Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Työelämä • 2020:4 Nuorten tulos- perustaiset hankinnat Tuloksellisuustutkimus Verkkojulkaisu ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-491-4 Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Nuorten tulosperustaiset hankinnat – Tuloksellisuustutkimus Valtakunnallisilla tulosperustaisilla palveluhankinnoilla (Nuoret töihin! ja Nuoret kohti työtä!) tavoitteena oli löytää keinoja ja auttaa alle 30-vuotiaita nuoria työllistymään avoimille työmarkkinoille, saavuttamaan ensimmäisen tutkinnon tai työllistämään itsensä yrittäjänä. Tutkimuksessa on arvioitu tulosperustaisen hankintaprosessin ja palkkiomallin toimivuutta nuorten kohderyhmissä, niiden kehittämistarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia sekä mark- kinavuoropuhelua yksityisten palveluntuottajien kanssa. Lisäksi tutkimuksessa on arvioitu pilottien tuloksellisuutta pitkään työttöminä olleiden nuorten auttamisessa. Tutkimus antaa tietoa toimijakentälle ja tukea TE-toimistojen ja ELY-keskusten tulosperusteisten ostopalve- lujen toteuttamiseen ja kehittämiseen tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksissa nostettiin esille keskeisiä haasteita ja oppeja tulosperustaustais- ten hankintojen toteuttamisesta. Keskeisinä oppeina nostettiin esille valtakunnallisesti toteutetun hankinnan suunnitteluun ja projektin johtamiseen varattavat resurssit, alueiden yhtenäisen tulkinnan etsiminen sekä palkkiomallin kehittäminen vastaamaan ohjattavaa asiakaskuntaa ja palvelun kokonaisuutta. Tutkimuksen kautta välittyi myös kuva siitä, että toimintaympäristön osalta keskeinen merkitsevä tekijä on palveluntuottajien henkilöstön osaaminen. N uorten tulosperustaiset hankinnat – Tuloksellisuustutkim us Työeläm ä 2020:4Painotuotteet1234 5678 Y M PÄ RISTÖMERKK I MILJÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:4 Nuorten tulosperustaiset hankinnat Tuloksellisuustutkimus Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki 2020 Työ- ja elinkeinoministeriö ISBN PDF: 978-952-327-491-4 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2020 Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMERKK I MILJÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Kuvailulehti Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö 29.1.2020 Tekijät Owal Group Oy: Olli Oosi, Laura Jauhola, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen, Risto Karinen Julkaisun nimi Nuorten tulosperustaiset hankinnat Tuloksellisuustutkimus Julkaisusarjan nimi ja numero Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:4 Teema Työelämä ISBN PDF 978-952-327-491-4 ISSN PDF 1797-3562 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-491-4 Sivumäärä 117 Kieli Suomi Asiasanat nuoret, työllisyys, työnvälitys, tulosperusteiset ostopalvelut Tiivistelmä Nuorten tulosperusteisilla hankinnoilla on saatu arvokasta lisätietoa nuorten työllistymistä tukevien palveluiden järjestämisestä ostopalveluina. Pilotteja on toteutettu 14 ELY-keskuksen alueella ja niihin on osallistunut noin 9 000 nuorta. Valtakunnallisten pilottien hankintaprosessi on onnistunut kiireelliseen aikatauluun nähden kohtuullisen hyvin, mutta valmisteluvaiheessa on jäänyt auki merkittävä määrä yksityiskohtia, joita on jouduttu tarkentamaan pilotin aikana. Tämä koskee erityisesti tulospalkkiomallia, jonka kehittämiseen tulisi varata huomattavasti enemmän aikaa. Eri toimijat ovat pitäneet toteutettuja pilotteja suhteellisen onnistuneena. Onnistuneeksi nähdään tavoitteellinen ja usein hyvin organisoitu asiakasohjaus ja se, että pilotti koetaan merkittäväksi panostukseksi nuorten työllistymistä edistävien palvelujen kokonaisuuteen. Hankintaorganisaatio on edesauttanut vuoropuhelun lisäämistä koko pilottien toimintakauden ajan. Aluetasolla tulisi edelleen varmistaa, että kaikki osapuolet ottavat kehittämisen kohteeksi yhteistyökulttuurin parantamisen. Tuloksellisuuden arviointia haittaa sopivan vertailukohdan puuttuminen. Pilottikokonaisuudessa kahden eri kohderyhmille suunnatun pilotin kohderyhmät sekoittuivat, mikä vaikuttaa kaikkiin havaintoihin toiminnasta ja tuloksista. Palveluntuottajien tuloksellisuuteen vaikuttavat palveluntuottajan henkilöstön oma osaaminen kohdata nuoret asiakkaat, käytössä olevat kontaktit potentiaalisiin työnantajiin, palvelujärjestelmän tuntemus, aiempi kokemus vastaavan tyyppisistä palveluista sekä nuorten oma aktiivisuus tai tämän aktiivisuuden aikaan saaminen. TEM:n yhteyshenkilöt: johtava asiantuntija Janne Savolainen, erityisasiantuntija Santtu Sundvall Kustantaja Työ- ja elinkeinoministeriö Julkaisun jakaja/myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Arbets- och näringsministeriet 29.1.2020 Författare Owal Group Oy: Olli Oosi, Laura Jauhola, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen, Risto Karinen Publikationens titel Offentliga upphandlingar med mål på att sysselsätta unga Resultatundersökning Publikationsseriens namn och nummer Arbets- och näringsministeriets publikationer 2020:4 Tema Arbetsliv ISBN PDF 978-952-327-491-4 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-491-4 Sidantal 117 Språk finska Nyckelord unga, sysselsättning, arbetsförmedling, resultatbaserad upphandling Referat Genom försöken med resultatbaserad upphandling har man fått värdefull information om hur man genom offentlig upphandling kan ordna service som stöder sysselsättningen av unga. Pilotförsöken har genomförts i samarbete med 14 närings-, trafik - och miljöcentraler och cirka 9 000 unga har deltagit i dem. Upphandlingsprocessen för de riksomfattande pilotförsöken har lyckats relativt väl med tanke på den brådskande tidsplanen. Under pilotförsökets gång har man likväl varit tvungen att precisera ett stort antal detaljer som hade lämnats öppna under beredningen. Detta gäller i synnerhet resultatpremiemodellen, och därför bör det reserveras betydligt mer tid för att utveckla den. Enligt deltagarna har de genomförda pilotförsöken varit relativt lyckade. Den målinriktade och ofta mycket välorganiserade kundhandledningen ansågs fungera väl. Dessutom upplevdes pilotförsöket som en betydande satsning på de sysselsättningsfrämjande tjänsterna för unga. Upphandlingsorganisationen har bidragit till att öka dialogen under hela den tid som pilotprojekten har pågått. På regional nivå bör man även i fortsättningen säkerställa att alla parter satsar på att utveckla och förbättra samarbetskulturen. Bedömningen av resultaten försvåras av att det saknas en lämplig referenspunkt. I den övergripande helheten blandades målgrupperna för de två pilotförsöken med olika målgrupper ihop, vilket påverkar alla iakttagelser om verksamheten och resultaten. Tjänsteproducenternas resultat påverkas av kompetensen hos deras personal att möta unga klienter, befintliga kontakter med potentiella arbetsgivare, kännedom om servicesystemet, erfarenhet av tjänster av motsvarande typ samt de ungas egen aktivitet eller hur man lyckas sporra dem till att vara aktiva. Kontakter vid arbets- och näringsministeriet: Janne Savolainen, ledande sakkunnig och Santtu Sundvall, specialsakkunnig Förläggare Arbets- och näringsministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of Economic Affairs and Employment 29 January 2020 Authors Owal Group Oy: Olli Oosi, Laura Jauhola, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen, Risto Karinen Title of publication Performance-based procurement of services for young people Effectiveness study Series and publication number Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2020:4 Subject Working life ISBN PDF 978-952-327-491-4 ISSN (PDF) 1797-3562 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-491-4 Pages 117 Language Finnish Keywords young people, employment, employment services, performance-based procurement services Abstract Performance-based procurement of services for young people has provided valuable additional information on the procurement of services that support young people’s access to employment. The pilot projects were carried out in 14 ELY centres, and roughly 9,000 young people participated in them. Considering the short preparation time, the national pilots were reasonably successful. However, a significant number of details were not resolved during the preparation stage and needed to be addressed during the pilot stage. This applies particularly to the results- based payment model, which needs significantly more time for development. Different actors have found the pilots relatively successful. The target-oriented and in many cases very well-organised customer assistance was considered a success, along with the fact that the pilots are considered a major investment in services that promote the employment of young people. The procurement organisation has contributed to growing dialogue throughout the period. Steps should be taken at regional level to ensure that all parties involved focus on building a better culture of cooperation. Lack of an appropriate benchmark hampers the assessment of effectiveness. The target groups of two pilots designed for different target groups were mixed, which affects the findings on activities and results. Factors affecting the service providers’ performance include the ability of the service provider’s personnel to engage with young customers, available contacts with potential employers, knowledge of the service system, previous experience of similar types of services, and the young people’s own level of activity or the service provider’s ability to encourage activity. Contact persons of the Ministry of Economic Affairs and Employment: Janne Savolainen, Chief Specialist; Santtu Sundvall, Senior Specialist Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment Distributed by/ publication sales Electronic version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi Sisältö 1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 9 1.1 Tausta ja tavoitteet ....................................................................................................................................... 9 1.2 Arvioinnin kysymykset.............................................................................................................................. 10 1.3 Menetelmät ja aineistot........................................................................................................................... 12 2 Arvioinnin kohde .................................................................................................................................... 17 3 Pilottien toteutuskonsepti ............................................................................................................ 23 3.1 Hankintaprosessit ja kokemukset hankintojen toimivuudesta....................... 23 3.1.1 TE-hallinnon näkökulma hankintaprosessiin ................................................................. 23 3.1.2 Palveluntuottajien näkökulma hankintaprosessiin ...................................................... 25 3.1.3 Konsortiomainen toiminta ja konsortiosopimukset osana hankintaa ..................... 26 3.2 Asiakasohjautuminen ja asiakasvalinta piloteissa ........................................................ 29 3.2.1 Asiakasohjaus TE-hallinnon näkökulmasta ..................................................................... 30 3.2.2 Ohjautuminen palveluun nuorten näkökulmasta ......................................................... 38 3.2.3 Asiakasohjaus palveluntuottajien kokemana ................................................................. 41 3.3 Palkkiomallin toimivuus .......................................................................................................................... 44 3.3.1 TE-hallinnon näkökulma palkkiomallin toimivuuteen ................................................ 44 3.3.2 Palveluntuottajien näkökulma palkkiomallin toimivuuteen ..................................... 46 3.4 Yhteistyön kokemus järjestäjän ja tuottajan välillä ..................................................... 51 3.4.1 TE-hallinnon näkökulma yhteistyöhön ............................................................................ 51 3.4.2 Palveluntuottajien näkemykset yhteistyöstä ................................................................. 57 4 Tuloksellisuustutkimus ..................................................................................................................... 60 4.1 Pilottikokonaisuuden saavuttamat tulokset työ- ja elinkeinoministeriön tuloksellisuusseurannan ja URA-aineiston valossa ...................................................... 60 4.1.1 Palveluiden aikaiset tapahtumat ....................................................................................... 63 4.1.2 Sijoittuminen palveluiden jälkeen .................................................................................... 69 4.1.3 Tulosten vertailua .................................................................................................................. 74 4.2 Palveluntuottajien tuloksellisuuden luonnehdintaa ................................................. 79 4.3 Järjestäjien kokemus tuloksellisuudesta ................................................................................ 85 4.4 Asiakkaiden kokemus ja suhde saavutettuihin tuloksiin ....................................... 88 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 5 Yhteenveto ja johtopäätökset .................................................................................................... 91 5.1 Keskeiset opit kiireiselle lukijalle .................................................................................................... 92 5.2 Johtopäätökset ja suositukset arviointitehtävittäin ................................................... 93 5.3 Opit järjestämisen ja tuottamisen näkökulmiin.............................................................. 97 Liitteet ........................................................................................................................................................................ 103 9NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 1 Johdanto Käsillä oleva raportti on tuloksellisuustutkimus nuorten työllistämistä tukevista tu- losperustaisista hankinnoista. Tutkimuksen avulla tuotetaan tietoa toimijakentälle ja tuetaan TE-toimistoja ja ELY-keskuksia tulosperusteisten ostopalvelujen toteuttami- sessa ja kehittämisessä. Johdanto-luvussa kuvataan tausta ja tavoitteet sekä käyte- tyt menetelmät ja aineistot. 1.1 Tausta ja tavoitteet Nuorten tulosperustaisten pilottien taustalla on syksyllä 2017 hallituksen budjet- tiriihessä tehty päätös lisätä tulosperustaisten hankintojen resursointia TE-hallin- nossa. Hankintoihin kohdennettiin 15 miljoonan euron määräraha. Tavoitteena oli saattaa 10 000 nuorta palveluiden piiriin. Tulosperustaiset hankinnat käynnistyivät alkukesästä 2018. Hankinnat jaettiin kahteen asiakasryhmään, jotka ovat nimeltään 1. Nuoret töihin! ja 2. Nuoret kohti työtä! Varsinaiset pilotit käynnistettiin keväällä 2018, ja asiakasohjaus käynnistyi käytännössä syksyllä 2018 ja päättyi huhtikuussa 2019. Viimeiset asiakkaat ovat olleet päättämässä palvelua vuoden 2019 lopussa. Nuorten tulosperustaisten pilottien hankintojen tavoitteena oli tukea nuorten työl- listymistä, yrittäjyyttä ja voimaantumista sekä tukea kasvupalvelumarkkinoiden ra- kentumista. Tulosperustaisilla ostopalveluilla oli tavoitteena tukea kasvupalvelu-uu- distusta kohdistamalla hankintoja erilaisiin kohderyhmiin ja edelleen kehittämällä asiakasohjausta, hankintaprosessia ja palkkiokriteereitä. Oletuksena oli, että palve- lut siirtyvät vuoden 2021 alusta lähtien maakunnille ja että TE-palvelujen järjestä- misessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja-mallia. Vaikka kasvupalvelu-uudistusta ei toteutettu, tuloksellisuustutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä TE-palvelui- den että laajemmin työllisyyspalveluiden ostamisessa. 10 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Nyt tehdyn tuloksellisuustutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa toimijakentälle ja tukea TE-toimistoja ja ELY-keskuksia tulosperustaisten ostopalvelujen toteut- tamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida tulospe- rustaisen hankintaprosessin ja palkkiomallin toimivuutta nuorten kohderyhmissä, niiden kehittämistarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia ja markkinavuoropuhelua yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa siitä, millä ehdoilla yksityiset palveluntuottajat muodostavat tuloksellisia alihankintaketjuja ja konsortioita muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi arvioidaan pilottien tuloksellisuutta syrjäytyvien nuorten auttamisessa. Arviointi tehtiin marraskuun 2018 ja joulukuun 2019 välisenä aikana. Arviointi käynnistyi siten aikana, jolloin pilotit olivat jo käynnissä. Arvioinnin osana tuotettiin väliraportti keväällä 2019. Käsillä oleva raportti on loppuraportin luonnos. Tietoja täydennetään tuloksellisuustutkimuksen osalta aineistoilla ja johtopäätöksillä. 1.2 Arvioinnin kysymykset Arvioinnin kysymykset laadittiin vuonna 2018 esitetyssä tarjouspyynnössä, ja niissä korostui kasvupalvelujen järjestämis- ja tuottamismalli. Arviointikysymyksistä osa oli lähtökohtaisesti mahdottomia vastata, sillä palvelulla ei ollut vertailuryhmää eikä sitä käytännössä ole mahdollista muodostaa muilla menetelmillä. Tähän palataan myöhemmin tuloksellisuutta koskevassa luvussa. Arviointikysymykset jäsennettiin neljään kokonaisuuteen, joista ensimmäinen kos- kee hankintaprosessia ja palkkiomallia, toinen palvelujen toteutusta ja pilottikon- septia, kolmas tuloksellisuutta ja neljäs luonteeltaan läpileikkaavia oppimiskysy- myksiä. Arviointikysymysten jäsennys on esitetty seuraavassa: A. Hankintaprosessin ja palkkiomallin toimivuus • Miten hankintaan liittyvä markkinavuoropuhelu on toiminut? • Miten hankintaprosessi on toiminut erityisesti konsortioiden ja yhteistyömahdollisuuksien edistämisen näkökulmasta? • Onko palkkiomalli toimiva yhteiskunnan ja palveluntuottaji- en näkökulmista? 11 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS • Mitä huomioita maksatusprosessiin liittyy eri osapuolten nä- kökulmista? B. Palvelujen toteutus ja pilottikonseptin toimivuus • Miten pilottien asiakasohjaus on toteutettu ja miten se toi- mii? • Mitä keinoja ja palveluita käyttäen ja millä edellytyksillä tu- loksia saadaan? • Millä edellytyksillä yksityiset palveluntuottajat kykenevät pi- loteissa tukemaan syrjäytyneiden nuorten työllistyvyyttä? • Miten TE-palvelujen yritysten palvelulupaus näkyy valikoitu- neissa palveluntuottajissa? • Seuraako käytössä olevasta sopimusrakenteesta todellista yhteistyötä? • Yrittäjyys työllistymisen vaihtoehtona: onko yrittäjyys ollut pi- loteissa aidosti työllistymisen vaihtoehtona, ja miten yrittä- jyys tulisi palveluissa ottaa aiempaa paremmin huomioon? C. Tuloksellisuus • Millaisissa asiakasryhmissä ja millä toimialoilla ostopalvelut ovat tuloksellisimpia? • Millaiset palveluntuottajat ovat tuloksellisia? • Millaiset konsortiot ovat tuloksellisia ja minkä kohderyhmän kohdalla? • Millaisiin työpaikkoihin (toimiala, koko, sijainti) ja työsuhtei- siin (vaikuttavuus 3 kk, yli 12 kk, vuokratyö) asiakkaat ovat sijoittuneet? • Kuinka suuri osa pilotteihin osallistuneista aloitti/on aloitta- massa yritystoiminnan? D. Läpileikkaavat oppimiskysymykset • Mikä on hankkeeseen osallistuneiden toimijoiden arvio hank- keen onnistumisesta (kehittämisideat, kokemukset), ja miten toimintamallia tulisi kehittää? • Mitä piloteista voidaan oppia kasvupalvelujen järjestämis- ja tuottamismallien rakentamisen näkökulmista? 12 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS • Miten pilotit ovat asemoituneet osaksi nuorten palveluita alueella? 1.3 Menetelmät ja aineistot Käytetyt aineistot tiivistetysti Kuvaan 1 on tiivistetty arvioinnin tiedonkeruun aikataulu ja käytetyt menetelmät. Arvioinnin varsinainen tiedonkeruu käynnistyi TE-toimistojen ja ELY-keskusten yhte- yshenkilöiden ja palveluntuottajien haastatteluilla. Syventävän tiedonkeruun koh- teeksi valikoitiin viisi aluetta, jotka olivat Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Savo ja Häme. Näihin kohdennettiin TE-toimistojen johdon haastatteluja, ja näissä toteutettiin TE-hallinnon yhteyshenkilöiden ja palveluntuottajien ryhmä- ja yksilöhaastatteluja ja kuulemisia. Haastatteluihin valikoitiin myös yksittäisiä konsor- tiokumppaneita. Osana arviointia toteutettiin kaikkien TE-toimistojen asiantuntijoille suunnattu ky- sely. Täydentävänä tiedonkeruuna toteutettiin koordinoivien tahojen erillishaastat- telut ja kuuden palveluntuottajan haastattelut. Tuloksellisuustutkimusta varten teh- tiin URA-poiminta, joka kattaa kaikki palveluun ohjatut nuoret. Lisäksi hyödynnet- tiin Etelä-Savon ELYn ja TEMin tuottamia seuranta-aineistoja, jotka pitävät sisällään nuorten väli- ja päättöpalautteet, palveluntuottajien päättöpalautteet ja Etelä-Sa- von ELYn kokoamat kehittämispalautteet alueilta. 13 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 1. Tiedonkeruu tiivistetysti. Tiedonkeruun vaihe Arviointisuunnitelman tarkennus ELY- ja TE-toimistojen haastattelut Palveluntuottajien haastattelut Väliraportointi ja tulosten käsittely Jalkautuminen ja osallistuva havainnointi Kysely TE-toimistojen asiantuntijoille Tuloksellisuusarviointi Täydentävät haastattelut Loppuraportointi ja käsittely Aika 20 19 –2 01 8 20 20 10–11 12–01 01–02 02–03 04–06 04–05 04–11 8–11 12–01 Tuloksellisuustarkastelu ja URA-poiminta Selvityksessä tarkasteltiin TE-toimistojen asiakastietojärjestelmä URA:n tietoja pilot- tiin osallistuneista. Poiminta asiakasrekisteristä toteutettiin 15.11.2019, jolloin lähtö- kohtaisesti kaikkien osallistuneiden osalta puoli vuotta kestänyt palvelu oli päätty- nyt. Käytännössä jonkin verran ohjauksia on tehty myöhemminkin, joten aineisto ei ole täysin edustava. Pilottiin osallistuneet tunnistettiin pilottikohtaisen valtakun- nallisen hakusanan perusteella, ja kirjauskäytäntöjen takia hakusanan kirjauspäivä- määrää käytetään myös palvelun ajankohdan kartoittamiseen. Itse palvelun aikana URA-tietoja on päivitetty rajallisesti, minkä vuoksi aineistoon jää tavallista suurem- pia epävarmuustekijöitä. Aineistoa on kuvattu yksityiskohtaisemmin luvussa 4. Arvioinnin käynnistyttyä selvitettiin verrokkiryhmän muodostamisen mahdollisuuk- sia ja todettiin, ettei sille ole edellytyksiä. Verrokkiryhmän muodostamisen ongel- mana oli, että palveluihin ohjatut nuoret ovat valikoituneet ja että palvelut ovat olleet pääosin velvoittavia, jolloin samalta asuinalueelta ja samassa ajassa olevaa verrokkiryhmää ei ollut mahdollista löytää. TE-alueista vain Kainuu jäi pilottien ulko- puolelle, eikä verrokin rakentaminen yhden alueen varaan ollut mielekästä. Palvelut 14 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS ovat itsessään erilaisia, ja eri alueilla ja eri palveluntuottajille on valikoitunut erilaisia asiakkaita. URA-aineistosta ei myöskään ollut mahdollista saada tietoa siitä, minkä palveluntuottajan asiakkaana nuori on ollut. Tulosten vertaaminen esimerkiksi vuoden takaiseen kehitykseen ei myöskään ole luotettavaa, sillä makrotalouden kehitystä ei saada vakioitua. Siten tuloksellisuustutkimuksessa huomioitiin pilottien tuottama aineisto, ja URA-järjestelmän kautta tuotettiin lisätietoa pilottien kohde- ryhmästä, palvelun aikaisista tapahtumista ja yksilöllisten taustamuuttujien vai- kutuksista tulokseen. Aineiston analyysi on luonteeltaan kuvaileva. URA-poiminta tehtiin kahdessa osassa. Kesällä 2019 pyydetyn aineiston tarkastelun tavoitteena oli kartoittaa aineiston soveltuvuus tuloksellisuuden seurantaan. Lopullinen poiminta toteutettiin marraskuussa 2019. Kysely TE-toimistojen asiantuntijoille Kysely TE-toimistojen asiantuntijoille toteutettiin ajalla 6.5.–3.6.2019. Kyselyä jaet- tiin nuorten tulosperustaisten pilottien TE-toimistojen yhteyshenkilöiden kautta edelleen välitettäväksi nuorten asiakkaiden parissa toimiville asiantuntijoille ja lä- hetettiin tiedoksi TE-toimistojen johtajille. Vastauksia saatiin yhteensä 251. Kyselyyn vastaajien taustatietoja on avattu kuvissa 1–5. Kysely on luonteeltaan satunnainen näyte TE-toimiston edustajista. Vastaajista yli viidennes oli Uudenmaan TE-toimistosta. Suuri osa (81 %) toimi asian- tuntijan tehtävissä. Suurella osalla vastaajista asiakaskunta koostuu pääosin nuo- rista. Vastaajat tunsivat paremmin Nuoret kohti työtä! -pilotin kuin Nuoret töihin! -pilotin. Vastaajat jatkettiin arvion perusteella kyselyssä eteenpäin: jos vastaaja ei tuntenut pilottia, sitä koskevia kysymyksiä ei esitetty. 15 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 2. Asiantuntijakyselyyn vastanneiden TE-toimisto. 1 % 2 % 3 % 5 % 5 % 6 % 6 % 7 % 8 % 8 % 9 % 9 % 9 % 22 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Etelä-Savon TE-toimisto Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Kaakkois-Suomen TE-toimisto Satakunnan TE-toimisto Lapin TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Varsinais-Suomen TE-toimisto Pohjois-Savon TE-toimisto Pohjanmaan TE-toimisto Hämeen TE-toimisto Pirkanmaan TE-toimisto Pohjois-Karjalan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Missä TE-toimistossa työskentelet? (n = 239) Kuva 3. Asiantuntijakyselyyn vastanneiden toimenkuva. 3 % 7 % 21 % 81 % Psykologi Muu asiantuntija Asiantuntija Ohjaamossa Asiantuntija TE-toimistossa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Mikä seuraavista kuvaa toimenkuvaasi? Voit valita useamman vaihtoehdon (n=239) 16 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 4. Asiantuntijakyselyyn vastanneen arvio siitä, kuinka hyvin vastaaja tuntee pilotit. Kuinka hyvin tunnet Nuorten tulosperustaiset ostopalvelupilotit? 13 2 6 5 7 12 18 29 27 47 29 5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret töihin (n = 234) Nuoret kohti työtä (n = 242) 1 = En tunne lainkaan 2 3 4 5 = Tunnen erittäin hyvin Meillä ei ole ko. pilottia Kuva 5. Asiantuntijakyselyyn vastanneiden arvio siitä, kuinka suuri osa vastuulla olevista asiakkaista on alle 30-vuotiaita. Kyselyjen taustamuuttujista voidaan todeta, että kyselyn vastaajiksi valikoitui tavoi- teltu joukko TE-toimistojen asiantuntijoita. Kuinka suurin osa vastuulla olevistasi asiakkaista on nuoria (alle 30-vuotiaita)? (n = 234) 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 90–100 % asiakkaista 51–89 % asiakkaista 25–50 % asiakkaista Alle 25 % asiakkaista 72 6 9 14 17 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 2 Arvioinnin kohde Luvussa kuvataan tiiviisti pilottien hankintaprosessia, organisoitumista ja seurantaa. Luku pitää sisällään tulostiedot piloteissa aloittaneista ja pilotin päättäneistä. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti pilottien hankintaprosessin valmistelut syksyllä 2017. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettiin vastuu toi- mia hankintayksikkönä ja koordinoida kokonaisuutta. Hankinnan yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö järjesti alueellisia markkinavuoropuhelutilaisuuksia. Tarjous- pyynnöt lähtivät 22.3.2018, ja pilottien hankintapäätös tehtiin 16.5.2018. Tarjous- pyynnön aikana alueilla voitiin järjestää tilaisuuksia palveluntuottajille. Hankintoja tehtiin 14 eri TE-alueella, joten mukana ovat kaikki alueet Kainuuta lukuun otta- matta. Tarjoaja saattoi jättää tarjouksen kunkin pilotin osalta enintään viidelle osa-alueelle mutta voi tulla valituksi enintään kolmelle niistä. Palveluntuottajia valittiin Nuoret töihin! -pilotteihin yhteensä 26. Nuoret kohti työtä! -pilotteihin palveluntuottajia valittiin 41. Osa palveluntuottajista toimii usealla alueella ja molemmissa kokonai- suuksissa. Käytännössä erillisten palveluntuottajien määrä on pienempi, sillä mu- kana on toimijoiden tytäryrityksiä. Kahden eri pilottikokonaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet eriytyvät siinä, arvioi- daanko kohderyhmän työllistyvän opintojen kautta vai suoraan avoimille työmark- kinoille. Kohderyhmä jakautuu myös koulutustaustan ja työttömyyden keston mu- kaan. Nämä heijastuvat palveluntuottajien tulospalkkioihin. • Nuoret töihin! -hankinnan kohderyhmät olivat: 1) Alle 30-vuotiaat työttömät nuoret, joiden on TE-toimistossa tai Ohjaamossa tehdyn palvelutarvearvion mukaan voitu ar- vioida työllistyvän avoimille työmarkkinoille. 2) Viimeistä 18 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS vuotta tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskelevat alle 30-vuo- tiaat nuoret. • Nuoret kohti työtä! -hankinnan kohderyhmät olivat: 1) Pitkäaikais- ja rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät nuoret. Kohderyhmän koulutustaustaa ei ole määritetty. Kohdery- hmään voivat siis kuulua myös korkeakoulutetut. 2) 17–29-vuotiaat työttöminä työnhakijoina olevat nuoret, joilla on ainoastaan perusasteen tutkinto. 3) Muut työttömät alle 30-vuotiaat. Nuoret kohti työtä -piloteissa palveluntuottajien edellytettiin luovan jo tarjousvai- heessa konsortiot, joiden osaamista ja palveluita olisi mahdollista hyödyntää nuor- ten palveluiden muotoilussa kohti työllistymistä. Nuorten ohjauksen palvelun suunniteltiin käynnistyvän kesää 2018 vasten. Asiaka- sohjaus päättyi 30.4.2019. Kohderyhmään kuuluvia nuoria arvioitiin alueilla olevan yli 8 800 (ks. taulukko 1). Alueet ovat voineet nostaa omia tavoitteitaan pilottien edetessä. Ohjauksen päättyessä piloteissa oli aloittanut 8 895 nuorta. Nuoret töihin! -palvelussa ero alkuperäiseen tavoitteeseen oli suurempi, ja Nuoret kohti työtä! -palvelussa aloittaneita oli tavoitetta suurempi määrä. Pohjois-Savoa lukuun otta- matta alueet ylittivät tavoitteen tai jäivät vain vähän sen alle. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty palvelun päättäneiden sijoittuminen 19.12.2019, eli ajan- kohtana, jolloin lähes kaikki nuoret ovat päättäneet kolmen kuukauden seuran- ta-ajan. Pilotteihin osallistuneiden nuorten taustatietoja esitellään tarkemmin lu- vussa 4 ja liitteessä 3. 19 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Taulukko 1. Palveluntuottajien määrä ja arvio kohderyhmästä palveluiden käynnistyessä. Palvelu: Nuoret töihin! Palvelu: Nuoret kohti työtä! TE-alue Palvelun tuottajat (n) Kohderyhmä (arvio) Aloittaneet Palvelun tuottajat (n) Kohderyhmä (arvio) Aloittaneet Etelä-Pohjanmaa - - - 3 300 296 Etelä-Savo 3 300 336 - - - Häme - - - 4 500 611 Kaakkois-Suomi 3 400 277 - - - Keski-Suomi - - - 3 250 335 Lappi 3 300 302 3 100 125 Pirkanmaa 3 400 382 4 600 682 Pohjanmaa 3 200 144 3 200 110 Pohjois-Karjala - - - 3 250 231 Satakunta 3 200 210 - - - Pohjois-Pohjanmaa 4 1 000 991 5 750 703 Pohjois-Savo 4 600 323 4 400 169 Uusimaa - - - 5 1 500 1 892 Varsinais-Suomi - - - 4 600 776 Yhteensä 26 3 400 2 965 41 5 450 5 930 Yhteensä piloteissa aloittaneita: 8 895 20 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 6. Nuoret kohti työtä! -palvelun tulokset 19.12.2019. Nuoret kohti työtä! -palvelun tulokset, tilanne 19.12.2019 (n= 5 773) Omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella (n=77) Tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen aloittaminen (n=772) Työllistyminen kokoaikaiseen työhön (n=593) Työllistyminen oppisopimukseen (vähintään 1 suoritettava tutkinnon osa) (n=15) Työllistymiseen palkkatukityöhön (n=62) Työllistymiseen osa-aikaiseen, yli 18 tuntia viikossa kestävään, työsuhteeseen vähintään 1–3 kuukauden ajaksi (n=788) Ammatilliseen koulutukseen valmentavan VALMA-koulutuksen aloittaminen (n=11) Työllistymistä edistävän palvelun aloittaminen, esim. työ- tai koulutuskokeiluun tai työvoimakoulutuksen aloittaminen (n=653) Asiakas ei koskaan aloittanut palvelussa (n=211) Palkkioon oikeuttamattomat tulokset (n=2 591) 1 % 14 % 10 % 0 % 1 % 14 % 0 % 11 % 4 % 45 % Kuva 7. Nuoret kohti työtä! -palvelun tulokset 19.12.2019. 1 % Nuoret töihin! -palvelun tulokset, tilanne 19.12.2019 (n=2 938) Rekrykoulutuksen aloittaminen (n=31) Työllistyminen oppisopimukseen (vähintään 1 suoritettava tutkinnon osa) (n=9) Työllistyminen osa-aikaiseen työhön, vähintään 1–3 kuukauden ajaksi (n=552) Työllistyminen osa-aikaiseen yli 12 tuntia viikossa, vähintään 3 kk ajaksi määräaikaiseen työsuhteeseen (n=115) Työllistyminen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli 6 kk kestävään työsuhteeseen (n=615) Työllistyminen palkkatukityöhön (n=16) Yrittäjäksi, oman liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja yritystoiminnan aloittaminen (n=35) Ammatillisen työvoimakoulutukseen aloittaminen (n=37) Omaehtoisen opiskelun (työttömyysetuudella) aloittaminen (n=45) Työkokeilun aloittaminen (n=58) Palkkioon oikeuttamattomat tulokset (n=1 377) Asiakas ei koskaan aloittanut palvelussa (n=48) 0 % 19 % 4 % 21 % 1 %2 % 47 % 2 % 21 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Tuki piloteille ja toiminnan seuranta Pilotteja on koordinoitu Etelä-Savon ELYstä pilottien yhteyshenkilöiden kautta yh- teistyössä työ- ja elinkeinoministeriöön nimetyn vastuuasiantuntijan kanssa. Pilot- tien käynnistyessä jokaisella mukana olevalle ELY:lle ja TE-toimistoalueelle on ollut nimetty yhteyshenkilöt. TE-hallinnon tiedonvaihtoon perustettiin Yammer-alusta. Palveluntuottajille suunnattuun viestintään ja tiedonjakamiseen on ollut käytössä OneDrive-alusta. Tietosuoja-asioiden takia sen käytöstä luovuttiin yksittäisiä asiak- kaita koskevien tietojen osalta. Alueet perustivat alueelliset ohjausryhmät, joissa ovat TE-hallinnon edustajien lisäksi palveluntuottajat. Eri osapuolet on kutsuttu säännöllisesti pidettyihin valtakunnallisiin Skype-seurantapalavereihin. Palvelun- tuottajille on suunnattu erillisiä infoja TE-palveluista tarpeen ilmettyä. Nuorille suunnattuun viestintään perustettiin Instagram-tili #tavoitteleunelmaasi. Pilottien seurantaan kytkettiin seuraavia tiedonkeruita: − Webropol-kysely palveluntuottajille: aloitusilmoitus, kun nuori aloittaa palvelussa − Webropol-kysely palveluntuottajille: palvelun päättölomake, kun palvelu päättyy − Webropol-kyselynä välipalautekysely asiakkaille palvelun- tuottajan kautta − Webropol-kyselynä päättöpalautekysely asiakkaille palvelun- tuottajan kautta. Asiakkaan vastaamista väli- ja päättöpalaut- teeseen ei ole edellytetty. Palkkioperuste Palkkio perustuu ns. raportointimaksuun (300 €) ja pilottikohtaisiin tulosperusteisiin (Liite 1). Raportointimaksun maksamisen edellytyksenä on, että asiakkaan kanssa on päivitetty työllistymissuunnitelma, asiakkaalle on lähetetty linkki asiakaspalaut- teeseen ja asiakkaasta on tehty loppuraportti Webropol-järjestelmän kautta. Ra- portointimaksu on asiakaskohtainen, ja sen voi laskuttaa kustakin asiakkaasta vain kerran. Tulospalkkiot on porrastettu palveluissa lopputulosten perusteella. Malli pitää si- sällään palkkion tuloksesta, joka on syntynyt asiakkaan palvelussa olon aikana (6 kk) ja kolmen kuukauden seurantajakson perusteella maksettavan palkkion. Tu- lospalkkion laskutus toteutuu sen jälkeen, kun asiakas on päättänyt palvelun ja 22 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS palveluntuottaja on tehnyt asiakkaasta loppuraportin (webropol). Laskutus perus- tuu palveluntuottajan ilmoittamaan tietoon, jonka TE-toimisto tarkistaa. Samalla TE-toimisto tarkistaa myös, että URA-järjestelmän tiedot ovat ajan tasalla. Laskun liitteenä tulee olla tulospalkkio- ja raportointimaksulomake, johon palveluntuottaja erittelee esimerkiksi työllistyneen asiakkaan osalta työn ja työnantajan tiedot. Mi- käli laskuissa on epäselvyyksiä (tuloksesta tms.), niihin on pyydetty lisäselvitystä. 23 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 3 Pilottien toteutuskonsepti Tässä luvussa tarkastellaan pilottien hankintaprosessia, palkkiomallia, asiakasoh- jausta ja yhteistyötä. 3.1 Hankintaprosessit ja kokemukset hankintojen toimivuudesta Keskeiset havainnot • Hankintaprosessi on onnistunut kiireiseen aikatauluun näh- den kohtuullisen hyvin, mutta valmisteluvaiheessa jäi auki merkittävä määrä yksityiskohtia, joita on jouduttu tarkenta- maan pitkin matkaa. Laadun kriteerejä (sekä ehtoja että ver- tailuperusteita) ja tulospalkkiomallia tulisi kehittää edelleen. • Vuoropuheluvaihe on palvellut osin enemmän tiedotustar- peita, sillä tilaisuuksien luonne on ollut varsin yleinen. Paikal- lisesti ne ovat voineet palvella myös kumppanuuksien syn- nyttämistä. • Konsortiomainen toimintamalli vastaa Nuoret kohti työtä! -palvelussa harvemmin alkuperäistä ajatusta. Kumppanuuk- sia on syntynyt useammin palvelun aikana. 3.1.1 TE-hallinnon näkökulma hankintaprosessiin Pilottien hankinnat toteutettiin nopealla aikataululla. Tammikuussa 2018 tehtiin päätös antaa hankintayksikön vastuu Etelä-Savon ELYlle. Pilottien yhteyshenkilöt tulivat mukaan vasta alkuvuodesta 2018. Tulosperusteiden ja palvelukuvauksen val- mistelua veti Keski-Suomen ELYn asiantuntija osa-aikaisesti yhdessä kahden ELYn 24 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS kanssa. Tarjouskilpailu käynnistyi maaliskuussa, ja päätökset tehtiin vajaassa kah- dessa kuukaudessa. Kaikilla alueilla oli mahdollisuus arvioida oman alueen hake- mukset. Suuri osa haastatelluista yhdyshenkilöistä ei ollut mukana hankintaprosessissa. Kuulo- ja käytäväpuheiden kautta välittynyt viesti oli, että hankintavaihe eteni liian kiireellä. Ne, jotka olivat itse mukana, kokivat pääsääntöisesti prosessin varsin on- nistuneeksi. Mahdollisuutta kommentoida hakemuksia on käytetty vaihdellen. Osa tarjouksia kommentoineista kertoi, että kommentteja on huomioitu ja myös aluetta kuultu. Toisaalta taas kritisoitiin sitä, ettei alueella ollut mahdollisuutta vaikuttaa palveluntuottajien määrään, vaikka alueella oli kokemusperäistä tietoa siitä, etteivät kaikki tarjouksia jättäneistä palveluntuottajista vastaa tarjousasiakirjoissa esitettyjä laatuvaatimuksia. Aikataulu koettiin myös liian tiukaksi tarjousten arvioinnin näkö- kulmasta. Haastatellut ovat ymmärtäneet, että Etelä-Savo on saanut tiukalla aikataululla toi- meksiannon, jonka kaikkia yksityiskohtia ei ole ehditty suunnitella riittävän pitkälle. Hankintaprosessista nousee TE-hallinnon näkökulmasta esiin seuraavia teemoja, jotka heijastuvat toteutukseen: • Hankinnan kriteerit, joihin ei päästy vaikuttamaan. Kri- teerit ovat voineet sulkea pois paikalliset palveluntuottajat, joiden soveltuvuus olisi arvioitu mahdollisesti paremmaksi esimerkiksi paikallistuntemuksen ja verkostojen osalta. Pal- veluntuottajia on jouduttu arpomaan samoilla pisteillä, eikä alueelle ole annettu mahdollisuutta valita tässä vaiheessa. • Sopimuksia on jouduttu hiomaan jälkeenpäin. Sopimus- tekstit ovat olleet tulkinnanvaraisia ja herättäneet jatkuvia kysymyksiä palveluntuottajilta. Koska alkuperäiseen puiteso- pimukseen ei voi tehdä rajauksia, alueelliset lisäykset olivat hyvin rajallisia. • Kiireisen aikataulun takia hankinnan jälkeen on jäänyt paljon keskusteltavaa ja sovittavaa toteutuksen alkuvai- heeseen ja pitkin matkaa. Palkkiomalli ja palvelun tulosten määrittely ovat kaikille yhteinen teema, joka on yhä jatkuvasti esillä, samoin niihin liittyvä laskutus. 25 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS • Konsortioita edellytettiin hankintavaiheessa Nuoret kohti työ- tä! -palvelussa, mutta konsortioita ei ole pääsääntöisesti seu- rattu TE-hallinnon näkökulmasta palvelun aikana. Alueet ovat toteuttaneet vaihtelevasti vuoropuhelua alueella ennen kilpailutusta. Toisaalta kaikilla haastateltavilla ei toiminta-aikansa takia ole ollut tarkkaa tietoa alueen tilanteesta. Milloin ennen kilpailutusta on järjestetty tilaisuus palveluntuot- tajille, tilaisuuksissa on muun muassa käyty avointa keskustelua kohderyhmistä ja pyritty edistämään yhteistyökumppanien löytämistä. Osa on saanut ”keskeiset” toi- mijat mukaan paremmin, osa heikommin. 3.1.2 Palveluntuottajien näkökulma hankintaprosessiin Vuoropuhelu ennen hankintaa on koettu rajalliseksi. Hankinnan yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö järjesti alueellisia markkinavuoropuhelutilaisuuksia. Osa valituiksi tulleista palveluntuottajista osallistui näihin tilaisuuksiin, osa puolestaan ei. Yleisesti ottaen vuoropuhelut nähtiin hyväksi tavaksi, mutta useat haastatelta- vista totesivat keskeisten asioiden tulevan eteen vasta tarjouspyynnössä. Vuoro- puhelut olivat siten varsin yleisiä eivätkä koskeneet varsinaista tarjouspyyntöä tai palkkiomallia riittävästi. Muutamat palveluntuottajat mainitsivat, että tässä mie- lessä markkinavuoropuhelut ovat liian yksisuuntaisia. Muutamat valituiksi tulleista palveluntuottajista eivät muistaneet tällaisia tilaisuuksia olleen. Enemmistö haastatelluista palveluntuottajista piti hankintaprosessia pääasiallisesti normaalin tehokkaana hankintaprosessina. Sellaiset palveluntuottajat, jotka ovat toteuttaneet TE-hallinnolle palveluita pitkään, näkivät keskitetyn hankinnan lähtö- kohtaisesti hyvänä. Hankintaan liittyneet vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet puolestaan jakoivat näkemyksiä merkittävästi. Tottuneet palveluntuottajat kiittelivät han- kintaprosessin nopeutta. Sellaisille palveluntuottajille, jotka eivät olleet aiemmin laajasti toimineet TE-hallinnon kanssa, hankintaprosessin aikataulu oli usein haas- teellisempi ja käytössä olleet tarjouslomakkeet ja niiden liiteaineisto epäselviä tai vaikeasti avautuvia. Pitkään palveluita tehneet pienemmät toimijat ja pienemmät tuottajat näki- vät kokemusehdot varsin hyviksi siten, että ne mahdollistivat myös pienempien 26 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS organisaatioiden mukanaolon. Hyvänä nähtiin esimerkiksi se, ettei niissä ollut liike- vaihtorajoitteita. Osa palveluntuottajista koki kokemuskriteerit ongelmallisiksi ja epärealistisiksi. Erityisesti tämä koski korkeakoulututkintokriteeriä ja kymmenen vuoden työkoke- musta (Nuoret kohti työtä). Toisaalta referenssien suhteen tuotiin esiin, että laadun kriteerejä (sekä ehtoja että vertailuperusteita) tulisi kehittää edelleen. Muita näkö- kohtia olivat esimerkiksi henkilötietojen julkinen vertailtavuus (eli onko palveluita toteuttamassa tarjouksen mukainen henkilöstö). Lisäpisteiden antamisen nuorten kanssa tehtävästä vapaaehtoistoiminnasta nähtiin suosivan ”vääränlaisia” toimijoita. Eräitä muita hankinnan rakenteeseen liittyviä huomioita olivat säätiöiden oikeus- aseman huomioiminen ja ryhmittymänä tarjoamisen mahdollisuuksien puuttumi- nen. Jo kilpailutusvaiheessa palveluntuottajat toivat esiin, ettei kaikkiin kysymyksiin saa- nut vastauksia tai kysymysten vastauksen ja sopimusneuvottelujen välillä oli eroja. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, oliko kevytyrittäjyys työllistämistulos. Varsinaiset sopimusneuvottelut toteutettiin palveluntuottajien näkökulmasta to- tutulla tavalla, mutta yksipuolisesti. Tämä epäselvyys molempien palvelujen tulos- kriteeristön osalta on heijastunut luonnollisesti koko palvelun ajan. Palveluntuotta- jat ovat kysyneet vielä pilottien ollessa käynnissä tarkennuksia useisiin kriteereihin siitä, mitä mikäkin palkkiomallin tuloskriteeri tarkoittaa. 3.1.3 Konsortiomainen toiminta ja konsortiosopimukset osana hankintaa Palveluntuottajien näkökulma Palveluntuottajien näkemykset vaihtelevat jonkin verran sen suhteen, onko Nuo- ret kohti työtä! -palvelussa käytetty tapa ohjata palveluntuottajia muodostamaan verkostoja tai konsortioita jo hankintavaiheessa ylipäätään toimiva. Osa palvelun- tuottajista kokee myös pystyvänsä itse tarjoamaan laajan kirjon palveluita, joita on tavoiteltu konsortiomaisella toimintatavalla. Kokeneet toimijat, erityisesti yrityspai- notteiset, ovat pitäneet konsortioon pakottamista huonona ratkaisuna: markkinoi- den tulisi itse pystyä muodostamaan nämä asiakkaiden tarpeiden perusteella. Haas- tatteluissa korostettiin, että kohderyhmämäärittelyjen väljyyden vuoksi ei nopeassa 27 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS tarjousvaiheessa voi millään tietää, millaista osaamista todellisuudessa tarvitaan. Konsortiovaatimus on aiheuttanut esimerkiksi kaupungeille paljon yhteydenottoja ja kuormittanut toimijoita osittain turhaan. ”Konsortiovaatimus tuli tosi lyhyellä varoitusajalla. Vaatimus oli myös teoreet- tinen ja vähän typeräkin (emme saisi tehdä yhteistyötä muiden kanssa, vaikka tarjoajia olisi tosi paljon). Nyt on tehty sopimuksia, joilla ei oikein ole juridista merkitystä. On toki oltava yhteistyöverkostoa. Mutta vaikea nähdä, oliko kon- sortiovaatimuksesta meille mitään hyötyä. Tämä myös näkyi joillekin toimijoille epämiellyttävänä. Me emme pystyisi neuvottelemaan joka kaupungin ja kunnan kanssa erikseen.” Muutamat pelkäsivät myös maineensa menetystä, jos keräävät konsortion, mutta asiakkaita ei tulekaan aiotusti, tai palvelu on asiakasryhmältään erilainen kuin tar- jousvaiheessa on oletettu. Myös ajatus siitä, etteivät eri toimijat toimi yhteistyössä, koska ne toimivat konsortiossa jonkin muun toimijan kanssa, nousi perustellusti esiin. Esimerkiksi nuorten työpaja oli vetäytynyt konsortioroolista, jottei se antaisi kilpailuetua jollekin toimijalle. Monilla palveluntuottajilla, jotka ovat toimineet alueella pitkään, oli jo olemassa olevat vahvat verkostot. Heihin kohdistui myös tarjousvaiheessa paljon yhteydenot- toja. Joitakin uusia kumppanuuksia on muodostunut, mutta pääsääntöisesti näissä on menty vakiintuneilla konsortioilla. ”Meillekin tuli yhteydenottoja usealta taholta. Kalastelu ja verkkojenlasku – tä- tä tapahtui aika paljon. Ketkä lopulta laativat tarjouksen – tätä mietittiin. X oli aiemmin tietyssä palvelussa – oli helppo pyytää. Osa meitä pyytäneistä oli petty- neitä – ’avoin kumppanuus’, jäi rooli epäselväksi (kolmas sektori, työpajat).” Osalla toimijoista pakottaminen on johtanut uudenlaisten kumppanuuksien luomi- seen, ja nämä toimijat ovat sinänsä olleet tyytyväisiä periaatteeseen. Kumppanei- den todellinen merkitys vaihtelee eri palveluntuottajilla. Näitä on haastatteluissa kuvattu hyvin eri tavoin. Käytännön haasteena on esiin noussut myös, että poten- tiaalisen konsortiokumppanin palvelut olisivat maksaneet enemmän kuin mitä tu- lospalkkio olisi mahdollistanut. 28 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Joissakin tilanteissa yhteistyökumppaneiden kanssa on voitu luoda myös uusia palvelujen sisältöjä (esim. yhteistyö rekrytoivan yrityksen ja ammattikorkeakoulun kanssa tai yrityspainotteisen organisaation ja mielenterveyskuntoutusta tarjoavan organisaation kanssa). Osa palveluntuottajista on aktiivisesti toteuttanut yhteis- työtä myös kaupunkien kanssa etenkin pienemmillä alueilla, joissa yhteistyö on usein ollut kaupunkien kanssa helpompaa. Osa palveluntuottajista on jakanut vas- tuita alueellisesti. Aina päähankkijan ”toimintamallia” ei viedä sellaisenaan toiselle toteuttavalle alueelle. Palveluntuottajien päättöpalautteissa on pyydetty nimeä- mään yhteistyö- ja sopimuskumppanit, joiden kanssa palvelua on tuotettu asiak- kaalle. Nuoret kohti työtä! -piloteissa yhteistyötahoja on kerrottu hyödynnetyn vajaan viidenneksen nuorista osalta. Näissä korostuvat oppilaitokset ja henkilöstö- palveluyritykset. Pieni osa on käyttänyt säätiöiden tai yritysten tuottamia asiantun- tijapalveluita. Myös Nuoret töihin! -piloteissa on varsin usein mainittu yhteistyö- kumppani. Tämä on yleensä ollut henkilöstöpalveluyritys, joka on monesti omaan konserniin kuuluva. Lisäksi yhteistyökumppaneina on mainittu oppilaitoksia mutta usein myös TE-toimisto. Kuitenkin ulkopuolista asiantuntijaa on jossain määrin hyö- dynnetty myös esimerkiksi arvioitaessa nuoren liiketoimintasuunnitelmaa. Palveluntuottajien erilaisia orientaatioita voidaan kuvata oheisella nelikentällä. Kuva 8. Orientaatio kumppanuuteen Nuoret kohti työtä! -piloteissa. On to im in ut to de lli su ud es sa Jä i n im el lis ek si Kumppanuuksien rakentaminen aiheutti vaivaa Kumppanuuksien luominen oli todellista “Syntyi uusia kumppanuuksia” “Luonteva konsortio” (usein jo olemassa oleva) “Pilottien peruskonsortio” “Liian vähän asiakkaita, jäänyt vähäiseksi” 29 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS TE-hallinnon näkökulma konsortiotoimintaan Nuoret kohti työtä! -palvelun osalta TE-hallinnolla ei ole usein ollut tietoa tai nä- kymää siitä, minkälaisia käytännön konsortioita palveluntuottajat ovat hyödyntä- neet. Konsortioiden puute tai puutteellinen käyttö tunnistettiin haittana silloin, kun nuorta ei ole ohjattu verkostojen kautta paremmin soveltuviin palveluihin. Käy- tännössä konsortiolla viitataan muihin palveluntuottajiin ja alihankkijoihin, joille nuoria voidaan ohjata, mutta TE-hallinnon puolelta tunnistettiin harvemmin, että palveluissa olisi hyödynnetty täydentäviä palveluita. Jonkin verran haastatteluissa tunnistettiin, että osa palveluntuottajista on ohjannut asiakkaat, joita ei tavoiteta, etsivän nuorisotyön piiriin, jossa heistä ”otetaan koppi”. Myös saattaen vaihtamista on tunnistettu toteutetun. Konsortioiden merkitys TE-hallinnon näkökulmasta näyt- täytyi pitkin pilottia myös epäselvältä siinä, mitä niillä lopulta tarkoitetaan. Esimer- kiksi yhteistyötä yksityisten rekrytointiyritysten kanssa ei välttämättä nähdä konsor- tiona, sillä sen voidaan olettaa olevan itsestään selvää. Palveluntuottajien yhteistyö ohjaavana tahona ja nuorten haastavien tilanteiden tunnistajana on saanut kritiik- kiä, mutta myös kiitosta. ”Ei virityksiä mielenterveyteen, päihdepuolelle – ei mitään tällaista.” ”Jos paljastuu terveydentilaan tai elämäntilanteeseen liittyviä seikkoja, niin on luotu toimintamallit. Kolmikantana palveluntuottaja, asiantuntija ja asiakas ja varmistaa työttömyysturvayksiköstä.” 3.2 Asiakasohjautuminen ja asiakasvalinta piloteissa Keskeiset havainnot • Eri alueilla palveluihin on ohjattu hieman eri asiakasryhmiä. Näkemykset asiakaskunnan osuvuudesta palveluun vaihtele- vat. • Asiakasohjauksen vauhtiin pääseminen vaihteli alueittain, mutta alun jälkeen eri toimijat ovat arvioineet sen onnistu- neen kokonaisuudessaan pääosin hyvin. Palveluiden ja asia- kasohjauksen aloitus olisi tullut rytmittää selkeämmin. 30 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS • Alueet mielsivät palvelun velvoittavuuden hieman eri tavoin, ja osalla alueista linjausta jouduttiin tiukentamaan tavoittee- seen pääsemiseksi. • Ohjauksen organisointitavat vaihtelevat hieman alueittain. Toimivaksi käytännöksi on arvioitu velvoittavat infot ja selkeä asiakasohjauksen johtaminen. Asiakasohjaus on vaatinut on- nistuessaan vahvaa resursointia. 3.2.1 Asiakasohjaus TE-hallinnon näkökulmasta Nuorten tulosperustaisten pilottien käynnistyessä TE-toimistoalueet ovat voineet itse varsin vapaasti linjata, mille nuorten kohderyhmille palvelua tarjotaan. Siten asiakaspohja vaihtelee suuresti alueiden välillä ja alueiden sisälläkin samassa pilo- tissa. Kuvista 7 ja 8 käy ilmi, että Nuoret kohti työtä! -pilottiin ohjatuista palvelulinja 1:n osuus on vaihdellut välillä 0–60 prosenttia. Nuoret töihin! -pilotin osalta hajonta on pienempää, mutta esimerkiksi Pohjanmaan ja Lapin TE-toimistojen alueilla asi- akkaat ovat olleet palvelulinjoittain kauempana työmarkkinoista kuin osalla Nuoret kohti työtä! -pilotin alueista. Kuva 9. Osallistujat palvelulinjoittain. 26 32 28 7 51 10 26 11 13 3 21 71 63 70 37 63 77 53 58 52 41 42 76 33 68 58 81 45 53 58 18 32 26 42 21 19 32 24 13 22 21 14 11 17 16 7 36 39 13 8 1 1 17 13 3 11 6 9 3 9 3 2 4 1 1 5 5 6 2 4 1 3 2 0 2 11 1 1 0 0 3 0 0 1 2 1 2 1 0 2 2 1 1 2 2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=5 543) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 784) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Osallistuneet palvelulinjoittain, % Työnvälitys- ja yrityspalvelut Osaamisen kehittämispalvelut Tuetun työllistymisen palvelut TYP Ei asiantuntjapalvelun tarvetta 31 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Asiantuntijoille suunnatun kyselyn vastaajista lähes viidennes arvioi ohjanneensa yli 40 prosenttia asiakkaistaan palveluun. Lähes kolmannes arvioi ohjanneensa palve- luun 11–25 prosenttia asiakkaistaan ja lähes viidennes enintään 40 prosenttia. 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 10. Asiantuntijoiden arvio siitä, kuinka suuren osan nuorista asiakkaistaan asiantuntija on ohjannut palveluun. 36 30 17 18 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Enintään 10 % asiakkaista 11–25 % asiakkaista 26–40 % asiakkaista Yli 40 % asiakkaista Kuinka suuren osan sinun nuorista asiakkaistasi olet ohjannut Nuoret töihin ja/tai Nuoret kohti työtä -palveluihin (%-arvio) (n=187) Asiakasohjauksen organisointi Asiakasohjaus pilotteihin käynnistyi pääosin vasta syksyllä, sillä organisoituminen ja kesälomat viivästyttivät sitä. Pääosin käynnistyminen viivästyi TE-hallinnon puo- lelta, mutta yksittäistapauksissa palveluntuottajat ”ovat heränneet” vasta syksyllä TE-hallinnon näkökulmasta. Useat alueet hakivat asiakasohjauksen muotoja pilotin käynnistyttyä, ja prosessia hiottiin pilottien edetessä. Piloteissa oli käytännössä kolmen tyyppisiä asiakasoh- jauksen käytäntöjä: • Yhteisiin infoihin perustuvat konseptit: Asiakkaita on kut- suttu alueella järjestettyihin infotilaisuuksiin, joissa palve- luntuottajat ovat esitelleet omaa toimintatapaansa ja palve- luitaan yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa. Tämän jälkeen asiakkaan on tullut valita palveluntuottaja. Tämä on yleisimmin käytössä ollut ohjausmalli. • Asiakkaiden kutsuminen velvoittavasti palveluun: Asiak- kaita on kutsuttu palveluun velvoittavalla kirjeellä tai puheli- mitse informoimalla ilman erillisiä infoja. • Yksittäisen asiakkaan ohjaus suoraan palveluun: Asian- tuntija on asiakastapaamisessa esitellyt palvelun, ja asiakas on velvoitettu valitsemaan palveluntuottajan ja ilmoittautu- maan palveluun. Asiakasohjauksessa on ollut erilaisia variaatioita siitä, onko asiakkaita ohjattu pal- veluun massapostituksella infotilaisuuksien vai vahvemmin henkilökohtaisen 33 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS ohjauksen kautta. Yksi variaatio on ollut asiakkaiden lähestyminen kirjeitse velvoit- tavalla kehotuksella valita palveluntuottaja tietyssä ajassa ilman infotilaisuutta. Suu- rella osalla alueista asiakkaiden tunnistaminen on ollut kunkin nuorten asiantun- tijan vastuulla. TE-toimiston nuorten tiimi on voinut selata asiakkaita läpi yhdessä, mutta pääosin asiantuntijat ovat alueilla tehneet ohjausta tahollaan. Aina asiakasva- lintaa ei ole tehnyt oma vastuuvirkailija, mikä on voinut heijastua palvelun osuvuu- teen. Massakirjepostituksia on ollut osassa toimistoja, mutta niiden teho on jäänyt paikoin erittäin heikoksi, kun kutsu ei ole ollut velvoittava. Alueilla, joissa infot ovat olleet keskeinen osa ohjausta, kutsut ovat olleet järjestään jo pääosin velvoitta- via. Osa on velvoittanut valitsemaan palveluntuottajan infotilaisuuksissa, osa vasta harkinta-ajan jälkeen. Pilottien aikana massapostitusten ja massainfojen merkitys pienentyi osana asiakasohjausta joillain alueilla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lop- puajan ohjauksessa painottui ohjaus määräaikaishaastatteluiden osana. Poikkeuk- sena on Pohjois-Pohjanmaa, jossa suuremmat infotilaisuudet käynnistettiin vasta lokakuussa, ja tämän jälkeen kutsuttavat haarukoitiin määräaikaishaastatteluiden ajankohtaisuuden mukaan. Prosessin tehokkuuteen on liittynyt muun muassa se, miten asiakkaan etenemistä palveluun on seurattu. Yksi muutos ohjausprosessissa on esimerkiksi Keski-Suo- messa liittynyt siihen, että nuorille on annettu alkuun liian pitkä aika harkita valin- taa, ja tätä on terävöitetty prosessissa. Vaikka ohjaukseen kuuluivat infotilaisuudet, asiakkaita ohjattiin myös henkilökohtaisesti muun muassa työllistymissuunnitel- mien päivitysten yhteydessä. Henkilökohtainen ohjaus ilman erillisiä infotilaisuuk- sia korostui osassa TE-toimistoja. Esimerkiksi Pohjois-Savossa vastuuvirkailija ohjasi hankkeeseen normaalin haastattelun yhteydessä: Asiakkaaseen oltiin yhteydessä, ja hänen kanssaan keskusteltiin sopivasta palvelusta, minkä jälkeen asiakas ohjattiin valitsemaan kotisivun kautta palveluntuottaja. Tämän jälkeen käynnistyivät viran- omaisprosessi ja palveluntuottajan palvelu. Palveluntuottajien esittelyjen lisäksi käytössä on ollut chat-mahdollisuus. Perehdyttäminen ja asiakasohjauksen mallintaminen auttoivat TE-toimiston asian- tuntijoiden motivoinnissa. Hämeen mallissa asiantuntijat perehdytettiin ohjeistuk- sella ja asiantuntijoille suunnatulla infotilaisuudella, joka myös tallennettiin. Ohjaa- vien TE-toimistojen välillä on ollut jopa kilpailuasetelma kiintiöiden täyttöön. Hä- meessä asiantuntijat ohjasivat palveluun osana työllistymissuunnitelmaa, ja ilmoit- tautumisia seurattiin. Myös Uudenmaan TE-toimistossa pidettiin asiantuntijoille koulutusta asiakasohjauksesta ja laadittiin hyvin selkeät ohjeet asiakasohjaukseen 34 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS ja pyrittiin siten tekemään asiakkaiden ohjaaminen palveluun mahdollisimman hel- poksi. Ohjaamoilla on ollut asiakasohjauksessa vaihteleva rooli. Osalla se on ollut tiiviimpi osa ohjausta ja ohjaava osapuoli (erityisesti Nuoret kohti työtä! -pilotissa). Uudella- maalla esimerkiksi palvelun infoja on pidetty Ohjaamon tiloissa. Suuremmalla osalla yhteistyö on hyvinkin vähäistä. Ohjaamojen taustaorganisaatio vaihtelee alueit- tain, mikä on ainakin yksittäisissä tapauksissa herättänyt myös epäilyksiä siitä, että ohjausta tehdään valikoidusti pilotissa mukana olevalle palveluntuottajalle. Osalle Ohjaamoja palvelun velvoittavuus on TE-hallinnon kertomana tuonut esteen osallis- tua ohjaukseen. Odotukset palveluntuottajien roolista asiakasohjauksessa Pääosin vastuukysymykset ohjauksesta on nähty selvinä: asiakkaat ohjataan TE-toi- mistosta, mutta palveluntuottajalta on edellytetty viestintämateriaalien tuottamista ja palveluiden esittelyä etenkin infoissa. Silti osalla alueista tämä on aiheuttanut ristiriitaa. Osa TE-toimistoista ja ELY-keskuksista odotti palveluntuottajilta vahvem- min omaa tai yhteistyössä TE-toimiston ja ELYn kanssa tehtävää markkinointia, osa puolestaan halusi pitää markkinoinnin vahvemmin itsellään. Lähtökohtaisesti kaikki palveluntuottajat ovat kuvanneet palvelunsa ja tuotta- neet esittelyvideoita. Vahvemmin palveluntuottajalähtöisessä markkinoinnissa on tunnistettu haittapuolena, että se voi näyttäytyä asiakkaille yksipuolisena. Eräs palveluntuottaja oli onnistunut varaamaan palveluita kuvaavan domainin omaan käyttöönsä ennen kilpailutusta. Palveluntuottajallehan tämä on ollut tapa taistella kilpailijoita vastaan. Tätä ei järjestäjän puolella ole koettu kovin hyväksyttävänä. Loppukädessä palvelutarve on tunnistettu TE-toimistossa, jolloin palveluntuottajan vahva oma markkinointi on voinut näyttäytyä myös harhaanjohtavana, jos asiak- kaan ei ole arvioitu kuuluvan kohderyhmään. Toisaalta palveluntuottajilla ei myös- kään ole erityistä budjettia markkinointiin, mikä on asettanut omat rajoituksensa. Tilanne kuvastaa hyvin sitä, kuinka oleellista kilpailuasetelmaan perustuvassa palve- lutarjonnassa ovat markkinoinnin suunnittelu, sen yhteisistä pelisäännöistä sopimi- nen ja niistä laajasti tiedottaminen. 35 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Orientaatio velvoittavuuteen on vaihdellut Eri alueet tulkitsivat palvelun velvoittavuutta suhteessa työttömyysturvaan eri tavoin. Tällöin palveluista muodostui hyvin erilaisia eri alueilla. Tulkinta palvelun- tuottajien velvollisuudesta vaihteli sen välillä, onko palvelusta kertovaan infoon osallistuminen velvoittavaa (sidottu työnhaun voimassaoloon) vai onko palveluun osallistuminen velvoittavaa (palveluun osallistumatta jättäminen aiheuttaa selvi- tyspyynnön). Ääripäinä voidaan pitää Pirkanmaata ja Hämettä. Hämeessä asiakkaat ohjattiin palveluun työllistymissuunnitelman yhteydessä ja asiakasta velvoitettiin valitsemaan palveluntuottaja. Pirkanmaalla vain infoon osallistuminen oli velvoit- tavaa mutta itse palveluun osallistuminen ei. Jossain vaiheessa asiakasohjauksessa Pirkanmaalla pyrittiin viestinnällisillä ratkaisuilla tuomaan esiin velvoittavuutta, mutta tästä luovuttiin (esim. ”en osallistu” -valintaruutu jouduttiin ottamaan takai- sin). Alueilla velvoittavuuden haasteet linkittyivät siihen, miten saada mukaan nuo- ret, joihin sanktiot eivät pure. Asiakasohjauksen toimivuus Osalla alueita palveluja nuorten kohderyhmälle on paljon. Alueella on jouduttu miettimään päällekkäisyyttä muissa hankkeissa, ja esimerkiksi Etelä-Savossa ja Uudellamaalla linjattiin, että tulosperusteista pilottia priorisoidaan. Pirkanmaalla tuotiin selkeimmin esiin, että päällekkäinen kuntakokeilu aiheutti alkuun haas- teita, sillä asiakkaita ohjattiin kokeilulain puolelle vielä lokakuuhun 2018 saakka, ja loppuvuonna otettiin palveluun kokeilusta palaavat nuoret. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa palvelun kuvattiin olevan jossain määrin päällekkäinen omien palveluiden kanssa. Suuri osa TE-hallinnon haastateltavista koki asiakasohjauksen osuvaksi. Asiakkaiden toiminnan ja esimerkiksi terveystilanteen tuntemuksessa on kuitenkin vaihtelua. Ohjausvaiheessa ei ole aina tunnistettu, että nuori on saattanut jo hakeutua vaikkapa koulutukseen, jolloin palveluita on päällekkäin. Pilotin luonteen ymmärrettäväksi tekeminen asiantuntijoille on ollut ainakin alussa haastavaa. Useampi alue on nostanut esiin, että asiakasohjauksen yksi haaste on al- kuun ollut pilotin hyödyn näkyväksi tekeminen asiantuntijoille, jotta palvelu nähtäi- siin oman työn tukena. Käytännön seikoista on nostettu esiin, että pilotteja on ollut hankalaa mieltää palvelumuotona; esimerkiksi ”kun asiakas on palvelussa, mutta ei saa esimerkiksi kulukorvausta, kuten uravalmennuksesta, ja palvelu luetaan aktiivi- malliin, ja ovat kuitenkin työttöminä työntekijöinä”. 36 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Asiakasohjauksen toimivuus TE-toimiston asiantuntijoiden näkemänä Myös kyselyyn vastanneet asiantuntijat olivat pääosin tyytyväisiä asiakasohjauk- seen, erityisesti sen organisointiin TE-toimistossa. Kriittisimpänä näyttäytyy se, ettei tiedetä, mitä palveluntuottajilta odottaa. Asiantuntijoista kolmannes perusteli näke- myksiään avovastauksissa. Ongelmana on koettu asiantuntijan näkökulmasta, että asiakkaalle luodaan odotuksia palvelusta, jota asiantuntijakaan ei tunne. ”Black box -malli aiheuttaa epäselvyyttä. Asiakkaalle on hankala myydä jotain, josta ei tiedä varmuudella, eikä voi luottaa, että asiakas todella saa palvelua.” Kriittisten näkemysten taustalla on yhteneväisyyksiä: asiantuntija on markkinoinut palvelua, jonka tuloksille on suuret odotukset, mutta kun nuori palaa takaisin TE-toi- miston asiakkaaksi, kokemuksena on, että nuoren työttömyys on vain pitkittynyt palvelussa olon aikana. Kriittisissä vastauksissa nostetaan myös esiin, että markki- nointivastuu ja ohjaus ovat jääneet liian paljon TE-toimiston asiantuntijan varaan. Tällöin asiantuntija kokee olevansa vielä suuremmassa vastuussa nuoren saamasta palvelusta, jonka sisällöstä ja laadusta ei tule tietoa asiantuntijalle. Hyvin moni näki myös, etteivät palvelut ole erottuneet riittävästi muista nuorille tarjotuista palve- luista. Kuva 11. TE-toimistojen asiantuntijoiden näkemyksiä asiakasohjauksen toimivuudesta. 21 17 9 7 7 4 2 33 33 21 22 15 16 6 23 18 33 30 22 29 18 14 20 24 30 33 27 42 5 5 6 7 18 9 29 4 8 6 4 5 15 2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Asiakkaita on helppo motivoida palveluun Palveluntuottajien asenne yhteistyöhön on hyvä 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Miten arvioit seuraavia palvelun toteutusta kuvaavia väittämiä? (n = 169–171), % Asiakasohjauksen käytännöt on hyvin organisoitu TE-toimistossamme Asiakasohjaukseen on riittävästi resurssia TE-toimistossamme Palveluntuottajien tekemä markkinointi tukee asiakkaiden ohjaamista palveluun Palvelu erottuu riittävästi muista nuorille tarjottavista palveluista Kun ohjaan asiakkaan palvelun- tuottajille, tiedän mitä odottaa 37 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuten kuviosta 10 näkyy, asiakasohjaus on vienyt palvelun luonteen vuoksi enem- män aikaa kuin yhteydenpito palveluntuottajien kanssa. TE-toimistoissa vastuita on myös jaettu, joten kaikki asiantuntijat eivät ole yhtä kiinteästi yhteydessä palvelun- tuottajien kanssa. Tuloksia tulkittaessa on myös hyvä ottaa huomioon, että vastaaja- määrät vaihtelevat toimistoittain. Kuvat 12. ja 13. Asiantuntijoiden käyttämä työaika palveluun ohjaukseen ja yhteydenpitoon palveluntuottajien kanssa. Käytettyä työaikaa suhteutettiin myös palveluun ohjattujen asiakkaiden osuuk- siin. Arviot käytetystä työajasta eivät mene yksi yhteen asiakasosuuden kanssa: vaikka ohjattujen nuorten osuus olisi arvioitu lähes samaksi, ajankäytön arvioissa on selkeitä eroja. Taustalla voidaan nähdä muun aineiston valossa eri tekijöitä: kun yhteistyö ja luottamus palveluntuottajiin on arvioitu heikommaksi, ajankäyttö voi olla suurta negatiivisessa mielessä. Toisaalla yhteistyötä on tehty palveluntuottajien kanssa tiiviisti ja rakentavassa hengessä, mikä näkyy myös ajankäytössä. Yleisesti ottaen ajankäyttö on eri toimijoiden arvioimana ollut suurempi kuin mitä pilottien käynnistyessä on ennalta arvioitu. 42 69 23 1417 9 19 8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Asiakkaiden ohjaamiseen palveluun Yhteydenpitoon palvelun- tuottajien kanssa Alle 5 % 6–10 % 11–20 % Yli 20 % 46 % 25 % 10 % 8 % 4 % 7 % Kuinka paljon työaikaa sinulta on kulunut... (n=194), % työajasta Käytetty työaika yhteensä (% vastaajista) Alle 10 % 21–30 % 31–40 % 41–50 % Yli 50 % 11 –20 % 38 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 3.2.2 Ohjautuminen palveluun nuorten näkökulmasta Kuvissa 14 ja 15 on esitetty palvelun aloittaneiden nuorten kolmen kuukauden vä- lipalautteen mukainen kuva siitä, mitä kautta nuori on saanut tiedon palvelusta. Nuori on voinut valita useamman vaihtoehdon. Lisäksi on huomioitava, että vain 29 prosenttia (n=2 598) on antanut välipalautteen ja että osuus vaihtelee alueittain ja palveluntuottajittain jonkin verran. Välipalautteeseen vastanneista nuorista suuri osa on saanut tiedon TE-toimiston vir- kailijalta sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse. Vaihtoehdoissa ei näy sitä mahdol- lisuutta, että virkailija on ohjannut palveluun asiakaskäynnillä henkilökohtaisesti. Tämä mahdollisuus on tuotu esiin yksittäisissä nuorten ”muuten, miten” -vaihtoeh- doissa. 39 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 14. Mitä kautta nuori sai tiedon Nuoret kohti työtä! -palvelusta (mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Lähde: Nuorten tulosperustaisten pilottien välipalautekysely nuorille 3 kk palvelun alettua). Nuoret kohti työtä! 0 50 100 150 200 250 Etelä-Pohjanmaa (n=120) Häme (n=108) Keski-Suomi (n=204) Lappi (n=62) Pirkanmaa (n=338) Pohjanmaa (n=31) Pohjois-Karjala (n=71) Pohjois-Pohjanmaa (189) Pohjois-Savo (n=44) Uusimaa (n=299) Varsinais-Suomi (n=212) Jostain muualta Ryhmätilaisuudessa TE-toimistossa tai Ohjaamossa Ohjaamosta TE-toimiston virkailijalta puhelimessa Tuttavalta tai ystävältä Muista some-kanavista, kuten Facbook, Twitter, tms TE-toimiston tai palveluntuottajan internetsivuilta TE-toimiston lähettämästä sähköpostista tai kirjeellä 40 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 15. Mitä kautta nuori sai tiedon Nuoret töihin! -palvelusta (mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Lähde: Nuorten tulosperustaisten pilottien välipalautekysely nuorille 3 kk palvelun alettua). Suuri osa nuorista perusteli valintaa avovastauksissa (n=1 880). Suurimmalle osalle nuorista palveluntarjoajan valinta perustui palveluntuottajasta saatuun mie- likuvaan, joka on joko syntynyt aiemmin tai muodostunut palveluntuottajan esittelyn tai viestintämateriaalien kautta. Esimerkiksi palveluntuottajien videon mainittiin noin sadassa kommentissa tehneen hyvän vaikutuksen tai olleen riittävän informatiivinen. Moni mainitsi myös palvelua esitelleen henkilön synnyttäneen po- sitiivisen kuvan palvelusta. Valittua palvelua kuvattiin muun muassa sanoilla ”hel- posti lähestyttävä”, ”energinen”, ”rento” ja ”motivoiva”. Huomattava osa vastaajista kertoi myös kuulleensa ystäviltään tai verkostoiltaan positiivista palautetta palve- lusta tai palveluntuottajasta. Jotkut vastaajista olivat myös tehneet aiemmin yhteistyötä palveluntuottajan kanssa. Vastauksissa mainittiin osittain myös palveluntuottajien varsinaisia palve- luita valintaperusteeksi, kuten ”piilotyöpaikkojen löytäminen”, ”hyvät verkostot”, ”koulutuspolut” tai ”erilaiset työllistymiskeinot”. Joissain vastauksissa nostettiin esille odotus siitä, että palveluntuottaja ymmärtää vastaajaa ja voi tuottaa tälle Nuoret töihin! 0 20 40 60 80 100 120 Etelä-Savo (n=83) Kaakkois-Suomi (n=150) Lappi (n=118) Pirkanmaa (n=163) Pohjanmaa (n=48) Pohjois-Pohjanmaa (n=193) Pohjois-Savo (n=77) Satakunta (n=88) Jostain muualta Tuttavalta tai ystävältä Ryhmätilaisuudessa TE-toimistossa tai Ohjaamossa Muista some-kanavista, kuten Facbook, Twitter, tms Ohjaamosta TE-toimiston tai palveluntuottajan internetsivuilta TE-toimiston virkailijalta puhelimessa TE-toimiston lähettämästä sähköpostista tai kirjeellä 41 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS tämän elämäntilanteeseen sopivia yksilöllisiä palveluita. Samoin moni vastaajista kuvasi palvelun sopineen parhaiten elämäntilanteeseensa. Osa vastaajista näki vah- vuutena sen, että palveluntuottajat järjestävät myös itse koulutusta, ja sitä pidettiin valinnassa vahvuutena. Sijainti oli yksittäisistä valintaperusteista yleisin. ”Vaikutti minulle sopivimmalta. Vaikutti että päätäntävaltaa on minulla itsellä- nikin.” ”Tämä palvelu kuulosti hyvältä, koska tässä ei pakoteta nuoria mihinkään, vaan asiat tehdään hyvin omassa tahdissa niin kuin nuorelle sopii.” ”Ystävän suosittelu vaikutti eniten, lisäksi näytti siltä, että kyseisellä palveluntuot- tajalla on eniten mahdollisuuksia, jotka sopivat minulle.” ”Äiti suositteli [palveluntuottajan nimi].” Avovastauksista ilmenee myös, että pienelle osalle TE-toimiston virkailija on suo- raan suositellut palvelua. Lisäksi ainakin yksi palveluntuottaja on ollut suoraan nuo- riin yhteydessä. Nuori ei tällöin valintaa tehdessään ole välttämättä tiennyt muista vaihtoehdoista, mikä on ristiriidassa valinnanvapauden periaatteen kanssa. Yksit- täisten nuorten kommentit kyseisestä palveluntuottajasta vaihtelevat: toiset pitivät lähestymistapaa positiivisena, sillä lähestyminen on osoittanut palveluntuottajan olevan kiinnostunut nuoresta, mutta lähestymistapaa pidettiin myös aggressiivi- sena. 3.2.3 Asiakasohjaus palveluntuottajien kokemana Palveluntuottajien näkemykset asiakasohjauksesta ovat vaihdelleet pilotin edetessä sen mukaisesti, miten asiakasohjaus on alueella edennyt. Monella alueella asiaka- sohjaus käynnistyi odotettua myöhemmin. Asiakasohjauksen oli määrä alkaa ennen kesää 2018, mutta ohjaus aktivoitui pääosin alkusyksystä – joillain alueilla vasta myöhemmin, TE-toimistojen henkilöstön lomien jälkeen. Haastatteluissa esiintyy yleinen näkemys, että aloitus olisi pitänyt suunnitella paremmin, eikä olettaa, että palveluntuottajat varaavat palvelutarpeen varalta henkilöstöä lomien ajaksi, mitä ei myöskään ole pääosin tehty. Haastatteluissa nostetaan esiin myös se, että pal- velu ei tavoittanut kaikkia alueita. Ohjauksen käytännöissä ja ohjaustavoitteiden 42 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS saavuttamisessa on ollut alueellisia eroja. Ruotsinkielistä palvelua ei ole ollut riittä- västi tarjolla tietyillä alueilla. Monilla niistä alueista, joilla asiakasohjaus on toiminut, palveluntuottajat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä. Joillakin alueilla palveluntuottajat ovat jo lähtökohtaisesti suhtautuneet asiakasmääriin ja asiakastavoitteisiin varovaisesti ajatellen, että TE-toi- mistolla ei välttämättä ole resursseja ohjata suunniteltua määrää asiakkaita. Pilot- tien loppua kohti nuorten arviot ovat parantuneet. Asiakaskohderyhmät Lähes alueesta riippumatta sellaiset palveluntuottajat, jotka toimivat sekä Nuoret Töihin!- että Nuoret kohti työtä! -palveluissa, kiinnittävät huomiota siihen, että mo- lempiin palveluihin ohjautui varsin saman tyyppisiä asiakkaita. Maantieteellisesti myös alueiden sisällä on eroja eri kaupunkien asiakasryhmien välillä. Paikoin nuoret eivät palveluntuottajien mukaan edes itse ole tienneet, mihin palveluun heidät oli ohjattu. Joillakin alueilla erottelu eri palveluiden välillä näyttäytyi palveluntuotta- jista selkeämmältä. Sellaisille toimijoille, jotka eivät ole kovin paljon tottuneet toi- mimaan kohderyhmän tai TE-hallinnon palvelujen parissa, asiakaskunnan työnhaun haasteet ovat tulleet yllätyksenä. Toisaalta taas usein ne toimijat, jotka muutenkin toimivat nuorten parissa laajasti, näkivät palvelujen osuvuuden paremmaksi. Moni on tuonut esiin, että nuoria on ohjattu puutteellisin taustatiedoin. Varsin moni tuo esiin, että palveluun on ohjattu nuoria, joiden elämäntilanne ei ole ollut oikea palvelun kannalta. Näitä ovat esimerkiksi pian armeijan aloittavat, äitiyslo- malle jäävät tai asiakkaat, jotka tiesivät jo palveluun ohjausvaiheessa aloittavansa työt tai opinnot. Asiakkaiksi on ohjautunut myös sellaisia nuoria, jotka eivät palve- luntuottajien mielestä ole työmarkkinoiden käytettävissä ja joille palvelun kesto ei käytännössä riitä. Myös Nuoret kohti työtä! -palvelujen haastatteluissa korostui, että asiakaskunnassa on ryhmiä, joille koulutukseen tai työhön siirtymä ei ole realisti- nen vaihtoehto. Osa palveluntuottajista on tehnyt aktiivisempaa yhteistyötä alueen palveluverkoston kanssa nuorten poluttamiseksi oikeaan palveluun tai pyrkinyt huomioimaan suunnitelman päivittämisessä, että nuoret voitaisiin ohjata muihin palveluihin. Palkkiomallissa tämän tyyppisestä palveluohjauksesta ei makseta eril- listä palkkiota, mitä nostettiin usein esiin. 43 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS ”Jotta homma toimisi, TE-toimiston pitäisi ohjata oikeita nuoria oikeisiin palvelui- hin eikä kuntoutukseen kuuluvia nuoria työllistymispalveluihin. Eli pitäisi ohjata sellaisia, joiden suhteen palkkion saanti olisi mahdollista. Jos asiakasohjausta ei pystytä tekemään paremmin, pitäisi palkkiomallia muuttaa esim. tapaamispe- rusteiseksi.” Asiakasohjauksen johtaminen ja toteutus palveluntuottajien näkökulmasta Asiakasohjauksen johtaminen on monen palveluntuottajan mielestä kohtuulli- sen hyvä ja on toiminut usein ennakko-odotuksia paremmin. Tämä korostuu niillä alueilla, joissa asiakasmäärä on suurempi molemmissa palveluissa. Palveluntuotta- jat kiinnittävät huomiota siihen, että ne TE-toimistot, joissa asiakasohjauksella on selkeä tavoite ja joissa näitä tavoitteita seurataan (esim. Häme, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Savo ja Uusimaa), asiakasohjaus toimii paremmin. Tässäkin riskinä on se, että asiakasohjausta toteutetaan varsin ”nopeasti” tai ”kevyellä otteella”, jolloin kohden- tuvuus kärsii. Infojen merkitys asiakasohjauksessa on palveluntuottajien mielestä korostunut. Nii- den katsotaan toteutuneen pääasiassa hyvin. Suurin osa asiakasvirrasta molempiin palveluihin on kulkenut infojen kautta. Infojen ulkopuolelta itsenäisesti ohjautuvien asiakkaiden määrä on ollut varsin vähäinen. Erilaisesta velvoittavuuden tulkinnasta johtuen infojen merkitys on hieman vaihdellut. Niissä TE-toimistoissa, joissa infot ei- vät ole olleet velvoittavia, osallistujamäärät ovat palveluntuottajien mielestä olleet alkuun liian pieniä suhteessa asiakasmäärään. Pahimmillaan infoissa oli enemmän palveluntuottajia ja TE-toimiston henkilöstöä kuin nuoria. Keskeinen haaste asiakasohjauksessa on ollut, että asiakkaita on tullut palveluun ryppäinä. Siten alkuvaiheen odottelun jälkeen nuoria saattoi tulla infojen myötä kerralla niin paljon, että asiakashallinta ja tasalaatuisen palvelun tarjoaminen ovat nousseet haasteeksi osalle palveluntuottajista ”ruuhkahuippuina”. Tähän toivottiin suunnitelmallisuutta ja prosessin parempaa hallintaa myös TE-hallinnon puolelta. Palvelun alkuvaiheessa epämääräinen tilanne asiakasohjauksessa korostui, mutta sen nähtiin parantuneen merkittävästi syksyn 2018 aikana, muutamia alueita lu- kuun ottamatta. Niillä alueilla, joissa asiakasohjaus on keskitetty ja tavoiteltuja asiakasmääriä saavutettu, palveluntuottajien näkemykset ovat olleet muita alueita myönteisempiä. 44 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuten edellä todettiin TE-hallinnon näkökulman yhteydessä, yksi epäselvä asia eten- kin pilottien käynnistyessä liittyi palvelujen viestintään. Joillain alueilla palvelun- tuottajia on kannustettu ”itse hankkimaan asiakkaat”, vaikka heidän tulkintansa so- pimuksesta on, että TE-palvelut ohjaavat asiakkaat. Asiakasyhteistyössä osa palve- luntuottajista odotti vielä enemmän yhteiskehittelyn henkeä. Tällöin on koettu, että kysymyksiin on reagoitu hitaasti tai kehittämisideoita ei ole kuunneltu. 3.3 Palkkiomallin toimivuus Keskeiset havainnot • Yhtenäinen palaute on ollut, että etenkin palvelun alkupu- olella palkkiomalli on ollut epäselvä. Palkkiomallin toimivuu- teen liittyy paljon kehittämiskohtia. • Palkkiomaksun kehittämiseksi on nostettu esiin tarve selki- yttää tulosperusteita mutta myös pidentää seuranta-aikaa. Tämä voisi kannustaa myös palveluntuottajaa jatkamaan nu- oren tukemista varsinaisen palvelun päätyttyä. • Nyt kun asiakasryhmä on ollut hyvin heterogeeninen, tu- lospalkkiomallia ei voi pitää osuvana. Tuloskriteereitä void- aan tällä hetkellä pitää varsin alhaisina etenkin Nuoret kohti työtä! -palvelussa tapauksissa, joissa nuori on motivoitunut ja työ- ja toimintakykyinen. Vaikeammissa asiakasryhmissä tulosperusteissa voisi ottaa selkeämmin huomioon palvelun- tuottajan työn silloin, kun nuori on polutettu onnistuneesti johonkin muuhun tarkoituksenmukaiseen toimintaan. • Maksatusprosessi työllistää kaikkia osapuolia ja koetaan by- rokraattiseksi. 3.3.1 TE-hallinnon näkökulma palkkiomallin toimivuuteen Suuri osa TE-hallinnon edustajista haastateltiin pilottien ollessa vielä käynnissä, eivätkä haastateltavat tuolloin vielä ottaneet kantaa palkkiomallin toimivuuteen. Osa toi selkeämmin ilmi epäilyksensä, ettei palkkio ole erityisen suuri etenkin Nuoret kohti työtä! -palvelussa ja että palveluntuottajat joutuvat varmasti teke- mään töitä palkkionsa eteen. Haastateltavat ovat nostaneet esiin myös sen, että 45 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS palveluntuottajat voivat olla eriarvoisessa tilanteessa sen suhteen, kuinka ”helpot ja vaikeat” asiakkaat valikoivat palveluntuottajansa. Osalle kysymys näyttäytyy vielä teknisenä ongelmana: pilottien aikana on käyty jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on laskutukseen oikeuttava tulos. Linjauksia on haettu yhteistyössä Etelä-Savon ELYn kanssa. TE-hallinnon näkökulmasta yksi toistuva pilotteihin liittyvä teema on, kenen tulok- sesta palkkio maksetaan: Vaikka työtarjouksia ei ole pääsääntöisesti lähetetty palve- luissa oleville nuorille, TE-hallinnosta on voitu joutua laittamaan ”pakollisia työpaik- kailmoituksia” hyvän työmarkkinatilanteen takia, jolloin palveluntuottaja on voinut saada palkkion työllistymisestä. Palkkio on myös voinut mennä palveluntuottajalle, kun nuorisotoimen työpajalle on auennut palkkatukipaikkoja. Kun asiakas itse on hankkinut paikan, on palveluntuottaja nostanut siitä palkkion. Ristiriitaa nähdään myös siinä, että palveluntuottaja on saanut korvauksen työllistymistä edistävistä palveluista, mutta toisaalta hankinta-asiakirjassa sanotaan, ettei TE-toimisto tarjoa palveluita hankkeessaoloaikana. Palveluita kriittisesti arvioineiden TE-hallinnon asiantuntijoiden epäilyt liittyvät myös siihen, että nuoria pidetään palveluissa liian pitkään tuloksen toivossa ja että palveluntuottajat panostavat niin sanottuihin helppoihin asiakkaisiin. Yksi keskei- nen palkkiomalliin kohdistuva epäily liittyy siihen, että palkkio ohjaa enemmän kuin nuoren tarve. Esimerkiksi kun palkkio maksetaan koulutuspaikasta, palvelu suunna- taan siihen. Palkkion maksaminen koulutuspaikasta toimijoille, jotka järjestävät itse koulutusta, on paikoin nähty kyseenalaisena. Palkkion määrän perusteena nostettiin esiin muun muassa ajatus, että Nuoret kohti työtä! -palvelussa raportointimaksu olisi suurempi, jos nuoret ohjattaisiin selkeästi eteenpäin tarpeen mukaan, esimerkiksi päihdekuntoutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Myös TE-hallinnon puolelta on nostettu esiin, etteivät tuloskriteerit välttämättä kata niin sanotuille vaikeammille asiakkaille sopivia palveluita. Tällöin voisi olla tarpeen lisätä ”jokin muu palvelu, joka rinnastuu niihin”. Tulospalkkiomallin osalta sekä TE-hallinto että palveluntuottajat ovat nostaneet esiin haasteena kahden toisiaan lähellä olevan palvelun toteuttamisen eri tulos- palkkiomalleilla samanaikaisesti. Haastattelujen mukaan tietylle kohderyhmälle olisi selkeämpää toteuttaa yksi palvelukokonaisuus, jossa olisi erilaisia variaatioita. 46 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kohderyhmän palvelutarpeen arviointi ja tarpeen ymmärrys tulisi tällöin huomioida paremmin kuin tässä pilottikokonaisuudessa. Toisaalta osalla alueista TE-hallinto ja palveluntuottajat ovat käyneet myös hyvin avointa keskustelua palkkiomalleista, ja esimerkiksi yhdellä alueella palveluntuotta- jat tilastoivat kaiken käytetyn ajan ja nämä tilastotiedot toimitetaan TE-hallinnolle tarkempaan analyysiin ja maksuosuuden laskemiseksi tulevaisuutta varten. Maksatusprosessi on nähty raskaana TE-hallinnossa. Käytännöissä on hieman eroja (kiertää ELYn kautta, mutta menee TE-toimistoon esitarkastukseen asiakastietojen osalta ja lopulta Etelä-Savoon). Laskuja on muun muassa jouduttu palauttamaan palveluntuottajalle, kun asiakkaan työllistymissuunnitelmaa ei ole päivitetty. Asiak- kaiden hankala tavoittaminen palvelun positiivisenkin lopputuloksen jälkeen tie- dostetaan myös TE-hallinnossa. ”Tietojenvaihto: Varmaan kaikissa hankkeissa iso haaste. Työsopimuksia ei ole oikeus palveluntuottajilta kysyä, mutta joutuvat laskuttaessa kertomaan meille. Me voidaan viranomaisena pyytää sopimus nähtäväksi, se on byrokraattinen ta- pa. Voidaan luottaakin, mutta virkamies on aina tunnollinen.” TE-toimistojen haastatteluissa korostuu myös näkökulma, jossa erot tulosperustei- den tulkintatavoissa ovat kohtuullisen suuria. Osa kysyy aina lisäselvityksen silloin, kun URA-merkintä ei ole täysin yksiselitteinen. Osa vaatii kopion työsopimuksesta tai palkkakuitista asian todentamiseksi kaikista asiakkaista. Määräaikaisuuksien tai tuntimäärien osalta tulkinnat ovat vaihdelleet. 3.3.2 Palveluntuottajien näkökulma palkkiomallin toimivuuteen Palveluntuottajien joukossa on sekä tulosperusteisiin hankintamalleihin tottuneita että tottumattomia organisaatioita. Jälkimmäiset suhtautuivat mallin toimivuuteen alkuun kriittisemmin. Sellaiset toimijat, joilla ei ole merkittävää omaa pääomaa, kokivat malliin sisältyvän paljon riskejä. Tämä realisoituikin siten, että palveluun oh- jaus käynnistyi vasta syksyllä, jolloin tehdystä työstä on voitu laskuttaa merkittävällä viiveellä, vaikka henkilöstöä odotettiin sitoutettavan jo ennen asiakasohjauksen käynnistymistä. Riskiä lisäsi se, ettei palveluntuottajilla ollut realistista tietoa siitä, minkälaisia ja paljonko asiakkaita lopulta ohjautuu. 47 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Palveluntuottajien täydentävissä haastatteluissa korostuu näkökulma siitä, että pal- velu on saatu palvelun loppuvaiheessa kannattavaksi. Tämä koskee sellaisia palve- luntuottajia, joiden asiakasvolyymi on ollut vähintään keskimääräinen (alueellisella markkinaosuudella ajatellen). Sellaisilla palveluntuottajilla, joiden asiakasmäärä on jäänyt vähäisemmäksi ja saavutetut tulokset heikommiksi, toiminta ei ole kokonai- suudessaan ollut kannattavaa. Palkkiomallin logiikka on ollut erittäin jälkipainottei- nen, jolloin käytännössä vuoden 2018 aikana kaikki palveluntuottajat ovat teh- neet tappiota palvelussa ja rahoittaneet palvelun toteutuksen eri tavoin. Palvelun kannattavuustaso on usein saavutettu vasta aivan palvelun lopussa. Tämä kuvas- taa toisaalta sitä, että varsinkin pienemmillä organisaatioilla kassanhallinta on ollut haasteellista. Palveluntuottajat näkevät tulosperusteisen hankinnan pääosin hyvänä toimintata- pana, mutta palkkioperusteisiin on kaivattu paljon parannuksia. Yhtenäinen palaute on ollut, että palvelun alkupuolella palkkiomalli on ollut varsin epäselvä. Erityisen tärkeänä oppina pidetään sitä, että palvelun suunnittelussa otettaisiin mukaan käy- tännön maksatusta tekevä henkilö. Useat palveluntuottajat ovat ehdottaneet palk- kiomallin pilotointia ja terminologian viimeistelyä ennen käyttöönottoa. Käytännön epäselvyyksiä on aiheuttanut esimerkiksi vähintään-sanan käyttö1. Varsin yhtenäistä palautetta on tullut siitä, että palkkiomalli itsessään ei huomioi riittävästi eri tekijöitä. Palveluntuottajat nostavat esiin muun muassa seuraavia nä- kökulmia: • Epävarmuutta siitä, miten sellaiset prosessin avain- kohdat toimivat, joissa tehdään yhteistyötä TE-toimisto- jen ja palveluntuottajien välillä. Esimerkiksi: Raportointi- maksun2 edellytyksenä on työllistymissuunnitelman laatimi- nen. Erityisesti alkuun on ollut haasteita siinä, ettei suunnitel- mia ole aukaistu oikea-aikaisesti tai oikeassa aikaikkunassa TE-hallinnon puolelta. Suunnitelman päivittämiseksi nuorella 1 Työllistyminen yli 18 tuntia viikossa kestävään työsuhteeseen = vähintään 18tai yli 18 tuntia/vko kestä- vään työsuhteeseen. Työllistyminen vähintään 1–3 kk ajaksi = vähintään 1 kuukauden ajaksi tai sitä pidem- mäksi aikaa. 2 Työllistymissuunnitelman ehdotus Oma asiointi -palvelun kautta tehty. Jos palvelu keskeytyy ennen- aikaisesti, asiakkaan kanssa on laadittu työllistymissuunnitelma ja asiakkaalta on kerätty asiakaspalaute. Lähde: Tulospalkkio ja raportointimaksu. (ks. Liite 1) 48 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS tulee olla myös pankkitunnukset, joita ei aina tapaamisissa ole ollut. Kaikkien nuorten kanssa suunnitelmaa ei ole voitu tai nähty tarpeelliseksi tehdä kasvotusten, eikä palveluntuot- taja ole voinut tarkistaa, onko nuori päivittänyt suunnitelmaa, kun on kertonut tehneensä niin. Jos nuori ei vastaa yhteyde- nottoihin, hän ei ole minkään maksun piirissä. Riski on tällöin täysin palveluntuottajalla. • Tuloskriteeristön ulkopuolelle jää asiakkaan muuta keh- itystä ja palvelunohjausta, vaikka töitä on tehty nuoren eteen paljon. Palveluntuottajat kokevat, että tehdystä selvit- ystyöstä ja oikeaan palveluun ohjaamisesta tulisi maksaa eril- linen palkkio. Esimerkiksi kun asiakas ohjataan palveluntuot- tajan kartoituksen ja valmennuksen jälkeen Kelan Nuotti-val- mennukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai mielenter- veyspalveluihin, tämä ei ole ollut palkkioon johtavaa. Tähän liittyy myös tarve tuntea asiakkaiden kokonaistilanne parem- min niin ohjausvaiheessa kuin myös itse palvelun alkaessa. Palveluntuottajilla ei ole ollut käytössä taustatietoja nuoresta. • Eri tulosten poissulkevuus on aiheuttanut palveluntuot- tajilla erilaisia lähestymistapoja. Osa on kirjannut nuoren pois palvelusta nopeasti, osa puolestaan on pitänyt mahdolli- simman pitkään, jotta voi saavuttaa niin sanotut myöhem- min realisoituvat tulokset. Palveluntuottajat myös kokevat, että TE-toimistojen tai ELY-keskusten orientaatiossa niiden mielestä ”oikeaan” tai ”hyväksyttävään” tapaan on ilmennyt vaihtelua. • Tulospalkkiokriteereiden porrastuksissa nähdään puut- teita: Esimerkiksi Nuoret töihin! -palvelussa hintaero kokoai- kaisen ja osa-aikaisen työn välillä on varsin suuri, vaikka ero työtuntien välillä ei ole kovinkaan suuri ja esimerkiksi kokoai- kaiseen määräaikaiseen enintään 6 kuukautta kestävään työhön työllistymiseen ei ole omaa palkkioluokkaa. 6 kuukau- tta on liian pitkä tulos vaatimuksena nuorille, sillä suurin osa työnantajista antaa lyhyempiä määräaikaisia työsuhteita. Esimerkiksi Nuoret kohti työtä! -palvelussa taas kuukauden työllistymistavoite yli 18 tuntia kestävään työhön on varsin helppo saavuttaa. 49 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS • Tulospalkkion joustamattomuus tilanteissa, joissa tu- lokseen vaikuttavat palveluntuottajasta riippumatto- mat seikat: Nuori on voinut saada koulutuspaikan palve- lun seuranta-aikana, mutta opinnot käynnistyvät vasta heti sen jälkeen tai esimerkiksi kesän jälkeen. Tällöin opintojen alkamisen osalta palveluntuottajat ovat eriarvoisessa ase- massa siinä, mihin aikaan nuori on ohjattu palveluun. Erity- isesti korkeakouluopinnot alkavat pääsääntöisesti syksyllä, jolloin tuloksen saamisen aikaikkuna on rajallinen. Palveluntuottaja on voinut nuoren kanssa ohjauskeskustelu- issa päätyä ratkaisuun, jota ei ole tuettu TE-toimiston pu- olelta. Esimerkkeinä toimivat puoltamatta jäänyt työkokeilu, opiskelu omaehtoisesti työttömyysetuudella tai työvoima- koulutuksen opiskelupaikan epääminen. Kysymys nivoutuu laajemmin yhtäältä TE-palveluiden hyödyntämiseen osana pilotteja ja toisaalta niitä ohjaavien periaatteiden tulkintoi- hin. Yksittäisiä esimerkkejä löytyy vaikkapa tapauksista, joissa nuori, joka on halunnut korkeakouluun, on käynnistänyt avo- imen yliopiston opinnot, jolloin hän on menettänyt työmark- kinatuen ja palveluntuottaja on saanut vain peruspalkkion. Palveluntuottajasta riippumattomana nähdään etenkin aluei- den epätasa-arvoisuus palveluiden suhteen: Alueilla, joissa ei ole kuin yksi palvelu, asiakkaaksi on voitu ohjata nuoria, jotka olisivat soveltuneet paremmin toiseen palveluun. Kuitenkin tulospalkkiot ovat ohjanneet tekemään tuloksia, jotka eivät palvele kohderyhmää. • TE-toimistoalueilla on ollut eroja sen suhteen, miten tu- lospalkkiokriteerejä tulkitaan ja miten maksatusprosessi toteutuu. Etelä-Savon ELY on ohjeistanut prosessia tulospalk- kion maksamiseksi matkan varrella, muun muassa lokakuussa 2018 yhteisellä ”kysymyksiä ja vastauksia” -koonnilla. Silti eroavaisuuksia on kerrottu olevan vielä pilotin päättyessä. Hyvin usein on tuotu esiin, että palveluiden seurantaan tulisi olla pidempi ai- kajänne. Kiinteiden ja tulosten maksuosuuden suhteen palveluntuottajien 50 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS näkemyksissä painottuu suurempi perusmaksuosuus. Tulosmaksujen osalta tode- taan usein, että ”tällä voidaan nyt mennä”, mutta tulospalkkion tulisi olla erittele- vämpi tai monitahoisempi sen vuoksi, että osa työllistyy aloille/työsuhteisiin, joista ei saada kriteerien mukaisia palkkioita. Osa näkee tulevaisuudessa keskeiseksi esi- merkiksi verotietojen kautta tehtävän mittaamisen. Moni palveluntuottaja on peräänkuuluttanut tapoja kerätä ja mitata sekä palkita asiakkaiden etenemisestä ”elämässään” tai ”kohti työtä”. Samalla tiedostetaan, että tämäkin on tulevien palvelujen asia. Osa on peräänkuuluttanut myös monisyisem- pää hinnoittelua esimerkiksi nuorten elämäntilanteen mukaan (ns. eriytyvä hin- noittelu). Teoriassa tulospalkkiomalliin liittyy vahva tavoitteellinen orientaatio, jossa työtä priorisoidaan niihin asiakkaisiin, joiden kanssa voidaan olettaa jotain olevan tehtävissä. Tätä näkemystä kutsutaan kirjallisuudessa ja TE-toimistojen/ELYjen haas- tattelussa kermankuorinnaksi, ja osa haastatelluista ajattelee, että ilmiötä esiintyy myös näissä piloteissa. ”Perustyöstä, eli prosessin pyörittämisestä, ei niinkään pitäisi maksaa. On toimi- jasta itsestään kiinni, meneekö 1 vai 6 kuukautta. Pitää myös osata karsia asiak- kaita pois, koska jos asiakkaalla ei ole motivaatiota, ei mitään pysty tekemään.” Osalle oppilaitosmuotoisista toimijoista tavoitteellinen tulospalkkiomalli ei aluksi tuntunut luontevalta. Sen ei nähty palvelevan nuoren tilannetta tai edellytyksiä, ja se saattaa herättää ristiriitaisiakin tunteita. Näissä haastatteluissa korostuu palveluntuottajien erilainen eettinen lähtökohta asiakasohjaukseen. Maksatukseen kohdistuu kaksi keskeistä näkökulmaa. Käytössä olleessa mallissa toiminnan kustannusten laskutusviive on saattanut olla yli yhdeksän kuukautta aloi- tuksesta, jolloin toiminta on vaatinut vahvan kassan, joka on ulottunut tilikauden yli, mikä on aiheuttanut pienille toimijoille ongelmia. Toinen keskeinen näkökulma on, että niillä alueilla, joissa on hajautettu laskuntarkastus tai yksittäinen palvelua tuntematon asiatarkastaja, pienikin laskutuksessa ollut virhe on aiheuttanut lisä- töitä ja viivästystä tai laskua ei ole hyväksytty erilaisista syistä. Näitä syitä voivat olla: • Virheet lomakkeessa • URA-järjestelmän ja työsopimuksen kopion välinen ristiriita (ei ole tehnyt URAan merkintää). Maksun saamisen ei tällöin 51 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS koeta olevan palveluntuottajan vallassa, sillä asiakkaan on kirjauduttava järjestelmään omilla pankkitunnuksillaan • TE-toimiston asiantuntija on vaatinut palveluntuottajalta palkkakuittia todistukseksi laskusta • Laskuja ei ole maksettu ajallaan kertaakaan jonkin palvelun- tuottajan kohdalla (21 päivän maksuehto ei toteudu). 3.4 Yhteistyön kokemus järjestäjän ja tuottajan välillä Keskeiset havainnot • Yhteistyö TE-hallinnon ja palveluntuottajien yhteyshenkilöi- den kanssa sujuu pääsääntöisesti hyvin. Tätä tukevat muun muassa säännölliset tapaamiset ja alueelliset ohjaus- tai seu- rantaryhmät, joita on hieman eri vaihteluvälein kaikilla alueil- la. • Kutakuinkin jokaisella alueella yksittäisen palveluntuottajan osaaminen ja TE-hallinnon palveluiden heikko tuntemus ovat nousseet haasteiksi. 3.4.1 TE-hallinnon näkökulma yhteistyöhön TE-hallinnon pilottien yhteyshenkilöiden näkökulmasta yhteistyö palveluntuotta- jien yhteyshenkilöiden kanssa on sujunut pääsääntöisesti hyvin. Tätä tukevat muun muassa säännölliset alueelliset ohjaus- tai seurantaryhmät, joita on ollut hieman eri vaihteluvälein kaikilla alueilla. Ne ovat toimineet tiedonvaihdon ja avoimen vuoro- puhelun paikkoina. Myös Etelä-Savon organisoimien, tiedonvaihtoa tukevien yh- teisten Skype-palaverien on nähty edistäneen yhteistyötä. Yhteistyötä kuvataan onnistuneeksi, kun palveluntuottajan koetaan ottaneen vas- tuunsa, ymmärtävän TE-hallinnon toimintatavat ja tuntevan palvelut. TE-hallin- nosta saavat kiitosta aktiiviset ja osaavaa henkilöstöä omaavat palveluntuottajat, jotka ovat tehneet yhteistyötä muiden palveluntuottajien (esim. ristiinohjaus) ja/tai alueen verkostojen kanssa nuorten poluttamisessa. 52 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS TE-toimiston yksittäisten asiantuntijoiden tasolla yhteistyö on ollut enemmän tek- nistä: viestintä liittyy esimerkiksi suunnitelmaportin aukaisemiseen ja yhteystieto- jen tarkistamiseen. Suurin haaste TE-toimistojen asiantuntijoiden näkökulmasta liittyykin siihen, ettei palvelun aikana saada tietoa nuorten tilanteesta tai nuorelle tarjotuista palveluista, mikä näkyy epäluuloina palvelun onnistumista kohtaan. Pa- himmillaan nuorten koetaan jääneen heitteille puoleksi vuodeksi. Vaikka yhteyshenkilötasolla yhteistyötä kuvataan yleisessä mielessä positiiviseksi, 14 alueesta 10 on nostanut esiin toistuvia haasteita yksittäisten palveluntuottajien kanssa: • Palveluntuottajan henkilöstö ei tunne TE-palveluita ja TE-hal- linnon konseptia. Usealla alueella on löytynyt yleensä yksi palveluntuottaja, joka ei tunne palveluita eikä ota niistä sel- vää. Palveluntuottajat kysyvät aina samoja kysymyksiä eivät- kä perehdytä uusia tai vaihtuvia työntekijöitä. Palveluntuot- tajan yhteyshenkilö on voinut olla täysin epätietoinen siitä, mitä suunnitelmaa on ollut tarkoitus päivittää (työllistymis- suunnitelmia), mikä on johtanut jopa virheellisiin ja asiakkaan työttömyysturvan kannalta ongelmallisiin tilanteisiin. Vaikka TE-hallinnon asiantuntijoiden näkemyksen mukaan mahdol- lisuuksia kysymyksille ja tarkennuksille on annettu, niitä ei ole hyödynnetty. Lähtötilanteessa ei ole huomattu tehdä sanas- toa, sillä oletuksena on ollut, että kaikki toimijat täyttävät tietyt lähtökohdat. Osalla haaste on voinut tulla palveluntuot- tajan alihankkijan kanssa, jos palveluntuottaja ei ole ohjeista- nut alihankkijaansa. • Pieni osa palveluntuottajista ei ole TE-hallinnon näkökulmas- ta ymmärtänyt, että asiakkaaksi ohjataan myös niin sanottuja haastavia asiakkaita. ”Levitetään käsiä, että nuori on väärässä palvelussa”. ”Tää on vaikea, palautan ja laita uusi”. TE-hallin- non näkökulmasta palveluntuottaja on se, jolta kohtaaminen ja ajankäyttö hankitaan. • Yksittäisissä tapauksissa on nostettu esiin, että palvelussa oh- jaus on ollut epäloogista tai laadutonta. ”Ei sovittu asioita tai konkreettisia toimenpiteitä tai korostettu välietappeja.” 53 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS • Palveluntuottajan taholta on ohjattu nuoria palveluntuotta- jan omaan toiseen palveluun, mikä yhtäältä sinänsä on voi- nut edistää nuoren tilannetta mutta mistä toisaalta nousee epäilyjä, että nuoresta maksetaan kahden palvelun käytöstä samanaikaisesti. • Joissain tapauksissa asiakkaan kontaktointi on kestänyt TE-hallinnon näkökulmasta liian kauan. Tämä heijastuu joltain osin asiakaspalautteessa. • Palveluntuottaja ei ole käyttänyt odotetusti resurssia palve- lun toteutukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tällöin TE-hallinto on odottanut merkittävämpää panostusta nuoren kohtaamiseen. • Palveluntoimittaja on hankkinut omatoimisesti asiakkaita ja lähettänyt listan asiakkaista, joita ei ole lähetetty palveluun TE-hallinnon puolelta. Palveluntuottajien oman markkinoin- nin orientaatio on myös vaihdellut alueittain siinä, onko tämä ollut toivottavaa vai ei. Myös alueen sisällä TE-hallinnossa asiasta voi olla eriäviä näkemyksiä. • Palveluntuottaja on halunnut hyödyntää/tarjota TE-hallin- non palveluita esimerkiksi ammatinvalinnan ohjaukseen sen sijaan, että tarjoaisi niitä itse, vaikka lähtökohtaisesti tämän tyyppisen toimintamallin on katsottu sisältyvän osaksi tätä palvelua. • Asiakastietojen käsittelyä/tietosuojaa ei ole huomioitu riittä- västi. • Palvelua on markkinoitu virheellisesti tai vähäisemmässä määrin kuin TE-hallinto on odottanut. Palveluiden varsinaista käytännön toteutusta käsiteltiin haastatteluissa verrattain vähän, sillä TE-hallinto ei ole seurannut sitä aktiivisesti. Näkymät palvelun toteutuk- seen tulevat käytännön yhteydenpidosta, esittelyistä (erityisesti infot), asiakaspa- lautteista ja laskutusprosessin yhteydessä. Kun lähtökohtana on, että TE-palveluissa ei ole aikaa asiakkaiden kohtaamiseen samassa määrin ja TE-hallinnolla on tarjolla omia palveluita, palveluiden toteutusta koskevat arviot tulevat esiin lähinnä yksit- täisissä skeptisissä näkemyksissä siitä, olisiko palvelut voitu järjestää itsekin. Toteu- tus on muutamalla alueella arvioitu lähtökohtaisesti odotettua heikommaksi: yksi- löllinen palvelu on odotettua vähäisempää, eivätkä palvelut ole erikoisia, uusia tai 54 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS innovatiivisia verrattuna esimerkiksi työnhakuvalmennuksiin. Konsortionäkökulman jäädessä ohueksi toistuu ”sama sapluuna”, ja yhteistyön sijaan korostuu kilpailuase- telma ja ”omaan pussiin pelaaminen”. Milloin palvelu on arvioitu heikoksi, taustalla on nähty myös palveluntuottajan palvelujärjestelmän heikko tuntemus ja hyödyn- täminen. Arviota heikentää myös epäilys siitä, että palveluntuottajat optimoivat palvelun kestoa palkkion toivossa. Yksittäisiä haastatteluhavaintoja esiintyy myös siitä, että palveluntuottajat ovat hyödyntäneet julkisia palveluita niiden itse tuottamisen sijaan. Palveluntuottaja on esimerkiksi saattanut lähettää nuoren Ohjaamoon palvelun toteutusaikana. Oh- jaamoon tutustuttaminen arvioitiin itsessään hyväksi, mutta nuoren lähettäminen yksin nähtiin arveluttavana: tarkoitus ei ole, että Ohjaamo tekee päällekkäistä työtä muiden kanssa. ”Tarjoamme omia palveluja, ja kyllähän palveluntuottajat niitä omassaankin käyttävät (työkokeilu). Poikkeaako tämä meidän työhönvalmennuksesta sitten kuitenkaan? Jos asiakkaat saavat [palvelua] pari kertaa kuussa tai harvemmin, niin meidän työhönvalmennuksessa saisi enemmän – siinä esim. kerta viikkoon kontaktointi (pääsääntöisesti tapaamisia). Intensiteetti riippuu tietysti henkilö- kohtaisesta tarpeesta. Emme tiedä sisällöstä.” ”Asiakaspalautteiden pohjalta eivät niin äärimmäisen tiivistä palvelua ole saa- neet; ehkä olemme odottaneet vähän tiiviimpää. Olemmeko myyneet palvelua oikein? Tietysti olemme vähän pitäytyneet sanomaan, että emme tiedä millaista palvelua, mutta oletus ’tiivis tuki’. Jos tavattu 2 kertaa kolme kuukauden aikana, niin onko tiivis…” Alla olevassa kuvassa on nuorten kolmen kuukauden välipalautteen kautta välittyvä kuva siitä, kuinka usein palveluntuottajat ovat olleet yhteydessä nuoreen. Palkeissa ovat välikyselyyn osallistuneiden nuorten määrät. Kuvasta näkyy, että palvelun ol- lessa puolivälissä suureen osaan on oltu yhteydessä useammin muutaman kerran kuukaudessa. 55 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 16. Palveluntuottajien yhteydenpito nuoriin kolmen kuukauden välipalautteen mukaan. TE-hallinnon asiantuntijoille suunnatun kyselyn tulokset havainnollistavat, että asi- antuntijatasolla on epäluuloja esimerkiksi palveluntuottajien omien vastuiden tun- temuksen tasosta. Toimijoiden toimintakulttuurien arvioidaan eroavan toisistaan vielä paljon. Lisäksi suuri osa tunnistaa, että toiminta on henkilösidonnaista niin TE-hallinnon kuin palveluntuottajien puolella, eli yksittäinen henkilö voi vaikuttaa palvelun tuottamiseen merkittävästi. Arvioi, kuinka usein palveluntuottaja on ollut sinuun yhteydessä tähän mennessä? (3 kk välipalaute) 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Harvemmin kuin kerran kuukaudessa Muutaman kerran kuukaudessa Pari kertaa viikossa Päivittäin Viikoittain Nuoret töihin! (n=920) Nuoret kohti työtä! (n=1 678) 56 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 17. Asiantuntijoille suunnattuun kyselyyn vastanneiden näkemykset yhteistyöstä palveluntuottajien kanssa. Vaikka valtakunnallisen hankinnan hyvinä puolina tunnistettiin periaatteessa yhtei- set toimintaperiaatteet, niiden soveltamisessa alueilla on pientä variaatiota orien- taation suhteen. Monessa kohtaa haasteet liittyvät vuorovaikutuksen ja tiedonku- lun puutoksiin. Tähän liittyvät myös erilaiset odotukset rooleista. Oletuksena on tällöin usein ollut, että kriteerit täytettyään palveluntuottajilla on selkeä käsitys siitä, mistä palveluissa on kyse. Siten myös TE-hallinnon puolelta palveluntuottajien esit- tämiin kysymyksiin on suhtauduttu vaihtelevasti: osa on nähnyt palveluntuottajien esittämät kysymykset hyviksi, osan mielestä kyse on ”aggressiivisesta tavasta hakea tulosta”. Miten arvioit seuraavia palveluntuottajien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä ja sen vaikutuksia kuvaavia väittämiä? (n=176–179), % 21 20 10 17 5 10 1 7 3 1 28 22 31 20 27 18 15 9 7 4 21 15 18 15 26 21 21 17 19 10 12 11 20 20 20 16 26 29 15 32 2 10 9 18 8 9 15 22 10 53 17 21 12 11 14 26 21 16 45 1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TE-toimiston ja palveluntuottajien kulttuurit ovat riittävän samanlaisia, jotta yhteistyö on tuloksellista Palveluntuottajien kanssa käytävään keskusteluun palvelun ohjauksessa kuluu liikaa aikaa Palveluun liittyvät palveluntuottajan vastuut ovat selkeitä Yhteistyö palveluntuottajien kanssa vie työaikaa muista palveluista Näiden pilottien tavoitteet ovat selviä palveluntuottajille Saan riittävän nopeasti avun epäselviin kysymyksiin sovittujen käytäntöjen mukaisesti (esim. Yammer) Palveluntuottajilla on riittävästi valtuuksia toimia asiakkaiden kanssa Yksittäinen henkilö TE-toimistossa tai palveluntuottajalla voi vaikuttaa palvelun tuottamiseen merkittävästi Sopimuksen tulkintaan käytettävä aika on liian suuri Palvelun tavoitteet ovat minulle selviä 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 57 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Haasteina tiedonkulku ja käytössä olevat välineet TE-hallinnon näkökulmasta tiedonkulkua haastavat käytetyt sähköiset järjestelmät ja välineet, joilla tietoa välitetään. Aika menee moneen paikkaan kirjaamiseen. Pal- veluntuottajia ja asiakkaita seurataan tukkimiehenkirjanpitoa käyttäen. Asiakkaat ovat URA:ssa, mutta sen käyttö on haastavaa: TE-hallinto on joutunut avaamaan suunnitelman, monta kertaa myös samalle asiakkaalle. Taustalla on ollut muun muassa se, että asiantuntija on ajoittanut näkymän avaamisen tiettyyn hetkeen asi- akkaan valittua palvelun, mutta jos asiakas ei ole ilmoittautunut aikataulussa, rytmi- tys on muuttunut samalla. Sama haaste on luonnollisesti myös palveluntuottajilla. Palvelunäkymä ei avaudu palveluntuottajille, jotka joutuvat toimimaan asiakkaan kanssa puhtaalta pöydältä (eivät näe esimerkiksi tietoa oikeudesta palkkatukeen). Asiakkailta ei ole kysytty erikseen lupaa heidän tietojensa siirtämiseen. Tiedonvaihdossa on alueilla hyödynnetty OneDriveä, jonka osalta linjattiin, ettei sitä voi käyttää henkilötietojen siirtämiseen puutteellisen tietosuojan takia. Silti sitä on yhä voitu hyödyntää, mikä on aiheuttanut ihmettelyä. Kuten edellä on tuotu ilmi, asiantuntijoiden näkökulmasta on haasteellista, ettei nuoren tilanteesta saa riittävästi tietoa myöskään palvelun päätyttyä. Tiedonväli- tyksessä työllistämissuunnitelma ei toimi riittävän informatiivisella tavalla. Tähän liittyvät myös näkemykset siitä, että palkkion toivossa nuoria pidetään palvelussa liian kauan ilman eteenpäin vieviä toimenpiteitä. Oppeina nousevat esiin yhteisten pelisääntöjen opettelu ja sopiminen läpinäkyvästi alusta alkaen. 3.4.2 Palveluntuottajien näkemykset yhteistyöstä Yhteistyötä TE-hallinnon yhteyshenkilöiden kanssa pidettiin pääosin toimivana. Parhaimmillaan piloteissa on koettu toteutuneen aitoa yhteiskehittämistä. Valta- kunnallinen koordinointi ja yhteiset videopalaverit mainitaan hyvinä käytäntöinä. Yhteistyö alueellisissa ohjausryhmissä koetaan pääsääntöisesti hyväksi, mutta alue- kohtaiset erot nousevat esiin jonkin verran. Erityisesti palveluntuottajat, jotka toi- mivat useammalla kuin yhdellä alueella, korostivat eroja alueellisessa yhteistyössä. Palvelun kannalta keskeistä tietoa on voitu saada toiselta alueelta, ja palveluntuot- taja olisi ollut pimennossa, jos olisi toiminut vain yhdellä alueella. Toinen ulottuvuus liittyy siihen, että vaikka yhteyshenkilöiden yhteistyö on toimi- nut hyvin, päivittäisessä kanssakäymisessä asiantuntijatasolla on paikoin ilmennyt 58 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS haasteita. Esimerkiksi hajaantuneen – vaikkakin johdetun – asiakasohjauksen on- gelmana nousi esiin, että vaikka asiakaskohderyhmän luonteesta olisi yhteinen kä- sitys palveluesimiesten ja palveluntuottajien kesken, on todellisuus voinut tuntua palveluntuottajista toisenlaiselta, jos käytännön yhteistyö asiantuntijoiden kanssa ei ole toteutunut yhtä jouhevasti. Ristiriitaa ovat aiheuttaneet odotettua suurempi työmäärä ja epäselvyydet muun muassa työllisyyssuunnitelmien avaamisesta URA-järjestelmässä ja palveluntuottajien tarpeesta saada lisätietoa asiakkaasta. Ylei- senä haasteena on ollut, ettei palveluntuottaja ole päässyt tutustumaan nuorten tietoihin ja aikaisemmin todettuun palveluntarpeeseen. Moni yhteistyöhön ja palveluihin liittyvä pulmakohta olisi voitu ennakoida lisää- mällä tiedonvaihtoa ja sopimalla pelisäännöistä etukäteen. Esimerkiksi osa pal- veluntuottajista, joilla on pitkä kokemus nuorten työllistämistä edistävistä palve- luista ja palvelujärjestelmästä, nosti kritiikkinä esiin, että prosessia ja linjauksia olisi pitänyt avata lisää ”konkareillekin”. Esimerkiksi työllistymissuunnitelman sisältö ei ole ollut tuttu palveluntuottajan näkökulmasta. Tähän olisi kaivattu demoversiota. TE-toimistojen näkökulmasta nostettiin esiin kritiikkinä, että palveluntuottajat ovat liian usein pitäneet nuoria tarpeettoman pitkään palvelun piirissä, vaikka tilanne ei ole nuoren kohdalla edennyt ja nuori voisi tarvita muuta palvelua. Tämän osalta pal- veluntuottajien suunnalta nousi esiin tarve sopia tarkemmin, milloin nuoren palvelu on syytä lopettaa. ”Ohjeistukset vaihtelevia ja epämääräisiä, suullisia, tai sähköpostitse. Kun asi- akas työllistyi, mietittiin, kirjataanko ulos vai seurataanko, että kaikki menee hyvin. Soitin kahdelle ihmiselle ja sain päinvastaiset vastaukset. Sanalla sanoen missään ei ollut yksiselitteistä vastausta.” Epäselvyyksiä on ilmennyt myös sen suhteen, mitä palveluita TE-toimisto tarjoaa nuorten ollessa palveluissa. Yksittäisiä esimerkkejä tuli tilanteista, joissa nuori on saanut palvelun aikana työtarjouksen, asiakas on voinut saada selvityspyynnön ja karenssin tai epäselvyys linjauksista esimerkiksi työkokeilujen osalta on voinut ve- sittää palveluntuottajan nuoren kanssa tekemät suunnitelmat. Hyvin toiminut yhteistyö on edellyttänyt vuorovaikutusta ja esimerkiksi sen te- roittamista, että TE-toimistoon otetaan heti yhteyttä, jos on ilmeistä, ettei asiakas ole oikeassa palvelussa. Lisäksi on vaihdettu tietoa siitä, mitä nuoren kanssa on tehty, ja annettu arvio nuoren tilanteesta, jotta TE-toimisto saa ”kopin” nuoresta. 59 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Palveluntuottajien orientaatio ohjata nuoria muun tuen piiriin on selkeästi vaihdel- lut, mihin on vaikuttanut osaltaan myös tulospalkkiomalli. 60 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 4 Tuloksellisuustutkimus Tässä luvussa käsitellään pilotin tuloksia TE-toimistojen asiakastietojärjestelmä URA:n tietojen ja pilottien oman tulosseurannan pohjalta. 4.1 Pilottikokonaisuuden saavuttamat tulokset työ- ja elinkeinoministeriön tuloksellisuusseurannan ja URA-aineiston valossa Luvussa käsitellään seuraavat arviointikysymykset: • Millaisiin työpaikkoihin (toimiala, koko, sijainti) ja työsuhtei- siin (vaikuttavuus 3 kk, yli 12 kk, vuokratyö) asiakkaat ovat sijoittuneet? • Kuinka suuri osa pilotteihin osallistuneista aloitti/on aloitta- massa yritystoiminnan? • Millaisissa asiakasryhmissä ja millä toimialoilla ostopalvelu on tuloksellisinta? Marraskuussa 2019 poimittu URA-aineisto kattaa lähes jokaisen pilottiin osallis- tuneen henkilön, joskin yksittäisissä tietokentissä tiedot saattavat puuttua, mikä vähentää havaintomäärää. Aineistossa Nuoret kohti työtä! -palveluun osallistuneita oli 5 538 ja Nuoret töihin! -palveluun 2 782. Palveluun osallistumisen ajankohta on määritetty valtakunnallisen pilottihakusanan kirjauspäivämäärän mukaisesti. Kirjauspäivämäärä ei välttämättä ole sama päivämäärä, jolloin palvelu tosiasialli- sesti on alkanut. Mahdollista ajallista virhettä arvioitiin vertaamalla hakusanapäi- vämäärää asiakkaan työllistymissuunnitelman laatimisen ajankohtaan, joka viittaa palvelun todelliseen alkuun. Mediaanierotus lähimpään työllisyyssuunnitelmaan on 12 päivää, mitä voi pitää hyväksyttävänä virheenä ottaen huomioon, etteivät 61 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS muutkaan URA-kirjaukset välttämättä ole täysin ajantasaisia ja että niissäkin saat- taa esiintyä viiveitä. Lähes kaikkien aineiston asiakkaiden palvelun aloittamisesta on poiminta-ajankohtana kulunut yli puoli vuotta3. Aineistoa tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: 1) osallistuneiden taustatiedot alueittain, 2) pilottikauden aikaiset tapahtumat ja 3) sijoittuminen enimmäiskes- ton jälkeen eli tuloksellisuus. Asiakaskohtainen pilotin päättymisajankohta ei ole tiedossa siten, että se voitaisiin yhdistää rekisteriaineistoon. Tämän takia on mah- dotonta tietää, mitkä tapahtumat kuuluvat pilotin piiriin ja mitkä puolestaan pilotin jälkeisiin palveluihin. Ainoa tapa lähestyä kysymystä pilottikauden tapahtumista on valita tarkasteltaviksi mahdollisesti pilottikaudelle sijoittuvat eli alkamispäivä- määrästä lukien 180 päivän jaksolle sijoittuvat tapahtumat. Oletettavasti suurin osa näistä on pilotin ansiota, sillä palvelun päättäminen ilman tulosta siten, että TE-toi- misto kuitenkin pystyisi löytämään asiakkaalleen oikean sijoituskohteen heti tämän jälkeen, ei ole ollut palveluntuottajien etujen mukaista. Tyypillisesti työnvälityspalveluiden tuloksellisuutta arvioidaan tietyllä tarkastelu- hetkellä palvelun päättymisen jälkeen. Koska yksilöllinen päättymishetki puuttuu, ainoa tapa selvittää sijoittumista URA-aineistoon pohjautuen on tarkastella sitä, mikä on asiakkaan työllisyyskoodi puolen vuoden palvelujakson päätyttyä. Arvi- ointitavan heikkous on se, että palvelu voi todellisuudessa jäädä kokonaan alka- matta, päättyä jo hyvin pian tai sitten kestää täydet puoli vuotta. Arviolta muutama prosenttia palveluun kirjatuista asiakkaista on jättänyt palvelun aloittamatta, mikä on syytä huomioida tulkittaessa tuloksia. Lisäksi osa esimerkiksi koulutustuloksista saattaa olla sellaisia, joista ansio kuuluu palvelulle mutta jotka kirjautuvat alkavaksi vasta palvelujakson päätyttyä. Molemmissa piloteissa eniten koulutuksia on alkanut loppusyksystä 2018, ja näiden osalta puolen vuoden palvelun kesto on täyttynyt loppukeväästä, jolloin useat koulutukset ovat siirtyneet alkamaan vasta syksyllä. 3 Etelä-Savon pilottien valtakunnallisia hakusanoja on kirjattu jälkikäteen, jolloin on menetetty tieto pal- velun aloittamisajankohdasta. 62 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 18. Palvelun aloitusajankohta. Kaikista rajoitteista huolimatta URA-tarkastelun perusteella voidaan arvioida, minkälaisia lopputulemia palvelu tuottaa. Tulokset eroavat jossain määrin pilotin omasta seurannasta, jossa lasketaan palveluntuottajille maksettuja tuloksia välit- tömästi päättymishetkellä tai sitä seuranneen seurantajakson päätyttyä. Lisäksi aineisto vastaa suuruusluokan tasolla kysymyksiin siitä, minkälaisia koulutuksia tai työllisyystapahtumia palvelusta voidaan arvioida seuranneen. Edellä kuvatut aineis- ton rajoitukset on syytä muistaa, mikäli tuloksia verrataan muiden vastaavien tutki- musten havaintoihin. Aloittaneet kuukausittain, % 3 % 9 % 13 % 12 % 8 % 9 % 11 % 9 % 10 % 7 % 2 % 7 %6 % 8 % 11 % 13 % 9 % 9 % 9 % 10 % 11 % 7 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 07/18 08/18 09/18 10/18 11/18 12/18 01/19 02/19 03/19 04/19 05/19 NKT (n=5 565) NT (n=2 866) Pilottiin osallistuneiden taustatietoja Pilotit kattoivat kokonaisuutena huomattavan suuren osan TE-toimistojen asiak- kaina olevista nuorista, joten osallistujat vastaavat TE-toimistojen nuoria asiakkaita kokonaisuudessaan. Osallistuneiden taustatietoja on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 3. Mielenkiintoinen näkökulma kuvaileviin tietoihin on se, millaisia eroja pilotti- ja aluekohtaisesti voidaan havaita. Lähtökohtaisesti pilotit on toteutettu sa- manlaisina, samalle kohderyhmälle ja samalla palkkiomallilla koko maassa, jolloin erot kohderyhmän koostumuksessa on syytä ottaa huomioon tuloksien osalta. Pääsääntöisesti Nuoret kohti työtä! -palveluun osallistui kauempana työmark- kinoista olevia nuoria, joilla on koulutustarvetta, mikä on huomioitu myös 63 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS palkkiomallissa. Tämä näkyy erityisesti korkeana vain peruskoulun käyneiden osuu- tena, korkeampana rakennetyöttömyyden riskiryhmään kuuluvien osuutena ja korkeampana osaamisen kehittämispalveluiden, tuetun työllistämisen palveluiden tai monialaisen yhteispalvelun palvelulinjojen osuuksina. On kuitenkin merkillepan- tavaa, että alueittainen hajonta on suurta erityisesti Nuoret kohti työtä! -palvelun osalta (ks. edellä kuva 9. luvussa 3.2.1). Eräillä Nuoret töihin! -alueilla kohderyhmä on paperilla haastavampaa kuin joillakin Nuoret kohti työtä! -alueilla. Jossain määrin aineisto on kuitenkin keskenään ristiriitaista, mikä herättää kysymyksen TE-toimisto- jen kirjauskäytäntöjen yhtenäisyydestä. Itse tuloksien osalta eroja TE-toimistojen vä- lillä on, mutta niistä ei ole nähtävissä johdonmukaista yhteyttä alueen osallistujien taustatietoihin. 4.1.1 Palveluiden aikaiset tapahtumat Alkaneet koulutukset Noin 19 prosenttia Nuoret kohti työtä! -palvelun osallistujista ja 8 prosenttia Nuoret töihin! -palvelun osallistujista on aloittanut jonkin koulutuksen 180 päivän sisällä pilotin alkamisesta. Kohderyhmien ja tavoitteiden välinen ero tulee esiin siinä, että Nuoret kohti työtä! -palvelusta on kautta linjan aloitettu enemmän koulutuksia kuin Nuoret töihin! -palvelusta. Pohjois-Karjalassa (NKT) suurin osa osallistujista on re- kisteritietojen perusteella aloittanut ammatillisen koulutuksen, mutta tämä selit- tyy kirjauskäytännöllä, jossa itse pilottiin osallistuminen on merkitty ammatilliseksi koulutukseksi. Vastaavaa käytäntöä ei ole ollut muilla alueilla. Tästä syystä tieto on jätetty esittämättä oheisessa kuvassa. Koulutuksien kirjauskäytäntöihin liittyy muil- takin osin joitakin epätarkkuuksia, jotka on syytä muistaa tulkinnassa. Etelä-Savon tulosten osalta on huomioitava, ettei valtaosa tuloksista näy aineistossa, sillä päivi- tetyistä kirjauksista ei voida tunnistaa 180 päivän jaksoa kuin osalta osallistuneista. 64 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 19. Jonkin koulutuksen pilotin aikana aloittaneiden osuus, %. Valtaosa alkaneista koulutuksista oli ammatillisia tai työvoimakoulutuksia. Valmen- nukset tai omaehtoinen opiskelu ovat jääneet vähäisiksi, mikä on myös pilottien tar- koituksen mukaista. Kaikkia koulutustyyppejä on aloitettu enemmän Nuoret kohti työtä! -palvelussa. Alkaneita koulutuksia tarkasteltiin myös laadullisella sisällönanalyysilla avulla, jolla tunnistettiin toimialoja, joille koulutukset kohdistuivat. Koulutuspoluista yksittäi- senä suurimpana toimialana esille nousi ICT-ala, jonne monen nuoren polku suun- tasi. Muita yksittäisiä esille nousseita aloja olivat liiketalouden ja kaupan ala ja kulje- tus-, auto- ja logistiikka-ala. Jokin koulutus, % 16 % 20 % 17 % 25 % 15 % 24 % 21 % 21 % 11 % 15 % 9 % 6 % 6 % 7 % 7 % 9 % 12 % 8 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Nuoret kohti työtä (n=5 040) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 468) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo* Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta 65 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 20. Eri koulutukset pilotin aikana aloittaneiden osuudet, %. Nuoret kohti työtä (n=5 040) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 468) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo* Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 468) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo* Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Ammatillinen koulutus, % Työvoimakoulutus, % Valmennus, % Nuoret kohti työtä (n=5 040) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 468) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo* Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Nuoret kohti työtä (n=5 040) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 468) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo* Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, % 6 % 7 % 9 % 9 % 7 % 15 % 13 % 6 % 4 % 2 % 4 % 2 % 1 % 1 % 3 % 4 % 4 % 3 % 7 % 10 % 7 % 11 % 6 % 6 % 6 % 4 % 8 % 6 % 7 % 4 % 3 % 1 % 4 % 4 % 4 % 6 % 4 % 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 3 % 0 % 1 % 0 % 3 % 0 % 1 % 3 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 3 % 4 % 2 % 4 % 2 % 2 % 2 % 4 % 7 % 1 % 2 % 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % Nuoret kohti työtä (n=5 040) 66 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Alkaneet työsuhteet Pilottikaudella alkaneita työsuhteita tarkasteltiin samalla menetelmällä kuin koulu- tuksiakin. Noin 25 prosenttia Nuoret kohti työtä! -palvelun osallistujista aloitti jon- kin tyyppisen työn pilottijaksolla. Vastaavasti Nuoret töihin! -palvelussa työn aloitti 32 prosenttia osallistujista. Jos koulutuksia alkoi kautta linjan enemmän Nuoret kohti työtä! -palvelussa, töiden aloittaminen oli yleisempää Nuoret töihin! -palve- lussa. Muutamat Nuoret kohti työtä! -alueet pääsevät määrällisesti lähelle, mutta näissä tapauksissa kyseessä ovat osittain muut kuin työ- tai virkasuhteet eli käytän- nössä erilaiset työkokeilut. Nuoret töihin! -palvelussa alkaneet työsuhteet ovat lähes täysin normaalia työtä. Alkaneet työsuhteet jakautuvat suhteellisen tasaisesti koko- ja osa-aikaisiin tehtäviin. Nuoret kohti työtä! -palvelussa 54 prosenttia työsuhteista oli kokoaikaisia, Nuoret töihin! -palvelussa puolestaan 62 prosenttia. Alueelliset erot jäivät suhteellisesti vähäisiksi. Kuva 21. Työsuhteen palvelun aikana aloittaneet, %. Jonkin työn pilotin aikana aloittaneet, % 27 % 27 % 28 % 21 % 28 % 15 % 23 % 22 % 14 % 15 % 28 % 36 % 31 % 4 % 33 % 23 % 41 % 33 % 36 % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% Nuoret kohti työtä (n=5 543) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 784) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo* Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta 67 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 22. Erilaisten työsuhteiden jakauma, %. Asiakastietojärjestelmään ei suoraan kirjata työsuhteen kestoa, mutta suuntaa anta- van arvion voi muodostaa päättymissyiden perusteella. On kuitenkin huomioitava, että tarkastelujaksolla vain osa määräaikaisista työsuhteista on ehtinyt päättyä, ja todennäköisesti näiden osuus on matalampi kuin todellisuudessa. Nuoret kohti työtä! -palvelussa kaikista puolen vuoden jaksolla alkaneista työsuhteista (pl. muu kuin työsuhde) 28 prosenttia on ehtinyt päättyä määräaikaisena. Nuoret töihin! -palvelussa vastaava osuus on 30 prosenttia. Molemmissa palveluissa yhteensä noin 10 prosentissa työ on päättynyt omaan irtisanoutumiseen tai koeaikapurkuun vas- taavalla jaksolla. Palkkatukea pilotin aikana on saanut vain harva, yhteensä 186 osallistujaa. Yleisin peruste on 24/28 kuukauden työttömyys. Palkkatukea on myönnetty kaikilla alueilla tasaisen vähän. Eri työntyyppien osuus pilotin aikana alkaneista töistä, % 87 74 75 57 78 68 98 99 94 76 96 97 100 92 90 98 96 92 93 0 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 8 2 3 3 12 26 24 43 22 28 2 6 24 3 3 8 2 1 3 6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=1 368) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=893) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo* Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Työ Suomessa Työ muussa maassa Oma tai perheen yritystoiminta Muu kuin työ tai virkasuhde taikka yritystoiminta 68 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 23. Palkkatuen eri muodot, %. Työllistyneiden nuorten ammattinimikkeitä tarkasteltiin myös laadullisen sisällön- analyysin avulla. Yleisin yksittäinen ammattinimike oli myyjä tai muu myyntityöhön viittaava tehtävänimike. Myös varastotyöntekijöitä oli työllistyneissä merkittävästi. Muita yleisiä ammattinimikkeitä olivat asiakaspalveluun ja asiakastyöhön viittaavat nimikkeet, lastenhoitoon viittaavat nimikkeet, rakennusalaan viittaavat nimikkeet ja kahvila- ja ravintola-alaan viittaavat nimikkeet. Yksittäisistä työnantajaryhmistä on syytä nostaa esiin julkinen sektori, jonne työllistyi noin 9 prosenttia osallistujista, ja henkilöstöpalvelut, joihin työllistyi noin 11 prosenttia osallistujista. Palkkatukea pilotin aikana saaneet, % 5 2 17 2 16 29 62 40 1 27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=134) Nuoret töihin (n=52) Vamma tai sairaus Työtön alle 1 v Työtön 12/14 kk Työtön 24/28 kk Sivutoiminen yrittäjä Kuva 24. Työllistyneiden ammattialoja (laadullinen luokittelu). 2 % 2 % 2 % 3 % 4 % 5 % 11 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % Lastenhoito/päiväkoti Ravintolat ja kahvilat Asiakastyö Avustaja Rakennus Varasto Myyntityö Merkittävimpiä ammattialoja, % 69 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Yrittäjyys Yritystoiminnan käynnistäminen ei ollut pilottien ensisijainen tavoite, eikä myös- kään palkkiomalli kannustanut palveluntuottajia yritystoiminnan tukemiseen. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että yritystoimintaa on käynnistetty vain hyvin vähän. Toisaalta palvelun kesto tai seurantajakso on myös hyvin lyhyt yritystoimin- nan suunnittelemisen ja käynnistämisen näkökulmasta. Nuoret kohti työtä! -pal- velussa seitsemän henkilöä aloitti oman yritystoiminnan seurantajaksolla. Lisäksi muutama työskenteli perheen yrityksessä. Nuoret töihin! -palvelussa aloittaneita oli 15, joista 10 Pohjois-Pohjanmaalta. Työ- tai koulutusosoitukset TE-toimisto on tehnyt pilotteihin osallistujille palvelun alkua seuranneen puolen vuoden aikana työ- tai koulutusosoituksia molemmissa piloteissa kaikilla alueilla. Osoituksia saaneiden asiakkaiden määrät tai osuudet vaihtelevat muutamista hen- kilöistä reiluun 10 prosenttiin. Osa näistä on kohdistunut henkilöille, jotka ovat jo päättäneet palvelun ja palanneet TE-toimiston asiakkaaksi, mutta selvyyttä tähän ei aineiston perusteella voi saada. Vaikka kokonaisuuden kannalta osoitusten määrä on pieni, yksikin tapaus riittää aiheuttamaan vastakkainasettelua järjestäjän ja pal- veluntuottajan välille. Ohjeistus on alussa ollut epäselvää, ja sitä on muutettu hank- keen kuluessa. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että osoituksia on lähetetty myös pilotin viimeisinä kuukausina ohjatuille asiakkaille. 4.1.2 Sijoittuminen palveluiden jälkeen Työllistyminen Pilottien tuloksellisuutta tarkasteltaessa määrittävä tekijä on asiakkaan voimassa oleva työllisyyskoodi pilottijakson päättyessä eli 180 päivää palvelun aloittamisesta. Jos koodi puuttuu, määrittävä tekijä on työnhaun päättymissyy. Kuten edellä todet- tiin, sekä palvelun aloittamisen ajankohta että palvelun kesto ovat osin tuntemat- tomia, joten valittu tapa on ainoa mahdollinen ja looginen tuloksellisuuden arvi- ointiin. Epävarmuustekijöiden vuoksi ei ole mielekästä kasvattaa tarkastelujaksoa pidemmäksi, sillä silloin myös virhemarginaalit kasvavat. Lopputulokset luokiteltiin 70 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS kuuteen luokkaan4 yhteiskunnallisesti toivotun vaikutuksen perusteella. Tämä ei vastaa perustetta, jolla piloteissa on maksettu palveluntuottajille tuloksista, mutta mahdollistaa vertailun muihin työllisyyspalveluihin (huomioiden rajoitukset). Nuoret kohti työtä! -palvelun työssä olevien osuus vaihtelee 12–28 prosentin välillä. Koulutuksessa on 9–26 prosenttia osallistujista. Työttömänä on 42–59 prosenttia. Nuoret töihin! -palvelussa työssä yleisillä työmarkkinoilla on vähintään 29–41 pro- senttia ja koulutuksessa vastaavasti vain 3–7 prosenttia osallistujista. Työttömänä on 41–55 prosenttia. Nuoret kohti työtä! -palvelussa Lappi, Häme ja Pohjanmaa erottuvat hieman hei- kommilla työllistymistuloksilla: nämä kolme aluetta erottuvat asiakkaiden tausta- tekijöiltään alhaisen koulutustason ja 2–3 palvelulinjojen osallistujien osuudessa. Nuoret töihin! -palvelussa tulokset ovat vielä lähempänä toisiaan ja myös erot alueittaisissa osallistujajoukoissa taustamuuttujiltaan vähäisempiä, joten ei ole yllä- tys, ettei ilmeisiä yhteyksiä voida havaita. 4 Työssä oleviin lukeutuvat työssä yleisillä työmarkkinoilla olevat (työllisyyskoodi 1) tai henkilöt, jotka on välitetty töihin yleisille työmarkkinoille, jotka ovat saaneet itse työtä tai joiden lomautus tai lyhennetty työaika on päättynyt (päättymissyyt 1, 2, 3). Koulutuksessa oleviin kuuluvat koulutuksessa olevat (työlli- syyskoodi 8, päättymissyy 8). Työllistämistä edistäviin palveluihin tai työllistettyihin lukeutuvat erilaiset työvoimapalvelut (työllisyyskoodit 0 ja 7, päättymissyyt 4 ja 8). Työttömiä tarkastelussa ovat työttömät, lomautetut tai lyhennetyllä työviikolla olevat (työllisyyskoodit 2, 3, 4). Työvoiman ulkopuolisiksi on laskettu työvoiman ulkopuolella olevat ja työvoiman ulkopuolelle sekä työhön tai työnhakuun EU/ETA-alueelle siirtyneet (työllisyyskoodit 5 ja 6, päättymissyyt 5 ja 9). Luokkaan Muu tai Tuntematon kuuluvat henkilöt, joiden työnhakujakson päättymissyy on tuntematon, ja henkilöt, jotka eivät ole uusineet työnhakuaan (päättymissyyt 6 ja 10). Erityisesti työnhakunsa uusimatta jättäneet vaikeuttavat tulkintaa, sillä syytä työn- haun uusimatta jättämiseen ei ole määritelty. Oletetusti suurin osa näistä henkilöistä on työllistynyt mutta jättänyt ilmoittamatta siitä. 71 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 25. Sijoittuminen palvelun jälkeen, %. Nuoret kohti työtä, sijoittuminen 180 päivää palvelun aloittamisen jälkeen Nuoret töihin, sijoittuminen 180 päivää palvelun aloittamisen jälkeen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Uusimaa (n=1 596) Varsinais-Suomi (n=696) Pirkanmaa (n=632) Pohjanmaa (n=128) Keski-Suomi (n=359) Pohjois-Savo (n=153) Pohjois-Karjala (n=192) Pohjois-Pohjanmaa (n=610) Lappi (n=121) Häme (n=512) Etelä-Pohjanmaa (n=257) Työssä yleisillä työmarkkinoilla Koulutuksessa Työllistämistä edistävässä palvelussa tai työllistetty Työtön Työvoiman ulkopuolella Muu / ei uusinut työnhakuaan Työssä yleisillä työmarkkinoilla Koulutuksessa Työllistämistä edistävässä palvelussa tai työllistetty Työtön Työvoiman ulkopuolella Muu / ei uusinut työnhakuaan Pirkanmaa (n=363) Kaakkois-Suomi (n=257) Pohjanmaa (n=149) Pohjois-Savo (n=270) Pohjois-Pohjanmaa (n=938) Lappi (n=281) Satakunta (n=198) 27 14 8 44 2 5 18 15 15 46 2 5 22 16 14 44 2 2 14 21 7 46 3 9 20 12 11 50 2 5 15 26 7 44 3 5 22 17 13 42 2 4 18 19 6 51 2 5 12 22 11 46 3 7 15 9 12 59 2 2 28 11 11 45 3 3 41 7 7 38 4 3 34 4 5 55 02 38 4 6 48 1 3 33 7 4 50 3 2 43 7 6 41 2 3 29 7 3 52 2 7 39 3 6 47 2 4 Sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä tunnetaan aikaisempien tutkimusten valossa laajasti, ja vaikka verrokkiasetelmaa ei olekaan mahdollista muodostaa, voidaan tälläkin aineistolla todentaa työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Taustamuuttujista testattiin molempien pilottien osalta ikä, sukupuoli, maahanmuuttajatausta (kansa- laisuus), koulutus, työkokemus, palvelulinja, rakennetyöttömyyden riskiluku ja aikai- semman työttömyyden kesto. Koska aineisto on kattava, ovat myös tulokset odo- tetun laisia. Pilottien välillä ei ole käytännössä muuta eroa kuin koulutustulosten 72 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS suurempi määrä Nuoret kohti työtä! -palvelussa ja työllistymisten määrä Nuoret töihin! -palvelussa. Ikä ei vaikuta yhtä voimakkaasti nuorilla kuin varttuneemmalla väestöllä, mutta su- kupuolen osalta naiset ovat työllistyneet hieman useammin. Ulkomaan kansalaisia oli alueista lähinnä Uudellamaalla, ja tässä kohderyhmässä heidän tuloksensa eivät eroa kantaväestöstä Nuoret kohti työtä! -palvelussa ja vain vähän Nuoret töihin! -palvelussa. Koulutuksen, työkokemuksen ja työttömyyden keston sekä näitä kuvaavien pal- velulinjan ja riskiluvun yhteys työllistymiseen näkyy voimakkaana ja lineaarisena molemmissa piloteissa. Koulutukseen tai palveluihin siirtymisellä näillä ei vaikuttaisi olevan juurikaan yhteyttä. 73 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 26. Sijoittuminen eri ryhmissä, %. (Työttömyyden kestoon liittyy hakusanapäivämäärään pohjautuvan laskentatavan takia suuria epävarmuuksia.) Koulutuksessa Työllistämistä edistävässä palvelussa tai työllistettyTyössä yleisillä työmarkkinoilla Työtön Työvoiman ulkopuolella Muu / ei uusinut työnhakuaan 22 22 21 23 20 21 21 12 23 31 20 28 34 21 9 6 30 24 14 24 24 21 18 12 15 13 16 16 14 14 24 20 14 12 15 15 11 19 11 6 17 16 12 17 13 14 14 17 8 11 11 11 10 10 9 10 10 11 11 8 10 9 14 13 8 13 8 8 9 9 12 14 45 47 48 43 50 48 41 50 47 43 48 44 40 45 60 71 36 40 64 46 47 50 50 51 3 2 2 2 2 2 2 2 2 1 2 2 2 2 3 2 3 2 1 2 3 2 1 2 8 5 3 4 5 4 4 7 4 1 5 4 4 5 3 3 6 5 2 4 5 5 4 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ikä Alle 21 21–24 v. 25 v. tai vanhempi Nainen Mies Suomi Jokin muu Peruskoulu tai tuntematon Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Ei lainkaan–1 vuosi 1–5 vuotta Työnvälitys- ja yrityspalvelut Osaamisen kehittämispalvelut Tuetun työllistymisen palvelut TYP Vähäinen Kohonnut Todennäköinen Alle 3 kk 3–5 kk 6–11 kk 12–23 kk 24 kk tai pidempi Sukupuoli Kansalaisuus Koulutus Työkokemus Palvelulinja Riskiluku Työttömyyden kesto Nuoret kohti työtä, sijoittuminen eri ryhmissä (n= 4 852–5 274), % 37 40 37 41 36 38 34 27 37 43 35 47 46 24 10 3 51 40 13 42 41 32 31 35 6 7 6 6 6 6 5 3 6 7 7 4 6 7 7 2 7 7 4 7 4 7 7 7 5 5 6 6 5 5 7 12 5 5 5 6 5 5 11 9 5 6 5 5 5 5 5 8 46 44 46 42 48 45 42 50 46 41 48 37 37 61 66 79 31 41 76 38 44 52 54 46 3 1 2 2 2 2 3 2 2 2 2 2 2 3 5 2 3 1 3 3 2 1 3 4 3 3 4 3 12 6 4 1 3 5 4 2 4 2 4 4 2 5 3 2 3 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ikä Alle 21 21–24 v. 25 v. tai vanhempi Nainen Mies Suomi Jokin muu Peruskoulu tai tuntematon Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Ei lainkaan–1 vuosi 1–5 vuotta Työnvälitys- ja yrityspalvelut Osaamisen kehittämispalvelut Tuetun työllistymisen palvelut TYP Vähäinen Kohonnut Todennäköinen Alle 3 kk 3–5 kk 6–11 kk 12–23 kk 24 kk tai pidempi Sukupuoli Kansalaisuus Koulutus Työkokemus Palvelulinja Riskiluku Työttömyyden kesto Koulutuksessa Työllistämistä edistävässä palvelussa tai työllistettyTyössä yleisillä työmarkkinoilla Työtön Työvoiman ulkopuolella Muu / ei uusinut työnhakuaan Nuoret töihin, sijoittuminen eri ryhmissä (n= 2 406–2 558), % 74 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 4.1.3 Tulosten vertailua Palveluntuottajien tulosseuranta Palveluntuottajien oma tulosseuranta eroaa edellä esitetystä URA-tarkastelusta si- ten, että näkökulmana on palkkioon oikeuttavien tulosten havaitseminen palvelun päättyessä ja seurantajakson aikana. Palveluntuottajien omasta tuloseurannasta käyvät tarkemmin ilmi eri työsuhteiden muodot ja niiden alueelliset erot. Koska huomio on kohdistettu tuloksiin, muut ratkaisut (esim. työttömyyden/työnhaun jatkuminen) niputetaan yhteen kategoriaan. Kokonaisuutena tulokset ovat molem- milla tarkastelutavoilla yhdensuuntaisia. Nuoret kohti työtä! -palvelussa yleisille työmarkkinoille työllistymisissä on alueel- lisia eroja. Lapissa vain kaksi prosenttia on työllistynyt kokoaikaiseen työhön, kun taas 15 prosenttia on työllistynyt osa-aikaisesti. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla taas kokoaikaiset työsuhteet ovat olleet selvästi yleisempiä. Osa 180 päivän tarkas- telupisteen kohdalla osa-aikaisista työsuhteista on jo ehtinyt päättyä, mikä selittää URA:n astetta heikomman työllisyystuloksen. Negatiivisten lopputulosten määrä on kuitenkin molemmissa hyvin samankaltainen. Nuoret töihin! -palvelussa osa-aikaisten työsuhteiden osuudet vaihtelevat vastaa- vasti alueittain. Lisäksi muutamilla alueilla (Kaakkois-Suomi, Satakunta) korostuvat määräaikaiset työsuhteet muita enemmän. Myös tässä palvelussa Pohjanmaalla on ollut suhteessa vähemmän osa-aikaisia työsuhteita, mikä näkyy osaltaan siinä, että työllistymistulos on korkea vielä palvelun laskennallisen päättymisenkin tarkastelu- hetkellä. 75 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 27. Nuoret kohti työtä! -palvelun tulosseuranta (n=5 773). Nuoret kohti työtä! -tulosseuranta (%) 13 10 9 18 9 5 9 8 2 6 21 10 13 14 18 10 15 12 17 13 15 14 8 14 8 18 16 19 20 21 20 20 22 10 7 13 13 17 18 20 20 10 11 8 17 10 17 14 47 41 38 31 37 48 43 46 43 56 43 45 7 1 1 1 3 1 5 2 4 3 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Kaikki yhteensä Työllistyminen kokoaikaiseen työhön Työllistymiseen osa-aikaiseen, yli 18 tuntia viikossa kestävään, työsuhteeseen vähintään 1–3 kuukauden ajaksi Tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen aloittaminen tai oppisopimus Työllistymistä edistävä palvelu, palkkatukityö, omaehtoinen opiskelu Johonkin muuhun ratkaisuun Asiakas ei koskaan aloittanut palvelussa 76 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 28. Nuoret töihin! -palvelun tuloseuranta (n=2 938). Nuoret töihin! -tulosseuranta (%) 23 20 6 2 9 20 20 21 12 8 1 5 17 36 24 18 2 1 6 10 38 26 11 3 2 12 15 30 1 15 17 21 7 34 22 3 21 24 3 1 5 26 16 3 16 14 3 1 10 19 36 1 25 14 7 0 7 17 27 1 21 19 4 1 7 22 25 2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Kaikki yhteensä Yrittäjäksi, oman liiketoimintasuunn. laatiminen ja yritystoim. aloittaminen Jokin muu ratkaisu Työllistyminen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli 6 kk kestävään työsuhteeseen Työllistyminen osa-aik. yli 12 tuntia/vko, väh. 3 kk ajaksi määräaik. työsuhteeseen Työllistymistä edistävän palvelun aloittaminen Työnhaun jatkuminen Asiakas ei koskaan aloittanut palvelussa Työllistyminen osa-aikaiseen työhön, vähintään 1–3 kuukauden ajaksi Vertailu edellisvuosien palveluihin Nuorten tulosperustaisten hankintojen tuloksellisuutta suhteessa muihin nuorille suunnattuihin palveluihin tarkasteltiin vertaamalla palveluiden lopputulosta mah- dollisimman samankaltaisen kohderyhmän tuloksiin ennen pilottikauden alkamista valituilla ja rajatuilla alueilla. Tällaisen vertailun perusteella ei voida luotettavasti arvioida sitä, ovatko nuorten tulosperustaiset hankinnat aiempia palveluita tehok- kaampi tapa järjestää nuorille kohdistetut työvoimapalvelut. Vertailun avulla saa- daan kuitenkin selville suuntaa antavasti tulosten erojen suuruusluokka. Jos nuor- ten tulosperusteiset hankinnat olisivat merkittävästi tuloksellisempi tai heikompi tapa järjestää palveluita aiempiin palveluihin verrattuna, se näkyisi vertailussa huo- limatta siitä, että asetelmassa tuloksiin vaikuttaa moni muukin tekijä, esimerkiksi yleinen suhdannevaihtelu. 77 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Vertailukohtana tarkastelussa toimi työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tilanne kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen. Vertailun kohderyhmä rajat- tiin 20–24-vuotiaisiin Suomen kansalaisiin, joiden korkein koulutus on toisen asteen tutkinto. Nuoret kohti työtä! -palvelussa tarkasteltiin palvelulinjan 2 osallistuneita ja Nuoret töihin -palvelussa palvelulinjaa 1. Tehdyt rajaukset vastaavat palveluun osallistuneiden jakautumista siten, että niistä voitiin muodostaa mahdollisimman laajoja tarkasteluryhmiä. Luotettavia ja yhdenmukaisia vertailumittareita työnväli- tystilaston ja URA-tulosseurannan välillä ovat vain työttömien tai jossakin työvoima- palvelussa olevien osuudet, joiden kautta voitiin käänteisesti haarukoida positiivisia tuloksia. Työllistyminen yleisille työmarkkinoille näkyy heikosti työnvälitystilaston seurantatiedoissa, sillä useat työllistyneistä jättävät tiedon ilmoittamatta, jolloin ta- pahtuma kirjautuu tuntemattomaksi työnhaun päättymiseksi. Vertailukohdaksi va- littiin palvelua edeltäneiden kahden vuoden valmennukset, työvoimakoulutukset ja työkokeilut pilotin aloittamisia parhaiten vastanneelta ajankohdalta (tammi–elokuu vastaa 1.10–31.5. alkaneita palveluita). Eri palveluista valmennukset vastaavat eni- ten nuorten tulosperusteisten hankintojen sisältöjä, vaikkakaan eivät täydellisesti. Kuvassa 29. on esitetty Nuoret kohti työtä! -palvelun työttömien ja palvelussa ollei- den osuus 180 päivää pilotin alkamisen jälkeen sekä vuosien 2018 ja 2017 eri palve- luiden päättäneiden tilanteet kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen. Hel- singin ja Lahden osalta työttömien osuus on vaihdellut vuosittain, eikä Nuoret kohti työtä! -palvelun voida tulkita erottuvan joukosta. On syytä huomioida, että samassa palvelussakin tulokset vaihtelevat vuosien 2017 ja 2018 välillä merkittävästi, vaikka työllisyystilanne ei ole juurikaan muuttunut. Tuloksiin sisältyy siis luonnostaan suurta hajontaa. Muista alueista Pirkanmaan ja Pohjanmaan tulokset vaikuttaisi- vat varovaisesti positiivisemmilta kuin aiempien vuosien palveluissa. Nuoret töihin! -palvelun osalta (kuva 30) Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla näkyy vastaavan suuntaisia havaintoja siitä, että pilotti voi olla työttömien osuudella katsottuna tuloksellisempi kuin edeltävät palvelut. Hajonta on kuitenkin suurta, ja siihen verrattuna havainto- jen määrä hyvin pieni. Johtopäätöksiä edellä esitettyjen syiden vuoksi ei voida vetää tähän aineistoon pohjautuen, vaikka onkin viitteitä siitä, että pilotti on ollut yhtä tu- loksellinen tai mahdollisesti tuloksellisempikin kuin vertailupalvelut. 78 TY Ö - J A E LI N K EI N O M IN IS TE RI Ö N J U LK A IS U JA 2 02 0: 4 N U O RT EN T U LO SP ER U ST A IS ET H A N K IN N A T – TU LO K SE LL IS U U ST U TK IM U S Kuva 29. Valittujen Nuoret kohti työtä -alueiden tuloksien vertailua muihin palveluihin. 40 % 47 % 40 % 29 % 43 % 41 % 48 % 10 % 12 % 9 % 25 % 28 % 28 % 25 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Nuoret kohti työtä (n=112) Valmennus 2018 Tammi–Elokuu (n=34) Valmennus 2017 Tammi–Elokuu (n=67) Työvoimakoulutus 2018 Tammi–Elokuu (n=28) Työvoimakoulutus 2017 Tammi–Elokuu (n=46) Työkokeilu 2018 Tammi–Elokuu (n=274) Työkokeilu 2017 Tammi–Elokuu (n=322) Työttömänä PalvelussaNuoret kohti työtä, Helsinki Työttömänä Palvelussa 57 % 54 % 48 % 54 % 33 % 38 % 45 % 5 % 23 % 13 % 9 % 30 % 39 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Nuoret kohti työtä (n=93) Valmennus 2018 Tammi–Elokuu (n=70) Valmennus 2017 Tammi–Elokuu (n=83) Työvoimakoulutus 2018 Tammi–Elokuu (n=35) Työvoimakoulutus 2017 Tammi–Elokuu (n=18) Työkokeilu 2018 Tammi–Elokuu (n=224) Työkokeilu 2017 Tammi–Elokuu (n=259) Nuoret kohti työtä, Lahti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Työttömänä Palvelussa 34 % 39 % 54 % 33 % 27 % 40 % 45 % 10 % 26 % 19 % 23 % 19 % 29 % 32 % Nuoret kohti työtä (n=120) Valmennus 2018 Tammi–Elokuu (n=61) Valmennus 2017 Tammi–Elokuu (n=78) Työvoimakoulutus 2018 Tammi–Elokuu (n=52) Työvoimakoulutus 2017 Tammi–Elokuu (n=81) Työkokeilu 2018 Tammi–Elokuu (n=257) Työkokeilu2017 Tammi–Elokuu (n=406) Nuoret kohti työtä, Pirkanmaa Työttömänä Palvelussa 39 % 49 % 52 % 15 % 29 % 32 % 30 % 8 % 24 % 9 % 30 % 5 % 29 % 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Nuoret kohti työtä (n=36) Valmennus 2018 Tammi–Elokuu (n=49) Valmennus 2017 Tammi–Elokuu (n=66) Työvoimakoulutus 2018 Tammi–Elokuu (n=20) Työvoimakoulutus 2017 Tammi–Elokuu (n=21) Työkokeilu2018 Tammi–Elokuu (n=116) Työkokeilu 2017 Tammi–Elokuu (n=121) Nuoret kohti työtä, Pohjanmaa 79 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 30. Valittujen Nuoret töihin -alueiden tuloksien vertailua muihin palveluihin. Nuoret töihin, Pirkanmaa 36 % 55 % 71 % 46 % 42 % 33 % 45 % 5 % 14 % 12 % 8 % 10 % 44 % 38 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Nuoret töihin (n=36) Valmennus 2018 Tammi-Elokuu (n=49) Valmennus 2017 Tammi-Elokuu (n=34) Työvoima- koulutus 2018 Tammi-Elokuu (n=78) Työvoima- koulutus 2017 Tammi-Elokuu (n=191) Työkokeilu 2018 Tammi-Elokuu (n=94) Työkokeilu 2017 Tammi-Elokuu (n=56) Nuoret töihin, Pohjanmaa Nuoret töihin (n=32) Valmennus 2018 Tammi-Elokuu (n=113) Valmennus 2017 Tammi-Elokuu (n=142) Työvoima- koulutus 2018 Tammi-Elokuu (n=35) Työvoima- koulutus 2017 Tammi-Elokuu (n=38) Työkokeilu 2018 Tammi-Elokuu (n=32) Työkokeilu 2017 Tammi-Elokuu (n=40) 31 % 41 % 41 % 29 % 37 % 34 % 55 % 8 % 9 % 9 % 3 % 41 % 23 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Työttömänä Palvelussa Työttömänä Palvelussa 4.2 Palveluntuottajien tuloksellisuuden luonnehdintaa Tässä luvussa käsitellään seuraavia arviointikysymyksiä: • Millaiset palveluntuottajat ovat tuloksellisia? • Millaiset konsortiot ovat tuloksellisia ja minkä kohderyhmän kohdalla? Valtakunnallisesti toteutettu laaja hanke ja lähes kaikille palveluntuottajille suunna- tut haastattelut mahdollistavat palveluntuotannon ja palveluntuottajien laadullisen vertailun. Konsortioiden merkitys on aiemmin esitettyjen havaintojen perusteella jäänyt vähäiseksi, joten tässä analysoidaan käytännössä pääsopimuskumppanin ta- solla. 80 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Palveluntuottajien välinen vertailu on vaikeaa, sillä asiakaspohja vaihtelee suuresti alueiden välillä ja alueiden sisälläkin samassa pilotissa. Suuntaa antavasti voidaan tarkastella tuloksen eroa alueelliseen keskiarvoon, mutta tällöin huomiotta jää- vät asiakkaiden erilaisten tarpeidensa perusteella tekemien valintojen vaikutukset. Myös palveluntuottajien asiakasmäärät ja osuudet alueellisesta pilotin markkinasta vaihtelevat merkittävästi. Vaikeinta tuloksellisuuden arviointi on alueilla, joissa on ollut vain toinen piloteista mutta kohderyhmä on ollut hyvin laaja. Palveluntuotta- jien ja TE-toimistojen haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin tunnistaa erilai- sia organisaatiokohtaisia tekijöitä, joiden on arvioitu mahdollistavan hyvien tulos- ten aikaansaamista. Karkeasti palveluntuottajat voi jakaa neljään luokkaan: a. Pienet paikalliset b. Suuret paikalliset c. Valtakunnalliset hajautetut d. Valtakunnalliset keskitetyt Eri palveluntuottajien toimintaa voidaan vertailla vain alueiden sisällä. Haastattelu- jen perusteella muodostuu kokonaiskuva siitä, että palveluntuottajat ovat tarjon- neet asiakkailleen mahdollisuuden valita erilaisista vaihtoehdoista. Haastatellut jär- jestötoimijat kokevat esimerkiksi, että heille on ohjautunut vaikkapa Nuoret töihin! -palvelussa selvästi haastavampia asiakkaita tai sellaisia, jotka eivät lähtökohtaisesti pyri töihin yrityksiin tai elinkeinoelämään. Kaikki tämän tyyppiset erityiset tekijät ovat voineet vaikuttaa asiakkaiden valikoitumiseen. Hyvin erilaiset palveluntuottajat ovat menestyneet eri alueilla ja erilaisista lähtö- kohdista. Asiakaspalautteiden perusteella vaikuttaa siltä, että palvelun toteuttavalla henkilöstöllä (usein henkilöityvällä valmentajalla) on suuri merkitys niin asiakkaan valinnassa kuin palvelun toteutustavassa. Tämä on linjassa myös aiempien valinnan- vapautta työllisyyspalveluissa käsitelleiden tutkimusten kanssa. Taulukkoon 3 on tyypitelty eri alueilla alueelliseen keskiarvoon kymmenen par- haiten ja kymmenen heikoiten vertautuvaa toimijaa ja niiden markkinaosuudet aloittaneista asiakkaista. Kuten taulukosta nähdään, sama toimija on voinut jollakin alueella saavuttaa hyviä tuloksia verrattuna muihin ja toisella alueella taas heik- koja. Toimijatyypillä ei analyysien perusteella ole merkitystä eikä myöskään mark- kinaosuudella. Nuoret töihin! -palvelussa yritykset saavat absoluuttisesti hieman 81 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS enemmän tuloksia kokoaikaiseen työsuhteeseen kuin muut toimijat. Kaikki nämä asiat kuvaavat hyvin sitä haastatteluissa usein esiin nostettua seikkaa, että asiak- kaiden valikoituminen ja palvelua toteuttavan henkilöstön osaaminen selittävät parhaiten tuloksellisuutta. Jossakin kohtaa vähäinen aloittaneiden määrä selittää osaltaan saavutettua tulostasoa. Taulukko 2. Nuoret töihin! -palvelun kymmenen alueellaan suhteellisesti parhaiten tuloksia saa- vuttanutta palveluntuottajaa. Alue/palveluntuottaja Palveluntuottaja Tulos Jokin muu Aloittaneet Ero keski- arvosta tulos Markkina- osuus Koko Tyyppi Satakunta 1 75 % 17 % 12 20 % 9 % Pienempi Yritys Kaakkois-Suomi 2 63 % 10 % 100 13 % 42 % Suurempi Yritys Pohjanmaa 3 66 % 9 % 47 11 % 39 % Pienempi Yritys Pohjois-Savo 4 49 % 22 % 59 8 % 20 % Suurempi Yritys Pohjois-Pohjanmaa 5 63 % 22 % 180 8 % 19 % Suurempi Yritys Pohjois-Savo 6 47 % 25 % 64 6 % 26 % Suurempi Yritys Pirkanmaa 7 64 % 15 % 115 5 % 19 % Suurempi Yritys Pohjois-Pohjanmaa 8 60 % 22 % 195 5 % 20 % Suurempi Yritys Pohjanmaa 9 58 % 14 % 36 3 % 26 % PIenempi Yritys Etelä-Savo 10 54 % 6 % 141 2 % 43 % PIenempi Yritys Taulukko 3. Nuoret töihin! -palvelun kymmenen alueellaan suhteellisesti heikoiten tuloksia saa- vuttanutta palveluntuottajaa. Alue/palveluntuottaja Palveluntuottaja Tulos Jokin muu Aloittaneet Ero keski- arvosta tulos Markkina- osuus Koko Tyyppi Pohjois-Pohjanmaa 1 41 % 47 % 179 –15 % 30 % Suurempi Yritys Kaakkois-Suomi 2 36 % 33 % 33 –13 % 14 % Suurempi Yritys Pohjanmaa 3 44 % 22 % 50 –11 % 35 % Suurempi Yritys Pohjois-Savo 4 33 % 48 % 67 –8 % 28 % Suurempi Yritys Kaakkois-Suomi 5 42 % 14 % 115 –8 % 44 % Suurempi Yritys Pohjois-Savo 6 36 % 38 % 61 –5 % 26 % Suurempi Yritys Etelä-Savo 7 47 % 17 % 30 –5 % 10 % Pienempi Yritys Satakunta 8 51 % 22 % 195 5 % 20 % Suurempi Yritys Lappi 9 58 % 14 % 36 3 % 26 % PIenempi Koulutus- organisaation omistama yritys Pirkanmaa 10 54 % 6 % 141 2 % 43 % PIenempi Yritys 82 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Palveluntuottajien tuloksellisuudessa on hyvin vähän säännönmukaisuuksia edellä mainittujen syiden takia. Nuoret kohti työtä! -palvelun osalta voidaan tehdä muu- tama huomio. Koulutusorganisaatioita on paljon parhaiden onnistujien joukossa verrattuna yrityksiin, joita puolestaan on paljon heikommin onnistuneissa. Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty vastaavat analyysit Nuoret kohti työtä! -palvelujen osalta. Taulukko 4. Nuoret kohti työtä! -palvelussa kymmenen alueellaan suhteellisesti parhaiten tulok- sia saavuttanutta palveluntuottajaa. Alue/palveluntuottaja Palveluntuottaja Tulos Jokin muu Aloittaneet Ero keski- arvosta tulos Markkina- osuus Koko Tyyppi Pohjois-Savo 1 67 % 33 % 18 20 % 12 % Suurempi Koulutu- sorganisaation osakeyhtiö Pohjanmaa 2 85 % 15 % 47 19 % 48 % Suurempi Koulutus- organisaation osakeyhtiö Keski-Suomi 3 81 % 19 % 144 18 % 50 % Pieni Yritys Varsinais-Suomi 4 76 % 24 % 54 16 % 11 % Suurempi Koulutus- organisaatio Pirkanmaa 5 68 % 32 % 66 11 % 14 % Pieni Järjestö Varsinais-Suomi 6 69 % 31 % 314 10 % 47 % Pieni Yritys Pirkanmaa 7 67 % 33 % 189 10 % 34 % Suurempi Yritys Pohjois-Pohjanmaa 8 60 % 40 % 119 8 % 18 % Suurempi Koulutus- organisaation osakeyhtiö Pohjois-Karjala 9 67 % 33 % 55 7 % 26 % Suurempi Koulutus- organisaation osakeyhtiö Uusimaa 10 57 % 43 % 424 6 % 24 % Suurempi Yritys 83 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Taulukko 5. Nuoret kohti työtä! -palvelussa kymmenen alueellaan suhteellisesti heikoiten tulok- sia saavuttanutta palveluntuottajaa. Alue/palveluntuottaja Palveluntuottaja Tulos Jokin muu Aloittaneet Ero keski- arvosta tulos Markkina- osuus Koko Tyyppi Keski-Suomi 1 35 % 65 % 82 –27 % 33 % Pieni Järjestö Pohjanmaa 2 41 % 59 % 17 –25 % 17 % Suurempi Yritys Varsinais-Suomi 3 35 % 65 % 95 –25 % 17 % Suurempi Yritys Uusimaa 4 31 % 70 % 126 –19 % 11 % Suurempi Yritys Pirkanmaa 5 43 % 57 % 221 –15 % 26 % Suurempi Yitys Lappi 6 41 % 59 % 32 –14 % 30 % Suurempi Koulutus- organisaation osakeyhtiö Pohjanmaa 7 53 % 47 % 36 –13 % 35 % Pieni Yritys Pohjois-Savo 8 36 % 64 % 22 –10 % 28 % Suurempi Yritys Pohjois-Pohjanmaa 9 42 % 58 % 130 –10 % 24 % Pieni Järjestö Varsinais-Suomi 10 50 % 50 % 183 –10 % 24 % Suurempi Yritys Lisäksi tulosten jakaantumisessa on suuria eroja. Koulutustuloksia on vähemmän, ja ne ovat jakaantuneet epätasaisemmin. Koulutus- tai työllistymistulokset eivät kui- tenkaan suoraan liity palveluntuottajan perusorientaatioon. Kaikilla palveluntuotta- jilla on työllistymistuloksia mutta vain osalla koulutustuloksia. Seitsemän palvelun- tuottajan työllistymistulokset vastasivat yli kolminkertaisesti koulutusta. Vain kah- deksalla palveluntuottajalla on enemmän koulutustuloksia kuin työllistymistuloksia. 84 TY Ö - J A E LI N K EI N O M IN IS TE RI Ö N J U LK A IS U JA 2 02 0: 4 N U O RT EN T U LO SP ER U ST A IS ET H A N K IN N A T – TU LO K SE LL IS U U ST U TK IM U S Kuva 31. Tulosten jakaantuminen palveluntuottajittain. NKT, koulutusten osuus tuloksista –1 % –1 % –1 % –2 % –2 % –4 % –5 % –6 % –7 % –9 % –9 % –10 % –10 % –10 % –13 % –14 % –15 % –19 % –25 % –25 % –30 % –20 % –10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 NKT, työllistymisen osuus tuloksista 22 % 49 % 53 % 17 % 59 % 48 % 47 % 28 % 35 % 42 % 53 % 41 % 43 % 24 % 32 % 34 % 22 % 31 % 31 % 32 % 36 % 37 % 19 % 49 % 33 % 44 % 36 % 43 % 29 % 15 % 31 % 30 % 28 % 23 % 50 % 16 % 29 % 29 % 31 % 24 % 29 % 20 % 19 % 18 % 16 % 11 % 10 % 10 % 8 % 7 % 6 % 6 % 6 % 5 % 5 % 5 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % –1 % –1 % –1 % –2 % –2 % –4 % –5 % –6 % –7 % –9 % –9 % –10 % –10 % –10 % –13 % –14 % –15 % –19 %–25 % –25 % –27 % –30 % –20 % –10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 Työllistyminen (palkkio) Ero alueen keskiarvostaKoulutuksen aloittaminen (palkkio) Ero alueen keskiarvosta 33 % 26 % 23 % 52 % 6 % 19 % 17 % 29 % 29 % 4 % 5 % 16 % 16 % 31 % 14 % 10 % 27 % 15 % 21 % 7 % 9 % 22 % 24 % 3 % 8 % 2 % 11 % 8 % 4 % 38 % 15 % 15 % 11 % 14 % 3 % 25 % 12 % 2 % 1 % 18 % 4 % 20 % 19 % 18 % 16 % 11 % 10 % 10 % 8 % 7 % 6 % 6 % 6 % 5 % 5 % 5 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % –27 % 85 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 4.3 Järjestäjien kokemus tuloksellisuudesta TE-toimistojen ja ELY-keskusten haastatteluissa tuloksellisuuteen (suhteessa odotuksiin) suhtaudutaan hyvin eri tavalla. Suhtautuminen vaihtelee varsin paljon riippuen siitä, millainen orientaatio palvelutuotannon hyödyntämiseen ja palveluntuottajiin kyseisellä alueella on. Asiantuntijoille suunnatun kyselyn arvioissa käsitykset Nuoret kohti työtä! -pilotin vaikutuksista hajaantuvat, mutta väittämissä vastaukset kallistuvat positiivisen puo- lelle. Silti avovastauksissa annetuissa perusteluissa korostuu kriittinen ääni. Positiivi- sissakin näkemyksissä korostetaan usein, että onnistuminen riippuu paljon palve- luntuottajasta. (Kuvat 32 ja 33). Kuva 32. TE-toimiston henkilöstön näkemyksiä palvelusta. Samoin Nuoret töihin! -palvelun uskotaan auttavan nuorta löytämään työtä, mutta yrittäjyyden ja liiketoimintasuunnitelman edistämiseen suhtaudutaan epäileväm- min. Nuoret kohti työtä! -tyyppisellä palvelulla voidaan (n = 161–162), % 15 % 8 % 10 % 17 % 18 % 17 % 29 % 30 % 31 % 27 % 27 % 25 % 8 % 12 % 11 % 5 % 6 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Auttaa nuorta työllistymään Vahvistaa nuoren osallistumista koulutukseen Vahvistaa nuoren osallistumista palveluihin 1 = Erittäin vähän 2 3 4 5 = Erittäin paljon En osaa sanoa 86 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 33. TE-toimiston henkilöstön näkemyksiä palvelusta. 8 % 6 % 6 % 16 % 15 % 13 % 20 % 20 % 26 % 18 % 20 % 31 % 8 % 10 % 14 % 30 % 28 % 11 % Nuoret töihin! -tyyppisellä palvelulla voidaan (n = 108), % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Auttaa  nuorta työllistämään itsensä yrittäjänä Rohkaista ja ohjata yrittäjyyttä pohtivaa nuorta valmistamaan oma liiketoimintasuunnitelma Auttaa työtöntä nuorta löytämään työtä 1 = Erittäin vähän 2 3 4 5 = Erittäin paljon En osaa sanoa Kuva 34. TE-toimiston henkilöstön näkemyksiä siitä, vastaako palvelukokonaisuus odotuksia. Haastatteluissa korostuivat esimerkiksi seuraavat näkökulmat: • Palveluiden rajaaminen kahteen eri palveluun nähtiin lopulta keinotekoiseksi. • Osa haastateltavista korosti, että tuloksia tulee luonnollisesti sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka ovat itse aktiivisempia. • Muutamat haastatellut korostivat, että nykyiset aktivointias- teet ovat olleet lähes samaa luokkaa kuin saavutetut tulokset. Tällöin nähdään, että palvelun käyttö on saattanut ajoittain pidentää työttömyyttä, sillä ainakin palveluohjaus olisi tapah- tunut TE-toimistossa aikaisemmin. Vastaavatko palvelusta saadut tulokset sinun mielikuvaasi siitä, mitä tulisi saavuttaa? (n = 171) 26% 35% 22% 8% 3% 6% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 = Erittäin heikosti 2 3 4 5 = Erittäin hyvin En osaa sanoa 87 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Palveluntuottajien näkemyksiä palvelujen päättymisestä tuloksettomina Palveluntuottajia on pyydetty asiakaskohtaisessa päättöpalautteessa kertomaan, mikä vaikutti siihen, että asiakas päätyi kyseiseen lopputulokseen. Avovastauksista (n=3 000) tarkasteltiin niitä, joissa asiakkaan työnhaku jatkuu tai joissa asiakkaan palvelun tai lopputuloksena oli joku muu lopputulos. Monessa tapauksessa tuloksettomuuden taustalla olivat asiakkaan selkeät suunnitelmat tulevaisuudesta. Osalla asiakkaista oli opiskelupaikka tai asiak- kaat odottivat opiskelupaikan saamista. Joissain tapauksissa asiakkaille oli luvattu työpaikka ennen palvelun aloittamista, mutta työ alkaa vasta palvelun päätyttyä. Mukana oli myös työsuhteita, joissa tulospalkkiokriteerit eivät täyty (esim. 0-tunti- sopimus asiakkaan haluamalla alalla). Edelliset korostuivat erityisesti Nuoret töihin! -osakokonaisuudessa. Useissa tapauksissa nuori oli myös menossa suorittamaan asepalvelusta tai oli raskaana. Palveluntuottajat kuvasivat usein näiden tapauksien yhteydessä, etteivät nuoret motivoidu palveluun. Motivaation puute nostettiin vastauksissa esille myös näköalattomuuden kanssa. Useissa palveluntuottajien vastauksissa kuvataan nuorten heikkoa sitoutumista palveluun, mikä ilmenee esimerkiksi siten, ettei nuori ole valmis sitoutumaan so- vittuihin toimiin tai nuorta on haastavaa tavoittaa. Monissa vastauksissa kuvataan tilannetta, jossa nuorella on jo olemassa koulutus, mutta sitä vastaavia töitä ei ole alueella löydettävissä. Nämä korostuivat Nuoret kohti työtä! -osakokonaisuudessa. Myös työkokemuksen puute nostettiin monissa tapauksissa esiin tulosta heikentä- vänä tekijänä. Työkokemuksen puute nostettiin erityisesti esille Nuoret töihin! -osa- kokonaisuudessa. Heikko terveys tai työkyky mainittiin monissa palveluntuottajien avovastauksissa tuloksettomuutta selittäväksi tekijäksi. Esimerkiksi mielenterveydelliset haasteet nostettiin esille monissa vastauksissa työkykyä heikentävänä tekijänä. Monessa tapauksessa asiantuntijat kertoivat myös asiakkaansa elämänhallinnallisista puut- teista, kuten säännöllisen päivärytmin puuttumisesta. Joissain tapauksissa myös koettiin asiakkaan työkyvyn olevan niin heikko, ettei työllistymispalveluilla voida vastata asiakkaan tarpeisiin. Heikko terveydentila korostui erityisesti Nuoret kohti työtä! -palvelun palautteissa. Nuoret töihin! -palvelussa tuloksettomuuden syyt olivat useammin luonteeltaan rakenteellisempia, kuten ”alueella ei ole koulutusta vastaavaa työtä”. Nuoret kohti 88 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS työtä! -palvelussa puolestaan korostuivat useammin vastaukset, jotka liittyivät asi- akkaan työkykyyn, motivaatioon tai ylipäänsä palvelun sopivuuteen. Osakokonai- suuden vastauksissa korostuu myös se, etteivät asiakkaiden tulevaisuuden suunni- telmat tai toiveet vaikuta olevan yhtä selvillä kuin Nuoret töihin! -osakokonaisuu- dessa. 4.4 Asiakkaiden kokemus ja suhde saavutettuihin tuloksiin Työ- ja elinkeinoministeriö on seurannut aktiivisesti nuorten palveluista antamaa palautetta yhteneväisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Asiakkaiden kokemukset eivät ole olleet yksiselitteisesti tämän arvioinnin kysymyksinä, mutta niitä käsitel- lään tässä lyhyesti suhteessa pilottien tuloksellisuuteen. Työ- ja elinkeinoministe- riö ja palvelujen järjestäjät ovat pääasiassa analysoineet asiakaspalautetta suorina jakaumina ja käsitelleet sitä keskenään. Asiakkaiden kokemukset ovat kauttaaltaan positiivisia, ja kyselyssä on todennäköisesti jonkin verran positiivista vääristymää. Marraskuussa 2019, kun suuri osa oli jo päättänyt palvelun, vastausprosentti päättö- palautteissa Nuoret kohti työtä! -palvelussa oli 27 prosenttia ja Nuoret töihin! -pal- velussa 32 prosenttia. Nuorten antamaa palautetta tarkasteltiin siten, että kummastakin palvelusta tunnis- tettiin 10 eniten ja 10 vähiten tulospalkkiomallien mukaisia tuloksia saavuttanutta palveluntuottajaa, joiden vastauksia tarkasteltiin tarkemmin. Työ- ja elinkeinominis- teriön toteuttamassa palautteessa nuoria pyydettiin arvioimaan asteikolla 4–10 ko- kemuksensa palveluista. Eniten ja vähiten tuloksellisten palveluntuottajien keskiar- voilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kummassakaan osakokonaisuudessa. Tuloksellisimpien ja vähiten tuloksellisten palveluntuottajien asiakkaiden avovas- tauksia tarkasteltiin erikseen. Nuoret kohti työtä! -palvelun avovastauksissa korostu- vat Nuoret töihin! -palvelua enemmän henkilökohtainen kannustaminen, ”tsemp- paus” ja vahvistaminen. Palautteissa korostuu, että palvelu on henkilökohtaisempaa kuin TE-toimiston palvelu. Sama henkilökohtaisuuden kokemus toistui myös Nuoret töihin! -palvelun palautteessa. Palvelun tuloksellisuus vaikuttaisi palautteiden pe- rusteella olevan yhteydessä siihen, miten hyvin työnhaun yksilölliset tekijät on on- nistuttu palvelussa tunnistamaan. 89 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa asiakaspalautteessa nuorilta kysyttiin: ”Saitko mielestäsi riittävästi hyötyä, palvelua ja apua palveluntuottajalta?” Tuloksel- lisimpien ja vähiten tuloksellisten palveluntuottajien asiakkaiden vastauksia vertail- tiin ristiintaulukoimalla. Nuoret kohti työtä! -osakokonaisuudessa 11,5 prosenttia niistä vastaajista, jotka olivat olleet asiakkaina vähiten tuloksellisilla palveluntuotta- jilla, ei kokenut saaneensa palveluntuottajalta riittävästi hyötyä, palvelua tai apua. Vastaava osuus tuloksellisimpien palveluntuottajien asiakkaiden vastaajien osalta oli 5,9 prosenttia. Erot Nuoret töihin! -osakokonaisuudessa olivat pienemmät, sillä siinä vähiten tuloksellisten palveluntuottajien asiakkaista 14,8 prosenttia vastasi, ettei saanut riittävää hyötyä, palvelua tai apua palveluntuottajalta. Vastaava osuus tuloksellisimpien palveluntuottajien osalta oli 13,1 prosenttia. Kaikkien palautetta antaneiden palvelulle antamia kouluarvosanoja tarkastel- tiin sen suhteen, oliko vastaaja kokenut hyötyneensä palvelusta. Nuoret kohti työtä! -osakokonaisuudessa olleista 7,6 prosenttia koki, ettei palvelusta ollut hyö- tyä. Vastaava osuus Nuoret töihin! -osakokonaisuudessa oli 12,8 prosenttia. Keski- arvojen välisiä eroja tarkasteltiin Studentin t-testin avulla osakokonaisuuksittain. Ryhmien keskiarvojen välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p<.001). Ne vastaajat, jotka kokivat hyötyneensä palvelusta, antoivat tilastollisesti todennäköisemmin korkeamman kouluarvosanan palvelulle. Ryhmien välisessä avovastausten analyy- sissä nousi esille samankaltaisia seikkoja, joita nousi esiin myös tuloksellisimpien ja vähiten tuloksellisten palveluiden analyyseissä. Yleisimmin Nuoret kohti työtä! -pal- velun vastaajat eivät kokeneet hyötyneensä palvelusta silloin, kun heidän kokonais- tilannettaan ei ymmärretty riittävästi, asiakaspalvelija oli vaihtunut tai palvelulla ei koettu olevan konkreettisia keinoja vaikuttaa heidän työllisyystilanteeseensa. Nuo- ret töihin! -osakokonaisuuden niiden vastaajien avovastauksissa, jotka eivät koke- neet hyötyneensä palvelusta, usean vastaajan kohdalla oli nähtävissä, että he eivät nähneet palvelun auttaneen heidän työllistymistään, ja joissain vastauksissa palve- lua kuvattiin esimerkiksi yksipuoliseksi ansioluettelon viilaamiseksi. Asiakkaiden huomioita palveluista suhteessa hyvin menestyneisiin palveluntuot- tajiin ja heikommin menestyneisiin palveluntuottajiin on koottu taulukkoon 7. Yleisesti ottaen palvelun tuloksellisuus ja palveluntuottajalle annettu palaute eivät ole linjassa keskenään. 90 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Taulukko 6. Huomioita paremmin ja heikommin tuloksia saavuttaneiden palveluntuottajien asi- akkaiden päättökyselyn vastauksista. Nuoret kohti työtä! Paremmin tuloksia saavuttaneiden palveluntuottajien asi- akkaiden näkemyksiä (ka. 8,78) Heikommin tuloksia saavuttaneiden palveluntuottajien asiakkaiden näkemyksiä (ka. 8,61) • Erityisen positiivisena asiana esille nostettiin asiakkaan kohtaaminen ja tämän yksilöllisen tilanteen kartoitta- minen. Useissa palautteissa mainitaan (ei pelkästään parhaiten menestyneiden palveluntuottajien osalta) asiantuntija nimeltä. • Asiointia kuvataan sujuvaksi ja työskentelytapoja itsel- le sopiviksi. Moni nuori koki, että heitä oli kannustettu riittävästi ja heille sopivilla tavoilla. • Lähestulkoon kaikki annetut palautteet olivat positiivi- sia, erittäin positiivisia tai suorastaan vuolaita. • Moni kertoi suosittelevansa saamaansa palvelua eteen- päin. • Palveluntuottajien kohdalla kehittämiskohteita ei juu- rikaan tunnistettu. • Annetut palautteet olivat myös näiden palveluntuot- tajien osalta pääosin positiivisia. Palvelun toimivuutta kuvailtiin positiivisissa palautteissa samoilla tavoilla kuin tuloksellisimmilla palveluntuottajilla. • Puutteiksi vähiten tuloksellisten palveluntuottajien kohdalla joissain palautteissa nousivat heikko yhtey- denpito tai vähäiset yhteydenpitokerrat. • Samoin puutteeksi tunnistettiin joissain palautteissa, että palvelun kautta ei päästy konkreettisiin lopputu- loksiin tai etteivät asiakkaat kokeneet, että palvelul- la olisi ollut konkreettisia työvälineitä vastata nuoren työmarkkinatarpeisiin. Nuoret töihin! Paremmin tuloksia saavuttaneiden palveluntuottajien asi- akkaiden näkemyksiä (ka. 8,48) Heikommin tuloksia saavuttaneiden palveluntuottajien asiakkaiden näkemyksiä (ka. 8,34) • Valmentajien asiantuntemus, yksilöllinen kohtaami- nen, motivaatio ja tuki työnhakuun saivat kiitosta. • Jotkut kertoivat yllättyneensä positiivisesti. • Kriittisemmät vastaajat kokivat, ettei palvelu ollut tar- koitettu heille. • Joitain haasteita yhteydenpidossa: tavoitettavuus tai yhteydenpidon muodot. • Palaute oli pääasiassa hyvää myös tässä kategoriassa. • Osa vastaajista koki, että heille luvattiin enemmän kuin mitä he palvelusta todellisuudessa saivat. • Negatiivisissa palautteissa korostuu henkilökohtaisen kohtaamattomuuden puute. • Osa vastaajista koki, että olisi työllistynyt ilman pal- velua. • Tapaamisten välinen aika nähtiin joissain tapauksissa liian pitkäksi. • Myös tässä ryhmässä oli vastaajia, jotka kokivat, että olisivat työllistyneet ilman palvelua. 91 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 5 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä luvussa esitetään ulkopuolisen arvioijan johtopäätökset ja kehittämissuosituk- set. Suositukset ovat luonteeltaan strategisia oppeja tulevaisuuteen. Suurin osa arviointitutkimuksessa esitetyistä kysymyksistä on luonteeltaan kuvaile- via. Luvun alussa käydään lävitse keskeiset johtopäätökset arviointikysymyksittäin. Tämän jälkeen esitetään laajempi pohdinta siitä, mitä pilottikokonaisuudesta voi- daan oppia. Johtopäätöksissä on otettava huomioon kolme keskeistä näkökulmaa. Ensinnäkin pilotit ovat olleet luonteeltaan valinnanvapauspilotteja ilman vertai- lukohtaa tai samankaltaistamisen mahdollisuutta. Toiseksi poliittinen tahtotila on muuttunut arvioinnin toteutusaikana yksityisen palvelutuotannon paremmasta hyödyntämisestä kohti työllisyyspalvelujen osittaisen järjestämisvastuun siirtämistä kuntiin. Kolmanneksi tässä pilottikokonaisuudessa kahden eri pilotin kohderyhmät sekoittuivat hyvin vahvasti, mikä vaikuttaa kaikkiin toimintaa, toiminnan tuloksia tai kannattavuutta koskeviin havaintoihin. Nämä kolme seikkaa vaikuttavat tässä siihen, millaisia johtopäätöksiä voidaan esit- tää suhteessa arviointitehtäviin. Näistä lähtökohdista emme esitä perinteisiä ope- ratiivisia toimenpidesuosituksia, vaan suositukset ovat luonteeltaan strategisia ja reflektoitavissa minkä tahansa työllisyyspalveluita järjestävän tahon kannalta. Seuraavassa esitetään ensin tiivistetysti keskeiset johtopäätökset ja opit hankeko- konaisuudesta. Tämän jälkeen käydään läpi johtopäätökset ja suositukset arvioin- titehtävien mukaisessa järjestyksessä lähtien hankinnan toteutuksesta ja päätyen laajempiin oppeihin. 92 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 5.1 Keskeiset opit kiireiselle lukijalle Pilottikokonaisuus näyttäisi tuloksellisuudeltaan vastaavan muiden nuorille suun- nattujen palveluiden tuloksia, ja sijoittumiseen vaikuttavat tunnetut taustatekijät. Varsinaisia johtopäätöksiä ei kuitenkaan voida tehdä, sillä vertailuasetelma puuttuu. Saatavilla olevassa aineistossa ei suoraan voida tunnistaa palveluntuottajien tulok- sellisuutta selittäviä tekijöitä. Toimintatutkimuksen kautta välittyy kuva siitä, että palveluntuottajien henkilöstön osaaminen on toimintaympäristön osalta keskeinen merkitsevä tekijä. Pilottikokonaisuuden keskeiset haasteet ja opit liittyvät erityisesti valtakunnallisesti toteutetun hankinnan suunnitteluun ja projektin johtamiseen varattaviin riittäviin resursseihin, alueiden riittävään yhtenäisen tulkinnan etsimiseen ja varaamiseen, palkkiomallien kehittämiseen vastaamaan ohjattavaa asiakaskuntaa ja palvelun ko- konaisuutta sekä palvelujärjestelmän toteutusta kuvaavien reunaehtojen soveltami- seen käytännön arjessa. Pilottikokonaisuuden hankinta toteutettiin varsin tiukalla aikataululla. Tulospalkki- omalleihin liittyen tulisikin varata nykyistä huomattavasti enemmän aikaa. Vaikka vuoropuhelua käytiin, palveluntuottajille jäi epäselväksi, miten sitä hyödynnettiin. Pilottikokonaisuus käynnistettiin ilman, että kaikkia yksityiskohtia palkkiomallista ehdittiin käydä läpi. Suunniteltaessa laajoja tulosperusteisia työllisyys- ja elinkeinopalveluita, palvelun- tuottajakenttää ei pidä pakottaa hankintavaiheessa luomaan keinotekoisia konsor- tiojärjestelyjä vaan varmistaa monialainen osaaminen muilla keinoin, kuten hyö- dyntämällä neuvottelumenettelyjä tai riittävää vuoropuhelua. Tulosperusteisissa palkkiomalleissa niin laskujen asiatarkastuksen kuin tuloksellisuuden seurannan tulisi olla mahdollisimman keskitettyä, jotta vältytään moninaisilta tulkinnoilta. Asiakasohjauksen hyviä käytäntöjä tulee jakaa jatkuvasti ja varmistaa jatkossakin asiakasohjauksen tavoitteellisuus. Asiakasohjaukseen käytettävä aika tulee hahmot- taa intervention panostuksena (perinteisen määräraha-ajattelun lisäksi). Tässä pilot- tikokonaisuudessa oli useita hyviä käytäntöjä asiakasohjaukseen liittyen. 93 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 5.2 Johtopäätökset ja suositukset arviointitehtävittäin Hankintaprosessin ja palvelumallin toimivuus Suositus/oppi 1: Järjestäjien tulisi jatkossa tuoda hankintavaiheessa paremmin esiin se, mitä markkinavuoropuhelujen opeista on hyödynnetty kyseisissä hankin- noissa ja millä tavoin oppeja on hyödynnetty ja lisäksi mitä on mahdollisesti jätetty hyödyntämättä. Tämä luo paremman pohjan tilaaja-tuottaja-järjestelyille jatkossa. Pilottien hankinnasta on käyty runsaasti vuoropuhelua, joka on auttanut ainakin ti- laajaa jäsentämään palvelua, ja se koetaan palveluntuottajien näkemyksissä periaat- teellisesti tärkeäksi. Sen käytännön merkitys on kuitenkin ollut vähäinen pilottien tarjouspyynnön suunnittelussa tai myöhemmin sopimusvaiheessa. Palveluntuottajia oli rajattu alueellisesti siten, että sama palveluntuottaja saattoi tulla valituksi pilottikohtaisesti vain kolmella alueella. Tarjoajien valinnassa on nou- datettu tarjoajan itsensä asettamaa tärkeysjärjestystä. Osa palveluntuottajista kiersi rajausta hyödyntämällä tytäryhtiöitään. Suositus/oppi 2: Suunniteltaessa laajoja tulosperusteisia työllisyys- ja elinkeino- palveluita palveluntuottajakenttää ei pidä pakottaa hankintavaiheessa luomaan keinotekoisia konsortiojärjestelyjä vaan varmistaa monialainen osaaminen muilla keinoin, kuten hyödyntämällä neuvottelumenettelyjä tai riittävää vuoropuhelua. Nuoret kohti työtä! -palveluun sisältyi ajatus konsortioiden rakentamisesta ja syn- nyttämisestä. Tämä toteutettiin vaatimalla tarjouspyyntövaiheessa aiesopimukset palveluntuottajilta. Pilotissa toteutettu hankintaprosessi ei ole ollut merkitykselli- nen konsortioiden luomisen kannalta. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta toimintamalli ei ole synnyttänyt uusia kon- sortioita. Joidenkin palveluntuottajien toimintakonseptiin olisi joka tapauksessa kuulunut yhteistyö konsortiokumppanien kanssa tulosperustaisissa hankinnoissa. Havaintojen pohjalta herää väistämättä kysymys: tuottaako tällä tavalla hankinta- vaiheessa konsortioihin pakottaminen lisäarvoa vai olisiko toimivampaa rakentaa hankintaa väljemmällä aiesopimuskäytännöllä ja neuvottelumenettelyllä silloin, kun kyse on laajemmista työllisyyspalvelukokonaisuuksista ja niiden hankinnasta? 94 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Suositus/oppi 3: Tulospalkkiomallien kehittämiseen tulisi varata nykyistä huomat- tavasti enemmän aikaa, ja niissä tulee jatkossa aina pyrkiä palvelukohtaiseen räätä- löintiin silloin, kun palvelut eroavat riittävästi toisistaan. Piloteissa sovellettu palkkiomalli on ollut palvelutuotannon näkökulmasta kannus- tavampi sikäli, että se on mahdollistanut myös hieman suhteessa heikommin me- nestyneiden palveluntuottajien pääsemisen voitolle joillakin alueillaan. Tämän on tosin mahdollistanut toimijoiden muista lähteistä kerryttämä tulos, jolla on voitu tehdä tarvittavat investoinnit. Pienissä organisaatioissa toteutettu tulospalkkiomalli ei ole kassahallinnan näkökulmasta ollut toimiva. Osa palveluntuottajista korostaa edelleen kiinteiden ja suoriteperusteisten maksujen toteuttamista. Lähes kaikki pal- veluntuottajat korostavat puolestaan esimerkiksi palvelujen seurantajakson piden- tämistä siten, että tuloksia voidaan saavuttaa pidemmältä ajalta. Yhteiskunnan hyötyjen näkökulmasta palkkiomalli on ollut useita aiempia palkki- omalleja toimivampi. Palkkiomallin kehittämiseen ei kuitenkaan varattu riittävästi aikaa. Pilottien kohderyhmien sekoittuminen eri palkkiomallien alle ja suuri palk- kioon johtamattomien yhteiskunnallisesti positiivisten tulosten määrä viittaavat tähän (loppuraporttihetkellä yli 30 prosenttia saavutetuista yhteiskunnan kannalta positiivisista lopputuloksista). Toisaalta voidaan myös todeta, että palkkioiden var- mistamiseen liittyvät hallinnolliset kustannukset voivat ylittää tulospalkkiomallista saatavat hyödyt. Nuoret kohti työtä! -palvelussa yhden kuukauden työllistymisestä saatava hyöty on todennäköisesti ollut palkkiomallin sisällä suhteellisen suuri ja olisi teoriassa mahdollistanut yhteiskunnan kannalta epätoivottuja toimintatapoja, vaikkei tästä ole todellisia esimerkkejä. Kaiken kaikkiaan palkkiomallien osalta voi- daan havaita, että ne tulee hyvin vahvasti sovittaa hankittavan palvelun kohderyh- mään ja kokonaisuuteen. TE-hallinnolta puuttuvat tällä hetkellä keinot tehokkaam- pien palkkiomekanismien, kuten kiihtyvän hinnoittelun tai eriytyvän hinnoittelun käyttöön. Eriytyvää hinnoittelua estää se, että pitkäaikaistyöttömyyden tilastollisen profilointimallin tuottamaa tietoa ei voida nykyisen tulkinnan mukaan luovuttaa palveluntuottajille. Tällöin palvelukohtainen riittävä suunnittelu on tämän arviointi- tutkimuksen osalta keskeinen oppi. Suositus/oppi 4: Tulosperusteisissa palkkiomalleissa niin laskujen asiatarkastuksen kuin tuloksellisuuden seurannan tulisi olla mahdollisimman keskitettyä, jotta välty- tään moninaisilta tulkinnoilta. 95 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Piloteissa on ollut käytössä maksatusprosessi, jossa palkkioperusteiden alueellinen tulkinta ja laskujen asiatarkastuskäytännöt ovat vaihdelleet alueittain merkittävästi. Paikoin, varsinkin alkuvaiheessa, palveluntuottajat ovat saattaneet saada myös sa- man alueen sisällä erilaisia palkkioita hieman eri perustein, kun laskuntarkastus ei ole ollut keskitettyä. Haastattelujen perusteella välittyy myös kuva, että tulosperus- teisen palvelun hallinnan mentaliteetti vaihtelee TE-toimistoittain tai alueittain luot- tavaisesta ja asiapohjaisesta keskustelusta mahdollisten riskien minimointia kuvas- tavaan kulttuuriin. Palvelujen toteutus ja pilottikonseptin toimivuus Suositus/oppi 5: Asiakasohjauksen hyviä käytäntöjä tulee jakaa jatkuvasti ja var- mistaa jatkossakin asiakasohjauksen tavoitteellisuus. Asiakasohjaukseen käytettävä aika tulee hahmottaa intervention panostuksena (perinteisen määräraha-ajattelun lisäksi). Pilottien asiakasohjaus on ollut varsin toimivaa. Asiakasohjausta on toteutettu arvi- oinnissa eri tavoin, ja se on onnistuttu sovittamaan alueen omiin tarpeisiin. Ajoittain asiakasohjaus koetaan sekä TE-toimiston että palveluntuottajien puolesta raskaaksi. Piloteissa palveluun ohjauksen alku ei käynnistynyt suunnitelmallisesti kesää vas- ten. Palveluntuottajat kokevat, ettei asiakasohjaus koskaan toimi riittävän nopeasti palvelun alusta alkaen, se sisältää erheitä tai siihen kuluu liikaa aikaa. Tämä kuvas- taa sitä, ettei asiakasohjaukseen tai toimittajasuhteiden hallintaan kuluvaa työaikaa hahmoteta vastaavan kaltaisiin pilotteihin liittyvinä panostuksina. Palveluntuottajien tuloksellisuuteen perustuvan laadullisen analyysin perusteella tuloksellisuuteen vaikuttavat palveluntuottajan henkilöstön oma osaaminen nuor- ten asiakkaiden kohtaamisessa, henkilöstön käytössä olevat omat kontaktit poten- tiaalisiin työnantajiin, palvelujärjestelmän tuntemus, aiempi kokemus vastaavan tyyppisistä palveluista ja nuorten oma aktiivisuus tai tämän aktiivisuuden aikaan- saaminen. Palveluntuottajien henkilöstön kyky ja osaaminen tämän tyyppisen kehi- tyksen aikaansaamiseen nuorissa korostuvat haastatteluissa vahvasti. Organisaatio- tyyppi tai palveluntuottajan orientaatio (esim. koulutus, rekrytointi) eivät merkittä- västi vaikuta tulosten saavuttamiseen ainakaan työllisyystulosten osalta. 96 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Suositus/oppi 6: Palvelulupausajattelusta tulee joko luopua tai se tulee integroida vahvemmin osaksi niin hankintaa kuin järjestäjän ja tuottajan välistä toimittajasuh- teen hallintaa. TE-palvelujen yritysten palvelulupauksella ei ole ollut vaikutusta pilottien toimin- taan. Palvelulupauksen on oletettu olevan osa hankintaa, mutta käytännössä juuri kukaan palveluntuottajista ei tunnista kyseistä lupausta. Sinänsä palvelulupauksen sisältö vastaa kohtuullisen hyvin niitä palveluita ja näkökulmia, joita palveluntuotta- jat ovat haastattelujen perusteella omassa palvelussaan huomioineet, mutta palve- lulupauksella ei ole ollut ohjaavaa vaikutusta. Tuloksellisuutta koskevat johtopäätökset Suositus/oppi 7: Pilottikokonaisuus näyttäisi tuloksellisuudeltaan vastaavan mui- den nuorille suunnattujen palveluiden tuloksia, ja sijoittumiseen vaikuttavat tun- netut taustatekijät. Varsinaisia johtopäätöksiä ei kuitenkaan voida, sillä vertailuase- telma puuttuu. Vaikka kahden palvelun kohderyhmät ovatkin osittain sekoittuneet, Nuoret kohti työtä! -pilotin osallistujat ovat odotetusti työllistyneet hieman vähemmän ja aloitta- neet enemmän koulutuksia, kun taas Nuoret töihin! -pilotin osallistujat ovat työl- listyneet useammin. Työsuhteet ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti koko- ja osa-aikaisiin, ja yritystoimintaa on aloitettu vain hyvin vähän. Vertailtaessa rajoite- tun kohderyhmän tulosta vastaavan ryhmän tilanteeseen eri palveluiden jälkeen aiempina vuosina voidaan pilottikokonaisuuden arvioida olevan yhtä tuloksellinen tai mahdollisesti hieman paremmin onnistunut tuloksiltaan joillakin alueilla. Suositus/oppi 8: Vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuus tulee varmistaa pilotin suunnitteluvaiheessa, jotta pilotista voidaan oppia mahdollisimman paljon. Vaikka varsinaista verrokkiryhmää ei olisikaan mahdollista muodostaa, vähintäänkin tulisi suunnitella se, mitä tietoa eri toimijat keräävät pilotin osallistujista eri järjestelmiin ja miten näitä tietoja voidaan hyödyntää pilotin seurannassa ja siitä oppimisessa. Seurannan suunnittelu on luontevaa kytkeä esimerkiksi maksatusprosessin suun- nitteluun, sillä siihen tietosisällöt ovat monelta osin päällekkäisiä. Keskeistä on, että osallistujat ja osallistumisajankohta voidaan tunnistaa tarkastelun kohteeksi riittävin taustatiedoin, minkä jälkeen tietopohjaa voidaan täydentää esimerkiksi 97 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS rekisteritiedoilla. Vaikuttavuuden arviointiin social impact bondin (SIB) kaltaiset pit- kän ja suunnitellun seurannan mekanismit ovat tehokkain työväline. 5.3 Opit järjestämisen ja tuottamisen näkökulmiin Tässä osiossa analysoidaan arvioinnin aineistoa suhteessa seuraaviin teemoihin: • Mikä on hankkeeseen osallistuneiden toimijoiden arvio hank- keen onnistumisesta (kehittämisideat, kokemukset), ja miten toimintamallia tulisi kehittää? • Mitä piloteista voidaan oppia kasvupalvelujen järjestämis- ja tuottamismallien rakentamisen näkökulmista? • Miten pilotit ovat asemoituneet osaksi nuorten palveluita alueella? Eri toimijoiden näkemykset hankkeen onnistumisesta Työ- ja elinkeinoministeriö, valtaosa haastatelluista ELY-keskuksista ja valtaosa pal- veluntuottajista ovat kokeneet hankkeen suhteellisen onnistuneena. Hyvinä asioina nähdään valtakunnallinen hankinta, riittävän kannustava tulospalkkiomalli (heidän kokemanaan), tavoitteellinen ja usein hyvin organisoitu asiakasohjaus sekä se, että pilotti koetaan merkittäväksi panostukseksi nuorten työllistymistä edistävien pal- velujen kokonaisuuteen. Kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin esiintyy aineistossa myös yksittäisiä eriäviä näkemyksiä. Toimintamallin keskeiset haasteet ja opit liittyvät erityisesti valtakunnallisesti toteu- tetun hankinnan suunnitteluun ja projektin johtamiseen varattaviin riittäviin resurs- seihin, alueiden riittävään yhtenäisen tulkinnan etsimiseen ja varaamiseen, palkki- omallien kehittämiseen vastaamaan ohjattavaa asiakaskuntaa ja palvelun kokonai- suutta sekä palvelujärjestelmän toteutusta kuvaavien reunaehtojen soveltamiseen käytännön arjessa. 98 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Pilottien opit työllisyyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista Pilottikokonaisuus suunniteltiin aikana, jolloin Juha Sipilän hallituksen johdolla suunniteltiin niin sanottua kasvupalvelu-uudistusta. Keskeisiä näkökulmia olivat tuolloin markkinoiden parempi hyödyntäminen, markkinoiden luominen kasvupal- veluille ja tulosperusteisten hankintojen kehittäminen. Vaikka kasvupalvelu-uudis- tus kaatui ja arvioinnin raportoinnin hetkellä hallitus on suunnittelemassa työl- lisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirtoa testaavia kuntakokeiluja, ovat monet pilottien opit järjestämisen ja tuottamisen dynamiikasta nuorten kohdalla edelleen olennaisia. Edellä olevaan aineistoon pohjautuen tunnistamme pilottikokonaisuudesta useita asioita, jotka ovat työllisyyspalveluiden järjestämis- ja tuottamismallien kannalta relevantteja. Ne on tiivistetty avainsanoina kuvan 21 mukaisesti palvelututkimuksen viitekehykseen. Kuva 35. Tutkimuksen taustaviitekehys. Suositus/oppi 9: Palvelujen järjestäjän on tunnettava asiakkaan tarpeet paremmin silloin, kun se aikoo suunnitella eriytyviä palvelukokonaisuuksia, tai suunniteltava palvelukokonaisuudet niin, että palvelujen tarpeiden arviointi sisältyy palvelukoko- naisuuteen. JÄRJESTÄJÄ ASIAKASOMISTAJA TUOTTAJAT ASIAKAS Rajapinta 1: Ostajan ja tuottajan rajapinta Rajapinta 2: Ostajan ja asiakasomistajan rajapinta Rajapinta 3a: Kosketuspinta asiakasomisajan palveluhenkilöstön ja asiakkaan välillä Rajapinta 3b: Kosketuspinta asiakkaan ja palveluntuotta- jan välillä Rajapinta 4: Asiakasomistajan ja palveluntuottajan välillä 99 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Näissä piloteissa eri palvelujen välinen ero muodostui käytännössä keinotekoiseksi asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta. Eri alueilla palveluun oli jo lähtö- kohtaisesti ohjattu hieman eri kohderyhmiä. Asiakkaan palvelutarpeen arvio on aina jossain määrin subjektiivinen. Tällöin tämän pilottikokonaisuuden kaltaiset järjestelmät, joissa eri toimijoilla (TE-toimisto, nuori itse, palveluntuottaja) voi olla hyvin erilainen näkemys nuoren työmarkkinavalmiudesta, aiheuttavat väistämättä ongelmia varsinkin tilanteessa, jossa palvelun toteutukseen kohdistuu erilaisia tulospalkkioita. Tämä korostuu varsinkin, jos palvelun toteutuksessa pyritään niin sanottuun mustan laatikon periaatteeseen, eli tulosperustaisen hankinnan sisältöjä (asiat, jotka palveluntuottajan tulee tehdä) pyritään määrittämään mahdollisimman vähän. Suositus/oppi 10: Järjestäjän tulee varautua kokonaisvaltaiseen resursointiajatte- luun, jossa asiakasohjaukseen, laajan tulosperusteisen kokonaisuuden hallintaan ja tulospalkkiomallin suunnitteluun varataan riittävästi aikaa. Monessa kohdassa tämän arvioinnin aineistoja todetaan useiden asioiden tulevan yllätyksenä (asiakasohjaukseen käytettävä aika, molemminpuoliset hallinnolliset kustannukset ohjausryhmätyöskentelystä ja toimittajasuhteiden hallinnasta, tulos- palkkiomalliin käytettävä aika). Käytännössä työllisyyspalveluista puuttuu edelleen hankinnan suunnittelun riittävä resursointi, mikä heijastuu näiden pilottien havain- noissa. Toinen resursointiin liittyvä palautekokonaisuus kohdistui riittävän hankin- nan keskitettyyn johtamiseen ja tähän varattuihin resursseihin. Vaikka asiaan rea- goitiin hankkeen toteutusaikana, laajoissa palvelukokonaisuuksissa varmistettava nykyitä paremmin resursoitu ja johdettu hankinnan valmistelu ja projektin toteutus. Suositus/oppi 11: Ulkoistettuja palveluita käytettäessä tulee nykyistä paremmin pyrkiä jäsentämään palvelu osaksi järjestäjän palvelukokonaisuutta. Tässä pilottikokonaisuudessa näiden palveluiden asemointi suhteessa alueen mui- hin palveluihin oli joillakin alueilla selvempi. Osa alueista oli tehnyt tällaista suunnit- telua ennen pilotin käynnistymistä ja päätti toteuttaa vain toisen pilottikokonaisuu- den. Haastatteluissa esiintyy jonkin verran ihmettelyä siitä, miten palvelu asemoi- tuu osaksi nuorten palveluita alueella, ja lisäksi todetaan, että erilaisilla palveluilla ja hankkeilla (erityisesti nuorten kohdalla) on päällekkäisyyttä eli kilpailua asiakkaasta. 100 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Tässä pilottikokonaisuudessa asiakasohjaustavoitteet ovat toteutuneet huomatta- vasti monia aiempia kokemuksia paremmin. Pilottikokonaisuuden pohjalta on vaikea sanoa eksaktisti, miten asiakasohjaus tulisi toteuttaa, sillä erilaisissa asiakasohjaus- tavoissa on sekä hyviä että huonoja puolia, ja erilaiset tavat soveltuvat eri tavoin eri alueille ja todennäköisesti eri laajuisiin palveluihin. Asiakasohjauksen tavoitteellisuus, läpikäynti ja kommunikointi ja nykyistä systemaattisempi miettiminen mielellään jo palvelun suunnitteluvaiheessa auttaisivat kuitenkin kaikkia toimintamallin osapuolia. Jo aiemmin on nostettu esiin, että asiakasomistajan eli TE-toimiston/ELY-keskuksen ja palveluntuottajan välisessä suhteessa maksatusprosessin tulisi olla myös mahdol- lisimman selkeä ja mielellään keskitetty. Parhaimmin se voisi toimia silloin, kun las- kujen asiatarkistus keskitetään pienemmälle määrälle asiatarkistajia, jotta sopimus- hallinnan ja maksatuksen käytännöt heijastelevat paremmin hankinnan henkeä. Tässä pilottikokonaisuudessa palveluntuottajat ovat olleet eriarvoisessa asemassa saadessaan hyvin erilaista kohtelua siinä, milloin jokin tulospalkkiomallin mukainen tulos hyväksytään laskujen asiatarkastuksessa. Tällöin tulosperustaisen hankinnan idea ei myöskään täysimääräisesti toteudu vaan aiheuttaa asiakkaiden eriarvoi- suutta eri alueilla. Suositus/oppi 12: Järjestäjän on tunnistettava, että palveluntuottajien henkilöstön osaamisen varmistamisen ja kehittämisen toimintamallit ovat työllisyyspalveluiden kaltaisissa palveluissa keskeisiä. Saatavilla olevassa aineistossa ei suoraan voida tunnistaa palveluntuottajien tulok- sellisuutta selittäviä tekijöitä. Toimintatutkimuksen kautta välittyy kuva siitä, että palveluntuottajien henkilöstön osaaminen on toimintaympäristön osalta keskeinen merkitsevä tekijä. Palveluntuottajien toiminta lähtee olemassa olevista osaamisista ja palveluntuottajan omasta orientaatiosta ja prosesseista. Hankinta ei välttämättä ohjaa sellaisiin ”innovatiivisiin odotuksiin”, joita järjestäjäosapuoli olettaa. Esimerk- kinä tästä on haastatteluissa mainittu näkökulma siitä, että palveluntuottajat ajatte- livat asiaa perinteisemmin kuin järjestäjät olisivat halunneet. Palveluntuottajien ja asiakkaiden välisen rajapinnan kannalta nämä pilotit ovat luonteeltaan lähestyneet ”harmaan laatikon hankintaa”. Tarkoitamme tällä sitä, että palvelun toteutustavan kuvaus on esitetty tarjouspyynnössä ja tarjouksissa ja että sen toteutukseen on liittynyt tiettyjä sopimuksen mukaisia reunaehtoja. Pal- veluntuottaja on toteuttanut palvelua usein oman osaamisensa (esim. aiemmin 101 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS toteutettujen vastaavien palvelujen) tai oman taustaorientaationsa (ohjauksellisen otteen, perinteiden jne.) pohjalta. Muutamille palveluntarjoajille palvelut ovat olleet luonteeltaan uusia. Palveluiden toteutuksen aikana on asiakasomistajien ja palve- luntuottajien välillä etsitty eri tavoin yhteistä ymmärrystä siitä, mitä palvelu pitää sisällään ja mitä siltä odotetaan. Näiden pilottien perusteella asiakkaille vaikuttaa olevan tärkeintä syvällinen ja henkilökohtainen kohtaaminen, joka toteutuu asiak- kaalle soveltuvassa (toiminta)ympäristössä ja asiakkaalle sopivilla tavoilla. Kyselyjen tuloksista voi havaita joitain huomioita siitä, että nuoret eivät oleta saavansa vastaa- van tyyppistä ja kaltaista palveluotetta viranomaistaholta. Asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen rajapintaan liittyy se, että vaikka asiakkaat antavat varsin positiivista palautetta palveluista, ei tuloksellisuuden ja asiakastyyty- väisyyden välillä ole selkeää yhteyttä. Tuloksia saavutettaessakin asiakkaat ajattele- vat usein, että heidän oma aktiivisuutensa on ollut keskeinen tekijä tulosten aikaan- saamisessa. Tämä tulos ei ole yllättävä, sillä valtaosalla palveluntuottajista lähesty- mistapa lähtee juuri asiakkaan kannustamisesta omaan aktiivisuuteen. Suositus/oppi 13: Kaikkien osapuolten tulee nykyistä paremmin tiedostaa ja ottaa kehittämisen kohteeksi keskinäisen yhteistyökulttuurin parantaminen. Hankintaorganisaatio on edesauttanut vuoropuhelun lisäämistä koko pilottien toi- mintakauden ajan (mm. valtakunnalliset yhteispalaverit, paikallisten ohjausryhmien toimintaan ohjaus), ja toimintamallia on pidetty hyvänä niin palveluntuottajien kuin TE-hallinnon puolella. Käytännössä aineistossa on kuitenkin havaintoja, jotka kuvaavat sitä, ettei eri sekto- reiden välinen yhteistyökulttuuri toimittajasuhteen hallinnassa ole vielä kovin kehit- tynyttä. Tätä selittää osaltaan kasvupalvelu-uudistuksen TE-toimiston henkilökuntaan kohdistama paine (esim. uhkakuvat oman työn näkökulmasta). Yhteistyön yhdeksi keskeiseksi haasteeksi on todettu yhteistyökulttuurien eroavaisuus. Tämä näkyy haas- tatteluaineistossa molemminpuolisina epäilyinä toiminnasta. Toisaalta nähdään, että palvelutuotannon suhteellisen onnistumisen kirjo on varsin vaihteleva eri mittareilla (esimerkiksi ilman vertailuryhmää mitattuna) myös saman palveluntuottajaorgani- saation sisällä. Yhteistyökulttuurin kehittäminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyörakenteita. Tällä hetkellä nämä käytännöt vaihtelevat vahvasti alueittain. Yhteenveto oppien avainsanoista on esitetty kuvassa 36. 102 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kuva 36. Yhteenveto suosituksista ja opeista. JÄRJESTÄJÄ ASIAKASOMISTAJA TUOTTAJAT ASIAKAS 1. Markkinavuoropuhelujen parempi kytkentä hankintaan2. Pakotettujen konsortiojärjestelyjen välttäminen 5. Asiakasohjauksen tavoitteellisuuden varmistami- nen ja käytäntöjen levittäminen 2. Pakotettujen konsortiojärjes- telyjen välttäminen 8. Kokonaisvaltaisen resurssiajattelun kehittäminen 7. Parempi palvelujen tuotteistaminen asiakkaiden palvelutarpeen kartoittamiseen 9. Parempi jäsentäminen osaksi palvelurepertuaaria 10. Henkilöstön osaamisen merkityksen tunnistaminen ja kehittäminen 11. Keskinäisen yhteistyökult- tuurin kehittäminen 3. Systemaattisempi palkkiomallien laadinta 6. Palvelulupauksen kaltaisista luopuminen tai todellinen kytkeminen hankintaan 4. Asiatarkistuksen keskittäminen 103 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Liitteet Liite 1: Palkkiomallit Tulospalkkio ja raportointimaksu, Nuoret kohti työtä! LASKUN LIITE ELY-alue: Palveluntuottajan nimi ja y-tunnus: Asiakkaan nimi ja syntymäaika (pp.kk.vvvv, ei hetua): Tulos: valitse vähintään yksi kohta: Tulos, joka on syntynyt asiakkaan palvelussa olon aikana (6 kk) Rasti, jos kyllä Rasti, jos kyllä Rasti, jos kyllä Aloitti tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen tai ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) Palkkio 100 % (=3200 €) Palkkio 1600 € On edennyt ja jatkaa opintojaan 3 kk:n jälkeen tai on saanut tutkinnon tai tutkinnon osan valmiiksi Palkkio 1600 € Työllistyi koulutuksesta valmistumisen jälkeen (palvelussa olon /seurantajakson aikana) Bonusraha 320 € Työllistyi palvelussa olon aikana tai työllistymistä edistävän palvelun jälkeen (pilotin aikana) yli 18 tuntia viikossa kestävään työsuhteeseen, vähintään 1-3 kk ajaksi Palkkio 70 % (=2240 €) Tulos maksetaan nuoren työllistyessä pilotin aikana tai työllistymistä edistävän palvelua seuraavan 3 kk:n seurantajakson jälkeen. Palkkio 2240 € Aloitti 6 kk:n sisällä palvelun aloittamisesta työllistymistä edistävän palvelun: - työnhakuvalmennus - uravalmennus - työkokeilu tai koulutuskokeilu - työvoimakoulutus - omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella - maahanmuuttajan tuettu omaehtoinen opiskelu Palkkio 20 % (= 640 €) Palkkion maksu sidotaan 3 kk:n seurantajaksoon, jonka jälkeen palkkio maksetaan Palkkio 640 € Ei tulosta (palkkio 0 €) Asiakaskohtainen raportointi TE- toimistolle Palkkio 300 € Työllistymissuunnitelman ehdotus Oma asiointi - palvelun kautta tehty. Jos palvelu keskeytyy ennenaikaisesti, asiakkaan kanssa on laadittu työllistymissuunnitelma ja asiakkaalta on kerätty asiakaspalaute. 104 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Tutkinnon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen aloittaneen asiakkaan osalta: Koulutusta järjestävän oppilaitoksen tiedot (nimi, yhteystiedot): Tutkinnon, tutkinnon osan tai VALMA-koulutuksen nimi: Koulutuksen suunniteltu kesto (aloituspvm. - päättymispvm) : Työllistyneen asiakkaan osalta: Työnantajan nimi ja y-tunnus: Työnantajan yhteystiedot: Työnantajan yhteyshenkilö: Työsuhteen alkamispäivä: Työsuhteen luonne (esim. kokoaikainen, osa-aikainen): Työsuhteen kesto (kk): Työaika (h/vko): Maininta, mikäli kyseessä on vuokratyö: Työllistymistä edistävässä palvelussa aloittaneen asiakkaan osalta: Palvelun nimi: Palvelun kesto (aloituspvm. - päättymispvm) : Palveluntuottaja/työnantaja/oppilaitos (nimi, yhteystiedot): Palvelun tuottajan vakuutus tietojen oikeellisuudesta: Pvm, paikka, allekirjoitus ja nimen selvennys _______________________ 105 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Tulospalkkio ja raportointimaksu, Nuoret töihin! LASKUN LIITE ELY-alue: Palveluntuottajan nimi ja y-tunnus: Asiakkaan nimi ja syntymäaika (pp.kk.vvvv, ei hetua): Tulos: valitse vähintään yksi kohta: Tulos, joka on syntynyt asiakkaan palvelussa olon aikana (6 kk) Rasti, jos kyllä Rasti, jos kyllä Työllistyi suoraan yli 6 kk kestävään tai toistaiseksi voimassa olevaan kokoaikaiseen työsuhteeseen tai nuoren työllistyminen oppisopimustyöhön, kun tavoitteena on suorittaa vähintään yksi tutkinnon osa Palkkio 100 % (=2000 €) 1000 € maksetaan työsuhteen alkaessa 1000 € maksetaan 3 kk jälkeen työsuhteen/oppisopimu styön jatkuessa Toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma palveluntuottajan ohjauksessa, joka johtaa asiakkaan yritystoiminnan aloittamiseen ja itse itsensä työllistämiseen Palkkio 60 % (=1200 €) 600 € maksetaan toteuttamiskelpoisen liiketoimintasuunnitelman jälkeen. Palveluntuottaja vastaa liiketoimintasuunnitelman toteuttamiskelpoisuudesta 600 € maksetaan nuoren työllistäessä itsensä oman yritystoiminnan kautta Työllistyi yli 18 tuntia viikossa kestävään työsuhteeseen, vähintään 1- 3 kk ajaksi tai Työllistyi osa-aikaiseen, yli 12 tuntia viikossa kestävään työsuhteeseen, yli 3 kk ajaksi tai Aloitti RekryKoulutuksen, jonka tavoitteena on työllistyä yritykseen Palkkio 30 % (= 600 €) 600 € maksetaan 3 kk seurantajakson jälkeen, työsuhteen ollessa tulospalkkioon oikeuttava Ei tulosta (palkkio 0 €) Asiakaskohtainen raportointi TE- toimistolle Palkkio 300 € Työllistymissuunnitelman ehdotus Oma asiointi - palvelun kautta tehty. Jos palvelu keskeytyy ennenaikaisesti, asiakkaan kanssa on laadittu työllistymissuunnitelma ja asiakkaalta on kerätty asiakaspalaute. 106 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Työllistyneen asiakkaan osalta: Työnantajan nimi ja y-tunnus: Työnantajan yhteystiedot: Työnantajan yhteyshenkilö: Työsuhteen alkamispäivä: Työsuhteen luonne (esim. kokoaikainen, osa-aikainen): Työsuhteen kesto (kk): Työaika (h/vko): Maininta, mikäli kyseessä on vuokratyö: Toteuttamiskelpoisen liiketoimintasuunnitelman tehneen asiakkaan osalta: Liiketoiminnan sisältö: Liiketoimintasuunnitelman arvioija: Liiketoiminnan suunniteltu aloittamispäivämäärä: Palvelun tuottajan vakuutus tietojen oikeellisuudesta: Pvm, paikka, allekirjoitus ja nimen selvennys _______________________ 107 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Liite 2: Kysely TE-toimiston henkilöstölle Nuorten tulosperustaiset kysely Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Tämä kysely on osa Nuorten tulosperustaisten ostopalvelupilottien arviointia. Kyselyllä halutaan kuulla nuorten kanssa toimivien asiantuntijoiden kokemuksia nuorten tulosperusteisista piloteista ja näkemyksiä yksityisestä palvelutuotannosta. Kyselyssä on kysymyksiä koskien Nuoret kohti työtä! ja Nuoret töihin! -palveluita. Mikäli alueellanne järjestetään vain toista palvelua, vastaa vain koskien ko. palvelua. Arviointi toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta 2018–2019 ja valmistuu vuoden 2020 alussa. Kyselyn avulla saatua tietoa hyödynnetään tulevaisuuden pilottien kehittämiseen. Kyselyn tulokset raportoidaan siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa vastauksista. Osallistu samalla arvontaan! Kyselyn päätyttyä voit osallistua arvontaan, jossa palkintona on kolme 50 € s- ryhmän lahjakorttia. Vastauksia ja yhteystietoja ei voi yhdistää. Annamme mielellämme lisätietoa! Yhteyshenkilönä toimii Olli Oosi (olli@owalgroup.com ja 050 530 4737) Taustatiedot 1. Missä TE-toimistossa työskentelet? 2. Mikä seuraavista kuvaa toimenkuvaasi? Voit valita useamman vaihtoehdon Asiantuntija TE-toimistossa Asiantuntija Ohjaamossa Psykologi Työvoimakoulutusasiantuntija Työttömyysturva-asiantuntija Palkkatukiasiantuntija Muutosturva-asiantuntija Muu asiantuntija, mikä? 3. Kuinka suurin osa vastuulla olevistasi asiakkaista on nuoria (alle 30-vuotiaita)? 90–100 % 51–89% 25–50 % Alle 25 % 108 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS TE-toimistossa: Nykyisessä tehtävässäsi: 4. Kuinka monta vuotta olet työskennellyt 1 = En tunnelainkaan 2 3 4 5 = Tunnen erittäin hyvin Meillä ei ole ko. pilottia ”Nuoret töihin” ”Nuoret kohti työtä” 5. Kuinka hyvin tunnet Nuorten tulosperustaiset ostopalvelupilotit?* Nuorten tulosperustaiset kysely Päiviä kuukaudessa: Tunteja kuukaudessa: % työajasta kuukaudessa: 6. Kuinka paljon työaikaa sinulta on kulunut asiakkaiden ohjaamiseen tähän palveluun? (Vastaa jollakin seuraavista tavoista, mikä sinulle onkaan helpoin tapa arvioida) Päiviä kuukaudessa: Tunteja kuukaudessa: % työajasta kuukaudessa: 7. Kuinka paljon työaikaa sinulta on kulunut yhteistyöhön palveluntuottajien kanssa? (Vastaa jollakin seuraavista tavoista, mikä sinulle onkaan helpoin tapa arvioida) 8. Kuinka suuren osan sinun nuorista asiakkaistasi olet ohjannut Nuoret töihin ja/tai Nuoret kohti työtä -palveluihin (%-arvio) 0 100 109 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Nuorten tulosperustaiset kysely 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Palvelun tavoitteet ovat minulle selviä Näiden pilottien tavoitteet ovat selviä palveluntuottajille Sopimuksen tulkintaan käytettävä aika on liian suuri Palveluntuottajien kanssa käytävään keskusteluun palvelun ohjauksessa kuluu liikaa aikaa Palveluun liittyvät palveluntuottajan vastuut ovat selkeitä Palveluntuottajilla on riittävästi valtuuksia toimia asiakkaiden kanssa Yksittäinen henkilö TE-toimistossa tai palveluntuottajalla voi vaikuttaa palvelun tuottamiseen merkittävästi Yhteistyö palveluntuottajien kanssa vie työaikaa muista palveluista Saan riittävän nopeasti avun epäselviin kysymyksiin sovittujen käytäntöjen mukaisesti (esim. Yammer) TE-toimiston ja palveluntuottajien kulttuurit ovat riittävän samanlaisia, jotta yhteistyö on tuloksellista 9. Miten arvioit seuraavia palveluntuottajien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä ja sen vaikutuksia kuvaavia väittämiä? 10. Millaisten palveluntuottajien kanssa yhteistyö sujuu hyvin? 11. Miten palveluntuottajien orientaatiot eroavat (esim. kokemus ostopalveluista)? 110 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 12. Jos olet kohdannut palveluntuottajien kanssa yhteistyön haasteita, millaisia nämä ovat? Nuorten tulosperustaiset kysely Mikäli alueellanne järjestetään vain toista palvelua, vastaa vain koskien ko. palvelua. 1 = Erittäin vähän 2 3 4 5 = Erittäin paljon En osaa sanoa auttaa työtöntä nuorta löytämään työtä rohkaista ja ohjata yrittäjyyttä pohtivaa nuorta valmistamaan oma liiketoimintasuunnitelma auttaa nuorta työllistämään itsensä yrittäjänä Voit halutessasi perustalla vastauksia: 13. Nuoret töihin! -tyyppisellä palvelulla voidaan 1 = Erittäin vähän 2 3 4 5 = Erittäin paljon En osaa sanoa vahvistaa nuoren osallistumista palveluihin vahvistaa nuoren osallistumista koulutukseen auttaa nuorta työllistymään Voit halutessasi perustalla vastauksia: 14. Nuoret kohti työtä! -tyyppisellä palvelulla voidaan 111 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Asiakkaita on helppo motivoida palveluun Palveluntuottajien tekemä markkinointi tukee asiakkaiden ohjaamista palveluun Asiakasohjauksen käytännöt on hyvin organisoitu TE- toimistossamme Asiakasohjaukseen on riittävästi resurssia TE- toimistossamme Palveluntuottajien asenne yhteistyöhön on hyvä Palvelu erottuu riittävästi muista nuorille tarjottavista palveluista Kun ohjaan asiakkaan palveluntuottajille, tiedän mitä odottaa Voit halutessasi perustalla vastauksia: 15. Miten arvioit seuraavia palvelun toteutusta kuvaavia väittämiä? 1 = Erittäin heikosti 2 3 4 5 = Erittäin hyvin En osaa sanoa 16. Vastaavatko palvelusta saadut tulokset sinun mielikuvaasi siitä, mitä tulisi saavuttaa? Nuorten tulosperustaiset kysely 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Palveluntuottajat tulevat olemaan osa palvelujärjestelmää Palveluntuottajat täydentävät jo nyt omia palvelujamme Palvelutuottajat tekevät sitä, mitä me voisimme tehdä itse TE-palveluissa Palveluntuottajat ovat uhka julkisesti järjestetyille palveluille 17. Miten koet yksityisen (tilastollinen määritelmä; sisältää yhdistykset, työpajat jne.) palvelutuotannon hyödyntämisen TE-palveluissa? Arvioi seuraavien väittämien kautta 112 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Nuorten tulosperustaiset kysely 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Palveluntuottajat tulevat olemaan osa palvelujärjestelmää Palveluntuottajat täydentävät jo nyt omia palvelujamme Palvelutuottajat tekevät sitä, mitä me voisimme tehdä itse TE-palveluissa Palveluntuottajat ovat uhka julkisesti järjestetyille palveluille 18. Miten koet yksityisen (tilastollinen määritelmä; sisältää yhdistykset, työpajat jne.) palvelutuotannon hyödyntämisen TE-palveluissa? Arvioi seuraavien väittämien kautta 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Ostettavien palveluiden tavoitteet ovat yleensä selviä meille Ostettavien palveluiden tavoitteet ovat yleensä selviä palveluntuottajille Sopimuksen tulkintaan käytettävä aika on liian suuri Palveluntuottajien kanssa käytävään keskusteluun palvelun ohjauksessa kuluu liikaa aikaa Palveluun liittyvät palveluntuottajan vastuut ovat selkeitä Palveluntuottajilla on riittävästi valtuuksia toimia asiakkaiden kanssa Yksittäinen henkilö TE-toimistossa tai palveluntuottajalla voi vaikuttaa palvelun tuottamiseen merkittävästi Yhteistyö palveluntuottajien kanssa vie työajan muista palveluista Saan riittävän nopeasti avun epäselviin kysymyksiin sovittujen käytäntöjen mukaisesti (esim. Yammer) TE-toimiston ja palveluntuottajien kulttuurit ovat riittävän samanlaisia, jotta yhteistyö on tuloksellista 19. Miten arvioit seuraavia palveluntuottajien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä ja sen vaikutuksia kuvaavia väittämiä? 113 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Kehittämisterveiset Nuorten tulosperustaiset kysely 20. Miten kehittäisit erilaisten palveluntuottajien hyödyntämistä osana nuorten palveluja? 21. Miten kehittäisit tulosperustaisten palvelujen ostamista / hankintaa ylipäätään? 22. Muut terveiset tai kommentit kyselystä Kiitos vastauksista! Vastausten lähettämisen jälkeen avautuu uusi sivu, jossa voit osallistua halutessasi arvontaan. Tässä kyselyssä annettuja vastauksia ja yhteystietoja arvontaa varten ei voi yhdistää. 114 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Liite 3: Palveluun osallistuneiden taustatiedot (URA-aineisto) Osallistujat ikäluokittain, % 15 20 14 29 22 25 32 27 13 25 25 16 25 21 22 20 22 25 31 35 34 38 43 41 41 48 35 46 35 30 30 36 40 35 39 35 37 33 51 46 48 28 37 34 21 39 42 40 44 55 39 39 43 41 43 38 37 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=5 538) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 782) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Alle 21 21–24 v. 25 v. tai vanhempi Osallistujien sukupuoli, % 36 44 45 31 50 42 37 47 42 39 42 52 42 29 29 43 50 30 38 64 56 55 70 51 58 63 53 59 61 58 48 58 71 71 57 50 70 62 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=5 543) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 784) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Nainen Mies 115 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Osallistujien kansalaisuus, % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=5 543) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 784) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Suomi Jokin muu 92 93 96 94 100 99 98 100 98 99 99 100 97 97 96 99 99 99 98 8 7 4 6 1 1 2 0 2 1 2 0 3 3 4 2 1 1 2 Osallistujien korkein koulutus, % 24 27 12 36 7 20 11 12 28 25 13 2 2 1 3 1 0 1 3 67 69 78 63 85 76 87 82 68 73 78 71 88 92 81 88 78 91 86 9 5 10 2 8 4 3 6 4 2 9 26 10 7 15 11 22 9 12 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=5 543) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 784) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Peruskoulu tai tuntematon Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus 116 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:4 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS 73 79 74 86 82 82 88 83 84 82 82 61 79 79 73 74 74 79 75 24 18 24 13 16 17 12 16 15 17 14 35 19 19 22 24 24 20 23 3 3 2 1 2 1 1 1 1 1 4 4 2 2 5 2 2 1 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=5 543) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 784) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Ei lainkaan–1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Työkokemus, % Rakennetyöttömyyden riskiluku, % 11 21 20 23 21 46 37 27 14 23 43 26 31 42 15 45 41 30 38 43 48 55 48 39 29 46 34 53 42 27 66 41 40 48 28 36 42 46 46 31 25 29 40 26 17 40 33 36 30 9 28 18 37 28 24 28 16 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=5 175) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 706) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Vähäinen Kohonnut Todennäköinen 117 NUORTEN TULOSPERUSTAISET HANKINNAT – TULOKSELLISUUSTUTKIMUS Aloittaneiden työttömyyden kesto, % 12 22 17 26 8 12 18 17 19 19 9 27 26 29 23 22 19 23 34 16 20 15 18 14 24 17 18 12 19 35 30 26 13 24 29 32 26 25 29 26 32 27 30 27 27 29 22 25 25 24 25 14 25 26 28 25 21 32 21 28 22 37 26 29 27 25 27 25 14 19 35 21 16 17 19 16 10 11 9 7 10 12 10 9 22 11 7 4 4 10 7 8 5 7 5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nuoret kohti työtä (n=5 040) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Häme Etelä-Pohjanmaa Nuoret töihin (n=2 468) Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Alle 3 kk 3–5 kk 6–11 kk 12–23 kk 24 kk tai pidempi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Työelämä • 2020:4 Nuorten tulos- perustaiset hankinnat Tuloksellisuustutkimus Verkkojulkaisu ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-491-4 Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Nuorten tulosperustaiset hankinnat – Tuloksellisuustutkimus Valtakunnallisilla tulosperustaisilla palveluhankinnoilla (Nuoret töihin! ja Nuoret kohti työtä!) tavoitteena oli löytää keinoja ja auttaa alle 30-vuotiaita nuoria työllistymään avoimille työmarkkinoille, saavuttamaan ensimmäisen tutkinnon tai työllistämään itsensä yrittäjänä. Tutkimuksessa on arvioitu tulosperustaisen hankintaprosessin ja palkkiomallin toimivuutta nuorten kohderyhmissä, niiden kehittämistarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia sekä mark- kinavuoropuhelua yksityisten palveluntuottajien kanssa. Lisäksi tutkimuksessa on arvioitu pilottien tuloksellisuutta pitkään työttöminä olleiden nuorten auttamisessa. Tutkimus antaa tietoa toimijakentälle ja tukea TE-toimistojen ja ELY-keskusten tulosperusteisten ostopalve- lujen toteuttamiseen ja kehittämiseen tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksissa nostettiin esille keskeisiä haasteita ja oppeja tulosperustaustais- ten hankintojen toteuttamisesta. Keskeisinä oppeina nostettiin esille valtakunnallisesti toteutetun hankinnan suunnitteluun ja projektin johtamiseen varattavat resurssit, alueiden yhtenäisen tulkinnan etsiminen sekä palkkiomallin kehittäminen vastaamaan ohjattavaa asiakaskuntaa ja palvelun kokonaisuutta. Tutkimuksen kautta välittyi myös kuva siitä, että toimintaympäristön osalta keskeinen merkitsevä tekijä on palveluntuottajien henkilöstön osaaminen. N uorten tulosperustaiset hankinnat – Tuloksellisuustutkim us Työeläm ä 2020:4Painotuotteet1234 5678 Y M PÄ RISTÖMERKK I MILJÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619