Selvitys ja tutkimustoiminta Utrednings- och forskningsverksamhet Rannikkovesiemme vedenlaadun ja rehevöitymistilan tulevaisuus ja sen arvioiminen Vivi Fleming, Harri Kuosa, Laura Hoikkala, Antti Räike, Markus Huttunen, Elina Miettunen, Elina Virtanen, Laura Tuomi, Henrik Nygård ja Pirkko Kauppila P U B L I K AT I O N S S E R I E F Ö R S TAT S R Å D E T S U T R E D N I N G S - O C H F O R S K N I N G S V E R K S A M H E T 2 0 2 1 : 1 4 tietokayttoon.fi /sv Rannikkovesiemme vedenlaadun ja rehevöitymistilan tulevaisuus ja sen arvioiminen Vivi Fleming*, Harri Kuosa*, Laura Hoikkala*, Antti Räike*, Markus Huttunen*, Elina Miettunen*, Elina Virtanen*, Laura Tuomi**, Henrik Nygård* ja Pirkko Kauppila* Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2021 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:14 * Suomen ympäristökeskus (SYKE) ** Ilmatieteen laitos Valtioneuvoston kanslia © 2021 tekijät ja valtioneuvoston kanslia ISBN pdf: 978-952-383-111-7 ISSN pdf: 2342-6799 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 5.3.2021 Rannikkovesiemme vedenlaadun ja rehevöitymistilan tulevaisuus ja sen arvioiminen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:14 Julkaisija Valtioneuvoston kanslia Tekijä/t Vivi Fleming, Harri Kuosa, Laura Hoikkala, Antti Räike, Markus Huttunen, Elina Miettunen, Elina Virtanen, Laura Tuomi, Henrik Nygård ja Pirkko Kauppila Kieli suomi Sivumäärä 123 Tiivistelmä Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden toteuttamassa selvityksessä mallinnettiin Suomen rannikkoalueen vesien tilaa valuma-alueella tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden valossa. Selvityksessä tuodaan esiin myös meren tilan arviointiin liittyviä epävarmuuksia ja kehityskohteita. Suomen merialueille tulevassa fosforin ja typen kokonaiskuormituksessa on laskeva suuntaus, johtuen pistekuormituksen vähenemisestä. Fosforin hajakuormituksen odotetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lisääntyvän seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana, eikä nykyisten vesiensuojelutoimenpiteiden laajuus tule riittämään Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ja kansallisessa vesienhoidossa tavoitellun kuormituskaton alittamiseksi. Asetetut tavoitteet on kuitenkin mahdollista saavuttaa toteuttamalla maatalouden suojelutoimenpiteet koko laajuudessaan, kipsikäsittely mukaan lukien. Rannikkovesien ei odoteta saavuttavan hyvää tilaa kansallisen vesien- ja merenhoidon tavoitevuoteen 2027 mennessä. Maataloudessa tehdyt ravinnekuormaa vähentävät toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin positiivisesti erityisesti rannikkovesien kevätkauden tilanteeseen. Rannikkovesien kesäkauteen niiden vaikutus on heikompi, ja rannikon tilan odotetaan siltä osin lyhyellä aikavälillä jopa heikkenevän entisestään; kevätkauden positiiviset muutokset heijastuvat kesäkauteen vasta pitkällä aikavälillä. Klausuuli Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Asiasanat tutkimus, tutkimustoiminta, rannikkovedet, vedenlaatu, rehevöityminen, tulevaisuudenodotukset ISBN PDF 978-952-383-111-7 ISSN PDF 2342-6799 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-111-7 Presentationsblad 5.3.2021 Framtidsutsikten för våra kustvattens kvalitet och övergödningstillstånd samt dess bedömning Publikationsserie för statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet 2021:14 Utgivare Statsrådets kansli Författare Vivi Fleming, Harri Kuosa, Laura Hoikkala, Antti Räike, Markus Huttunen, Elina Miettunen, Elina Virtanen, Laura Tuomi, Henrik Nygård och Pirkko Kauppila Språk finska Sidantal 123 Referat I undersökningen som utfördes av experter på Finlands miljöcentral och Meteorologiska institutet modellerades Finlands kustvattens tillstånd som följd av vattenskyddsåtgärder gjorda på avrinningsområdet. Undersökningen belyser också osäkerhetsfaktorer när det gäller bedömning av havets tillstånd och föreslår utvecklingmål. Totalbelastningen av fosfor och kväve på Finlands havsområde har en sjunkande trend som följd av minskade punktutsläpp. Den diffusa fosforbelastningen förväntas öka inom de kommande trettio åren på grund av klimatförändringen och för att nå belastningsmålen satta i Östersjöns åtgärdsprogram samt i det nationella vattenskyddsprogrammet är nuvarande vattenskyddsåtgärder inte tillräckliga. Det är möjligt att nå de uppsatta målen genom att utföra jordbrukets skyddsåtgärder i full skala, inkluderande gipsbehandling. Kustvattnen förväntas inte nå gott miljötillstånd innan slutet av vatten- och havskyddets målperiod 2027. Åtgärder som gjorts inom jordbruket för att minska närsaltsbelastningen kommer att ha en positiv effekt på kustvattnen speciellt under våren, men under sommaren är effekten mindre och på kort sikt kan tillståndet till och med bli sämre. På lång sikt kommer det förbättrade tillståndet under våren också att ha en positiv inverkan på sommarens tillstånd. Klausul Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt Nyckelord forskning, forskningsverksamhet, kustvatten, vattenkvalitet, övergödning, framtidsutsikt ISBN PDF 978-952-383-111-7 ISSN PDF 2342-6799 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-111-7 Description sheet 5 March 2021 The future of the water quality and eutrophication status of Finnish coastal waters, and assessing it Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2021:14 Publisher Prime Minister’s Office Authors Vivi Fleming, Harri Kuosa, Laura Hoikkala, Antti Räike, Markus Huttunen, Elina Miettunen, Elina Virtanen, Laura Tuomi, Henrik Nygård and Pirkko Kauppila Language Finnish Pages 123 Abstract In this investigation, the future status of Finnish coastal waters, in light of watershed management actions, was simulated. The investigation also points out uncertainties and development items in assessing the status. The total loading of phosphorus and nitrogen into the Finnish marine areas has a decreasing tendency, due to the decrease in point source loading. The diffuse loading of phosphorus is expected to increase during the next thirty years, due to climate change. The present level of water management actions is not going to be enough for achieving the load ceiling set by the Baltic Sea Action Plan and through national water management. The ceilings can however be reached if the agricultural management actions, including gypsum treatment, are taken at their full level. The marine coastal waters are not expected to reach good status by the target year 2027, set thorough national water and marine management. Management actions decreasing the load from agriculture however have a positive effect especially on the spring time situation. Their effect on the summer time situation is smaller, as the summer situation is expected to weaken in the short term; the spring time improvement will reflect onto the summer situation only in the long term. Provision This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government. Keywords research, research activities, coastal waters, water quality, eutrophication, future scenarios ISBN PDF 978-952-383-111-7 ISSN PDF 2342-6799 URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-111-7 Sisältö YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 1.1 Vesien- ja merenhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 1.2 Hankkeen tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2 Rannikkovesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.1 Muutokset ekologisessa tilassa toiselta luokittelukaudelta kolmannelle luokittelukaudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.2 Indikaattorikohtaiset tulokset tilaltaan muuttuneissa vesimuodostumissa . . . . . . . . . . 24 2.3 Hapettomuusriski ja pohjaeläinyhteisöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 2.4 Rehevöitymistilan pitkäaikaiskehitys indikaattorien avulla arvioituna . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 2.5 Yhteneväisyydet ja ristiriidat historiallisen kuormitus- ja tilakehityksen välillä . . . . . . 32 2.6 Ihmistoiminnan osuus kuormituksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 3 Miten valuma-alueen toimenpiteet vaikuttavat rannikkovesiin? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 3.1 Kuormitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 3.2 Ravinteet ja levämäärä päällysvedessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.2.1 Valuma-alueen ja sisäisen kuormituksen osuudet kokonaiskuormituksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.2.2 Nykytila: Kuormituslähteiden suhteelliset osuudet vesimuodostumien kokonaiskuormituksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 3.2.3 Ero hyvän ekologisen tilan raja-arvoon: Nykytila ja skenaario maatalouden kaikkien toimenpiteiden jälkeen 2027 heinä-elokuussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 3.2.4 Maatalouden toimenpiteiden vaikutukset lyhyellä aikavälillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 3.2.5 Maatalouden toimenpiteiden vaikutukset pitkällä aikavälillä ilmastonmuutosskenaariossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 3.3 Pohja: happi ja selkärankaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 3.4 Kansallisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusmahdollisuudet Suomen merialueiden tilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 3.4.1 Rannikon vesimuodostumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 3.4.2 Suomea ympäröivät avomerialueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 4 Rannikkovesien tilan arvioiminen eri työkaluin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 4.1 Indikaattorit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 4.2 Ekologisen tilan ja rehevöitymisen hyvän tilan arviointi eri arviointityökaluilla. . . . . 62 4.2.1 Vesimuodostumien jakautuminen tilaluokkiin eri työkaluilla määritettynä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 4.2.2 Tilan määräävä indikaattoriryhmä HEAT- ja WATERS-työkaluilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 4.3 Luokituksen luotettavuuden määrittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 4.4 Mittakaavavertailu: vesimuodostumat ja vesityypit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 4.5 Asiantuntija-arvion rooli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 4.6 Kriittisen indikaattorin tunnistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 5 Uuden tiedon ja menetelmien kehitystarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 5.1 Rannikon tilanarviot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 5.2 Lähitulevaisuuden ennakoiminen ja pitkät skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 6 Menetelmäkuvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 6.1 Kuormitusmalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 6.2 Rannikkomalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 6.3 Toimenpiteiden vaikutus hapettomuuteen ja pohjaeläinten tilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 LIITE 1 (kappaleet 2.1 ja 3.2). Eri kuormituslähteiden osuudet rannikon vesimuodostumissa. . . . . . . . . . . 87 LIITE 2 (kappale 2.4). Rehevöitymisindikaattorien tila 6-vuotisjaksoina 1975–2016 valituissa rannikon vesimuodostumissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 LIITE 3 (kappale 3.2). Klorofyllin vähennystarve vesimuodostumittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 LIITE 4 (kappale 3.3). Riski hapettomuudelle ja BBI pohjaeläinindikaattorin huonolle tilalle 2027 . . . . 103 LIITE 5 (kappale 4.2). Rannikkovesien tila 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arviossa ja määritettynä Suomen meriympäristön rehevöitymistilanarviossa ja HELCOMin Itämeren rehevöitymistilan arviossa käytetyllä HEAT3-työkalulla, sekä Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 8VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Y H T E E N V E TO Rannikon tila -hankkeen tavoitteena oli arvioida: 1) Miten Suomen rannikkoalueen vesien tila on muuttunut, ja mitkä ovat siihen vaikuttaneet tekijät – missä määrin tilaan vaikut- tavat yhtäältä valuma-alueen kuormitus ja toisaalta vesien- ja merenhoidon ulkopuoli- set muutostekijät? 2) Mikä on nykytiedon ja toimenpiteiden valossa rannikon tila vuonna 2027, entä vuonna 2040 tai 2070? 3) Mitä epävarmuuksia arvioon liittyy; mitä uutta tietoa ja menetelmiä tarvitaan, jotta systemaattinen skenaariotarkastelu rannikkovesien tilan kehityksestä ja toimenpiteiden sekä muiden muutostekijöiden vaikutuksista olisi tulevai- suudessa saatavilla ajantasaisesti niin hallinnon kuin laajemmin yhteiskunnan käyttöön? Käsittelimme näitä kysymyksiä hyödyntämällä valuma-alue mallin (VEMALA) tuloksia rannikkoaluemallissa (FICOS) keskimääräisellä ilmastoskenaariolla. Linkitimme rannikko- mallin tulokset pohjahabitaattiin käyttäen hyväksi hapettomuuden luonnollisen alttiuden riskimallia. Simulaation ohella tarkastelimme tilanarvioprosessia ja -työkaluja, selvittääk- semme systemaattiseen tilanarvioennusteeseen liittyviä kehitystarpeita. (kpl 1.1-1.2) Rannikkovesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät Lyhyellä aikavälillä, edelliseltä (2006−2012, 2. luokittelukausi) vesienhoidon luokittelukau- delta viimeisimmälle (2012−2017, 3. luokittelukausi), pintavesien ekologinen tilaluokka parani 20:ssä ja heikentyi 39:ssä kaikkiaan 276 rannikon vesimuodostumasta. Saman aikai- sesti kahdeksan mereen laskevan joen alaosan tila huononi ja 13 tila parantui. Yleensä ran- nikon vesimuodostuman ekologisen tilan muutoksen taustalla oli useamman kuin yhden indikaattorin tilan muutos. Useimmin muutoksia tapahtui levämäärää, pohjaeläinyhteisöjä ja ravinnemääriä kuvaavissa indikaattoreissa, sekä tilaltaan heikentyneissä vesimuodostu- missa myös näkösyvyydessä (kpl 2.1). Suurin osa (9) tällä lyhyellä ajanjaksolla parantuneen tilan jokimuodostumista sijaitsi Perä- meren valuma-alueella, kun sen sijaan huonontuneen tilan jokimuodostumia löytyi jokai- sen merialueen valuma-alueelta. Rannikkovesissä ekologisen tilan paranemista toiselta luokituskaudelta kolmannelle havaittiin lähinnä sellaisissa vesimuodostumissa, joissa kuormituspaine tulee avomereltä. Tällaisia vesimuodostumia sijaitsi paitsi Suomenlahden ulkosaaristossa, myös keskisen ja läntisen Suomenlahden sisäsaaristossa. Tilaltaan paran- tuneita vesimuodostumia, joissa suurin osa kuormituksesta on peräisin valuma-alueelta, löytyi vain itäiseltä Suomenlahdelta: Kotkan edustan Keisarinsatama, Haminanlahti ja Keipsalo. Näissäkin vesimuodostumissa merkittävä osa ravinteista on peräisin Itäisen 9VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Suomenlahden avomerialueelta, jonka ravinnemäärät ovat pienentyneet. Tilaltaan heiken- tyneissä vesimuodostumissa epäorgaanisen typen kuormituksesta suurin osa on peräisin valuma-alueelta – lukuun ottamatta yhtä lounaisen ulkosaariston ja Ahvenanmaan sekä kahta Selkämeren vesimuodostumaa. Epäorgaanisen fosforin kuormituksesta suurin osa puolestaan tulee avomereltä, ja erityisesti lounaisessa sisäsaaristossa myös sisäisestä kuor- mituksesta1. Selkämeren altaan fosforitaso on kohonnut viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti ja sen vaikutus ulottuu myös Suomen rannikolle. (kpl 2.1) Rannikkovesien rehevöitymistilan kannalta pohjan hapettomuudella on merkittävä rooli. Lounaisessa sisäsaaristossa ja Suomenlahden länsiosien sisäsaaristossa sijaitsee vesi- muodostumia, joiden pinta-alasta merkittävällä osuudella pohjanläheinen happipitoi- suus on yli 50 % todennäköisyydellä ajoittain alle 2 mg L-1. Tilastollisen tarkastelun perus- teella tämä pitoisuusraja on kriittinen ravinteiden vapautumiselle pohjasta, ja siten sisäi- selle kuormituksen lisääntymiselle. Pohjaeläimet ovat herkkiä jo alle 4 mg L-1 pitoisuuk- sille. Alueiden luonnollinen alttius hapettomuudelle vaihtelee, mutta vaikka hapettomuus on paikallista, voi se silti olla ekologisesti merkittävää, koska se lisää pohjasta vapautu- vien ravinteiden määrää. Erityisesti sisäsaariston akkumulaatiopohjilla on erittäin runsas ravinnevarasto, joten pienenkin pinta-alan vähähappisuus voi lisätä ravinteiden määrää vesipatsaassa. (kpl 2.3) Tarkasteltaessa rehevöitymisen kokonaistilaa pidemmällä aikavälillä, vuosina 1975−2018, havaittiin Saaristomeren ja Suomenlahden rannikolla selvää heikentymistä useissa vesimuodostumissa. Erityisesti itäisellä Suomenlahdella havaittiin tilan paranemista 2000-luvulla. Yleensä muutos oli seurausta erityisesti klorofylli- ja pohjaeläinindikaattorin tilassa tapahtuneista muutoksista. Useimmissa Suomenlahteen laskevissa joissa molem- pien kokonaisravinteiden tai kokonaisfosforin kuormituksessa oli havaittavissa merkkejä vähenemisestä viimeisimmän kolmen vuosikymmenen aikana (joskaan ei tilastollisesti merkittävää trendiä), mikä heijastui laskevina kokonaisravinteiden ja/tai klorofyllin pitoi- suuksina muutamissa rannikon vesimuodostumissa. Saaristomerellä sen sijaan ei havaittu muutoksia ravinnekuormassa kyseisenä ajanjaksona, eikä jokisuiden läheisissä vesimuo- dostumissa havaittu muutoksia rehevöitymismuuttujissa. Perämerellä kokonaistypen kuorma oli kasvusuuntaista kaikissa seurannan joissa, lukuun ottamatta Kemijokea ja Tor- nionjokea, ja kokonaisfosforikuormitus laski osassa jokia, mutta tämä ei pääsääntöisesti heijastunut rannikon vesimuodostumien ravinnepitoisuuksiin, osittain liian pienen aineis- ton vuoksi. (kpl 2.4-2.5) 1 Sisäinen kuormitus mallinnuksessa on määritelty levien käyttäminä ravinteina. Pohjasta vapautuva ravinne- määrä on paljon suurempi kuin pintakerrokseen levien käyttöön kasvukauden aikana päätyvä ravinnemäärä. 10 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Suomesta päätyi vuosina 2010–2019 Itämereen keskimäärin 3 400 tonnia fosforia ja 81 000 tonnia typpeä vuodessa. Näistä ravinteista suuri osa on peräisin ihmisen toimin- nasta, mutta osa on luonnonhuuhtoumaa. Ihmisen osuus kokonaiskuormituksesta vaihte- lee merialueittain: selvästi pienin (50–60 %) se on Perämerellä ja vastaavasti luonnonhuuh- touma on siellä suurin. Valuma-aluemallin (VEMALA) perusteella Suomen merialueille tule- vassa fosfori- ja typpikuormituksessa oli laskeva suuntaus vuosien 1995−2019 välillä. Las- keva suuntaus johtuu pääasiassa pistekuormituksesta, joka on vähentynyt suhteellisesti enemmän kuin hajakuormitus, eikä fosforin hajakuormituksessa ei ole toistaiseksi havaittu merkittävää vähentymistä. Merialueiden kuormituskehityksissä on kuitenkin eroja: seuran- tatulosten mukaan esimerkiksi Perämeren ja Suomenlahden fosforikuorma laski vuosina 2010–2019, kun puolestaan Saaristomerellä suuntaus oli nouseva. Viime vuosikymmenten aikana yleistyneet leudot, vesisateiset talvet ovat nostaneet erityisesti Lounais-Suomen jokien Saaristomereen kuljettamaa kiintoaine- ja fosforikuormaa. (kpl. 2.6) Miten toimenpiteet vaikuttavat rannikkovesiin tulevaisuudessa? Valuma-aluemallilla tehdyn simulaation mukaan etenkin fosforin hajakuormitus tulee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lisääntymään seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana, eikä nykyisillä vesiensuojelutoimenpiteillä tulla alittamaan tavoiteltua ravintei- den kuormitustasoa, eli kuormituskattoa2. Nykytoimenpiteillä nykyisellä laajuudella jatket- taessa valuma-alueelta tuleva fosforikuormitus ylittää tavoitekuormituksen lähes kaikilla merialueilla. Mallilaskelmien perusteella kuormituskatto on kuitenkin mahdollista alittaa toteuttamalla maatalouden toimenpiteet koko laajuudessaan, mutta silloin myös kipsikä- sittelyn potentiaali täytyy ottaa laajasti käyttöön (1 milj. hehtaaria). Typen kuormituskatto on helpompi alittaa; tarvittava suhteellinen vähennys kokonaiskuormasta (4 %) on huo- mattavasti vähäisempi kuin vastaava fosforin tavoite (10 %), ja merkittävää typpikuormi- tuksen vähennystarvetta on ainoastaan Suomenlahden alueella. Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaammin fosforin kuin typen kuormitukseen. Edellä olevien mallitulosten tulkinnassa on syytä huomioida, että kuormituskatot eivät todennäköisesti anna oikeaa kuvaa kuormituksen vähennystarpeesta. Äskettäin on todettu, että hyvän tilan saavutta- miseksi tarvittava kuormitusvähennys voi ainakin osalla merialueista olla suurempi kuin nykyisten kuormituskattojen perusteella laskettuna. Kuormituskatot onkin tarkoitus tarkis- taa lähiaikoina. (kpl 3.1) Jokivesien vaikutusalueet rannikolla ovat laajimmillaan suuren valuman ajankohtina. Kas- vukauden ulkopuolella jokivesien mukana tulevat leville käyttökelpoiset ravinteet leviävät laajalle ja ruokkivat kevään levätuotantoa. Kesällä vähäisempi virtaama ja käyttökelpois- ten ravinteiden lähes välitön käyttö aiheuttaa ajallista vaihtelua levätuotannossa erityisesti 2 Nykyisin merialueille määritettyjä kuormituskattoja voidaan tarkentaa tulevina toimenpidekausina. 11 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 sisäsaaristossa. Typen ja fosforin vaikutusalueet poikkeavat toisistaan, johtuen leville käyt- tökelpoisten ravinteiden suhteellisten osuuksien eroista. Esimerkiksi, leville käyttökel- poisen ravinteen osuus on pienempi jokiveden fosforikuormassa kuin sisäisessä kuormi- tuksessa. Osuus on pienempi myös jokiveden typpikuormassa kuin typen pistekuormi- tuksessa. Selkämerellä ja Suomenlahden avoimilla rannikkoalueilla valuma-aluekuormi- tuksen vaikutusalue sijoittuu lähelle rannikkoa, mutta Saaristomerellä vaikutusalue on laajempi. Yleisesti ottaen avomerivaikutus on voimakasta ulkosaaristossa. Sisäinen kuor- mitus on tärkeä käyttökelpoisen fosforin lähde erityisesti Saaristomerellä ja eräillä osin Suomenlahtea. (kpl 3.2) Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset ilmenevät rannikkovesien tilassa positiivisesti erityisesti keväällä (huhti-toukokuussa). Saaristomerellä, missä kasvukauden ulkopuolinen valuma-aluevaikutus ulottuu laajimmalle, kevään klorofyllin arvioidaan pie- nenevän paikoin jopa 30 % vuoteen 2027 mennessä, mikäli skenaariossa esitetyt kaikki maatalouden potentiaaliset vesiensuojelutoimenpiteet, ml. kipsin täysimääräinen levi- tys pelloille, otetaan käyttöön koko Saaristomeren valuma-alueella. Kesällä valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutus on sen sijaan huomattavasti heikompi, ja osin huo- nompaan suuntaan. Tämä johtuu mitä ilmeisimmin siitä, että kesällä leville käyttökelpoi- nen typpi ei sisäsaaristossa pidäty leväbiomassaan käyttökelpoisen fosforin vähetessä, eli typpeä jää ylimäärä verrattuna levien kasvutarpeeseen. Silloin jokisuiden lähivesien käyt- tökelpoisten ravinteiden pidätysvaikutus laskee ja typen rehevöittävä vaikutus siirtyy ulommas. Siksi myös typpikuormituksen vähentäminen on tärkeää. Vuodenaikaisen vaih- telun vuoksi pelkästään kesän levätilanteen mukaan tehty arvio maatalouden vesiensuoje- lutoimenpiteiden vaikutuksista aliarvioi todellisia vaikutuksia ja toimenpiteiden teho näyt- tää vaatimattomalta. Kevään levätuotanto on monilla alueilla kesää suurempi ja siitä las- keutuu suurempi osa pohjalle, joten kevään levätuotannon vähentämisellä voi olla suotui- sia kumulatiivisia vaikutuksia laajalle rannikkoalueelle. Vaikutus ei kuitenkaan keväälläkään ulotu kaikkialle johtuen jokien tuoman ravinnevirtaaman vaikutusalueen alueellisista eroista ja monimutkaisen saariston rajoittamista virtauskentistä. Näitä vaikutuksia ei kui- tenkaan pystytä vielä mallintamaan luotettavasti. (kpl 3.2) Ravinnekuormitusta vähentävät vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat kasviplanktonin biomassaan, ja sen vajoamisen ja hajotuksen myös pohjan hapettomuuteen ja pohjaeläin- yhteisöihin. Näitä vaikutuksia arvioitiin yhdistämällä rannikkomallin ennusteet levämää- rän muutoksista hapettomuuden luonnollista alttiutta kuvaavan riskimallin tuloksiin. Poh- jan hapettomuuteen ei odoteta merkittäviä muutoksia vuoteen 2027 mennessä. Toistu- van hapettomuuden riskin odotetaan kuitenkin kasvavan osassa lounaista sisäsaaristoa. Tämä on seurausta levämäärän kasvun myötä pohjalle laskeutuvan eloperäisen aineksen lisääntymisestä hapettomuudelle alttiilla alueilla. Kasviplanktonin määrän odotetaan las- kevan selvimmin Selkämeren alueilla, joilla riski hapettomuudelle on pieni. Pohjaeläinin- dikaattorin (BBI) perusteella rannikon pohjaeläinyhteisöt ovat nykyisellään alle hyvän tilan 12 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 erityisesti osissa Suomenlahden ja Perämeren rannikkovesiä ja lounaista sisäsaaristoa. Alle hyvässä tilassa olevien vesimuodostumien määrään ei odoteta merkittävää muutosta vuo- teen 2027 mennessä. (kpl. 3.3) Valuma-alueella tehtävät kansallisten vesiensuojelutoimenpiteiden välittömimmät vaiku- tukset ulottuvat lähinnä sisäsaaristoon, kun taas ulko- ja välisaaristossa merkittävin vai- kutus on avomereltä tulevalla ja sisäisellä kuormituksella. Lyhyellä aikavälillä, vuoteen 2027 mennessä, rannikkovesien hyvää tilaa ei saavuteta yleisesti nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä. Suurimmassa osassa lounaisen sisäsaariston, Suomenlahden sisäsaaris- ton ja Selkämeren rannikkovesien alle hyvän tilan olevien vesimuodostumien tilaan voi- taisiin merkittävästi vaikuttaa epäorgaanisen typen kuormitusta vähentämällä. Vaikutta- minen olisi mahdollista myös muissa rannikkovesityypeissä sijaitsevissa vesimuodostu- missa, lukuun ottamatta lounaista ulkosaaristoa ja Ahvenanmaan väli- ja ulkosaaristoa. Epäorgaanisen fosforin kuormitusta vähentämällä vaikutukset ovat vähemmän merkittä- viä, parhaimmat tulokset saataisiin Selkämeren sisemmissä rannikkovesissä. Suomenlah- den ja Saaristomeren saaristovyöhykkeet suodattavat valuma-alueelta tulevaa ravinne- kuormaa siinä määrin, että niiden tuntumassa avomerialueille päätyneestä leville käyttö- kelpoisesta fosforista alle 10 % arvioidaan olevan peräisin valuma-alueelta. Selkämeren rannikkovesissä valuma-alueen suhteellinen vaikutus on suurempi, vastaava luku on typen osalta 36 %. (kpl 3.4) Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan niin valuma-alueen kuin merenkin fysikaa- lis-kemiallisiin ominaisuuksiin. Sen odotetaan vastavaikuttavan toimenpiteillä saata- viin parannuksin niin, että nykyisiä kesäajanjaksoa kuvaavilla indikaattoreilla mitattuna ei hyvää tilaa ole mahdollista saavuttaa pitkällä aikavälillä, vuosiin 2040 tai 2070 mennessä, edes laajoin maatalouden toimenpitein. Ilmastonmuutoksen vaikutus valuma-alueen kuormituskehitykseen on etenkin eteläisessä Suomessa fosforikuormitusta lisäävä, kun taas turvevaltaisella Perämeren valuma-alueella typpikuormituksen ennustetaan nou- sevan. Ilmastonmuutos tuleekin vaikeuttamaan hajakuormituksesta, erityisesti maata- loudesta, peräisin olevan ravinnekuorman vähentämistä. Vaikka rannikkovesiin kohdis- tuva vuotuinen kokonaiskuormitus vähenisi ilmastonmuutoksesta huolimatta, vähennys- ten suorat vaikutukset näkyisivät rannikolla erityisesti kevätkautena, jolloin virtaamat ovat suurimmillaan – kesäajanjaksoon vaikutukset ovat epäsuorat, ja näkyvissä vasta selvityk- sessä simuloidun ajanjakson (2040 ja 2070) jälkeen. Itämeren pohjoisten merialueiden ravinnedynamiikkaa kuvaavissa malleissa on suurta epävarmuutta, kuten myös ilmaston- muutoksen vaikutusten arvioissa Itämeren pohjoisten alueiden fysikaalisiin oloihin. Näistä epävarmuustekijöistä johtuen ilmastonmuutosta ei pystytä ottamaan vielä huomioon ran- nikkoaluemallissa, vaikka ne ovat mukana valuma-alueen kuormituksen arviossa. Ilmas- tonmuutoksella saattaa kuitenkin olla vaikutuksia rannikkovesien ravinnetaseeseen, eri- tyisesti sisäisen kuormituksen ja avomerivaikutuksen osalta, samoin kuin tuotannon 13 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 vuodenaikaisuuteen. Näiden muutosten arviointi odottaa kuitenkin tutkimusten antamaa lisätietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen ekosysteemiin. (kpl 3.2) Rannikkovesien tilan arvioiminen ja siinä käytetyt indikaattorit Rannikkovesien ekologista tilaa määritetään seuraavilla indikaattoreilla: kesän kasviplank- tonmäärä (a-klorofylli, osassa myös biomassa), vesikasvillisuus (rakkohaurun esiintymi- sen alaraja) ja pohjaeläinyhteisö (BBI). Apuna voidaan käyttää lisäksi fysikaalis-kemiallisia muuttujia: kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuuksia sekä näkösyvyyttä. Alle hyvän ekologisen tilan jääneissä vesimuodostumissa kasviplanktonindikaattorit, yleensä a-klo- rofylli, olivat muita biologisten olosuhteiden indikaattoreita useammin heikoimmassa tilassa, ollen tilanarvion kriittinen indikaattori. Joissakin vesimuodostumissa kriittisenä indikaattorina toimi pohjaeläinindikaattori BBI, joko yksin tai yhdessä a-klorofyllin kanssa. Tilan arviossa on havaittu muutamia kehityskohteita: pohjan happitilanneindikaattorin hyvän tilan raja-arvo riippuu alueen luontaisista ominaisuuksista, jotka otetaan huomioon kehitteillä olevan indikaattorin valmistelussa. Kasviplanktonin määrää indikoidaan vain kesän klorofyllipitoisuuksilla, vaikka kevätkukinta ylittää kesän kasviplanktonin biomassan useimmissa vesimuodostumissa, ja reagoi myös nopeammin ravinteiden vähennystoimiin. Ravinnetasoa kuvaavat kokonaisravinteet kuvaavat toki hyvin vesipatsaassa esiintyvän ravinnevarannon, mutta eivät kuvasta leville käyttökelpoista osuutta; tähän tarkoitukseen talviajan epäorgaanisiin ravinteisiin perustuvat indikaattorit sopisivat paremmin. (kpl 4.1) Rannikkovesien tila raportoidaan erikseen osana merenhoidon rehevöitymisen tilanarviota ja vesienhoidon ekologisen tilan arviota. Vaikka indikaattorit ovat yhtenevät, on kummassakin tilanarvioissa käytetty omaa lähestymistapaa, joka eroaa tilanarviotyöka- lujen, mittakaavan ja asiantuntija-arvion käytön osalta. Tilanarviotyökalujen ja mittakaa- van erojen on havaittu aiheuttavan joitain tilanarvioiden välisiä eroavaisuuksia rannikko- vesien luokitustuloksissa. Merenhoidossa käytetyllä HEAT-työkalulla tehdyt tilanarviot pää- tyvät vesienhoidon tilanarviota herkemmin heikoimpaan luokkaan, johtuen osittain rehe- vöitymisen suhteen epälineaarisesti käyttäytyvien indikaattorien skaalauksen puutteesta – tätä ominaisuutta ollaan kuitenkin kehittämässä HELCOMin työkalusta vastaavassa työ- ryhmässä, tavoitteena tasata mahdollisia laskennallisia vinoumia. (kpl 4.2-4.5) Tilanarvioissa kriittiseksi, heikoimman tilan määrittäväksi indikaattoriksi tunnistettiin niin vesienhoidon kolmannella luokittelukaudella kuin pitkissä aikasarjoissa a-klorofylli. Käy- tännössä tämä tarkoittaa sitä, että kynnysarvojen saavuttaminen ravinneindikaatto- rien osalta ei väistämättä johda hyvään tilaan a-kloforyllin, ja sitä kautta ekologisen tilan osalta. (kpl 2.2 ja 4.6) 14 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Uuden tiedon ja menetelmien kehitystarpeet Rannikkovesien tilanarvioiden osalta tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin indikaattori- joukon täydentäminen sellaiseksi, että se parhaiten kuvaa rehevöitymiskehitystä. Kevät- kukintaa, leville käyttökelpoisessa muodossa olevien epäorgaanisten typen ja fosfo- rin pitoisuuksia, pohjan happitilannetta sekä Perämeren osalta pohjaeläinyhteisöä toi- mivasti kuvaavien indikaattorien lisääminen tilanarvioon on ratkaisevaa; osittain selvitys tai kehitystyö on jo käynnistetty, eikä loppuunsaattaminen olisi työlästä. Toinen tilan- arvion kannalta ratkaiseva kehityskohde on luotettavuusarvion saattaminen operatiivi- seksi osaksi ekologista indikaattorilaskentaa ja sen viestiminen osana ekologisen tilan arviota – tämä on jo rutiinina merenhoidon rehevöitymisen tilanarviossa, ja on tehty ker- taluontoisesti myös kriittisimmän indikaattorin osalta aiemmalla vesienhoidon rapor- tointikaudella. Avomeren tilanarvion kannalta ratkaiseva, mutta myös rannikkovesien näkökulmasta merkittävä kehityskohde on avomeren ja rannikon tilanarvioyksiköiden yhdenmukaistaminen, joka toteutuisi parhaiten avomerialueen jakamisella useampaan tilanarvioyksikköön. (kpl 5.) Rannikkoaluemallin käytön kannalta mallin tausta-aineiston ja mallijärjestelmän ylläpito ovat nykyisen järjestelmän suurimmat puutteet. Mallinnuksen luotettavuuden kannalta tarvitaan Itämeritason malleihin erityisesti Selkämeren ravinnedynamiikan parempaa kuvausta ja ilmastonmuutoksen vaikutusten luotettavampaa arviota. Lisäksi mallista puut- tuu kumulatiivisten vaikutusten arviointi. Sisäisen kuormituksen arviointi tehdään nykyisin tilastollisesti, mutta tavoitteena pitää olla sisäisen kuormituksen arviointi tunnettujen pro- sessien ja niihin vaikuttavien tekijöiden kautta dynaamisesti. Mallista puuttuu myös veden värin vaikutus valoympäristöön, mikä tulee olemaan ongelma erityisesti Perämeren ran- nikkoalueen levätuotannon arvioinnissa. (kpl 5.) Jotta saataisiin ylläpidettyä ajantasaiset skenaariot rannikkovesien kuormituksesta ja vesien tilan kehityksestä vaihtoehtoisilla ilmaston, ihmistoimintojen ja vesiensuojelutoi- menpiteiden tulevaisuusvaihtoehdoilla, edellyttää se systemaattista lähestymistapaa kai- killa valuma-alueilla. Mallintamisessa tarvittavat lähtötiedot, kuten peltojen ominaispiir- teiden, viljelyn, metsätalouden, haja-asutuksen ja pistekuormittajien tiedot tulee olla saa- tavilla tarkkoina ja ajantasaisina. Ihmistoimintojen, kuten maa- ja metsätalouden ja kalan- kasvatuksen tulevaisuuskuvat täytyy luoda yhdessä eri toimijoiden kanssa huomioiden mm. ruokavalion mahdolliset muutokset, kuten kasvisruokavalion yleistymisen. Mallit tulisi pitää ajan tasalla sisällyttämällä niihin viimeisin tieto ravinteiden huuhtoutumiseen, kulkeutumiseen ja vaikutuksiin liittyvistä prosesseista sisävesissä ja rannikkoalueilla. Mal- linnukseen liittyvästä osaamisesta ja resursseista tulisi huolehtia pitkäjänteisesti. (kpl 5.) Näistä huolehtimalla saadaan toteutettua ajantasainen ja viimeisimpään tietoon perus- tuva tulevaisuuskuvien skenaariovalikoima, jota voidaan luotettavasti hyödyntää niin hal- linnon kuin muidenkin toimijoiden päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnittelussa 15 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 vesistön tila huomioiden. Lisäksi saadaan kansalaisten käyttöön ajantasainen kuva vesien tilan tulevaisuusvaihtoehdoista ja miten kulutustottumusten muutokset voivat osaltaan vaikuttaa vesien tilaan. KIITOKSET Rannikon tila -hanke toteutettiin vuosina 2020–2021 aikana Suomen ympäristökeskuk- sen (SYKE) ja Ilmatieteenlaitoksen konsortiohankkeena. Hankkeella oli ohjausryhmä, jossa toimi puheenjohtajana Antton Keto ympäristöministeriöstä, sekä jäseninä Ville Kes- kisarja maa- ja metsätalousministeriöstä, Maria Laamanen ympäristöministeriöstä sekä Heikki Lehtinen maa- ja metsätalousministeriöstä. Työtä ohjasivat ohjausryhmän kutsusta myös Janne Suomela Varsinais-Suomen ely-keskuksesta ja Antti Mäntykoski Uudenmaan ely-keskuksesta. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Haluamme kiittää ohjausryhmää tuesta ja hanketta edistävistä kommenteista. 16 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 1 Johdanto 1.1 Vesien- ja merenhoito Suomen rannikkovesien tila ei ole merkittävästi parantunut, vesien- ja merensuojeluohjel- mien ja -toimenpiteistä huolimatta. Tuoreimmat tila-arviot Suomen meriympäristön tilasta (Korpinen ym. 2018) ja sisä- ja rannikkovesien tilasta (SYKE, 2019) osoittavat, että rannikko- vesien tila on jopa heikentynyt Pohjanlahdella. Suomenlahdella voidaan kuitenkin nähdä parantumista mm. Pietarin jätevesien puhdistumisen ja Venäjän Laukaanjoen fosforikuor- mituslähteen tukkimisen myötä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa rannikkovesissä hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä EU vesipuitedirektiivin (VPD) mukaisesti – tiettyjä etukäteen määritettyjä poik- keamia lukuun ottamatta. Merenhoidon tavoitteena on saavuttaa Itämeressä, ml. rannik- kovedet, hyvä meriympäristön tila vuoteen 2020 mennessä, kuten EU meristrategiadirek- tiivi (MSD) edellyttää. HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelman mukainen hyvä Itäme- ren tila tulee saavuttaa vuonna 2021. Rannikkovesien tilaan vaikuttavat valuma-alueelta jokien mukana tuleva kuormitus, suora pistekuormitus, laivojen jätevesipäästöt, typen ilmalaskeuma ja Itämeren syvänteistä kum- puavat sisäiset ravinnevarastot. Erityisesti suora pistekuormitus ja laivojen jätevesipäästöt ovat sellaisia, joihin on mahdollista vaikuttaa nopeasti kuormitusta vähentävin toimenpi- tein. Myös jokien mukana tulevaan kuormitukseen ja syvänteistä vapautuviin ravinteisiin on mahdollista vaikuttaa valuma-alueen kuormitusta vähentämällä, mutta vaikutus tapah- tuu viiveellä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voidaan jo nyt nähdä Itämeren fysikaalisina, kemiallisina ja biologisina muutoksina. Tällä hetkellä muutokset ovat vielä verrattain vähäisiä, mutta vuoteen 2050 mennessä ennustetut muutokset suolapitoisuudessa, lämpötilassa, kerros- tuneisuudessa ja lajien levinneisyydessä vaikuttavat todennäköisesti rehevöitymistilaan. Vesienhoidon ekologinen tila, merenhoidon meriympäristön tila ja HELCOMin Itämeren meriympäristön tila ovat rannikkovesissä osittain päällekkäisiä käsitteitä, joiden saman- kaltaisuus korostuu rehevöitymisen tilan arvioimisessa. Voidaankin yleistäen sanoa, että nämä eroavat vain muutamien tekijöiden suhteen (Taulukko 1). Merenhoidon tila-arvio kuitenkin sisältää muitakin laadullisia kuvaajia kuin rehevöitymisen; näitä ei kuitenkaan käsitellä tässä hankkeessa. 17 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 1. Vesienhoidon ekologisen tilan ja merenhoidon rehevöitymistilan muuttujien vertailu. HELCOMissa sovittu Itämeren tila vastaa MSDn meriympäristön tilaa. Vesienhoidon ekologinen tila Merenhoidon rehevöitymistila Typpipitoisuus käytössä käytössä Fosforipitoisuus käytössä käytössä Kasviplanktonin klorofylli käytössä käytössä Kasviplanktonin biomassa käytössä käytössä Sinileväkukinnot ei käytössä käytössä Näkösyvyys käytössä käytössä Makrofyytit käytössä käytössä Pohjaeläinyhteisöt käytössä käytössä Pohjan happipitoisuus käytössä käytössä 1.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeessa arvioitiin mahdollisuuksia saavuttaa hyvä ekologinen tila tai hyvä meriympä- ristön rehevöitymistila rannikkovesissä vuoteen 2027 tai 2050 mennessä. Hankkeessa kes- kityttiin ensinnä kuormituksen muutoksiin ilmastonmuutoksen ja nykyisten toimenpitei- den vaikuttavuuden seurauksena ja toisaalta kuormitusmuutosten aiheuttamaan rannik- kovesien tilan muutoksiin. Tämä toteutettiin skenaarioanalyyseillä valuma-alueen kuormi- tusmallin (VEMALA), Itämeren hydrodynaamisen mallin (IL-SCOBI) ja rannikkovesien tilaa kuvaavan mallin (FICOS) avulla. Mallit tuottavat tiedon kuormituslähteiden merkittävyy- destä tilan määräytymiseen. Rannikkovesien tila määräytyy usean muuttujan seurauksena (Taulukko 1), ja siksi mah- dollisuudet hyvän ympäristön tilan saavuttamiseksi arvioitiin muuttujittain rannikon vesi- muodostumissa. Hyvän ekologisen tilan tai hyvän meriympäristön rehevöitymistilan saa- vuttaminen arvioitiin vesien- ja merenhoidon arviointikäytänteiden mukaisesti. Hank- keessa tutkittiin lisäksi perusteita vesien- tai merenhoidonn mahdollistamien poikkeuksien hakemiseksi niissä tapauksissa, joissa hyvää tilaa ei ole mahdollista saavuttaa. Koska rehevöityminen on Itämeren merkittävin ympäristöongelma (mm. HELCOM 2018), ajankohtaista ravinnekuormitustietoa tarvitaan säännöllisesti päätöksenteon tueksi ja hyvien tieteellisten jatkotutkimuksien pohjaksi. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilma- tieteenlaitoksen tietokannat ja mallit mahdollistavat pitkälle automatisoitujen ratkai- sujen kehittämisen verkkoon. Hankkeessa laadittiin suunnitelma tällaisesta ratkaisusta 18 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 ja arvioitiin näiden tietokantojen ja mallien tietotarpeita sekä tiedon päivittymistä ja luotettavuutta. Hanke tarkasteli näin ollen kolmea tutkimuskysymystä: 1. Miten Suomen rannikkoalueen vesien tila on muuttunut, ja mitkä ovat siihen vaikuttaneet tekijät – missä määrin tilaan vaikuttavat yhtäältä valuma-alueen kuormitus ja toisaalta vesien- ja merenhoidon ulkopuoliset muutostekijät, kuten avomereltä tuleva kuormitus tai ilmastonmuutos? 2. Mikä on nykytiedon ja toimenpiteiden valossa rannikon tila vuonna 2027, entä vuonna 2040 tai 2070? 3. Mitä epävarmuuksia arvioon liittyy; mitä uutta tietoa ja menetelmiä tarvitaan, jotta systemaattinen skenaariotarkastelu rannikkoalueen vesien tilan kehi- tyksestä ja toimenpiteiden sekä muiden muutostekijöiden vaikutuksista olisi tulevaisuudessa saatavilla ajantasaisesti niin hallinnon kuin laajemmin yhteis- kunnan käyttöön? 19 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 2 Rannikkovesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät 2.1 Muutokset ekologisessa tilassa toiselta luokittelukaudelta kolmannelle luokittelukaudelle Pintavesien ekologinen tilaluokka on parantunut lyhyellä aikavälillä, vesienhoidon toiselta luokittelukaudelta (2006−2012) kolmannelle (2012−2017), 20:ssä ja heikentyi 39:ssä ranni- kon 276:sta vesimuodostumasta. Tyydyttävässä tilassa olevien vesimuodostumien osuus rannikon pintavesistä nousi noin 20 % pinta-alaa kohti laskettuna, kun vastaavaa muutosta ei tapahtunut jokien tilassa (Kuvio 1). Suurin osa parantuneen tilaluokan vesimuodostu- mista sijaitsi Suomenlahdella, kun puolestaan huonontuneen tilaluokan vesimuodostumia löytyi erityisesti Ahvenanmaan, Selkämeren ja Perämeren rannikolta (Kuvio 2). Lounaisen sisäsaariston vesimuodostumissa oli sekä heikentyneitä että parantuneita luokitustuloksia. Kuvio 1. Pintavesien ekologisen tilan jakautuminen eri luokkiin toisella ja kolmannella luokittelukaudella. Luokkien osuudet jokipituudesta ja järvien ja rannikkovesien pinta-alasta (Lähde: SYKE 2020). 2. ja 3. kauden ekologisen tilan vertailu lukuunottamatta keinotekoisia ja voimakkaasti muutettuja vesiä 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 2. kausi 3. kausi 2. kausi 3. kausi 2. kausi 3. kausi Joki (km) Järvi (km2) Rannikko (km2) Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Luokittelematta 20 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Saman aikaisesti kahdeksan mereen laskevan joen alaosan tila on huonontunut ja 13 tila parantunut. Suurin osa (9) parantuneen tilan jokimuodostumista sijaitsi Peräme- rellä, mutta huonontuneen tilan jokimuodostumia löytyi jokaiselta merialueelta. Vain yhdessä tapauksessa rannikon vesimuodostuman ja joen muutos tapahtui yhtaikaa: Vihe- riäisten aukon heikentynyt tila tapahtui samanaikaisesti siihen laskevan Raisionjoki-Rus- konjoki tilan huonontumisen kanssa. Tulokset viittaavat siihen, että rannikon tilan muutok- set johtuisivat pääosin muusta kuin maalta tulevan kuormituksen muutoksista. Huomioi- tavaa on kuitenkin, että rannikon vesimuodostumien tilaluokittelun kriteerit poikkeavat jokien tilaluokittelun kriteereistä, mikä saattaa vaikuttaa tuloksiin. Kuvio 2. Rannikon vesimuodostumat, joiden ekologinen tila on a) parantunut b) heikentynyt toiselta luokittelukaudelta kolmannelle luokittelukaudelle. Väri kuvaa vesimuodostumien ekologista tilaa kolmannella luokittelukaudella. Vesimuodostumat, joiden tila muuttui johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesityypin muutoksesta eivät ole mukana kuvassa. Kuva: HERTTA ympäristötiedonhallintajärjestelmä Kahdeksassa vesimuodostumassa ekologisen tilan muutoksen voidaan katsoa johtu- neen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesityypin muu- toksesta: kahdessa Perämeren ulkosaariston ja kahdessa Selkämeren sisäsaariston vesi- muodostumassa, joiden tilan luokka oli heikentynyt, sekä yhdessä Lounaisen sisäsaaris- ton ja Perämeren sisäsaariston sekä kahdessa Merenkurkun sisäsaariston vesimuodostu- massa, joiden luokitus oli parantunut (Taulukko 2). Nämä vesimuodostumat on poistettu myöhemmistä analyyseistä. 21 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 2. Vesienhoidon ekologisen tilanarvion luokitustulosten muutokset toiselta kolmannelle luokit- telukaudelle. Tilaltaan heikentyneiden, tilaltaan muuttumattomien ja tilaltaan parantuneiden vesimuodos- tumien lukumäärät vesityypeittäin. Tyyppi = vesityypin tunnus. Suluissa annetuissa luvuissa on mukaan- luettu ne vesimuodostumat, joiden tila on muuttunut johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seu- ranta-aineistosta tai vesityypin muutoksesta. Vesienhoidon rannikkotyyppi Heikentynyt Ei muutosta Parantunut Ahvenanmaan sisäsaaristo 11 11 0 Ahvenanmaan välisaaristo 2 18 1 Ahvenanmaan ulkosaaristo 0 18 0 Lounainen sisäsaaristo 5 37 4 (5) Lounainen ulkosaaristo 1 10 0 Lounainen välisaaristo 1 12 0 Merenkurkun sisäsaaristo 0 13 0 (2) Merenkurkun ulkosaaristo 0 8 0 Perämeren sisemmät rannikkovedet 6 23 0 (1) Perämeren ulommat rannikkovedet 2 (4) 7 0 Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3 (5) 31 1 Selkämeren ulommat rannikkovedet 4 3 0 Suomenlahden sisäsaaristo 0 25 6 Suomenlahden ulkosaaristo 0 1 4 Ekologisen tilan muutoksen taustalla olevia tekijöitä selvitettiin tarkastelemalla eri kuormi- tuslähteiden osuuksia epäorgaanisten ravinteiden ja kokonaisravinteiden määrässä niissä rannikon vesimuodostumissa, joiden tila oli muuttunut lyhyellä aikavälillä (toiselta vesien- hoidon luokittelukaudelta kolmannelle). Suomenlahden sisä- ja ulkosaariston ja Lounai- sen sisäsaariston tilaltaan parantuneissa vesimuodostumissa, yli 55 % ravinnekuormasta tuli avomereltä, lukuun ottamatta Suomenlahdella sijaitsevia Kotkanedustan Keisarinsa- tamaa, Haminanlahtea ja epäorgaanisen typen osalta myös Keipsaloa (Taulukko 3). Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta sisäinen kuormitus oli toiseksi suurin fosforikuormituk- sen lähde. Jokikuormituksella oli vain 10–30 % vaikutus epäorgaanisen ja kokonaistypen, 1–9 % epäorgaanisen fosforin ja 4–16 % kokonaisfosforin määrään. Voidaan siis olettaa, että tilan parantuminen oli suurimmassa osassa vesimuodostumia enemmän seurausta avomereltä tulevasta taustakuormituksen kuin maalta tulevan kuormituksen vähenemi- sestä. Suomenlahden rannikon vesimuodostumien tilan paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut Nevan ja Pietarin ravinnekuormituksen väheneminen. 22 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Lounaisen sisäsaariston tilaltaan heikentyneissä vesimuodostumissa suurin vaikutus epä- orgaanisen typen määrään oli jokikuormituksella, kun taas epäorgaanisen fosforin mää- rään vaikutti sisäinen kuormituksesta tai avomereltä tuleva taustakuormitus. Kokonais- ravinnemäärään vaikutti melko tasaisesti jokikuormitus, avomeren taustakuormitus, ja fos- forin osalta myös sisäinen kuormitus. Joet olivat suurin epäorgaanisen typen kuormit- taja myös viidessä seitsemästä tilaltaan heikentyneessä Selkämeren vesimuodostumassa. Selkämerellä suurin osa epäorgaanisen fosforin ja kokonaisravinteiden kuormituksesta oli kuitenkin peräisin avomereltä, lukuun ottamatta Pjelaxfjädeniä, jossa jokikuorman osuus oli suurin. 23 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Taulukko 3. Ekologisen tilan muutos lyhyellä aikavälillä, vesienhoidon toiselta luokittelukaudelta kolmannelle, sekä eri lähteiden osuudet typpi- ja fosforikuormasta tilaltaan muuttuneissa vesi- muodostumissa. Kuormitustiedot eivät olleet saatavilla Perämeren, Ahvenanmaan sisäsaariston (Bussofjärdeniä lukuun ottamatta) sekä yksittäisille muiden tyyppien vesimuodostumille. Tunnus= vesimuodostuman koodi, Ekologisen tilan koodit: Hu= huono, V= välttävä, T=tyydyttävä, Hy=Hyvä, Ekologisen tilan muutos toiselta kolmannelle kaudelle:1= luokitus parantunut yhden luokan, -1 = luokitus heikentynyt yhden luokan, Kuormituslähteet: Vemala = jokikuormitus, Sisäinen= sisäinen kuormitus, piste= suora pistekuormitus, meri= taustakuormitus avomereltä. DIN= liuen- nut epäorgaaninen typpi, DIP= liuennut epäorgaaninen fosfori, totN= kokonaistyppi, totP= kokonaisfosfori.Eri lähteiden o suus kaikissa vesimuodostumissa esitetään liitteessä 1. Vesityyppi Tunnus Vesimuodostuma Ekol. tila kausi 2 Ekol. tila kausi 3 Ekol. tilan muutos V e m a l a S i s ä i n e n P i s t e M e r i V e m a l a S i s ä i n e n P i s t e M e r i V e m a l a S i s ä i n e n P i s t e M e r i V e m a l a S i s ä i n e n P i s t e M e r i Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_002 Virolahden sisäsaaristo V T 1 29 % 4 % 1 % 61 % 5 % 25 % 0 % 69 % 19 % 1 % 0 % 79 % 11 % 13 % 0 % 76 %   2_Ss_005 Haminanlahti V T 1 55 % 4 % 17 % 21 % 17 % 44 % 1 % 37 % 53 % 2 % 11 % 32 % 31 % 29 % 2 % 37 %   2_Ss_010 Kotkan edusta. Keisarinsatama V T 1 91 % 1 % 1 % 6 % 48 % 22 % 0 % 29 % 86 % 1 % 1 % 12 % 62 % 13 % 1 % 24 %   2_Ss_019 Keipsalo V T 1 46 % 3 % 2 % 44 % 9 % 34 % 0 % 56 % 33 % 1 % 1 % 62 % 16 % 25 % 1 % 58 %   2_Ss_021 Våtskär-Ölandet V T 1 32 % 4 % 1 % 58 % 6 % 28 % 0 % 66 % 21 % 1 % 1 % 75 % 10 % 20 % 0 % 69 %   2_Ss_029 Suvisaaristo-Lauttasaari V T 1 28 % 3 % 4 % 60 % 6 % 14 % 0 % 79 % 20 % 1 % 2 % 75 % 10 % 10 % 1 % 79 % Suomenlahden ulkosaaristo 2_Su_020 Pyhtää-Kotka ulko V T 1 18 % 2 % 1 % 76 % 3 % 12 % 0 % 84 % 9 % 1 % 0 % 90 % 4 % 7 % 0 % 88 %   2_Su_030 Loviisa-Porvoo V T 1 19 % 2 % 1 % 75 % 3 % 13 % 0 % 84 % 10 % 1 % 0 % 88 % 5 % 8 % 0 % 86 %   2_Su_040 Porvoo-Helsinki V T 1 17 % 2 % 2 % 75 % 3 % 10 % 0 % 86 % 10 % 1 % 1 % 87 % 5 % 7 % 0 % 88 %   2_Su_050 Helsinki-Porkkala V T 1 16 % 2 % 4 % 74 % 3 % 9 % 0 % 88 % 10 % 1 % 2 % 87 % 4 % 6 % 1 % 88 % Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_005 Orslandet Hu V 1 13 % 4 % 2 % 74 % 2 % 20 % 0 % 78 % 8 % 1 % 1 % 88 % 4 % 14 % 0 % 81 %   2_Ls_006 Barösund Hu V 1 25 % 4 % 2 % 57 % 3 % 26 % 0 % 69 % 19 % 1 % 1 % 75 % 11 % 18 % 0 % 69 %   2_Ls_008 Sandöfjärden Hu V 1 13 % 4 % 2 % 73 % 1 % 22 % 0 % 75 % 8 % 1 % 1 % 88 % 4 % 16 % 0 % 80 %   3_Ls_005 Kirkonsalmi - Salavainen - Kolkka T V -1 41 % 9 % 4 % 36 % 6 % 46 % 1 % 46 % 21 % 4 % 2 % 70 % 11 % 34 % 1 % 53 %   3_Ls_014 Viheriäistenaukko T V -1 56 % 3 % 28 % 10 % 23 % 42 % 5 % 29 % 49 % 2 % 17 % 30 % 38 % 28 % 5 % 28 %   3_Ls_019 Paimionlahti ja Paimionselän sisäosa T V -1 84 % 4 % 3 % 7 % 30 % 49 % 1 % 20 % 74 % 2 % 2 % 20 % 51 % 31 % 1 % 18 %   3_Ls_021 Paraisten sisäsaaristovedet T V -1 44 % 13 % 6 % 23 % 6 % 64 % 1 % 27 % 31 % 6 % 3 % 54 % 15 % 51 % 1 % 32 %   3_Ls_027 Naantalin sataman edusta T V -1 66 % 3 % 19 % 8 % 24 % 45 % 3 % 26 % 58 % 2 % 12 % 26 % 40 % 30 % 3 % 25 % Lounainen välisaaristo 3_Lv_008 Hämmärönsalmi T V -1 52 % 5 % 6 % 31 % 6 % 44 % 1 % 48 % 31 % 2 % 3 % 62 % 18 % 31 % 1 % 49 % Lounainen ulkosaaristo 3_Lu_070 Kihdin pohjoispuoli Hy T -1 8 % 5 % 3 % 77 % 1 % 16 % 0 % 81 % 2 % 1 % 1 % 97 % 1 % 8 % 1 % 90 % Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_041 Bussöfjärden Hy T -1 6 % 3 % 15 % 69 % 0 % 9 % 3 % 87 % 2 % 1 % 4 % 93 % 1 % 5 % 5 % 88 % Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_034 Simskälafjärden Hy T -1 4 % 3 % 5 % 80 % 1 % 9 % 1 % 89 % 1 % 0 % 1 % 97 % 1 % 5 % 1 % 93 % Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_017 Pjelaxfjärden T V -1 92 % 1 % 1 % 1 % 55 % 21 % 1 % 6 % 89 % 0 % 1 % 5 % 75 % 7 % 2 % 5 % 3_Ses_021 Kristiinankaupunki etelä V T 1 90 % 0 % 1 % 7 % 77 % 2 % 0 % 18 % 80 % 0 % 1 % 19 % 75 % 1 % 1 % 21 % 3_Ses_046 Liesluodon - Korsaaren edusta Hy T -1 27 % 1 % 9 % 58 % 2 % 6 % 1 % 88 % 11 % 0 % 2 % 85 % 5 % 3 % 2 % 88 % Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_070 Kaskinen-Siipyy Hy T -1 63 % 1 % 2 % 30 % 17 % 6 % 1 % 72 % 36 % 0 % 1 % 61 % 28 % 3 % 1 % 66 % 3_Seu_080 Merikarvian avomeri Hy T -1 75 % 0 % 1 % 21 % 14 % 5 % 0 % 77 % 49 % 0 % 0 % 49 % 37 % 2 % 1 % 58 % 3_Seu_090 Porin avomeri Hy T -1 66 % 1 % 1 % 30 % 6 % 6 % 0 % 84 % 37 % 0 % 1 % 61 % 26 % 3 % 1 % 69 % 3_Seu_120 Uudenkaupungin avomeri Hy T -1 14 % 0 % 3 % 78 % 1 % 1 % 0 % 95 % 5 % 0 % 1 % 93 % 3 % 1 % 1 % 94 % 24 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 2.2 Indikaattorikohtaiset tulokset tilaltaan muuttuneissa vesimuodostumissa Yleensä ekologisen tilassa tapahtuvan muutoksen taustalla oli useamman kuin yhden indikaattorin tilan muuttuminen (Taulukko 4). Useimmin muutoksia oli tapahtunut kloro- fylli-, pohjaeläin- ja ravinneindikaattoreissa, ja lisäksi tilaltaan heikentyneissä vesimuodos- tumissa myös näkösyvyydessä. Suomenlahden sisäsaaristossa, missä oli eniten tilaltaan parantuneita vesimuodostumia, ekologisen tilan muutoksen taustalla oli useimmin paran- tunut klorofyllin ja/ tai pohjaeläinten luokitus. Ahvenanmaan vesimuodostumien tilaluo- kan muutosten syyt eivät ole tiedossa. 25 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 4. Muutokset indikaattorien tilassa niissä vesimuodostumissa (vm), joiden ekologinen tila on muuttunut toiselta kolmannelle luokittelukaudelle. Lukuarvot kertovat kuinka monessa vesityypin vesi- muodostumassa kunkin indikaattorin tila on muuttunut samaan suuntaan kuin ekologinen tila. Indi- kaattorikohtaisia tuloksia ei ollut saatavilla Ahvenanmaan saariston vesimuodostumille. chl= kloro- fylli, biomassa= kasviplanktonbiomassa, fucus= rakkohaurun alakasvuraja, BBI= pohjaeläinindikaattori, totN= kokonaistyppi, totP= kokonaisfosfori, secchi= näkösyvyys Vesityyppi vm lkm chl biomassa fucus BBI totN totP secchi Ekologinen tila parantunut  Lounainen sisäsaaristo 4 1     2 2 3   Suomenlahden sisäsaaristo 6 4 1 4 2 2 1 Suomenlahden ulkosaaristo 4 1 1 2 1 1 1   Selkämeren sisemmät rannikkovedet 1 1     1 1   Yht. 15 7 1 3 7 6 7 1 Ekologinen tila huonontunut Lounainen sisäsaaristo 5 3       3 2 2 Lounainen välisaaristo 1 1     1       Lounainen ulkosaaristo 1   1           Perämeren sisemmät rannikkovedet 4* 3   2 3 4 4 Perämeren ulommat rannikkovedet 2       1   1 2 Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3       3 2     Selkämeren ulommat rannikkovedet 4   3     1 1 1 Yht. 20 7 4 0 7 9 8 9 *Lisäksi ekologisen tilan luokka on huonontunut kahdessa voimakkaasti muunnetussa vesimuodostumassa. 2.3 Hapettomuusriski ja pohjaeläinyhteisöt Jokaiselle vesimuodostumalle laskettiin tilastollinen keskimääräinen pohjan happipitoi- suus vuosina 2000−2016 (Kuvio 3, vasen paneeli) sekä pohjan hapettomuuden esiinty- vyyden todennäköisyys (keskiarvo, maksimi, minimi, keskihajonta). Tämä tehtiin alueiden luontaista hapettomuusalttiutta kuvaavan mallin avulla (Virtanen ym. 2019). 26 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 3. Pohjan hapettomuus rannikon vesimuodostumissa. Vasen paneeli: keskimääräinen happipitoisuus tilastolliseen mallinnukseen perustuen laskettuna vesimuodostuman keskiarvona. Oikea paneeli: prosentuaalinen osuus (%) vesimuodostuman pinta-alasta, jonka happipitoisuus alittaa toistuvasti 2,0 mg L-1 raja-arvon yli 50 % todennäköisyydellä. Alueiden luonnollinen alttius pohjan hapettomuudelle saattaa olla pienimuotoinen ilmiö, joka keskittyy alueille, joilla vedenvaihto on rajoittunutta. Yksittäisten vesimuodostu- mien keskimääräinen todennäköisyys hapettomuudelle saattaa olla tästä syystä matala, sillä kooltaan suurehkot vesimuodostumat sisältävät laajoja alueita, joilla vesi vaihtuu ja happitilanne on hyvä. Vaikka hapettomuus saattaa olla rajoittuneiden alueiden osalta paikallista, voi se olla silti ekologisesti merkittävää. Tästä syystä hapettomuuden keski- määräinen todennäköisyys vesimuodostumittain ei ole kovin hyvä mittari hapettomuu- delle. Myöskään hapettomuuden maksimiarvot (korkea todennäköisyys hapettomuuden 0 100 km50 NKeskimääräinen pohjanläheinen O2 mg L -1 VPD-alueittain 2000–2016 5,4–6,7 6,8–7,3 7,4–7,8 7,9–8,5 8,6–9,3 9,4–9,9 10,2–16,3 5,6–10,1 4,2–5,5 2,6–4,1 1,5–2,5 1,0–1,4 0,6–0,9 0,4–0,5 0,1–0,3 0,0 Prosentuaalinen osuus (%) VPD-alueen pinta-alasta, jonka O2 usein alle 2 mg L -1 yli 50 % todennäköisyydellä 27 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 muodostumiselle) eivät toimi mittarina, sillä suuret vesimuodostumat saattavat sisäl- tää monenlaisia alueita, ml. vedenvaihdoltaan rajoittuneita alueita, jotka tuottavat vesi- muodostumalle korkean todennäköisyysarvon. Tästä syystä vesimuodostumille laskettiin alueen luonnollinen pinta-alaan suhteutettu riskialttius.Hapettomuuden riskialttius kuvaa (prosentteina) sitä vesimuodostuman pinta-alan osuuutta, jolla hapettomuusraja 2 mg L-1 alittuu toistuvasti 50 % todennäköisyydellä (Kuvio 3, oikea paneeli). Tarkastelun perusteella havaittiin, että hapettomuudelle riskialttiita vesimuodostu- mia (yli 1 %:ssa vesimuodostuman pinta-alasta pohjan hapettumuus <2 mg L-1 yli 50 % todennäköisyydellä, kuvio 3 oikeanpuoleinen paneeli) on lounaisessa sisä-, väli- ja ulkosaaristossa sekä Ahvenanmaan sisäsaaristossa. Näistä pahimmin riskialttiit alueet (hapettomuusriski >10 % pinta-alasta) sijaitsevat saaristojen sisimmissä osissa. Monet pohjan hapettomuudelle luontaisesti alttiit pienymtaat muodostavat keskenään kytkeytyneitä hapettomia verkostoja. Vesimuodostumien tyypittelyn tarkistamisen yhtey- dessä tulisi huomioida alueiden luonnollinen alttius hapettomuudelle sekä merenpoh- jan pienten altaiden kytkeytyvyys, jotta vesimuodostumat muodostaisivat mielekkäitä kokonaisuuksia. Tilastollisten happimallien avulla laskettujen happipitoisuuksien ja pohjaeläinten biomas- san (g ww m-2) vertailussa ilmeni, että pohjaeläimet ovat erittäin herkkiä matalille happipi- toisuuksille. Niiden biomassan havaittiin vähenevän merkittävästi alle 4 mg L-1 happipitoi- suuksissa (kuvio 4). Pohjaeläinyhteisöjen kannalta merkittävänä alarajana voidaankin pitää sitä, että pohjan happipitoisuus laskee ajoittain alle 4 mg L-1 pitoisuuteen. 28 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 4. Pohjaeläinten biomassan (g ww m-2) suhde tilastolliseen mallinnukseen perustuvaan pohjanläheiseen (noin 1m pohjasta) happipitoisuuteen 677 seuranta-asemalta n. 7 000 biomassanäytteeseen perustuen. Katkoviiva osoittaa hapettomuusrajan 4,6 mg L-1, jota pienemmille pitoisuuksille pohjaeläimet ovat herkkiä. C) t/) t/) C'i:I E 0 .c C'i:I - 0 .... C) t/) t/) C'i:I E 0 .c C'i:I - 0 .... 0 0 l.C) 0 0 s::t" 0 0 (V") 0 0 N 0 0 '<""" 0 0 '<""" CO s::t" N 0 0 0 Total biomass •• 2 4 6 8 Marenzelleria spp. -- 2 4 6 8 10 10 0 0 l.C) 0 0 (V") 0 0 N 0 0 '<""" 0 0 N l.C) '<""" 0 '<""" l.C) 0 0 0 0 2 0 2 Macoma balthica 4 6 8 Oligochaetes -- • • 4 • • • • • 6 • • • • • • • • • • ••• • • • • • • .. . , • • 8 Modelled mean oxygen mg L-1 10 10 29 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 2.4 Rehevöitymistilan pitkäaikaiskehitys indikaattorien avulla arvioituna Rehevöitymisen tilan pitkäaikaiskehitystä selvitettiin 6-vuotisjaksoilla 1975−2016 HELCOMin tilanarviomenetelmiä hyödyntäen (Kuvio 5; Korpinen ym. 2018). Aikasarjoja tar- kasteltiin 17 rannikon vesimuodostumalta, joilta on katkeamatonta indikaattoriaineistoa. Aineiston indikaattorikohtainen tarkastelu osoittaa, että klorofylli- ja pohjaeläinindikaat- tori olivat useimmin näissä vesimuodostumissa muita indikaattoreita heikommassa tilassa, ja siten kriittisiä tilanarvion kannalta., Myös muut suoriin rehevöitymisvaikutuksiin kuulu- vat indikaattorit saivat ajoittain heikkoja luokituksia (Kuvio 6, Liite 2). Perämeren vesimuodostumissa rehevyyden kokonaistila parantui yleensä heikoimmista arvoista (Kuvio 5). Hailuodosta Kuivaniemelle ulottuvassa ulkosaariston vesimuodostu- massa (4_Pu_040) kokonaistila kuitenkin heikentyi 2000-luvun puolivälistä lähtien, eikä tämä selity muutoksilla paineissa. Perämerellä rehevöitymistilan huippujen taustalla oli- kin korkeat pohjaeläinindikaattorin arvot (Kuvio 6), joihin vaikuttaa Perämeren vähälaji- sissa pohjaeläinyhteisöissä yksittäisten lajien runsausvaihtelut. Pohjaeläinindikaattorina käytetty BBI-indeksi perustuu menetelmään, jonka on jo aiemmin todettu olevan herkkä pohjaeläimistön luonnolliselle vaihtelulle ja johtavan heikkoon tilanarvioon Pohjanlahden pohjoisimmissa osassa (Blomqvist & Leonardsson 2016), ja kaipaa tällasilla alueilla tarkis- tusta. Korkeimpien pohjaeläinindeksin arvojen lisäksi heikkoon tilaluokitukseen Peräme- rellä vaikutti eniten korkeat klorofylli-indikaattorin arvot. Suuressa osassa Selkämeren ja Merenkurkun vesimuodostumissa rehevyyden kokonaisti- lan arvio oli lähellä hyvää tilaa koko seurantajakson ajan, eikä tilassa ole havaittavissa sel- keitä muutoksia (Kuvio 5). Eri indikaattorien väliset erot olivat melko pieniä, ja heikoim- massa tilassa oleva indikaattori vaihteli (Kuvio 6). Selkämeren vesimuodostumassa rak- kohauruindikaattorin mukaanotto vuonna 2005 näkyi korkeiden arvojen vuoksi hieman kohonneena rehevöitymistila-arviona. Saaristomerellä ja Suomenlahdella rehevyyden kokonaistila heikentyi seurantajakson aikana useassa vesimuodostumassa (Kuvio 5). Itäisellä Suomenlahdella rehevyyden koko- naistila kuitenkin parantui 2000-luvulla, mutta on edelleen kaukana hyvästä tilasta. Suo- menlahden ulkosaaristossa voimakkaimmat rehevöitymispiikit liittyvät korkeisiin BBI-ar- voihin, jotka todennäköisesti heijastavat hapettomien pohjien vaikutusta pohjaeläimiin (Kuvio 6). Heikkoon tilaan vaikuttivat voimakkaasti myös korkeat klorofylli-indikaattorin arvot. Saaristomerellä tilaa määräsivät klorofylli- ja makrofyytti-indikaattorit sekä osassa vesimuodostumista myös näkösyvyys. 30 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 5. Rehevöitymisen kokonaisarviot valituissa rannikon vesimuodostumissa 6-vuotisjaksoina 1975–2016. Rehevyysarviot on laskettu suhdelukuna (ER; Eutrophication Ratio), jossa suhdeluku <1 tarkoittaa hyvää tilaa. Huomaa katkaistut akselit kuvissa 2_Su_010 ja 2_Ss_027. Lähde: Korpinen ym. 2018. 31 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 6. Rehevöitymisindikaattorien tila 6-vuotisjaksoina 1975−2016 valituissa rannikon vesimuodostumissa. Rehevyystilan arviot on laskettu suhdelukuna (ER; Eutrophication Ratio), jossa suhdeluku <1 tarkoittaa hyvää tilaa. Kuvaajia useammasta vesimuodostumasta on esitetty liitteessä 2. TOTPTOTN Kpl biomassa Rakkohauru avoin Rakkohauru suojainen Secchi BBIChl 0 1 2 3 4 5 6 Hailuoto–Kuivaniemi, 4_Pu_040 0 1 2 3 4 5 Oulun edusta, 4_Ps_014 Perämeri 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 0 1 2 3 Utgrynnan–Molpehällorna, 3_Mu_110 Merenkurkku ja Selkämeri 0 1 2 3 Rauman ja Eurojoen saaristo, 3_Ses_038 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 Suomenlahti Loviisa–Porvoo, 2_Su_030 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Porvoo–Helsinki, 2_Su_040 0 1 2 3 4 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 Hankoniemi, 2_Lu_020 0 1 2 3 Rymättylän Houtskarin välinen saaristo, 3_Lv_006 Saaristomeri 0 1 2 3 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 32 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 2.5 Yhteneväisyydet ja ristiriidat historiallisen kuormitus- ja tilakehityksen välillä Seurantaaineiston tilastollisen tarkastelun perusteella Suomen jokien ravinnekuormitus Itämereen ei ole huomattavasti laskenut vuodesta 1995 vuoteen 2016 vähennystoimenpi- teistä huolimatta (Räike ym. 2020). Ravinteiden pistekuormitus on vähentynyt jo aiemmilla vuosikymmenillä (Räike ym. 2003), mutta hajakuormituksen vähentäminen erityisesti maa- talousmailta on ollut haastavaa. Lisäksi mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset lämpötilassa ja sademäärässä, metsäojitukset ja orgaanisten maiden viljelyn lisääntyminen ovat lisänneet kuormitusta (Räike ym. 2020). Valuma-alueen kuormitusmallin perusteella fosfori- ja typpikuormituksessa on ollut las- keva suuntaus aikavälillä 1995–2019, kun tarkastellaan Suomen merialueille tulevaa koko- naiskuormitusta. Laskeva suuntaus johtuu pääasiassa pistekuormituksesta, joka vähen- tyi suhteellisesti enemmän kuin hajakuormitus, eikä fosforin hajakuormituksessa toistai- seksi havaittu laskevaa suuntausta. Kuormituksen kehitys kuitenkin vaihteli huomattavasti eri merialueilla. Suomenlahdella ja Saaristomerellä sekä fosforin että typen pistekuormi- tus vähentyi selvästi, mikä näkyy myös kokonaiskuormituksen vähenemisenä, lukuun otta- matta Saaristomereen tulevaa fosforikuormitusta. Saaristomereen tuleva hajakuormitus ei vähentynyt, mutta Suomenlahdella typen hajakuormituksessa oli laskeva suuntaus. Selkä- meren fosforin kokonaiskuormitus laski, mikä johtuu pistekuormituksen pienenemisestä, mutta hajakuormitus ei sen sijaan vähentynyt. Merenkurkkuun tuleva fosforikuormitus ei muuttunut, mutta typpikuormituksessa oli lievä laskeva suuntaus. Perämerellä fosforikuor- mitus oli lievässä laskusuunnassa, mikä johtuu ainakin osittain pistekuormituksen ja met- sien lannoituksen vähenemisestä (Finér ym. 2020). Valuma-aluemallin mukaan Perämerellä typen hajakuormitus laski lievästi, mutta typen kokonaiskuormituksessa ei tapahtunut muutosta. Jokien ainevirtaamaseurannan ja MetsäVesi-hankkeen tulokset kuitenkin osoit- tivat, että turvemailta vesistöihin päätyvä typpikuorma on kasvanut ja siten myös Peräme- reen tuleva typpivirtaama on kääntymässä kasvuun (Finér ym 2020, Räike ym. 2020). Mahdolliset muutokset kuormituksessa eivät helposti näy merkitsevinä tuloksina tren- dianalyyseissä, johtuen suuresta vuosien välisestä hajonnasta. Jokien ravinnekuormituk- sen mahdollisia muutoksia eri merialueilla tarkasteltiinkin seurannassa olevien jokien (pois lukien Vuoksi, jonka vedet laskevat Laatokkaan) pitkäaikaisaineistojen (1995−2019) visuaalisella tarkastelulla. Rannikon rehevöitymistilan vastetta jokien ravinnekuormi- tukseen selvitettiin vertaamalla jokikuormituksen muutoksia jokisuiden läheisten ran- nikon seurantapaikkojen kokonaisravinne- ja klorofyllipitoisuuksien sekä näkösyvyyden pitkäaikaismuutoksiin (Kuvio 7). 33 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 7. Seurantaan kuuluvien jokien valuma-alueet, ja valitut jokisuiden läheiset rannikon vesimuodostumat. A) Suomenlahteen ja Saaristomereen laskeville joille, B) Selkämereen ja Merenkurkkuun ja C) Perämereen laskeville joille. Useimmissa Suomenlahteen laskevissa joissa molempien kokonaisravinteiden (Karjaan- joki, Mustijoki, Porvoonjoki ja Vantaanjoki) tai kokonaisfosforin (Kymijoki) kuormituksen suunta oli visuaalisen tarkastelun perusteella (joskaan ei tilastollisesti merkitsevästi) las- keva (Taulukko 10, Räike ym. 2020). Tämä arvio on yhtenevä valuma-alueen kuormitusmal- lin tulosten kanssa (edellinen kappale). Ravinnekuormituksen laskeva suuntaus näkyi las- kevina kokonaisravinteiden ja klorofyllin pitoisuuksina rannikon vesimuodostumassa Por- voonjoen (Kuvio 8) ja Mustionjoen suulla, kokonaisfosforin pitoisuuden laskuna Kymi- joen edustalla ja kokonaistypen pitoisuuden laskuna Vironjoen edustalla. Kokonaisfosforin RANNIKON VESIMUODOSTUMAT (Ss ja Ls) Valuma-alueet AURAJOEN VESISTÖALUE KARJAANJOEN VESISTÖALUE KISKONJOEN - PERNIÖNJOEN VESISTÖALUE KOSKENKYLÄNJOEN VESISTÖALUE KYMIJOEN VESISTÖALUE MUSTIJOEN VESISTÖALUE PAIMIONJOEN VESISTÖALUE PORVOONJOEN VESISTÖALUE USKELANJOEN VESISTÖALUE VANTAAN VESISTÖALUE VIRONJOEN VESISTÖALUE RANNIKON VESIMUODOSTUMAT (Ses ja Ms) Valuma-alueet EURAJOEN VESISTÖALUE KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE KYRÖNJOEN VESISTÖALUE LAPVÄÄRTINJOEN VESISTÖALUE NÄRPIÖNJOEN VESISTÖALUE RANNIKON VESIMUODOSTUMAT (Ps) Valuma-alueet IIJOEN VESISTÖALUE KALAJOEN VESISTÖALUE KEMIJOEN VESISTÖALUE KIIMINGINJOEN VESISTÖALUE LAPUANJOEN VESISTÖALUE LESTIJOEN VESISTÖALUE OULUJOEN VESISTÖALUE PERHONJOEN VESISTÖALUE PYHÄJOEN VESISTÖALUE SIIKAJOEN VESISTÖALUE SIMOJOEN VESISTÖALUE TORNIONJOEN - MUONIONJOEN VESISTÖALUE 34 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 kuorma oli merkittävästi kasvanut Koskenkylänjoessa, mutta tämä ei heijastunut tarkastel- tuihin rehevöitymismuuttujiin jokisuun läheisessä rannikon vesimuodostumassa. Saaristomerellä ei havaittu muutoksia ravinnekuormassa, lukuun ottamatta Kiskonjokea, jonka ravinnekuorma kasvoi visuaalisen tarkastelun perustella. Jokisuiden läheisistä ranni- kon vesimuodostumista vain kahdessa oli riittävästi aineistoa pitkäaikasimuutosten tarkas- teluun. Rehevöitymistä kuvaavissa muuttujissa ei havaittu muutoksia, lukuun ottamatta kokonaistypen pitoisuuden selvää nousua Aurajoen läheisessä rannikon vesimuodostu- massa noin vuodesta 2000 alkaen. Saaristomeren ulkosaaristossa on aiemmin havaittu kokonaisfosforin pitoisuuksien nousseen ja myös nousevia klorofyllipitoisuuksia vuosina 1985−2011 (Fleming-Lehtinen ym. 2014). Selkämereen laskevista joista kolmessa ravinnekuormitus oli laskusuuntaista (Eura- ja Kokemäenjoki, Lapväärtinjoen fosforikuorma), kun taas Närpiönjoen kuormituksen havait- tiin kasvaneen. Närpiönjoen kokonaisfosforin kuormitus kasvoi vuosina 1995−2016 mer- kitsevästi (Räike ym. 2020). Laskeva ravinnekuormitus näkyi laskevina kokonaisravinnepi- toisuuksina ja kasvavana näkösyvyytenä vain Kokemäenjoen edustalla. Eurajoen ja Lap- väärtinjoen edustalla klorofyllipitoisuudet ovat kasvaneet ja Lapväärtinjoen edustalla myös näkösyvyys on heikentynyt. Perämerellä kokonaistypen kuorma on ollut kasvusuuntaista kaikissa seurannan joissa lukuun ottamatta Kemijokea ja Tornionjokea (Taulukko 5). Neljässä joessa kasvu oli myös tilastollisesti merkitsevä. Kokonaisfosforin kuorma oli pysynyt ennallaan kahdeksassa joessa, laskenut neljässä joessa ja kasvanut yhdessä (Kiiminginjoessa, kasvu tilastollisesti merkitsevä). Virtauksen suhteen normalisoidun kokonaisfosforin kuormituksen trendit poikkesivat Perämerellä normalisoimattomasta kuormituksesta, ja olivat merkitsevästi las- kevia viidessä joessa (Räike ym. 2020). Ravinnekuormituksen muutokset eivät visuaalisessa tarkastelussa yleisesti näkyneet rannikon vesimuodostumien ravinnepitoisuuksissa, osit- tain myös liian vähäisen aineiston vuoksi. Ainoastaan Oulunjoen suulla ravinne- ja klorofyl- lipitoisuudet nousivat ja Lapuanjoen ja Oulunjoen suulla näkösyvyys heikentyi (Kuvio 9). Kalajoen edustalla klorofyllipitoisuus laski, todennäköisesti johtuen laskeneesta kokonais- fosforin kuormituksesta. Kokonaisfosforin pitoisuuksien on aiemmin havaittu laskeneen Perämeren ulkosaaristossa vuosina 1985–2011 (Fleming-Lehtinen ym. 2014). 35 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 5. Visuaalisella tarkastelulla havaitut pitkäaikaismuutokset seurannassa olevien jokien virtauksen suhteen normalisoimatto- massa kokonaistypen (totN) ja fosforin (totP) kuormituksessa sekä jokien edustalla olevien rannikon vesimuodostumien (vm) rehevöitymi- sindikaattoreissa (totN, ja totP, a-klorofylli (chl-a), näkösyvyys (secchi)) eri merialueilla. Aikasarjojen (1975−2019) visuaalisessa tarkaste- lussa havaituille trendeille on annettu ajanjaksot sulkeissa. Vain vähintään vuoteen 2005 jatkuvat trendit on esitetty. = laskeva trendi, = nouseva trendi, = ei selkeää trendiä, - = aineiston kattavuus ei riitä analysointiin. Lisääntyvää rehevöitymistä indikoivat muutok- set on kuvattu oranssilla ja rehevöitymisen vähenemistä indikoivat muutokset sinisellä. Jokikuormitukseen ravinnevirtaama -tutkimuksesta (Räike ym. 2020) saadut tilastollisesti merkitsevät (Mann-Kendall trendianalyysi, p<0.05) typpi- ja fosforikuormituksen muutokset ajalle 1995−2016 on korostettu. Huomioi että tilastollisesti merkittäviä trendejä lukuun ottamatta tulokset ovat suuntaa antavia. joki totN kuorma totP kuorma rannikon vm totN totP secchi chl-a Suomenlahti Vironjoki   2_Ss_001  (2000–2010)   - Kymijoki   (1985–2005)1 2_Ss_010   (1985–2010)   2_Ss_014     (1990–2010) Koskenkylänjoki  (1995–2013)  (1995–2016)2 2_Ss_020    - Porvoonjoki  (1990–2019)  (1975–2019) 2_Ss_024  (1997–2010)  (1997–2010)   (1997–2010) Mustijoki  (1996–2019)  (1996–2019) 2_Ss_024  (1997–2010)  (1997–2010)   (1997–2010) Vantaanjoki   1 2_Ss_027     Karjaanjoki  (1990–2019)  (1990–2019) 2_Ls_009     Saaristomeri Kiskonjoki  (1993–2008)  (1993–2008) 3_Ls_031 - - - - Uskelanjoki   3_Ls_025 - - - - Paimionjoki   3_Ls_019     Aurajoki   3_Ls_015  (2000–2015)    Selkämeri Eurajoki   (2000–2019) 3_Ses_038     (1985–2015) Kokemäenjoki  (2006–2019)  (1985–2019) 3_Ses_034  (2005–2016)  (1980–2016)  (1985–2016)  Lapväärtinjoki   (1985–2019) 3_Ses_021 - -  (2000–2015)  (2000–2010) Närpiönjoki  (1995–2019)  (1995–2016)2 3_Ses_016 - - - - Merenkurkku Kyrönjoki  (1975–2015)  (1980–2005) 3_Ms_011   (1990–2005)   (1990–2015) Perämeri Lapuanjoki  (1975–2015)  3_Ps_029    (1995–2015)  Perhonjoki  (1995–2016) 1 3_Ps_024    - Lestijoki  (1975-2015)  (1995–2005)1 3_Ps_022 - - - - Kalajoki  (1995–2015)  (1990–2015)1 4_Ps_002     (1985–2015) Pyhäjoki  (1975–2015)  4_Ps_003 - - - - Siikajoki  (1995–2016) 1 4_Ps_007 - - - - Oulujoki  (1995–2016)2  4_Ps_014  (2000–2016)  (2003–2016)  (2003–2016)  (1995–2016) Kiiminginjoki  (2001–2016)  (1995–2016) 4_Ps_015 - - - - Iijoki  (2001–2017)  4_Ps_016 - - - - Simojoki   5_Ps_001     Kemijoki   (1980–2005)1 5_Ps_004   (1985–2005) - - Tornionjoki   6_Ps_002 -    1 Virtauksen suhteen normalisoitu kuormitus laskenut merkitsevästi 1995−2016 (Räike ym. 2020) 2 Virtauksen suhteen normalisoitu kuormitus kasvanut merkitsevästi 1995−2016 (Räike ym. 2020) 36 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 8. Pitkäaikaismuutokset Porvoonjoen kokonaistypen ja -fosforin kuormituksessa, sekä kokonaistypen ja -fosforin ja a-klorofyllin pitoisuudessa ja näkösyvyydessä (secchi) Porvoonjoen suun läheisellä rannikon vesimuodostumassa (2_Ss_024). 900 1200 1500 1800 ko ko na ist yp pi (t ) Porvoonjoki totN kuorma 400 600 800 1000 to tN (µ g/ l) 2 Ss 024 totN 25 50 75 100 ko ko na isf os fo ri (t) Porvoonjoki totP kuorma 40 60 80 to tP (µ g/ l) 2 Ss 024 totP 1.0 1.5 2.0 2.5 se cc hi (m ) 2 Ss 024 näkösyvyys 10 15 20 25 30 1980 1990 2000 2010 2020 vuosi a− klo ro fyl li ( µg /l) 2 Ss 024 klorofylli 37 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 9. Pitkäaikaismuutokset Oulujoen kokonaistypen ja -fosforin kuormituksessa, sekä kokonaistypen ja -fosforin ja a-klorofyllin pitoisuudessa ja näkösyvyydessä (secchi) Oulujoen suun läheisellä rannikon vesimuodostumassa (2_Ss_024). 2000 3000 4000 5000 ko ko na ist yp pi (t ) Oulujoki totN kuorma 300 350 400 450 500 550 ko ko na ist yp pi (µ g/ l) 4 Ps 014 totN 100 150 200 250 ko ko na isf os fo ri (t) Oulujoki totP kuorma 10 15 20 25 30 ko ko na isf os fo ri (µ g/ l) 4 Ps 014 totP 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 se cc hi (m ) 4 Ps 014 näkösyvyys 2 4 6 8 1980 1990 2000 2010 2020 vuosi a− klo ro fyl li ( µg /l) 4 Ps 014 klorofylli 38 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 2.6 Ihmistoiminnan osuus kuormituksesta Suomesta päätyi vuosina 2010–2019 Itämereen keskimäärin 3 400 tonnia fosforia ja 81 000 tonnia typpeä vuodessa, perustuen valuma-alueen kuormitusmallin (VEMALA) tuloksiin. Näistä ravinteista osa on peräisin ihmisen toiminnasta ja osa on luonnonhuuh- toumaa. Luotettavan arvion tekeminen luonnonhuuhtouman ja ihmistoiminnasta aiheu- tuvan kuormituksen keskinäisistä osuuksista on haasteellista, koska ravinnehuuhtoutu- mien arviointiin tarvittavia luonnontilaisia seuranta-alueita on vaikea löytää etenkin ete- läisestä Suomesta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan 50–75 % fosfori- ja typpikuormi- tuksesta aiheutuu ihmistoiminnasta. Ihmisen osuus kokonaiskuormituksesta vaihtelee merialueittain. Selvästi pienin (50–60 %) se on Perämerellä ja vastaavasti luonnonhuuh- touma on siellä suurin (Kuviot 10–11). Metsätalouden osuus kokonaiskuormituksesta on uusien laskelmien mukaan aiempia arvioita suurempi erityisesti Perämeren valu- ma-alueella (Finér ym. 2020). Kuvio 10. Fosforikuormituksen jakautuminen eri lähteisiin eri merialueilla vuosina 2010–2019. Fosforikuormitus 2010–2019 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri Peltoviljely Loma-asunnot Pistekuorma Metsätalous Hulevesi Luonnonhuuhtouma metsät Vakituinen haja-asutus Laskeuma Pellot luonnonhuuhtouma 39 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 11. Typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteisiin eri merialueilla vuosina 2010−2019. Typpikuormitus 2010–2019 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri Vakituinen haja-asutus Laskeuma sisävesiin Laivaliikenne Peltoviljely Loma-asunnot Pistekuorma Luonnonhuuhtouma metsät Metsätalous Hulevesi Laskeuma mereen Pellot luonnonhuuhtouma 40 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 3 Miten valuma-alueen toimenpiteet vaikuttavat rannikkovesiin? 3.1 Kuormitus Merialueiden ravinnekuormitusta tarkasteltiin skenaarioina vuoteen 2050 saakka, valu- ma-alueen kuormitusmallia (VEMALA) hyödyntäen. Skenaarioissa tarkasteltiin kolmea eri ilmastoskenaariota ja kahta kuormitusvaihtoehtoa maataloudelle. Ilmastoskenaarioissa tarkasteltiin yhdellä ilmastomallilla (HadGEM2) kolmella eri ilmastopäästöskenaariolla (RCP 2.6 = merkittävät, 4.5 = kohtalaiset ja 8.5 = vähäiset ilmastopäästövähennykset) las- kettuja tulevaisuusskenaarioita. Maatalouden kuormitusvaihtoehtoina tarkasteltiin ske- naarioita, joissa maatalous jatkuu nykyisenkaltaisena tai otetaan laajamittaisesti käyttöön kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet ovat kipsikäsittely, tarkennettu lannoitus, talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit ja lannan käyttö ravinnetarpeen mukaan ja tarvittaessa lannan prosessointi. Skenaarioissa pistekuormitus, laskeuma ja haja-asutuksen kuorma pysyvät nykytasolla. Metsätalouden ja hulevesien kuorma ja luon- nonhuuhtouma muuttuvat ainoastaan valunnan muutosten mukaisesti. Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiselle on asetettu ympäristötavoitteet. Yleinen ympäristötavoite (RAVyleinen) ilmaisee kuormituskaton eli sen kuormitustason, jota hyvän tilan saavuttamiseksi ei saa ylittää. Kuormituskatot on määritelty erikseen kul- lekin merialueelle ja Suomen koko merialueelle (Taulukot 6–7). Vaikka kuormituskatot on määritelty useiden vuosien kuormitustietojen perusteella, on myöhemmin todettu, että kuormituskattoihin sisältyy huomattavaa epävarmuutta. Tämä johtuu siitä, että määritte- lyjakson sääolot olivat epätyypilliset, mikä vaikutti hajakuormituksen määrään huomatta- vasti. Rannikkovesien ravinnekuormituskattojen lisäksi on HELCOMin määrittelemät Itä- meren avomerta koskevat ravinnekuormituksen maakohtaiset kuormituskatot, jotka mää- ritettiin käyttäen referenssinä vuosien 1997–2003 kuormitusta. Fosforin osalta Suomen kuormituskatto on 3250 t/v ja typen kuormituskatto 87 000 t/v sisältäen Suomesta Itäme- reen tulevan typpilaskeuman. Suomen vähennystavoitteet on kohdennettu Suomenlah- den kuormitukseen, mutta myöskään muilla merialueilla ei kuormitus saa nousta vertailu- jakson kuormitusta suuremmaksi. Kuormituskattoja päivitetään parhaillaan (vuonna 2021) johtuen datassa tapahtuneista muutoksista. Kuvioissa 12 ja 13 on esitetty fosfori- ja typpikuormitus merialueittain nykytilassa ja ske- naarioissa verrattuna merialueiden kuormituskattoon. Huomion arvoista on, että eri ilmas- tonmuutosskenariot eivät lisää lineaarisesti ravinnekuormitusta lämpötilan nousun myötä. 41 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Tähän vaikuttaa mm. sadannassa ja haihdunnassa tapahtuvat muutokset sekä typellä denitrifikaation lisääntyminen lämpimämmässä ilmastossa. Maatalouden toimenpide- skenaariossa kipsikäsittely toteutetaan kaikilla pelloilla, joiden valuma-alueella ei ole järviä tai runsaasti eloperäisiä maalajeja, minkä lisäksi otetaan käyttöön tarkennettu lannoitus ja lietteen sijoitus, maksimimäärä talviaikaista kasvipeitteisyyttä sekä kerääjäkasveja. Nyky- toimenpiteet tarkoittavat, että maataloudessa lannoitusmäärät, lannan käyttö ja muok- kausmenetelmät säilyvät nykyisenkaltaisena. Nykytoimenpiteillä jatkettaessa fosforikuormitus ylittää tavoitekuormituksen lähes kaikilla merialueilla ja skenaarioilla (kuvio 12). Kuormituskatto on mahdollista saavuttaa, mikäli maatalouden toimenpiteet toteutetaan kaikessa laajuudessaan, kipsikäsittely mukaan- lukien. Skenaarion perusteella typen kuormituskatto on helpompi saavuttaa; merkittä- vää typpikuormituksen vähennystarvetta on ainoastaan Suomenlahden alueella (kuvio 13). Kipsikäsittelystä on kuitenkin huomioitava, että sillä ei saavuteta pysyvää kuormi- tusvähennystä – onkin tärkeä toteuttaa toimenpiteitä, joilla kuormitus saadaan pysy- västi tavoitetasolle. Kipsikäsittelyä ei voida käyttää järvien valuma-alueilla. Sisävesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää merkittävää fosforin kuormituksen vähentämistä myös järvien valuma-alueilla. 42 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 12. Fosforin merialueittainen tavoitekuorma (punainen katkoviiva), vuosien 2010−2019 keskimääräinen kuormitus (t/v) sekä eri skenaarioiden mukainen kuormituskehitys vuoteen 2050 (nykytoimenpiteet ja lisätyt maatalouden toimenpiteet). Ilmastonmuutosskenaariot: RCP2.6 alhainen ilmastonmuutosskenaario, RCP4.5 keskimääräinen ilmastonmuutosskenaario, RCP8.5 voimakas ilmastonmuutosskenaario. 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri 2010–2019 RCP 4.5 nykytoimenpiteet 2021–2050 RCP 2.6 maatalouden toimenpiteet 2021–2050 –2050 –2050 RCP 2.6 nykytoimenpiteet 2021 RCP 8.5 nykytoimenpiteet 2021 RCP 4.5 maatalouden toimenpiteet 2021 Kuormituskatto –2050 RCP 8.5 maatalouden toimenpiteet 2021–2050 (t/v) 43 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 13. Typen merialueittainen tavoitekuorma (punainen katkoviiva), vuosien 2010−2019 keskimääräinen kuormitus (t/v) sekä eri skenaarioiden (nykytoimenpiteet ja maatalouden lisätyt toimenpiteet) mukainen kuormituskehitys vuoteen 2050. Ilmastonmuutosskenaarioiden selitykset: RCP2.6 alhainen ilmastonmuutosskenaario, RCP4.5 keskimääräinen ilmastonmuutosskenaario, RCP8.5 voimakas ilmastonmuutosskenaario. 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri 2010–2019 RCP 4.5 nykytoimenpiteet 2021–2050 RCP 4.5 maatalouden toimenpiteet 2021–2050 –2050 –2050 RCP 2.6 nykytoimenpiteet 2021 RCP 2.6 maatalouden toimenpiteet 2021 RCP 8.5 nykytoimenpiteet 2021–2050 RCP 8.5 maatalouden toimenpiteet 2021–2050 Kuormituskatto (t/v) 44 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 3.2 Ravinteet ja levämäärä päällysvedessä 3.2.1 Valuma-alueen ja sisäisen kuormituksen osuudet kokonaiskuormituksesta Valuma-alueelta tulevan kuormituksen vaikutusalueen laajuus vaihtelee jokien koon, suur- ten jokisuiden sijainnin ja rannikon monimuotoisuuden mukaisesti. Kuviossa 14 on esi- tetty rannikkomallilla lasketun valuma-alueelta tulevan epäorgaanisen ravinnekuormituk- sen suhteellinen osuus koko tämän hetkisellä mallialueella (talousvyöhyke lukuun otta- matta Merenkurkkua ja Perämerta). Valuma-alueen kuormitus, erityisesti leville käyttökel- poisen typen (DIN) kuormitus, kohdistuu pääosin vain rajoitetulle vyöhykkeelle. Leville käyttökelpoisen fosforin (DIP) kuormituksen osalta merenpohjaan varastoituneen fosfo- rin palautuminen yläpuoliseen vesimassaan vähähappisissa oloissa on puolestaan mer- kittävää (Kuvio 15). Rannikkovesien rehevöitymisen hallinnan kannalta on siten myös tär- keää selvittää hapettomuuden ja sisäisen kuormituksen syntymekanismit, jotka liittyvät kuormituksen aiheuttamaan eloperäisen aineksen laskeutumiseen pohjalle. Sisäisen fos- forikuormituksen pääalueet sijaitsevat jonkin verran jokisuiden ulkopuolella, mutta jokien tuoman liuenneen typpikuormituksen vaikutusalueella. Kuvio 14. Valuma-alueen suhteellinen osuus liuenneista ravinteista (DIN ja DIP) nykytilanteessa: pintakerros (0–10 m) huhti-elokuussa (Valuma-alueen osuus kaikesta kuormituksesta = VEMALA-kuormitus/VEMALA- kuo rmitus+pistekuormitus+avomerikuormitus+sisäinen kuormitus). 45 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 15. Sisäisen kuormituksen suhteellinen osuus liuenneista ravinteista (DIN ja DIP) nykytilanteessa: pintakerros (0–10 m) huhti-elokuussa (sisäisen kuormituksen osuus kaikesta kuormituksesta = sisäinen kuormitus/VEMALA-kuormitus+pistekuormitus+avomerikuormitus+sisäinen kuormitus). 3.2.2 Nykytila: Kuormituslähteiden suhteelliset osuudet vesimuodostumien kokonaiskuormituksesta Liuenneiden pääravinteiden, typen ja fosforin, kuormituslähteiden suhteelliset osuudet laskettiin vertaamalla valuma-alueen kuormituksen, pohjasedimentistä tulevan sisäisen kuormituksen sekä avomereltä tulevan kuormituksen ja pistekuormittajien ravinnekuormi- tuksia vesimuodostuman kokonaiskuormitukseen. Arviointi tehtiin rannikkomallilla huh- ti-elokuun ravinnevirroista. Taulukossa 6 on esitetty tulokset eri merialueiden vesimuodos- tumatyypin mukaisesti. Vesimuodostumatasolla pistekuormituksen osuus on kohtuullisen pientä sisäsaaris- toa lukuun ottamatta ja avomereltä tuleva kuormitus on yleisesti suurta ulkosaaristossa. Sisäisen typpikuormituksen osuus on yleisesti pieni, kuten myös ulkosaaristoon valu- ma-alueelta tulevan fosforikuormituksen. Näitä hyvin loogisia yleispiirteitä lukuun otta- matta tyyppien sisäinen vaihtelu on suurta. Tyyppejä pitääkin tarkastella myös vesimuo- dostumakohtaisesti (Liite 1). 46 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 6. Liuenneiden ravinteiden (DIN = typpi ja DIP = fosfori) suhteelliset osuudet (%) kokonais- kuormituksesta eri merialueiden vesimuodostumatyypeissä. Selvästi dominoiva kuormituslähde (arvot >50 %) on korostettu keltaisella. Eri kuormituslähteiden osuus kaikissa rannikon vesimuodostumissa on esitetty liitteessä 1. Valuma-alue Sisäinen Avomeri Piste Merialue Tyyppi DIN DIP DIN DIP DIN DIP DIN DIP Suomen lahti Lounainen sisäsaaristo 12,9–88,4 1,4–28,0 3,0–8,2 19,3–80,8 0,4–74,0 0,8–77,6 <0,1–9,4 <0,1–0,3 Lounainen ulkosaaristo 5,8–13,6 0,6–2,3 2,2–3,7 8,3–16,4 75,8–85,7 82,3–90,1 0,7–2,5 <0,1–0,2 Suomenlahden sisäsaaristo 16,4–91,0 2,2–47,8 1,7–10,3 10,3–64,6 5,8–72,5 16,7–85,8 0,3–16,5 <0,1–2,8 Suomenlahden ulkosaaristo 6,5–18,5 0,8–2,8 1,5–2,1 8,8–12,7 73,9–89,1 83,6–89,0 0,5–3,5 0,1–0,3 Saaristo meri Lounainen sisäsaaristo 20,1–95,7 1,7–46,0 11,0–16,2 28,8–75,2 0,7–60,2 3,2–67,2 0,1–39,0 <0,1–8,6 Lounainen välisaaristo 11,2–58,1 1,3–9,9 4,7–7,7 23,7–48,8 27,3–69,8 39,7–73,0 1,2–12,1 0,1–1,1 Lounainen ulkosaaristo 5,3–19,2 0,7–2,3 2,9–6,3 8,1–24,9 69,2–87,2 71,5–91,0 0,4–3,5 <0,1–1,3 Ahvenanmaan sisäsaaristo 5,5 0,4 2,9 9,3 69,1 86,6 15,2 2,5 Ahvenanmaan välisaaristo 1,4–5,2 0,2–0,6 1,9–6,5 6,3–19,2 72,3–80,6 78,1–87,2 4,6–17,5 0,6–2,7 Ahvenanmaan ulkosaaristo 1,3–7,8 0,1–0,9 1,1–5,4 2,7–19,4 73,5–91,5 77,7–96,5 1,0–9,2 0,1–1,3 Selkämeri Selkämeren sisemmät rannikkovedet 11,4–99,6 2,9–99,4 <0,1–1,4 <0,1–20,9 <0,1–57,5 0,2–89,7 <0,1–86,5 <0,1–81,9 Selkämeren ulommat rannikkovedet 14,4–78,1 0,9–43,7 0,2–1,3 1,1–6,2 12,8–77,6 35,6–95,0 0,8–4,7 0,3–2,4 3.2.3 Ero hyvän ekologisen tilan raja-arvoon: Nykytila ja skenaario maatalouden kaikkien toimenpiteiden jälkeen 2027 heinä-elokuussa Havaintoaineistojen perusteella on laskettu rannikon vesimuodostumien tärkeimmän tilamuuttujan, a-klorofyllin, vähennystarve jakson 2012−2017 perusteella. Vähennys- tarve on 2012−2017 tilanne suhteessa hyvän ja tyydyttävän pintaveden tilan raja-arvoon (Taulukko 7). Lähes kaikilla vesimuodostumatyypeilllä on vähennystarvetta kuten pin- tavesien nykyinen tilaluokittelukin kertoo. Jokaiselle vesimuodostumalle laskettiin valu- ma-aluemallin tuottaman jakson 2021−2027 ravinnekuormituksen arvion (maatalouden kaikki potentiaaliset toimenpiteet, ml. kipsin täysimääräinen käyttö) perusteella vuosien 2021−2027 keskimääräinen kesän klorofyllimäärä. Rannikkomallin mukaan kesän klorofyl- litaso laskee erityisesti sisäsaaristossa huomattavastikin suhteessa nykytilaan. Hajonta on kuitenkin suurta ja eräissä vesimuodostumissa kesän klorofyllin määrä jopa nousee. Tähän johtaa typpikuormituksen pidättymisen vähentyminen sisäsaaristossa ja rehevöittävän vaikutuksen siirtyminen rannikolta ulompiin vesimuodostumiin kesällä. Jakson 2021−2027 tulokset kertovat kesän klorofyllipitoisuuksien pysyvän edelleen nykyisen kaltaisena, eikä muutosta paremmaksi havaita millään vesimuodostumatyypillä. Maatalouden toimenpiteillä saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia vaihtelevassa määrin. Parhaat tulokset näkyvät sisäsaaristossa, mutta vaikutusten vaihtelun vuoksi hyvän tilan 47 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 saavuttaminen ei kuitenkaan yleisesti ottaen ole lyhyellä tähtäimellä mahdollista ja osin vesimuodostumien tila huononee (Taulukko 7). Tähän vaikuttaa voimakkaasti myös kesän valinta tarkastelujaksoksi. Taulukko 7. Kesän (heinä-elokuun) a-klorofyllin nykyinen vähennystarve hyvän ekologisen tilan raja-ar- von saavuttamiseksi nykytilanteessa, ja vähennystarve maatalouden kaikkien vesiensuojelutoimenpitei- den jälkeen vuonna 2027. Arvioitu a-klorofyllin muutos 2021−2027 on annettu prosentteina nykytilasta (negatiivinen arvo ilmaisee tilanteen parantumista). Vähentämistarpeet vesimuodostumittain on esitetty liitteessä 3. Merialue Vesityyppi a-chl vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 a-chl muutos 2021–2027 (%) a-chl vähennys- tarve µg l-1 2027 Suomenlahti Lounainen sisäsaaristo 1,9–13,9 -2,1–3,6 1,9–14,4 Lounainen ulkosaaristo 1,7–4,9 -0,1–0,5 1,7–4,9 Suomenlahden sisäsaaristo 0,4–13,3 -6,7–16,6 0,4–13,7 Suomenlahden ulkosaaristo 2,1–4,2 -0,9–0 2,1–4,2 Saaristomeri Lounainen sisäsaaristo 0,7–38,3 -11,4–19,8 1,2–33,6 Lounainen välisaaristo 1,6–3,7 0,7–3,4 1,6–3,8 Lounainen ulkosaaristo 0,5–4,9 0,2–2,7 0,5–5,0 Selkämeri Selkämeren sisemmät rannikkovedet -0,4–15,2 -58,8–4,4 -0,4–13,5 Selkämeren ulommat rannikkovedet 0,4–1,8 -3,2–1,9 0,4–1,7 3.2.4 Maatalouden toimenpiteiden vaikutukset lyhyellä aikavälillä Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vaikutuksen laajuus ja voimakkuus vaihte- lee valuman mukaisesti vuodenaikaisesti. Ravinnekuormitus ulottuu laajimmalle alueelle ja on voimakkainta keväällä (huhti-toukokuu). Valuma-alueelta jokivesien mukana tulevien ravinteiden vähenemisen vaikutusalue on myös laajin ja vaikutus voimakkainta keväällä. Tätä kuvaa hyvin Saaristomeren leväbiomassan (a-klorofyllin) lyhyellä aikavälillä tapah- tuvan muutoksen mallinnus (Kuvio 16). Kuitenkin leudot, vähälumet ja vesisateiset talvet ovat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yleistyneet eteläisessä Suomessa siirtäen ravinnekuormitushuipun useana vuonna keväästä talveen (Räike ym. 2020). 48 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Maatalouden toimenpiteillä on Saaristomeren sisäsaaristossa huomattava positiivinen vai- kutus levien kevätbiomassan vähentäjänä. Vähenemisen taso vaihtelee nollasta n. 30 %iin riippuen jokivesien vaikutuksesta. Ulkosaaristoon ei valuma-alueen toimenpiteillä ole mal- linnuksen mukaan edes keväällä suurta vaikutusta. Kevään levähuipun hillintä on kuiten- kin ehdottomasti hyvin positiivinen muutos, sillä keväällä tuotettu leväbiomassa laskeutuu suureksi osaksi pohjalle aiheuttaen myös hapen lisäkulutusta pohjan sedimentissä, ja lisä- ten siten sisäistä kuormitusta. Maatalouden toimenpiteillä on kesäkuukausina paljon rajoitetumpi ja pienempi vaiku- tus. Vaikutus on myös osin negatiivinen eli kesän levämäärää kasvattava. Tämä johtu- nee valuma-alueelta tulevan typpikuormituksen vaikutuksesta, sillä jokivesien liuennut typpi siirtyy fosforikuormituksen vähentyessä kauemmas saaristoon. Siellä typpipitoi- nen vesimassa kohtaa joko sisäisen kuormituksen tai avomeren vaikutuksesta käyttökel- poista fosforia sisältävän vesimassan. Kesällä molempien pääravinteiden käyttökelpoinen osuus on Saaristomerellä hyvin lähellä määritysrajaa, mikä kuvaa molempien ravinteiden rehevöittävää vaikutusta. 49 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 16. A-klorofyllin muutos nykytilaan verrattuna maatalouden kaikkien toimenpiteiden skenaarion mukaan Saaristomerellä: keväällä, kesällä ja kasvukauden keskiarvona. 50 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 3.2.5 Maatalouden toimenpiteiden vaikutukset pitkällä aikavälillä ilmastonmuutosskenaariossa Selvitimme rannikkovesissä tapahtuvia muutoksia kohtalaisia ilmastopäästövähennyk- siä sisältävässää RCP4.5-ilmastoskenaariossa. Itämeren avomerialueen mallinnus on ollut mukana Suomen akatemian VN-TEAS hankkeessa SmartSea, jonka kohdealue on Pohjan- lahti. Avomerelle sovellettu RCI-SCOBI mallinnuksen tulokset antavat kuvan ilmastonmuu- toksen mallinnuksen nykytilanteesta. Itämeren pohjoisosaa kuvaavat mallit ovat erittäin epävarmoja suolaisuuden muutoksen suhteen. Luotettavaa skenaariota ilmastonmuutok- sen vaikutuksesta ei pystytä antamaan. Pintalämpötilan suhteen arvio muutoksesta on pienentynyt aikaisemmista. Käyttämällämme RPC4.5 ilmastonmuutosskenaariolla pinta- lämpötila nousee keskimäärin 0,17°C/vuosikymmen. Mallissa on kuitenkin suurta epävar- muutta, mikä näkyy pintalämpötilan palautumisen lähes nykyiselle tasolle 20–30 vuoden päästä. Mallinnuksen epävarmuuksien vuoksi suolaisuuden tai pintalämpötilan muutok- sen ottaminen mukaan merimallinnukseen on edelleen vaikeaa. Avomerivaikutuksen osalta nykyiset Itämerimallit odottavat vielä kehittymistä. Suomen läheisistä merialueista Selkämerellä on tapahtunut selvin muutos fosforitaseessa. Selkä- meren avomerialueen fosforipitoisuus on kohonnut 2000-luvulla selvästi. Selkämeren avo- merialueen RCI-SCOBI-mallinnus antaa kuvan mallinnuksen tämän hetkisistä epävarmuuk- sista. Mallinnus yliarvioi fosfaattipitoisuutta todellisiin mittauksiin verrattuna erityisesti Selkämeren pinta- ja keskikerroksessa, mutta myös syvällä. Malli ei myöskään kuvaa viime aikaista nopeaa muutosta syvässä vesikerroksessa. Koska sekä avomeren ravinteiden saatavuuden mallinnuksessa että erityisesti ilmaston- muutoksen fysikaalisten vaikutusten mallinnuksessa on suurta epävarmuutta, avomerivai- kutuksen arviota eri ilmastonmuutosskenaarioissa ei ole syytä tehdä ennen avomerimal- linnuksen parantumista. Samasta syystä nykyiseen FICOS-malliin ei saada ilmastonmuu- toksen fysikaalisia vaikutuksia mukaan skenaarioina, sillä rannikkoalueet seuraavat pää- osin koko merialueen mallinnettuja muutoksia. Kuvioissa 17 ja 18 on esitetty maatalouden toimenpiteiden vaikutukset kohtuullisia ilmas- topäästövähennyksiä sisältävässä RCP4.5-ilmastonmuutoskenaariossa vuosien 2040 ja 2070 kuormitustasolla Saaristomerellä. Kasvukautta on ilmastonmuutostarkastelussa jat- kettu syyskuun loppuun syksyn leväkasvun oletetun lisääntymisen perusteella. Ilmaston- muutos vaikuttaa jonkin verran kuormitukseen. Maatalouden toimenpiteet eivät ole yhtä tehokkaita, mutta ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset maatalouden päästöihin jäävät kuitenkin kohtuullisen pieniksi. Kevään muutos säilyy siten pääosin positiivisena. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin muutoksia kesätilanteeseen, jolloin maatalouden toi- menpiteistä huolimatta Saaristomeren tila osin heikkenee. Molempien mallinnettujen ajanjaksojen kokonaiskuva on hyvin samanlainen. 51 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Ilmastonmuutoksen vaikutukset kesätilanteen heikkenemiseen johtuvat kahdesta eri teki- jästä. Jokien lähivaikutusalueella kesän kuormitus ei muutu nykyiseen verrattuna, ilmas- tonmuutoksen vähentäessä maatalouden toimenpiteiden hyötyjä. Kesän negatiiviset muutokset klorofyllin lisääntymisenä ovat yhteydessä typpikuormituksen siirtymiseen ulommas rannikolta. Typen kuormitus vähenee suhteellisesti vähemmän kuin fosforin, mikä johtaa rannikon suodatusvaikutuksen vähenemiseen typen suhteen. 52 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 17. Maatalouden toimenpiteiden vaikutus kun ilmastonmuutos huomioidaan: kohtuullisia ilmastopäästövähennyksiä sisältävässä RCP4.5 ilmastoskenaariossa verrattuna nykyiseen ilmastotilanteeseen vuoden 2040 kuormitustietojen mukaan. A-klorofyllin muutoksen keskiarvo on laskettu mallinnusvuosille 2037−2044 keväällä (huhti-toukokuu) ja kesällä (heinä-elokuu) sekä koko kasvukaudella (huhti-syyskuu) suhteessa nykytilaan. 53 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 18. Maatalouden toimenpiteiden vaikutus kun ilmastonmuutos huomioidaan: kohtuullisia ilmastopäästövähennyksiä sisältävässä RCP4.5 ilmastoskenaariossa verrattuna nykyiseen ilmastotilanteeseen vuoden 2070 kuormitustietojen mukaan. A-klorofyllin muutoksen keskiarvo on laskettu mallinnusvuosille 2067−2074 keväällä (huhti-toukokuu) ja kesällä (heinä-elokuu) sekä koko kasvukaudella (huhti-syyskuu) suhteessa nykytilaan. 54 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 3.3 Pohja: happi ja selkärankaiset Toimenpiteiden aikaansaamat muutokset klorofyllipitoisuuksissa vaikuttavat pohjalle las- keutuvan aineksen määrään ja siten pohjan happipitoisuuteen ja pohjaeläimistön tilaan. Toimenpiteiden vaikutuksia vesimuodostumien happitilanteeseen selvitettiin yhdistä- mällä rannikkomallin klorofyllitulokset ja alueiden luontaista hapettomuusalttiutta kuvaa- vaan mallin antamat toistuvan hapettomuuden riskiarviot. Vaikutuksia pohjaeläinten tilaan tarkasteltiin vastaavasti yhdistämällä rannikkomallin klorofyllitulokset happimallin antamiin ajoittaisen hapettomuuden riskiarvioihin ja pohjaeläinindikaattorin nykytilaan eri vesimuodostumissa. Aiemmin todettiin, että hapettomuudelle pahiten riskialttiit vesimuodostumat sijaitsevat lounaisessa sisäsaaristossa, mutta myös lounaisessa väli- ja ulkosaaristossa samoin kuin Ahvenanmaan ja Suomenlahden sisäsaaristoissa on hapettomuudelle riskialttiita vesimuo- dostumia (kappale 2.3). Tarkastelun perusteella toistuvan hapettomuuden riskin odote- taan pysyvän vuoteen 2027 ennallaan suurimmassa osassa rannikkovesiä (Taulukko 8). Sen odotetaan jopa kasvavan merkittävästi yhdessätoista lounaisen sisäsaariston vesimuodos- tumassa, joista kuudessa riskin katsotaan olevan jo nykyisin merkittävä. Lopuissa neljässä vesimuodostumassa, jossa klorofyllipitoisuuden odotetaan kasvavan vuoteen 2027 men- nessä, ei ole nähtävissä merkittävää hapettomuuden riskiä, koska toistuvasti hapettoman pinta-alan osuus on niissä erittäin pieni (< 0.6 %). Kesän klorofyllipitoisuuden kasvu osassa vesimuodostumia ei todennäköisesti tule mer- kittävästi vaikuttamaan pohjaeläinindikaattorin osalta alle hyvän tilan jäävien vesimuo- dostumien määrään (Taulukko 10). Syynä tähän on se, että niistä yhdestätoista vesimuo- dostumasta, joissa hapettomuuden riskin odotetaan kasvavan, kuudessa pohjaeläinindi- kaattorin tila on jo nykyisin alle hyvän, ja kahdessa puolestaan erinomainen. Ainoastaan yhdessä lounaisen sisäsaariston vesimuodostumassa (Pitkäsalmi) riskin sille, että pohjaeläi- nindikaattori jää alle hyvän tilan odotetaan kasvavan. Jo olemassaolevan hapettomuus- riskin katsottiin muodostavan riskin myös pohjaeläinten tilalle useassa Ahvenanmaan ulkosaariston ja lounaisen saariston vesimuodostumassa, joissa pohjaeläimet on nykyisin hyvässä tilassa. 55 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 8. Hapettomuuden ja pohjaeläinindikaattorin (BBI) suhteen eri riskiluokituksessa olevien vesi- muodostumien lukumäärät vesityypeittäin. Toimenpiteiden vaikutuksia vesimuodostumien happitilantee- seen ja BBI:n tilaan selvitettiin yhdistämällä FICOS-rannikkomallin tulokset, toistuvan hapettomuuden ris- kiarviot ja BBI-pohjaeläinindikaattorin nykytilaan eri vesimuodostumissa. Raja-arvot eri riskin luokille on annettu menetelmätosiossa. Vesimuodostumakohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 4. Vesityyppi Ei h ap et to m uu sr isk iä ny ky til a- 20 27 Po te nt ia al in en ri sk i ha pe tto m uu de lle 20 27 Ha pe tto m uu sr isk i ny ky til a- 20 27 Ko ho nn ut ri sk i ha pe tto m uu de lle 20 27 BB I H yv äs sä ti la ss a ny ky til a- 20 27 BB I t ila ri sk iss ä ny ky iti la -2 02 7 BB I t ila ko ho nn ee ss a ris ki ss ä 2 02 7 BB I a lle h yv än ti la n ny ky til a- 20 27 Suomenlahden sisäsaaristo 30 0 0 0 6 2 0 18 Suomenlahden ulkosaaristo 5 0 0 0 1 0 0 4 Ahvenanmaan välisaaristo 8 0 0 0 3 2 0 3 Ahvenanmaan ulkosaaristo 10 0 0 0 1 7 0 2 Lounainen sisäsaaristo 22 1 10 6 7 9 1 18 Lounainen välisaaristo 7 0 5 0 1 4 0 6 Lounainen ulkosaaristo 17 0 0 0 5 10 0 2 Selkämeren sisemmät rannikkovedet 31 0 0 0 18 0 0 6 Selkämeren ulommat rannikkovedet 7 0 0 0 5 0 0 1 3.4 Kansallisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusmahdollisuudet Suomen merialueiden tilaan 3.4.1 Rannikon vesimuodostumat Valuma-alueella tehtävät kansalliset vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat lähinnä sisäsaaristossa, kun taas ulko- ja välisaaristossa merkittävimmät kuormituksen lähteet ovat avomeri ja sisäinen kuormitus. Vaikutusmahdollisuuksia alle hyvässä tilassa olevien vesi- muodostumien tilaan arvioitiin tarkastelemalla eri kuormituslähteiden osuuksia koko- naiskuormituksesta. Vesimuodostumien tilaan arvioitiin voitavan merkittävästi vaikuttaa epäorgaanisen typen tai fosforin kuormitusta vähentämällä, jos kyseisen ravinteen kuor- mituksesta yli 40 % oli peräisin joki- ja pistekuormituksesta, mikä mahdollistaisi n. 10 % klorofyllipitoisuuden laskun. Vaikuttamisen katsottiin myös olevan mahdollista, jos kuor- mituksesta yli 20 % oli peräisin joki- ja pistekuormituksesta. Kummallakin ravinteella on 56 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 merkitystä kasviplanktonin kasvuun rajoittavana ravinteena jossain kasvukauden vai- heessa, joten molempien ravinteiden tarkastelua voidaan pitää perusteltuna. Tarkastelun perusteella vesimuodostumien tilaan voitaisiin merkittävästi vaikuttaa vähen- tämällä epäorgaanisen typen kuormitusta suurimmassa osassa lounaista ja Suomen- lahden sisäsaaristoa sekä Selkämeren rannikkovesiä. Vaikuttaminen olisi lisäksi mahdol- lista suurimmassa osassa vesimuodostumia kaikissa vesityypeissä lukuun ottamatta lou- naista ulkosaaristoa ja Ahvenanmaan väli- ja ulkosaaristoa (Taulukko 9). Vaikutusmahdol- lisuudet epäorgaanisen fosforin kuormitusta vähentämällä ovat selvästi heikommat. Vain Selkämeren sisemmissä rannikkovesissä suurimmassa osassa alle hyvän tilan olevia vesi- muodostumia >40 % kuormituksesta oli joki- ja pistekuormitusta, ja sama piti paikkansa myös 20 % rajan osalta. 57 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 9. Niiden alle hyvässä tilassa olevien vesimuodostumien prosenttiosuudet, joiden tilaan voi- daan vaikuttaa epäorgaanisen typen (DIN) tai fosforin (DIP) kuormitusta vähentämällä, eri vesityypeissä. Osuudet on annettu prosentteina kaikista alle hyvän tilan olevista vesimuodostumista, joista kuormitusai- neisto oli saatavilla. Tilaan katsottiin voitavan vaikuttaa merkittävästi, jos > 40 % DIN/ DIP kuormituksesta oli peräisin joki- ja pistekuormituksesta ja vaikuttamisen olevan mahdollista, jos joki- ja pistekuormituksen osuus > 20 % DIN/ DIP kuormituksesta. Viimeisessä kolumnissa on annettu arviossa mukana olevien vesi- muodostumien osuus kaikista vesityypin huonossa tilassa olevista vesimuodostumista. Kuormitustiedot oli- vat saatavilla vain yhdessä Ahvenanmaan sisäsaariston vesimuodostumassa, ja Perämerelle ja Merenkurkun alueelle niitä ei ole toistaiseksi mallinnettu. Tyyppi Ar vi os sa m uk an a o le vi en ve si- m uo do st um ie n os uu s ( % ) h uo no ss a t ila ss a o le vi st a ve sim uo do st um ist a Ni id en ve sim uo do st um ie n os uu s ( % ), jo id en til aa n vo id aa n m er ki ttä vä st i v ai ku tta a D IN - ku or m itu st a v äh en tä m äl lä Ni id en ve sim uo do st um ie n os uu s ( % ), jo id en ti la an on m ah do lli st a v ai ku tta a D IN - ku or m itu st a v äh en tä m äl lä Ni id en ve sim uo do st um ie n os uu s ( % ), jo id en til aa n vo id aa n m er ki ttä vä st i v ai ku tta a D IP - ku or m itu st a v äh en tä m äl lä Ni id en ve sim uo do st um ie n os uu s ( % ), jo id en ti la an on m ah do lli st a v ai ku tta a D IP - ku or m itu st a v äh en tä m äl lä Ahvenanmaan sisäsaaristo 5 0 100 0 0 Ahvenanmaan välisaaristo 43 0 44 0 0 Ahvenanmaan ulkosaaristo 56 0 10 0 0 Lounainen sisäsaaristo 85 80 100 8 38 Lounainen ulkosaaristo 100 0 45 0 0 Lounainen välisaaristo 92 42 100 0 0 Selkämeren sisemmät rannikkovedet 81 100 100 69 88 Selkämeren ulommat rannikkovedet 100 83 100 17 33 Suomenlahden sisäsaaristo 100 84 100 10 48 Suomenlahden ulkosaaristo 100 0 80 0 0 3.4.2 Suomea ympäröivät avomerialueet Valuma-alueelta rannikolle tehtyjen mallinnussimulaatioiden (VEMALA, FICOS) perus- teella Suomessa tehtävillä hajakuormitukseen kohdistuvilla ravinteidenvähennystoimilla 58 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 on vähäinen vaikutus Suomenlahden, Itämeren pääaltaan pohjoisosan ja Selkämeren avo- merialueiden rehevöitymistilaan. Poikkeuksena on Selkämeren altaan typpi-indikaattorit, johon valuma-alueen kuormituksella on ainakin rannikkoalueen tuntumassa suurempi vai- kutus (taulukko 10). Taulukko 10. Valuma-alueen jokikuormituksen suhteellinen vaikutus rehevöitymisen tilan indikaattorei- hin 10 km levyisellä kaistaleella (kts kuvat alempana). Indikaattoriparametreina on tarkasteltu kasvukau- den (huhti-elokuu) pintaravinteiden pitoisuutta. Jokikuormitus on mallissa suhteutettu muihin kuormitus- lähteisiin: alueen ulkopuolelta tuleva kuormitus, sisäinen kuormitus ja pistekuormitus (jota kaistaleella ei esiinny). Liuennut typpi Liuennut fosfori Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Saaristomeren eteläreuna 4 % 0 % 1 % 1 % Suomenlahti 9 % 1 % 4 % 2 % Selkämeri 36 % 5 % 16 % 12 % Suomenlahden valuma-alueella tehtävillä kansallisilla toimenpiteillä on mahdollisuus vai- kuttaa rannikonläheisen avomerialueen ravinnemääriin vuoteen 2027 mennessä enintään 1–9 %, indikaattorista riippuen (Taulukko 10; Lehtoranta ym. 2017). Sen sijaan Itämeren pääaltaalta tulevalla ravinnekuormalla on merkittävä pysyvä vaikutus sekä alueen typpi- että fosforipitoisuuteen (Lehtoranta ym. 2017). Toinen merkittävä, joskin vuosittain sää- ja hydrologisten olosuhteiden perusteella vuosittain vaihteleva fosforin lähde on hapet- tomien alueiden pohjasedimentissä, josta vapautuu fosforia Suomenlahden pintakerrok- siin (Lukkari 2008, Lehtoranta 2013, Lehtoranta ym. 2017). Tähän sisäiseen kuormitukseen onmahdollista vaikuttaa pitkällä tähtäimellä valuma-alueella tehtävin toimenpitein. Selkämerellä on mallitulosten mukaan mahdollista vaikuttaa typpi-indikaattorien painei- siin Suomen valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä 16–30 % Suomen rannikkoalueen tuntumassa, indikaattorista riippuen (Taulukko 10). Fosfori-indikaattoreihin sen sijaan vai- kutusmahdollisuudet ovat vähäisemmät, 5–12 % luokkaa. Vaikutukset koko avomerialuee- seen ovat vähäisemmät. Kuten Suomenlahdella, myös Selkämerellä Itämeren pääaltaalta tulevalla fosforikuormalla on merkittävin osuus vesipatsaan fosforipitoisuuteen, ja sitä kautta indikaattorien tilaan. Tämä on todettu mm. HELCOMin päästötavoitteiden asetta- misessa hyödynnettyjen BALTSEM-mallilla tehtyjen simulaatioiden avulla (Savchuk 2018, Gustafsson ym. 2017). Saaristomeren valuma-alueella tehtävät toimenpiteet vaikuttavat hyvin vähän Itämeren pääaltaan pohjoisosan ravinneindikaattoreihin. Saaristomeren eteläreunassa vaikutuksen arvioidaan olevan 0–4 %, ravinteesta ja indikaattorista riippuen – luonnollisesti vaikutus on huomattavasti vähäisempi mikäli arvioidaan koko avomerialuetta. 59 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 4 Rannikkovesien tilan arvioiminen eri työkaluin 4.1 Indikaattorit Rannikkovesien tilaa arvioidaan ravinteiden osalta pinnan kokonaisfosfori- ja typpitasoa kuvaavilla indikaattoreilla (Korpinen ym. 2018). Vuosina 2011−2016 ravinneindikaatto- rien tila vaihteli huomattavasti vesimuodostumien välillä useimmissa vesityypeissä. Erityi- sesti Ahvenanmaan saaristoalueen ja Perämeren, Selkämeren ja Merenkurkun rannikko- vesityypeissä oli vesimuodostumia, joissa toinen tai molemmat ravinneindikaattorit olivat hyvässä tilassa, kun taas lounaisessa saaristossa ja Suomenlahden saaristossa indikaat- torien tila oli heikompi. Nämä indikaattorit heijastavat verrattain hyvin valuma-alueelta tulevaa kuormitusta, mutta eivät kuvasta kasviplanktonille käyttökelpoisten ravinteiden osuutta. Rehevöitymisen suoriin vaikutuksiin on saatu avomerialueilla parempi yhteys käyttämällä talvikuukausien epäorgaanisen typen ja fosforin pitoisuutta ravinneindikaat- toreina. Kyseiset indikaattorit tulisi ottaa käyttöön myös rannikkovesien tilanarvioissa. Levämäärää kuvaavat kesäkauden a-klorofylli ja kasviplanktonin biomassa, joista a-klo- rofylli on kattavammin käytössä. Vuosina 2011−2016 a-klorofylli oli hyvässä tilassa vain osassa Perämeren ja Merenkurkun rannikkovesiä, Selkämeren sisempiä rannikkovesiä ja Ahvenanmaan sisä- ja välisaaristoa (Korpinen ym. 2018). Kasviplanktonin vuotuinen suk- kessio pitää sisällään myös kevätkauden maksimin, joka Itämeren pohjoisosissa usein ylittää kokonaisbiomassaltaan kesäkauden levämäärän. Kevään leväkukinta saa alkunsa valon määrän lisääntyessä, ja on luonteeltaan pääsääntöisesti typpi- (ja silikaatti) -rajoittei- nen (Tamminen & Andersen 2007), eikä sen pitkäaikaiskehitys ole kaikilla alueilla seuran- nut kesän levämäärän pitkäaikaiskehitystä (Raateoja ym. 2005). Kevään leväbiomassalla on osaltaan suuri merkitys pohjaan vajoavan orgaanisen aineksen muodostumisessa, ja sitä kuvaamaan tulisi ottaa käyttöön erillinen indikaattori. Tällainen onkin avomerialueille kehitteillä (HELCOM 2019), ja samaa lähestymistapaa voitaneen soveltaa rannikkovesille. Vesipatsaan tilaa indikoimaan käytetään myös näkösyvyyttä, joka on indikaattorina moni- muotoinen (Fleming 2016). Siihen vaikuttaa paitsi rehevöitymistä kuvastava levämäärä, myös muu vedessä oleva värillinen aines, kuten humusaineet, liuennut rauta ja epäorgaa- niset hiukkaset. Näiden vaikuttajien suhteellinen osuus vaihtelee alueellisesti. Näkösyvyy- den käyttö indikaattorina on perusteltua, kunhan näistä suhteellisista osuuksista ollaan tietoisia. Vuosina 2011−2016 näkösyvyys oli hyvässä tilassa 20–80 % Pohjanlahden vesi- tyyppien pinta-alasta (Korpinen ym. 2018). Muualla näkösyvyyden tila oli alle hyvän. 60 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pohjahabitaatin rehevöitymistä ja ekologista tilaa kuvastamaan tulisi rannikkovesissä käyttää happipitoisuutta, makroleviä / vesikasvillisuutta ja pohjaeläinyhteisöjä kuvaa- via indikaattoreita. Edellisessä tilanarviossa käytössä oli indikaattoreita vain kahteen jälkimmäiseen. Pohjanläheistä happipitoisuutta ja hapen kyllästysastetta käytetään tukemaan rannikkove- sien ekologista luokitusta, mutta näille muuttujille ei tällä hetkellä ole vertailuarvoja eikä luokitusta. Avomerellä käytössä oleva happivelka-indikaattori soveltuu vain alueisiin jotka sisältävät halokliinin alapuolelle ulottuvia syvänteitä, eikä näin ollen ole käytettävissä ran- nikkovesissä. Pohjan läheistä happea kuvaava indikaattori on kehitteillä myös matalille rannikkovesillemme, soveltaen Ruotsin tilanarviossa käytettyä indikaattoria Suomen olo- suhteisiin ja monitorointiohjelmaan. Indikaattorikehityksessä haastavaa on kynnysarvojen asettaminen eri vesityypeille, joissa erot vedenvaihdossa ja pohjan pienten altaiden kyt- keytyvyydessä ovat johtaneet luonnollisten happiolojen vaihteluun. Kehitteillä oleva indi- kaattori on kaksivaiheinen: luontaisten hapettomuusolojen perusteella kategorisoiduille hyvin hapettuneille, kausiluontoisesti hapettomille ja pitkäjaksoisesti hapettomille havain- toasemille käytetään eri tavoin asetettuja kynnysarvoja, minkä jälkeen asemakohtaiset tulokset yhdistetään vesimuodostuma- ja tyyppikohtaisesti (Kuvio 19). 61 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 19. Happipitoisuuden vuodensisäinen kehitys hyvin hapettuneella Seilin intensiiviasemalla ja kausiluontaisesti hapettomalla Haapasaaren havaintoasemalla aikavälillä 1980−2019. Happipitoisuuden jakaumat osoittavat, että jälkimmäisellä pohjan happipitoisuus putoaa säännöllisesti alle 4 mg/l kesäkuukausina, kun taas ensin mainittu on pohjaa myöten hapekas läpi vuoden. Hapen pitoisuus pohjassa (mg/l) on esitetty y-akselilla ja kuukaudet 1–12 x-akselilla; diagrammin laatikoissa oleva vaakaviiva kuvastaa mediaania, laatikon reunat kvartaaleja ja viikset 95 % havainnoista. Vesikasvillisuuden tilan indikaattorina käytetään rakkohaurun esiintymisen alarajaa, joka reagoi erityisesti vesipatsaan valonläpäisevyyteen. Indikaattoria käytettiin Suomen meriympäristön tilan arviossa kuvastamaan rehevöitymisen suoria vaikutuksia (Korpi- nen ym. 2018), mutta HELCOMin Itämeren tilan arviossa (Second holistic assessment of the state of the Baltic Sea) indikaattori luokiteltiin rehevöitymisen epäsuoriin vaikutuksiin (HELCOM 2018b). Indikaattori oli käytössä Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkovesi- alueilla, Selkämeren sisemmillä rannikkovesillä ja Merenkurkun ulkosaaristossa. Indikaat- tori oli vuosina 2011−2016 hyvässä tilassa vain Merenkurkun ulkosaaristossa. Ahvenan- maalla vesikasvillisuuden tilaa kuvataan 11 levä- ja putkilokasvilajia kuvaavalla indeksillä, joka oli alle hyvän tilan kaikissa rannikkovesityypeissä. Nauvo 2361 Seilin intensiiviasema Suomen Haapasaari Kyvy-11 Kuukausi Kuukausi 62 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pohjaeläinyhteisöjen tilaa kuvataan BBI-indikaattorilla (Brackish water Benthic Index; Perus ym. 2007). BBI on moniparametrinen indeksi ja huomioi herkkien ja sietävien lajien suh- detta, yhteisön monimuotoisuutta, lajirunsautta ja yksilötiheyttä. BBI:tä käytetään Suomen rannikkovesialueella ensisijaisesti kuvaamaan rehevöitymisen vaikutuksia pohjaeläinyhtei- söjen tilaan, mutta indeksiä käytetään myös kuvastamaan pohjaeläinyhteisöjen tilaa ylei- semmällä tasolla (Korpinen ym. 2018). HELCOMin Itämeren tila-arviossa (HELCOM 2018) BBI:tä käytettiin sekä rehevöitymisen epäsuorien vaikutuksien indikaattorina, että tuke- maan pohjahabitaattien monimuotoisuusarviota. BBI:tä käytettiin Meren tila-arviossa 2018 koko Suomen rannikkovesialueella (Korpinen ym. 2018). Arviointi kattoi yhteensä 88 % rannikkovesialueen pinta-alasta, josta 63 % saavutti vähintään hyvän tilan. Vesimuodostu- matasolla tila vaihteli huonosta erinomaiseen. Huonossa tilassa olevat vesimuodostumat sijaitsivat enimmäkseen sisäsaaristossa. Ulkorannikkoalue oli laajasti hyvässä tilassa, pois lukien osan Suomenlahden ja Perämeren ulkorannikkoalueista, joissa tila oli huonompi. 4.2 Ekologisen tilan ja rehevöitymisen hyvän tilan arviointi eri arviointityökaluilla Rehevöitymisen (Meristrategiadirektiivi, MSD, kuvaaja 5) tilanarvio toteutettiin Suomen koko merialueelle mukaan lukien rannikkovedet ja avomeri talousvyöhykkeen ulkora- jalle asti (Korpinen ym. 2018). Vaikka merenhoidon rehevöitymisen tilanarviossa käytetään samoja rannikkovesien tilaindikaattoreita kuin vesienhoidon ekologisessa tilanarviossa, eroaa se periaatteiltaan siten, että sen tavoitteena on ilmaista nimenomaan rehevöitymis- prosessin etenemistä, kun taas ekologinen tilanarvio painottaa nimensä mukaisesti biolo- gisia laatutekijöitä. Vaikka indikaattorit ovat yhtenevät, on kummassakin tilanarvioissa käy- tetty omaa lähestymistapaa ja tilanarviotyökalua. Tilanarviotyökalujen ja mittakaavan ero- jen on havaittu aiheuttavan joitain tilanarvioiden välisiä eroavaisuuksia rannikkovesien luokitustuloksissa. Tilanarviotyökalujen vaikutusta luokitustuloksiin selvitettiin laskemalla rehevöitymisen tilanarviot kolmannen luokittelukauden (2012–2017) aineistosta merenhoidonssa rapor- toinnissa käytetyllä Helcom Eutrophication Assessment Tool 3 (HEAT3), ja Ruotsissa vesi- puitedirektiivikäyttöön kehitetyllä WATERS-työkaluilla, ja sekä vertaamalla näitä vesien- hoidon ekologisen tilanarvion kolmannen luokittelukauden (2012−2017) tuloksiin. kKai- kissa laskennoissa käytettiin ekologisen tilanlaskennan mukaista spatiaalista integrointia havainnoista vesimuodostumatasolle (Aroviita ym. 2019). Vesienhoidon ekologisessa tilanarviossa ja WATERS-tilanarviossa käytettiin ekologisen tilanarvion mukaisia luokkarajoja (Aroviita ym. 2019). HEAT-arviossa käytettiin raja-ar- vona (ET; eutrophication target) ekologisen tilanarvion hyvä/ tyydyttävä -raja-arvoa, 63 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 ja indikaattorien luokat määräytyivät tuloksen ja raja-arvon suhteesta kuten meren- hoidon rehevöitymistilanarviossa ja HELCOMin Itämeren rehevöitymistilanarviossa (HELCOM 2018b). Vesienhoidon ekologisen tilan arviossa rannikkovesien muuttujat on ryhmitelty biolo- gisten, fysikaalis-kemiallisten ja hydromorfologisten olosuhteiden muuttujiin. Biologiset muuttujat on jaettu edelleen kolmeen laatutekijään: kasviplankton, vesikasvit ja pohjaeläi- met ja fysikaalis-kemialliset muuttujat yleisiin olosuhteisiin ja lisämuuttujiin, joille ei ole luokkarajoja (Taulukko 11). WATERS-työkalussa on käytössä vastaava laatutekijöihin luokit- telu. HEAT3-työkalussa indikaattorit on puolestaan integroitu toiminnallisuuden mukaan ravinteisiin ja rehevöitymisen suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. HEAT3-työkalussa indi- kaattoreiden tuloksia voidaan painottaa vesityyppikohtaisilla kertoimilla, jotka perustuvat indikaattorien soveltuvuuteen ja merkitykseen kussakin vesityypissä. Myös WATERS-työ- kalussa on mahdollisuus painottaa indikaattoreita, mutta tässä testissä kaikille indikaatto- reille käytettiin WATERS-arviossa samaa painoarvoa. WATERS- ja HEAT-arvioissa lopullinen ekologinen tilanarvio määräytyy heikoimmassa tilassa olevan kriteeriryhmän mukaan (One-out-all-out -periaate). WATERS-arviossa ”tuke- vat muuttujat”, eli ravinteet ja näkösyvyys, eivät vaikuta suoraan tilan arvioon. Ekologi- sen tilan arvio perustuu ”one-out-all-out” -periaatteen sijaan asiantuntija-arviona tehtyyn ns. yhdennettyyn tarkasteluun, jossa otetaan huomioon laatutekijöiden (indikaattoriryh- mien) laskennalliset ja arvioidut luokat, yleinen vedenlaatu, hydro-morfologinen muuttu- neisuus ja kuormitus. Laatutekijäkohtaiset arvioidut luokat saadaan asiantuntija-arviona, jossa huomioidaan laskennallisten tulosten luotettavuus, sekä ajallinen ja paikallinen edustavuus, ja voidaan huomioida myös luokittelua tukevia muuttujia, kuten satelliitti- havaintoja, ja luokkien alarajoilla noudatetaan varovaisuusperiaatetta. Ekologisen tilan arvion määrittäminen ml. yhdennetty tarkastelu on kuvattu tarkemmin SYKE raportissa 37 (Aroviita ym. 2019). 64 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 11. Muuttujien ryhmittely ja rooli eri tilanarviotyökaluissa. Vesienhoidon ekologisessa tilanarvi- ossa biologiset olosuhteet on jaettu edelleen kolmeen laatutekijään ja fysikaaliskemialliset olosuhteet kah- teen laatutekijään. HEAT3-työkalun osalta tässä työssä käytettiin Suomen meriympäristön tila 2018 -rapor- tissa käytettyä indikaattorien ryhmittelyä (Korpinen ym. 2018). HELCOM Itämeren tilanarviossa rakkohau- ruindikaattori (rakkohaurun esiintymisen alaraja) ryhmiteltiin epäsuoriin vaikutuksiin (HELCOM 2018b). Tilanarvio- työkalu Muuttujaryhmät Muuttujat Vaikutus tilanarvioon Vesienhoidon ekologinen tilanarvio Biologiset olosuhteet Ensisijainen kasviplankton kasviplanktonbiomassa klorofylli-a vesikasvit rakkohauru pohjaeläimet BBI Fysikaalis kemialliset olosuhteet Biologisia laatutekijöitä tukevia suureita. Erinomaisen ekologisen tilan luokassa suureissa saa olla enintään hyvin vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia ja hyvässä ekologisen tilan luokassa suureiden tulee mahdollistaa biologisten laatutekijöiden hyvän tilan arvojen saavuttaminen. yleiset olosuhteet kokonaistyppi kokonaisfosfori näkösyvyys lisämuuttujat happi liukoinen hapen kyllästysaste Hydro morfologiset olosuhteet esteettömyys morfologia hydrologia Biologisia laatutekijöitä tukevia suureita. Erinomaisen ekologisen tilan luokassa suureissa saa olla enintään hyvin vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia ja hyvässä ekologisen tilan luokassa suureiden tulee mahdollistaa biologisten laatutekijöiden hyvän tilan arvojen saavuttaminen. HEAT ravinteet suorat vaikutukset epäsuorat vaikutukset kokonaistyppi kokonaisfosfori klorofylli-a näkösyvyys kokonaisbiomassa rakkohauru BBI määrää kokonaistilan, jos heikoimmassa tilassa oleva ryhmä määrää kokonaistilan, jos heikoimmassa tilassa oleva ryhmä määrää kokonaistilan, jos heikoimmassa tilassa oleva ryhmä 65 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Tilanarvio- työkalu Muuttujaryhmät Muuttujat Vaikutus tilanarvioon WATERS plankton vesikasvit pohjaeläimet tukevat muuttujat klorofylli-a kasviplanktonbiomassa rakkohauru BBI kokonaistyppi kokonaisfosfori näkösyvyys määrää kokonaistilan, jos heikoimmassa tilassa oleva ryhmä määrää kokonaistilan, jos heikoimmassa tilassa oleva ryhmä määrää kokonaistilan, jos heikoimmassa tilassa oleva ryhmä Ei suoraa vaikutusta kokonaistilaan. Biologisia laatutekijöitä tukevia suureita 4.2.1 Vesimuodostumien jakautuminen tilaluokkiin eri työkaluilla määritettynä Suurin osa rannikon vesimuodostumista ei saavuttanut hyvää tilaa millään tila-arviotyöka- lulla määritettynä (Taulukko 14). Ekologisen tilan arviossa vesimuodostumia päätyi hyvään luokkaan hieman enemmän kuin muilla työkaluilla; 13 yhteensä 197 vesimuodostumasta, jotka olivat vertailussa mukana. HEAT3-työkalulla huomattavasti suurempi osa vesimuodostumista päätyi heikoimpaan luokkaan (huono tila, luokka 1) kuin muilla työkaluilla. Erilaisen indikaattorien painotuk- sen ja ryhmittelyn lisäksi tähän saattoi vaikuttaa se, ettei HEAT-arviossa käytetä hyvä/ tyydyttävä -raja-arvon lisäksi muita luokkaraja-arvoja, vaan tarkempi luokitus määräy- tyy raja-arvon ja tuloksen suhteesta, jolloin epälineaarisesti rehevöitymiseen suhtautu- vat muuttujat päätyvät herkemmin heikoimpaan luokkaan. HEAT-työkaluun ollaankin HELCOM IN-Eutrophication -asiantuntijatyöryhmän toimesta kehittämässä indikaattorien skaalausta, jonka tarkoitus on tasata tätä laskennallista eroa työkalujen välillä. Myös WATERS-arviot olivat keskimäärin heikompia kuin ekologisen tilan arviot, mikä todennäköisesti johtui laatutekijäkohtaisesta ”one out all out” -periaatteen käytöstä WATERS-arviossa (Taulukko 12). Ekologisen tilan arviossa käytetty asiantuntija-arvio ei aiheuttanut havaittua eroa, sillä asiantuntijan antama biologinen arvio oli kor- keampi kuin laskennallinen biologinen tulos vain 10:ssä vesimuodostumassa ja asian- tuntija-arviona annettu ekologinen tila korkeampi kuin laskennallinen biologinen tila vain 18 vesimuodostumassa. 66 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 12. Rannikon vesimuodostumien ekologisen tilan jakautuminen eri luokkiin eri tilanarviointi- työkaluilla määritettynä 2012−2017. Vertailussa käytettiin vesienhoidon ekologisen tilanarvion kolmannen luokittelukauden tuloksia (VPD), sekä Merenhoidon rehevöitymistilanarviossa ja HELCOMin Itämeren rehe- vöitymistilan arviossa käytettyä HEAT3-työkalua ja Ruotsin WATERS työkalua. Ahvenanmaan vesimuodostu- mat ja lisäksi 18 vesimuodostumaa, joista ei ollut saatavilla indikaattorituloksia, puuttuvat vertailusta. Vesi- muodostumakohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 5. Vesienhoidon ekologinen tila HEAT VPD Waters huono 101 4 21 välttävä 37 66 87 tyydyttävä 52 114 78 hyvä 7 13 7 erinomainen 0 0 2 4.2.2 Tilan määräävä indikaattoriryhmä HEAT- ja WATERS-työkaluilla Rehevöitymisen suorat vaikutukset olivat HEAT-arviossa useimmiten heikoimmassa tilassa, ja siten ekologisen tilan määräävä kriteeriryhmä (Taulukko 13). Suoriin vaikutuksiin kuulu- vat klorofylli-, näkösyvyys-, kasviplanktonbiomassa- ja rakkohauru-indikaattorit (Taulukko 11). Perämeren ulommissa rannikkovesissä epäsuorat vaikutukset, jossa oli käytössä vain pohjaeläinindikaattori, oli yhtä usein määräävä kriteeriryhmä. Osittain samoja indikaattoreita, eli klorofylliä ja kasviplanktonbiomassaa hyödyntävä ’plankton’ oli WATERS-arviossa vesimuodostumien ekologisen tilan määräävä laatutekijä (Taulukko 13). Lounaisessa väli- ja ulkosaaristossa määräävä laatutekijä oli yleisimmin vesi- kasvillisuus, jonka ainoana indikaattorina oli rakkohauru. Myös WATERS-arviossa pohja- eläin-laatutekijällä, oli eniten vaikutusta Perämeren ulommissa rannikkovesissä, joissa se oli määräävä tekijä 5:ssä 11:sta vesimuodostumasta. 67 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 13. Vesimuodostumien ekologisen tilan määräävien indikaattoriryhmien jakautuminen eri vesityypeissä HEAT3- ja WATERS -työkaluilla määritettynä. Indikaattoriryhmien selitykset on annettu taulukossa 1. HEAT WATERS vesityyppi ravinteet suorat vaiku- tukset epä suorat vaiku- tukset plankton vesi kasvit pohja- eläimet Lounainen sisäsaaristo 2 36 4 30 3 8 Lounainen ulkosaaristo 0 10 1 4 6 1 Lounainen välisaaristo 0 10 1 2 5 4 Merenkurkun sisäsaaristo 1 8 2 7 0 4 Merenkurkun ulkosaaristo 0 8 0 8 0 0 Perämeren sisemmät rannikkovedet 4 21 3 21 0 5 Perämeren ulommat rannikkovedet 1 5 5 6 0 5 Selkämeren sisemmät rannikkovedet 1 28 3 27 1 3 Selkämeren ulommat rannikkovedet 0 7 0 7 0 0 Suomenlahden sisäsaaristo 0 25 6 29 1 0 Suomenlahden ulkosaaristo 0 4 1 3 0 2 Indikaattoritulosten laskentajärjestyksellä on vaikutusta tilanarvion lopputuloksen kan- nalta. Kun tuloksia keskiarvoistetaan havaintopaikoilta seurantapaikkojen kautta vesimuo- dostumiin, voidaan se tehdä koko tilanarviojaksolle, kuten ekologisen tilan arviossa, tai ensin kullekin vuodelle erikseen, kuten HEAT-tilanarviossa. Pintavesien luokitteluoppaan mukaan tulosten laskeminen suoraan koko jaksolle kuvaa edustavasti vedenlaatua (Aro- viita ym. 2019). Tällä laskemistavalla tulosten alueellinen jakautuminen saa enemmän pai- noarvoa, kuin ajallinen jakautuminen, jos näytteenottoa ei ole suoritettu kaikilta havainto- asemilta kaikkina vuosina. Vuosittaisten tulosten laskeminen mahdollistaa kuitenkin yksi- tyiskohtaisemman ajallisten muutosten seuraamisen ja mahdollisten trendien havaitsemi- sen lyhyemmällä aikavälillä. Laskentajärjestyksen vaikutusta tilanarvioon selvitettiin tekemällä HEAT-tilanarvio sekä las- kemalla ensin vuosittaiset keskiarvot että laskemalla suoraan jaksokeskiarvot kuten eko- logisen tilan arviossa. Laskentajärjestyksellä ei ollut vaikutusta kriteeriryhmän ”ravinteet” tulokseen, sillä näytteet oli otettu kattavasti samoista havaintopaikoista kaikkina vuosina. Laskentatapa vaikutti kriteeriryhmän ”rehevöitymisen suorat vaikutukset” tuloksiin suu- rimmassa osassa vesimuodostumia (172/189 vesimuodostumassa). Keskiarvojen laskemi- nen suoraan koko jaksolle johti hieman matalampaan rehevöitymissuhteeseen noin kaksi kertaa useammin kuin ensin vuosittaisten keskiarvojen laskeminen. Koska ’rehevöitymisen 68 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 suorat vaikutukset’ ei ollut kaikissa vesimuodostumissa kokonaistilan määräävä kriteeri- ryhmä, rehevöitymissuhteet (ER) poikkesivat laskentatavasta riippuen hieman harvemmin (150/194). Kaikkiaan laskentatavasta johtuvat erot olivat pieniä, ja vaikuttivat tilanluok- kaan vain 15:ssä 194 vesimuodostumasta. 4.3 Luokituksen luotettavuuden määrittäminen Luokitustuloksen luotettavuus kuvaa sitä kuinka varmoja voidaan olla siitä, että vesimuo- dostuma kuuluu siihen tilaluokkaan, johon se on määritetty. Ekologisen tilanarvion kloro- fyllin tilanluokan luotettavuutta on tarkasteltu toisen luokittelukauden aineistoon sovite- tun klorofyllimallin todennäköisyysjakauman avulla (Kotamäki ym. 2019). Mallissa luok- kien todennäköisyydet laskettiin simuloimalla klorofyllin todennäköisyysjakauma olettaen muuttujan havaintojen noudattavan normaalijakaumaa, jonka keskiarvona on estimoitu luokittelujakson keskiarvo ja keskihajontana estimoitu keskivirhe. Klorofylli on keskeisin biologisen tilan indikaattori ekologisen tilan arviossa, ja useimmin myös heikoimmassa tilassa oleva indikaattori, joten klorofyllimallin tuloksia voidaan käyttää suuntaa antavasti arvioimaan ekologisen tilan luokan luotettavuutta. Kolmannelle luokituskaudelle ei ole tehty vastaavaa luotettavuuden määritystä. Mallin mukaan toisen luokittelukauden tilan luokan luotettavuus (luokan metrisen keski- arvon todennäköisyys) vaihteli rannikon vesimuodostumissa 43 %:sta 100 %:iin ja oli keski- määrin 77 %. Tarkasteltaessa lähemmin 17 vesimuodostumaa joiden ekologinen tila muut- tui toiselta luokittelukaudelta kolmannelle havaittiin, että klorofyllimalli tuki toisen luo- kittelukauden ekologisen luokituksen tuloksia vain kolmanneksessa tarkastelluista vesi- muodostumista (Taulukko 14). Tulokset viittaavat siihen, että suurimmassa osassa niitä vesimuodostumia, joiden luokitus oli muuttunut, tila oli toisella luokittelukaudella lähellä luokkarajoja. Jotta voitaisiin arvioida tilan muutoksen todennäköisyyttä, pitäisi todennä- köisyysjakaumat mallintaa myös kolmannen kauden tuloksille. Ekologisen tilan epävar- muuden ja tilan muutosten todennäköisyyden arviointi vaatisi luokituksen luotettavuu- den laskemista erikseen kullekin indikaattorille. Taulukko 14. Ekologinen tila vesienhoidon toisella luokittelu kaudella, todennäköisyys (%) sille, että klo- rofylli-indikaattori on sen kanssa samassa tilaluokassa sekä todennäköisyys sille, että klorofylli on muissa tilaluokissa. Taulukkoon on sisällytetty vain ne rannikon vesimuodostumat joiden tila oli muuttunut toi- selta luokittelukaudelta kolmannelle. Tilaluokat: Hu= huono, V= välttävä, T= tyydyttävä, Hy= hyvä, E=erinomainen. 69 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Tyyppi Vesi muodostuma Ekologinen tila Todennäköisyys (%) klorofylli ekologisen tilan luokassa Todennäköisyys (%) klorofylli muissa tilan luokissa (luokka) Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_010 2_Ss_005 2_Ss_002 V V V 37 63 12 63 (T) 37 (T) 88 (T) Suomenlahden ulkosaaristo 2_Su_020 V 44 55 (T) Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_013 3_Ls_005 Hu T 54 57 46 (V) 43 (V) Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_021 3_Ses_017 3_Ses_040 V T Hy 35 65 15 64 (T) 35 (V) 72 (T), 11 (E) Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_080 3_Seu_070 Hy Hy 19 15 47 (T), 32 (E) 63 (T), 16 (E) Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_028 4_Ps_014 5_Ps_001 3_Ps_027 T T Hy Hy 81 84 22 26 10 (V) 2 (V) 65 (T), 12 (E) 57 (T), 17 (E) Perämeren ulommat rannikkovedet 6_Pu_001 5_Pu_001 Hy Hy 11 15 71 (T), 9 (E) 65 (T), 16 (E) Ekologisen tilan arviossa ei ole tehty erillistä luotettavuusarviota, mutta vesimuodos- tumille määritetään luokitustulosten ohella luokitukseen käytetyn aineiston kattavuu- teen perustuva luokitustaso (Aroviita ym. 2019). Luokitustasoja on viisi; laajaan aineis- toon perustuva ekologinen luokitus, suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luoki- tus, vedenlaatuluokitus ja luokitus muiden vesimuodostumien perusteella. Luokituksessa huomioidaan, onko aineistoa useammasta laatutekijästä ja kuinka alueellisesti ja ajallisesti kattavaa aineistoa biologisista ja fysikaalis- kemiallisista laatutekijöistä on käytettävissä. Lisäksi niissä vesimuodostumissa, joista ei ole käytettävissä laajaa aineistoa laatutekijöistä, luokitustasoon vaikuttaa myös mm. riittävä tieto paineista ja herkkyydestä paineille. Kol- mannella luokittelukaudella rannikon vesimuodostumista lähes puolet (123) kuului kor- keimpaan luokitustasoon (laajaan aineistoon perustuva luokitus). HEAT-työkalua käytettäessä määritetään tilanarvion rinnalle rehevöitymisen kokonaisluo- tettavuutta kuvaava arvio. Se muodostuu hierarkkisesti indikaattorikohtaisista luotetta- vuusarvioista, keskiarvoistaen ensin ravinteet, suorat vaikutukset ja epäsuorat vaikutukset 70 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 ja sen jälkeen näiden keskiarvot yhdeksi luvuksi. Indikaattorien luotettavuus koostuu kah- desta tekijästä: kynnysarvon tuottamiseen käytetyn menetelmää ja indikaattori arvioon käytetyn havaintoaineiston määrää kuvaavista luvuista. Näitä ei kolmannella luokittelu- kaudella kyetty tuottamaan rannikkovesien indikaattoreille. HEATin luotettavuusarviota on kolmannen luokittelukauden jälkeen kehitetty niin että se huomioi erikseen spatiaa- lisen, temporaalisen, menetelmällisen ja tarkkuuteen liittyvät luotettavuudet. Nämä olisi hyvä tuottaa myös rannikkovesien indikaattoreille neljännellä luokittelukaudella, mikä olisi mahdollista edellä mainitun toiselle luokittelukaudelle kehitetyn klorofyllin tilanluo- kan luotettavuutta tutkivan mallin avulla (Kotamäki ym. 2019). WATERS työkalussa määritetään yksittäisille indikaattoreille, laatutekijöille (indikaattoriryh- mille) ja kokonaistilalle luokkien todennäköisyysjakaumat. Niitä käytetään kuvastamaan tilanarvion luotettavuutta, sekä kokonaisuutena että eri hierarkkisilla tasoilla. 4.4 Mittakaavavertailu: vesimuodostumat ja vesityypit Rannikkovesien tilaa arvioidaan vesimuodostumatasolla, sekä useista vesimuodostumista koostuvalla vesityyppitasolla (Kuvio 20). Ensin mainittu toimii mittayksikkönä vesien- hoidon ekologisen tilan määrityksessä, kun taas jälkimmäistä käytetään merenhoidon ja HELCOMin Itämerenlaajuisessa tilanarviossa. Suomen meriympäristön tilanarviossa ran- nikkovesien vedenlaatua on arvioitu sekä vesimuodostumittain että vesityypeittäin (Korpi- nen ym. 2018). Vesityyppitasolla tehdyn tilanarvion etu on se, että rannikon tilasta saadaan selkeä kokonaiskuva (Taulukko 15). Tästä on hyötyä etenkin tarkasteltaessa tuloksia koko Itämeren tasolla. Rannikon vesityypit ovat kuitenkin hyvin heterogeenisiä, ja vesimuodos- tumien tila voi vaihdella huomattavasti pienienkin vesityyppien sisällä, kuten HEAT-ana- lyysi Merenkurkun sisäsaariston esimuodostumien rehevöitymistilasta osoittaa (Taulukko 15). Vesimuodostumatasolla tehty tilanarvio on tästä syystä helpompi linkittää meren tilan parantamistoimenpiteisiin. 71 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Kuvio 20. Suomen rannikkovesityypit ja avomerialueet. Lähde: Korpinen ym. 2018. 72 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Taulukko 15. HEAT3-työkalulla tehty tilanarvio jaksolle 2012–2017 rannikon vesityypeittäin sekä vesimuodostumittain esimerkkivesityypissä (Mu, Merenkurkun ulkosaaristo). ER: Rehevöi- tymistilan kokonaisarvo ER.C1-ER:C3: Rehevöitymistila kriteeriryhmittäin (C1= ravinteet, C2= rehevöitymisen suorat vaikutukset, C3= rehevöitymisen epäsuorat vaikutukset), heikoin: hei- koimmassa tilassa oleva, kokonaistilan määräävä kriteeriryhmä, luokka: rehevöitymistilan luokka (1= huono, 2=välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen). tyyppi ER.C1 ER.C2 ER.C3 heikoin ER luokka           Lounainen sisäsaaristo 1,38 2,23 1,09 ER.C2 2,23 1 vesimuodostuma ER heikoin luokka Lounainen ulkosaaristo 1,2 1,93 0,92 ER.C2 1,93 2   3_Mu_050 1,34 ER.C2 3 Lounainen välisaaristo 1,12 2,06 0,94 ER.C2 2,06 1   3_Mu_070 1,05 ER.C2 3 Merenkurkun sisäsaaristo 1,27 1,73 0,89 ER.C2 1,73 2   3_Mu_080 2,35 ER.C2 1 Merenkurkun ulkosaaristo 0,88 1,04 0,97 ER.C2 1,04 3   3_Mu_090 0,72 ER.C2 4 Perämeren sisemmät rannikkovedet 1,15 1,54 1,17 ER.C2 1,54 2   3_Mu_100 0,93 ER.C2 4 Perämeren ulommat rannikkovedet 0,94 1,19 1,29 ER.C3 1,29 3   3_Mu_110 1,12 ER.C2 3 Selkämeren sisemmät rannikkovedet 1,03 1,72 0,83 ER.C2 1,72 2   3_Mu_120 1,65 ER.C2 2 Selkämeren ulommat rannikkovedet 1,04 1,33 0,79 ER.C2 1,33 3   3_Mu_130 1,36 ER.C2 3 Suomenlahden sisäsaaristo 1,2 1,79 1,19 ER.C2 1,79 2           Suomenlahden ulkosaaristo 1,08 1,68 1,28 ER.C2 1,68 2                           73 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Avomerialueiden tila määritetään HELCOM tilanarvioyksiköille. Suomen aluevesiin, ja rannikon vesityyppeihin rajoittuu kuusi tilanarvioyksikköä: SEA-012 Pohjoinen Itämeri, SEA-013 Suomenlahti, SEA-014 Ahvenanmeri, SEA-015 Selkämeri, SEA-016 Merenkurkku ja SEA-017 Perämeri. Avomeren tilanarvioyksiköiden rajat eivät kaikilla alueilla sovi saumat- tomasti rannikon vesityyppeihin; muun muassa Lounaisen ulkosaariston vesityyppi rajoit- tuu sekä SEA-013 Suomenlahteen että SEA-014 Pohjoiseen Itämereen. Tämä johtaa joihin- kin tulkintavaikeuksiin Itämerenlaajuisessa tilanarviossa, ja voitaisiin korjata muuttamalla joko rannikon vesityyppien tai HELCOM avomeren tilanarvioyksiköiden rajausta. Yksi rat- kaisu olisi avoimen Suomenlahden jakaminen useampaan tilanarvioyksikköön, mikä hel- pottaisi myös rehevöitymisen osalta gradienttisen avomerialueen tilan määrittämistä. 4.5 Asiantuntija-arvion rooli Aineistoihin perustuvien laskennallisten luokitustulosten ei ole katsottu voivan kaikissa tapauksissa edustaa koko vesimuodostumaa ilman laajempaa vaikutusarviointia. Vesienhoidon ekologisen- tilanarvion biologisten ja fysikaaliskemiallisten laatutekijöi- den lopullinen luokitus sekä ekologisen tilan luokitus määräytyvät asiantuntijan teke- män arvion tuloksena. Asiantuntija-arvion käyttöön on päädytty, koska on nähty, että mm. aineiston ajallisen ja alueellisen vähäisyyden, suuren luontaisen vaihtelun ja kriteeristön puutteellisuuden vuoksi luokituspäätös tulisi tehdä perustuen monipuoliseen harkintaan (Aroviita ym. 2019). Laatutekijöiden arvioidussa luokassa huomioidaan laskennallisten tulosten luotettavuus, sekä ajallinen ja paikallinen edustavuus, ja voidaan huomioida myös tukevia parametrejä, kuten klorofyllin satelliittihavaintoja. Luokkien alarajoilla arviossa noudatetaan varovai- suusperiaatetta. Ekologisen tilan luokitus määräytyy ns. yhdennetyllä tarkastelulla, jossa otetaan huomioon indikaattoriryhmien laskennalliset ja arvioidut luokat, yleinen veden- laatu, hydro-morfologinen muuttuneisuus ja kuormitus. Arvioiden perustelut dokumen- toidaan luokituksen yhteydessä HERTTA-ympäristötiedonhallintajärjestelmään. Tarkempi kuvaus yhdennetystä tarkastelusta on SYKE raportissa 37 (Aroviita ym. 2019). Asiantuntija-arviolla oli kolmannella luokittelukaudella vaikutusta rannikon vesimuodos- tumien luokitustuloksiin. Arvio nosti biologisten laatutekijöiden luokitusta 10 vesimuo- dostumassa ja laski 34 vesimuodostumassa yhteensä 192 vesimuodostumasta, joilla oli laskennallinen biologinen luokitus. Yhdennetyllä tarkastelulla annettu ekologinen tila vas- tasi pitkälti arvioitua biologista tilaa, sillä ekologinen tila oli suurempi kuin arvioitu bio- loginen tila vain yhdessä ja pienempi kuin arvioitu biologinen tila vain kahdessa vesi- muodostumassa niistä yhteensä 92 vesimuodostumasta, joille oli erikseen määritetty arvioitu biologinen tila. Laskennalliseen biologiseen tilaan verrattuna ekologinen tila 74 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 oli matalampi 61 vesimuodostumassa, yhtä suuri 113 vesimuodostumassa ja korkeampi 18 vesimuodostumassa. 4.6 Kriittisen indikaattorin tunnistaminen Klorofylli oli kolmannella luokittelukaudella heikoimmassa tilassa oleva eli kriittinen biolo- gisten olosuhteiden indikaattori suurimmassa osassa vesimuodostumia lähes kaikissa vesi- tyypeissä (Taulukko 16). Ainoastaan Perämeren ulkosaaristossa pohjaeläinindikaattori oli kriittinen indikaattori yhtä monessa vesimuodostumassa kuin klorofylli. Klorofyllin asema kriittisenä indikaattorina näkyi myös HEAT aikasarja-analyyseissä, joissa klorofylli oli usein heikoimmassa tilassa oleva indikaattori (Kuvio 6). Lisäksi HEAT-työkalulla tehdyssä tilanar- viossa kriteeri ”suorat vaikutukset”, johon klorofylli kuuluu, oli heikoimmassa tilassa oleva indikaattoriryhmä suurimmassa osassa vesimuodostumia, kun taas ravinteet olivat hei- koimmassa tilassa vain yksittäisissä vesimuodostumissa (Taulukko 13). Taulukko 16. Heikoimmassa tilassa oleva biologisten olosuhteiden indikaattori vesienhoidon ekologisen tilan arviossa kolmannella luokittelukaudella (2012–2017). Taulukossa näytetään, kuinka monessa vesityy- pin vesimuodostumista kyseinen indikaattori on huonoimmassa tilassa. (Indikaattorit: BBI= pohjaeläimet, Fucus= rakkohaurun alaraja, Klor= klorofyllipitoisuus, biom= kasviplanktonbiomassa). Vesityyppi BBI Fucus Klor (+biom) BBI & klor Klor & Fucus Yht. Suomenlahden sisäsaaristo 6 17 8 31 Suomenlahden ulkosaaristo 1 3 1 5 Lounainen sisäsaaristo 3 1 34 7 2 47 Lounainen välisaaristo 1 4 5 3 13 Lounainen ulkosaaristo 1 7(+2) 1 11 Selkämeren sisemmät rannikkovedet 2 23 2 1 37 Selkämeren ulommat rannikkovedet 7 7 Perämeren sisemmät rannikkovedet 5 24 1 30 Perämeren ulommat rannikkovedet 3 41 4 11 yht. 22 5 123(+2) 24 4 1 Kahdessa vesimuodostumassa klorofylli ainoa biologisten olosuhteiden indikaattori Klorofylli-indikaattorin dominoiva rooli tarkoittaa käytännössä sitä, että kynnysarvo- jen saavuttaminen ravinneindikaattorien osalta ei väistämättä johda hyvään tilaan klo- rofyllin, ja sitä kautta biologisten laatutekijöiden osalta. Ilmiö on todettu Suomenlahden 75 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 vesityyppien osalta myös bayesilaisella verkostoanalyysillä tehdyssä tutkimuksessa (Fer- nandes ym. 2012), ja voi liittyä eri tekijöihin. Yhtäältä se voi liittyä menetelmällisiin puut- teisiin, kuten eri indikaattorien kynnysarvojen huonoon harmoniaan. On kuitenkin selvää, että indikaattorivalikoimalla on osuutensa asiaan: ravinneindikaattorit ilmentävät huo- nosti leville käyttökelpoisen ravinnemäärän osuutta, ja ravinnemuutoksiin välittömimmin reagoiva kasviplanktonin kevätkukinta on jäänyt ilman indikaattoria. 76 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 5 Uuden tiedon ja menetelmien kehitystarpeet Systemaattinen skenaariotarkastelu rannikkoalueen vesien tilan kehityksestä ja toimenpi- teiden sekä muiden muutostekijöiden vaikutuksista tulevaisuudessa edellyttää korkealaa- tuista tilanarviojärjestelmää. Tällainen järjestelmä pitää sisällään menetelmät tilan rapor- tointiin, lähitulevaisuuden ennakoimiseen sekä pitkät skenaariot. Hyvin toimiessaan se luo puitteet oikeanlaisten toimenpideohjelmien laatimiselle. Kappaleissa 2–4 esitettyjen tulos- ten ja niihin liittyvien puutteiden kautta tunnistimme sekä helposti toteutettavissa olevia että haastavia kehityskohteita (taulukko 17). 5.1 Rannikon tilanarviot Rannikon tilanarvioiden osalta tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin indikaattorijoukon täydentäminen sellaiseksi, että se parhaiten kuvaa rehevöitymiskehitystä. Kevätkukintaa, leville käyttökelpoisessa muodossa olevien epäorgaanisten typen ja fosforin pitoisuuk- sia, pohjan happitilannetta sekä Perämeren osalta pohjaeläinyhteisöä toimivasti kuvaavien indikaattorien lisääminen tilanarvioon on ratkaisevaa. Levämäärää indikoidaan vain kesän biomassalla, vaikka kevätkukinta ylittää biomassaltaan kesän levämäärän useimmissa vesimuodostumissa, ja reagoi myös nopeammin ravintei- den vähennystoimiin. Nopearytmistä kevätkukintaa kuvaava satelliittihavaintoihin perus- tuva indikaattori onkin kehitteillä avomerialueille osana HELCOMille tehtävää työtä, ja lähestymistapaa voitaisi soveltaa myös rannikkoalueilla. Ravinnetasoa nykyisellään kuvaavat kokonaisravinteet ilmaisevat hyvin vesipatsaassa esiintyvän ravinnevarannon, mutta eivät kuvasta leville käyttökelpoista osuutta; tähän tar- koitukseen talviajan epäorgaanisiin ravinteisiin perustuvat indikaattorit sopisivat parem- min. Epäorgaanisten ravinteiden indikaattorit ovatkin olleet pitkään käytössä avomeri- alueilla, ja niiden kehittäminen voitaisiin toteuttaa laskennallisesti, hyödyntäen olemassa olevaa tietoa ravinnefraktioiden osuuksista. Pohjan happitilannetta kuvaava indikaattori on edellytyksenä merenhoidon rehevöity- misen kriteeristössä, ja sen kehittäminen ruotsalaista lähestymistapaa hyödyntäen on jo 77 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 käynnissä. Sama koskee pohjaeläinyhteisöä paremmin kuvaavan indikaattorin kehittä- mistä Perämeren rannikon vesimuodostumille. Erityisesti Perämerellä ratkaisevan tärkeänä, mutta muuallakin tarpeellisena, voidaan pitää myös näkösyvyysindikaattorin taustoittamista: jotta indikaattori on tarkka, on pystyttävä erittelemään kullakin alueella siihen tyypillisesti vaikuttavien tekijöiden osuus. Tämä edel- lyttää kenttätöitä ja bio-optista mallinnusta, ja on suuritöinen tehtävä. Indikaattorikehityksen ohella tilanarvion kannalta ratkaiseva kehityskohde on luotetta- vuusarvion saattaminen operatiiviseksi osaksi ekologisen indikaattorilaskentaa ja ekologi- sen tilan arviota (van Beest ym. 2020, Nygård ym. 2020). Tilanarvion laatu vaihtelee käytet- tävissä olevien indikaattorien ja saatavilla olevan havaintoaineiston mukaan. Tämän tiedon välittäminen päätöksenteon tueksi muuttuu entistä tärkeämmäksi siinä vaiheessa, kun tila on arvioitu hyväksi. Luotettavuusarvio on jo rutiinina avomerelle tehtävässä merenhoidon rehevöitymisen tilanarviossa, mutta se voidaan toteuttaa rannikolle vasta kun indikaatto- rikohtaiset rutiinit on luotu. Toistaiseksi luotettavuusarvio rannikkoalueille on tehty kerta- luontoisesti kriittisimmän indikaattorin klorofyllin osalta aiemmalla vesienhoidon rapor- tointikaudella, mutta sitä ei toistettu viimeisimmällä kolmannella kaudella. Avomeren tilanarvion kannalta ratkaiseva, mutta myös rannikon näkökulmasta merkittävä kehityskohde on avomeren ja rannikon tilanarvioyksiköiden yhdenmukaistaminen. Tämä toteutuisi parhaiten avomerialueen jakamisella useampaan tilanarvioyksikköön, sillä se palvelisi myös HELCOMille tehtävää avomeren tilanarviota. Saaristomeren valuma-alueesta jokien ainevirtaamaseurannan piirissä on alle puolet sen pinta-alasta. Seurantatuloksien luotettavuus paranisi, mikäli ainevirtaamaseuranta ulotet- taisiin Saaristomeren valuma-alueen länsiosassa sijaitsevalle 1–2 joelle. Kuormitusarvioihin liittyy useita eri epävarmuustekijöitä, joiden vaikutus tulosten luottet- tavuuteen ei ole tiedossa. Parhaiten on selvillä laboratorioanalytiikkaan liittyvät epävar- muudet, mutta mm. näytteenottoon ja laskentamenetelmiin liittyvien epävarmuuksien tarkempi määrittäminen ja viestiminen arvioiden yhteydessä olisi tarpeellista (van Beest ym. 2020, Nygård ym. 2020). 5.2 Lähitulevaisuuden ennakoiminen ja pitkät skenaariot Rannikkomallin kehitystyötä tehdään kahdessa ympäristöministeriönn rahoittamassa hankkeessa. Mallin kehitystyötä tehdään vesienuojelun tehostamisohjelmassa (MaaMe- ri-hanke/SYKE) ja mallialue täydennetään Merenkurkun ja Perämeren osalta kattamaan koko Suomen rannikkoalue rannikkoaluemalli-hankkeessa (SYKE). Rannikkoaluemallin 78 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 käytön kannalta mallin tausta-aineiston ja mallijärjestelmän ylläpidosta löytyy nykyi- sen järjestelmän suurimmat puutteet. Mallinnuksen luotettavuuden kannalta Itämerita- son malleihin tarvitaan erityisesti Selkämeren ravinnedynamiikan parempi kuvaus ja ylei- sesti Itämeren tasolla ilmastonmuutoksen vaikutusten luotettavampi arvio. Lisäksi mallista puuttuu kumulatiivisten vaikutusten arviointi. Sisäisen kuormituksen arviointi tehdään nykyisin tilastollisesti, mutta tavoitteena pitää olla sisäisen kuormituksen arviointi tun- nettujen prosessien ja niihin vaikuttavien tekijöiden kautta dynaamisesti erityisesti Maa- Meri-hankkeen tulosten pohjalta. Mallista puuttuu myös veden värin vaikutus valoympä- ristöön, mikä tulee olemaan ongelma erityisesti Perämeren rannikkoalueen levätuotan- non arvioinnissa. Myös käyttökelpoisten ravinteiden osuudet kokonaisravinteista vaihtele- vat kuormituslähteistä riippuen, joten levien kasvua rajoittavien ravinteiden arviointiin on kiinnitettävä huomiota. Valuma-alueen kuormitusmallin (VEMALA) tuottamat skenaariot eivät kata kaikkia kuor- mituslähteissä tapahtuvia muutoksia, niihin kohdistuvia toimenpiteitä ja toimenpitei- den vaikutuksia kuormituksen vähentymiseen. Skenaarioissa pistekuormitus, laskeuma ja haja-asutuksen kuorma pysyvät nykytasolla. Skenaarioissa olisi hyvä kuitenkin huomi- oida mahdolliset kalanviljelyn laajentamishankkeet, jotka joillakin merialueilla paikallisesti aiheuttavat merkittävää lisäkuormitusta. Hajakuormitusarviot perustuvat osittain puut- teelliseen ja vanhaan tietoon, joka pitäisi päivittää. Metsätalouden ja hulevesien kuorma ja luonnonhuuhtouma muuttuvat VEMALA-mallin tuottamissa skenaarioissa ainoastaan valunnan muutosten mukaisesti. Uusimpien tutkimustulosten mukaan vanhoilta ojitus- alueilta tuleva kuormitus on aikaisempaa arvioitua suurempi, mikä myös on huomioitu VEMALAn kuormitusarvioissa. Mikäli kasvava suuntaus jatkuu, tulevaisuudessa metsäta- loudesta tuleva kuorma saattaa olla suurempi, kuin mitä pelkästään valunnan muutos- ten perusteella arvioidut kuormat ovat. Tanskalaisten tutkimusten perusteella hulevesien mukana tuleva ravinnekuormitus on paikoitellen kymmenkertainen aikaisempiin arvioihin verrattuna (Lars Svendsen, suullinen tiedonanto). Suomessa tieto hulevesien kuormituk- sesta on hyvin puutteellista ja kaipaisi siksi uusia tutkimustuloksia. VEMALA-mallin tuottamia jokien ainevirtaamatuloksia verrataan ajoittain jokien aine- virtaamien seurantahankkeesta saatuihin laskentatuloksiin. Tämän vertailun ja mahdol- listen eroavuuksien taustalla olevien tekijöiden selvittämisen tulisi olla säännöllisem- pää ja perusteellisempaa. Esimerkiksi VEMALA-mallitulosten mukaan Perämerellä typen hajakuormitus on lievästi laskenut, mutta typen kokonaiskuormituksessa ei ole tapah- tunut muutosta. Jokien ainevirtaamaseurannan ja MetsäVesi-hankkeen tulokset kuiten- kin osoittivat, että turvemailta vesistöihin päätyvä typpikuorma on kasvanut ja siten myös Perämereen tuleva typpivirtaama on kääntymässä kasvuun. Yleisesti ottaen seuranta- tulokset ja VEMALA-mallin tulokset eroavat eniten Saaristomerellä, jonka alueella vain neljä jokea on mukana ainevirtaamaseurannassa kattaen alle puolet Saaristomeren pin- ta-alasta. Seurannan kattavuuden kasvattaminen Saaristomerellä lisäisi seurantatulosten 79 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 luotettavuutta. Maatalouden eri tuotantovaihtoehtojen sisällyttäminen VEMALA-mallin skenaariohin olisi oleellista. Tässä hankkeessa toteutettuja skenaarioita olisi mahdollista kehittää ottamalla huo- mioon maatalouden lisäksi mahdolliset muutokset myös muiden ihmistoimintojen kuor- mituksessa. Myös maatalouden osalta olisi mahdollista toteuttaa skenaarioita erilaisilla tuotantovaihtoehdoilla, kuten mitä vaikuttaisi, jos kasvisruokavalio yleistyisi laajamittai- sesti. Kuormitusarvioita maatalouden eri skenaarioilla on tehty aikaisemmin esimerkiksi Marisplan-hankkeessa ja tehdään meneillään olevassa BlueAdapt-hankkeessa. Skenaa- rioissa olisi tarpeen olla myös arvio vesienhoidossa suunnitelluilla toimenpiteillä saavutet- tavissa olevasta kuormitustasosta ja millaisen epävarmuuden pidemmällä jaksolla muut- tuva ilmasto ja lyhyemmällä jaksolla, esimerkiksi tarkasteltaessa seuraavaa 10 v jaksoa, sään normaali vaihtelu aiheuttaa kuormitukseen. Tämän toteuttaminen niin, että skenaa- rio pysyy ajan tasalla sitä mukaa kun suunniteltuja toimenpiteitä päivitetään, edellyttäisi toimenpiteiden tietojen automaattista siirtoa VEMALA-malliin. Lisäksi tiedot jo toteute- tuista toimenpiteistä erityisesti maataloudessa ovat puutteellisia. Niiden saatavuus käyttö- kelpoisessa muodossa ja käyttöönotto mallilaskennassa tulisi tehdä. 80 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Taulukko 17. Kappaleissa 2–4 esitettyjen tulosten ja niihin liittyvien puutteiden kautta tunnistetut kehityskohteet. Kehityskohteet on luokiteltu tilanraportointia, lähitulevaisuuden ennusteita tai pitkiä skenaarioita tukeviksi. Kehityskohteista ilmaistaan myös perustelu, luokittelu sen mukaan miten paljon niillä on mahdollista vähentää järjestelmässä esiintyvää epävarmuutta, lyhyt ratkaisu kehitystavasta, toteutuksen monimutkaisuus / työläys sekä raportin kappale jossa tarve tulee esille. Luokka (pitkät skenaariot, lähitulevaisuuden ennakoiminen, tilan raportointi) Kehityskohde Perustelu, miksi tarvitaan Paljonko vähentää epävarmuutta (ratkaiseva, tarpeellinen) Ratkaisu, miten kehitetään Toteutuksen monimutkaisuus (1= laaja tutkimus- tai muu hanke, 2= suppea tutkimus- tai selvityshanke, 3= yksinkertainen tekninen toteutus / selvitys tai käynnissä oleva hanke) Viitataan raportissa (luvut) Tilan raportointi Kevätkukintaindikaattori tilanarvioon 1) Saadaan kokonaisvaltainen kuva rehevöitymis kehityksestä, 2) nähdään välittömämmin kuormitusvähennyksen vaikutukset rannikon tilassa Ratkaiseva Mallinnetaan kynnysarvot (lähestymis tapa ja monitorointi on olemassa), onnistuu nykyisellä mallilla 3 4.1 Tilan raportointi Pohjan happi-indikaattori tilanarvioon 1) Tilanarvio täyttää direktiivin määrittelemät vaatimukset, 2) parantaa tilanarvion laatua Ratkaiseva Kehitetään indikaattori (aihio jo tekeillä), määritetään kynnysarvot 3 4.1 Tilan raportointi Tilanarvion luotettavuusarvio Epävarmuuden ja luotettavuuden viestiminen osana päätöksen teon tueksi tuotettuja lopputuotteita on niiden korkean laadun edellytys, ja edistää mm. oikeinsuunnattujen toimenpide ohjelmien laatimista (van Beest et al. 2020, Nygård et al. 2020). Ratkaiseva Kotamäki et al. (2019) kertaluontoisesti toteuttaman analyysin saattaminen operatiiviseksi 2 4.3 Tilan raportointi Avoimen Suomenlahden jakaminen useampaan HELCOM tilanarivioyksikköön 1) Rannikon ja avomeren tilanarvion yhtenäistäminen, 2) avomeren tilanarvion laadun parantaminen Ratkaiseva avomeri alueiden osalta Määritetään fysiokemiallisilta ominaisuuksilta sopivat uudet yksiköt ja käydään neuvottelu HELCOM-ryhmissä. 2 4.4 Tilan raportointi Pohjaeläinindikaattorin kehittäminen paremmin soveltuvaksi erityisesti Perämeren tilanarvioon Nykyinen BBI indikaattori on herkkä pohjaeläimistön luonnolliselle vaihtelulle erityisesti Perämeren vähälajisissa pohjaeläinyhteisöissä. Ratkaiseva Perämerellä Ruotsissa kehitettyä, todennäköisyyksiin perustuvaa pBQI indikaattoria ollaan alustavasti testaamassa. Jos pBQI osoittautuu lupaavaksi, tulisi kerätä baseline aineistoa ja tehdä tarkempi validointi, sekä mahdollisesti laajentaa testaukset koko rannikkoalueelle. 3 2.4 Tilan raportointi DIN ja DIP indikaattorit tilanarvioon (kokonaisravinteiden rehevöitymisen indikaattorina käytön arviointi)  Kertoo paremmin rehevöitymisprosessista, linkittää ravinteet levämäärään Tarpeellinen Määritetään kynnysarvot 3 4.1 Tilan raportointi Näkösyysindikaattoriin vaikuttavien tekijöiden määritys Parantaa tilanarvion laatua Tarpeellinen erityisesti Perämerellä; Ratkaiseva jos halutaan näkösyvyys malliin mukaan Määritetään vaikuttavat tekijät eri alueilla, bio-optinen mallinnus 1 4.1 Tilan raportointi Saaristomeren jokien ainevirtaamien seurannan kattavuuden lisääminen Saaristomeren valuma-alueesta jokien ainevirtaama seurannan piirissä on alle puolet sen pinta-alasta. Seurantatuloksien luotettavuus paranisi, mikäli ainevirtaamaseuranta ulotettaisiin Saaristo meren valuma-alueen länsiosassa sijaitsevalle 1–2 joelle. Tämän puutteen vuoksi VEMALA-tulokset poikkeavat monitoroiduista. Tarpeellinen Sovitaan (SYKE - VARELY 1–2 uudesta seurantajoesta Saaristomeren valuma- alueen länsiosaan. 3 5.1 Tilan raportointi Kuormitusarvioiden epävarmuuksien määrittäminen Epävarmuuden ja luotettavuuden viestiminen osana päätöksen teon tueksi tuotettuja lopputuotteita on niiden korkean laadun edellytys, ja edistää mm. oikeinsuunnattujen toimenpideohjelmien laatimista (van Beest et al. 2020, Nygård et al. 2020). Tarpeellinen Laboratorion epävarmuudet tiedossa, muista lähteistä tuleva epävarmuus selvitettävä: näytteenotto, laskentamenetelmä ym 1 5.1 81 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Luokka (pitkät skenaariot, lähitulevaisuuden ennakoiminen, tilan raportointi) Kehityskohde Perustelu, miksi tarvitaan Paljonko vähentää epävarmuutta (ratkaiseva, tarpeellinen) Ratkaisu, miten kehitetään Toteutuksen monimutkaisuus (1= laaja tutkimus- tai muu hanke, 2= suppea tutkimus- tai selvityshanke, 3= yksinkertainen tekninen toteutus / selvitys tai käynnissä oleva hanke) Viitataan raportissa (luvut) Lähitulevaisuuden ennakoiminen Rannikkoaluemallin täydentäminen Merenkurkkuun ja Perämerelle Koko rannikkoalueen mallinnuksen mahdollisuus Ratkaiseva YM Rannikkoaluemalli-hanke 2020–2022 (SYKE) 3 5.2 Lähitulevaisuuden ennakoiminen Nykyisen mallijärjestelmän parantaminen 1) vaikutukset pohjaan ja kumulatiiviset vaikutukset Pohjan tilan arviointi malleilla; pohjan ravinnedynamiikan mallinnus; vuosien kuluessa kasaantuvien vaikutusten arviointi eräiden tilaindikaattorien muutoksien ennakoinnissa Ratkaiseva TK-tyyppiset hankkeet 2 5.2 Lähitulevaisuuden ennakoiminen Nykyisen mallijärjestelmän parantaminen 2) uusien muuttujien lisääminen: näkösyvyys Edellytys tilanarvion mallintamiselle: Fucus ja muu makro kasvillisuus Tarpeellinen TK-tyyppiset hankkeet 2 5.2 Lähitulevaisuuden ennakoiminen Ravinteiden käyttökelpoisuuden tarkempi määrittäminen kuormituksessa Kokonaisravinteet sopivat huonosti vaikutusten arviointiin, sillä kaikki ravinnefraktiot eivät ole yhtälailla leville käyttökelpoista Ratkaiseva Tutkimushankkeet 2 5.2 Lähitulevaisuuden ennakoiminen Sisäisen kuormituksen parempi arviointi Sisäisen kuormituksen osuus on huomattava; nykyiset arviot perustuvat puutteelliseen aineistoon Ratkaiseva Saaristomerellä YM MaaMeri-Hanke (SYKE) 3 5.2 Lähitulevaisuuden ennakoiminen Mallien (FICOS ja VEMALA) ylläpito ja aineistojen koonti mallikäyttöön Mallien ylläpito ja aineistojen koonti on tapahtunut hankkeissa; pitkäjänteistä toimintajärjestelmää ei ole luotu Tarpeellinen Ylläpidon ja muun tuen vastuuttaminen ja resursointi 3 5.2 Pitkät skenaariot Ilmastonmuutoksen alueellinen mallintaminen Yleisistä malleista paikallisiin siirtyminen Ratkaiseva Globaalien mallien tarkentaminen tutkimushankkeissa 1 5.2 Pitkät skenaariot Nykyisen mallijärjestelmän parantaminen 3) uusien muuttujien lisääminen: hiili Ilmastomuutoksen seuraaminen, pohjan hapenkulutus, hiilinielu/- lähde Tarpeellinen TK-tyyppiset hankkeet 1   Pitkät skenaariot Mallien (erityisesti FICOS ja VEMALA) luotettavuuden arviointi Malleihin liittyy aina epävarmuuksia sekä alueellisen jakauman että tulosten suhteen Ratkaiseva Tutkimushankkeet 2   Pitkät skenaariot Itämeren ravinnedynamiikan mallinnuksen parantaminen Avomerivaikutuksen arviointi Tarpeellinen Kansainvälinen mallinnuskehitys 1 5.2 Pitkät skenaariot Haja-asutuksen kuormitusarvioiden tarkentaminen Hajakuormituksesta tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi on tehty paljon vesiensuojelutoimenpiteitä. Tämän johdosta pitäisi myös kuormitusarviot päivittää. Tarpeellinen Tutkimushankkeet   5.2 Pitkät skenaariot Hulevesien kuormitusarvioiden tarkentaminen Suomesta Itämereen tulevan hulevesikuormitusta on valtakunnallisesti tutkittu vain vähän ja siksi tarvitaan uudet kuormitusarviot. Tarpeellinen Tutkimushanke, jossa mukana kaikki asiaa selvitelleet tahot (SYKE, Helsingin kaupunki, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto…) 1 5.2 Pitkät skenaariot VEMALA-tulosten ja ainevirtaamaseurantatulosten säännöllisempi vertaaminen ja erojen syiden selvittäminen. Välillä mallitulokset ja seurantatulokset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kuormitusmuutosten seurannan kannalta olisi tärkeää, että nämä erot havaitaan mahdollisimman aikaisin ja erojen taustalla olevat tekijät selvitetään. Tarpeellinen Vuosittain toteutettava tulosten vertailu 3 5.2 Pitkät skenaariot Maatalouden eri tuotantovaihtoehtojen sisälyttäminen VEMALA-mallin skenaariohin. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi myös ihmisten ravintotottumuksilla on suuri vaikutus ravinne kuormitukseen. Tämä tulisi sisällyttää VEMALA-skenaarioihin. Tarpeellinen Mallin laajentaminen 2 5.2 82 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 6 Menetelmäkuvaukset 6.1 Kuormitusmalli Kuormitusosiossa arvioidaan rannikkovesiin tulevan ravinnekuormituksen suuruus tällä hetkellä (vuosien 2010−2019 keskiarvona) ja eri ilmasto- ja maankäyttöskenaarioilla vuo- teen 2050. Rannikkovesien tila määräytyy maalta (eli valuma-alueelta), mereltä (eli sisäi- sistä ravinnevarastoista) ja ilmasta (eli laivoista ja maalta peräisin olevasta typpilaskeu- masta). Maalta tuleva kuormituksen nykytilan arviointi ja skenaariotarkastelut toteutetaan SYKEn VEMALA-mallilla, joka tuottaa kaikille Suomen vesistöalueille arvion ihmistoimin- tojen aiheuttamasta kuormituksesta sektorikohtaisesti ja luonnonhuuhtouman, mukaan lukien rannikkoalueen. Malli sisältää myös YLVA-tietokannan pistekuormitustiedot ja sii- hen lisätään lisäksi Ahvenanmaan kuormitustiedot. Ulkomereltä tuleva sisäisten ravin- nevarastojen tuottama kuormitus arvioidaan Ilmatieteenlaitoksen RCO-SCOBI -mallilla. Ilmasta tuleva typpikuorma saadaan EMEPin ja Ilmatieteenlaitoksen laskeumamalleista. Kuormituskehitys vuoteen 2050 arvioidaan kolmen eri ilmastonmuutosskenaarion avulla. Ilmastonmuutosvaikutus otetaan huomioon siten paljonko muuttuva ilmasto ja sään nor- maali vaihtelu vaikuttaa kuormitukseen kustakin kuormituslähteestä ja kuormituksen kul- keutumiseen/pidättymiseen sisävesissä. Maatalouden kuormituksessa tapahtuvia muu- toksia arvioidaan kipsikäsittelyn ja muiden maatalouden toimenpiteiden kautta. Maata- louden toimenpiteet sisältävät (kipsikäsittelyn lisäksi) tarkennetun lannoituksen ja lietteen sijoituksen käyttöönoton, maksimimääräisen talviaikaisen kasvipeitteisyyden sekä kerää- jäkasvit. Erilaisia skenaarioita (ilmastonmuutos/maatalouden toimenpiteet) on fosforille seitsemän ja typelle kuusi: ilmastonmuutosskenaariot nykymaataloudella (3 kpl), ilmas- tonmuutosskenaariot maatalouden toimenpiteillä (3 kpl) ja keskimääräinen ilmastonmuu- tos yhdistettynä kipsikäsittelyyn. Eri merialueiden sisäisten ravinnevarastojen aiheuttaman kuormituksen oletetaan vähenevän Murray ym. (2019) mukaisesti. Tulokset tukevat HELCOMin ravinnekuormitustavoitteiden seuraamista ja niitä hyödynne- tään rannikkoaluemalleissa (työpaketti 3). Merialueiden ravinnekuormitusta arvioitiin VEMALA-mallilla, joka on operatiivinen, koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli vesistöille (Huttunen ym. 2016). Se simuloi ravinteiden prosesseja, huuhtoutumista ja kulkeutumista maalla, joissa ja järvissä. Malli simuloi ravinteiden kokonaiskuormaa vesistöihin, pidättymistä ja Suomen vesistöistä Itämereen lähtevää kuormaa. VEMALA koostuu pääosin kahdesta osamallista: hydro- logiaa simuloivasta WSFS-mallista ja ravinneprosesseja simuloivasta VEMALA-mallista. 83 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Peltojen ravinnekuormitus lasketaan lohkokohtaisesti ICECREAM-mallilla, joka on integroitu osaksi VEMALA-mallia. VEMALA-mallissa ravinnekuormitus sisävesiin jaetaan seuraaviin kuormituslähteisiin: − peltoviljely − metsätalous − haja-asutus, erikseen vakituinen haja-asutus ja loma-asunnot − pistekuormitus − laskeuma − hulevesi − luonnonhuuhtouma metsistä − luonnonhuuhtouma pelloilta Näiden osatekijöiden kuormitus sisävesiin lasketaan vesimuodostumittain. Ravinteiden kulkeutuminen ja pidättyminen vesistöissä simuloidaan niin, että lopputuloksena saa- daan mereen kulkeutuva kuorma jaettuna eri kuormituslähteiden osuuksiin merialueittain (kuviot 10 ja 11). 6.2 Rannikkomalli Kokonaiskuormitusmalli yhdistää FICOS-vedenlaatumallin muihin kehitettyihin malleihin. FICOS-vedenlaatumalli laskee typpi- ja fosforiravinteiden lisäksi leväbiomassan ja a-kloro- fyllin pitoisuuden rannikkoalueilla päivän tarkkuudella. Vedenlaatumallia kehitettiin alun perin Saaristomeren kokonaiskuormitusmallihankkeessa (YM RaKi), mutta sitä on kehitetty sen jälkeen huomattavasti. Saaristomeren raportti on julkaistu vuonna 2015 (https://www. syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Ranni- kon_kokonaiskuormitusmallin_kehittaminen_ja_soveltaminen_Suomenlahdelle_ja_Sel- kamerelle). Samassa sivustossa on myös liitteenä rannikkoaluemallin laajennukseen Suo- menlahdelle ja Selkämerelle ja Saaristomerimallin kehittämiseen tähdänneen hankkeen (YM RaKi) loppuraportti vuodelta 2018. FICOS-käyttää syötteinään ravinnekuormia, veden virtaus- ja lämpötilatietoja sekä aurin- gon säteilymääriä. Valuma-aluekuormitus lasketaan Vemala-mallilla. Valuma-aluekuormi- tus yhdistetään rannikkoalueen pistekuormittajiin, ilmakehän aiheuttamaan kuormituk- seen, sisäiseen kuormitukseen ja ulkomereltä tulevaan ulkoiseen kuormitukseen. Virtauk- set, veden lämpötila ja suolaisuus on mallinnettu etukäteen jopa neljännesmerimailin (noin 460 metriä) tarkkuudella rannikkoalueesta riippuen joko COHERENS- tai NEMO-vir- tausmallilla. Tässä raportissa on käytetty 1 merimailin hilatarkkuutta. Vesimuodostumien kuormituslähteet on arvioitu poistamalla yksi lähde kerrallaan mallista ja vertaamalla 84 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 poiston vaikutusta nykytilanteeseen. Erilaiset valuma-alueen kuormitusskenaariot on mal- linnettu muuttamalla pelkästään maalta tulevaa kuormitusta Vemala-mallinnuksen perus- teella ja vertaamalla skenaarion vaikutusta rannikkovesiin suhteessa nykytilaan. 6.3 Toimenpiteiden vaikutus hapettomuuteen ja pohjaeläinten tilaan Toimenpiteiden vaikutusta hapettomuuteen ja pohjaeläinten tilaan selvitettiin yhdistä- mällä FICOS rannikkomallin heinä-elokuun klorofyllitulokset vuodelle 2027 alueiden luon- taista hapettomuusalttiutta kuvaavan mallin antamiin hapettomuuden esiintyvyysarvi- oihin ja BBI pohjaeläinindikaattorin nykytilaan. Klorofyllipitoisuuden kasvu lisää pohjalle vajoavan aineksen määrää lisäten hapenkulutusta, ja tarkastelussa yli 10 % muutoksen klo- rofyllipitoisuudessa arvioitiin vaikuttavan merkittävästi hapettomuuteen. Hapettomuuden muutosten tarkasteluun valittiin happimallin tuloksista ne osuudet vesi- muodostumien pinta-alasta, joissa happi on toistuvasti alle 2 mg l-1 yli 50 % todennäköi- syydellä. Jo pienten alueiden toistuva hapettomuus voi aiheuttaa merkittävää sisäistä kuormitusta, ja vesimuodostuman katsottiin olevan nykyisin riskissä hapettomuudelle, jos > 1,5 % sen pinta-alasta happimallin mukaan alitti 2 mg O2 l -1 (Taulukko 18). Vesimuo- dostumien arvioitiin olevan kohonneessa hapettomuuden riskissä 2027, jos lisäksi klo- rofyllipitoisuuden odotetaan kasvavan >10 %. Vesimuodostumien, joiden klorofyllipi- toisuuden odotetaan kasvavan >10 % ja joiden pinta-alasta 0,6–1,5 % alitti 2 mg O2 l -1 sekä vesimuodostumien, joiden klorofyllipitoisuuden odotetaan laskevan >10 % ja joi- den pinta-alasta 1,5–2,6 % alitti 2 mg O2 l -1 katsottiin olevan 2027 potentiaalisessa riskissä hapettomuudelle. 85 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 18. Arvioitu ekologisesti merkittävän hapettomuuden riski nykytilassa ja vuonna 2027. Hapetto- muuden riskin taso arvioitiin FICOS rannikkomallin klorofyllipitoisuuden muutosarvioiden vuoteen 2027 ja alueiden luontaista hapettomuutta kuvaavan mallin pohjalta. Hapettomuutta tarkasteltiin sen pinta-alan osuutena vesimuodostuman pinta-alasta, missä happimallin mukaan esiintyy toistuvasti < 2 mg l-1 happi- pitoisuuksia yli 50 % todennäköisyydellä (happi toistuvasti <2mg l-1). Yli 10 % muutos klorofyllipitoisuu- dessa arvioitiin merkittäväksi. Happi toistuvasti < 2 mg l-1 Klorofylli laskee ≥ 10 % Klorofylli muutos <10 % Klorofylli kasvaa ≥ 10 % 0,6–1,5 % Ei riskiä Ei riskiä Potentiaalinen riski 2027 1,5–2,6 % Potentiaalinen riski 2027 Riski Kohonnut riski 2027 > 2,6 % Riski Riski Kohonnut riski 2027 Pohjan eliöstön on havaittu olevan herkkä alle 4,6 mg l-1 happipitoisuudelle (Norkko ym. 2015), ja siten pohjaeläinten tilan muutosten tarkasteluun valittiin happimallin tulok- sista ne osuudet vesimuodostumien pinta-alasta joissa happi on ajoittain alle 4,6 mg l-1 yli 50 % todennäköisyydellä. Nykyisin BBI:n suhteen alle hyvän tilan olevien vesimuodos- tumien arvioitiin pysyvän alle hyvässä tilassa myös 2027. Nykyisin BBI:n suhteen hyvässä tilassa olevien vesimuodostumien katsottiin olevan nykyisin riskissä BBI:n huonolle tilalle jos > 3,6 % sen pinta-alasta alitti 4,6 mg O2 l -1 ja kohonneessa riskissä BBI:N huonolle tilalle 2027 jos lisäksi klorofyllipitoisuuden odotetaan kasvavan >10 % (Taulukko 19). Vesi- muodostumien, joiden BBI on hyvässä tilassa, klorofyllipitoisuuden odotetaan kasva- van >10 % ja joiden pinta-alasta 1,9–3,6 % alitti 4,6 mg O2 l -1 sekä vesimuodostumien, joi- den BBI on hyvässä tilassa, klorofyllipitoisuuden odotetaan laskevan >10 % ja joiden pin- ta-alasta 3,6– 6,1 % alitti 4,6 mg O2 l -1 oletettiin olevan potentiaalisessa riskissä BBI:n huonolle tilalle 2027. 86 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Taulukko 19. Arvioitu riski pohjaeläinindikaattori BBI:n jäämiselle alle hyvän tilan nykyisin ja vuonna 2027. Riski sille, että BBI jää alle hyvän tilan arvioitiin FICOS rannikkomallin klorofyllipitoisuuden muutos- arvioiden vuoteen 2027 ja alueiden luontaista hapettomuutta kuvaavan mallin pohjalta ottaen huomioon BBI indikaattorin nykyisen tilan eri vesimuodostumissa. Hapettomuusriskiä tarkasteltiin sen pinta-alan osuutena vesimuodostuman pinta-alasta, missä happimallin mukaan esiintyy ajoittain < 4,6 mg l-1 happi- pitoisuuksia yli 50 % todennäköisyydellä (happi ajoittain < 4.6 mg l-1). Yli 10 % muutos klorofyllipitoisuu- dessa arvioitiin merkittäväksi. Niiden vesimuodostumien, joiden BBI tila on nykyisin alle hyvän, arvioitiin pysyvän alle hyvässä tilassa vuoteen 2027. Happi ajoittain < 4.6 mg l-1 Klorofyllipitoisuus laskee ≥ 10 % Klorofyllipitoisuuden muutos <10 % Klorofyllipitoisuus kasvaa ≥ 10 % 1,9–3,6 % Ei riskiä Ei riskiä Potentiaalinen riski huonolle tilalle 2027 3,6–6,1 % Potentiaalinen riski huonolle tilalle 2027 Riski huonolle tilalle Kohonnut riski huonolle tilalle 2027 > 6,1 % Riski huonolle tilalle Riski huonolle tilalle Kohonnut riski huonolle tilalle 2027 Raja-arvojen suuruusluokat määritettiin asiantuntija-arviona ja tarkat arvot määräytyivät happimallista tuotettujen kuvaajien luokkarajoista. 87 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Liitteet LIITE 1 (kappaleet 2.1 ja 3.2). Eri kuormituslähteiden osuudet rannikon vesimuodostumissa. L1 taulukko 1. Eri lähteiden osuudet typpi- ja fosforikuormasta Suomenlahden rannikon vesimuodostumissa. Taulukosta puuttuu yksittäisiä vesimuodostumia, joille kuormitustiedot eivät olleet saa- tavilla. Tunnus= vesimuodostuman koodi, Ekologisen tilan koodit: Hu= huono, V= välttävä, T=tyydyttävä, Hy=Hyvä, Ekologisen tilan muutos toiselta kolmannelle kaudelle:1= luokitus parantunut yhden luokan, -1 = luokitus heikentynyt yhden luokan, Kuormituslähteet: Vemala = jokikuormitus, Sisäinen= sisäinen kuormitus, piste= suora pistekuormitus, meri= taustakuor-mitus avomereltä. DIN= liuennut epäorgaaninen typpi, DIP= liuennut epäorgaaninen fosfori, totN= kokonaistyppi, totP= kokonaisfosfori. Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri # VPD_tunnus Vesimuodostuman nimi cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 totN_0 totN_0 totN_0 totN_0 totP_0 totP_0 totP_0 totP_0 2_Ls_001 Porkkala länsi 0,587 0,031 0,014 0,318 0,121 0,193 0,002 0,667 0,537 0,011 0,007 0,427 0,391 0,102 0,003 0,495 2_Ls_002 Pikkalanlahti 0,502 0,054 0,04 0,346 0,2 0,326 0,002 0,459 0,431 0,022 0,021 0,503 0,268 0,245 0,007 0,471 2_Ls_003 Inkoo Degerö 0,232 0,049 0,024 0,625 0,048 0,198 0,001 0,74 0,162 0,016 0,011 0,787 0,091 0,143 0,003 0,754 2_Ls_004 Inkoo Fagervik 0,286 0,043 0,022 0,577 0,04 0,239 0,001 0,707 0,221 0,014 0,01 0,732 0,132 0,165 0,002 0,691 2_Ls_005 Orslandet 0,129 0,039 0,02 0,74 0,017 0,195 0,001 0,776 0,081 0,011 0,008 0,879 0,039 0,140 0,002 0,811 2_Ls_006 Barösund 0,252 0,042 0,017 0,574 0,03 0,256 0,001 0,688 0,192 0,013 0,007 0,747 0,112 0,178 0,002 0,689 2_Ls_007 Box 0,273 0,048 0,028 0,563 0,028 0,346 0,001 0,611 0,198 0,015 0,012 0,747 0,086 0,252 0,002 0,65 2_Ls_008 Sandöfjärden 0,134 0,042 0,018 0,733 0,014 0,224 0,001 0,75 0,082 0,011 0,007 0,88 0,037 0,158 0,002 0,795 2_Ls_009 Pohjanpitäjänlahti 0,884 0,030 0,044 0,004 0,169 0,808 0,003 0,008 0,931 0,015 0,028 0,007 0,46 0,517 0,009 0,007 2_Ls_010 Dragsvik 0,665 0,055 0,094 0,091 0,087 0,754 0,002 0,133 0,69 0,027 0,057 0,177 0,295 0,544 0,006 0,137 2_Ls_011 Storfjärden 0,173 0,043 0,022 0,69 0,016 0,279 0,001 0,693 0,108 0,012 0,008 0,852 0,047 0,197 0,002 0,747 2_Ls_013 Bengtsår 0,213 0,082 0,006 0,581 0,015 0,457 0 0,516 0,118 0,018 0,002 0,835 0,06 0,305 0,001 0,626 2_Ls_014 Bromarv 0,637 0,059 0 0,223 0,078 0,663 0 0,243 0,526 0,022 0 0,415 0,183 0,510 0 0,294 2_Lu_010 Porkkala-Jussarö 0,081 0,022 0,017 0,833 0,01 0,083 0,001 0,899 0,038 0,005 0,005 0,94 0,018 0,053 0,002 0,922 2_Lu_011 Upinniemenselkä 0,136 0,028 0,025 0,758 0,023 0,113 0,002 0,854 0,08 0,008 0,01 0,888 0,04 0,078 0,003 0,872 2_Lu_020 Hankoniemi 0,058 0,024 0,013 0,857 0,006 0,086 0,001 0,901 0,023 0,004 0,003 0,961 0,011 0,050 0,001 0,934 2_Lu_021 Hankoniemi W 0,1 0,037 0,007 0,796 0,008 0,164 0 0,823 0,025 0,004 0,001 0,963 0,015 0,077 0 0,906 2_Ss_001 Virolahti 0,692 0,075 0,048 0,12 0,226 0,565 0,017 0,17 0,682 0,030 0,025 0,236 0,374 0,339 0,04 0,234 2_Ss_002 Virolahden sisäsaaristo 0,293 0,044 0,007 0,609 0,048 0,251 0,002 0,687 0,185 0,012 0,003 0,788 0,109 0,125 0,004 0,756 2_Ss_003 Uolionselkä - Tammionselkä 0,184 0,045 0,02 0,706 0,022 0,308 0,002 0,659 0,098 0,014 0,008 0,867 0,04 0,187 0,004 0,763 2_Ss_004 Lupinlahti 0,707 0,056 0,119 0,058 0,412 0,376 0,007 0,167 0,769 0,030 0,081 0,087 0,606 0,220 0,016 0,136 88 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri # VPD_tunnus Vesimuodostuman nimi cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 totN_0 totN_0 totN_0 totN_0 totP_0 totP_0 totP_0 totP_0 2_Ss_005 Haminanlahti 0,549 0,043 0,165 0,206 0,173 0,436 0,008 0,368 0,531 0,022 0,107 0,32 0,306 0,289 0,021 0,374 2_Ss_006 Kotkan-Haminan sisäsaaristo 0,388 0,041 0,043 0,487 0,053 0,384 0,005 0,548 0,265 0,017 0,023 0,678 0,102 0,264 0,014 0,612 2_Ss_007 Summan edusta 0,645 0,039 0,066 0,217 0,118 0,468 0,007 0,394 0,572 0,021 0,045 0,343 0,28 0,310 0,018 0,382 2_Ss_008 Salmilahti 0,859 0,034 0,015 0,063 0,336 0,424 0,005 0,214 0,894 0,014 0,008 0,073 0,717 0,156 0,007 0,112 2_Ss_009 Kotkan edusta 0,808 0,014 0,054 0,112 0,283 0,357 0,028 0,325 0,734 0,009 0,042 0,208 0,403 0,222 0,068 0,301 2_Ss_010 Kotkan edusta 0,91 0,010 0,007 0,064 0,478 0,222 0,003 0,288 0,858 0,007 0,005 0,124 0,622 0,128 0,008 0,237 2_Ss_011 Kotkan edustan sisäsaaristo 0,556 0,024 0,047 0,345 0,115 0,309 0,009 0,557 0,412 0,011 0,029 0,535 0,19 0,206 0,025 0,573 2_Ss_012 Siltakylänlahti 0,78 0,020 0,011 0,161 0,349 0,245 0,003 0,39 0,733 0,010 0,006 0,238 0,587 0,120 0,006 0,28 2_Ss_013 Parlahti 0,542 0,024 0,02 0,383 0,114 0,287 0,004 0,584 0,389 0,011 0,012 0,575 0,188 0,192 0,011 0,603 2_Ss_014 Purolanlahti 0,883 0,024 0,004 0,067 0,281 0,514 0,001 0,191 0,85 0,015 0,003 0,12 0,504 0,320 0,003 0,165 2_Ss_015 Ahvenkoskenlahti 0,886 0,018 0,003 0,078 0,348 0,374 0,001 0,266 0,826 0,011 0,003 0,152 0,539 0,221 0,003 0,231 2_Ss_016 Kullafjärden 0,889 0,018 0,003 0,073 0,453 0,337 0,001 0,2 0,843 0,011 0,002 0,133 0,586 0,222 0,002 0,183 2_Ss_017 Klobbfjärden 0,746 0,025 0,009 0,191 0,208 0,421 0,002 0,358 0,642 0,014 0,007 0,322 0,331 0,297 0,005 0,359 2_Ss_018 Loviisanlahti 0,798 0,036 0,01 0,11 0,144 0,646 0,001 0,192 0,79 0,017 0,006 0,164 0,457 0,375 0,002 0,156 2_Ss_019 Keipsalo 0,463 0,032 0,018 0,442 0,088 0,344 0,002 0,555 0,333 0,014 0,01 0,622 0,155 0,249 0,005 0,583 2_Ss_020 Pernajanlahti 0,842 0,024 0,012 0,086 0,368 0,369 0,002 0,241 0,801 0,014 0,009 0,154 0,592 0,206 0,004 0,185 2_Ss_021 Våtskär-Ölandet 0,323 0,035 0,012 0,579 0,056 0,275 0,001 0,656 0,213 0,014 0,006 0,747 0,1 0,198 0,003 0,691 2_Ss_022 Pikku Pernajanlahti 0,704 0,048 0,005 0,17 0,247 0,486 0 0,244 0,684 0,022 0,003 0,254 0,373 0,356 0,001 0,252 2_Ss_023 Seitlahti-Voolahti 0,275 0,103 0,009 0,45 0,039 0,529 0,001 0,396 0,213 0,045 0,005 0,654 0,076 0,426 0,002 0,463 2_Ss_024 Emäsalo 0,66 0,017 0,019 0,276 0,199 0,196 0,003 0,591 0,538 0,008 0,011 0,429 0,308 0,128 0,007 0,549 2_Ss_025 Sipoon saaristo 0,362 0,029 0,02 0,541 0,073 0,189 0,003 0,724 0,26 0,012 0,011 0,699 0,13 0,134 0,007 0,72 2_Ss_026 Villinki 0,36 0,030 0,018 0,542 0,087 0,161 0,002 0,737 0,26 0,012 0,009 0,7 0,126 0,116 0,005 0,744 2_Ss_027 Kruunuvuorenselkä 0,561 0,022 0,015 0,367 0,2 0,138 0,002 0,65 0,451 0,009 0,009 0,516 0,245 0,098 0,005 0,644 2_Ss_028 Seurasaari 0,445 0,040 0,022 0,433 0,095 0,187 0,002 0,699 0,44 0,014 0,011 0,514 0,229 0,124 0,005 0,631 2_Ss_029 Suvisaaristo-Lauttasaari 0,28 0,031 0,035 0,604 0,059 0,137 0,003 0,79 0,204 0,011 0,017 0,749 0,098 0,098 0,007 0,789 2_Ss_030 Espoonlahti 0,835 0,021 0,006 0,102 0,243 0,375 0,001 0,354 0,839 0,008 0,003 0,135 0,669 0,136 0,001 0,182 2_Ss_031 Porkkala itä 0,164 0,026 0,035 0,725 0,027 0,103 0,002 0,858 0,103 0,008 0,015 0,859 0,049 0,072 0,005 0,867 2_Su_010 Kotka-Hamina-Virolahti ulko 0,065 0,015 0,005 0,891 0,008 0,096 0,001 0,89 0,024 0,003 0,001 0,966 0,011 0,046 0,001 0,938 89 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri # VPD_tunnus Vesimuodostuman nimi cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 totN_0 totN_0 totN_0 totN_0 totP_0 totP_0 totP_0 totP_0 2_Su_020 Pyhtää-Kotka ulko 0,18 0,017 0,011 0,764 0,027 0,124 0,001 0,842 0,086 0,005 0,004 0,897 0,04 0,074 0,003 0,879 2_Su_030 Loviisa-Porvoo 0,185 0,020 0,01 0,749 0,028 0,127 0,001 0,836 0,097 0,006 0,004 0,882 0,045 0,083 0,002 0,864 2_Su_040 Porvoo-Helsinki 0,172 0,020 0,018 0,749 0,027 0,102 0,002 0,861 0,099 0,006 0,008 0,874 0,046 0,070 0,004 0,875 2_Su_050 Helsinki-Porkkala 0,162 0,021 0,035 0,739 0,027 0,088 0,003 0,875 0,096 0,006 0,015 0,87 0,044 0,061 0,006 0,884 L1 taulukko 2. Eri lähteiden osuudet typpi- ja fosforikuormasta Lounaisen saariston vesimuodostumissa. Taulukosta puuttuu yksittäisiä vesimuodostumia, joille kuormitustiedot eivät olleet saata- villa. Tunnus= vesimuodostuman koodi, Ekologisen tilan koodit: Hu= huono, V= välttävä, T=tyydyttävä, Hy=Hyvä, Ekologisen tilan muutos toiselta kolmannelle kaudelle:1= luokitus parantunut yhden luokan, -1 = luokitus heikentynyt yhden luokan, Kuormituslähteet: Vemala = jokikuormitus, Sisäinen= sisäinen kuormitus, piste= suora pistekuormitus, meri= taustakuormitus avomereltä. DIN= liuennut epäorgaaninen typpi, DIP= liuennut epäorgaaninen fosfori, totN= kokonaistyppi, totP= kokonaisfosfori. Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri VPD_tunnus Vesimuodostuman nimi cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 totN_0 totN_0 totN_0 totN_0 totP_0 totP_0 totP_0 totP_0 2_Ls_013 Bengtsår 0,489 0,162 0,002 0,195 0,068 0,752 0,000 0,162 0,432 0,065 0,001 0,441 0,19 0,592 0,000 0,204 2_Ls_014 Bromarv 0,663 0,063 0,003 0,155 0,088 0,629 0,000 0,255 0,539 0,029 0,001 0,378 0,284 0,43 0,001 0,266 2_Lu_020 Hankoniemi 0,053 0,03 0,003 0,872 0,004 0,081 0,000 0,91 0,011 0,004 0,000 0,98 0,008 0,041 0,000 0,948 2_Lu_021 Hankoniemi W 0,174 0,057 0,005 0,692 0,014 0,239 0,000 0,736 0,067 0,013 0,001 0,904 0,043 0,156 0,001 0,794 3_Ls_001 Hakkenpää - Tuulvesi 0,306 0,101 0,024 0,458 0,041 0,391 0,004 0,542 0,12 0,028 0,007 0,814 0,073 0,251 0,006 0,657 3_Ls_003 Mynälahden ulko-osa 0,809 0,045 0,008 0,092 0,275 0,397 0,009 0,295 0,629 0,028 0,006 0,309 0,398 0,264 0,008 0,314 3_Ls_004 Mynälahden sisäosa 0,893 0,04 0,003 0,024 0,451 0,403 0,003 0,113 0,828 0,031 0,002 0,107 0,58 0,271 0,003 0,125 3_Ls_005 Kirkonsalmi - Salavainen - Kol 0,409 0,091 0,037 0,357 0,057 0,456 0,005 0,46 0,212 0,035 0,015 0,696 0,109 0,34 0,007 0,527 3_Ls_006 Askaistenlahti 0,82 0,026 0,072 0,041 0,326 0,456 0,019 0,174 0,749 0,018 0,050 0,154 0,516 0,284 0,018 0,166 3_Ls_010 Kuristenlahti 0,492 0,047 0,145 0,254 0,099 0,468 0,015 0,403 0,327 0,022 0,067 0,556 0,197 0,345 0,017 0,43 3_Ls_011 Laitsalmi 0,409 0,062 0,080 0,374 0,054 0,463 0,008 0,46 0,226 0,024 0,031 0,691 0,125 0,344 0,010 0,51 3_Ls_012 Pohjois-Airisto - Kotkanaukko 0,555 0,039 0,172 0,18 0,138 0,468 0,021 0,356 0,41 0,021 0,090 0,452 0,258 0,336 0,023 0,372 3_Ls_014 Viheriäistenaukko 0,561 0,025 0,279 0,099 0,229 0,42 0,048 0,288 0,493 0,015 0,172 0,298 0,376 0,283 0,047 0,283 3_Ls_015 Satama ja Ruissalon salmet 0,541 0,013 0,390 0,039 0,394 0,328 0,086 0,179 0,559 0,009 0,279 0,14 0,553 0,201 0,076 0,163 3_Ls_016 Pitkäsalmi 0,597 0,029 0,284 0,057 0,276 0,477 0,045 0,186 0,574 0,019 0,186 0,199 0,452 0,31 0,043 0,184 3_Ls_017 Hirvensalo - Kakskerta 0,612 0,045 0,167 0,122 0,174 0,525 0,021 0,263 0,505 0,025 0,094 0,345 0,328 0,365 0,022 0,273 3_Ls_018 Kuusiston salmet ja Piikkiönla 0,723 0,056 0,072 0,09 0,195 0,572 0,010 0,202 0,62 0,032 0,042 0,272 0,384 0,386 0,010 0,205 3_Ls_019 Paimionlahti ja Paimionselän s 0,837 0,036 0,028 0,069 0,296 0,49 0,005 0,195 0,739 0,021 0,017 0,204 0,505 0,305 0,005 0,177 3_Ls_020 Vappari 0,584 0,055 0,131 0,167 0,125 0,551 0,017 0,29 0,444 0,028 0,068 0,427 0,259 0,399 0,018 0,311 3_Ls_021 Paraisten sisäsaaristovedet 0,436 0,127 0,062 0,231 0,06 0,635 0,006 0,272 0,306 0,06 0,030 0,536 0,147 0,505 0,008 0,318 90 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri VPD_tunnus Vesimuodostuman nimi cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 totN_0 totN_0 totN_0 totN_0 totP_0 totP_0 totP_0 totP_0 3_Ls_023 Paimionselän keskiosa 0,745 0,051 0,028 0,131 0,178 0,544 0,004 0,261 0,599 0,028 0,015 0,334 0,366 0,369 0,004 0,252 3_Ls_024 Halikonlahden pohjoinen haara 0,88 0,051 0,005 0,024 0,224 0,707 0,001 0,055 0,853 0,033 0,003 0,085 0,474 0,462 0,001 0,055 3_Ls_025 Halikonlahden sisäosat 0,957 0,019 0,002 0,007 0,46 0,498 0,000 0,032 0,944 0,013 0,001 0,03 0,718 0,25 0,000 0,027 3_Ls_026 Halikonlahden eteläinen haara 0,893 0,037 0,007 0,028 0,217 0,695 0,001 0,074 0,845 0,023 0,004 0,106 0,49 0,426 0,001 0,075 3_Ls_027 Naantalin sataman edusta 0,661 0,028 0,186 0,083 0,239 0,45 0,034 0,258 0,575 0,017 0,118 0,264 0,401 0,299 0,033 0,254 3_Ls_028 Norrlångviken 0,424 0,095 0,026 0,335 0,058 0,508 0,002 0,41 0,257 0,038 0,011 0,647 0,146 0,384 0,004 0,449 3_Ls_029 Dragsfjärdinlahti 0,358 0,11 0,023 0,402 0,046 0,463 0,002 0,47 0,202 0,041 0,009 0,708 0,118 0,353 0,003 0,511 3_Ls_030 Vardskadsudden - Strömma 0,713 0,049 0,007 0,175 0,074 0,577 0,001 0,333 0,54 0,022 0,003 0,409 0,288 0,376 0,001 0,325 3_Ls_031 Kiriholma 0,924 0,021 0,001 0,032 0,226 0,617 0,000 0,142 0,879 0,012 0,001 0,097 0,604 0,288 0,000 0,101 3_Ls_032 Eekholmanselkä - Orvlaxfjärden 0,682 0,056 0,004 0,189 0,062 0,593 0,000 0,326 0,516 0,025 0,002 0,427 0,263 0,397 0,001 0,327 3_Ls_033 Dragsfjärdin ja Västanfjärdin 0,201 0,055 0,012 0,602 0,017 0,288 0,001 0,672 0,098 0,016 0,004 0,844 0,058 0,211 0,002 0,713 3_Lu_010 Kustavin pohjoispuolinen ulkos 0,093 0,054 0,027 0,745 0,01 0,183 0,004 0,79 0,018 0,007 0,004 0,96 0,014 0,082 0,006 0,893 3_Lu_020 Iniön - Kustavin ulkosaaristoa 0,117 0,063 0,035 0,701 0,013 0,242 0,005 0,727 0,035 0,013 0,009 0,926 0,024 0,147 0,009 0,812 3_Lu_030 Korppoon - Houtskarin ulkosaar 0,08 0,038 0,017 0,795 0,009 0,146 0,002 0,832 0,027 0,009 0,004 0,945 0,019 0,099 0,004 0,871 3_Lu_040 Gullkronan selän ulkosaaristoa 0,192 0,052 0,024 0,659 0,023 0,249 0,002 0,715 0,081 0,014 0,007 0,877 0,054 0,181 0,003 0,753 3_Lu_050 Örön ja Jurmon välinen ulkosaa 0,072 0,029 0,010 0,831 0,007 0,104 0,001 0,879 0,021 0,005 0,002 0,961 0,015 0,065 0,001 0,913 3_Lu_060 Hangon läntisen selän ulkosaar 0,112 0,041 0,009 0,777 0,009 0,15 0,001 0,831 0,035 0,008 0,002 0,944 0,024 0,093 0,001 0,876 3_Lu_070 Kihdin pohjoispuoli 0,078 0,047 0,030 0,774 0,008 0,163 0,004 0,813 0,015 0,006 0,005 0,965 0,011 0,076 0,006 0,901 3_Lv_001 Ströömi 0,168 0,064 0,058 0,614 0,019 0,277 0,009 0,678 0,052 0,014 0,015 0,9 0,033 0,16 0,017 0,78 3_Lv_002 Kustavin lännenpuoli 0,135 0,064 0,033 0,686 0,014 0,237 0,005 0,73 0,035 0,011 0,007 0,932 0,023 0,129 0,008 0,832 3_Lv_003 Velkuan - Iniön välisaaristo 0,204 0,077 0,035 0,595 0,024 0,336 0,004 0,621 0,074 0,02 0,010 0,873 0,045 0,227 0,008 0,71 3_Lv_004 Iniön pääsaarten vesialue 0,155 0,074 0,034 0,649 0,017 0,298 0,004 0,666 0,049 0,016 0,009 0,906 0,032 0,187 0,008 0,765 3_Lv_005 Houtskarin pääsaarten vesialue 0,112 0,062 0,030 0,698 0,013 0,245 0,004 0,723 0,042 0,016 0,009 0,909 0,027 0,17 0,008 0,784 3_Lv_006 Rymättylän ja Houtskarin välin 0,264 0,067 0,049 0,534 0,031 0,382 0,005 0,567 0,117 0,021 0,016 0,82 0,068 0,279 0,007 0,635 3_Lv_008 Hämmärönsalmi 0,516 0,047 0,063 0,313 0,064 0,439 0,007 0,475 0,311 0,019 0,026 0,618 0,178 0,307 0,010 0,494 3_Lv_009 Airisto 0,457 0,051 0,121 0,305 0,08 0,456 0,011 0,437 0,282 0,022 0,052 0,616 0,167 0,338 0,014 0,471 3_Lv_010 Iso- ja Pikku-Nauvon vesialue 0,266 0,071 0,051 0,515 0,033 0,384 0,004 0,562 0,13 0,024 0,017 0,797 0,075 0,291 0,006 0,615 3_Lv_011 Paraisten ja Nauvon välinen ve 0,36 0,061 0,055 0,446 0,049 0,402 0,005 0,529 0,19 0,022 0,020 0,74 0,113 0,301 0,007 0,568 3_Lv_012 Paimionselän ulko-osa 0,581 0,063 0,023 0,273 0,099 0,488 0,002 0,397 0,385 0,028 0,010 0,55 0,231 0,353 0,003 0,404 3_Lv_013 Dragsfjärdin ja Västanfjärdin 0,202 0,054 0,012 0,653 0,016 0,266 0,001 0,704 0,09 0,015 0,004 0,871 0,054 0,19 0,002 0,745 8_Aai_041 Bussöfjärden 0,055 0,029 0,152 0,691 0,004 0,093 0,025 0,866 0,018 0,006 0,038 0,925 0,013 0,052 0,054 0,875 8_Aam_033 Vargatafjärden 0,049 0,03 0,099 0,741 0,004 0,097 0,015 0,872 0,014 0,005 0,022 0,943 0,01 0,053 0,032 0,897 91 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri VPD_tunnus Vesimuodostuman nimi cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 totN_0 totN_0 totN_0 totN_0 totP_0 totP_0 totP_0 totP_0 8_Aam_034 Simskälafjärden 0,041 0,03 0,046 0,804 0,005 0,093 0,006 0,885 0,011 0,004 0,008 0,965 0,008 0,047 0,012 0,928 8_Aam_047 Degerbyredden 0,016 0,022 0,175 0,723 0,002 0,069 0,027 0,892 0,005 0,004 0,040 0,94 0,003 0,037 0,057 0,897 8_Aam_048 Österfjärden 0,023 0,029 0,081 0,796 0,002 0,087 0,012 0,888 0,007 0,005 0,018 0,957 0,005 0,049 0,026 0,914 8_Aam_049 Embarsund 0,014 0,02 0,105 0,732 0,002 0,068 0,016 0,891 0,005 0,004 0,028 0,935 0,003 0,042 0,040 0,9 8_Aam_052 Södra Föglö innerskärgård 0,014 0,019 0,131 0,733 0,002 0,063 0,020 0,897 0,004 0,004 0,034 0,936 0,003 0,038 0,048 0,9 8_Aam_057 Enklingefjärden 0,031 0,04 0,049 0,806 0,004 0,122 0,009 0,854 0,009 0,007 0,012 0,958 0,007 0,072 0,017 0,898 8_Aam_058 Brändö innerskärgård 0,048 0,056 0,062 0,756 0,006 0,178 0,011 0,793 0,014 0,011 0,016 0,943 0,01 0,107 0,021 0,854 8_Aam_059 Ängskärsfjärden 0,052 0,065 0,055 0,748 0,006 0,192 0,008 0,781 0,014 0,011 0,012 0,949 0,01 0,106 0,016 0,86 8_Aay_038 Boxöfjärden 0,013 0,022 0,017 0,894 0,001 0,053 0,002 0,937 0,002 0,002 0,002 0,989 0,002 0,021 0,003 0,971 8_Aay_039 Norra Delet 0,022 0,025 0,019 0,876 0,002 0,071 0,003 0,915 0,004 0,003 0,003 0,984 0,003 0,031 0,004 0,958 8_Aay_040 Södra Delet 0,026 0,034 0,029 0,842 0,003 0,102 0,004 0,88 0,007 0,006 0,007 0,968 0,006 0,06 0,009 0,919 8_Aay_046 Föglöfjärden 0,018 0,022 0,092 0,805 0,002 0,062 0,013 0,914 0,004 0,003 0,018 0,965 0,003 0,032 0,026 0,933 8_Aay_051 Mosshaga-Algersö 0,026 0,028 0,029 0,851 0,003 0,084 0,004 0,9 0,008 0,005 0,007 0,968 0,006 0,052 0,009 0,927 8_Aay_053 Västergrundsfjärden 0,014 0,011 0,020 0,915 0,001 0,027 0,002 0,965 0,003 0,001 0,003 0,988 0,002 0,013 0,004 0,978 8_Aay_054 Kökarsfjärden 0,021 0,016 0,012 0,904 0,002 0,041 0,001 0,949 0,005 0,002 0,002 0,983 0,004 0,024 0,003 0,966 8_Aay_055 Kannskärsfjärden 0,036 0,023 0,010 0,872 0,004 0,071 0,001 0,916 0,01 0,004 0,002 0,973 0,008 0,044 0,002 0,941 8_Aay_056 Skiftet Södra 0,044 0,039 0,026 0,819 0,005 0,126 0,004 0,854 0,014 0,008 0,007 0,955 0,01 0,083 0,008 0,891 8_Aay_060 Skiftet Norra 0,078 0,054 0,055 0,735 0,009 0,194 0,008 0,777 0,022 0,01 0,013 0,941 0,015 0,111 0,017 0,85 L1 taulukko 3. Eri lähteiden osuudet typpi- ja fosforikuormasta Selkämeren rannikon vesimuodostumissa. Taulukosta puuttuu yksittäisiä vesimuodostumia, joille kuormitustiedot eivät olleet saata- villa. Tunnus= vesimuodostuman koodi, Ekologisen tilan koodit: Hu= huono, V= välttävä, T=tyydyttävä, Hy=Hyvä, Ekologisen tilan muutos toiselta kolmannelle kaudelle:1= luokitus parantunut yhden luokan, -1 = luokitus heikentynyt yhden luokan, Kuormituslähteet: Vemala = jokikuormitus, Sisäinen= sisäinen kuormitus, piste= suora pistekuormitus, meri= taustakuormitus avomereltä. DIN= liuennut epäorgaaninen typpi, DIP= liuennut epäorgaaninen fosfori, totN= kokonaistyppi, totP= kokonaisfosfori. Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri # VPD-tunnus Vesimuodostuman nimi cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 totN_0 totN_0 totN_0 totN_0 totP_0 totP_0 totP_0 totP_0 3_Ses_010 Harrströmin saaristo 0,424 0,005 0,036 0,464 0,131 0,039 0,004 0,728 0,252 0,001 0,014 0,705 0,197 0,016 0,006 0,713 3_Ses_012 Norrnäs 0,79 0,002 0,016 0,056 0,365 0,029 0,014 0,188 0,718 0,001 0,009 0,169 0,613 0,008 0,016 0,142 3_Ses_015 Järvöfjärden 0,931 0,001 0,002 0,019 0,611 0,025 0,002 0,129 0,855 0,001 0,001 0,089 0,798 0,006 0,002 0,079 3_Ses_016 Närpesfjärden 0,977 0,005 0,005 0,007 0,862 0,092 0,004 0,028 0,956 0,003 0,004 0,031 0,893 0,054 0,009 0,034 3_Ses_017 Pjelaxfjärden 0,917 0,007 0,011 0,013 0,552 0,209 0,011 0,062 0,886 0,004 0,008 0,053 0,75 0,074 0,016 0,051 3_Ses_019 Kristiinankaupunki länsi 0,828 0,006 0,017 0,085 0,429 0,087 0,009 0,32 0,717 0,002 0,008 0,23 0,601 0,032 0,013 0,248 3_Ses_020 Kristiinankaupunki itä 0,996 0 0 0,001 0,994 0 0 0,002 0,996 0 0 0,002 0,993 0 0 0,003 92 VA LTIO N EU VO STO N SELV ITYS- JA TU TK IM U STO IM IN N A N JU LK A ISU SA R JA 2021:14 Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri Vemala Sisäinen Piste Meri # VPD-tunnus Vesimuodostuman nimi cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIN_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 cDIP_0 totN_0 totN_0 totN_0 totN_0 totP_0 totP_0 totP_0 totP_0 3_Ses_021 Kristiinankaupunki etelä 0,899 0,003 0,01 0,068 0,765 0,024 0,004 0,181 0,795 0,001 0,005 0,188 0,751 0,014 0,008 0,208 3_Ses_022 Skaftungin edusta 0,78 0,003 0,065 0,085 0,428 0,043 0,052 0,32 0,696 0,001 0,033 0,226 0,595 0,014 0,068 0,223 3_Ses_025 Merikarvian pohjoisosan sisäsaaristo 0,889 0,002 0,005 0,07 0,424 0,033 0,002 0,436 0,806 0,001 0,003 0,173 0,722 0,009 0,003 0,225 3_Ses_026 Merikarvian edustan saaristo 0,898 0,002 0,005 0,081 0,529 0,03 0,002 0,405 0,767 0,001 0,003 0,222 0,647 0,013 0,003 0,321 3_Ses_028 Pokrunninlahti - Keikvesi 0,95 0,001 0,003 0,028 0,725 0,018 0,001 0,194 0,893 0 0,002 0,092 0,821 0,007 0,002 0,137 3_Ses_029 Gummandooran saaristo 0,895 0,002 0,006 0,082 0,261 0,06 0,003 0,626 0,735 0,001 0,004 0,252 0,622 0,018 0,004 0,341 3_Ses_030 Baablinginlahti 0,973 0,001 0,004 0,017 0,569 0,044 0,003 0,337 0,93 0 0,003 0,063 0,887 0,007 0,002 0,097 3_Ses_031 Kuuskarinselkä 0,749 0,006 0,009 0,174 0,108 0,075 0,003 0,679 0,51 0,002 0,005 0,442 0,367 0,03 0,005 0,505 3_Ses_032 Reposaaren - Outoorin alue 0,839 0,005 0,009 0,131 0,098 0,097 0,004 0,76 0,625 0,002 0,005 0,359 0,493 0,032 0,005 0,456 3_Ses_033 Eteläselkä 0,963 0,001 0,007 0,025 0,288 0,087 0,006 0,571 0,905 0,001 0,005 0,086 0,848 0,011 0,003 0,131 3_Ses_034 Pihlavanlahti - Kolpanlahti 0,987 0 0,004 0,007 0,445 0,067 0,008 0,433 0,97 0 0,003 0,026 0,951 0,004 0,002 0,041 3_Ses_035 Preiviikinlahti - Viasvedenlahti 0,884 0,003 0,007 0,068 0,197 0,097 0,004 0,54 0,743 0,002 0,005 0,219 0,63 0,026 0,004 0,266 3_Ses_036 Luvian ulkosaaristo 0,767 0,006 0,016 0,183 0,094 0,11 0,008 0,742 0,534 0,003 0,009 0,443 0,392 0,043 0,013 0,532 3_Ses_037 Luvian sisäsaaristo 0,852 0,004 0,012 0,106 0,241 0,106 0,01 0,585 0,726 0,002 0,007 0,255 0,611 0,032 0,012 0,325 3_Ses_038 Rauman ja Eurajoen saaristo 0,714 0,003 0,085 0,159 0,222 0,055 0,048 0,609 0,581 0,001 0,044 0,355 0,463 0,021 0,072 0,41 3_Ses_039 Eurajoensalmi 0,993 0,003 0 0 0,908 0,073 0 0,001 0,996 0,001 0 0 0,972 0,022 0 0 3_Ses_041 Merirauma - Nurmes 0,505 0,003 0,186 0,179 0,129 0,036 0,087 0,542 0,508 0,001 0,077 0,345 0,405 0,012 0,117 0,338 3_Ses_042 Rauman edusta 0,114 0 0,865 0,013 0,067 0,004 0,819 0,087 0,177 0 0,764 0,052 0,119 0,001 0,831 0,039 3_Ses_043 Pyhämaan saaristo 0,324 0,003 0,06 0,551 0,029 0,024 0,012 0,897 0,158 0,001 0,019 0,806 0,095 0,012 0,024 0,847 3_Ses_044 Mannervesi 0,937 0 0,009 0,011 0,727 0,003 0,013 0,089 0,936 0 0,005 0,029 0,884 0,001 0,012 0,039 3_Ses_045 Ruotsinvesi - Velhovesi 0,978 0 0,005 0,002 0,831 0,016 0,003 0,034 0,98 0 0,003 0,005 0,941 0,004 0,003 0,014 3_Ses_046 Liesluodon - Korsaaren edusta 0,273 0,005 0,088 0,575 0,021 0,057 0,01 0,879 0,113 0,001 0,024 0,849 0,054 0,027 0,019 0,881 3_Ses_047 Hylkimyksenaukko 0,412 0,014 0,156 0,293 0,039 0,222 0,021 0,601 0,254 0,005 0,064 0,612 0,106 0,118 0,045 0,626 3_Ses_048 Uudenkaupungin edusta 0,73 0,004 0,164 0,066 0,224 0,205 0,043 0,43 0,686 0,002 0,104 0,183 0,461 0,086 0,071 0,319 3_Seu_050 Korsnäs-Kaldonskär 0,396 0,007 0,026 0,494 0,098 0,049 0,004 0,764 0,192 0,002 0,009 0,77 0,151 0,022 0,007 0,761 3_Seu_060 Kaskinen-Kristiinankaupunki 0,781 0,013 0,047 0,128 0,437 0,14 0,024 0,356 0,578 0,006 0,027 0,373 0,477 0,073 0,05 0,372 3_Seu_070 Kaskinen-Siipyy 0,633 0,007 0,015 0,3 0,167 0,055 0,005 0,721 0,36 0,002 0,006 0,614 0,279 0,026 0,01 0,657 3_Seu_080 Merikarvian avomeri 0,752 0,004 0,008 0,207 0,137 0,049 0,003 0,765 0,493 0,002 0,004 0,489 0,373 0,02 0,005 0,582 3_Seu_090 Porin avomeri 0,657 0,007 0,01 0,295 0,058 0,062 0,003 0,839 0,374 0,002 0,005 0,607 0,264 0,028 0,005 0,685 3_Seu_110 Luvian - Rauman avomeri 0,556 0,006 0,021 0,379 0,045 0,051 0,006 0,862 0,295 0,002 0,008 0,682 0,197 0,024 0,011 0,749 3_Seu_120 Uudenkaupungin avomeri 0,144 0,002 0,025 0,776 0,009 0,011 0,004 0,95 0,054 0 0,006 0,93 0,032 0,005 0,007 0,942 93 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 LIITE 2 (kappale 2.4). Rehevöitymisindikaattorien tila 6-vuotisjaksoina 1975–2016 valituissa rannikon vesimuodostumissa L2 Kuvio 1. Rehevöitymisindikaattorien tila 6-vuotisjaksoina 1975–2016 valituissa Perämeren rannikkovesien vesimuodostumissa. Rehevyystilan arviot on laskettu suhdelukuna (ER; Eutrophication Ratio), jossa suhdeluku <1 tarkoittaa hyvää tilaa. TOTPTOTN Rakkohauru avoin Rakkohauru suojainen Secchi BBI Kpl biomassa Chl 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 0 1 2 3 4 5 6 Hailuoto – Kuivaniemi, 4_Pu_040 0 1 2 3 4 5 Oulun edusta, 4_Ps_014 0 1 2 3 4 5 6 Kokkolan edusta, 3_Ps_026 94 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L2 Kuvio 2. Rehevöitymisindikaattorien tila 6-vuotisjaksoina 1975–2016 valituissa Merenkurkun (vasemmal- la) ja Selkämeren (oikealla) rannikkovesien vesimuodostumissa. Rehevyystilan arviot on laskettu suhdelukuna (ER; Eutrophication Ratio), jossa suhdeluku <1 tarkoittaa hyvää tilaa. TOTPTOTN Kpl biomassa Rakkohauru avoin Rakkohauru suojainen Secchi BBIChl 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 0 1 2 3 Utgrynnan – Molpehällorna, 3_Mu_110 0 1 2 3 Rauman ja Eurojoen saaristo, 3_Ses_038 95 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L2 Kuvio 3. Rehevöitymisindikaattorien tila 6-vuotisjaksoina 1975–2016 valituissa Lounaisen saariston vesi- muodostumissa. Rehevyystilan arviot on laskettu suhdelukuna (ER; Eutrophication Ratio), jossa suhdeluku <1 tarkoittaa hyvää tilaa. TOTPTOTN Kpl biomassa Rakkohauru avoin Rakkohauru suojainen Secchi BBIChl 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 Hankoniemi, 2_Lu_020 0 1 2 3 Örön ja Jurmon välinen ulkosaaristo, 3_Lu_050 0 1 2 3 4 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 Rymättylän Houtskarin välinen saaristo, 3_Lv_006 0 1 2 3 0 1 2 3 Gullkronan selän ulkosaaristo, 3_Lu_040 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 0 0 1 2 3 4 5 1 2 3 Paimionselän ulko-osa, 3_Lv_012 Storärden, 2_Ls_011 96 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L2 Kuvio 4. Rehevöitymisindikaattorien tila 6-vuotisjaksoina 1975–2016 valituissa Suomenlahden sisä- ja ulkosaariston vesimuodostumissa. Rehevyystilan arviot on laskettu suhdelukuna (ER; Eutrophication Ratio), jossa suhdeluku <1 tarkoittaa hyvää tilaa. 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 Kotkan edustan sisäsaaristo, 2_Ss_011 0 1 2 3 TOTPTOTN Rakkohauru avoin Rakkohauru suojainen Secchi BBI Kpl biomassa Chl 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 Kruunuvuorenselkä, 2_Ss_027Kotka – Hamina – Virolahti ulko, 2_Su_010 0 1 2 3 4 5 6 7 8 18 0 1 2 3 4 5 6 20 153 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 1975– 1980 1981– 1986 1987– 1992 1993– 1998 1999– 2004 2005– 2010 2011– 2016 Porvoo – Helsinki, 2_Su_040 0 1 2 3 4 Loviisa – Porvoo, 2_Su_030 0 1 2 3 4 5 6 7 8 97 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 LIITE 3 (kappale 3.2). Klorofyllin vähennystarve vesimuodostumittain L3 taulukko 1. Kesän (heinä-elokuun) klorofyllin nykyinen vähennystarve hyvän ekologisen tilan raja-arvon saavuttamiseksi Suomenlahden rannikon vesimuodostumissa, ja vähennystarve maatalouden kaikkien vesien- suojelutoimenpiteiden jälkeen vuonna 2027. Vähennystarve on annettu suhteessa raja-arvoon (negatiivinen arvo ilmaisee saavutettua hyvää tilaa). Arvioitu klorofyllin muutos 2021−2027 on annettu prosentteina nyky- tilasta (negatiivinen arvo ilmaisee tilanteen parantumista). * = Vesimuodostuman vedenvaihdon arvion luo- tettavuus on keskimääräistä pienempi. Vesi- muodostuma a-chl vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 a-chl muutos % 2021– 2027 a-chl vähennys- tarve µg l-1 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 TN muutos % 2021– 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 TP muutos % 2021– 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 2_Ls_001* 4,5 0,2 4,5 94 -6,1 69 16,1 -14,1 10,6 2_Ls_002* 7,1 3,6 7,5 66 -8,8 32 17,6 -10,9 13,2 2_Ls_003* 3,1 1,2 3,1 28 -1,9 21 6,0 -1,8 5,5 2_Ls_004 3,3 1,3 3,4 11 -2,4 3 11,9 -2,5 11,0 2_Ls_005* 2,6 0,8 2,6 -1 -0,7 -3 7,1 0 7,1 2_Ls_006 8,7 1,4 8,8 30 -2,3 22 8,9 -2 8,3 2_Ls_007* 4,5 1,7 4,6 86 -2,6 75 8,0 0 8,0 2_Ls_008* 1,9 0,8 1,9 17 -0,8 14 7,5 0,1 7,5 2_Ls_009 4,6 -2,1 4,5 183 -17,8 92 1,3 -14,9 -2,3 2_Ls_010* 13,9 3,1 14,4 220 -19,7 113 14,5 -9,9 10,8 2_Ls_011 2,0 1,3 2,1 18 -1,2 14 2,5 0,3 2,6 2_Lu_010 1,7 0 1,7 45 -0,4 44 10,1 0 10,1 2_Lu_011 3,7 -0,1 3,7 58 -0,9 55 9,8 -0,4 9,7 2_Lu_020 1,7 0,2 1,7 26 -0,2 26 4,3 0,1 4,4 2_Lu_021 4,9 0,5 4,9 57 -0,3 56 7,1 -0,2 7,1 2_Ss_001* 11,5 -1,5 11,3 89 -5,8 64 10,1 -14,1 5,3 2_Ss_002 4,0 0,2 4,0 15 -1,5 9 2,0 -3,7 1,0 2_Ss_003 3,7 0,3 3,7 64 -0,4 62 3,6 -0,4 3,5 2_Ss_005 2,8 0,3 2,8 18 -6,2 -5 6,4 -2,7 5,6 2_Ss_006 1,9 0,7 2,0 6 -1,4 1 2,2 -0,5 2,0 2_Ss_007 1,8 1,4 1,8 -9 -4 -23 9,3 -3,4 8,2 2_Ss_008* 7,6 -1 7,5 150 -8,1 110 6,5 -20,9 0,1 2_Ss_009* 2,9 0,5 2,9 96 -1,7 89 5,0 0 5,0 2_Ss_010* 8,6 -0,3 8,5 164 -1,8 155 -3,2 0,1 -3,2 2_Ss_011 2,5 0,3 2,5 28 -1,5 23 2,2 -0,3 2,2 2_Ss_012* 0,4 0,2 0,4 93 -5,4 69 -2,2 -6,1 -3,5 2_Ss_013 2,0 -0,7 2,0 5 -2,4 -4 0,5 -0,8 0,3 2_Ss_014 5,5 -6,7 4,9 87 -7,7 53 2,7 -5,2 1,3 2_Ss_015 5,5 -2,8 5,2 96 -6,9 65 0,1 -6,6 -1,5 98 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Vesi- muodostuma a-chl vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 a-chl muutos % 2021– 2027 a-chl vähennys- tarve µg l-1 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 TN muutos % 2021– 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 TP muutos % 2021– 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 2_Ss_016* NA -5,2 NA 130 -10,6 79 12,0 -11,6 7,8 2_Ss_017* 5,9 -4,4 5,5 29 -7,1 2 4,6 -4,1 3,4 2_Ss_018 4,4 16,6 5,7 65 -21 -22 15,6 -17 8,8 2_Ss_019 2,4 1,4 2,5 5 -4 -9 3,8 -1,7 3,3 2_Ss_020 7,7 2,5 8,0 113 -19,2 24 16,0 -32,1 3,2 2_Ss_021* 1,7 1,8 1,8 11 -2,9 0 2,2 -1,8 1,7 2_Ss_022 6,5 10,7 7,5 145 -17,2 60 9,6 -26,9 0,5 2_Ss_023 11,0 2,2 11,3 133 -3,6 116 2,9 -2,9 2,1 2_Ss_024 9,4 0,2 9,5 69 -9,7 28 11,5 -10 7,9 2_Ss_025* 2,3 -0,8 2,3 47 -5,2 26 9,9 -4,5 8,4 2_Ss_026 3,3 -0,1 3,3 55 -4,1 38 6,5 -2,7 5,7 2_Ss_027* 11,2 0,2 11,2 152 -8,9 108 11,2 -6,6 8,9 2_Ss_028* 13,3 2,1 13,7 239 -3,3 220 26,7 -3,3 25,0 2_Ss_029 2,8 0,2 2,8 44 -2,7 34 2,5 -1,4 2,2 2_Ss_030 5,5 0,5 5,6 91 -9,7 49 14,6 -20,9 6,5 2_Ss_031* 2,0 -0,5 2,0 -18 -1,1 -22 5,2 -0,4 5,1 2_Su_010 2,1 0 2,1 16 -0,1 16 -1,8 -0,1 -1,8 2_Su_020 2,5 -0,1 2,5 30 -0,4 28 1,0 -0,1 0,9 2_Su_030 3,9 -0,5 3,8 14 -1 11 3,2 -0,4 3,1 2_Su_040 3,9 -0,9 3,9 45 -1,3 40 2,8 -0,7 2,6 2_Su_050 4,2 -0,9 4,2 42 -1,1 38 2,2 -0,5 2,1 99 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L3 taulukko 2. Kesän (heinä-elokuun) klorofyllin nykyinen vähennystarve hyvän ekologisen tilan raja-arvon saavuttamiseksi Lounaisessa saaristossa, ja vähennystarve maatalouden kaikkien vesiensuojelutoimenpiteiden jälkeen vuonna 2027. Vähennystarve on annettu suhteessa raja-arvoon (negatiivinen arvo ilmaisee saavutet- tua hyvää tilaa). Arvioitu klorofyllin muutos 2021−2027 on annettu prosentteina nykytilasta (negatiivinen arvo ilmaisee tilanteen parantumista). * = Vesimuodostuman vedenvaihdon arvion luotettavuus on keskimää- räistä pienempi. Vesi- muodostuma a-chl vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 a-chl muutos % 2021– 2027 a-chl vähennys- tarve µg l-1 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2012-2017 TN muutos % 2021– 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 TP muutos % 2021- 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 2_Ls_013 2,4 1,1 2,5 59 -2,2 50 3,9 -6,8 2,1 2_Ls_014* 0,7 13,2 1,2 32 -8,6 2 -3,2 -15,2 -6,2 2_Lu_020 1,7 0,2 1,7 26 -0,2 26 4,3 -0,2 4,3 2_Lu_021 4,9 1,8 5,0 57 -1 54 7,1 -1,1 6,8 3_Ls_001* 4,3 3 4,5 56 -1,8 49 4,5 -0,9 4,3 3_Ls_003 8,7 2,1 8,9 124 -14,2 60 14,9 -22,6 6,3 3_Ls_004 11,5 -2,9 11,1 206 -18,8 106 21,6 -43 2,4 3_Ls_005* 6,8 4,8 7,3 106 -4,5 87 13,1 -2,4 12,2 3_Ls_006 4,9 -1,8 4,8 102 -29,2 -23 6,3 -38 -4,9 3_Ls_011* 3,2 3,6 3,4 71 -3,8 56 1,3 -1,3 0,9 3_Ls_012 4,2 6,8 4,7 66 -14 11 0,8 -12,7 -2,2 3_Ls_014* 7,4 11,1 8,5 122 -17,5 44 12,5 -23,4 4,2 3_Ls_015* 16,2 -3,4 15,6 556 -21,1 370 33,9 -39,1 11,7 3_Ls_016* 18,2 19,8 22,4 385 -23,9 215 43,9 -28,6 24,8 3_Ls_017* 9,7 15,1 11,6 157 -18,7 67 14,2 -14,7 8,7 3_Ls_018* 8,6 12,5 10,0 209 -24,8 76 33,5 -20,2 22,1 3_Ls_019* 7,1 6,5 7,8 140 -24 28 17,1 -30,1 5,0 3_Ls_020 5,0 10,2 5,8 88 -14,2 29 5,4 -7,7 3,2 3_Ls_021* 6,7 6,4 7,3 111 -12,1 58 11,1 -5,5 9,2 3_Ls_023 3,6 0,4 3,6 70 -18,7 -4 2,7 -15,4 -1,3 3_Ls_024* 9,6 13,7 11,3 234 -41,6 1 17,3 -47,7 -1,9 3_Ls_025* 38,3 -11,4 33,6 637 -30,1 348 122,1 -69,7 21,0 3_Ls_026* 15,2 3,2 15,7 262 -29,5 89 14,1 -44,3 -2,3 3_Ls_027* 6,3 7,4 7,0 98 -21,7 6 7,3 -28,9 -1,4 3_Ls_030 3,9 6,1 4,3 117 -13,4 58 1,9 -16,9 -2,3 3_Ls_031* NA -0,2 NA NA -12,7 NA NA -23,7 NA 3_Ls_032 NA 12,5 NA NA -9,8 NA NA -12,1 NA 3_Ls_033* 1,6 3,5 1,8 NA -1,7 NA 12,9 -1,1 12,5 3_Lu_010 2,0 0,6 2,0 31 -0,4 30 4,2 0 4,2 3_Lu_020 1,0 1,2 1,0 13 -0,6 11 1,8 0 1,8 3_Lu_030 1,6 1,4 1,7 28 -0,5 26 0,9 -0,1 0,8 3_Lu_040 1,9 2,7 2,0 72 -1,5 66 3,5 -0,6 3,4 3_Lu_050 2,1 0,6 2,1 52 -0,4 50 4,3 -0,2 4,3 100 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Vesi- muodostuma a-chl vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 a-chl muutos % 2021– 2027 a-chl vähennys- tarve µg l-1 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2012-2017 TN muutos % 2021– 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 TP muutos % 2021- 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 3_Lu_060 2,1 0,8 2,1 86 -0,6 84 7,6 -0,4 7,5 3_Lu_070 0,5 0,5 0,5 -8 -0,3 -8 -0,6 0 -0,6 3_Lv_001* 1,7 2,3 1,8 47 -0,9 44 3,3 -0,1 3,2 3_Lv_002* 1,6 1 1,6 19 -0,6 17 3,2 0 3,2 3_Lv_003 1,8 1,8 1,9 20 -1,2 16 0,8 -0,2 0,7 3_Lv_004* NA 1,5 NA NA -0,8 NA NA 0 NA 3_Lv_005* 1,7 2,3 1,8 41 -0,8 38 2,5 -0,1 2,5 3_Lv_006 2,5 1,7 2,5 44 -1,8 38 0,6 -0,4 0,5 3_Lv_008* 3,7 1,7 3,8 90 -4,3 73 4,7 -1,8 4,2 3_Lv_009 3,1 2,4 3,2 61 -6 39 1,0 -3,4 0,3 3_Lv_010* 2,2 3,4 2,3 59 -1,9 52 1,3 -0,5 1,2 3_Lv_011 2,5 3,2 2,7 74 -3,3 61 3,6 -1,5 3,2 3_Lv_012 3,1 0,7 3,1 75 -10,1 36 4,0 -7 2,3 3_Lv_013 1,8 2,6 1,9 44 -1,4 39 7,4 -1 7,1 101 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L3 taulukko 3. Kesän (heinä-elokuun) klorofyllin nykyinen vähennystarve hyvän ekologisen tilan raja-arvon saavuttamiseksi Selkämeren rannikkovesissä, ja vähennystarve maatalouden kaikkien vesiensuojelutoimen- piteiden jälkeen vuonna 2027. Vähennystarve on annettu suhteessa raja-arvoon (negatiivinen arvo ilmaisee saavutettua hyvää tilaa). Arvioitu klorofyllin muutos 2021−2027 on annettu prosentteina nykytilasta (nega- tiivinen arvo ilmaisee tilanteen parantumista). * = Vesimuodostuman vedenvaihdon arvion luotettavuus on keskimääräistä pienempi. Vesi- muodostuma a-chl vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 a-chl muutos % 2021- 2027 a-chl vähennys- tarve µg l-1 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 TN muutos % 2021- 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 TP muutos % 2021- 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 3_Ses_010* 7,7 -3,1 7,4 255 -2,3 242 19,3 -3,2 18,1 3_Ses_012* NA -7,1 NA NA -7,9 NA NA -19,7 NA 3_Ses_015* 1,6 -12,7 1,1 9 -19,4 -54 5,2 -54 -8,4 3_Ses_016* 1,3 -23,6 0,4 65 -8,3 33 5,8 -51,7 -7,5 3_Ses_017* 7,3 -11,9 6,1 117 -11,5 67 10,6 -42,1 -2,3 3_Ses_019* NA -4,8 NA NA -6,1 NA NA -13,9 NA 3_Ses_020* NA -58,8 NA NA -12,6 NA NA -61,5 NA 3_Ses_021 3,6 -19 2,4 5 -5,3 -12 4,0 -17,4 -0,2 3_Ses_022* 1,4 -4,2 1,2 -10 -6,9 -31 11,5 -17,1 6,1 3_Ses_025* 2,5 -5,2 2,2 3 -9 -26 -3,7 -18,2 -6,7 3_Ses_026 0,4 -10,2 0,1 -12 -8,6 -38 -5,3 -21,1 -8,4 3_Ses_028* NA -9,6 NA NA -11 NA NA -24,8 NA 3_Ses_029 2,8 -2,4 2,7 -39 -9,3 -65 -5,0 -14,4 -7,2 3_Ses_030 15,2 -9,7 13,5 261 -10,8 199 12,6 -24,5 4,6 3_Ses_031* 1,7 1,7 1,8 -27 -7 -47 -5,1 -6,7 -6,1 3_Ses_032 0,6 1,1 0,6 -37 -7,5 -58 -6,1 -7,6 -7,2 3_Ses_033* 10,1 -5,6 9,4 175 -11,2 120 0,3 -20 -3,7 3_Ses_034 11,6 -5 10,9 440 -12,3 347 10,0 -27,2 1,8 3_Ses_035 -0,4 -0,9 -0,4 -67 -13,4 -100 -8,2 -18,8 -10,4 3_Ses_036 -0,2 3 -0,2 -77 -8,4 -97 -6,7 -6,3 -7,6 3_Ses_037* 0,4 -1,4 0,3 -122 -13,2 -147 -7,5 -19,4 -9,9 3_Ses_038 0,3 2,7 0,4 3 -13,7 -40 -0,6 -10,7 -2,7 3_Ses_039* 3,5 -14,9 2,6 121 -27,5 1 7,2 -16,7 2,6 3_Ses_041* NA 4,4 NA NA -6,9 NA NA -6,4 NA 3_Ses_042* 3,8 -3,8 3,6 91 -14,1 33 14,8 -17 8,9 3_Ses_043 0,0 0,4 0,0 -19 -1,5 -24 0,2 -0,7 0,0 3_Ses_044* 1,8 -3,4 1,6 26 -18,1 -36 0,4 -25,7 -4,9 3_Ses_045* NA -3,7 NA NA -15,5 NA NA -33,3 NA 3_Ses_046 0,8 -1,1 0,7 11 -1,1 7 2,4 -0,8 2,2 3_Ses_047 3,2 3,4 3,4 40 -3,7 27 5,5 -3,4 4,6 3_Ses_048 7,8 0,5 7,8 143 -11,6 90 16,5 -17,2 10,2 3_Seu_050 1,0 0,4 1,0 -20 -2,9 -27 1,3 -3,9 0,7 3_Seu_060 1,8 -3,2 1,7 35 -6,6 15 8,2 -13,2 5,2 102 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Vesi- muodostuma a-chl vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 a-chl muutos % 2021- 2027 a-chl vähennys- tarve µg l-1 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2012–2017 TN muutos % 2021- 2027 TN vähennys- tarve µg l-1 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 TP muutos % 2021- 2027 TP vähennys- tarve µg l-1 2027 3_Seu_070 1,1 0,7 1,1 0 -5,9 -16 2,8 -6,8 1,7 3_Seu_080 0,5 0,9 0,5 -34 -7,7 -52 -1,6 -9,2 -2,7 3_Seu_090 1,3 1,9 1,4 -13 -4,7 -25 -1,6 -3,8 -2,1 3_Seu_110 0,4 1,2 0,4 -10 -3,5 -19 0,2 -2 0,0 3_Seu_120 0,9 0 0,9 9 -0,4 8 3,5 -0,2 3,4 103 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 LIITE 4 (kappale 3.3). Riski hapettomuudelle ja BBI pohjaeläinindikaattorin huonolle tilalle 2027 Merkittävän hapettomuuden riskiä eri vesimuodostumissa vuonna 2027 tarkasteltiin FICOS rannikkomallin antaman klorofyllipitoisuuden muutoksen ja happimallista saadun luontaisen hapettomuusriskialttiuden perusteella. Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_008 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_012 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_015 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_016 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_017 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_018 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_019 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_020 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_021 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_022 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_023 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_024 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_025 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_026 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_027 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_028 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_029 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_030 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_031 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_032 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_042 NA NA Ahvenanmaan sisäsaaristo 8_Aai_041 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_003 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_005 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_006 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_007 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_009 NA NA 104 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_010 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_011 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_013 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_035 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_043 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_047 NA Hyvä Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_050 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_061 NA NA Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_058 Ei riskiä Alle hyvän Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_059 Ei riskiä Alle hyvän Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_057 Ei riskiä Alle hyvän Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_049 Ei riskiä Hyvä Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_033 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_048 Ei riskiä Hyvä Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_052 Ei riskiä Hyvä Ahvenanmaan välisaaristo 8_Aam_034 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_001 NA NA Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_002 NA NA Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_004 NA NA Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_014 NA NA Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_036 NA NA Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_037 NA NA Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_044 NA NA Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_045 NA NA Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_060 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_056 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_040 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_039 Ei riskiä Alle hyvän Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_051 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_055 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_054 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_038 Ei riskiä Alle hyvän 105 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_046 Ei riskiä Riski Ahvenanmaan ulkosaaristo 8_Aay_053 Ei riskiä Hyvä Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_012 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_002 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_008 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_009 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_010 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_013 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_022 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_028 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_029 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_034 NA NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_016 Ei riskiä Kasvava riski Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_017 Kasvava riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_024 Kasvava riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_014 Kasvava riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_014 Kasvava riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_018 Kasvava riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_032 Potentiaalinen riski NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_014 Ei riskiä Hyvä Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_020 Kasvava riski Hyvä Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_027 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_012 Ei riskiä Riski Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_019 Ei riskiä Riski Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_021 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_030 Ei riskiä Riski Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_005 Ei riskiä Hyvä Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_002 Ei riskiä Hyvä Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_011 Riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_033 Riski NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_026 Riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_010 Ei riskiä Hyvä 106 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_001 Ei riskiä Hyvä Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_003 Ei riskiä Riski Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_007 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_006 Riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_004 Ei riskiä Riski Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_011 Riski Riski Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_003 Ei riskiä Riski Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_013 Riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_013 Riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_005 Riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_008 Riski Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_023 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_001 Ei riskiä NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_031 Riski NA Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_006 Ei riskiä Riski Lounainen sisäsaaristo 2_Ls_009 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_004 Ei riskiä Hyvä Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_015 Ei riskiä Riski Lounainen sisäsaaristo 3_Ls_025 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen ulkosaaristo 3_Lu_040 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_021 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_021 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 3_Lu_030 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 3_Lu_020 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 3_Lu_060 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 3_Lu_010 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen ulkosaaristo 3_Lu_050 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_021 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_021 Ei riskiä Riski Lounainen ulkosaaristo 3_Lu_070 Ei riskiä Hyvä Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_020 Ei riskiä Hyvä Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_020 Ei riskiä Hyvä 107 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_020 Ei riskiä Hyvä Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_020 Ei riskiä Hyvä Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_010 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen ulkosaaristo 2_Lu_011 Ei riskiä Riski Lounainen välisaaristo 3_Lv_007 NA NA Lounainen välisaaristo 3_Lv_010 Riski Alle hyvän Lounainen välisaaristo 3_Lv_011 Riski Hyvä Lounainen välisaaristo 3_Lv_013 Riski Riski Lounainen välisaaristo 3_Lv_009 Ei riskiä Riski Lounainen välisaaristo 3_Lv_001 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen välisaaristo 3_Lv_005 Riski Alle hyvän Lounainen välisaaristo 3_Lv_003 Ei riskiä Riski Lounainen välisaaristo 3_Lv_006 Ei riskiä Riski Lounainen välisaaristo 3_Lv_008 Riski Alle hyvän Lounainen välisaaristo 3_Lv_004 Ei riskiä NA Lounainen välisaaristo 3_Lv_002 Ei riskiä Alle hyvän Lounainen välisaaristo 3_Lv_012 Ei riskiä Alle hyvän Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_010 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_011 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_012 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_013 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_014 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_015 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_016 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_017 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_018 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_019 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_020 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_021 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_022 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_023 NA NA Merenkurkun sisäsaaristo 3_Ms_024 NA NA 108 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Merenkurkun ulkosaaristo 3_Mu_050 NA NA Merenkurkun ulkosaaristo 3_Mu_070 NA NA Merenkurkun ulkosaaristo 3_Mu_080 NA NA Merenkurkun ulkosaaristo 3_Mu_090 NA NA Merenkurkun ulkosaaristo 3_Mu_100 NA NA Merenkurkun ulkosaaristo 3_Mu_110 NA NA Merenkurkun ulkosaaristo 3_Mu_120 NA NA Merenkurkun ulkosaaristo 3_Mu_130 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_020 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_022 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_023 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_024 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_026 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_027 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_028 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_029 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_030 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ps_031 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_001 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_002 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_003 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_004 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_005 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_006 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_007 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_010 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_011 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_012 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_014 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_015 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_016 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 4_Ps_017 NA NA 109 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Perämeren sisemmät rannikkovedet 5_Ps_001 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 5_Ps_002 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 5_Ps_003 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 5_Ps_004 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 6_Ps_001 NA NA Perämeren sisemmät rannikkovedet 6_Ps_002 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 3_Pu_050 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 3_Pu_060 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 3_Pu_070 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 3_Pu_080 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 4_Pu_010 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 4_Pu_020 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 4_Pu_030 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 4_Pu_040 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 4_Pu_050 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 5_Pu_001 NA NA Perämeren ulommat rannikkovedet 6_Pu_001 NA NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_014 NA NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_023 NA NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_024 NA NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_027 NA NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_040 NA NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_049 NA NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_041 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_047 Ei riskiä NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_036 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_038 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_031 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_032 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_048 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_043 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_035 Ei riskiä Hyvä 110 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_046 Ei riskiä Alle hyvän Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_037 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_029 Ei riskiä Alle hyvän Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_010 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_044 Ei riskiä Alle hyvän Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_045 Ei riskiä NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_042 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_022 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_019 Ei riskiä NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_034 Ei riskiä Alle hyvän Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_025 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_033 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_012 Ei riskiä NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_028 Ei riskiä Alle hyvän Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_030 Ei riskiä Alle hyvän Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_026 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_017 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_015 Ei riskiä NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_039 Ei riskiä NA Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_021 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_016 Ei riskiä Hyvä Selkämeren sisemmät rannikkovedet 3_Ses_020 Ei riskiä NA Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_090 Ei riskiä Hyvä Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_110 Ei riskiä Hyvä Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_080 Ei riskiä NA Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_070 Ei riskiä Hyvä Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_050 Ei riskiä Hyvä Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_120 Ei riskiä Hyvä Selkämeren ulommat rannikkovedet 3_Seu_060 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_004 NA NA Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_018 Ei riskiä NA Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_022 Ei riskiä Alle hyvän 111 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Pintavesityyppi Vesimuodostuma Riski hapettomuudelle Riski BBI tilan heikkenemiselle Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_020 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_023 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_028 Ei riskiä Hyvä Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_021 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_007 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_019 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_006 Ei riskiä Riski Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_009 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_030 Ei riskiä Hyvä Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_003 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_005 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_011 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_002 Ei riskiä Riski Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_012 Ei riskiä NA Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_024 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_027 Ei riskiä Hyvä Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_029 Ei riskiä Hyvä Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_026 Ei riskiä Hyvä Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_010 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_031 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_013 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_025 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_008 Ei riskiä NA Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_001 Ei riskiä Hyvä Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_015 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_017 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_016 Ei riskiä NA Suomenlahden sisäsaaristo 2_Ss_014 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden ulkosaaristo 2_Su_010 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden ulkosaaristo 2_Su_020 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden ulkosaaristo 2_Su_030 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden ulkosaaristo 2_Su_040 Ei riskiä Alle hyvän Suomenlahden ulkosaaristo 2_Su_050 Ei riskiä Hyvä 112 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 LIITE 5 (kappale 4.2). Rannikkovesien tila 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arviossa ja määritettynä Suomen meriympäristön rehevöitymistilanarviossa ja HELCOMin Itämeren rehevöitymistilan arviossa käytetyllä HEAT3-työkalulla, sekä Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla. L5 Taulukko1. Vesimuodostumien tila Lounaisessa ulkosaaristossa (Lu) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon eko- logisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työkalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). ER = Rehevöitymissuhde HEAT-työkalulla, H_huonoin = heikoim- massa tilassa oleva kriteeriryhmä HEAT-työkalulla (C1 = ravinteet, C2 = suorat vaikutukset ja C3= epäsuorat vaikutukset), biol_lask= kolmannen luokittelukauden laskennallinen biologinen tila, bio_arvio = kolman- nen luokittelukauden arvioitu biologinen tila, fys_kem= kolmannen luokittelukauden fysikaaliskemiallisten muuttujien tila ja hy_mo= kolmannen luokittelukauden hydrologis morfologisten muuttujien tila, Waters_ status= WATERS työkalun mukainen tila (arvo välillä 0–1), W_huonoin= heikoimmassa tilassa oleva laatute- kijä WATERS työkalulla. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 2_Lu_010 2,14 ER.C3 1 2 NA NA 5 2 0,28 pohjaeläimet 2 2_Lu_011 2,43 ER.C2 1 3 NA NA 5 2 0,34 plankton 2 2_Lu_020 1,72 ER.C2 2 3 3 NA 5 3 0,43 vesikasvit 3 2_Lu_021 2,43 ER.C2 1 3 NA NA 5 3 0,35 plankton 2 3_Lu_010 2,24 ER.C2 1 3 3 3 4 3 0,37 vesikasvit 2 3_Lu_020 2,08 ER.C2 1 3 3 3 4 3 0,27 vesikasvit 2 3_Lu_030 2,09 ER.C2 1 3 3 3 3 3 0,26 vesikasvit 2 3_Lu_040 2,32 ER.C2 1 3 3 3 5 3 0,32 vesikasvit 2 3_Lu_050 1,31 ER.C2 3 3 3 3 5 3 0,46 vesikasvit 3 3_Lu_060 1,93 ER.C2 2 3 3 3 5 3 0,4 plankton 2 3_Lu_070 1,17 ER.C2 3 4 3 NA 3 3 0,69 plankton 4 113 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L5 Taulukko 2. Vesimuodostumien ekologinen tila Lounaisessa välisaaristossa (Lv) jaksolla 2012–2017 vesien- hoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työkalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_ mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 3_Lv_001 2,53 ER.C2 1 2 3 3 5 3 0,13 vesikasvit 1 3_Lv_002 1,86 ER.C2 2 3 NA 3 5 3 0,47 pohjaeläimet 3 3_Lv_003 2,07 ER.C2 1 3 3 3 4 3 0,28 vesikasvit 2 3_Lv_005 2,1 ER.C2 1 3 NA 3 5 3 0,58 pohjaeläimet 3 3_Lv_006 1,76 ER.C2 2 3 3 3 3 3 0,43 vesikasvit 3 3_Lv_008 9,29 ER.C3 1 2 NA NA 5 2 0,06 pohjaeläimet 1 3_Lv_009 2,23 ER.C2 1 3 3 3 3 3 0,32 vesikasvit 2 3_Lv_010 1,87 ER.C2 2 3 3 3 4 3 0,44 pohjaeläimet 3 3_Lv_011 2,46 ER.C2 1 4 3 3 5 3 0,24 plankton 2 3_Lv_012 2,5 ER.C2 1 2 3 3 3 3 0,2 vesikasvit 1 3_Lv_013 1,64 ER.C2 2 3 NA 3 4 3 0,39 plankton 2 114 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L5 Taulukko3. Vesimuodostumien ekologinen tila Lounaisessa sisäsaaristossa (Ls) jaksolla 2012–2017 vesien- hoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työkalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 2_Ls_001 2,2 ER.C2 1 3 NA NA 5 2 0,39 plankton 2 2_Ls_002 3,01 ER.C2 1 3 NA NA 4 2 0,34 plankton 2 2_Ls_003 1,93 ER.C2 2 3 2 NA 5 2 0,29 vesikasvit 2 2_Ls_004 1,94 ER.C2 2 3 2 NA 4 2 0,43 plankton 3 2_Ls_005 7,28 ER.C3 1 2 NA NA 5 2 0,08 pohjaeläimet 1 2_Ls_006 2,98 ER.C2 1 3 2 NA 5 2 0,3 plankton 2 2_Ls_007 2,49 ER.C2 1 2 NA NA 5 2 0,26 pohjaeläimet 2 2_Ls_008 2,15 ER.C3 1 2 NA NA 5 2 0,29 pohjaeläimet 2 2_Ls_009 2,19 ER.C3 1 2 NA NA 4 2 0,27 pohjaeläimet 2 2_Ls_010 4,17 ER.C2 1 3 NA NA 4 2 0,2 plankton 2 2_Ls_011 1,46 ER.C2 3 3 NA NA 4 3 0,39 vesikasvit 2 2_Ls_012 1,89 ER.C2 2 3 NA NA 2 2 0,42 plankton 3 2_Ls_013 1,55 ER.C2 2 3 NA NA 5 3 0,48 plankton 3 2_Ls_014 1,27 ER.C3 3 3 NA NA 5 3 0,47 pohjaeläimet 3 3_Ls_001 2,53 ER.C2 1 4 3 3 4 3 0,39 plankton 2 3_Ls_002 2,92 ER.C2 1 2 NA 2 4 2 0,34 plankton 2 3_Ls_003 3,41 ER.C2 1 2 NA 2 5 2 0,14 vesikasvit 1 3_Ls_004 3,37 ER.C2 1 3 2 2 5 2 0,25 plankton 2 3_Ls_005 3,13 ER.C2 1 3 2 2 4 2 0,34 plankton 2 3_Ls_006 2,91 ER.C2 1 3 3 3 4 3 0,38 plankton 2 3_Ls_008 3,94 ER.C2 1 2 NA 2 5 2 0,31 plankton 2 3_Ls_011 2,11 ER.C2 1 3 NA 3 4 3 0,45 plankton 3 3_Ls_012 2,31 ER.C2 1 3 NA 3 3 3 0,4 plankton 2 3_Ls_013 5,24 ER.C2 1 3 2 NA 1 2 0,24 plankton 2 3_Ls_014 3,5 ER.C2 1 3 2 NA 3 2 0,33 plankton 2 3_Ls_015 6,12 ER.C2 1 3 2 1 2 2 0,2 plankton 1 3_Ls_016 7,06 ER.C2 1 3 2 1 4 2 0,2 plankton 1 3_Ls_017 4,01 ER.C2 1 2 NA 2 4 2 0,21 pohjaeläimet 2 3_Ls_018 4,45 ER.C2 1 2 NA NA 5 2 0,18 pohjaeläimet 1 3_Ls_019 3,45 ER.C2 1 3 2 2 5 2 0,34 plankton 2 3_Ls_020 2,65 ER.C2 1 4 3 3 4 3 0,38 plankton 2 3_Ls_021 3,45 ER.C2 1 2 2 2 5 2 0,35 plankton 2 3_Ls_022 4 ER.C2 1 NA 1 1 1 1 0 NA 1 3_Ls_023 2,04 ER.C2 1 3 NA 3 5 3 0,43 pohjaeläimet 3 3_Ls_024 3,7 ER.C2 1 2 NA 2 5 2 0,29 plankton 2 3_Ls_025 11,7 ER.C2 1 1 NA 1 5 1 0,18 plankton 1 115 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 3_Ls_026 4,65 ER.C2 1 2 NA 2 4 2 0,2 plankton 1 3_Ls_027 3,04 ER.C2 1 3 2 3 2 2 0,35 plankton 2 3_Ls_028 3,9 ER.C2 1 2 NA NA 3 2 0,31 plankton 2 3_Ls_030 2,07 ER.C2 1 3 3 3 4 3 0,41 plankton 3 3_Ls_033 1,52 ER.C1 2 3 NA NA 5 3 0,52 plankton 3 3_Ls_034 12,42 ER.C1 1 1 NA NA 3 2 0,19 plankton 1 L5 Taulukko 4. Rannikon vesimuodostumien ekologinen tila Suomenlahden ulkosaaristossa (Su) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työ- kalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 2_Su_010 1,44 ER.C2 3 3 3 3 5 3 0,37 pohjaeläimet 3 2_Su_020 1,99 ER.C3 2 3 3 3 5 3 0,27 pohjaeläimet 2 2_Su_030 1,74 ER.C2 2 3 NA NA 5 3 0,26 plankton 2 2_Su_040 2,05 ER.C2 1 3 NA NA 4 3 0,32 plankton 2 2_Su_050 2,24 ER.C2 1 3 NA NA 5 3 0,46 plankton 2 116 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L5 Taulukko 5. Rannikon vesimuodostumien ekologinen tila Suomenlahden sisäsaaristossa (Ss) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työ- kalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_ huonoin W_tila 2_Ss_001 3,48 ER.C2 1 3 2 2 4 2 0,26 plankton 2 2_Ss_002 1,49 ER.C2 3 3 3 3 4 3 0,4 plankton 2 2_Ss_003 2,42 ER.C3 1 2 3 3 4 3 0,42 plankton 3 2_Ss_004 2,03 ER.C2 1 3 3 3 3 3 0,59 plankton 3 2_Ss_005 1,71 ER.C2 2 3 3 3 2 3 0,45 plankton 3 2_Ss_006 1,44 ER.C2 3 4 3 3 4 3 0,5 plankton 3 2_Ss_007 1,63 ER.C2 2 3 3 2 3 2 0,52 plankton 3 2_Ss_008 2,97 ER.C2 1 2 2 2 4 2 0,33 plankton 2 2_Ss_009 1,9 ER.C2 2 3 3 2 2 2 0,46 plankton 3 2_Ss_010 2,84 ER.C2 1 2 3 3 2 3 0,33 plankton 2 2_Ss_011 1,69 ER.C3 2 3 3 3 2 3 0,48 plankton 3 2_Ss_012 1,44 ER.C2 3 3 3 3 4 3 0,57 plankton 3 2_Ss_013 1,54 ER.C3 2 3 3 3 4 3 0,5 plankton 3 2_Ss_014 2,23 ER.C2 1 2 3 3 4 3 0,37 plankton 2 2_Ss_015 2,33 ER.C2 1 2 2 2 4 2 0,37 plankton 2 2_Ss_016 11,67 ER.C2 1 NA NA NA 5 2 0 NA 1 2_Ss_017 2,61 ER.C3 1 2 1 NA 4 1 0,37 plankton 2 2_Ss_018 2,26 ER.C2 1 2 NA NA 2 2 0,39 plankton 2 2_Ss_019 1,5 ER.C2 3 3 3 NA 5 3 0,41 vesikasvit 3 2_Ss_020 3,15 ER.C2 1 2 NA NA 5 2 0,33 plankton 2 2_Ss_021 2,4 ER.C3 1 2 3 NA 5 3 0,52 plankton 3 2_Ss_022 2,5 ER.C2 1 2 NA NA 3 2 0,35 plankton 2 2_Ss_023 3,37 ER.C2 1 2 NA NA 5 2 0,27 plankton 2 2_Ss_024 2,41 ER.C2 1 3 NA NA 3 2 0,3 plankton 2 2_Ss_025 1,72 ER.C2 2 3 2 NA 5 2 0,49 plankton 3 2_Ss_026 1,74 ER.C2 2 3 2 NA 5 2 0,43 plankton 3 2_Ss_027 3,41 ER.C2 1 4 2 NA 2 2 0,27 plankton 2 2_Ss_028 4,43 ER.C2 1 3 2 NA 1 2 0,22 plankton 2 2_Ss_029 1,78 ER.C2 2 4 3 NA 2 3 0,46 plankton 3 2_Ss_030 2,46 ER.C2 1 4 2 NA 4 2 0,37 plankton 2 2_Ss_031 4,38 ER.C3 1 2 NA NA 5 2 0,51 plankton 3 117 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L5 Taulukko 6. Rannikon vesimuodostumien ekologinen tila Selkämeren sisemmissä rannikkovesissä (Ses) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työkalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 3_Ses_010 3,12 ER.C2 1 4 NA 2 4 2 0,26 plankton 2 3_Ses_015 1,57 ER.C2 2 3 NA 3 3 3 0,48 plankton 3 3_Ses_016 1,63 ER.C2 2 4 NA 2 4 3 0,51 plankton 3 3_Ses_017 3,13 ER.C2 1 3 NA 2 4 2 0,28 plankton 2 3_Ses_021 2,66 ER.C1 1 3 NA 3 3 3 0,37 plankton 2 3_Ses_022 1,61 ER.C2 2 4 NA 2 3 2 0,51 plankton 3 3_Ses_024 4,23 ER.C2 1 3 NA 1 4 2 0,2 plankton 1 3_Ses_025 1,78 ER.C2 2 3 3 NA 5 3 0,42 plankton 3 3_Ses_026 1,08 ER.C2 3 3 3 4 5 3 0,57 plankton 3 3_Ses_027 10,65 ER.C2 1 2 NA NA 5 3 0,05 plankton 1 3_Ses_028 3,13 ER.C3 1 1 NA NA 5 3 0,19 pohjaeläimet 1 3_Ses_029 1,73 ER.C2 2 3 NA NA 5 3 0,39 plankton 2 3_Ses_030 5,08 ER.C2 1 2 2 NA 3 2 0,17 plankton 1 3_Ses_031 1,45 ER.C2 3 3 3 NA 5 3 0,48 plankton 3 3_Ses_032 1,12 ER.C2 3 4 3 NA 2 3 0,56 plankton 3 3_Ses_033 3,89 ER.C2 1 3 2 NA 1 2 0,2 plankton 2 3_Ses_034 4,38 ER.C2 1 2 2 NA 3 2 0,19 plankton 1 3_Ses_035 0,86 ER.C2 4 5 4 NA 5 4 0,72 plankton 4 3_Ses_036 0,93 ER.C2 4 4 NA NA 5 4 0,68 plankton 4 3_Ses_037 1,27 ER.C2 3 4 NA NA 5 4 0,57 plankton 3 3_Ses_038 1,25 ER.C2 3 4 4 NA 3 4 0,28 vesikasvit 2 3_Ses_039 2,35 ER.C2 1 2 3 NA 5 3 0,38 plankton 2 3_Ses_040 1,26 ER.C2 3 4 NA NA 5 3 0,55 plankton 3 3_Ses_041 0,6 ER.C3 4 5 NA NA 5 3 1 pohjaeläimet 5 3_Ses_042 2,28 ER.C2 1 4 3 2 2 3 0,37 plankton 2 3_Ses_043 0,99 ER.C2 4 5 4 NA 5 4 0,6 plankton 3 3_Ses_044 1,81 ER.C3 2 3 3 3 5 3 0,32 pohjaeläimet 2 3_Ses_045 1,2 ER.C2 3 NA 3 NA 1 3 0 NA 1 3_Ses_046 1,27 ER.C2 3 3 3 3 4 3 0,54 plankton 3 3_Ses_047 2,01 ER.C2 1 2 NA 3 3 3 0,39 plankton 2 3_Ses_048 3,41 ER.C2 1 4 2 2 1 2 0,27 plankton 2 3_Ses_049 2,87 ER.C2 1 2 2 2 4 2 0,32 plankton 2 118 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L5 Taulukko 7. Rannikon vesimuodostumien ekologinen tila Selkämeren ulommissa rannikkovesissä (Seu) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työkalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 3_Seu_050 1,21 ER.C2 3 3 NA 3 5 3 0,5 plankton 3 3_Seu_060 1,57 ER.C2 2 3 NA 3 3 3 0,48 plankton 3 3_Seu_070 1,17 ER.C2 3 3 NA 4 5 3 0,55 plankton 3 3_Seu_080 1,28 ER.C2 3 3 NA NA 5 3 0,53 plankton 3 3_Seu_090 1,5 ER.C2 3 3 3 NA 3 3 0,46 plankton 3 3_Seu_110 1,16 ER.C2 3 4 4 4 5 4 0,55 plankton 3 3_Seu_120 1,54 ER.C2 2 4 3 NA 5 3 0,45 plankton 3 L5 Taulukko 8. Rannikon vesimuodostumien ekologinen tila Merenkurkun sisäsaaristossa (Ms) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työ- kalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 3_Ms_010 1,2 ER.C1 3 4 NA NA 4 3 0,58 pohjaeläimet 3 3_Ms_011 3,92 ER.C2 1 2 NA NA 2 2 0,21 plankton 2 3_Ms_013 2,62 ER.C2 1 2 NA NA 3 2 0,28 pohjaeläimet 2 3_Ms_014 1,5 ER.C3 3 3 NA 4 3 3 0,41 pohjaeläimet 3 3_Ms_015 1,9 ER.C3 2 2 NA 3 4 3 0,3 pohjaeläimet 2 3_Ms_017 2,39 ER.C2 1 3 NA 2 2 3 0,36 plankton 2 3_Ms_018 3,49 ER.C2 1 3 NA 1 2 2 0,27 plankton 2 3_Ms_019 2,23 ER.C2 1 3 NA 2 4 2 0,36 plankton 2 3_Ms_020 3,72 ER.C2 1 3 NA 1 3 2 0,22 plankton 2 3_Ms_021 1,36 ER.C2 3 4 3 3 3 3 0,5 plankton 3 3_Ms_023 1,38 ER.C2 3 4 NA NA 2 3 0,5 plankton 3 119 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L5 Taulukko 9. Rannikon vesimuodostumien ekologinen tila Merenkurkun sisäsaaristossa (Mu) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työ- kalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 3_Mu_050 1,34 ER.C2 3 3 NA 3 5 3 0,48 plankton 3 3_Mu_070 1,05 ER.C2 3 4 NA NA 4 4 0,57 plankton 3 3_Mu_080 2,35 ER.C2 1 3 NA 3 3 3 0,38 plankton 2 3_Mu_090 0,72 ER.C2 4 4 NA 5 4 4 0,81 plankton 5 3_Mu_100 0,93 ER.C2 4 3 NA NA 5 4 0,59 plankton 3 3_Mu_110 1,12 ER.C2 3 4 NA 3 5 4 0,55 plankton 3 3_Mu_120 1,65 ER.C2 2 3 NA 3 4 3 0,43 plankton 3 3_Mu_130 1,36 ER.C2 3 4 NA 3 4 3 0,52 plankton 3 120 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L5 Taulukko 10. Rannikon vesimuodostumien ekologinen tila Perämeren sisemmissä rannikkovesissä (Ps) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työkalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 3_Ps_020 1,67 ER.C3 2 2 NA 3 5 3 0,37 pohjaeläimet 2 3_Ps_022 1,17 ER.C2 3 4 NA 3 4 3 0,57 plankton 3 3_Ps_023 1,18 ER.C2 3 3 NA 3 4 3 0,58 plankton 3 3_Ps_024 1,24 ER.C2 3 3 NA 4 4 3 0,55 plankton 3 3_Ps_026 1,45 ER.C2 3 3 NA 4 2 3 0,48 plankton 3 3_Ps_027 1,41 ER.C2 3 4 NA 2 4 3 0,49 plankton 3 3_Ps_028 2,48 ER.C2 1 3 NA 1 3 2 0,35 plankton 2 3_Ps_029 2,59 ER.C2 1 2 NA 1 4 2 0,33 pohjaeläimet 2 3_Ps_030 1,17 ER.C2 3 3 NA 3 3 3 0,56 plankton 3 3_Ps_031 1,73 ER.C2 2 3 NA NA 3 3 0,41 plankton 3 4_Ps_001 1,3 ER.C2 3 3 NA 2 3 3 0,54 plankton 3 4_Ps_002 1,22 ER.C1 3 4 3 3 5 3 0,59 plankton 3 4_Ps_003 1,18 ER.C1 3 4 NA 2 4 3 0,65 plankton 4 4_Ps_004 3,78 ER.C1 1 NA 1 1 1 1 NA NA NA 4_Ps_005 1,24 ER.C2 3 3 NA 4 3 3 0,53 plankton 3 4_Ps_010 2,04 ER.C2 1 3 NA 2 5 3 0,39 plankton 2 4_Ps_011 1,49 ER.C2 3 3 NA 3 5 3 0,48 plankton 3 4_Ps_012 2,03 ER.C2 1 3 NA NA 4 3 0,39 plankton 2 4_Ps_014 1,88 ER.C2 2 3 2 2 3 2 0,4 plankton 2 4_Ps_015 1,33 ER.C2 3 3 NA 4 4 3 0,51 plankton 3 4_Ps_016 1,45 ER.C2 3 3 NA 3 5 3 0,51 plankton 3 4_Ps_017 1,22 ER.C2 3 3 NA 4 5 3 0,54 plankton 3 5_Ps_001 3,54 ER.C3 1 2 3 3 5 3 0,17 pohjaeläimet 1 5_Ps_002 1,4 ER.C2 3 3 3 3 4 3 0,51 plankton 3 5_Ps_003 2,19 ER.C2 1 3 3 2 3 3 0,37 plankton 2 5_Ps_004 1,01 ER.C1 3 NA 3 3 4 3 NA NA NA 6_Ps_001 2,3 ER.C3 1 2 3 3 5 3 0,26 pohjaeläimet 2 6_Ps_002 1,25 ER.C2 3 3 3 4 2 3 0,53 pohjaeläimet 3 121 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L5 Taulukko 11. Rannikon vesimuodostumien ekologinen tila Perämeren ulommissa rannikkovesissä (Pu) jaksolla 2012–2017 vesienhoidon ekologisen tilan arvion mukaan (ekol_tila), sekä määritettynä HELCOM HEAT3 työkalulla (H_luokka) ja Ruotsissa kehitetyllä WATERS-työkalulla (W_tila). Muut selitykset liitteen taulukossa 1. vesi- muodostuma ER H_ huonoin H_ luokka biol_ lask biol_ arv fys_ kem hy_mo ekol_ tila Waters_ status W_huonoin W_tila 3_Pu_050 0,88 ER.C3 4 4 NA 4 5 4 0,68 pohjaeläimet 4 3_Pu_060 1,35 ER.C3 3 3 NA NA 5 3 0,43 pohjaeläimet 3 3_Pu_070 1,15 ER.C2 3 4 NA 3 5 3 0,56 plankton 3 3_Pu_080 1,14 ER.C2 3 4 NA 4 5 4 0,55 plankton 3 4_Pu_010 1,24 ER.C1 3 4 NA 2 5 4 0,61 plankton 4 4_Pu_020 1,41 ER.C2 3 3 NA 3 5 3 0,5 plankton 3 4_Pu_030 1,92 ER.C2 2 2 2 3 4 3 0,39 plankton 2 4_Pu_040 2,6 ER.C3 1 3 3 4 4 3 0,23 pohjaeläimet 2 4_Pu_050 1,52 ER.C2 2 4 NA 3 5 3 0,66 plankton 4 5_Pu_001 1,51 ER.C3 2 3 3 4 5 3 0,39 pohjaeläimet 2 6_Pu_001 6,49 ER.C3 1 2 3 3 5 3 0,09 pohjaeläimet 1 122 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 L Ä H T E E T Aroviita, J., Mitikka, S. & Vienonen, S. (toim.) 2019. Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 37/2019. Suomen Ympäristökeskus. https://www.syke.fi/fi-FI/Julkaisut Blomqvist, M. & Leonardsson, K. 2016. A probability based index for assessment of benthic invertebrates in the Baltic Sea. WATERS report no. 2016: 3. Havsmiljöinstitutet, Sweden. Fernandes, J., Kauppila, P., Uusitalo,L., Fleming-Lehtinen, V., Kuikka,S. & Pitkänen, H. 2012. Evaluation of Reaching the Targets of the Water Framework Directive in the Gulf of Finland. Environmental Science and technology 46:8220-8228. Finér, L., Lepistö, A., Karlsson, K., Räike, A., Tattari, S., Huttunen, M., Härkönen, L., Joensuu, S., Kortelainen, P., Mattsson, T., Piirainen, S., Sarkkola, S., Sallantaus, T., Ukonmaanaho, L. 2020. Nutrient and organic carbon export from forests to watercourses 2020 – Final report of MetsäVesi-project. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2019:6. Fleming-Lehtinen, V. 2016. Secchi depth in the Baltic Sea an indicator of eutrophication. Helsingin Yliopisto, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2705-1 Fleming-Lehtinen, V., Räike, A., Kortelainen, P., Kauppila, P. & Thomas, D. N. 2014. Organic Carbon Concentration in the Northern Coastal Baltic Sea between 1975 and 2011. Estuaries and Coasts 38: 466–481. https://link.springer.com/article/10.1007/s12237-014-9829-y Gustafsson E, Savchuk OP, Gustafsson BG and Müller-Karulis B, 2017. Key processes in the coupled carbon, nitrogen and phosphorus cycling of the Baltic Sea. Biogeochemistry (2017) 134:301-317. HELCOM 2018: State of the Baltic Sea – Second HELCOM holistic assessment 2011-2016. www.helcom.fi/ baltic-sea-trends/holistic-assessments/state-of-the-baltic-sea-2018/reports-and-materials/ HELCOM 2018b: HELCOM Thematic assessment of eutrophication 2011-2016. Baltic Sea Environment Proceedings No. 156 HELCOM 2019. HELCOM Head of Delegations 37-2019 kokousdokumentti 4-20. https://portal.helcom.fi/ meetings/HOD%2057-2019-620/MeetingDocuments/4-20%20Future%20work%20on%20HELCOM%20 Indicators.pdf Korpinen, S., Laamanen, M., Suomela, J., Paavilainen, P., Lahtinen, T. & Ekebom, J. (toim.) 2018. Suomen Ympäristön tila 2018. 248 s. – SYKEn julkaisuja 4/2018. Suomen Ympäristökeskus. https://www.syke.fi/fi-FI/ Julkaisut Kotamäki, N., Järvinen, M., Kauppila, P., Korpinen, S., Lensu, A.,Malve, O., Mitikka, S., Silander, J. & Kettunen, J. 2019. A practical approach to improve the statistical performance of surface water monitoring networks. Environ Monit Assess 191: 318. https://doi.org/10.1007/s10661-019-7475-3 Lehtoranta J., Savchuk O.P., Elken J., Dahlbo K., Kuosa H., Raateoja M., Kauppila P., Räike A. & Pitkänen. H, 2017. Atmospheric forcing controlling inter-annual nutrient dynamics in the open Gulf of Finland. Journal of Marine Systems 171 (2017) 4-12. Lehtoranta J., 2013. Dynamics of sediment phosphorus in the brackish Gulf of Finland. Helsingin Yliopiston väitöskirja. Lukkari K., 2008. Chemical characteristics and behaviour of sediment phosphorus in the northeastern Baltc Sea. Helsingin Yliopiston väitöskirja. 123 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:14 Norkko, J., Gammal, J., Hewitt, J. E., Josefson, A. B., Carstensen, J., & Norkko, A. 2015: Seafloor Ecosystem Function Relationships: In Situ Patterns of Change Across Gradients of Increasing Hypoxic Stress. Ecosystems 18: 1424-1439. 10.1007/s10021-015-9909-2. Nygård, H., van Beest, F. M., Bergqvist, L., Carstensen, J., Gustafsson, B. G., Hasler, B., Schumacher, J., Schernewski, G., Sokolov, A., Zandersen, M., & Fleming, V. (2020). Decision-Support Tools Used in the Baltic Sea Area: Performance and End-User Preferences. Environmental Management , 66(6), 1024-1038. https:// doi.org/10.1007/s00267-020-01356-8 Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V. 2007. Zoobenthos as indicators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36(2-3): 250-256. Raateoja, M., Seppälä, J., Kuosa, H. & Myrberg, H. 2005. Recent Changes in Trophic State of the Baltic Sea along SW Coast of Finland. Ambio 34: 188-191. DOI: 10.1579/0044-7447-34.3.188 Räike, A., Pietiläinen, O.-P., Rekolainen, S., Kauppila, P., Pitkänen, H., Niemi, J., Raateland, A. & Vuorenmaa, J. 2003. Trends of phosphorus, nitrogen and chlorophyll a concentrations in Finnish rivers and lakes in 1975–2000. Science of the Total Environment 310: 47–59. Räike, A., Taskinen, A., Knuuttila, S. 2020. Nutrient export from Finnish rivers into the Baltic Sea has not decreased despite water protection measures. Ambio 2020, 49:460–474. https://doi.org/10.1007/ s13280-019-01217-7 Savchuk O.P. 2018. Large-Scale nutrient dynamics in the Baltic Sea, 1970-2016. Frontiers in Marine Science doi: 10.3389/fmars.18.0095. SYKE 2019. Suomen vesien tila-arvio: Järvien ja jokien tila pääosin ennallaan, rannikkoviesien tila heikentynyt. Tiedote 27.8.2019 klo 9:58 https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_vesien_tilaarvio_Jarvien_ja_ jokie(51384) . SYKE 2020. Haettu osoitteesta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila#ekologinen Tamminen, T. & Andersen, T. 2007. Seasonal phytoplankton nutrient limitation patterns as revealed by bioassays over Baltic Sea gradients of salinity and eutrophication. Mar. Ecol. Prog. Ser. 340, 121–138.doi: 10.3354/meps340121. van Beest, F. & Nygård, H. & Fleming, V. & Carstensen, J.. (2020). On the uncertainty and confidence in decision support tools (DSTs) with insights from the Baltic Sea ecosystem. AMBIO. 10.1007/s13280-020-01385-x. Virtanen, E.A., Norkko, A., Nyström Sandman, A. & Viitasalo, M. 2019. Identifying areas prone to coastal hypoxia – the role of topography. Biogeosciences 16(16), 3183-3195. tietokayttoon. /sv ISBN PDF 978-952-383-111-7 ISSN PDF 2342-6799