Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Ministeriö • 2020:45 Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:45 Työ- ja elinkeinoministeriö ISBN PDF: 978-952-327-556-0 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2020 Kuvailulehti Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö 22.9.2020 Tekijät Karinen, Risto; Luukkonen, Tuomas; Jauhola, Laura; Määttä, Simo Julkaisun nimi Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta Julkaisusarjan nimi ja numero Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:45 Diaari/hankenumero Teema Ministeriö ISBN PDF 978-952-327-556-0 ISSN PDF 1797-3562 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-556-0 Sivumäärä 64 Kieli suomi Asiasanat ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, hallinto, asioimistulkkaus, tulkkaus, kotouttaminen (maahanmuuttajat), viranomaiset Tiivistelmä Selvityksessä muodostetaan kokonaiskuva erityisesti kotoutumisen yhteydessä käytettävän asioimistulkkauksen tilasta. Asioimistulkkauksen nykytilaa kuvataan lainsäädännön, korvaus- ja hankintamenettelyiden, koulutuksen ja asioimistulkkaukseen liittyvien tahojen kokemusten kautta. Lisäksi esitetään arvioitsijoiden johtopäätökset aineistoon perustuvista havainnoista ja suosituksia asioimistulkkauksen kehittämiseksi. Tilaaja-asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä asioimistulkkauksen laatuun. Toisaalta asiakastyytyväisyyttä seurataan heikosti asiakasrajapinnassa. Tulkkien saatavuuden haasteet näkyvät pääasiassa vain harvinaisemmissa kielissä. Asioimistulkkeina toimii kuitenkin paljon henkilöitä, jotka eivät ole saaneet tutkintokoulutusta. Keskeisimmät haasteet liittyvät tulkkien työehtoihin ja alan arvostukseen, joka ei vastaa tällä alan vaativuutta. Kynnys täydennys- ja jatkokouluttautumiseen on korkea, sillä oma panostaminen osaamiseen ei usein näy palkassa tai toimeksiannoissa. Moni selvityksessä tunnistettu haaste liittyy siihen, että asioimistulkkauksen kilpailutus on ollut vaikeaa toteuttaa riittävän hyvin. Hintaa painotetaan liikaa laadun kustannuksella. Asioimistulkkauksen laatua kannattaa kehittää erityisesti tulkkien osaamisen lisäämisen ja kouluttautumisen sekä hankinta- ja seurantamenettelyjen parantamisen avulla. TEM:n yhteyshenkilö: Varpu Taarna, puh. +358 2950 48243 Kustantaja Työ- ja elinkeinoministeriö Julkaisun jakaja/myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Arbets- och näringsministeriet 22.9.2020 Författare Karinen, Risto; Luukkonen, Tuomas; Jauhola, Laura; Määttä, Simo Publikationens titel Utredning om nuläget för kontaktolkning Publikationsseriens namn och nummer Arbets- och näringsministeriets publikationer 2020:45 Diarie-/ projektnummer Tema Ministeriet ISBN PDF 978-952-327-556-0 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-556-0 Sidantal 64 Språk finska Nyckelord ministerium, arbets- och näringsministeriet, förvaltning, kontakttolkning, tolkning, integration (invandrare), myndigheter Referat Utredningen ger en helhetsbild av nuläget för kontakttolkning som i synnerhet används i samband med integration. Nuläget för kontakttolkning beskrivs med hjälp av lagstiftning, ersättnings- och upphandlingssystem, utbildning och erfarenheter från aktörer inom kontakttolkning. Därutöver presenteras utvärderarnas slutsatser om de iakttagelser som baserar sig på materialet samt rekommendationer för att utveckla kontakttolkningen. De kunder som beställer tolkning är i huvudsak nöjda med kontakttolkningens kvalitet. Visserligen följer man inte så noggrant upp kundnöjdheten i kundgränssnittet. Utmaningarna i fråga om tillgången till tolkar syns i huvudsak endast i de mer sällsynta språken. Det finns dock många personer som arbetar som kontakttolkar, men som saknar examen. De största utmaningarna gäller tolkarnas arbetsvillkor och uppskattning av branschen som inte ligger i linje med de krav som branschen ställer. Tröskeln för fortbildning och vidareutbildning är hög eftersom egna satsningar på kompetens ofta inte syns i lönen eller uppdragen. Många av de utmaningar som identifieras i utredningen har att göra med att konkurrensutsättningen av kontakttolkningen har varit svår att genomföra tillräckligt väl. Priset viktas för mycket på bekostnad av kvaliteten. Kvaliteten på kontakttolkningen ska utvecklas särskilt genom utbildning och genom att förbättra tolkarnas kompetens samt upphandlings- och uppföljningssystemen. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Varpu Taarna, tfn +358 2950 48243 Förläggare Arbets- och näringsministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of Economic Affairs and Employment 22 September 2020 Authors Karinen, Risto; Luukkonen, Tuomas; Jauhola, Laura; Määttä, Simo Title of publication Report on the current state of public service interpreting Series and publication number Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2020:45 Register number Subject Ministry ISBN PDF 978-952-327-556-0 ISSN (PDF) 1797-3562 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-556-0 Pages 64 Language Finnish Keywords ministry, Ministry of Economic Affairs and Employment, administration, public service interpreting, interpreting, integration (immigrants), authorities Abstract The report provides an overall picture of the state of public service interpreting, particularly in context of integration. The report describes the current state of public service interpreting by means of legislation, compensation and procurement procedures, training and the experiences of bodies involved in public service interpreting. In addition, the report presents the evaluators’ conclusions on the findings based on the material and recommendations for developing public service interpreting. The customers are largely satisfied with the quality of the interpreting. However, customer satisfaction is poorly monitored. The availability of interpreters is mainly a challenge in less common languages. Nonetheless, many public service interpreters who work in the sector do not hold a degree in the subject. The key challenges relate to the working conditions of the interpreters and the appreciation of the occupation, which is low compared to its degree of difficulty. The threshold for further education and training is high among interpreters, because such investments are only rarely reflected in salary or assignments. Many of the challenges identified in the report are related to the fact that it has been difficult to organise the tendering process for public service interpreting sufficiently well. The price of services is emphasised too much at the expense of quality. The quality of public service interpreting should be developed, in particular by increasing the competence and training of interpreters, as well as by improving the procurement and monitoring procedures. Contact person at the Ministry of Economic Affairs and Employment: Varpu Taarna, tel. +358 2950 48243 Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment Distributed by/ publication sales Electronic version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................................................................................... 9 1.1 Selvityksen tavoitteet ja kohde ........................................................................................................................ 9 1.2 Selvityksen aineistot .................................................................................................................................................... 12 2 Asioimistulkkauksen nykytila ................................................................................................................... 15 2.1 Lainsäädäntö ....................................................................................................................................................................... 15 2.2 Hankintamenettely ....................................................................................................................................................... 19 2.3 Asioimistulkkauksen kustannukset .............................................................................................................. 23 2.4 Valtion korvausmenettely kunnille ............................................................................................................... 27 2.5 Kokemukset asioimistulkkauksesta ............................................................................................................. 29 2.6 Asioimistulkkaus ammattina .............................................................................................................................. 42 2.7 Asioimistulkkauksen koulutus ........................................................................................................................... 45 3 Johtopäätökset ....................................................................................................................................................... 52 4 Suositukset ................................................................................................................................................................. 60 Lähteet .................................................................................................................................................................................. 64 9SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA 1 Johdanto Mikäli maahanmuuttaja ei viranomaisten kanssa toimiessaan osaa suomea tai ruot- sia, on viranomaisen kielilain mukaan huolehdittava tulkkaamisesta tai kääntämisestä. Asioimistulkkaus on viranomaisen ja maahanmuuttaja-asiakkaan välisen vuorovaiku- tuksen tulkintaa tilanteissa, joissa näillä ei ole yhteistä kieltä riittävään kommunikaa- tion ja molemminpuoliseen ymmärrykseen. Valtio korvaa kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden (ulkomaan kansalaisten) vastaanottoon liittyviä tulkkikustan- nuksia täysimääräisesti ilman aikarajaa, kun tulkkipalveluita käytetään kotouttamis- asioissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Raportin ensimmäisessä luvussa kuvataan selvityksen tavoitteet ja kohde sekä kuvataan selvityksessä käytettyä aineistoa. Toisessa luvussa esitetään selvityksessä nousseet havain- not asioimistulkkausta koskevasta lainsäädännöstä, tulkkauksen hankintamenettelyistä, kustannuksista, valtionkorvausmenettelystä, asioimistulkkauksesta ammattina ja asioimis- tulkkauksen koulutuksesta. Kolmannessa luvussa esitetään havaintojen pohjalta tehdyt johtopäätökset ja neljännessä luvussa selvityksen laatijoiden suositukset asioimistulkkauk- sen kehittämiseksi. 1.1 Selvityksen tavoitteet ja kohde Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa kokonaisnäkemys asioimistulkkauksen tilasta. Selvityksessä kuvataan asioimistulkkauksen nykytilaa lainsäädännön, korvaus- ja hankin- tamenettelyiden, koulutuksen ja eri asioimistulkkaukseen liittyvien tahojoen kokemusten kautta. Lisäksi selvityksessä esitetään arvioitsijoiden johtopäätökset aineistoita nousevista havainnoista ja esitetään suosituksia asioimistulkkauksen kehittämiseksi. Tässä selvityksessä keskitytään erityisesti kotoutumisen edistämisen yhteydessä tapah- tuvaan asioimistulkkaukseen. Asioimistulkkaus kokonaisuudessaan on siis vielä laajempi kokonaisuus kuin mihin tässä selvityksessä keskitytään. Asioimistulkkausta käytetään esimerkiksi laadittaessa kunnissa kotoutumissuunnitelmia, erilaisissa maahanmuuton 10 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 alkuvaiheen kotoutumispalveluissa sekä vaikkapa koulun tai päiväkodin ja perheen väli- sessä yhteistyössä1. Lisäksi asioimistulkkausta käytetään kunnissa, kuntayhtymissä ja sai- raanhoitopiireissä merkittävästi myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Koska erityisenä selvi- tyksen kohteena on kotoutuminen, on tässä selvityksessä otettu huomioon myös TE-toi- mistoissa tapahtuva asioimistulkkaus. Tämän selvityksen ulkopuolelle on sen sijaan rajattu mm. oikeustulkkaus ja konferens- situlkkaus tai tulkkaus suomesta ruotsiksi tai esimerkiksi saameksi. Myös viittomakielen tulkkaus on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. Monet tässä selvityksessä esitetyistä havainnoista voivat kuitenkin olla sovellettavissa laajemmin asioimistulkkauksen kentällä. Tässä raportissa asioimistulkkauksella viitataan pääasiassa kotoutumiseen liittyvään tulk- kaukseen ja asioimistulkilla puolestaan tarkoitetaan henkilöä, joka tulkkaa vuorovaiku- tusta maahanmuuttajan ja viranomaisen välillä. Raportissa käytetään myös käsitteitä tulkki ja tulkkaus, joilla puolestaan viitataan asioimistulkkaukseen kotoutumisen edistämistä laa- jemmin sekä yleisesti koko tulkkaamisen kenttään. Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopulla noin 391 000 henkilöä, jotka puhuivat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielis- ten määrä on kasvanut vuosittain ja on yli tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 vieraskielisten määrä Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan noin 190 000 henkilöä. Läheskään kaikki vieraskieliset eivät tarvitse asioimisensa tueksi tulkkia. Tulkkia tarvitaan erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa kotoutumiseen ja terveydenhuoltoon liittyvissä toimissa. Vieraskielisten määrän kasvusta on perusteltua kuitenkin olettaa, että asioimis- tulkkauksen kysyntä tulee jatkossa kasvamaan. Selvityksessä on pyritty saatavilla olevien aineistojen avulla muodostamaan mahdollisim- man monipuolinen kokonaiskuva asioimistulkkauksen nykytilasta kuulemalla alalla työs- kenteleviä asioimistulkkeja, tulkkausyrityksiä ja koulutuksen järjestäjiä sekä kysymällä kokemuksia tilaaja-asiakkailta kuten kunnilta ja TE-toimistoilta. Lisäksi selvityksessä on tar- kasteltu asioimistulkkauksen volyymeja syntyviä kustannuksia ja valtionkorvauksia analy- soimalla. Asioimistulkkausta on tutkittu Suomessa jonkin verran. Tutkimuksen on pääasiassa to- dettu painottuvan kielitieteisiin, vaikka esimerkiksi Koskinen, Vuori ja Leminen (2018) nä- kevät asioimistulkkauksella olevan keskeinen rooli yhteiskunnan toiminnoissa ja näin ollen sen tulisi kiinnostaa myös esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöitä. Tämä selvitys sijoittuu siinä mielessä erityiseen kohtaan asioimistulkkauksen tutkimuksen kentällä, sillä selvityksen 1 https://kotouttaminen.fi/korvaukset-kunnille 11 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA lähtökohdat ovat pikemminkin hallinnollisia kuin kielitieteellisiä. Selvityksessä on kuiten- kin useita liittymäkohtia esimerkiksi kielitieteen tutkimuksen mielenkiinnon kohteisiin (esi- merkiksi tulkkauksen laatu) tai opinnäytteisiin, jotka usein käsittelevät eri tahojen koke- muksia asioimistulkkaustilanteista. Näitä selvityksiä on osin esitelty alla, ja niihin viitataan tämän selvityksen havainnoissa. Ruotsissa on tehty vuonna 2018 selvitys Att förstå och bil förstådd, joka on tätä selvitystä laajempi. Ruotsissa tehty selvitys on kuitenkin lähtökohdiltaan saman kaltainen kuin tämä selvitys. Ruotsissa tehdyn selvityksen tuloksiin viitataan myös tässä selvityksessä. Suomessa on vuonna 2018 julkaistu sinällään ainutlaatuinen kokoava teos asioimistulk- kauksesta (Koskinen, Vuori & Leminen toim. 2018). Kirja kuvaa toisaalta empiirisiin aineis- toihin perustuvien artikkelien ja toisaalta eri alalla toimivien kokemuksiin perustuvien kirjoitusten avulla asioimistulkkauksen muodostamaa kokonaisuutta. Kirjoittajat tunnis- tavat asioimistulkkauksen tutkimuksesta ainakin seuraavia tutkimuksen pääsuuntauksia: tulkkaustilanteen laatu, käyttäjien odotukset ja tulkkauksen tarkkuus. Lisäksi kirjoittajien mukaan tutkimuksessa on tarkasteltu asioimistulkin ammatin kehittymistä, tulkkien am- matillisia tehtäviä, rooleja ja työoloja. Kolmanneksi on tutkittu sitä, millaisia ideologisia näkemyksiä, normeja ja eettisiä kysymyksiä työhön liittyy. Neljänneksi tutkimuksessa on paneuduttu asioimistulkkauksen haastaviin tilanteisiin, kuten tulkkauksen merkitykseen pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, sotatilanteisiin sekä lasten ja muiden maallikkotulk- kien käyttöön, joissa niissäkin eettiset kysymykset nousevat usein etualalle. Asioimistulkin toimijuuksia ovat tarkastelleet esimerkiksi Määttä, Kinnunen ja Rautavuoma (2014) todeten että asioimistulkkaus tarvitsee toimialana ideaaleja ja selkeitä tavoitteita kehittyäkseen. Määttä (2017) on tarkastellut suomalaista asioimistulkkien yhteisöä. Isolahti (2014) on puolestaan väitöskirjassaan tehnyt tutkimusta tulkkauksen tarkkuudesta oikeus- tulkkauksen kentällä ja Paananen (2019) niin ikään väitöskirjassaan yhteisymmärryksen rakentumista monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävillä opinnäytteillä on myös merkitystä asioimistulkkauksen tutkimuksen kentällä ja toimialan käytäntöjen kehittämisessä. Am- mattikorkeakoulujen opinnäytteinä on tehty esimerkiksi merkittävä määrä sanastoja (ks. esim. Iman & Rand 2019; Suksomjit 2019; Hosseini 2019) eri toimialoille kuten terveyden- huoltoon. Opinnäytteissä myös tarkastellaan tämän selvityksen teemoja sivuavia aiheita esimerkiksi tilaaja-asiakkaan, kuten sosiaaliviranomaisten kokemuksia asioimistulkkauk- sen käytöstä (Hurre 2019), skype-tulkkauksen ja puhelintulkkauksen välisiä eroja (Homil 2017) ja viranomaisten ja maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia tulkkien ammattitai- dosta ja tulkkeihin kohdistuvista odotuksista (Rashid 2014; Öznur 2018). Asioimistulkin työhyvinvointia on tarkastellut Azadikhah (2016). Myös kunnissa tulkin käyttöön liittyviä 12 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 koulutuksia on tarkasteltu (Çitir 2019). Osa opinnäytteistä on tehty yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa tai työelämän toimijoiden tilaamina. Yliopistojen opinnäytteissä on lisäksi selvitetty muun muassa tulkkien mahdollisuuksia tehdä työtään erilaisissa toimintaympäristöissä (Troger 2007) ja sosiaalityöntekijöiden ko- kemuksia asioimistulkin kanssa työskentelystä (Niittylä 2019). Tulkkien roolia ja toimintaa on myös tarkasteltu työvoimaviranomaisen näkökulmasta (Mäntynen 2003) ja toisaalta tulkin toimimista avustajana (Nikula 2019). Lain näkökulmasta pro graduna on tarkasteltu mm. kunnan velvollisuutta turvata asukkaidensa kielelliset oikeudet (Lukkari 2018). Monet edellä mainitusta kirjallisuudesta ja opinnäytteistä vähintäänkin sivuavat tämän selvityksen tavoitteita ja tarkasteltavia asioimistulkkauksen ulottuvuuksia. Tämä selvitys ei kirjallisuuden tavoin syvenny yksittäiseen asioimistulkkauksen teemaan. Tämän selvityk- sen painotus on viranomaisten velvollisuudessa järjestää tulkkausta tietyissä tilanteissa ja erityisesti kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Selvitys tuottaa ajantasaista tietoa toisaalta asioimistulkkauksen kehittämistä varten ja ennen kaikkea viranomaisia ja maa- hanmuuttaja-asiakkaita varten, jotta viranomaiset voivat kehittää toimintaansa, ja täyttää parhaalla mahdollisella tavalla velvollisuutensa kielellisten oikeuksien toteutumisesta. 1.2 Selvityksen aineistot Selvityksen keskeisenä aineistona toimivat selvityksessä toteutetut kyselyt, haastattelut, KEHA-keskuksen (ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus) toimit- tama tilastot valtion kunnille korvaamista asioimistulkkauksista ja TE-toimistojen budje- teista maksetuista tulkkauksista, oppilaitosten opetussuunnitelmista sekä muistiinpanot selvityksen yhteydessä toteutetusta kehittävästä verkkotyöpajasta. Kuvaukset kustakin aineistosta on esitetty alla lyhyesti. Kyselyt Selvityksessä toteutettiin yhteensä kolme kyselyä, joilla tavoiteltiin kuntia, TE-toimistoja ja asioimistulkkeja. Lisäksi noin 25 asioimistulkkiyritykseen lähetettiin lyhyempi yhdeksästä avovastauksesta koostuva tietopyyntö, johon anonyymisti vastasi kolme tulkkiyritystä. Vi- ranomaisille suunnatut kyselyt suunnattiin kuntiin ja TE-toimistoihin, sillä ne ovat keskei- simpiä kotoutumiseen liittyviä tahoja, jotka tilaavat asioimistulkkeja. Kunnista ja kuntayhtymistä pyrittiin tavoittamaan henkilöitä, jotka käyttävät asioimistulk- keja omassa työssään ja henkilöitä, jotka ovat mukana tulkkausten hankinnassa. Kuntaky- sely lähettiin 50 kuntaan, joihin KEHA-keskuksesta saatujen tietojen mukaan oli korvattu 13 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA eniten tulkkauksesta ja kääntämisestä aiheutuneita kuluja. Vastaajia oli yhteensä 35:stä eri kunnasta ja yksittäisiä vastauksia kuntakyselyyn saatiin 188 kappaletta. TE-toimistoista py- rittiin niin ikään tavoittamaan sekä tulkkausta käyttäviä asiantuntijoita että esimiestasoon kuuluvia. TE-toimistoille suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 9 eri TE-toimistoa ja 69 yk- sittäistä vastaajaa. Kuntien ja TE-toimistojen kyselyt lähetettiin kirjaamoiden kautta, jossa ohjeistettiin kyselyiden välittämisessä. Asioimistulkeille suunnatulla kyselyllä haluttiin tuottaa tietoa asioimistulkkauksesta am- mattina. Kyselyä jaettiin Facebookissa Asioimistulkit-ryhmässä. Myös asioimistulkkiyri- tyksille lähetetyn kyselyn saatteessa tulkkifirmoja pyydettiin levittämään asioimistulkeille suunnattua kyselyä tulkeilleen. Asioimistulkeille suunnattuun kyselyyn vastasi 212 henki- löä. Kyselyn kohderyhmä ei edusta täysin asioimistulkkien kenttää. Kyselyt olivat avoinna seuraavasti: − Kysely kunnille ja kuntayhtymille: 16.3.–15.4. − Kysely TE-toimistoille: 23.3.–20.4. − Kysely asioimistulkeille: 16.3.–20.4. Tämän selvityksen kanssa samaan aikaan oli käynnissä toinen työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvityshanke liittyen maahanmuuttajien ohjaukseen ja neuvontaan kunnissa ja TE-toimistoissa. Rinnakkaisen selvityksen yhteydessä toteutettuihin kuntiin ja TE-toimis- toihin suunnattuihin kyselyihin lisättiin kolme asioimistulkkaukseen ja sen järjestämiseen liittyvää kysymystä, joiden vastauksia hyödynnetään tässä raportissa. Haastattelut Selvityksessä haastateltiin yhteensä 28 henkilöä. Osa haastatteluista toteutettiin ryhmä- haastatteluina. Haastateltavat edustivat toimialan eri toimijoita. Tilaaja-asiakkaiden näkö- kulmasta selvityksessä haastateltiin eri kokoisia kuntia ja näissä toimiva TE-toimistoja. Kus- takin organisaatiosta haastateltiin tulkkien hankinnasta ja käytön ohjeistuksesta vastaavia tahoja sekä käytännön työssään tulkkeja käyttäviä henkilöitä. Lisäksi haastateltiin sairaan- hoitopiirien edustajia. Selvityksessä haastateltiin myös asioimistulkkeja, asioimistulkkaus- palveluita tuottavia yrityksiä, valtionkorvausten maksatuksesta vastaavaa KEHA-keskusta, asioimistulkkausta opettavia oppilaitoksia sekä maahanmuuttajajärjestöä. Valtionkorvaukset kunnille asioimistulkkauksesta Selvityksen tekijöillä oli käytössään KEHA-keskukselta saatuja tilastotietoja kunnille korva- tuista asioimistulkkauksesta ja kääntämisestä aiheutuneista kuluista vuosilta 2016–2019. 14 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Lisäksi käytössä oli tiedot TE-toimistojen omista budjeteista maksetuista tulkkaus- ja käännös kuluista. Oppilaitosten materiaalit Selvityksen käytössä oli tutkintokoulutusten opetussuunnitelma (AMK) ja tutkinnon pe- rusteet (asioimistulkkauksen ammattitutkinto), jotka ovat keskeisiä dokumentteja koulu- tuksen järjestämisessä. Lisäksi saatiin koulutusorganisaatioilta koulutussisältöjä kuvaavia aineistoja. Kehittävä verkkotyöpaja Osana selvitystä toteutettiin 13.5. työpaja. Keväällä 2020 vallinneen COVID19-epidemian vuoksi kehittävä työpaja järjestettiin verkkotyöpajana. Osallistujiksi kutsuttiin laaja joukko eri tavalla asioimistulkkauksen ympärillä työskenteleviä toimijoita. Kehittävään verkkotyö- pajaan osallistui yhteensä 24 henkilöä. Työpajaan osallistuneet henkilöt edustivat ministe- riötä, maksatuksesta vastaavaa KEHA-keskusta, oppilaitoksia, tulkkausyrityksiä, järjestöjä, tutkijoita ja maahanmuuttajajärjestöjä. Osa osallistujista toimii myös itse tulkkeina. Työ- pajassa käsiteltiin selvityksen alustavia havaintoja ja pohdittiin seuraavia teemoja: Asioi- mistulkkaustyön kehittäminen (esim. menetelmät, tulkkaustilanteet ja niihin valmistautu- minen), hankinta ja laatu sekä järjestelmän kehittäminen (esim. lainsäädäntö, koulutus ja rekisterit). 15 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA 2 Asioimistulkkauksen nykytila Tässä luvussa muodostetaan käytössä olleen aineiston perusteella kokonaiskuva asioimis- tulkkauksen nykytilasta. Nykytila muodostetaan kuvaamalla tarkemmin nykyistä lainsää- däntöä, hankintamenettelyjä, kustannuksia, korvauksia, eri toimijoiden kokemuksia, asioi- mistulkkausta ammattina ja asioimistulkkauksen koulutusta. 2.1 Lainsäädäntö Keskeiset havainnot • Asioimistulkkaus liittyy useaan lakiin. Lainsäädäntöön liittyviä haas- teita tunnistetaan suhteellisen vähän palvelun käyttäjien näkökul- masta. Tulkkien näkökulmasta haasteena on, että ettei tulkin ase- maa ole määritelty osana palveluiden tuottamista. Toinen tunnis- tettu haaste liittyy siihen, ettei tulkin ammattia ole säädelty. • Asioimistulkkaus on toimialana erityinen, ja moni tässä selvityksessä tunnistettu haaste on jollain tavalla liitoksissa siihen, että asioimis- tulkkauksen kilpailutus on osoittautunut vaikeaksi toteuttaa hyvin. Suomessa asioimistulkkauksesta säädetään monessa laissa. Tulkkauksen järjestäminen perustuu toisaalta viranomaisen velvollisuuteen ja toisaalta viranomaispalveluita käyttä- vän asiakkaan kielellisiin oikeuksiin. Laissa ja asetuksissa määritellyt kielelliset oikeudet vaihtelevat jonkin verran eri kieliryhmien mukaan. Kapeasti katsottuna kielelliset oikeudet tarkoittavat laissa säädettyä oikeutta käyttää tiettyä kieltä tietyssä tilanteessa. Laajasti ym- märrettynä kyse on kielellisistä oikeuksista, mutta käytännössä kyse voi olla muiden laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisessa: Jos henkilön kielelliset oikeudet eivät toteudu, 16 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 hänen laissa säädetyt oikeutensa jäävät todennäköisesti toteutumatta2. Kielellisistä oi- keuksista säädetään mm. kielilaissa (423/2003). Kielilain, saamen kielilain ja viittomakielilain lisäksi kielellisistä oikeuksista säädetään eri- tyislainsäädännössä. Erityislakeja ovat muun muassa ulkomaalaislaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista eli potilaslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista eli asiakaslaki, lastensuo- jelulaki sekä laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Hallintolaissa (434/2004 §26) määritellään viranomaisen velvollisuudet järjestää tulkkaus tilanteissa, joka on tullut vireille viranomaisen aloitteesta, eikä asianosainen kykene käyttä- mään asioimisessa suomen tai ruotsin kieltä. Tällöin asia voidaan tulkata asianomaiselle ta- valla, jota hänen katsotaan asiaan nähden riittävästi ymmärtävän. Hallintolainkäyttölaissa (586/1996 §77) tarkennetaan lisäksi, ettei tulkkina tai kääntäjänä saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua. Viranomaisen velvollisuudesta järjestää tulkkausta määritellään tarkemmin laissa ko- toutumisen edistämisestä (1386/2010 §5), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992 §3), ulkomaalaislaissa (301/2004 §203), sosiaalihuoltolaissa (1301/2014 §31), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000 §5) ja esitutkintalaissa (805/2011 §12). Lisäksi tulkkauksesta säädetään myös muissa laeissa, jotka linkittyvät enem- män oikeustulkkauksen puolelle, ja ovat siten tämän selvityksen rajauksen ulkopuolella. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (8785/1992) pitävät sisällään velvoitteen ottaa palvelussa huomioon poti- laan tai asiakkaan äidinkielen, kulttuurin ja yksilölliset tarpeet mahdollisuuksien mukaan. Selvitys terveydentilasta ja hoidosta – tai sosiaalihuollon osalta oikeuksista, velvollisuuk- sista ja vaihtoehdoista – tulee antaa siten, että henkilö ymmärtää sen sisällön ja merkityk- sen. Jos henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhe- vian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdit- tava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Potilaan tiedonsaantioikeuden ja itsemäärää- misoikeuden toteutumisen edellytyksenä on, että potilas ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. 2 Kielellisiä oikeuksia laajempi käsite on kielellinen saavutettavuus, joka tarkoittaa mm. sitä, että asiakas on tietoi- nen palveluista ja sitä, että henkilö saa palvelua, tulee ymmärretyksi, ymmärtää hoitoa koskevat ohjeet ja kykenee siten ottamaan esimerkiksi itse vastuuta hoidostaan. Kielellinen saavutettavuus edellyttää tiedon ja palvelun saavu- tettavuutta; tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan monikanavaisuutta, tulkkipalveluiden saatavuutta ja sähköisten palveluiden saavutettavuutta. Saavutettavuuteen liittyy myös kulttuurinen ulottuvuus, sillä kieli on kulttuurisidon- naista, kuten myös tapa kommunikoida ja tuottaa merkityksiä. (Jauhola ym. 2018, 19.) Kielelliseen saavutettavuu- teen liittyy siten vahvasti palveluohjaus, jonka prosesseihin myös asioimistulkkauksen tulisi istua saumattomasti. 17 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Muussa lainsäädännössä on tarkempia rajauksia eri kieliryhmien ja vammaisten henkilöi- den tulkkauspalveluista, palveluiden järjestämistavasta ja korvausperusteista. (Jauhola ym. 2018, s. 21–22.) Kielilaki (423/2003 §10) puolestaan määrittää yksilön kielellisiä oikeuksia ja määrittää, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Tulkkauksen maksuttomuudesta säädetään niin ikään kielilaissa (423/2003 §18). Selvityksen perusteella lainsäädäntö koetaan tällä hetkellä kyselyjen vastausten sekä teh- tyjen haastattelujen perusteella suhteellisen selkeäksi, ja vain harva tunnisti siihen liittyviä suoria muutostarpeita. Tämä on ymmärrettävää, sillä lainsäädäntöön liittyvät kysymykset eivät tule esiin arjen tulkkaustilanteissa. Lainsäädännön ei nähdä kuitenkaan ohjaavan asioimistulkkauksen järjestämistä (ks. kuva 1). Yksittäiset esiin nostetut haasteet liittyivät lain tulkinnanvaraisuuksiin tai väljyyteen sekä tulkin asemaan. Asioimistulkkien ja myös tulkkipalveluita välittävien tahojen haastatteluissa ja kyselyssä la- kien haasteeksi tunnistettiin se, etteivät lait suoraan tunnista ja määrittele tulkin tehtävää ja roolia osana julkisen palvelun palvelutuotantoa. Esimerkiksi laki potilaan asemasta ja oikeuksista ei ota kantaa siihen, mikä on tulkin juridinen rooli osana palvelun tuottamista. Ennakkotapauksia ei tiettävästi ole noussut, mutta aineiston perusteella asian kanssa ”ki- puillaan” palvelutuotannon arjessa. Tämä liittyy osin siihen, mitä tietoja tulkille voidaan luovuttaa ennalta tulkkaustoimeksiantoon valmistautumista varten. Tulkki voi siis olla palveluketjussa kriittinen tekijä, mutta tulkille ei silti aina anneta lisätietoa, kun asioimis- tulkki nähdään asiaan nähden ulkopuolisena, jolle esimerkiksi salassa olevia tietoja ei voi luovuttaa. Tulkin tehtävän kuvattiin toteutuvan kuitenkin parhaiten, jos tulkki voi pereh- tyä toimeksiantoon huolellisesti etukäteen. Tämä tunnistettiin yhdeksi keskeiseksi laadun osatekijäksi. Haastatteluissa korostettiin, että tulkki osallistuu esimerkiksi potilastyössä käytännössä viranomaispalvelun tuottamiseen. Yksittäisissä haastatteluissa haasteeksi tunnistettiin lain väljyys ja tulkinnanvaraisuus maa- hanmuuttaja-asiakkaan oikeuksien ja viranomaisen järjestämisvelvollisuuden välillä. Osa toivoi lakiin tarkennuksia, jotka selkiyttäisivät sitä, millaisissa tilanteissa tulkkausta jär- jestetään ja missä tilanteissa sen katsotaan olevan tarpeetonta. Toisaalta haastatteluissa arveltiin, että lain tarkentaminen saattaa olla tältä osin melko vaikeaa. Esimerkkinä nos- tettiin esiin tilanne, jossa maahanmuuttaja-asiakas on asunut maassa jo pitkään, esimer- kiksi 10 vuotta, mutta hän edelleen tarvitsee asioimistulkkausta. Haasteena nähtiin, ettei asiakkaalle välttämättä synny kannustinta asioida suomeksi tai ruotsiksi, koska tulkkausta ei voida jättää järjestämättä. Toisaalta haastatteluissa korostettiin, että asiointi vajavaisella kielitaidolla osoittautuu usein kalliimmaksi, sillä virheiden todennäköisyys kasvaa sekä sa- malla tarve tulla hoitamaan samaa asiaa moneen kertaan. Haastateltujen kokemuksiin pe- rustuvana esimerkkinä nostettiin myös esiin se, ettei terveydenhoidossa välttämättä aina 18 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 käytetä tulkkausta, vaikka sille olisi tarve. Tämän arveltiin johtuvan siitä, että tulkkauksen tarvetta ei joko osata arvioida oikein tai asia jää kiireessä hoitamatta. Aineistossa korostuu näkemys, että kaikkien osapuolten kannalta on oleellista, että tulk- kausta järjestetään aina silloin kun se on asian hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Usein tulkkaus on kustannustehokkain tapa edistää asiaa, koska asia voidaan hoitaa ker- ralla oikein. Joillain viranomaisilla saattaa olla omia käytäntöjään esimerkiksi siten, että jos henkilöllä on osoitettuna jokin tietty kielitaitotaso (esim. A2.2.) tai henkilö on suorittanut kotoutumiskoulutuksen, hänen oletetaan selviävän ilman tulkkia. Haastatteluissa kuitenkin todettiin, että tulkin tilaaminen on usein sekä asiakkaan että viranomaisen oikeusturvan kannalta tärkeää. Lisäksi painotettiin, ettei tulkkaus ole asiakkaan subjektiivinen oikeus. Yksittäisenä lainsäädännön katvealueena nousi esiin se, että laissa ei ole tarkemmin määri- telty tulkkauksen laatua tai siitä kuka voi toimia tilanteessa tulkkina. Laki määrittää ainoas- taan yleisluonteisesti vaatimuksen siitä, ettei tulkki saa olla esteellinen esimerkiksi sidon- naisuutensa vuoksi hoitamaan tulkkausta. Haasteeksi tässä vastauksessa nähtiin, ettei laki nykymuotoisena varmista tulkin pätevyyttä. Asioimistulkeille, kunnille ja kuntayhtymille sekä TE-toimistoille suunnatuissa kyselyissä esitettiin väittämiä liittyen lainsäädäntöön. Erityisesti kuntien, kuntayhtymien ja TE-toi- mistojen vastaajista suurin osa ei osannut ottaa kantaa lainsäädäntöä koskeviin väitteisiin. Kyselyiden perusteella vaikuttaa siltä, että asioimistulkkausta säätelevät lait eivät suoraan juurikaan aiheuta haasteita tulkkauksen järjestämisessä arkityössä. Lainsäädännön ei kui- tenkaan kaikissa vastauksissa nähty ohjaavan tulkkauksen järjestämistä hyvin. Alla kuvassa 1 on esitetty lainsäädäntöön liittyvien väittämien jakaumat kolmesta eri ky- selystä. Jakaumat korostavat havaintoa siitä, että laki koetaan pääasiassa toimivaksi ja yllä nostetut huomioit ovat pääasiassa yksittäisiä nostoja aineistosta. Haastatteluiden perus- teella hankintamenettely nostettiin yhdeksi keskeiseksi asioimistulkkauksen haasteeksi ja oletettavasti esimerkiksi asioimistulkkien kyselyn jossain määrin eri mieltä ja täysin eri mieltä vastaukset koskevat juuri hankintamenettelyä. Avovastauksissa lainsäädäntöön liit- tyviin väitteisiin ei esitetty kyselyissä lisähuomioita. Hankintamenettelyn kysymyksiä kuva- taan tarkemmin seuraavassa luvussa. 19 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Kuva 1. Asioimistulkkien (n=140), kuntien ja kuntayhtymien (n=95) sekä TE-toimistojen (n=30) näkemyksiä lainsäädäntöä koskeviin väitteisiin 2.2 Hankintamenettely Keskeiset havainnot • Asioimistulkkausta hankitaan pääasiassa markkinoilta kilpailuttamalla. • Tulkkauksen hankintamenettelyt ovat monipuolistuneet ja haastattelujen perusteella esimerkiksi in-house -menettely, jossa kunta, kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri on tulkkauspalveluita tuottavan yrityksen omistaja, on yksi vastaus siihen, että palvelun laajamittainen kilpailuttaminen on vaikeaa. • Asioimistulkkauksen kilpailutuksen suurimmaksi haasteeksi kuvataan hinnan liian suurta painottumista laadun kustannuksella. Asioimistulkkausta voidaan hankkia kahdella tavalla. Joko järjestämällä tulkkaus itse tai ostamalla tulkkauspalvelut markkinoilta. Suomalaisen vastaanottojärjestelmän tueksi alet- tiin 1990-luvulla kehittämään alueellisten tulkkikeskusten järjestelmää (Laalo-Ristilä 2013). Vuosien saatossa julkinen sektori on alkanut hankkia entistä enemmän palveluitaan yksi- tyisiltä palveluntarjoajilta tarjouskilpailujen kautta. Sen seurauksena tulkkausta tarjoavien yritysten kenttä on moninaistunut ja kentällä toimii nykyisin alueellisia tai kunnallisia tulk- kikeskuksia, suuria sekä pieniä asioimistulkkausta tarjoavia yrityksiä sekä lukuisia amma- tinharjoittajia ja freelance-tulkkeja. Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ja hankkivat Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin ei mieltä 50 % 56 % 55 % 20 % 26 % 19 % 15 % 17 % 22 % 27 % 38 % 46 % 55 % 28 % 25 % 22 % 9 % 23 % 23 % 15 % 19 % 8 % 9 % 18 % 3 % 11 % 17 % 3 % 3 % 21 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Lainsäädäntö ei aiheuta ristiriitoja tulkkauksen järjestämiselle Lainsäädäntö ohjaa hyvin hankintamenettelyä Lainsäädäntö ohjaa hyvin tulkkauksen järjestämistä Lainsäädäntö ei aiheuta ristiriitoja tulkkauksen järjestämiselle Lainsäädäntö ohjaa hyvin hankintamenettelyä Lainsäädäntö ohjaa hyvin tulkkauksen järjestämistä Lainsäädäntö ohjaa hyvin asioimistulkkauksen järjestämistä Suomessa TE -to im ist o Ku nn at Tu lk it Ei samaa eikä eri mieltä 20 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 tällä hetkellä asioimistulkkauspalvelut merkittävissä määrin markkinoilta kilpailutusten kautta. Tämän selvityksen kyselyssä kunta- ja kuntayhtymävastaajista (n=110) hieman yli puolet kertoi hankkivansa asioimistulkkauspalvelut kilpailuttamalla ne markkinoilta. Muut vastaajat kertoivat tulkkauspalveluiden tulevan joko kunnan tai kaupungin tulkkikeskuk- sista, suoraan yksittäisiltä tulkeilta tai muilta toimijoilta. Tarkemmassa analyysissa huomat- tiin, että samoista kunnista tai kuntayhtymistä tulleet vastaajat ovat osittain vastanneet hankintaan liittyen eri tavoin. Tämä tarkoittaa joko sitä, että kunnan eri hallinnonaloilla on erilaisia käytäntöjä tulkkien tilaamiseen ja hankintaan tai sitä, että vastaajat eivät ole täysin tunteneet oman kuntansa tai kuntayhtymänsä tilannetta. Usein tosin on myös mahdol- lista, että tulkkausta ostetaan markkinoilta, jos tulkkaustarvetta ei voida hoitaa tulkkikes- kuksen tai kilpailutuksen voittaneiden toimijoiden kautta. Vastaajat olivat voineet valita enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Jakaumat ovat nähtävissä kuvassa 2. Osa kunnallisista tulkkikeskuksista on vuosien saatossa yhtiöitetty. Esimerkiksi alalla toi- mivat A-Tulkkaus Oy ja Monetra Oy ovat entisiä kunnallisia tulkkikeskuksia, jotka nykyisin tuottavat omistaja-asiakkailleen tulkkauspalveluita in-house -menettelyn kautta. In-house- yhtiöillä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jossa kunta tai kuntayhtymä on osakkeenomistajana. Yhtiö tuottaa palveluita osakkeenomistajilleen. Omistajille etu syntyy siitä, että hankki- malla palvelut näin, niitä ei tarvitse kilpailuttaa markkinoilla. In-house -menettelystä on käyty keskustelua julkisuudessa ja menettelyä on myös jossain määrin kritisoitu esimer- kiksi sitä, että omistajuudeksi riittää yhden osakkeen omistaminen.3 Valtion virastoihin, mukaan lukien TE-toimistot, tulkkauspalvelut hankitaan Hansel Oy:n kilpailuttaman pui- tesopimuksen mukaisilta sopimuspalveluntuottajilta. Kuva 2. Kuntien ja kuntayhtymien tulkkauspalveluiden hankintaväylät. 3 https://yle.fi/uutiset/3-9386566 (viitattu 15.5.2020). 6 % 13 % 47 % 71 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Joltain muulta toimijalta, miltä? Yksittäisiltä tulkeilta Kaupungin tai kuntayhtymän tulkkikeskuksesta Yksityisiltä tulkkauspalveluita tuottavilta yrityksiltä 21 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Kilpailutus Tämän selvityksen haastatteluissa ja kyselyissä sekä muussa tiedonkeruussa asioimis- tulkkauksen kilpailutus nostettiin keskeiseksi, jollei keskeisimmäksi asioimistulkkauksen kenttää ohjaavaksi, muokkaavaksi ja haastavaksi tekijäksi. Hankintalain ja tulkkauksen kilpailutuskäytäntöjen nähtiin voimaan tullessaan vuonna 2007 muuttaneen koko asioi- mistulkkauksen kenttää. Kun julkiset toimijat hankkivat asioimistulkkauspalveluita kilpai- luttamalla ne markkinoilta, ohjaa hankintoja laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeusso- pimuksista (1397/2016). Laki velvoittaa julkiset toimijat kilpailuttamaan hankintansa, kun julkisen tuen osuus on yli puolet niiden arvosta. Lain tavoitteena on ”tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa”. Tämän selvityksen haastatteluissa ja kyselyissä hinnan ja laadun välinen suhde nähtiin kil- pailuissa usein huonosti määritellyksi. Yleisesti ottaen hinnan nähtiin liiaksi ohjaavan asioi- mistulkkauksen kilpailutuksia. Selvityksen aikana julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa olleissa kilpailutuksissa hinnan osuus arviointikriteerinä vaihteli 80–90 % välillä, ja haastatteluissa hinnan osuuden kerrottiin myös joissain kilpailutuksissa olleen 100 %. Laatukriteerien määrittäminen kilpailutuksessa vaikuttaa olevan haasteellista ja edellyttää asioimistulkkauspalveluiden kilpailuttajalta niin erityistä hankintaosaamista kuin asioimis- tulkkausalan tuntemusta. Vaikka kilpailutus nostettiin tässä selvityksessä keskeiseksi haasteeksi, ei problematiikka sinänsä ole uusi. Esimerkiksi tulkkaus- ja käännösalojen liitot SKTL ja KAJ antoivat vuonna 2014 lausunnon silloiselle työministerille tulkkauksen kilpailutuksesta4. Tuolloin liitot huo- mauttivat, että käännös ja asioimistulkkausalalla toimii vain muutamia isompia toimijoita, joilla on paljon alihankkijoina toimivia tulkkeja. Liittojen mukaan kilpailutuksiin voivat kieli- ja osaamisvaatimusten takia osallistua käytännössä vain ne yritykset, joilla on tulk- kauspalveluista laaja alihankintaverkosto. Pienten tai yksinyrittäjien osallistuminen kilpai- lutukseen nähdään em. lausunnossa mahdottomana. Sama havainto nousee esiin myös tämän selvityksen aineistoissa, vaikka pienten toimijoiden mahdollisuudet voivat vaihdella eri alueilla ja eri kokoisissa kilpailutuksissa. Liitot korostivat omassa lausunnossaan, että tulkkaus on asiantuntijatyötä ja sillä on mer- kitystä, kuka tulkkauksen on tehnyt. Tämän selvityksen aineiston kautta välittyy huoli siitä, että kilpailutusten yhteydessä yritykset nimeävät tarjouksissaan tulkkeja, joilla on alan koulutus ja paljon työkokemusta, mutta yritysten näkökulmasta voi olla kannattavampaa 4 https://sktl-fi-bin.directo.fi/@Bin/c3d22641a2f0ebff87f96e13bf982895/1588577000/application/ pdf/404228/Ka%CC%88a%CC%88nno%CC%88salan%20kilpailutuksesta_2014_06_18_Ihalaiselle.pdf 22 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 käyttää vähemmän kokenutta ja yritykselle edullisempia tulkkeja toimeksiannoissa. Kun- nat kuvasivat haastatteluissa ja kyselyissä haasteeksi myös sen, että asioimistulkkausta tarjoavilla yrityksillä on kohtalaisen usein ongelmia toteuttaa tarjouksiaan todellisuudessa esimerkiksi eri kielten saatavuuden osalta. Laadun ja tulkkien osaamistason valvonnan ku- vataan tilaaja-asiakkaan näkökulmasta olevan työlästä tai jopa olematonta. Asioimistulkkauksen kenttä on nykyisellään monimuotoinen. Tulkit tekevät toimeksiantoja monille eri firmoille ja vain harva asioimistulkki toimii ammatissaan kuukausipalkkaisena työntekijänä. (Määttä, Kinnunen & Rautavuoma 2014). Tässä selvityksessä asioimistulkeille suunnattuun kyselyyn vastanneista 42 %:lla oli oma tulkkiyritys tai toiminimi (n=196). Li- säksi 73 % vastanneista asioimistulkeista teki töitä vähintään kahdelle tulkkiyritykselle ja 14 % vastanneista yli viidelle tulkkiyritykselle. Monella asioimistulkilla on myös tämän sel- vityksen mukaan oma toiminimi, jonka kautta hän tuottaa eri yrityksille tulkkauspalveluita alihankintasuhteessa. Toimijakenttä joutui erityiseen myllerrykseen vuosina 2015 ja 2016 turvapaikanhakijoiden suuren määrän myötä. Tuolloin kouluttamattomien asioimistulk- kien määrä kasvoi ja yrityskentällä lisääntyi toimijoita, joilla ei ollut tarvittavaa asiantunte- musta. Tilanteen on nähty jossain määrin rauhoittuneen viime vuosina. Haastavaksi kilpailutuksen tekee tämän selvityksen perusteella laatukriteerien asettami- nen kilpailutuksissa. Laatukriteerien määrittämistä tulkkauspalveluissa kuvataan erityisen haasteelliseksi. Laatukriteereiksi määritellään esimerkiksi eri kielivalikoimia ja tarjouksissa nimettyjen tulkkien kokemusta. Haastatteluissa kuvattiin, että todellisuudessa alan dynaa- misuuden ja verkostomaisuuden johdosta yritykset nimeävät kilpailutuksiin sellaiset tulkit, joihin heillä on työ- tai alihankintasuhde ja jotka täyttävät nämä vaatimukset. Tarkastel- luissa tarjouspyynnöissä laatukriteereinä oli käytetty esimerkiksi kieli- ja muuta palveluva- likoimaa. Yleisinä tarjoukseen osallistumiseen esitettyinä kriteereinä on myös vaatimuksia tarjouksessa käytettävien tulkkien osaamisesta, eettisten ohjeiden tuntemuksesta ja kieli- taidosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkien yritysten kuvataan lopulta täyttävän nämä vaatimukset ja ainoaksi kilpailtavaksi asiaksi jää hinta. Eräs yritys kuvasi tarjouksia voittaneiden hintojen laskeneen 50 % vuodesta 2015. Todellisuudessa hinnat eivät välttä- mättä ole laskeneet aivan näin paljon jos tarkastelujaksoa pidennetään, sillä hinnat olivat juuri vuosina 2015–2016 korkealla erityisen suuren kysynnän kasvun vuoksi. Selvää kuiten- kin on, että hintakilpailu on tällä hetkellä alalla kovaa. Haastatteluissa kuvattiin, että kilpailutusosaamisessa on tapahtunut kehitystä ja hankinta- osaamista on karttunut, mutta hankintamenettely on edelleen keskeinen ongelma asioi- mistulkkauksessa. Kilpailutukset ovat työläitä prosesseja, ja niiden kuvattiin esimerkiksi tä- män selvityksen kehittävässä verkkotyöpajassa päätyvän usein markkinaoikeuteen. Haas- tatteluissa kilpailutuksen kuvattiin myös muuttuneen siten, että aiemmin julkiset tilaajat tekivät toimeksiantoja enemmän suoraan yksittäisille tulkeille ja nyt tilaaja-asiakkailla on 23 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA jossain määrin vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, kuka asioimistulkki lopulta toimeksiannon tekee. Kilpailutuksissa ei tule myöskään selvästi esiin, mikä osuus työstä ja korvauksesta menee yritykselle ja mikä tulkille. Niistä ei myöskään selviä, sisältääkö hinta esimerkiksi kaikki työnantajamaksut. Tällöin erilaiset yritykset ja tulkit ovat kilpailutuksessa eriarvoisessa ti- lanteessa. Kilpailutuksissa voivat olla rinnakkain yritykset, jotka maksavat tulkeille työkor- vausta laskun mukaisesti ja ne yritykset, jotka maksavat lisäksi kaikki sosiaali- ja eläkemak- sut. Kun tätä ei seurata kilpailutuksessa, ei ole myöskään tiedossa, onko työkorvausta saa- neiden osalta maksettu kaikki työnantajavelvoitteet. Työkorvausta saavia asioimistulkkeja ei nähdä y-tunnuksen omaaviksi alihankkijoiksi, jolloin asia jää kipailutusmenettelyissä pimentoon. Erilaisilla sopimuksilla toimivat tulkit eivät välttämättä myöskään itse tiedosta palkkiota määriteltäessä, mikä osuus jää tulkille loppujen lopuksi palkkioksi, tai että tulkin tulee itse huolehtia muista velvoitteista. Asioimistulkkien näkökulmasta kilpailutuskäytäntöihin kaivataan lisää läpinäkyvyyttä. Edellä nostettujen lisäksi, tulkit eivät aina tiedä, missä määrin heidän nimeään käytetään missäkin tarjouksessa. Tulkit eivät myöskään tiedä, mitä tilaaja-asiakkaan ja tulkkiyrityksen välillä on sovittu esimerkiksi matkakorvauksista ja viikonloppulisistä. Haastatellut kunnat raportoivat myös yksittäistapauksina epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä tulkkifirmojen las- kutuskäytännöissä. Tästä syystä yksi kunta kertoi siirtyneensä tulkkauspalveluiden hankin- nassa ns. in-house -toimintamalliin. Laajemmin in-house -toimintamallia pidettiin haastatteluissa kilpailutusta parempana ta- pana luoda systemaattista yhteistyötä ja pitkäjänteistä palvelun kehittämistä. Tosin haas- tatteluissa esitettiin myös näkemyksiä, että in-house -toimintaa täytyy tarpeista ja kysyn- nästä riippuen joka tapauksessa täydentää markkinoilta suoraan ostettavilla muilla asioi- mistulkkauspalveluilla, mikä osaltaan nostaa tulkkauksen kokonaiskustannuksia. 2.3 Asioimistulkkauksen kustannukset Keskeiset havainnot • Asioimistulkkauksen kokonaiskustannuksia on haastavaa arvioida. • Vuonna 2019 valtio korvasi kunnille pakolaisista aiheutuneita kään- tämisen ja tulkkauksen kuluja 135:lle kunnalle yhteensä 19,5 milj. €. Kotouttamiseen liittyvät asioimistulkkauksen kustannukset ovat tätä suuremmat. 24 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Viranomainen tekee päätöksen tulkin tilaamisesta. Viranomainen myös vastaa näissä tilan- teissa tulkkauksen kustannuksista. Mikäli maahanmuuttaja-asiakkaalla on pakolaisstatus, voi tämän kotikunta hakea valtionkorvausta toteutuneista tulkkauskustannuksista ELY-kes- kukselta. Tämän selvityksen aineistona oli KEHA-keskuksen toimittamat tiedot valtion kunnille kor- vaamista pakolaisten vastaanottoon liittyvistä tulkkaus ja käännöskuluista vuosilta 2016– 2019. Valtionkorvaukset ovat vain osa asioimistulkkauksen kokonaiskustannuksista, sillä viranomaiset järjestävät asioimistulkkausta hallintolain mukaan myös muille kuin pako- laisstatuksen omaaville asiakkailleen. Näissä tapauksissa viranomainen vastaa itse kustan- nuksista. Valtionkorvausten tarkastelu on tässä selvityksessä perusteltua siksi, että valtion- korvaukset ovat systemaattisimmin olemassa oleva tieto, joka antaa pohjan kotoutumi- seen liittyvien asioimistulkkausten kustannusten suurusluokan arvioimiseen. Kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä asioimistulkkauksen kustannusten kokonais- arvioon tulee lisäksi ottaa huomioon mm. kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä sekä TE-toimistoissa tapahtunut asioimistulkkaus. Näitä selvitettiin kuntiin lähetetyn kyselyn avulla, mutta tarkkaa kuntakohtaista tietoa ei selvityksen tekoon ollut käytettävissä. Ky- selyissä vastaukset kuntien itse maksamista asioimistulkkauksista perustuivat monissa tapauksissa arvioihin ja koskivat usein vain yhtä hallinnonalaa kunnassa. Asioimistulkkauk- sen kokonaiskustannusten arviointi edellyttäisi kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoi- topiireiltä tietoja organisaatioiden itse maksamista asioimistulkkauskuluista. Esimerkiksi kunnissa tieto kustannuksista voi olla pirstaleista ja kustannuksia tarkastellaan hallinnona- loittain. KEHA-keskus toimitti selvityksentekijöille myös tiedot TE-toimistojen budjetteihin kirjatuista asioimistulkkauksen menoista. Tässä selvityksessä ei ole tarkasteltu esimerkiksi oikeustulkkauksen kustannuksia. Mikäli haluttaisiin arvioida laajemmin tulkkauksesta aiheutuneita kustannuksia, tulisi arvioon lisätä eri valtion virastojen budjetteihin kirjatut tulkkaus- ja käännöskulut. Lisäksi asioimis- tulkkauskulujen kokonaisuutta arvioidessa mukaan tulisi ainakin laskea tulkkauksen kilpai- luttamisesta aiheutuneet kulut ja muu hallinnollinen työ kuten korvauksien hakeminen. Asioimistulkkauskulujen seurannasta vastaavat ELY-keskukset (TEM 2013). Valtionkorvausten analyysin lisäksi selvityksessä on kunnille lähetetyssä kyselyssä vas- taajia pyydettiin arvioimaan kunnalle vuonna 2019 aiheutuneita tulkkauskustannuksia ja osuutta tästä, joka on ollut valtion korvaamaa. Tiedot ja arviot vaihtelevat suuresti kunnit- tain, mutta yleisesti ottaen vastaajat arvioivat korvattujen kustannusten olevan vähintään puolet ja usein n. 70 %–80 % kaikesta kunnassa tehdystä tulkkauksesta. Kunnissa on myös käytössä erilaisia käytäntöjä tulkkauskulujen korvausten hakemisesta. Joissain kunnissa korvaukset haetaan keskitetysti ja joissain kunnissa esimerkiksi terveydenhoito ja sivistys- puoli vastaavat kumpikin omien kustannustensa hakemisesta. Näissä tilanteissa vastaajat 25 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA olivat arvioineet osuuksia oman toimialansa näkökulmasta. Suuremmissa kaupungeissa on tyypillistä, että jokainen tulkkausta käyttävä hallinnonala vastaa itse korvattavien kus- tannusten hakemisesta ja kaupungin sisällä ei välttämättä ole kattavaa kokonaiskuvaa kaupungin kokonaisista tulkkauskuluista. Näin ollen kokonaiskuvaa asioimistulkkauksesta ja sen kokonaiskustannuksista on haastava tehdä. Vuonna 2019 valtio korvasi tulkkaamisesta ja kääntämisestä aiheutuneita kuluja yhteensä 135:lle kunnalle yhteensä 19,5 milj. €. Samana vuonna valtion yksittäisille kunnille kor- vaamat tulkkikulut vaihtelivat 300 € ja 2,5 milj. € välillä. Keskimääräinen kuntakohtainen korvaus oli 145 000 € ja kuntakohtainen mediaanikorvaus oli 21 000 € (135 kunnan osalta). Pakolaisten määrä on yksi keskeinen tekijä, joka vaikuttaa oleellisesti tulkkauksen tarpee- seen. Vuonna 2016 valtion kunnille korvaamat tulkkikulut olivat yhteensä n. 10 milj. €, vuonna 2017 vastaava summa oli n. 15 milj. € ja vuonna 2018 korvauksia maksettiin n. 21 milj. €. TE-toimistoille ja kunnille lähetetyissä kyselyissä kysyttiin vastaajien näkemyksiä kulujen kehityksestä. Suurin osa vastaajista ei osannut sanoa, mihin suuntaan tulkkauk- sen kustannukset ovat kehittyneet, mutta ne vastaajat, jotka osasivat arvioida, arvioivat pääsääntöisesti kulujen kasvaneen vähintään jossain määrin. Muutama kuntavastaaja näki kulujen myös laskeneen hieman. Avovastauksissa kustannusten kasvua selitettiin pääsään- töisesti pakolaisten määrän kasvulla. Oletettavasti valtion korvaamat tulkkauskulut tule- vat tulevaisuudessa pienenemään vuonna 2015–2016 saapuneiden pakolaistaustaisten henkilöiden tulkkaustarpeen vähentyessä, mutta samaan aikaan kuntien itse maksamat tulkkauk set tulevat todennäköisesti lisääntymään, mikäli esimerkiksi työperusteinen maa- hanmuutto lisääntyy. TE-toimistoille tulkkauksia ei erikseen korvata, vaan ne kirjataan TE-toimiston omaan budjettiin. Tulkkauskulut kaikissa TE-toimistoissa olivat vuonna 2019 yhteensä hieman yli 800 000 €. Kuntien ja TE-toimistojen lisäksi tulkkausta järjestävät myös muut viranomaiset kuten maahanmuuttovirasto, poliisi, rajavartiosto, oikeuslaitos ja Kela. Tämän selvityksen kannalta oleellista on huomioida, että esimerkiksi Maahanmuuttovirastossa, poliisissa ja oikeuslaitoksissa tapahtuva tulkkaus ovat oikeustulkkausta, joka ei sinällään kuulu tämän selvityksen piiriin. Ruotsissa vuosittaiset asioimistulkkauskulut oli arvioitu huomattavasti suuremmiksi ja asioimistulkkauksen vuosittaisten kustannusten on arvioitu olevan n. 200 milj. € vuodessa. Ruotsissa kunnat ja maakunnat vastaavat noin kahdesta kolmasosasta tästä summasta. KEHA-keskukselta saatujen kuntakohtaisten valtion korvaamien tulkkauksia vuosina 2016– 2019 on esitetty kuvassa 3. 26 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Kuva 3. Vasemmalla tulkkikulut 2016-2019 kunnittain (euroa), oikealla tulkkikulut 2016–2019 kunnittain jaettuna kunnan ulkomaalaistaustaisten määrällä vuonna 2018 (euroa/kunnassa asuva ulkomaalaistaustainen) Vaikka tulkkikulut jakautuvat eri tavoilla kuntien välillä, valtion korvaamien tulkkikulujen jakautumisesta on nähtävissä, että tulkkeja käytetään siellä missä ulkomaalaiset Suomessa asuvat. Valtion korvaamista tulkkauskustannuksista ei ole aukottomasti pääteltävissä tulkkauksen tarvetta alueittain. Tulkin tilaaminen maaseudulla tai kaukana kasvukeskuksista asuville maahanmuuttaja-asiakkaille voi olla huomattavasti kalliimpaa, koska osana tulkkausta voidaan joutua maksamaan matka- ja majoituskustannuksia. Eri puolilla Suomea eri viran- omaisissa voi myös työskennellä työntekijöitä, jotka puhuvat äidinkielenään esimerkiksi venäjää ja näin ollen tulkkia ei tarvita. Tämän selvityksen kanssa samaan aikaan toteutettiin selvitys maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluista5, jossa yhdeksi esimerkiksi ohjaus- ja neuvonta- palveluiden tuottamien säästöjen arviointiin esitettiin juuri tulkkauskuluista aiheutuneita säästöjä, kun maahanmuuttaja-asiakkaan asia on voitu ratkaista monikielisillä ohjaus- ja neuvontapisteillä. Kuntakohtaisten tulkkauskulujen eroihin vaikuttaa myös se, miten muut maahanmuuttajan kannalta oleelliset palvelut ja viranomaistoiminnot on järjestetty. 5 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162218 27 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Eri alueilla ja kunnissa on eri tyyppisiä sopimuksia tulkkien välityksestä ja tilaamisesta. Tulkkien saatavuudessa eri kielille on vaihtelua eri alueilla. Joissain haastatteluissa myös nostettiin esiin, että kunnassa tai alueella voi olla tarvittavan kielen tulkkeja, mutta niitä ei voida käyttää, koska tulkit eivät ole sopimusyrityksen tai -yritysten listoilla. 2.4 Valtion korvausmenettely kunnille Keskeiset havainnot • Tulkkauskulujen korvauskäytäntö toimii, mutta on erittäin työläs ja aiheuttaa hallinnollista taakkaa. Kunnat ovat kotoutumislain mukaisesti oikeutettuja valtion maksamiin korvauksiin ko- toutumispalveluiden järjestämisestä. Korvaukset on tarkoitettu pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun heidän kotoutumistaan tukevaan toimintaan. Korvausten edel- lytyksenä on kotoutumislain mukaisesti tehty kunnan kotouttamisohjelma ja ELY-keskuk- sen kanssa tehty sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Korvauk- set jakautuvat laskennallisiin korvauksiin sekä toteutuneiden kulujen mukaan maksetta- viin korvauksiin. Kunnalle korvaukset maksaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittä- mis- ja hallintopalveluja tuottava KEHA-keskus.6 Tulkkauksesta aiheutuneet kustannukset korvataan toteutuneiden kustannusten mukai- sesti. Näitä kuntakohtaisten korvausten määriä käsiteltiin edellisessä luvussa. Korvausten hakemisen käytännöt vaihtelevat kunnittain. Toisissa kunnissa hakeminen on keskitetty, esimerkiksi kunnan sosiaalityön alaisuuteen. Toisissa kunnissa kaikki tulkkausta käyttävät hallinnonalat hakevat omat korvauksensa. Kunnat tekevät hakemuksen kustannusten korvaamisesta ELY-keskukselle. ELY-keskuk- sessa hakemus saapuu kirjaamoon, josta se viedään ELY-keskuksen sähköiseen järjestel- mään ja käsiteltäväksi työjonolle. Korvaushakemusten käsittelystä vastaa kansallinen tiimi, joka käsittelee hakemuksen ja esittää maksatuspäätöksen ratkaisijalle. Hyväksytyt maksa- tuspäätökset arkistoidaan ja siirretään ELY-keskusten maksatusjärjestelmään. Hakemus- ten käsittelyn yhteydessä käydään läpi tarkastuslistaa, jossa kirjataan mitä kuluja laskulta ei hyväksytä, jos tällaisia on. Mikäli maksatuspäätöksissä on kuluja, joita ei ole hyväksytty, nämä eritellään päätökseen kunkin pakolaisen osalta. Maksatuspäätös on julkinen asia- kirja, mutta erittely ei ole. 6 https://kotouttaminen.fi/korvaukset-kunnille 28 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Korvaushakemus voi sisältää suuren määrän asiakirjoja ja hyväksyttävien kulujen osalta tarkastus tehdään satunnaisotannalla. Otanta kuvataan kunnille annettavassa maksatus- päätöksessä. Mikäli toimitetuissa kuluissa on paljon epäselvyyksiä, voidaan otantaa laajen- taa tai tarvittaessa tarkastaa kaikki toimitetut laskut. Kyselyissä ja haastatteluissa korvausmenettelyn kuvattiin sinällään toimivan hyvin ja kun- nille on vuosien 2015 ja 2016 jälkeen myös karttunut osaamista korvausten hakemisessa. KEHA-keskus on myös ohjannut kuntia ja tarjonnut neuvontaa prosessin sujuvoittamiseksi ja sähköisen asioinnin edistämiseksi. Monessa haastattelussa korvausmenettelyä kuvattiin kuitenkin erittäin työlääksi. Esimerkiksi yksi haastateltu keskussairaala kuvasi tulkkauskulujen korvausten hakemisen vaativan yhden tai useamman henkilön vuosittaisen työpanoksen. Kuntien tulee esittää tulkkauskulujen korvaushakemusten liitteeksi tositteet toteutuneista tulkkaustapahtumista, joista ilmenevät tulkattavan nimi, syntymäaika, tilaaja, päivämäärä, kieli, palvelun kesto ja hinta. Yksittäinen liite voi myös sisältää korvattavia ja ei korvattavia kuluja. Hakemukseen tarvittavien tietojen erittely ja asiakkaan tietojen selvittely kuvataan aikaa vieväksi työksi. Hakemuksen käsittelyä kuvataan haastavan myös se, että liitteinä toimitetuissa laskuissa sen henkilön nimi (tai muut tiedot), jonka osalta tehdystä tulkkauk- sesta korvausta haetaan, voi olla kirjoitettu eri tavalla kuin sähköisissä järjestelmissä ole- vissa tiedoissa. Ylipäänsä henkilön korvauskelpoisuuden selvittämistä kuvataan hakemus- ten käsittelyssä raskaaksi. Haastatteluissa kuvattiin, että kaikkia osapuolia hyödyttäisi, jos sähköiset järjestelmät kehittyisivät siten, että maahanmuuttajan status olisi helpommin tunnistettavissa. Tulkkauksen tilannut tilaaja-asiakas voi kunnissa olla eri kuin korvausta hakeva taho esi- merkiksi tilanteessa, jossa korvausten hakeminen on keskitetty esimerkiksi sosiaalityön alle ja tulkkaus on aiheutunut terveydenhuollon palveluista. Tulkkauksen tilaaja-asiak- kaana on voinut olla myös kuntayhtymä, jonka tulee vyöryttää syntyneet tulkkauskulut maahanmuuttaja-asiakkaan kotikunnalle. Kuntayhtymällä tai muulla tulkkauksen tilan- neella taholla ei myöskään välttämättä ole suoraan tietoa maahanmuuttaja-asiakkaan kor- vauskelpoisuudesta. Korvauskelpoisuuden selvittäminen ja maahanmuuttajan kotikunnan selvittämisen kuvattiin joissain haastatteluissa olevan työlästä. Kyselyiden perusteella kuntien hakukäytännöt vaihtelevat kuukausittaisesta hakemisesta kerran tai kaksi vuodessa hakemiseen. Yleisimmin kunnat hakevat korvauksia 3–4 ker- taan vuodessa. Myös hakemusten koko vaihtelee. Suurimmat haastatteluissa aineistoissa mainittuja selvityksiä kuvattiin yli 1 000-sivuiseksi. Kyselyn perusteella kunnat toimittavat tulkkaukseen liittyen keskimäärin 50–100 sivuisia korvaushakemuksia. Monet kunnat ha- kevat KEHA-keskuksesta samalla myös muita valtion pakolaisista korvaamia menoja kuten esimerkiksi toimeentulotuen kustannuksia. 29 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Aineistossa korvausten hakemisen nähtiin vievän kohtuuttoman suuren työpanoksen. Haastatteluissa pohdittiin jossain määrin tulkkauksesta ja kääntämisestä aiheutuneiden kulujen muuttamista toteutuneista kustannuksista kunnille maksettaviin vuosittaisiin las- kennallisiin korvauksiin. Mikäli korvausperuste olisi laskennallinen, sen nähtäisiin vähen- tävän kunnissa merkittävästi korvauksiin liittyvää hallinnollista työtä ja lisäävän kuntien harkintaa tulkkien tilaamisen kulloisestakin tarpeesta. Toisaalta riskinä aineistossa tunnis- tettiin mahdollisesti nouseva kynnys tulkin tilaamiselle ja näin ollen maahanmuuttaja-asi- akkaan oikeusturvan vaarantuminen. Vaihtoehtona laskennallisille korvauksille nähtiin automatisaation lisääminen siten, että se poistaisi nykyisen tarpeen lähettää kunnista kor- vaushakemuksia valtion maksettavaksi. 2.5 Kokemukset asioimistulkkauksesta Keskeiset havainnot • Tulkkauksen laatu nähdään pääasiassa hyväksi. Heikolla laadulla tulkkauksia tekeviä kuvataan kuitenkin tilaaja-asiakkaiden näkökul- masta pääsääntöisesti yksittäistapauksiksi. • Keskeinen haaste tulkkauksen laadun varmistamisessa ja kehittämi- sessä on palautteen vähyys. • Tulkkeja välittävien toimijoiden taholla laadunvarmistusta tehdään rekrytointien yhteydessä. Yrityksissä laadunvarmistusta tehdään myös saatujen palautteiden kautta. Laatu Tulkkauksen laatu nähdään aineistossa pääasiassa hyväksi. Sinällään tulkkauksen laadun määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Tulkkauksen laatua voidaan tarkastella esimerkiksi tulkin eettisten ohjeiden tuntemisen kautta, vuorovaikutustilanteen onnistumisen kautta, tulkatun sisällön tarkkuuden kautta, asioimistilanteen onnistumisen kautta tai esimerkiksi tulkin roolissaan pysymisen kautta. Riippuen vastaajasta tulkkauksen laadulle asetetaan hieman erilaisia kriteereitä ja odo- tuksia. Esimerkiksi asiakkaat, viranomaiset ja asioimistulkit saattavat kaikki asettaa erilai- sia laatukriteereitä asioimistulkkaustilanteelle. Lisäksi viranomaisen taustaorganisaatio ja tulkkeja välittävä yritys voivat määritellä laadukkaan asioimistulkkauksen eri tavoilla. Haastatteluissa esimerkiksi tunnistettiin tilanteita, joissa viranomaisasiakas on pitänyt tulkkausta laadukkaana, kun tulkki on oma-aloitteisesti ohjannut asiakasta tämän kotou- tumiseen liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi jotkut 3. sektorin toimijat saattavat toimia 30 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 maahanmuuttajille ns. kulttuuritulkkeina, joiden tehtävänä on kulttuurien välisen ymmär- ryksen luomisen helpottaminen. Kulttuuritulkkien rooli voi olla asioimistulkkeja vapaampi ja toimiminen kulttuuritulkkina voi olla myös avustamisen kaltaista. Asioimistulkkien rooli ei kuitenkaan ole avustaa ja esimerkiksi asioimistulkin eettisissä ohjeissa määritellään, että ”tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä eikä toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan muita kuin tulkkaustehtäviä.” Asioimistulkkauksen ammattisäännöstö7 luo suuntaviivat laadukkaalle tulkkaukselle. Tulk- kauksen laatukriteerit määrittyvät kuitenkin parhaiten palveluiden tilaajan ja palveluiden tuottajan välisessä vuorovaikutuksessa. Tulkkauspalveluiden kilpailutuksessa laatukritee- reitä on haasteellista pisteyttää tai määritellä tarjouspyyntöön. Tarkastelluissa tarjouspyyn- nöissä laatukriteereinä oli käytetty esimerkiksi kieli- ja muuta palveluvalikoimaa. Yleisinä tarjoukseen osallistumiseen esitettyinä kriteereinä ovat vaatimukset käytettävien tulkkien osaamisesta, eettisten ohjeiden tuntemuksesta ja kielitaidosta. Kilpailutusten nähtäisiin hyötyvän suuresti markkinavuoropuheluista, joita ei ainakaan tämän selvityksen aineiston perusteella kovin usein järjestetä. Tulkkauksen laatuun vaikuttaa myös oleellisesti tarkkuus, jolla viranomaisen tai maahan- muuttaja-asiakkaan sanoma siirtyy tulkin välityksellä. Esimerkiksi Isolahti (2014) tarkasteli väitöskirjassaan oikeustulkkauksen tarkkuutta ja huomasi, että tulkkien välillä oli eroja sen suhteen, kuinka tarkasti viestin sisältö tuli tulkatuksi. Tämän selvityksen haastatteluiden perusteella tulkkauksen vaativuustasot voivat myös vaihdella riippuen tilanteesta. Vaikka eettisten ohjeiden mukaan periaatteena on, että ”tulkki tulkkaa kattavasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta” on tulkkauksen vaativuus keskimäärin erilaista esimerkiksi päiväkodissa tapahtuvassa tulkkauksessa kuin oikeustulkkauksessa tai esimer- kiksi turvapaikkapuhuttelussa. Tulkattuun tilanteeseen liittyy odotuksia tulkkausta käyttävältä viranomaiselta, maahan- muuttaja-asiakkaalta, tulkilta itseltään ja tulkkien taustaorganisaatioilta. Esimerkiksi Niit- tylä (2019) havaitsi pro gradun -tutkielmassaan eroja siinä, millaisia odotuksia tulkkauk- selle ja tulkille asetettiin. Eroja odotuksissa voi syntyä hänen mukaansa esimerkiksi siinä, mitä tulkin odotetaan tulkkaavaan. Toinen saattaa Niittylän mukaan olettaa tulkin tulkkaa- vaan sanasta sanaan viranomaisen tai maahanmuuttaja-asiakkaan sanoman, toinen taas voi olettaa tulkin kääntävän myös kulttuurisia tekijöitä. Laatuun vaikuttaa oleellisesti myös tilanteen sujuvuus. Hurre (2019) Diakonia-ammattikor- keakoulun opinnäytteessään tarkasteli sosiaaliviranomaisten kokemuksia asioimistulkin 7 https://www.sktl.fi/@Bin/316510/Asioimistulkin_ammattissa%CC%88a%CC%88nno%CC%88sto%CC%88_il- man_kuuloliittoa.pdf 31 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA kanssa toimisesta. Laadukkaan tulkkaustilanteen kriteereiksi hän tunnisti esimerkiksi asioi- mistulkin ammattitaidon välittää neutraalisti viestiä viranomaisen ja mahanmuuttaja-asi- akkaan välillä sekä tulkin pysymisen roolissaan. Hurren havaintojen mukaan tulkatun tilan- teen sujuvuutta häiritsevät erityisesti tulkin poistuminen tulkin roolista ja tämän heikko kielitaito. Hurre nostaa esille saman havainnon, joka nousi esille myös muutamissa tämän selvityksen haastatteluissa: hyvä tulkki tulkkaa minämuodossa. Tämä on oleellinen tekijä pitämään tulkin roolin neutraalina viestin välittäjänä. Haastatteluissa ja kyselyissä kuvattiin alalla toimivan jossain määrin henkilöitä, jotka eivät tunne tai toimi asioimistulkkien ammattietiikan mukaisesti. Heikolla laadulla tulkkauksia tekeviä kuvataan kuitenkin tilaaja-asiakkaiden näkökulmasta pääsääntöisesti yksittäista- pauksiksi. Keskustelua varjostavat kuitenkin selvityksen aineistossa esitetyt näkemykset siitä, että tulkkeja välittävillä yrityksillä olisi taloudellinen intressi osoittaa tulkkaustöitä yri- tysten kannalta ”halvemmille” tulkeille pätevyyden sijaan. Yksi keskeinen haaste tulkkauksen laadun varmistamisessa ja kehittämisessä on selvityk- sen aineistojen perusteella palautteen ja keskustelun vähyys erityisesti tilaaja-asiakkaan ja tulkkauspalveluiden tuottajien välillä. Kunnat ja tulkkausta käyttävät viranomaiset ker- toivat antavansa palautetta yleensä vain niissä tilanteissa, joissa tulkki on toiminut jollain tavalla virheellisesti tai tämän kielitaidon on todettu olevan riittämätön. Maahanmuutta- ja-asiakkailla on huonosti mahdollisuuksia antaa palautetta ja asioimistilanteissa heidän voi olla vaikea viestiä viranomaiselle, jos he eivät ymmärrä, mitä tulkki sanoo – toimivat- han he tulkin välityksellä. Tilaaja-asiakkaat eivät myöskään systemaattisesti kerää tai seu- raa maahanmuuttaja-asiakkaiden palautteita. Tulkkauksen laatuun vaikuttaa myös tämän selvityksen aineiston perusteella se, missä määrin tulkki on valmistautunut tulkattavaan tilanteeseen ja missä määrin tämä tuntee juuri kyseisen aihealueen sanastoa. Valmistautumisen tarpeeseen vaikuttaa niin ikään se, millaisesta tulkkaustilanteesta on kyse. Asioimistulkit tunnistivat haasteeksi sen, että usein toimeksiannoissa ei aina ole riittäviä tietoja esimerkiksi sanaston opetteluun tai tarkistami- seen. Toimeksiannon kuvaus voi olla hyvin lyhyt, esimerkiksi ”terveystulkkaus”. Haastatellut asioimistulkit korostivat, että hyvä valmistautuminen on keskeisessä roolissa laadukkaa- seen tulkkaukseen. Haastatteluissa myös nostettiin esille, että asiakkaan tietoturva voi hai- tata valmistautumista siten, ettei tulkille voida toimittaa riittäviä tietoja esimerkiksi asiak- kaan tiedoista tai tulevasta asiointitapahtumasta. Erityisesti terveyteen liittyvä tulkkaus voi edellyttää tulkilta hyvin yksityiskohtaista sanaston tuntemusta ja valmistautumista. Tulkit kuvaavat tietoturvan haittaavaan jossain määrin tulkkaukseen valmistautumista ja ennak- komateriaalien puutetta haasteeksi laadukkaan tulkkauksen toteuttamisessa. Hyvän tulkin tärkeäksi ominaisuudeksi nähtiin kyky tunnistaa oman osaamisensa rajat. Hyvä tulkki osaa tehdä tarkentavia kysymyksiä, jos ei itse ymmärrä. 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Selvityksessä pyrittiin myös tunnistamaan, kuinka laadunvarmistus tapahtuu. Haastatte- luiden ja tietopyynnön perusteella tulkkeja välittävät yritykset varmistavat tulkkauksen laadun rekrytointikäytännöissään. Tulkkifirmoissa voidaan esimerkiksi luoda jokaisesta tulkista sisäinen profiili, jonne on kirjattu tulkin taitotaso ja erityisosaaminen eri substans- seista. Haastatellut yritykset myös kuvasivat, että mikäli hakijalla ilmenee puutteita osaa- misessa, mutta hänessä on tunnistettavissa potentiaalia, koulutetaan tulkkia sisäisesti ja otetaan mukaan seuraamaan tulkkaustilanteita ennen kuin hänelle annetaan toimeksian- toja. Laatua pyritään pitämään yrityksissä yllä myös säännöllisillä koulutuksilla. Yrityksissä laadunvarmistusta tehdään myös saatujen palautteiden kautta, ja yritykset kuvaavatkin reagoivansa aina saatuun palautteeseen. Yksi haastateltava kuvasi laadun kehittämistä myös siten, että palveluntuottaja tuottaa seurantatietoa tilaajille. Aineistoa vasten voidaan esimerkiksi seurata peruuntuneita tulkkauksia ja kehittää palveluohjausta, jos huomataan, että tietyillä asiakasryhmillä peruuntumisia on enemmän. Tilaajaorganisaatiossa laadunvarmistuksen keskeisimpiä keinoja ovat kilpailutukset ja niissä asetut kriteerit laadulle. Toisaalta, kuten aiemmin tässä selvityksessä on esitetty, laatukriteerien määrittäminen kilpailutusvaiheessa on haasteellinen tehtävä ja edellyttää vuoropuhelua palveluntuottajan kanssa. Tilaaja-asiakkaalla on myös mahdollisuus valvoa laatua palvelun toteutusvaiheessa. Tilaaja-asiakkaan laadunvalvonnassa keskeinen työkalu on palaute, jota kerätään tulkkeja käyttäviltä asiantuntijoilta ja maahanmuuttaja-asiak- kailta, joille tilanne on tulkattu. Myös laadunvalvonta palautteenkeruun ja muun seuran- nan kautta edellyttää, että laadukkaalle tulkkaukselle on määritelty kriteerit. Asioimistulkeilta kysyttiin heidän tavoistaan varmistaa tulkatun tilanteen laatu. Asioimis- tulkit näkivät, että he voivat osaltaan varmistaa laadukkaan tulkkauksen valmistautumalla huolellisesti tulkkaustilanteeseen ja opettelemalla mahdollisuuksien mukaan siihen liitty- vää sanastoa. Samoin tulkit näkivät usein, että tulkkien tulee osallistua mahdollisuuksien mukaan koulutuksiin ja pitää yllä ammattitaitoaan ja sanastojaan. Myös muut eettiset seikat, kuten tulkin salassapitovelvollisuus, voidaan katsoa kuulu- viksi laadukkaaseen tulkkaukseen. Joissain haastatteluissa esimerkiksi applikaatiovälittei- sen pikatulkkauksen haasteeksi on nostettu sen varmistaminen, että tulkki on tulkkaus- tilanteessa sellaisessa paikassa, jossa ei ole asiaan kuulumattomia henkilöitä. Riskinä on asiakkaan tietoturvan vaarantuminen. Toisena haasteena pikatulkkaukselle tunnistettiin, että sen toteuttamisesta laskutetaan joissain tapauksissa minuuttipohjaisesti. Ansioiden näkökulmasta tämä ei tee tulkille kannattavaksi odottaa lyhyitä, minuuteissa laskutettavia toimeksiantoja kotona tai muussa soveltuvassa paikassa. Yritysten haastatteluissa tuotiin esiin, että pikatulkkauksen hinnan on oltava sellainen, että sitä kannattaa järjestää, sillä puhelintulkkauksen hintatasolla sen toteuttaminen ei tule käytännössä onnistumaan. Pika tulkkaus on tulkkauksen muotona suhteellisen uusi ja sen käytöstä ei juurikaan ole olemassa kokonaisvaltaisia ohjeita. 33 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Kuten selvityksen haastatteluissa myös kyselyissä tulkkaus nähtiin pääasiassa laaduk- kaaksi. TE-toimistojen vastaajat olivat tyytyväisempiä tulkkauksen laatuun kuin kuntien ja kuntayhtymien vastaajat. Aineiston perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopää- töksiä, mutta taustalla voi olla, että tulkattavat tilanteet ovat sisällöllisesti yhdenmukai- sempia ja niitä on määrällisesti vähemmän. TE-toimistoissa tulkit tilataan pääosin Hanselin puitesopimuksen kautta, johon on tehty kansallinen kilpailutus. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat tulkkipalveluidensa hankinnasta itse. Myös kyselyissä keskeisimmät laadukkaan tulkkauksen haasteet liittyvät siihen, ettei tulkki pysy roolissaan tai ei osaa riittävästi suo- men kieltä. Kuntien ja kuntayhtymien vastauksissa 60 % vastaajista oli vähintään jossain määrin eri mieltä sen kanssa, että he tietävät ennalta, mikä on tilatun tulkin osaamistaso. Tämä viestii osaltaan ainakin osittaisesta luottamuksen puutteesta tilaaja-asiakkaiden ja palveluntuottajien välillä. Kuntien ja kuntayhtymien sekä TE-toimistojen jakaumat tulk- kauksen laadusta on nähtävissä kuvissa 4 ja 5. Kuva 4. Kuntien ja kuntayhtymien vastaajien näkemyksiä asioimistulkkauksen laadusta (n=141). Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin ei mieltä Ei samaa eikä eri mieltä 4 % 11 % 14 % 13 % 11 % 21 % 20 % 21 % 21 % 39 % 16 % 28 % 40 % 42 % 50 % 41 % 43 % 44 % 55 % 50 % 9 % 16 % 13 % 13 % 10 % 13 % 11 % 9 % 6 % 4 % 24 % 15 % 21 % 22 % 21 % 11 % 16 % 9 % 12 % 1 % 36 % 14 % 3 % 2 % 1 % 1 % 3 % 1 % 1 % 11 % 16 % 8 % 8 % 7 % 13 % 7 % 17 % 6 % 5 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Tiedämme ennalta, mikä on meille tulkkaavien tulkkien osaamistaso Seuraamme loppuasiakkaiden asiakastyytyväisyyttä Tulkkien ammattitaito ja osaaminen on riittävää Tulkit pysyvät roolissaan Tulkkien suomen kielen osaaminen on riittävää Tulkit toimivat yleisesti asioimistulkkien eettisten ohjeiden mukaisesti Tulkkausta tehdään riittävällä ammattitaidolla Tulkatut asioimistilanteet täyttävät pääasiassa loppuasiakkaan (maahanmuuttajan) odotukset Tulkatut asioimistilanteet täyttävät pääasiassa tilaajan odotukset Yhteistyö tulkkien kanssa on pääasiassa sujuvaa En osaa sanoa 34 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Kuva 5. TE-toimistojen vastaajien näkemyksiä asioimistulkkauksen laadusta (n=36). Haastateltavia pyydettiin kuvaamaan heidän näkemystään siitä, millainen on hyvä tulkki. Alle on kirjattu kootusti ominaisuuksia ja piirteitä, joita hyvällä asioimistulkilla on: − Tulkki on puolueeton. Tulkkaustilanne on onnistunut kun tulkki on ollut maahanmuuttaja-asiakkaan ja tilaaja-asiakkaan näkökulmasta ”näkymätön”. − Hyvä asioimistulkki hallitsee molemmat käytettävät kielet ja on ver- baalisesti lahjakas ja nopea. − Tulkki on sosiaalisesti lahjakas ja osaa toimia puolueettomasti myös vaikeissa tilanteissa. Hyvä asioimistulkki ymmärtää oman roolinsa ja pystyy tarvittaessa ottamaan etäisyyttä tilanteeseen. − Hyvä asioimistulkki myös valmistautuu jokaiseen toimeksiantoon huolellisesti ja tulkkaa tilanteissa täsmällisesti. − Hyvä asioimistulkki osaa myös kieltäytyä hänelle liian vaikeista töistä. − Hyvä asioimistulkki tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, jos ei ole varma, mitä tarkoitetaan. − Hyvä asioimistulkki tuntee tulkkaustekniikat ja tulkattavan kielen kohdekulttuurit. Saatavuus Tulkkien saatavuuden todetaan olevan pääsääntöisesti hyvä, ja haasteita saatavuudessa kuvataan olevan lähinnä harvinaisempien kielten osalta. Haastatteluissa kysynnän kuvat- tiin olevan eniten niille kielille, joista Suomeen on viime aikoina tullut maahanmuuttajia. Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin ei mieltä Ei samaa eikä eri mieltä En osaa sanoa 23 % 31 % 25 % 42 % 36 % 36 % 42 % 58 % 51 % 47 % 58 % 44 % 53 % 56 % 56 % 42 % 9 % 6 % 6 % 3 % 3 % 6 % 14 % 14 % 8 % 3 % 8 % 3 % 3 % 3 % 3 % 8 % 3 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Tulkit pysyvät roolissaan Tulkkien ammattitaito ja osaaminen on riittävää Tulkkausta tehdään riittävällä tarkkuudella Tulkit toimivat yleisesti asioimistulkkien eettisten ohjeiden mukaisesti Tulkkien suomen kielen osaaminen on riittävää Tulkatut asioimistilanteet täyttävät pääasiassa loppuasiakkaan (maahanmuuttajan odotukset) Tulkatut asioimistilanteet täyttävät pääasiassa tilaajan odotukset Yhteistyö tulkkien kanssa on pääasiassa sujuvaa 35 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Esimerkiksi ennen vuotta 2015 suurimpien tulkattujen kielten kuvataan olleen venäjä ja somali. Vuoden 2016 jälkeen suurin kysyntä on arabian kielelle. Eri kielten kysyntä ja asioimis tulkkien saatavuus voi vaihdella suuresti riippuen ajankohdasta ja esimerkiksi Suomeen kohdistuvan maahanmuuton lähtömaista. Kyselyissä (TE-toimistot ja kunnat sekä kuntayhtymät) vastaajia pyydettiin arvioimaan ti- lastokeskuksen mukaan 20 Suomessa puhutuimman vieraan kielen tulkkauksen tarjontaa. Lisäksi vaihtoehtoihin lisättiin tigrinja, sillä sen tiedettiin olevan haasteellinen kieli tulk- kauksen osalta. Eniten tulkattuja kieliä olivat myös kyselyaineistojen perusteella arabia, persia (farsi), venäjä, kurdi ja somali. Näiden kielien osalta saatavuudessa on oletettavasti myös alueellisia eroja, sillä vastaajat raportoivat näistä kielistä sekä yli- että alitarjontaa. Toisaalta asiakas ei välttämättä osaa edes tunnistaa ylitarjontaa, sillä tilaaja-asiakkaan suuntaan näkyy enemmänkin se, onko tulkkeja saatavissa vai ei. Suurin tarve kysyttyjen kielten osalta ilmeni tigrinjassa ja swahilissa. Kyselyiden valmiiksi annettujen kielien lisäksi haastatteluissa haasteellisiksi kieliksi saatavuuden osalta nostet- tiin mm. kurmanjin ja burman kielet. Lisäksi selvityksessä nostettiin esiin, että ruotsinkie- lisiä asioimistulkkeja on paikoin vaikea löytää. Selvityksen kyselyyn vastanneista 1 kertoi, että tulkkausta tehdään vieraasta kielestä ruotsiin ja 40 vastaajaa kääntämistä tehtävän sekä suomeen että ruotsiin. Kuvassa 6 on esitetty kyselyiden vastauksia tulkkien saatavuu- desta eri kielille. Vastaajilla oli myös mahdollista vastata ”kieltä ei tulkata alueellamme”. Näitä vastauksia ei erikseen ole kuvattu. 36 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Kuva 6. Asioimistulkkien tarjonta kunnille, kuntayhtymille ja TE-toimistoille (n=187). Kyselyissä 65 % kuntien ja TE-toimistojen vastaajista (n=187) näki, että tulkkien saatavuus- kysymykset asettavat maahanmuuttaja-asiakkaat jollain tavalla eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi harvinaisempien kielten osalta odotusaikojen kuvataan olevan välillä pitkiä ja jossain määrin hidastavan asiakkaan palvelupolkua, kun kaikki vaadittuja viranomaisen toimia ei saada tehtyä riittävän nopeasti. Eriarvoisuutta voi syntyä myös siinä, että läsnä- olotulkkeja ei ole saatavilla ja asiakkaalle tilanne etätulkataan, vaikka muiden vastaavassa tilanteessa olevien eri kieltä puhuvien asiakkaiden kohdalla käytetään läsnäolotulkkausta tarkoituksenmukaisempana tulkkaustapana. Haastatteluissa ja kyselyssä nousi myös esiin, että saatavuuskysymykset voivat vaikuttaa myös viranomaisten omiin aikatauluihin, kun viranomaistoimia joudutaan suunnittelemaan tulkkien saatavuuden ehdoilla. Kielten saatavuuteen liittyvät myös murrekysymykset. Useissa haastatteluissa vastaajat nostivat haasteeksi tilanteet, joissa tulkki käyttää eri murretta kuin asiakas. Eri murteiden käytöstä syntyy vähintäänkin väärinkäsityksiä tai väärin ymmärryksiä, sillä sanat voivat eri murteissa tarkoittaa eri asiaa. Pahimmillaan tulkki ja tulkattava eivät ymmärrä toisiaan. Tulkeista on alitarjontaa Tulkeista on ylitarjontaaTulkkeja on sopivasti 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 arabia persia, farsi venäjä kurdi somali turkki ranska thai espanja englanti albania kiina portugali swahili, suahili romania puola vietnam italia saksa bulgaria ukraina bosnia viro, eesti unkari hindi tigrinja bengali tagalog, pilipino nepali urdu 37 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Haastatteluissa ja kyselyissä korostettiin, että myös tulkkien puhuma murre tulee huo- mioida tulkkia tilatessa. Murteen lisäksi tulkin sukupuolella voi olla vaikutusta tulkkaustilanteen onnistumiseen. Maahanmuuttaja-asiakkaan voi olla kulttuurisista tekijöistä johtuen haasteellista tai mah- dotonta kertoa arkaluontoisista asioistaan toista sukupuolta olevalle tulkille. Aineistossa tulkin saatavuus sukupuolen mukaan kuvattiin jossain määrin haasteeksi. Harvinaisempien kielten osalta keskeisenä saatavuuden haasteena on tunnistettu se, ettei kieltä osaavalla ole juurikaan taloudellista kannustinta kouluttautua ja toimia tämän kielen tulkkina, sillä toimeentulo on tulevaisuudessa epävarma. Tästä johtuen useimmat harvi- naisempien kielten tulkit työskentelevät täysipäiväisesti muissa töissä, eivätkä ole yhtä no- peassa valmiudessa toimeksiannoille kuin päätoimisesti tulkkausta tekevät. Tekniikan kehittyminen on mahdollistanut uusien tulkkausmuotojen käytön tai esimer- kiksi etätulkkauksen tehokkaamman käytön. Uusien tulkkausmuotojen ja muotojen moni- puolistumisen nähtiin haastatteluiden perusteella parantaneen tulkkien saatavuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje (2013, s.11) myös ohjaa kuntia käyttämään etätulkkausta aina, kun se on asian selvittämisen kannalta mahdollista. Haastatteluissa ja kyselyssä etätulk- kaus tunnistettiin laajasti kustannustehokkaimmaksi tulkkauksen muodoksi. Tällä hetkellä tulkkifirmat tarjoavat myös applikaation avulla tapahtuvaa pikatulkkausta, jossa tulkki voidaan saada paikalle spontaanisti ilmenneessä tulkkauksen tarpeessa. Eri tulkkausme- netelmiä ja niiden vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa eri käyttötarkoituksiin on pohdittu seuraavassa alaluvussa. Kuten edellä on todettu, kyselyiden perusteella sekä TE-toimistot että kunnat ja kuntayh- tymät kuvasivat tulkkien saatavuuden hyväksi. Vähiten samaa mieltä kummassakin kyse- lyssä oltiin väittämästä ”Voimme vaikuttaa siihen kuka tulee tulkkaamaan”. Joissain haas- tatteluissa kuvattiin, että joskus on kuitenkin hyötyä, jos sama tulkki voi tulkata saman asiakkaan asioita. Tulkkausta käyttävät viranomaiset kertoivat haastatteluissa tekevänsä ajoittain tilausten yhteydessä toivomuksia, että tulkkauksen toteuttaisi sama tulkki kuin edellisellä kerralla. Toisen näkemyksen mukaan sillä, kuka tulkkaa, ei puolestaan saisi olla vaikutusta tulkkaustilanteen onnistumiseen. Samoin kunnat, kuntayhtymät ja TE-toimistot esittävät jossain määrin haasteita tulkin saamisessa nopealla varoitusajalla. Saatavuuteen liittyvien väittämien jakaumat ovat nähtävissä kuvissa 7 ja 8. 38 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Kuva 7. Kuntien ja kuntayhtymien näkemykset tulkkauksen saatavuudesta (n=144). Kuva 8. TE-toimistojen näkemyksiä tulkkauksen saatavuudesta (n=35). Tulkkausmenetelmät Asioimistulkkausta voi luokitella monin eri tavoin. Yksi tapa luokittelulle on erottaa tulk- kaustapoina esimerkiksi konsekutiivi- tai peräkkäistulkkaus, jossa tulkki ja puhuja puhu- vat vuorotellen, ja simultaanitulkkaus sekä kuiskaustulkkaus, joissa tulkki puhuu puhujan kanssa samanaikaisesti. Tämän selvityksen kannalta jaottelu on tehty sen mukaan, missä tulkki fyysisesti on ja minkä teknologian välityksellä tulkkausta tehdään. Tässä selvityk- sessä on näin ollen jaoteltu erikseen läsnäolotulkkaus ja etätulkkaus. Asioimistulkkausta tehdään pääsääntöisesti läsnäolotulkkauksena, jolloin tulkki, maahanmuuttaja-asiakas ja viranomainen ovat kaikki fyysisesti läsnä samassa tilassa tai puhelintulkkauksena, jossa Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin ei mieltä Ei samaa eikä eri mieltä En osaa sanoa 12 % 16 % 31 % 28 % 31 % 32 % 37 % 36 % 41 % 44 % 47 % 49 % 6 % 10 % 7 % 6 % 8 % 2 % 26 % 28 % 15 % 9 % 11 % 11 % 13 % 6 % 3 % 3 % 1 % 2 % 7 % 4 % 4 % 10 % 2 % 3 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Voimme vaikuttaa siihen kuka tulee tulkkaamaan Tulkin saaminen on helppoa lyhyellä varoitusajalla Saamme tulkkeja haluamillemme tulkkaustavoille (esim. läsnäolotulkkaus, etätulkkaus jne.) Voimme tarvittaessa tilata tulkin sukupuolen mukaan Tulkin saaminen on helppoa Saamme tulkkeja helposti kaikille keskeisille kielille Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin ei mieltä Ei samaa eikä eri mieltä En osaa sanoa 3 % 40 % 31 % 54 % 54 % 23 % 17 % 43 % 26 % 37 % 17 % 9 % 6 % 6 % 9 % 11 % 14 % 3 % 26 % 14 % 3 % 9 % 6 % 23 % 9 % 3 % 3 % 3 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Voimme vaikuttaa siihen kuka tulee tulkkaamaan Saamme tulkkeja haluamillemme tulkkaustavoille (esim. läsnäolotulkkaus tai puhelintulkkaus) Tulkin saaminen on helppoa lyhyellä varoitusajalla Tulkin saaminen on helppoa Saamme tulkkeja helposti kaikille keskeisille kielille 39 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA vähintään tulkki on fyysisesti jossain muualla ja tulkkaus tapahtuu puhelimen välityk- sellä. Puhelintulkkaus on esimerkiksi video- ja pikatulkkauksen ohella yksi etätulkkauksen muoto. Videotulkkaus eroaa puhelintulkkauksesta siten, että mukana on myös videoyh- teys. Pikatulkkaus on puolestaan applikaation välityksellä tapahtuvaa tulkkausta, jossa toi- meksianto voidaan kiireellisissä asioissa tehdä tulkille minuuteissa applikaation kautta. Se käyttävätkö organisaatiot etätulkkausta vai läsnäolotulkkausta, riippuu siitä, mikä organi- saatio tulkkausta tilaa. Joissain organisaatioissa on lähtökohtana, että tulkki on aina etänä. Etätulkkausta suositaan pääsääntöisesti edullisemman hinnan ja paremman saatavuuden takia. Haastatteluissa Hansel Oy:n puitesopimuksesta sanottiin, että se painottuu vahvasti pääkaupunkiseudun toimijoihin ja kauempana toimivilla TE-toimistoilla ei käytännössä ole kustannustehokasta tarjota asiakkailleen muuta kuin etätulkkausta. Kyselyissä kuntavastaajat kuvasivat länsäolotulkkauksen saatavuutta paremmaksi kuin TE-toimistojen vastaajat. Tämä selittyy oletettavasti juuri sillä, että TE-toimistoihin tulkit tulevat kansallisen puitesopimuksen kautta, kun kunnat ja kuntayhtymät puolestaan vas- taavat tulkkauspalveluiden hankinnasta itse. Sekä TE-toimistojen että kuntien ja kuntayh- tymien vastaajat pitivät läsnäolotulkkausta useammin tarkoituksenmukaisempana toi- mintona kuin puhelintulkkausta. Läsnäolotulkkauksen kuvattiin olevan tarkoituksenmu- kaisempaa esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa asiakkaan asia koski jotain etuuksiin liittyviä seikkoja tai muita vastaavia tilanteita, jotka edellyttävät asiakirjojen tarkastelua. Haastat- teluissa ja kyselyissä korostettiin, että etätulkkauksen osalta tekniikan tulee olla käyttö- varmaa, jotta asioimistilanteen toteutus ei kärsi teknisistä haasteista. Selvityksen aikana vallinneen Covid-19-tilanteen vuoksi, selvityksen aikana etätulkkauksen rooli oli huomat- tavan korostunut. Kuntien ja TE-toimistojen jakaumia tulkkausmenetelmistä on nähtävissä kuvassa 9. 40 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Kuva 9. Kokemukset tulkkausmuodoista TE-toimistoissa (n=37) sekä kunnissa ja kuntayhtymissä (n=144). Asioimistulkeille yleisin tulkkausmuoto oli läsnäolotulkkaus. Lähes kaikki kyselyyn vastan- neet asioimistulkit tekivät sekä läsnäolotulkkausta että puhelintulkkausta. Videotulkkausta teki noin kaksi kolmasosaa ja yksi kolmasosa pikatulkkausta (salamatulkkaus). Asioimis- tulkit kuvasivat haastatteluissa, että tulkkausmenetelmistä läsnäolotulkkaus on yleensä tulkkaustilanteen onnistumisen kannalta paras ja varmin vaihtoehto. Riskeinä puhelin- tulkkauksessa ja erityisesti videotulkkauksessa tunnistettiin kuuluvuus- ja yhteysongel- mat. Pikatulkkauksella tarkoitetaan sovellusvälitteistä tulkkausta, joista salamatulkkaus on tuotemerkkinä yksi esimerkki. Tilaaja-asiakkaalle syntyy nopea tarve tulkille, jolloin tämä voi tehdä tälle kielelle tietopyynnön sovellukseen, joka välittää sen kaikille aktiivisille tätä kieltä tulkkaaville sovellukseen rekisteröityneille asioimistulkeille. Nopein asioimistulkki saa toimeksiannon. Pikatulkkauksen – ja joskus myös puhelintulkkauksen – haasteena tunnistettiin haastatteluissa se, ettei aina voida varmistua siitä, että tulkki on tekemässä tulkkausta sellaisessa paikassa, jossa asiakkaan oikeus-tai tietoturva ei vaarannu. Asioimis- tulkkien käyttämät tulkkausmuodot on esitetty alla kuvassa 10. Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin ei mieltä Ei samaa eikä eri mieltä En osaa sanoa 53 % 27 % 29 % 43 % 54 % 28 % 36 % 75 % 30 % 41 % 40 % 38 % 19 % 17 % 39 % 14 % 6 % 9 % 7 % 6 % 8 % 6 % 6 % 3 % 8 % 15 % 13 % 1 % 5 % 17 % 17 % 6 % 1 % 4 % 6 % 2 % 8 % 11 % 3 % 2 % 4 % 4 % 10 % 5 % 22 % 3 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Läsnäolotulkkaus on tarkoituksenmukainen tulkkauksen muoto toiminnoissamme Läsnäolotulkkauksen saatavuus on hyvä Puhelintulkkaus tai muu etätulkkaus on tarkoituksen- mukainen tulkkauksen muoto toiminnoissamme Puhelintulkkauksen tai muun etätulkkauksen saatavuus on hyvä Läsnäolotulkkaus on tarkoituksenmukainen tulkkauksen muoto TE-toimistossa Läsnäolotulkkauksen saatavuus on hyvä Puhelintulkkaus tai muu etätulkkaus on tarkoituksen- mukainen tulkkauksen muoto TE-toimistossa Puhelintulkkauksen saatavuus on hyvä Ku nn at ja ku nt ay ht ym ät TE -to im ist ot 41 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Kuva 10. Asioimistulkkien käyttämien tulkkausmuotojen yleisyys (n=170) Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa (2013), että tulkkausta tulisi tehdä etätulkkauksena aina kun se on asian hoitamisen kannalta mahdollista. Teknologia on lisännyt etätulkkauk- sen tarjontaa. Asioimistulkit kuvasivat etätulkkauksen helpottavan toisaalta siinä, että toi- meksiantoon ei tarvitse välttämättä käyttää matka-aikaa. Toisaalta asioimistulkit kuvasivat etätulkkausmuotojen tuoneen alalle uudenlaista toimeksiantojen hinnoittelua. Aiemmin toimeksiannot hinnoiteltiin esimerkiksi puolen tunnin tai tunnin mukaisesti. Nyt minimi- laskutus voi etätulkkauksessa olla 15 minuuttia ja pikatulkkauksessa laskutus voi olla mi- nuuttiperusteista. Tulkit kuvasivat tämän heikentäneen toimeentuloaan jossain määrin. Läsnäolotulkkaus voi olla tilaaja-asiakkaalle etätulkkausta kalliimpi menetelmä, jos tulkki joudutaan tilaamaan kaukaa ja tälle joudutaan myös maksamaan majoitus- ja matkaku- luja. Läsnäolotulkkaukseen kuluu tulkin näkökulmasta myös matka-aikaa. Matkakulujen hoitamisesta syntyy lisäksi hallinnollisia kuluja niin välittävälle yritykselle kuin tilaaja-asi- akkaalle. Haastattelussa ison kunnan edustaja puolestaan arvioi, ettei etätulkkaus yleisty, mikäli se ei ole selvästi halvempaa kuin läsnäolotulkkaus. Läsnäolotulkkauksen ja etätulkkauksen käytön ohjeistus ja johtaminen ei ole organisaa- tiossa systemaattista ja vaikuttaisi haastatteluiden perusteella perustuvan jossain määrin tottumuksiin. Haastatelluissa tai kyselyihin vastanneissa organisaatioissa tunnistettiin har- voin koko organisaation kattavaa ohjetta, jossa olisi määritelty milloin käytetään läsnäolo- tulkkia ja milloin voidaan käyttää etätulkkia. Yhdessä haastattelussa myös tunnistettiin, että organisaation henkilöstö käytti läsnäolotulkkia, vaikka ohjeistuksella on pyritty siirty- mään mahdollisimman paljon etätulkkaukseen. Käytän pääsääntöisesti Käytän satunnaisesti En käytä lainkaanKäytän harvoin 5 % 8 % 40 % 82 % 13 % 21 % 47 % 13 % 16 % 40 % 11 % 5 % 65 % 31 % 1 % 1 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Salamatulkkaus Videotulkkaus Puhelintulkkaus Paikan päällä tulkkaus 42 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 2.6 Asioimistulkkaus ammattina Keskeiset havainnot • Suurin osa asioimistulkeista tekee töitä freelancereina tai tarvittaessa töihin kutsuttavana, ns. nollatuntisopimuslaisena. • Alalla on tyypillistä, että asioimistulkit ovat työ- tai alihankinta- suhteessa useaan tulkkausta välittävään yritykseen. • Asioimistulkin ammattinimikettä ei ole suojattu ja periaatteessa kuka vain voi kutsua itseään asioimistulkiksi. • Asioimistulkkausta ei koeta arvostettavan riittävästi tällä hetkellä. Asioimistulkkien tarkkaa määrää voidaan vain arvioida. Määttä (2017) arvioi artikkelissaan ammatikseen asioimistulkkausta tekeviä henkilöitä olevan Suomessa noin 1 000 kpl, mutta asioimistulkkien kokonaismäärän olevan vielä tätä suurempi. Tulkkien kokonaismäärään arvioinnista tekee haasteellista ensiksikin se, että asioimistulkin ammattia ei ole säädelty lailla ja näin ollen kuka vain voi ainakin teoriassa toimia asioimistulkkina. Tällöin tulisi pohtia, lasketaanko asioimistulkeiksi jokainen, joka on esimerkiksi tulkannut vähintään yhden toimeksiannon vuoden aikana vai tulisiko asioimistulkiksi laskea esimerkiksi kaikki asioimistulkin tutkintokoulutuksen suorittaneet. Kummassakin laskentatavassa olisi haas- teensa. Laskemalla mukaan kaikki tietyllä aikavälillä tulkkausta tehneet, ei laskenta aseta mitään kriteereitä tulkkaavan henkilön ammattitaidosta. Toisaalta laskentatapa jättää ulos esimerkiksi ne koulutetut asioimistulkit, jotka eivät ole tehneet toimeksiantoja tuona ajan- kohtana. Jälkimmäinen tapa puolestaan jättää ulos suuren joukon asioimistulkkausta pää- toimisestikin tekeviä henkilöitä, joilla ei ole asioimistulkin tutkintokoulutusta. Tietopalvelu Vipusen mukaan asioimistulkin ammattitutkinnon oli vuoteen 2018 mennessä suorittanut 381 henkilöä. Asioimistulkkeja ei kuitenkaan rekisteröidä minnekään. Ainoastaan oikeus- tulkeista on olemassa OPH:n ylläpitämä rekisteri8. Asioimistulkkien toimenkuva on monimuotoinen, sillä moni asioimistulkki tekee asioimis- tulkkausta muuten kuin päätoimisesti. Asioimistulkeille suunnatun kyselyn perusteella, vastaajista 37 % teki ainoastaan asioimistulkin töitä (n=199). Muut vastaajat tekivät asioi- mistulkkausta sivutoimisesti tai jotain muuta työtä, kuten kääntämistä, tulkkauksen rin- nalla. Osa vastaajista ei tehnyt tällä hetkellä asioimistulkkausta ollenkaan. Vastaajia pyy- dettiin arvioimaan heidän keskimäärin viikossaan tekemää laskutettavaa asioimistulkkaus- työtä. Vain 14 % vastaajista (n=184) teki laskutettavaa asioimistulkkausta enemmän kuin 20 tuntia viikossa. Asioimistulkkien työaikaa kuluu myös toimeksiantoon valmistautumiseen ja sanaston opetteluun sekä matkustamiseen. Tästä ajasta ei yleensä makseta korvausta. 8 https://www.oph.fi/fi/palvelut/oikeustulkkirekisteri 43 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Haastatteluiden perusteella yhden tunnin tulkkaukseen voi pääkaupunkiseudulla kulua lisäksi 30–90 minuuttia matkoihin, joista ei pääsääntöisesti makseta korvausta. Haastatellut asioimistulkit arvioivat n. 20:n laskutettavan viikoittaisen asioimistulkkaustunnin tarkoitta- van suunnilleen normaalia noin 40 tunnin työviikkoa. Osa vastaajista myös teki töitä kun- nallisessa tulkkikeskuksessa, jossa he tekivät asioimistulkkauksen ohella esimerkiksi toimis- totöitä. Asioimistulkkien viikoittaisten tuntien jakaumaa on kuvattu kuvassa 11. Kuva 11. Asioimistulkkien viikoittaisen työajan jakauma (n=182) Asioimistulkkauksen kentällä on monenlaisia työ- ja toimeksiantosuhteita. Kyselyn pe- rusteella 72 % vastaajista (n=199) työskentelee vähintään kahdelle tulkkausyritykselle ja 15 % yli viidelle. Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan kaikki vaihtoehdot, jotka parhaiten kuvaavat hänen asemaansa asioimistulkkina. Tyypillisimmin vastaajat toimivat freelance- reina, tarvittaessa töihin kutsuttavina tai saivat asioimistulkkauksesta yrittäjän tuloa. 41 % kyselyyn vastanneista ilmoitti hänellä olevan oma asioimistulkkausta tarjoava yritys. Vas- taajien toimenkuvia on esitelty kuvassa 12. Kuva 12. Asioimistulkkien toimenkuvat (n=179) 27 % 24 % 26 % 10 % 2 % 2 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Alle 5 tuntia viikossa 5–10 tuntia viikossa 11–20 tuntia viikossa 20–30 tuntia viikossa 31–40 tuntia viikossa Yli 40 tuntia viikossa 1 % 2 % 3 % 3 % 3 % 7 % 7 % 11 % 26 % 39 % 42 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Kuukausipalkkainen, kokopäiväinen, määräaikainen Kuukausipalkkainen, osa-aikainen, määräaikainen Takuupalkka, tuntisopimus Sovitettu päiväraha Kuukausipalkkainen, osa-aikainen, vakituinen Kuukausipalkkainen, kokopäiväinen, vakituinen Muu, voit halutessasi tarkentaa Tuntiperusteinen, vähimmäispalkka sovittu Yrittäjän tuloa Tarvittaessa työhön kutsuttava (ns. nollatuntisopimus) Freelance, tulkkaus pääasiallinen tulonlähde 44 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Haastatteluissa ja asioimistulkeille suunnatussa kyselyssä asioimistulkkauksen arvostuksen kuvattiin olevan tällä hetkellä matala. Monen näkemyksen mukaan erityisesti kilpailutus- käytännöt, joissa hinta painottuu merkittävästi, ovat heikentäneet alan arvostusta ja tulkin ammattiasemaa. Esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) sekä Kääntäjien ammattijärjestö (KAJ) ovat ottaneet kantaa9 siihen, miten kilpailutus vääristää toimialaa, polkee alan hintoja ja heikentää asioimistulkkien ammattiasemaa. Haastatteluissa keskei- senä haasteena alan heikolle arvostukselle nähtiin niin ikään se, että ammattinimikettä ei ole suojattu ja kuka tahansa voi toimia asioimistulkkina. Yksittäisenä nostona yksi haasta- teltavista myös näki haasteeksi sen, että toimialalle on alkanut syntyä pieniä asioimistulk- kausta tarjoavia yrityksiä, joiden nimet saattavat olla esimerkiksi kilpailutuksissa harhaan- johtavia muistuttaessaan suurempien tunnettujen yritysten nimiä. Haastatteluissa kuvattiin toisaalta, että asioimistulkkauksen arvostus on toisaalta kasvanut vuosien saatossa. Maahanmuuton lisääntyessä yhä useammalla viranomaisella on tarve käyttää tulkkia, ja näin ollen ymmärrys tulkkauksen merkityksestä ja kysyntä laadukkaalle tulkkaukselle kasvaa. Myös koulutusmäärien kasvun nähtiin osaltaan lisänneen asioimis- tulkkauksen ja asioimistulkkien arvostusta. Haastatteluissa kuvattiin usein, että koulute- tuille ja/tai kokeneille tulkeille on suuri kysyntä. Asioimistulkit kuvasivat haastatteluissa haasteena sen, ettei heillä ole riittäviä mahdolli- suuksia vaikuttaa omiin työoloihinsa. Asioimistulkit ovat usein monen eri tulkkitoimiston listoilla, joko työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa. Asioimistulkit kertoivat, etteivät he yleensä tiedä, mitä toimeksiantajan ja tilaaja-asiakkaan välillä on sovittu esimerkiksi mat- kakorvauksista ja viikonloppu- ja iltalisistä. Monet tulkit kuvasivat haastatteluissa ja kyse- lyssä, että esimerkiksi ennen mainittujen korvausten kanssa on ollut epäselvyyksiä. Tulkit toivat myös esiin, etteivät he täysin tiedä tai voi ennakoida, missä määrin heidän nimeään tai ansioluetteloaan käytetään kilpailutuksissa ja missä määrin heidän nimiensä käyttämi- nen tuottaa toimeksiantoja juuri heille. Tulkit kuvaavat lisäksi, että tämänhetkiset tulkkauk- sesta maksettavat palkkiot eivät ole riittäviä suhteessa vaadittuun osaamiseen. Haastat- teluissa tulkit toivat myös esiin, että alan palkkakehitys on heikko. Moni pidempään alalla ollut tulkki saattaa harkita vuosien työskentelyn jälkeen alan vaihtoa, koska palkkaus ei vastaa koulutustasoa ja työkokemusta samalla tavalla kuin se vastaisi jollain toisella alalla. Kyselyssä tai haastattelussa ei juurikaan ilmennyt, että vaativimmista tulkkaustöistä mak- settaisiin suurempia palkkioita. Tulkkausyritykset kuvasivat kuitenkin sisäisiä palkkauksen käytäntöjä, jossa vaativimpia tulkkitöitä välitetään niille tulkeille, joilla on siihen riittävä osaaminen, ja lähtökohtaisesti vaativammista töistä ja paremmasta osaamisesta makse- taan korkeampia palkkioita. 9 https://sktl-fi-bin.directo.fi/@Bin/182f661e7c485f2866bac8be5f7d580c/1589178768/application/pdf/404228/ Ka%CC%88a%CC%88nno%CC%88salan%20kilpailutuksesta_2014_06_18_Ihalaiselle.pdf 45 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Asioimistulkeille esitettiin väittämiä alalla toimimisesta ja vastaajat arvioivat niitä astei- kolla täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä. Vastaukset tukevat muun selvityksen havain- toja. Asioimistulkit näkivät, että alalla toimii liikaa epäpäteviä tulkkeja ja tulkeille tulisi olla joku rekisteri tai tulkin ammattinimikettä tulisi jollain tavalla suojata. Suurimpia haasteita asioimistulkit tunnistivat asioimistulkkauksen valvonnassa ja palkkauksessa. Väittämien ja- kaumat ovat nähtävissä kuvassa 13. Kuva 13. Asioimistulkkien näkemykset toimialasta ja siellä toimimisesta (n=144) 2.7 Asioimistulkkauksen koulutus Keskeiset havainnot • Tutkintotavoitteista koulutusta tarjotaan tällä hetkellä yhdessä ammattikorkeakoulussa ja kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Yliopistoissa on mahdollisuus suorittaa asioimistulkkauksen opintoja osana muuta koulusta. Lyhytkestoisempaa koulutusta tarjotaan esi- merkiksi tulkkeja välittävissä yrityksissä ja yhtiöissä ja SKTL:n taholta. • Koulutuksen järjestäminen on kallista. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on jo korkeimmassa maksuluokassa, ammatillisen koulu- tuksen osalta ei. Rahoituksen ei nähdä kannusta täydennyskoulu- tuksen järjestämiseen. Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin ei mieltä Ei samaa eikä eri mieltä En osaa sanoa 4 % 5 % 8 % 8 % 7 % 13 % 16 % 20 % 17 % 22 % 57 % 61 % 63 % 59 % 94 % 10 % 13 % 18 % 21 % 26 % 24 % 25 % 24 % 31 % 33 % 19 % 17 % 18 % 27 % 4 % 10 % 15 % 15 % 13 % 14 % 16 % 9 % 20 % 14 % 11 % 8 % 8 % 7 % 6 % 1 % 20 % 20 % 16 % 18 % 28 % 15 % 24 % 12 % 13 % 17 % 1 % 3 % 6 % 3 % 49 % 34 % 19 % 28 % 22 % 19 % 23 % 1 % 10 % 15 % 2 % 1 % 2 % 1 % 6 % 13 % 24 % 13 % 4 % 13 % 3 % 24 % 15 % 2 % 13 % 10 % 4 % 4 % 2 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vaikeusasteeltaan erilaisista asioimistulkkaustöistä maksetaan työn vaativuutta vastaavaa korvausta Asioimistulkkausta valvotaan riittäväst i Kullakin kielellä tulkattavat työt jakaantuvat tasaisesti tällä kielellä tulkkaavien kesken Koulutus näkyy asioimistulkin palkkauksessa Asioimistulkkausta arvostetaan ammattina Suomessa Lainsäädäntö ohjaa hyvin asioimistulkkauksen järjestämistä Suomessa Asioimistulkkausta harjoittamalla voi hankkia päätoimisesti elantonsa Asioimistulkkien koulutus on laadukasta Asioimistulkkien koulutusta on riittävästi tarjolla Työkielelleni tai työkielilleni on riittävästi töitä Alalla on liikaa epäpäteviä tulkkeja Asioimistulkeista tulisi olla asioimistulkkirekisteri Kaikkien asioimistulkkina toimivien pitäisi käydä soveltuva koulutus Asioimistulkkauksen eettiset ohjeet ohjaavat hyvin tulkkien työtä Tunnen asioimistulkkauksen eettiset ohjeet 46 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 • Tulkeilla on arvioitu olevan korkeampi kynnys täydennys- ja jat- kokouluttautumiseen, sillä oma panostaminen osaaminen ei näy palkassa eikä välttämättä toimeksiannoissa. • Koulutuksen järjestäjät (ml. yo) tekevät yhteistyötä jonkin verran, mutta tarve voisi olla suurempi. Tämä tarkoittaa muun muassa koulutuksen kehittämistä, resurssien yhteistä hyödyntämistä ja mahdollisuuksia vaikuttaa alan mielikuvaan. Koulutuksen tarjonta ja koulutuksen järjestäminen Suomessa tutkintoon johtavaa asioimistulkkauksen koulutusta tarjotaan yhdessä ammat- tikorkeakoulussa ja ammatillisella toisella asteella. Tällä hetkellä asioimistulkkauksen am- mattitutkinnon koulutuksen järjestämislupa on viidellä ammatillisen koulutuksen järjestä- jällä, mutta vuonna 2020 ammattitutkintoa on järjestänyt kolme ammatillisen koulutuksen järjestäjää (TAKK, Sataedu, Taitotalo). Koulutusta on jonkin aikaa tarjottu myös ruotsinkie- lisen koulutuksen järjestäjän taholta, mutta ruotsinkielisenä koulutusta ei ole järjestetty useampaan vuoteen. Yliopistossa voi saada myös valmiuksia asioimistulkkina toimimiseen ja suorittaa asioimistulkkauksen opintokokonaisuuden osana kääntämisen opintoja, eri- koistumisena tai tutkinnon sivuaineena (HY, I-SY ja TaY). Lisäksi tulkkifirmat voivat järjes- tää työhön liittyvää ”pikakoulutusta”, jolla annetaan perusvalmiuksia tulkin työhön. Tiivistä täydennyskoulutusta erilaisista teemoista tuottaa myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) jäsenilleen. Teemoina on esimerkiksi lastensuojelu, terveydenhuolto tai muis- tiinpanotekniikka ja välineet omaan hyvinvointiin. Ammattikorkeakoulu: Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) Asioimistulkkauksen koulu- tus (210 op, 3,5 vuotta) on aloitettu 2011 ja koulutusta tarjotaan valtakunnallisesti moni- kampustoteutuksena. Tutkintoon johtava koulutus suoritetaan aina yhdellä kielellä, mutta jos opiskelijalla on vahvaa osaamista toisella kielellä, voi ammattikorkeakouluun hakeutua avoimen kautta toisella työkielellä ja saada siitä todistuksen pätevyydestä toimia asioimis- tulkkina. Diak on käynnistänyt myös tulkkaustoiminnan kehittäminen -YAMK-tutkintokou- lutusta, ja kouluttaa tulkkaustoiminnan kehittämisen asiantuntijoita kehittämis- ja johta- mistehtäviin. Tulkin (AMK) koulutuksessa niin kutsuttujen harvinaisten puhuttujen kielten tulkkauk- sen aloituspaikkoja on vuosittain 20. Valmistuneiden tulkkauskielet ovat 2014–2019 viime vuoden aikana olleet arabia (n=21), turkki (n=16) persia (farsi) (n=15), kurdi (n=13), somali (n=10), thai (n=7), kiina (mandariini) (n=5) ja vietnam (n=4). Koulutuksessa on opiskelijoita, joilla on edellisten lisäksi työkielinä albania, tigrinja ja venäjä. Temaattiset kokonaisuudet kattavat tulkkauksen ammatilliset lähtökohdat, tulkkauksen kasvatus- ja opetusalalla, sosi- aalialalla, terveysalalla, maahanmuuttotilanteissa ja poliisi- ja oikeusalalla sekä asiantunti- juuden syventämisen. 47 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Ammatillinen koulutus: Asioimistulkkauksen ammattitutkinnon10 laajuus 150 osaamis- pistettä. Uusimmat päivitetyt tutkinnon perusteet tulivat voimaan vuonna 2018. Pakolli- sia tutkinnon osia ovat ammatillinen toiminta asioimistulkkausalalla, tulkkaus kasvatus- ja koulutusalan toimintaympäristöissä, tulkkaus sosiaalialan toimintaympäristöissä, tulkkaus terveysalan toimintaympäristöissä sekä tulkkaus maahanmuuttoasioissa sekä poliisi- ja oikeusalan toimintaympäristöissä. Lisäksi tutkinto sisältää yhden valinnaisen osan, joka voi olla kääntäminen osana asioimistulkin työtä, asioimistulkkausalan toimintaympäristöön syventyminen tai joku muu ammatillinen tutkinnon osa tai osia ammatillisesta perustut- kinnosta, toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Yhteensä näyttötutkinnon suorittaneita tulkkeja oli Opetushallituksen tilastopalvelu Vipu- sen mukaan 381 kpl vuonna 2018. Aloittaneita on noin 900. Vuosittain näyttötutkintoon valmistavaan koulutuksen suorittaneita on yksittäisistä kolmeen kymmeneen. Niin koulu- tuksessa aloittaneiden kuin valmistuneiden määrät vaihtelevat paljon vuosittain koulutuk- sen järjestämisvuodesta 2000 lähtien. Opiskelijat edustavat hyvin laajasti eri kieliä. Esimer- kiksi yksi koulutuksen järjestäjä kertoi, että heillä on ollut yli 30 kieltä. Opiskelijavalinnassa on hieman eroa sen mukaan, edustaako opiskelija ko. hakukertana yksin kieliryhmää, vai pyritäänkö siihen, että opiskelijoita on vähintään kaksi kieltä kohden. Koulutukset ovat monimuoto-opiskelua ja sisältävät paljon itsenäistä ja tiimityöskentelyä. Lähiopetuksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjittäin jonkin verran. Silti koulutus voidaan nähdä ko- kopäiväisenä, vaikka se on mahdollista suorittaa myös työn ohessa. Osa koulutuksen jär- jestäjistä on kehittämässä koulutusta selkeämmin modulaariseen malliin, mikä voi tuoda joustoa henkilökohtaistamiselle ja opiskelijoiden sisään ottamiselle. Vuosien saatossa asioimistulkkikursseja on järjestetty työvoimakoulutuksena, ammatilli- sena lisäkoulutuksena ja Noste-koulutuksena rahoituskanavasta riippuen. Tällä hetkellä tavoitteellisesti yksittäisten tutkinnon osiin tähtääviä koulutuksia järjestetään vähän, eli koulutusten tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen. Viime vuosina asioimistulk- kauskoulutusta on järjestetty työvoimakoulutuksena tiettävästi vain yhdessä ammatilli- sessa oppilaitoksessa tutkinnon osaan tähtäävänä koulutuksena. Koulutusten järjestäminen Yhteistä asioimistulkkauskoulutuksille on, että se on hallinnollisesti raskasta ja kallista. Kalleus tulee siitä, että koulutuksissa tulee hyödyntää paljon alan ammattilaisia koulut- tajina. Hallinnollista lisätyötä moneen muuhun koulutukseen nähden taas tulee jo kiel- ten määrästä: ammattikorkeakoulussa tulkkausharjoituksissa tai kursseissa pitää olla eri kielten osaamista ja niitä varten on tuntiopettajien reservi. Tämä tarkoittaa myös 10 https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/4533398 48 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 lukujärjestyksellistä haastetta saada samat henkilöt samaan paikkaan antamaan palau- tetta, vaikka paljon hyödynnetäänkin jo etätyöskentelyä ja esimerkiksi pilvipalveluita. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on koulutuksen järjestäjien arvioimana tullut jos- sain määrin haasteellisemmaksi ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen 2018, kun näytöt tulee antaa pääosin työelämässä. Simuloituja näyttöjä järjestetään vain poikkeus- tapauksissa. Tutkinnon perusteiden uudistuessa myös tutkinnon osien määrä lisääntyi. Ammatillisessa koulutuksessa jokaista kieltä varten tulee huolehtia asiantuntijat tutkinnon arviointiin kirjallisiin osuuksiin ja tulkkausnäyttöihin. Arviointia tehdään ammatillisessa koulutuksessa käytännön työtehtävissä, ja näytöt tulee sopia työpaikkakohtaisesti – var- mistaa koulutettujen arvioijien mukana olo ja sopia käytännön asiat kaikkien osapuolten kanssa. Arvioijille maksetaan myös palkkiot. Koska näytöt tehdään oikeissa asiakastilan- teissa, luvan saaminen ei ole aina itsestään selvyys ja peruuntumiset ovat aina mahdollisia, jolloin tilanteet tulee järjestää uudelleen. Harvinaisten kielten tapauksissa vaikeusastetta nostaa myös se, ettei päteviä arvioijia ole helposti saatavissa. Tarvittaessa arvioijia hanki- taan esimerkiksi Ruotsista. Koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä työelämän kanssa, jotta koulutuksessa voidaan vastata työelämän tarpeisiin. Kielivalikoimaa voidaan suunnata myös sen mukaisesti. Kaik- kien kielten osalta hakijoita ei kuitenkaan löydy tarpeeseen nähden. Taustalla on nähty useita tekijöitä: jos vähän käytetyn kielen tulkkaus ei ole pääasiallinen työ, aikaa ei herkästi käytetä kouluttautumiseen, joka vie ajan ansiotyön tekemisestä. Myös heikko pohjakoulu- tus voi olla este koulutukseen hakeutumiseen. Työtä tulisi siten tehdä monella eri rinta- malla, jotta eri kielitaustaiset potentiaaliset opiskelijat saadaan tietoisiksi koulutuksista, mutta myös motivoitumaan. Lisäksi koulutuspolkujen jatkumossa tulisi huolehtia siitä, että hakeutujilla on riittävät perusvalmiudet, eli riittävä koulutuksellinen pohja. Aloittavan tulkin näkökulmasta toimeentulon kysymyksiin tulisi myös etsiä ratkaisuja: työttömän on mahdollista opiskella omaehtoisella työttömyysetuudella, mutta erilaisilla sopimuksilla työssä olevilla tämä edellyttäisi paljon myös opintojen henkilökohtaistamista. Opiskelu itsessään on vaativaa, ja osalle työelämässä olevista opintojen ja työn yhteen- sovittaminen on haasteellista. Koulutusten läpäisyaste arvioitiin haastatteluissa pääsään- töisesti hyväksi, vaikka vaihtelua on. Opiskelijoiden näkökulmasta haasteita tuo se, että opiskelijoiden tulee lähtökohtaisesti olla molempien työkielien vahva osaaminen jo ennen opintoja. Koulutuksen järjestäjillä on omat käytännöt valita opiskelijoita, mutta lähtö- kohtaisesti molempien työkielten taito kartoitetaan hakeutumisvaiheessa. Laajemmassa aineistossa on noussut epäilyjä siitä, ettei kaikkien kielten osaajilta edellytetä esimerkiksi yhtä vahvaa suomen kielen osaamista ammatillisen koulutuksen puolella eri oppilaitok- sissa, mikä heikentää jossain määrin luottamusta siihen, että koulutuksen suorittaneet ovat ammattilaisia. Toisaalta koulutuksen järjestäjien näkökulmasta koulutuksen aikana 49 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA tuetaan vielä valmiuksia suomen kielen kehittymiseen, ja työelämässä toteutettavien näyt- töjen nähdään varmistavan koulutuksen laatua. Ammatillisen koulutuksen puolella on tulkkauksen työelämätoimikunta, jonka tehtävänä on varmistaa osaltaan ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä. Edustet- tuna on kaksi koulutuksen järjestäjää sekä työelämän ja sidosryhmien toimijoita. Koulu- tuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä ja kehittävät toimintaa yhteistyössä. Esimerkiksi nyt on käynnistymässä yhteinen arvioijakoulutus, jolla varmistetaan, että näyttöjen vastaanot- tajilla on riittävä ja tasalaatuinen osaaminen. Yhteistyötä on paikoin myös korkeakoulujen kanssa, mutta vähäisessä määrin. Ammattikorkeakoulu tekee enemmän yhteistyötä yliopis- ton kanssa. Haastattelujen perusteella yhteistyön tarpeen on arvioitu olevan nykyistä suu- rempi. Yhteistyötä voisi lisätä niin täydennyskoulutusten toteutuksessa, työtilojen käytössä (tulkkauslaitteet), kuin myös laajemmin koulutusten kehittämisessä ja alan markkinoissa. Asioimistulkkien koulutustaso Asioimistulkkina voi toimia käytännössä ilman erillistä koulutusta, sillä asioimistulkin ni- mike ei ole suojattu. Ilman koulutusta alalla toimivien määrää ei ole tiedossa. On arvioitu, että tilanne on rauhoittunut jonkin verran viime vuosina siitä mikä tilanne oli alalla vuo- den 2015 ja 2016 runsaan turvapaikanhakijamäärän jälkeen. Tätä selvitystä varten tehtyyn kyselyyn vastanneista 23 % oli ilman minkäänlaista asioimistukin koulutusta (ks. kuva 14). Koska kyselyn vastaajat ovat valikoituneet ja edustavat oletettavasti korkeammin koulut- tautuneita asioimistulkkeja, ilman koulutusta olevien osuuden voi olettaa todellisuudessa olevan suurempi. Lisäksi on huomioitava, että noin puolella kyselyyn vastanneista on vi- ranomaisen myöntämä asioimistulkkauksen koulutus, ja osa on suorittanut esimerkiksi tulkkitoimiston mahdollistaman pikakoulutuksen. Muu mikä -vastaajissa oli joitain vas- taajia, jotka ovat hankkineet koulutuksen ulkomailla ja yliopistossa, mutta myös vastaajia, jotka kertoivat oppineensa työn kautta. 50 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Kuva 14. Onko sinulla asioimistulkin koulutus? (n=210) Vastaaja on voinut valita monta vaihtoehtoa. Täydennyskoulutusmahdollisuudet ja tarpeet Ammattikorkeakoulun ja ammatillisten koulutuksen järjestäjien koulutus on tutkintoon tähtäävää, ja selvitykseen haastateltavat toivat esiin, että täydennyskoulutusmahdollisuu- det ovat vähäisiä. Koulutukseen hakeutuneiden määrät ovat huomattavasti suurempia kuin mitä voidaan ottaa sisään. Ammatillisen koulutuksen rahoitus ei mahdollista lisäpaik- kojen, eikä esimerkiksi yksittäisten tutkinnon osien suorittamista täydennyskoulutusmie- lessä. Ammattikorkeakoulussa rahoitus on jo ns. ylimmässä rahoitusluokassa, mutta siellä- kin kaivataan kehittämishankkeisiin enemmän rahoitusta. Täydennyskoulutuksen tarpeita on tunnistettu erityisistä teemoista, esimerkiksi mielenterveystulkkauksesta, ja täydennys- koulutusta on voitu toteuttaa pistemäisesti eri toimijoiden yhteistyössä hankerahoittei- sesti. Koulutusten saatavuuden osalta haasteeksi on nostettu myös esiin, että täydennys- koulutusta tarjotaan erityisesti pääkaupunkiseudulla. Jatkuvuus täydennyskoulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi puuttuu silti. Diak on ollut toteuttamassa selvitystä, jossa kuvataan lisää täydennyskoulutustarpeita alan näkökulmasta11. Yksi haastattelujen perusteella noussut huoli liittyy siihen, etteivät asioimistulkit ole vält- tämättä motivoituneita osallistumaan täydennyskoulutuksiin. Taustalla nähdään työolot ja ehdot. Kun täydennyskoulutus ei näy palkassa, ja koulutus voi tapahtua muun työn kus- tannuksella, kynnys koulutukseen osallistumiselle voi olla korkea. 11 https://www.diak.fi/2020/02/07/tulkkausalan-tulevaisuudennakymista-on-tulossa-selvitys/ (viitattu 18.5.2020) Ei 25 % Kyllä, asioimistulkkauksen ammattitutkinto 38 % Kyllä, asioimistulkkauksen tutkinto ammattikorkeakoulusta 9 % Kyllä, oikeustulkin erikoisammattitutkinto 10 % Kyllä, tulkkitoimiston tarjoama pikakoulutus 9 % Kyllä, muu, mikä? 28 % 51 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA Näkemykset siitä, että tarvitaan lyhytkestoisia ja tutkintoa suppeampia koulutuskokonai- suuksia, jakaa paljon näkemyksiä. Asialla on monta puolta: ensinnäkin koulutuksella ei saa tuottaa näennäisesti päteviä tulkkeja. Orientoiva ja työn eettisiä periaatteita korostava koulutus olisi tarpeen kaikille, jotka toimivat ilman minkäänlaisia valmiuksia. Toisaalta täl- lainen todistus voisi antaa väärän signaalin niin tulkkina toimivalle kuin myös palveluita tilaaville tahoille, jotka eivät tunne koulutusjärjestelmää ja koulutuksen sisältöjä. Lyhytkes- toisten ja orientoivien koulutusten hyvänä puolena taas nähdään se, että ne voisivat toi- mia kimmokkeena jatkokoulutukseen. Tuoreita kokemuksia on yhdestä työvoimakoulutuk- sesta, jossa tavoitteena oli yhden tutkinnon osan suoritus. Viidestätoista osallistujia vain kaksi läpäisi tutkinnon osan. Tulos kertoo alan vaativuudesta, ja siitä, että mikäli koulutuk- sen halutaan olevan selkeästi alalle johdattava, tulisi myös poluttavassa koulutuspolussa hakeutujien valintaan kiinnittää erityistä huomiota. Yksittäisten tutkinnon osan koulutusten on joissain haastatteluissa nähty antavan valmiuk- sia myös muuhun työhön, esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Asioimistulkkina toimimiselta edellytetään kuitenkin objektiivisuutta, mikä voi mennä sekaisin, jos hen- kilö toimii eri rooleissa samojen asiakkaiden kanssa. Laajemman työnkuvan taas voidaan nähdä parantavan työllisyysmahdollisuuksia esimerkiksi, kun on kyse harvinaisista kielistä tai alueesta, jossa tulkkaustarve on vähäisempi. Koulutuspoliittisia päätöksiä tehtäessä tulisi punnita asioita monelta kantilta ja ennakointitietoa tulisi koota eri vaihtoehtoisten polkujen ja tarpeiden näkökulmasta. 52 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 3 Johtopäätökset Tässä luvussa esitetään selvityksen laatijoiden johtopäätökset esitettyjen havaintojen poh- jalta. Johtopäätökset on jaoteltu seuraaviin teemoihin: • Lainsäädäntö • Kustannukset ja korvaukset • Kilpailutusten järjestäminen • Laadun parantaminen • Saatavuuden kehittäminen • Asioimistulkkauksen käytön ohjeistus • Eri tulkkausmenetelmien käyttö • Toimialan ja asioimistulkin ammatin kehitys • Koulutuksen kehittämistarpeet Lainsäädäntö Lait, jotka säätelevät asioimistulkkauksen järjestämisvelvollisuutta ja oikeutta saada tulk- kausta, nähtiin tässä selvityksessä pääasiassa käytännön toiminnan kannalta toimiviksi. Osin tähän saattoi vaikuttaa se, etteivät kaikki selvityksen yhteydessä haastatellut tai ky- selyihin vastanneet joudu miettimään tulkkauksen lainsäädännöllistä perustaa, vaan he olettavat toimivina pitämiensä käytäntöjen pohjautuvan lainsäädäntöön. Tulkkausta kos- kevien lakien haasteeksi tunnistettiin kuitenkin lakien väljyys ja tulkinnanvaraisuus siitä, milloin tulkkausta tulee järjestää ja milloin sitä ei tarvitse järjestää. Tämän nähtiin lähinnä voivan aiheuttaa ongelmia sellaisissa tilanteissa, joissa viranomainen ei ole oikealla tavalla ymmärtänyt asioimistulkkauksen tärkeyttä. Haastateltujen kokemuksiin perustuvana esi- merkkinä nostettiin esiin se, ettei terveydenhoidossa välttämättä aina käytetä tulkkausta, vaikka sille olisi tarve. Esimerkkejä löytyy kuitenkin myös muilta hallinnonaloilta, varsinkin tilanteista, joissa viranomaisella ei ole vielä paljoa kokemusta asioimistulkkauksen käy- töstä. Yleisesti kuitenkin arvioitiin, että asianomaisella viranomaisella on hyvä ollakin jon- kin verran harkintavaltaa, sillä lain tarkentamista ei pidetty tältä osin kovinkaan helppona. Lakien muodostama kokonaisuus on kuitenkin moniulotteinen eikä tässä selvityksessä ole tarkasteltu lakeja yksityiskohtaisesti kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta, vaan 53 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA ennemmin asioimistulkkauksen käytännön toteutumisen kannalta. Oma jatkotutkimuksen aihe olisi tarkastella maahanmuuttajien erilaisia lähtövalmiuksia suhteessa siihen, miten tulkkaus tai tulkkauksen puute vaikuttaa maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen op- pimiseen. Yksittäisenä lainsäädäntöön liittyvän erityiskysymyksenä selvityksessä nousivat esiin ne ti- lanteet, joissa tulkkina toimii esimerkiksi perheenjäsen. Hallintolaissa (434/2004 §65) mää- ritetään tulkin esteellisyydestä yleisellä tasolla: ”Tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää hen- kilöä, joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua”. Tämän lainkohdan tulkinta voi ajoittain olla melko vaikeaa. Vaihtoehtona selvityksen yhteydessä tuotiin esiin se, että laissa määriteltäisiin suoraan ne henkilöt, jotka eivät tietyissä tilanteissa voi toimia tulkkeina (esim. perheenjäsen). Näin on tehty esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa. Tilanne, jossa perheenjäsen toimii tulkkina, ei ole tilanne, jossa tulkille maksettaisiin eli kyse ei ole tilatusta asioimistulkkauksesta, mutta ko. tilanteen asianmukainen hoitaminen saattaisi edellyttää ammattitaitoista asioimistulkkia. Kustannukset ja korvaukset Asioimistulkkauksen kustannukset vaihtelevat eri puolilla maata. Maahanmuuttajien määrä ja maassaolon aika vaikuttavat kustannusten suuruuteen. Valtio vastaa asioimis- tulkkauksen kustannuksista pakolaisten osalta. Kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja muut viranomaiset vastaavat kustannuksista muiden maahanmuuttajien osalta, joille heillä on lain mukaan velvollisuus järjestää tulkkausta. Kunnille korvattujen tulkkauskus- tannusten suuruus vaihteli vuosina 2016–2019 noin 10 miljoonan euron ja 21 miljoonan euron välillä. Kuten edellä on todettu, kaikki tulkkauksesta aiheutuneet kulut eivät kuulu valtionkorvauksen piiriin, joten kunnissa tapahtuvien tulkkausten kustannukset ovat tätä suuremmat. Valtion korvaamien asioimistulkkauskustannusten osuus vaihtelee paljon kunnittain ja kunnan hallinnonaloittain. Tyypillisimmin kunnat arvioivat, että puolet tai enemmän heidän tilaamistaan tulkkauksista on valtion korvaamaa. Valtion virastot, mu- kaan lukien TE-hallinto, vastaavat omista tulkkaus- ja käännöskuluistaan suoraan omien budjettiensa kautta. Esimerkiksi TE-toimistoissa käytettiin tulkkauspalveluita vuonna 2019 n. 800 000 eurolla. Tulkkauksesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin vaikuttaa myös tulkkien hankintaan (sisältäen kilpailuttamisen), tilaamiseen, tulkkauksen käyttäjien ohjeistusten laatimiseen ja perehdyttämiseen, korvausten hakemiseen sekä kulujen korvauskelpoisuuden selvit- tämiseen käytettävä työaika. Näihin tehtäviin käytettävää työaikaa ei tyypillisesti seurata. Selvää kuitenkin on, että nämä hallinnolliset kustannukset ovat merkittäviä. Lisäksi kun- takohtaisten tulkkauskulujen suuruuteen vaikuttaa se, missä määrin kunnan on mah- dollista käyttää etätulkkausta ja missä määrin läsnäolotulkkausta. Kaukana suuremmista kaupungeista sijaitsevat kunnat joutuvat todennäköisemmin useammin maksamaan 54 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 läsnäolotulkkauksen lisäksi myös matka-tai majoituskuluja. Tosin kokonaisuudessaan etä- tulkkauksen käyttö on yleistynyt. Korvauskäytännöt valtion ja kuntien välillä koetaan työ- läiksi. Pahimmillaan isoissa organisaatiossa (esim. sairaanhoitopiiri) korvausten käsittelyyn voi mennä yhden tai useamman henkilön vuosittainen työpanos. Lisäksi maahanmuut- taja-asiakkaan korvauskelpoisuuden selvittäminen on työlästä niin viranomaispalvelusta vastaavan tahon kuin maksatuksesta vastaavan KEHA-keskuksen näkökulmista. Erityisesti kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit joutuvat käyttämään runsaasti aikaa asiakkaan tausta- tietojen selvittämiseen, sillä ne eivät voi itse suoraan hakea kotoutumislain mukaisia kus- tannuksia ELY-keskukselta, vaan tulkkauksesta aiheutuneista kuluista haetaan valtionkor- vausta toteutuneiden kustannusten mukaan kuntien toimesta. Tästä aiheutuu lisää hallin- nollista työtä, kun maahanmuuttajan oikeutta valtionkorvaukseen joudutaan selvittämään ja kustannuksia ”vyöryttämään” kuntiin valtionkorvauksen hakua varten. Henkilötietojen käsittelyä säätelevät lait määrittävät sitä, mitä tietoja henkilöistä voidaan siirtää ja tallen- taa eri järjestelmiin. Tästä johtuen esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaan korvauskelpoi- suutta voi olla työlästä selvittää. Kilpailutusten järjestäminen Kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja muut viranomaiset hankkivat asioimistulk- kauspalvelut pääsääntöisesti joko markkinoilta kilpailuttamalla tai osaomistetuista yrityk- sistä in-house-toimintana. Valtion virastot hankkivat asioimistulkkauksen pääsääntöisesti Hansel Oy:n puitesopimuksessa nimetyiltä tuottajilta. Kilpailuttaminen on osoittautunut haasteelliseksi tulkkauksen hankintamenettelyksi. Kil- pailutusten ongelmat liittyvät erityisesti kolmeen asiaan. Ensimmäiseksi, kilpailuissa nykyi- seltään usein painotetaan hintaa laadun sijaan. Toiseksi, laatukriteerejä ei useinkaan onnis- tuta määrittelemään mielekkäästi, vaan niistä tulee usein sen tapaisia, että lähes kaikki tai kaikki tarjoajat saavat niistä samanlaisen arvion, minkä seurauksena ne ovat ennemminkin minimikriteerejä, jonka jälkeen kyse on enää hintakilpailusta. Kolmanneksi, kilpailutuksen voittaneiden toiminnan seuraaminen hankintakaudella ei ole useinkaan riittävän resursoi- tua ja systemaattista. Tulkkauksen laatua tai sopimuksen toteutumista valvotaan tällä het- kellä tilaaja-asiakkaiden toimesta usein melko heikosti. On kuitenkin vaikeaa eritellä, missä määrin heikkolaatuisiksi kuvatuissa kilpailutuksissa kyse on hankintaosaamisen puutteista, liian vähästä suunnitteluajasta tai siitä, että han- kintalaki suoraan ”estäisi” mielekkään kilpailun toteuttamisen. Selvityksen yhteydessä tuo- tiin kuitenkin haastatteluissa esiin, että kilpailutusten ongelmat osaltaan saattavat ajaa toi- mijoita järjestämään tulkkauspalvelut muilla tavoin, esim. osaomisteisten yhtiöiden avulla. Yksittäisenä asiana nousi esiin se, että kilpailutuksissa hankintalakiin nojaten voi- daan tarkistaa alihankkijoihin liittyvien velvoitteiden hoito, mutta näin ei voida toimia 55 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA työsuorituksina (suoraan verokortilla ilman toiminimeä tai muuta yhtiömuotoa olevat asioimistulkit) mukaan otettujen tulkkien osalta. Laadun parantaminen Lait eivät aseta tarkkoja vaatimuksia tulkin osaamiselle tai tulkkauksen laadulle. Asioimis- tulkkien ammattiasemaa ei myöskään tunnisteta laissa. Tämä tarkoittaa, että periaatteessa kuka tahansa voi toimia asioimistulkkina. Selvityksen havaintojen perusteella asioimistulk- kauksen laadun kehittämistä kannattaa jatkossa lähestyä erityisesti tulkkien osaamisen kehittämisen ja kouluttautumisen sekä hankinta- ja seurantamenettelyjen kehittämisen avulla. Lisäksi sitä, mistä hyvä asioimistulkkauksen laatu syntyy, voitaisiin pyrkiä määritte- lemään valtakunnallisen ohjeen tai suosituksen muotoon. Usein ajatellaan, että laatu olisi asioimistulkkauksen yhteydessä helppo määritellä, mutta näin ei tämän selvityksen mu- kaan todellisuudessa ole. Laadukas asioimistulkkaus koostuu siitä, että tulkki ja tämän välittänyt tulkkausyritys tun- tee tilaaja-asiakkaan tarpeet, tulkki on ammatissaan osaava sekä siitä, että tilaaja-asiakas osaa työskennellä tulkin kanssa ja ymmärtää tulkin roolin ja tehtävän. Tulkkausyritysten ja tilaaja-asiakkaiden välillä luottamusta luodaan ja ylläpidetään sopimusten sisällöissä ja sopimusten hallinnassa toteutuskaudella (sisältäen systemaattisen seurannan), palautteen annossa ja muussa yhteydenpidossa. Tulkkeja välittävien yritysten ja tulkkien välillä osa- puolten välistä luottamusta lisää toiminnan läpinäkyvyys, sopimusten molemminpuolinen noudattaminen, toimeksiantojen laadukas suorittaminen ja asianmukainen korvaus, jossa huomioidaan osaaminen ja koulutus. Tämän selvityksen yhteydessä käytyjä keskusteluja varjostivat usein näkemykset siitä, että sekä yritysten että tulkkien joukossa on epäeettisesti toimivia ja hyvästä laadusta piittaa- mattomia toimijoita. Joitain yrityksiä syytetään siitä, että ne hyväksikäyttävät tulkkeja, mikä luo varjon myös laadukkaasti toimivien yritysten ylle. Vastaavasti osan tulkeista ku- vataan toimivan ammatillisista eettisistä ohjeista piittaamatta, mikä luo varjon osaavien tulkkien ylle. Yksi haaste tulkkauksen laadun varmistamisessa ja kehittämisessä on palautteen vähyys ja palautteen annon systematiikan puute. Toimeksiantajat antavat palautetta yleensä vain niissä tilanteissa, joissa tulkki on toiminut jollain tavalla virheellisesti. Maahanmuuttaja- asiakkailla puolestaan on heikosti mahdollisuuksia antaa palautetta asioimistilainteiden yhteydessä tai välittömästi niiden jälkeen. Tilaaja-asiakkaat eivät myöskään systemaatti- sesti kerää tai seuraa maahanmuuttaja-asiakkaiden – tai edes omien työntekijöidensä – antamia palautteita. 56 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Laadun kehittämisen osalta kuitenkin ehkä tärkein tekijä on tulkkien osaamiseen vaikut- taminen. Asioimistulkkaus on asiantuntijatyötä ja tulkkauksen laadulle on keskeistä, kuka tulkkauksen on tehnyt. Tulkkeja välittävät yritykset varmistavat tulkkauksen laadun muun muassa rekrytoinneissaan. Yrityksissä laadunvarmistusta tehdään myös saatujen palauttei- den kautta. Erityisesti suuremmat yritykset voivat välittää tulkkeja osaamistason ja subst- anssiosaamisen perusteella. Lisäksi osa yrityksistä pyrkii löytämään keinoja ja tapoja mak- saa enemmän osaaville ja koulutetuille tulkeille. Saatavuuden kehittäminen Tulkkien saatavuus on pääasiassa hyvä varsinkin yleisimmin tulkattujen kielten osalta. Saa- tavuuden haasteet näkyvät pääasiassa harvinaisempien kielten osalta. Osin saatavuuden ongelmat ovat myös vaikeasti ennakoitavia liittyen esimerkiksi nopeisiin muutoksiin pako- laisten lähtömaiden osalta. Asioimistulkkien saatavuus voi asettaa maahanmuuttaja-asiak- kaat eriarvoiseen asemaan. Harvinaisemmille kielille ei välttämättä saada asioimistulkkia silloin, kun se olisi maahanmuuttaja-asiakkaan palvelupolun tai viranomaisen näkökul- masta tarkoituksenmukaista. Tämä voi joissain tilanteissa aiheuttaa palveluprosessien hi- dastumista. Lisäksi harvinaisempien kielten osalta voi olla, että varsinkaan läsnäolotulkkia ei voi tilata, vaikka läsnäolotulkkaus voisi olla tarkoituksenmukaisin tulkkauksen muoto tiettyyn asiointitilanteeseen. Etätulkkauksen eri muotojen, puhelin-, video- tai applikaatioiden avulla tapahtuvan pika- tulkkauksen, nähdään parantavan tulkkien saatavuutta, koska ainakin yleisimmille kielille tulkki voidaan näin ollen tilata melko lyhyelläkin varoitusajalla. Etätulkkaus on kuitenkin vuorovaikutukseltaan erilainen tilanne ja ajoittain edelleen esiintyy myös teknisiin välinei- siin liittyviä haasteita. Lisäksi etätulkkaustilanteissa esiintyy ajoittain epäilyjä siitä, nouda- tetaanko niissä tulkin puolelta annettua ohjeistusta esimerkiksi sen osalta, missä tulkin on oltava tulkatessaan. Etätulkkauksen tarkoituksenmukaiseen käyttöön nivoutuvat myös hankintaan liittyvät tekijät, kuten etätulkkauksen hinnoittelu suhteessa läsnäolotulkkauk- sen hintaan sekä puhelintulkkauksen hinnoittelu suhteessa pikatulkkauksen hintaan. Asioimistulkkauksen käytön ohjeistus Selvityksen aineiston perusteella organisaatioittain on paljon eroja siinä, missä määrin asioimistulkkauksen käyttöä on selkeästi ohjeistettu. Tulkin kanssa toimitaan pääasiassa oman tottumuksen mukaisesti. Mikäli henkilö ei ole juurikaan käyttänyt tulkkausta, tyypil- lisintä on kysyä asiasta kokeneemmilta kollegoilta. Niissäkin organisaatioissa, joissa on kir- jallisia ohjeita tulkkauksen käyttöön, ei ohjeilla välttämättä ole aina niin suurta merkitystä, vaan oleellisempaa on se, miten käytännössä opitaan toimimaan. Asioimistulkkauksen käytön kouluttaminen ei selvityksen perusteella ole systemaattinen osa organisaatioiden toimintaa. Osa haastateltavista totesi, että tulkkauksen käyttöön saatetaan perehdyttää 57 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA ja asiasta voidaan järjestää koulutuksia, mutta mikäli tulkkauksen käyttö ei ole säännöl- listä, ei ohjeistus tai koulutuskaan ole kovinkaan vaikuttavaa. Monissa organisaatiossa henkilöstön vaihtuvuus voi lisäksi olla suurta. Pienemmissä organisaatioissa on yleensä muutamia henkilöitä, jotka käyttävät asioimistulkkeja säännöllisesti, ja he käytännössä oh- jeistavat muita tulkkien kanssa asioimisessa. Luonnollisesti on myös organisaatioita, joissa tulkkaus on osa monen työntekijän arkipäivää ja ohjeistus ja toimintatavat ovat kaikilla hy- vin tiedossa. Erityistä huomiota tuleekin suunnata siihen tosiasiaan, että asioimistulkkaus on enenevässä määrin osa useamman viranomaisen ja eri henkilöiden työnkuvaa säännöl- lisesti tai ajoittain joka puolella Suomea. Eri tulkkausmenetelmien käyttö Etätulkkaus on yleistynyt ja teknologioiden kehitys ja uudet sovellukset ovat parantaneet tulkkauksen saatavuutta. Osin hankintatavat ja kilpailutusten sisällöt jo pitkälti määrittele- vät sen, missä määrin käytetään etätulkkausta ja missä määrin läsnäolotulkkausta. Läsnä- olotulkkaus ei ole useinkaan edes mahdollista tulkkien saatavuudesta ja kustannuksista johtuen. Lisäksi on organisaatio- ja työntekijäkohtaisia tottumuksia ja näkemyksiä. Esimer- kiksi syrjäseudulla on voitu jo pidempään hoitaa etätulkkauksella asioita, joiden suuressa kaupungissa katsotaan edellyttävän läsnä olevaa asioimistulkkia. Läsnäolotulkkauksella nähdään olevan monia etuja liittyen kokonaisvaltaiseen vuorovaikutukseen. Toisaalta etä- tulkkaus voi esimerkiksi olla tietyissä tilanteissa sopivan neutraali toimintatapa esimerkiksi tilanteissa, joissa joku osapuoli voisi pyrkiä saamaan tulkin asianhoidossa omalle puolelle. Organisaatiokohtaisia linjauksia ei aina ole, eikä myöskään erityistä kansallista ohjeis- tusta, joka tukisi organisaatioita ja yksittäisiä työntekijöitä tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja ja perustelemaan valinnat tarvittaessa myös loppuasiakkaille. Tulkkeja välittä- vät yritykset ja yksittäiset tulkit niin ikään käyvät jatkuvasti keskusteluja siitä, missä mää- rin missäkin tilanteessa on järkevää tulla paikalle ja milloin pärjättäisiin etätulkkauksella. Selvitystä tehtiin ajankohtana, jolloin koronaepidemia muutti voimakkaasti asiointi- ja tulkkauskäytäntöjä. Nähtäväksi jää, missä määrin etätulkkauksen käyttö vauhdittuu jo pelkästään sillä, että nyt on pakostakin jouduttu tekemään asioimistulkkausta etävälinei- den avulla. Oletettavasti on törmätty niihinkin tilanteisiin, joissa läsnäolotulkkaus olisi ollut asianhoidon kannalta tarkoituksenmukaisempaa. Toimialan ja asioimistulkin ammatin kehitys Tulkkauspalveluiden tarpeen kuvataan kasvaneen etenkin vuosien 2015 ja 2016 jäl- keen turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa nopeasti. Poikkeusvuosien jälkeen tulk- kauspalveluiden kysyntä on kuitenkin vähentynyt, mikä on vaikuttanut sekä markki- noilla toimivien toimijoiden määrään sekä alan hintatasoon. Toimialan rakenteet ovat niin ikään muuttuneet. Osa kunnista ja sairaanhoitopiireistä hoitaa tulkkaustarpeensa 58 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 osaomistamiensa yhtiöiden kautta. Valtionhallinto hoitaa tulkkaustarpeitaan valtion omis- taman hankintayhtiö Hansel Oy:n kautta. Lisäksi eri toimijat ostava palveluja erilaisten kil- pailutusten ja suorahankintojen kautta. Toimialan rakenteiden kehitys vaikuttaa asioimis- tulkkien työhön monin tavoin. Aktiivisesti asioimistulkkausta tekeviä arvellaan tällä hetkellä olevan noin 1 000, mutta varsinainen asioimistulkkien määrä on oletettavasti suurempi. Asioimistulkkien työ syn- tyy usein toimeksiannoista usealle tulkkeja välittävälle yritykselle ja lukuisille loppuasiak- kaille. Alalla työtä tarjoavat niin kuntaomisteiset yritykset kuin yksityiset firmat. Suurin osa asioimis tulkeista toimii joko freelancerina, tarvittaessa töihin kutsuttavana tai omalla toiminimellään alihankintasuhteessa tulkkausyrityksiin. Toiminimellä toimiminen on alalla yleistä. Suurin osa asioimistulkeista tekee asioimistulkkauksen ohella myös muuta työtä. Asioimistulkkausta ei työnä arvosteta tällä hetkellä riittävästi. Asioimistulkit eivät koe, että työstä maksetaan riittävää korvausta. Etenkin pidempään alalla toimineet tulkit harkitse- vat alan vaihtoa heikon palkkakehityksen ja urakehityksen johdosta. Asioimistulkkausta kuvataankin ammattina jossain määrin ”ponnahduslaudaksi” muihin töihin ja alan houkut- televuudessa kuvataan olevan merkittävästi kehittämisen varaa. Tulkit kuvaavat työolojaan ja työehtojaan suhteellisen heikoiksi. Monen tulkin mielestä yksittäisellä tulkilla ei ole riittävää näkymää töiden ja niistä maksettavien korvausten määrittelyyn. Suurella osalla tulkeista on omasta mielestään vähän neuvotteluvaraa työ- ehdoistaan suhteessa toimeksiantoja välittäviin yrityksiin. Tulkkeja välittävien yritysten kilpailutusten kautta voittamat ja solmimat sopimukset tilaajien kanssa eivät ole riittävän läpinäkyviä tulkeille, eivätkä he usein voi voi vaatia esimerkiksi matkakorvauksia tai ilta- ja viikonloppulisiä. Tulkeilla onkin monenlaisia – niin hyviä kuin huonoja – kokemuksia tulk- keja välittävistä yrityksistä. Alalla ei myöskään ole etujärjestöä tai yleissitovia sopimusjär- jestelyjä. Tämän selvityksen aineistossa kilpailutuksia voittaneiden tarjousten hintojen kuvataan pudonneen jopa 50 % viidessä vuodessa. Vaikka arvio olisikin yläkanttiin, hintojen ma- daltuminen näkyy myös asioimistulkeille maksettavissa palkkioissa ja palkkakehityksessä. Hyville tulkeille on kuitenkin kysyntää. Tällä hetkellä hyvien tulkkien saatavuutta heikentää se, että moni kokenut tulkki vaihtaa tai harkitsee alan vaihtoa. Yksi alan arvostuksen kes- keisiä haasteita on, että periaatteessa kuka vaan voi kutsua itseään asioimistulkiksi. Amma- tillisuuden vahvistamiselle nähdään suuri tarve. Koulutuksen kehittämistarpeet Koulutuksen järjestäjien edustajat ovat arvioineet, ettei nykyinen koulutettujen määrä kaikkien kielten osalta riitä tulevaisuudessa työelämän tarpeisiin. Tutkintokoulutukseen 59 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA hakeutuneiden määrät ovat myös suurempia kuin mitä voidaan ottaa sisään. Koulutuksen järjestäjät tekevät siis myös tiukkaa opiskelijavalintaa. Asioimistulkkauskoulutus on vaa- tivaa järjestää, eikä koulutuspaikkoja puolestaan nähdä voitavan lisätä mm. koulutuksen alhaisen rahoituksen takia. Tulkeilla on arvioitu olevan melko korkea kynnys täydennys- ja jatkokouluttautumiseen, sillä panostaminen omaan osaamiseen ei välttämättä näy pal- kassa eikä toimeksiannoissa. Tulkkeja voi näistä syistä olla haastava kannustaa kouluttau- tumaan, jos toisessa vaakakupissa on työansion menetys koulutuksen ajalta. Optimaalisessa tilanteessa kaikilla asioimistulkeilla olisi alan tutkintokoulutus. Jotta tähän päästäisiin, tulisi koulutuspolkuja tarkastella vielä vahvemmin opiskelijan näkökulmasta. Koulutusta toteutetaan jo nykyiseltään monimuotoisesti ja modulaarisuuden lisäämisen voi arvioida tuovan lisää mahdollisuuksia nykyistä yksilöllisempiin opintopolkuihin. Toi- saalta selvityksen aineistossa nousee esiin, että tietoa opiskelumahdollisuuksista tulisi yhä lisätä. Tarve lyhytkestoiselle alaan orientoivalle ja eettiset toimintatavat perehdyttävälle koulutukselle on tunnistettu. Koulutuksen laadun, koulutusjatkumoiden sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustami- sen näkökulmista olisi hyvä, että alalle tulevat kouluttautuvat tai näyttävät osaamisensa tutkintojen perusteiden mukaan. Tutkinnon osissa etenevien koulutusten voidaan nähdä toimivan ponnahduslautana ja siten motivoivan tulkkia jatkokouluttautumaan. Tämä edel- lyttäisi kuitenkin niin palveluiden tilaajien kuin myös opiskelijoiden tietoisuutta koulutus- ja tutkintojärjestelmästä: tavoitteena tulisi olla koko tutkinto. Nykyiseltään haasteena on se, että koulutuksen järjestämisen rahoitus ei kannusta tarpeeksi tutkinnon osissa etene- vän ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen, kun resurssit ovat tiukoilla jo nykyisen melko vähävolyymisen tutkintokoulutuksen järjestämiseen. 60 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 4 Suositukset Selvityksen havaintojen ja johtopäätösten perusteella esitetään yhdeksän suositusta: • Hallinnollisia kustannuksia on vähennettävä • Lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu tarpeen • Kansallisen suosituksen laatiminen asioimistulkkaukseen • Osaamisen kehittämistä ja asenteisiin vaikuttamista tehtävä viranomaisten parissa • Hankintaosaamista ja tulkkausta koskevaa ymmärrystä vahvistettava • Laadun määrittelyä tehtävä yhdessä tilaajien ja toimittajien kesken ja laadun seurantaa vahvistettava • Asioimistulkkaustilanteiden ja palautteen annon parantamista tarvitaan käytännön asioimistilanteiden tasolla • Asioimistulkkien koulutusta on lisättävä • Tulkeilla on oltava mahdollisuuksia työnohjaukseen Suositukset on alla esitetty perusteluineen. 1. Hallinnollisia kustannuksia on vähennettävä Asioimistulkkauksesta voidaan tehdä nykyistä kustannustehokkaampaa vähentämällä siitä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia. Jatkossa tulee selvittää mahdollisuutta järjestää kun- tayhtymille ja sairaanhoitopiireille oikeus hakea korvausta toteutuneista asioimistulkkauk- sista suoraan KEHA-keskuksesta. Myös laskennallisiin korvauksiin siirtyminen vähentäisi huomattavasti hallinnollisen työn määrää, mutta tällöin tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että maahanmuuttajien oikeus tulkkauksen saamiseen toteutuu käytännössä: re- sursseja tulisi aidosti suunnataan asioimistulkkaukseen. Mikäli laskennallisiin korvauksiin ei kotoutumista koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä olla siirtymässä, tulisi sel- vittää, missä määrin on mahdollista yksinkertaistaa nykyistä hallinnollista menettelyä auto- matisoinnin avulla siten, että valtionkorvattavuutta ei edes tarvitsisi hakea erikseen. 61 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA 2. Lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu tarpeen Jatkossa valtioneuvoston tasolla, esimerkiksi OM:n koordinoimana, tulisi tarkastella tätä asioimistulkkaukseen erityisesti kotoutumisasioissa keskittynyttä selvitystä laajemmin kaikkea tulkkaukseen liittyvää lainsäädäntöä kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta, jotta olisi mahdollista arvioida koko lainsäädännön kehittämistarpeita. 3. Kansallisen suosituksen laatiminen asioimistulkkaukseen Työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden maahanmuuttajien tulkkaukseen liittyvien ministe- riöiden (esim. STM, OM ja SM) ja muiden toimijoiden (esim. Kuntaliitto) tulee yhdessä alan toimijoiden kanssa luoda kansallinen ohjeistus tai suositus siitä, mitä laadukas asioimis- tulkkaus on sekä siitä, missä tilanteissa voidaan käyttää etätulkkausta sen eri muodoissa ja missä tilanteissa läsnäolotulkkaus on tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto. Tällainen suositus helpottaisi eri viranomaisia omien ohjeistustensa laadinnassa. Kansallisen suosi- tuksen laadinnassa on huomioitava erilaiset alueelliset tilanteet tulkkauksen saatavuuden ja kustannusten osalta. Suositus tulisi ottaa huomioon hankintojen laatimisessa eri organi- saatioissa. Suosituksessa tulisi painottaa ammattitaitoisten tulkkien käyttöä. Ammattitai- dossa tulisi huomioida asioimistulkkikoulutuksen ohella myös muu käännös- ja tulkkausa- lan koulutus sekä työkokemus. Kansallinen suositus voisi olla yksi askel asioimistulkkauksen ammatillisuuden vahvistami- sessa. Toimialan toimijoiden (yritykset, tulkit, tulkkien järjestöt, koulutusorganisaatiot ja maahanmuuttajajärjestöt) kanssa tulee jatkaa keskustelua siitä, mitä muuta ammatillisuu- den vahvistaminen edellyttää. Yksi mahdollisuus voisi olla ammattinimikkeen suojaami- nen. Selvityksen yhteydessä käsitelty ajatus ammattirekisteristä sai ristiriitaisen vastaan- oton. Rekisteri palvelisi sinällään tarkoitusta varmistaa tulkin ammattitaito, mutta rekiste- rin käytännön toimivuus sekä sen perustamisen, ylläpidon ja valvonnan nähdään vievän kohtuuttoman paljon resursseja. 4. Osaamisen kehittämistä ja asenteisiin vaikuttamista tehtävä viranomaisten parissa Asioimistulkkausta käyttävissä organisaatioissa tulee kehittää ja ylläpitää osaamista liit- tyen tulkkien tilaamiseen ja tulkin kanssa toimimiseen sekä eri tulkkausmuotojen käyt- töön. Organisaatioissa on siis ymmärrettävä, mitä asioimistulkkaus on. Asioimistulkkaus tulee huomioida henkilöstön perehdytyksessä ja ohjeistuksessa. Osaamisen kehittämisen näkökulma tulisi sisällyttää myös mahdollisiin kilpailutusten kautta hankittaviin tulkkaus- palveluihin, jolloin tulkkauksia välittävä yritys järjestäisi korvausta vastaan asiakkaan tar- vitsemaa koulutusta. 62 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Tulkkauksia tilaavien organisaatioiden on syytä myös tuntea asioimistulkkien toimintaa ohjaavat eettiset ohjeet. Tulkkausta käyttävien viranomaisten tulee varmistaa, että osaa- mista ja rohkeutta tulkkauksen käyttöön on organisaatioiden kaikissa palvelutehtävissä, ei vain maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä tehtävissä. Tulkkaus on sekä maahan- muuttaja-asiakkaan että viranomaisen oikeusturvan kannalta tärkeä osa sujuvaa palvelua. Osaamisen ja rohkeuden lisäämistä on myös se, että viranomaisten tulee pyrkiä yhteis- työssä tulkkausta tarjoavien toimijoiden kanssa kokeilemaan avoimesti uusia tapoja ja menetelmiä, jotta on mahdollista arvioida, miten tulkkaus parhaiten tukee viranomaisten asiointiprosesseja. 5. Hankintaosaamista ja asioimistulkkausta koskevaa ymmärrystä vahvistettava Tulkkausta hankkivien viranomaisten välistä hankintayhteistyötä tulee tiivistää ja kehit- tää verkostomaisesti. Asioimistulkkauksen hankintaosaaminen on selvityksen perusteella edelleen vaihtelevaa, minkä johdosta monet toimijat selvästi hyötyisivät ideoiden ja koke- musten vaihdosta koskien eri hankintatapoja ja kilpailutusmenettelyjen sisältöjä, toteu- tuksen seurannan järjestämistä ja laadun parantamista. Tätä kuntien ja valtion viranomais- ten verkostomaista yhteistyötä voitaisiin vauhdittaa työ- ja elinkeinoministeriön toimesta luomalla verkostoyhteistyölle rakenteita alueellisesti ja/tai kansallisesti. Hankkijoiden tulee keskenään tarkastella myös isompien ja laajempien, useita toimijoita koskevien hankinto- jen järjestämisen mahdollisuutta (yhtymät ja hankintarenkaat). Valtakunnallisissa hankin- noissa (esim. Hansel) on huomioitava alueelliset tilanteet ja tulkkien saatavuus. Isommissa organisaatioissa tulee myös harkita, että kielellisen saavutettavuuden, tulkkauksen ja kääntämisen laadun seuranta- ja valvontatehtävät sisällytetään jonkun viranhaltijan työn- kuvaan koskien koko organisaatiota. 6. Laadun määrittelyä tehtävä yhdessä tilaajien ja toimittajien kesken ja laadun seurantaa on vahvistettava Kilpailutusten kautta tulkkausta hankkivien toimijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä laadun huomioimiseen kriteerinä että laadukkaan palvelun toteutumisen seurantaan hankintakaudella. Todennäköisesti paras tapa laadun huomioimisen parantamiseen on hyödyntää markkinavuoropuheluja hankintaprosesseissa. Markkinavuoropuhelut rakenta- vat ymmärrystä ja dialogia tilaajaorganisaation ja potentiaalisten palveluntuottajien välille. Hankittuja asioimistulkkauspalveluja tulee seurata systemaattisesti hankintayksiköi- den toimesta. Hankintoihin voisi pyrkiä luomaan myös mekanismeja, joilla laaduk- kaasta toiminnasta palkitaan esimerkiksi siten, että mahdollisissa puitejärjestelynomai- sissa ranking-listoissa järjestys voi muuttua hyvän tai huonon laadun seurauksena. Laadunvarmistuksen käytäntöjä voisi kehittää yhdessä toimijoiden kanssa niin ikään 63 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 SELVITYS ASIOIMISTULKKAUKSEN NYKYTILASTA markkinavuoropuhelujen yhteydessä. Niissä tilanteissa, joissa tulkkausta hankitaan kil- pailuttamalla, tulee pyrkiä suosimaan koulutettuja tulkkeja siten, että ilmoitettu koulutus myös tarkistetaan. 7. Asioimistulkkaustilanteiden ja palautteen annon parantamista tarvitaan käytännön asioimistilanteiden tasolla Yksi tekijä laadukkaassa asioimistulkkauksen toteutumisessa on tulkin mahdollisuus val- mistautua. Viranomaisen tulisi aina miettiä tilanne myös tulkin näkökulmasta toimittaen tarvittaessa etukäteen tietoa tulkille käsiteltävistä asioista. Tämä on luonnollisesti teh- tävä tietosuojakysymykset huomioiden. Käytännöt tulisi kirjata läpinäkyvästi ja viestiä eri osapuolille. Lisäksi kaikissa viranomaistoimijoissa on varmistettava riittävät ja laadukkaat tekniset laitteet ja valmiudet tulkkauksen toteutukseen. Tulkkeja välittävien yritysten tulee jatkuvasti varmistaa ja kehittää prosessin sujuvuutta, jotta tilaaminen on mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista ja samaten palautteen anto siten, ettei palautteenanto henki- löidy liian vahvasti yksittäiseen tulkkausta tilanneeseen työntekijään. Lisäksi on kehitet- tävä maahanmuuttaja-asiakkailta saatava palautteen keräämisen tapoja. 8. Asioimistulkkien koulutusta on lisättävä Koulutettujen tulkkien osuutta tulee lisätä. Tämä edellyttää joustavien opintopolkujen luomista ja etenemisen mahdollistamista asioimistulkkausta tekevän kannalta järkevällä tavalla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulutuspolkuja kehitetään vahvemmin siihen suuntaan, että opiskelijan on mahdollista opiskella tutkinnon osa ker- rallaan työn ohessa. Lisäksi tulisi tarkastella tutkinnon osaa pienempien osaamisvaatimus- ten suorittamisen mahdollisuuksia. Koulutusmääriä tulisi ennakoida kansallisesti ja alu- eellisesti yhteistyössä myös kuntien kanssa. Vastaavasti tulisi turvata koulutuksen riittävä rahoitus. Lisäksi koulutusorganisaatioiden tulee tiivistää yhteistyötä koulutuksen kehittä- misessä ja vaikuttamisessa alaa koskeviin mielikuviin. 9. Tulkeilla on oltava mahdollisuuksia työnohjaukseen Selvityksen havainnoissa nousi selkeä tarve työnohjaukselle. Jatkossa onkin varmistettava tulkeille tarvittaessa työnohjausta, sillä tulkit saattavat joutua olemaan läsnä välillä hyvin- kin vaikeissa ja haastavissa tilanteissa. Nämä tilanteet eivät välttämättä liity vain asioimis- tulkkaukseen, mutta tulkin työhön kokonaisuudessaan. Koska harva tulkki on kiinteässä työsuhteessa, on löydettävä tapoja ulottaa työnohjausta myös muilla tavoilla työtään teke- vien tulkkien ulottuville. 64 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:45 Lähteet Att förstå och bil förstådd. Statens offentliga utredningar 2018 / SOU 2018:83 Azadikhah, P. (2016). Asioimistulkin työhyvinvointi. Basboga, Ö. (2018). HAASTATTELUTUTKIMUS ASIOIMISTULKKIEN NÄKEMYKSISTÄ OMISTA TEHTÄVISTÄÄN JA ASIAKKAIDEN ODOTUKSISTA. Opinnäytetyö – Diakonia-ammattikorkeakoulu. Çıtır, R. (2019). TULKIN KANSSA TYÖSKENTELY: Asioimistilanteet tulkin välityksellä – koulutus tulkkeja käyttäville viranomaisille. Farhat, R., Al-Bazoon, I. (2019). RINTASYÖPÄSANASTO TULKIN AVUKSI SUOMI–ARABIA. Opinnäytetyö – Diakonia-ammattikorkeakoulu. Isolahti, N. (2014). Tulkkauksen tarkkuus rikosoikeudenkäynnissä: saavuttamaton ihanne. Tampere: Tampereen yliopisto. Koskinen, K. Vuori, J. & Leminen, A. (toim.) (2018). Asioimistulkkaus: Monikielisen yhteiskunnan arkea. Tampere: Vastapaino. Homil, K. (2017). Skype-tulkkaus: Semantixin In-house kielipalvelu tulkkien näkökulmasta. Opinnäytetyö – Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hosseini, S. (2019). Geriatrisen Neuropsykologian sanasto_suomi-persia. Opinnäytetyö – Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hurre, A. (2019). Sosiaaliviranomaisten kokemuksia asioimistulkkien toiminnasta. Opinnäytetyö – Diakonia-ammattikorkeakoulu. Laalo-Ristilä, Seija 2013. Tekijät toimivan tulkkauksen takana. Teoksessa: Kaisa Koskinen (toim.) Tulkattu Tampere. Tampere: Tampere University Press, 161–183. Lukkari, M-R. (2018). Kunnan velvollisuus turvata asukkaidensa kielelliset oikeudet. Pro gradu – Lapin yliopisto. Jauhola, L., Oosi, O., Rausmaa, S., Keinänen, J. (2018). Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus. Oikeusministeriö Helsinki 2018. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu. Electronic Proceedings of the KäTu Symposium on Translation and Interpreting Studies. Vol. 8. Mäntynen, A. (2003). Tulkin muotokuva. Asioimistulkin rooli ja toiminta työvoimaviranomaisen näkökulmasta. Pro gradu – Tampereen yliopisto. Määttä, S. Kinnunen, T. & Rautavuoma, V. (2014). Asioimistulkkauksen toimijuudet. Teoksessa Hartama-Heinonen, Ritva, Marja Kivilehto, Minna Ruokonen & Leena Salmi (toim.) 2014. MikaEL. Määttä, Simo K. (2017). Community Interpreters in Finland: A Nexus Analysis of a Heterogeneous Community Divided by Ethnicity. In Taivalkoski-Shilov, K., Tiittula L., and Koponen, M. (eds.), Communities in Translation and Interpreting. Montréal: Éditions québécoises de l’oeuvre, pages 183–216. Niittylä, N. (2019). Sosiaalityötä tulkin kanssa. Pro gradu – Helsingin yliopisto. Nikula, N. (2019). Tulkki vai avustaja: asioimistulkkien haastattelututkimus avustajana toimimisen yleisyydestä asioimistulkkauksessa. Pro gradu – Helsingin yliopisto. Paananen, J. (2019). Yhteisymmärryksen rakentaminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla. Väitöskirja – Turun yliopisto. Rashid, M. (2014). ”ÄLÄ TULKKAA TÄTÄ”: Viranomaisten ja asiakkaiden mielikuvia tulkin ammattitaidosta. Opinnäytetyö – Diakonia-ammattikorkeakoulu. Suksomjit, S. (2019). HENGITYS-, RUOANSULATUS- SEKÄ SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄ -SANASTO: SUOMI-ENGLANTI-THAI. Opinnäytetyö – Diakonia-ammattikorkeakoulu. TEM (2013). Työ- ja elinkeinoministeriö: Ohje kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille. Troger, B. (2007). Asioimistulkkauksen ihanteet ja todellisuus. Asioimistulkkina toimivien näkökulma. Ylempi korkeakoulututkinto – Tampereen yliopisto. Verkkojulkaisu ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-556-0 Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta Selvityksessä muodostetaan kokonaiskuva erityisesti kotoutumisen yhteydessä käytettä- vän asioimistulkkauksen tilasta. Asioimistulkkauksen nykytilaa kuvataan lainsäädännön, korvaus- ja hankintamenettelyiden, koulutuksen ja asioimistulkkaukseen liittyvien tahojen kokemusten kautta. Lisäksi esitetään arvioitsijoiden johtopäätökset aineistoon perustuvista havainnoista ja suosituksia asioimistulkkauksen kehittämiseksi. Pääosin tilaaja-asiakkaat ovat tyytyväisiä asioimistulkkauksen laatuun ja tulkkien saata- vuuden haasteet näkyvät pääasiassa vain harvinaisemmissa kielissä. Moni selvityksessä tunnistettu haaste liittyy siihen, että asioimistulkkauksen kilpailutus on ollut vaikeaa toteuttaa riittävän hyvin.