Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Kotouttaminen • 2020:32 Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaja- asiakkaiden ohjaus ja palvelut kunnissa Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaja- asiakkaiden ohjaus ja palvelut kunnissa Owal Group Oy: Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen ja Laura Jauhola Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:32 Työ- ja elinkeinoministeriö ISBN PDF: 978-952-327-534-8 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2020 Kuvailulehti Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö 15.6.2020 Tekijät Owal Group Oy: Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen ja Laura Jauhola Julkaisun nimi Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut kunnissa Julkaisusarjan nimi ja numero Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:32 Diaari/hankenumero - Teema Kotouttaminen ISBN PDF 978-952-327-534-8 ISSN PDF 1797-3562 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-534-8 Sivumäärä 57 Kieli suomi Asiasanat kotouttaminen, maahanmuuttajat, ohjaus (neuvominen), kunnat, palvelut, kotoutuminen Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan maahanmuuttoasioiden koordinoinnin ja kotoutumisen edistämisen vastuiden määräytymistä ja toiminnan organisoimista kunnissa. Lisäksi tarkastellaan työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten maahanmuuttajien alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta, työelämän ulkopuolella oleville tarjottavia palveluja sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. Selvityksen tulokset piirtävät kuvan maahanmuuttajaväestön kannalta hajanaisesta palvelujärjestelmästä koskien etenemistä työvoiman ulkopuolelta kohti koulutusta ja työelämää. Palvelut tavoittavat osan maahanmuuttajaväestöstä, mutta työvoiman ulkopuolella olevien tavoittaminen ei vaikuta systemaattiselta useassa kunnassa. Selvityksen pohjalta esitetään, että kunnissa ja kuntayhtymissä tarvitaan jatkossa nykyistä yhtenäisempi, tarkempi ja luotettavampi tilannekuva maahanmuuttajaväestöstä, jotta työelämää kohtia vieviä palveluja voidaan järjestää systemaattisemmin ja vaikuttavammin. Palvelujärjestelmällä eri toimijoineen olisi yhteiset matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut. Lainsäädännössä tulisi määritellä työvoiman ulkopuolella olevien osalta kokonaisvastuu kunnille ja lisätä palveluiden järjestämisen velvoittavuutta. Valtion vastattavaksi tulisi riittävä resursointi. TEM:n yhteyshenkilö: Anne Alitolppa-Niitamo, puh. +358 2950 47130 Kustantaja Työ- ja elinkeinoministeriö Julkaisun jakaja/myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Arbets- och näringsministeriet 15.6.2020 Författare Owal Group Oy: Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen ja Laura Jauhola Publikationens titel Handledning och tjänster i kommunerna för invandrarkunder utanför arbetskraften Publikationsseriens namn och nummer Arbets- och näringsministeriets publikationer 2020:32 Diarie-/ projektnummer - Tema Integration ISBN PDF 978-952-327-534-8 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-534-8 Sidantal 57 Språk finska Nyckelord invandrare, integration, handledning (rådgivning), kommuner, tjänster, etablering Referat I utredningen granskas hur ansvaret för att samordna invandringsärenden och främja integration bestäms och hur verksamheten organiseras i kommunerna. Dessutom granskas hur inledande kartläggningar och integrationsplaner för vuxna invandrare som står utanför arbetskraften utarbetas, uppdateras och följs upp, den handledning och de tjänster som erbjuds dem som står utanför arbetslivet samt samarbetet och informationsutbytet mellan aktörerna. Resultatet ger en bild av ett splittrat servicesystem för invandrare på väg från utanförskap till utbildning och arbetsliv. Tjänsterna når en del av invandrarna, men i många kommuner verkar man inte systematiskt nå ut till dem som står utanför arbetskraften. Baserat på utredningen föreslås det att kommunerna och samkommunerna i fortsättningen behöver en enhetligare, tydligare och tillförlitligare överblick av sin invandrarbefolkning så att tjänster som leder till arbetslivet kan ordnas mer systematiskt och ge mer effekt. Servicesystemet med sina olika aktörer föreslås ha gemensamma handlednings- och rådgivningstjänster med låg tröskel. Lagstiftningen föreslås ge kommunerna hela ansvaret för dem som står utanför arbetsmarknaden och utvidga skyldigheten att ordna tjänster. Staten föreslås å sin sida bidra med tillräckliga resurser. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Anne Alitolppa-Niitamo, tfn. +358 2950 47130 Förläggare Arbets- och näringsministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of Economic Affairs and Employment 15 June 2020 Authors Owal Group Oy: Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen ja Laura Jauhola Title of publication Municipal guidance and services for immigrants outside the labour force Series and publication number Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2020:32 Register number - Subject Integration ISBN PDF 978-952-327-534-8 ISSN (PDF) 1797-3562 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-534-8 Pages 57 Language Finnish Keywords immigrants, integration, guidance (advice), municipalities, services Abstract The report examines ways in which the roles and responsibilities associated with the coordination of immigrant issues and the promotion of immigrant integration are assigned and organised in municipalities. Other areas addressed in the report include the preparation, updating and follow-up of initial assessments and integration plans for adult immigrants outside the labour force; guidance provided, services offered to those outside the labour force, and cooperation and exchange of information between the various players involved. The results paint picture of a service system that is fragmented from the immigrant perspective in terms of the pathways available to education and employment from outside the labour force. While services do reach part of the immigrant population, many municipalities lack a systematic arrangement for reaching those outside the labour force. In the report, the authors conclude that municipalities and joint municipal authorities need to form a more coherent, accurate and reliable picture of the immigrant population in order to organise services leading to employment more systematically and effectively. This service system, consisting of various service providers, would feature low-threshold guidance and counselling services. The overall responsibility of municipalities regarding those outside the labour force should be defined in legislation, and a stricter obligation to organise services should be imposed. The central government would be responsible for organising sufficient resources. Contact person at the Ministry of Economic Affairs and Employment: Anne Alitolppa-Niitamo, tel. +358 2950 47130 Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment Distributed by/ publication sales Electronic version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................................................................................... 9 1.1 Tavoitteet ja tausta ......................................................................................................................................................... 9 1.2 Aineisto ja sen käsittely ............................................................................................................................................. 11 2 Työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttaja-asiakkaat kunnissa ................ 14 2.1 Toiminnan organisointi ja tiedonsiirto ....................................................................................................... 14 2.2 Tavoittaminen ja ohjaus palveluihin ............................................................................................................ 18 2.3 Työelämävalmiuksia edistävät ja työelämään suuntaavat palvelut ............................. 22 2.4 Alkukartoitukset ................................................................................................................................................................ 25 2.5 Kotoutumissuunnitelmat ......................................................................................................................................... 29 2.6 Yhteistyö ................................................................................................................................................................................... 38 3 Yhteenveto ja johtopäätökset .................................................................................................................... 42 3.1 Yhteenveto ............................................................................................................................................................................. 42 3.2 Johtopäätökset ................................................................................................................................................................... 44 Liitteet .................................................................................................................................................................................... 52 9TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA 1 Johdanto Tässä luvussa esitetään selvityksen tavoitteet ja tausta sekä kuvataan selvityksen aineisto ja sen käsittely. 1.1 Tavoitteet ja tausta Tällä selvitystyöllä on kaksi tavoitetta: 1. Kerätä tietoa siitä, miten kotoutuminen kunnissa on järjestetty työ- voiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille ja missä määrin näille asiakkaille tarjotaan työelämää lähellä olevia palveluita. 2. Parantaa tilannekuvaa siitä, miten maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluohjaus TE-toimistoissa käytännössä tapahtuu, mihin kritee- reihin se perustuu ja miten eri toimijoiden yhteistyö toimii. Selvitys kohdistuu siis sekä kuntiin että TE-toimistoihin. Näistä osioista on laadittu erilliset raportit, toinen koskien kuntia ja toinen koskien TE-toimistoja. Kuntien osalta selvityksessä tarkasteltiin tarkemmin maahanmuuttoasioiden koordinoin- nin ja kotoutumisen edistämisen vastuiden määräytymistä ja toiminnan organisoimista, alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta, työelämän ulkopuolella oleville tarjottavia palveluja, yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. Kuntien osalta tarkastelun kohteena olivat työvoiman ulkopuolella olevat, erityisesti kotona lasten kanssa olevat vanhemmat sekä osatyökykyiset. Tulokset esitellään tässä raportissa. TE-toimistojen osalta tarkasteltiin tarkemmin toiminnan organisoimista, alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta ja sen kriteerejä, kotoutuja-asiakkaiden palveluja, yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. TE-toimistojen osalta koh- teena olivat erityisesti kotoutuja-asiakkaat eli ne, joilla on voimassa oleva kotoutumis- suunnitelma. Tulokset esitellään rinnakkaisessa TE-toimistoja käsittelevässä julkaisussa Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut TE-toimistoissa, Työ- ja elinkeinoministeriön julkai- suja 2020:31. 10 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Selvityksen taustalla on nykyisen voimassa olevan lain toteutumisen (laki kotoutumisen edistämisestä, KotoL 1386/2010) arviointi ja lain uudistamistarpeet. Oikeastaan lain koko voimassaolon ajan on käyty keskustelua kotoutumisen järjestämistavan jakautumisesta kuntien ja TE-toimistojen kesken. Esimerkiksi OECD kiinnitti erityistä huomiota maahan- muuttajien aikaisessa vaiheessa tapahtuvaan vastuiden jakautumiseen kuntien ja TE-toi- mistojen välillä nostaen esiin huolen siitä, että kuntien järjestämät palvelut eivät välttä- mättä systemaattisesti luo maahanmuuttajille polkuja kohti työelämää tai TE-palveluja.1 Lain mukaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnal- lisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistä- vinä toimenpiteinä. Yleisesti vastuiden jakautumista voisi kuvata siten, että TE-toimisto vas- taa asiakkaistaan ja kunta kaikista muista, mukaan lukien työvoiman ulkopuolella olevista. Kunnalle säädetyt erityiset tehtävät ovat seuraavat (KotoL 30 §): • Vastata ja sovittaa yhteen paikallista kotouttamisen kehittämistä, suunnittelua ja seurantaa • Huolehtia palvelujen soveltuvuudesta myös maahanmuuttajille • Huolehtia siitä, että kunnassa on tarpeisiin nähden riittävästi kotoutumislain mukaisia toimenpiteitä ja palveluja • Huolehtia henkilöstön kotouttamisosaamisesta TE-toimisto vastaa työnhakijana olevien maahanmuuttajien työllistymisestä ja kotoutu- mista tukevista työvoima- ja yrityspalveluista. TE-toimisto huolehtii palvelujen soveltumi- sesta maahanmuuttajille (KotoL 40 §). Lisäksi TE-toimisto vastaa työnhakijoiksi rekisteröi- tyneiden asiakkaidensa alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien tekemisestä sekä kotoutumiskoulutukseen ohjaamisesta. Erityisten kotoutumista edistävien toimien lisäksi maahanmuuttajat voivat hyödyntää kaikkia TE-toimiston henkilöasiakkaalle tarkoitettuja palveluja. Tämä selvitys toteutettiin nopealla aikataululla joulukuun 2019 ja toukokuun 2020 väli- senä aikana. Työ käynnistyi kokouksella 19.12.2020. Tilaajan puolelta hanketta ovat ohjan- neet erityisesti Anne Alitolppa-Niitamo, Antti Kaihovaara ja Susanna Piepponen. Kuntien ja TE-toimistojen kyselylomakkeiden laadintaan osallistui lisäksi laajempi joukko asiantunti- joita samaten kuin selvityksen välitulosten esittelyyn 19.3. ja 30.3.2020. 1 OECD, Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland, 2018. 11 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Selvitys tuottaa osaltaan tietoa eduskunnalle talvella 2020–2021 annettavan selonteon valmistelua varten. Molemmissa tämän selvityksen raporteissa tehdään viittauksia rinnak- kaiseen raporttiin, mutta kattava kuvaus aineiston keruusta kunnista ja TE-toimistoista ja aineiston käsittelystä löytyy vain asianomaisesta raportista. Kattavamman kokonaiskuvan saamiseksi lukijan kannattaa tutustua molempiin raportteihin. 1.2 Aineisto ja sen käsittely Keskeinen tiedonkeruumenetelmä oli kunnille ja kuntayhtymille osoitettu sähköinen ky- sely, jonka suunnitteluun osallistui selvityksen laatijoiden lisäksi työ- ja elinkeinoministe- riön, ELY-keskusten ja TE-toimistojen asiantuntijoita. Suomen- ja ruotsinkielisen kyselyn vastauslinkki välitettiin ELY-keskusten maahanmuuttopäälliköiden ja kuntien kirjaamoiden kautta kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kohderyhmänä olivat viranhaltijat, joiden työ- tehtäviin työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaus ja palve- lut sisältyivät. Kysely oli avoinna kuukauden ajan helmi–maaliskuussa 2020. Saateviestiin sisältyi pyyntö välittää kyselyä myös kuntayhtymälle, jos kuntayhtymällä on rooli maahan- muuttaja-asiakkaiden ohjauksessa tai palveluissa alueella. Vastauksia kertyi yhteensä 277, joista 60 keskeytti vastaamisen ensimmäisellä sivulla siksi, että kunnassa on vastaajan mu- kaan vain hyvin vähän maahanmuuttaja-asiakkaita. Vastauksia saatiin ympäri maata kaikista maakunnista, ja suurimpana yksittäisenä maa- kuntana oli Uusimaa, josta on vajaa kolmasosa kaikista vastaajista. Vastaukset jakaantuivat kunnan koon mukaan siten, että reilu kolmasosa edusti alle 10 000 asukkaan kuntaa, 31 prosenttia 10 000–50 000 asukkaan kuntaa ja 32 prosenttia tätä suurempaa kuntaa. Vastaajista 43 prosenttia työskenteli sosiaalitoimen alaisuudessa. Yleisimpiä yksittäisiä teh- tävänimikkeitä olivat esimies (eri nimikkeillä), johtava sosiaalityöntekijä tai sosiaalityönte- kijä sekä koordinaattori, maahanmuuttokoordinaattori, pakolaiskoordinaattori tai hyvin- vointikoordinaattori, työllisyyskoordinaattori tai -päällikkö tai vastaavat nimikkeet. Vas- taajista 11 edusti kuntayhtymää ja 6 jotain muuta yhteistyöaluetta tai useampaa kuntaa. Kyselyvastaajien taustatiedot löytyvät liitetaulukoista. Kysely kattoi sisällöllisesti koko maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaus- ja palvelutoiminnan, ja tästä johtuen olikin tarkoituksenmukaista, että yksittäisistä kunnista saatiin useampia vastauksia. Valtaosa kysymyksistä on luonteeltaan sellaisia, että niihin on mielekästä esit- tää yksi vastaus kuntaa kohden. Näin voidaan vastata esimerkiksi kysymykseen: ”Kuinka suuressa osassa kunnista maahanmuuttoasioiden koordinoinnista vastaa sosiaalitoimi?” Osa kysymyksistä kohdistuu vastaajien tulkintoihin tai näkemyksiin, jolloin esitetään kaik- kien vastaajien tulokset. 12 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Kuntien tilanteen kuvaamiseksi jokaiselle kunnalle valittiin manuaalisesti ”edustava” vas- taus. Tällä tarkoitetaan sitä, että tilanteessa, jossa yksittäisestä kunnasta vastauksia oli useampi kuin yksi, vastauksista oletettavasti parhaiten kunnan tilannetta kuvaava valittiin käytettäväksi kunnan toimintatapaa käsittelevien kysymysten analyyseissa. Valinta toteu- tettiin pääosin vastaajan tehtävään pohjautuen, jolloin usein valinta kohdistui esimerkiksi maahanmuuttopalveluiden esimiestä vastaavaan tehtävänimikkeeseen tai maahanmuut- tokoordinaattoriin – henkilöön, joka tehtävänsä puolesta todennäköisimmin pystyisi vas- taamaan esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman kattavasti. Lisäksi huomioitiin vastaus- ten kattavuus, eli valinta ei kohdistunut vastaajaan, joka jätti vastaamatta huomattavaan osaan kysymyksistä. Kuntayhtymässä työskenteleviltä vastaajilta tiedusteltiin mitä kuntia heidän vastauksensa koskee, ja näiden perusteella vastauksista voitiin muodostaa edusta- vat vastaukset myös kuntayhtymän kautta maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluita järjes- täville kunnille, jos kuntayhtymä näissä kunnissa oli määritelty vastuutahoksi. Vastaavasti toimittiin, jos jollakin kunnalla oli vastuu useamman kunnan yhteistyöalueen palveluista (muodostettujen vastausten n=60). Edellä kuvatun kaltaisesti käsitelty aineisto kattaa 153 kuntaa, joissa asuu 85 prosenttia koko väestöstä sekä 95 prosenttia vieraskielisestä ja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä2. Käytännössä erot tuloksissa edellä kuvatusti valittujen edustavien vastaajien ja koko ai- neiston välillä jäivät vähäisiksi ja näkyivät lähinnä en osaa sanoa -vastausten suurempana osuutena muilla kuin edustavilla vastaajilla. Tulosten tulkinnassa on syytä huomioida maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluiden jär- jestämisen monimuotoisuus. Moniin näennäisesti yksiselitteisiin kysymyksiin vastattiin kuntien eri organisaatioissa eri tavoin. Lisäksi tiedonkeruun yhteydessä kävi ilmi, ettei kaikissa kunnissa kysely ole välttämättä tavoittanut kaikkien palveluiden erityisasiantun- tijoita, jolloin vastauksia on saattanut jäädä puuttumaan joistakin teemoista. Avovastaus- ten perusteella ohjaukseen ja palveluihin liittyvä terminologia ei ole yksiselitteistä, eivätkä lainmukaisesti käytetyt käsitteet välttämättä tarkoita kaikille vastaajille yksiselitteisesti samaa asiaa. Myös tämä on syytä huomioida tulosten tulkinnassa. On myös mahdollista, että vastauksissa painottuu vastaajan taustaorganisaation orientaatio, jolloin esimerkiksi kuntayhtymän vastaukset saattavat kuvastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannetta, mutta eivät kaikkea kunnassa annettavaa palvelua. Mainituista syistä johtuen aineisto on niin monimuotoinen, että mahdollisuudet tilastolliseen päättelyyn ovat rajalliset. Huomiot eroista taustamuuttujien kuten esimerkiksi kunnan koon tai palveluiden organisointitavan perusteella on esitetty niiltä osin kuin niitä on voitu havaita. 2 Väestö 31.12. 2018. Väestörakenne, Tilastokeskus. 13 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Kyselyaineistoa täydennettiin syventävillä haastatteluilla, joita toteutettiin kuuden kunnan osalta (Vantaa, Tampere, Joensuu, Kotka, Pietarsaari ja Pudasjärvi). Näissä haastatteluissa pyrittiin syventämään sekä nykytilan kuvausta että muodostamaan käsitystä tarvittavista toimenpiteistä jatkossa. Tämän raportin luvussa kaksi on käsitelty kaikki selvityksen ja kyselyn osa-alueet yksi ker- rallaan. Luvussa kolme esitetään yhteenveto selvityksen keskeisestä sisällöstä ja selvityk- sen laatijoiden johtopäätökset saatujen tulosten pohjalta. 14 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 2 Työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttaja-asiakkaat kunnissa Tässä luvussa tarkastellaan toiminnan organisointia ja tiedonsiirtoa, maahanmuuttajien tavoittamista, työelämävalmiuksia edistäviä ja työelämään suuntaavia palveluja, alkukartoituksia, kotoutumissuunnitelmia sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kyselyn tulosten ohella luvussa on hyödynnetty tehtyjä syventäviä haastatteluja. 2.1 Toiminnan organisointi ja tiedonsiirto Kotoutumislain mukaan paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialai- sena yhteistyönä. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotout- tamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Toiminnan organisointi kunnissa ja kuntayhtymissä vaihtelee. Organisointitapoihin vaikuttaa erityi- sesti kunnan koko, maahanmuuttajaväestön koko ja rakenne sekä kunkin kuntaorganisaa- tion oma peruslogiikka. Tiedonsiirron toimivuus eri toimijoiden välillä on erityisen tärkeää kotouttamistyön kaltaisessa toiminnassa, johon osallistuu useita eri toimijoita. Maahanmuuttoasioiden organisointitavat vaihtelevat kunnissa suuresti. Useissa kunnissa asioita hoidetaan monien eri toimialojen alaisuudessa kohderyhmästä ja kunnan palvelui- den organisointitavasta riippuen. Yleisimmin maahanmuuttoasiat sijoittuvat sosiaalitoi- men alaisuuteen, varsinkin pienemmissä kunnissa. Kunnan koon kasvaessa yleistyvät erilli- set maahanmuuttoyksiköt, joita on noin kolmasosassa vastaajakunnista. Lisäksi eri hallin- nonaloilla saattaa olla koordinaattoreita, jotka vastaavat toiminnan organisoinnista. Vain pienimmissä kunnissa maahanmuuttoasioita ei ole vastuutettu millekään taholle. 15 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Maahanmuuttoasioissa vastuiden jakautuminen riippuu esimerkiksi kunnan koosta ja muiden palveluiden järjestämisestä (erityisesti sote-palvelut). Useasti päävastuu on sosiaali-/ perusturvahallinnolla. • Varsinkin pienemmissä ja keskisuurissa kunnissa kotouttamisen edistämisen ja sen koordinoinnin päävastuu on useimmiten sosiaalitoimella tai kuntayhtymällä. Kunnan koon kasvaessa erillisiä koordinoivia maahanmuuttoyksiköitä on enemmän. • Tiedonsiirron ongelmista raportoi noin puolet vastanneista. Vastuu kotoutumisen edistämisestä ja sen koordinoinnista on vastaavasti noin kolmas- osassa kunnista sosiaalitoimella (kuva 1). Sosiaali- ja terveystoimen tai kuntayhtymän rooli korostuu erityisesti pienemmissä kunnissa, kun taas suuremmissa kunnissa vastuu on useammin erillisellä maahanmuuttoyksiköllä. Kuntayhtymän rooli näkyy kunnissa, joissa sosiaali- ja terveyspalveluita on järjestetty kuntayhtymän kautta. Esiin nousee myös raken- teita, joissa erillinen maahanmuuttoyksikkö sijaitsee hallinnollisesti sosiaalitoimen alaisuu- dessa. Muista tahoista eniten mainintoja sai hyvinvointitoimiala. Kuntien kesken on lisäksi erilaisia yhteistyörakenteita (esim. yhteistyöalue), joissa jokin kunta vastaa koko alueen kotoutuja-asiakkaiden palveluista. 46 25 24 14 13 11 5 3 3 Sosiaalitoimelle Jollekin muulle Erilliselle maahanmuutto- yksikölle tai vastaavalle Kuntayhtymälle Ei ole vastuutettu millekään taholle Keskushallinnolle Elinkeinotoimelle Koulutus-/opetustoimelle Konserniohjaukselle Onko maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen ja sen koordinointi määritelty selkeästi jonkin toimialan vastuulle? (n=144) Kuva 1. Kotouttamisen edistämisen vastuu- ja koordinointitaho (lukumäärä). 16 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Avovastausten perusteella sosiaalitoimen, kuntayhtymän ja näiden alle sijoittuvien yksi- köiden roolit vastuukysymyksessä ovat jossain määrin vaikeita määritellä kysytyllä tavalla. Kuntayhtymien ja kuntien välillä on erilaisia ratkaisuja työnjaosta. Yleinen tapa on, että kuntayhtymä vastaa pakolaisten vastaanotosta ja siihen liittyvistä palveluista ja kunta puolestaan muiden maahanmuuttajien palveluista sekä matalan kynnyksen ohjauksesta ja neuvonnasta. Useissa vastauksissa todetaan, että vastuu kotoutumisen edistämisestä ja sen koordinoin- nista on jaettu eri toimialojen kesken. Jakoperusteena voi olla esimerkiksi kotouttamistyön sijoittaminen yhdelle toimialalle ja muiden palveluiden jakaminen eri toimialoille palvelui- den mukaisesti. Kuntayhtymien vastuut määrittyvät muiden tehtävien perusteella ja ovat moninaisia. Kuntayhtymässä saatetaan tehdä esimerkiksi alkukartoituksia tai kotoutumissuunnitel- mia, jotka saattavat limittyä muiden tehtävien sosiaali- ja terveydenhuollon kartoitusten kanssa. Esimerkiksi terveydenhuollon alkukartoituksia tehdään kuntayhtymissä. Noin kaksi kolmasosaa vastaajakunnista laati kunnan kotouttamisohjelman ja seuraa sen toteutumista yhteistyössä eri toimialojen välillä (kuva 2). Lisäksi yhteistyötä tehdään mui- den kunnan strategisten asiakirjojen ja suunnitelmien osalta sekä maakunnallisen kotout- tamisohjelman seurannassa. Muita yleisimpiä yhteistyön organisoinnin tapoja ovat sään- nölliset yhteistyökokoukset tai muut maahanmuutosta vastaavien hallinnonalojen johto- tason edustajien kokoukset sekä koordinaattorin tehtävä, joka saattaa olla sijoitettu myös lähemmäs keskushallintoa. 94 64 60 38 29 Kunnan kotouttamisohjelman laatiminen ja seuranta yhteistyössä Säännölliset yhteistyökokoukset Yhteinen koordinaattori Muu tapa, mikä? Hallinnonalojen välinen neuvottelukunta tai vastaava Miten kunnan eri toimialojen välinen yhteistyö kotoutumisasioissa on organisoitu? (Voit valita useamman vaihtoehdon) (n=140) Kuva 2. Eri toimialojen välisen yhteistyön organisointitapa (lukumäärä). 17 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Kotoutumispalveluissa olevien asiakkaiden GDPR:n mukainen asiakasrekisteri on 73 pro- sentissa vastaajakunnista (kuva 3). Mainittuja rekisterejä olivat esimerkiksi Pro Consona, Effica, Uma, UMAREK, Abilita, SosiaaliLC, Hoiva, Maire ja Apotti. Asiakasrekisteri on käy- tössä useammin suuremmissa kunnissa. Rekisterin käyttöoikeudet vaihtelevat kunnittain ja organisaation mukaan, mutta yleisesti pääsy on koko sosiaalitoimella tai maahanmuut- tajapalveluilla. Tiedon siirtämisen ongelmista kunnan tai kuntayhtymän sisällä raportoi noin puolet vastaajista. Ongelmia on havaittu useammin suurissa kaupungeissa kuin pienemmissä kunnissa. Pienimmissä kunnissa tieto saattaa myös liikkua riittävällä tavalla, vaikka asia- kasrekisteri puuttuisikin. Vastuutahoista ongelmista on kerrottu harvemmin silloin, kun kotouttamisen edistämisen vastuu on sosiaalitoimella. Näissä tapauksissa järjestelmä on todennäköisesti sosiaalitoimen käytössä oleva asiakastietojärjestelmä, johon organisaa- tion sisällä on jo pääsyoikeus. Ilmeinen ongelma on, jos kaikilla tietoa tarvitsevilla työnte- kijöillä ei ole pääsyä rekisteriin tai jos kunnan työntekijöille ei ole pääsyä kuntayhtymän rekisteriin. Muina mahdollisina ongelmina avovastauksissa mainitaan se, että asiakkaan tiedot ovat useissa eri järjestelmässä, joiden välillä tietoa joudutaan siirtämään manuaali- sesti. Tietojen siirtämistä taas rajoittavat salassapitosäännökset. Toimivia käytäntöjä tiedon siirtämisessä kunnan tai kuntayhtymän sisällä ovat yhteistyö ja verkostopalaverit sekä asiakasrekisterin ulkopuoliset mutta systemaattisesti toimivat tai tietoturvalliset tiedonsiirtokanavat kuten salattu sähköposti tai erilaiset sähköiset lomak- keet tietopyyntöihin. 73% 27% 52% 48% 0% 25% 50% 75% Miten kotoutumispalveluissa olevien asiakkaiden GDPR:n mukaisen asiakasrekisterin pito on hoidettu? (n=95) Asiakasrekisteri on Asiakasrekisteriä ei ole On ongelmia, millaisia? Ei ole ongelmia Onko tiedon siirtämisessä ongelmia kunnan (ja kuntayhtymän) sisällä kotoutuja-asiakkaisiin liittyen? (n=77) Kuva 3. Asiakasrekisterit ja tiedonsiirron sujuvuus (%). 18 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 2.2 Tavoittaminen ja ohjaus palveluihin Kotoutumislain mukaan maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet koostu- vat perustiedosta suomalaisesta yhteiskunnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta, alkukartoi- tuksesta, kotoutumissuunnitelmasta, kotoutumiskoulutuksesta, omaehtoisesta opiske- lusta ja muista kotoutumista tukevista ja edistävistä toimenpiteistä ja palveluista. Palve- lujärjestelmän ja maahanmuuttajan palvelupolun kannalta keskeinen kysymys on, missä määrin nämä palvelut ja toimenpiteet tavoittavat kaikkia niitä maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat ja hyötyisivät näistä palveluista. K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Tärkeimpiä keinoja ja yhteistyötahoja työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien tavoittamiseksi ovat yhteen laskettuna matalan kynnyksen neuvontapalvelut sekä varhaiskasvatus, avoimet päiväkodit ja perhepalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö. • Tärkeimmät keinot ja tahot vaihtelevat eri kokoisissa kunnissa. Suurissa kaupungeissa korostuu maahanmuuttajajärjestöjen ja monikulttuuristen kohtaamispaikkojen merkitys. • Yli puolessa vastaajakunnista pyritään systemaattisesti tavoittamaan työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttajia ja ohjaamaan heitä kohti työelämää. Tärkeimpiä keinoja ja yhteistyötahoja työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien tavoittamiseksi ovat yhteen laskettuna matalan kynnyksen neuvontapalvelut sekä varhais- kasvatus, avoimet päiväkodit ja perhepalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö (kuva 4). Mui- den viranomaisten (esim. Kela) ja peruspalveluiden (koulu, äitiys- ja lastenneuvolat) merki- tys nähdään pääosin näitä pienempänä. Avovastausten perusteella esiin nousee lisäksi eri toimijoiden välinen verkostoyhteistyö tärkeänä keinona. Tärkeimmät keinot ja tahot vaihtelevat eri kokoisissa kunnissa. Suurissa kaupungeissa korostuu maahanmuuttajajärjestöjen ja monikulttuuristen kohtaamispaikkojen merkitys. Näiden rooli varsinkin pienimmissä kunnissa on hyvin vähäinen. Pienissä ja keskisuurissa kunnissa varhaiskasvatuksen, perhepalveluiden ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys on tärkeämpi kuin kaupungeissa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa nousee esiin suuremmissa kaupungeissa, joissa niitä on. 19 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA 59% 9% 22% 57% 26% 9% 50% 33% 20% 33% 26% 4% 24% 71% 3% 40% 63% 31% 19% 37% 27% 27% 52% 21% 2% 23% 79% 47% 45% 42% 42% 37% 29% 26% 23% 19% 19% 18% 11% 0% 25% 50% 75% 100% Matalan kynnyksen neuvontapalvelut Maahanmuuttajien omat järjestöt Monikulttuuriset kohtaamispaikat Varhaiskasvatus, avoimet päiväkodit ja perhepalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö Oppilaitokset Ohjaamo Koulut KELA:n kanssa tehtävä yhteistyö Muut järjestöt Äitiys- ja lastenneuvoloiden kanssa tehtävä yhteistyö Jokin muu, mikä? Erilaiset verkkosivut Tapahtumat Alle 10 000 Yli 50 000 Kunnan koko Mitkä ovat tärkeimmät keinot ja yhteistyötahot, joiden avulla tavoitetaan työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttajia? Valitse enintään viisi tärkeintä (1–5). (n=170) 10 001–50 000 Kuva 4. Tärkeimmät yhteistyötahot työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien tavoittamisessa kunnan koon mukaan (suurimpien kaupunkien mukaisessa järjestyksessä, %). Yli puolessa vastaajakunnista pyritään systemaattisesti tavoittamaan työvoiman ulkopuo- lella olevia maahanmuuttajia ja ohjaamaan heitä kohti työelämää (kuva 5). Vain 27 pro- senttia on sitä mieltä, että näin ei tehdä. Vastuutahon ollessa kuntayhtymä lähes kaikki (92 %) vastasivat, että ohjausta ja tavoittamista tehdään. Myös erillisen maahanmuutto- yksikön ollessa vastuutaho tavoittaminen ja ohjaus on yleisempää. Vähiten tavoittamista ja ohjausta tehdään kunnissa, joissa vastuutahoa ei ole määritelty, mikä johtuu todennä- köisesti kohderyhmän pienestä koosta. Ei ole täysin yksiselitteistä, miten vastaajat ovat ymmärtäneet systemaattisen ohjaamisen tai miten he ovat pystyneet tunnistamaan kaikki 20 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 työvoiman ulkopuolella olevat ryhmät. Esimerkiksi sote-kuntayhtymän vastaukset saatta- vat rajoittua heidän asiakkainaan olevien työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuutta- jien tavoittamiseen. En osaa sanoa -vastauksissa korostuvat pienemmät kunnat. Kotona lasten kanssa olevat vanhemmat on tunnistettu tärkeimmäksi tavoitettavaksi ja työelämää kohti ohjattavaksi kohderyhmäksi. Myös osatyökykyiset on tunnistettu hyvin. Muista ryhmistä esiin nousevat erityisesti eri nuorten ryhmät kuten jälkihuollossa olevat nuoret tai ulkomaalaiset opiskelijat. Lisäksi avovastauksissa tavoiteltavina ryhminä maini- taan pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajapuolisot ja kielitaidottomat yleisesti. Haastat- teluissa esitettiin pohdintaa lisäksi erityisesti työperusteisten tavoittamisesta. Usein tämän kohderyhmän osalta erityisiä palvelutarpeita voi ilmetä vasta usean maassaolovuoden jälkeen, jolloin mahdollisuudet palveluihin ovat vähäisempiä kuin välittömästi maahantu- lon jälkeen. Pienimmissä alle 10 000 asukkaan kunnissa kotona lasten kanssa olevat vanhemmat ja osatyökykyiset mainitaan suurempia kaupunkeja harvemmin tavoiteltavina ja ohjattavina ryhminä (kotona lasten kanssa olevat 64 %, osatyökykyiset 23 %). Muut ryhmät korostuvat näissä kunnissa. Jos vastuu kotoutumisen edistämisestä on sosiaalitoimella, osatyökykyi- set korostuvat tavoitettavana ryhmänä. Syitä tavoittamisen ja ohjaamisen tekemättä jättämiselle voivat olla tiedon ja resurssien puuttuminen, mutta myös puuttuvat perustiedot alueen maahanmuuttajista. Kunnissa ei välttämättä saada tietoa alueen maahanmuuttajista ilman erillisiä järjestelyjä väestöre- kisteristä, TE-palveluista tai Kelasta. Pakolaiset ovat ainoa kohderyhmä, joka varmuudella tunnetaan ja jonka palvelut on järjestetty tarkemmin määritellysti. Joissain kunnissa on kuitenkin toteutettu systemaattisempiakin toimenpiteitä erityisesti kaikkien uusien kunta- laisten, ml. maahanmuuttajien tavoittamiseksi. Tällaiset monikieliset (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) ”Tervetuloa kuntaan”-kirjeet perustuvat väestörekisteristä saataviin tietoihin kuntaan muuttaneista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tällaista on aiemmin tehty Salon kaupungin toimesta ja nykyisin mm. Uudessakaupungissa. Turussa kaikille uusille asuk- kaille lähetetään Koti Turussa -lehti, joka sisältää tietoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.3 Tavoittamisen kannalta merkitystä on myös kuntien kotisivujen monikielisyydellä. 3 Siirtolaisuusinstituutti, Pekka Kettunen, Matti Välimäki ja Tuomas Zacheus (2020). Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategia 2020-luvulle: Tausta-aineistot. Turku, 2020. 21 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA 56% 27% 17% 87% 39% 36% 0% 25% 50% 75% 100% Kyllä Ei En osaa sanoa Kotona lasten kanssa olevat Osatyökykyiset Muut ryhmät, mitkä? Pyrkiikö kunta/kuntayhtymä systemaattisesti tavoittamaan työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttajia ja ohjaamaan heitä kohti työelämää (n=149) Mitkä ovat tärkeimmät työvoiman ulkopuolella olevat ryhmät, joita pyritään aktiivisesti tavoittamaan ja ohjaamaan kohti työelämää? (n=85) Kuva 5. Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien tavoittaminen (%). Kotona lasten kanssa olevien vanhempien ja osatyökykyisten kohderyhmien molempien osalta useimmiten valikointia ei kyselyn tulosten mukaan tehdä, vaan kaikki kohderyhmästä ohjataan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin (kuva 6). Kotona lasten kanssa olevien van- hempien ohjaamiseen ei vaikuta koulutustausta tai aikaisempi työkokemus yhtä paljon kuin osatyökykyisten kohderyhmässä. Neljäsosa vastaajista katsoo osatyökykyisten kielitaidon vaikuttavan ohjaamiseen kohti työelämää suuntaavia palveluita. Avovastauksissa huomau- tetaan siitäkin, että asia ei ole yksiselitteisesti niin, että kunta voi toiminnallaan luoda syste- matiikkaa, koska kyse on ihmisten vapaaehtoisesta tahdosta ja toiminnasta. Muista ohjaa- miseen vaikuttavista syistä avovastauksissa esiin nousevatkin kotona lasten kanssa olevilla asiakkaan oma aktiivisuus ja halu edetä kohti työelämää, perheen kokonaisvaltainen tilanne sekä syrjäytymisen ehkäisy. Näistä omaan aktiivisuuteen liittyy myös kotihoidontuen kan- nustinvaikutus, mikä osaltaan saattaa pidentää kotonaolojaksoja ja siten myös vaikeuttaa siirtymistä kohti työelämää tuen päätyttyäkin4. Osatyökykyisten osalta lisäksi esiin nousi- vat oman aktiivisuuden lisäksi kohderyhmän vaikea tavoitettavuus ja heikolle kielitaidolle soveltuvien työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmien, kuntouttavien palveluiden tai soveltuvien työtehtävien vähäisyys. Monet palveluista ovat saatavilla vasta kotoutumisajan ylittäneille, vaikka osatyökykyisyys olisi mahdollista havaita jo aikaisemmin. 4 Ks. esim. OECD, Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland, 2018. 22 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 41% 16% 15% 9% 4% 15% 64% 12% 26% 16% 14% 22% 0% 25% 50% 75% Valikointia ei tehdä, vaan kaikki ohjataan Perheen lasten iät Kielitaito Koulutustausta Aikaisempi työkokemus Muu syy, mikä? Valikointia ei tehdä, vaan kaikki ohjataan Perheen lasten iät Kielitaito Koulutustausta Aikaisempi työkokemus Muu syy, mikä? Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttavat siihen, että...... kotona lasten kanssa olevia maahanmuuttajavanhempia ohjataan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin? (n=172) ...osatyökykyisiä maahanmuuttajia ohjataan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin (n=58) Kuva 6. Tärkeimmät syyt työllistämistä edistäviin palveluihin ohjaamiselle (%). 2.3 Työelämävalmiuksia edistävät ja työelämään suuntaavat palvelut Kotoutumislain mukaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotou- tumista edistävinä toimenpiteinä. Kunnissa voidaan järjestää erilaisia erityisiä palveluja ja tukitoimia. Koko palvelujärjestelmän ja maahanmuuttajien palvelupolkujen kannalta on tärkeää, että palvelut ja tukitoimet olisivat sellaisia, että työvoiman ulkopuolella oleva maahanmuuttaja voi niiden avulla edetä kohti työllistymistä saaden sellaisia valmiuksia, joista on hänelle hyötyä. Kotona lasten kanssa oleville vanhemmille ja osatyökykyisille on tarjolla kuntien ja muiden toimijoiden kautta erilaisia lyhyemmällä tai pidemmällä aikavälillä työelämää kohti suun- taavia palveluita. Näitä ovat laajasti tulkiten esimerkiksi kielitaidon kehittäminen tavoit- teellisesti, työelämään orientoiva ohjaus, hyvinvointia ja osallisuutta vahvistava toiminta ja kuntoutus. Sopiva palvelu riippuu maahanmuuttajan yksilöllisestä tarpeesta, ja tarjolla ole- vat palvelut taas alueen toimijoiden palveluvalikosta. Seuraavassa esitetyt osuudet kuvaa- vat yksittäisiä kuntia edustavien vastausten tuloksia, mistä johtuen kuntayhtymän kautta palvelunsa järjestävien kuntien osuudet pohjautuvat useimmiten kuntayhtymien vastauk- siin. Tuloksia tarkasteltiin myös koko aineistolla, eikä merkittäviä eroja havaittu. 23 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Isommat kunnat (yli 50 000 asukasta) järjestävät kauttaaltaan enemmän ja monipuolisemmin palveluja. • Yleisesti ottaen kotona lasten kanssa oleville suunnattuja palveluita on laajemmin saatavilla suurimmissa kaupungeissa, joissa myös järjestöjen merkitys on suurempi kuin pienemmissä kaupungeissa. • Työelämään orientoivaa ohjausta ilmoittaa järjestävänsä kotona lasten kanssa oleville 56 prosenttia kunnista ja osatyökykyisille 60 prosenttia. Kotona lasten kanssa oleville suunnatuista palveluista tavoitteellisen kielitaidon kehittämi- sessä vapaan sivistystyön palveluita on saatavilla kahdessa kolmasosassa vastaajakunnista, mutta myös kunnalla tai kuntayhtymällä, oppilaitoksilla ja suuremmissa kaupungeissa jär- jestöillä on rooli sen tarjoamisessa. Työelämään orientoivaa ohjausta on useimmiten saata- villa kunnan tai kuntayhtymän palveluna. Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistava toiminta painottuu järjestöille, mutta sitä on tarjolla myös muiden toimijoiden järjestämänä. Vastaajat katsovat, että uskonnollisten yhteisöjen tarjoamista palveluista nämä muodostavat valtaosan. Kuntoutusta puolestaan on kaiken kokoisissa kunnissa lähes pelkästään kunnan tai kuntayhtymän järjestämänä palveluna, yhteensä reilussa kolmasosassa vastaajakunnista. Suuremmissa kaupungeissa myös järjes- töillä on rooli kuntoutuksen tarjoamisessa. Yleisesti ottaen kotona lasten kanssa oleville suunnattuja palveluita on laajemmin saata- villa suurimmissa kaupungeissa, joissa myös järjestöjen merkitys on suurempi kuin pie- nemmissä kaupungeissa. Suurissa kaupungeissa on paremmin myös sellaisia palveluita, joiden yhteydessä on järjestetty lastenhoito. Useissa vastauksissa kohderyhmälle suunnat- tua toimintaa kerrotaan tehtävän hankerahoituksella. Osatyökykyisille suunnatun tavoitteellisen kielitaidon kehittämisessä vapaan sivistystyön rooli on niin ikään vahva, mutta myös muiden toimijoiden rooli uskonnollisia yhteisöjä lukuun ottamatta on merkittävä. Työelämään orientoivaa ohjausta on tarjolla erityisesti kunnan tai kuntayhtymän järjestämänä palveluna, ja hyvinvointia ja osallisuutta vahvis- tamassa toiminnassa järjestöillä on kunnan tai kuntayhtymän lisäksi tarjottavia palveluita useimmissa vastaajakunnista. Kuntoutus on lähes täysin kunnan tai kuntayhtymän vas- tuulla, ja sitä on saatavilla reilussa puolessa vastaajakunnista, useammin suuremmissa kau- pungeissa. 24 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Taulukko 1. Millaisia lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä työelämävalmiuksia edistäviä ja työelämään suuntaavia palveluja kotona lasten kanssa oleville maahanmuuttajavanhemmille tarjotaan ja kenen toimesta? (n=139) Kunta (muu kuin vapaa sivistystyö tai muu oppilaitos) tai kuntayhtymä Vapaa sivistystyö Oppilaitokset Järjestöt Uskonnolliset yhteisöt Kunta yhteistyössä järjestöjen / uskonnollisten yhteisöjen kanssa Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä 29 % 68 % 27 % 41 % 6 % 19 % Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä, jonka yhteydessä on järjestetty lastenhoito 20 % 26 % 6 % 27 % 3 % 13 % Työelämään orientoivaa ohjausta 56 % 15 % 19 % 19 % 1 % 9 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa 51 % 35 % 8 % 60 % 28 % 37 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa, jonka yhteydessä on järjestetty lastenhoito 19 % 13 % 1 % 30 % 15 % 17 % Kuntoutusta 38 % 1 % 0 % 9 % 0 % 1 % Kuten kotona lasten kanssa oleville, myös osatyökykyisille suunnattuja palveluita on kautta linjan paremmin saataville suurimmissa kaupungeissa, joskin erot ovat pienempiä kuin kotona lasten kanssa olevien palveluissa. Järjestöjen rooli on merkittävämpi suurem- missa kaupungeissa. Osaltaan osatyökykyisten maahanmuuttajien palveluiden tasaisempaan saatavuuteen saattaa vaikuttaa niiden integroituminen kunnan muihin osatyökykyisten palveluihin ku- ten kuntouttavaan työtoimintaan, työpajatoimintaan, työkokeiluihin tai TYP-toimintaan. Nämä ovat esimerkkejä myös osatyökykyisille tarjottavista muista palveluista avovastaus- ten perusteella. Palvelujärjestelmän puutteena esiin nostetaan kuitenkin se, että monet osatyökykyisten palvelut ovat saatavilla vasta kotoutumisajan ylittäneille, vaikka osatyöky- kyisyys voidaan havaita – ja mahdollisuuksien mukaan tulisikin havaita - jo paljon aikai- semmin. Erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa palveluita on joissain kunnissa tarjolla osatyökykyisille vain vähän. 25 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Taulukko 2. Millaisia lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä työelämävalmiuksia edistäviä ja työelämään suuntaavia palveluja osatyökykyisille tarjotaan ja kenen toimesta? (n=114) Kunta (muu kuin vapaa sivistystyö tai muu oppilaitos) tai kuntayhtymä Vapaa sivistystyö Oppilaitokset Järjestöt Uskonnolliset yhteisöt Kunta yhteistyössä järjestöjen / uskonnollisten yhteisöjen kanssa Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä 39 % 54 % 30 % 32 % 7 % 17 % Työelämään orientoivaa ohjausta 60 % 12 % 16 % 18 % 3 % 16 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa 54 % 30 % 12 % 58 % 28 % 32 % Kuntoutusta 56 % 2 % 2 % 9 % 0 % 4 % 2.4 Alkukartoitukset Kotoutumislain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahan- muuttajalle, joka on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettu työtön työnhakija. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muu- ten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus käynnistetään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän pal- veluita. Alkukartoituksen perusteella työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelman tarvetta arvioita- essa kiinnitetään huomiota siihen, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumiskoulutusta, omaehtoista opiskelua tai muita toimenpiteitä kotoutumisensa tueksi. K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Systemaattisinta kartoittaminen on pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tulleiden perheenjäsenten ja ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten kohdalla. Vähiten kartoituksia tehdään muille alaikäisille, työssä oleville, opiskelijoille ja työperusteisten maahanmuuttajien perheille. • Alkukartoituksia toteuttavat eniten samat tahot, jotka vastaavat muutenkin kotoutumisen edistämisestä ja sen koordinoinnista: sosiaalitoimi ja erilliset maahanmuuttoyksiköt. • Tyypillisiä alkukartoituksen sisältöjä ovat alkuhaastattelu, perhetilanteen läpikäynti, työkokemuksen ja koulutustaustan kartoitus sekä työelämään siirtymistä koskevien tavoitteiden määrittely. 26 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Kotoutumislain mukaisia alkukartoituksia tehdään vaihtelevan systemaattisesti eri maa- hanmuuttajaryhmille kunnissa ja kuntayhtymissä (kuva 7). Systemaattisinta kartoittami- nen on pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tulleiden perheenjäsenten ja ilman huol- tajaa tulleiden alaikäisten kohdalla. Vähiten kartoituksia tehdään muille alaikäisille, työssä oleville, opiskelijoille ja työperusteisten maahanmuuttajien perheille. Kuitenkin jokaisessa kyselyssä mainituista ryhmistä yli 10 prosentin osuus kunnista ei tee kartoituksia juuri ke- nellekään ja vastaavasti yli 10 prosenttia kunnista tekee lähes kaikille. Hajonta kuntien tai kuntayhtymien käytäntöjen välillä on siis suurta. Lisäksi alkukartoituksia mainitaan tehtä- vän pakolaisille ja kiintiöpakolaisille. Kohtalaisen suuret en osaa sanoa -vastausten osuudet kuvastavat ennemminkin vastaa- jien heterogeenisyyttä kuin sitä, etteikö alkukartoituksia välttämättä tehtäisi. Vaikka vas- taajan omiin tehtäviin ei kuulu alkukartoituksen tekemistä, niitä saatetaan silti tehdä esi- merkiksi kuntayhtymässä. Toki valtionkorvauksienkin perusteella tiedetään määrien ole- van vähäisiä. En osaa sanoa- vastauksia on enemmän pienemmistä kunnista. Kysymykseen vastaamista vaikeutti avovastausten perusteella se, ettei kunnalla ole välttämättä tietoa kaikista alueensa maahanmuuttajista ja heille toteutettavista toimenpiteistä. 13 15 17 17 24 24 32 37 40 41 23 45 29 36 3 20 32 19 24 12 44 24 31 17 44 27 12 18 10 14 20 16 24 30 28 29 23 26 26 33 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tulleille perheenjäsenille (n=121) Kotona lasten kanssa oleville vanhemmille (n=123) Yli 55 v. Työikäisille (n=121) Perheille (n=119) Ilman huoltajaa tulleille alaikäisille (n=120) Osatyökykyisille (esim. vammaisille) (n=120) Työperusteisten maahanmuuttajien puolisoille (n=121) Opiskelijoille (n=118) Työssä oleville (n=119) Muille alaikäisille (n=117) Ei juuri kenellekään Vain osalle Lähes kaikille En osaa sanoa Missä määrin seuraaville ryhmille tehdään kotoutumislain mukaisia alkukartoituksia kunnassa / kuntayhtymässä? Kuva 7. Alkukartoitusten tekeminen eri ryhmille (%). 27 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Kotona lasten kanssa oleville vanhemmille alkukartoituksia tehdään neljäsosassa vastaaja- kunnista kaikille, 45 prosentissa kunnista vain osalle ja 15 prosentissa kunnista ei juuri ke- nellekään. Alle 10 000 asukkaan kunnista vain harvat vastaavat, ettei kartoituksia tehtäisi juuri kenellekään, mutta en osaa sanoa -vastausten osuus on suuri. Suurimmista kunnista muita pienempi osuus tekee kartoituksen lähes kaikille (kuva 8). Lähes kaikissa kunnista, joissa vastuutaho kotoutumisen edistämisessä on kuntayhtymä, alkukartoituksia tehdään vain osalle. Jälleen kerran jää tulkinnanvaraiseksi, onko tällöin tunnistettu myös muita kuin kuntayhtymän asiakkaana olevia maahanmuuttajia. Osatyökykyisille alkukartoituksia tehdään lähes kaikille 27 prosentissa vastaajakunnista, vain osalle 20 prosentissa kunnista ja ei juuri kenellekään 24 prosentissa kunnista. Kartoi- tuksia tehdään selvästi muita enemmän yli 50 000 asukkaan kunnissa. Varsinkin kuntayh- tymän ollessa vastuussa kartoituksia tehdään osatyökykyisille maahanmuuttajille paljon, mihin liittynee yhteys muihin terveydellisiin kartoituksiin. Ei juuri kenellekään Vain osalle Lähes kaikille En osaa sanoa 6 22 21 18 16 28 26 11 36 23 51 31 63 45 93 35 10 18 53 25 21 19 33 16 26 28 31 26 16 19 64 23 25 14 0 11 7 21 31 30 21 19 36 33 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kunnan koko: Alle 10 000 Yli 50 000 Vastuutaho: Sosiaalitoimi Kuntayhtymä Jokin muu Kunnan koko: Alle 10 000 Yli 50 000 Vastuutaho: Sosiaalitoimi Kuntayhtymä Jokin muu Ko to na la ste n k an ssa ol ev ille Os at yö ky ky isi lle Missä määrin seuraaville ryhmille tehdään kotoutumislain mukaisia alkukartoituksia kunnassa / kuntayhtymässä? 10 001–50 000 10001–50000 Kuva 8. Alkukartoitusten tekeminen kotona lasten kanssa oleville vanhemmille ja osatyökykyisille kunnan koon ja vastuutahon mukaan (%). Alkukartoituksia toteuttavat eniten samat tahot, jotka vastaavat muutenkin kotoutumisen edistämisestä ja sen koordinoinnista: sosiaalitoimi ja erilliset maahanmuuttoyksiköt. Mikäli kartoituksia tehdään kuntayhtymässä, vastaukset jakaantuvat melko tasan sen perusteella ovatko kunnan työntekijät mukana kartoituksen laadinnassa. 28 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Tyypillisiä alkukartoituksen sisältöjä ovat alkuhaastattelu, perhetilanteen läpikäynti, työko- kemuksen ja koulutustaustan kartoitus sekä työelämään siirtymistä koskevien tavoitteiden määrittely (kuva 9). Erilliset kielitaidon, luku- ja kirjoitustaidon, oppimisvalmiuksien ja am- matillisen osaamisen testaukset jäävät vain vähälle huomiolle. Muita mainittuja sisältöjä ovat sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, asiointi- ja asumistaitojen kar- toitus, vapaa-aika ja ajankäyttö, terveys ja hyvinvointi sekä näkemykset ja toiveet tulevai- suudesta. Tämän selvityksen yhteydessä rinnakkain toteutettuun TE-toimistokyselyyn ver- rattuna kunnassa tai kuntayhtymässä tehtävien kartoitusten painopiste on selvästi TE-toi- miston kartoituksia lähempänä muiden elämän osa-alueiden kuin työelämän teemoja, ja suoraan työelämävalmiuksia mittaavien sisältöjen toteutus on vähäistä. 95% 88% 86% 86% 61% 15% 13% 10% 8% 6% 0% 25% 50% 75% 100% Alkuhaastattelu Perhetilanteen läpikäynti haastattelun yhteydessä Työkokemuksen kartoitus haastattelun yhteydessä Koulutustaustan kartoitus haastattelun yhteydessä Työelämään siirtymistä koskevien tavoitteiden määrittely Jokin muu, mikä? Erillinen kielitaidon testaus Erillinen luku- ja kirjoitustaidon testaus Erillinen oppimisvalmiuksien kartoitus Erillinen ammatillisen osaamisen kartoitus Mitkä seuraavista ovat tyypillisesti kunnassa / kuntayhtymässä tehtävän kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen sisältöjä? (n=122) Kuva 9. Alkukartoitusten tyypilliset sisällöt (%). Kuten yllä jo todettiin, valtion maksamien korvaustilastojen perusteella alkukartoituksia tehdään kunnissa vain vähän. Vastausten perusteella tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että asiakkaat eivät tarvitse kartoituksia (kuva 10). Tämä on erityisen yleistä kunnissa, joissa vastuu on sosiaalitoimella. Avovastauksissa esiin nousee näkökulmia siitä, että ”alkukar- toitus” mielletään enemmänkin TE-toimiston toiminnaksi, kun taas kunta tekee pakolais- taustaisille palvelutarpeen määrittelemiseksi alkuhaastatteluja oman palvelurakenteensa näkökulmasta. Tarkkojen määritelmien puuttuessa eri toimijat tekevät kartoituksia omasta näkökulmastaan. Ylipäätään kartoituksella tulisi olla jokin asiakkaan tarvetta palveleva tar- koitus. Toisaalta määrien jäädessä vähäisiksi, käytännöt eivät myöskään kehity. 29 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA 60% 45% 25% 19% 11% 5% 1% 0% 25% 50% 75% Asiakkaat eivät tarvitse alkukartoituksia Korvauksen hakeminen on hallinnollisesti raskasta Ei ole määritetty tahoa, joka vastaisi alkukartoituksien tekemisestä Kartoituksista saatava korvaus on liian pieni Alkukartoitusten tekemiseen ei ole henkilöstöresursseja Jokin muu syy, mikä? Alkukartoituksia ei maksettujen korvausten perusteella tehdä paljoa. Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä syitä tähän? (voit valita useampia vaihtoehtoja) (n=106) Vastaavaa kartoittamista tehdään muussa yhteydessä / jonkin muun palvelun osana Kuva 10. Syyt alkukartoituksen tekemättä jättämiselle (%). 2.5 Kotoutumissuunnitelmat Kotoutumislain mukaan kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suun- nitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuut- tajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteis- kunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Ensimmäinen kotoutumis- suunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskelulu- van tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Maahan- muuttajan kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti. Kotoutumissuunnitel- maan oikeuttava enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on erityi- sistä syistä perusteltua. Kunta sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa kotoutumista ja työllis- tymistä edistävistä kunnan palveluista tai muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei terveydentilansa, ikänsä, perhesyiden taikka näihin rinnastettavien syiden vuoksi voi osal- listua kotoutumista tukeviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. 30 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuut- tajan kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai työ- ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kunnan tai työ- ja elinkeinotoimiston, joka laatii maahanmuuttajan kanssa kotoutumis- suunnitelman, on selvitettävä maahanmuuttajalle suunnitelmasta ja siihen liittyvistä toi- menpiteistä aiheutuvat oikeudet ja velvollisuudet kirjallisesti ja maahanmuuttajan pyyn- nöstä suullisesti siten, että hän ne ymmärtää. Kotoutumissuunnitelman laatineen kunnan tai työ- ja elinkeinotoimiston on aktiivisesti tarjottava maahanmuuttajalle tämän kotoutu- missuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja palveluja käytettäviksi osoitettujen määrära- hojen rajoissa. Maahanmuuttajan on noudatettava suunnitelmaansa sekä hakeuduttava ja osallistuttava säännöllisesti kotoutumissuunnitelmaan sisältyvään suomen tai ruotsin kie- len opetukseen ja muihin suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin ja palveluihin. Kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista. Kunnan on tarkistettava kotoutumissuunnitelma maahanmuuttajan palvelutarpeen mu- kaisesti tai vähintään kerran vuodessa. Työ- ja elinkeinotoimiston on tarkistettava kotoutu- missuunnitelma julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla. Suunnitelma voidaan tarkistaa myös osapuolten sitä erikseen pyytäessä. K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia laaditaan eniten pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tulleille ja ilman huoltajaa tulleille alaikäisille. Kotoutumissuunnitelmia laaditaan kunnissa tai kuntayhtymissä alkukartoituksia harvemmin varsinkin työperusteisten maahanmuuttajien puolisoille, muille alaikäisille, työssä oleville ja opiskelijoille. • Kotoutumissuunnitelmia laaditaan eniten sosiaalitoimessa ja erillisessä maahanmuuttoyksikössä tai vastaavassa yksikössä. Kotoutumissuunnitelma sisältää tyypillisesti kielitaidon hankkimisen, kouluttautumisen, perheen kokonpanon ja perheenjäsenten tilanteen. • Tärkein syy siihen, että henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia ei laadita, on vastaavien asioiden suunnitteleminen muussa yhteydessä tai jonkin muun suunnitelman osana. Henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia laaditaan kunnissa tai kuntayhtymissä vaihtele- vasti eri kohderyhmille, vastaavasti kuin alkukartoituksiakin. Yleisesti suunnitelmia teh- dään kunnissa tai kuntayhtymissä hieman alkukartoituksia vähemmän, mutta kohderyh- mittäin joissain ryhmissä ero on päinvastainen. Kokonaisuutena alkukartoituksen tekemi- nen ja kotoutumissuunnitelman laatiminen ovat aineiston perusteella kunnissa yhtenäi- nen kokonaisuus. 31 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia laaditaan eniten pakolaisen perheenyhdistä- misen kautta tulleille ja ilman huoltajaa tulleille alaikäisille (kuva 11). Merkittävästi suun- nitelmia laaditaan myös kotona lasten kanssa oleville vanhemmille, osatyökykyisille ja yli 55-vuotiaille työikäisille. Kotoutumissuunnitelmia laaditaan kunnissa tai kuntayhtymissä alkukartoituksia harvemmin varsinkin työperusteisten maahanmuuttajien puolisoille, muille alaikäisille, työssä oleville ja opiskelijoille. Ei juuri kenellekään Vain osalle Lähes kaikille En osaa sanoa 14 16 17 20 21 37 45 51 51 46 24 33 9 31 25 16 17 19 24 44 28 49 29 16 16 15 11 17 17 21 22 20 22 23 18 18 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kotona lasten kanssa oleville vanhemmille (n=114) Pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tulleille perheenjäsenille (n=110) Osatyökykyisille (esim. vammaisille) (n=109) Ilman huoltajaa tulleille alaikäisille (n=110) Yli 55 v. Työikäisille (n=112) Työperusteisten maahanmuuttajien puolisoille (n=112) Muille alaikäisille (n=108) Opiskelijoille (n=109) Työssä oleville (n=109) Missä määrin seuraaville ryhmille laaditaan henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia kunnassa / kuntayhtymässä? Kuva 11. Kotoutumissuunnitelman laatiminen eri ryhmille (%). Kotona lasten kanssa oleville vanhemmille laaditaan kotoutumissuunnitelmia lähes kaikille 24 prosentissa, vain osalle 46 prosentissa ja ei juuri kenellekään 14 prosentissa kunnista tai kuntayhtymistä. Lähes kaikille -vastausten osuus on selvästi muita pienempi suurissa kaupungeissa. En osaa sanoa -vastauksia on tähänkin kysymykseen eniten pienimmistä kunnista. Vastuutahon ollessa sosiaalitoimi vaikuttaisi siltä, että suunnitelmia tehdään sys- temaattisemmin: 44 prosentissa vastaajakunnista lähes kaikille. Osatyökykyisille tehdään kotoutumissuunnitelmia lähes kaikille 28 prosentissa, vain osalle kolmasosassa ja ei juuri kenellekään 17 prosentissa vastaajakunnista. Osatyökykyisistä ko- toutumissuunnitelmaa vaille jäävät useimmin keskisuurten kaupunkien maahanmuutta- ja-asiakkaat. Kuten alkukartoitustenkin osalta, vastuun sijoittuessa kuntayhtymään suunni- telmia tehdään lähes aina suurimmalle osalle asiakkaista. 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Sekä kotoutumissuunnitelmien että edellä alkukartoituksen osalta vaikuttaa aineiston perusteella siltä, että ei juuri kenellekään -vastausten osuus korostuu keskisuurissa kau- pungeissa (kuva 12). Tämä näkyy molempien kotona lasten kanssa olevien vanhempien ja osatyökykyisten osalta. Selityksenä saattaa osaltaan olla organisaatiorakenteista joh- tuva ero. Pienimmissä kunnissa maahanmuuttaja-asiakkaita on vain vähän, jolloin heidän palvelunsa on myös mahdollista järjestää optimaalisissa olosuhteissa kattavasti tavoitta- malla asiakkaat yksitellen. Suurissa kaupungeissa taas on paljon vakiintuneita rakenteita ja erillisiä maahanmuuttoyksiköitä tai vastaavia, joiden kautta voidaan tavoittaa laajasti eri kohderyhmiä. Keskisuuret kaupungit saattavat jäädä väliin putoajiksi, joilla on suhteellisen paljon maahanmuuttaja-asiakkaita mutta ei välttämättä riittävän laajaa organisaatiota ta- voittamiseen tai palveluiden järjestämiseen. Ei juuri kenellekään Vain osalle Lähes kaikille En osaa sanoa 9 21 11 11 19 11 28 6 24 18 38 44 68 34 93 42 32 23 61 46 34 28 25 11 43 19 30 30 22 15 64 27 26 10 11 11 7 22 27 19 11 15 36 21 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kunnan koko: Alle 10000 Yli 50000 Vastuutaho: Sosiaalitoimi Kuntayhtymä Jokin muu Kunnan koko: Alle 10000 Yli 50000 Vastuutaho: Sosiaalitoimi Kuntayhtymä Jokin muu Ko to na la ste n k an ssa ol ev ille Os at yö ky ky isi lle Missä määrin seuraaville ryhmille laaditaan henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia kunnassa / kuntayhtymässä? 10001–50000 10001–50000 Kuva 12. Kotoutumissuunnitelman laatiminen kotona lasten kanssa oleville vanhemmille ja osatyökykyisille kunnan koon ja vastuutahon mukaan (%). Kotoutumissuunnitelmia laaditaan eniten sosiaalitoimessa ja erillisessä maahanmuutto- yksikössä tai vastaavassa yksikössä. Tulos vastaa alkukartoitusten tekijöiden sijoittumista ja yleisemmin vastuuta kotoutumisen edistämisestä ja sen koordinoinnista. Jos kotoutu- missuunnitelmia laaditaan kuntayhtymässä, kunnan työntekijä on mukana noin puolissa vastaajakunnista. 33 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Kotoutumissuunnitelma sisältää tyypillisesti kielitaidon hankkimisen, kouluttautumisen, perheen kokonpanon ja perheenjäsenten tilanteen (kuva 13). Sekä työnhakua edistävät toimenpiteet ja työllistymisen. Myös kuntoutuminen ja terveys sisältyvät suunnitelmaan 78 prosentin mielestä. Vapaa-aika ja yhteiskunnallinen osallisuus jäävät vähemmälle huo- miolle. Sisällöt vastaavat TE-toimistoissa tehtävien kotoutumissuunnitelmien sisältöjä, jos- kin perheen tilanteen huomioiminen jää TE-toistoissa vähäiseksi. 90% 90% 87% 86% 78% 58% 50% 16% 0% 25% 50% 75% 100% Kielitaidon hankkiminen Kouluttautuminen Perheen kokoonpano ja perheen jäsenten tilanne Työnhakua edistävät toimenpiteet ja työllistyminen Kuntoutuminen ja terveys Vapaa-aika Yhteiskunnallinen osallisuus Jokin muu, mikä? Mitkä seuraavista asioista henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma tyypillisesti sisältää? (n=101) Kuva 13. Kotoutumissuunnitelman tyypilliset sisällöt (%). Tärkein syy siihen, että henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia ei laadita, on vastaa- vien asioiden suunnitteleminen muussa yhteydessä tai jonkin muun suunnitelman osana (kuva 14). Ylipäätään kotoutumissuunnitelmia kuvataan useissa avovastauksissa tehtävän vain hyvin vähän verrattuna TE-toimistoihin. Keskeinen haaste kotoutumissuunnitelman tekemiselle (kuten muillekin palveluille) on se, ettei alueen maahanmuuttajia onnistuta tavoittamaan, elleivät maahanmuuttajat hakeudu itse palveluiden piiriin eikä kunta voi heitä siihen ”pakottaa”. Lisäksi joidenkin asiakkaiden kohdalla suunnitelman tekeminen on ilmeisen tarpeetonta esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisesta tilanteesta ja asiakaspro- sessista johtuen. 34 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 65% 36% 23% 18% 14% 0% 25% 50% 75% Vastaavia asioita suunnitellaan muussa yhteydessä / jonkin muun suunnitelman osana Jokin muu syy, mikä? Kunnassa ei ole tarjolla asiakkaalle sopivia palveluja, joihin suunnitelmalla voitaisiin ohjata Ei haluta käyttää ”kotoutumisaikaa” (käynnistää kotoutumissuunnitelman voimassaoloaikaa) Asiakas ei hyödy suunnitelmasta Mitkä seuraavista ovat syitä sille, että henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia ei laadita? (n=102) Kuva 14. Syyt olla laatimatta kotoutumissuunnitelmaa (%). Perheellisille laaditaan perheen kotoutumissuunnitelmia lähes aina vain 10 prosentissa vastaajakunnista, joskus 22 prosentissa ja ei juuri koskaan 37 prosentissa kunnista (kuva 15). Lähes kolmasvastaajista ei osaa sanoa tehdäänkö perheen kotoutumissuunnitelmia. Tämä heijastelee muissakin kohdissa kyselyä huomattua havaintoa siitä, että kysymyksen koskiessa yksityiskohtaisempaa käytännön tekemistä, en osaa sanoa -vastausten osuus kasvaa. Kunnan koko tai kotoutumisen edistämisen vastuutaho eivät määritä perheen kotoutumissuunnitelmien yleisyyttä. Jos suunnitelma tehdään sen tyypillisimpiä sisältöjä ovat perheen elämäntilanne ja lasten terveyteen, kehitykseen tai koulun käyntiin liittyvät kysymykset. Myös vanhemmuuteen liittyvät kysymykset sisältyvät tyypillisesti perheen ko- toutumissuunnitelmaan. Noin puolessa vastaajakunnista seurataan lähes aina henkilökohtaisten tai perheen ko- toutumissuunnitelmien tavoitteiden toteutumista (kuva 16). Vaikka suunnitelmien tavoit- teiden toteutumista systemaattisesti seuraavien vastaajakuntien osuus onkin suhteellisen matala, toisaalta vain muutamat vastaajat ovat arvioineet, että suunnitelmia ei seurata lainkaan. Vastaajakunnista 22 prosenttia seuraa suunnitelmia joskus. Pienemmissä kun- nissa ja kuntayhtymissä seurantaa kerrotaan tehtävän hieman muita harvemmin. En osaa sanoa -vastaajien osuus on jälleen merkittävä, mikä tarkoittanee tässä yhteydessä, että vastaaja ei todella tiedä. Tässä yhteydessä jää siis epäselväksi, miten suuri lopulta on seu- rantaa tekevien kuntien osuus. Seurantaa toteuttaa esimerkiksi sosiaalityöntekijä (oma- työntekijä), maahanmuuttopalveluiden ohjaaja tai maahanmuuttokoordinaattori. 35 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA 98% 87% 65% 42% 24% 0% 25% 50% 75% 100% Vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä Parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä Jotain muuta, mitä? Perheen elämäntilanteen (esim. toimeentulo, asuminen,arjen sujuminen) Lapsen/lasten terveyteen, kehitykseen tai koulunkäyntiinliittyviä kysymyksiä Jos perheen kotoutumissuunnitelma tehdään, mitä se tyypillisesti pitää sisällään? (n=55) Tehdäänkö kunnassa perheellisille perheen kotoutumissuunnitelma? (n=116) En osaa sanoa 31 % Ei juuri koskaan 37 % Joskus 22 % Lähes aina 10 % Kuva 15. Perheen kotoutumissuunnitelman tekeminen ja sen tyypilliset sisällöt (%). 47% 22% 2% 29% 30% 28% 10% 5% 27% 0% 25% 50% Seurataanko henkilökohtaisen / perheen kotoutumissuunnitelman tavoitteiden toteutumista yksilö-/perhetasolla? (n=114) Lähes aina Joskus Ei juuri koskaan En osaa sanoa Kyllä, asiakkaan tilanteen muuttuessa oleellisesti Kyllä, tietyn ajanjakson välein Kyllä, muista syistä, mistä? Ei En osaa sanoa Lain mukaan kotoutumissuunnitelmaa tulee päivittää. Päivitetäänkö asiakkaiden kotoutumis- suunnitelmia systemaattisesti? (n=115) Kuva 16. Kotoutumissuunnitelman seuraaminen ja päivittäminen (%). Kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista. Lisäksi lain mukaan kunnan on tarkistettava kotoutumissuunnitelma maahanmuuttajan palvelutarpeen mukaisesti tai vähintään kerran vuodessa. Vastausten perusteella näin teh- däänkin lähes kaikissa vastaajakunnista asiakkaan tilanteen muuttuessa tai säännöllisin väliajoin. Päivittäminen perustuu tilanteen muuttumiseen useammin vastuun ollessa sosi- aalitoimessa, ja vastuun ollessa puolestaan kuntayhtymällä syynä korostuu päivittäminen tietyn ajanjakson välein. Vastaajien joukossa oli kuitenkin melko paljon niitä, jotka valitsi- vat en osaa sanoa -vaihtoehdon. 36 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Enemmistö vastaajista katsoo kotoutumissuunnitelman tavoitteiden olevan asiakkaita vel- voittavia (kuva 17). Vajaa viidesosa ei pidä tavoitteita asiakkaita velvoittavina. Useimmin tavoitteita pidetään velvoittavina, jos vastuutaho on kuntayhtymä (71 %) tai erillinen maa- hanmuuttoyksikkö (64 %) (kuva 18). Merkittävä ero syntyy suhteessa kuntiin, joissa vastuu on sosiaalitoimella, sillä näistä vastaajista puolet ei osaa sanoa ovatko suunnitelmat vel- voittavia. Sosiaalitoimi on kuitenkin organisaatio, jossa suunnitelmia useimmiten tehdään. On kuitenkin huomioitava, että sosiaalitoimen omien asiakkaiden suunnitelmat saatta- vat olla luonteeltaan sellaisia, ettei velvoittavuus sovi niihin niin luontevasti, ja vastaukset saattavat koskea vain näitä asiakkaita. 48% 18% 33% 32% 22% 14% 32% 0% 25% 50% 75% Pidetäänkö kotoutumissuunnitelman tavoitteita asiakkaita velvoittavina? (n=114) Kyllä Ei En osaa sanoa Lähes aina Joskus Ei juuri koskaan En osaa sanoa Välitetäänkö kotoutumissuunnitelma ja sen sisältöjä TE-palveluihin asiakkuuden alkaessa TE-toimistossa? (n=115) Kuva 17. Kotoutumissuunnitelman velvoittavuus ja tiedon välittäminen TE-palveluihin (%). Noin kolmasosassa vastaajakunnista kotoutumissuunnitelma ja tietoa sen sisällöstä vä- litetään TE-toimistolle lähes kaikissa tapauksissa. Ei juuri koskaan -vastauksia on vain 14 prosenttia. Kuntayhtymän ollessa vastuutaho tietoa välitetään muita useammin. Kunnan koon pienentyessä en osaa sanoa -vastaajien osuus kasvaa, mikä viitannee paitsi siihen, että tarvetta tällaiselle tietojen välittämiselle on vain vähän, myös siihen, että TE-toimiston palvelut ovat pienen kunnan näkökulmasta melko kaukaisia. Kaikkien maakuntien sisällä on hajontaa tietojen välittämiskäytännöissä, mistä voi päätellä ainakin, että yhteistä TE-toi- mistolta tulevaa ohjeistusta kunnille ei ole käytössä. Tässä selvityksessä rinnakkain toteu- tetun TE-toimistokyselyn vastaajat pitävät yhteistyön kannalta ongelmallisena sitä, että heillä ei ole mahdollista saada systemaattisesti tietoa asiakkaan kunnassa tehdystä kotou- tumissuunnitelmasta tai muista kunnassa tehdyistä toimenpiteistä.  37 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Tiedon siirtymisen ongelmat ovat merkittävä osa kuntien ja TE-toimiston välisen yhteis- työn haasteista. Taustalla vaikuttavat konkreettisemmat tietosuojakysymykset, yhteisten tietojärjestelmien puuttuminen ja TE-toimiston oletettu resurssivaje, mutta myös näkemys, että TE-toimiston toiminnassa ei huomioida riittävästi työvoiman ulkopuolisen asiakkaan tarpeita ja näkökulmaa ja että palveluita ei soviteta riittävästi näiden mukaisesti. Kotou- tumissuunnitelman ja sisältöjen välittäminen TE-toimistoon on vain yksi osa kuntien ja TE-toimiston välistä yhteistyötä, mutta vastausten perusteella siellä, missä näin toimitaan, hyödyt ovat selkeitä. Avoimempaa tiedonvaihtoa toivotaan kunnissa laajasti, ja käynnisty- vien työllisyyden kuntakokeilujen toivotaan parantavan tilannetta useissa vastauksissa. Ei Kyllä En osaa sanoa 71 64 50 50 50 43 37 33 20 29 23 25 25 19 14 0 14 25 50 25 38 49 67 80 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuntayhtymälle Erilliselle maahanmuuttoyksikölle tai vastaavalle Keskushallinnolle Koulutus-/opetustoimelle Elinkeinotoimelle Jollekin muulle, kenelle? Sosiaalitoimelle Konserniohjaukselle Ei ole vastuutettu millekään taholle Pidetäänkö suunnitelmia velvoittavina/kenelle kuuluu kokonaisvastuu? (n=114) Kuva 18. Kotoutumissuunnitelman velvoittavuus vastuutahon mukaan (%). Näkemykset jakautuvat kotoutumissuunnitelman yksilöllisestä kokonaiskestosta jakautu- vat melko tasaisesti alle kolmen vuoden, kolmen vuoden ja yli kolmen vuoden välillä (kuva 19). Suurin osuus on en osaa sanoa -vastaajien kolmasosa. Verrattuna rinnakkain toteute- tun TE-toimisto-kyselyn tuloksiin näkemyksen muodostaminen kokonaiskestosta on kun- nissa tai kuntayhtymissä vaikeampaa kuin TE-toimistoissa. TE-toimistoissa myös kolme nel- jästä vastaajasta on sitä mieltä, että kotoutumissuunnitelman kokonaiskesto voi olla myös vähemmän kuin kolme vuotta. Ero on huomattava, mutta sitä selittänee suurelta osin eri asiakaskunta ja sitä kautta erilainen suunnitelman sisältö. Tehdyissä haastatteluissa koros- tettiin, että suunnitelma ei sinällään ratkaise mitään, vaan täytyy myös olla tarjolla erilaisiin tarpeisiin soveltuvia palveluja. Kotoutumissuunnitelman yksilöllisen kokonaiskeston osalta 38 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 haastatteluissa peräänkuulutettiin realismia sekä odotuksiin että asiakaskunnan etenemi- seen. Aikarajoja oleellisempaa olisi kyetä tarjota etenemistä tukevia palveluja. Joku asiakas ei tarvitse niitä lainkaan, joku vähän ja joku enemmän ja pidempään. Miten kotoutumissuunnitelman yksilöllinen kokonaiskesto (yksilöllinen kotoutumisaika) yleensä määritellään? (n=115) Kotoutumissuunnitelman voimassaolon kokonaiskesto voi olla myös vähemmän kuin kolme vuotta. Kotoutumissuunnitelman kokonaiskesto ajatellaan yleensä tasan kolmena vuotena Kotoutumissuunnitelman kokonaiskesto ajatellaan yleensä vähintään kolmena vuotena En osaa sanoa 33% 24% 12% 31% Kuva 19. Kotoutumissuunnitelman yksilöllinen kokonaisaika (%). 2.6 Yhteistyö Kotoutumislain mukaan paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monia- laisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä niiden seurannasta. Ne voivat lisäksi laatia paikallisia tai seudullisia yhteistyösopimuksia toimen- piteiden ja palvelujen järjestämisestä alueellaan. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on eri- tyisen tärkeää, koska kotouttamistyö on käytännössä koko palveluverkoston läpäisevää verkostomaista toimintaa. Yhteistyön määrä ja systemaattisuus maahanmuuttajien asioissa kuntien tai kuntayhty- mien ja TE-palveluiden välillä vaihtelee, ja se on yleisempää osatyökykyisten kuin kotona lasten kanssa olevien vanhempien palveluiden osalta. Kotona lasten kanssa olevien van- hempien osalta systemaattista yhteistyötä katsoo tekevänsä 43 prosenttia vastaajakun- nista (kuva 20). Osatyökykyisten osalta vastaava osuus on 55 prosenttia. 39 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Yhteistyön määrä ja systemaattisuus maahanmuuttajien asioissa kuntien tai kuntayhtymien ja TE-palveluiden välillä vaihtelee. • TE-palveluiden kanssa tehtävän yhteistyön eri elementtien onnistumiseen suhtaudutaan kunnissa melko positiivisesti. Kunnat toivovat tiiviimpää yhteistyötä. • Kunnan ja TE-palveluiden yhteensovittamiseen asiakastyössä osalta esitetään kritiikkiä. Eroja eri kotoutumisen edistämisen vastuutahojen välillä on vain vähän, eli toimijasta riip- pumatta yhteistyö työvoiman ulkopuolella olevien ohjaamiseksi kohti työvoimaa TE-toi- miston kanssa yhteistyössä on saman laajuista. Kuntayhtymissä yhteistyötä tehdään hie- man muita toimijoita useammin. Maakuntien välillä on eroja, mutta niiden pohjalta ei voi havaita johdonmukaisuutta. Pienimmissä kunnissa systemaattista yhteistyötä katsotaan tehtävän keskisuuria tai suuria kuntia enemmän: 54 prosenttia alle 10 000 asukkaan kun- nista tekee yhteistyötä, kun keskisuurissa ja suurissa kunnissa osuus on 35 prosenttia. Ei Kyllä En osaa sanoa 43 55 37 21 20 24 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Lasten kanssa kotona olevat vanhemmat (n=128) Osatyökykyiset (n=123) Tehdäänkö alla mainittujen työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajaryhmien osalta systemaattista yhteistyötä TE-palveluiden kanssa näiden ryhmien saamiseksi osaksi työvoimaa? Kuva 20. Yhteistyö TE-palveluiden kanssa (%). Yhteistyön eri elementtien onnistumiseen suhtaudutaan kunnissa ennemmin positiivi- sesti kuin negatiivisesti (kuva 21). Hieman muita negatiivisempia arvioita esitetään kunnan tai kuntayhtymän järjestämien palveluiden yhteensovittamisesta TE-palveluiden kanssa asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja toisaalta siitä, tunnetaanko ja huo- mioidaanko TE-palveluissa asiakkaan kannalta relevantit kunnan/kuntayhtymän palvelut. Muutamissa maakunnissa arviot yhteistyön sujuvuudesta kääntyvät negatiivisemmiksi kuin muussa maassa. Yhteistyötä pidetään onnistuneempana kunnissa, joissa vastuu 40 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 kotoutumisen edistämisestä ja sen koordinoinnista on kuntayhtymällä, ja vastaavasti sosi- aalitoimen ollessa vastuussa arviot ovat heikompia. Erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Samanaikaisesti toteutetussa TE-toimistokyselyssä näkemykset yhteistyön toimivuudesta ovat saman suuntaisia. Esiin nousee, että TE-toimistoissa tunnetaan melko heikosti kunnan tai kuntayhtymän järjestämiä palveluita, mutta niiden ei pääsääntöisesti katsota ohjaavan työvoiman ulkopuolisia maahanmuuttajia riittävästi työllistymistä kohti. Avovastausten perusteella kunnat toivovat tiiviimpää yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Kunnilla oleva tieto alueen maahanmuuttajista on jo lähtökohtaisesti puutteellinen, mikä vaikeuttaa palveluiden organisointia. Lisäksi haasteena esiin nostetaan TE-toimiston ”tu- kikeskeisyys”, mistä johtuen TE-toimistoissa ei osata ajatella asiakkaiden tarvitsevan myös työllistymistä edistäviä palveluita, jos he ovat tukiensa perusteella sosiaali- ja terveyspal- veluiden asiakkaita. Toisaalta rinnakkain toteutetun TE-toimistokyselyn perusteella puo- lestaan TE-toimistoissa ajatellaan, etteivät kunnat huomioi riittävästi työllistymisen edis- tämistä. Osatyökykyisten kohdalla esiin nousevat tilanteen vaihtelevuuden aiheuttamat ongelmat, kun asiakas siirtyy välillä sairauslomalle ja takaisin palveluun. 1 5 2 3 2 23 19 16 12 13 12 16 6 8 9 32 25 36 36 27 10 12 12 18 28 22 25 28 22 21 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yhteistyö TE-palveluiden kanssa sujuu pääasiassa hyvin Arvioi seuraavia väittämiä (n=130): TE-palveluiden ja kunnan/kuntayhtymän palveluita pystytään yhteen sovittamaan asiakkaidenkannalta tarkoituksenmukaisella tavalla TE-palveluissa tunnetaan ja asiakkaan ohjauksessa huomioidaan asiakkaan kannalta relevantitkunnan/kunta- yhtymän palvelut (esim. varhaiskasvatus ja sote-palvelut) Asiakkaiden valikoituminen ja ohjautuminen TE-toimiston tai kunnan / kuntayhtymän palveluihin toimii tarkoituksenmukaisella tavalla Kunnan/kuntayhtymän ja TE-palveluiden välinen tiedon vaihto auttaa asiakasta saamaan tarvitsemaansa palvelua TE-toimistossa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuva 21. Näkemyksiä yhteistyöstä kunnan ja TE-palveluiden välillä (%). 41 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa tehdään reilussa puolessa vastaajakunnista (kuva 22). Yhteistyö on tiiviimpää muissa kuin pienimmissä kunnissa, mihin vaikuttaa luonnol- lisesti oppilaitosten sijainti. Sosiaalitoimen ollessa vastuussa kotoutumisen edistämisestä yhteistyötä tehdään vähemmän, kun taas kuntayhtymän vastuulla yhteistyötä tehdään poikkeuksetta. Oppilaitosyhteistyötä kuvaillaan esimerkiksi oppilaitoksen osallistumisena erilaisiin työryhmiin, tiedottamisena ja tiedonvaihtona puolin ja toisin soveltuvista koulu- tuksista ja maahanmuuttajien tarpeista sekä hanketyönä. Alueen elinkeinoelämän kanssa ilmoittaa tekevänsä systemaattista yhteistyötä reilu kol- masosa vastaajakunnista. Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa tehdään varsinkin pienem- missä kunnissa, ja sosiaalitoimen vastuukunnissa yhteistyö jää muita vähäisemmäksi. Monissa maakunnissa enemmistö vastaajista ilmoittaa, etteivät tee lainkaan yhteistyötä (kaikista kunnista 40 % ei-vastauksia). Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien osalta yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa kuvaillaan kevyeksi. Yhteistyötä kunnan ja kuntayhtymän välillä tehdään siellä, missä kuntayhtymillä on rooli kotoutumisen edistämisessä. Systemaattinen yhteistyö kuntayhtymän kanssa on yleisem- pää kuin oppilaitosten tai elinkeinoelämän kanssa. Tavat voivat vaihdella palvelurakenteen mukaisesti, ja yhteistyöhön voi sisältyä esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa, monialaista yhteispalvelua sekä yhteistä palveluiden kartoitusta ja räätälöintiä asiakkaan tarpeisiin. Järjestöjen kanssa tehdään sopimuksellista yhteistyötä 29 prosentissa vastaajakunnista, ja yhteistyö korostuu selvästi suuremmissa kaupungeissa, joissa järjestöjä on enemmän. Hankemuotoinen toiminta korostuu järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kielitaidon kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen liittyvät palvelut ovat tyy- pillisiä järjestöjen tuottamia toimintoja (ks. luku 2.3, s. 22). Ei Kyllä En osaa sanoa 53 34 46 29 23 40 26 43 24 27 28 28 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa Yhteistyö alueen elinkeinoelämän toimijoiden kanssa Yhteistyö kunnan ja kuntayhtymän välillä Sopimuksellinen yhteistyö järjestöjen kanssa Tehdäänkö seuraavien toimijoiden kanssa systemaattista yhteistyötä työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien saamiseksi osaksi työvoimaa? (n=134) Kuva 22. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa (%). 42 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 3 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä luvussa esitetään ensin tiivis yhteenveto selvityksen tuloksista. Tämän jälkeen esitetään selvityksen laatijoiden johtopäätökset. 3.1 Yhteenveto K E S K E I S E T H AVA I N N OT • Kokonaisuudessaan selvityksen tulokset piirtävät kuvan heterogeenisesta ja eri segmenteistä koostuvan maahanmuuttajaväestön kannalta hajanaisesta palvelujärjestelmästä koskien etenemistä kohti koulutusta ja työelämää. • Palvelut tavoittavat osan maahanmuuttajaväestöstä, mutta työvoiman ulkopuolella olevien osalta tavoittaminen ei useassakaan kunnassa vaikuta systemaattiselta. • Alkukartoitusten teon ja kotoutumissuunnitelmien laadinnan osalta toiminta näyttäytyy systemaattisena erityisesti pakolaisten ja pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tulleille. Kokonaisuudessaan selvityksen tulokset piirtävät kuvan heterogeenisesta ja eri segmen- teistä koostuvan maahanmuuttajaväestön kannalta hajanaisesta palvelujärjestelmästä. Ohjausta ja palveluja toteutetaan eri puolin Suomea eri tavoin ja erilaisten hallinnollisten ja organisatoristen ratkaisujen avulla. Vastuut maahanmuuttajista ja tarkemmin kotoutu- ja-asiakkaista on määritelty monin eri tavoin. Yleisesti maahanmuuttoasioissa vastuiden jakautuminen riippuu esimerkiksi kunnan koosta ja muiden palveluiden järjestämisestä (erityisesti sote-palvelut). Useasti päävastuu on sosiaali-/perusturvahallinnolla. Varsinkin pienemmissä ja keskisuurissa kunnissa kotouttamisen edistämisen ja sen koordinoinnin päävastuu on useimmiten sosiaalitoimella tai kuntayhtymällä. Kunnan koon kasvaessa eri- tyisiä koordinoivia maahanmuuttoyksiköitä on kuntaorganisaatioissa enemmän. 43 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Kuntayhtymien ja kuntien välillä puolestaan on työnjaon osalta erilaisia ratkaisuja eri alueilla. Usein kuntayhtymä järjestää pakolaisten vastaanoton ja siihen liittyvät palvelut. Kunta puolestaan huolehtii muiden maahanmuuttajien palveluista ja esimerkiksi maahan- muuttajien matalan kynnyksen ohjauksesta ja neuvonnasta. Palvelut tavoittavat osan maahanmuuttajaväestöstä, mutta työvoiman ulkopuolella ole- vien osalta tavoittaminen ei useassakaan kunnassa vaikuta systemaattiselta, vaan pikem- minkin sattumanvaraiselta. Toki osa kunnista pyrkii eri toimenpitein tavoittamaan myös työvoiman ulkopuolella olevia ryhmiä, erityisesti kotona lasten kanssa olevia vanhempia, mutta systemaattisen ohjauksen ja vaikuttavien palvelujen rakentamisen kannalta haas- teita on useita. Näistä merkittävimpiä ovat ylipäätään tiedon puuttuminen kohderyhmästä ja tähän liittyen kohderyhmän vaikea tavoitettavuus. Alueellisia ja paikallisia onnistuneita tapoja järjestää ja yhteen sovittaa palveluja kuitenkin on myös olemassa. Kyselyn avovas- tauksista ja tehdyistä haastatteluista käy hyvin ilmi, että osassa kunnista on pitkä ja kattava kokemus erilaisista asiakasryhmistä, monipuolisten palveluiden järjestämisestä sekä pitkä- kestoisia ja hyvin toimivia yhteistyösuhteita niin TE-toimistoihin, järjestöihin kuin muihin- kin toimijoihin. Selvityksen tulokset ovat kokonaisuudessaan saman suuntaisia kuin OECD:n5 raportissa vuonna 2018 esitetyt havainnot. Vastuut jakautuvat kuntien ja TE-palveluiden välillä siten, ettei kuntien osalta tavoitettavia ja palveltavia ryhmiä ole määritelty kovinkaan tarkkaan. Kuntia ei myöskään velvoiteta järjestämään palveluja. Näin ollen apua tai tukea tarvitse- vaa ei pystytä tai edes pyritä aktiivisesti tavoittamaan eikä ohjaamaan kohti työelämää tai TE-palveluja. Tällä hetkellä tämän riskin realisoituminen riippuu käytännössä pitkälti alueellisten ja paikallisten toimijoiden osaamisesta, kyvystä sopia työnjaosta ja tehdä yh- teistyötä sekä käytettävissä olevista resursseista, joita ei sinällään ole välttämättä suoraan ”korvamerkitty” nimenomaisesti tähän tehtävään. Työvoiman ulkopuolella olevien tavoittamisen kannalta tärkeimmät toimijat ovat matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut, varhaiskasvatus, neuvolat, monikulttuuriset koh- taamispaikat ja oppilaitokset. Järjestöjen merkitys korostuu isommissa kunnissa. Pienissä ja keskisuurissa kunnissa varhaiskasvatuksen, perhepalveluiden ja koulujen kanssa tehtä- vän yhteistyön merkitys on tärkeämpi kuin suurissa kaupungeissa. Systemaattista tavoitta- minen voi hyvin organisoituna olla niissä palveluissa, jotka tavoittavat muutenkin suuren osan maahanmuuttajaväestöstä kuten esimerkiksi varhaiskasvatus, neuvolat tai koulut. 5 OECD, Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland, 2018. 44 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Kotona lasten kanssa olevien vanhempien ja osatyökykyisten osalta työelämävalmiuksia edistävien ja työelämään suuntaavien palveluiden järjestäjinä korostuvat kunta ja vapaa sivistystyö. Järjestöjen ja muiden yhteisöjen rooli korostuu kaupungeissa. Yleisesti ottaen isommissa kaupungeissa on enemmän ja monipuolisemmin palveluja myös työvoiman ul- kopuolella oleville. Alkukartoitusten teon ja kotoutumissuunnitelmien laadinnan osalta toiminta näyttäytyy systemaattisena pakolaisten ja pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tulleille, mutta vähemmälle huomiolle jäävät esimerkiksi työssä olevat, opiskelijat, muut alaikäiset kuin il- man huoltajaa tulleet sekä työperusteisesti tulleiden puolisot. Perheen kotoutumissuunni- telman teon osalta esiintyy suurta vaihtelua. Tehtyjen suunnitelmien toteutumista katsoo seuraavansa lähes aina tai joskus yhteensä noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kunnista. Neljäsosa kunnista arvioi, että kotoutumissuunnitelman yksilöllinen kokonais- kesto (ns. ”kotoutumisaika”) voi olla vähemmän kuin kolme vuotta, kun taas melkein kol- masosa katsoi, että kokonaiskesto ajatellaan yleensä vähintään kolmena vuotena. Tämän selvityksen pääkohderyhmien eli työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kuten esimerkiksi kotona lasten kanssa olevien vanhempien ja osatyökykyisten osalta TE-palve- luiden kanssa tehtävän yhteistyön nähtiin toimivan melko hyvin. Samanaikaisesti toteute- tussa TE-toimistokyselyssä näkemykset yhteistyön toimivuudesta olivat saman suuntaisia. 3.2 Johtopäätökset K E S K E I S E T J O H TO PÄ ÄTÖ K S E T 1. Tarvitaan nykyistä yhtenäisempi, tarkempi ja luotettavampi tilannekuva. 2. Ihmisillä on oltava yksilötason kannustimet tarkoituksenmukaisten päätösten tekoon. 3. Palvelujärjestelmällä on oltava yhteiset matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut. 4. On kehitettävä erilaisia asiakastarpeita vastaavia palveluja ja palvelupolkuja. 5. Palveluja on kyettävä järjestämään, tuottamaan ja toteuttamaan erilaisissa hallinnollisissa järjestelyissä. 6. Kehittämisen on oltava systeemistä. 7. Lainsäädännössä tulee määritellä kokonaisvastuu ja lisätä velvoittavuutta. 8. Institutionaalisten kannustimien tulee tukea toimivien palvelupolkujen rakentamista. 9. Kuntien palvelujen tulee kyetä vastamaan muuttuvaan kysyntään. 10. Jatkossa tarvitaan ennakkoluulottomia alueellisia, ei vain kuntakohtaisia, ratkaisuja. 45 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Alla esitetään selvityksen tulosten perusteella johtopäätöksiä maahanmuuttajien ohjauk- sesta ja palveluista kunnista. Johtopäätöksien avulla pyritään luomaan näkymää tulevai- suuden kotoutumista edistävään palvelujärjestelmään. 1) Tarvitaan nykyistä yhtenäisempi, tarkempi ja luotettavampi tilannekuva. Selvityksen aineistossa korostuu, että kunnissa ja kuntayhtymissä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa alueella erilaisissa tilanteissa olevista maahanmuuttajista. Työvoiman ulko- puolella olevien, kuten esimerkiksi lasten kanssa kotona olevien vanhempien, tavoittami- nen voi olla vaikeaa vain matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden ja jalkautu- van työn avulla. Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että kuntien tilannekuva alueen koko maahanmuuttajaväestöstä on puutteellinen. On selvää, että eri viranomaisten rekisteriaineistojen käyttöön liittyy erilaisia lainsäädän- töön ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, mutta tästä huolimatta tulisi jatkossa osuvien palveluiden kehittämiseksi pyrkiä luomaan kaikille keskeisille toimijoille nykyistä yhte- näisempi tilannekuva. Tällainen tilannekuva edellyttää sellaista ”tietoarkkitehtuuria”, että on mahdollista tarkastella keskeisiä perustietoja maahanmuuttajaväestöön liittyen, eli esimerkiksi sitä, keitä kunnassa asuu ja millaisissa palveluissa tai palvelutilanteissa henki- löt ovat. Erityisesti kriittisiä ”nivelvaiheita”, kuten vaikkapa kotihoidon tuen päättymistä, koskeva tieto auttaisi ennakoivasti kohdistamaan viestintää ja sen myötä palveluja vähän samaan tapaan kuin nyt jotkin kunnat toivottavat uudet kuntalaiset tervetulleiksi. Tällai- nen tietoarkkitehtuuritason kehittäminen voisi mahdollistaa ennakoivan ja proaktiivisen eri elämänvaiheisiin sidotun viestinnän. Erilaiset yksityisyydensuojaan ja tietosuojaan liit- tyvät kysymykset on luonnollisesti kyettävä ratkaisemaan. Oleellista kuitenkin olisi päästä eroon nykyisestä tilanteesta, jossa esimerkiksi eri ryhmien tavoittamisen systemaattisuutta tai onnistumista on monelta osin mahdotonta arvioida, koska ei ole juurikaan tietoa siitä, minkä verran tiettyyn kohderyhmään kuuluvia ylipäänsä on. 2) Ihmisillä on oltava yksilötason kannustimet tarkoituksenmukaisten päätösten tekoon. Selvityksen aineistossa, sekä kyselyn avovastauksissa että tehdyissä haastatteluissa, ko- rostuu, että ohjaus ja palvelut perustuvat ihmisten tarpeisiin sekä käsitykseen itselleen parhaasta ratkaisusta. Lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä toimeentulo, mukaan lukien eri tuet ja etuudet, on keskeinen tekijä päätettäessä osallistumisesta eri palveluihin. Palveluja ja palvelupolkuja pitää kehittää, mutta samalla on muistettava, että yksilötason kannus- timien tulee tukea yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista etenemistä kohti ammattia ja työtä. Tämän selvityksen yhteydessä nousi esiin huomioita esimerkiksi liittyen kotihoidon tukeen ja siihen, että se voi toimia lyhyen aikavälin kannustimena jäädä hoitamaan lapsia kotiin, mutta samalla se henkilön aiemmasta koulutuksesta ja 46 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 työkokemuksesta riippuen voi vaikeuttaa henkilön kiinnittymistä työmarkkinoille pidem- män kotonaolojakson jälkeen. Mikäli kannustimia ei ole, on väistämätöntä, että epätarkoi- tuksenmukaisia palvelupolkuja voi syntyä hyvästä ohjauksesta ja palveluista huolimatta. Kunta ei voi pakottaa tai velvoittaa työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä koulutus- tai työllistymispoluille suuntaaviin palveluihin. Periaatteessa yksi mahdollisuus olisi tehdä al- kukartoituksesta ja kotoutumissuunnitelman laadinnasta kaikille pakollinen ja velvoittava toimenpide etuuksiin kytkettynä. Tällaisen muutoksen hyödyt ja haitat tulee kuitenkin punnita tarkkaan, sillä samalla se edellyttäisi resursseja ja herättää kysymyksen siitä, missä määrin ”pelkkä” kartoitusten tekeminen tai suunnitelmien laadinta todella johtaisi siirty- misiin osaksi työvoimaa. Suunnitelmasta voi olla hyötyä, jos on olemassa palveluja, joihin ohjata. Tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa on joka tapauksessa erittäin tärkeää pystyä tarkastelemaan ja uudistamaan tulonsiirtoja ja palveluja yhtäaikaisesti, jotta yksilötason kannustimet tukevat etenemistä tarvittaessa palveluiden avulla. 3) Palvelujärjestelmällä on oltava yhteiset matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut. Nykyiseltään maahanmuuttajille suunnattuja matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapal- veluja on tarjolla vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Fyysisten pisteiden lisäksi on tietysti saatavilla tietoa muita kanavia pitkin. Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapisteet näh- tiin tämän selvityksen aineistossa tärkeänä keinona tavoittaa työvoiman ulkopuolella ole- via. Jatkossa tulisi pyrkiä laajentamaan ja vakiinnuttamaan näitä palveluja siten, että ne ky- kenisivät antamaan kokonaisvaltaista ohjaus- ja neuvontapalvelua. Tällaiset pisteet voisi- vat toimia myös alustana palveluiden kehittämiselle esimerkiksi koskien jalkautuvaa työtä, jota voitaisiin tehdä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Parhaimmillaan tällaisissa ohjaus- ja neuvontapalveluissa tulisi yhdistyä kunnan (ja kuntayhtymän) eri sektoreiden, TE-palve- luiden sekä muiden viranomaisten näkökulmat. Ohjaus- ja neuvontapalveluilla tulisi myös olla kykyä ja sovitut toimintamallit asiakkaiden ohjaamiseksi TE-palveluihin silloin, kun oh- jaus- ja neuvonta eivät enää riitä. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden lisäksi tulee varmistaa, että keskeiset tiedot työvoiman ulkopuolella olevienkin kannalta relevanteista palveluista on esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien verkkosivuilta saatavilla joillain muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. 4) On kehitettävä erilaisia asiakastarpeita vastaavia palveluja ja palvelupolkuja. Asiakkaiden tarpeiden kartoitus ja tarvittavien toimenpiteiden ja palvelujen suunnittelu ovat prosessimaista, ei kertaluonteista, toimintaa. Paikallisissa ja alueellisissa palvelujärjes- telmissä tulisi tarkastella mahdollisuutta, että kartoitusta ja suunnittelua pystyisi tulevai- suudessa toteuttamaan jo matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden yhteydessä, 47 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA esimerkiksi joidenkin nykyiseltään työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien osalta. Tämä edellyttäisi sitä, että tällaisessa palvelussa pitäisi yhdistyä nykyisen työnjaon mukaisesti sekä kunnan (ja mahdollisen kuntayhtymän) että TE-palvelujen näkökulmat. Mikäli tämä ei ole kaikilta osin mahdollista, voi kartoitus ja toimenpiteiden ja palvelun suunnittelu tapah- tua myöhemmin seuraavissa palveluissa (kuten nykyiseltään esimerkiksi TE-palveluissa). Alkukartoitus tulisi kunnissa jo nykyisin ymmärtää osaksi prosessia, joka auttaa henkilöä etenemään kohti koulutusta ja työtä. Kyse ei ole vain henkilön välittömistä tarpeista ja kunnan niihin tarjoamista palveluista. Näin ollen koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä kysymyksiä on tärkeää pitää mukana alusta saakka. Jo aiemmin erityistä huomiota on kiinnitetty kotona lasten kanssa oleviin vanhempiin. Tämän selvityksen tulosten perusteella huomiota tulee kiinnittää lisäksi erityisesti osa- työkykyisten palvelupolkuihin ja palveluihin. Vaikuttaa siltä, että monet osatyökykyisten palvelut ovat saatavilla vasta kotoutumisajan ylittäneille, vaikka osatyökykyisyys voidaan – ja tulisikin - havaita jo aikaisemmin. THL on laatinut suosituksen maahanmuuttajien toi- minta- ja työkyvyn arviointiin kotoutumisvaiheessa sekä työkaluja arviointiin (esim. Kult- tuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät mobiilissa, mobiTARMO, ja monikie- linen Kykyviisari-kysely), joiden toivoisi leviävän tehostamaan alkuvaiheen kotoutumistoi- mia kunnissa ja kuntayhtymissä6. Palveluiden ja palvelupolkujen rakentamisessa on kyettävä tarkastelemaan erilaisia asia- kasryhmiä ja asiakasryhmäkohtaisia tarpeita ja ratkaisuja, joiden sisällä on mahdollista ot- taa huomioon myös yksilöllisiä tarpeita. Palveluja ei kuitenkaan voida räätälöidä jokaiselle ”puhtaalta pöydältä” ilman riittävää tietopohjaa, vaan on oltava käsitys vaikuttavista palve- luiden yhdistelmistä ja poluista kohti työelämää. Asiakasryhmäkohtaiset palvelut voisivat periaatteessa rakentua jonkinlaisen nykyistä sel- keämmän palvelupaketin ja sen jälkeisen ajan palveluiden varaan. ”Kotoutumisaika” voisi perustua asiakkaalle annettuun palvelulupaukseen ja asiakasryhmäkohtaisen räätälöin- nin mahdollistavaan ”palvelupakettiin”. Jopa tämän ”palvelupaketin” sisältöä oleellisem- paa on kuitenkin myös määritellä, mitä ”kotoutumisajan” jälkeen tulee olla tarjolla. Tällöin oleellista on kyetä vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin riippumatta maahantulon syystä tai maassa vietetystä ajasta, esimerkiksi kielitaitoa tulee olla mahdollista kehittää aina, jos se edistää henkilön työllistyvyyttä. Lisäksi tulee tietysti hyödyntää kaikkia muitakin työllisty- mistä edistäviä palveluita. 6 https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kulttuurisensitiiviset-toimintakyvyn-arvioin- timenetelmat-mobiilissa-mobitarmo- 48 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 5) Palveluja on kyettävä järjestämään, tuottamaan ja toteuttamaan erilaisissa hallinnollisissa järjestelyissä. Selvityksen tulokset osoittavat hyvin, että maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät hallinnolliset rakenteet ja ratkaisut eivät ensisijaisesti ohjaudu ja rakennu näistä sisällöl- lisistä teemoista käsin, vaan yleisemmin muusta lainsäädännöstä ja suuria asiakasvirtoja palvelevien palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Oletettavasti näin tulee olemaan myös jatkossa. Tästä johtuen on ensiarvoisen tärkeää, että kotoutumisen edistämistä pitää kyetä tekemään hyvinkin erilaisissa hallinnollisissa rakenteissa. Maakuntien, kuntayhtymien ja kuntien välillä tulee joka tapauksessa olemaan erilaisia työnjaollisia ratkaisuja erilaisista tarpeista johtuen. Samaten muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi järjestöjen toiminnan laajuuden ja sisältöjen, osalta tilanteet voivat olla hyvin erilaisia eri puolin Suomea. Kuntayhtymä voi toiminnallaan saada aikaan systemaattisempaa toimintaa alueellaan kuin yksittäiset kunnat, joten hyvin järjestettynä ja koko työvoiman ulkopuoliseen maa- hanmuuttajaväestöön kohdistettuna toiminta on mahdollista luoda kattavaksi. Tämän selvityksen kyselyyn vastanneita on kuitenkin kuntayhtymien osalta melko vähän, joten kuvaa kuntayhtymien toiminnasta on jatkossa syytä tarkentaa. Oleellista tällöin on tietysti tarkastella sitä, kohdistuuko kuntayhtymien toiminta vain osaan työvoiman ulkopuolella olevista vai kaikkiin työvoiman ulkopuolella oleviin maahanmuuttajiin. 6) Kehittämisen on oltava systeemistä. Yllä esitetyt johtopäätökset kohdistuvat saman ”kotoutumisen edistämisen systeemin” eri tasoille: 1) tilannekuva, 2) yksilötason kannustimet, 3) matalan kynnyksen ohjaus- ja neu- vontapalvelut, 4) palvelut ja palvelupolut ja 5) implementaatio Kotoutumisen edistämisen osalta, esimerkiksi tarkasteltaessa työvoiman ulkopuolella ole- via ryhmiä, kehittäminen ei juurikaan ole erityisesti kohdistunut edellä mainituille tasoille 1–2. Sekä tilannekuvan että yksilötason kannustimien osalta on selvää, että eteenpäin pääsy edellyttää näiden tasojen (tasot 1 ja 2) kehittämistä ”valtavirtaistetusti” koskien kaik- kia huomioiden samalla maahanmuuttajiin liittyvät erityiskysymykset. Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut eivät nykyiseltään muodosta yhdenvertaisesti palvelevaa pal- velu, vaan tilanne vaihtelee suuresti eri puolin Suomea. Edellä mainituista tasoilla 1-3 olevista ongelmista johtuen palveluiden ja palvelupolkujen rakentamisen tasolla (taso 4) tavoitetaan epäsystemaattisesti ja epäyhtenäisesti palvelujen tarvitsijoita. Toiminnan implementoinnin tasolla (taso 5) puolestaan on eri puolilla Suomea erilaisia eriytyneitä hallinnollisia toimintatapoja ja -malleja, joiden toimivuutta rajoittaa myös kokonaisuutta koskevan tilannekuvan muodostamisen pulmat (taso 1). 49 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Tästä seuraa, ettei koko systeemin ongelmia voi ratkaista vain palveluiden ja käytännön toiminnan tasoilla (tasot 3–5). Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei parhaallakaan kotiäi- deille kohdistetulla palvelulla voida merkittävästi parantaa tilannetta, jos ei kotiäitejä ta- voiteta tehokkaasti rekisterejä ja muita palveluja hyödyntämällä ja jos yksilön kannustimet (ml. tuet ja etuudet) eivät tue eteenpäin menoa työmarkkinoille. Kuten yllä jo todettiin pal- veluja ja tulonsiirtoja on pystyttävä tarkastelemaan ja uudistamaan yhtäaikaisesti. 7) Lainsäädännössä tulee määritellä tarkemmin vastuita ja lisätä velvoittavuutta. Työvoiman ulkopuolella olevien työelämävalmiuksia edistävien ja työelämään suuntaa- vien palveluiden kehittäminen kunnissa eri maahanmuuttajaryhmille ei selvityksen perus- teella ole edennyt vielä riittävästi. Viime kädessä nykyistä selkeämpi lainsäädäntö vel- voitteineen voisi luoda puitteet vaikuttaville palveluille. Lainsäädännössä tulisi määritellä nykyistä selkeämmin kuntien vastuita ja velvoitteita eri työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajaryhmien osalta. Kuntien selkeän kokonaisvastuun ohella tulee olla mah- dollista sopia alueellisesti tai paikallisesti tarkoituksenmukaisista asiakasryhmäkohtaisista osavastuista ohjauksen ja palvelujen osalta, jotta voidaan luoda vaikuttavia palveluja sekä nopeasti eteneville että heikommassa asemassa oleville. Kokonaisvastuu ja asiakaskohtai- set vastuut työvoiman ulkopuolella olevista ryhmistä on määriteltävä niin selkeästi, ettei voi olla epäselvää, kenen vastuulle tavoittaminen, ohjaus ja palvelut kuuluvat. Lainsäädän- nön muuttuessa on valtion taholta pystyttävä toiminnan täysimääräiseen resursointiin, mikä osaltaan myös vähentää alueellisesti ja paikallisesti riippuvuutta hankemuotoisesta epäsystemaattisesti kohdistuvasta rahoituksesta. 8) Institutionaalisten kannustimien tulee tukea toimivien palvelupolkujen rakentamista. Lainsäädännön ohella tulee jatkossa tarkastella ”institutionaalisia kannustimia”. Palvelui- den ja palvelupolkujen kehittämistä voi vaikeuttaa myös toimijoiden epätarkoituksenmu- kaiset kannustimet kuten esimerkiksi valtion ja kuntien välinen kustannusten jako työttö- myyden pitkittyessä, (ns. ”kuntien sakkomaksut”). Tämän selvityksen yhteydessä toteute- tuissa haastatteluissa arvioitiin, että toimenpiteisiin sijoittamista ohjaa joskus enemmän institutionaalinen intressi välttää korvauksien maksaminen kuin tarkoituksenmukaisen palvelupolun rakentaminen asiakkaalle. 50 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 9) Kuntien palvelujen tulee kyetä vastamaan muuttuvaan kysyntään. Kuntien työvoiman ulkopuolella olevien työelämävalmiuksia edistävien ja työelämään suuntaavien palveluja tulee jatkossa kyetä järjestämään siten, että ne pystyvät sopeutu- maan muuttuviin, kasvaviin ja väheneviin, asiakasmääriin. Kyse ei voi olla vain palvelusta ennakolta tiukasti rajoitetulle ja vähäiselle asiakasmäärälle. Tämä huomio on tavallaan itsestään selvyys. Tämän selvityksen tuloksista piirtyy kuitenkin kuva, että kuntakentän palvelut ovat useasti etukäteen rajalliselle määrälle suunniteltuja, kun taas esimerkiksi TE-palveluja on rakennettu siten, että niiden määrää voidaan joustavasti kasvattaa kysyn- nän mukaan. Kyse on siis myös palvelujen hankintatavoista ja siitä, missä määrin palveluja tuotetaan itse tai hankitaan muilta toimijoilta. 10) Jatkossa tarvitaan ennakkoluulottomia alueellisia ratkaisuja, ei vain kuntakohtaisia ratkaisuja. Jos jatkossa lainsäädäntö velvoittaa kuntia nykyistä selkeämmin työvoiman ulkopuolella olevien ohjauksen ja palvelujen järjestämiseen, on selvää, ettei järjestämistä voi tarkastella vain kuntakohtaisesti. Pienten, lähellä toisiaan sijaitsevien ja kuntatalouden haasteiden kanssa kamppailevien kuntien tuskin on järkevää jokaisen erikseen suunnitella ja järjestää kaikkia palveluja. Tämä voisi esimerkiksi auttaa tekemään kustannusvaikuttavampia palve- luhankintoja sekä mahdollistaa työntekijöiden rekrytoinnin kustannuksia jakaen. Jatkossa tarvitaan yhteistyökykyä ja alueellisia ratkaisuja, varsinkin kuin kohderyhmiä voi olla kun- nissa hajallaan kaukana keskuksista. Ratkaisuja voi rakentaa kuntayhtymien tai muiden yh- teenliittymien varaan, mutta oleellista on tällöin muistaa koko työvoiman ulkopuolella oleva maahanmuuttajaväestö. Samalla tarvitaan myös voimakasta panostusta eri asiointikanavien ja teknologioiden kehittämiseen ja käyttöön ohjauksessa ja palveluissa. Koulutus- ja työllis- tymispoluille suuntaamiseen on pystyttävä tarjoamaan tukea myös ilman mahdollisuutta kasvokkaiseen tapaamiseen, vaikka on selvää, että tietyissä tilanteissa tällainen kasvokkain tapahtuma joustava ja pitkäkestoinenkin ohjaus on toimivin ja vaikuttavin tapa. Epilogi: Huomioita kyselyn toteutuksesta ja tulosten analysoinnista Tämän selvityksen aihealue on laaja. Oikeiden vastaajien tunnistaminen ja löytäminen oli vaikeaa, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että moniin kysymyksiin tuli paljon en osaa sanoa -vastauksia. Lisäksi usein on niin, että pienemmissä kunnissa kyselyyn vastasi yksi hen- kilö, jolla ei välttämättä ole näkymää kokonaisuudesta ja jonka voi olla vaikeaa tuntea tai tietää itse koko kyselyn kattamaa aihealuetta. Isommista kaupungeista löytyi mahdolli- sesti koordinaattori ja aihealueista tietävät sektorikohtaiset asiantuntijat, mutta kysely ei välttämättä tavoittanut kaikkia heistä. Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa tulee siis pitää mie- lessä, että eri aiheita tuntevien vastaajien löytäminen ei toteutunut täydellisen kattavasti. Lisäksi osoittautui, että osan kysymyksistä saattoi tulkita eri positioista ja tilanteista käsin eri tavoin. Kysymyksiä määriteltiin usean asiantuntijan toimesta, mutta tästä huolimatta 51 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA osa kysymyksistä kirvoitti myös kritiikkiä termeihin ja sanamuotoihin liittyen. Lisäksi eri toi- menkuvista käsin vastaaja näkee todennäköisesti asiakaskunnan eri osia. Kärjistäen tämä tarkoittaa sitä, että vastaaja saattaa pitää maahanmuuttajien tavoittamisen suhteen tilan- netta hyvänä, mutta näkee tässä yhteydessä ainoastaan yhden tietyn kohderyhmän kuten esimerkiksi pakolaistaustaiset maahanmuuttajat. Lisäksi vastauksista käy ilmi, että monet ”faktuaalisetkin” asiat (esim. hallinnon rakenteet ja eri toimijoiden vastuut) ovat siinä määrin moniulotteisia, etteivät välttämättä edes saman kunnan sisällä vastaajat aina olleet asioista yhtä mieltä (esimerkiksi siitä, kenellä on pää- vastuu maahanmuutosta tai kotoutumisen edistämisestä). Näistä yllä mainituista seikoista johtuen voidaan todeta, että kyselytutkimuksella on saata- vissa yleiskuvaa nykytilanteesta, mutta saatuihin tietoihin on suhtauduttava varauksella ja tulkittava tämän selvityksen antamia tietoja muiden tietolähteiden rinnalla. Tässä selvityk- sessä kyselyn tuloksien ohella hyödynnettiin asiantuntijahaastatteluja, joiden avulla pyrit- tiin myös syventämään kyselytutkimuksen tulosten tulkintaa ja analyysiä, mikä osaltaan pyrki täydentämään kyselyn antamaa kuvaa. 52 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Liitteet 43% 16% 14% 13% 12% 12% 8% 2% 1% 0% 25% 50% Sosiaalitoimi Erillinen maahanmuuttoyksikkö tai vastaava Jokin muu Keskushallinto Kulttuuri-/vapaa-aikapalvelut Koulutus-/opetustoimi Elinkeinotoimi Konserniohjaus Kuntayhtymä Edustamasi toimiala (valitse kaikki sopivat): (n=223) Kuva 23. Vastaajan taustaorganisaatio (%). 65 23 19 18 18 17 17 16 15 15 13 12 12 9 8 6 4 1 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Lappi Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Maakunta Kuva 24. Vastaajat maakunnittain (lukumäärä) 53 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Taulukko 3. Vastaajien kunnat. N % Kuntaryhmä Kaupunkimaiset kunnat 136 48,9 Taajaan asutut kunnat 60 21,6 Maaseutumaiset kunnat 82 29,5 Kunnan väkiluku (2019) Alle 5 000 52 18,7 5 001–10 000 50 18 10 001–20 000 32 11,5 20 001–50 000 55 19,8 50 001–100 000 28 10,1 Yli 100 000 61 21,9 70 57 55 25 14 Maahanmuuttoasioiden päävastuu on sosiaali-/ perusturvahallinnolla Organisaatiossa on erillinen maahanmuuttoyksikkö tai vastaava, joka koordinoi maahanmuuttoasioita Maahanmuuttoasioiden päävastuu on jollain muulla kunnan hallinnonalalla tai järjestetty muuten Useammalla hallinnonalalla on oma maahanmuutto- asioiden koordinaattori / yhteyshenkilö Maahanmuuttoasioita ei ole vastuutettu millekään taholle Miten maahanmuuttoasiat on yleisesti ottaen hallinnollisesti järjestetty? (Voit valita useamman vaihtoehdon) (n=143) Kuva 25. Maahanmuuttoasioiden järjestämistapa (lukumäärä). 71% 53% 38% 37% 36% 34% 29% 24% 23% 21% 20% 19% 8% 0% 25% 50% 75% Matalan kynnyksen neuvontapalvelut Varhaiskasvatus, avoimet päiväkodit ja perhepalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö Monikulttuuriset kohtaamispaikat Koulut Äitiys- ja lastenneuvoloiden kanssa tehtävä yhteistyö Oppilaitokset KELA:n kanssa tehtävä yhteistyö Ohjaamo Muut järjestöt Jokin muu, mikä? Maahanmuuttajien omat järjestöt Tapahtumat Erilaiset verkkosivut Mitkä ovat tärkeimmät keinot ja yhteistyötahot, joiden avulla tavoitetaan työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttajia? Valitse enintään viisi tärkeintä (1-5). (n=177) Kuva 26. Tärkeimmät yhteistyötahot työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien tavoittamisessa (%). 54 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Taulukko 4. Millaisia lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä työelämävalmiuksia edistäviä ja työelämään suuntaavia palveluja kotona lasten kanssa oleville maahanmuuttajavanhemmille tarjotaan ja kenen toimesta kunnan koon mukaan? (n=135) Kunnan koko Kunta (muu kuin vapaa sivistystyö tai muu oppilaitos) tai kuntayhtymä Vapaa sivistystyö Oppilaitokset Järjestöt Uskonnolliset yhteisöt Kunta yhteistyössä järjestöjen / uskonnollisten yhteisöjen kanssa Alle 10 000 Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä 24 % 55 % 24 % 27 % 6 % 6 % Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä, jonka yhteydessä on järjestetty lastenhoito 18 % 18 % 12 % 12 % 3 % 9 % Työelämään orientoivaa ohjausta 58 % 6 % 27 % 9 % 0 % 6 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa 48 % 33 % 9 % 42 % 15 % 27 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa, jonka yhteydessä on järjestetty lastenhoito 24 % 9 % 0 % 18 % 21 % 15 % Kuntoutusta 33 % 3 % 0 % 3 % 0 % 3 % 10 001–50 000 Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä 20 % 64 % 27 % 36 % 0 % 25 % Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä, jonka yhteydessä on järjestetty lastenhoito 9 % 13 % 4 % 25 % 2 % 13 % Työelämään orientoivaa ohjausta 58 % 9 % 13 % 15 % 0 % 7 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa 51 % 31 % 4 % 58 % 33 % 38 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa, jonka yhteydessä on järjestetty lastenhoito 11 % 5 % 0 % 22 % 11 % 15 % Kuntoutusta 35 % 0 % 0 % 9 % 0 % 0 % Yli 50 000 Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä 40 % 85 % 26 % 60 % 13 % 21 % Tavoitteellista kielitaidon kehittämistä, jonka yhteydessä on järjestetty lastenhoito 36 % 45 % 4 % 40 % 2 % 15 % Työelämään orientoivaa ohjausta 55 % 30 % 21 % 30 % 2 % 15 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa 55 % 43 % 13 % 72 % 28 % 38 % Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa, jonka yhteydessä on järjestetty lastenhoito 28 % 23 % 4 % 49 % 15 % 19 % Kuntoutusta 45 % 2 % 0 % 15 % 0 % 2 % 55 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Taulukko 5. Millaisia lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä työelämävalmiuksia edistäviä ja työelämään suuntaavia palveluja osatyökykyisille tarjotaan ja kenen toimesta kunnan koon mukaan? (n=110) Kunnan koko Kunta (muu kuin vapaa sivistystyö tai muu oppilaitos) tai kuntayhtymä Vapaa sivistystyö Oppilaitokset Järjestöt Uskonnolliset yhteisöt Kunta yhteistyössä järjestöjen / uskonnollisten yhteisöjen kanssa Alle 10 000 Tavoitteellista kielitaidon kehit- tämistä 33 % 52 % 44 % 26 % 7 % 7 % Työelämään orientoivaa ohjausta 52 % 0 % 26 % 4 % 4 % 11 % Hyvinvointia ja osallisuutta vah- vistavaa toimintaa 48 % 22 % 7 % 48 % 26 % 26 % Kuntoutusta 44 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 10 001–50 000 Tavoitteellista kielitaidon kehit- tämistä 35 % 59 % 22 % 30 % 2 % 22 % Työelämään orientoivaa ohjausta 63 % 11 % 9 % 15 % 2 % 15 % Hyvinvointia ja osallisuutta vah- vistavaa toimintaa 50 % 35 % 11 % 59 % 30 % 33 % Kuntoutusta 54 % 2 % 2 % 7 % 0 % 0 % Yli 50 000 Tavoitteellista kielitaidon kehit- tämistä 49 % 54 % 32 % 41 % 14 % 16 % Työelämään orientoivaa ohjausta 65 % 24 % 16 % 32 % 3 % 19 % Hyvinvointia ja osallisuutta vah- vistavaa toimintaa 70 % 32 % 19 % 62 % 24 % 32 % Kuntoutusta 68 % 3 % 3 % 19 % 0 % 11 % 59% 34% 22% 17% 14% 10% 2% 2% 0% 25% 50% 75% Sosiaalitoimi Erillinen maahanmuuttoyksikkö tai vastaava Jokin muu taho, mikä? Kuntayhtymä Maahanmuuttajille tarkoitettu neuvontapiste Alkukartoituksia ei juuri laadita Koulutus-/opetustoimi Palveluntuottaja (ostopalvelu) Mitkä tahot järjestävät alkukartoituksia? (voit valita enemmän kuin yhden vaihtoehdon) (n=122) Kuva 27. Alkukartoituksen toteuttajatahot (%). 56 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 Mikäli alkukartoituksia tehdään kuntayhtymässä, ovatko kunnan työntekijät yleensä mukana kartoituksen laadinnassa? (n=61) En osaa sanoa 15 % Kyllä 41 % Ei 44 % Kuva 28. Kuntayhtymän rooli alkukartoituksessa (%). 64% 39% 26% 20% 13% 8% 4% 3% 0% 25% 50% 75% Sosiaalitoimi Erillinen maahanmuuttoyksikkö tai vastaava Kuntayhtymä Jokin muu taho, mikä? Kotoutumissuunnitelmia ei juuri laadita Maahanmuuttajille tarkoitettu neuvontapiste Palveluntuottaja (ostopalvelu) Koulutus-/opetustoimi Mitkä kaikki tahot laativat henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia työvoiman ulkopuolella oleville työikäisille?(Voit valita enemmän kuin yhden vaihtoehdon) (n=112) Kuva 29. Kotoutumissuunnitelman laatijatahot (%). 57 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:32 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAIDEN OHJAUS JA PALVELUT KUNNISSA Mikäli henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia tehdään kuntay- htymässä, ovatko kunnan työntekijät yleensä mukana suunnitelman laadinnassa? Vastaa vain, jos kysymys on kannaltasi relevantti. (n=58) En osaa sanoa 21 % Kyllä 41 % Ei 38 % Kuva 30. Kuntayhtymän rooli kotoutumissuunnitelman laatimisessa (%). Kyllä Ei En osaa sanoa 54 35 35 60 49 58 23 44 55 17 26 21 23 21 10 23 26 21 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Alle 10000 Yli 50000 Alle 10000 Yli 50000 Os at yö ky ky ise t ( n= 12 3) Tehdäänkö alla mainittujen työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajaryhmien osalta systemaattista yhteistyötä TE-palveluiden kanssa näiden ryhmien saamiseksi osaksi työvoimaa? 10001–50000 10001–50000 La ste n k an ssa ko to na ol ev at va nh em m at (n =1 28 ) Kuva 31. Yhteistyö TE-palveluiden kanssa kunnan koon mukaan (%). Verkkojulkaisu ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-534-8 Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut kunnissa Selvityksessä tarkastellaan maahanmuuttoasioiden koordinoinnin ja kotoutumisen edistä- misen vastuiden määräytymistä ja toiminnan organisoimista kunnissa. Lisäksi tarkastellaan työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten maahanmuuttajien alkukartoitusten ja kotoutumis- suunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta, työelämän ulkopuolella oleville tarjottavia palveluja sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. Selvityksen tulokset piirtävät kuvan maahanmuuttajaväestön kannalta hajanaisesta palvelujärjestelmästä koskien etenemistä työvoiman ulkopuolelta kohti koulutusta ja työelämää. Palvelut tavoittavat osan maahanmuuttajaväestöstä, mutta työvoiman ulkopuolella olevien tavoittaminen ei vaikuta systemaattiselta useassa kunnassa. Selvityksen pohjalta esitetään, että kunnissa ja kuntayhtymissä tarvitaan jatkossa nykyistä yhtenäisempi, tarkempi ja luotettavampi tilannekuva maahanmuuttajaväestöstä, jotta työ- elämää kohtia vieviä palveluja voidaan järjestää systemaattisemmin ja vaikuttavammin. Palvelujärjestelmällä eri toimijoineen olisi yhteiset matalan kynnyksen ohjaus- ja neu- vontapalvelut. Lainsäädännössä tulisi määritellä työvoiman ulkopuolella olevien osalta kokonaisvastuu kunnille ja lisätä palveluiden järjestämisen velvoittavuutta. Valtion vastatta- vaksi tulisi riittävä resursointi.