– sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31 Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Helsinki 2019 Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31 ISBN nid. 978-952-287-807-6 ISBN PDF 978-952-287-808-3 ISBN epub 978-952-287-812-0 ISSN nid. 2490-0613 ISSN PDF 2490-0966 Taitto Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Kuvat Sivu 30: Sakari Piippo / Finland Promotion Board Sivu 54: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia Sivu 73: Tulli Sivu 95: Juho Kuva / VR Group Sivu 127 ja 140: Suvi-Tuuli Kankaanpää, Keksi / STM Sivu160: Pia Inberg, Keksi / Finland Promotion Board Helsinki 2019 Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMERKK I MILJÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Sisältö Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta ....................................................................... 5 1 Johdanto .................................................................................................................................................................... 7 1.1 Lupauksemme kansalaisille politiikan uudistamisesta .............................................................. 11 2 Kestävän talouden Suomi ............................................................................................................................... 13 2.1 Verotus muuttuvassa maailmassa ................................................................................................................. 21 3 Strategiset kokonaisuudet ............................................................................................................................. 31 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi ........................................ 32 3.1.1 Asuntopolitiikka ............................................................................................................................................... 48 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla ......................................................................................................... 56 3.2.1 Eurooppa-politiikka ...................................................................................................................................... 66 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi .......................................................................................................................... 75 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen ................................................................................................................ 85 3.3.2 Puolustuspolitiikka........................................................................................................................................ 92 3.4 Elinvoimainen Suomi ................................................................................................................................................... 97 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen ............................................................................................................ 111 3.4.2 Maatalous ............................................................................................................................................................... 120 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi ..................................................... 129 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi ...................................... 142 3.6.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus ........................................................... 153 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen ............................................................................................................ 156 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi ............................................................................ 162 3.7.1 Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat .................................................................................................. 172 4 Ohjaustavat ................................................................................................................................................................. 178 4.1 Strategisen hallitusohjelman johtaminen .............................................................................................. 179 4.2 Parlamentaariset komiteat ..................................................................................................................................... 179 4.3 Strategiset ministerityöryhmät .......................................................................................................................... 181 4.4 Omistajapolitiikka ........................................................................................................................................................... 182 4.5 Maailman paras julkinen hallinto .................................................................................................................... 183 4.6 Hallituksen viestintästrategia .............................................................................................................................. 184 Liitteet ........................................................................................................................................................................................ 185 Liite 1. Yhteenveto päätösperäisistä pysyvistä menomuutoksista .......................................................... 185 Liite 2. Kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit .......................................................................................................... 187 Liite 3. Kehyssääntö .................................................................................................................................................................................. 188 Liite 4. Harmaan talouden vastaiset toimet ..................................................................................................................... 190 Liite 5. Kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet 192 Liitteet ja pöytäkirja merkinnät ........................................................................................................................... 193 Liite 6. Pöytäkirjamerkinnät .............................................................................................................................................................. 193 Liite 7. Eurooppa-pöydän muistio EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista ............ 196 Liite 8. Liikenneryhmässä esille nousseet MAL-kehittämisajatukset kirjattuna ........................... 198 Liite 9. Demokratian kehittäminen ........................................................................................................................................... 199 Liite 10. Korotusten vaikutukset etuuksiin ........................................................................................................................ 201 Liite 11. Liitteen 1 taulukot ................................................................................................................................................................ 202 Liite 12. Kertaluontoiset tulevaisuus investoinnit, liitteen 2 taulukot .................................................... 209 5Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, on annettu tiedonantona (VNT 1/2019) eduskunnalle 6.6.2019. Tasavallan presidentti on myöntänyt eron pääministeri Antti Rinteen hallitukselle 10.12.2019 ja samalla nimittänyt pääministeri Sanna Marinin hallituksen. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ottanut ohjelmakseen edellä mainitun hallituksen ohjelman Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. 1 Johdanto 8OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologi- nen kehitys muuttavat Suomea ja maailmaa ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Muutos tarjoaa suuria mahdollisuuksia maamme kehittämiselle, mutta myös turvatto- muutta ja huolta tulevasta. Murroksen keskellä politiikan on tarjottava ihmisille turvaa ja toivoa paremmasta huomisesta. Epävarmuus työssä ja yrittämisessä, huoli maapallon kohtalosta ja lastemme elinolo- suhteista sekä yhä jyrkempi vastakkainasettelu erilaisista taustoista tulevien ihmisten vä- lillä kärjistävät yhteiskunnallista ilmapiiriä. Emme elä tai ajattele samoin, eikä niin tarvitsekaan tehdä. Mutta maailman muutoksen keskellä ratkaisujen löytäminen edellyttää, että tulemme toisiamme vastaan. Suomen on löydettävä yhteinen tie. Sen eteen tämä hallitus lupaa tehdä kaiken mahdollisen. Yhteiskunnan perusrakenteet ovat kunnossa. Talous- ja työllisyyskehitys on ollut viime vuodet vahvaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomme on kestävä ja oikeudenmukainen malli vastata tulevaisuuden haasteisiin. Toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveys- palvelut sekä koulutus ovat perusta, joka takaa jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Maailman muutos ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät kuitenkin pohjoismaisen mal- lin uudistamista ja vahvistamista 2020-luvulle. Tavoitteenamme on luoda Suomesta so- siaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin. Sosiaalinen kestävyys on sitä, että kannamme vastuuta toinen toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudesta. Ihmisten välillä vallitsee oikeudenmukaiseksi koettu tasa-arvo. Laaduk- kaat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat hyvinvointia – luottamusta siihen, että jokaisesta pidetään huolta, kun omat voimat eivät riitä. Rakennamme Suomesta lapsi- ystävällisen maan, jossa perheitä ja heidän mahdollisuuksiaan valita tuetaan ja vanhem- mat osallistuvat tasa-arvoisesti lastensa hoitoon. Yhdenkään nuoren ei pidä syrjäytyä, eikä yhdenkään ikäihmisen pidä pelätä vanhenemista. Sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon myös vammaisten osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elä- mään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Haluamme, että kaikki pysyvät mukana. Hyvinvoinnin perusta on myös 2020-luvulla osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä. Työ- elämän murroksessa avainasemassa ovat vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta, päivittää omaa osaamistaan koko elämän ja työuran ajan. Tavoitteenamme on maa- ilman paras työelämä: onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä. 9JOHDANTO Uusia työpaikkoja syntyy etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Haluamme entistä yritys ystävällisemmän ja kilpailukykyisemmän Suomen, jossa yrityksillä on hyvät edelly- tykset menestyä, jossa henkilökunnan palkkaaminen on helppoa ja jossa verotus kannus- taa työntekoon ja yrittäjyyteen. Viranomaisten päätöksenteko on joustavaa yrittäjyyden helpottamiseksi. Luottamus ihmisten kesken ja toisaalta yhteiskunnan toimijoiden välillä on edellytys so- siaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiselle. Sopimisen kulttuuri ja työelämän reilut pelisäännöt turvaavat työntekijöiden aseman ja toimeentulon. Samalla taataan yritysten vakaa, kannustava ja ennustettava toimintaympäristö, joka tekee mahdolliseksi uudet inves toinnit ja uusien työpaikkojen synnyttämisen. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu myös huolenpito koko Suomesta ja maamme tasa- puolisesta kehityksestä. Haluamme, että ihmisillä on aito mahdollisuus rakentaa oman elämänsä polkua riippumatta siitä, missä he elävät. Se tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, sujuvia liikenneyhteyksiä, työpaikkoja, kouluttautumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia ja hyvinvointipalveluja kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että maataloutta voidaan harjoittaa kestävästi ja kannattavasti koko Suomessa. Elinvoimainen, sosiaalisesti vahva Suomi rakentuu metropolialueen, kasvavien kaupunki- seutujen, seutukuntien ja maaseudun yhteisestä menestyksestä. Kaupunkien merkitys Suomen elinvoimalle on suuri. Kaupungistumisen jatkuessa no- peana kasvukaupungeilla on keskeinen rooli kestävän kasvun ja työllisyyden edistämi- sessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Kestävä talouskasvu nojaa paitsi työllisyysasteen nostamiseen, myös työn tuottavuuden vahvistumiseen. Menestymisemme riippuu kyvystä hyödyntää muutoksen tarjoamia mah- dollisuuksia ja kehittää olemassa olevia vahvuuksiamme. Suomen on oltava maailman kär- jessä koulutuksessa. Sekä julkinen että yksityinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on käännettävä kasvu- uralle, jotta voimme luoda uutta kasvua globaalien megatrendien ratkaisemisesta. Perinteisten menestysalojemme rinnalla hiilineutraalisuus, ekologiset investoinnit, clean- tech, kierto- ja biotalous ja resurssiniukkuus synnyttävät uusia suomalaisen teollisuuden kasvutarinoita, rakennuspalikoita hyvinvoinnillemme. Talous kukoistaa, kun yhteiskunta ja yritykset investoivat kasvun lähteisiin. Korkeasti kou- lutettu, osaava väestö, tutkimus- ja yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri ja uusien teknologioi- den ennakkoluuloton hyödyntäminen ovat 2020-luvun valttikortteja. Näistä on pidettävä kiinni jatkossa. 10 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Pohjoismainen hyvinvointimalli yhdistettynä luonnonvarojen vastuulliseen ja vähene- vään käyttöön on yhteiskuntamalli, joka takaa maamme tulevaisuuden kilpailukyvyn. Piirrämme tiekartan kohti päästötöntä Suomea. Takaamme nuorille sukupolville oikeuden elin kelpoiseen ympäristöön ja kestävään talouteen. 2020-luvun maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Ekologisesti kestävä Suomi näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Edellä- kävijänä Suomi voi olla kokoaan suurempi ihmiskunnan yhteisen haasteen ratkaisemi- sessa. Suomalaiselle tutkimukselle, osaamiselle, innovaatioille ja yrityksille tämä avaa uusia mahdollisuuksia. Luonnonvarojen käyttö on suhteutettava kestävän kehityksen tavoit- teisiin. Ratkaisumme teollisuudessa sekä metsä- ja maataloudessa toimivat esimerkkinä muillekin. Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista työtä, eivät ongelmien lähde. Suomi voi toimia kokoaan suurempana maailmalla, kun teemme osaltamme töitä sääntö- perusteisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi. Yhteisistä päätöksistä on kaikkien pidettävä kiinni. Erityisen tärkeää tämä on sitoutumisessa maapallon keskilämpötilan nou- sun rajoittamiseen. Tavoittelemme rauhaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja yhteistyötä valtioiden välillä niin lähellä kuin kaukana. Suomi on avoin, kansainvälinen maa. Länsimaisena demokratiana Suomi edistää oikeus- valtioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Kahden kansalliskielemme, suomen ja ruotsin, myötä Suomi on vahva osa Pohjoismaita. Suomi on rakentava ja aloitteellinen toimija Euroopan unionissa ja kansainvälisissä yhteisöissä. Muutoksen keskellä ei aina ole helppoa ja tiedämme, että kohtaamme myös vai- keuksia. Menestymme, kun me olemme kaikki mukana muutoksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. 11 JOHDANTO 1.1 Lupauksemme kansalaisille politiikan uudistamisesta Haluamme uudistaa poliittista kulttuuria ja päätöksentekoa. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demo- kraattisen järjestelmämme toimintakykyyn. Siksi teemme seuraavat lupaukset kansalaisille politiikan uudistamisesta: 1. Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta Jatkuvan muutoksen keskellä emme kuvittele tietävämme etukäteen, mikä toimii ja mikä ei. Sen sijaan etsimme tietoa ja kokeilemme, jotta osaamme toimia tavoilla, joista suomalaiset hyötyvät. 2. Lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta Tarvitsemme enemmän poikkihallinnollista asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Kehitämme tapoja tuoda yhä laajemman joukon osaksi yhteiskunnan uudistamista. Uudenlainen vuorovaikutus tarkoittaa sekä ihmisten osallistumista julkisen hallinnon toimintaan huomattavasti nykyistä vahvemmin että uusien vuorovaikutusmenetelmien etsimistä ja kokeilemista. 3. Lupaus pitkän aikavälin politiikasta Sitoudumme pitkän aikavälin tavoitteiden huomioon ottamiseen ja järjestelmälliseen parlamentaariseen yhteistyöhön valtioneuvoston ja eduskunnan välillä. Kehittämällä uusia eduskunnan ja valtioneuvoston välisiä yhteistoimintakäytäntöjä voidaan pitkän aikavälin tavoitteet saada todeksi. 4. Lupaus tietopohjaisesta politiikasta Laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden ja legitimiteetin näkö- kulmasta. Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutus- arviointiin kaikessa lainvalmistelussa. Syvennämme yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. 5. Lupaus syrjimättömyydestä Ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat meistä jokaiselle. Lupaamme rakentaa Suomea, joka on suvaitsevainen sekä kunnioittaa ja edistää jokaisen ihmisoikeuksia. Meidän Suomes samme on nollatoleranssi kiusaamiselle ja rasismille. Haluamme rakentaa tasa- arvoista Suomea, joka on esteetön ja tukee kaikkia. 12 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 6. Lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta Vanheneva väestö on huolissaan palveluista, niiden laadusta ja toimeentulosta. Nuoret ovat huolissaan elämän edellytyksistä maapallolla ilmastonmuutoksen keskellä, mutta myös omista koulutus- ja työmahdollisuuksistaan yhä epävarmempien työmarkkinoi- den maailmassa. Haluamme rakentaa lapsiystävällistä Suomea, jossa on hyvä käydä koulua, tehdä työtä ja perustaa perhe. Haluamme varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus opiskella, osallistua ja toteuttaa unelmiaan. Samalla haluamme taata kaikille arvokkaan vanhuuden, jossa kukaan ei jää yksin. Emme halua myöskään elää tulevien sukupolvien kustannuksella: sen vuoksi sitoudumme 75 prosentin työllisyys- asteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Nämä lupaukset lunastamalla on mahdollista saavuttaa rohkeita poliittisia tavoitteita ja so- siaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi. 2 Kestävän talouden Suomi 14 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Taulukko 1. Julkisen talouden rahoitusasema ja velka, jos suorat budjettitoimet toteute- taan täysimääräisesti ja 75 %:n työllisyysastetavoite sekä tuottavuushankkeelle asetettu tavoite toteutuvat 2023 Työllisyysaste, % 75,0 Työttömyysaste, % 4,8 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta 0,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta* 57,1 *Velkasuhdearviossa toimien toimeenpanon on oletettu ajoittuvan tasaisesti hallituskaudella. Hallituskauden keskeiset talouspolitiikan tavoitteet: • Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä • Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 • Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät • Hallituksen päätöksillä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja so- siaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talou- den vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota päätösten vaikutuksiin pitkällä aikavälillä. Perinteis- ten taloudellisten mittarien tukena ja rinnalla päätöksenteon valmistelun tukena hyödyn- netään mittareita, jotka kuvaavat taloudellista, ekologista ja sosiaalista hyvinvointia. Talouspoliittisessa päätöksenteossa otetaan huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta sekä Suomen tavoitteet ja sitoumukset EU:n ja globaalissa ilmastopolitiikassa. Kunnian- himoinen, johdonmukainen ja ennakoitava ilmastopolitiikka luo vakaan investointi- ympäristön, mikä on mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työllisyydelle. Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Toimiva hyvinvointivaltio, toi- miva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta. Nämä tekijät vahvistavat toinen toi- siaan. Hallituksen talouspolitiikka tähtää tämän perustan vahvistamiseen. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää nykyistä kor- keampaa työllisyyttä 2020-luvulla ja sen jälkeen. Tavoitteeseen pääsemiseksi toteutetaan 15 KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI työllisyyttä vahvistavia uudistuksia. Uudistukset toteutetaan tavoilla, jotka lisäävät luotta- musta ja osallisuutta ja vähentävät ihmisten epävarmuutta työstä ja toimeentulosta koko Suomessa. Tavoitteena on, että uudistukset vahvistavat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät siten sosiaalista liikkuvuutta. Viennin kasvu luo tilaa kotimaisen kysynnän ja työllisyyden kestävälle kasvulle. Hallituksen tavoitteena on reaalisen kilpailukyvyn ja kustannuskilpailukyvyn turvaaminen, päätöksen- teon vakaus ja ennakoitavuus sekä viennin pohjan laajeneminen uusiin yrityksiin, toimi- aloille ja markkinoille ja jalostusarvon nostaminen. Erityinen huomio kiinnitetään siihen, että investointiympäristö on Suomessa houkutte- leva. Ilmastoteknologian ja vähähiilisen tuotannon tuomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Kun Suomi on mukana osana globaalien ilmiöiden ja megatrendien rat- kaisuja, syntyy kestävää talouskasvua ja uudenlaista vientiä. Pidämme huolta teollisuuden kilpailukyvystä. Hallitus kannustaa yrittäjyyteen. Yhteiskunnan tulee pitää huolta yrittäjyyden kannusteista ja yritysten kannusteista työllistää. Julkisen talouden kestävyys Ihmisarvoisten ja laadukkaiden palvelujen ja koko väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät, että julkinen talous on vakaalla pohjalla ja että sitä hoidetaan kestävällä tavalla. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdon mukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakot- taisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen. Ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu koko 2020-luvun ja siitä eteenpäin. Kestävyys- vajeen suuruudeksi arvioidaan 3–4 prosenttia BKT:sta. Kestävyysvajearvio on luonteeltaan painelaskelma, jonka arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta vaikeasti ennakoitavan talous- ja väestökehityksen vuoksi. Työikäisen väestön määrän aleneminen heikentää taloudellista huoltosuhdetta ja aiheut- taa haasteita työvoiman saatavuudelle. Kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä on työllisyyden kasvu, mukaan lukien työperäinen maahanmuutto, tavalla, joka vahvistaa myös julkista taloutta. Työllisyyden kasvun ohella kestävyyttä vahvistetaan tehokkaimmin julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muun julkishallinnon tuottavuuskasvua vahvistetaan organisatorisin toimin sekä teknologisin 16 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA keinoin. Julkisia hankintoja ja tilojen hallintaa tehostetaan. Kustannusten kasvua pyritään lisäksi hillitsemään erityisesti osaamis-, sosiaali- ja terveyspoliittisin ennaltaehkäisevin toimin. Hallitus valmistelee tuottavuustoimia, joita valmistellaan ja seurataan julkisen ta- louden suunnitelman yhteydessä toteutettavassa alueiden ja valtion välisessä neuvottelumenettelyssä. Hallitus on sitoutunut vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanon jatkamiseen yhteis- työssä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Meno- ja veropäätösten mitoituksen tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen ta- louden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde BKT:een alenee. Lisäksi kumuloituvilla tuottavuushyödyillä voidaan rahoittaa hallitus- kauden jälkeen toteutuvaa menojen kasvua, joka aiheutuu nyt tehtävistä linjauksista siten, että julkinen talous pysyy tasapainossa. Päätöksenteon lähtökohtana on, että budjettitalouden lukuja tarkastellaan hävittäjä- hankinnoista puhdistettuna. Työllisyys- ja työmarkkinapolitiikan linjaus Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa työllisyysaste saavuttaa 75 prosentin tason 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2023. Pidemmällä aikavälillä julkisen talou- den kestävyys edellyttää tätäkin korkeampaa työllisyyttä, minkä vuoksi kiinnitetään huo- miota toimiin, joiden työllisyysvaikutus näkyy vasta viiveellä. Työllisyyden kehitystä seurataan hienojakoisemmilla mittareilla. Työllisyysasteen tarkaste- lussa käytetään rinnakkain myös 20–69-vuotiaille laskettua työllisyysastetta. Työllisyyden kehityksen arvioinnissa tarkastellaan tehtyjen työtuntien määrää, kokoaikatyöksi muutet- tua työllisyysastetta, työsuhteiden tyyppiä ja niiden laatua. Tavoitteena on, että syntyvät työpaikat ovat laadukkaita ja toimeentulon turvaavia. Korkea työllisyys edellyttää hyvin toimivia työmarkkinoita ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa sekä erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinoille pääsyn tukemista. Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on niissä ryhmissä, joissa työllisyys on nyt mata- laa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista. 17 KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI Työllisten määrää voidaan kasvattaa nostamalla jo maahan muuttaneiden työllisyys- astetta, koulutusmahdollisuuksia parantamalla sekä vahvistamalla erityisesti osaavan työ- voiman työperusteista maahanmuuttoa. Työperusteisen maahanmuuton vahvistaminen edellyttää toimivia ja tasaveroisia pelisääntöjä työmarkkinoilla sekä niiden tehokasta ja kattavaa valvontaa. Työllisyyttä vahvistavissa toimissa kiinnitetään erityistä huomiota niiden kustannus- tehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Hallitus toimii yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi kuullen myös yrittäjäjärjestöjä. Lisäksi paikallista sopimista ediste- tään laajennetussa kolmikannassa. Yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus ja hyvä työllisyyskehitys, työelämän tasapainoinen kehitys, kotitalouksien ostovoiman myönteinen kehitys ja reaalinen kilpailukyky sekä kustannuskilpailukyky. Lisäksi otetaan huomioon suhdannevaiheluihin ja rakennemuutokseen varautuminen ja reagointi. Myös ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää erityisesti toimialakohtaista arviointia ja yhteis työtä myös työmarkkinaosapuolilta. Työllisyystavoitteeseen sitoutuminen Hallitus on vahvasti sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansain- välisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Se tarkoittaa valtiovarain- ministeriön kevään 2019 ennusteeseen verrattuna työllisten määrän kasvua laskennalli- sesti noin 60 000 henkilöllä vuonna 2023. Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti. Hallitus arvioi työllisyyden kehitystä ja tämän tavoitteen saavuttamista jatkuvasti muun muassa jokaisessa julkisen talouden suunnitelman (JTS) riihessä ja budjettiriihessä sekä hallituskauden puolivälitarkastelussa. Jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimia sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä: • Ikääntyneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyttä lisätään. • Työttömyysturvaa uudistetaan ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään ta- voitteena työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työttömyyden pitkittymisen torjuminen. Palkkatuen käyttöä lisätään merkittävästi. 18 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA • Jo maahan muuttaneiden työmarkkinavalmiuksia parannetaan ja erityisesti osaavan työ- voiman työperusteista maahanmuuttoa lisätään. • Paikallista sopimista edistetään. • Korkeakoulutuksen saaneiden työmarkkinoille tuloa nopeutetaan. Näiden ja muiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena haetaan vähintään 60 000 lisä- työllistä edellä tarkoitetussa normaalissa suhdannetilanteessa. Edellä tarkoitetuista toimen piteistä on puolet valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Hallitus ei tee työvoimapolitiikassa toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus ilman, että se tekee samanaikaisesti työllisyyttä parantavia tehokkaampia toimia. Hallitus käynnistää kolmikantaisen valmistelutyön, joka laatii esitykset toimenpiteistä, jotka tukevat hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista. Kolmikantaisen valmiste- lun piiriin kuuluvat ainakin työttömyysturvan uudistaminen ja siihen liittyvät työvoima- poliittiset toimet, vaikeasti työllistettävien ryhmien työllisyyden parantaminen sekä paikal- linen sopiminen. Näistä jälkimmäisin toimenpide käsitellään laajennetussa kolmikannassa. Valmistelu etenee kaksivaiheisesti siten, että ensimmäinen osa valmistuu syksyn 2019 budjettiriiheen mennessä ja toinen osa niin, että esitykset ovat käytettävissä ke- vään 2020 julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä. Työmarkkinajärjes- töt käyvät sopimallaan tavalla ja aikataulussa toimialakohtaiset palkka- ja muut työ- ja virkaehtoneuvottelut. Finanssipolitiikka Hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdanne- tilanteen edellyttämällä tavalla. Hallituksen päätösperäiset pysyvät lisämenot katetaan pääosin päätösperäisin pysyvin lisä tuloin. Pysyviä menoja lisätään hallituksen päätöksin 1,230 miljardia euroa vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Pysyvät uudet menot kohdennetaan muun muassa osaamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuu- den vahvistamiseen sekä ilmastopoliittisiin toimiin. Luettelo menomuutoksista on liit- teessä 1. Hallitus sitoutuu valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn. Kehyssääntö on kuvattu liitteessä 3. 19 KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI 1,230 miljardin euron päätösperäiset menolisäykset rahoitetaan siten, että vero tuloja lisä- tään 730 miljoonaa euroa ja budjettitalouden menoja ja tuloja uudelleen kohdennetaan 200 miljoonaa sisältäen 100 miljoonaa yritystuista. Lisäksi 75 prosentin työllisyysaste- tavoitteen saavuttaminen vahvistaa julkista taloutta niin, että osa vahvistumisesta voidaan kohdentaa lisämenoihin julkisen talouden tasapainotavoite saavuttaen. Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman, joka tukee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä julkisen talouden pitkän aika- välin kestävyyttä. Sen puitteissa kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluontei- siin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin. Toimet ovat kertaluonteisia, eivätkä ne lisää valtion menoja vuonna 2023. Toimet rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla siten, että ne eivät johda lisävelkaantumiseen vuonna 2023. Näiden varojen käytöstä päät- tää valtioneuvoston yleisistunto talouspoliittisen ministerivaliokunnan valmistelun perus- teella. Luettelo investointiohjelman sisällöstä ja menettelytavoista on esitetty liitteessä 2. Finanssipolitiikan mitoittaminen suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että julkisen talouden tulojen ja menojen on mahdollista muuttua automaat tisesti suhdannetilanteen mukaan. Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit mitoi- tetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Kysyntää tuetaan tarpeen vaatiessa myös päätösperäisin toimin. Päätösperäisiä suhdan- netasausvälineitä ovat muun muassa valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, finanssi- sijoitukset, verotoimet ja infrahankkeiden jaksotus. Niiden lisäksi osana kehyssääntöä otetaan käyttöön mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Mekanismi tur- vaa osaltaan talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla ja se voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisen vakavan suhdannetaantuman tilanteessa. Mekanismin puitteissa voidaan kohdentaa enintään 1 miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin tilanteessa, jossa mekanismin käytön edellytykset täyttyvät. Mekanismin käyttö ei ole automaattista, vaan se perustuu harkintaan suhdannetilanteen luonteesta ja erilaisten suhdannetasaustoimien tehokkuu- desta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää poikkeuksellisen suhdannetilanteen määritelmän täyttymisestä ja poikkeusolojen mekanismin käyttöä koskevasta suosituk- sesta valtioneuvostolle. Mekanismin koko ja käyttöperiaatteet on kirjattu kehyssääntöön liitteessä 3 ja poikkeuksellisen suhdannetilanteen määritelmää on tarkennettu pöytäkirja- merkinnässä liitteessä 6. Työttömyysturvajärjestelmän muun kehittämisen ohella selvitetään myös sen parem- paa sopeutumista suhdanteisiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yksi tapa 20 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA varautua kansainvälisen talouden uhkiin on Työllisyysrahaston suhdannepuskureiden vahvistaminen. Talouspoliittinen päätöksenteko Hallitus seuraa taloustilannetta sekä työllisyys- ja tasapainotavoiteiden toteutumista jat- kuvasti ja reagoi taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Hallitusohjelman ja muita toimen- piteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa ja hallituksen julkiselle taloudelle asettama tavoite huomioon ottaen (julkisen talouden tasapaino vuonna 2023). Hallitus sitoutuu tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Talouspolitiikan kokonaisuutta tarkastellaan vuosittain JTS-riihessä ja budjettiriihissä. Hallitus kauden puolivälissä toteutetaan politiikan kokonaisuutta koskeva tarkastelu, jossa päätetään tarvittavista laajemmista lisätoimenpiteistä. Työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet eivät estä suhdanteita ta- soittavaa politiikkaa. Tavoitteet ovat luonteeltaan rakenteellisia. Kansainvälisen talouden odotettua heikomman kehityksen aiheuttamaa kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden heikentymistä ei ole syytä tulkita tavoitteista poikkeamiseksi. Sen sijaan kotimaisista syistä syntyvä poikkeama on tällainen ja sen toteamisen tulee johtaa politiikan tarkistamiseen. Laadukkaan päätöksenteon varmistamiseksi päätökset valmistellaan huolellisesti ja tutki- mustietoon pohjautuen. Siksi osa talouspoliittisista linjauksista edellyttää jatkovalmistelua, jossa selvitetään tarkoituksenmukaisimmat keinot ja yksityiskohdat sovittuihin tavoittei- siin pääsemiseksi. Yksityiskohtainen päätöksenteko voi tällöin tapahtua esimerkiksi ensim- mäisen JTS-riihen yhteydessä ja EU-puheenjohtajakauden jälkeen vuoden 2020 alussa. Ilmiöpohjaista budjetointia ja erityisesti kestävän kehityksen budjetointia kehitetään valtio varainministeriön julkaiseman työryhmäraportin esitysten pohjalta. Niitä hyödynne- tään aidosti ohjaavana työkaluna. Rahoitusmarkkinat Kotitalouksien ylivelkaantumisen ehkäiseminen Kotitaloussektorin nopeasti kasvanut velkaantuneisuus tekee siitä haavoittuvan tulojen supistumiselle ja korkotason nousulle. Kotitalouksien suoran ja välillisen velkaantumis- kehityksen hillitsemiseksi sekä rahoitusvakauden turvaamiseksi päätetään tarpeellisista toimenpiteistä työryhmävalmistelun pohjalta. 21 KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta Varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehostetaan val- vontaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi. Rahoitusmarkkinoiden vakaviin häiriötilanteisiin varautuminen Edistetään vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista rahoitusalalla kehit- tämällä sääntelyä kansallisista varajärjestelyistä kustannustehokkaalla tavalla. Tehostetaan julkisen hallinnon strategisen tason johtamista sekä linjataan yhteiskunnan toiminnan turvaamisen kannalta kriittisten tietojen, tietoverkkojen ja tietojärjestelmien kehittämistoimista digitaalisessa toimintaympäristössä. 2.1 Verotus muuttuvassa maailmassa Tilannekuva Suomen ja maailman talouteen vaikuttaa tällä hetkellä kaksi keskeistä muutospainetta: ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys, johon liittyvät robotisaatio, digitalisaatio, alusta- talous ja tekoäly. Tämän vuoksi verotuksen tulisi paremmin ottaa huomioon sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Globalisoitunut talous ja tekninen kehitys uhkaavat perinteistä verotuksen pää tehtävää: yhteiskuntien palveluiden ja etuuksien rahoittamista. Keskeinen ongelma nykyisessä vero järjestelmässä on se, että pääomat liikkuvat vapaasti rajojen yli ja yritykset toimivat kansain välisesti, mutta sääntely on pitkälti edelleen kansallista.   Suomen tulee edistää sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja, jotka turvaavat ja vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla. Liikkuvien pääomien vero- pohja vuotaa. Pidemmän aikavälin tavoitteena konserneja tulisi periaatteessa voida verot- taa yhtenä kokonaisuutena. Ensi vaiheessa on puututtava aggressiiviseen verosuunnit- teluun tiivistämällä veropohjaa ja estämällä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää veronkiertoa. Harmaata taloutta on torjuttava kansainvälisesti ja kansallisesti.  Suomen on osallistuttava haitalliseen veropohjista käytävän kilpailun lopettamiseen sitou- tumalla yhteisiin, reiluihin pelisääntöihin OECD:n, YK:n ja EU:n puitteissa. Se on Suomen 22 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA etu, sillä Suomi ei ole osallistunut haitalliseen verokilpailuun. Siksi Suomi tukee yhteistyötä johdonmukaisesti.  Julkisten palveluiden kestävä rahoitus edellyttää veropohjan tiivistämistä kansain välisesti ja kansallisesti, jotta suomalaisten palkansaajien ja yritysten maksutaakkaa voidaan huojen taa ja kasvun edellytyksiä tukea. Samalla kansalaiset voivat kokea verotuksen oikeuden mukaiseksi, ja liike-elämässä edistetään aitoa kilpailua.  Verotuksen tehtävä on myös tulontasaus pieni- ja keskituloisten hyväksi, mikä onnistuu ot- tamalla huomioon maksukyky verotuksen perusteissa. Sen lisäksi verotuksessa on otettava huomioon, että varallisuuserot ovat kasvaneet. Digitaalisten palveluiden oikeudenmukainen verotus edellyttää myös Suomen veropohjan laajentamista. Verohallinnon työtä alustatalouden verottamiseksi on syytä tukea.  Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillintää on vahvistettava verotuksella niin kan- sainvälisesti kuin kansallisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja veropohja turva- ten. Verotuksella on ohjattava kestävämpiin valintoihin tuotannossa ja kulutuksessa.  Verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle asetettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Verotuissa on siirryttävä suunnitelmalli- sesti ja ennustettavasti kohti talouden uudistumista sekä tutkimusta ja innovaatiota vauh- dittavia toimia.  Samalla on muistettava, että verotus ei aina ole tehokkain ratkaisu yhteiskunnallisiin haas- teisiin. Tarvitaan suunnitelmallista sääntelyä ja muita ohjauskeinoja. Tavoite 1 Kansainvälinen verotus Hallituksen tavoitteena on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja digitaalisessa ja nopeasti kehittyvässä maailmantaloudessa. Keinot Suomi edistää EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa aktiivisesti ja aloitteellisesti kansainvälistä yhteis- työtä Suomen etu huomioonottaen. 23 KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI Suomi tukee ratkaisuja, joilla voidaan torjua ja vaikeuttaa veroparatiisien toimintaa niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa, jotta yritysten voitot ja muut tulot tulevat läpinäky- vällä tavalla kertaalleen verotetuiksi. Tavoitteena on tiiviimmät ja laajemmat veropohjat, joilla torjutaan kansainvälisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa sekä valtioiden välistä haitallista verokilpailua. Hallitus on tarvittaessa valmis kahden- välisten verosopimusten uudelleen neuvotteluun, mikäli se on verovälttelyn estämiseksi tarpeen. Kilpailua vääristävät verokannustimet ja muu haitallinen verokilpailu tulee tunnistaa ja niihin tulee puuttua tehokkaasti. Suomen tulee osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteis työhön, jolla varmistetaan alustatalouden ja digitalouden yritysten verotus. Sellaiset yhtiöt, joissa valtiolla on määräysvalta, näyttävät esimerkkiä yhteiskuntavastuusta rapor- toimalla maakohtaisesti verojalanjäljestään omistusohjauksen ohjeistuksen mukaisesti. Aggressiivista verosuunnittelua ei hyväksytä. Suomeen perustetaan kansallinen yhteistyöelin (esimerkiksi laaja-alainen parlamentaari- nen neuvottelukunta) muodostamaan tilannekuvaa ja seuraamaan kansainvälisen vero- tuksen kehitystä ja arvioimaan erilaisten ehdotusten vaikutuksia Suomelle. EU:n toiminnan rahoitusta koskevissa uudistuksissa tulee varmistaa, että Suomen edut tu- levat riittävällä tavalla huomioonotetuiksi. Päätökset EU:n rahoituksesta kuuluvat jatkossa- kin jäsenvaltioille. EU:n mahdollisia uusia omia varoja on tarkoituksenmukaista kerätä sellaisista lähteistä, joiden luonteeseen sopii laaja-alainen kansainvälinen verotus paremmin kuin yksittäisen maan toteuttama kansallinen verotus. EU:n rahoitusta koskevia uudistuksia tehdessä tulee arvioida, miten EU:n rahoitusmalli voidaan kytkeä muihin käynnissä oleviin uudistuksiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tavoite 2 Veropohjan tiivistäminen Veropohjan tiivistäminen on erityisen tärkeää globaalissa taloudessa, jossa rahavirrat ylit- tävät kansalliset rajat. Tiivis veropohja mahdollistaa myös matalat verokannat ja tasapuoli- sen verotuksen, jotka edistävät yritystoimintaa, työllisyyttä, kasvua ja hyvinvointia. 24 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Keinot Osinkojen lähdevero Hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulko- maisten rahastojen (ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen) saamille osin- goille 5 prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä. Kansainvälisen vertailun lisäksi selvitetään lähdeveron vaikutus eri toimijoihin Suomessa, erityisesti yleishyödyllisiin yhteisöihin. Mahdollisen osinkoveron johdosta tieteen, taiteen, kulttuurin ja liikunnan rahoituksen kokonaistaso ei laske. Samalla kartoitetaan verosopi- mukset, joita uudelleen neuvoteltaessa pyritään varmistamaan, etteivät ne rajoita lähde- veron soveltamista. Muut veropohjaa tiivistävät toimet Hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa, jossa oman asunnon asuntolainan korkojen vero vähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljelle jäänyt verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana. Selvitetään mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoite- taan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta. Osaltaan vero- edun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin. Selvitetään vuoteen 2022 mennessä mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja mui- den verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa. Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 250 euroon. Muutos lisää verotuottoja vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa. Selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunta sekä taloushallinnon digitalisaatio Harmaa talous ja veronkierto aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävät vero- menetykset vuosittain. Ensinnäkin tämä heikentää laillisesti ja eettisesti reilusti toimivien yritysten ja niiden työntekijöiden asemaa asettamalla ne epäreiluun kilpailutilanteeseen. Toisekseen verovajeen vuoksi yhteiskunnan menoja on rahoitettava keräämällä veroja ja maksuja enemmän toisaalta. 25 KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI Verovajeen pienentämiseksi hallitus laajentaa ja vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia kattavalla ohjelmalla, jonka toteuttamiseen varataan vaalikauden aikana yhteensä 20 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi poliisin harmaan talouden torjunnan erillismää- räraha vakinaistetaan ja jatketaan ulosottolaitoksen sekä konkurssiasiamiehen toimiston 1,3 miljoonan euron lisärahoitusta talousrikollisuuden torjuntaan. Samalla edistetään mer- kittävästi hallinnon ja koko yhteiskunnan digitalisaatiota sekä reaaliaikaista taloutta. Li- säksi helpotetaan pitkäjänteisesti yritysten ja kansalaisten hallinnollisia velvoitteita. Suomi osallistuu aktiivisesti myös harmaan talouden torjunnan kansainväliseen yhteistyöhön. Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku. Verottajalle mahdollistetaan tar- vittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaat- tisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön. Selvi- tetään arvonlisäveroilmoitusten tietosisällön laajentamista. Verohallinnon tarvitsemiin hallinnon digitalisointia koskeviin ja läpinäkyvyyttä edistäviin kehityshankkeisiin varataan vaalikauden aikana yhteensä noin 30 miljoonan euron rahoitus. Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toiminut ja harmaata taloutta ennalta- ehkäissyt veronumero. Veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muille riskialoille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle. Yritystietojärjestelmää (YTJ) voidaan laajentaa sisältämään nykyistä kattavammin tietoja yritysten keskeisten velvoit- teiden hoitamisesta. Hallituksen harmaan talouden vastaisia toimia on listattu tarkemmin hallitus ohjelman liitteessä 4. Suomi jatkaa kansallisia toimia kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnit- telun torjumiseksi erillisellä toimenpideohjelmalla, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa ja lisätään läpinäkyvyyttä. Ohjelman toimenpiteitä on esitetty liitteessä 5. Hallitus seuraa kansainvälisten ja kansallisten veronkiertoa estävien toimien vaikuttavuutta. 26 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 3 Kestävän kehityksen verouudistus Keinot Valmistellaan hallituksen ilmastotavoitetta palvelemaan kestävän verotuksen tiekartta, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2020 kehysriiheen mennessä. Valmistelussa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaim- min, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaa- lisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Hallitus edistää ilmastotavoitteiden toteutu- mista myös EU-tason verouudistuksissa. Kokonaisuuteen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Energiaverotuksen uudistus Lisätään energiantuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palau- tusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uu- distus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa. Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. Alennetaan verotukea yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä korotetaan vero- tasoa lämmityspolttoaineissa niin, että verotulot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Edistetään kysyntäjouston kannustimia esimerkiksi dynaamisella säh- köverotuksella. Sähkön varastoinnin kahdenkertainen verotus poistetaan myös pumppu- voimaloiden ja nykyistä pienempien akkujen osalta. Liikenteen verotuksen uudistus Liikenteeltä vaadittavat päästövähennykset ovat merkittävät, samoin tähän liittyvä liiken- teen käyttövoimien nopea muutos, käynnissä oleva automatisaatioon liittyvä teknologi- nen murros ja liikkumispalveluiden yleistyminen. Näihin muutoksiin liittyen käynnistetään työ, joka tähtää tätä hallituskautta pidemmällä aikajaksolla liikenteen verotuksen fiskaa- lisen pohjan turvaamiseen. Työssä otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasa-arvo samalla, kun päästövähennykset tiukentuvat. 27 KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mu- kaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Vaikutus pienituloisille otetaan huo- mioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla. Varmistetaan, että auton käyttövoiman konversiot, jotka mahdollistavat vähäpäästöisem- män liikkumisen, otetaan huomioon niin auto-, ajoneuvo- kuin käyttövoimaverotuksessa. Uudistetaan autoilun työsuhde-etua siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Vapautetaan sähköauton latausetu verosta. Uudistetaan samalla muiden työsuhde-etujen verotusta niin, että sillä tuetaan tasapuolisemmin myös kevyen ja julki- sen liikenteen sekä liikkumispalvelujen (MaaS) käyttöä. Säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton. Suomi tukee päästökaupan laajentamista kaikkiin lentoliikenteen ilmastoon vaikuttaviin päästöihin. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönottaminen EU:n laajuisesti tai globaalisti. Poistetaan arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta viimeistään vuoden 2021 alusta. Tämä lisää arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa. Kuljetuspäästöjen vähentämisen lisäksi uudistus vähentää har- maata taloutta sekä parantaa kotimaisen kaupan kilpailukykyä. Kiertotalouden edistäminen Hallitus selvittää kevään 2020 kehysriiheen mennessä kattavasti edellytykset edistää ve- ropoliittisin keinoin kiertotaloutta esimerkiksi laajapohjaisella uusiutumattomista luon- nonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausverolla, jätteenpolton energia- ja hiilidioksidi- päästöön perustuvalla verolla sekä kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveroa korottamalla. Tavoitteena on toteuttaa veromuutokset vuoden 2021 alusta. Päästöihin perustuva kulutusvero Kehitetään elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia ku- lutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomiovaksi. Kaivosverotus Siirretään kaivokset sähköveroluokkaan I ja poistetaan ne energiaveroleikkurin piiristä. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero, jotta maaperän kaivannai- sista saadaan yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus. Selvitetään mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa. 28 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 4 Työllistävä ja yrittämiseen kannustava verotus Keinot Ansiotuloverotus Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä tilan- teessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla. Hallitus varaa kuitenkin 200 miljoonaa eu- roa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Jatketaan niin kutsuttua solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain. Työtulotuki ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivi- nen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllisty- mään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa. Valmistelun yhteydessä selvite- tään, miten työtulotuki on yhdistettävissä muihin etuuksiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Edistetään työvoiman liikkuvuutta sekä maan sisällä että ulkomailta Suomeen työnantajan maksamien muuttokustannusten korvausten veronalaista osuutta kohtuullistamalla. Pienyritysten ja kasvuyritysten tukeminen Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostami- seksi 15 000 euroon, jolla pyritään keventämään pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita. Selvitetään tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneet ongelmat ja korjataan niitä, jotta hel- potetaan pienyrittäjien ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Tuetaan aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa. Hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uu- den lainsäädännön viime hallituskaudella valmistelussa olleen mallin pohjalta. Uudistuk- seen varataan 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Vakinaistetaan ulkomailta Suomeen muuttaviin avainhenkilöihin kohdistuva verohuojen- nus pysyväksi. 29 KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI Tavoite 5 Terveyden edistäminen verotuksella Keinot Tupakkavero Hallitus jatkaa tupakka- ja nikotiinituotteiden asteittaisia veronkorotuksia yhteensä 200 miljoonalla eurolla tulevan hallituskauden aikana. Vero-ohjauksella edistetään kansanterveyttä. Alkoholivero Hallitus jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutukset matkustajatuontiin seurataan. Virvoitusjuomavero Hallitus korottaa 25 miljoonalla eurolla virvoitusjuomaveroa painottaen korotuksen soke- ripitoisiin juomiin. Tällä vahvistetaan veron kansanterveydellistä ohjausvaikutusta. Hallitus selvittää, voisiko veron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta korottaa verosta vapautetun pien- tuotannon rajaa. Terveyttä edistävän veron selvittäminen Hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Hallitus vaikuttaa myös EU:ssa siihen, että uudenlaisia ter- veyttä edistäviä veroja voidaan ottaa käyttöön. 30 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 6 Kiinteistöverotus Keinot Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot koko- naisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Kiinteistöverouudistuksen val- mistelussa on otettava nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo. Kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistö- verossa. Uudistusta arvioidaan kohtuullisten muutosten näkökulmasta ennen kuin se an- netaan. Kiinteistöverouudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon. Kiinteistöveron uudistamisen yhteydessä otetaan huomioon ympäristönäkökohdat. Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta. Vapautetaan luonnonsuojelu- lain nojalla suojellut alueet kiinteistöverosta. Kiinteistöverotusta ei laajenneta maa- ja metsätalousmaahan. Tavoite 7 Maakunnat Keinot Mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolla ei ole tarkoitus nostaa verotuksen tasoa. 3 Strategiset kokonaisuudet Uuden vuosikymmenen ensimmäinen hallitus on tunnistanut seuraavat strategiset tavoitteet, joiden kautta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea lähdetään rakentamaan. 32 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi 33 HIILINEUTRAALI JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAVA SUOMI Tilannekuva Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen yli- kulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää nopeaa systeemistä muutosta yhteiskunnassa. Suomella on hyvät mahdollisuudet kestä- vän kehityksen mukaiseen ekologiseen jälleenrakentamiseen vakaan ja kestävän yhteis- kuntarakenteen, koulutetun väestön ja korkean teknologiaosaamisen maana. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on mah- dollista. Ihmisten huoli ympäristön tilasta vaatii meitä toimimaan nopeasti. Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisijana – meillä voi olla pieni jalan- jälki, mutta suuri kädenjälki. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen yli 1,5 as- teen rajan kiihdyttää lajien sukupuuttoa merkittävästi, muuttaa yhä useampia alueita elin kelvottomiksi sekä uhkaa veden saatavuutta, ruuantuotantoa ja ekosysteemin toi- mivuutta. Elämän perusedellytysten järkkyminen sadoilta miljoonilta ihmisiltä johtaisi epä vakauteen, konflikteihin ja pakolaisuuteen. Aikaa globaalien päästöjen kääntämiseen pysyvästi laskuun on vain muutamia vuosia. Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Eduskunta- puolueiden yhteisen linjauksen mukaan tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan ennen vuotta 2050. Suomi on vähentänyt päästöjään yli 21 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja saavuttaa EU:n vuoden 2020 ilmastotavoitteet etuajassa. Kuitenkin 1,5 asteen tavoite tarkoittaa myös Suomen päästövähennysten tiukentamista. Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu. Uusimpien arvioiden mukaan Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia lähes puolet ja lajeista reilu kymmenes. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n mukaan luonnon monimuotoisuus heikke- nee globaalisti ennen näkemättömän nopeasti ihmisen aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Suomi on sitoutunut omalta osaltaan pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikke- nemisen. Tämä edellyttää nopeita ja kattavia toimia. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen on mahdollista vain, jos ilmaston lämpe- neminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään. 34 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 1 Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiili- negatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Hallitus sitoutuu uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Suomi tavoittelee EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU saavut- taa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää vuoden 2030 päästövähennys- velvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna. Suomi jatkaa pohjoismaista ilmasto- ja energiayhteistyötä hiilineutraaliuden saavuttami- seksi ja vahvistaa yhteistä johtajuutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Keinot Ilmastopolitiikan uudet tavoitteet Hallitus päättää tarvittavista lisätoimista, joilla päästövähennyspolku saadaan vastaamaan tavoitetta 2035 hiilineutraliuudesta. Ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiili- neutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Ilmastolain vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoiteet vuo- sille 2030 ja 2040. Ilmastolakiin otetaan mukaan myös maankäyttösektori sekä hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Hiilineutraaliustavoite arvioidaan vuonna 2025. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys ja muiden maiden päästösitoumukset ja mahdollisuudet kansainvälisten joustojen käyttöön. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa ja kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään siten, että hiilineutraaliuden edellyttämä päästövähennystaso vuodelle 2030 saavu tetaan. Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkö kulmasta sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioonottaen. 35 HIILINEUTRAALI JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAVA SUOMI Oikeudenmukainen siirtymä – ilmastopolitiikan ohjaus tulevalla hallituskaudella Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana. Hallitus perustaa ilmasto- ja energia-asioihin keskittyvän ministerityöryhmän valmistele- maan ilmastopolitiikkaa kokonaisuutena. Ilmastovaikutusten arviointi otetaan osaksi nor- maalia lainvalmistelua. Ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön tarvitaan kaikki yhteiskunnan osa-alueet mukaan. Hallitus perustaa kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen ilmastopolitiikan pyöreän pöydän. Tuomalla yhteiskunnan eri toimijat yhteen varmistetaan, että ilmastotoimenpiteet ovat yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia ja kansalaisten laajasti hyväksyttävissä. Hallitus edistää kuntien ja alueiden omien hiilineutraaliussuunnitelmien valmistelua ja ilmasto toimien toimeenpanoa. Ilmastopaneelin roolia tieteellisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä vahvistetaan ja sille osoitetaan tarvittavat resurssit. Tavoite 2 Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden. Keinot Osana kestävän kestävän kehityksen verosiirtymää hallitus toteuttaa energiaverotuk- sen kokonaisuudistuksen vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä (elokuu 2020). Uudis- tus yhdessä päästökaupan kanssa tukee johdonmukaisesti etenemistä hiilineutraaliin kiertotalouteen. 36 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan seuraavat veromuutokset: • Lisätään energiantuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimi- tasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa. Siirretään sähkö veron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. • Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöveroa. • Sähkön varastoinnin kaksinkertainen verotus poistetaan myös pumppuvoimaloiden ja nykyistä pienempien akkujen osalta. Energiatukijärjestelmää kehitetään siten, että painopistettä siirretään tuotantotuista kohti uuden energiateknologian investointi- ja demonstraatiotukia. Kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029. Tuetaan kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden kivihiiltä korvaavia investointeja erillisellä kannustimella. Polttoon perustumattomien uusien kaukolämmön tuotantotapojen ja varastoinnin käyttöön ottoa ja pilotointia edistetään. Turpeen pääasiallinen energiakäyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa, vaikkakin se säilyy huoltovarmuuspolttoaineena. Tur- peen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite vuonna 2030 toteutuu. On pidettävä huolta siitä, ettei aines- puuta ohjaudu polttoon. Perustetaan turvealan laajapohjainen työryhmä selvittämään keinot, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuot- teisiin. Työryhmän tulee esittää keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla ja ettei muutos vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toi- mitus- ja huoltovarmuutta. Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitys- muotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla. Yhteiskunnan sähköistyminen ja energiajärjestelmien (sähkö-, lämpö- ja liikenne) kyt- keytyminen toisiinsa edellyttää uusiutuvan sähköntuotannon merkittävää lisäämistä. 37 HIILINEUTRAALI JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAVA SUOMI Tuuli voiman osuutta Suomen energiatuotannosta kasvatetaan. Maatuulivoiman määrän kasvun arvioidaan tapahtuvan markkinaehtoisesti. Merituulivoiman rakentamisen edelly- tyksiä parannetaan. Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liit- tyviä ja muita esteitä. Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähen- tää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle. Käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen, että Säteilyturvakeskus puoltaa niitä. Sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi toteutetaan muun muassa sähkönsiirron kustannus- selvityksen johtopäätöksiä, kuten alituottojen tasausjakson pidennys. Kehitetään sähkö- verkon joustavuutta ja vaihtoehtoisia tapoja varmistaa sähkön toimitusvarmuus erityisesti haja-asutusalueilla. Selvitetään mahdollisuus rajoittaa nykyisestään sähkönsiirtomaksujen vuotuista korotusta. Laaditaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa toimialakohtaiset tiekartat vähä- hiilisyyteen, jotka sovitetaan yhteen uusien ilmastotoimien kanssa. Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan lisäpanostuksia erityisesti biotalouden, kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen, energiatehokkuuden, päästöttömien energiantuotantomuotojen, energian varastointiratkaisujen ja hiilen talteenoton ja hyödyntämisen kehittämiseksi ja markkinoille saattamiseksi sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Kehitetään pohjoismaista sähkömarkkinaa ja energiajärjestelmien integraatiota sekä näitä tukevaa yhteistä tutkimusta EU:n tutkimusohjelmien tuella. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla ohjataan ja kannustetaan julkisia ja yksityisiä raha- virtoja tukemaan muutosta kohti ilmastoystävällistä kiertotaloutta. Parannetaan huoltovarmuutta kehittämällä Suomeen alan toimijoiden kanssa älykkääm- pää sähkö- ja kaukolämpöverkkoa, parantamalla siirtoyhteyksiä sekä hyödyntämällä uusia energian varastointimahdollisuuksia. Älykkäiden sähköverkkojen ja kysyntäjouston potentiaali on hyödynnettävä täysimääräi- sesti. Sääntelyä ja verotusta kehitetään siten, että helpotetaan energian pientuotannon hyödyntämistä kaikille osapuolille, mukaan lukien taloyhtiöt, pientalot ja maatilat. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutosten implementoinnin yhteydessä var- mistetaan, että lämpöpumppuihin perustuvat lämmitysjärjestelmät eivät aiheuta sähkön- kulutuksen tehopiikkejä. 38 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 3 Hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Keinot Hallitus laatii osana ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelujärjestelmän kokonaisuutta kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman. Ohjelman tehtävänä on selvittää keinot, joilla maankäyttösektorin päästöjä vähennetään ja Suomen hiilinieluja vahviste- taan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että Suomen nettonielu kasvaa. Nielu- politiikka otetaan osaksi ilmastolain päivittämistä ja strategiaa kohti hiilineutraaliutta. Nielujen kehittymistä ja toimien vaikuttavuutta arvioidaan osana ilmastolain vuosittaista raportointia. Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimenpiteitä arvioidaan vaikuttavuuden ja kustannus tehokkuuden kannalta. Ohjelman toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa: • Metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen • Metsityksen edistäminen • Metsäkadon vähentäminen • Keinot soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen • Suometsien ilmastokestävä hoito • Maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen Kehitetään ohjauskeinoja ja kannustimia metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi. Edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja, mukaan lukien jatkuva- peitteinen kasvatus, ilmastotavoitteet ja taloudelliset näkökulmat huomioonottaen. Metsänhoidon suosituksia arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään tutkimus- ja seuranta- tiedon sekä käytännön kokemusten perusteella. Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset päivitetään siten, että yhteensovitetaan parem min kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistys- käyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot. Metsähallituksen vuotuisessa tuloutusvaatimuksessa otetaan nykyistä vahvemmin huo- mioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teolli- suuden puuntarpeen rinnalla. Asetetaan Metsähallitukselle nielutavoite. 39 HIILINEUTRAALI JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAVA SUOMI Edistetään korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä. Varmistetaan puumarkkinoi- den läpinäkyvyys ja toimivuus, jotta puuaines ohjautuu tarkoituksenmukaisesti. Selvitetään mahdollisuus ottaa ilmastovaikutusten arviointi osaksi ympäristö l upamenettelyä. Metsien raivaamista rakentamiseen pyritään hillitsemään esimerkiksi ottamalla käyttöön maankäyttömuutosmaksu. Metsälain toimivuus arvioidaan. Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä uudistetaan painottaen aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa ja luonnonhoitotoimia sekä ottaen huomioon hiilensidonnan kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Järjestelmään sisältyy metsätieverkon ylläpito. Toteutetaan ravinnekierron toimenpidekokonaisuus, jonka avulla lisätään biokaasun tuo- tantoa ja kulutusta sekä synnytetään markkina kierrätyslannoitteelle, jotta tarve uuden pellon raivaamiseksi lannanlevitykseen vähenee merkittävästi ja vesistöjen ravinnekuormi- tus pienenee. Jatketaan panostamista hiilinielujen tutkimukseen, hiilensidonnan mittaukseen ja laskenta mallien kehittämiseen. Pilotoidaan hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä. Suomi edistää kansainvälistä 4/1000-aloitetta maatalouden hiilensidonnan lisäämiseksi. Kehitetään uusien viljelytapojen tutkimusta ja edistetään niiden käyttöönottoa. Tavoite 4 Pienennetään asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä Keinot Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumi- sessa, parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja tuetaan siir- tymistä päästöttömään lämmöntuotantoon: 40 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA • Otetaan käyttöön erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energian- kulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Avustusjärjestelmän periaatteena on, että tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin. Hankkeiden tulee olla kustannustehokkaita ja asianmukaisesti suunniteltuja. • Jatketaan ja korotetaan sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamistukea. • Selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottaminen kotitalousvähennyk- sen piiriin, vähennyksen mahdollistaminen taloyhtiöiden osakkaille sekä korkeamman vähennysprosentin soveltaminen energiatehokkuuden parantamiseen tai fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopumiseen tehtävien korjaustöiden osalta. Lisätään rakennusalan täydennyskoulutusta energiatehokkuusosaamisen parantamiseksi. Panostetaan riippumattomaan rakennusalan tutkimukseen. Rakennusmääräyksiä kehitettäessä varmistetaan mahdollisuus painovoimaisen ilmanvaih- don käyttöön energiatehokkuustavoitteista tinkimättä. Edistetään laajamittaisia peruskorjaus- ja energiatehokkuushankkeita, joissa parannetaan kokonaisten kortteleiden, alueiden tai kaupunkien energiatehokkuutta. Luodaan yhdessä alan toimijoiden kanssa rakennusalalle hiilineutraaliuteen tähtäävä toimi alakohtainen suunnitelma. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeen- panoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädös- ohjausta. Tehostetaan materiaalien kierrätystä ja kiertotaloutta rakennusalalla. Puurakentamista edistetään, sillä puurakennus toimii myös hiilivarastona. Kehitetään palo- määräysten materiaalineutraaliutta niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee. Selvitetään myös, onko puurakentamisen palomääräyksiä syytä keventää. Asetetaan vähimmäismäärät sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamiselle kiinteis- töissä laajamittaisten remonttien yhteydessä. Poistetaan sähköautojen latausinfrastruk- tuurin rakentamisen hallinnollisia esteitä erityisesti taloyhtiöissä. 41 HIILINEUTRAALI JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAVA SUOMI Tavoite 5 Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa Suomi saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet. Keinot Kasvatetaan luonnonsuojelun rahoitusta kokonaisuudessaan 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Toteutetaan heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma. METSO-ohjelmaa jatketaan ja uudistetaan sekä korotetaan sen rahoitusta. Ohjelman laajen tamista uusille elinympäristöille, kuten soihin, arvioidaan osana uudistusta. Jatke- taan soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamista. Metsähallituksen luontokohteiden korjausvelkaa vähennetään suunnitelmallisesti vaali- kauden mittaisella ohjelmalla ja korotetaan luontopalveluiden perusrahoitusta. Paranne- taan luontomatkailun harjoittamisen edellytyksiä eri puolella Suomea. Laajennetaan kansallispuistoverkostoa. Jatketaan Luontolahja Suomelle -kampanjan periaatetta, että yksityisen omistajan siir- täessä suojeluun omistamansa arvokkaan luontoalueen, Metsähallituksen luonto- arvoiltaan arvokkaimmista alueista siirretään suojeluun vastaavankokoinen alue. Turvataan Life-rahoituksen omarahoitusosuus. Selvitetään uusien innovatiivisten rahoituskeinojen mahdollisuuksia luonnonsuojelun rahoittamisessa. Vapautetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet kiinteistöverosta. Jatketaan laji- ja luontotyyppien inventointia. Luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistetaan arvioinnin pohjalta. Varmistetaan Luontopaneelin toimintaedellytykset. 42 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Pilotoidaan ekologisen kompensaation käyttöä esimerkiksi isoissa infrastruktuuri- hankkeissa ja arvioidaan saatujen kokemusten perusteella lainsäädännön uudistus- tarpeita. Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuutta vaurioittavan toiminnan haittoja hyvitetään parantamalla heikenty- neitä elinympäristöjä ja luomalla uusia toisaalla kuitenkin niin, että kompensaatio on vii- mesijainen vaihtoehto luontohaittojen vähentämisen jälkeen. Ennen kompensaatiomah- dollisuuden käyttöä tulee kuitenkin minimoida alkuperäisen hankkeen ympäristöhaitat. Edistetään talousmetsien luonnonhoitoa, kuten lahopuun ja kantojen jättöä, kulotusta, teko pökkelöitä, riistatiheikköjä, suojavyöhykkeitä ja vesistövaikutuksen pienentämi- seen tähtääviä toimia. Myös metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoi- tusta lisäämällä. Kestävä vapaa-ajankalastus, metsästys sekä luonnontuotteiden keräily ja jokamiehen- oikeudet turvataan. Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanoittuihin nollavelvoite- laitoksiin. Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi: • Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kala- tiestrategian pohjalta. • Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitus- ratkaisuja. • Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä. Lisätään ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resursseja. Kehitetään ympäristövahinkojen toissijaisia vastuujärjestelmiä (TOVA). Edistetään luonto- ja ympäristökasvatusta. Itämeren suojelu Hallitus vahvistaa kansainvälistä ympäristöyhteistyötä Arktisella ja Itämeren alueella. Hal- litus varmistaa riittävät resurssit Itämeri-strategian päivittämiseksi Suomen EU-puheen- johtajakaudella ja Itämeren suojelusuunnitelman päivittämiseksi Suomen HELCOM- puheen johtajuuden aikana. 43 HIILINEUTRAALI JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAVA SUOMI Eurooppalaisten ja pohjoismaisten rahoituslaitosten osallistumista Itämeren alueen ympä- ristöä ja ilmastoa parantaviin hankkeisiin vahvistetaan. Jatketaan tehostettua Itämeren ja vesiensuojelun ohjelmaa vähintään sen nykyisessä laajuudessa vaalikauden ajan vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Laajennetaan peltojen kipsi-, rakennekalkki- ja ravinnekuitukäsittelyä joko osana maa- talouden ympäristötukiohjelmaa tai erillistoimin. Edistetään kotimaisen luonnonkalan käyttöä ja itämerirehun käyttöä kalankasvatuksessa. Parannetaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta. Öljyntorjuntayhteistyötä lisä- tään osana EU:n Itämeri-strategiaa. Tavoite 6 Vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä Keinot Kiertotaloudesta uuden talouden perusta Kiertotalouden lisäämisen avulla hillitään luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmaston- muutosta, suojellaan luonnon monimuotoisuutta, luodaan uudenlaista työtä ja vahviste- taan talouden kilpailukykyä. Edistetään tuotteita korvaavien palvelujen syntymistä ja vahvistetaan neitseellisiä raaka- aineita korvaavien kierrätysraaka-aineiden markkinoita. Kierrossa olevien raaka-aineiden osuutta lisätään suunnitelmallisesti. Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan. Hallituskaudella toteutetaan poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen. Ohjel- massa asetetaan tavoitteet, määritellään tarvittavat toimenpiteet ja varataan tarvittavat resurssit kiertotalouden edistämiseksi Suomessa. Edistetään hallinnon, lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen avulla kiertotaloutta ja puretaan sen esteitä sekä Suomessa että EU:ssa. 44 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Vahvistetaan Suomen profiilia kiertotalouden edelläkävijänä myös kansainvälisillä fooru- meilla (mukaan lukien eri YK-prosessit, WTO). Kehitetään suomalaisen kiertotalousosaamisen vientiä sekä luodaan edellytyksiä kansain- väliselle kiertotalousyhteistyölle eri sektoreilla. Suomi ajaa ekosuunnitteludirektiivin muuttamista siten, että se edistää kiertotaloutta ny- kyistä paremmin. Vahvistetaan kiertotaloutta myös ravinteiden kierron osalta. Kiertotalouden investointien vauhdittamiseksi otetaan käyttöön määräaikainen kierto- talouden investointituki. Jätteiden kierrätys Luodaan jätesektorille kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukeva visio, joka ulottuu 2030-luvulle. Tavoitteena on kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoittei- den tasolle. Käynnissä olevan jätelain uudistamisen yhteydessä varmistetaan, että kunnissa noudate- taan jätelain säännöksiä silloinkin, kun kuljetukset on annettu kiinteistön haltijan järjestet- täväksi. Pidetään kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja 10 prosentissa (1.1.2030 alkaen). Varataan tarvittavat resurssit seuranta- ja mittausjärjestelmien kehittämiseen. Selvitetään mahdollisuus käynnistää tekstiilien erilliskeräys ennen jätedirektiivissä asetet- tua vuoden 2025 määräaikaa. Tehostetaan muovinkierrätystä ja toimeenpannaan muovitiekartan ehdotukset. Julkinen ja yksityinen kuluttaminen Valtion ja kuntien on toimittava suunnannäyttäjinä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottamisessa. Hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatu- arviointiin nostetaan. Hankintalakia muutetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisäl- lytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa. Otetaan käyttöön työkalu innovatiivisten hankintojen riskien jakamiseksi. Vauhditetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä. 45 HIILINEUTRAALI JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAVA SUOMI Kuluttajien mahdollisuutta saada tietoa palvelujen ja hyödykkeiden ilmasto- ja ympäristö- vaikutuksista vahvistetaan. Edistetään olemassa olevien kestävää kulutusta tukevien kri- teeristöjen käyttöä ja uusien luomista. Uudistetaan verotusta tukemaan kestävän kehityk- sen tavoitteita ja kestävää kuluttamista. Tavoitteena on, että ilmasto- ja ympäristövaiku- tukset näkyvät vahvemmin tuotteiden ja palveluiden hinnassa. Tavoite 7 Ilmastoystävällistä ruokapolitiikkaa Keinot Ruokajärjestelmän kestävyyden parantamisessa merkittävä rooli on julkisilla hankinnoilla ja julkisilla ruokapalveluilla. Laaditaan kansallinen ilmastoruoka-ohjelma, joka tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäl- jen pienentämiseen sekä ymmärryksen lisäämiseen ruoantuotannosta. Lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvispainotteisen ruoan osuutta. Lihan, kananmunien ja maidon osalta kuntia ohjataan suosimaan suomalaista lähi- ja luomutuotantoa. Puolitetaan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Laaditaan tiekartta hävikin vähentämi- seksi ruokaketjun jokaisessa vaiheessa. Tavoite 8 Parannetaan kaivosten ympäristönsuojelua Keinot Kaivoslainsäädäntö uudistetaan. Uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttä- vyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. 46 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kun- nan alueella. Parannetaan kaivosalueen ja kaivoksen vaikutusalueen kiinteistön- ja maanomistajien ase- maa ja tiedonsaantioikeutta. Otetaan merkittävissä kaivoshankkeissa nykyisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla alku peräiskansojen oikeudet huomioon. Parannetaan kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista. Otetaan huomioon suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutukset mahdollisimman varhai- sessa vaiheessa. Malmin uraanipitoisuuden huomioonottamista kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa kehitetään. Kehitetään vakuussääntelyä siten, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa. Lainsäädännön piiriin otetaan myös merenpohjan mineraaleihin kohdistuva kaivostoiminta. Selvitetään malminetsintäoikeuden lupaprosesseja, käytänteitä ja mahdollisia rajoittamis- tarpeita luonnonsuojelualueilla. Tavoite 9 Parannetaan eläinten hyvinvointia Keinot Viime vaalikaudella eduskunnan käsittelyssä ollutta esitystä laiksi eläinten hyvinvoinnista täydennetään siten, että lain perusteluissa tunnistetaan eläimen itseisarvo ja mahdolliste- taan eläinten lajityypillinen käyttäytyminen. 47 HIILINEUTRAALI JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAVA SUOMI Asetetaan asiantuntijatyöryhmä selvittämään, miten voidaan tukea sika-alan tavoitetta porsitushäkeistä luopumiseksi. Uusien parsinavetoiden rakentamisesta luovutaan. Maatalouden kannattavuutta tarkastelevan työn yhteydessä selvitetään mahdollisuudet vahvistaa siirtymää insentiiveillä. Selvitetään mahdollisuudet luopua porsaiden kastraatiosta ja taataan riittävä kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä. Kehitetään tukijärjestelmää eläinten hyvinvointia parantaviin investointeihin, jotka me- nevät lain vaatimuksia pidemmälle tai toteuttavat lain määräykset ennen säädettyä siirtymäaikaa. Kestävien tuotantotapojen edistämiseksi ja antibioottien liikakäytön vähentämiseksi selvi- tetään esimerkiksi eläinperäisten tuotteiden osalta antibioottiveron käyttöönottoa. Edistetään eläinten hyvinvoinnin kriteeristöä Pohjoismaiden ja EU:n normeissa ja lainsäädännössä. Kehitetään eläinkaupan sääntelyä erityisesti verkossa tapahtuvan eläinkaupan osalta sekä huolehditaan koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä. Eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen johdosta lemmikeille tehdyistä toimenpiteistä. Eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönoton rahoitusta lisätään. Eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön valvontaa parannetaan ja teurastamoiden videovalvontaa tehostetaan. Perustetaan eläinsuojeluasiamiehen virka Seinäjoelle. 48 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.1.1 Asuntopolitiikka Tilannekuva Rakentaminen ja rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasu- päästöistä ja liikenne noin viidenneksen. Näitä päästöjä on vähennettävä, jotta Suomi saavut taa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa. Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus sekä asun- tojen riittämättömyys vaikeuttavat työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvuedellytyksiä. Ihmiset kärsivät asumisen kalleudesta, sillä monilla asuminen vie tuloista liian suuren osan. Vuokralla asuminen on yleistynyt, ja vuokrat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin. Monipuoliselle markkinaehtoiselle asuntorakentamiselle sekä sitä täydentävälle valtion tukemalle kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle on tarvetta. Opiskelijoiden asuntotilanne on joissakin kaupungeissa huono, eikä läheskään kaikille opiskelija-asuntoa hakeville pys- tytä sellaista tarjoamaan. Asunnottomuus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kasvukeskuksiin. Samaan aikaan asunnot jäävät tyhjilleen muuttotappioalueilla ja asuntokanta rappeutuu. Väestön ikääntyessä tarve asuntojen esteettömyyteen kasvaa. Esteettömistä asunnoista hyötyvät ikääntyneiden lisäksi myös monet erityisryhmät. Rakennuskannan teknisessä kunnossa on korjaamista. Sisäilmaongelmista aiheutuvia hait- toja ei ole onnistuttu merkittävästi vähentämään. Ongelmia on niin rakentamisen laadussa ja vastuunjaossa kuin sisäilmasta oirehtivien ja sairastuneiden asumisratkaisuissa. Tavoite 1 Rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja parannetaan rakentamisen laatua Hallitus rakentaa hiilineutraalia yhteiskuntaa pienentämällä rakentamisen, maankäy- tön ja liikenteen hiilijalanjälkeä ja tukemalla kestävää yhdyskuntarakennetta. Raken- tamisen laatua parannetaan ja vähennetään sisäilmaongelmia sekä niistä aiheutuvia terveyshaittoja. Energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä parannetaan olemassa olevassa rakennuskannassa. Kaksinkertaistetaan puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana. Puun käyttö lisää niin suomalaista työtä kuin positiivisia ilmastovaikutuksia. 49 ASUNTOPOLITIIKKA Korjataan ja ehkäistään rakennusten sisäilmaongelmia ja helpotetaan niistä oirehtivien elämää. Lainsäädäntöä ja valtion tukijärjestelmiä kehitetään niin, että rakennusten sisä- ilmaongelmat ja niistä aiheutuvat terveyshaitat ja ihmisten sairastuvuus vähenevät merkit- tävästi. Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa sekä selkeytetään vastuita. Keinot Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Viedään maankäyttö- ja rakennuslain uudistus loppuun parlamentaarisessa valmistelussa. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Li- säksi on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään, kaavaprosessin sujuvuutta edistetään ja kuntien maapolitiikkaa vahvistetaan. Kaavoitus perustuu kattaviin vaikutusarvioihin. Alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla. Ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossa. Yhdyskuntarakenteen tulee tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkiseu- duilla. Vaalitaan kulttuuriympäristöjä ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiympäristössä. Parannetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Luodaan ra- kennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maan- käyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. Edistetään kunnissa rakentamisen luvissa ja ilmoituksissa yhden luukun periaatetta ja sähköistä asiointia. Puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen edistäminen Nopeutetaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan täytäntöönpanoa ja edistetään kiertota- loutta rakentamisessa. Jatketaan puurakentamisen toimenpideohjelmaa vuoden 2022 lop- puun saakka. Osoitetaan puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa. Edistetään puurakentamisen osaamista ja täydennyskoulutusta rakennusalalla sekä puu- rakentamisen tutkimusta, tuotekehitystä ja vienninedistämistä. Edistetään puurakentamista ARA-tuotannossa MAL-alueilla maksettavalla korotetulla käynnistysavustuksella. Korjausten tukeminen Edistetään ARA-asuntokannan perusparannuksia ja energiaremontteja ottamalla käyttöön korkotukilainaan sidottu perusparannuksen käynnistysavustus, jonka ehtona on energia- tehokkuuden parantaminen. Avustuksen enimmäissuuruus on 4 000 euroa asuntoa kohden. 50 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Jatketaan sähköisen huoneistotietojärjestelmän kehittämistä. Selvitetään kiinteistön korjaus velkaa mittaavan laskennallisen osuuden liittämistä isännöitsijätodistuksiin asunto- osakeyhtiöissä asunnonostajan kuluttajansuojan parantamiseksi. Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen takausjärjestelmä uudistetaan toimivaksi tuki- malliksi. Otetaan käyttöön avustus kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmien laatimiseen. Selvitetään mahdollisuuksia muuttaa asuintalovarausjärjestelmää veroneutraalisti siten, että se edistäisi asunto-osakeyhtiöiden varautumista välttämättömiin ja erityisesti vähä- päästöisyyttä tukeviin korjauksiin. Sisäilmaongelmiin puuttuminen Jatketaan Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmaa. Lisätään ohjelman kunnianhimoa ja tarkas- tellaan sen tavoitteenasettelua ja toimialaa sisäilmaongelmien tehokkaammaksi ratkaise- miseksi. Varmistetaan, että ohjelma johtaa vaalikauden aikana tarvittaviin lainsäädäntö- muutoksiin ja toimenpiteisiin. Osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa selvitetään korjausraken- tamisen osaamiskeskuksen perustaminen. Selvitetään ja varmistetaan eduskunnan aiemmin hyväksymien rakennusten kosteus- ja homeongelmia koskevien kannanottojen toteutuminen. Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa sekä selkeytetään vastuita erityisesti maan- käyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Rakentamisen toteutusvas- tuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta. Parannetaan ohjeistusta sisäilmaongelmien korjaamiseen ja välttämiseen tutkimuksen pohjalta. Lisätään korjausrakentamisen osaamista tarvittaessa täydennyskoulutuksin. Panos tetaan sisäilmaongelmien ja niiden ratkaisujen tutkimukseen. Laajennetaan terveystarkastajien ja työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia korjauk- siin velvoittamisessa. Tuodaan kuntotarkastustoiminta lainsäädännön piiriin ja asetetaan kunto tarkastajille pätevyysvaatimukset. Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen Selvitetään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Selvitetään, voiko valtio tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakenta- mista sisäilmasta sairastuneille. 51 ASUNTOPOLITIIKKA Selvitetään, onko tarvetta vahvistaa sisäilmaongelmaisen talon ostajan oikeusturvaa vel- voittavalla lainsäädännöllä. Selvitetään yksityisten omistamien asuinrakennusten korjaus- avustusten tarpeellisuus ja reunaehdot. Investointirahan myöntämisen edellytyksenä on todettu sisäilmaongelma. Tavoite 2 Tuetaan kestävää kaupunkikehitystä ja lisätään asuntorakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla Tuetaan kestävää kaupunkikehitystä ja lisätään asuntorakentamista kasvavilla kaupunki- seuduilla, jotta pystytään vastaamaan asuntojen kasvavaan kysyntään, kohtuullistamaan asumisen hintaa ja helpottamaan työvoiman liikkuvuutta. Kasvavien alueiden tarpeet edellyttävät monipuolisia toimia asuntorakentamisen määrän lisäämiseksi ja rakentamisen kustannusten alentamiseksi. Valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisäämällä täydennetään markkinaehtoista ja yksityistä asuntotarjontaa sekä tasataan suhdanteita. Metropolialueen merkitys ja erityistarpeet otetaan huomioon. Kaupunkipolitiikassa korostuvat segregaation ehkäiseminen ja lähiöiden kehittäminen. Tunnistetaan, että maan sisällä on hyvin erilaisia asuntomarkkinoita ja myös äkillisten muutosten aiheuttamia tarpeita. Pitkäjänteisen ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudelli- sesti kestävän asuntopolitiikan tavoitteena on monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen kasvavilla alueilla. Samalla suurin osa Suomea on väestöään menettävää aluetta, jossa ikääntyneen väestön asumistarpeet korostuvat. Huolehditaan asuinolojen kehittymisestä koko Suomessa. Eri ikä- ja väestöryhmien erilaiset tarpeet otetaan huomioon asumisessa. Huolehditaan riit- tävästä valtion tuesta erityisryhmien asumiseen. Kehitetään yhteisöllistä asumista. Keinot Asuntopolitiikan kehittäminen pitkäjänteisesti Asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämis ohjelma. Ohjelman pohjaksi tehdään kattava selvitys asuntopolitiikan keskei- sistä kehittämiskohteista. Ohjelma annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2020 lop- puun mennessä. 52 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Toteutetaan eduskunnan syksyllä 2018 hyväksymässä tarkastusvaliokunnan laatimassa Asuntopolitiikan kehittämiskohteet -mietinnössä esitettyjen kymmenen kannanoton toimenpiteet. MAL-sopimusmenettely Jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin ja vahvistetaan niiden sitovuutta. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. Torjutaan segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistetään alueiden monimuotoista asu- kasrakennetta. Valtio huolehtii riittävistä panostuksista muun muassa joukkoliikenneinves- tointeihin ja kunnallistekniikan rakennusavustuksiin sekä osoittaa maaomaisuuttaan eri- tyisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja kestävien liikenneyhteyksien toteuttamiseen. MAL-sopimuksilla varmistetaan, että kunnilla on riittävä kaavavaranto monipuolisen asunto tuotannon toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. MAL-sopimuksissa edistetään täydennys rakentamista ja siirtymistä markkinaehtoiseen pysäköintiin. Sopimusmenettelyä voidaan laajentaa nykyisten sopimusseutujen lisäksi uusille seuduille ja valtio vastaavasti lisää osallistumistaan. MAL-sopimusten kesto pidennetään 12 vuoteen ja sopimuksista tehdään rullaavia. Valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa lisäämällä täydennetään markkina- ehtoista ja yksityistä asuntotarjontaa sekä tasataan suhdanteita. Laajennetaan pitkän korko- tuen käynnistysavustukset kaikille MAL-sopimusalueille. Niiden suuruus Helsingin seudulla on 10 000 euroa asuntoa kohden ja muilla MAL-alueilla 3 000–5 000 euroa asuntoa kohden. Puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 prosentin korotettu käynnistysavustus. Tavoitellaan kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon osuuden nostamista vähintään 35 prosenttiin kuiten- kin niin, ettei muodostu hallintamuodoltaan yksipuolisesti painottuneita alueita. Osana Helsingin seudun MAL-sopimusta huomioidaan seudun kasvuhaasteet ja segregaa- tion torjunta. Valtion tukema asuntotuotanto Valtion tukemassa asuntotuotannossa säilytetään Valtion asuntorahaston asema valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona ja etsitään uusia tulonlähteitä rahastolle. Varmiste- taan, että valtion tukijärjestelmä kannustaa innovatiivisiin ja ympäristöystävällisiin asumi- sen ratkaisuihin. 53 ASUNTOPOLITIIKKA Uudistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkän korkotuen tukijärjestelmä, jotta siitä tulee nykyistä kannustavampi ja läpinäkyvämpi. Valtion tuen määrää lisätään ja rajoitus aika säilytetään nykyisessä 40 vuodessa. Uudistuksessa otetaan huomioon asu- misen palvelullistuminen ja uudet asumisen ratkaisut. Säilytetään ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteet ennallaan. Uudistetaan asumisoikeusjärjestelmää niin, että vahvistetaan kohtuuhintaisuutta, läpi- näkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Uudistetaan asukasvalintaa. Turvataan A-Kruunu Oy:n asema kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottajana. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n toimintamäärärahoja korotetaan lisäänty- vien tehtävien vuoksi. Toimet kasvavilla kaupunkiseuduilla Lisätään kasvavilla kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa sekä ny- kyisen asuntokannan korjaamista. Asetetaan tavoitteeksi, että valtion pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen uudistuotannon määräksi tulee vähintään 10 000 uutta asuntoa vuosittain, josta yli puolet Helsingin seudulle. Uudistuotannon korkotukilainoitusta suun- nataan pääsääntöisesti alueille, joilla on asuntojen kysyntää myös pitkällä aikavälillä. Myös positiivisen rakennemuutoksen alueet otetaan huomioon. Edistetään kohtuuhintaista asuntorakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla ottamalla käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus, jolla olemassa olevaa rakennuskantaa, kuten toimistoja voidaan muuttaa ARA-asunnoiksi. Toimet väestöltään vähenevillä alueilla Väestöltään vähenevillä alueilla valtion tuella rakennetut vuokrataloyhteisöt tarvitsevat erityistä tukea asuinolojen kehittämiseksi ja valtion taloudellisten riskien vähentämiseksi. Autetaan kuntia ja yhteisöjä sopeuttamaan kiinteistökantaansa vähenevään kysyntään ja korjaamaan olemassa olevaa ARA-asuntokantaa ikääntyville sopivaksi. Korotetaan määrä- aikaisesti purkuavustusta ja purkuavustusvaltuutta sekä akordivaltuuksia kiinteistö kannan sopeuttamiseksi. Vuokrataloyhtiöiden lainojen yhdistelyä helpotetaan niin sanotuilla konversiolainoilla. 54 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Erityisryhmien asuminen Edistetään erityisryhmien asumista huolehtimalla ARA-erityisryhmien investointiavustuk- sen riittävästä tasosta. Lisätään opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamista ja korotetaan erityisryhmien ARA-investointiavustuksen alinta tukiluokkaa 10 prosentista 15 prosenttiin. Toteutetaan osana hallituskauden uutta ikäohjelmaa erillinen ikääntyneiden asumisen toimen pideohjelma. Kehitetään ikääntyneiden asumisen hyviä ratkaisuja, kuten yhteisöl- listä asumista ja yhteisökotien rakentamista yhdessä kuntien kanssa. Edistetään esteet- tömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla, mikä hyödyttää ikääntyneiden lisäksi monia muita väestöryhmiä. Muistisairaiden erityistarpeet ja ikääntyvän väestön asumisen turval- lisuus otetaan huomioon. Kehitysvammaisten laitoshoidon purku saatetaan loppuun ja mahdollistetaan kehitys- vammaisten ja autismin kirjon nuorten ja aikuisten itsenäistyminen tukemalla yksilöllis- ten tarpeiden mukaisten asuntojen hankintaa ja asuntokohteiden rakentamista tavallisille asuinalueille. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumista edistetään. Lähiöiden kehittäminen ja kestävä kaupunkikehitys Lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä jatketaan ja samalla edistetään lähidemokratiaa. Edistetään sosiaalista eheyttä ja pysäytetään asuinalueiden eriytymiskehitys. Lisäksi edis- tetään kestävien liikenneratkaisujen luomista, täydennysrakentamista, viihtyisyyttä, yh- teisöllisyyttä ja turvallisuutta ja torjutaan syrjäytymistä. Varataan tähän riittävät resurssit. Hiilineutraalisuus ja viheralueet ovat keskiössä, kun asuinalueita kehitetään. Käynnistetään poikkihallinnollinen lähiöohjelma, jolla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Jatketaan kan- sallista kestävän kehityksen kaupunkiohjelmaa. Omistusasumisen uudet muodot ja hinta Edistetään ja tuetaan ryhmä- ja osuuskuntarakentamista. Jatketaan osuuskunta-asumisen pilotteja ja valmistellaan osuuskunta-asumisen lainsäädäntö. Edistetään ryhmärakenta- mista säätämällä rakennusaikaisesta takauksesta. Selvitetään rakentamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi autopaikka- ja väestön- suojanormeja edullisemman rakentamisen edistämiseksi. Mahdolliset säädösten keventä- miset tulee tehdä ilman, että rakentamisen laatu tai rakennusten terveellisyys tai turvalli- suus on uhattuna. 55 ASUNTOPOLITIIKKA Selvitetään valtion mahdollisuudet edistää kohtuuhintaista omistusasumista, esimerkiksi aravalainoituksen kautta. Vuokralaisen aseman vahvistaminen Vuokralaisen aseman vahvistamiseksi kiinnitetään voimassaolevan lainsäädännön puit- teissa huomiota keinoihin, joilla voidaan ehkäistä kohtuuttomia vuokrankorotuksia. Vah- vistetaan vuokralaisten asemaa uudistamalla yhteishallintolaki, joka säätelee asukkaiden päätösvaltaa valtion tukemissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä. Tehdään kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu osana kahdeksanvuotista asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Tavoite 3 Poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa Puolitetaan asunnottomuus vaalikauden aikana ja poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä. Toimivaksi todetusta Asunto ensin -periaat- teesta pidetään kiinni. Kiinnitetään erityistä huomioita asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, painopistealueena ovat nuoret ja maahanmuuttajat. Keinot Käynnistetään yhteistyöohjelma keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjes- töjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Liitetään asunnottomuuden poistotavoite osaksi valtion ja suur- ten kaupunkiseutujen MAL-sopimuksia. Asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseksi tehdään asumisneuvonnasta lakisääteistä ja osoitetaan siihen riittävät resurssit. Turvataan riittävä asumisneuvonta yhdessä kuntien kanssa. Asumisneuvontaa on oltava tarjolla asumismuodosta riippumatta. Kehitetään asunnottomuuden tilastointia. Rakennetaan esimerkiksi kansallisiin tietojärjes- telmiin, kuten Kanta-palveluun pohjautuva asunnottomuuden tilastointijärjestelmä, joka reaaliaikaisen tilastotiedon lisäksi tuottaa tietoa myös asunnottomuuspoluista ja niiden taustalla vaikuttaneista tekijöistä. 56 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla 57 SUOMI KOKOAAN SUUREMPI MAAILMALLA Tilannekuva Tietoisuus koko maapalloa koskevista ongelmista kasvaa. Merkitykseltään kaikkein kauas- kantoisimpiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkehitykseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ympäristön elinkelpoisena säilyttämiseen vaikut- taminen edellyttää mahdollisimman laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia. Pariisin ilmasto- sopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet määrittelevä Agenda2030 antavat perusteet lähivuosien kansainväliselle yhteistyölle ja Suomen toiminnalle.  Kansainväliset yhteistyörakenteet mukaan lukien YK-järjestelmä kärsivät erilaisista vas- takkainasettelusta. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeu- den periaatteiden puolustaminen ja kehittäminen uusia tarpeita vastaavaksi on entistä vaikeam paa jakolinjojen vuoksi. Myös WTO ja monenvälinen kauppajärjestelmä ovat suur- ten haasteiden edessä. Nouseva protektionismi ja kriittinen suhtautuminen monenväli- seen kauppapolitiikkaan ovat vaikeuttaneet WTO:n toimintaa. Sekä Euroopan että Yhdysvaltojen globaali vaikutusvalta muuttuu maailman moni- napaistuessa. Vaurastunut Kiina pyrkii lisäämään kansainvälistä painoarvoaan monin eri tavoin. Muutkin valtiot, kuten Venäjä, hakevat merkittävämpää asemaa. Sitoutuminen universaaleihin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon on heiken- tynyt. Äärimmäinen köyhyys maailmassa on vähentynyt. Silti sen osuus on huomattava. Erityisesti Saharan eteläpuolinen Afrikka on jäljessä tavoitteesta.  Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys kasvaa. Pohjois- maat ovat edelleen Suomen lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Turvallisuusyh- teistyö Pohjoismaiden kanssa on viime vuosina kehittynyt Itämeren alueen lisääntyneen jännittyneisyyden vuoksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeus- valtioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edis- täminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, aktiiviseen vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvista- miseen perustuvaan yhteistyöhön. Suomi toimii aktiivisesti YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä Agenda2030:n tavoitteiden toteuttamiseksi.  Suomi harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, paran- taa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan 58 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA toimivuutta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi ja jännitteiden vähentämiseksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä viha- mielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.  Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varaudutaan muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, eriarvoisuuden kasvuun, hybridi- ja kybervaikuttamiseen ja muihin ei-sotilaallisiin uhkiin. Suomen huoltovarmuus turvataan kaikissa olosuhteissa.  Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sen keskeisenä tavoit- teena on edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmis- oikeuksien täyttä toteutumista.  Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksensa uskotta- vasta kyvystä. Suomi osallistuu tätä vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteis työhön Euroopan unionissa sekä Naton kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteis- työn puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö on osa kokonaisuutta. Sotilaallisesti liit- toutumattomien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen antaa erityisiä mahdollisuuksia maittemme puolustuksen vahvistamiselle. Suomen puolustuskyvyn tulee tukea maan yleistä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.  Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato- jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.   Suomi jatkaa kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä. Osallistumme koulutus- ja harjoitustoimintaan omista lähtökohdistamme. EU:n ja Naton toimiva yhteis- työ on Suomen etu. Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö. Suomen etujen mukaista on vahvistaa EU:n ulkoista toimintakykyä ja yhtenäisyyttä.  Myös transatlanttisen suhteen kehittäminen muuttuvassa toimintaympä- ristössä on Euroopalle tärkeää. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähi- alueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.  Suomi ylläpitää hyviä ja rakentavia suhteita Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain kanssa ja pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista. 59 SUOMI KOKOAAN SUUREMPI MAAILMALLA Hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Selonteon tilanne kuva ja toimintaympäristön analyysi ohjaavat myös puolustusselonteon valmiste- lua. Turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelun yhteydessä järjestetään kaikki edus- kuntapuolueet kattava parlamentaarinen seuranta eduskunnan edellyttämällä tavalla.   Suomen edustustot maailmalla luovat edellytyksiä turvallisuutemme ja hyvinvointimme ylläpitämiselle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edustustoverkkoa laajennetaan ja vahvistetaan muun muassa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Lisäpanostuk- sia tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikan, taloussuhteiden, viennin, kehityspolitiikan ja maahantuloasioiden hoitoon sekä tietoturvallisuuteen niin ulkoministeriössä kuin edustustoverkossa. Tavoite 1 Suomi vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä Globaalien ongelmien ratkaisu onnistuu vain toimivan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puitteissa. Samalle pohjalle rakentuu myös Suomen turvallisuus ja taloudelli- nen menestys. Siksi Suomi kuuluu monenkeskisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden puolustajien joukkoon. Keinot YK on monenkeskisen järjestelmän perusta, jonka puitteissa luodut kansainväliset sopi- mukset suojelevat ihmisoikeuksia ja ympäristöä sekä hillitsevät asevarustelua. Suomi on sitoutunut YK:n yleismaailmallisiin arvoihin ja toimii kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.  Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyvät vahvasti Suomen kaikessa toiminnassa. Suomi pyr- kii rakentamaan näiden asioiden edistämisessä uusia kumppanuuksia erityisesti Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Suomi toimii YK-järjestelmän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Suomi tukee YK:n pää- sihteerin aloittamaa hallintoa, rauhaa ja turvallisuutta sekä kehityssektoria koskevaa YK:n uudistusprosessia. Turvallisuusneuvoston asemaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuu- den takaajana tulee vahvistaa sekä neuvostoa laajentamalla että toimintatapoja uudista- malla pyrkien entistä rajatumpaan veto-oikeuden käyttöön. Suomi on ehdokkaana YK:n 60 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA ihmisoikeusneuvostoon vuosiksi 2022–2024 ja YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2029–2030. Suomi tukee, vahvistaa ja kehittää kansainvälistä oikeutta ja monenkeskistä sopimusjärjes- telmää. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten implementointia ja valvontaa on edistet- tävä ja vahvistettava, mukaan lukien Istanbulin naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen sopimus. Suomi edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektoreilla, mukaan lukien kauppa- ja kehityspolitiikka.  Suomi toimii aloitteellisesti globaalihallinnan vahvistamiseksi paitsi hallitustenvälisesti myös yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden ei-valtiollisten toi- mijoiden kanssa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteet muodostavat Euroopan turvalli- suuden peruspilarin, ja siksi niiden kunnioittaminen ja vahvistaminen on välttämätöntä. Euroopan neuvoston poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen toimintakyvyn turvaaminen on tärkeää.  Suomalaisten asiantuntijoiden rekrytointia kansainvälisiin tehtäviin YK:iin ja muihin monen keskisiin järjestöihin edistetään. Tavoite 2 Suomi rakentaa rauhaa Konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva paino- piste. Suomi pitää yllä ja kehittää valmiuksiaan osallistua kansainvälisiin siviili- ja sotilaalli- sen kriisinhallinnan tehtäviin yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Osallis- tuminen palvelee niin vastuunkantoa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämi- sestä kuin puolustusvoimien suorituskyvyn ja valmiuksien kehittämistä. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä asevalvonnan merkitys korostuu. Keinot Laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogi prosesseihin. 61 SUOMI KOKOAAN SUUREMPI MAAILMALLA Vahvistetaan verkostomaista toimintatapaa suomalaisten rauhanvälityksen toimijoiden kanssa ja kehitetään toimintaa vahvuuksiemme pohjalta.  Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-päätöslausel- man mukaisesti naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen pai- nottaen naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamista rauhanprosesseissa. Kestävää rauhaa ei voi rakentaa epätasa-arvoisuutta ylläpitäville rakenteille.  Suomi jatkaa tukeaan Nuoret, rauha ja turvallisuus -teeman mukaisille toimille ja laatii kan- sallisen toimeenpano-ohjelman 2250-päätöslauselman toteuttamisesta.  Tavoitteena on nostaa siviilikriisinhallinnan osallistumistaso vähintään 150 asiantunti- jaan. Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen ylivaali- kautinen kriisinhallinnan tavoitelinjaus toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi samoin kuin määrällisesti riittävän osallistumisen varmistamiseksi.  Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. Vahvistetaan jatkumoa lisäämällä humanitaari- sen avun ja kehitysyhteistyön rahoituksen joustavuutta ja mahdollistamalla rahoituksen monivuotisuus.   Suomi toimii joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemiseksi ja hyödyntää laaja-alaista ase- valvontaosaamistaan. Suomi tukee ydinsulkusopimuksen asemaa ydinaseriisunnan edis- tämisessä. Suomi jatkaa ydinasekieltosopimuksen sisällön analysointia ja vertailua mui- hin sektorin keskeisiin aloitteisiin sekä seuraa aktiivisesti sopimuksen voimaansaattamis- prosessin etenemistä. Prosessin edistyessä Suomi arvioi YK:n ydin-asekieltosopimukseen liittymistä. Suomi pyrkii kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen. Suomi edistää kansainvälisissä neuvotteluissa autonomisten asejärjestelmien globaalia sääntelyä. Tavoitteena on kieltää tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto.  Suomi edistää kansainvälisen asekauppasopimuksen yleistä sitovuutta, kattavuutta ja toimeen panoa. Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia pol- keviin maihin. Puolustustarvikkeiden vienti kansainvälisiä velvoitteita noudattaen tukee osaltaan sotilaallista huoltovarmuutta. Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja tekemiensä sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. 62 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 3 Suomi kantaa globaalia vastuuta Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen pe- rustana on Agenda 2030. Päämääränä on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Keinot Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia brutto- kansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi ta- voittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita sekä sukupuolten välisen tasa- arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä.   Suomi laatii aikataulutetun tiekartan YK-tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutu- miseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi- ja lainamuotoista rahoitusta jatketaan erityisesti ilmastorahoituksen vahvistamiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mitta- via yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja reilujen työpaikkojen luomiseen. Suomi toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikutta- misessaan niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Varmistetaan Finnfundin toimintaedellytykset ja jatketaan finanssisijoitusten käyttöä kehitysrahoituksessa.   Suomi vahvistaa kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämistä.  Kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti Suomen painopistealueilla: naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitys maiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö mukaan lukien metsitys. Kehitysyhteistyön lisärahoitus kohdennetaan edellä mainituille painopistealueille. 63 SUOMI KOKOAAN SUUREMPI MAAILMALLA Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähem mistöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Toteutuksessa hyödynnetään näiden ryhmien omaa asiantuntijuutta.  Nostetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen.  Humanitaarisen avun tasoa nostetaan.  Hallitus toteuttaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantavia uudistuk- sia. Laaditaan Suomelle kehityspolitiikan politiikkajohdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta edistävät periaatteet, jotka ovat ylivaalikautiset. Velvoitetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset noudattamaan verovastuullisuu- den ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään ihmisoikeuksia sekä Suomen kehitys- politiikan tavoitteita.  Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla. Kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta nostetaan. Vahvistetaan ulkoministeriön hallinnollisia resursseja. Tavoite 4 Suomi lisää kumppanuutta Afrikan maiden kanssa Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa. Suomi antaa vahvan tuen Afrikan unionin ja EU:n kumppanuusneuvottelujen eteenpäin viemiselle. Keinot Suomi laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian, joka perustuu Agenda 2030:lle ja varmis- taa Suomen Afrikka-politiikan johdonmukaisuuden. Suomi laajentaa poliittista ja taloudel- lista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa.  Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Suomi ohjaa kehitysyhteistyö- rahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin. 64 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 5 Suomi edistää avointa ja reilua kauppaa Suomi toimii aktiivisesti globaalitalouden hallinnon sääntöpohjaisuuden vahvistamiseksi, maiden tasavertaisen kohtelun lisäämiseksi ja Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi edistää WTO-järjestelmän uudistuspyrkimystä ja etsii monipuolisesti sovittelevia ratkaisuja kriisin päättämiseksi. Keinot Suomi toimii WTO:n ympärille rakentuvan monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistami- seksi ja EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten verkon laajentamiseksi Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.  Suomi vaikuttaa yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa siihen, että EU säilyy avoimena kan- sainväliselle kaupalle. Kaupan esteitä pyritään purkamaan.  Suomi pyrkii varmistamaan, että EU:n solmimissa kauppasopimuksissa otetaan riittävällä tavalla huomioon sopimusten vaikutukset ympäristöön, kestävään kehitykseen, tasa- arvoon ja naisten, tyttöjen sekä työntekijöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Ulkosuhteiden kautta edistetään vientiä: etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansain välistymistä, kehittyvien maiden integroitumista maailmantalouteen sekä inves- tointien saamista Suomeen.   Suomi toimii monenkeskisesti säädellyn, oikeudenmukaisen ja tasapainoisen investointi- sopimusjärjestelmän kehittämiseksi, joka edistää ulkomaisten suorien investointien ohjaa- mista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.   Suomi kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysvastuuta koskevaa sitovaa sään- telyä osana YK:n ja OECD:n puitteissa tapahtuvaa uudistamistyötä. Aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja haitallisen verokilpailun kitkeminen edel- lyttävät yhteistyötä niin EU-tasolla kuin laajemminkin. Haitalliset verokannustimet ja muu haitallinen verokilpailu tulee tunnistaa ja niihin tulee puuttua tehokkaasti. Suomi toimii EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa aktiivisesti aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja hai- tallisen verokilpailun hillitsemiseksi.  Aasian painoarvo kasvaa maailmantaloudessa ja -politiikassa. Tämä otetaan huomioon niin kansallisesti kuin EU:ssa. 65 SUOMI KOKOAAN SUUREMPI MAAILMALLA Tavoite 6 Suomi vahvistaa arktista yhteistyötä Arktisen alueen merkitys on kasvanut ilmastonmuutoksen, lisääntyvien taloudellisten akti- viteettien, liikenneyhteyksien avautumisen sekä alueen geopoliittisen merkityksen lisään- tymisen seurauksena. Keinot Hallitus laatii uuden arktisen politiikan strategian, joka ottaa huomioon pitkäjänteisesti Suomen tavoitteet alueella ja tarvittavat toimintaresurssit. Suomi ottaa keskeisen roolin EU:n arktisen politiikan vahvistamisessa.  Suomi tukee arktisessa yhteistyössä Arktisen neuvoston vahvistamista ja Arktisen talous- neuvoston työn edistämistä. Kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alku- peräiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.  Suomi edistää arktisen alueen vakautta ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että arktinen alue pi- detään sotilaallisten jännitteiden ulkopuolella. Tavoite 7 Suomi syventää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja Itämeri-yhteistyötä Pohjoismaat ovat Suomen luonnollisimpia yhteistyökumppaneita. Pohjoismaat jakavat samanlaisia arvoja demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Suomi tukee Pohjois maiden neuvoston ja ministerineuvoston työtä. Keinot Pohjoismaiden on oltava maailman parhaiten integroitunut alue. Suomi pyrkii helpotta- maan kansalaisten liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Suomi toimii aktiivisesti olemassa olevien rajaesteiden poistamiseksi ja pyrkii ottamaan huomioon, ettei uusia rajaesteitä synny Pohjoismaiden välille uutta lainsäädäntöä laadittaessa.  66 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Suomi edistää pohjoismaista yhteistyötä myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.  Pohjoismaisessa yhteistyössä painopistealue on käytännön tulosten saavuttamisessa muun muassa edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, digitalisaatiossa, kulttuurin sekä puolustuksen alalla. Ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään.  Suomi edistää Itämeren alueen turvallisuuspoliittista vakautta ja vahvistaa Itämeri-yhteis- työtä yhdessä Pohjoismaiden, Venäjän ja Baltian maiden kanssa. Itämeren maiden valtioi- den neuvosto (CBSS) ja HELCOM ovat tärkeitä foorumeita Itämeri-yhteistyössä.  Suomelle keskeinen alueellisen yhteistyön muoto Itämerellä on EU:n Itämeri-strategia ja sen puitteissa tehtävä yhteistyö. Suomen tavoitteena on puhdas Itämeri, jossa on elin- voimainen, kestävästi hyödynnetty meriluonto. Itämeren alueesta pyritään saamaan kestä- vän kehityksen sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijä.  Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö, mukaan lukien EU:n Itämeri-strategia, otetaan huo- mioon EU:n vuosien 2021–2027 ohjelmakauden rahoitusinstrumentteja suunniteltaessa. 3.2.1 Eurooppa-politiikka Tilannekuva Euroopan unionin kannatus kansalaisten keskuudessa on vahvistunut eri puolilla Euroop- paa. EU:lla on ollut kykyä selvitä kriiseistä ja siltä odotetaan nyt johtajuutta globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. EU on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja etenkin lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen sekä YK:n Kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpanoon. EU:hun kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka koettelevat sen yhtenäisyyttä ja toi- mintakykyä. Iso-Britannia on eroamassa EU:sta. Tiettyjen EU-jäsenvaltioiden heikko sitou- tuminen EU:n perusarvoihin ja erityisesti oikeusvaltioperiaatteeseen on koetellut EU:ta. Turvattomuus sekä taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat lisänneet epävarmuutta, jota populistiset ja nationalistiset liikkeet ovat hyödyntäneet. Ulkoisissa suhteissa EU:ta haastavat kasvavat suurvaltajännitteet, alueelliset konfliktit EU:n lähialueilla sekä EU:n vai- keudet esiintyä vahvana ihmisoikeuksien puolestapuhujana. 67 EUROOPPAPOLITIIKKA Viime vuosien suotuisan talouskasvun jatkuminen edellyttää EU:lta kilpailukykyä vahvis- tavia uudistuksia, johdonmukaisuutta kauppapolitiikassa, sisämarkkinoiden kehittämistä, sosiaalisen pilarin vahvistamista sekä kykyä tehdä kestävää kasvua edistäviä investointeja. Tuleviin kriiseihin on varauduttu luomalla taloutta vakauttavia ja kriisivalmiutta parantavia järjestelmiä. Haitallisen verokilpailun vähentämiseen ja veronkierron ehkäisyyn on kasva- via paineita. Laajentumis- ja naapuruuspolitiikka ovat merkittävässä roolissa Euroopan rauhan, hyvin- voinnin ja turvallisuuden sekä vakauden edistämisessä. Tavoite 1 Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita Euroopan unionin globaali toimintaympäristö on muuttunut monimutkaisemmaksi ja ar- vaamattomammaksi. Ulkoisissa suhteissa unioni ei ole kyennyt toimimaan riittävän yhte- näisesti ja ripeästi. EU-jäsenyys edellyttää EU:n perusarvoihin sitoutumista. Keinot Suomi sitoutuu vahvasti EU:n jäsenyyteen ja unionin kehittämiseen sekä sen perusarvo- jen mukaiseen politiikkaan. Hallitus antaa Eurooppa-poliittisen selonteon eduskunnalle EU-puheenjohtajakauden jälkeen. Tiivistyvän EU:n päätöksenteko perustuu ennen kaikkea yhteisömenetelmään. Suomen edun edistämiseksi Suomen on oltava EU:n eturivissä, vaikutettava aktiivisesti EU:n tulevai- suuteen ja rakennettava entistä vahvempaa Eurooppaa. Suomen erityisolosuhteet otetaan huomioon EU:n päätöksissä. Eurooppalaisessa yhteistyössä keskitytään unionin eurooppa- laista lisäarvoa tuottaviin ydintehtäviin kuten ilmastopolitiikkaan, kauppapolitiikkaan, sisä- markkinoihin, sosiaalisiin oikeuksiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. EU noudattaa läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteita. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti, demokraattisesti ja lähellä kansalaisia. Suomi on valmis tapauskohtaisesti tar- kastelemaan määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista neuvostossa. Unionin toi- minnoissa, etenkin johtotehtävissä, otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo ja unionin moninaisuus. 68 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA EU tukee kansainvälistä sääntöperustaista monenkeskistä järjestelmää. EU edistää rauhaa, vakautta ja vastuullista markkinataloutta. Oikeusvaltioperiaatetta vahvistetaan. Oikeusvaltioperiaatteen tukemiseksi sekä EU- tuomioi stuinta että kansallisia tuomioistuimia vahvistetaan. EU:lle luodaan toimiva meka- nismi puuttua oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen. Kansalaisyhteiskuntaa tuetaan oike- usvaltion vahvistamiseksi. EU-rahoituksen käyttö voidaan kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Iso-Britannian ja EU:n tulevan suhteen lähtökohtana on mahdollisimman läheisen yhteis- työn jatkaminen eri politiikka-aloilla. EU:n yhtenäisyyttä, osapuolten etuja ja reiluja peli- sääntöjä puolustetaan. EU:lle luodaan kasvustrategia, jonka tavoitteena on rakentaa maailman kilpailukykyi- sin, sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous. Murroksen yhteydessä on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jonka on poikkileikattava ilmastotyötä. Samalla on tie- dostettava, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka – cleantech, kiertotalous, resurssivii- saus – luo kestävää kasvua ja työpaikkoja. Yksi EU:n perustehtävistä on luoda hyvinvointia kansalaisille. EU:n oikeutus lunastetaan luomalla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. EU:lle laaditaan tarkoituksenmukainen budjetti, joka turvaa nykyiset EU-toiminnot ja mahdollistaa joustavasti uusien prioriteettien luomisen. Suomen maksuosuus pidetään kohtuullisena ja käytetylle rahalle edellytetään saatavan sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksen taso tur- vataan. Myös aluekehitysrahoituksen taso ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityis- asema turvataan. TKI-toimintaan panostaminen on Suomelle tärkeää. Pariisin sopimuksen tavoitteita edistetään rahoituskehyksessä ja sen ohjelmissa. EU ra- hoittaa sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliuteen. Suomi tukee ilmasto- toimien painoarvon nostamista 25 prosenttiin EU:n budjetista tulevalla rahoituskehys- kaudella. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään EU:n talousarviossa sekä rahoituksen valvonta mekanismeja tehostetaan. Suomella on valmius tarkastella unionin omien varojen järjestelmän kehittämistä. Järjes- telmää kehitettäessä otetaan huomioon Suomen kaltaisten maiden etu, ja se etteivät kus- tannusvaikutukset kohdennu näihin maihin suhteettomasti. Jäsenmaat päättävät unionin varainhankinnasta. 69 EUROOPPAPOLITIIKKA EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu EU-tason yhteisiin sääntöihin, yhteisesti sovittuun vastuunjakoon ja toimintaperiaatteisiin kuten korjattuun Dublin- järjestelmään sekä yhteistyöhön YK:n pakolaisjärjestön kanssa. Ihmisoikeusperustai- nen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, viranomais yhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin. EU kitkee ihmissala- kuljetusta ja muuta rikollisuutta. Laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään. Suomi edistää EU:n globaalistrategiaa, joka vahvistaa unionin roolia globaalina johta- jana. Jäsenmaiden ja unionin koordinaatiota ulkoisessa vaikuttamisessa lisätään. Määrä- enemmistöpäätöksentekoa voidaan lisätä rajatuilla toimialoilla, mikä mahdollistaa osal- taan riittävän nopean toiminnan unionin ulkosuhteissa. Suomi edistää arktisen alueen vakauden, taloudellisten mahdollisuuksien, työllisyyden sekä erityisherkän luonnon turvaamisen huomioivaa EU-politiikkaa. Arktisen politii- kan keskiössä on oltava ilmastonmuutoksen hillintä. Pohjoisen elinkeinot ja alkuperäis- kansojen oikeudet turvataan ja kaikista keskeisistä arktisen alueen hankkeista tehdään pe- rusteelliset vaikutusarvioinnit. Edistetään Suomen liikenneverkon kytkeytymistä Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T:n ydinverkkokäytäviin. TEN-T liikenneverkon tavoitteena on edistää turvallista, kestävää ja talouden elinvoimaa tukevaa liikennejärjestelmää. EU:n Itämeri-strategia uudistetaan ja sen toimeenpanoon turvataan riittävät resurssit. EU:n kumppanuutta ja yhteistyötä Afrikan maiden kanssa tiivistetään. EU:n ja Afrikan väli- nen suhde perustetaan tasavertaisuuteen, jossa tavoitteena tulee olla ekologisesti, talou- dellisesti ja sosiaalisesti kestävä muutos esimerkiksi koulutukseen, kestävään talouskehi- tykseen ja ihmisarvoiseen työhön panostamalla. Unionin laajentuminen perustuu yhteisesti sovittuihin kriteereihin. EU:n jäsenyyttä tavoit- televien maiden työtä kriteerien täyttämiseksi tuetaan. 70 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 2 Ekologisesti kestävä EU globaalina ilmastojohtajana Keinot EU:n ilmastopolitiikka päivitetään nykyistä kunnianhimoisemmaksi siten, että sovitaan vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ja nostetaan vuodelle 2030 asetettua päästö- vähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin. EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet painotetaan päästökauppa- sektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsen- maissa. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta nousee ja ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämi- seen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia vähennetään vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähen- nystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia mitätöidään ja päästökaup- paa laajennetaan kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. EU:n päästökauppaa kehitetään pidemmällä aikavälillä niin, että päästöoikeuksien määrä sovi- tetaan EU:n osuuteen jäljellä olevasta globaalista 1,5 asteen mukaisesta hiilibudjetista. Suomi tukee päästökaupan laajentamista lentoliikenteen kaikkiin ilmastoon vaikuttaviin päästöihin. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönottaminen EU:n laajuisesti. Päästökaupan kehittämiseksi pyritään sopimaan EU:n yhteisestä tai pohjoismaisesta päästö oikeuden lattiahinnasta. Sen avulla varmistetaan, ettei päästöoikeuden hinta laske tasolle, jolla sen ohjausvaikutus merkittävästi heikkenee. Hallitus kannattaa maailmalla käytössä olevien päästökauppajärjestelmien yhteensovit- tamista ilmastovaikuttavuuden ja taloudellisen tehokkuuden parantamiseksi. Suomen ja EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästö- jen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Lisätään ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen so- peutumiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen. 71 EUROOPPAPOLITIIKKA Selvitetään lisämekanismien, esimerkiksi hiilitullien, kehittämistä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan, jotta hiilidioksidin hinta kohdistuu tasapuolisesti sekä EU:ssa että sen ulkopuolella valmistettuihin tuotteisiin. Tuetaan EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvattamista ilmastoratkaisuiden kehittämiseksi. EU sitoutuu vahvasti YK:n biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseen. EU torjuu luonnon monimuotoisuuden hupenemista ja ottaa huomioon myös vesistöjen tilan. Euroopan ko- mission antibioottiresistanssiohjelman kaltaisia aloitteita kehitetään laajojen haasteiden ratkaisemiseksi. Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistäminen ja saavuttaminen näkyy myös unionin rahoitus kehyksessä ja sen ohjelmissa. EU rahoittaa sosiaalisesti oikeudenmukaista siirty- mää hiilineutraaliuteen. Suomi tukee ilmastotoimien painoarvon nostamista 25 prosent- tiin EU:n budjetista tulevalla rahoituskehyskaudella. Tavoite 3 Sosiaalisesti kestävä ja tasa-arvoinen EU Keinot EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen avain on sosi- aalisten oikeuksien ja työelämän ajantasainen vähimmäissääntely ja sen tehokkaampi toimeen pano. Euroopan alueiden tasa-arvoa ja Suomen sosiaali- ja työllisyyspolitii- kan kansallisia erityispiirteitä, kuten sopimiseen perustuvaa työmarkkinajärjestelmää, kunnioitetaan. EU:n talousarvio edistää sukupuolten tasa-arvoa. EU lisää työtään kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan eh- käisemiseksi ja torjumisesta toimeenpannaan täysimääräisesti Euroopan unionin kai- kessa toiminnassa. Hallitus vahvistaa EU-tason työtä tasa-arvon hyväksi. EU:ssa laaditaan tasa-arvostrategia. 72 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA EU:n päätöksenteossa korostetaan ikäsyrjinnän torjuntaa, ikääntyneiden osallisuutta ja arvokasta vanhuutta. Unionissa edistetään esteettömyyttä elinympäristössä, palveluissa ja digitalisaatiossa, elinikäistä oppimista ja ikäystävällistä työelämää. EU:n nuorisostrategia otetaan huomioon EU-päätöksenteossa. Nuorten on voitava aidosti osallistua keskusteluun heitä koskevissa asioissa. EU:n nuorisotoimintaa kehitetään yh- dessä Euroopan neuvoston kanssa, joka tavoittaa nuoret koko mantereella. Nuoriso- takuuta edistetään kaikissa jäsenmaissa ja sitä hyödynnetään myös nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä. Tavoite 4 Taloudellisesti kestävä EU – maailman kilpailukykyisin talousalue Keinot EU:ssa pidetään huoli sekä unionin sisäisestä että ulkoisesta kilpailukyvystä. Toimivat sisä- markkinat ovat koko EU:n sekä etenkin Suomen kaltaisen, vientivetoisen maan etu. EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikkaa kehitetään siten, että suomalaisyrityksille turvataan yhden- vertaiset mahdollisuudet unionin sisä- ja ulkomarkkinoilla. Varmistetaan elinkeinoelämälle ennakoitava toimintaympäristö. Kasvun mahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla tuetaan edistämällä tuotteiden ja erityisesti palveluiden vapaata liikkuvuutta sekä vahvistamalla pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia toimia sisämarkkinoilla. EU-sääntelyn on oltava tarkoituksenmukaista ja laadukasta. Samalla kun luodaan uutta sääntelyä, tarkastellaan kriittisesti vanhaa sääntelyä ja tarvittaessa yksinkertaistetaan sitä. Tarpeetonta hallinnollista taakkaa vältetään. Suomi on sitoutunut euroalueen jäsenyyteen ja kasvu- ja vakaussopimukseen. Suomi osallistuu aktiivisesti ja suhtautuu avoimesti EMU:n kehittämiseen korostaen, että kulla- kin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan. Euromaiden talouspolitiikko- jen koordinaatiota ja eurooppalaisen ohjausjakson toimintaa kehitetään. Eurooppalainen ohjausjakso on ensisijainen väline maiden välisten erojen tasaamiseksi, työllisyyden sekä sosiaalisen koheesion edistämiseksi ja euroalueen vakauden ylläpitämiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU-maat harjoittavat vastuullista EU:n vakaus- ja kasvu- sopimusta kunnioittavaa talous- ja finanssipolitiikkaa. Sääntökehikon on mahdollistettava jäsenmaille järkevän suhdannepolitiikan harjoittaminen. 73 EUROOPPAPOLITIIKKA Suomi toimii aktiivisesti pankkiunionin viimeistelemiseksi ottaen huomioon pankkien riskitasot. EU edistää sääntöpohjaista, monenkeskistä kauppapolitiikkaa. Sääntöpohjainen vapaa- kauppa on Suomen kaltaisen vientivetoisen maan etu. EU:n kauppasopimuksiin sisälty- vien kestävän kehityksen tavoitteiden sitovuutta vahvistetaan ja toteutumista seurataan. Kauppa- ja investointisopimukset eivät saa estää jäsenvaltioiden oikeutta säätää syrjimät- tömästi esimerkiksi terveyden suojelua, kuluttajansuojaa, sosiaalista suojelua, työntekijöi- den suojelua tai ympäristönsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alusta- palveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansa- laisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. Suomi edistää eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelykehi- kon laatimista. Tekoälyä ja algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa käsittelevän unionin sääntelyviraston perustamista selvitetään. EU:n strategiseksi tavoitteeksi tulee ottaa eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nos- taminen maailman parhaaksi. EU panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin globaalin kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Suomi tukee Horisontti Eurooppa- ja Erasmus+ -ohjelmien rahoituksen huomattavaa kasvattamista ohjelmien kehittämiseksi ja vahvista- miseksi. PK-yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan TKI-ohjelmiin vahvistetaan. Selvite- tään mahdollisuuksia luoda verkostomainen eurooppalainen superyliopisto. Tiiviillä EU-yhteistyöllä kitketään aggressiivista verosuunnittelua, torjutaan veronkiertoa ja vähennetään haitallista verokilpailua. Suomi toimii aktiivisesti EU:n veroparatiisilistan ke- hittämisessä. EU:ssa otetaan käyttöön maakohtainen raportointi. Selkeät ja yhteiset aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa torjuvat toimenpiteet ovat kaikkien etu, ja ne helpottavat myös yritysten toimintaedellytyksiä. Tähän asia- kokonaisuuteen liittyvät toimenpiteet käsitellään viimeistään Eurooppa-poliittisessa selonteossa. Selvitetään mahdollisuutta huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaan EU-tasoiseen yritys- vastuulakiin, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset ja kansainväliset arvoketjut. 74 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 5 Turvallinen EU Keinot Suomi on aktiivisesti mukana EU-puolustusyhteistyön kehittämisessä. Pysyvä rakenteelli- nen yhteistyö (PRY) on keskeinen EU:n puolustusulottuvuutta koskeva hanke. Yksittäisiin PRY-hankkeisin osallistumisessa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Harkinnassa ote- taan huomioon esimerkiksi Suomen oman puolustuskyvyn erityiset kehittämistarpeet. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa mahdollistetaan myös alueellinen yhteistyö. Puolustus rahaston puitteissa toteutettavalla yhteistyöllä tuetaan kansallisten suoritus- kykyjen sekä kotimaisen puolustusteollisen ja -teknologisen perustan kehittämistä. EU:n valmiuksien vahvistamiseen hybridiuhkien torjumiseksi panostetaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Kriisinkestokyvyn kehittämiseksi panostetaan myös EU:n ja euroop palaisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen väliseen yhteistyöhön. EU:n ulkorajavalvontaa kehitettäessä otetaan huomioon sen vaikuttavuus, humanitääriset näkökulmat sekä kansalliset erityispiirteet. Edistetään Frontexin tehokkuutta ja vaikutta- vuutta. Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella turvataan. 75 TURVALLINEN OIKEUSVALTIO SUOMI 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi 76 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tilannekuva Suomi on maailman turvallisin maa ja sellaisena haluamme pysyä. Monissa kansain- välisissä vertailuissa olemme myös maailman vakain, vapain ja parhaiten ihmisten perus- oikeuksia suojeleva maa, jossa on hyvä hallinto ja riippumaton oikeuslaitos. Tämä ei ole itsestäänselvyys. Olosuhteiden muutokset haastavat meitä ennakoimaan ja varautumaan aiempaa paremmin. Suomen on huolehdittava sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeus valtioperiaatteen noudattamisesta ja arjen turvallisuudesta. Kansalaisten turvallisuus ja myös turvallisuuden kokemus ovat suomalaisen demokra- tian ja hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Yhteiset arvot, hyvinvointi, tasa-arvo, demokra- tia, luotettava hallinto, oikeusvaltio ja toimivat instituutiot luovat pohjan yhteiskunnan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle. Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki antaa vahvan suojan jo- kaisen yksilön ihmisarvolle ja koskemattomuudelle sekä muille perusoikeuksille. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä EU:n perusoikeus- säännöksiä. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsää- däntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Oikeusvaltioon kuuluu oikeuk- sien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet toisiaan sekä yhteiskuntaa kohtaan. Osana pe- rusoikeuksiamme on alkuperäiskansamme saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet, joita valtio on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään. Tulevan hallituskauden keskeisiä haasteita oikeusvaltion näkökulmasta ovat muuttunut turvallisuustilanne ja uhkien monipuolistuminen, eriarvoisuuden kasvu ja syrjäytymisen lisääntyminen, oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen ongelmat, turvallisuuden tunteen ylläpitäminen, luottamus yhteiskuntaan yleensä ja hyvät väestösuhteet sekä turvallisuus- viranomaisten toimintakyky. Tavoite 1 Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen vahvistuvat Keinot Hallitus huolehtii oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja lainsäädäntöratkaisu- jen johdonmukaisuudesta. 77 TURVALLINEN OIKEUSVALTIO SUOMI Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viran omaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Viranomaispalveluja kehitetään sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja. Rasismia ja syrjintää torjutaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Hallitus laatii rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman. Rekrytointisyrjintään puututaan määrätietoisesti sekä viranomaisten osaamista ja tietoisuutta vähemmistöasioissa lisätään. Laaditaan tasa-arvo-ohjelma. Hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämi- seen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Hallitus varmistaa kielellisten oikeuksien toteutumisen viranomaistoiminnassa, hallin- nossa ja lainvalmistelussa. Koulutuksella ja henkilöstön rekrytoinnilla huolehditaan, että turvallisuus viranomaisten tosiallinen palvelukyky turvataan suomen ja ruotsin kielellä (eri- tyisesti poliisi ja hätäkeskus). Vanhusten ja vammaisten tietoisuutta omista oikeuksistaan vahvistetaan ja niiden tosi- asiallista toteutumista tuetaan. Tavoite 2 Turvallisuuden tunne vahvistuu ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky varmistetaan Keinot Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Hallitus huolehtii perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä torjuu ihmisiin kohdistu- via oikeudenloukkauksia. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten turvallisuuden pa- ranemiseen, uusiin turvallisuusuhkiin varautumiseen ja turvallisuuden kokemuksen vahvistamiseen. Hallitus ottaa päätöksenteossaan huomioon myös elintärkeän infrastruktuurin toimivuuden, väestön toimeentulon ja toimintakyvyn, henkisen kriisinkestävyyden, huolto varmuuden sekä Suomen toiminnan kansainvälisten yhteisöjen jäsenenä. 78 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä kokonaisvaltaisen hallinto- rajat ylittävän sisäisen turvallisuuden selonteon. Uuden tiedustelulainsäädännön tehokas ja asianmukainen soveltaminen varmistetaan sekä tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksien ja erityisesti tiedustelua valvovien vi- ranomaisten resurssien ajantasaisuus ja riittävyys taataan. Hallitus antaa tiedustelulain- säädännöstä kokonaisvaltaisen selonteon vuoden 2021 loppuun mennessä. Turvallisuusviranomaisten toimintakyky Rikollisuutta ja rikosten uusimista ehkäistään monipuolisin keinoin. Poliisin, syyttä- jän, tuomioi stuinten tai ulosoton kohtaamat henkilöt ohjataan myös muiden tarvitse- miensa palveluiden piiriin, kuten ulosotosta talous- ja velkaneuvontaan, poliisilta päih- dehuoltoon tai väkivallan katkaisuohjelmaan, vankilasta ja yhdyskuntaseuraamuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä rikollisuutta ehkäiseviin kuntoutusohjelmiin. Oikeus- ministeriölle osoitetaan rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä hen- keen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähi- suhdeväkivallan vähentämiseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien autta- miseksi matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia parannetaan ja vahvistetaan viran- omaiskäytäntöjä. Seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseksi edistetään Lastenasiantalo-mallin laajentamista. Ihmiskaupan uhrin asemaa parannetaan itse ihmiskaupparikosprosessin etenemisestä riippumatta. Rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisätään po- liisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että koko oikeudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät (esitutkinta, syyttäminen ja tuomioistuinkäsittely lainvoimaiseen tuomioon). Radikalisaatiota ehkäistään viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä sekä tukemalla jär- jestöjen toimintaa. Järjestöjen tarpeellinen rahoitus ja ohjaus varmistetaan, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista. Tietoa palveluista levitetään eri viranomaisille, jotta apua tarvitsevat osataan ohjata sopivan avun piiriin. Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Tätä tuetaan poliisien koulutusmäärää lisäämällä. Vahvistuvat voimavarat kohdennetaan poliisin opera- tiiviseen toimintaan. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutuk- seen pyritään edistämään. Poliisin kielitaitoon kiinnitetään huomiota. 79 TURVALLINEN OIKEUSVALTIO SUOMI Hallitus lisää viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin alueilla, joissa on heikoin pal- velutaso. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Lähiöpoliisitoimintaa, raskaan liikenteen valvontaa sekä ennalta ehkäisevän työn resurs- seja vahvistetaan. Harmaan talouden torjuntaohjelmaa jatketaan ja talousrikostutkinnan suorituskyvyn varmistamiseksi sisäministeriölle osoitettu määräaikainen erillisrahoitus muutetaan pysyväksi rahoitukseksi 2021 lukien. Verkossa tapahtuvan rikollisuuden tutkin- taa ja torjuntaa vahvistetaan. Perustetaan ryhmä ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen. Turvataan Rajavartiolaitoksen suorituskyky muuttuvassa toimintaympäristössä. Rajavartio- laitoksen tekniset valvontajärjestelmät ja kaksi lentokonetta uusitaan vuoteen 2022 mennessä. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyötä jatketaan. Turvallisuusviranomaisten hallinnollista yhteistyötä kehitetään ja syvennetään. Hallitus jatkaa toimenpiteitä, joilla turvataan turvallisuusviranomaisille terveelliset, turval- liset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat. Ehkäistään ja torjutaan paperittomuutta laaja-alaisella viranomaisyhteistyöllä. Päivitetään laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Vahvistetaan pelastustoimen ja siviili- valmiuden tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Pelastusviranomaisten johto- ja tilannekes- kuskokonaisuus yhtenäistetään sekä huolehditaan sen kytkeytymisestä muiden viran- omaisten johto- ja tilannekeskuksiin. Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan tunnistaen myös niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Uudiste- taan pelastuslaki kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta. Hallitus huolehtii koko maan kat- tavasta paloasemaverkostosta. Viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kriittinen viestintä ja yhteistyö turvataan koko maassa. Tulevaisuuden laajakaistaisen viranomaisverkon (Virve) toimintaedellytykset varmistetaan huomioiden haavoittuvuudet ja riskitekijät. Hallitus uudistaa kansallisen kyberturvallisuusstrategian ja käynnistää strategian toi- meenpanon. Kyberturvallisuuden strategista johtamista kehitetään. Kyberturvallisuuden 80 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA rahoitusta sekä Kyberturvallisuuskeskuksen kykyä tukea eri toimialojen yritysten, hal- linnon sekä kansalaisten kyberturvallisuutta vahvistetaan. Kansalaisten kyberosaamista kasvatetaan. Yhteiskunnan haavoittuvuutta vähennetään vahvistamalla kriittisen infrastruktuurin toi- mintakykyä myös kriisitilanteissa. Suomessa sijaitsevan Euroopan hybridiosaamiskeskuk- sen toimintaa tuetaan. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi varmistetaan riittävät viranomais- resurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehostetaan valvontaa. Elinkeinoelämän kykyä selvitä lisääntyvän tietotekniikan hyödyntämisen tuomista riskeistä vahvistetaan. Rahoitusalalla varautumista koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään siten, että yhteiskunnan kannalta elintärkeiden rahoitusmarkkinapalveluiden jatkuvuus turva- taan kansallisin varajärjestelyin myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. EU-maiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden ja kriisinhallintaoperaatioiden yhteistyötä tuetaan muun muassa hallitsemattoman muuttoliikkeen, terrorismin ja kansainvälisen ri- kollisuuden ehkäisemiseksi. Tavoite 3 Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat Keinot Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakun- nallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osalli- suudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja tur- vataan järjestöjen toiminnan autonomisuus. Hallitus kartoittaa eri väestöryhmien keskuudessa esiintyviä syrjäytymisen riskitekijöitä ja keinoja niihin vaikuttamiseksi. Vähemmistöryhmien osallisuutta koulutuksessa paranne- taan. Vahvistetaan osallistumisoikeuksien ja aktiivisen osallistumisen toteutumista sekä hyviä väestösuhteita. 81 TURVALLINEN OIKEUSVALTIO SUOMI Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden avunsaantia tehostetaan vi- ranomaisten välistä palveluun ohjaamista kehittämällä. Syrjäytymisriskin tunnistamista kehitetään ja mahdollistetaan varhaisen puuttumisen malli, kun useampi syrjäytymis- indikaattori täyttyy. Kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteis- kuntaan liittyvää osaamista hallinnossa. Kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa puretaan ja lupakäytäntöjä kevennetään. Selvitetään ja poistetaan pikaisesti muun muassa tulorekisterin aiheuttama tarpeeton kansalais toimintaa häiritsevä hallinnollinen taakka pienille yhdistyksille. Aselupakäytännöt yhdenmukaistetaan niin, ettei aselainsäädäntö kiristy. Tiedonvälitys ja journalismi Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuk- sia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään. Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen merkittävää roolia kaikkia suomalaisia pal- velevana julkisena mediana vahvistetaan. Väärän tiedon ja valeuutisoinnin leviämistä ehkäistään edistämällä medialukutaitoa muun muassa opettajankoulutuksessa, kouluissa ja nuorisotyössä. Tietoisuutta hybridivaikutta- misesta lisätään. Vastuullisen journalismin toimintaedellytyksiä tuetaan erityisesti nuorten suosimien digi- taalisilla alustoilla toimivien medioiden osalta. Hallitus seuraa tekoälyn käytön vaikutuksia ihmisten yhdenvertaisuuteen. Varmistetaan, ettei tekoälyjärjestelmissä hyödynnetä välittömästi tai välillisesti syrjiviä toimintamalleja. Digitaalisesti talletetun informaation säilyvyys ja luotettavuus varmistetaan. Huolehditaan, että Suomella on varmennettua ja pysyvää digitaalista historiaa. Vahvistetaan tukipalveluita, joilla edistetään ikäihmisten kykyä käyttää sähköisiä palveluja sekä autetaan lapsia suojautumaan ja käsittelemään verkossa kohtaamiaan ongelmia. 82 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Ylivelkaantumiseen liittyvät kysymykset Hallitus toimii tehokkaasti ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämi- seksi. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan ja palveluihin ohjaamista tehos- tetaan koko maassa oikeusministeriölle osoitettavan lisämäärärahan puitteissa. Sosiaali- nen luototuksen valtakunnallistaminen selvitetään, ja selvityksen pohjalta se otetaan käyt- töön koko maassa vaalikauden aikana. Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja yli- velkaantuneiden avunsaantia parannetaan. Hallitus vahvistaa poikkihallinnollista yhteis- työtä velkakierteiden ehkäisemiseksi. Talousosaamista lisätään eri asteisessa koulutuksessa velkaantumisongelman ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Taloussosiaalityön osaamista vahvistetaan osana sosiaalityön koulutusta. Hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyn kuluttaja- ja pikaluottoja koskevan sääntelyn te- hokkuutta seurataan. Mikäli sen tehokkuudessa havaitaan puutteita, ryhdytään toimen- piteisiin sääntelyn tehostamiseksi ja kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelemiseksi. Vähennetään kuluttajaluottojen houkuttelevuutta jatkamalla aggressiivisen markki- noinnin hillitsemiseen tähtäävää työtä. Pikaluoton myöntäjien valvonta keskitetään Finanssivalvontaan. Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään eu- romääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityis- henkilö. Hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen perintätoimintaan. Hallitus selvittää pikaisesti vaalikauden alussa ulosottokaaren muutostarpeet, esimerkiksi velallisen suojaosan kohdalla, ja tekee tarvittavat lainsäädännölliset muutokset. Tavoit- teena on korottaa ulosoton suojaosaa vähintään takuueläkkeen tasolle. Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön hallituskauden aikana, ja samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa. Hallitus selvittää yksityishenkilön velkajärjestelyn ja yrityssaneerausta koskevien lakien muutostarpeet tavoitteena velkajärjestelyjen ja niiden kattavuuden parantaminen. Rahapelipolitiikka, Veikkauksen asema ja veikkausvoittovarat Rahapelihaittojen hillitsemiseksi rahapelipolitiikalla turvataan Veikkaus Oy:n kanavointi- kykyinen yksinoikeus ja Veikkaus Oy:n toimintaedellytykset nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä. 83 TURVALLINEN OIKEUSVALTIO SUOMI Rahapelihaittoja torjutaan tehokkaasti. Rahapelipelaamista ohjataan lailliseen, vastuulli- seen ja valvottuun pelitarjontaan. Rahapelipolitiikan tavoitteiden varmistamiseksi hallitus toteuttaa hallituskauden alussa arpajais lain uudistuksen toisen vaiheen. Arpajaislain vastaiseen markkinointiin puututaan tehokkaasti. Selvitetään keinoja rajoittaa pelaamista yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten toimijoiden sivustoille. Järjestöjen valtionapukäytännöt Järjestöjen avustusten ja rahoituksen riittävyyttä seurataan muuttuvassa toimintaympäristössä. Järjestöille jaettavien avustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvi- tetään oikeusministeriön ja tuotonjakoministeriöiden kesken ja soveltuvin osin yhden- mukaistetaan. Uudistustyön lähtökohtana on kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioitta- minen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys. Rakennetaan vahvaa kumppanuutta järjestöjen ja valtion välillä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Turvapaikka- ja pakolaispolitiikka Globaaliin pakolaistilanteeseen vastaaminen edellyttää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Suomi tekee turvapaikka- ja pakolaispolitiikassa jatkuvaa pohjoismaista yhteistyötä edis- täen yhtenäisiä linjoja ja käytäntöjä. Suomi edistää yhteisten ihmisoikeuksia kunnioitta- vien eurooppalaisten turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevien ratkaisujen muodostu- mista pyrkimyksenä oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken. Suomi edistää osana kansainvälistä yhteistyötään kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöä. Yhteistyötä̈ YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa jatketaan, jotta voimme tarjota turvaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on mahdollistanut kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella myönnettävien oleskelulupien kohdentamisen erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Tämä järjestelmä on vaikuttava sekä turvallinen tapa toteuttaa humani- tääristä maahanmuuttoa. Kiintiöpakolaisia valittaessa painotetaan haavoittuvaa asemaa ja otetaan huomioon myös kotoutumisen edellytyksiä, kuten muun muassa perheiden yh- dessä pitäminen. 84 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle. Tämän jäl- keen arvioidaan vuosittain kiintiöpakolaisten määrä välille 850–1 050 ottaen huomioon turvapaikan hakijoiden määrä. Turvapaikkaprosessin sujuvuus ja perusoikeuksien toteutuminen varmistetaan sekä näyttö kynnyksen kohtuullisuus arvioidaan. Turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheet tomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä tavoitteena kuuden kuukauden käsittelyaika. Selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lukuisten erillisten lakimuutosten ja soveltamis- käytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan. Vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kiel- teisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen kestävää paluuta tukien. Palautuksia toimeen pannaan tehokkaasti kunnioittaen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeus- sopimusten palautuskieltoja. Hallitus pyrkii saamaan aikaan palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien mai- den kanssa, joiden kansalaisia Suomi voi palauttaa turvallisesti. Jatketaan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että viranomaisten linjaukset keskeisimpien lähtömaiden tilanteesta ja sisäisen paon mahdollisuudesta ovat linjassa YK:n pakolaisjärjestön suositusten kanssa huomioiden myös EASO:n selvitykset. Käynnistetään lakimuutos ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että säilöönotolle ja asu- misvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tar- koituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta. Selvitetään yli 15-vuotiaiden lasten säilöönoton vaihtoehtoja. Hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskelu- luvan työn perusteella. Selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe- elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeen- tuloedellytysten taso ja käytännöt. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainväli- sen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan. 85 OIKEUSVALTION KEHITTÄMINEN 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen Tilannekuva Turvallinen oikeusvaltio edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusturvan yhdenver- taista toteutumista sekä hyvien väestösuhteiden, osallisuuden ja osallistumisoikeuksien vahvistamista. Näin ylläpidetään yhteiskuntarauhaa ja kansalaisten luottamusta. Erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseen. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhrien, vanhusten, vammaisten, sukupuolivähemmistöjen, etnisten vähemmistöjen sekä turvapaikanhakijoiden asemassa on edelleen vakavia puut- teita. Puutteita on myös ihmisoikeusongelmien tunnistamisessa sekä raportoinnissa. Nykytilan parantaminen edellyttää arjen turvallisuuden edistämistä, eriarvoisuuden ka- ventamista sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa syrjäytymiseen ja vihapuheeseen puututaan. Lisäksi yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan sekä pääsyä koulutukseen ja työelämään edistetään tavoitteellisesti. Yhteiskunnallinen passivoituminen on lisääntynyt ja esimerkiksi äänestysaktiivisuus on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen. Liian moni kokee, ettei kykene vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Yhteiskunnallisessa osallisuudessa on suuria sosioekonomisia ja alueellisiakin eroja. Tavoite 1 Toimiva demokratia sekä laadukas lainsäädäntö, joka edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Keinot Lainvalmistelijoiden osaamista perus- ja ihmisoikeuksissa vahvistetaan johdonmukaisesti. Ministeriöiden rajat ylittävää tukea lisätään, jotta lakien vaikutukset myös ihmisten toi- meentuloon, ympäristöön, tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin voidaan arvioida perusteellisesti. Perustuslain asemaa ja sen tulkinnan riippumattomuutta kunnioitetaan ja vahvistetaan samalla, kun lakiesitysten perustuslainmukaisuuden sekä vaikutusten arviointia tehostetaan ja laajennetaan. Valmistellaan kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma. Ihmisoikeus- ongelmien tunnistamisen ja raportoinnin ongelmiin puututaan määrätietoisesti turvaa- malla erillisvaltuutettujen ja muiden viranomaisten toiminta sekä kansalaisjärjestöjen 86 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA ja kansainvälisten toimijoiden toimintaedellytykset. Toteutetaan yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus. Lainsäädännön arviointineuvoston roolia vahvistetaan samalla, kun Suomeen laadi- taan valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä, jonka valmistelu aloitetaan mahdollisimman pian. Laaditaan paremman sääntelyn kokonaisvaltainen toimintaohjelma. Suomi edistää EU:n yhteisten perusarvojen toteutumista vaatimalla, että jäsenmaille mak- settavat tuet, kuten rakennerahastovarat kytketään EU:n perusarvojen noudattamiseen. Lainvalmistelussa edistetään pohjoismaista yhteistyötä, etenkin EU-direktiivien voimaan- saattamiseksi, jottei synny uusia rajaesteitä Euroopassa. Suomi on aloitteellinen pohjois- maisen digitaalisen säädöskokoelman luomiseksi. Käynnistetään vuoteen 2025 ulottuva hallinnonalat ylittävä demokratiaohjelma. Demokratia ohjelmalle keskeistä on kouluopetuksen ja koulujen toimintakäytäntöjen ke- hittäminen. Sillä myös tuetaan lasten ja nuorten valmiuksia vaikuttaa omassa lähiympä- ristössään ja laajemmin yhteiskunnassa, ulkopuolisuutta kokevien osallisuuden vahvis- tamista, kansalaisjärjestöjen autonomian ja toimintaedellytysten turvaamista sekä lähi- demokratian vahvistamista. Edistetään aktiivisesti monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia ja suoran demokratian keinoja. Niitä ovat esimerkiksi käyttäjädemokratia, kansalaisraadit, kuntalais- haastattelut, nuorisovaltuustot, verkkovaltuustot ja osallistuva budjetointi. Lisäksi etsi- tään keinoja kytkeä pop-up-tilaisuudet ja kevytosallistuminen politiikkaan ja poliittiseen keskusteluun. Korruptionvastaista toimintaa tehostetaan säätämällä ilmoittajan suojelusta (niin sanottu Whistleblower-direktiivi) sekä lisäämällä läpinäkyvyyttä kaikessa päätöksenteossa. Säädetään avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Lain tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen. Selvitetään tarve ajantasaistaa julkisuuslaki koskemaan asiakirjakohtaisuuden lisäksi tietoa laajemmin. Arvioidaan julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskemaan julkisen sek- torin omistamia tai määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä. Julkisuuslain noudattamista vahvistetaan tiukentamalla viranomaisten velvollisuutta jul- kisuuslain ja sitä koskevan oikeuskäytännön julkisuusmyönteiseen noudattamiseen sekä selvittämällä nykyistä selkeämmät seuraamukset lain rikkomisesta. 87 OIKEUSVALTION KEHITTÄMINEN Laaditaan uudistettu kansalliskielistrategia, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Strategia vastaa Kotimaisten kielten keskuksen huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä. Kaikki valtiolliset ohjeet ja säännökset annetaan myös ruotsiksi niiltä osin kuin ne kos- kevat myös Ahvenanmaata. Lisäksi laaditaan kielipoliittinen ohjelma, jossa otetaan huo- mioon muut Suomessa puhutut kielet, erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet. Uudistetaan vahingonkorvauslain julkisyhteisön korvausvastuuta koskeva sääntely. Henkilötietojen suojaa kehitetään määrätietoisesti. Edistetään Pohjoismaiden neuvoston yhteispohjoismaista sähköistä identiteettiä koskevaa hanketta. Ahvenanmaan itsehallintoa kehitetään ja vaalitaan hyvässä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa. Ahvenanmaan itsehallinnon uudistaminen jatkuu. Ahvenanmaa-kysymysten yhteen sovittamista kehitetään. Varmistetaan toimiva yhteydenpito ruotsin kielellä valtion- hallinnon ja maakunnan itsehallinnon välillä. Ahvenanmaan vaikuttamismahdollisuudet EU-asioissa turvataan.  Hallituskauden aikana tehdään Ahvenanmaa-strategia, jossa on konkreettisia ehdotuksia, miten Ahvenanmaa-osaamista vahvistetaan ja kehitetään valtionhallinnossa sekä varmis- tetaan resurssien riittävyys.  Ahvenanmaan itsehallintoa nostetaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden yh- teydessä kansainvälisesti esille esimerkkinä onnistuneesta ja menestyksekkäästä itsehallintoratkaisusta. Tavoite 2 Toimivat oikeusprosessit ja oikeusturva (muun muassa oikeusturvan saatavuus taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta, oikeudenkäyntien kesto) Keinot Oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan ja oikeudenkäyntien kokonaiskestoa ly- hennetään. Oikeudenkäyntien kustannuksia alennetaan ja sujuvoitetaan muun muassa digitalisaation avulla ja vahvistetaan oikeudenalakohtaista erityisosaamista tuomioistui- missa. Rikos asioiden käsittelyä nopeutetaan varmistamalla parempi yhteistyö syyttäjän ja 88 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA poliisien kesken. Syrjäytymisen ehkäiseminen, koulutus ja kiinnijäämisriskin nostaminen ovat tärkeimpiä rikollisuutta ehkäiseviä toimia. Selvitetään oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteita muun muassa kuluriskin alen- tamiseksi. Selvitetään oikeusavun tulorajojen nostamista, keskituloisten oikeusapua ja oikeus turvavakuutusten sääntelyä. Keskitetään oikeudenkäynneissä näytön vastaanottaminen käräjäoikeuksiin niin, että to- distelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten. Käynnistetään hanke tuomioistuinten oikeudenkäytön kehityssuuntien ja nykyisen tuomioistuinrakenteen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi sekä toimintatapojen uudistamiseksi. Tuomioistuinverkko ja ulosottoviraston toimipisteverkko säilytetään nykyisellään. Vankila- verkkoa kehitetään edelleen turvaten samalla nykyiset toimipisteet. Lautamiesjärjestelmä säilytetään ja selvitetään lautamiesten valintatavan uudistaminen tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavasti. Selvitetään maksuaikoja ja maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön uudistamista, ta- voitteina etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen. Selvitetään tarve lainsäädännölle, joka turvaa pienyrittäjien asemaa markkinoilla. Puutu- taan epäreiluun kilpailuun lisäämällä Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Markkinaoikeuden resursseja. Ajantasaistetaan kuluttajansuojaa etenkin palveluiden osalta. Samalla kuluttajansuojalain- säädännön noudattamista tehostetaan uudistamalla kuluttajaviranomaisten toimivaltuuk- sia koskevaa sääntelyä. Puhelin- ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi. Sovittelun käyttöä vahvistetaan oikeudenkäyntien määrän vähentämiseksi. Sovittelua ei käytetä tilanteessa, jossa se saattaa uhata uhrin oikeusturvaa. Arvioidaan lähisuhdeväki- vallan sovittelun jatkamista. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet tuoda sovittelun kaltai- sia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin ja selvitetään pienten yksityisten, mukaan lukien yritysten, välisten riita-asioiden ratkaisua kevyemmillä menettelyillä, esimerkiksi lauta kunnilla. Selvitetään mahdollisuudet tasata juttuja joustavammin tuomioistuinten välillä. 89 OIKEUSVALTION KEHITTÄMINEN Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa vahvistetaan niin, että mahdollistetaan avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Lisäksi otetaan käyttöön tuntiperusteiset palkkiot avusta- jille sekä yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat. Parannetaan turvapaikanhakijoille suun- nattua yleistä oikeudellista neuvontaa, arvioidaan turvapaikkamenettelyn laatua ja lapsen edun toteutumista sekä varmistetaan turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten päte- vyys ja huolellisuus. Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatkamalla ulosottolaitok- sen ja konkurssiasiamiehen toimiston lisärahoitusta. Selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huoli- mattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Tavoite 3 Vahvistetaan yhteiskunnan eheyttä (osallisuus, hyvät etniset suhteet, syrjinnän ehkäisy, kasautuvan syrjäytymisen ja eriarvoistumisen katkaiseminen) Keinot Tuetaan tasa-arvoista vuorovanhemmuutta. Mahdollistetaan lapselle kaksi tasavertaista osoitetta. Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Vaati- mus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen suku puolen korjauksesta. Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvi- tyksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika. Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudis- tamista valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta. Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta. Yhdistetään äitiys- ja isyyslait vanhemmuuslaiksi. 90 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Selvitetään ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen lainsäädännössä erikseen määritel- tävissä tapauksissa. Hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset. Osana tätä työtä selvitetään ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin edellytyksiä. Jatketaan työtä saamelais käräjälain uudistamiseksi. Totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan. Selvite- tään pikaisella aikataululla saamelaiskäräjävaalien ajankohtaan liittyvä kysymys. Hallituskaudella laaditaan laaja-alainen hyvien väestösuhteiden edistämisen toiminta- ohjelma täydentämään valtion kotouttamisohjelmaa. Arvioidaan tarve puuttua vakavim- piin järjestäytyneen rasismin muotoihin lainsäädännön keinoin. Valtioneuvosto käynnistää valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeuden loukkauksista Suomen historiassa. Tavoite 4 Turvallinen oikeusvaltio (vastuullinen rikosseuraamusjärjestelmä, rikoslaki ja rikosuhrien aseman parantaminen) Kriminaalipolitiikka tähtää kokonais- ja uusintarikollisuuden vähentämiseen, vaikuttavan kuntouttavan toiminnan vahvistamiseen sekä rikosseuraamusviranomaisten ja muiden sektoreiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Kohdennetaan väkivallan vastaista työtä väki- valtataipumuksia itsessään tunnistavalle, kaikki sukupuolet huomioiden. Keinot Turvataan rikoksen uhrin ja henkirikoksen uhrin omaisten parempi tuki ja mahdollisuus saada korvauksia Valtiokonttorilta. Vahvistetaan matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuk- sia ja viranomaiskäytäntöjä. Uudistetaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö turvaa- maan paremmin uhrin oikeudet. Säädetään rikoslain 6 luvun 5 pykälän mukaiseksi koven- tamisperusteeksi rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma, jossa muun muassa lisätään uhrien tukipalveluja sekä turvakotien paikkamäärää ja resursointia Euroopan neuvoston edellyttämälle tasolle. Perustetaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väki- vallan raportoijan tehtävä ja huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta. Ehkäis- tään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. 91 OIKEUSVALTION KEHITTÄMINEN Turvataan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Mahdollistetaan pakkoavio- liittojen mitätöinti ja selvitetään niiden kriminalisointia. Laaditaan laki ihmiskaupan uhrien auttamisesta, joka turvaa kuntien mahdollisuuden aut- taa uhreja ja lisää sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin viittaukset ihmiskaupan uhreihin. Vastaanottolakia päivitetään niin, että kytkentä rikosprosessiin heikkenee kansainvälisten velvoitteiden edellyttämällä tavalla. Ihmiskaupan uhrien turvallisesta ja tuetusta asumispalvelusta säädetään ja huolehditaan EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Toiminnan valvonta- ja ohjaustehtävä osoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat kos- kemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Muutetaan rikoslain raiskausmääri- telmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien. Laajennetaan seksuaali rikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta. Laaditaan Suomeen Lanzaroten sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma yhteis- työssä järjestöjen kanssa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi ja var- mistetaan sen kohteeksi joutuneiden palvelut. Törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistavuutta arvioidaan niin, että rangais- tukset ovat oikealla tasolla sekä suhteessa teon vahingollisuuteen että muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin. Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan. Arvioidaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapau- tumisen edellytyksiä perusteellisesti. Hallituskauden aikana toteutetaan poikkihallinnollisesti toimenpiteitä, joilla puututaan ny- kyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Turvataan edellä mai- nittujen rikosten torjuntaan ja selvittämiseen riittävät resurssit sekä osaaminen. Edistetään syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Selvitetään ja tarvittaessa tarkennetaan kotirauhan ja julkisrauhan rikkomisen soveltuvuus yritystoimintaan, elinkeinonharjoittajiin ja tuotantotiloihin kohdistuvaan häirintään. Selvitetään ympäristörikosten ennaltaehkäisyn ja seuraamusjärjestelmän tehostamista. Toteutetaan maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastus lain kokonaisuudistus. 92 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.3.2 Puolustuspolitiikka Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja muutoksen ar- vioidaan olevan pitkäkestoinen. Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut, ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt. Uusien vaikuttamiskeinojen kehitys on vai- keuttanut uhkatilanteiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Kybertoimintaympäristön ja hybridiuhkien merkitys kasvaa, eikä niiden käyttöä poliittisten ja sotilaallisten päämäärien saavuttamiseksi voida sulkea pois. Turvallisuusympäristön kehitys on asettanut kasvaneita vaatimuksia erityisesti tilannekuvalle, ennakkovaroituskyvylle ja valmiudelle. Vaikka Suo- meen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa, yllättävät turvallisuusympäristön muu- tokset ovat mahdollisia. Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen ohella haasteena on myös käytöstä poistuva kalusto. Suomen puolustus on 2020-luvulla poikkeuksellisessa tilanteessa, kun kahden puolustushaaran pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti. Vuosina 2012–2014 toteutetussa puolustusvoimauudistuksessa puolustusbudjettia leikat- tiin noin 10 prosenttia pääosin sen hetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Uudistukselle asetetut säästötavoitteet saavutettiin. Tavoite 1 Uskottava puolustus Suomi pitää huolen uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resur- soinnista. Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun re- serviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Kansain välinen puolustusyhteistyö, kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ovat tärkeä osa Suomen ulko-, turvalli- suus- ja puolustuspolitiikkaa. 93 PUOLUSTUSPOLITIIKKA Keinot Toimintaympäristön kehitystä vastaavan puolustuskyvyn ylläpito ja sen kehittämisedelly- tykset varmistetaan turvaamalla puolustushallinnolle riittävät resurssit. Puolustuksen re- sursoinnissa noudatetaan puolustusselontekoa (2017). Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kokonaisuus, ja sitä kehitetään tasapainoisesti kai- kissa puolustushaaroissa. Maavoimien toimintaedellytykset turvataan ja kalustoa ja mate- riaalia kehitetään suunnitelmallisesti. Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään hallituskaudella noin 100 tehtävällä. Turvallisuus- tilanteen muutokset edellyttävät puolustusvoimilta korkean valmiuden ylläpitämistä ja suorituskyvyn jatkuvaa kehittämistä. Lainsäädäntö ja tehtävät ovat muuttuneet ja kan- sainvälisen toiminnan määrä on kasvanut. Henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää kehitetään palvelemaan puolustushallinnon tarpeita aiempaa paremmin. Senaatti-kiinteistöille perustetaan tytärliikelaitos Puolustus- kiinteistöt, joka vastaa puolustushallinnon erityistarpeista muuttuneessa turvallisuustilan- teessa. Puolustuskiinteistöjen velvoitteista säädetään lailla. Tavoitteena on vähentää toimi- tilakustannusten nousua. Kansainvälinen puolustusyhteistyö on osa Suomen puolustuskykyä. Puolustusyhteistyöllä, mukaan lukien kansainvälinen harjoitustoiminta ja kansainvälinen puolustusmateriaali- yhteistyö, vahvistetaan Suomen kansallista puolustusta sekä parannetaan lakisääteistä edellytystä tarvittaessa antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön Nordefco:n puitteissa. Nordefco-yhteistyön painopisteet ovat tilannekuvayhteistyössä ja koulutus- ja harjoitustoiminnassa. Hallituskaudella laajennetaan kahdenvälistä ja alueellista puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Hallituskaudella kehitetään transatlanttista yhteistyötä sekä lisätään yhteistyötä Norjan kanssa. Yhteistyötä kehitetään myös muiden kumppanimaiden kanssa. Osallistuminen vaativaan kansainväliseen harjoitustoimintaan on keskeinen osa puolustus yhteistyötä. Harjoituksiin osallistuminen harkitaan tapauskohtaisesti kansalli- sen puolustuksen, Suomen omien intressien ja harjoituksista saatavan hyödyn pohjalta. Puolustusministeriö arvioi yhdessä ulkoministeriön kanssa koulutus- ja harjoitustoimin- nan ulko- ja turvallisuuspoliittista merkittävyyttä harjoituskohtaisesti TP-UTVA:n aset- tamien kriteereiden mukaan. TP-UTVA linjaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoi- tustoiminnasta. Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta on myös välttämätöntä 94 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön sekä sotilaal- lisen kriisinhallinnan edellyttämän sotilaallisen kyvyn kannalta. Suomi osallistuu Naton artikla 5 -harjoituksiin ainoastaan kumppanimaan roolissa. Eduskunnan valiokuntia informoidaan säännöllisesti ja oikea-aikaisesti kansainvälisestä harjoitustoiminnasta. Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan perustuu Suomen ulko- ja turvallisuus- politiikan painopisteisiin. Osallistuminen palvelee niin vastuunkantoa kansainvälisen rau- han ja turvallisuuden ylläpitämisestä kuin puolustusvoimien suorituskyvyn ja valmiuksien kehittämistä. Suomi toteuttaa ja edistää kriisinhallinnan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Keskeistä on turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen konfliktialueilla sekä konfliktista kärsivien mai- den oman osaamisen ja kapasiteetin vahvistaminen. Vahvistetaan Suomen kykyä tarjota kriisinhallintakapasiteettia ja rakennetaan johdonmukaista kokonaisuutta kriisinhallin- nasta rauhanvälitykseen ja jälleenrakentamiseen. Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi asetetaan parlamentaarinen komitea, joka laatii kokonaisvaltaisen yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen toi- minnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi samoin kuin määrällisesti riittävän osallistumisen varmistamiseksi. Hallituskaudella Suomi pyrkii vahvistamaan osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Asevelvol- lisuus tukee yhteiskunnallista koheesiota ja luo perustaa maanpuolustustahdolle. Hallitus- kauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Tavoitteena on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta kehitetään yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksia seuraten. Palvelusta suorittavien mahdollisuuksia yhdistää siviilielämä ja palve- lus kehitetään. Naisten edellytyksiä suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus ja palvella Puo- lustusvoimissa parannetaan muun muassa tasa-arvotyöllä ja lisäämällä tietoisuutta naisten asepalveluksesta. Kertausharjoitusten määrää nostetaan asteittain vaalikauden aikana Puolustusvoimien henkilöstömäärän kasvaessa. Tavoitteena on noin 20 prosentin lisäys nykyisestä tasosta hallituskauden loppuun mennessä. 95 PUOLUSTUSPOLITIIKKA Hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia nou- dattava puolustusselonteko. Tämä mahdollistaa Puolustusvoimien tehtävien ja resurssien tarkastelun kestävästi ja pitkäjänteisesti. Tiedustelulakien mukanaan tuomat resurssitarpeet huomioidaan yhdessä sisäministeriön hallinnonalan kanssa. Hallitus antaa eduskunnalle selonteon tiedustelulakeihin liittyen. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli. Maanpuolustusjärjestöjen aktiivinen toiminta reserviläisten kenttäkelpoi- suuden ja maanpuolustustahdon ylläpidossa on merkityksellistä kansallisen puolustuksen suorituskyvyn näkökulmasta. Maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit varmistetaan ja ampumaharjoittelun edellytykset koko Suomessa turvataan. Laki vapaaehtoisesta maan- puolustuksesta pannaan toimeen. Puolustushallinto ohjaa ja valvoo vapaaehtoista maan- puolustustoimintaa asianmukaisella tavalla. Suomalaisella puolustusteollisuudella on keskeinen merkitys huoltovarmuuden kannalta. Puolustustarvikkeiden vienti tukee osaltaan sotilaallista huoltovarmuuttamme. Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Suomi kehittää omaa puolustusteollisuuttaan kansallisesti sekä yhteistyössä Euroopan unionin ja muiden vakiintuneiden kumppaneiden kanssa. Puolustusvoimien sodan ajan suorituskyvyt perustuvat suurelta osin muualta yhteis- kunnasta saataviin resursseihin. Sotilaallisella huoltovarmuudella turvataan puolustus- voimien kriittisten järjestelmien toimintakyky yhteiskunnan häiriötilanteissa. Teknolo- gista osaamista kehitetään näiden järjestelmien toiminnan varmistamiseksi. Tätä varten tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä niin viranomaisten kuin koti- ja ulkomaisen puolustus teollisuuden kanssa. Räjähteiden elinkaaren hallinta järjestetään lähtökohtaisesti Puolustus voimien omana tuotantona huoltovarmuuden varmistamiseksi. Tavoite 2 Poistuvat strategiset suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti Maamme puolustuskyky turvataan strategisten hankkeiden kautta. Meri- ja ilmapuolustus ovat edellytys koko puolustusjärjestelmän toimivuudelle ja puolustusvoimien tehtävien toteuttamiselle normaalioloissa, alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaami- sessa, ennaltaehkäisyssä sekä mahdollisen hyökkäyksen torjunnassa. 96 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Keinot Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa. Tavoite 3 Suomi on varautunut monipuolistuviin uhkiin Perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi Suomi varautuu vastaamaan entistä monitahoi- sempiin uhkiin, joissa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa yhä selvemmin ja siksi toimenpiteet vaativat poikki- hallinnollista johtamista ja koordinointia. Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuu- den toimintamallin mukaisesti sekä säädöspohjaa kehittämällä. Turvallisuuteen vaikutta- via teknologisia, yhteiskunnallisia ja ympäristön tilaan liittyviä kehityskulkuja seurataan tiiviisti ja ennakoiden. Kansainvälinen yhteistyö on Suomen kyberturvallisuudelle elintärkeää. Suomen etu on tehdä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa monenvälisesti, alueellisesti ja kahdenvälisesti. Tämä koskee niin teknistä kuin poliittisen tason yhteistyötä ja vuoro- puhelua. Suomi vaikuttaa kansainvälisen kyberturvallisuuden haasteiden ratkaisemiseksi aktiivisesti Euroopan unionissa ja keskeisissä kansainvälisissä järjestöissä. Keinot Kansallista kyberturvallisuutta edistetään päivittämällä Suomen kyberturvallisuusstrate- gia ja laatimalla kyberturvallisuuden kehittämisohjelma. Kyberturvallisuuden koordinaa- tiota tiivistetään, ja vastuu siitä on valtioneuvoston kanslialla. Lisäksi varmistetaan ympäri- vuorokautinen keskitetty tilannekuva, joka on tukena valtion virastoille, kriittisille infra- struktuurin toimijoille ja kumppaneille. Puolustusvoimat kehittää valmiuksia vastata monitahoisiin uhkiin. Hybridiuhkiin ja yhteis- kunnan muihin häiriötilanteisiin varautuminen edellyttää syvenevää kansainvälistä, koko julkishallinnon kattavaa ja yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Suomi vahvistaa hybridi- ja kyberuhkiin liittyvää osaamistaan jatkuvasti, jotta se pysyy korkealla kansainvälisellä tasolla. Puolustusvoimat jatkaa oman kyberpuolustus- kykynsä kehittämistä ja osallistuu kansallisen kyberturvallisuusstrategian toteuttamiseen. 97 TURVALLINEN OIKEUSVALTIO SUOMI 3.4 Elinvoimainen Suomi 98 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tilannekuva Suomella on vahvat edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana vahvuuksiensa vuoksi. Tulevaisuuden muutosajureita ovat globaalit megat- rendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen. Elinvoimaisen Suomen menestyksen avain on kyvyssä tarttua muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarjota niihin ratkaisuja. Suomen vahvuutena on myös moniin muihin maihin verrattuna vakaa ja ennustettava toimintaympäristö.  Kiinnittymällä kansainvälisiin kysyntävetoisiin ekosysteemeihin yritykset, tutkimuslaitok- set ja korkeakoulut ja muut oppilaitokset luovat yhteistyössä uutta liiketoimintaa ja huip- puluokan innovaatioita. Näin on mahdollista vahvistaa viennin merkittävää kasvua nykyi- sestä. Panostamalla lisäksi ohjelmallisesti kansainväliseen kasvuun sekä vahvaan yrittäjyys- politiikkaan Suomi kykenee monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja luomaan kestävän kasvun edellytyksiä kaiken kokoisille yrityksille. Hallitus tukee kasvua panostamalla TKI-toimintaan, kehittämällä uusia toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä sekä lisäämällä kansainvälisten huippuosaajien määrää. Elinvoimainen ja sosiaalisesti vahva Suomi rakentuu metropolialueen, kasvavien kaupun- kiseutujen ja maaseudun yhteisestä menestyksestä. Suomen näkökulmasta yksi keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä on esimerkiksi väestön entistä voimakkaampi keskittyminen ja sen seuraukset. Elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa. Pääkaupunkiseutu kilpailee muiden metropolialueiden kanssa. Kaupunkien merkitys elinvoimalle on suuri niin kasvun rakentamisessa kuin ilmastonmuu- toksen torjunnassa. On tärkeää, että elinvoimaisella Suomella, kaikilla sen tasoilla, on riittä- vät voimavarat näihin haasteisiin vastaamisessa. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämi- sessä alueiden ja maakuntien asema on ratkaiseva. Väyläverkkojen osalta on tarve siirtyä pitkäjänteisempään ja suunnitelmallisempaan kehit- tämiseen sekä korjattava pitkään jatkunutta investointien alirahoitusta. Saavutettavuus on turvattava koko Suomessa. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos voi johtaa tuotantoedellytysten heikkenemiseen maail- man tärkeillä ruuantuotantoalueilla. Tämän vuoksi on varmistetteva maatalouden kannat- tavuus, kansallinen ruokaturva sekä kilpailukykyinen kotimainen ruokajärjestelmä osana kierto- ja biotalouden kokonaisuutta. Oma kotimainen ruoantuotanto on tärkeää huolto- varmuuden, työllisyyden ja aluerakenteen kannalta. 99 ELINVOIMAINEN SUOMI Tavoite 1 Suomi tarjoaa ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin arvopohjaisesta maakuvastaan lähtien Suomeen luodaan kestävän kasvun strategia, joka tähtää elinkeinorakenteen monipuo- listumiseen, tuottavuuden paranemiseen, viennin kasvuun, yritysten uudistumiseen ja toimintaedellytysten vahvistumiseen, sekä kansainvälisten miljardiluokan ekosysteemien syntyyn, joiden myönteiset vaikutukset heijastuvat koko maahan. Kasvustrategiaa ja työl- lisyyttä tukevat nouseva koulutustaso ja kansainvälinen huippuosaaminen sekä vahvat kotimarkkinat. Suomi kehittyy merkittävästi tutkimus- ja innovaatiotoimintaympäristönä, sekä aineetto- mat ja aineelliset investoinnit lähtevät kasvuun. Isoina muutosajureina kaikessa toiminnassa vaikuttavat ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, bio- ja kiertotalous, teknologinen kehitys sekä kaupungistuminen. Keinot Ekosysteemit kestävän kasvun moottoreina – Suomeen syntyy uusia miljardiluokan ekosysteemejä sekä nykyiset ekosysteemit vahvistuvat. Käännetään Suomen TKI-määrärahat nousu-uralle. Laaditaan tiekartta TKI-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta ja Suomen kehittämiseksi maailman parhaaksi in- novaatio- ja kokeiluympäristöksi. Kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuusmallia. Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan ylittävää johtamista ja kasvupolitiikan koordinaatiota vahvistetaan läpi valtionhallinnon. Panostetaan kansainvälisten osaajien pitämiseen ja vetovoimatyöhön sekä oleskelulupa- järjestelmän nopeuttamiseen laatimalla ja resurssoimalla poikkihallinnollinen ohjelma. Säädetään avainhenkilölaki pysyväksi. Luodaan kansallinen aineettomien oikeuksien strategia, jonka avulla osaamista sekä hal- lintoa kehitetään ja tehdään nykytilannetta kehittäviä toimenpiteitä. 100 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Valmistellaan viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma 2030 yli perinteisten toimialarajojen yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2019 aikana. Sisällytetään ohjelmaan poikkihallinnollisesti tärkeimmät politiikan osa-alueet viennin ja kansainvälisen kasvun kannalta. Ohjelmassa painotetaan muun muassa kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, tuottavuuden ja jalostusarvon nostoa sekä vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen siirtymistä. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain (julkisen talouden riihien yhteydessä) ja tar- vittaessa tehdään uusia päätöksiä ohjelman tavoitteiden tueksi. Tehdään lisäpanostuksia kansainvälistymispalveluihin, jotka linkittyvät syntyviin ekosys- teemeihin. Kehitetään pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ohjelmakokonaisuuden avulla. Palvelujen alueellista, kansallista ja kansainvälistä saatavuutta parannetaan, ulko- maan resursseja vahvistetaan sekä eri osapuolten, kuten Team Finland -toimijoiden välistä yhteistyötä kehitetään. Edistetään aktiivista teollisuuspolitiikkaa EU-tasolla ja edellytetään teollisuuspoliittisen strategian laatimista, johon sisältyy suunnitelma eurooppalaisen elinkeinoelämän kestä- västä kehityksestä globaalissa muutosprosessissa. Lisäksi edistetään aktiivista kauppapoli- tiikkaa, joka perustuu avoimuuteen sekä sääntöpohjaisen monenkeskisen kauppajärjestel- män ja vapaakaupan edistämiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen. Kansainvälisen kasvun ohjelmaan sisällytetään toimialakohtaiset tiekartat vähäpäästöisyyteen. Sovitetaan yhteen yrityslähtöisen strategisen tutkimuksen ja kehityksen toimia kansal- lisesti ja kansainvälisesti. Vaikutetaan EU:n piirissä valmisteltavien osaamisalueiden ja eurooppalaisten ekosysteemien kehittämisohjelmiin ja uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, kuten energian varastointiin ja akkuteollisuutta koskeviin aloitteisiin. Varaudutaan mah- dollisiin lisäinvestointitarpeisiin. Rakennetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä (PPP-malleilla) kansallisille vah- vuuksille perustuvia ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin. Lisätään pohjoismaista yhteistyötä arvopohjaisen yhteisen brändin vahvistamiseksi. Edis- tetään kasvua tukevaa lähialueyhteistyötä. 101 ELINVOIMAINEN SUOMI Vauhditetaan toimialojen kasvuhakuisuutta ja tulevaisuuden haasteisiin vastaava rohkeaa uudistumista. Laaditaan kaupan alan tulevaisuuden selonteko, jotta alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti. Käynnistetään kansallinen matkailun ohjelmakokonaisuus, jonka avulla jatketaan matkai- lualan kestävää kasvua ja tuetaan matkailuyrittäjyyden lisääntymistä. Jatketaan terveysalan kasvustrategian mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Edis- tetään sote-datan joustavaa ja laajamittaista hyödyntämistä, samalla kuitenkin rekisteröi- tyjen tietosuojan korkeasta tasosta huolehtien. Käynnistetään luovien alojen palvelukokonaisuus. Nostetaan puutuotteiden jalostusastetta, edistetään puurakentamista sekä puutuotevientiä. Kasvatetaan kestävän elintarviketalouden lisäarvoa kotimarkkinoilla ja viennissä sekä pa- rannetaan alan toimintaedellytyksiä. Laaditaan kansallinen biokaasuohjelma Suomen elinvoiman kehittämiseksi ja ilmastota- voitteisiin pääsemiseksi. Yritysten kasvua ja uudistumista mahdollistetaan erilaisten yritysten tarpeet tunnistaen. Luodaan yrittäjyysstrategia, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvu- yritykset. Strategia sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistä- misen, luovan alan arvonmuodostuksen ja liiketoimintamallien kehittämisen, pk- ja mid- cap-yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen sekä suurten veturiyri- tysten kanssa tehtävän vienninedistämisen. Madalletaan kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen ja kasvattamiseen yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja työelämätaitoja vahvistamalla muun muassa lisäämällä yrittämiseen ja työelä- mään liittyvää ymmärrystä ja osaamista eri koulutusasteilla sekä muiden julkisten palvelui- den kautta. Kansainvälisen tason liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi luodaan soveltu- vaa koulutusta. Edistetään riskinottokykyä kehittämällä yrittäjälle entistä parempia mahdollisuuksia ”uu- teen alkuun” muun muassa konkurssitilanteissa. Asiassa otetaan huomioon muun muassa EU:n niin sanotun maksukyvyttömyysdirektiivin täytäntöönpano ja arvioidaan maksuky- vyttömyyslainsäädännön kokonaistoimivuus. 102 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Arvioidaan maksuhäiriöitä, perintäkuluja ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön kehittä- mistarpeet. Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön hallituskauden aikana, ja samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa. Tuetaan toimintamalleja yrittäjien jaksamisen tukemiseksi osana yrityspalveluekosystee- min kehittämistyötä. Varmistetaan yritystoiminnan jatkuvuutta omistajanvaihdostilanteissa ottaen myös huo- mioon tilanteet, joissa henkilöstö jatkaa yrityksen toimintaa. Otetaan käyttöön start up -yritysten kasvua, rekrytointeja ja omistuspohjan laajentumista tukeva uusi toimintamalli. Tuetaan aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa. Edistetään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa. Vahvistetaan pk-yritysten edellytyksiä kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin paranta- malla yritysten tasaveroisia toimintaedellytyksiä, huolehtimalla verotuksen ennustettavuu- desta ja markkinoiden kilpailullisuudesta. Haetaan EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nosta- miseksi 15 000 euroon. Valmistellaan yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausta tukeva toimin- tamalli ja tehdään tätä koskeva kokeilu. Otetaan huomioon digitalisaation edistämisessä ja tietopolitiikassa pk-yritysten kyky tart- tua uusiin mahdollisuuksiin avoimien rajapintojen kautta. Yritys- ja kansainvälistymispalveluiden asiakaslähtöisyys, saumattomuus ja saatavuus var- mistetaan alueellisesti ja kansallisesti kotimaassa ja ulkomailla. Otetaan huomioon päätöksenteossa vaikutukset aina yritysten kasvun, työllistävyyden ja investointien edistämisen näkökulmasta. Selvitetään keinoja yrittäjien sosiaaliturvan, eri tulomuotojen toimivaan yhteensovittami- seen ja eläketurvan parantamiseen. 103 ELINVOIMAINEN SUOMI Vaalitaan yritysrahoitusmarkkinoiden toimivuutta, haetaan ratkaisut rahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi sekä vahvistetaan kotimaista omistajuutta. Tuetaan start up- ja pk-yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistumista. Kehitetään kotimaisia pääomasijoitusmarkkinoita sekä lisätään rahastosijoituksia ja suoria sijoituksia työ- ja elinkeinoministeriön alaisten toimijoiden kautta. Varmistetaan Finnveran valtuuksien riittävyys ottaen huomioon riskien hallinnan tarpeet. Laaditaan kotimaisen omistamisen ohjelma, joka tukee kasvua löytämällä keinoja vahvis- taa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta. Tavoite 2 Suomen menestystä rakennetaan alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyöllä Alue- ja kaupunkikehitys on sosiaalisesti oikeudenmukaista, ympäristöllisesti kestävää ja taloudellisesti vastuullista. Yli alue- ja toimialarajojen rakentuvat ekosysteemit ja elinkei- noille myönteinen toimintaympäristö sekä hyvä saavutettavuus ja toimivat palvelut mah- dollistavat kiinnittymisen kasvuun kaikkialla Suomessa. Kunnilla on riittävät resurssit elinvoiman kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen. Keinot Koko Suomen monimuotoinen elinvoimapolitiikka Vahvistetaan osana kestävän kasvun strategiaa alueiden, kuntien ja kaupunkien moni- muotoista elinvoimaa. Aluekehitystä tehdään alueiden vahvuuksien pohjalta. Tavoitteena on elinvoiman lisäämi- nen, poikkihallinnolliseen toimintaan kannustaminen ja alueellisten voimavarojen kokoa- minen yhdessä määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi. Huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa monimuotoisesti alueiden ja kaupunkien tarpeet huomioon ottaen: metropolialue, yli 100 000 asukkaan suuret kaupungit ja yliopistokaupungit, keskisuuret maakuntakeskuksien kaupunkiseudut, seutukaupungit sekä harvaan asutut alueet. 104 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tunnistetaan erityisesti metropolialue ja suuret kaupungit koko maan kannalta strategi- sesti merkittävinä kasvun ja kestävän kehityksen alueina. Aluepolitiikan tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen. Elinvoimatyötä ja strategista kaavoitusta voidaan tehdä kunta- ja maakuntarajojen yli alu- eellisen kasvun vahvistamiseksi laajassa sitouttavassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Luodaan alue- ja/tai teemalähtöisesti sopimusperustaisuuteen ja kumppanuuteen perus- tuva (aluekehityksen) toimintamalli, joka vastaa kunkin alueen erityispiirteisiin. Alueelliset sopimuskokonaisuudet ovat osa Suomen ekosysteemipolitiikan ja kasvuohjelman koko- naisuutta. Tarkennetaan toimintamalli aluekehityspäätöksen yhteydessä vuonna 2019. Maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu. Liitoilla on myös jatkossa kes- keinen merkitys aluekehityksen ja yhteistyön edistäjänä. Maakuntien liitoille kohdenne- taan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta (entinen maakunnan kehittämisraha). Maakuntien liittojen (18) rooli EU-rakennerahastojen ja muiden EU-ohjelmien välittäjinä ELY-keskusten kanssa säilytetään ohjelmarahoitukseen perustuvissa rahoituspäätöksissä. Hyödynnetään alueellisessa kehityksessä mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuo- toja. EU:n koheesiopolitiikassa pyritään turvaamaan aluekehitysrahoituksen taso sekä har- vaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys. Huolehditaan elinvoimaisuuden osatekijöistä alueellisesti tasapainoisesti. Erityisesti kiinni- tetään huomio saavutettavuuteen (toimiva liikenneinfra ja -palvelut, mukaan lukien data- yhteydet), korkeakoulujen, toisen asteen koulutuksen ja t&k-toiminnan jakautumiseen eri puolille maata, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen sekä yritystoimintaa tukevaan kaavoitukseen ja palveluihin. Päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tuloksia hyödynnetään mah- dollisimman laajasti. Valtion, maakuntien liittojen ja kuntien sekä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen välisiä yhteistyökokeiluja edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta ja niille selvite- tään uusia rahoitusmalleja. Edistetään uuden teknologian hyödyntämistä tehokkaasti joustavan elämisen, työskente- lyn ja yrittämisen mahdollistamiseksi paikasta riippumatta. Valtion työtehtäviä tulee orga- nisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta 105 ELINVOIMAINEN SUOMI hyödyntäen. Alueellistamislainsäädäntö on uudistettava vuoden 2019 loppuun mennessä laadittavan strategian puitteissa. Valtio ja kunnat panostavat osaavan työvoiman saatavuuteen, työperäiseen maahanmuut- toon ja kotoutumiseen. Valtio sitoutuu yhdessä halukkaiden kuntien kanssa resursoimaan pysyvän toimintamallin kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi. Laaditaan kansallinen kaupunkistrategia, jolla vastataan kaupungistumisen mahdollisuuk- siin ja haasteisiin YK:n kaupunkikehitysohjelman laaja-alaiset tavoitteet huomioon ottaen. Vahvistetaan pääkaupunkiseudun muodostaman metropolialueen kykyä kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa niin osaavasta työvoimasta, yrityksistä kuin kulttuuri- sesta vetovoimasta ja sen mukanaan tuomista matkailijoista. Metropolialueen ja suurten kaupunkien MAL-sopimuksia jatketaan ja pidennetään nii- den kesto 12 vuoteen. MAL-sopimuksia on mahdollista laajentaa uusille yli 100 000 asuk- kaan kaupunkikeskuksille. Kehittämisen yksityiskohdista linjataan osana asuntopolitiikan kokonaisuutta. Mahdollistetaan metropolialueen tasapainoisen kehityksen vaatimat erityisratkaisut. Yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset ohjelmat/sopimukset julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Vahvistetaan alueellisten keskuskaupunkien ja maakuntakeskusten ympärille muodostu- vaa kasvua edistämällä useamman kuntien yhteistä strategista kaavoitusta, vahvistamalla toimivia joukkoliikenteen ratkaisuja sekä asukkaiden joustavia palveluita. Luodaan sopimusperusteista kehittämistyötä kaupunkien ja alueiden tarpeista ja yhteis- työstä nousevilla sisällöillä ja painopisteillä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi (myönteinen talous-, työllisyys- ja investointikehitys). Turvataan korkeakoulutuksen kehittämistä jokaisessa maakunnassa. Tämä tukee alueel- lista erikoistumista ja kiinnittymistä globaaleihin ekosysteemeihin. Turvataan kattava toi- sen asteen koulutusverkosto koko maassa osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Tehdään seutukaupunkiohjelma ja tuetaan seutukaupunkien yhteisten kehittämisstrate- gioiden laadintaa ja verkostomaista toimintaa. 106 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tunnistetaan usein yksittäisten päätösten ratkaiseva merkitystä koko seutukaupungin elinvoimalle. Selvitetään ja otetaan huomioon päätösten yhteiskunnalliset vaikutukset kat- tavasti muun muassa alueen ja sen veturiyritysten kannalta. Toteutetaan harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta vaikuttavuusarviointi ja muodostetaan toimenpideohjelma kokeiluineen elinvoiman ja hy- vinvoinnin kehittämiseksi myös väestöään menettäville alueille. Selvitetään poikkihallinnollisesti toteuttamiskelpoiset keinot monipaikkaisen elämän tuke- miseksi sekä viedään eteenpäin säädösten ja käytäntöjen uudistamista tähän pohjautuen. Hyödynnetään matkailu- ja elämyspalvelujen sekä luonnonvarojen kestävän hyödyntämi- sen mahdollisuudet uusien kehitysnäkymien avaamiseksi. Turvataan harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa ihmisten oikeudet peruspalveluihin alueiden yhteistyötä tukemalla, uusilla toimintatavoilla ja riittävillä resursseilla (palvelui- den saatavuus, yhteiskunnan turva, liikkumisen edellytykset). Turvataan EU:n leader-rahoituksen jatkuvuus. Etsitään ratkaisuja helpottamaan ihmisten tilannetta liittyen rapistuvaan ja arvoaan me- nettävään asuntokantaan. Selvitetään, millä edellytyksillä valtion takaamia perusparan- nuslainoja olisi mahdollista myöntää sellaisille asunto-osakeyhtiöille, jotka sijaitsevat esimerkiksi väestöltään vähenevillä alueilla ja joiden on muuten vaikea saada pankkilainoi- tusta kiinteistöjen peruskorjauksiin. Kuntien asema Laaditaan kuntien tilanteesta kokonaisvaltainen tuoreimpiin tietoihin pohjautuva arviointi syksyllä 2019. Kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukai- sella ja riittävällä valtion tuella. Väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna 2020. Valtionosuusjärjestelmää tulee tarvittaessa kehittää niin, että se ottaa huomioon parem- min alueiden tarpeet ja erityispiirteet. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti 107 ELINVOIMAINEN SUOMI muuttamalla valtionosuuksia ja tai vastaavaa kiinteää määrärahaa 100-prosenttisesti taikka poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita. Tuetaan kuntien yhteistoimintaa elinvoiman turvaamiseksi ja palveluiden järjestämiseksi. Kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen taloudellisia esteitä poistamalla. Selvitetään kuntalain säännöksiä kilpailuneutraliteetista kunnan toteuttamassa elinkeino- politiikassa kohtuullisuuden takaamiseksi kuntien näkökulmasta. Tavoite 3 Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä Suomi tunnetaan edelläkävijänä, jossa digitalisaation ja teknologisen kehityksen luomia mahdollisuuksia kehitetään ja otetaan käyttöön yli hallinto- ja toimialarajojen. Julkisilla hankinnoilla vahvistetaan teknologista kehitystä, mutta myös laajemmin kestä- vää kehitystä, innovatiivisuutta sekä elinkaaritaloudellisuutta. Suomi kehittää säädösympäristöä ja hallintoa siten, että ne mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen sekä laajan kokeilukulttuurin. Keinot Varmistetaan kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimivuus kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja tavoitellaan kotimarkkinoiden kilpailullisuuden vahvistumista. Vahvistetaan kilpailu- ja kuluttajavalvonnan toimivaltuuksia, käytettävissä olevia sanktioita ja resursseja. Tuetaan puolueetonta ja riippumatonta liiketoiminnallista kuluttajatiedon saatavuutta vahvistamalla kansalaisjärjestöjen rahoitusta. Arvioidaan kilpailun lisäämisen mahdollisuuksia sektoreilla, joilla kilpailu toimii puutteellisesti. 108 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Säädetään nykyistä laajempi velvoite tavaroiden ja pakkausten tuottajille tarjota tietoa ku- luttajille myymiensä tavaroittensa ja pakkaustensa ympäristövaikutuksista. Selvitetään mahdollisuudet rajoittaa aggressiivista ja epäasiallista suora- ja kotimarkki- nointia. Puhelin- ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi. Nostetaan julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyttä sekä kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Rakennetaan digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä. Asetetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen korkean tason neuvottelukunta sihtee- ristöineen neuvoa-antavaksi elimeksi teknologia-alueelle. Laaditaan julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia toimenpi- desuunnitelmineen ottaen huomioon tietosuojavaikutukset ja mahdolliset lainsäädäntö- tarpeet. Lähtökohtana on, että julkiset toimijat avaavat julkiset rajapinnat, jos niitä ei ole erityistä syytä pitää niitä suljettuna. Edistetään yritysten ja yrittäjien datan jakamista ekosysteemien sisällä. Edistetään reaaliaikataloutta rakenteisten sähköisten laskujen ja kuittien laajalla käyttöönotolla. Kehitetään lupajärjestelmiä niin, että Suomessa on jatkossa toimiva yhden luukun digitaa- linen lupa. Jatketaan arjesta ja liiketoiminnasta sujuvampaa tekevän AuroraAI-verkon kehittämistä tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla menokehyksen sen salliessa. Edistetään toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä, jotka mahdollistavat erilaisten väli- neiden käytön. Turvataan yksilölle mahdollisuudet hallita omia julkisissa palveluissa olevia tietojaan oma- data-periaatteen mukaisesti. Kehitetään digitaalisia järjestelmiä yhteistyössä kumppanimaiden muun muassa muiden Pohjoismaiden ja Viron kanssa. 109 ELINVOIMAINEN SUOMI Parannetaan sähköisten julkisten palveluiden esteettömyyttä ja turvataan niiden käyttöön riittävät tukipalvelut kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistettava, että kielelliset oikeudet toteutu- vat myös käytännössä. Varmistetaan yksityisyyden suojaa, tietosuojaa ja tietojen julkisuutta koskevien lakien toi- mivuutta kokonaisuutena tietosuoja-asetuksen rajoissa. Lisätään innovatiivisten hankintojen käyttöä ja kehitetään sitä kautta palveluja, luodaan kasvua ja mahdollistetaan referenssimarkkinoiden kehittymistä. Kasvatetaan innovatiivisten hankintojen määrää 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaa- likauden loppuun mennessä. Seurataan tavoitteen toteutumista vuositasolla. Sovitaan valtioneuvoston yhteisistä tavoitteista ja konkreettisista linjauksista sekä lisätään ministeriöiden välistä käytännön yhteistyötä. Edistetään sosiaalisten, ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista julkisten hankintojen kautta. Panostetaan julkisten hankintayksiköiden osaamiseen koulutuksen ja parhaiden käytäntö- jen levittämisen avulla. Selvitetään mahdollisuudet hajauttaa innovatiivisten hankintojen riskiä laajemmalle esi- merkiksi riskirahastojen perustamisen kautta. Korjataan hankintalain puutteet Selvitetään nykyisen hankintalain mahdollisia muutostarpeita sosiaali- ja terveydenhuol- lon uudistuksen yhteydessä. Julkisten hankintojen tehokkuuden lisäämiseksi hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen laa- dullisten kriteerien huomioonottamista julkisissa tarjouskilpaluissa. Hankintalakia kehite- tään ohjaamaan hankintayksikköjä ottamaan huomioon kokonaistaloudellisuuden kri- teereinä ensisijaisesti hinta-laatusuhdetta ja kokonaiskustannuksia ja käyttämään pelkkää hankintahintaa kriteerinä vain rajatusti. Lisätään hankintojen vastuullisuutta. Tavoitteen edistämiseksi arvioidaan hankinta- lain ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten rikkomusten poissulkemisperusteiden 110 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA laajentamistarpeet sekä keinot korostaa yritys- ja verovastuullisuutta. Tehdään tarvittavat kehittämispäätökset arvioinnin pohjalta. Edistetään kaksikielisiä hankintoja ja selvitetään mahdollisia ongelmakohtia lainsäädännössä. Tehdään Suomesta yhteiskuntavastuun edelläkävijämaa. Tehdään selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuu yrityk- sille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvel- voitteeseen. Selvitys tehdään elinkeino-, yrittäjä- ja palkansaajajärjestöjen kanssa ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten aseman. Vastaavaa tavoitetta edistetään EU:ssa.  Sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluntuotannon laadun ja vastuullisuuden valvontaa vahvistetaan. Vahvistetaan kokeilukulttuuria poikkihallinnollisesti. Mahdollistetaan jakamistalouden kehittyminen lainsäädännöllä ottaen huomioon työnte- kijöiden oikeudet ja yritysten reilun kilpailun pelisäännöt. Panostetaan kokeilutoiminnan edistämiseen toteuttamalla parlamentaarisen kokeilutoi- minnan neuvottelukunnan suosituksia. Edistetään johdonmukaisesti kokeiluja ja testialustatoimintaa yhdessä kuntien kanssa. Kehitetään lainsäädäntöä laajentamalla asteittain yksi yhdestä -periaatetta painottaen määrällisyyden sijaan kuitenkin lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta. 111 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen Tilannekuva Liikenneverkostossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka, ja verkon kunto heikentyy vuosi vuodelta. Ihmisten ja tavaroiden turvallinen sekä saumaton liikkuminen on uhattuna yhä useammalla alueella. Rahoitustaso on riittämätön, ja se vaikuttaa tur- vallisuuteen ja sujuvuuteen sekä alueiden saavutettavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn. Esimerkiksi päärataverkon kehittäminen, matka-aikojen nopeuttaminen ja liikenteen vä- lityskyvyn parantaminen ovat saaneet rinnalleen uusia merkittäviä suurhankkeita, jotka odottavat rahoitusta. Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen maamme kasvihuonepäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvihuone- kaasujen vähennyspotentiaali on tieliikenteessä. Haasteena on myös nopeiden viestintäyhteyksien saatavuus. Verkkojen nykyinen kapasi- teetti ei tue riittävästi asiakastarpeita, digitaalisia palveluita ja automaatiota. Verkot ovat alusta yhteiskunnan palveluille, ja niiden tulee olla palvelutarvetta vastaavassa kunnossa koko maassa. Tavoite 1 Toimiva liikenteen infrastruktuuri Suomen infraverkko maalla, merellä, sisävesillä ja lentoliikenteessä rakentuu ja tukee ta- sapainoisesti koko maan huoltovarmaa, kilpailu- ja uudistumiskykyistä, resurssiviisasta ja kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä. Suomi kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjausinvestointiosuutta merkittävästi nyky- tasosta ottaen huomioon myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat. Väylien peruskorjauksessa painotetaan perusväylästön kuntoa parantavia ja pullonkau- loja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elin- keinoelämänkin tarpeita. Myös alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelan tulee vähentyä. 112 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Keinot Perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Talvikunnossapitoon teh- dään 20 miljoonan euron pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Rahoi- tusta kohdennetaan erityisesti alueille, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet. Perusväylänpidon rahoitustason pysyvällä nostolla varmistetaan, ettei korjausvelka enää kasva ja olemassa olevaa korjausvelkaa pystytään purkamaan. Korjausvelan vähentämi- seen osoitetun lisärahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain. Korjataan perusväylästöä, poistetaan pullonkauloja, toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen ke- hittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Myös alem- man tieverkon kuntoon panostetaan. Raideinvestointien määrää kasvatetaan nykytasosta investoimalla enemmän raiteisiin. To- teutetaan rautateiden nopeutus- ja turvallisuustoimenpiteitä perusväylänpidon tasokoro- tuksen sisällä. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu lisärahoitusta 22 miljoo- naa euroa vuosina 2020–2022. Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Korjauksissa otetaan huomioon vaiku- tukset vesien laatuun. Yksityisteiden runkojen pettäminen on kansantaloudellisesti kestä- mätöntä, joten pysyvä rahoitus on perusteltu. Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet otetaan huomioon väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta. Perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla elinkeinoelä- män tarpeet huomioon ottaen ennen 12-vuotisen liikennejärjestelmäselonteon valmistu- mista: matkustajaliikenteen matka-aikojen nopeuttamiseen, tavaraliikenteen pullonkaulo- jen poistamiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen, akselipainojen korottamiseen ja väyläverkkojen päällysteisiin ja siltoihin. Toteutetaan sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta välillä. Tämän kustannus on valtion talousarviolle 10 miljoonaa euroa. Sähköistys avaa yhteyden Pohjois-Ruotsin kautta rahti- ja matkustajaliikenteelle Eurooppaan ja Jäämerelle. Ratayhteys mahdollistaa uuden kuljetusreitin, palvelee teollisuutta ja avaa potentiaalia myös rajat ylittävään matkustajaliikenteeseen. Hallitus antaa kesäkuussa 2019 lisäbudjetin, jossa käynnistetään merkittäviä liikennehank- keita. Hallitus määrittää hankkeet lisäbudjetin valmistelun yhteydessä. 113 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN Väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti. Kokonaiskehittämi- nen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Pääväyliä ja niiden palvelutasoa koskevan asetuksen toimivuus ja muutostarpeet arvioi- daan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä, jotta yhteys lähekkäis- ten maakuntakeskusten välillä toimii ja vientisatamat sekä rajanylityspaikat tulevat huo- mioon otetuksi. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta infran kriittiset erityistarpeet otetaan huomioon ja rautateiden terminaaleja kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan. Suoran budjettirahoituksen rinnalle nostetaan erillisrahoituksen ratkaisuja hankekohtaisesti. Erityisesti rataverkkoa ja raideliikennettä koskeville miljardihankkeille on syytä tehdä laa- ja-alainen vaikutusten arviointi sekä suunnitella ja rakentaa ne nykyisen verkon kanssa toimiviksi kokonaisuuksiksi, jotka tuovat lisää matkustajia raiteille ja mahdollistavat järke- vän rahankäytön. Hankkeet tukevat Suomen kehittämistä, työvoiman liikkumista, kestävän liikkumisen tavoitteita toiminnallisesti ja alueellisesti tasapainoisella tavalla sekä tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon lentoliikenteelle. Hankkeita ei eroteta koko väyläverkoston kehittämisestä ja 12-vuotisesta liikennejär- jestelmäsuunnittelusta, jotta kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut tulevat käytäntöön. Liikennepolitiikan näkökulmasta asetetaan reunaehdot hankeyhtiöille ja suhde infran omistamiseen: • Valtio omistaa keskeisen infran • Julkisomisteinen määräenemmistö yhtiöissä • Rahoituksesta tulee olla maininta kuntien takauskeskuslaissa • Rahoituskustannusten minimointi • Yhtiön tulot perustuvat realistiseen arvioon • Tuotto-odotukset eivät saa nostaa ratamaksuja kohtuuttomasti • EU-rahoitushakujen varmistamiseksi väylähankkeiden suunnitteluvalmiutta edistetään. Hankehakuja tehostetaan tiedostaen, että joidenkin hankkeiden kohdalla toteutusval- mius on edennyt. Selvitetään myös Military Mobility – EU-linjausten rahoitushakumahdollisuudet pääväylä- verkon investointien osalta. 114 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Hallitus pääomittaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä tarpeen mukaan ja käynnistääkseen jäljem- pänä luetellut rataverkon kehittämishankkeet niiden täyttäessä edellä määritellyt perus- teet. Pääomitus toteutetaan julkisen talouden tasapainon ja menokehyksen raameissa. • Päärata ja sen laajennukset • Helsingistä länteen suuntautuva rata (mukaan lukien Espoon kaupunkirata) • Helsingistä itään suuntautuva rata Pisara-radan ja Helsingin ratapihan järjestelyjen osalta on varmistettava liikenteen kehittä- misen ja kansantalouden kannalta tehokkain ja parhaan kokonaishyödyn tuova malli. Eteneminen suurissa ratahankkeissa edellyttää sopimukseen pääsemistä toteutuksesta ja rahoituksesta valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa. Investointikokonaisuuden yhteydessä on otettava huomioon, että myös rautateiden oh- jaus-ja turvallisuusjärjestelmä tarvitsee päivittämisohjelman. Muita toimenpiteitä Liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan uudelleen mukaan liikenteen ja liikenne- järjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on vastata EU:n nollaskenaarioon (nolla liikenne- kuolemaa vuoteen 2050 mennessä). Valmistellaan liikenneturvallisuuden periaatepäätös ohjaamaan tavoitteeseen pääsemistä. Vakavat onnettomuudet ja kuolemat synnyttivät vuoden 2016 hintatasossa 1 370 miljoonan euron kustannukset, joten tavoitteen saavutta- misella on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset. Liikenteen digitalisaation, palveluistumisen ja yhteiskäytön mahdollisuudet käytetään täy- simittaisesti järjestelmän kehittämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kaupunkiympäristöjen ja maaseutualueiden erityispiirteet sekä eri liiken- nemuodot ja mahdollisuudet älykkäisiin väyläratkaisuihin maalla, merellä, sisävesillä ja ilmassa otetaan huomioon. Kootaan tietoa eri tavoista turvata paremmin kansalaisten oikeuksia hallinnoida omia tie- tojaan omadata-periaatteen mukaisesti. Edistetään tavoitetta niin kansallisessa kuin kan- sainvälisessä sääntelyssä. Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistettava, että kielelliset oikeudet toteutu- vat myös käytännössä. Suomeen luodaan ohjeistus tekoälyn eettisestä käytöstä. 115 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN Huoltovarmuuden alaisen jäänmurtokalustokapasiteetin uudistamista jatketaan niin, että se vastaa ulkomaankaupan tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Selvitetään vaihtoehdot tehdä jäänmurtoyhteistyötä ja kalustohankintoja yhdessä Ruotsin kanssa. Saaristoliikenteen kaluston uudistamista jatketaan. Säilytetään saaristoliikenteen maksuttomuus. Säilytetään meriliikenteen nykyinen väylämaksujärjestelmä, jonka avulla varmistetaan säännöllinen ympäri vuoden tapahtuva merenkulku Suomeen ja Suomesta. Tehdään liikennepalvelulain arviointi. Taksiliikenteen osalta tehdään tarvittavat korjaukset ottaen huomioon toiminnan turvalli- suus ja harmaan talouden torjunta. Erityisesti kohdattuihin epäkohtiin (esimerkiksi hin- noittelun läpinäkyvyys ja taksien saatavuus) pyritään etsimään ratkaisuja muuttuneessa tilanteessa. Kela-taksien kilpailutuskäytännöt vaativat myös uudelleenarviointia. Tavoite 2 Vähäpäästöinen liikenne Liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata Suomen hiilineutraaliustavoittee- seen. Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tämä on askel kohti hiiletöntä liikennettä. Liikenteen päästöjen vä- hentämiseksi tehdään toimia, jotka vähentävät liikennesuoritteita ja edesauttavat siirty- mää kokonaisuutena kestävämpään tapaan liikkua ja vapautua fossiilisista polttoaineista. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettua matkasuoritetta on kasvatettava selvästi. ILMO 2045 -selvityksen mukaan matkasuoritetta on kasvatettava selvästi. Valtioneuvoston vuonna 2018 hyväksymän Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoit- teena on kasvattaa jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2018. Raskaan liikenteen ja lentoliikenteen siirtymää kestävien biopolttoaineiden käyttöön edistetään. 116 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Keinot Käynnistetään kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, joka vähentää päästöjä. Uudis- tuksen pohjaksi tehdään laaja-alainen vaikutusten arviointi, jonka pohjalta rakennetaan pitkän aikavälin sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja alueellisesti kestävä toimintamalli, jolla varmistetaan, etteivät tulo- ja varallisuuserot kasva. Uudistus toteutetaan vaiheittain siten, että verotuksen taso muuttuu suunnitelmallisesti päästötavoitteet huomioon ottaen. Valmistellaan raskaan liikenteen vinjettimaksu ottaen huomioon vaikutukset kuljetusalan kustannusrakenteeseen ja suhde EU:n lainsäädännön valmisteluun (charging of heavy good vehicles). Jos liikenteen ja erityisesti dieselin verotusta uudistetaan, ammattibiodieselin käyttöön- oton mahdollisuuksia selvitetään. Luodaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti, kehi- tetään mittaristoja ja tehdään käyttövoimauudistus: • Mahdollistetaan ajoneuvojen käyttövoimien uudistamista ja ajoneuvokannan asteit- taista nollapäästöistymistä. • Ohjataan kestävästi tuotettuja nestemäisiä biopolttoaineita erityisesti raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön. • Arvioidaan kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyys maantieliikenteessä. • Käynnistetään yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on kehittää päästömittaristoja vero- tuksen pohjaksi. Verkosto muodostuu ministeriöiden (VM, TEM, YM, LVM, MMM), asian- tuntijoiden, tutkijoiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen toimijoista. Mittaristotyön tulok- set otetaan huomioon valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä. Nopeat toimet päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi ovat: • Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. KÄPY-suunnitteluun ja hankkeiden edistämiseen varataan 41 miljoonaa euroa 2020–2022. • Laaditaan yhtenäistä laatunormistoa pyöräilyväylille. • Joukkoliikennetuki ja joukkoliikenteen ostot saavat ilmastoperusteisen tasokorotuksen, vuosittain 20 miljoonaa euroa. • Vauhditetaan joukkoliikenteen vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoa (EU-puhtausvaa- timukset: palveluhankinnoissa 41 prosentin osuus puhtaita ajoneuvoja vuoteen 2025 mennessä ja 59 prosentin osuus vuoteen 2030 mennessä). • Mahdollistetaan henkilö- ja tavaraliikenne vähän liikennöidyillä ja käytöstä poistetuilla rataosuuksilla. • HAMA-alueilla haetaan liikkumispalveluinnovaatioita panostamalla hallinnon rajat ylittä- viin palvelupilotteihin. • Kestävästi tuotettu biokaasu biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin. 117 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN • Edistetään työsuhdepyöräilyä. • Jatketaan konversiotukea nykytasolla. Varmistetaan, että auton käyttövoiman konver- siot, jotka mahdollistavat vähäpäästöisemmän liikkumisen, otetaan huomioon niin auto-, ajoneuvo- kuin käyttövoimaverotuksessa. • Latausinfrastruktuurin edistämiseksi asetetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukainen kansallinen velvoite rakentaa sähköautojen latausinfrastruktuuri taloyhtiöi- den ja liikehuoneistojen suurten remonttien yhteydessä. • Säädetään velvoite huoltoasemaketjuille tarjota tietty määrä sähköautojen latauspisteitä huoltoasemien yhteyteen. • Biokaasulle konvertoidut traktorit tulee saada rekisteröidä tieliikennekäyttöön. • Hiilineutraalien synteettisten polttoaineiden pilotointia ja tuotannon käynnistämistä Suomessa edistetään. • Hallitus edistää liikenteen ja logistiikan digitalisoitumista ja automatisaatiota kohdenta- malla rahoitusta kokeiluille ja vaikuttamalla alan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn. • Traficomin olemassa olevan rekisterin pohjalta tulisi perustaa romutettavaksi menevien ajoneuvojen tietoalusta, jotta romuajoneuvodirektiivin (ELV) tavoitteet täytetään. • Tavoitellaan lentoliikenteessä sekoitevelvoitteen avulla 30 prosentin osuutta kestäville biopolttoaineille vuonna 2030. • Suomi jatkaa aktiivista työtä sekä lentoliikenteen että merenkulun päästöjen vähentämi- seksi niin EU-tason kuin kansainvälisten järjestöjen kautta. • Tuetaan latausinfran ja biokaasun jakeluverkon laajennuksia hyödyntäen EU:n rahoitus- potentiaalia. • Laaditaan sisävesiliikenteen kehittämisohjelma ottaen huomioon elinkeinoelämän ja ve- siensuojelun kannalta parhaat kohteet. • Osana liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia edistetään sisävesiliiken- nettä EU:n tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi pidentämällä Saimaan kanavan sulut hyö- dyntäen EU:n rahoitusmahdollisuus. • Järvimatkailun edistämiseksi ja vesien laadun parantamiseksi voidaan toteuttaa kanava- hankkeita yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tavoite 3 Toimiva viestintä ja tiedonvälitys Rakennetaan kattavaa valokuituverkkoa koko maahan ja nostetaan tiedonsiirtonopeutta yleispalveluvelvoitteena. Edistetään digitaalisen infrastruktuurin strategian toteutumista. Turvataan Yleisradion riittävä rahoitus ja postipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus koko maassa. Kansalaisten oikeus monipuoliseen, moniääniseen ja luotettavaan tietoon varmistetaan. 118 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Keinot Toteutetaan EU:n ja LVM:n digi-infrastrategian (2018) asettama tavoite vuodelle 2025. Ta- voitteen mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuus nopeaan laajakaistaan. Yleispalveluvel- voitteen tasoa nostetaan. Teleoperaattorien tulee esittää suunnitelmansa laajakaistaver- kon rakentamiseksi tavoitetilaan. Laajakaistan investointivelkaa puretaan jatkamalla laajakaistaohjelmaa. Luodaan parem- min ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Hallitus saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen. Infran yhteisrakentamista ja kustannustehokkuutta edistetään velvoittamalla sähköverk- koyhtiöt ja teleoperaattorit jakamaan tulossa olevat hankkeensa yhteisrakentamisportaa- lissa siten, että eri toimijat pääsevät mukaan ja vältetään päällekkäinen maankaivuutyö. Edistetään kiinteän ja langattoman laajakaistaverkon rakentamista tasapainoisesti. Valokuituverkon rakentaminen toteutetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti, toissijaisesti valtion, kuntien ja EU-rahoituksen kautta. Edistetään uusien kaapelointiteknologioiden (esimerkiksi mikrosahaus) käyttöönottoa. Varmistetaan ylihallinnollisesti verkkojen toimintavarmuus ja turvallisuus kriisitilanteissa. Kehitetään sähköisiä ratkaisuja ja eSuomi-hallintoa yhteiskunta- ja viranomaispalveluiden yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi. Edistetään Suomen kansalaisille ja kaikille Suomessa asuville mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen. Postilakia ja sen toteutumista tarkastetaan säilyttäen yleispalveluvelvoite. Postinjakelu tur- vataan harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti. Maksuton poste restante varmistetaan ihmisille, joille se on ainoa tapa vastaanottaa postia. Selvitetään Posti Group Oyj:n osinkovaateiden kestävyys. Selvitetään kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa moniäänisen tiedonvälityksen varmistamiseksi. Edistetään pakettiautomaa- tin saamista jokaiseen kuntaan. 119 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN Tavoite 4 Liikenteen valtionyhtiöiden asema Vahvistetaan omistajaohjauksen roolia. Huoltovarmuuden ja liikenneturvallisuuden kan- nalta tärkeät yhtiöt pidetään julkisomisteisina. Valtionyhtiöissä kilpailutukset hoidetaan kansantaloudellisesti vastuullisella ja kestävällä tavalla. Keinot Omistajaohjauksen roolia vahvistetaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa seurataan HSL:n lähiliikenteen kilpai- lutuksen tuloksia ja jatkokilpailutuksissa edetään Open Access -mallin mukaan. Tarkastellaan, tuottaisiko osinkotulojen käyttö palvelutason korotuksiin, liikenteen ostoi- hin ja kaluston modernisointiin paremman kokonaistuoton kuin valtionkassan yleiskat- teeksi päätyminen. VR-Yhtymä Oy on vuosien 2015–2019 välillä maksanut valtiolle omis- tajana 640 miljoonaa euroa osinkoina ja pääoman palautuksina sekä 1,4 miljardia euroa veroina ja veroluontoisina maksuina. Parannetaan VR:n palvelua ja avataan tiedon avoimet rajapinnat matkaketjujen yhdistämi- sen mahdollistamiseksi (palveluistuminen). Henkilöliikenteessä kalustotarpeet on hoidettava kustannustehokkaalla tavalla kuntoon, ottaen huomioon ratakaluston elinkaaren mittainen, resurssiviisas käyttö. Selvitetään mahdollisuudet älykkäisiin väyläratkaisuihin myös merenkulun osalta, kuten Finnpilot Pilotage Oy:n etäluotsauksen käyttömahdollisuudet tietyillä väylillä. Varmiste- taan korkeatasoinen osaaminen ja riittävä ammattitaito merialueilla. Finavia huolehtii kenttäinfran osalta kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumi- sesta niillä alueilla, joilla raideliikenne ei turvaa tavoitetta. Selvitetään tehokkain tapa to- teuttaa julkisesti tuettu lentoliikenne näille alueille. Finavian lentokenttäverkoston ulko- puolisten kenttien tuki säilytetään. 120 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.4.2 Maatalous Tilannekuva Maataloudella on runsaasti potentiaalia ympäristöhaasteiden ratkaisuun. Muuttuva il- masto pakottaa ruuantuotannon varautumaan erilaisiin sää-, eläintauti- ja markkinariskei- hin. Maaperän hyvä kasvukunto, vesitalous ja hiilensidontakyky parantavat viljelyominai- suuksia, satovarmuutta ja maatalouden sopeutumista muuttuviin luonnonolosuhteisiin. Kestävän ruokajärjestelmän perustaksi tarvitaan terve, kannattava ja uudistumiskykyinen kansallinen maatila-, kala-, poro- ja riistatalous. Ne ovat osa laajempaa ruokajärjestelmää: niiden tehtävä ei ole ainoastaan tuottaa ruokaa. Suomalaisen ruuan tuotantostandardit ovat erittäin korkeat, ja tuotteemme kiinnostavat maailmalla muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta. Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen on pitkään jatkunut kehityssuunta. Yrittä- jätulo heikkenee tilakoon kasvusta huolimatta. Omavaraisuuden kasvattaminen energian, lannoitteiden ja valkuaisrehujen osalta on keskeistä paremman kannattavuuden saavutta- miseksi. Hyvin käyntiin lähteitä vientiponnisteluja jatketaan. Maatalouden biomassojen rooli biokaasutuotannon kasvattamisessa on erittäin tärkeää. Suomessa on tarve pitkän aikavälin kansalliselle biokaasuohjelmalle, jonka puitteissa voi- daan edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Tavoite 1 Ilmasto- ja ympäristöystävällinen ruokajärjestelmä Keinot Vähennetään maatalouden ilmastopäästöjä ja lisätään hiilinieluja maatalouden toiminta- edellytyksiä kehittäen. Vähennetään turvemaiden raivausta lisäämällä lannan prosessointia ja tuotteistusta. Edis- tään peltojen hiilensidontaa lisäämällä jatkuvaa kasvipeitteisyyttä ja säätösalaojitusta. Kohdennetaan tuet aktiiviviljelyyn. Suunnataan tulevia ympäristökorvausjärjestelmän toi- menpiteitä siten, että maatalouden päästöjä pienennetään. 121 MAATALOUS Varmistetaan EU:n rahoituskehysneuvotteluissa ja kansallisesti riittävä ilmasto- ja ympäris- tötavoitteiden rahoittaminen (CAP, EAKR, LIFE). Panostetaan tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan. Painopistealueina ovat hiilensi- donta, vähähiilisyys ja kilpailukyky. Kehitetään markkinalähtöisiä mekanismeja, joilla maaperän hiilensidonnasta voidaan kor- vata viljelijälle tulosperusteisesti. Parannetaan valkuaisomavaraisuutta edistämällä lajikejalostusta ja tuotantokasvivalikoi- man laajentamista. Arvioidaan luonnonvaroja koskevan tutkimusrahoituksen uudelleenjakoa Suomen Akate- mian, VNK:n ja sektoritutkimuslaitosten kesken, jotta tutkimustoiminnan rahoitusta kye- tään vahvistamaan. Kootaan nykyisistä maatalousyrittäjien ohjaus- ja neuvontapalveluista verkostomainen uusi osaamis- ja palvelukeskus. Käynnistetään kannattavaan ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitys- ja kosteikko-ohjelma. Edistetään viljelytekniikoiden käyttöönottamista, joilla voidaan joko lisätä hiilensidontaa tai vähentää ilmastopäästöjä (muun muassa kosteikkoviljely ja biohiili). Vähennetään ruokahävikkiä poistamalla esteitä, lisäämällä kannusteita ja monistamalla hyviä käytänteitä. Valmistellaan ilmastokestävän ruokajärjestelmän toimintasuunnitelma poikkihallinnolli- sella yhteistyönä vuoteen 2030 mennessä. Edellytetään julkisten ruokahankintojen raaka-aineilta ja tuotantotavoilta kansallisen lain- säädännön vaatimuksia. Lisätään kotimaisten kasviperäisten tuotteiden ja kalan osuutta ravitsemussuositusten ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti. Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta maatalouspolitiikan keinoin Toimenpiteinä ovat muun muassa perinnebiotoopit, monimuotoisuuspellot, alkuperäisro- dut ja -lajikkeet sekä pölytyspalveluiden lisääminen. Tehostetaan vieraslajien torjuntaa. 122 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Biokaasu Otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen biokaasuohjelma. Tuetaan biokaasuinvestointeja ja uusia lannankäsittelytekniikoita. Otetaan käyttöön ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki. Järkevöitetään biokaasulaitosten sääntelyä muun muassa luvituksen ja energian ulos- myynnin osalta. Lisätään kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa, elintarvikejalostuksessa, kotimaan kulutuksessa ja viennissä Päivitetään kansallinen luomustrategia. Vahvistetaan ja vakiinnutetaan Luomuinstituutin rahoitus. Pienennetään maatalouden vesistövaikutuksia Tuetaan ravinteiden kierrätystä edistäviä investointeja. Jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja ravinteiden kierrätyksen kärkihanketta. Kehitetään poikkihallinnollisesti ravinteiden kierrätystä tukevaa sääntelyä ja kierrätyslan- noitemarkkinoiden toimivuutta. Edistetään tulvasuojelua ja peltojen vesienhallintaa. Vesitoimenpiteitä kohdennetaan lisäämällä viljelijöiden välistä yhteistyötä vesistöratkaisuissa. 123 MAATALOUS Tavoite 2 Elinvoimainen ja kannattava elintarviketalous Keinot Parannetaan maatalouden kannattavuutta Lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota maatalousyrittäjille. Kohdennetaan tuet aktiiviseen ja kestävään ruuantuotantoon. Hillitään tukien pääomittu- mista peltomarkkinoille uuden ohjelmakauden valmistelussa. Jatketaan sääntelyn ja valvonnan sujuvoittamista. Palautetaan sadonkorjuuvelvoite, jos valvontaa koskeva EU-lainsäädäntö ja uudet valvon- nan välineet sen mahdollistavat. Toteutetaan peltorakenteen kehittämisohjelma, jossa sujuvoitetaan prosesseja ja vauhdi- tetaan tilusrakenteen kehitystä. Turvataan maatalouden tukitasot Paikataan ympäristökorvauksen vaje vuonna 2020. Paikataan luonnonhaittakorvauksen vaje vuonna 2020. Varmistetaan uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020. Tavoitellaan EU:n rahoituskehyksiin nykytasoista maatalousbudjettia. Tulevalla ohjelmakaudella tukien painopiste suunnataan aktiiviviljelyyn sekä parantamaan eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Toteutetaan CAP-suunnitelma siten, että tukitasot ja sitoumusten solmiminen ovat joh- donmukaisia koko ohjelmakauden ajan. Jatketaan Etelä-Suomen kansallista tukea. 124 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Turvataan kilpailukykyä, ympäristö- ja ilmastokestävyyttä ja eläinten hyvinvointia edistävät investoinnit sekä sukupolvenvaihdokset Turvataan maatalouden investointeja Makeran lisäpääomituksella. Uuden ohjelmakauden valmistelun yhteydessä uudistetaan Makeran toimintaa, jotta uusien rahoitus- ja takausinstrumenttien hyödyntäminen on mahdollista ja vaikuttavaa. Lisäksi kehitetään ja arvioidaan Makeran toiminnan avoimuutta, kriteeristöä, vaikuttavuu- den mittausta, raportointia ja johtokunnan kokoonpanoa. Selvitetään uusien investointien rahoitusvälineiden käyttöönottoa sekä maatalouden saat- tamista Finnveran palveluiden piiriin. Tarkastellaan ympäristöministeriön rakentamissäädösten tarkoituksenmukaisuutta maata- louden kilpailukyvyn näkökulmasta. Luodaan ohjelmakauden valmistelussa väline edistämään maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Parannetaan viljelijöiden asemaa ruokaketjussa ja edistetään ruokaketjun sisäistä vuoropuhelua Perustetaan Uusi alku -selvityksen mukainen Yhteinen ruokapöytä. Velvoitetaan päivittäistavaraliikkeet jakamaan elintarvikkeiden kulutustietoja kuluttajan tietosuoja turvaten. Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toi- min, muun muassa private label -tuotteet. Edistetään kumppanuusmaatalouden ja lähiruuantuottajien suoramyynnin toimintaedellytyksiä. Tuetaan tuottajaorganisaatioiden syntymistä ottamalla käyttöön uuden ohjelmakauden alkaessa tuottajaorganisaatioiden starttiraha. Painotetaan maatalousyrittäjien koulutuksessa ja neuvonnassa talousosaamista, markki- na-aseman vahvistamista sekä omistajaohjausta tukevia toimia. Kasvatetaan elintarviketalouden lisäarvoa kotimarkkinoilla ja viennissä Panostetaan elintarvikevientiin. Edistetään kotimaisen ruuan käyttöä julkisissa hankinnoissa. 125 MAATALOUS Edistetään uusien ruokaan liittyvien innovaatioiden, tuotantoteknologioiden ja kasvipoh- jaisten tuotteiden kehitystä. Parannetaan kotimaisen elintarviketeollisuuden ja -jalostuksen toimintaedellytyksiä. Laajennetaan pakollisia pakkaus- ja alkuperämerkintöjä. Toteutetaan elintarvikelain kokonaisuudistus. Panostetaan maatalouden riskienhallintaan Jatketaan antibioottien vähäisen käytön kehittämistä sekä salmonellavapauden ylläpitämistä Torjutaan vakavia eläintauteja. Perustetaan kansallinen eläintautirahasto yhdessä maatalousyrittäjien ja elintarviketeolli- suuden kanssa. Toimeenpannaan vakuutusmaksuveron poisto edellisen eduskunnan hyväksymän lainsää- dännön mukaisesti. Turvataan maatalouteen liittyvien julkisten palveluiden toimivuus Turvataan Ruokaviraston resurssit tietojärjestelmien kehittämiseen uuden EU-tukiohjelma- kauden tarpeita vastaavasti. Uudistetaan eläinlääkäripalveluita koskeva lainsäädäntö siten, että ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisvastuu säilyy julkisella sektorilla. Teetetään selvitys maatalouden ympäristöluvituksen prosesseista, resursoinnista ja hyvistä käytänteistä. Luodaan pitkän aikavälin kansallinen visio suomalaiseksi ruokajärjestelmäksi Laaditaan poikkihallinnollisesti kansallinen strategia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologi- sesti kestävästä ruokajärjestelmästä vuoteen 2030 (Ruokasali). Laaditaan kouluruuan kehittämisohjelma. Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi. Kielletään energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. 126 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 3 Kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista Keinot Lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma Toimeenpannaan kalakasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimet ottaen huomioon vesiympäristön suojelun taso. Luodaan kannustimia ravinnepäästöjä vähentäville ja kiertotalouteen perustuville ratkai- sulle kalankasvatuksessa (kuten kiertovesiviljely ja itämerirehu). Tuetaan kalatalouden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä uuden teknologian kehittämistä esimerkiksi kohdistamalla EMKR-rahoitusta. Edistetään monipuolisesti kotimaisten kalalajien hyödyntämistä. Edistetään kotimaisen kalan käyttöä julkisissa hankinnoissa. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja uusien yrittäjien aloittamista kaupallisessa kalastuksessa. Tuodaan kalanjalostus investointituissa samalle viivalle muun elintarviketeollisuuden kanssa. Edistetään kalatuotteiden vientiä. Kehitetään uudenlaisia rahoitusvälineitä alan kehityksen edistämiseksi. Kalastusta harjoitetaan turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat Ajetaan EU:ssa tieteelliseen tietoon perustuvia kalastuskiintiöitä. Laittomaan pyyntiin puututaan tehokkaasti. Toteutetaan tutkimukseen pohjautuvaa ja reaktiivista lohenkalastuksen sääntelyä merellä ja joella Itämeren luonnonlohikantojen parantamiseksi. Säännellään kalastusta siten, ettei kantojen geneettinen monimuotoisuus vaarannu. 127 MAATALOUS Kalakantoja säännellään ja hoidetaan yhteistyössä eri toimijoiden, kuten paikallisten, vesi- alueiden omistajien, järjestöjen ja elinkeinonharjoittajien kanssa. Toimeenpannaan kansallista lohi- ja meritaimenstrategiaa vuonna 2020. Arvioidaan strate- gian toteutuminen ja päätetään sen jatkamisesta tai päivittämisestä. Panostetaan kalakantojen tutkimukseen. Turvataan ammatillisen kalastuksen edellytykset ja vähennetään vahinkoja Toimeenpannaan hyljekannan hoitosuunnitelma. Kehitetään ja tuetaan vahinkoja ehkäise- viä tekniikoita, pyydyksiä ja käytänteitä. Otetaan käyttöön korvaus vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvista kuluista. Laaditaan ja toimeenpannaan merimetsostrategia kannan hallitsemiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi. Sujuvoitetaan merimetsojen metsästyksen poikkeuslupien saantia. Vapaa-ajankalastus on suosittu ja kestävä harrastus. Kehitetään kalastusmatkailua kestävästi. Toimeenpannaan vapaa-ajan kalastuksen kehittämisstrategiaa. Otetaan käyttöön vaelluskalojen saalisilmoitus koskien kaikkea saalistettua kalaa (oma kala -tietojärjestelmä). Edistetään kalastusmatkailun kehittymistä erityisesti valtion vesialueilla sekä sen aluetalo- udellisten vaikutusten kasvua. Uudistetaan kalastusmatkailun toimenpideohjelma. Panostetaan kalavesien hyvään hoitoon turvaamalla vesistöjen kunnostushankkeiden ra- hoitus sekä kalastonhoitomaksujen riittävä maksukertymä. Lisäksi parannetaan kalaston- hoitomaksujen vaikuttavuutta ja kohdentumista kalakantojen ja kalavesien ylläpitoon. Metsästys kehittyy luontoharrastuksena ja hyödyttää yhteiskuntaa Metsästysharrastuksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin pariin edistetään. 128 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Metsästyksen merkitys luonnon- ja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa otetaan huomioon. Riistakantoja hallitaan kestävästi ja vahinkoja ehkäisten. SRVA-toiminnan edellytykset turvataan. Suurpetopolitiikkaa harjoitetaan monipuolisella keinovalikoimalla mukaan lukien kan- ta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennal- taehkäisy sekä ennakoiva viestintä. Suurpetopolitiikassa lisätään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Vaikutetaan EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa. Edistetään aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta Kehitetään porotalouden tukijärjestelmää ja turvataan porotalouden investointituet. Edistetään porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittä- vänä elinkeinona. Vähennetään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä. 129 LUOTTAMUKSEN JA TASA-ARVOISTEN TYÖMARKKINOIDEN SUOMI 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi 130 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tilannekuva Työllisyys on kehittynyt myönteisesti viime vuosien aikana. Työttömyys on alentunut kai- kissa ryhmissä. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää kuitenkin työllisyysvertailussa sel- västi viimeiseksi. Työllisyyden parantuessa työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin muuttuu haasteelliseksi. Samalla työvoiman saatavuus ja yritysten rekrytointivaikeudet ovat nous- seet yhä merkittävämmäksi ongelmaksi ympäri Suomea. Työllisyysaste on tällä hetkellä 72,4 prosenttia. Myös työn tuottavuus on kääntynyt nou- suun. Suomen kaltaisissa talouksissa merkittävin tuottavuutta parantava tekijä on osaami- nen ja teknologinen kehitys. Ilmastonmuutos vaikuttaa työelämään ja ammattirakentei- siin. Suomalaisten yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta on olennaista kilpailukyvyn parantaminen niin, että otetaan laajasti huomioon työntekijöiden koulutus ja osaami- nen, tuotekehitys ja investoinnit sekä työllistämiseen tähtäävät palvelut ja yrittäjyyteen kannustaminen. Talouskehityksen ennakoidaan heikentyvän. Työikäisen väestön ikääntyminen ja synty- vyyden aleneminen haastavat suomalaiset työmarkkinat. Suomalaisten osaamistaso on kääntynyt laskuun ja merkittävällä osalla on puutteita perusosaamisessa. Työn muutos tuo mukanaan myös uudenlaisia ilmiöitä, joita nykylainsäädäntö ei vielä tunnista. Myös työelä- män laadussa ja tasa-arvossa on vielä paljon tehtävää. Naisen euro on edelleen 84 senttiä. Naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä, ja naiset sijoittuvat useammin matalapalkkaisille aloille. Jatkossa työllisyysasteen nosto on haastavaa. Olennaista on lisätä osatyökykyisten, vai- keasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikutta- via toimia näiden ryhmien työllistämiseksi. Näillä eväillä on mahdollista tavoitella kestävän talouden, ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta hyvää kasvua ja saa- vuttaa 75 prosentin työllisyysaste. Kaikissa politiikkatoimissa on varmistettava, että nämä kolme ulottuvuutta toteutuvat. Tavoite 1 Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä Hallituksen työllisyysastetavoite edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisä- tään. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi. Työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta. 131 LUOTTAMUKSEN JA TASA-ARVOISTEN TYÖMARKKINOIDEN SUOMI Tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passii- visesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluja nykyistä tehokkaammin. Keinot Työllisyyspalveluiden hallinnon kehittäminen Työllisyyspalveluiden valtakunnallista ohjausta ja hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä kehitetään. Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden jär- jestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö. Työllisyyspalveluiden järjestäjänä toimii julkinen sektori, joka voi tuottaa palveluja yhteis- työssä yksityisen ja kolmannen sektorin sekä järjestöjen kanssa. Työllisyyspalveluiden kehittäminen Työvoimapalveluita uudistetaan tukemaan nopeaa uudelleen työllistymistä. Erityisesti työttömyyden alun palveluja tehostetaan ja mahdollistetaan entistä paremmin työttömien erilaiset, yksilölliset tarpeet. Parannetaan palveluiden saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta rutiinin- omaisten suoritteiden sijaan. Työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuden takaamiseksi varataan tarvittavat henkilöresurssit. Selvitetään henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto työllisyyspalveluissa. Kehitetään ura- ja ohjauspalveluita työttömien lisäksi erityisesti pitkään perhevapailla olleille ja ikääntyneille työntekijöille. Työuraohjausta lisätään myös työssäkäyville ja yrittäjille. Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus Valmistellaan työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, jonka tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista, kannustaa työnhakuun sekä uudistaa ja kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjär- jestelmää niin, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa (karenssit). Puretaan 132 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpi- teistä on päätetty. Tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilö- kohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kun- toutuksesta. Henkilökohtaisen palvelun resurssit TE-toimistoissa turvataan. Lisäksi selvitetään sairauspäivärahan, kuntoutustukien ja työttömyysturvan kriteerit siten, että ihminen on tarkoituksenmukaisella etuudella. Sovitellun työttömyyspäivärahan kehit- tämistä jatketaan. Kehittämisessä otetaan huomioon työhön osallistumisen helpottami- nen sekä muuttuva työelämä. Yrittäjä- ja palkkatulojen vakuuttamista ja päivärahan mää- räytymistä näissä tilanteissa uudistetaan yhdistelmävakuutuksen suuntaan. Yksityisen sektorin palkkatuen lisääminen Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Uudis- tetaan ja yksinkertaistetaan nykyinen palkkatuki vähentämällä työnantajabyrokratiaa siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta. Otetaan käyttöön työllistämisseteli. Palkkatukea kehitetään ja käyttöä laajennetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, ettei vaaranneta työehtosopimusten mukaista työtä tai vääristetä kilpailua. Palkkatuen rahoitusta jatketaan STM:n työttömyysturvamomentilta vuoden 2020 jälkeen. Selvitetään mahdollisuus subjektiiviseen palkkatukeen ikääntyneille tai pitkään työttö- mänä olleille. Kolmannen sektorin palkkatuen uudistaminen Uudistetaan kolmannen sektorin palkkatuki. Tavoitteena on, että nykyiseen kolmannen sektorin palkkatukeen kytketään vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palve- lut siten, että mallista tulee uusi tuki avoimille työmarkkinoille siirtymiseen. Hallituksen ta- voitteena on nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöt- tömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää. Kolmannen sektorin palkkatu- esta poistetaan työllistämistä estävä 4 000 henkilötyövuoden rajoite. Kokeilu PK-yritysten rekrytuesta ja yksinyrittäjän työllistämiskynnyksen alentaminen Tuetaan pk-yritysten kasvua aloittamalla rekrytukikokeilu, jolla edistetään kohtaantoa ja alennetaan työttömien rekrytointikynnystä pk-yrityksiin. 133 LUOTTAMUKSEN JA TASA-ARVOISTEN TYÖMARKKINOIDEN SUOMI Yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Nuorten työllisyyden tukeminen Taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukau- den aikana työttömyyden alkamisesta. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta. Vahvistetaan Ohjaamo-palveluita sekä nuorten työpajatoimintaa. Osatyökykyiset ja erityistä tukea tarvitsevat Toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työl- listymistään. Osana ohjelmaa käynnistetään kokeiluhankkeet vaikuttavien palveluiden ja toimintamallien käyttöön ottamiseksi. Uudistetaan kuntoutusjärjestelmää kuntoutuskomi- tean esitysten pohjalta. Kehitetään välityömarkkinoita. Erityisen tuen tarpeessa olevien (muun muassa osatyöky- kyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret, ikääntyneet) pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan. Työhönvalmentajien saatavuutta paranne- taan TE- ja sosiaalipalveluissa. Vahvistetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Parannetaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä uudistamalla rahoitusta ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea. Hallituksen tavoitteena on, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä. Kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa ote- taan huomioon pitkäaikaistyöttömän tai heikossa työmarkkina-asemassa olevan henki- lön yksilöllinen kuntoutustarve työelämävalmiuksien vahvistamiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden turvaamiseksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli Puretaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työnteon estäviä kannustinlouk- kuja ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli. 134 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 2 Suomi tasa-arvon kärkimaaksi Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitus aikoo kunnian- himoisesti parantaa tasa-arvoa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Erityinen huomio on työelä- män ja perheiden tasa-arvon parantamisessa. Keinot Tasa-arvo-ohjelma Laaditaan laaja-alainen tasa-arvo-ohjelma, jolla koordinoidaan toimenpiteitä tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi eri osa-alueilla. Tasa-arvon seuraamiseen luodaan valtion eri hallinnonalat kattava seurantajärjestelmä. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin. Palkka-avoimuus Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palk- ka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkae- roihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisen työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään. Samapalkkaisuusohjelma Palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, jonka on oltava aiem- paa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on hallituk- sen, työnantajia ja työntekijöitä edustavien järjestöjen sitoutuminen toimenpiteisiin töi- den vaativuuden arvioimiseksi, samapalkkaisuuden ja palkka-avoimuuden edistämiseksi sekä työelämän segregaation purkamiseksi. Osana ohjelmaa arvioidaan työ- ja virkaehto- sopimusten sukupuolivaikutukset. 135 LUOTTAMUKSEN JA TASA-ARVOISTEN TYÖMARKKINOIDEN SUOMI Syrjinnän ehkäisy Ehkäistään raskaussyrjintää. Täsmennetään lainsäädäntöä niin, että raskaus ja perheva- paan käyttö eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Selvitetään perhe- vapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista ja ryhdytään selvityksen tulosten perus- teella tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimiin. Ehkäistään rekrytointisyrjintää. Tehdään selvitys nimettömästä työnhausta. Perhevapaat Toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovas- tuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perhei- den valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot. Uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytet- tävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempain- vapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. Uudistuksen tulee täyttää raskaussuojeludirektiivin ja työelämän tasapainodirektiivin vaatimukset. Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Selvitetään mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle. Tavoite 3 Sopimisella vakautta ja luottamusta työmarkkinoille Hallitus tukee suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä työ- markkinoilla. Hallituksen lähtökohtana on valmistella työelämän uudistuksia kolmikanta- periaatteella ja näin pyrkiä työelämän tasapuoliseen kehittämiseen ja tulokselliseen uudis- tamiseen. Hallitus huolehtii työmarkkinoiden heikomman osapuolen eli työntekijän suo- jelusta ottaen huomioon maan ja yritysten kilpailukyvyn sekä varmistaen työllistymisen 136 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA edellytykset. Näin voidaan luoda työmarkkinoille vakautta ja ennakoitavuutta ja turvata työmarkkinoiden mahdollisimman häiriötön toiminta, joka on edellytys yritysten vakaalle toimintaympäristölle ja uusille investoinneille. Hallitus edistää työelämän hyvinvointia, vahvistaa työelämän tasa-arvoa, työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia, edistää paikallista sopimista ja parantaa työmarkkinoilla hei- koimmassa asemassa olevien asemaa. Hallitus tukee yleissitovuuteen perustuvaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää. Keinot Yhteistoimintalain uudistaminen Yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnan- tajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi. Yhteistoimintalakia uudistetaan tukemaan paremmin työpaikkojen yhteistoimintaa ja tur- vaamaan mielekäs, turvallinen ja tuottava työelämä. Uudistuksen tavoitteena ovat riittävät oikeudet henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, jatkuvaan vuoropuheluun, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Työelämän luottamuksen ja työpaikkojen yhteistoiminnan vahvistamiseksi parannetaan henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yt-menettelyssä että muutoin yritysten päätöksen- teossa. Siirretään hallintoedustuslain henkilöstön edustusta koskevat säännökset yhteis- toimintalakiin. Arvioidaan nykyisen hallintoedustuslain soveltamisrajaa ottaen huomioon pk-yritysten toiminnan erityispiirteet. Paikallinen sopiminen Hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamuk- seen perustuen. Paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tie- donsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista, mikä on avainasemassa sopimisen vaatiman luottamuksen ilmapiirin luomisessa. Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta tavoitteena joustavuuden ja turvan tasapainoinen yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen. Pienyritysten neuvonta ja tukeminen Lisätään neuvontaa ja tukea pienille yrityksille ja niiden työntekijöille työelämän säänte- lyyn liittyvissä kysymyksissä. 137 LUOTTAMUKSEN JA TASA-ARVOISTEN TYÖMARKKINOIDEN SUOMI Selvitetään ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, jotta työsuhteisiin liittyvien riita-asioi- den selvittely nopeutuisi esimerkiksi työyhteisösovittelua edistämällä. Työaikajoustot Selvitetään mahdollisuudet lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista ja jaksamaan työuralla pidempään. Tavoitteena on parantaa erityi- sesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön. Kilpailukieltosopimukset Kilpailukieltosopimusten ja työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä raja- taan täsmentämällä lainsäädäntöä ja säätämällä kiellettyjen ehtojen käyttämisen seuraa- muksista tasapainoisella tavalla. Työsuojelu Työsuojeluvalvonnan resursseja lisätään työturvallisuuden, harmaan talouden torjunnan, palvelussuhteen ehtojen valvonnan sekä ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostami- seksi. Viranomaisten keskinäistä tiedonkulkua parannetaan. Vuosilomat Uudistetaan vuosilomalaki. Selvitetään mahdollisuudet joustavoittaa lomien käyttöä ja siirtämistä työpaikan vaihtotilanteissa (esimerkiksi lomapankki) lyhyissä työsuhteissa työs- kentelevien yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Nollatuntisopimukset Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvi- tys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä. Työperäinen maahanmuutto ja ulkomaiset osaajat Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen tavoitteena on lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton painopisteeksi ase- tetaan työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Kootaan laaja-alainen toimenpideohjelma tavoitteen toteuttamiseksi. 138 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Siirretään työperäisen maahanmuuton hallinto työ- ja elinkeinoministeriöön käsittelyn tehostamiseksi. Jatketaan ja vahvistetaan Business Finlandin Talent-toimintaa, joilla tuetaan kansainvälis- ten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kas- vussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa. Kootaan toimenpideohjelma kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen paran- tamiseksi. Selvitetään taloudellisia tukimuotoja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien Suo- messa opiskelevien lukukausimaksujen kompensoimiseksi, jos he jäävät valmistuttuaan Suomeen töihin. Pidennetään valmistumisen jälkeinen oleskelulupa kahteen vuoteen ja mahdollistetaan lyhytaikaisen työn vastaanotto. Tehostetaan ja nopeutetaan työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja vahvistamalla edustustoverkkoa sekä purkamalla prosesseihin liittyviä pullonkauloja selvitysten poh- jalta. Varmistetaan työperusteisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika. Varmistetaan kausityöntekijöiden työperusteisten oleskelulupien riittävän nopea käsittely yritysten työvoimatarpeen turvaamiseksi. Paran- netaan kausityöntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa työnantajaa. Varmistetaan, että Suomeen töihin tulevat saapuvat maahan työntekoon tarkoitetulla luvalla (muun muassa turistiviisumien käytön kitkeminen). Ulkomaisten ei-työsuhteisten kausityöntekijöiden asema turvataan lainsäädännön keinoin (esimerkiksi marjanpoimijat). Luodaan työelämän ohjelma lisäämään työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaa- mista sekä maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja kehittämistä työpaikoilla. Uudistuksissa otetaan huomioon ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta. Työperäi- sessä maahanmuutossa noudatetaan EU- ja ETA -alueen ulkopuoliseen työvoimaan sovel- letaan saatavuusharkintaa eurooppalaisen valtavirran mukaisesti. Työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon varmistamiseksi sekä saatavuusharkinnan jousta- voittamiseksi arvioidaan tarve alueellisen työlupalinjausmenettelyjen yhdistämiseksi laa- jemmiksi kokonaisuuksiksi. Kotouttaminen Vahvistetaan, tehostetaan ja nopeutetaan maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista suo- malaiseen yhteiskuntaan. Hallitus laatii kotouttamistoimien uudistamistarpeista kokonais- valtaisen toimenpideohjelman eduskunnan hyväksymän tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta. 139 LUOTTAMUKSEN JA TASA-ARVOISTEN TYÖMARKKINOIDEN SUOMI Kotouttamispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan molemmilla kansalliskielillä. Otetaan käyttöön kotouttamistyön malli, jolla tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuntien ja kolmannen sek- torin roolia vahvistetaan. Työn ohessa tulee olla kieliopetusta ja esimerkiksi ammatillista koulutusta. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatil- listen valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tunte- musta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden ku- luessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen on käynnistyttävä jatkossa entistä aikaisemmin, jo vastaanottokeskuksessa. Varmistetaan maahanmuuttajanaisten mahdollisuus osal- listua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Rakennetaan yhden luukun moniammatillis- ten kotouttamis- ja osaamiskeskuksia ja edistetään parhaiden käytäntöjen valtakunnal- lista levittämistä. Vahvistetaan maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista, ohjausta ja osaamiskeskustoimintaa. Tavoite 4 Osaamisesta turvaa työn murrokseen Työn murros ja digitalisaatio vaikuttavat siten, että työpaikkoja häviää, mutta samalla syn- tyy uusia tuottavampia toimialoja, yrityksiä ja työtehtäviä. Muutoksen mahdollisuuksia on tuettava kaikin keinoin edistämällä osaamista, uusiutumista, uuden teknologian käyttöön- ottoa ja uusien ideoiden leviämistä. Useimmat ammatit vaativat entistä korkeampaa osaa- mista. Työelämässä tarvitaan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudenlaista yhteispeliä. Työelämän muutoksen kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden lisääntyminen. Vä- himmäistyöehtojen toteutumisessa on erityisesti puutteita heikommassa asemassa ole- vien työntekijöiden kohdalla. Keinot Työntekemisen uudet muodot Selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta (itsensätyöllistä- jät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämisen muodot ja osuuskunnat). Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään. 140 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Ennakointi ja muutosturva Kehitetään rakennemuutoksen ennakointia. Kiinnitetään erityistä huomiota aloihin, joihin kohdistuu muutospaineita teknologian kehityksen ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Muutosturvaa kehitetään parantamaan työntekijöiden osaamista ja työllistymistä. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma Käynnistetään työpaikkojen tueksi monivuotinen kansallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen pe- rustuvaa työkulttuuria Suomen kilpailuvahvuutena, nostaa Suomi digiaikakauden johta- vaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman kohderyhmänä ovat työntekijät, työnantajat, työyhteisöt ja niiden muodosta- mat verkostot. Ohjelma valmistellaan ja toteutetaan kolmikantaisesti ja siinä hyödynne- tään aiempien työelämän kehittämisohjelmien kokemuksia. Osana ohjelmaa toteutetaan työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmalla turvataan palvelujärjestelmiemme kehittämiseksi välttämätön työikäisten työ- ja toimintakykyyn liittyvä tutkimus. Osaamisen kehittäminen työelämässä ja oppisopimus Lisätään työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia. Tavoitteena on jat- kuvan oppimisen edistäminen, työntekijöiden työsuhdeturvan parantaminen, aikuisten puuttuvien perustaitojen vahvistaminen sekä eri alueiden ja toimialojen työvoimatarpee- seen vastaaminen. Kehitetään yksilöiden erilaisten tarpeiden pohjalta uusia kustannustehokkaita palvelu- muotoja. Tarjotaan yksilöityjä koulutuskokonaisuuksia esimerkiksi toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa mahdollistamalla myös ammatilliset näyttötutkinnot. Erityi- senä painopisteenä otetaan huomioon vähän koulutetut, uudelleenkoulutettavat työttö- mät ja työttömyysuhan alla olevat. Lisätään yritysten kanssa yhteishankintana järjestettä- vää työvoimakoulutusta. Lisätään oppisopimusopiskelun käyttöä ensimmäisen työpaikan saamiseksi sekä uudel- leenkouluttautumisen ja aikuiskoulutuksen väylänä. Uudistetaan ja yksinkertaistetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta maksettavat korvaukset työnantajan hallinnollisen taakan keventämiseksi. 141 LUOTTAMUKSEN JA TASA-ARVOISTEN TYÖMARKKINOIDEN SUOMI Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja työpaikkaohjaajien roolia. Kehitetään opintovapaata ja mahdollistetaan sen yhä laajempi käyttö aikuiskoulutustukea kehittäen. Aikuiskoulutustuki uudistetaan tukemaan työn ja opiskelun yhteensovittamista. Parannetaan työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa. Selvitetään mahdollisuudet laajentaa työllisyysrahaston tehtäviä tukemaan nykyistä laa- jemmin aikuisten osaamisen kehittämistä ja työkyvyn ylläpitämistä. 142 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.6 Oikeudenmukainen,yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi 143 OIKEUDENMUKAINEN, YHDENVERTAINEN JA MUKAAN OTTAVA SUOMI Tilannekuva Suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille pohjoismainen hyvinvointimallimme on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Sen kulmakiviä ovat ihmisten yhdenvertai- suus ja tasa-arvo, verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, suuri sosiaalinen liikku- vuus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen ei ole inves- toitu vain siksi, että siihen on ollut varaa, vaan jotta vaurastuisimme kansakuntana. Hyvin- vointivaltion rahoituspohja on monien haasteiden edessä. Ikääntyminen ja matala syn- tyvyys johtavat huoltosuhteen heikkenemiseen. Väestökehitys yhdistettynä huono-osai- suuden kasautumiseen ja talouskasvun hidastumiseen edellyttää voimakasta panostusta ongelmien ehkäisyyn poikkihallinnollisin keinoin. Työelämä muuttuu, eikä sosiaaliturva ole aina sovitettavissa ihmisten vaihtuviin elämänti- lanteisiin tai työn muutokseen. Köyhyys altistaa laajemmalle syrjäytymiselle ja riippuvuus toimeentulotuesta heikentää osaltaan työllistymisen edellytyksiä. Palvelujärjestelmän tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä, toi- minta- ja työkykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Osalla väestöstä nämä tavoitteet toteutuvat hyvin, mutta osan kohdalla palveluiden käyttö on tarpeisiin nähden vähäistä tai saatavilla oleva palvelu ei vastaa tarpeisiin. Vaikka suuri osa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä. Usein huono-osai- suus siirtyy paitsi elämänvaiheesta toiseen myös sukupolvelta toiselle. Perhepolitiikkaa haastavat vahvasti niin uudenlaiset tarpeet kuin lapsiperheiden muuttu- minen monimuotoisemmiksi. Suomessa jo noin kolmasosa kaikista perheistä ei ole enää perinteisiä ydinperheitä: esimerkiksi uusperheiden ja sateenkaariperheiden määrä on kas- vanut. Nykyiset toimintatavat ja tuen muodot eivät vastaa kaikkien perheiden todellisiin tarpeisiin. Yhteiskunnassa ei ole riittävästi pystytty edistämään työn ja perheen yhteenso- vittamista ja hoivavastuun tasa-arvoisempaa jakautumista. Lapsiperheköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa lapset ovat alle kolmivuotiaita. Vanhemmuu- den ja parisuhteiden hyvinvointiin sekä ongelmatilanteiden ratkaisuun, kuten parisuhden- euvontaan tai eropalveluihin, ei ole kaikkialla käytössä järjestelmällisiä ja yhdenvertaisia tukimuotoja. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus heijastuu ihmisten elämään monin tavoin. Yksi sen ilmene- mismuodoista on köyhyys ja pitkittynyt toimeentulotuen asiakkuus. Eriarvoisuus ilmenee myös eroina väestöryhmien terveydessä ja osallisuudessa sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuutena. Sosiaalisten ongelmien kuten ylisukupolvisen huono-osaisuuden, köyhyyden, vaikeiden elinolojen, matalan koulutustason ja työttömyyden yhteydestä yksilöiden heikkoon ter- veyteen ja hyvinvointiin sekä kansantalouteen on vankka näyttö. Palvelujärjestelmästä 144 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA löytyy monialaista osaamista ja tukea, mutta järjestelmä on sen jatkuvasta kehittämisestä huolimatta edelleen kirjava, hajanainen ja asiakkaille vaikeasti hahmotettava. Palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden sekä kustannusten hil- linnän näkökulmasta suurimmat haasteet liittyvät perustason palveluiden vahvistami- seen, ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen. Perustason palveluiden pirstaleinen järjestäminen, riittämätön resursointi, muuttuneet palvelutarpeet ja niihin liittyvät osaa- misvajeet näkyvät terveyskeskuksissa ja sosiaalityössä, ikäihmisten palveluissa, vammais- palveluissa ja lastensuojelussa, kielellisten oikeuksien turvaamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Palveluiden sisältöjen lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus eivät enää pysty turvaamaan yhdenvertaisia palveluita kaikille suomalaisille. Sosiaali- ja terveys- palveluiden uudistamisen välttämättömyys liittyy erityisesti kuntien taloudelliseen kanto- kykyyn. Kuntien taloudelliset hartiat eivät kestä palveluiden rahoittamista ja järjestämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta on pyritty uudistamaan jo pitkään. Merkittävinä haasteina ovat olleet muun muassa perustuslain vaatimukset, uudistuksen laajuus, asetut aikaikkunat ja alueiden erilaisuus. Onnistunut rakenteiden uudistaminen edellyttää vuoro- puhelun ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista valtiollisten, alueellisten ja paikallis- ten toimijoiden välillä. Tavoite 1 Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen Suomi on entistä tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi maa, jossa luottamus lisääntyy ja jokainen ihminen on arvokas. Ihmisten hyvinvointi-, terveys- ja tuloeroja kavennetaan ja osallisuutta lisätään. Suomi edistää ihmisoikeuksia, hyvinvointitaloutta ja edellytyksiä ihmisen hyvälle elämälle läpi koko elämänkaaren. Ihmisillä on mahdollisuus hyvinvointia tukeviin valintoihin. Keinot Yhdenvertaisuutta edistävät toimet Vammaisten henkilöiden asema on viime vuosina parantunut, mutta yhdenvertaisuus ei silti usein toteudu. Oikea-aikaisuus ja yksilölliset palvelutarpeet ovat haasteita vammais- palveluissa. Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Samalla kokeillaan kehitysvammaisten 145 OIKEUDENMUKAINEN, YHDENVERTAINEN JA MUKAAN OTTAVA SUOMI henkilökohtaisia budjetteja. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muu- tostarpeet. Ruotsinkielisten vammaispalvelut turvataan. Vahvistetaan lainsäädännöllä sosiaali ja- terveydenhuollon palvelujen käyttäjien itsemää- räämisoikeutta. Parannetaan potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa. Turvataan kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittoma- kielellä. Käypä hoito -suositukset käännetään ruotsin kielelle. Köyhyyden ja osattomuuden vähentäminen Köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa ihmisiä entistä laajemmin. Hallitus puuttuu tähän määrätietoisesti. Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vä- hennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta. Otetaan huo- mioon entistä paremmin huono-osaisuuden riskitekijät ja huono-osaisuuden ylisukupolvi- suus. Kohdennetaan vaikuttavia palveluita riskiryhmille aikuissosiaalityötä kehittämällä. Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Edistetään hyvinvointitaloutta investoimalla toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palvelujen tarvetta. Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset arvioidaan kattavasti. Parannetaan kansansai- rauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuutta. Lisätään matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään riippuvuuksia. Päivitetään päihdestrategia ehkäisevän työn edistämiseksi sekä päihdepalvelujen kokonaisuuden yhteensovittamiseksi. Jatketaan määrätietoista työtä tupakoinnin ja alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi. Huumehoidon tehok- kuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään laatimalla poikkihallinnollinen valtio- neuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta. Ehkäistään pelihaittoja osana rahape- lipoliittista ohjelmaa. Laaditaan aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategia, joka näkee mielenter- veyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Samalla uudiste- taan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö. 146 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Ennaltaehkäisyn edistämiseksi ja kansanterveyden vahvistamiseksi laajennetaan hallitusti rokotusohjelmaa (muun muassa hpv-rokotus pojille) ja seulontaohjelmaa (muun muassa suolistosyövät). Uudistetaan lomituslaki ja turvataan Välitä viljelijästä -toimintamalli. Toimintamallin vaki- naistaminen arvioidaan vaalikauden lopulla. Turvataan vankiterveydenhuollon resurssit. Vahvistetaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä sekä tuetaan järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta. STM:n veikkausvoittovaroista jakamien avustusten ehdot sekä toimintatavat uudistetaan niin, että uuteen järjestelmään voidaan siirtyä vuoden 2021 avustuksissa. Tavoitteena on kansanvaltaisuuden lisääminen jakoprosessissa, autonomian kasvattaminen, järjestöbyro- kratian vähentäminen ja resurssien siirto hallinnosta avustuksiin. Vahvistetaan kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Lisätään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoisuutta vähemmistöjen kohtaamisesta ja erityistarpeista. Perustetaan laaja-alainen viittomakieliasiain neuvottelukunta arvioimaan viittomakielilain ja viittomakielisten perusoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumista (OM). Tavoite 2 Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Suomi on entistä lapsi- ja perheystävällisempi maa, joka on mukaanottavampi ja yhden- vertaisempi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaista. Ihmisiä tuetaan kohti toivo- maansa lapsimäärää. Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset perhemallit ovat yhtä ar- vokkaita. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen aikuiseen. Keinot Hyvinvoinnin vahvistaminen Lapsiperhestrategialla kohti lapsi- ja perhemyönteistä ja yhdenvertaista Suomea 147 OIKEUDENMUKAINEN, YHDENVERTAINEN JA MUKAAN OTTAVA SUOMI Alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen, lapsiperheköyhyys ja ylisukupolvinen syrjäy- tyminen haastavat yhteiskuntaamme. Haasteisiin vastaamiseksi käynnistetään parlamen- taarinen komiteavalmistelu kansallisen, YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen perustuvan lapsistrategian luomiseksi. Se luo hallituskaudet ylittävät ja eri hallinnonalat yhdistävän lapsi- ja perhemyönteisen Suomen vision. Strategia perustuu tietoon ja tutkimukseen sekä edistää lapsenoikeuksien sopimuksen toimeenpanoa. Yhteisiin tavoitteisiin suunnataan hallinnon ja päätöksenteon lapsenoike- usperusteisuutta sekä palveluiden ja tukien lapsi- ja perhelähtöisyyttä yli hallinnonalarajo- jen edistävin toimin. Hallitus sitoutuu arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta. Strategian tavoitteisiin sitoutetaan valtion ohella myös muut julkiset toimijat, etenkin kunnat ja kuntayhtymät, korkeakoulut ja opetuksen järjestäjät, järjestöt, seurakunnat sekä elinkeinoelämä. Valmistelussa hyödynnetään esimerkiksi Lapsen aika 2040 -raporttia. Valtaosa perheistä pärjää hyvin, mutta jokainen tarvitsee jonkinlaista lähiyhteisön tai yh- teiskunnan tukea. Otetaan huomioon päätöksenteossa perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuus. Tuetaan tahattomasti lapsettomien perheellistymistoiveita eri keinoin ja tur- vataan hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus. Edistetään vuoroviikkoasumista koskevan selvityksen toimenpide-ehdotuksia Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koskemattomuuteen. Vahvistetaan seksuaali- kasvatusta. Laaditaan toimenpideohjelma kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi. Lapsiperheiden palveluiden parantaminen ja toimeentulon turvaaminen Lapsiperheiden tukemiseksi toteutetaan hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäise- viä ja korjaavia toimia. Madalletaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä, parannetaan oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja. Tiivistetään niiden yhteyttä olemassaoleviin lasten ja perheiden palveluihin ja muihin palveluraken- teisiin. Turvataan alaikäisten päihdetyön palvelut alueellisesti ja kielellisesti.Tiivistetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja turvataan tiedonkulku. Jatketaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Levitetään perhekeskustoiminta- mallia ja kehitetään neuvoloita. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolapalveluita parantamalla. Vahvistetaan sosiaalihuolto- lain mukaisia perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja helpotetaan perheiden kotipalve- lun saamis- ja myöntöedellytyksiä. 148 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Hyvän elämän tarjoaminen jokaiselle lapselle on laajasti jaettu yhteiskunnallinen tavoite. Tästä huolimatta palvelut tai tuki eivät aina tavoita lasta, nuorta ja perhettä ajoissa. Lasten- suojelu on maassamme tarpeeseen nähden aliresursoitu. Haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että mitoitus on 30 asiakasta ammat- tilaista kohden. Vuonna 2022 mitoitus on 35. Lastensuojelu yksin ei pysty vastaamaan paljon tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Turvataan erityistä tukea tarvitsevien moniammatilliset palvelut ja ja levitetään eri alojen ammattilaisten yhteistyö- hön perustuvaa tiimimallia. Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa. Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla aikuisuuteen. Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa. Päihdeäitien ja päihdeperheiden riittävät palvelut ja kuntoutus turvataan. Suomalaiset lapset liikkuvat suosituksiin nähden liian vähän ja monet hyvinvoittimittarit kertovat po- larisoitumisesta. Liikunnallisuutta, painonhallintaa, tervettä ravitsemusta ja päihteettö- myyttä edistetään laaja-alaisesti. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisin ja oikea-aikai- sin palveluin. Toteutetaan valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Tulos- ten perusteella päätetään kokeilun vakinaistamisesta vaalikauden lopulla. Tuetaan rokote- myönteisyyttä ja edistetään rokotekattavuutta. Vahvistetaan kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä. Tavoite 3 Ikäystävällisyyden edistäminen Suomi on entistä ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. 149 OIKEUDENMUKAINEN, YHDENVERTAINEN JA MUKAAN OTTAVA SUOMI Keinot Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistaminen Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntien, kol- mannen sektorin ja muiden tahojen kanssa. Nostetaan muistisairauksien ennaltaehkäisy muiden kansansairauksien rinnalle. Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto. Kehitetään elämäntapaohjausta, neuvontaa ja tukea sekä toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia ja kehitetään palveluneuvontaa. Otetaan huomioon erityisesti eläkkeelle jäävät. Otetaan ikäihmisten ra- vitsemuksen laatu, saatavuus ja yhteisölliset ruokailumahdollisuudet sekä kotona asuvien että hoivayksiköiden asukkaiden kohdalla kehittämisen ja valvonnan osaksi. Otetaan huomioon vanhuspalvelujen tuottajakentän monimuotoisuus. Kehitetään eri- laisten hoivapalveluiden tuottamismistapoja, kuten perhehoitoa ja muita välimuotoisia ratkaisuja. Sotiemme veteraanien ja sotainvalidien määrä vähenee. Ikääntymisen myötä heidän ja heidän läheistensä tuen tarve lisääntyy. Sotiemme veteraanien tuki ja palvelut turvataan. Varmistetaan, että palvelut toteutuvat laadukkaina kaikkialla maassa. Palveluiden parantaminen Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tiekartan mukainen käytännössä todentuva resurssien lisäys ja toimintatapojen kehittämi- nen toteutetaan suunnitellusti ja varmistaen oikea kohdentuminen. Eliniän pidentyessä eläkeläisten määrä kasvaa voimakkaasti. Väestö on aiempaa pidem- pään tervettä ja toimintakykyistä, mutta myös palvelujen tarve kasvaa. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhus- palvelulaki) päivitetään. Vanhuspalvelujen laatua ja vaikuttavuutta lisätään. Säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Mitoituksen toteutuksessa otetaan huomioon aina ensisijaisesti hoi- toisuus. Selkeytetään henkilöstön työnjakoa muun muassa tukipalveluiden osalta. Hen- kilöstömäärän lisäys toteutetaan asteittain käynnistämällä tavoitteellinen kehittämisoh- jelma, jolla rahoitetaan polkua kohti uskottavaa ja vanhusten riittävän hoivan turvaavaa mitoitusta. Suurin osa ikäihmisistä asuu kotona. Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua. Kehitetään omaishoitoa. 150 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Resurssien vahvistamisen ja lain päivittämisen lisäksi palvelujärjestelmää tulee kehittää. Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen, uudistuvat tavat toteuttaa pal- velut, tavoitteellinen henkilöstöpolitiikka ja toimintakulttuurien integraatio ovat keskeisiä tekijöitä haettaessa ratkaisuja tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin. Otetaan käyttöön uusia työtapoja ja teknologiaa. Varmistetaan vanhuspalveluiden hyvä johtaminen. Lisätään hoiva-alan houkuttelevuutta sekä henkilökunnan saatavuutta ja osaamista. Kehitetään omavalvontaa sekä tehostetaan paikallista ja valtakunnallista valvontaa. Turva- taan kielellisten oikeuksien toteutumista ikäihmisten kaikissa palveluissa. Jatketaan ratio- naalisen lääkehoidon edistämistä. Tavoite 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhden- vertaisesti. Palvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Ne rakentuvat joustavasti ja kokonaisvaltaisesti ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille. Palveluiden parantu- minen lisää luottamusta niin käyttäjien kuin sote-ammattilaisten keskuudessa. Keinot Perustason palveluiden saatavuuden parantaminen tulevaisuuden sotekeskuksissa Varmistetaan, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Otetaan huomioon tuottajakentän monipuolisuus ja lähi- palveluiden saavutettavuus. Käynnistetään tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisoh- jelma. Ohjelma nivoutuu yhteen sote-rakenneuudistuksen valmistelun ja toimeenpanon kanssa. Kehittämisohjelman tarkoituksena on myös vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin. Tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. THL:n arvion mukaan 7 päivän hoitotakuu edellyttäisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1 600– 2 600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Paljon voidaan kuitenkin saada aikaan kehittä- mällä järjestelmää ja sen toimintaa laaja-alaisesti. 151 OIKEUDENMUKAINEN, YHDENVERTAINEN JA MUKAAN OTTAVA SUOMI Kehittämällä moniammatillisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joissa hyödynnetään digitali- sointia sekä tuodaan vastaanottotoimintaan uudella työnjaolla eri ammattilaisten työ- panosta ja erityistason konsultaatioita, voidaan tavoite nopeammasta hoitoon pääsystä saavuuttaa noin 1 000 yleislääkärin lisäyksellä. Näistä noin 300 lääkärin lisäys on saatavissa pitkään täyttämättöminä olevien virkojen täyttämisellä ja tilapäisten vuokralääkäriostojen korvaamisella vakinaisilla lääkäreillä. Tämä edellyttää, että sote-keskukset ovat nykyistä houkuttelevampia työpaikkoja koko maassa. Terveydenhuollon painopistettä siirretään näillä keinoilla erikoissairaanhoidosta perustasolle. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tarjoamiin palveluihin kuuluvat ainakin perusterveydenhuol- lon, suun terveydenhoidon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, kotisairaala, mielen- terveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluja. Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa ja toiminta- tapoja. Jaetaan tehtäviä yhä laajemmin eri ammattiryhmien välillä. Moniammatillisten tiimien käyttö ja työnjaon kehittäminen takaavat hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuu- den, palvelujen sujuvuuden ja kustannusten hallinnan. Laaditaan sosiaalihuollon kehit- tämisohjelma ja tuodaan sosiaalihuollon palveluita vahvemmin osaksi tulevaisuuden sote-keskusta. Asiakaskeskeisyys on tulevien keskusten ytimessä. Hyvää johtamista sekä henkilökunnan ammattitaidon kehittymistä ja työhyvinvointia tuetaan. Laajennetaan tutkimus- ja kehittä- mistoimintaa osana perustyötä. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan lisäämällä viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Otetaan käyttöön digitaalisia ja mobiileja palveluratkaisuja. Varmistetaan tietovarantojen parempi käyttö sekä kehitetään tietojärjestelmiä. Suunterveydenhuollon sekä mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja laa- dun kehittäminen on tärkeä osa uudistusta. Kansansairauksien ehkäisyä ja niiden hoidon vaikuttavuutta parannetaan. Välttämätön hoito turvataan kaikille paperittomille. Muutetaan Vaasan keskussairaala laajan päivystyksen sairaalaksi. Perusterveydenhuollon vahvistamisen lisäksi tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisuutta. Keskussairaaloiden päivystystoiminta ja osaajien riittävyys turvataan tarvittaessa erityisin päätöksin (koskien niin kutsuttua keskittämisasetusta), 152 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA vaarantamatta sosiaali- ja terveydenhuollon toimivaa kokonaisuutta tai potilasturvalli- suutta. Valtioneuvosto päättää työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä erityisvastuualueen yhteisen kannan huomioon ottaen. Palvelujärjestelmän rakennetta uudistetaan. Palvelujärjestelmän kehittäminen ja käynnistettävät uudistushankkeet Kehitetään kuntoutusta lähtökohtana kuntoutuskomitean työ. Tavoitteena ovat saumatto- mat hoitojärjestelmät ja ihmisen toimintakyvyn parantaminen ja tukeminen. Toteutetaan kehittämisohjelma, jolla turvataan lainsäädäntömuutoksin ihmisarvoa kun- nioittava saattohoito, palliatiivinen hoito ja kivun hoito. Syövän hoidon vaikuttavuutta parannetaan. Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoi- toa yhteistyössä käyttäjien kanssa. Voimavarat terveydenhuollon tutkimukseen (mukaan lukien hoitotyö ja valtion määrä- raha yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen) ja sosiaalialan tutkimukseen sekä kehit- tämiseen turvataan pitkäjänteisesti. Rakennetaan Suomeen sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakenne. Kuntien määräaikaista oikeustoimien rajoittamista investointien ja ulkoistusten suhteen jatketaan ja tiukennetaan. Lääkärihelikopteritoiminta turvataan koko maassa kustannusvaikuttavasti. Kelan hallintoa ja sen järjestämien palveluiden toimivuutta selvitetään. Selvitetään siirty- minen rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan nyt kilpailuttamissa palveluissa. Arvioi- daan Kelan ja kuntien kuljetuspalveluiden toimivuutta uuden taksilain aikana ja tehdään tarpeelliset muutokset. Alko Oy:n omistajaohjaus säilytetään sosiaali- ja terveysministeriössä ja nykyinen vähittäis- myynnin yksinoikeus turvataan. Selvitetään vaihtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet. Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön (StV 33/2018) mukaisesti. Jatketaan aktiivista ministeriöiden välistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja innovaatioekosysteemin kehittämiseksi sekä huolehditaan vuoden 2014 kasvustrategian 153 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN RAKENNEUUDISTUS mukaisten toimenpiteiden kiireellisestä täytäntöönpanosta. Edistetään kansallisten osaa- miskeskusten perustamista ja toiminnan käynnistymistä. Säädetään genomi- ja biopankkilainsäädäntö. Selvitetään sote-datan hyödyntämistä osana terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa huolehtien tietosuojan korkeasta tasosta. Selvitetään ruokavaliokorvauksen tarpeellisuus. Uudistetaan lääkehuollon kokonaisuutta pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan suuntaviivojen mukaisesti. Tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palve- luiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Pitkään valmistelussa olleet, apteekkialaa uudistavat ja viime hallituskaudella rauenneet hallituksen esitykset valmistellaan mahdollisimman pian uudelleen eduskunnan käsitte- lyyn. Apteekkialan laajemman uudistustyön pohjaksi tehdään hallituskauden aluksi selvi- tys, jonka on muodostettava kattava kuva lääkkeen vähittäishinnan muodostumisesta ja vähittäisjakelusta. Selvityksen pohjalta arvioidaan mahdollisuudet laajentaa apteekkien omistajapohjaa. 3.6.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoi- sen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Palvelujärjestelmän haasteet ovat erilaisia eri puolilla maatamme. Väestöä menettävillä, ikääntyvillä alueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Muun muassa pääkaupunkiseudulla väestönkasvu ja maahanmuuttajien määrän kasvu aiheutta- vat haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. 154 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun. Valmistelussa otetaan huomioon edel- listen vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset reunaehdot. Uudistus tehdään hallitusti ja vaiheistaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Palvelut ovat yhteensovitettuja, hoitoketjut ovat sujuvia ja ihmiset saavat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden jär- jestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestä- minen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Asukkaiden osallisuutta ja käyttäjädemokra- tiaa vahvistetaan. Mahdollisuus käyttää palveluita yli maakuntarajojen säilytetään. Maakunnat tekevät yh- teistyötä keskenään. Erityistason palveluiden turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoi- minta-aluetta. Alueet pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva). Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toi- mivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvi- tyksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja tervey- den edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan. Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeu- den vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilö- kohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja tuottavuutta parannetaan, palveluiden kustannusten nousua hillitään ja niiden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta lisätään. Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja. Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä. 155 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN RAKENNEUUDISTUS Sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen tilajohtamista kehitetään kokonaisvaltaisen kiinteis- töasiantuntijan ja omistajan aikaansaamiseksi joko alueellisten kiinteistönpitäjien tai val- takunnallisen maakuntien yhteisesti omistaman toimijan pohjalta. Hallitus arvioi valmiste- lun alkuvaiheessa jatkotoimet. Maakunnilla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa tilojen hallintaan ja käyttöön. Uudistus tarvitsee tuekseen toimivat tietojärjestelmä- ja tiedonhallintajärjestelmät sekä kattavan tietopohjan ja yhtenäisen tavan raportoida. Tietojärjestelmien yhteensovittami- nen, ICT-valmistelu ja muu sote-kehittämistyön rahoitus turvataan siirtymävaiheen aikana. Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terve- ydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä. Pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden tuoma synenergiaetu turvataan sote-uudis- tuksessa. Selvitetään ympäristöterveydenhuollon järjestäminen osana sosiaali- ja tervey- denhuollon uudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan laadukkaiden ja asiakaslähtöis- ten palveluiden turvaaminen tasa-arvoisesti suomen- ja ruotsinkielisille. Tämä voi käytän- nössä vaatia erityisratkaisuja kielellisistä syistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja johtamisen kehittäminen edellyttää tutkittua tietoa ja tiedolla johtamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on tiiviisti mukana uudistuksen valmistelussa ja palveluiden kehittämisessä. Sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon sekä perus- ja erityistason palveluiden yhteenso- vittaminen eli integraatio ja eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on saumatonta, jotta palvelut eivät pirstoudu ja alueilla on edellytykset ja kannuste suunnitella palveluja koko- naisuutena. Palveluiden yhteensovittamisen tavoitteena on yhtenäiset palveluketjut ja eri- tyisesti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hoidon ja hoivan kehittäminen. Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan lähellä ihmistä. Kotiin vietäviä palveluja lisätään jatkamalla digitaalisten ja etäpalveluiden kehittämistä tavoitteena palveluiden saavutettavuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohja yhtenäistetään palveluiden laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi. Maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja nuorten, ikään- tyneiden, haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien ihmisten 156 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA hyvinvointia. Palveluiden avulla vahvistetaan eri-ikäisten ihmisten kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Luodaan erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus. Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiotutkimusta suuntaamalla siihen rahoitusta. Valviran ja aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta-, lupa- ja ohjaus- tehtävät sekä muiden valtion aluehallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyt selvitetään par- lamentaarisen selvitystyön yhteydessä. Itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Työssä selvite- tään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille. Parlamen- taarisen työn valmistuttua hallitus valmistelee lainsäädännön. 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta tavalla, joka samalla palvelee koko yhteiskuntaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentu- lon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa. Olennaista on parantaa järjestelmän luo- tettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä. Tarve sosiaaliturvan uudistamiselle johtuu useasta syystä: • Työn murros haastaa sosiaaliturvassa käytetyt määritelmät ja järjestelmän toimivuuden. • Palveluita ja etuuksia on kehitetty eri tahtisesti ja erillään. Niiden yhteen toimivuutta on parannettava vastaamaan ihmisten tarpeita. • Nykyisessä järjestelmässä tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin. Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea. • Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentu- lotuen roolia. Alkujaan viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on muodostunut pitkäkestoiseksi ensisijaisen tuen täydentäjäksi. • Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Pirstaleisuus ja ennakoi- mattomuus korostuvat elämäntilanteiden vaihtelun ja moninaisuuden vuoksi sekä sek- torirajoja ylitettäessä. • Hyvinvointivaltion kestävyys edellyttää korkeaa työllisyyttä. 157 SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, jossa hyödynnetään TOIMI-hankkeessa tehtyä työtä. Uudistus valmistellaan tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komite- assa. Valmistelu tehdään poikkihallinnollisesti ja laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta hyödyntäen. Komiteassa käsitellään perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea sekä niiden välistä yh- teyttä ja rahoitusta, ja lisäksi palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Työssä on otettava huomioon erityisryhmät, jotka nykyjärjestelmässä jäävät väliinputo- ajiksi. Komitea ei käsittele vanhuuseläkettä. Komitean työ tähtää sosiaaliturvan rakenteelli- seen ja toiminnalliseen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Sille laaditaan kahdelle eduskun- takaudelle ulottuva tiekartta ja välitavoitteita, joihin nykyinen hallitus ehtii reagoida. Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi jär- jestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan tulee osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityk- sellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimi- suutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa ja työtuloista jää ihmiselle selvästi ennakoitavissa oleva summa käteen. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämän- vaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä. Komitea selvittää ja valmistelee tarvittavat toimenpiteet keskenään samantasoisten pe- rusturvaetuuksien lainsäädännön yhtenäistämiseksi. Tässä yhteydessä uudistustyö tarkas- telee myös muita, esimerkiksi opiskeluun liittyviä etuuksia. Ansioperusteisten etuuksien määräytymistä yhtenäistetään. Uudistuksessa varmistetaan, että sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet ja palvelut (kuten esimerkiksi työvoima-, koulutus- ja terveyspalvelut, kuntoutus, velkaneuvonta ja sosiaalityö) nivoutuvat paremmin yhteen ja kytkeytyvät muuhun sosi- aaliturvaan joustavasti ja oikea-aikaisesti. Oikean palvelun saaminen on mahdollistettava etuudesta riippumatta. Uudistus tukee yksilön oikeuksien ja velvollisuuden tasapainoa ta- valla, joka on myös sopusoinnussa julkisen talouden ja työllisyyden parantamisen kanssa. Perusturvan lisäksi myös tarveharkintaisia tukia tarvitaan. Sosiaaliturvan tulee vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta. Uudistus toteutetaan perusturvan tasoa heikentämättä ja sillä pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähenemiseen. Digitalisaation avulla sosi- aaliturvasta tehdään ihmisille selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Varmistetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat. Yleistä asumistukea pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan. Tuen vaikutuk- set muihin etuuksiin huomioidaan. Osana perusturvan kokonaisuutta asumistuen tulisi 158 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA mahdollistaa kaikille kohtuuhintainen ja riittävän laadukas asuminen. Tukea tulee ke- hittää siten, että työnteon kannusteet paranevat. Komitea selvittää yleisen asumistuen kehittämistarpeet erillisenä muista etuuksista. Asumisen tukemisella on kiinteä yhteys asuntopolitiikkaan. Tavoite 1 Ikäihmisten toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden vähentäminen Keinot Hallitus käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eu- rolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotus kohdistuisi arvion mukaan noin 1 000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta. Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään kei- noja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eu- rolla työeläkemaksuja nostamatta. Valmistellaan kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistäminen Eläkejär- jestelmien erillisyys -työryhmän ehdotusten pohjalta. Taiteilija- ja urheilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä. Henkilöiden, joiden kokonaiseläke jää tasoltaan alle takuueläkkeen tason, tilanne selvitetään. Työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat kestävä taloudellinen huoltosuhde, eläkkeiden riittävä taso, rahoituksen kestävyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutokset kolmikantaisesti. Tavoite 2 Lapsiperheiden aseman parantaminen Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan. 159 SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN Keinot Parannetaan vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa. Hallitus parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa. Hallitus seuraa lapsiper- heiden toimeentuloedellytysten kehitystä ja toimii johdonmukaisesti lapsiperheköyhyy- den vähentämiseksi hallituskauden aikana ja tekee lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan siten, että lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä ko- rotetaan. Elatustukea nostetaan ja opintorahan huoltajakorotusta korotetaan. Tavoite 3 Eriarvoisuuden vähentäminen Keinot Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on keskeinen tavoite, joka ohjaa kaikkea hallituksen päätöksentekoa. Hallitus korottaa perusturvaa. Opintoraha sidotaan indeksiin vuonna 2020 puolikkaana ja sen jälkeen täysimääräisesti. Hallitus arvioi jokaisen budjetti- riihen yhteydessä mahdollisuuksia menokehyksen puitteissa tehdä uusia panostuksia köy- hyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen Helpotetaan palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaali- turvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta. Uudistetaan soviteltua työttömyysturvaa siten, että työaikavalvonnan ulkopuolella olevat eivät jää sovittelun ulkopuolelle ja siten, että työajan erilainen kuukausittainen työrytmi kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti. Uudistuksen tavoitteena on työttömyydestä aiheutu- vien taloudellisten menetysten korvaaminen, ei ansiotason turvaaminen. Jatketaan yhdistelmävakuutuksen kehittämistä sosiaaliturvan uudistamisessa. Selvitetään vaihtoehtoja yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen. 160 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Jatketaan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kehittämistä. Ta- voitteena on ottaa nykyistä paremmin huomioon työmarkkinoiden muutos ja digitalisaa- tion mahdollisuudet. Tehdään jatkoselvitys siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaikille työssäoloehdon täyttäneille. Selkiytetään sosiaaliturvaa Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentu- lotuen roolia. Etuusjärjestelmän monimutkaisuus liittyy usein eri etuuksien ja tai muiden tulolajien yhdistelmiin tai siirtymiin niiden välillä. Perusturvaa on kehitettävä sen tasoa heikentämättä. Lisäksi uudistuksissa on huolehdittava henkilötietosuojan toteutumisesta. Toteutetaan toimeentulotuen kokonaisuudistus, jolla varmistetaan riittävä viimesijaisen toimeentulon turva ja sosiaalista tukea tarvitsevien ihmisten oikea-aikaiset palvelut. Selvitetään syitä erityisesti nuorten toimeentulotukiriippuvuuteen ja keinoja sen vähentämiseksi. Toimeentulotuen suojaosajärjestelmän selkiytetään ja työnteon esteitä helpotetaan. Tehdään tarvittavat lainmuutokset, joilla edistetään digitalisaation ja tekoälyn hyödyntä- mistä sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa, käsittelyssä ja päätöksissä. Etuuksien käsitteistöä ja maksuajanjaksoja (esimerkiksi hakuprosessin ehdot, tulo- ja per- hekäsitteet, maksupäivät -ja ajat mukaan lukien juhlapyhät) yhtenäistetään. Ansioperus- teisten etuuksien kohdalla kokonaisuus edellyttää kolmikantayhteistyötä. Huolehditaan käsitteiden yhdenmukaisuudesta ansio- ja perusturvan kesken. Tarjotaan asiakkaalle ymmärrettävämpi kokonaisuus ja mahdollisuus hakea yhdellä hake- muksella useita etuuksia parantaen samalla järjestelmän läpinäkyvyyttä. Edistetään tulorekisterin hyödyntämistä sosiaaliturvassa erityisesti epätyypillisten työsuh- teiden kannalta. Sosiaaliturvan uudistamisessa laajennetaan tulorekisterin tietosisältöä erityisesti työn murroksen näkökulmasta (esimerkiksi työttömyysturvan sujuvampi maksatus). Tämä edel- lyttää erillistä hanketta, joka rahoitetaan tulevaisuusinvestoinneista. Nykyisin työttömyysetuuksien piirissä on henkilöitä, jotka eivät tosiasiassa ole työkykyi- siä. Tarkennetaan etuuksien saannin edellytyksiä, jotta ihmiset ovat tarpeensa mukaisella 161 SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN etuudella. Tässä yhteydessä tarkastellaan muun muassa sairauspäivärahaa, kuntoutuksen tukia ja työttömyyspäivärahaa. Samalla selvitetään etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijasta. Selvitetään sisäilmasta sairastuneiden tilanne siten, että sisäilman vuoksi työkyvyttömät ja työpaikkakyvyttömät eivät jää ilman toimeentuloa. Selvitetään opiskelijoiden asumistuen yhteisasumisen tulkinnan ongelmat ja niiden korjaustarpeet. Etuuksien ja palveluiden yhteensovittamista parannetaan seuraavasti: • Parannetaan palveluiden oikea-aikaisuutta. Palveluiden ja resurssien oikea kohdentami- nen tulee toteuttaa osana vaikuttavaa sosiaaliturvan uudistusta. • Tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön ja käytänteisiin Kelan ja kuntien yhteis- työn parantamiseksi, jotta sosiaalityön tarpeiden tunnistaminen, asiakkaan ohjaus ja henkilökohtainen palvelu vaikeimmassa asemassa olevilla toteutuisivat. • Kehitetään tulonsiirtoihin liittyviä palveluja osallistavaan ja ennaltaehkäisevään suun- taan. Hyödynnetään monitoimijaista työotetta, etsivää työtä ja yhteisötyötä. Johtamista ja yhteistyörakenteita uudistetaan. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä suunnitelmalli- sen sosiaalityön ja etenkin lastensuojelun välineenä tulee edelleen vahvistaa laatimalla valtakunnalliset kriteerit sen myöntämiselle. • Digitalisaation keinoja hyödynnetään nykyistä merkittävästi enemmän palvelutarpeessa olevien varhaisen tukemisen ja yhteisasiakkuuden tehokkaan hoitamisen tueksi. Varmis- tetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat. Hyödynnetään kokeiluja perusturvan uudistamisessa: • Varmistetaan kokeilujen tieteellinen kestävyys. • Toteutetaan esimerkiksi byrokratia- ja informaatiokokeilu (VN-TEAS). Indeksikorotukset tehdään kansaneläkeindeksin ja kuluttajahintaindeksin mukaisina (vuo- den 2020 alusta). Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteute- tusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia. 162 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi 163 OSAAMISEN, SIVISTYKSEN JA INNOVAATIOIDEN SUOMI Tilannekuva Koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan. Koulutukseen, tut- kimukseen ja innovaatioihin nojannut kasvu on luonut Suomelle edellytykset hyvinvointi- valtion rakentamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Tasa-arvoisen yhteiskunnan tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Kou- lutusta ja kouluttautumista myös arvostetaan vahvasti. Sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae. Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan maineeltaan peruskoulutuksen kärkimaita maailmassa, mutta eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen ilmiöinä uhkaavat suoma- laisen koulutuksen menestystarinaa. 1970-luvulla syntyneet ovat jäämässä Suomen kor- keammin koulutetuksi ikäluokaksi. Koulutuksemme ei ole myöskään pysynyt riittävällä tavalla mukana globalisoituvan maailman kansainvälistymiskehityksessä. Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys nä- kyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaatio on Suomessa jyrkkä. Myös maahanmuuttajat, maahanmuuttaja- taustaiset, vammaiset ja toimintarajoitteiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät jäävät koulutuksessa ja osaamisessa muista väestöryhmistä jälkeen. Tutkimusten mukaan varhaisilla koulutuspanoksilla on merkittävä vaikutus myöhemmälle kouluttautu- miselle. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa selvästi alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa. Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisäänty- neet huolestuttavasti. Vaille toisen asteen tutkintoa jää 16 prosenttia ikäluokasta, vaikka nyky-yhteiskunnassa työllistymisen ja osallistumisen vaatimuksena on tunnistettu minimissään toisen asteen tutkinto kaikille. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen sinänsä oikeat tavoitteet työpai- kalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi eivät näytä tuottavan riittävää osaamista. Työllisyyden edistäminen edellyttää vahvaa panostusta koulutukseen ja osaamiseen. Muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät oman osaamisen päivittämisen ja jatkuvan op- pimisen tarvetta merkittävästi. Työelämän tarpeiden nopea muutos edellyttää koulutuk- sen järjestäjiltä nykyistä suurempaa ketteryyttä. Koulutusta eniten tarvitsevat osallistuvat koulutukseen kuitenkin vähiten. Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot ovat noin 2,8 prosenttia bruttokansan- tuotteesta, kun tavoitteeksi on asetettu 4 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 164 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 1 Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy Keinot Hallitus laatii vuoden 2020 loppuun mennessä osaamisen ja oppimisen tiekartan vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventami- seksi. Hallitus ryhtyy sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarkastelu kohdistuu koko koulutusjärjestelmään ja sen kehittämiseen molemmilla kansalliskielillä. Tavoitteena on, että sivistys, koulutus ja osaaminen muodostavat yhteiskunnan perustan jatkossakin, vah- vistavat työllisyyttä ja kestävää kasvua sekä tarjoavat välineitä Suomen globaalin vaikutta- misen vahvistamiseen. Tehdään kokonaisselvitys ruotsinkielisen koulutuksen (varhaiskasvatuksesta korkeakoulu- tukseen) erityispiirteistä, haasteista ja kehittämistarpeista sekä luodaan pitkäjänteinen toi- menpideohjelma yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Tehdään korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi korkeakoulu- tuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistö- ryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet sekä ryhdytään selvityk- sen pohjalta tarvittaviin toimiin. Kirjataan selkeät ja mitattavat tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyyn ja läpäisyn edistämiseksi. Jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu. Turvataan yliopistokeskusten toimintaedellytykset. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työssä on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän nostamiseen 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Koulutus- tason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja aluiden osaajapulaan etsitään rat- kaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. Varmistetaan lisäyksen yhteydessä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloitus- paikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan ja aluei- den työllisyydestä ottaen huomioon myös korkeakoulutuksen uutta työtä luova luonne. Jotta suurempi osuus ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon 2030 mennessä, aloi- tuspaikkojen lisäyksen ohella pyritään edelleen kohdentamaan opiskelupaikkoja erityisesti 165 OSAAMISEN, SIVISTYKSEN JA INNOVAATIOIDEN SUOMI ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittaville ja kehittämään alanvaihtajille ja lisäpäte- vyyttä etsiville vaihtoehtoisia valintaväyliä tutkintokoulutukseen. Käynnistetään perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantami- seksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi: Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perus- opetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa. Selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen osana kokonaisuutta. Tuetaan koulujen johtamisjärjestelmien ja osaamisen kehittämistä. Sitoudutaan perus- opetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja rahoitukseen sekä opetussuunnitelman toimeenpanoon. Varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluilla, positiivisen diskri- minaation rahoituksella, joustavammalla opetuksella ja riittävällä tuella. Vahvistetaan kou- lun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tarkastellaan samassa yhteydessä erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluu- sion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta. Otetaan opettajat, tutkijat ja perheet mukaan peruskoulun pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Kiinnitetään erityishuomio tunnistettuun eriarvoistumiskehitykseen koulujen sisällä ja koulujen välillä, isojen kaupunkien sisällä ja alueiden välillä, sukupuolten välisissä osaami- seroissa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla. Laaditaan erillisohjelma, jolla varmistetaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuor- ten oppimisen edellytykset ja turvataan koulutussiirtymät. Vahvistetaan suomi tai ruotsi toisena kielenä (s2)-opetusta varhaiskasvatuksessa velvoittavaksi ja panostetaan maahan- muuttajataustaisten oppilaiden tukemiseen koulutuksen nivelvaiheissa. Otetaan huomioon terveet tilat, asuntopolitiikka, aluekehitys ja esimerkiksi lähiöiden kehi- tystyö osana koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamista poikkihallinnollisesti. Varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen: 166 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA • Vahvistetaan ohjausta ja opiskeluhuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. • Korotetaan oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen. Rakennetaan oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esi- merkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulu- tukset. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen mak- suttomuutta. Valmistelun yhteydessä käydään läpi toisen asteen keskeyttämisen syyt ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä tehdään selvitys mak- suttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppimateriaalikustannusten alentamisesta ja ryhdytään sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseksi. • Osana oppivelvollisuutta kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvai- heen ohjausta helpottamaan siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Määrärahatarpeet tulee varmistaa jokaisen opinto- ja tukimuodon kohdalla. Oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvol- lisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalta on jo tehty. Toteutetaan parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Kokonaistarkastelussa otetaan huomioon koko koulutuspolun koulutuksen tarjonnan ja rahoituksen, sosiaaliturvan, muu- tosturvan, työttömyysturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sekä osaa- misen tunnistamisen niveltyminen uuteen järjestelmään. Jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa. Eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että Suo- meen syntyy kattava tarjonta työelämälähtöisiä, monimuotoisia jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia. Laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä. Luodaan kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdol- lisuudet jatkuvaan oppimiseen ja jotta osaamisen kehittämistä ohjataan yksilön ja yhteis- kunnan kannalta strategisesti. Ohjauksen avulla tuetaan myös aikuiskoulutuksessa aliedus- tettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen. Erityisenä haasteena tunnistetaan, että työn murros ja digitalisaatio muuttavat eniten matalamman koulutustason vaativia töitä, joka korostaa uudelleenkoulutusta ryhmissä, jotka nykyisin osallistuvat aikuiskoulu- tukseen vähän. 167 OSAAMISEN, SIVISTYKSEN JA INNOVAATIOIDEN SUOMI Toteutetaan nopean aikavälin keinoja osaamispulaan vastaamiseksi ja heikoilla perustai- doilla olevien aikuisten kouluttamiseksi. Tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy maksuttomana. Tavoite 2 Lapset ja nuoret voivat hyvin Keinot Vahvistetaan lapsistrategian mukaisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen tukipalveluja, kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita. Lisäksi vahvistetaan kielikoulutusta työelämän ul- kopuolella oleville maahanmuuttajataustaisille vanhemmille. Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. Säädetään sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin. Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa lisäämällä resursseja samanaikaisopetuk- seen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen. Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla. Selvitetään sitovat mitoitukset opin- to-ohjaajien määrästä toisen asteen koulutuksessa ja jälkiohjausvelvoitteen ulottamisesta ammatilliseen koulutukseen sekä tukiopinto-ohjaus peruskoulusta toiselle asteelle osana oppivelvollisuusiän korotuksen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen valmistelua. Parannetaan maahanmuuttajataustaisten jatko-opintovalmiuksia lisäämällä opinto-oh- jausta ja monialaista yhteistyötä perheiden kanssa. Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulu- päivän yhteydessä. Luodaan Islannin mallista suomalainen toteutus. Vahvistetaan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja sen laatua, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kol- mannen sektorin toimijoiden välillä. Käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on edis- tää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista kouluruokailua. Selvitetään välipalan to- teuttaminen koulupäivän uudistamisen yhteydessä. 168 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Vahvistetaan oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä oppilaiden ja opiskelijoi- den roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä. Asetetaan nollatoleranssi koulu- kiusaamiselle ja tarjotaan oppilaitosten henkilöstölle sekä oppilaille ja opiskelijoille kiu- saamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta. Otetaan huomioon myös syrjivän kiusaamisen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Laajennetaan hyväksi havait- tuja käytäntöjä valtakunnallisesti ja turvataan vaikuttavien hankkeiden jatko. Kehitetään varhaiskasvatukseen kiusaamista ehkäisevä ohjelma. Tavoite 3 Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Keinot Toteutetaan toimenpideohjelma varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Osana toimenpideohjelmaa laajennetaan 5-vuoti- aiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua, pilotoidaan kaksivuotista esikoulua, luodaan neuvolasta väylä varhaiskasvatukseen sekä kehitetään kolmiportaisen tuen mallia varhaiskasvatukseen. Luodaan ohjelman ympärille tutkimushanke, jossa seura- taan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tuloksia. Kehitetään neuvolapalveluista väylä varhaiskasvatukseen. Toteutetaan yhden ikäluokan monivuotinen ja -ammatillinen tutkimuspohjainen sekä universaali neuvoloissa toteutet- tava interventiohanke, joka tähtää varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoon pitkällä tähtäimellä. Toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienen- netään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7). Turvataan varhaiskasvatuksen ammattilaisten saatavuus koko maassa. Tehdään varhaiskasvatuksen laatukriteerit. Seurataan ja edistetään muutamissa kaupungeissa etenevää lähipäiväkotiperiaatetta osana varhaiskasvatuksen kehittämistä osaksi jokaisen lapsen koulutuspolkua. Tavoitellaan pitkällä tähtäimellä etenemistä kohti osa-aikaista maksutonta varhaiskasvatusta. 169 OSAAMISEN, SIVISTYKSEN JA INNOVAATIOIDEN SUOMI Arvioidaan varhaiskasvatuksen henkilöstö- ja lisäkoulutustarpeet kaikissa henkilöstöryh- missä. Otetaan huomioon lastentarhanopettajien alueellinen ja kielellinen saatavuus aloi- tuspaikkojen kohdentumisessa. Mahdollistetaan nykyisen varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen päivittäminen osana kokonaisuutta. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisten. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminta tulee olla luvanvaraista. Selvitetään, voidaanko voitontavoittelun rajoittaminen perusopetuksen tavoin ulottaa varhaiskasvatukseen. Selvitetään, miten paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeus varhaiskasvatuk- seen toteutuu. Tehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmista velvoit- tavat. Säädetään velvoittavista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista myös varhaiskasvatuksessa. Selvitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeet viitto- makielilain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi. Jatketaan suomenruotsalaisen viitto- makielen elvytysohjelmaa muun muassa määrittelemällä kielen tutkimuksen vastuutaho. Vahvistetaan tukea saamen kielipesille laajentuneita tarpeita vastaavaksi. Turvataan jokaisen nuoren, kesken koulutuksen maahan tulleiden ja paperittomien oikeus suorittaa perusopetus loppuun. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa erityisesti kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen toteutumista sekä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja op- pisopimuskoulutuksen kehittämistä tukien. Ministeriön on laadittava yhdessä koulutuk- sen järjestäjien kanssa malli kokonaisten koulupäivien toteuttamisesta. Tätä voidaan tehdä myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista hyödyntäen ja paikallisia innovaatioita suosien. Lisätään opettajien määrää. Kasvatetaan ammatillisen koulutuksen rahoitustasoa turvaamaan koulutuksen laatu. Puututaan toisen asteen koulutuksessa havaittuihin laatuongelmiin välittömästi, jotta kou- lutuksen laatua, opettajien työskentelyedellytyksiä ja nuorten hyvinvointia voidaan tieto- pohjaisesti vahvistaa kaikissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Erityisesti otetaan huomioon lähiopetus- ja ohjausresurssien riittävyys muuttuneisiin vaatimuksiin nähden. Oppimisen vaikeuksien moninaisuus edellyttää ammatillisen koulutuksen pedagogisten menetelmien vahvistamista ja päivittämistä. 170 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen sivistyksellisiä opintoja (perustaitoja, kriittistä ajat- telukykyä ja oppimaan oppimista). Erityisesti vahvistetaan ammatillisen tutkinnon suorit- taneiden mahdollisuutta hakeutua ja opiskella menestyksekkäästi korkeakouluissa. Selvitetään, miten toisen asteen koulutuksessa opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet opiskella kokonaisuuksia sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa toteutuvat. Samalla selvitetään, miten kaikki koulutuksenjärjestäjät pystyvät tarjoamaan tämän mahdolli- suuden muun muassa rahoituskannustimia kehittämällä ja vahvistamalla toisen asteen koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä myös harvaanasutuilla seuduilla, jotta korkea-asteelle hakeutuminen lisääntyisi. Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa. Otetaan huomioon kestävä kehitys ja ilmastokasvatus, digitalisaatio, talous- ja työelämä- taidot sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvatus läpileikkaavina teemoina eri koulutusasteilla. Selvitetään kotoutumiskoulutuksen vahvistamista niin, että se kattaa kaikki väestöryh- mät eri koulutusasteilla yhdenvertaisesti ja mahdollistaa kotoutumiskoulutuksen ja siihen sisältyvän kielikoulutuksen myös niille maahanmuuttajille, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa. Tavoite 4 Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida Keinot Vahvistetaan ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituk- sessa. Toteutetaan indeksikorotukset täysimääräisinä koko hallituskauden ajan. Selvitetään tutkimusrahoituksen ennakoitavuuteen, pitkäjänteisyyteen ja hyödynnettä- vyyteen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Luodaan selvityksen pohjalta toimenpideoh- jelma tarkoituksenmukaisen tutkimusrahoituksen toteuttamista varten. 171 OSAAMISEN, SIVISTYKSEN JA INNOVAATIOIDEN SUOMI Suomeen laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla TKI-toimintaympäristö pa- ranee, ja sitä kautta yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen tasossa tavoitellaan neljän prosentin bruttokansantuoteosuutta. Luodaan nykyisten toimintamallien pohjalta edellytyksiä eri puolilla Suomea toimiville korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamille osaamiskeskittymille. Vahvistetaan ammatillista osaamisketjua korostamalla ammattikorkeakoulujen, oppilaitos- ten ja pk-yritysten merkitystä suomalaisessa TKI-järjestelmässä. Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan hallinonrajat ylittävää koordinaatiota ja johtamista on vahvistettava läpi valtionhallinnon. Edistetään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten sekä kotimaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoitusmaana. Vahvistetaan suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja veto- voimaa panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Helpotetaan ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistumisen jälkeen sitä pidennetään kahteen vuoteen. Jatketaan arviointia EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimak- sujen vaikutuksista kansainvälisyyteen ja korkeakoulujen rahoituspohjaan. Vahvistetaan luottamusta korkeakoulujärjestelmän ja korkeakouluyhteisöjen sisällä. Tu- etaan korkeakouluja toimintansa omaehtoisessa kehittämisessä, vahvuuksiensa löytämi- sessä sekä keskinäisessä työnjaossa ja yhteistyön kehittämisessä. Toteutetaan arviointi eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä hallinnollisen autonomian tilasta ja sen suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kolmi- kantainen yliopistodemokratia. Vahvistetaan edelleen strategiarahoituksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Korkeakoulujen autonomiaa ei heikennetä. Kehitetään korkeakoulujärjestelmää oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi. Eri statuk- sella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vaille 172 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA olevat – voisivat opiskella joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjon- nasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta. Painotetaan korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta siten, että se kannustaa korkeakouluja avaamaan koulutustarjontaansa mahdollisimman laajasti muillekin kuin omille tutkin- to-opiskelijoilleen sekä järjestämään opetusta yhteistyössä korkeakoulujen kesken. Kehite- tään tietojärjestelmiä tukemaan opintojen joustavaa suorittamista eri korkeakouluissa. Laaditaan erillinen koulutuksen kansainvälisyyteen ja globaaliin vaikuttavuuteen kes- kittyvä toimenpidekokonaisuus, jolla osaltaan vahvistetaan kansainvälisyyttä koko koulutusjärjestelmässä. Asetetaan EU-ohjelmien kansallinen rahoitusosuus sellaiselle tasolle, jolla voidaan hyödyn- tää Erasmus+ ja Horisontti -ohjelmien EU-rahoitus. 3.7.1 Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat Tilannekuva Hyvä yhteiskunta on yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhdenvertai- suutta. Suomen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisosektorit perustuvat vahvaan ja elinvoimai- seen kansalaisyhteiskuntaan. Elävä kulttuuri muodostaa sivistysyhteiskunnan itseisarvoisen perustan, vahvistaa demo- kratiaa ja sananvapautta. Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja palvelusektorit ovat työvoimavaltaisia ja ne kasvavat edelleen. Liikunnallinen elämäntapa ja arki on tärkeää omaksua jo lapsena. Vain viidesosa suomalai- sista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mikä aiheuttaa merkittävät yhteiskunnalliset kustannukset. Valtaosalla nuorista menee hyvin, mutta arviolta 10–15 prosenttia nuorista voi huonosti. Esimerkiksi poikien syrjäytyminen, tyttöjen mielenterveysongelmat ja vähemmistöihin kohdistuva syrjintä aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi osa kansantalouden tulosta syntyy aineetto- mista sisällöistä. Luovat alat muodostavat tällä hetkellä alle 4 prosenttia Suomen 173 KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA-ASIAT bruttokansantuotteesta, mikä on muita Pohjoismaita vähemmän. EU-alueella luovien alo- jen osuus on noussut keskimäärin jo 7 prosenttiin. Myös matkailussa on paljon mahdollisuuksia: tällä hetkellä Suomen matkustustase on yksi Euroopan heikoimpia. Suomen luonnossa ja kulttuurielämässä on paljon hyödyntämä- töntä vetovoimaa. Tavoite 1 Luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat Keinot Kasvatetaan elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotukea ja perustetaan Creative Business Finland tukemaan luovien alojen kasvua. Toteutetaan Kansallisteatterin peruskorjaus- ja parannushanke sekä Kansallismuseon näyttelytilojen laajennushanke. Selvitetään edellytykset toteuttaa uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Vahvistetaan kulttuurimatkailua esimerkiksi hyödyntäen maailmanperintökohteita ja pe- rustetaan luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukeva rahasto pitkän aikavälin investointina. Selvitetään rahaston toimintaperiaatteet. Valmistaudutaan rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026. Tavoite 2 Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet Keinot Pitkällä aikavälillä pyritään kasvattamaan kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta val- tion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin. Nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa. 174 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteis- työtä. Selvitetään minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Jatketaan lukemista edistävää Lukuliike-hanketta. Kehitetään toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä. Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuus- järjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Uudistuksessa turvataan Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin asema ja rahoitus kansallisina päänäyttämöinä. Turvataan kulttuurin toimintaedellytykset huolehtimalla valtionosuuksien tasosta, toimin- ta-avustuksista ja kansallisten laitosten määrärahoista. Huolehditaan kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja kokoelmien monimuo- toisuudesta: valtion tuen kirjastoille tulee olla riittävä esimerkiksi pienlevikkisten kulttuu- rituotteiden hankkimiseen ja kirjastoissa tulee olla aineistoa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä. Tuetaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemista. Paranne- taan vähälevikkisen laatukirjallisuuden saavutettavuutta. Huolehditaan aineettoman kult- tuuriperinnön suojelusta. Kehitetään rakentamisen prosenttiperiaatetta (prosentti rakennuskustannuksista kulttuu- riin ja taiteeseen) ja jatketaan sen jalkauttamista. Tuetaan laajentamista muille kuin visuaa- lisen taiteen aloille. Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtio- navustus saatetaan riittävälle tasolle. Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia. Kehitetään kulttuuripalveluita. Laaditaan kulttuuriperintöstrategia ja toteutetaan uuden Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteitä. Päivitetään ja kehitetään kansalliskie- listrategiaa. Käynnistetään ohjelma kulttuuritilojen käytön tehostamiseksi. Tavoitteena on selvittää tilojen yhteiskäyttöä, kiertuetoiminnan edellytysten parantamista ja vahvistaa kulttuuripalveluiden järjestäjäpohjaa. 175 KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA-ASIAT Tavoite 3 Nuorten syrjäytyminen vähenee – jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee Keinot Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa otetaan pääteemaksi nuorten syr- jäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Ohjelmassa otetaan huomioon lisäksi seuraavat asiat: luodaan toimintamalli koulukuntoisuuden luotettavaan ja yksilölliseen arviointiin, tuetaan vähemmistöjä ja ehkäistään syrjäytymistä, edistetään nuorten työlli- syyttä ja mielenterveyttä, puututaan nuorten päihteiden käyttöön ja peliriippuvuuteen, taataan nuorille tasapuoliset mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan tukeen Ohjaa- mo-toiminnassa, otetaan huomioon talous- ja työelämätaidot osana nuorten hyvinvointia. Nuorisopolitiikan koordinaatiota parannetaan ja perustetaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä sekä parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Varmistetaan nuorten palveluiden vaikuttavuus, mittarit, arviointi ja tutkimus. Kannuste- taan lapsi- ja nuorisolähtöiseen budjetointiin. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvis- tetaan. Kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksi- löintitietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle. Tavoite 4 Nuorten osallisuus kasvaa Keinot Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja. Edistetään vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen tunnistamista ja tunnus- tamista. Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä. Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja osallista- mista. Pidetään huolta oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta. Päivitetään demokratiapo- liittinen toimintaohjelma ja huomioidaan nuorten osallisuus kyseisessä ohjelmassa. Val- mistellaan tarpeelliset esitykset nuorisolain tarkistamiseksi tavoitteena erityisesti avustus- prosessien sujuvoittaminen. 176 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Tavoite 5 Turvataan Veikkauksen edunsaajien määrärahat Keinot Kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille tulevalla hallituskaudella arpajaislain vaikutuk- sen johdosta mahdollisesti vähenevät määrärahat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimin- nan osalta. Kompensaatio voi tapahtua esimerkiksi niin, että siirretään kuntien liikunta- ja nuorisotoiminnan sekä teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuuksia asteittain maksettavaksi budjettivaroista sekä palautetaan asteittain etsivän nuorisotyön rahoitusta nuorisotoimen momentille. Tavoite 6 Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä Keinot Liikkumisohjelma ja sen arviointiyksikkö luodaan ensisijaisesti valtioneuvoston kansliaan. Perustetaan samalla liikuntapoliittisen selonteon mukainen liikuntapoliittinen koordinoin- tielin, jonka valtioneuvosto nimittää. Tehdään Liikkuva Suomi -ohjelma ja kehitetään arviointitoimintaa. Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri elämänvaiheisiin. Tavoite 7 Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat Keinot Tuetaan liikuntapaikkojen rakentamista, pienennetään korjausvelkaa ja parannetaan ener- giatehokkuutta. Lisätään ja perusparannetaan lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureitistöjä. Lisä- tään lasten, iäkkäiden ja erityisryhmien liikkumisen kannalta keskeisiä arjen lähiympäris- töjä, kuten puistoja ja viheralueita. Luodaan kansallinen virkistyskäyttöstrategia. 177 KULTTUURI, NUORISO JA LIIKUNTA-ASIAT Tavoite 8 Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset paranevat Keinot Vahvistetaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyötä. Edistetään vammaisurheilua ja ikäänty- neiden liikkumista. Toimeenpannaan liikuntapoliittisen selonteon toimia. Nostetaan seuratukea ja lisätään huippu-urheilun rahoitusta, lajeille jaettavaa tehostamistukea ja tehdään selvitys huip- pu-urheilulain tarpeellisuudesta liikuntapoliittisen selonteon mukaisesti. Kohdennetaan lisäresursseja urheiluakatemiaan ja valmennuskeskuksiin. Taataan urheilua tavoitteellisesti harrastaville nuorille yhtäläiset edellytykset opiskella myös ammatillisen koulutuksen piirissä kuin urheilulukioissa. 4 Ohjaustavat 179 OHJAUSTAVAT 4.1 Strategisen hallitusohjelman johtaminen Hallituksen poliittisten tavoitteiden johtamisessa yhteen sovitetaan politiikka- ja resurs- siprosessia, hallituspolitiikan koordinaatiota, tehostetaan toimeenpanoa ja varmistetaan ylivaalikautinen politiikkavalmistelu. Hallitusohjelman toimeenpanon tukemiseksi halli- tuksen strategiaprosessia vahvistetaan tarvittavilla muutoksilla valtioneuvoston kanslian organisoimisessa. Tarvittavat muutokset valtioneuvoston ohjesääntöön valmistellaan vuo- den 2019 aikana. Strategisen hallitusohjelman ohjaamisessa keskeisessä roolissa ovat ylivaalikautiseen par- lamentaariseen valmisteluun perustettavat parlamentaariset komiteat, strategiset ministe- rityöryhmät ja Valtioneuvoston kanslian johdolla tehtävät strategiset sopimukset minis- teriöiden kanssa. Valtioneuvoston kanslia valmistelee yhdessä eri ministeriöiden kanssa poliittisen ohjauksen prosessin, jolla varmistetaan käytettävissä olevien resurssien hyödyn- täminen asetettujen painopisteiden mukaisesti. Hallitusohjelmassa olevien tavoitteiden, uudistusten ja priorisoitujen politiikkakokonaisuuksien toimeenpanosta laaditaan hallitus- kauden toimintasuunnitelma. Hallitusohjelman hankkeiden toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Hallituksen strategista päätöksentekoa tuetaan entistä vahvemmin ennakointi- ja tutkimustiedolla. Hallituksella on säännöllisesti yhteisiä iltakouluja. Iltakouluissa päivitetään hallituksen yh- teistä tilannekuvaa ja tuetaan hallituksen päätavoitteiden toteutumista. Hallitus antaa yhteisen poliittisen ohjeistuksen kunkin tarkistuskierroksen käynnistämi- seksi. Valtioneuvoston strategia- ja ohjausasiakirjoista muodostetaan yksi hallittava hie- rarkkinen kokonaisuus ja varmistetaan, että strategioiden edellyttämät resurssitarpeet ovat sopusoinnussa julkisen talouden suunnitelman kanssa. Valtioneuvoston kanslian roolia hallitusohjelman strategissa ohjauksessa vahvistetaan. 4.2 Parlamentaariset komiteat Hallitus uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn. Parlamentaarinen komitea- työ vastaa tulevien vaalikausien suurten rakenne- ja muiden uudistusten valmistelusta. 180 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Uudella komiteatyön mallilla vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa. Komiteatyö muodostuu komitean tehtävänkuvan määrittämisestä, esiselvitysvaiheesta, asettamisesta, ehdotusten valmistelusta vaihtoehtoineen ja vaikutuksineen sekä toteu- tuksen seurannasta. Suurten muutosten läpivienti edellyttää parlamentaarisen työn tueksi julkisen hallinnon osaamisen ja kyvykkyyden kasvattamista sekä virkavastuulla tehtävään valmistelutyöhön nojaamista. Yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden valmisteluun kootaan valtiollisten instituutioiden lisäksi puolueet, asiantuntijat ja tutkijat, kunnat, yritykset ja yhteisöt sekä muut kansalai- set. Valmistelun tuloksellisuuden varmistamiseksi osallistumista ja laajapohjaista valmis- telua tuetaan työvälineillä, jotka mahdollistavat kootun tiedon käsittelyn vaihtoehdoiksi, vaikutusselvityksiksi ja perusteluiksi päätöksentekijöille. Komiteatyön varmistetaan poikkihallinnollinen näkemys, työn jatkuminen yli vaalikausien, vaikuttavuus- ja arviointitietojen saatavuus kaikkeen komiteavalmisteluun sekä digitaalis- ten ja muiden työvälineiden hyödyntäminen kansalaisten kuulemisessa. Valtioneuvoston kanslialla on vastuu komitea-asioiden koordinoinnista. VNK huolehtii siitä, että komitean toimeksiannon vaikutusalaan kuuluvien ministeriöiden ja komitean yhteistyö ja tiedonkulku sujuvat saumattomasti. Valtioneuvoston kanslia organisoi yhteis- työssä ministeriöiden kanssa komiteasihteeristöjen työn tukesi tarvittavat vaikuttavuusar- viointi- ja muut palvelut. Lisäksi hallitus osoittaa tarvittaessa resurssit uudistusten arvioinneille ja mahdollisille selvi- tyksille ja tieteellisille kokeiluille osana valtioneuvoston kanslian rahoitusta. Komitean organisoinnissa ja työskentelyssä varmistetaan tarvittaessa valmistelun ja toi- meenpanon jatkuvuus vaalikauden vaihtuessa. Komitean asettamisen yhteydessä määritellään: • ehdotusten valmistelun ja tulosten toimeenpanon aikajänne siten, että edistetään ta- voitteiden saavuttamista myös ylivaalikausien ulottuvissa uudistuksissa; • valmisteluun osallistuvat tahot, heidän roolinsa valmistelussa, ja osallistumisen keinot; • yhteinen ymmärrys tavoitteista ja tietopohjasta, jonka muodostamisessa hyödynnetään valtioneuvoston ja ministeriöiden selvitys- ja tutkimustoimintaa, hallinnon sisäisiä ja ul- koisia asiantuntijoita ja erilaisia verkostoja, muun muassa tiedepaneeleja ja kansalaispa- lautetta; 181 OHJAUSTAVAT • tehtävien, resurssien ja aikataulujen sovittaminen yhteen talouden ja toiminnan suun- nittelua varten sekä • sihteerityö, erilaiset selvitys- ja arviointitoimeksiannot sekä muut tukipalvelut. Valtioneuvosto asettaa komitean ja nimittää sille puheenjohtajan. Komitean jäseniksi kut- sutaan kaikista eduskuntapuolueista sekä keskeisistä eturyhmistä ja kansalaisjärjestöistä. Komiteoiden työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia ja muita osallistavia menetelmiä sidosryhmien ja kansalaisten kuulemiseksi. Komitealle asetetaan pääasiassa ministeriöiden virkamiehistä koostuva komiteasihteeristö, jonka pääsihteerinä on nimetty ministeriön virkamies. Komiteasihteeristöön voidaan ni- mittää myös kunkin ratkaistavan alueen kannalta keskeisiä asiantuntijoita. Komitean asettamista edeltää esiselvitysvaihe, tilannekuvan muodostaminen ja siihen pohjaava jaettu käsitys tavoiteltavasta lopputuloksesta. Valmisteltavan uudistuksen osalta muodostetaan komitean asettamisvaiheessa tilannekuvaan pohjautuen yhteisesti jaettu käsitys tavoiteltavasta lopputuloksesta. Päävastuu työstä on ministeriöllä, jonka toimialaan kysymys pääasiassa kuuluu. Ministeriöt tekevät yhteistyötä valtioneuvoston kanslian kanssa tilannekuvan laatimisessa ja vaikutta- vuuden arvioinnissa. Komiteatyön tavoitteena on tuottaa ratkaisuehdotuksia ja päätöksiä sovitussa aikataulussa siten, että niihin sitoudutaan. Komitean työskentelyssä hyödynnetään tehokkaasti ajanmukaisia toimintatapoja, mene- telmiä ja työkaluja, erityisesti tiedon hankinnassa ja analyysissa. Työskentely rakennetaan siten, että esiselvitysvaiheessa koottava tietopohja päivitetään komiteatyön edetessä. 4.3 Strategiset ministerityöryhmät Hallituksen ministerityöryhmät asetetaan eri päätöksellä valtioneuvoston yleisistunnossa. Päätöksessä esitetään ministerityöryhmän tavoitteet ja tehtävät, puheenjohtaja ja jäsenet sekä sihteeristö ja muut tukipalvelut. 182 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Hallitus asettaa tarvittavan määrän strategisia ministerityöryhmiä, jotka toimivat pisim- millään vaalikauden ajan. Perustettavat ministeriryhmät, niiden tavoitteet, vetovastuussa oleva ministeri ja ministeriöt määritellään hallituskauden alussa. Vastuuministerillä on ministeriryhmän johtovastuu. Ministeriryhmän työhön osal- listuvat kunkin ministeriön keskeiset virkamiehet sekä valtioneuvoston kanslian vastuuvirkamiehet. Tehtävänsä toteuttamiseksi strateginen ministeriryhmä laatii yhdessä VNK:n politiikkayksi- kön kanssa tilannekuvan, täsmennetyn toimeksiannon, vaikuttavuusarviot ja toimenpitei- den seurantaan soveltuvat mittarit. Toimintasuunnitelmaprosessissa arvioidaan keskeisten strategisten tavoitteiden osalta tilannekuvaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta osana tule- van vuoden toimintasuunnitelmaprosessia. 4.4 Omistajapolitiikka Hallitus jatkaa pitkäjänteistä, dynaamista ja valtion strategiset intressit turvaavaa omista- japolitiikkaa. Valtion omistusta arvioidaan kansantalouden kokonaisedun, omistettujen yhtiöiden toiminnan ja arvon kehittämisen sekä resurssien tehokkaan allokaation näkökul- masta. Valtion omistuksia eri yhtiöissä kehitetään pohjautuen kunkin omistuksen perus- tana oleviin tavoitteisiin. Näitä ovat erityisesti strateginen omistusintressi, finanssi-intressi ja pyrkimys edistää kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä valtio-omistajuuden keinoin. Uusia valtion investointien kohteita voivat olla esimerkiksi biotalous, cleantech, energiate- hokkuus, ympäristöteknologia ja terveysteknologia.  Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Valtion omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös päivitetään. Samassa yhteydessä arvi- oidaan strategisten yhtiö-omistusten perusteiden ajanmukaisuus.  Hallitus käynnistää hallituskauden aikana merkittäviä infrastruktuurihankkeita. Varaudu- taan tarvittaessa pääomittamaan näitä hankkeita varten perustettavia yhtiöitä tai hank- keita. Kunkin hankkeen tarpeista riippuen tämä voi tapahtua budjettirahoituksella, siirtä- mällä valtion osakeomistuksia perustettaviin yhtiöihin tai pääomittamalla hankeyhtiöitä valtion osaomistuksista saatavilla myyntituloilla. 183 OHJAUSTAVAT Suomen Kuntarahoitus Oy siirretään valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen. Val- tioneuvoston periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä arvioidaan, onko tarpeen tehdä muita muutoksia omistajaohjauksen rakenteisiin.  Valtion omistaminen on yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen väline. Yhtiöomaisuudessa kiinni oleva pääoma on niin merkittävä, että sillä pitää saada nykyistä enemmän kasvua ja työllisyyttä aikaiseksi. Pääomien käyttämistä tehostetaan valtion omistajaohjauksen keinoin paitsi nykyisen omistuksen aktivoimiseksi, myös uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi Suomeen. Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:llä on tässä tärkeä tehtävä. Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n tehtäviä ja tavoitteita tarkistetaan syksyn 2019 aikana tukemaan hallitusohjelman tavoitteita. 4.5 Maailman paras julkinen hallinto Suomen julkinen hallinto pärjää monilla mittareilla erinomaisesti kansainvälisissä vertai- luissa. Suomi on maailman vakain yhteiskunta, perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen on korkealla tasolla ja julkiset palvelut ovat kattavat. Vahva julkinen hallinto on koko oikeus- valtiomme toimivuuden perusta ja mahdollistaa pohjan kehitystyölle entistä kansalaisläh- töisempiin julkisiin palveluihin. Hallitus valmistelee julkisen hallinnon strategian, jonka keskeinen tavoite on kansalaisille annettava palvelulupaus. Strategialla tavoitellaan julkisen hallinnon läsnäolon vahvista- mista suomalaisten arjessa koko maan alueella molemmilla kansalliskielillä, digitaalisen esteettömyyden kehittämistä ja selkeän hallinnollisen kielen käytön laajentamista. Osana strategiatyötä hallitus lujittaa julkisen hallinnon kykyä vastata normaaliolojen kriiseihin ja parantaa julkisen hallinnon riskienhallintaa. Strategian toimenpiteillä vahvistetaan kansalaisten perusoikeuksien turvaamista, julki- sen talouden kestävyyttä tuottavuuden edistämisen kautta, tietopolitiikan koordinaatiota sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä. Uudistustyön keskiössä on julkishallinnon vuorovaikutteisuuden kehittäminen sekä kansalaisten palvelujen laadun, sujuvuuden ja saatavuuden parantuminen. Hallituskauden aikana vahvistetaan myös poikkihallinnollista yhteistyötä ja toimeenpanokykyä kokoamalla julkisen hallinnon kehittämisen kokonais- vastuu selkeästi yhdelle taholle. Hallitus käynnistää toimia, joilla vähennetään valtionhal- linnon siiloutumista sekä päällekkäistä työtä. 184 OSALLISTAVA jA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Hallitus syventää tietopolitiikan johtamista. Julkisen tiedon avoimuudesta tehdään koko tietopolitiikan kantava periaate. Hallitus edistää avoimen lähdekoodin ensisijaisuutta julki- sissa tietojärjestelmissä ja niiden hankinnoissa. Hallitus säätää lailla velvoitteen edellyttää avoimia rajapintoja julkisia tietojärjestelmiä hankittaessa, ellei painavasta syystä muuta johdu. Hallitus jatkaa määrätietoista julkisten tietovarantojen avaamista ja laaditaan niille hyödyntämistä helpottavat sitovat laatukriteerit. Lisäksi julkisuuslain periaatteet ja vaati- mus tietovarantojen avaamisesta ulotetaan koskemaan myös julkisomisteisia yhtiöitä. Hallitus haluaa edistää siirtymistä reaaliaikatalouteen ja tehdä Suomesta reaaliaikatalou- den edelläkävijämarkkinan. Sähköisten laskujen ja kuittien laajaan käyttöönottoon kan- nustetaan ja julkinen sektori tulee toimimaan käyttöönoton etulinjassa. Kansalaisten oikeutta omaan digitaaliseen tietoon ja yksityisyyden suojaan vahvistetaan. Yksilöille luo- daan mahdollisuus hallita omia julkisissa tietojärjestelmissä olevia henkilötietojaan oma- data-periaatteen mukaisesti ja antaa lupa niiden käyttöön muissa palveluissa. Julkishallin- non digitaalisiin palveluihin panostaminen luo pohjaa uusille yksityisen sektorin innovaa- tioille ja parhaimmillaan vähentää yritysten kustannuksia. Palvelulupauksen toteuttaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen edellyttävät jul- kishallinnolta uutta osaamista. Lähivuosina valtionhallinnon keskeisenä haasteena ovat- kin voimakas eläköityminen sekä digitaalisen teknologiamurroksen kautta syntyvä tarve rekrytoida uusia osaajia. Pärjätäkseen kilpailussa koulutetusta työvoimasta valtionhallin- nossa käynnistetään koko konsernin yhtenäinen henkilöstöjohtamisen uudistusohjelma, jolla parannetaan valtion kilpailukykyä työnantajana sekä valmistaudutaan suureen rekry- tointitarpeeseen. Hallitus haluaa vähentää valtionhallinnon siiloutumista, kehittää urapol- kuja ja sisäistä työkiertoa sekä jatkaa palkkaharmonisaation edistämistä. Valtion henki- löstöpolitiikan sekä hallinnon kehittäminen tehdään yhteistyössä pääsopijaosapuolien kanssa hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. 4.6 Hallituksen viestintästrategia Hallitus hyväksyy itselleen viestintästrategian ja sitä täydentävän viestintäsuunnitelman. Viestintästrategia ja -suunnitelma laaditaan valtioneuvoston kanslian johdolla. Viestintästrategia ohjaa hallituksen tulevaisuushankkeiden viestintää. Strategiassa esite- tään hallituksen viestinnän päätavoitteet sekä viestintämalli hallituksen yhteiselle viestin- nälle sekä useampia ministeriötä koskeville suuremmille uudistuksille. Viestintästrategia toimii poliittisen johtamisen välineenä ja tukena hallituksen tavoitteiden toteuttamiselle. 185 LIITTEET Liitteet Liite 1. Yhteenveto päätösperäisistä pysyvistä menomuutoksista Lisäykset strategisiin kokonaisuuksiin jaoteltuna vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan: Miljoonaa euroa 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi 98 3.1.1 Asuntopolitiikka 12 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla 100 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi 40 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen 15 3.3.2 Puolustuspolitiikka 10 3.4 Elinvoimainen Suomi 125 3.4.1. Liikenneverkon kehittäminen 20 3.4.2 Maatalous 35 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi 65 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi (sis. 3.6.1 sosiaali- ja terveyspalvelut) 270 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen 300 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi 201,5 3.7.1 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasiat 22,5 Josta jakamattomasta varauksesta -84 Yhteensä 1 230 Taulukko menojen jaosta toimenpiteittäin vuoden 2023 tasolla liitteessä. Vähennykset Asetetaan työryhmä laatimaan ehdotus yritystukia koskevista 100 miljoonan euron vä- hennyksistä vuoden 2023 tasolla syksyn budjettiriiheen mennessä. Mikäli vähennyksistä ei päästä yksimielisyyteen, alennetaan kaikkia yritystukia niiden kustannusten suhteessa. Tarkastelu pyritään tekemään myös verotukien osalta mahdollisimman tasaisesti ottaen huomioon toteutuksen tarkoituksenmukaisuus. Tässä yhteydessä ratkaistaan myös päästö- kauppakompensaation jatko. Siirtomäärärahamomenttien tasoja alennetaan pysyvästi yhteensä 50 miljoonalla eurolla (vuoden 2023 tasolla) kohdentaen vähennykset niihin määrärahoihin, joiden käyttö on 186 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA viime vuosina perusteettomasti jäänyt merkittävästi alle budjetoidun tason (poikkeukselli- sen suuret niin sanotut siirtyvät erät). Komission esitykseen pohjautuvaa EU-jäsenmaksun määrärahatasoa alennetaan 50 mil- joonalla eurolla (vuoden 2023 tasolla) suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitel- maan tämänhetkinen neuvottelutilanne huomioon ottaen. Mikäli osoittautuu, että EU-jä- senmaksu kuitenkin määräytyy tätä suurempana, arvioidaan suunniteltujen menolisäysten tilannetta uudelleen. 187 LIITTEET Liite 2. Kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit Kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman puitteissa kohdennetaan enintään 3 mil- jardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin. Toimet ovat kertaluonteisia, eivätkä ne lisää valtion menoja vuonna 2023. Rahoitus ja menettelytavat Tässä tarkoitettujen kertaluonteisten menojen katteeksi varataan 3 miljardia euroa, joista 2,5 miljardia voidaan kerätä valtion suorista yhtiöomistuksista ja loput 500 miljoonaa muista omaisuuseristä. Näitä varoja käytetään kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin ko- keiluihin, jotka toteutetaan hankkeiden pääomittamisella tai suoralla budjettirahoituksella. Näiden varojen käytöstä päättää valtioneuvoston yleisistunto talouspoliittisen ministeriva- liokunnan valmistelun pohjalta. Lisäykset strategisiin kokonaisuuksiin jaoteltuna vuosina 2020–2022 yhteensä verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan: Miljoonaa euroa 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi 507 3.1.1 Asuntopolitiikka 43 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla 250,1 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi 92,6 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen 6,5 3.4 Elinvoimainen Suomi 522 3.4.1. Liikenneverkon kehittäminen 150 3.4.2 Maatalous 278 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi 100 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi 180 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen 20 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi 730 3.7.1 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasiat 120 Allokoimatta 50,8 Yhteensä 3 050 Lisäksi Valtion asuntorahastosta kohdennetaan 75 miljoonaa euroa kokonaisuuteen 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi ja 176 miljoonaa euroa koko- naisuuteen 3.1.1 (Asuntopolitiikka). 188 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Liite 3. Kehyssääntö Hallitus sitoutuu noudattamaan julkisen talouden suunnitelmaa ja siihen sisältyvää ensim- mäistä kehyspäätöstä. Julkisen talouden suunnitelmalla pyritään varmistamaan vastuulli- nen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä finanssipolitiikka. Hallitus toteaa, että valtiontalouden kehystasoa nostetaan tässä ohjelmassa todettujen linjausten mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista. Vuonna 2023 kehystaso on 1,4 miljar- dia korkeampi kuin niin sanotussa teknisessä kehyksessä (4.4.2019) vuoden 2020 hinta- tasossa, sisältäen 0,1 miljardin jakamattoman varauksen ja 0,1 miljardin euron lisätalo- usarviovarauksen, jotka eivät sisältyneet tekniseen kehykseen. Kehyksen rakenteellisten tarkistusten lisäksi kehyksen kokonaistasoon tehdään hintatasossa tapahtuvia muutoksia vastaavat tarkistukset. Kehystasossa varataan vuosina 2020–2022 300 miljoonaa euroa lisätalousarvioita varten. Jos menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä. Otetaan käyttöön mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten (”poikkeuso- lojen mekanismi”). Mekanismin tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Poikkeusolojen mekanismin käytön sekä työllisyys- ja julkisen talouden tasapainotavoitteen kannalta poikkeukselliset olot vallitse- vat, jos • maailmantalous ja etenkin euroalue joutuvat vakavaan suhdannetaantumaan, joka ajaa Suomen talouden samaan tilaan tai • Suomen talous joutuu vakavaan suhdannetaantumaan hallituksen toimista riippumatto- man tilapäisen häiriön takia. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää määritelmän täyttymisestä ja poikkeusolojen mekanismin käyttöä koskevasta suosituksesta valtioneuvostolle valtiovarainministeriön kansantalousosaston valmistelun sekä Suomen Pankin ja taloudellisten tutkimuslaitosten tilannearvion pohjalta. Poikkeuksellisten suhdanneolojen toteamiseen liittyviä menette- lyjä on tarkennettu hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa. Poikkeusolojen mekanismia käyttämällä voidaan vuosina 2020–2022 kohdentaa kehyk- sen estämättä yhteensä enintään 1 miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin. 189 LIITTEET Valtiontalouden kehyksen tarkoitus on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Kun talousarviossa tehdään tämän näkökulman kannalta neut- raaleja muutoksia, vaalikauden kehykseen voidaan tehdä niitä vastaavat tarkistukset. Ke- hys ei rajoita menojen uudelleenbudjetointeja, menokokonaisuuksien ajoitukseen tehtä- viä muutoksia eikä vaalikaudella perusteettomasti liian suurina saaduiksi osoittautuneiden tulojen palautuksia tai korvauksia tai muita vastaavia eriä. Jos käynnissä olevasta menoko- konaisuudesta aiheutuvat menot teknisesti siirtyvät seuraavalle vaalikaudelle, kehystasoa alennetaan vastaavasti. Hallitus ei käytä verohuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi. Jos hävittäjähankinnoista ja energiaveron palautusjärjestelmästä aiheutuu kehyskaudella vähemmän menoja kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden me- nojen lisäämiseen. Kehyksen ulkopuolelle kuuluvat: • Suhdanneluonteiset menot eli työttömyysturvamenot, toimeentulotukimenot, palkka- turva ja asumistuki. Työttömyysturvamenoja käytetään myös palkkatuen rahoitukseen. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehykseen niiden perusteisiin tehtyjen muutosten ja muiden niiden tasoon vaikuttavien harkinnanvaraisten päätösten menovaikutusten osalta. • Valtionvelan korkomenot. • Valtion päättämien veromuutosten (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksujen) kompen- saatiot muille veronsaajille. • Teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta (mukaan lukien EU) saatavia rahoitus- osuuksia määrältään vastaavat menot. • Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot. • Finanssisijoitukset. • Arvonlisäveromenoihin osoitetut määrärahat. • Yleisradion rahoitus (”siirto valtion televisio- ja radiorahastoon”) 190 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Liite 4. Harmaan talouden vastaiset toimet 1. Jatketaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa ja strategiaa myös vuoden 2020 jälkeen. 2. Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyt- töön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku. Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet arvioidaan muutoksessa. 3. Verottajalle mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön. 4. Arvonlisäveroilmoitusten tietosisällön laajentamista selvitetään. 5. Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toiminut ja harmaata taloutta ennalta- ehkäissyt veronumero. Veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muille riskialoille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle. 6. Yritystietojärjestelmää (YTJ) voidaan laajentaa sisältämään nykyistä kattavammin tie- toja yritysten keskeisten velvoitteiden hoitamisesta. 7. Arvioidaan viranomaisten toimivaltuuksia ja tietojenvaihtosäännöksiä, jotta saatetaan rikostaustatiedot paremmin eri viranomaisten käyttöön harmaan talouden valvon- nassa. 8. Kehitetään viranomaisten toimintamahdollisuuksia selvittää ilmoittamislaiminlyöntejä ja arvioidaan niihin liittyvien sanktioiden riittävyyttä. 9. Ulkomaisille yhteisöille asetetaan kirjanpitovelvollisuus, kun niillä on kiinteä toimi- paikka Suomessa. 10. Selvitetään, voidaanko varmistaa, että Verohallinto saa tiedot myös suomalaisia hallin- tarekisteröityjä pörssiosakkeita koskevista kaupoista sekä kauppojen osapuolista. 11. Selvitetään, voidaanko myös pörssiyhtiöiden hallintarekisteröityjen osakkaiden tiedot asettaa saataville julkiseen rekisteriin. 12. Selvitetään pankkien ja vakuutusyhtiöiden ilmoittamisvelvollisuuden laajentamista ta- lousrikoksissa. 13. Selvitetään, miten voidaan varmistaa, että yliopistojen tutkimushenkilökunnan sivu- toimet ja muut vastaavat taloudelliset intressiyhteydet tulevat ilmoitusvelvollisuuden sekä yleisjulkisuuden piiriin. 14. Selvitetään harmaan talouden riippumattoman tutkimustoiminnan laajentamista ag- gressiiviseen verosuunnitteluun sekä yksityishenkilöiden toimintaan ja taataan sille riittävät resurssit. 15. Verotustietojen julkisuutta koskevaa lakia muutetaan siten, että myös verotuksen päät- tymisen jälkeen tehdyt muutokset verotustietoihin tulevat julkisiksi. 191 LIITTEET 16. Suomi toimii EU:ssa siten, että tosiasiallisten edunsaajien ilmoittamisvelvollisuutta laa- jennetaan koskemaan kaikkia tosiasiallisia edunsaajia, joiden edunsaajaosuus on vä- hintään 10 prosenttia. 17. Selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. 18. Laajennetaan kuljetuksen tilaajan selvitysvelvollisuus ylikuormiin. Ylikuormilla ajami- sesta vastuulliseksi saatetaan myös tavarankuljetuksen tilaaja, joka ottaa vastaan ja maksaa kuljetuksista, joissa on ollut ylikuormaa. Näin toimiessaan tilaaja laiminlyö kul- jetuksen suorittajaa koskevan selvitysvelvollisuutensa. 19. Selvitetään kuljetuksen tilaajan vastuu ajo- ja lepoaikarikkomuksiin. Ajo- ja lepoaiko- jen rikkomisesta vastuulliseksi on palautettava myös aikataulun laatija tai kuljetuksen tilaaja, joka on edellyttänyt sellaista toimitusaikaa, jota ei voi saavuttaa ilman ajo- ja le- poaikoja koskevien säädösten rikkomista. 20. Taksilainsäädäntöä, säätelyä ja valvontaa tarkistetaan siten, että se torjuu harmaata taloutta, edistää toimivaa kilpailua ja varmistaa taksipalveluiden saatavuuden koko maassa. 192 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Liite 5. Kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet Suomi jatkaa kansallisia toimia kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuun- nittelun torjumiseksi erillisellä toimenpideohjelmalla, jolla laajennetaan Suomen vero- pohjaa ja lisätään läpinäkyvyyttä. Hallitus seuraa jo aiemmin toteutettujen kansainvälis- ten ja kansallisten veronkiertoa estävien toimien vaikuttavuutta ja arvioi tarvetta uusille toimienpiteille. 1. Selvitetään, onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien vero- jen välttämisen. 2. Selvitetään mahdollisuudet siirtää Mankala-yhtiöt ja julkisomisteiset infra-hankeyhtiöt korkovähennysrajoituksen ulkopuolelle. Arvioidaan, onko nykyinen korkorajoitus- ja veronkiertosäännöstö riittävän tehokas keino estämään verotettavan tulon siirtäminen Suomen verotusvallan ulkopuolelle esimerkiksi pääomasijoitusrakenteissa. 3. Arvioidaan väliyhteisölainsäädännön uudistamisen tarvetta aggressiivisen verosuun- nittelun näkökulmasta. 4. Otetaan käyttöön säännös, jonka mukaan yhteisö tai yhteisetuus katsotaan kotimai- seksi, jos se on perustettu Suomen lainsäädännön mukaan, sen kotipaikaksi on rekiste- röity Suomi tai sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. 5. Uudistetaan konsernien tuloksentasausta koskevaa sääntelyä ja mahdollistetaan ulko- maisten tytäryhtiöiden niin kutsuttujen lopullisten tappioiden vähennyskelpoisuus. 6. Peitelty osinko on syytä katsoa kokonaan veronalaiseksi tuloksi. 7. Selvitetään, voidaanko ottaa käyttöön tosiasiallisen edunsaajan määritelmää koskeva säännös. 8. Siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan siten, että sitä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden laajuudessa. Samassa yhteydessä tarkastellaan sitä, tulisiko lainsäädäntöä täsmentää siten, että tulon kohdentamisessa kiinteille toimipaikoille so- velletaan OECD:n kohdentamisohjeita. 9. Otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomessa ei voi välttää veroja työskentelemällä näennäisesti ulkomaisen työnantajan lukuun.Liitteet ja pöytäkirja- merkinnät 193 LIITTEET Liitteet ja pöytäkirja- merkinnät Liite 6. Pöytäkirjamerkinnät Kestävän talouden Suomi • Omaisuuden myynneille ei aseteta mekaanisia vuotuisia tavoitteita. Ne toteutetaan tar- koituksenmukaisella tavalla ja aikataululla. • Hallitus antaa pikaisesti lisätalousarvion, jolla käynnistetään mm. infrahankkeita, jotka vahvistavat koko maan kilpailukykyä ja saavutettavuutta, nopeuttavat raideliikennettä sekä vähentävät liikenneverkon korjausvelan määrää. • Tarvittaessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan tukiohjelmakauden 2021–2027 EU-rahoituksen Suomelle kohdentuvan osan alenema kompensoidaan jakamattomasta varauksesta. Poikkeuksellisen suhdannetaantuman toteaminen • Poikkeusolojen mekanismin käytön sekä työllisyys- ja julkisen talouden tasapainotavoit- teiden kannalta poikkeukselliset olot vallitsevat, jos Suomen talous ajautuu poikkeuk- selliseen taantumaan maailmantalouden ja etenkin euroalueen vakavan suhdannetaan- tuman tai muun hallituksen toimista riippumattoman tilapäisen vakavan kysyntähäiriön takia. • Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää poikkeuksellisten olojen määritelmän täyt- tymisestä valtiovarainministeriön kansantalousosaston analyysin ja Suomen Pankilta ja taloudellisilta tutkimuslaitoksilta (Etla, PT, PTT) pyydettyjen tilannearvioiden pohjalta. • Poikkeusolojen syntyminen perustuu kokonaisarvioon talouden tilasta. Arviossa kiin- nitetään erityistä huomiota bruttokansantuotteen ja työttömyysasteen kehitykseen ja muihin merkityksellisiin tekijöihin. • Euroalueen vakavaan häiriötilaan viittaa esimerkiksi se, että euroalueen bruttokansan- tuote on supistumassa vähintään 0,5 prosenttia kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin 194 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA ja euroalueen kausipuhdistettu työttömyysaste on nousemassa kolmen kuukauden ai- kana kumulatiivisesti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä. • Suomen talouden vakavaan häiriötilaan viittaa esimerkiksi se, että Suomen bruttokan- santuote on supistumassa vähintään 1,0 prosenttia kahtena peräkkäisenä vuosineljän- neksenä ja työttömyysasteen trendi on nousemassa kolmen kuukauden aikana kumula- tiivisesti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä. • Analyysissä kiinnitetään huomiota häiriöiden mittakaavan ohella erityisesti niiden arvi- oituun kestoon ja lähteeseen. 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi • Säädetään maanomistajan lupa malminetsinnän jatkoluvan edellytykseksi. 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla • Hallitus laatii hallituskaudelle laina- ja sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä koskevan investointisuunnitelman, joka ohjaa investointeja hallitusohjelman painotusten ja pe- riaatteiden mukaisesti, erityisesti ilmastorahoitukseen ja vähiten kehittyneisiin maihin. Investointien vaikuttavuuden ja vastuullisuuden kriteereitä vahvistetaan ja niiden toteu- tumista seurataan. Suunnitelma laaditaan siten, että se voidaan hyväksyä syksyn 2019 budjettiriihen yhteydessä. • Samassa yhteydessä hallitus laatii suunnitelman kehitysyhteistyön kertaluonteisista kohteista, joilla vahvistetaan hallituksen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja Suomen kansainvälistä profiilia, vastataan ajankohtaisiin humanitaarisiin tarpeisiin sekä monenkeskisten järjestöjen rahoitustarpeisiin. Suunnitelmissa painotetaan mahdollisim- man laajaa ODA-kelpoisuutta. Neuvottelupöytä kävi keskustelua seuraavista kysymyksistä sisällytettäväksi lisäpöytäkirjaan 1. Suomen kriisinhallintaoperaatioiden osallistumisessa painotetaan YK-operaatioita. Päätökset operaatioihin osallistumisesta sekä tarvittavasta lisärahoituksesta tehdään tapauskohtaisesti ja tarvittaessa lisätalousarviolla. 2. Suomen ja Venäjän välisen liikenteen sujuvoittamiseksi selvitetään mahdollisuutta avata Parikkalaan kansainvälinen rajanylityspaikka. 3. Tavoitteena on, että järjestöjen kansalaisjärjestömomentin kautta kanavoitava kehitys- yhteistyötuki nostetaan 15 prosenttiin varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista. 4. Puolueiden kansainvälisen Demo ry:n voimavarat turvataan osana demokratia- ja oike- usvaltiotukea. 195 LIITTEET 5. Tavoitteena on, että YK:n kautta ohjattava rahoitusosuus nostetaan 30 prosenttiin ke- hitysyhteistyömäärärahoista Suomen painopistealueilla korostaen laatua ja vaikutta- vuutta. 6. Team Finland –toimintaa ulkoministeriössä vahvistetaan katvealueet huomioiden ja siirtäen Business Finland-toimijoiden painopistettä kotimaasta ulkomaanverkostoihin.  7. Venäjän kauppaa sujuvoitetaan turvaamalla vientilupien käsittelyyn tarvittavat resurs- sit. 8. Kestävän kehityksen osaamisen varmistamiseksi laaditaan valmiiksi opetus- ja kulttuu- riministeriön hallinnonalaa koskeva Agenda 2030-linjaus. Mahdollistetaan monimuo- toisen kansalaisyhteiskunnan työ kehityskysymysten ja globaalikasvatuksen parissa myös Suomessa turvaamalla rahoitus. 9. Hallituskauden aluksi laaditaan selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen ja erillissäätiöiden toimintaedellytyksistä. Sen pohjalta laaditaan kehittämisohjelma. 10. Ilmastorahoituksen lisäämisessä pyritään etupainotteisuuteen. 3.6.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Rauenneen sote-uudistuksen budjetoidun, mutta käyttämättä olevan tai valmistelusta pa- lautuvan noin 250 miljoonan euron valmistelumäärärahan käytöstä sovittiin seuraavaa: Momentin 28.70.05 määrärahan käytöstä valmistellaan valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden yhteinen esitys hallituskau- den ensimmäiseen JTS:ään ja tuleviin lisätalousarvioesityksiin. Samassa yhteydessä arvioi- daan mahdollinen päällekkäisyys muun sote-sisältöuudistamisen kanssa. Valmistelumäärärahaa voidaan käyttää tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, valtakun- nalliseen ICT-valmisteluun, tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin ja muuhun sote-ja pe- lastustoimen kehittämistyön rahoitukseen. Tästä 250 miljoonan euron rahoituksesta osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraa- tiotutkimukseen neljä miljoonaa euroa. 196 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Liite 7. Eurooppa-pöydän muistio EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista Ett starkt, enat och handlingskraftigt EU – Prioriteringar för Finlands EU- ordförandeskapsperiod Strong and united – EU that delivers: Priorities for Finland’s Presidency of the Council of the European Union EU voi ratkoa aikamme suuria haasteita, luoda hyvinvointia ja turvata kestävät sisämarkki- nat olemalla yhtenäinen ja puolustamalla tinkimättömästi omia arvojaan. EU globaalina ilmastojohtajana EU som global klimatledare EU as a global climate leader Suomen puheenjohtajuuskaudella EU nostaa profiiliaan globaalina ilmastojohtajana. EU:lle luodaan pitkän tähtäimen ilmastostrategia, jolla EU on hiilineutraali vuonna 2050. Samalla EU hyödyntää vähähiilisen kierto- ja biotalouden uudet mahdollisuudet ja kasvu- ja vientipotentiaalin ja varmistaa siirtymän sosiaalisesti oikeudenmukaiseen hiilineutraa- liin yhteiskuntaan. Puheenjohtajakauden tavoite: Suomen puheenjohtajakauden päätteeksi järjestetään il- mastohuippukokous, jossa EU-maat yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa kehittävät ratkaisuja oikeudenmukaiseen siirtymään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jossa pääs- tövähennystavoitteet saavutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti, myös taloudellista menestystä luoden. EU vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia EU stärker rättsstatsprincipen och mänskliga rättigheter EU that strengthens the rule of law and human rights Eurooppalainen menestystarina pohjautuu demokraattisiin instituutioihin ja oikeusval- tioperiaatteeseen. Oikeusvaltioperiaatetta on vahvistettava, jotta Euroopan kansalaiset voivat nauttia rauhasta ja yhtäläisistä oikeuksista ja jotta EU voi uskottavasti puolustaa monenkeskistä sääntöperustaista kansainvälistä järjestelmää ja kansainvälisiä ihmisoikeus- instituutioita. Tämä edistää myös taloudellisen toimintaympäristön ennakoitavuutta ja on eurooppalaisten ja unionin alueelle sijoittuvien yritysten etu. 197 LIITTEET Oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää myös kansalaisten kokonaistur- vallisuuden takaamista. Erilaisiin hybridi- ja laajan turvallisuuden uhkiin varautuminen on tärkeä painopiste. EU:n on myös tehostettava osallistumistaan konfliktien ehkäisemiseen ja rauhanvälitykseen, kiinnittäen erityistä huomiota nuorten ja naisten erityiseen rooliin. Puheenjohtajakauden tavoite: Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella rakennetaan yhteisiä keinoja EU:n oikeusvaltioperustan vahvistamiseksi. EU:n rahoitus kytketään oikeusvalti- operiaatteen noudattamiseen. Kansalaisyhteiskunnan sekä riippumattomien tuomioistui- mien asema varmistetaan. Kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU Ett konkurrenskraftigt och socialt enhetligt EU Competitive and socially cohesive EU Toimivat sisämarkkinat, sääntöpohjainen vapaakauppa sekä laadukas ja ajantasainen sääntely takaavat kilpailukykyisen EU:n. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot sekä digitalisaa- tion täysimittainen hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa luomassa kilpailukykyisem- pää ja taloudellisesti vahvempaa EU:ta. Edistämällä alueellista ja sosiaalista oikeudenmu- kaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa EU luo kestävää kasvua ja hyvinvointia. EU:lle on tärkeää vahvistaa yhteistyösuhteita Afrikan maiden ja Afrikan unionin kanssa. Puheenjohtajakauden tavoite: Suomen puheenjohtajuuskaudella EU:lle päätetään luoda uusi kasvustrategia, jonka tähtäimessä on rakentaa EU:sta maailman kilpailukykyisin, sosi- aalisesti ehein vähähiilinen talous. 198 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Liite 8. Liikenneryhmässä esille nousseet MAL-kehittämisajatukset kirjattuna • MAL: Vähennetään yhteistoimin liikennesuoritteita ja priorisoidaan vähäpäästöinen joukkoliikenne sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen valtion ja kaupunkiseutujen MAL-suunnittelussa, toteutuksessa ja rahoitussopimuksissa. Edistetään hankkeita, joissa pyöräilyreitit otettu huomioon. • MAL-sopimuksilla edistetään liikenneturvallisuuden nollaskenaariota (nolla liikennekuo- lemaa 2050). • MAL-seuduilla tavoitteena on eri liikennemuotojen kokonaisvaltainen integrointi tiedon ja rajapintojen avaamisen kautta. MAL-sopimusmenettelyitä kehitetään ja laajennetaan kattamaan palveluistumisen ja elinkeinopolitiikan sekä keskisuuret kaupunkiseudut. • Edistetään kuljetuspalveluiden, merilogistiikan ja siihen kuuluvien multimodaalisten kul- jetusketjujen sekä pienlogistiikan nollapäästöisyyttä kaupunkiseuduilla MAL-sopimus- ten kautta. • Selvitetään mahdollisuus EU-rahoitukseen ensisijaisesti niiden kaupunkien yhteishank- keissa, jotka mukana liikenteen eurooppalaisella ydinverkolla sekä toiminnallisesti yh- teydessä niihin ja sijaitsee välittömässä läheisyydessä. • Tuetaan suurten kaupunkien raitiotiehankkeita MAL-prosessissa. • Latausinfrastruktuurin edistämiseksi tulee asettaa rakennusten energiatehokkuusdirek- tiivin mukainen kansallinen velvoite rakentaa sähköautojen latausinfrastruktuuri talo- yhtiöiden ja liikehuoneistojen suurten remonttien yhteydessä. Asunto-osakeyhtiöla- kia tulee muuttaa siten, että sähköjärjestelmään sähköautojen latausta varten tehtävät muutokset olisivat mahdollisia ilman osakkeenomistajien yksimielisyyttä. 199 LIITTEET Liite 9. Demokratian kehittäminen Kansalaisyhteiskunta Vahvistetaan yhdistysten jäsenten suoria vaikutusmahdollisuuksia yhdistystoiminnassa, esimerkiksi sallimalla päätöksenteko jäsen- tai liittoäänestyksellä kaikista yhdistyksen ko- kouksen toimivaltaan kuuluvista asioista. Tuetaan suomalaisen yhdistyskentän kehitty- mistä helpottamalla lainsäädännössä kahden tai useamman yhdistysten yhdistymistä. Kansalaisyhteiskunnan resurssien vahvistamiseksi selvitetään mahdollisuutta tukeakansa- laisjärjestöjen varainhankinnan kehittämistä. Arvioidaan tarpeet kansalaisaloitejärjestelmän kehittämiseen esimerkiksi varmistamalla, että aloite ei raukea vaalikauden vaihtuessa ja että muotoseikat eivät estä aloitteen sisäl- lön toteuttamista. Nuorten osallisuus Lasketaan kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja 15 vuoteen nuorten yhteiskunnalli- sen osallisuuden vahvistamiseksi. Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa edistetään esimerkiksi digi- taalisin keinoin ja tuetaan medialukutaitojen kehittymistä. Koulujen demokratiakasvatusta lisätään ja niiden yhteiskunnallista kasvatustehtävää vahvistetaan. Vuorovaikutuksen ra- japintaa puolueiden, kansalaisyhteiskunnan ja koulujen kesken tuetaan lasten ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseksi. Nuorisovaltuutettujen roolia kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa painotetaan. Poliittisen järjestelmän toiminta Vahvistetaan erityisesti poliittisen opposition toimintaedellytyksiä kehittämällä kaikkien eduskuntapuolueiden käytettävissä olevaa riippumatonta laskentapalvelua, joka pystyy mallintamaan puolueiden esitysten taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi eduskunnan tie- topalvelun yhteydessä. Avataan ministeriöiden ja muun julkishallinnon käytössä olevat eri politiikkasektorien olennaiset laskenta- ja ennustemallit julkisiksi. Puolueita lähellä olevien ajatuspajojen rahoitus kohdennetaan poliittisen päätöksenteon tukemiseen ja tieteellisen tutkimustiedon hyödyntämiseen uusien yhteiskunnallisten ava- usten tekemiseksi. Puolueista riippumattomalle päätöksentekoa tukevalle yhteiskunnalli- selle tutkimukselle taataan riittävät resurssit. 200 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Lisätään politiikan avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa asioista jo käsit- telyvaiheessa niin valtakunnallisella kuin kunnallisella tasolla. Uudistetaan ehdokkaiden asettamista vaaleissa koskevia määräyksiä mahdollistamaan ny- kyistä monipuolisemmin erilaiset demokraattiset päätöksentekotavat siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään. Perustetaan parlamentaarinen työryhmä selvittämään puoluelain, vaalirahoituslain ja vaalilain kehittämistarpeita sekä tarvittaessa muuta poliittista toimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Puolue- ja vaalirahoitus Varmistetaan poliittisten nuorisojärjestöjen yhdenvertainen kohtelu rahoituksessa. Kehitetään vaali- ja puoluerahoituksen ilmoittamista koskevia säädöksiä ja käytäntöjä sen varmistamiseksi, että ilmoitukset antavat oikean kuvan mahdollisia sidonnaisuuksia ai- heuttavasta ulkopuolisesta rahoituksesta. Lisätään puolue- ja vaalirahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä vahvistamalla Valtion- talouden tarkastusviraston oikeutta valvoa ehdokkaiden vaalirahoitusilmoituksia ja saada tätä varten tietoja kolmansilta osapuolilta. Selvitetään keinoja vahvistaa vaalirahoituksen ennakkotietojen ilmoittamista äänes- täjille jo ennen vaaleja, helpottaa kampanjatilin perustamista ja tehostaa lakisääteistä lahjoituskattoa. 201 LIITTEET Liite 10. Korotusten vaikutukset etuuksiin Etuuskorotus Vaikutus julkiseen talouteen, milj. e Eläkkeiden korotus: Pienimpien eläkkeiden korotus +50e netto 183 Perusturva (peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat) +20e 52 Lapsilisän yksinhuoltajakorotus +10e. Tahtotila: Lapsilisän yksinhuoltajakorotus siten, että lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotukiperheet 22 4. ja 5. lapsen lapsilisät +10e 6 Opintorahan huoltajakorotus +25e 3 Opintoraha indeksiin 2020 puolikkaana ja siitä normaalisti 25 Elatustuki +7e 9 Yht. 300 202 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA Liite 11. Liitteen 1 taulukot 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi Milj. euroa Toimenpide 2023 Ilmastopaneeli 0,5 Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen 0,2 Tuetaan kivihiiltä korvaavia investointeja, 90 milj. euroa kehyskaudella 18,0 Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka 15,0 Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen 46,0 Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan 12,0 Lisätään ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resursseja 2,8 Lisätään rakennusalan täydennyskoulutusta energiatehokkuusosaamisen parantamiseksi. Panostetaan riippumattomaan rakennusalan tutkimukseen. 1,0 Kiertotalouden edistämisohjelman toteuttaminen 2,0 Jätetiedon raportointi ja tilastointi, tietojärjestelmä, ylläpitorahoitus 0,3 Perustetaan eläinsuojeluasiamiehen virka 0,1 Eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönoton rahoitusta lisätään. 0,2 Yhteensä 98,0 3.1.1 Asuntopolitiikka Milj. euroa Toimenpide 2023 Avustus kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatimiseen 2,3 Toimintamenojen kasvattaminen lisääntyvien tehtävien vuoksi 0,4 Asumisneuvonnan kustannukset. Uusi lakisääteinen tehtävä, jolloin kustannusarvio sisältää vaikutuk- sen julkiseen talouteen. Valtion talousarvioon 3,0 milj.€/v ja kuntien nettokustannusarvio 6,3 milj. €/v valtionavustuksen jälkeen. 9,3 Yhteensä 12,0 203 LIITTEET 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla Milj. euroa Toimenpide 2023 Lähetystöverkon ylläpitäminen 4,0 Lähetystöverkon vahvistaminen 3,9 Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä 2,5 Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut 2,4 Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen 4,5 Rauhanvälityksen oma budjettimomentti 1,5 Kehitysyhteistyön rahoitus 0,41% BKTL 83,7 Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön vahvistaminen 1,4 Yhteensä 100 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi Milj. euroa Toimenpide 2023 Poliisien määrän nostaminen -> 7500 (ml. POAMK koulutusresurssit) 18,0 Rajavartiolaitos, nykytason turvaaminen 4,3 Pakolaiskiintiön korottaminen 4,30 Kybervalmiuden nostaminen vastaamaan tietoturvauhkiin 4,0 Radikalisaation ehkäisy 0,35 Hätäkeskukset 2,5 Ylivelkaantuminen (painopisteenä oikeusaputoimistot, ennakkoneuvonta ja talousosaaminen) 1,5 Suomen Erillisverkot Oy (VIRVE-verkon uusiminen, siirtymävaiheeseen kustannukset) 5,0 Yhteensä 40,0 204 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen Milj. euroa Toimenpide 2023 Hallinnonalan resurssien turvaaminen 1,70 Rikosasioiden käsittely 5,20 Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin 2,00 Muiden tuomioistuinten toimintamenot / istuntosalivarustelu 0,50 Turvapaikanhakijoiden oikeusapu (julkinen oikeusapu + yksityisille avustajille maksetut korvaukset) 1,30 Lainvalmistelun perus- ja ihmisoikeusosaamisen sekä valtiosääntöoikeudellisen ja muun julkisoikeu- dellisen asiantuntemuksen vahvistaminen 0,20 Vaikutusarvioinnin vahvistaminen lainvalmistelussa 0,40 Perus- ja ihmisoikeustoimenpideohjelma  0,10 Lisäys ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen (yhdenvertaisuusvaltuutettu, ihmis- oikeusjärjestöt) 0,45 Asetetaan valtioneuvoston yhteinen ihmiskaupan vastainen koordinaattori ja osoitetaan toimintaan riittävät henkilöresurssit 0,15 Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä 0,20 Kansalliskielistrategia (ja kielipoliittinen ohjelma) 0,20 Avoimuusrekisteri: henkilöstö- ja tietojärjestelmäkustannukset 0,10 Ulosottoverkon säilyttäminen nykyisellään   1,20 Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatkamalla ulosottolaitoksen ja kon- kurssiasiamiehen toimiston lisärahoitusta 1,30 Yhteensä 15,00 3.3.2 Puolustuspolitiikka Milj. euroa Toimenpide 2023 Puolustushallinnolle turvataan riittävät resurssit: Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään hallituskau- della noin 100 tehtävällä. 7,0 Asevelvollisuusjärjestelmää kehitetään: Kertausharjoitusten määrää nostetaan asteittain vaalikauden aikana Puolustusvoimien henkilöstömäärän kasvaessa. Tavoitteena on noin 20 % lisäys nykyisestä ta- sosta hallituskauden loppuun mennessä. 1,5 Vapaaehtoinen maanpuolustus: Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta pannaan toimeen. 1,5 Yhteensä 10,00 205 LIITTEET 3.4 Elinvoimainen Suomi Milj. euroa Toimenpide Toimenpide 2023 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tu- keminen Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot 43 Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot 40 Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot 20 Kansainvälisen kasvun ohjelma (ml. huippuosaajat Suomeen) 30 Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen 2 Paikkariippumattomuuden edistäminen (valtion tehtävien organisoinnissa) -10 Yhteensä 125,0 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen Milj. euroa Toimenpide 2020 2021 2022 2023 Perusväylänpidon pysyvä tasotarkistus 300 300 100 -100 (teknisessä kehyksessä +300 milj. 2022 alkaen) Väylähankkeet 100 Joukkoliikennetuki + ostot (PÄÄSTÖVAIK.) 20 20 20 20 Yhteensä 320,00 320,00 120,00 20,00 206 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.4.2 Maatalous Milj. euroa Toimenpide 2023 Ilmastoystävällinen ruokajärjestelmä Tutkimukseen panostaminen (sis. uudelleenkohdennus Akatemiasta) 5,0 Biokaasun ravinnekiertokorvaus 6,0 Luomuinstituutti 0,5 Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet 0,5 Yhteensä 12,00 Milj. euroa Toimenpide 2023 Elinvoimainen elintarviketalous Eläintautien torjunta 1,25 Elintarvikevienti 1 Elintarvikevienti 1,5 Markkinatoimenpiteet, julkiset hankinnat, nimisuojatuotteet, brändityö 0,5 Ravitsemus, kouluruoka 0,5 Peltorakenteen kehittämisohjelma 5 Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta 1,7 Luomusitoumusten rahoitus 2020–2024 7,0 Yhteensä 18,5 Milj. euroa Toimenpide 2023 Kasvua luonnon antimista Kalastuslain toimeenpano ja kalakantojen tutkimus 1,25 Kotimaisen kalan edistäminen 1 Ammattikalastuksen vahinkojen ehkäisy 1 Suurpetotutkimus 0,4 Porotalous 0,4 Kalastusmatkailuohjelma ym. 0,5 Yhteensä 4,6 Kaikki yhteensä 35,0 207 LIITTEET 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi Milj. euroa Toimenpide 2023 TE-toimistojen resurssien lisäys (määräaikaishaastattelut) + nuorisotakuun edistäminen 9,0 Palkkatuen käyttöä lisätään (STM säilyy, TEM uusi) 18,0 Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelma 0,5 Kotouttaminen ja työlupaprosessien tehostaminen 3,0 Työsuojelu ja valvonta 1,5 Perhevapaauudistus (valtion rahoitusosuus) 25,0 Kehittämisraha työllisyyden edistämiseksi ja palveluiden kehittämiseksi (esim. urapalvelut) (TEM) 2020, 2021 & Osatyökyvyttömyyseläke (lineaarinen malli) (STM) 2022, 2023 8,0 Yhteensä 65,0 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi 3.6.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Milj. euroa Toimenpide 2023 Tehdään nk. vanhuspalvelulain laaja päivitystyö laatua ja vaikuttavuutta lisäten. Säädetään hoivahen- kilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Mitoituksen toteutuksessa huomioidaan ensisijaisesti hoitoisuus. Selkeytetään henkilöstön työnjakoa mm. tuki- palveluiden osalta. 70,0 Ympärivuorokautisen hoivan vahvistamisen rinnalla turvataan kotihoidon resurssien riittävyys ja ke- hitetään omaishoitoa. 45,0 Perustetaan vanhusasiainvaltuutetun tehtävä ja vanhusasiainvaltuutetun toimisto. 0,5 Huomioidaan päätöksenteossa perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuus. Tuetaan tahottomasti lapsettomien perheellistymistoiveita eri keinoin. Edistetään vuoroviikkoasumista koskevan selvityk- sen toimenpide-ehdotuksia. 2,0 Jatketaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Levitetään perhekeskustoimintamallia ja kehi- tetään neuvoloiden roolia. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea. Helpotetaan per- heiden kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä. 4,0 Säädetään henkilöstömitoitus lastensuojeluun. Vuonna 2022 mitoitus nostetaan 35 asiakaaseen per henkilö ja vuonna 2024 30. Turvataan erityistä tukea vaativien lasten moniammatilliset palvelut ja le- vitetään tiimimallia. 9,0 Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa. 3,0 Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon li- sääminen mm. maksuttomuutta laajentamalla ja maksuja kohtuullistamalla. 45,0 Laajennetaan hallitusti seulontaohjelmaa (mm. suolistosyövät). 10,0 Uudistetaan lomituslaki 6,0 Peruspalveluiden saatavuus (hoitotakuun kiristäminen) 50,0 Tutkimusrahoituksen lisääminen 4,0 Paperittomien terveydenhuolto 2,5 Laaditaan laajassa yhteistyössä kansallinen, poikkihallinnollinen mielenterveysstrategia. Tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja palvelujen oikea-aikaisuus ja laatu. 18,0 Muutetaan Vaasan keskussairaala laajan päivystyksen sairaalaksi 1,0 Yhteensä 270,0 208 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen Milj. euroa Etuuskorotus Vaikutus julkiseen talouteen Eläkkeiden korotus 183 Perusturva +20e 52 Lapsilisän yksinhuoltajakorotus +10e. Tahtotila: Lapsilisän yksinhuoltajakorotus siten, että lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotukiperheet. 22 4. ja 5. lapsen lapsilisät +10e 6 Opintorahan huoltajakorotus +25e 3 Opintoraha indeksiin 2020 puolikkaana ja siitä normaalisti 25 Elatustuki +7e 9 Yhteensä 300 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Milj. euroa Toimenpide 2023 Oppivelvollisuusiän pidennys 18-ikävuoteen ja maksuton toinen aste 107,0 Lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistaminen 18,0 Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toiselle asteella 29,0 Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeus 17,0 ryhmäkokojen pienentäminen 16,0 Harrastusmahdollisuus kaikille koulupäivän yhteydessä – Suomen Islannin malli 14,5 Yhteensä 201,5 3.7.1 Kulttuuri-, liikunta ja nuorisoasiat Milj. euroa Toimenpide 2023 Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistaminen 10,0 Taiteilija-apurahojen tason korotus 1,8 Taiteen perusopetuksen kehittäminen 2,0 Taiteen prosenttiperiaatteen edistäminen 0,5 Svenska Finlands Folkting tasokorotus 0,2 Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset 1,0 Liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano 5,0 Työpajatoiminnan tukeminen 2,0 Yhteensä 22,5 209 LIITTEET Liite 12. Kertaluontoiset tulevaisuus- investoinnit, liitteen 2 taulukot 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 80 Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka 75 Luonnonsuojelun rahoitus 216 Kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi 18 Sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamistuki 15 Määräaikainen kiertotalouden innovaatio- ja investointituki 85 Jätetiedon raportointi ja tilastointi, tietojärjestelmähanke 3 Biokaasuohjelma 15 Yhteensä 507 Valtion asuntorahastosta: Taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä 75 75 3.1.1 Asuntopolitiikka Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Rahoitus digitalisaation edistämiseksi (maankäyttö- ja rakennuslain uudistus) 22 Puurakentamisen toimenpideohjelman jatko v. 2022 2 Sähköisen huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen 5 Kestävä kaupunkikehitys -ohjelman jatko 5 Valtion kehittämisavustus asunnottomuuden poistamiseksi (sisältää asunnottomuuden tilastoinnin kehittämisen) 10 Yhteensä 43 Valtion asuntorahastosta: Uusi lähiöohjelma 40 Perusparannuksen käynnistysavustus, jonka ehtona energiatehokkuuden parantaminen ja perusparannuskorkotukilainan nostaminen (enimmäissuuruus on 4000 e / asunto) 24 Käyttötarkoituksen muutosavustus kasvaville kaupunkiseuduille, jotta olemassa olevaa rakennuskantaa, kuten toimistoja, voidaan muuttaa ARA-asunnoiksi 9 ARA-asuntojen korjaaminen ikääntyville sopiviksi väestöltään vähenevillä alueilla (uusi avustus) 30 Purkuavustuksen korotus (korotetaan määräaikaisesti purkuavustusta ja purkuavustusvaltuutta sekä akordivaltuuksia kiinteistökannan sopeuttamiseksi väestöltään vähenevillä alueilla) 27 Korjausavustukset 45 Osuuskunta-asumisen pilotit 1 176 210 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Lähetystöverkon vahvistaminen 1 Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (pilotti) 6 Elintarvikeviennin edistäminen (pilotti) 2 Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut (järjestelmäkehitys) 4 Lähetystöverkon vahvistaminen, muutokset kiinteistöissä 17 Rauhanvälitys 6 Kehitysyhteistyö 208 Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön vahvistaminen 6 Yhteensä 250 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht MIGRI tp-hakemusten ruuhkanpurkuun 6 Rajavartiolaitoksen korvausinvestoinnit 76 Rikollisuuden ehkäisy 8 OM:n ohjelmien toteuttaminen 2 SM:n ohjelmien toteuttaminen 1 Positiivisen luottorekisterin perustaminen 2 Yhteensä 93 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin 4,5 Avoimuusrekisterin perustamiskustannukset 0,5 Whistleblower -direktiivin edellyttämä rekisteri 1 Tiedusteluasioiden lupakäsittelyn tietoturvalliset tilat 0,5 Yhteensä 6,5 211 LIITTEET 3.4 Elinvoimainen Suomi Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot 150 Yrittäjien hyvinvointi ja omistajanvaihdokset 4,5 Toimialakohtainen kasvukokonaisuus 82,5 Business Finland Venture Capital 15 Suomi digitalisaation edelläkävijänä 90 Hankinnoilla säästöjä ja parempia palveluita 30 Sopimusperusteisen yhteistyön rahoitus 45 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) 45 Aluekehitysrahoitus (maakunnan kehittämisraha) 30 HAMA-kehittämisen rahoitus (sis. kuljetustuen jatkon) 30 Yhteensä 522 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Avustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 41 Laajakaistaohjelma 30 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet 41 Kemi (Laurila)-Haaparanta radan sähköistäminen 10 Vaarallisten tasoristeysten poistamista 22 Konversiotuki 6 Yhteensä 150 3.4.2 Maatalous Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Biokaasu ja lannankäsittelyinvestoinnit 10 Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke 15,6 Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke 9,4 Vesiensuojelun tehostamisohjelma 3 Vesiensuojelun tehostamisohjelma 3 Kestävä ruokajärjestelmä+ruokahävikki 1 Ympäristökorvaus 88 Luonnonhaittakorvaus 42 Makeran pääomitus 100 Eläintautien korvaaminen 5 Porotalouden investoinnit 1 Yhteensä 278 212 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht PK-yritysten rekrytuki (kokeilu) ja ensimmäisen työntekijän palkka 25 Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma 12 Digitaalisten palveluiden kehittäminen, osana työllisyyspalveluiden uudistusta 10 Työllisyyspalveluiden hallinnon kehittäminen, kuntien roolia työllisyyspalveluiden tuottajana vahvistetaan 3 Työvoimakoulutus 14 Osatyökykyisten työkykyohjelma, kokeiluhankkeita 36 Yhteensä 100 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Poikkihallinnollinen ikäohjelma 15 Kotihoidon kehittämishanke 6 Vahvistetaan ja kehitetään saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa 6 Poikkihallinnollinen lapsistrategia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta 6 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (perhekeskustoimintamalli, neuvoloiden rooli, parisuhdetyö ja vanhemmuuden tuki, kotipalvelu) 54 Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille 10 Päihteitä käyttävien äitien palvelut 9 Kehitysvammaisten henkilökohtaisten budjettien kokeilut 15 Sosiaali ja- terveydenhuollon palvelujen käyttäjien itsemäärämisoikeuslainsäädäntö 8 Seulontaohjelma (hallittu laajennus) 10 Välitä viljelijästä -toimintamalli 8 Lomituksen ICT-järjestelmä 3 Lääkehuollon kehittämisen tiekartta 10 Kuntoutuksen kehittäminen 7 Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategia 9 Käypähoitosuosituksen käännökset ruotsinkielelle 0,6 STM:n lainsäädäntötyön resurssit 3,4 Negatiivisen tuloveron kokeilu 20 Yhteensä 200 213 LIITTEET 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Ammatillisen koulutuksen opettajat 235 Peruskoulun laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 190 Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 205 Jatkuva oppiminen 15 Korkeakoulujen jatkuva oppiminen sekä yhteistyö- ja alustamallin luominen 5 Harrastusmahdollisuus kaikille koulupäivän yhteydessä – Suomen Islannin malli 40 Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma 20 Lippulaivahankkeet 20 Yhteensä 730 3.7.1 Kulttuuri-, liikunta ja nuorisoasiat Toimenpide Milj. euroa 2020–2022 yht Elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotuki 36 Creative Business Finland 6 Kulttuurin keskeiset tila-/rakennushankkeet 10 Kulttuuritoimintaa tukeva rahasto 15 Poikkihallinnollinen liikkumisohjelma, liikuntapoliittinen koordinaatioelin, liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen 24,6 Liikuntapaikkarakentaminen ja kansallinen virkistyskäyttöstrategia 12 Yleisten kirjastojen saavutettavuus, kirjastoautot, kokoelmien monimuotoisuus 3,9 Kirjastoaineistojen hankinta 1,7 Etsivä nuorisotyö 9 Valmistaudutaan rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026 0,6 Valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtä- mistä etsivälle nuorisotyölle 1,2 Yhteensä 120 SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtioneuvosto. julkaisut.valtioneuvosto. ISBN nid. 978-952-287-807-6 ISBN PDF 978-952-287-808-3 ISBN epub 978-952-287-812-0 ISSN nid. 2490-0613 ISSN PDF 2490-0966