Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2020 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:23 AN HE NT UN UT VA NH EN TU NU T Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:23 Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2020 Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Sosiaali- ja terveysministeriö 2020 VA NH EN TU NU T Sosiaali- ja terveysministeriö ISBN PDF: 978-952-00-5601-8 Kannen kuvat: Tuula Holopainen, Irmeli Huhtala, Kuvatoimisto Rodeo, Shutterstock Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2020 VA NH EN TU NU T Kuvailulehti Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö 25.8.2020 Tekijät Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden päivitystyöryhmä Julkaisun nimi Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2020 Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Julkaisusarjan nimi ja numero Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:23 Diaari/hankenumero VN/18591/2020 ISBN PDF 978-952-00-5601-8 ISSN PDF 1797-9854 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5601-8 Sivumäärä 239 Kieli Suomi Asiasanat Lääkinnällinen kuntoutus, apuvälineet, kuntoutus, luovutusperusteet, ohjeet Tiivistelmä Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet -opas on tarkoitettu ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijoiden ja apuvälineratkaisuja tekevien ammattilaisten työohjeeksi. Opas toimii myös tiedonvälittäjänä asiakkaille ja eri yhteistyötahoille. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovuttamisen perusteena on sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1363/2011). Apuvälinearviointi tulee tehdä yksiöllisen arvioinnin perusteella yhteistyössä asiakkaan kanssa. Apuvälineen luovuttamisen perusteena on sairaudesta, vammasta tai kehitysviiveestä johtuva toimintakyvyn alentuminen. Oikein valittu apuväline edistää asiakkaan kuntoutumista, tukee, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäisee toimintakyvyn heikentymistä. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet -opas on päivitetty (versio 3.0) vuonna 2018 julkaistusta oppaasta, jonka valmistelun toimeksiantajana oli valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä. Tämän oppaan päivittämisestä on vastannut työryhmä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Kaija Jokela, apuvälinekeskus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja oppaan on toimittanut kuntoutuspäällikkö Ulla Kolomainen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Julkaisu on päivitetty 10.11.2020, 19.11.2021 ja 21.12.2021. Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6887-5 Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi VA NH EN TU NU T Presentationsblad Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet 25.8.2020 Författare Uppdateringsgrupp för nationella grunder för överlämnande av hjälpmedel i medicinsk rehabilitering Publikationens titel Nationella grunder för överlämnande av hjälpmedel i medicinsk rehabilitering 2020 Handbok för yrkesfolk som arbetar med hjälpmedel och anvisningar till klienter Publikationsseriens namn och nummer Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2020:23 Diarie- /projektnummer VN/18591/2020 ISBN PDF 978-952-00-5601-8 ISSN PDF 1797-9854 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5601-8 Sidantal 239 Språk finska Nyckelord Medicinsk rehabilitering, hjälpmedel, rehabilitering, grunder för överlämnande, anvisningar Referat Handboken Nationella grunder för överlämnande av hjälpmedel i medicinsk rehabilitering 2020 är i första hand avsedd som arbetsanvisning för sakkunniga inom den offentliga hälso- och sjukvårdens hjälpmedelsområde och för yrkesutbildade personer som fattar beslut om hjälpmedel. Handboken ger också information till klienter och olika samarbetspartner. Grunden för utlämning av hjälpmedel för medicinsk rehabilitering är social- och hälsovårdsministeriets förordning (1363/2011). Bedömningen av hjälpmedel ska göras utifrån en individuell bedömning i samarbete med klienten. Grunden för att lämna ut hjälpmedel är nedsatt funktionsförmåga på grund av sjukdom, skada eller försenad utveckling. Ett rätt valt hjälpmedel främjar klientens rehabilitering, stöder, upprätthåller eller förbättrar funktionsförmågan i de dagliga funktionerna eller förebygger nedsatt funktionsförmåga. Handboken Nationella grunder för överlämnande av hjälpmedel i medicinsk rehabilitering är en uppdaterad version (3.0) av en handbok som publicerades 2018. Uppdragsgivare för beredningen av handboken 2018 var arbetsgruppen för nationell tillgång till vård och de enhetliga grunderna för vård. En arbetsgrupp har i samarbete med social- och hälsovårdsministeriet ansvarat för uppdateringen av denna handbok. Direktör Kaija Jokela från HNS hjälpmedelscentral har varit ordförande för arbetsgruppen och rehabiliteringschef Ulla Kolomainen från Mellersta Finlands sjukvårdsdistrikt har varit redaktör för handboken. Publikation uppdaterades den 10 november 2020, 19 november 2021 och 21 december 2021. Denna version ersätts av nytt, modifierat material på https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6887-5 Förläggare Social- och hälsovårdsministeriet Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi VA NH EN TU NU T Description sheet Published by Ministry of Social Affairs and Health 25 August 2020 Authors Working Group on Updating the National Criteria for the Provision of Assistive Devices for Medical Rehabilitation Title of publication National Criteria for the Provision of Assistive Devices for Medical Rehabilitation 2020 A guide for professionals working with assistive devices and guidelines for clients Series and publication number Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2020:23 Register number VN/18591/2020 ISBN PDF 978-952-00-5601-8 ISSN PDF 1797-9854 Website address URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5601-8 Pages 239 Language Finnish Keywords Medical rehabilitation, assistive devices, rehabilitation, criteria for provision, guidelines Abstract The National Criteria for the Provision of Assistive Devices for Medical Rehabilitation is primarily intended to provide guidelines for public health care experts working in the assistive devices field and for professionals making decisions relating to assistive devices. This guide also provides information for clients and various partners. The criteria for the provision of assistive devices for medical rehabilitation are based on a Decree of the Ministry of Social Affairs and Health (1363/2011). Assistive device assessments must be carried out on the basis of individual assessments in cooperation with the clients. The grounds for providing an assistive device include reduced functional capacity due to illness, disability or delay in development. A correctly selected assistive device promotes the rehabilitation of the client, and helps to support, maintain or improve their ability to function in everyday tasks or to prevent decline in their ability to function. The National Criteria for the Provision of Assistive Devices for Medical Rehabilitation (version 3.0) is an updated version of the guide published in 2018. The task was commissioned by the Working Group on Treatment Availability and Uniform Criteria for Access to Treatment. This updated version of the guide was prepared by the working group in cooperation with the Ministry of Social Affairs and Health. The chairperson of the working group is Kaija Jokela, Director of Assistive Technology Centre, Helsinki and Uusimaa Hospital District, and the editor of the guide is Ulla Kolomainen, Director of Rehabilitation, Central Finland Health Care District. Publication was updated on 10th November 2020, 19th November 2021 and 21st December 2021. This version is replaced by new, modified material at https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6887-5 Publisher Ministry of Social Affairs and Health Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi VA NH EN TU NU T Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................... 30 2 Apuvälinepalvelun perusteet ................................................................... 32 2.1 Apuvälinepalvelua ohjaavat lait ja säädökset .................................................................... 32 2.1.1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden perusta........................... 32 2.1.2 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut .......................................................... 34 2.2 Apuvälinepalvelut eri asumismuodoissa ..................................................................... 35 3 Toimintakyky apuvälinepalvelun perustana .......................................... 37 4 Apuvälinepalveluprosessi ....................................................................... 38 5 Apuvälineratkaisu ..................................................................................... 39 6 Yleisohjeita ................................................................................................ 40 6.1 Potilas- ja laiteturvallisuus ........................................................................................... 40 6.2 Vastuunjako ................................................................................................................ 40 6.2.1 Apuvälineen luovuttavan tahon vastuu .......................................................... 40 6.2.2 Apuvälineen käyttäjän vastuu ........................................................................ 41 6.3 Apuvälineen huolto/korjaus ......................................................................................... 41 6.4 Apuvälineiden kuljetus ................................................................................................ 42 6.5 Kaksoiskappale ........................................................................................................... 42 6.6 Kausisopimukset /sopimustoimittaja ........................................................................... 42 6.7 Apuvälinepalvelut Kuntoutumistalossa ........................................................................ 42 7 Oppaassa käytetyt käsitteet .................................................................... 44 8 Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden jatkotyö .................................................................. 46 9 Apuvälineiden luovutusperusteet luokituksittain ................................. 48 VA NH EN TU NU T 04 Apuvälineet kehon toimintojen mittaamiseen, tukemiseen, harjoitukseen tai korvaamiseen .............................................................. 49 04 03 Hengitystä avustavat välineet ....................................................................................... 49 04 03 06 Lääkesumuttimet .......................................................................................... 49 04 03 06 01 Annossumuttimet ja jauheinhalaattorit ................................... 49 04 03 06 02 Kapillaarisumuttimet .............................................................. 49 04 03 06 03 Ylipainekapillaarisumuttimet .................................................. 50 04 03 06 04 Ultraäänisumuttimet ............................................................... 50 04 03 06 05 Höyryhengityslaitteet ............................................................. 50 04 03 06 99 Lääkesumuttimien lisävarusteet ............................................ 50 04 03 12 Hengityslaitteet ............................................................................................. 50 04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet .............................................. 50 04 03 12 02 CPAP-laitteet, vakiopaineiset ................................................ 51 04 03 12 03 CPAP-laitteet, automaattiset ................................................. 51 04 03 12 04 Kaksoispaineventilaattorit ...................................................... 51 04 03 12 05 Tilavuussäätöiset ventilaattorit .............................................. 52 04 03 12 06 Hengityskoneet (respiraattorit) .............................................. 52 04 02 12 07 Hengityslaitteiden kostuttimet ................................................ 52 04 03 12 08 Yskityslaitteet ......................................................................... 53 04 03 12 09 Hengityslaitteiden maskit ....................................................... 53 04 03 12 99 Hengityslaitteiden muut lisävarusteet .................................... 53 04 03 18 Happihoidon laitteet...................................................................................... 54 04 03 18 01 Happirikastimet, akkuvarmennetut ........................................ 54 04 03 18 02 Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset ................................... 54 04 03 18 03 Happipullot (painesäiliöhappivarustukset) ............................. 55 04 03 18 04 Nestehappivarustukset .......................................................... 55 04 03 18 99 Happihoitolaitteiden lisävarusteet .......................................... 55 04 03 21 Imulaitteet ..................................................................................................... 56 04 03 21 01 Imulaitteet, akkuvarmennetut ................................................ 56 04 03 21 02 Imulaitteet, verkkovirtakäyttöiset ........................................... 56 04 03 21 99 Imulaitteiden lisävarusteet .................................................... 56 04 03 24 Hengitystä helpottavat penkit ja tyynyt ......................................................... 57 04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet ................................................................ 57 04 03 30 Hengitystä mittaavat laitteet ......................................................................... 57 04 03 30 01 Uloshengityksen huippuvirtausmittari (PEF) .......................... 57 04 03 30 02 Uloshengityksen C02 mittarit (kapnometrit) ........................... 57 VA NH EN TU NU T 04 03 30 03 Sekuntikapasiteettimittarit ...................................................... 57 04 03 30 99 Hengitystä mittaavien laitteiden lisävarusteet ........................ 57 04 03 33 Hengitystieortoosit ........................................................................................ 58 04 06 Apuvälineet verenkierron hoitoon ................................................................................. 58 04 06 06 Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille ................ 58 04 06 09 Ilmatäytteiset vaatteet ja painelaitteet verenkierron häiriöihin ...................... 64 04 08 Apuvälineet kehon hallinnan ja oman kehon hahmottamisen stimulointiin ................... 64 04 09 Valohoitovälineet ........................................................................................................... 64 04 09 03 Ultravioletti A (UVA) lamput .......................................................................... 65 04 09 06 SUP ja ultravioletti B (UVB) lamput .............................................................. 65 04 09 09 Suojalasit ...................................................................................................... 65 04 09 12 Kirkasvalolamput .......................................................................................... 65 04 19 Lääkeannostelun välineet ............................................................................................. 65 04 19 24 Infuusiopumput ............................................................................................. 65 04 19 27 Nesteensiirtolaitteet ...................................................................................... 65 04 24 Fysikaaliset, fysiologiset ja biokemialliset testivälineet ja materiaalit ............................ 66 04 24 01 Verensokerimittarit ....................................................................................... 66 04 24 02 Pulssioksimittarit........................................................................................... 66 04 24 09 Verenpainemittarit ........................................................................................ 66 04 24 18 Fyysisten kykyjen testaus- ja arviointivälineet .............................................. 66 04 24 27 Henkilövaa´at ............................................................................................... 66 04 25 Kognitiivisten kykyjen testaus- ja arviointivälineet ......................................................... 66 04 25 03 Kielellisten kykyjen testaus ja arviointivälineet ............................................. 67 04 26 Kognitiivisen terapian apuvälineet ................................................................................. 67 04 27 Stimulaattorit ................................................................................................................. 67 04 27 06 Stimulaattorit kivun lievitykseen ................................................................... 67 04 27 09 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät ............................................... 67 04 27 12 Vibraattorit .................................................................................................... 68 04 27 15 Äänistimulaattorit .......................................................................................... 68 04 27 18 Aistien ja aistiherkkyyden stimuloimisen apuvälineet ................................... 69 04 27 24 Implanttien kanssa käytettävät stimulaattorit ................................................ 69 04 27 99 Stimulaattorien lisä- ja varaosat ................................................................... 69 04 30 Lämpö- tai kylmähoitovälineet ....................................................................................... 69 04 30 03 Lämpöhoitovälineet ...................................................................................... 69 04 30 06 Kylmähoitovälineet ....................................................................................... 70 04 33 Kudosvaurioita ehkäisevät välineet ............................................................................... 70 VA NH EN TU NU T 04 33 03 Istuintyynyt ja – alustat painehaavojen ehkäisyyn ........................................ 71 04 33 03 01 Painehaavatyynyt, viskoelastiset ........................................... 71 04 33 03 02 Painehaavatyynyt, geelitäytteiset .......................................... 71 04 33 03 03 Painehaavatyynyt, kennorakenteiset ..................................... 72 04 33 03 04 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, ei moottoroidut .................. 72 04 33 03 05 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, moottoroidut ..................... 72 04 33 04 Selkätyynyt ja -tuet kudosvaurioiden ehkäisyyn ........................................... 72 04 33 06 Apuvälineet kudosvaurioiden ehkäisyyn makuuasennossa ......................... 72 04 33 06 01 Petauspatjat, ei-moottoroidut ................................................. 73 04 33 06 02 Petauspatjat, ilmatäytteiset, moottoroidut .............................. 73 04 33 06 03 Painehaavapatjat, ei-moottoroidut ......................................... 73 04 33 06 04 Painehaavapatjat ilmatäytteiset, moottoroidut ....................... 73 04 33 09 Erityislaitteet kudosvaurioiden ehkäisyyn ..................................................... 73 04 33 09 01 Painehaavariskin mittauslaitteet ............................................ 74 04 33 09 02 Painehaavahälyttimet ............................................................ 74 04 33 99 Kudosvaurioita ehkäisevien apuvälineiden lisä- ja varaosat ........................ 74 04 36 Aistihavaintojen harjoitusvälineet .................................................................................. 74 04 36 03 Aistihavaintojen erottelun ja yhdistämisen harjoitusvälineet ........................ 74 04 36 06 Aistihavaintojen koordinaation harjoitusvälineet ........................................... 74 04 36 09 Apuvälineet aistien yhteistoiminnan harjoittelemiseen ................................. 75 04 48 Liikkeen voiman ja tasapainon harjoitusvälineet ........................................................... 75 04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit ............................................................................. 75 04 48 03 01 Kuntopyörät, mekaaniset ....................................................... 75 04 48 03 02 Kuntopyörät, moottoriavusteiset ............................................ 75 04 48 03 03 Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet mekaaniset ............................... 75 04 48 03 04 Käsi- ja/tai jalkapolkulaiteet moottoroidut .............................. 75 04 48 07 Kävelyharjoittelun apuvälineet ...................................................................... 76 04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet .............................................................. 76 04 48 12 01 Sormien ja käden harjoitusvälineet, ei säädettävät ............... 76 04 48 12 01 Sormien ja käden harjoitusvälineet, säädettävät ................... 76 04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet ......................................... 76 04 48 15 01 Vastuskumit ........................................................................... 76 04 48 15 02 Painovyöt ja -liivit ................................................................... 76 04 48 15 03 Voimistelumatot ..................................................................... 76 04 48 15 04 Terapiarullat ja -pallot ............................................................ 76 04 48 15 05 Tasapainolaudat ja -tyynyt ..................................................... 76 VA NH EN TU NU T 04 48 15 07 Terapiapenkit ja – tasot ......................................................... 77 04 48 15 08 Trampoliinit ............................................................................ 77 04 48 15 09 Soutulaitteet ........................................................................... 77 04 48 15 10 Käsipainot .............................................................................. 77 04 48 15 11 Mobilisaattorit ........................................................................ 77 04 48 18 Painomansetit.............................................................................................. 77 04 48 27 Apuvälineet asennon tukemiseen hoidon aikana ......................................... 77 04 48 99 Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineiden lisä- ja varaosat ............................................................................................ 78 04 49 Haavanhoitotuotteet ...................................................................................................... 78 04 89 Muut henkilökohtaisen lääketieteellisen hoidon apuvälineet ......................................... 78 04 89 01 Rintapumput ................................................................................................. 78 04 89 02 Apuvälineet arpien muodostumisen ehkäisemiseen ja hoitoon .................... 78 05 Välineet taitojen harjoittamiseksi ............................................................ 79 05 01 01 Tietokoneohjelmat harjoitus- ja kuntoutuskäyttöön ...................................... 79 05 03 Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet ................................................................ 79 05 03 03 Puheen ja äänenkäytön harjoitusvälineet ..................................................... 79 05 03 06 Lukutaidon harjoitusvälineet ......................................................................... 80 05 03 09 Kirjoitustaitojen harjoitusvälineet .................................................................. 80 05 06 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet ................................. 80 05 06 03 Sormiaakkosten harjoitusvälineet ................................................................. 80 05 06 06 Viittomakielen harjoitusvälineet .................................................................... 80 05 06 09 Huuliltaluvun harjoitusvälineet ...................................................................... 80 05 06 12 Viitotun puheen harjoitusvälineet ................................................................. 80 05 06 15 Pistekirjoituksen harjoitusvälineet ................................................................ 80 05 06 18 Muiden kuin pistekirjoitukseen perustuvien taktiilisten symbolien käytön harjoitusvälineet ............................................................................. 81 05 06 21 Kuvien ja symbolien ymmärtämisen harjoitusvälineet .................................. 81 05 06 24 Bliss-kommunikoinnin harjoitusvälineet ........................................................ 81 05 06 27 Kuva- ja piirroskommunikoinnin harjoitusvälineet ........................................ 81 05 09 Pidätyskyvyn harjoitusvälineet ...................................................................................... 81 05 09 01 Emätinkuulat ................................................................................................ 81 05 09 03 Inkontinenssihälyttimet ................................................................................. 82 05 09 99 Pidätyskyvyn harjoitusvälineiden lisä- ja varaosat ....................................... 82 05 12 Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet ......................................................................... 82 05 12 03 Muistin harjoitusvälineet ............................................................................... 82 VA NH EN TU NU T 05 12 09 Huomiokyvyn harjoitusvälineet ..................................................................... 82 05 12 24 Apuvälineet syyn ja seurauksen ymmärtämisen kehittämiseen ................... 82 05 15 Perustaitojen harjoitusvälineet ...................................................................................... 82 05 15 09 Ajan ymmärtämisen harjoitusvälineet ........................................................... 82 05 15 12 Rahan ymmärtämisen harjoitusvälineet ....................................................... 82 05 15 15 Koon ja tilavuuksien mittojen ymmärtämisen harjoitusvälineet .................... 83 05 18 Oppiaineiden harjoitusvälineet ...................................................................................... 83 05 24 Taideaineiden harjoitusvälineet ..................................................................................... 83 05 27 Sosiaalisten taitojen harjoitusvälineet ........................................................................... 83 05 30 Tiedonsyöttölaitteiden käytön sekä tavaroiden ja tuotteiden käsittelyn harjoitusvälineet .......................................................................................................... 83 05 33 Päivittäisten toimintojen harjoitusvälineet ..................................................................... 83 05 33 03 Ortoosien ja proteesien käytön harjoitusvälineet .......................................... 84 05 33 06 Päivittäisten henkilökohtaisten toimintojen harjoitusvälineet ........................ 84 05 33 09 Liikkumisen harjoitusvälineet ........................................................................ 84 05 33 12 Kodinhoidon harjoitusvälineet ...................................................................... 84 05 36 Kehon asentojen vaihtamisen ja ylläpitämisen harjoitusvälineet .................................. 84 05 36 03 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen ............................................................ 85 05 36 03 01 Seisomatelineet, ei pystyynnostavat ..................................... 85 05 36 03 02 Seisomatelineet, kallistettavat ............................................... 85 05 36 03 03 Seisomatelineet, pystyynnostavat ......................................... 85 05 36 06 Kippilaudat ................................................................................................... 85 05 36 06 01 Kippilaudat, mekaaniset säädöt ............................................. 85 05 36 06 02 Kippilaudat, sähkötoimiset säädöt ......................................... 86 06 Kehoon kiinnitetyt apuvälineet, joilla tuetaan hermo-, lihas- ja luustorakenteisiin tai liikkumiseen liittyviä toimintoja (ortoosit) ja korvataan anatomisia rakenteita (proteesit) ..................... 87 06 03 Vartalon, selkärangan ja kallon ortoosit ........................................................................ 88 06 03 03 Ristisuoliluunivelen ortoosit .......................................................................... 88 06 03 06 Lannerangan ja ristiselän ortoosit ................................................................ 88 06 03 07 Rintarangan ortoosit ..................................................................................... 88 06 03 09 Rinta- lannerangan ja ristiselän ortoosit ....................................................... 88 06 03 12 Kaularankaortoosit ....................................................................................... 88 06 03 15 Kaula- ja rintarankaortoosit .......................................................................... 89 06 03 18 Kaula-rinta-lanneortoosit sekä ristiselän ortoosit .......................................... 89 06 04 Vatsan ortoosit .............................................................................................................. 89 VA NH EN TU NU T 06 04 03 Vatsalihasten tuet ......................................................................................... 89 06 04 06 Tyrätuet ........................................................................................................ 89 06 06 Yläraajan ortoosit .......................................................................................................... 89 06 06 03 Sormiortoosit ................................................................................................ 90 06 06 06 Kämmenortoosit ........................................................................................... 90 06 06 07 Kämmen-sormiortoosit ................................................................................. 90 06 06 12 Ranne- ja kämmenortoosit ........................................................................... 90 06 06 13 Ranne-, kämmen- ja sormiortoosit ............................................................... 90 06 06 15 Kyynärnivelen ortoosit .................................................................................. 90 06 06 20 Kyynärvarren ortoosit ................................................................................... 90 06 06 21 Olkanivelen ortoosit ...................................................................................... 90 06 06 25 Olkavarren ortoosit ....................................................................................... 91 06 12 Alaraajan ortoosit .......................................................................................................... 91 06 12 03 Jalkateräortoosit ........................................................................................... 91 06 12 03 03 Osajalkateräortoosit ............................................................... 92 06 12 03 04 Muunnellut valmisjalkineet ..................................................... 94 06 12 03 05 Ortopediset valmisjalkineet .................................................... 94 06 12 03 06 Ortopediset mittajalkineet ...................................................... 94 06 12 03 07 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistettavat .................. 94 06 12 06 Nilkka- jalkateräortoosit ................................................................................ 94 06 12 09 Polviortoosit .................................................................................................. 95 06 12 12 Polvi- Nilkka- jalkateräortoosit ...................................................................... 95 06 12 13 Sääriortoosit ................................................................................................. 96 06 12 15 Lonkkaortoosit .............................................................................................. 96 06 12 16 Lonkka-polviortoosit ..................................................................................... 96 06 12 18 Lonkka-polvi-nilkka-jalkateräortoosit ............................................................ 96 06 12 99 Alaraajaortoosien lisävarusteet .................................................................... 96 06 15 Toiminnalliset hermo-lihasstimulaattorit ja hybridiortoosit ............................................. 97 06 18 Yläraajan proteesit ........................................................................................................ 97 06 18 01 Kosmeettiset, ei-toiminnalliset yläraajaproteesit .......................................... 99 06 18 03 Osakämmenproteesit ................................................................................... 99 06 18 06 Ranne-eksartikulaatioproteesit ..................................................................... 99 06 18 09 Kyynärvarsiproteesit ..................................................................................... 99 06 18 12 Kyynäreksartikulaatioproteesi ...................................................................... 99 06 18 15 Olkavarsiproteesit......................................................................................... 99 06 18 18 Olkaeksartikulaatioproteesit ......................................................................... 99 VA NH EN TU NU T 06 18 21 Hartiaproteesit .............................................................................................. 99 06 24 Alaraajan proteesit ...................................................................................................... 100 06 24 01 Kosmeettiset, ei-toiminnalliset alaraajaproteesit ........................................ 101 06 24 03 Jalkaterän osaproteesit .............................................................................. 101 06 24 06 Nilkan eksartikulaatioproteesit .................................................................... 101 06 24 09 Sääriproteesit ............................................................................................. 101 06 24 09 01 Säären ensiproteesi ............................................................. 102 06 24 09 02 Säären käyttöproteesi .......................................................... 102 06 24 09 03 Säären kylpyproteesit .......................................................... 102 06 24 12 Polven eksartikulaatioproteesit ................................................................... 102 06 24 15 Reisiproteesit ............................................................................................. 102 06 24 15 01 Reiden ensiproteesi ............................................................. 102 06 24 15 02 Reiden käyttöproteesi .......................................................... 102 06 24 15 03 Reiden kylpyproteesit .......................................................... 102 06 24 18 Lonkan eksartikulaatioproteesit .................................................................. 102 06 24 21 Hemipelvektomiaproteesit .......................................................................... 102 06 24 24 Hemikorporektomiaproteesit ...................................................................... 103 06 24 41 Alaraajaproteesien tuppiosat ...................................................................... 103 06 24 47 Alaraajaproteesien kosmeettiset osat ........................................................ 103 06 30 Proteesit, lukuun ottamatta raajaproteeseja ................................................................ 103 06 30 03 Peruukit ...................................................................................................... 103 06 30 06 Irtotukat ja hiuslisäkkeet ............................................................................. 104 06 30 09 Silmäripset ja kulmakarvat ......................................................................... 104 06 30 18 Rintaproteesit ............................................................................................. 105 06 30 21 Silmäproteesit............................................................................................. 105 06 30 24 Korvaproteesit ............................................................................................ 105 06 30 27 Nenäproteesit ............................................................................................. 105 06 30 36 Hammasproteesit ....................................................................................... 106 09 Apuvälineet itsestä huolehtimiseen tai siihen osallistumiseen ......... 107 09 03 Vaatteet ja kengät ....................................................................................................... 107 09 03 03 Suojapeitteet .............................................................................................. 107 09 03 05 Päällysvaatteet ........................................................................................... 107 09 03 33 Uima-asut ................................................................................................... 108 09 03 42 Jalkineet ..................................................................................................... 108 09 03 45 Liukuesteet jalkineisiin ................................................................................ 108 VA NH EN TU NU T 09 06 Puettavat vartaloa suojaavat apuvälineet ................................................................... 109 09 06 03 Pään suojat ................................................................................................ 109 09 06 09 Korva- ja kuulosuojat .................................................................................. 109 09 06 15 Suojakäsineet ............................................................................................. 109 09 06 18 Sääri- ja polvisuojat .................................................................................... 110 09 06 21 Jalkaterä-, kantapää- tai varvassuojat ........................................................ 110 09 06 24 Vartalosuojat .............................................................................................. 110 09 06 27 Hengitystiesuojat ........................................................................................ 110 09 07 Vartalon paikalleen tukevat apuvälineet ...................................................................... 111 09 07 03 Turvavyöt, vyöt ja valjaat vartalon paikallaan tukemiseksi ......................... 111 09 07 06 Tyynyt, pehmikkeet ja muut ratkaisut vartalon tukemiseksi........................ 111 09 09 Pukeutumisen ja riisuutumisen apuvälineet ................................................................ 111 09 09 03 Apuvälineet sukkien ja sukkahousujen pukemiseen ja riisumiseen ........... 112 09 09 06 Kenkälusikat ja saapasrengit ...................................................................... 112 09 09 09 Vaatepitimet ............................................................................................... 112 09 09 12 Pukeutumis- ja riisuutumiskoukut ja – kepit ............................................... 112 09 09 15 Vetoketjunvetimet ....................................................................................... 112 09 09 18 Nappikoukut ............................................................................................... 112 09 12 WC-apuvälineet........................................................................................................... 112 09 12 03 WC-tuolit .................................................................................................... 113 09 12 06 WC-istuimet ................................................................................................ 113 09 12 06 01 Korotetut WC-istuimet ......................................................... 113 09 12 06 02 Pesevät ja/tai kuivaavat wc-istuimet .................................... 113 09 12 09 WC-istuimien istuinosat .............................................................................. 113 09 12 09 01 Wc-istuimen pienentäjät ...................................................... 113 09 12 09 02 Wc-istuimen pehmusteet ..................................................... 113 09 12 09 03 Katetrointi-istuimet ............................................................... 113 09 12 10 WC-istuinten roiskesuojat ........................................................................... 114 09 12 12 WC-istuimen korotukset, jalalliset .............................................................. 114 09 12 15 WC -istuimien korotukset, irrotettavat ........................................................ 114 09 12 18 WC-istuimen korotukset, kiinteät ................................................................ 114 09 12 18 01 Wc-istuimeen kiinnitettävät korotukset ................................ 114 09 12 18 02 Wc-istuinten korotussokkelit ................................................ 114 09 12 21 WC-istuimet, kiinteä nostomekanismi ........................................................ 114 09 12 24 Käsi- ja selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät .......................................... 114 09 12 24 01 Käsinojat, WC-istuimeen kiinnitettävät ................................ 115 VA NH EN TU NU T 09 12 24 02 Selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät ................................ 115 09 12 24 03 Käsi- ja selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät .................... 115 09 12 27 WC-paperipihdit.......................................................................................... 115 09 12 33 Alusastiat .................................................................................................... 115 09 12 36 WC-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat ............................ 115 09 24 Virtsanpoistovälineet ................................................................................................... 116 09 24 18 Apuvälineet omatoimiseen katetrointiin ...................................................... 116 09 27 Virtsan ja ulosteen keräystarvikkeet ............................................................................ 116 09 27 09 Urinaarit ja virtsapullot ................................................................................ 116 09 33 Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet .......................................................................... 116 09 33 04 Ammelaudat ............................................................................................... 117 09 33 05 Kylpyistuimet .............................................................................................. 117 09 33 05 01 Ammeistuimet ...................................................................... 117 09 33 05 02 Kylpytuet .............................................................................. 117 09 33 05 03 Suihkuistuimet, seinään kiinnitettävät .................................. 117 09 33 06 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat .................................................. 118 09 33 07 Suihkutuolit, pyörälliset ja pyörättömät ....................................................... 118 09 33 07 01 Suihkujakkarat ..................................................................... 118 09 33 07 02 Suihkutuolit, pyörättömät ..................................................... 118 09 33 07 03 Suihkutuolit, pyörälliset, ei kelattavat ................................... 118 09 33 07 04 Suihkutuolit, pyörälliset, kelattavat ...................................... 118 09 33 08 Selkätuet kylvyssä tai suihkussa käymiseen .............................................. 118 09 33 12 Kylpypaarit, suihkupöydät ja hoitopöydät ................................................... 118 09 33 12 01 Suihkutasot, pyörälliset ........................................................ 119 09 33 12 02 Suihkutasot, seinään kiinnitettävät ...................................... 119 09 33 12 03 Hoitotasot ............................................................................ 119 09 33 21 Kylpyammeet.............................................................................................. 119 09 33 27 Ammehyllyt ................................................................................................. 119 09 33 27 02 Ammenostimet ..................................................................... 119 09 33 30 Pesulaput, -sienet ja -harjat, pidikkeillä, varsilla tai kahvoilla ..................... 120 09 33 39 Kelluntavälineet .......................................................................................... 120 09 36 Käsien- ja jalkojen hoitovälineet .................................................................................. 120 09 36 03 Kynsiharjat ................................................................................................. 121 09 36 09 Kynsisakset ja kynsileikkurit ....................................................................... 121 09 39 Hiustenhoitovälineet .................................................................................................... 121 09 39 03 Hiustenpesuvälineet ................................................................................... 121 VA NH EN TU NU T 09 39 06 Kammat ja harjat ........................................................................................ 121 09 42 Hampaidenhoitovälineet .............................................................................................. 121 09 42 03 Hammasharjat, ei sähköiset ....................................................................... 121 09 42 06 Sähköhammasharjat .................................................................................. 122 09 54 Sukupuolielämän apuvälineet ..................................................................................... 122 09 54 09 Vibraattorit ja hierontalaitteet (sukupuolisessa kanssakäymisessä) ................................................................................. 122 09 54 12 Apuvälineet seksuaaliseen valmennukseen ja kuntoutukseen .................. 122 12 Apuvälineet liikkumiseen ja kuljettamiseen sekä niihin osallistumiseen ....................................................................................... 123 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät ........................................................ 123 12 03 03 Kävelykepit ................................................................................................. 124 12 03 03 01 Kävelykepit, ei taittuvat ........................................................ 124 12 03 03 02 Kävelykepit, kokoon taittuvat ............................................... 124 12 03 03 03 Kävelykepit, valkoiset .......................................................... 124 12 03 06 Kyynärsauvat ............................................................................................. 124 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat ................................................................ 124 12 03 12 Kainalosauvat ............................................................................................. 124 12 03 16 Kävelykepit, useammalla tukijalalla ............................................................ 125 12 03 21 Kehon sivulla käytettävät kävelykehikot ..................................................... 125 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät ...................................................... 125 12 06 03 Kävelytelineet ............................................................................................. 126 12 06 06 Rollaattorit .................................................................................................. 126 12 06 06 01 Kävelytelineet, kaksipyöräiset ............................................. 126 12 06 06 02 Kävelytelineet, kolmipyöräiset ............................................. 126 12 06 06 03 Kävelytelineet, nelipyöräiset ................................................ 126 12 06 06 04 Kävelytelineet, posterioriset ................................................. 126 12 06 06 05 Työntökärryt ......................................................................... 126 12 06 09 Kävelytuolit ................................................................................................. 127 12 06 09 01 Kävelytuolit, pyörälliset, istuimella ja vartalotuilla ................ 127 12 06 09 02 Kävelypyörät ........................................................................ 127 12 06 12 Kävelypöydät .............................................................................................. 127 12 06 12 01 Kävelypöydät, erillisillä kyynärvarsituilla .............................. 127 12 06 12 02 Kävelypöydät, kyynärvarsitukipöydällä ................................ 127 12 07 Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet ........................................................................... 127 12 07 05 Kävelyn apuvälineiden kumitulpat ja jääpiikit ............................................. 128 VA NH EN TU NU T 12 07 05 01 Kumitulpat ............................................................................ 128 12 07 05 02 Jääpiikit ................................................................................ 128 12 07 24 Kävelyn apuvälineisiin kiinnitettävät lisävarusteet, joiden avulla kannatellaan tai kannetaan esineitä ........................................................ 128 12 07 27 Välineet, joilla kävelyn apuvälineet pidetään paikoillaan, kun ne eivät ole käytössä .................................................................................... 128 12 07 30 Lisävarusteet, jotka helpottavat kävelyn apuvälineiden suuntaamista ja liikuttamista .................................................................... 129 12 07 36 Kävelyn apuvälineisiin tarkoitetut valot ja muut merkinantovälineet .................................................................................. 129 12 10 Autot, pakettiautot ja kuorma-autot ............................................................................. 129 12 12 Kulkuneuvojen lisävarusteet ja muutokset .................................................................. 129 12 12 09 Autojen turvavyöt ja valjaat ........................................................................ 130 12 12 12 Moottorikäyttöisiin kulkuvälineisiin tarkoitetut istuimet ja tyynyt sekä kulkuneuvoissa istumiseen liittyvät lisävarusteet ja ratkaisut ................................................................................................... 130 12 12 12 01 Lasten turvaistuimet ............................................................ 130 12 12 12 02 Säädettävät, koottavat autonistuimet .................................. 131 12 12 12 03 Istuinpohjat .......................................................................... 131 12 12 12 04 Kääntöistuimet ..................................................................... 131 12 12 15 Henkilönnostolaitteet, autoon asennettavat, (eivät nosta pyörätuolia) .......................................................................................... 131 12 12 18 Apuvälineet, joilla pyörätuolissa oleva henkilö pääsee kulkuneuvoon 132 12 12 21 Pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavat laitteet ................................. 132 12 12 24 Apuvälineet, joilla pyörätuoli kiinnitetään kulkuneuvoon ............................ 132 12 16 Mopedit ja moottoripyörät ............................................................................................ 133 12 17 Erilaiset moottorikäyttöiset kulkuvälineet .................................................................... 133 12 17 03 Sähkökäyttöiset porrasnousuvälineet ......................................................... 134 12 17 09 Erilaiset nelipyöräiset moottorikäyttöiset kulkuvälineet .............................. 134 12 18 Polkupyörät ................................................................................................................. 134 12 18 04 Kaksipyöräiset polkupyörät, jaloin poljettavat ............................................. 136 12 18 05 Kaksipyöräiset polkupyörät, käsin poljettavat ............................................. 136 12 18 06 Kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät, jaloin poljettavat ................................. 136 12 18 06 01 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää takana ............. 136 12 18 06 02 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää edessä ............ 136 12 18 09 Kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät, käsin poljettavat ................................. 136 12 18 12 Potkupyörät ja potkulaudat, jalalla liikuteltavat ........................................... 136 VA NH EN TU NU T 12 18 15 Tandempyörät sekä kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät kahdelle tai useammalle henkilölle ........................................................................ 137 12 18 15 01 Tandempyörät ..................................................................... 137 12 18 15 02 Polkupyörät, nelipyöräiset ................................................... 137 12 18 21 Polkupyöriin tehdyt muunnokset ................................................................ 137 12 22 Käsikäyttöiset pyörätuolit ............................................................................................ 138 12 22 03 Pyörätuolit kelausvanteilla .......................................................................... 139 12 22 03 01 Pyörätuolit, ristikkorunkoiset ................................................ 139 12 22 03 02 Pyörätuolit, kiinteärunkoiset ................................................. 139 12 22 03 03 Pyörätuolit lepoasentoon säädettävät ................................. 139 12 22 03 04 Seisontapyörätuolit .............................................................. 139 12 22 03 05 Erityispyörätuolit .................................................................. 140 12 22 06 Pyörätuolit, kampikäyttöiset ........................................................................ 140 12 22 09 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, toisen puolen pyörästä kelattavat .................... 141 12 22 12 Pyörätuolit kelausvanteilla, joissa sähköinen kelauksen tehostus ............. 141 12 22 15 Pyörätuolit, jalkakäyttöiset .......................................................................... 141 12 22 18 Pyörätuolit, työnnettävät ............................................................................. 141 12 23 Sähköpyörätuolit ......................................................................................................... 142 12 23 03 Sähkökäyttöiset pyörätuolit, mekaaninen suoraohjaus .............................. 146 12 23 06 Sähkökäyttöiset pyörätuolit, sähköinen ohjaus .......................................... 147 12 23 12 Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat ....................................................... 147 12 23 15 Sähkökäyttöiset porrasnousupyörätuolit .................................................... 147 12 24 Pyörätuolin lisävarusteet ............................................................................................. 147 12 24 09 Käsikäyttöisten pyörätuolien lisävoimalaitteet ............................................ 147 12 24 09 02 Sähköiset kelauksen keventäjät .......................................... 148 12 24 09 03 Sähköiset ajolaiteet ............................................................. 148 12 24 09 04 Sähköiset työntöapulaiteet .................................................. 149 12 24 11 Käsipolkulaitteet ......................................................................................... 150 12 24 12 Pyörätuolien valot ja muut merkinantovälineet ........................................... 150 12 24 21 Pyörätuolien renkaat ja pyörät .................................................................... 150 12 24 24 Pyörätuolien akut ja akkulaturit .................................................................. 151 12 24 36 Välineet, jotka suojaavat pyörätuoleja tai niitä käyttäviä henkilöitä auringolta tai sateelta .............................................................. 151 12 24 42 Pyörätuoleihin kiinnitettävät välineet, joiden avulla kannatellaan tai kuljetetaan esineitä ............................................................................. 151 12 24 99 Muut pyörätuolien lisävarusteet .................................................................. 151 12 27 Erilaiset ihmisvoimin liikuteltavat kulkuvälineet ........................................................... 152 VA NH EN TU NU T 12 27 07 Lastenvaunut ja rattaat ............................................................................... 152 12 27 10 Pulkat, reet ja kelkat ................................................................................... 152 12 27 15 Mahalaudat ja konttausjakkarat .................................................................. 153 12 27 18 Pyörälliset makuualustat, polkuautot ja leikkikärryt .................................... 153 12 27 21 Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, käyttäjän ohjaamat ................................. 153 12 31 Kehon asennon vaihtamisen apuvälineet ................................................................... 153 12 31 03 Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineet ..................................................... 154 12 31 03 01 Siirtymälaudat ...................................................................... 154 12 31 03 02 Liukulakanat ........................................................................ 154 12 31 03 03 Siirtomatot ........................................................................... 154 12 31 03 04 Liuku- ja siirtokintaat ............................................................ 154 12 31 03 05 Kääntölevyt istuimella käytettävät ....................................... 154 12 31 06 Kääntölevyt ................................................................................................ 155 12 31 06 01 Kääntölevyt lattialla käytettävät ........................................... 155 12 31 06 02 Kääntölevyt nousutuella ...................................................... 155 12 31 09 Kohottautumistelineet, siirrettävät .............................................................. 155 12 31 12 Köysitikkaat ................................................................................................ 155 12 31 15 Nostovyöt ja -valjaat ................................................................................... 155 12 31 18 Kantotuolit, -valjaat ja -korit ........................................................................ 156 12 31 21 Seisovan henkilön siirtämisalustat ............................................................. 156 12 31 24 Nostoistuimet ja nostopatjat ....................................................................... 156 12 36 Henkilönnostolaitteet ................................................................................................... 156 12 36 03 Siirrettävät nostolaitteet istuvan henkilön siirtämiseen, nostoliinoilla varustetut ............................................................................ 157 12 36 04 Siirrettävät nostolaitteet seisovan henkilön siirtämiseen ............................ 157 12 36 06 Siirrettävät nostolaitteet istuvan henkilön siirtämiseen ............................... 157 12 36 09 Siirrettävät nostolaitteet makaavan henkilön siirtämiseen .......................... 157 12 36 12 Nostolaitteet, seinään, lattiaan tai kattoon kiinnitettävät ............................. 158 12 36 12 01 Henkilönostimet, kiskokiinnitys kattoon/seinään .................. 158 12 36 12 02 Henkilönostimet lattiakiinnitys .............................................. 158 12 36 18 Nostolaitteet, pyörättömät, lattialla vapaasti seisovat ................................. 158 12 36 21 Nostolaitteiden vartalotuet .......................................................................... 158 12 36 21 01 Nostokankaat erilliset reisituet ............................................. 159 12 36 21 02 Nostokankaat yhtenäinen reisituki ....................................... 159 12 36 21 03 Hygieniakäyttöön nostokankaat ........................................... 159 12 36 21 04 Amputaationostokankaat ..................................................... 159 VA NH EN TU NU T 12 36 21 05 Kaksiosaiset nostokankaat .................................................. 159 12 36 21 06 Nostoliivit ............................................................................. 159 12 36 21 07 Kainalokoukut ...................................................................... 159 12 36 21 08 Nostopaarit ja makuuliinat ................................................... 159 12 36 21 09 Nostoistuimet ....................................................................... 159 12 39 Suunnistautumisvälineet ............................................................................................. 160 12 39 01 Opaskoirat .................................................................................................. 160 12 39 03 Suuntautumiskepit ...................................................................................... 160 15 Kotielämän ja siihen osallistumisen apuvälineet ................................ 161 15 03 Ruoanlaittovälineet ...................................................................................................... 161 15 03 03 Punnitus- ja mittausvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen ............... 162 15 03 06 Leikkuu- ja pilkkomisvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen .............. 162 15 03 06 01 Siivuttajat ja leikkurit ............................................................ 162 15 03 06 02 Leikkuuveitset ...................................................................... 162 15 03 06 03 Leikkuulaudat ...................................................................... 162 15 03 06 04 Juustohöylät ........................................................................ 162 15 03 06 05 Raastimet ............................................................................ 162 15 03 06 06 Hakkurit ............................................................................... 162 15 03 09 Puhdistus- ja kuorimisvälineet .................................................................... 162 15 03 09 01 Juuresharjat ......................................................................... 162 15 03 09 02 Kuorimaveitset ..................................................................... 163 15 03 09 03 Vihannes- tai hedelmäpitimet .............................................. 163 15 03 09 04 Siemenkodan poistimet ....................................................... 163 15 03 12 Leivontavälineet ......................................................................................... 163 15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet ................................................................... 163 15 06 Astianpesuvälineet ...................................................................................................... 163 15 06 06 Tiski- ja pulloharjat ..................................................................................... 163 15 06 09 Astiankuivaustelineet .................................................................................. 163 15 06 15 Tiskiliinan vääntimet ................................................................................... 163 15 09 Syömisen ja juomisen apuvälineet .............................................................................. 164 15 09 13 Ruokailuvälineet ja pillit .............................................................................. 164 15 09 16 Mukit, lasit, kupit ja niiden aluslautaset ...................................................... 164 15 09 16 01 Juomalasit ........................................................................... 164 15 09 16 02 Kahvalliset kupit ja mukit ..................................................... 164 15 09 18 Lautaset ja ruokailukulhot ........................................................................... 164 VA NH EN TU NU T 15 09 18 01 Ruokalautaset ...................................................................... 164 15 09 18 02 Voileipälaudat ...................................................................... 164 15 09 21 Lautasen reunukset .................................................................................... 164 15 09 27 Syömislaitteet ............................................................................................. 165 15 09 30 Ravinnonsiirtojärjestelmät .......................................................................... 165 15 12 Siivousvälineet ............................................................................................................ 165 15 15 Ompelu- ja vaatehuoltovälineet ................................................................................... 165 15 15 21 Sakset ........................................................................................................ 166 15 15 21 01 Yleissakset .......................................................................... 166 15 15 21 02 Joustosakset ........................................................................ 166 15 18 Puutarhan ja nurmikon hoitoon tarkoitetut apuvälineet ............................................... 166 18 Huonekalut ja muut apuvälineet sisä- ja ulkotiloissa toimimisen tukemiseen .......................................................................... 167 18 03 Pöydät ......................................................................................................................... 167 18 03 06 Lukupöydät ja pulpetit ................................................................................ 168 18 03 12 Ruokailupöydät........................................................................................... 168 18 03 15 Vuodepöydät .............................................................................................. 168 18 03 15 01 Vuodepöydät vuoteen päällä käytettävät ............................. 168 18 03 15 02 Vuodepöydät lattialla seisovat ............................................. 168 18 03 99 Pöytien lisävarusteet .................................................................................. 168 18 06 Valaisimet ................................................................................................................... 168 18 06 06 Lukuvalaisimet ja työskentelyvalaisimet ..................................................... 169 18 06 06 01 Kohdevalaisimet .................................................................. 169 18 06 06 02 Suurennuslasivalaisimet ...................................................... 169 18 06 06 03 Otsalamput .......................................................................... 169 18 09 Istuimet ....................................................................................................................... 169 18 09 03 Tuolit .......................................................................................................... 169 18 09 03 01 Korkeat tuolit ........................................................................ 170 18 09 03 02 Työtuolit, mekaaninen korkeussäätö ................................... 170 18 09 03 03 Työtuolit, sähköinen korkeussäätö ...................................... 170 18 09 04 Jakkarat ...................................................................................................... 170 18 09 07 Seisontatuolit .............................................................................................. 171 18 09 09 Lonkkatuolit ................................................................................................ 171 18 09 15 Lepotuolit ja nojatuolit................................................................................. 171 18 09 21 Tuolit, erityisvalmisteiset ............................................................................ 171 VA NH EN TU NU T 18 09 39 Moduuleista kootut istuinkokoonpanot ....................................................... 172 18 09 39 01 Moduuli-istuimet .................................................................. 172 18 09 39 02 Moduuli-istuinten alustat ...................................................... 172 18 10 Istuinten lisävarusteet ................................................................................................. 172 18 10 03 Selkänojat .................................................................................................. 172 18 10 06 Istuintyynyt ja - alustat ................................................................................ 173 18 10 06 01 Pehmustetyynyt ................................................................... 173 18 10 06 02 Suihku - ja wc-tuolityynyt ..................................................... 173 18 10 06 03 Korotustyynyt ....................................................................... 173 18 10 06 04 Lonkkatyynyt ........................................................................ 173 18 10 09 Käsivarsituet ............................................................................................... 174 18 10 12 Päätuet ja niskatuet .................................................................................... 174 18 10 15 Säärituet ja jalkatuet ................................................................................... 174 18 10 18 Vartalotuet ja lantiotuet ............................................................................... 174 18 10 21 Istuimiin lisätyt pehmusteet tai järjestelmät, jotka avustavat henkilön kohottautumista tai istuutumista ................................................ 174 18 10 21 01Tyhjiöistuimet ........................................................................ 175 18 10 21 02 Yksilöllisesti muotoillut istuimet ........................................... 175 18 10 24 Sylitarjottimet ja pöydät, jotka voidaan kiinnittää tuoliin ............................. 175 18 12 Sängyt ja sänkyjen lisävarusteet ................................................................................. 175 18 12 04 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, ei säädettävät ............... 176 18 12 07 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, mekaaninen .................. 176 18 12 10 Sängyt ja irrotettavat sängyn pohjat tai patja-alustat, sähkösäätöiset ......................................................................................... 177 18 12 10 01 Korkeussäädettävät sängyt, yksiosainen patja- alusta ................................................................................ 177 18 12 10 02 Säädettävät sängyt, kaksiosainen patja-alusta.................... 177 18 12 10 03 Säädettävät sängyt, kolmiosainen patja-alusta ................... 177 18 12 10 04 Säädettävät sängyt, neliosainen patja-alusta ...................... 177 18 12 15 Vuodevaatteet ............................................................................................ 177 18 12 15 01 Tyynyt .................................................................................. 177 18 12 15 02 Peitot ................................................................................... 177 18 12 15 03 Lakanat ................................................................................ 177 18 12 18 Patjat ja patjan päälliset ............................................................................. 178 18 12 21 Peitonkohottimet......................................................................................... 178 18 12 24 Selkä- ja jalkatuet sänkyihin, säädettävät .................................................. 178 VA NH EN TU NU T 18 12 24 01 Sängynpäädyn kohottajat mekaanisesti säädettävät ....................................................................... 178 18 12 24 02 Sängynpäädyn kohottajat sähkösäätöiset ........................... 179 18 12 24 03 Sängyn jalkopään kohottajat ............................................... 179 18 12 26 Sängynlaidat, sänkyyn kiinnitettävät .......................................................... 179 18 12 28 Kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät ............................................. 179 18 12 89 Muut sänkyjen lisä- ja varaosat .................................................................. 179 18 15 Huonekalujen korkeudensäätövälineet ....................................................................... 179 18 15 03 Korotuspalikat ja – jalat .......................................................................................... 179 18 15 03 01 Sängyn- ja tuolinjalkojen korottajat ...................................... 180 18 15 03 02 Sokkelisängyn korottajat ...................................................... 180 18 15 06 Sokkelit ja jalustat, korkeussäädettävät ..................................................... 180 18 15 09 Sokkelit ja jalustat, ei korkeussäätöä ......................................................... 180 18 18 Tukitangot ja – kahvat ................................................................................................. 180 18 18 03 Tukitangot, tukikaiteet ja käsijohteet .......................................................... 180 18 18 06 Tukikahvat ja kädensijat, kiinteät ................................................................ 180 18 18 10 Tukikahvat ja kädensijat, irrotettavat .......................................................... 181 18 18 11 Saranoidut tukikaiteet ja käsivarsituet ........................................................ 181 18 21 Portin, oven, ikkunan ja verhonavaaja ja sulkijat ........................................................ 181 18 21 03 Ovenavaajat ja – sulkijat ............................................................................ 181 18 21 03 01 Sähköiset kääntöovikoneet .................................................. 181 18 21 03 02 Sähköiset liukuovikoneet ..................................................... 182 18 21 06 Ikkunanavaajat ja – sulkijat ........................................................................ 182 18 21 09 Verhoavaajat ja – sulkijat ........................................................................... 182 18 21 12 Markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat ........................................... 182 18 21 15 Lukot .......................................................................................................... 182 18 24 Asunnon ja muiden tilojen varusteet ........................................................................... 182 18 24 12 01 Kiinteästi asennettavat kynnysluiskat .................................. 182 18 24 12 02 Siirrettävät kynnysluiskat ..................................................... 182 18 30 Hissit, nostotasot, porrashissit ja luiskat ..................................................................... 182 18 30 05 Kiinteät nostotasot ...................................................................................... 183 18 30 07 Vapaasti seisovat nostotasot ...................................................................... 183 18 30 08 Siirrettävät nostotasot ................................................................................. 183 18 30 10 Porrashissit, istuimelliset ............................................................................ 183 18 30 11 Porrashissit, tasolliset ................................................................................. 183 18 30 15 Siirrettävät luiskat ....................................................................................... 183 VA NH EN TU NU T 18 30 18 Kiinteät luiskat ............................................................................................ 184 18 33 Asunnon ja muiden tilojen turvallisuusvarusteet ......................................................... 184 18 33 03 Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin .............................. 184 18 33 06 Turvakaiteet, aidat ja portit ikkunoihin, portaisiin ja hisseihin ..................... 185 18 33 10 Keittiön tai muun ruoanlaittotilan apuvälineet, joilla ehkäistään palovammoja ja tulipaloja ........................................................................ 185 18 36 Säilytyskalusteet ......................................................................................................... 185 22 Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet .............................................................................................. 186 22 03 Näkemisen apuvälineet ............................................................................................... 186 22 03 03 Valonsuodattimet (absorptiolasit) ............................................................... 186 22 03 06 Silmälasit ja piilolinssit ................................................................................ 187 22 03 06 01 Silmälasilinssit ..................................................................... 187 22 03 06 02 Kehykset .............................................................................. 187 22 03 06 03 Piilolinssit ............................................................................. 188 22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot ............................................ 188 22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot ............................................ 188 22 03 09 01 Suurennuslasit ilman valoa .................................................. 188 22 03 09 02 Suurennuslasit valolla .......................................................... 189 22 03 12 Kiikarit ja kaukoputket ................................................................................ 189 22 03 18 Suurennuslaitteet ....................................................................................... 189 22 03 18 01 Suurentavat kamerat ........................................................... 189 22 03 18 02 Kannettavat suurennuslaitteet ............................................. 189 22 03 18 03 Pöytämalliset suurennuslaitteet ........................................... 189 22 03 99 Näkemisen apuvälineiden lisä- ja varaosat ................................................ 190 22 06 Kuulon apuvälineet...................................................................................................... 190 22 06 01 Sisäkorvaistutteet (implantit) ...................................................................... 191 22 06 06 Vartalolla pidettävät kuulokojeet ................................................................. 191 22 06 12 Korvakäytäväkuulokojeet ........................................................................... 191 22 06 15 Korvantauskuulokojeet ............................................................................... 191 22 06 18 Vibraatiokuulolaitteet .................................................................................. 192 22 06 21 Sisäkorvaistutteeseen yhteydessä olevat kuulokojeet ............................... 192 22 06 27 Kuulon apuvälineiden lisävarusteet ............................................................ 192 22 06 90 Luujohtokuulokojeet ................................................................................... 192 22 06 90 01 Pantakojeet .......................................................................... 193 22 06 90 02 Luuankkuroidut kojeet ......................................................... 193 VA NH EN TU NU T 22 09 Äänentuoton apuvälineet ............................................................................................ 193 22 09 03 Puhevibraattorit .......................................................................................... 193 22 09 06 Henkilökohtaiset puheäänenvahvistajat ..................................................... 194 22 12 Piirtämisen ja kirjoittamisen apuvälineet ..................................................................... 194 22 12 09 Nimenkirjoituskehikot ja -leimasimet .......................................................... 194 22 12 12 Mekaaniset pistekirjoittimet ........................................................................ 194 22 12 21 Kannettavat pistekirjoituksen muistiinpanovälineet .................................... 195 22 12 24 Tekstinkäsittelyohjelmat ............................................................................. 195 22 15 Laskemisen apuvälineet .............................................................................................. 195 22 18 Ääntä ja kuvaa tallentavat, toistavat ja näyttävät apuvälineet ..................................... 195 22 18 03 Nauhoitus ja kuuntelulaitteet ...................................................................... 196 22 18 03 02 Digitaaliset sanelulaitteet ..................................................... 196 22 18 03 03 DAISY-formaattia toistavat soittimet .................................... 196 22 18 24 Radiotaajuuslähetinjärjestelmät ................................................................. 196 22 18 27 Infrapunajärjestelmät .................................................................................. 197 22 18 30 Induktiosilmukkalaitteet .............................................................................. 197 22 18 33 Mikrofonit .................................................................................................... 198 22 18 33 01 Henkilökohtaiset mikrofonit .................................................. 198 22 18 33 02 Kuuntelujärjestelmämikrofonit ............................................. 199 22 18 36 Kaiuttimet ................................................................................................... 199 22 18 38 Kuulokkeet ................................................................................................. 199 22 18 38 01 Langalliset kuulokkeet ......................................................... 199 22 18 38 03 Radioaalloilla toimivat kuulokkeet ........................................ 199 22 21 Lähikommunikoinnin välineet ...................................................................................... 200 22 21 03 Kirjain – ja symbolisarjat ja – taulut ............................................................ 201 22 21 03 01 Aakkos-, sana- ja/tai kuvataulut ........................................... 201 22 21 03 02 Sana-, lause- ja/tai kuvakansiot ........................................... 201 22 21 06 Puheäänen vahvistimet .............................................................................. 202 22 21 09 Kommunikointilaitteet ................................................................................. 202 22 21 09 01 Yhden viestin laitteet ........................................................... 202 22 21 09 02 Usean viestin laitteet ........................................................... 202 22 21 09 03 Kirjoittamiseen perustuvat kommunikointilaitteet ................. 203 22 21 12 Lähikommunikoinnin ohjelmat .................................................................... 203 22 21 15 Puheen sujuvuutta parantavat välineet ...................................................... 203 22 21 99 Lähikommunikoinnin välineiden lisä- ja varaosat ....................................... 204 22 24 Puhelimen käytön ja telematiikan apuvälineet ............................................................ 204 VA NH EN TU NU T 22 24 03 Puhelimet ................................................................................................... 204 22 24 06 Matkapuhelimet .......................................................................................... 204 22 24 06 01 Pelkistetyt, selkopuhelimet .................................................. 204 22 24 06 02 Multimediapuhelimet ............................................................ 204 22 24 09 Välineet ja ohjelmat reaaliaikaista tekstiviestintää varten .......................... 204 22 24 21 Puhelimen lisälaitteet ................................................................................. 205 22 24 30 Ovipuhelimet .............................................................................................. 205 22 27 Hälytys-, muistutus- ja merkinantovälineet .................................................................. 205 22 27 04 Merkinantovälineet ..................................................................................... 206 22 27 04 01 Ovikellot ............................................................................... 206 22 27 04 02 Itkuhälyttimet ....................................................................... 207 22 27 04 03 Puhelinhälyttimet ................................................................. 207 22 27 04 04 Tunnistimet .......................................................................... 207 22 27 12 Kellot .......................................................................................................... 207 22 27 12 01 Rannekellot .......................................................................... 207 22 27 12 02 Tasku- ja kaulakellot ............................................................ 208 22 27 12 03 Pöytäkellot ja seinäkellot ..................................................... 208 22 27 15 Kalenterit ja aikataulut ................................................................................ 208 22 27 16 Muistin tukena toimivat apuvälineet ........................................................... 208 22 27 18 Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät .......................................................... 208 22 27 18 01 Insuliinihälyttimet ................................................................. 209 22 27 18 02 Liikkeen ilmaisimet .............................................................. 209 22 27 18 03 Turvajärjestelmät ................................................................. 209 22 27 21 Yleiset hälytysjärjestelmät .......................................................................... 209 22 27 21 01 Palovaroittimet ..................................................................... 209 22 27 21 02 Savu- tai häkäilmaisimet ...................................................... 209 22 27 24 Valvonta- ja paikannusjärjestelmät ............................................................. 210 22 27 27 Merkitsemistarvikkeet ja -välineet .............................................................. 210 22 27 30 Ajastimet .................................................................................................... 210 22 27 33 Päivän tai toiminnon jäsentämisen apuvälineet ......................................... 210 22 30 Lukemisen apuvälineet ............................................................................................... 210 22 30 03 Äänikirjat .................................................................................................... 210 22 30 12 Sivunkääntäjät ............................................................................................ 211 22 30 15 Lukutelineet ja kirjanpitimet ........................................................................ 211 22 30 21 Lukulaitteet ................................................................................................. 211 22 30 30 E-kirjojen lukulaitteet .................................................................................. 211 VA NH EN TU NU T 22 33 Tietokoneet ja päätelaitteet ......................................................................................... 212 22 33 03 Pöytätietokoneet......................................................................................... 212 22 33 06 Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (eli PDA- tietokoneet) .......................................................................................... 212 22 33 06 01 Kannettavat tietokoneet ....................................................... 212 22 33 06 02 Mobiililaitteet ........................................................................ 213 22 33 12 Käyttöohjelmat............................................................................................ 213 22 33 15 Selainohjelmat ............................................................................................ 213 22 33 18 Tietokoneiden ja verkkojen lisävarusteet ................................................... 213 22 36 Tietokoneiden tiedonsyöttölaitteet ............................................................................... 213 22 36 03 Näppäimistöt .............................................................................................. 214 22 36 03 01 Kirjainnäppäimistöt .............................................................. 214 22 36 03 02 Ohjelmoitavat näppäimistöt ................................................. 214 22 36 03 03 Pistekirjoitusnäppäimistöt .................................................... 214 22 36 12 Vaihtoehtoiset syöttölaitteet ....................................................................... 214 22 36 12 01 Kytkimet ja kytkinsovittimet .................................................. 214 22 36 12 02 Skannerit ............................................................................. 214 22 36 12 03 Kosketusnäytöt .................................................................... 214 22 36 12 04 Datakäsineet ........................................................................ 214 22 36 12 05 Puheentunnistusohjelmat .................................................... 214 22 36 15 01 Asennusvarret ja telineet ..................................................... 215 22 36 15 02 Moniportit, kaapelit ja taulut ................................................. 215 22 36 15 03 Kuvapankit ja sanastot ........................................................ 215 22 36 18 Tiedonsyöttöohjelmat ................................................................................. 215 22 36 21 Tietokoneiden osoitinlaitteet ....................................................................... 215 22 39 Tietokoneen tulostuslaitteet ........................................................................................ 215 22 39 04 Visuaaliset tietokonenäytöt ja tietokoneen lisävarusteet ............................ 216 22 39 05 Tuntoaistiin perustuvat näytöt .................................................................... 216 22 39 06 Tulostimet ................................................................................................... 216 22 39 07 Ääneen perustuvat näytöt .......................................................................... 216 22 39 12 Tulostuksen erikoisohjelmat ....................................................................... 216 22 39 12 01 Suurennusohjelmat .............................................................. 216 22 39 12 02 Ruudunlukuohjelmat ............................................................ 217 24 Esineiden ja laitteiden ohjaus-, kanto-, siirto-, käsittely- ja kuljetusvälineet ....................................................................................... 218 24 06 Pakkausten käsittelyvälineet ....................................................................................... 218 VA NH EN TU NU T 24 06 03 Avaajat ....................................................................................................... 218 24 06 03 01 Pullojen avaajat ................................................................... 218 24 06 03 02 Kierrekansien avaajat .......................................................... 218 24 06 03 03 Säilykepurkkien avaajat ....................................................... 218 24 06 03 89 Muut säilytysastioiden avaajat ............................................. 219 24 06 06 Putkilonpuristimet ....................................................................................... 219 24 09 Apuvälineet laitteiden käyttöön ja ohjaukseen ............................................................ 219 24 09 03 Painikkeet ................................................................................................... 219 24 09 06 Kahvat ja nupit, kiinteät .............................................................................. 219 24 09 09 Kahvat ja nupit, käännettävät ..................................................................... 219 24 13 Apuvälineet ympäristön hallintaan kauko-ohjauksella ................................................. 219 24 13 03 Ympäristönhallintajärjestelmät ................................................................... 220 24 18 Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet ................................................................................ 220 24 18 03 Tarttumisvälineet ........................................................................................ 220 24 18 06 Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet ..................................................... 220 24 18 12 Telineet ...................................................................................................... 220 24 18 15 Puikot, sauvat ja tikut ................................................................................. 221 24 18 27 Toiminnan sallivat käsivarsituet .................................................................. 221 24 21 Otteenpidentimet ......................................................................................................... 221 24 21 03 Käsikäyttöiset tarttumapihdit ...................................................................... 221 24 21 03 01 Aktiiviset tarttumapihdit ........................................................ 222 24 21 03 02 Passiiviset tarttumapihdit ..................................................... 222 24 21 06 Sähkökäyttöiset tarttumapihdit ................................................................... 222 24 21 09 Jatkovarret ................................................................................................. 222 24 27 Kiinnitysvälineet .......................................................................................................... 222 24 27 06 Liukuestealustat ......................................................................................... 222 24 36 Kantamis- ja kuljetusvälineet ....................................................................................... 222 24 36 03 Kantamisvälineet ........................................................................................ 223 24 36 15 Tavarankuljetuspyörät ja polkupyöräkärryt ................................................. 223 27 Apuvälineet fyysisen ympäristön elementtien hallintaan, mukauttamiseen ja mittaamiseen ......................................................... 224 27 03 Ympäristöolosuhteita parantavat välineet ................................................................... 224 27 03 03 Sisäilmaston säätelyvälineet ...................................................................... 224 27 03 09 Melunsuojaimet .......................................................................................... 224 27 06 Mittausvälineet ............................................................................................................ 225 VA NH EN TU NU T 28 Apuvälineet työntekoon ja työelämään osallistumiseen .................... 226 28 03 Työpaikan huonekalut ja sisustuselementit ................................................................. 226 28 03 03 Työpöydät .................................................................................................. 226 28 03 09 Työtuolit ja toimistotuolit ............................................................................. 227 28 03 12 Jakkarat ja seisontatuolit työpaikalle .......................................................... 228 28 03 Työpaikan huonekalut ja sisustuselementit ................................................................. 228 28 06 Apuvälineet esineiden kuljettamiseen työpaikalla ....................................................... 228 28 09 Apuvälineet esineiden nostamiseen ja siirtämiseen työpaikalla .................................. 228 28 12 Apuvälineet esineiden kiinnittämiseen sekä niihin ylettymiseen ja tarttumiseen työpaikalla ............................................................................................ 229 28 15 Työpaikalla käytettävät koneet ja työkalut ................................................................... 229 28 18 Työpaikalla käytettävät testi- ja seurantalaitteet ......................................................... 229 28 21 Apuvälineet toimistotyön hallinnointiin sekä tietojen varastointiin ja hallintaan työpaikalla ................................................................................................. 229 28 24 Työpaikan työturvallisuutta parantavat apuvälineet .................................................... 229 28 27 Apuvälineet ammatilliseen arviointiin ja ammatilliseen koulutukseen ......................... 230 30 Vapaa-ajan apuvälineet ja leikkivälineet .............................................. 231 Taustamateriaali ............................................................................................... 232 Liitteet ................................................................................................................ 235 Liite 1: Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet -työryhmän 2016 – 2017 ja päivitystyöryhmän 2018 – 2020 jäsenet .................................................... 235 Liite 2: Lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattavat silmälasit ............................................... 237 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 30 1 Johdanto Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet – opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille on valtakunnallinen asia- kirja, jonka tavoitteena on yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luo- vutusperusteita ja toimia terveydenhuollon ammattilaisten työn ohjeistuksena sekä apuvälineitä tarvitsevien henkilöiden tiedonlähteenä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden perustana on Terveydenhuoltolain, 29 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011), Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010 ja muut apuvälinepalveluita ohjaavat suositukset kuten Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003. Lisäksi perustana on käytetty YK:n vammaissopimusta, jonka Suomi on ratifioi- nut 10.6.2016. YK:n vammaissopimuksessa erityisesti artiklat 20 Henkilökohtainen liikkuminen, 25 Terveys ja 26 Kuntoutus kytkeytyvät apuvälinepalveluihin. Kunnan tulee järjestää apuvälinepalvelut1 joustavasti ja saumattomasti siten, että apuvälinepalveluita tarvitsevat asiakkaat saavat palvelut oikea-aikaisesti ja tasapuoli- sesti asuinkunnasta riippumatta. Alueellisesti jokainen sairaanhoitopiiri voi tarkentaa tätä asiakirjaa ohjeistamalla alueellisia toimintakäytäntöjä sen mukaan, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty sekä mitä työnjaosta on sovittu. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tavoitteena on ylläpitää tai parantaa lää- kinnällisin perustein todetun sairauden, vamman tai kehitysviivästymän aiheuttamaa toimintakyvyn alenemaa. Apuvälinepalvelun perusta on edistää asiakkaan kuntoutu- mista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.Lähtökohtia työlle ovat asiakaslähtöisyys, toi- 1 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326, 29 § VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 31 mintakyky, suoriutuminen ja osallistuminen. Apuvälinetarve tulee aina arvioida yksilöl- lisesti. Apuvälineet ovat osa hoidon- ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja ne tulee sisäl- tyä myös yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Opas koostuu yleisosasta ja luovutusperusteet- osasta (luku 9). Yleisosaan on koottu yleistä tietoa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun perusteista. Luovutuspe- rusteet -osassa käytetään Vammaisten apuvälineet, luokitus ja terminologia -oppaan mukaista apuvälineluokitusta SFS-EN ISO 9999 (2016)2. Luokitusta käytetään apuvä- lineitä ja niiden käyttöä koskevan tiedon hallinnassa sosiaali- ja terveydenhuollon or- ganisaatioissa sekä kansallisia 4-tason luokituksia, jotka luokitukseen on lisätty vas- taamaan kansallista käyttötarvetta. Lääkinnällisen kuntoutuksen valtakunnalliset luovutusperusteet luovat yhtenäisen pe- rustan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovuttamiselle. Yksilöllisen tarvear- vioinnin perusteella minkään CE-merkityn (93/42/ETY) apuvälineen luovuttaminen ei ole poissuljettu. Myös muita kuin lääkintälaitedirektiivin soveltamisalaan kuuluvia CE- merkittyjä apuvälineitä voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luo- vuttavassa organisaatiossa sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti. Oppaan ensimmäinen versio (2.2) julkaistiin vuonna 2018 ja se laadittiin valtakunnalli- sena yhteistyönä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valtakunnallisen hoidon saata- vuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän toimeksiannon perusteella. Opasluonnos oli valmisteluvaiheessa laajalla kommenttikierroksella ja kaikki kommen- tit käsiteltiin työryhmässä ennen julkaisua. Oppaan päivittämisestä on vastannut STM:n asettama työryhmä (Liite 1). Helsinki elokuu 2020 Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden op- paan päivitystyöryhmä 2 https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/-/koodistopalvelutiedote-7-2019- uusi-versio-luokituksesta-sfs-thl-apuvalineluokitus-on-julkaistu-koodistopalvelimella VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 32 2 Apuvälinepalvelun perusteet 2.1 Apuvälinepalvelua ohjaavat lait ja säädökset 2.1.1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden perusta  Suomen perustuslaki 11.6.1999/7313  YK:n vammaissopimus, jonka Suomi on ratifioinut 10.6.2016. YK:n vam- maissopimuksen artiklat 20, 25 ja 26 kytkeytyvät apuvälinepalveluihin.4  Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/7855  Terveydenhuoltolaki, 29 §6  Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineiden luovutuksesta 1363/20117  Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)8  Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 20109  Apuvälinepalveluiden laatusuositus 200310 ja muut apuvälinepalveluita ohjaavat suositukset Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta: 1 § Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehi- tysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hä- nen itsenäistä selviytymistään. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai 3 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 4 https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2 5 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 6 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 7 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363 8 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100629 9 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161496 10 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/69969 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 33 parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. 2 § Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toi- mintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apu- välineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla. Yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteet11 (s.303)  Apuvälinetarve arvioidaan aina yksilöllisesti huomioiden apuvälineen tar- vitsijan kokonaistilanne (toimintakyky, elämäntilanne, apuvälineen käytön turvallisuus ja käyttöympäristö sekä hänen saamansa muut palvelut).  Apuvälineen käytön opetuksella varmistetaan, että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön.  Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkei- den ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. En- sisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. 1) sairauden etenemisno- peus, 2) tapaturman/vamman aiheuttama tarve, 3) sairaalasta kotiutuk- sen mahdollistavat apuvälineet, 4) laitoshoitoon joutumisen uhka, 5) las- ten kehityksen ja kasvun vaatimukset, ja 6) apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voidaan yksilöllisen tarvearvioinnin perustella luovuttaa myös sellaisen luokan apuväline, jota ei yleensä luovuteta. Luovuttamisen edellytyksenä on, että apuvälineasetuksen (1363/2011)12 1 § ja 2 § perusteet täyttyvät ja apuväline on CE-merkitty lääkintälaitedirektiivin mukai- sesti (93/42/ ETY)13 ja/tai EU:n asetuksen 2017/745 lääkinnällisistä laitteista (MD- asetus) siirtymäsäädösten mukaisesti14. Myös muita kuin lääkintälaitedirektii- 11 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161496 12 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363 13 https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100629 14 Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet MD- asetuksen siirtymäajan lykkäämi- sen 26.5.2021 asti VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 34 vin soveltamisalaan kuuluvia CE-merkittyjä apuvälineitä voidaan luovuttaa yksi- löllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttavassa organisaatiossa sovittujen toi- mintakäytäntöjen mukaisesti15. 2.1.2 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Järjestämisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän vastuulla on vammaispalvelu- lain16 mukaisten palveluiden ja tukitoimien järjestäminen. Vammaispalvelulain 4 §:n 1 momentin mukaan kyseisen lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vam- mainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain no- jalla. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet ovat aina viimesijaisia suhteessa muuhun lainsäädäntöön kuten sosiaalihuoltolakiin17 ja terveydenhuoltolakiin18. Vammaispalvelulain yleisten ja erityisten edellytysten täyttyessä vammaiselle henki- lölle korvataan asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairau- tensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomai- sista elämän toiminnoista. Tässä suosituksessa on viittauksia Vammaispalvelujen kä- sikirjaan (THL)16, jossa on tarkemmin kuvattu eri palveluiden tai tukimuotojen myöntä- misen perusteita. Vammaispalvelujen käsikirja on tarkoitettu vammaispalvelujen työn- tekijälle työvälineeksi. Vammaispalveluja haetaan kunnasta tai kuntayhtymästä ja usein on tarpeellista liittää siihen mukaan lääketieteellinen tai muu vastaava selvitys hakijan toimintakyvystä. Hakemuksesta seuraa palvelutarpeen arviointi, mahdollisen asiakas- tai palvelusuunnitelman laatiminen sekä lopulta muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Apuvälineyksikön työntekijän on hyvä olla yhteydessä vammaispalveluihin ja selvittää vammaispalvelujen käytäntöjä. Yhteistyötä tarvitaan asiakastyössä, jotta ohjeistus on samansuuntaista. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata määrärahasidonnaisesti vammaiselle henkilölle hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisia välineitä, koneita tai laitteita. Korvaus voi kattaa päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tar- 15 EOAK/1067/2019 16 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 16 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 35 vittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuk- sista puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt voidaan korvata kokonaan. 2.2 Apuvälinepalvelut eri asumismuodoissa Eri asumismuodoissa asuvien henkilöiden apuvälineiden luovuttamisen vastuutaho on kuvattu tarkemmin Kuntoutumistalon Apuvälineet-sivuilla17. Käytännön työssä vastuu- ja työnjako eri osapuolten välillä ei ole selkeä. Erityisesti asumispalveluyksiköissä asuvien henkilöiden apuvälineiden järjestäjästä on ollut erilaisia tulkintoja, jonka vuoksi asiaa pyritään selkeyttämään. Asumispalveluyksikön vastuulla on järjestää:  Henkilökunnan ergonomian vuoksi tarvittavat apuvälineet:  Työnantaja on työturvallisuuslain 8 § (23.8.2002)18 mukaan vel- vollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja tervey- destä työssä mm. huolehtimalla riittävistä työvälineistä. Apuväli- neet työn turvallisuudeksi ja ergonomian tueksi hankkii työnan- taja.19  Asukkaiden asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollista- miseksi tarvittavat apuvälineet (esim. nukkuminen, siirtyminen/ siirtäminen, peseytyminen/ peseminen, ulkoilu) Terveydenhuollon vastuulla on järjestää apuvälineet asumispalveluyksikön asuk- kaalle, kun apuvälineasetuksen20 1 § ja 2 § edellytykset täyttyvät:  Apuvälineen luovuttamisen edellytyksenä on sairaudesta, vam- masta tai kehitysviiveestä johtuva yksilöllinen tarve ja apuväli- neen käyttö tukee asiakkaan toimintakykyä ja suoriutumista päi- vittäisistä toiminnoista.  Apuvälineen tarve on arvioitu käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. 17https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuvälineet/apuvälinepalvelui- den-järjestämisvastuu-ja-lainsäädäntö-ohjeita/apuvälinepalvelut-eri-asumismuodoissa 18 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738, 8 § 19 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738, 15 § 20 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 36  Tarpeen arvioinnissa on otettu huomioon henkilön toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle aset- tamat vaatimukset. Apuvälinetarve kirjataan asukkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Apuvälineratkaisu tehdään julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvion ja to- teaman tarpeen perusteella. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 37 3 Toimintakyky apuvälinepalvelun perustana Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) (Interna- tional Classification of Functioning, Disability and Health) kuvaa terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksestatoimintakykyyn. ICF -luokituksessa toimintaa ja toiminnan rajoituksia tarkastellaan yksilön terveydentilan ja erilaisten elä- mänpiirin tilannetekijöiden dynaamisena vuorovaikutuksena. ICF-luokitusta käytetään viitekehyksenä toimintakyvyn arvioinnissa. Lue lisää Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen toimintakyky -sivustolta21 Esimerkki ICF-luokituksen käytöstä apuvälinepalvelussa (Kuva 1.) Kuva 1. ICF:n käyttö apuvälinepalveluissa. Mukailtu Kuisma J., Salmi, M. & Valtonen, S. (2018). 21 https://thl.fi/fi/web/toimintakyky VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 38 4 Apuvälinepalveluprosessi Asiakkaan toimintakykyä voidaan edistää ja tukea oikein valituilla apuvälineillä. Apu- välinepalveluprosessi (Kuva 2) on aina yksilöllinen ja se liittyy usein muuhun hoitoon ja kuntoutukseen. Onnistunut apuvälinepalveluprosessi edellyttää monen eri toimijan yhteistyötä ja osaamista muun muassa toimintakyvyn arvioinnista, apuvälineistä ja apuvälinepalvelujärjestelmästä. Yhteistyötä tehdään usein monialaisesti ja siihen osallistuu asiakkaan ja hänen läheistensä lisäksi terveydenhuollon, sosiaalitoimen, opetustoimen tai muiden tahojen ammattihenkilöitä. Apuvälinettä luovutettaessa ja sen käyttöä seurattaessa on usein perusteltua arvioida ja kokeilla apuvälineen toimivuutta henkilön omassa toimintaympäristössä. Oikein ar- vioiduilla ja valituilla apuvälineillä tuetaan henkilön suoriutumista ja osallistumista. Kuva 2. Apuvälinepalveluprosessi.Apuvälinepalveluprosessi. Ks. Terveyskylä.fi/ Kuntoutumistalo/ Apuväli- nepalvelun prosessi.22 22https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuvälineet/apuvälinepalvelun- prosessi-ohjeita VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 39 5 Apuvälineratkaisu Apuvälineratkaisua tehtäessä on otettava huomioon  Asiakkaan yksilöllisen tarpeen perusteella tehty riittävän laaja-alainen arviointi  Arvioidun apuvälineen välttämättömyys asiakkaan päivittäisessä elä- mässä selviytymisessä23  Asiakkaan saama informaatio eri vaihtoehdoista  Apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet24  Valtakunnalliset apuvälineiden luovutusperusteet ja paikalliset toiminta- käytännöt  Muut ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavat tekijät Vaativampien apuvälineiden luovuttamiseksi suositellaan moniammatillista arviointia. Apuvälineratkaisu tulee aina tehdä yksilöllisesti ja perustellen. Ratkaisu perustelui- neen tulee kirjata potilasasiakirjoihin. Mikäli apuvälinettä ei luovuteta, käydään asiak- kaan kanssa palautekeskustelu perusteluineen ja pohditaan, miten hänen toimintaky- kyään voidaan tukea muilla keinoin. Asiakkaalle tulee kertoa toimintamenettelystä, mi- käli hän on tyytymätön apuvälineratkaisuun ja haluaa viedä asian eteenpäin.25,26 23 Kiireettömän hoidon perusteet 2019, s. 309. STM 24Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuk- sesta, 1 § 25Aluehallintovirasto: Potilaan asema ja oikeudet – muistutus ja kantelu 26https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuv%C3%A4li- neet/apuv%C3%A4linepalvelun-toteuttamisen-periaatteet-ohjeita/apuv%C3%A4linepal- veluun-tyytym%C3%A4tt%C3%B6myys VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 40 6 Yleisohjeita 6.1 Potilas- ja laiteturvallisuus Apuvälinepalveluissa apuvälineosaamisella ja apuvälineiltä vaadittavilla säädöksillä varmistetaan potilas- ja laiteturvallisuutta. Apuvälineen luovuttajalla tulee olla riittävä apuvälineosaaminen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että luovuttaja osaa säätää apuvälineen käyttäjälle sopivaksi, ohjeistaa sen käytössä sekä arvioida, että luovutet- tavassa apuvälineessä on käyttäjän tarvitsemat lisävarusteet. Apuvälineen luovuttajan on huolehdittava, että luovutettavat apuvälineet ovat käyttökuntoisia ja turvallisia. Apuvälineen tulee täyttää laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) asetetut säädökset, kuten CE-merkintä (93/42/ETY ja/tai EU:n asetuksen 2017/745 lääkinnällisistä laitteista (MD-asetus) siirtymäsäädösten mukaisesti27). Yksilöllisesti valmistettavissa apuvälineissä valmistaja vastaa, että apuväline on lääkintälaitedirek- tiivin (93/42/ETY ja/tai EU:n asetuksen 2017/745 lääkinnällisistä laitteista) mukainen. 6.2 Vastuunjako 6.2.1 Apuvälineen luovuttavan tahon vastuu  Tarkistaa, että apuväline on käyttäjälleen turvallinen ja oikein valittu.  Opastaa ja ohjata apuvälineen oikeassa käytössä.  Luovuttaa valmistajan laatimat apuvälineen käyttöohjeet; laitteen turvalli- sen käytön edellyttämät tiedot tulee olla saatavilla suomen ja ruotsin kie- lellä.  Selvittää eri osapuolten vastuut ja luovuttamisen periaatteet.  Ohjeistaa toimintakäytäntö ja yhteystiedot apuvälineen käyttöön ja huol- toon liittyvissä tilanteissa.  Seurata apuvälineen käyttöä.  Järjestää apuvälineen valmistajan edellyttämät määräaikaistarkastuk- set/-huollot. 27 Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet MD- asetuksen siirtymäajan lykkäämi- sen 26.5.2021 asti VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 41 6.2.2 Apuvälineen käyttäjän vastuu  Käyttää apuvälinettä käyttöohjeissa ja käytönopetuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti.  Ylläpitää ja puhdistaa apuväline käyttöohjeiden mukaisesti.  Ottaa yhteyttä apuvälineen luovuttajaan apuvälineen käyttöön liittyvissä kysymyksissä, jos apuväline ei vastaa enää käyttötarkoitustaan, ei ole enää sopiva tai kun apuvälineessä on huolto- /korjaustarvetta.  Palauttaa apuväline puhdistettuna, kun käyttötarve loppuu tai lainaus- aika päättyy.  Vastata apuvälineen käytöstä aiheutuvista kustannuksista (esim. säh- könkulutus)  Luovuttaa apuväline valmistajan edellyttämään määräaikaistarkastuk- seen/-huoltoon.  Korvata käyttöohjeiden vastaisen käytön tai huolimattomuuden aiheutta- mat korjauskustannukset tai korvata kadonnut apuväline todellisten kus- tannusten mukaisina. Myös alle 18-vuotias on korvausvelvollinen.28 6.3 Apuvälineen huolto/korjaus Apuvälineen huolto- ja korjausvastuu on apuvälineen luovuttaneella toimintayksiköllä. Asiakkaan vastuulla on apuvälineen päivittäiset ja säännölliset pienet huoltotoimenpi- teet kuten apuvälineiden puhdistaminen ja rengaspaineista huolehtiminen. Korjaus- tai huoltotarpeen ilmetessä tulee asiakkaan tai lähihenkilön ottaa yhteyttä apuvälineen luovuttaneeseen tahoon. Mikäli asiakas on sopimatta huollattanut tai korjauttanut apu- välinettä, ei kustannuksia korvata. Kun huolletaan päivittäisessä suoriutumisessa välttämätöntä apuvälinettä (esim. pää- asiallinen liikkumisen apuväline), tulee se korjata viiveettä. Mikäli käyttäjälle välttämät- tömän apuvälineen huolto/korjaus pitkittyy, pyritään mahdollisuuksien mukaan luovut- tamaan odotusajaksi korvaava apuväline. 28https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuvälineet/apuvälinepalvelun- prosessi-ohjeita/apuvälineen-luovutus-käyttöön VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 42 6.4 Apuvälineiden kuljetus Apuvälineen kuljetus korjaukseen ja huoltoon on ensisijaisesti asiakkaan vastuulla sil- loin, kun se on mahdollista tavanomaisin keinoin, eikä aiheuta ylimääräisiä kustannuk- sia. Kooltaan suurien ja painavien apuvälineiden (esim. sähkösäätöinen sänky) kulje- tuksen järjestämisestä ja kuljetuskustannuksista vastaa terveydenhuollon toimintayk- sikkö. Kuljetuksen järjestämisestä ja vastuusta sovitaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Muuttoon liittyvä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen kuljettaminen ja siihen liitty- vät kustannukset kuuluvat apuvälineen käyttäjän vastuulle.29 6.5 Kaksoiskappale Kaksoiskappale on toinen samaan käyttöön tarkoitettu apuväline. Se voidaan luovut- taa, kun käyttö on välttämätöntä ja säännöllistä erilaisissa toimintaympäristöissä. 6.6 Kausisopimukset /sopimustoimittaja Apuvälineiden hankinta perustuu hankintalain mukaiseen kilpailutukseen, jota toteute- taan sekä asiakkaalle lainattavien että yksilöllisesti valmistettavien apuvälineiden osalta. Kilpailutuksen perusteella useissa apuvälineryhmissä on alueelle valittu sopi- mustoimittaja/- toimittajia. Asiakkaille luovutettavat apuvälineet hankitaan pääosin so- pimustuotteista. Mikäli sopimustuotteista ei löydy asiakkaan tarpeita vastaavaa apu- välinettä, voidaan se perustellusti hankkia markkinoilla olevista muista lääkinnällisen kuntoutuksen tuotteista. 6.7 Apuvälinepalvelut Kuntoutumistalossa Seuraavat aihealueet löytyvät tarkemmin Kuntoutumistalosta: Apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu ja lainsäädäntö -ohjeita  Apuvälinepalveluiden lainsäädäntö  Julkisten tahojen järjestämisvastuu 29Kuntoutumistalo: Apuvälinepalveluiden maksut ja kustannukset – Apuvälineiden kuljetus- kustannukset V NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 43  Vakuutusyhtiöiden järjestämisvastuu Yleisiä ohjeita apuvälinepalvelun toteuttamisen periaatteista Asiakkaan tyytymättömyys  Apuvälinepalveluun tyytymättömyys Hankinta  Apuvälinepalveluun liittyvät hankintamenettelyt Asuminen ja muuttaminen  Apuvälinepalvelut kotimaassa muuttavalle tai vieraspaikkakuntalaiselle  Apuvälinepalvelut ulkomaille tai ulkomailta muuttaessa  Apuvälinepalvelut eri asumismuodoissa  Hoitopaikan valinnanvapaus ja apuvälinepalvelut Maksut ja kustannukset  Apuvälinepalvelun maksut ja kustannukset  Apuvälinepalvelun laskutus muilta toimijoilta  Apuvälinepalvelun käyttökuntoisuus ja vaaratilanteet Kirjaaminen  Apuvälinepalvelun kirjaaminen Rekisteröinti  Apuvälineen rekisteröinti VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 44 7 Oppaassa käytetyt käsitteet Asiakas on apuvälineen käyttäjä, jonka toimintakyky on sairauden, vamman tai ikään- tymisen myötä heikentynyt. Potilaasta käytetään tässä oppaassa sanaa asiakas. Apuvälinealan asiantuntija on terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on soveltuva koulutus, tietoa ja osaamista apuvälinepalveluista ja apuvälineistä. Lisäksi hän on säännöllisesti tekemisissä apuvälinepalveluiden tai apuvälineiden kanssa ja huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja päivittämisestä. Apuvälinealan asiantuntija osaa huomioida työssään eri sairauksien ja vammojen vaikutuksia toimintakykyyn. Apuvälineratkaisu perustuu apuvälinealan asiantuntijan ja asiakkaan kanssa yhteis- ymmärryksessä tehtyyn apuvälinetarpeen arvioon.30 Apuvälineratkaisun voi lääkärin lisäksi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö asianomaisessa terveyden- huollon toimintayksikössä sovitun työnjaon mukaan.31 Asiakkaan luonnollinen toimintaympäristö käsittää kaikki ne ympäristöt (esim. koti, koulu, työpaikka), joissa hän arjessaan säännöllisesti toimii. Harrastusvälineet ovat vapaa-ajan harrastusvälineitä eivätkä lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineitä. Hoitotarvikkeet kuuluvat sairauden hoitoon ja sisältyvät hoitosuunnitelmaan ja niiden luovuttamisen lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus tai vamma, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Hoitotarvikkeita ovat esimer- kiksi diabeteksen hoidossa ja seurannassa käytettävät tarvikkeet, erilaiset sidetarvik- keet, vaipat, pussit ja katetrit. Nämä eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo (4/2013)32 sisältää tarkempia ohjeita hoitotarvikejakelusta. Hoitovälineet ovat sairauden hoitoon tarvittavia välineitä, joita asiakas itse tai häntä hoitava henkilö käyttää hoitoa toteuttaessaan. Hoitovälineitä ei ole lainsäädännössä määritelty. Hoitovälineiden hankinta-, luovutus-, huolto- ja rekisteröintikäytännöt vaih- televat organisaatioittain. Hoitovälineisiin liittyvä osaaminen on hoidosta vastaavalla 30 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363 31 http://www.jncl.fi/media/apuvlinepalveluiden_laatusuositus.pdf 32 https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntainfo_4_2013_stm_kl.pdf VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 45 yksiköllä ja se määrää hoitovälineiden käytöstä sekä huolehtii niiden hankinnasta ja luovuttamisesta. Kaksoiskappale on toinen samaan käyttöön tarkoitettu apuväline. Kuntoutussuunnitelma on terveydenhuollon vastuulla oleva kirjallinen yksilöllinen suunnitelma, jossa on kuvattu kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö.33,34,35 Kuntou- tussuunnitelma voidaan sisällyttää hoitokertomukseen, asiakaspalvelusuunnitelmaan tai epikriisiin. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline on väline, laite, tarvike, sovellus tai muu ratkaisu, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.36 Määräaikainen laina on kyseessä silloin, kun apuvälineen käyttötarve on väliaikai- nen. Omaksi luovutettava apuväline on kyseessä silloin, kun apuväline luovutetaan asi- akkaalle omaksi eikä sitä palauteta (esim. peruukit). Toistaiseksi voimassa oleva laina on kyseessä silloin, kun apuvälineen tarve on pit- käaikainen tai jatkuva. 33 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15.7.2005/566, 9§ 34 Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326, 29§ 35Ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi,Kuntoutuksen uudistamiskomitea. STM raportteja ja oppaita 2017:41, s. 19-20. 36 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 46 8 Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden jatkotyö Opas on vaatinut paljon päivitystyötä ja osa valtakunnallisista lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineiden luovutusperusteista vaatii vielä jatkotyötä. Lisäksi teknologian kehittymisen vuoksi tarve on jatkuva. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi jatkotyösken- telyn tavat. Jatkotyöskentelyyn jää valmisteltavaksi apuvälineiden vaikuttavuuden arvioinnin kehit- täminen sekä valtakunnalliset luovutusperusteet seuraaviin apuvälineryhmiin:  05 Välineet taitojen harjoittamiseksi  06 15 Toiminnalliset hermo-lihasstimulaattorit ja hybridiortoosit,  09 54 Sukupuolielämän apuvälineet  18 33 Asunnon ja muiden tilojen turvallisuusvarusteet  22 27 Hälytys-, muistutus- ja merkinantovälineet  22 27 16 Muistin tukena toimivat apuvälineet  22 27 21 Yleiset hälytysjärjestelmät  22 27 24 Valvonta- ja paikannusjärjestelmät  22 33 Tietokoneet ja päätelaitteet  Avustajakoirien ja opaskoirien luovutusperusteet  Muut tarvittavat luokkakohtaiset päivitykset Lisäksi tullaan jatkamaan seuraavien asioiden työstämistä: 1. Yhteistyön selvittämistä apuvälineiden kustannusvaikuttavuuden arvioin- nissa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä toimivan Kansallisen HTA-koordinaatioyksikkön (FinCCHTA) kanssa 2. Yhteistyön mahdollisuuksien selvittämistä terveydenhuollon palveluvali- koimaneuvoston (PALKO) kanssa 3. Yhteistyön tekemistä Sosiaali-ja terveysministeriön Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma (Hyteairo) kanssa 4. Yhteistyön tekemistä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman luokitustyöryhmän kanssa apuvälineiden sijoittelusta luokitukseen tai mahdollisesti tarvittavista kansallisista luokista SFS-EN ISO 9999 Vam- maisten apuvälineet, luokitus ja terminologia –oppaaseen kansalliseen käyttöön. Luokitustyöryhmä voi viedä eteenpäin muitakin muutoksia kansainvälisellä luokitusta kehittävälle ryhmälle. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 47 5. Muutosehdotusten tekemistä terveydenhuoltolakiin ja Sosiaali- ja ter- veysministeriön asetukseen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovuttamisesta VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 48 9 Apuvälineiden luovutusperusteet luokituksittain Tämän oppaan (versio 3.0) luokituksena on käytetty kansainvälisen apuvälineluokituk- sen, SFS-EN ISO 9999 (2016) Vammaisten apuvälineet. Luokitus ja terminologia – oppaan suomenkielinen versio. Apuvälineluokituksessa (2016) usea apuvälineluokka tai nimi on muuttunut tai luokka on jakautunut useampaan luokkaan tai yhdistynyt toi- seen luokkaan. Tämän vuoksi joidenkin luokitusten kohdalla on viittaus muihin apuvä- lineluokkiin. Tällä pyritään ohjaamaan oikeiden apuvälineluokkien käyttöä ja helpotta- maan tulkintaa käytettävästä apuvälineluokasta. Kansallisia luokkia ovat 8-numeroiset luokat (esim. 12 22 03 02 Pyörätuolit, kiinteärunkoiset) ja -01, -02 päättyvät luokat sekä luokat -90 luokkaan -99 asti. Luokan alla on yleinen seliteteksti (kursivoitu), joka tarkentaa otsikon apuvälineluokan sisältöä. Luokituksen otsikot ja selitetekstit on lii- tetty tekstiin suoraan standardista eikä niitä voida muokata. Valtakunnallisen apuvälinepalveluiden vertailtavuuden kannalta tulee apuvälineet do- kumentoida alla olevien luokkien mukaisesti. Omia luokkia ei tule perustaa. Oppaassa on kuvattu terveydenhuoltolain mukaisten lääkinnällisenä kuntoutuk- sena luovutettavien apuvälineiden luovutusperusteet. Opasta käytettäessä luok- kakohtaiset yleiset periaatteet on kirjattu usein 4-numeroisen (esim. 12 36 Henkilön- nostolaitteet) luokan alla. Joidenkin apuvälineluokkien (esim. 06 –alkuisissa ortoosi- luokissa) on luovutusperusteita kirjattu 6-numeroisten luokkien alle. Oppassa on laajasti mukana myös muita kuin lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutet- tavia apuvälineluokituksessa olevia luokkia. Näiden kohdalla on selvitys, minkä tyyppi- sestä apuvälineestä on kyse. Käytettyjä selitteitä ovat:  Hoitoväline  Harjoitusväline  Harrastusväline  Vammaispalvelulain nojalla korvattavissa oleva apuväline (kts 2.1.2)  Työelämän apuväline (työnantaja tai työvoimahallinto vastuussa)  Koulunkäynnin tai opiskelun apuväline (oppilaitos tai Kela vastuussa)  Tavanomainen kuluttajatuote VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 49 04 Apuvälineet kehon toimintojen mittaamiseen, tukemiseen, harjoitukseen tai korvaamiseen Välineet, joilla seurataan tai arvioidaan henkilön terveydentilaa, ja tuotteet, jotka tukevat kehon jotakin tiettyä toimintoa tai korvaavat sen. Kohtaan sisältyvät esim. lääketieteelli- sessä hoidossa käytettävät välineet. Kohtaan eivät sisälly apuvälineet, jotka on tarkoi- tettu vain terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöön. Opiskelun ja taitojen harjoitte- lemisen apuvälineet, ks. 05. Kehoon kiinnitetyt apuvälineet, joilla tuetaan hermo-, lihas- ja luustorakenteisiin tai liikkumiseen liittyviä toimintoja (ortoosit) ja korvataan anatomisia rakenteita (proteesit), ks. 06. Kippilaudat, ks. 05 36 06. Näkemisen apuvälineet, ks. 22 03. Kuulon apuvälineet, ks. 22 06. 04 03 Hengitystä avustavat välineet Välineet, jotka auttavat henkilöä hengittämään. Vibraattorit, ks. 04 27 12. Ympäristöolo- suhteiden parantamisen apuvälineet, ks. 27 03. 04 03 06 Lääkesumuttimet Laitteet, jotka auttavat henkilöä hengittämään tai annostelevat lääkkeitä höyryn, kaasun, nestemäisen sumutteen tai hienon pölyn muodossa. Kohtaan sisältyvät esim. lääke- sumuttimet, automaattisesti annostelevat sumuttimet, ylipaineella toimivat sumuttimet, ultraäänisumuttimet, annossuodattimet ja annossumuttimet. Lääkesumutin voidaan luovuttaa yksilöllisin perustein, kun keuhkosairauksien erikois- lääkäri on todennut laitteen tarpeen. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia lääkesumuttimia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 03 06 01 Annossumuttimet ja jauheinhalaattorit Luokkaan sisältyvät esim. sumutussäiliöt/tilanjatkeet, jotka parantavat lääkeannosten keuhkoihin vientiä. Annosaerosolien käyttöön liittyvät sumutussäiliöt hankkii asiakas. 04 03 06 02 Kapillaarisumuttimet Jatkuvatoimiset lääkesumuttimet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 50 04 03 06 03 Ylipainekapillaarisumuttimet Laitteet, joita käytetään inhaloitavien lääkeaineiden annosteluun Kapillaari- ja ylipainekapillaarisumuttimet ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 04 03 06 04 Ultraäänisumuttimet Laitteet joita käytetään lääkeaineiden inhalointiin sekä hengitysteiden kostutukseen Hengitysteiden kostuttamiseen tarkoitettu ultraäänisumutin voidaan hankkia / lainata kotikäyttöön henkilölle, joka ei sairauden vuoksi tule toimeen ilman hengitysteiden li- säkostutusta ja tavallinen ilmankostutin on riittämätön. Hoidon aloituksesta päättää keuhkosairauksien erikoislääkäri tehtyjen tutkimusten ja yksilöllisen tilanteen selvitte- lyjen perusteella. 04 03 06 05 Höyryhengityslaitteet Laitteet, joissa ei ole lääkeannostelua. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia höyryhengityslaitteita ei luovuteta lääkinnäl- lisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 03 06 99 Lääkesumuttimien lisävarusteet Luokkaan sisältyvät esim. kompressorit ja letkut. 04 03 12 Hengityslaitteet Laitteet, joiden avulla henkilö, jonka on vaikea hengittää, pystyy keinotekoisesti hengit- tämään nenän, suun tai henkitorviavanteen (trakeostomian) kautta Kohtaan sisältyvät esim. ventilaattorit ja hengityslaitteet, jotka suodattavat ja/tai puhdistavat ympäröivää il- maa sekä jatkuva positiivinen ilmavirran tuotto (CPAP) ja kaksitasoinen positiivinen il- mavirran tuotto (BIPAP). 04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet Laitteet joilla manuaalisesti tuetaan hengitystä. Kohtaan sisältyvät esim. tekohengitys- palkeet. Voidaan luovuttaa yksilöllisin perustein alan erikoislääkärin toteaman tarpeen mukaan esim. lapsille, joilla on ollut kroonisia hengitystietulehduksia keuhkotuuletuksen ja li- manirrotuksen tehostamiseksi ennaltaehkäisemään keuhkokuumeen synty. Laite voi- daan luovuttaa myös neurologisen sairauden (esim. ALS) aiheuttaman hengitysvajeen hoitoon keuhkotuuletusta lisäämään ennen ventilaattorihoitoa. Hengityspalje voidaan VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 51 lainata asiakkaalle, jolla on progressiivinen neurologinen sairaus tai tetraplegia. Hen- gityspalje voidaan luovuttaa hengityslaitteen varalaitteeksi. Lääkäri tekee yksilöllisen tarvearvion. Hengityspalkeen luovuttaminen edellyttää hoitoalan ammattilaisen ohjauksen hengitys- palkeen käyttämisestä hengityksen tukemiseksi ja yskimisen parantamiseksi. Ohjaus kohdistuu asiakkaille, omaisille ja/tai avustajille/hoitajille. Vaikka asiakas ei yleensä pysty itse käyttämään hengityspaljetta, hänen on osattava ohjeistaa uusia häntä avus- tavia henkilöitä. 04 03 12 02 CPAP-laitteet, vakiopaineiset Laitteet, jotka tuottavat jatkuvasti positiivista vakioitua ilmatiepainetta spontaanin hengi- tyksen tueksi. 04 03 12 03 CPAP-laitteet, automaattiset Laitteet, jotka tuottavat jatkuvasti automaattisesti säätyvää positiivista ilmatiepainetta spontaanin hengityksen tueksi. CPAP-hoito (yönaikainen ylipainehengityshoito) on tarkoitettu keskivaikean tai vai- kean uniapnean hoitoon ja lapsilla edesauttamaan keuhkojen auki pysymistä ja pa- rantamaan hapettumista. Aikuisten obstruktiivisen uniapneassa CPAP-hoito aloitetaan unitutkimusten ja asiak- kaan yksilöllisen tilanteen selvittelyn perusteella alan erikoislääkärin päätöksellä uniapneaa sairastavalle. Hoito toteutetaan nenämaskin tai kasvoille asetettavan mas- kin tai ns. sierainmaskin kautta.37 CPAP-laite luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Hoitotarvikkeet (esim. letkut ja maskit) luovutetaan käyttäjälle apuvälineen luovutuk- sen yhteydessä hoitovastuuyksiköstä ja jatkossa hoitotarvikejakelusta38 tai paikalli- sesti sovitun työnjaon mukaisesti. Apneakisko, ks. luokka 04 03 33 Hengitystieortoosit 04 03 12 04 Kaksoispaineventilaattorit Laitteet jotka tukevat hengitystä maskin kautta (noninvasiivisesti). 37 Käypä hoito suositus: Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 38 https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntainfo_4_2013_stm_kl.pdf VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 52 Kaksoispaineventilaatiohoitoa käytetään kroonista hengitysvajausta sairastavilla. Syynä hengitysvajaukseen voi olla neuromuskulaarinen sairaus, hengityskeskuksen säätelyhäiriö, rintakehän toiminnallinen häiriö, tai krooninen obstruktiivinen tai muu kaasujen vaihduntahäiriötä aiheuttava keuhkosairaus. Erityistapauksissa voi painetu- kihoito olla myös uniapnean hoitomuoto. Kaksoispaineventilaattorit ovat joko vakiopaineisia (painetasot jokaisessa sisäänhen- gitysvaiheessa ja jokaisessa uloshengitysvaiheessa vakiot), uloshengitystukipainetta säätäviä (ylähengitysteiden auki pitämiseksi uloshengityksen aikainen painetaso vaih- telee) tai tilavuusvarmennettuja vaihtuvapaineisia (paineet sisäänhengityksen ja uloshengityksen aikana vaihtelevat säädettyjen rajojen sisällä säädetyn hengitystila- vuuden toteuttamiseksi). Hoitotarpeen arvioinnista ja hoidon aloituksesta vastaa alan erikoislääkäri. Kaksoispai- neventilaattori luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 03 12 05 Tilavuussäätöiset ventilaattorit Laitteet, jotka tukevat hengitystä joko maskin kautta (noninvasiivisesti) tai trakeostomian kautta (invasiivisesti) Invasiivista ventilaatiohoito voidaan aloittaa keuhkosairauksien tai muun alaan pereh- tyneen alan erikoislääkärin arvioinnin perusteella asiakkaalle (esim. vaikea hermo-li- hassairaus), jolla on vaikea krooninen hengitysvaje. Laite luovutetaan ensisijaisesti asiakkaille, joilla on henkitorviavanne ja muille vain poikkeustapauksissa mikäli kak- soispaineventilaattorihoidolla ei saada riittävää hoitovastetta. 04 03 12 06 Hengityskoneet (respiraattorit) Laitteet jotka ylläpitävät hengitystä trakeostoman kautta (invasiivisesti). Elämää ylläpitävät hengityslaitteet, joiden avulla hengitystä avustetaan jatkuvasti inva- siivisesti eli henkitorviavanteen (trakeostoman) kautta. Näitä laitteita voidaan käyttää myös vaikean pitkäaikaisen hengitysvajauksen noninvasiiviseen hengitystukihoitoon maskin tai suukappaleen välityksellä. Keuhkosairauksien erikoislääkäri arvioi hoidon tarpeen, aloittaa hoidon ja seuraa hoi- don toteutumista. Hengityskone luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä. 04 02 12 07 Hengityslaitteiden kostuttimet Laitteet jotka kostuttavat hengityslaitteen tuottamaa hengitysilmaa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 53 Hengityslaitteiden kostuttimet ovat usein kiinteä osa hengityslaitetta. Kostuttimen tarve arvioidaan aina hoidon arvioissa. Erillisiä kostuttimia voidaan käyttää myös muissa poikkeustapauksissa esim. henkitorviavanteen kautta hengittävien (trakeosto- moitujen) hengitysilman lämmittämiseen ja kostuttamiseen. 04 03 12 08 Yskityslaitteet Laitteet, jotka painetta vaihtamalla saavat aikaan nopean, yskimistä jäljittelevän uloshengitysvirtauksen keuhkoista. Vibraattorit, ks. 04 27 12. Yskityslaitteita käytetään avustamaan limantyhjennystä hengitysteistä asiakkailla, joi- den oma lihasvoima ei riitä tehokkaaseen yskimiseen. Laite voidaan luovuttaa mekaa- nisen yskinnän avustamiseen ja eritteiden poistamiseen hengitysteistä sairauksissa (esim. harvinaiset lihassairaudet), joissa hengityslihasten heikkoudesta johtuen yski- minen ei ole riittävän tehokasta. Laite luovutetaan keuhkosairauksien tai muun alan erikoislääkärin toteaman tarpeen perusteella. Yskityslaite voidaan luovuttaa, kun  vaikea lihassairaus, selkäydinvamma tms, joka heikentää merkittävästi yskitysvoimaa ja yskimistehoa  muut yskimisen ja limannousun tukemiseen käytettävät apuväli- neet (esim. puhalluspuollo, värinään perustuva hengityksen harjoittelu- väline tai hengityspalje) olleet käytössä tai arvioitu riittämättömiksi  yskityskoneen käyttöä aloitettaessa edellytetään fysioterapeutin tai muun yskityslaitteen käyttöön perehtyneen hoitajan antamaa ohjausta ja yskityskoneen käytön opetusta  ennen apuvälineen luovuttamista pitempiaikaiseen käyttöön edellytetään arviointijaksoa, jonka aikana varmistetaan, että laitteen säännöllinen käyttö on toteutettavissa kotona  yläraajojen toimintakyky mahdollistaa omatoimisen käytön tai avustus- järjestelyt (omainen tai avustaja) mahdollistavat säännöllisen (päivittäi- nen) avustetun käytön.  kognitiivinen tilanne mahdollistaa käytön ja asianomainen on motivoitu- nut laitetta käyttämään. 04 03 12 09 Hengityslaitteiden maskit Luokkaan sisältyvät esim. kiinnitys- ym. lisäosat. 04 03 12 99 Hengityslaitteiden muut lisävarusteet Luokkaan sisältyvät esim. varaletkustot, akkuvarmennukset, muuntajat, suodattimet ja lisäventtiilit. Hengitystiesuojat, ks. 09 06 27. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 54 Hengityslaitteiden maskit ja laitteen käytössä tarvittavat muut lisävarusteet luovute- taan CPAP-laitteen, kaksoispaineventilaattorin tai muun hengitysapuvälineen käyttä- jälle apuvälineen luovutuksen yhteydessä hoitovastuuyksiköstä ja jatkossa hoitotarvi- kejakelusta39 tai paikallisesti sovitun työnjaon mukaisesti. 04 03 18 Happihoidon laitteet Laitteet jotka luovuttavat tiivistettyä happikaasua, jota hengitetään nenän ja/tai suun kautta. Kohtaan sisältyvät esim. yksiköt jotka tiivistävät happea ympäröivästä ilmasta. Happihoidon laitteet tuottavat happea letkustojen ja erilaisten happiviiksien kautta asi- akkaan hengitysteihin. Poikkeuksellisesti voidaan käyttää myös maskiliityntää esimer- kiksi pienillä lapsilla. Happihoitolaitteisiin sisältyvät huoneilmasta happea tiivistävät sähkökäyttöiset happirikastimet sekä lääkkeellisen hapen järjestelmät (kaasumai- sessa olomuodossa happea sisältävät happipullot ja nestemäisen hapen järjestelmät). Happihoidon laitteet on yleensä tarkoitettu pitkäaikaiseen kotihappihoitoon, jonka aloittamisesta on olemassa yhtenäiset kriteerit.40 Hoidon tarpeen arviointi, hoidon aloitus ja seuranta tapahtuvat yleensä keuhkosai- rauksien yksikössä. Käytettäessä happea sarjoittaisen päänsäryn hoitoon, arvio teh- dään hoitovastuussa olevassa neurologian yksikössä. 04 03 18 01 Happirikastimet, akkuvarmennetut Mukana kuljetettavat happirikastimet. Akkuvarmennettuja happirikastimia (ns. matkahappirikastimia) luovutetaan yksilöllisen harkinnan mukaan tilapäiseen käyttöön esim. matkoille tai jatkuvaan käyttöön esim. työssäkäynnin mahdollistamiseksi. Matkahappirikastin toimii verkkovirralla ja akulla ja on ladattavissa auton virtalähteestä. 04 03 18 02 Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset Vain verkkovirralla toimivat laitteet. Happirikastimet ovat sähkökäyttöisiä laitteita, jotka erottavat huoneilmasta typen ja luovuttavat rikastettua happea asiakkaalle. Happirikastinhoito aloitetaan keuhkosai- rauksien erikoislääkärin arvioinnin perusteella asiakkaalle, jolla on krooninen, vaikea- asteinen hypokseeminen (hapen puute) hengityshäiriö, joka ei korjaudu optimaalisella 39 https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntainfo_4_2013_stm_kl.pdf 40 https://www.kaypahoito.fi/hoi06040 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 55 muulla hoidolla. Hoito saattaa tulla kyseeseen mm. keuhkoahtaumataudin pitkäaikais- hoidossa, mikäli kansainväliset happihoitokriteerit täyttyvät eikä asiakas tupakoi, sekä keskos- ja monivammalapsilla, joilla on jatkuva- tai ajoittainen lisähapen tarve. Sitä voidaan käyttää myös muiden vaikeiden sairausryhmien, kuten esim. keuhkofibroosin tai syöpää sairastavien loppuvaiheen oireenmukaisena hoitona. 04 03 18 03 Happipullot (painesäiliöhappivarustukset) Painepullot. Luokkaan sisältyvät esim. paineensäätimet, virtausmittarit ja happea sääs- tävät järjestelmät. Happipulloissa happi on kaasumaisessa olomuodossa. Happipulloja käytetään silloin kun lisähapen tarve on tilapäistä sekä happirikastinhoidon lisänä laitevikojen ja sähkö- katkosten varalla tai kodin ulkopuolella liikkumista varten. Happipullo voi olla myös ai- noana hapenlähteenä tilapäisessä lisähapen tarpeessa. Lääkehappi on reseptilääke eikä se kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Happipullojen tarve arvioidaan yksilöllisesti happirikastinhoidon arvion ja kontrollien yhteydessä ko. erikoisalalla. Lääkehappea tarvitsevat asiakkaat saavat hoitavalta keuhkolääkäriltä lääkemääräyksen, josta ilmenee hapen tarve, toteutustapa (happi- pullon tyyppi, nestehappi) ja virtausmäärä. Lääkemääräys on voimassa yhden vuoden ja asiakkaan on itse huolehdittava sen uusinnasta. 04 03 18 04 Nestehappivarustukset Nestehappipullot ja niiden varustukset. Keuhkosairauksien erikoislääkäri arvioi asiakkaalle soveltuvan lääkkeellisen hapen to- teutusmuodon ja kirjoittaa tästä lääkemääräyksen, josta ilmenee hapen tarve ja vir- tausmäärä. Keuhkoyksikkö ohjaa ja neuvoo nestehapen hankkimiseen liittyvissä asi- oissa. Happipullot ja nestemäisen hapen järjestelmät tilataan lääkkeellisen hapen toimitta- jalta lääkemääräyksen mukaisesti (ks happipullot). Happipullot ja nestehappivarustuk- set ovat reseptilääkkeitä eli ne eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. 04 03 18 99 Happihoitolaitteiden lisävarusteet Luokkaan sisältyvät esim. letkut, viikset, maskit, kostutuspullot ja kuljetuskärryt. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 56 Happihoitolaitteiden lisävarusteet luovutetaan aluksi hoitolaitteen luovuttamisen yhtey- dessä ja jatkossa hoitotarvikejakelusta41. 04 03 21 Imulaitteet Laitteet, joiden avulla imetään eritteitä ja/tai aineita keuhkoista. Imulaite voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on lisääntynyt hengitysteiden limaneritys tai sairaudesta tai vammasta johtuva taipumus saada ruokaa tai vatsalaukun eritteitä hengitysteihin eikä spontaani yskiminen onnistu tai se ei ole riittävän tehokasta. Lai- nattava imulaite valitaan asiakkaan käyttötarpeen mukaan. Jos imulaitteen käyttötarve on useita kertoja päivässä myös muualla kuin kotona, lainataan akkukäyttöinen, pieni- kokoinen matkaimulaite. Imulaitteen käytön opetuksesta vastaa aina hoitoalan koulutuksen saanut ammattilai- nen. Apuvälineen luovuttajan ja käytön opetuksen antavan ammattilaisen on varmis- tettava, että laite on käyttökuntoinen. Käytönopetus sisältää laitteen käyttöön ja päivit- täiseen puhdistukseen liittyvän ohjauksen. Imulaitetta voi käyttää käytön opetuksen saanut omainen, avustaja tai muu asiakkaan hoitoon osallistuva henkilö. 04 03 21 01 Imulaitteet, akkuvarmennetut Mukana kuljetettavat imulaitteet. 04 03 21 02 Imulaitteet, verkkovirtakäyttöiset Vain verkkovirralla toimivat imulaitteet. 04 03 21 99 Imulaitteiden lisävarusteet Luokkaan sisältyvät esim. letkut ja suodattimet. Imulaitteiden lisävarusteet luovutetaan aluksi imulaitteen käytön opetuksen ja luovu- tuksen yhteydessä ja jatkossa hoitotarvikejakulusta42. 41 https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntainfo_4_2013_stm_kl.pdf 42 https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntainfo_4_2013_stm_kl.pdf VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 57 04 03 24 Hengitystä helpottavat penkit ja tyynyt Laitteet, joiden avulla henkilö asetellaan siten, että hän kykenee hengittämään tai että on helpompi imeä eritteitä keuhkoista. Hengitystä helpottavat penkit ja tyynyt ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet Laitteet, joilla harjoitetaan hengityslihaksia joko aiheuttamalla vastusta, kun henkilö hen- gittää, tai kohdistamalla painetta suoraan rintakehää vasten. Kohtaan sisältyvät esim. kasvosuojukset, jotka tuottavat vastusta sisäänhengitykseen ja uloshengitykseen. Hengityslihasten harjoitusvälineet ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Ks. luokka 04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet. 04 03 30 Hengitystä mittaavat laitteet Laitteet, jotka mittaavat sisään- ja uloshengitetyn ilman määrää (tilavuutta). Kohtaan si- sältyvät esim. hengitystilavuuden mittarit. Hengitystä mittaavat laitteet ja niiden lisävarusteet ovat hoitovälineitä; niitä ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 03 30 01 Uloshengityksen huippuvirtausmittari (PEF) Laitteet jotka mittaavat maksimaalisen uloshengitysvirtauksen henkilön puhaltaessa maksimaalisella voimallaan. 04 03 30 02 Uloshengityksen C02 mittarit (kapnometrit) Kiinteät tai kannettavat laitteet, jotka mittaavat uloshengitysilmasta 04 03 30 03 Sekuntikapasiteettimittarit Laitteet joilla voidaan mitata keuhkotilavuuksia rajoitetusti, esim. pelkästään sekuntika- pasiteetti ja voimistettu vitaalikapasiteetti. 04 03 30 99 Hengitystä mittaavien laitteiden lisävarusteet Luokkaan sisältyvät esim. hengitystä mittaavien laitteiden suukappaleet, liitosholkit ja letkustot. VA NH EN TU NU T 58 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 04 03 33 Hengitystieortoosit Laitteet, jotka tukevat kitakielekettä ja näin mahdollistavat esteettömän hengittämisen. Kohtaan sisältyvät esim. laitteet, jotka mahdollistavat hengittämisen ja ehkäisevät kuor- saamista. Apneakisko voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä keskivaike- aan ja vaikeaan uniapneaan, kun CPAP-hoito ei sovellu ja asiakkaan BMI < 30.. Uniapneakiskoa ei luovuteta, mikäli CPAP-hoito toimii. 43 44 Apneakiskon soveltuvuuden arviointi ja valmistus tehdään suun terveydenhuollossa alueellisen hoidonporrastuksen ja hoitokäytännön mukaisesti. Lääkinnällisenä kuntou- tuksen apuvälineenä luovutettava apneakisko on asiakkaalle maksuton, samoin apneakiskoon liittyvät kontrollikäynnit ja apneakiskon huolto- ja korjaaminen. Katso myös luokka 04 03 12 03 CPAP-laitteet, automaattiset. 04 06 Apuvälineet verenkierron hoitoon Välineet, jotka avustavat verenkiertoa passiivisen tai aktiivisen paineen avulla. Veren- painemittarit, ks. 04 24 09. Kuntopyörät tai ergometripyörät, ks. 04 48 03. Erityisvalmis- teiset tuolit, ks. 18 09 21. Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat tai patja-alustat, joissa on mekaaninen säätö, ks. 18 12 07. Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat tai patja-alustat, jotka ovat sähkösäätöisiä, ks. 18 12 10. 04 06 06 Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille Vaatteet, jotka kohdistavat kehoon asteittain alenevaa painetta, jotta leikkauksista ja suonikohjuhaavoista johtuvaa turvotusta ei pääse syntymään tai jotta tällainen turvotus paranee. Kohtaan sisältyvät esim. käsivarsien ja jalkojen putkimaiset joustavat tukisiteet sekä tukisukat ja tukihihat, jotka vähentävät tai ehkäisevät verenkierron häiriöiden ai- heuttamaa turpoamista. 43Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2019. STM. Obstruktiivisen uniapneapotilaan apneakiskohoito (s. 238) 44Käypä hoito Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Terveysportti VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 59 Tässä kappaleessa käytetään termejä: Tukisukka = lääkinnällinen hoitosukka = kompressiosukka Tukihiha = lääkinnällinen hoitohiha = kompressiohiha Lääkinnällisiä tukisukkia, - hihoja tai - hansikkaita käytetään sairauksien, vammojen tai lääketieteellisten toimenpiteiden aiheuttamien laskimo- tai imutieperäisten turvotus- ten ehkäisyyn ja hoitoon. Niitä voidaan käyttää myös sairauden tai vamman aiheutta- man lihastoiminnan puuttumisesta johtuvan matalan verenpaineen tukemiseen. Tuki- tekstiilejä käytetään myös palovammojen ja arpien jälkihoitoon (Ks.luokka 04 89 02 Apuvälineet arpien muodostumisen ehkäisemiseen ja hoitoon). Kompressiotukihoito voidaan toteuttaa myös kompressioon soveltuvilla sidoksilla tai muilla vastaavilla ratkaisuilla, kun kompressiosukat ja -hihat eivät sovellu käyttöön. Välittömästi sairauden hoitoon tai lääketieteellisiin toimenpiteiden liittyviin tukihoitoihin ja laskimotukoksien ehkäisyyn käytettävät tukitekstiilit ovat hoitovälineitä, joiden käy- tön tarpeen arviosta ja hankinnasta vastaa hoitava taho; näihin tarkoituksiin tukitekstii- lejä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Postromboottisen oireyhtymän estossa rutiinimaisesta lääkinnällisen hoitosukan käy- töstä ei ilmeisesti ole hyötyä ko. oireyhtymän estossa, mutta se voi vähentää turvo- tusta tai kipua. Päätös hoitosukan käytöstä tehdään yksilöllisesti oireiden perusteella. Jos lääkinnällistä hoitosukkaa käytetään, se mitoitetaan asiakkaalle yleensä polvipitui- sena (puristusluokka 2, noin 30–40 mmHg).45 Tavanomaisia antiembolia- ja matkasukkia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 45Käypä hoito-suositus. Laskimotukos ja keuhkoembolia VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 60 Luovutusperusteet käyttöaiheittain:  Laskimoperäiset turvotukset  Tukisukat luovutetaan kun laskimosairauden vaikeusasteluokka on C4 - C6 (Taulukko 1) ja oireisuuteen perustuva haittaluokka vähintään 2 (Taulukko 2).  Tukisukat voidaan luovuttaa vain vaikeusasteluokan C4-C6 pe- rusteella, jos haittaluokan arvioinnin estää alaraajojen tunnotto- muutta aiheuttava sairaus tai vamma.  Vaikeusasteluokan ollessa C0 - C3 ei tukisukkia luovuteta lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.  Yläraajojen osalta luovutuksen perusteena on merkittävä toimin- takykyä haittaava turvotus.  Imusuonistoperäiset turvotukset  Luovutetaan primaarin imusuoniston vajaatoiminnan aiheutta- man turvotuksen ehkäisyyn ja hoitoon.  Synnynnäisessä imuteiden kehitys- tai toimintahäiriössä tuki- tekstiilit voidaan luovuttaa pysyvien kudosmuutosten estä- miseksi.  Sekundaarinen imusuoniston vajaatoiminta  Luovutetaan imusuoniston vajaatoiminnan aiheuttaman turvotuksen ehkäisyyn ja hoitoon esimerkiksi syöpäleik- kauksiin liittyvien imusolmukkeiden poiston tai sädehoi- don, tulehdusten, vammojen tai kasvainten aiheutta- mien imusuoniston vaurioiden jälkeen.  Välittömästi leikkauksiin tai sairauksien hoitoon (esim. erysipelas) liittyvät hoitosukat tai hoitohihat hankkii hoi- tava yksikkö hoitovälineenä. Uusinta ja jatkohankinta voi toteutua lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä luo- vutusperusteiden muutoin täyttyessä.  Muut syyt  Tukitekstiilejä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä sairaudesta tai vammasta aiheutuvasta merkittä- västä ja pitkäaikaisesta lihastoiminnan puuttumisesta johtuvan merkittävän turvotuksen tai matalan verenpaineen tukemiseen.  Aiheuttajia voivat olla esimerkiksi selkäydinvauriot, aivo- vammat, aivoverenkiertohäiriöt tai muut vaikeat lihas-, sydän- tai neurologiset sairaudet.  Hoitosukkaa ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä, eikä yleensä myöskään hoitovälineenä syvän laskimotu- koksen hoitoon, koska käytöstä ei ole hyötyä posttromboottisen oireyhtymän estossa, vaikka se vähentää turvotusta ja kipu (Käypä hoito-suositus: Keuhkoembolia ja laskimotukos 2016). VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 61  Jos asiakkaalla on tukoksille altistava pysyvä tila kuten syöpäsairaus tai trombofilia, hoitosukat voidaan luovut- taa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Yleistä luovutuksesta:  Asiakkaan tulee olla motivoitunut ja sitoutunut tukitekstiilien käyttöön ja näiden käyttöä tulee seurata osana hoitoa.  Luovutusperusteet täyttäville asiakkaille myönnetään lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä 2-3 paria lääkinnällisiä tukisukkia tai 2-3 kpl tu- kihihaa tai hoitokäsinettä vuodessa tarpeen mukaan.  Sukkien pukemisen ja riisumisen tarvittavat apuvälineet luovutetaan en- simmäisen tukisukan luovutuksen yhteydessä ja uusitaan tarvittaessa.  Hoitavan lääkärin tulee:  Määrittää tukisukkien tai tukihihojen puristusluokka (Taulukko 3)  Pääsääntöisesti luovutetaan puristusluokan II tukitekstii- lejä, mutta yksilöllisestä syystä (esim. asiakas ei ky- kene pukemaan tai käyttämään niitä tai lääketieteelli- sesti on perusteltua), voidaan luovuttaa puristusluokan I tukitekstiilejä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.  Määrittää tukitekstiilien peittoalue ja tyyppi  Pääsääntöisesti tukisukat ovat sääripituisia, mutta myös reisimittaisia voidaan luovuttaa yksilöllisen harkinnan mukaan.  Tukisukan kärki voi olla avo- tai umpinainen.  Varmistaa, ettei tukisukkien tai tukihihojen käytölle ole vasta-ai- heita  Mahdollisia vasta-aiheita voivat olla muun muassa: mer- kittävä valtimoverenkierron vajaatoiminta, valtimoperäi- nen säärihaava, hoitamaton sydämen vajaatoiminta, akuutti tai märkivä ihotulehdus, akuutti laskimotrombi tai ongelman epäselvä etiologia.  Alaraajojen valtimoverenkierto tulee tarvittaessa määrit- tää (mukailtu: Lääkärin käsikirja: Alaraajalaskimoiden vajaatoiminta 2016)  ABI-arvoa > 0.8 pidetään turvallisena kompres- siohoidon kannalta.  ABI-arvoilla 0.5–0.8 hoitopäätös harkiten tai eri- koislääkärin arvioimana.  ABI-arvoilla < 0.5 kompressiota ei tule käyttää.  Tarrakiinnitteisiä tukisidoksia voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntou- tuksena pitkäaikaiseen tarpeeseen yksilöllisen harkinnan perusteella seuraavin edellytyksin: VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 62  Tukisukkien tai tukihihojen lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neiden luovuttamisen perusteet täyttyvät ja näiden käyttö katso- taan sairauden hoidon ja toimintakyvyn kannalta välttämättö- mäksi.  Yleisimmin käytettävät tukitekstiilit eivät sovellu käyttöön lääke- tieteellisistä syistä tai näiden itsenäinen käyttö ei onnistu ja vaa- tii merkittävästi ulkopuolista apua.  Lääketieteelliset syyt arvioidaan perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon moniammatillisen raajaturvotus- ten ja – haavojen hoitoon perehtyneessä työryhmässä.  Lääketieteellisiä syitä voivat olla esim. raajojen haas- teellinen muoto tai epämuotoisuus tai normaalien tuki- tekstiilien käytön estävät haavaumat.  Haavaumien hoidossa käytettävät tuotteet ovat hoitoon kuuluviä välineitä. Niitä ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. Haavanhoitovälineet luovute- taan joko hoitovastuuyksiköstä, hoitotarvikejaluna46 tai paikallisesti sovitun työnjaon mukaisesti.  Merkittävän ulkopuolisen avun tarpeen ollessa perusteena tulee tarrakiinnitteisten tukisidosten soveltua ongelman hoitoon ja nii- den käytön tulee onnistua itsenäisesti vähentäen ulkopuolisen avustuksen määrää (esim. kotipalvelukäyntien määrä tai kesto vähenee).  Mikäli asiakas tarvitsee edelleen avustusta tarrakiinnit- teistenkin tukisidosten käyttöön, ei näitä luovuteta vaan tarjotaan käytettäväksi tavanomaisia tukitekstiilejä. 46 https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntainfo_4_2013_stm_kl.pdf VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 63 Taulukko 1. Laskimosairauden vaikeusasteen luokitus (CEAP-järjestelmä, kliiniset luokat C0–6). Kliininen luokka Löydös C0 Normaali löydös, ei viitteitä laskimosairaudesta C1 Ihonalaisia laskimolaajentumia (teleangiektasioita ym.) C2 Suonikohjuja C3 Suonikohjuja ja mitattava turvotus raajassa, ei ihomuutoksia C4 Laskimotautiin viittaavia ihomuutoksia, kuten pigmentoitumista, laskimoperäistä ekseemaa tai lipodermatoskleroosia (ihonalaisen rasvakudoksen kovettumista) C5 Ihomuutoksen lisäksi todettavissa parantunut säärihaava C6 Ihomuutoksen lisäksi avoin säärihaava (Käypä hoito suositus: Alaraajojen laskimovaajatoiminta 2016)47 Taulukko 2. Oireisuuteen perustuva luokitus ilman hoitosukkaa tai tukisidettä. Huom.! työskentelyllä tarkoi- tetaan myös toimintaa arjessa. Luokka Potilaan oireisuus 0 Oireeton 1 Oireinen, voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä 2 Oireinen, ei voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä kahdeksaa tuntia päivässä 3 Ei voi työskennellä edes hoitosukkaa tai tukisidettä käyttäen (Käypä hoito suositus: Alaraajojen laskimovaajatoiminta 2016)47 Taulukko 3. Lääketieteellisten hoitosukkien luokitus. Puristusluokka Käyttöaihe Nimi CEN (mmHg) 48 CEN = Comité Européan de Normalisation I Syvän laskimoveritulpan esto Laskimokierron vajaatoiminta Kevyt hoitosukka 15–23 II Laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat Imutieperäiset turvotukset II puristusluokan hoitosukka 24–34 III Vaikea laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat III puristusluokan hoitosukka 35–49 IV Vaikeat imutieperäiset turvotukset IV puristusluokan hoitosukka yli 50 47 https://www.kaypahoito.fi/hoi05030 48 Kompressioluokat ilmaisevat hoitopaineen nilkan korkeudella ja paine alenee asteittain sää- ren alueella. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 64 04 06 09 Ilmatäytteiset vaatteet ja painelaitteet verenkierron häiriöihin Välineet, joissa on ilmatäytteisiä lisäosia, joilla ympäröidään vartalon vahingoittuneita alueita. Välineet, jotka koostuvat sekä painevaatteista että kompressorista, joka tuottaa verenkiertoa helpottavia paineaaltoja ja estää verenkierron häiriöiden aiheuttamaa tur- poamista. Välineet, jotka koostuvat sekä painevaatteista että kompressorista, joka tuottaa veren- kiertoa helpottavia paineaaltoja ja estää verenkierron häiriöiden aiheuttamaa turpoa- mista ovat hoitovälineitä; ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 08 Apuvälineet kehon hallinnan ja oman kehon hahmottamisen stimulointiin Vaatteet, jotka tuottamansa tasaisen paineen avulla helpottavat kehon asennon hallin- taa tai kehon hahmottamista. Vaatteet, joiden avulla helpotetaan päivittäisiä toimia. Koh- taan sisältyvät esim. painevaatteet, siteet ja nauhat. (ISO 9999 / 2016) Painepukuja, -hihoja, -hanskoja ja nauhoja voidaan käyttää muun muassa tukemaan motoristen taitojen kehittymistä, kehotietoisuuden vahvistumista tai kivun hoidossa. Luokkaan sisältyvät muun muassa painepuvut ja -bodyt sekä erilaiset sidokset ja nau- hat. Apuvälineet kehon hallintaan ja oman kehon hahmottamisen stimulointiin voidaan luo- vuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä kun alan erikoislääkäri tai asiakkaan hoidosta vastaava lääkäri on yhdessä toiminta- tai fysioterapeutin kanssa arvioinut tarpeen ja se on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Tukisukat ja tukihihat. Ks. luokka 04 06 06 Apuvälineet arpien muodostumisen ehkäisemiseen ja hoitoon. Ks. luokka 04 89 02 04 09 Valohoitovälineet Infrapunalamput (IR), ks. 04 30 03 Valohoitovälineet ovat hoitovälineitä eikä niitä luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 65 04 09 03 Ultravioletti A (UVA) lamput Hoitavat lamput, jotka tuottavat pitkäaaltoisia ultraviolettisäteitä ja joita käytetään pää- asiassa ihosairauksien hoitoon 04 09 06 SUP ja ultravioletti B (UVB) lamput Hoitavat lamput, jotka tuottavat lyhytaaltoisia ultraviolettisäteitä ja joita käytetään pää- asiassa ihosairauksien hoitoon. 04 09 09 Suojalasit Lasit, jotka suojaavat silmiä ultraviolettisäteilyltä. 04 09 12 Kirkasvalolamput Hoitavat lamput, joiden värilämpötila on vähintään 4 000 kelviniä ja joita käytetään esim. kaamosmasennuksen hoitoon 04 19 Lääkeannostelun välineet Välineet, joiden avulla säännöstellään lääkeannostelun nopeutta ja määrää. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi laitteet, jotka avustavat tai auttavat nestemäisten lääkkeiden anta- mista ihon läpi suoraan kehoon (esim. insuliinikynät). Lääkeannostelun välineet ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. 04 19 24 Infuusiopumput Laitteet, jotka on liitetty kehoon ja suoraan verisuoneen lääkkeen (kuten ravintoliuoksen) automaattista annostelua varten. Kohtaan sisältyvät esim. insuliinipumput, annostelu- pumput ja parenteraalisen (intravenoosi) antotavan apuvälineet. Letkuruokintajärjestel- mät, ks. 15 09 30 04 19 27 Nesteensiirtolaitteet Tippaletkut, joilla lääke tiputetaan laskimonsisäisesti. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 66 04 24 Fysikaaliset, fysiologiset ja biokemialliset testivälineet ja materiaalit Työpaikalla käytettävät mittausinstrumentit ja -välineet, ks. 28 18 03. Testivälineet ja materiaalit ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. 04 24 01 Verensokerimittarit Luokkaan sisältyvät esim. puhuvat verensokerimittarit. 04 24 02 Pulssioksimittarit Laitteet joilla mitataan veren happipitoisuutta. 04 24 09 Verenpainemittarit 04 24 18 Fyysisten kykyjen testaus- ja arviointivälineet Välineet, joilla testataan ja arvioidaan toimintoja, esimerkiksi nivelten vakautta, nivelten liikkuvuutta, lihasvoimaa ja fyysistä kestävyyttä, sekä liikunnallista toimintaa, esimerkiksi istumista, seisomista, kääntymistä ja kävelyä 04 24 27 Henkilövaa´at Välineet, joilla mitataan kehonpaino 04 25 Kognitiivisten kykyjen testaus- ja arviointivälineet Välineet, joilla testataan kaikkia niitä toimintoja ja aktiviteetteja, jotka liittyvät loogiseen ajatteluun, älyllisiin mahdollisuuksiin ja päättelyyn. Apuvälineet ammatilliseen arviointiin ja ammatilliseen koulutukseen, ks. 28 27. Testaus- ja arviointivälineet ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 67 04 25 03 Kielellisten kykyjen testaus ja arviointivälineet Välineet, joilla testataan ja arvioidaan kielen käyttöä ja ymmärtämistä kommunikaation välineenä. 04 26 Kognitiivisen terapian apuvälineet Välineet, joita käytetään apuna kognitiivisessa terapiassa, esimerkiksi nukketerapiassa ja muistiterapiassa, kun hoidetaan ihmisiä, joilla on muistivaikeuksia. Kohtaan sisältyvät esim. terapeuttiset robotit. Muistin tukena toimivat apuvälineet, ks. luokka 22 27 16. Terapiassa käytettävät apuvälineet ovat harjoitteluvälineitä; niitä ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 27 Stimulaattorit Apuvälineet, joilla lisätään, vähennetään tai vakautetaan kehon toimintoja ei-ortoottisilla stimulaattoreilla Sukupuolielämän apuvälineet, ks. 09 54. Sisäkorvaistutteeseen yhtey- dessä olevat kuulokojeet, ks. 22 06 21. 04 27 06 Stimulaattorit kivun lievitykseen Laitteet joilla muutetaan hermojen herkkyyttä ja tällä tavoin fyysisen kivun tuntemusta. Stimulaattori kivun lievitykseen (TNS-laite) voidaan lainata hoitavasta yksiköstä osana kivunhoitoa. 04 27 09 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät Välineet, joilla stimuloidaan lihasta tai lihaksen tiettyä osaa ja saadaan lihas supistu- maan tai rentoutumaan. Kohtaan sisältyvät esim. pidätyskyvyn stimulaattorit. Yläraajan ortoosit, joissa on sisäänrakennetut lihassimulaattorit, ks. 06 06. Alaraajan ortoosit, joissa on sisäänrakennetut lihassimulaattorit, ks. 06 12. Kohtaan sisältyvät myös NMES- ja mikrovirtalaitteet. Lantionpohjan toimintahäiriöissä stimulaattoreita käytetään rakon rauhoittamiseen, lantionpohjan lihasten harjoittamiseen ja kivunhoitoon. Stimulaattorin käyttö edellyttää lääkärin toteamaa hoidon tarvetta. Lääkäri konsultoi fysioterapeuttia/erityistyöntekijää, VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 68 joka arvioi ja tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman. Laitetta ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, vaan se voidaan lainata hoitavasta yksiköstä. 04 27 12 Vibraattorit Laitteet, jotka värähtelevät nopeasti ja joita käytetään värähtelyyn perustuvaan hieron- taan hoidollisessa tarkoituksessa. Kohtaan sisältyvät esim. rentouttavat hierontalaitteet ja vibraattorit, joilla irrotetaan keuhkoissa olevaa limaa (iskevät laitteet).Välineet seksu- aaliseen kanssakäymiseen, orgasmiin, siemensyöksyyn ja erektioon, ks. 09 54 09 Kohtaan sisältyvät esim. rentouttavat hierontalaitteet ja vibraattorit, joilla irrotetaan keuhkoissa olevaa limaa (iskevät laitteet). Hoitovälineinä käytettäviä hierontalaitteita tai vibraattoreita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 27 15 Äänistimulaattorit Laitteet, joilla peitetään korvan sisällä syntyvän tai ulkopuolisesta lähteestä peräisin ole- van melun kuuloaistimus. Kohtaan sisältyvät esim. tinnitusmaskerit. Kuulemisen apuvä- lineet, ks. 22 06. Äänistimulaattori voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on häiritsevä tinnitus ja joka on motivoitunut äänistimulaattorin säännölliseen käyttöön. Tarvearvioinnin tekee kuulo- keskuksen asiantuntijatyöryhmä. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia korvan sisällä syntyvän tai ulkopuolisesta lähteestä peräisin olevan melun kuuloaistimuksen peittämiseksi hankittavia välineitä kuten vastamelukuulokkeita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Korva- ja kuulosuojat ks. luokka 09 06 09. Kuulokkeet, jotka vahvistavat TV:n, radion ja stereoiden ääntä tai joita käytetään kom- munikaation vahvistimien kanssa ks. luokka 22 18 38 Kuulokkeet. Korvien suojaaminen ympäristön haitalliselta melulta ks. luokka 27 03 09 Melunsuojai- met. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 69 04 27 18 Aistien ja aistiherkkyyden stimuloimisen apuvälineet Kohtaan sisältyvät esim. tuntostimulaattorit sekä peittohoitovälineet, joilla stimuloidaan toista silmää peittämällä toinen silmä. Aistien ja aistiherkkyyden stimuloimisen apuvälineet ovat hoitovälineitä; näitä ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 27 24 Implanttien kanssa käytettävät stimulaattorit Laitteet, jotka avustavat implanttivastaanotinten stimulointia. Implanttien kanssa käytettävät stimulaattorit ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 27 99 Stimulaattorien lisä- ja varaosat 04 30 Lämpö- tai kylmähoitovälineet Laitteet, joilla tuotetaan lämpöä tai kylmyyttä hoidollisiin tarkoituksiin. 04 30 03 Lämpöhoitovälineet Laitteet joilla lämmitetään kehoa tai sen osaa hoidollisiin tarkoituksiin. Kohtaan sisältyvät esim. infrapunalamput ja esilämmitetyt tyynyt. Tähän luokkaan kuuluvat myös lämpöhanskat ja – pohjalliset. Lämpöhoitovälineitä voidaan luovuttaa sellaisten kroonisten sairauksien hoitoon, joissa sairaus aiheuttaa huomattavaa toimintarajoitusta ja – kyvyttömyyttä tai siihen liittyy kroonisia ihohaavoja, tavallisimmin sormihaavoja ja jalan haavoja. Lämpöhans- koja ja – pohjallisia voidaan luovuttaa myös erityisperustein vaikeiden hermovaurioi- den/tuntopuutosten/synnynnäisten raaja-anomalioiden vuoksi, jotka aiheuttavat sel- vää kylmänarkuutta. Lämpöhanskoja ja – pohjallisia (sähkölämmittimellä ja erityisominaisuuksilla varuste- tut) voidaan luovuttaa hoitavan lääkärin arvion perusteella. Tuotteita valitessa on huo- mioitava niiden turvallisuus ja tehokkuus lääketieteellisessä käytössä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 70 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia lämpöhanskoja ja – pohjallisia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 30 06 Kylmähoitovälineet Laitteet, joilla viilennetään kehoa tai jotakin sen osaa hoidollisiin tarkoituksiin Hoidollisiin tarkoituksiin tarkoitettuja kylmähoitovälineitä kuten jääpusseja tai kyl- mäsuihkeita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia kylmähoitotuotteita ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 33 Kudosvaurioita ehkäisevät välineet Kohtaan sisältyvät esim. painehaavojen ja ihon rikkoutumisen ehkäisyyn käytettävät vä- lineet. Puettavat vartaloa suojaavat apuvälineet, ks. 09 06. Kudosvaurioita ehkäisevistä apuvälineistä merkittävimpiä ovat painehaavoja ehkäise- vät istuintyynyt ja patjat. Painehaavariskin arviointi, painehaavan hoitoon ja paineen vähentämiseen valittavien apuvälineiden hankinta edellyttää moniammatillista yhteis- työtä. Haavanhoitosuunnitelmaa laadittaessa on haavahoitajan tai muun asiaan pe- rehtyneen henkilön asiantuntemus välttämätön. Painehaavojen ehkäisyssä on tärkeää huolehtia hyvästä perushoidosta, ravinnosta, yksilöllisesti suunnitellusta ja toteutuvasta asentohoidosta49, määritellä istuma-aika, jonka asiakas voi turvallisesti istua sekä valita oikeat painehaavoja ehkäisevät apuvä- lineet. Oikein valittu apuväline ei ilman muita toimenpiteitä riitä painehaavan ennaltaeh- käisyyn ja hoitoon. Painehaavatuotteet ovat alkuhankintoina kalliita, mutta oikein valit- tuina ne ennalta ehkäisevät kustannustehokkaasti kallishoitoisten painehaavojen syn- tymistä ja hoitoa. 49Hoitosuositus. Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Hotus. Hoi- totyön tutkimussäätiö. 2.10. 2015 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 71 Painehaavatyynyä tai -patjaa valittaessa arvioidaan asiakkaan painehaavariskiä riski- luokitusta käyttäen (esim. Braden-luokitus tai HUS painehavaaluokitus50) sekä pyörä- tuolin käyttöä ja säätöä kokonaisuutena. Painehaavan hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarkoitettu istuintyyny saattaa hankaloittaa esimerkiksi henkilön omatoimista siirty- mistä. Istuintyynyä valittaessa joudutaan usein tekemään kompromisseja ja painotta- maan jotakin tavoitetta. Mikäli omatoiminen siirtyminen edellyttää matalamman riskin istuintyynyä kuin mitä luokituspisteet edellyttävät, sovitaan istuma-ajan lyhentämi- sestä lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Tyynyn valinnan tukena voidaan käyttää pintapaineen mittauslaitetta, mikäli sellainen on käytettävissä. Painehaavapatja voi olla osa asiakkaan hoitosuunnitelmaa ja hoitoa tai se voidaan pe- rustellusta syystä luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ks. luokka 04 33 06. Lue lisää: Terveyskylä.fi – Haavatalo.fi:  Painehaavat  Yleistä painehaavoista  Painehaavan synty  Painehaavan luokittelu  Painehaavan ennaltaehkäisy  Painehaavan hoito 04 33 03 Istuintyynyt ja – alustat painehaavojen ehkäisyyn Välineet joilla helpotetaan painetta kehon herkissä osissa ja jotka jakavat kuormaa. 04 33 03 01 Painehaavatyynyt, viskoelastiset Viscoelastisesta materiaalista valmistetut tyynyt, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa pai- netta.04 33 04 33 03 02 Painehaavatyynyt, geelitäytteiset Tyynyt joissa painetta tasaavana materiaalina on geeli. 50 https://www.hus.fi/hus-tietoa/sairaanhoitoalueet/hyks/hyks-tukielin-ja-plastiikkakirur- gia/plastiikkakirurgia/haavakeskus/PublishingImages/HUS_painehaavo- jen%20ehk%C3%A4isy%20malli%20fi.pdf VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 72 04 33 03 03 Painehaavatyynyt, kennorakenteiset Tyynyt joissa painetta tasaavana ominaisena on kennorakenne ja kennojen väliin jäävä ilma. 04 33 03 04 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, ei moottoroidut Tyynyt joissa painetta tasaa vakiopaineinen ilma. 04 33 03 05 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, moottoroidut Tyynyt joissa painetta tasataan vaihtuvapaineisella ilmalla ja, joiden ilman määrää sää- dellään moottorin avulla. 04 33 04 Selkätyynyt ja -tuet kudosvaurioiden ehkäisyyn Välineet, joilla jaetaan selän herkkiin osiin kohdistuvaa painoa. Selkänojat, ks. 18 10 03. 04 33 06 Apuvälineet kudosvaurioiden ehkäisyyn makuuasennossa Välineet, joiden on tarkoitus jakaa kehoon kohdistuvaa kuormitusta pitkien makuujakso- jen aikana ja näin estää hiertymien ja painehaavojen syntyminen kehon herkkiin osiin. Patjat ja patjanpäälliset, ks. 18 12 18. Painehaavojen ehkäisyyn tarkoitetut patjat jaetaan käyttötarpeen mukaisesti matalan riskin, keskiriskin, korkean riskin ja erittäin korkean riskin patjoihin. Patjan valmistaja määrittelee tuotteen riskiluokan. Painehaavapatja voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä, kun  apuvälineasetuksen (1363/2011)51 1 §:n perusteet täyttyvät ja  toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut niin, että oma- toiminen asennon vaihtaminen vuoteessa ei onnistu ja  riski saada painehaavauma on todettu painehaavariskimittarilla 51 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 73 Painehaavapatja voidaan luovuttaa yksilöllisen tarpeen perusteella mikäli se vähentää avun tarvetta (esim. yöaikaan tapahtuvia omaisen/ avustajan tekemiä asennon vaihta- misia ja näin tukee omaisen jaksamista sekä mahdollistaa asiakkaan kotona asumi- sen). Nopeasti etenevissä sairauksissa voidaan ennakoiden luovuttaa korkean riskin paine- haavapatja, mikäli on oletettavissa henkilön terveydentilan muuttuvan nopeasti sel- laiseksi, että hän tulee sitä tarvitsemaan. Kun painehaavan hoito edellyttää leikkausta, on välttämätöntä, että välittömästi leik- kauksen jälkeen kotona on käytössä korkean riskin painehaavapatja, haavanhoito- suunnitelma on tehty ja sovittu haavan seurannasta vastaava yhteyshenkilö. Matalan riskin ja tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia patjoja ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 33 06 01 Petauspatjat, ei-moottoroidut Tavallisen patjan päällä käytettävät patjat, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa painetta paineen pysyessä vakiona. 04 33 06 02 Petauspatjat, ilmatäytteiset, moottoroidut Tavallisen patjan päällä käytettävät säätöautomatiikalla varustetut ilmapatjat, joissa paine vaihtuu jaksoittain tai säätyy itsestään käyttäjän painon ja asennon muutosten mukaan. 04 33 06 03 Painehaavapatjat, ei-moottoroidut Erilaisista materiaaleista valmistetut patjat, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa painetta paineen pysyessä vakiona. 04 33 06 04 Painehaavapatjat ilmatäytteiset, moottoroidut Säätöautomatiikalla varustetut ilmapatjat, joissa jaksoittain vaihtuva paine tasaa kehoon kohdistuvaa painetta. 04 33 09 Erityislaitteet kudosvaurioiden ehkäisyyn Välineet, joilla arvioidaan kehon osiin kohdistuvaa painetta tai varoitetaan kehon osiin kohdistuvasta liiasta paineesta. Kohtaan sisältyvät esim. ihon rikkoutumisesta ilmoittavat hälyttimet. Kudosvaurion ehkäisyyn tarkoitetut erityislaitteet ovat hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liit- tyviä välineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 74 04 33 09 01 Painehaavariskin mittauslaitteet Laitteet joilla voidaan mitata kehon osiin kohdistuvaa painetta. 04 33 09 02 Painehaavahälyttimet Laitteet jotka hälyttävät silloin, kun paine laitteen valvomassa kehon osassa ylittää sää- detyn rajan. 04 33 99 Kudosvaurioita ehkäisevien apuvälineiden lisä- ja varaosat 04 36 Aistihavaintojen harjoitusvälineet Apuvälineet, joilla harjoitellaan (näköaistin, kuulon tai muiden aistien kautta tulevaa) ul- koisten ärsykkeiden oikeaa vastaanottoa ja älyllistä käsittelyä. Stimulaattorit, ks. 04 27. Lämpö- tai kylmähoitovälineet, ks. 04 30. Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusväli- neet, ks. 04 48. Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet, ks. 05 03. Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet, ks. 05 12. Harjoitusvälineet ovat pääsääntöisesti terapiaa tukevia apuvälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 36 03 Aistihavaintojen erottelun ja yhdistämisen harjoitusvälineet Välineet, jotka mahdollistavat ulkoisten ärsykkeiden erottamisen, yhdistämisen ja luokit- telemisen. Kohtaan sisältyvät esim. vibraatiotuolit (kuurojen ihmisten harjaannuttami- seen). 04 36 06 Aistihavaintojen koordinaation harjoitusvälineet Välineet joilla harjoitellaan parantamaan kykyä käsitellä ja koordinoida ulkoisia ärsyk- keitä oikein, erityisesti niitä, jotka liittyvät paikan ja ajan käsitteisiin, avaruudellisiin kä- sitteisiin sekä silmä-käsi-yhteistyöhön. Liikkumisen harjoitusvälineet, ks. 05 33 09. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 75 04 36 09 Apuvälineet aistien yhteistoiminnan harjoittelemiseen Välineet joilla harjoitellaan parantamaan kykyä käsitellä ja koordinoida ulkoisia ärsyk- keitä oikein, erityisesti niitä, jotka liittyvät paikan ja ajan käsitteisiin, avaruudellisiin käsit- teisiin sekä silmä-käsi-yhteistyöhön. Liikkumisen harjoitusvälineet, ks. 05 33 09. 04 48 Liikkeen voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Harjoituslaitteet ovat pääsääntöisesti terapiaa tukevia apuvälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit Fyysiseen harjoitteluun tarkoitetut paikallaan pysyvät kuntopyörät. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi käsiergometrit ja tukivaljailla varustetut juoksumatot. Kun laiteharjoittelu (esim. käsi-/jalkarestoraattorilla) on määritelty keinoksi toteuttaa asetettuja kuntoutustavoitteita, pyritään harjoittelu järjestämään fysioterapiakäyntien yhteydessä tai asiakas ohjataan kunnan tai terveyskeskuksen kuntosalille, joissa hän voi harjoitella omatoimista. Mikäli tämä ei onnistu, voidaan harjoitteluväline luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun se on asiakkaan kokonaistilanne huo- mioon ottaen välttämätöntä (esim. tavoitteiden mukainen omatoiminen harjoittelu ko- din ulkopuoleella ei ole mahdollista asuinpaikasta johtuen). Laite luovutetaan omatoi- miseen harjoitteluun asiakkaan tarpeiden mukaisesti joko määräaikaiseen tai tois- taiseksi voimassa olevaan lainaan. 04 48 03 01 Kuntopyörät, mekaaniset Kuntopyörät joiden vastus säädetään manuaalisesti. 04 48 03 02 Kuntopyörät, moottoriavusteiset Kuntopyörät joissa moottori avustaa liikettä. 04 48 03 03 Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet mekaaniset Ylä- ja alaraajojen harjoittamiseen käytettävät laitteet, joiden vastusta voidaan säätää mekaanisesti. 04 48 03 04 Käsi- ja/tai jalkapolkulaiteet moottoroidut Ylä- ja alaraajojen harjoittamiseen käytettävät laitteet, joissa moottori avustaa liikettä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 76 04 48 07 Kävelyharjoittelun apuvälineet Kävelyä harjoittelevaa henkilöä tukevat kiinteät välineet. Kohtaan sisältyvät esim. noja- puut ja tuilla varustetut juoksumatot. Liikkumisen harjoitusvälineet, ks. 05 33 09. Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät, ks. 12 03. Kävelyn apuvälineet, kahdella kä- dellä käytettävät, ks. 12 06. 04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet Sormien ja käsien liikettä ja voimaa harjoittavat välineet. 04 48 12 01 Sormien ja käden harjoitusvälineet, ei säädettävät Luokkaan sisältyvät esim. terapiavahat. 04 48 12 01 Sormien ja käden harjoitusvälineet, säädettävät Sormien ja käden harjoitusvälineet, joiden vastusta ja liikelaajuutta voidaan säätää. 04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan liikkumista ja tasapainoa tai vahvistetaan raajoja ja vartaloa. Kohtaan sisältyvät esim. puolapuut, trampoliinit, voimistelumatot, tasapainolaudat ja vä- lineet, jotka edesauttavat kuntoilun aikana pyörätuolissa istuvien henkilöiden aerobista harjoittelua ja voimaharjoittelua. 04 48 15 01 Vastuskumit Lihasvoiman harjoittamiseen tarkoitetut kuminauhat. 04 48 15 02 Painovyöt ja -liivit Välineet joita käytetään vahvistamaan vartalon lihasvoimia tai esimerkiksi vähentämään tahattomia liikkeitä. 04 48 15 03 Voimistelumatot Pehmeät alustat joita käytetään voimistelussa, tasapaino- ja voimaharjoittelussa. 04 48 15 04 Terapiarullat ja -pallot Välineet joita käytetään yläraajan, vartalon ja alaraajojen lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoittamiseen. 04 48 15 05 Tasapainolaudat ja -tyynyt Välineet joiden päällä seisten tai istuen harjoitetaan tasapainoa ja reaktiokykyä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 77 04 48 15 07 Terapiapenkit ja – tasot Välineet joita käytetään erilaisiin liike- ja tasapainoharjoituksiin myös eri toimintojen ku- ten esimerkiksi pukeutumisen yhteydessä. Pukeutumistasossa tukipinta on laajempi kuin pukeutumispenkissä ja pukeutumisasennon vaihtomahdollisuus on monipuolisempi kuin penkillä. Hoitotasot ks. 09 33 12 03. Terapiapenkki tai -taso voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kotiolosuhteisiin tukemaan itsenäisen pukeutumisen harjoittelua. Tarve ja tavoitteet tulee olla kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. 04 48 15 08 Trampoliinit Välineet joilla harjoitetaan esimerkiksi tasapainoa ja ponnistusvoimaa. 04 48 15 09 Soutulaitteet Laitteet joilla harjoitetaan muun muassa vartalon ja raajojen lihasvoimaa. 04 48 15 10 Käsipainot Käsissä pidettävät painot, joita käytetään lihasvoimaharjoitteluun. Kohtaan sisältyvät esim. kahvakuulat. 04 48 15 11 Mobilisaattorit Laitteet, jotka parantavat nivelten liikelaajuutta. Käsi- ja jalkapolkulaitteet, ks. 04 48 03 04. 04 48 18 Painomansetit Nilkka- tai käsipainot, jotka on täytetty painavalla materiaalilla ja joita pidetään harjoituk- sen aikana raajoissa, jotta raajat vahvistuisivat tai niiden vapina estyisi. 04 48 27 Apuvälineet asennon tukemiseen hoidon aikana Välineet, joilla henkilö tuetaan oikeaan asentoon ja näin helpotetaan terapian ja hoidon suorittamista. Hoidon tai terapian aikana käytettäviä apuvälineitä kuten asentohoitotyynyjä ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 78 04 48 99 Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineiden lisä- ja varaosat 04 49 Haavanhoitotuotteet Kohtaan sisältyvät esim. haavanhoidossa käytettävät sidostarpeet, imevät haavasidok- set, haavaimut sekä haavanhoitotuotteiden kiinnitysvälineet. Haavanhoitotuotteet ovat hoitotarvikkeita; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä. 04 89 Muut henkilökohtaisen lääketieteellisen hoidon apuvälineet Tähän luokkaan liittyvät apuvälineet ovat hoitovälineitä tai -tarvikkeita; niitä ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 04 89 01 Rintapumput Käsi-, paristo- tai sähkökäyttöiset laitteet rintamaidon lypsämiseen. 04 89 02 Apuvälineet arpien muodostumisen ehkäisemiseen ja hoitoon VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 79 05 Välineet taitojen harjoittamiseksi Välineet, jotka ohjaavat parantamaan henkilön kykyjä ja fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia suorituksia, joiden tavoitteena on lisätä henkilön osallistumista kaikilla olennaisilla alu- eilla (kuten kommunikoinnissa, itsestä huolehtimisessa, liikkumisessa, kodinhoidossa, työssä, opiskelussa ja vapaa-ajassa). Kohtaan sisältyvät esim. opetuksessa ja oppimi- sessa käytettävät apuvälineet. Kohtaan sisältyvät esim. arvioinnin ja testaamisen mate- riaalit. Apuvälineet ammatilliseen arviointiin ja ammatilliseen koulutukseen, ks. 28 27. Opetustoimen vastuulla on järjestää opetuksessa ja oppimisen tukena tarvittavat apu- välineet ja Kela voi korvata apuvälineitä opiskeluun 7. luokalta alkaen.52 Opiskelun ja taitojen harjoittelemisen välineitä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä, mutta niitä voidaan yksilöllisen tarvearvioinnin ja eri- tyisillä perusteilla luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun väline on välttämätön toimintakyvyn tukemiseksi ja se on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. 05 01 01 Tietokoneohjelmat harjoitus- ja kuntoutuskäyttöön 05 03 Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet Välineet, joilla parannetaan kirjallisen ja puhutun kielen kommunikointitaitoja. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet, ks. 05 06. Äidinkielen harjoitus- välineet, ks. 05 18 03. Vieraiden kielten harjoitusvälineet, ks. 05 18 06. Ääni- ja kuva- muodossa olevaa tietoa tallentavat, toistavat ja näyttävät apuvälineet, ks. 22 18. 05 03 03 Puheen ja äänenkäytön harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan puhetta ja äänenkäyttöä, erityisesti äänteiden tuottamista ja tunnistamista. Kohtaan sisältyvät esim. puhuttu kieli, S-, F- ja Sch-indikaattorit sekä ää- nen spektrianalysoijat. 52https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuvälineet/apuvälinepalvelui- den-järjestämisvastuu-ja-lainsäädäntö-ohjeita/julkisten-tahojen-järjestämisvastuu VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 80 05 03 06 Lukutaidon harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan ja kehitetään lukutaitoa, erityisesti strategiaa, lähestymista- paa ja lukemisen sujuvuutta. 05 03 09 Kirjoitustaitojen harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan ja kehitetään kirjoitustaitoja, erityisesti strategiaa, lähesty- mistä, kirjoittamisen sujuvuutta ja luovuutta. Koneella kirjoittamisen harjoitusvälineet, ks. 05 30 12. Kirjoituskoneet, ks. 22 12 15. 05 06 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet Apuvälineet, joilla harjoitellaan puhetta tukevia kommunikointitekniikoita ja sanastoa, joilla mahdollistetaan henkilöiden välinen kommunikaatio. Kohtaan sisältyvät esim. pis- tekirjoitus, viittomakieli ja Bliss-kieli. Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet, ks. 22. 05 06 03 Sormiaakkosten harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan sormiaakkoset eli kädestä käteen viittomi- nen kuurosokeille henkilöille 05 06 06 Viittomakielen harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan viittomakieltä, eli näköön perustuvaa kom- munikointia kuuroille henkilöille 05 06 09 Huuliltaluvun harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan huuliltalukua. Kohtaan sisältyvät esim. vä- lineet, joilla kuuroja ja huonokuuloisia henkilöitä harjoitetaan ymmärtämään toisten ih- misten puhetta seuraamalla heidän huuliensa liikkeitä. 05 06 12 Viitotun puheen harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan viittomalla tuettua puhuttua kieltä. 05 06 15 Pistekirjoituksen harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla sokeita henkilöitä harjoitetaan lukemaan ja kirjoittamaan pistekir- joitusta. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 81 05 06 18 Muiden kuin pistekirjoitukseen perustuvien taktiilisten symbolien käytön harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla sokeita henkilöitä harjoitetaan lukemaan ja kirjoittamaan pistekir- joitusta. 05 06 21 Kuvien ja symbolien ymmärtämisen harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan ymmärtämään yksinkertaistettujen ja kaa- vamaisten kuvien välittämiä viestiä ja tietoja. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi pic- symbo- lit. 05 06 24 Bliss-kommunikoinnin harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan Bliss-kommunikoinniksi kutsuttua erityistä kuvakieltä. 05 06 27 Kuva- ja piirroskommunikoinnin harjoitusvälineet Välineet, joiden avulla harjoitellaan ja opitaan kommunikoitavia sanoja ja lauseita kuvaa- via kuvia ja piirustuksia. Piirtämis- ja kirjoitusvälineet, ks. 22 12. 05 09 Pidätyskyvyn harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan virtsarakon ja suolen hallintaa. Rakon harjoittamiseen ja ak- tivoimiseen sekä kivun lievittämiseen tarkoitetut stimulaattorit ks. 04 27 09 Lihasstimu- laattorit Pidätyskyvyn harjoitusvälineet ovat hoito- ja terapiavälineitä; niitä ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Stimulaattorit ks. luokka 04 27 09. 05 09 01 Emätinkuulat Emättimeen asetettavat eri painoiset kuulat, jotka aktivoivat lantionpohjan lihaksia. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 82 05 09 03 Inkontinenssihälyttimet Välineet, jotka tuottavat signaalin tahattoman virtsaamisen tai ulostamisen tapahtuessa. Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät, ks. 04 27 09. 05 09 99 Pidätyskyvyn harjoitusvälineiden lisä- ja varaosat 05 12 Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet Välineet, jotka on suunniteltu lisäämään kykyjä, jotka ovat ajattelun ja loogisen toiminnan pohjana, esimerkiksi muisti, huomiokyky, keskittyminen, käsitteellinen ja sovellettu ajat- telu. Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet, ks. 22. 05 12 03 Muistin harjoitusvälineet 05 12 09 Huomiokyvyn harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan keskittymistä ja muita huomiokyvyn toimintoja 05 12 24 Apuvälineet syyn ja seurauksen ymmärtämisen kehittämiseen 05 15 Perustaitojen harjoitusvälineet Apuvälineet aistien yhteistoiminnan harjoittelemiseen, ks. 04 36 09 05 15 09 Ajan ymmärtämisen harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan ajan käsitettä. Kellot, ks. 22 27 12. 05 15 12 Rahan ymmärtämisen harjoitusvälineet Välineet, joilla harjoitellaan ymmärtämään rahan käsitettä ja tehtävää. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 83 05 15 15 Koon ja tilavuuksien mittojen ymmärtämisen harjoitusvälineet Välineet, joilla opetetaan massan, tilavuuden ja pituuden käsitteet sekä kyseisten käsit- teiden soveltaminen esineiden mittaamiseen. Punnitus- ja mittausvälineet ruokien ja juo- mien valmistamiseen, ks. 15 03 03. Mittausvälineet, ks. 27 06. 05 18 Oppiaineiden harjoitusvälineet Kohtaan sisältyvät esim. apuvälineet eri alueiden opiskeluun ja kyseisten alueiden osaa- misen hankkimiseen. Apuvälineet ammatilliseen arviointiin ja ammatilliseen koulutuk- seen, ks. 28 27 05 24 Taideaineiden harjoitusvälineet Välineet eri taiteenalojen kykyjen ja työkalujen käytön kehittämiseen. Vapaa-ajan apu- välineet ja leikkivälineet, ks. 30. 05 27 Sosiaalisten taitojen harjoitusvälineet Välineet ja tarvikkeet, jotka mahdollistavat ulkopuolisen maailman kanssa toimimisen opettelemisen sekä henkilökohtaisen sosiaalisen sopeutumisen että muiden kanssa toi- mimisen kannalta. 05 30 Tiedonsyöttölaitteiden käytön sekä tavaroiden ja tuotteiden käsittelyn harjoitusvälineet Fyysisten kykyjen testaus- ja arviointivälineet, ks. 04 24 18. Aistihavaintojen harjoitus- välineet, ks. 04 36. Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet, ks. 04 48. Tietoko- neiden tiedonsyöttölaitteet, ks. 22 36. Esineiden ja laitteiden käsittely- ja kuljetusvälineet, ks. 24. 05 33 Päivittäisten toimintojen harjoitusvälineet Apuvälineet itsestä huolehtimiseen tai siihen osallistumiseen, ks. 09 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 84 05 33 03 Ortoosien ja proteesien käytön harjoitusvälineet Kehoon kiinnitetyt apuvälineet, joilla tuetaan hermo-, lihas- ja luustorakenteisiin tai liik- kumiseen liittyviä toimintoja (ortoosit) ja korvataan anatomisia rakenteita (proteesit), ks. 06 05 33 06 Päivittäisten henkilökohtaisten toimintojen harjoitusvälineet Henkilöä pystyasennossa tukevat kiinteät välineet. 05 33 09 Liikkumisen harjoitusvälineet Kohtaan sisältyvät esim. välineet kävelyn ja pyörätuolin käytön harjoitteluun. Apuvälineet liikkumiseen ja kuljettamiseen sekä niihin osallistumiseen, ks. 12. 05 33 12 Kodinhoidon harjoitusvälineet Kotielämän ja siihen osallistumisen apuvälineet, ks. luokka 15. 05 36 Kehon asentojen vaihtamisen ja ylläpitämisen harjoitusvälineet Seisomateline tukee pystyasentoa ja sen harjoittelua. Seisomateline mahdollistaa ylä- vartalon ja -raajojen käytön harjoittelua päivittäisissä toiminnoissa. Seisomatelineen käytöllä pyritään myös ehkäisemään nivelten kontraktuuria, lisäämään nivelten kuor- mitusta osteoporoosin ehkäisemiseksi ja vähentämään spastisuutta ja estää em. syistä johtuvaa toimintakyvyn heikentymistä. Seisomateline voidaan yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, kun lihasvoima tai tasapaino ja pystyasennon hallinta eivät riitä seisomiseen ilman tukea tai kevyemmillä apuvälineratkaisuilla. Sei- somatelineen käytön tulee tukea asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan asetettuja tavoit- teita. Seisomatelineen käyttöä arvioitaessa selvitetään, voidaanko seisominen toteuttaa esi- merkiksi fysioterapian yhteydessä yhteiskäytössä olevalla seisomatelineellä. Seiso- mateline luovutetaan kotiin, kun sen käyttö ei muuten ole mahdollista ja seisomisella on tärkeä merkitys kuntoutumistavoitteiden toteuttamisessa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 85 Lapsilla seisomatelineen käytöstä sovitaan yhdessä vanhempien ja päivähoidon / koulun kanssa siten, että sen käyttö yhdistetään joustavasti lapsen päivän muihin toi- mintoihin. Seisomateline sijoitetaan siihen toimintaympäristöön, missä sitä ensisijai- sesti käytetään (koti/päiväkoti/koulu). Seisomatelineenkäyttö tulee opettaa asiakkaan lähihenkilöille turvallisen käytön tur- vaamiseksi. Kippilauta voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä, kun henkilön toimintakyky ei riitä kevyemmillä ratkaisuilla pystyasennon ylläpitämiseen ja pystyasennolla pyritään ehkäisemään nivelten kont- raktuuria, lisäämään nivelten kuormitusta osteoporoosin ehkäisemiseksi ja vähentä- mään spastisuutta tai estää em. syistä johtuvaa toimintakyvyn heikentymistä. Kippi- laudan tarve ja tavoitteet tulee kirjata kuntoutussuunnitelmaan. 05 36 03 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen Henkilöä pystyasennossa tukevat kiinteät välineet. 05 36 03 01 Seisomatelineet, ei pystyynnostavat Pystyasennossa kiinteästi olevat telineet, joihin henkilö tuetaan hihnojen ja/tai vartalotu- kien avulla. Luokkaan sisältyvät seinään kiinnitettävät telineet. 05 36 03 02 Seisomatelineet, kallistettavat Seisomatelineet joita voidaan kallistaa eteen tai taaksepäin. Kallistustoiminto helpottaa seisomista harjoittelevan henkilön asettamista hyvään asentoon ennen seisomaan nos- toa. Kallistustoiminnon avulla voidaan myös säädellä jalkojen kuormittumista ja työsken- telyasentoa. 05 36 03 03 Seisomatelineet, pystyynnostavat Telineet joissa on seisoma-asentoon hihnojen tai istuimen avulla nousemista avustava toiminto. Luokkaan sisältyvät mekaaniset ja sähkötoimiset laitteet. 05 36 06 Kippilaudat Alustat, joiden päälle henkilö tuetaan hyvään asentoon, minkä jälkeen tasoa muutetaan asteittain vaaka-asennosta pystyasentoon siten, että keho voi tottua kyseisessä asen- nossa toimimiseen 05 36 06 01 Kippilaudat, mekaaniset säädöt Alustat joita säädetään manuaalisesti. V NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 86 05 36 06 02 Kippilaudat, sähkötoimiset säädöt Kippilaudat, sähkötoimiset säädöt VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 87 06 Kehoon kiinnitetyt apuvälineet, joilla tuetaan hermo-, lihas- ja luustorakenteisiin tai liikkumiseen liittyviä toimintoja (ortoosit) ja korvataan anatomisia rakenteita (proteesit) Ortoosit ovat ulkoisia apuvälineitä, joilla muutetaan hermo-, lihas- ja luustorakenteita ja niiden toimintaa. Proteesit ovat ulkoisia apuvälineitä, joilla korvataan kehon osia, jotka puuttuvat kokonaan tai osittain. Kohtaan sisältyvät esim. kehon omalla tai ulkoisella voi- manlähteellä toimivat tukilaitteet ja proteesit, kosmeettiset proteesit ja ortopediset jalki- neet. Kohtaan eivät sisälly endoproteesit, jotka eivät kuulu tämän kansainvälisen stan- dardin soveltamisalaan. Ortoosi voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun ky- seessä on lääketieteellisesti todettu vamma tai sairaus, joka aiheuttaa pitkäkestoisen ja merkittävän toimintakyvyn haitan. Apuvälineen pitkäaikainen tarve tulee kirjata asi- akkaan kuntoutussuunnitelmaan. Toistaiseksi olevaan lainaan luovutettuja ortooseja uusitaan yksilöllisen tarvearvioin- nin perusteella ottaen huomioon ortoosin kunto, kuluminen ja lapsilla kasvusta johtuva tarve. Akuuteissa tilanteissa (esim. leikkauksen, traumojen, rasitustilojen ja muiden akuut- tien sairauksien jälkeen) ortoosi luovutetaan määräaikaiseen lainaan hoitavasta yksi- köstä hoitoon liittyvänä jatkohoitona. Yksityissektorin suorittamien leikkausten jälkeen tarvittavat ortoosit luovutetaan osana hoitokokonaisuutta toimenpiteen tehneestä organisaatiosta. Vapaa-ajalla tarvittavia ortooseja (esim. eri urheilulajeissa käytettävät ortoosit) ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 88 06 03 Vartalon, selkärangan ja kallon ortoosit Ortoosit, jotka on suunniteltu muuttamaan selkärangan ja kallon alueen hermo-, lihas- ja luustorakenteita sekä niiden toimintaa. Välineet voivat olla joko erityisvalmisteisia, jolloin ne täyttävät yksittäisen käyttäjän toiminnalliset vaatimukset, tai tehdasvalmisteisia, jol- loin ne täyttävät tietyt yleiset toiminnalliset vaatimukset. Tehdasvalmisteiset välineet voi- vat olla säädettävissä yksittäisen käyttäjän tarpeisiin tai ne voivat olla heti käyttövalmiita, jolloin säätäminen ei ole mahdollista tai tarpeen. Vartalon ja selkärangan ortooseihin kuuluvat lannerangan ja ristiselän tuet (tukiliivit), ristisuoliluunivelen tuet (SI-tuet), rintarangan tuet (esim. ryhtituki) ja kaularangan tuet (tukikaulurit). Vartalon, kaula- ja selkärangan ortooseja voidaan luovuttaa apuvälinealan asiantunti- jan tekemien tutkimusten ja toteaman tarvearvioinnin perusteella asiakkaalle, jolla on lääketieteellisesti todetusta perussairaudesta johtuva rangan virheasento, instabili- teetti, vaikea osteoporoosi ja kompressiomurtuma tai vaikea skolioosi ja siitä aiheu- tuva kiputila, joka haittaa merkittävästi henkilön suoriutumista päivittäisen elämän toi- minnoista ja ortoosin käytöllä arvioidaan saavutettavan merkittävää hyötyä toimintaky- kyyn. 06 03 03 Ristisuoliluunivelen ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon ristiselän alueen. 06 03 06 Lannerangan ja ristiselän ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon lannerangan ja ristiselän alueen. 06 03 07 Rintarangan ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon rintarangan alueen. 06 03 09 Rinta- lannerangan ja ristiselän ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon rintarangan, lannerangan ja risti- selän alueen. 06 03 12 Kaularankaortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain niskan alueen, myös ylimmän kaulanikaman ja takaraivonluun välisen nivelen. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 89 06 03 15 Kaula- ja rintarankaortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain kaulan ja rintarangan alueen, myös ylimmän kaulanikaman ja takaraivonluun välisen nivelen. 06 03 18 Kaula-rinta-lanneortoosit sekä ristiselän ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain kaulan, rinta- ja lannerangan sekä ristiselän alueen, mukaan lukien ylimmän kaulanikaman ja takaraivonluun liitoskohdan. Kohtaan sisältyvät esim. pään ja kaularangan välinen nivel. 06 04 Vatsan ortoosit Ortoosit jotka kattavat kokonaan tai osittain vatsan alueen. 06 04 03 Vatsalihasten tuet Tuet, jotka tukevat vatsaa Vatsalihasten tuki voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä pitkä- aikaiseen tarpeeseen tukemaan heikentyneitä vatsalihaksia vatsaontelopaineen lisää- miseksi. 06 04 06 Tyrätuet Tuet jotka tukevat tyrää ja pitävät sen paikallaan. Kohtaan sisältyvät tyrähihnat, -vyöt ja -kannattimet sekä tyrähousut. Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun tyrä ei ole leikatta- vissa. 06 06 Yläraajan ortoosit Ortoosit, jotka on suunniteltu muuttamaan yläraajojen alueen hermo-, lihas- ja luustojär- jestelmien rakenteita ja toiminnallisia ominaisuuksia. Välineet voivat olla joko erityisval- misteisia, jolloin ne täyttävät yksittäisen käyttäjän toiminnalliset vaatimukset, tai tehdas- valmisteisia, jolloin ne täyttävät tietyt yleiset toiminnalliset vaatimukset. Tehdasvalmis- teiset välineet ovat joko säädettäviä, jolloin ne täytyy säätää yksittäiselle käyttäjälle, tai heti käyttövalmiita, jolloin niitä ei ole tarpeen säätää yksittäiselle käyttäjälle. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 90 Yläraajaortooseja käytetään tukemaan, oikaisemaan, suojaamaan raajaa sekä estä- mään ja korjaamaan yläraajan virheasentoja sekä parantamaan raajan toimintaa. Or- toosin käyttö voi mahdollistaa yläraajan käyttämisen ja toiminnan ja siten parantaa tai ylläpitää asiakkaan nykyistä toimintakykya tai ehkäistä sen heikentymistä. Yläraajaortooseja voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun asiakkaalla on lääketieteellisesti todettu pitkäaikainen, toimintakykyä oleellisesti alen- tava vamma tai sairaus, jonka vuoksi on tarve yhden tai useamman nivelen tukemi- seen, immobilisoimiseen tai kuormituksen ja kivun vähentämiseen ja tukemaan toi- mintakykyä pitkäaikaisesti. 06 06 03 Sormiortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain sormen alueen. 06 06 06 Kämmenortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain käden alueen 06 06 07 Kämmen-sormiortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain kämmenen ja sormen/sormet 06 06 12 Ranne- ja kämmenortoosit Ortoosit, jotka kattavat ranteen ja kokonaan tai osittain kämmenen alueen 06 06 13 Ranne-, kämmen- ja sormiortoosit Ortoosit, jotka kattavat ranteen, kämmenen ja yhden tai useamman sormen 06 06 15 Kyynärnivelen ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kyynärnivelen. 06 06 20 Kyynärvarren ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kyynärvarren ja jotka saattavat kattaa kyynär- tai rannenivelen, esimerkiksi murtuman hoidossa. 06 06 21 Olkanivelen ortoosit Ortoosit, jotka kattavat kyynärvarren ja jotka saattavat kattaa kyynär- tai rannenivelen, esimerkiksi murtuman hoidossa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 91 06 06 25 Olkavarren ortoosit Ortoosit, jotka kattavat olkavarren ja jotka saattavat kattaa olka- tai kyynärnivelen, esi- merkiksi murtuman hoidossa. 06 12 Alaraajan ortoosit Ortoosit, jotka on suunniteltu muokkaamaan alaraajojen hermo-, lihas- ja luustoraken- teiden rakenne- ja toimintaominaisuuksia, jotka voivat olla räätälöityjä tai esivalmistet- tuja; esivalmistetut laitteet voivat olla säädettäviä tai käyttövalmiita. Tähän luokkaan sisältyvät sekä alaraajaortoosit että ortopediset jalkineet. Alaraajaortooseihin kuuluvat lonkka-, polvi- ja nilkkaortoosit sekä jalkateräortoosit. Or- toosit voivat olla staattisia tai dynaamisia. Yleensä alaraajan ortoositarve on pitkäai- kainen (esimerkiksi Dafo-tuki CP-vammaiselle, peroneustuki hemiplegiaa sairasta- valle tai polvi-/nilkkatuki, kun nivel on instabiili).. Alaraajaortooseja käytetään tukemaan, oikaisemaan, suojaamaan raajaa sekä estä- mään ja korjaamaan alaraajan virheasentoja sekä parantamaan raajan toimintaa. Or- toosi voi mahdollistaa alaraajan toiminnan ja sillä voidaan vaikuttaa asiakkaan toimin- takykyyn ylläpitävästi ja ennaltaehkäistä tilanteen pahenemista. Apuvälinealan asian- tuntija ohjaa asiakkaalle ortoosin käytön ja sen käyttöä tulee seurata esim. fysiotera- piakäyntien yhteydessä. Akuuteissa tilanteissa alaraajaortoodit luovutetaan hoitovälineinä (esim. murtuman hoitoon kipsin tilalla erilaisissa akuuteissa tilanteissa). 06 12 03 Jalkateräortoosit Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain jalkaterän alueen. Kohtaan sisältyvät esim. ortopediset kengät, jalkineissa käytettävät pohjalliset ja täytteet, pehmusteet, jalkaholvin tuet, kantalaput ja -suojukset sekä tukipohjalliset. Jalkineet, ks. 09 03 42 Kansainvälisessä luokituksessa on 06 12 03 Jalkateräortoosit -luokkaan sisällytetty myös erityisjalkineet (ks. yllä luokitusteksti). Tämän luokan alla käsitellään tukipohjalli- set ja erityisjalkineet omina kappaleinaan. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 92 Tukipohjalliset Jalkateräortoosi (tukipohjallinen tai osajalkateräortoosi) voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun asiakkaalla on  perussairauteen tai pysyvään vamman jälkitilaan tai synnynnäiseen epä- muodostumaan liittyvä vaikea nilkan ja/tai jalkaterän virheasento ja  em. syistä johtuva, kävelyä vaikeuttava toimintahäiriö tai kiputila ja  jalkateräortoosilla voidaan perustellusti odottaa saatavan merkittävää hyötyä asiakkaan kävelyyn. Jalkateräortoosia käytetään ensisijaisesti asiakkaan itse ostamien jalkineiden kanssa. Kun kyseessä on esimerkiksi Mortonin neuralgia, hallux valgus, plantaarifasciitti ilman muita rakenteellisia ja/tai toiminnallisia vaikeuksia, ei jalkateräortoosia luovuteta lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Leikkausten yhteydessä syntyneissä alaraajojen pituuseroissa erikoislääkäri (yleensä ortopedi) määrittelee pituuserokorjauksen tarpeen ja määrän. Pienissä korjauksissa riittää asiakkaan itse hankkima kengän sisälle laitettava kantakorotus. Haavanhoitopohjallisia ja -tuotteita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä. Jalkateräortoosi pitkäaikaiseen käyttöön voidaan luovuttaa haavahoitojen pää- tyttyä. Varpaiden välissä käytettäviä tavanomaisia, kuluttajatuotteena saatavia tukia ei luovu- teta lääkinnällisenä kuntoutuksena. 06 12 03 01 Varvastuet Ortoosit, jotka kattavat yhden tai useamman varpaan 06 12 03 02 Tukipohjalliset Kohtaan sisältyvät korottavat tukipohjalliset ja muotoillut tukipohjalliset sekä näiden yh- distelmät 06 12 03 03 Osajalkateräortoosit Ortoosit jotka kattavat jalkaterän kokonaan tai osittain ja jäävät nilkkanivelen alapuolelle. VA NH EN TU NU T 93 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 Erityisjalkineet Erityisjalkineilla tarkoitetaan kaikkia luokkiin 06 12 03 04 – 06 12 03 07 kuuluvia jalki- neita. Erityisjalkineiden tarpeen arviointi edellyttää sekä erityisjalkine- että arviointiosaa- mista. Jalkineeseen tehtävä muutos (luokka 06 12 03 04) alaraajojen pituuseron vuoksi on tarpeellinen, kun • pituusero aiheuttaa toiminnallista haittaa ja • korjaus pohjallisella ei ole riittävä ja • pituusero on hoitavan tahon tekemällä mittausmenetelmällä 2 cm tai enemmän (lapsilla 1 cm) Muunnellut valmisjalkineet (luokka 06 12 03 04) ja ortopediset valmisjalkineet (luokka 06 12 03 05) voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella, kun • asiakkaalla on perussairaudesta, vamman jälkitilasta tai synnynnäisestä epämuodostumasta aiheutuva vaikea nilkan ja/tai jalkaterän epänor- maali muoto, virheasento ja/tai toimintahäiriö, eikä hyvälaatuinen tavan- omaisena kuluttajatuotteena saatava jalkine ole riittävän tukeva tai sen rakenne ei sovellu asiakkaan tarpeeseen • erityisjalkineet ovat välttämättömät päivittäiseen tai säännölliseen käyt- töön ja / tai • siitä on merkittävää hyötyä asiakkaan kävelyyn tai • asiakas tarvitsee erityistä tukea jalkaterän tai nilkan alueelle seisoma- telineharjoittelun tai itsenäisen siirtymisen mahdollistamiseksi. Ortopediset mittajalkineet (06 12 03 06) tai yksilöllisesti valmistettavat ortopediset jalkineet (06 12 03 07) voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkin-nällisen kuntoutuksen apuvälineenä esimerkiksi, kun asiakkaalla on • voimakkaasti deformoitunut jalka, kivulias deformiteetti tai alaraajan huo- mattava pituusero, joka aiheuttaa huomattavaa toimintakyvyn alenemaa ja • kevyemmät ratkaisut (omiin jalkineeseen tai muunneltuihin valmisjalki- neisiin tehtävät yksilölliset muutostyöt) eivät ole mahdollisia. Diabeetikoilla huomioidaan lisäksi riskiluokitus (riskiluokka 2, suojatunto puuttuu ja ja- lassa on rakennevirhe tai riskiluokka 3, aiempi jalkahaava tai amputaatio). VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 94 Mikäli asiakkaalla on avoimia haavoja, tulee ne hoitaa ennen kuin erityisjalkineiden ar- viointi ja luovuttaminen on mahdollista. Erityisjalkineiden uusimistarve on yksilöllinen ja tarve niiden uusimiselle aiheutuu yleensä asiakkaan jalan muutoksista tai jalkineiden kulumisesta. Asiakkaan yksilölli- sen tarpeen mukaan luovutetaan kesä- ja talvijalkineet sekä sisäjalkineet. Hoitoon liittyviä hoitojalkineita ei luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kipsikengät ovat hoitovälineitä, eikä niitä luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tavanomaisia, kulutustuotteena saatavia jalkineita (esim. keinukengät) ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Työturvallisuuden kannalta välttämättömät erityisjalkineet kustantaa ensisijaisesti työnantaja. 06 12 03 04 Muunnellut valmisjalkineet Sarjavalmisteiset jalkineet, joita on muunneltu yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kohtaan sisältyvät jalkineiden korotukset, keinupohjat ja muut jalkineiden muutostyöt. 06 12 03 05 Ortopediset valmisjalkineet Valmiina saatavat sarjavalmisteiset jalkineet, joissa on erityisiä rakenne- ja toimintaomi- naisuuksia. 06 12 03 06 Ortopediset mittajalkineet Jalkineet, jotka valmistetaan (kootaan jalkineaihioista) asiakkaan jaloista otettujen mit- tojen mukaan ja jotka eivät edellytä yksilöllisesti valmistettua lestiä. Valmistuksessa käy- tetään valmista lestiä, johon lisätään tarvittavat rakenteelliset tai toimintaan vaikuttavat ominaisuudet 06 12 03 07 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistettavat Jalkineet, jotka valmistetaan yksilölliselle lestille asiakkaan mittojen ja tarpeiden mu- kaan. 06 12 06 Nilkka- jalkateräortoosit Ortoosit, jotka kattavat nilkkanivelen sekä kokonaan tai osittain jalkaterän alueen. Nilkkaortoosi voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on perussairaudesta, pysyvästä vamman jälkitilasta tai synnynnäisestä epämuodostumasta aiheutuva vaikea nilkan virheasento ja/tai toimintahäiriö, mikä vaikeuttaa merkittävästi päivittäistä liikkumista VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 95 tai aiheuttaa merkittävän kiputilan. Luovutuksen edellytys on, että nilkka-jalkateräor- toosilla voidaan perustellusti odottaa saatavan merkittävää hyötyä asiakkaan päivittäi- sissä toiminnoissa. Dynaamisella ortoosilla pyritään jalkaterä tukemaan keskiasentoon. Ortoosi ohjaa kä- velyä mahdollisimman luonnolliseen malliin ja voi mahdollistaa kävelyn jopa ilman apuvälinettä. Dynaamisia ortooseja voidaan luovuttaa käveleville lapsille ja aikuisille sekä kävelemään opetteleville lapsille, kun sairaudesta tai vammasta aiheutuva syy (esim. spastisuus) heikentää jalan kontrollia. Akuutit leikkausten jälkeiset tai hoitoon välittömästi liittyvät ortoosit katsotaan hoitovä- lineiksi. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia (esim. elastisia tukia tai kevyttä kompres- siota antavia tukia) ei luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena. 06 12 09 Polviortoosit Ortoosit, jotka kattavat polvinivelen. Polviortoosi voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun  asiakkaalla on perussairauteen tai pysyvän vamman jälkitilaan liittyvä vaikea polven virheasento ja/tai toimintahäiriö ja  joka vaikeuttaa merkittävästi päivittäistä liikkumista ja  luovutuksen edellytyksenä on myös, että nilkka-jalkateräortoosin käytön arvioidaan merkittävästi parantavan asiakkaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Akuuttivammojen hoidossa käytettäviä polviortooseja ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. 06 12 12 Polvi- Nilkka- jalkateräortoosit Ortoosit, jotka kattavat polvi- ja nilkkanivelet sekä jalkaterän. Polvi-, nilkka-, jalkateräortoosi voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on pitkäaikaiseen sairauteen tai vammaan liittyvä vaikea alaraajan virheasento, toimintahäiriö ja kiputila, jotka vaikeuttavat liikkumista ja toimintakykyä sekä ortoosin käytön arvioidaan merkit- tävästi parantavan asiakkaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 96 06 12 13 Sääriortoosit Ortoosit, jotka kattavat alaraajan sääriosan. Harrastuksissa käytettäviä sääriortooseja (säärisuojia) ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. 06 12 15 Lonkkaortoosit Ortoosit, jotka kattavat lonkkanivelen. Lonkkaortoosi voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä esimer- kiksi seisoma-asennon tukemiseen tai liikkumisen apuvälineeksi kuntoutuksesta vas- taavan lääkärin tai kuntoutustyöryhmän tekemän yksilöllisen tarvearvioinnin perus- teella. Lonkkaluksaation hoidossa käytettävät ortoosit ja tyynyt ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 06 12 16 Lonkka-polviortoosit Ortoosit, jotka kattavat lonkka- ja polvinivelet. Lonkka- ja polviortoosi voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena pystyasen- non ja askeltamisen tukemiseksi silloin, kun pystyasennon hallinta ja käveleminen ei- vät sairauden tai vamman aiheuttaman lihasten heikkouden tai liikkeen koordinaation puutteellisuuden vuoksi onnistu. Tarvearvioinnin tekee kuntoutuksesta vastaava lää- käri tai kuntoutustyöryhmä. 06 12 18 Lonkka-polvi-nilkka-jalkateräortoosit Ortoosit, jotka kattavat lonkka-, polvi- ja nilkkanivelet sekä jalkaterän. Ortoosi voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena asiakkaalle, kun seisominen ja kävely ei vamman tai sairauden aiheuttamien lihasten heikkouden tai liikkeen koor- dinaation puutteellisuuden vuoksi onnistu ilman tukisidoksia. Tarvearvioinnin tekee asiakkaan kuntoutuksesta vastaava lääkäri tai kuntoutustyöryhmä. 06 12 99 Alaraajaortoosien lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. pehmusteet ja remmit. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 97 06 15 Toiminnalliset hermo-lihasstimulaattorit ja hybridiortoosit Välineet, jotka on suunniteltu kompensoimaan motorisen toiminnan menetystä sähköi- sen stimulaation avulla (FES). Kohtaan sisältyvät esim. toiminnalliset sähköiset stimu- laattorit ja hybridiortoosijärjestelmät, joita käytetään yhdistettyinä mekaanisiin ortoosei- hin hybridiortooseissa. Stimulaattorit, joita ei käytetä ortooseina, ks. 04 27. Toiminnallisten hermo-lihasstimulaattoreiden ja hybridiortoosien vaikuttavuusarviointi sekä valtakunnalliset yhtenäiset luovutusperusteet ovat valmistelussa. 06 18 Yläraajan proteesit Toisiinsa yhteensopivat yleensä yhden valmistajan valmistamat osat, jotka voidaan yh- distää minkä tahansa yksilöllisesti valmistetun osan kanssa ja joista muodostuu erilaisia yläraajaproteeseja. Kohtaan sisältyvät esim. kosmeettiset yläraajaproteesit. Yläraajaproteesit luokkaan kuuluvat kosmeettiset, mekaaniset ja prosessoriohjatut yläraajan proteesit. Yläraajaproteesit voivat myös koostua kokonaisuuksista, joissa on sekä mekaanisia että prosessoriohjattuja niveliä, esim. proteesissa on prosessorioh- jattu nyrkki, mutta mekaaninen kyynärnivel. Luokkaan kuuluvat myös yläraajaprotee- sien kosmetiikat, tuppiosat ja testitarkoitukseen rakennettavat proteesit. Yläraajaproteesit jaetaan passiivisiin ja aktiivisiin proteeseihin. Passiivisissa yläraaja- proteeseissa ei ole liikkuvia osia, mutta niitä voidaan käyttää apuna erilaisissa toimin- noissa, kuten kantamisessa. Aktiivisissa proteeseissa liike tuotetaan joko mekaani- sesti valjas- ja kaapelisysteemeillä jäljellä olevan lihastoiminnan avulla tai myoelektri- sesti proteesin sisään asennettujen elektrodeiden avulla. Mekaanisella proteesilla voi- daan aikaansaada mm. peukalo-etusormiote. Prosessoriohjattu yläraajaproteesi mah- dollistaa käyttäjän aktiivisen tarttumaotteen ja symmetrisyyden. Proteesin arviointi edellyttää erityistä asiantuntemusta ja moniammatillista arviointia (lääkäri, apuvälineteknikko ja toimintaterapeutti/ fysioterapeutti/). Amputaatiotyngän ongelmat ja niiden hoito edellyttävät usein erityisasiantuntemusta.53 53 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2019:2, s. 309 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 98 Yläraajaproteesi voidaan luovuttaa synnynnäisen yläraajan poikkeaman tai tapatur- man / sairauden vuoksi tehdyn yläraaja-amputaation vuosi. Amputaation jälkeinen en- simmäisen proteesin luovuttaminen perustuu asiakkaan yleiskuntoon, toipumiseen ja sairauden ennusteeseen. Apuvälineratkaisua tehtäessä otetaan aina huomioon asiakkaan motivaatio ja sitoutu- minen proteesin käyttöön. Proteesin valinnassa otetaan huomioon asiakkaan yksilölli- set tarpeet, yläraajan jäljellä oleva toimintakyky, asiakkaan elämäntilanne, aktiivisuus, työ ja harrastukset ja proteesin käyttötarkoitus. Prosessoriohjattu proteesi voidaan luovuttaa moniammatillisen asiantuntijaryhmän ar- vion perusteella seuraavasti: Aikuiset:  Toisen tai molemmat yläraajansa menettäneelle asiakkaalle proteesin käyttötarkoituksen, asiakkaan aktiivisuuden ja elämäntilanteen perus- teella (esim. opiskelu, ammatti/työ).  Proteesin käyttäjä on motivoitunut proteesin käyttöön.  Prosessiohjattu yläraajaproteesi lisää asiakkaan itsenäistä toimintaa ja mahdollistaa omatoimisen suoriutumisen päivittäisistä toiminnoista tai työssä.  Proteesin luovuttamista edeltävät testaukset ja käytön harjoittelu. Lapset:  Kosmeettisen proteesin käyttö aloitetaan jo hyvin pienenä.  Synnynnäisessä yläraajapuutoksessa prosessoriohjatun proteesin han- kintaa tulee harkita 2-3 vuoden iässä.  Proteesia arvioitaessa selvitetään sekä lapsen että huoltajien motivaatio ja sitoutuminen opettaa lasta prosessoriohjatun proteesin käyttäjäksi. Kosmeettinen proteesi on kevyt ja se valmistetaan vastaamaan ulkonäöltään ja mitta- suhteiltaan vastakkaista raajaa. Kosmeettinen kyynärvarsiproteesi mahdollistaa tu- keutumisen ja kevyiden taakkojen kantamisen. Kosmeettinen proteesi voidaan luovuttaa asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja moniam- matillisen asiantuntijaryhmän (lääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti/toimintate- rapeutti) tekemän arvioinnin perusteella. Proteesin korjaus/huolto/uusinta tarpeen ilmetessä, tulee asiakkaan aina ensin ottaa yhteys hoitovastuussa olevaan yksikköön. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 99 06 18 01 Kosmeettiset, ei-toiminnalliset yläraajaproteesit Välineet, jotka korvaavat yläraajan osan ja joilla on vain kosmeettinen tarkoitus. 06 18 03 Osakämmenproteesit Välineet, jotka korvaavat amputaatiosta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuvat, käm- menen tai sormien puutokset. Kohtaan sisältyvät esim. sormiproteesit. 06 18 06 Ranne-eksartikulaatioproteesit Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta rannenivelestä tapahtuneen amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 18 09 Kyynärvarsiproteesit Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta kyynär- ja rannenivelten välisestä amputaati- osta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuen. 06 18 12 Kyynäreksartikulaatioproteesi Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta kyynärnivelestä tapahtuneen amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 18 15 Olkavarsiproteesit Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta olka- ja kyynärnivelen välisestä amputaatiosta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuen. 06 18 18 Olkaeksartikulaatioproteesit Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta olkanivelestä tapahtuneen amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 18 21 Hartiaproteesit Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta lapaluu-rintakehä ja rintalasta-solisluu -nive- listä tapahtuneen amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 100 06 24 Alaraajan proteesit Toisiinsa yhteensopivat yleensä yhden valmistajan valmistamat osat, jotka voidaan yh- distää minkä tahansa yksilöllisesti valmistetun osan kanssa ja joista muodostuu erilaisia alaraajaproteeseja. Kohtaan sisältyvät esim. kosmeettiset alaraajaproteesit. Alaraajaproteeseihin kuuluvat kosmeettiset, mekaaniset ja prosessoriohjatut alaraajan proteesit. Alaraajaproteesit voivat myös koostua kokonaisuuksista, joissa on sekä me- kaanisia että prosessoripohjaisia niveliä, esim. proteesissa on prosessoripohjainen polvi, mutta mekaaninen nilkkanivel. Luokkaan kuuluu myös alaraajaproteesien kos- metiikat, tuppiosat ja testitarkoitukseen rakennettavat proteesit. Ensiproteesi on aina mekaaninen proteesi. Proteesin arviointi edellyttää erityistä asiantuntemusta ja moniammatillista arviointia (lääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti/toimintaterapeutti). Amputaatiotyngän on- gelmat ja niiden hoito edellyttävät usein erityisasiantuntemusta. Alaraajaproteesi voidaan luovuttaa synnynnäisen poikkeavuuden, tapaturman tai muusta syystä tehdyn amputaation jälkeen, kun alaraaja puuttuu osittain tai koko- naan. Alaraajaproteesi voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä jäljellä olevan toimintakyvyn ja proteesin käyttötarkoituksen perusteella (esim. siirtymi- nen, lähiympäristössä liikkuminen, työ, harrastukset). Amputaation jälkeen luovutet- tava ensimmäisen proteesin luovuttaminen perustuu asiakkaan yleiskunnon, toipumi- sen, sairauden ennusteen ja käyttömotivaation perusteella.54 Alaraajaproteesin valinta perustuu moniammatillisen asiantuntijaryhmän arvioon ja asiakkaan aktiivisuusta- soon. Proteesin käytön aktiivisuustasot: 1. vain kosmeettisen proteesin käyttö 2. sisällä kävely, asiakas tarvitsee kävelyn apuvälineen proteesin lisäksi, kävelymatka ja – aika ovat rajoittuneet 3. rajoittunut ulkona kävely, asiakas kävelee ulkona hitaasti, selviytyy ma- talasta korokkeesta ja vähäisestä alustan epätasaisuudesta, yli 100 - 200 metrin matkoilla tarvitsee kävelyn apuvälinettä 4. toiminnallinen kävely, asiakas kävelee ulkona, kykenee vaihtelemaan kävelynopeutta, terveeseen henkilöön verrattuna kävelynopeus ja - matka ovat vähäisempiä, selviytyy hyvissä olosuhteissa työssä ja har- rastuksissa 54 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2019:2, s. 309 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 101 5. kävely vaativissa olosuhteissa, asiakas kävelee ulkona rajoituksitta, kä- velymatka- ja aika eivät ole rajoittuneet, proteesin tulee kestää vaativaa ponnistusta, kiertoa ja iskua. Proteesin käytön opetukseen ja harjoitteluun tulee varata riittävästi aikaa. Käytön seu- ranta kirjataan kuntoutussuunnitelmaan. Yksilöllisessä alaraajaproteesitarvearviossa tulee huomioida sen hetkinen - ja tavoiteltava aktiivisuustaso, johon asiakkaalla on mahdollisuus kuntoutua. Kosteissa tiloissa käytettävä kylpyproteesi voidaan luovuttaa asiakkaalle yksilöllisen tarpeen mukaan, kun se mahdollistaa esim. omatoiminen peseytyminen tai uimahal- lilla käymisen. Kylpyproteesin arvio tehdään yleensä aikaisintaan ½ - 1 vuoden kulut- tua ensimmäisen proteesin käyttöönotosta. Silloin tynkä on tullut lopulliseen muo- toonsa ja kylpyproteesin käyttö on perusteltua. Tavanomaisessa peseytymisessä suihkutuoli voi olla toimivampi ja turvallisempi vaihtoehto kuin kylpyproteesi. Kosmeettinen alaraajaprosteesi voidaan luovuttaa asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja moniammatillisen asiantuntijaryhmän (lääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti/toi- mintaterapeutti) tarvearvioinnin perusteella. Proteesin korjaus/huolto/uusinta tarpeen ilmetessä, tulee asiakkaan aina ensin ottaa yhteys hoitovastuussa olevaan yksikköön. 06 24 01 Kosmeettiset, ei-toiminnalliset alaraajaproteesit Välineet, joita käytetään korvaamaan alaraajan puuttuva osa ja joiden käyttötarkoitus on pelkästään kosmeettinen. Kohtaan sisältyvät esim. reisi- ja pohjetäytteet. 06 24 03 Jalkaterän osaproteesit Välineet, jotka korvaavat alaraajan nilkkanivelen alapuolelta tehdyn amputaation tai syn- nynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. Kohtaan sisältyvät esim. varvasproteesit. 06 24 06 Nilkan eksartikulaatioproteesit Välineet, jotka korvaavat alaraajan nilkkanivelestä tehdyn amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 24 09 Sääriproteesit Välineet, jotka korvaavat alaraajan polvi- ja nilkkanivelten välistä tehdyn amputaation tai synnynnäisen poikkeaman vuoksi. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 102 06 24 09 01 Säären ensiproteesi Sääriproteesit jotka valmistetaan amputaation jälkeen ensimmäiseksi proteesiksi. Val- mistetaan ilman kipsimallia. 06 24 09 02 Säären käyttöproteesi Sääriproteesit jotka valmistetaan synnynnäisen rajoitteen toteamisen tai amputaation jälkeen tyngän muotouduttua. 06 24 09 03 Säären kylpyproteesit Sääriproteesit jotka valmistetaan kestämään kosteutta esimerkiksi peseytyessä. 06 24 12 Polven eksartikulaatioproteesit Välineet, jotka korvaavat alaraajan polvinivelestä tehdyn amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 24 15 Reisiproteesit Välineet, jotka korvaavat alaraajan lonkka- ja polvinivelten välistä tehdyn amputaation tai synnynnäisen poikkeaman vuoksi. 06 24 15 01 Reiden ensiproteesi Reisiproteesit jotka valmistetaan amputaation jälkeen ensimmäiseksi proteesiksi. Val- mistetaan ilman kipsimallia 06 24 15 02 Reiden käyttöproteesi Reisiproteesit jotka valmistetaan synnynnäisen rajoitteen toteamisen tai amputaation jäl- keen tyngän muotouduttua 06 24 15 03 Reiden kylpyproteesit Reisiproteesit jotka valmistetaan kestämään kosteutta esimerkiksi peseytyessä 06 24 18 Lonkan eksartikulaatioproteesit Välineet, jotka korvaavat alaraajan lonkkanivelestä tehdyn amputaation tai synnynnäi- sen rajoitteen toteamisen jälkeen. 06 24 21 Hemipelvektomiaproteesit Välineet, jotka korvaavat kokonaisen raajan sekä koko hemipelviksen tai sen osan am- putaation tai synnynnäisen poikkeaman vuoksi. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 103 06 24 24 Hemikorporektomiaproteesit Välineet joita käytetään molempien alaraajojen ja lantion amputaation jälkeen. 06 24 41 Alaraajaproteesien tuppiosat Alaraajaproteesien rajapintaosat, jotka ovat suorassa kosketuksessa käyttäjään ja anta- vat tukea, vakautta ja suspensiota; voivat sisältää osia, jotka auttavat toiminnallisten osien aktivoinnissa tai hallinnassa. Kohtaan sisältyvät esim. esivalmistetut ja räätälöidyt tuppiosat, jotka on tarkoitettu osittaisille jalkaproteeseille, nilkan eksartikulaatioille, sää- riproteeseille (amputoitu polvinivelen alapuolelta), polven eksartikulaatioille, reisipro- teeseille (amputoitu polvinivelen yläpuolelta), lonkan eksartikulaatioille ja hemipelvekto- miaproteeseille. Luokkaan kuuluvat mm. silikonilinerit. Tyngän muotoutumista edistetään kompressio- hoidolla. Hoito voidaan toteuttaa tyngän sidonnalla tai tarkoitukseen valmistettua sili- konituppea käyttäen. Arvioinnin tupen käytöstä ja hankinnasta tekee yleensä fysiat- rian ylilääkäri. Paikallisesti sopien arvioinnin voi tehdä myös muu lääkäri tai apuväli- nealan asiantuntija. Postoperatiivista tuppea käytetään siihen saakka, kunnes asiakas saa proteesin ja siihen kuuluvan silikonitupen. 06 24 47 Alaraajaproteesien kosmeettiset osat Kosmeettiset osat, jotka simuloivat normaalin raajan ulkonäköä ja tuntua. Kohtaan sisäl- tyvät esim. kuoret, täyteaineet, keinoihot, sukat ja jalkapeitteet. 06 30 Proteesit, lukuun ottamatta raajaproteeseja Välineet, joita käytetään ulkoisesti korvaamaan kokonaan tai osittain puuttuvan vartalon osan (muun kuin raajan) ulkonäkö ja/tai toiminta. 06 30 03 Peruukit Välineet, jotka korvaavat hiukset kokonaan. Arviointi peruukin tarpeellisuudesta tehdään hoitovastuuyksikössä. Peruukki luovutetaan useimmiten iho- ja/tai syöpäsairaalle asiakkaalle, jolla on laaja- alaista hiustenlähtöä sairaudesta tai hoidoista johtuen joko tilapäisesti tai pysyvästi. Peruukin luovuttaminen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voi tulla kyseeseen myös sukupuoltaan korjaavalle asiakkaalle, jolla on laaja-alaista hiusten lähtöä / kal- juuntumista. V NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 104 Peruukkeja luovutetaan yleensä yksi peruukki/vuosi huomioiden peruukin kunto ja ku- luminen. Yksilöllisestä tarpeesta esim. työolosuhteista (maatalous-, puu-, metalli- ja autoalan työ ym.) tai muusta hyvin perustellusta syystä johtuvan peruukin kulumisen vuoksi voidaan luovuttaa tarvittaessa enemmän kuin yksi peruukki/vuosi. Ensisijaisesti luovutetaan vakiomallisia keinokuituhiusperuukkeja, mutta lääketieteelli- sestä tai muusta yksilöllisestä syystä johtuen (esim. allergia/työolosuhteet) voidaan luovuttaa vakiomalleista poikkeava peruukki (esim. luonnonhiusperuukki). Mittatilausperuukki voidaan luovuttaa esimerkiksi poikkeuksellisen päänympärysmi- tan, pään muodon tai muun yksilöllisen syyn vuoksi. Palveluvalikoimasta poikkeava peruukin luovuttaminen edellyttää alan erikoislääkärin (esim. ihotaudit, lastentaudit) tekemää arviointia ja asiakkaan yksilöllisen tarpeen perusteella toteamaa tarvetta. Sekä keinohius- että aitohiusperuukeissa käytettävä pohjamateriaali on usein sama, mikä on otettava huomioon erityisesti silloin, kun asiakkaalla on kumiallergia. Peruukin korjaus ja huoltaminen korvataan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Peruukin pesuvälineitä tai leikkausta kampaajalla ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 06 30 06 Irtotukat ja hiuslisäkkeet Välineet, jotka korvaavat hiukset osittain. Irtotukka tai hiuslisäke voidaan luovuttaa sairaudesta johtuen yksilöllisen tarpeen pe- rusteella, kun sairaudesta johtuen koko peruukki ei ole tarpeen. 06 30 09 Silmäripset ja kulmakarvat Välineet, jotka korvaavat silmäripset ja/tai kulmakarvat. Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä erityisin perustein, kun kulmakarvat puuttuvat sairauden vuoksi pysyvästi ja julkisen terveydenhuollon eri- koislääkäri (esim. ihotautien erikoislääkäri on arvioinut tarpeen).55 55 EOAK/5392/2017 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 105 Yksilöllisesti valmistettavissa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineissä valmistaja ta- kaa tuotteen lääkintälaitedirektiivin mukaisuuden. Palveluntuottajan vastuulla on käyt- tää kemikaalilainsäädännön mukaisia turvallisia tatuointiaineita. 06 30 18 Rintaproteesit Välineet, jotka jäljittelevät koko rinnan tai sen osan ulkonäköä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä rintaproteesi luovutetaan omaksi asiak- kaalle, jolle on tehty joko osa- tai koko rinnanpoistoleikkaus. Lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä korvataan myös yksityissairaaloiden suorittamien rintaleikkausten jälkeiset rintaproteesit. Rintaproteesi valitaan apuvälinealan asiantuntijan opastuk- sella. Rintaliivit asiakas hankkii itse. Proteesi uusitaan tarpeen mukaan 1,5 - 3 vuoden välein. 06 30 21 Silmäproteesit Välineet, jotka jäljittelevät silmän ulkonäköä. Silmäproteesi voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolta puuttuu toinen tai molemmat silmät esim. synnynnäisen poikkeavuuden, tapaturman tai muusta syystä tehdyn silmän poiston, silmän puuttumisen, kutistussilmän tai vaikean silmäsairauden jälkitilan kom- pensointiin. Arviointi tehdään ko. erikoisalalla. Silmäproteesi uusitaan aikuisilla (yli 18 v.) 5 vuoden välein ja alle 18-vuotiailla tarvitta- essa kasvun mukaan. Proteesin kiillotusta korvataan tarvittaessa korkeintaan kerran vuodessa. Silmäproteesiin tehtävät muutostyöt tehdään yksilöllisen arvioinnin perus- teella. 06 30 24 Korvaproteesit Välineet, jotka jäljittelevät korvien ulkonäköä. Mikrotia (korvalehden poikkeava pienikokoisuus) hoidetaan useimmiten kirurgisesti yliopistosairaalassa. 06 30 27 Nenäproteesit Välineet, jotka jäljittelevät nenän ulkonäköä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 106 Nenäproteesi (esim. silmälasisankakiinnitteinen) voidaan luovuttaa yksilöllisen tar- peen ja hoitolinjauksen perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä erikois- lääkärin (KNK) toteaman tarpeen perusteella. 06 30 36 Hammasproteesit Välineet, jotka jäljittelevät hampaiden ulkonäköä ja toimintaa. Hammasproteesit, -tuet, purentakiskot ym. eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineitä. Ne ovat asiakasmaksulain mukaisesti osa suun terveydenhuoltoa. 56, 57 Apneakisko, ks. luokka 04 03 33 Hengitystieortoosit 56 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326, 26 § 57 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326, 29 § VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 107 09 Apuvälineet itsestä huolehtimiseen tai siihen osallistumiseen Välineet, jotka on tarkoitettu henkilön päivittäiseen itsestä huolehtimiseen, mukaan lu- kien itsensä peseminen ja kuivaaminen, omasta kehosta ja sen osista huolehtimiseen, pukeutumiseen ja kehon suojaamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. riisuutumis- ja pukeu- tumisvälineet, vartalon suojat, henkilökohtaiset hygieniavälineet, henkitorviavanne-, avanne- ja inkontinenssivälineet sekä sukupuolielämän apuvälineet. Syömisen ja juomi- sen apuvälineet, ks. 15 09 09 03 Vaatteet ja kengät Kohtaan sisältyvät esim. vauvojen ja lasten vaatteet ja kengät. Kudosvaurioita ehkäise- vät apuvälineet, ks. 04 33. Ompelu- ja vaatehuoltovälineet, ks. 15 15. Työpaikan työtur- vallisuutta parantavat apuvälineet, ks. 28 24. Ihotautierikoislääkärin lausunnosta albinismia sairastaville voidaan luovuttaa UV-vaat- teita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.58 UV-vaatteina luovutetaan kaksi aluskerrastoa ja niskaläpällinen suojahattu. Vammasta tai sairaudesta aiheutuvat ylimääräiset vaatekustannukset: ks. Vammais- palvelujen käsikirja/ Ylimääräiset vaatekustannukset.59 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia vaatteita ja kenkiä ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 03 03 Suojapeitteet Sateelta, kylmältä ja tuulelta suojaavat peitteet. Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuolissa, pulkassa tai lastenvaunuissa istuvan henkilön suojapeitteet. 09 03 05 Päällysvaatteet Vaatteet, joita käytetään ulkotiloissa muiden vaatteiden päällä suojaamaan henkilöä kyl- mältä, tuulelta ja kaiken tyyppisiltä sateilta. Kohtaan sisältyvät esim. ulkokäyttöön tarkoi- tetut takit sekä suojapeitteet ja -vaatteet. 58 Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 21.12.2016. Dnro 3382/4/15 59 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/taloudellinen-tuki/eri- tyiskorvaukset VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 108 09 03 33 Uima-asut Kohtaan sisältyvät esim. allasterapia-asut ja suojaavat erikoisuima-asut. Yksilöllisesti valmistettava uima-asu voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on hallitsema- ton uloste- tai virtsainkontinenssi ja jota asiakas tarvitsee allasterapiassa. Säännölli- sestä allasterapiasta ja tarve uima-asusta tulee kirjata asiakkaan kuntoutussuunnitel- maan. Märkäpuku voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on harvinainen sairaus, joka aiheuttaa palelemisen myötä neurologisia oireita. Kuntoutussuunnitelmassa tai vastaavassa do- kumentissa tulee olla maininta allasterapiasta välttämättömänä terapiamuotona. Muut kuin edellä mainitut tilanteet katsotaan vapaa-ajan tai harrastuksen tarpeesta johtuvaksi. Harrastuksen välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä. 09 03 42 Jalkineet Kohtaan sisältyvät esim. erityiskäyttöön tarkoitetut jalkineet, esimerkiksi urheilukengät ja -pohjalliset. Jalkateräortoosit, ks. 06 12 03. Ortopediset jalkineet, ks. 06 33. Jalkaterä-, kantapää- ja varvassuojat, ks. 09 06 21. Tavanomaisia, kuluttajatuotteina saatavia jalkineita ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. Kipsikenkä lainataan asiakkaalle hoitoon liittyvänä välineenä. Niitä tulee olla saatavilla terveysasemien vastaanotoilla, päivystyksissä, ortopedian poliklinikalla ja ortopedisillä vuodeosastoilla. Vammasta tai sairaudesta aiheutuvat ylimääräiset vaatekustannukset: ks. Vammais- palvelujen käsikirja/ Ylimääräiset vaatekustannukset60. 09 03 45 Liukuesteet jalkineisiin Jalkineisiin kiinnitettäviä välineitä ja tarvikkeita, joilla ehkäistään liukastumista Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia liukuesteitä ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineinä. 60 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/taloudellinen-tuki/eri- tyiskorvaukset VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 109 09 06 Puettavat vartaloa suojaavat apuvälineet Välineet, joilla estetään kehon osien vahingoittuminen. 09 06 03 Pään suojat Päänsuoja voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä turvallisuuden lisäämiseksi asiakkaalle, jolla on tavanomaista suurempi vaara kaatua ja loukata päänsä (esim. epilepsia ja / tai kehitysvammaisuus). Pään suojaa arvioitaessa tulee apuvälinetarve arvioida laaja-alaisesti (esim. lisääkö liikkumisen apuväline asiakkaan liikkumisen turvallisuutta). 09 06 09 Korva- ja kuulosuojat Melunsuojaimet, ks. 27 03 09. Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia korva- ja kuulosuojia ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. Kuulokkeet, jotka vahvistavat TV:n, radion ja stereoiden ääntä tai joita käytetään kom- munikaation vahvistimien kanssa ks. luokka 22 18 38 Kuulokkeet Laitteet, joilla peitetään korvan sisällä syntyvän tai ulkopuolisesta lähteestä peräisin olevan melun kuuloaistimus ks. luokka 04 27 15 Äänistimulaattorit Korvien suojaaminen ympäristön haitalliselta melulta ks. luokka 27 03 09 Melunsuojai- met. 09 06 15 Suojakäsineet Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuolin kelaushansikkaat. Yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella voidaan pyörätuolia käyttävälle asiakkaalle luo- vuttaa kelaushansikkaat, kun kelaaminen ilman hansikkaita ei onnistu tai käsien suo- jaaminen hansikkailla on iho- tai sormivaurioiden vuoksi välttämätöntä (esim. vaikeat tuntopuutokset). Lämpöhanskat ks. luokka 04 30 03 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 110 09 06 18 Sääri- ja polvisuojat Kohtaan sisältyvät esim. sukat amputoiduille raajoille (tynkäsukat). Sääri- ja polvisuojat voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asi- akkaalle, jonka perussairauteen tai vammaan liittyvä pääasiallinen liikkumismuoto on konttaaminen ja apuvälineen käyttäminen parantaa hänen toimintakykyään. Tynkäsukat luovutetaan omaksi asiakkaalle, joka tarvitsee niitä amputoidun jalan tyn- gän muodon muokkaamiseksi tai proteesin tupen täyttämiseksi. 09 06 21 Jalkaterä-, kantapää- tai varvassuojat Jalkineet, ks. 09 03 42. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia jalkaterä-, kantapää- tai varvassuojia ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Lämpösukat ja – pohjalliset ks. luokka 04 30 03 09 06 24 Vartalosuojat Kohtaan sisältyvät esim. housut ja alusvaatteet, joissa on pehmusteita, jotka suojaavat murtumilta kaaduttaessa. Ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa käytettäviä vartalosuojia (esim. lonkkahousut estämään murtumia kaaduttaessa) ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia vartalosuojia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 06 27 Hengitystiesuojat Välineet, jotka suojaavat hengitysteitä haitallisilta ulkoisilta vaikutteilta. Henkitorviavan- nevälineet, ks 09 15. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) voi luovuttaa ammatissaan raitisilmakypärää tai puolinaamaria käyttävälle yrittäjälle (astma, homepölykeuhko) apuvälineet työväli- neeksi. Hengityssuojia (esim. puolinaamareita ja raitisilmakypäriä) ei pääsääntöisesti luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 111 09 07 Vartalon paikalleen tukevat apuvälineet Kohtaan sisältyvät esim. turvavyöt, vyöt ja turvavaljaat. Turvavyöt ja -valjaat moottori- käyttöisiin kulkuvälineisiin, ks. 12 12 09. Istuinten lisävarusteet, ks. 18 10. Turvavöitä, vöitä ja liivejä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lisävarusteeksi pyörätuoliin, erityisistuimeen tai auton turvaistuimeen apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella silloin, kun istuma-asennon hallinta on puutteellinen eikä onnistu tai ole turvallista ilman tuentaa esimerkiksi hypotonian tai voimakkaan spastisuuden seurauksena. Kiinnitysvälineiden tarkoituksena ei ole rajoit- taa asiakkaan toimintaa. Kun kiinnitysvälineitä käytetään asiakkaan toiminnan rajoittamiseen, tulee siitä olla lääkärin tekemä hoitopäätös, joka on kirjattu asiakastietoihin. Näitä asiakkaan toimin- nan rajoittamiseen tarkoitettuja kiinnitysvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineinä. 09 07 03 Turvavyöt, vyöt ja valjaat vartalon paikallaan tukemiseksi Kohtaan sisältyvät esim. kiinnitysvälineet pyörätuolissa istuvan kiinnittämiseksi pyörä- tuoliin. 09 07 06 Tyynyt, pehmikkeet ja muut ratkaisut vartalon tukemiseksi Kohtaan eivät sisälly hengityshoitopenkit. Hengitystä helpottavat penkit ja tyynyt, ks. 04 03 24. Istuintyynyt ja -alustat, ks. 18 10 06. Vuodevaatteet, ks. 18 12 15. 09 09 Pukeutumisen ja riisuutumisen apuvälineet Välineet, jotka helpottavat pukeutumista ja riisuutumista. Pukeutumisen ja riisuutumisen apuvälineitä käytetään päivittäin helpottamaan pukeu- tumista ja riisuutumista. Hyvin monessa tapauksessa tavanomaiset välineet, kuten pit- kävartiset kenkälusikat ovat riittäviä ja niitä on saatavilla päivittäistavaroita myyvissä liikkeissä. Tämän luokan apuvälineitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neinä, mikäli tavanomaiset välineet eivät riitä. Luovutettavissa apuvälineissä tulee olla VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 112 sellaisia ominaisuuksia, mitä tavanomaisissa välineissä ei ole ja/tai niihin tarvitsee tehdä yksilöllisiä muutoksia. 09 09 03 Apuvälineet sukkien ja sukkahousujen pukemiseen ja riisumiseen Välineet, jotka mahdollistavat nilkkasukkien, sukkien ja sukkahousujen pukemisen 09 09 06 Kenkälusikat ja saapasrengit Välineet, jotka mahdollistavat jalkineiden pukemisen ja riisumisen 09 09 09 Vaatepitimet Välineet, jotka pitävät vaatteita paikoillaan pukeutumisen aikana 09 09 12 Pukeutumis- ja riisuutumiskoukut ja – kepit Välineet joiden avulla kiinnitetään vaatteet tai tartutaan vaatteisiin pukeutumisen ja rii- suutumisen aikana 09 09 15 Vetoketjunvetimet Välineet, jotka mahdollistavat vetoketjun käyttämisen 09 09 18 Nappikoukut Välineet, jotka mahdollistavat kenkien ja vaatteiden napittamisen ja napituksen avaami- sen 09 12 WC-apuvälineet Kudosvaurioita ehkäisevät apuvälineet, ks. 04 33. Urinaalit ja virtsapullot, ks. 09 27 09. Henkilönnostolaitteet, ks. 12 36. Tukitangot ja -kahvat, ks. 18 18. WC-apuväline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilölli- sen tarvearvioinnin perusteella asiakkaan omatoimisuuden ja toimintakyvyn ylläpitä- miseksi tai lisäämiseksi. Kiinteästi asennettava WC-apuväline voidaan korvata vammaispalvelulain perusteella. Alla olevien luokkien kohdalla on viittaus Vammaispalvelun käsikirjaan, kun väline voi- daan korvata vammaispalvelulain lain perusteella. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 113 09 12 03 WC-tuolit Muualla kuin WC-tiloissa käytettäväksi tarkoitetut tuolit, joissa on sisäänrakennettu WC- säiliö ja joissa voi olla pyörät. Kohtaan sisältyvät esim. saniteettituolit sekä siirrettävät wc-tuolit, joita voidaan käyttää myös suihkutuoleina. 09 12 06 WC-istuimet Kohtaan sisältyvät esim. korotetut tai korkeudeltaan säädettävissä olevat WC-istuimet sekä pesevät ja kuivaavat WC-istuimet. WC-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat, ks. 09 12 36. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt61 09 12 06 01 Korotetut WC-istuimet Vakiokorkeutta korkeammat wc-istuimet. 09 12 06 02 Pesevät ja/tai kuivaavat wc-istuimet Wc-istuimet, joihin on sisäänrakennetut mekanismit, joiden avulla henkilö voi suorittaa alapesun ja kuivauksen. 09 12 09 WC-istuimien istuinosat WC-istuimeen kiinnitetyt välineet, joiden päällä istutaan ja jotka voivat parantaa asennon vakautta ja istumismukavuutta. Nostolaitteiden vartalotuet, ks. 12 36 21 09 12 09 01 Wc-istuimen pienentäjät Välineet, jotka laitetaan vakiomallisen wc-istuimen päälle pienentämään istuinaukkoa. 09 12 09 02 Wc-istuimen pehmusteet Pehmeät istuinrenkaat ja istuinrenkaiden pehmusteet, jotka laitetaan wc-istuinrenkaan päälle. 09 12 09 03 Katetrointi-istuimet Tuolit jotka on suunniteltu helpottamaan virtsarakon tyhjentämistä katetroimalla Katetrointi-istuin voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mahdol- listamaan omatoiminen katetrointi. Apuvälineet omatoimiseen katetrointiin ks. luokka 09 24 18. 61 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-mu- utostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 114 09 12 10 WC-istuinten roiskesuojat Välineet, jotka estävät kehon eritteiden joutumisen WC-istuimen ulkopuolelle. 09 12 12 WC-istuimen korotukset, jalalliset Vapaasti lattialla seisovat (erilliset) WC-korotukset, jotka voidaan siirtää helposti pois WC-astian päältä. 09 12 15 WC -istuimien korotukset, irrotettavat Suoraan wc-istuimen päälle asetettavat (irralliset) wc-korotukset, jotka voidaan helposti siirtää pois wc-istuimen päältä. 09 12 18 WC-istuimen korotukset, kiinteät WC-istuimeen pysyvästi kiinnitettävät välineet, joilla korotetaan istumakorkeutta ja näin helpotetaan WC-istuimelle laskeutumista ja siitä nousemista. Kohtaan sisältyvät esim. sokkelit. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt62 09 12 18 01 Wc-istuimeen kiinnitettävät korotukset Välineet, jotka kiinnitetään wc-istuimen istuinosan päälle korottamaan istuinkorkeutta. 09 12 18 02 Wc-istuinten korotussokkelit Sokkelit jotka asennetaan lattian ja wc-istuimen väliin korottamaan wc-istuinta. 09 12 21 WC-istuimet, kiinteä nostomekanismi WC-istuimet, joissa on nouseva ja laskeva istuinosa, joka helpottaa WC-istuimelle istuu- tumista ja siitä nousemista. 09 12 24 Käsi- ja selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät WC-istuimeen kiinnitettävät käsi- ja selkätukiyhdistelmät jotka tukevat istuutumista ja is- tumista sekä istuimelta ylösnousemista. WC-istuimeen kiinnitettäviä käsi- ja selkätukia voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on vammasta tai sairaudesta johtuva huomattava alaraajojen lihasheikkous tai muu yksi- 62 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-mu- utostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 115 löllinen tarve ja WC-istuimeen kiinnitettävät käsi- tai selkätuet mahdollistavat istuutu- mista ja ylösnousemista. Luovuttaminen edellyttää apuvälinealan asiantuntijan teke- mää tarvearviointia. 09 12 24 01 Käsinojat, WC-istuimeen kiinnitettävät WC-istuimeen kiinnitettävät kiinteät tai taittuvat käsinojat, jotka helpottavat wc-istuimelle istuutumista, ylösnousua ja tukevat siinä istumista. 09 12 24 02 Selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät Wc-istuimeen kiinnitettävät istumisasentoa tukevat hihnat tai selkänojat 09 12 24 03 Käsi- ja selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät WC-istuimeen kiinnitettävät käsi- ja selkätukiyhdistelmät jotka tukevat istuutumista ja is- tumista sekä istuimelta ylösnousemista. 09 12 27 WC-paperipihdit Välineet, joilla helpotetaan WC-paperin pitämistä ja sillä pyyhkimistä. WC-paperipihdit voidaan luovuttaa asiakkaalle, joka käden, olkanivelen ja/tai kyynär- nivelen liikerajoituksen vuoksi tarvitsee apuvälineen wc-hygieniaan. 09 12 33 Alusastiat Astia, johon henkilö voi virtsata tai ulostaa esimerkiksi sängyssä. Alusastiat ovat hoidollisia välineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä. 09 12 36 WC-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat WC-istuimeen kiinnitettävät välineet, jotka suihkuttavat vettä ja voivat mahdollisesti kui- vata ilmalla henkilön intiimialueet tämän istuessa WC-istuimella. Kohtaan sisältyvät esim. WC-istuimet, joissa on kyseisen toiminto. Pesevät ja kuivaavat WC-istuimet, ks. 09 12 06 Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt63. 63 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-mu- utostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 116 09 24 Virtsanpoistovälineet Välineet virtsan poistamiseen Virtsanpoistovälineet ovat hoitovälineitä, niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 24 18 Apuvälineet omatoimiseen katetrointiin Kohtaan sisältyvät esim. peilit, labiaaliset levittimet, polvien levitystyynyt, katetrin aset- tamiseen sekä katetrointiin tarkoitetut käsi- ja penistuet. Katetroinnin välineet ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Katetrointi-istuin ks. luokka 09 12 09 03 09 27 Virtsan ja ulosteen keräystarvikkeet Välineet virtsan poistamiseen Virtsan ja ulosteen keräystarvikkeet ovat hoitovälineitä, niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 27 09 Urinaarit ja virtsapullot Kohtaan sisältyvät esim. naisille tarkoitetut virtsankeräysvälineet. Urinaarit ja virtsapullot ovat hoitovälineitä, niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä. 09 33 Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet WC-apuvälineet, ks. 09 12. Kehon asennon vaihtamisen apuvälineet, ks. 12 31. Henki- lönnostolaitteet, ks. 12 36. Tukitangot ja -kahvat, ks. 18 18. Vesi- ja kaasuhanat ja niiden kiinnitykset, ks. 18 24 03. Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet, ks. 24 18 06 Peseytymis-, suihku- ja kylpytuoleja sekä tukia voidaan luovuttaa lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä asiakkaan tarpeen perusteella, kun sairauden tai vamman VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 117 vuoksi peseytyminen ei onnistu omatoimisesti tai se ei ole turvallista ilman apuväli- neitä. Kylpy- ja suihkuvälineitä voidaan luovuttaa myös helpottamaan avustettua pe- seytymistä ja mahdollistamaan kotona suoriutumista. Tämän luokan apuvälineitä voidaan luovuttaa myös henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut, mahdollistamaan päivittäiseen perhe-elämään liittyviä toimintoja (esim. omatoiminen lapsen peseminen ja hoitaminen). Matkasuihkutuoli (kokoon laitettava WC- ja suihkupyörätuoli), voidaan lainata yksilölli- sen tarvearvioinnin perusteella lyhytaikaiseen käyttöön (esim. työ – tai lomamatkojen ajaksi), kun peseytyminen / wc-toiminnot eivät asiakkaan sairauden tai vamman vuoksi alentuneen toimintakyvyn vuoksi onnistu ilman apuvälinettä. 09 33 04 Ammelaudat Ammehyllyt, ks. 09 33 24 09 33 05 Kylpyistuimet Ammehyllyt, ks. 09 33 24 09 33 05 01 Ammeistuimet Ammeen sisälle laitettavat istuimet jotka helpottavat ammeessa peseytymistä. Istuimet voivat tukeutua ammeen reunojen varaan. 09 33 05 02 Kylpytuet Hihnat tai selkänojat, jotka tukevat ammeessa olevan henkilön istuma-asentoa. 09 33 05 03 Suihkuistuimet, seinään kiinnitettävät Seinään kiinnitettävät istuimet, joiden päällä istuen voidaan peseytyä. Kohtaan kuuluvat esim. mallit, jotka voidaan taittaa seinää vasten silloin kun niitä ei käytetä. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt64 64https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-mu- utostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 118 09 33 06 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat Materiaalit, jotka estävät liukastumista kylvyssä, kylpyhuoneessa tai suihkussa. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia amme- ja suihkumattoja sekä liukuestenau- hoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 33 07 Suihkutuolit, pyörälliset ja pyörättömät Välineet, jotka tukevat istumista suihkun aikana. Kohtaan sisältyvät esim. suihkujakka- rat. WC-tuolit, ks. 09 12 03. 09 33 07 01 Suihkujakkarat Vedenkestävät kiinteät tai korkeussäädettävät istuimet, joissa ei ole selkänojaa eikä kä- situkia. 09 33 07 02 Suihkutuolit, pyörättömät Vedenkestävät kiinteät tai korkeussäädettävät istuimet, joissa on selkänoja ja/tai käsi- tuet. 09 33 07 03 Suihkutuolit, pyörälliset, ei kelattavat Pyörälliset vedenkestävät tuolit joita avustaja voi työntämällä siirtää paikasta toiseen. 09 33 07 04 Suihkutuolit, pyörälliset, kelattavat Suihkutuolit joissa on kelausvanteelliset kuljetuspyörät, joita käyttäen tuolissa istuva henkilö voi liikkua. 09 33 08 Selkätuet kylvyssä tai suihkussa käymiseen Kohtaan sisältyvät esim. selkätukityynyt. 09 33 12 Kylpypaarit, suihkupöydät ja hoitopöydät Kiinteät tai siirrettävät pöydät, joilla henkilö makaa kylvyn, suihkun tai vaipanvaihdon yhteydessä. Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mahdollistamaan peseminen, kuivaaminen, pukeminen ja mahdollista- maan kotona asuminen, kun asiakas ei sairauden tai vamman vuoksi pysty istumaan pesemisen, pukemisen aikana, em. toiminnot on turvallisinta suorittaa kylpypaarilla tai suihku- tai hoitopöydällä ja tilat soveltuvat suihkutason käyttöön. Asumispalveluyksiöiden apuvälinepalvelut ks. luku 2.2 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 119 09 33 12 01 Suihkutasot, pyörälliset Pesutasot joiden päällä voidaan pestä makuuasennossa oleva henkilö. Tasot voivat olla korkeussäädettäviä 09 33 12 02 Suihkutasot, seinään kiinnitettävät Seinään kiinnitettävät pesutasot, joiden päällä voidaan pestä makuuasennossa oleva henkilö. Kohtaan kuuluvat myös tasot, jotka voidaan taittaa seinää vasten silloin kun niitä ei käytetä Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt65 09 33 12 03 Hoitotasot Tasot joiden päällä makaava henkilö voidaan riisua, kuivata ja pukea 09 33 21 Kylpyammeet Kohtaan sisältyvät esimerkiksi kannettavat tai kokoontaitettavat kylpyammeet. Tavanomaisia kannettavia tai kokoontaitettavia ammeita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Kylvettämisen apuvälineeksi voidaan luovuttaa kylpyis- tuin ks. luokka 09 33 05. 09 33 27 Ammehyllyt Ammeen päälle asetettava taso Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia ammehyllyjä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 09 33 27 02 Ammenostimet Ammeeseen siirtymisessä käytettävät henkilönostimet. Luokkaan sisältyvät esim. ve- denpaineella toimivat nostimet. 65 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-mu- utostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 120 09 33 30 Pesulaput, -sienet ja -harjat, pidikkeillä, varsilla tai kahvoilla Välineet, joita käytetään vartalon pesuun tai harjaamiseen Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia peseytymisvälineitä ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineinä. Kun peseytyminen ei sairauden tai vamman aiheuttaman yläraajojen toimintavajeen vuoksi onnistu tavanomaisilla pitkävartisilla harjoilla ja sienillä, voidaan erityismuotoil- tuja peseytymisen apuvälineitä luovuttaa apuvälinealan asiantuntijan tekemä arvioin- nin perusteella. 09 33 39 Kelluntavälineet Välineet, joilla avustetaan kellumista kylvyn tai uimisen aikana. Kohtaan sisältyvät esim. kellukkeet, kylpykaulurit ja ilmatäytteiset uimalakit. Terapiapalveluntuottajan tulee järjestää terapiatilanteissa tarvittavat normaalit kellun- tavälineet. Omatoimisessa vesiliikunnassa tarvittavat kelluntavälineet ovat harrastuksen väli- neitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Kelluntaväline (esim. uimakauluri) voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella (esim. riittämätön päänhallinta) kun- toutussuunnitelmaan perustuvaan allasterapian mahdollistamiseksi. 09 36 Käsien- ja jalkojen hoitovälineet Välineet, joilla hoidetaan käsiä, kynsiä, jalkoja ja varpaita. Tarttumisvälineet, esim. pin- setit, ks. 24 18 03. Käsien ja jalkojen hoitovälineet voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neinä silloin, kun asiakas ei apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin mukaan selviydy yläraajojen toimintakyvyn puutteellisuuden vuoksi käsien- / jalkojenhoitotoi- mista itsenäisesti tavanomaisin välinein. Luovutettavissa välineissä tulee olla sellaisia ominaisuuksia, mitä tavanomaisissa kynsiharjoissa, -saksissa ja -leikkureissa ei ole (esim. joustosanka tai imukuppikiinnitys pöytään). VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 121 09 36 03 Kynsiharjat Välineet, joilla harjataan, puhdistetaan ja kiillotetaan kynsiä. Käsivarren, käden tai sor- mien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet, ks. 24 18. 09 36 09 Kynsisakset ja kynsileikkurit Välineet, joilla harjataan, puhdistetaan ja kiillotetaan kynsiä. Käsivarren, käden tai sor- mien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet, ks. 24 18. 09 39 Hiustenhoitovälineet Välineet hiusten pesuun ja muotoiluun Hiusten pesu- ja hoitovälineet voidaan luovuttaa apuvälineeksi apuvälinealan asian- tuntijan tekemän arvioinnin perusteella, kun apuväline on välttämätön omatoimisen selviytymisen kannalta. Luovutettavissa välineissä on oltava sellaisia ominaisuuksia, mitä tavanomaisissa hiustenhoitovälineissä ei ole (esim. pidennetty ja taivutettu varsi) ja ne mahdollistavat asiakkaan omatoimisen hiusten hoitamisen. 09 39 03 Hiustenpesuvälineet Välineet hiusten pesuun. 09 39 06 Kammat ja harjat Välineet hiusten siistimiseen. Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toimin- tojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet, ks. 24 18 09 42 Hampaidenhoitovälineet Putkilonpuristimet, ks. 24 06 06. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia hampaidenhoitovälineitä ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 09 42 03 Hammasharjat, ei sähköiset Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet, ks. 24 18 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 122 09 42 06 Sähköhammasharjat Kohtaan sisältyvät esim. suuhuuhtelulaitteet. 09 54 Sukupuolielämän apuvälineet Välineet, jotka opettavat ja auttavat sukupuolielämässä. Suihkut ja suihkuyksiköt, ks. 09 33 09. Selkänojat, ks. 18 10 03. Istuintyynyt ja -alustat, ks. 18 10 06. Sängyt, ks. 18 12. Sukupuolielämän apuvälineiden valtakunnalliset luovutusperusteet ovat valmiste- lussa. 09 54 09 Vibraattorit ja hierontalaitteet (sukupuolisessa kanssakäymisessä) Välineet seksuaaliseen kanssakäymiseen, orgasmiin, siemensyöksyyn ja erektioon. 09 54 12 Apuvälineet seksuaaliseen valmennukseen ja kuntoutukseen Kohtaan sisältyvät esim. välineet erogeenisten alueiden ja oman seksuaalisuuden tun- nistamiseen. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 123 12 Apuvälineet liikkumiseen ja kuljettamiseen sekä niihin osallistumiseen Välineet, jotka on tarkoitettu tukemaan tai korvaamaan henkilön kyky liikkua sisätiloissa ja ulkotiloissa, henkilön kuljettamiseen paikasta toiseen tai tukemaan henkilökohtaisen tai julkisen liikennevälineen käyttöä. Kehoon kiinnitetyt apuvälineet, joilla tuetaan liikku- mistoimintoja (ortoosit) ja korvataan anatomisia rakenteita (proteesit), ks. 06. Varusteet, lisävarusteet ja muut apuvälineet, jotka tukevat toimimista ihmisen tekemissä sisä- ja ulkotiloissa, ks. 18. Esineiden ja laitteiden ohjaus-, kanto-, siirto-, käsittely- ja kuljetus- välineet, ks. 24. Apuvälineet esineiden kuljettamiseen työpaikalla, ks. 28 06. Liikkumisapuvälineiden käyttöindikaatiot poikkeavat toisistaan. Liikkumisen apuväli- neen tarvearviossa ja valinnassa on otettava riittävästi huomioon asiakkaan yksilölli- set tarpeet ja varmistettava, että apuvälineen käyttö on turvallista asiakkaan luonnolli- sessa toimintaympäristössä. Tästä johtuen apuvälineen käyttö arvioidaan tarvittaessa asiakkaan luonnollisessa toimintaympäristössä. Samalla arvioidaan myös apuvälineen asianmukainen säilytyspaikka. Liikkumisen apuvälineitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun henkilön liikunnallinen toimintakyky on sairauden, vamman tai muun syyn (esim. gerastenia) vuoksi heikentynyt ja liikkuminen ilman apuvälinettä ei onnistu, on kivuli- asta tai turvatonta. Ulkona käytettävä liikkumisapuväline on säilytettävä kuivassa ja lämpimässä tilassa tai erikseen luovuttavan tahon kanssa sovitulla tavalla sään vaihteluilta hyvin suojat- tuna. Liikkumisapuvälineen turvallinen käyttö edellyttää asiakkaalta riittävää näkö- ja havainnointikykyä apuvälineellä liikkumiseen ja riittävää valitun apuvälineen vaatimaa ylä/alaraajojen toimintakykyä ja tasapainoa. 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Kävelyn apuvälineet, joita käytetään yksittäin tai pareittain kumpaakin yhdellä kädellä. Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet, ks. 12 07. Kävelykeppien, kyynär- ja kainalosauvojen tarpeen arviointi ja valinta tapahtuvat useimmiten muualla kuin tulevassa käyttöympäristössä. Apuvälinettä arvioitaessa ja VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 124 kokeiltaessa on tärkeää testata ja harjoitella liikkumista erilaisilla alustoilla, erilaisissa tiloissa ja eri toiminnoissa kuten istuutuessa ja seisomaan noustessa. 12 03 03 Kävelykepit Käveltäessä tukea ja tasapainoa antavat kädessä pidettävät välineet, joissa on käden- sija ilman kyynärvarsitukea, ja tukijalka, jonka päässä on kumitulppa. Kävelykepit, use- ammalla tukijalalla, ks. 12 03 16. Suunnistautumiskepit, ks. 12 39 03. 12 03 03 01 Kävelykepit, ei taittuvat Kahvalliset yksijalkaiset kepit, joita ei voi taittaa kokoon 12 03 03 02 Kävelykepit, kokoon taittuvat Kahvalliset yksijalkaiset kepit, jotka voi taittaa kokoon 12 03 03 03 Kävelykepit, valkoiset Valkoiset kävelykepit näkövammaisten henkilöiden käyttöön. Kohtaan kuuluvat myös kokoon taittuvat mallit. Valkoinen kävelykeppi voidaan luovuttaa vaikeasti näkövammaiselle tai sokealle hen- kilölle kävelyn apuvälineeksi. Kepin luovuttamisen edellytyksenä on näkövammaan perehtyneen terveydenhuollon asiantuntijan tekemä arviointi. Näkövammaisen suunnistautumiskeppi ks. luokka 12 39 03. 12 03 06 Kyynärsauvat Käveltäessä tukea antavat välineet, joissa on puoliympyrän muotoinen tuki kyynärvar- relle, vaakatasossa oleva kädensija ja yksi tukijalka, jonka päässä on kumitulppa. 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat Käveltäessä tukea ja tasapainoa antavat kädessä pidettävät välineet, joissa on vaaka- tasossa oleva tuki kyynärvarrelle, kädensija ja tukijalka, jonka päässä on kumitulppa 12 03 12 Kainalosauvat Käveltäessä tukea antavat välineet, joissa on vaakatasossa oleva pehmustettu tuki, joka asetetaan kainalokuoppaan ylävartaloa vasten, vaakatasossa oleva kädensija sekä yksi tai useampi pystyaisa, jotka kaikki kiinnittyvät yhteen tukijalkaan, jonka päässä on kumi- tulppa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 125 12 03 16 Kävelykepit, useammalla tukijalalla Käveltäessä tukea ja tasapainoa antavat kädessä pidettävät välineet, joissa on käden- sija ja yksi pystyaisa, joka haarautuu vähintään kolmeen tukijalkaan, joiden päissä on kumitulpat. Kävelykepit, ks. 12 03 03. Kyynärsauvat, ks. 12 03 06. Suunnistautumiskepit, ks. 12 39 03. 12 03 21 Kehon sivulla käytettävät kävelykehikot Tasapainoa tuovat pyörättömät kävelytelineet, joita käytetään yhdellä kädellä kehon si- vulla ja joissa on neljä kumitulpallista jalkaa sekä yksi tai kaksi kädensijaa. Kävelyteli- neet, ks. 12 06 03. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät Käveltäessä tukea antavat välineet, joita käytetään joko molempien käsien tai ylävarta- lon avulla. Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet, ks. 12 07. Kävelytelineet ovat liikkumisen apuvälineitä, joita käyttäjä työntää yleisimmin käsillään edessään (luokka 12 06 06 Rollaattorit). Asiakas, joka ei pysty käyttämään edessä työnnettävää kävelytelinettä esimerkiksi nivelkipujen ja liikerajoitusten vuoksi, voi hyö- tyä kävelypöydästä (luokka 12 06 12). Takana kuljetettava kävelyteline (luokka 12 06 06 04) voi soveltua käytettäväksi, kun tavoitteena on hyvä vartalon ojennus käveltäessä (esim. spastisuudesta johtuva tarve). Kun tukea tarvitaan kävelytelinettä enemmän, voi kävelytuoli (luokka 12 06 09) olla asiakkaan käyttötarpeeseen soveltuva apuväline. Kävelyteline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun  liikkuminen sairauden tai vamman seurauksena on alentuneen toiminta- kyvyn vuoksi ilman tukea oleellisesti vaikeutunut ja  kevyemmistä apuvälinevaihtoehdoista (esim. keppi tai sauvat) ei ole riit- tävästi apua  kävelyteline lisää asiakkaan itsenäistä suoriutumista kotona ja/tai kodin ulkopuolella. Isopyöräinen kävelyteline voidaan luovuttaa erityisperustein (esim. lähiympäristöön liittyvät perusteet). Luovuttamisen edellytyksenä on, että sen käyttö on arkielämän su- jumisen kannalta välttämätön mahdollistaen itsenäisen liikkumisen asiakkaan omassa toimintaympäristössä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 126 12 06 03 Kävelytelineet Kävelykehikot, joita nostamalla liikutaan ja jotka mahdollistavat vakauden ja tasapainon ja jotka tukevat kehonpainoa kävelyn tai seisomisen aikana ja joissa on kädensijat, mutta ei kyynärvarsitukia, sekä joko neljä jalkaa tai kaksi jalkaa ja kaksi pyörää. Kohtaan sisäl- tyvät esim. jäykät tai nivelillä varustetut kävelytelineet sekä kävelyn apuvälineet, joissa on kaksi pyörää ja kaksi kumitulpalla varustettua tukijalkaa. Kehon sivulla käytettävät kävelykehikot, ks. 12 03 21. 12 06 06 Rollaattorit Kävelyvälineet, joita voidaan liikuttaa työntämällä tai vetämällä ja jotka mahdollistavat vakauden ja tasapainon säilyttämisen kävelyn aikana ja joissa on kädensijat sekä vähin- tään kolme pyörää. Kohtaan sisältyvät esim. rollaattorit, joissa on istuin levähtämistä varten, rollaattorit, joissa toinen jalka tuetaan polviseisonnassa pehmustetulle alustalle ja toisella jalalla annetaan vauhtia, rollaattorit, joissa tukikehikko on selän takana, sekä työntökärryt. Kävelytelineet, ks. 12 06 03. 12 06 06 01 Kävelytelineet, kaksipyöräiset Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahvat, kaksi pyörää ja kaksi pyörätöntä jalkaa 12 06 06 02 Kävelytelineet, kolmipyöräiset Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahva, kolme pyörää ja jarrut. Kohtaan sisältyvät kävelydynaamiset seisomatelineet. 12 06 06 03 Kävelytelineet, nelipyöräiset Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahvat, neljä pyörää, jarrut ja istuin ja jota käyttäjä työntää edellään kävellessään. 12 06 06 04 Kävelytelineet, posterioriset Kohtaan sisältyvät yleensä lapsilla käytettävät kitkajarruilla varustetut kävelyn apuväli- neet, joissa on neljä pyörää ja kädensijat. Lisävarusteina on saatavana mm. istuin ja vartalotuet. 12 06 06 05 Työntökärryt Lasten käyttöön suunnitellut työntökahvalliset telineet kävelyn harjoittamiseen ja käve- lyyn. Työntökärry voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lapselle, jonka tasapaino ei riitä kävelyyn / kävelyn harjoittamiseen, mutta tuen tarve on vähäi- nen. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia työntökärryjä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 127 12 06 09 Kävelytuolit Pyörälliset apuvälineet, joissa on istuin tai hihna, jotka tukevat vartaloa käveltäessä, ja joissa voi olla kyynärvarsituet. Kohtaan sisältyvät esim. kävelypolkupyörät. Jalalla liiku- teltavat potkulaudat ja potkupyörät, ks. 12 18 12. 12 06 09 01 Kävelytuolit, pyörälliset, istuimella ja vartalotuilla Neli- tai useampipyöräiset kävelytuolit, joissa on istuin sekä lantio ja/tai vartalotuet 12 06 09 02 Kävelypyörät Ilman polkimia olevat polkupyörät, joissa on ohjaustanko ja joilla liikutaan istuen, jaloilla vauhtia antaen. Potkupyörät ja potkulaudat jalalla työnnettävät, ks. 12 18 12. 12 06 12 Kävelypöydät Välineet, joissa on pyörät ja jalat sekä ylävartaloa tukeva taso tai käsivarsituet ja joita työnnetään eteenpäin molemmilla käsillä sekä tarvittaessa ylävartalolla 12 06 12 01 Kävelypöydät, erillisillä kyynärvarsituilla Nelipyöräiset kävelytelineet, joissa on vaakatasossa pehmustetut kyynärvarren tuet. 12 06 12 02 Kävelypöydät, kyynärvarsitukipöydällä Nelipyöräiset kävelytelineet, joissa on yhtenäinen tai kaksiosainen, vaakatasossa oleva tukipöytä. 12 07 Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet Välineet, jotka on suunniteltu käytettäviksi yhdessä kävelyn apuvälineiden kanssa. Kävelyn apuvälineiden lisävarusteita voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuväli- nealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella silloin, kun apuvälineen turvalli- nen käyttö edellyttää niitä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 128 12 07 05 Kävelyn apuvälineiden kumitulpat ja jääpiikit Kävelyn apuvälineen vakautta parantavat välineet, jotka sopivat kävelykeppien tai sau- vojen maata vasten tuleviin tukijalkoihin tai kävelykehikoiden tai rollaattorien tukijalkoi- hin. Kohtaan sisältyvät esim. kumitulpat, joissa on erityistä pitoa parantavaa materiaalia, jääpiikit sekä joustavat kumitulpat. Kävelyn apuvälineissä tulee olla hyväkuntoiset kepinpääkumit turvallisuuden vuoksi. Kumitulppien kunto tulee tarkistaa aina apuvälinettä luovutettaessa. Jääpiikit tulee olla vakiovarusteena syys- ja talvikautena luovutettavissa kävelyke- peissä ja – sauvoissa tai silloin, kun sauvojen / kepin käyttö on ympärivuotista. 12 07 05 01 Kumitulpat 12 07 05 02 Jääpiikit 12 07 24 Kävelyn apuvälineisiin kiinnitettävät lisävarusteet, joiden avulla kannatellaan tai kannetaan esineitä Kohtaan sisältyvät esim. korit, taskut, koukut, tasot, pöydät, laukut, happipullon pidik- keet, sateenvarjon pidikkeet sekä kävelytelineisiin ja rollaattoreihin tarkoitetut pidikkeet, jotka kannattelevat kävelykeppejä tai sauvoja. Kävelytelineen kori voidaan luovuttaa lisävarusteeksi, kun asiakas tarvitsee sitä esim. kaupassa asioinnin tai muiden päivittäisten toimintojensa mahdollistamiseksi. Kepinpidin on kävelyapuvälineen lisävaruste, mikä helpottaa kepin/sauvan säilyttä- mistä ilman apuvälineen kaatumista maahan. Kepinpidin voidaan luovuttaa asiak- kaalle, joka käyttää keppiä tai kyynärsauvoja pitkäaikaisesti ja kepinpitimen käyttö tu- kee henkilön omatoimisuutta ja liikkumisen turvallisuutta. 12 07 27 Välineet, joilla kävelyn apuvälineet pidetään paikoillaan, kun ne eivät ole käytössä Välineet, joilla kävelykeppi, sauva tai kävelyteline lukitaan paikalleen tai joiden avulla rollaattori pysäköidään. Kohtaan sisältyvät esim. pöytään kiinnitettävät kepinpitimet tai seisontajarrut. Pyörätuoleihin kiinnitettävät välineet, joiden avulla kannatellaan tai kulje- tetaan esineitä, ks. 12 24 42. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 129 12 07 30 Lisävarusteet, jotka helpottavat kävelyn apuvälineiden suuntaamista ja liikuttamista Kävelyn apuvälineisiin kiinnitettävät välineet, joiden avulla käyttäjä pystyy helpommin vaikuttamaan kulkusuuntaan ja -nopeuteen. Kohtaan sisältyvät esim. työntötangot, kääntymättömät pyörät, kynnysten ja kiveyksen ylittämistä helpottavat välineet sekä laa- hausjarrut. 12 07 36 Kävelyn apuvälineisiin tarkoitetut valot ja muut merkinantovälineet Välineet, jotka voidaan kiinnittää kävelyn apuvälineisiin ja näin valaista välineen ympä- ristöä tai parantaa välineen havaittavuutta. Kohtaan sisältyvät esim. heijastimet. Tavanomaisia kuluttajatuotteita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 12 10 Autot, pakettiautot ja kuorma-autot Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut autot, pakettiautot ja kuorma-autot sekä joukko- liikennekäyttöön tarkoitetut pakettiautot, jotka soveltuvat toimintarajoitteisen kuljettajan tai matkustajien käyttöön. Autoilun tuet. Ks. Vammaispalveluiden käsikirja/ Auton hankinnan tuet66 12 12 Kulkuneuvojen lisävarusteet ja muutokset Kulkuneuvoihin kiinnitettävät välineet tai kulkuneuvoihin tehtävät muutokset, joiden an- siosta toimintarajoitteiset henkilöt voivat toimia kuljettajina tai nousta kulkuneuvoon, poistua kulkuneuvosta tai matkustaa kulkuneuvossa turvallisesti. Auton apuvälineet ja muutostyöt. Ks. Vammaispalveluiden käsikirja/ Vammaispalvelu- lain mukaiset autoilun tuet67. 66 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/oikeuskaytanto/auton-hankinnan-tuet 67https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/taloudellinen-tuki/vam- maispalvelulain-mukaiset-autoilun-tuet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 130 12 12 09 Autojen turvavyöt ja valjaat Vyöt ja järjestelmät, jotka pitävät henkilön turvallisesti paikallaan autossa. Kohtaan si- sältyvät esim. kolmi- ja nelipistevyöt ja vyöliivit. Asento- ja tukivöitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä tuke- maan vammaisen tai pitkäaikaissairaan matkustajan asentoa ja turvallista matkusta- mista silloin, kun vartalon hallinta on niin heikko, ettei auton oman turvavyön antama tuki ole riittävä. Asiakkaille, joilla on levottomuutta ja / tai käytöshäiriöitä voidaan tur- vavyö lisävöiden lisäksi varustaa lukon avaamisen estävällä suojalla. Auton omaa tur- vavyötä aina on käytettävä liikenneturvallisuuden vuoksi. Auton kiinteiden turvavöiden muutostyöt. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Oikeuskäy- täntö/ Muutostyöt vakiomalliseen välineeseen68. Turvavöitä ja – hihnoja esimerkiksi taksi- ja koulumatkojen turvallisuuden paranta- miseksi ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä69. Vartalon paikalleen tukevat apuvälineet. Ks. luokka 09 07. Apuvälineet, joilla pyörätuoli kiinnitetään kulkuneuvoon. Ks. luokka 12 12 24. 12 12 12 Moottorikäyttöisiin kulkuvälineisiin tarkoitetut istuimet ja tyynyt sekä kulkuneuvoissa istumiseen liittyvät lisävarusteet ja ratkaisut Istuimet ja tyynyt, jotka helpottavat kulkuneuvon istuimelle menoa tai siitä poistumista tai tukevat istuvaa matkustajaa matkustuksen aikana. Kohtaan sisältyvät esim. lasten tur- vaistuimet, käännettävät istuimet, korottavat istuimet ja liukuvat istuimet. 12 12 12 01 Lasten turvaistuimet Lapsille suunnitellut istuimet, jotka kiinnitetään autonistuimelle ja joihin lapsi kiinnitetään turvavöillä matkan ajaksi Pienten lasten perhe hankkii itse turvakaukalon ja -istuimen. Perheen hankkimaan tur- vaistuimeen voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena lisävöitä - ja tukia. 68 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/oikeuskaytanto/auton-hankinnan- tuet/muutostyot-vakiomalliseen-valineeseen 69 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090723 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 131 Kun tavanomainen turvaistuin ei tue riittävästi, voidaan vaikeavammaiselle lapselle hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena auton turvaistuin, jossa on asentoa tukevia vöitä, erityismuotoiltu istuin, päätuki, alaraajatuki tms. pystyäkseen matkustamaan tur- vallisesti hyvässä istuma-asennossa. Turvaistuin voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena myös silloin, kun vammainen lapsi ei kokonsa puolesta mahdu tai muusta yksilöllisestä syystä ei voi käyttää tavanomaista turvaistuinta. 12 12 12 02 Säädettävät, koottavat autonistuimet Auton istuimet joiden istuinkulmaa, selkänojan kaltevuutta jne. voidaan säätää yksilölli- sesti tai jotka voidaan koota osista vastaamaan yksilöllisiä tarpeita. Istuimet vaihdetaan auton vakioistuimen tilalle. Ks. Vammaispalveluiden käsikirja/ Vammaispalvelulain mukaiset autoilun tuet70 12 12 12 03 Istuinpohjat Istuimen runko-osat joiden päälle istuimen tyynyosat kiinnitetään. 12 12 12 04 Kääntöistuimet Auton istuimet joissa on kääntömekanismi, joka helpottaa autoon ja siitä pois siirtymistä. Istuin kääntyy vakioasennosta oviaukkoon päin. Kohtaan kuuluvat mallit, joita voi kään- tämiseen jälkeen vielä liu´uttaa ulospäin autosta. Ks. Vammaispalveluiden käsikirja/Vammaispalvelulain mukaiset autoilun tuet71 12 12 15 Henkilönnostolaitteet, autoon asennettavat, (eivät nosta pyörätuolia) Kulkuneuvoon kiinnitetyt välineet, joiden avulla henkilö nostetaan kulkuneuvoon tai kul- kuneuvosta. Kehon asennon vaihtamisen apuvälineet, ks. 12 31. Henkilönnostolaitteet, ks. 12 36. Tukikahvat ja kädensijat, irrotettavat, ks. 18 18 10. Ks. Vammaispalveluiden käsikirja/ Vammaispalvelulain mukaiset autoilun tuet72 70 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/taloudellinen-tuki/vam- maispalvelulain-mukaiset-autoilun-tuet 71 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/taloudellinen-tuki/vam- maispalvelulain-mukaiset-autoilun-tuet 72 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/taloudellinen-tuki/vam- maispalvelulain-mukaiset-autoilun-tuet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 132 12 12 18 Apuvälineet, joilla pyörätuolissa oleva henkilö pääsee kulkuneuvoon Välineet, joiden avulla kulkuneuvoon tai kulkuneuvosta nostetaan henkilö ja pyörätuoli, jossa kyseinen henkilö istuu, tai joilla mahdollistetaan pyörätuolissa istuvan henkilön siir- tyminen kulkuneuvoon. Kohtaan sisältyvät esim. nostolaitteet, joilla henkilö ja hänen pyörätuolinsa siirretään kulkuneuvoon tai pois kulkuneuvosta, luiskat, joiden avulla käy- tössä oleva tai tyhjä pyörätuoli voidaan siirtää kulkuneuvoon, sekä kulkuneuvoon asen- netut nostotasot, jolla käytössä oleva tai tyhjä pyörätuoli voidaan siirtää kulkuneuvoon. Autot, pakettiautot ja kuorma-autot, joissa on korkeussäädettävä alusta, ks. 12 10 03. Siirrettävät luiskat, ks. 18 30 15. 12 12 21 Pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavat laitteet Välineet, joiden avulla pelkkä pyörätuoli nostetaan kulkuneuvoon tai kulkuneuvon ka- tolle. Kohtaan sisältyvät esim. autoon asennettavat pyörätuolin nostimet. Käsikäyttöisen pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavan laitteen hankintakustan- nuksiin voidaan hakea korvausta vammaispalvelulain perusteella. Ks. Vammaispalve- luiden käsikirja/ Vammaispalvelulain mukaiset autoilun tuet.73 Nostolaitetta arvioitaessa ja suositeltaessa on varmistettava, että asiakkaan käyttämä pyörätuoli soveltuu rakenteeltaan nostolaitteella siirrettäväksi. 12 12 24 Apuvälineet, joilla pyörätuoli kiinnitetään kulkuneuvoon Välineet, jotka varmistavat, että pyörätuoli pysyy paikallaan kulkuneuvossa. Kohtaan si- sältyvät esim. pyörätuolin kiinnityshihnat. Pyörätuolin ja siinä matkustavan tulee olla luotettavasti kiinnitettävissä ajoneuvoon si- ten kuin standardissa SFS 5912 pyörätuolissa istuvan matkustajan kuljettamisesta henkilö,-paketti- ja kuorma-autossa on määrätty74. Pyörätuolissa istuvan matkustajan on käytettävä turvavöitä, ellei häntä ole siitä lääkä- rin todistuksella vapautettu.75 Määräysten mukaan matkustaja kiinnitetään pyörätuoliin 73 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/taloudellinen-tuki/vam- maispalvelulain-mukaiset-autoilun-tuet 74 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090723 75 https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset/autoliikenne/pyoratuolin-kiin- nittaminen-autoon VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 133 ensisijaisesti autoon ankkuroidulla kolmipisteturvavyöllä. Pyörätuolin kiinnityksen ja matkustajan turvavöiden on oltava erillisiä kiinnitysjärjestelmiä.76 Pyörätuolissa henki- lön istuma-asentoa tukevat turvavyöt ja tukivyösarjat eivät täytä edellä mainittuja lii- kenneturvallisuusmääräyksiä. Sähköpyörätuolien rakenteissa on useimmiten tehdasvalmisteiset kiinnityskoukut. Ma- nuaalipyörätuoliin ei kiinnityskoukkuja tarvitse asentaa. Kuljetuksen tai ajon ajaksi pyörätuolin autoon kiinnittämiseen tarkoitettujen koukkujen, lenkkien ja laitteiden han- kintakustannuksia voidaan korvata vammaispalvelulain perusteella. Ks. Vammaispal- veluiden käsikirja/ Vammaispalvelulain mukaiset autoilun tuet77 Turvavöitä ja –hihnoja esimerkiksi taksi- ja koulumatkojen turvallisuuden paranta- miseksi ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Vartalon paikalleen tukevat apuvälineet. Ks. luokka 09 07. Autojen turvavyöt ja valjaat ks. luokka 12 12 09. 12 16 Mopedit ja moottoripyörät Mopedeita ja moottoripyöriä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutetaan jalankulkijaan rinnastettavia sähköisiä liik- kumisen apuvälineitä (esim. sähkökäyttöiset pyörätuolit). 12 17 Erilaiset moottorikäyttöiset kulkuvälineet Kohtaan sisältyvät esim. seisaaltaan ajettavat liikkumisvälineet, moottorikelkat, lumis- kootterit, maastoautot ja mikroautot. Erilaiset ihmisvoimin liikuteltavat kulkuvälineet, ks. 12 27 Seisaaltaan ajettavia liikkumisvälineitä, moottorikelkkoja, lumiskootterita, maasto- ja mikroautoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Lääkinnällisenä 76 https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset/autoliikenne/pyoratuolin-kiin- nittaminen-autoon 77https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/taloudellinen-tuki/vam- maispalvelulain-mukaiset-autoilun-tuet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 134 kuntoutuksena luovutetaan jalankulkijaan rinnastettavia sähköisiä liikkumisen apuväli- neitä (esim. sähkökäyttöiset pyörätuolit). 12 17 03 Sähkökäyttöiset porrasnousuvälineet Sähkökäyttöiset välineet, joita avustaja käyttää ja joita ei ole kiinnitetty tai yhdistetty por- taisiin tai portaiden viereisiin seiniin tai kattoon ja jotka on tarkoitettu henkilön kuljettami- seen portaita pitkin. Kohtaan sisältyvät esim. sähkökäyttöiset hätäpoistumisvälineet. Sähkökäyttöiset porrasnousupyörätuolit, ks. 12 23 15. Hissit, nostotasot, porrashissit ja luiskat, ks. 18 30. Porraskiipijä on siirrettävä apuväline, jolla mahdollistetaan pyörätuolissa istuvan asi- akkaan siirtäminen portaissa. Porraskiipijä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä vamman tai sairauden vuoksi liikuntaesteiselle pyörätuolia käyttä- välle asiakkaalle, joka ei pääse portaiden vuoksi asuntoonsa tai joka ei pysty toimi- maan asunnossaan, jossa on portaita eikä kulkua voida toteuttaa luiskia rakentamalla. Porraskiipijä luovutetaan käyttövaativuutensa takia vain poikkeustapauksissa. Lait- teen käyttötarve tulee olla säännöllistä (useita kertoja viikossa). Porraskiipijän malli valitaan porrasrakenteiden mukaisesti. Luovuttamisen edellytyksenä on apuvälinealan asiantuntijan tekemä arviointi asiakkaan asuinympäristössä. Luovutuksen edellytyk- senä on myös avustajan sitoutuminen apuvälineen käyttöön. Porraskiipijää luovutetta- essa on varmistettava, että avustaja on saanut riittävän käytönopetuksen ja että hän hallitsee käyttöohjeiden mukaisen ja turvallisen apuvälineen käytön. 12 17 09 Erilaiset nelipyöräiset moottorikäyttöiset kulkuvälineet Kohtaan sisältyvät esim. maastoajoneuvot, nelivedot, moottorikelkat, lumipotkulaudat ja mikroautot. Maastoajoneuvoja tai muita nelipyöräisiä moottorikäyttöisiä kulkuvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovute- taan jalankulkijaan rinnastettavia sähköisiä liikkumisen apuvälineitä (esim. sähkökäyt- töiset pyörätuolit). 12 18 Polkupyörät Kohtaan sisältyvät esim. apumoottorilla varustetut polkupyörät. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia kaksipyöräisiä polkupyöriä /sähköavusteisia polkupyöriä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 135 Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutetaan vain erityisominaisuuksilla varustettuja polkupyöriä, jotka täyttävät lääkinnällisistä laitteista annetun direktiivin 93/42 ETY vaa- timukset ja/tai EU:n asetuksen 2017/745 lääkinnällisistä laitteista (MD-asetus) siirty- mäsäädösten mukaisesti78. Erityisominaisuuksilla varustettu polkupyörä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä apuvälinealan asiantuntijan tekemän tarvearvioinnin perusteella asiakkaalle, jonka toimintakyky on alentunut siten, että liikkuminen tavanomaisella polkupyörällä ei onnistu. Luovuttamisen edellytyksinä voidaan pitää muun muassa seuraavia perusteita:  polkupyörä on päivittäisten toimintojen kannalta välttämätön liikkumisen apuväline  polkupyörä lisää itsenäistä suoriutumista (esim. mahdollistaa asioinnin)  polkupyörän käyttö tukee henkilön kokonaiskuntoutusta  polkupyörän tarve on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan  pyöräilijällä ei ole turvallisuuteen vaikuttavia hahmotus-, näkö- tai muis- tiongelmia. Pyörien etu- ja takavalot ovat tieliikennelain mukaan pakolliset varusteet, kun ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan tai, kun näkyvyys on sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.79 Mikäli luovutettavassa pyörässä ei ole vakiovarusteena valoja, voi- daan pyörään asennettavat valot luovuttaa yksilöllisen tarveharkinnan perusteella, kun pyöräily on säännöllistä pimeän tai hämärän aikaan. Tavanomaisena kuluttajatuotteena saatavaa pyöräilykypärää ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. Vapaa-ajan ja harrastuksen apuvälineet. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Vapaa-ajan välineet.80 78 Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet MD- asetuksen siirtymäajan lykkäämi- sen 26.5.2021 asti 79https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 80https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet/vapaa-ajan- apuvalineet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 136 12 18 04 Kaksipyöräiset polkupyörät, jaloin poljettavat Jaloilla poljettavat yhdelle henkilölle tarkoitetut kaksipyöräiset polkupyörät. Käyttäjän omaan polkupyörään voidaan lääkinnällisenä kuntoutuksena luovuttaa lisä- varusteita (esim. apupyörät, ohjaustanko, polkimien muutostyöt; luokka 12 18 21), jotka mahdollistavat polkupyörän käytön. 12 18 05 Kaksipyöräiset polkupyörät, käsin poljettavat Käsin poljettavat yhdelle henkilölle tarkoitetut kaksipyöräiset polkupyörät. 12 18 06 Kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät, jaloin poljettavat Jaloilla poljettavat yhdelle henkilölle tarkoitetut polkupyörät, joissa on vähintään kolme pyörää. Kohtaan sisältyvät esim. tavarankuljetuspyörät. 12 18 06 01 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää takana Kolmipyöräiset polkupyörät, joissa on kaksi pyörää takana lisäämässä pyörän tuke- vuutta henkilölle, jolla on tasapainovaikeuksia. Pyörällä on helpompi lähteä ajamaan ja pysähtyä kuin kaksipyöräisellä pyörällä. 12 18 06 02 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää edessä Kolmipyöräiset polkupyörät, joissa on kaksi pyörää edessä lisäämässä pyörän tuke- vuutta. Pyörää on helpompi taluttaa ja sen mittasuhteet on helpompi hahmottaa, kun pyörät ovat edessä 12 18 09 Kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät, käsin poljettavat Kolmi- tai nelipyöräiset käsin poljettavat polkupyörät 12 18 12 Potkupyörät ja potkulaudat, jalalla liikuteltavat Välineet, jotka koostuvat pyörällisestä jalkatasosta ja ohjaustangosta ja jotka ovat ja- loilla potkuteltavia. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia potkupyöriä (jalaksiset nelipyöräiset tai kak- sipyöräiset) tai potkulautoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 137 Yksilöllisen tarveavioinnin perusteella voidaan potkulauta (mekaaninen tai sähköinen) luovuttaa vammaiselle henkilölle, jolle tavanomaiset potkulaudat eivät sovellu ja jonka omatoiminen liikkuminen potkupyörän/potkulaudan avulla mahdollistaa välttämättömät asiointi- ym. matkat.81 12 18 15 Tandempyörät sekä kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät kahdelle tai useammalle henkilölle Useammalle henkilölle tarkoitetut poljettavat välineet, joissa on vähintään kaksi istuinta. Tandem-pyörä voidaan yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun tavoitteena on tukea, ylläpitää tai parantaa asiak- kaan toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikenty- mistä.82 Ks. vammaispalvelujen käsikirja/ Vapaa-ajan apuvälineet.83 12 18 15 01 Tandempyörät Polkupyörät, jossa kaksi käyttäjää istuu peräkkäin ja kummallakin on omat polkimensa 12 18 15 02 Polkupyörät, nelipyöräiset Polkupyörät, joissa kaksi käyttäjää istuu vierekkäin ja kummallakin on omat polkimensa. 12 18 21 Polkupyöriin tehdyt muunnokset Polkupyörään tehdyt lisäykset tai muutokset, jotta niiden käyttö helpottuisi. Kohtaan si- sältyvät esim. lisämoottorit ja apupyörät. Polkupyörien lisävarusteita (esim. erityissatula, pohje- ja vartalotuet sekä teleskoop- piapupyörät) luovutetaan apuvälinealan asiantuntijan tekemän yksilöllisen tarvearvi- oinnin perusteella mahdollistamaan polkupyörän käyttö silloin, kun se asiakkaan toi- mintakyvyn rajoitteen vuoksi ei onnistu ilman lisävarusteita. 81 EOAK/1067/2019 82EOAK/2295/2019 83 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet/vapaa-ajan- apuvalineet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 138 Käyttäjän omaan polkupyörään voidaan luovuttaa teleskooppiapupyörät ja muita pol- kupyörän käyttämisen mahdollistavia lisävarusteita. Lisävarusteiden asennuksesta vastaa apuvälineyksikkö/apuvälinekeskus. Käyttäjän omaan pyörään voidaan teettää lääkinnällisenä kuntoutuksena muutostöitä, kun asiakkaan toimintakyky on sairauden /vamman vuoksi alentunut (esim. raajojen mittasuhteissa ja/tai nivelliikkuvuuksissa on rajoitteita) siten, että hän ei voi ajaa ta- vanomaisesti varustetulla pyörällä ja polkupyörän käyttö tukee henkilön kuntoutusta- voitteita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi polkimien pidennys tai ohjaustankoon tehtä- vät muutokset otteen parantamiseksi 12 22 Käsikäyttöiset pyörätuolit Välineet, jotka liikkuvat pyörillä ja tukevat liikkumisrajoitteisen henkilön kehoa ja joita pyö- rätuolin käyttäjä tai avustaja liikuttaa. Kohtaan sisältyvät esim. käsikäyttöiset seisontapyö- rätuolit (jotka pystyvät nostamaan henkilön seisovaan asentoon ja pitämään hänet siinä asennossa), makuuasentoon kallistuvat pyörätuolit sekä lumi-, ranta- ja uima-allaspyörä- tuolit. WC-tuolit, pyörälliset, ks. 09 12 03. Kylpy- tai suihkutuolit, pyörälliset, ks. 09 33 03. Pyörätuolia voidaan käyttää liikkumisen apuvälineenä, kun liikkuminen ei muiden liik- kumisen apuvälineiden avulla onnistu ollenkaan tai onnistuu vain lyhyitä matkoja. Pyörätuoli mahdollistaa käyttäjänsä omatoimisen tai avustetun liikkumisen ja parantaa asiakkaan muuta toimintakykyä. Pyörätuolivalikoimassa on eri käyttötarkoituksiin soveltuvia malleja (esim. perusmal- leista valittava kelattava pyörätuoli, jalalla potkuteltava pyörätuoli, yksilöllisen tarpeen mukaan valmistettu aktiivipyörätuoli, tai henkilön kuljettamisessa tarvittava malli). Pyö- rätuolin arviointi ja valinta edellyttää osaamista ja pyörätuoli tulee aina valita yksilölli- sen käyttötarpeen perusteella. Pyörätuolin arviointi tehdään yhdessä asiakkaan ja apuvälinealan asiantuntijan yhteis- työnä. Pyörätuolia arvioitaessa on otettava huomioon:  sairauden tai vamman laatu ja sen vaikutus toimintakykyyn  asiakkaan toimintakyky  asiakkaan koko ja mittasuhteet  pyörätuolin käyttötarve ja -ympäristö  asiakkaan siirtymistapa pyörätuoliin/ pyörätuolista  pyörätuolin kelattavuus / työnnettävyys  istuma-asento  istuintyynyn yksilöllinen valinta (aina vähintään perustyyny)  lisävarusteiden tarve ja saatavuus VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 139 Asiakkaalle luovutettavien pyörätuolien tulee olla käyttäjilleen turvallisia ja niissä tulee olla kaatumaeste. Jos kaatumaeste poistetaan, syy tulee kirjata potilasasiakirjaan. Pyörätuolien kunto on tarkastettava aina ennen luovutusta. Kun pyörätuolin tarve on pitkäaikaista, säännöllistä ja sen käyttö tukee omatoimista suoriutumista, luovutetaan se toistaiseksi voimassa olevaan lainaan. Pyörätuoli voidaan luovuttaa määräaikaisen käyttöön, kun käyttö on tilapäistä esimer- kiksi leikkauksen tai tapaturman jälkeen. Pyörätuoli voidaan luovuttaa myös silloin, kun se on välttämätön ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi. Lumi-, ranta- ja uima-allaspyörätuolit ovat harrastusvälineitä; niitä ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 12 22 03 Pyörätuolit kelausvanteilla Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa molemmin käsin joko kuljetuspyöristä tai kelaus- vanteista. Kohtaan sisältyvät esim. etupyöristä kelattavat ja takapyöristä kelattavat pyö- rätuolit. 12 22 03 01 Pyörätuolit, ristikkorunkoiset Pyörätuolit jotka taittuvat kokoon leveyssuunnassa. 12 22 03 02 Pyörätuolit, kiinteärunkoiset Pyörätuolit joiden runko on kiinteä. Luokkaan sisältyvät mallit, joiden selkänoja taittuu istuimen päälle. 12 22 03 03 Pyörätuolit lepoasentoon säädettävät Pyörätuolit jotka voidaan säätää lepoasentoon. Pyörätuolit ovat pehmustettuja ja ne suunniteltu henkilöille, jotka tarvitsevat hyvän tuen. Lepoasentoon säädettävissä oleva pyörätuoli voidaan luovuttaa käyttöön liikkumisen apuvälineeksi asiakkaalle, jolle vartalonhallinnan heikkouden vuoksi peruspyörätuoli ei takaa riittävän tuettua ja toiminnallista istuma-asentoa, ja joka käyttää apuvälinettä joko itsenäisesti kelaten tai avustettuna. 12 22 03 04 Seisontapyörätuolit Pyörätuolit jotka nostavat henkilön seisovaan asentoon ja joita henkilö voi kelata itse istuma-asennossa. Nostotoiminto joko kaasujousella tai sähköisesti. Seisontapyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä pyö- rätuolia käyttävälle asiakkaalle, jolle seisomapyörätuoli on välttämätön määritellyissä päivittäisissä toiminnoissa (esim. keittiötyöt tai seisten toteutettavat muut toiminnot) VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 140 suoriutumiseksi. Luovuttaminen edellyttää apuvälinealan asiantuntijan ja asiakkaan kanssa yhdessä todettua tarvetta. Luovuttamisen perusteita:  asiakas pystyy itsenäisesti kelaamaan pyörätuolia sisätiloissa ja käyttämään seisomaan nousumekanismia tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti.  yksilöllisesti todettu ja määritelty erityisperuste (esim. seisominen ei muilla seisomisen apuvälineillä onnistu ja seisomapyörätuolin käyttö mahdollistaa itsenäisen seisomisen ja suoriutumisen eri toiminnoissa) ja apuvälineen käyttö tukee kuntoutuksen tavoitteita.  itsenäisesti ja säännöllisesti tapahtuva pystyasennon harjoittaminen, jolle on lääketieteellisesti todetut perusteet ja kuntoutukselliset tavoitteet ja  ulkopuolisen avun tarpeen merkittävä väheneminen. Seisomapyörätuolin lisäksi asiakas voi tarvita toisen pyörätuolin toisenlaiseen käyttö- tarpeeseen (esim. ulkona liikkuminen). 12 22 03 05 Erityispyörätuolit Pyörätuolit joita käytetään esimerkiksi lajikohtaisessa urheilussa. Vapaa-ajan ja harrastuksen apuvälineet. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Vapaa-ajan välineet84 12 22 06 Pyörätuolit, kampikäyttöiset Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa ja ohjaa kampien avulla Kampikäyttöinen pyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neeksi terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella asiakkaalle, jolla pyörätuolin käytön yleiset edellytykset täyttyvät eikä omatoiminen ke- laaminen käsien motoriikan, liikkeiden hallinnan häiriöiden tai liikeratojen rajoittunei- suuden vuoksi onnistu. 84 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet/vapaa-ajan- apuvalineet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 141 12 22 09 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, toisen puolen pyörästä kelattavat Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa vain yhdellä kädellään. Kohtaan sisältyvät esim. yhdellä kädellä käytettävät kampikäyttöiset ja kelausvainteiset pyörätuolit. Yhdellä kädellä kelattava pyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perus- teella asiakkaalle, jolla pyörätuolin käytön yleiset edellytykset täyttyvät eikä hän pysty sairauden tai vamman aiheuttaman käsien toimintavajeen vuoksi kelaamaan kaksikä- tisesti. 12 22 12 Pyörätuolit kelausvanteilla, joissa sähköinen kelauksen tehostus Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa käsin työntämällä kelausvanteista ja joissa on yksi tai useampi sähkömekanismi, joka helpottaa yhden pyörän tai molempien pyörien pyö- rimistä. Käsikäyttöisten pyörätuolien lisävoimalaitteet, ks. 12 24 09. Tähän luokkaan kuuluvat pyörätuolit, joissa on kiinteät kelauksen tehostajat. Pyörätuolien lisävoimalaitteet ks. luokka 12 24 09 Käsikäyttöisten pyörätuolien lisävoi- malaitteet. 12 22 15 Pyörätuolit, jalkakäyttöiset Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa vain jalkojen avulla. Kävelytuolit, ks. 12 06 09. Istuimet, ks. 18 09. Jalkakäyttöinen pyörätuoli on useimmiten vakio-/perusmallinen pyörätuoli, jonka is- tuinkorkeus on säädetty niin matalaksi, että asiakas voi liikuttaa pyörätuolia jalan /jal- kojen avulla. Jalalla liikutettava pyörätuoli voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla pyörä- tuolin käyttöönoton yleiset edellytykset täyttyvät eikä hän sairauden tai vamman ai- heuttaman yläraajojen toimintavajeen vuoksi pysty käyttämään pyörätuolia käsillään. Edellytyksenä on, että alaraajat tai toinen alaraaja toimivat siinä määrin, että pyörä- tuolin liikuttaminen jalalla lattiasta potkutellen onnistuu. 12 22 18 Pyörätuolit, työnnettävät Käsikäyttöiset pyörätuolit, joita avustaja liikuttaa ja ohjaa työntämällä molemmin käsin pyörätuolin työntökahvoista. Avustajan kuljettama pyörätuoli voidaan luovuttaa pyörätuolia tarvitsevalle asiak- kaalle, joka ei kykene kelaamaan itse ja tarvitsee liikkumiseen toisen henkilön apua. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 142 Tilapäiseen kuljettamiseen soveltuu usein peruspyörätuoli. Pitkäaikaiseen käyttöön tarvittava kuljetuspyörätuoli arvioidaan yksilöllisen käyttötar- peen mukaan julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan, asiakkaan ja/tai omaisen/ avustajan /muun lähihenkilön yhteistyönä. Kuljetuspyörätuolissa voidaan asiakkaan tarpeista (esim. heikko vartalon ja pään hallinta) johtuen tarvita erityisomi- naisuuksia kuten kulmasäädettävä istuin- ja/tai selkäosaa sekä vartalo- ja sivutuet. Luovuttamisen edellytyksenä on myös pyörätuolin säännöllinen käyttötarve. Asumisyksiköissä yleiskäytössä tarvittavia kuljetuspyörätuoleja ei luovuteta lääkinnäl- lisen kuntoutuksen apuvälineenä. Ks. Luku 2.2 Apuvälinepalvelut eri asumismuo- doissa. 12 23 Sähköpyörätuolit Välineet, joissa on pyörätuolia liikuttava moottori ja joiden istuinjärjestelmä tukee liikku- misrajoitteista henkilöä ja joiden käyttövoima on peräisin tuoliin sisältyvästä sähkö- tai polttomoottorista. Kohtaan sisältyvät esim. sähkökäyttöiset seisontapyörätuolit (jotka pystyvät nostamaan henkilön seisovaan asentoon ja pitämään hänet siinä asennossa), makuuasentoon kallistuvat sähkökäyttöiset pyörätuolit, pyörätuolit, joissa on nouseva tai kääntyvä istuin, lumi- ja rantapyörätuolit sekä pyörätuolin alustat. Sähköpyörätuolin-/ mopon käytön edellytykset: Sähköpyörätuolin ja mopon käyttäjän tulee pystyä käyttämään apuvälinettä turvalli- sesti sekä itsensä että ympäristönsä kannalta arvioituna. Sähköpyörätuolin tai sähkö- mopedin avulla käyttäjän omatoimisuus sekä hänen liikkumis- ja osallistumismahdolli- suutensa tulee lisääntyä. Tarpeen arviointi ja apuvälineen sovitus tehdään asiakkaan luonnollisessa toimintaympäristössä ja sen tulee soveltua apuvälineelle.85 Sähköpyörätuolin/ -mopon käyttäjältä edellytetään:  motivaatiota ja oma-aloitteisuutta  kykyä ohjata sähköpyörätuolia /-mopoa valitulla ohjaustavalla  riittävää näkökykyä (ohjeellinen näöntarkkuus tulee olla molempien sil- mien yhteisnäkö 0.3) 85https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161496/STM_J02_Yhtenai- sen%20kiireettoman%20hoidon%20perusteet.pdf?sequence=4&isAllowed=y, s. 305 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 143  ympäristön havainnointikykyä ja muiden liikkujien ja liikenteen huomioi- mista sekä ymmärrystä vaarasta (kognitio)  kykyä käyttää sähköpyörätuolia /-mopoa turvallisesti  riittävän hyvää psyykkistä toimintakykyä. Sähkömopon käyttäjältä edellytetään edellisten lisäksi:  riittävän hyvää yläraajan/yläraajojen toimintakykyä ja vartalon hallintaa ja  kykyä siirtyä itsenäisesti mopoon tai siitä pois. Suositus /lähete sähköpyörätuolin/-mopon arviointiin. Suosituksessa /lähetteessä tu- lee kuvata:  apuvälineen käyttötarve  liikuntavamma ja sen etiologia  käytössä olevat apuvälineet  mahdollisimman tarkka kuvaus liikkumis- ja toimintakyvystä  näkökyky (vähintään 0,3 yhteisnäkö, tarvittaessa korvaavia linssejä käyt- täen). Ks. alla tarkempi ohjeistus.  kognitiivinen suoriutuminen  perustelut sähköisen liikkumisen apuvälineen tarpeelle  miten apuväline lisää asiakkaan itsenäistä suoriutumista. Näkökyvyn tutkiminen: Mikäli henkilöllä on silmäsairaus tai muu sairaus, jolla epäillään olevan vaiku- tusta sähköpyörätuolin /-mopon turvalliseen käyttöön, tulee ennen suosituksen /lähetteen lähettämistä selvittää seuraavat asiat:  Lääkärin tekemä selvitys visuksista ja näkökentistä.  Edellytyksenä on vähintään 0,3 yhteisnäkö, tarvittaessa korvaa- via linssejä käyttäen  Jos henkilö on menettänyt näön toisesta silmästään tai hän käyttää vain toista silmäänsä näköhavaintoja tehdessään, näön- tarkkuuden tulee olla vähintään 0.3 ja silmien tilan tulee olla jat- kunut niin kauan, että hän on sopeutunut vain toisen silmän käyttämiseen.  Näkökenttien testaus sormiperimetrialla  Mikäli tutkimuksessa tulee esiin selvä, vähintään yhden kvadrantin näkökenttäpuutos (vaakasuora näkökenttä jää alle 120 asteen), ohjataan silmälääkärille näkökenttätutkimukseen. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 144  Jos silmälääkäri toteaa yli yhden kvadrantin näkökenttäpuutoksen, mutta ei yli 120 asteen keskeistä näkökenttäpuutosta, eikä lähettävän lääkärin tutkimuksessa ole kliinisesti epäilyä muusta näön osa-alueen heikenty- mästä (häikäisyherkkyys, kontrastiherkkyys, hämäränäkö), voidaan asiakas lähettää apuvälinekeskukseen sähköpyörätuolin/ -mopon arvi- ointiin.  Lähettävän lääkärin lähetteessä todetaan tutkimustulokset ja pyydetään apuvälinealan asiantuntijan tekemää sähköpyörätuolin /-mopon käytön arviointia siinä toimintaympäristössä, jossa apuvälinettä on suunniteltu käytettävän. Arviointi: Sähköisiä liikkumisen apuvälineitä arvioitaessa tehdään laaja, kokonaisvaltainen arvi- ointi asiakkaan tarpeista ja toimintaympäristöstä, jossa apuvälinettä on ajateltu käyt- tää. Arviointi on tarpeen mukaan tehtävä monialaisessa yhteistyössä muun muassa silloin, kun laitteen säilyttäminen tai käytön mahdollistaminen edellyttää asuntoon teh- täviä muutostöitä. Jos henkilöllä on useita toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia tai oireita (esim. huo- miotta jättäminen, neglect ja/tai kognition ongelmia), on ajokyvyn arviointi perusteltua tehdä moniammatillisessa yhteistyössä esimerkiksi toimintaterapeutin ja apuväli- nealan asiantuntijan yhteistyönä. Tarvittaessa konsultoidaan myös muita ammattilai- sia (esim. neuropsykologi, neurologi). Ajoharjoittelukertoja tulee tehdä useita, jolloin saadaan tarkka käsitys sekä laitteen hallinnasta että ympäristössä suoriutumisesta. Toiminnallisen näkökyvyn arvioiminen: Kun henkilöllä on näkökykyyn liittyvä silmäsairaus, tulee arvioida toiminnallinen näkö- kyky. Toiminnallista näkökykyä testataan käytännön ajamistilanteessa sekä sisä- että ulko-olosuhteissa, jolloin varmistetaan sähköpyörätuolin /-mopon turvallinen käyttö. Mikäli on epäselvää, riittääkö toiminnallinen näkö, suositellaan myös silmälääkärin ja/tai näönkäytön ohjaajan konsultaatiota. Toiminnallinen näkökyky tulee testaa siinä toimintaympäristössä, jossa apuvälinettä tullaan käyttämään (esim. liikenteessä, koti- ympäristössä). Ajoharjoittelua tulee tehdä riittävän pitkään, jolloin saadaan tarkka kä- sitys sekä laitteen hallinnasta että ympäristössä suoriutumisesta. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 145 Epilepsia, muut tajunnan häiriöt tai toimintakyvyn tilavaihtelut: Asiakkaan epileptiset kohtausoireet, tajunnanhäiriökohtaukset tai esim. Parkinsonin tautia sairastavien tilavaihtelut tulee olla pääsääntöisesti lääkityksellä tai muuten hal- linnassa (epilepsiassa noin vuosi kohtauksetonta aikaa) ennen kuin sähkömopo tai sähköpyörätuoli voidaan asiakkaalle turvallisesti luovuttaa. Päihde- tai huumeriippuvuus: Tapauskohtaisesti on harkittava sairauskertomustietojen perusteella, milloin asiak- kaan päihteiden käyttö on sellaista, että sähköisen liikkumisapuvälineen käyttö aiheut- taa merkittävän turvallisuusriskin itselle ja muille liikkujille. Luovuttaminen ja seuranta: Sähköpyörätuoli ja sähkömopo voidaan luovuttaa asiakkaalle, joka ei heikentyneen toimintakykynsä vuoksi pysty liikkumaan itsenäisesti muiden kevyempien liikkumisen apuvälineiden avulla sisällä ja/tai ulkona. Sähkömopon tai – pyörätuolin käyttäjää on ohjattava huolellisesti laitteen käytössä. Sähköisten liikkumisapuvälineiden käyttäjälle luovutetaan apuvälineen käyttöohjeet sekä ohjeistus/opas, johon on koottu yleiset periaatteet ja keskeiset asiat laitteen käy- töstä. Käyttäjän vastuulla on laitteen käyttäminen sovittujen luovutusehtojen mukaisesti. Muiden henkilöiden tai eläinten kuljettaminen sähköpyörätuolissa tai -mopossa on eh- dottomasti kielletty turvallisuuden vuoksi. Jos henkilöllä on mahdollista liikkua omalla autolla ja käyttää määränpäässä lyhyellä matkalla kevyempää liikkumisen apuvälinettä (esim. manuaalipyörätuolia) ei sähkö- mopoa pääsääntöisesti tällöin luovuteta. Yksilöllisen harkinnan perusteella apuväline voidaan kuitenkin luovuttaa myös näissä tapauksissa. Jos asiakkaan toimintakyky alenee siten, että se heikentää apuvälineen turvallista käyttöä, tehdään uusi tilannearviointi ja apuvälineratkaisu. Mikäli käyttöä jatketaan, tehdään suunnitelma myös käytön seurannasta. Mikäli apuvälinettä käytetään sovi- tuista ehdoista poiketen, arvioidaan tilanne uudelleen yhdessä asiakkaan kanssa. Sähköpyörätuoleihin ja –mopoihin hankitaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen edellyttä- mät lisävarusteet (esim. teline hengityslaitteelle, happipullolle, kävelytelineelle tai VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 146 sauvoille). Muita lisävarusteita (esim. apuvälineeseen kiinnitettävä kuljetuslaukku tai asiakasta suojaava lämpöpussi ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Sähkökäyttöinen liikkumisen apuväline liikenteessä: ks. Tieliikennelaki (10.8.2018/729)86, 52 §. Lataaminen ja säilytys: Laitteen säilytyksessä ja lataamisessa noudatetaan valmistajan antamia ohjeita. Ylei- sin valmistajan ohje on ladata ja säilyttää sähköpyörätuoli /-mopo kuivassa, yli 10 as- teen lämpötilassa. Ulospääsyn ja sisällä liikkumisen mahdollistavat kiinteät luiskat kuuluvat vammaispal- velun tai terveydenhuollon kautta korvattavien asunnonmuutostöiden piiriin. Asunto- osakeyhtiöissä tulee apuvälineen käyttäjän pyytää taloyhtiöltä lupa apuvälineen säily- tykseen ja lataamiseen taloyhtiön yhteisissä tiloissa sekä selvittää taloyhtiön kanssa lataamisesta aiheutuvat kustannukset. Sähköpyörätuolin vakuuttaminen ja korvauskäytäntö: Sähköpyörätuolia ei tarvitse rekisteröidä eikä vakuuttaa (Liikennevakuutuslaki 8 §, 5)87, (Liikennevakuutuskeskus/ Miten sähköiset liikkumisvälineet vakuutetaan?)88 . Vakuuttamattoman ajoneuvon aiheuttaman liikennevahingon korvaa Liikennevakuu- tuskeskus. Liikennevakuutuskeskuksen vastuu vakuuttamattoman ajoneuvon aiheut- tamasta vahingosta on pääsääntöisesti samanlainen kuin vakuutusyhtiön vastuu va- kuutetun ajoneuvon aiheuttamasta vahingosta.89 12 23 03 Sähkökäyttöiset pyörätuolit, mekaaninen suoraohjaus Sähkökäyttöiset pyörätuolit, joissa ohjaus toimii muuttamalla mekaanisesti pyörien suun- taa ilman sähkövoimaa. Kohtaan sisältyvät esim. nk. skootterit. 86 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180729 87 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160460 88 https://www.lvk.fi/fi/vakuuttamisvelvollisuus/ajoneuvon-vakuuttamisvelvollisuus/kevyet- sahkoiset-liikkumisvalineet/ 89 https://www.lvk.fi/fi/liikennevahingon-korvaukset/liikennevakuutuskeskuksen-korvaamat- vahingot/ VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 147 12 23 06 Sähkökäyttöiset pyörätuolit, sähköinen ohjaus Sähkökäyttöiset pyörätuolit, jotka käyttäjä aktivoi sähköisellä ohjausjärjestelmällä. Koh- taan sisältyvät esim. itsetasapainottuvat pyörätuolit. Sähkökäyttöiset pyörätuolit, avus- tajan ohjaamat, ks. 12 23 12 12 23 12 Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat Sähkökäyttöiset pyörätuolit, jotka on suunniteltu avustajan ohjaamiksi. Pyörätuolit, avus- tajan ohjaamat, käsikäyttöiset, ks. 12 22 18. Sähkökäyttöinen pyörätuoli, joka on suunniteltu avustajan käytettäväksi, voidaan luo- vuttaa asiakkaalle lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisin erityisperus- tein (esim. asiakas ei kykene ajamaan sähkökäyttöisellä pyörätuolilla ja erilaiset apu- välineet kuten hengityskone ja muut välineet /tarvikkeet on välttämättömät ottaa mu- kaan, jolloin avustaminen manuaalisella pyörätuolilla voi olla kohtuuttoman raskasta). 12 23 15 Sähkökäyttöiset porrasnousupyörätuolit Sähkökäyttöiset pyörätuolit, jotka kykenevät nousemaan ja laskeutumaan portaita tur- vallisesti käyttäjän ohjaamina. Sähkökäyttöiset porrasnousuvälineet, ks. 12 17 03 12 24 Pyörätuolin lisävarusteet Välineet, joita käytetään pyörätuolien kanssa. Apuvälineet, joilla pyörätuolissa oleva henkilö pääsee kulkuneuvoon, ks. 12 12 18. Pyörätuolin kulkuneuvoon tai kulkuneuvon katolle nostavat laitteet, ks. 12 12 21. Apuvälineet, joilla pyörätuoli kiinnitetään kulkuneu- voon, ks. 12 12 24. Porrasnousuvälineet, ks. 12 17 03. Moduuleista kootut istuinkokoon- panot, ks. 18 09 39. Selkänojat, ks. 18 10 03. Istuintyynyt ja -alustat, ks. 18 10 06. Käsi- varsituet, ks. 18 10 09. Päätuet ja niskatuet, ks. 18 10 12. Säärituet ja jalkatuet, ks. 18 10 15. Vartalotuet ja lantiotuet, ks. 18 10 18. Sylitarjottimet ja pöydät, jotka voidaan kiin- nittää tuoliin, ks. 18 10 24. Muut pyörätuolien lisävarusteet, ks. luokka 12 24 99 12 24 09 Käsikäyttöisten pyörätuolien lisävoimalaitteet Välineet, jotka lisätään käsikäyttöiseen pyörätuoliin, jotta käyttäjä tai avustaja kykenee paremmin liikuttamaan pyörätuolia tai jotta pyörätuoli liikkuu ilman ihmisen apua. Pyörä- tuolit, käsikäyttöiset, joissa sähköinen kelauksen tehostus, ks. 12 22 12. Manuaalipyörätuoliin kiinnitettävä käsipolkupyörä, sähköinen avustajan työntöapu- laite, sähköinen ajolaite, sähköinen kelauksen keventäjä tai muu vastaava sähköinen VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 148 lisävoimalaite voidaan luovuttaa yksilöllisen tarpeen ja apuvälinealan asiantuntijan ar- vioinnin perusteella. 12 24 09 02 Sähköiset kelauksen keventäjät Välineet, jotka tehostavat kelausta ja jarrutusta pyörätuolia kelattaessa. Kelauksen keventäjät arvioidaan yhtenä vaihtoehtona, kun pyritään ratkaisemaan asi- akkaan liikkumisessa ilmenneitä ongelmia. Muina liikkumisen apuvälineinä voivat ky- seeseen tulla joko sähkömopo tai –pyörätuoli. Mikäli sähköistä liikkumisen apuväli- nettä tarvitaan pitemmille päivittäisille matkoille, saattaa sähkömopo tai – pyörätuoli olla paremmin käyttötarvetta vastaava apuväline. Sähköinen kelauksen keventäjä voidaan luovuttaa asiakkaalle, jonka yläraajojen toi- mintakyky on heikentynyt lihasheikkouden tai nivelkipujen tai liikerajoitusten vuoksi, eikä asiakas jaksa kelata kevyesti liikuteltavaa pyörätuolia kuin hyvin lyhyitä matkoja. Sähköisen kelauksen keventäjän tulee tukea asiakkaan kokonaiskuntoutusta ja lisätä omatoimisuutta sekä osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia. Käyttäjältä edellytetään kaksikätisen kelaamisen hallintaa, riittävää näkö- ja ympäris- tön havainnointikykyä sekä motivaatiota kelauksen keventäjien käyttöön. Asiakkaan tai avustajan tulee pystyä asentamaan kelauksen keventäjät pyörätuoliin. Laitteen säilytyksessä ja lataamisessa noudatetaan valmistajan antamia ohjeita. Ylei- sin valmistajan ohje on ladata ja säilyttää kelauksen keventäjät kuivassa, yli 10 asteen lämpötilassa. 12 24 09 03 Sähköiset ajolaiteet Välineet, jotka kiinnitetään kelattavaan pyörätuoliin ja joiden avulla pyörätuolia voidaan ohjata sähköisesti. Kelattavaan pyörätuoliin kiinnitettävä sähköinen ajolaite arvioidaan yhtenä vaihtoeh- tona, kun pyritään ratkaisemaan asiakkaan liikkumisessa ilmenneitä ongelmia. Muina liikkumisen apuvälineinä voivat kyseeseen tulla joko sähköiset kelauksen keventäjät, sähkömopo tai -pyörätuoli. Laite ei sovellu ensisijaiseksi ulkona liikkumisen apuväli- neeksi vaativassa ympäristöissä. Kun sähköistä liikkumisen apuvälinettä tarvitaan pi- temmille päivittäisille matkoille ja/tai vaativaan ympäristöön soveltuu sähkömopo tai – pyörätuoli sähköistä ajolaitetta paremmin käyttötarpeeseen. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 149 Sähköinen ajolaite voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiak- kaalle, kun ajolaite mahdollistaa itsenäisen suoriutumisen eikä se kevyemmillä apuvä- lineillä onnistu. Luovutuksen perusteena voi olla myös pienikokoisen, kevytrakentei- sen sähköisen liikkumisapuvälinetarve. Arviointia tehtäessä on perusteltua pohtia si- säkäyttöön tarkoitetun pyörätuolin hankintaa. Sisäkäyttöön tarkoitetussa sähköpyörä- tuolissa voi olla sellaisia ominaisuuksia, joita manuaalipyörätuoliin kiinnitetyssä ajolait- teessa ei ole. Luovuttamisen perusteena voi olla esim. laitteen kuljettamiseen liittyvät perusteet, kun asiakas käyttää laitetta eri toimintaympäristöissä ja saa sen kuljetettua mukanaan, mutta sähköpyörätuolin kuljettaminen ei onnistu. Laitteen säilytyksessä ja lataamisessa noudatetaan valmistajan antamia ohjeita. Ylei- sin valmistajan ohje on ladata ja säilyttää kelauksen keventäjät kuivassa, yli 10 asteen lämpötilassa. 12 24 09 04 Sähköiset työntöapulaiteet Välineet joiden antaman sähköisen lisävoiman avulla avustaja työntää pyörätuolia. Pyörätuolin kuljettamisen keventämiseen tarkoitetun sähköisen työntöapulaitteen oh- jaaminen tapahtuu pyörätuolin takaa toisen henkilön käyttämänä. Laite keventää asi- akkaan kuljettamista ja helpottaa avustajan työtä. Pääperiaatteena on, että avustaja- käyttöön hankitaan ensisijaisesti mahdollisimman kevyesti käsiteltävä kuljetuspyörä- tuoli lisävarusteilla (esim. avustajajarrut). Työntöapulaite voidaan luovuttaa mahdollistamaan asiakkaan osallistuminen arjen tai vapaa-ajan toimintoihin ja asiakkaan avustaminen manuaalisella kuljetuspyörätuolilla ei onnistu tai on kohtuuttoman raskasta. Arviointia tehtäessä huomioidaan muun muassa asiakkaan asuinympäristö, henkilön erityistarpeet (esim. henkilön koko, toimintakyky) ja laitteen käytön säännöllisyys. Sähköisen työntöapulaitteen luovuttamisen edellytyksenä on, että avustaja pystyy käyttämään laitetta turvallisesti ja tarvittaessa asentamaan laitteen pyörätuoliin. Laitteen säilytyksessä ja lataamisessa noudatetaan valmistajan antamia ohjeita. Ylei- sin valmistajan ohje on ladata ja säilyttää sähköpyörätuoli /-mopo kuivassa, yli 10 as- teen lämpötilassa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 150 12 24 11 Käsipolkulaitteet Välineet, jotka on liitetty käsikäyttöiseen pyörätuoliin, joka muuntuu näin käsipolkupyö- räksi. Kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät, käsin poljettavat, ks. 12 18 09. Käsipolkulaitteesta voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asi- akkaalle, joka käyttää perusliikkumiseen pyörätuolia ja liikkuu sillä omatoimisesti. Asiakas ei kuitenkaan jaksa kelata pitkiä matkoja, eikä täytä sähköpyörätuolin käyttä- jän kriteerejä. Käsipolkulaitteen tulee lisätä asiakkaan omatoimisuutta, laajentaa elin- piiriä ja liikkumis- sekä osallistumismahdollisuuksia. Käsipolkulaite tulee pystyä kiinnit- tämään itsenäisesti tai avustettuna pyörätuoliin. 12 24 12 Pyörätuolien valot ja muut merkinantovälineet Välineet, jotka voidaan kiinnittää pyörätuoliin ja näin valaista pyörätuolin ympäristöä tai parantaa pyörätuolin havaittavuutta. Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuolien turvaliput ja heijastimet. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia valoja, turvalippuja ja heijastimia ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 24 21 Pyörätuolien renkaat ja pyörät Kohtaan sisältyvät esim. talvirenkaat ja pölykapselit. Manuaalipyörätuolien talvirenkaat Pyörätuolia arvioitaessa tulee arvioida pyörätuolin käyttöympäristöä, koska sillä on merkitystä valittavaan rengaskuvioon. Talviolosuhteissa karkeakuvioisemmalla ren- kaalla saadaan parempi pito. Pääsääntönä on, että manuaalipyörätuoliin hankitaan yhdet vanteet ja renkaat kerrallaan. Mikäli asiakas tarvitsee karkeakuvioisemmat ren- kaat talviajaksi, voidaan ne tarvittaessa vaihtaa. Vain yksilöllisesti perustellen voidaan luovuttaa kahdet vanteet renkaineen talviajaksi. Luovuttaminen harkitaan suhteessa käyttöön sekä asiakkaan omatoimisuuteen. Mikäli vain karkeakuvioisilla renkailla asiakkaan omatoiminen liikkuminen selkeästi helpot- tuu, tehdään myönteinen apuvälineratkaisu. Lumen/ravan kulkeutuminen asuntoon ei ole peruste useampien renkaiden luovuttamiselle. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 151 12 24 24 Pyörätuolien akut ja akkulaturit Välineet, jotka tuottavat sähkövirtaa pyörätuolille. Akkulaturi luovutetaan sähköisen liikkumisen apuvälineen lataamiseen apuvälineen luovuttamisen yhteydessä. 12 24 36 Välineet, jotka suojaavat pyörätuoleja tai niitä käyttäviä henkilöitä auringolta tai sateelta Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuoleihin tarkoitetut sateenvarjot ja katokset. Pyörätuoleihin tarkoitettuja suojavälineitä voidaan luovuttaa lääketieteellisistä syistä yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella. 12 24 42 Pyörätuoleihin kiinnitettävät välineet, joiden avulla kannatellaan tai kuljetetaan esineitä Välineet, jotka on kiinnitetty pyörätuoliin ja joiden avulla voidaan kuljettaa yhtä tai use- ampaa esinettä. Kohtaan sisältyvät esim., pyörätuoliin kiinnitetyt taskut, korit ja laukut, kävelykeppien ja sauvojen pidikkeet sekä kävelytelineen kuljetusalustat. Kolmi- ja neli- pyöräiset polkupyörät, jaloin poljettavat, ks. 12 18 06. Apuvälineet tavaroiden kuljetuk- seen polkupyörässä tai pyörätuolissa, ks. 24 36 15. Tippatelineiden, hengityskoneiden, kävelykeppien ja sauvojen pidikkeitä voidaan luo- vuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun ne ovat asiakkaan suoriutumi- sen tai toimintakyvyn kannalta välttämättömiä. Tavanomaisia kuluttajatuotteita kuten taskuja, koreja ja laukkuja ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Muut pyörätuolien lisävarusteet, ks. luokka 12 24 99 12 24 99 Muut pyörätuolien lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. vartalotuet, haarakiilat, niskatuet, päätuet, nilkkaremmit ja nok- kapyörä. Nokkapyörän tehtävänä on nostaa pyörätuolin pienet etupyörät ilmaan ja mahdollistaa liikkuminen vaihtelevassa maastossa niin kesällä kuin talvella. Nokkapyörä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, mikäli se lisää aktiivisen asiak- kaan omatoimisuutta hankalissa kelausympäristöissä ja käyttö on säännöllistä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 152 Vartalo-, selkä- ja niskatuet sekä muut pyörätuoleissa käytettävät lisävarusteet voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisen tarpeen perusteella mahdollistamaan hyvä istuma-asento ja/tai päivittäisissä toiminnoissa suoriutuminen. Pyörätuolien lisävarusteiden toimivuus tulee kokeilla ennen hankintaa. Lisävarusteiden tulee lisätä henkilön omatoimisuutta ja mahdollistaa pidempiaikainen istuminen. 12 27 Erilaiset ihmisvoimin liikuteltavat kulkuvälineet Erilaiset moottorikäyttöiset kulkuvälineet, ks. 12 17. Polkupyörät, ks. 12 18. Käsikäyttöi- set pyörätuolit, ks. 12 22. Sähkökäyttöiset pyörätuolit, ks. 12 23. 12 27 07 Lastenvaunut ja rattaat Pyörälliset välineet, joilla avustaja kuljettaa yhden tai useampia makaavassa tai istu- vassa asennossa olevia henkilöitä. Kohtaan sisältyvät esim. aikuisille tarkoitetut rattaat. Rattaat luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vammaiselle tai pitkäai- kaissairaalle lapselle yksilöllisin perustein, kun markkinoilla olevat tavanomaiset rat- kaisut eivät riitä esim. huonon vartalonhallinnan vuoksi. Rattaiden lisävarusteet, kuten kuomu voidaan luovuttaa erityisperusteluin. Muut lisävarusteet, kuten sade-/aurinko- suojat, lämpöpussi perhe hankkii itse. Lääketieteellisen yksilöllisen tarvearvioinnin mukaan voidaan luovuttaa esim. aurinkosuoja valoherkälle lapselle. Liikkumisen apuvälineenä on lapsella pääsääntöisesti joko rattaat tai pyörätuoli. Rat- taat voivat joskus olla hyvä ja toimiva vaihtoehto pyörätuolille esim. vaikeasti liikunta- ja kehitysvammaisen aikuisen kuljettamiseen. 12 27 10 Pulkat, reet ja kelkat Jalaksiin kiinnitettävät välineet, joiden avulla henkilöä kuljetetaan jään ja lumen päällä. Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia pulkkia, rekiä, kelkkoja ja potkukelkkoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Vapaa-ajan välineet. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Vapaa-ajan välineet.90 90 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet/vapaa-ajan- apuvalineet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 153 12 27 15 Mahalaudat ja konttausjakkarat Pyörillä varustetut välineet, joilla maataan tai istutaan ja joita liikutetaan käsillä tai jaloilla lattialla työntämällä. Mahalauta tai konttausjakkara voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälinealan asi- antuntijan tekemän arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lapselle, kun tavanomaiset liikkumisen apuvälineet eivät sovellu lapsen käyttöön ja väline tukee lapsen kokonaiskuntoutusta, lisää omatoimisuutta, laajentaa elämänpii- riä, osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia (esim. pienelle mmc-lapselle omatoimi- sen liikkumisen ensimmäiseksi apuvälineeksi). 12 27 18 Pyörälliset makuualustat, polkuautot ja leikkikärryt Liikkuvat tasot, joiden päällä henkilö makaa liikuttaa niitä pyöristä käsillään. Polkuautot ovat pieniä autonmallisia polkien ajettavia ajokkeja. Leikkikärryt ovat pyörällisiä liikkumi- seen tarkoitettuja leluja, joiden päällä tai sisällä voi istua. Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia polkuautoja, leikkikärryjä ja muita välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 27 21 Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, käyttäjän ohjaamat Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, jotka eivät sisälly muihin alaluokkiin. Kohtaan sisältyvät esim. gokart-ajokit ja lumikelkat. Moottorikäyttöisiä ko. luokan kulkuvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena liikkuminen mahdollistetaan muilla liik- kumisen apuvälineillä. Ks. luokka 12 23 sähköpyörätuolit. 12 31 Kehon asennon vaihtamisen apuvälineet Nostolaitteet, joilla nostetaan kulkuneuvoon henkilö, joka ei istu pyörätuolissa, ks. 12 12 15. Apuvälineet, joilla pyörätuolissa oleva henkilö pääsee kulkuneuvoon, ks. 12 12 18. Henkilönnostolaitteet, ks. 12 36. Tukitangot ja -kahvat, ks. 18 18. Hissit, nostotasot, por- rashissit ja luiskat, ks. 18 30. V NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 154 12 31 03 Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineet Välineet, joiden avulla henkilön asentoa tai paikkaa muutetaan liukumis- ja kääntymis- tekniikoiden avulla. Kohtaan sisältyvät esim. liukulaudat, liukumatot, liukulakanat ja kääntötyynyt. Siirtymisen tai kääntymisen apuväline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun tavoitteena on tukea pitkäaikaissairaan tai vammaisen asiakkaan kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Kotona asuvan henkilön avustamisen ja hoitamisen mahdollistavat siirtymisen apuvälineet voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena yksilöllisen tarpeen ja apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella. Apuvälinettä luovutettaessa tulee varmistaa, että asiakas ja häntä avusta- vat omaiset tai ammattilaiset saavat riittävän ohjauksen siirtymistekniikoista ja apuvä- lineen käytöstä. Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineitä käytetään usein hoitotyön tukena kitkan pois- tamiseen, jolloin ne luovutetaan hoitovastuuyksiköstä. Apuvälinepalvelut asumispalveluyksiköissa ks. luku 2.2 12 31 03 01 Siirtymälaudat Ohuet tasot, joissa on liukas pinta, jonka toinen pää laitetaan esim. pyörätuolissa istuvan henkilön ale ja toinen pää tuetaan kohteeseen, johon henkilö on siirtymässä. 12 31 03 02 Liukulakanat Lakanat joissa on luistava pinta ja jotka laitetaan tavallisen aluslakanan päälle tai tilalle auttamaan vuoteessa olevan henkilön siirtymistä ja asennonvaihtoa. 12 31 03 03 Siirtomatot Siirtomatot ovat topattuja putkimaisia alustoja, joissa on luistava sisäpinta. Alustassa voi olla myös kahvat, jotka mahdollistavat henkilön kääntämistä ja siirtämistä. 12 31 03 04 Liuku- ja siirtokintaat Välineet henkilön asennon korjaamiseen ja pieniin siirtoihin 12 31 03 05 Kääntölevyt istuimella käytettävät Välineet, jotka helpottavat kääntymistä istuvassa asennossa esim. autossa. Pehmeä kääntölevy mukautuu istuimen muotoihin. Levyn alapinta on liukumatonta ja sisäpinnat hyvin liukuvaa materiaalia. Istuimella käytettävä kääntölevy voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvä- lineenä mahdollistamaan omatoiminen suoriutuminen esimerkiksi autoon siirryttäessä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 155 12 31 06 Kääntölevyt Välineet, jotka auttavat henkilöä, joka seisoo tai istuu kääntölevyn päällä pyörähtämään. Kääntölevy voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siirtymi- nen ei onnistu ilman apuvälinettä tai kääntölevyä käytettäessä siirtyminen helpottuu merkittävästi. 12 31 06 01 Kääntölevyt lattialla käytettävät Pyöreät levyt joiden päälle siirrettävän henkilön jalat asetetaan ennen kuin hänet noste- taan seisomaan tai puoliseisovaan asentoon ja käännetään esim. vuoteesta pyörätuo- liin. 12 31 06 02 Kääntölevyt nousutuella Pyöreät levyt, joiden päälle avustettavan henkilön jalat asetetaan. Kääntölevyssä on tuki johon tarttumalla ja kiinni pitämällä henkilö voi avustaa siirtoa esim. pyörätuolista sän- kyyn. 12 31 09 Kohottautumistelineet, siirrettävät Välineet, joista kiinni pitäen henkilö voi kohottaa itseään istuvasta tai makaavasta asen- nosta (esim. sängystä tai tuolista). Kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät, ks. 18 12 28. Siirrettävä kohottautumisteline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä, kun apuväline mahdollistaa asiakkaan itsenäisen siirtymisen tai vuoteesta ylösnousun tai helpottaa asiakkaan avustettua siirtymistä ja tukee kotona asumista. 12 31 12 Köysitikkaat Toisesta päästä kiinnitetyt välineet, joilla henkilö voi muuttaa asentoaan vaiheittain Köysitikkaat voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun väline mahdollistaa asiakkaan itsenäisen siirtymisen vuoteesta ylösnousun. 12 31 15 Nostovyöt ja -valjaat Välineet, jotka auttavat henkilöä toisen henkilön siirtämisessä Nostovyö voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun apuväline parantaa avustetun siirtymisen turvallisuutta ja helpottaa omaisen/avustajan työtä ja tukee kotona asumista. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 156 12 31 18 Kantotuolit, -valjaat ja -korit Välineet, joiden avulla yksi tai useampi avustaja kantaa henkilön paikasta toiseen. Henkilön siirtämiseen luovutetaan ensisijaisesti henkilönnostolaitteilla (luokka 12 36). Kantotuoleja, -valjaita ja koreja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 31 21 Seisovan henkilön siirtämisalustat Välineet, joiden avulla seisovaa henkilöä liikutetaan lyhyen matkaa Siirtymistaso voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan teke- män arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, joka ei ilman apua pysty siirtymään lyhyitä matkoja sisätiloissa (esim. vuoteesta saniteetti- tiloihin), mutta joka kykenee seisomaan avustetun siirron ajan tuen turvin. 12 31 24 Nostoistuimet ja nostopatjat Siirtämisvälineet henkilön nostamiseen lattialta esim. sänkyyn tai istuvaan asentoon, josta seisomaan nouseminen on mahdollista. Henkilönnostolaitteet, ks. 12 36. Henkilön siirtymisessä ja siirtämisessä käytetään ensisijaisesti luokkien 12 31 Kehon asennon vaihtamisen välineet ja 12 36 Henkilönnostolaitteet mukaisia apuvälineitä. Tarvearviointia tehtäessä tulee arvio tehdä kokonaisvaltaisesti ja pohtia muun muassa syytä toistuvaan lattialta nostamistarpeeseen. Nostoistuin tai –patja voidaan luovuttaa vain yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella erityisperustein, kun muilla apuvälinerat- kaisuilla ei nostamista voida toteuttaa. 12 36 Henkilönnostolaitteet Laitteisto, joiden avulla voidaan nostaa ja siirtää henkilö ja muuttaa hänen sijaintiaan ja asentoaan jonkin toiminnon suorittamiseksi. Kun kevyemmät siirtymisen apuvälineet on todettu riittämättömiksi, voidaan arvioida erilaisten nostolaitteiden soveltuvuutta siirtämisen apuvälineenä. Arviossa tulee mää- ritellä asiakkaan toimintakyky, nostolaitteen käyttötarve ja – ympäristö. Nostolaite on tarkoitettu ensisijaisesti siirtämiseen, ei asiakkaan kuljettamiseen huo- neiden välillä. Nostolaitteen mallin valinta tehdään arvioinnin perusteella ja käyttötar- peen mukaisesti. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 157 Nostokankailla nostavissa malleissa on nostokankaan valinta tehtävä yksilöllisesti ja varmistettava, että se soveltuu ko. asiakkaan siirtoon. Ks. luokka 12 36 21 Nostolait- teiden vartalotuet. Nostolaite voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella, kun sen käyttö on välttämätöntä ja säännöllistä henkilön siirtämisessä ja kevyemmät siirron apuvälineet eivät ole riittäviä. Asumispalveluyksiköiden apuvälineet ks. luku 2.2. 12 36 03 Siirrettävät nostolaitteet istuvan henkilön siirtämiseen, nostoliinoilla varustetut Laitteisto, jonka avulla voidaan nostaa ja siirtää henkilö istuvassa, puoli-istuvassa tai puolimakuuasennossa. Vartaloa kannatteleva osa koostuu kankaista ja hihnoista. 12 36 04 Siirrettävät nostolaitteet seisovan henkilön siirtämiseen Laite, jonka avulla henkilö voidaan nostaa istuvasta seisovaan asentoon ja siirtää häntä seisovassa asennossa ja jota voidaan liikutella vapaasti paikasta toiseen ja jonka nos- toliina, jalkatuki sekä sääri- tai polvituki tukee vartaloa. 12 36 06 Siirrettävät nostolaitteet istuvan henkilön siirtämiseen Laite, jonka avulla henkilöä voidaan nostaa ja siirtää istuvassa asennossa ja jonka kiin- teä istuin, kuppi-istuin tai vastaava tukee vartaloa. 12 36 09 Siirrettävät nostolaitteet makaavan henkilön siirtämiseen Laite, jonka avulla henkilöä voidaan nostaa ja siirtää makuuasennossa ja jonka vartaloa tukeva osa on säädettävissä korkeussuunnassa mutta ei käännettävissä vaakatasossa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 158 12 36 12 Nostolaitteet, seinään, lattiaan tai kattoon kiinnitettävät Laitteisto, jonka avulla henkilöä voidaan nostaa ja siirtää laitteiston sallimassa tilassa. Kohtaan sisältyvät esim. allasnostimet. Ks. vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt.91 12 36 12 01 Henkilönostimet, kiskokiinnitys kattoon/seinään Laitteet joiden avulla voidaan nostaa, siirtää tai muuttaa henkilön sijaintia laitteiston sal- limassa tilassa. 12 36 12 02 Henkilönostimet lattiakiinnitys Laitteet joiden avulla voidaan nostaa henkilö ja muuttaa hänen sijaintiaan. Luokkaan sisältyvät esimerkiksi uima-altaiden reunalle kiinnitetyt nostolaitteet. 12 36 18 Nostolaitteet, pyörättömät, lattialla vapaasti seisovat Laitteisto, jonka avulla henkilöä voidaan nostaa ja siirtää laitteiston sallimassa tilassa 12 36 21 Nostolaitteiden vartalotuet Välineet, jotka tukevat nostolaitteella nostettavaa henkilöä. Kohtaan sisältyvät esim. nostoliinat, -istuimet ja -paarit sekä WC-istuimet kiinteisiin ja liikuteltaviin henkilönnosti- miin. WC-apuvälineet, ks. 09 12. Nostolaitteissa, joissa nosto tehdään nostokankaan avulla, on nostokankaan valinta tehtävä asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja varmistettava, että se soveltuu asiakkaan siirtoon. Asiakas saattaa tarvita nostoliinat yleissiirtoihin, suihkuliinan pesu- jen yhteydessä käytettäväksi ja hygienialiinan wc-toimintoihin. Nostoliina luovutetaan yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä nostolaitteen luovuttamisen yhteydessä tai myöhemmin erillisenä luovutuksena yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella. 91 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-muu- tostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 159 12 36 21 01 Nostokankaat erilliset reisituet Matalat tai korkeamalliset yleisliinat, joissa henkilö istuu jalat erikseen tuettuina reisien alta (ns. U-kangas). 12 36 21 02 Nostokankaat yhtenäinen reisituki Matalat tai korkeamalliset yleisliinat, joissa henkilön jalat on tuettu reisien alta yhtenäi- sellä liinalla. 12 36 21 03 Hygieniakäyttöön nostokankaat Nostokankaat joita käytetään peseytymis- ja WC-toimissa. 12 36 21 04 Amputaationostokankaat Matalat tai korkeamalliset liinat, jotka tukevat alaraaja-amputoidun henkilön istuma- asentoon. 12 36 21 05 Kaksiosaiset nostokankaat Kaksiosaiset liinat, joissa toinen osa liinasta nostaa kainaloiden alta, toinen reisien alta. 12 36 21 06 Nostoliivit Nostoliivit joita käytetään kävely- ja tasapainoharjoituksiin ja voidaan käyttää myös WC- käyntien yhteydessä. Harjoitusvälineenä käytettäviä nostoliivejä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 12 36 21 07 Kainalokoukut Molempien kainaloiden alle tulevat pehmustetut nostokoukut. 12 36 21 08 Nostopaarit ja makuuliinat Vartaloa kannattelevat osat, joilla nostetaan makaavassa asennossa oleva henkilö. Asumispalveluyksiköiden apuvälineet ks. luku 2.2. 12 36 21 09 Nostoistuimet Tuolin tai muun istuimen päälle laitettavat nostomekanismilla varustetut alustat, jotka keventävät istuimelta ylösnousua. Nostoistuin voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä apuväli- nealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perustella, jos henkilöllä on vamman tai sai- rauden vuoksi (esim. neurologinen sairaus) suuria vaikeuksia nousta tavallisesta tuo- lista kevyemmin apuvälineratkaisuin (esim. korotustyynyt). VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 160 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia nousumekanismeilla varustettuja tuoleja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Ks. luokka 18 09 15 Lepotuolit ja nojatuolit. 12 39 Suunnistautumisvälineet Välineet, jotka auttavat suunnistautumisessa ja ympäristön tarkkailemisessa tai tunnis- tamisessa. 12 39 01 Opaskoirat Koirat, jotka avustavat näkövammaisia henkilöitä liikkumisessa. Opaskoira luovutetaan sokealle tai vaikeasti heikkonäköiselle henkilölle, joka ei ky- kene hyödyntämään näköjäännettään liikkumisessa. Opaskoiran käyttäjältä edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, taitoa suunnistautua ja liikkua itsenäisesti valkoisen kepin kanssa sekä kykyä huolehtia koirasta. Liikkumistaidonohjaaja tai kuntoutusohjaaja tekee arvion asiakkaan soveltuvuudesta opaskoiran käyttäjäksi. Sen lisäksi opaskoirakoulut arvioivat esikurssilla henkilön so- veltuvuuden opaskoiran käyttäjäksi. Mikäli opaskoiraprosessi etenee, luovuttaa opas- koirakoulu koiran asiakkaan käyttöön. Opaskoiran omistaa opaskoirakoulu, jolta pal- velu ostetaan sopimuksen mukaisesti. 12 39 03 Suuntautumiskepit Välineet, jotka auttavat suunnistautumisessa tai ympäristön tunnistamisessa ja joita käyttävät näkövammaiset henkilöt. Kävelykepit, ks. 12 03 03 Valkoinen keppi on merkki ympäristölle käyttäjänsä näkövammasta. Valkoiset kepit luovutetaan yksilöllisen yksilöllisen tarpeen mukaisesti näkövammaisten kuntoutusoh- jaajan arvioinnin perusteella. Keppien kärkien vaihtaminen/uusiminen tarpeen mu- kaan. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 161 15 Kotielämän ja siihen osallistumisen apuvälineet Välineet, jotka on tarkoitettu tukemaan tai korvaamaan kodinhoidon ja jokapäiväisen ko- tielämän toiminnoissa ja tehtävissä suoriutumista, mukaan lukien asuinpaikan, ruoan, vaatteiden ja muiden välttämättömyyksien hankkimisessa, kodin siivoamisessa ja kor- jaamisessa, henkilökohtaisista ja kodin muista esineistä huolehtimisessa ja muiden avustamisessa. Kohtaan sisältyvät esim. syömisen ja juomisen apuvälineet. Arjessa toimimiseen tarvitaan monenlaisia välineitä, jotta kodinhoito, ruoanvalmistus, ruokailu ja pyykkihuolto onnistuvat. Näissä toiminnoissa ilmenee toimintakyvyn muut- tuessa ongelmia usein otteiden muodostamisessa, välineiden käsittelyssä ja voiman käytössä. Arjessa ulottumisen ja esineiden siirtämiseen liittyvät ongelmat ovat myös tyypillisiä apuvälinetarpeen aiheuttajia. Nykyään tavanomaisissa välineissäkin on pal- jon valinnan varaa ja kuluttajien saatavilla on erilaisia ratkaisuja, joilla voidaan kom- pensoida toimintakyvyn muutoksia. Apuvälinetarpeen arviointi tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan asiakkaan luonnolli- sessa toimintaympäristössä huomioiden asiakkaan työskentelytavat ja käyttämät muut välineet. Apuvälineen tulee olla päivittäisissä toimissa suoriutumisen kannalta välttä- mätön ja sen tulee kompensoida puuttuvaa puristusvoimaa, hienomotoriikkaa tai ke- ventää niveliin kohdistuu kuormitusta. Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia kotielämään liittyviä välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 15 03 Ruoanlaittovälineet Kohtaan sisältyvät esim. jääkaapit ja pakastimet. Mikäli tavanomaisista ruoanvalmistukseen käytettävistä välineistä ei löydy riittävää apua toimintakyvyn tukemiseen tai tarvitaan yksilöllisiä muutoksia arjessa säännölli- sesti käytettäviin välineisiin, voidaan ruoanlaittoon käytettäviä pienapuvälineitä luovut- taa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Luovuttamisen edellytyksenä on yksilöl- linen arviointi, jossa ruuanlaittovälineiden tarve on todettu välttämättömäksi päivittäi- sissä toiminnoissa suoriutumisessa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 162 15 03 03 Punnitus- ja mittausvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen Kohtaan sisältyvät esim. talousvaa'at, dieettivaa'at, mittalusikat ja -kupit, keitto- ja pais- tolämpömittarit, voinjakajat ja nestetason ilmaisimet. Mittausvälineet, ks. 27 06. 15 03 06 Leikkuu- ja pilkkomisvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen Kohtaan sisältyvät esim. siivuttajat, veitset, leikkuulaudat, juustohöylät, munankeltuai- sen erottelijat, munaleikkurit, sipulinpitimet ja raastimet. 15 03 06 01 Siivuttajat ja leikkurit Laitteet jotka viipaloivat juustoja, leipiä tai muita ruoka-aineita 15 03 06 02 Leikkuuveitset Veitset joilla leikataan eri ruoka-aineita. Kohtaan sisältyvät veitset, joissa on pystykahva 15 03 06 03 Leikkuulaudat Alustat joiden päällä leikataan ruoka-aineita 15 03 06 04 Juustohöylät Välineet joilla höylätään kovista juustoista viipaleita. Kohtaan sisältyvät juustohöylät, joissa pysty kahva 15 03 06 05 Raastimet Välineet joilla raastetaan juureksia, vihanneksia tai juustoja pieniksi muruiksi tai suika- leiksi 15 03 06 06 Hakkurit Välineet joilla pienennetään vihanneksia tai juureksia pieneksi palasiksi hakkaamalla 15 03 09 Puhdistus- ja kuorimisvälineet Kohtaan sisältyvät esim. juuresharjat, perunankuorimet (käsi- ja sähkökäyttöiset), peru- nanpitimet ja siemenkodanpoistimet. 15 03 09 01 Juuresharjat Harjat juuresten puhdistamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. imukuppikiinnityksellä varus- tetut juuresharjat VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 163 15 03 09 02 Kuorimaveitset Välineet vihannesten ja hedelmien kuorimiseen. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi ruuvi- ja imukuppikiinnityksellä varustetut kuorimet. 15 03 09 03 Vihannes- tai hedelmäpitimet Välineet, jotka kiinnittävät vihanneksen tai hedelmän esimerkiksi piikein käsittelyn ajaksi 15 03 09 04 Siemenkodan poistimet Välineet joiden avulla poistetaan hedelmän siemenkota 15 03 12 Leivontavälineet Kohtaan sisältyvät esim. kaulimet, kakkuvuoat ja leivonta-astiat. 15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet Kohtaan sisältyvät esim. keittoastiat, paistinpannut, munankeittimet, kahvin- ja teenkeit- timet, kattilanpitimet ja -kahvat, läviköt, paistinpannun kannet, vihanneskorit, munankeit- totelineet, paistopihdit, pannut ja muut keittiövälineet.15 03 06 01 Siivuttajat ja leikkurit 15 06 Astianpesuvälineet Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia astianpesuvälineitä ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. 15 06 06 Tiski- ja pulloharjat 15 06 09 Astiankuivaustelineet Välineet, joiden päälle pestyt astiat asetetaan kuivumaan. 15 06 15 Tiskiliinan vääntimet Välineet joita käytetään puristamaan ylimääräinen vesi pois rätistä VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 164 15 09 Syömisen ja juomisen apuvälineet Painomansetit, ks. 04 48 18. Pakkausten käsittelyvälineet, ks. 24 06. Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet, ks. 24 18 06. Liukuestealustat, ks. 24 27 06. Yksilöllisen arvioinnin perusteella voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä erilaisia syömistä ja juomista helpottavia apuvälineitä. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia syömisen ja juomisen välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 15 09 13 Ruokailuvälineet ja pillit Välineet joita käytetään syödessä, ruokaa leikattaessa tai joiden päällä/sisällä/läpi ruoka viedään astiasta syöjän suuhun. Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet, ks. 24 18 06. 15 09 16 Mukit, lasit, kupit ja niiden aluslautaset Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet, ks. 24 18 06. 15 09 16 01 Juomalasit Kahvattomat ja korvattomat välineet, joiden avulla juodaan nesteitä. Kohtaan sisältyvät pikarimalliset juoma-astiat ja nokkamukit 15 09 16 02 Kahvalliset kupit ja mukit Juoma-astiat joissa on yksi tai kaksi korvaa tai kahvaa tarttumiseen 15 09 18 Lautaset ja ruokailukulhot Kohtaan sisältyvät esim. lämpölautaset, kuvulliset tai kahvalliset kulhot ja voileipälaudat 15 09 18 01 Ruokalautaset Kohtaan sisältyvät esim. matalat ja syvät ruokalautaset ja – kulhot 15 09 18 02 Voileipälaudat Matalareunaiset alustat, joiden reunoja vasten leipä tuetaan voitelun ajaksi 15 09 21 Lautasen reunukset Kaarevat reunukset, jotka voidaan asettaa lautaseen kohottamaan sen reunaa VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 165 15 09 27 Syömislaitteet Sähköisesti tai käsikäyttöisesti toimivat välineet, jotka auttavat henkilöä syömään siirtä- mällä ruoan lautaselta suuhun. Mekaanisia ja sähköisiä syömislaitteita voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla on vai- keuksia syödä itsenäisesti käsien vaikeiden toimintarajoitteiden vuoksi. Apuväline voi- daan luovuttaa käyttöön apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin, riittävän pit- kän kokeilujakson ja suosituksen perusteella, kun muut syömisen apuvälineratkaisut eivät ole riittäviä toiminnasta suoriutumiseksi. 15 09 30 Ravinnonsiirtojärjestelmät Laitteet, joilla nestemäistä ravintoa annostellaan suoraan ruoansulatuskanavaan (eli let- kuruokinta). Kohtaan sisältyvät esim. letkuruokintapumput, -syöttöletkut ja -lisävarus- teet. Välineet parenteraalisen (intravenoosi) ruokintaan, ks. 04 19 24. Letkuruokintapumput ja muut ravinnonsiirtojärjestelmät ovat hoitovälineitä, niitä ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 15 12 Siivousvälineet Yksilöllisen tarvearvion perusteella voidaan siivousvälineiden lisävarusteita, esim. li- säkahvoja, luovuttaa vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle asiakkaalle, mikäli ne ovat välttämättömiä päivittäisissä toiminnoissa suoriutumiselle ja / tai ne vähentävät kipuja ja säästävät niveliä (esim. reumasairaudet) ja mahdollistavat itsenäisen siivousväli- neen käyttämisen. Yksilölliset tarpeet tulee olla kirjattuna asiakkaan kuntoutussuunni- telmaan. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia siivousvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 15 15 Ompelu- ja vaatehuoltovälineet Vaatteet ja kengät, ks. 09 03. Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot, ks. 22 03 09. Mittausvälineet, ks. 27 06. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia ompelu- ja vaatehuoltovälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 166 15 15 21 Sakset Leikkuu- ja pilkkomisvälineet, ks. 15 03 06. Tavanomaisina kuluttajatuotteina saatavia saksia ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. Mikäli em. tuotteet eivät sovellu asiakkaan käyttöön tai saksiin tarvitaan yksilöllisiä muutoksia, voidaan sakset luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 15 15 21 01 Yleissakset Sakset joiden terät avataan ja suljetaan sormivoimin. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi va- senkätisille suunnitellut sakset 15 15 21 02 Joustosakset Sakset joiden terät palautuvat auki jousen tai joustosangan avulla. 15 18 Puutarhan ja nurmikon hoitoon tarkoitetut apuvälineet Kotikäyttöön tarkoitetut välineet, jotka mahdollistavat kasvien tai puutarhan viljelyn tai hoidon tai nurmikon hoidon. Puutarhan hoito on vapaa-ajan toimintaa. Puutarhan hoidossa käytettäviä apuväli- neitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Ks.Vammaispalveluiden käsikirja/ Vapaa-ajan välineet.92 92 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet/vapaa-ajan- apuvalineet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 167 18 Huonekalut ja muut apuvälineet sisä- ja ulkotiloissa toimimisen tukemiseen Julkiseen tai yksityiseen käyttöön rakennetussa ympäristössä olevat huonekalut, varus- teet ja muut välineet, jotka edesauttavat asennon ylläpitoa ja liikkumista. Kohtaan sisäl- tyvät esim. istumiseen, seisomiseen ja makaamiseen tarkoitetut välineet. Ympäristöolo- suhteiden parantamisen apuvälineet, ks. 27 03. Työpaikan huonekalut ja sisustusele- mentit, ks. 28 03. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä huonekalut lisävarusteineen ovat erityis- ominaisuuksilla varustettuja kalusteita, joilla pyritään vaikuttamaan asiakkaan itsenäi- seen suoriutumiseen päivittäisissä toiminnoissa. Ensisijaisesti kotona toimimisen haasteisiin pyritään aina löytämään ratkaisu tavanomaisista huonekaluista ja niiden lisävarusteista. Tavanomaisia koti-irtaimistoon kuuluvia huonekaluja ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä eikä korvata vammaispalvelulain perusteella. 18 03 Pöydät Kohtaan sisältyvät esim. säädettävät pöydät. Kylpypaarit, suihkupöydät ja hoitopöydät, ks. 09 33 12. Lukutelineet ja kirjanpitimet, ks. 22 30 15. Erikoisvarusteltu pöytä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mikäli asiakkaan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut siten, että omatoiminen suoriutuminen välttämättömissä päivittäisissä toiminnoissa tavanomaisin ratkaisuin (esim. ruokailu tai lukeminen). Luku-, ruokailu- ja vuodepöytä voidaan luo- vuttaa myös mahdollistamaan kotona asuminen. Pöydän luovuttamisen edellytyksenä on terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemä arviointi. Heikkonäköiselle/näkövammaiselle asiakkaalle voidaan yksilöllisen tarvearvion perus- teella luovuttaa lukupöytä. Koulukäyttöön tarvittavia pulpetteja ja työpöytiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 168 Lukutelineet ja kirjanpitimet ks. luokka 22 30 15 Pääasiassa työpaikalla käytettävät työpöydät ks. luokka 28 03 03. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia tavanomaisia pöytiä ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 03 06 Lukupöydät ja pulpetit Työpöydät, ks. 28 03 03. 18 03 12 Ruokailupöydät 18 03 15 Vuodepöydät Pöydät, jotka on suunniteltu pidettäväksi vuoteessa, sen päällä tai vieressä. 18 03 15 01 Vuodepöydät vuoteen päällä käytettävät Pöydät jotka mahdollistavat muun muassa ruokailun vuoteessa. 18 03 15 02 Vuodepöydät lattialla seisovat Pöydät joiden pöytätaso voidaan kääntää vuoteessa olevan henkilön eteen. 18 03 99 Pöytien lisävarusteet Luokkaan sisältyvät esim. lehtipidikkeet. 18 06 Valaisimet Valohoitovälineet, ks. 04 09. Valolla varustetut linssit, ks. 22 03 09. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia valaisimia ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. Valaistuksen muutostyöt. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt93 93 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-muu- tostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 169 18 06 06 Lukuvalaisimet ja työskentelyvalaisimet Valot, jotka valaisevat tietyn alueen ja näin helpottavat tiettyä toimintaa. 18 06 06 01 Kohdevalaisimet Valaisimet jotka ovat joko omalla jalustallaan seisovia kohdevalaisimia tai pöydän/hyllyn reunaan kiinniruuvattavia varrellisia ja taivutettavia. 18 06 06 02 Suurennuslasivalaisimet Valaisimet joihin on liitetty suurennuslasi. Suurennuslasit ja luupit, valolliset, ks. 22 03 09. Suurennuslasivalaisimet voidaan luovuttaa näkövammaiselle asiakkaalle näönkäytön asiantuntijan yksilöllisen arvioinnin perusteella. 18 06 06 03 Otsalamput Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia otsalappuja ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. 18 09 Istuimet Kohtaan sisältyvät esim. säädettävät istuimet. Istuinten lisävarusteet, ks. 18 10. 18 09 03 Tuolit Kohtaan sisältyvät esim. säädettävät istuimet. Istuinten lisävarusteet, ks. 18 10. Erityisvarusteltu tuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi, kun tuoli on välttämätön päivittäisissä toiminnoissa ja apuvälinealan asiantuntija on tehnyt tarvearvioinnin. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi  korkeussäädettävän, käsijarrulla keskuslukittavan työtuolin luovuttami- nen asiakkaalle, joka ei suoriudu keittiötoiminnoista ilman erityisvarustel- tua tuolia ulottovuuden tai tilan vuoksi  sähkösäätöisesti korkeussäädettävä tuoli mahdollistamaan omatoiminen seisomaan nousu, kun asiakkaalla on suuria vaikeuksia nousta tavan- omaisesta tuolista eivätkä kevyemmät apuvälineratkaisut ole riittäviä  erityistuolin luovuttaminen lapselle mahdollistamaan omatoiminen ruo- kailu muu päivittäinen toiminta. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 170 Ennen tuolin luovuttamista tulee tuolia kokeilla pääsääntöisesti siinä ympäristössä, jossa sitä tullaan käyttämään. Tavanomaisina kuluttajatuotteina saatavia tuoleja (esim. ns. reumatuoli, satulatuoli tai työtuoli) ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Opetustoimi on velvollinen järjestämään perusopetuksessa olevalle vammaiselle oppi- laalle koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet perusopetuslain perusteella. KELA voi korvata työssä tai opiskelussa tarvittavia ns. vaativia apuvälineitä.94 Työssä tarvittavan työtuolin hankkii työnantaja95. Ks. Kuntoutumistalo /Apuvälineet / Julkisten tahojen apuvälineiden järjestämisvas- tuu.96 18 09 03 01 Korkeat tuolit Tuolit joissa tavallista korkeampi istuinkorkeus, joka helpottaa istuutumista ja ylösnou- sua, nk. reumatuolit. Lonkkatuolit, ks. 18 09 09. 18 09 03 02 Työtuolit, mekaaninen korkeussäätö Työtuolit joiden korkeutta voidaan säätää mekaanisesti jousella tai hydraulisesti. Koh- taan sisältyvät esim. satulatuolit. 18 09 03 03 Työtuolit, sähköinen korkeussäätö Työtuolit joiden korkeutta voidaan säätää sähköisesti. 18 09 04 Jakkarat Yhdellä tai useammalla jalalla varustetut istuimet, joissa ei ole selkänojaa mutta joihin voi olla mahdollista asentaa selkänoja. Kohtaan sisältyvät esim. jakkarat, joissa on eri- tyinen kohottautumista tai istuutumista avustava mekanismi. Seisontatuolit, ks. 18 09 07. 94 https://www.kela.fi/apuvalineet 95 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 96https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuvälineet/apuvälinepalvelui- den-järjestämisvastuu-ja-lainsäädäntö-ohjeita/julkisten-tahojen-järjestämisvastuu VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 171 18 09 07 Seisontatuolit Yhdellä tai useammalla jalalla varustetut istuimet, jotka tukevat seisovassa tai puolisei- sovassa asennossa olevaa henkilöä. Seisontatuoli voidaan terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioin- nin perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi, kun asiakas vam- man tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn aleneman vuoksi ei pysty suoriutumaan seisten tehtävistä, välttämättömistä päivittäisistä toiminnoistaan kuten tiskaamisesta, silittämisestä tms. ilman tukea, mutta suoriutuu niistä seisontatuolia käyttäen. Seison- tatuolin hankinnan edellytyksenä on, että kyseisiä toimia ei ole mahdollista tehdä ta- vanomaista tuolia käyttäen eikä asiakas esim. vaikeiden lonkkien liikerajoitusten vuoksi pysty istumaan. Lisäksi tarve on pitkäaikainen / pysyväisluonteinen ja seisonta- tuki lisää asiakkaan omatoimisuutta. 18 09 09 Lonkkatuolit Tuolit joissa on yksi tai kaksi kallistuvaa osaa etuosassa. Kohtaan sisältyvät esim. artro- deesituolit Lonkkatuoli voidaan luovuttaa apuvälineasiantuntijan arvion perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi asiakkaalle, joka sairauden tai vamman seurauksena syntyneen lonkan vaikean liikerajoituksen vuoksi ei pysty istumaan tavallisella tai ko- rotetulla tuolilla. Hankinnan edellytyksenä on, että tarve on pitkäaikainen / pysyväis- luonteinen. 18 09 15 Lepotuolit ja nojatuolit Mukavat tuolit yleiseen käyttöön. Kohtaan sisältyvät esim. lepotuolit, joissa on erityinen kohottautumista tai istuutumista avustava mekanismi. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia lepo- ja nojatuoleja (esim. ns. aktiivituoleja) ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 09 21 Tuolit, erityisvalmisteiset Tuolit, jotka täyttävät henkilön erityisvaatimukset. Kohtaan sisältyvät esim. korkeat las- tentuolit, säkkituolit ja lattiaistuimet. Moottorikäyttöisiin kulkuvälineisiin tarkoitetut istuimet ja tyynyt sekä kulkuneuvoissa istumiseen liittyvät lisävarusteet ja ratkaisut, ks. 12 12 12. Säkkituolin, laittaistuimen kuten kulmatuoli tai muun erityisvalmisteisen tuolin luovutta- minen voi olla perusteltua, kun se on välttämätön hyvän istuma-asennon ja/tai päivit- täisistä toiminnoista suoriutumiseksi ja osallistumisen mahdollistamiseksi. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 172 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia säkkituoleja, lastentuoleja ja muista vastaa- via tuoleja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 09 39 Moduuleista kootut istuinkokoonpanot Kokoonpanot perustuvat yhteen kehikkoon, johon voidaan liittää valikoima istuinmoduu- leita, joiden asentoa voidaan säätää halutun istuinasennon aikaansaamiseksi. Kohtaan sisältyvät esim. erillisistä osista kootut tuolit Moduuli-istuin alustoineen voidaan luovuttaa pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle asiak- kaalle istuma-asennon tai työskentelyasennon saavuttamiseksi julkisen terveydenhuol- lon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella, kun tavanomaisilla rat- kaisuilla tai tehdasvalmisteisilla erityistuoleilla ei saavuteta hyvää istuma-asentoa. 18 09 39 01 Moduuli-istuimet Erilaisiin alustoihin kiinnitettävät istuinosat, joihin voi liittyä pehmusteita, niskatukia, kä- situkia, jalkatukia, työntökahvoja ja muita lisävarusteita. 18 09 39 02 Moduuli-istuinten alustat Kuljetus- tai kelauspyörillä varustetut alustat, joihin voidaan kiinnittää kiinteitä tai osista koottuja istuinjärjestelmiä. Alusta voi olla kiinteä – tai korkeussäädettävä ja siinä voi olla istuinkulman ja – leveyden säätömahdollisuus. 18 10 Istuinten lisävarusteet Istuinten lisävarusteet, mukaan lukien pyörätuolien istuimet 18 10 03 Selkänojat Kohtaan sisältyvät esim. selkänojat (sekä selkänojien osat), jotka kiinnitetään tuoliin tai istuimeen, lannetuet, selkätyynyt ja selkätuet. Selkätyynyt ja -tuet kudosvaurioiden eh- käisyyn, ks. 04 33 04. Erillinen lannetuki, selkätyyny tai selkätuki voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä työtuoliin tai istuimeen, kun tavanomainen selkätuki ei ole riittävä istumisen tai asennon ylläpidon kannalta ja se on välttämätön (esim. kipu ja/tai raken- teellinen syy). Selkätuen toimivuus tulee kokeilla ennen hankintaa. Selkätuen tulee li- sätä henkilön omatoimisuutta ja mahdollistaa pidempiaikainen istuminen. Pyörätuoleissa käytettävät muut lisävarusteet ks. luokka 12 24 99 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 173 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia lannetukia, selkätyynyjä ja selkätukia ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 10 06 Istuintyynyt ja - alustat Istuimeen asetettavat tyynyt ja muut välineet, joiden tarkoitus on korjata ja vakauttaa istuma-asentoa. Istuintyynyt ja -alustat kudosvaurioiden ehkäisyyn, ks. 04 33 03. Istuintyynyt mahdollistavat toimivan istuma-asennon ja lisäävät käyttäjän toimintaky- kyä. Niillä voidaan korjata tai vakauttaa istuma-asentoa. Lisäksi niillä voidaan helpot- taa seisomaan nousua sekä istuutumista. Pehmustetyynyt voidaan luovuttaa pyörätuolin luovutuksen yhteydessä. Tällöin luovu- tetaan aina vähintään istuinmukavuutta lisäävä perusistuintyyny (ks.luokka 12 22). Is- tuma-asentoa korjaava tai vakauttava istuintyyny voidaan luovuttaa pyörätuolin luovu- tuksen yhteydessä apuvälinealan asiantuntijan tekemän yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella. Istuintyynyn vaihtopäällinen voidaan luovuttaa tarvittaessa arjen rinnak- kaiskäyttöön . Suihku- ja wc-tuolityynyjä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella asiakkaan omatoimisuuden ja toimintakyvyn yl- läpitämiseksi ja lisäämiseksi. Suihku- ja wc-tuolityynyjä, korotustyynyjä sekä lonkkatyynyjä voidaan luovuttaa lää- kinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaan omatoimisuuden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn, ks. luokka 04 33 03 18 10 06 01 Pehmustetyynyt Istuinten lisävarusteet, mukaan lukien pyörätuolien istuimet 18 10 06 02 Suihku - ja wc-tuolityynyt Tyynyt ja pehmusteet, jotka lisäävät istuinmukavuutta suihkussa ja wc-toimissa. 18 10 06 03 Korotustyynyt Tyynyt jotka lisäävät istuimen korkeutta. 18 10 06 04 Lonkkatyynyt Korotustyynyt joissa etuosassa on toinen tai molemmat puolet viistottu tai pehmustettu mahdollistamaan istuessa lonkan loivemman kulman. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 174 18 10 09 Käsivarsituet Kohtaan sisältyvät esim. käsivarsikourut ja halvaantuneen yläraajan tuet. Käsivarsituet, WC-istuimeen kiinnitettävät, ks. 09 12 24. Toiminnan sallivat kyynärvarsituet, ks. 24 18 27. 18 10 12 Päätuet ja niskatuet Kohtaan sisältyvät esim. päätuet (ja päätukien osat) sekä tuoliin tai istuimeen kiinnitet- tävät niskatuet ja niskatyynyt. 18 10 15 Säärituet ja jalkatuet Kohtaan sisältyvät esim. tuoliin tai istuimeen kiinnitettävät säärituet, jalkatuet, jalkalaudat ja tynkätuet, loitontajat ja lähentäjät sekä polvien erottajat. 18 10 18 Vartalotuet ja lantiotuet Välineet, jotka kiinnitetään tuoliin tai istuimeen ja jotka istuttaessa tukevat tai pitävät pai- koillaan henkilön olkapäitä, ylävartaloa, lonkkaa tai lantiota. Vartalon paikalleen tukevat apuvälineet, ks. 09 07. Turvavyöt ja -valjaat moottorikäyttöisiin kulkuvälineisiin, ks. 12 12 09. 18 10 21 Istuimiin lisätyt pehmusteet tai järjestelmät, jotka avustavat henkilön kohottautumista tai istuutumista Istuintyynyt, joissa on mekanismi, jolla henkilöä voidaan nostaa ja joka mahdollistaa siir- tymisen istuvasta asennosta seisovaan asentoon; mekanismi voi tukea myös henkilön laskeutumista. Asiakkaan kohottautumista tai istuutumista tukevien erityisratkaisujen luovuttamisen tulee lisätä asiakkaan omatoimista suoriutumista. Istujan vartalon mukaisesti valmistettavan tyhjiöistuimen luovuttaminen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voi olla perusteltua, kun kevyemmillä istuinratkaisuilla ei saavuteta toiminnallista istuinasentoa. Yksilöllisesti muotoillun, koottavan istuimen luovuttaminen lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä voi olla perusteltua, kun kevyemmillä istuinratkaisuilla ei saavuteta toiminnallista istuinasentoa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 175 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia istuinpehmusteita tai henkilön kohottautu- mista tai istuutumista avustavia järjestelmiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 10 21 01Tyhjiöistuimet Istuimet joista poistetaan ilma, jolloin niiden muoto jää istujan vartalon mukaiseksi. 18 10 21 02 Yksilöllisesti muotoillut istuimet Istujan istuma-asentoa ja toimintakykyä tukevat yksilöllisesti koottavat istuimet. 18 10 24 Sylitarjottimet ja pöydät, jotka voidaan kiinnittää tuoliin Välineet, jotka voidaan kiinnittää tuoliin (myös pyörätuoliin) tai asettaa istuvan henkilön syliin siten, että ne muodostavat tasaisen alustan, jonka päällä voidaan suorittaa toimin- toja tai jolle voidaan asettaa esineitä. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia sylitarjottamia tai tuoliin kiinnitettäviä pöytiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 12 Sängyt ja sänkyjen lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. kiinteällä ja säädettävällä makuualustalla varustetut sängyt ja irrotettavat sängynpohjat tai patja-alustat. Kudosvaurioita ehkäisevät apuvälineet, ks. 04 33. Vartalon paikalleen tukevat apuvälineet, ks. 09 07. Kehon asennon vaihtamisen apu- välineet, ks. 12 31. Henkilönnostolaitteet, ks. 12 36. Sähkösäätöinen sänky voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun se mahdollistaa asiakkaan itsenäisen siirtymisen ja lisää omatoimisuutta tai kun tavoitteena on tukea pitkäaikaissairaan tai vammaisen asiakkaan kotona asumista omaisen tai henkilökohtaisen avustajan tuella. Asiakkaan tulee lähtökohtaisesti itse kyetä käyttämään apuvälineen säätimiä asen- tonsa vaihtamiseen ja / tai sängyn korkeuden säätämiseen. Yksilöllisen arvioinnin pe- rusteella apuväline voidaan luovuttaa asiakkaalle, vaikka hän ei itse pystyisikään käyt- tämään säätimiä, mutta osoittaa tietoisesti halunsa asennon vaihtamiseen ja sängyn säätämiseen. Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettaviin sähkösäätöisiin sänkyihin tulee olla saatavissa laidat ja tarvittaessa kohottautumistelineet ja nousutuet. Apuvälinearviointi tehdään ensisijaisesti asiakkaan kotona yhteistyössä omaisen/hen- kilökohtaisen avustajan/kotipalvelun ammattilaisten kanssa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 176 Asumispalveluyksiköiden apuvälineet ks. luku 2.2 Asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksen 1 §:n edelly- tykset, on oikeus yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineisiin, kuten sähkösäätöiseen sänkyyn. Apuvälinetarve tulee kirjata asuk- kaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Apuvälineratkaisu tehdään julkisen terveyden- huollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioon ja toteaman tarpeen perusteella. Työnantaja on työturvallisuuslain 8 § (23.8.2002)97 mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä mm. huolehtimalla riittävistä työ- välineistä. Apuvälineet työn turvallisuudeksi ja ergonomian tueksi hankkii työnantaja.98 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia sänkyjä ja sänkyjen lisävarusteita ei luovu- teta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Parisänky voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun molem- mat pariskunnan molemmat osapuolet täyttävät apuvälineen luovutuksen edellytykset ja puolisoiden tarpeet täyttävä sopiva tekninen ratkaisu on mahdollista toteuttaa.99 18 12 04 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja- alustat, ei säädettävät Sängyt, joissa on erityisominaisuuksia, esimerkiksi kiinteä kaide tai kiinteät tuet. Kohtaan sisältyvät esim. korkeat sängyt. 18 12 07 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja- alustat, mekaaninen Sängyt joissa on yksi- tai useampiosainen patja-alusta, jonka korkeutta ja/tai kulmaa voidaan säätää; vammainen henkilö itse tai avustaja tekee muutokset mekaanisella sää- döllä 97 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738, 8 § 98 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738, 15 § 99 EOAK/1067/2019 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 177 18 12 10 Sängyt ja irrotettavat sängyn pohjat tai patja- alustat, sähkösäätöiset Sängyt, joissa on yksi- tai useampiosainen patja-alusta, jonka korkeutta tai kulmaa voi- daan säätää ja jonka säädöt tekee käyttäjä itse tai hänen avustajansa sähkömekanis- milla. 18 12 10 01 Korkeussäädettävät sängyt, yksiosainen patja-alusta Sängyt joiden korkeutta voidaan säätää ja joissa on yksiosainen patja-alusta. 18 12 10 02 Säädettävät sängyt, kaksiosainen patja-alusta Sängyt joiden korkeutta ja kaksiosaista patja-alustaa voidaan säätää. 18 12 10 03 Säädettävät sängyt, kolmiosainen patja-alusta Sängyt joiden korkeutta ja kolmiosaista patja-alustaa voidaan säätää. Luokkaan sisälty- vät kolmiosaiset sängyt, jotka voidaan muuttaa kaksiosaisiksi. 18 12 10 04 Säädettävät sängyt, neliosainen patja-alusta Sängyt joiden korkeutta ja neliosaista patja-alustaa voidaan säätää. Luokkaan sisältyvät neliosaiset sängyt, jotka voidaan muuttaa kaksi- tai kolmiosaisiksi. 18 12 15 Vuodevaatteet Vuodevaatteet sekä välineet, joilla vuodevaatteet kiinnitetään haluttuun paikkaan. Koh- taan sisältyvät esim. pehmikkeet, tyynyt, peitteet ja peitteiden kiinnitysvarusteet. Patjat ja patjanpäälliset, ks. 18 12 18. Tavanomaisia kuluttajatuotteita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä. Liukulakanat, ks. luokka 12 31 03 02. 18 12 15 01 Tyynyt Luokkaan sisältyvät esim. muotoillut tyynyt. 18 12 15 02 Peitot Luokkaan sisältyvät esim. painopeitot ja lämpöpeitot. Painopeiton käytön lääketieteellinen vaikuttavuusnäyttö on ristiriitainen. Painopeittoja on saatavilla tavanomaisina kuluttajatuotteina; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. 18 12 15 03 Lakanat Luokkaan sisältyvät esim. virtsaa imevät poikkilakanat ja vuodesuojat. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 178 Poikkilakanat ja vuodesuojat ovat hoitoon liittyviä välineitä; niitä ei luovuteta lääkinnäl- lisen kuntoutuksen apuvälineenä. Vuodesuojia on saatavilla tavanomaisina kuluttajatuotteena. Liukulakanat ks. luokka 12 31 03 02 18 12 18 Patjat ja patjan päälliset Patjat ja patjanpäälliset, jotka lisäävät mukavuutta. Kudosvaurioita ehkäisevät apuväli- neet, ks. 04 33. Tavanomaisia patjoja, sijauspatjoja ja patjanpäällisiä ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. Apuvälineet kudosvaurioiden ehkäisyyn makuuasennossa, ks. luokka 04 33 06 18 12 21 Peitonkohottimet Kehikot jotka asetetaan sänkyyn estämään lakanoita ja peittoja painamasta henkilön vartaloa. Peitonkohottimet ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 12 24 Selkä- ja jalkatuet sänkyihin, säädettävät Välineet, jotka tukevat makaavan henkilön tiettyjä kehonosia. Sängynpäädyn kohottaja (mekaaninen tai sähköinen) voidaan luovuttaa apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin perustella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, mikäli se lisää asiakkaan omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista esimerkiksi siirty- misissä ja / tai kohoasento on välttämätön asiakkaan kuntoutuksen ja hoidon kannalta (esim. vaikeaa hengityselinsairautta sairastavan tai hengitysvaikeuksista kärsivän neurologisen asiakkaan nukkumisen tai vuoteessa olon helpottamiseksi). Hoidossa käytettäviä alaraajojen kohoasentotyynyjä ja muita tukia ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 12 24 01 Sängynpäädyn kohottajat mekaanisesti säädettävät Irralliset sängynpäätyyn sijoitettavat asentotuet joiden kaltevuutta voidaan säätää me- kaanisesti. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 179 18 12 24 02 Sängynpäädyn kohottajat sähkösäätöiset Irralliset sängynpäätyyn sijoitettavat asentotuet joiden kaltevuutta voidaan säätää säh- köisesti. 18 12 24 03 Sängyn jalkopään kohottajat Irralliset sängyn jalkopäähän sijoitettavat asentotuet. 18 12 26 Sängynlaidat, sänkyyn kiinnitettävät Kokoontaitettavat tai irrotettavat laidat, jotka estävät sängystä putoamisen 18 12 28 Kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät Irrotettavat laidat, jotka mahdollistavat omatoimisen istumaan nousun ja asennon muut- tamisen. Kohottautumistelineet, siirrettävät, ks. 12 31 09 Sängynlaidat ja kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät tuet, voidaan luovuttaa yksilöllisen toimintakyvyn ja kokonaisvaltaisen tilannearvion perusteella. 18 12 89 Muut sänkyjen lisä- ja varaosat 18 15 Huonekalujen korkeudensäätövälineet Sängynjalan korottajia voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä helpottamaan asiakkaan omatoimista siirtymistä sängystä tai sänkyyn silloin, kun se on alentuneen toimintakyvyn vuoksi vaikeutunut. Korottajia voidaan luovuttaa myös määräaikaiseen lainaan esimerkiksi leikkausten jälkeen, kun siirtyminen vuoteesta tai vuoteeseen ei ole mahdollista tai sallittua normaalikorkuisesta vuoteesta. Runkopatjasänkyihin on tavanomaisena kuluttajatuotteena saatavissa jalkasarjoja, jotka ovat turvallisempi ratkaisu kuin irralliset korotuspalikat. Tavanomaisia kuluttaja- tuotteena saatavia jalkasarjoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Sohvien ja tuolien korottamiseen käytetään turvallisuussyistä ensi sijaisesti korotus- tyynyjä. 18 15 03 Korotuspalikat ja – jalat Välineet, jotka asetetaan huonekalujen jalkojen alle lisäämään jalkojen pituutta VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 180 18 15 03 01 Sängyn- ja tuolinjalkojen korottajat Välineet, jotka asetetaan huonekalujen jalkojen alle lisäämään jalkojen korkeutta. 18 15 03 02 Sokkelisängyn korottajat Välineet, joilla korotetaan sokkelisänkyä. 18 15 06 Sokkelit ja jalustat, korkeussäädettävät Korkeussäädettävät tasot tai konsolit, joille huonekalut voidaan kiinnittää 18 15 09 Sokkelit ja jalustat, ei korkeussäätöä Kiinteäkorkuiset tasot ja konsolit, joille huonekalut voidaan kiinnittää. 18 18 Tukitangot ja – kahvat Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet, ks. 04 48 15. Sängynlaidat, sänkyyn kiinnitettävät, ks. 18 12 26. Kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät, ks. 18 12 28. Tukitanko ja –kahva voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksi- löllisen tarvearvioinnin perusteella apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin pe- rusteella. Imukupeilla kiinnittyviä tukikahvoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä muutoin kuin pöytätasoon kiinnitettäväksi nojautumista tai tukeutumista varten yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella. 18 18 03 Tukitangot, tukikaiteet ja käsijohteet Yleensä putkimaiset tangot, jotka on kiinnitetty seinään, lattiaan tai muuhun vakaaseen rakenteeseen ja johon henkilö voi käsin tukeutua kävellessään, esimerkiksi ylös tai alas rappusia tai luiskaa tai liikkuessaan käytävää pitkin. 18 18 06 Tukikahvat ja kädensijat, kiinteät Välineet, yleensä suorat tai kulmanmuotoiset tangot, jotka on kiinnitetty pysyvästi sei- nään, seinään ja lattiaan tai seinään, kattoon ja lattiaan ja jotka tukevat seistäessä tai asentoa vaihdettaessa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 181 18 18 10 Tukikahvat ja kädensijat, irrotettavat Välineet, yleensä suorat tai kulmanmuotoiset tangot, jotka voidaan kiinnittää tilapäisesti seinään, lattiaan, kattoon tai huonekaluihin, esim. puristimilla tai imukupeilla, ja irrottaa ilman työkaluja ja jotka antavat tukea asennonvaihtoon. Kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät, ks. 18 12 28. 18 18 11 Saranoidut tukikaiteet ja käsivarsituet Välineet, jotka antavat tukea asennonvaihtoon ja jotka voidaan kiinnittää seinään tai lat- tiaan ja jotka voidaan tarvittaessa kääntää pois tieltä joko ylös tai sivulle tai laskea alas. Käsivarsi- ja selkätuet, WC-istuimeen kiinnitettävät, ks. 09 12 24. Tuolien käsivarsituet, ks. 18 10 09. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/Asunnon muutostyöt100 18 21 Portin, oven, ikkunan ja verhonavaaja ja sulkijat Merkinantovälineet, ks. 22 27 04. Katkaisimet, kytkimet ja ohjauslaitteet, ks. 24 09. Ym- päristönhallintajärjestelmät, ks. 24 13 03. Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet, ks. 24 18 06. Ko. luokan apuvälineet yksittäisinä hankintoina. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt.101 Oven, ikkunan-, verhonavaajat ja sulkijat voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuk- sena osana ympäristönhallintalaitekokonaisuutta. Luovuttamisen edellytyksenä on apuvälinealan asiantuntijan tekemä tarvearviointi. 18 21 03 Ovenavaajat ja – sulkijat 18 21 03 01 Sähköiset kääntöovikoneet Kääntöoven avaavat sähköiset laitteet. 100 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon- muutostyot 101 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon- muutostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 182 18 21 03 02 Sähköiset liukuovikoneet Liukuoven avaavat sähköiset laitteet. 18 21 06 Ikkunanavaajat ja – sulkijat 18 21 09 Verhoavaajat ja – sulkijat 18 21 12 Markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat 18 21 15 Lukot Kohtaan sisältyvät esimerkiksi sähkölukot. 18 24 Asunnon ja muiden tilojen varusteet Talojen rakenteiden ominaisuudet, jotka on suunniteltu auttamaan vammaista henkilöä toimimaan itsenäisesti. Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet, ks. 24 18 06. Työpaikan huonekalut ja sisustuselementit, ks. 28 03. 18 24 12 Kynnykset Lattiatason kynnykset, jotka asetetaan ovien alle ja sisätilojen sisääntuloon. Kohtaan sisältyvät esim. esim. suihkukaapin oven kumitiivisteet ja ylityssillat. 18 24 12 01 Kiinteästi asennettavat kynnysluiskat Kiilat jotka kiinnitetään pysyvästi kynnykseen loiventamaan sen kulmaa 18 24 12 02 Siirrettävät kynnysluiskat Siirrettävät kiilat, jotka asetetaan kynnykseen loiventamaan sen kulmaa. 18 30 Hissit, nostotasot, porrashissit ja luiskat Nostolaitteet, joilla nostetaan kulkuneuvoon henkilö, joka ei istu pyörätuolissa, ks. 12 12 15. Apuvälineet, joilla pyörätuolissa oleva henkilö pääsee kulkuneuvoon, ks. 12 12 18. Pyörätuolin kulkuneuvoon tai kulkuneuvon katolle nostavat laitteet, ks. 12 12 21. Sähkö- käyttöiset porrasnousuvälineet, ks. 12 17 03. Henkilönnostolaitteet, ks. 12 36. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 183 Hissit, nostotasot ja porrashissit. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.102 18 30 05 Kiinteät nostotasot Nostolaitteet, jotka tason avulla siirtävät ihmisiä tai tavaroita kahden tai useamman pääl- lekkäisen kerroksen välillä ja joissa ei ole kattoa ja jotka eivät liiku kuilussa ja jotka on pysyvästi kiinnitetty rakennukseen tai maahan. Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuolihissit ja tasonostimet. 18 30 07 Vapaasti seisovat nostotasot Nostolaitteet, joissa on oma tukirakenne, jota ei voi siirtää ja jota ei ole kiinnitetty raken- nukseen tai maahan, ja jotka tason avulla siirtävät ihmisiä tai tavaroita kahden tai use- amman päällekkäisen kerroksen välillä ja joissa ei ole kattoa ja jotka eivät liiku kuilussa. Kohtaan sisältyvät esim. vapaasti seisovat pyörätuolihissit ja tasonostimet. 18 30 08 Siirrettävät nostotasot Nostolaitteet, joissa on oma tukirakenne, joka on suunniteltu siirrettäväksi ja jota ei ole kiinnitetty rakennukseen tai maahan, ja jotka tason avulla siirtävät ihmisiä tai tavaroita kahden tai useamman päällekkäisen kerroksen välillä ja joissa ei ole kattoa ja jotka eivät liiku kuilussa. Kohtaan sisältyvät esim. siirrettävät pyörätuolihissit ja tasonostimet. 18 30 10 Porrashissit, istuimelliset Välineet joissa on istuin kiinnitettynä yhteen tai useampaan kiskoon ja jotka mukailevat portaikon muotoa ja kulmaa. 18 30 11 Porrashissit, tasolliset Välineet, joissa on taso kiinnitettynä yhteen tai useampaan kiskoon ja jotka mukailevat portaikon muotoa ja kulmaa. Kohtaan sisältyvät esim. porrashissit jotka nostavat pyörä- tuolin. 18 30 15 Siirrettävät luiskat Liikuteltavat viettävät pinnat, jotka muodostavat sillan kahden eri tason välille Pyörätuoliluiskia tarvitaan esimerkiksi siirryttäessä pyörätuolilla asuntoon, jonne on muutama porras. Mikäli portaiden käyttö ei ole jatkuvaa (esim. toisen vanhemman 102https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/oikeuskaytanto/asunnon-muutostyot- seka-valineet-ja-laitteet/asuntoon-kuuluvat-valineet-ja-laitteet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 184 asunto), voidaan asia ratkaista mukaan otettavilla luiskilla. Luiskien avulla voidaan myös esimerkiksi raskas pyörätuoli (kuljetuspyörätuoli) tai sähköpyörätuoli siirtää au- toon. Siirrettävät luiskat luovutetaan asiakkaalle, jonka aktiivinen liikkuminen kodin ulkopuo- lella mahdollistuu niiden avulla tai ne mahdollistavat sähköpyörätuolin siirtämiseen au- toon/autosta. Siirrettävät luiskat ovat kevytrakenteisia ja siirrettäessä tulee eliminoida vaaratilanteet. Mikäli luiskia tarvitaan toistuvasti ja säännöllisesti siirtymiseen asunnosta ulos tai si- sään tulee luiskat olla vain tilapäisratkaisu. Pysyvä ratkaisu voi olla kiinteät luiskat (ks. luokka 18 30 18). 18 30 18 Kiinteät luiskat Kiinteät viettävät pinnat, jotka muodostavat sillan kahden eri tason välille Ks. Vammaispalveluiden käsikirja/ Asunnon muutostyöt103 18 33 Asunnon ja muiden tilojen turvallisuusvarusteet Hälytys-, muistutus- ja merkinantovälineet, ks. 22 27. Työpaikan työturvallisuutta paran- tavat apuvälineet, ks. 28 24. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnonmuutostyöt.104 18 33 03 Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin Pintamateriaalit jotka vähentävät liukastumisvaaraa. Kohtaan sisältyvät esim. luistamat- tomat matot ja laatat. Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat, ks. 09 33 06. 103 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon- muutostyot 104 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon- muutostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 185 18 33 06 Turvakaiteet, aidat ja portit ikkunoihin, portaisiin ja hisseihin Ikkunoiden, portaiden ja hissien turvakaiteet, aidat ja portit 18 33 10 Keittiön tai muun ruoanlaittotilan apuvälineet, joilla ehkäistään palovammoja ja tulipaloja Yleiset hälytysjärjestelmät, ks. 22 27 21. Apuvälineet kuten liesivahti ovat kodin turvallisuuteen liittyviä välineitä, joita voidaan paikallisen työnajon mukaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 18 36 Säilytyskalusteet Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.105 105https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/oikeuskaytanto/asunnon-muutostyot- seka-valineet-ja-laitteet/asuntoon-kuuluvat-valineet-ja-laitteet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 186 22 Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet Apuvälineet toimistotyön hallinnointiin sekä tietojen varastointiin ja hallintaan työpaikalla, ks. 28 21. 22 03 Näkemisen apuvälineet Kohtaan sisältyvät esim. suurentavat laitteet. Näkemisen apuvälineitä luovutetaan näkövammaisuuden perusteella (WHO:n näkö- vammaisuuden määritelmä täyttyy) tai henkilölle, jonka näkö on muusta syystä hei- kentynyt niin että näön haittaluokka106 on 10 tai enemmän. Lisäksi näkemisen apuvä- lineitä luovutetaan karsastuksen ja toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitoon ja eh- käisyyn alle 8–vuotiaalle lapselle (ja harkinnan mukaan sitä vanhemmille, jonka toi- minnallisen heikkonäköisyyden hoito on selvästi kesken) sekä afakian perusteella tai muulla perusteella, lapselle silmätautien erikoislääkäreiden yhteisen arvion perus- teella, kun lapsen kokonaiskehitys (esim. liikunnallisten ja toiminnallisten valmiuksien kehittyminen) vaatii taittovirheen korjauksen. 22 03 03 Valonsuodattimet (absorptiolasit) Välineet, jotka läpäisevät vain tiettyjä valon aallonpituuksia ja suodattavat ei-toivotut pois. Silmäsairauden (esim. albinismi, retinis pigmentosa, glaukooma, aniridia, diabeettiset silmänpohjamuutokset) aiheuttaman voimakkaan häikäisyherkkyyden perusteella nä- kövammaiselle voidaan luovuttaa suodattavat linssit alan erikoislääkärin tekemän haittaluokka- ja tarvearvioinnin perusteella. Näönkäytönohjaaja arvioi valonsuodatti- mien soveltuvuuden. Valonsuodattimet voidaan uusia keskimäärin kolmen vuoden välein tai yksilöllisen tar- peen mukaisesti mm. refraktion muuttuessa tai lapsen kasvun perusteella. 106 Terveyskylä: Silmäsairaudet/ Näkövammaisuus –sivustolla (Haittaluokka ja haitta-aste) VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 187 22 03 06 Silmälasit ja piilolinssit Linssit, jotka mahdollistavat näön tarkentamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. piilolinssien hoitotuotteet. 22 03 06 01 Silmälasilinssit Kehyksiin kiinnitettävät näköä tarkentavat linssit. Näkövammaiselle voidaan luovuttaa silmälasilinssit, mikäli näkökyvyn parantamiseksi lähelle on tarpeen muu kuin ikää vastaava korjaus. Esimerkiksi ikääntyneelle näkö- vammaisille korvataan lukulasit, mikäli lukulisän (add) vahvuus on >+4.0 tai on vähin- tään +4.0. Silmälasien luovuttamisen perusteena voivat olla kaksoiskuvien hoitoon käytettävät prismalasit tai sumutus- tai peittolasit tai piilolasit. Myös asiakkaalle, jolla on diagno- soitu mykiöttömyys (aphakia), voidaan luovuttaa kauko- ja/tai lähilasit. Kaukolasien vaihtoehtona voidaan luovuttaa piilolinssit. Myös karsastuksen hoitoon ja/tai ambylo- pian estoon tai sen riskiin voidaan luovuttaa silmälasit. Silmien painamista estävät suojalasit voidaan luovuttaa lapsille (Liite 2). 1-tehosilmälasit tai bifokaalit voidaan luovuttaa, jos näkökyvyn parantamiseksi lähelle tai kauas tarvitaan muu kuin ikää vastaava tai silmän omasta taittovoimasta olennai- sesti poikkeava korjaus. Muita linssityyppejä voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvion perusteella. Lasit voidaan luovuttaa viiden vuoden välein tai yksilöllisen tarpeen mu- kaisesti useammin, jos voimakkuudessa on tapahtunut olennainen muutos. Linssit korvataan täysimääräisenä ilman pintakäsittelyä tai värjäyksiä. Linssien ohen- nus ja pintakäsittely voidaan korvata yksilöllisen tarpeen mukaan, esim. pienille lap- sille naarmuuntumisen estämiseksi tai epätavallisen voimakkaan häikäisyn johdosta. Tavanomaisian silmälasien korjauskustannuksia ei korvata. 22 03 06 02 Kehykset Luokkaan sisältyvät esim. joustavat kehykset. Kehysten luovutuksessa noudatetaan alueellisia sovittuja käytäntöjä tai kilpailutettuja tuotteita. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 188 22 03 06 03 Piilolinssit Linssit jotka laitetaan suoraan silmiin. Luokkaan sisältyvät piilolinssien hoitotuotteet. Piilolinssit voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolla diagnosoitu aphakia l. mykiöttymyys tai esim. kaihileikatuille vauvoille. Lapsille piilolinssien luovuttaminen tapahtuu yksilöllisen tarpeen mukaan, huomioiden lapsen kehittyminen ja kasvu. Piilolinssit voidaan luovuttaa myös asiakkaalle, jolla diagnosoitu sarveiskalvon poik- keava muoto esim. keratoconus l. sarveiskalvon kartiorappeuma. Piilolinssit luovute- taan, jos piilolinssillä saavutetaan parempi näöntarkkuus kuin sankalaseilla. Piilolinssit ovat osa hoitoa, myös hoitotoimenpiteiden (esim. intacs kaaret, sarveiskalvon siirre) jälkeen. Piilolinssit arvioidaan, sovitetaan ja luovutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan sekä uusitaan valmistajien ohjeiden mukaisesti. Piilolinssit (esim. skleraaliset) voidaan luovuttaa alan erikoislääkärin toteaman yksilöl- lisen tarpeen perusteella vaikean kuivasilmäisyyden hoitoon, kun muut hoitokeinot (esim. kostutustuotteet, kyyneltietulpat) on todettu riittämättömiksi. Piilolinssien sovituksen ja käytön ohjauksen voi tehdä optikko, joka on perehtynyt eri- koispiilolinsseihin ja jolla on tarvittavat sovitussarjat. Piilolinssien säilytyskotelot ja puhdistus- ja hoitoaineet (ns. aloituspakkaus) luovutetaan ensimmäisellä luovutusker- ralla. Tämän jälkeen asiakas vastaa itse niiden hankinnasta. 22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot Välineet joiden avulla suurennetaan kohde, jonka henkilö haluaa nähdä. Kohtaan sisäl- tyvät esim. valolla varustetut linssit ja linssit ilman valoa. Tulostuksen erikoisohjelmat, ks. 22 39 12. Linssikokoonpanot voidaan luovuttaa asiakkaalle vaihtoehtona lähilaseille. 22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot Välineet, joilla suurennetaan kohdetta. Kohtaan sisältyvät esim. valolliset ja valottomat linssit sekä suurentavat silmälasit. Tulostuksen erikoisohjelmat, ks. 22 39 12. Suurennuslasit ilman valoa tai valolla, valitaan asiakkaalle yksilöllisesti soveltuvimman ratkaisun löytymiseksi huomioiden näkökyky ja suurennuslasin käyttötarkoitus. Voi- daan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siitä apua arjen toimin- noissa. 22 03 09 01 Suurennuslasit ilman valoa Luokkaan sisältyvät esim. varrelliset tai jalustalla olevat suurennuslasit. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 189 22 03 09 02 Suurennuslasit valolla Suurennuslasit jotka valaisevat suurennettavana olevan kohteen. 22 03 12 Kiikarit ja kaukoputket Välineet, joiden avulla suurennetaan kaukana sijaitsevat kohteet ja jotka on tarkoitettu yhdelle tai kahdelle silmälle. Kohtaan sisältyvät esim. yhden tai kahden silmän kiikarisil- mälasit. Kauko- ja lähikiikareita ja linssijärjestelmiä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineeksi näkövammaiselle asiakkaalle yksilöllisen arvioinnin perusteella, kun niistä saadaan apua arjen toiminnoissa kuten liikkumisessa, asioinnissa. 22 03 18 Suurennuslaitteet Laitteistot, jotka näyttävät kameralla otetun kuvan suurennosta. Kohtaan sisältyvät esim. kamerat, keskusyksiköt, videomonitorit, videojärjestelmät, digitaalisesti käsitellyt vi- deojärjestelmät ja siirrettävät kameran käyttöön tarkoitetut suurennuslasit. Näkövammaiselle asiakkaalle voidaan luovuttaa suurennuslaite (pöytämallinen ja/tai kannettava) silloin, kun muut optiset apuvälineet eivät riitä normaalikokoisen tekstin lukemiseen ja apuväline on välttämätön itsenäisen ja säännöllisesti toistuvan suoriutu- misen kannalta. Asiakkaalle, jolla on pöytämallinen suurennuslaite kotona, voidaan luovuttaa kannettava suurennuslaite, mikäli se on välttämätöntä kodin ulkopuolella toi- miessa. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia ko. luokkaan kuuluvia välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 03 18 01 Suurentavat kamerat Suurentavat kamerat voidaan yhdistää esimerkiksi tietokoneeseen tai televisioon. 22 03 18 02 Kannettavat suurennuslaitteet Mukana kuljetettavat suurennuslaitteet, joissa on kamera ja näyttö samassa kokoonpa- nossa. 22 03 18 03 Pöytämalliset suurennuslaitteet Elektroniset suurennuslaitteet (ent. lukutelevisiot), joissa on kamera, näyttö ja/tai lu- kualusta. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 190 22 03 99 Näkemisen apuvälineiden lisä- ja varaosat 22 06 Kuulon apuvälineet Välineet, joiden avulla ohjataan, vahvistetaan ja muunnetaan ääntä ja joita käyttävät kuulovammaiset henkilöt. Kohtaan sisältyvät esim. kuulokojeet, joissa on sisäänraken- nettu tinnitusmaskeri ja kela induktiosilmukan kuuntelua varten. Äänistimulaattorit, ks. 04 27 15. Induktiosilmukkalaitteet, ks. 22 18 30. Kuulokojeet luovutetaan asiakkaalle, jolla on toiminnallisesti häiritsevä kuulovika ja motivaatio käyttää kuulokojetta. Asiakkaan kuulovika vaikeuttaa opiskelussa, työssä tai siihen rinnastettavassa toiminnassa selviytymistä sekä häiritsee asiakkaan kuulon- ja puheenvaraista kommunikointia jokapäiväisessä elämässä. Kuulokoje luovutetaan lapselle, jolla epäillään sellaista kuulovikaa, joka voi haitata puheen ja kielen tai vuo- rovaikutustaitojen kehittymistä. Kuulokojeen luovuttaminen edellyttää kuulonkuntou- tukseen perehtyneen erikoislääkärin arviota tilanteesta (audiologi, korva, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri tai foniatri). Tavoitteena on molempien korvien eli bi- nauraalikuulon saavuttaminen. Kuulokojeen luovuttamisen perusteena107 on mahdollisimman hälyttömissä olosuh- teissa tutkittu äänesaudiometria, jossa on määritetty paremman korvan puhealueen (0,5, 1, 2, 4 kHz) kuulokynnysten keskiarvo (dB HL). Erityistilanteissa käytetään vas- taavia tietoja huonommasta korvasta. Ohjeellisina raja-arvoina voidaan pitää:  työn, opiskelun tai näihin rinnastettavien tehtävien vuoksi kuulokojetta tarvitsevat ≥ 30dB  muusta syystä kuulokojetta tarvitsevat ≥ 30dB  lapsilla kielen kehityksen ja oppimisen vuoksi kuulokojetta tarvitsevat ≥ 20 dB.  Pienillä lapsilla käytettävissä olevilla menetelmillä varmistettu kuulovika (äänikenttä, OAE, aivorunkovasteet).  Kuulovika, mikä ei ole leikkaushoidolla korjattavissa tai leikkaushoitoon ei haluta ryhtyä. 107https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161496/STM_J02_Yhtenai- sen%20kiireettoman%20hoidon%20perusteet.pdf?sequence=4&isAllowed=y, s. 210 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 191 22 06 01 Sisäkorvaistutteet (implantit) Leikkauksella sisäkorvaan asennettu implantti, johon liitetään ulkoinen osa, joka muun- taa äänen sähkösignaaliksi ja välittää sen implanttiin, joka välittää sen kuulohermoon. Sisäkorvaistutetta käytetään, kun kuulokojeen avulla saatava akustinen vahvistus ei riitä puheen ja kuulon varaiseen kommunikointiin. Sisäkorvaistute koostuu kahdesta pääosasta: sisäisestä istutteesta elektrodeineen ja ulkoisesta puheprosessorista (ks. luokka 22 06 21). Sisäinen osa edellyttää leikkausta. Leikkauksessa istutteesta lähtevä elektrodi viedään sisäkorvan simpukkaan. Lisäksi tarvitaan puheprosessori, joka muut- taa puheen ja äänen sähköimpulsseiksi ja lähettää ne pään ihon läpi istutteeseen. Sisäkorvaistutearvio ja leikkaus on keskitetty yliopistosairaaloihin. Jatkokuntoutus voi tapahtua ERVA-alueella sovitun työnjaon mukaisesti joko yliopistosairaalassa tai kes- kussairaalassa. Sisäkorvaistute sisältyy asiakkaan hoitoon liittyviin kustannuksiin. Sisäkorvaistuttee- seen liittyvä ulkoinen puheprosessori luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä. 22 06 06 Vartalolla pidettävät kuulokojeet Välineet, jotka kiinnitetään henkilön vaatteisiin tai joita kannetaan kaulalla ja jotka vah- vistavat ääntä Kuulokoje sijoitetaan käytön ajaksi joko taskuun tai sille erikseen valmistettuun kaula- pussiin. Taskukuulokojeita käytetään nykyään erittäin harvoin vaikeissa kuulovam- moissa tai asiakkailla, joiden on vaikea oppia käsittelemään korvantauskuulokojeita. 22 06 12 Korvakäytäväkuulokojeet Korvakäytävän sisällä käytettävät laitteet, jotka vahvistavat ääntä. Kohtaan sisältyvät esim. korvakäytävän sisälle asetettavat kuulokojeet. Kuulokoje on valmistettu yksilöllisen kuorikko-osan sisään. Kooltaan laite voi olla joko korvalehden kuopan täyttävä kuulokoje tai pienimmillään syvälle korvakäytävään si- joittuva kuulokoje. 22 06 15 Korvantauskuulokojeet Korvan takana käytettävät laitteet, jotka vahvistavat ääntä. Kohtaan sisältyvät esim. mik- rokappaleen kanssa käytettävät kojeet ja pään yli menevällä sangalla varustetut kuulo- kojeet. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 192 Korvan takana käytettävä kuulokoje on laite, jossa vahvistettava ääni johdetaan suo- raan korvakäytävään korvakäytävässä olevan kuulokkeen kautta. 22 06 18 Vibraatiokuulolaitteet Välineet, jotka vastaanottavat, vahvistavat ja muuntavat äänet tunnon avulla havaitta- viksi signaaleiksi. Vibraatiokuulokojeella ääni johdetaan luuta pitkin sisäkorvaan. 22 06 21 Sisäkorvaistutteeseen yhteydessä olevat kuulokojeet Laitteet, jotka auttavat kuulemista stimuloimalla vastaanotinta, joka on sijoitettu esim. sisäkorvaan Sisäkorvaistutteen kanssa käytettävä puheprosessori on korvalehden takana käytettä- vää korvantauskuulokojetta muistuttava laite, joka ohjaa äänen sähköisesti kelan kautta istutteen sisäiseen osaan. Ks. luokka 22 06 01 Sisäkorvaistutteet (implantit). Sisäkorvaistutteen kanssa käytettävän puheprosessorin ladattavat akut108 luovutetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Yleensä luovutetaan kaksi akkua, jolla taataan koko päivän käyttö. 22 06 27 Kuulon apuvälineiden lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. audioliitännät, silmälaseihin kiinnitettävät välineet, kuulokojei- den kauko-ohjaimet, ohjelmat, paristot, akut ja laturit. Kauko-ohjain voidaan luovuttaa asiakkaalle, joka ei pysty perussairauden, huonontu- neen motoriikan tai huonontuneen tuntoaistin takia käyttämään kuulokojeessa olevia säätimiä / ohjelma valitsimia. 22 06 90 Luujohtokuulokojeet Luujohtokuulokojeella ääni johdetaan luuta pitkin sisäkorviin. Laitteen vahvistama ää- nienergia etenee luun värähtelyn kautta suoraan sisäkorvaan ohittaen välikorvan järjes- telmän. 108 EOAK/1067/2019 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 193 22 06 90 01 Pantakojeet Pantakojeita käytetään luujohtokuulokojeiden soveltuvuuden testaamiseen lapsilla, joille ei vielä voida tehdä luukiinnitystä. Panta- /sangalliset kojeet ovat kojeen testaamisessa käytettäviä välineitä. Niitä ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 06 90 02 Luuankkuroidut kojeet Kuulokoje kiinnitetään korvan taakse ohimoluuhun asennettavalla ruuvilla tai istutteella. Kuulokoje kiinnitetään korvan taakse ohimoluuhun asennettuun ruuviin tai istuttee- seen tai luujohtokoje voi olla kiinnitetty ohimoluuhun ihon alle niin, että siihen liittyy erillinen puheprosessori. Luujohtokuulokojeet luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, jolla on ulkokorvan rakenteellinen poikkeama tai muu lää- ketieteellinen syy estää tavanomaisen kuulokojeen käytön (esim. korvanlehti on epä- muodostunut ja / tai korvakäytävä puuttuu) tai jolla saadaan luujohtovärähtelijää käyt- täen parempi toiminnallinen kuulo tai laitteen käytettävyys on parempi, kuin normaalia akustista kuulokojetta käytettäessä. 22 09 Äänentuoton apuvälineet 22 09 03 Puhevibraattorit Välineet, jotka aiheuttavat kaulalla värähtelyä, joka muuntuu puheeksi pehmeän suu- laen, kielen ja suun liikkeiden avulla. Kohtaan sisältyvät esim. ääniproteesit. Puheäänen vahvistimet, ks. 22 21. Kaulalla pidettävä ulkopuolinen äänilähde (puhevibraattori) tuottaa värähtelyä, joka muuntuu puheeksi. Puhevibraattori voidaan louvuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä kurkun- pään osittaisen tai täydellisen poiston jälkeen, kun puheen muodostaminen ei muilla keinoin onnistu (esim. proteesipuhe tai ruokatorvipuhe). Hoitovastuussa oleva erikois- lääkäri (yleensä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri) tekee lähetteen äänihäi- riöihin erikoistuneelle puheterapeutille, joka vastaa puhevibraattorin soveltuvuuden ar- vioinnista ja kokeilujakson toteuttamisesta. Kokeilujakson tulee olla riittävän pitkä ja se toteutetaan arvioinnista vastuussa olevan tahon apuvälineillä. Apuvälineratkaisu tehdään asiakkaan hoitovastuussa olevasta organisaatiosta. Seurannasta ja käytön tuesta vastaa apuvälineen omistava taho. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 194 22 09 06 Henkilökohtaiset puheäänenvahvistajat Välineet, jotka lisäävät henkilön puheäänen voimakkuutta. Puheäänen vahvistimet, ks. 22 21. Henkilökohtaiset puheäänenvahvistimet ovat laitteita, jotka voimistavat henkilön omaa puheääntä. Laitteeseen sisältyvät mikrofoni sekä lähetin ja vahvistin tai kaiutin. Henki- lökohtaisesta puheäänenvahvistimesta hyötyvät henkilöt, joiden oma puheääni on toi- minnallisen äänihäiriön tai sairauden vuoksi heikentynyt. Henkilökohtaisen puhe- äänenvahvistimen tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa useimmiten foniat- rian, korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä tai kommunikaation apuvälineiden asi- antuntijayksikössä tai perusterveydenhuollossa puheterapeutin arvioimana.109 Puheäänenvahvistin voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä fo- niatrin / puheterapeutin arvioinnin perusteella, kun asiakkaan ääni on pitkäaikaisesti heikentynyt sairauden tai muun elimellisen syyn vuoksi ja päivittäisistä kommunikointi- tilanteista suoriutuminen ei onnistu. Laitteen soveltuvuus käyttötarpeeseen tulee arvi- oida kokeilemalla laitteen käyttöä riittävän pitkän ajan. Välineet, jotka lisäävät yhden tai useamman henkilön äänen voimakkuutta. Ks. luokka 22 21 Puheäänenvahvistimet. 22 12 Piirtämisen ja kirjoittamisen apuvälineet 22 12 09 Nimenkirjoituskehikot ja -leimasimet Välineet, jotka auttavat kirjoittamaan nimen oikeaan paikkaan tai tekemään allekirjoituk- sen leimasimella Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia piirtämisen ja kirjoittamisen apuvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 12 12 Mekaaniset pistekirjoittimet Välineet, jotka tuottavat pistekirjoitusta paperille pistimen avulla 109 https://tikoteekkiverkosto.fi/apuvalineiden-saatavuus/muut-laitteet-ja-valineet/aanen- tuoton-apuvalineet/ VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 195 22 12 21 Kannettavat pistekirjoituksen muistiinpanovälineet Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat laitteet ilman näyttöä, joita käytetään manuaalisesti tai sähköisesti. Mekaaninen pistekirjoituskone voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä heikkonäköiselle tai sokealle:  alakoululaiselle lapselle pistekirjoittamisen harjoitteluun ennen siirty- mistä sähköisiin pistekirjoitusvälineisiin. Pistekirjoituskone voi olla tar- peellinen myös sähköiseen kirjoittamiseen siirryttäessä. Pistekirjoitusko- neet luovutetaan alakoululaiselle sekä kotiin että kouluun. Opetustoimi hankkii pistekirjoituskoneen koulunkäynninohjaajalle.  henkilölle, joka ei käytä sähköisiä pistekirjoitusvälineitä tai sähköisten välineiden rinnalla. 22 12 24 Tekstinkäsittelyohjelmat Ohjelmat, joilla kirjoitetaan, hallitaan ja tallennetaan tekstiä, myös matemaattisia ja tie- teellisiä merkintöjä, esim. julkaisuohjelmat, tekstinkäsittelyohjelmat erityiskäyttöön tai apuohjelmat. Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoitusohjelmat, sanastot, sanalistat ja oi- keinkirjoitusohjelmat. Tavanomaisia tekstinkäsittelyohjelmia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvä- lineenä. 22 15 Laskemisen apuvälineet Tietokoneet ja päätelaitteet, ks. 22 33. Tavanomaisia laskemisen apuvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä 22 18 Ääntä ja kuvaa tallentavat, toistavat ja näyttävät apuvälineet Välineet, jotka tallentavat ja esittävät tietoa ääni- tai kuvamuodossa, ja tuotteet, jotka yhdistävät näitä toimintoja. Kohtaan sisältyvät esim. audiovisuaaliset laitteet, televisiot ja äänensiirtojärjestelmät sekä välineet, jotka parantavat ääni- tai kuvamuodossa olevan VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 196 tiedon laatua ja käytettävyyttä esimerkiksi suodattamalla melua tai muuntamalla analo- gista tietoa digitaaliseen muotoon. Kuulokkeet, ks. 22 18 38. Visuaaliset tietokonenäytöt ja tietokoneen lisävarusteet, ks. 22 39 04. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia ääntä ja kuvaa tallentavia, toistavia ja näyt- täviä apuvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 18 03 Nauhoitus ja kuuntelulaitteet Välineet, jotka nauhoittavat ja toistavat ääntä. Kohtaan sisältyvät esim. avokelanauhurit ja kaiken tyyppiset kasettinauhurit, äänigeneraattorit, magneettisuuden poistolaitteet sekä digitaaliset ääninauhurit ja äänentoistolaitteet, esimerkiksi MiniDisc-laitteet, CD- soittimet ja DAISY-kuuntelulaitteet. Puheen tallentaminen voidaan toteuttaa Daisy-soittimella tai älypuhelimen avulla. Daisy-soitin voidaan luovuttaa näkövammaiselle henkilölle myös äänikirjojen ja/tai ää- nilehtien kuuntelemista varten. Tavanomaisia kulututtajatuotteena saatavia puhetta tallentavia laitteita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 18 03 02 Digitaaliset sanelulaitteet Sanelimet, joihin voidaan tallentaa puhetta ja musiikkia suoraan ilman erillisiä kasetteja tai levyjä. 22 18 03 03 DAISY-formaattia toistavat soittimet Laitteet, joilla voidaan toistaa DAISY (Digital Accessible Information System) formaattiin cd-rom levylle tallennettuja kirjoja. DAISY-rakenteen johdosta kirjoissa on helppo siirtyä sivulta ja luvusta toiseen. Kirjoihin voi myös jättää kirjanmerkkejä. 22 18 24 Radiotaajuuslähetinjärjestelmät Välineet, jotka vastaanottavat tai lähettävät korkeataajuisia sähkömagneettisia aaltoja. Kohtaan sisältyvät esim. järjestelmät, lähettimet ja vastaanottimet paikalliseen yksisuun- taiseen kommunikaatioon. Kuulon apuvälineet, ks. 22 06. Langaton ryhmäkuuntelulaite (FM-laite) on radiotaajuudella toimiva yksisuuntainen lä- hetinvastaanotinlaitteisto, joka koostuu lähettimestä ja vastaanottimesta. Henkilö kuu- lee puhujan (esim. opettaja) puheen suoraan tai puhujan ja toisten osallistujien pu- heen tietyllä voimakkuudella. Ryhmäkuuntelulaitetta käytetään kuulokojeen kanssa. Ryhmäkuuntelulaitteissa vastaanotin voi olla integroitu paristokoteloon tai se on kuu- lokojeessa. Langattoman ryhmäkuuntelulaitteen tarvearvioinnin tekee kuulokeskuksen asiantunti- jatyöryhmä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 197 Langaton ryhmäkuuntelulaite voidaan luovuttaa esimerkiksi päiväkoti- tai peruskoulun alaluokkaikäiselle kuulovammaiselle lapselle, kun opetukseen osallistuminen ilman ryhmäkuuntelulaitetta ei onnistu. Kela kustantaa ryhmäkuuntelulaiteen lapsille 7. luokasta alkaen ja työikäisille sekä ha- kemuksen että lääkärinlausunnon perusteella. Langattomaan äänensiirtoon perustuvat kuulokojemerkkikohtaiset lisälaitteet ks. luokka 22 18 33 Mikrofonit. Henkilön puheääneen vahvistamiseen tarkoitetut välineet. Ks. luokka 22 09 06 Henki- lökohtaiset puheäänenvahvistimet. Välineet, jotka lisäävät yhden tai useamman henkilön äänen voimakkuutta. Ks. luokka 22 21 06 Puheäänen vahvistimet. 22 18 27 Infrapunajärjestelmät Välineet, jotka vastaanottavat tai lähettävät ääntä käyttäen infrapunavaloa. Kohtaan si- sältyvät esim. järjestelmät, lähettimet ja vastaanottimet paikalliseen yksisuuntaiseen kommunikaatioon, esim. henkilökohtainen äänentoisto ja auditorion äänentoistojärjes- telmät. Kuulon apuvälineet, ks. 22 06. Apuvälineet ympäristön hallintaan kauko-ohjauk- sella, ks. 24 13.22 Äänentoiston ja auditorion äänentoistojärjestelmiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. Puhujan äänen vahvistamiseen tarkoitetut välineet. Ks. luokka 22 09 06 Henkilökoh- taiset puheäänenvahvistimet. Välineet, jotka lisäävät yhden tai useamman henkilön äänen voimakkuutta. Ks. luokka 22 21 06 Puheäänen vahvistimet. 22 18 30 Induktiosilmukkalaitteet Välineet, jotka vastaanottavat ja lähettävät tietoa sähkömagneettisten aaltojen avulla in- duktiosilmukkajärjestelmissä. Kohtaan sisältyvät esim. puhetaajuus- ja kantoaallon taa- juusinduktiosilmukkajärjestelmät ja induktiosilmukkavastaanottimet. Kuulon apuvälineet, ks. 22 06. Pienoissilmukka välittää audiolaitteiden äänen induktiivisesti kuulolaitteeseen, jolloin ympäristön meluäänet eivät häiritse. Kuulokoje voidaan myös liittää sähköisesti au- dioinput- liitäntäjohdolla tai laitevalmistajan langattomilla laitteilla suoraan äänilähtee- VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 198 seen. Arvion induktiosilmukkalaitteen tarpeesta tekee audionomi tai muua asiaa. Joh- dollinen pienoissilmukka luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun kuulokojeella ei saa tarvittavaa selvyyttä radio/TV-ohjelmien kuuntelussa. Induktiosilmukka voidaan luovuttaa, kun kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten keskiarvo paremmassa korvassa) on >60 dB tai kuulonvarainen pu- heen tunnistuskyky on huonontunut (sanojen tunnistuskyky puheaudiometriassa <90 %). 22 18 33 Mikrofonit Kohtaan sisältyvät esim. päässä pidettävät mikrofonit Kuulolaitteiden merkkikohtaiset lisämikrofonit voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä kommunikaatiotilanteissa suoriutumiseen kuulokeskuksen asian- tuntijatyöryhmän tekemän yksilöllisen tarvearvioin perusteella. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia mikrofoneja ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. Välineet, jotka vahvistavat yhden henkilön puheääntä. Ks. luokka 22 09 06 Henkilö- kohtaiset puheäänen vahvistimet. Välineet, jotka lisäävät yhden tai useamman henkilön äänen voimakkuutta. Ks. luokka 22 21 06 Puheäänen vahvistimet. Välineet, jotka vahvistavat TV:n, radion ja stereoiden ääntä tai joita käytetään kommu- nikaation vahvistimien kanssa. Ks. luokka 22 18 38 Kuulokkeet. Laitteet, joilla peitetään korvan sisällä syntyvän tai ulkopuolisesta lähteestä peräisin olevan melun kuuloaistimus ks. luokka 04 27 15 Äänistimulaattorit. Välineet yksisuuntaiseen kommunikaatioon ks. luokka 22 18 24 Radiotaajuusjärjestel- mät. Korvien suojaaminen ympäristön haitalliselta melulta ks. luokka 27 03 09 Melunsuojai- met. 22 18 33 01 Henkilökohtaiset mikrofonit Yhden henkilön käyttämät mikrofonit. Luokkaan sisältyvät pantamikrofonit tai kädessä pidettävät mikrofonit. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 199 22 18 33 02 Kuuntelujärjestelmämikrofonit Kuuntelujärjestelmissä käytettävät mikrofonit. 22 18 36 Kaiuttimet Kaiuttimet luovutetaan osana ryhmäkuuntelulaitetta. Ks.luokka 22 18 24. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia kaiuttimia ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. 22 18 38 Kuulokkeet Kohtaan sisältyvät esim. Välineet, jotka vahvistavat TV:n, radion ja stereoiden ääntä tai joita käytetään kommunikaation vahvistimien kanssa. Kuulokkeet voidaan luovuttaa yksilöllisen harkinnan perusteella TV:n kuuntelun apu- välineeksi kuulovammaiselle asiakkaalle, jonka kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten keskiarvo paremmassa korvassa) on >60 dB tai kuulonvarai- nen puheen tunnistuskyky on huonontunut (sanojen tunnistuskyky puheaudiometri- assa <90 %). Korva- ja kuulosuojat ks. luokka 09 06 09 Laitteet, joilla peitetään korvan sisällä syntyvän tai ulkopuolisesta lähteestä peräisin olevan melun kuuloaistimus ks. luokka 04 27 15 Äänistimulaattorit. Korvien suojaaminen ympäristön haitalliselta melulta ks. luokka 27 03 09 Melunsuojai- met. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia kuulokkeita ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. 22 18 38 01 Langalliset kuulokkeet Kuulokkeet jotka yhdistetään kuunneltavaan laitteeseen johdolla. 22 18 38 03 Radioaalloilla toimivat kuulokkeet Kuulokkeet joiden avulla voi kuunnella langattomasti ääntä radioaaltotaajuudella. Luok- kaan sisältyvät kuulokojeen kanssa käytettävät, yksilölliset, radiotaajuudella toimivat lä- hetin/vastaanotinyhdistelmät. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 200 22 21 Lähikommunikoinnin välineet Välineet, jotka mahdollistavat kahden samassa tilassa olevan henkilön keskinäisen kom- munikaation. Äänentuoton apuvälineet, ks. 22 09. Kommunikoinnin apuvälineillä tarkoitetaan erilaisia puhetta ja kommunikointia tukevia apuvälineitä. Apuvälineet voidaan jakaa manuaalisiin ja tekniikkaa hyödyntäviin. Ma- nuaalisia kommunikoinnin apuvälineitä ovat esimerkiksi kuvakommunikointikansiot. Teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset kommunikointilaitteet ja tietokoneavusteiset kommunikointisovellukset. Toimivan kommunikoinnin apuvälineratkaisun valinta edellyttää laaja-alaista ja mo- niammatillista (esim. varhaiskasvatus, koulu, terveydenhuollon ammattilaiset, puhete- rapeutti) yhteistyötä asiakkaan kommunikoinnin apuvälinetarpeen arvioinnissa ja riittä- vän pitkää apuvälineen kokeilujaksoa.110 Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa kielelliset, kognitiiviset, motoriset ja vuorovaikutustaidot, käyttäjän ja lähiym- päristön tarpeet, toiveet, motivaatio ja edellytykset apuvälineen käytölle sekä sairau- den ennuste. Arvio tehdään yksilöllisesti ja käyttäjälähtöisesti laitteen valinnan perus- tuessa uusimpaan tietoon saatavilla olevista teknisistä ratkaisuista ja muista mahdolli- suuksista. Kommunikoinnin apuväline voidaan luovuttaa puhevammaiselle asiakkaalle, jolla on tarve ja edellytyksiä käyttää apuvälinettä kommunikointinsa täydentämiseen tai pu- heen korvaamiseen ympäristönsä tukemana ja apuväline lisää osallistumis- ja vuoro- vaikutusmahdollisuuksia. Apuvälineen käyttäjän lisäksi lähi-ihmisten tulee opetella ja sitoutua kommunikoinnin apuvälineen käyttöön ja ylläpitoon. Asiakkaan lähipiiristä tulee nimetä tukihenkilö, joka opettelee kommunikoinnin apuvälineen käytön ja huolehtii sen toimivuudesta, sup- peista päivityksistä sekä tarvittavista yhteydenotoista apuvälineen luovuttaneeseen yksikköön. Kommunikoinnin apuvälineiden sisältöjen ajantasaisuudesta ja suppeista päivittämi- sistä vastaavat lähi-ihmiset, kun heidät on siihen opastettu ja perehdytetty. Laajoista päivittämisistä vastaa pääosin apuvälineen myöntänyt taho. Apuvälineeksi myönnetyn tietokoneen käyttöjärjestelmä- ja apuvälineohjelmapäivityksistä vastaa apuvälineen myöntänyt taho. 110https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161496/STM_J02_Yhtenai- sen%20kiireettoman%20hoidon%20perusteet.pdf?sequence=4&isAllowed=y VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 201 Erityisasiantuntemusta vaativien kommunikoinnin apuvälineiden tarpeen arviointi ja luovutus on keskitetty Erva-alueilla kommunikoinnin apuvälineistä vastaaviin yksiköi- hin (Alueellinen apuvälinekeskus / Tikoteekki tai vastaava). Asiakas ohjataan kommunikoinnin apuvälineistä vastaavan yksikön palveluihin lääkä- rin tai muun julkisen terveydenhuollon/sosiaalitoimen ammattilaisen kirjallisella lähet- teellä. Lähetteestä tulee ilmetä asiakkaan diagnoosi, toimintakyky, sairaudet sekä kommunikoinnin vaikeudet. Apuvälineen hankkiva taho vastaa välineen käyttöön liitty- vän ohjauksen järjestämisestä joko omana toimintana tai ostopalveluna. Kela vastaa vaikeavammaisen henkilön työssä tai ammatillisessa koulutuksessa tarvitsemista kal- liista ja vaativista apuvälineistä. Julkisten tahojen apuvälineiden järjestämisvastuu. Ks. Kuntoutumistalo, Apuväli- neet.111 22 21 03 Kirjain – ja symbolisarjat ja – taulut Lähikommunikoinnin apuvälineet, jos puhuminen ei ole mahdollista tai on vaikeaa. Koh- taan sisältyvät esim. kirjain-, kuva- ja symbolitaulut. Kommunikointikansiota ovat erilaiset sana-, lause- ja kuvakansiot. Suosituksen kom- munikointikansiosta tekee yleensä kuntouttava puheterapeutti/hoitovastuussa oleva taho, joka arvioi kansion tarpeen. Arvion tekevä apuvälinealan asiantuntija määrittää kansion laajuuden ja kansion koon. Asiakkaan vuorovaikutustaitojen sekä kielellisten taitojen tulee olla riittävät taulun tai kansion käyttöön. 22 21 03 01 Aakkos-, sana- ja/tai kuvataulut Kommunikointitaulut joissa on aakkoset, sanoja ja/tai kuvia. 22 21 03 02 Sana-, lause- ja/tai kuvakansiot Kansiot joihin on koottu sanoja, lauseita ja/tai kuvia. 111https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuv%C3%A4li- neet/apuv%C3%A4linepalveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4misvastuu-ja- lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6-ohjeita/julkisten-tahojen- j%C3%A4rjest%C3%A4misvastuu VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 202 22 21 06 Puheäänen vahvistimet Välineet, jotka lisäävät yhden tai useamman henkilön äänen voimakkuutta. Kohtaan si- sältyvät esim. äänentasojen tasaajat kuuntelua ja äänen keskittämistä varten. Kuulon apuvälineet, ks. 22 06. Henkilökohtaiset puheäänenvahvistimet, ks. 22 09 06. Puheäänenvahvistin (ent. 22 06 06 02 Kommunikaattori) on vartalolla pidettävä kuulo- koje on väline tilapäiseen kuunteluun, joka mahdollistaa yhden tai useamman keskus- telukumppanin äänen kuulemisen. Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä kun asiakas ei iän tai muun syyn vuoksi pysty käyttämään kuulokojetta. Puhujan äänen vahvistamiseen tarkoitetut välineet. Ks. luokka 22 09 06 Henkilökoh- taiset puheäänenvahvistimet. Langaton ryhmäkuuntelulaite puheen kuulemiseen. Ks. luokka 22 18 24 Radiotaajuus- lähetinjärjestelmät. 22 21 09 Kommunikointilaitteet Elektroniset laitteet, jotka mahdollistavat suoran kommunikoinnin. Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat ja ei-kannettavat digitaaliset sähköiset näytöt, paperille, nauhoitteena ja synteettisenä puheena tulostavat laitteet. Kommunikointilaitteiden luovuttaminen edellyttää asiakkaan ymmärrystä laitteen käy- töstä. Lisäksi hänen tulee itse pystyä käyttämään laitetta jollakin ohjaintavalla. Yhden tai muutaman viestin laitteet voidaan luovuttaa myös orastavien kommunikointitaitojen tukemiseen. Kirjoittamiseen perustuvat kommunikointilaiteet luovutetaan välttämättömään päivittäi- seen lähikommunikointiin. Yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella voidaan mahdollis- taa etäkommunikointi. Tällöin asiakas hankkii itse Internetliittymät ja mahdolliset säh- köpostiohjelmat. 22 21 09 01 Yhden viestin laitteet Laitteet, joihin voidaan tallentaa vai yksi viesti. 22 21 09 02 Usean viestin laitteet Laitteet joihin voidaan tallentaa useita viestejä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 203 22 21 09 03 Kirjoittamiseen perustuvat kommunikointilaitteet Näppäimistöllä varustetut laitteet, jotka tulostavat kirjoitetun viestin tekstinä ja/tai pu- heena. Luokkaan sisältyvät esim. kirjoitustulkkauslaitteet. 22 21 12 Lähikommunikoinnin ohjelmat Ohjelmistot, joilla tuotetaan viestejä suorassa kommunikoinnissa. Kohtaan sisältyvät esim. sulautetut ohjelmistot, jotka avustavat lähikommunikaatiota. Tekstinkäsittelyohjel- mat, ks. 22 12 24. Selainohjelmat, ks. 22 33 15. Tietokoneelle asennettavat kommunikointisovellukset, joilla voi tuottaa viestejä joko kuvin tai kirjoittamalla. Asiakkaalle yksilöllistetään arviointiprosessin aikana yksilölli- nen sisältö kommunikointisovellukseen. Kommunikointisovellus luovutetaan ohjatusti tai kokeilujakson kautta asiakkaan käyttöön. Lähiverkostoa ohjataan sovellusten muokkaamisessa ja päivittämisessä. Tarvittaessa tehdään suositus vammaispalveluun kommunikointiohjauksesta. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Kommunikaatio-opetus ja –ohjaus.112 Osassa ohjelmista voidaan edellyttää jonkun läheisen/läheisten käyvän ohjelman käyttöönottokoulutuksen apuvälineestä vastaavan tahon kustantamana. 22 21 15 Puheen sujuvuutta parantavat välineet Välineet, jotka parantavat puheen sujuvuutta, esim. nauhoittamalla puheen mikrofonin kautta, viivyttämällä ääntä ja kytkemällä sen paremmin yhteen. Älypuhelimeen ladattavilla sovellutuksilla ja ko. käyttöön tarkoitetuilla apuvälineillä py- ritään vaikuttamaan puheen sujuvuuteen ja puheen tuottoon hidastamalla puhetta ja siten sujuvoittamaan sitä. Puheen sujuvuutta parantavat sovellukset ja välineet perus- tuvat muunneltuun auditiiviseen palautteeseen. Puheen auditiivista palautetta voidaan muuttaa niin, että puhuja kuulee oman äänensä kojeen avulla viivästettynä, eri taajuu- delta tai näitä molempia asetuksia samanaikaisesti hyödyntäen. Puheen sujuvuutta parantavia sovelluksia ja apuvälineitä voidaan luovuttaa puhetera- peutin tekemän yksilöllisen tarvearvioinnin ja suosituksen perusteella. 112 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/sopeutumisvalmen- nus/kommunikaatio-opetus-ja-ohjaus VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 204 22 21 99 Lähikommunikoinnin välineiden lisä- ja varaosat 22 24 Puhelimen käytön ja telematiikan apuvälineet 22 24 03 Puhelimet Kohtaan sisältyvät esim. kiinteät puhelimet, joissa saattaa olla johdoton kuuloke, kaiutin- , kuva- ja videopuhelimet, teleksit ja faksit sekä puhelimet, joissa on sisäänrakennetut varoitussignaalit, Internetpuhelimet ja pistenäppäimillä varustetut puhelimet. Kuulemi- sen apuvälineet, ks. 22 06. Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia puhelimia ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineinä. 22 24 06 Matkapuhelimet Kohtaan sisältyvät esim. autopuhelimet, kannettavat lyhyen kantaman puhelimet, hands free -mallit ja kameralla varustetut mallit. 22 24 06 01 Pelkistetyt, selkopuhelimet Helppokäyttöiset perustoiminnoilla varustetut matkapuhelimet, senioripuhelimet. 22 24 06 02 Multimediapuhelimet Matkapuhelimet, joissa on useita eri toimintoja kuten esimerkiksi kamera, kalenteri, vi- deokamera ja/tai kirjoitusnäppäimistö joka mahdollistaa internetin käytön 22 24 09 Välineet ja ohjelmat reaaliaikaista tekstiviestintää varten Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat tekstipuhelimet, välineet ja ohjelmat reaaliaikaista tekstiviestintää varten ja puhelimet, joissa on pistekirjoitussyöttö ja -tulostus. Tekstipuhelin. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Oikeuskäytäntö/ Asunnon välineet ja laitteet.113 113https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/oikeuskaytanto/asunnon-muutostyot- seka-valineet-ja-laitteet/asuntoon-kuuluvat-valineet-ja-laitteet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 205 22 24 21 Puhelimen lisälaitteet Kohtaan sisältyvät esim. teleyhteysyksiköt ja vastaanotetun viestin signaalin muuntajat, matkapuhelinten näppäimistöt, numeronäytön apuvälineet sekä soiton, varatun puhelun ja soittoäänen ilmaisimet, valintaa auttavat tuotteet, kuulokkeen pitimet ja puhelimen kaiuttimen vahvistimet. Kuulon apuvälineet, ks. 22 06. Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet, ks. 24 18. Kiinnitysvälineet, ks. 24 27 Kuulovammaiselle asiakkaalle voidaan luovuttaa puhelinvahvistin lankapuhelimeen tai pöytä GSM–puhelimeen tai vahvistinpuhelin, kun hänellä on kuulovammansa vuoksi merkittäviä vaikeuksia käyttää tavallista puhelinta. 22 24 30 Ovipuhelimet Kohtaan sisältyvät esim. ovenavausjärjestelmät, joissa on sisäänrakennettu ovena- vaaja, ja ovipuhelimien vahvistimet. Hälytys-, muistutus- ja merkinantovälineet, ks. 22 27. Ovipuhelin voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä osana ympä- ristönhallintajärjestelmää. Ks. luokka 24 13 03 Ympäristönhallintajärjestelmät Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/Asunnon muutostyöt114 22 27 Hälytys-, muistutus- ja merkinantovälineet Kognitiivisen toimintakyvyn muutokset vaikuttavat arjen toiminnoista omatoimiseen sel- viytymiseen yhtä lailla fyysisen toimintakyvyn muutosten kanssa. Apuvälineet ja erilaiset teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa turvallisen ja mielekkään arjen omassa luon- nollisessa toimintaympäristössä, etenkin kun ne on sovitettu muiden palveluiden ja tu- kien kanssa. Hälytys-, muistutus- ja merkinantovälineiden tavoitteena on auttaa asiakasta teke- mään tiettyjä toimintoja, antaa käsitys ajankulusta, auttaa paikkaan orientoitumisessa, auttaa suunnistamaan ympäristössä, luoda turvallisuutta ja varmuutta ja tukea omatoi- misuutta sekä ehkäistä ei-toivottuja tilanteita, vahinkoja ja onnettomuuksia. Tällaisia 114 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon- muutostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 206 apuvälineitä ovat mm. kulunvalvonta, optinen sänkyvahti, GPS-paikannuslaite, kan- nettava liikehälytin, kuvapuhelin ja liesivahti. Kognitiivisen toimintakyvyn muutokset vaikuttavat arjen toiminnoissa suoriutumiseen. Apuvälineet ja erilaiset teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa turvallisen ja mielek- kään arjen omassa luonnollisessa toimintaympäristössä, etenkin kun ne on yhteen so- vitettu muiden palveluiden ja tukien kanssa. Tämän luokan apuvälineratkaisuja miettiessä on arvioita asiakkaan kokonaistilanne ja vahvistettava erilaisin ratkaisuin hänen olemassa olevaa toimintakykyään ja toiminta- mahdollisuuksiaan. Arvioinnissa pohditaan, miten erilaiset ratkaisut tukevat asiakkaan turvallista arkea ja mitkä ovat hänen mahdollisuutensa hyötyä teknologian ja apuväli- neiden mahdollisuuksista arjessaan (esim. muistisairauden ennuste, sairauden vaihe, kyky uuden asian oppimiseen). Kognitiivisten toimintojen tukemisessa käytettävien apuvälineiden valtakunnalliset luo- vutusperusteet ovat valmistelussa. 22 27 04 Merkinantovälineet Välineet, jotka muuntavat signaalin, esim. puhelimen, ovikellon tai itkuhälyttimen äänen, visuaaliseen, akustiseen tai mekaaniseen muotoon. Vaikeasti kuulovammaisen hälytysjärjestelmä on eri toiminnoista koostuva koko- naisuus. johon voidaan liittää mm. seuraavia toimintoja:  ovikellon soiton ilmaisin  puhelimen soiton ilmaisin  itkuhälytin (kun kuulovammaisen perheessä on vauva)  palovaroitin (lain mukaan pakollinen, minkä vuoksi se yleensä on aina osana järjestelmää)  herätyskello ja täristin. Vastaanotin ja hälytystapa valitaan aina yksilöllisesti asiakkaasta ja kuulovammasta riippuen. Pääsääntöisesti hälytysjärjestelmä myönnetään sosiaalitoimen vammaispal- velun kautta kun kuulokynnystaso (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten kes- kiarvo paremmassa/huonommassa korvassa) on >60 dB. 22 27 04 01 Ovikellot Ovessa olevat painonappilähettimet, jotka ilmaisevat signaalin vastaanottimessa valolla, kovalla äänellä tai värinällä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 207 22 27 04 02 Itkuhälyttimet Laitteet jotka hälyttävät äänellä, tärinällä tai vilkkuvalla valolla esimerkiksi lapsen itkun tai muun ääntelyn äänilähteen viereen asetetusta lähetinyksiköstä muualla sijaitsevaan vastaanottimeen. 22 27 04 03 Puhelinhälyttimet Lähettimet, jotka puhelimen soidessa ilmaisevat signaalin vastaanottimessa valolla, ko- valla äänellä tai värinällä. 22 27 04 04 Tunnistimet Laitteet jotka muuttavat esimerkiksi valon, liikkeen tai paineen ääneksi, puheeksi tai vä- rähteleväksi hälytykseksi. Luokkaan sisältyvät esim. puhuvat värintunnistimet, setelin- tunnistimet, esineen tunnistimet, paristojen testauslaitteet ja viivakoodinlukijat. 22 27 12 Kellot Välineet, joilla mitataan aikaa ja jotka näyttävät ja kertovat ajan. Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat ja ei-kannettavat kellot sekä kellot, joissa voi olla hälytystoiminto. Täristinherätyskello voidaan luovuttaa yksittäisenä apuvälineenä tai osana hälytinlai- tejärjestelmää:  Kuuroutuneille  Toispuoleisesti vaikeasti huonokuuloisille (paremman korvan keskiarvo- kuulon ollessa 0,5 – 4kHz taajuuksilla mitattuna parempi kuin 20db, määräytyy apuvälineen saanti huonomman korvan vastaavan keskiarvo- kuulon perusteella, 0,5 – 4kHz >60dB  Molempien korvien kuulon alentumassa (taajuuksien 0,5, 1, 2, 4 kHz kuulokynnysten keskiarvo paremmassa korvassa) on >60dB Kelloja, joilla havainnollistetaan ajan kulumista (esim. puhuva kello) voidaan luovuttaa näkövammaiselle asiakkaalle yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun se on välttämätön päivittäisissä toiminnoissa suoriu- tumisessa. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia kelloja ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. 22 27 12 01 Rannekellot Luokkaan sisältyvät esim. pistenäytöllä varustetut, puhuvat tai suurinumeroiset ranne- kellot. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 208 22 27 12 02 Tasku- ja kaulakellot Luokkaan sisältyvät esim. puhuvat tasku-, avaimenperä-, kaulakellot tai mukana kannet- tavat varttikellot, jotka ilmoittavat ajan kulumisen vartteina. 22 27 12 03 Pöytäkellot ja seinäkellot Luokkaan sisältyvät esim. suurinumeroiset pöytä- tai seinäkellot, tärinäherätyskellot, sei- näkellot jotka näyttävät vuorokauden ajan ja ajan kulumisen valojanalla. 22 27 15 Kalenterit ja aikataulut Välineet, joihin tallennetaan ja joilla järjestellään tietoa tulevista toiminnoista. Kohtaan sisältyvät esim. erityiset kalenteriohjelmat. 22 27 16 Muistin tukena toimivat apuvälineet Välineet, joilla henkilölle ilmoitetaan tai henkilöä muistutetaan tämän elämään kuuluvista henkilöistä, tärkeistä toimista tai tapahtumista. Kohtaan sisältyvät esim. lääkkeen otta- misesta muistuttavat laitteet, kannettavat muistilehtiöt, puhetulostuksella varustetut ku- vajärjestelmät ja ajastettavat muistutusjärjestelmät. Muistin tukena toimivien apuvälineiden valtakunnalliset luovutusperusteet ovat valmis- telussa. 22 27 18 Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät Kohtaan sisältyvät esim. insuliinihälyttimet, epilepsiakohtausten hälyttimet ja kaatumis- hälyttimet. Insuliinihälyttimet ovat hoitovälineitä; niitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Lisätietoa antaa hoitava lääkäri / diabeteshoitajalta. Epilepsiahälytin voidaan luovuttaa lastenneurologian /neurologian erikoislääkärin ha- vaitseman tarpeen perusteella kotona asuvalla asiakkaalle, jolla on toistuvia yöllisiä kohtauksia, jotka valvomattomina saattavat aiheuttaa henkilölle turvallisuusriskin. Turvahälytysjärjestelmiä kuten turvarannekkeita tai vuodehälyttimiä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioin- nin perusteella turvajärjestelmiä voidaan kuitenkin sisällyttää osaksi ympäristönhallin- tajärjestelmää (ks. luokka 24 13 03). Sairauksissa, jossa käsien toimintakyky on hei- kentynyt, voi turvarannekkeen käyttäminen /painaminen olla mahdotonta. Tällöin tarvi- taan yksilöllisesti valittu ulkoinen painike, jolla hälytys tehdään. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 209 22 27 18 01 Insuliinihälyttimet Laitteet jotka ilmaisevat insuliinitason poikkeavuuksista. 22 27 18 02 Liikkeen ilmaisimet Kohtaan sisältyvät hälyttimet, jotka ilmaisevat esim. epileptista kohtausta, kaatumista tai vuoteesta poistumista. 22 27 18 03 Turvajärjestelmät Laitteet joilla henkilö voi hälyttää itselleen apua. Laite yhdistää hälytyksen sovittuun paik- kaan tai henkilölle. Hälytyksen voi tehdä henkilö itse tai se voidaan ohjelmoida auto- maattisesti tapahtuvaksi, jos henkilö ei esim. liiku määrätyn ajan kuluessa. 22 27 21 Yleiset hälytysjärjestelmät Kohtaan sisältyvät esim. palohälyttimet ja savunilmaisimet. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia hälytysjärjestelmiä ei luovuteta lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineitä. Palovaroitin voidaan myöntää sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella kuulo- vammaiselle henkilölle osana hälytysjärjestelmää (ks. luokka 22 27 04). Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnon muutostyöt.115 Savu- ja häkäilmaisimet voidaan myöntää sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perus- teella kuulovammaiselle henkilölle osana hälytysjärjestelmää (ks. luokka 22 27 04). Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Asunnon muutostyöt.116 22 27 21 01 Palovaroittimet Laitteet jotka hälyttävät tulipalosta. 22 27 21 02 Savu- tai häkäilmaisimet Laitteet jotka hälyttävät, kun savu tai häkäpitoisuudet ylittävät asetetun hälytysrajan. 115 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-muu- tostyot 116 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-muu- tostyot VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 210 22 27 24 Valvonta- ja paikannusjärjestelmät Välineet, joilla valvotaan tiettyä paikkaa tai tietyn henkilön tilaa tai sijaintia. Kohtaan si- sältyvät esim. satelliittipaikannusjärjestelmät (eli GPS-järjestelmät). 22 27 27 Merkitsemistarvikkeet ja -välineet Välineet tuotteiden merkitsemiseen ja tunnistamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. merkit, symbolit ja etiketit. 22 27 30 Ajastimet Ruoanlaittovälineet, ks. 15 03 22 27 33 Päivän tai toiminnon jäsentämisen apuvälineet 22 30 Lukemisen apuvälineet 22 30 03 Äänikirjat Viestintävälineet, joiden avulla kirjoitettu tieto voidaan esittää puhutussa muodossa. Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus.117 Sen pal- veluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa. Celian maksuttoman äänikirjapalvelun käyttäjäksi voi liittyä kirjastossa. Käyttäjäksi liittymiseen riittää oma ilmoitus. Jos lähikirjasto ei voi tarjota Celian äänikirjapalvelua, terveydenhuollon, erityisopetuk- sen tai vastaavan alan asiantuntija ilmoittaa asiakkaan suoraan Celian asiakkaaksi verkkolomakkeen kautta. 117 https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/ VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 211 22 30 12 Sivunkääntäjät Puikot, sauvat ja tikut, ks. 24 18 15. Sivunkääntäjä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun apu- väline mahdollistaa asiakkaalle kirjojen ja lehtien omatoimisen lukemisen ja lukeminen on oleellinen osa asiakkaan jokapäiväistä toimintaa (esim. opiskelu). 22 30 15 Lukutelineet ja kirjanpitimet Lukupöydät ja pulpetit, ks. 18 03 06. Vuodepöydät, ks. 18 03 15. Lukuteline voidaan luovuttaa asiakkaalle, kun apuväline mahdollistaa kirjojen ja leh- tien omatoimisen lukemisen ja lukeminen on oleellinen osa jokapäiväistä toimintaa eikä normaalit kaupasta ostettavat lukutelineet ole riittäviä. Lukutelineitä voidaan käyt- tää myös muihin päivittäisen toiminnan tarpeisiin, kuten kommunikoinnin apuvälineen sijoitteluun käyttäjän ulottuville. Koulukäyttöön tarvittavat lukutelineet ja kirjanpitimet hankkii koulutoimi. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia lukutelineitä ym. lukemisen välineitä ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 30 21 Lukulaitteet Välineet, jotka muuntavat kirjoitetun tekstin vaihtoehtoisesti joko näkö-, kuulo- ja tunto- aistein havaittavaksi kommunikaatioksi. Lukulaite voidaan luovuttaa näkövammaiselle henkilölle yksilöllisen tarpeen perus- teella, kun laite on välttämätön päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi. Lukulaitteen luovuttamisen edellytyksenä on apuvälineasiantuntijan tekemä arviointi laitteen tar- peellisuudesta. 22 30 30 E-kirjojen lukulaitteet Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia E-kirjojen lukulaitteita ei luovuteta lääkinnäl- lisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 212 22 33 Tietokoneet ja päätelaitteet Tietokonesovelluksia (esim. kommunikointiohjelmat, apuohjelmat), erikoishiiriä ja oheislaitteita (esim. painikkeet, näppäimistöt, kiinnitystelineet) voidaan luovuttaa apu- välineenä silloin, kun asiakas ei pysty toimintakyvyn rajoitteen vuoksi käyttämään tie- tokonetta ilman niitä. Asiakkaalle voidaan luovuttaa lisävarusteita oman tietokoneen käyttämisen mahdollistamiseksi. Tietokoneavusteisten menetelmien valinta edellyttää asiakkaan laaja-alaista kommu- nikoinnin ja toimintakyvyn arviota sekä laiteratkaisun kokeilujaksoa. On huomioitava mm. kielelliset, kognitiiviset, motoriset taidot ja vuorovaikutustaidot, asiakkaan ja lä- hiympäristön tarpeet, toiveet, motivaatio ja edellytykset apuvälineen käytölle sekä en- nuste mahdollisen sairauden suhteen. Asiakkaan lisäksi myös lähi-ihmisten on sitou- duttava välineiden käyttöön ja ylläpitoon. Tietoteknisten menetelmien toimivuuden ja ylläpidon turvaamiseksi edellytetään, että asiakkaan lähipiiristä voidaan nimetä tuki- /vastuuhenkilö, joka perehtyy välineistön toimintaan ja voi antaa tarvittaessa ohjausta ja tukea apuvälineen käyttäjälle. Apuvälineen luovuttamisen yhteydessä järjestetään käytön opetus ja ohjaus asiakkaalle sekä lähipiirille. 22 33 03 Pöytätietokoneet 22 33 06 Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (eli PDA-tietokoneet) Tietokoneet, jotka toimivat akuilla ja joita voi käyttää paikasta riippumatta. Kohtaan si- sältyvät esim. matkapuhelimen ja tietokoneen yhdistelmät, esimerkiksi älypuhelimet. 22 33 06 01 Kannettavat tietokoneet Akuilla toimivat tietokoneet, joita voidaan kuljettaa mukana ja joissa näyttöruutu ja näp- päimistö ovat kokoontaitettavana yhdistelmänä. Kannettava tietokone voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä kommunikoinnin apuvälineeksi yhdessä kommunikointisovelluksen kanssa. Kannetta- vaa tietokonetta ei luovuteta pelkästään kuntoutuksellisiin, opetuksellisiin tarpeisiin tai harrastuskäyttöön. Kannettavan tietokoneen käyttöön voi liittyä erikoisohjaimen va- linta. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 213 22 33 06 02 Mobiililaitteet Langattomat, mukana kuljetettavat laitteet, jotka soveltuvat tiedonkäsittelyyn ja –siirtoon. Kohtaan sisältyvät esim. tablet-tietokoneet ja älypuhelimet. Mobiililaite (tablet-tietokone tai älypuhelin) voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuk- sen apuvälineenä kommunikoinnin apuvälineenä yhdessä kommunikointisovelluksen kanssa, kun mukana kuljetettavuus on keskeinen käyttöperuste. Luovutuksen perus- teena voi olla myös mobiililaitteella hallinnoitava ympäristönhallintajärjestelmä, jolloin järjestelmien turvallisen toimivuuden varmistaminen edellyttää tiettyjen järjestelmien yhteensopivuutta. 22 33 12 Käyttöohjelmat 22 33 15 Selainohjelmat Kohtaan sisältyvät esim. SMS-, WAP- ja sähköpostiohjelmat. Lähikommunikoinnin oh- jelmat, ks. 22 21 12. 22 33 18 Tietokoneiden ja verkkojen lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. ulkoiset muistit, modeemit, sovittimet ja kaapelit, CD- ja DVD- laitteet sekä verkkolaitteet. Tietokoneiden tiedonsyöttölaitteet, ks. 22 36. Tietokoneiden tulostuslaitteet, ks. 22 39. 22 36 Tietokoneiden tiedonsyöttölaitteet Tietokoneet ja päätelaitteet, ks. 22 33. Tietokoneiden tulostuslaitteet, ks. 22 39. Tämän luokan apuvälineitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- neenä asiakkaalle, jonka tietokoneen käyttö sairaudesta tai vammasta johtuen ei on- nistu tavanomaisilla tietokoneiden syöttölaitteilla ja tiedonsyöttölaite on välttämätön asiakkaan päivittäisessä toiminnoissa suoriutumiseksi. Luovuttamisen edellytyksenä on asiaan perehtyneen asiantuntijan ja /tai monialaisen asiantuntijaryhmän tekemä ar- viointi. Harjoittelussa käytettäviä tiedonsyöttölaitteita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Tavanomaisina kuluttajatuotteena saatavia tiedonsyöttölaitteita ei luovuteta lääkinnäl- lisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 214 22 36 03 Näppäimistöt Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoitusnäppäimistöt. Puhelimen lisälaitteet, ks. 22 24 21. Kohtaan sisältyvät myös erikoisnäppäimistöt. 22 36 03 01 Kirjainnäppäimistöt Erikokoiset ja -muotoiset näppäimistöt. 22 36 03 02 Ohjelmoitavat näppäimistöt Kosketuslevyt joihin voidaan ohjelmoida näppäimistö tai sen osia 22 36 03 03 Pistekirjoitusnäppäimistöt 22 36 12 Vaihtoehtoiset syöttölaitteet Kohtaan sisältyvät esim. optiset skannerit, puheentunnistusyksiköt, kosketusnäytöt, da- takäsineet, aivo–tietokonekäyttöliittymät ja liikkeentunnistimet. Tietokoneiden osoitinlait- teet, ks. 22 36 21. Vaihtoehtoinen syöttölaite voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä osana tietokoneratkaisua. 22 36 12 01 Kytkimet ja kytkinsovittimet Välineet joiden avulla kiinnitetään esim. kommunikointilaite, ympäristönhallintalaitteen lähetin tms. tietokoneeseen. Kohtaan kuuluvat esim. painikkeet, kallistus-, liike-, lihas- tai imu-puhalluskytkimet, joilla voidaan korvata joko näppäimistön tai hiiren toiminta. 22 36 12 02 Skannerit Laitteet, joilla kopioidaan tekstiä tai kuvia tietokoneelle. 22 36 12 03 Kosketusnäytöt 22 36 12 04 Datakäsineet Käsineet joita käytetään virtuaalisessa tietokonemaailmassa ja joiden välityksellä käyt- täjän kädenliikkeet toistuvat virtuaalimaailmassa. Datakäsineitä voidaan käyttää kuntoutuksessa harjoittelun apuvälineenä. Niitä ei luo- vuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 22 36 12 05 Puheentunnistusohjelmat Laitteet, jotka tunnistavat puheen ja muuntavat sen kirjoitetuksi tekstiksi tietokoneelle. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 215 22 36 15 Tiedonsyötön lisälaitteet Välineet, jotka yhdistävät syöttöjärjestelmät tietokoneeseen. Kohtaan sisältyvät esim. erilliset kuvapankit ja sanastot, moniportit, kaapelit ja taulut Tiedonsyötön lisälaite voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä osana tietokoneratkaisua. 22 36 15 01 Asennusvarret ja telineet Välineet joiden avulla kiinnitetään tai asennetaan syöttölaitteet tietokoneeseen. 22 36 15 02 Moniportit, kaapelit ja taulut Kohtaan sisältyvät esim. näppäimistöjen reikälevyt ja näppäinsuojat 22 36 15 03 Kuvapankit ja sanastot Ohjelmat jotka helpottavat tekstintuottamista tai lähikommunikointimateriaalin rakenta- mista, kuten sanaennustus- ja kuvapankkiohjelmat. 22 36 18 Tiedonsyöttöohjelmat Kohtaan sisältyvät esim. yhden sormen ajurit, näyttönäppäimistöt ja optiset lukuohjel- mat. Tekstinkäsittelyohjelmat, ks. 22 12 24. Vaihtoehtoiset syöttölaitteet, ks. 22 36 12. 22 36 21 Tietokoneiden osoitinlaitteet Apuvälineet kursorin siirtämiseen ja asioiden valitsemiseen tietokoneen näytöltä. Koh- taan sisältyvät esim. tietokoneen hiiret, kosketuslevyt, ohjauspallot ja joystick-ohjaimet. Vaihtoehtoiset syöttölaitteet, ks. 22 36 12. Tietokoneen osoitinlaite (vaihtoehtoinen tietokoneen ohjausratkaisu) voidaan luovut- taa asiakkaalle, jos tavanomaiset ohjausratkaisut eivät ole mahdollisia ja valittu osoi- tinlaite on välttämätön itsenäisen tietokoneen käytön mahdollistumiseksi. 22 39 Tietokoneen tulostuslaitteet Kohtaan sisältyvät esim. monitorit, tulostimet, piirturit ja syntetisaattorit. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 216 22 39 04 Visuaaliset tietokonenäytöt ja tietokoneen lisävarusteet Välineet, jotka esittävät tietokoneessa olevaa tietoa visuaalisesti, ja lisävarusteet, jotka suurentavat tai muuten parantavat tietokoneen näytöllä näkyvää tekstiä tai kuvaa. Koh- taan sisältyvät esim. erilliset suurikokoiset näytöt, näytön suurentajat ja heijastusta vä- hentävät näytöt sekä mukauttavat ohjelmat. 22 39 05 Tuntoaistiin perustuvat näytöt Välineet, jotka esittävät tietokoneessa olevaa tietoa niin, että sitä voi tulkita tuntoaistin avulla. Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoitusnäytöt ja taktiilinäytöt. 22 39 06 Tulostimet Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoitustulostimet ja -piirturit. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia tulostimia ei luovuteta lääkinnällisen kun- toutuksen apuvälineenä. 22 39 07 Ääneen perustuvat näytöt Välineet, jotka esittävät tietokoneessa olevaa tietoa äänen, esimerkiksi puheen tai mui- den äänien, avulla. Kohtaan sisältyvät esim. puhesyntetisaattorit. Puhesyntetisaattorit voidaan luovuttaa esimerkiksi aisti- tai aivovammaiselle henkilölle tietokoneen apuohjelmaksi yksilöllisen tarvearvion perusteella. 22 39 12 Tulostuksen erikoisohjelmat Kohtaan sisältyvät esim. ohjelmat, jotka suurentavat näytöllä esitetyn tekstin ja grafiikan, sekä ohjelmat, jotka lukevat näytön tiedon ja muuntavat sen puheeksi (näytönlukijat). Suurennuslaitteet, ks. 22 03 18. Visuaaliset tietokonenäytöt ja tietokoneen lisävarusteet, ks. 22 39 04. Ääneen perustuvat näytöt, ks. 22 39 07. Erikoisohjelmia (esim. suurennus- tai ruudunlukuohjelma) voidaan luovuttaa yksilölli- sen tarvearvioinnin perusteella, kun ne ovat välttämättömiä asiakkaan päivittäisessä toiminnoissa suoriutumiseksi. Luovuttamisen edellytyksenä on asiaan perehtyneen asiantuntijan ja /tai monialaisen asiantuntijaryhmän tekemä arviointi. 22 39 12 01 Suurennusohjelmat Näytöllä esitetyn tekstin ja grafiikan suurentavat ohjelmat. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 217 22 39 12 02 Ruudunlukuohjelmat Ohjelmat jotka lukevat näytön tiedon ja muuntavat sen puheeksi tai pistekirjoitukseksi. Luokkaan sisältyvät esim. mallit joilla voidaan käyttää sekä pistekirjoitusnäyttöä että pu- hesyntetisaattoria yhtä aikaa. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 218 24 Esineiden ja laitteiden ohjaus-, kanto-, siirto-, käsittely- ja kuljetusvälineet Välineet, jotka mahdollistavat sellaisten toimintojen suorittamisen, joissa tarvitsee siirtää tai käsitellä jotakin kohdetta. Apuvälineet esineiden kuljettamiseen työpaikalla, ks. 28 06. Apuvälineet esineiden nostamiseen ja siirtämiseen työpaikalla, ks. 28 09. 24 06 Pakkausten käsittelyvälineet Pullojen, purkkien tai muiden vastaavien avaamiseen tarkoitettuja apuvälineitä voi- daan hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi asiakkaalle, jolla pitkäaikai- sen sairauden tai vamman vuoksi on selviä puutteita käden otteessa tai liikkuvuus on rajoittunut nivelmuutosten vuoksi, niin ettei hän suoriudu tehtävistä tavanomaisin kei- noin ja välinein. Apuvälineen tulee olla päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kan- nalta välttämätön ja kompensoida puuttuvaa puristusvoimaa, hienomotoriikkaa tai vä- hentää niveliin kohdistuvaa kuormitusta ja ehkäistä vamman pahenemista (esim. nive- len virheasento). Edellytyksenä on, että apuvälineen tarve on todettu apuväline alan asiantuntijan tekemän yksilöllisen arvion perusteella ja asiakas on ohjatusti harjoitellut apuvälineen käyttöä. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia pakkausten käsittelyvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 24 06 03 Avaajat Välineet, joilla avataan pullot, purkit ja muut säilytysastiat. Kohtaan sisältyvät esim. kiin- nipitävät levyt. Tarttumisvälineet, ks. 24 18 03. Kiinnitysvälineet, ks. 24 27. 24 06 03 01 Pullojen avaajat Pullonavaajat jotka helpottavat esimerkiksi kierre-, ja kapselikorkkien avaamista 24 06 03 02 Kierrekansien avaajat Säilyke- ja muiden kierrekannellisten astioiden avaamista helpottavat välineet. 24 06 03 03 Säilykepurkkien avaajat Säilykepurkkien manuaaliset ja sähköiset avaajat VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 219 24 06 03 89 Muut säilytysastioiden avaajat 24 06 06 Putkilonpuristimet Välineet, joiden avulla putkilon sisältö saadaan ulos. Kohtaan sisältyvät esim. hammas- tahnaputkilon puristimet. 24 09 Apuvälineet laitteiden käyttöön ja ohjaukseen Välineet, joilla käytetään ja hallitaan laitteita. Portin, oven-, ikkunan- ja verhonavaajat ja -sulkijat, ks. 18 21. Ympäristönhallintajärjestelmät, ks. 24 13 03. 24 09 03 Painikkeet Välineet, joiden painaminen käynnistää tai toteuttaa mekaanisen toiminnon. Painikkeella voidaan ohjata kommunikoinnin apuvälinettä, ympäristönhallintalaitteis- toa, tietokonetta tai sen avulla voidaan tehdä hälytys. Painike voidaan luovuttaa yksi- löllisen tarvearvioinnin perusteella. 24 09 06 Kahvat ja nupit, kiinteät Kohteeseen kiinnitetyt välineet, joilla kohde avataan tai suljetaan ja joista vetämällä tai joita työntämällä kohdetta liikutetaan 24 09 09 Kahvat ja nupit, käännettävät Yleensä kädellä käännettävät välineet, jotka käynnistävät toiminnon 24 13 Apuvälineet ympäristön hallintaan kauko- ohjauksella Välineet, jotka mahdollistavat sähkölaitteen käytön ja hallinnan kauko-ohjauksella asuin- ympäristössä ja siten lisäävät käyttäjänsä itsenäistä toimintaa. Kohtaan eivät sisälly mui- den järjestelmien tai laitteiden lisävarusteina olevat ympäristönhallintajärjestelmät. Por- tin, oven-, ikkunan- ja verhonavaajat ja -sulkijat, ks. 18 21. Radiotaajuuslähetinjärjestel- mät, ks. 22 18 24. Infrapunajärjestelmät, ks. 22 18 27. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 220 24 13 03 Ympäristönhallintajärjestelmät Järjestelmät, joiden avulla laitteita ohjataan matkan päästä. Ympäristönhallintajärjestelmä on laitekokonaisuus, joka mahdollistaa asunnossa tai muussa tilassa olevien sähköisten toimintojen hallitsemisen kauko-ohjauksella. Koko- naisuus voi sisältää mm. puhelimen, oven tai ikkunan avaus-/sulkutoiminnat sekä va- lojen, vuoteen ja viihde-elektroniikan ohjauksen. Järjestelmään voidaan liittää myös kutsu- ja hälytystoimintoja. Ohjaus on mahdollista toteuttaa joko näppäin-, kytkin- tai puheohjattavalla kaukosäätimellä tai tietokoneella. Ympäristönhallintalaitteet lisäävät asiakkaan omatoimisuutta kotona (esim. sängyn, ovien, puhelimen, valojen, kodin elektroniikan ohjaaminen) yksilöllisesti valitun oh- jaustavan avulla tai liikkuessaan kodista ulos, hissiin jne. Ympäristönhallintalaitteistoa arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne siten, että asiakkaan tarve, toimintakyky, palvelutarve ja muut päivittäiseen elämään liittyvät tekijät arvioidaan. Ympäristöhallintalaitteiden arviointi tehdään yhdessä asiakkaan, apuvälinealan asian- tuntijan ja palveluntuottajan kanssa. Käytön opastuksen ja laitteen luovutuksen tekee usein palveluntuottaja. 24 18 Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet 24 18 03 Tarttumisvälineet Välineet, jotka korvaavat käden tarttumistoiminnon. Kohtaan sisältyvät esim. pinsetit. Otteenpidentimet, ks. 24 21. Paksunnoksia voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen välineenä, jos se mah- dollistaa paremman tarttumisotteen päivittäistoiminnoissa käytettävistä välineistä. 24 18 06 Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet Välineisiin kiinnitettävät laitteet, jotka mahdollistavat kyseiseen välineeseen tarttumisen. Kohtaan sisältyvät esim. kynän tai siveltimen pitimet. 24 18 12 Telineet Vapaasti seisovat välineet, jotka pitävät tuotetta vakaassa asennossa. Välineet, joilla kävelyn apuvälineet pidetään paikoillaan, kun ne eivät ole käytössä, ks. 12 07 27. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 221 Asiakkaan hoidossa nesteensiirtolaitteiden (ks. luokka 04 19 27) kanssa käytettäviä telineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 24 18 15 Puikot, sauvat ja tikut Välineet, joiden avulla käytetään muita laitteita ja tietokoneen syöttölaitteita. Apuvälineet kursorin siirtämiseen ja asioiden valitsemiseen tietokoneen näytöltä, ks. 22 36 21. Tähän luokkaan kuuluvat mm. otsa- ja suupuikot ja niiden pidikkeet sekä painiketikut, joita käytetään pääasiassa laitteiden ja tietokoneen käyttämiseen tai lehtien lukemi- seen. Puikkoja, sauvoja ja tikkuja voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntotuksen apuväli- neenä yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia puikkoja, sauvojan ja tikkuja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 24 18 27 Toiminnan sallivat käsivarsituet Välineet, jotka tukevat kyynärvartta toiminnan aikana, esim. tietokoneen tai kirjoitusko- neen käytön aikana. Käsivarsituet, ks. 18 10 09. Tietokonetyöskentelyssä tarvittavia kyynärvarsitukia voidaan luovuttaa, kun ne ovat välttämättömiä asiakkaan itsenäisen tietokonetyöskentelyn mahdollistamiseksi. Luo- vuttamisen edellytyksenä on apuvälinealan asiantuntijan tekemä arviointi. 24 21 Otteenpidentimet Tuotteet, joiden avulla ulotutaan kohteisiin matkan päästä. Väline kohteeseen ulottumiseksi voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apu- välineenä, kun välineen käyttö mahdollistaa asiakkaan omatoimisen suoriutumisen. Edellyttää apuvälinealan asiantuntijan tekemää arviota. 24 21 03 Käsikäyttöiset tarttumapihdit Välineet, joilla kohdetta pidetään tai puristetaan matkan päästä tai jolla kohteeseen tar- tutaan matkan päästä VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 222 24 21 03 01 Aktiiviset tarttumapihdit Tarttumista ja ulottumista helpottavat pihdit, joissa tavaroita siirrettäessä pihtien leuat suljetaan aktiivisesti puristamalla. 24 21 03 02 Passiiviset tarttumapihdit Tarttumista ja ulottumista helpottavat pihdit, joissa tavaroita siirrettäessä pihtien leuat sulkeutuvat automaattisesti. Tavaroihin tartuttaessa leuat avataan puristamalla leukoja säätävästä kahvasta. 24 21 06 Sähkökäyttöiset tarttumapihdit Elektroniset välineet, joilla kohdetta pidetään tai puristetaan matkan päästä tai jolla koh- teeseen tartutaan matkan päästä 24 21 09 Jatkovarret Välineet, joilla yletytään pidemmälle ja liikutetaan kohdetta tarttumatta siihen. Pukeutu- mis- ja riisuutumiskoukut ja -kepit, ks. 09 09 12. 24 27 Kiinnitysvälineet Välineet, joilla kohteet kiinnitetään ja lukitaan paikoilleen. Apuvälineet, joilla pyörätuoli kiinnitetään kulkuneuvoon, ks. 12 12 24. Apuvälineet esineiden kiinnittämiseen sekä nii- hin ylettymiseen ja tarttumiseen työpaikalla, ks. 28 12 24 27 06 Liukuestealustat Alustat, jotka ehkäisevät niiden päälle laitettujen esineiden luistamista tai putoamista. Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat, ks. 09 33 06. Kävelyn apuvälineiden kumitul- pat ja jääpiikit, ks. 12 07 05. Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia liukuestealustoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 24 36 Kantamis- ja kuljetusvälineet Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut välineet, jotka mahdollistavat esineiden kantami- sen ja kuljettamisen. Pyörätuoleihin kiinnitettävät välineet, joiden avulla kannatellaan tai kuljetetaan esineitä, ks. 12 24 42. Apuvälineet esineiden kuljettamiseen työpaikalla, ks. 28 06. Apuvälineet esineiden kiinnittämiseen sekä niihin ylettymiseen ja tarttumiseen työpaikalla, ks. 28 12. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 223 Tavanomaisia kantamis- ja kuljetusvälineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 24 36 03 Kantamisvälineet Välineet, jotka tukevat ja pitävät kohteita paikoillaan kuljettamisen aikana. Kohtaan si- sältyvät esim. tarjottimet ja koukut. 24 36 15 Tavarankuljetuspyörät ja polkupyöräkärryt Pyörälliset välineet, joiden avulla kuljetetaan tavaroita ja jotka voidaan yhdistää polku- pyörään tai pyörätuoliin ja joita voidaan vetää näillä laitteilla. Kohtaan sisältyvät esim. polkupyörän pyörälliset peräkärryt, kantolaitteet, joita vedetään pyörällä sekä peräkärryt, joita vedetään pyörätuolilla. Polkupyörät, ks. 12 18. Kolmi- ja nelipyöräiset polkupyörät, jaloin poljettavat, ks. 12 18 06. Pyörätuolien lisävarusteet, ks. 12 24. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 224 27 Apuvälineet fyysisen ympäristön elementtien hallintaan, mukauttamiseen ja mittaamiseen Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia tämän luokan välineitä (esim. ilmankostutti- met) ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 27 03 Ympäristöolosuhteita parantavat välineet Välineet, jotka suojaavat henkilöä ympäristöhaitoilta poistamalla tai hallitsemalla vahin- gollisia tekijöitä. 27 03 03 Sisäilmaston säätelyvälineet Välineet, joilla säädellään rajatun tilan sisäilman ominaisuuksia (lämpötilaa, kosteutta, tuuletusta). Kohtaan sisältyvät esim. ilmankostuttajat. 27 03 09 Melunsuojaimet Välineet tai materiaalit, joilla säädellään tai vähennetään melua. Kohtaan sisältyvät esim. ääntä suodattavat materiaalit. Aktiivikuulosuojain on ympäristön ääniä kuuleva kuulosuojain, jonka avulla voidaan suojautua ympäristön haitalliselta melulta. Tällöin käyttäjä kuulee suojaimessa olevan mikrofonin avulla puheen, mutta ei melua. Aktiivikuulosuojain mahdollistaa kommunikoinnin muiden lähellä olevien kanssa sekä parantaa ympäristön äänien kuten varoitussignaalien ja lähestyvien ajoneuvojen, kuu- lemista vähentäen melutasoa samalla koko taajuusalueella. Kuulosuojain poistaa mahdolliset äänipiikit (esim. pamaukset). Aktiivikuulosuojaimet täyttävät kuulonsuo- jaimille asetetut standardit118. 118 https://www.ttl.fi/tyoymparisto/henkilonsuojaimet/kaytto-ja-valinta/kuulonsuojaimet/ VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 225 Aktiivikuulonsuojaimet voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena esimerkiksi kuulovammaiselle henkilölle, kun tavoitteena on poistaa ympäristöstä melu ja vaaralli- set äänipiikit. Laitteet, joilla peitetään korvan sisällä syntyvän tai ulkopuolisesta lähteestä peräisin olevan melun kuuloaistimus ks. luokka 04 27 15 Äänistimulaattorit. Korva- ja kuulosuojat ks. luokka 09 06 09 Kuulokkeet, jotka vahvistavat TV:n, radion ja stereoiden ääntä tai joita käytetään kom- munikaation vahvistimien kanssa ks. luokka 22 18 38 Kuulokkeet. 27 06 Mittausvälineet Välineet, jotka mittaavat fysikaalisia ominaisuuksia. Henkilövaa’at, ks. 04 24 27. Punni- tus- ja mittausvälineet ruokien ja juomien valmistamiseen, ks. 15 03 03. Kellot, ks. 22 27 12. Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia fysikaalisia ominaisuuksia mittaavia välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 226 28 Apuvälineet työntekoon ja työelämään osallistumiseen Välineet, jotka on tarkoitettu avuksi kaikenlaisen työn, liiketoiminnan tai ammatin harjoit- tamiseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen. Kohtaan sisältyvät esim. amma- tilliseen arviointiin ja koulutukseen soveltuvat koneet, laitteet, kulkuneuvot, työkalut, tie- tokoneohjelmistot, tuotanto- ja toimistovälineet, kalusteet ja tilat sekä tarvikkeet. Koh- taan eivät sisälly välineet, joita käytetään pääasiassa työympäristön ulkopuolella. Opis- kelun ja taitojen harjoittelemisen apuvälineet, ks. 05. Apuvälineet liikkumiseen ja kuljet- tamiseen sekä niihin osallistumiseen, ks. 12. Varusteet, lisävarusteet ja muut apuväli- neet, jotka tukevat toimimista ihmisen tekemissä sisä- ja ulkotiloissa, ks. 18. Kommuni- koinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet, ks. 22. Työntekoon ja työelämään liittyviä apuvälineitä ei luovuta lääkinnällisenä kuntoutuk- sena. Tämän luokan apuvälineet ovat pääosin työantajan tai ammatillisena kuntoutuksena luovutettavia apuvälineitä. Ks. TE-palvelut/ Työolosuhteiden järjestelytuki119, KELA/ Apuvälineet120 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia apuvälineitä työntekoon ei luovuteta lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 28 03 Työpaikan huonekalut ja sisustuselementit Pöydät, ks. 18 03. Valaisimet, ks. 18 06. Istuimet, ks. 18 09. Säilytyskalusteet, ks. 18 36. Ympäristöolosuhteiden parantamisen apuvälineet, ks. 27 03. 28 03 03 Työpöydät Pöydät, joilla voidaan kirjoittaa, lukea, piirtää tai luonnostella ja joita käytetään pääasi- assa työpaikalla. Kohtaan sisältyvät esim. toimistopöydät ja tietokonepöydät. Lukupöy- dät ja pulpetit, ks. 18 03 06. Erikoisvarusteltu pöytä kuten tietokonepöytä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä, kun asiakkaan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi 119https://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/tyoolo- suhteiden_jarjestelytuki/index.html 120 https://www.kela.fi/apuvalineet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 227 alentunut ja hän ei suoriudu välttämättömistä päivittäisistä toiminnoistaan tavanomai- sin ratkaisuin. Pöydän luovuttamisen edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon apu- välinealan asiantuntijan tekemä arviointi, johon liittyy ergonomiaohjaus sekä arviointi kevyempien apuvälineratkaisujen toimivuudesta. Mikäli niillä ja istuma-asennon tai mahdollisen työtuolin säädöllä ei saavuteta riittävää vaikutusta toimintakykyyn, voi- daan erikoisvarusteltu pöytä luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Lukupöydät ja pulpetit ks. luokka 18 03 06 Ruokailupöydät ks. luokka 18 03 12 Vuodepöydät ks. luokka 18 03 15 Lukutelineet ja kirjanpitimet ks. luokka 22 30 15 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia työpöytiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. 28 03 09 Työtuolit ja toimistotuolit Säädettävät tai kiinteät istuimet työpaikalle. Kohtaan sisältyvät esim. kokoamistuolit. Kä- sikäyttöiset pyörätuolit, ks. 12 22. Sähkökäyttöiset pyörätuolit, ks. 12 23. Istuimet, ks. 18 09. Lonkkatuolit, ks. 18 09 09. Lepotuolit ja nojatuolit, ks. 18 09 15. Erityisvalmisteiset tuolit, ks. 18 09 21. Moduuleista kootut istuinkokoonpanot, ks. 18 09 39. Istuinten lisä- varusteet, ks. 18 10. Työpaikalla käytettävät työvälineet hankkii ensisijaisesti työnantaja121 ja erikoista- pauksissa korvausta hankintakuluihin voi hakea KELA:lta. Tuolit, joissa voi olla esim. kohottautumista tai istuutumista avustava mekanismi.ks. luokka 18 09 03 (Työtuolit, mekaaninen korkeussäätö ks. luokka 18 09 03 02; Työtuo- lit, sähköinen korkeussäätö ks. luokka 18 09 03 03). Tavanomaisia kuluttajatuotteina saatavia työtuoleja ei luovuteta lääkinnällisen kuntou- tuksen apuvälineenä. 121 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 228 28 03 12 Jakkarat ja seisontatuolit työpaikalle Istuimet, joissa voi olla selkä- tai käsitukia ja jotka tukevat seisovassa tai puoliseisovassa asennossa olevaa henkilöä tai nimenomaisesti mahdollistavat tällaisen asennon säilyt- tämisen. Jakkarat, ks. 18 09 04. Seisontatuolit, ks. 18 09 07. Työpaikalla käytettävät työvälineet hankkii ensisijaisesti työnantaja122 Tavanomaisia kuluttajatuotteena saatavia jakkaroita ja seisontatuoleja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 28 03 Työpaikan huonekalut ja sisustuselementit Pöydät, ks. 18 03. Valaisimet, ks. 18 06. Istuimet, ks. 18 09. Säilytyskalusteet, ks. 18 36. Ympäristöolosuhteiden parantamisen apuvälineet, ks. 27 03. 28 06 Apuvälineet esineiden kuljettamiseen työpaikalla Välineet, joilla lastia tai muita esineitä kuljetetaan tai siirretään pitempiä matkoja työpai- kalla. Kulkuneuvojen lisävarusteet ja muutokset, ks. 12 12. Vaihtoehtoiset ihmisvoimin liikuteltavat kulkuvälineet, ks. 12 27. 28 09 Apuvälineet esineiden nostamiseen ja siirtämiseen työpaikalla Välineet, joilla nostetaan tai siirretään tarvikkeita, kuormia tai henkilöitä työympäristössä. Kohtaan sisältyvät esim. taljat, tasapainolaitteet, manipulaattorit, nostopöydät, nosto- ja siirtorobotit, teollisuusrobotit ja nosturit. Nostolaitteet, joilla nostetaan kulkuneuvoon hen- kilö, joka ei istu pyörätuolissa, ks. 12 12 15. Apuvälineet, joilla pyörätuolissa oleva hen- kilö pääsee kulkuneuvoon, ks. 12 12 18. Pyörätuolin kulkuneuvoon tai kulkuneuvon ka- tolle nostavat laitteet, ks. 12 12 21. Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineet, ks. 12 31. Henkilönnostolaitteet, ks. 12 36. Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toi- mintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet, ks. 24 18. Apuvälineet esineiden kuljettamiseen työpaikalla, ks. 28 06. 122 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 229 28 12 Apuvälineet esineiden kiinnittämiseen sekä niihin ylettymiseen ja tarttumiseen työpaikalla Välineet, joilla työvälineet kiinnitetään, niihin tartutaan, niitä pidetään, kuljetetaan, kan- netaan, käsitellään ja ne asetellaan ja näin helpotetaan niiden käyttöä.Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet, ks. 24 18. Kiinnitysvälineet, ks. 24 27. 28 15 Työpaikalla käytettävät koneet ja työkalut Työkalut, raskaat työvälineet sekä muut koneet, jotka on muokattu tai suunniteltu työ- paikalla käytettäviksi. 28 18 Työpaikalla käytettävät testi- ja seurantalaitteet Välineet ja ohjelmistot, joita käytetään tuotannon tai työprosessien määrälliseen tai laa- dulliseen arviointiin Kohtaan sisältyvät esim. laserit, anturilaitteistot ja ääntä voimistavat stetoskoopit. Fysikaaliset, fysiologiset ja biokemialliset testivälineet ja materiaalit, ks. 04 24. Kognitiivisten kykyjen testaus- ja arviointivälineet, ks. 04 25. Mittausvälineet, ks. 27 06. 28 21 Apuvälineet toimistotyön hallinnointiin sekä tietojen varastointiin ja hallintaan työpaikalla Välineet, joista on apua töiden organisoinnissa, arkistoinnissa, järjestelyssä ja käsitte- lyssä hallinnollisella puolella. Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apu- välineet, ks. 22. 28 24 Työpaikan työturvallisuutta parantavat apuvälineet Välineet, jotka auttavat ylläpitämään työpaikan terveellisyyttä ja työturvallisuutta sekä hallitsemaan ja parantamaan sen ympäristöolosuhteita. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 230 28 27 Apuvälineet ammatilliseen arviointiin ja ammatilliseen koulutukseen Välineet, tarvikkeet ja ohjelmistot, joilla arvioidaan soveltuvuutta ja kykyä johonkin am- mattiin tai avustetaan henkilöä hankkimaan ja kehittämään perustason ja edistyneen ta- son ammattitaitoa. Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet, ks. 05 12. Perustaitojen har- joitusvälineet, ks. 05 15. Oppiaineiden harjoitusvälineet, ks. 05 18. Sosiaalisten taitojen harjoitusvälineet, ks. 05 27. VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 231 30 Vapaa-ajan apuvälineet ja leikkivälineet Välineet, jotka mahdollistavat osallistumisen erilaisiin peleihin ja leikkeihin, urheilulajei- hin tai harrastuksiin tai muihin vapaa-ajan ja leikin muotoihin. Liikkeen, voiman ja tasa- painon harjoitusvälineet, mukaan lukien liikunnan ja fyysisen kuntoharjoittelun välineet, ks. 04 48. Vapaa-ajan ja leikin välineitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Vapaa-ajan ja harrastuksen apuvälineet. Ks. Vammaispalvelujen käsikirja/ Vapaa-ajan välineet123 123 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet/vapaa-ajan- apuvalineet VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 232 Taustamateriaali Lait ja asetukset Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759, 17§ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870759 Suomen perustuslaki (11.6.1999/731) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2 Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100629 Liikennevakuutuslaki (17.6.2016/460) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160460 Tieliikennelaki (10.8.2018/729); https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 233 Muut säädökset ja ohjeet Apuvälinepalveluiden laatusuositus. 2003. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/69969 Apuvälineluokitus: SFS-EN ISO 9999 (2016) Vammaisten apuvälineet. Luokitus ja ter- minologia –luokituksen suomenkielinen versio. Apuvälinepalvelunimikkeistö 2004 ja 2018. Kuntaliitto. https://shop.kuntaliitto.fi/pro- duct_details.php?p=3461 Euroopan neuvoston direktiivi (93/42/ETY) lääkinnällisistä laitteista. CE-merkintä Eu- roopassa. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/LSU/?uri=CELEX%3A31993L0042 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus (EU/2017/745) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX%3A32017R0745 Estä painehaava. HUS. https://www.hus.fi/hus-tietoa/sairaanhoitoalueet/hyks/hyks-tukielin-ja-plastiikkakirur- gia/plastiikkakirurgia/haavakeskus/PublishingImages/HUS_painehaavo- jen%20ehk%C3%A4isy%20malli%20fi.pdf Hoitosuositus. Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Ho- tus. Hoitotyön tutkimussäätiö. 2.10. 2015 https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/painehaava-hs-lyh.pdf Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?se- quence=2&isAllowed=y Kuntoutumistalo.fi / Apuvälineet https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/apuvalineet Käypä hoito suositukset. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 234 Terveyskeskusten hoitotarvikejakelu. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntainfo 4/2013. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kun- tainfo_4_2013_stm_kl.pdf Toimintakyky. Terveyden – ja Hyvinvointilaitos (THL) https://thl.fi/fi/web/toimintakyky Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvi- tyksiä 2010:31. 2.korjattu painos. https://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3520-4 VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 235 Liitteet Liite 1: Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet -työryhmän 2016 – 2017 ja päivitystyöryhmän 2018 – 2020 jäsenet Päivitystyöryhmään osallistuneet (versio 3.0) Kanto-Ronkanen Anne, erityisasiantuntija, STM (4/2019 -) Kolomainen Ulla (toim.), KYS erva edustaja Korkiatupa Riitta, asiantuntija, kommentointi (4/2020) Erva-alueiden edustajat Jokela Kaija, HUS, työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri Kolomainen Ulla, Keski-Suomen shp; KYS-Erva edustaja Kylmäniemi Mariann, Varsinais-Suomen shp; TYKS-Erva edustaja (4/2018 -) Ojala Anne, Pirkanmaan shp; TAYS- Erva edustaja Solja Heidi, Eksote, (- 4/2020) /Floman Kasper, HUS; HYKS-Erva (4/2020 -); Siira Tarja, Pohjois-Pohjanmaan shp (-04/2018) / Tuuri Toni, Pohjois-Pohjan- maan shp; OYS Erva edustaja (10/2018 -) Lääketieteelliset edustajat Hämäläinen Harri, HUS (- 4/2019) Arokoski Jari, HUS (9/2019 -) Satu Luoto, EKSOTE (-9/2019) Vainionpää Aki, EPSHP (9/2019 -) Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE) Heikkonen Merja (-10/2018) Sariola Jukka (4/2019 – 9/2019) Heikkonen Merja (11/2019-) /varajäsen Pukki Heta, Asy ry (11/2019) Vammaisfoorumi Heikkonen Merja, Kynnys ry (4/2019 – 9/2019), varajäsen Saksanen Riitta, In- validiliitto Sariola Jukka, (10/2019 -), Hengityslaitepotilaat ry Asiantuntijajäsen Saksanen Riitta, Invalidiliitto, Sosiaali- ja terveyspoliit. asiantuntija (10/2019 -) VA N EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 236 Oppaan (2.2) valmistelu 2016 - 2017 Hupli Markku, työryhmän puheenjohtaja Jasu Forss, projektityöntekijä (toim.) Ydinryhmä Gustafsson Henrik, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta Kolomainen Ulla, Keski-Suomen shp Kylmäniemi Mariann, Varsinais-Suomen shp Mäkilä Kaiju, Varsinais-Suomen shp Siira Tarja, Pohjois-Pohjanmaan shp Ojala Anne, Pirkanmaan shp Solja Heidi, Eksote Muut asiantuntijat Avelin Tanja, Kanta-Hämeen shp Hannikainen Tiina, Espoo Heikkilä Hannu, Satakunnan shp Heikkonen Merja, STM/ Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta Holopainen Anu, Itä- Savon shp Huhtala Marika, Kokkola Hupli Markku, työryhmän johtaja, Eksote Jokela Kaija, HUS Koistinen Anna-Kaisa, Pohjois- Savon shp Korkiatupa Riitta, Etelä-Pohjanmaan shp Korpimaa Eija, Kanta-Hämeen shp Koski Mia, Etelä- Savon shp Kosonen Merja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden ky Kulmala Taina, Vantaa Kuusela Kari, Vaasan shp Kämppi Leena, Etelä- Savon shp Lampinen-Laine, Vuokko, Satakunnan shp Leinonen Jaana, Kainuu Lipponen Reija, Carea Niva Satu, Lapin shp Pelander Miia, Etelä-Pohjanmaan shp Salmi Minna, Helsinki Salminen Liisa, Keski-Pohjanmaan shp Särkipaju Anna-Mari, Länsi-Pohjan shp Turunen Mirja-Riitta, Itä- Savon shp Tyrväinen Sirpa, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Yli Pia Yli-Kankahila, Helsinki Ypyä Hannu, Keski-Pohjanmaan shp VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 237 Liite 2: Lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattavat silmälasit Alle 8 -vuotiaan lapsen silmälasit tai piilolasit korvataan kuntoutuspalveluna (ikä aina huomioiden)  mikäli hänellä todetaan silmälasihoitoa edellyttävä karsastus, toiminnalli- nen heikkonäköisyys (amblyopia) tai sen riski; voimakkaasti altistava taittovirhe, vaikka näöntarkkuutta ei saataisi luotettavasti mitattua  kerran vuodessa tai useammin, jos taittovirhe oleellisesti muuttuu  rikkoutuneiden kehyksien ja sankojen huolto on perheen kustannettava itse 1. Huomattava riski toiminnallisen heikkonäköisyyden kehittymiselle: Taittovirhe: kaukotaittoinen eritaittoisuus ≥ 1 D likitaittoinen eritaittoisuus ≥ 2 D; voimakas toispuolinen likitaittoisuus: piilolinssi hajataittoinen eritaittoisuus ≥ 1D kaukotaittoisuus ≥ +4 D likitaittoisuus ≥ -4 D hajataitto ≥ 1.25 D 2. Amblyopia + taittovirhe: kaukotaittoinen eritaittoisuus ≥ 1 D likitaittoinen eritaittoisuus ≥ 1 D; voimakas toispuolinen likitaittoisuus: piilolinssi hajataittoinen eritaittoisuus ≥1D kaukotaittoisuus ≥ +2 D likitaittoisuus ≥ -3 D hajataitto ≥ 1.0 D 3. Karsastus: Taittovirhe: Silmän kaukotaittoisuuteen liittyvä karsastus: lasit täyskorjauksella ja tietyissä tapauksissa kaksitehot /monitehot, joilla hoi detaan erisuu- ruista lähikarsastuskulmaa Ulospäin piilo- ja ilmikarsastus + likitaittoisuus: harkinnan mukaan mii- nuslasit hoitona Muut karsastukset tai yhteisnäön häiriöt, jotka vaativat prismakorjausta Aikuisen prismalasit korvataan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä: VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 238  mikäli hänellä on halvaus- tai liikerajoitteinen / mekaaninen karsastus, silmävärve tai muu vastaava tila  viiden vuoden välein tai useammin, jos tila oleellisesti muuttuu rikkoutuneiden lasien korjaus yms. huolto kustannettava itse VA NH EN TU NU T SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:3 239 Tämä julkaisu korvaa julkaisun Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luo- vutusperusteet. Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille. (Raportteja ja muistoita 2018:35). VA NH EN TU NU T Internet: stm.fi/julkaisut JULKAISUJEN MYYNTI: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi ISSN PDF 1797-9854 ISBN PDF 978-952-00-5601-8 VA NH EN TU NU T