Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus- toiminnan julkaisusarja 2020:3 ISSN 2342-6799 ISBN PDF 978-952-287-823-6 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:3 Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2020 Valtioneuvoston kanslia Tekijän organisaatio: Turun yliopisto, Koulutusosiologian tutkimuskeskus / Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos ISBN PDF: 978-952-287-823-6 Helsinki 2020 Kuvailulehti Julkaisija Valtioneuvoston kanslia 29.1.2020 Tekijät Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof Julkaisun nimi Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö Julkaisusarjan nimi ja numero Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:3 ISBN PDF 978-952-287-823-6 ISSN PDF 2342-6799 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-823-6 Sivumäärä 143 Kieli Suomi Asiasanat Lukiot, korkeakoulut, työelämä, yhteistyö, tutkimus, tutkimustoiminta Tiivistelmä Uusi lukiolaki edellyttää lukioilta entistä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen sekä työelämän kanssa. Lisäksi yhteistyön tulisi tukea lukioiden kansainvälistymistä. Raportissa tarkastellaan yhteistyön ja kansainvälistymisen nykytilaa ja haasteita sekä yhteistyön lisäämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Selvitys perustuu lukioiden rehtoreille tehtyyn kyselyyn sekä neljässä lukiossa tehtyihin tapaustutkimuksiin, joissa on haastateltu opettajia ja opinto-ohjaajia sekä abiturientteja. Rehtorikyselyn perusteella lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälinen toiminta ja yhteistyö on varsin laajaa ja monimuotoista. Osassa, erityisesti pienissä lukioissa toiminta ei kuitenkaan ole vielä vakiintunutta. Vaikka yhteistyö on suhteellisen laajaa ja monimuotoista, se on toisaalta jossain määrin epäsystemaattista ja koordinoimatonta, ja se perustuu pitkälti yksittäisten toimijoiden ja oppilaitosten välisiin kontakteihin. Lukiolaisten osallistuminen yhteistyöhön näyttäisi olevan sekä rehtorikyselyn että tapaustutkimusten perusteella keskimäärin melko vähäistä, mutta osallistuminen vaihtelee huomattavasti sekä yhteistyömuodon että lukion koon ja sijainnin mukaan. Yhteistyöllä uskotaan voitavan vaikuttaa kohtalaisen hyvin opiskelijoiden koulutus- ja uravalintoihin. Rehtorit uskoivat yhteistyön vaikuttavuuteen vahvemmin kuin opettajat ja opinto-ohjaajat tai abiturientit. Yhteistyön toteuttamisen keskeisiä haasteita ovat lukiolaiselle aiheutuva lisäkuormitus ja heidän motivointinsa osallistumaan sekä yhteistyön maantieteellinen toteuttaminen ja resursointi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Kustantaja Valtioneuvoston kanslia Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Statsrådets kansli 29.1.2020 Författare Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof Publikationens titel Gymnasiernas samarbete med högskolor och arbetslivet Publikationsseriens namn och nummer Publikationsserie för statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet 2020:3 ISBN PDF 978-952-287-823-6 ISSN PDF 2342-6799 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-823-6 Sidantal 143 Språk Finska Nyckelord Gymnasier, högskolor, arbetsliv, samarbete, forskning, forskningsverksamhet Referat Nya gymnasielagen förutsätter allt tätare samarbete mellan högskolor och arbetslivet. Utöver detta borde samarbetet stöda internationaliseringen av gymnasier. Rapporten granskar nuläget av och utmaningar med samarbete och internationalisering, samt hur de utsatta målen för det ökade samarbetet har nåtts. Utredningen baserar sig på en enkät som riktades åt gymnasierektorer samt fallstudier som gjordes i fyra gymnasier, där lärare, studiehandledare samt abiturienter intervjuades. På basen av enkätsvaren är gymnasiernas högskole- och näringslivssamarbete, samt den internationella verksamheten och samarbetet, både brett och mångsidigt. I en del, speciellt i de små gymnasierna, är verksamheten inte ännu etablerat. Även om samarbetet är relativt brett och mångsidigt är det ändå till en del osystematiskt och okoordinerat och den baserar till en hög grad på kontakter mellan enskilda aktörer och läroanstalter. På basen av enkätsvaren och fallstudierna verkar gymnasisternas deltagande i samarbetet vara i medeltal ganska lågt, men deltagandet varierar markant både mellan olika samarbetsformer och beroende på gymnasiets storlek och ort. Genom samarbetet antas man relativt bra kunna påverka studerandens utbildnings- och karriärval. Rektorerna trodde starkare på samarbetets påverkningsmöjligheter än lärarna, studiehandledarna eller abiturienterna gjorde. Centrala utmaningar för genomförandet av samarbetet var tilläggsbelastningen för gymnasisterna och motiveringen av dem att delta samt det geografiska genomförandet och resurseringen av samarbetet. Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt Förläggare Statsrådets kansli Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Prime Minister’s Office 29.1.2020 Authors Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof Title of publication General upper secondary schools’ collaboration with higher education and working life Series and publication number Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2020:3 ISBN PDF 978-952-287-823-6 ISSN PDF 2342-6799 Website address URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-823-6 Pages 143 Language Finnish Keywords General upper secondary schools, higher education, working life, collaboration, research, research activities Abstract The renewed act on General upper secondary schools (Lukio) provides increasing and closer collaboration with higher education institutions and working life. Furthermore, collaboration should support the internationalisation of schools and education. This report looks at the state of art of collaboration and internationalisation, the challenges of increasing collaboration, and the realization of the objectives set to the reform. The research is based on a survey of Lukio headmasters, and case studies in four schools where teachers, student counsellors and final year students were interviewed. According to the headmaster survey, collaboration with higher education institutions, working life, and various internationalisation efforts are relative wide and versatile in the Lukios. Partly, especially in small schools, collaboration lacks coordination and systematic nature, and it is based in great extent on casual contacts between individual actors and institutions. According to the survey and the interviews, student participation seems to be on average relatively low, however, participation varies greatly depending on the forms of collaboration, and the size and location of the Lukios. The participants of the study believe that collaboration has a relatively strong effect on students’ educational and career plans. The headmasters assess collaboration clearly more effective than the teachers, student counsellors, and students themselves. The main challenges of collaboration relate to increasing burden inflicted on students, the motivation of students to participate, the organisation of collaboration in different parts of the country, and scarce resources. This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government. Publisher Prime Minister’s Office Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi Sisältö 1 JOHDANTO ................................................................................................ 7 2 LUKIOKYSELY ......................................................................................... 16 2.1 Kyselyn toteuttaminen ja kyselyyn vastaaminen ......................................................... 16 2.2 Yhteistyön laajuus ja eri yhteistyömuodot ................................................................... 20 2.3 Yhteistyöstä sopiminen ja sen kustannukset ............................................................... 36 2.4 Yhteistyöstä saadut kokemukset ................................................................................. 40 2.5 Yhteistyön vaikuttavuus............................................................................................... 46 2.6 Uusi lukiolaki ja yhteistyön haasteet ............................................................................ 50 2.7 Kehittämisnäkymät ...................................................................................................... 56 3 TAPAUSTUTKIMUKSET .......................................................................... 65 3.1 Tutkimuksen kohteet ................................................................................................... 65 3.2 Haastattelujen teemat ................................................................................................. 65 3.3 Opettajien ja opinto-ohjaajien näkemyksiä lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä ................................................................................................... 66 3.4 Abiturienttien näkemyksiä jatkokoulutukseen hakeutumisesta, lukion korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä ja kansainvälisestä toiminnasta ....................... 90 4 YHTEENVETO JA POLITIIKKAJOHTOPÄÄTÖKSET ........................... 104 Liitteet .............................................................................................................. 110 Liite 1. Webropol-kyselylomake ............................................................................................ 110 Liite 2. Liitetaulukot ja -kuviot ................................................................................................ 121 Lähteet ............................................................................................................. 137 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 7 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat Vaikka lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä on pyritty kehittämään systemaattisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien, on yksi lukioiden ja korkeakoulujen nivelvaiheen on- gelma edelleen hallitusohjelmaan (Hallitusohjelma 2015) kirjattujen työurien pidenty- miseen liittyvien tavoitteiden näkökulmasta liian hidas sijoittuminen korkeakoulutuk- seen. Noin kolmannes tuoreista ylioppilaista sijoittuu jatko-opintoihin välittömästi lu- kion jälkeen ja välivuoden pitäminen on yleistynyt (OKM 2017; TK 2018). Viimeisim- män Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan 30 prosenttia lukiolaisista suunnittelee välivuoden pitämistä lukion jälkeen. Välivuotta suunnittelevien lukiolaisten osuus näyt- tää viime vuosina vakiintuneen tälle tasolle. Tytöistä selvästi suurempi osa (38 %) kuin pojista (19 %) suunnittelee pitävänsä välivuoden (TAT 2019). Viime vuosina on toiselta asteelta korkeakouluihin sijoittumisen nopeuttamiseksi uu- distettu erityisesti korkeakoulujen opiskelijavalintoja, mutta näiden uudistusten vaiku- tukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä (Ahola, Asplund & Vanhala 2018; Ahola & Spoof 2019a). Yksi uudistusten keskeinen työkalu on ylioppilastodistuksen painoar- von lisääminen valinnoissa (ns. todistusvalinta), millä tulee olemaan huomattavia vai- kutuksia myös lukio-opiskeluun (OKM 2016). Toisaalta ylioppilaat kokevat, että lukio pystyy vastaamaan heidän jatko-opinto-ohjaustarpeeseensa varsin heikosti (mm. Väli- järvi et al. 2009; Wilo ja Suomen Lukiolaisten liitto 2012), ja tämä kehityskohde on nostettu esiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tutkimuksessa lu- kion tuottamista jatkokoulutusvalmiuksista (Hautamäki et al. 2012). Työelämään siirtymisen nopeuttamista tavoittelevan hallituksen kärkihankkeen mu- kaan korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen ohella lisätään toisen asteen ja korkeakoulujen sekä työelämän välistä yhteistyötä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lukiolaki uudistettiin 10.8.2018. Laki tuli voimaan 1.8.2019 (SA 714/2018). Hallituksen esityksen (HE 41/2018) mukaan lain tarkoituksena on vahvistaa lukiokoulutuksen jär- jestäjien yhteistyövelvoitteita erityisesti lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön osalta. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista olisi järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opetus olisi lisäksi järjestettävä niin, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Uudella lailla halutaan parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua korkeakoului- hin ja korkeakouluopintoihin jo lukio-opintojensa aikana riippumatta siitä, missä luki- ossa he opiskelevat. Korkea-asteen kanssa tehtävän yhteistyön lisäämisellä pyritään VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 8 tukemaan sujuvaa siirtymää lukiosta korkeakouluun vahvistamalla lukiolaisten jatko- opinto- ja urasuunnitteluvalmiuksia, sujuvoittamalla opintopolkuja, edistämällä osuvia koulutusvalintoja ja ehkäisemällä epätarkoituksenmukaisia koulutusvalintoja ja opinto- jen keskeyttämistä. Lailla pyritään edistämään opiskelijoiden jatko-opinnoissa ja myö- hemmin työelämässä tarvitsemien tietojen ja valmiuksien kokonaisvaltaista kehitty- mistä lukio-opintojen aikana. Yhteistyön tavoitteita ja sisältöjä on tarkennettu uudessa Lukion opetussuunnitelman perusteissa (LOPS 2019). Tuomme näitä tarkemmin esiin tekstissä asiayhteydessään. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö ei ole sinänsä uusi asia. Jo vuoden 1998 lukio- laissa (SA 629/1998) lukiot velvoitettiin yhteistyöhön muiden oppilaitosten kanssa, ja opetuksen tavoitteisiin kuului oppilaan perehdyttäminen elinkeinoelämään ja yrittäjyy- teen. Yhteistyövelvoite liittyi vuosikymmenen alussa käynnistettyihin nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluihin (OPM 2002). Samalla opetusministeriö asetti työ- ryhmän selvittämään yhteistyön tilaa, edellytyksiä ja toteuttamismahdollisuuksia (ns. LUKO-työryhmä). Työryhmä teki laajat kyselyt lukioille sekä korkeakouluille. Niistä selvisi, että erilaista yhteistyötä tehtiin jo varsin runsaasti. Kysely lähti 500 lukioon, joista lähes kaikki (95 %) vastasivat. Vastanneista kaksi viidestä oli tehnyt varsinaista opetuksen järjestä- mistä koskevaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi 25 koulua ilmoitti aloitta- vansa yhteistyön syyslukukauden 1998 alusta lukien ja 19 koulua oli tehnyt yhteistyö- suunnitelman, mutta aloittamisajankohta ei ollut vielä varma. Selvästi eniten yhteis- työtä oli yliopistojen suuntaan. Muita yhteistyötahoja olivat ammattikorkeakoulut, täy- dennyskoulutuskeskukset, kesäyliopistot sekä avoin yliopisto-opetus. Varsinaisten kurssien ohella yhteistyötä oli tehty myös muulla tavalla. Mainittuja yhteistyömuotoja olivat esimerkiksi pienimuotoinen tutkimus tai hanke, tai osallistuminen korkeakoulun hankkeeseen, korkeakoulujen laboratorion käyttö, käytännön harjoitustöiden tekemi- nen, harjoitustöiden ohjaus sekä korkeakoulun aineistojen ja tietolähteiden käyttö lu- kion kurssin opetukseen. Myös opettajien täydennyskoulutus oli mainittu yhteistyö- muotona (OPM 1999). Työryhmän keskeiset esitykset voidaan tiivistää seuraavasti:  Kurssien tulee olla kahdentasoisia niin, että ne soveltuvat yhtäältä lah- jakkaille ja uravalinnastaan varmoille opiskelijoille, mutta myös niille, jotka vielä etsivät omaa alaansa.  Yritystoimintayhteistyötä tulisi käyttää opiskelijoiden tietämyksen syven- tämiseen opiskeltavasta alasta ja samalla työelämästä. (Yritysyhteis- työtä ei erikseen selvitetty kyselyssä, mutta tapauskuvausten yhtey- dessä asia tuli esiin.) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 9  Yhteistyötä tulee kehittää niin, että alueellinen tasa-arvo toteutuu (esim. etätoiminnan kehittäminen).  Kurssit tulisi voida hyväksi lukea joustavasti.  Suoritettuja kursseja voisi hyödyntää myös korkeakoulujen opiskelijava- linnoissa.  Sopimuskäytäntöjen tulisi olla joustavia, mutta työryhmä kuitenkin suo- sitteli aina kirjallisten sopimusten tekemistä.  Opetusjärjestelyjen tulisi olla mahdollisimman joustavia (ajankohta, paikka, opettajat, kustannukset huomioiden). Jo muutaman vuoden kuluttua vuosiksi 2003–2008 laaditussa koulutuksen ja tutki- muksen kehittämissuunnitelmassa (KESU 2004) kuitenkin todettiin, että laissa sää- detty koulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoite ei ole lisännyt yhteistyötä merkittävästi. Myöskään opiskelijan oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritet- tuja opintoja ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Suunnitelman mukaan koulutuksen jär- jestäjiä kannustetaan lisäämään lukioiden välistä yhteistä opintotarjontaa sekä oppilai- tosten alueellisen koulutustarjonnan suunnittelua yhteistyössä ammatillisten oppilai- tosten ja muiden oppilaitosten kanssa sekä laajentamaan verkko-opetuksen ja uusien teknologioiden käyttöä. Tavoitteena oli parantaa koulutuksen järjestäjien kykyä pal- vella alueen elinkeinoja ja työelämän tarpeita kehittämällä palvelutoimintaa ja työelä- män tarpeista lähteviä koulutuksen järjestämismuotoja. Myös seuraava kehittämis- suunnitelma (KESU 2008) painotti lukiokoulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän vä- listen yhteyksien lisäämistä. Vuonna 2009 toteutetussa Lukion suunta -selvityksessä lukiolaisilta kysyttiin korkea- koulu- ja työelämäyhteistyöstä. Noin kaksi viidestä oli sitä mieltä, että lukiolaisille pi- täisi tarjota mahdollisuus suorittaa syventäviä ja soveltavia kursseja korkeakouluissa. Suurin osa ei kuitenkaan osannut vastata kysymykseen, mikä kertoo siitä, että koko asiasta ja sen merkityksestä ei oltu oikein selvillä, esimerkiksi siksi, että omassa luki- ossa ei ole saanut mitään kokemuksia yhteistyöstä. Vaikka valtaosa miettii lukion jäl- keistä aikaa jatko-opintojen ja työuran kannalta, vain vajaa puolet kertoi saaneensa edes jonkin verran tukea tähän pohdintaan. (Lukion suunta 2009.) KARVI teki vuonna 2011 laajan arvion lukion tuottamista jatkokoulutusvalmiuksista. Arviossa kiinnitetään erityistä huomiota lukioiden opinto-ohjauksen puutteisiin (ks. myös Ahola & Mikkola 2004). Vuoden 2007 ylioppilasikäluokalle tehdystä kyselystä saatujen vastausten perusteella osa opinto-ohjaajista ei tunne riittävästi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa. Lukion opinto-ohjaus, kuten koko lukio, näyttää toi- mivan jokseenkin irrallaan työ- ja elinkeinoelämästä sekä korkeakoulumaailmasta. Ar- viointiryhmä katsoo, että lukioihin tulisi tämän vuoksi saada työelämään ja koulutuk- seen orientoivia jaksoja. Lukioiden yhteistyön lähialueiden yliopistojen ja ammattikor- keakoulujen kanssa pitäisi olla säännöllistä ja pitkäjänteistä. Lukiota kehitettäessä VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 10 myös lukion oppiaineiden yhteys työelämään tulisi ottaa erityisen huomion kohteeksi tarjoamalla opiskelijoille esimerkiksi työelämään ja koulutukseen orientoivia jaksoja. Lukion tavoitteet velvoittavat lukiota perehdyttämään opiskelijat elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen, mutta tätä ei käytännössä juurikaan tapahdu. (Hautamäki ym. 2012; vrt. Kiviniemi 2015.) KARVI:n arviointi kiinnitti myös huomiota lukion ja korkeakoulutuksen nivelkohdan si- joittumisviiveisiin sekä siihen, että lukion opetus ja opinto-ohjaus eivät onnistu tasoit- tamaan kaikkia oppilaiden taustasta johtuvia jatkokoulutusvalmiuksiin vaikuttavia eroja. Uudistetun lukiolain täsmennettyjen yhteistyöpykälien taustalla on erityisesti tarve nopeuttaa siirtymistä lukioista korkeakoulutukseen sekä tukea opiskelijoiden osuvia ja kestäviä koulutus- ja uravalintoja. Taustalla on ajatus, että lukiolaisten koulu- tusvalinnat voisivat suuntautua nykyistä laajemmalle, esimerkiksi pois suosituilta ha- kupainealoilta myös muille aloille ja erityisesti ammattikorkeakouluihin tavoitteena eri- tyisesti nopea työllistyminen (OKM 2019a). Lisäksi yhteistyöllä halutaan vaikuttaa su- kupuolittuneisiin koulutusalavalointoihin ja tätä kautta purkaa työelämän sukupuoli- segregaatiota (LOPS 2019). Aikaisemmat tutkimustiedot kertovat, että nuorten koulutuspreferenssit ovat suhteelli- sen pysyviä (esim. Galli & Ahola 2011). Korkeakoulutukseen ja eri aloille hakemiseen vaikuttavat jonkin verran suhdanteet ja aloihin liittyvät ”muoti-ilmiöt”, mutta muutoin eri alojen, erityisesti ns. hakupainealojen suosio on pysyvää ja vakaata. Esimerkiksi luon- nontieteiden ja matematiikan osaamisen ja kiinnostavuuden lisäämiseksi perustetut LUMA-hankkeet näkyvät luonnontieteiden hakijamäärien kasvuna 2000-luvun alussa. Sittemmin kasvu taittui, mutta alkoi taas lisääntyä, kun Opintopolku yhteishakuportaali perustettiin. Viime vuosina tehdyt korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ovat saaneet aikaan jonkin verran muutoksia erityisesti tuoreiden ylioppilaiden hakukäyt- täytymiseen. Suosiotaan ovat kasvattaneet esimerkiksi kauppatieteet ja tekniikka. Kasvatustieteiden ja humanististen tieteiden ensisijaisten hakijoiden osuudet ovat puolestaan laskeneet (Ahola 2020). Edellä mainittu toive lukion päättäneiden korkea- kouluvalintojen monipuolistumisesta ei ole ainakaan siinä mielessä toteutunut, että tuoreet ylioppilaat suuntaavat hakunsa entistä enemmän yliopistosektorille (Vipunen). Sama trendi nousee esiin myös Kun koulu loppuu -tutkimuksen löydöksissä (TAT 2018; 2019). Lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön nykytilaa ja kehittämistarpeita selvittä- nyt opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä (OKM 2019a) linjasi yhteistyön tavoitteita koulutukseen siirtymisen nopeuttamista silmällä pitäen seuraavasti:  Tutustumisjaksoja tulisi tarjota kummallekin korkeakoulusektorille, erityi- sesti ammattikorkeakouluihin koska nuoret ylioppilashakijat keskittävät hakunsa entistä selvemmin yliopistoihin (vrt. Ahola & Spoof 2019a). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 11  Yhteistyössä tulisi painottaa sellaisia aloja, jotka eivät liity suoraan lukio- opintoihin, sekä vähemmän tunnettuja työelämän aloja.  Yhteistyössä tulisi painottaa aloja, joiden suosio on vähäistä suhteessa koulutuspaikkojen määrään – esimerkkinä mainitaan tekniikan ja luon- nontieteiden alat. Työryhmä ei tehnyt systemaattista tiedonkeruuta yhteistyön tavoista ja laajuudesta, mutta sai kuitenkin yhteistyöverkostonsa kautta jonkinlaisen yleiskuvan yhteistyön malleista, jotka ovat olleet tämän hankkeen lukiokyselyn suunnittelun yhtenä lähtö- kohtana. Työryhmä myös linjasi joitain yhteistyön periaatteita. Niiden mukaan suurinta osaa lukiolaisista palvelisi parhaiten lyhyisiin vierailuihin ja muihin ”kevyisiin menette- lyihin” perustuva toiminta, joka antaisi lukiolaiselle tietoa korkeakouluopiskelusta ja - opetuksesta sekä herättäisi kiinnostuksen korkeakoulutukseen ja sen eri aloihin jatko- koulutusvaihtoehtona. Pienemmälle osalle voisi tarjota lyhyitä orientoivia opintoja mutta myös mahdollisuutta suorittaa laajempia opintokokonaisuuksia. Yhteistyötä tu- lisi tehdä verkostopohjaisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti erityisesti digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä on pyritty kokeilemaan ja kehittämään myös lukuisissa ESR- ja muissa hankkeissa. Käsittelemme joitain hankkeita ja niiden käytäntöjä tekstissä asiayhteydessään. Vaikka hankevetoista korkeakoulu- ja työelä- mäyhteistyötä harjoitetaan varsin runsaasti, toiminnalle on leimallista paikallisuus ja pirstaleisuus ja siltä puuttuu valtakunnallinen ja strateginen ulottuvuus (Valtiontalou- den tarkastusvirasto 2015 ja OKM 2017). Monille lukiolle korkeakouluyhteistyö on käytännössä vierailuja opiskelijaryhmien kanssa korkeakouluissa tai näiden edusta- jien vierailuja lukioissa (OKM 2017). Toisaalta osa abiturienteista jää kokonaan vaille tärkeäksi koettua mahdollisuutta vierailla korkeakouluissa (Wilo ja Suomen lukiolais- ten liitto 2012). Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä selvitettäessä on eroteltava tarjonta ja tarjon- nan käyttö, erityisesti yksittäisen opiskelijan näkökulmasta. Esimerkiksi Omalle polulle korkeakouluun -hankkeen kokemusten perusteella voidaan todeta, että vaikka valta- osa lukiolaisista vaikuttaa olevan kiinnostuneita korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön mahdollisuuksista, monien kohdalla lukion suorittamisen vaatimukset ja realiteetit, eri- tyisesti ylioppilaskirjoitusmenestyksen kasvaneen merkityksen valossa (todistusva- linta), tarkoittavat, että vain kaikkein motivoituneimmat opiskelijat pystyvät suoritta- maan laajahkoja korkeakoulukursseja yhtä aikaa lukio-opintojen kanssa. Tämä viesti toistuu myös vahvasti opettajien kokemuksissa. Toisaalta on otettava huomioon, että eri korkeakoulu- ja työelämäyhteistyömuodot edellyttävät varsin eritasoista sitoutunei- suutta ja syventymistä lukiolaisilta ja ”kevyempien” yhteistyömuotojen voidaan olettaa houkuttelevan enemmän osallistujia. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 12 Edellä esitetystä nousee muutama keskeinen havainto, joita on syytä painottaa tälle TEAS-hankkeelle asetettujen politiikkatavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Jo LUKO-työryhmä painotti sitä, että yhteistyössä tulisi huomioida erityisesti ne lukio- opiskelijat, joiden koulutus- ja urasuunnitelmat ovat jäsentymättömiä ja joilla mahdolli- sesti on erilaisia ongelmia lukio-opintojensa kanssa. Tämä ulottuvuus painottuu nyky- tilanteessa, jossa keskeinen politiikkatavoite on korkeakoulutukseen siirtymisen no- peuttaminen. Toinen tähän liittyvä seikka on yhteistyön alueellinen kattavuus ja tasa- arvoisuus. Miten ja millä menetelmillä varmistetaan yhteistyön toimivuus myös haja- asutusalueilla? Kolmas seikka on opinto-ohjaus, joka yleensä nousee esiin kaikissa asiaan liittyvissä selvityksissä, myös lukiolaisten omissa mielipiteissä. Kyse ei ole pel- kästään opinto-ohjauksen laadusta ja riittävyydestä vaan siitä, että opinto-ohjauksen ja erilaisten yhteistyöhankkeiden tulee muodostaa elimellinen kokonaisuus. Tähän ko- konaisuuteen sisältyy keskeisesti myös koko koulu ohjaa -periaatteen tosiasiallinen toteutuminen opinto-ohjaajien ja aineenopettajien yhteistyönä. Viimeisenä voidaan nostaa esiin hanketoiminnasta tuttu kysymys: mitä hankkeen jälkeen? Miten päästään osin sporadisesta ja vaihtuvasta, hankkeistetusta yhteistyöstä pysyvämpiin ja kestä- vämpiin yhteistyömuotoihin ja toimintatapoihin, joilla on pysyviä vaikutuksia lukiolais- ten koulutus- ja uravalintoihin sekä koulutuksen eri nivelvaiheissa tapahtuviin siirty- miin? Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen toteuttaminen Hankkeen kysymyksenasettelu lähtee Valtioneuvoston hankekuvauksessa esitetyistä tutkimuskysymyksistä (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelma 2019 – taus- tamuistio). Yleisemmällä tasolla tarkoitus on selvittää, millaiset edellytykset lukioilla on vastata uuden lukiolain velvoitteisiin ja tavoitteisiin, mitä mahdollisia esteitä tavoittei- den saavuttamisella on sekä millaisia hyviä yhteistyömalleja ja käytäntöjä olisi jat- kossa syytä edistää, levittää ja kehittää. Yhteistyön nykytilaa luodattiin lukioiden rehtoreille suunnatulla verkkokyselyllä. Tavoit- teena oli selvittää:  millaista ja miten paljon lukiot tekevät yhteistyötä korkeakoulujen ja työ- elämän kanssa?  millaista kansainvälistymiseen liittyvää toimintaa lukioissa on ja miten kansainvälistyminen toteutuu yhteistyössä? Kyselyn ja haastatteluiden avulla haluttiin lisäksi selvittää:  mitä haasteita yhteistyöhön liittyy erityisesti uuden lukiolain näkökul- masta? VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 13  miten nykyinen yhteistyö on edistänyt lukiolaisten koulutus- ja urapolkuja ja miten yhteistyötä tulisi kehittää, jotta koulutukseen ja työelämään si- joittumisen nopeuttamista koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa? Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi toteutettiin kaikille lukioille suunnattu verkkoky- sely. Kyselyn suunnittelun lähtökohtana oli OKM:n 15.5.2018 asettaman lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämistä valmistelevan työryhmän havainnot ja suositukset (OKM 2019a). Lisäksi tehtiin neljä tapaustutkimusta (kahdessa Turun ja Jyväskylän seudun lukiossa), joissa haastateltiin opettajia ja opinto-ohjaajia sekä abi- turientteja. Kyselyn ja haastatteluiden toteuttamista kuvataan tarkemmin luvuissa 2.1 ja 3.1. Aikaisemmasta tutkimuksesta Hankkeen tiedonkeruun suunnittelun tueksi ja ongelman taustoittamiseksi käytiin läpi hankkeen aihepiiriin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kan- sallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) selvitys lukion tuottamista jatkokoulu- tusvalmiuksista korkeakoulujen näkökulmasta (Hautamäki ym. 2012), Taloudellisen tiedotustoimiston tekemät ”Kun koulu loppuu” nuorten tulevaisuusraportit (TAT 2019 ja aiemmat) sekä Lukion suunta 2009 -selvitys. Kansainvälistymisen osalta on tarkas- teltu Opetushallituksen keräämiä vaihtotilastoja (esim. OPH 2018a) sekä selvityshen- kilö Tuula Teeren raporttia kansainvälistymisen lisäämiseksi (OKM 2019b). Varsi- naista tutkimusta Suomessa ei lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä ole tehty. Hanketoimintaa ja siihen liittyvää tietoa sen sijaan on runsaasti, esimerkiksi luki- oiden kehittämisverkoston (LUKE) raportti ”Uutta lukiota rakentamassa” (OPH 2018b). Asiaa sivuavaa tutkimustietoa on kuitenkin jonkin verran (esim. Kiviniemi 2015; Ran- tala & Van den Berg 2013; Saukkonen 2013). Tutkimus on painottunut yhtäältä laajempiin koulutukseen valikoitumiseen liittyviin tee- moihin sekä toisaalta lukiolaisten ura- ja ammatinvalintaan sekä koulutus- ja uravalin- tojen taustalla oleviin syihin ja tekijöihin. Ne kuitenkin antavat oleellista taustatietoa, kun arvioidaan sitä, missä määrin lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöllä voi- daan vaikuttaa nuorten koulutus- ja uravalintoihin. Tältä osiin viittaamme yhteistyössä lukiolaisbarometrin (https://www.otus.fi/julkaisu/lukiolaisbarometri-2019/) kanssa teh- dyn artikkelin (Ahola & Spoof 2019b) tutkimuskatsaukseen. Lisäksi edellä jo mainittiin nuorten koulutuspreferensseihin liittyvä tutkimus- ja tilastotieto. Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen sekä työelämän yhteistyön kysymykset ovat olleet esillä myös ulkomaisissa tutkimuksissa (esim. Zieliński ym. 2017; Badgett 2016; Nilssen 2008). Tutkimusintressin taustalla on ollut yhteinen huoli koulutuksen laadun kehittämisestä ja työelämän tarpeisiin vastaamisesta sekä nivelvaiheiden siir- tymistä. Tavoitteena on ollut lisätä erilaisista taustasta lähtöisin olevien opiskelijoiden VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 14 kiinnostusta ja pääsyä korkeakouluopintoihin. Erityisesti STEM-alojen (science, tech- nology, engineering, mathematics) opiskelijoiden määrän kasvattaminen korkeakou- luissa on ollut kehittämisen kohteena monessa maassa. Erityisesti Yhdysvalloissa on pitkät perinteet koulujen kanssa toteutettavalle yhteis- työlle, ja Suomen tapaan tavoitteena on ollut kehittää kaikille tasa-arvoista koulutusta perusasteelta korkealle asteelle riippumatta opiskelijoiden taustasta ja siitä, missä koulussa he opiskelevat. Tämä koskee niin itse koulujen kuin poliittisen ohjauksen käytäntöjen parantamista. (Catelli 2006; Essex 2001.) Yhteistyön avulla voidaan puut- tua kulttuurisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin sekä toisaalta myös koulutusjärjestelmän eriarvoistaviin rakenteisiin (Handscomb, Qing & Varley 2014). Parantamalla oppilai- den ja vanhempien tietämystä korkeakoulutuksesta, lisäämällä kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia ja ohjausta, jakamalla resursseja koulujen ja korkeakoulujen välillä sekä parantamalla korkeakoulujen tietämystä paikallisen yhteisön tarpeista voidaan parantaa yliopiston ja koulun välistä yhteystyötä sekä asenteita korkeakoulutusta koh- taan (Reynolds ym. 2010). Yhteistyö keskittyy usein lähialueen korkeakouluihin ja yrityksiin, mutta lisääntyvien verkkosovellusten ja digitalisaation avulla yhteistyötä on mahdollista toteuttaa myös pidemmän matkan takana oleviin kohteisiin. Esimerkiksi yhden hollantilaisen tutkimuk- sen (Raab, Knoben, Aufurth & Kaashoek 2018) mukaan yhteistyöllä voitiin vaikuttaa siihen millaisia käsityksiä opiskelijoille herää tulevaisuudesta kotipaikan ulkopuolella. Vaikka itse yhteistyö olisi lähinnä vain yleistä tiedon vaihtoa, on jo sillä todettu olevan vaikutusta opiskelijoiden alueliikkuvuuteen. Yhteistyön ollessa vahvaa vaikutukset voi- mistuvat entisestään. Tällaista yhteistyötä ovat esimerkiksi luennoitsijavaihdot, kor- keakoulun tutustumispäivät, yhteiset projektit tai toisen asteen opiskelijoiden ohjaami- nen korkeakouluopiskelijoiden toimesta. Tutkimuksen mukaan vahva yhteistyö lisäsi opiskelijoiden hakeutumista muihinkin kuin kotipaikkakuntansa korkeakouluihin. Nämä opiskelijat olivat myös enemmän sitoutuneita korkeakoulun toimintaan ja kokivat viih- tyvänsä siellä paremmin. Yhdysvalloissa, mutta viime vuosina myös Suomessa, on alettu kokeilla lukion sijoitta- mista korkeakoulun kampusalueelle. Näiden kokeilujen perusteella on saatu hyvin po- sitiivisia tuloksia yhteistyön lisääntymisestä, opiskelijoiden lisääntyneestä innosta ha- keutua jatko-opintojen pariin ja ennen kaikkea opintojen nopeutumisesta (Lieberman 2004). Monipuolisen yhteistyön avulla voidaan parantaa opettajien tietoja korkeakou- luopintojen sekä työelämän vaatimuksista ja kehittää myös heidän omaa oppiainetie- touttaan (Catelli 2006). Yksi tärkeä tekijä määriteltäessä yhteistyön tavoitteita on luottamuksen luominen osal- listujien välille. Tässä on avainasemassa osapuolten tasavertainen kumppanuus, ja VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 15 aiemmin teoreettisen tiedon haltijoina ja jakajina toimineiden korkeakoulujen rooli on- kin muuttunut vuorovaikutukselliseksi ja keskustelevaksi tiedon vaihdoksi (Essex 2001; Handscomb ym. 2014). Pidempiaikainen yhteistyö mahdollistaa osapuolten tu- tustumisen toisiinsa, jolloin myös konflikteista ja erimielisyyksistä voidaan keskustella avoimesti sekä löytää niihin molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Tämä on eri- tyisen tärkeää työemäyhteistyössä (Essex 2001; Peel, Peel & Baker 2002). Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöllä voidaan siis parantaa koulutuksen laatua ja opettajien ammattitaitoa. Se kehittää myös itse koulun johtamistapoja, kun roolimal- leja saadaan esimerkiksi yritysmaailmasta. Oppilaiden kohdalla yhteistyö lisää tietoa ja ymmärrystä koulutuksesta ja työelämästä, mutta samalla myös kehittää akateemi- sia valmiuksia ja erilaisia oppimistapoja. Oppilaiden opiskelumotivaatio paranee, kun heille selviää mihin erilaisia koulussa opittavia taitoja todella tarvitaan. Korkeakoulujen kohdalla yhteistyö lisää toimijoiden suhteita ja ymmärrystä toistensa toimintatavoista. Tutkimusten mukaan lisääntynyt tieto korkeakouluopiskelun mahdollisuuksista kasvat- taa myös vanhempien halukkuutta tukea lastaan jatko-opintoihin hakeutumisessa (Reynolds ym. 2010; ACER 2011). Työelämän toimijoilla puolestaan on kouluyhteis- työn kautta mahdollisuus parantaa omaa imagoaan sekä rekrytoida tulevaisuuden uu- sia työntekijöitä (Handscom ym. 2014; ACER 2011). Työelämäyhteistyön avulla oppi- laille voidaan myös luoda uusia oppimisympäristöjä, jotka kehittävät erilaisten työelä- mätaitojen oppimista (Krahn, Lowe & Lehmann 2002). Viime vuosina on asetettu paljon odotuksia koulujen ja korkeakoulujen sekä työelä- män väliselle yhteistyölle. Varsin usein, kun näihin odotuksiin ei ole pystytty vastaa- maan, ovat turhautuminen ja pettymys lisääntyneet (Handscom ym. 2014). Suomessa opettajien normaaliin arkeen kuuluu vahvasti erilaisia hankkeita, muutoksia ja vaati- muksia, joiden tavoitteena on saada aikaan uusia tehokkaita käytänteitä. Vaikka hankkeet saattavatkin lisätä intoa ja motivaatiota työtä kohtaan, ”liittyy opettajantyö- hön paljon erilaisia ristipaineita, joiden vuoksi pitkäaikainen ja syvällinen sitoutuminen oman oppiaineen ulkopuoliseen tekemiseen ei välttämättä ole helppoa” (Saukkonen 2013, 41). Haasteena lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöllä onkin toiminnan jääminen lyhytaikaiseksi, ja vain ”hauskaksi” oheistoiminnaksi, joka ei tuota tuloksia ja vastaa asetettuihin politiikkatavoitteisiin. Vaikka yhteistyö on asia, joka ajaa usein kaikkien etuja, ilman tarkoitusta ja tehokkuutta siitä ei ole osallistujille juurikaan hyötyä (Har- greaves 2011). Politiikan sanelema yhteistyö voi saada aikaan jopa haitallisia tuloksia, jos uudet käytännöt ovat liian rajoittuneita ja ohjailevia, jotta niillä oikeasti pystyttäisiin samaan aikaan kokonaisvaltaista muutosta nopeiden korjausyritysten sijaan (Lieber- man 1992). Tästä syystä yhteistyön kehittämisen täytyy olla systemaattista ja koordi- noitua (vrt. OPH 2019b), ja sille asetettujen politiikkatavoitteiden toteutumisen kan- nalta keskiössä tulee olla yhteistyön vaikuttavuus. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 16 2 LUKIOKYSELY 2.1 Kyselyn toteuttaminen ja kyselyyn vastaaminen Webropol-verkkokysely (lomake liitteenä 1) toteutettiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Linkki kyselyyn lähetettiin 8.4.2019 kaikkien päivälukioiden rehtoreille (N=381). Kahden muistutuskirjeen jälkeen kysely sulkeutui 3.5. Vastauksia saatiin yh- teensä 159 (148 suomenkieliseen lomakkeeseen ja 11 ruotsinkieliseen). Näin ollen vastausprosentiksi tuli 42. Sitä voidaan pitää tyydyttävänä vastaaviin kyselyihin verrat- tuna sekä ottaen huomioon kyselyn ajankohdan. Tämän mainitsi myös yksi rehtori kommentissaan (ks. luku 2.7). Lukion pääopetuskieleksi 91 prosenttia ilmoitti suomen ja kahdeksan prosenttia ruot- sin. Yksi ilmoitti olevansa kaksikielinen (suomi ja ruotsi) ja yksi on saksankielinen. Val- taosa koulutuksen järjestäjistä oli kuntia (87 %). Yksityisiä oli 10 prosenttia ja kuntayh- tymän tai valtion omistamia kouluja oli muutama kumpaakin. Viidennes ilmoitti, että heillä oli joku lukiolain mukainen erityistehtävä. Vastauksia saatiin kaiken kokoisista lukioista ympäri maata, kuten seuraavasta katoanalyysistä tarkemmin selviää. Vastauskatoa voitiin analysoida vertaamalla vastanneita kouluja ja perusjoukkoa lu- kion koon ja sijaintialueen suhteen. Kuviosta 1 nähdään, että vastauksia saatiin varsin tasaisesti erikokoisista lukioista. Aivan pienimmät, alle 50 oppilaan lukiot sekä suuret, yli 300 oppilaan lukiot ovat hieman aliedustettuina vastanneissa. Kuvio 1. Kaikki lukiot (Vipunen) ja vastanneet lukiot oppilasmäärän mukaan. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 700 ‒ 500 ‒ 699 300 ‒ 499 100 ‒ 299 50 ‒ 99 ‒ 49 % Vipunen Vastanneet VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 17 Lukion sijaintimaakunnan mukaan asiaa tarkasteltaessa havaitaan suurempia eroja, mutta tulee ottaa huomioon, että joissain maakunnissa luvut ovat pieniä, ja vastaa- mattomuuden taustalla voi olla monia satunnaisia tekijöitä. Kuviosta 2 nähdään, että innokkaimmin on vastattu Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla sekä Satakunnassa. Uudellamaalla on jonkin verran alipeittoa, ja kaikkein alhaisin vastausaktiivisuus löytyy Päijät-Hämeestä, josta saatiin vain kaksi vastausta. Koska vertailukohtana ovat Vipusen tiedot, on kaikkien lukioiden määrä (suodatuskriteerinä käytettiin nuorten opetussuunnitelmaa) jonkin verran pienempi kuin kyselyn perus- joukko (363 vs. 381). Näin ollen Päijät-Hämeen laskennallinen vastausprosentti on 18, kun se Satakunnassa on 75. Erot ovat siis varsin suuret. Kuvio 2. Kaikki lukiot (Vipunen) ja vastanneet lukiot sijaintimaakunnan mukaan. Jos katsotaan Päijät-Hämeen lisäksi hieman tarkemmin esimerkiksi Keski-Suomea ja Keski-Pohjanmaata, voidaan todeta, että kaikissa maakunnissa vastanneet sijoittuvat lukioiden koon mukaan keskikastiin, eli alueen suurimmat lukiot ovat jättäneet vastaa- 0 5 10 15 20 25 Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Lappi Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Uusimaa % Vipunen Vastanneet VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 18 matta. Tämä voisi viitata siihen, että kyseessä on enemmän lukion kokoon kuin sijain- tialueeseen liittyvä tekijä. Koska maakunta on aineiston kokoon nähden turhan moni- luokkainen muuttuja, tarkastelimme vastaamista myös karkeammalla AVI-alueittai- sella tasolla. Kuviosta 3 nähdään, että vastaamiserot kaventuvat, mutta Etelä-Suo- messa vastaaminen on kuitenkin ollut selvästi nihkeämpää (laskennallinen vastaus- prosentti 39) kuin Lounais-Suomessa (64 %). Kuvio 3. Kaikki lukiot (Vipunen) ja vastanneet lukiot AVI-alueen mukaan. Kyselyaineistoon liitettiin lisäksi Vipusen tiedot lukioiden sisäänpääsyn pisterajoista vuodelta 2018. Vertailukelpoinen tieto saatiin lähes kaikista kyselyyn vastanneista lu- kioista (N=155). Niiden lukioiden osalta, joilla on erityistehtävä, käytettiin peruslinjan pisterajaa. Kuten taulukosta 1 nähdään, eivät vastanneet lukiot eroa tässäkään suh- teessa perusjoukosta. Pisterajamuuttuja kuvaa sitä, millainen lukioon päässeiden opiskelijoiden peruskoulumenestys on suurin piirtein ollut, mutta siihen liittyviin tulkin- toihin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Lisäksi pisterajalla mitattu lukion valikoivuus korreloi voimakkaasti sekä lukion koon että sijaintialueen mukaan, ja siinäkään kat- sannossa se ei ole aineiston pienuudesta johtuen varteenotettava taustamuuttuja. Taulukko 1. Kaikkien lukioiden (Vipunen) ja vastanneiden lukioiden sisäänpääsyn pisterajat 2018 - maksimi, minimi, keskiarvo ja keskihajonta. N Minimi Maksimi Keskiarvo Keskihajonta Kaikki lukiot 341 5,27 9,58 7,28 0,76 Otoksen lukiot 155 5,27 9,58 7,12 0,75 Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että vastauksia on saatu suhteellisen tasaisesti eri- kokoisista lukioista ympäri maata, joten kysely antaa kohtalaisen hyvän kuvan lukioi- den korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön nykytilasta. Missä määrin vastaamattomuus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Lapin AVI Pohjois-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Lounas-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Etelä-Suomen AVI % Vipunen Vastanneet VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 19 liittyy siihen, että yhteistyötä ei ole tai asiaa ei koeta tärkeäksi tai ajankohtaiseksi, jää lähinnä arvailujen varaan. Kuten myöhemmin tarkemmin selviää, sellaisia lukioita, joissa yhteistyötä ei ole, on aineistossa vain muutamia. Selvitimme näiden sekä toi- saalta säännöllistä taikka satunnasta yhteistyötä tekevien lukioiden sijoittumista maa- kunnittain. Tulos oli, että enemmän tai vähemmän yhteistyötä tekeviä lukioita löytyi sekä keskimääräistä aktiivisemmin että keskimääräistä heikommin vastanneista maa- kunnista. Vaikka tämän tyyppinen analyysi on vain suuntaa antava, ei se kuitenkaan tue oletusta, että vähemmän tai ei lainkaan yhteistyötä tekevät olisivat keskimääräistä useammin jättäneet vastaamatta. Kun tarkastellaan yhteistyön määrää ja toteuttamista erikokoisissa kouluissa eri puo- lilla maata, tulee ottaa huomioon, että eri alueilla vastanneet koulut ovat erikokoisia. Tätä on havainnollistettu kuviossa 4. Aineiston pienuus ei kuitenkaan mahdollista lu- kion sijaintialueen ja koon yhdysvaikutuksen pätevää analyysiä, mutta asiaa on kui- tenkin kommentoitu, mikäli viitteitä tällaisesta yhdysvaikutuksesta havaitaan. Kuvio 4. Vastanneiden koulujen jakautuminen sijaintialueen (suluissa N) sekä koon mukaan (%). Rehtoreilta kysyttiin myös, onko lukiolla lukiolain mukaista erityistehtävää. Kyselyyn vastanneista lukioista erityistehtävä oli viidenneksellä (N=32). Näistä kaksi oli harjoit- telukouluja, mikä ei varsinaisesti ole lukiolain mukainen erityistehtävä. Toinen vas- taaja oli kutenkin tulkinnut korkeakouluyhteistyön erityistehtäväkseen. Eniten erityis- tehtäviä oli matemaattis-luonnontieteiden ja taiteiden aloilla (7/8 lukiota). IB-tehtävä oli viidellä vastanneista ja urheilupainotus neljällä. Muutamalla oli kieliin ja kulttuuriin liit- tyvä erityistehtävä tai yrittäjyyspainotus. Erityistehtävän voisi ajatella olevan yhteydessä siihen, miten innokkaasti lukio harjoit- taa korkeakoulu- tai työelämäyhteistyötä, näin erityisesti silloin, kun painotus on mate- 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Etelä-Suomi (41) Lounas-Suomi (29) Itä-Suomi (26) Länsi- ja Sisä-Suomi (38) Pohjois-Suomi (16) Lappi (9) % Alle 100 100-499 500-> VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 20 matiikan, ICT:n tai luonnontieteiden aloilla. Erityistehtävä korreloi kuitenkin niin voi- makkaasti sekä lukion koon että sijaintialueen mukaan, että emme käytä sitä tausta- muuttujana. Pienistä, alle sadan oppilaan lukioista yhdelläkään ei ollut erityistehtävää, kun suurista lukioista sellainen oli melkein puolella (46 %). Jos katsotaan pelkästään suuria lukioita, erityistehtävä ei juurikaan näyttäisi vaikuttavan yhteistyön määrään tai vakituisuuteen. 2.2 Yhteistyön laajuus ja eri yhteistyömuodot Hieman yli puolet vastanneista lukioista teki säännöllistä yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Lopuistakin lähes kaikki tekivät yhteistyötä, mutta se oli luonteel- taan satunnaisempaa. Niitä, joilla yhteistyötä ei ollut, oli vain muutamia. Säännöllistä kansainvälisyyteen liittyvää yhteistyötä teki kolme neljästä (kuvio 5). Kuvio 5. Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys ja siihen liittyvä yhteistyö. Niiltä, jotka tekivät säännöllistä yhteistyötä, kysyttiin, miten kauan yhteistyötä oli har- joitettu. Arvio on sangen karkea, sillä moni ei osannut antaa tarkkaa vastausta tai jätti kokonaan vastaamatta. Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön osalta näitä oli reilu puo- let ja kansainvälisen yhteistyön osalta joka kolmas. Niistä, jotka arvioivat asiaa, noin kolmanneksella sekä korkeakoulu- että työelämäyhteistyötä oli harjoitettu jo ennen 2000-lukua (taulukko 2). Vastaavasti noin neljänneksellä yhteistyö oli alkanut vasta 2010-luvulla. Kansainvälisyyteen liittyvää toimintaa ja yhteistyötä oli puolella ollut jo ennen 2000-lukua ja 2010-luvun ilmiö se näyttäisi olevan reilulla kymmeneksellä. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kansainvälisyys Työelämäyhteistyö Korkeakouluyhteistyö % säännöllistä satunnaista ei yhteistyötä VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 21 Taulukko 2. Miten pitkään lukioilla on ollut säännöllistä yhteistyötä (%). ennen 2000 2000-2009 2010  N Korkeakouluyhteistyö 28,6 29,8 27,4 72 Työelämäyhteistyö 30,9 28,4 27,2 70 Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö 45,8 26,3 16,9 105 Eniten säännöllistä yhteistyötä lukiot tekevät toisten lukioiden kanssa (kuvio 6). Am- matillisten oppilaitosten kanssa säännöllistä yhteistyötä tekee lähes puolet (48 %). Yli- opistojen kanssa säännöllistä yhteistyötä tekee lähes yhtä moni (46 %) ja ammattikor- keakoulujen kanssa hieman pienempi osa (39 %). Jonkinlaista yhteistyötä korkeakou- lujen kanssa tekevät kuitenkin lähes kaikki vastanneet lukiot. Myös muiden koulutus- instituutioiden (esim. kesäyliopistot, täydennyskoulutuskeskukset, kansanopistot jne.) kanssa tehdään varsin paljon yhteistyötä. Säännöllistä se on 37 prosentilla ja satun- naista 36 prosentilla. Kotimaisten työelämän toimijoiden kanssa yhteistyötä tekevät niin ikään lähes kaikki vastanneet, 43 prosentilla yhteistyö on säännöllistä. Kuviossa 6 on yhteistyötahon nimen perässä suluissa vastanneiden määrä. Kysyttä- essä esimerkiksi muita kotimaisia tahoja, vain reilu kolmannes osasi vastata kysymyk- seen. Heistä vajaalla kolmanneksella oli yhteistyötä. Avokysymyksessä mainittuja ta- hoja olivat esimerkiksi ohjaamot, etsivä nuorisotyö, teatteri, seurakunta sekä päivä- koti. Ulkomaisista tahoista eniten yhteistyötä on muiden oppilaitosten kanssa, jotka tässä pitkälti tarkoittavat ulkomaisia lukioita, joiden kanssa on erilaista ystävyys- ja vaihtotoi- mintaa. Ulkomaisten korkeakoulujen kanssa yhteistyötä on harvemmalla lukiolla. Vä- hiten yhteistyötä on ulkomaisten työelämän toimijoiden kanssa. Lähes 80 prosenttia vastasi kysymykseen ja heistä vain muutamalla on lähinnä satunnaista yhteistyötä. Muiden ulkomaisten tahojen kanssa yhteistyötä tekee vajaa kolmannes vastanneista. Avovastauksissa mainittiin lähinnä erilaisia verkostoja ja niihin liittyviä kouluja, eli ne menevät osittain päällekkäin osion ”muu ulkomainen oppilaitos” kanssa. Lisäksi mani- tiin mm. CERN, avustusjärjestö, ystävyyskunta ja suurlähetystö. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 22 Kuvio 6. Lukioiden yhteistyö eri tahojen kanssa. Tyypillisiä korkeakouluyhteistyön muotoja ovat erilaiset vierailut puolin ja toisin. Lukio- laiset käyvät abi-päivillä tai uraohjauspäivillä, opettajat ja opot vierailevat korkeakou- luissa ja korkeakouluopiskelijat vierailevat lukioissa. Taulukkoon 3 on koottu erilaisia korkeakouluyhteistyön muotoja. Siitä nähdään, että erilaisia vierailuja on käytössä yli puolessa lukioista, joitain vierailumuotoja lähes kaikissa. Taulukko 3. Millaisia yhteistyömuotoja lukiollanne on korkeakoulujen kanssa (%). Korkeakouluyhteistyö Vastanneista mainitsi abi-päivä, uraohjauspäivä tai vastaava 96,9 korkeakouluopiskelijoiden vierailut lukioon 96,2 lukion opettajien/opojen vierailut korkeakouluun 77,4 muu vierailu kampuksella (esim. vierailut luennolla) 74,8 alumnien vierailut lukiossa 54,1 korkeakouluopettajien tai muun henkilökunnan vierailut lukioon 52,2 avoimen yliopiston/amk kurssi, joka voidaan hyväksyä lukion kurssiksi tai osaksi sitä 39,6 korkeakoulun kanssa toteutettava lukion kurssi 36,5 henkilöstön kehittäminen kk kanssa (esim. koulutukset, yhteiskehittämistapaamisen yms.) 36,5 korkeakoulun kanssa toteutettava opintojakso, joka on osa lukion kurssia 32,1 avoimen yliopiston/amk kurssi, josta saa opintopisteitä 28,9 orientaatiokurssi/kurkistuskurssi, joka ei osa lukion kurssia 25,2 orientaatiokurssi/kurkistuskurssi, joka osa lukion kurssia 23,3 yhteiset projektit tai opintojaksot kk tai kk-opiskelijoiden kanssa 18,9 0 20 40 60 80 100 Kv työelämän toimijat (125) Kv korkeakoulut (135) Muu kv taho (101) Muu kotimaan taho (56) Muu kv oppilaitos (149) Muu kotim. koulutusinstituutio (128) Ammatikorkeakoulu (155) Työelämän toimijat (149) Yliopisto (158) Ammatillinen oppilaitos (153) Toinen lukio (159) % säännöllinen satunnainen ei yhteistyötä VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 23 Yhtenä uuden lukiolain keskeisenä tavoitteena on vakiinnuttaa yhteistyössä korkea- koulujen kanssa toteutetut kurssit osaksi kaikkien lukioitten koulutusta. Taulukosta 3 nähdään, että tällä hetkellä yhdessä korkeakoulun kanssa toteutettu kurssi on käy- tössä hieman yli kolmanneksessa lukioista (36 %). Lisäksi korkeakoulujen kanssa to- teutetaan opintojaksoja, jotka ovat osa lukiokurssia (32 %). Oppilailla on myös mah- dollisuus suorittaa avoimen korkeakoulutuksen kursseja, joista he saavat kurssisuori- tuksia (40 %) tai korkeakoulun opintopisteitä (29 %). Yksi yhteistyömuoto, jonka tavoitteena on lisätä lukiolaisten korkeakoulutietämystä ja sitä kautta avittaa heidän koulutus- ja urasuunnitteluaan, ovat ns. kurkistuskurssit ja vastaavat. Tällaisia on käytössä noin neljänneksellä. Joissain tapauksissa ne ovat osa lukion kurssia (23 %). Jos katsotaan, kuinka moni on maininnut jonkin niistä neljästä yhteistyömuodosta, jossa lukiolainen saa kurssisuorituksia, päästään 71 prosenttiin. Valtaosassa lukioista on siis jo sellaista uuden lukiolain edellyttämää korkeakouluyh- teistyötä, jossa lukiolaiselle kertyy kurssisuorituksia. Yhteisiä projekteja ja opintojaksoja korkeakoulujen ja korkeakouluopiskelijoiden kanssa on käytössä joka viidennessä kyselyyn vastanneessa lukiossa. Lisäksi kyse- lyssä kysyttiin, miten korkeakouluyhteistyö tukee lukion henkilöstön kehittämistä muu- toin kuin yhdessä suunnitellun ja/tai toteutetun opetuksen osalta (esim. yhteiset koulu- tukset ja henkilöstönkehittämistapaamiset ym.) Tämän tyyppistä toimintaa oli 36 pro- sentilla vastanneista. Vain muutama lukio vastasi avokysymykseen, millaisia muita yhteistyömuotoja heillä mahdollisesti on. Niissä ei tullut esiin mitään uutta, mutta mai- nittiin esimerkiksi hanketoiminta ja opetusharjoittelu. Kuten edellä kävi ilmi, valtaosalla lukioista on jonkinlaista kurssiyhteistyötä korkeakou- lujen kanssa. Osalla on siis vielä edessä toiminnan käynnistäminen ja sopivien yhteis- työmuotojen löytäminen. Kyselyssä kysyttiin, millaisia toteutustapoja lukioilla tällä het- kellä on kurssiyhteistyön osalta. Ne on listattu taulukossa 4. Tyypillisimpiä järjestämis- tapoja ovat lukion kurssit, tai niiden osat, joissa käytetään korkeakoulujen tiloja. Näissä yleisintä on, että opetuksesta vastaavat lukion ja korkeakoulun opettajat yh- dessä (31 % mainitsi). Myös verkko-opintoina järjestävät kurssit ovat yleisiä (28 % mainitsi). Verkko-opiskelu ja muut digitaaliset ratkaisut ovatkin se keskeinen tapa, jolla lukiolain vaatimukset saadaan valtakunnallisesti toteutettua (vrt. OKM 2019a). Kurssit, joissa hyödynnetään korkeakoulun tiloja, ovat luonnollisesti realistinen vaihto- ehto vain korkeakoulupaikkakuntien lukioille. Käytössä on myös malli, jossa kurssi järjestetään lukion tiloissa lukion ja korkeakou- lun opettajien yhteistyönä (24 % mainitsi). Selvästi harvinaisempaa on, että opetuk- sesta vastaisi pelkästään korkeakoulun opettaja (12 % mainitsi). Lisäksi lukiot järjes- tävät sellaisia kursseja, joissa hyödynnetään korkeakoulujen oppimateriaaleja (20 % mainitsi). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 24 Taulukko 4. Millaisia yhteistyön toteutustapoja lukiollanne on korkeakoulujen kanssa (%). * Korkeakouluyhteistyön toteutustavat Vastanneista mai- nitsi kurssi, jossa hyödynnetään korkeakoulun tiloja ja opetuksesta vastaavat lukion ja korkeakoulun opettajat yhdessä 31,4 lukion kurssi tai sen osa, joka toteutetaan yhdessä kk kanssa verkko-opintoina 28,3 lukion kurssi tai sen osa, jossa hyödynnetään kk tiloja ja opetuksesta vastaa kk opettaja 26,4 lukion tiloissa järjestettävä kurssi tai sen osa ja opetuksesta vastaa kk ja lukion opettaja 23,9 lukion kurssi tai sen osa, jossa hyödynnetään kk tiloja ja opetuksesta vastaa luk ion opettaja 22,6 lukio itse toteuttaa kurssin, jossa hyödynnetään kk oppimateriaaleja 20,1 lukion tiloissa järjestettävä kurssi tai sen osa ja opetuksesta vastaa kk opettaja 11,9 muunlainen korkeakouluyhteistyön toteutustapa 9,4 *) 24 % (N 39) ei ollut vastannut ollenkaan tähän kysymykseen. Heistä kahdeksalla oli kuitenkin kurssimuotoista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Työelämäyhteistyön muodoista selvästi yleisin on työelämän toimijoiden vierailut luki- oissa, jonka mainitsi neljä viidestä (taulukko 5). Varsin yleistä on myös lukiolaisten tu- tustumiset työpaikoilla (64 % mainitsi), ja varsinaisen opiskelijoille tarkoitetun TET-jak- son mainitsi vajaa puolet (48 %). Sen sijaan vielä harvinaisia mutta yleistymässä ole- via toimintatapoja (ks. Kangas ym. 2013) ovat opo- opettaja- tai rehtori-TET. Muu opettajien tai opojen vierailu työpaikoilla on selvästi yleisempää (32 % mainitsi). Suhteellisen yleisiä ovat myös erilaiset työelämä- ja yrittäjyysprojektit (46 % mainitsi), samoin lukion kurssit, joiden toteuttamiseen työelämän toimijat osallistuvat (44 % mai- nitsi). Tämän lisäksi 77 prosenttia kertoi, että yleensä työelämän kanssa yhteistyössä suoritetuista opinnoista tai muusta yhteistyöstä voi saada kurssisuorituksen tai mer- kinnän lukion päättötodistukseen. Vajaa puolet (46 %) kertoi, että työnantajien kanssa tehdään myös yhteistyötä opiske- lijoiden kesätyöpaikkojen hankkimisessa. Edellisten lisäksi muita työelämäyhteistyön muotoja mainitsi 29 lukiota. Niissä lähinnä täsmennettiin edellä mainittujen yhteistyö- muotojen sisältöä tai nimettiin hankkeita, joiden puitteissa toiminta tapahtui. Lisäksi mainittiin erilaisia teemapäiviä, jolloin lukiolaisilla on mahdollisuus tutustua eri ammat- teihin tai yrittäjiin, taikka esimerkiksi vapaaehtoistyön teemakurssi. Joka kolmas rehtori mainitsi muut opettajien ja opinto-ohjaajien tutustumiset työpai- koilla, mikä on selvästi vähemmän kuin heidän tutustumisensa korkeakouluissa. Työ- elämäohjauksen näkökulmasta tämän tyyppistä toimintaa pitäisi lisätä, jotta opettajilla VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 25 ja ohjaajilla olisi mahdollisimman hyvä ja ajantasainen kuva työelämästä ja sen vaati- muksista. Taulukko 5. Millaisia yhteistyön tapoja lukiollanne on työelämän kanssa (%). Työelämäyhteistyön toteutustavat Vastanneista mainitsi työelämän toimijoiden vierailut lukiossa 84,4 muu lukiolaisten tutustuminen työpaikoilla 64,2 lukio-TET opiskelijoille 47,7 yhteistyötä työnantajien kanssa opiskelijoiden kesätyöpaikkojen hankinnassa 46,4 erilaiset työelämä- ja yrittäjyysprojektit 45,7 lukion kurssi tai sen osa, jonka toteuttamiseen osallistuvat työelämän toimijat 44,4 muu opettajien/opojen tutustuminen työpaikoilla 31,8 henkilöstön kehittäminen yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa 23,8 muunlainen työelämäyhteistyön toteutustapa 19,2 opo-TET 10,6 opettaja-TET 9,9 rehtori-TET 6,6 Kansainvälistä toimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä on lähes kaikilla kyselyyn vas- tanneilla lukioilla. Taulukosta 6 nähdään, kuinka moni on maininnut erilaisia kansain- välistymistä tukevia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Siitä nähdään, että vaihto- opiskelu ja muut vaihdon muodot ovat kaikkein yleisimpiä. Neljässä viidestä lukiosta otettiin ulkomaisia vaihto-opiskelijoita tai lähetettiin omia opiskelijoita vaihtoon. Opetushallitus seuraa toisen asteen oppilaitosten opiskelijaliikkuvuutta vuosittain. Vuonna 2017 lukion aloittaneista noin kolmannes ja ammatilliset opinnot aloittaneista noin joka kahdeksas lähti opiskelemaan ulkomaanjaksolle. Määrä on pysynyt pitkään samanlaisena. Erilaiset vierailut ja opintomatkat ovat kuitenkin lukiossa yleisempiä kuin ammattikouluissa, joissa ulkomaanvaihto on yleensä pidempi ja tapahtuu työpai- koilla. (OPH 2018a.) Suomessa toteutettavan kotikansainvälistymisen roolia on nos- tettu uudessa opetussuunnitelman perusteissa (LOPS 2019). Kotikansainvälistymi- sellä tarkoitetaan kansainvälistymistä, jossa voidaan hyödyntää koulun lähialuetta ja tutustuttaa opiskelijat esim. erilaisiin kieliin, kulttuureihin tai elinkeinoelämään. Suosi- tuimpia kotikansainvälistymisen tapoja ovat muiden maiden ja kulttuurien edustajien vierailut, erilaiset teemapäivät ja globaalikasvatus/kestävä kehitys osana opetustar- jontaa. (OPH 2013 & 2018a.) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 26 Taulukko 6. Millaisia kansainvälisyyttä tukevaa toimintaa lukiollanne on (%). Kansainvälisyys ja siihen liittyvä yhteistyö Vastanneista mainitsi ulkomaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelu omassa lukiossa 81,0 lukio-opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla 79,1 opiskelijoiden/opettajien muut ulkomaan matkat (esim. paikalliseen kulttuuriin tutustuminen) 67,1 opettaja-/opovaihto tai osallistuminen kansainväliseen liikkuvuushankkeeseen 61,4 lukion kurssi, joka toteutetaan ulkomailla 61,4 ystävyyslukio ulkomailla 52,5 lukion opettajien/opojen henkilökohtaiset kontaktit toisiin kv opettajiin tai lukioihin 46,8 ulkomaalaisia opettajia/opoja vaihdossa omassa lukiossa 25,9 lähialueen yritysten kansainvälisyyteen tutustuminen 20,3 korkeakoulun kansainväliseen toimintaan tutustuminen 15,2 yhteistyö kansainvälisten lukioiden kanssa verkko-opintojen avulla 10,1 muu kansainvälinen yhteistyö 8,2 omassa lukiossa toteutettu kurssi, jonka opetuksesta vastaa kansainvälinen opettaja 7,6 lukiolaisten kansainvälinen työharjoittelu 3,2 Varsin yleistä on myös, että lukion kurssi tai sen osa toteutetaan ulkomailla (61 % mainitsi). Harvinaisempaa sen sijaan on, että kansainvälistyminen kytkeytyy työelä- mäyhteistyöhän. Viidennes mainitsi, että ovat tutustuneet lähialueen yritysten kan- sainväliseen toimintaan. Korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan oli tutustuttu 15 prosentissa lukioista, ja lukiolaisten kansainvälinen työharjoittelu näyttäisi kyselyvas- tausten perusteella olevan harvinaista (3 % mainitsi). Muita kansainvälisen yhteistyön muotoja mainitsi 13 lukiota. Esiin tuli jo aiemmin mai- nittu CERN-leirikoulu sekä muut opintomatkat kyseiseen Genevessä sijaitsevaan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen. Muita mainintoja olivat esimerkiksi kansainväli- seen konferenssiin osallistuminen, kehitysyhteistyökerho sekä ulkomaiset delegaatiot, jotka käyvät tutustumassa suomalaisen koulutuksen hienouksiin. Kansainvälistymismahdollisuuksien parantamista tarkastellut selvityshenkilö Tuula Teeri toteaa raportissaan lukioiden osalta, että kansainvälistyminen on pitkälti opetta- javetoista ja edellyttää jatkossa järjestelmällistä suunnittelua ja koko oppilaitoksen koordinoitua panostusta. Koska oppilaiden kyvyt ja innostus vaihtelevat, toiminnan li- sääminen edellyttää myös lisää resursseja ja tukea. Erityisenä ongelmana hän ottaa esiin poikien vähäisen osallistumisen ja heidän tukitarpeensa, ja nostaa esiin kilpailu- ja hackathon-tyyppiset toimintamallit, jotka saattaisivat innostaa myös pojat kansain- välistymään. (OKM 2019b.) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 27 Yhteistyön erot lukion koon ja alueen mukaan Isoissa lukioissa tehdään enemmän säännöllistä yhteistyötä kuin pienissä. Korkea- kouluyhteistyön osalta alle 100 oppilaan lukioista alle puolet (43 %) kertoi yhteistyön olevan säännöllistä. Yli 500 oppilaan lukioista 73 prosenttia teki säännöllistä yhteis- työtä. Työelämäyhteistyön osalta alle 100 oppilaan lukiolla oli selvästi vähemmän säännöllistä yhteistyötä kuin keskisuurilla ja isoilla lukioilla (35% vs. 60/58 %). Kan- sainvälisen yhteistyö oli vastanneissa lukioissa säännöllisintä, mutta erot erikokoisten lukioiden välillä kuitenkin samansuuntaisia. Alle 100 oppilaan lukoissa 61 prosenttia kertoi tekevänsä säännöllistä kansainvälistä yhteistyötä, kun suurissa yli 500 oppilaan lukoissa yhteistyötä oli 89 prosentilla. Kaikissa yhteistyöalueissa ”ei yhteistyötä” ilmoit- taneet olivat pieniä tai keskisuuria lukioita. Alueittaisia eroja tarkasteltaessa on huomioitava, että Lapista saatiin vain yhdeksän vastausta. Korkeakouluyhteistyön osalta erot eivät ole kovin suuria. Eniten säännöl- listä yhteistyötä tehdään Etelä-Suomessa (56 %), jos ei huomioida Lappia, josta kah- deksan ilmoitti yhteistyön olevan säännöllistä. Vähiten säännöllistä korkeakouluyhteis- työtä tehdään Pohjois-Suomen lukioissa (44 %). Eniten säännöllistä työelämäyhteis- työtä tehdään Pohjois-Suomen lukioissa (63 %) ja selvästi muihin alueisiin verrattuna vähiten Itä-Suomen lukioissa (39 %), joissa yhteistyö on enemmän satunnaista. Kan- sainvälinen yhteistyö on säännöllisintä Etelä-Suomen lukioissa (83 %) ja vähiten säännöllisintä Lounais-Suomen lukioissa (67 %), jos Lappia ei huomioida, josta viisi ilmoitti yhteistyön olevan säännöllistä. Kun tarkastellaan erilaisia yhteistyön muotoja lukion koon mukavaan, havaitaan selviä eroja pienten ja suurten lukioiden välillä eri yhteistyömuotojen yleisyydessä (ks. liite- taulukko 1). Korkeakouluyhteistyön kohdalla Abi-päivät ja tapahtumat sekä korkea- kouluopiskelijoiden vierailut ovat kaikissa lukioissa hyvin yleisiä (lähes 100 %). Eroa on kuitenkin siinä, että suuremmissa lukioissa myös opettajat ja opot pääsevät use- ammin vierailuille korkeakouluun (keskisuuret 83 % ja suuret lukiot 96 %) kuin pie- nemmissä lukioissa, joissa vajaa 60 prosenttia mainitsi opettajien ja opojen korkea- kouluvierailut. Korkeakoulun kanssa toteutettavat kurssit ovat yleisempiä suurimmissa lukioissa (61 %) kuin pienemmissä (33 %). Sama on havaittavissa myös avoimen yli- opiston/ammattikorkeakoulun kurssien osalta. Työelämäyhteistyö on yleisempää suuremmissa lukioissa kuin pienemmissä, vaikka- kin yli 60 prosenttia kaikista lukiosta mainitsi opiskelijoiden tutustuvan jotenkin erilai- siin työpaikkoihin. Selvä ero oli kurssien järjestämisessä työelämän toimijoiden kanssa. Suurista lukioista 77 prosenttia mainitsi järjestävänsä lukion kursseja yhdessä työelämän kanssa, kun taas pienistä vain 20 prosenttia. Keskisuurten lukioiden vas- taava luku oli 48 prosenttia. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 28 Kansainvälisyyden kohdalla erilaiset vaihto-opiskelumahdollisuudet olivat yleisempiä suuremmissa lukioissa (yli 90 %) kuin pienemmissä lukioissa (60 %). Yli 50 prosenttia pienistä lukioista mainitsi järjestävänsä kursseja ulkomailla, keskisuurista 63 prosent- tia ja suurten lukioiden luku oli tässäkin korkein (73 %). Lukion sijaintialueen mukaan tarkasteltuna yksittäisten korkeakouluyhteistyön muoto- jen välillä on havaittavissa suuriakin eroja erityisesti Etelä-, Lounais-, Pohjois- ja Länsi/Sisä-Suomen yhteistyön mainintojen määrän ollessa usein korkeampi kuin Itä- Suomen (ks. liitetaulukko 2). Esimerkiksi korkeakoulun kanssa yhdessä toteutettavan kurssin mainitsi noin puolet Etelä-, Lounais- ja Länsi/Sisä-Suomen sekä Lapin luki- oista, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa vain joka kymmenes lukio tarjosi kurssia kor- keakoulun kanssa, kuten edellä jo todettiin, Lappia tarkasteltaessa täytyy muistaa vastanneiden lukioiden vähäinen määrä. Erilaiset avoimen yliopiston/ammattikorkea- koulun kurssit osana lukion kurssisuoritusta olivat taas yleisempiä Itä- ja Länsi/Sisä- Suomessa, joissa yli puolet lukioista mainitsi toteuttavansa niitä, kun taas Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Lapissa vain kolmannes lukioista ja Pohjoisessa vain viiden- nes lukioista toteutti kyseisiä kursseja. Myös työelämäyhteistyön eri muotojen yleisyydessä on alueittaisia eroja. Esimerkiksi lukion kursseja työelämän kanssa toteutti Itä-Suomen lukioista vain kolmannes ja La- pissakin vain kaksi lukiota, kun muilla alueilla lähes puolet ja Etelässä yli puolet (56 %) lukioista järjesti kursseja yhdessä työelämän kanssa. Myös opiskelijoiden TET- harjoittelua toteutettiin Itä-Suomen lukioissa noin kolmanneksessa, kun muiden aluei- den opetussuunnitelmiin se kuului vajaalla puolella lukioista ja Länsi/Sisä-Suomessa yli 58 prosentilla lukioista sekä Lapissa viidellä lukiolla. Kuten edellä todettiin, lukioiden kansainvälinen toiminta ja yhteistyö painottuvat ennen kaikkea vaihto-opiskeluun ulkomailla tai ulkomaisten opiskelijoiden vaihtoon omaan lukioon. Alueittain tarkasteltuna tässäkin Itä-Suomi eroaa muista alueista, sillä siellä vain vajaa puolet lukioista ilmoitti toteuttavansa vaihto-opiskelua, kun taas Lounais- Suomessa yli 70 prosenttia, Länsi/Sisä- ja Pohjois-Suomessa yli 80 prosenttia sekä Etelä-Suomessa jopa yli 90 prosenttia lukioista toteutti vaihto-opiskelua. Lapissa vaihto-opiskelun ulkomaille mainitsi kuusi lukiota ja omaan lukioon saapuvien vaihto- opiskelijoiden neljä lukiota. Ulkomailla toteutettava kurssi oli yleisempää Etelä- ja Länsi/Sisä-Suomessa jossa yli 70 prosenttia lukioista tarjosi tällaisia kursseja opiskeli- joilleen. Lounais- ja Itä-Suomessa vastaava luku oli hieman yli puolet ja Pohjois-Suo- messa 38 prosenttia. Teimme eri yhteistyömuotoja kartoittaneiden monivalintakysymysten osioista yksinker- taiset summamuuttujat, jotka kuvastavat toisella tavalla yhteistyön laajuutta kuin luvun alussa kuvattu kolmiluokkainen (säännöllinen, satunnainen, ei yhteistyötä) muuttuja. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 29 Summamuuttujien jakaumat on esitetty liitekuviossa 1. Koska eri yhteistyöalueita kos- kevissa kysymyksissä on eri määrä osioita, summamuuttujien maksimit hieman vaih- televat. Liitekuviosta nähdään, että 15:stä korkeakouluyhteistyötä kuvaavasta osiosta on tyypillisesti valittu 4−9 kohtaa. Työelämäyhteistyö puolestaan keskittyy 3−5 yhteis- työmuotoon (maksimi 11). Kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön 13 kohdasta valin- nat keskittyvät välille 3−7 kohtaa. Huomionarvoista on erityisesti se, että mitä enem- män on yhteistyötä jollakin alueella, sitä enemmän sitä on myös muilla alueilla (korre- laatiot välillä 0,47–0,54). Summamuuttujien tarkastelu vahvistaa edellä esitetyt havainnot siitä, että yhteistyö on yleisempää ja monipuolisempaa suurissa kuin pienissä lukioissa (kuvio 7). Alueelliset erot sen sijaan eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Kuvio 7. Yhteistyön määrää ja monipuolisuutta kuvaavien summamuuttujien keskiarvot lukion oppilasmää- rän mukaan. Yhteistyön mallit ja hyvät käytännöt Kunkin yhteistyöalueen kohdalla vastaajia pyydettiin vielä erikseen kertomaan joku toimiva ja onnistunut yhteistyön malli, jota voitaisiin levittää valtakunnallisesti ja josta muutkin lukiot voisivat hyötyä. Valitettavasti vain harva lukio vastasi näihin avoimiin kysymyksiin. Korkeakouluyhteistyön osalta vastaajia oli noin kolmannes kaikista luki- oista, työelämäyhteistyön osalta neljännes ja kansainvälisen yhteistyön osalta vajaa viidennes lukioista oli vastannut kysymykseen. Varsinaisia malleja vastauksista on vaikea muodostaa, sillä ne lähinnä toistavat monivalintakysymyksen sisältöjä ja kes- kittyivät enemminkin luettelemaan tämän hetken toimintakäytäntöjä yleisellä tasolla. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kv toiminta ja yhteistyö Työelämäyhteistyö Korkeakouluyhteistyö Keskiarvo Alle 100 100-499 500-> VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 30 Länsi/Sisä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Lapin lukiot ovat olleet jonkin verran aktiivi- sempia vastaamaan omista korkeakouluyhteistyökäytännöistään. Lukion koon mu- kaan eroja ei juurikaan ole. Työelämä- ja kansainvälisen yhteistyön osalta Itä-Suomi eroaa muista selvästi vähäisellä vastausaktiivisuudellaan. Keskisuuret ja suuret lukiot ovat raportoineet työelämäyhteistyötä enemmän kuin pienet. Aktiivisimmin työelä- mäyhteistyön käytänteitä ovat kertoneet Etelä- ja Länsi/Sisä-Suomen lukiot. Kansain- välisen yhteistyön osalta Länsi/Sisä-Suomen lukiot ja erityisesti pienet lukiot ovat ol- leet selvästi muita aktiivisempia. Vastauksista käy hyvin ilmi, että korkeakouluyhteistyötä on helpointa toteuttaa korkea- koulupaikkakunnalla tai sen läheisyydessä. Voidaankin olettaa, että juuri korkeakoulu- paikkakuntien lukiot ovat vastanneet avokysymykseen innokkaimmin. Lukiomme sijainti mahdollistaa sen, että opiskelijat pääsevät helposti yliopiston luennoille. Esimerkiksi Studia Generalia -luennot ovat olleet suosittuja. Opettajat vievät aktiivisesti opiskelijoita luennoille. Järjestämme yhteisiä tapahtumia yli- opiston kanssa missä yliopisto voi hyödyntää lukiomme tiloja ja me saamme laa- dukkaita luentoja. Mikäli lukion lähellä ei ole korkeakoulua, on verkko-opintojen lisäksi erilaisten tutki- musasemien hyödyntäminen varteenotettava vaihtoehto, esimerkkinä biologian kent- täkurssi Lammin biologisella tutkimusasemalla ja Tvärminnen eläintieteellisellä ase- malla pidettävä kurssi. Yksi lukio oli pitänyt luonnontieteiden kenttäkurssin Virossa Tarton maatalousyliopistossa. Eräs lukio mainitsi tekevänsä vuosittain opintoretken korkeakoulupaikkakunnalle, jossa tutustutaan sekä ammattikorkeakoulun että yliopis- ton toimintaan. Erilaiset korkeakouluopettajien ja -opiskelijoiden vierailut lukioissa ja lukiolaisten vierailut korkeakouluissa mainittiinkin monessa eri vastauksessa. Suosittuja ovat myös erilaiset teemapäivät/-viikot, joiden aikana tiettyyn aiheeseen tu- tustutaan kattavammin. Esimerkiksi tulevaisuuden työpajat, joissa pohditaan tulevai- suuden ammatteja ja niihin sopivia koulutusreittejä sekä tiede-/korkeakouluviikko, jol- loin järjestetään erilaisia luentoja, työpajoja ja vierailuja. Yksi korkeakouluviikkomalli tulee esiin myös opettajahaastatteluiden yhteydessä (ks. luku 3.3). Eräs lukio kertoi vuosittain pidettävästä tiedeseminaarista, jossa neljä-kuusi tieteen kärkinimeä pitää noin 20 minuutin luennon omasta tutkimusalastaan kansantajuisesti kaikille lukiolai- sille. Muutama lukio mainitsee myös kehitteillä olevista projekteista yhteistyömuotojen lisäämiseksi toisten lukioiden ja eri korkeakoulujen kanssa, esimerkkinä erityinen tee- maviikko, jonka aikana tavoitteena olisi tuoda korkeakoulun opetusta ja toimintaa vii- koksi lukioihin. Työelämäyhteistyö on lukioissa kokonaisuudessaan laajempaa. Selitys löytyy var- masti siitä, että yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa on helpompi käynnistää, VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 31 sillä jokaiselta paikkakunnalta löytyy aina jonkinlaista yritys-/työelämätoimintaa, tosin kiireisten työelämätoimijoiden mukaan saaminen voi vaatia lukiolta enemmän työtä kuin korkeakouluyhteistyön osalta. Lisäksi tällä hetkellä on meneillään useampia hankkeita, joiden fokus on juuri lukioiden työelämäyhteistyön kehittäminen. Työelämäyhteistyön osalta TET- ja muut työharjoittelut ovat suosittuja toimintatapoja lukioissa. Eräs lukio kertoo lukiolaisen mahdollisuudesta tehdä kesätyöstään esittely, josta hän voi saada lukionkurssin. Moni lukio toteuttaakin erilaisia kursseja, luentoja tai tapahtumia, joissa eri ammatteja esitellään lukiolaisille. Esimerkiksi Ammattikir- jasto: Tiettynä päivänä lukiolle kutsutaan eri alojen ammattilaisia kertomaan työstään ja koulutuksestaan. Tällöin jokainen opiskelija saa valita kaksi, jota käy kuuntele- massa ja kyselemässä. Eräs lukio on järjestänyt tulevaisuusiltapäiviä, jolloin työnantajan ja työelämän edusta- jia tulee lukioon kertomaan tämän päivän työelämästä ja sen vaatimuksista. Jonkin verran mainintoja on myös erilaisista kursseista, joiden osana tutustutaan työelämään tai pyritään ratkaisemaan jokin työelämästä lähtöisin oleva ongelma. Esimerkiksi eräs lukio oli vienyt matematiikan kurssin opiskelijat vierailemaan pankkiin ja harjoittele- maan siellä käytännön matematiikkaa. Kansainvälisen yhteistyön osalta moni lukio mainitsee olevansa osa jotain hanketta tai kuuluvansa kansainväliseen verkostoon, jonka toimesta järjestetään vierailuja ja ta- pahtumia osallistujamaiden kesken. Myös ystävyyslukioiden kanssa tehdään vuosit- tain yhteistyötä sekä osassa lukioissa järjestetään omakustanteisia ulkomaan mat- koja. Yhdessä lukiossa toimii kansainvälisyyskerho, joka järjestää vuosittain kansain- välisyysviikon. Viikon aikana on päivittäin vaihtuva teema maittain (yleensä teemat vaihtuvat sen mukaan mitä ulkomaisia vaihto-opiskelijoita on talossa ao. lukuvuonna). Päivän aikana infoa kyseisen maan kielestä ja kulttuurista ja mahdollisuuksien mukaan viikon aikana oppitunneilla vierailevat ulkomaisia natiiveja. Kv-viikolla keittiö pyrkii toteuttamaan ruokailun maateeman mukaisesti. Opiskelijat neuvot- televat keittiön kanssa viikon ruokalistasta. Hyvien ja levitettävissä olevien mallien näkökulmasta kyselyn anti jäi siis sangen lai- haksi. Mikäli halutaan antaa lukioille hyviä yhteistyön malleja toteutettavaksi osana normaalia arkea ja laajentaa koulujen toimintatapoja, pitää turvautua yhteistyön kehit- tämiseen liittyviin hankkeisiin ja niiden raportteihin. Esimerkiksi Turun, Kaarinan, Tam- pereen ja Vaasan kaupunkien sekä Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteuttama LukioTeko-hanke, jossa mm. erilaisten kurssien ja vierailujen avulla tuotiin lukiolaisille esille tulevaisuuden työtehtäviä sekä miten korkeakoulu ja VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 32 työelämä linkittyvät lukio-opintoihin. Hanke pyrki toiminnallaan muuttamaan tulevai- suuden lukion rakenteita ja toimintakulttuuria niin, että työelämä- ja korkeakouluyh- teistyö eri toteutustapoineen olisivat luonnollinen osa lukiolaisen ja hänen opettajansa arkea. (LukioTeko-hanke 2016–2018.) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, yliopisto, ammattikorkeakoulu, lukiokoulutus ja am- mattiopisto loivat Omalle polulle korkeakouluun -hankkeen aikana yhteisen verkko- kurssitarjottimen, jossa alueen kaikkien lukiolaisten oli mahdollista valita korkeakoulun tutustumiskursseja. Tavoitteena hankkeella oli nopeuttaa ja sujuvoittaa siirtymistä kor- keakouluun sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Kurssien avulla pyrittiin lisäksi kehittämään opiskelijoiden työelämävalmiuksia esimerkiksi tutustumalla työpaikkoihin. (Omalle polulle korkeakouluun -hanke 2015–2018.) Omalle polulle korkeakouluun -hankkeessa hyväksi havaittujen toimintamallien käyttö ja kehittäminen on jatkunut EduFutura Jyväskylä -yhteistyönä. EduFutura Jyväskylä (https://www.edufutura.fi/) on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyötä, joka on käynnistynyt ke- väällä 2016. Ammattikoulutuksen ja lukioiden osallisuus EduFutura-yhteistyössä yh- dessä korkeakoulujen kanssa on avannut uuden toimintamallin, jonka tavoitteena on entistä joustavammat opinpolut ja oppimisen uudistaminen. Uudistaminen tähtää oppi- laitosten välisten opintopolkujen ja uusien opintokokonaisuuksien rakentamiseen, yh- teisiin henkilöstökoulutuksiin ja opiskelijoiden osallistamiseen. Lisäksi Jyväskylän yli- opisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat jatkaneet korkeakouluun orientoivien opintojen (”tutustumiskurssit”) järjestämistä toisen asteen opiskelijoille (lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat) avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Pohjois-Suomessa puolestaan on käynnistynyt vuoden 2018 alusta Lukiosta korkea- kouluun eli LUKKO-hanke, jossa neljä lukiota, Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion lukiot yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa tavoittelevat joustavampaa siirtymävaihetta lukiosta korkeakouluun ja edistävät koulutuksellista ja ohjauksellista tasa-arvoa seutukunnissa. Hankkeessa on yhteistyössä opiskelijoiden kanssa suunniteltu avoimista korkeakouluopinnoista opintotarjotin lukiolaisille, kehi- tetty tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (uraohjaus) ja toteutettu ohjausosaamisen täydennyskoulutusta lukioiden henkilökunnalle. Tavoitteena hankkeessa on luoda lu- kioiden ja korkeakoulujen yhteistyömalli, jonka avulla toimintaa voidaan laajentaa kaikkiin Lapin lukioihin. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Poh- janmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (Lukiosta korkeakouluun LUKKO - hanke 2018−2019.) Kansainvälisen yhteistyön käytäntöjä ja malleja on käsitelty esimerkiksi Uutta lukiota rakentamassa (OPH 2018b) ja Käsikirja lukion kansainvälisyyteen (2014) -julkai- suissa. Esimerkkinä toimivista käytännöistä voidaan mainita mm. Kansainvälisten VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 33 opintojen kokonaisuus, joka koostuu lukion tietyistä valinnaisista kursseista ja muusta kansainvälisestä toiminnasta. Opintojen ja projektien avulla lukiolainen osoittaa suun- tautumisensa, kiinnostuksensa ja panostuksensa kansainvälisyyteen. Suoritettuaan vähintään kymmenen kurssia kansainvälisyysopintoja saa opiskelija näistä erillisen to- distuksen. Kansainvälisten projektien avulla on pysytty vaikuttamaan koulujen toimin- tatapoihin, mutta myös opiskelijoiden omiin kiinnostuksen kohteisiin ja uravalintasuun- nitelmiin. Lukiolaisten sekä opettajien ja opinto-ohjaajien osallistuminen yhteistyöhön Kaikilla lukiolaisilla tulisi olla uuden lukiolain mukaan tasavertaiset mahdollisuudet ke- hittää niin jatko-opintovalmiuksiaan kuin työelämä- ja kansainvälistä osaamistaan. Ky- selyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri osuus lukion opiskelijoista ja opettajista/opinto-ohjaajista osallistuu lukuvuodessa erilaiseen yhteistyöhön korkea- koulujen ja/tai työelämän kanssa. Osa kyselyyn vastanneista ei osannut antaa tarkkaa arvioita tai ei vastannut kysymykseen lainkaan. Lukiolaisten osallistuminen yhteistyössä työelämän kanssa toteutettaville kursseille on yleisempää kuin korkeakoulun kanssa toteutetuille kursseille. Muuhun yhteistyöhön (esimerkiksi tutustumiset ja vierailut) osallistuminen on taas jonkin verran yleisempää korkeakoulujen kuin työelämän kanssa. (Kuvio 8; liitetaulukko 3a ja 3b.) Tulosten mu- kaan lukion opiskelijoista keskimäärin 11 prosenttia osallistuu yhteistyössä korkea- koulun kanssa toteutettaville kursseille (104 vastaajaa, 65 % kyselyyn vastanneista), kun taas työelämän kanssa toteutettaville kursseille 23 prosenttia (82 vastaajaa, 52 % kyselyyn vastanneista). Vastaajista kuitenkin lähes puolet ilmoitti, että korkeintaan 5 prosenttia opiskelijoista osallistuu korkeakoulun kanssa toteutettaville kursseille ja lä- hes 90 prosenttia vastaajista, että korkeintaan viidennes lukiolaisista osallistuu tällai- sille kursseille. Vastaavasti lähes 30 prosenttia rehtoreista ilmoitti, että korkeintaan 5 prosenttia opiskelijoista osallistuu työelämän kanssa toteutettaville kursseille, ja lähes 90 prosenttia vastaajista, että korkeintaan kolmannes. Näyttää siis siltä, että lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö kurssien muodossa ei ole vielä kovin yleistä. Muu- hun yhteistyöhön (esimerkiksi tutustumiset, vierailut, tms.) sen sijaan korkeakoulun kanssa osallistuu keskimäärin 65 prosenttia opiskelijoista (140 vastaajaa) ja työelä- män kanssa puolestaan yli puolet (57 %) opiskelijoista (115 vastaajaa). Lähes 30 pro- senttia rehtoreista ilmoitti, että kaikki heidän lukiolaisensa osallistuvat muuhun yhteis- työhön korkeakoulun ja työelämän kanssa. Opettajista ja opinto-ohjaajista osallistuu keskimäärin yhtä suuri osuus niin korkea- koulu- kuin työelämäyhteistyöhön. Vastanneissa lukioissa heistä 28 prosenttia osallis- tuu korkeakouluyhteistyöhön (132 vastaajaa) ja 29 prosenttia työelämäyhteistyöhön VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 34 (119 vastaajaa). Osallistumisessa on kuitenkin melkoisesti vaihtelua eri lukioissa: muutamassa lukiossa kaikki osallistuvat yhteistyöhön, mutta yli puolessa vastanneista lukioista vain joka viides tai harvempi opettaja/opinto-ohjaaja osallistuu korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön. (Kuvio 8; liitetaulukko 3a ja 3b.) Kuvio 8. Lukiolaisten ja opettajien/opojen osallistuminen yhteistyöhön (osallistujamääräarvioiden kes- kiarvo). Kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan myös, kuinka paljon heidän lukiossaan luku- vuoden aikana kertyy sellaisia korkeakoulun ja/tai työelämän kanssa yhteistyössä to- teutettuja kursseja, joista lukiolainen saa joko kokonaisen tai osan lukion kurssisuori- tuksesta. Vastausten (102) mukaan tällaisia kursseja kertyy keskimäärin 23. Lukioi- den välillä oli suurta vaihtelua (min = 0, max = 250, keskihajonta = 39,0), mutta 70 prosenttia vastaajista oli vastannut 20 kurssia tai vähemmän. Yhteistyö eri oppiaineissa Lukioissa tehdään eniten yhteistyötä korkeakoulujen kanssa (kuvio 9) opinto-ohjauk- sessa (vastaajista 75 %), matemaattis-luonnontieteellisissä oppiaineissa (kemia 54 %, fysiikka 53 %, biologia 47 %, pitkä matematiikka 33 %) ja teemaopinnoissa (31 %). Yhteistyötä työelämän kanssa (kuvio 9) puolestaan tehdään eniten opinto-ohjauk- sessa (vastaajista 71 %), yhteiskuntaopissa (43 %), teemaopinnoissa (40 %), luon- nontieteellisissä oppiaineissa (kemia 23 %, fysiikka 21 %) ja äidinkielessä (20 %). Huomioitavaa on, että neljännes aineistossa olevista lukioista ei maininnut tekevänsä yhteistyötä opinto-ohjauksen alueella korkeakoulujen (25 %) eikä reilu neljännes (29 %) työelämän kanssa. 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuinka suuri osa lukionne opettajista/opoista osallistuu yhteistyössä toteutettavaan toimintaan? Kuinka suuri osa lukionne opiskelijoista osallistuu lukuvuodessa muuhun yhteistyöhön? Kuinka suuri osa lukionne opiskelijoista osallistuu lukuvuodessa yhteistyössä toteutettaville kurseille? % Korkeakouluyhteistyö Työelämäyhteistyö VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 35 Kuvio 9. Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö eri oppiaineissa. Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös mainitsemaan kolme oppiainetta, joissa yhteis- työtä tehdään tiiviimmin korkeakoulun, työelämän ja kansainvälisten toimijoiden 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Elämänkatsomustieto Uskonto Musiikki Filosofia Liikunta Kuvataide Äidinkieli Terveystieto Muu Historia Lyhyt matematiikka Yhteiskuntaoppi Kielet Maantiede Psykologia Teemaopinnot Pitkä matematiikka Biologia Fysiikka Kemia Opinto-ohjaus % Korkeakouluyhteistyö Työelämäyhteistyö VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 36 kanssa. Vastausten (oppiainemainintoja yhteensä 307) mukaan (liitetaulukko 4) yh- teistyötä tehdään tiiviimmin korkeakoulutoimijoiden kanssa opinto-ohjauksessa (62 mainintaa), fysiikassa (52 mainintaa), kemiassa (44 mainintaa), biologiassa (37 mai- nintaa) ja matematiikassa (21 mainintaa). Työelämän toimijoiden kanssa yhteistyötä tehdään tiiviimmin (oppiainemainintoja yhteensä 269) opinto-ohjauksessa (94 mainin- taa), yhteiskuntaopissa (49 mainintaa), fysiikassa (18 mainintaa), kemiassa (18 mai- nintaa) ja teemaopinnoissa (12 mainintaa). Kansainvälisten toimijoiden kanssa tiivistä yhteistyötä tehdään (oppiainemainintoja yhteensä 234) selvästi eniten kielissä (mainintoja 113). Huomattavasti vähemmän yh- teistyötä tehdään yhteiskuntaopissa (16 mainintaa), historiassa (15 mainintaa), tee- maopinnoissa (15 mainintaa) ja fysiikassa (11 mainintaa). Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö eri oppiaineissa näyttäytyykin lukioiden ja korkea- koulujen välisen yhteistyön nykytilaa ja kehittämistarpeita selvittäneen opetus- ja kult- tuuriministeriön työryhmän (OKM 2019a) tavoitelinjausten mukaiselta. Matemaattis- luonnontieteelliset oppiaineet korostuivat lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteis- työssä. Työryhmän mukaan yhteistyössä tulisi painottaa aloja, joiden suosio on vä- häistä suhteessa koulutuspaikkojen määrään – esimerkkinä mainitaan luonnontietei- den ja tekniikan alat. Toisaalta lukioissa voisi kiinnittää huomiota myös niihin oppiai- neisiin, joissa ei vielä tehdä tai tehdään vain vähän yhteistyötä korkeakoulujen, työelä- män tai kansainvälisten toimijoiden kanssa. Näin saataisiin myös useampi opettaja mukaan kehittämään yhteistyötä. 2.3 Yhteistyöstä sopiminen ja sen kustannukset Kyselyssä rehtoreita pyydettiin kertomaan, millaisia sopimuksia heillä on korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön käytännön toteutuksesta. Suurimmalla osalla lukioita ei ole eri- tyistä sopimusta yhteistyöstä korkeakoulujen (63 %) eikä työelämän toimijoiden (77 %) kanssa, vaan toiminta perustuu normaaleihin käytäntöihin, esimerkiksi yksittäisten henkilöiden väliseen yhteistyöhön (kuvio 10). Kirjallisia sopimuksia yhteistyöstä kor- keakoulujen kanssa on kolmanneksella (33 %) vastanneista lukioista, työelämän toi- mijoiden kanssa 12 prosentilla. Suullisia sopimuksia korkeakoulujen kanssa on 18 prosentilla vastanneista lukioista, työelämän toimijoiden kanssa taas 30 prosentilla. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 37 Kuvio 10. Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sopimukset (vastaaja on voinut valita useamman vaihtoehdon). Opetus- ja kulttuuriministeriö on Katse korkealle -julkaisussaan ottanut kantaa lukioi- den ja korkeakoulujen väliseen sopimiseen. Työryhmän mukaan yhteistyön tulisi olla suurelta osin muodoltaan sellaista, joka ei edellytä muodollista sopimista lukioiden ja korkeakoulujen välillä. Yhteistyön tulisi perustua ensisijaisesti suunnitelmallisiin sekä yhtenäisiin korkeakoulujen ja lukioiden käytäntöihin, jotka mahdollistavat lukiolaisen kontaktit korkeakoulutukseen. (OKM 2019a.) Tilanne näyttäisi kyselyn perusteella siis olevan jo aika hyvin näiden linjausten mukainen. Kuvioihin 11 ja 12 on koottu, millä tavoin lukiot kustantavat korkeakoulu- ja työelä- mäyhteistyönsä. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä toteutetaan pääasiassa kum- mankin osapuolen omalla rahoituksella siten, että rahaa ei siirry osallistujalta toiselle (77 %). Neljännes vastanneista lukioista ostaa koulutusta korkeakouluilta. Neljännes lukioista ilmoitti myös kattavansa yhteistyön kustannukset kokonaan tai osittain ulko- puolisen hankerahoituksen turvin (esim. ESR-hankkeet tai kansainväliset vaihto-ohjel- mat). Kyselyn perusteella ei voida kuitenkaan arvioida lukioiden korkeakoulu- ja työ- elämäyhteistyön kustannusten kokonaismäärää. Reilu viidennes lukioista (23 %) il- moitti, että lukio-opiskelijat maksavat itse avoimen korkeakoulun opintomaksun. Sel- västi pienempi osa, alle kymmenes, ilmoitti palauttavansa opintomaksun opiskelijalle suorituksen jälkeen. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Suullinen sopimus Kirjallinen sopimus Ei erityistä sopimusta, toiminta perustuu normaaleihin käytäntöihin % Korkeakoulu Työelämän toimija VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 38 Kuvio 11. Korkeakouluyhteistyön kustannusten jakautuminen (vastaaja on voinut valita useamman vaihto- ehdon). Lukiot toteuttavat työelämäyhteistyötä (vastaajia 139) pääsääntöisesti omalla rahoi- tuksellaan (84 %). Työelämän toimijat sponsoroivat yhteistyötä joka neljännessä luki- ossa (26 %) ja ulkopuolista hankerahoitusta käytetään myös kattamaan yhteistyön kustannuksia (17 %). 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lukio itse kerää rahoituksen tai tuen muualta Lukio palauttaa opiskelijalle suorituksen jälkeen esim. avoimen korkeakoulun opintomaksun Lukiolainen maksaa itse esim. avoimen korkeakoulun opintomaksun Lukio ostaa koulutusta korkeakoululta Yhteistyön kustannukset katetaan kokonaan tai osittain ulkopuolisen hankerahoituksen turvin (esim. ESR- hankkeet tai kansainväliset vaihto-ohjelmat) kautta Lukio ja korkeakoulut toteuttavat molemmat yhteistyötä omalla rahoituksellaan, rahaa ei siirry osallistujalta toiselle % VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 39 Kuvio 12. Työelämäyhteistyön kustannusten jakautuminen (vastaaja on voinut valita useamman vaihtoeh- don). Vain harvat vastaajat (30 vastaajaa) kertoivat työelämän jollain tavoin sponsoroivan työelämäyhteistyötä. Useimmin mainittuja tukimuotoja olivat ilmaiset vierailut yrityk- siin, avustukset yritysvierailuihin ja työelämän toiminta omalla työajalla ja palkalla (15 mainintaa). Lukiot olivat saaneet myös matka-avustuksia, kuljetuksia, majoituksia ja tarjoilua (6 mainintaa). Työelämäkokemusta kerryttävät tukimuodot, kuten TET-paik- kojen ja työnsaantimahdollisuuksien järjestäminen ja suorat taloudellista tukea kuvaa- vat tukimuodot (hankerahoitus, kannettavat) mainittiin yhtä usein (3 mainintaa). Li- säksi mainittiin ilmaiset luennoijat tai jokin yksittäinen kurssi (3 mainintaa). Tuen suu- ruutta tai merkitystä yhteistyön kannalta ei vastauksissa arvioitu. Kun vastaajia pyydettiin tarkentamaan, mistä muualta kuin vaihtoehdoissa esitetyiltä tahoilta lukio kerää rahoitusta tai muuta tukea niin korkeakoulu- kuin työelämäyhteis- työhön, niin vain muutama vastaaja ilmoitti jonkin muun rahoituslähteen: nimeltä mai- nittiin jokin rahasto, yhdistys tai oma osuuskunta. Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön rakentumisessa näiden rahoituslähteiden merkitys näyttäytyy varsin vähäisenä. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Lukio kerää itse rahoituksen tai tuen muualta Yhteistyön kustannukset katetaan kokonaan tai osittain ulkopuolisen hankerahoituksen turvin (esim. ESR-hankkeet) Työelämän toimijat sponsoroivat yhteistyötä Lukio toteuttaa työelämäyhteistyötä omalla rahoituksellaan % VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 40 2.4 Yhteistyöstä saadut kokemukset Tavoitteet ja niiden toteutuminen Uudessa lukiolaissa ja sen perusteluissa sekä ministeriön dokumenteissa lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyölle on esitetty lukuisia tavoitteita (SA 714/2018; HE 41/2018; OKM 2019a). Kaikkien lukiolaisten tulisi jossain muodossa päästä tutustu- maan korkeakoulutukseen ja työelämään sekä saada kansainvälisiä vaikutteita. Ta- voitteena on, että heidän jatkokoulutus- ja urasuunnitelmansa selkiytyisivät ja että siir- tyminen jatko-opintoihin nopeutuisi ja sujuvoittuisi. Korkeakoulu- ja työelämäyhteis- työn tavoitteena on myös vaikuttaa koulutusalavalintojen sukupuolittuneisuuteen, sillä Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin segregoituneet koulutus- ja työmarkkinat (ks. esim. SEGLI - Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventämi- nen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanke 2016−2019; Burchell ym. 2014). Kyselyssä rehtoreita pyydettiin arvioimaan, missä määrin heidän lukiossaan toteutet- tava yhteistyö tukee edellä esitettyjä tavoitteita (kuviot 13−15). Korkeakouluyhteistyön osalta rehtorit arvioivat (asteikolla 1−5; 1= erittäin heikosti, 5 = erittäin hyvin) heidän lukiossaan toteutettavan yhteistyön tukevan parhaiten (hyvin tai erittäin hyvin) lukiolaisten kiinnostuksen ja motivaation herättämistä jatko-opintoihin (82 % vastanneista) ja valmiuksia tehdä jatko-opintosuunnitelmia (77 % vastanneista) (kuvio 13). Yli 75 prosenttia vastanneista katsoi, että korkeakouluyhteistyö tukee lu- kiolaisten tutustumista korkeakouluun ja korkeakouluopiskeluun ja tukee heitä jatko- opintoihin liittyvässä päätöksenteossa. Kaksi kolmesta (63 %) oli sitä mieltä, että kor- keakouluyhteistyö tukee hyvin tai erittäin hyvin lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuk- sista ja kiinnostuksen kohteista. Vähiten lukioissa toteutettavan korkeakouluyhteistyön koettiin antavan lukiolaisille itselleen mahdollisuuksia osallistua korkeakouluyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen; yli puolet vastanneista (53 %) ilmoitti, että yhteistyö tu- kee heikosti tai erittäin heikosti tätä tavoitetta. Lähes kolmannes vastaajista (32 %) oli sitä mieltä, että korkeakouluyhteistyö ei tue myöskään tavoitetta vähentää koulutus- alavalintojen sukupuolittuneisuutta. Tämän lisäksi melkein puolet vastaajista (49 %) ei osannut arvioida, että tukeeko korkeakouluyhteistyö hyvin vai heikosti tavoitetta suju- voittaa ja nopeuttaa lukiolaisen siirtymistä jatko-opintoihin. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 41 Kuvio 13. Miten hyvin lukiossa toteutettu korkeakouluyhteistyö tukee seuraavia tavoitteita? Liitekuvioissa 6 ja 7 on tarkasteltu korkeakouluyhteistyön tavoitteiden toteutumista lu- kion koon ja sijaintialueen mukaan. Erot lukion koon ja sijaintialueen mukaan ovat melko pieniä, mutta esimerkiksi siinä, missä määrin yhteistyö antaa lukiolaisille mah- dollisuuden osallistua yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen, tilanne näyttäisi ole- van parempi suurissa lukioissa kuin pienissä. Sijaintialueen mukaan tarkasteltuna lu- kiolaisten osallistuminen korkeakouluyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen on vä- 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Antaa lukiolaiselle mahdollisuuden osallistua korkeakouluyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen Auttaa lukiolaista hahmottamaan tieteellisen tiedon ominaispiirteitä Sujuvoittaa ja nopeuttaa lukiolaisen siirtymistä jatko- opintoihin Lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä koulutusalavalinnoista Edesauttaa lukion ja korkeakoulun henkilöstön välisen ammatillisen ja ajankohtaisen tiedon vaihtoa Lisää lukion opettajien/opojen tietoja korkeakouluissa käytetyistä opetus- ja tutkimusmenetelmistä. Selkiyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista Lisää lukion opettajien/opojen tietoja korkeakouluissa vaadittavista opiskeluvalmiuksista Tukee lukiolaista jatko-opintoihin liittyvässä päätöksenteossa Lukiolainen tutustuu korkeakouluun ja korkeakoulussa opiskeluun Vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä jatko- opintosuunnitelmia Herättää lukiolaisen kiinnostuksen ja motivaation jatko- opintoihin % 1 = erittäin heikosti 2 3 4 5= erittäin hyvin VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 42 häisintä Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa. Erityisesti Lounais-Suomen lukioissa to- teutettu korkeakouluyhteistyö on edesauttanut lukion ja korkeakoulun henkilöstön vä- listä tiedon vaihtoa, lisännyt opettajien ja opinto-ohjaajien tietoa korkeakouluissa vaa- dittavista opiskeluvalmiuksista sekä herättänyt lukiolaisten kiinnostusta ja motivaatiota jatko-opintoihin ja tutustuttanut heitä korkeakouluun ja korkeakouluopiskeluun. Kuvioon 14 on koottu rehtoreiden arvioimana heidän kokemuksensa työelämäyhteis- työlle asetetuista tavoitteista. Yhteistyö työelämän kanssa tukee useimpien rehtorei- den mielestä hyvin tai erittäin hyvin lukiolaisten tutustumista työelämään ja sen toimin- toihin (69 % vastaajista). Reilu puolet on sitä mieltä, että yhteistyö selkiyttää lukiolais- ten käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista (58 %), herättää heidän kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin (56 %) ja antaa malleja erilaisista työurista (55 %). Joka viidennen rehtorin mielestä työelämäyhteistyö tukee vähiten (heikosti tai erittäin heikosti) tavoitteita sujuvoittaa ja nopeuttaa lukiolaisen myöhempää työelämään siirty- mistä ja vaikuttaa lukiolaisen käsityksiin sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkki- noista; toisaalta joka neljännen rehtorin mielestä työelämäyhteistyö tukee näitä tavoit- teita hyvin tai erittäin hyvin. Kuvio 14. Miten hyvin lukiossa toteutettu työelämäyhteistyö tukee seuraavia tavoitteita? 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista Sujuvoittaa ja nopeuttaa myöhempää työelämään siirtymistä Vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä urasuunnitelmia Lisää lukion opettajien/opojen tietoja työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista Lukiolainen tutustuu erilaisiin työpaikkoihin Antaa malleja erilaisista työurista Herättää lukiolaisen kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin Selkiyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista Lukiolainen tutustuu työelämään ja sen toimintoihin % 1 = erittäin heikosti 2 3 4 5= erittäin hyvin VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 43 Työelämäyhteistyön tavoitteiden toteutumisessa erot lukion koon ja sijaintialueen mu- kaan tarkasteltuna ovat myös melko pieniä (liitekuviot 8 ja 9). Rehtoreiden vastausten mukaan opettajien ja opinto-ohjaajien tietämys työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista lisääntynee työelämäyhteistyön myötä paremmin isoissa kuin pienissä luki- oissa. Itä-Suomessa puolestaan työelämäyhteistyössä on vielä kehitettävää: keskiar- vot eri tavoitteiden kohdalla olivat alhaisimmat verrattuna muihin alueisiin. Lappi erot- tui myönteisesti, tosin sieltä oli vain yhdeksän vastaajaa. Lukioiden sekä korkeakoulu- että työelämäyhteistyössä sukupuolen mukaan segregoi- tuneiden koulutusalavalintojen ja työmarkkinoiden näkökulma ei näytä olevan vielä riittävän vahvasti mukana. Osassa lukioita toteutettu yhteistyö tukee rehtoreiden mie- lestä hyvin segregaation lieventämispyrkimyksiä, mutta osassa taas huonosti. Ke- väällä 2019 on käynnistynyt Potentiaali – Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittä- mishanke (1.4.2019 – 31.12.2021), jossa kehitetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen toimintamallia ja työvälineitä opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Kohderyhmänä on mm. yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja ohjaajat. Hankkeen to- teuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen, Jyväskylän ja Oulun ammatilliset opettajakorkeakoulut sekä Nuorisotutkimusseura ry. (Potentiaali-hanke 2019−2021.) Opiskelijoiden näkökulmasta TET eli työelämään tutustuminen koetaan tärkeänä ja tarpeellisena, vaikka vain vajaa puolet lukioista kertoo tarjoavansa sitä opiskelijoilleen. Tarkastelimme yhteistyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista sen mukaan järjes- tääkö lukio opiskelijoilleen TET-harjoittelua vai ei (ks. taulukko 7). TET-harjoittelu tu- kee parhaiten lukiolaisten työelämään ja sen eri toimintoihin tutustumista (79 %). Suu- rin ero on siinä, että TET-harjoittelua tarjoavissa lukioissa lukiolainen tutustuu parem- min erilaisiin työpaikkoihin (63 %) ja saa malleja erilaisista työurista (66 %) kuin niissä lukioissa, jotka eivät TET-harjoittelua tarjoa (39 % ja 43 %). TET-harjoittelu tukee sel- västi myös lukiolaisen kiinnostuksen herättämistä erilaisiin työtehtäviin (66 % vs. 46 %) sekä selkeyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen koh- teista (66 % vs. 49 %). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 44 Taulukko 7. Tukeeko työelämäyhteistyö seuraavien tavoitteiden toteutumista sen mukaan, tarjoaako lukio TET-harjoittelua (niiden osuus, joiden mukaan lukiossa toteutettu työelämäyhteistyö tukee tavoitteiden to- teutumista hyvin tai erittäin hyvin). Lukio tarjoaa TET Lukio ei tarjoa TET lukiolainen tutustuu työelämään ja sen toimintoihin 79,4 57,8 antaa malleja erilaisista työurista 66,2 42,9 herättää lukiolaisen kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin 66,1 45,7 selkeyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista 66,1 48,6 lukiolainen tutustuu erilaisiin työpaikkoihin 63,2 39,1 vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä urasuunnitelmia 55,9 40,0 lisää lukion opettajien/opinto-ohjaajien tietoja työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista 55,1 42,7 sujuvoittaa ja nopeuttaa myöhempää työelämään siirtymistä 33,9 20,0 lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista 30,9 17,6 Kuvioon 15 on puolestaan koottu vastaajien kokemukset lukioiden kansainvälistymi- selle asetetuista tavoitteista. Toteutettu kansainvälinen yhteistyö tukee hyvin tai erit- täin hyvin kaikkia mainittuja tavoitteita vähintään puolessa vastanneista lukioista. Par- haiten kansainvälisen yhteistyön myötä lukiolaiset tutustuvat kansainvälisiin opiskeli- joihin ja opettajiin, kansainvälisiin ilmiöihin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Myös lukion opettajat ja opinto-ohjaajat saavat hyvin kansainvälisiä kontakteja yhteistyön myötä. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 45 Kuvio 15. Miten hyvin lukiossa toteutettu kansainvälistyminen tukee seuraavia tavoitteita? Liitekuvioissa 10 ja 11 on tarkasteltu lukion koon ja sijaintialueen mukaan, miten hyvin luki-oissa toteutettu kansainvälinen toiminta on tukenut sille asetettuja tavoitteita. Kes- kisuurissa lukioissa (100−499 opiskelijaa) kansainvälinen toiminta näyttäisi tukevan paremmin tavoitteita kuin pienissä tai suurissa lukioissa. Alueittain tarkasteltuna kan- sainvälisessä toiminnassa on vielä kehitettävää varsinkin Pohjois-Suomessa. Kyselyssä esitetyt lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä sekä kansainvälistä yhteistyötä koskevat tavoitteenasettelut kattoivat sisällöllisesti ilmeisen hyvin yhteis- työlle asetetut tavoitteet, sillä vain 11 vastaajaa oli täydentänyt tai tarkentanut vas- taustaan. Useimmat heistä korostivat kansainvälisen yhteistyön merkitystä: vieraiden kulttuurien tuntemus, suvaitsevaisuus ja ymmärrys erilaisia ihmisiä kohtaan, oman kulttuurin reflektointi, kielitaidon kehittyminen. Jonkin korkeakoulu- ja työelämäyhteis- työhön liittyvän tavoitteen, kuten monipuolisempi työelämään tutustuminen, yhteistyö avaa näkemyksiä tulevista mahdollisuuksista paikkakunnalla, jossa ei korkeakoulua mainitsi puolet vastaajista. Eräs vastaaja kuitenkin suhtautui hyvin kriittisesti korkea- kouluyhteistyön mahdollisuuksiin: Lukion opetussuunnitelma ja ylioppilastutkinto sekä korkeakoulujen valintame- nettelyt eivät tue korkeakoulu/yliopistoyhteistyötä ja tämä asia on aika heikosti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Herättää kiinnostuksen kansainvälisiin jatko-opintoihin Herättää kiinnostuksen kansainvälisiin työtehtäviin Lisää lukion opettajien/opojen mahdollisuuksia saada tietoa kansainvälisistä ilmiöistä ja ajankohtaisista kysymyksistä Lukiolainen tutustuu kansainvälisiin ilmiöihin ja ajankohtaisiin kysymyksiin Lukion opettaja/opo saa kansainvälisiä kontakteja Lukiolainen tutustuu kansainvälisiin opiskelijoihin ja opettajiin % 1 = erittäin heikosti 2 3 4 5= erittäin hyvin VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 46 mietitty, kun opseja on uudistettu sekä yo-kirjoituksia. Korkeakouluyhteistyötä työnnetään lukioihin, mutta lukiolaiset eivät ole tyhmiä, vaan he suorittavat ne opinnot, mitä tarvitaan jatko-opiskeluihin ja keskittyvät niihin. Rehtoreilta kysyttiin myös, onko lukio tai koulutuksen järjestäjä asettanut määrällisiä tavoitteita korkeakoulu- ja työelämäyhteistyölle, ja jos on, niin miten hyvin ne on saa- vutettu. Vain 19 vastaajaa ilmoitti asettaneen määrällisiä tavoitteita, joista 13 kuvasi jonkin määrällisen tavoitteen. Jos tavoitteena on, että jokainen lukiolainen osallistuu yhteistyöhön, niin todellisuus on kaukana tästä, sillä vain kahdessa vastauksessa täh- dennettiin jokaisen lukiolaisen osallistumista. Vastaajista kolme ilmoitti jonkin määrän tai prosenttiosuuden, ja yhtä monet kertoivat yleisesti, että lukiolaiset tutustuvat/osal- listuvat korkeakoulukursseille lukioaikana. Sopimuksia korkeakouluyhteistyöstä myös ollaan vasta laatimassa tai tavoitteena on yhteistyön lisääminen. Niistä muutamasta lukiosta, jotka kertoivat asettaneen määrällisiä tavoitteita, valtaosa (60 %) vastasi nii- den toteutuneen hyvin. 2.5 Yhteistyön vaikuttavuus Yksi lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön lisäämisen motiivi on lukiolaisten koulutus- ja urasuunnittelun tukeminen ja siirtymien sujuvoittaminen. Tähän liittyen erityisinä tavoitteina ovat suosittujen koulutusalojen hakupaineen tasaaminen ja kou- lutuksen sijoittumisen nopeuttaminen sekä sukupuolittuneiden koulutusvalintojen lie- ventäminen. Rehtoreilta kysyttiin, missä määrin he uskoivat, että yhteistyöllä ja kor- keakoulutuksesta sekä työelämästä opiskeluaikana saaduilla kokemuksilla voidaan vaikuttaa näihin asioihin. Tulosten mukaan rehtoreilla on varsin vahva käsitys, että yhteistyöllä voidaan vaikut- taa lukiolaisten koulutuspreferensseihin ja -valintoihin. Sen sijaan hakupainealojen koulutuskysyntään ja sukupuolittuneisiin koulutus- ja ammattirakenteisiin vaikuttami- nen nähtiin selvästi vaikeampana (kuviot 16 ja 17). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 47 Kuvio 16. Miten paljon korkeakouluyhteistyöllä voidaan vaikuttaa? Noin 70–80 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että korkeakouluyhteistyöllä voi- daan vaikuttaa paljon tai melko paljon lukiolaisten koulutus- ja urasuunnitelmiin sekä valintoihin. Jossain määrin vähemmän uskottiin siihen, että yhteistyöllä voidaan vai- kuttaa varsinaiseen sijoittumiseen korkeakoulutukseen. Hieman yli puolet kuitenkin katsoi, että siihen voidaan vaikuttaa paljon tai melko paljon. Vain hyvin harva katsoi, että näihin asioihin voidaan vaikuttaa vain vähän tai ei lainkaan. Varsin yksimielisiä ol- tiin myös siitä, että yhteistyö parantaa lukion opettajien ja opojen korkeakoulutietä- mystä. Selvästi harvempi uskoi, että korkeakouluyhteistyöllä voidaan vaikuttaa nuoren yliop- pilastutkintomenestykseen. Vajaa kolmannes katsoi, että siihen voidaan vaikuttaa pal- jon tai melko paljon, ja lähes yhtä moni oli toista mieltä. Kaksi viidestä oli valinnut viisi- portaisen asteikon keskimmäisen vaihtoehdon, jonka sopiva sanallinen tulkinta voisi olla ”ehkä jossain määrin” tai ”en osaa sanoa”. Ajatuksena osiossa on, että kun nuo- ren kiinnostuksen kohteet selkenevät, hänen on myös helpompi suunnitella ylioppilas- tutkintoaan nykyisiä pisteytysmalleja silmällä pitäen, mikä antaa lisämotivaatiota itse tutkintoon. Ilmeisesti yleensä ajatellaan, ja tästä on myös tutkimustuloksia (Kupiainen ym. 2018, 89–90), että lukioaikainen menestys kirjoitettavissa aineissa selittää ylioppi- laskoemenestystä, mutta että myös ”päivän kunnolla” on merkitystä lopputulokseen. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Eri alojen hakupaineen tasaantumiseen Sukupuolen mukaan eriytyneiden koulutusalavalintojen tasaantumiseen Ylioppilastutkintomenestykseen Korkeakoulutukseen sijoittumiseen Lukiolaisten koulutussuunnitelmiin Lukiolaisten urasuunnitelmiin ja -valintoihin Lukion opettajien/opojen korkeakoulutietämyksen paranemiseen Lukiolaisten jatko-opintovalintoihin % Ei lainkaan 2 3 4 Paljon VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 48 Vain yksi viidestä rehtorista oli sitä mieltä, että korkeakouluyhteistyöllä voidaan vaikut- taa paljon tai melko paljon sukupuolen mukaan eriytyneiden koulutusalavalintojen tai eri alojen hakupaineen tasaamiseen. Lähes puolet vastasi ehkä/en osaa sanoa. Loput arvelivat, että vaikutusta ei juurikaan ole. Myös työelämäyhteistyöllä uskottiin olevan vaikutusta lukiolaisten koulutus- ja ura- suunnitelmiin sekä valintoihin, joskin vaikutus arvioitiin korkeakouluyhteistyötä hieman pienemmäksi. Työelämävaikutusta kuvaava kuvio 17 on lähes identtinen korkeakoulu- yhteistyökuvion kanssa. Jotkut osiot ovat hieman eri järjestyksessä. Rehtorit esimer- kiksi uskoivat, että eniten työelämäyhteistyöllä on vaikutusta lukion opettajien ja opo- jen työelämätietämykseen ja vähiten ylioppilastutkintomenestykseen. Kuvio 17. Miten paljon työelämäyhteistyöllä voidaan vaikuttaa? Myöskään työelämäyhteistyöllä ei uskottu voitavan vaikuttaa hakupainealojen koulu- tuskysyntään tai sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusalavalintoihin. Sukupuoli- segregaation purkamista tarkastelleen VN-TEAS-hankkeen (”Purkutalkoot”) selvitys- ten mukaan nuorten koulutusvalinnat kumpuavat yksilöllisten elämäntilanteiden koko- naisuuksista, joissa merkityksellisiä ovat niin perhe, kaverit, harrastukset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt, rakenteet ja käytännöt kuin alueelliset tekijät. Näiden tekijöiden 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ylioppilastutkintomenestykseen Sukupuolen mukaan eriytyneiden koulutusalavalintojen tasaantumiseen Eri alojen hakupaineen tasaantumiseen Korkeakoulutukseen sijoittumiseen Lukiolaisten urasuunnitelmiin ja -valintoihin Lukiolaisten koulutussuunnitelmiin Lukiolaisten jatko-opintovalintoihin Lukion opettajien/opojen työelämätietämyksen paranemiseen % Ei lainkaan 2 3 4 Paljon VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 49 synnyttämät sukupuolistereotypiat ovat pitkälti tiedostamattomia ja siksi niihin on vai- kea vaikuttaa (Lahtinen 2019). Kouluilla on kuitenkin tärkeä rooli siinä, miten ne kan- nustavat oppilaita ja miten ne jakavat tietoa eri koulutusaloista ja ammateista. Tarkastelimme tähän liittyen hieman tarkemmin sitä, ovatko lukiossa käytössä olevat yhteistyön muodot yhteydessä rehtoreiden näkemyksiin siitä, voidaanko sukupuolittu- neisiin valintoihin vaikuttaa. Esimerkiksi lukioissa, joissa järjestetään korkeakoulujen kanssa yhteisiä projekteja tai opintojaksoja, 37 prosenttia rehtoreista koki, että yhteis- työllä voidaan vaikuttaa lukiolaisten sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoi- hin. Niissä lukioissa taas, joissa vastaavaa toimintaa ei ollut, vain 15 prosenttia rehto- reista koki, että yhteistyöllä voidaan vaikuttaa. Myös se, että lukioilla on korkeakoulu- jen kanssa kurssiyhteistyötä, näyttäisi olevan yhteydessä rehtoreiden näkemyksiin yh- teistyötoiminnan vaikuttavuudesta. (Liitekuvio 2.) Työelämäyhteistyön osalta (ks. liitekuvio 3) niissä lukioissa, jotka tarjosivat opiskelijoil- leen TET-harjoittelua, 25 prosenttia rehtoreista koki, että yhteistyöllä voidaan vaikut- taa sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin, kun taas niissä lukioissa, joissa TET-harjoittelua ei järjestetty vain pieni osa (8 %) rehtoreista oli tätä mieltä. TET-harjoitteluiden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita valitsemaan sellaisen alan harjoittelupaikka, jonka jatko-opiskelusta he ovat kiinnostuneita. Käytännön tasolla tämä kuitenkin harvoin toteutuu, vaan yleensä opiskelija valitsee itselleen sen hel- poimman harjoittelupaikan, usein vielä vanhemman tai kaverin kautta, joka toisaalta tukee jo olemassa olevia käsityksiä työelämästä. Rehtoreiden mukaan lukiolaisten motivointi TET-harjoitteluun koetaan haasteeksi. TET-harjoittelun avulla pystyttäisiin kuitenkin tukemaan monia lukiokoulutukselle tärkeiden tavoitteiden saavuttamista Käsitykset korkeakouluyhteistyön ja työelämäyhteistyön vaikuttavuudesta korreloivat selvästi. Samaten, mikäli rehtori näkee vaikutusta lukiolaisen koulutussuunnitelmiin ja valintoihin, hän myös todennäköisemmin näkee vaikutusta hakupaine- ja sukupuoli- asiassa. Sen sijaan on mielenkiintoista havaita, että vaikuttavuuden näkeminen ei riipu lainkaan tehdyn yhteistyön määrästä eikä lukion koosta tai sijaintialueesta. Myös- kään lukioon pääsyyn vaadittava pisteraja ei ole yhteydessä rehtoreiden käsityksiin yhteistyön vaikutuksista. Tämä voisi johtua esimerkiksi siitä, että korkean pisterajan lukioissa suurin osa opiskelijoista päätyy joka tapauksessa korkeakouluihin ja erityi- sesti yliopistosektorille. Alhaisen pisterajan helppopääsyisimmissä lukioissa taas yh- teistyöllä voidaan nähdä olevan tärkeä rooli korkeakouluhalukkuuden lisäämisessä. Mutkan kautta jonkinlainen yhteys kuitenkin löytyy. Nimittäin yhtäältä alhaisemman pisterajan lukioissa rehtorit ovat keskimääräistä useammin sitä mieltä, että opiskelijoi- den motivointi osallistumaan yhteistyöhön on iso haaste. Toisaalta, jos opiskelijoiden motivointia pidetään haastavana, pienempi osa katsoi, että korkeakouluyhteistyöllä VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 50 voidaan vaikuttaa lukiolaisen koulutussuunnitelmiin ja korkeakoulutukseen sijoittumi- seen (58/80 % ja 48/77 %). Näyttäisi siis siltä, että vaikuttavuusarviot liittyvät enem- män rehtoriin itseensä ja hänen käsityksiinsä kuin yhteistyöhön tai toimintaympäris- töön liittyviin tekijöihin. Kuten myöhemmin tapaustutkimusten kohdalla käy ilmi, se miten voidaan tai voi- daanko yleensä vaikuttaa, riippuu hyvin monista käytännön asioista. 2.6 Uusi lukiolaki ja yhteistyön haasteet Lukiolain haasteet Uudistettu lukiolaki edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen sekä työ- elämän kanssa. Lain (SA 714/2018) 13 pykälän mukaan osa lukiokoulutuksen oppi- määrästä on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Lukiolaki (25§) edellyttää myös, että jo lukiokoulutuksen suorittaneella opiskelijalla on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta lukion oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Lain mukaan ohjauksen vas- tuu ohjauksen antamisesta on koulutuksen järjestäjällä, jonka oppilaitoksessa opiske- lija on lukion oppimäärän suorittanut. Rehtoreita pyydettiin arvioimaan (asteikolla 1−5, 1= erittäin heikot, 5= erittäin hyvät), millaiset valmiudet heidän lukiollaan on vastata uuden lukiolain vaatimuksiin. Heitä pyydettiin arvioimaan myös, millaiset valmiudet heillä on tarjota ohjausta niille lukiolai- sille, jotka eivät saa jatko-opintopaikkaa heti lukiosta valmistuttuaan. Tulosten mukaan lukioilla on hyvät valmiudet vastata sekä uuden lukiolain vaatimuksiin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä (keskiarvo = 3,74; keskihajonta = 0,97) että tarjota ohjausta niille lukiolaisille, jotka eivät saa jatko-opintopaikkaa heti lukiosta valmistuttuaan (kes- kiarvo = 3,94; keskihajonta = 1,04). Ohjaukseen liittyen kysyttiin myös, seurataanko heidän lukiossaan ylioppilaiden jatko- opintoihin sijoittumista. Vastaajista 62 prosenttia ilmoitti, että he seuraavat ylioppilai- den sijoittumista jatko-opintoihin; 38 prosenttia vastanneista lukioista ei seuraa sijoit- tumista. Sijoittumisen seurantaa lukiot tekevät monin eri tavoin. Ohjauksen järjestämi- nen ja siihen tarvittavien resurssien arviointi edellyttäisi sitä, että lukioilla olisi kuva siitä, miten suuri osuus ylioppilaista esimerkiksi jää ilman jatko-opiskelupaikkaa ja mi- ten monipuolista ja yksilöllistä ohjausta opiskelijat tarvitsevat. Vastaajat olivat ilmei- sesti tulkinneet kysymyksen kahdella tavalla: joko siten, että ollaanko lukiossa yleensä kiinnostuneita ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittumisesta tai että millä tavoin VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 51 heillä seurataan heidän omien ylioppilaidensa sijoittumista jatko-opintoihin. Nämä tul- kintaerot näkyvät selkeästi vastauksissa. Kaikkiaan 90 rehtoria vastasi avokysymykseen. Useimmat (84 %) vastaajista mainitsi- vat yhden tai korkeintaan kaksi seurantatapaa (16 %). Vastaukset eivät olleet kovin- kaan täsmällisiä, vaan yleisimmin tietoa kerrottiin kerättävän (yhdellä sanalla) kysely- jen avulla. Vastauksissa tuotiin esille yhtä usein opinto-ohjaajan eri tavoin keräämä seurantatieto ja tietojenkeruu tilastoista ja rekistereistä (Tilastokeskus, Vipunen, Opin- topolku) (17-18 mainintaa). Eri tyyppisten tietojen hyödyntämistapoja jatko-ohjauk- sessa ei vastauksissa kuitenkaan tarkemmin eritellä. Tyypillistä seurantatietojen keräämiselle on epäsystemaattisuus: osa vastaajista kir- joitti ainoastaan, että tietoja kerätään satunnaisesti (6 mainintaa) tai tietoa kerätään satunnaisesti kyselemällä eri henkilöiltä (10 mainintaa), ottamalla yhteyttä opiskelijoi- hin (9 mainintaa) tai opiskelijat itse kertovat sijoittumisestaan (9 mainintaa). Osa vas- taajista totesi ainoastaan, että sijoittumista selvitellään ja tilastoidaan (7 mainintaa). Myös alumnien kerrottiin käyvän vierailemassa koululla. Tietojen keräämistapa vaihte- lee lukion koon mukaan. Pienten lukioiden toimintatapaa kuvaavat hyvin seuraavat vastaukset: Pienessä lukiossa tunnetaan kaikki, ja opiskelijat saattavat itse kertoa mi- hin ovat päätyneet, tai tieto tulee muualta. | Seuranta on epäsuoraa. Kun ylioppilaita tai heidän vanhempiaan tapaa kylällä, kysellään heidän jatko-opinnoistaan. Rehtoreita pyydettiin myös tarkentamaan, miten lukiot toteuttavat jo ylioppilastutkin- non suorittaneiden jatko-opinto- ja uraohjausta. Kyselyvastausten perusteella lukiot tarjoavat tällaista ohjausta tällä hetkellä varsin hyvin, sillä kyselyyn vastanneista 69 prosenttia vastasi kysymykseen myönteisesti. Avoimissa vastauksissa ei tosin ero- tettu jatko-opinto- ja uraohjausta toisistaan; uraohjaus termi mainittiin vain yhdessä vastauksessa. Vastaukset olivat varsin niukkasanaisia, niissä mainitaan yleisesti vain ohjauksen toteuttaja tai toteutustapa, mutta ei kuvata tarkemmin ohjauksen sisältöjä tai tavoitteita. Päävastuu ohjauksesta keskittyy lähes yksinomaan opinto-ohjaajalle: opinto-ohjaajan mainitsi 47 prosenttia avoimeen kysymykseen vastanneista (n = 103). Tyypillisesti vastauksissa todettiin lyhyesti, että opo hoitaa; lukion opo vastaa toimin- nasta. Opinto-ohjaajan kanssa, tai muina toimijoina mainittiin lisäksi rehtori, apulais- rehtori, aineenopettaja, ammatinvalinnan psykologi, etsivä nuorisotyö, ohjaamo (11 mainintaa). Vain muutama vastaaja kertoi, että koululla järjestetään tiedotustilaisuus, oppilaille lä- hetetään kirje tai kerrotaan yleisesti lukio-opintojen aikana mahdollisuudesta saada ohjausta ylioppilasvuoden jälkeen, vaikka näin todennäköisesti toimitaan yleisemmin- kin. Suuri osa vastaajista (62 %) totesi, että ohjausta saa pyynnöstä, tarpeen, kysyn- nän mukaan. Opiskelijan siis odotetaan olevan itse aktiivinen saadakseen ohjausta. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 52 Ohjauksen myös kerrottiin yleisesti (43 mainintaa) olevan luonteeltaan henkilökoh- taista ohjausta, sillä vain muutama vastaaja ilmoitti jonkin muun ohjaustavan, kuten ryhmäohjaus korkeakouluvalintoihin lukiolla, luento tai jatko-opintoinfot. Näyttää siltä, että jatko-opinto- ja uraohjausta ei lukioissa järjestetä vielä systemaatti- sesti eivätkä sen sisällöt tai toteutustavat ole yhdenmukaisia, vaikka vastaajat ilmoitti- vat ohjausta annettavan. Ohjausta myös tarjotaan kysynnän mukaan, mitä kuvaavat hyvin seuraavat vastaukset: Opiskelijat itse ottavat tarpeen mukaan yhteyttä. | Ketään ei ole käännytetty pois, muttei ole mainostettu. Jatko-ohjausvastuun katsotaan kuulu- van lähes yksinomaan opinto-ohjaajan tehtäviin, mikä lisää opinto-ohjaajien työtä lu- kiolaisten opinto-ohjauksen ohella, vaikka jatko-ohjauksen saamismahdollisuudesta ei aktiivisesti tiedotettaisikaan. Lukioissa ei ilmeisesti ole vielä kovin hyvin varauduttu sii- hen, mitä uuden lukiolain noudattaminen merkitsee jatko-ohjauksen henkilöstö- ja ai- karesursoinnin näkökulmasta. Yhteistyön haasteet Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön lisäämisellä ja käytännön toteuttami- sella on monenlaisia haasteita. Niitä kysyttiin 20 osiota sisältäneellä kysymyspatterilla. Lisäksi avoimella kysymyksellä kysyttiin, mitä muita erityisiä haasteita rehtorit näkivät yhteistyössä ja sen toteuttamisessa (ks. liite 1). Suurimpia haasteita ovat vastanneiden mukaan lukiolaiselle aiheutuva lisäkuormitus, yhteistyön aikataulutukseen liittyvät seikat sekä yhteistyön maantieteellinen toteutta- minen. Näitä 70-80 prosenttia pitää haastavina tai erittäin haastavina (kuvio 18). Myös koulutuksen järjestäjän taloudelliset mahdollisuudet ja tähän liittyen yhteistyön resur- sointi (kustannukset, opettajien riittävyys, tarvittavat opetustilat jne.) nähdään yli 60 prosentin mukaan haastavina. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 53 Kuvio 18. Yhteistyön suurimpia haasteita. Kuviossa 19 on vähemmän haastavina pidettyjä asioita. Siitä nähdään, että esimer- kiksi vain joka neljäs pitää yhteistyöstä sopimiseen taikka opintohallintoon liittyviä ky- symyksiä haastavina. Rehtorit ovat myös varsin yksimielisiä siitä, että opettajien taikka opinto-ohjaajien riittämätön työelämän ja korkeakoulujen käytäntöjen tuntemus olisi mikään haasteita aiheuttava ongelma. Kuviosta 19 nähdään myös, että monet asiat jakavat mielipiteet. Esimerkiksi jotkut vastaajat katsovat, että lukion opettajien ja opinto-ohjaajien halukkuus osallistua yhteistyöhön on suurempi haaste kuin toiset. Kuvion harmaat palkit kuvaavat niitä, jotka katsovat, että haasteita on ehkä jossain määrin, tai eivät oikein osaa sanoa. Enimmillään 45 prosenttia arvioi näin korkeakou- luopettajien halukkuutta osallistua yhteistyöhön, mikä onkin ymmärrettävää. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lukio- ja korkeakouluopintojen erilaiset vaatimukset Työelämätoimijoiden motivointi osallistumaan yhteistyöhön Yhteistyön järjestämisen henkilösidonnaisuus Lukiolaisten motivointi osallistumaan yhteistyöhön Lukion opettajien/opojen lisääntyvä työtaakka Yhteistyön resurssointi Lukiokoulutuksen järjestäjän taloudelliset mahdollisuudet Yhteistyön maantieteelliseen toteuttamiseen liittyvät seikat Yhteistyön aikataulutus esim. kurssien sijoittaminen opintoohjelmaan Toimintaan osallistumisesta lukiolaiselle aiheutuva lisäkuormitus % Ei haastavaa 2 3 4 Erittäin haastavaa VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 54 Kuvio 19. Yhteistyön vähäisempiä haasteita. Vertasimme yhteistyön haasteita varianssianalyysillä lukion koon ja sijaintialueen suh- teen. Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi vain muutaman osion kohdalla. Varsin odo- tetusti selviä eroja oli kummankin taustamuuttujan suhteen siinä, miten haastavaksi yhteistyön maantieteelliseen toteuttamiseen liittyvät seikat koetaan (ks. liitekuviot 4 ja 5). Pienissä ja pohjoisen Suomen lukioissa asia koetaan kaikkein haasteellisimmaksi. Kun pienissä lukioissa lähes kaikki (94 %) kokee asian haasteelliseksi, on keskikokoi- sissa lukioissa näin ajattelevia 63 prosenttia ja suurimmissa 50 prosenttia. Alueittain maantiede aiheuttaa eniten haasteita Pohjois-Suomen lukioissa (94 %) ja Lapissa (89 %), jossa tosin oli vain yhdeksän vastaajaa, kuten jo aiemmin todettiin. Etelä-Suo- messa asian haastavaksi kokee puolet (53 %). Kuten luvussa 2.1 todettiin, Etelä-Suomen vastaajissa on vähiten ja pohjoisen Suo- men vastaajissa eniten pienten lukioiden edustajia. Koska vastaajamäärät koko*alue tasolla ovat pieniä, voidaan yhdysvaikutuksesta esittää vain karkea arvio. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Etelä-Suomessakin pienissä lukioissa maantiedettä pidettiin haas- tavampana kuin suurissa lukioissa. Tämä kertoo siitä, että Etelä-Suomessakin pieni lukio voi sijaita suhteellisessa katsannossa kaukana korkeakoulutuksen toimipisteistä. Toisaalta kyseessä saattaa myös olla yleinen vastaustendenssi, sillä pienten lukioitten 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lukion opettajien/opojen riittämätön korkeakoulun käytäntöjen tuntemus Lukion opettajien/opojen riittämätön työelämätietämys Opintohallintoon liittyvät kysymykset Yhteistyön sopimiseen liittyvät seikat Korkeakoulun opettajien/henkilökunnan riittämätön tietämys lukion toiminnasta Lukion opettajien/opojen halukkuus osallistua yhteistyöhön Lukiolaisten riittämättömät lähtötiedot ja -taidot Korkeakoulun opettajien/henkilökunnan halukkuus osallistua yhteistyöhön Korkeakoulun tarjoamien sisältöjen soveltuvuus lukiolaisille Yhteistyötahojen tavoitteiden erilaisuus % Ei haastavaa 2 3 4 Erittäin haastavaa VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 55 rehtorit näkivät yhteistyöllä olevan kaiken kaikkiaan enemmän haasteita kuin suurten lukioitten rehtorit. Vastaajat saivat lisäksi kertoa avokysymyksessä, mitä muita erityisiä haasteita he nä- kivät yhteistyöllä ja sen järjestämisellä olevan. Ilmeisesti 20 osion monivalintakysymys kattoi hyvin yhteistyön haasteet, sillä vain 25 lukiota vastasi avokysymykseen. Vas- taajat painottuivat hieman keskimääräistä useammin Etelä-Suomeen ja suuriin lukioi- hin. Vastauksissa esille tulleet asiat olivat pitkälti samoja kuin monivalintakysymyk- sessä. Pohdittiin esimerkiksi lukion sijaintia ja etäisyyttä korkeakouluihin. Toisaalta tuotiin esiin yhteistyön resursointiin liittyviä haasteita. Sopivan yhteistyötahon löytämisen haasteet, etäisyydet ja liikkumiseen liittyvät kustannukset ja ajalliset haasteet huomioiden. Geografiskt sett befinner sig gymnasium långt ifrån högskolestäder, vilket gör att många av frågorna i denna enkät inte alls berör oss. Moni vastaaja nosti esiin myös sen, miten vaativa nykylukio opiskelijalle on ja miten vahvasti kaikki toiminta tähtää ylioppilaskirjoituksiin ja niissä menestymiseen. Opiske- lijat ovat myös tämän jo huomanneet, ja jättävät esimerkiksi tarjottuja työharjoittelujak- soja väliin, kun haluavat keskittyä vain niihin aineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Tähän liittyen uuden lukion rakenne ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistus saivat kri- tiikkiä. Erityinen haaste on nykyisen ja tulevan lukion rakenne, ylioppilastutkinto ja kor- keakoulujen valintamenettely. Ennen kuin näitä muutetaan, kyse on kosmetii- kasta ja pienen lukiolaisporukan puuhastelusta. Isoa osaa opiskelijoita ei kiinnosta osallistua esimerkiksi työharjoitteluihin, koska he kokevat, että niistä ei ole juuri sillä hetkellä hyötyä esim. yo-kirjoituksia sil- mällä pitäen. Meidän lukiossa monella on hankaluuksia suoriutua opinnoistaan lukiossakin. Toisaalta hyvät opiskelijat ovat päämäärätietoisia ja keskittävät opiskelunsa yli- oppilaskirjoituksissa menestymiseen. Eivät halua "hajottaa" osaamistaan, että varmasti pääsevät omaan päämääräänsä. Vaikka lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöllä on jo pitkät perinteet, edellyttää uusi lukiolaki kokonaisvaltaisempaa toimintaa (vrt. OKM 2019a). Eräs vastaaja kiteyt- tää nämä haasteet hyvin: VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 56 Uusi toimintakulttuuri ei synny hetkessä. Opettajia pitää kouluttaa ja näille asi- oille on annettava aikaa. On hyvä, että laki on muuttunut, yhteistyö on tähänkin asti ollut mahdollista ja toimivaa innokkaiden toimesta. Nyt koko kouluyhteisön on tartuttava toimeen. Vaatii johtamista, kokeiluja ja aikaa. 2.7 Kehittämisnäkymät Kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan avoimissa kysymyksissä, millä tavoin lukio aikoo kehittää yhteistyötä korkeakoulujen, työelämän ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vastauksissa näyttivät kuitenkin painottuvan enemmän nykykäytänteiden ku- vaukset kuin varsinaiset kehittämisideat. Korkeakouluyhteistyötä koskevaan avoimeen kysymykseen vastasi 82 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Vastaajista 30 prosenttia tarkensi, että korkeakouluyhteis- työtä ollaan vasta suunnittelemassa ja valmistelemassa: aloittaa keskustelut yhteis- työstä ja katsoa sen jälkeen mitkä meidän mahdollisuudet ovat; mahdollisten yhteis- työmahdollisuuksien kartoitus. Lukioiden välistä yhteistyötä pidetään kuitenkin tär- keänä, sillä liki neljäsosa vastaajista (23 %) painotti erilaisten yhteistyöverkostojen merkitystä yhteistyön kehittämisessä: Yhdistämme seudullisesti lukion järjestäjiä muo- dostamalla yhteinen keskustelutaho korkea-asteen kanssa. Tavoitteenamme on luoda yhteinen sopimus ja pelisäännöt mitä ja millä tavalla yhteistyötä tulevaisuudessa jär- jestämme. Osa vastaajista (11 %) myös ilmoitti tarkemmin määrittelemättä, että yh- teistyö jatkuu entisillä tavoilla: jatkaa olemassa olevia rakenteita ja ylläpitää henkilö- kohtaisia suhteita; just nu är vi nöjda, ingenting nytt på gång. Korkeakouluyhteistyötä koskevissa vastauksissa toistuivat pääasiallisesti kyselyssä esitetyt valintavaihtoehdot. Vastauksissa kerrottiin lyhyesti, että tavoitteeksi oli ase- tettu yhteistyön laajentaminen ja monipuolistaminen korkeakoulujen kanssa lisäämällä opintotarjontaa ja uusia aloja (11 %): laajentaa korkeakouluopintojen tarjontaa useam- malle alalle. Useimmin mainittuja korkeakouluyhteistyön toteutusmuotoja olivat kurkis- tuskurssit (17 %) ja tarkemmin määrittelemättömät verkko-opinnot (13 %) ja kurssit (13 %). Erikseen mainittiin johdantokurssit ja orientoivat kurssit korkeakouluopiske- luun (7 %). Opiskelijoiden ja opettajien vierailuja pidettiin edelleen tärkeinä yhteistyö- muotona (14 %). Kaikkien näiden vaihtoehtojen merkitys tuli esille myös kyselyn mo- nivalintakysymysten yhteydessä. Osa lukioista odottaa, että korkeakoulut olisivat aloitteellisia ja tarjoaisivat omia opin- tojaan (8 %): otamme vastaan korkeakoulujen tarjoamia valmiita kurssitarjottimia ja kerromme, että on mahdollista valita niitä pieneksi osaksi lukio-opintoja; vad har högs- VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 57 kolorna att erbjuda, mutta yhtä monet ilmoittivat myös olevan itse aktiivisesti laati- massa korkeakouluopintotarjotinta opiskelijoilleen (7 %): meillä on tarjotin valmiina yli- opiston ja ammattikorkeakoulun kanssa; kootaan yhteistyön muodot opiskelijalle sel- keämmäksi ”tarjottimeksi”. Lisäksi vastauksissa tuotiin esille avoimen yliopiston mark- kinointi ja opintojen hyväksi lukeminen lukio-opinnoissa (7 %) sekä opettajien opetus- yhteistyö (4 %). Myös nämä yhteistyömuodot tulivat esille kyselyn muissa kysymyk- sissä eikä vastauksissa esitetty uusia avauksia tai perusteluja jo aiemmin esitetyille toimintamuodoille. Vastaajat kirjoittivat konkreettisina yhteistyömuotoina vähän monisanaisemmin muun muassa seuraavanlaisia asioita: Yhteiset teemaviikot, jotka antavat mahdollisuuden myös yhteisopettajuuteen korkeakoulun ja lukion välillä. Tämän avulla voidaan myös täydennyskouluttaa opettajia. Viritteillä on ammattikorkeakoulun monimuoto-opintojen suorittaminen tietyillä aloilla lukion aikana, joka antaisi suoran sisäänpääsyn ja hyväksiluvun amk- opintoihin näillä aloilla. Muutamat vastaajat kuvailivat myös korkeakouluyhteistyössä esiin nousevia ongel- mia, jotka liittyvät erilaisten yhteistyömallien rakentamiseen ja lukiolaisten opintojen kuormittavuuden kasvuun. Nämä kirjatut ongelmat lienevät yleisempiä kuin vastaus- määrän perusteella voidaan arvioida. Korkeakoulujen pitäisi olla tässä aktiivisia ja tarjota lukioille samanlaisia malleja. Toisin päin on hankalaa, jos jokainen lukio neuvottelee oman erilaisen mallinsa korkeakoulun kanssa. Yhteistyötä täytyy tehdä siten, että se ei lisää opiskelijoiden kokonaisrasitusta. Ylioppilasarvosanat ratkaisee enemmän jatkoonpääsyn yliopistoihin – opiskeli- joiden tulee ja he haluavat keskittyä niihin. Voimavaroja ei saa liikaa hajauttaa. Työelämäyhteistyötä koskevaan avoimeen kysymykseen vastasi 76 prosenttia kyse- lyyn osallistuneista. Näissäkin vastauksissa kertautuivat samat asiasisällöt kuin kyse- lyn valintavaihtoehdoissa. Vastaajat kuvasivat enemmän sitä, millä tavoin työelä- mäyhteistyötä tällä hetkellä järjestetään kuin sitä, miten yhteistyötä on varsinaisesti aikomus kehittää. Vastaajista yhtä suuri osuus kertoi, että heillä ei ole olemassa suun- nitelmia työelämäyhteistyön kehittämiseksi (11 %) ja toisaalta esittivät tavoitteen, että yhteistyötä pitää yleisesti kehittää, lisätä, monipuolistaa ja tiivistää: vahvistamalla ole- VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 58 massa olevia kontakteja ja kehittämällä olemassa olevien rakenteiden ympärille en- tistä vahvempaa ja vakiintuneempaa toimintaa. Osa vastaajista (7 %) myös ilmoitti, heillä on erilaisia kehittämissuunnitelmia, mutta myös että tarvetta kehittämiseen ei ole vaan he jatkavat samalla tavoin kuin ovat nytkin toimineet (6 %): jatketaan niin kuin nyt, yhteistyö on tiivistä. Työelämäyhteistyön kehittämisessä mainittiin useimmin lukio-TET opiskelijoille (22 %), minkä rinnalla mainittiin myös opettaja-TET (7 %), jotka painottuivat myös kyselyn aiemmissa vastauksissa. Vastauksissa kuvatut lukiolaisille järjestettävät erilaiset yrit- täjyysopinnot (kurssit, tunnit, teemapäivät) osoittavat, että yrittäjyydestä on tullut olen- nainen osa lukion työelämäopintoja (14 %): lisäämme entisestään työelämän kanssa tehtäviä aitoja projekteja, nämä palvelevat parhaiten yrittäjyysopintoja ja niiden tavoit- teita. Yhteistyön vahvistamista (paikallisten) yritysten ja yrittäjien (13 %) samoin kuin muidenkin työelämän toimijoiden (7 %) kanssa pidettiin tärkeänä: paikallisen yrittä- jäyhteisön kanssa syvennetään yhteistyötä. Yhtenä keskeisenä työelämäyhteistyötä vahvistavana toimintamuotona pidetään lukiolaisten vierailuja työpaikoilla ja yrityk- sissä (12 %), samoin kuin työelämän ja yritysten edustajien vierailuja lukiossa (9 %): vierailuja molemmin puolin lisää. Myös lukion opettajien vierailujen työpaikoilla ja yri- tysyhteistyötilaisuuksien toivotaan vahvistavan yhteistyötä (4 %). Lisäksi työelämän kanssa toteutettavien yhteisprojektien katsottiin edistävän lukiolaisten työelämätunte- musta (4 %) samoin kuin erilaisten työllistymistä edistävien rekrytointitapahtumien ja kesätyöpaikkojen järjestämisen (4 %). Nämä vastaukset eivät tuo varsinaisesti uutta tietoa työelämäyhteistyön järjestämisestä vaan kertaavat aiemmin esille tuotuja asi- oita. Kansainvälistä työelämäyhteistyötä ei vastauksissa myöskään eritellä omana toi- mintamuotonaan. Vastauksissa näkyi myös pyrkimys löytää uudenlaisia molempia osapuolia, lähinnä paikallista työelämää sekä lukioita ja oppilaita hyödyttäviä yhteistyömuotoja. Olla innovatiivisia ja ennakkoluulottomia uusien yhteistyömuotojen kehittämi- sessä. Meidän tulisi saada entistä suurempi joukko paikallisia yrittäjiä mukaan toimintaan, jotta emme kaada kaikkea vastuuta yhteistyöstä muutaman yrityk- sen taakaksi. Yritämme auttaa yksittäisten yritysten kesätyöntekijöiden haussa; jos yritykseltä tulee työntekijähaku, laitamme sen opiskelijalle tietoon Wilman kautta (pieni vaiva, suuri hyöty paikkakuntamme ja lukion koko mahdollistavat tämän). Paikallisten yritysten kanssa keskustelemme toiminnan esittelemisestä myös siitä näkökulmasta, että millaisille korkeakoulutetuille olisi tarvetta ja millaisia urapolkuja paikallisesti olisi tarjolla. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 59 Olemme käynnistämässä usean pohjoiskarjalaisen lukion kanssa yhteistä lukiot ja työelämä hanketta, jonka puitteissa pyrimme luomaan maakunnallisen ver- koston pienten lukioiden työelämäyhteistyölle sekä ”TET-pankin” jonka kautta lukiolaiset pääsevät tutustumaan työelämään lukioaikana. Hankkeeseen liittyy myös opetushenkilökunnan koulutusta. Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia tarkasteli kansainvälisten toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä tai muuta kansainvälistymiseen liittyvää toimintaa avovas- tauksissaan. Näissä painottuivat jo olemassa olevien vaihto-ohjelmien, hankkeiden ja projektien jatkuminen ja säilyttäminen eikä varsinaista tarvetta lisäämiselle tai laajen- tamiselle nähty olevan (34 %): oman koulun KV-yhteistyö on vakiintunutta, ja ystä- vyyskoulujen sekä projektien määrä on tällä hetkellä maksimissa; pidetään nykyiset yhteistyökoulut ja -maat kunnossa. Vastaajista osa kuitenkin kertoi toiminnan olevan vielä suunnitteluvaiheessa (6 %): pohdimme opettajakunnan kanssa, miten kansain- välisyyttä voisi lisätä oppilaitoksessamme. Useat vastaajat kertoivat kansainvälisestä yhteistyöstä mainitsematta tarkemmin ni- meltä esimerkiksi vaihto-ohjelmien nimiä tai osallistuja- ja kohdemaita. Useimmin ni- meltä mainittiin Erasmus+ -ohjelmat (17 %). Lukiot pyrkivät kehittämään kansainvä- listä yhteistyötä hakemalla erilaisia projekti- ja hankerahoituksia (19 %), mutta niiden nimiä ei myöskään tuotu esille: etsitään sopivaa kansainvälistä hanketta, johon lähteä mukaan. Pyrkimystä on sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä että luoda pitkäkestoisia ja tiiviitä yhteistyösuhteita (14 %): vastavuoroisten vierailujen jatkaminen ja vakiinnut- taminen. Osa vastaajista ilmoitti, missä maissa lukioilla on yhteistyökumppaneita; useimmat heistä mainitsivat jonkin Euroopan maan (19 %), joista Saksa mainittiin useimmin (27 %). Lisäksi mainittiin lukiosuhteet Kiinan, Japanin ja Venäjän toimijoi- den kanssa. Muutama vastaaja toi esille myös kotikansainvälistymisen, mikä tarkoitti lähinnä yhteistyötä ruotsinkielisten lukioiden kanssa. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan kertoneet osallistujamaita, minkä vuoksi kansainvälistymisen maakohtaisesta laajuu- desta tai tavoitteista ei voida avointen vastausten perusteella saada tarkkaa tietoa. Kaikki vastaajat eivät myöskään eritelleet yhteistyötapoja, vaan vastauksissa mainit- tiin hyvin erilaisia asioita, kuten ystävyyskoulut, opiskelija- ja opettajavaihdot, vierailut, opintomatkat, kurssit, projektit, teemat, oppiaineyhteistyö, minkä vuoksi yhteistyön ja kansainvälistymisen muodoista on avovastausten perusteella vaikea luoda yleisku- vaa. Vastaukset kuitenkin vahvistavat kuvaa siitä, että osalla lukioista on jo runsasta ja varsin monipuolista kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti eurooppalaisten yhteistyö- kumppaneiden kanssa. Lukiot myös ovat aktiivisia ei vain ylläpitämään vaan myös vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä erilaisten ohjelmien ja hanke- ja projektihaku- jen avulla. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 60 Sana on vapaa -osio. Kyselyn lopussa rehtorit saivat vapaasti kommentoida lukioi- den korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä kansainvälistymisen kehittämiseen liitty- viä asioita. Vain kaksi viidestä (39 %) käytti tilaisuutta hyväkseen, ja useimmiten he toistivat tai täsmensivät jo aiemmin muissa avokysymyksissä antamiaan vastauksia. Suurin osa kommenteista kohdistui kyselyn pääteemoihin. Viisi vastaajaan kommentoi ainoastaan saamaansa kyselyä. Näistä kolme suhtautui siihen varsin kriittisesti epäil- len, että tämän tapaisella kyselyllä ei saada luotettavaa tietoa yhteistyön todellisuu- desta, koska kysymykset ovat epäselviä ja vaikeasti tulkittavia tai kysely oli liian ym- päripyöreä. Myös kyselyn poikkileikkausluonnetta moitittiin: Tällainen kysely voi antaa harhaan- johtavan kuvan. Vuodet ovat hyvin erilaisia, ja niin myös toteutunut yhteistyö: pie- nessä lukiossa ei ole läheskään joka vuosi vaihto-opiskelijaa, tai eri vuosina hyvinkin eri määrä innostuu osallistumaan yrittäjäkursseille tai työelämäyhteistyöhön. Yksi ky- selyä moittinut ehdotti: Tehkää tämän tyyppiset tutkimukset (eli lukion kokonaisvaltai- seen toimintaan liittyvät asiat) ensisijaisesti seurantana. Käykää haastattelemassa lu- kiolla, tutustukaa toimintaan. Yksi vastaaja totesi sen, mitä alussa kyselyn vastauspro- senttia pohdittaessa arveltiin: Saisiko näitä kyselyitä muulloin kuin huhtikuussa. Kyse- lyruuhka saattaa vaikuttaa vastauksiin. Yksi vastaaja totesi lyhyesti ja ytimekkäästi: Hyviä kysymyksiä. Korkeakouluyhteistyön toteutuksen haasteena ja pääesteenä vastaajat pitivät lukion etäisyyttä korkeakoulupaikkakunnalta, mikä nähtiin vahvistavan alueellista eriarvoi- suutta lukioiden kesken. Toiminta on eriarvoista eri puolilla maata. Yliopisto- ja korkeakoulupaikkakun- nilla on konkreettiset mahdollisuudet olemassa. Muualla yhteistyö on satun- naisempaa, usein verkkoon perustuvaa. Samma förutsättningar måste finnas även för gymnasier på landsbygden! Möj- ligheten till samarbete med högskolor skall ske på lika villkor, vare sig man bor i en högskolestad eller någon annanstans. Kraven nu och i nya läroplanen gör att gymnasisterna tävlar på ännu mer ojämlika villkor, såväl under gymnasietiden som inför fortsatta studier! Lukion sijainti pienellä paikkakunnalla ja pieni koko itsessään aiheuttivat vastaajien mielestä haasteita niin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön kuin kansainvälisen toimin- nan toteutukselle, vaikka se saattoi joissakin tapauksissa myös joustavoittaa toimin- taa. Pienissä lukioissa toiminta voi vaihdella suurestikin vuodesta toiseen, kuten edellä kriittisesti poikkileikkauskyselyä kommentoinut huomautti. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 61 Pienellä paikkakunnalla työelämäyhteistyön järjestäminen on haastavaa. Esim. opiskelijoiden TET-jakson järjestäminen on haastavaa isompien työpaikkojen vähyyden vuoksi. Pienen lukion resurssit ja paikkakunnan sijainti asettavat rajoituksia toteutuk- selle, mutta toisaalta pieni koko mahdollistaa joustavat toimintamallit. Paljon on kiinni opettajien motivaatiosta, jota ei voi rahallakaan aina ostaa. Etäisyyttä korkeakoulupaikkakunnasta tai lukion pientä kokoa ei sinänsä pidetty yh- teistyön esteenä, jos lukiolaisille on tarjolla (valtakunnallisia) verkkokursseja. Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön ja kansainvälistymisen kehittämi- nen on ajatuksena kannatettava ja vie lukiokoulutusta oikeaan suuntaan. Kuiten- kin maantieteelliset rajoitteet mahdollistavat joillekin lukioille vain verkkokurssien kautta tapahtuvan yhteistyön korkeakoulujen kanssa. Varsinkin pienten lukioi- den näkökulmasta on mietittävä, millaiset korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön muodot ovat mahdollisia niiden taloudellisissa raameissa toteutettaviksi. Toivoisin, että jollekin alustalle tulisi kootusti kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lukiolaisille tarjoamat verkko-opintomahdollisuudet jonkinlaiseksi "tarjottimeksi". Näin lukion näkökulmasta tuntuu älyttömältä, että jokainen Suomen lukio tekee korkeakouluyhteistyötä. Minusta järkevintä olisi, että kaikille lukioille tarjottaisiin yhteinen korkeakoulutarjotin, josta jokainen Suomen lukiolainen pääsisi valitse- maan haluamansa korkeakoulukursseja. Tämän lisäksi jokainen lukio laatisi lä- hellä oppilaitostaan sijaitsevan korkeakoulun kanssa omia korkeakouluyhteyksi- ään. Myös työelämäyhteistyötä ja kansainvälistymistä kommentoineen toivat esille sekä nii- hin liittyviä onnistumisia että haasteita. Työelämäyhteistyö on osin jo vakiintunut, mutta kehitämme sitä koko ajan lisää yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Kansainvälistyminen on myös meillä vahvaa ja vakiintunutta. Kaiken kaikkiaan suhtaudumme näihin kolmeen haas- teeseen mahdollisuuksina, emme myöskään lähde liikkeelle tyhjästä, vaan meillä on jo olemassaolevia hyviä käytänteitä. Samarbetet med arbetslivet är långt beroende av företagens möjlighet och vilja att samarbeta med skolorna och är också mycket varierande från ort till ort. Allt VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 62 samarbete binder personresurser och borde därför tas i beaktande också i finansieringen och resurseringen. Kansainvälisen toiminnan hidasteena on raha. OPH:n rahanjakoperusteet ovat mielenkiintoisia, koska myönnetystä rahasta ei voi käyttää käytännön matkoihin kuin tietyn, (alati pienenevän) osan. Matkustaminen on kuitenkin äärimmäisen oleellinen sekä kaikkein kallein osa kansainvälisiä projekteja. Lukioissa toimin- taa voi pyörittää opiskelijoiden omalla rahoituksella, mutta se on myös eriarvois- tavaa. Kansainvälisyydessä tulee huomioida sähköiset mahdollisuudet, sillä liikkuvuu- den lisääminen kansainvälisesti on paitsi kallista myös ilmaston kannalta arve- luttavaa. Yhteistyön toteuttamisen katsottiin edellyttävän paljon sekä lukioiden henkilöstön työ- panosta että taloudellisia resursseja, minkä vuoksi huolta kannettiin resurssien riittä- vyydestä ja jatkuvuudesta. Rahoituksen hankeperustaisuus arvioitiin kestämättömäksi ratkaisuksi toiminnan kehittämisessä. Lukiokoulutuksen toteuttaminen itsessään ilman erillisiä yhteistyöhankkeita on vaativa tehtävä. Uusiin tehtäviin pitäisi löytyä selkeästi lisärahoitusta. Opettajat on tärkeää saada mukaan paikallisessa opetussuunnitelmatyössä näi- den teemojen käsittelyyn, muuten jää helposti pääasiassa opinto-ohjauksen vastuulle. Tavoitteet ovat hienot ja mielestäni aivan oikeat, mutta olen huolissani pienten lukioiden mahdollisuuksista toteuttaa nämä uudistukset. Pienet lukiot pienen henkilöstömäärän sekä taloudellisten resurssien puolesta eivät välttämättä pysty toteuttamaan esim. kv-hankkeita. KV-hankkeiden pyörittäminen arjessa on haastavaa yhdelle henkilölle sekä pienessä oppilaitoksessa ei välttämättä ole hankekirjoitus-osaamista eikä sirpaleisen arjen vuoksi jaksamista edes ajatella mahdollista kirjoittamisurakkaa. Mielestäni "hankehumpassa" jaossa olevaa ra- haa olisi syytä kohdentaa myös harmaille alueille. Ei lisää hankkeita, vaan toimiva, pysyvä systeemi kaikille. Hankkeen hakeminen ja yhden kerran toteuttaminen vie turhaa työaikaa. Hankkeet ovat todella raskas keino hankkia resursseja yhteistyön toteuttami- seen. Pienissä lukioissa on myös liian vähän väkeä toteuttamassa ja kehittä- mässä. Hommat kasaantuvat muutaman niskoille... VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 63 Vastaajista osa epäili kommenteissaan korkeakoulujen valmiutta ja halukkuutta osal- listua yhteistyöhön, mikä johtuu osittain siitä, että korkeakouluilla ei ole lakisääteistä velvoitetta lukioyhteistyöhön. Hienoja tavoitteita mutta käytännön toteutus ihan surkea, ei korkeakouluja oike- asti kiinnosta tehdä yhteistyötä lukioiden kanssa. Yhteistyö ei lakisääteistä yliopistolle tai korkeakouluille. Tämä tilanne ei luo ko- vin helppoa lähtötilannetta. Osa tiedekunnista (kuten oikeustiede, liikunta- ja lääketiede) eivät juuri tarvi markkinointia. He eivät myöskään osoita yhteistyöhalukkuutta. Eli tuleeko kor- keakouluyhteistyöstä pääsääntöisesti hakupaineettomien alojen esittelyä? Vastaajista monet tarkastelivat kommenteissaan korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä sekä kansainvälistymistä myös lukiolaisten näkökulmasta. Kyselyn pääteemoja pidet- tiin yleisesti tärkeinä ja oikeina asioina, jotka lisäävät ensisijaisesti lukio-opiskelijoiden mahdollisuuksia. Näen kaikkien näiden kolmen eri osa-alueen merkityksen erittäin tärkeänä ja jopa lukioiden kehittämisen elinehtona. Nämä antavat opiskelijoille aivan uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja niistä on ehdottomasti hyötyä nuorille. Lukiokoulutuksen kustannukset eivät saisi kasvaa näiden myötä, mutta lähtö- kohtaisesti lukiokoulutukseen tervetulleita osa-alueita ja nuorten tulevaisuuden kannalta hyödyllistä tieto-taito-osaamista. Korkeakouluyhteistyön lisääminen nähtiin kuitenkin ongelmallisena, sillä lukiolaisten tavoitteet lukio-opinnoille ja valmiudet tehdä korkeakouluopintoja vaihtelevat. Suurimmalle osalle opiskelijoista riittää esisijaiseksi tavoitteeksi saavuttaa lukion oppimäärä. Osa opiskelijoista ei pysty oman itse kehitysvaiheen vuoksi vielä, niihin taitoihin, joita näissä vaadittaisiin, eikä siten ole vielä ”kypsä” ns. seuraavaan vaiheeseen tutustumiseen. Kamppailevat vielä senkin kanssa onko lukio heidän paikkansa. Kansainvälisen korkeakouluopiskelun liittäminen lukio-opintoihin on erittäin haasteellista, jos mietitään esim. sitä, että keskiarvoraja lukioon pääsemiseen voi olla 6,5, kuten meillä on. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 64 Huoli lukiolaisten jakamisesta on ollut vahvasti esillä viimeaikaisessa julkisessa kes- kustelussa. Myös tämän kyselyn eri kysymysten kohdalla vastaajat toivat esille lukio- opintojen kuormittavuuden. Loppukommenteissa huomautettiin, että lukio itsessään on jo niin vaativa, että lukiolaisilla ei riitä aikaa eikä voimavaroja tehdä korkeakoulu- opintoja. Lukiolaisten mahdollisuudet suorittaa kokonaisia kursseja korkeakouluopintoja lukioaikana ovat todella rajalliset aikaresursseista johtuen – jaksaminen on on- gelma. Lukiolaiset valitsevat mieluiten opintoja, jotka tukevat ylioppilastutkin- nossa menestymistä, ja korkeakoulujen tarjoamia kursseja ei välttämättä nähdä sellaisina. Osa korkeakoulujen tarjoamista opintokokonaisuuksista on työläitä ja aikaa vie- viä lukiolaisen muutenkin raskaissa opinnoissa. Yhteistyön lisääminen on hyvä asia. Käytännön toteutus on vaikeaa, koska to- dellisuudessa valinnaisuutta on lukiossa liian vähän. Pakollisten ja kirjoituksiin valmentavien valtakunnallisten syventävien kurssien jälkeen ei opiskelijoilla jää paljoa aikaa eikä voimavaroja muuhun. Tarjoamme mahdollisuuksia, mutta toteutuminen on toki riippuvainen siitä, kuinka paljon opiskelijat jaksavat tarttua näihin mahdollisuuksiin. Tämä asia kos- kee erityisesti korkeakouluyhteistyötä. Niihin opintoihin tarttuminen on lukiolai- sella aika paljoin aika- ja jaksamisresurssiin liittyvä ongelma. Lukio-opinnot ovat jo yksistään hyvin vaativa, mikäli aikoo menestyä. Loppukommentit vahvistavat vastaajien aiemmin kyselyssä esittämiä näkemyksiä kor- keakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä kansainvälisen toiminnan asemasta lukio-opin- tojen aikana. Tarkasteluissa asiaa pohdittiin sekä koulutuksen järjestäjän, että ennen kaikkea lukiolaisten näkökulmista. Haasteita toiminnan kehittämisessä asettavat erityi- sesti lukioiden koko ja maantieteellinen sijainti, sillä etäisyys korkeakouluista ja paik- kakunnan elinkeinorakenne vaikuttavat korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön. Vas- taajien mielestä alueellinen eriarvioisuus näkyy toiminnan kehittämismahdollisuuk- sissa. Lisäksi erilaisten resurssien riittävyys ja jatkuvuuden turvaaminen askarruttavat lukion arjessa. Eri yhteistyömuotoja vastaajat tarkastelivat jokseenkin huolestuneena lukiolaisten, heidän mahdollisuuksiensa ja jaksamisen näkökulmasta. Lukion opetus- suunnitelmauudistus ja korkeakoulujen opiskelijavalintoja koskevat uudistukset aset- tavat uudenlaisia vaatimuksia lukio-opintojen järjestämiselle sekä lukiolaisten ohjauk- selle ja neuvonnalle. Julkinen keskustelu uudistuksista on alleviivannut ehkä enem- män uhkakuvia kuin mahdollisuuksia korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä kan- sainvälistymisen merkityksestä lukiokoulutuksessa ja -opinnoissa. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 65 3 TAPAUSTUTKIMUKSET 3.1 Tutkimuksen kohteet Neljä tapaustutkimusta tehtiin haastattelemalla kahdessa sekä Turun että Jyväskylän seudun lukiossa opettajia, opinto-ohjaajia ja abiturientteja. Tapaustutkimukset tehtiin pienimuotoisina. Niiden tavoitteena on lähinnä peilata kohderyhmään kuuluvien näke- myksiä rehtorikyselyssä esiin nousseisiin keskeisiin asioihin, ei tavoittaa koko kohde- ryhmän näkemysten kirjoa. Vaikka haastateltavia oli määrällisesti vähän, olemme kui- tenkin ottaneet mukaan runsaasti sitaatteja, jotta heidän näkemystensä kirjo tulisi mahdollisimman hyvin esiin. Haastattelut tehtiin ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden julkistamista, mutta opettajilla ja opinto-ohjaajilla näyttää olleen suunnitel- maluonnoksen perusteella varsin hyvä kuva siitä, mitä tuleman pitää. Turun haastattelut toteutettiin syys-lokakuussa 2019 kahdessa suuressa lukiossa, joilla molemmilla oli tavallisen lukiolinjan lisäksi myös erityislinjoja. Kummastakin luki- osta haastateltiin kaksi aineenopettajaa ja kaksi opinto-ohjaajaa. Abiturientteja haas- tateltiin yhteensä noin 30. Opettajien ja opinto-ohjaajien sekä toisen lukion abiturient- tien haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina. Toisessa lukiossa abiturientteja haastateltiin päivän aikana yksilöhaastatteluina sekä yksi kokonainen opintoryhmä op- pitunnin alussa. Opettajien ja opinto-ohjaajien haastattelut kestivät noin 40 minuuttia. Abiturienttien ryhmähaastattelu kesti noin 20 minuuttia ja yksilöhaastattelut noin 5-10 minuuttia. Jyväskylän haastattelut toteutettiin marraskuussa 2019 yhdessä suuressa lukiossa, jossa on tavallisen lukiolinjan lisäksi erityislinjoja sekä pienemmässä lukiossa, jossa on erityispainotuksia. Molemmissa lukioissa haastatteluihin osallistui kaksi opettajaa ja yksi opinto-ohjaaja. Pienemmässä lukiossa haastattelut toteutettiin yksilöhaastatte- luina, joiden kesto vaihteli 20 – 30 minuuttia. Suuressa lukiossa opinto-ohjaaja järjesti ryhmähaastattelun, joka kesti yhden tunnin. Abiturienttien haastattelut toteutettiin ryh- mähaastatteluina (5 + 3 abiturienttia), jotka toteutettiin oppituntien välillä ja ruokatau- olla. Haastattelut kestivät 15 – 30 minuuttia. 3.2 Haastattelujen teemat Opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluissa kysymysrunko teemoitettiin uudistuksen politiikkatavoitteiden näkökulmasta. Aluksi keskusteltiin uudistetun lukiolain tavoitteita VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 66 ja yhteistyön lisäämisestä yleensä sekä näihin liittyvistä haasteista. Tämän jälkeen kartoitettiin yhteistyön käytäntöjä sekä yhteistyöhön osallistumista ja sen vaikutta- vuutta. Myös sitä kysyttiin, miten yhteistyö tukee kansainväistymistavoitteita. Yhteistyön haasteisiin ja vaikuttavuuteen liittyen keskusteltiin Opiskelun ja koulutuk- sen tutkimussäätiön (Otus) tuoreen lukiolaisbarometrin (http://www.lukiolaisbaro- metri.fi) tuloksista, joiden mukaan harva lukiolainen tietää tai tunnistaa lukionsa tarjo- amia yhteistyömuotoja ja toimintoja. Keskustelussa pohdittiin, mistä tämä voisi johtua. Abiturienttien haastatteluissa lähtökohtana oli heidän jatkokoulutussuunnitelmiensa tilanne sekä ala- ja korkeakouluvalinnat. Tähän liittyen keskusteltiin siitä, mitä tekijät ovat vaikuttaneet heidän koulutus- ja urasuunnitelmiinsa. Tämän jälkeen kysyttiin lu- kion tarjoamasta korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä, siihen osallistumisesta, koke- muksista sekä osallistumisen vaikutuksista omiin suunnitelmiin. Omana teemanaan oli lukion tarjoamat kansainvälistymismahdollisuudet. Lopuksi abiturienttien haastatteluissa keskusteltiin korkeakoulujen opiskelijavalintauu- distuksesta, koska se vaikuttaa niin oleellisesti lukiolaisen arkeen ja opintovalintoihin sekä myös mahdollisuuksiin päästä korkeakouluun. Tekstissä haastattelusitaatit on merkitty kohdekoulujen osalta Turku1 ja Turku2 sekä Jkl1 ja Jkl2. Opettajista käytetään merkintää Ope ja opinto-ohjaajista Opo. Mikäli ryh- mähaastattelussa oli useampi opettaja tai opinto-ohjaaja, on heidät erotettu nume- rolla. Abiturienttien haastattelussa käytetään merkintää T (tyttö) ja P (poika). Mikäli haastateltava kertoi, mihin aikoo lukion jälkeen hakea, koulutus on merkitty jaksossa, joka käsittelee koulutusvalintaan vaikuttavia tekijöitä. 3.3 Opettajien ja opinto-ohjaajien näkemyksiä lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä Uudistus periaatteessa hyvä, mutta siihen liittyy monia haasteita Opettajien ja opinto-ohjaajien mukaan uudessa lukiolaissa ja opetussuunnitelman pe- rusteissa esitetyt tavoitteet lisätä lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä ovat periaatteessa hyviä. Positiivisena asiana nähtiin, että nuorella olisi mahdollisuus jo lu- VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 67 kioaikana pohtia nykyistä laajemmin jatko-opinto- ja uravalintojaan. Käytännön toteu- tuksessa on kuitenkin monia haasteita. Uudistuksessa on haastateltujen mukaan jos- sain määrin unohdettu katsoa asiaa itse lukiolaisen kannalta. Viime vuosien erilaiset koulutusuudistukset ovat koskettaneet juuri lukiolaisia, kuten sähköiset ylioppilaskirjoitukset, korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja ensikertalaisuus- kiintiö. Nämä kaikki ovat opettajien ja opinto-ohjaajien mukaan lisänneet nuorten pai- neita ja ohjailevat valintoja jo lukioon tullessa. Toki tässä uudistuksessa on se idea, että koitetaan saada niitä enemmän kiin- nittymään jo lukio aikana sinne korkea-asteen opintoihin, mutta se käytännön to- teutus, miten se menee? [Viittaa lukion erityislinjaan] se menee, kun meillä sitä on tehty pitkään ja se järjestelmä joustaa sen verran ja meidän on pakko, koska ollaan erikoislukio, on tavallaan sisäänrakennettu se korkeakouluyhteistyö. Siellä se toimii edellyttäen, että on lahjakkaita opiskelijoita jotka pystyy sitten it- senäisesti opiskelemaan lukio kursseja siltä osin kuin he on siellä korkeakoulu- opinnoissa. Jos mennään massan ehdoilla niin silloin tulee paljon enemmän haasteita näissä. (Turku1, Opo2) Luo todellakin paineita, kun uudessa opsissa korostetaan, että hyvinvointi on isona teemana. Yhtä puhutaan ja toista tehdään, että pitää saada työelämäval- miuksia, mikä siis hyvä, mutta mistä me tiedetään, millaiset on työelämävalmiu- det. [Lukiolaisille] tulee sellainen olo, että heiltä odotetaan, että nyt vähän tulee sellanen olo että mua pelottaisi olla ton ikäinen. (Turku2, Opo2) Sit miettii sitä opiskelijaa, jonka pitäisi olla kaiken keskiössä, että miettii niin kun hänen kannaltaan niitä juttuja, niin ihan unohdettu koko hommassa. (Turku2, Opo2) Kuitenkin ne aika nuoria tenavia täällä tekemään isoja päätöksiä elämässä. Ele- tään sen arjen kanssa. Siihen kun lisää sen kaiken myllerryksen, mikä on työ- elämässä tai kaikki automatisaatiot ja robotisaatiot, mistä puhutaan, niin nuori yrittää miettiä, mihin hän tästä lähtee. (Jkl2, Ope1) Mikä se lopputulos oikeasti on? Onko se sen kaiken vaivan väärtti loppujen lo- puksi? Mä vahvasti näen, että siinä on ihan kehityspsykologinen tausta, että ei se nuori vaan pysty vielä löytämään varmuudella sitä omaa paikkaansa vielä siinä kohtaa, kun tän järjestelmän mukaan pitäisi. Pitäisi välivuoden, että itselle siitä voi olla apua siinä etsinnässä. (Turku1, Opo1) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 68 Haastateltavat pohtivat vaaditaanko lukiolaisilta jopa liikaa ja onko uudistusten mels- keessä unohtunut, että lukion tehtävä on olla yleissivistävä ja se tähtää ennen kaikkea ylioppilastutkintoon. Lukio on muutoinkin varsin rankka, ja monilla on vaikeuksia sel- vitä opinnoistaan – seikka mikä nousi esiin myös rehtorikyselyssä yhteistyön haasteita pohdittaessa. On kai siinä oikeaa suuntaa, mutta jotenkin tässä ihan viime päivinä on tullut myös semmoinen olo, että vaaditaanko lukiolaiselta ihan oikeasti liikaa. Jotkut tarjolla olevat mahdollisuudet on aika vaativia ja rankkoja jo nykyiselle lukiolai- selle, joilla monella on jo vaativaa ja rankkaa tää lukioaikana selviytyminenkin. (Turku2, Opo1) Käytännön toteutus voi olla aika hankalaa, ottaen huomioon kuinka paljon puhu- taan nuorten pahoinvoinnista ja ylikuormituksesta, että opinto-ohjaajan näkökul- masta miettii kuinka paljon sen nuoren päivään pitää mahtua niitä tunteja, kun se tavoitteellisesti tekee töitä, että kuitenkin pitäisi priorisoida sitä tutkintoa mihin tähtää. (Turku1, Opo2) Tässä myllerryksessä koko ajan on täällä ne nuoret, sen yksilön ja yhden nuo- ren, ettei rattaiden ja muutosten väliin putoa niitä nuoria. Se sekavuus mua pe- lottaa, miten ne nuoret selviää. (Jkl2, Ope1) Ei ole mitään tärkeämpää huolta kuin se nuoren jaksaminen ja hyvinvointi, sii- hen aina palataan kuitenkin. Se edellä täytys mennä joka asiaan. (Jkl2, Opo) Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että me ollaan lukio, yleissivistävä oppilaitos, ettei lähde liikaa semmoiseen, että hämärtyy, että missä nyt oikeastaan ollaan. (Turku2, Opo2) Haastatteluissa nousi esiin myös koko lukiokoulutuksen rakenne, ja miten lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä kansainvälisen toiminnan määrittely ja to- teuttaminen käytännössä tehdään, kun lukiot suunnittelevat uusia opetussuunnitelmi- aan. Kun uutta opetussuunnitelmaa tehdään, muutetaanko me ihan lukion rakennetta jaksojen ja palkitusten osalta. Tulee uusia opintokokonaisuuksia, onko järkeä jatkaa samassa mallissa, toimiiko se. Iso haaste tuleville vuosille, löytyykö malli, jossa lukio-opinnot hyvä toteuttaa, siihen kaikki, myös korkeakouluyhteistyö. Haaste, että me kuitenkin kahden vuoden ajan mennään rinnakkain kahdella eri järjestelmällä. Toiveena malli, joka tekis korkeakouluyhteistyöstä luontevaa, mi- käli toteutetaan niin, että sinne oikeasti mennään. Tai yhteinen kurssi lukion VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 69 kanssa, että on päivittäisessä toiminnassa sen muotonen. Jos todetaan, että ihan vapaat kädet muuttaa koko hommaa ja siltikään ei saada luontevasti toimi- maan sellaista mallia. Toinen se sisältöihin menemisen tapa, saadaan se sisään tähän opetukseen, arkiseen toimintaan. (Jkl2, Ope2) Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön vahvistamisen katsottiin edellyttävän sitä, että lukion opettajien ja opinto-ohjaajien ja myös opiskelijoiden näkemykset ja toiveet otet- taisiin paremmin huomioon uudistuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. On hirveän hyvä, että järjestetään näitä tilaisuuksia yliopistoilta opoille. Vielä enempi ehkä kutsua opoja myös keskustelemaan. Miksi meidän kentän ihmisiä enemmänkin kuultaisi. Voisi tulla ihan hyviä ajatuksia ja voidaan tuoda mukana lukiolaisia. Kyllä meiltäkin voi pyytää apua, ettei vaan korkeakoulujen velvolli- suus tarjota. Kyllä sekin on ihan hyvä, jos yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta liikenee aina joskus tännekin jalkautumaan. Ja moneen muuhunkin, kun tarvi- taan oppiaineisiin vierailuja. Kun tehdään näitä yhteistyökursseja, mitä kaikkea se tuokaan, en osaa vielä sanoa. Tietenkin se vaatii korkeakoulultakin sitä re- surssia. (Jkl1, Opo) Lukio-opiskelun haasteita pohdittaessa keskustelussa nousi esiin myös korkeakoulu- jen valintauudistus ja todistusvalinnan lisäämisen vaikutukset. Haastattelujen mukaan ne lisäävät ahdistusta, aiheuttavat epätietoisuutta ja toimivat pikemminkin näiden uu- distusten tavoitteita vastaan kuin tukisivat niitä. Sit kaikki muutkin tekijät, nämä kaikki uudistukset, esim. ensikertalaisuuskiintiö, että vaikka sillä ei ole ollut merkitystä niin se aiheuttaa ahdistusta ja se ohjailee. Että siirtymät nopeiksi, niin kyllä aika moni suoraan sanoen, on sanonu, että pi- tää välivuoden. (Turku2, Opo1) Erittäin huolestunut olen siitä [todistusvalinnat]. Haluan ajatella, että hyvä tarko- tus on ollu, että niillä voi päästä sinne. Pitäisin äärimmäisen tärkeänä, että on niitä muita reittejä. Ja niitä on paljon. Meillä on opiskelijoita, jotka kypsyy sitten myöhemmin, ja löytyy se reitti ja ajatus myöhemmin minnekä mä haluan. Jos se lukio on menny vähän enemmän muuta tehdessä kuin pitkää matikkaa hinka- tessa. (Jkl2, Ope1) Mites tää uusi pääsykoe, että pitää jo ekalla vuonna tietää, ruveta toisen vuoden opintoja suunnittelemaan, että mihin mä olen menossa, mistä mä saan pisteitä, sehän pitäisi laittaa johonkin romukoppaan. (Turku2, Ope1) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 70 Sit tosiaan uusin idea on sit tää lähtöpisteiden laskeminen, että jos tiesi minne hakee niin voisi neuvoa mitä aineita kannattaa ottaa, että ne auttaa sinne tai ota niitä aineita mitkä sua kiinnostaa. Nyt on tullut vahvasti se, että mistä saa niit lähtöpisteitä, että nyt ei puhuta enää kiinnostuksesta vaan siitä, miten saan mahdollisimman paljon lähtöpisteitä. (Turku1, Opo1) Esiin nousi myös sellainen uhkakuva, että todistusvalintaa painottava opiskelijavalin- tauudistus ja ylioppilaskirjoitusten roolin korostuminen voivat toimia jopa yhteistyöta- voitteiden vastaisesti. Ajattelen niin, että ei se ainakaan omalta osaltaan edesauta sitä, että lukiolainen lähtee testailemaan erilaisia opiskelumahdollisuuksia. Se ylioppilaskokeiden rooli entisestään nyt korostuu ja sen näkee opiskelijoiden heti alkumetreiltä saakka, kuinka ylioppilaskoekeskeistä on opintojen suunnittelu. Ajatus, että jos käyttäisinkin aikaa johonkin muuhun, siihen ei tule olemaan mahdollisuutta. Pel- kään, että se kapeuttaa hieman niitä kurkistuksia muualle. (Jkl2, Opo) Myös tiedonpuute valintauudistusten sisällöstä ja toteuttamisen aikatauluista asettaa haasteita lukiolaisten neuvonnalle ja ohjaukselle. Erityisesti tieto niin sanottujen vaih- toehtoisten reittien roolista ja merkityksestä olisi lukiolaisille ensiarvoisen tärkeää. Just sain tietää paljonko ammattikorkeakouluun otetaan todistuksella. Hirveän paljon jo pakko tehdä sitä ohjausta, ja siihen nähden tulee hirveän myöhään ne tiedot, niin se on huono homma. (Jkl1, Opo) Ja kaiken tähän lisäksi aiheuttaa hämmennystä tämä media sotku, että jatku- vasti me törmätään sellaiseen informaatioon, että tulee väärää tietoa, jossa se- koitetaan lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus, jopa meidän valtakunnan päämediassa nyt kesällä. (Turku1, Opo2) Vahvasti mukana muistutus, että on todistusvalinta, on valintakokeet ja sitten on myös vaihtoehtoisia reittejä. Oon ite näyttänyt, niin voit kattoo, mitä ne oikein on. Jotenkin sitä toivoa on pidettävä yllä, varsinkin niitten opiskelijoiden kohdalla, jotka on aika ahdistuneita, kun pitäis se suunta jo nyt tietää. (Jkl2, Opo) Kun on aika monenlaista, on polkua ja väylää ja siltaa, ja mitä näitä onkaan. Ta- vallaan sen tekeminen riittävän selkeäksi sille opiskelijalle, jos et pääse niillä sun yo-todistuksilla, että mitä ne sitten on. (Jkl2, Ope1) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 71 Yhteistyön käytäntöjä ja haasteita Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö vaihtelee paljon lukioiden kesken. Niissä lukioissa, joissa eri yhteistyömuodot on nostettu yhdeksi painoalueeksi, tehdään yhteistyötä enemmän työelämän ja korkeakoulujen edustajien kanssa ja myös opettajat tekevät keskenään yhteistyötä eri oppiaineiden välillä. Me perustettiin viime vuonna oma kurssi, jossa me tehtiin tosi paljon yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja työelämän kontaktien kanssa. Tämä on tavallaan, uu- sia opetussuunnitelman teemaopintoja, että semmoseen lähdettiin. Me tehtiin se yhteisopettajuuden fysiikan ja tietotekniikan ja matikan opettajan kanssa ja sitten minä historian- ja yhteiskuntaoppi. Sitten tosiaan tuotiin sitä osaamista ja tietoa paljon yliopiston kautta. Meillä oli siellä eri taholta sitten luennoitsijoita ja heidän kanssaan tehtiin tehtäviä. (Jkl1, Ope2) Korkeakouluyhteistyö koettiin helpommaksi kuin työelämäyhteistyö. Erityisesti kontak- tien luominen koettiin haastavammaksi ja aikaa vieväksi työelämän toimijoiden kanssa. Haastateltavat kokivat myös, että yhteistyö on nykyisellään liian epäsyste- maattista ja siksi liikaa yksittäisten opettajien ja opinto-ohjaajien harteilla. Korkeakoulu on siinä mielessä helpompi, että se on tossa olemassa, sit kans tietää sen, kun työelämässä siinä olisi niin hirveän paljon niitä tahoja, että se on aika hankalaa siinä mielessä, mutta toki sitten kun on kontakteja niin ei sit. (Turku2, Opo2) Tulee nyt mieleen, että ehkä tässä työelämähommassa ihan kuin korkeakoulu- yhteisjutuissa, on opettajasta riippuvaa, epäsystemaattista. Kuka mitäkin. Var- maan joka oppiaineessa joku opettaja jollakin kurssilla tehdään vierailuja. Mikä on työelämän ja yrittäjien ja firmojen intressi ja mistä he löytää sen ajan. Mutta varmaan sekä meillä että heillä, miten näitä juttuja saa sinne arjen rakenteisiin, niin se on varmaan se iso kysymys. (Jkl2, Ope1) Tän problematiikka on se, mikä on jossain selonteossakin hyvin sanottu, että suomalaisesta lukiokoulutuksesta ja korkeakouluyhteistyöstä puuttuu syste- maattisuus. Se on just, että jos mä tai joku sattuu tuntemaan joltain laitokselta jonku, niin sitte tehään. (Jkl2, Ope1) Systemaattisuutta on pyritty rakentamaan verkostomaisella yhteistyöllä eri koulutusor- ganisaatioiden kesken, mutta se edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista. EduFutura yhteistyö on antanut joitakin uusia mahdollisuuksia tai avauksia ja on luotu keskusteluyhteyksiä oppilaitosten kesken. Se on ihan hyvä suunta ollu. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 72 Mutta on aika monta muuttujaa koulutuksen järjestäjän omissa rakenteissa, mi- ten se saadaan oikeasti käytännössä, vaikka tahtotilaa olis kaikilla toimijoilla. (Jkl2, Opo) Se kaikkien osapuolten sitoutuminen. Meillä on lukiolaki muuttunu, että pitää tehdä korkeakoulujen kanssa yhteistyötä ja tulee opsiin voimakkaasti, ajaa meitä siihen suuntaan. Mutta jos yliopistoilla ei ole siihen hirveesti velvotetta ja halua ja heillä on kädet täynnä muuta työtä, vähän vaikeata tehdä sitten yksin sitä työtä. Pitää olla molemminpuolista. (Jkl2, Ope1) Yhteistyötahojen etsimistä helpotti, jos kyse oli jostain lukion erikoislinjasta, sillä tällöin oltiin tietyn spesifin aihepiirin tai toimintakentän ympärillä. Pienessä lukiossa vierailu- jen järjestäminen korkeakouluihin sujuu joustavammin kuin suurissa lukioissa suurten opiskelijamäärien kanssa. Kyse on kuitenkin aina sekä ajallisista että taloudellisista resursseista. Se vaatii kauheasti suunnittelua, että jotkut onnistuu kyllä, mutta täytyy myön- tää, että kauhean vähälle on kyllä jäänyt, koska niin isot ryhmät, että ei kehtaa sanoa, että olisiko mahdollista tulla vierailulle, että nyt olisi 120 opolaista tu- lossa. (Turku2, Opo2) Haasteena siinä on se, että siihen menee aina vähintään se kaksoistunti tai me- nee enemmänkin ja kaikkine matkoineen ja sitten täytyy kiristää jostain toisesta kohdasta tunteja. Me on menty koko kurssi eli kaikki lähtee. Toki siihen anne- taan se mahdollisuus, kun sinne pitää itse mennä ja meillä ei ole koululla min- käänlaista budjettia matkoihin. Me mennään aina linja-autolla tai omalla autoilla ja siihen ei voi sillein velvoittaa. Kaikki on lähtenyt kyllä niihin. (Jkl1, Ope1) Meillä on ehkä [viittaa erityislukion tehtävään] puolella helpompaa se, että me mennään ja puhutaan jostain [tietyn alan] asioista niin mennään alan firmaan, että silloin se on hyvin konkreettista. (Turku1, Ope2) Sit tietenkin meillä on [viittaa lukion erityislinjaan] joka on sopinut monenlaista yhteistyötahoa, kuten [yrityksen nimi] ja [yrityksen nimi] ja muitakin yrityksiä mi- hin joka vuosi menee joku 30 opiskelijaa. (Turku2, Ope2) Yrittäjyysopinnot tulivat rehtorikyselyssä esille yhtenä lukion työelämäyhteistyön muo- tona. Haastatteluissa yrittäjyysopintojen merkityksestä vallitsi hieman erilaisia näke- myksiä liittyen esimerkiksi yrittäjyys käsitteen käyttöön, ja miten lukiolaiset sen ym- märtävät. Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelijan tulisi tutustua opistojensa aikana ”uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 73 muodostaakseen käsityksen siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvi- taan”. Opiskelijalle tulee tarjota sellaisia oppimiskokemuksia, ”jotka kannustavat en- nakkoluulottomuuteen, aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan.” (LOPS 2019, 25). Mä näkisin sen, että yrittäjämäisen asenteen tai, jos sitä saataisiin yhä enem- män kaikkille, se olis jo iso askel. (Jkl2, Ope1) Yritteliäisyyttä! Ei puhuta yrittäjyydestä, joka voi karkottaa jonkun, en yrittäjäksi rupea. Pitäskö käyttää jotain muita termejä sitten. (Jkl2, Opo) Yrittäjyysopinnot myöskin on ollu pitkään yks keino, johdattelee jo sinne työelä- män suuntaan. Ei yrittäjyyteen vaan YRITTÄJÄMÄISEEN asenteeseen ja niihin valmiuksiin. Viime viikolla istuimme lukioiden opot yhdessä ja pohdimme sitä, millä tavalla yrittäjyyskursseja pystyis entisestäänkin tarjoamaan tai innosta- maan opiskelijoita mukaan. Sama haaste, mikä korkeakouluopinnoissa, koetaan vähän ekstrana, johon ei välttämättä ole innostusta tai jaksamista. Kun on muu- tenkin niin täyttä. Siellä on monia hyviä ideoita, voi olla hyötyä, vaikka ei edes tiedä minne hakevat. (Jkl2, Opo) Korkeakouluopintojen ja -kurssien toteuttamisen haasteita Haastatteluissa keskusteltiin lukiolaisten korkeakouluopintojen suorittamisesta sekä korkeakoulukurssien ja lyhyempien kurkistuskurssien ja muiden tutustumisten paino- tuksesta ja hyödyllisyydestä. Ministeriön työryhmä Katse korkealle (OKM 2019a) on esittänyt, että pidemmällä aikavälillä noin puolet lukiolaisista voisi suorittaa keskimää- rin kaksi korkeakoulun opintopistettä lukion aikana. Ainakin tarjolla olevat yliopiston kurssit ovat kuitenkin usein melko laajoja (esimerkiksi Turun yliopiston tarjottimella yleensä 5 op = 135 tuntia, kun 1 op vastaa noin 27 tuntia työtä). Tätä hieman ihmetel- tiin ja myös kritisoitiin. Käytännössä keskusteltiin asiasta just yliopistoihmisten kanssa, että he on just tehneet kauhean duunin, että ovat saaneet pieniä opintokokonaisuuksia laajen- nettua, että siellä on 5op kokonaisuus käytännössä pienin. Sitten tulee tää vaati- mus täältä ja sit mietitään kauheasti, että mites meidän lukiolainen saa sen 2op. (Turku,1 Opo2) Että kaikki nämä päällekkäiset opinnot, että abeillakin on syksyn ja kevään kirjoi- tukset. Että jos on se 5op kurssi niin mistä se on pois. Kummassa hän on, täällä vai yliopistolla? Se on aika paljon vaadittu. (Turku1, Opo1) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 74 Sitten tarjotaan noita kursseja, ja kyllä minä olen yrittänyt niitä markkinoida. Meiltä ei ole nyt näihin, kun esimerkiksi Jyväskylän avoimen yliopiston ’Haluatko kauppatieteilijäksi’, yksi poika on vaan halunnut. Ja niitä It-kursseja on jonkin verran tehty. Nehän menikin nyt maksulliseksi, niin ei se mitään, kyllä lukio mak- saa ne. Kauheaa niitten markkinointi on ollut. Se ei ole oikein lähtenyt vetä- mään. (Jkl1, Opo) Suoritukset ovat siis melko laajoja ja osa jopa aineopintotasoisia, mikä tekee niistä aika rankkoja lukiolaisille. Opettajat ja opinto-ohjaajat pohtivatkin, onko tarjolla olevia opintoja korkeakouluissa mietitty lukiolaisen näkökulmasta. Lukiolaisen päivärytmi on harvoin sellainen, että keskellä päivää on mahdollista lähteä esim. kuuntelemaan kor- keakouluun luentoja. Haastateltavat toivoivat, että korkeakoulujen luentoja voisi tallen- taa johonkin alustalle, mistä lukiolainen voisi niitä kuunnella ja katsella, korkeakoulu- jen puolella kun ei aina olla tietoisia sopivasta ajankohdasta tarjota luentoja ja kurs- seja lukiolaisille. Se täytyy kans ymmärtää, että ei siellä yliopistollakaan voida kauheasti suunni- tella lukiolaiselle niitä kursseja. Että se valikoiminen, että mitä siellä sit on ja kuinka laajoja ja mihin pääsisi kattelemaan. (Turku2, Opo1) Periaatteessahan niillä on se mahdollisuus [suorittaa opintoja Avoimessa], mutta ne ei ole sitä tehnyt, kun jotenkin ne ajattelee niin, että tämä lukio vie jo niin pal- jon aikaa ja paukkuja. Vaikka kiinnostaisi, mutta ei sitten vaan riitä aikaa ja ener- giaa. (Jkl1, Ope1) Ne kellonajat on taas sellaiset, että eihän meidän opiskelijat voi kesken päivää olla pois. Käytännössä ne olisi järkevintä, jos ne voisi kattoo tallenteena, että se ei olisi aikaan ja paikkaan sidottu, mutta että se olisi riittävän pitkään siellä. Joku tommoinen johdantoluento, mikä on tarkoitettu juuri tuollaisille uusille, että se menee muuten vähän yli. (Turku2, Opo2) Niitten ongelma vaan on se, että kun ne ei oo tässä normaalissa päiväajassa, se osanotto jää kovin heikoksi. Tarjotaan, mutta ymmärtää, että lukiopäivien päät- teeksi ei kuitenkaan oo niin motivoitunu lähtemään sinne. (Jkl2, Ope2) Myöskään etäopetuksena järjestettävät kurssit tai striimatut tutustumiset ja maistiais- kurssit eivät välttämättä toimi, jos lukiolaisella ei ole aikaa eikä halua niihin tarttua. Toinen iso ongelma on tällä hetkellä, kaikki on siis etäkursseja. Kyllä siinäkin on sitä vaativuutta sitten lukiolaiselle, motivoitua myös siihen. Vaatii aika paljon sel- kärankaa itseltä. (Jkl2, Ope1) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 75 Tänä syksynäkin oikeustiede, joka on aika suorittu ala, hakupaineala, niin heillä oli tällainen oikeudellisen ajattelun perusteet luento, joka oli vain viikon, onneksi striimattuna tallenteena. Mutta vain viikon ja just kiireessä, kun abit lukee yliop- pilaskirjoituksiin, että se meni sit jo. Että he elää omaa aikatauluaan ja ei he ajattele onko teillä kenties koeviikko tai ylioppilaskirjoitukset, että ketkä kaikki sitä kenties kuuntelisi ja katselisi videota. (Turku2, Opo2) Tarjontaa on ollu vuosikausia, on tosi hyviä, jotkut alat tarjonnu enemmän kuin toiset, mutta viime vuosina aika hyvin. On ollu hankkeita, jotka on tukenu sitä, mutta se nuori varmaan kokee ikään kuin lisänä jo nyt omaan kuormittavaan ar- keensa. Pitää olla tosi motivoitunut ja tavoitteellinen opiskelija, että lähtee sitä tekemään. (Jkl2, Opo) Yhtenä lukiolaisten motivointikeinona osallistua korkeakouluopintoihin on Jyväsky- lässä toteutettu Korkeakouluviikko. Se on osa Astetta korkeammalle -opintoja, jonka aikana kaikki kakkosvuoden opiskelijat tekevät korkeakouluopintoja. Opintoihin liittyy myös työelämä- ja tulevaisuuskeskeinen Innoviikko ensimmäisenä lukiovuotena. As- tetta korkeammalle -opinnot ovat yksi EduFutura Jyväskylän erillishanke, jossa on tar- koituksena löytää ja kehittää malleja, joiden avulla uudessa lukiolaissa kuvatut tavoit- teet oppiaineiden välisestä integraatiosta ja korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä to- teutuvat. Hankkeessa keskitytään niihin taitoihin, joita lukio-opiskelijat tarvitsevat kor- keakouluopinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä. (Asko-opinnot, https://www.edufu- tura.fi/asko-opinnot/.) Meillä tosiaankin on tämmöinen korkeakouluviikko, yritys rakentaa, johon tulis eri aloja, ammattikorkeasta on tulossa laajasti, ja yliopistoltakin sitten jotakin. Siellä nimenomaan yritetään taklata näitä kahta ongelmaa [etäopiskelu ja opis- kelijan ajankäyttö], eli siellä on se aikaslotti, milloin hän saa mennä tutustumaan siihen alaan tai aloille, minkä valitsee. Ei pelkkää etäjuttua vaan siinä olla kon- taktissa, siellä ollaan ihan konkreettisesti siellä amk:lla tai yliopistolla. (Jkl2, Ope1) Innoviikossa on tulossa 3 päivän innovaatiotapahtuma, jossa me hyödynnetään, hackathon-tyyppistä tapahtumaa elikkä siellä on organisaatioilta tai yrityksiltä tullu haasteita tiimeille ja tiimit sitten ratkasee niitä. [Erityis]linjalaiset on sen koko tapahtuman aina rakentaneet ja sinne on haettu sponsoreita. Nyt se yrite- tään levittää kaikille lukiolaisille jollain tavalla. (Jkl2, Ope1) Esimerkkinä lukiolaisen näkökulmasta ehkä turhan vaativana mallina eräs opinto-oh- jaaja nosti esiin Turussa käytössä oleva Tiedepassin. Tiedepassin voi kerätä merkin- nän kymmenestä koulun ulkopuolella tehtävistä vierailuista ja luennosta. Lisäksi opis- VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 76 kelija tekee niistä erilliset raportit. Tilaisuuksia voivat olla mm. yleisöluennot, yliopisto- luennot, seminaarit, keskustelutilaisuudet ja yritysvierailut, ja ne raportoidaan valmii- seen pohjaan, jotka hyväksytetään opinto-ohjaajalla/opettajalla. Suoritettuaan tiede- passin opiskelija voi saada joko koulukohtaisen kurssin tai suorituksen monitieteinen ajattelu -teemaopinnoista. (http://www.turku.fi/steam-turku/steamit-ideoita-kaikille-as- teille/tiedepassi) Yllä olevasta kuvauksesta käy hyvin ilmi, että kurssimerkinnän saaminen vaatii lukio- laiselta aika paljon: Siihen ei varmaan ryhdy kuin joku oikein innokas ja niitä ei var- maan tule tänkään kokoisesta lukiosta kuin yksi tai kaksi. (Turku2, Opo1) Toisaalta voidaan myös pohtia, että kuinka hyvin lukiolaisen valitsemat erilaiset luennot todella tukevat hänen tutustumistaan erilaisiin jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Yhteistyön rakentamiseen vaikuttavat monet tekijät Yhteistyön rakentamisessa opettajien ja opinto-ohjaajien keskinäistä yhteistyötä pidet- tiin ensiarvoisen tärkeänä, se kuuluu kaikille. Pienessä lukiossa opinto-ohjaajan an- tama henkilökohtainen ohjaus ja yhteyksien ottaminen on helpompaa kuin suurissa lukioissa, vaikka vierailujen käytännön järjestelyt saattavat paljolti jäädä opinto-ohjaa- jan vastuulle. Yhteistyön suunnittelu ja toteuttaminen työelämän ja korkeakoulujen kanssa voi kuitenkin lisätä opettajien työmäärää huomattavastikin. Kyllä se [yhteistyö] teetti enemmän työtä. Meillä oli tässä kohtaa hyvä resurssi, me saatiin hankkeesta tähän lisäresursseja vielä silloin. Oli ihan ok se työ ja re- surssisuhde siinä, mutta en tiedä jatkossa. Kyllä se vaatii, että luot ne kontaktit ja luot kurssin, niin onhan se iso työ siihen nähden, että oppikirja on valmiina ja rupeat sitä vetämään. (Jkl1, Ope2) Ei yhteistyötä voi opon tunneille tai opolle sälyttää. Meillähän osittain kiitettävästi opettajat tekee ja ne vie työelämään ja oppilaitoksiinkin vierailulle, ja se on hir- veän hyvä. Mutta vielä voitais ottaa enemmänkin, että mitä mahdollisuuksia, kun monesti hahmottaa sitä jatko-opintojen valintaa lukioaineiden kannalta siinä, että mikä kiinnostaa. (Jkl1, Opo) Meillä käy vuosittain, opinto-ohjaajat koordinoi, koulullakin erilaisia infotilaisuuk- sia eri alojen opiskelijoita kertomassa omista opinnoistaan. Niitä on keskitetysti, että opo koordinoi, niitä on myös aineenopettajien kautta, mitä me on pyritty aika paljon vahvistamaan, että ne menis kohdennetummin kohderyhmälle, jota se ehkä koskee. (Jkl2, Opo) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 77 Minusta kaikki mukavasti vastaa ja hirveän kiva, on innokkaita opettajia. Tämä työelämätieto, sitä on täällä koko ajan täällä esillä. Kukaan ei sano, että ei tämä mulle kuulu vaan kaikille, se on sellainen yhteinen juttu. Ja ohjaus myös ja opis- kelijoista huolehtiminen myös ja meillä on omat systeemit siihen ja musta me kaikki katotaan. (Jkl1, Opo) Kuten rehtorikyselyssä tuli esiin, maantieteelliset etäisyydet koettiin yhdeksi kes- keiseksi haasteeksi. Liikkuminen vie paitsi aikaa, vaatii myös resursseja, joita koululla ei välttämättä erikseen ole. Myös ops on aika tiukka sen suhteen, että tunnit riittää (Turku1, Opo2). Vaikka korkeakoulut ovat Turun tapauksessa suhteellisen lähellä luki- oita, koettiin niihin lähteminen oppituntien aikana ajankäytön kannalta haasteeksi. Myös lukioiden omat käytössä olevat tilat saattavat rajoittaa yhteistyön järjestämistä lukion tiloissa. Että vaikka ajattelee, että 100m sinne tai tänne niin se on tosi pitkä matka, kun aletaan siirtymään. Myös opettajille. (Turku1, Opo2) Just se, että jos se tehtäisiin omien oppiaineiden oppituntien puitteissa, niin se sujuukin aika näppärästi, mutta esim. just meillä jokin TET, jota kokeiltiin vähän, niin joutuu ottaa muista pois, niin se on heti vaikeampi toteuttaa. (Turku2, Opo2) Tilat ei riitä nykyisin omillekaan kursseille tällä hetkellä. Sehän olisi mahtavaa, että tuotaisiin ne tosiaan tänne, silloin kynnys olisi huomattavasti pienempi. Vaikka mekin sijaitaan logistisesti tosi lähellä yliopistoa tällä hetkellä, mutta silti on kynnystä lähteä. (Turku1, Opo2) Aina se raha, että saako bussirahaa. Ne on mennyt siihen, että pitää integroida jokin oppiaine, mikä sinänsä periaatteessa ihan hyvä, mutta siihen pitää saada ne opettajat mukaan sitten. Kun meilläkin on jotain 80 kakkosta, pitää hirveän aikaisin anoa ne rahat ja selvitykset ja kaikki kilpailu, että … miljoona juttua, siinä on kauhea työ. (Jkl1, Opo) Aikaan, tilaan ja maantieteellisiin etäisyyksiin liittyvien käytännön ongelmien lisäksi haasteena on saada opiskelijat innostumaan ja lähtemään mukaan. Tämä tuli esiin myös rehtorikyselyssä. On paljon pohdittu opojen kesken sitä, miten me saatais ja miten me tuettais opiskelijaa osallistumaan niihin. Mutta on meillä täällä aika tiukat raamit, sais muitakin kursseja myös hyväksilukujen kautta. Heillä ei ole konkreettista tarvetta siihen. (Jkl2, Opo) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 78 TET ja seuraa korkeakouluopiskelijaa- päivä, mutta ei ne sit kauheasti näihin tarttunut, kun joutuivat olemaan koulusta pois ja saivat lisäksi vielä koulutehtä- vät. (Turku2, Opo2) Kyllähän tässä paljon on tehty ja paljon on suunnitteilla, se mikä täytyy sanoa, että aika hyvin on lukiolaisille kertynyt näitä maistiaisia, että mitä tällä hetkellä on. Se miten me saadaan väkeä liikkeelle sinne ja miten he pystyy sitä vastaan- ottamaan on iso kysymys. (Turku2, Opo1) Monikanavaisen viestinnän merkitys koetaan tärkeäksi Oleellista olisi se, että tutustumisten ja maistiaisten anti olisi hyvin konkreettista tietoa siitä, mihin eri koulutuksista valmistutaan ja minkälaisia ovat alan työtehtävät. Tämä tulee hyvin esiin myös jäljempänä raportoitavissa abiturienttien haastatteluissa. Että jos mennään johonkin oppilaitokseen niin miksi sä valmistuit ja mikä sun se palkka tulee olemaan. Erilaisista firmoista saisi just erilaisia maistiaisia, että ne kertoisi oikeasti niitä tarinoita, mitä se työn tekeminen oikeasti on, mikä siinä on parasta ja mikä siinä on huonointa. (Turku2, Ope1) Haastateltavat kertoivat, että konkreettisia esimerkkejä on pyritty ohjauksessa ja työ- elämätutustumisessa tuomaan esiin erilaisten verkkosivujen avulla, joissa on ammatti- kuvauksia sekä valmistuneiden kertomuksia omasta koulutuksesta ja työstään. Niistä monet ovat syntyneet erilaisten hankkeiden aikana. Hankkeen päätyttyä sivuston päi- vittäminen jää kuitenkin usein vähemmälle. Usein ne kans niin kun hiipuu, että töissä.fi sivustoa käytetään kans. Haetaan alasta tietoa, mutta musta niinku tuntuu, että sinne ei kauheasti tule uusia kerto- muksia. (Turku2, Opo1) Töissä.fi on kahden ESR-hankkeen aikana luotu sivusto, josta löytyy tietoa millaisissa tehtävissä yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelleet työskentelevät. Ensisi- jaisesti sivusto palvelee korkeakoulussa opiskelevia, mutta opiskelijoiden työhön si- joittumisen seuranta ja erilaiset työkuvaukset palvelevat myös korkeakouluopintoja suunnittelevia opiskelijoita, ammatinvaihtajia sekä kaikkia ohjauksen parissa työsken- televiä. Myös Opintopolku.fi palvelusta löytyy erilaisia urakuvauksia. Toisin sanoen samalla kun hakija etsii tietoa erilaisista jatko-opintomahdollisuuksista, hän voi tutustua kiin- nostaviin eri koulutusaloilta oleviin urakertomuksiin. (https://opintopolku.fi/wp/valinto- jen-tuki/tutustu-tarinoihin/) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 79 Lisäksi korkeakoulut tiedottavat ja mainostavat koulutustaan omilla sivuillaan paitsi potentiaalisille hakijoille myös erityisesti lukioyhteistyötä silmällä pitäen. Esimerkiksi Turun yliopisto on koonnut lukiolaisille oman sivuston, josta löytyy tietoa erilaisista maistiaisluennoista, tapahtumista ja vierailuista. (https://www.utu.fi/fi/opiskelijaksi/tu- tustu-yliopistoon) Ammattikorkeakoulutuksen puolelta löytyy Suomen ammattikorkeakoulujen yhteis- työssä rakentama portaali, josta löytyy kattavasti kaikkien ammattikorkeakoulun tut- kintoon johtavien koulutusten tiedot ja kuvaukset siitä, mitä opiskelija koulutuksen suoritettuaan osaa ja millaisiin tehtäviin ja organisaatioihin koulutuksesta sijoitutaan. (https://www.ammattikorkeakouluun.fi/) Kiitosta nyt Ammattikorkekakoulu.fi sivustosta, se on nyt hyvä. Ja ennenhän oli hyvä, kun oli ne oppaat. Ammattikorkeakoululle kaikki pisteet. Ja yliopistolta toi- voisi sitä samaa, sieltä on niin vaikea löytää. (Jkl1, Opo) Opinto-ohjauksen tunneilla tutustutaan siis aktiivisesti tarjolla oleviin nettisivuihin, mutta tarkkaa tietoa haastatelluilla ei ollut siitä, kuinka paljon lukiolaiset itsekseen näitä eri palveluja hyödyntävät. Abiturienttien haastatteluista kävi kuitenkin ilmi, että he etsivät itse paljon tietoa netistä. En tiedä kuinka aktiivisesti he itse, mutta kyllä me tunneilla käytetään ja otetaan esimerkkejä. Käydään läpi, että täällä on tällainen palvelu, että sitä me ei sit tie- detä kuinka paljon he itse seuraa ja selvittää. (Turku2, Opo1) Vaikka netti on siis täynnä tällaisia sivustoja ja palveluja, siitä huolimatta toivottiin ”kunnon pankkia”, josta löytyisi ajantasaista ja monipuolista tietoa koulutuksista ja am- mateista. Niistä pitäisi olla jokin sellainen kunnon pankki, mistä löytyisi monenlaista ja päi- vitettyä uutta, että olisi sellaisia haastatteluja, mitä mahdollisimman moni voisi käyttää hyväkseen, se olisi hyvä. (Turku2, Opo2) Siinä on parantamisen varaa korkeakoululla kyllä kertoa ja esitellä niitä. Tuo on ihan hirveätä, kun ne koulutusohjelman nimet vaihtelee pikkusen ja Opintopo- lussa kun tekee hakuja, niin siitä saattaa puuttua joku sana; ammattikorkeakou- lun osalta päivätoteutus ja monimuotototeutus. Tavallaan sais karsia ja tulisi sel- keämpiä hakuja. Saman alan koulutukset, miksi ei voi olla ne koulutuksen nimik- keet. (Jkl1, Opo) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 80 Myös sellainen asia nousi haastatteluissa esiin, että informaatio liikkuu opettajien ja yhteistyötahojen välillä huonosti. Yhteistyökontaktien luomiseen toivottaisiinkin apuja, mutta näyttäisi siltä, että jopa kaupungin sisällä saattaa olla ongelmaa tiedon kulussa. Oheinen ryhmähaastattelun (Turku 1) keskustelu kuvaa tilannetta hyvin: Ope1: Mutta jotenkin mä en ymmärrä, että on ihan hienoja ideoita, mutta käy- tännössä jotain kättä pidempää, että miten se toteutetaan, että onko se sit joku työelämä koordinaattori, joka käytännössä jeesaa meitä. Opo2: onhan Turun lukioilla, [nimi] Ope1: okei? Opo2: hän on täyspäiväinen ja saa siitä ihan kuukausipalkkaa Ope1: että meidän pitäisi ottaa häneen yhteyttä? Opo2: olisin olettanut, että hän on ottanut teihin yhteyttä, myöskin tännepäin enemmän, mutta semmoinen tyyppi on olemassa. Toista vai kolmatta vuotta, työelämäkoordinaattori vai mikä hänen tittelinsä on. Työelämälehtori on toiminut Turussa jo kahden vuoden ajan. Työelämälehtorin tehtä- viin kuuluu koulun ja työelämän välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen, mutta ennen kaikkea oppilaiden ja opiskelijoiden innostaminen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa teknologia-alojen, matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun. (https://www.turku.fi/uutinen/2017-10-12_suomen-ensimmainen-tyoelamalehtori-aloit- taa-turussa) Onko korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöllä vaikutusta? Vaikka lukioissa on monenlaista korkeakoulu- ja työelämänyhteistyötä, siihen osallis- tuu vain harvoja lukiolaisia ja heidänkin kohdallaan on vaikea sanoa, onko yhteistyöllä ollut vaikutusta jatko-opintovalintoihin. Toisaalta vierailu korkeakoulussa tai työelä- mässä voi herättää ajatuksia, jotka vaikuttavat sitten myöhemmässä vaiheessa – jää- vät ikään kuin ”muhimaan”. Tietysti vaikea tässä vaiheessa vaikea itse vielä sanoa, mutta kyllä se kiinnos- tusta herätti valtavasti ja että pitäisi saada vielä lisää tietää tästä. Oli siellä niitä, kun kyseltiin sitten, että jotka oli ajatellut alaa vähän ja lähteä opiskelemaan. Se jää varmaan muhimaankin sinne. (Jkl1, Ope2) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 81 Osalla lukiolaisista on selkeä käsitys mihin aikovat hakea, ja päätöksiä lähdetään har- voin muuttamaan. Myös välivuoden viettäminen on osalla selkeä ja perusteltu suunni- telma, jos itse alan valinta ei ole vielä varma. Tämä tuli esille myös abiturienttien haastatteluissa. Myös lukiolaisbarometriaineistosta oli havaittavissa, että lukioissa on joukko opiskelijoita, jotka haluavat jatkaa opintojaan, mutta tarkempaa alaa ei vielä ole mietittynä (Ahola & Spoof 2019b). Yhteistyön tavoitteena olisikin saada juuri tämä porukka liikkeelle pohtimaan koulutus- ja uravalintojaan. Haastatellut kertoivat, että nuoria kannustetaan osallistumaan mahdollisimman erilai- siin tilaisuuksiin, osallistuminen on kuitenkin usein perustunut lähinnä vapaaehtoisuu- teen. Ehkä nuorten maailmankuva on tämmöinen, kun on ajatellut, että tonne mä me- nen niin siitä on hirveän vaikea luopua siitä mielikuvasta. Sellainen kypsyys vielä puuttuu tossa kohtaa ehkä, että ei ole kuitenkaan kaikkien kohdalla sama tilanne. Mutta kyllä se aika lailla pitää tarjota ja kannustaa, että menkää kattoo jotain muutakin kuin ykkös- tai kakkosvaihtoehtoa mitä miettii nyt, niin aika han- kalaa on. (Turku1, Opo2) Ne jotka ei tiedä vielä on niitä aktiivisia välivuoden viettäjiä, tai ne siirtää sen mietinnän myöhäisemmäksi. Ne jotka haluu jatkaa korkeakouluun niin ne olisivat kyllä kiinnostuneita mutta tuo ryhmä on kyllä aika vaikea tavoittaa. (Turku1, Opo1) Sitten on myöskin se porukka, joka ei ehkä ole tarpeeksi kypsä nähdäkseen sitä vaivaa miettiä, että he tulee turvallisesti tänne lukioon miettimään. Se vaatii sen tietyn vaivannäön, mitä ei voi kukaan muu tehdä sen nuoren puolesta, että kaikki ei sitä [vaivaa] halua ja sit tosiaan siirretään sitä [päätöstä] ja mielellään siirretään. (Turku1, Opo2) Yhtenä valintakoeuudistuksen seurauksena nähtiin myös se, että lukio-opintojen suo- rittamisaika on pidentynyt. Ylioppilaskoearvosanojen korotuskertojen lisäämisen ei myöskään yksiselitteisesti arvioitu parantavan tilannetta. Kun todistus tulee painamaan entistä enemmän, niin minun mielestäni se näkyy nyt jo, että aletaan tehdä kolmea puolta enempi ja enempi. Aletaan hajauttaa kolmeen kertaan, että on aikaa keskittyä, että se ei ole enää sellainen kaatoluo- kan se kolme ja puoli. Vaan sinne menee ja sitä kolmea puolta ja neljää hakee lahjakkaat, jotka haluaa saada hyvät paperit. Tähän tässä valtakunnassa pitää nyt varautua. Väittäisin, että näin on lisääntynyt. (Jkl1, Opo) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 82 Se työ kannattaa tehdä siellä lukiossa. Koska se korotus, sitten kun lähdetään pois ja ollaan vuosi ja puoli ja puolitoistakin, niin hui hai tieto katoaa ja sivistys jää. Ei ne korotu, se työ pitäisi tehdä siellä lukiossa. Fiksut tajuaa sen. (Jkl1, Opo) Opettajat ja opinto-ohjaajat kokivat, että erilaisilla koulutusalojen esittelyillä voisi olla potentiaalista merkitystä lukiolaisten jatko-opintovalintoihin. Erityisesti kaivattiin konk- reettisia kuvauksia opiskelusta ja työstä. Vaikutuksen ja alan houkuttelevuuden arvel- tiin kuitenkin riippuvan paljolti siitä, millaiset itse esitykset olivat ja miten kiinnostavana nuori näki alan jatkokoulutuksen kannalta. Laatu näiden esitysten välillä on kuulemma vaihdellut paljon. Korkeakouluesittelyissä on saattanut korostua lähinnä bilepuoli, mutta tällainen on haastateltavien mukaan vähentynyt. Aina ehdottomasti tykkää siitä, kun tulee nuoria opiskelijoita. Meillä kävi viime keväänä, oli jostain syystä ihan huippuesittelytaitoinen, niin sinne lähtikin viisi meiltä edellisestä ikäluokasta. Se on niin pienestä loppujen lopuksi kiinni, mihin ne sen opiskelupaikan valitsee. Ne oli oikein sellaisia intoa puhkuvia nuoria opiskelijoita. Niitä on vuosittain. (Jkl1, Ope1) Kyllä sillä on merkitystä esim. kuinka innokkaita jonkun alan opiskelijat ovat, jotka tulee tänne esittelemään, vai onko se heille joku pakkopulla, että saa jon- kun suorituksen. (Turku2, Opo1) Toivoisin, että se esittelijä ja puhuminen olisi nuoren tasolla. Konkreettisen esi- merkkien kautta ja niitten oppaitten kouluttamiseen käytettäisiin ja pohdittaisi in, että millä tavalla puhua, ja minkälaiset esimerkit, työelämä ja minkälaisiin tehtä- viin. Vaikka on vaikea ennustaa, mutta jotakin mitä se opiskelu. Sillä tavalla avata sitä, ei vain sitä suunnittelu-hallinto-opetus-tutkimus-neuvonta, ja se sa- maa litaniaa on joka puolella, että avata enempi. (Jkl1, Opo) Kyllä luulen, että opiskelijat kaipaa ihan konkretiaa, että he hyötyy opiskelijan äänen kuulemisesta, että kuulee opiskelijan arjesta amk:ssa ja yliopistossa, pys- tyy tekemään sitä peilaamista, onko musta tälle alalle ja tämän tyyppiseen opis- keluun. Onhan ne arvokkaita tietoja verrattuna kun me opot siellä tunneilla laa- jasti käydään nettisivuja läpi ja yleisesittelyjä. (Jkl2, Opo) Että jos joku on oikeasti huono, joku oppiaine-esittely esim. joku huono esittelijä niin opiskelija saattanut olla, että en mä taidakkaan hakea tonne. Vaikka se ollu vaan yksi esitys ja sen esittelijän huono ulosanti tai huono päivä, että en mä tai- dakkaan tonne hakea. Kauhean pienestä se saattaa olla joillakin kiinni. (Turku2, Opo2) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 83 Toisaalta opettajat ja opinto-ohjaajat pohtivat sitä, miten saataisiin laajempi joukko opiskelijoita mukaan: onko isommalle joukolle mahdollista edes järjestää yhteistyötä. Jos kursseille ja yhteistyöhön osallistuu vain sellaisia lukiolaisia, joille jatko-opinto- suunnitelmat ovat jo selkeitä, ei yhteistyön tarkoitus toimi kunnolla. Keskusteluissa nousikin esiin jonkinlaisen isomman paketin tarjoaminen eri aloista, joka olisi kaikille pakollinen. Kyllä jos opettaja vaan haluaa, niin suhteellisen hyvin onnistuu kaiken näköinen yhteistyö, mutta sit en tiedä miten onnistuisi, jos se olisi isommassa volyymissa. Että jos se on kaikille lukioille ja kaikille tunneille niin kyllä se alkaa rasittaa myös siellä toisessa päässä. (Turku2, Ope1) Jotenkin mä näkisin, että joko täällä käy isommalle porukalle kertomassa, mitä se on tai sitten isompi porukka menee, onko se sitten abi-päivä tai tämmöinen, että saa kierrellä ja kattella. Että siellä olisi sitten hyvät henkilöt kertomassa, mitä se niin kun on. (Turku2, Ope1) Pakko mennä sellaiselle mistä ei ikinä ole ollut kiinnostunut ja sit olisi että aa tä- hän on ihan erilaista mitä olin ikinä kuvitellutkaan. (Turku2, Ope2) Olisiko tärkeämpää, että se olisi ns. pakollisena joku kurssi, kuin käydään vaan kattelemassa ja tutustumassa. Nähdään mitä se työelämä on ja mitä ne siellä paikassa ne jatko-opinnot ovat. Ikään kuin ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään, että saisi jonkun kurssisuorituksen, että saisi niitä omia kokemuksia, että kiinnos- taako se lopulta. (Turku2, Ope1) Tutustumisista ja kurkistamisista, mitä meillä on ollu – osin toki hyvin positiivi- sesti ja että tämän varjolla voin mennä tutustumaan minua kiinnostavaan alaan. Jotkut kokee sen aika kuorimittavana, meillä toki on kirje, jolla menet, ja ollaan tukena, mietitään yhdessä. Mutta on niin monia omaa aktiivisuutta vaativia koh- tia, niin se voi tuntua jostakin vähän raskaalta. Hyvin vaihtelevia kokemuksia, miten he on sen kokenu. (Jkl2, Opo) Osallistumisen lisäämisen näkökulmasta yksi keskeinen haaste on tehdä toiminta nä- kyvämmäksi. Lukiolaisbarometrin mukaan opiskelijoilla on vähän tietämystä lukionsa järjestämästä yhteistyötoiminnasta. Arvelimme barometriartikkelissa, että tietämättö- myys kertoo osaltaan myös siitä, että lukio-opiskelu on niin monimuotoista ja hektistä erilaisine kursseineen ja valinnaisuuksineen, että yhteistyötoiminta ei erotu normaali- toiminnasta (Ahola & Spoof 2019b) Myös haastateltujen opettajien ja opinto-ohjaajien mukaan lukiolaisten tietämättömyys erilaisista yhteistyötoimista selittyy sillä, että VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 84 asiaa ei erikseen mainita tai painoteta kurssien ja muun toiminnan yhteydessä. Li- säksi korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö koettiin melko uudeksi asiaksi, jota vasta pik- kuhiljaa on tulossa lisää. Niitä ehkä nyt vasta tuloillaan enemmän, että meidänkin koulussa sitten kun te esittelette niitä niin sitten mullekin vasta selviää, että korkeakouluyhteistyö on ollut sitä, että jollain kurssilla käydään yliopistolla ja tehdään joku juttu. Että jos he ei koe sitä korkeakouluyhteistyöksi, että opettajat tekee omalla tahollansa ja oppilaat pääsee ehkä kerran siihen mukaan. (Turku1, Ope1) Jos ei sitä mitenkään kerrota, että nyt tehdään yhteistyötä ja mennään sinne niin ei ne sitä mitenkään ajattele. (Turku2, Ope1) Että jos joku vierailija tunnilla kertomassa jostain niin tässä on nyt yhteistyötä, niin ne ajattelee, että se vaan kertoo meille asioita. Että kyllä varmaan, jos mä saan jonkun kurssimerkinnän tai menen sinne oppilaitokseen ja saan hyväksi lu- ettua niin sit ne varmaan tajuisi, että nyt tehdään yhteistyötä. (Turku2, Ope1) Kaikkea toimintaa ei siis nähdä yhteistyöksi vaan tapahtumiksi, joita yliopisto tai AMK järjestää vuosittain, esimerkiksi abi-päivät, tai yksittäisten henkilöiden vierailuiksi. Lu- kiolaiselle nämä yhteistyötoimet ovat osa arkea eikä niitä nähdä erilliseksi toiminnaksi tai yhteistyöksi. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on, että nuoret tutustuisivat ennakkoluulottomasti eri aloihin ja että näin voitaisiin osaltaan vähentää sukupuolen mukaan eriytyneitä alava- lintoja. Myös tämä teema nousi haastatteluissa esiin. Toimiiko esimerkiksi TET työ- markkinoiden sukupuolijakoja pönkittäen? Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutuksen tulisi myös kehittää lukiolaisen tulevaisuusajattelua ja ennakoin- tiosaamista (LOPS 2019, 24). Että käytännössä viime keväänä meillä oli osa oppilaista että ei ne kauhean tu- levaisuuteen suuntautuvia paikkoja valinneet vaan kauhean moni meni vaan isän tai äidin työpaikalle, että mitä hyötyä siitä sit periaatteessa on, ihan ok kyllä, mutta ei se ehkä ihan ollu sen tarkoitus sen TETin. (Turku1, Opo1) Yritetty markkinoida nyt, että se olis astetta korkeammalle TET, että he ei menis samantyyppisiin työpaikkoihin, joissa on oltu siellä yläkoulussa vaan katse olis oikeesti sinne, semmosiin ammatteihin, mihin ehkä päädytään sitten, kun opis- keltu lukion jälkeen siellä korkeakoulussa. (Jkl2, Ope1) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 85 Korkeakouluviikolla on mietitty sitä, minkälaisia opiskelijoita minnekin haluttais. Yritetään markkinoida villien kokeilujen viikkona, nyt sä voit kokeilla ihan rau- hassa jotakin tosi erilaista, mitä et ehkä ajattelis, että lähtisit opiskelemaan. Mitä, jos käytkin kokeilemassa. On ollu paljon sitä, että tyttöjä sinne teknologia- puolelle. En tiedä, miten se sitten ottaa tulta alleen. Toivon, ainakin mahdolli- suutta sinne. (Jkl2, Ope1) Kyllä ainakin haluan uskoa siihen, että sillä on iso merkitys siihen, että ala tulee näkyvämmäksi, itse koetuksi ja kokeilluksi sitä kautta ja jäsentyy vaihtoehdoksi mahdollisista, realistiseksi vaihtoehdoksi tai sitten ei. Myös poissulkien jonkin vaihtoehdon, voi palvella jotakuta opiskelijaa. (Jkl2, Opo) Tutustumisia ja kursseja toivottiin myös siirrettäväksi aikaisemmaksi, jo lukion alkuun. Itse suorituksia toivottiin vähemmän ja tutustumisten/kurssien haluttaisiin olevan ns. maistiaisia eri koulutusvaihtoehdoista eikä niinkään erillisiä korkeakoulutasoisia kurs- sisuorituksia. Oikeastaan jos halutaan mahdollisimman aikaisin vaikuttaa nuoriin niin sit sen pitäisi olla kaikissa ykköskursseissa, että nythän meillä on enemmän se, että ne menee abivuonna tutustumaan sinne mistä ne on kiinnostuneita ja ne ovat sitten tietyllä tavalla valintoja tosi paljon jo lukion aikana tehneet. (Turku1, Opo1) Opettajien ja opinto-ohjaajien keskustelun perusteella voidaankin miettiä, ovatko hyvin tehdyt ja ajoitetut tutustumiset ja laajat maistiaiset parempia kuin yliopiston kurssit? Kuten edellä todettiin, vaativat korkeakoulukurssit eivät välttämättä innosta osallistu- maan, ja mahdollinen osallistuminen voi olla negatiivinen kokemus. Tietenkin tossa on kans tärkeää se ajoitus eli miten kaikkia tuollaisia maistiais- luentoja ja mahdollisia yliopisto-opintoja ja tällaisia ammattikorkeajuttuja, ettei ne toimi sellaisena shokkina vaan sopivaan saumaan ne miettii sitä uravalinta- kysymystä. (Turku2, Opo2) Se on aika tärkeää että mikä se tarkoitus on opiskelijoille, että tutustutan erilai- siin aloihin, että minkälaista se opiskelu on. Että se pääjuttu ei ole siellä taas suorittaa jotain, että täällä lukiossa suoritetaan koko ajan jotain vaan se olisi sel- lainen positiivinen juttu, että se ei sitten käännykään nenällensä koko homma. (Turku2, Opo2) Nykyisellään osa opiskelijoita hyödyntää haastateltujen mukaan hyvin tarjolla olevat tutustumiset juuri tiedon haun kannalta. Kuitenkin osalle lukiolaisista ne ovat vain päi- viä pois koulusta. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 86 Päästään vähän pyörimään yliopistonmäellä ja nähdään ammattikorkeakoulua, osa saa niistä paljonkin, mutta aina löytyy niitäkin jotka näkee sen vaan kivana päivänä kun ei ole koulua, että he ei sit saa. Mutta aina on niitä, jotka miettii niitä kysymyksiä ja vähän punnitsee ja haluu mennä maistelemaan sitä maailmaa, että niinhän se on koulussakin, että osa kuuntelee tunnilla ja osa ei. (Turku2, Opo2) Toisaalta osalle opiskelijoita korkeakoulu- ja työelämänyhteistyön vaikutus jatko-opin- tosuunnitelmiin voi olla hyvin vähäinen, jopa olematon. Nämä opiskelijat ovat saatta- neet tehdä ala valinnan jo lukioon tullessa ja olleet näin jo ennestään kiinnostuneita alasta. Heillä saattaa suunnitelmissa olla kenties jatko-opintoihin hakeminen suorava- linnan kautta, jolloin alalle haetaan riippumatta siitä millaisille vaikutuksille he altistu- vat lukion aikana. Tässäkin suhteessa hyväosaisuus tavallaan kasautuu. [Lukion erityis]-linjassa kaikki on kiinnostunut alasta ja tietää suurin piirtein alasta esim. miten sitä voi opiskella yliopistossa, niin se on ehkä hieman eri asia kuin otetaan se keskiverto tavallinen opiskelija. (Turku1, Ope2) Siinä mielessä näen, että mehän ollaan sit [yhteistyötä] tehty sitä paljon ja meillä se sit toimii, koska se että ihmiset ei haluu oikikseen tai lääkikseen tai oikeas- taan haluu, mutta ne on sit vaan niin hyviä, että ne vaan menee sinne. (Turku1, Ope2) Parhaimmillaan yliopistovierailu voi kuitenkin tehdä lukiolaiseen niin suuren vaikutuk- sen, että päätös alan valinnasta vahvistuu vierailun aikana. Ehdottomasti [voi vaikuttaa valintaan]. Ihan suora kommenttikin tuli kun käytiin kiihdyttimen luona, että huomasi se poika oli niin innostunut ja se sanoikin, että nyt minä taidan hakea tänne. Siinä vierailun aikana sen totesi. Kyllä aina kun ne pääsee näkemään ja loppujen lopuksi on hirveä kapee, mitä ne tietää eri aloista ja alueista tuon ikäiset. Kun pääsee pikkuisen näkemään, saattaa se kipinä syn- tyä (Jkl1, Ope1). Kansanvälinen toiminta ja yhteistyö Haastattelujen lopuksi keskusteltiin lukioiden kansainvälisyydestä. Kansainvälisyyttä tukevia käytäntöjä oli jonkin verran käytössä lukioissa. Kansainvälisyyden kasvattami- nen opetuksessa koettiin kuitenkin lähinnä yhdeksi lisähaasteeksi kaiken muun mu- kana. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 87 Haastateltavat mainitsivat erilaisia tutustumisia ja retkiä ulkomaille esim. Nordplus oh- jelman puitteissa. Suurin osa kuitenkin koskettaa vain yksittäisiä opiskelijoita. Työelä- mäyhteistyön osalta mainittiin, että alueella on varsin kansainvälisiä yrityksiä, jolloin yhteistyö niiden kanssa tukee kansainvälistymistavoitetta. Myös se nostettiin esiin, että suurella osalla opiskelijoista on jo arkielämässään varsin hyvät kansainväliset yh- teydet ja tietämys kansainvälisistä asioista. Tulee vähän sellainen lamauttava olo, että sekin vielä, että Turun sisällä ja val- takunnallisesti niin hienoja juttuja, mutta aika kovia on nämä tavoitteet, hieno asia sinänsä, mutta miten käytännössä. (Turku2, Opo2) Korkeakouluilla itsellään on siellä helpompi lähettää opiskelija opiskelemaan sitä omaa alaansa sit siellä, että mietin vaan että mikä se lisäarvo sit siinä olisi. (Turku2, Ope2) Nekin koskettaa yksittäistä ihmistä ja yksittäisiä oppitunteja, joitakin oppilaita että suurta osaa se ei kosketa millään tavalla. (Turku2, Opo2) Lukioissa myös yhdistetään kansainvälisyyttä ja työelämäyhteistyötä, mistä seuraavat esimerkkikuvaukset. Meillä oli 15 nuorta ja kolme opettajaa Hollannista täällä viime vuonna. Sitten me tehtiin vastavierailuja ja siinä on tarkoituksena, käytiin paljon työpaikkavierai- luilla ja täällä oli edustajia työpaikoilta. Tämä on hirveän hyvä ja tämä jatkuu vielä toisen vuoden. Nyt haetaan nykyisistä kakkosista sitten ja myös joitakin yk- kösiä pääsee sinne. Ja taas otetaan uudet työpaikat täällä ja siellä. Sitten levite- tään sitä tietoa muillekin. Meillä on tietyt aihealueet, ruoka, terveys, teknologia, biotalous ja alustatalous sellaisia, mihin me perehdytään. (Jkl1, Opo) Jos se työelämänkuvio on kv-yrityksessä, että kyllä silloin toimii sellaisissa ym- päristöissä missä on, mutta tavallaan mitä siitä tarttuu opiskelijaan niin se on eri asia, onhan tässä kansainvälisiä yrityksiä alueella. (Turku2, Opo2) Kansainvälisyysteeman yhteydessä Jyväskylän aineiston opettajat pohtivat taloudel- listen resurssien kohdentamista ja ulkomaan matkojen toteuttamiseen kytkeytyvää eriarvoisuutta lukiolaisten näkökulmasta. Yksittäisiä ulkomaan matkoja voidaan tehdä vain tiettyjen kurssien tai teemakokonaisuuksien yhteydessä ja niiden rahoittamiseen osallistuvat myös opiskelijat itse omavastuuosuudella. Toisaalta tätä eriarvoisuutta voidaan vähentää sillä, että opiskelijat itse keräävät rahat matkaan. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 88 Tämä kansainvälisyyshomma on kaikkein eniten, jos ajattelee näitä yrittäjyys- ja korkeakouluyhteistyö, niin raha on suurin kysymys. Lukiolla ei ole erillistä rahaa, se on sitä samaa rahaa, joilla maksetaan kurssit ja muut. Se on sitten arvovalin- toja aina, mihin se raha käytetään. Miettii, kun lakimuutoksissa on kaikkia hie- noja, ei mahdollisuuksia suuresti toteuttaa, tai järjestelmää, joka takaa ne re- surssit. Se on aina mielenkiintonen yhtälö. (Jkl1, Ope2) Isossa mittakaavassa kaikille opiskelijoille, että Suomen sisällä, mutta miten kurssien yhteydessä tehdään joku retki Saksaan tai Ranskaan tai Espanjaan. Sinne on sitten vaan TIETYT, koska se on rahakysymys. Sitä mietittävä, miten kansainvälisyys tulevaisuudessa ns. realistisesti toteutuisi kaikkien osalta. Ei se aina tarkoita, että lähdettäis jonnekin. Onko se taas oppisisältöihin liittyen, onko se ainoa tapa, miten saadaan muihin kuin kieliin osallistuminen. Siinä on eriar- voistavaa vaikutusta, mitä sillä voi olla, se omavastuu liittyy. Ei ole kaikille se mahdollisuus. (Jkl2, Ope2) Mutta, tähän on ratkaisu yrittäjämäisessä asenteessa! Elikkä rahaahan voi hankkia. Meillä on[erikois]linjalla, että porukka lähtee keväällä ulkomaille. Yks porukka, joka on menny tän läpi, eli viime keväänä oli sakki Amsterdamissa. Idea, että he itte organisoi niin pitkälle kuin mahdollista ja itse keräävät rahat. Jäihän siinä sitä omavastuuta, mutta se jäi todella pieneksi. Se eriarvoistava osuus sitten aika pieneksi. Se tärkeää, että on mahdollisimman mahdollista kai- kille. (Jkl2, Ope1) Yksi ratkaisu tähän on myös ns. kotikansainvälistyminen, mikä voi tarkoittaa esimer- kiksi kansainvälisten opettaja- ja opiskelijavieraiden vierailuja koululla ja heidän ma- joittamistaan lukiolaisten kotona. Myös ruotsinkielisten korkeakoulujen esittely voi aut- taa lukiolaisia siinä, että he huomaavat, että ”meillä on ruotsinkielisiäkin korkeakouluja tässä maassa ja todellakin niihin voi olla helpompi päästä opiskelemaan kuin suomen- kielisiin. Se voi olla joillekin kiinnostava vaihtoehto”. (Jkl2, Opo) Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaan ”opiskelijaa ohjataan aktiiviseen ja suunnitelmalliseen kansainväliseen toimintaan hyödyntämällä kotikansainvälisyyttä ja kansainvälistä liikkuvuutta. Kotikansainvälisyys käsittää esimerkiksi kansainvälisiä vie- railuja tai projekteja, jotka toteutetaan lukiossa, sen lähiympäristössä tai virtuaalitek- nologian avulla. Opiskelijaa kannustetaan myös osallistumaan omaehtoisesti tai lu- kion tarjonnan mukaisesti tutustumis- ja opintojaksoihin tai vaihto-opiskeluun ulko- mailla” (LOPS 2019, 26). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 89 Yhteenvetoa: tavoitteet hyvät, toteutuksessa paljon haasteita Opettajat ja opinto-ohjaajat pitävät lukiolain uudistuksen tavoitteita hyvinä, mutta nä- kevät samalla monia haasteita yhteistyön käytännön toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti esiin nostettiin huoli opiskelijoiden jaksamisesta. Tapaustutkimukseen osallistuneissa lukioissa korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö on varsin monipuolista, ja erilaiset kansainvälistymisen muodot ovat laajalti käytössä. Tämä vastaa hyvin rehtorikyselyn tuottamaa yleiskuvaa. Myös keskeiset haasteet ovat samoja, mitä rehtorikyselyssä nousi esiin: opettajien ja opinto-ohjaajien lisäänty- nyt työtaakka, lukiolaisten motivointi toimintaan osallistumiseen, yhteistyön järjestämi- seen liittyvät käytännön aika- ja tilakysymykset sekä yhteistyön toteuttamiseen liittyvät maantieteelliset haasteet ja tähän potentiaalisesti kytkeytyvä alueellinen eriarvoisuus. Työelämäyhteistyö koetaan jossain määrin haastavammaksi kuin korkeakouluyhteis- työ. Tietyillä aloilla, ja varsinkin jos lukiolla on tähän liittyvä erityistehtävä, kontaktit yri- tyksiin ovat helpompia, kun tavallaan toimitaan samalla kentällä. Työelämäyhteistyö- hön liittyvästä hanketoiminnasta, jota tällä hetkellä on käynnissä useilla paikkakun- nilla, on ollut paljon apua. Tähän liittyen nostettiin kuitenkin esiin hanketoiminnasta tuttu kysymys: mitä hankkeen jälkeen? Kansainvälinen yhteistyö painottuu erilaisiin vierailuihin ja tutustumisiin, luokkaretkiin ja opiskelijavaihtoon. Yhtenä keskeisenä haasteena mainittiin se, miten saadaan kaikki tasapuolisesti mukaan toimintaan. Positiivisena asiana puolestaan mainittiin työelämäyhteistyön yhdistäminen kansainväliseen toimintaan. Opettajien ja opinto-oh- jaajien mielestä hyvä lähtökohta toiminnalle on se, että opiskelijoilla on jo paljon erilai- sia kansainvälisiä kontakteja arkielämässään sekä tietämystä kansainvälisistä asi- oista. Opettajat ja opinto-ohjaajat näkevät, että monen lukiolaisen kohdalla yhteistyöllä ja siitä saaduilla kokemuksilla voisi olla vaikutusta heidän koulutus- ja urasuunnitel- miinsa. Kokonaisuudessa osallistuminen on kuitenkin vähäistä, ja sen arviointi, tukisi- vatko vaikutukset yhteistyölle asetettuja tavoitteita, koettiin vaikeaksi. Ne, joilla ei ole selkeitä suunnitelmia, ovat yleensä myös vaikeimmin motivoitavissa, ja heillä voi olla ongelmia lukio-opinnoissa suoriutumisessa. Ne taas, joilla on selkeät jatkokoulutus- suunnitelmat, tähtäävät useimmiten yliopistojen hakupainealoille. He satsaavat mää- rätietoisesti ylioppilastutkintoon ja niihin aineisiin, joita arvelevat sisäänpääsyn edellyt- tävän, eivätkä ole kovin innostuneita ylimääräisiin suorituksiin. Tähän liittyen opettajat ja opinto-ohjaajat kritisoivat korkeakoulujen valintauudistusta, joka aiheuttaa opiskeli- joille huolta ja lisäpaineista. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 90 Uudessa lukiolaissa säädetty henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ei noussut haastatteluissa esiin, mitä voidaan pitää hieman yllättävänä, mutta selittynee varmaan osaltaan aineiston pienuudella. Lain mukaan jokaiselle opiskelijalle tulee laatia henki- lökohtainen opintosuunnitelma opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenki- löstön tuella, ja sitä tulisi päivittää säännöllisesti opintojen edetessä (SA 714/2018). Henkilökohtainen opintosuunnitelma sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkinto- suunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Näillä on tarkoitus tukea entistä paremmin lukiolaisen opintojen etenemistä sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirty- mistä. (LOPS 2019.) Hyvin toteutettuna HOPS voisi tulevaisuudessa olla sellainen työkalu, joka jäsentää ja integroi korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä kansainvä- listymisen osaksi lukiolaisen opintopolkua ja sitä kautta lisää osallistumista ja paran- taa yhteistyön vaikuttavuutta. Kaiken kaikkiaan lukioissa kaivataan enemmän systemaattisuutta, koordinaatiota ja resursseja käytännön korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön organisointiin, kuten yksi opinto-ohjaaja asian ilmaisi: Sit mistä lähdettiin liikkeelle tää korkeakoulujen ja työelämän yhteistyö niin sit nää kaikki nivoutuu yhteen nää korkeakoulujen valinta-asiat ja muut, opsin pi- täisi vastata tulevaisuuden haasteisiin, että ne kaikki vähän niin kun pyörii sa- malla kehällä tän asian kanssa, että kun tähän saataisiin joku järkevä ratkaisu niin sillä olisi kysyntää. (Turku2, Opo2) 3.4 Abiturienttien näkemyksiä jatkokoulutukseen hakeutumisesta, lukion korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä ja kansainvälisestä toiminnasta Jatkokoulutusvalinta useimmilla jo tehty Suurin osa haastatelluista tietää, mille alalle aikovat jatkaa lukion jälkeen. Osa on tiennyt jo ennen lukiota, mutta enemmistölle lopullinen valinta on muokkautunut vasta lukion aikana. Selvä vähemmistö on niitä abiturientteja, jotka eivät vielä tienneet yh- tään mihin hakevat. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 91 Osa haastatelluista abiturienteista ei ollut vielä tehnyt valintaa, mille alalle hakeutuvat, mutta he olivat kuitenkin pyrkineet sulkemaan pois sellaisia aloja, mitkä eivät kiin- nosta: Ehkä mä osaan sulkea pois, mikä ei ainakaan kiinnosta. Mutta en sen tarkem- paa kyllä tiedä. (Jkl2, T) Lukiolaisbarometrikyselyn mukaan vain viidenneksellä lukiolaisista on selkeät jatko- opintosuunnitelmat. Neljännes (27 %) pähkäilee vielä eri vaihtoehtojen välillä, ja 31 prosenttia käyttää juuri edellä mainittua ”poissulkemistekniikkaa”. Vain kahta prosent- tia jatko-opinnot eivät kiinnosta, ja 20 prosenttia haluaisi jatkaa, mutta ei ole vielä miettinyt koulutusta kovin tarkasti (Ahola & Spoof 2019b.) Haastateltaviksi valikoitui Turussa sellaisia opiskelijoita, joilla on jo varsin selkeät suunnitelmat lukion jälkeen, mutta Jyväskylän abiturienteista (8 haastatteluihin osallis- tunutta) puolet tiesi mille alalle hakeutuu ja toinen puoli oli vasta sulkenut pois aloja. Tämä on syytä pitää mielessä, kun tarkastellaan yhteistyöhön osallistumista ja sen vaikuttavuutta. Tiesin jo tarkkaan mihin haluan lukion jälkeen hakea, lääkikseen. Jo lukion alussa tiesin että joko lääkis tai biologia. (Turku1, T) Aion hakea lääkikseen. Olen tiennyt tämän jo yläasteelta lähtien ja se on vahvis- tunut entisestään lukion aikana. (Turku1, P) Yliopisto kiinnostaa enemmän. Lääketiede. Mulla se on ollu varmaan jo viisivuo- tiaasta asti. (Jkl1, T) Olen tiennyt jo yläasteella, että haluan johonkin yhteiskunnalliselle alalle ja luki- ossa tämä on tarkentunut. (Turku1, T) Olen tiennyt jo lukion alussa minne aion hakea. Vaihtoehtona ollut muutama tietty ala ja niistä on sitten muokkautunut se lopullinen valinta lukion aikana. (Turku1, T) Ei ole vielä tarkempaa käsitystä siitä mitä teen lukion jälkeen, muutamaa alaa olen miettinyt. (Turku1, P) Enemmistö haastatelluista aikoo jatkaa opintojaan yliopistossa. Vain muutama mai- nitsi harkitsevansa myös ammattikorkeakoulua vaihtoehtona. Aineistossa näkyy se, että suurin osa tietää, mihin aikoo lukion jälkeen hakea, ja nämä suunnitelmat painot- tuvat ennen kaikkea hakupainealoille: lääketieteeseen, kauppatieteisiin ja oikeustie- teelliseen. Tosin näiden kesken oli päätös kuitenkin saattanut muuttua lukion aikana, VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 92 kuten yksi abiturientti kuvasi: Mulla oli ennen kuin lukioon lähti, niin oli enemmän oi- keustieteen puolelle, mutta kääntynyt sinne kaupalliselle puolelle. Ihan hyvä, kun on päässy tutustumaan niihin, vähän muuttunu mielipiteet. (Jkl1, P) Tätä valintaa tuke- maan kyseinen lukiolainen oli ilmoittautunut Avoimen yliopiston ’Haluatko kauppatie- teilijäksi’ – kurssille, mutta ei ollut kuitenkaan aloittanut sitä. Opiskelualan valintaan vaikuttavat monet tekijät Lukiolaisbarometrin mukaan lukiolaisten jatkokoulutusvalintojen selkeyteen näyttäisi vaikuttavan vanhempien koulutus ja peruskoulumenestys. Ne, joiden suunnitelmat oli- vat selkeät, aikoivat useimmin hakea yliopistoon ja hakupainealoille (Ahola & Spoof 2019b). Myös muissa tutkimuksissa on todettu sama, koulutukseen valikoitumiseen liittyvä säännönmukaisuus. Vanhempien koulutus ja sosiaalinen asema ovat jo osal- taan vaikuttaneet siihen, että nuori on päätynyt lukioon, ja ne vaikuttavat edelleen sii- hen, miten korkeakoulutukseen valikoidutaan (esim. Ahola & Nurmi 1995; Nori 2011; Ahola & Tolonen 2013). Haastattelujen mukaan jatkokoulutusalan valintaan ovat jonkin verran vaikuttaneet ka- verit, vanhemmat ja opinto-ohjaaja. Oma kiinnostus ja menestyminen tietyissä oppiai- neissa lukion aikana on kuitenkin ollut tärkeä peruste valittaessa lopullista koulutus- alaa, ja pääsääntöisesti abiturientit ovat itse aktiivisesti etsineet tietoa eri koulutus- mahdollisuuksista ja -vaihtoehdoista. Joillakin opiskelijoilla myös vapaa-ajan harras- tuksilla tai työkokemuksella on ollut merkitystä opiskelupaikan valintaan. Tämä vastaa hyvin tutkimusten antamaa kuvaa lukiolaisten koulutusvalinnoista (esim. Heinonen 2014; Kärkkäinen & Niskanen 2009; Kosola 2008). Itse olen tehnyt päätöksen jatko-opintoalasta. Kaverit on vaikuttaneet jonkin ver- ran, mutta ei vanhemmat. (Turku1, P, lääketiede) Olen itse tehnyt päätöksen jatko-opintoalasta. Muiden vaikutuksella ollut todella vähän merkitystä. (Turku1, T, kauppatiede) Mulla on ainakin vaikuttanut se, että olen pärjännyt hyvin matikassa ja fysiikassa sekä iskä vähän potkinut takapuoleen niin sanotusti. (Turku2, P, diplomi-insi- nööri) Lukion aikana päädyin tiettyihin oppiaineisiin, koska olen kokenut, että olen niissä hyvä. Siksi erityisesti kaupallinen ala kiinnostaa. Mä olen itse etsinyt näistä tietoa ja käynyt tutustumassa kyseisten alojen esittelyyn. (Turku1, P, kauppatiede) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 93 Mulla opo vaikuttanut paljon, että jos ei ole ite jaksanut etsii tietoa niin opo on kertonut. (Turku2, P, diplomi-insinööri) Mulla ainakin toi terveystieto kiinnostaa ja olen ollut töissä vanhainkodissa niin siellä se on vahvistunut. (Turku2, T, sairaanhoitaja) Opinto-ohjauksella voisi olla enemmän vaikutusta, jos sen painopistettä siirrettäisiin heti lukio-opintojen alusta vähän myöhempään ajankohtaan. Mulla oli ainakin ykkösellä, aivan hirveitä ne opon tunnit, kun oli just päässy luki- oon. Nyt mä meen lukioon, saa aikaa miettiä sitte, siellä ruvetaan syksyllä pom- mittaan, että teillä on muuten kirjotukset, mitä kirjotatte, minne meette. Että mitä? (Jkl2, T) Ykkösvuonna oli vähän kaukanen ajatus, niin vois siirtää vähän myöhemmäks. Oli vähän, kohta pitäs tietää ihan oikeesti. (Jkl2, T) Käsitykset yhteistyöstä, osallistuminen ja vaikuttavuus Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä haastatellut abiturientit tunnistivat melko huo- nosti omassa lukiossaan. Osallistuminen on painottunut enemmän erilaisiin esittelyi- hin ja abi-päivä tyyppisiin tapahtumiin. Yhteistyökursseihin osallistuminen näyttäisi olevan vähäistä. Eikö meillä ollu joku [lukion erityistehtävään painottuva] fysiikan kurssi joka oli jollain tavalla yhteydessä siihen korkeakouluun. Aalto yliopistosta tuli professori juttelemaan meidän kanssa. (Turku2, P) Maantiedossa ollaan käyty, mutta se oli vaan sellainen esittelyjuttu. (Turku2, T) On meillä sit kans opossa ollut just jotain esittelyistä ammattikorkeakouluista sun muista. (Turku2, T) Olen osallistunut lukion aikana erilaisiin tutustumisiin ja TET:iin, mutta en oikein muuhun. (Turku1, P) Yksi lukiolainen esitti toiveen, mikä näyttäisi toteutuvan jo lähitulevaisuudessa: Musta tuntuu, että korkeakouluyhteistyötä vois olla enemmän. Mahdollisuuksia. Eilen kuulin, että keväällä on tulossa korkeakouluviikko, kakkoset on siellä viikon. Mun mielestä se kuulosti kiinnostavalta. Sais vielä paremman käsityksen opiskelusta siellä. (Jkl2, T). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 94 Aineiston löydökset tukevat lukiolaisbarometrin tuloksia siitä, että nuorten osallistumi- nen yhteistyöhön on abi-päivien tyyppisiä tutustumisia lukuun ottamatta vähäistä. Ky- selyn mukaan osallistumiseen näyttäisi vaikuttavan eniten se, kuinka paljon ja mitä yhteistyötä lukio tarjoaa. Toisaalta kaikki osallistuminen ei todennäköisesti tule baro- metrikyselyssä ilmi, koska niin moni ei tunnista yhteistyötä (Ahola & Spoof 2019b). Koska molempien tapaustutkimusten lukioissa yhteistyö näyttäisi olevan varsin vil- kasta, on osallistuminenkin todennäköisesti laajempaa, kuin mitä valikoitunut haastat- telujoukko antaa ymmärtää. Vaikka haastateltujen osallistuminen yhteistyöhön painottui lähinnä esittelyihin ja tu- tustumisiin, toivoivat he lisää juuri tämän tyyppistä toimintaa. Enemmän toivottiin käy- tännön näkökulmaa, eli millaista se korkeakouluopiskelu oikeasti on korkeakouluopis- kelijoiden itsensä kertomana. Olen osallistunut erilaisiin korkeakoulujen tutustumisiin. Yhteistyötä voisi kyllä olla lisää, juuri ihan käytännön juttuja. Näkisi paremmin millaista se opiskelu on. Nyt kun on tiettyä mieltä että voisiko se sitten ajan myötä muuttuakin, kun näkisi mitä se opiskelu on. (Turku1, T) Sellainen mikä konkreettisesti kertoisi, mitä se opiskelu on, tai millaista se työ on, että ei mitään sellaista esitelmää, että tulkaa tänne meidän kouluun, että täällä on tosi kivaa. Vaan oikeasti kerrottaisiin millaista se on. (Turku2, P) On sillein konkreettisempaa kun kertoo, mitä oikeasti tekee siellä, minkälaisia päivät on. (Jkl2, T) On se eri asia, kun sellainen, joka itse opiskelee kertoo kuin tavallaan ulkopuoli- nen kertoo. (Jkl1, P) Se mitä niissä esittelyissä on ollut, tai mitä mä olen kokenut, niin aika sam- moista perustietoa, mitä sä löydät netistäkin. Musta olisi hyvä jos niissä olisi enemmän sellaista mitä ei netistä löydä, jotain sellaista mikä kertoisi enemmän siitä millaista se opiskelu on. (Turku2, P) Tiedon puute korkeakoulujen opiskelukäytänteistä vaikeuttaa omien korkeakouluval- miuksien arvioimista. Toisaalta lukio-opiskelu oli koettu jo niin vaativaksi, että osa lu- kiolaisista arvioi pärjäävänsä siltä pohjalta myös korkeakouluopinnoissa. Tosi vaikea sanoa [valmiuksista], kun ei tiedä mitä vaaditaan. Ehkä kuitenkin se, kun ei hirveesti tiedä, kuinka hyvin ite pärjäis siellä. Kyllä lukiossa pärjänny ihan VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 95 hyvin. Kun ei tiedä, miten paljon vaatimustaso nousee. Tosi vaikea arvioida. (Jkl2, T) Kun yläasteelta tuli lukioon, niin kyllähän jonkin verran muuttu työskentelytavat ja muut. Mutta sitten kun korkeakouluun jatkaa, ei se ole sen isompi se harp- paus siihen. On varmaan silleen eteenpäin menny. (Jkl2, T) Haastateltavat kokivat, että erilaiset tutustumiset ovat ihan riittäviä. Yhteistyökurssien pelättiin tuovan vaan lisää työtä, vaikkakin ne nähtiin hyvänä ratkaisuna joillekin opis- kelijoille. Toisaalta muutama abiturientti nosti myös esiin sen, että oikeanlaisella kurs- silla tai tutustumisella voisi hyvinkin olla vaikutusta omiin valintoihin. Jos taas oma va- linta on jo tehty, yhteistyötoimintaan osallistumisella ei koeta olevan suurta merkitystä. Yhteistyön osalta erilaiset tutustumiset ihan riittäviä. Kurssit liian vaativia. Var- sinkin kun monella fysiikkaa, kemiaa ja matikkaa, eli aika tiivis opiskeluaikataulu niin siihen lisäksi kaikki muut niin aika raskasta. (Turku1, T) Tutustumiset olisi paremmat, koska kurssi eli erillinen suoritus veisi liikaa aikaa, jota lukiolaisella vähän, kun täytyy tehdä muu opiskelu ja [viittaa erityislukion ak- tiviteetteihin] vielä. (Turku1, T) Sellainen kurssi voisi olla ihan hyvä, toki se vie aikaa mutta se voisi olla ihan hyvä kokeilla, saisi enemmän alasta irti. (Turku2, P) Sit jos sen saisi ite valita sen kurssin niin sit voisi mennä just sellaiseen mikä kiinnostaa, että jos se on tavallaan joku semmoinen esittely niin se ei ole välttä- mättä yhtään sellainen mitä ite haluu, niin ei se sit ole myöskään antoisa. (Turku2, T) En ole osallistunut yhteistyöhön muuta kuin lyhyeen vierailuun kurssin aikana, mutta voisi sitä olla lisää lukion aikana. Ehkä voisi helpottaa valintaa jatkosuun- nitelmien osalta. (Turku1, P) Omalla kohdalla yhteistyöjutuilla ei ole ollu suurta vaikutusta, koska olen tiennyt jo mihin aion hakea mutta muilla voisi olla hyötyä pidemmästäkin tutustumis- kurssista. (Turku1, T) Ne, jotka eivät olleet vielä varmoja oman alansa valinnasta olivat kuitenkin hyötyneet korkeakouluyhteistyöstä siten, että esimerkiksi valinta yliopiston ja ammattikorkeakou- lun kesken oli selkiytynyt: [Vierailuista ja tutustumisista korkeakouluissa saa] tietoa, VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 96 kuinka paljon ylipäätään on vaihtoehtoja. Yleensä yliopisto vai amkki, mitä siellä on. Siihen ehkä selkeyttä. (Jkl2, T) Erilaisilla yhteistyömuodoilla on ollut siis lopulta melko vähän vaikutusta haastatelta- vien jatko-opintovalintoihin. Tämä vastaa hyvin lukiobarometrin tuloksia. Moni abitu- rientti on jo tehnyt päätöksensä mihin suuntaa lukion jälkeen, ja tähän päätökseen ei yhteistyötoiminnasta saaduilla kokemuksilla voida enää kovinkaan paljon vaikuttaa. Tämä puoltaa myös opettajien ja opinto-ohjaajien näkemyksiä yhteistyön aikaistami- sesta jo aivan lukion alkuun. Abiturienttien mielestä työelämästä oli lukion aikana ollut aika vähän tietoa. Vaikka työelämään liittyvät asiat kiinnostavat, eräs haastateltava pohti, että korkeakouluyh- teistyöstä on enemmän hyötyä kuin työelämäyhteistyöstä. Ehkä työelämän kanssa voisi olla lisää. Itekin, jos menee yliopistoon opiskele- maan, niin se on silleen vähän outoo ettei hirveästi tiedä mihin voisi työllistyä. (Turku2, T) Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä ollut vähän, mutta toisaalta se ei niin hyödyllistä kuin korkeakouluyhteistyö. (Turku1, T) Niin se työllistyminen ja vielä, mitä siitä maksetaan. (Jkl1, P) Joo kyllä se vaikuttaa, tai ei sitä lähde välttämättä tietoisesti sinne alalle, missä ei ole töitä tarjolla. (Jkl1, T) Kansainvälisiin matkoihin ja vierailuihin oli lukioissa saattanut sisältyä myös työelämä- aspekti ja yritysvierailua, mikä osoitti, että joissakin lukioissa pyritään tavoitteell isesti yhdistämään erilaisia yhteistyömuotoja. No ehkä siinä [kansainvälisessä vierailussa] mun mielestä oli tärkeätä pari yri- tysvierailua ja sai vähän kontaktia ulkomaille ja uskalsi puhua englantia. (Jkl1, P) Siinä [vierailussa] oli pääpointtina tavallaan se tulevaisuuden työelämä. (Jkl1, T) Kansainvälisyyden toteuttamisen haasteet Abiturienttien kokemukset kansainvälisyydestä ja sen toteutusmuodoista vaihtelevat paljon eri lukioissa ja opiskelijaryhmissä. Moni abiturientti ilmaisi olevansa kiinnostu- VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 97 nut erilaista kansainvälisistä opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Niistä oli kuitenkin lu- kion aikana kerrottu melko vähän. Joillakin kursseilla oli lähdetty ulkomaan matkalle sekä jonkin verran lukioissa oli ollut vaihto-opiskelua. On meillä ollut vaihtareita ja meiltä lähtenyt vaihtoon porukkaa, mutta jos se ei ole sun omaa kaveriporukkaa joka lähtee tai tulee vaihtoon niin ei se silleen kos- keta sua mitenkään. (Turku2, T) On täällä kans ollu jotain kursseja, missä mennään Roomaan tai jotain sellaisia matkoja on ollut (Turku2, T) Voisi olla lisääkin. Se voisi olla ihan kivaa, että saisi sit kans lisää tietoa just opiskelumahdollisuuksista ulkomailla. (Turku2, T) Kansainvälisyys kiinnostaa kyllä ja voisi olla enemmänkin osa lukion opetusta, mutta ei ehkä erillisenä suoritteena vaan osana kursseja. (Turku1, T) Kyllä tosi paljon on. Saa valita vähän mihin haluaa lähtee, on Espanjaa, Rans- kaa, Saksaa. (Jkl2, T) Tosi paljon on, että kerätään rahaa, osa on omakustanteisia. Porukalla tulee halvempia reissuja. Tosi hyvä valikoima, ihan kaikkea mahdollista. (Jkl2, T) Lukiolaisilla oli kokemusta myös kotikansainvälistymisen yhdestä muodosta, tässä ta- pauksessa vierailusta ruotsinkielisessä lukiossa. Minä olin siellä Kruunupyyssä. Se tuntu kuin olisi ollut ulkomailla. Siellä puhu ruotsia koko ajan. Aina välillä havahtu ajatteleen, että me ollaan kuitenkin Suo- messa ja kyllä siinä se kielitaito kehitty niitten muutaman päivän aikana. Se sit- ten, että oikeasti tuli käytettyä sitä ruotsinkieltä. Kun ei sitä täällä tarvii. (Jkl1, T) Vaikka kiinnostusta opiskelua kohtaan ulkomailla oli vierailujen aikana herännyt, niin opiskelupaikan hakeminen ulkomailta oli sitten osoittautunut luultua hankalammaksi. Ulkomailla opiskelusta on aika heikosti tietoo annettu, että ei niistä oikein ole kerrottu, jos et sä ite ole ottanut selvää, että saisi olla lisää. (Turku2, P) Oli puhetta siellä, mutta siinä vaiheessa kun keskusteltiin hinnoista ja sisään- pääsyprosenteista, juu ei ehkä ollukaan mulle. (Jkl2, T) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 98 Kun viime vuonna kävi abien päivässä, niin oli just kansainvälistymisestä, mie- lummin just menee Suomen korkeakoulun kautta kuin että hakee suoraan ulko- maille. On niin hyvät mahdollisuudet siitäkin lähtee. (Jkl2, T) Opiskelijavalintauudistus herättää paljon kysymyksiä Toisin kuin opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluissa, joissa korkeakoulujen opis- kelijavalintauudistus nousi spontaanisti esiin, kysyttiin abiturienttien mielipidettä asi- aan erikseen. Tällä hetkellä abivuottaan viettävät lukiolaiset ovat osuneet keskelle opiskelijavalintojen muutosta. Tietoa on saatu aika vähän ja uudistukset aiheuttavat paljon epätietoisuutta. Musta tuntuu, että meille kans kerrottiin siitä liian myöhään, että mä en ainakaan muista, että meille ykkösellä olisi siitä sanottu mitään. Mä olisin voinut tehdä va- lintoja sen mukaan, että nyt mulla jää kirjoittamatta joitain aineita, koska ne eivät enää mahdu. (Turku2, T) Moni abiturientti kokikin, että uusi todistusvalinta lisää paineita ja valinnat jatko-opis- kelusta pitää tehdä todella aikaisin. Toisaalta oltiin hieman epävarmoja siitä, miten vuoden 2020 keväällä voimaan tuleva uusi valintajärjestelmä todella toimii. Asiasta on ollut paljon ristiriitaista ja väärää informaatiota, kuten opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluissa kävi ilmi. Todistusvalinta on omalla kohdalla vaikuttanut kurssivalintoihin ja toisaalta lisän- nyt myös paineita ylioppilaskirjoituksissa pärjäämiseen. (Turku1, T) Se lisää painetta ylioppilaskevääseen ja -syksyyn, että jos sä et silloin onnistu niin se saattaa kaataa sun opiskelupaikan. (Turku2, T) Se pitää suunnitella niin aikaisin ja se on tosi tärkeää, ja ehkä pitää tietää tosi aikaisin mihin hakee, jos haluu päästä todistusvalinnalla sisään. (Turku2, T) Kun viime vuonna, että ai ihan oikeesti, pitää ruveta opiskelemaan niihin. Kun mulla esimerkiksi oli, että kun ei tienny mille alalle, mietin mitä aineita kannattaa kirjoittaa, sitten oli tosi vaikea ettiä ne aineet, mistä sais mahdollisimman hyvät arvosanat. Sinällään kuulostaa ihan kivalta, jos saa hyvät tulokset yo-kirjoituk- sista. (Jkl2, T) Kuten opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluissa, esiin nousi lukion rooli yleissivis- tävänä oppilaitoksena. Jos jo alusta alkaen pitää tietää, minne aikoo hakea ja keskit- tyä vain tiettyihin aineisiin, yleissivistys kärsii. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 99 Sit se vie kans pois sitä lukion yleissivistävyyttä, kun sun pitää oikeasti jo ykkö- sellä tietää mihin sä aiot hakea ja mihin sä aiot suuntautua lukiossa ja mitä ai- neista sä haluut opiskella, että sä ehdit sit kans kirjoittaa ne. (Turku2, T) Ylioppilastodistuksen pisteytys ja paljon julkisuudessakin keskustelua aiheuttanut aja- tus, että jatkossa korkeakouluun pääsyyn vaadittaisiin monen L:n todistus, aiheutti myös huolta abiturienteissa. Moni toi esiin, että todistusvalinta on hyvä asia lahjak- kaille opiskelijoille, mutta huono juttu niille, jotka eivät ylioppilaskirjoituksissa menesty. Sit se on vähän tyhmää, kun jos sä haet vaikka yliopistoon opiskelemaan histo- riaa, niin sit sinne pääsee jotain jengiä, joka kirjoittanut fysiikan, kemian ja pitkän matematiikan lukiossa, vaikka sulla olisi enemmän tietoa siitä alasta, mitä sä ha- luisit opiskella. (Turku2, P) Ja kun tähän mennessä ne arvosanat on kaikki ollu jotain L tai E, että ei vaan kaikki kirjoita niin hyvin, niin pystyykö sit edes hakee mihinkään papereilla, jos ei saa L tai E:tä ylioppilaskokeista. (Turku2, T) Hyvä asia fiksuille ja hyvän todistuksen saaville, mutta muille huono juttu. Jos haluu keskittyä [viittaa lukion erityislukion aktiviteettiin] niin pakko silti änkeä 16 pitkän matikan kurssia ohjelmaan, koska muuten ei mitään mahiksia hakea. Esim. valtio-oppi mihin olen hakemassa, että ei siellä tarvitsisi niin vahvasti osata matikkaa. (Turku1, T) Osa sanoi suoraan, että todistusvalinta hyödyttää omaa pääsemistään korkeakou- luun. Hekin kuitenkin ymmärsivät, että uusi valintatapa ei suosi kaikkia. Todistusvalinta ihan hyvä juttu. Itsellä hyvä todistus, että siinä mielessä voi jopa helpottaa ja nopeuttaa siirtymistä, mutta jos kauhean huono niin sit tosi vaikeaa. (Turku1, T) On se ainakin positiivinen asia, että tuntuu siltä, että ei kirjoituksia turhaan käy tekemässä ja on oikeasti iloa (Jkl1, P). Mulla siitä olisi taas hyötyä, koska just ne aineet mistä saa paljon pisteitä, niin mä just tykkään niistä aineista ja kirjoitan niitä aineita. Mutta ei se kaikille ole sama, että ei se kaikki hyödytä. (Turku2, P) Julkisuudessa on paljon käyty kriittistä keskustelua ylioppilaskirjoitusten aineiden pis- teytyksestä ja niiden vaikutuksesta sisäänpääsymahdollisuuksiin. Niin ministeriön VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 100 edustajat kuin lukiotoimijatkin ovat pyrkineet hälventämään tähän liittyviä väärinkäsi- tyksiä (esim. Aamulehti 12.6.2019; Helsingin Sanomat 14.8.2019). Myös opetushallin- non tilastopalvelu Vipuseen on tulossa erityinen visualisointityökalu, josta voi nähdä korkeakoulupaikan vastaanottaneiden ylioppilastutkinnon arvosanojen jakauman (ks. https://vipunen.fi/fi-fi/kkyhteiset/Sivut/Haku-ja-valinta.aspx). On selvää, että monen- kaan L:n tai E:n kirjoittajat eivät riitä täyttämään kaikkia todistusvalinnan kiintiöitä edes pahimmilla hakupainealoilla vaan ”tavallisillekin kirjoittajille” riittää paikkoja. Uuden jär- jestelmän epätietoisuus lisää kuitenkin hakijoiden paineita menestyä ylioppilaskirjoi- tuksissa. Abiturientit pohtivat myös koko valintauudistusta. Haastattelussa nousi esiin eri kiinti- öiden painotukset, pääsykokeiden rooli sekä olisiko hyvä säilyttää edelleen yhteispis- tekiintiöt, jotka poistuivat uudistuksen myötä. Yksi abiturientti on myös huomannut, että uudessa valintasysteemissä monella alalla pelkällä pääsykokeella valittavien osuus tulee itse asiassa kasvamaan, ja se todennäköisesti parantaa niiden asemaa, jotka eivät tule todistuksella valituksi (vrt. Ahola & Spoof 2019a). Musta on ihan hyvä pitää molemmat, mutta musta pienempi paino sille todistus- valinnalle, koska fakta on se, että pienempi osa on niitä, jotka kirjoittaa täyden L:n paperit. (Turku2, T) Mutta siinä mielessä, mikä merkitys ylioppilaskirjoituksilla on enää, jos pääsee vaan pääsykokeilla. Täytyisi löytää tasapaino todistusvalinnan ja pääsykokeen perusteella valituille. (Turku2, P) Sit toisaalta ne L:n kirjoittaneet, jotka menee sillä todistuksella, niin ne on sit pois sieltä pääsykokeesta. En sit tiedä helpottaisiko se sitä, mutta olisi ainakin sit sitä kautta vähän parempi. (Turku2, T) Toisaalta yhteispisteet voisi olla, kun sä luet ylioppilaskokeisiin ja menestyt niissä, niin sulla on jo tietty taito, millä voi sit menestyä myös pääsykokeissa. (Turku2, T) Jotkut eivät olleet niin huolissaan todistusvalinnan merkityksen kasvusta, koska pää- sykoevaihtoehto on aina olemassa. Kuten edellä mainittiin, opiskelijavalintojen uudis- tuksessa pelkällä pääsykokeella valittavien osuus tulee kasvamaan. Musta tuntu, että mun todistuksen, tai ainakaan ne kirjoitustulokset ei riitä yli- opistoon ja sillä ei ole mitään väliä, että pitää päästä pääsykokeisiin. (Jkl2, T) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 101 Ehkä sekin kuulostaa aluksi, että voi että nyt pitää saada hyvät numerot. Mutta nyt kun kuullu enemmän, ei se maailmaa kaada vaikka et saa hyviä numeroita ja pääsis suoraan hyvillä numeroilla, onhan siinä ne pääsykokeet kumminkin. Ehkä avaa joillekin paremmin menestyneille oven. Ihan samalla tavalla pysyy, vaikka saat vähän heikommat arvosanat. (Jkl2, T) Suunnitelma välivuoden pitämisestä ylioppilaskirjoitusten jälkeen näyttää selvitysten mukaan yleistyvän (OKM 2017; TK 2018). Erityisesti Jyväskylän haastatteluissa lukio- laiset toivat esille välivuoden viettämisen tarpeen eri näkökulmista. Aika moni mun kavereista pohtii sitä, että haluais sitten tehdä vaikka töitä ja reissata. On lukion jälkeen aika puhki. Tosi harvalla on on ees pientä suuntaa. (Jkl2, T) Ainakin ite mietin, että voisin tehdä välivuoden tai sitten jotain ihan muuta, ettei ainakaan ihan perään mihinkään korkeakouluun. (Jkl2, T) Kyllä mäkin olen aika monelta kuullu, että vois pitää välivuoden. Sitten tiedän niitä, jotka haluu kouluun ihan heti. Ite, jos nyt löytyy vielä, mihin oikeesti ite ha- luu, olis valmis menemään. Mutta voin välivuoden pitää. (Jkl2, T) Ylioppilaskirjoituksen jakaminen useaan kirjoituskertaan on yleistynyt. Osa abiturien- teista haluaa jo syksyllä kokeilla joidenkin oppiaineiden kirjoittamista, kirjoittaa pois alta mieluisimpia aineita tai itselleen helpoimmiksi arvioimiaan aineita tai ylipäänsä ja- kaa lukutaakkaa useampaan kirjoituskertaan. Jakaminen antaa myös mahdollisuuden korottaa arvosanoja jo lukio-opintojen aikana. Niin ja pystyy korottaa keväällä, jos haluaa. (Jkl1, P) Mä teen 3,5 vuoteen, nyt tein vasta terveystiedon. Se oli rennompi kuin mä aat- telin. Se koko tilanne, kuitenkin. Sitä oli ehkä enempi peloteltu. - Kun mullakin oli vaan yks reaaliaine, se meni ihan köykäsesti opiskelun ohessa. Kun keväällä on pitkää matikkaa ja muuta, niin vaan pystyis mitenkään. Lukuloma on ihan eho- ton. (Jkl2, T) Syksyllä mulla oli lyhyt espanja ja yhteiskuntaoppi. Ihan odotettua paremmin meni. Ei se ollu niin paha, kuin mitä peloteltiin. (Jkl2, T) Todistusvalintauudistuksen myötä poistettiin myös ylioppilaskirjoitusten arvosanojen korottamisrajoitus tutkinnon jo suorittaneilta (SA 502/2019, 16§). Eräs abiturientti poh- VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 102 tikin, miten rajaton korotusmahdollisuus vaikuttaa jatko-opintoihin hakevien toimin- taan. Lisääkö uudistus kenties korottajien määrää? Entä kannattaako korottaa itselle kiinnostavaa ainetta, jos siitä saa kuitenkin valinnassa vähemmän pisteitä? [Valintauudistus] lisää välivuoden viettävien halua korottaa arvosanoja ja siihen saattaa silti mennä monta vuotta. Ja just miten niitä aineita on painotettu, että voisi saada paremmat arvosanat jostain mielenkiintoisemmasta aineesta, mutta siitä saa sitten vähemmän pisteitä. (Turku1, T) Ensimmäiset uuden järjestelmän mukaiset ylioppilastutkinnon arvosanojen korotukset oli mahdollista suorittaa syksyllä 2019. YTL:n mukaan hyväksytyn kokeen uusimisista 32−50 prosenttia on johtanut aiempaa parempaan arvosanaan. Syksyisin onnistumis- prosentti on ollut matalampi kuin keväisin. Lakimuutoksen myötä kynnys hyväksytyn kokeen uusimiseen voi madaltua. Lopullisia johtopäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä vasta myöhemmin, kun uudistus on ollut pidempään voimassa. (YTL 2019.) Yhteenvetoa: abeilla paljon huolta mutta myös kiinnostusta Abiturienttien haastattelut kertovat, että lukioissa on tällä hetkellä käynnissä monta eri muutosta, jotka aiheuttavat huolta ja ahdistusta sekä lisäävät epätietoisuutta. Tietoa muutoksista ja niiden todellisista vaikutuksista ei ole riittävästi ja se tulee abiturientin näkökulmasta liian myöhäisessä vaiheessa. Erityisesti korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus aiheuttaa opiskelijoissa huolta ja luo paineita ylioppilaskokeissa menestymiseen. Tämä saattaa joissain tapauksissa toimia vastoin yhteistyön lisäämiselle asetettuja tavoitteita, esimerkiksi vähentäen osallistumisintoa, minkä myös opettajat ja opinto-ohjaajat mainitsivat. Abiturienttien jatkokoulutussuunnitelmat ovat osalla vaiheessa, ja suunnitelmien kirjo vastaa hyvin lukiolaisbarometrin tuloksia. Tässä katsannossa yhteistyöllä ja siitä saa- duilla kokemuksilla voisi olla monen kohdalla vaikutusta. Toimintaan osallistumisessa on kuitenkin monia sekä tarjontaan että lukiolaisiin itseensä liittyviä esteitä. Korkea- koulu- ja työelämäyhteistyön tulisi olla anniltaan hyvin konkreettista ja sopia lukiolai- sen arkeen. Osallistumismahdollisuuksia parantaisi, jos kurssi- ja muu yhteistyötoi- minta nivoutuisi mahdollisimman saumattomasti normaaleihin lukio-opintoihin. Yhteis- työ tulisi toteuttaa niin, ettei se entisestään kuormita jo muutoinkin stressistä kärsiviä lukiolaisia (vrt. TAT 2019). Abiturientit olivat varsin kiinnostuneita kansainvälisistä asioita ja lukion tarjoamista kansainvälistymisen mahdollisuuksista. Nykyistä enemmän tietoa he olisivat kaivan- VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 103 neet kansainvälisistä opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Kuten opettajien ja opinto-oh- jaajien haastatteluissa, hyvänä toimintamallina esiin nousi työelämäyhteistyö kansain- välisessä kontekstissa. Jatkossa keskeinen haaste on, että koko systeemistä saadaan toimiva ja selkeä. Tä- hän viittasi myös edellä (s. 60) siteeraamamme rehtori kommentoidessaan uudistuk- sen haasteita. Avain-asemassa tulee olemaan uusi opetussuunnitelman perusteet, jossa hyvinvointiosaaminen on nostettu yhdeksi laaja-alaisen osaamisen alueista, sekä se, miten suunnitelman korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä koskevat tavoitteet jalkautetaan paikallisiin opetussuunnitelmiin (LOPS 2019). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 104 4 YHTEENVETO JA POLITIIKKAJOHTOPÄÄTÖKSET Tämän VN-TEAS -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää lukioiden tämänhetkistä työ- elämä- ja korkeakouluyhteistyötä sekä kansainvälisyyttä. Tähän lukuun on vedetty yh- teen hankkeen keskeisimmät tulokset ja havainnot lukiokyselystä ja tapaustutkimuk- sista. Näiden ja muun arvioinnin ja pohdinnan myötä esitämme suosituksia lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön sekä kansainväliseen toimintaan. Yhteistyön nykytila ja kehittäminen Rehtorikyselyn perusteella lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä kansain- välinen toiminta ja yhteistyö on laajaa ja monimuotoista. Vain muutama lukio ilmoitti, ettei tee lainkaan yhteistyötä. Toisaalta melkein puolessa vastanneista lukioista kor- keakoulu- ja työelämäyhteistyö on enemmänkin satunnaista. Yhteistyön satunnaisuus näyttäisi olevan erityisesti pienten lukioitten ongelma. Sama pätee kansainväliseen toimintaan, mutta se on kuitenkin kaiken kaikkiaan selvästi säännöllisemmällä pohjalla kuin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö. Lukioilla on myös käytössä toimintamalleja, joissa korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä tehdään kansainvälistymisen kontekstissa. Sekä korkeakoulu- että työelämäyhteistyö painottuu erilaisiin vierailuihin ja tutustumi- siin. Yhteistyössä toteutetut lukion kurssit sen sijaan ovat toistaiseksi harvinaisempia. Valtaosassa lukioista on kuitenkin jo käytössä jokin sellaisen yhteistyön muoto, jossa opiskelijan on mahdollista saada kurssisuoritus tai merkintä päättötodistukseen. Yh- teistyössä oppiaineista korostuvat opinto-ohjaus ja matemaattis-luonnontieteelliset ai- neet. Suurissa lukioissa erilaisia yhteistyön muotoja on enemmän käytössä kuin pie- nissä. Yhteistyömahdollisuudet ja niiden käyttö vaihtelevat myös alueittain. Vaikka yhteistyö on suhteellisen laajaa ja monimuotoista, se on toisaalta jossain mää- rin epäsystemaattista ja perustuu pitkälti yksittäisten toimijoiden ja oppilaitosten väli- siin kontakteihin. Pieni osa lukioista on vasta etsimässä sopivia yhteistyömuotoja. Eh- dotuksina ja malleina toiminnan systematisoimiseksi ja koordinoimiseksi esitettiin eri- laisten yhteistyöverkostojen kehittämistä ja laajentamista, jotka voivat rakentua lukioi- den keskinäiselle, paikalliselle ja alueelliselle yhteistyölle. Toisin kuin lukioille, yhteis- työ ei ole korkeakouluille lakisääteistä. Yhteistyön kehittämisessä tulisikin painottaa siitä korkeakouluille koituvia hyötyjä ajatellen erityisesti ikäluokkien pienenemistä ja opiskelijoista käytävän kilpailun kiristymistä. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 105 Johtopäätökset ja suositukset:  yhteistyön systemaattisuutta ja koordinointia tulee kehittää  erityistä tukea tulee kohdentaa niille, joilla toiminta on vasta aluillaan  yhteistyöhankkeissa on hyviä käytänteitä, joita tulee jakaa, myös hyö- dyntämällä digitaalisia välineitä, esimerkiksi kehittämällä ja hyödyntä- mällä OPH:n LOPS-työkalua ja ePerusteet- sivustoa  OPH:n LOPS2021 opetussuunnitelmatyön tuen yhtenä keskeisenä tee- mana tulisi olla lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä kan- sainvälistyminen, ja siinä yhteydessä voisi kerätä ja levittää lukioiden omia hyviä ja toimivia yhteistyökäytänteitä  lukioissa tulee kiinnittää huomiota myös niihin oppiaineisiin, joissa ei vielä tehdä tai tehdään vain vähän yhteistyötä korkeakoulujen, työelä- män tai kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämä vahvistaa myös opet- tajien keskinäistä yhteistyötä.  yhteistyön kehittämisessä ja toteuttamisessa tulee lisätä kansainvälisty- miseen liittyvien näkökulmien huomioon ottamista  kotikansainvälistymistä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän uusien ope- tussuunnitelman perusteiden suuntaviivojen mukaisesti Lukiolaisten osallistuminen yhteistyöhön Lukiolaisten osallistuminen yhteistyöhön näyttäisi olevan sekä rehtorikyselyn että ta- paustutkimusten perusteella toistaiseksi keskimäärin melko vähäistä. Rehtoreiden ar- vioissa osallistumismääristä oli kuitenkin melko suurta vaihtelua, eivätkä kaikki osan- neet vastata kysymykseen lainkaan. Monissa lukioissa, varsinkin kun lukio sijaitsee korkeakoulupaikkakunnalla, suurin osa opiskelijoista osallistuu erilaisiin tutustumisiin. Yhteistyössä toteutetuille kursseille osallistuminen sen sijaan on rehtoreiden arvioiden mukaan keskimäärin aika vähäistä. Selvityksen antamaa kuvaa osallistumisesta tukee myös tuore lukiolaisbarometri, jonka mukaan vain joka neljäs lukiolainen oli osallistunut tai aikoo osallistua lukionsa tarjoamaan korkeakoulu- tai työelämäyhteistyöhön. Barometrin mukaan lukiolaiset tuntevat tai tunnistavat huonosti lukionsa tarjoamaa yhteistyötä, mikä tarkoittaa, että todellisuudessa osallistuminen voi olla havaittua laajempaa. Haastatellut opettajat ja opinto-ohjaajat allekirjoittavat tämän havainnon. Yhteistyö ei välttämättä erotu lukiolai- sen arjessa tai he eivät miellä toimintaa erityiseksi yhteistyötoiminnaksi. Tämä ei vält- tämättä ole huono asia, mutta yhteistyön systematisoinnin ohella toimintaa on syytä tehdä entistä näkyvämmäksi. Sekä rehtorikyselyssä että tapaustutkimusten haastatteluissa nousi esiin useita teki- jöitä, jotka vähentävät lukiolaisten intoa osallistua yhteistyötoimintaan. Yksi keskeinen VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 106 on lukio-opintojen vaativuus ja raskaus. Monella on vaikeuksia selviytyä opinnoistaan, ja osa uupuu ja kokee ahdistusta. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus, jossa suoran todistusvalinnan merkitys kasvaa, saa lukiolaiset tähtäämään entistä määrätie- toisemmin ylioppilaskirjoituksiin ja satsaamaan vain niihin aineisiin, joita pitävät oman korkeakoulutukseen hakeutumisensa kannalta tarpeellisina. Tässä tilanteessa monet yhteistyömuodot ja -opinnot koetaan ylimääräiseksi työksi, johon ei haluta tarttua. Esi- merkiksi korkeakoulujen tarjoamat kurssit koetaan liian laajoiksi ja raskaiksi, eivätkä ne aina sovi lukiolaisen päivärytmiin. Kurssien tarjoaminen verkossa ei myöskään ole aina mikään patenttiratkaisu. Johtopäätökset ja suositukset:  yhteistyö tulee integroida selkeästi lukio-opintoihin  lukiolaisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista tulee huolehtia  yhteistyön tavoitteet ja perustelut sekä hyödyt tulee kertoa selkeämmin lukiolaisille  yhteistyön suunnittelua ja kehittämistä tulee tehdä opettajien, opinto-oh- jaajien ja lukiolaisten yhteistyönä  korkeakouluopinnoista koostuvan opintotarjottimen suunnitteluun tulee luoda yhtenäinen malli  opetustarjonnan ja siihen liittyvien digitaalisten mallien suunnittelun tu- eksi olisi syytä perustaa erityinen lukioiden ja korkeakoulutuksen toimijat yhdistävä koordinoiva hanke, joka on syytä linkittää korkeakoulujen digi- visioon, joka on osa Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision tiekarttaa  yhteistyön ja siihen osallistumisen tilastointia tulee kehittää osana viran- omaisten ja Tilastokeskuksen lukiokoulutukseen liittyvää tiedonkeruuta Yhteistyön vaikuttavuus Kyselyn mukaan rehtorit uskovat melko yksimielisesti, että yhteistyöllä voidaan vaikut- taa lukiolaisten koulutus- ja urasuunnitelmiin. Haastatellut opettajat ja opinto-ohjaajat sekä abiturientit itse eivät olleet niinkään vakuuttuneita asiasta. Varsin harvalla lukio- laisella on kuitenkin selkeät ja lukkoon lyödyt koulutussuunnitelmat, joten periaat- teessa yhteistyöllä ja siitä saaduilla kokemuksilla voi olla oleellista vaikutusta nuoren valintoihin. On kuitenkin vaikea arvioida, olisivatko vaikutukset sellaisia, että ne tuke- vat yhteistyölle asetettuja politiikkatavoitteita, vai vahvistaako toiminta jo olemassa olevia koulutukseen hakeutumisen rakenteita. Kun rehtorikyselyn mukaan eniten kor- keakouluyhteistyötä tehdään matemaattis-luonnontieteellisten aineiden parissa, voi olla, että aloista jo alun perin kiinnostuneet ovat niitä, jotka osallistuvat yhteistyössä toteutetuille kursseille. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 107 Ne, joilla ei ole selkeitä suunnitelmia, ovat yleensä myös vaikeimmin motivoitavissa. Lisäksi heillä voi olla erilaisia ongelmia lukio-opinnoissa suoriutumisessa. Ne taas, joilla on selkeät jatkokoulutussuunnitelmat, tähtäävät useimmiten yliopistojen hakupai- nealoille. He satsaavat määrätietoisesti ylioppilastutkintoon ja niihin aineisiin, joita ar- velevat sisäänpääsyn edellyttävän, eivätkä ole kovin innostuneita ylimääräisiin suori- tuksiin. Yhteistyön politiikkatavoitteiden mukaan vaikutusten tulisi olla myös sen suuntaisia, että lukiolaisten koulutus- ja uravalinnat suuntautuisivat nykyistä laajemmin ja ennak- koluulottomimmin eri aloille ja vähentäisivät myös vahvasti sukupuolittuneita valintoja. Varsin harva rehtori kuitenkin uskoi, että yhteistyöllä voitaisiin vaikuttaa tämän tapai- siin asioihin, jotka koettiin vahvasti yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän rakenteelli- siksi ongelmiksi. Yhteistyön vaikutukset lukiolaisten koulutusvalintoihin näkyvät vasta pidemmällä aika- välillä, mutta vain yleisellä tasolla Opetushallinnon tietopalvelun (Vipunen) koulutuk- seen hakeutumista ja pääsyä koskevissa tilastoissa. Vaikuttavuuden arvioiminen edellyttää lisäksi systemaattista tiedonkeruun ja tilastoinnin kehittämistä yhteistyön laadullisesta ja määrällisestä toteuttamisesta. Johtopäätökset ja suositukset:  kehitetään opinto-ohjausta tunnistamaan entistä paremmin lukiolaisten koulutussuunnitelmien kehitysvaiheet ja kohdennetaan toimenpiteitä nii- den mukaisesti  erityistä huomiota ja tukea tulee kohdistaa niihin, joiden jatkokoulutus- suunnitelmat ovat auki vielä lukion päättövaiheessa  otetaan uusi HOPS-työkalu käyttöön tukemaan yhteistyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista  kehitetään erilaisia yhteistyömuotoja niin, että ne ovat helposti lukiolai- sen saavutettavissa  kehitetään opinto-ohjausta tunnistamaan myös sukupuoleen liittyviä en- nakkoasenteita koskien koulutusta ja työelämää  sukupuolittain eriytyneiden koulutus- ja uravalintojen vähentämisessä tu- lee ottaa huomioon ”purkutalkoot” hankkeen johtopäätökset ja suosituk- set liittyen erityisesti:  monipuolisten ja stereotypioista vapaiden esikuvien ja roolimallien tarjoamiseen, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa asian huomioimista työelämävierailuissa sekä TET-jaksojen järjestämisessä, sekä  tasa-arvoon oppilaitoksissa, tässä tapauksessa vahvaa, opiskeli- jalle näkyvää ja heidät osallistavaa tasa-arvotyötä lukioissa  kehitetään tiedonkeruuta ja tilastointia yhteistyön toteuttamisesta VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 108 Yhteistyön järjestäminen ja kehittäminen Rehtoreiden ja haastateltujen opettajien, opinto-ohjaajien ja opiskelijoiden mukaan yh- teistyön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyy monia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää haasteiden tunnistamista ja pitkälti paikallisia ratkaisuja. Alla olevassa tau- lukossa on esitetty haasteisiin liittyvät suositukset, joista osa on jo ollut esillä yllä käsi- teltyjen teemojen yhteydessä. Haasteet Suositukset Toimintaan osallistumisesta lukiolaiselle aiheutuva lisäkuormitus • hyvinvointiosaamisen huomioiminen lukion opetussuunnitelmassa ja opinnoissa • sovelletaan malleja, joissa yhteistyöopinnot integroidaan lukio-opintoihin Yhteistyön aikataulutus, esimerkiksi kurssien sijoittaminen opinto-ohjelmaan • yhteistyöopintojen integroinnin, koordinoinnin ja suunnittelun tehostaminen korkeakoulujen ja työelämän kanssa Yhteistyön maantieteellinen toteuttaminen • varmistetaan yhteistyön alueellinen kattavuus ja tasa- arvo Lukiokoulutuksen järjestäjän taloudelliset mahdollisuudet ja yhteistyön resursointi • varmistetaan riittävä toiminnan tuki ja rahoitus • yhteistyö ei voi perustua pääasiallisesti hanketoimintaan ja -rahoitukseen Lukion opettajien/opojen lisääntyvä työtaakka • yhteistyöstä tulee tehdä koko lukion koordinoitua toimintaa, osa lukion toimintakulttuuria Lukiolaisten motivointi osallistua yhteistyöhön • yhteistyöstä tulee tehdä luonteva osa koko lukion toimintaa • yhteistyön tavoitteet, perustelut sekä hyödyt tulee kertoa selkeästi • tulee luoda yhteistyömalleja, jotka eivät kuormita lukiolaisia Yhteistyön järjestämisen henkilösidonnaisuus • lukion henkilökunnan yhteistyö, tiedon kulun ja kollegiaalisen tuen varmistaminen, kokemusten ja kontaktien jakaminen Työelämätoimijoiden motivointi osallistua yhteistyöhön • luodaan verkostopohjaisia yhteistyömalleja lukioiden ja työelämän toimijoiden kesken • tuodaan työelämän toimijoille selkeästi esiin yhteistyöstä heille koituvat hyödyt Lopuksi voidaan vielä nostaa esiin se, että kysyttäessä uuden lukiolain lukioille aiheut- tamia haasteita, yli puolet rehtoreista oli sitä mieltä, että valmiudet ovat hyvät, ja vain alle kymmenes vastasi, että valmiudet ovat heikot. Valmiuksia jatko-ohjauksen anta- miseen kysyttiin erikseen ja siinä tilanne oli vielä parempi. Vaikka itse yhteistyöhön ja sen käytännön järjestelyyn liittyy monia haasteita ja ongelmia, nykytilanne näyttäisi siis kuitenkin täyttävän lainsäädännön edellyttämän tason melko hyvin. Opetushalli- tuksen on kuitenkin syytä seurata jatko-ohjausvelvoitteen toteutumista ja vaikutuksia. Yhteistyön kehittämisen keskeinen haaste voidaan tiivistää seuraavasti: Miten yhteis- työstä tehdään systemaattista, koordinoitua, kaikki lukiot ja lukiolaiset tasavertaisesti VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 109 tavoittavaa ja vaikuttavaa toimintaa? Tähän liittyvä jo edellä siteerattu rehtorin kom- mentti sietää tulla toistetuksi: Uusi toimintakulttuuri ei synny hetkessä. Opettajia pitää kouluttaa ja näille asi- oille on annettava aikaa. On hyvä, että laki on muuttunut, yhteistyö on tähänkin asti ollut mahdollista ja toimivaa innokkaiden toimesta. Nyt koko kouluyhteisön on tartuttava toimeen. Vaatii johtamista, kokeiluja ja aikaa. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 110 Liitteet Liite 1. Webropol-kyselylomake A. PERUSTIEDOT 1. Lukion nimi Sijaintikunta Koulutuksen järjestäjä 2. Onko lukiollanne lukiolain mukaista erityistehtävää  kyllä, mikä? ____  ei 3. Koulutuksen järjestäjän omistajatyyppi  kunta  kuntayhtymä  yksityinen  valtio 4. Mikä on lukionne pääopetuskieli?  suomi  ruotsi  muu, mikä? ____ 5. Mikä on lukionne opiskelijamäärä?  alle 50  50–99  100–299  300–499  500–699  700 tai enemmän B. YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET: 6. Minkä tahojen kanssa lukionne tekee tällä hetkellä yhteistyötä? 1.vakiintunut/pysyvä yhteistyö, 2. satunnainen yhteistyö, 3. ei yhteistyötä Kotimaiset tahot  yliopisto  ammattikorkeakoulu  ammatillinen oppilaitos  toinen lukio VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 111  joku muu koulutusinstituutio (esim. kesäyliopisto, täydennyskoulutus- keskus, kansanopisto), mikä? ___  työelämä (julkinen sektori, yritykset, kolmannen sektorin toimijat)  joku muu taho, mikä? ____ Kansainväliset tahot  kansainväliset korkeakoulut  muut kansainväliset oppilaitokset  kansainväliset työelämän toimijat  joku muu kansainvälinen taho, mikä? ____ Lukio-korkeakoulu yhteistyö 7. Millaisia yhteistyömuotoja lukiollanne on korkeakoulujen (yliopistot ja ammatti- korkeakoulut) kanssa? (voit valita useamman vaihtoehdon)  Korkeakoulun kanssa toteutettava lukion kurssi  Korkeakoulun kanssa toteutettava opintojakso, joka on osa lukion kurssia  Orientaatiokurssi, kurkistuskurssi, tutustumiskurssi tai vastaava, joka o on osa lukion kurssia o ei ole osa lukion kurssia  Vierailut ja tapahtumat o abi-päivät, uraohjauspäivät tai vastaavat o muut vierailut kampuksella (esim. vierailut luennoilla) o korkeakouluopiskelijoiden vierailut lukioon o korkeakouluopettajien tai muun henkilökunnan vierailut luki- oon o lukion opettajien/opojen vierailut korkeakouluun o alumnien vierailut lukiossa o muu tapahtuma tai vierailu, millainen? ____  Avoimen yliopiston / ammattikorkeakoulun kurssi o josta saa korkeakoulun opintopisteitä o joka voidaan hyväksyä lukion kurssiksi tai osaksi sitä  Yhteiset projektit tai opintojaksot korkeakoulun tai korkeakouluopiske- lijoiden kanssa (esim. lukiolaisten osallistuminen AMK:n TKI- toimin- taan)  Henkilöstön kehittäminen yhteistyössä korkeakoulun kanssa (esim. koulutukset, yhteiskehittämistapaamiset, tietojen vaihto yms.)  Muunlainen yhteistyö, millainen? _______ 8. Millaisia yhteistyön toteutustapoja lukiollanne on korkeakoulujen kanssa? (voit valita useamman vaihtoehdon) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 112  Lukion kurssi tai sen osa, jossa hyödynnetään korkeakoulun tiloja (esim. laboratorio) ja opetuksesta vastaa o korkeakoulun opettaja tai opettajat (tai opiskelija/t tai alumni/t) o lukion opettaja tai opettajat o sekä lukion että korkeakoulun opettajat yhteistyössä  Lukion kurssi tai sen osa, joka järjestetään lukion tiloissa ja opetuk- sesta vastaa o korkeakoulun opettaja tai opettajat (tai opiskelija/t tai alumni/t) o sekä lukion että korkeakoulun opettajat yhteistyössä  Lukion itsensä toteuttama kurssi, jossa hyödynnetään korkeakoulun oppimateriaaleja  Lukion kurssi tai sen osa, joka toteutetaan yhdessä korkeakoulun kanssa verkko-opintoina  Onko teillä muunlaisia korkeakouluyhteistyön toteutustapoja, millai- sia? _____ 9. Kuvaa jokin lukionne toimiva/onnistunut korkeakouluyhteistyön muoto, jota voi- taisiin levittää valtakunnallisesti ja josta muut lukiot voisivat hyötyä. ______ Työelämäyhteistyö 10. Millaisia yhteistyön tapoja lukiollanne on työelämän kanssa? (voit valita useamman vaihtoehdon)  Lukion kurssi tai sen osa, jonka toteuttamiseen työelämän toimijat osallistuvat  Työelämään tutustuminen o lukio-TET opiskelijoille o opettaja-TET o opo-TET o rehtori-TET o muu lukiolaisten tutustuminen työpaikoilla o muu opettajien/opojen tutustuminen työpaikoilla  Työelämän toimijoiden vierailut lukiossa  Yhteistyötä työnantajien kanssa opiskelijoiden kesätyöpaikkojen han- kinnassa  Erilaiset työelämä- ja yrittäjyysprojektit, mainitse muutamia esimerk- kejä o _____________  Henkilöstön kehittäminen yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa (esim. koulutukset, yhteiskehittämistapaamiset, tietojen vaihto yms.)  Onko teillä muunlaisia työelämäyhteistyön toteutustapoja, millaista? _____ VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 113 11. Onko opiskelijoiden mahdollista saada työelämän kanssa yhteistyönä toteute- tuista opinnoista ja/tai muusta yhteistyöstä lukion kurssisuoritus tai esim. mer- kintä päättötodistukseen? KYLLÄ/EI 12. Kuvaa jokin lukionne toimiva/onnistunut työelämäyhteistyön muoto, jota voitai- siin levittää valtakunnallisesti ja josta muut lukiot voisivat hyötyä. ___________ Kansainvälistyminen ja siihen liittyvä yhteistyö 13. Millaista kansainvälisyyttä tukevaa toimintaa lukiollanne on? (voit valita useamman vaihtoehdon)  lukion opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla  ulkomaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelu omassa lukiossa  opettaja-/opovaihto tai osallistuminen kansainväliseen liikkuvuushank- keeseen (esim. Erasmus+, Pohjola Norden -vaihdot yms.)  ulkomaisia opettajien/opojen vaihdossa omassa lukiossa  lukiolaisen kansainvälinen työharjoittelu  lähialueen yritysten kansainvälisyyteen tutustuminen  korkeakoulun kansainväliseen toimintaan tutustuminen  lukion kurssi tai sen osa, joka toteutetaan ulkomailla  omassa lukiossa toteutettu kurssi tai sen osa, jonka opetuksesta vas- taa kansainvälinen opettaja tai opettajat  ystävyyslukio ulkomailla  yhteistyö ulkomaalaisten lukioiden kanssa verkko-opintoja hyväksi käyttäen  lukion opettajien/opojen henkilökohtaiset kontaktit toisiin kansainväli- siin opettajiin/opoihin tai lukioihin (muu kuin kansainvälinen vaihto)  opiskelijoiden ja/tai opettajien/opojen muut ulkomaan matkat (esim. tutustuminen paikalliseen kouluun ja kulttuuriin)  muu yhteistyö, millainen? ______ 14. Kuvaa jokin lukionne toimiva/onnistunut kansainvälisyyteen liittyvä yhteistyö- muoto, jota voitaisiin levittää valtakunnallisesti ja josta muut lukiot voisivat hyötyä. ______ YHTEISTYÖN LAAJUUS 1/2 15. Kuinka pitkään lukiollanne on ollut yhteistyötä korkeakoulu(je)n kanssa?  säännöllistä korkeakouluyhteistyötä vuodesta _____  korkeakouluyhteistyö on ollut satunnaista  ei korkeakouluyhteistyötä 16. Kuinka pitkään lukiollanne on ollut yhteistyötä työelämän kanssa? VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 114  säännöllistä työelämäyhteistyötä vuodesta _____  työelämäyhteistyö on ollut satunnaista  ei työelämäyhteistyötä 17. Miten säännöllistä ja vakiintunutta kansainvälisyys ja siihen liittyvä yhteistyö lukiossanne on?  säännöllistä ja vakiintunutta yhteistyötä vuodesta ____  yhteistyö on ollut satunnaista  ei kansainvälistä yhteistyötä YHTEISTYÖN LAAJUUS 2/2 18. Kuinka suuri osa lukionne opiskelijoista osallistuu lukuvuodessa yhteistyössä korkeakoulun ja/tai työelämän kanssa toteutettaville kursseille? (ilmoita prosenttiluku ilman %-merkkiä)  korkeakoulun kanssa toteutettaville kursseille osallistuu (%) _______  työelämän kanssa toteutettaville kursseille osallistuu (%) _______ 19. Kuinka suuri osa lukionne opiskelijoista osallistuu lukuvuodessa muuhun yh- teistyöhön korkeakoulun ja/tai työelämän kanssa (esim. tutustumiset, vierai- lut tms.) (ilmoita prosenttiluku ilman %-merkkiä)  korkeakoulun kanssa toteutettavaan muuhun yhteistyöhön osallistuu (%) ____  työelämän kanssa toteutettavaan muuhun yhteistyöhön osallistuu (%) _____ 20. Kuinka suuri osa lukionne opettajista/opoista osallistuu yhteistyössä korkea- koulun ja/tai työelämän kanssa toteutettavaan toimintaan? (ilmoita prosenttiluku ilman %-merkkiä)  korkeakouluyhteistyöhön osallistuu (%) _______  työelämäyhteistyöhön osallistuu (%) _______ 21. Jos lukionne tekee sellaista yhteistyötä, josta lukiolainen saa joko kokonaisen tai osan lukion kurssisuorituksesta, kuinka paljon tällaisia kursseja lukios- sanne lukuvuoden aikana suunnilleen kertyy?  lukuvuoden aikana kursseja suoritetaan arviolta noin _____ OPPIAINEET 22. Minkä oppiaineiden alueella yhteistyötä tehdään lukiossanne? (voit valita useamman vaihtoehdon) KORKEAKOULU TYÖELÄMÄ o Äidinkieli ja kirjallisuus ◙ ◙ o Muut kielet VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 115 o Matematiikka  pitkä  lyhyt o Ympäristö- ja luonnontieteet  biologia  maantiede  fysiikka  kemia o Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet  filosofia  psykologia  historia  yhteiskuntaoppi  uskonto  elämänkatsomustieto  terveystieto o Taito- ja taideaineet  liikunta  musiikki  kuvataide o Opinto-ohjaus o Teemaopinnot o Muu, mikä? _____ 23. Mainitse kolme oppiainetta, joissa yhteistyötä tehdään tiiviimmin.  korkeakoulun kanssa o --- o --- o ---  työelämän kanssa o --- o --- o ---  kansainvälisten toimijoiden kanssa tai yhteistyö, jossa on vahva kansainvälinen ulottuvuus o --- o --- o --- KUSTANNUSTEN JAKO 24. Miten korkeakouluyhteistyön kustannukset jakautuvat? (voit valita useamman vaihtoehdon) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 116  lukio ja korkeakoulut toteuttavat molemmat yhteistyötä omalla rahoi- tuksellaan, rahaa ei siirry osallistujalta toiselle  lukio ostaa koulutusta korkeakoululta  lukiolainen maksaa itse esim. avoimen korkeakoulun opintomaksun  lukio palauttaa opiskelijalle suorituksen jälkeen esim. avoimen kor- keakoulun opintomaksun  yhteistyön kustannukset katetaan kokonaan tai osittain ulkopuolisen hankerahoituksen turvin (esim. ESR-hankkeet tai kansainväliset vaihto-ohjelmat) kautta  lukio itse kerää rahoituksen tai tuen muualta, mistä? ____ 25. Miten työelämäyhteistyön kustannukset jakautuvat? (voit valita useamman vaihtoehdon)  lukio toteuttaa työelämäyhteistyötä omalla rahoituksellaan  työelämän toimijat sponsoroivat yhteistyötä, miten? ____  yhteistyön kustannukset katetaan kokonaan tai osittain ulkopuolisen hankerahoituksen turvin (esim. ESR-hankkeet)  lukio itse kerää rahoituksen tai tuen muualta, mistä? ____ SOPIMUKSET 26. Millaisia sopimuksia lukiollanne on yhteistyön käytännön toteutuksesta? KORKEAKOULU TYÖELÄMÄ  kirjallinen sopimus  suullinen sopimus  ei erityistä sopimusta, toiminta perustuu normaaleihin käytäntöihin (esim. yksittäisten henkilöiden väliseen yhteistyöhön) C. YHTEISTYÖSTÄ SAADUT KOKEMUKSET KOKEMUKSET 1/2 27. Onko lukionne/koulutuksen järjestäjä asettanut määrällisiä tavoitteita korkea- koulu- ja työelämäyhteistyölle?  kyllä, millaisia? _____  ei 28. Mikäli määrällisiä tavoitteita on asetettu, miten hyvin ne on saavutettu (1=erittäin heikosti, 5=erittäin hyvin)  1 2 3 4 5 KOKEMUKSET 2/2 29. Missä määrin teidän lukiossanne toteutettava yhteistyö tukee seuraavia tavoit- teita? VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 117 (1=erittäin heikosti, 5=erittäin hyvin) Korkeakouluyhteistyö  selkiyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista  lukiolainen tutustuu korkeakouluun ja korkeakoulussa opiskeluun  herättää lukiolaisen kiinnostuksen ja motivaation jatko-opintoihin  vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä jatko-opintosuunnitelmia  tukee lukiolaista jatko-opintoihin liittyvässä päätöksenteossa  antaa lukiolaiselle mahdollisuuden osallistua korkeakouluyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen  sujuvoittaa ja nopeuttaa lukiolaisen siirtymistä jatko-opintoihin  auttaa lukiolaista hahmottamaan tieteellisen tiedon ominaispiirteitä  lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä kou- lutusalavalinnoista  lisää lukion opettajien/opojen tietoja korkeakouluissa käytetyistä ope- tus- ja tutkimusmenetelmistä.  lisää lukion opettajien/opojen tietoja korkeakouluissa vaadittavista opiskeluvalmiuksista  edesauttaa lukion ja korkeakoulun henkilöstön välisen ammatillisen ja ajankohtaisen tiedon vaihtoa työelämäyhteistyö  selkiyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista  lukiolainen tutustuu työelämään ja sen toimintoihin  lukiolainen tutustuu erilaisiin työpaikkoihin  antaa malleja erilaisista työurista  vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä urasuunnitelmia  herättää lukiolaisen kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin  sujuvoittaa ja nopeuttaa myöhempää työelämään siirtymistä  lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä työ- markkinoista  lisää lukion opettajien/opojen tietoja työelämässä tarvittavista tie- doista ja taidoista kansainvälistyminen  lukiolainen tutustuu kansainvälisiin opiskelijoihin ja opettajiin  lukiolainen tutustuu kansainvälisiin ilmiöihin ja ajankohtaisiin kysy- myksiin  herättää kiinnostuksen kansainvälisiin jatko-opintoihin  herättää kiinnostuksen kansainvälisiin työtehtäviin  lukion opettaja/opo saa kansainvälisiä kontakteja  lisää lukion opettajien/opojen mahdollisuuksia saada tietoa kansain- välisistä ilmiöistä ja ajankohtaisista kysymyksistä VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 118 30. Mitä muita tärkeitä tavoitteita ja/tai mahdollisuuksia näette lukioiden korkea- koulu- ja työelämäyhteistyöllä sekä kansainvälisellä yhteistyöllä olevan? ___________ VAIKUTUKSET 31. Miten paljon lukioiden korkeakouluyhteistyöllä voidaan mielestäsi vaikuttaa seuraaviin asioihin? (1=ei voida lainkaan vaikuttaa… 5=voidaan vaikuttaa paljon)  lukiolaisten koulutussuunnitelmiin  lukiolaisten jatko-opintovalintoihin  korkeakoulutukseen sijoittumiseen  lukiolaisten urasuunnitelmiin ja -valintoihin  ylioppilastutkintomenestykseen  eri alojen hakupaineen tasaantumiseen  sukupuolen mukaan eriytyneiden koulutusalavalintojen tasaantumi- seen  lukion opettajien/opojen korkeakoulutietämyksen paranemiseen 32. Miten paljon lukioiden työelämäyhteistyöllä voidaan mielestäsi vaikuttaa seuraaviin asioihin? (1=ei voida lainkaan vaikuttaa … 5=voidaan vaikuttaa paljon)  lukiolaisten koulutussuunnitelmiin  lukiolaisten jatko-opintovalintoihin  korkeakoulutukseen sijoittumiseen  lukiolaisten urasuunnitelmiin ja -valintoihin  ylioppilastutkintomenestykseen  eri alojen hakupaineen tasaantumiseen  sukupuolen mukaan eriytyneiden koulutusalavalintojen tasaantumi- seen  lukion opettajien/opojen työelämätietämyksen paranemiseen D. UUSI LUKIOLAKI JA SEN HAASTEET 1/2 Uudistettu lukiolaki edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen sekä työ- elämän kanssa. Lain 13 pykälän mukaan osa lukiokoulutuksen oppimäärästä on jär- jestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. 33. Millaiset valmiudet näette lukiollanne olevan vastata uuden lain vaatimuksiin? 1=erittäin heikot… 5=erittäin hyvät Uuden lukiolain 25 pykälän mukaan myös lukiokoulutuksen jo suorittaneella opiskeli- jalla on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 119 lukion oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana (niin kutsuttu jatko-oh- jaus). Lain mukaan vastuu ohjauksen antamisesta on koulutuksen järjestäjällä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on lukion oppimäärän suorittanut. 34. Millaiset valmiudet lukiollanne on tarjota ohjausta niille lukiolaisille, jotka eivät saa jatko-opintopaikkaa heti lukiosta valmistuttuaan? 1=erittäin heikot… 5=erittäin hyvät 35. Seurataanko lukiossanne ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittumista?  kyllä, miten? __________  ei 36. Tarjoaako lukionne ylioppilastutkinnon suorittaneille jatko-opinto- ja uraoh- jausta?  kyllä, miten jatko-ohjaus on toteutettu? _______  ei D. UUSI LUKIOLAKI JA SEN HAASTEET 2/2 37. Miten haastavina pidätte seuraavia korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön sekä niiden järjestämiseen liittyviä seikkoja? (1=ei lainkaan haastavina … 5=erittäin haastavina)  yhteistyön aikataulutus esim. kurssien sijoittaminen opinto-ohjel- maan  yhteistyön maantieteelliseen toteuttamiseen liittyvät seikat (esim. etäisyydet korkeakouluun, matkojen järjestäminen)  toimintaan osallistumisesta lukiolaiselle aiheutuva lisäkuormitus (esim. päivien piteneminen)  lukio- ja korkeakouluopintojen erilaiset vaatimukset  korkeakoulun tarjoamien sisältöjen soveltuvuus lukiolaisille  yhteistyötahojen tavoitteiden erilaisuus (lukio/korkeakoulu/työ- elämä)  yhteistyön resursointi (kustannukset, opettajien riittävyys, tarvitta- vat opetustilat ym.)  lukiolaisten motivointi osallistumaan yhteistyöhön  lukiolaisten riittämättömät lähtötiedot ja -taidot  lukion opettajien/opojen lisääntyvä työtaakka  lukion opettajien/opojen halukkuus osallistua yhteistyöhön  korkeakoulun opettajien/henkilökunnan halukkuus osallistua yh- teistyöhön  lukion opettajien/opojen riittämätön työelämätietämys  lukion opettajien/opojen riittämätön korkeakoulutuksen käytäntö- jen tuntemus  korkeakoulun opettajien/henkilökunnan riittämätön tietämys lukion toiminnasta VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 120  työelämäntoimijoiden motivointi osallistumaan yhteistyöhön  lukiokoulutuksen järjestäjän taloudelliset mahdollisuudet  yhteistyön sopimiseen liittyvät seikat  yhteistyön järjestämisen henkilösidonnaisuus  opintohallintoon liittyvät kysymykset (kirjautuminen sähköisiin jär- jestelmiin, kurssijärjestelyt, suoritusmerkinnät jne.) 38. Mitä muita erityisiä haasteita näette yhteistyöllä (korkeakoulu, työelämä- ja kansainvälinen yhteistyö) ja sen järjestämisellä olevan? __________ E. KEHITYSNÄKYMÄT 39. Miten aiotte jatkossa kehittää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa? _______ 40. Miten aiotte jatkossa kehittää yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa? ______ 41. Miten aiotte jatkossa kehittää yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa tai muuta kansainvälistymiseen liittyvää yhteistyötä? _______ F. SANA ON VAPAA! 42. Miten muuten haluaisitte kommentoida lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyh- teistyön sekä kansainvälistymisen kehittämiseen liittyviä asioita? VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 121 Liite 2. Liitetaulukot ja -kuviot Liitetaulukko 1. Yhteistyön muodot lukion koon mukaan tarkasteltuna. vastannut kyllä KORKEAKOULU pienet (49) keskisuuret (84) suuret (26) korkeakoulun kanssa toteutettava lukion kurssi 32,7 31 61,5 korkeakoulun kanssa toteteutettava opintojakso, joka on osa lukion kurssia 28,6 31 42,3 orientaatiokurssi/kurkistuskurssi, joka osa lukion kurssia 18,4 21,4 38,5 orientaatiokurssi/kurkistuskurssi, joka ei osa lukion kurssia 18,4 31 19,2 abi-päivä, uraohjauspäivä tai vastaava 98 96,4 96,2 muu vierailu kampuksella (esim. vierailut luennolla) 63,3 77,4 88,5 korkeakouluopiskelijoiden vierailut lukioon 95,9 95,2 100 korkeakouluopettajien tai muun henkilökunnan vierailut lukioon 36,7 57,1 65,4 lukion opettajien/opojen vierailut korkeakouluun 57,1 83,3 96,2 alumnien vierailut lukiossa 46,9 51,2 76,9 muu kk tapahtuma tai vierailu 2 13,1 19,2 avoimen yliopiston/amk kurssi, josta saa opintopisteitä 22,4 27,4 46,2 avoimen yliopiston/amk kurssi, joka voidaan hyväksyä kurssiksi tai osaksi sitä 32,7 40,5 50 yhteiset projektit tai opintojaksot kk tai kk- opiskelijoiden kanssa 8,2 17,9 42,3 henkilöstön kehittäminen kk kanssa (esim. koulutukset, yhteiskehittämistapaamiset yms.) 30,6 36,9 46,2 muunlainen kk yhteistyö 10,2 3,6 3,8 vastannut kyllä TYÖELÄMÄ pienet (45) keskisuuret (80) suuret (26) lukion kurssi tai sen osa, jonka toteuttamiseen osallistuvat työelämän toimijat 20 47,5 76,9 lukio-TET opiskelijoille 40 50 53,8 opettaja-TET 2,2 11,3 19,2 opo-TET 2,2 12,5 19,2 rehtori-TET 2,2 5 19,2 muu lukiolaisten tutustuminen työpaikoilla 66,7 61,3 69,2 muu opettajien/opojen tutustuminen työpaikoilla 20 35 42,3 työelämän toimijoiden vierailut lukiossa 80 83,8 96,2 yhteistyötä työantajien kanssa opiskelijoiden kesätyöpaikkojen hankinnassa 48,9 45 46,2 erilaiset työelämä- ja yrittäjyysprojektit 35,6 50 50 henkilöstön kehittäminen yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa 15,6 28,7 23,1 muunlainen työelämäyhteistyön toteutustapa 8,9 20 34,6 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 122 vastannut kyllä KANSAINVÄLISYYS pienet (48) keskisuuret (84) suuret (26) lukio-opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla 60,4 85,7 92,3 ulkomaalaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelu omassa lukiossa 64,6 86,9 92,3 opettaja-/opovaihto tai osallistuminen kansainväliseen liikkuvuushankkeeseen 35,4 71,4 76,9 ulkomaalaisia opettajia/opoja vaihdossa omassa lukiossa 12,5 34,5 23,1 lukiolaisten kv työharjoittelu 2,1 4,8 0 lähialueen yritysten kv tutustuminen 12,5 21,4 30,8 korkeakoulun kv toimintaan tutustuminen 2,1 14,3 42,3 lukion kurssi, joka toteutetaan ulkomailla 52,1 63,1 73,1 omassa lukiossa toteutettu kurssi, jonka opetuksesta vastaa kv opettaja 10,4 7,1 3,8 ystävyyslukio ulkomailla 35,4 54,8 76,9 yhteistyö kv lukioiden kanssa verkko-opintojen avulla 2,1 15,5 7,7 lukion opettajien/opojen henkilökohtaiset kontaktit toisiin kv opettajiin tai lukioihin 27,1 54,8 57,7 opiskelijoiden/opettajien muut ulkomaan matkat (esim. paikalliseen kulttuuriin tutustuminen) 52,1 71,4 80,8 muu kansainvälinen yhteistyö 2,1 13,1 3,8 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 123 Liitetaulukko 2. Yhteistyön muodot tarkasteltuna lukion sijaintialueen mukaan. vastannut kyllä KORKEAKOULU Etelä (41) Lounais (29) Itä (26) Länsi/Sisä (38) Pohjois (16) Lappi (9) korkeakoulun kanssa toteutettava lukion kurssi 46,3 41,4 11,5 44,7 12,5 55,6 korkeakoulun kanssa toteteutettava opintojakso, joka on osa lukion kurssia 31,7 41,4 23,1 42,1 25 0 orientaatiokurssi/kurkistuskurssi, joka osa lukion kurssia 22 41,4 11,5 23,7 12,5 22,2 orientaatiokurssi/kurkistuskurssi, joka ei osa lukion kurssia 12,2 17,2 26,9 44,7 18,8 33,3 abi-päivä, uraohjauspäivä tai vastaava 92,7 96,6 96,2 100 100 100 muu vierailu kampuksella (esim. vierailut luennolla) 87,8 72,4 69,2 65,8 81,3 66,7 korkeakouluopiskelijoiden vierailut lukioon 92,7 93,1 100 100 100 88,9 korkeakouluopettajien tai muun henkilökunnan vierailut lukioon 56,1 69 42,3 52,6 31,3 44,4 lukion opettajien/opojen vierailut korkeakouluun 80,5 79,3 61,5 84,2 87,5 55,6 alumnien vierailut lukiossa 70,7 44,8 76,9 39,5 31,3 44,4 muu kk tapahtuma tai vierailu 12,2 0 11,5 15,8 6,3 22,2 avoimen yliopiston/amk kurssi, josta saa opintopisteitä 29,3 27,6 34,6 31,6 12,5 33,3 avoimen yliopiston/amk kurssi, joka voidaan hyväksyä kurssiksi tai osaksi sitä 34,1 31 53,8 52,6 18,8 33,3 yhteiset projektit tai opintojaksot kk tai kk- opiskelijoiden kanssa 19,5 24,1 19,2 15,8 18,8 11,1 henkilöstön kehittäminen kk kanssa (esim. koulutukset, yhteiskehittämistapaamiset yms.) 36,6 34,5 30,8 42,1 37,5 33,3 muunlainen kk yhteistyö 4,9 0 3,8 2,6 6,3 44,4 vastannut kyllä TYÖELÄMÄ Etelä (39) Lounais (28) Itä (26) Länsi/Sisä (38) Pohjois (14) Lappi (6) lukion kurssi tai sen osa, jonka toteuttamiseen osallistuvat työelämän toimijat 56,4 42,9 30,8 42,1 50 33,3 lukio-TET opiskelijoille 46,2 50 26,9 57,9 50 66,7 opettaja-TET 20,5 7,1 3,8 10,5 0 0 opo-TET 12,8 14,3 3,8 13,2 7,1 0 rehtori-TET 15,4 3,6 3,8 5,3 0 0 muu lukiolaisten tutustuminen työpaikoilla 66,7 53,6 69,2 63,2 64,3 83,3 muu opettajien/opojen tutustuminen työpaikoilla 38,5 28,6 46,2 23,7 14,3 33,3 työelämän toimijoiden vierailut lukiossa 82,1 82,1 92,3 86,8 78,6 83,3 yhteistyötä työantajien kanssa opiskelijoiden kesätyöpaikkojen hankinnassa 38,5 39,3 46,2 52,6 64,3 50 erilaiset työelämä- ja yrittäjyysprojektit 46,2 53,6 46,2 39,5 50 33,3 henkilöstön kehittäminen yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa 25,6 17,9 34,6 26,3 7,1 16,7 muunlainen työelämäyhteistyön toteutustapa 15,4 14,3 15,4 23,7 35,7 16,7 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 124 vastannut kyllä KANSAINVÄLISYYS Etelä (41) Lounais (29) Itä (26) Länsi/Sisä (37) Pohjois (16) Lappi (9) lukio-opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla 90,2 72,4 43,1 81,1 75 66,7 ulkomaalaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelu omassa lukiossa 92,7 72,4 46,9 86,5 81,3 44,4 opettaja-/opovaihto tai osallistuminen kansainväliseen liikkuvuushankkeeseen 70,7 62,1 69,2 51,4 62,5 33,3 ulkomaalaisia opettajia/opoja vaihdossa omassa lukiossa 22 24,1 30,8 29,7 25 22,2 lukiolaisten kv työharjoittelu 2,4 3,4 0 5,4 6,3 0 lähialueen yritysten kv tutustuminen 24,4 24,1 15,4 24,3 0 22,2 korkeakoulun kv toimintaan tutustuminen 17,1 17,2 11,5 21,6 0 11,1 lukion kurssi, joka toteutetaan ulkomailla 75,6 58,6 53,8 70,3 37,5 33,3 omassa lukiossa toteutettu kurssi, jonka opetuksesta vastaa kv opettaja 4,9 0 15,4 10,8 6,3 11,1 ystävyyslukio ulkomailla 68,3 48,3 46,2 51,4 37,5 44,4 yhteistyö kv lukioiden kanssa verkko-opintojen avulla 2,4 17,2 15,4 10,8 6,3 11,1 lukion opettajien/opojen henkilökohtaiset kontaktit toisiin kv opettajiin tai lukioihin 56,1 48,3 50 43,2 37,5 22,2 opiskelijoiden/opettajien muut ulkomaan matkat (esim. paikalliseen kulttuuriin tutustuminen) 92,7 65,5 65,4 51,4 62,5 33,3 muu kansainvälinen yhteistyö 4,9 13,8 0 10,8 6,3 22,2 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 125 Liitetaulukko 3a. Opiskelijoiden ja opettajien/opojen osallistuminen yhteistyöhön lukion sijaintialueen ja koon mukaan tarkasteltuna (osallistujamääräarvioiden keskiarvo). AVI Lukion koko Etelä Lounais Itä Länsi/ Sisä Pohjois Lappi Yht. (ka) Alle 100 100-499 500-> Korkeakoulun kanssa toteutettaville kurseille opiskelijoista osallistuu 14,0 9,7 9,9 9,7 4,3 18,0 10,7 13,4 9,0 11,7 Korkeakoulun kanssa toteutettavaan muuhun yhteistyöhön opiskelijoista osallistuu 56,8 61,0 74,0 59,1 76,5 91,6 65,0 75,0 61,5 57,0 Korkeakoulun kanssa toteutettavaan toimintaan opettajista/opoista osallistuu 30,9 31,7 23,8 24,4 28,3 34,3 28,3 27,0 25,4 40,3 Työelämän kanssa toteutettaville kursseille opiskelijoista osallistuu 33,1 18,5 16,8 18,0 10,5 56,8 22,8 26,9 19,6 28,5 Työelämän kanssa toteutettavaan muuhun yhteistyöhön opiskelijoista osallistuu 49,3 62,5 56,2 57,7 50,6 86,7 57,0 66,0 55,5 47,2 Työelämän kanssa toteutettavaan toimintaan opettajista/opoista osallistuu 24,7 29,7 27,3 27,9 32,0 50,0 28,6 26,4 27,6 34,5 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 126 Liitetaulukko 3b. Opiskelijoiden ja opettajien/opojen osallistuminen yhteistyöhön osallistuja-määräarvioluokittain. Vastaajista (%) Osallistuja- määräarvio Korkeakoulun kanssa toteutettaville kurseille opiskelijoista osallistuu (n=104) Korkeakoulun kanssa toteutettavaan muuhun yhteistyöhön opiskelijoista osallistuu (n=140) Korkeakoulun kanssa toteutettavaan toimintaan opettajista/ opoista osallistuu (n=132) Työelämän kanssa toteutettaville kursseille opiskelijoista osallistuu (n=82) Työelämän kanssa toteutettavaan muuhun yhteistyöhön opiskelijoista osallistuu (n=115) Työelämän kanssa toteutettavaan toimintaan opettajista/ opoista osallistuu (n=119) 0-5 % 47 3 6 29 4 12 6-10 % 23 4 29 26 8 20 11-20 % 19 2 21 10 10 26 21-30 % 7 9 19 12 10 18 31-50 % 3 23 14 12 22 11 51-99 % 1 30 5 7 19 5 100 % 0 29 6 4 27 8 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 127 Liitetaulukko 4. Korkeakoulu-, työelämä- ja kansainvälinen yhteistyö eri oppiaineissa (3 oppiainetta, joissa tiiviimpää yhteistyötä, kyselyn kysymys 23). Oppiaine K23_KK_ oppiaine A K23_KK_ oppiaine B K23_KK_ oppiaine C K23_KK_ ABC_YHT K23_tyo_ oppiaine A K23_tyo_ oppiaine B K23_tyo_ oppiaine C K23_tyo_ ABC_YHT K23_kv_ oppiaine A K23_kv_ oppiaine B K23_kv_ oppiaine C K23_kv_ ABC_YHT opinto-ohjaus 53 6 3 62 83 7 4 94 1 4 5 fysiikka 17 22 13 52 4 11 3 18 3 5 3 11 kemia 15 18 11 44 2 10 6 18 3 1 4 biologia 9 15 13 37 3 2 5 3 1 4 äidinkieli 6 2 8 1 4 4 9 1 1 2 4 kielet 2 2 2 6 3 4 7 62 35 16 113 matematiikka 6 8 7 21 3 1 4 3 2 5 psykologia 4 2 6 1 2 3 6 1 1 2 tietotekniikka (ja ohjelmointi) 3 9 1 13 1 1 1 3 1 1 yhteiskuntaoppi 3 2 6 11 9 27 13 49 4 5 7 16 historia 2 2 2 6 1 2 3 8 5 2 15 kuvataide 2 2 4 1 1 1 3 1 2 1 4 filosofia 1 1 0 1 1 kotitalous 1 1 0 0 terveystieto 1 1 2 1 3 3 7 1 1 teemaopinnot 1 4 3 8 3 6 3 12 9 3 3 15 maantiede 4 6 10 1 1 2 2 2 4 musiikki 1 2 3 4 4 3 11 2 3 1 6 uskonto 1 1 2 1 1 2 2 2 yrittäjyys 2 2 5 4 2 11 2 2 liikunta 1 1 2 1 1 3 2 1 6 kasvatustieteet 1 1 0 0 logistiikkakurssit 1 1 1 1 0 kaikki oppiaineet vaihtelevasti 1 1 2 1 1 2 1 1 2 arkkitehtuuri 1 1 0 0 hoiva-ala 1 1 0 0 kansainvälinen liiketoiminta 1 1 1 1 kansainvälisyys 3 3 ilmailu 1 1 reaalit 1 1 2 rotary/AFS 1 1 2 Muu: celtis-gymnasium, Saksa; StÅT 1 1 2 YHTEENSÄ (mainintoja) 126 101 80 307 122 88 59 269 107 76 51 234 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 128 Liitekuvio 1. Eri yhteistyöalueiden monivalintakysymyksistä muodostettujen summamuuttujien jakaumat. Liitekuvio 2. Lukioissa käytössä olevien korkeakouluyhteistyön muotojen yhteys rehtorien arvioon siitä, voi- daanko sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin vaikuttaa. 0 5 10 15 20 25 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 % Korkeakouluyhteistyö työelämäyhteistyö kv toiminta ja yhteistyö 0 5 10 15 20 25 30 35 40 korkeakoulun kanssa toteutettava lukion kurssi avoimen yliopiston/amk kurssi, josta saa opintopisteitä korkeakoulun kanssa toteteutettava opintojakso, joka on osa lukion kurssia avoimen yliopiston/amk kurssi, joka voidaan hyväksyä kurssiksi tai osaksi sitä orientaatiokurssi/kurkistuskurssi, joka osa lukion kurssia yhteiset projektit tai opintojaksot kk tai kk-opiskelijoiden kanssa voidaan vaikuttaa % yhteistyö käytössä yhteistyö ei käytössä VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 129 Liitekuvio 3. Lukiossa käytössä olevien työelämäyhteistyön muotojen yhteys rehtorien arvioon siitä, voi- daanko sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin vaikuttaa. Liitekuvio 4. Yhteistyön koettuja haasteita lukion koon mukaan. 14,3 9,1 8,1 18,2 24,2 24,6 0 5 10 15 20 25 30 erilaiset työelämä- ja yrittäjyysprojektit lukion kurssi tai sen osa, jonka toteuttamiseen osallistuvat työelämän toimijat lukio-TET opiskelijoille yhteistyö käytössä yhteistyö ei käytössä 3,27 3 3,12 2,54 2,58 3,68 3,51 3,63 3,28 3,01 4,46 3,52 3,69 3,13 3,08 1 2 3 4 5 yhteistyön maantieteelliseen toteuttamiseen liittyvät seikat lukio- ja korkeakouluopintojen erilaiset vaatimukset lukiolaisten motivointi osallistumaan yhteistyöhön lukiolaisten riittämättömät lähtötiedot ja -taidot yhteistyön sopimiseen liittyvät seikat Alle 100 100-499 500-> VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 130 Liitekuvio 5. Yhteistyön haasteita lukion sijaintialueen mukaan. 3,4 3,4 4,04 3,11 3,92 3,96 3,72 3,78 4,38 3,5 4,67 3,78 1 2 3 4 5 yhteistyön maantieteelliseen toteuttamiseen liittyvät seikat lukiolaisten motivointi osallistumaan yhteistyöhön Lapin AVI Pohjois-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Lounas-Suomen AVI Etelä-Suomen AVI VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 131 Liitekuvio 6. Miten hyvin lukiossa toteutettu korkeakouluyhteistyö tukee seuraavia tavoitteita? Keskiarvot esitetty lukion koon mukaan. 2,77 3,12 3,15 3,58 3,23 3,28 3,23 3,85 3,82 4,00 3,77 3,92 2,61 3,04 3,22 3,78 3,42 3,27 2,82 3,91 3,71 4,05 3,90 3,97 2,44 2,82 3,13 3,47 3,30 3,23 3,05 3,89 3,64 3,98 4,00 4,04 1 2 3 4 5 Antaa lukiolaiselle mahdollisuuden osallistua korkeakouluyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen Auttaa lukiolaista hahmottamaan tieteellisen tiedon ominaispiirteitä Sujuvoittaa ja nopeuttaa lukiolaisen siirtymistä jatko-opintoihin Lisää lukion opettajien/opojen tietoja korkeakouluissa vaadittavista opiskeluvalmiuksista Lisää lukion opettajien/opojen tietoja korkeakouluissa käytetyistä opetus- ja tutkimusmenetelmistä. Edesauttaa lukion ja korkeakoulun henkilöstön välisen ammatillisen ja ajankohtaisen tiedon vaihtoa Lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä koulutusalavalinnoista Tukee lukiolaista jatko-opintoihin liittyvässä päätöksenteossa Selkiyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista Lukiolainen tutustuu korkeakouluun ja korkeakoulussa opiskeluun Vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä jatko- opintosuunnitelmia Herättää lukiolaisen kiinnostuksen ja motivaation jatko-opintoihin Alle 100 100-499 500 -> VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 132 Liitekuvio 7. Miten hyvin lukiossa toteutettu korkeakouluyhteistyö tukee seuraavia tavoitteita? Keskiarvot esitetty lukion sijaintialueen mukaan. 2,78 3,00 3,11 3,38 3,56 3,57 3,63 3,89 4,00 4,00 4,11 4,22 2,33 2,73 3,20 3,73 3,60 3,13 3,00 3,93 4,00 4,27 4,07 3,93 2,62 2,82 3,09 3,71 3,38 3,26 2,88 3,88 3,56 3,97 3,94 4,09 2,40 2,84 3,04 3,60 2,96 3,04 2,84 4,00 3,64 3,88 3,84 3,84 2,58 3,26 3,30 3,93 3,43 3,74 2,88 3,89 3,68 4,21 3,89 4,11 2,74 3,13 3,28 3,46 3,36 3,05 3,00 3,82 3,74 3,92 3,82 3,87 1 2 3 4 5 Antaa lukiolaiselle mahdollisuuden osallistua korkeakouluyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen Auttaa lukiolaista hahmottamaan tieteellisen tiedon ominaispiirteitä Sujuvoittaa ja nopeuttaa lukiolaisen siirtymistä jatko-opintoihin Lisää lukion opettajien/opojen tietoja korkeakouluissa vaadittavista opiskeluvalmiuksista Lisää lukion opettajien/opojen tietoja korkeakouluissa käytetyistä opetus- ja tutkimusmenetelmistä. Edesauttaa lukion ja korkeakoulun henkilöstön välisen ammatillisen ja ajankohtaisen tiedon vaihtoa Lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä koulutusalavalinnoista Tukee lukiolaista jatko-opintoihin liittyvässä päätöksenteossa Selkiyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista Lukiolainen tutustuu korkeakouluun ja korkeakoulussa opiskeluun Vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä jatko- opintosuunnitelmia Herättää lukiolaisen kiinnostuksen ja motivaation jatko- opintoihin Etelä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Lapin AVI VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 133 Liitekuvio 8. Miten hyvin lukiossa toteutettu työelämäyhteistyö tukee seuraavia tavoitteita? Keskiarvot esi- tetty lukion koon mukaan. 3,15 3,27 3,28 3,42 3,50 3,50 3,62 3,69 3,73 3,06 2,99 3,52 3,55 3,58 3,63 3,62 3,56 3,82 3,10 2,97 3,45 3,48 3,58 3,53 3,60 3,28 3,80 1 2 3 4 5 Sujuvoittaa ja nopeuttaa myöhempää työelämään siirtymistä Lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista Lukiolainen tutustuu erilaisiin työpaikkoihin Vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä urasuunnitelmia Antaa malleja erilaisista työurista Herättää lukiolaisen kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin Selkiyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista Lisää lukion opettajien/opojen tietoja työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista Lukiolainen tutustuu työelämään ja sen toimintoihin Alle 100 100-499 500 -> VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 134 Liitekuvio 9. Miten hyvin lukiossa toteutettu työelämäyhteistyö tukee seuraavia tavoitteita? Keskiarvot esi- tetty lukion sijaintialueen mukaan. 3,17 3,50 3,50 3,67 3,83 3,83 3,83 4,00 4,17 2,92 3,15 3,62 3,69 3,46 3,54 3,92 3,15 3,62 3,03 2,97 3,64 3,73 3,64 3,67 3,79 3,65 3,61 2,96 2,60 3,28 3,20 3,20 3,40 3,76 3,12 3,52 3,04 3,23 3,68 3,32 3,54 3,57 3,75 3,81 3,64 3,32 3,15 3,59 3,36 3,53 3,59 3,82 3,45 3,56 1 2 3 4 5 Sujuvoittaa ja nopeuttaa myöhempää työelämään siirtymistä Lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista Antaa malleja erilaisista työurista Lukiolainen tutustuu erilaisiin työpaikkoihin Vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä urasuunnitelmia Herättää lukiolaisen kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin Lukiolainen tutustuu työelämään ja sen toimintoihin Lisää lukion opettajien/opojen tietoja työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista Selkiyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista Etelä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Lapin AVI VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 135 Liitekuvio 10. Miten hyvin lukiossa toteutettu kansainvälistyminen tukee seuraavia tavoitteita? Keskiarvot esitetty lukion koon mukaan. 3,23 3,35 3,54 3,58 3,69 3,81 3,57 3,57 3,73 3,79 4,05 4,03 3,40 3,28 3,33 3,67 3,79 3,60 1 2 3 4 5 Herättää kiinnostuksen kansainvälisiin jatko- opintoihin Herättää kiinnostuksen kansainvälisiin työtehtäviin Lisää lukion opettajien/opojen mahdollisuuksia saada tietoa kansainvälisistä ilmiöistä ja ajankohtaisista kysymyksistä Lukiolainen tutustuu kansainvälisiin ilmiöihin ja ajankohtaisiin kysymyksiin Lukiolainen tutustuu kansainvälisiin opiskelijoihin ja opettajiin Lukion opettaja/opo saa kansainvälisiä kontakteja Alle 100 100-499 500 -> VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 136 Liitekuvio 11. Miten hyvin lukiossa toteutettu kansainvälistyminen tukee seuraavia tavoitteita? Keskiarvot esitetty lukion sijaintialueen mukaan. 3,29 3,43 3,57 3,71 4,00 4,00 3,00 2,86 3,21 3,07 3,14 3,21 3,64 3,78 3,94 3,67 4,08 4,08 3,28 3,76 3,80 3,12 3,92 4,12 3,57 3,41 3,70 3,50 3,71 3,79 3,47 3,68 3,68 3,55 3,97 3,95 1 2 3 4 5 Herättää kiinnostuksen kansainvälisiin työtehtäviin Lisää lukion opettajien/opojen mahdollisuuksia saada tietoa kansainvälisistä ilmiöistä ja ajankohtaisista kysymyksistä Lukiolainen tutustuu kansainvälisiin ilmiöihin ja ajankohtaisiin kysymyksiin Herättää kiinnostuksen kansainvälisiin jatko- opintoihin Lukion opettaja/opo saa kansainvälisiä kontakteja Lukiolainen tutustuu kansainvälisiin opiskelijoihin ja opettajiin Etelä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Lapin AVI VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 137 Lähteet Aamulehti 12.6.2019. Lukiolainen, huolettaako opiskelupaikka? Etkö saanut kym- mentä laudaturia? Älä huoli – Korkeakouluun pääsevät myös muut kuin matikkanerot, lupaa lukiosta kaiken tietävä Jorma Suonio. https://www.aamulehti.fi/a/2569732b- 2fed-42e3-ac1c-8c54a8d65385 ACER (Australian Council for Educational Research). 2011. The Benefits of school- business relationships. Department of Education, Employment and Workplace Relati- ons. Ahola, S. 2020. Yliopistojen (tuntemattomat?) opiskelijavalinnat – politiikkaa toiveiden ja todellisuuden välimaastossa. Teoksessa J. Ursin & R. Muhonen (toim.) Tuntematon korkeakoulutus. Artikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen XIII kansallisesta sympo- siumista 31.8.–1.9.2017. Jyväskylän yliopisto. Ahola, S., Asplund, R. & Vanhala, P. 2018. Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2018. Ahola, S. & Mikkola, J. 2004. Opinto-ohjaus, muutos ja epävarmuus. Turun yläastei- den ja lukioiden opinto-ohjaajien näkemyksiä ohjauksesta ja oman työnsä lähtökoh- dista. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 62. Turun yliopisto. Ahola, S. & Nurmi, J. 1995. Kilpahaku korkeakoulutukseen. Koulutussosiologian tutki- muskeskuksen raportti 31. Turku: Turun yliopisto. Ahola, S. & Spoof, J. 2019a. Todistusvalinnat ja opintojen nopeuttamispolitiikka – ta- paus kauppatiede. Tiedepolitiikka 44 (1): 7−22. Ahola, S. & Spoof, J. 2019b. Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö -osallistumi- nen ja vaikuttavuus. https://www.otus.fi/hanke/lukiolaisbarometri/ Ahola, S. & Tolonen, J. 2013. Katsaus koulutusalan periytymiseen suomalaisilla yli- opisto-opiskelijoilla. Tiedepolitiikka 38 (3), 47−56. Badgett, K. 2016. School-Business Partnerships: Understanding Business Perspec- tives. USA: School Community Journal 26 (2), 83−105. Burchell, B., Hardy, V., Rubery, J. & Smith, M. 2014. A new method to understand oc- cupational gender segregation in European labour markets. https://publications.eu- ropa.eu/en/publication-detail/-/publication/2f6938c9-86ac-11e5-b8b7-01aa75ed71a1 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 138 Catelli, L.A. 2006. School-university partnerships for closing the achievement gap: ethical concerns. International Journal of Educational Management 20 (3), 183–194. Essex, N.L. 2001. Effective school-college partnerships, a key to educational renewal and instructional improvement. Education 121 (4), 732–736. Galli, L. & Ahola, S. 2011. Opiskelijanäkökulma tutkinnonuudistukseen. Koulutus- sosiologian tutkimuskeskuksen raportti 77. Turku: Turun yliopisto. Hallitusohjelma 2015. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strate- ginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. https://valtioneu- vosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf Handscomb, G., Qing, G. & Varley, M. 2014. School-University Partnerships: Fulfilling the Potential. Literature Review. London Centre for Leadership in Learning, UCL Insti- tute of Education. UK: London. Hargreaves, D.H. 2011. Leading a self-improving school system. UK: National College for School Leadership. Hautamäki, J., Säkkinen, T., Tenhunen, M-J., Ursin, J., Vuorinen, J., Kamppi, P., Knubb-Manninen, G. 2012. Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuk- sen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 59. Jyväskylä. HE 41/2018. Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi sekä laeiksi ylioppilastutkin- non järjestämisestä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180041.pdf Heinonen, V. 2014. Lukiolaisten jatkokoulutus- ja uravalinnat. Pro gradu –tutkielma. Kasvatustiede. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. HS 14.8.2019 Ylioppilaskokeen voi jatkossa uusia vaikka 20 vuotta lakkiaisten jäl- keen: ovatko arvosanat entistä tiukemmassa, jos tuhannet uusivat? https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006203570.html Kangas, M., Lamminsivu-Risku, L. & Pylvänäinen, K. (toim.) 2013. Lukiosta työelä- mään 2. Malleja lukion työelämäyhteistyöhön ja esimerkkejä työelämäpedagogiikasta. Jyväskylä: Keski-Suomen lukiohanke. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 139 KESU 2004. Koulutus ja tutkimus 2003–2008. Kehittämissuunnitelma. Opetusministe- riön julkaisuja 2004:6. Helsinki. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkai- sut/2004/liitteet/opm_190_opm06.pdf. KESU 2008. Koulutus ja tutkimus vuosina 2007–2012. Kehittämissuunnitelma. Ope- tusministeriön julkaisuja 2008:9. Helsinki. http://www.minedu.fi/export/sites/de- fault/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm09.pdf Kiviniemi, K. 2015. ”Työelämään me jokainen pyrimme”. Kokkolan lukiot opiskelijoiden työelämäorientaation kehittäjinä. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chy- denius. Kokkola. Kosola, A-M. 2008. Nuorten koulutusvalinnat - abiturienttien käsityksiä ja kokemuksia koulutusvalinnasta. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustiede. Tampere: Tampereen yli- opisto. Krahn, H., Lowe, G.S. & Lehmann, W. 2002. Acquisition of Employability Skills by High School Students. Canadian Public Policy / Analyse de Politiques 28 (2), 275– 296. Kupiainen, S., Marjanen, J. & Ouakrim-Soivio, N. 2018. Ylioppilas valintojen pyör- teessä. Lukio-opinnot, ylioppilastutkinto ja korkeakoulujen opiskelijavalinta. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 14. Tampere: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura. Kärkkäinen, M. & Niskanen, K. 2009. ”Kun lukio loppuu, niin sitten ei oo tavallaan mi- tään varmaa eessä päin” Abiturienttien kokemuksia koulutussuunnitelmista. Pro gradu –tutkielma. Kasvatustiede. Joensuu: Joensuun yliopisto. Käsikirja lukion kansainvälisyyteen 2014. https://static.secure.web- site/wscfus/8595229/uploads/K%C3%A4sikirja_liitteineen_1_3_2014__2_.pdf Lahtinen, J. (toim.) 2019. ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatio- maisemien kehyksissä. Purkutalkoot -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvi- tys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 68/2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287- 805-2 Lieberman, A. 1992. The meaning of scholarly activity and the building of community. Educational Researcher 21 (6), 5−12. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 140 Lieberman, J.E. 2004. The Early College High School Concept: Requisites for Suc- cess. The Early Collage High School Initiative. Jobs for the future, 1–6. Lukion suunta 2009. https://lukio.fi/lukio.fi/wp-content/uploads/2015/04/lu- kion_suunta_2009.pdf Lukiosta korkeakouluun LUKKO-hanke 2018–2019. https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityk- sille-ja-yhteisoille/Tutkimus,-kehitys-ja-innovaatiot/Ammattikorkeakoulun-yhtei- set/LUKKO LukioTeko-hanke 2016–2018. Lukion työelämäyhtesityön kehittäminen. http://www.koulutustakuu.fi/hankkeet/lukioteko2/ LOPS 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Määräykset ja oh- jeet 2019:2a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitel- man_perusteet_2019.pdf Nilssen, M. 2008. University-School collaboration based on complementary needs. Journal of Educational change 9(4), 349−356. Nori, H. 2011. Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteen-aloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa. Turku: Turun yliopiston julkai- suja C:309. OKM 2016. Valmiina valintoihin. Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkea- koulujen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 37. Helsinki. OKM 2017. Lukioselvitys. Kooste lukion nykytilaa ja kehittämistarpeita koskevista sel- vityksistä ja tutkimuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:49 OKM 2019a. Katse korkealle. Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:6. OKM 2019b. Jokaiselle mahdollisuus kansainvälistymiseen. Selvityshenkilön raportti kansainvälisen liikkuvuuden kaksinkertaistamisesta koulutuksessa. Opetus- ja kulttuu- riministeriön julkaisuja 2019:15. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-637-9 Omalle polulle korkeakouluun (2015–2018). (https://verkkolehdet.jamk.fi/omapolku/; https://fi-fi.facebook.com/OmallePolulleKorkeakouluun/); https://youtu.be/wbLV6grhULM) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 141 OPH 2013. Kotikansainvälisyys: Kansainvälisyystaitoja kaikille. Kansainvälisen toimin- nan laatusuositus. Helsinki: Opetushallitus. OPH 2018a. Faktaa express: Vierailulla, vaihto-oppilaana ja oppimassa ulkomaisella työpaikalla. Tilastoja lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kansainvälisestä liikkuvuu- desta 2017. Helsinki: Opetushallitus. OPH 2018b. Uutta lukiota rakentamassa. Lukioiden kehittämisverkoston julkaisu #1 https://opetushallitus.mobiezine.fi/zine/2/cover OPM 1999. Lukioiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyö. Opetusministeriön työryh- mien muistioita 1: 1999. Helsinki. OPM 2002. Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryh- mien muistioita 9: 2009. Helsinki. Peel, H.A., Peel, B.B. & Baker, M.E. 2002. School/university partnerships: a viable model. International Journal of Educational Management 16 (7), 319–325. Potentiaali – Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke 2019-2021. https://www.otus.fi/hanke/potentiaali-stereotypioita-purkavan-ohjauksen-kehit- tamishanke/ Raab, J., Knoben, J., Aufurth, L. & Kaashoek, B. 2018. Going the distance: The ef- fects of university – secondary school collaboration on student migration. Papers in Regional Science 97 (4), 1131–1149. Rantala, J. & Van den Berg, M. 2013. Lukiolaisten historian tekstitaidot arvioitavana. Kasvatus 44(4), 394–407. Reynolds, D., Nichol, J., la Velle, L., Gunraj, J., Goulbourn, J., Iji, N., Parkinson, G., Sutton, C., MacLeod, I. & Koshy, V. 2010. Aiming Higher: The Plymouth and Penin- sula Tri-Level Model (PPM) for School/HE Links. Putting the University into School and Community. University of Plymouth, Faculty of Education. SA 502/2019. Laki ylioppilastutkinnosta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan- tasa/2019/20190502 SA 629/1998. Lukiolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 142 SA 714/2018. Suomen säädöskokoelma. Lukiolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/al- kup/2018/20180714 Saukkonen, S. 2013. No sellaista se työelämä oikeasti on. Työelämäyhteistyön kehit- täminen Keski-Suomen lukiohankkeessa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselos- teita 49. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. SEGLI - Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työ- elämässä -kehittämishanke 2016−2019. https://www.kaikkien- duuni.fi/news/2019/4/29/segli-hanke-pttyi-lue-kertomus-hankkeen-toiminnasta TAT (Taloudellinen tiedotustoimisto) 2018. Kun koulu loppuu. https://www.kunkoulu- loppuu.fi/assets/uploads/2018/05/KKL2018_Nuorten_tulevaisuusraportti_tiivis- telm%C3%A4-1.pdf TAT (Talous ja nuoret) 2019. Kun koulu loppuu. Nuorten tulevaisuusraportti 2019. https://www.kunkoululoppuu.fi/assets/uploads/2019/05/Nuorten-tulevaisuusraportti- 2019-tiivistelm%C3%A4.pdf TK 2018. Koulutukseen hakeutuminen 2017. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/khak/2017/khak_2017_2018-12-13_fi.pdf Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2015. Yhteistyö opintojen ohjauksessa ja uraohjauk- sessa. Tuloksellisuustarkastuskertomus. 5/2015. Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://vipunen.fi/fi-fi Välijärvi, J., Huotari, N., Iivonen, P., Kulp, M., Lehtonen, T., Rönnholm, H., Knubb- Manninen, G., Mehtäläinen, J. & Ohranen, S. 2009. Lukiopedagogiikka. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 40. Jyväskylä. Wilo, M. & Suomen Lukiolaisten liitto. 2012. Jännän äärellä: Selvitys abiturienttien jatko-opintoihin ohjauksesta. https://lukio.fi/lukio.fi/wp-content/uploads/2015/04/sll-jan- nan-aarella-web.pdf YTL (Ylioppilastutkintolautakunta) 2019. Uusimismäärissä jonkin verran kasvua. https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/792-uusimismaarissa_jon- kin_verran_kasvua VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:3 143 Zieliński, K., Czekierda, Ł., Malawski, F., Straś, R. & Zieliński, S. 2017. Recognizing value of educational collaboration between high schools and universities facilitated by modern ICT. Journal of Computer Assisted Learning 33(6), 63f3−648. TIETOKAYTTOON.FI