Yleisseurojen tilanne ja tulevaisuus Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:32 Pasi Mäenpää (toim.) Yleisseurojen tilanne ja tulevaisuus Suomessa Pasi Mäenpää (toim.) Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:32 Opetus- ja kulttuuriministeriö © 2021 tekijät ja opetus- ja kulttuuriministeriö ISBN pdf: 978-952-263-826-7 ISSN pdf: 1799-0351 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Kannen kuvat: yllä: Turun Urheiluliitto, kesk. vas.: Kurikan ryhti, kesk. oik.: Mäntyharjun Virkistys, alla vas.: Kurikan ryhti, alla oik.: Ilves Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 21.6.2021 Yleisseurojen tilanne ja tulevaisuus Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:32 Teema Liikunta Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijä/t Toimittaja/t Pasi Mäenpää Yhteisötekijä Kieli suomi Sivumäärä 96 Tiivistelmä Suomalaisia liikunta- ja urheiluseuroja on tutkittu jonkun verran, mutta vähintään kahden eri toiminnallisen jaoston yleisseurat ovat jääneet seuratoiminnan kehityksen tarkastelussa vähälle huomiolle. Yleisseurojen selvityksen ohjaavat kysymykset olivat: - Kuinka yleisseurojen määrä eri lajeissa ja maan eri osissa jakautuvat? - Miten yleisseurojen toimintamallit eroavat toisistaan? - Kuinka vahvat yleisseurat ovat menestyksensä luoneet? Miksi lajijaostot eroavat yleisseuroista? - Mitkä ovat yleisseurojen toimintamallien vahvuudet ja heikkoudet – uhat ja mahdollisuudet? Olemassa olevien tietolähteiden lisäksi tietoa kerättiin yleisseurojen seurakyselyllä (n=135) ja seurajohtajien ja seuratoiminnan asiantuntijoiden haastatteluilla (n=33). Yleisseuroja on Suomessa noin 1 000 eli noin 13 prosenttia kaikista seuroista. Yleisseurojen jäsenten ja vuositulojen määrä kattaa noin viidenneksen seuratoiminnan kokonaisuudesta. Yhden lajin erikoisseuroja perustaminen on yleistynyt ja näin yleisseurojen suhteellinen osuus seurojen kokonaismäärästä on vähentynyt. Kaksi kolmesta yleisseurasta pitää seuran nykytilannetta hyvänä tai erittäin hyvänä. Yleisseurojen välillä on suuria eroja. Osa yleisseuroista kasvaa ja kehittyy, mutta osa kuihtuu. Pääosaa suurista yleisseuroista johdetaan entistä ammattimaisemmin ja seuran jäsenmäärä ja vuositulot ovat kasvaneet. Hiipuvilla yleisseuroilla haasteet liittyvät pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa toimintaedellytysten heikentymiseen ja kasvukeskuksissa myös seurojen välisen laatukilpailun kiristymiseen. Yleisseuroista 40 prosenttia arvioivat seuran elinvoiman pysyvän tulevaisuudessa ennallaan ja 38 prosenttia arvioivat elinvoiman parantuvan. Seuratoiminnan erikoistumisesta ja eriytymisestä huolimatta suuruuden synergiaedut ja yhteistyön monet mahdollisuudet antavat yleisseuroille kasvamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Yleisseurojen kehittyminen on yksittäisten seurojen oman aktiivisuuden varassa. Yleisseurojen toimintamallin yleistä kehitystyötä ei tee Suomessa juuri kukaan. Asiasanat liikunta, liikuntaseurat, urheiluseurat, järjestöt, organisaatio, yleisseura, monilajiseura ISBN PDF 978-952-263-826-7 ISSN PDF 1799-0351 ISBN painettu ISSN painettu Asianumero Hankenumero Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-826-7 Presentationsblad 21.6.2021 Situationen och framtiden för de allmänna föreningarna i Finland Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2021:32 Tema Idrott Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet Författare Redigerare Pasi Mäenpää Utarbetad av Språk finska Sidantal 96 Referat De finländska idrotts- och motionsföreningarna har studerats i någon mån, men allmänna föreningar med minst två funktionella sektioner har inte ägnats någon stor uppmärksamhet i granskningen av hur föreningsverksamheten utvecklas. De riktgivande frågorna i undersökningen av de allmänna föreningarna var: – Hur fördelar sig antalet allmänna föreningar i olika grenar och i olika delar av landet? – Hur skiljer sig de allmänna föreningarnas verksamhetsmodeller sig från varandra? – Hur har de framgångsrika föreningarna skapat sin framgång? Varför skiljer sig grensektionerna från de allmänna föreningarna? – Vilka är styrkorna och svagheterna, hoten och möjligheterna, i de allmänna föreningarnas verksamhetsmodeller? Utöver befintliga informationskällor samlades uppgifter in genom en föreningsenkät (n=135) och intervjuer med föreningsledare och experter på föreningsverksamhet (n=33). Det finns cirka 1 000 allmänna föreningar i Finland, dvs. 13 procent av alla föreningar. Antalet medlemmar i de allmänna föreningarna och årsinkomsterna täcker cirka en femtedel av den totala förenings- verksamheten. Det har blivit vanligare att man bildar specialföreningar för en gren och på så sätt har den relativa andelen allmänna föreningar av det totala antalet föreningar minskat. Två tredjedelar av de allmänna föreningarna anser att föreningens nuvarande situation är god eller mycket god. Det finns stora skillnader mellan de allmänna föreningarna. En del av de allmänna föreningarna växer och utvecklas, men en del förtvinar. Huvuddelen av de stora allmänna föreningarna leds allt mera professionellt och antalet medlemmar i föreningarna och föreningarnas årsinkomster har växt. De föreningar som förtvinar har svårigheter i små och landsortsliknande kommuner i och med att verksamhetsförutsättningarna blivit sämre och i tillväxtorterna i och med att kvalitetskonkurrensen mellan föreningarna hårdnat. 40 procent av de allmänna föreningarna uppskattar att föreningens livskraft kommer att vara densamma i framtiden och 38 procent uppskattar att livskraften kommer att förbättras. Trots att föreningsverksamheten har specialiserats och differentierats ger de många möjligheterna i synergifördelarna på grund av storlek och samarbetet de allmänna föreningarna möjligheter att växa i framtiden. Utvecklingen i de allmänna föreningarna hänger på de enskilda föreningarnas aktivitet. Det är nästan ingen som ägnar sig åt allmänt arbete för att utveckla en verksamhetsmodell för allmänna föreningar i Finland. Nyckelord allmän förening, fleridrottsförening, motion, motionsföreningar, idrottsföreningar, organisationer ISBN PDF 978-952-263-826-7 ISSN PDF 1799-0351 ISBN tryckt ISSN tryckt Ärendenummer Projektnummer URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-826-7 Description sheet 21 June 2021 The current situation and the future of multi-sport clubs in Finland Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2021:32 Subject Sport Publisher Ministry of Education and Culture Author(s) Editor(s) Pasi Mäenpää Group author Language Finnish Pages 96 Abstract While Finnish sports clubs have been reasonably well researched, multi-sport clubs with at least two different functional divisions and their development have so far received little attention in research literature. The guiding questions for this study on multi-sport clubs were: - What is the distribution of multi-sport clubs in different sports and different regions of the country? - How do multi-sport clubs differ from each other in terms of their operating models? - How have powerful multi-sport clubs secured their success? Why do sports divisions differ from multi-sport clubs? - What are the strengths and weaknesses of the operating models of multi-sport clubs, as well as their threats and opportunities? In addition to the existing data sources, data was collected through a survey aimed at multi-sport clubs (n=135) and interviews with club leaders and experts (n=33). There are approximately 1,000 multi-sport clubs in Finland, which represents approximately 13 per cent of all sports clubs. The membership and the annual income of multi-sport clubs accounts for approximately one fifth of the total club activities. The creation of specialised clubs of a single sport has become more common and has resulted in a decrease in the proportion of multi-sport clubs. Two out of three multi-sport clubs consider their current situation to be good or very good. There are, however, major differences between the multi-sport clubs themselves. While some multi-sport clubs are expanding and developing their activities, others are declining. Most of the major multi-sport clubs are managed more professionally than before, and club memberships and annual incomes have grown. The challenges for the declining multi-sport clubs relate to the reduced resources in small and rural municipalities and also to stiffer competition between clubs in growing urbanisations in terms of quality. Forty per cent of multi-sport clubs estimate that the club will remain equally viable in the future and 38 per cent expect their operations and impact to grow. Despite the specialisation and differentiation of club activities, the economy of scale achieved through synergy and the many opportunities available for cooperation give multi-sport clubs a chance to grow in the future. The development of multi-sport clubs rests on the proactiveness of each individual club. At the moment, no concentrated development work to improve the operating models of multi-sport clubs is underway. Keywords multi-sport club, sports, exercise clubs, sports clubs, organisations ISBN PDF 978-952-263-826-7 ISSN PDF 1799-0351 ISBN printed ISSN printed Reference number Project number URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-826-7 Sisältö 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Kuinka selvitys tehtiin? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3 Taustatietoja yleisseuroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3.1 Seurakentän muutoksista Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3.2 Monilajiseurat Suomessa 2020-luvulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3.3 Asiantuntijoiden arvioita yleisseuroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 4 Seurakyselyn tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 4.1 Perustietoja kyselyyn vastanneista yleisseuroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 4.2 Jaostot ja lajiohjelma – tilanne ja vaihtuvuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 4.3 Yleisseurojen päätoimiset työntekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 4.4 Pääseuran rooli yleisseuroissa ja yleisseurojen johtaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 4.5 Yleisseurojen vahvuuksia ja heikkouksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 4.6 Yleisseurojen tulevaisuus – mahdollisuuksia ja uhkia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 4.7 Yleisseurojen polarisoituminen – suuret profiilierot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 4.8 Toiveita tukipalveluista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 4.9 Koronapandemian vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 5 Neljän vahvan yleisseuran esittely. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 5.1 Tampereen Ilves . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 5.2 Turun Urheiluliitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 5.3 Kurikan Ryhti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 5.4 Mäntyharjun Virkistys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 6 Yhteenvetoa, johtopäätöksiä ja pohdintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 6.1 Yhteenvetoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 6.2 Johtopäätöksiä ja pohdintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 Liite. Seurakysely yleisseuroille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 7OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 1 Johdanto Maailma muuttuu, Suomi muuttuu, liikuntakulttuuri muuttuu, urheilun lajikulttuurit muut- tuvat ja seuratoiminta muuttuu. Suomalainen seuratoiminta on eriytynyt, moninaistunut, ammattimaistunut, kustannustaso on noussut ja yhden lajin erikoisseurojen määrä on li- sääntynyt (Koski ja Mäenpää 2018). Yleisseurat ovat jääneet seuratoiminnan kehityksen tarkastelussa vähälle huomiolle. Mo- nen yleisseuran johtajan mielestä yleisseuran toimintamallin kehittäminen ei nykyään kuulu Suomessa kenellekään. Lajiliitot lähestyvät yleisseuroissa pääosin suoraan oman la- jin jaostoa eikä muillakaan liikunnan valtakunnallisilla tai alueellisilla järjestöillä ole erillisiä palvelutoimia yleisseuroja koskien. Selvityksiä ja tutkimuksia, jotka kohdistuvat erityisesti yleisseuroihin on tehty vähän, jos lainkaan. Tämä selvitys haluaa kirkastaa kuvaa suomalaisista yleisseuroista ja herättää keskustelua yleisseurojen roolista ja asemasta seuratoiminnan kokonaisuudessa. Yleisseurojen pitkä perinne ansaitsee lisää huomiota edes kertaluontoisena selvityksenä. Käsitteistä Tässä selvityksessä käytetään muutamia käsitteitä, jotka kaipaavat tarkennusta heti alussa. Tässä selvityksessä käytämme käsitettä yleisseura, koska se on ollut käytössä jo pitkään ja seurat itse käyttävät sitä edelleen laajasti. Yleisseura on rekisteröity yhdistys, joka toteut- taa päätarkoituksenaan liikuntaa tai urheilua ja seura on organisoinut toimintansa vähin- tään kahden eri toiminnallisen jaoston alle. Viime vuosina näistä seuroista käsite monilaji- seura on myös yleistynyt. Näihin termeihin ja niiden eroihin palataan selvityksen lopussa kappaleessa 6 ”Yhteenvetoa, johtopäätöksiä ja pohdintaa”. Pääseuralla tarkoitamme yleisseurassa jaostojen toiminnan ulkopuolella olevaa yhteistä ja yleistä toimintaa. Jaostoilla tarkoitetaan seuran organisaation sisällä omaksi toiminnalli- seksi yksiköksi eroteltujen urheilulajien ja mahdollisten muiden toiminnallisten yksiköiden toimintaa. 8OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kiitos …yleisseurojen johtajat. Jaksoitte täyttää laajan kyselyn, osallistua haastatteluihin ja vastata sähköpostilla täydentäviin kysymyksiin. Saimme hyvän aineiston kasaan. …lajiliitot ja muut liikuntajärjestöt myötämielisestä suhtautumisesta selvitykseen ja kyselyn välittämisestä yleisseuroille. … seuratoiminnan 17 asiantuntijaa alkuvaiheen tiedoista, näkemyksistä ja sparrauksesta. … Outi Aarresola, Pasi Koski ja Anni Polari sisällön ja prosessin asiantuntijuudesta, sekä selvityksen toteuttamisesta. … opetus- ja kulttuuriministeriö ja Sari Virta selvityksen mahdollistamisesta. Kymmenen kuukauden tutkimusmatka yleisseurojen maailmaan on ollut mielenkiintoinen ja antoisa. Lempäälässä 21.5. 2021 Pasi Mäenpää 9OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 2 Kuinka selvitys tehtiin? Smart Sport -osuuskunta sai kesäkuussa 2020 opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustuksen selvityksen tekemiseen yleisseurojen tilanteesta ja tulevaisuudesta. Selvityksen vastaavana toteuttajana toimi Pasi Mäenpää. Seurakyselystä ja sen tulosten analysoinnista vastasivat Pasi Mäenpää ja Anni Polari. Selvityksen asiantuntijaryhmään kutsuttiin Outi Aarresola ja Pasi Koski. Asiantuntijaryhmä työskenteli 17.8.2020–17.5.2021 välisenä aikana. Asiantuntijaryhmä suunnitteli, sparrasi ja toteutti selvitystä viidessä erillisessä kokouksessa, sekä lukuisten puhelujen ja sähköpos- tien välityksellä. Ennen varsinaisen seurakyselyn toteutusta aikavälillä 9.–25.9.2020 haastateltiin seura- toiminnan asiantuntijaa puhelimessa tai Teams-kokoussovelluksella. Haastateltavista viisi oli lajiliittojen, viisi liikunnan aluejärjestöjen ja kaksi seuratoiminnan muuta asiantuntijaa. Haastattelujen tavoitteena oli saada lisätietoja ja arvioita yleisseuratoiminnan nykytilan- teesta ja tulevaisuudesta. Asiantuntijahaastattelujen kesto vaihteli 20–50 minuutin välillä. Seurakyselyn kysymykset suunniteltiin lokakuussa 2020. Kyselyn teemat ja kysymykset suunniteltiin seuraavien ohjaavien kysymysten pohjalta: − Kuinka yleisseurojen määrä eri lajeissa ja maan eri osissa jakautuvat? − Miten yleisseurojen toimintamallit eroavat toisistaan? − Kuinka vahvat yleisseurat ovat menestyksensä luoneet? Miksi lajijaostot eroavat yleisseuroista? − Mitkä ovat yleisseurojen toimintamallien vahvuudet ja heikkoudet – uhat ja mahdollisuudet? Kyselyn koetäytön teki Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen 26.10.2020. Lopullisen kyselyn (liitteenä) välityspyyntö lähetettiin 2.–3.11.2020 30 lajiliitolle, 15 alue- järjestölle ja kahdelle liikuntajärjestölle (FSI, TUL). Olympiakomitea välitti vastauspyyntöä kahdesti seuratoiminnan uutiskirjeessä, sekä Tähtiseurojen Facebook-ryhmässä. Edellä mainituille tahoille kyselystä lähetettiin vielä muistutusviesti 22.11.2020 ja tieto viikon jatko ajasta vastaamiselle. 10 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Seurakysely oli avoinna 2.–30.11.2020 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 139 vas- tausta. Analysoitavasta aineistosta poistettiin neljä vastausta kahdesta eri syystä: 1) yh- destä seurasta oli tullut kaksi vastausta – puheenjohtajan vastaus jätettiin seuran vastauk- seksi, 2) kolme seuraa ilmoittivat, että seurassa on yksi jaosto ja seuran tietojen tarkistuk- sen jälkeen seurat todettiin yhden lajin erikoisseuraksi ja näiden seurojen tiedot poistettiin analysoitavasta aineistosta. Kyselyn analysointi tehtiin 135 yleisseuran antamista tiedoista. Ennen analysointia tarkis- tettiin saatujen tietojen luotettavuus. Muutamia epäloogisia tietoja poistettiin tai muutet- tiin seuralta tai muista tietolähteistä saatujen tietojen pohjalta. Muutoksia tehtiin seurojen perustamisvuosiin, kuntatyyppi-luokituksiin, päätoimisiin työntekijöihin ja talouslukuihin liittyviin tietoihin. Kyselyn tiedoista valittiin neljä vahvaa yleisseuraa haastatteluun. Neljästä seurasta haasta- teltiin yhteensä 12 seurajohtajaa. Kaikista seuroista haastateltavien joukossa oli sekä johta- jia pääseurasta, että lajijaostoista. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää yleisseuran histo- riaa, nykytilannetta ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä, johtamista ja organisoitumista, sekä seuran vahvuuksia ja heikkouksia. Haastattelut toteutettiin 12.2.–2.3.2021 välisenä aikana. Pääseurojen johtajien kanssa haastattelujen kesto vaihteli 40–75 minuutin ja laji jaostojen johtajien kanssa 30–50 minuutin välillä. Haastattelut toteutti Pasi Mäenpää. Kyselyn tuloksia haluttiin täydentää yleisseuroissa lopettaneiden tietojen syventämiseksi. Kyselystä poimittiin 22 sellaista yleisseuraa, joista joku jaosto oli lopettanut 2010-luvulla. Seuroille lähetettiin lisäkysymys lopettamisesta ja sen syistä. Vastaukset saatiin 19 seuralta ja näistä neljän seuran johtajat vielä haastateltiin 25.2.–16.3.2021 välisenä aikana. Haastat- telujen tavoitteena oli selvittää miksi ja miten lajijaosto erosi yleisseurasta. Haastattelujen kesto vaihteli 15–40 minuutin välillä. Haastattelut toteutti Pasi Mäenpää. Yleisseurojen selvitysprosessin aikana tietoja haettiin kolmessa eri vaiheessa ja koko prosessi kesti yhteensä kymmenen kuukautta. 11 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:32 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:32 Kuvio 1. Yleisseurojen selvitysprosessin vaiheet 1.8.2020–31.5.2021 välisenä aikana. Seurakyselyn katoanalyysia Yleisseurojen määrä suomessa on noin 1 000 (kts. luku 3.2.). seurakyselyyn saatiin vastauk- sia yhteensä 135 yleisseuralta, joka vastaa noin 13 prosenttia kaikista yleisseuroista. Vastauksia saatiin kaikilta kuudelta aVi-alueelta. Vastauksia tuli aVi-alueen väestömää- rään suhteutettuna melko tasaisesti neljältä alueelta. etelä-suomen ja lapin aVi-alueilta vastauksia saatiin suhteessa noin puolet vähemmän kuin neljältä muulta alueelta. etelä- suomen aVi-alueella yleisseurojen suhteellinen määrä kaikkien seurojen määrästä on noin puolta pienempi kuin muualla suomessa (kts luku 3.2.), joten kyselyyn vastaajien määrä etelä-suomen osalta oli looginen yleisseurojen kokonaismäärä huomioiden. jäsenmäärältään ja vuosituloiltaan suuret yleisseurat vastasivat seurakyselyyn hieman aktiivisemmin kuin pienemmät yleisseurat. asiantuntijaryhmän arvioiden mukaan noin puolet suomen kymmenestä suurimmasta yleisseurasta vastasi kyselyyn. Huolimatta otoksen lievästä painottumisesta suurempiin yleisseuroihin saadut vastaukset edustavat varsin tasapainoisesti yleisseurojen tilannetta suomessa. Elokuu 2020 Selvitysprosessin suunnittelu ja käynnistäminen Syyskuu 2020 Kyselyn suunnittelu ja toteutus Asiantuntijoiden haastattelut Seurakyselyn vastausaika 2.–30.11.2020 Joulukuu 2020–Maaliskuu 2021 Kyselyn ja haastattelujen yhteenveto ja analysointi Maalis–Toukokuu 2021 Raportin kirjoitustyö ja tarkistaminen Raportin taitto Lokakuu 2020 Seurojen haastattelut ja lisätietojen hankinta Valmis raportti 21.6.2021 Helmi–Maaliskuu 2021 12 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 3 Taustatietoja yleisseuroista 3.1 Seurakentän muutoksista Suomessa Pasi Koski Maamme seuratoiminnan alkuvuosikymmeninä, 1900-luvun alussa, oli tyypillistä, että urheilullisen organisoitumisen taustalla oli erilaisten valistusjärjestöjen aatteellista perin- nettä. Esimerkiksi vapaapalokuntien, työväenyhdistysten, nuoriso- ja raittiusseurojen yh- teyteen syntyi urheiluosastoja, joista monet sitten itsenäistyivät omaksi urheiluseurakseen (Arponen 1981, 12). Valistuksellinen ote oli vahvaa. Toiminnan tärkein rooli oli lähialueen nuorison yhteen kokoaminen. Urheilullinen erikoistuminen tai lajikorosteinen orientaatio eivät olleet tuossa vaiheessa etusijalla. Niinpä seurojen ohjelmissa oli monia lajeja, joiden myötä nuorille riitti tekemistä vaikkapa eri vuodenaikoina. Tämän päivän tilanteeseen ver- rattuna oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä erilaisia urheilulajeja tai -muotoja vain muutamia, lajiliitoista puhumattakaan. Vähitellen toiminta liikunnan ja urheilun alalla vilkastui ja seurojen määrä alkoi kasvaa. Harrastajamäärän kasvun myötä myös toiminnan kirjo laajeni. Erilaisia urheilumuotoja il- maantui harrastettavaksi ja samalla lajien organisoituminen valtakunnallisiksi lajiliitoiksi yleistyi. (Koski 1987) Vuonna 1910 lajiliittoihin verrattavissa olevia SVUL:n (tuolloin Suo- men Voimistelu- ja urheiluliitto, sittemmin Suomen Valtakunnan Urheiluliitto) lajijaostoja oli neljä: 1) voimistelu, 2) yleisurheilu, 3) paini ja atletiikka sekä 4) hiihto, luistelu ja pyöräily. Vuonna 1932 jaostojärjestelmästä siirryttiin lajien erikoisliittoihin, joita alkuvaiheessa oli seitsemän. Vuonna 1939 määrä oli kasvanut 11:een ja sotien jälkeen vuonna 1949 niitä oli jo 16. Sen jälkeen kasvu oli ripeää. Vuonna 1980 SVUL:n jäsenenä oli 44 eri urheilumuotojen edis- tämiseen perustettua jäsenliittoa. Kymmenen vuotta myöhemmin 1990 niitä oli jo 53. Merkittävimmät lajit, jotka eivät kuuluneet SVUL:n toimintapiiriin olivat tuossa vaiheessa jalkapallo ja jääpallo, jotka toimivat itsenäisesti. Lisäksi esimerkiksi keilailu, kehonraken- nus, shakki ja biljardi olivat SVUL:n lajilistan ulkopuolella ja vuonna 1998 silloisessa SLU:ssa (Suomen Liiikunta ja Urheilu) lajiliitoiksi luokitettuja jäseniä oli 73 (Arponen 1981, 40–41; Koski 1987, 18; Koski & Heikkala 1998, 62–63). Vuonna 2019 valtionavustuksia saaneita laji- liittoja oli kaikkiaan 72 (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020, 53). Kaikki liikuntalajit eivät kuitenkaan näy lajiliittoina, ovathan esimerkiksi maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty Suomen Hiihtoliiton vastuulla. Vuoden 1986 seuratutkimuksen 13 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 aineiston seuroilla (n=835) oli ohjelmassaan 95 eri lajia. Kolme vuosikymmentä myöhem- min vuonna 2016 vastaavanlaisessa aineistossa eri lajeja oli mainittu 135, eli lajikirjo oli tuossa ajassa kasvanut 40 uudella liikuntamuodolla (Koski & Mäenpää 2018, 41). Eriytyminen, moninaistuminen ja ammattimaistuminen vahvistuu Lajiliittojen toiminnassa siirryttiin harrastelusta vähitellen kohden ammattimaisuutta. (Koski & Heikkala 1998). Ammattimaistuminen on merkinnyt muun muassa suunnitelmalli- sen ja tavoitteellisen toiminnan korostumista. Strategista ajattelumallia työkaluineen alet- tiin soveltaa yhä yleisemmin ja samalla toiminnan tuloksellisuus alkoi korostua. Lajiliittojen jäsenseurat taas ovat lajiliiton kokonaisuudessa keskeisiä tulosyksiköitä. Tämä prosessi ei ainakaan ole ollut hidastamassa erikoisseurakehityksen vahvistumista. Maamme liikunnan ruohonjuuritason organisoitumisen kehitystä onkin viime vuosikym- meninä kuvailtu termein eriytyminen, moninaistuminen ja ammattimaistuminen (esim. Koski & Mäenpää 2018). Näihin kuhunkin kytkeytyy myös se kehityskulku, jonka myötä erikoisseurojen määrä ja suhteellinen osuus yleisseuroihin verrattuna on kasvanut merkit- tävästi. Kuviossa 2. on kuvattu vuoden 2016 seuratutkimusaineiston seurojen lajimäärien jakaumat seuran perustamisvuosikymmenen perusteella. Kuvion jakaumat muistuttavat yleislinjoiltaan aiempien vuosikymmenten seuratutkimusten tietoja (Koski 2000, 39; Koski 2009, 43). Ennen 1950-lukua perustetuista seuroista kolmessa ensimmäisessä aineistossa yleisseurojen osuus oli 70 prosentin tuntumassa. Tuoreimmassakin vuoden 2016 aineis- tossa näiden vanhimpien seurojen keskuudessa yleisseurat olivat enemmistönä. 14 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 2. Seurojen lajimäärä vuoden 2016 seuratutkimuksen aineistossa seuran perustamisvuosikymmenen mukaan (%, n=768) (Koski & Mäenpää 2018, 43) Eri vuosikymmenten tietoja tarkastellen voi todeta, että yleisseurojen osuus seuroista on sitä pienempi, mitä uudemmasta seurasta on kyse. Kuluvan vuosituhannen toisella vuo- sikymmenellä perustetuista seuroista vähemmän kuin yksi kymmenestä voidaan lukea yleisseuraksi. Seurojen keskittyminen yhteen lajiin ei ole vain suomalainen ilmiö. Yhden lajin erikoisseu- rojen osuuden kasvu näyttää olevan yleistä ainakin Euroopassa. Elmose-Østerlundin et al. (2020, 371) tutkimuksessa mukana olleesta kymmenestä maasta seitsemässä vähintään kolme neljäsosaa seuroista oli yhden lajin seuroja. Kolmessa muussa maassa (Saksassa, Unkarissa ja Norjassa) yhden lajin seurojen osuus oli vähän pienempi, mutta kuitenkin kolmen viidesosan luokkaa. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1910-l. tai ennen 1920- 1930- 1940- 1950- 1960- 1970- 1980- 1990- 2000- 2010- % Seuran perustamisvuosikymmen 2 lajia 3 lajia 4 tai enemmän 1 laji 15 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 3.2 Monilajiseurat Suomessa 2020-luvulla Outi Aarresola, Sanna Pusa ja Tuomas Vihinen Tässä luvussa tarkastellaan Seuratietokannan tietoja monilajiseuroista. Seuratietokanta on Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kokoama tietokanta lajiliittojen jäsen- seuroista (www.seuratietokanta.fi). Tiedot perustuvat valtionapua saaneiden lajiliittojen hakemustietoihin, jotka on kerätty syksyllä 2020. Lajiliittoja on aineistossa yhteensä 68 ja seuroja 7 571. Monilajiseuralla tarkoitetaan seuraa, joka on jäsenenä useammassa kuin yhdessä lajilii- tossa. Tämä luokittelu on yksinkertainen ratkaisu yleisseurakysymykseen, kun kyseessä on rekisteriaineisto. Koska isoa aineistoa ei voi seurakohtaisesti käydä läpi, on ollut tar- peen käyttää tätä yksinkertaista luokittelua. Kaikki tässä monilajiseuroiksi määritellyt eivät välttämättä toimi yleisseurojen tavoin lajijaostojen kautta, vaan seuralla voi olla esimer- kiksi vain eri lajien toimintaa. Toisaalta yhden lajiliiton alla voi toimia monta lajia, kuten esimerkiksi voimistelussa. Näiden liittojen jäsenseurat näkyvät tietokannassa kuitenkin erikoisseuroina, silloin kun kiinnittyvät vain yhteen lajiliittoon. Kaikkiaan Seuratietokannan aineisto antaa kuitenkin hyvän yleiskuvan monilajisuudesta seurakentässä. Seuratietokannan 7 571 seurasta 978 oli monilajiseuroja, eli 13 prosenttia. Monilajiseu- rojen määrä eri lajiliitoissa vaihteli paljon (taulukko 1). Suhteessa eniten monilajisia jä- senseuroja on Ampumahiihtoliitolla, Urheiluliitolla sekä Hiihtoliitolla. Seuraavaksi listalla tulevat lajeina painonnosto, paini ja vapaaottelu. Lukumäärällisesti eniten monilajiseuroja on Urheiluliitolla (449), Hiihtoliitolla (384), Palloliitolla (223), Painonnostoliitolla (220) ja Suunnistusliitolla (198). Merkillepantavaa on, että monilajiseuroja ei ole yleisen mielikuvan mukaisesti vain perinteisissä yksilölajeissa, vaan myös monissa joukkuelajeissa monilaji- seurojen osuus on yli neljännes. 20 lajiliitolla monilajiseurojen osuus jäsenseuroista on alle kymmenen prosenttia ja seitsemän lajiliiton jäsenistöstä ei löytynyt yhtään monilajiseuraa. 16 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Taulukko 1. Monilajiseurojen määrä ja osuus (%) eri lajeissa, järjestetty suhteellisen osuuden mukaan suurimmasta pienimpään. Lajiliitto Monilaji- seurat Erikois- seurat Seuroja yhteensä Monilajiseurojen osuus kaikista seuroista Suomen Ampumahiihtoliitto 90 5 95 95 % Suomen Urheiluliitto 449 106 555 81 % Suomen Hiihtoliitto 384 104 488 79 % Suomen Painonnostoliitto 220 86 306 72 % Suomen Painiliitto 68 35 103 66 % Suomen Vapaaotteluliitto 18 10 28 64 % Suomen Muaythai-liitto 20 13 33 61 % Suomen Suunnistusliitto 198 131 329 60 % Kansainvälinen Voimalajiliitto 10 7 17 59 % Suomen Potkunyrkkeilyliitto 38 27 65 58 % Suomen Triathlonliitto 50 41 91 55 % Suomen Voimanostoliitto 69 58 127 54 % Suomen Lentopalloliitto 173 147 320 54 % Suomen Ringetteliitto 20 17 37 54 % Suomen Cheerleadingliitto 30 28 58 52 % Suomen Pesäpalloliitto 88 93 181 49 % Suomen Nyrkkeilyliitto 46 61 107 43 % Suomen Pyöräily 47 64 111 42 % Suomen Jääpalloliitto 14 22 36 39 % Suomen Luisteluliitto 15 26 41 37 % Suomen Hockeyliitto 6 11 17 35 % Suomen Käsipalloliitto 11 21 32 34 % Suomen Sulkapalloliitto 37 72 109 34 % Suomen Pöytätennisliitto 22 44 66 33 % Suomen Uimaliitto 43 92 135 32 % Suomen Koripalloliitto 63 143 206 31 % 17 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Lajiliitto Monilaji- seurat Erikois- seurat Seuroja yhteensä Monilajiseurojen osuus kaikista seuroista Suomen Jääkiekkoliitto 95 230 325 29 % Suomen Voimisteluliitto 104 264 368 28 % Suomen Palloliitto 223 596 819 27 % Suomen Judoliitto 34 91 125 27 % Suomen Salibandyliitto 194 582 776 25 % Suomen Karateliitto 29 93 122 24 % Suomen Aikidoliitto 15 50 65 23 % Suomen Melonta- ja Soutuliitto 28 94 122 23 % Suomen Valjakkourheilijoiden liitto 9 31 40 23 % Suomen Taitoluisteluliitto 17 59 76 22 % Suomen Kaukalopalloliitto 13 52 65 20 % Suomen frisbeegolfliitto 31 134 165 19 % Suomen Pétanque-Liitto 8 39 47 17 % Suomen Ratagolfliitto 5 26 31 16 % Suomen Jousiampujain Liitto 7 46 53 13 % Suomen Curlingliitto 3 20 23 13 % Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto 4 27 31 13 % Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto 4 27 31 13 % Suomen Vesihiihtourheilu 1 8 9 11 % Suomen Tennisliitto 16 140 156 10 % Suomen Ampumaurheiluliitto 29 268 297 10 % Suomen ITF Taekwon-Do 3 28 31 10 % Suomen Taekwondoliitto 6 63 69 9 % Suomen Squashliitto 2 30 32 6 % Suomen Tikkaurheiluliitto 3 46 49 6 % Suomen Lumilautaliitto 1 16 17 6 % Suomen Shakkiliitto 4 81 85 5 % 18 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Lajiliitto Monilaji- seurat Erikois- seurat Seuroja yhteensä Monilajiseurojen osuus kaikista seuroista Sukeltajaliitto 6 140 146 4 % Suomen Agilityliitto 9 236 245 4 % Suomen Moottoriliitto 5 177 182 3 % Suomen Purjehdus ja Veneily 5 296 301 2 % Suomen Dartsliitto 1 87 88 1 % Suomen Golfliitto 1 124 125 1 % AKK Motorsport 2 321 323 1 % Suomen Ratsastajainliitto 2 506 508 0 % Suomen Biljardiliitto 0 98 98 0 % Suomen Bridgeliitto 0 53 53 0 % Suomen Ilmailuliitto 0 191 191 0 % Suomen Keilailuliitto 0 63 63 0 % Suomen Krikettiliitto 0 37 37 0 % Suomen Rugbyliitto 0 17 17 0 % Suomen Tanssiurheiluliitto 0 79 79 0 % Nykyisten monilajiseurojen rekisteröitymisvuosikymmen on kuvattu kuviossa 1. Rekisteröi- tymisellä tarkoitetaan seuran rekisteröimistä patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään yhdistysrekisteriin. Rekisteriä on alettu ylläpitää vuonna 1919, joten tätä vanhempien seu- rojen rekisteröinti näkynee vuoden 1919 tai 1920-luvun tilastossa. Muutoin rekisteröimi- nen vastaa käytännössä seuran perustamista. Suurin osa monilajiseuroista on rekisteröity 1950-luvulla tai aiemmin, kun taas kaikista Seuratietokannan seuroista eniten seuroja on rekisteröity 1980-luvulla tai sen jälkeen. Tähän erilaiseen trendiin on vaikuttanut osin yleisseurojen jakautuminen erikoisseuroiksi, mutta erityisesti uusien seurojen perustaminen erikoisseuroina. Viimeisimpinä vuosi- kymmeninä monilajiseuroja on perustettu noin 50, kun kaikkiaan seuroja on perustettu 1980–2010-luvuilla yli tuhat vuosikymmenessä. Monilajiseurojen osuus perustetuista seu- roista on siis jäänyt muutamaan prosenttiin. Vuonna 2010 ja sen jälkeen on perustettu yhteensä 56 monilajiseuraa. Yleisimmät lajit näillä seuroilla ovat olleet triathlon, pyöräily, jalkapallo ja salibandy. Kaikkiaan seurat 19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 ovat liittyneet 37 eri lajiliittoon, eli monilajiseuroja perustetaan edelleen monenlaisilla lajiprofiileilla. Kuvio 3. Rekisteröityjen monilajiseurojen (n=978) perustamisen määrä eri vuosikymmeninä. Yleisseuroja pidetään yleensä perinteisenä seuramallina ja siten seuramallina, joka on ylei- sempi maaseudulla kuin kaupungeissa. Kuviossa 2 on esitetty seuratietokannan monilaji- seurojen osuus eri kuntatyypeissä, kun tarkastellaan jakautumista maaseutumaisiin kun- tiin, taajaan asuttuihin kuntiin ja kaupunkimaisiin kuntiin (Tilastokeskuksen kuntaluoki- tus). Suurin osa monilajiseuroista (53 %) on kaupunkimaisissa kunnissa, mutta tämä osuus on pienempi kuin kaikkien seurojen sijoittuminen kaupunkimaisiin kuntiin (68 %). Taajaan asutuissa kunnissa on 20 prosenttia monilajiseuroista, kun kaikista seuroissa näissä kun- nissa on 18 prosenttia. Maaseutumaisissa kunnissa toimii 27 prosenttia monilajiseuroista (kaikissa seuroissa osuus on 14 prosenttia). Monilajiseuroja on siis suhteessa enemmän harvaan asutuilla alueilla verrattuna koko seura-aineistoon, vaikka yleisesti sekä monilaji- että erikoisseurat sijoittuvat useimmin kaupunkimaisiin kuntiin, väestön määrää luonnolli- sesti mukaillen. 2 545656 849188 103 154 178 110 2 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 202020102000199019801970196019501940193019201910 Seurojen lukumäärä 20 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 4. Monilajiseurojen (n=977) jakautuminen erityyppisiin kuntiin. Alueellisesti tarkasteltuna monilajiseuroja toimii 284 kunnassa 301 kunnasta, joissa seuroja Seuratietokannan mukaan on (yhteensä kuntia on 309). Toisin sanoen lähes joka kunnasta löytyy joku monilajiseura. Maakunnittain monilajiseurojen osuus vaihtelee 7,5 ja 18,8 prosen- tin välillä (taulukko 2). Pienin monilajiseurojen osuus on Ahvenenmaalla (7,5 %) ja Uudella- maalla (8,2 %). Suurin osuus on Keski-Pohjanmaalla (18,8 %) ja Keski-Suomessa (17,9 %). 27 % 20 % 53 % Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat 21 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Taulukko 2. Monilajiseurojen määrä ja osuus (%), sekä monilajiseuroja sisältävien kuntien määrä maakunnittain. Maakunta Seuroja yhteensä Monilaji- seuroja Osuus kaikista seuroista (%) Kuinka monessa kunnassa on monilajiseuroja Ahvenanmaa 40 3 7,5 3 Etelä-Karjala 197 31 15,7 9 Etelä-Pohjanmaa 289 47 16,3 18 Etelä-Savo 231 36 15,6 11 Kainuu 108 13 12,0 7 Kanta-Häme 263 33 12,5 11 Keski-Pohjanmaa 101 19 18,8 8 Keski-Suomi 368 66 17,9 22 Kymenlaakso 249 39 15,7 6 Lappi 287 39 13,6 20 Pirkanmaa 672 89 13,2 22 Pohjanmaa 281 43 15,3 14 Pohjois-Karjala 232 41 17,7 12 Pohjois-Pohjanmaa 513 81 15,8 28 Pohjois-Savo 348 46 13,2 18 Päijät-Häme 240 24 10,0 10 Satakunta 333 58 17,4 14 Uusimaa 2184 180 8,2 25 Varsinais-Suomi 625 89 14,2 26 Yhteensä 7 561 977 12,9 284 Yhteenvetona voi todeta, että Seuratietokantaan perustuva monilajiseurojen tarkastelu antaa niistä yleistä mielikuvaa monipuolisemman kuvan. Vaikka erikoisseurat ovat vallit- seva seuramuoto, myös aivan uusia seuroja perustetaan monilajiseuroiksi. Lisäksi van- hoista erikoisseuroista voi tulla monilajiseuroja, kun seurat ottavat uusia lajeja ohjelmis- toonsa. Tällaisia lajeja voivat olla esimerkiksi triathlon, cheerleading ja frisbeegolf. Siten monilajisuus seurakentässä on elävää, eikä muutos tapahdu seurayhteisöissä vain erikois- tumisen suuntaan. 22 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Seuratietokanta-aineisto sisältää vain lajiliittojen jäsenseurat, joskin siinä on jo suuri osa suomalaisesta seurakentästä. Jäsenseurojen kautta seuratietokannassa on tavanomaisten urheiluseurojen – urheilutoimintaa harrastajille järjestävien seurojen – lisäksi myös muun- laisia yhdistyksiä. Näitä ovat esimerkiksi tuomariyhdistykset ja erilaiset vapaa-ajan yhdis- tykset, joilla on urheilutoimintaa. Esimerkiksi agilityliiton jäseninä on sekä nimenomaan agilityseuroja, mutta myös muita eläinyhdistyksiä. (ks. Aarresola 2021) Monilajisuuden lisäksi seurakenttään mahtuu siis ”monitoimintaisuutta” – kirjoa riittää paitsi eri lajeihin myös erilaisiin kansalaistoimintoihin. 3.3 Asiantuntijoiden arvioita yleisseuroista Pasi Mäenpää Ennen varsinaisen seurakyselyn tekemistä haastateltiin 17 seuratoimintaa hyvin tuntevaa asiatuntijaa. Haastatelluista henkilöistä viisi oli yksittäisen joukkuepalloilulajin edusta- jia, viisi yksittäisen yksilölajien edustajia ja viisi liikunnan aluejärjestöjen edustajia. Lisäksi haastateltiin kaksi seuratoiminnan yleistä asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin puhelin- haastatteluina ja ne kestivät 20–50 min/henkilö. Haastattelut toteutti Pasi Mäenpää. Haastattelujen tavoitteena oli saada asiantuntijoilta oma näkemys yleisseuratoiminnan ti- lanteesta ja tulevaisuudesta omassa lajissa tai omalla alueella, sekä tuoda laajempaa näke- mystä varsinaisen seurakyselyn teemavalintoihin, sekä itse kysymysten tekemiseen. Lisäksi 15 lajiliittojen ja aluejärjestöjen asiantuntijalta pyydettiin haastatteluissa nimeämään 1–3 vahvaa ja hyvin toimivaa yleisseuraa omasta lajista tai omalta alueelta. Haastatteluissa oli ennalta suunnitellut kaikille yhteiset teemat ja kaksi viisiportaista struk- turoitua kysymystä. Ensimmäinen strukturoitu kysymys liittyi yleisseurojen kehitykseen viimeisen 20 vuoden aikana. 23 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 5. Lajiliittojen ja aluejärjestöjen seuratoiminnan asiantuntijoiden arviot yleisseurojen osuuden muutoksesta oman lajin/alueen seuratoiminnan toimintavolyymista viimeisen 20 vuoden aikana. (n=15) Toisessa strukturoidussa kysymyksessä asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan yleisseuratoi- minnan kehittymistä seuraavan 20 vuoden aikana. Kuvio 6. Lajiliittojen ja aluejärjestöjen seuratoiminnan asiantuntijoiden arviot yleisseuratoiminnan osuuden muuttumisesta lajissa/alueella seuraavan 20 vuoden aikana. (n=15) Haastateltavien arviot vahvistivat ennakkokäsitystä siitä, että seuratoiminnan eriytyminen (Koski ja Mäenpää 2018) ja erikoisseurojen määrän lisääntyminen on pääosin vähentänyt yleisseurojen osuutta koko seuratoiminnan toimintavolyymista. Lähes kaikissa haastatte- luissa todettiin myös, että yleisseurat ovat lajiliittojen ja aluejärjestöjen seurapalvelujen näkökulmasta vain seuroja seurojen joukossa. Vain yleisseuroille tarjottavia erillisiä palve- luja tai toimenpiteitä ei ole tarjolla. Lajiliittojen osalta myös tunnustettiin, että oman lajin asioissa seurakäsite tarkoittaa pääosin vain oman lajin jaostoa yleisseurassa. 1 9 5 0 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 vähentynyt paljon vähentynyt jonkun verran pysynyt ennallaan lisääntynyt jonkun verran lisääntynyt paljon lkm 0 9 4 2 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 vähenee paljon vähenee jonkun verran pysyy ennallaan lisääntyy jonkun verran lisääntyy paljon lkm 24 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Asiantuntijoiden arvioissa yleisseurojen osuus koko seuratoiminnasta arvioitiin pääosin vähentyneen, mutta silti lähes kaikkien asiantuntijoiden arviot yleisseurojen toimintamal- lista olivat arvostavia tai vähintään hyväksyviä. Osa haastateltavista koki tilanteen vain ajautuneen vähitellen erikoistumisen ja erikoisseurojen suuntaan. Seuraavassa on haastatteluissa kuultuja suoria lainauksia luokiteltuna positiivisiin ja neut- raaleihin, sekä negatiivisiin arvioihin. Positiivisia ja neutraaleja arvioita Historia ja vahva perinne… ”Yleisseurat ovat olleet yllättävän sitkeitä”, ” Yleisseurat ovat olleet yllättävän kimmoisia ja kestäviä.” ”On edelleen yllättävän iso määrä”, ”100 v seuran perinne ja brändi on niin vahva ja arvokas.”, ”Mielenkiintoinen ja historiallinen pohja. Toivoisi olevan edelleen sijaa.” Tehoa ja synergiaetuja-.. ”Uskon monilajiseen seuraan. Syntyy suuruuden synergiaetuja ja yhdistelemällä pystytään palkkauskuvioihin.”, ”On resurssiviisas ratkaisu”, ”Yleisseuralla on harteita. On helpompi aloittaa uusia toimenpiteitä.”, ”Jaksamisesta puhutaan. Yhden seuran alla voi olla helpompaa.”, ”Ammattimaistumiseen tarvitaan osaamista ja leveämmät hartiat.” Pienille paikkakunnille ja pienille lajeille… ”Pienillä paikkakunnilla ehdoton asia. On kaikkien etu.”, ”Pienet seurat ja pienet paikka- kunnat hyötyvät… ja myös kaupunginosien seurat.” Monialaisuutta, harrasteliikuntaa ja yhteiskuntavastuuta… ”Yleisseuroissa on potentiaalia…yleisen liikunnan mahdollisuudet ja monilajisuus.”, ” Harrastepuolella yleisseuroille on enemmän mahdollisuuksia.”, ”Nimenomaan ihmisten liikuttamiseen tarvitaan.” ”Kantavat yhteiskunnallista vastuuta ja tekevät enemmän yhteistyötä kunnan kanssa:”, ”On kunnalle edullinen tapa.” Negatiivisia arvioita Kilpaurheilu erikoistuu ja eriytyy… ”Ylemmän tason kilpaurheilu ei enää palaa yleisseuroihin.” Suuremmissa kaupungeissa asema heikentyy… ”Isoimmissa kaupungeissa erikoisseurat vahvistuvat.” 25 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Ei toimi… ”Jos toimisi ideaalitasolla, niin kyllä. Hyötyä olisi osaamisesta, monipuolisuudesta, yhteishallinnosta ja -palkkauksista. Mutta nyt ei juurikaan toimi näin.” Aika ajanut ohi… ”En näe yleisseuroille erityistä tarvetta.” ”Vahva historia on, mutta enää ei osata suhtautua.” 26 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 4 Seurakyselyn tulokset Pasi Mäenpää ja Anni Polari 4.1 Perustietoja kyselyyn vastanneista yleisseuroista Määrä, alueellinen sijainti ja kuntaluokat Yleisseurakyselyyn marraskuussa 2020 saatiin 135 yleisseuran vastaukset. Vastauksia saa- tiin kaikilta kuudelta AVI-alueelta. Kyselyyn vastanneista yleisseuroista 71 prosenttia toimi kolmella väestöltään suurimmalla alueella eli Etelä-Suomen, Lounais-Suomen ja Länsi- Sisä-Suomen alueilla. Suurista yli 500 000 euron vuosikulujen yleisseuroista näillä kolmella alueella toimi 82 prosenttia ja pienistä alle 50 000 euron vuosikulujen seuroista toimii näillä kolmella alueella 66 prosenttia kyselyn seuroista. 27 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 7. Kyselyyn vastanneiden seurojen jakautuminen AVI-alueittain vuosikulujen mukaan (n=135) Kuntaluokkien väestömäärään suhteutettuna aineiston yleisseuroja oli hieman enemmän maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Vuonna 2020 kaupunkimaisissa kunnissa asui yhteensä 3 992 299 (Tilastokeskus, väestön ennakko- tilasto) eli 72 prosenttia kaikista suomalaisista, mutta aineiston yleisseuroista vain 55 pro- senttia toimi kaupunkimaisissa kunnissa. Toki on muistettava, että kaupunkimaisissa kun- nissa toimivat yleisseurat olivat jäsenmäärältään ja vuosikuluiltaan keskimääräistä suurem- pia seuroja. Vuosikulut Yli 500 000 €, n=17 50 000–500 000 €, n=67 Alle 50 000 €, n=46 Ei tietoa, n=5 28 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 8. Kyselyyn vastanneiden yleisseurojen kotipaikkakunnan kuntaluokka (n=135) Yleisseurojen perustamisvuodet Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista yleisseuroista on pitkä historia. Yli 70 vuotta sitten perustettuja yleisseuroja oli 79 prosenttia eli nämä seurat on perustettu ennen vuotta 1950. 2000-luvulla perustettuja yleisseuroja aineistossa on yhteensä viisi. Näistä 2000-luvun uusista seuroista kaksi on historialtaan varsinaisia uusia seuroja ja näiden seu- rojen toimintaprofiili on painottunut harrasteliikuntaan. Kaksi uutta seuraa on syntynyt kahden eri jääurheilun fuusioseuraksi ja yksi uusi seura on syntynyt voimistelun eri lajien yhteiseksi fuusioseuraksi. Kuvio 9. Seurakyselyyn vastanneiden seurojen määrät perustamisvuosikymmen mukaan (n=135) 17 28 55 0 10 20 30 40 50 60 Maaseutumainen kunta Taajaan asuttu kunta Kaupunkimainen kunta % 1 4 3 4 5 9 3 19 21 20 21 22 3 0 5 10 15 20 25 2010-luku 2000-luku 1990-luku 1980-luku 1970-luku 1960-luku 1950-luku 1949-luku 1930-luku 1920-luku 1910-luku 1900-luku 1890-luku lkm 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Yleisseurojen jäsenmäärä Jäsenmäärä on seuroille perinteisin tapa kertoa seuran toimintaan osallistuvien eri henki- löiden määrä. Jäsenmäärä pyydetiin ilmoittamaan vain jäsenmaksun maksaneista jäsenien osalta. Määritys oli kaikille seuroille yhteinen, mutta jäsenmaksun maksamisessa on seura- ja lajikohtaisia eroja. Osalla seuroista varsinaisten liikkujien ja urheilijoiden lisäksi jäseneksi on voinut liittyä eri määrä muun muassa lasten vanhempia, toimitsijoita tai talkoolaisia. Osalla seuroista on käytössä myös kannatusjäsenyys ilman aktiivista osallistumista seuran toimintaan. Jäsenmäärä kuvaa seuraan kiinnittyneiden ihmisten kokonaismäärää. Seuro- jen liikunta- ja urheilutoimintaan osallistujia tai lisenssin lunastaneita seuroissa on pää- sääntöisesti vähemmän kuin jäseniä. 134 yleisseuraa ilmoittivat seurojen yhteenlasketuksi jäsenmääräksi 95 035 jäsentä. Jäsen- määrän keskiarvo oli 709 ja mediaani oli 403 jäsentä. Yleisseurojen jäsenmäärä on useam- man eri jaoston ja toiminnan laajuuden vuoksi noin kaksi kertaa suurempi kuin suomalai- silla urheiluseuroilla keskimäärin (Koski ja Mäenpää 2018). Kuvio 10. Yleisseurojen jäsenmäärät suuruusjärjestyksessä. (n = 134) Vastanneiden 134 yleisseuran jäsenmäärissä oli suuria eroja. Suuria vähintään tuhannen jäsenen seuroja aineistossa oli 27 ja pieniä alle 200 jäsenen seuroja oli 29. Pienten yleisseu- rojen jakaumassa eri kuntaluokissa ei ollut merkittävää eroa eli kaupunkimaisissa kunnissa toimi jäsenmäärältään myös pieniä yleisseuroja. Suurilla yli tuhannen jäsenen seuroista 70 prosentilla toimintaympäristönä oli kaupunkimainen kunta. 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 56 61 66 71 76 81 86 91 96 101 106 111 116 121 126 131 Aineiston seurat suuruusjärjestyksessä jäsenmäärän mukaan Jä se nt en m ää rä 20 suurimmalla yleisseuralla oli 52 % kaikkien yleisseurojen yhteenlasketusta jäsenmäärästä 30 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Yleisseurojen vuosikulut Kyselyssä 130 yleisseuraa ilmoitti vuosikulunsa ja vuosikulujen yhteen laskettu määrä oli 41 510 410 euroa. Vuosikulujen keskiarvo oli 319 311 euroa ja mediaani oli 105 168 euroa. Aineiston yleisseurojen vuosikulujen keskiarvo on noin kaksi kertaa suurempi kuin suoma- laisilla seuroilla keskimäärin (Koski ja Mäenpää 2018). Kuvio 11. Aineiston yleisseurojen vuosikulut suuruusjärjestyksessä (n = 130) Vuosikulujen osalta polarisaatio seurojen välillä oli suurta. Yli 500 000 euron vuosikuluja oli 17 seuralla (13 %) ja alle 50 000 euron vuosikuluja oli 46 seuralla (35 %). Suurten vuosi- kulujen seuroista suurin osa toimi kaupunkimaisissa kunnissa (11/17), mutta pienten vuo- sikulujen seurat jakaantuivat melko tasaisesti kaupunkimaisten (f=21), taajaan asuttujen (f=11) ja maaseutumaisten kuntien (f=14) välille. Yleiseurojen elinvoiman kehitys 1970–2020 Seuroja pyydettiin arvioimaan elinvoiman kehitystä viimeisen 50 vuoden ajalta. Seurat asettivat viisi eri vuosikymmentä paremmuusjärjestykseen, sen mukaan kuinka yleisseuran elinvoima ja toiminta on vaihdellut vuosien 1970–2020 aikana. 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 56 61 66 71 76 81 86 91 96 101 106 111 116 121 126 Aineiston seurat suuruusjärjestyksessä vuosikulujen mukaan Vu os iku lut € 9 suurimmalla yleisseuralla oli 52 % kaikkien yleisseurojen yhteenlasketuista vuosikuluista 31 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 12. Yleisseurojen arviot seuran elinvoiman parhaasta vuosikymmenestä viimeisen 50 vuoden aikana (n = 131) Vajaa kolmannes seuroista arvioi viimeisen vuosikymmenen eli 2010-luvun olleen seuran parhaan vuosikymmenen ja joka kolmas seuroista arvioi elinvoiman olleen parhaimmil- laan 1970-luvulla. Lopuilla seuroilla paras vuosikymmen ajoittui ääripäiden väliin 1980-, 1990- tai 2000-luvuille. 2010-luvun parhaaksi vuosikymmeneksi arvioineet seurat jakaantuivat eri kuntaluokkiin täsmälleen keskiarvojen mukaan, mutta jäsenmäärä oli 53 prosenttia ja vuositulot 103 pro- senttia olivat näissä seuroissa keskiarvoa suuremmat. Jäsenmäärän ja vuosikulujen suu- ruus näyttää olevan tärkeä elinvoiman mittari yleisseuroille. Arvio yleisseuran nykytilanteesta ja elinvoimasta vuonna 2020 Yleisseurojen oma arvio seuran nykytilanteesta ja elinvoimasta oli varsin positiivinen. Kaksi seuraa kolmesta (69 %) arvioi seuran tilanteen erittäin hyväksi tai hyväksi. Joka neljäs seuran arvioi tilanteen neutraaliksi ja vain kuusi prosenttia huonoksi. Vastaus- ten positiivisuutta lisää vielä se, että seurat ovat antaneet vastauksensa keskellä koronaviruspandemiaa. 33 19 14 4 30 0 5 10 15 20 25 30 35 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku % 32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 13. Yleisseurojen arviot seuran tilanteesta ja elinvoimasta lokakuussa 2020 (n=135) Erittäin hyväksi seuran tilanteen arvioi 15 seuraa eli 11 prosenttia. Näiden seurojen jou- kossa oli melko tasaisesti erikokoisia seuroja ympäri Suomen, mutta yli puolet (53 %) toimi kuitenkin kaupunkimaisissa kunnissa. Jäsenmäärältään ja vuosikuluiltaan nämä seurat olivat hieman keskiarvoa suurempia. Huonoksi seuran tilanteen arvioineen kuuden seuran jäsenmäärä ja vuosikulut olivat selkeästi alle keskiarvojen ja näistä seuroista neljä (67 %) toimi maaseutumaisissa kunnissa. 4.2 Jaostot ja lajiohjelma – tilanne ja vaihtuvuus Suurella osalla yleisseuroja on pitkä historia, mutta seurojen jaostorakenteessa ja toiminta- ohjelmassa on tapahtunut monia sisäisiä muutoksia. Mielikuva perinteen pohjalle raken- tuvista ja muuttumattomista yleisseuroista pitää paikkansa vain pienellä osalla seuroista. Jaostojen lukumäärä Aineiston 135 seuraa ilmoitti yhteensä 680 eri jaoston toiminnasta. Keskimäärin yleisseu- roissa oli viisi eri jaostoa ja vaihtelua oli 2–15 jaoston välillä. Kahden jaoston seuroja on aineistossa yllättävän vähän. Se voi johtua kyselyn alun määrityksestä ”seura itse kokee olevansa yleisseura”. Tämä määritys on jättänyt todennäköisesti pois yhden vahvan pääla- jin seuroja, joilla toinen laji tai jaosto on harrastajamäärältään tai toiminnaltaan huomat- tavasti päälajia pienempi. Näin seura on saattanut kokea olevansa kahdesta lajista tai jaos- tosta huolimatta yhden lajin erikoisseura. 0 6 25 58 11 0 10 20 30 40 50 60 70 Erittäin huono Huono Ei hyvä eikä huono Hyvä Erittäin hyvä % 33 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 14. Kyselyyn vastanneiden yleisseurojen (n=135) jaostojen lukumäärä. Yli viiden jaoston seuroja oli aineistossa kolmasosa. Kymmenen jaostoa tai enemmän löy- tyi 11 seurasta eli kahdeksasta prosentista seuroja. Näistä seuroista suurin osa toimi maa- seutumaisessa tai taajaan asutussa kunnassa ja ne olivat jäsenmäärältään paikkakuntansa selvästi suurin seura. Jaostojen vaihtuvuus yleisseuroissa Suurimmalla osalla yleisseuroista seuran eri laji- ja toimintamuodot ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Vain kahdeksalla prosentilla seuroista jaostot olivat pysyneet alusta lähtien samoina. Seuran perustamisvuoden jälkeen uusia jaostoja oli perustettu 79 prosentilla seuroista ja aloitusvuoden jälkeen lopettaneita jaostoja löytyi vastaavasti 73 prosentilla seuroista. Yleisseurojen jaostojen vaihtuvuutta vuosikymmenten aikana selvitettiin niiden seuro- jen osalta, jotka on perustettu ennen vuotta 1950. Tällaisia seuroja aineistossa oli 107 eli 79 prosenttia aineiston kaikista seuroista. Näissä seuroissa toimi vuoden 2020 lopulla 559 jaostoa. Näissä 107 seurassa oli toimintansa lopettanut yhteensä 384 jaostoa. 1 1 3 0 4 2 7 7 9 11 16 23 26 25 0 5 10 15 20 25 30 15 jaostoa 14 jaostoa 13 jaostoa 12 jaostoa 11 jaostoa 10 jaostoa 9 jaostoa 8 jaostoa 7 jaostoa 6 jaostoa 5 jaostoa 4 jaostoa 3 jaostoa 2 jaostoa 34 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 15. Ennen vuotta 1950 perustettujen yleisseurojen (n=107) nykyisten jaostojen aloittamisen vuosikymmen ja seurassa toimintansa lopettaneiden jaostojen lopettamisen vuosikymmen 1970- ja 1980-luvuilla jaostojen vaihtuvuus oli vuosikymmenistä kaikista pienintä. 1990-lu- vulla, 2000-luvulla ja 2010-luvulla yleisseuroista poistui enemmän jaostoja (f=194) kuin mitä vastaavana aikana niihin uusia jaostoja perustettiin (f=135). 2010-luvulla jaostojen vaihtuvuus näyttää olevan hienoisessa kasvussa edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Lajiohjelma Kaikkiaan aineiston seuroissa ilmoitettiin toimivan 680 eri jaostoa. Nimensä perusteella yhdeksässä jaostossa ei toteutettu liikunta- tai urheilutoimintaa. Luokittelu tehtiin vain lii- kunta- tai urheilutoimintaa toteuttavista 671 laji- tai liikuntajaostosta. Näistä jaostoista 19 oli nimetty kahden eri lajin jaostoksi (esim. mäkihyppy/yhdistetty, paini/painonnosto). 340 47 37 42 37 56 100 47 43 67 59 68 0 50 100 150 200 250 300 350 400 ennen 1970 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku Aloittaneita jaostoja Lopettaneita jaostoja 35 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 16. Kyselyyn vastanneiden seurojen (n=135) lajijaostojen ja ei lajisidonnaisten jaostojen lukumäärä Aineiston 135 yleisseurassa harrastettiin vuoden 2020 lopussa yhteensä 58 eri urheilulajia. Kaksi lajia löytyi yli puolella yleisseuroista. Yleisurheilujaosto oli 64 prosentilla ja hiihto- jaosto 56 prosentilla seuroista. Myös suunnistus (33 %) ja lentopallo (32 %) olivat suosittuja lajeja yleisseurojen lajiohjelmassa. Yleisseurojen lajit ovat pääosin jo pitkään harrastettuja perinteisiä lajeja, mutta osalla seuroista oli lajiohjelmassa mukana myös uudempia lajeja kuten cheerleading (6), frisbee- golf (6), e-urheilu (4) ja padel (1). Yleisseurojen lajiohjelma painottuu määrällisesti yksilölajeihin, mutta vain 24 prosen- tilla seuroista lajiohjelmassa oli pelkästään yksilölajeja. 76 prosentilla seuroista löy- tyi ohjelmasta joku joukkuepalloilulaji tai jaosto yleisnimellä palloilujaosto. Kahdeksan 88 74 6 6 6 6 6 7 7 8 10 11 11 14 14 16 17 18 21 29 33 34 43 44 75 86 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 ei lajisidonnaisia 34 eri lajia Frisbeegolf Cheerleadnig Ringette Taitoluistelu Triathlon Keilailu Pöytätennis Painonnosto Koripallo Sulkapallo Mäkihyppy Pyöräily Uinti Pesäpallo Paini Ampumahiihto Voimistelu e.m. Jääkiekko Salibandy Jalkapallo Lentopallo Suunnistus Hiihto Yleisurheilu lajijaoston lkm 36 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 harrastajamääriltään valtakunnallisesti suurimman joukkuepalloilulajin jaostoja (lento- pallo, jalkapallo, salibandy, jääkiekko, pesäpallo, koripallo, ringette, futsal) oli yhteensä 174 eli 26 prosenttia kaikkien seurojen kaikista jaostoista. Näiden 174 joukkuepalloilulajien jaostojen osuus seurojen yhteenlasketuista jäsenmäärästä ja yhteenlasketuista vuosiku- luista oli keskimääräistä suurempi. Kahdeksan joukkuepalloilulajin jaostojen jäsenmäärä kattoi 35 prosenttia kaikkien seurojen jaostojen jäsenmäärästä ja seurojen kaikkien jaosto- jen vuosikuluista jopa hieman yli puolet (52%). Joukkuepalloilulajien jaostot ovat yleisseu- rojen sisällä jäsenmäärältään ja vuosikulujen osalta keskiarvoja huomattavasti suurempia. Joukkuepalloilulajien ympärille rakentuneita yleisseuroja oli kyselyyn vastanneista seu- roista yhdeksän prosenttia eli 12 seuraa. Näissä seuroissa jaostoista vähintään kolme nel- jästä oli joukkuepalloilulajien jaostoja. Yleisseurojen jaostot ovat pääosin yksittäisten lajien jaostoja, mutta 40 prosentilla (n. 54) yleisseuroista oli myös 88 jaostoa, joissa nimensä perusteella ei harrasteta yhtä yksittäistä lajia. Tämän ryhmän suosituimpia jaostonimiä olivat: kuntoliikunta tai -urheilu (18), lasten- tai nuorten liikunta (8), palloilu (8), voimailu/kuntosali (4), harrasteliikunta (4) ja veteraani (4). Ei lajisidonnaisten jaostojen osuus yleisseurojen kaikista jaostoista oli 13 prosenttia. Seitsemällä yleisseuralla jaostoista yli puolet oli ”ei lajisidonnaisia” jaostoja. Seurojen tie- toja tarkemmin tarkastellessa voidaan tulkita näiden seurojen toiminnan painopisteen olevan pääosin kunto- tai harrasteliikunnassa. Kysymykseen seuran eri jaostojen jäsenyydestä kyseisen lajin lajiliittoon saatiin vastaus 126 seuralta. Jaostoista 14 prosentilla ei ollut valtakunnallisen lajiliiton jäsenyyttä. Valtaosa ilman jäsenyyttä olevista jaostoista oli seurojen ”ei lajisidonnaisia” jaostoja. Lajiohjelman muutoksia Mitä lajeja yleisseurojen ohjelmasta on eniten poistunut? Poistuiko joukkuepalloiluja yleis- seuroista enemmän kuin yksilölajeja? Kyselyaineisto ei anna täysin luotettavaa tietoa näi- hin kysymyksiin, mutta 135 yleisseuran vastaukset osoittavat, että eri lajien jaostomäärien muutoksissa oli eroja. 37 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 17. Yleisseuroissa jaostomääriltään suurimpien lajien jaostojen nykyinen määrä ja lopettaneiden tai eronneiden jaostojen määrä, sekä kyseisen lajin lopettamisprosentti seuroissa (n=135). Lajimuutosten tarkastelu tehtiin jaostomääriltään kuuden suurimman joukkuepalloilulajin (lentopallo, jalkapallo, salibandy, jääkiekko, pesäpallo, koripallo), sekä seitsemän suurim- man yksilölajin (yleisurheilu, hiihto, suunnistus, voimistelu, ampumahiihto, paini, uinti) ny- kyisten jaostomäärien ja lajiohjelmasta poistuneiden jaostojen välisenä vertailuna. Jouk- kuepalloilulajien lopettamisprosentti oli 43 prosenttia ja yksilölajien lopettamisprosentti oli 35 prosenttia. Joukkuepalloilulajeista koripallossa ja pesäpallossa lopettamisprosentti oli keskiarvoa selvästi suurempi ja yksilölajeissa vastaavasti voimistelussa, painissa ja uinnissa. Miksi lajijaostojen toiminta loppuu yleisseuroissa? Seurat ilmoittivat seurasta eronneet ja toiminnan lopettaneet jaostot, mutta itse syytä eroamiseen tai lopettamiseen ei kysytty. Tätä selvittääksemme lähestyimme sähköpos- tilla vielä erikseen 22 seuraa, joilla jokin jaosto oli poistunut seuran toimintaohjelmasta 2010-luvulla. Esitimme seuroille vain yhden kysymyksen: Miksi kyseinen laji oli lopettanut toiminnan seurassanne? Vastauksen saimme 19 seuralta. Suurimmalla osalla näistä seuroista yksittäisen lajin har- rastaminen oli vähentynyt seurassa vähitellen ja lajin jaosto oli päätetty lopettaa. Osalla hiipumista edesauttoi seuran muutamien urheilijoiden tai valmentajien siirtyminen lähi- alueen toiseen seuraan. Vastanneissa 19 seurassa oli viisi sellaista lajijaostoa, jotka olivat 10 16 21 17 14 29 34 18 43 44 75 33 86 20 24 21 16 10 19 18 8 19 19 24 10 17 67 % 60 % 50 % 48 % 42 % 40 % 35 % 31 % 31 % 30 % 24 % 23 % 17 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ko rip all o Pe sä pa llo Vo im ist elu e. m . Pa ini Ui nt i Jä äk iek ko Ja lka pa llo Am pu m ah iih to Le nt op all o Su un nis tu s Hi iht o Sa lib an dy Yle isu rh eil u Nykyisiä lajijaostoja Eronneita tai lopettaneita lajijaostoja Lajin lopettamisprosentti 135 yleisseurassa 38 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 eronneet yleisseurasta ja perustaneet uuden yhden lajin erikoisseuran. Näistä neljä oli joukkuepalloilun lajijaostoja ja yksi yksilölajin lajijaosto. Neljältä yleisseurasta eronneelta joukkuepalloilulajin seuralta saimme erillisen haastat- telun (20–40 min/seura) eroamisen syistä. Haastatteluhetkellä seurat olivat toimineet erikoisseurana kolmesta yhdeksään vuotta. Yksi seura oli perustanut uuden fuusioseuran toisen saman lajin seuran kanssa. Seurojen mukaan aloite eroon tuli kaikilla neljällä seuralla lajijaostosta, mutta yhdessä ta- pauksessa eroa ja uuden seuran perustamista suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä pääseuran kanssa. Yhteisenä tekijänä kaikki neljä seuraa kokivat, että kasvun ja kehittymisen mahdol- lisuudet koettiin parempana itsenäisenä erikoisseurana. Muut eroamisen lähtökohdat ja perustelut olivat hyvin yksilöllisiä. Eron yksittäisinä perus- teina mainittiin: ”Lajina emme saaneet riittävää arvostusta”, ”Talouden osalta oli epäoikeu- denmukaista kohtelua”, ”Yleisseura jarrutti lajin kehittymistä”, ”Saatiin loppukin valta omiin käsiin”, ”Lajiliitto tuki meitä erikoisseuraksi siirtymisessä”, ”Erikoisseurana saimme kunnan suuremman tuen.” Muutama annettu vastaus kuvasti myös oman lajikulttuurin vallitse- vaa henkeä. ”Lajissamme on olemassa sosiaalinen paine erikoisseuraksi siirtymiseksi”, ”On vahva uskomus omana seurana olemisen hienoudesta.” Seuran aikaan omana erikoisseurana oltiin pääosin tyytyväisiä. Kukaan haastateltavista ei kaivannut yleisseura-aikoja. Yksi seura oli kokenut itsenäistymisen alkuinnostuksen jälkeen pienen notkahdusvaiheen. Tässä aineistossa lajien hiipuminen oli yleisempää kuin seurasta eroaminen. Eri lajien har- rastajamäärien yleisen kehityksen myötä näyttäisi siltä, että yksilölajien osalta lajin toimin- nan loppuminen yleisseuroissa johtuu pääosin lajin toiminnan hiipumisesta. Joukkuepal- loilulajien osalta löytyy myös yksilölajeja useammin yleisseurasta eronneita lajijaostoja. 4.3 Yleisseurojen päätoimiset työntekijät Palkattuihin työntekijöihin liittyen seuran päätoimiseksi työntekijäksi pyydettiin ilmoitta- maan sellaiset henkilöt, jotka tekevät seuralle työtä yli 50 prosenttia kokonaistyöajastaan. Määritys ei koskenut seurassa toimivia ammattiurheilijoita. Kysymykseen vastanneista seu- roista 44 seurassa (36 %) työskenteli vähintään yksi päätoiminen työntekijä ja 77 seurassa (64 %) ei työskennellyt yhtään päätoimista työntekijää. 14 seuran osalta tietoa ei saatu. Niissä 44 yleisseurassa, joissa päätoimisia työntekijöitä oli, työskenteli yhteensä 258 päätoimista työntekijää eli keskimäärin 5,9 työntekijää seuraa kohden. Seurojen välillä 39 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 vaihteluväli oli suurta. Kuudessa suuressa seurassa työskenteli 136 työntekijää eli 53 pro- senttia kaikista päätoimisista työntekijöistä. Kuvio 18. Yleisseurojen päätoimisten työntekijöiden määrä seuroittain (n = 121) Yleisseuroista noin kaksi kolmesta toimii edelleen vapaaehtoispohjalta eli ilman päätoimi- sia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneissa yleisseuroissa 36 prosentissa toimi vuoden 2020 lopulla päätoimisia työntekijöitä, mikä on suurempi osuus kuin kaikissa seuroissa kesimää- rin. Vuoden 2016 tietoja koskevan seuratutkimuksen mukaan päätoimisia työntekijöitä löytyi 21 prosentista seuroja (Koski ja Mäenpää 2018). Päätoimisten työntekijöiden keskimääräistä suurempi määrä yleisseuroissa lienee loogista yleisseurojen keskimääräistä suuremmasta jäsenmäärästä ja keskimääräistä suuremmista vuosikuluista johtuen. Päätoimiset työntekijät – pääseurassa vai jaostoissa? Kyselyssä seuroja pyydettiin erottelemaan päätoimiset työntekijät työn tehtävänkuvan mukaan joko pääseuran tai jaostojen työntekijöiksi. Päätoimisista työntekijöistä 29 pro- senttia teki pääseuran tehtäviä ja 71 prosenttia jaostojen tehtäviä. 0 10 20 30 40 50 60 1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 56 61 66 71 76 81 86 91 96 101 106 111 116 121 126 131 136 seurojen lkm 44 seurassa yhteensä 258 päätoimista työntekijää 40 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 19. Päätoimisia työntekijöitä palkanneiden yleisseurojen (n=44) työntekijöiden (f=258) tehtävien jakautuminen pääseuran ja lajijaostojen välille, osuus vastaajista (%) Pienemmissä yleisseuroissa, joissa työskenteli 1-4 päätoimista työntekijää tehtävät painot- tuivat melko tasan pääseuran ja jaostojen välillä. Näissä seuroissa oli keskimäärin yksi pää- toiminen työntekijä pääseuran tehtävissä ja yksi työntekijä jaostojen tehtävissä. Suuremmissa seuroissa, joissa työskenteli vähintään viisi päätoimista työntekijää työn- tekijöiden osuus jaostoissa oli huomattavasti suurempi kuin seuroissa joissa oli alle viisi työntekijää. Suurissa seuroissa jaostoissa työskenteli lähes nelinkertainen määrä pääseu- ran työntekijöihin verrattuna. Näissä 15 yleisseurassa oli keskimäärin kolme työntekijää pääseuran tehtävissä ja kymmenen jaostojen tehtävissä. Päätoimisten tehtävänkuvien muodostuminen yleisseuroissa näyttää painottuvan aluksi pääseuran tehtäviin ja resurssien vahvistumisen myötä päätoimisten palkkaaminen siirtyy jaostoihin. 4.4 Pääseuran rooli yleisseuroissa ja yleisseurojen johtaminen Yleisseurojen sisäisessä organisoitumisessa ja tavassa toimia on paljon eroja. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään erityisesti pääseuran roolia seurassa ja mitä tehtäviä pääseu- ralla on jaostojen toiminnan ulkopuolella. Seuroja pyydettiin antamaan kokonaisarvio ”pääseuran roolista seuran toiminnan kokonaisuudessa”. Neljästä vaihtoehdosta tuli valita seuran tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. 78 47 22 53 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Seurassa 5 tai enemmän päätoimista työntekijää (n=15) Seurassa 1–4 päätoimista työntekijää (n=29) Pääseuran tehtävissä Jaostojen tehtävissä 41 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 20. Seurojen arviot pääseuran roolista seuratoiminnan kokonaisuudessa (n=131), osuus vastaajista (%) Vastaukset neljään annettuun vaihtoehtoon jakaantuivat melko tasaisesti. Joka kolmas seura (33 %) arvioi pääseuran roolin olevan kokonaisuudessaan vähäinen ja vastaavasti hieman vajaa kolmannes seuroista (30 %) arvioi pääseuran roolin olevan merkittävä sekä jaostojen toiminnan tukena, että jaostojen toiminnan ulkopuolella. Saatuja arvioita yhdistäen ja tulkiten puolet seuroista arvioi pääseuralla olevan merkittävä rooli jaostojen toiminnan apuna ja tukena, mutta toinen puoli seuroista arvioi roolin ole- van vähäinen (33 %) tai pääseuran rooli oli merkittävä vain jaostojen toiminnan ulkopuo- lella (17 %). Pääseuran tehtäviä Pääseurojen rooli ja omat tehtävät seuran jaostojen toiminnan ulkopuolella vaihtelevat paljon. Seurat arvioivat tässä kysymyksessä pääseuran omien eri tehtävien työllistävää vaiku tusta pääseuralle. 33 17 20 30 0 5 10 15 20 25 30 35 % Pääseuran rooli on vähäinen – toiminta toteutuu pääosin jaostoissa Pääseuralla on merkittävä rooli jaostojen toiminnan ulkopuolisten tehtävien toteuttajana Pääseuralla on merkittävä rooli jaostojen toiminnan apuna ja tukena Pääseuralla on merkittävä rooli sekä jaostojen toiminnan apuna ja tukena, että jaostojen toiminnan ulkopuolisten tehtävien toteuttajana 42 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 21. Yleisseurojen arvioita pääseuran vastuista ja tehtävistä yleisseuroissa (n=132), osuus vastaajista (%) Suurin työllistävä vaikutus pääseurojen tasolla oli tehtävät viestintään liittyen. Myös olo- suhteisiin ja talouteen liittyvät tehtävät näyttävät työllistävän pääseuroja paljon. Jokin muu -vaihtoehdoissa nousi esille myös erilaisiin hankkeisiin ja seuran ulkoiseen yhteistyö- hön liittyviä tehtäviä. Pääseuran omalla vastuulla olevien liikuntatapahtumien tai säännöllisten liikuntaryhmien pyörittäminen ei työllistä kovinkaan montaa pääseuraa ainakaan kovinkaan paljoa, mutta se osoittaa kuitenkin sen, että kaikki liikunta- ja urheilutoiminta ei tapahdu seuran jaostoissa. Edellisessä luvussa seurat itse arvioivat, että noin puolella yleisseuroista pääseuran rooli jaostojen toiminnan tukena ja apuna on vain vähäinen ja puolet arvioivat pääseuran roolin olevan merkittävä. Kysymykseen pääseuran avusta jaostoilleen vastasivat kuitenkin kaikki seurat. 10 13 16 22 27 30 36 58 29 41 48 3 37 55 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Seuran yhteisten juhlien ja tilaisuuksien järjestäminen Säännölliset liikuntaryhmät, jotka eivät ole jaostojen toimintaa Liikuntatapahtumat, jotka eivät ole jaostojen toimintaa Varsinaisen toiminnan ulkopuolinen varainhankinta Jokín muu tehtävä Olosuhteiden hallinnointi tai ylläpito Seuran yhteinen viestintä Työllistävä vaikutus suuri Työllistävä vaikutus vähäinen 43 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 22. Yleisseurojen arvioita pääseuran avuista seuran eri jaostoille (n=132), osuus vastaajista (%) Pääseurojen merkittävin rooli jaostoilleen näyttää liittyvän talouteen. Suora taloudellinen tuki (43 %) ja apu taloushallintoon (36 %) arvioitiin useimmin pääseuran merkittäväksi avuksi jaostoille. Taloushallinnon käytännöllisen avun lisäksi pääseurojen muu käytännöl- linen apu toiminnan organisointiin ja järjestelyihin (32 %), sekä erilaisten tukipalveluihin liittyen (20 %) koettiin osassa seuroja merkittäväksi. Arkisen ja käytännöllisen avun lisäksi noin joka neljäs yleisseura arvioi, että pääseurasta on merkittävää apua myös jaoston johtamiseen (28 %), erityisiin ongelmiin (28 %) ja ke- hittämiseen (19 %) liittyen. Karkeasti annettujen vastausten perusteella voidaan arvioida, että noin joka neljännessä yleisseurassa pääseura osallistuu myös jaostojen johtamiseen merkittävästi. Johtaminen ja johtamisen haasteita Seurajohtajien ja asiantuntijoiden haastatteluissa nousi useasti esille yleisseurojen kaksois- johtajuus pääseuran ja jaostojen välillä. Pääseura on juridisesti vastuussa seuran kokonai- suudesta, mutta jaostot toimivat monessa asiassa kuitenkin hyvin autonomisesti. Kyselyssä seurojen nykytilannetta kuvaavien väittämien perusteella kaksoisjohtajuus tun- nistettiin yli puolessa seuroista. 90 prosenttia seuroista arvioi ”Jaostojen toimivan koko seuraa koskevan yhteisen strategian ja yhteisten toimintalinjausten mukaisesti”, mutta 19 20 28 28 32 37 43 44 43 34 44 40 39 36 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Jaostojen toiminnan kehittämiseen liittyen (esim. koulutukset, sparraus, kehitystilaisuudet) Jaostojen tarvitsemin tukipalveluihin liittyen (esim. kuljetukset, asusteet, välineet, varusteet, lääkäri- ja fysioterapiapalvelut, vakuutukset) Jaostojen erityisiin ongelmiin liittyen (esim. juridiikka, verotus, tasa-arvo, riidat, epäasiallinen käytös) Jaostojohtokunnan työskentelyyn ja johtamiseen liittyen Jaostojen perustoiminnan organisointiin tai järjestelyihin liittyen (esim. toimintalinja tai ohjeistukset, olosuhteiden vuorojako) Apu jaostojen taloushallintoon Suora taloudellinen tuki Merkittävä apu Vähäinen tai osittainen apu 44 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 53 prosenttia seuroista kertoi ”jaostojen toimivan oman erillisen strategian ja jaoston omien toimintalinjausten mukaan.” Voi olla, että pääseuran ja jaostojen strategiat ja lin- jaukset ovat samansuuntaisia, mutta niitä tehdään kuitenkin kahdella eri tasolla. 89 pro- senttia seuroista oli ”täysin samaa mieltä” tai ”jokseenkin samaa mieltä” väittämästä, että ”yhteistyö pääseuran ja jaostojen välillä toimii hyvin”. 11 prosentilla seuroista yhteistyössä lienee akuuttia kehittämisen tarvetta. Pääseuran hallitukseen ja hallitustyöskentelyyn liittyvät väittämät nostivat esille joitakin yleiseurojen johtamiseen liittyviä haasteita. Väittämien perusteella henkilöiden rekrytointi pääseuran hallitukseen on yleisseuroille iso haaste. Haaste näyttää olevan suuri etenkin puheenjohtajan tehtävän osalta, mutta lähes puolella myös hallituksen jäsenten osalta. Itse hallitustyöskentelyyn liittyvien yksittäisten tehtävien osalta haasteita koetaan huo- mattavasti harvemmassa seurassa. Kuvio 23. Seurojen näkemyksiä seuran hallituksesta ja hallitustyöskentelystä. (n=133), osuus vastaajista (%) 3 2 3 14 15 52 5 10 14 33 37 29 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Pääseuran hallituksen ja pääseuran palkattujen työntekijöiden välinen työn- ja vastuunjako ei toimi (=seurat joilla on palkattuja työntekijöitä) Pääseuran hallituksella on liikaa vastuita jaostojen toimintaan liittyen Pääseuran hallituksen on vaikea toteuttaa talouteen liittyvää valvontavastuutaan Pääseuran hallitukseen ei ole helppo löytää osaavia henkilöitä Pääseuran hallituksessa on liian vähän seuran toimintaan laaja- alaisesti ja seuran lajeihin tasapuolisesti suhtautuvia henkilöitä Pääseuran hallituksen puheenjohtajan tehtävään ei ole ollut viime vuosina paljon hyviä halukkaita Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 45 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 4.5 Yleisseurojen vahvuuksia ja heikkouksia Yleisseurojen vahvuuksia ja heikkouksia seurajohtajat saivat arvioida sekä tarjottujen väit- tämien, että avovastauksien muodossa. Seuraaviin kohtiin on poimittu sellaisia kyselyn väittämiä, joista suurin osa yleisseuroista oli joko ”täysin samaa mieltä” tai ”jokseenkin sa- maa mieltä”. Vahvuuksia Hyvä yhteishenki koettiin vahvuudeksi 87 prosentissa yleisseuroja, mutta jaostotasolla hyvä yhteishenki arvioitiin jopa vielä paremmaksi (92 %). Seuran perinteitä sekä ny- kyistä ilmettä ja identiteettiä piti molempien muuttujien osalta vahvuutena 84 prosenttia seuroista. Yhteistyötä eri tapahtumien järjestämisessä piti vahvuutena 63 prosenttia seuroista, mutta yhteistyötä valmennusosaamisen liittyen vain 42 prosenttia. Kyselyn avoimeen kysymykseen seuran vahvuuksista vastasi 90 prosenttia seuroista. Seu- ran vahvuudeksi koetaan seuran sisäinen yhteisöllisyys/yhteishenki tai vakaa taloudellinen tilanne. Kolmasosa seurojen edustajista nosti vähintään jommankumman teeman esiin. Viidesosa vastaajista painottaa seuran parhaana puolena yleisseuran monipuolista liikun- tatarjontaa, joka mahdollistaa useiden lajien harrastamisen saman seuran sisällä. Myös hal- linnon/johtamisen nostaa esiin viidesosa vastaajista korostaen synergiaetuja esimerkiksi yhteisinä ja keskitettyinä hallinnon palveluina. 46 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 24. Yleisseurojen avovastauksissa antamien arvioiden lukumäärä oman seuran vahvuuksista (n=121) Annetuista arvioista monet ovat yleisiä vahvuuksia kaikille seuroille eli myös yhden lajin erikoisseuroille. Yleisseurojen toimintamalliin liittyviä erityisiä vahvuuksia nousi esille eten- kin monipuoliseen liikuntatarjontaan, koko seuran yhteiseen hallintoon ja johtamiseen, sekä erilaiseen yhteistyöhön liittyen. Heikkouksia Yhteistyö oli monessa yleisseurassa vahvuus, mutta se nousi esille myös heikkoutena. Eri jaostojen ja lajien suuri autonomia yleisseurojen sisällä nousi paljon esille. Osalla yleisseuroja on vaikeuksia pitää seuran kaikkia lajeja ja jaostoja tyytyväisenä. Akuut- teja jaostojen eroon mahdollisesti johtavia ongelmia tunnusti noin joka kymmenes seura. Kyselyn väittämien mukaan yleisseurasta ”eroa parhaillaan harkitsevia jaostoja löytyi” vii- destä prosentista seuroja ja kahdeksan prosenttia ”ei ollut varma asiasta”. Avoimeen kysymykseen seuran heikkouksista vastasi 89 % seuroista. Avovastausten perus- teella seurojen selvästi suurin heikkous on seuratoimijoiden puute. Yli puolet seurajohtajien 38 35 24 24 20 17 16 15 12 9 47 0 10 20 30 40 50 Yhteisöllisyys/ yhteishenki Talous Monipuolinen liikuntatarjonta Hallinto/ johtaminen Seuratoimijat Yhteistyö Tunnettuus ja perinteikkyys Olosuhteet Kehityshalu ja muuntautumiskyky Tapahtumien ja kilpailujen järjestämiskyky Muut Mainintojen lukumäärä 47 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 esiin nostamista heikkouksista liittyy seuratoimijoiden kuten vapaaehtoisten, talkoolaisten ja valmentajien vähenevään määrään ja rekrytoinnin haasteisiin. Seuraavaksi yleisimmin heik- koutena pidetään pienenevää harrastajamäärää, minkä syyksi nähdään niin syntyvyyden lasku kuin väestön ikääntyminen ja esimerkiksi muuttotappiokunnassa toimiminen. Noin viidesosa vastaajista nostaa esiin jaostojen toimintaan ja yhteistyöhön liittyviä heik- kouksia kuten jaostojen omatoimisuuden puutteen, kilpailun harrastajista lajien välillä ja heikon kommunikoinnin seuran sisällä. Loput luokitelluista heikkouksista liittyvät heik- koon taloudelliseen tilanteeseen tai puutteellisiin olosuhteisiin. Kuvio 25. Yleisseurojen avovastauksissa antamat arviot oman seuran heikkouksista (n=120) Moni heikkoudeksi yleisseuroissa arvioitu asia on myös heikkous yhden lajin erikoisseu- roille. Yleisseurojen toimintamalliin liittyviä heikkouksia avoimissa vastauksissa nousee sel- keimmin esille jaostojen heikko toiminta, sekä huono tai jopa riitainen yhteistyö. 4.6 Yleisseurojen tulevaisuus – mahdollisuuksia ja uhkia Seurakyselyn viimeinen teema koski yleisseurojen arvioita kehityksestä tulevaisuudessa. Seuroja pyydettiin arvioimaan ”yleisseuran kokonaistilanteen ja elinvoimaisuuden muu- tosta seuraavan kymmenen vuoden aikana.” Reilu kolmannes (38%) yleisseuroista arvioi seuraavan kymmenen vuoden aikana seuran kokonaistilanteen ja elinvoiman muuttuvan parempaan suuntaan ja 22 prosenttia huo- nompaan suuntaan. Loput eli 40 prosenttia seuroista ennakoivat seuran tilanteen ja elin- voiman pysyvän ennallaan. 66 28 25 23 12 31 0 10 20 30 40 50 60 70 Seuratoimijoiden puute Väestökato/ lapsikato Jaostojen heikko toiminta tai huono yhteistyö Talous Olosuhteet Muut Mainintojen lukumäärä 48 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 26. Yleisseurojen arviot seuran kokonaistilanteen ja elinvoimaisuuden muutoksesta seuraavan kymmenen vuoden aikana. (n=135), osuus vastaajista (%) Yleisseurojen arviot seurojen jäsenmäärän kehityksestä seuraavan kymmenen vuoden ai- kana jakaantuivat melko tasan kolmeen ryhmään. Jäsenmäärän kasvuun uskoi 35 prosent- tia seuroista, ennallaan pysymiseen 29 prosenttia ja vähenemiseen 36 prosenttia seuroista. Jäsenmäärän kasvuun uskoneet seurat olivat jäsenmäärältään keskimäärin kaksi kertaa suurempia kuin laskua ennustaneet seurat. On todennäköistä, että yleisseurojen jäsen- määrän välinen polarisaatio lisääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana eli suuret seu- rat ovat entistä suurempia ja pienet seurat entistä pienempiä. Yleisseurojen muutostarpeita strategisiin tavoitteisiin, toiminnan sisältövalintoihin ja toi- mintatapoihin liittyen oli eroja. Kymmenen prosenttia seuroista kaipaisivat paljon muutok- sia ja 81 prosenttia jonkun verran. Paljon muutoksia kaipaavat seurat olivat keskimääräistä pienempiä niin jäsenmäärältään kuin vuosikuluiltaan. Vastaavasti ne seurat, jotka ”eivät tarvitse juurikaan muutoksia” olivat keskimääräistä suurempia sekä jäsenmäärältään, että vuosikuluiltaan ja ne arvioivat seuran tilanteen ”hyväksi” tai ”erittäin hyväksi”. Yleisseuro- jen muutoksen tarve näyttää olevan suuri etenkin pienemmissä ja ongelmissa olevissa seuroissa. 4 18 40 34 4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Huononee merkittävästi Huononee vähän Pysyy ennallaan Paranee vähän Paranee merkittävästi 49 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 27. Yleiseurojen tarve muuttaa seuran strategisia tavoitteita, toiminnan sisältövalintoja ja toimintatapoja seuraavan neljän vuoden aikana. (n=135), osuus vastaajista (%) Mahdollisuuksia Seuroista 86 prosenttia vastasi avoimeen kysymykseen seuran kehityksen mahdollisuuk- sista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Seurajohtajien vastauksista nousi esiin yleisim- pänä teemana seuran järjestämän liikuntatoiminnan kehittämiseen liittyvät mahdollisuu- det kuten uusien lajien mukaanotto. Toiseksi yleisimmin vastaajat näkivät kehitysmahdol- lisuuksia seuran sisäisissä tehtävissä kuten hallinnon ja seuran sisäisen yhteistyön kehittä- misessä. Noin viidesosa seurajohtajista koki kehitysmahdollisuuksia myös uusien jäsenien rekrytoinnissa, olosuhteiden kehittämisessä sekä ulkosuhteiden parantamisessa esimer- kiksi kunnan, koulutoimen ja muiden alueen liikuntaseurojen kanssa. Vain kymmenesosa vastaajista toi esiin talouteen liittyviä kehitysmahdollisuuksia. 9 81 10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Ei tarvitse juurikaan muuttaa – nykyiset strategiset tavoitteet, toiminnan sisältövalinnat ja toimintatavat ovat pääosin hyviä Jonkun verran - uudistuksia tarvitaan, mutta vähäisesti tai vain muutamiin osa-alueisiin Paljon – tarvetta on isoille muutoksille 50 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 28. Yleisseurojen arviot seuran kehityksen mahdollisuuksista seuraavan kymmenen vuoden aikana (n=116) Reilu kolmasosa seuroista näki kehityksen mahdollisuuksia monissa eri asioissa, mutta on muistettava, että edellisessä luvussa seurat arvioivat, että vain kymmenessä prosentissa seuroista on tarvetta suurille muutoksille seuraavan neljän vuoden aikana. Uhkia Kysymykseen seuran toiminnan uhista vastasi 87 prosenttia (n=118) vastaajista. Suurin osa koetuista uhista liittyi seuran harrastajiin tai toimijoihin. Yli puolet seurajohtajista oli huolestunut niin harrastajamäärien pienemisestä kuin seuratoimijoiden rekrytoinnin haas- teista. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen esimerkiksi avustusten vähenemisen, kustan- nusten nousun tai varainhankinnan hankaloitumisen takia koki uhkana noin kolmasosa vastaajista. Liikuntaolosuhteiden osalta viidesosaa seuroista huolestutti tilojen ja vuorojen riittävyys. 44 39 25 24 23 12 18 0 10 20 30 40 50 Toiminta/lajit Seuran sisäiset Uudet harrastajat Olosuhteet Ulkosuhteet Talous Muut Mainintojen lkm 51 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 29. Yleisseurojen arviot seuran kehityksen uhista seuraavan kymmenen vuoden aikana (n=118) Yleisseurojen esiin nostamat uhat olivat tyypillisiä uhkia myös yhden lajin erikoisseuroille ja yleisseuran jaostoihin liittyvät uhat kuten lajien erikoistuminen ja yhteisöllisyyden puute huolestuttavat vain muutamaa seurajohtajaa. Yleisseuratoiminnan yleisiä muutoksia Kyselyn lopuksi yleisseurojen seurajohtajia pyydettiin arvioimaan yleisseuratoiminnan yleistä kehitystä. Tässä kohdassa seuroja pyydettiin arvioimaan tilannetta kaikkien suoma- laisten yleisseurojen näkökulmasta, ei pelkästään oman yleisseuran osalta. Seurat vastasi- vat kysymykseen: Kuinka suomalainen yleisseuratoiminnan toimintamalli tulee yleisesti muuttumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana? 66 62 33 25 8 21 0 10 20 30 40 50 60 70 Harrastajat Toimijat Talous Olosuhteet Jaostoihin liittyvät Muut Mainintojen lkm 52 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Kuvio 30. Yleisseurojen arvioita kaikkien yleisseurojen rooliin, asemaan, johtamiseen ja toiminnan sisältöön liittyviin muutoksiin seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomessa. (n=133) Seurojen arviot eri väittämiin antavat viitteitä yleisseurojen mahdollisuuksiin toimia en- tistä laajemmalla. Noin yhdeksän seuraa kymmenestä arvioi yleisseuroilla olevan mah- dollisuus ”palvella eri ikäisten ja eri liikunnallisten intressejä”, ”harrasteliikunnan lisään- tymisenä” ja ”monipuolisena liikunnallisena yhteisönä lapsille ja nuorille”. Lisäksi 60 pro- senttia yleisseuroista ennakoi yleisseurojen ”roolin ja aseman pysyvän ennallaan osana 28 32 47 38 50 8 17 8 20 12 18 0 5 16 44 46 36 45 39 51 41 35 28 42 33 26 41 17 48 44 37 42 0 20 40 60 80 100 Pääsarjatason palloilujoukkueet tulevat siirtymään entistä enemmän omiksi yhdistyksiksi pois yleisseuroista Yleisseuroissa harrastaminen on helpompi pitää edullisempana kuin erikoisseuroissa Yleisseura pystyy tarjoamaan erikoisseuraa paremmin lapsille ja nuorille monipuolisen liikunnallisen yhteisön Harrasteliikunnan osuus yleiseurojen toiminnassa tulee lisääntymään Yleisseuroille on luontevaa palvella eri ikäisiä ja erilaisia liikunnallisia intressejä kuin yhden lajin erikoisseuroilla TOIMINNAN SISÄLTÖ Erityisesti suurimmat ja taloudellisesti vahvat lajijaostot siirtyvät yleisseuroista omiksi yhdistyksiksi Yleisseuroilla on parempi mahdollisuus kehittyä kuin yhden lajin erikoisseuroilla Lajijaostojen autonomia tulee vahvistumaan yleisseurojen sisällä Yleisseuraa on vaikeampi johtaa kuin yhden lajin erikoisseuraa JOHTAMINEN Kuntien toiminta ei huomioi tai tue yleisseurojen toimintamallin kehittämistä juuri ollenkaan Lajiliittojen toiminta ei huomioi tai tue yleisseurojen toimintamallin kehittämistä juuri ollenkaan Yleisseuran toimintamalli on vanhanaikainen Kasvukeskuksissa yleisseurat menettävät roolia ja asemaa osana seuratoiminnan kokonaisuutta Yleisseurojen rooli ja asemaa pysyy ennallaan osana seuratoiminnan kokonaisuutta Yleisseuran toimintamalli on käyttökelpoinen etenkin maaseutumaisissa kunnissa Yleisseura voi toimia paikkakunnallaan merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana YLEISESTI Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 53 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 seuratoiminnan kokonaisuutta” ja vain 17 prosenttia seuroista piti ”yleisseuran toiminta- mallin olevan vanhanaikainen”. 4.7 Yleisseurojen polarisoituminen – suuret profiilierot Yleisseurojen arviointi vain keskiarvojen perusteella jättää piilon yleisseurojen väliset isot erot. Osalla yleisseuroja menee hyvin ja osalla vastaavasti ei. Tässä luvussa tarkastellaan yleisseurojen eroja kolmessa eri kokoluokassa vuosikulujen mukaan jaoteltuna. Jaottelu olisi voitu tehdä myös jäsenmäärän mukaan, mutta erot jäsenyyden määrittymiseen vaih- televat eri seuroissa melko paljon. Jaottelun kolmeen ryhmään tehtiin yleisseuran vuosikulujen mukaan: Suuret seurat (yli 500 000 € vuosikulut), keskisuuret yleisseurat (50 000–500 000 €) ja pienet seurat (alle 50 000 €). Isojen seurojen ryhmään tuli yhteensä 17 seuraa (13 %), keskisuuriin 67 (52 %) ja pieniin 46 (35 %). 54 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Taulukko 3. Yleisseurojen tunnuslukuja vuosikulujen mukaan kolmessa eri kokoluokassa. (n=130) Suuret yleisseurat +500 000 € (n=17) Keskisuuret yleisseurat 50 000–500 000 € (n=67) Pienet yleisseurat alle 50 000 € (n=46) Vuosikulut / seura ka. 1 653 071 € 86 323 € 20 323 € Jäseniä / seura ka. 2 148 697 227 Vuosikulut / jäsen ka. 769 € 267 € 89 € Jaostoja / seura ka. 7,5 4,5 3,5 Monessako seurassa on päätoimisia työntekijöitä Päätoimisia työntekijöitä / seura ka. 17/17 (100 %) 11 25/67 (37 %) 1 1/46 (2 %) 0 Seurojen kuntaluokat - kaupunkimainen kunta 65 % 52 % 46 % - taajaan asuttu kunta 29 % 21 % 24 % - maaseutumainen kunta 6 % 27 % 30 % Arvio seuran tilanteesta ja elin- voimasta ”erittäin hyvä” tai ”hyvä” 88 % 76 % 50 % 2010-vuosikymmen arvioitu seuran parhaaksi vuosikymmeneksi 60 % 34 % 15 % Arvio seuran tilanteen ja elinvoiman parantumisesta seuraavan 10 vuoden aikana 59 % 45 % 21 % Suurista yleisseuroista kaksi kolmesta toimii kaupunkimaissa kunnissa. Keskisuuria ja pie- niä yleisseuroja toimii tasaisemmin kaikissa kolmessa kuntatyypissä, mutta eniten kuiten- kin kaupunkimaisissa kunnissa. Suurissa yleisseuroissa on keskimäärin kymmenen kertaa enemmän jäseniä ja keskimäärin 81 kertaa enemmän vuosikuluja. Suurissa seuroissa ku- luja yksittäisestä jäsenestä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin pienissä yleisseu- roissa. Suurissa seuroissa päätoiminen palkkatyö on edennyt jo laajaksi, mutta pienissä seuroissa toimita pyörii edelleen vapaaehtoisten varassa. Keskisuurilla yleisseuroilla me- nee pääosin hyvin, vaikka monet tunnusluvut ovat huomattavasti pienempiä kuin suurilla seuroilla, eikä päätoimisia työntekijöitä ole kuin noin joka kolmannessa seurassa. Keski- suurissa yleisseuroissa näyttää olevan edelleen iso joukko vapaaehtoispohjalta ponnista- via hyviä ja elinvoimaisia seuroja. 55 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Eri kokoluokan seuroissa on myös merkittävät erot arvioissa seuran nykyisestä tilanteesta ja elinvoimasta, sekä arvioissa seuran tilanteen parantumisessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suurista seuroista arvioi nykytilanteen hyväksi 88 prosenttia, keskisuurista 76 prosent- tia ja pienistä seuroista 21 prosenttia. Parempaan tulevaisuuteen uskoo 59 prosenttia suurista seuroista, 45 prosenttia keskisuurista seuroista ja 21 prosenttia pienistä seuroista. Elinvoiman paras vuosikymmen Yleisseurojen omat arviot seuran tilanteen ja elinvoiman parhaasta vuosikymmenestä vaihtelivat eri kokoisten seurojen välillä olennaisesti. Suurista seuroista 60 prosenttia il- moit ti seuran elinvoiman parhaaksi vuosikymmeneksi viimeisimmän eli 2010-luvun ja pie- nistä seuroista 16 prosenttia. Ero on merkittävä, mutta on hyvä muistaa, että on myös pie- niä yleisseuroja, jotka arvioivat seuran elinvoiman olevan hyvä ja nouseva. Ja vastaavasti on myös suuria yleisseuroja, jotka arvioivat elinvoimansa huonoksi ja laskevaksi. Kuvio 31. Yleisseurojen arviot elinvoiman parhaasta vuosikymmenestä vuosien 1970–2020 välillä. (n=131) Suurten ja pienten seurojen eroja Seuraavaan taulukkoon on koottu joitakin laadullisia arvioita suurten ja pienten seurojen välillä tarkentamaan yleisseurojen äärilaitojen välisiä suuria eroja. Yleisseurojen lajien vaih- tuvuus, toimintamallit, vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat eroavat paljon toi- sistaan. Keskisuurten yleisseurojen osalta arviot ovat lähes aina näiden kahden ääripään välillä. 33 % 13 % 26 % 49 % 19 % 7 % 18 % 24 % 14 % 20 % 18 % 7 % 4 % 3 % 4 % 31 % 60 % 35 % 16 % 0 20 40 60 80 100 % Kaikki seurat (n=131) Vuosikulut yli 500 000 € (n=15) Vuosikulut 50 000–500 000 € (n=66) Vuosikulut alle 50 000 € (n=45) 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 56 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Taulukkoon on poimittu kyselyn vastauksista muutamia tunnuslukuja ja arvioita avovastauk sista, joissa suurten ja pienten seurojen vastaukset eroavat toisistaan. Taulukko 4. Suurten ja pienten seurojen välisiä merkittäviä eroja kyselyyn annettujen vastausten perusteella. (n=63) Suuret yleisseurat (n17) Pienet yleisseurat (n46) Jaostojen vaihtuvuus 2000-luvulla keskimäärin 1,3 uutta jaostoa keskimäärin 1,3 lopettanutta jaostoa keskimäärin 0,6 uutta jaostoa keskimäärin 0,7 lopettanutta jaostoa Pääseuran rooli vahva ja laaja rooli 41 % vähäinen rooli 12 % vahva ja laaja rooli 35 % vähäinen rooli 35 % Vahvuudet tunnettuus ja perinteikkyys kehityshalu johtaminen olosuhteet yhteistyö yhteisöllisyys ja yhteishenki Heikkoudet jaostojen heikko toiminta tai huono yhteistyö talous toimijoiden puute väestö- ja lapsikato Mahdollisuudet olosuhteet seuran sisäinen kehittäminen uudet harrastajat/lajit Uhat talous olosuhteet toimijat Suurissa seuroissa jaostojen vaihtuvuus on ollut hieman yleisempää kuin pienissä seu- roissa ja suurissa seuroissa pääseuran rooli on keskimäärin hieman vahvempi ja laajempi. Suurten ja pienten seurojen antamat arviot seurojen nykytilanteen vahvuuksista ja heik- kouksista, sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhista eroavat merkittävästi toisistaan. Suurilla seuroilla olosuhteet, talous ja seuran kehityshalukkuus nousevat enemmän esille. Pienillä seuroilla ihmiset eli toimijat ja harrastajat tuntuvat olevan olennainen seikka seu- rojen elinvoimalle. Yleisseurojen välillä on paljon eroja tunnusluvuissa, toimintalogiikassa ja toimintaympäris- töön liittyen. Paljon on eroja myös seurojen kehityshalukkuudessa ja uskossa paremmasta tulevaisuudesta. Suurien erojen vuoksi yleisseurat eivät kehity ja niitä ei voi kehittää yh- dellä ja samalla tavalla. 57 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 4.8 Toiveita tukipalveluista Toiveita tukitoimista yleisseurojen kehittämiseen liittyen saatiin 72 prosentilta seuroista. Yleisimmin vastaajat toivoivat tukea taloudellisin keinoin. Noin puolet seurajohtajista kaipaa tukea joko rahallisena avustuksena tai maksuttomina palveluina/tiloina. Erilaisten yhteistyötahojen lisäämisen ja yhteistyön kehittämisen tuo esiin noin viidesosa vastaajista. Toivottuina yhteistyötahoina mainitaan muun muassa kunnat, muut urheiluseurat ja kou- lut. Kaivattuja tukipalveluja ovat myös erilaiset koulutukset ja tuki seuran hallinnointiin. Kymmenesosa seurajohtajista peräänkuuluttaa myös yleisseurojen parempaa huomiointia ja suurempaa arvostusta niin lajiliittojen, kuntien kuin valtionkin suunnalta. Kuvio 32. Seurojen näkemyksiä siitä, mitkä seikat tai tukipalvelut auttaisivat yleisseuroja kehittymään tulevaisuudessa? (n=97) Noin puolet seuroista toivoi suoraa taloudellista tukea. Vastauksista päätellen tukea ehdo- tettiin enemmän nykyisten perustoimintojen kulujen kattamiseksi kuin seuran kehittämi- seen liittyen. Noin joka viides seura ehdotti erilaisia toimenpiteitä seuran nykyisen toimin- nan uudistamiseen tai kehittämiseen liittyen. 50 18 16 13 10 9 37 0 10 20 30 40 50 60 Rahallinen tuki/ maksuttomuus Yhteistyön lisääminen/ kehittäminen Koulutukset Hallinnollinen tuki Yleisseurojen parempi huomioiminen Olosuhteet Muut Mainintojen lukumäärä 58 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 4.9 Koronapandemian vaikutukset Kyselyn vastaamisen aikaan lokakuussa 2020 koronapandemia oli päällä, mutta kesän su- vantovaiheen jälkeen tartuntojen määrä oli lokakuussa vasta lähdössä uuteen nousuun. Kuvio 33. Seurojen näkemyksiä koronaviruspandemian vaikutuksista seuran nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen (n=116) Kysymykseen koronaviruspandemian vaikutuksista seuran nykytilanteeseen ja tulevaisuu- teen vastasi 86 prosenttia seuroista. Selvä enemmistö (77 %) seurajohtajien kirjaamista viesteistä oli negatiivisia. Taloudelliset ongelmat ja toiminnan peruuntuminen/mukautta- minen ovat vaikuttaneet eniten heikentävästi seuran toimintaan. Noin neljäsosa vastaa- jista nosti esiin myös harrastajamäärän pienemisen koronan seurauksena ja kymmenes- osaa huolestuttaa tilanteen tuoma yleinen epävarmuus. Neljäsosa kysymykseen vastanneista seuroista kertoi, ettei koronapandemia ollut vaikutta- nut seuran tilanteeseen mitenkään tai merkitys ei ollut ollut kovin suuri. Muutama seura- johtaja kertoi myös pandemia-ajan positiivisista vaikutuksista. Seurat ovat muun muassa luoneet uusia toimintamalleja, saaneet aikaa pohtia seuran kehittämistä ja houkutelleet uusia harrastajia. 44 43 30 13 15 29 5 3 3 3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Taloudelliset haasteet Toiminnan peruuntuminen/ mukauttaminen Harrastajamäärien pieneneminen Yleinen epävarmuus Muut Ei mitenkään/ ei merkittävää vaikutusta Uusia toimintamalleja Aikaa miettiä tulevaisuutta/kehittää Uusia harrastajia Muut Mainintojen lukumäärä 59 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Koronapandemian vaikutukset yleisseurojen kolmessa kokoluokassa vaihtelivat jonkun verran. Koronan aiheuttama poikkeustilanne oli aiheuttanut suurissa seuroissa hieman useammalle seuralle haasteita etenkin talouteen ja harrastajamääriin. Kuvio 34. Koronaviruspandemian vaikutuksia yleisseuroihin vuosikuluryhmittäin (n=116) 32 % 34 % 16 % 13 % 32 % 11 % 37 % 40 % 30 % 5 % 26 % 12 % 59 % 29 % 41 % 24 % 12 % 12 % 0 10 20 30 40 50 60 70 % Taloudelliset haasteet Toiminnan peruuntuminen/ mukauttaminen Harrastajamäärien pieneneminen Yleinen epävarmuus Ei mitenkään/ ei merkittävää vaikutusta Positiviset vaikutukset Vuosikulut alle 50 000 € Vuosikulut 50 000–- 500 000 € Vuosikulut yli 500 000 € 60 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 5 Neljän vahvan yleisseuran esittely Pasi Mäenpää Edellisissä kappaleissa on esitelty laajasti suomalaisten yleisseurojen taustatietoja, sekä tarkemmin 135 kyselyyn vastanneen yleisseuran tietoja ja arvioita. Yleisseurojen yleistä ja laajaa kuvaa haluttiin vielä syventää ja konkretisoida pureutumalla tarkemmin neljään omassa toimintaympäristössään vahvaan, mutta erilaiseen yleisseuraan. Esittelyyn valittujen yleisseurojen valintakriteerit olivat: 1. Seura on vastannut yleisseurojen kyselyyn marraskuussa 2020 2. Kyselyssä yleisseuran oma arvio a) seuran nykytilanteesta on kyselyssä hyvä tai erinomainen ja b) 2010-luku on arvioitu seuran elinvoiman kannalta parhaaksi vuosikymmeneksi 3. Seuran toiminta- ja talousvolyymi on omassa toimintaympäristössään suuri 4. Seura on arvioitu ulkopuolisen asiantuntijan toimesta hyväksi seuraksi (aluejärjestön ja/tai lajiliiton seuratoiminnan asiantuntija) Seurakyselyn aineistosta löytyi edellä mainittuihin kriteereihin sopivia yleisseuroja toista- kymmentä. Seuroja haluttiin mukaan kaikista kolmesta eri kuntatyypistä ja tasapainoisesti eri puolelta Suomea. Esiteltävien seurojen toimintaympäristön ja toimintaprofiilin haluttiin olevan erilainen. Esiteltäviksi seuroiksi valikoituivat seuraavat neljä yleisseuraa: Tampereen Ilves, Turun Urheiluliitto, Kurikan Ryhti ja Mäntyharjun Virkistys. Neljän yleisseuran tietoihin ja toimintaprofiilin tutustuttiin seuraavien tietolähteiden kautta: 1) Seuran seurakyselyn antamat vastaukset, 2) Seuran virallisten nettisivujen tie- dot, 3) Muut mahdolliset tietolähteet (mm. historiikki, lehtijutut) ja 4) Haastattelemalla 2–4 seurajohtajaa jokaisesta seurasta (pääseurasta ja lajijaostoista). Seurajohtajien haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavat saivat kutsun ja haastattelun teemat (3–7 pv) ennen haastattelua. Haastattelut kestivät pääseuran seu- rajohtajien kanssa 50–75 minuuttia ja lajijaostojen seurajohtajien kanssa 30–50 minuuttia. Haastattelut toteutti Pasi Mäenpää. 61 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Seurojen esittelyssä painotetaan seurojen vahvuuksien ja erityispiirteiden esittelyä, mutta mukana on myös seurajohtajien arvioita seuran haasteista ja kehityskohteista. Neljän yleis- seuran esittelytekstit käsiteltiin yleisseuraselvityksen asiantuntijaryhmässä ja lopuksi kaikki neljä seuraa saivat tarkistaa oman seuransa esittelytekstinsä. 5.1 Tampereen Ilves Seura: Ilves ry, Tampere Perustamisvuosi: 1931 Jäsenmäärä: 6 080 Vuosikulut 2019–2020: 6,6 M€ Viisi jaostoa vuosikulujen mukaan suuruusjärjestyksessä: jalkapallo, jääurheilu, salibandy, ringette, futsal Päätoimiset työntekijät: 50, joista 5 pääseuran tehtävissä ja 45 jaostojen tehtävissä Tampereen Ilves ry on pysynyt viiden eri palloilulajin yhteisenä yleisseurana, vaikka palloilu lajeissa yhden lajin erikoisseurojen trendi on vahvistunut. Seura itse käyttää toi- mintamallistaan myös nimitystä ”Palloilun erikoisseura”. Seuran kaksi vahvinta lajia ovat jalkapallo ja jääkiekko. Seuran yli 6 000 jäsenmäärä on Suomen suurimpia. Ilves ry:llä on erilaista yhteistyötä ja yhteistyösopimuksia muun muassa jalkapallon ja jää- kiekon osakeyhtiöseurojen, halliosakeyhtiöiden ja muutamien lähialueen muiden ry-seu- rojen kanssa. Olosuhteista llves ry omistaa oman toimistotilansa ja seura on osakkaana myös muutamissa halli- ja kenttäosakeyhtiöissä. Olosuhdekustannuksia seura maksaa yli miljoona euroa vuodessa. Seuran oman laajan sisäisen toiminnan lisäksi toiminta monimuotoisessa yhteistyössä mo- nien eri tahojen kanssa antaa merkittävän lisämausteen seuran profiiliin ja monipuolistaa sen johtamista. 62 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 5.1.1 Seuran vahvuuksia ja erityispiirteitä Pitkä perinne ja vahva brändi Ilves on vahva ja näkyvä toimija Tampereella. Jääkiekon ja jalkapallon erillisten oy-liigaseu- rojen myötä seura on paljon esillä ja seuran brändi on yksi Suomen vahvimmista. Seura järjestää toimintaa tasaisesti läpi vuoden. Pitkä 90 vuoden historia ja toiminnan laajuuden myötä Tampereella on monta Ilves-harrastajaa, -perhettä ja -kannattajaa. Kasvukeskus ja palloilulajien suosio Tampereen väkiluku on kasvanut tasaisesti ja ympäristökuntineen Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkialue yli 380 000 asukkaan myötä. Kasvukeskus ja palloilulajien hyvä vetovoima on mahdollistanut omalta osaltaan Ilveksen toiminnallisen ja taloudelli- sen kasvun, vaikka kilpailevia seuroja eri lajeissa Tampereen kaupunkialueelta löytyy. Toimiva seura tarjoaa lajeille helpon aloituksen Seuran kaksi suurinta lajia jalkapallo ja jääkiekko ovat olleet seuran lajiohjelmassa 90 vuotta eli seuran perustamisesta alkaen. Kahden vahvan lajin rinnalle on edeltäneen 30 vuoden aikana tullut kolme uutta lajia. Ringette aloitti seurassa vuonna 1991 ja sali- bandy vuona 1995. Futsal-toiminta alkoi seurassa vuonna 2001 ja toiminta eriytyi omaksi jaostoksi vuonna 2016. Nykyisten viiden palloilulajin lisäksi seuran toimintaohjelmassa on ollut eripituisia jaksoja myös jääpallo, koripallo, amerikkalainen jalkapallo, käsipallo ja cheerleading. Uusille lajeille toimiva iso seura ja vahva brändi tarjoavat uusille lajeille hel- pon aloituksen. Lajien autonomiaa – pääseura tarjoaa tukea ja turvaa Ilves ei ole tehnyt kaikkia lajeja ohjaavaa strategiaa ry-tasolle, vaan lajit toimivat melko autonomisesti. Vuosittain yhteisillä strategiapäivillä esitellään eri lajien arvot, missio ja stra- tegia. Seuralla ei ole toiminnanjohtajaa vaan yhteinen eri lajien edustajista koostuva johta- jisto, joka käsittelee arkisia operatiivisia asioita. Johtokunta käsittelee isoimpia valmisteltuja strategisia asioita. Seuran päätoimisista työntekijöistä viisi työskentelee pääseuran tehtä- vissä antaen lajeille pääosin hallinnollista apua ja tukea. Seura on solminut muutamia koko seuraa koskevia sopimuksia muun muassa pankki-, vakuutus- ja sairaalapalveluihin liittyen. Suomessa on muutamia samantyylisiä monen palloilulajin seuroja, mutta niissä eri laji- jaostot toimivat yhteisestä nimestä huolimatta omina ry-seuroina. Ilveksessä yhdessä py- symistä perusteltiin muun muassa seuraavasti: ”Meillä on myös aika-ajoin piirretty kaa- vioita, mutta yhtenä ry:nä on hyvä olla ja eri lajien lajijaostoina jatkaa.” ”Mitä lisäarvoa saadaan, jos jaostot toimisivat erikoisseuroina. Yhtenä yhdistyksenä suuruudesta saadaan 63 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 synergiaetuja ja lajeina saadaan apua pääseuran henkilöstöltä.” ”Suuri seura pystyy autta- maan, jos joku laji hiipuu tai ilmaantuu yllättäviä haasteita”. Tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja haasteita Ilveksen toiminta- ja talousvolyymin kasvu etenkin 2000-luvulla on ollut suurta. Nykyiseen tilanteeseen ja strategiaan ollaan pääosin tyytyväisiä ja ennusteet 2020-luvun jatkokehi- tyksestä ovat maltillisia. Harrastajamäärä ei välttämättä enää paljoa kasva, mutta talouden ja päätoimisten tekemä työmäärän ennakoidaan edelleen kasvavan. ”Kasvua on pakko hidastaa, kasvu on ollut niin rajua. Voimat voi mennä kasvuun ja laatu voi kärsiä.” ”Edelleen kasvu vaatii olosuhteiden lisääntymistä ja kehittymistä”. Seuran lajien kehittymiseen liittyy myös muutamia erityisiä haasteita. ”Harrastuksen hinta on haaste.” ”Täytyy varoa, että emme hinnoittele itseämme ulos; ei synny elitististä järjestelmää.” ”Ikäryhmien pienentyminen on myös haaste junioriurheilupainotukselle.” Kuva: Ilveksen kuva-arkisto 64 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Lajien yhteistyössä seura näkee myös kehittymisen varaa. ”Kismaa syntyy useamman lajin harrastamisesta ja oikean lajin löytämisestä lapselle.” ”Jaostojen välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää.” Useamman eri palloilulajin yleisseura on palloiluseurojen joukossa harvinaisuus ja vertais- tuen osalta aika yksin. ”Lajiliitot voisivat myös kehittää toimintaansa ja huomioida paremmin myös monilajiset seurat.” Kuva: Ilveksen kuva-arkisto 65 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 5.2 Turun Urheiluliitto Seura: Turun Urheiluliitto ry. Perustamisvuosi: 1901 : 4 897 Vuosikulut 2020: 2,6 M€ Kahdeksan jaostoa vuosikulujen mukaan suuruusjärjestyksessä: voimistelu, yleisurheilu, pyöräily, triathlon, nyrkkeily, lentopallo, luistelu, keilailu Päätoimiset työntekijät: 30, joista 2 pääseuran tehtävissä ja 28 jaostojen tehtävissä Turun Urheiluliitto on tunnettu ja näkyvä toimija Turussa. Lähes 5 000 jäsenellään seura on yksi Suomen suurimpia. Seuran kaksi vahvinta lajijaostoa ovat voimistelu ja yleisurheilu. Turussa toimii vahvoja ja näkyviä urheiluseuroja, joista Turun Urheiluliitto on suurin. Seura tunnetaan perustoimintansa lisäksi myös aktiivisena suurtapahtumien järjestäjänä, joissa se tekee monimuotoista yhteistyötä muiden yhdistysten ja yritysten kanssa. Seuralla on omistuksessaan oma toimisto ja vuokrattuna kolme erillistä lajitoimistoa lajien liikun- tapaikkojen yhteydessä. Voimistelussa seuralla on käytössään kaupungin olosuhteiden lisäksi vuokrattuja olosuhteita. 5.2.1 Seuran vahvuuksia ja erityspiirteitä Pitkä perinne ja vakaa talous Turun Urheiluliitolla on pitkä ja näkyvä perinne Turussa. Kaksikielisessä kaupungissa seura perustettiin aikanaan paikkakunnan suomenkielisten seuraksi, josta se pian laajeni käsit- tämään ei-kielisidonnaisen ja naisten toiminnan. Lajivalikoima on elänyt vuosikymmenten saatossa. Seuran nykyisistä lajeista pääosa on yksilölajeja. Urheiluliiton historiasta löytyy menestyksekkäitä urheilijoita, joista menestyksekkäimpänä juoksijalegenda Paavo Nurmi. Seura talous on säilynyt historian ajan vakaana. 66 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Moniarvoisuus ja lajien strateginen vapaus Pitkän kilpaurheiluperinteen rinnalla toiminta on laajentunut etenkin 2000-luvulla harraste liikuntaan. Seuran eri lajijaostoilla on suuri autonomia ja liikkumavaraa muodostaa oma identiteettinsä. Osa lajijaostoista painottaa kilpaurheilua ja osa harrasteliikuntaa. ”Jokainen jaosto hahmottaa oman strategiansa. Ennen korostettiin kilpa- ja huippu-urheilua, mutta nyt on ok olla sekä että”. Seuran lajit ovat luonteeltaan hyvin erityyppisiä. ”Erilaisia lajeja ollaan. Ei kilpailla harrastajista.” Ammattimaistuminen ja päätoimisten erikoistuvat työnkuvat Seuralla on 30 päätoimista työntekijää. Heistä suurin osa työskentelee kahdessa suurim- massa lajijaostossa. ”Kovaa vauhtia ammattimaisuuden suuntaan mennään. Saadaan myös muita jaostoja mukaan.” ”Seurassa on jo paljon yritysmäisyyttä… sen positiivisessa merkityksessä.” Yleisseuran toimintamalliin ja sen synergiaetuihin seurassa uskotaan. ”Yleisseurojen dissaus oli ehkä 80-lukua, nykypäivänä ei mene enää näin. Lajijaostojen on hyvä olla yleisseurassa. Meillä ei ole vanhanaikainen formaatti. Toki on vielä paljon hyödyttämätöntä potentiaalia.” Pääseuran rooli on pyritty rakentamaan niin, että lajijaostoille jää mahdollisimman paljon aikaa varsinaiseen toimintaan. Pääseurassa huolehditaan muun muassa sähköisistä järjes- telmistä, taloushallinnon raameista sekä taloushallinnon kokonaisuudesta ja työsuhde- asioista. Myös talous saa seurassa jaostoilta kiitosta. ”Talous on hoidettu seurassa hyvin ja oikeudenmukaisesti”. Ammattimaistumisen myötä työntekijöiden toimenkuvia on rajattu tarkemmin. Suurehko työntekijämäärä mahdollistaa pieniä seuroja rajatummat työnkuvat. ”Silpputoimenkuvia on pyritty vähentämään”. Koko seuran toiminnanjohtaja toimii kaikkien päätoimisten työntekijöiden hallinnollisena esimiehenä ja lajijaostoissa toimivat työnjohdolliset lähiesimiehet. 67 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja haasteita Seura on kasvanut ja maltillisen kasvun odotetaan jatkuvan jatkossakin. Ammattimaistu- minen jatkuu ja yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa kehitetään edelleen. Vaikka ammattimaistuminen ja päätoimisten työ on seurassa vahvaa, niin ilman vapaaeh- toistyötä seura ei pysty toimimaan. ”Päätoimisten määrä ei välttämättä paljoa enää lisäänny, mutta työntekijät tekevät oikeita asioita tiiviimmin ja laadukkaammin. Se vapauttaa aikaa ja helpottaa myös vapaaehtoisten toimintaa.” Eri lajijaostojen välistä toimintaa seura haluaa edelleen kehittää. Erikokoiset ja erilaiset lajit ovat yhteistyön ja yhteisöllisyyden näkökulmasta haasteita, mutta yhteistyömahdollisuuk- sia varmasti löytyy nykyistä enemmänkin. ”Lajien tasapuolisuudesta on ollut paljon puhetta”. Seuran ammattimaistuminen jatkuu ja sitä halutaan edelleen kehittää. ”Haluamme olla etujoukoissa kehittämässä seuratoimintaa yhä ammattimaisempaan suuntaan. Toivottavasti tulevaisuudessa myös seurat koetaan oikeina työpaikkoina”. Ku va : T ur un u rh ei lu lii tt o 68 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 5.3 Kurikan Ryhti Seura: Kurikan Ryhti Perustamisvuosi: 1917 Jäsenmäärä: n. 1500 Vuosikulut 2020: 750 000 € 13 jaostoa vuosikulujen mukaan suuruusjärjestyksessä: jääkiekko, cheerleading, jalkapallo, lentopallo, kamppailu-urheilu, uinti, yleisurheilu, sulkapallo, jousiammunta, salibandy, ampumahiihto, hiihto, kuntourheilu Päätoimiset työntekijät: 4, joista 3 pääseuran tehtävissä ja yksi jääkiekkojaostossa Kurikan Ryhti on yli satavuotias 13 eri jaoston urheiluseura. Seuran lajiohjelmassa on sekä yksilö- että joukkuelajeja. Harrastajamäärillä mitattuna viidestä suurimmasta jaostosta neljä on joukkuelajeja. 2000-luvulla kuntaliitosten myötä Kurikkaan on liittynyt kaksi kuntaa Jurva (vuonna 2009 n. 4 200 asukasta, 26 kilometrin etäisyys Kurikan keskustasta) ja Jalasjärvi (vuonna 2016 n. 7 800 asukasta, 25 kilometrin etäisyys Kurikan keskustasta). Seurojen toimintaan kuntalii- toksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta ja Kurikan Ryhtiä arvioidaan Kurikan kaupunki- keskuksen toimintaympäristön toimijana (n. 9 000 asukasta) 5.3.1 Seuran vahvuuksia ja erityispiirteitä Uudistuskykyinen vanha ja vakaa seura Kurikan Ryhdin perinne on pitkä. Seura on tunnettu toimija Kurikassa ja koko Pohjan- maalla. Historian käänteissä on seura kohdannut myös talousvaikeuksia, mutta viime vuosi- kymmeninä taloustilanne on ollut vakaalla pohjalla. Pääseuralla on vuosittain muutama pe- rinteinen varainhankintatapahtuma ja 4–5 koko seuran yhteistä sponsoria. Jaostot hoitavat omaa talouttaan jaostokohtaisesti. Jäsenmaksut tuloutetaan suoraan jaostojen budjettiin ja pääseura siirtää tämän lisäksi vuosittain pienen summan varoja jaostojen käyttöön. ”Seuran talousasiat on hoidettu hyvin. Silloin on jaostojen hyvä olla.” 69 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Vahvoista perinteistä huolimatta, seuran lajiohjelma on myös uudistunut 2010-luvulla kamppailu-urheilun yhteisellä jaostolla, kuntourheilujaostolla ja cheerleadingjaostolla. Vuosikulujen osalta cheerleadingjaosto on noussut jo seuran toiseksi suurimmaksi jaos- toksi. Vahvan junioripainotuksen rinnalla seura on laajentanut toimintaansa entistä enem- män myös aikuisten kilpaurheiluun ja harrasteliikuntaan. Seurassa vallitsee hyvä yhteisöllisyys ja sopiva seuraylpeys. Moni seuran jäsenistä harras- taa useampaa lajia ja se yhdistää seuran eri lajeja. Lajien välistä yhteistyötä seurassa teh- dään vain satunnaisesti, mutta yksittäiset suurtapahtumat ovat koko seuran ja useamman jaoston yhteisiä ponnisteluja, kuten maastojuoksun SM-kisat vuonna 2020. ”On olemassa tietty ryhtihenki. Mutta on myös jaostoja, jotka toimivat kyllä aika etäällä.” Joustavaa tukea autonomisille lajijaostoille Kurikan Ryhdin pääseura tarjoaa jaostoilleen muutamia yleisiä ja yhteisiä palveluja kuten nettipohjan, jäsenrekisterin, kirjanpidon ja vakuutukset. Itse lajitoiminta pyörii ja sitä joh- detaan jaostoista. ”Pääseuralta ei tule paljon vaateita, mutta apua byrokratiaan saadaan pääseuralta.” ”Tietyt asiat lajeille tulevat pääseurasta käsin, mutta aika maltillisesti ja joustavasti.” Ongelmatilanteissa pääseura pystyy tukemaan yksittäisiä jaostojaan monella eri tapaa muun muassa taloudellisesti. Ku va : K ur ik an ry ht i 70 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Yhteistyökykyä ja aktiivisuutta toimintaympäristössä Paikkakunnan suuri ja aktiivinen seura on potentiaalinen kumppani monessa eri asiassa. Kurikan Ryhti vastaa yhteistyösopimusten kautta kaupungin omistaman monitoimitalo Monnarin koko toiminnasta ja osakeyhtiömuotoisen jäähallin operatiivisesta toiminnasta. Seura on mukana eri- laisissa hankkeissa sekä kunnan kutsumana mukana erilaisissa toimi- ja valtuuskunnissa. Seuran eri lajeissa kuten jääkiekossa seura tekee yhteistyötä alueen muiden seurojen kanssa. ”Ollaan oltu yhteistyökykyinen.” ”Ollaan mukana ehkä jo liian monessa.” 5.3.2 Tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja haasteita Kurikan Ryhdin tilanne on varsin hyvä, mutta ajatuksia ja toiveita seuran maltilliseen kehit- tämiseen löytyy. Seuran talous- ja toimintavolyymin kasvu ja laaja yhteistyöverkosto luo paineita seura- organisaation vahvistamiseen. Työtä seuran ytimessä riittäisi toiminnan kehittämisessä ja seurahallinnon pyörittämisessä. Toiminnan selkeyttä, pysyvyyttä ja tarkempaa määrittelyä halutaan kehittää edelleen. ”Tarvetta koko seuran toiminnanjohtajalle olisi, jos vain pystyisi talouden tekemään.” Jaostojen välistä yhteistyötä halutaan parantaa. ”Etenkin aloittelijoiden kanssa voitaisiin tehdä enemmän lajien välistä yhteistyötä.” Kuva: Kurikan Ryhti 71 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 5.4 Mäntyharjun Virkistys Seura: Mäntyharjun Virkistys ry. Perustamisvuosi: 1920 Jäsenmäärä: 797 Vuosikulut 2020: 123 000 € 9 jaostoa vuosikulujen mukaan suuruusjärjestyksessä: salibandy, voimistelu ja tanssi, yleisurheilu, lentopallo, pesäpallo, frisbeegolf, hiihto, jääkiekko ja padel/uusi 2021 Päätoimiset työntekijät: 2 pääseuran tehtävissä Mäntyharjun Virkistyksen yli satavuotiaaseen historiaan kuulunut monia eri vaiheita. Laji- valikoima on elänyt ja etenkin 1950–70-luvuilla seuralla oli paljon aktiivisuutta liikuntatoi- minnan ulkopuolella muun muassa omaan seurataloon liittyen ja huvitoiminnan parissa. Taloudellisia vaikeuksiakin seura on kokenut. Virkistys toimi pitkään 1950–1960 luvulla Mäntyharjun Urheilijoiden alaseurana, mutta vuonna 1966 Virkistys irrottautui omaksi seurakseen keskittyen palloilulajeihin ja toiminta kasvoi. Vuonna 2004 seurat päättivät palata yhteen tällä kertaa Mäntyharjun Virkistyksen nimissä. 5.4.1 Seuran vahvuuksia ja erityispiirteitä Pienen paikkakunnan kaikille tuttu valtaseura Monilajisena yleisseurana Virkistys on pienen paikkakunnan ylivoimaisesti suurin seura. Paikkakunnalla toimii Virkistyksen lisäksi vain muutamia yhden lajin erikoisseuroja. Virkistys järjestää eri lajeissa ympärivuotista toimintaa, joten seura näkyy ja seura tunne- taan kuntalaisten parissa. Seuran lähes 800 jäsentä vastaa 14 prosenttia paikkakunnan asukkaista. Hyvähenkinen yhteisö ja lajien autonomia Pienellä paikkakunnalla eri lajien harrastajat liikkuvat eri lajeissa paljon ristiin. Samat aktii- vitoimijat ja perheet ovat tuttuja seuran eri lajeissa. Pienellä paikkakunnalla seurahenkeä 72 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 ja yhteisöllisyyttä on helpompi rakentaa kuin kasvukeskusten suurissa seuroissa. Seura haluaa tarjota kaikille kuntalaisille harrastuksen eli seura järjestää mahdollisimman paljon matalan kynnyksen toimintaa. Lajijaostoilla on seurassa paljon autonomiaa. Eri lajit tarjoavat hieman eri painotuksilla sekä kilpaurheilua, että harrasteliikuntaa. Paikkakunta ja ikäluokkien pienuus asettavat oman luonteensa seuran toimintaan. ”Olemme monessa lajissa kasvattajaseuran roolissa.” Ennakkoluuloton ja uudistuksellinen Virkistys on toimintaympäristön mahdollisuuksien ja paikkakunnan asukkaiden tarpeiden hyvä tarkkailija. Seuran strategia ponnistaa enemmän ympäristön tarpeista ja uusista mah- dollisuuksista kuin historian perinteistä. Seura on ottanut ohjelmaansa ennakkoluulotto- masti uusia lajeja kuten frisbeegolfin ja uusimpana padelin. Seurassa on jo pitkä perinne monilajikerhojen pyörittämisestä lapsille. Seura järjestää myös aktiivisesti erilaisia tapahtu- mia ja kampanjoita. ”Ollaan aika hyvin reagoitu ja uudistuttu” ”Osataan nähdä mahdollisuudet” ”Kuunnellaan mitä jäsenistö haluaa ja mitä perheet haluavat” Seura on ollut myös aktiivinen kehittäjä anomalla ja saamalla hankerahoituksia uudistuk- siin. Seuran toinen päätoiminen työntekijä on seurassa palkattuna hankerahoituksella. Seuran ainoan vakituisen työntekijän nimike kehittämispäällikkö kuvastaa omalta osaltaan seuran halua kehittyä. Seura on myös aktiivinen viestijä ja sosiaalisen median käyttäjä. Tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja haasteita Pienellä paikkakunnalla ja muuttotappioalueella on oltava realisti. ”Jäsenmäärä ei voi paljoa kehittyä, kun asukasluvun käyrä on eri suuntaan” ”Aina haluaisi jotain enemmän, mutta hyvin on kestetty muutoksessa mukana.” Seura haluaa jatkossakin pysyä ajassa kiinni. Uusi liikuntahalli tuo lisää mahdollisuuksia. ”Halutaan olla eteenpäin menevä ja perinteitä kunnioittava. Kuka tahansa voi tulla mukaan.” 73 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Seurassa nähdään laajentamisen mahdollisuuksia ainakin aikuisten, perheille tai kesäasuk- kaille suunnattujen toimintojen osalta. Uusille lajeille seurassa annetaan tarvittaessa tilaa ja moniarvoisuutta halutaan tuoda enemmän esille. ”Hyvinvointi-termin käyttöä voisi laajentaa meidän seurassa.” Pienillä paikkakunnilla harrastamisen kustannukset eivät ole kohonneet harrastajille sa- malla tavalla kuten suuremmissa kasvukeskuksissa. Taloustilanteen kiristyminen koronan myötä on luonnollinen uhka lähitulevaisuuteen. ”Kunnan avustusten vähentyminen tai salivuorojen maksullisuus ovat uhka seuran taloudelle.” Ku va : M än ty ha rju n Vi rk is ty s 74 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 6 Yhteenvetoa, johtopäätöksiä ja pohdintaa Pasi Mäenpää Tässä luvussa katsotaan ja arvioidaan yleisseurojen tilannetta ja tulevaisuutta kokonaisval- taisesti. Luku koostuu selvitystyössä saatujen tietojen yhteenvedosta, mutta johtopäätök- sissä ja pohdinnassa on mukana myös asiaan perehtyneiden asiantuntijoiden eli selvitys- ten tekijöiden omaa kokemuspohjaista pohdintaa aiheeseen liittyen. Ydintavoitteena on herättää keskustelua yleisseurojen tilanteesta ja tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksista. 6.1 Yhteenvetoa Suurimmalla osalla yleisseuroja menee hyvin, vaikka erikoisseurojen määrä kasvaa Suurin osa yleisseuroista on varsin tyytyväinen seuran nykytilanteeseen. Kaksi yleisseuraa kolmesta pitää seuran nykytilannetta ”hyvänä” tai ”erittäin hyvänä”. Yleisseurojen yhteen- laskettu toiminta- ja talousvolyymi on pysynyt vähintään ennallaan, mutta yhden lajin erikoisseurojen määrän lisääntyminen on vähentänyt yleisseurojen suhteellista osuutta seuratoiminnan kokonaisuudessa. Yleisseurat ovat edelleen merkittävä osa suomalaista seuratoimintaa. Seuratoiminnan yhden asiantuntijan antama lausunto ”yleisseurat ovat olleet yllättävän sitkeitä” kuvastaa hyvin pitkän perinteen omaavien yleisseurojen tilannetta Suomessa vuonna 2020. Yleisseuroilla on viidennes seuratoiminnan jäsenistä ja vuosikuluista KIHU:n kokoaman Seuratietokannan mukaan monilajiseuroja on Suomessa 978, mikä vas- taa noin 13 prosentin osuutta kaikista seuroista. Monilajiseuralla tarkoitetaan seuraa, joka on jäsenenä vähintään kahdessa lajiliitossa. Yleisseuroja löytyy lähes kaikista Suomen kunnista ja melko tasaisesti ympäri Suomea. Yleisseuroja on kaikkia seuroja hieman enemmän maaseutumaisissa kunnissa. Useamman toiminnallisen jaoston vuoksi yleisseurat ovat keskimääräistä suurempia seuroja. Yleisseu- rojen jäsen- ja vuosikulujen yhteenlaskettu määrä kattaa noin viidenneksen kaikkien seu- rojen jäsenistä ja vuosituloista. 75 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Yleisseuroissa harrastettavien lajien välillä on suuria eroja Yleisseuroissa harrastettavien lajien kirjossa on suuria eroja. KIHU:n seuratietokannan mu- kaan 15 eri lajilla yli 50 prosenttia lajin seuroista toimii yleisseurojen lajijaostoina ja näistä lajeista 14 on yksilölajeja. Perinteisten yksilölajien ampumahiihdon (95 %), yleisurheilun (81 %) ja hiihdon (79 %) seuratoiminta tapahtuu eniten yleisseurojen lajijaostona. Seuratietokannan mukaan yhden lajin erikoisseura näyttää olevan dominoiva toiminta- muoto 15 lajin seurakulttuurille. Näissä 15 lajissa yleiseurojen osuus seurojen kokonais- määrästä on hyvin vähäinen eli alle viisi prosenttia. Näiden lajien joukossa ovat ratsastus, autourheilu (AKK), purjehdus ja veneily, agility, ilmailu, moottoripyöräily, sukellus ja golf. Loput seitsemän lajikulttuuria ovat pienempiä alle sadan seuran lajeja. Näitä lähes pelkäs- tään erikoisseuroissa harrastettavia lajeja yhdistää pääosin lajien vaatimat erikoisolosuh- teet, jotka sijaitsevat useasti erillään suurempien valtalajien olosuhteista. Liekö se osa- syynä myös hyvin itsenäiseen seurakulttuuriin? Joukkuepalloilulajien harrastaminen seuroissa on ollut kasvussa viime vuosikymmenten aikana. Seuratietokannan mukaan joukkuepalloilun valtalajeissa yhden lajin erikoisseurat ovat selkeänä enemmistönä. Lentopallo on ainoa laji, jonka seuroista yli puolet (54 %) toi- mii yleisseuran lajijaostona. Joukkuepalloilulajien harrastamisen suosio ja kasvu näkyy myös yleisseurojen toimin- nassa. Noin neljännes kyselyaineiston yleisseurojen jaostoista oli joukkuepalloilun jaos- toja, mutta ne ovat seurojen sisällä keskimääräistä suurempia jaostoja. Noin puolet yleis- seurojen vuosikuluista muodostuu joukkuepalloilulajien toiminnasta. Yleisseuroilla on lajiurheilun lisäksi myös ”ei-lajisidonnaista” ja yleistä toimintaa Yleisseurojen toiminnasta suurin osa on eri lajien lajisidonnaista liikunta- ja urheilutoimin- taa, mutta lähes kaikilla yleisseuroilla on liikuntatoimintaa myös lajitoiminnan ulkopuo- lella. Seurakyselyssä ilmoitetuista yleisseurojen toiminnallisista jaostoista 14 prosenttia oli ”ei-lajisidonnaisia” jaostoja kuten esimerkiksi ”kuntoliikuntajaosto” ja ”lasten liikuntajaosto”. Lisäksi noin puolet yleisseuroista ilmoittivat kyselyssä pääseuran pyörittävän vuositasolla joitain erillisiä liikuntaryhmiä tai liikuntatapahtumia. Voi olla, että osalla yleisseuroista pää- seura toimii jo yhtenä toiminnallisena yksikkönä lajijaostojen rinnalla. Yleisseurassa voi olla myös toimintaa varsinaisen liikunta- ja urheilutoiminnan ulkopuo- lella. Seurassa voi toimia esimerkiksi naisjaosto tai veteraanijaosto. Yleisseura voi pyörit- tää paikkakunnalla iltapäiväkerhoa, omaa kioskia tai tanssilavaa. Seura voi vastata osittain kunnan olosuhteiden ylläpidosta tai sillä voi olla tavallista laajempaa yhteistyötä kunnan kanssa. 76 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Yleisseura voi olla omalla paikkakunnallaan enemmän kuin perinteinen urheiluseura. 6.2 Johtopäätöksiä ja pohdintaa Yleisseuratoiminta polarisoituu – osa kasvaa ja kehittyy, osa kuihtuu Yleisseurojen välillä on suuria eroja sekä toiminnan volyymissa että toimintamalleissa. Yh- täältä on suuria ja ammattimaisia seuroja ja toisaalta myös pieniä hiipuvia seuroja. Suurin osa seuroista on jotain näiden väliltä. Yleisseuroja ei voi voi eikä kannata käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Keskiarvojen tarkastelu antaa monimuotoisista yleisseuroista liian yksi- puolisen mielikuvan. Kyselyaineiston perusteella yleisseurojen evoluutio näyttää vahvistaneen etenkin noin kymmentä prosenttia jo ennestään vahvoja ja suuria yleisseuroja. Suurien talous- ja jäsen- määrälukujen lisäksi näistä seuroista neljä seuraa viidestä arvioi seuran tilanteen ”hyväksi” tai ”erittäin hyväksi”. Toisesta ääripäästä löytyy noin 20–30 prosenttia pieniä yleisseuroja, joiden jäsenmäärä ja vuositulot ovat pikkuhiljaa hiipuneet ja seurajohtajien usko parem- paan tulevaisuuteen on vähäistä. Näiden ääripäiden välissä toimii suuri joukko melko vakiintuneella tasolla toimivia ja pääosin nykytilanteeseen tyytyväisiä yleisseuroja. Pääosa näistä seuroista on keskisuuria yleisseuroja ja näistä seuroista kolme neljästä pitää seuran tilannetta ”hyvänä” tai ”erittäin hyvänä”. Kasvukeskuksissa yleisseuroilla on kasvun mahdollisuuksia ja kilpailua Vahvoista ja vahvistuneista yleisseuroista suurin osa toimii kaupunkimaisissa kunnissa. Vuosikuluiltaan suurimmista 17 yleisseurasta 11 toimi kaupunkimaisissa kunnissa. Näi- den 11 seuran tunnusluvut ovat vaikuttavia. Jäsenmäärän keskiarvo on 2 626, vuosikulu- jen keskiarvo on 2 065 861 euroa ja niissä toimi keskimäärin 16 päätoimista työntekijää. Nämä yleisseurat ovat kasvaneet paikkakunnillaan vahvoiksi toimijoiksi ja seurat ovat pitäneet hyvin asemansa yhä useamman erikoisseuran ja osakeyhtiömuotoisen seuran puristuksessa. Suurissa kaupungeissa yleisseurat toimivat yhtenä osana monimuotoista ja laajaa seu- raverkostoa. Suurten yleisseurojen rinnalla toimii myös muita suuria seuroja. Tampereen Ilves ja Turun Urheiluliitto ovat jäsenmäärältään ja toimintavolyymiltaan todennäköisesti paikkakunnan suurin seura, mutta eivät välttämättä vuosikulujen osalta. Suurimmissa kau- pungeissa seuroille on paljon kehittymisen mahdollisuuksia, mutta myös seurojen ja lajien välinen kilpailu on kovaa. 77 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Pienillä paikkakunnilla yleisseura voi olla paikkakunnan ylivoimaisesti suurin seura Maaseutumaisissa kunnissa ja pienemmissä kaupungeissa seuroilla on vähemmän kilpai- lua ja enemmän toimintaympäristöstään johtuvia haasteita. Kasvun tai ammattimaistumi- sen mahdollisuudet ovat rajalliset. Tästä huolimatta tai jopa siitä johtuen perinteinen yleis- seura voi olla paikkakunnan ylivoimisesti suurin seura kuten Lapuan Virkiä, Kurikan Ryhti, Laitilan Jyske, Kaustisten Pohjan-Veikot tai Mäntyharjun Virkistys ovat omilla paikkakun- nillaan. Näillä paikkakunnilla yhden lajin erikoisseuroilla on yleensä enemmän vaikeuksia kasvaa suureksi ja mahtavaksi. Kiristynyt laatukilpailu tai toimintaympäristön haasteet kuihduttavat pieniä yleisseuroja Monella pienellä yleisseuralla on pitkä historia ja vahvat perinteet, mutta ilman kehittymi- sen ja uudistumisen halua kuihtumisen kierre voi alkaa helposti. Perinteestä kiinni pitä- minen ei välttämättä riitä, kun liikunta- ja urheilukulttuuri sekä seuratoiminta ympärillä muuttuvat. Kasvukeskuksissa pienten seurojen ongelmaksi on muodostunut seurojen välinen laadullinen kilpailu ja suurten seurojen vetovoima. Pienemmillä paikkakunnilla toimintaympäristön yleiset haasteet asettavat yleisseurojen toiminnalle rajoituksia. Seurakyselyn pienistä yleisseuroista puolet arvioi seuran tilanteen ”hyväksi” ja yksi seura jopa ”erittäin hyväksi”. Niille, jotka kokivat ongelmia, toimivat keskimääräistä useammin yksilölajien parissa ja ilman muutoksia jaostorakenteessa kuluvalla vuosituhannella. Vah- vaa perinnettä junioriurheilussa ja tavoitteellisessa kilpaurheilussa on hankala toteuttaa entisessä laajuudessaan ainakin muuttotappiosta ja ikärakenteen vanhenemisesta kärsi- villä paikkakunnilla. Osa pienemmistä yleisseuroista on uudistanut ja muuttanut seuran toimintaohjelmaa melko rohkeasti. Seurojen ohjelmaan on lisätty uusia lajeja tai kilpaurheilun rinnalla on jär- jestetty lisää harrasteliikuntaa lapsille tai aikuisille. Mäntyharjun Virkistyksen esimerkki toi- mintaympäristön realistisesta arvioinnista ja rohkeudesta uudistua on hyvä. Toki vapaassa kansalaistoiminnassa on oikeus nojata vankasti perinteeseen ja olla pieni toimija. Näiden- kin seurojen toiminta on yhteiskunnalle ja liikuntakulttuurille eduksi. Perusteita yleisseuran toimintamallille löytyy, mutta johtaminen ja hyvän toimintakulttuurin luominen on vaikeaa Yleisseuran laajan ja monimuotoisen toiminnan vuoksi yleisseuran johtaminen ja hyvän toimintakulttuurin luominen tuntuu olevan vaikeampaa kuin yhden lajin erikoisseuroilla. Yleisseuran pääseuran johdossa vaaditaan monen erityisalan osaamisen lisäksi usein laa- jojen sisäisten ja ulkoisten yhteistyöverkostojen hallintaa. Eri lajien ja fanaattisten laji- ihmisten kanssa toiminta vaatii seurajohtajilta hyviä ihmissuhdetaitoja ja sovittelevaa luonnetta. Voi olla, että juuri johtamisen haastavuuden vuoksi yleisseurojen hallituksen 78 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 puheenjohtajaksi yli puolella seuroista on ollut viime vuosina vaikeuksia löytää sopivia henkilöitä. Urheilun ja valmennuksen laatuvaatimusten rinnalla myös seurahallintoon liittyvät vaati- mukset ovat nousseet. Taloushallinnon, viestinnän, erilaisten rekisterien ja sähköisten jär- jestelmien odotetaan olevan kunnossa. Vakuutus-, pankki-, varuste-, vaate-, lääkäri-, fysio- terapia-, kuljetus- ja majoitusasioita hoidetaan kaikkien lajien toiminnassa. Seurojen omiin tai vuokrattuihin tiloihin tai olosuhteisin liittyvää ammattitaitoa ja aktiivisuutta tarvitaan entistä enemmän. Suuri osa hallintoon tai käytäntöihin liittyvistä asioita voidaan tai voitai- siin hoitaa koordinoidusti yleisseuroissa yhteisesti pääseuran tasolta. Moni seurajohtaja ja asiantuntija tunnusti haastatteluissa, että yleisseuran toimintamalli olisi periaatteessa hyvä ja tehokas tapa järjestää monilajisen seuran toimintaa. Yhden haastateltavan arvio kuvasi kuitenkin asian haasteellisuutta käytännössä. ”Jos toimisi ideaalitasolla, niin kyllä. Hyötyä olisi osaamisesta, monipuolisuudesta, yhteishallinnosta ja -palkkauksista. Mutta nyt ei juurikaan toimi näin.” Osa suurista yleisseuroista on toki osannut kehittää yleisseuransa toimintaa sekä pääseu- ran ja jaostojen välistä yhteistyötä tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Lähes kaikki yleisseuran toimintamalliin liittyvä kehitystyö on tapahtunut yksittäisten seurojen oman aktiivisuuden ja osaamisen varassa. Valtakunnallista verkostoa tai yleisseuroille kohdennettuja koulutuk- sia ei Suomessa järjestä kukaan. Yleisseuran hyviä ominaisuuksia Seuraavaan on poimittu seurakyselystä ja seurajohtajien haastatteluista ominaispiirteitä tai toimintatapoja, jotka mainittiin hyvinä piirteinä yleisseuroille. Kehittymisen ja uudistumisen halu. Pääosa yleisseuroista ei ole jämähtänyt staattiseksi ja vain perinteitä ylläpitäväksi urheiluseuraksi. Lähes kaikilla yleisseuroilla lajiohjelma on muuttunut ja suureksi kasvaneilla seuroilla hieman enemmän kuin pienemmillä seuroilla. Noin kolmasosalla kaikista seuroista päätoimisen työntekijän palkkaus osoittaa myös ke- hittymisen ja uudistumisen halua. Työntekijän palkkaus näyttää myös aktivoivan seuran kehittymistä edelleen. Vahvojen seurojen haastatteluissa nousi esille myös kuvauksia ”laji- ja liikuntakulttuurin trendien sekä toimintaympäristön muutosten seuraamisesta”, ”jäsenis- tön ja kunnan asukkaiden tarpeiden tarkkailusta” ja ”rohkeudesta uudistua”. Pitkä historia ja seuran tunnettuus. Kehittymisen ja uudistumisen halun rinnalla seuran perinteestä ja pitkästä historiasta koetaan olevan hyötyä yleisseuroille. Suurimmilla yleis- seuroilla on yleensä paikkakunnalla hyvä maine, vahva brändi ja vakiintunut asema, joka 79 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 on kilpailuetu uudempien seurojen rinnalla. Pitkän historian myötä kiinnittyminen seuraan voi siirtyä perheissä sukupolvelta toiselle. Lajien autonomian kunnioitus. Lajien autonomiasta yleisseurojen sisällä seurajohtajat olivat lähes poikkeuksetta samaa mieltä: eri lajien kulttuurissa on eroja ja pääseuran ei tule johtaa seuran eri lajijaostoja pääseuran määrittelemien liian tarkkojen tavoitteiden ja toi- mintamallien mukaan. Osa seurajohtajista tunnisti lajien autonomian myös haasteena. Ilman yhteistyötä pää- seuran ja muiden jaostojen kanssa lajijaosto voi ajautua pohtimaan toiminnan mielek- kyyttä yleisseuran sisällä. Lajijaostojen autonomia tuntui olevan yleisseuroille herkkä tasapainoasia. Pääseuran selkeä ja sopiva rooli. Pääseuran ja jaostojen välinen selkeä työnjako helpottaa yhteistyötä. Pääseuran selkeästi määritelty rooli hallinnollisten asioiden ja jaostojen toi- mintaedellytyksiä vahvistavien asioiden parissa koetaan yhteistyötä helpottavana asiana. Urheilutoimintaan liittyvissä asioissa pääseuralta ei juurikaan kaivata apua, etenkään seu- ran vahvimpien lajien osalta. Pääseuran taloudellinen tuki ja muu konkreettinen apu jaostoille. Lajijaostojen tyyty- väisyys ja lojaalisuus pääseuraa kohtaan on luonnollisesti vahvempaa, jos pääseura pystyy tukemaan vuosittain lajijaostojaan suoralla taloudellisella tuella tai muulla konkreettisella tuella kuten sähköisten järjestelmien tai taloushallinnon palveluilla. Yleisseuran haasteita Seuraavaan on poimittu seurakyselystä ja seurajohtajien haastatteluista ominaispiirteitä tai toimintatapoja, jotka mainittiin haasteina yleisseuroille. Suomalainen urheilu toimii hyvin lajikeskeisesti. Harjoitukset, kilpailut, valmentaja- ja seurajohtajakoulutukset järjestetään pääosin lajikohtaisesti. Lajiliitot ovat vahvoja toimi- joita ja ne lähestyvät asioinnissaan yleensä suoraan yleisseurojen lajijaostoja. Lajien erilai- suus ja erillään toimiminen on muokannut lajien seurakulttuuriakin erilaiseksi. Useampi seurajohtaja piti yleisseuran yhtenä ongelmana seuran lajien erilaista käsitystä ”hyvästä seuratoiminnasta”. Lajien erilaisessa kulttuurista johtuen on vaikea muodostaa yleisseu- ralle yhteistä koko seuraa koskevaa kulttuuria. Erilaiset ja eri kokoiset lajijaostot altistavat yleisseurojen sisällä epäoikeudenmukaisen kohtelun kokemuksille. Jännitteitä voi syntyä seuran isojen ja pienten tai vanhojen ja uusien lajijaostojen välillä. Vain oman lajin etua ajavat vahvat persoonat lisäävät riitojen ja jännitteiden mahdollisuutta. 80 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Suurien yleisseurojen sisällä yksittäisen lajijaoston kasvaminen suureksi voi altistaa laji- jaostoja pohtimaan omaksi erikoisseuraksi ryhtymistä. Lajin suuri harrastajamäärä ja riittä- vän suuri talousvirta mahdollistavat lajin toiminnan järjestämiseen myös omassa yhdistyk- sessä. Suureksi kasvamisen lisäksi erolle altistavia yksittäisiä tekijöitä olivat seurajohtajien ja asiantuntijoiden mukaan lajin ”epäoikeudenmukainen kohtelu”, ”arvostuksen puute” ja ”lajin kehittymisen jarruttaminen”. Korkean tason kilpa- ja huippu-urheilun eriytyminen etenkin joukkuepalloilun lajeissa omaksi yhdistykseksi tai osakeyhtiöksi on ollut yleistä. Tämä kehitystrendi on toki tuttu myös yhden lajin erikoisseuroissa. Edustusjoukkueen toiminnan erottaminen omaksi yk- siköksi tehdään monessa yleisseurassa myös talousriskien välttämiseksi. Halutaan esimer- kiksi, että juniorien ja edustusurheilun rahat eivät mene sekaisin. Näitä eroja voidaan suun- nitella ja toteuttaa hyvässä yhteisymmärryksessä pääseuran ja lajijaoston välillä. Tämän tyylisen kehityskulun jälkeen moni yleisseura toimii eräänlaisessa ”konsernirakenteessa”. Yksi esimerkki ”konsernirakenteessa” toimivasta seurasta on Tampereen Ilves ry., joka toi- mii tiiviissä yhteistyössä saman seurabrändin alla toimivien kahden osakeyhtiömuotoisen seuran kanssa. Lajiliittojen luontainen rooli on toimia vain oman lajin lähtökohdista, mutta joskus myös kuntien tapa toimia seurojensa kanssa voi huomaamatta suosia yhden lajin erikoisseuroja. Useampi yleisseuran seurajohtaja kertoi, että kunnallisten avustusten tai erilaisten tu- kien määräytymisen perusteet eivät tue eri lajien yleisseuroissa pysymistä. Seurajohtajien mukaan yleisseuran lajijaostot saisivat kunnalta toimintavolyyminsä perusteella avustuk- sia ja erilaisia tukia yhteenlaskettuna enemmän, jos jaostot toimisivat omina itsenäisinä yhdistyksinään. Mahdollisuuksia yleisseurojen kehittymiselle – orastavia trendejä? Yleisseurojen suhteellinen osuus seuratoiminnan kentällä on vähentynyt. On myös to- dennäköistä, että eriytymisen trendi ja yhden lajin erikoisseurojen määrän lisääntyminen jatkuu tulevaisuudessa. Liikunta- ja seurakulttuureissa on kuitenkin muutamia asioita tai vähintään heikkoja signaaleja, jotka voivat myös vahvistaa yleisseurojen asemaa seuratoi- minnan kokonaisuudessa. Yleisseurat voivat tarjota ”valmiin kodin” uusille lajeille. Monelle uudelle ja vielä pienelle lajille yleisseura tarjoaa kevyemmän aloituksen ja turvallisen kasvualustan. Uusista lajeista cheerleading on esimerkki lajista, jossa toiminta yleisseurojen lajijaostona on hieman ylei- sempää (52 %) kuin lajin erikoisseurana. Myös frisbeegolfin ja padelin jaostoja toimii jo yleisseuroissa. Aika näyttää, tuleeko tästä vallitseva seuratoiminnan muoto näiden lajien keskuudessa. 81 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Yksi orastava trendi on samaa olosuhdetta käyttävien tai samantyylisten lajien yhteis- seurat. Jääurheilun lajeihin on 2000-luvulla syntynyt jo muutamia uusia monilajiseuroja. Yhteisen toimintaympäristön käyttö ja esimerkiksi käyttövuorojen helpompi jakaminen on vaikuttanut jääurheiluseurojen yhteistyön tiivistymiseen. Kamppailulajeista löytyy myös esimerkkejä monen eri kamppailulajien yhteisistä seuroista. Tampereen Ilves ja Oulun Luistinseura ovat esimerkkejä eri palloilulajien ympärille rakentuneista yleisseuroista. Vas- taavia yhteenliittymille voisi olla perusteita muissa lajiryhmissä kuten esimerkiksi kestä- vyysurheilussa tai ulkovesiurheilun eri lajeissa. Yhden lajin erikoisseuroilla on kohtuullisen helppoa laajentaa seuran toimintaa monila- jiseksi, jos seurat itse sitä vain haluavat. Esimerkiksi muutamissa uimaseuroissa on perus- tettu triathlonjaostoja ja nyrkkeilyseuroissa kickboxing-jaostoja. Uuden lajin järjestäyty- neen toiminnan aloittaminen tulee usein seuran päälajin harrastajilta, jotka haluaisivat harrastaa ja kilpailla myös toisessa samantyylisessä lajissa. Voimisteluseurat monine eri kilpailulajeineen ovat tavallaan myös esimerkkejä monen eri lajin yleisseuroista. Voimisteluseuroilla on lajiliittojäsenyys vain Voimisteliliittoon ja näin pääosa voimistelun seuroista luokitellaan tästä johtuen Seuratietokannassa erikoisseuroiksi. Monella vahvan seurabrändin omaavalla yhden lajin erikoisseuralla on vetovoimaa myös muiden lajien silmissä. Jääkiekon liigaseuroista ainakin Hämeenlinnan Pallokerhon ja Rauman Lukon nimissä toteutettiin muutaman vuoden ajan naisten pääsarjatason lento- ja pesäpalloa. Helsingissä HIFK:n ja Turussa TPS:n brändit ovat vetäneet vuosien varrella seuran nimen alle monia uusia lajeja, mutta toiminta on kuitenkin päätetty teknisesti jär- jestää lajikohtaisissa omissa yhdistyksissä. Yleisseuroille on laajan toiminnan ja monilajisen luonteensa vuoksi helppoa laajentaa toimintaansa myös ei-lajisidonnaiseen harraste- tai aikuisliikuntaan. Monelle seuralle peruste toiminnan laajentamiseen kilpaurheilun ulkopuolelle voi olla taloudellinen, mutta osalla se on seuran aito strateginen valinta. Suurilla ammattimaistuvilla seuroilla harras- teliikunta voi mahdollistaa päätoimisten työntekijöiden lisäämisen tai joskus myös helpo- tusta omien olosuhteiden vajaalle käytölle. Monelle pienemmälle yleisseuralle harrastelii- kunta on jopa elinehto toiminnan nykytasolla pitämiselle. On todennäköistä, että harrasteliikunta ja aikuisharrastajien määrä yleisseuroissa tulevat lisääntymään. 82 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Yleisseura vai monilajiseura? Selvityksen johdannossa luvattiin palata vaikeaan nimiasiaan. Mikä on paras termi lii- kun ta- ja urheiluseuroille, joissa toimii vähintään kaksi eri jaostoa; perinteinen yleisseura vai viime aikoina käytössä yleistynyt monilajiseura? Nimellä on väliä, koska se luo yleistä mielikuvaa seurasta ja nimi avaa osittain seuran ideologista luonnetta. Yleisseura on sopiva nimi seuralle, jolla on sekä lajiurheilua, mutta myös toimintaa seu- ran lajiurheilun ulkopuolella monipuolisesti ja laajasti. Seuran toiminta rakennetaan lajien, mutta myös toimintaympäristön muista tarpeista. Yleisseuran toimintaohjelmassa voi olla paljon ei-lajisidonnaista harrasteliikuntaa tai seura kantaa paikkakunnallaan laajasti vas- tuuta esimerkiksi liikuntaolosuhteista. Monilajiseura on sopiva nimi seuralle, jossa seuran eri lajien urheilutoiminta ovat seuran lähtökohta ja sen vahvaa ydintä. Seuratoiminta on järjestetty lajien tarpeiden ja toiminnan näkökulmasta. Monilajiseura toteuttaa lajien ulkopuolista toimintaa vain rajallisesti ja pää- osin vain lajien etua ajatellen. Nimenä yleisseura on abstraktimpi, moniselitteisempi ja jopa vaisu. Voi olla, että mielikuva ”yleisestä” seuratoiminnasta ei ole kasvaneiden laatuvaatimusten, erikoistumisen ja am- mattimaisuuden lisääntymisen myötä enää riittävän terävä ja vetovoimainen. Kahta eri nimeä tullaan todennäköisesti käyttämään jatkossakin. Voi olla, että maaseutu- maisissa kunnissa käytetään vielä pitkään yleisseura-nimeä ja suurimmissa kaupungeissa monilajiseuran nimikkeen käyttö yleistyy. Nimet toimikoon omalta osaltaan keskustelun herättäjänä yleisseurojen ja monilajiseurojen kehittymisen erilaisista mahdollisuuksista. 83 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 L Ä H T E E T Arponen, A.O. 1981. Suomen urheilu. SVUL 1900–1980. Helsinki: Suomen Valtakunnan Urheiluliitto. Elmose-Østerlund, K. Ibsen, B., Nagel, S. & Scheerder, J. 2020. The contribution of sports clubs to public welfare in European societies, A cross-national comparative perspective. In S. Nagel, K. Elmose- Østerlund, B. Ibsen & J. Scheerder (eds.) Functions of Sports Clubs in European Societies: A Cross-National Comparative Study. Cham: Springer, 345–385. Koski, P. 1987. Suomalainen liikuntaseura. Mitä seuroistamme tiedetään? Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia No 43. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koski, P. 2000. Maailma muuttuu, muuttuvatko seurat. Liikunnan kehittämiskeskus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koski, P. 2009. Liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa. Helsinki: Suomen Liikunta ja Urheilu. Koski, P. & Heikkala, J. 1998. Suomalaisten urheiluorganisaatioiden muutos. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia No 63. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koski, P. & Mäenpää, P. 2018. Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986–2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020. Liikuntatoimi tilastojen valossa: Perustilastot vuodelta 2019. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Seuratietokanta 2021. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus. www.seuratietokanta.fi. Viitattu 30.4.2021. 84 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Liite. Seurakysely yleisseuroille Vastaajaksi toivotaan yleisseuran puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja tai joku muu johto- henkilö, joka tuntee hyvin yleisseuran toiminnan kokonaisuutta. Kyselyn vastaamiseen menee seurasta riippuen noin 30–50 min. Kyselyyn vastaaminen on mahdollista keskeyttää ja tallettaa omat vastaukset. Keskeytys- toiminto löytyy sivun lopussa. Vastaamisen jatkaminen tapahtuu sähköpostitse lähetetyn uuden kyselylinkin kautta. Vastaukset kyselyyn viimeistään maanantaihin 30.11.2020 mennessä. Kyselystä saatavat tiedot raportoidaan siten, että niistä ei voi tunnistaa yksittäisen seuran vastauksia. Kyselyssä käytettävien käsitteiden määrittelyä Yleisseura − liikuntaa tai urheilua päätarkoituksena toteuttava yhdistys − seura itse kokee olevansa yleisseura (vs erikoisseura) − seurassa toimii vähintään kaksi erilliseksi jaostoksi organisoitua lajia tai toimintamuotoa Pääseura − jaostojen toiminnan ulkopuolella olevat yleiset ja yhteiset toiminnot – pääseuran vastuulla olevat ja toteuttamat toiminnot Jaostot − yleisseuran sisällä omaksi jaostoksi organisoituneet lajit tai toimintamuodot Kyselyyn liittyvät tiedustelut: Pasi Mäenpää Anni Polari pasi.maenpaa@smartsport.fi anni.polari@smartsport.fi 040 – 7788 993 040 – 512 4667 85 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Vastaaja 1. Vastaajan asema seurassa { Yleisseuran pj { Yleisseuran tj { Yleisseuran joku muu johtohenkilö, mikä: A. Yleisseuran perustiedot ja historia 2. Yleisseuran nimi 3. Yleisseuran Y-tunnus 4. Kunta, jolla yleisseura toimii 5. Mihin alla olevista tilastokeskuksen kuntaluokista kuntanne kuuluu? { Kaupunkimainen kunta { Taajaan asuttu kunta { Maaseutumainen kunta { En osaa sanoa 6. Yleisseuran perustamisvuosi 86 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 7. Yleisseuran nykyiset jaostot Mitä lajijaostoja tai muita mahdollisia jaostoja seurassa tällä hetkellä toimii? Milloin jaoston toiminta alkoi seurassa? Onko seuranne kyseisen lajiliiton jäsen? Mikä jaosto? Vuosikymmen jolloin jaoston toiminta alkoi seurassa Onko seuranne kyseisen lajiliiton jäsen? Ennen 1970-lukua 1970- luku 1980- luku 1990- luku 2000- luku 2010- luku Kyllä Ei Jaosto a O O O O O O O O Jaosto b O O O O O O O O Jaosto c O O O O O O O O Jaosto d O O O O O O O O Jaosto e O O O O O O O O Jaosto f O O O O O O O O Jaosto g O O O O O O O O Jaosto h O O O O O O O O Jaosto i O O O O O O O O Jaosto j O O O O O O O O Jaosto k O O O O O O O O Jaosto l O O O O O O O O Jaosto m O O O O O O O O Jaosto n O O O O O O O O Jaosto o O O O O O O O O 87 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 8. Yleisseurasta eronneet tai toiminnan lopettaneet jaostot Mitä lajijaostoja tai muita mahdollisia jaostoja on lopettanut toiminnan seurassanne? Milloin erosi tai lopetti? Mikä jaosto? Eroamisen tai lopettamisen vuosikymmen Ennen 1970-lukua 1970- luku 1980- luku 1990- luku 2000- luku 2010- luku Jaosto a O O O O O O Jaosto b O O O O O O Jaosto c O O O O O O Jaosto d O O O O O O Jaosto e O O O O O O Jaosto f O O O O O O Jaosto g O O O O O O Jaosto h O O O O O O Jaosto i O O O O O O Jaosto j O O O O O O Jaosto k O O O O O O Jaosto l O O O O O O Jaosto m O O O O O O Jaosto n O O O O O O Jaosto o O O O O O O 9. Yleisseuran elinvoiman kehitys 1970–2020 Kuinka yleisseuran elinvoima ja toiminta on vaihdellut viimeisen 50 vuoden aikana? Aseta seuranne kannalta vuosikymmenet paremmuusjärjestykseen 1 = seuran elinvoima ja toiminta oli parasta, 2 = toiseksi parasta jne. 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 88 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 B. Nykytilanne 10. Yleisseuran jäsenmäärä Mikä oli seuran jäsenmaksun maksaneiden henkilöiden määrä vuoden 2019 lopussa? Vastaa pelkillä numeroilla (ei kirjaimia, väliviivoja, välilyöntejä tms.) 11. Yleisseuran vuosikulut Seuran (sisältäen eri jaostot) vuosikulut viimeiseksi päättyneellä tilikaudella (12kk) euroina (€)? Vastaa pelkillä numeroilla (ei kirjaimia, väliviivoja, välilyöntejä tms.) 12. Jaostojen perustiedot Jaostojen toimintaan osallistuvien jäsenten määrä vuoden 2019 lopussa Jaoston vuosikulut viimeksi päättyneeltä tilikaudelta (12kk) Vastaa pelkillä numeroilla (ei kirjaimia, väliviivoja, välilyöntejä tms.) Mikä jaosto? Jaoston jäsenten määrä Jaoston vuosikulut Jaosto a Jaosto b Jaosto c Jaosto d Jaosto e Jaosto f Jaosto g Jaosto h Jaosto i Jaosto j Jaosto k Jaosto l Jaosto m Jaosto n Jaosto o 89 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 13. Yleisseuran päätoimiset työntekijät Seuran päätoimisten työntekijöiden määrä marraskuussa 2020 (päätoimisuus = henkilö joka tekee seuralle työtä yli 50 % kokonaistyöajastaan). Ei koske seurassa toimivia ammatti urheilijoita. Henkilötyövuosien (htv) laskeminen – esimerkki: kolme eri henkilön työpanoksen osuudet vuodessa seuralle ovat 100 %, 80 % ja 60 % = 2,4 henkilötyövuotta Vastaa pelkillä numeroilla (ei kirjaimia, väliviivoja, välilyöntejä tms.) Henkilömäärä Montako eri henkilöä? Yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä Edellisessä sarakkeessa ilmoitettujen henkilöiden vuodessa tekemä työmäärä seuralle (kts alun laskentaohje) Pääseuralle tehtävä päätoiminen palkkatyö, joka on pääseuran budjetissa/kustannuspaikalla Lajijaostoille tehtävä päätoiminen palkkatyö, joka on lajijaostojen budjetissa/kustannuspaikalla 90 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 14. Pääseuran omat vastuut ja tehtävät seurassa Mitä eri tehtäviä pääseura on hoitanut viimeisen 12 kuukauden aikana seurassanne yhdistyslain tai muiden lakien ja säädösten velvoittamien tehtävien lisäksi (kokoukset, kirjanpito yms.)? Onko pääseuran omalla vastuulla ja toteuttamana ollut viimeisen 12 kuukauden aikana… Kyllä – tehtävän työllistävä vaikutus on pääseuralle suuri Kyllä – tehtävä työllistävä vaikutus pääseuralle on vähäinen Ei – tehtävää ei ole tai sitä ei toteuteta pääseuran toimesta Säännöllistä liikuntaryhmä toimintaa, joka ei ole lajijaostojen toimintaa O O O Liikuntatapahtumia, jotka eivät ole jaostojen toimintaa (esim. kuntoilu- tai harrasteliikuntatapahtumia, yhteisiä/yleisiä leirejä tms.) O O O Seuran yhteisten tilaisuuksien ja juhlien järjestämistä (mm. seuran eri lajien/jaostojen yhteisiä juhlia, kehitysiltoja, saunailtoja) O O O Varsinaisen toiminnan ulkopuolisen varainhankinnan tehtäviä (esim. myyntitoiminta, huvitoiminta, kioskit, messut, yritysyhteistyö, säätiö) O O O Olosuhteiden hallinnointia tai ylläpitoa (esim. omat, vuokratut, kunnan sopimuskumppanina) O O O Seuran yhteistä viestintää (esim. nettisivut, tiedotteet, seuralehti/verkkojulkaisu) O O O Jokin muu tehtävä, mikä O O O 91 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 15. Pääseuran tehtävät jaostojen toiminnan apuna Onko pääseura avustanut jaostoja viimeisen 12 kuukauden aikana… Kyllä – merkittävästi Kyllä – vähäisesti tai osittain Ei ole Suoralla taloudellisella tuella O O O Jaostojohtokunnan työskentelyyn ja johtamiseen liittyen O O O Jaoston perustoiminnan organisointiin tai järjestelyihin liittyen (esim. toimintalinja tai ohjeistukset, olosuhteiden vuorojako) O O O Jaoston omaan taloushallintoon liittyen O O O Jaoston tarvitsemin tukipalveluihin liittyen (esim. kuljetukset, asusteet, välineet, varusteet, lääkäri- ja fysioterapiapalvelut, vakuutukset) O O O Jaoston vastuulla olevien tapahtumiin liittyen (turnaukset, ottelut, kilpailut, näytökset…) O O O Jaoston toiminnan kehittämiseen liittyen (esim. koulutukset, sparraus, kehitystilaisuudet) O O O Jaoston erityisiin ongelmiin liittyen (esim. juridiikka, verotus, tasa-arvo, riidat, epäasiallinen käytös) O O O Jokin muu tehtävä jaoston toimintaan liittyen, mikä O O O 16. Kokonaisarvio pääseuran roolista Valitse seuraavista vaihtoehdoista pääseuran roolia seuranne toiminnan kokonaisuudessa parhaiten kuvaava vaihtoehto. { Pääseuran rooli on vähäinen – toiminta toteutuu pääosin jaostoissa ja pää- seura hoitaa vain hallinnollisia tausta-asioita { Pääseuralla on merkittävä rooli jaostojen toiminnan apuna ja tukena { Pääseuralla on merkittävä rooli jaostojen toiminnan ulkopuolisten tehtävien toteuttajana { Pääseuralla on merkittävä rooli sekä jaostojen toiminnan apuna ja tukena, että merkittävä rooli jaostojen toiminnan ulkopuolisten tehtävien toteuttajana 92 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 17. Arvioita yleisseuran nykytilanteesta – väittämät Tä ys in sa m aa m ie ltä Jo ks ee nk in sa m aa m ie ltä Ei sa m aa ei kä er i m ie ltä Jo ks ee nk in er i m ie ltä Tä ys in er i m ie ltä En os aa sa no a A) Kokonaisuus Seuramme eri jaostot toimivat koko seuraa koskevan yhteisen strategian ja yhteisten toimintalinjausten mukaan O O O O O O Seuramme eri jaostot toimivat jaoston oman erillisen strate- gian ja jaoston omien toimintalinjausten mukaan O O O O O O Seuran eri jaostot hyödyntävät seuramme muiden lajien valmennus osaamista aktiivisesti (esim. yhteis harjoituksia, valmennus tietouden ja valmentajien vaihtoa) O O O O O O Seuran eri jaostot auttavat toisiaan aktiivisesti vuosittain ta- pahtumajärjestelyissä O O O O O O Koko seuran tasolla yli jaostorajojen on hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys O O O O O O Seuran eri jaostoissa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys O O O O O O Seuran jaostoissa toimivat ihmiset arvostavat omaa lajiaan enemmän kuin seuraa O O O O O O Seuran jäsenet arvostavat seuran perinteitä O O O O O O Seuran jäsenet arvostavat yleisseuran ilmettä (logot, asut, tunnukset) ja yleisseuramme identiteettiä O O O O O O Seurassamme on tällä hetkellä jaostoja, jotka harkitsevat eroamista yleisseurasta O O O O O O B) Pääseuran johtaminen ja hallitustyöskentely Pääseuran ja jaostojen välinen yhteistyö sujuu ja on selkeää O O O O O O Pääseuran hallitukseen on helppo löytää osaavia henkilöitä O O O O O O Pääseuran hallituksen puheenjohtajan tehtävään on ollut vii- me vuosina paljon hyviä halukkaita O O O O O O 93 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Pääseuran hallituksessa on liian vähän seuran toimintaan laaja- alaisesti ja seuran lajeihin tasapuolisesti suhtautuvia henkilöitä O O O O O O Pääseuran hallituksen on vaikea toteuttaa talouteen liittyvää valvontavastuutaan O O O O O O Pääseuran hallituksella on liikaa vastuita jaostojen toimintaan liittyen O O O O O O C) …ja jos seuralla on palkattuja työntekijöitä Pääseuran hallituksen ja pääseuran palkattujen työn- tekijöiden välinen työn- ja vastuunjako on toimiva O O O O O O Seuralla on riittävää osaamista päätoimisten työntekijöiden työllistäjänä toimimiseen O O O O O O 18. Yleisseuran suurimmat vahvuudet Mitkä ovat yleisseuranne suurimmat vahvuudet tällä hetkellä? 1–3 merkittävintä vahvuutta tiiviisti kuvattuna 19. Yleisseuran suurimmat heikkoudet Mitkä ovat yleisseuranne suurimmat heikkoudet tällä hetkellä? 1–3 merkittävintä heikkoutta tiiviisti kuvattuna 20. Kokonaisarvio yleisseuran tilanteesta ja elinvoimasta Yleisseuramme kokonaistilanne ja elinvoima tällä hetkellä on... { Erittäin hyvä { Hyvä { Ei hyvä eikä huono { Huono { Erittäin huono 94 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 C. Tulevaisuus 21. Kokonaisarvio yleisseuran tilanteesta ja elinvoimasta tulevaisuudessa Kuinka arvioitte yleisseuranne kokonaistilanteen ja elinvoimaisuuden muuttuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana? { Paranee merkittävästi { Paranee vähän { Pysyy ennallaan { Huononee vähän { Huononee merkittävästi 22. Yleisseuran liikunta- ja urheilutoimintaan osallistuvien jäsenten määrän kehittyminen Kuinka arvioitte yleisseuranne liikunta- ja urheilutoimintaan osallistuvien jäsenten määrän kehittyvän seuraavan neljän vuoden aikana? { Lisääntyy paljon { Lisääntyy jonkin verran { Pysyy ennallaan { Vähenee jonkin verran { Vähenee paljon 23. Yleisseuran muutostarpeet Kuinka paljon seurallanne on tarvetta muuttaa strategisia tavoitteita, toiminnan sisältö- valintoja ja toimintatapoja seuraavan neljän vuoden aikana? Valitkaa seuraavista vaihto- ehdoista seuranne tarpeita parhaiten kuvaava vaihtoehto. { Paljon – tarvetta on isoille muutoksille { Jonkun verran – uudistuksia tarvitaan, mutta vähäisesti tai vain muutamiin osa-alueisiin { Ei tarvitse juurikaan muuttaa – nykyiset strategiset tavoitteet, toiminnan sisältövalinnat ja toimintatavat ovat pääosin hyviä 24. Yleisseuran kehityksen mahdollisuudet Mitkä ovat yleisseuranne kehityksen suurimmat mahdollisuudet seuraavan kymmenen vuoden aikana? 1–3 merkittävintä mahdollisuutta tiiviisti kuvattuna 25. Yleisseuran kehityksen uhat Mitkä ovat yleisseuranne kehityksen suurimmat uhat seuraavan kymmenen vuoden aikana? 1–3 merkittävintä uhkaa tiiviisti kuvattuna 95 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 26. Yleisseurojen tulevaisuus Suomessa – Väittämiä Kuinka suomalainen yleisseuratoiminnan toimintamalli tulee yleisesti muuttumaan seu- raavan kymmenen vuoden aikana? Tässä kohdassa haluamme arvionne kaikkia suomalai- sia yleisseuroja koskien. Tä ys in sa m aa m ie ltä Jo ks ee nk in sa m aa m ie ltä Ei sa m aa ei kä er i m ie ltä Jo ks ee nk in er i m ie ltä Tä ys in er i m ie ltä En os aa sa no a Yleisseurojen rooli ja asemaa pysyy ennallaan osana seuratoiminnan kokonaisuutta Kasvukeskuksissa yleisseurat menettävät roolia ja asemaa osana seuratoiminnan kokonaisuutta Yleisseuran toimintamalli on käyttökelpoinen etenkin maaseutumaisissa kunnissa Yleisseura on seuratoiminnan toimintamallina vanhanaikainen Yleisseuraa on vaikeampi johtaa kuin yhden lajin erikoisseuraa Yleisseuroilla on parempi mahdollisuus kehittyä kuin yhden lajin erikoisseuroilla Ammattimaisuutta on helpompi järjestää yleisseuraan kuin yhden lajin erikoisseuraan Erityisesti suurimmat ja taloudellisesti vahvat lajijaostot siirtyvät yleisseuroista omiksi yhdistyksiksi Yleisseura pystyy tarjoamaan erikoisseuraa paremmin lapsille ja nuorille monipuolisen liikunnallisen yhteisön Pääsarjatason palloilujoukkueet tulevat siirtymään entistä enemmän omiksi yhdistyksiksi pois yleisseuroista Harrasteliikunnan osuus yleiseurojen toiminnassa tulee lisääntymään Yleisseuroille on luontevaa palvella eri ikäisiä ja erilaisia liikunnallisia intressejä kuin yhden lajin erikoisseuroilla 96 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 Yleisseuroissa harrastaminen on helpompi pitää edullisempana kuin erikoisseuroissa Lajijaostojen autonomia tulee vahvistumaan yleisseurojen sisällä Yleisseurojen olisi hyvä laajentaa nykyistä enemmän toimintaansa myös liikunta- ja urheilutoiminnan ulkopuolelle – monialaiseksi toimijaksi (esim. sosiaali- ja terveys, nuorisotyö, tapahtumajärjestäjänä tms.) Yleisseura voi toimia paikkakunnallaan merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana Liikunta- ja urheilukulttuurin yleinen kehitys on epäedullista yleisseurojen elinvoimaisuudelle (vs. erikoisseurat ja liikunta- alan yritykset) Lajiliittojen toiminta ei huomioi tai tue yleisseurojen toimintamallin kehittämistä juuri ollenkaan Kuntien toiminta ei huomioi tai tue yleisseurojen toimintamallin kehittämistä juuri ollenkaan 27. Mitkä seikat tai tukipalvelut auttaisivat yleisseuroja kehittymään tulevaisuudessa? 1–3 merkittävintä seikkaa tai tukipalvelua tiiviisti kuvattuna 28. Kuinka paljon Koronapandemia on vaikuttanut seuranne nykytilanteeseen ja vai- kuttaa seuranne kehittymiseen tulevaisuudessa? Tiiviisti kuvattuna. 29. Sähköpostiosoite, johon haluatte selvityksen loppuraportin toimitettavaksi: Sähköposti II OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:32 ISBN 978-952-263-826-7 (PDF) ISSN 1799-0351 (PDF)