Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Kotouttaminen • 2020:31 Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut TE-toimistoissa Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut TE-toimistoissa Owal Group Oy: Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen ja Laura Jauhola Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:31 Työ- ja elinkeinoministeriö ISBN PDF: 978-952-327-557-7 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2020 Kuvailulehti Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö 15.6.2020 Tekijät Owal Group Oy: Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen ja Laura Jauhola Julkaisun nimi Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut TE-toimistoissa Julkaisusarjan nimi ja numero Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:31 Diaari/hankenumero Teema Kotouttaminen ISBN PDF 978-952-327-557-7 ISSN PDF 1797-3562 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-557-7 Sivumäärä 52 Kieli suomi Asiasanat maahanmuuttajat, kotouttaminen, kotoutuminen, ohjaus (neuvominen), neuvonta, asiakaspalvelu Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan kotoutuja-asiakkaiden osalta TE-toimistojen toiminnan organisoimista, alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta ja sen kriteerejä, TE- palveluja, yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Selvitys perustuu TE- toimistojen henkilöstölle toteutettuun sähköiseen kyselyyn ja tehtyihin haastatteluihin. Selvityksen tulokset luovat kuvan työhönsä sitoutuneesta henkilöstöstä, jolla on vahva tahto tunnistettujen kehittämiskohteiden parantamiseen. Selvityksen mukaan toimiva asiakasprosessi ja asiantuntijan osaaminen ovat tulosten kannalta ratkaisevia. Jatkossa tarvitaan palvelujen ja prosessien kehittämistä mutta myös resursseja asiakastyöhön. Tarkoituksenmukaisten palvelupolkujen luominen edellyttää, että asiakkaiden kannustimet ja etuudet tukevat asiakkaan etenemistä työelämää kohti. TE-palvelujen ja kuntien on kehitettävä yhteistyössä ja toistensa palvelut huomioon ottaen työelämään johtavia palveluja ja palvelupolkuja. Yksilöllisiin tarpeisiin on kyettävä vastaamaan myös kotoutumisajan jälkeen. Kun palvelujärjestelmää kehitetään, on tarkasteltava myös työnantajan kannustimia rekrytoida, perehdyttää ja tarjota koulutusta. Erityisesti omaehtoisen koulutuksen yhteensovittaminen kotoutuja-asiakkaiden palvelupolkuihin vaatii kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Erityisasiantuntija Susanna Piepponen, puh. +358 2950 47990, susanna.piepponen@tem.fi. Kustantaja Työ- ja elinkeinoministeriö Julkaisun jakaja/myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Arbets- och näringsministeriet 15.6.2020 Författare Owal Group Oy: Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen ja Laura Jauhola Publikationens titel Handledning och tjänster för integrationsklienter vid arbets- och näringsbyrån Publikationsseriens namn och nummer Arbets- och näringsministeriets publikationer 2020:31 Diarie-/ projektnummer Tema Integration ISBN PDF 978-952-327-557-7 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-557-7 Sidantal 52 Språk finska Nyckelord invandrare, integration, etablering, arbets- och näringstjänster, tjänster, handledning (rådgivning) Referat I utredningen granskas hur arbets- och näringsbyråerna organiserar sin verksamhet, hur de utarbetar preliminära kartläggningar och integrationsplaner, hur de uppdaterar och följer upp. Dessutom granskas handledningen och dess kriterier, arbets- och näringsbyråns tjänster, samarbetet med olika aktörer samt informationsutbytet mellan olika aktörer. Utredningen är baserad på en elektronisk enkät som skickats till personalen på arbets- och näringsbyråerna och på intervjuer. Utredningen ger en bild av en personal som är hängiven sitt arbete och har en stark vilja att förbättra de brister som identifierats. Enligt utredningen är en fungerande klientprocess och den sakkunnigas kunskap avgörande för resultaten. I fortsättningen behöver tjänsterna och processerna förbättras, men det behövs också resurser för arbetet med klienterna. För att det ska uppstå ändamålsenliga servicestigar bör incentiven och förmånerna vara sådana att de stöder klienten på vägen mot arbetslivet. Arbets- och näringstjänsterna och kommunerna bör genom samarbete och med beaktande av varandras tjänster utveckla servicestigar och tjänster som leder till arbetslivet. Även efter etableringsfasen bör man kunna svara på individuella behov. När man utvecklar servicesystemet bör man granska arbetsgivarnas incentiv att rekrytera, skola in och erbjuda utbildning. Särskilt möjligheterna att integrera frivilliga studier i servicestigarna för integrationsklienter behöver utvecklas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Susanna Piepponen, specialsakkunnig, tfn. +358 295 047 990, susanna.piepponen@tem.fi Förläggare Arbets- och näringsministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of Economic Affairs and Employment 15 June 2020 Authors Owal Group Oy: Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen ja Laura Jauhola Title of publication Guidance and Services for Immigrant Customers of Employment and Economic Development Offices Series and publication number Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2020:31 Register number Subject Integration ISBN PDF 978-952-327-557-7 ISSN (PDF) 1797-3562 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-557-7 Pages 52 Language Finnish Keywords immigrants, integration, TE Services, services, guidance Abstract This report focuses on immigrant customers of Employment and Economic Development Offices (TE Offices). Additionally, it examines the organisation of operations, and the preparation, updating and monitoring of initial assessments and integration plans, and it looks at guidance and its criteria, TE Services, cooperation with various parties, as well as the exchange of information between different parties. The report is based on an online survey and interviews that were carried out with employees of the TE Offices. The results of this report paint a picture of committed personnel who have a strong desire to improve identified targets of development. According to the report, a functional process for helping customers and the competence of experts are key factors. In the future, services and processes need to be developed further and more resources are needed for providing services to customers. Creating functional paths for services requires that the incentives and benefits for the customers support their progress towards working life. TE Services and local authorities must improve their services and service paths leading to working life in cooperation and in a manner that takes into consideration each other’s services. They have to be able to respond to individual needs even after the integration period. As the service system is being developed, the incentives of employers to recruit, guide and offer education must be examined, too Further improvements are required especially in the coordination of self-motivated studies and the service paths of immigrant customers. Contact person at the Ministry of Economic Affairs and Employment: Senior Specialist Susanna Piepponen, susanna.piepponen@tem.fi, tel. +358 295 047 990 Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment Distributed by/ publication sales Electronic version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................................................................................... 9 1.1 Tavoitteet ja tausta ......................................................................................................................................................... 9 1.2 Aineisto ja sen käsittely ............................................................................................................................................. 11 2 Kotoutuja-asiakkaat TE-toimistoissa .................................................................................................... 13 2.1 Toiminnan organisointi ............................................................................................................................................ 13 2.2 Alkukartoitukset ................................................................................................................................................................ 15 2.3 Kotoutumissuunnitelmat ......................................................................................................................................... 18 Kotoutumissuunnitelman laatiminen ja sisältö ............................................................................................ 19 Kotoutumissuunnitelman kokonaiskesto ja hyödyntäminen .................................................................... 22 2.4 Kotoutumiskoulutus ja muut kotoutuja-asiakkaiden palvelut .......................................... 26 2.5 Palvelu ja asiakasohjaus TE-toimistoissa .................................................................................................. 34 2.6 Yhteistyö ................................................................................................................................................................................... 38 3 Yhteenveto ja johtopäätökset .................................................................................................................... 44 3.1 Yhteenveto ............................................................................................................................................................................. 44 3.2 Johtopäätökset ................................................................................................................................................................... 47 Epilogi: Huomioita kyselyn toteutuksesta ...................................................................................................... 51 LIITTEET .................................................................................................................................................................... 52 9KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA 1 Johdanto Tässä luvussa esitetään selvityksen tavoitteet ja tausta sekä kuvataan selvityksen aineisto ja sen käsittely. 1.1 Tavoitteet ja tausta Tällä selvitystyöllä on kaksi tavoitetta: 1) Kerätä tietoa siitä, miten kotoutuminen kunnissa on järjestetty työvoiman ulko- puolella oleville maahanmuuttajille ja missä määrin näille asiakkaille tarjotaan työelämää lähellä olevia palveluita. 2) Parantaa tilannekuvaa siitä, miten maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluohjaus TE-toimistoissa käytännössä tapahtuu, mihin kriteereihin se perustuu ja miten eri toimijoiden yhteistyö toimii. Selvitys kohdistuu siis sekä kuntiin että TE-toimistoihin. Näistä osioista on laadittu erilliset raportit, toinen koskien kuntia ja toinen koskien TE-toimistoja. Kuntien osalta selvityksessä tarkasteltiin tarkemmin maahanmuuttoasioiden koordinoin- nin ja kotoutumisen edistämisen vastuiden määräytymistä ja toiminnan organisoimista, alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta, työelämän ulkopuolella oleville tarjottavia palveluja, yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. Kuntien osalta tarkastelun kohteena olivat työvoiman ulkopuolella olevat, erityisesti kotona lasten kanssa olevat vanhemmat sekä osatyökykyiset. Tulokset esitellään rinnakkaisessa kuntia käsittelevässä julkaisussa Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut kunnissa, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:32. TE-toimistojen osalta tarkasteltiin tarkemmin toiminnan organisoimista, alkukartoitus- ten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta ja sen kritee- rejä, kotoutuja-asiakkaiden palveluja, yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. TE-toimistojen osalta 10 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 kohteena olivat erityisesti kotoutuja-asiakkaat eli ne, joilla on voimassa oleva kotoutumis- suunnitelma. Tulokset esitellään tässä raportissa. Selvityksen taustalla on nykyisen voimassa olevan lain toteutumisen (laki kotoutumisen edistämisestä, KotoL 1386/2010) arviointi ja lain uudistamistarpeet. Oikeastaan lain koko voimassaolon ajan on käyty keskustelua kotoutumisen järjestämistavan jakautumisesta kuntien ja TE-toimistojen kesken. Esimerkiksi OECD kiinnitti erityistä huomiota maahan- muuttajien aikaisessa vaiheessa tapahtuvaan vastuiden jakautumiseen kuntien ja TE-toi- mistojen välillä nostaen esiin huolen siitä, että kuntien järjestämät palvelut eivät välttä- mättä systemaattisesti luo maahanmuuttajille polkuja kohti työelämää tai TE-palveluja.1 Lain mukaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnalli- sia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edis- tävinä toimenpiteinä. Yleisesti vastuiden jakautumista voisi kuvata siten, että TE-toimisto vastaa asiakkaistaan ja kunta kaikista muista, työvoiman ulkopuolella olevista. Kunnalle säädetyt erityiset tehtävät ovat seuraavat (KotoL 30 §): • Vastata ja sovittaa yhteen paikallista kotouttamisen kehittämistä, suunnittelua ja seurantaa • Huolehtia palvelujen soveltuvuudesta myös maahanmuuttajille • Huolehtia siitä, että kunnassa on tarpeisiin nähden riittävästi kotoutumislain mu- kaisia toimenpiteitä ja palveluja • Huolehtia henkilöstön kotouttamisosaamisesta TE-toimisto vastaa työnhakijana olevien maahanmuuttajien työllistymisestä ja kotoutu- mista tukevista työvoima- ja yrityspalveluista. TE-toimisto huolehtii palvelujen soveltumi- sesta maahanmuuttajille (KotoL 40 §). Lisäksi TE-toimisto vastaa työnhakijoiksi rekisteröi- tyneiden asiakkaidensa alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien tekemisestä sekä kotoutumiskoulutukseen ohjaamisesta. Erityisten kotoutumista edistävien toimien lisäksi maahanmuuttajat voivat hyödyntää kaikkia TE-toimiston henkilöasiakkaalle tarkoitettuja palveluja. Tämä selvitys toteutettiin nopealla aikataululla joulukuun 2019 ja toukokuun 2020 väli- senä aikana. Työ käynnistyi kokouksella 19.12.2020. Tilaajan puolelta hanketta ovat ohjan- neet erityisesti Anne Alitolppa-Niitamo, Antti Kaihovaara ja Susanna Piepponen. Kuntien ja 1 OECD, Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland, 2018. 11 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA TE-toimistojen kyselylomakkeiden laadintaan osallistui lisäksi laajempi joukko asiantunti- joita kuten myös selvityksen välitulosten esittelyyn 19.3. ja 30.3.2020. Selvitys tuottaa osaltaan tietoa eduskunnalle talvella 2020–2021 annettavan selonteon valmistelua varten. Molemmissa tämän selvityksen raporteissa tehdään viittauksia rinnak- kaiseen raporttiin, mutta kattava kuvaus aineiston keruusta kunnista ja TE-toimistoista sekä aineiston käsittelystä löytyy vain asianomaisesta raportista. Kattavamman kokonais- kuvan saamiseksi lukijan kannattaa tutustua molempiin raportteihin. 1.2 Aineisto ja sen käsittely Keskeinen tiedonkeruumenetelmä oli työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijöille osoitettu sähköinen kysely, jonka suunnitteluun osallistui selvityksen laatijoiden lisäksi työ- ja elin- keinoministeriön, ELY-keskusten ja TE-toimistojen asiantuntijoita. Kyselyn kohderyhmänä olivat kotoutuja-asiakkaiden asioita käsittelevät TE-toimistojen asiantuntijat, päälliköt ja johtajat. Kyselylinkkiä välitettiin sekä toimistojen johdon että TE-toimistojen maahan- muuttajapalvelujen verkoston kautta. Saateviestiin sisältyi pyyntö välittää kyselyä eteen- päin. Lisäksi kyselystä tiedotettiin TE-toimistojen intranetissä. Kysely oli avoinna kuukau- den ajan helmi–maaliskuussa 2020. Vastausaktiivisuuden nostamiseksi kyselyn päälevit- täjille toimitettiin useita kohdennettuja muistutuksia alueilla, joista vastauksia oli kertynyt vain vähän. Analyysikelpoisia vastauksia kertyi 104, ja niitä saatiin yhtä lukuun ottamatta kaikista TE-toimistoista. Lähes puolet vastauksista on Uudenmaan TE-toimistosta, joka on myös suurin toimisto (kuva 1). Tämä on syytä huomioida kaikkien tulosten tulkinnassa. Pirkan- maalta vastasi 11 henkilöä ja Kaakkois-Suomesta 10. Muista toimistoista vastaajamäärä jäi alle kymmenen. Pohjois-Karjalan TE-toimistosta ei saatu yhtään vastausta. Lähes kaksi kol- masosaa vastaajista sijoituu palvelulinjalle 2 (osaamisen kehittäminen). Vastaajista 86 pro- senttia toimii asiantuntijatason tehtävässä. Johtotasoa on tavoitettu kyselyllä vain vähän, mikä on huomioitava määrällisten tulosten tulkinnassa. Kysely kohdennettiin spesifisti vain niille henkilöille, jotka käsittelevät kotoutuja-asiakkai- den asioita, mikä rajaa potentiaalisen vastaajajoukon merkittävän paljon kaikkia TE-toimis- ton työntekijöitä pienemmäksi. Käytännössä joidenkin toimistojen kohdalla tämä saattaisi tarkoittaa vain 5–10 henkilöä, mutta tarkkaa tietoa kohderyhmän koosta ei ole saatavilla. Vastaajien määrä on vähäinen suhteessa TE-toimistojen työntekijöiden kokonaismäärään, mutta edustanee suhteellisen hyvin kotoutujien kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Aineiston koko ja rakenne rajaavat analyysimahdollisuuksia, eikä esimerkiksi toimisto- kohtaista vertailua pääsääntöisesti ole mielekästä tehdä, sillä tulokset pohjautuisivat vain 12 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 muutamien vastaajien näkemyksiin useiden toimistojen osalta. Kyselyyn sisältyi paljon avokenttiä, joihin annetut vastaukset olivat kattavia. Näin myös erot eri toimistojen vas- taajamäärien välillä tasoittuivat. Useimmissa kysymyksissä vastaukset jakaantuivat myös toimistojen sisällä, mikä viittaa siihen, että toimistokohtaisia eroja ei välttämättä olisi edes löydettävissä. 46 11 10 7 7 5 4 4 3 3 1 1 1 1 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Lapin työ- ja elinkeinotoimisto Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Kainuun työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto TE-toimisto Kuva 1. Vastaajat TE-toimistoittain (lukumäärä). Kyselyaineistoa täydennettiin syventävillä haastatteluilla, joita toteutettiin neljän TE-toi- miston osalta (Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi). Näissä haastatte- luissa pyrittiin syventämään sekä nykytilan kuvausta että muodostamaan käsitystä jat- kossa tarvittavista toimenpiteistä. Tämän raportin luvussa kaksi on käsitelty kaikki selvityksen ja kyselyn osa-alueet yksi ker- rallaan. Luvussa kolme esitetään yhteenveto selvityksen keskeisestä sisällöstä ja selvityk- sen laatijoiden johtopäätökset saatujen tulosten pohjalta. 13 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA 2 Kotoutuja-asiakkaat TE-toimistoissa Tässä luvussa tarkastellaan toiminnan organisointia, alkukartoituksia, kotoutumissuunni- telmia, kotoutumiskoulutusta ja muita palveluja, palvelua ja asiakasohjausta sekä eri toimi- joiden välistä yhteistyötä. Kyselyn tulosten ohella luvussa on hyödynnetty tehtyjä syventä- viä haastatteluja. 2.1 Toiminnan organisointi Kotoutumislain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto vastaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työn- hakijana oleville maahanmuuttajille sekä muista laissa osoitetuista tehtävistä. Työ- ja elin- keinotoimiston on huolehdittava siitä, että sen palvelut soveltuvat myös maahanmuutta- jille. Toiminnan organisointi kotoutuja-asiakkaiden palveluiden osalta vaihtelee TE-toimis- toissa. Organisointitapoihin vaikuttaa toimiston koko, kotoutuja-asiakkaiden määrä sekä toimistojen omat organisatoriset ratkaisut. K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Kotoutuja-asiakkaiden palvelut on organisoitu TE-toimistoissa vaihtelevilla tavoilla. Useimmiten kotoutujien palvelut sijoittuvat lähelle osaamisen kehittämisen palveluita ja vain harvemmin työnvälityksen yhteyteen. • Vastaajista 59 prosenttia pitää palveluiden organisointitapaa toimistossa kotoutuja- asiakkaiden kannalta toimivana, riippumatta siitä, miten vastaajan toimistossa palvelu on organisoitu. • Organisoinnin haasteet liittyvät siihen, että maahanmuuttajat voivat ohjautua väärille palvelulinjoille suhteessa palvelutarpeeseen, mikä hidastaa kotoutumista. 14 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Kotoutuja-asiakkaiden palvelut on organisoitu TE-toimistoissa vaihtelevilla tavoilla joko hajautetusti eli asiakkaita palvellaan kaikilla palvelulinjoilla tai keskitetymmin, jolloin palveleminen sijoittuu yhden tai useamman palvelulinjan alle mutta ei kaikkien. Vastaa- jista 39 prosenttia katsoi asiakkaita palveltavan kaikilla palvelulinjoilla. Tämän lisäksi useat vastaajat valitsivat useamman kuin yhden eri palvelulinjan, jolle kotoutujien palvelu on keskitetty (kuva 2). Näkemykset järjestämistavasta erosivat usein myös saman toimiston eri vastaajien kesken, mikä kuvaa sitä, ettei läheskään kaikissa toimistoissa määritelty pal- velulinjakohtaisen tarkasti, miten kotoutujien palvelut toteutetaan. Selvää on kuitenkin, että useimmiten kotoutujien palvelut sijoittuvat lähelle osaamisen kehittämisen palveluita ja vain harvemmin työnvälityksen yhteyteen. Avovastausten perusteella palvelulinja ei ole aina kotoutujien palveluita määrittävä tekijä, vaan palvelut on saatettu keskittää erilliselle yksikölle, jossa on edustettuna useita palvelulinjoja, vastuuasiantuntijat voivat palvella koko toimistoa tai palvelut määräytyvät ammattialoittain tai ikäryhmittäin. Vain harvat vastaajista kertovat, että kotoutujien palvelut olisi keskitetty vain yhteen toimipisteeseen. 43% 39% 35% 20% 10% 6% 1% 0% 25% 50% Kotoutujien palvelu on keskitetty palvelulinjalle 2 Kotoutujia palvellaan kaikilla palvelulinjoilla (valtavirtaistettu) Kotoutujia palvellaan kaikissa TE-toimiston toimipaikoissa Kotoutujien palvelu on keskitetty palvelulinjalle 3 Käytössä on jokin muu tapa organisoida, mikä? Kotoutujien palvelu on keskitetty tiettyihin toimipaikkoihin Kotoutujien palvelu on keskitetty palvelulinjalle 1 Mikä tai mitkä seuraavista vaihtoehdoista kuvaavat kotoutujien palvelun järjestämistapaa TE-toimistossanne? Voit valita useamman vaihtoehdon. (n=101) Kuva 2. Kotoutujien palvelun järjestämistapa (%). Vastaajista 59 prosenttia pitää palveluiden organisointitapaa toimistossa kotoutuja-asiak- kaiden kannalta toimivana (kuva 3). Vajaa kolmasosa on eri mieltä. Vain muutaman toimis- ton vastaajista enemmistö oli sitä mieltä, että organisoinnin tapa ei ole toimiva. Sillä, miten vastaaja katsoi palveluiden olevan organisoitu, ei ollut yhteyttä arvioon toimivuudesta. Avovastausten perusteella organisoinnin haasteet liittyvät siihen, että maahanmuutta- jat voivat ohjautua väärille palvelulinjoille suhteessa palvelutarpeeseen, mikä hidastaa kotoutumista. Useiden vastausten perusteella asiakkaat ohjautuvat ensisijaisesti jollekin palvelulinjalle perustuen muuhun syyhyn kuin asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen (syinä esim. resurssien jakautuminen toimistossa, organisaation rakenne). Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas saa suhteessa omaan tarpeeseensa liian tuettua palvelua tai 15 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA liian vähän palvelua. Esimerkkejä mainittiin molempiin suuntiin: Kaikki asiakkaat eivät vält- tämättä tarvitse varsinaista tuettua palvelua, mutta toisaalta merkittävä osa tarvitsee pal- velulinja 3:n mukaista palvelua. Näkemykset jakaantuvat siitä, tulisiko kotoutujien palvelut keskittää vai hajauttaa kaikille palvelulinjoille. Keskittämisen etuna nostetaan esiin tehok- kaampi palvelutarpeen tunnistaminen ja palveluohjaus. Toisaalta kotoutujien palvelutar- peet ovat hyvin moninaisia, mistä johtuen myös kotoutujien palveluiden hajauttaminen eri palvelulinjoille on perusteltua. Molemmissa malleissa tarvitaan kotoutumisen erityis- osaamista ja sen merkitys on suuri. Kyllä 59 %Ei 31 % En osaa sanoa 10 % Onko nykyinen palveluiden organisoinnin tapa kotoutuja-asiakkaiden kannalta mielestäsi toimiva? (n=101) Kuva 3. Organisoinnin tavan toimivuus (%). 2.2 Alkukartoitukset Kotoutumislain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahan- muuttajalle, joka on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettu työtön työnhakija. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muu- ten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. 16 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen sisältöjä ovat tyypillisesti lähes poikkeuksetta työkokemuksen ja koulutustaustan kartoitus haastattelun yhteydessä, alkuhaastattelu TE- toimistossa ja erillinen kielitaidon lähtötason arviointi. • Erillinen kielitaidon lähtötason arviointi alkukartoituksen yhteydessä tehdään lähes poikkeuksetta ostopalveluna (95 % vastaajista). • Alkukartoitus toimii tärkeänä pohjana kotoutujan palvelutarpeen arvioinnille ja oikeisiin palveluihin ohjaamiselle. Kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen sisältöjä ovat tyypillisesti lähes poikkeuksetta työkokemuksen ja koulutustaustan kartoitus haastattelun yhteydessä, alkuhaastattelu TE-toimistossa ja erillinen kielitaidon lähtötason arviointi (kuva 4). Myös työelämään siir- tymistä koskevien tavoitteiden määrittelyn on tyypilliseksi sisällöksi valinnut lähes kolme vastaajaa neljästä. Vähän mainintoja saavat oppimisvalmiuksien kartoitus ja erillinen am- matillisen osaamisen kartoitus, joka ei puolessa toimistoista noussut kenenkään vastaajan valintana. Vaikka oppimisvalmiuksien kartoitus itsessään sai vähän mainintoja, on tässä yhteydessä huomioitava, että esimerkiksi Testipisteen toteuttama kielitaidon lähtötason arviointi pitää sisällään myös tehtäviä, joiden avulla arvioidaan opiskeluvalmiuksia (esim. matematiikan testi). Neljän tyypillisimmän jälkeen yleisimmissä sisällöissä hajontaa näkyy myös toimistojen sisällä, esimerkiksi perhetilanteen läpikäynnin osalta. Yksittäisiä mainin- toja avovastauksissa saivat myös motivaation kartoitus sekä työ- opiskelu- ja koulutusval- miuksien selvittäminen. Rinnakkain toteutetun kuntakyselyn perusteella TE-toimiston alkukartoituksien tyypilli- simmät sisällöt ovat jossain määrin luonteeltaan kuntien toteuttamia kartoituksia työorie- ntoituneempia. Suurimmat erot muodostuvat erillisessä kielitaidon testauksessa, jonka vain 13 prosenttia vastaajakunnista valitsi tyypilliseksi kartoituksen sisällöksi. Perhetilan- teen läpikäynti haastattelun yhteydessä nousee puolestaan kunnissa tyypillisemmäksi sisällöksi, mikä johtunee osaksi asiakkaiden erilaisista tarpeista ja osaksi erilaisista vakiintu- neista käytännöistä. 17 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA 95% 93% 91% 89% 73% 58% 52% 24% 24% 14% 0% 25% 50% 75% 100% Työkokemuksen kartoitus haastattelun yhteydessä Koulutustaustan kartoitus haastattelun yhteydessä Alkuhaastattelu TE-toimistossa Erillinen kielitaidon lähtötason arviointi Työelämään siirtymistä koskevien tavoitteiden määrittely Perhetilanteen läpikäynti haastattelun yhteydessä Erillinen luku- ja kirjoitustaidon testaus Erillinen oppimisvalmiuksien kartoitus Erillinen ammatillisen osaamisen kartoitus Muu, mikä? Mitkä seuraavista ovat tyypillisesti kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen sisältöjä? Voit valita useamman vaihtoehdon. (n=92) Kuva 4. Alkukartoituksen sisällöt (%). Hieman yli puolet vastaajista kertoo, että alkukartoitus toteutetaan osin ostopalveluna (kuva 5). Reilu kolmasosa vastasi, että ostopalveluita ei käytetä ollenkaan, ja 12 prosenttia, että alkukartoitus hankitaan kokonaan ostopalveluna. Ostopalveluiden käyttö liittynee eri kotoutujen tarpeisiin ja eroihin toiminnan järjestämisessä, sillä kymmenessä toimistossa vastaukset kysymykseen jakaantuivat eri vaihtoehtojen välillä. Ostopalveluiden käytössä voi olla myös esimerkiksi alueellisia rajauksia kotikunnan mukaan. Erillinen kielitaidon läh- tötason arviointi alkukartoituksen yhteydessä tehdään kuitenkin lähes poikkeuksetta osto- palveluna (95 % vastaajista). Vastaajista 9 prosenttia ilmoitti TE-asiantuntijan arvioivan itse kielitaitoa, mutta tällöinkin kyse on yleensä ostopalvelun lisäksi tehtävästä arvioinnista. Alkukartoituksen toteutuksessa ei käytetä ostopalvelua 35 % Alkukartoitus toteutetaan osin ostopalveluna 53 % Alkukartoitus toteutetaan kokonaan ostopalveluna 12 % Käytetäänkö kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen toteutuksessa ostopalvelua? (n=91) Kuva 5. Ostopalveluiden käyttö alkukartoituksen toteutuksessa (%). 18 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Alkukartoituksen teossa käytetään työvälineinä tai menetelminä esimerkiksi luku- ja kir- joitustaidon testausta ja matemaattista testausta, ja niitä saatetaan joissain tapauksissa toteuttaa ostopalveluina. Usein kuitenkin haastattelu on tärkein ja ainoa työväline, ja sen yhteydessä kartoitetaan esimerkiksi koulutustausta, työhistoria ja kielellisiä valmiuksia. Haastattelun hyödynnettävyyteen vaikuttaa korostetusti haastattelijan ammattitaito. Alkukartoitus toimii avovastausten perusteella tärkeänä pohjana kotoutujan palvelutar- peen arvioinnille ja oikeisiin palveluihin ohjaamiselle. Koko asiakkaan palveluprosessi saattaa perustua siihen muiden tietojen puuttuessa. Kartoituksessa kerättyjä tietoja hyö- dynnetään kotoutumissuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä, ja niitä täydennetään suunnitelman teon yhteydessä. Mahdollisuuksien mukaan tietoja hyödynnetään myös koulutuksissa, esimerkiksi osaamisen tunnistamisen osalta. Kielitaidon merkitys on mo- nien vastaajien mielestä niin tärkeä, että kartoituksesta on todella hyötyä vasta, kun siihen yhdistyy tieto kielitaidosta testauksen perusteella. 2.3 Kotoutumissuunnitelmat Kotoutumislain mukaan kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suun- nitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuut- tajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteis- kunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Ensimmäinen kotoutumis- suunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskelulu- van tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Maahan- muuttajan kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti. Kotoutumissuunnitel- maan oikeuttava enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on erityi- sistä laissa mainituista syistä perusteltua. Työ- ja elinkeinotoimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa kou- lutuksesta, työnhausta ja sen tavoitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistä- vistä toimenpiteistä ja palveluista. Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumis- suunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahan- muuttaja tai työ- ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja voivat kuitenkin laatia kotoutu- missuunnitelman keskenään. Kunnan tai työ- ja elinkeinotoimiston, joka laatii maahanmuuttajan kanssa kotoutumis- suunnitelman, on selvitettävä maahanmuuttajalle suunnitelmasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvat oikeudet ja velvollisuudet kirjallisesti ja maahanmuuttajan 19 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA pyynnöstä suullisesti siten, että hän ne ymmärtää. Kotoutumissuunnitelman laatineen kunnan tai työ- ja elinkeinotoimiston on aktiivisesti tarjottava maahanmuuttajalle tämän kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja palveluja käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa. Maahanmuuttajan on noudatettava suunnitelmaansa sekä hakeu- duttava ja osallistuttava säännöllisesti kotoutumissuunnitelmaan sisältyvään suomen tai ruotsin kielen opetukseen ja muihin suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin ja palvelui- hin. Kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista. Kunnan on tarkistettava kotoutumissuunnitelma maahanmuuttajan palvelutarpeen mu- kaisesti tai vähintään kerran vuodessa. Työ- ja elinkeinotoimiston on tarkistettava kotoutu- missuunnitelma julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla. Suunnitelma voidaan tarkistaa myös osapuolten sitä erikseen pyytäessä. K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Ensimmäiseen kotoutumissuunnitelmaan sisältyvät kielitaidon kehittäminen, kouluttautumiseen liittyvät tavoitteet ja toiveet sekä työelämään liittyvät tavoitteet ja toiveet. • Vastaajista lähes puolet kertoo, että ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tehdään yhteistyössä kunnan kanssa joissain tapauksissa ja 14 prosenttia, että suunnitelma tehdään yhteistyössä lähes aina. • Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että suunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan kotoutumissuunnitelman voimassa olon puitteissa. Toisaalta lähes puolet on sitä mieltä, että tavoitteiden saavuttamiseksi TE-toimistoissa ei ole riittävästi keinoja ja palveluja. Kotoutumissuunnitelman laatiminen ja sisältö Ensimmäiseen kotoutumissuunnitelmaan sisältyvät lähes kaikkien vastaajien mukaan kie- litaidon kehittäminen, kouluttautumiseen liittyvät tavoitteet ja toiveet sekä työelämään liittyvät tavoitteet ja toiveet (kuva 6). Harvemmat vastaajista kertovat huomioitavan kun- nan tai järjestöjen asiakkaan kannalta relevantteja palveluita. Viiden toimiston vastaajista kukaan ei mainitse kunnan palveluita tyypillisinä huomioitavina asioina. Muita esiin nostettuja ensimmäisessä kotoutumissuunnitelmassa huomioitavia asioita ovat terveystilanne, perhetilanne, työ- ja koulutushistoria, oikeudet ja velvollisuudet sekä muiden viranomaisten palvelut. Ensimmäisen kotoutumissuunnitelman sisällön kuvataan vaihtelevan hyvin suppeasta hyvin laajaan, mihin on vaikutusta myös käytössä olevilla resursseilla. Selvityksessä rinnakkain toteutetun kuntakyselyn perusteella kunnissa tai 20 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 kuntayhtymissä tehtävään kotoutumissuunnitelmaan sisältyy enemmän erityisesti per- heen ja perheenjäsenten tilanteen kartoittamista. 99% 98% 91% 43% 34% 18% 0% 25% 50% 75% 100% Kielitaidon kehittäminen Kouluttautumiseen liittyvät tavoitteet ja toiveet Työelämään liittyvät tavoitteet ja toiveet Asiakkaan kannalta relevantit kunnan palvelut Asiakkaan kannalta relevantit järjestöjen palvelut Muuta, mitä? Mitä ensimmäisessä kotoutumissuunnitelmassa tyypillisesti huomioidaan? (n=93) Kuva 6. Ensimmäisen kotoutumissuunnitelman sisältö (%). Vastaajista lähes puolet kertoo, että ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tehdään yhteis- työssä kunnan kanssa joissain tapauksissa ja 14 prosenttia, että suunnitelma tehdään yh- teistyössä lähes aina (kuva 7). Reilu kolmasosa vastaajista arvioi, että yhteistyötä ei tehdä kotoutumissuunnitelman osalta. Yhdenkään toimiston osalta kaikki vastaajat eivät ole sitä mieltä, että yhteistyötä ei tehtäisi lainkaan, mitä selittää se, että yhteistyö kunnan kanssa riippuu paljolti kotoutujan yksilöllisestä tilanteesta ja tarpeesta. Rinnakkain toteutetun kuntakyselyn kuntavastaajista kolmasosa ilmoitti välittävänsä tietoa TE-toimistoihin asiak- kuuden alkaessa lähes aina, 22 prosenttia joskus ja 14 prosenttia ei juuri koskaan. Yhteistyötä kotoutumissuunnitelmissa tehdään varsinkin pakolaistaustaisten, turvapaikan- hakijoiden, ihmiskaupan uhrien, yksin maahan tulleiden alaikäisten sekä esimerkiksi inke- riläisten kanssa. Myös kunnan sosiaalitoimen asiakkaiden kanssa tehdään suunnitelmia yh- teistyössä kunnan kanssa, mutta edellytyksenä on, että tieto sosiaalitoimen asiakkuudesta siirtyy TE-toimistolle. Joillain kunnilla ja TE-toimistoilla on tähän sovittuja toimintatapoja. Esimerkiksi Espoon Maahanmuuttajapalveluilla on käytössä saatekirje, jonka asiakkaat voi- vat liittää työnhakijaksi ilmoittautumislomakkeeseen. Tästä kirjeestä selviää, onko kotou- tumissuunnitelmaa vielä tehty ja ketkä ovat vastaavat sosiaalitoimen työntekijät. Tiiviistä yhteistyöstä on muitakin esimerkkejä. Joensuussa kunnan tekemän alkuhaastattelun sisäl- löt toimitetaan kunnan ja TE-toimiston yhdessä suunnittelemalla lomakkeella ja asiakkaan suostumuksella TE-palveluille. 21 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA Joissain toimistoissa on systemaattista yhteistyötä kunnan kanssa, ja joissain toimistoissa yhteistyötä tehdään ennemmin kunnan aloitteesta tapauskohtaisesti. Kunnan kanssa suunnitelmaa saatetaan tehdä yhdessä esimerkiksi silloin, kun esiintyy paljon poissaoloja, koulutus jostain syystä keskeytyy tai työ päättyy. Jonkin verran haasteita TE-toimistojen näkökulmasta aiheutuu siitä, että osassa kuntia sosiaalityöntekijät saattavat vaihtua usein. TE-toimistossa tehtyjä suunnitelmia lähetetään tarvittaessa myös sosiaalityöntekijöille. Aina ei ole kuitenkaan tietoa asiakkaan mahdollisesta sosiaalityöntekijästä. Erityisten ryh- mien osalta, esimerkiksi haasteellisissa tilanteissa olevien palvelulinja 3:n nuorten asiakkai- den osalta, on myös säännöllisiä kokouskäytäntöjä, esimerkiksi kahdesti vuodessa pidettä- viä verkostopalavereja. Avovastauksissa heijastuu ylipäätänsä, että nuorten kotoutuja-asi- akkaiden osalta toimitaan systemaattisemmin kuin aikuisten osalta. Yksittäisen TE-toimis- ton näkökulmasta alueen kunnilla on erilaisia ja vaihtelevia käytäntöjä. Kyllä, lähes aina 14 % Joissain tapauksissa 47 % Ei 35 % En osaa sanoa 4 % Tehdäänkö ensimmäinen kotoutumissuunnitelma yleensä yhteistyössä kunnan kanssa (n=100) Kuva 7. Yhteistyö kunnan kanssa ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laatimisessa (%). Kotoutumissuunnitelmia päivitetään hyvin systemaattisesti (kuva 8). Vain muutama vas- taaja on vastakkaista mieltä. Yleisimmin suunnitelmia päivitetään toimenpiteen päättyessä ja asiakkaan tilanteen muuttuessa. Vastaajista 58 prosenttia kertoo, että suunnitelmia päivitetään myös tietyn ajanjakson välein. Monet vastaajista toteavat, että suunnitelmaa päivitetään ”kun on päivitettävää” ja aina tarpeen vaatiessa. Päivittäminen voidaan tehdä myös asiakkaan aloitteesta. 22 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 80% 72% 58% 15% 3% 2% 0% 25% 50% 75% 100% Kyllä, toimenpiteen päättyessä Kyllä, asiakkaan tilanteen muuttuessa oleellisesti Kyllä, tietyn ajanjakson välein Kyllä, muista syistä, mistä? Ei En osaa sanoa Lain mukaan kotoutumissuunnitelmaa tulee päivittää. Päivitetäänkö asiakkaiden kotoutumissuunnitelmia systemaattisesti? (n=93) Kuva 8. Kotoutumissuunnitelman päivittäminen (%). Kotoutumissuunnitelman kokonaiskesto ja hyödyntäminen Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että kotoutumissuunnitelman voimassaolon ko- konaiskesto (”kotoutumisaika”) voi olla myös vähemmän kuin kolme vuotta (kuva 9). Vas- taajista 13 prosentin mielestä keston ajatellaan olevan tasan kolme vuotta ja 10 prosentin mielestä kesto ajatellaan vähintään kolmena vuotena. Vain kahdessa toimistossa korostuu näkemys kolmea vuotta pidemmästä kokonaiskestosta. Samaan aikaan toteutetun kunta- kyselyn vastaajista vain 24 prosenttia oli sitä mieltä, että kotoutumissuunnitelman yksilöl- linen kokonaiskesto voi olla myös vähemmän kuin kolme vuotta, ja kolmasosa ei osannut sanoa. Ero TE-toimistojen vastauksiin on huomattava, mutta selittynee suurelta osin eri asiakaskunnalla ja sitä kautta erilaisilla suunnitelmien sisällöillä. Kotoutumissuunnitelman voimassaolon kokonaiskesto voi olla myös vähemmän kuin kolme vuotta 76 % Kotoutumissuunnitelman kokonaiskesto ajatellaan yleensä tasan kolmena vuotena 13 % Kotoutumissuunnitelman kokonaiskesto ajatellaan yleensä vähintään kolmena vuotena 10 % En osaa sanoa 1 % Miten kotoutumissuunnitelman yksilöllinen kokonaiskesto (yksilöllinen kotoutumisaika) yleensä määritellään? (n=88) Kuva 9. Kotoutumissuunnitelman yksilöllinen kokonaiskesto (%). 23 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA Kun kysymys käännetään muotoon ”kuinka pitkä kotoutumisajan pitäisi olla”, noin puolet vastaajista valitsi kestoksi kolme vuotta (kuva 10). Toiseksi korkein osuus eli vajaa viidesosa vastaajista valitsi kestoksi viisi vuotta. Yhtä lukuun ottamatta kaikkien toimistojen mediaa- nivastaus oli kolme vuotta. Yhdessä toimistossa painopiste kallistui alle kolmen vuoden kannalle. Yhdessä toimistossa vastaukset jakautuivat tasan kolmen ja viiden vuoden välillä. Kotoutumisajasta todetaan, että kestoa ei tulisi rajata aikaan, vaan sen tulisi pohjautua asi- akkaan yksilölliseen tarpeeseen. Aikasidonnaisuus nähdään jossain määrin ”suoja-aikana”, joka ei tue etenemistä. Palvelulinjasta ja tarpeesta riippuen kaksikin vuotta voi riittää, mutta kaikille ei riitä viisikään. Varsinkin kielitaidon kehittäminen vaatii usein enemmän aikaa. Monet vastaajista pitävät nykyistä mallia toimivina, ja laajasti ajatellaan, että kotou- tumisajan sitominen aikarajoihin eikä palvelutarpeeseen muodostaa haasteita. Palvelui- den etupainotteisuus ja kotoutumisajan jälkeisten palveluiden saatavuus nousevat esiin tärkeinä kotoutumista edistävinä asioina. Avovastauksissa esitettiin vahvoja kantoja myös siitä, millaisia riskejä syntyy kotoutu- misajan lyhentämisessä nykyisen muun lainsäädännön ja palvelujärjestelmän puitteissa. Tällaisen tilanteen nähtiin olevan erityisen epäedullinen niille, jotka etenevät jo nykyisen järjestelmän puitteissa hitaasti. Kotoutumisajan lyhentämisen nähtiin edellyttävän erityi- sesti kotoutumiskoulutuksen odotusaikojen ja muiden palveluiden välisten aikojen lyhen- tämistä nykyisistä ajoista. Näin pitäisi pystyä tekemään myös haja-asutusalueilla, joissa nykytilanteessa kotoutumiskoulutuksia ei käynnisty välttämättä kovinkaan usein. 6 % 20 % 49 % 7 % 18 % 0 % 20 % 40 % 60 % 1 2 3 4 5 vuotta Kuinka pitkä kotoutumisajan (kotoutumissuunnitelman yksilöllisen kokonaiskeston) pitäisi mielestäsi olla? (n=87) Kuva 10. Näkemys kotoutumisajan toivotusta kestosta (%). 24 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Kotoutumisajan jatkamisessa opintoihin perustuen käytetään harkintaa, ja jatkaminen voi perustua esimerkiksi nuoren henkilön peruskoulun tai muun koulutuksen loppuun saat- tamiseen, jos koulua on vain vähän jäljellä. Myös terveydelliset syyt tai oppimisvaikeudet huomioidaan. Muita käytettyjä perusteita jatkamiselle ovat äitiysloma, terveydelliset syyt ja luku- ja kirjoitustaidottomuuden kaltaiset erityisen tuen tarpeet ja nuori ikä. Jatkamisen perustumista lakiin korostetaan vastauksissa. Kotoutumislaissa todetaan, että jos kotou- tumissuunnitelmaa ei ole tilapäisesti voitu toteuttaa vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä, kotoutumissuunnitel- maan oikeuttavaa enimmäisaikaa voidaan pidentää vastaavasti. Haastatteluissa nostettiin esiin, että vastuuasiantuntijan ja asiakkaan välillä voidaan välillä joutua neuvottelemaan siitä, miten kesken olevia opintoja voidaan jatkaa kotoutumisajan jälkeen. Opiskelu opintotuella on tukena pienempi kuin opiskelu työmarkkinatuella. Pa- himmillaan voidaan ajautua tilanteeseen, jossa henkilö lopettaa esim. tutkintotavoitteisen koulutuksen, koska hän ei pysty opiskelemaan kokopäiväisenä ja elättämään itseään opin- totuella. Kyselyn avovastauksissa nostettiin myös esiin omaehtoisten koulutusten tukemi- sen osalta harkinnan laaja kirjo, minkä johdosta toivottiinkin selkeämpää linjausta kotou- tumisajan jatkamiseen kriteereihin. Nykytilanteen arvioitiin olevan kansallisesti epäyhte- näinen ja asiakkaiden kannalta epäyhdenvertainen. Asiantuntijalla tulee olla harkintamah- dollisuuksia, mutta nykyisen määrittelyn nähtiin useassa vastauksessa olevan liian väljä. Osassa vastauksissa kiinnitettiin erityistä huomiota nuorten (alle 25-vuotiaat) tilantee- seen sen osalta, miten tuetaan toisen asteen koulutusta. Osa vastaajista näki, että olisi selkeämpää, ettei työttömyysturvaa voisi saada näihin opintoihin, vaan tärkeämpää olisi oppilaitoksissa annettava tuki. Vastauksissa mainittiin, että tällaiset nuorten tapaukset aiheuttavat usein keskusteluja TE-toimistojen ja kuntien välille siitä, missä määrin kotoutu- misaikana suoritetaan esimerkiksi ammatillisia opintoja. Ylipäätään vastauksissa koettiin, että oleellista on saada asiakas ymmärtämään kotoutumisajan tarkoitus eikä ”ylikorostaa” rahallisen tuen merkitystä. Lisäksi tuotiin esiin, että kotoutumisajan jälkeen tukea tulisi enemmän kohdistaa työpaikoille ja työnantajalle esimerkiksi kielen opiskelun jatkamiseksi. Kotoutumisaikaa ei välttämättä päätetä jatkaa, vaikka se olisi mahdollista, jos kotoutu- miselle asetetut tavoitteet on jo saavutettu ja kielitaito on riittävä (B1.1 tai osan mielestä korkeampi). Soveltuviin opintoihin siirtyminen ja niissä pärjääminen on syy olla jatkamatta kotoutumisaikaa. Käytännössä kuitenkin monet olivat sitä mieltä, että kotoutumisaikaa jatketaan, jos se vain on mahdollista. Useat vastaajat mainitsivat kuitenkin kuntouttavaan työtoimintaan pääsyn perusteena kotoutumisajan päättämiselle. Valtaosa vastaajista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että kotoutumissuunnitelmassa asetetaan selkeät tavoitteet kotoutumisajalle ja niiden saavuttamista seurataan (kuva 11). Kaksi kolmesta vastaajasta on myös sitä mieltä, että suunnitelmassa asetetut tavoitteet 25 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA saavutetaan kotoutumissuunnitelman voimassa olon puitteissa. Kuitenkin vastaajista lä- hes puolet on sitä mieltä, että tavoitteiden saavuttamiseksi TE-toimistoissa ei ole riittävästi keinoja ja palveluja. Näitä vastauksia tuli varsinkin viidestä TE-toimistosta, mutta monissa muissakin toimistoissa oli keinoihin ja palveluihin tyytymättömiä vastaajia. Kotoutumissuunnitelmalle asetetut tavoitteet ovat avovastausten perusteella riippuvaisia asiakkaan taustoista ja tilanteista, ja ne luonnollisesti elävät matkan varrella. Erityisesti vai- keimmin työllistyville maahanmuuttajille kuten luku- ja kirjoitustaidottomille tai osatyöky- kyisille on joidenkin vastaajien mukaan heikosti palveluita saatavilla. Haasteita muodosta- vat myös jonotusaika palveluihin, asiakkaan traumat sekä resurssien ja palveluvalikoiman puutteet. 1 7 3 3 5 42 21 9 1 3 13 6 49 36 58 33 43 11 6 48 1 0 0 1 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kotoutumissuunnitelmassa asetetaan selkeät tavoitteet Kotoutumissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on TE-toimistoissa riittävästi keinoja ja palveluja Kotoutumissuunnitelman voimassaolon puitteissa yleensä saavutetaan asetetut tavoitteet Kotoutumissuunnitelman tavoitteiden saavuttamista seurataan Näkemyksiä kotoutumissuunnitelmasta (n=88): Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuva 11. Kotoutumissuunnitelman tavoitteet (%). Kotoutumissuunnitelman osalta keskeisinä ongelmakohtina ja siten myös kehittämiskoh- tina esiin nousee resurssien riittämättömyys. Ajan puute estää suunnitelman tekemisen riittävän laajaksi tai asiakaskohtaiseksi tai sen päivittämisen tarkoituksenmukaisesti. Hen- kilöresurssien lisäksi myös tarkoitukseen URA:a paremmin soveltuvat työvälineet (esim. automaatio, asiakkaan mahdollisuus hyväksyä sähköisesti) tehostaisivat ajankäyttöä. Useat vastaajat mainitsivat myös, ettei URA:n kartoituskortin poistuttua ole vastaaville tiedoille muuta kirjauskohtaa, josta ne myös olisivat käytettävissä. Osa vastaajista mainitsi tiettyihin määräaikoihin sidotun päivitysvälin tuottavan turhaa työtä, jos asiakkaan tilanne ei ole muuttunut sinä aikana. Asiakkaan palveluiden alkami- nen ei riipu suunnitelman päivittämisestä, eikä niitä siten voi päivittämisellä edistää. Myös turhan päivittämisen pois jättäminen vapauttaisi resursseja muihin tehtäviin. 26 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Sisällöllisesti suunnitelman toivotaan huomioivan paremmin elämän eri osa-alueet myös työllistymisen ja koulutuksen ulkopuolella, ja näihin liittyviä taitoja kykyjä ja etenemista- voitteita. Asiakas voisi myös sitoutua paremmin realistisiin etenemistavoitteisiin. Asiak- kaan oman motivaation merkitystä korostetaan muutenkin tavoitteiden saavuttamisessa. Todellisuudessa kaikki asiakkaat eivät aina ymmärrä, miksi erilaisia työllistymiseen tähtää- viä toimia tehdään, eikä heidän välttämättä kuuluisi edes olla TE-palveluiden piirissä, vaan oikeampi paikka olisi kunnan palveluissa, sillä kaikkien asiakkaiden osalta etenemistä työ- markkinoille ei pidetä realistisena. Esiin nousee myös, että asiakkaalle pitäisi pystyä vies- timään paremmin eri toimijoiden vastuista ja palveluista kotoutumisen edistämiseksi. Yli- päätään asiakaslähtöisyyttä pitäisi pystyä lisäämään kotoutumissuunnitelmassa. Toisaalta haastatteluissa esitettiin myös arvioita siitä, ettei kotoutumissuunnitelman merkitystä tu- lisi korostaa liikaakaan, sillä se nähtiin osin teknisenä välineenä asiakasprosessin eteenpäin viemiseksi. Oleellisempana tällöin pidettiin riittäviä ja toimivia palveluja. 2.4 Kotoutumiskoulutus ja muut kotoutuja-asiakkaiden palvelut Kotoutumislain mukaan kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maa- hanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kir- joitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotou- tumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Kotoutumiskou- lutuksen kielellisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää myös omaeh- toisena opiskeluna. Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa maahanmuuttajan työvoimakoulutuksena toteutettavaan kotoutumiskoulutukseen tai hakeutumaan omaehtoiseen opiskeluun. Asiakkaan palvelu- polun kannalta on oleellista, että työ- ja elinkeinotoimiston huolehtii siitä, että sen muut palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. 27 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Työvoimakoulutuksena annettavan kotoutumiskoulutuksen toimivuuteen ollaan pääosin hyvin tyytyväisiä. • Työttömyysetuudella toteutettavat omaehtoiset koulutukset saavat enemmän kriittisiä arvioita kuin kotoutumiskoulutukset, mutta niihinkin ollaan varsin tyytyväisiä. • Palkkatuen katsotaan kuuluvan tärkeimpiin palveluihin erityisesti nopeasti työelämään suuntaavien kotoutuja-asiakkaiden kohdalla. Palkkatukea voisi vastaajien perusteella hyödyntää enemmän, mutta ongelmana nousee esimerkiksi palkkatuen pienin määrä. Osana selvityksen toteutusta kartoitettiin kotoutuja-asiakkaiden kanssa työskentelevien näkemyksiä kotoutumiskoulutuksista, omaehtoisista koulutuksista sekä palkkatukijakson ja muiden TE-toimistojen käytössä olevien palveluiden soveltuvuutta erilaisille asiakkaille. Työvoimakoulutuksena annettavan kotoutumiskoulutuksen toimivuuteen ollaan pääosin hyvin tyytyväisiä. Yli 90 prosenttia vastaajista katsoo, että ohjaus kotoutumiskoulutukseen toimii hyvin (kuva 12). Valtaosa vastaajista on myös sitä mieltä, että koulutuksia on kehi- tetty sadun palautteen pohjalta yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Jossain määrin vastaa- jilla on epäilyksiä siitä, annetaanko koulutuksissa riittävästi yksilöllistä ohjausta tai suun- nitellaanko koulutuksissa asiakkaiden kanssa tarkoituksenmukaisia jatkopolkuja. Syynä tähän pidetään liian suuria ryhmäkokoja. On kuitenkin muistettava, että TE-toimiston asiantuntijoiden mahdollisuudet arvioida palvelun toteutusta ovat rajalliset muuhun kuin lopputulokseen perustuen. Yksilöllisen ohjauksen puutteellisuudesta kritiikkiä nousi erityi- sesti yhdessä TE-toimistossa. Koulutusten tason katsotaan vaihtelevan koulutusorganisaatiosta ja itse kouluttajasta riip- puen, ja vastaajat toivoisivatkin laatua painotettavan vahvemmin kilpailutuksissa hinnan sijaan. Monet vastaajat nostavat esiin parempia ja huonompia esimerkkejä. Jonotusajat koulutuksiin ovat vastaajien mielestä liian pitkiä, ja jonkin verran kritiikkiä esiintyy myös koulutuksissa asiakkaalle luotuja liian ruusuisia odotuksia tai tulevaisuudensuunnitelmia kohtaan, sillä ne näyttäytyvät TE--toimistossa epärealistisina. 28 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 2 2 1 2 4 5 19 18 1 5 20 13 38 47 41 53 55 35 9 14 0 7 11 0 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Ohjaus kotoutumiskoulutukseen toimii hyvin Kotoutumiskoulutuksia on kehitetty yhteistyössä TE-palvelujen kanssa saadun palautteen pohjalta Kotoutumiskouluttaja antaa kotoutuja-asiakkaille riittävästi yksilöllistä ohjausta osana kotoutumiskoulutusta Kotoutumiskouluttaja suunnittelee asiakkaiden kanssa tarkoituksenmukaisia jatkopolkuja kotoutumiskoulutuksesta eteenpäin Näkemyksiä kotoutumiskoulutuksen toimivuudesta (n=86): Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuva 12. Työvoimakoulutuksena annettavan kotoutumiskoulutuksen toimivuus (%). Kotoutumiskouluttajat antavat koulutuksesta väli- ja loppupalautteen Koulutusportin kautta. Se, miten paljon ja millä laajuudella palautetta käsitellään toimijoiden kesken, vaih- telee toimistoittain. Jotkin vastaajat kertova systemaattisesti toteutettavista kolmikantai- sista keskusteluista asiakkaan, kouluttajan ja TE-toimiston välillä varsinkin loppuvaiheen koulutuksien yhteydessä. Palautteista nousseisiin hälyttäviin tapauksiin suhtaudutaan va- kavasti. Hyvin laaditun palautteen perustella päivitetään kotoutumissuunnitelmaa, mutta varsinkin välipalautteiden heikko taso ja realistisuus saavat jonkin verran kritiikkiä, ja ne jäävät usein vähemmälle huomiolle. Jotkut vastaajat toivovat kotoutumiskoulutuksiin varsinkin lisää jatkopolkujen vahvempaa suunnittelua ja jatkoseurantaa, joka toki vaatii myös lisää resursseja. Kotoutumiskoulut- taja tuntee asiakkaan, ja hänellä olisi hyödyllistä olla vahvempi rooli jatkopolkujen suun- nittelussa, mikä edellyttää myös eri vaihtoehtojen hyvää tuntemista. Samalla TE-toimiston järjestämien koulutusten tulisi ohjata kohti työelämää, mutta opiskelua katsotaan jois- sain vastauksissa painotettavan liian paljon. Hankintakriteereissä tulisi painottaa muitakin asioita kuin halpaa hintaa. Koulutusportin olisi puolestaan hyvä olla käytössä kaikilla kou- lutusasteilla yhdenmukaisesti. Monet vastaajat kuitenkin ovat tyytyväisiä nykyiseen toteu- tukseen, ja muistuttavat, että kouluttajan ensisijainen tehtävä on kouluttaa, eikä hänelle voi siirtää liian laajasti TE-toimistolle kuuluvia tehtäviä. Työttömyysetuudella toteutettavat omaehtoiset koulutukset saavat enemmän kriittisiä ar- vioita kuin kotoutumiskoulutukset, mutta niihinkin ollaan varsin tyytyväisiä. Lähes kaksi kolmesta katsoo ohjauksen omaehtoisiin koulutuksiin toimivan hyvin (kuva 13). Näkemyk- set jakaantuvat mutta painottuvat positiiviselle puolelle myös koulutusten kehittämisessä 29 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA yhteistyössä TE-toimiston kanssa ja siinä, suunnitellaanko asiakkaalle koulutuksessa tarkoi- tuksenmukaisia jatkopolkuja. Hieman kriittisempiä arvioita esitetään riittävän yksilöllisen ohjauksen antamisesta. Omaehtoisten koulutusten osalta on huomioitava, että ne voivat olla mitä tahansa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen ja yliopiston väliltä, mikä luonnolli- sesti aiheuttaa vaihtelua myös toteutukseen. Tästä syystä myös vaihtelua vastaajien tyyty- väisyydessä omaehtoisiin koulutuksiin on paljon. Tiedonkulussa oppilaitosten ja TE-toimis- tojen välillä katsotaan olevan haasteita, ja oppilaitosten suuri määrä tarkoittaa, että myös erilaisia käytäntöjä ymmärtää kotoutumistyötä ja tehdä yhteistyötä viranomaisen kanssa on lukuisia. Voisikin ajatella, että omaehtoisten koulutusten haasteissa korostuvat useat monissa selvityksissä tunnistetut yleiset koulutuksen järjestäjien tai palveluntuottajien ja TE-toimiston välisen yhteistyön haasteet, joista moniin ratkaisuja voi syntyä ajan kanssa, jos niitä aktiivisesti haetaan. Syyt omaehtoiseen koulutukseen työttömyysetuudella vaihtelevat asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Useat vastaajat mainitsevat sopivan työvoimakoulutuksena järjestettä- vien kotoutumiskoulutuksen puuttumisen, rajallisen määrän tai pitkät jonotusajat. Aikuis- ten perusopetusta ei ole saatavilla kotoutumiskoulutuksena, ja se on monille kotoutu- ja-asiakkaille tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Pitkät odotusajat korostuvat pienemmillä paikkakunnilla, joissa kotoutumiskoulutuksia käynnistyy vähemmän. Asiakkaan oma toive ja koulutuspaikan löytäminen itse vaikuttavat myös ohjautumiseen. 7 9 6 9 13 21 31 22 16 22 24 20 48 34 31 45 16 6 1 1 0 8 6 2 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Ohjaus eri koulutuksiin toimii hyvin Koulutuksia on kehitetty yhteistyössä TE-palvelujen kanssa saadun palautteen pohjalta Koulutusten tarjoajat antavat kotoutuja-asiakkaille riittävästi yksilöllistä ohjausta Koulutusten tarjoajat suunnittelevat asiakkaiden kanssa tarkoituksenmukaisia jatkopolkuja Näkemyksiä omaehtoisesta koulutuksesta (n=86): Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuva 13. Omaehtoisen koulutuksen toimivuus (%). TE-toimiston palveluvalikon eri palvelut sopivat eri polkuja eteneville kotoutuja-asiak- kaille eri tavoin. Perustaitojen vahvistamista tarvitseville sopivimpina palveluina pidetään kotoutumiskoulutusta, asiantuntija-arviointeja kuten kielitaidon lähtötason kartoitusta ja 30 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 työkokeiluja (kuva 14). Ammatillisilla poluilla eteneville sopivat hyvin ammatilliset työvoi- makoulutukset, omaehtoinen opiskelu ja myös esimerkiksi oppisopimus (kuva 15). Jos asi- akkaalla on jo korkeampaa osaamista, esimerkiksi korkeakoulutusta, myös erilaisilla verk- kopalveluilla, työnvälityspalveluilla ja aloittelevien yrittäjien palveluilla voidaan edistää kotoutumista (kuva 16). Nopeasti työelämään suuntaavien palveluista erityisen sopivina pidetään työnvälityspalveluita ja palkkatukea (kuva 17). Vastaajat kuitenkin korostavat, että jokaisen asiakkaan tilanne on yksilöllinen, ja siten sopiva polkukin määräytyy yksilöl- lisesti. Kysymysmuotoilussa pakotettiin valitsemaan kolme tärkeintä, mikä kertoo yleisku- vasta mutta ei rajaa pois muita palveluita miltään kohderyhmältä. Kysyttäessä minkälaisia palveluita kotoutuja-asiakkailta puuttuu, esiin nousivat esimerkiksi jatkuvasti käynnissä olevat kielikoulutukset, joihin asiakas voidaan velvoittaa, psykologi- palvelut ja osatyökykyisten palvelut. Talouden hoitamisen ja elämänhallinnan taidoista on hyötyä ja varsinkin omakielinen yhteiskuntaorientaatio tukisi kotoutumista. Kielenopetuk- sen osalta mainitaan toiminnallisuus, esimerkiksi työpajojen avulla. 81% 33% 58% 28% 15% 14% 8% 32% 68% 25% 23% 19% 14% 3% 22% 22% 53% 30% 8% 5% 38% 39% 13% 5% 0% 25% 50% 75% 100% Kotoutumiskoulutus työvoimakoulutuksena Ammatillinen työvoimakoulutus Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella kotoutumislain mukaan Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella JTYPL:n mukaan Lyhytkestoiset opinnot Työnvälityspalvelut ml. henkilökohtainen neuvonta Verkkopalvelut (esimerkiksi etäopiskelu) Maahanmuuttajien osaamis- ja ammattitaitokartoitukset Asiantuntija-arvio (esimerkiksi kielitaidon lähtötason arviointi) Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Uravalmennus Työhönvalmennus Työnhakuvalmennus EURES-palvelut Palkkatuki Oppisopimus Työkokeilu Koulutuskokeilu Aloittavien yrittäjien palvelut Starttiraha Maahanmuuttajien osaamiskeskusten palvelut Muu kotoutumista edistävä toiminta KOTO-SIB TYÖ-SIB Perustaitojen vahvistamista tarvitseville Kuva 14. Tärkeimmät palvelut perustaitojen vahvistamista tarvitseville (valitse kolme tärkeintä, n=79, % vastaajista). 31 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA 57% 81% 59% 68% 30% 38% 24% 53% 41% 48% 37% 32% 30% 11% 38% 54% 48% 35% 28% 25% 35% 24% 22% 13% 0% 25% 50% 75% 100% Kotoutumiskoulutus työvoimakoulutuksena Ammatillinen työvoimakoulutus Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella kotoutumislain mukaan Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella JTYPL:n mukaan Lyhytkestoiset opinnot Työnvälityspalvelut ml. henkilökohtainen neuvonta Verkkopalvelut (esimerkiksi etäopiskelu) Maahanmuuttajien osaamis- ja ammattitaitokartoitukset Asiantuntija-arvio (esimerkiksi kielitaidon lähtötason arviointi) Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Uravalmennus Työhönvalmennus Työnhakuvalmennus EURES-palvelut Palkkatuki Oppisopimus Työkokeilu Koulutuskokeilu Aloittavien yrittäjien palvelut Starttiraha Maahanmuuttajien osaamiskeskusten palvelut Muu kotoutumista edistävä toiminta KOTO-SIB TYÖ-SIB Ammatillisilla poluilla eteneville Kuva 15. Tärkeimmät palvelut ammatillisilla poluilla eteneville (valitse kolme tärkeintä, n=79, % vastaajista). 49% 19% 44% 28% 48% 54% 58% 27% 28% 42% 29% 30% 37% 32% 39% 13% 37% 9% 46% 38% 16% 23% 13% 13% 0% 25% 50% 75% Kotoutumiskoulutus työvoimakoulutuksena Ammatillinen työvoimakoulutus Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella kotoutumislain mukaan Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella JTYPL:n mukaan Lyhytkestoiset opinnot Työnvälityspalvelut ml. henkilökohtainen neuvonta Verkkopalvelut (esimerkiksi etäopiskelu) Maahanmuuttajien osaamis- ja ammattitaitokartoitukset Asiantuntija-arvio (esimerkiksi kielitaidon lähtötason arviointi) Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Uravalmennus Työhönvalmennus Työnhakuvalmennus EURES-palvelut Palkkatuki Oppisopimus Työkokeilu Koulutuskokeilu Aloittavien yrittäjien palvelut Starttiraha Maahanmuuttajien osaamiskeskusten palvelut Muu kotoutumista edistävä toiminta KOTO-SIB TYÖ-SIB Korkeaa osaamista omaaville (esimerkiksi osa korkeakoulutetuista) Kuva 16. Tärkeimmät palvelut korkeaa koulutusta omaaville (valitse kolme tärkeintä, n=79, % vastaajista). 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 54% 44% 30% 29% 54% 81% 37% 43% 29% 19% 24% 48% 54% 30% 68% 38% 38% 10% 48% 44% 32% 22% 34% 38% 0% 25% 50% 75% 100% Kotoutumiskoulutus työvoimakoulutuksena Ammatillinen työvoimakoulutus Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella kotoutumislain mukaan Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella JTYPL:n mukaan Lyhytkestoiset opinnot Työnvälityspalvelut ml. henkilökohtainen neuvonta Verkkopalvelut (esimerkiksi etäopiskelu) Maahanmuuttajien osaamis- ja ammattitaitokartoitukset Asiantuntija-arvio (esimerkiksi kielitaidon lähtötason arviointi) Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Uravalmennus Työhönvalmennus Työnhakuvalmennus EURES-palvelut Palkkatuki Oppisopimus Työkokeilu Koulutuskokeilu Aloittavien yrittäjien palvelut Starttiraha Maahanmuuttajien osaamiskeskusten palvelut Muu kotoutumista edistävä toiminta KOTO-SIB TYÖ-SIB Työelämään nopeasti suuntaaville Kuva 17. Tärkeimmät palvelut työelämään nopeasti suuntaaville (valitse kolme tärkeintä, n=79, % vastaajista). Palkkatuen katsotaan kuuluvan tärkeimpiin palveluihin erityisesti nopeasti työelämään suuntaavien kotoutuja-asiakkaiden kohdalla (68 % vastaajista). Sitä pidetään melko sovel- tuvana myös ammatillisilla poluilla eteneville ja korkeaa osaamista omaaville asiakkaille. Palkkatukea voisi vastaajien perusteella hyödyntää enemmän, mutta ongelmana nousee esimerkiksi palkkatuen pienin määrä. Asiakkaat ovat usein olleet vain aktiivipalveluissa ja työttömyysaika on jäänyt lyhyeksi, jolloin palkkatuenkin määrä on pienin mahdollinen eli 30 prosenttia. Tämä rajaa potentiaalisia työnantajia, eikä tuki vastaa välttämättä kielen opettamisen ja suuremman ohjaamisen kustannuksia. Työttömyyden kesto ei myöskään välttämättä riitä kaupungin palkkatuettuun työllistymiseen. Yksi ratkaisuehdotus on ko- toutumisajan lukeminen tässä yhteydessä työttömyysajaksi. Nykyjärjestelmässä kotoutu- ja-asiakkaiden tilanne ei sovi palkkatuen ehtoihin, joihin pitäisi sisällyttää esimerkiksi kie- litaidon ja ammatillisen osaamisen puute työttömyysajan ja terveydellisten syiden oheen. Avovastauksissa toivottiin lisäksi esimerkiksi sitä, että kaupunkien kanssa pystyttäisiin enemmän luomaan sellaisia ratkaisuja, joissa asiakas osallistuisi kolmen kuukauden työ- kokeiluun ja sen jälkeen kuuden kuukauden palkkatuettuun työhön. Ylipäätänsä arveltiin, että jos päästäisiin siihen, että palkkatuella voitaisiin kattaa 50 prosenttia palkkakustan- nuksista, tämä voisi vaikuttaa positiivisesti kotoutuja-asiakkaiden tilanteisiin. Lisäksi esitet- tiin huomioita ongelmista, joita muodostuu 0-tuntisopimuksista sekä toiveita, että palkka- tukea voitaisiin myöntää myös oppisopimuksiin. Tietoisuus palkkatuesta vaikuttaa olevan liian heikkoa niin asiakkaiden, kouluttajien kuin työnantajienkin osalta, ja sitä pitäisi pystyä lisäämään niin, että työnantajat sekä tuntisivat instrumentin että sen, millaisia työntekijöitä olisi tarjolla. Tähän liittyen voisi olla hyötyä 33 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA erillisistä tahoista, joilla on rooli tarpeiden yhteen saattamisessa. Jossain määrin myös työnantajien asenteellisuus ja haluttomuus palkata kotoutujia voi vähentää palkkatuen käyttöä. Riskinä mainitaan myös, että jotkin yritykset käyttävät palkkatuettuja maahan- muuttajia vain halpana työvoimana, mihin ratkaisu voisi olla tuen sitominen osaksi työ- kokeilua. Asiakkaille palkkatuesta pitäisi nykyistä paremmin kertoa niin kotoutumiskoulu- tuksessa kuin TE-toimistoissa. Toivottiin selkosuomeksi tehtyä esitettä, jonka avulla asiakas voisi kertoa palkkatuesta työnantajille. Reilu puolet vastaajista katsoo, että kotoutuja-asiakkaat ohjautuvat tarkoituksenmukai- sesti joko TE-toimiston tai kunnan/kuntayhtymän palveluihin (kuva 18). Odotetusti TE-toi- mistoissa, joissa tehdään enemmän systemaattista yhteistyötä kuntien kanssa, myös arviot tarkoituksenmukaisesta ohjautumisesta toimijoiden välillä ovat positiivisempia. Sitä vas- toin kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että etuudet ohjaavat kotoutuja-asiakkaita epätarkoituksenmukaisesti palveluihin. Vain kahdesta toimistosta vastataan enemmän siten, että etuudet eivät ohjaisi epätarkoituksenmukaisesti palveluihin. Avovastauksien perusteella kotoutuja-asiakkaita ohjautuu TE-toimistoon, jos heille ei ole saatavilla muita palveluita. Työmarkkinatuen asema ensisijaisena etuutena ohjaa ilmoittautumaan työnha- kijaksi, vaikka työkykyä ei todellisuudessa olisi. Kelan kerrotaan edellyttävän työnhakijaksi ilmoittautumista esimerkiksi ennen toimeentulotukipäätöstä, ja toisaalta kunnilla arvioi- daan olevan intressi saada työkyvyttömiä asiakkaita Kelan tuen piiriin mahdollisimman nopeasti. Toinen esiin nouseva näkökulma on kulukorvauksen rooli. Opiskelua opintotu- ella tai omaehtoisesti ei valita, vaikka ne olisivat muuten tarkoituksenmukaisia, sillä niistä jää asiakkaalle itselleen vähemmän tukea. Kotoutujien nykyistä tarkoituksenmukaisemman ohjautumisen katsotaan edellyttävän sekä käytännöllisiä että rakenteellisempia toimia. Ensimmäisiin sisältyy vastuuasiantunti- joiden asiakasmäärän vähentäminen, jolloin asiakasohjaukseen pystytään paneutumaan huolellisemmin ja yksilöllisemmin. Yhteistyön, koordinoinnin ja kuntien palvelurakenteen vahvistamisen voi kaikkien myös laskea kuuluviksi konkreettisempiin toimenpiteisiin. Rakenteellisella tasolla tulisi korjata tukijärjestelmän epätarkoituksenmukaisuus, jolloin työkyvyttömät asiakkaat eivät ohjautuisi TE-toimistoihin ja kunnalla olisi kannustimia vah- vistaa omia soveltuvia palveluitaan. Kelan asema toimeentulotuen myöntäjänä mainitaan useissa vastauksissa erityisen merkityksellisenä, ja se pitäisi osan vastaajista mukaan jopa määritellä uudelleen. Kuntien järjestämien työvoiman ulkopuolella oleville suunnatuilta palveluilta toivottiin tavoitteellisempaa työmarkkinoille suuntautumista sekä kykyä jousta- vasti reagoida erilaisiin asiakasmääriin. 34 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 8 7 23 4 9 12 41 46 11 29 8 3 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kotoutuja-asiakkaat ohjautuvat tarkoituksenmukaisella tavalla joko TE-toimiston tai kunnan/kuntayhtymän palveluiden asiakkaaksi Etuudet ohjaavat kotoutuja-asiakkaita epätarkoituksenmukaisesti palveluihin Arvioi seuraavia väitteitä (n=75): Kuva 18. Palveluihin ohjautumisen tarkoituksenmukaisuus (%). 2.5 Palvelu ja asiakasohjaus TE-toimistoissa TE-asiantuntijan työ on erikoistunutta osaamista edellyttävä asiantuntijatehtävä, jota on kuvattu esimerkiksi Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeen tuoreessa selvityksessä. Työtä tehdään hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Selvityksen mukaan uudet työntekijät pereh- dytetään aluksi pääosin työn hallinnolliseen puoleen ja työttömyysturvaan liittyviin asioi- hin, minkä jälkeen esimerkiksi ohjausosaamista kartutetaan kollegoiden avulla ja työn ohella. TE-asiantuntijan oleellista osaamista ovat työvoimapoliittisten edellytysten tun- teminen, asiakasprosessi, palvelutarjonta sekä vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Maahan muuttaneiden asiakkaiden kanssa työskenteleviltä vaaditaan lisäksi muun muassa maa- hanmuutto- ja kotouttamisprosessin sekä -palveluiden tuntemusta ja monikulttuurista tuntemusta sekä kykyä toimia tulkin välityksellä.2 2 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Pakolaistaustaisten ohjaus-hanke, Noora Hagman, Anne Laitinen-Saunio, Eija Asi- kainen, ”Enemmän aikaa ja pysyvyyttä, että asiakasta ei aina lähetetä pois, jollekin toiselle taholle”; Työ- ja elinkei- notoimiston asiantuntijoiden ja esihenkilöiden käsityksiä maahan muuttaneiden ohjauksesta”, Raportteja 01/2020, s. 9. 35 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Omien toiveiden, tavoitteiden ja motivaation huomioimista pidetään tärkeänä, mutta käytännössä kielitaito määrittelee hyvin pitkälti reunaehdot esimerkiksi ammatillisissa opinnoissa menestymiseen ja siten myös sen, millaiselle palvelupolulle asiakas ohjataan. • Pääosin TE-toimistoissa katsotaan, että varsinkin vuorovaikutus asiakkaan kanssa, asiakkaan tarkoituksenmukainen ohjaus ja työkyvyn huomioiminen ovat korkealla tasolla. • Vastuuasiantuntijoilla ei ole kotoutuja-asiakkaiden ohjaamiseen riittävästi aikaa. Yksinkertaisena syynä mainitaan, että yhden asiakkaan vastuulla on liian paljon asiakkaita, jotta yksilöllistä ohjausta pystyisi tekemään toivotulla tasolla. Kotoutuja asiakkaiden palvelupolun määrittää ensisijaisesti kotoutujan yksilöllinen tarve ja lähtötaso lainsäädännön antamissa puitteissa. Omien toiveiden, tavoitteiden ja motivaa- tion huomioimista pidetään tärkeänä, mutta käytännössä kielitaito määrittelee hyvin pit- kälti reunaehdot esimerkiksi ammatillisissa opinnoissa menestymiseen ja siten myös sen, millaiselle palvelupolulle asiakas ohjataan. Selvästi enemmistö vastaajista on tyytyväisiä useimpiin asiakasohjauksen prosessin osiin ja TE-toimistossa tehtävän työn osa-alueisiin. (kuva 19). Pääosin TE-toimistoissa katsotaan, että varsinkin vuorovaikutus asiakkaan kanssa, asiakkaan tarkoituksenmukainen ohjaus ja työkyvyn huomioiminen ovat korkealla tasolla. Ohjaamisen selkeydestä ja perustumisesta erilaisiin palvelupolkuihin, vastuuasiantuntijan mahdollisuudesta pitää kokonaisuus hal- linnassa ja elämäntilanteiden huomioimisesta noin viidesosa vastaajia esittää negatiivisia arvioita. 36 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 1 1 1 1 1 1 1 4 4 6 2 6 8 7 10 11 12 12 19 13 8 7 7 9 10 9 9 11 7 11 47 54 51 40 45 44 45 46 45 52 41 32 33 40 35 35 33 27 26 18 0 0 0 2 0 0 0 0 0 1 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % TE-toimistossa pystytään asiointitilanteissa yleensä luomaan hyvä vuorovaikutus kotoutuja-asiakkaan kanssa Kotoutuja-asiakkaille annetaan TE-toimistossa ohjausta asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti Kotoutuja-asiakkaiden ohjauksessa TE-toimistossa huomioidaan työkyky ja sen muutokset Kotoutuja-asiakkaita ohjataan riittävästi työkokeiluihin TE-toimiston vastuuasiantuntijoilla on riittävät tiedot alueella tarjolla olevista palveluista kotoutuja-asiakkaiden ohjaamiseksi Kotoutuja-asiakkaita ohjataan TE-toimistossa yksilöllisesti Kotoutuja-asiakkaita ohjataan TE-toimistossa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti läpi kotoutumisajan Kotoutuja-asiakkaiden ohjaaminen TE-toimistossa on selkeää perustuen erilaisia tarpeita vastaaviin palvelupolkuihin ja valintakriteereihin Kotoutuja-asiakkaan ohjauksen kokonaisuus on TE-toimiston (vastuuasiantuntijan) hallinnassa Kotoutuja-asiakkaiden ohjauksessa TE-toimistossa huomioidaan asiakkaan elämäntilanteet (ml. perhe) ja niissä tapahtuvat muutokset Näkemyksiä työstä (samaa mieltä, n=85): Kuva 19. Näkemyksiä työstä TE-toimistoissa ja kotoutuja-asiakkaiden ohjauksesta (positiiviset näkemykset, %). Viidessä teemassa vastaajien näkemykset työstä TE-toimistossa ja kotoutujien ohjauksesta painottuivat selvästi negatiivisen puolelle (kuva 20). Kolme vastaajaa neljästä katsoo, että hallinnollinen työ vie aikaa liikaa pois henkilökohtaisesta ohjauksesta ja työnvälityksestä. Tämä näkyi edellä myös toiveena siitä, että suunnitelmia ei päivitettäisi turhaan ja asiak- kaat voisivat esimerkiksi hyväksyä suunnitelmiaan sähköisesti. Vastaukset jakaantuvat lähes tasan sen suhteen, arvioidaanko tietojärjestelmien tukevan kotoutuja-asiakkaiden ohjausta (38 % eri mieltä, 42 % samaa mieltä). Näkemykset jakaantuvat myös siinä, pidetäänkö kotoutuja-asiakkaita työnvälityksen koh- deryhmänä, jolle välitetään tietoa työpaikoista ja tehdään työtarjouksia. Toisaalta kaikki ei- vät näe mielekkäänäkään työtarjousten tekemistä, jos perustiedot prosessista tai kielitaito eivät ole vielä riittävällä tasolla. Lukutaitokoulutuksen laadusta on myös epäilyksiä kolmas- osalla vastaajilla, ja sen kerrotaan vaihtelevan ja koulutuksien jäävän joissain tapauksissa vain vähälle valvonnalle. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista on eri mieltä väittämän kanssa, että vastuuasiantun- tijoilla olisi kotoutuja-asiakkaiden ohjaamiseen riittävästi aikaa. Yksinkertaisena syynä mainitaan, että yhden asiantuntijan vastuulla on liian paljon asiakkaita, jotta yksilöllistä ohjausta pystyisi tekemään toivotulla tasolla. Räätälöidyn palvelun toteuttamista hanka- loittaa avovastausten perusteella myös palveluvalikoiman rajallisuus. 37 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 0 11 7 9 39 8 28 31 24 26 17 13 19 15 9 29 31 35 27 18 46 18 7 7 8 0 0 1 18 0 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Hallinnollinen työ vie TE-toimiston vastuuasiantuntijalta liikaa aikaa pois henkilökohtaiselta ohjaukselta ja työnvälitykseltä Kotoutuja-asiakkaat nähdään TE-toimistossa työnvälityksen kohderyhmänä, joten heille välitetään tietoa avoimista työpaikoista ja heille tehdään työtarjouksia Tietojärjestelmät tukevat kotoutuja-asiakkaiden ohjausta Kotoutuja-asiakkaille tarjottava lukutaitokoulutus on laadukasta TE-toimiston vastuuasiantuntijoilla on kotoutuja-asiakkaiden ohjaamiseen riittävästi aikaa Näkemyksiä työstä (eri mieltä, n=85): Kuva 20. Näkemyksiä työstä TE-toimistoissa ja kotoutuja-asiakkaiden palveluista (negatiivisimmat näkemykset, %). Eroja tyytyväisyydessä TE-toimiston toimintaan ja asiakasohjaukseen näkyy jonkin verran toimistoittain, mutta pääsääntöisesti näkemykset hajautuvat toimiston sisällä (kuva 21). Kun edellisten kuvien kaikki väittämättä tiivistetään yhdeksi summamuuttujaksi, toimis- tojen välillä voidaan havainta joitakin eroja. Tyytyväisimpiä työhön ja ohjaukseen ovat Kainuun ja Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston vastaajat, ja keskiarvon alle jää Hämeen, Uu- denmaan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Keski-Suomen vastausten keskiarvo. Näistä toimistoista kaikista on useampia vastaajia, mutta on selvää, että toimistokohtaisia näke- myksiä pitää tulkita vähäisen vastaajamäärän takia hyvin varovaisesti. 4,3 4,3 4,0 3,9 3,9 3,8 3,7 3,7 3,7 3,4 3,4 3,0 3,0 3,0 Kainuun työ- ja elinkeinotoimisto Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Lapin työ- ja elinkeinotoimisto Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Summamuuttuja työtä koskevista kysymyksistä (ka. 3,5, n=85, ⍺=.84) K es ki ar vo Kuva 21. Näkemykset TE-toimiston työstä ja kotoutuja-asiakkaiden pohjauksesta, summamuuttujan keskiarvot toimistoittain. (ka.) 38 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 2.6 Yhteistyö Kotoutumislain mukaan paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monia- laisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä niiden seurannasta. Ne voivat lisäksi laatia paikallisia tai seudullisia yhteistyösopimuksia toimen- piteiden ja palvelujen järjestämisestä alueellaan. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on eri- tyisen tärkeää, koska kotouttamistyö on käytännössä koko palveluverkoston läpäisevää verkostomaista toimintaa. K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Yli kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista arvioi, että kotoutuja-asiakkaiden osalta tehdään systemaattista yhteistyötä kuntien kanssa. Suurin osa vastaajista arvioi yhteistyön kuntien kanssa sujuvan pääsääntöisesti hyvin. • Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi ehdotetaan tiedonkulun joustavoittamista esimerkiksi yhteisen tietojärjestelmän muodossa. Tietojärjestelmän puuttuessa tiedon tulisi liikkua mahdollisimman paljon asiakkaan itsensä kautta. Tiedonvaihdon käytäntöjä pidetään liian tiukkoina, ja lopputuloksena menetetään tietoa. • Yhteistyön työvoimakoulutuksena toteutettavia kotoutumiskoulutuksia järjestävien oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa arvioidaan toimivan hyvin. Yhteistyötä omaehtoista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa saa kotoutumiskoulutuksen toteuttajia kriittisempiä arvioita yhteistyön toimivuudesta. Yli kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista arvioi, että kotoutuja-asiakkaiden osalta tehdään systemaattista yhteistyötä kuntien kanssa. Vastaajista 24 prosenttia on vastakkaista mieltä. Ei-vastauksia annettiin erityisesti kahden suuren TE-toimiston vastauksissa. Näiden toi- mistojen alueen kaupungeilla on merkittävää itsenäistä kotouttamistoimintaa. Yhteis- työn määrä ja laatu vaihtelevat, ja siihen saattaa sisältyä konkreettista asiakasohjausta esimerkiksi kunnan palveluihin tai sitten osallistumista erilaisiin verkostoihin. Useimmiten yhteistyötä tehdään tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaille ja vastapuolena kun- nassa on sosiaalitoimi tai erillinen maahanmuuttoyksikkö. Pakolaistaustaiset asiakkaat mainitaan erikseen monissa vastauksissa yhteistyön aiheina. Monet vastaajista kokevat, että yhteistyö on riittämätöntä, mutta toisaalta osa pitää esimerkiksi yhteistyökokouk- siin osallistumista, toimimista verkostoissa tai asiakkaiden tilanteen selvittämistä yhdessä kunnan työntekijän kanssa hyvinkin toimivina käytäntöjä. Vaihtelua käytännöissä on pal- jon, ja usein yhteistyön määrä riippuu yksittäisen asiantuntijan aktiivisuudesta. Rinnak- kain toteutetun kuntakyselyn vastaajakunnista hieman harvemmat kertovat tekevänsä 39 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA systemaattista yhteistyötä kotona lasten kanssa olevien vanhempien tai osatyökykyisten kohdalla. Kyllä 68 % Ei 24 % En osaa sanoa 8 % Tehdäänkö kotoutuja-asiakkaiden osalta systemaattista yhteistyötä kuntien kanssa? (n=79) Kuva 22. Yhteistyö kuntien kanssa (%). Suurin osa vastaajista arvioi yhteistyön kuntien kanssa sujuvan pääsääntöisesti hyvin (kuva 23). Vastaavasti enemmistö vastaajista katsoo tiedonvaihdon auttavan asiakasta saa- maan tarvitsemaansa palvelua TE-toimistossa, että TE-palveluissa tunnetaan riittävästi asi- akkaan kannalta relevantteja kunnan palveluita ja että molempien toimijoiden palveluita pystytään sovittamaan yhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Sen sijaan vain muutamat vastaajista arvioivat, että kunnan vastuulla olevien kotoutujien palveluissa huomioidaan riittävästi työnhakuun ja työllistymiseen liittyviä asioita. Vastaajista 40 prosenttia ei osaa vastata kysymykseen, minkä voi tulkita siten, että he eivät tunne kunnan palveluiden sisäl- töä riittävästi vastatakseen. Ylipäätään yhteistyöhön tyytymättömiä vastaajia oli samoista toimistoista, jotka arvioivat edellä, että yhteistyötä ei tehdä. Rinnakkain toteutetun kunta- kyselyn vastaajien arviot yhteistyön toimivuudesta olivat hyvin saman suuntaisia, joskin en osaa sanoa -vastausten osuus on suuri kaikissa kohdissa. 40 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 5 16 5 4 7 15 24 22 16 17 11 17 18 19 23 34 1 28 36 35 30 1 23 19 12 5 40 4 7 7 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yhteistyö kuntien kanssa sujuu pääasiassa hyvin Kunnan vastuulla olevien (työmarkkinoiden ulkopuolella olevien) kotoutujien palveluissa on huomioitu riittävästi työllistymiseen ja työnhakuun liittyvät asiat Kunnan/kuntayhtymän ja TE-palveluiden välinen tiedon vaihto auttaa asiakasta saamaan tarvitsemaansa palvelua TE-toimistossa TE-palveluissa tunnetaan ja asiakkaan ohjauksessa huomioidaan asiakkaan kannalta relevantit kunnan/kuntayhtymän palvelut (esim. varhaiskasvatus ja sote-palvelut) TE-palveluiden ja kunnan/kuntayhtymän palveluita pystytään yhteen sovittamaan asiakkaiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla Arvioi kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä kotoutuja asiakkaisiin liittyen (n=76): Kuva 23. Yhteistyön toimivuus kuntien kanssa (%). Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi ehdotetaan tiedonkulun joustavoit- tamista esimerkiksi yhteisen tietojärjestelmän muodossa. Tietojärjestelmän puuttuessa tiedon tulisi liikkua mahdollisimman paljon asiakkaan itsensä kautta. Tiedonvaihdon käy- täntöjä pidetään liian tiukkoina, ja lopputuloksena menetetään tietoa. Nykytilanteessa TE-asiantuntijalla ei ole systemaattisesti mahdollista tietää, onko asiakkaalle tehty ensim- mäistä kotoutumissuunnitelmaa kunnassa. TE-toimistoissa on epätietoisuutta siitä, mitä kunnissa tehdään kotoutumisen osalta ja koetaan, ettei kunnissa ymmärretä TE-toimiston tekemistä ja syitä. Rinnalla toteutetun kuntakyselyn kuntavastaajat puolestaan esittivät näkemyksen, ettei TE-toimistossa huomioida riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluidenkin asiakkaiden tarvitsevan työllistymistä edistäviä palveluita. Tavoiteltavaa olisi, että molem- milla tahoilla olisi kokonaiskuva kotoutuja-asiakkaiden tilanteesta. Yhteistyön toteuttami- sen katsotaan vaativan tiedonvaihdon edellytysten lisäksi myös aikaresurssia. Yhteistyön työvoimakoulutuksena toteutettavia kotoutumiskoulutuksia järjestävien op- pilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa arvioidaan toimivan hyvin (kuva 24). Jonkin verran kriittisiä näkemyksiä esitetään työllistymiseen ja työnhakuun liittyvien asioiden huomioimisesta sekä kielitaidon arvioinnin käytäntöjen yhdenmukaisuudesta. Avovastauksissa korostetaan kielitaidon arviointien vaihtelevuutta ja sitä, ettei kouluttajan näkökulma aina ole riittävän vahvasti työllistymisessä. Puutteellinen tiedonkulku on on- gelma, joka voi johtaa jopa tilanteisiin, joissa koulutuksen keskeyttäneestä asiakkaasta ei tule tietoa TE-toimistoon. Useat yhteistyön kehittämisehdotuksista liittyvät tiedonkulkuun. Tietojärjestelmistä toivotaan ratkaisua tiedonkulun parantamiseen. Koulutusporttia pide- tään hyvänä välineenä mutta suurena ongelmana sitä, etteivät kaikki oppilaitokset kuulu 41 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA siihen. Palveluntuottajien väliltä puuttuvat tiedonvaihtomekanismit muodostavat oman ongelmansa. Yhteistyötä pitäisi vastaajien mukaan pystyä tiivistämään, mutta kuten muus- sakin toiminnassa, myös tässä yhteydessä resurssien riittävyys on haaste. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 3 4 3 4 3 21 8 23 5 12 8 14 55 49 47 43 34 13 35 10 1 1 0 5 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yhteistyö oppilaitosten ja muiden koulutusten tarjoajien kanssa sujuu pääasiassa hyvin Työllistymiseen ja työnhakuun liittyvät asiat on huomioitu riittävästi oppilaitosten ja muiden koulutusten tarjoajien toimesta Oppilaitosten ja muiden koulutusten tarjoajien ja TE-palveluiden välinen tiedon vaihto auttaa asiakasta saamaan tarvitsemaansa palvelua Oppilaitosten ja muiden koulutusten tarjoajien käytännöt kielitaidon arvioinnissa ovat yhdenmukaisia Arvioi seuraavia väitteitä koskien yhteistyötä oppilaitosten ja muiden koulutusten tarjoajien kanssa koskien työvoimakoulutuksena toteutettavaa kotoutumiskoulutusta (n=77): Kuva 24. Yhteistyön toimivuus oppilaitosten ja muiden koulutuksen tarjoajien kanssa työvoimakoulutuksena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen osalta (%). Yhteistyö omaehtoista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa saa kotoutumiskou- lutuksen toteuttajia kriittisempiä arvioita yhteistyön toimivuudesta kautta linjan, mutta kritiikki kohdistuu samoihin asioihin (kuva 25). Kuten edellä omaehtoisten koulutusten yhteydessä todettiin (ks. Luku 2.4, s. 21), koulutusten sisällöt ovat vaihtelevia ja toteuttajat moninainen joukko, mikä heijastuu yhteistyön tekemiseen ja onnistumiseen. Yhteistyöhön liittyy epäluottamusta, sillä useilla vastaajilla on esittää negatiivisia esimerkkejä yhteistyön epäonnistumisesta. Onnistuminen riippuu paljolti kouluttajasta. Merkittävimmät haasteet nähdään kielitaidon arvioinnin epäluotettavuudessa ja vaihtelevuudessa sekä asiakkaiden ohjaamisessa kauemmas työelämästä. 42 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 5 13 5 22 18 33 19 35 10 17 18 17 53 32 40 22 14 0 18 1 0 5 0 4 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yhteistyö oppilaitosten kanssa sujuu pääasiassa hyvin Työllistymiseen ja työnhakuun liittyvät asiat on huomioitu riittävästi oppilaitoksissa Oppilaitosten ja TE-palveluiden välinen tiedon vaihto auttaa asiakasta saamaan tarvitsemaansa palvelua Oppilaitosten käytännöt kielitaidon arvioinnissa ovat yhdenmukaisia Arvioi seuraavia väitteitä koskien yhteistyötä oppilaitosten kanssa koskien kotoutuja-asiakkaiden omaehtoista koulutusta (n=78): Kuva 25. Yhteistyön toimivuus oppilaitosten kanssa omaehtoisen koulutuksen osalta (%). Kotoutuja-asiakkaita ei kerrota huomioitavan erityisenä ryhmänä työnantajayhteistyössä tai tehtävissä yrityskontaktoinneissa. Monet vastaajat näkevät, että jos kotoutuja-asi- akkaita ei huomioida erikseen, vaan heidät asetetaan samalle viivalle kaikkien muiden kanssa, tosiasiallisesti kotoutujat jäävät muita huonompaan asemaan. Keskeinen ongelma on työnantajien vaatimus korkeasta kielitaidosta. Asiaan toivotaan parannusta, mutta tois- taiseksi enemmän on ollut monien mielestä vain puhetta. Reilu kolmasosa vastaajista kertoo TE-toimiston tekevän yhteistyötä alueella sijaitsevien vastaanottokeskusten kanssa (kuva 26). Useimmista toimistoista ainakin jotkut vastaajista kertovat, että yhteistyötä tehdään. Yhteistyötä tehdään enimmäkseen oleskeluluvan saa- neiden maahanmuuttajien osalta, jolloin vastaanottokeskus ilmoittaa TE-toimistolle uu- sista asiakkaista. Tietoja vaihdetaan tarvittaessa, ja yhteistyötä saatetaan tehdä, vaikka se ei olisi erityisen organisoituakaan. Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä on joillekin kielille so- vittu suora ja nopea ilmoittautuminen omakieliseen infoon. Haasteena yhteistyössä esiin nousee se, etteivät asiakkaan tiedot siirry vastaanottokeskuksesta TE-toimistoon. Alueella sijaitsevien järjestöjen kanssa puolestaan tehdään paljon yhteistyötä. Vain yh- destä toimistosta ei ole vastaajaa, joka tekisi yhteistyötä järjestöjen kanssa. Yhteistyö on usein osallistumista erilaisiin hankkeisiin, eikä välttämättä erityisen organisoitua. Hankkei- den työntekijöitä saattaa olla sijoitettuna TE-toimistoon. Järjestöt toimivat usein työllis- tymisen edistämisentyökokeilu- ja palkkatukipaikkoina. Vastaajat eivät juurikaan arvioi yhteistyön onnistumista, mikä liittyy siihen, että kullakin hankkeella tai järjestöllä on oma tehtävänsä siihen liittyvä yhteistyötapa. Haasteena nousee erityisesti järjestöjen roolin määritteleminen suhteessa TE-toimiston tehtävään. Tiedonvaihdon mekanismit puuttuvat, 43 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA eikä osallistuminen toimintaan vaikuta työnhaun statukseen, ja lisäksi jatkuvuus on aina rahoituksen jatkumisen varassa. Näistä syistä asiakkaita ei voida ohjata järjestöjen toimin- taan. Tarjontaa on myös joillain alueilla hyvin paljon TE-asiantuntijan hallittavaksi. Kyllä 36 % EI 31 % En osaa sanoa 33 % Tekeekö TE-toimisto yhteistyötä alueella sijaitsevien vastaanottokeskusten kanssa? (n=83) Kyllä 84 % Ei 10 % En osaa sanoa 6 % Tekeekö TE-toimisto yhteistyötä alueella sijaitsevien järjestöjen kanssa? (n=83) Kuva 26. Yhteistyö alueella sijaitsevien vastaanottokeskusten ja järjestöjen kanssa (%) 44 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 3 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä luvussa esitetään ensin tiivis yhteenveto selvityksen tuloksista. Tämän jälkeen esite- tään selvityksen laatijoiden johtopäätökset aineiston perusteella. 3.1 Yhteenveto K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Selvityksen tulokset luovat kuvan työhönsä sitoutuneesta henkilöstöstä, jolla on vahva tahto tunnistettujen kehittämiskohteiden parantamiseen. Asiakastyön laadukkaaseen tekemiseen vaikuttaa vahvasti riittämätön resursointi. • Alkukartoitus toimii avovastausten perusteella tärkeänä pohjana kotoutujan palvelutarpeen arvioinnille ja oikeisiin palveluihin ohjaamiselle. Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että kotoutumissuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan kotoutumissuunnitelman voimassa olon puitteissa. Keskeisinä ongelmakohtina nousevat esiin niin ikään resurssien riittämättömyys ja tarkoitukseen sopivat ja toimivat työvälineet. • Työvoimakoulutuksena annettavan kotoutumiskoulutuksen toimivuuteen ollaan pääosin hyvin tyytyväisiä. Palkkatukea voisi hyödyntää enemmän. • Omien toiveiden, tavoitteiden ja motivaation huomioimista pidetään tärkeänä, mutta käytännössä kielitaito määrittelee hyvin pitkälti reunaehdot esimerkiksi ammatillisissa opinnoissa menestymiseen ja siten myös sen, millaiselle palvelupolulle asiakas ohjataan. Pääosin TE-toimistoissa katsotaan, että varsinkin vuorovaikutus asiakkaan kanssa, asiakkaan tarkoituksenmukainen ohjaus ja työkyvyn huomioiminen ovat korkealla tasolla. • Yli kaksikolmasosaa kyselyn vastaajista arvioi, että kotoutuja-asiakkaiden osalta tehdään systemaattista yhteistyötä kuntien kanssa. Suurin osa vastaajista arvioi yhteistyön kuntien kanssa sujuvan pääsääntöisesti hyvin. 45 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA Kysely oli melko laaja sisältäen sekä monivalintakysymyksiä että avokysymyksiä. Ilahdut- tavan moni vastaaja vastasi avokysymyksiin varsin perusteellisesti. Vastauksista kävi hyvin ilmi henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen sekä halu tarttua tunnistettuihin kehittämis- kohteisiin. Kotoutuja-asiakkaiden palvelut on organisoitu TE-toimistoissa vaihtelevasti joko hajaute- tusti, eli asiakkaita palvellaan kaikilla palvelulinjoilla, tai keskitetymmin, jolloin palvelemi- nen sijoittuu yhden tai useamman palvelulinjan alle mutta ei kaikille. Vastausten mukaan eniten on keskitetty palvelulinjalle 2. Avovastausten perusteella palvelulinja ei ole aina ko- toutujien palveluita määrittävä tekijä, vaan palvelut on keskitetty erilliselle yksikölle, jossa on edustettuna useita palvelulinjoja, vastuuasiantuntijat voivat palvella koko toimistoa tai palvelut määräytyvät ammattialoittain tai ikäryhmittäin. Vain harvat kertovat, että kotou- tujien palvelut olisi keskitetty vain yhteen toimipisteeseen. Yli puolet (59 %) vastaajista pi- tää palvelujen organisointia asiakkaiden kannalta hyvänä. Kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen sisältöjä ovat tyypillisesti lähes poikkeuksetta työkokemuksen ja koulutustaustan kartoitus haastattelun yhteydessä, alkuhaastattelu TE-toimistossa ja erillinen kielitaidon lähtötason arviointi. Vähän mainintoja saivat oppi- misvalmiuksien kartoitus ja erillinen ammatillisen osaamisen kartoitus, joka ei puolessa toimistoista noussut kenenkään vastaajan valintana. Kielitaidon lähtötason arviointi toki pitää jossain määrin sisällään opiskeluvalmiuksien arviointia. Seuraavaksi tyypillisimmissä sisällöissä hajontaa näkyy myös toimistojen sisällä, esimer- kiksi perhetilanteen läpikäynnin osalta. Yksittäisiä mainintoja avovastauksissa saivat myös motivaation kartoitus sekä työ- opiskelu- ja koulutusvalmiuksien selvittäminen. Alkukar- toitus toimii tärkeänä pohjana kotoutujan palvelutarpeen arvioinnille ja oikeisiin palvelui- hin ohjaamiselle. Rinnakkain toteutetun kuntakyselyn perusteella TE-toimiston alkukartoi- tuksien tyypillisimmät sisällöt ovat jossain määrin luonteeltaan kuntien toteuttamia kartoi- tuksia työorientoituneempia. Suurimmat erot muodostuvat erillisessä kielitaidon testauk- sessa, jonka vain 13 prosenttia vastaajakunnista valitsi tyypilliseksi kartoituksen sisällöksi. Ensimmäiseen kotoutumissuunnitelmaan sisältyvät kielitaidon kehittäminen, kouluttautu- miseen liittyvät tavoitteet ja toiveet sekä työelämään liittyvät tavoitteet ja toiveet. Kotou- tumissuunnitelmia päivitetään hyvin systemaattisesti. Yleisimmin suunnitelmia päivitetään toimenpiteen päättyessä ja asiakkaan tilanteen muuttuessa. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että kotoutumissuunnitelman voimassaolon kokonaiskesto (”kotoutumisaika”) voi olla myös vähemmän kuin kolme vuotta. Kun kysymys käännetään muotoon ”kuinka pitkä kotoutumisajan pitäisi olla”, noin puolet vastaajista valitsi kestoksi kolme vuotta. Toi- seksi korkein osuus valitsi kestoksi viisi vuotta, vajaa viidesosa vastaajista. Osa vastaajista kantaa huolta siitä, että aikasidonnaisuus luo ”suoja-ajan”, joka ei tue etenemistä, ja osa 46 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 puolestaan siitä, että heikoimmassa asemassa olevien asema heikkenee entisestään, mi- käli kotoutumisaikaa lyhennetään. Kotoutumissuunnitelman keskeisinä ongelmakohtina ja siten myös kehittämiskohtina esiin nousee resurssien riittämättömyys tavoitteiden saavuttamiseen (keinot ja palvelut). Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että suunnitelmassa asetetut tavoitteet saavu- tetaan kotoutumissuunnitelman voimassa olon puitteissa. Henkilöresurssien lisäksi myös tarkoitukseen URA:a paremmin soveltuvat työvälineet (esim. automaatio, asiakkaan mah- dollisuus hyväksyä sähköisesti) tehostaisivat ajankäyttöä. Työvoimakoulutuksena annettavan kotoutumiskoulutuksen toimivuuteen ollaan pääosin hyvin tyytyväisiä. Yli 90 prosenttia vastaajista katsoo, että ohjaus kotoutumiskoulutukseen toimii hyvin. Työttömyysetuudella toteutettavat omaehtoiset koulutukset saavat enem- män kriittisiä arvioita kuin kotoutumiskoulutukset, mutta niihinkin ollaan varsin tyyty- väisiä. Lähes kaksi kolmesta katsoo ohjauksen omaehtoisiin koulutuksiin toimivan hyvin. Palkkatuen katsotaan kuuluvan tärkeimpiin palveluihin erityisesti nopeasti työelämään suuntaavien kotoutuja-asiakkaiden kohdalla (68 % vastaajista). Sitä pidetään melko sovel- tuvana myös ammatillisilla poluilla eteneville ja korkeaa osaamista omaaville asiakkaille. Palkkatukea voisi hyödyntää enemmän. Kotoutuja asiakkaiden palvelupolun määrittää ensisijaisesti kotoutujan yksilöllinen tarve ja lähtötaso lainsäädännön antamissa puitteissa. Omien toiveiden, tavoitteiden ja motivaa- tion huomioimista pidetään tärkeänä, mutta käytännössä kielitaito määrittelee hyvin pit- kälti reunaehdot esimerkiksi ammatillisissa opinnoissa menestymiseen ja siten myös sen, millaiselle palvelupolulle asiakas ohjataan. Pääosin TE-toimistoissa katsotaan, että varsin- kin vuorovaikutus asiakkaan kanssa, asiakkaan tarkoituksenmukainen ohjaus ja työkyvyn huomioiminen ovat korkealla tasolla. Ohjaamisen selkeydestä ja perustumisesta erilaisiin palvelupolkuihin, vastuuasiantuntijan mahdollisuudesta pitää kokonaisuus hallinnassa ja elämäntilanteiden huomioimisesta noin viidesosa vastaajia esittää negatiivisia arvioita. Yli kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista arvioi, että kotoutuja-asiakkaiden osalta tehdään systemaattista yhteistyötä kuntien kanssa. Suurin osa vastaajista arvioi yhteistyön kuntien kanssa sujuvan pääsääntöisesti hyvin. Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi ehdotetaan tiedonkulun joustavoittamista esimerkiksi yhteisen tietojärjestelmän muo- dossa. Tietojärjestelmän puuttuessa tiedon tulisi liikkua mahdollisimman paljon asiakkaan itsensä kautta. Tiedonvaihdon käytäntöjä pidetään liian tiukkoina, ja lopputuloksena me- netetään tietoa. Yhteistyön työvoimakoulutuksena toteutettavia kotoutumiskoulutuksia järjestävien op- pilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa arvioidaan toimivan hyvin. Yhteis- työ omaehtoista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa saa kotoutumiskoulutuksen 47 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA toteuttajia kriittisempiä arvioita yhteistyön toimivuudesta. Omaehtoisten koulutusten tukemisen osalta toivottiin kotoutumisajan jatkamiseen kriteereihin nykyistä selkeämpiä kriteerejä. Koulutusporttia pidetään hyvänä välineenä TE-toimistojen sekä oppilaitosten ja muiden koulutuksia järjestävien toimijoiden väliseen yhteydenpitoon, mutta suurena on- gelmana pidettiin sitä, etteivät kaikki käytä Koulutusporttia. 3.2 Johtopäätökset K E S K E I S E T H AVA I N N OT • 1) Asiakasprosessi ja asiantuntijan osaaminen ratkaisevat, ei mikään tietty tapa organisoitua. • 2) Palvelujen ja prosessien kehittämistä tarvitaan, mutta tarvitaan myös resursseja. • 3) Tarkoituksenmukaisten palvelupolkujen luominen edellyttää myös sitä, että asiakkaan kannustimet ja etuudet tukevat polulla etenemistä. • 4) TE-palvelujen ja kuntien kehitettävä yhteistyössä ja toistensa palvelut huomioiden työelämään johtavia palveluja ja palvelupolkuja. • 5) ”Kotoutumisajan” ohella on samanaikaisesti tarkasteltava, mitä ja millaisia palveluja on tarjolla ”kotoutumisajan” jälkeen. • 6) Palvelujärjestelmää kehitettäessä tulee tarkastella myös työnantajan kannustimia rekrytoida, perehdyttää ja tarjota koulutusta. • 7) Asiakasprosessin alkuvaiheen yhteistyö toimijoiden, erityisesti kuntien ja TE-toimistojen, välillä on erityisen tärkeää, esimerkiksi yhteen tuotujen ohjaus- ja neuvontapalveluiden muodossa. • 8) Asiakas itse omistaa prosessinsa. Ohjausprosessista on viranomaisten osalta oltava yhdellä taholla ”kokonaisomistajuus”. • 9) Omaehtoisen koulutuksen yhteensovittaminen tarkoituksenmukaisiin palvelupolkuihin vaatii erityisesti kehittämistä. 48 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 Alla esitetään selvityksen tulosten perusteella johtopäätöksiä kotoutuja-asiakkaiden oh- jauksesta ja palveluista TE-toimistoissa. Johtopäätöksien avulla pyritään luomaan näkymää tulevaisuuden kotoutumista edistävään palvelujärjestelmään. 1) Asiakasprosessi ja asiantuntijan osaaminen ratkaisevat, ei mikään tietty tapa organisoitua. Onnistumisia on selvityksen aineiston perusteella vaikeaa selittää millään erityisellä tietyllä tavalla organisoida kotoutuja-asiakkaiden palveluja TE-toimistojen sisällä. Oleellista on toimiva asiakasprosessi alkaen perustiedoista, tarpeiden kartoittami- sesta ja alkuhaastattelusta. Oleellista on asiantuntijan ammattitaito ja osaaminen, riittävät resurssit ohjauksessa ja palveluissa sekä ”omistajuus” eli kyky katsoa koko- naisuutta ja ohjata asiakasta palvelupolulla, ei vain ohjata häntä yksittäisistä toimen- piteistä tai palveluista seuraavaan. 2) Palvelujen ja prosessien kehittämistä tarvitaan, mutta tarvitaan myös resursseja. Työllistymisen edistäminen edellyttää riittäviä resursseja. Nykyisiä haasteita ei voi ratkaista vain parantamalla kartoituksen ja suunnittelun työkaluja, kehittämällä pal- veluja ja sujuvoittamalla ohjaus- ja palveluprosesseja sekä tiedonsiirron välineitä ja käytäntöjä. Kyselyn tuloksista käy ilmi tyytymättömyyttä sekä työn määrään suh- teessa käytettävissä olevaan asiakaskohtaiseen aikaan sekä hallinnollisen etuuksia koskevan työmäärän suhteeseen vaikkapa työvälitykseen käytettävään aikaan. Aikaa tulisi olla siten, että asiakasohjauksessa voitaisiin nykyistä paremmin huomioida asi- akkaan yksilölliset tarpeet. Ohjaus- ja asiakasprosessin ja siinä käytettävien työväli- neiden (esim. kotoutumissuunnitelma) kehittäminen on tärkeää, mutta vielä oleelli- sempaa on se, että asiakas voi tarvittaessa saada enemmän ohjausta ja olemassa on tarpeita vastaavia palveluja, joihin hänet voidaan ohjata. Aineistossa esiintyi jossain määrin huomioita siitä, että nykyiseltään asiakashallinta-/tietojärjestelmät ohjaavat tekemisen sisältöjä epätarkoituksenmukaisesti sen sijaan, että järjestelmät mahdol- listaisivat tarkoituksenmukaisen tekemisen. 3) Tarkoituksenmukaisten palvelupolkujen luominen edellyttää myös sitä, että asiakkaan kannustimet ja etuudet tukevat polulla etenemistä. Tavoitteena tulisi olla, että asiakkaan palvelupolut perustuvat tunnistettuihin asia- kastarpeisiin, tarkoituksenmukaiseen palveluvalikoimaan ja dialogiin perustuvaan ohjausprosessiin. Tarkoituksenmukaisten palvelupolkujen luominen edellyttää myös sitä, että kannustimet ja etuudet tukevat polulla etenemistä. Selvityksen tuloksista piirtyy kuva, että polkujen muodostamiseen vaikuttaa kuitenkin myös ajoittain epä- tarkoituksenmukaisesti henkilökohtaisiin kannustimiin liittyvät kysymykset, joiden 49 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA ratkominen voi edellyttää paljon keskustelua TE-palvelujen ja asiakkaan välillä. Yksi- lön toimintaa tulisi ohjata tarkoituksenmukaiset kannustimet, jolloin työllistymispo- lulla eteneminen on myös yksilön etu. Asiakkaan tulee ymmärtää pitkällä aikavälillä saatavat hyödyt. Esimerkiksi opiskelu opintotuella on pidemmällä aikavälillä kannat- tavampaa kuin vaikkapa omaehtoisen opiskelun keskeyttäminen. Etuuksien ei tulisi ohjata henkilöä palveluun, joka ei ole työllistymispolun kannalta järkevä. Etuuksia ja palveluja tulisikin tarkastella ja kehittää samanaikaisesti. 4) TE-palvelujen ja kuntien kehitettävä yhteistyössä ja toistensa palvelut huomioiden työelämään johtavia palveluja ja palvelupolkuja. Jatkossa tulee pystyä rakentamaan erilaisia tarpeita vastaavia työelämään johtavia palveluja TE-palvelujen ja kuntien toimesta. TE-toimistoissa on epätietoisuutta siitä, mitä kunnissa tehdään kotoutumisen osalta ja koetaan, ettei kunnissa ymmärretä TE-toimiston tekemistä ja syitä. Rinnalla toteutetun kuntakyselyn kuntavastaajat puolestaan esittivät näkemyksen, ettei TE-toimistossa huomioida riittävästi sosi- aali- ja terveyspalveluidenkin asiakkaiden tarvitsevan työllistymistä edistäviä pal- veluita. Molemmilla tahoilla tulisi olla riittävä kokonaiskuva kotoutuja-asiakkaiden tilanteesta, mikä edellyttää tiedonsiirron sujuvoittamista ja toimivia tiedonvaihdon käytäntöjä. Asiakkaalle tulee pystyä viestimään nykyistä paremmin eri toimijoiden palveluista kotoutumisen edistämiseksi. Asiakkaan kannalta kyse on hänen etene- mistään tukevista palveluista, jotka yhdessä tukevat ja auttavat häntä. Samalla on kuitenkin jatkossa tarkasteltava edelleen myös sitä, keille asiakkaille on ylipäätänsä mahdollista luoda polkuja työelämään. Selvityksen yhteydessä esiin nousi havaintoja siitä, etteivät TE-palvelujen asiantuntijoiden näkemykset asiakkai- den työllistyvyydestä tältä osin välttämättä vastaa Kelan näkemyksiä. Samalla on kuitenkin tärkeää kehittää työelämään johtavien polkujen osalta tavoitteellisia ja kielikoulutusta sisältäviä palveluja myös niille, jotka ovat kauempana työelämästä, mutta joille kuitenkin on mahdollista luoda sinne ulottuvia reittejä. 5) ”Kotoutumisajan” ohella on tarkasteltava, mitä ja millaisia palveluja on tarjolla ”kotoutumisajan” jälkeen. Kotoutumissuunnitelmien yksilöllinen kokonaiskesto (ns. ”kotoutumisaika”) jakoi jonkin verran kyselyyn vastanneita. Yksi tapa ajatella ja uudistaa voisi olla se, että ”kotoutumisajalla” tarkoitettaisiin erikseen määriteltävää alkuvaihetta koskevaa pal- velulupausta ja erilaisten asiakassegmenttien tarpeisiin räätälöitävää ”palvelupaket- tia”. ”Palvelupaketin” sisällä tulee olla väyliä niin nopeasti eteneville kuin enemmän tukea vaativille. ”Palvelupaketin” sisällä on oltava vahvasti työpaikoille vietäviä palve- luja ja toimenpiteitä (esim. palkkatuki ja työkokeilut). ”Kotoutumisaika” ei sinällään 50 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 vielä kerro kovinkaan paljoa asiakastarpeista - ei niiden, joilla ”kotoutumisaika” on vielä käynnissä eikä niiden, jotka ovat sen ylittäneet. ”Kotoutumisajan” pituudesta ja ”palvelupaketin” tarkemmista sisällöistä riippumatta koko palvelujärjestelmän ke- hittämistä on tehtävä siten, että ”kotoutumisajan” jälkeen on oltava kykyä ja resurs- seja vastata yksilöllisiin tarpeisiin osuvilla palveluilla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kielitaitoa kehittävää palvelua tulee olla saatavilla riippumatta maassa vietetystä ajasta. 6) Palvelujärjestelmää kehitettäessä tulee tarkastella myös työnantajan kannustimia rekrytoida, perehdyttää ja tarjota koulutusta (ml. palkkatuki ja kielikoulutus). Työnantajalla tulisi olla riittävästi kannustimia maahanmuuttajien rekrytoimiseen, perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Tämä voisi toteutua esimerkiksi kotoutuja-asi- akkaille nykyistä paremmin soveltuvalla palkkatuella sekä myös kielitaidon opetusta työpaikoilla riittävästi tukemalla. 7) Asiakasprosessin alkuvaiheen yhteistyö on erityisen tärkeää Ohjauksen kehittämisen osalta on jatkossa erityisesti kehitettävä asiakasprosessin alussa tapahtuvaa yksilöllisten tarpeiden, tarvittaessa monialaista, tarpeiden tunnis- tamista yhteistyössä kunnan (kuntayhtymän) ja TE-toimiston kesken, mikä osaltaan auttaisi sitä, että asiakkaat ohjautuisivat tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Erilaisissa matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluissa on jo nykyiseltään kuntien ja TE-palvelujen yhteistyötä eri muodoissa. Näitä tulee jatkossa kehittää siten, että mo- lempien osapuolten osaaminen ja palvelut tulevat hyödynnettyä asiakkaan tarpei- den ja tavoitteiden suunnittelussa. 8) Asiakkaan ohjausprosessista on oltava ”kokonaisomistajuus” Asiakas itse ”omistaa” palveluprosessinsa. Tämän lisäksi asiakkaiden tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa viranomaisten ja kouluttajien toteuttama ohjaus on ymmär- rettävä prosessimaiseksi toiminnaksi, jonka yhteydessä tilanteet, tavoitteet ja tar- peet muuttuvat. Tästä johtuen tarvitaan yli palveluiden seuraavaa kokonaisomista- juutta asiakkaista. Tällaista kokonaisomistajuutta edesauttaisi nykyistä aktiivisempi ”kolmikanta” (asiakas, kouluttaja, TE-toimisto) ja edelleen kehitettävät tavat välittää tietoa ja päivittää muuttuvia tilanteita. 51 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 KOTOUTUJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT TE-TOIMISTOISSA 9) Omaehtoinen koulutuksen yhteensovittaminen palvelupolkuihin vaatii kehittämistä Yksittäisistä palvelukokonaisuuksista selvityksessä nousi erityisesti esiin tyytymät- tömyyttä omaehtoisiin koulutuksiin. Näiden osalta tarve on toimivan valvonnan kehittämiseen sekä tarkoituksenmukaiseen standardisointiin (esim. velvoite kielitai- don arviointi standardisoidun testin avulla). Tämä sujuvoittaisi kokonaisuudessaan ohjausta. Lisäksi Koulutusportti tulisi saada mahdollisimman laajalti eri koulutustoi- mijoiden käyttöön. Epilogi: Huomioita kyselyn toteutuksesta Selvityksen yhteydessä toteutettuun kyselyyn saatiin ilahduttavan paljon vastauksia asia- kastyötä tekeviltä asiantuntijoilta. Samaan aikaan kuitenkin johtoon kuuluvien vastaajien lukumäärä jäi pieneksi, minkä johdosta kyselyn vastausten analysoinnissa ei ollut mahdol- lista kunnolla verrata, missä määrin samansuuntaisia havaitut ongelmat ovat johdon näkö- kulmasta. Osassa TE-toimistoja vastaajia oli vähän. Osin tämä on ymmärrettävää hyvin erilaisten ko- toutuja-asiakkaiden määrien johdosta. Lisäksi kyselyn jakelu on voinut vaikuttaa siihen, että kyselylinkkiä on lähetetty eteenpäin vaihtelevin perustein. Pienistä vastausmääristä johtuen tuloksia ei ole mielekästä tarkastella TE-toimistoittain. Lisäksi niissä toimistoissa, joissa vastaajia oli enemmän, esiintyi hajontaa myös yksittäisen toimiston sisällä – koskien myös ns. ”faktuaalisia” kysymyksiä siitä, miten toiminta on organisoitu ja siitä, miten toi- mintaa tulisi jatkossa kehittää. Tämä kertonee asioiden monimuotoisuudesta, ehkä moni- mutkaisuudestakin, ja siitä, että kokemukset ja näkemykset voivat vaihdella melkoisestikin samankin toimiston sisällä. Ymmärrettävään viestintään ja ajantasaiseen tietoon tuleekin kiinnittää huomiota TE-toimistojen organisointitapojen uudistuessa. Samaan aikaan toteutetussa kunnille suunnatussa kyselyssä törmättiin ongelmiin sen osalta, että vastaajien tehtävänkuvat ja sitä kautta mahdollisuudet vastata kattavasti eivät aina kohdanneet kyselyn käsittelemiä asioita. Tätä ongelmaa ei vaikuttanut olevan vastaa- vissa määrin TE-toimistoille suunnatussa kyselyssä, mikä näkyy esimerkiksi vähäisemmässä määrässä vastaajia, jotka eivät osanneet vastata esitettyihin kysymyksiin. 52 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31 LIITTEET Taulukko 1. Vastaajien jakautuminen palvelulinjan ja tehtävän perusteella. N % Palvelulinja Palvelulinja 1: Työnvälitys- ja yrityspalvelut 4 3,9 Palvelulinja 2: Osaamisen kehittämispalvelut 65 63,7 Palvelulinja 3: Tuetun työllistymisen palvelut 22 21,6 Jokin muu 11 10,8 Työtehtävä Toimiston johtaja 3 2,9 Palvelujohtaja 2 2,0 Palveluesimies 7 6,9 Asiantuntija 86 84,3 Psykologi 2 2,0 Jokin muu 2 2,0 95% 9% 4% 3% 0% 25% 50% 75% 100% Asiakas ohjataan erilliseen ostopalveluna toteutettuun kielitaidon lähtötason arviointiin TE-asiantuntija arvioi itse asiakkaan kielitaidon lähtötason Asiakkaan kielitaito arvioidaan kotoutumiskoulutuksen tai muun alkuvaiheen koulutuksen alussa Muulla tavalla, miten? Miten kielitaidon lähtötason arviointi yleensä tehdään alkukartoituksen yhteydessä? (n=92) Kuva 27. Kielitaidon lähtötason arviointi alkukartoituksen yhteydessä (%). Verkkojulkaisu ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-557-7 Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut TE-toimistoissa Selvityksessä Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut TE-toimistoissa tarkastellaan kotoutuja-asiakkaiden osalta TE-toimistojen toiminnan organisoimista, alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta ja sen kriteerejä, TE-palveluja, yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Selvitys perustuu TE-toimistojen henkilöstölle toteutettuun sähköiseen kyselyyn ja tehtyihin haastatteluihin. Selvityksen tulokset luovat kuvan työhönsä sitoutuneesta henkilöstöstä, jolla on vahva tahto tunnistettujen kehittämiskohteiden parantamiseen. Selvityksen mukaan toimiva asiakas- prosessi ja asiantuntijan osaaminen ovat tulosten kannalta ratkaisevia. Jatkossa tarvitaan palvelujen ja prosessien kehittämistä mutta myös resursseja asiakastyöhön.