei ilmoiteta julkisesti ja työpai- kat löytyvät usein juuri verkostojen kautta. Vähemmistövaltuutetun vuonna 2014 julkaiseman selvityksen tiedonkeruuseen vastanneista ja viimeisen kahden vuoden aikana töitä hakeneista (n=130) noin 54 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää työnhaussa (Vähemmistövaltuutettu 2014, 25). Nyt tehdyssä tiedonkeruussa asiasta kysyttiin haastateltavilta ja asiaa sivuttiin kyselyssä, kuten esitettiin edellä: työelämän asenteet nousivat yleisim- min työllistymistä estäväksi seikaksi, mutta kyselyn vastaajat, jotka ovat olleet jo 46 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN pidempään työelämässä, arvioivat asenteiden olevan harvemmin este pohdittaessa omia työllistymismahdollisuuksia. Aineiston kautta voidaan nostaa vain yksittäisiä esimerkkejä syrjintäepäilyistä, mutta ei arvioida niiden yleisyyttä. Haastatteluissa nousi esimerkiksi tapaus, jossa työnantajalle soitettaessa paikan kerrottiin olevan jo täytetty, mutta pääväestöön kuuluvan tutun soittaessa paikka oli yhä haussa. Yhdessä tapauksessa henkilö oli esitelty henkilöstöpalveluyrityksen kautta työnantajalle; valokuvan lähettämisen jäl- keen yritys ei ollut enää kiinnostunut, ja haastateltava epäili oman taustansa vaikut- taneen valintaan. Eri lähteistä on tullut ilmi, että sukunimen kuultuaan työnantajat ovat kieltäytyneet antamasta työssäoppimis- tai harjoittelupaikkoja. Toisaalta useat haastateltavat halusivat myös painottaa, etteivät ole henkilökohtaisesti kokeneet syrjintää, vaan työnhaussa kilpaillaan samoista paikoista muiden hakijoiden kanssa. Haastatteluissa nousi myös useamman kerran esiin, että työtä hakeva henkilö on soittaessaan työnantajalle kertonut olevansa romani. Tämän jälkeen työnan- taja on kertonut, että paikka on täytetty tai ettei ole kiinnostunut hakijasta. Läh- tökohtaisesti se, että hakija tuo oman taustansa esiin erikseen, on hankala ja liit- tyy myös työnhakutaitoihin; milloin oman taustan korostaminen on tarpeen ja mil- loin ei. Asiasta keskusteltaessa, tätä on perusteltu suojakeinona, että esimerkiksi puhelimessa torjutuksi tuleminen on helpompaa kuin prosessin myöhemmässä vai- heessa. Toisaalta työnantajien näkökulmasta romanitaustan esille tuonti voi näyt- täytyä kummeksuttavalta, jos lähtökohtana on, että työhön halutaan oikea henkilö ja oikeaa osaamista. Tällöin taustan mainitseminen voi kääntyä itseä vastaan, varsin- kin jos työnantajalla on yhtään ennakkoluuloja. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että jo pelkkä sukunimi hakuasiakirjoissa voi olla yhä olla este työn saannille. Nyt tehdyissä asiantuntijahaastatteluissa nousi usein esiin, että ihmiset ovat jou- tuneet miettimään jopa sukunimen vaihtamista, jotta työelämään pääsy helpot- tuisi. Asiaa sivuttiin haastateltavien kanssa silloin, jos oman taustan arvioitiin vai- kuttavan työnsaantiin. Haastatellut henkilöt korostivat oman kulttuurin säilyttämi- sen tärkeyttä, jolloin hintana työelämään pääsyyn ei saa olla omasta identiteetistä luopuminen. Erityisenä huolenaiheena romaniyhteisöä edustavien haastatteluissa nousee nuor- ten kesätyöpaikkojen sekä opintoihin kuuluvien harjoittelu- ja työssäoppimispaik- kojen saanti. Jo yläasteikäisten työelämään tutustumispaikkojen saaminen on ollut 47 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN haaste romanilapsille. Romanien työllistymisen edistämiseksi yhtenä tekijänä on esitetty sen huolehtiminen, että romaninuoret tulevat huomioiduiksi yleisissä kesä- työkampanjoissa ja niihin liittyvässä kohdennetussa tiedotuksessa (ROMPO 2018, 35). Uran alkupään kokemuksilla on suuri merkitys pohjustettaessa uskoa omalle työllistymiselle. Romaninuorten kesätöihin pääsy vaihtelee haastatteluiden perus- teella kunnittain: Yhden kunnan useasta kesätöihin hakeneesta romanitaustaisesta nuo- resta yksikään ei tullut valituksi kesätyöhön. Nuoret ovat lähtökohtai- sesti olleet samalla viivalla muiden kanssa, mutta syystä tai toisesta yksi- kään ei tullut valituksi. Alueelta aktiivina toimiva romani kuvasi haas- tattelussa, että valitsematta jättämisellä oli nuoriin lannistava vaiku- tus, ja positiivisten signaalien antamisella työelämän alkukynnyksellä on vastaavasti laajakantoisia seurauksia. Yhteisö on tehnyt työtä nuor- ten kanssa ja he käyneet kannustavia keskusteluja, jotta tulevaisuuden usko pidetään yllä. Aktiivi oli käynyt keskusteluja kunnan henkilöstöpuo- len kanssa, jotta rekrytointiprosessissa osattaisiin huomioida romanit erityiskohderyhmänä. Opetushallituksen selvitykseen osallistuneet ammatillisen koulutuksen järjestäjät, mutta myös kyselyyn osallistuneet romanit arvioivat, että työ- ja oppisopimuspaik- kojen hankkiminen on romaniopiskelijoille selvästi vaikeampaa kuin muille opiske- lijoille. (Rajala ja Blomerus 2015.) Sama viesti vahvistui tutkimukseen toteutetuissa haastatteluissa niin henkilöiden omakohtaisina kokemuksina kuin lähipiirin kautta. Oman opettajan tai muun henkilön tuki on osalle ollut ratkaisevaa paikan löytä- misessä, ja tuen puute on voinut johtaa opintojen keskeyttämiseen. Ilmiöiden laa- juudesta ei voida antaa arviota, mutta haastatteluiden perusteella samat ongelmat ovat tulleet vastaan useilla paikkakunnilla, vaikkakin myös vastakkaisia kokemuk- sia on tuotu ilmi siitä, että vastaavat haasteet ovat vähentyneet. Ilmeistä on, että ongelma on vielä olemassa ja se pitäisi tunnistaa. Tämä tarkoittaa toimenpiteitä niin koulujen ja oppilaitosten kentällä kuin myös laajemmin työelämään vaikuttamista. 48 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Romaninuorten kanssa toimiva haastateltava, joka on ollut työnsä kautta auttamassa nuoria saamaan työssäoppimispaikkoja, toi haas- teena esiin, ettei oppilaitoksista usein löydy henkilöitä, joihin ottaa yhteyttä ongelmatapauksissa, saati yhteisen kehittämisen edistämiseksi: ”Yhteinen kokemus, ettei työssäoppimispaikkoja löydy ja se on tosi kova ongelma. Jos on huomattu, että syy on romanitausta, se syö motivaa- tiota ja uskoa työllistymiseen. Toisaalta on opettajia, jotka ottavat sydä- menasiasiaksi löytää työssäoppimispaikkoja – ja jos tällaista tukihen- kilöä ei ole, moni jää ilman paikkaa. Tähän pitäisi ottaa huomiota, että olisi joku, joka lähtee etsimään opiskelijoiden mukaan paikkoja... Itsel- läkin aikoinaan sama kokemus, mutta kun opettaja otti puhelun, se auttoi.” Romanit välityömarkkinoilla Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä olevia palveluita, kuten palkkatuettuja työpaikkoja, työkokeiluja, työpajatoimintaa ja palveluita, jotka tukevat avoimelle sektorille tapahtuvia siirtymiä. Asiantuntija- ja henkilöhaastattelujen perusteella romanien osuus välityömarkkinoilla on ollut suuri suhteessa väestöryhmään. Vaikka palvelut on tarkoitettu väliaikaisiksi ja tarkoituk- sena on, että asiakas ohjautuu eteenpäin, niin haastattelujen mukaan ihmiset voi- vat olla jopa vuosia kuntouttavan työtoiminnan piirissä tai toistuvissa työkokeiluissa ilman jatkopolkujen realisoitumista. Kyselyn aineistossa on myös pitkään palkattomassa harjoittelussa olleita, joiden työkokemus palkkatyöstä on vähäistä14: Kyselyn vastaajista noin kolmanneksella oli 14 Kyselyllä pyydettiin tietoa erikseen siitä, paljonko henkilöllä on työkokemusta palkkatyöstä ja palkat- tomasta harjoittelusta, johon on voinut sisältyä kaikki muu kuin palkkatyö. Kysymyksenasettelulla ei saa tyhjentävää vastausta siihen, onko vastaaja mieltänyt esimerkiksi työkokeilun tai kuntouttavan työtoimin- nan tähän kuuluvaksi. Avointen ja välityömarkkinoiden ulkopuolella on myös ihmisiä, jotka voivat elää toi- meentulotuella tai eivät ole työelämän käytettävissä esimerkiksi sairauden takia, ja voivat tehdä erilaista vapaaehtoistyötä. Tällöinkin ihminen on voinut mieltää toiminnan työnkäynniksi, vaikkei siitä maksettaisi varsinaista palkkaa. 49 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN vain vähän tai ei lainkaan työkokemusta palkkatyöstä. Näistä viidenneksellä oli jon- kin verran tai paljon kokemusta palkattomasta harjoittelusta. Palkattomasta harjoit- telusta kokemusta omaavat jaettiin alle 2 vuotta, alle 5 vuotta ja yli 5 vuotta palka- tonta harjoittelua tehneisiin. Yhteensä 39 vastaajalla eli yli neljänneksellä oli koke- musta palkattomasta harjoittelusta vähintään viisi vuotta. Yli viisi vuotta palkatonta harjoittelua oli tehnyt 10 vastaajaa. Heillä keskiarvo palkattomalle harjoittelulle oli 7,5 vuotta ja keskiarvo työkokemukselle oli alle kolme vuotta. Kahdesta viiteen vuoteen palkatonta harjoittelua tehneiden keskimääräinen työkokemus oli yli viisi vuotta. Niillä vastaajilla, joilla oli alle kaksi vuotta kokemusta palkattomasta harjoit- telusta, keskimääräinen työkokemus oli yli kahdeksan vuotta. Vastaavasti tarkem- missa tarkasteluissa ilmenee, että mitä enemmän vastaajilla oli työkokemusta, sitä vähemmän heillä oli kokemusta palkattomasta harjoittelusta (r2=.075)15. Kuva 7. Vastaajien kokemus palkkatyöstä ja palkattomasta harjoittelusta vuosina. 15 Palkattoman työharjoittelun ja työkokemuksen välistä yhteyttä tarkasteltiin lineaarisella regressiolla. Palkattoman harjoittelun määrän ja työkokemuksen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys (r2=.075, p=.012). R² = 0,0837-2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 0 5 10 15 20 25 40 M on ta ko vu ot ta si nu lla on ko ke m us ta pa lka tto m as ta ha rjo itt elu sta ? Montako vuotta sinulla on työkokemusta? 30 35 50 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Miesten ja naisten välisiä eroja koulutuksen, työkokemuksen ja palkattoman har- joittelun suhteen16. Aineiston miehillä ja naisilla oli tilastollisesti merkitsevä ero kou- lutustason suhteen (p=.03) siten, että naisten koulutustaso oli hieman miehiä kor- keampi. Työkokemuksen ja palkattoman harjoittelun suhteen miehillä ja naisilla ei aineistossa havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Välityömarkkinoilta eteenpäin ohjaavia palveluita ja romanien arvioita niiden toimi- vuudesta kuvataan seuraavassa luvussa. 2.4 Romanien arviot työllistymistä edistävistä palveluista Luvussa kuvataan romanien kysely- ja haastatteluaineiston perusteella välittynyttä kuvaa työllistymistä edistävistä palveluista romanien näkemänä. Kyselyssä pyydet- tiin arvioimaan palveluita, joihin vastaaja on itse osallistunut viimeisen kahden vuo- den aikana. Käytännössä usea vastaaja on arvioinut useampia palveluita, jolloin voi- daan arvioida, että näkemys perustuu tällöin mielikuviin oman kokemuksen sijaan. Parhaiten toimiviksi arvioitiin palkkatuki työllistymiseen, omaehtoinen opis- kelu työttömyysetuudella, starttiraha yrittäjyyteen sekä yrittäjyyden uravalmen- nus tai yrittäjäkoulutus TE-toimiston kautta. Palvelukohtaisten vastausmäärien perusteella voidaan kuitenkin myös arvioida, että työkokeilu, omaehtoinen opis- kelu työttömyystuella, kuntouttava työtoiminta ja palkkatuki tunnetaan parhaiten vastaajajoukossa. 16 Eroja tarkasteltiin Studentin kahden otoksen t-testillä. 51 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kuva 8. Vastaajien arviot työllisyyspalveluista. Palkeissa vastaajien määrät. (”Jos olet osallistunut johonkin palveluun viimeisen 2 vuoden aikana, arvioi saatua hyötyä työllistymisen tai yrittäjyyden näkökulmasta. Arvioi vain palvelut, joita olet saanut 2 vuoden aikana.”) Vastausten mukaan palvelu on ollut hyvää, kun se on ollut yksilöllistä, inhimillistä, selkeää ja tuonut näkymän työllistymiseen ja omin vahvuuksiin. Esimerkiksi yksi TYP-palvelut erikseen esille nostanut henkilö kertoi saaneesan yksilötapaamisilla todella hyvää tietoa ja tsemppausta. Toinen vastaaja kehui kaupungin TE-palveluita, joista on saanut hyviä vinkkejä ja inhimillistä palvelua, ml. tiedon siitä, että hän on oikeutettu palkkatukeen, minkä myötä hän työllistyi. Yksi koulutukseen osallistunut nosti esiin positiivisena tekijänä, että koulutus on ollut suoraan yhteydessä työn- saantimahdollisuuteen. Yhdellä vastaajalla työkokeilu / kuntouttava työtoiminta auttoi, kun hänen täytyi sairauden vuoksi miettiä muita vaihtoehtoja, kuin mihin on saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Yksi on löytänyt palveluiden kautta kou- lutuspaikkoja ja työkokeilujaksot, joilla on voinut todistaa pätevyytensä alalle. Yksi on saanut kontaktien lisäksi ”ehkä rohkeutta ja itsevarmuutta”. Omaehtoiseen kou- lutukseen työttömyysetuudella osallistunut koki hyötynä välillisesti myös sen, että hän oli koulutuksen aikana päässyt tekemään alan töitä jo opiskelun alkuvaiheessa. Jossain määrin hyödyllinen Jossain määrin hyödytön Täysin hyödytön Ei hyödyllinen eikä hyödytön Erittäin hyödyllinen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 7 3 4 0Muu, mikä? (n=14) 9 23 10 1 7Työhön valmennus (n=50) 12 22 15 0 10Työnhakuvalmennus (n=59) 14 11 14 2 6Uravalmennus (n=47) 15 19 15 5 3Kuntouttava työtoiminta (n=57) 18 12 8 1 7TE-toimiston järjestämät esittelyt työnantajille (n=46) 25 10 7 11Yrittäjyyden uravalmennus tai yrittäjäkoulutus TE-toimiston kautta... (n=44) 25 24 13 0 7Työkokeilu (n=69) 36 11 7 11Palkkatuki työllistymiseen (n=56) 38 3 7 0Starttiraha yrittäjyyteen (n=48) 40 18 5 0 4Omaehtoinen opiskelu työttömyystuella (n=67) 52 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kyselyn vastaajissa oli mukana myös niitä, jotka kertoivat, ettei palveluista ole ollut henkilölle mitään hyötyä. Kehittämisen kohteina mainittiin asioiden yksinkertaista- minen ja palveluista parempi tiedottaminen. Useassa vastauksessa kuvattiin, että palveluita tulisi tehdä ihmislähtöisemmiksi ja inhimillisemmiksi. Vaikka palvelut itsessään olisivat hyviä, se ei auta, jos niiden keskiössä ei ole ihminen. Henkilökoh- taista palvelua tulisi saada ”kuten ennenkin”. ”Työ- tai opiskelupaikkaa hakevalle annettais se apu ja tuki, jota kukin tarvitsee, varsinkin sitä pyytäessä.” ”Jokaisella paikkakunnalla tulisi olla romaneille auttava taho työllisyyden paran- tamiseksi. Ei siksi että tarvitsisimme erityisiä palveluita vaan siksi että taidois- tamme huolimatta työllistyminen on vaikeaa. Joko kunnan tai te-toimiston puolella.” Negatiivisia vaikutuksia työllistymiseen palvelulla on ollut, kun asiakasta on esimer- kiksi kehotettu jäämään kotiin kouluttautumisen sijaan: ”Pikemminkin palvelu on tuottanut ongelmia sen hetkiseen elämäntilanteeseen. se että olisi lähtenyt vahvistamaan työkilpailukykyä opiskelemisen kautta ehdo- tettiin jäämään kotiin.” Vastaavia negatiivisia kokemuksia on tullut esiin romanikohderyhmän henkilö- ja asiantuntijahaastatteluissa. Haastateltavien työllisyystilannetta avaavissa keskuste- luissa tuli ilmi tapauksia, joissa työttömälle alan koulutuksen saaneille henkilöille on ehdotettu vuodesta toiseen työkokeilupaikkoja, vaikka alalla on ollut työvoimapu- laa ja asiakkaalla on ollut vahva motivaatio päästä avoimille työmarkkinoille. Kun- touttavaan työtoimintaan on ohjattu henkilöitä, joilla ei ole ongelmia elämänhallin- nassa. Esiin on tullut tilanteita, joissa omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella ei ole mahdollistettu, vaikka asiakas on nähnyt sen edellytyksenä työllistymiselle. Eri- tyisenä haasteena on noussut esiin, etteivät asiantuntijat tunne asiakkaitaan, eikä siten tunnista työllistymisen ydinongelmia, saati asiakkaan vahvuuksia, eikä palve- lutarpeisiin päästä pureutumaan. Monissa esimerkeissä ilmenee, ettei asiakkaan tilanteita ole tunnistettu riittä- västi: esimerkiksi opinnot ovat keskeytyneet terveydellisistä syistä, mutta asia ei ole tullut ilmi, ja asiakkaan motivaatio on kyseenalaistettu, eikä osallistumista 53 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN työvoimakoulutukseen ole puollettu. Myös byrokratian nähdään ohjaavan usein lii- kaa sen sijaan, että luotaisiin mahdollisuuksia: jos henkilö on opiskellut työttömänä avoimen korkeakoulun tai opiston kautta, TE-toimiston asiantuntija arvioi vasta jäl- kikäteen, luokitellaanko se päätoimiseksi opiskeluksi. Tämän pelossa opintoja ei uskalleta suorittaa. Yksittäisiä tapauksia on mahdotonta arvioida TE-hallinnon asiantuntijan näkökul- maa kuulematta. Keskusteluun voidaan silti nostaa havainto siitä, onko palveluntar- peen arvioimisessa kuultu asiakkaita riittävästi, ja onko tietoa tarjolla olevista mah- dollisuuksista annettu riittävästi ja ymmärrettävästi. Useassa haastattelussa on noussut esiin, että TE-toimiston asiakkaana ollut romani ei ole tiennyt tarjolla olevista palveluista, esimerkiksi mahdollisuudesta palkkatu- keen, tai että tiedonkulussa on ollut väärinkäsityksiä. Esimerkiksi työllisyyskoulutuk- sen koulutuspaikan epäämisen syyksi selvisi, että asiakastiedoissa oli lukenut, ettei nainen voi ottaa alan koulutusta vastaan romaniasun takia. Käytännössä asiakas ei ollut edes tiennyt, että hänelle oli ollut paikka tarjolla. Haastatteluissa on myös usein noussut esiin, että asiakkaan oletetaan tuntevan työhallinnon termit, jolloin syntyy väärinkäsityksiä ja asioiden venymistä. ”Osa ei tiedä mitä tarkoittaa velvoittava kutsu. Mitä se tarkoittaa asiakkaan koh- dalla. Ei ole asiakkaat tietoisia omaehtoisesta tai työvoimapoliittisista koulutuk- sista… Kun ei tiedä, ei osata kysyä – tarjotaanko niitä, jos asiakas ei kysy?” Haastatteluissa todettiin usein henkilökohtaisen tuen tarve työnantajien kohtaa- misissa. Esimerkiksi työhönvalmentajien palveluiden käyttömahdollisuus tunne- taan heikosti. Tutkimuksen osana tehdyssä noin 30 henkilön ryhmäkeskustelutilai- suudessa kysyttiin osallistujilta, tunteeko joku kyseisen palvelun omakohtaisesti tai tutun kautta, eikä yksikään tunnistanut kuulleensa. Haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien universaalien haasteiden lisäksi roma- nien kohdalla lisähaasteena on jonkinasteinen luottamuksen puute viranomaista- hoja kohtaan (ks. esim. Blomerus ym. 2018, 188, Weiste-Paakkanen ym. 2018, 51). Ilmiö nousi usein esiin eri haastatteluissa ja epäluottamus TE-hallinnon asiantunti- joita kohtaan nousi esiin myös kyselyssä: 54 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Asiat kannattais tehdä paljon yksinkertaisimmiksi. Työnhakukurssit ja muut vas- taavat pois, tai ainakin niin, ettei ole pakollisia. Itselleni kyseiset kurssit ovat olleet täysin hyödyttömiä. Lisäksi olisi hyvä, että työntekijät oikeesti olisivat rehelli- siä, eivätkä valehtelisi ja kiristäisi asiakkaita, kuten omalla paikkakunnallani on tapahtunut. En mene enää oman paikkakuntani työkkäriin ilman, että äänitän koko keskustelua. Inhimillisyyttä tarvitaan. Kaikki työttömät eivät ole työttömiä omasta tahdostansa.” Kohtaamisen puute lisää väärinymmärryksen mahdollisuuksia monessa koh- taa. Tätäkin taustaa vasten korostuu tarve henkilökohtaiselle palvelulle oman vastuuasian tuntijan kanssa. Erilaisten ”rinnallakulkijoiden” tarve on noussut esiin useassa eri yhteydessä. Tämä voi tarkoittaa henkilökohtaista (työhön)valmennusta, mentorointia tai ohjauspalveluita, esimerkiksi TYPO-hankkeen muodossa. Romani- taustaiset asiantuntijahaastateltavat ovat usein nähneet, että huolimatta työllisyys- palveluiden asiakkuudesta, monella ei ole selkeää käsitystä toimivista työnhakuasia- kirjoista; miten tehdään ansioluettelo tai minkälainen on hyvä työhakemus. Usein omaa osaamista ei ole osattu pukea sanoiksi tai työnhakuasiakirjoja ei ole osattu päivittää. Myöskin työelämän pelisäännöt voivat olla epäselviä vähäisestä työko- kemuksesta johtuen. Tässäkin yhteydessä yhden luottamuksellisen yhteyshenkilön merkitystä korostetaan, jotta asioista voidaan käydä avointa keskustelua. Romanien työllisyysasteen nostamiseksi on nostettu esiin tarve kohdennetulle ohjaukselle työpaikan hakemisessa, työhakemusten, ansioluetteloiden sekä osaa- misten sanoittamisessa. Lisäksi on esiin nostettu tarve valmennukselle oma-aloit- teisuuteen ja aktiivisuuteen sekä periksiantamattomuuteen, joka tuottaa vastetta, ja jota työn hakeminen nykyaikana vaatii. (ks. myös Ärling 2018, 67.) Asiakastyössä tulisi panostaa myös sen varmistamiseen, että asiakas tuntee ja ymmärtää eri mah- dollisuudet ja työllistymistä tukevat palvelut. Yhtenä ratkaisuna on esitetty jalkau- tuvia palveluita: yksittäisiä hyviä kokemuksia on myös siitä, että TE-hallinnon asian- tuntija on tullut romanien omaan tilaisuuteen tai tilaan, jossa henkilöt ovat voineet tarkastella omaa profiiliaan ja keskustella tarjolla olevista mahdollisuuksista asian- tuntijan kanssa. Sähköisten palveluiden lisääntyminen on nostettu haasteeksi ja mahdollisuudeksi – riippuen siitä, mitä niillä tarkoitetaan: tottumattomuus sähköisessä asioinnissa estää oikeuksiin pääsyä, ja vastaavasti niitä edistää, jos on virkailija, jonka kanssa pää- see keskustelemaan. Kuitenkin romanit ovat ottaneet sosiaalisen median kanavat 55 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN yleisesti hyvin käyttöön (ks. esim. Mäenpää 2018). Palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi on ehdotettu suoramarkkinointia ja esimerkiksi YouTube-videoiden tekemistä, ”tubettajan” kautta markkinointia ja vuorovaikutusta sosiaalisen median alustoilla. 2.5 Romanit yrittäjinä Romanien yrittäjyydestä on niin ikään olemassa vain vähän tietoa, eikä yrittä- jien määrää voida arvioida luotettavasti. Tutkimusta varten haastatellut tahot ovat arvioi neet, että yrittäjyys on lisääntynyt hieman viime vuosien aikana. Alueellisia eroja on arvioitu olevan jonkin verran. Erityisesti Pohjanmaa nousee esiin alueena, jossa yrittäjyydellä on pitkät perinteet myös romanien keskuudessa. Yrittäjyyttä on haastattelujen perusteella eri toimialoilla, mutta yleisimmin esiin nousee yhä auto- kauppa. Nousevana toimialana on paikallisesti nostettu taksiyrittäjyys taksiuudis- tuksen jälkeen. Tätä tutkimusta varten haastatellut romaniyrittäjät edustavat raken- nusalaa, autokauppaa, tekstiilien maahantuontia, siivousalaa, kuljetusta ja vähit- täismyyntiä. Mukana on myös yksi opiskelun ohella toimiva kevytyrittäjä sekä hen- kilö, joka on aikaisemmin toiminut yrittäjänä. Yrittäjyyden teemaa on sivuttu myös osassa muita kohderyhmähaastatteluja. Tutkimukselle asetetut yrittäjyyttä koskevat kysymykset koskivat yleisemmin roma- nien yrittäjyyttä, sen yleisyyttä, kehittymistä, mutta myös esteitä, ml. syrjintää ja kei- noja yrittäjyyden edistämiseksi. Romanien yrittäjyyden edistämiseksi on tehty vasta vähän erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta teemaa ollaan edistämässä yksit- täisissä hankkeissa, ja esimerkiksi RomaMedia on tuottamassa videoita romaniyrit- täjistä ja ohjelmasarjaa yrittäjyydestä, sen malleista ja esikuvista yhteistyössä paikal- lisen uusyrityskeskuksen kanssa. Yhteisön sisäistä vaikuttamista on tehty myös val- takunnallisissa ESR-hankkeissa, joista esimerkkinä Uskalla, It’s possible -videosarja17, jossa nostettiin muiden teemojen ohella esiin myös romaniyrittäjiä. Aihetta on tutkittu vasta vähän ja siitä löytyy väitöskirjatutkimus syrjintänäkökulmasta (Anttonen 2009). 17 https://www.youtube.com/results?search_query=uskalla+it%27s+possible 56 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Romanitaustaisten yrittäjien taustat ja lähtökohdat yrittäjyyteen Nyt toteutettujen haastattelujen perusteella ei voida tehdä yleistettävää analyysiä romanitaustaisten yrittäjien taustoista, mutta ne sopivat ns. yleiseen koulutustaso- kuvaan. Kolmella yrittäjällä oli peruskoulu- tai kansakoulupohja, yhdellä se oli jäänyt kesken. Kolme oli suorittanut ammatillisen tutkinnon ja yksi erikoistui parhaillaan vielä oppisopimuksella. Osa haastateltavista myös painotti, että osaamista ja asian- tuntijuutta on kehitetty aktiivisesti työn ohessa. Kevytyrittäjänä toimiva on aikuis- iällä suorittamassa ammattikorkeakouluopintoja, eli yrittäjyys mahdollistaa oman osaamisen kautta taloudellisen toimeentulon. Yritykset olivat haastatteluhetkellä yhden tai kahden hengen yrityksiä, vaikka osa oli palkannut ajoittain enemmänkin henkilöstöä. Kimmoke yrityksen perustamiseen oli syntynyt eri syistä, mutta yhteistä haastateltaville oli sisäinen halu yrittää. Yksi yrittäjä kuvaa yritystoiminnan käynnistymistä sitä kautta, että yrittäjyys on kiinnos- tanut aina lähtökohtaisesti ja toimiala on määrittynyt työkokemuksen ja sattumien- kin kautta. Kahdella yrittäjällä kimmoke käynnistää toiminta oli lähtenyt oman työn- antajan kannustuksesta, kun työtä on uudelleen organisoitu ja yksityistetty. Yksi yrittäjä oli käynnistänyt toiminnan, sillä huolimatta monipuolisesta alan kokemuk- sesta ja esimiestason tehtävistä Ruotsissa, hän ei saanut työtä Suomessa. Pääsääntöisesti yrittäjät olivat käynnistäneet toiminnan varsin pienellä taustatuella. Yksi peruskoulupohjalta yrittäjäksi lähtenyt ja jo yli kymmenen vuotta omaa yritystä johtanut yrittäjä oli käynyt ”pakollisen yrittäjyyskurssin”, joka vaadittiin starttirahan saamiseksi. Tukea oli sen jälkeen tarjottu uusyrityskeskuksesta ”paperihommiin”. Yrittäjyydessä auttoi, että yrittäjä oli toiminut ikänsä autoalalla. Yhdellä peruskoulu- pohjalta toimivalla yrittäjällä toiminta käynnistyi osin TE-toimiston vaikuttamana: ”Oli pitkään mielessä, että perustaisin. Sitten TE-toimisto ahdisti vähän, että jotain olisi tehtävä ja siitä lähdettiin tekemään”. Huolimatta TE-toimiston asiakkuudesta, yrittäjä ei ollut tietoinen starttirahasta, eikä hakeutunut yrittäjyyskurssille. Toiminta käynnistyi omalla pienellä alkupääomalla. Vaikka niin sanottuja virallisia palveluita ei ole hyödynnetty, tukea yrittäjyydelle on saatu verkostoista ja esimerkiksi asiantuntevalta kirjanpitäjältä. Yhdessä tapauk- sessa tukea tarjousten ja sopimusten tekemiseen on tarjottu myös yrityksen palve- luita hankkineen kaupungin taholta. 57 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Yrittäjien kokema syrjintä ja ennakkoluulot Tutkimuksen yksi tehtävä oli tuoda esiin yrittäjien kokemaa syrjintää ja näkökul- mia siitä, miten se vaikuttaa yrittäjyyteen ja kuinka se voidaan selättää. Nyt haas- tatelluista seitsemästä päätoimisesti yrittäjinä toimivasta romanista neljä on koke- nut jonkin asteen syrjintää yrittäjyyden aikana. Ennakkoluulot tai suora syrjintä ovat tulleet esiin hyvin monin eri tavoin. Pääsääntöisesti yrittäjän tausta on herättänyt ennakkoluuloja uusien asiakkaiden kanssa tai työmaihin tutustuttaessa. Yksi haastateltava kertoi ennakkoluuloista romanitaustan takia tulevan ilmi silloin tällöin, etenkin toiminnan käynnistyessä muutama vuosi sitten: Ennakkoluuloja on noussut rakennusalan työmaille tutustuessa, ja jo selviltä näyttäneet urakat ovat peruuntuneet taustan tullessa ilmi. Myös työntekijät ovat kysyneet pääväestöön kuuluvalta yrityskumppanilta, kuka maksaa heille palkkaa, kun yrittäjä on romani. Joissain tapauksissa yritys on päätynyt siihen, että joillekin työmaille on mennyt pääväestöä edustava yhtiökumppani. ”Yhtiökumppani on pääväestöä ja on tullut tilanteita, että on soitettu urakasta ja päädytty siihen, että yhtiökumppani käynyt katsomassa työmaita. En tiedä mistä syy, että puhelimessa melkein sovittu urakka on peruuntunut, kun tultu paikan päälle. On pitänyt todistella, että ollaan rehellisiä.” Toinen autokauppaa käyvä yrittäjä kertoi, että taustasta johtuen asiakkaat saatta- vat olla ”kolme kertaa tarkempia” autosta ja papereista ja ”kymmenen kertaa tar- kempia”, jos on itse ostamassa autoa myyntiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että autot tulee ostaa käteisellä, eikä tilin kautta, mikä on yleinen käytäntö. Lisäksi on voitu kysyä, onko yrittäjällä oikeutta laittaa nimiä papereihin. Yritysasiakkaiden kanssa ongelmia ei ole, sillä ”yritys luottaa yritykseen”. Varjopuolista huolimatta yrit- täjä kuvaa toimintaa antoisaksi. Yrittäjyyteen menee kaikki aika, mutta oman yrityk- sen pitäminen on sen arvioista itseä kiinnostavalla alalla. Yksi suoraan toimeksiantajien kanssa asioiva, eli ei suoraan asiakaspinnassa toimiva, naispuolinen yrittäjä epäili, että häntä on suojannut ns. pääväestön sukunimi ja var- sin vaalea ulkonäkö. Ennakkoluuloja on ilmennyt lähinnä joskus, kun hänen tum- mempi miehensä on tullut mukaan työmaille. Naispuolinen yrittäjä käyttää työasua työtä tehdessä, mutta pitää romaniasua asiakkaiden kanssa muussa asioimisessa, mikä on otettu positiivisesti vastaan. 58 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Yksi naispuolinen haastateltava, joka ei ole kohdannut syrjintää tai ennakkoluuloja, on yhteydessä yritysasiakkaisiin pitkälti puhelimitse, eikä perinteinen sukunimi ole noussut ongelmaksi, eikä luonnollisesti myöskään romaniasun käyttäminen. Toinen naispuolinen haastateltava, joka ei ole kokenut ennakkoluuloja tai syrjintää, ei käytä romaniasua. Yksi miespuolinen haastateltava, joka toimii suorassa asiakaspinnassa autokaupan alalla, ja joka ei ole yli kymmenen vuoden yrittäjyyden aikana kohdan- nut suoraan epäasiallista kohtelua, näki siihen vaikuttavan oman asenteen ja ulo- sannin. Yritykseen on palkattu pääväestöön kuuluva työntekijä, mutta työntekijän taustan, saati paikkakuntien yleisen ilmapiirin vaikutusta ennakkoluulojen ilmene- miseen ei voida arvioida. Vastaavasti toisella puolella Suomea samalla alalla toimi- van yrityksen kokemukset poikkesivat suuresti. Työnantajien vastaukset koskien alihankintaa tai palvelun ostoja romaniyrittäjiltä Tutkimusta varten tehdyssä työnantajille suunnatussa kyselyssä kysyttiin työnanta- jien näkemyksiä siitä, että jos olisivat tekemässä alihankintaa tai ostamassa palve- luita, olisivatko he valmiita hankkimaan niitä romaniyrittäjältä. Kysymykseen saatiin 111 vastausta. Vastaajista noin viidennes ilmaisi, ettei olisi valmis hankkimaan palveluita. Niistä vastaajista, jotka ovat palkanneet aikaisemmin romanin työntekijäksi, lähes kaikki olisivat valmiita hankintaan. Vajaa viidennes kaikista vastaajista voisi ”mahdollisesti” tehdä hankintaa tai ostaa palveluita. Perusteluina yksi kertoo, että samoin kuin kaik- kien muidenkin kohdalla, yritys pitäisi tuntea hyvin ennen päätöksentekoa ja toinen kommentoi, että kynnys yhteistyöhön ryhtymiseen olisi normaalia korkeampi aina- kin tuoreen yrityksen kanssa, mutta pitkään toimineen yrityksen kanssa kynnystä ei olisi. Osa ei osaa ottaa kantaa. Noin puolet on suorilta käsin ilmaissut, että olisi val- mis palvelunostoon tai alihankintaan. Yleisesti asiaa kommentoineet tuovat esiin, että yrittäjän tausta ei ratkaise, ainoastaan osaaminen ja asenne, tai asiaan vaikuttaa se, vastaako tarjonta kysyntään. Alla esimerkkejä vastauksista: ”Mikäli homma toimii sovitusti niin on aivan sama kuka siellä puhelimen toisessa päässä on.” ”Osaaminen, asenne ja persoona ovat ratkaisevat tekijät. Ja tietty hinta-laatu.” 59 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Osaamista pitää olla. Silloin ei ole ongelmaa. Jos ei ole koulutusta, niin en ostaisi.” ”Vastasin mahdollisesti, sillä emme tietenkään ostaisi sen takia, että myyvä taho on romani vaan siksi, että hänellä on tuotteita tai palveluita, jotka meitä kiinnostavat.” Yrittäjyyden hyvät puolet vs. ennakkoluulot Noin kymmenen vuotta sitten romanien yrittäjyyttä väitöskirjassaan tutkineen Ritva Anttosen haastattelemista yrittäjistä lähes kaikki haastatellut yrittäjät olivat koke- neet yritystoiminnassaan ennakkoluuloja ja syrjintää. Myös tuolloin yhteistä oli, etteivät yrittäjät olleet sosiaalisessa marginaalissa ja he suhtautuivat tulevaisuu- teensa valoisasti (Anttonen 2009). Huolimatta kohdatuista ennakkoluuloista, nyt haastatellut yrittäjät eivät kokeneet sen vaikuttaneen yrittämiseen. Haastateltu- jen yrittäjien kokemat haasteet ovat enemmänkin liittyneet ns. yleisiin yrittäjyyden haasteisiin, joihin ovat auttaneet niin yrittäjyyden myötä syntyneet verkostot, hyvät asiakaskokemukset ja ammattitaitoiset kirjanpitäjät kuin myös ajan myötä karttunut osaaminen. Romanien kohtaamat ennakkoluulot ja pelot voivat pahimmillaan toimia henki- senä esteenä yrittäjyydelle. Tämä tuli ilmi myös keskusteluissa yrittäjyyttä harkin- neen nuoren kanssa: yrittämisen riskin lisäksi päälle tulisi pelko, ettei asiakkaita tule romanitaustan takia. Nyt tehdyissä haastatteluissa romanitaustaiset yrittäjät päin- vastoin kannustivat romaneja yrittäjyyteen. Kuten edellä todettiin, yksi haastatel- tava valitsi yrittäjyyden osin siksi, että tuli pitkästä työkokemuksesta ja osaami- sestaan huolimatta torjutuksi työmarkkinoilla. Yrittäjyys nähtiin mahdollisuutena toteuttaa itseään ja välttyä mahdolliselta syrjinnältä työhönotossa. Haastateltavat eivät myöskään nähneet koulutustason olevan este, vaikka kannusti- vatkin muita käymään yrittäjäkoulutuksissa ja lisäämään osaamispääomaa. Keskei- nen viesti oli kuitenkin, että tekemällä oppii ja asenne ratkaisee. ”Ite kun on itsensä pomo. aina tulee luottoa enempi omana itsenään. Mennyt siten, ettei ole tarvinnut. -- Niistä mokista olen oppinut. On paljon vanhempia miehiä, jotka neuvoneet ja kehuneet. Ja kun oma luonteen ominaisuus on ulos- päin suuntautunut. Tykkään tehdä kauppaa.” 60 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kaikki haastatellut yrittäjät toivat romanitaustan positiivisessa merkityksessä esiin siten, että kaupanteko tai ihmisten kanssa asioiminen on luontaista. Toisaalta yksi- kään haastateltu ei tuo yrittäjänä romanitaustaansa erityisesti esiin. Tausta tulee ilmi osalla sukunimestä ja ulkoisesti kohdatessa, mutta esimerkiksi pukeutumisella ja tavalla puhua voidaan taustaa jopa etäännyttää. Haastateltavat toivat esiin, että yrittäjät toimivat normaalin yritystoiminnan pelisäännöillä, mukaan lukien pukeutu- miskulttuuri, joka voi tarkoittaa työasujen pitämistä niin naisilla kuin miehillä. Nais- puolisella siivousalan yrittäjällä on normaalit työvaatteet, ja kohtaamisia muiden romanien kanssa ilman perinnepukua on voitu luovia joustavasti. ”Perinnepuku: omassa työssä romanipuku ei käy ollenkaan. Ei ole ollut este mil- lään tavalla. Päinvastoin, jos on ollut hienoja tilaisuuksia kuten juhlia, on pyy- detty oikein, että tulen romanipuku päällä. Olen saanut olla minä. Tehdään pit- kälti kouluille ja päiväkoteihin. Joka vuosi, kun eri kulttuureista tulevia henkilöitä haastatellaan, lapset kyselee – tulee vuorovaikutusta. Hyvin merkittävää. Tulee esille, että kuka minä olen.” ”Yritysmaailmaa kun aloittaa, ensimmäinen vuosi on aina vaikea. Romanina se on kiinni omasta itsestään, miten tuo esiin asiat ja esiintyy. En esimerkiksi puhu asiakkaille, että ’no hai sie, miten voin auttaa’.” ”En soittele, että ’hei täällä mustalainen [Nimi]. Omalla työllä ja rehellisyydellä…” Suurelle osalle yhteistä oli, että yrittäjät kuvasivat, kuinka he omat omalla toiminnal- laan tahoillaan ovat toimineet luottamuksen rakentajina ja osoittaneet näytöillään, että ovat hyviä ja luotettava tekijäitä. Tämä koettiin osin raskaaksi, sillä näkemys jae- taan siitä, että romanin pitää tehdä kaksin verroin työtä saavuttaakseen luottamuk- sen. Toisaalta haastateltavat tunnistavat kantavansa vastuuta laajemmin koko yhtei- söstä. Ennakkoluulojen rikkominen nähdään siten osin velvollisuutena, mutta sitä useammin kuvataan näyttämisen haluna ja jokainen kohtaaminen, joka on käänty- nyt positiiviseen suuntaan, on antanut jopa voimavaroja: ”Vaati sitä, että alussa kun lähti, piti raivata luottamus. Oli ennakkoluuloja vielä voimakkaasti. On raivattu tie sinne. Tuntee ja luottaa meihin. Alkuvaihe oli tosis- saan vaikeinta. Vähemmistöön kuuluminen ei ole este vaan päinvastoin …” 61 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Mutta en ole ikinä siitä lannistunut vaan päinvastoin olen noussut – ei nyt vain näyttämisen halu, vaan on taito rikkoa ennakkoluulot. Ei saa olla esteenä, varsin- kin kun tiedän ettei ne pidä paikkaansa. En ole lannistunut vaan [se on] antanut voimavaroja. Jos ajatellaan yrittäjyyttä ja romanitaustaa, näen positiivisen ajat- telumallin ja toimintatavan monenkin romanin elämässä – voisi tuoda väriä yri- tysmaailmaan. Että onko pelättävää? Ihan samalla tavalla joudutaan olemaan eri tahojen kanssa tekemisissä – ei siinä ole sen enempää pelkäämistä, mitä nyt byrokratia. Siinä auttaa kirjanpitäjä ja muut – apua saa, jos on valmis ottamaan vastaan.” Yrittäjyys on tuonut verkostoja, elinkeinon, suhteita, ystäviä ja sosiaalista statusta. Osa on myös palkannut yrittäjäaikanansa romanitaustaisia työntekijöitä siinä missä pääväestöäkin työntekijöinä. Laajempi halu auttaa ja kannustaa romaniyhteisöä nousee selkeästi esiin. Miten romanien yrittäjyyttä voitaisiin edesauttaa? Romanitaustaisilta yrittäjiltä kysyttiin, miten romanien yrittäjyyttä voitaisiin edel- leen edistää ja mitä eri tahot voisivat tehdä asian eteen. Kaikki nostivat tietoisuuden kasvattamisen ja yrittäjyysosaamisen lisäämisen tärkeäksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa yksilön tasolla esimerkiksi yrittäjyyskursseille osallistumista. Työllisyyspalveluille osoitettiin selkeitä terveisiä sen osalta, että yrittäjyyden mah- dollisuuksista myös kerrottaisiin. Samalla tarvittaisiin kokonaisvaltaista tietoa siitä, miten se vaikuttaa muuhun talouteen, kuten asumistukeen. Tietoa voisi tarjota myös ammattiliitoista käsin. ”Nykyään kiinnostus yrittäjyyteen lisääntynyt. Moni ei tiedä tuista ja starttira- hasta ei tiedetä. -- On enemmän aloja, joilla yrittää, ottaa vaan hyvin selvää asioista ja käy yrittäjäkurssin. Mikä kiinnostaa, rohkeasti yrittämään. -- Kannat- taa mennä kurssille ja pyytää neuvoa starttirahassa. Jos pienyrittäjäksi lähtee, niin tarvitaan tietoa, että miten vaikuttaa esimerkiksi asumistukiin. Moni pel- kää, että tuet lähtee, ja mitä sitten, jos ei onnistu. Ammattiliitoista ym. tietoa, että miten vaikuttaa ja miten nopeasti vaikuttaa.” Yhtenä kehittämistarpeena muutama haastateltava nosti itse esiin mentoroin- nin, jota voisi toteuttaa yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjinä toimivien romanien taholta. 62 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Konkreettisena esimerkkinä esitettiin esimerkiksi muutaman vuoden mentorointiai- kaa. Vaikuttamistyötä tulisi lähteä tekemään yksittäisten onnistumisten kautta. Haastateltavat peräänkuuluttivat asenneilmapiiriin muutosta ja keskustelua myös yhteisön sisällä, kuten seuraavat haastateltavat ovat painottaneet: ”Romanista se lähtee itsestään – ettei lähde siitä, että on romani, ettei pidä sitä esteenä. Ei estänyt minuakaan ollenkaan, päinvastoin. Antaa virkavallan ja päät- täjien esittää mahdollisuuksia. Että nuori virittäytyy. Positiivista mallia ja kan- nustusta. Vanhempien esimerkkiä; että kannattaa lähteä mukaan yhteiskuntaan vaikuttamaan. Olemme suomalaisia. Olemme vähemmistönä mutta suoma- laisia. – [Tulisi] ottaa yhteyttä, vaikka sellaisiin henkilöihin, jotka ovat yrittäjinä olleet. että saadaan neuvoja ja verkostoja. Nuori kun lähtee, voi jättää ensimmäi- sestä kommelluksesta … rehellisyys on a ja o.” ”Sellaista voisi tiedottaa, että yrittää voi millä alalla vaan. Että voi perustaa yri- tyksen ja yrittää eri yritysmuotoina. Varmaan romaniyhdistykset olisi yksi ins- tanssi. Koulun penkiltä: Ei mitenkään, että otetaan romanilapset ja niille [erik- seen] – joutuu eri asemaan sitten ja on omanlaista rasismia sitten jos spesifioi- daan. Taitolaji, ettei tule ajatusta, että on vääränlailla erityisasemassa. Hienoja- koista. Itse kun olin kauppakoulussa, puhuttiin bisnespukeutumisesta ja miten ollaan ihmisten kanssa, siitä pitäisi olla koulussa. Se on iso tekijä.” Edellisiä tukevat myös muussa tiedonkeruussa kuultujen haastateltavien näkemyk- set. Yrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista tulisi saada lisää tietoa, kuten yksi roma- niyhdistyksen edustaja kuvaa: ”Tiedottaminen siitä, ettei yrittäjyys ole mörkö. Mistä voi saada mitäkin tukia yrit- täjyyteen ja eri tilanteissa. Verotuksen puolelta voisi lisätä tietoa. Ehkä verotus on yksi suuri syy. Paljon puhutaan, että verotus on iso… väärien mielikuvien rikko- minen tiedotuksella. Avun tarve, että mistä saa apua. esim. UKK.” 63 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN 3 Työnantajien näkemykset ja asenteet romanien työllistämiseen ja tarvittavista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi Luvussa käsitellään työnantajille suunnatun kyselyn ja haastattelujen pohjalta työn- antajien asenteita romanien työllistämiseen. Lisäksi tuodaan esiin työnantajien näkemyksiä työllistämisen vaikutuksista työyhteisöön ja imagoon. Lopuksi kuvataan työnantajien arvioita romanien työllisyyden esteistä ja edistävistä tekijöistä sekä näkemyksiä siitä, miten romanien työllistämistä voidaan edesauttaa. Edellinen romanien työllistymiseen liittyviä asenteita mittaava kysely toteutettiin työnantajille vuonna 2008 (Syrjä ja Valtakari 2008). Tuolloin Kyselyn kohderyhmänä oli 306 pk-yritystä, jotka edustivat kaupan, teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen aloja eri puolella Suomea. Tämän selvityksen yhteydessä työnantajille toteutetussa kyselyssä vastaajajoukko jäi pienemmäksi (n=118), eikä vastaavia toimialakohtai- sia tarkasteluja ole tarkoituksenmukaista tehdä. Kyselyn tulokset kuvaavat valikoi- tuneen vastaajajoukon näkemyksiä ja eivät ole yleistettävissä. Kyselyssä esiin nous- seita havaintoja täydennetään 13:lla työnantajan haastattelulla. 3.1 Asenteet romanien työllistämiseen Kyselyn tavoittaneista työnantajista 42 (36 %) oli palkannut romanitaustaisen henkilön ja kyselyhetkellä viidenneksellä työnantajista oli töissä romanitaustai- nen työntekijä. Yleisimmin palkattu henkilö on ollut työntekijätehtävissä (n=35). 64 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Työnantajista 11 oli palkannut tai työllisti tällä hetkellä romanin asiantuntijatehtä- viin. Työnjohtoon / alempiin esimiestehtäviin romanin oli palkannut kuusi työnanta- jaa. Yksi romanitaustainen henkilö oli palkattu ylempään johtoon. Lisäksi yksittäiset työnantajat olivat ottaneet romaneita työkokeiluun tai siviilipalvelukseen. Kysyttäessä sitä, olisiko vastaaja valmis työllistämään vapaana olevaan työpaikkaan koulutukseltaan ja työkokemukseltaan sopivan romanin, 58 % oli valmis rekrytoi- maan mainituilla edellytyksillä. Lisäksi yli 20 % vastasi olevansa mahdollisesti valmis työllistämään. Tulokset ovat hyvin samankaltaisia vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen kanssa. Tuolloin yli puolet (57 %) vastaajista oli valmis rekrytoimaan romanin maini- tuilla edellytyksillä, n. 30 % vastasi olevansa mahdollisesti siihen valmis ja 12 % vas- tasi kysymykseen kieltävästi (Syrjä ja Valtakari 2008). Vuoden 2008 tutkimuksessa tuodaan myös esiin, että yritykset, joissa oli jo työs- kennellyt tai työskenteli parhaillaan romaneita, suhtautuivat selkeästi myönteisem- min romanien palkkaamiseen. Nyt toteutetun työnantajakyselyn vastaukset viittaa- vat samaan suuntaan. Vastaukset jakautuvat selkeästi sen mukaan, oliko työnan- tajalla aikaisempaa kokemusta romanien työllistämisestä. Vain kolme aikaisemmin romanin palkannutta työnantajaa ei olisi valmis palkkaamaan enää vastaisuudessa. Vaikka tuloksia ei voi yleistää, kertovat ne selkeästi omakohtaisten kokemusten ja kohtaamisten vaikutuksista romanien työllistämisessä. Kuva 9. Työnantajien valmius palkata romanitaustainen työntekijä, jos heillä olisi työpaikka vapaana ja siihen hakisi koulutukseltaan ja työkokemukseltaan sopiva romani (palkkien sisällä vastaajamäärät). Kyllä Mahdollisesti Ei Ei osaa sanoa 38 30 68 17 8 25 16 3 19 5 1 6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei ole palkannut (n=76) Kyllä, on palkannut (n=42) Kaikki vastaajat (n=118) 65 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Työnantajilta kysyttiin myös kiinnostusta ottaa romanitaustainen työntekijä työhön palkkatuella, oppisopimuksella tai työharjoitteluun. Romaneita aikaisemmin pal- kanneista 76 % olisi suoraan valmis ottamaan työpaikalle työharjoittelijan. Vastaa- vasti niistä, jotka eivät ole palkanneet, vain 47 % oli valmis ottamaan romanin työ- harjoitteluun. Aikaisemmin romanin työllistäneistä 60 % olisi valmis palkkaamaan romanin palkkatuella. Vastaavasti noin kolmannes niistä, jotka eivät ole aikaisem- min palkanneet romania, ei palkkaisi edes palkkatuella. Oppisopimus jakaa enem- män näkemyksiä, mikä voi johtua myös itse oppisopimukseen mielletyistä mieliku- vista. Aikaisemmin romanin työllistäneistä vastaajista reilu puolet olisi valmis otta- maan romanin oppisopimukseen, kun taas niistä, joilla ei ole kokemusta roma- nin työllistämisestä, vain vajaa kolmannes vastasi myöntävästi. Kun lukuihin ottaa huomioon ”mahdollisesti” vastanneet, osuudet kasvavat: Yhteensä vastaajista palkkatuella voisi edes mahdollisesti palkata 66 %, oppisopimuksella 60 % ja työ- harjoittelupaikan antaisi 74 %. Kyselyssä työnantajilla oli mahdollisuus kommentoida näkemyksiään. Vastaa- jat, jotka eivät olleet valmiita palkkaamaan romania, eivät pääsääntöisesti esittä- neet tarkempia perusteluita. Palkkausta koskevissa avovastauksissa vain kaksi vas- taajaa toi esiin stereotypisoivat kielteisiin ennakkoluuloihin perustuvat näkemyk- sensä perusteena. Muutama vastaaja toi esiin, ettei yrityksessä ole mahdollisuuk- sia ylipäänsä palkata ketään, tai ettei oppisopimus tai palkkatuki ole heille relevantti vaihtoehto. Siten voidaan päätellä, etteivät kaikki vastaajat ole lukeneet kysymystä ja yksittäisten vastaajien osalta tulos on voinut olla kielteisempi kuin mitä vastaaja on tarkoittanut. Vastauksissa huomautettiin myös siitä, ettei yritykseen ole kos- kaan hakenut romania töihin. Positiivisia tai neutraaleja kommentteja tuli sen sijaan enemmän: ”Ei sen erityisempää kohtelua kuin muidenkaan suhteen, romanit ovat samalla viivalla.” ”Meidän kokemuksen mukaan - erityisesti koulutetut romanit - ovat lojaaleja työnantajalleen / asiakkailleen ja sitoutuvat heidän menestymiseensä. Varmasti myös muunlaisia kokemuksia on. Meillä tämä yksi rekrytointi hänen kohdallaan onnistui.” Monissa vastauksissa korostettiin, että romanit ovat samalla viivalla muiden haki- joiden kanssa ja palkkaaminen tai palkkaamattomuus ei johdu suoraan henkilön 66 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN taustasta. Vastauksissa korostetiin, että työnantajat etsivät itselleen osaavaa työvoi- maa, oikeaa asennetta ja ammattitaitoa. Esimerkkejä vastaajilta, jotka voisivat ”mah- dollisesti” palkata romanin: ”Vain mahdollisesti siksi että nyt ei ole tiedossa mahdollisuutta palkata ketään tai ottaa ketään työharjoitteluun. Jos tulee mahdolliseksi niin romanit ovat samalla viivalla muiden kanssa.” ”Pelkkä koulutus ei riitä saamaan työpaikkaa. Ensisijaisesti palkataan asennetta, mitä on vaikein kouluttaa.” Palkkaukseen vaikuttaneet tekijät 34 romaneita palkanneesta työnantajasta kuvasi tarkemmin romanin rekrytoin- nissa ratkaisevasti vaikuttaneita tekijöitä. Lähes kaikki toivat esiin, että hakijalla on ollut tehtävään vaadittua osaamista, oikea työkokemus tai ammattitaito, asiantun- tijuutta, pätevyyttä tai henkilö oli muuten vain sopiva tehtävään. Osa kertoi joko edellisiä täydentäen tai ainoana perusteena, että hakijalla on ollut oikea asenne, tahtotilaa tai halu päästä näyttämään omaa osaamistaan työssä. Rekrytointiperus- teena esiin nostettiin myös se, että hakija on antanut hyvän kuvan itsestään ja teh- nyt vaikutuksen työnantajaan. ”Asenne työntekoon, osaaminen ja koulutus. Valitsimme lopulta kahdesta par- haasta hänet psykologisten testien perusteella.” Vain kolme vastaajista perusteli rekrytointia sillä, että työnantaja on halunnut antaa mahdollisuuden romanitaustaiselle henkilölle. Kaksi vastaajaa kertoi, että em. teki- jöiden lisäksi myös romanitaustalla ja romanikulttuurin tuntemuksella on ollut teh- tävässä etua. Muutamat vastaajat ovat kuvanneet rekrytoinnin taustoja tarkemmin: Yksi vastaaja oli palkannut henkilön, joka oli tarjonnut hyvän hankeidean. Toinen palkkasi siksi, että hakija oli ennestään tuttu ja sattui olemaan työttömänä. Yksi oli palkannut työntekijän työelämään tutustumisen jälkeen. Tutkimukseen haastateltujen työnantajien puolelta perusteet romanin rekrytoin- nille vaihtelivat haetusta positiosta ja työnantajan roolista riippuen: Haastatellun henkilöstöpalveluyrityksen edustajalla oli luonnollisesti selkeä toimenkuva välittää osaavaa työvoimaa eri alojen työnantajille. Yksi työnantaja taas oli jo vuosien ajan 67 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN rekrytoinut kuljetustehtäviin romaneja, jotka tunsi verkostojensa kautta, tai jotka hakeutuivat muiden työntekijöiden vinkkaamana. Yksi asiantuntijaorganisaation kehittämistehtäviin romanin palkannut oli rekrytoinut osaamista ja romanien kult- tuurin erityisasiantuntemusta. Kolmannen sektorin sosiaalialan työtehtäviin taas oli palkattu töihin hakeutuneita ja oikeaa asennetta osoittaneita työntekijöitä myös palkkatuella. ”Me ei millään tavalla olla haettu romaneja työllistämällä mitään ’kilven kiillottamista’.” ”Työkokeilut on olleet yksi muoto (vankilasta vapautuneet), ollaan aina työsken- nelty syrjäytymisvaarassa olevien kanssa. Palkkatukityötä, kuntouttavaa työtoi- mintaa. On toimineet hyvin romanien osalta, ihan samalla tavalla miten mui- denkin kanssa. Sitä kautta on hakeuduttu työelämään, koulutukseen tai kurs- seille. Olleet ponnahduslautoja elämään. Pitkäaikaistyöttömän kanssa saa tehdä aika paljon pohjatyötä, että saa edes mahdollisuuden.” 3.2 Vaikutukset työyhteisöön ja imagoon Kuvassa 10 on esitetty työnantajien arvioita sen suhteen, miten he arvioivat roma- nin palkkaamisen vaikuttavan yrityksen työyhteisöön ja imagoon. Kuten edellä tuotu esiin, työnantajille suunnattuun kyselyyn saatiin vain vähän vastauksia, ja vaikka tulokset eivät ole yleistettävissä, niiden avulla voidaan kuvata aiemman romanin palkkaamisen merkitystä kokemukseen imagosta ja työyhteisöstä. Ne vas- taajat, jotka ovat palkanneet romanitaustaisen työntekijän, näkevät vaikutukset niin työnantajan imagoon kuin työyhteisöön kokemuksen valossa hieman positiivisem- min tai tunnistavat useammin, ettei palkkaus ole vaikuttanut suuntaan tai toiseen. 68 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kuva 10. Työnantajien arviot siitä, miten romanin palkkaaminen vaikuttaisi yrityksen imagoon (palkeissa vastaajien määrät). Niistä vastaajista, jotka näkivät romanien rekrytoinnin vaikuttavan kielteisesti yri- tyksen imagoon, kaksi avasi näkemyksiään tarkemmin. Toinen kertoo, ettei hän ”uskalla luottaa” ja toinen kuvaa yleisemmin ennakkoluulojen vaikutuksia asiakkai- den asioimiseen. ”Vaikka romaniväestöön liittyvät negatiiviset puolet ovat vähentyneet viime vuo- sina, silti aikaisemmat kokemukset monella voivat aiheuttaa pelkoa asioida.” Eri haastatteluissa esille nostettiin vastaavia näkemyksiä siitä, että oletetut ennakko- luulot asiakkaiden taholta voivat vaikuttaa taustalla. Tällöin työnantajalla tulisi olla rohkeutta osoittaa ennakkoluulotonta asennetta. Kuitenkin nyt haastatellut roma- neita palkanneet työnantajat korostivat, että kanssakäyminen ja asiakaskokemukset ovat vähentäneet ennakkoluuloja. Positiivisia vaikutuksia kuvattiin esimerkiksi sen kautta, että moninainen työyhteisö luo luottamusta moninaisen asiakaskunnan kes- kuudessa. Alla on esimerkkejä vastauksista: ”Jos asiakkailla on ollut jotain ennakkoluuloja, niin ne on saattaneet muuttua aika paljon matkan varrella” ”Vaikuttaa imagoon myönteisesti. Me toimitaan sosiaalialalla, jossa ymmärre- tään ihmisten monimuotoisuutta. On tuonut lisäarvoa, kun päästään syvem- mälle eri ihmisryhmiin. En muista, että kukaan olisi jotain negatiivista sanonut.” Kielteisesti En osaa sanoa Ei suuntaan eikä toiseen Myönteisesti 21 4 15 2 20 24 15 12 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei ole palkannut On palkannut Millä tavoin arvioisitte romanin työllistämisen vaikuttavan yrityksenne imagoon? (n=113) 69 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Romanimiehet, jotka meille hakeutuu, tuovat mukanaan hyvin esimerkillisen tavan siitä, kuinka asiakastyössä ihmisiä kohdataan. Siinä on ollut suuri vaikutus meihin muihinkin, kun on nähty, miten romanityöntekijät kohtaavat toisen ihmi- sen – meillä asiakkaina paljon päihteiden käyttäjiä ja sosiaalisesti ongelmaisia. Siellä on erityinen asiakaslähtöinen ja sydämellinen ote. Ovat olleet pidettyjä työ- kavereita ja arvostettuja. Ollut suuri vaikutus.” ”Me toimitaan sosiaalialalla, jossa ymmärretään ihmisten monimuotoisuutta. On tuonut lisäarvoa, kun päästään syvemmälle eri ihmisryhmiin. En muista, että kukaan olisi jotain negatiivista sanonut.” Pääsääntöisesti kyselyyn saadut kommentit olivat neutraaleja tai kannustavia. Vas- taajat ovat tuoneet esiin, että kyse on persoonasta ja osaamisesta, ei taustasta. Tämä korostuu etenkin asiantuntijatyössä. ”Asiantuntijayrityksessä vain kokemus ja asiantuntemus merkitsee. Toimin hyvin erikoistuneella alalla, ja mikäli tähän työhön relevanttia kokemusta olisi romani- henkilöllä en usko, että hänen taustansa vaikuttaisi mitenkään.” Osalla yritysten työntekijöiden tausta ei tule edes ilmi, joten henkilöiden taustalla ei ole vaikutusta. Kuitenkin moni nostaa esiin, että eri taustoista tulevien palkkaami- nen on jo lähtökohtaisesti yrityksen arvojen mukaista: ”Teemme itse työllistämisen edistämistyötä ja viemme eteenpäin monimuotoi- suuden hyötyjä liiketoiminnassa ja työyhteisössä.” Vaikutukset työyhteisöön arvioitiin kyselyssä saman suuntaisesti kuin vaikutukset imagoon. Vastaajat, joilla on kokemusta romanien palkkaamisesta, arvioivat vaiku- tukset useammin positiivisiksi tai neutraaleiksi. 70 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kuva 11. Työnantajien arviot siitä, miten romanin palkkaaminen vaikuttaisi yrityksen työyhteisöön (palkeissa vastaajien määrät). Yksi negatiivisia vaikutuksia työyhteisöön nähneistä perusteli asiaa ja nosti esiin työyhteisön ennakkoluulot. Yksittäisessä vastauksessa viitattiin tässäkin yhteydessä myös pukeutumiseen; ettei ”kansallispuku sovi yrityksen pukukoodiin”. Kyselyssä annetut kommentit liittyen vaikutuksista työyhteisöön liittyivät pääosin siihen, että työnantajat palkkaavat yksilöitä, jolloin vaikutus näkyy sen kautta, miten kemiat toimivat. Monet vastaajat kertoivat, ettei taustalla ole väliä, sillä työpaikalla on jo monimuotoinen työyhteisö tai avoin suhtautuminen, oli työntekijä sitten ”romani, somali, valkolainen, kristitty tai mikä vain”. ”Uuden henkilön rekrytointi muuttaa aina työyhteisöä, ja se ei riipu kansallisuu- desta vaan henkilöstä itsestään. Tärkeää ovat sosiaaliset taidot, osaaminen ja asenne.” ”Vaikuttaa samalla tavalla kuin kenen tahansa työllistäminen. Koskaan ei voi olla varma, millainen henkilö sieltä todellisuudessa tulee ja miten istuu työyhteisöön.” Haastatteluissa vaikutuksia työyhteisöön kuvattiin kahtalaisesti: Milloin romanin palkkaamisella ylipäänsä on arvioitu olleen vaikutusta työyhteisöön, on se ilmen- nyt positiivisesti monimuotoisuuden vahvistamisen kautta tai esimerkiksi siten, että palkatut romanit ovat antaneet hyvää esimerkkiä asiakkaiden kohtaamiseen muulle työyhteisölle. Osa nosti esiin, että työyhteisössä on jouduttu tarkistamaan omia Kielteisesti En osaa sanoa Ei suuntaan eikä toiseen Myönteisesti 22 3 14 1 26 23 7 15 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei ole palkannut On palkannut Millä tavoin arvioisitte romanin työllistämisen vaikuttavan yrityksenne työyhteisöön? (n=111) 71 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN asenteita ja käymään keskustelua yhteisön sisällä, mikä on ollut hyödyllistä, kun on jouduttu kohtaamaan omia ennakkoluuloja. 3.3 Työnantajien arviot työllistymistä edistävistä ja estävistä tekijöistä Työnantajakyselyssä haluttiin selvittää työnantajien näkemyksiä ennalta odotettu- jen työllistymisen esteiden ja stereotyyppisten tekijöiden heijastumista näkemyk- siin romanien työllistämisestä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan yhteensä kahdeksaa tekijää sen suhteen, kokevatko he tekijän ennemmin työllistymistä edistävänä vai estävänä tekijänä. Kyselyyn vastanneet näkevät pukeutumiskulttuurin ja mielikuvan romaaneista suurimpina esteinä. Sitoutuminen työhön on arvioitu positiivisemmin. Kuvassa 12 on esitetty vastausten jakaumat erikseen niiden osalta, jotka ovat aikai- semmin työllistäneet romanin ja niiden, jotka eivät ole. Myös tämä tarkastelu vah- vistaa romanien työllistämisen kokemuksen merkitystä mielikuvien muodostami- sesta romaneista. Näkemykset jakautuvat varsin selkeästi niiden vastaajien osalta, jotka ovat palkanneet aikaisemmin romanin ja niiden osalta, jotka eivät ole. 72 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kuva 12. Työnantajien näkemykset työllistymistä edistävistä ja estävistä tekijöistä erikseen niiden osalta, jotka ovat aikaisemmin palkanneet romanin ja niiden, jotka eivät ole palkanneet romanitaustaisen työntekijän (”Jos olisit rekrytoimassa, arvioi mitkä tekijät edistävät tai estävät mielestäsi romanien työllistymistä?”, n=118). Vuonna 2008 toteutetussa romanien työllisyyttä läpiluotaavassa tutkimuksessa kysyttiin yritysten edustajien näkemyksiä romanien työllistymisen esteistä18, jotka perustuivat kielteisiä asenteita heijastaviin oletuksiin. Tällöin kysyttiin erityisesti 18 ”Missä määrin mielestänne romanihenkilön työllistymisen esteenä ovat” Estää Ei estä eikä edistä Edistää 49 % 29 % 17 % 17 % 8 % 9 % 8 % 48 % 46 % 57 % 36 % 20 % 31 % 43 % 20 % 46 % 5 % 14 % 47 % 63 % 61 % 48 % 72 % 6 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % pukeutumiskulttuuri tapakulttuuri koulutustaso työkokemus ala- tai työkohtainen osaaminen verkostot sitoutuminen työhön mielikuvat romaneista 83 % 61 % 59 % 44 % 41 % 34 % 24 % 76 % 16 % 34 % 13 % 19 % 12 % 34 % 23 % 15 % 3 % 5 % 28 % 37 % 47 % 32 % 53 % 9 % pukeutumiskulttuuri tapakulttuuri koulutustaso työkokemus ala- tai työkohtainen osaaminen verkostot sitoutuminen työhön mielikuvat romaneista Yrityksessä on työskennellyt romani Yrityksessä ei ole työskennellyt romania tai en osaa sanoa 73 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN työhön sitoutumista ja luotettavuutta koskevia epävarmuustekijöitä samoin kuin romanien tapa- ja pukeutumiskulttuuriin liittyviä piirteitä. Kyselyn tulosten mukaan nämä tekijät nähtiin jonkin verran harvemmin esteinä työllistämiselle kuin vähäinen työkokemus ja puutteellinen koulutus. Kolme neljännestä vastaajista piti työhön sitoutumiseen liittyvää epävarmuutta työllistämisen esteenä joko erittäin paljon (41 %) tai jossakin määrin (35 %). Lähes yhtä suuri osa vastaajista piti ainakin jossain määrin esteenä työllistämiselle romanien tapa- ja pukeutumiskulttuuria, kun viiden- nes vastaajista ei pitänyt tätä lainkaan esteenä. Vähiten esteenä koettiin olevan luo- tettavuuteen liittyvät riskit, joskin lähes kolmannes (29 %) piti tätä erittäin suurena esteenä, kun noin neljännes vastaajista ei pitänyt sitä lainkaan esteenä (26 %). (Syrjä ja Valtakari 2008, 77.) Kysymystapa eroaa nyt tehdystä kyselystä vuoden 2008 takai- seen, mutta yleisenä havaintona voidaan nostaa, että työkokemuksen vähäisyys ja puutteellinen koulutus arvioitiin tuolloin suuremmiksi haasteiksi kuin nyt toteute- tussa kyselyssä. Tämän tutkimuksen työnantajakyselyn vastaajat kommentoivat etenkin pukeutumi- seen liittyvää kysymystä ja toivat usein esiin, ettei asu sovellu tehtävien takia. Myös kulttuuriin liittyviä tekijöitä nostettiin esiin: ”Kansallispuku (naisen erityisesti) ei sovi yrityksemme imagoon. Työnantajan tar- joamat suojavarusteet ovat lain säätämät.” ”Työtä tehtäessä kulttuuriset tavat tai pukeutuminen eivät saa tulla esteeksi työnteolle. Kaikki pukeutuvat samoihin työvaatteisiin. Romaneilla on kunnia- sääntöjä, joiden toteutumista emme voisi työyhteisössämme asiakaspalveluteh- tävissä välttämättä mahdollistaa.” Haastatellut työnantajat eivät tunnistaneet erityisesti omaan työpaikkaan kiinnit- tyviä pukeutumiseen tai tapakulttuuriin liittyviä ongelmia, vaikka nostivatkin niitä yleisemmin esiin haasteena. Asiantuntijatyössä pukeutumisella ei ole väliä ja muissa tehtävissä on käytetty työssä vaadittavia työasuja. Koulutuksen ja työkokemuksen puutteet nostettiin työnantajahaastatteluissa sen sijaan esiin laajempana haasteena. Kolmannen sektorin työnantajat toivat esille sitä, kuinka he ovat osaltaan auttaneet romaneita työllistymään ja toimineet pon- nahduslautoina eteenpäin. Esimerkiksi sosiaalialan yrityksen edustaja kertoi, että monilla heille töihin hakeutuneella romanilla ei ole ollut pohjakoulutusta, mutta 74 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN osaamista on kertynyt muualla, esimerkiksi vapaaehtoistyössä. Työpaikkaan on ollut mahdollista tulla TE-toimiston palkkatuella tai työkokeiluun, minkä jälkeen polku on edennyt usein opiskelemaan tai oppisopimukseen. Työnantajakyselyssä kysyttiin, onko henkilön sukupuolella tai iällä vaikutusta työl- listymiseen. Yli puolet vastanneista ei tunnistanut niillä olevan merkitystä. Myös täl- löin painotettiin usein yleisiä kriteereitä palkkaamiseen, kuten osaamista ja asen- netta. Arviot romanimiesten ja romaninaisten työllistymisestä vaihtelivat. Osa näki, että nimenomaan naisten on helpompi työllistyä ja osa päinvastoin. Suu- rempi osa arvioi kuitenkin naisten työllistymisen esteet suuremmiksi juuri pukeu- tumisen takia. Iän suhteen suurempi osa asiaa kommentoineista näki, että nuorilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä. Nuoret tunnistettiin paremmin koulute- tuiksi, ja heidän motivaationsa arvioitiin paremmaksi. Aineistossa nuorten romanien hyväksi ominaisuudeksi nostettiin myös vanhempien kunnioitus. Yleisesti ottaen koko kyselyssä nostettiin niin iän, sukupuolen tai etnisen taustan kohdalla esiin kri- tiikki siitä, että koko kyselyä ei pitäisi enää tänä päivänä tehdä, vaan kysymykset tasa-arvosta iän, sukupuolen tai etnisen taustan suhteen tulisivat jo olla työnanta- jille itsestäänselvyyksiä. ”En näe tätä ikä- tai sukupuolikysymyksenä. Eniten vaikuttaa yleinen käsitys tapakulttuurista ja työhön sitoutumisesta, ja nämä kyllä selviävät yksilötasolla rekrytoinnissa. Tuntuu hölmöltä vastata kysymyksiin, jotka koskevat leimallisesti yhteisöä (kuinka yhtenäistä tai hajanaista?), kun kuitenkin palkkaisin yksilön.” ”Ei ole mitään esteitä. Ottaisin erittäin mielelläni romanin vaativiin asiantuntija- tehtäviin mikäli olisi hakija jonka osaamisvaatimukset täyttyisi. Olisi suuri rikkaus saada tämän kulttuurin edustaja meille töihin.” Mielikuvia romaneista työllistymisen esteenä perusteltiin yksittäisissä negatiivisissa ja stereotypisoivissa vastauksissa: ”Kun tarpeeksi paljon kertyy huonoja kokemuksia, on parempi välttää. Kokemus- peräistä oppimista. Romaneilla itsellä vastuu asemansa parantamisessa. Jättäisi- vät kulttuurinsa huonot puolet pois ja yrittäisivät integroitua vihdoin.” Toisaalta tuotiin myös esiin romanien oma tapa puhua työllistymisen kysymyksistä: 75 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Heidän omat asenteet myös vaikuttaa kielteisesti. ”kuka nyt romania palkkaisi” heidän suustaan kuultua.” Vastaava näkemys tuli esiin useamman haastateltavan taholta: Sen sijaan, että romanien työllistymisestä puhutaan lannistavasti yhteisön sisällä, tulisi luottaa enemmän siihen, että aktiivisuus tuottaa tulosta. Haastattelussa nostettiin työllistymisen esteenä myös romanien verkostojen puute. Suuri osa töistä täytetään muun kuin avointen hakujen kautta, jolloin verkostojen merkitys korostuu. Vastaavasti myös kyselyssä tämä nousi esiin: ”Meiltä ei ole ikinä yksikään romani töitä hakenut, tietysti hyvä työntekijä ote- taan aina heiltä tosiaan puuttuu kontakti alaamme joten ’puskaradion’ työpai- kat eivät mene heidän korviinsa.” 3.4 Työnantajien näkemykset siitä, miten romanien työllistymistä voisi edesauttaa Työnantajakyselyssä vastaajia pyydettiin avovastauksella kuvailemaan työvoima- palveluita tai muita palveluita, joilla romanien työllisyyttä tai työllistymistä voidaan edistää. Yhteensä 60 työnantajaa kuvasi tarvittavia toimia. Avovastauksista suu- rin osa käsitteli romanien työllistymisen ja palkkaamisen kysymyksiä laajemmin ja moni vastaajista tunnisti vastauksissaan keskeiseksi esteeksi työnantajien ennak- koluulot romaneita kohtaan. Vastauksissa nähtiin ennakkoluulojen murtamisen ja positiivisten esimerkkien esille nostamisen olevan oleellisessa osassa romanien työllistymisen tukemisessa. Työnantajat nostivat usein esiin työllistymisen haas- teiksi romanien pääväestöä alhaisemman koulutustason ja työkokemuksen puut- teen. Romanien koulutustason nostoa esitettiin keskeiseksi keinoksi edistämään romanien työllisyyttä. Varsinaisista työvoimapalveluista useimmiten esiin nostettiin palkkatuki ja työko- keilu. Palkkatuen nähtiin jossain vastauksissa mahdollistavan tutustumisen työelä- mään ja sen kautta mahdollisuuden hankkia työkokemusta. Esiin nostettiin myös nykytyömarkkinoiden haaste siitä, ettei tällä hetkellä juurikaan ole olemassa työ- paikkoja, joihin on mahdollista päästä ilman koulutusta. Ns. “entrylevel” työpaikkoja 76 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN pitäisi pystyä luomaan ja sitä kautta tarjota joustavampia polkuja työelämään. Jos koulutus on ollut puutteellista, on vaikea työllistyä, taustasta riippumatta. ”Jos koulutus on ollut puutteellista, on vaikea työllistyä, taustasta riippumatta. Myös huonot ylioppilaspaperit on este saada jatkokoulutus tai työpaikkaa. Ihmi- set putoavat työttömyyskassojen uumeniin, sillä meillä ei ole enää olemassa työ- paikkoja, koihin ei tarvita pitkää koulutusta tai koulutusta ollenkaan. Julkisella sektorilla tarvittaisiin välilliseen työhön työntekijöitä ja vakansseja, jotta voitai- siin antaa vakituinen työ ihmiselle. Kyllä näistä töistä kouluttaudutaan sitten eteenpäin, jos pääsee aluksi kiinni yhteiskuntaan. Se on iso asia, että ovet auke- nevat yllättäen vakituisen työn myötä vähän joka paikkaan. Vakansseja lisää kuntiin, erilaisiin avustaviin tehtäviin ja siistimis- ja puhtaanapitoon sekä logisti- siin palveluihin, kuten joskus ennenkin oli.” Haastatteluissa nousi myös esiin, etteivät romanit tule riittävällä tavalla esille työn- antajaverkostoissa. Tämän nähtiin osaltaan voivan olla este romanien työllistymi- selle. Romanityöntekijöiden puheeksi ottaminen näissä verkostoissa voisi vaikuttaa hyvien kokemusten jakamisen kautta merkittävästi ainakin alueellisesti työnanta- jien mielikuviin romaneista. Tähän nähtiin tarvetta myös TE-palveluiden puolella: ”Romanityöntekijät, heitä kannattaisi hyödyntää. Työvoimahallinto voisi siinä näyttää kyntensä, että sinnekin työllistyy romaniväkeä. Se voisi ohjata muitakin ihan eri tavalla rekryymään.” Kyselyssä, mutta ennen kaikkea haastatteluissa työnantajat nostivat romanien oman aktiivisuuden merkittävään rooliin työllisyystilanteen parantamiseksi. Tällä peräänkuulutettiin aktiivista työnhakua ja sen osoittamista, että on halukas työllis- tymään, esimerkiksi osallistumalla työllistymistä tukeviin palveluihin. ”Jos haluaa työllistyä, ei voi puhua siitä, että on romani. Osallistua vaikka TE-toi- miston tarjoamiin palveluihin. Aktiivisuus osoittaa, että haluaa työllistyä. Lähtee itsestään. TE-toimistot tarjoaa palveluitaan. Ohjaus palveluihin. Henkilökohtai- suuteen tulisi palata takaisin.” Henkilöstöpalveluyritystä edustanut haastateltava toi myös esiin, että henkilös- töpalveluyritykset toimivat tietyntyyppisinä suodattimina työnantajien suun- taan. Heillä on mahdollisuus murtaa ennakkoluuloja, toimia esittelyssä työnhakijan 77 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN puolestapuhujana ja esitellä vahvuuksia. Tätäkin mahdollisuutta tulisi hyödyntää enemmän myös romanien puolelta. 78 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN 4 Työllisyyspalveluiden toimijoiden näkemykset romanien työllistymisen esteistä ja työllistymistä tukevista palveluista Luvussa kuvataan romanien työllisyyttä edistäviä ja estäviä tekijöitä TE-toimistojen, kuntien työllisyyspalveluiden arvioimana. Lisäksi kuvataan sitä, miten romanit on huomioitu osana työllisyyttä edistäviä palveluita, työllisyyspalveluiden osaamista ja näkemyksiä työllistymistä edistävistä toimista. 4.1 Romanien työllistymisen esteet TE-toimistojen ja kuntien työllisyyspalveluiden arvioimana TE-toimistojen arviot työllistymisen esteistä TE-toimistoja (n=14) pyydettiin arvioimaan, poikkeavatko romanien työllistymi- sen esteet muista asiakkaista. Yhtä toimistoa lukuun ottamatta, vastaajat tunnisti- vat romaneilla muista asiakkaista poikkeavia työllistymisen esteitä. Esteistä yleisim- min mainittiin kulttuuriset erityispiirteet ja pukeutuminen (10/14). Vastauksissa vii- tattiin yleisimmin työasujen käyttöön ja niihin liittyviin tilanteisiin siitä, milloin asi- akkaina on muita romaneita, mutta yksittäisissä vastauksissa myös käytäntöihin siitä, kuka voi työskennellä kenenkin yläpuolella ja alueellisiin väistämisvelvolli- suuksiin. Seuraavaksi yleisimmin mainittiin koulutuksen puute ja alhainen koulu- tustaso (9/14). Työnantajien ennakkoluulot mainittiin erikseen viidessä avovastauk- sessa, mutta kuten kuvassa 13 näkee, on ennakkoluulot arvioitu paljon yleisemmiksi 79 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN TE-toimistojen yleisarvioissa koskien romanien työllistymistä. Yksittäisissä vastauk- sissa mainittiin erikseen työkokemuksen puute, oppimisvaikeudet, kielteinen tai passiivinen asenne työelämään tai heikko motivaatio sekä palveluverkoston heikko tuntemus. Nostot esteistä vastaavat pitkälti myös Nevo tiija -hankkeessa tehtyä havainnointia (ks. Ärling 2018a). TE-toimistojen vastaavat arvioivat valmiita vaihtoehtoja vasten erityisesti romaneja koskevia työllistymisen esteitä19. Yleisimmin, niin nuorilla kuin aikuisilla, esteiksi tunnistettiin työnantajien asenteet ja ennakkoluulot sekä työkokemuksen puuttu- minen. Romanikulttuurin pukeutumis- ja tapasäännökset miellettiin aikuisten nais- ten työllistymisen esteenä (12/13). Aikuisten osalta puutteelliset tiedot työllistymis- mahdollisuuksista ja eri ammateista tunnistettiin vielä selkeästi ongelmana (12/13). Nuorten kohdalla tämä nostettiin esiin harvemmin. TE-toimiston omat palvelut ja erityistoimenpiteet arvioitiin pääsääntöisesti riittäviksi. Neljä TE-toimistoa tunnisti nuorten palveluissa puutteita ja kolme aikuisten palveluissa. 19 ”Tunnistatteko seuraavien osa-alueiden osalta työllistymisen esteitä, jotka koskevat nimenomaan asiak- kaananne olevia romaneita? ” Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi tarjolla oli ”muu, mikä” -vaihtoehto. 80 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kuva 13. Romanien työllistymisen esteet TE-toimistojen (n=13) vastaajien näkemänä. Vastauksissa eri tekijät painottuvat jonkin verran, mikä voi kertoa myös alueellisista eroista. Alla on esimerkkejä vastauksista: ”Työnantajien ennakkoluulot: romanit eivät välttämättä pääse edes työpaik- kahaastatteluun saakka. Matala koulutustaso sekä opintojen keskeyttäminen syystä tai toisesta on yleisempää. Syynä voi olla myös vaikeus löytää opintoihin liittyviä työssäoppimispaikkoja. Ei osata aina kysyä oikeista paikoista neuvoja, jolloin on helppoa ja turvallista jäädä lähiyhteisöön.” ”Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvissä ongelmissa kuuluminen tässä tapauksessa etniseen vähemmistöön lisää vaikeusastetta ja haasteita. Heikot oppimisval- miudet (erit. peruskoulun päättötodistuksen puute) ja se, ettei kouluttautumisen mallia ja tukea omassa perheessä välttämättä ole ollut. Tosin nykyään on maa- hanmuuttajataustaisia asiakkaita niin paljon, että tämän tyyppiset koulutuksen uupumiset ovat jo monelta osin arkipäivää. Sukupuolinen epätasa-arvo. Työn- antajien asenteet (omat, työyhteisön ja/tai asiakkaiden) työnhakutilanteissa. Nuorilla Aikuisilla Naisilla Miehillä Työllistymisen esteet TE-toimistojen vastaajien arvioimana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Peruskoulun päättötodistuksen puuttuminen Ammatillisen koulutuksen puuttuminen Korkeakoulutuksen puuttuminen Työkokemuksen puuttuminen Sopivien työpaikkojen puuttuminen Työllistymistä tukevien verkostojen puuttuminen Työnantajien asenteet/ ennakkoluulot TE-toimiston palvelujen riittämättömyys Romanien haluttomuus integroitua työmarkkinoille Puutteelliset tiedot eri työllistymismahdollisuuksista ja ammateista Romanikulttuurin pukeutumis- /tapasäännökset Työnhakutaitojen puute Toimeentuloloukut Kannustimien puuttuminen 81 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Heikko itsetunto, ammatillinen epävarmuus ja verkostojen puute tutkinnon suo- rittaneilla, liittyen myös syrjintäkokemuksiin. Romanikulttuurista itsestään tule- vat rajoitukset. Esim. romaninainen ei voi mennä töihin/kokeiluun paikkaan, jossa pitää laittaa ns. tavalliset vaatteet päälle, jos on riski, että joku oman roma- niyhteisön jäsen näkee hänet niissä töissä.” ”Heidän omaa kertomaa: eivät voi mennä työpaikkoihin, joissa pitää riisua roma- nipuku, jos joku vanhempi romani näkee työntekijän ilman kansallispukua; eivät voi työskennellä sosiaalialan työssä esim. terveyskeskuksessa tai sairaalassa, sillä ovat kertoneet, etteivät saa olla tekemisissä vanhusten parissa, ja jos joku näkee ilman kansallispukua; eivät saa mennä työhön sellaisiin rakennuksiin tai tiloihin, jossa nuoremmat romanit ovat olleet, sillä ne ovat ’saastuneita’ tiloja.” ”Kulttuuriset esteet esim. väistämisvelvollisuus, mutta tämän merkitys on pieni. Romanit itse huomioivat mahdollisen väistämisvelvollisuuden työnhaussa jo etukäteen.” Suurin osa TE-toimistoista arvioi työllistymisen esteiden muutosta viimeisen 10 vuoden aikana varovaisen positiivisesti. Vastauksissa kuvataan muutosta tapah- tuneen vähitellen. Useassa vastauksessa tuodaan esiin, että nuoret hakeutuvat kou- lutukseen ja romaniyhteisö asennoituu koulutukseen myönteisemmin. Yhdessä vastauksessa tuodaan erikseen esiin aikuisten hakeutuminen korkeakoulutukseen uutena ilmiönä. Myös kulttuuristen asioiden vaikutukset työllistymiseen arvioitiin vähentyneen. ”Hitaasti mutta varmasti romanien työllisyystilanne on edennyt parempaan suuntaan.” ”Tiedetään, että maakunnassa on myös paljon työelämässä ja yrittäjinä toimivia romaneja. Kuten muidenkin kohdalla, jos asenne ja into työhön on kova, työelä- mään sijoittuminen on todennäköistä, myös romanien osalta.” Tässä yhteydessä nostettiin myös esiin, ettei työnantajien asenneilmapiiri ole muut- tunut riittävästi – huolimatta siitä, että työllistymisen esteitä on purettu ja tuki- ja koulutusmahdollisuuksia on laajennettu. Toisaalla taas tunnistettiin, että vaikka koulutustaso on yleisesti jossain määrin parantunut, se ei välttämättä vastaa alueen työllisyystarvetta. 82 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Työmarkkinat ovat vetäneet, mutta onko asenneilmapiirissä tapahtunut miten suuria muutoksia? Rakennetyöttömyyden kovassa ytimessä on myös paljon romaniasiakkaita.” Työllistymisen esteet kuntien työllisyyspalveluiden arvioimana Kuntien työllisyyspalveluiden antamissa arvioissa työllistymisen esteinä on nostettu esiin kulttuuriin liittyvät tekijät (pukeutuminen, sosiaaliset säännöt) sekä koulutus- taso ja työnantajien ennakkoluulot. Myös puutteelliset tiedot ammateista ja työllis- tymismahdollisuuksista nousevat esiin. Työelämään integroitumisen esteenä tun- nistettiin aikaisemmat torjunnan kokemukset, jotka ovat vaikuttanut motivaatioon. Myös rikosrekisteri ja päihteet nousivat yksittäisinä tekijöinä. Kuntien työllisyyspal- veluiden asiakaskuntaan kuuluu pääsääntöisesti vaikeimmin työllistettäviä, jolloin ei ole yllättävää, että vastaajiin lukeutui myös näkemyksiä siitä, etteivät esteet poik- kea muista asiakkaista. Alueelliset tilanteet ja arviot vaihtelevat suuresti. ”Työllisyystilanne ei poikkea muista. Parhaiten toimii henkilökohtainen tuki ja palvelut.” ”Keskimääräistä alhaisempi koulutusaste. Omaan kulttuuriin kuuluvan puvun pitämisestä aiheutuvat työnantajien ennakkoluulot ovat merkittävä työllistymi- sen este. Varsinkin naisilla puku myös rajaa pois joitakin työtehtäviä (esim. työ- vaatteet työtehtävissä, joissa joutuu kohtamaan vanhempia romaneja).” ”Henkilöstö toi esiin, että työttömissä romaneissa on keskivertoa enemmän sitou- tumattomuutta ja pitkäjänteisyyden puutetta esim. palveluihin osallistumisessa. Kulttuuriin liittyvät asiat tuovat myös omia haasteitaan, kuten vaatetus, sukujen huonot välit, tms. Samalla halusivat kuitenkin muistuttaa, että on useampia työl- listymistarinoita romaniasiakkaissakin ja näissä mm. perheen mallilla on tuntu- nut olevan iso merkitys.” ”Tiukasti oman kulttuurinsa normeja ja ohjeistusta seuraavilla romaneilla voi olla haasteita ottaa työtehtäviä vastaan paikoissa, joissa esimerkiksi työturval- lisuuteen liittyvistä syistä rajoitetaan romanivaatteiden käyttöä. On ollut myös tapauksia, joissa sukujen välisten ristiriitojen johdosta asiakas on ollut estynyt menemään tiettyyn toimipaikkaan työharjoitteluun.” 83 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Jonkin verran ammatillisen osaamisen osalta haasteita on enemmän (nuoret ja aikuiset, ml. peruskoulutodistuksen puuttuminen). Te-toimiston erityisten palve- luiden puuttuminen nuorilla. Puutteelliset tiedot mm. ammateista aikuisilla.” Kuntien työllisyyspalveluiden edustajat arvioivat muutosta romanitaustaisten asiak- kaiden työllistymisen esteissä viime vuosina varovaisesti. Kun niitä on arvoitu, estei- den on nähty vähentyneen tai pysyneen ennallaan. Erityisesti pääkaupunkiseu- dulla nostettiin esiin, että maahanmuuttajien määrän lisääntyminen on vähentänyt romanien erilaisuuteen kohdistuvaa erityishuomiota. ”En osaa sanoa esteistä. Mutta olen huomannut, että koulutus kiinnostaa roma- neja yhä enemmän.” ”Esteet ovat pysyneet pitkälti ennallaan, mutta on huomioitava, että nimen- omaan sote-kuntayhtymän asiakaskunnassa korostuu niiden asiakkaiden osuus, joilla on tavallista enemmän haasteita työnhaussa tai työn vastaanottamisessa.” ”Koulutuksen merkitys ja arvostus on kasvanut romanikulttuurin sisäisen kehityk- sen myötä. Vanhemmat kannustavat nuoria yhä enemmän hankkimaan koulu- tusta. Valtakulttuurissa on myös vähemmän ennakkoluuloja kuin ennen, vaikka ne edelleen haittaavat työllistymistä merkittävästi.” 4.2 Romanien työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävät toimintamallit ja tavat organisoitua työllisyyspalveluissa Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on, että olemassa olevat palvelut ovat saa- vutettavia ja niissä osataan ottaa eri asiakasryhmät huomioon yksilöinä omine tar- peineen. Romanien työllisyyspalveluissa on perusteltua huomioida palveluissa erityisesti romanien työllistymiseen liittyvät haasteet (ks. Syrjä ja Valtakari 2008; Perho ym. 2018; Blomerus ym. 2018, 187). Kuten edellisessä luvussa tuotiin esiin, työllisyyspalveluiden edustajat arvioivat romanien työllistymisen esteiden eroa- van muista asiakkaista monelta osin. TE-toimistoille ja kuntien työllisyyspalveluille 84 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN tehdyissä kartoituksissa haluttiin selvittää, onko palveluissa otettu erityisesti roma- nit huomioon kohderyhmänä. TE-toimistosta vain kolme (14:sta) kertoo omaavansa erityisiä toimintamalleja, tapoja organisoitua tai toimenpiteitä romanien työllistämisen ja yrittäjyyden edis- tämiseksi. Näitä olivat Kainuussa Elämää varten -hankkeen (ESR) ohjaava koulutus työvoimakoulutuksena, romanitaustaisen asiantuntijan palkkaaminen Ohjaamoon Uudellamaalla, sekä työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettu Sihko Divĕs -hanke Pohjois-Pohjanmaalla (ks. lisää luku 4.5). Kaikkia toimia yhdistää se, että niissä toteutusosapuolina ovat romanitaustaiset henkilöt. Muissa vastauksissa on paino- tettu kartoituksen eri kysymysten yhteydessä, että asiakkaille tarjotaan palveluita heidän henkilökohtaisen palvelutarpeensa mukaan. Kaksi TE-toimistoa viittaa jo 2000-luvulla kokeiltuihin koulutuksiin ja yhteistyömalleihin, jotka eivät ole jääneet sellaisenaan elämään. Esimerkiksi malli romanien peruskoulun loppuun saattami- seen työpajoilla ei jäänyt elämään sellaisenaan, vaikka työpajajaksojen opinnollista- misen arvioitiin yhä olevan hyvä mahdollisuus suorittaa opintoja. Toisella TE-toimis- toalueella kuvattiin yhteistyössä romaniyhdistysten kanssa 2000-luvulla toteutettua työvoimapoliittista hanketta, jossa luotiin polkuja koulutukseen ja työelämään. Erilaisia jo päättyneitä romaneille kohdennettuja koulutuksia, valmennuk- sia tai työnhakukursseja tuotiin kartoituksen muissa osissa esiin enemmänkin 2000-luvulta, mutta niistä ei usein ole tunnistettu olleen erityistä hyötyä ja niistä on luovuttu. Romanien työllisyyden edistämisen historiassa toimenpiteiden tavoitteet ovat monesti olleet työelämään aktivoivia ja voimaannuttavia, mutta ei suoraan työmarkkinoille edistäviä. Romaneille on toteutettu aikaisemmin työelämän pon- nahduslautana esimerkiksi naisille suunnattuja ompelukursseja, jotka ovat voineet olla mielekästä tekemistä, mutta ne ovat jääneet usein irrallisiksi ilman tutkintoon, työelämään tai yrittäjyyteen johtavaa polkua. Vuoden 2013 TE-toimistojen uudistuksen jälkeen TE-toimistoissa ei ole ollut enää erillisiä romaniyhdyshenkilöitä. Yksittäisten haastattelujen kautta on käynyt ilmi, että osassa TE-toimistoja yhdyshenkilöperinne on jäänyt elämään. Yhdellä pienem- mällä TE-toimistoalueella romaniasiakkaat voivat yhä asioida keskitetysti henkilön luona, mutta toisaalla yhdyshenkilö voi olla taho, jonka puoleen kääntyä erityisky- symysten noustessa esiin. Myös ELY-keskuksissa on asiantuntijoita, joiden vastuulle kuuluvat laajemmin maahanmuutto ja etniset suhteet. ELY-keskuksille suunna- tun tiedonkeruun perusteella asiantuntijoiden roolit ja orientaatio romaniasioiden 85 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN esiin nostamiseen vaihtelevat paljon sen suhteen, onko heillä kytköstä alueelliseen romaniasioiden neuvottelukuntaan tai muuhun romaniasioiden kannalta keskei- seen verkostoon. ELYjen sisällä, eikä TE-toimistoissa, ole valtakunnallista tai alueel- lista foorumia romanien työllisyyspalveluiden kehittämiseen. Kuntien työllisyyspalveluiden vastaajat eivät tunnistaneet erityisiä romanien työl- listymistä ja yrittäjyyttä edistäviä toimintamalleja tai tapoja organisoitua, mutta muutamassa kunnassa viitataan tässä yhteydessä yhteistyöhön romanijärjestöjen kanssa ja osa viitaa päättyneisiin hankkeisiin (esim. Nevo tiija). Esimerkiksi Satakun- nassa tunnistettiin kaupungin tukema järjestöjen työllistämistoiminnan kehittämi- nen yhdeksi työllistämistä edistäväksi toimintamalliksi. Toisaalla kerrotaan yhteis- työstä nuorten Ohjaamon romaninuorten hankkeen kanssa. Yhdessä kunnassa tuo- daan esiin yhteistyö käynnissä olevaan Tuumasta töihin -hankkeen kanssa (ks. luku 4.5). Muuten vastauksissa viitattiin asiakkaiden tasapuoliseen asiakaspalveluun ja syrjimättömyyden periaatteeseen. TE-toimistossa romanien yhteyksiä työnantajiin edistetään pitkälti osana nor- maaleja palveluita. Puolet TE-toimistoista avasivat sisältöjä ja toimenpiteitä työnan- tajayhteyksien edistämiseksi: Yksittäisissä vastauksissa on nostettu seuraavia palve- luita, joita toteutetaan palvelutarpeen mukaan: − Työpaikkoihin soittaminen yhdessä asiakkaan kanssa − Työhönvalmennuspalvelut − Erityistuki työkokeilupaikkojen hankinnassa − Romanien työllistymiskysymysten esiin nostaminen työnan- tajayhteistyössä (asenteet ja työllistymisen esteet), erityisesti palvelualoilla − Asiakkaan tilanteen ja työllistymismahdollisuuksien kartoit- taminen määräaikaishaastatteluissa, jotta asiakas voidaan ohjata esimerkiksi rekrytointitilaisuuksiin − Työnetsijäpalvelut osana TYPn palveluita, jolloin yksilölliset palvelut on helpompi toteuttaa. Hyötynä yksilöllinen mah- dollisuus edetä työmarkkinoille. Erityisesti romanispesifeinä toimenpiteinä tuotiin esiin Pohjois-Pohjanmaan Sihko Dives- TYPO-hanke, jossa yhteyksien luominen työnantajiin on keskeinen tavoite. Keski-Suomessa viitataan järjestösektorin toteuttamiin romaneille suunnattuihin 86 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN hankkeisiin. Lisäksi on yksi maininta siitä, että osa työllisyyspoliittista avustusta saa- neista toimijoista huomioi myös romanit toiminnassaan erityisryhmänä. Kuntien työllisyyspalveluissa yhteyksien saamista työnantajiin on edistetty samalla periaatteella kuin muille asiakkaille, kuten yritysyhteistyökoordinaatto- rin työantajayhteistyöverkostojen hyödyntämisellä. Yhdessä vastauksessa avataan sisältöjä tarkemmin: ”Kaupungin työllisyyspalveluissa järjestetään työhönvalmennusta, jossa työhön- valmentaja kontaktoi alueen työnantajia ja suosittelee työkokeilussa hyvin suo- riutuneita asiakkaita työnantajille. Työhönvalmentaja toimii ’välittäjänä’ työn- antajan ja työnhakijan välillä. Toiminnalla voidaan vähentää ennakkoluuloja eri kulttuuripiireistä tulevia työnhakijoita kohtaan ja mahdollistaa työnsaanti, joka avoimen haun kautta olisi hankalaa.” Kahden suuren kaupungin työllisyys- ja elinkeinopalvelun haastateltavat tunnistivat erityisenä haasteena romanikohderyhmän tavoittamisen. Vaikka henkilökohtaista palvelua ja yksilöllistä tukea työmarkkinoille on saatavissa, romanien arvioidaan ole- van aliedustettuina asiakkaissa. Yhteyksiä ei myöskään ole luotu romanijärjestöihin. Haastatellun kunnan työllisyyspalvelut tarjoavat yksilöllisiä palveluita työkyvyn kohentamiseksi, osaamisen vahvistamiseksi ja auttavat pal- veluvalikoimallaan asiakkaita suoraan työmarkkinoille. Tämä tarkoit- taa myös työpaikkoja kartoittamista ja kontaktoimista vapailta mark- kinoilta. Haastattelussa ilmeni, että romanitaustaisten asiakkaiden ole- tetaan olevan aliedustettuina asiakkaissa. Kaikille tarjolla olevien pal- veluiden lisäksi kunta oli esimerkiksi toteuttanut rekrytilaisuuden, jossa romanit olivat erityinen kohderyhmä, jota oli pyritty tavoittamaan. Käy- tännössä osallistujia ei ollut nimeksikään. Yhteyksiä romanijärjestöihin tai työryhmiin ei oltu luotu, eikä tilaisuudesta myöskään tiedotettu ver- kostojen kautta. 87 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Positiivinen erityiskohtelu työllisyyspalveluissa Kysyttäessä, onko romanien kohdalla toteutettu positiivista erityiskohtelua koulu- tuksiin ja työvoimapalveluihin osallistumiselle heikommalla koulutus- tai kokemus- taustalla, vain kolme TE-toimiston vastaajaa kolmestatoista tunnisti näin toteutetun. Samoin kuntien työllisyyspalveluissa kolme kolmestatoista kertoi soveltaneensa erityiskohtelua. TE-toimistojen toteuttama positiivinen erityiskohtelu on tarkoittanut esimer- kiksi sitä, että työvoimakoulutuksien opiskelijavalinnassa romaneja on saatettu valita koulutuksiin, vaikka edellytykset toimia ammatissa näyttäisivät hieman hei- koimmalta. Vastauksessa on painotettu, että toimintaa on tehty ”kuitenkaan syrji- mättä pääväestöä”. Kaksi muuta mainintaa liittyy myös koulutusvalintoihin: ”Työvoimakoulutusvalinnoissa on otettu huomioon romaniasiakkaiden tausta ja jos on ollut lain ja ohjeistusten puitteissa mahdollista, on hakukriteerejä voitu tarkastella laveammin tai lievemmin. Jos romaniasiakkailla ei ole ollut vaaditta- vaa pohjakoulutusta on joustava haku ja valinta ammatillisiin opintoihin todettu hyväksi käytännöksi.” ”Oli sovittu, että ohjaavasta koulutuksesta pyydetään koulutushaastatteluun henkilöt, jotka olivat hakemassa Kasvatusalan perustutkintoon työvoimakoulu- tuksena. Koulutushalukkuus lisääntyi.” Kuntien työllisyyspalveluissa on ohjattu työkokeiluun matalammalla kynnyksellä, tukemalla palkkatukea myönteisemmin sekä ns. ylipalvelemisella, jota on täsmen- netty sillä, että moni asiakas ei ole tällöin käynyt loppuun peruskoulua. Positiiviseksi erityiskohteluksi on mainittu myös romanikulttuurin erityispiirteiden huomioimi- nen työllistämisessä (”esim. päiväkodit ja vanhusten hoito”). Yhdessä kunnassa on lisäksi nostettu esiin, että työvoimakoulutuksiin on tarjottu paikkoja kohdennetusti romaneille (esim. keittiö ja puhtaanapitoala) myös ilman peruskoulun päättötodis- tusta. Yhdessä kunnassa kerrotaan, että malleja ollaan vasta kehittämässä. TE-hallinnon ja työllisyyspalveluiden edustajille toteutetuissa haastatteluissa ilmeni, että positiivisen erityiskohtelun mahdollisuutta vieroksutaan eikä sen mahdolli- suuksia usein tunnisteta. Käytännössä osa toimijoista ei tunne yhdenvertaisuuslain mahdollisuuksia. Positiivinen erityiskohtelu on oikeutettua, jos sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen 88 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ehkäiseminen tai poistaminen. Sen sijaan ohjeena näyttää olevan tasapuolinen kohtelu, mikä juontaa hallintolaista, mikä on toissijainen yhdenvertaisuuslakiin näh- den. Taustalle esitettiin myös pelko negatiivisesta julkisuudesta, jos tulisi esiin, että jotain väestöryhmää ”suositaan”. Yksi puoli positiivisen erityiskohtelun toteutukseen liittyy strategisella tasolla sii- hen, ettei romanien osuutta asiakkaissa tai potentiaalisessa asiakaskunnassa tie- detä. Tällöin ei voida arvioida myöskään sitä, ovatko romanit aliedustettuina palve- luissa. Positiivisen erityiskohtelun toimia, joilla romaneita voisi saattaa asiakaskun- nan piiriin, ei osata kohdentaa, kun yhteistyötä ei ole esimerkiksi romaniyhdistysten tai työryhmien kanssa. Toimivat työllisyyspalvelut romanien työllistämisen ja yrittäjyyden tukena työllisyyspalveluiden näkemänä TE-toimistoilta ja kuntien työllisyyspalveluilta kysyttiin, mitkä palvelut, toimen- piteet tai menetelmät parhaiten tukevat romaniasiakkaiden työllistymistä. Kysy- mys on laaja ja sitä kautta saadaan suuntaa antavaa kuvaa hyödylliseksi koetusta tarjonnasta. Vastanneista TE-toimistoista yleisimmin (9/13) mainittiin palkkatuki. Sen osalta vain yksi taho mainitsi erikseen palkkatuen yksityiselle sektorille. Viisi mainitsi toi- mivaksi työvoimakoulutuksen ja yhtä moni työkokeilun. Kolme painotti henkilö- kohtaista ohjausta ja valmennusta. Tässä yhteydessä tuotiin esiin myös pysyvämpi asiakassuhde omaan vastuuasiantuntijaan. Vain kolme mainitsi erikseen työhönval- mentajan palvelut. Yksittäisiä muita mainintoja olivat koulutuskokeilu, TYPO-hanke- rahoitus, tietoteknisten taitojen ohjaus, ohjaavat ja valmentavat koulutukset, kun- touttava työtoiminta, uraohjaus ja yleisemmin tuetun työllistymisen palvelut. Kysyttäessä, mitkä TE-toimiston palvelut, toimenpiteet tai menetelmät parhaiten tukevat romaniasiakkaiden yrittäjyyttä, vastauksissa viitattiin usein samoihin pal- veluihin kuin muiden asiakkaiden kohdalla. Useimmin mainittiin starttiraha ja yrit- täjyysvalmennus ja -koulutukset. Lisäksi nostettiin esiin henkilökohtainen ohjaus ja valmennus. 89 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Osaamisen kehittäminen (yrittäjyyskoulutus), yritystoiminnan asiantuntijatuki; liiketoimintasuunnitelman arviointi, tuki ja ohjaus yritystoiminnan alkuvaiheessa ja starttiraha.” Kuten yksi vastaajataho summaa, myös romanien kohdalla toimivat kaikki TE-toi- miston käytössä olevat palvelut, ja nykyisten palveluiden toimivuus ja toimimatto- muus vaihtelevat yksilöstä riippuen. Silti voi pitää yllättävänä, että vain yksittäiset vastaajat mainitsivat omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella ja oppisopimus- koulutuksen, sillä romanitoimijat ovat pitäneet niitä erityisen toimivina ratkaisuina (ks. lisää luku 2.4). Myös TE-toimiston mahdollisuudet tukea työnhakijaa työnhaussa ovat haaste jo siksi, että aikaa henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja ohjaukseen on hyvin rajallisesti. Esimerkiksi palkkatuki ei poista sitä ongelmaa, että työnantajan tulee olla myös halukas ottamaan työntekijä töihin. Kuntien työllisyyspalveluiden vastaajista osa nosti esiin, että lähtökohtaisesti romaneille toimivat samat palvelut kuin muilla työnhakijoilla. Osa eritteli tarkem- min, että toimiviin palveluihin kuuluu henkilökohtainen polutus ja räätälöidyt pal- velut, mukaan lukien joustavat tavat kouluttautua. Vastaajat kuvasivat toimivan pal- velun pitävän sisällään kasvokkaista palvelua sekä henkilökohtaista tukea, johon yhdistyy koulutussuunnittelu ja uraohjaajan palvelut. Tämän osalta mainittiin erik- seen uraohjaajan palvelut oppisopimuksen tai työkokeilun / palkkatuen aikana. Lisäksi tuotiin erikseen esiin henkilökohtainen tuki mahdollisimman varhaisessa vai- heessa ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, joka mahdollistaa avoimuuden ja keskustelun vaikeistakin aiheista, ja yhteisten ratkaisujen etsimisen. ”Uskoisimme, että henkilökohtainen tuki ja mahdollisimman varhain. On tär- keä luoda luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jossa voidaan olla avoimia ja keskustella vaikeistakin aiheista oikeilla nimillä ja etsiä yhteisesti ratkaisua. Hankalaksi henkilöstössä koetaan erilaiset romanien tapoihin ja sukusiteisiin liittyvät asiat sekä tietynlainen yhteiskunnan ulkopuolella oleminen. --. Osa tarvinnee tukihenkilötyyppistä kuntouttavaa tukea ja esim. kuntouttavaa työ- toimintaa, koska ollaan vielä kaukana työmarkkinoista. Samoin koulutusvaih- toehtojen etsiminen ja räätälöinti tärkeää, koska kouluttamattomuus koros- tuu romaniväestössä. Hyötynevät myös mm. uravalmennuksesta ja työhön- valmennuksesta, jotka sparraavat työnhakuun.” 90 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Yksilöllisesti ja palvelutarpeen mukaisesti räätälöitävissä olevat palveluketjut sekä henkilökohtainen palvelu (oma työntekijä), rinnalla kulkeva työote.” ”Työnantajien ennakkoluuloja vähentävä toiminta (henkilökohtainen työhönval- mennus ja työnantajayhteistyö, koulutukset) ja romanien koulutustasoa paran- tava toiminta.” Yrittäjyyden tukeen liittyen tuli kuntien puolelta vähemmän vastauksia. Näistä nou- sivat tarpeen mukainen ohjaus ja neuvonta, yrittäjyyskoulutus, paikallisen opiston tarjoama yrittäjätutkinto tai Taitopajojen yritysvalmennukset sekä aktiivinen yhteis- työ uusyrityskeskuksen kanssa. 4.3 Työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden asiantuntijuus ja asenneilmapiiri Asiantuntemuksen hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa TE-toimistoissa Vain yhdellä TE-toimisalueella on romanitaustainen työntekijä, joka edesauttaa romanien palveluiden suunnittelua ja toteutusta ja välittää tietoa laajemmin eri toi- mijoille. Yhdessä TE-toimistossa yksilöitiin, että romanikulttuurin ohjaaja toimii tii- viissä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa asioiden selvittelyssä. Kuten muussa tie- donkeruussa on vahvasti tullut ilmi, myös tässä yhteydessä on nostettu esiin, että romanitaustaisen työntekijät edesauttavat tulosten saamista: ”Palveluntuottajien palveluksessa ja esim. työpajoilla työskentelevät romani- työntekijät edistävät nähdäksemme vuoropuhelua myös työnantajiin ja yritysten suuntaan.” Kysyttäessä, mistä TE-toimisto saa tarvittaessa asiantuntijatukea koskien roma- niasioiden kehittämistä, kaikki ovat yksilöineet yhden tai useamman tahon. Yksi toimisto viittaa valtakunnallisiin julkisiin verkkosivustoihin, muut ovat tuoneet esiin vaihtelevasti eri tahoja: Vastauksissa mainittiin romaniyhdistykset (7), TE-toi- miston oma tai ELY-keskuksen asiantuntija (4), romaniasiain neuvottelukunta, 91 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN poikkihallinnollinen romanityöryhmä, Aluehallintovirasto, TYPin monialainen ver- kosto, sekä laajemmin verkostoyhteistyö, sitä tarkemmin erittelemättä. ”Mieleen tulee alueellinen RONK ja etenkin paikallinen romaniyhdistys, joiden kanssa käytännön yhteistyötä voisi olla aiheellista ruveta tiivistämään. Interne- tistä itseopiskelussa, esim. selvitettäessä romanikulttuurin taustoja.” Kartoituksessa kysyttiin erikseen, onko TE-toimiston alueella poikkihallinnollinen romanityöryhmä, jossa kehitetään paikallisten romanien ja viranomaisten yhteis- työtä, ja osallistuuko TE-toimisto sen toimintaan. Lisäksi pyydettiin arvioimaan yhteistyöstä syntyviä hyötyjä. Kaksi vastaajaa kertoi, että työryhmä on, mutta sen toimintaan ei osallistuta. Seitsemän TE-toimistoa kertoi osallistuvansa toimintaan, joskin kaikilla toimintaan ei ole vielä päästy mukaan varajäsenyyden takia tai toi- minnan vasta käynnistyessä. Hyötyinä nähtiin, että työryhmän kautta välittyy tietoa ja siihen osallistuminen auttaa pitämään asioita esillä. Pääkaupunkiseudulla kuva- tiin laajasti myös muita verkostoja, tahoja ja hankkeita, joiden kanssa yhteistyötä tehdään. Yhdellä TE-toimistoalueella, jossa erillistä työryhmää ei tunnisteta olevan, viitataan aluehallintoviranomaisvetoiseen alueelliseen romaniasianneuvottelukun- taan, mutta yhteistyön kuvataan olevan sen verran vähäistä, ettei asiaan ole päästy pureutumaan. Toisella TE-alueella taas viitataan yhteistyöhön yhdistyksen kanssa, joka tarjoaa tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Viidellä TE-toimistoalueella on viime vuosien aikana lisätty tietoutta koskien roma- nikulttuuria, romanien kohtaamista sekä työhön ja koulutukseen ohjaamista. Täl- löin kyseessä ovat olleet erilliset koulutukset, joita on järjestetty aamuinfoina ja koulutustilaisuuksien muodossa erikseen tai yhdistettynä laajemmin erilaisten kult- tuurien kohtaamiseen. Muutama vastaaja toi tässä yhteydessä esille, että tietoa on lisätty romanityöryhmään osallistumalla ja yhteistyössä romanihankkeiden kanssa. Myös tarve lisätiedolle tuotiin esiin. Asiantuntemuksen hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa kuntien työllisyyspalveluissa Kyselyyn vastanneilla kunnilla ei ole työllisyyspalveluiden henkilöstössä romaneja. Yhdessä on ollut hankkeen toimesta aikaisemmin ja yhdessä oli parhaillaan haussa kokemusasiantuntija. Asiantuntijuutta on yhdessä kunnassa saatu kouluavustajana 92 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN toimineelta henkilöltä, joka teki myös romanikulttuurin tiedotustyötä. Toisaalla taas on konsultoitu romanihankkeessa olevaa romanitaustaista henkilöä. ”Henkilöstössä ei ole romaneita, mutta romaneita on pyydetty erilaisiin tilaisuuk- siin ja koulutuksiin kertomaan kulttuuristaan ja erilaisia ryhmiä suunniteltaessa on asiakaskunnassa olleita romaneita pyydetty kertomaan tarpeistaan ja toiveis- taan nimenomaan romaninäkökulmasta.” Kolme kartoitukseen vastanneen kunnan työllisyyspalveluista osallistuu alueelli- seen romanien ja viranomaisten yhteistyötä kehittävään poikkihallinnolliseen roma- nityöryhmään. Kaikilla alueilla ryhmää ei edes ole. Neljässä kunnassa toiminta on vasta käynnistymässä, jolloin toimintaa oli liian aikaista arvioida. Työryhmään osal- listuvat kunnat ovat maininneet hyötyinä, että tiedon määrä on kasvanut kun- nassa ja esimerkiksi Ohjaamossa ja yhteyksiä on kehitetty romanijärjestöjen kanssa. Lisäksi tuotiin hyötynä esiin laajempi yhdenvertaisuuden kehittäminen toiminta- tavoissa ja palveluissa. Yhteisareenaa ja siinä käytyjä keskusteluja pidetään arvossa yhteistyön kannalta. Tietoutta romanikulttuurista, romanien kohtaamista sekä työhön ja koulutukseen ohjaamisesta on lisätty vain yksittäisissä kunnissa. ”Nuorten palvelut Ohjaamossa on käynyt romanityön asiantuntijoita mm. Nevo Tiija -hankkeesta sekä R3:n Romaninuorihankkeen kanssa yhteistyö on läheistä. Aiemmat infotilaisuudet ovat olleet keskusteluja aihepiiriin kuuluvista asioista, joilla on lisätty työntekijöiden tietoisuutta romanikulttuurista”. Yleensä tiedonsaanti on tapahtunut asiakkaiden kautta ja romaniyhteistyön verkos- toissa. Poikkeuksena on alueellinen ohjauspalveluita kehittävä verkosto, jossa on käsitelty ohjausta eri näkökulmista, ml. etninen yhdenvertaisuus. Lisäksi laajemmin kunnan puolesta tilannetta valottavassa vastauksessa kerrotaan, että kaupungin opetuspalvelut on vuonna 2016 päättyneen hankkeen aikana järjestänyt runsaasti koulutuksia ”kaupungin opetushenkilöstölle, työntekijöille sekä sidosryhmille, jotta tietoisuus romanioppilaiden kulttuurista lisääntyisi: Henkilöstöstä on koulutettu yli 120 työntekijää”. Asiantuntijatukea romaniasioiden kehittämisessä saadaan vaihtelevasti: paikallis- ten romaniedustajia osallistuu yhteisiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin tai paikallisesti 93 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita (”mm. Turom-koulutus20, työllistämi- nen tutuksi”). Tietoa saadaan tarvittaessa Aluehallintovirastolta sekä romaniyhdis- tykseltä ja romanityön hankkeilta, joiden kanssa on voitu suunnitella toimintaa. Yhdessä kunnassa tietoa saadaan pelkästään asiakkailta. Lisää yhteistyötä paikka- kunnan romanijärjestöjen ja/tai paikallisten romanityöryhmien kanssa toivottiin lähestulkoon kaikissa vastauksissa. ”Minusta se olisi hyvä ja sitä kautta voisimme saada koulutusta ja tiedotusta hen- kilöstölle. Sekä romaniväestön tarpeista parempaa tietoa. Toki huomattava, että ei ole homogeeninen ryhmä.” ”Olemme kiinnostuneita kuulemaan konkreettisista, romanien työllisyyttä edis- tävistä hankeideoista ja keskustelemme mielellämme asiaan liittyvistä uusista avauksista.” ”Tästä toivottaisiin kyllä lisää koulutusta (kulttuuriin liittyvät säännöstöt jne.)” TE-toimiston asiantuntijoiden omat asenteet ja asenneilmapiiri TE-toimistojen kartoituksessa kysyttiin, tuleeko TE-toimiston omassa asenneilma- piirissä ilmi kielteistä asennoitumista romaneja kohtaan. Kahdella alueella ei osattu sanoa tai ei oltu varmoja, seitsemällä alueella vastaajat ovat arvioineet, ettei kiel- teistä asennoitumista ilmene. Yhdessä toimistossa asiaa perustellaan sillä, että asen- neilmapiiri on asiallinen ja asiakaslähtöinen, ja että toimistossa tehdään päivittäin monikulttuurista työtä eri asiakasryhmien kanssa. Yhdellä alueella arvioidaan, että ennakkoasenteita ja stereotypioita voi ilmetä tietämättömyyden vuoksi, mutta niitä on pyritty purkamaan keskustellen. Toisaalla nostetaan myös esiin, että yksittäisillä virkailijoilla, joilla ei ole kokemusta romanien kohtaamisesta, voi olla ennakkoluu- loja. Kielteistä asennoitumista tai ennakkoluuloja perusteltiin seuraavasti: ”Koetaan, että ovat vaikeita työllistää ja itse omalla käytöksellään jotkut henkilöt vaikuttavat koko romaniväestön näkemykseen. Toki kaikki palvellaan samankal- taisesti kuten muutkin asiakkaat.” 20 TuRom – tuki romanille -koulutus. Ks. Palkkaisinko romanin? s. 81. https://www.avi.fi/docu- ments/10191/3556475/Palkkaisinko_romanin_opas_.pdf/e8414a70-c5fd-43a8-9601-7c474c798872 94 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Heidän suuri liikkuvuus eri paikkakuntien välillä aiheuttaa sitä, etteivät he vält- tämättä sitoudu sovittuihin toimenpiteisiin.” ”Varmaan asenteissa on romaneja kohtaan tiettyä varovaisuutta ja epäilystä romanien motivaatiosta työhön ja osallistumiseen työvoimapalveluihin johtuen virkailijoiden asiakaskokemuksista romani -työnhakijoihin liittyen. Romani -asia- kas saa varmasti asiallisen kohtelun ja työllistymisen tuen, kun luottamus syntyy.” Yhdessä TE-toimistossa vastaajat pohdiskelivat asiaa monelta eri kantilta omassa toimistossa: Toisaalta tunnistettiin, että asenteellisuutta on, ja ”mustalaisvitsejä” on vaikea kitkeä, minkä vastaajat liittävät hiljaisen rasistiseen ilmapiiriin. Samalla vas- taajat kertovat, että asenteet voivat olla ”mitä vaan”, mutta niiden ei saisi antaa vai- kuttaa tapaan tehdä työtä ja kohdella asiakkaita, ja että sitä on käsitelty toimiston arvotyössä. Ennakkoluuloihin vastaajat tunnistavat vaikuttavan siviilielämän nega- tiiviset kokemukset yksilöistä, jotka yleistetään koskevan koko romaniyhteisöä. Lopulta vastaajat tunnistavat, etteivät asiantuntijat välttämättä ymmärrä, mitä ”eri- tyistä” romanit tarvitsevat eli positiivisen erityiskohtelun mahdollisuuksia. Rehelli- sessä analyysissä yhdistyivät ongelmakohtina empiiristen yleistysten vaarallisuus, ennakkoluulot ja tietämättömyys vaikeana yhtälönä. Yhdenvertaisuussuunnittelu työllisyyspalveluissa Lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnittelu ja siihen linkittyvä yhdenvertaisuuden toteutumisen arviointi ovat keinoja tuottaa tietoa ja suunnitella toimenpiteitä, joilla voidaan vastata vähemmistöryhmien tarpeisiin muun muassa positiivisella erityis- kohtelulla sekä vaikuttaa asenneilmapiiriin, ennakkoluuloihin ja osaamiseen palve- luita tuotettaessa. Kartoituksessa selvitettiin sitä, onko romaneja huomioitu erilli- senä väestöryhmänä yhdenvertaisuussuunnitelmissa. TE-toimistojen yhdenvertaisuussuunnitelmassa ei ole huomioitu romaneja etnisenä vähemmistönä. TE-toimistoilla ei ole omaa yhdenvertaisuussuunnitelmaa, vaan vuodesta 2016 on voimassa ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen tasa- arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (KEHA/2376/2015). Suunnitelmassa on osiot syrjinnästä ja sen ehkäisystä, mutta mitään vähemmistöä ei ole erikseen nostettu esille. Suunnitelmaa on mahdollista täsmentää paikallisesti, mikä nostettiin yhdessä TE-toimistossa esiin, mutta toistaiseksi paikallisia toteutuksia ei kerrottu olevan. 95 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kuntien työllisyyspalveluiden osalta saatiin tähän vain muutama vastaus: Yksi kunta kertoi, että yhdenvertaisuussuunnitelmassa on mainittu romanit erikseen syrjinnän vaarassa olevana ryhmänä. Toisessa kunnassa kerrotaan, että yhdenvertaisuussuun- nitelmaa ollaan päivittämässä ja romanien kuulemisen ensimmäinen tapaaminen on tulossa lähiaikoina. Muissa vastauksissa viitataan siihen, että suunnitelma kat- taa kaikki väestöryhmät tai kattaa yleisellä tasolla asiakkaiden yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden tai tasa-arvoisuuden. Lähtökohtana se, että kaikkia kohdellaan ”tasa-arvoisesti”, on ristiriidassa sen kanssa, että tavoitteena on tuottaa palveluita, joilla voidaan edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja poistaa tai ehkäistä syrjin- nästä johtuvia haittoja. 4.4 Tarvittavat toimenpiteet romanien työllistymisen, yrittäjyyden ja työelämään integroitumisen edistämiseksi työllisyyspalveluiden arvioimana TE-toimistoilta ja kuntien työllisyyspalveluilta kysyttiin erikseen, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä romanien työllisyyden, yrittäjyyden ja työelämään integroitumisen edis- tämiseksi. Näkemyksiä siitä, mitä tulisi tehdä asioiden eteen pyydettiin esittämään oman toiminnan lisäksi myös muille toimijoille, kuten kunnille ja romaniyhteisölle. TE-toimistojen vastauksissa nousi vahvasti esille yksilöllisen palvelun tarjoaminen etenkin niille, joilla on vaikeuksia työllistyä – muille tasavertainen kohtelu. Yksilöl- lisen ja henkilökohtaisen palvelun sisällä on mainittu mm. panostus vastuuasian- tuntijaan, uraohjaus ja tuki yrittäjyyteen. Lisäksi toimenpiteenä nostettiin esiin ammatilliset tutkinnot sekä palvelumalli työelämään integroitumiseen ja työnan- tajayhteistyöhön, jotta mahdollistetaan positiiviset kokemukset ennen varsinaista palkkausta. Useammassa vastauksessa on kuitenkin tuotu esiin tarve kuulla asiakasta ja vahvis- taa keskusteluyhteyttä laajemmin eri toimijoiden kanssa. Tällä yhteydessä on mai- nittu kulttuurituntemuksen lisääminen TE-toimistossa sidosryhmäyhteistyöllä ja esi- merkiksi hyödyntämällä kulttuuritulkkia. Tämä edesauttaisi asiakkaan kohtaamista, palveluiden suunnittelua, mutta tarvetta nousi myös sille, että alueella voisi pohtia yhteistyössä myös hankkeita ja kokeiluja. 96 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”-- Romanien rohkaisu työmarkkinoille suuntautumiseen ja osaamisen kehittämiseen, mikä tarkoittaa myös heidän omien ajatusten kyselemistä palvelutarpeista.” ”Romaniasiakkaiden kanssa työskennellessä voitaisiin ottaa hyväksi käytännöksi kysyä asiakkaalta, minkälaisia käytännön esimerkkejä hänellä olisi antaa työllis- tymisessä vastaan tulleista asenteista tai haasteista. Tätä kautta voitaisiin oppia romanien arjessa kohtaamista haasteista.” Muille toimijoille esitettyjen toimenpiteiden kirjo oli laaja: Tarvittavat keinot sisäl- sivät kannustusta suorittaa peruskoulu ja ammatillinen koulutus, huomioiden se, että vaihtoehtoisia tapoja on nykyään paljon tarjolla. Hyvänä mallina nostettiin esiin nuorille erityisesti KELAn Nuottivalmennus. Sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen vahvistamisen näkökulmasta nostettiin esiin sosiaali- ja terveyspalvelut laajemmin sekä velkaneuvonta, milloin taustalla on taloudellisia tekijöitä, jotka eivät kannusta työn vastaanottamiseen. Työnantajien suuntaan esitettiin toiveita rekrytoida roma- neita rohkeammin. Yrittäjäjärjestöt, kuntien rekrytoijat sekä kolmas sektori nostet- tiin esiin keskisinä toimijoina, kuten myös koulujen ja oppilaitosten tukirooli har- joittelupaikkojen saamisessa. Myös TE-toimiston taholta nostettiin ”romaniopon” tarve esiin. Yksi TE-toimistoalue korosti, ettei palveluiden riittämättömyys ole ongelma, sillä niitä voidaan ostaa ja räätälöidä eri kohderyhmien tarpeisiin sopiviksi. Yleisenä haasteena voidaan tässä nostaa esiin, että milloin asiakaskuntaa ei tunneta, palve- luita ei osata myöskään hankkia. Tähän liittyy yhden alueen toive lisätä yhteistyötä ja tietoisuutta käynnissä olevista hankkeista, mikä on tullut esiin myös muualla tie- donkeruussa tarpeena. Romaniyhteisölle esitettiin paljon toiveita. Yksi oli yhteistyön lisääminen, jotta yhteistyön paikkoja voidaan kartoittaa työllistymisen ja yrittäjyyden edistämiseksi eri viranomaisten kanssa. Romaniyhteisöä kannustettiin myös tulemaan ”rohkeasti esiin”, jotta kulttuurin arvokkaat puolet tulevat tutuiksi. Alla olevat lainaukset kuvaa- vat tarvetta yhteistyöhön palveluiden suunnittelussa: ”Olisi tarpeen käydä vuoropuhelua mikä on nykyhetken tilanne romaniyhtei- söissä, millainen on heidän näkemys työllisyydestä, työnhausta, kouluttautumi- sesta, viranomaispalveluista.” 97 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ”Romaniyhteisön kuuleminen erityisesti siinä, halutaanko erityiskohtelua ja jos halutaan, mitä se olisi.” ”Romaniyhteisön kanssa yhteistyössä olisi hyvä jalkautua alueelle ja levittää tie- toa TE-palveluiden monista ja laaja-alaisista mahdollisuuksista.” ”Tietoutta tarvitaan lisää ja vuoropuhelua romaniyhteisöjen kanssa: minkälai- sia toimia / hankkeita voisi suunnitella; minkälainen käsitys on viranomaispalve- luista, jne.” Kuntien työllisyyspalveluiden puolella tarpeet toimenpiteiksi romanien työllis- tymisen, yrittäjyyden ja työelämään integroitumisen edistämiseksi pitivät sisällään saman tyyppisiä mainintoja kuin TE-toimistojen taholta. Näitä olivat yhteistyö roma- nitoimijoiden kanssa, henkilöstön tiedon ja ymmärryksen lisääminen sekä asiakkai- den oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemuksen lisääminen. Myös tarve hälventää ennakkoluuloja mm. yrittäjien taholta nostettiin esiin. Tähän liittyen ja laajemmin työllisyyden edistämiseksi mainittiin työkokeilu-, työpaikkojen ja palkkatukipaikko- jen yhä helpompaa tavoittamista romaniasiakkaille. Työllisyyspalveluiden haastatteluissa nousi vielä korostuneemmin esiin tarve vah- vistaa yhteistyötä romaniyhteisön kanssa. Tämä tarkoitti konkreettisesti sitä, että tietoisuutta moninaisista palveluista tulisi viestiä romanien kanssa yhteistyössä. Kuntien työllisyyspalveluiden näkökulmasta TE-toimistolle suunnatuissa toimen- pide-ehdotuksissa nousi tarve kiinnittää huomiota asiakassuunnitelmien laatuun, tunnistaa romaniasiakkaiden työllistymisen haasteet paremmin, kehittää ostopal- veluita ja yritysyhteistyötä, samoin kuin lisätä yhteistyötä kunnan työllisyyspalvelui- den ja oppilaitosten kanssa (ml. työvoimakoulutusten järjestäminen). Muille toimijoille suunnatut kehittämisterveiset liittyivät erityisesti ammattioppilai- tosten rooliin panostaa opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn. Tässä yhteydessä mai- nittiin myös positiivisten esikuvien ja mallien nostaminen ammattiin valmistuneista ja menestyneistä romanitaustaisista henkilöistä. Lisäksi mainittiin yhteistyö yrittä- jien ja henkilöstöpalveluyritysten kanssa sekä työhönvalmennustoiminnan ja työn- antajayhteistyön lisääminen yleisemmin. 98 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Kokonaisuudessaan työllisyyspalvelut toimivat hyvin eri tavoin organisoituneina eri kunnissa. Tällöin kipukohdatkin vaihtelevat. Esimerkiksi toisaalla puutteena palvelu- verkostossa on tunnistettavissa, ettei asiakkaiden ohjaus sosiaalitoimesta ole välttä- mättä riittävää. Romaniyhteisölle suunnatuissa kehittämisterveisisissä työllisyyspalveluiden taholta nousi toiveita yhteistyön jatkamiseen tai lisäämiseen, jotta palveluita voidaan suun- nitella yhteistyössä. Lisäksi nousi toiveita jatkuvaan yhteistyöhön palveluiden ja työllistymismahdollisuuksista viestintään; miten voidaan rohkaista ja tukea roma- neja osallistumaan tarjolla oleviin palveluihin. Romaniyhteisöä kannustettiin ver- kostoitumaan yrittäjien ja henkilöstöyritysten kanssa. Hyvänä toimintatapana mai- nittiin myös järjestöjen ja hankkeiden omat toimet, jotka pystyvät ”kannattelemaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettisesti” opintoihin tukea tarvitsevia nuoria. 4.5 Työllisyyttä edistävät yhteistyömallit, joissa romanit ovat itse mukana toimijoina Osana työllisyyspalveluiden kokonaisuutta on perusteltua nostaa erikseen esiin hankkeita ja toimintamalleja, joissa romanit ovat itse mukana. Vaikka kehittämis- hankkeita on ollut jo pitkään, tässä yhteydessä tuodaan esiin myös käynnissä ole- via toimintamalleja ja niiden alustavia tuloksia. Lisäksi kuvataan erilaisia aineistossa nousseita tapoja viedä työllisyysasioita eteenpäin alueellisena yhteistyönä ja edis- tää laajemmin romanien osallisuutta ja hyvinvointia. Työllisyyspalveluiden rakenteisiin kytkettyjä malleja Romanitaustaisen asiantuntijan palkkaaminen Ohjaamoon: Uudenmaan TE-toi- misto on palkannut keväällä 2019 romaniyhteyshenkilön asiantuntijan osaamisen kehittämisen palvelulinjalle Helsingin Ohjaamoon. Asiantuntija ohjaa myös muita kuin romaniasiakkaita, mutta tehtävänä on ensisijaisesti alle 30-vuotiaiden romani- nuorten palvelu. Asiantuntijan tehtävänä on lisäksi jalkautua Helsingissä eri alueille ja tavoittaa romaninuoria, jotka eivät tällä hetkellä ole TE-toimiston asiakkaina, tavoitteena ohjata heitä koulutukseen ja työelämään. Romaniyhteyshenkilöllä on valmius toimia kulttuuritulkkina myös Espoon ja Vantaan asiantuntijoiden ja psyko- logien tukena asiakaspalvelutilanteissa. Palvelu on uusi ja sitä kehitetään aktiivisesti. 99 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Tässä lyhyessä ajassa romaneja on tavoitettu jo aikaisempaa enemmän ja heille on saatu tietoa TE-toimiston palveluista. Etenkin palkkatuki ja oppisopimus ovat nous- seet usein esille. Työllisyyspoliittisena hankkeena toteutettu Sihko Divĕs -hanke: Haapa- veden-Siikalatvan seutukunnassa on käynnissä TE-toimiston työllisyyspoliitti- sella avustuksella rahoitettu Sihko Divĕs -hanke. Toiminta kattaa 18 paikkakuntaa. Alueella ei aikaisemmin ole ollut romanien työllisyyttä edistävää kehittämistoimin- taa ja työttömyys on ollut verrattain suurta romanien keskuudessa. Hankkeen roma- nitaustainen vetäjä toimi aikaisemmin työvalmentajana työpajalla, ja toisilta paikka- kunnilta tulleiden yhteydenottojen perusteella havaittiin tarve käynnistää erillinen hanke, joka edesauttaa nimenomaan romanien työllisyyttä. Hankkeen tavoitteena on tukea romaninuoria kouluttautumisessa, työllistymisessä sekä ennakkoluulojen hälventämisessä niin työnantajien kuin työntekijöidenkin keskuudessa sekä viran- omaisissa. Hanke tekee henkilökohtaista ohjaustyötä, työnantajayhteistyötä sekä muun muassa edistää oppisopimustoimijoiden kanssa oppisopimuspaikkojen saa- mista. Vuoden 2018 alussa käynnistyneessä hankkeessa oli syksyyn 2019 mennessä ollut 41 asiakasta, joista yhdeksän oli siirtynyt työmarkkinoille monipuolisesti eri aloille, seitsemän on jatkanut tutkintotavoitteeseen koulutukseen, 20 muuhun pal- veluun, esimerkiksi työkokeiluun ja kuusi kuntouttavaan työtoimintaan. Kainuun ELYn ja aluetoimijoiden Elämää varten -yhteishanke on hyvä esi- merkki hanke- ja kehittämistoiminnan yhteistyön toteutuksesta alueilla, joilla on paikallisia tarpeita vaikeasti työllistettävien kohderyhmien työllisyyden edistämi- seksi: ”Kainuun TYPO-koordinaatio-hanke” hallinnoi alueellisia ESR-hankkeita. Kai- nuun ELY-keskus koordinoi alueella hankittavien työvoimapalvelujen kokonaisuutta ja hallinnoi ESR-varoja (työvoimakoulutus ja palkkatuki). Kainuun opiston toteut- tama Elämää varten -hanke on yksi 10:stä hankkeesta. Elämää varten -hankkeessa kohderyhmänä on nimenomaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien roma- nien työllistymisen edistäminen. Elämää varten -hankekokonaisuudessa ELY on toteuttanut ohjaavaa työvoimakoulutusta ja Kainuun opisto on tuottanut ohjaus- ja tukipalveluita. Työvoimakoulutuksena toteutettava ohjaava koulutus on suunniteltu hanke- toimijoiden, TE-toimiston koulutuksen asiantuntijan ja ELYn yhteistyössä. Elä- mää varten -hankkeessa on opiston puolella romanitaustainen hanketyöntekijä, joka on ollut myös suunnittelemassa kokonaisuutta alueellisen tarpeen pohjalta. 100 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN TE-toimistossa on erikseen nimetty hankeyhteyshenkilö. Käytäntöä pidetään hyvänä, sillä tällöin TE-toimistossa on linkki hankkeeseen päin ja henkilö vie asioita eteenpäin; esittelee hanketta ja tuo esiin eri tilanteissa. Työvoimakoulutuksena toteutettu ohjaava koulutus käynnistyi keväällä 2018. Kou- lutuksessa tuetaan niitä, joilla on oma suunta vielä hukassa, tarkoittaen ammatinva- lintaa, ura- ja koulutuspolkuja. Koulutusvalinnat tehtiin hanketyöntekijän ja TE-toi- miston asiantuntijan kanssa yhteistyössä. 11:sta osallistujasta kaikki jatkoivat jon- nekin: osa haki opiskelemaan tai työllistyi. Toimien vaikuttavuus on arvioitu erittäin hyväksi toiminnan vielä ollessa käynnissä. Orientoivan koulutuksen jälkeen roma- neita on osallistunut myös ns. normaaleihin työvoimakoulutuksiin. Erillisen koulutuksen tarve oli tunnistettu alueen romanien kanssa yhteistyössä. Eril- lisen Elämää varten -hankkeen tuki on nähty tärkeänä, jottei koulutus jää irralliseksi ja osallistujille luodaan polkuja eteenpäin. Koulutuksiin osallistuneiden yhteiset tapaamiset on helppo niveltää koulutuksen aikatauluihin, ja toisaalta pelkkä hanke ilman ohjaavaa koulutusta ei olisi tuonut päivärytmiä ja tavoitteellista päiväohjel- maa. Koulutus on sisältänyt oman alan miettimistä, työssäoppimispaikkojen hake- mista, työssäoppimista, koulutuspaikkojen ja työn hakemista sekä työasiakirjojen kuntoon laittamista. Elämää varten -hanke on voinut tukea koulutukseen ja työelä- mään siirtyneitä ohjaavan koulutuksen jälkeen, mitä pidetään tärkeänä jatkuvuu- den näkökulmasta. Toimintamallin nähdään edesauttaneen huomattavasti roma- nien hakeutumista ylipäänsä palveluun ja jatkopoluille. Orientoivan koulutuksen jälkeen eri aloille opiskelemaan lähteneitä tavataan säännöllisesti. Tällöin on mah- dollista saada lisätukea ja keskustella vaikka epäselvistä asioista. Tuki nähdään tar- peelliseksi, sillä oppilaitosten resurssit ovat rajalliset, mutta myös siksi, että moni ei halua vaivata opettajia. Taustalla on myös tietoisuus siitä, että kohderyhmän kes- keyttämisalttius on usein suuri. Hanke tarjoaa lisäksi muuta toimintaa liittyen omien vahvuuksien tunnistamiseen, motivointiin, mutta myös hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämistä: hankkeessa on erillinen ryhmä päihde- ja rikostaustaisille miehille. Hanke kouluttaa myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä romanikulttuurista. Kriittisenä pisteenä on hankkeessa tunnistettu tuen vieminen työelämään. Työn ja arjen yhteensovittamisen haasteen osalta on jo noussut esiin yksittäistapaus, mutta hankkeessa arvioidaan, että ilmiö voi olla laajempi, kun on kyse pitkään kotona olleista henkilöistä. Hankkeessa on haluttu vastata siihen, että monella asiakkaalla on vajaa tietämys eri ammateista ja 101 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ohjattu esimerkiksi työharjoitteluihin, jotta tietoisuus käytännön työtehtävistä rea- lisoituu. Tähän tullaan kiinnittämään enemmän huomiota myös tulevaisuudessa, mutta myös siihen, että työpaikoilla tehdään oikeita töitä. Toisin sanoen romanit eivät aina ole työharjoittelussa seuranneet tai tehneet oikeita alan tehtäviä, mutta tulevaisuudessa toiminta ja työpaikkojen valinta on suunnitelmallisempaa. ELYn koordinaatiohankkeen toimintaan kuuluu hankkeiden seuranta sekä tiedon jakaminen laajemmassa yhteistyössä eri hankkeiden ja aluetoimijoiden kanssa toi- minnan kehittämiseksi. Yksi toimintamuoto on ns. hankekahvit, mikä on mahdollis- tanut tiedon jakamisen romanien työllisyys- ja koulutuspolkujen osalta laajemmin. ELYssä on uusi koulutus jo suunnitteilla ja sen toteutuksessa huomioidaan edellisen koulutuksen opit. Tuumasta töihin – Sujuvat koulutuspolut toisella asteella on Etelä-Savossa toi- miva Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima ESR-hanke, jonka kohderyh- mänä ovat vaikeasti työllistyvät nuoret aikuiset sekä ikääntyvät työntekijät, joilta puuttuu ammatillinen koulutus, ja jotka ovat työttöminä tai työttömyysuhan alai- sina. Hanke mahdollistaa opintojen aikaisen tuen, vaikka lähtökohtana on opiskelu ns. yleisissä ryhmissä. Romanit ovat yksi kohderyhmä pääväestön ja maahanmuut- tajataustaisten ohessa. Hankkeen tavoitteena on tarjota koulutusta ja ohjausta, jonka tuloksena opiskelija saavuttaa valitsemansa tutkinnon ammattiosaamisen perusteiden lisäksi itsenäiseen ammatinharjoittamiseen tarvittavaa työelämäosaa- mista ja verkostotaitoja. Hanke tekee yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa ja työn- antajarajapinnassa tarjoten muun muassa tukea opiskelijan ohjaamiseen työpai- kalla. Yksilöllinen tuki mahdollistaa lisäresurssin koulutus- ja urapolkujen suunnit- teluun ja koulutuspolun aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa ohjauskeskusteluiden lisäksi esimerkiksi avustamista viranomaisissa. Yleisesti keskustelua on käyty paljon siitä, onko tarpeen järjestää erillisiä (työvoima- koulutus)ryhmiä romaneille. Toisessa kupissa on se, että omat ryhmät luovat mie- likuvaa siitä, että osallistujat ovat lähtökohtaisesti heikompia, eivätkä voi suorittaa samoja opintoja pääväestön kanssa. Toisaalta erillisten koulutusten ja valmennus- ten tarve on nähty vielä tarpeen, kuten edellä on kuvattu. Edellä mainittu hanke- pohjaisesti toteutettu Elämää varten -kokonaisuus on mahdollistanut orientoivan jakson jälkeen jatkopolkuja eteenpäin ja edistänyt romaniasiakkaiden opiskelupaik- kojen saamista ja työllistymistä. Tätä kombinaatiota on kuvattu myös Tuumasta töi- hin -mallissa, jossa voidaan huomioida paremmin opiskelijoiden erityistarpeet sekä 102 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN tarjota vertaistukea vahvistaen opiskelemisessa tarvittavia valmiuksia (ks. myös Ärling 2018a, 67 – 68). Kolmannen sektorin toimijat työllisyyden edistämisen kentällä Työllisyyden edistäminen on monen romaniyhdistyksen agendalla, vaikka var- sinainen toiminnan painopiste on pääsääntöisesti laajempi. Järjestöjen rooli on merkittävä myös romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon näkökulmasta21. Val- takunnallisia toimijoita ovat Suomen Romanifoorumi, Suomen romaniyhdis- tys, Romano Missio ja Elämä ja Valo ry. Alueellisia yhdistyksiä on ympäri Suo- mea (ks. www.romanifoorumi.fi). Romanien hyvinvointia ja työllisyyttä edistävää hanke- ja kehittämistoimintaa toteutetaan myös tahoilla, jotka eivät ole spesifisti romaniyhdistyksiä. Useissa hankkeissa edesautetaan välillisesti romanien työelämään integroitumista. Vaikeasti työllistyvien asioiden hoitamiseksi tarvitaan holistisista lähestymistä, jol- loin parhaimmillaan tarkastellaan koko perheen tilannetta. Esimerkiksi Romano Mis- siosta käsin tehdään moninaista perhetyötä. Hankemuotoisen romaniperhetyön (STEA) kohdealueena on Helsinki, Vantaa ja Espoo. Vaikka painopiste on muussa perheen tukemisessa, yhtenä elämäntilanteen edistämisen näkökulmana on työl- lisyyden edistäminen, yleensä koulutuksen kautta. R3 Romaninuori -hankkeessa (STEA) tuetaan pääkaupunkiseudun romaninuoria, jotka haluavat mielekästä vapaa- ajan tekemistä tai kaipaavat tukea tulevaisuuden suunnittelussa ja arkisten asioiden hoitamisessa. Toimintamuotoja ovat muun muassa yksilö- ja ryhmäohjaus, nuorte- nillat, leirit ja retket, kurssit ja erilaiset tapahtumat sekä mentorointiohjelma. Nuoria tuetaan rinnalla kulkien, jolloin elämäntilanteesta riippuen tuki voi olla asioimista yhdessä TE-toimistossa tai esimerkiksi tukea työssäoppimispaikkojen saamisessa. Terne Apre -romanien nuorisotyö -hankkeessa, jota koordinoi Setlementtiliito (STEA) tehdään jalkautuvaa työtä 13 – 20-vuotiaiden parissa. Jalkautuvaa työtä tehdään pääsääntöisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, mikä on lisännyt luotta- musta myös muihin nuorisotyöntekijöihin ja toimijoihin. Hanke tekee myös koulu- tustyötä, kohderyhmänä mm. viranomaiset, poliisit, poliisikoulutuksessa olevat sekä 21 Ks. myös ”JÄRJESTÖROMPO. Perustuu Suomen romanipoliittiseen ohjelmaan”, 2014. https://romanifoo- rumi-fi-bin.directo.fi/@Bin/0821758ed3611761738737c6eab9bf7d/1569311234/application/pdf/199871/ Järjestörompo.pdf 103 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN vartijat. Nuorten parissa tehtävä työ on moninaista, sillä nuoria on autettu myös kesätöiden hakemisessa. Kunnalliset romanityöryhmät ovat keskeisiä foorumeita, joissa voidaan tart- tua alueel lisiin työllisyyskysymyksiin ja viedä niitä eteenpäin paikallistoimijoiden kanssa. Alla on aineistonkeruussa noussut esimerkki, jossa viranomaisten huoli väli- tettiin eteenpäin ja ratkaisuja lähdettiin etsimään yhteistyössä romaniyhteisön kanssa: Kunnassa nuorilla oli koulunkäyntiongelmia ja lastensuojeluviranomai- set ottivat yhteyttä järjestötason paikallisromanityöryhmään. Aktiivi- nen ja arvostettu romaniyhteisön jäsen kiersi keskustelemassa paikallis- ten romanien kanssa siitä, mitä on tehtävä, jotta yhteistyössä päästään eteenpäin. Yhteisessä neuvottelupöydässä ideoitiin, että nuorten tulisi päästä kesätöihin. Tämän mahdollistamiseksi ydinporukka otti yhteyttä paikalliseen romanitaustaiseen mieheen, jolla on pitkä ura metsätöissä ja puutarha-alalla. Hänet saatiin suostuteltua mukaan ja neuvotte- lemaan neljälle nuorelle kesätyöpaikat. Nuoret tottelivat vanhempaa romanimiestä ja saivat mallia työn tekemisestä. Lopulta alueen 12 nuo- resta yhdeksän pääsi kesätöihin. Kyseisten nuorten koulunkäynti on akti- voitunut ja he ovat saaneet positiivisen kokemuksen työelämästä. 104 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Paikallistoimijoiden toimintaan kuuluu monella tapaa verkostojen luominen, viran- omaisille tiedottaminen ja toimijoiden yhteen saattaminen, mutta myös yksilöoh- jausta palveluihin. Edellä nostetuissa hankkeissa yhteisenä toimintaperiaatteena on ihmisten kohtaaminen, eli työntekijät menevät sinne missä on tarvetta. Asiakkaiden kanssa rakennetaan yksilöllisiä polkuja, ohjataan ja tuetaan eteenpäin. Asiakkaita rohkaistaan ja autetaan omien vahvuuksien löytämisessä. Polkujen mahdollistami- nen tarkoittaa usein menoa viranomaisten tai kuntapäättäjien luokse, kuten seu- raava esimerkki havainnollistaa: ”Nuori kaveri oli ollut ensin työpajalla kuntoutuksella ja sitten palkkatuessa, ja mietittiin, että lähtee opiskelemaan. Oli tykätty työntekijä. Selvitimme työllisyys- koordinaattorilta mahdollisuutta oppisopimukseen. Sanoi ettei ole mahdollista. Mentiin kunnanjohtajalle ja kerrottiin että mitkä on faktat; Että kohta tulee takai- sin sossulle. Että parempi ottaa koppi tässä vaiheessa. Käytiin keskustelemassa ja rahat löytyi.” Myös paikallistoimijoiden tasolta nousi tarpeita, jotka ovat liittyneet tietotarpei- siin oman ohjaustyön tueksi sekä tietoon siitä, kenen kanssa voisi olla yhteydessä ratkottaessa romanien koulutukseen ja työllisyyteen liittyviä teemoja tai yksittäisiä tapauksia. Käytännön toiveena oli esimerkiksi TE-toimiston asiantuntijan jalkautu- minen yhdistykseen. Kiistattomasti eri haastatteluissa ja aikaisemmissa selvityksissä on nostettu esiin, että romanitaustainen työntekijä sekä romanien mukana olo valmistelu- ja kehittä- mistyössä edesauttavat romanien palveluihin pääsyä ja pysymistä. Optimaalisena nähdään tiimiparityöskentely, jossa on mukana romani ja pääväestöön kuuluvat työntekijät. Paikallistoimijoiden toiminta perustuu usein vapaaehtoisuuteen, tai sitä tuetaan hankevaroin, missä on hyvät ja huonot puolet. Hanketoiminnan etuna on, että täl- löin varmistetaan henkilökohtaisen palvelun resurssit ja toimintavaltuudet. Par- haimmassa tapauksessa oleellinen tieto ja asiantuntijuus välittyy eri toimijoille, esi- merkiksi tässä kontekstissa TE-toimiston ja ELY-keskusten asiantuntijoille. On myös tärkeää, että ohjausryhmässä on oikeita ihmisiä kehittämistyön näkökulmasta. Sihko Divĕs -hankkeessa esimerkiksi oppisopimustoimija on oleellinen yhteyshen- kilö, sillä alueella on ollut hankaluuksia löytää oppisopimuspaikkoja ja ylipäänsä laa- jentaa työpaikkojen tietoisuutta mahdollisuuksista. 105 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Toisaalta hanketoiminnan haasteena on, ettei toiminta mene rakenteisiin; yksilölli- nen tuki lakkaa ja pahimmillaan yksilön kannalta asiat palautuvat entiselleen. Siten keskeinen viesti on ollut, että romanien hyvinvoinnin ja työllisyyden kysymykset tulisi saada osaksi pysyviä rakenteita. ”Kun on romanihanke, ollaan tervetulleita. Hankkeesta halutaan kuulla. -- Viranomainen sanoo, että romanit on asiakkaita siinä missä muutkin, mutta aina tarvitaan romanihenkilö, joka muistuttaa. Tarvitaan se joku vetofoorumi romaniasioissa.” Myös työllisyyspalveluiden eri toimijoiden tahoilta välittyi viesti siitä, että erilli- sissä hankkeissa on saatu asiakkaita rohkaistua ja motivoitua hakeutumaan opin- toihin ja sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja valmiuksia siirtyä työelämään. Kui- tenkin erityiset kohdennetut toimenpiteet ovat olleet mahdollisia vain erillisten hankkeiden kautta. 106 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN 5 Johtopäätökset ja suositukset Luvussa esitellään tutkimuksen johtopäätökset ja suositukset. Samalla vastataan tutkimukselle annettuihin kysymyksiin siitä, miten romanien asema ja osallistu- minen työmarkkinoilla ja yrittäjinä on kehittynyt ja minkälaisia kehitysnäkymiä on olemassa. Johtopäätöksissä tuodaan yhteen myös havainnot siitä, mitkä teki- jät edistävät ja estävät työelämään pääsyä ja yrittäjyyttä. Näitä havaintoja hyödyn- täen vastataan siihen, miten haasteisiin tulisi vastata ja mitä positiivisen kehityksen aikaansaaminen edellyttää. Suosituksissa tuotetaan näkemyksiä toimivista ja kus- tannustehokkaista työllistymistä tukevista palveluista, toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä. Suosituksia on kohdennettu eri tahoille; työllisyyspalveluille (TE-toi- mistot, kunnat ja ohjauksesta vastaavat tahot), työelämälle sekä ns. välittäjäorga- nisaatioille, joka tarkoittaa tässä kontekstissa romaniyhteisöä ja -toimijoita, kuntia, koulutuksen järjestäjiä ja hankeorganisaatioita. 5.1 Romanien asema ja osallistuminen työmarkkinoilla JOHTOPÄÄTÖS 1. Romanien työllisyystilanteen voidaan arvioida kehitty- neen positiiviseen suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana. Romanien koulu- tustaso on keskimäärin noussut, mutta se ei vielä näy samassa suhteessa pää- syssä työmarkkinoille. Työttömyyttä on yhä enemmän kuin pääväestössä ja romanien määrän välityömarkkinoilla arvioidaan olevan yliedustettu. Roma- nien aseman työmarkkinoilla voidaan nähdä olevan eräänlaisessa siirtymävai- heessa. Positiivinen työllisyyskehitys edellyttää edelleen erityistoimenpiteitä. Työmarkkinoilla ja työnhakijoina olevien romanien määrästä ei voi tehdä yleistet- täviä johtopäätöksiä, ja arviot vaihtelevat paljon aineistosta riippuen (ks. luku 2.1). Romanien tilanne työmarkkinoilla on romaniyhteisön arvioimana ja muun aineiston 107 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN perusteella kehittynyt positiivisesti viime vuosien aikana. Erityisesti koulutustaso on parantunut ja tulevaisuusnäkymän myötä koulutusmyönteisyys on lisääntynyt. Saman näkemyksen jakaa suuri osa tiedonkeruuta kuulluista työllisyyspalveluiden asiantuntijoista. Avoimille työmarkkinoille pääsyssä on edelleen ongelmia. Yksilöllisissä ja alueelli- sissa tilanteissa on suuria vaihteluita: Joillakin paikkakunnilla työllistyneitä roma- neita on paljon, mutta joillakin alueilla on nähtävissä jopa ylisukupolvista syrjäy- tymistä. Työnhakijoina romaneja koskevat usein samat haasteet kuin muitakin työnhakijoita, mutta romanien palvelupolkuja suunniteltaessa on hyvä ottaa vai- keammin työllistyvien haasteet ja erityispiirteet huomioon. Romanien määrä väli- työmarkkinoilla on tutkimuksen aineiston perusteella vielä suurta suhteessa roma- niväestön kokoon. Tehdyn tutkimuksen mukaan romanit näyttävän olevan edustettuina monipuoli- sesti eri aloilla, mutta työmarkkinoilla korostuvat yhä tietyt alat ja tehtävät, kuten sosiaali- ja terveysala ja auto- ja kuljetusala, joissa työ on usein luonteeltaan suorit- tavaa. Yhtenä tekijänä taustalla nähdään olevan eri ammattien ja niiden koulutus- ja urapolkujen tuntemattomuus romanien keskuudessa, mutta myös romanitaustais- ten uranuurtajien ja esikuvien puuttuminen. JOHTOPÄÄTÖS 2. Yrittäjyyden arvioidaan lisääntyneen jonkin verran ja kiin- nostuksen yrittäjyyteen kohonneen romaniyhteisön sisällä, vaikka tarkkoja tilastotietoja romanien yrittäjyydestä ei ole mahdollista saada. Tietoutta yrit- täjyydestä ja sen mahdollisuuksista tarvitaan lisää. Romanitaustaisia yrittäjiä on useilla eri toimialoilla, vaikkakin tietyt alat, kuten auto- kauppa, korostuvat havainnoissa. Yritykset ovat kooltaan yleensä pieniä. Myös yrit- täjyyden uusia muotoja, erityisesti laskutuspalveluiden kautta toimivaa kevytyrit- täjyyttä, on myös romanien keskuudessa. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on oletet- tavasti kasvanut, mutta tietoa yrittäjyydestä sekä ohjausta ja neuvontaa tarvitaan lisää, jotta rohkeus toiminnan käynnistämiseen lisääntyisi. Haastateltujen yrittäjien korostamat haasteet ovat liittyneet ns. yleisiin yrittäjyyden haasteisiin, joihin ovat auttaneet niin yrittäjyyden myötä syntyneet verkostot, hyvät asiakaskokemukset ja -suhteet, ammattitaitoiset kirjanpitäjät kuin myös ajan myötä karttunut osaaminen. Yrittäjyyden lisäämiseksi haastateltavat tunnistivat tarpeen 108 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN lisätä tietoutta ja nostaa romanitaustaisia yrittäjiä enemmän esille. Romanitaustais- ten yrittäjien osallistumisen erilaisissa yrittäjien yhdistyksissä ja kehittämisverkos- toissa on haastatteluissa arvioitu olevan vielä vähäistä. Taustalla voidaan arvioida olevan järjestöjen tuntemattomuus ja puutteellinen tieto niiden toimintaan osallis- tumisesta saaduista hyödyistä. Vähemmistöryhmänäkökulmasta samoja näkökul- mia voi yleistää myös romanien yrittäjyyden edistämiseen kuin maahanmuuttajien osalta22: Tarvitaan yrittäjyyttä tukevia verkostoja ja eri toimijoiden yhteistyötä. 5.2 Työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävät ja estävät tekijät Tässä yhteydessä vastataan tutkimukselle asetettuihin kysymyksiin koskien roma- nien työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Romanien työllis- tymisen haasteita ei voi yleistää koskemaan koko väestöryhmää, sillä kohderyhmä on moninainen, ja tilanteita tulee luonnollisesti tarkastella yksilökohtaisesti. Silti romaneille tyypillisiä esteitä on tunnistettavissa niin tässä kuin aikaisemmista selvi- tyksistä ja tutkimuksista sekä viimeisimmistä hankkeista kootuista yhteenvedoista (esim. Ärling 2018a, 12 – 18, 67 – 70). Neljä työllistymisen estävää ja hidastavaa teki- jää ovat olleet matala koulutus, vähäinen työkokemus, kulttuuriset tekijät, erityisesti naisten vaatetus sekä syrjintä työmarkkinoilla. Näiden kaikkien taustalla on monisyi- siä tekijöitä. Romanien keskuudessa näköalat työllisyyttä edistävistä ja estävistä tekijöistä vaih- televat luonnollisesti sen suhteen, mistä positiosta asiaa katsoo: Jo työkokemusta omaavat romanit näkivät todennäköisemmin, että oma koulutustaso, usko työllisty- miseen ja työhaastatteluun pääseminen ja työnantajien suhtautuminen ovat työllis- tymismahdollisuuksia arvioitaessa enemmän edistäviä kuin estäviä tekijöitä. Vastaa- vasti ne, joilla oli vähemmän työkokemusta, näkivät edellä mainitut tekijät toden- näköisemmin estävinä tekijöinä. Yksinkertaistettuna romanien työmarkkinoille pää- syn kulmakivet löytyvät omasta koulutuksesta, omasta uskosta työllistymiseen, työhaastatteluun pääsystä ja työnantajien suhtautumisesta. Kaikki edellä mainitut 22 ks. esim. https://www.aka.fi/globalassets/33stn/materiaaleja/politiikkasuositukset/18_05_yrittajyysneu- vonnalla_monimuotoisuutta_yrityskenttaan.pdf 109 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN tekijät ruokkivat toisiaan, ja yhteiskunnan eri toimijoiden tulee osaltaan varmistaa, että positiivinen kierre mahdollistuu. Luonnollisesti myös omien verkostojen merki- tys työllistymistä edistävinä tekijöinä korostuu niillä, jotka ovat jo työelämässä. Vas- taavasti työelämän ulkopuolella olevien osalta niiden puute vaikeuttaa entisestään työllistymistä. Kulttuuriset tekijät työllistymisen esteinä ja edistävinä tekijöinä JOHTOPÄÄTÖS 3. Työllisyyspalveluiden ja työnantajien edustajat arvioivat romanien pukeutumis- ja tapasäännökset yhdeksi merkittävimmistä työllis- tämistä estäväksi tekijäksi. Erityisesti esteenä nähdään romanihameen käyttö naisilla. Pukeutumis- ja tapasäännösten merkitys näkyy ylikorostettuna roma- nien näkökulmasta, sillä kulttuurista nousevat tekijät ratkaistaan aina yksilö- tasolla ja työpaikkakohtaisesti. Silti on tunnistettu selkeä tarve jatkaa keskus- telua romaniyhteisön sisällä ja työnantajarajapinnassa esimerkiksi työpukeu- tumisen merkityksestä. Romanien oma suhtautuminen kulttuuriin ja tapasäännöksiin vaihtelee alueittain, mutta viime kädessä kyse on yksilötason ratkaisuista, joita ei voi yleistää. Jokainen yksilö toteuttaa omalla tavallaan kulttuurisia normeja. Siten pukeutumis- ja tapa- kulttuuri voidaan romaniyhteisön ulkopuolelta nähdä yksioikoisempana esteenä kuin mitä se todellisuudessa on. Käytännössä pukeutumisen kanssa voidaan olla usein joustavia: Työssä voidaan pitää työvaatteita, jos se on tarpeen työn tai työpai- kan näkökulmasta. Työyhteisöissä on myös tarpeen mukaan etsitty ratkaisuja, jotka mahdollistavat esimerkiksi siirtymisen syrjään, jos paikalle tulee muita romaneja. Silti romaniyhteisön sisällä tulisi jatkaa keskustelua siitä, miten työasun käyttöön tai muihin tapasäännöksiin on suhtauduttava muuta romaniyhteisöä kohdattaessa, jotta ne eivät nouse esteeksi työllistymiselle. Yhtä lailla työelämän toimijoiden tulisi tarkastella kriittisesti, milloin erillinen tai yhtenäinen työpukeutuminen on tarpeen. Yksi kulttuuriin liittyvä vähemmälle huomiolle jäänyt haaste on, että romanien kult- tuurillisia hyveitä ei korosteta työmarkkinoilla. Näitä ovat esimerkiksi myös haas- tateltujen työnantajien esiin tuomat ihmisten kohtaamisen taidot sekä lojaalius ja luotettavuus, joiden voi nähdä kumpuavan kunnioittamisen kulttuurista (ks. lisää Ärling 2019, Ärling 2018b, 158 – 160). 110 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Syrjintä ja ennakkoluulot JOHTOPÄÄTÖS 4. Vaikka työelämä on monimuotoistunut ja suuri osa työn- antajista etsii osaamista ja oikeaa asennetta, syrjintää tapahtuu yhä työ- hönotossa. Tämä ilmenee esimerkiksi vaikeutena saada työssäoppimispaik- koja. Työnantajat, joilla on kokemusta romanien palkkaamisesta, suhtautuvat romaneihin positiivisemmin kuin ne, joilla ei ole kokemusta. Syrjintä ja ennakkoluuloinen asennoituminen työelämässä elää yhä, vaikka sen ylei- syydestä ei voida antaa tyhjentävää vastausta. Nyt toteutettuun työnantajille suun- nattuun kyselyyn saatiin vain vähän vastauksia, mutta niidenkin tulokset antoivat samansuuntaisen kuvan kuin vuonna 2008 toteutetun kyselyn tulokset. Vastaajista suurin osa olisi valmis palkkaamaan romanin ehdoitta tai mahdollisesti, jos hakijalla on tehtävään vaadittua osaamista ja soveltuva koulutus. Reilu kymmenes ei olisi valmis palkkaamaan edes näiden ehtojen täytyttyä. Nyt tehdyn työnantajakyse- lyn pienestä aineistosta huolimatta vahvistuu havainto siitä, että kokemus kohtaa- misesta vähentää ennakkoluuloja. Lähes kaikki romaneita aikaisemmin palkanneet työnantajat suhtautuivat romanien palkkaamiseen myönteisesti ja näkivät rekry- toinnin vaikutukset työyhteisöön ja työnantajan imagoon positiivisessa valossa tai neutraalisti. Palkkauksen edellytyksiä kuvanneista työnantajista suurin osa ei näe esteitä roma- nien palkkaamiselle, jos työnhakijalla on tarvittavaa osaamista ja asennetta tai tah- totilaa. Tämä on luonnollisesti hyvä lähtökohta, mutta milloin työpaikan moninai- suuteen ei ole kiinnitetty erityistä huomiota, ennakkoluulojen vaikutusta rekrytoin- tiin on vaikea arvioida23. Asiantuntijahaastatteluissa on tullut esiin, että työnanta- jat voivat arkailla toteuttaa positiivista erityiskohtelua. Laajasti ottaen työnantajien kentässä on toimijoita, jotka etsivät tekijöitä taustasta riippumatta, osalle työnan- tajista monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus on arvo, jota halutaan toteuttaa käy- tännössä, ja osa puolestaan ei näe ennakkoluulojensa takaa yksilöitä. Tällöin taus- talla voivat olla myös asiakkaiden oletetut ennakkoluulot. Nyt käsillä olevan aineis- ton perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, miten näkemykset eroavat 23 Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) lähtökohtana on työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tulisi arvioida eri syrjintäperusteiden mukaisesti yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytyksiä koskien henkilöstön valintaa ja henkilöstöä koskevien ratkaisujen toteutusta. Yhdenvertaisuussuunnittelulla tulisi seurata ja kehittää toimintatapoja. Edistämisvelvoite koskee kaikkia työnantajia, yhdenvertaisuussuunnittelu niitä, jotka työllistävät vähintään 30 henkilöä. 111 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN työnantajan toimialan, alueen tai koon mukaan. Haastattelujen perusteella ennak- koluulot ja työllistämiseen liittyvät riskit ovat kuitenkin suurempia pienillä yrityk- sillä kuin suurilla, joilla esimerkiksi moninaisuuden johtaminen on useammin osana arvoperustaa ja tunnistettu tärkeänä kilpailukyvyn näkökulmasta. Ennakkoluulojen on arvioitu vähentyneen, koska suomalainen työelämä on moni- muotoistunut maahanmuuton lisääntyessä. Positiivisesta kehityksestä huoli- matta yhä erityisenä huolenaiheena nousee nuorten kesätyöpaikkojen sekä nuor- ten ja aikuisten opintoihin kuuluvien harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen saanti. Kuten aikaisemmissa selvityksissä (esim. Rajala ja Blomerus 2015), myös nyt aineis- tossa nousi esiin, että työssäoppimispaikkojen saanti on huomattavasti vaikeam- paa romaneilla ja se on vaikuttanut opintojen pitkittymiseen ja johtanut jopa keskeyttämisiin. JOHTOPÄÄTÖS 5. Romanit joutuvat yksilötasolla ottamaan vastuun koko yhteisöön kohdistetuista ennakkoluuloista. Työelämässä olevat romanit tuo- vat vahvasti esiin halun ”näyttää kyntensä” ja rikkoa ennakkoluuloja yksi ker- rallaan. Yrittäjyys nähdään myös mahdollisuutena murtaa ennakkoluuloja. Vaikka romanit itse nostivat työnantajien asenteet yhä suurimmaksi esteeksi työl- listymiselle, jo työelämässä olevien romanien näkökulmasta este arvioidaan pää- sääntöisesti pienemmäksi. Haastateltujen työelämässä tai yrittäjinä olevien roma- nien tuoma näkökulma on, ettei romanien tulisi ottaa roolia syrjittynä kansanosana vaan ”nousta sen yläpuolelle”, näyttää osaamisensa ja kykynsä. Haastateltavat tun- nistavat kantavansa usein yksilönä vastuuta koko romaniyhteisöstä ja sen julkisuus- kuvasta työntekijöinä. Vaikka useat yrittäjinä toimivat haastateltavat olivat kohdan- neet ennakkoluuloja tai kokeneet syrjintää yrittäjyyden aikana, sen ei ole annettu vaikuttaa, eikä se ole ollut esteenä yrittäjyydelle. Yrittäjyys on myös nähty mahdolli- suutena välttää ennakkoluuloja ja vastata itselleen. Haastatteluissa muodostuu kuva romaneista luottamuksen rakentajina ja ennak- koluulojen murtajina: yksi kerrallaan ja kukin tahoillaan toimii luottamuksen raken- tajina ja osoittaa näytöillään, että on hyvä ja luotettava työntekijä. Toisaalta tämä näyttämisen taakka koetaan raskaaksi, sillä ”romanin pitää tehdä kaksin verroin työtä”, jotta voi lunastaa paikkansa työnantajan tai työyhteisön silmissä. Haasta- teltujen kertomuksissa nousee esiin, että romanit aistivat ennakkoluuloja her- kästi, mutta niihin ei yleensä reagoida, vaan oman työn kautta halutaan osoittaa 112 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ennakkoluulot vääriksi. Positiiviset palautteet ja työn jälki ovat palkinneet teki- jöitä. Myös työnantajissa oli niitä, jotka sysäsivät yksilöille vastuun koko yhteisöstä ja mahdollisista aiemmista negatiivisista kokemuksista. Lähtökohtana tulisi luon- nollisesti olla oikeus tulla kohdatuksi yksilönä. Työnantajien suuntaan tämä tarkoit- taa sitä, että vaikuttamistyötä mielikuviin, asenteisiin ja yhdenvertaisuutta edistä- viin rakenteisiin tulee jatkaa. Romanien keskuudessa taas tulisi vahvistaa rohkeutta työnhakijoina – oman osaamisen ja asenteen myymistä, ja palveluilla tulisi vastata siihen, että yksilöt saavat tukea osaamisen vahvistamiseen ja työnhakuun. Koulutustaso ja polut työelämään JOHTOPÄÄTÖS 6. Romanien koulutuspolut ovat yhä usein muuta väestöä rik- konaisempia. Koulutuspolulla romanit nähdään vielä liian usein romanikult- tuurin kautta yhteisön edustajina sen sijaan, että heidät tulisi kohdata lapsina ja nuorina. Koulujen ja oppilaitosten valmius tukea romaneja koulunkäyn- nissä ja työelämäyhteistyössä vaihtelee. Korkeakoulutettuja romaneja on yhä enemmän, mutta erityistoimia tarvitaan vielä, jotta osuus kasvaisi. Koulutustason nousun lisäksi myönteisiä kehityssuuntia on raportoitu esimerkiksi Opetushallituksen selvityksissä romanikotien ja koulun välisen yhteistyön onnistu- misessa ja romanien osallistumisesta esiopetukseen. Lisää tietoa varhaiskasvatuk- sen puolelta tullaan julkaisemaan Opetushallituksen toimesta loppuvuonna 2019. Romanien koulutuspolut ovat kuitenkin yhä muuhun väestöön nähden rikkinäisem- piä. Tarvetta koulutuspolkujen tukemiseen tunnistetaan vielä monelta eri taholta. Lähtökohtana jälleen on, että kukin tulisi kohdata yksilönä: Haastatteluissa on eri puolilta Suomea esitetty näkemyksiä siitä, että romanitaustaiset lapset ja nuoret nähdään liian usein romaneina, ei lapsina ja nuorina, joihin pätevät lähtökohtaisesti samat velvollisuudet ja tukitoimet kuin muihinkin. Henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen tulee yhä panostaa. Yksilön tarpeiden taustalla on tärkeää tunnistaa lähtö- kohdat, joista oppija tulee. Usein romanien tietoisuus eri aloista ja uramahdollisuuksista on arvioitu haastatte- luissa olevan vähäistä. Tämän taustalla nähdään oman yhteisön sisältä tulevien esi- kuvien ja roolimallien puuttuminen. Tällöin keskeistä olisi varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on riittävän laaja ymmärrys eri aloista ja uramahdollisuuksista, jotta ura- valinnat tehdään omien kykyjen, vahvuuksien ja mielenkiinnon pohjalta. Tällöin 113 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN korostuvat myös oppilaan tai opiskelijan huolellinen lähtötilanteen kartoitus, yksi- lölliset tavoitteet, yksilöohjaus ja oppimisvalmiuksien vahvistaminen. Koulujen ja oppilaitosten valmiuksien ja resurssien on arvioitu vaihtelevan eri puolilla Suomea niin työelämäyhteistyön kuin yksilöllisen tuen tarjoamisen mahdollisuuksien osalta. Koulujen ja oppilaitosten yhteyksien luominen työelämään, työelämään tutustumi- sen, työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen varmistaminen on keskeisessä roolissa, jotta oma usko työllistymiseen vahvistuu jo opintojen aikana. Tämä edellyttää sitä, että oppilaitoksissa tiedostetaan romanien haavoittuvainen asema työmarkkinoilla ja varmistetaan riittävät resurssit työelämäyhteistyöhön, etenkin työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen etsimiseen. Korkeakoulutettujen romanien määrä on kasvussa, mutta yliopistokoulutuksen saa- neita romaneita on yhä vähän. Polkujen avaamista ja vahvistamista korkeakoulutuk- seen tulisi jatkaa, jotta monipuolisuus näkyisi työmarkkinoilla paremmin, romanit hakeutuisivat osaamistaan ja kiinnostustaan vastaaviin tehtäviin ja tulisivat näky- väksi osaksi työmarkkinoita ja yhteiskuntaa. Erillishakujen malleja on luotu erityi- sesti sosionomikoulutukseen romaneille ja maahanmuuttajille. Henkilökohtaisen ohjauksen ja yksilötasolla vaikuttamisen lisäksi korkeakoulupolun sujuvuutta on tär- keää varmistaa luomalla uskoa omiin kykyihin. JOHTOPÄÄTÖS 7. Romanien työllisyyspolut poikkeavat usein pääväestöstä johtuen jo siitä, että perheet perustetaan usein nuorina. Tämä vaikuttaa niin palveluiden suunnittelun kuin myös toimeentulon turvaamisen kysymyksiin. Romanit perustavat perheen keskimäärin nuorempana kuin pääväestö, joten moni alle 25-vuotiais nuori romani on jo perheellinen. Perheellisyys on hyvä huomioida koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä tukipalveluita ja suunnitelmia laadittaessa. Omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella on hyvä hyödyntää lisättäessä kilpailu- kykyä työelämässä koulutuksen avulla. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella ei kuitenkaan ole mahdollista alle 25-vuotiaille. Opiskeluun tarkoitettu opintoraha koetaan riittämättömänä perheen elatukseen. Opintolaina nähdään merkittävänä riskinä, jota ei haluta ottaa, jos usko työllistymiseen on heikko. Tällöin tutkintoon johtavat opinnot voivat siirtyä pidemmälle aikuisiälle, ja toimettomuuteen voi- daan tottua. Monelle alle 25-vuotiaille romanille oppisopimusvaihtoehto näyttäytyy ainoana keinona taata toimeentulo opintojen aikana. Oppisopimuksen osalta tör- mätään yleisiin haasteisiin paikkojen saatavuudessa. 114 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Romanien työllisyyden kysymysten huomioiminen palveluissa ja hallintorakenteiden tasolla JOHTOPÄÄTÖS 8. Romanipoliittisessa ohjelmassa romanien työllisyyden ja yrittäjyyden teemat ovat olleet vahvoja, mutta niitä ole sisällytetty kun- tien, TE-hallinnon toimijoiden ja elinkeinoelämän rakenteisiin ja palveluiden suunnitteluun. Romanien omaa osallistamista ja vaikuttamistyötä tehdään paikallisella, alueelli- sella, valtakunnallisella tasolla. Valtioneuvoston asettaman valtakunnallisen roma- niasiain neuvottelukunnan (RONK) ja aluetason romaniasiain neuvottelukuntien lisäksi monet kunnat ovat perustaneet paikallisia romanityöryhmiä. Suomen roma- nipoliittiset ohjelmat (2009 – 2013 ja 2018 – 2022) ovat haastateltavien mukaan tuo- neet romanipolitiikan toimijoiden keskuuteen selkeitä linjauksia ja edesauttaneet tavoitteellista toimintaa romanien työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisessä. Osalla alueista ja paikkakunnista on tehty yhteisön sisällä ja viranomaisyhteistyössä pitkä- jänteistä työtä, mikä näkyy väestösuhteiden tasolla ja näköalojen parantumisena työelämään. Silti katvealueita löytyy eri puolilta Suomea ja eri hallintorakenteiden tasoilta. Haasteena työ- ja elinkeinohallinnon näkökulmasta näyttäytyy se, että TE-toimis- tojen ja työllisyyspalveluiden osallistuminen eri romaniasioita edistäviin foorumei- hin ei ole tasapuolista. Kuntien romanityöryhmät toimivat aktiivisina tiedon välittä- jinä ja vuoropuhelun mahdollistajina tarkasteltaessa paikallistason tarpeita ja pal- veluiden kehittämistä. Joissain kunnissa aktiiviset romaniyhdistykset ovat tehneet vastaavaa työtä. Romanityöryhmiä tai aktiivista yhdistystoimintaa ei kuitenkaan ole kaikilla paikkakunnilla. Jotta viranomaiset, TE-toimistot ja niitä ohjaavat ELYt, voisi- vat osaltaan tasapuolisesti saada tietoa ja vaikuttaa asioihin, edellyttäisi se yhteyk- sien ja tiedonsaannin varmistamista romaniyhteisön ja viranomaisten välillä. Tarkasteltaessa valtakunnallisen ohjauksen tasolla sitä, miten romaniasioiden ja eri- tyisesti työllistymisen edistämisen teemoja jalkautuu käytännön työhön, kenttä näyttäytyy vielä pirstaleisemmalta. Tutkimuksessa on tunnistettu tarve poikki- hallinnolliselle tiedon välitykselle. Elinkeinoelämän ja työllisyysasioiden näkökul- masta viranomaistasolla haasteita tuo se, että työllisyysasiat ovat TEM:ssä, mutta romanipoliittiset asiat STM:ssä. Kartoituksen perusteella myös ELY-keskusten roo- lit romaniasioiden edistämisessä vaihtelevat paljon eri puolilla Suomea. Niiden 115 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ohjausvaikutus TE-toimistoihin on paikoin vähäinen. Taustalla vaikuttaa se, ettei asian edistämiseksi ole viranomaisverkostoa ja eri foorumeihin osallistutaan epätasaisesti. Jatkossa tulisi alueellisesti varmistaa, että keskeiset toimijat saavat tarvittavaa tie- toa, jotta asioita nostetaan esiin ja tietoisuutta kasvatetaan ruohonjuuritasolla. Työ- ja elinkeinohallinnon ohjaus tulisi tehdä näkyväksi, mitä nyt tehtävä selvitystyö osaltaan pohjustaa. Silti kuntien rooli on keskeinen, sillä sosiaali- ja terveyspalve- luiden, opetus- ja sivistystoimen ja työllisyys- ja elinkeinopalveluiden kokonaisuus ovat merkittävässä asemassa paikallistason toiminnan eteenpäin viemisessä. JOHTOPÄÄTÖS 9. Romanien työllistymisen esteitä tunnistetaan työllisyys- palveluissa, mutta toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ovat satunnaisia. Vas- taavasti romaneja ei tunnisteta potentiaalisena työvoimana ja heidän ottami- sensa mukaan palveluiden kehittämiseen on vähäistä. Erityisesti TE-toimistojen välittämä viesti oli, että romanien työllistymisen esteet eroavat muista asiakkaista: Useimmin esteiksi tunnistettiin työnantajien asenteet ja ennakkoluulot, romanien työkokemuksen puuttuminen sekä romanikulttuurin pukeutumis- ja tapasäännökset, etenkin naisilla. Silti vain pieni osa TE-toimistoista tunnisti omaavansa erityisiä toimintamalleja, joilla on pyritty vastaamaan näihin ongelmiin. Hyviä toimintamalleja yhdistää se, että niiden suunnittelussa ja toteu- tuksessa on mukana romaneja. Romanitaustainen asiantuntija on tutkimuksen tekohetkellä palkattu vain yhteen TE-toimistoon, mutta muuten erityisesti romanit huomioonottavia palveluita on kehitetty pääsääntöisesti hankevetoisesti, mikä on mahdollistanut lisäresurssin yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa ei usein ymmärretä, mitä ”erityistä” tar- vitaan romanikohderyhmille. Romanien työllisyyttä ja yrittäjyyttä on TE-palvelui- den ja kuntien työllisyyspalveluiden taholta edistetty ns. yleisillä palveluilla, mikä on lähtökohtaisesti oikein; tarjotaan ihmisille yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti palveluita. Silti aineistossa nousee ilmeisenä esiin, että tietoa ja yhteistyötä kaivataan lisää, jotta palveluita voidaan kohdentaa paremmin; tarve on erityisesti ohjauksellista ja asioiden aukaisemista asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävästi. Tutkimuksen joh- topäätös on, että romanien kohdalla tarvitaan enemmän henkilökohtaista ohjausta ja kohdennettuja palveluita. Haasteena on, miten toimintatapoja saadaan istumaan arkeen, kun aikaa henkilölliselle ohjaukselle ja kohtaamiselle on hyvin rajoitetusti 116 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN asiantuntijoiden työssä. Tällä hetkellä palveluihin pääsy riippuu vielä asiakkaan val- miuksista ja kiinnostuksen kohteista kuin myös asiantuntijan taholta tulevasta kan- nustuksesta ja palveluiden tarjoamisesta. Kuntien tasolla haasteena on myös palvelujärjestelmätason ongelma, sillä työlli- syyspalveluita järjestetään hyvin eri tavoin. Esimerkiksi kuntien tarjoamaa kuntout- tavaa työtoimintaa on kritisoitu, ettei sitä järjestetä lain vaatimalla tavalla. Ilman tavoitteellista polutusta ja ohjausta, muutosta työllistymisessä ei tapahdu. Roma- nien polkuja työelämään tukevat toimet vaihtelevat suuresti kunnittain. Usein ongelmaksi on tunnistettu, ettei yhteistyötä tehdä riittävästi romaniyhteisön kanssa esimerkiksi palveluista viestittäessä ja romanit ovat aliedustettuina palveluissa. Osalla haasteena on myös kokonaisvaltainen elämänhallinta ennen kuin voidaan ottaa askeleita kouluttautumiseen tai työllistymiseen. Työllisyyspalveluiden sanoit- tamana nousi selkeä tarve käydä vuoropuhelua romaniyhteisön kanssa ja keskus- tella suoraan toimenpiteistä, jotta palveluita voidaan toteuttaa ja kehittää tarpeen mukaisiksi. Romanien kohdalla ”erityisyys” tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiedostetaan yhteis- kunnallisen osallisuuden historiaa ja tunnistetaan romaneihin kohdistuvat ennakko- luulot, jotka voivat nousta esteeksi työllistymiselle. Alueellisten tarpeiden pohjalta tulisi yhteistyössä romanien kanssa täsmentää paikallisia tarpeita ja haasteita, joihin etsiä ratkaisuja. Se tarkoittaa asiakastyössä ennen kaikkea sitä, että asiakkaat näh- dään yksilöinä, joilla on oma kertomuksensa ja taustansa vahvuuksineen ja voima- varoineen. Kulttuurin stereotyyppinen lähestyminen voi johtaa vääristyneeseen tai jopa negatiiviseen kulttuurisensitiivisyyteen palveluiden tarjoamisessa, jos yksilöä ei tunnisteta kulttuurin takaa. Kulttuurin ylikorostaminen mahdollistaa myös yksilö- tasolla kulttuurin taakse menemisen, jos kynnys siirtyä työmarkkinoille on suuri ja taustalla on enemmänkin tarve kannustukseen ja ohjaukseen, omien polkujen poh- timiseen ja työnhakutaitojen lisäämiseen. JOHTOPÄÄTÖS 10. Positiivisen erityiskohtelun malleja tunnistetaan ja hyö- dynnetään TE-palveluissa ja kuntien työllisyyspalveluissa toistaiseksi vähän. Eri osapuolten haastatteluissa jaetaan näkemys sen osalta, että romanit elävät Suo- messa jonkinlaisessa murrosajassa. Koulutustaso on noussut ja koulutusmyön- teisyys on kasvanut eri ikäpolvilla, mutta se ei vielä näy työmarkkinatilanteessa samassa suhteessa. Toisaalta on vielä yhteisöjä, joilla ei ole työssäkäynnin perinteitä 117 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN ja esikuvia, jolloin kiinnittyminen työelämään näyttäytyy haasteellisempana ja se edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoilta. Jotta romanit voivat vaikuttaa ja toimia esimerkkinä aloilla ja paikoilla, joissa heitä ei vielä näy, tulee hyödyntää posi- tiivisen erityiskohtelun mahdollisuuksia. Positiivista erityiskohtelua koulutuksiin ja työvoimapalveluihin osallistumiselle esi- merkiksi heikommalla koulutus- tai kokemustaustalla tunnistettiin työllisyyspale- luissa vain harvoin. Positiivisen erityiskohtelun edellytyksenä on, että asiakkaiden tarpeet tunnistetaan ja edesautetaan tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutu- mista. Tämä edellyttää yhteistyötä alueellisten romanitoimijoiden kanssa, jotta tie- dostetaan esimerkiksi, tarvitaanko erityistoimenpiteitä aliedustetun ryhmän palve- luihin saamiseksi tai esimerkiksi hankkeita tai ostopalveluita, joilla voidaan edesaut- taa työnantajayhteyksiä. Myös esimerkiksi vain romaneille suunnattuja koulutuk- sia ja tukimalleja voi olla vielä tarve käynnistää, jos tämä arvioidaan romaniyhteisön kanssa alueellisesti perustelluksi, ja jos samalla huomioidaan väylät ja verkostoitu- minen oman koulutuksen sisälle ja työelämään. Positiivisen erityiskohtelun näkökulma tulisi olla läpileikkaava eri palveluissa ja ymmärtää laajempi konteksti: esimerkiksi mahdollistetaanko omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tilanteessa, jossa työelämän moninaisuuden tarpeiden näkö- kulmasta romanien kouluttautuminen on tärkeää tietyille aloille. JOHTOPÄÄTÖS 11. Toimivien ja työllistymistä tukevien palveluiden, toimin- tamallien ja hyvien käytäntöjen jakaminen työllisyyden ja yrittäjyyden edis- tämiseksi edellyttää verkostomaista toimintatapaa ja kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Palveluiden kustannustehokkuus tulee suhteuttaa asiakkaiden palvelutarpeeseen ja lopputulokseen. Tutkimuksen kohdetta kuvaavassa luvussa tuotiin esiin muutoksia työmarkkinoilla ja työllisyyspalveluissa. Tutkimuksen näkökulmasta työelämän ja palvelujärjestel- män toimintaympäristön muutos ja myllerrys kuvastaa edelleen sitä, että tietty- jen omien asiakasryhmien huomioiminen jää helposti vähälle ja parhaat keinot kehittää palvelua liittyvät joko paikallisiin yhteistyörakenteisiin tai kokeiluihin sekä hankkeisiin. Osaamis- ja toimialaperusteisen toiminnan kehittämisen voidaan arvioida synty- vän uudelleen hallituksen vaihdokseen liittyvien poliittisten muutosten jälkeen. 118 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Työllisyys- ja elinkeinopalveluista on tulossa yhä enenevissä määrin erilaisten pal- velukokonaisuuksien koordinoija, joissa yhdelle asiakkaalle tarjotaan erilaisia pal- veluita ja interventioita käytössä olevan palvelukokonaisuuden verkostosta. Tämä on roolina erilainen verrattuna perinteiseen ”case management” -lähestymistapaan, jossa asiantuntijan ja työnhakijan asiakassuhde muodostaa työnvälityksen keskinäi- sen näkökulman. Käytännössä tämä mahdollistaa erilaisten erityisryhmiin liittyvien osaamisten paremman hyödyntämisen. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä esityksiä kustannustehokkaista ja toimivista pal- veluista. Palveluiden kustannustehokkuutta voidaan lähestyä monelta eri kantilta. Yhtenä lähtökohtana voidaan pitää pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamia kustan- nuksia yhteiskunnalle. Vuonna 2016 työttömyyden vuosittaiseksi kustannukseksi arvioitiin 15 500 € (ks. Alasalmi ym. 2019, 32). Samoin Alasalmi ym. (2019) arvioivat työttömän työllistymisen keskimääräiseksi nettovaikutukseksi 12 000 €.24 Sen lisäksi, että työttömyydellä on taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnan tasolla, on sillä myös inhimillisiä vaikutuksia yksilötasolla. Lähtökohtana on, että jos aluksi ns. raskaammilla ja kalliimmilla palveluilla mahdol- listetaan yksilön polutus työelämään, ovat kustannukset aina vähäisempiä kuin pit- käaikaisesta työttömyydestä, jolla voi olla jopa monisukupolvisia seurauksia. Hal- vemmat ja kustannustehokkaammat palvelut eivät aina ole yksittäisen työttömän kohdalla tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi oppisopimuksen on arvioitu olevan (Ala- salmi ym. 2019) kaikkein kustannustehokkain toimi, mutta sen työllisyysvaikutus on parempi nuoremmilla kuin vanhemmilla. Yksityiselle sektorille maksettu palkkatuki on n. 2.5 kertaa kalliimpi kuin oppisopimus, mutta sen työllisyys ja tulovaikutukset näkyvät kaikissa ikäryhmissä. Jossain tapauksissa ns. raskaammat palvelut, kuten ammatillinen työvoimakoulutus, voivat olla työttömän ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisin, vaikka sen kustannukset palvelunjärjestäjän näkökulmasta ovat yli viisinkertaiset suhteessa oppisopimukseen. Kustannustehokkuutta tulee lähestyä kohderyhmittäin. Milloin yksilön työllisty- mistä edesauttaa kouluttautuminen, on suositeltavaa mahdollistaa omaehtoi- nen kouluttautuminen työttömyysetuudella tai tarjota työllistäviä koulutuksia. 24 Laskelmien mukaan keskimääräisen työttömän saamat tulonsiirrot ovat noin 6 000 euroa hänen mak- samiaan veroja suuremmat vuositasolla. Työttömyys- ja työllisyystilanteiden nettoverojen erotus on reilut 12 000 euroa. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161296 119 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Palkkatuettu työ on suositeltavaa vapaille markkinoille. Jos palkkatuella on tuki- jaksoa pidempi työllistävä vaikutus tai jatkopolkujen tähtäimenä on työllistyminen ansiotyöhön, niin palkkatuettu työ on kannatettavaa myös kuntasektorille ja kol- mannelle sektorille. Kuntouttava työtoiminta on perusteltua niille, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista ja tukea työllistymiseen alkuvaiheessa. Samoin työkokei- lut ovat perusteltuja silloin, jos sitä kautta löytyy oma polku työelämään. Keskeistä kaikissa palveluissa on riittävä henkilökohtainen ohjaus ja tuki sekä sen varmista- minen, että asiakkaat myös löytävät palveluihin. Tämä edellyttää yhteistyötä roma- niyhteisöjen kanssa. 5.3 Tutkimuksen suositukset Tutkimuksessa tuotettiin näkemyksiä siitä, millä edellytyksillä romanien työllisyyttä ja yrittäjyyttä voidaan edistää ja miten mahdollistetaan positiivinen kehitys. Suosituksia on esitetty erikseen palvelujärjestelmänäkökulmasta TE-hallinnolle ja työllisyyspalveluille sekä työelämän toimijoille ja välittäjäorganisaatioille, kuten kol- mannen sektorin toimijoille, sekä kunnille ja koulutuksen järjestäjille. Median vaiku- tusta ja merkitystä ei ole nostettu erikseen esiin toimijana. Sen nähdään sisältyvän kaikkiin tasoihin yhteistyökumppanina, vaikuttajana ja asennemuokkaajana. 120 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Suositukset TE-hallinnolle ja kuntien työllisyyspalveluille Suositukset TE-hallinnolle ja kuntien työllisyyspalveluille tiivistettynä: Työllisyyspalveluissa tulee kiinnittää huomiota romanien työllistymi- sen haasteisiin ja yrittäjyyden tukemiseen sekä huomioida alueelliset tarpeet hyödyntäen tarvittaessa erityistoimenpiteitä. Romanien työl- lisyyskysymysten esillä pitäminen ja palveluiden kehittäminen edellyt- tää rakenteellisia uudistuksia, informaatio-ohjausta ja mahdollisuuksien luomista. 1. ELYjen ja työllisyyspalveluiden tulisi luoda koordinoivia rakenteita, joissa romanien työllisyyden kysymykset ovat esillä. TE-hallinnossa tulisi elvyttää romaniyhteyshenkilöiden työnkuvat ja koota verkosto, joka pitää asiaa yllä, kokoaa tietotar- peita sekä viestii eri toimijoiden välillä toimivista käytännöistä. 2. Romanien oman toimijuuden tukeminen ja osallisuuden lisääminen alueellisen yhteistyön rakenteisiin on keskeistä. Alueellisten romanitoimijoiden kanssa yhteistyössä tulisi kartoit- taa paikalliset tarpeet, joiden perusteella voidaan käynnistää tar- vittavat toimenpiteet, esimerkiksi työvoimakoulutuksia tai suun- nitella tarvittavia hankkeita. Työllisyyspalveluiden tulisi jalkau- tua romaniyhteisöihin ja kutsua mukaan yhdistyksiä tai alueen vaikuttajia kumppaneina palveluiden suunnitteluun, toteuttami- seen ja kehittämiseen. Jalkautuminen lisäisi molemminpuolista tietoisuutta, vastaanotettavuutta yhteisössä ja madaltaisi kyn- nystä osallistua palveluiden piiriin. Romanitaustaisen työntekijän palkkaaminen TE-toimistoon tai kunnan työllisyyspalveluihin olisi merkittävä tekijä lisättäessä palveluiden saavutettavuutta sekä romanien tavoitettavuutta. 121 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN 3. Työllisyyspalveluissa tulisi kehittää palveluita ja osaamista yhdenvertaisuussuunnittelua hyödyntäen. TE-hallinnon ja kuntien tulisi lisätä työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden tietoi- suutta ja osaamista liittyen romanien työllisyyden kysymyksiin hyödyntämällä alueellisia romaniyhdistyksiä tai -toimijoita. 4. Kaikissa palveluissa tulisi olla tavoitteellisuutta. Kun asia- kas tähtää suoraan työmarkkinoille, työllisyyspalveluissa tulisi korostua suoran yhteyden saaminen työnantajiin. Myös positiivi- sen erityiskohtelun mahdollisuuksia tulee tunnistaa ja hyödyntää vahvemmin. Suosituksia avataan seuraavaksi laajemmin. 122 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Tehokkaiden ja toimivien työllisyyspalveluiden kehittämiseen liittyvät suositukset: − Työllisyyspalveluissa tulisi korostua suoran yhteyden saa- minen työnantajiin: tämä voi olla neuvontaa ja tukea esi- merkiksi työnantajien kontaktoinnissa, työhönvalmenta- jan / työnetsijäpalveluiden tarjoamista sekä sellaisten mata- lan kynnyksen kohtaamispaikkojen tarjoamista, joilla voi- daan auttaa pääsemään suoraan keskusteluihin työnantajien kanssa. Palkkatukea tulisi tarjota erityisesti yksityiselle sek- torille, mutta myös kolmannelle sektorille erityisesti silloin, kun se toimii astinlautana eteenpäin. Erityistä tukea tarvitaan oppisopimuspaikkojen hankkimiseen. Romanit tulee nähdä myös rekrytointikoulutusten kohderyhmänä. − Palveluiden tavoitteellisuus: Romaniasiakkaiden henkilö- kohtaiseen ohjaukseen ja kohdennettujen palveluiden tarjoa- miseen tulee panostaa. Esimerkiksi kuntouttavan työtoimin- nan tarkoituksenmukaisuus tulee parhaiten esiin, kun asiak- kaan kanssa suunnitellaan aidosti polkuja eteenpäin. Asiak- kaalle kertynyttä osaamista tulisi sanoittaa ja kirjoittaa auki sekä hyödyntää sen opinnollistamista. Yrittäjyyskoulutusta tulisi tarjota aktiivisesti työllisyyspalveluissa. − Positiivisen erityiskohtelun mahdollisuuksien tunnis- taminen ja hyödyntäminen. Kun työllistymisen edellytyk- senä on osaamisen täydentäminen tai kouluttautuminen, tulisi omaehtoisen opiskelun mahdollisuutta hyödyntää aktii- visemmin. Tämä tulisi tunnistaa etenkin niillä aloilla, joille romanit eivät ole perinteisesti hakeutuneet ja joilla työelä- män moninaisuuden näkökulmasta romanien kouluttautumi- nen on tärkeää. − Alueellisten romanitoimijoiden25 kanssa yhteistyössä tulisi kartoittaa alueelliset tarpeet. Todellisen tarpei- den määrittelemisen perusteella voitaisiin käynnistää erilli- siä työvoimakoulutuksia tai suunnitella tarvittavia hankkeita 25 Lisätietoa aluetoimijoista saa alueellisista romaniasiain neuvottelukunnista: https://romani.fi/alueelli- set-romaniasiain-neuvottelukunnat ja Suomen romanifoorumista: https://www.romanifoorumi.fi/. Lisäksi useissa kunnissa on paikallinen romanityöryhmä, joka toimii yhteistyöelimenä. 123 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN (ESR-hankkeet, työllisyyspoliittiset avustukset), joilla mahdol- listetaan lisätuki koulutus- ja urapoluilla. Tarpeena on tun- nistettu esimerkiksi työnantajayhteistyön kehittäminen ja oppisopimustoimijoiden yhteistyön kehittäminen yksilöoh- jauksen ja yksilöllisen tuen lisäksi. Rakenteelliset kehittämistarpeet: − ELYjen ja työllisyyspalveluiden tasoilla tulisi luoda koor- dinoivia rakenteita, joissa romanien työllisyyden kysy- mykset ovat esillä. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteyshen- kilöverkostoa ja esimerkiksi alueellisen hankekoordinaation kautta tapahtuvaa tiedonvaihtoa (vrt. Kainuun malli luku 4.5). ESR-hankkeissa ja työllisyyspoliittisen avustuksen hyödyntä- misessä tulisi jakaa osaamista ja tietoa verkostoissa ja viran- omaisissa. TE-hallinnossa tulisi elvyttää ja päivittää romaniyh- teyshenkilöiden työnkuvat ja koota työn tueksi verkosto, joka pitää asiaa yllä, kokoaa tietotarpeita ja viestii eri toimijoiden välillä esimerkiksi toimivista käytännöistä. Yhteyshenkilö olisi tärkeä linkki myös alueellisiin poikkihallinnollisiin paikallis- romanityöryhmiin. Romanien työllisyyden kysymyksiä tulisi seurata työsuunnitelmatasolla, TE-toimiston ja ELYjen yhteis- työryhmissä / tuloskatsauksissa sekä esimerkiksi Ohjaamojen ohjausryhmätoiminnassa. − Romanien oman toimijuuden tukeminen ja ottaminen alueellisen yhteistyön rakenteisiin on keskeistä. Tarvitaan romaniyhdistyksiä tukevaa toimintaa sekä kumppanuuksien rakentamista esimerkiksi palvelutuotannossa ja hankeyhteis- työn sisältösuunnittelussa. − Työllisyyspalveluissa tulisi kehittää palveluita ja osaa- mista yhdenvertaisuussuunnittelua hyödyntäen. TE-toi- mistoilla ei ole käytännössä omia yhdenvertaisuussuunnitel- mia ja KEHAn keskitetysti toteuttama suunnitelma on hyvin yleisluontoinen. Suosituksena esitetään, että suunnitelmia täsmennetään alueellisesti. KEHA voisi toimia toimeenpaneva ja koordinoiva tahona, joka voi myös seurata arvioinnin ja toi- menpiteiden kehitystä. Paikallisen arvioinnin kautta voidaan 124 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN lisätä tietoisuutta, saada tietoa osaamistarpeista sekä paran- taa palveluiden saavutettavuutta ja kohdentamista. TE-hallin- non ja kuntien työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden tietoi- suutta ja osaamista tulisi lisätä liittyen romanien työllisyyden kysymyksiin. Palvelun saavutettavuuteen liittyvät suositukset: − Työllisyyspalveluiden tulisi konkreettisesti jalkautua romaniyhteisöihin ja kutsua aluetoimijoita kumppaneina palveluiden suunnitteluun. Monet romaniyhdistykset toteuttavat itse myös yksilöohjausta liittyen ura- ja työllisyys- valintoihin. Yhteistyöllä lisättäisiin myös yhdistysten tietoa tarjolla olevista palveluista ja mahdollisuuksista. Asiakkaiden pariin jalkautuminen lisäisi tietoisuutta, vastaanotettavuutta yhteisössä sekä madaltaisi kynnystä osallistua palveluihin. − Palveluista viestittäessä tulee varmistaa tiedon saavutet- tavuus. Palveluista viestittäessä tulisi hyödyntää romaniyh- distyksiä ja esimerkiksi niiden sosiaalista mediaa. Työllisyys- palveluiden sähköisiä palveluita ja niiden visuaalista kuvas- toa kehitettäessä tulisi huomioida romanit osana työelämän moninaisuutta. − Romanitaustaisen työntekijän palkkaaminen TE-toimis- toon tai kunnan työllisyyspalveluihin, lisäisi itsessään jo tie- don saavutettavuutta, toisi asiakkaita palveluihin ja auttaisi asiakkaiden haasteiden ratkaisemisessa. Seuraavaksi kuvataan työnantajarajapintaan liittyviä suosituksia, jotka voi huomioida myös työllisyyspalveluiden toimintakentässä. Suositukset työelämän toimijoille Työllistymisen edistämisen näkökulmasta työnantajien rooli on keskeinen, vaikka se hahmottuu usein välillisesti muiden toimijoiden kautta. Työantajia sitoo työ- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö, jolloin informaatio-ohjaus ja lain valvonta ovat kei- noja, jolla voidaan edesauttaa yhdenvertaisuutta työelämään pääsyssä. Keskeistä 125 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN on löytää keinoja, joilla voidaan vaikuttaa etenkin asenneilmastoon. Työelämän asenteiden ja ennakkoluulojen muutos edellyttää vuoropuhelua ja kohtaamisia. − Tietoutta työelämän ja yrittäjyyden kumppanuuksista tulee lisätä romaniyhteisöön päin. Työnantajarajapintaan tulisi luoda mentorointimalleja työelämän siirtymävaiheissa oleville romaneille. Yrittäjäjärjestöjen tulisi tunnistaa roma- nit potentiaalisena kohderyhmänä kohdentamalla viestintää ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Romaniyrittäjyyttä tulisi tehdä näkyväksi myös sisäisessä viestinnässä ja edistää esi- merkiksi kummiyrittäjyyttä. − Tarvitaan asenne- ja mielikuvavaikuttamista. Viestin- nän ja markkinoinnin kautta tulee tuoda positiivisia esimerk- kejä romaneista työntekijöinä, ei kuitenkaan ”romanityönte- kijöinä”. Tarvitaan yhdenvertaisuutta edistävää kampanjoin- tia, josta hyvän esimerkki on ”Työ ei syrji” -kampanja (EK). Kampanjassa julkisesti ilmoittautuneet yritykset ja yhtei- söt sitoutuivat kaikille avoimen ja syrjimättömän työkulttuu- rin edistämiseen. Myös epäkohtien esiin tuominen on tär- keää, jotta syrjintä saadaan laajemman yleisön tietoisuuteen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Työnimi-kampanja (Diak). Paino- piste sekä viestinnässä että markkinoinnissa tulee olla posi- tiivisessa mielikuvavaikuttamisessa sekä yhteiskuntaan, työn- antajiin että romaniyhteisöön päin. Romanit tulee nähdä nor- maalina osana yhteiskuntaa ja työelämää. − Työnantaja-, yrittäjä- ja ammattiliittojen tulisi huomioida romanit osana yhdenvertaisuustyötä. Yhdenvertaisuus tulee huomioida informaatio-ohjauksissa ja haettaessa henki- löitä luottamustoimiin sekä huomioimalla romanit osana val- tavirtaistamista visuaalisten kuvastojen kautta. − Monimuotoisuuden johtaminen tulisi tunnistaa työnan- tajien kilpailutekijänä. Tätä tulisi edistää myös yhden- vertaisuussuunnittelulla ja kehittämällä positiivisen eri- tyiskohtelun toimintamalleja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi romanien huomioimista yhdenvertaisuuden edistämisvel- voitteen sisällä omana kohderyhmänään. Milloin taustalle on kirjattu tarve moninaistaa työyhteisöä ja tasavahvoista työn- 126 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN tekijöistä valitaan vähemmistöryhmään kuuluva, perusteet positiiviselle erityiskohtelulle ovat osoitettavissa. Positiivisen erityiskohtelun mahdollisuuksia tulee tunnistaa esimerkiksi kesätyökampanjoissa ja kohdennetussa tiedotuksessa. Käy- tännössä työnantajan näkökulmasta yhdenvertaisuuden edis- täminen voi tarkoittaa myös sitä, että pohditaan työn kan- nalta oleellisia asioita; esimerkiksi milloin on tarkoituksenmu- kaista vaatia yhtenäistä työasusteita ja milloin työntekijä voi pitää omia vaatteita. Työhönotossa voi hyödyntää myös ano- nyymiä työnhakua, jolloin henkilön taustaan liitetyt mahdolli- set ennakkoluulot eivät vaikuta karsintaprosessissa. Suositukset romaniyhteisölle: Romanien työllisyyden, yrittäjyyden ja laajemmin hyvinvoinnin ja osallisuuden edis- täminen edellyttää aktiivista toimijuutta myös romaniyhteisöltä. Tavoitteellista toi- mintaa tulee jatkaa viranomaisyhteistyössä ja elinkeinoelämän verkostoissa. Tarpei- den nostaminen romaniyhteisön kanssa alueellisesti on keskeistä kaikissa toimivissa toimintamalleissa. Suomessa on alueellisia yrittäjäyhdistyksiä, kauppakamaritoimin- taa, uusyrityskeskuksia ja yrityskummitoimintaa, joiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi syventää myös romaniyhteisön kautta aloitteellisesti. − Alueellisten romaniasian neuvottelukuntien sekä paikal- listen romanityöryhmien toiminnan vaikuttavuutta tulisi kehittää ja lisätä. Molempien merkitys romanien työelä- mään integroitumisen edistämisessä on tärkeää, mutta nii- den potentiaalia ei hyödynnetä vielä täysimääräisesti. Vaikut- tavuuden lisäämiseksi toimintaa tulisi avata laajemmalle koh- deryhmälle. Neuvottelukunnat voisivat toimia esimerkiksi kokoon kutsuvana tahona vuosittaisille työllisyyspalveluiden yhteisille kehittämispäiville / valtakunnalliselle työhallinnon verkostotapaamiselle. − Syrjintä pitää tehdä näkyväksi ja viedä eteenpäin valitus- teitse: Työsuojelu ja esimerkiksi ammattiliitot ovat tahoja, joi- den kautta asioita tulisi viedä eteenpäin myös yksilötasolla. Vaikka syrjintää työhönotossa on vaikea todentaa, työsuoje- lulla on mahdollisuus oman valvontatehtävänsä puitteissa 127 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN tehdä tarkastuksia myös nimeämättä uhria. Ammattiliitoilla ja työnantajaliitoilla on omat intressinsä seurata ja edistää yhdenvertaisuuden tilaa, jolloin asioita tulisi tehdä näkyväksi myös liitoille. Syrjinnästä voi viestiä myös yhdenvertaisuusval- tuutetulle, joka voi ohjata eteenpäin asiassa. − Keskustelua romanikulttuurin tapasäännöksien vaiku- tuksesta työllistymiseen tulee jatkaa romaniyhteisössä. Työasun käyttöön tai muista tapasäännöistä nouseviin esteel- lisiin vaikutuksiin työllistymisessä tulee jatkaa keskustelua ja etsiä ratkaisuja. Lisäksi tulee edelleen jatkaa työtä, jolla rohkaistaan nuoria kouluttautumaan haluamilleen aloille ja ammatteihin, kannustetaan vanhempia lapsen ja nuoren koulunkäynnissä sekä luodaan tulevaisuususkoa ja kannuste- taan työmarkkinoille. Suositukset kunnille: − Kuntien työllisyyspalvelut ovat osa laajempaa kunnan hyvin- vointi- ja työllisyyssuunnittelua. Näissä suunnitelmissa roma- nien tulisi olla tunnistettuna kohderyhmänä, kuten myös yhdenvertaisuussuunnittelussa. − Romanit tulee nähdä omana väestönosanaan nuorisotyön, opetus- ja sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelui- den, ml. perhetyön, palveluissa. Työllisyyden näkökulmasta tulee tunnistaa kuntien toimet, joilla mahdollistetaan esi- merkiksi romaninuorten pääseminen kesätöihin. Koulumaail- massa tämä tarkoittaa tuen ja ohjauksen lisäksi sen varmista- mista, että romaninuoret pääsevät tutustumaan työelämään (TET-harjoittelut). Kehittämistarpeet tulee tunnistaa alueelli- sessa ja paikallisessa yhteistyössä. Suositukset opetuksen ja koulutuksen järjestäjille: − Oppilaitosten on hyvä yhteistyössä romaniyhteisön ja verkos- tojen kanssa luoda toimintamalleja, joilla varmistetaan, ettei opiskelija jää yksin ongelmiensa kanssa. 128 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN − Rekrytoinneilla tulisi vaikuttaa siihen, että oppilaitoksessa tai koulutusprosessissa on mukana romanitaustaisia työn- tekijöitä eri tehtävissä (ei varsinaisesti romanityöntekijöinä). Erityistä tarvetta on romanitaustaisille opinto-ohjaajille eri koulutusasteilla, vähintäänkin koordinoivaan rooliin, tuke- maan koulujen muita opinto-ohjaajia romanioppilaiden ohjaamisessa. − Polkuja sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistokoulutuk- seen tulisi edistää, jotta romanit pääsevät samalle koulutusta- solle pääväestön kanssa. Korkeakoulusektorin näkökulmasta tulisi tarkastella romaneja aliedustettuina ryhminä ja suun- nitella toimenpiteitä, joilla voidaan edesauttaa koulutukseen pääsyä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Diakonia-ammatti- korkeakoulussa toteutettu malli aliedustettujen ryhmien eril- lishauista ja tukipajoista. − Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertai- suutta ja yhdenvertaisuussuunnittelu on pakollista. Tämän puitteissa tulisi tunnistaa myös erityistoimenpiteet, joilla tur- vataan yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys työelämään siirty- misessä. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden tulee olla myös arvo, jota viestitään työelämään päin. 129 ROMANIEN TYÖLLISYYS, YRITTÄJYYS JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMINEN Lähteet Alasalmi, J., Alimov, N., Ansala, L., Busk, H., Huhtala, V-V., Kekäläinen, A., Keskinen, P., Ruus-kanen, O-P & Vuori, L. (2019) Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2019, Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Anttonen, R. (2009). ”Manne takaraivossa” : ennakkoluulot ja syrjintä suomalaisten romaniyrittäjien kokemana : fenomenografinen tutkimus. Jyväskylän yliopisto. Autio, P. M., Lindström, A., Hedman, J., & Isberg, D. (2016). Nuorten romanien tilanteet ja toiveet: ra- portti Suomen Romaniyhdistyksen ensimmäisessä Au mensa -nuorisoprojektissa 2014 – 2015 teh- dyistä kyselyistä. Helsinki: Suomen romaniyhdistys ry. Blomerus, T., Hagert, L. & Schwartz, M. (2018). Romaniasiakkaan yksilöllinen uraohjaus työllisyyden tu- kemisessa. Teoksessa uskalla! It’s possible. Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut Tšetanes naal- ja Nevo tiija -hankkeiden loppujulkaisu. Toim. Mäenpää, N., Perho, K. ja Ärling, M. S. 187 – 197. Boelius, T. (2017). ”me ollaan semmosia tosi sukulaisrakkaita...” 17-vuotias poika. Romanilapset, -nuo- ret ja -perheet osana LAPE-muutosohjelmaa. Selvitys. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Jauhola, L. ja Vehviläinen, J. (2015). Syrjintä koulutuksessa. Erityistarkastelussa kokemukset yhden- vertaisuuden toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta. Oikeusministeriön julkaisu 21/2015. Kalenius, A. (2014). Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13. Lindgren, T. (2018). Tukiporrasmalli romaniasiakastyön tukena. Teoksessa uskalla! It’s possible. Roma- nien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut Tšetanes naal- ja Nevo tiija -hankkeiden loppujulkaisu. Toim. Mäenpää, N., Perho, K. ja Ärling, M. S. 127 – 132. Mäenpää, N. (2018). Viestintä romanihankkeiden vaikuttavuuden välineenä. Teoksessa uskalla! It’s possible. Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut Tšetanes naal- ja Nevo tiija -hankkeiden loppujulkaisu. Toim. Mäenpää, N., Perho, K. ja Ärling, M. S. 40 – 53. Oivo, T. ja Kerätär, R. (2018). Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2018. Sosiaali- ja terveysministe- riön raportteja ja muistioita 43/2018. Oosi, O. (2016). Yksityisen palvelun hyödyntäminen julkisessa työnvälityksessä -tutkimus. Työ- ja elin- keinoministeriön julkaisuja. Työ- ja yrittäjyys. 7/2016. Perho, K. (2018). Suomen romanien koulutustilanne ja Tšetanes naal -hankkeen vastaus haasteisiin. Teoksessa uskalla! It’s possible. Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut Tšetanes naal- ja Nevo tiija -hankkeiden loppujulkaisu. Toim. Mäenpää, N., Perho, K. ja Ärling, M. S. 56 – 67. Pitkänen, S. ja Harju, H. (2019). ”Hyvä ponnahduslauta takaisin yhteiskunnan rattaisiin”. Työllisyyspo- liittisella avustuksella rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuuden arviointi Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntoutussäätiö. Kesäkuu 2019. Rajala, S., Salonen, M., Blomerus, S., Nissilä, L. (2012). Romanioppilaiden perusopetuksen tilannekat- saus 2010 – 2011 ja toimenpide-ehdotukset. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:26. Rajala S, Blomerus S. (2015). Katsaus aikuisten romanien koulutustaustoihin. Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2015:8. Suomen Romanipoliittinen ohjelma 2018 – 2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3/2018. Suomen romanipoliittinen ohjelma – työryhmän esitys (2009). Sosiaali- ja terveysministeriön julkai- suja 2009:48. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN: 1798-7830. Aikasarjatiedot 2009-2018 2018, Liitetaulukko 25. Työttömyysasteet koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuo- sina 2009 – 2017, 15 – 74 -vuotiaat. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.10.2019]. Syrjä, H. ja Valtakari, M. (2008). Romanien pitkä matka työn markkinoille. Tutkimus romanien työ- markkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008. Virtanen, P. and Stenvall, J. (2014), “The evolution of public services from co-production to co-creation and beyond”, International Journal of Leadership in Public Services, Vol. 10 No. 2, pp. 91–107. 130 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:58 Vähemmistövaltuutettu (2014). Erilaisena arjessa. Selvitys romanien syrjintäkokemuksista. Vähemmis- tövaltuutettu. Julkaisusarja 15. Weiste-Paakkanen, A., Martelin, T., Koponen, P., Koskinen, S. ja Linnanmäki, E. (2014). Romanien hyvin- vointi -esitutkimus Loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 2014_16. Weiste-Paakkanen, A., Lämsä, R., Kuusio, H. (toim.) (2018). Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvin- vointi. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017 – 2018. Terveyden ja hyvinvoin- nin laitos. Raportti 15/2018. Ärling, M. (2018a). Romanien työllistyminen – kompastuskivi vai ponnahduslauta? Tuumasta töihin -koulutusmalli ponnahduslautana työllistymiseen. YAMK opinnäytetyö, kevät 2018. Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja vaikuttavan palvelu- tuotannon kehittäminen. Ärling, M. (2018b) Romanien työllisyys – paljon isoja haasteita ja paljon mahdollisuuksia. Teoksessa Mäenpää, N., Perho, K, Ärling, M. (toim.). Uskalla! It’s possible. Romanien sujuvat koulutus ja työlli- syyspolut. Tšetanes naal - ja Nevo tiija -hankkeiden loppujulkaisu. Puheenvuoro 15. Diak, 148 – 167. Ärling, M. (2019). Romanit koulunpenkillä – hyvät käytännöt luomassa haasteiden sijaan mahdolli- suuksia. EPALE. Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi. https://epale.ec.europa.eu/fi/blog/ro- manit-koulunpenkilla-hyvat-kaytannot-luomassa-haasteiden-sijaan-mahdollisuuksia Verkkojulkaisu ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-469-3 Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työelämään integroituminen Tutkimuksessa on kartoitettu romanien työllisyystilannetta, yrittäjyyttä ja työmarkkinoille integroitumista ja selvitetty, miten romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla voidaan edistää. Lisäksi on tehty havaintoja romaneihin työmarkkinoilla kohdistuvista ennak- koluuloista ja syrjinnästä. Tavoitteena on ollut tuottaa näkemyksiä toimivista työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevista palveluista, toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä. Romanien työllisyystilanteen ja yrittäjyyden voidaan arvioida kehittyneen positiiviseen suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana. Romanien koulutustaso on keskimäärin noussut, vaikka koulutuspolut ovat yhä usein muuta väestöä rikkonaisempia. Työttömyyttä on edelleen enemmän kuin pääväestöllä. Vaikka romanien työllistymisen esteitä tunnistetaan työllisyyspalveluissa, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ovat vielä satunnaisia.