Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2021:24 Internet: stm.fi/julkaisut JULKAISUJEN MYYNTI: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi ISSN PDF 1797-9854 ISBN PDF 978-952-00-5446-5 Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:24 Sosiaali- ja terveysministeriö © 2021 tekijät ja sosiaali- ja terveysministeriö ISBN pdf: 978-952-00-5446-5 ISSN pdf: 1797-9854 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 23.6.2021 Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:24 Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijä/t Pasi Pohjola, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Satu Koskela, Jaska Siikavirta Kieli suomi Sivumäärä 76 Tiivistelmä Valtioneuvoston periaatepäätöksen 3.9.2020 nojalla annetut sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelma 7.9.2020 (STM 2020:26) ja toimintasuunnitelman päivitys 5.1.2021 (STM 2021:1) ovat ohjanneet tartuntatautilain toimeenpanosta vastaavia viranomaisia suositusten ja rajoitusten epidemiologisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä. Koska globaali pandemia edelleen jatkuu, toimintasuunnitelma päivitetään toistaiseksi voimassa olevaksi ja sitä tullaan tarkastelemaan kesän ja syksyn 2021 aikana. Toimintasuunnitelman tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Jotta tartuntojen leviämistä voidaan tehokkaasti estää, hybridistrategian mukaisten toimenpiteiden on oltava epidemiologisesti oikea-aikaisia eli riittävän ennakollisia ja laaja-alaisia. Toimintasuunnitelmalla tuetaan alueellisia epidemian leviämisen estämistoimia. Epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. Tehokas tartunnanjäljitys ja tartuntojen leviämisen estämiseen kohdennetut paikalliset ja alueelliset torjuntatoimet ovat avainasemassa myös valtakunnallisen epidemiatilanteen uudelleen vaikeutumisen estämiseksi. Toimintasuunnitelmaa sovelletaan samaan aikaan epidemian jälkihoidon ja jälleenrakennuksen toimenpiteiden kanssa. Suositus- ja rajoitustoimenpiteiden käytössä on huomioitava epidemiologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Asiasanat koronavirus, suositus- ja rajoitustoimenpiteet, strategiat, sosiaali- ja terveysministeriö ISBN PDF 978-952-00-5446-5 ISSN PDF 1797-9854 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5446-5 Presentationsblad 23.6.2021 Handlingsplan för genomförande av hybridstrategin för hantering av covid-19-epidemin Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2021:24 Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Författare Pasi Pohjola, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Satu Koskela, Jaska Siikavirta Språk finska Sidantal 76 Referat Social- och hälsovårdsministeriets handlingsplan 7.9.2020 (STM 2020:26) som utfärdades med stöd av statsrådets principbeslut 3.9.2020 och uppdateringen av handlingsplanen 5.1.2021 (STM 2021:1) har styrt de myndigheter som ansvarar för verkställigheten av lagen om smittsamma sjukdomar i fråga om en ur epidemiologisk synvinkel ändamålsenlig tillämpning av rekommendationer och begränsningar. Eftersom den globala pandemin fortfarande pågår uppdateras handlingsplanen att gälla tills vidare och den kommer att granskas under sommaren och hösten 2021. Målet för handlingsplanen är att i enlighet med hybridstrategin förhindra spridningen av viruset i samhället, trygga hälso- och sjukvårdens bärkraft och skydda särskilt personer som hör till riskgrupperna. För att effektivt kunna hindra smittspridningen bör åtgärderna enligt hybridstrategin vara epidemiologiskt rättidiga, dvs. tillräckligt förutseende och omfattande. Med hjälp av handlingsplanen stödjer man områdesvisa åtgärder för att hindra smittspridning. Epidemin bekämpas med stöd av lagen om smittsamma sjukdomar i första hand genom lokala och områdesvisa åtgärder. En effektiv smittspårning och riktade lokala och områdesvisa bekämpningsåtgärder för att hindra smittspridningen har en nyckelroll också med tanke på att förhindra en försämring av det nationella epidemiläget. Handlingsplanen tillämpas samtidigt på eftervården av epidemin och åtgärderna för återuppbyggnad. Då man använder sig av rekommendationer och begräsningar bör de epidemiologiska, sociala och ekonomiska konsekvenserna beaktas. Nyckelord coronavirus, strategier, rekommendationer, begränsningar, social- och hälsovårdsministeriet ISBN PDF 978-952-00-5446-5 ISSN PDF 1797-9854 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5446-5 Description sheet 23 June 2021 Action plan for implementing the hybrid strategy to control the COVID-19 epidemi Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2021:24 Publisher Ministry of Social Affairs and Health Author(s) Pasi Pohjola, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Satu Koskela, Jaska Siikavirta Language Finnish Pages 76 Abstract The Action Plan of the Ministry of Social Affairs and Health of 7 September 2020 (Ministry of Social Affairs and Health 2020:26) and the update of the Action Plan on 5 January 2021 (Ministry of Social Affairs and Health 2021:1), issued pursuant to the Government Resolution of 3 September 2020, have guided the authorities responsible for implementing the Communicable Diseases Act in the epidemiologically appropriate use of recommendations and restrictions. As the global pandemic continues, the action plan will be updated to remain in force until further notice, and it will be reviewed during the summer and autumn of 2021. The aim of the action plan is to prevent the spread of the virus in Finland, protect the capacity of the healthcare system and shield and protect people, especially those who are most at risk. In order to effectively prevent the spread of infections, measures under the hybrid strategy must be epidemiologically timely, i.e. sufficiently proactive and broad in scope. The action plan supports the measures taken in the regions to prevent the spread of the epidemic. Primarily the prevention of the epidemic under the Communicable Diseases Act takes place through local and regional measures. Effective infection tracking and local and regional response measures to prevent the spread of infections are also key to preventing the national epidemiological situation from getting worse again. The action plan will be applied simultaneously with the post-crisis and recovery measures related to the epidemic. The epidemiological, social and economic impacts must be taken into account when using the recommendations and restrictive measures. Keywords strategies, coronavirus, recommendations and restrictive measures, Ministry of Social Affairs and Health ISBN PDF 978-952-00-5446-5 ISSN PDF 1797-9854 URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5446-5 Sisältö OSA I: Toimintaa koskevat linjaukset 1 Toimintaa koskevat linjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 OSA II: Hybridistrategian toimeenpanon periaatteet 2 Toimintasuunnitelman päivitysten tausta ja tavoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3 Suomen epidemiologinen perusskenaario vuodelle 2021 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4 Toimenpiteiden epidemiologiset perusteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 5 Toimenpiteiden oikeudelliset perusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 6 Toimenpiteiden suhde jälkihoitoon ja jälleenrakennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 OSA III: Suositusten ja rajoitusten käyttö 7 Alueelliset koronakoordinaatioryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 8 Tartuntatautilain mukaiset tehtävät ja toimivaltuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 8.1 Viranomaisten säännönmukaiset roolit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 8.2 Viranomaisen toimivallasta tartuntautilain mukaisissa väliaikaisissa valtuuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 8.3 Valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 9 Alueelliset suositukset ja rajoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 9.1 Ohjeet paikallisille ja alueellisille tartuntatautiviranomaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 9.2 Rajoitustoimien käyttöönoton ja purkamisen arviointi ja toteutuksen periaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 10 Toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 11 Palvelujärjestelmän tilannekuva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 12 Viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 OSA IV: Liitteet LIITE 1. Epidemian vaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 LIITE 2. Käytettävissä olevat keskeiset suositukset ja rajoitukset 20.5.2021 . . . . . . . 55 LIITE 3. Ministeriöiden suositukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 8SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 OSA I: Toimintaa koskevat linjaukset 1 Toimintaa koskevat linjaukset Toimintasuunnitelman tavoite on 5.6.2020 hyväksytyn hybridistrategian mukaisesti estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella eri- tyisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 3.9.2020 nojalla annetut sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmat 7.9.2020 (STM 2020:26) ja 5.1.2021 (STM 2021:1) ohjasivat tartuntatautilain toimeenpanosta vastaavia viranomaisia suositusten ja rajoitusten epidemiologisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä. Toiminta- suunnitelmat on laadittu sen hetkisen tiedon varassa kutakin puolivuotisjaksoa varten. Kevään 2021 toimintasuunnitelmaa täydennettiin valtakunnallisilla epidemiatasoilla (STM 2021:11), joiden käytöstä luovuttiin toukokuussa. Koska globaali pandemia edelleen ku- itenkin jatkuu, toimintasuunnitelma päivitetään yleisiltä periaatteiltaan toistaiseksi voi- massa olevaksi. Toimintasuunnitelma kumotaan, kun se ei enää ole tarpeen tarkoitustaan varten. Epidemiatilanne ja rokotusten eteneminen edellyttävät, että toimintasuunnitel- maa tarkistetaan jo aikaisemmin kesän ja syksyn 2021 aikana. Ensimmäiset tarkastelua- jankohdat ovat kesäkuun 24. päivään mennessä ja seuraavan kerran elokuun alkupuolella. Leviämisvaiheen sisätilojen yleisötilaisuuksien rajoittamisen osalta, toimintasuunnitelmaa päivitetään kuitenkin jo ennen tätä, mahdollisimman pian kesäkuun alkupuolella. Toimenpiteiden on oltava epidemiologisesti perusteltuja. Tässä tarkoituksessa toiminta- suunnitelmassa kuvataan kolme epidemian vaihetta luonnehtivaa kuvausta, perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe, joiden avulla suositusten ja rajoitusten tarvetta ja koh- dentamista arvioidaan ja joita käytetään päätöksenteon tukena alueellisesti ja valtakun- nallisesti. Vaihekuvausten joitakin yksityiskohtia on tarkennettu kevään 2021 kokemus- ten perusteella ja ennakoiden rokotusten etenemistä. Koska merkittävä osa väestöstä on kuitenkin vielä vailla kattavaa rokotusten antamaa suojaa, rajotustoimista on luovuttava ja yhteiskuntaa avattava hyvin harkiten. Kiihtymisvaiheen toimenpiteet voivat olla perus- teltuja jo perustasolla, mikäli valtakunnallinen ja lähialueiden epidemiologinen tilanne on vaikeutuva. Leviämisvaiheen uhatessa on jatkossakin perusteltua ottaa viipymättä käyt- töön kaikki tarpeelliset toimenpiteet. Jotta tartuntojen leviämistä voidaan tehokkaasti estää, hybridistrategian mukaisten toi- menpiteiden on oltava oikea-aikaisia eli riittävän laaja-alaisia ja myös ennakoivia epide- miatilanteen heikkenemisen estämiseksi. Epidemian perustasolla korostuvat koko väestön 9SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 hygieniasuositukset, paikalliset ja alueelliset viranomaistoimet (tartuntojen juurisyiden tunnistaminen, riittävän kattava testaus ja tartuntaketjujen välitön katkaisu) sekä materi- aalinen varautuminen epidemian mahdolliseen vaikeutumiseen. Kiihtymisvaiheen uha- tessa tulee edellä mainittujen toimien lisäksi entisestään tehostaa tartuntatautilainsäädän- nön mukaisia toimenpiteitä, tartunnan saaneiden tunnistamista, tartuntaketjujen jäljitystä ja katkaisua sekä ottaa käyttöön uusia yksilötason keinoja tartuntojen ehkäisemiseksi. Mikäli kaikista varotoimista huolimatta merkit leviämisvaiheen uhasta yleistyvät ja epide- mian torjuntaan tarvittavat resurssit uhkaavat muiden palveluiden saatavuutta, välttämät- tömiä lisätoimenpiteitä ovat laajemmat ja tiukemmat alueelliset ja valtakunnalliset suosi- tukset ja rajoitukset sekä varautuminen hoitokapasiteetin lisäykseen. Valtakunnallisen ja alueellisen epidemiatilanteen sekä hybridistrategian mukaisten toi- menpiteiden kokonaiskuvaa seurataan viikoittain sosiaali- ja terveysministeriön asetta- massa COVID-19 -epidemian tilannekuva- ja mallinnusryhmässä, ja se julkaistaan osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronasivustoa. Toimintasuunnitelmaa sovelletaan samaan aikaan epidemian jälkihoidon ja jälleenraken- nuksen toimenpiteiden kanssa sekä sekä hallituksen antamien rajoitusten purkua kos- kevien suuntaviivojen kanssa (VN 2021:42). Suositus- ja rajoitustoimenpiteiden käyttö ja niistä luopuminen edellyttää kokonaisvaltaista arviota, jossa päätöksiä punnitaan epide- miologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten suhteen sekä suhteessa perusoi- keuksiin. Jokaisen sairaanhoitopiirin johdolla on muodostettu alueelliset yhteistyöryhmät, jotka arvioivat alueen epidemiatilannetta sekä ohjaavat tarvittavia suosituksia ja rajoitus- toimia. Alueelliset yhteistyöryhmät raportoivat vähintään viikoittain tekemistään toimista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ydintiimi seuraa ja arvioi sairaanhoitopiirien rapor- toimia alueellisia tilannekuvia ja siihen perustuvaa päätöksentekoa, sekä tarvittaessa ohjaa ministeriön alaista hallintoa sekä kuntia ja kuntayhtymiä epidemian torjunnassa. Valtakunnallista toimenpiteiden kokonaiskuvaa seurataan ja arvioidaan sosiaali- ja terveys- ministeriössä sekä valtioneuvoston COVID-19-koordinaatioryhmässä, ja siitä raportoidaan hallitukselle säännöllisesti. Valtioneuvoston kanslian toimittamassa koronatoimien vaiku- tusten kokonaisarvioinnissa tarkastellaan hybridistrategian toimivuutta ja vaikuttavuutta kokonaisuutena, sekä tarkastellaan alueellisen toiminnan puitteiden ja edellytysten ole- massa oloa. Näin varmistetaan, että aluetasolla tehtävät päätökset muodostavat järkevän ja yhdenmukaisen kokonaisuuden, ja että epidemian torjunta on kokonaisuudessaan vai- kuttavaa ja kustannustehokasta. 10 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 OSA II: Hybridistrategian toimeenpanon periaatteet 2 Toimintasuunnitelman päivitysten tausta ja tavoite Koronavirusepidemia alkoi Suomessa maaliskuussa 2020. Suomi otti maaliskuussa no- peasti käyttöön suosituksiin, normaaliolojen lainsäädäntöön ja valmiuslainsäädäntöön perustuvan epidemian hillintään tähtäävien toimenpiteiden kokonaisuuden. Pääasiassa hyvin yleisillä ja laajamittaisilla sosiaalisten kontaktien vähentämiseen tähtäävillä suosituk- silla ja rajoituksilla onnistuttiin estämään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvaamaan terveydenhuollon kantokyky ja suojelemaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Kun epidemian kasvu pysähtyi, Suomessa oli mahdollista siirtyä toteuttamaan valtioneuvoston 6.5.2020 hyväksymää hybridistrategiaa, jonka mukaisesti laajamittaisista rajoitustoimista siirryttiin hallitusti aiempaa kohdennetumpiin toimenpiteisiin. Epidemiologisen tilanneku- van perusteella valtioneuvosto totesi 15.6.2020, että epidemia on hallittavissa viranomais- ten säännöllisin toimivaltuuksin. Rajoitus- ja tukitoimien tuloksena Suomi selvisi muuta Eurooppaa pienemmin vaurioin kevään 2020 ensimmäisestä epidemia-aallosta. Sairastuneiden määrä pysyi Euroopan al- haisimpien joukossa, ja kokonaistuotannon supistuminen toisella vuosineljänneksellä oli yksi EU-alueen vähäisimmistä. Epidemian rajoitustoimilla on ollut hyötyjen ohella haitalli- sia sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia on pyritty lie- ventämään hallituksen päättämillä useilla tukitoimilla, joilla on autettu ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä koronakriisin keskellä. Tukitoimet ovat olleet pääsääntöisesti onnistuneita, mutta ne ovat aiheuttaneen merkittävää painetta valtiontalouteen. Huolimatta rajoitus- ja tukitoimien onnistumisesta yhteiskunnan eheys ja ihmisten hyvin- vointi ovat olleet koetuksella. Ajoittain laajat lomautukset, työttömyyden lisääntyminen, sosiaalisten kontaktien väheneminen sekä julkisten palveluiden saatavuuden ongelmat ovat vaikuttaneet suurten väestöryhmien hyvinvointiin. Lisäksi terveydenhuollossa ja sosi- aalipalveluissa on syntynyt huomattavaa hoito- ja palveluvelkaa. Epidemian ja sen rajoi- tustoimien vaikutukset väestön hyvinvointiin, talouteen ja yhteiskuntaan kokonaisuutena tulevat jatkumaan vielä pitkään. 11 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Syksyn 2020 edetessä pandemia painottui selvästi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Erittäin rauhallisen keskikesän jälkeen tartuntojen määrä kääntyi elokuussa 2020 nousuun myös Suomessa. Syys-lokakuun aaltoilevan alueellisen tilanteen jälkeen tapauskertymä lähti marraskuussa nopeaan kasvuun koko maassa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Syksyn 2020 huolestuttava kotimainen ja kansainvälinen kehitys edellyttivät syyskuun alussa julkaistun hybridistrategian toimintasuunnitelman (STM 2020:26) päivittämistä. Suomen COVID-19 rokotestrategian mukaan rokottamisella pyritään vähentämään tau- titaakkaa, estämään kuolemia ja eliniän menetystä sekä turvaamaan terveydenhuollon kantokykyä. Vuoden 2021 alussa ei voitu luottaa siihen, että rokote tulisi olennaisesti vai- kuttamaan epidemian kulkuun vielä vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Siksi toimin- tasuunnitelman päivityksen (STM 2021:1) aikajänne ulottui kesän 2021 alkuun. Toiminta- suunnitelman täydennys (STM 2021:11) julkaistiin valtioneuvoston puoltamana jo tam- mikuun lopussa 2021, koska tarvittiin valtakunnallisesti tiukempia rajoituksia epidemian uhkaavan nopean kiihtymisen ja tartuttavampien virusmuunnosten yleistymisen estämi- seksi. Täydennyksessä kuvattiin epidemian torjuntakeinojen tasot 1-3. Kuva 1 esittää ke- vään 2021 ajan voimassa ollutta epidemian vaiheluokitusta ja torjuntakeinojen jäsennystä. Kuva 1. Epidemian vaiheet ja torjuntatoimet helmi-huhtikuussa 2021. Vuoden 2021 alussa maailmanlaajuisen COVID-19 pandemian yhteenlasketut tapausmää- rät puolittuivat viidessä viikossa. Euroopassa kehitys oli ensin samansuuntainen, ja myös kuolleisuus COVID-19 -tautiin kääntyi selvään laskuun. Ilmiö oli ainakin osaksi laajojen ra- joitustoimien seurausta. Uusia kiihtymisvaiheita on sittemmin kuitenkin käynnistynyt poh- joisen pallonpuoliskon talviaikana, sillä rokotukset eivät useimmissa maissa ole vielä olleet Koko väestöä koskevat toimet ja suositukset Toimenpide Perustaso Kiihtymisvaihe Leviämisvaihe Kasvomaskisuositus √ √ √ Etätyösuositus √ √ √ Riskiryhmien suojaaminen (√) √ √ Asiakastilojen turvallisuusvelvoite (58 c §) √ √ √ Henkilöliikenteen turvallisuusvelvoite (58 e §) √ √ √ Tartuntatautilain päivityksen mukaiset täydennykset 12 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 riittävän kattavia vaikuttaakseen epidemian kulkuun väestötasolla. Maalis–huhtikuun taitteessa Euroopan korkeimpia ilmaantuvuuslukuja todettiin lähinaapureissamme Ruot- sissa ja Virossa. Myös monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa ilmaantuvuus on ollut suurta, ja rajoitustoimia on jouduttu uudelleen kiristämään. Eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne on vaikeutunut erityisesti Aasiassa, ja huhtikuun lopussa maailmanlaajuinen pandemia saavutti korkeimmat koskaan todetut päivittäiset tartuntamäärät. Ajantasainen globaalin pandemian tilannekatsaus on ECDC:n nettisivuilla: https://www.ecdc.europa.eu/en/geo- graphical-distribution-2019-ncov-cases, samoin katsaus Euroopan tilanteeseen: https:// ecdc.europa.eu/en/covid19-country-overviews. Suomessa tartunnat jäivät korkealle tasolle tammi–helmikuussa 2021, ja lähtivät uudelleen nopeaan kasvuun helmikuun puolenvälin jälkeen (kuva 2). Maaliskuun puolenvälin jäl- keen tartuntojen määrä kääntyi jälleen selvään laskuun (kuva 2). Uusien tartuntojen 14 vrk ilmaantuvuus pienentyi tasolle 52/100 000 asukasta (viikot 18–19), kun vastaava luku oli korkeimmillaan 173/100 000 asukasta (viikot 10–11). On ilmeistä, että maaliskuun alussa annetut tiukennetut suositukset ja rajoitukset sekä näiden huolellinen noudattaminen käänsivät epidemian kehittymisen parempaan suuntaan. Myös rokotukset ovat osaltaan estäneet tartuntoja kevään aikana.Toukokuun aikana epidemian supistuminen kuitenkin pysähtyi, ja tartuntojen määrä asettui viime lokakuuta vastaavalle tasolle. Alueelliset erot ovat jatkuneet suurina siten, että korkeimmat ilmaantuvuusluvut ovat pitkään olleet ete- läisessä ja lounaisessa Suomessa. Kevään mittaan nähtiin kuitenkin suuria ja nopeita vaih- teluita myös pitkään rauhallisina pysyneillä alueilla. Kuva 2. Suomessa todettujen Covid-19-tapausten jakautuminen tilastointipäivän mukaan. Musta viivakuvaaja esittää seitsemän päivän liukuvaa keskiarvoa.Lähde THL Suomessa todetut COVID-19 -tapaukset �lastoin�päivän mukaan mustalla viivalla seitsemän päivän liukuva keskiarvo �lastoin�päivämäärä Tartuntatau�rekisteri 19.05.2021 01.03 01.04 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 01.01 01.02. 01.03. 01.04. 01.05. 01.06. ta pa uk sie n lu ku m ää rä 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 13 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 On ilmeistä, että joulukuusta 2020 alkaen herkemmin tarttuvilla muuntoviruksilla on ollut epidemian kasvua kiihdyttävä ja rajoitteiden tehoa heikentävä vaikutus myös Suomessa. Niin sanotun UK-variantin (B.1.1.7) osuus kaikista sekvensoiduista näytteistä on toukokuun loppupuolella ollut kansallisesti jo noin 59%, ja se on noussut tai nousemassa valtaviruk- seksi useimmilla alueilla. Myös niin sanottua SA-variantti (B.1.351) on yleistynyt: sen osuus kaikista sekvensoiduista näytteistä on noin 19%, ja sitä tavataan kaikkialla maassa. Muiden muuntovirusten osuus on toistaiseksi ollut vähäinen. Maaliskuun aikana myös sairaala- ja tehohoidon tarve kasvoi jyrkästi (kuva 3). Huhtikuun vaihteesta alkaen on todettu jälleen huomattava lasku sairaala- ja tehohoidon kuormituk- sessa, todennäköisesti maaliskuussa käyttöön otettujen laajojen rajoitustoimien ja roko- tusten etenemisen yhteisvaikutuksena. Myös uusien sairaala- ja tehohoitojaksojen määrän ennuste on pienentynyt murto-osaan maaliskuun huippulukemista . Kuva 3. Sairaalahoidossa olleiden potilaiden määrä covid 19 -epidemian aikana. Lähde THL Tilanteen parantumisesta huolimatta tartuntoja todetaan edelleen paljon. Siksi tilanne voi nopeastikin jälleen heiketä, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tar- tunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin. Epidemiologiset viikkoraportit, jotka si- sältävät myös alueelliset tilannearviot, ovat nähtävissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla (https://thl.fi/koronaviruksen-seuranta). Sairaalahoidossa olevat COVID-19 po�laat päivä 01.04 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 01.01 01.02. 01.03. 01.04. 01.05. 01.06. po � la id en lu ku m ää rä 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Erikoissairaanhoidon osastot (7.12 asti pth osittain mukana) Perusterveydenhuollon osastot Tehohoito 14 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Koronavirusrokotukset ovat kevään 2021 aikana edenneet hyvin kaikilla erityisvastuualu- eilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi päivittäin tietoa rokotusten etenemisestä verkkosivuillaan (https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistymi- nen.html). Toukokuun 18. päivään mennessä käytännössä kaikki lääketieteellisiin riskiryh- miin kuuluvat, yli 90% 70 vuotta täyttäneistä ja 46% koko aikuisväestöstä on saanyt yhden rokoteannoksen. Maaliskuusta alkaen rokotteiden arvioidaan vähentäneen sairaalahoidon tarvetta COVID-19-tautiin sairastuneilla (https://thl.fi/fi/-/ensimmaiset-arviot-koronaro- kotteiden-tehosta-suomessa-saatu). Toistaiseksi rokotuskattavuus ei kuitenkaan ole ollut niin suuri, että rajoituksista voitaisiin sen turvin kokonaan luopua. Rokottamisen edetessä ja alueellisen ja väestöryhmittäisen rokotuskattavuuden lisääntyessä on tarpeen tarkas- tella erilaisten rajoitustoimien tarvetta. Tarkastelua tullaan tekemään jo kesäkuussa ja elo- kuussa 2021. Kevään edistyessä epidemiologisen tilanteen huomattava kohentuminen, rokotusten ete- neminen ja todennäköinen vuodenaikavaihtelu avasivat näkymiä siihen, miten Suomessa- kin voitaisiin valmistautua yhteiskunnan asteittaiseen avaamiseen loppukevään ja kesän 2021 aikana. Valmiuksia siirtyä yhteiskunnan asteittaiseen avaamiseen on aiheellista luoda, vaikka edessä olisi vielä joidenkin rajoitteiden jatkaminen tartuntojen määrän pitämiseksi laskussa. Hallituksen 21.4.2021 julkaistussa muistiossa Suuntaviivat COVID-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle (VN 2021:42) avattiin halli- tuksen tavoitetila COVID-19-epidemiaan liittyvien rajoitusten ja suositusten purkamisessa. Suuntaviivat pohjautuivat tutkimustietoon, mallinnuksiin, ennusteisiin ja seurantaan. Tavoitteena on ollut epidemiologisen tilanteen sallimalla tavalla rakentaa siltaa aikaan, jolloin suuri osa aikuisväestöstä on saanut vähintään yhden rokotteen. Suuntaviivat -muis- tion mukaan hallitus pitää tärkeänä, että toimivaltaiset viranomaiset alueilla laatisivat tässä tilanteessa omat tarkemmat alueelliset purkamissuunnitelmansa. Tämä toimintasuunnitelman päivitys on laadittu tilanteessa, missä 1.3.2021 todetut poi- keusolot ovat päättyneet 27.4.2021 ja epidemian hillinnän toimenpidetasoista (kuva 1) on luovuttu 10.5.2021. Jatkossa on ensisijaisesti alueellisten ja paikallisten viranomais- ten vastuulla seurata alueensa epidemiologista kehitystä ja tehdä sen mukaiset päätökset oikea-aikaisesti sekä riittävän ennakoivina ja laaja-alaisina. Tilanne, missä suunnitellaan rajoitusten hallittua purkamista ja yhteiskunnan asteittaista avaamista globaalin pande- mian vielä jatkuessa, edellyttää kuitenkin valtakunnallisen kokonaistilanteen huomioin- tia ja kaikilta vastuunkantoa kulloinkin tarpeellisten rajoitusten ja erityisesti suositusten noudattamisesta. Hybridistrategian toimintasuunnitelman tavoitteena on pitää epidemian kehitys Suo- messa kurissa siihen asti, että rokotusten avulla koronaepidemian välittömät vaikutukset ja epidemian uudelleen kiihtymisen riski maassamme ovat vähentyneet ratkaisevasti. Siksi päivityks tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi Tilanteen kehittyessä toimintasuunnitel- maa tullaan tarkatelemaan kesän kuluessa, ensimmäisen kerran kesäkuussa. 15 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 3 Suomen epidemiologinen perusskenaario vuodelle 2021 Epidemian kasvua estävät rajoitukset ja suositukset, rajojen terveysturvallisuus ja koro- narokotusten eteneminen määrittävät Suomen epidemian kehitystä loppukevään ja kesän 2021 aikana. Keskeinen tavoite on pitää epidemia kurissa siihen asti, että rokotusten avulla koronaepidemian merkittävimmät vaikutukset (ikääntyneiden korkea kuolleisuus ja keski- ikäisten ja sitä vanhemman väestön vakava sairastuminen ja sen aiheuttama terveyden- huollon ylikuormittumisen korkea riski) vähenevät merkittävästi. yhteiskunnan asteittai- sen mutta merkittävänkin avaamisen edellytykset loppukeväästä ja alkukesästä paranevat sitä enemmän, mitä paremmin maltti rajoitusten purkamisessa säilyy. Suomen epidemio- logista perusskenaariota on kuvattu tarkemmin hallituksen Suuntaviivat -asiakirjaa varten laaditussa taustamuistiossa. Myös rokotusjärjestyksessä seurataan mallia, jonka tavoitteena on kuolleisuuden ja sai- rastavuuden mahdollisimman tehokas ehkäiseminen sekä terveydenhuollon toimintaky- vyn varmistaminen. Ottaen huomioon tiedossa oleva rokottamisen järjestys, annosvälit, rokotteiden turvallisuusperusteiset käyttörajoitteet sekä rokotteiden tällä hetkellä tiedossa olevan toimitusaikataulun epävarmuudet Terveyden ja hyvinvoinninlaitos arvioi rokotus- ten edistyvän siten, suurimmassa riskissä oleva väestö on rokotettu yhdellä annoksella toukokuun puoleen väliin ja kahdella annoksella viikkoon 34–35 mennessä (elo–syyskuun vaihde). Työikäisen aikuisväestön rokotukset etenevät touko–heinäkuussa ikäjärjestyk- sessä vanhimmista nuorimpiin. On todennäköistä, että valtaosalla yli 16-vuotiaista on ollut mahdollisuus saada ensimmäinen rokotusannos heinäkuun kuluessa. Vaikka aikuisväestön rokotuskattavuus olisi korkea, on silti todennäköistä, että syksyllä 2021 on edelleen alueelli- sia tai väestöryhmäkohtaisia matalamman rokotuskattavuuden taskuja, jotka voivat ylläpi- tää paikallisia tartuntaketjuja. Rokotuksia on tärkeää jatkaa koko vuoden 2021 ajan. Koronakuolleisuus on jo kevään 2021 aikana vähentynyt huomattavasti, koska 70-vuo- tiaat ja tätä iäkkäämmät on ehditty valtaosin rokottaa. Merkittävää sairaalahoidon tarvetta voi kuitenkin vielä olla johtuen keski-iän ylittäneiden, vielä rokottamattomien ikäryhmien kohtuullisen suuresta riskistä saada vakavampi tautimuoto. Kun 40 ikävuoden ohittaneet on kaikki rokotettu ainakin yhdellä annoksella, sairaalahoitoa vaativan sairastavuuden odotetaan jäävän vähäiseksi. Kesän aikana on erittäin tärkeää varmistaa, ettei rokottami- sen tahti hidastu, jotta väestön rokotuskattavuus olisi syksyn saapuessa mahdollisimman hyvä. Kasvava osa rokottamattomista on kuitenkin niin nuoria eikä heillä ole altistavia riski- tekijöitä, että vakavien tapausten osuuden tartunnoista odotetaan koko ajan pienenevän. 16 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Talvikaudella 2021–2022 koronavirustartuntoja voi esiintyä vielä kohtuullisen runsaasti, vaihdellen mahdollisesti alueellisesti ja rokotuskattavuuden mukaan. Pienempiä paikallisia epidemia-aaltoja voi talven aikana olla useita. Koska nykytiedon perusteella rokotus to- dennäköisesti antaa hyvän suojan myös Suomessa nyt esiintyvien muuntovirusten aiheut- tamia vakavia tautimuotoja vastaan, vaikutuksen sairaalahoidon kuormitukseen voidaan olettaa jäävän pieneksi. On kuitenkin mahdollista, että virus voi jatkossa muuttua siten, että nyt käytössä olevien rokotteiden teho hiipuu ennakoitua nopeammin. Tällöin väestön riittävän rokotussuojan ylläpito edellyttäisi vuosittaisia rokotuksia kausi-influenssan ta- paan. Tällä hetkellä ei myöskään voida olla varmoja siitä, tarvitaanko riittävän pitkäkestoi- sen immuniteetin syntymiseen vielä kolmas rokotuskerta, ja jos tarvitaan, miten se pitäisi kohdentaa ja ajoittaa. Epidemia hiipuu lopullisesti vasta, kun tartunnoilta on suojassa niin suuri osa väestöstä, että tehollinen tartuttavuusluku pysyy selvästi alle yhden, vaikka kon- taktit lisääntyisivät pandemiaa edeltävälle tasolle. 17 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 4 Toimenpiteiden epidemiologiset perusteet Hybridistrategian mukaiset suositukset ja rajoitukset voivat kohdistua yksilöihin, yhteisöi- hin tai koko väestöön. Toimenpiteiden on oltava epidemiologisesti perusteltuja ja viruk- sen ominaisuuksien takia ennakoivia. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 3.9.2020 nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa (STM 2020:26) ja sen en- simmäisessä päivityksessä (STM 2021:1) kuvattiin epidemiologista tilannetta luonnehtivat perusteet, joiden avulla toimenpiteiden tarvetta ja kohdentamista arvioidaan sekä alueel- lisesti että valtakunnallisesti. Toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen: perus- tasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Luokittelu ei ole täysin kategorista, vaan kyse on suuntaaantavista kriteereistä, jotka autta- vat epidemian vaiheiden tunnistamista ja arviointia. Epidemian suvantovaiheessa kesällä 2020 valitut ilmaantuvuuskriteerit osoittautuivat aluksi suhteellisen mataliksi, eikä niitä ole ollut aihetta käyttää yksinään, ilman muiden kriteerien ja tartuntojen lähteen tarkempaa analyysia, epidemiologisen tilanteen luokittelijoina. Erityistä huomiota on tullut kiinnittää tartunnanjäljityksen onnistumiseen. Hallitsematon väestöleviäminen on WHO:n kriteerei- den mukaan epidemiatilanteen pahenemisen keskeinen tunnusmerkki, ja se osoittautui sellaiseksi myös Suomessa. Epidemian vaiheluokitukset ovat osoittautuneet käytännössä melko hyvin toimiviksi, ja niiden tulkinta on vähitellen yhdenmukaistunut alueiden välillä. Ilmaantuvuuksien raja-ar- voja ei ole siksi tarkoituksenmukaista muuttaa varsikin, kun on odotettavissa, että roko- tusten yleistyessä tartuntojen taso tullee asettumaan keskimäärin aikaisempaa matalam- malle tasolle. Vaiheluokitukset eivät myöskään ole riippuvaisia muuntovirusten esiintymi- sestä väestössä, mutta tilannetta on syytä tarkastella uudelleen, mikäli rokotusten tehok- kuus muuntoviruksia vastaan olennaisesti heikkenee. Vaiheluokitukset: 1. Perustasolla epidemia ei kasva. a. tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen b. ajoittain esiintyvät paikalliset ja alueelliset tartuntaketjut ovat hallitta- vissa, altistuneet ovat jäljitettävissä ilman jatkotartuntojen riskiä nostavaa viivettä eikä merkittävää leviämistä tunnettujen ryppäiden ulkopuolella havaita 18 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 c. uudet tapaukset ovat joko satunnaisia yksittäistapauksia tai ne todetaan pääosin karanteenissa jo olevilla 1. Kiihtymisvaiheessa epidemiassa on kasvua, tapausten alueellinen ilmaantu- vuus on perustasoa korkeampi. Esiintyy useita paikallisia ja alueellisia tartun- taketjuja. Seuraavia kriteerejä voidaan käyttää apuna epidemian arvioinnissa: a. tartuntojen 14 vrk tapaussumma ei ylitä tasoa 25 / 100 000 asukasta b. positiivisten näytteiden osuus on > 1% c. esiintyy joukkoaltistumisia 1 d. yli 2/3 tartunnanlähteistä on selvitettävissä ja tartuntaketjut katkaista- vissa ilman jäljityksestä johtuvaa viivettä e. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky ja palveluiden saatavuus pys- tytään turvaamaan ilman erityistoimia 1. Leviämisvaiheessa epidemian kasvu nopeutuu edelleen, ja tapaukset leviävät väestössä alueellisesti tai laajemmin. Jäljitys vaikeutuu. Seuraavia kriteereitä voidaan käyttää apuna väestöleviämisen arvioinnissa: a. tartuntojen 14 vrk tapaussumma on suuruusluokkaa > 25–50 / 100 000 asukasta b. positiivisten näytteiden osuus on > 2% c. jäljittävyys heikkenee, noin 2/3 tartunnanlähteistä tai vähemmän on sel- vitettävissä, epidemiaan hillintään tarvittavien resurssien määrä kasvaa d. sairaala- ja tehohoidon määrän ennustetaan kääntyvän kasvuun Epidemiologinen tilanne ja sen edellyttämät välttämättömät, tehokkaat ja oikeasuhtaiset toimenpiteet pitää aina arvioida joko kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti. On huo- mattava, että uhka tai riski alueellisen epidemiatilanteen heikentymisestä voi edellyttää myös muita kuin alueen oman epidemiatilanteen mukaisia toimia. Esimerkiksi soveltuvat kiihtymisvaiheen toimenpiteet voivat olla perusteltuja otettavaksi käyttöön jo perustasolla tilanteessa, jossa havaitaan merkkejä alueen tapausmäärien kasvusta tai epidemiologinen tilanne alkaa maassa yleisesti heiketä. Epidemiologiselta kannalta toimenpiteiden arviointien välillä on oltava vähintään kaksi viikkoa, jotta toimenpiteiden vaikutuksia voitaisiin luotettavasti arvioida. Jotta tartuntojen leviämistä voidaan tehokkaasti estää, hybridistrategian mukaiset toimen- piteet on otettava käyttöön oikea-aikaisesti sekä riittävän ennakoivasti ja laaja-alaisesti; 1 Joukkoaltistumisten kohdalla tulee huomioida, että jatkotartuntojen riski on niissä erilainen. Varsinkin kouluissa on tapahtunut suhteessa hyvin vähän jatkotartuntoja lasten välillä. Vaihearvioin- nissa on siksi annettava selvästi suurempi painoarvo muissa tilanteissa tapahtuville korkean riskin joukkoaltistumisille. 19 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 toisin sanoen ne on kohdistettava epidemiologisen tehokkuuden ja tarkoituksenmukai- suuden perusteella. 1. Testaa-jäljitä-eristä ja hoida -periaatetta toteuttavat toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti epäillyn tartunnan saaneisiin yksilöihin ja altistuneisiin lähikon- takteihin. Tavoitteena on katkaista tartuntaketjut ja estää viruksen leviäminen laajemmalle väestössä. 2. Kohdennettujen suositusten ja rajoitusten kohteina ovat tilat, tapahtumat ja toi- minnot, joissa viruksen leviämisen riskien voidaan perustellusti katsoa olevan koholla. Rajoitukset ovat pääsääntöisesti paikallisia tai alueellisia. Rajoitusten on silloinkin oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. 3. Koko väestöön kohdistuvat suositukset ovat kontakteja yleisesti vähentäviä (fyysisen etäisyyden ylläpito, etätyösuositus), viruksen tarttumismahdolli- suuksia arjessa pienentäviä (yskimishygienia, kasvomaskit) ja tartunnanjälji- tystä tarvittaessa helpottavia (koronavilkku). 4. Väestöön kohdistuvat laajat rajoitukset voivat olla viimesijaisina toimenpiteinä perusteltuja epidemian vakavan leviämisen uhkan estämiseksi. Epidemian perustasolla korostuvat koko väestön hygieniasuositukset, paikalliset ja alueel- liset viranomaistoimet (tartuntojen juurisyiden tunnistaminen, testaus ja tartuntaketjujen katkaisu) sekä materiaalinen varautuminen epidemian mahdolliseen vaikeutumiseen. Näi- den toimien strategisena tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin ”suvantovaiheessa”, jossa epidemia ei laajene. Kiihtymisvaiheen uhatessa tulee edellä mainittujen toimien lisäksi ennakoivasti tehostaa tartuntatautilainsäädännön mukaisia toimenpiteitä, tartunnan saaneiden tunnistamista, tartuntaketjujen jäljitystä ja katkaisua riittävän kattavalla tartuntojen lähteiden tunnista- misella. Lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön uusia yksilötason keinoja tartuntojen ehkäisemi- seksi. Suositusten mukainen viiveetön testaus, jäljityksen nopeus ja tarvittaessa kohden- taminen korkean riskin altistustilanteisiin sekä joukkoaltistumisten edellyttämät karantee- nitoimet ovat avainasemassa, myös ennakoitaessa riskiä että koronatoimien toteuttami- nen voisi hankaloittaa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Alueellisten ja paikallisten viranomaisten käytössä olevia keinoja on kuvattu tarkemmin osan 3 kappa- leessa 9. Koko väestöön kohdistuvien suositusten toteutumista on tuettava voimakkaasti viestinnän keinoin. Ihmisille on kerrottava selkeästi, mitä suositukset tarkoittavat ja mitä niillä tavoitellaan. Mikäli kaikista varotoimista huolimatta merkit leviämisvaiheen uhasta yleistyvät, välttä- mättömiä ennakoivia lisätoimenpiteitä ovat nopeat, tiukat ja riittävän laajat rajoitukset paikallisesti ja alueellisesti, tarkoituksenmukaisesti sovellettuina. Lisäksi on varauduttava koronatehtävien toteuttamiseen tarvittavan kapasiteetin kasvattamiseen pitäen samalla 20 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 väestön tarvitsemat muut palvelut riittävällä tasolla ja turvallisesti toteutettuina. Leviämis- vaiheessa on perusteltua ottaa viipymättä käyttöön kaikki tarpeelliset toimenpiteet myös koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimimuuden turvaamiseksi. Suositusten ja rajoitusten kiristämistä on peilattava suhteessa niiden välittömään tavoit- teeseen eli epidemiatilanteen hillintaan fyysisten kontaktien vähentämisen kautta. Toi- saalta nämä toimet vähentävät myös sellaisia kohtaamisia, jotka luovat sosiaalista kohee- siota, luottamusta sekä taloudellista ja muuta yhteiskunnallista arvoa. Toimenpiteiden hyväksyttävyys riippuukin niiden osoitetusta tehokkuudesta epidemian hillitsemisessä ja väestön sosiaalisesta kestävyydestä, samalla kun taloudellinen toimeliaisuus ja kestävyys määrittävät julkisen vallan kyvyn vastata väestön hyvinvoinnista nyt ja jatkossa. Hybridistrategian toimeenpano perustuu epidemiologisen tilanteen seurantaan, moni- puolisen mittariston kokonaisarviointiin ja nopeaan viranomaisreagointiin tilanteen sitä vaatiessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa ja ylläpitää ajantasaista epidemiologista tilannekuvaa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön aset- tama COVID-19 -epidemian tilannekuva- ja mallinnusryhmä käsittelee viikoittain tilanne- kuvaraportin ennen sen julkaisemista. Valtakunnallista tilannetta ja toimenpiteiden kokonaiskuvaa seurataan ja arvioidaan so- siaali- ja terveysministeriössä sekä valtioneuvoston COVID-19 -koordinaatioryhmässä, ja kokonaiskuvasta raportoidaan hallitukselle säännöllisesti. Näin varmistetaan, että alueta- solla tehtävät päätökset muodostavat järkevän ja yhdenmukaisen kokonaisuuden, ja että epidemian torjunta on kokonaisuudessaan vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Valtioneu- voston tasolla tarkastellaan erityisesti hybridistrategian toimivuutta ja vaikuttavuutta ko- konaisuutena sekä alueellisen toiminnan puitteiden ja edellytysten olemassa oloa. Kulloinkin käytettävät toimet valitaan kokonaisharkinnan perusteella siten, että epidemian hillinnassa saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri suhteessa toimenpiteen aiheutta- miin sosiaalisiin ja taloudellisiin haittavaikutuksiin. Tämän seurannan ja kokonaisarvioinnin perusteella rajoitustoimia voidaan purkaa, pitää ennallaan tai palauttaa takaisin voimaan. Hallittu rajoituskokonaisuuksien purkaminen tapahtuu epidemian ehdoilla, toisin sanoen edellyttäen vakaata epidemiatilannetta ja suotuisaa kehityksen suuntaa koko maassa. Suuntaa antavina arviointiperusteina voidaan käyttää hallituksen Suuntaviivat –muistiossa esitettyä kolmea kohtaa (Kuva 4). 21 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Kuva 4. Hallituksen Suuntaviivat -muistion arviointiperusteet rajoitusten hallitulle purkamiselle. yhteiskunnan asteittaisen avaamisen perusedellytys on, että tartuntojen kokonaismäärä on saatu rajoituksin käännetyksi selvään ja pitkäaikaiseen laskuun. Rajoitusten purun epä- varmuustekijät ja riskit liittyvät tartuntojen pysyvästi korkeaan tasoon, rokotusohjelman suunniteltua hitaampaan etenemiseen ja virusmuunnosten epidemiaa kiihdyttäviin ja ro- kotteiden tehoa mahdollisesti heikentäviin vaikutuksiin. Samat epävarmuustekijät vaikut- tavat myös epidemian keskipitkän aikavälin kulkuun ja voivat lisätä tarvetta ottaa uudel- leen käyttöön jo kertaalleen lievennettyjä tai kokonaan purettuja rajoituksia. Kaikkien toimenpiteiden arvioinnissa ja niiden purkamista harkittaessa on otettava yh- denmukaisesti huomioon julkisen vallan velvollisuus estää epidemian leviämistä ja turvata terveydenhuollon toimintakapasiteetti. Tämän vuoksi päätösharkinnassa on ennakoitava kunkin toimenpidekokonaisuuden merkitystä ja vaikutuksia tilanteen kehittyessä. Toimen- piteiden vaikuttavuuden sekä kokonaishyötyjen ja kustannusten seurannan perusteella viranomaisilla on velvollisuus ryhtyä perusoikeuksien turvaamiseksi tarvittaviin toimen- piteisiin. Terveydenhuollon toimintakapasiteetin turvaaminen ja toimenpiteet epidemian leviämisen estämiseksi ja hidastamiseksi ovat perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta erittäin painavia tavoitteita, joiden turvaamiseksi täytyy myös tehdä riittävästi toimia ja en- nustetusta poikkeavan kehityksen tilanteessa tulee ryhtyä ripeästi tarvittaviin toimiin. COVID-19 -pandemian lääketieteelliset ja epidemiologiset hillintakeinot kehittyvät jatku- vasti. Päätöksenteko tarvitsee tuekseen jatkuvasti päivittyvää tietoa COVID-19 -epidemian luonteesta ja globaalista etenemisestä, virusmuunnosten vaikutuksista epidemiatilantee- seen sekä arviota rajoitustoimien epidemiologisista, sosiaalisista, taloudellisista ja muista yhteiskunnallisista vaikutuksista. Vaikka tehtyjen tutkimuspanostusten avulla tuotettua tietoa ja kansainvälistä tiedontuottoa on seurattava tiiviisti, tuleviakin päätöksiä joudu- taan vielä pitkään tekemään osin ennakoivasti ja parhaan mahdollisen asiantuntija-arvion varassa. 1. Epidemia on valtakunnallisesti selvästi supistunut kolmen viikon ajan. 2. Väestön rokotussuojan tulee olla riittävän hyvä eikä alueellisesti tai väestöryhmä- kohtaisesti esiinny merkittäviä eroja rokotuskattavuudessa. 3. Tiedossa ei ole, että ominaisuuksiltaan tuntematon tai rokotteiden antamaa suojaa olennaisesti heikentävä muuntovirus vaikeuttaisi epidemiatilanteen kokonaisarviointia. 22 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 5 Toimenpiteiden oikeudelliset perusteet Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 6.5.2020 todettiin, että koska epidemian etenemisen hillitsemisessä oli Suomessa onnistuttu hyvin, laajamittaisista rajoitustoimista siirryttiin hallitusti aiempaa kohdennetumpiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on, että epidemiaa on- nistutaan tehokkaasti hillitsemään samalla kun ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoi- keuksien toteutumista haitataan mahdollisimman vähän. Mietinnöissään perustuslakiva- liokunta on korostanut normaaliolojen lainsäädännön ja perusoikeuksiin mahdollisimman vähän puuttuvien toimivaltuuksien ensisijaisuutta (PeVM 20/2020, PeVM 19/2020, PeVM 17/2020, PeVM 9/2020 vp). Sittemmin perustuslakivaliokunta on korostanut, että normaalioloissakin väestön tervey- den suojeleminen ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen pande- mian vallitessa ovat perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta erittäin painavia perusteita, joilla voidaan oikeuttaa poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia. Rajoituksia valmisteltaessa tulee kuitenkin huomattavan yksi- tyiskohtaisesti pystyä perustelemaan juuri ehdotettujen toimenpiteiden välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus. Perustuslakivaliokunta on korostanut myös muiden perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten, varsinkin rajoitusten tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden, vaatimusta sekä sääntelyn selkeyttä ja perustumista lakiin ihmisten tavanomaiseen elä- mään kohdistuvissa toimenpiteissä (PeVL 32/2020 vp). Sääntelyn alueellinen soveltamisala on merkityksellinen sääntelyn välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta (PeVL 31/2020 vp). Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että koronavi- rusepidemian johdosta säädettyjen perusoikeusrajoitusten voimassaolo on rajattava vält- tämättömään (PeVL 32/2020 vp). Perustuslakivaliokunta ja ylimmät laillisuusvalvojat, valtioneuvoston oikeuskansleri sekä eduskunnan oikeusasiamies, ovat kannanotoissaan ja ratkaisuissaan painottaneet sitä, että viranomaisten toiminnan tulee aina olla palautettavissa oikeusvaltioperiaatteen ja siihen kuuluvan tarkan lain noudattamisen vaatimuksen mukaisesti eduskunnan säätämässä laissa olevaan selkeään toimivaltaperusteeseen. Siten kaikissa toimissa ja niitä koskevassa viestinnässä myös asian oikeudellisen merkityksen tulee olla selvä (PeVL 32/2020 vp, oi- keuskanslerin päätös DNRO OKV/61/10/2020, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen rat- kaisu DNRO 3739/2020 ja 3257/2020). Tartuntatautilaki edellyttää laissa tarkoitetuilta viranomaisilta välittömiin toimiin ryhty- mistä sen jälkeen, kun tieto torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä on 23 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 saatu. Viranomaistoimien tulee olla ripeitä ja tilannetta ennakoivia sekä käyttää viranomai- selle osoitettua toimivaltaa viipymättä mutta noudattaen suhteellisuus-, välttämättömyys- ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteita sekä muita hyvän hallinnon vaatimuksia (ks. apu- laisoikeuskanslerin päätös DNRO OKV433/70/2020). Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuk- sen artiklassa 12 on yleinen oikeus terveyteen ja sen suojeluun. yleissopimuksen tulkintaa ohjaavan yleiskommentin perusteella oikeus terveyteen velvoittaa julkista valtaa vaaral- listen tartuntatautien torjuntaan sekä erityisesti väestötasoisiin ennaltaehkäiseviin toi- menpiteisiin sekä terveydenhuollon riittävän kapasiteetin ylläpitämiseen ja turvaamiseen samoin kuin erityisessä riskissä olevien ryhmien suojeluun. Perusoikeuksien yleiset rajoitusperusteet ohjaavat rajoitusten ja myös ihmisten elämää ra- joittavien suositusten laajuutta ja sisältöä. Olennaisia ovat vaatimukset rajoitusten hyväk- syttävyydestä ja oikeasuhtaisuudesta tavoiteltavaan päämäärään nähden sekä rajoitusten tarkkarajaisuus, täsmällisyys ja säätäminen lailla siltä osin kuin kyse on vapauksien rajoitta- misesta. Ennakoinnin oikeudellisia lähtökohtia voidaan tässä vaiheessa kuvata seuraavasti: 1. Perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädetään julkiselle vallalle velvoite tur- vata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä, mitkä velvoitteet osaltaan toteuttavat perustuslain 7 §:n mukaiseen oikeu- teen elämään liittyvää julkisen vallan toimintavelvoitetta ja muun muassa taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaista oikeutta terveyteen ja sen suojeluun, sekä vastaa- via oikeuksia muun muassa lasten ja vammaisten oikeuksien yleissopimuk- sissa. Nämä muodostavat perustuslakivaliokunnan käytännön mukaisesti painavat perusteet rajoittaa myös perusoikeuksia sekä antaa suosituksia ja ohjeita. 2. Perustuslain 20 §:n mukainen oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäris- töön ja julkisen vallan velvoite edistää sitä saa yhä enemmän painoarvoa. Epidemian vaiheiden mukaisella hybridistrategian perustasolla eli suvan- tovaiheessa korostuvat siis myös perustuslain 20 §:n sisältämä terveellinen ympäristö tartuntatautilain mukaisten kohdennettujen toimenpiteiden sekä yleisten hygieniatoimien ohella. Kiihtymisvaiheessa vahvistuvat suositukset ja rajoitukset, jotka kohdistuvat yleisemmin väestöön. Perustuslakivaliokunnan mukaan erityisesti epidemiatilanteen pitkittyessä tulee ryhtyä valmistelemaan normaaliolojen lainsäädäntöön mahdollisesti tarvittavia pysyväisluontei- sia muutoksia. Avainasemassa olevan tartuntatautilain uudistuksen yhteydessä on syytä arvioida, ovatko annettavat ja annettavissa olevat säädökset ja määräykset myös tulevissa muuttuvissa tilanteissa ajan tasalla vai onko tarvetta ennakointia ajatellen myös muuhun 24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 tarkempaan normiohjaukseen. Normaalioloissa on oikeudellisesti kestävintä päivittää myös muu lainsäädäntö niin, että se sallii joustavia toimintatapoja, jotta tartuntataudin torjunnan kannalta perustellut toimet voidaan tehdä. Säädöspohjan ajantasaisuutta on jatkuvasti arvioitava muuttuvan tilanteen ja tiedon valossa. Ministeriöiden tehtävänä on yhteistyössä toisten ministeriöiden kanssa tunnistaa ja arvioida lainsäädännön muutostar- peet ja tehdä tarvittavat aloitteet lainsäädäntömuutosten tekemiseksi. Tieto COVID-19 -epidemian taudinkuvasta, leviämisestä ja torjunnan keinoista on lisään- tynyt nopeasti, mutta on edelleen puutteellista. Epävarmuus ja riskit voidaan juridiselta kannalta ottaa huomioon rajoitustoimia punnittaessa ennakoivalla tavalla, mikä on erit- täin tärkeää myös suositusten ja rajoitustoimien haittavaikutusten minimoinnin kannalta. Tartuntatautilaki ja työturvallisuuslaki sekä vastaavat säännökset opiskeluympäristöjen turvallisuudesta muodostavat toimintasuunnitelman oikeudelliset lähtökohdat. 25 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 6 Toimenpiteiden suhde jälkihoitoon ja jälleenrakennukseen Koronakriisin yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pohdittiin jo epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportin toisessa osassa. Raportissa esitettiin myös suunnitelma koronakriisin jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategiasta (kuva 4). Jälkihoidon tavoitteena on tukea yhteiskunnan tur- vallista palautumista, estää kriisin pitkäaikaisten haittavaikutusten syntymistä ja vahvistaa luottamusta yhteiskunnassa. Pitkäjänteistä strategiaa toteuttamalla voidaan edistää Suo- men pitkän aikavälin tavoitteita sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteis- kunnan rakentamisesta, jolloin kriisistä ulos tulee entistäkin vahvempi yhteiskunta. Tämä edesauttaa myös talouden uudelleen käynnistymistä. Kuva 5. Yhteiskunnan tukitoimet kriisin eri vaiheissa. Monet pandemian taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat globaaleja ja johtuvat ihmisten ja yritysten reagoinnista tilanteeseen. Kotimaisella politiikalla on voitu vahvistaa luottamusta siihen, että kriisistä selvitään. Suomen talouskehitys on ollut epidemian ai- kana muuta Eurooppaa suotuisampaa. Talouteen koronan vuoksi kohdistuvaa painetta on tähän saakka pyritty rajoittamaan taloudellista toimeliaisuutta tukevin, talouskasvua suoraan elvyttävin toimin. Ajan ku- luessa – ja erityisesti kun epidemian lopullinen kuriin saaminen alkaa häämöttää – alkavat painottua toimet, joilla talouskehityksen kestävyyttä voidaan pysyvästi parantaa. Esi- merkkinä tästä Suomi on esittämässä EU:lle Suomen kestävän kasvun uudistusohjelman ja hakemassa sen vaatimiin investointeihin EU-rahoitusta. Ohjelman puitteissa tehtävät 26 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 uudistukset tähtäävät siihen, että epidemian jälkeinen elpyminen tapahtuu talouden ra- kenteita ja kilpailukykyä vahvistavasti, ei vanhaa palauttaen. Kunnianhimoisena tavoit- teena on talouden vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittaminen. Valtioneuvoston kanslian johdolla on hahmoteltu vaihtoehtoisia lyhyen ja keskipitkän ai- kavälin skenaarioita COVID-19 -epidemian mahdollisille kehityskuluille seuraamuksineen. Jo vuodelle 2021 laaditut lyhyen aikavälin skenaariot (VNK 2021:10) ja niihin perustuvat taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten yhteis- ja keskinäisvaikutusten arvioinnit viit- tasivat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epidemian hillitse- miseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen kansantalouden tunnuslukujen ja muiden yh- teiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta. Tiukkoja rajoitustoimia voidaan joutua toista- maan, mutta rajoitusten kesto ja normaalielämää haittaava vaikutus jäävät vähäisemmiksi kuin vaihtoehdoissa, joissa toimia lykätään. Mallinnusten mukaan erityisen haitallinen tulos syntyisi tilanteessa, jossa rajoitustoimia lykättäisiin niin, että epidemia riistäytyisi kä- sistä ja pakottaisi myöhemmin laajoihin rajoitustoimiin hallinnan palauttamiseksi. Keskipitkän aikavälin skenaariossa (VNK 2021: 41) tarkasteltiin mahdollisia kehityskulkuja aina vuoden 2023 loppuun asti. Pitkittyvät rajoitustoimet voivat aiheuttaa erittäin merkit- täviä hyvinvoinnin ongelmia ja negatiivisia taloudellisia seurauksia etenkin suoraan rajoi- tusten kohteeksi joutuvilla toimialoilla. Skenaariotarkastelussa päädyttiin kuitenkin empii- risen tutkimuksen nojalla arvioimaan, että epidemian hallinnassa pitämisen yhteiskunnal- liset ja taloudelliset hyödyt ylittävät myös pidemmällä aikavälillä rajoitustoimista koituvat haitat. Hallintaan saamisella tarkoitetaan tässä sitä, että epidemia ei vaaranna terveyden- huoltojärjestelmän kantokykyä eikä aiheuta häiriöitä taloudelliseen toimeliaisuuteen tai yhteiskunnan muuhun toimintaan ja ihmisten arkeen. Tiukoista rajoituksista on myös täl- löin voitua luopua. Suosituksia ja määräyksiä on voimassa enintään sellaisessa mitassa, et- tei niillä ole merkittävää vaikutusta koko maan tasolla. Käytännössä epidemian hallintaan saamisella tarkoitetaan sitä, että on palattu kriisitilasta uuteen normaalitilaan. Tällöin myös talouden elpyminen voi kunnolla käynnistyä, ja sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan siirtyä epidemian jälkihoitoon. 27 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 OSA III: Suositusten ja rajoitusten käyttö 7 Alueelliset koronakoordinaatioryhmät Alueellisen toiminnan tavoitteena on hillitä epidemiaa ja estää tartuntojen leviäminen alueellisesti ja koko maan tasolla. Suositusten ja rajoitusten toteuttamiseksi sosiaali- ja ter- veysministeriö ohjasi alkusyksyllä 2020 kunnat ja sairaanhoitopiirit organisoitumaan alu- eillaan suosituksia ja rajoituksia koskevaa harkintaa ja päätöksentekoa varten. Sairaanhoitopiirivetoisesti perustettiin alueelliset koronakoordinaatio- tai -yhteistyöryh- mät, joissa on edustus ainakin sairaanhoitopiireistä, kunnista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä aluehallintovirastoista. Elinkeinoelämän vaikutusten huomioimiseksi myös paikalliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat laajasti mukana alueellisissa ryhmissä. Joukkoliikenteen rajoittamista koskevien tartuntatautilain muutosten myötä Liikenne- ja viestintävirasto on kytkeytynyt alueelliseen viranomaistyöhön alkuvuonna 2021. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti arvioimaan alueellista epidemiologista tilan- netta ja harkitsemaan sen perusteella, mitä suosituksia ja rajoituksia tarvitaan epidemian hillitsemiseksi. Tällä arvioinnilla on toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä sekä niiden yhteensovittamista tukeva ja ohjaava rooli. Päätökset perustellaan alueen tarpeilla, ja niissä kuvataan kokonaisarviointi toimenpiteiden epidemiologisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Syksystä 2020 alkaen sosiaali ja terveysministeriö on antanut sekä aluehallintovirastoille että kunnille ja sairaanhoitopiireille tarkempaa ohjausta ja tukea toimenpiteiden toteutta- misessa ja päätöksenteossa. 28 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 8 Tartuntatautilain mukaiset tehtävät ja toimivaltuudet Valtion viranomaisten ja asiantuntijalaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien on tartunta- tautilain nojalla järjestelmällisesti torjuttava tartuntatauteja sekä varauduttava terveyden- huollon häiriötilanteisiin. Niiden on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon torjun- tatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta toimialueellaan. 8.1 Viranomaisten säännönmukaiset roolit Tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja ter- veysministeriölle. Ministeriö vastaa valtakunnallisesta terveydenhuollon häiriötilanteisiin tai niiden uhkaan varautumisesta ja näiden tilanteiden johtamisesta. Tartuntatautien tor- junnan asiantuntijaelimenä toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä tartuntatau- tien neuvottelukunta. Ministeriön keskeisiin tehtäviin kuuluu painopisteiden ja suuntavii- vojen antaminen toimivaltaisille viranomaisille sekä niiden toimintaedellytysten varmista- minen ohjauksen ja lainvalmistelun sekä rahoitusvalmistelun keinoin. Ravitsemistoimintaa koskevista rajoituksista päätetään nykylainsäädännön mukaisesti ministeriön esittelystä annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Tartuntatautien torjunnan kansallisena asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvin- voinnin laitos, joka tukee asiantuntemuksellaan sosiaali- ja terveysministeriötä ja alue- hallintovirastoja, ylläpitää tartuntatautien torjuntaa palvelevia valtakunnallisia epidemio- logisia seurantajärjestelmiä sekä ohjaa ja tukee tartuntatautien torjuntatyötä kunnissa, sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayk- siköissä (tartuntatautilaki 7 §). Tämän tehtävänsä mukaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuulla on asiantuntemuksensa nojalla arvioida tartuntatautiriskiä sekä tukea ja ohjata muiden terveysviranomaisten toimintaa näiden riskien edellyttämissä toimen- piteissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee tuottaa tietoa riskien vakavuudesta, luonteesta sekä arvioida tarpeet riskien torjumiseksi tarpeellisista tartuntatautilain mukai- sista toimenpiteistä, samoin kuin näiden toimenpiteiden tilannekohtaisessa harkinnassa käytettävän lääketieteellisen harkinnan kriteereistä. Lakisääteiset toimenpiteet perustuvat vapaaehtoiseen testaukseen, mahdollisesti pakolliseen testaukseen, todettujen tartunta- ketjujen jäljitykseen, karanteeniin, eristämiseen ja eräisiin tilojen käyttöä sekä tilaisuuk- sien järjestämistä koskeviin rajoituksiin. Osin toimenpiteet ovat ohjauksellisia, ja perustu- vat esimerkiksi omaehtoiseen karanteenisuositukseen sekä muihin tartuntojen leviämistä 29 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 ehkäiseviin suosituksiin. Kunkin toimenpiteen osalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee luoda arviointikriteerit sille, minkä tyyppisissä tapauksissa toimenpidettä käytetään. Muut terveysviranomaiset, eli aluehallintovirastot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhty- mät sekä kunnat soveltavat tätä ohjausta ja suosituksia oman toimivaltansa mukaisessa toiminnassa. Aluehallintovirasto sovittaa yhteen ja valvoo tartuntatautien torjuntaa alueellaan (tar- tuntatautilaki 8 §). Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten. Aluehallintovirasto val- voo torjuntatyön säännösten mukaista toteuttamista sekä kansallisten suunnitelmien ja so siaali- ja terveysministeriön päätösten toimeenpanoa. Aluehallintovirastossa on oltava virastoon virkasuhteessa oleva tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lisäksi viraston toimi- valtaan kuuluu eräiden päätösten tekeminen. Tartuntatautilain 15 §:n nojalla aluehallinto- virasto voi määrätä järjestettäväksi toimialueensa jollakin paikkakunnalla tai tietyssä työpaikassa, laitoksessa, kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa oleskeleville terveystar- kastuksen, jos tarkastus on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarpeen. Edelleen lain 16 §:n nojalla aluehallintovirasto voi päättää, että terveystarkastukseen osal- listuminen on pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi pe- rustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä. Virasto tekee myös lain 58 §:n mukaiset päätökset eräiden tilojen (oppilaitokset, sosiaali- ja terveyden- huollon yksiköt) käytön tai tilaisuuksien järjestämisen rajoittamisesta, kun tarve niihin ylit- tää kuntarajat. Aluehallintoviraston pääasiallinen tehtävä on siis valvoa sitä, että sairaan- hoitopiirit, muut kuntayhtymät ja kunnat noudattavat tartuntatautilain mukaisia velvolli- suuksiaan. Virasto itse ei ole tartuntatautien torjuntaa sisällöllisesti ohjaava viranomainen. Valvontatehtävään kuuluu kuitenkin velvollisuus ohjata valvottavia sen suhteen, mitä lain- säädäntö, oikeuskäytäntö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sisältöohjaus edellyttävät. Tämä koskee myös muun soveltuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön sisältöä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa val- vonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmu- kaistamisessa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto valvoo tartuntatau- tien torjuntatyön lainmukaisuutta ja antaa siihen liittyvää ohjausta eräissä valtakunnalli- sissa tilanteissa. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ohjaa ja tukee kuntia ja sosiaalihuollon ja terveydenhuol- lon toimintayksiköitä lääketieteellisellä asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa, kehittää alueellisesti tartuntatautien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä selvittää epidemioita yhdessä kuntien kanssa (tartuntatautilaki 8 §). Sairaanhoitopiiri varautuu poikkeuksel- listen epidemioiden torjuntaan ja hoitoon sekä huolehtii hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan kehittämisestä alueensa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksi- köissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava kuntayhtymään virkasuhteessa oleva 30 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 tartuntataudeista vastaava lääkäri. Sairaanhoitopiirin vastuulla on tarkentaa alueen epi- demiologisen tilanteen kuvaa ja tehdä johtopäätökset siihen sekä Terveyden ja hyvinvoin- nin laitoksen tietoon ja ohjeistuksiin pohjaten. Sairaanhoitopiirin tulee erityisesti seurata tartuntatautilain 58 d, 58 e, 58 f ja 58 g §:ien mukaisten soveltamiskynnysten täyttymistä ja tehdä viranomaisille lain mukaiset ilmoitukset kynnyksen ylittymisestä sekä alittumisesta. Sairaanhoitopiirin tulee sen mukaisesti tarkemmin ohjeistaa alueensa kuntia toimenpitei- den sisällössä ja toteuttaa ne kuntien kanssa sovittavalla työnjaolla. Sairaanhoitopiirin tu- lee myös asiantuntemuksensa mukaisesti huolehtia alueensa tartuntatautien torjuntatoi- menpiteiden sisällöllisestä yhteensopivuudesta. Vastuu konkreettisten toimenpiteiden jär- jestämisestä ja suorittamisesta rajanylityspaikalla on alueen kunnalla sen mukaisesti, kuin lainsäädäntö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sen mukaisesti antama sisältöohjaus sekä kunnan suorittama lain mukainen harkinta edellyttävät. Sairaanhoitopiirin kanssa on sovittava mahdollisesta yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovituksesta. Sairaanhoitopiiri voi sovitun mukaisesti osallistua jäljempänä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Aluehallintoviraston ja sen toimialueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä yhteistyötä tartuntatautien torjunnassa. Aluehallintovirasto tekee tartuntatautilaissa sää- detyt hallinnolliset päätökset käyttäen hyväksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, erityis- vastuualueen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta. Tartuntatautien torjunnan alueellinen varautuminen ja valmiussuunnittelu toteutetaan siten kuin tervey- denhuoltolain (1326/2010) 38 §:ssä säädetään ottaen huomioon myös työterveyshuollon ja yksityisen terveydenhuollon toiminta. Kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautilaissa tarkoitettu tartuntatau- tien vastustamistyö osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa (66/1972), terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja tartuntatautilaissa säädetään. Kunnassa on oltava kuntaan virkasuhteessa oleva tartuntataudeista vastaava lääkäri. Terveyskeskuksen tar- tuntataudeista vastaavan lääkärin on otettava selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviä- misen estämiseksi. Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tässä laissa tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvit- tavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Kunnalla on tartuntatautilain 9 §:n nojalla pääasiallinen vastuu tartuntatautien ehkäisystä. Tähän tehtävään kuuluu muun muassa alueella yleisen informaatio-ohjauksen antami- nen väestölle sekä tarkemman sisältöohjauksen antaminen väestölle ja muille toimijoille sovellettaessa lain mukaisia toimenpiteitä. Tähän tehtävään kuuluu myös informaation, mukaan lukien suositusten tuottaminen ja jakaminen. Keskeisiä suosituksia ovat muun muassa korkean tartuntariskin toiminnan välttämiseen sekä niissä käytettävien julkisten tilojen käytön rajoittamiseen, etätyöhön, yleiseen hygieniaan, suojusten käyttöön sekä 31 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 yksityistilaisuuksiin kohdistuvat suositukset. Kunnalla on myös velvollisuus tartuntatauti- viranomaisena ohjata omaa toimintaansa esimerkiksi julkisten tilojen käytössä, toiminnan järjestämisessä sekä hygienikäytänteiden toteuttamisessa. Kunnan toimielin tai sen määräämä kunnan terveydenhuollon ammattihenkilö voi päättää järjestää kunnassa koronavirustaudin testaukset (terveystarkastus) tartuntatautilain 14 §:n nojalla Suomeen saapuville henkilöille. Tämä koskee vapaaehtoisia testauksia. Lisäksi kun- nan on järjestettävä aluehallintoviraston mahdollisesti lain 15 §:n mukaisesti määräämät tarkastukset sekä suoritettava viraston mahdollisesti lain 16 §:n nojalla määräämät tarkas- tukset. Virkasuhteinen kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä yksittäistä henkilöä koskevan päätöksen pakollisesta terveystarkastuksesta. Tartuntatautilain 23 §:n nojalla kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri selvittää paikalli- sia epidemioita ja tekee tartunnan jäljitystä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntatau- deista vastaava lääkäri ohjaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella epidemioiden sel- vitystä ja tartunnan jäljittämistä sekä toteuttaa laajalle levinneen epidemian selvittämistä yhteistyössä kuntien kanssa. Jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntatau- din leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virka- suhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tartuntatautilain 60 §:n mukaisesti päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaa- ralliselle tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillylle tartuntataudille. Kullekin henkilölle on tehtävä yksilöllinen päätös karanteenista valitusosoituksineen. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartunta- tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön eristämisestä tervey- denhuollon toimintayksikköön enintään kahden kuukauden ajaksi, jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen ja jos taudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä. Päätöksen tehneen lääkärin on annettava eristettävälle henkilölle ja häntä hoitaville työntekijöille tar- tunnan leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömät ohjeet. Edelleen kunta tekee tartuntatautilain 58 §:n mukaiset päätökset eräiden tilojen (oppilai- tokset, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt) käyttöön sekä tilaisuuksien järjestämiseen kohdistuvista rajoituksista sekä lain 58 d ja g §:n mukaiset päätökset omalla alueellaan. Työpaikkojen osalta työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työpaikan ja työnte- kijöiden työturvallisuudesta. Työnantajan on huolehdittava tarvittavista toimenpiteistä 32 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 altistumisvaaran rajoittamiseksi. Toimenpiteet työpaikoilla perustuvat työturvallisuuslain mukaiseen työn vaarojen arviointiin. Arvioinnissa voi käyttää tukena työsuojelun ja työ- terveyshuollon asiantuntijoita ja arviointi on päivitettävä koronatilanne huomioon ottaen. Arvioinnin perusteella työpaikan ohjeita ja menettelytapoja täydennetään ja päätetään tarvittavista toimista. Työturvallisuuden osalta Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena ja aluehallintoviras- tojen työsuojelun vastuualueet toimivaltaisina työsuojeluviranomaisina. Työterveyslaitos ja työsuojelun vastuualueet antavat neuvontaa ja ohjausta työpaikoille. Työsuojelun vas- tuualueet valvovat työpaikkoja työsuojeluviranomaisina. 8.2 Viranomaisen toimivallasta tartuntautilain mukaisissa väliaikaisissa valtuuksissa Tartuntatautilain 58 c §:n (Toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi) nojalla yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettu- jen sisätilojen sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattujen ulkotilojen, joita käytetään asiakkaille tai osallistujille suunnattuun tarkoitukseen, hallinnasta vastaavan toimijan on COVID-19 -epidemian leviämisen estämiseksi toiminnassaan huolehdittava, että asiak- kailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen, asiakkaille ja osallistujille an- netaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartun- tojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet ja tilojen ja pintojen puhdis- tamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään. Tilojen hallinnasta vastaavan toimijan tulee lisäksi järjestää asiakkaiden ja osallistujien oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja sijoittaa mahdolliset asiakaspaikat riittävän etäälle toisistaan. Seuraavissa säännöksissä tarkoitettuja päätösvaltuuksia sovelletaan voimassaolevan pysy- vän sääntelyn lisäksi ja samanaikaisesti, jos epidemiatilanteen asettamat edellytykset vaa- tivat päätösten ulottamista tilapäisen sääntelyn kattamiin asioihin ja kohteisiin. Tartuntatautilain 58 d §:n (Asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edelly- tykset covid-19 -epidemian leviämisen estämiseksi) nojalla jos on ilmeistä, että lain 58 c §:n mukaiset ja muut jo toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja jos COVID-19 -epide- mian leviämisen estämiseksi 2 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä on välttä- mätöntä, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi antaa toimialueellaan pykälässä mainittuja toimijoita velvoittavan päätöksen, jonka mukaan yleisölle avoimien 33 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö on järjestet- tävä siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavan päätöksen, jos toimenpiteet ovat välttä- mättömiä usean kunnan alueella. Päätöksen saa tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Päätös saadaan tehdä, jos sairaanhoitopiirin alueella 14 viimeisimmän päivän, jolta tieto on saatavilla, aikana todennettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 25 ja kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella. Näitä tiloja ovat sisätilat, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajatut ulkotilat, joita käytetään samanaikai- seen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoitukseen ja joiden käyttämisestä kyseiseen toimintaan toiminnan järjestäjä vastaa tiettynä ajankohtana, sekä tilat, joita käytetään jäljempänä tartuntatautilain 58 g §:n kohdalla käsiteltyyn liikunta- tai urheilutoi- mintaan ja huvi- ja virkistystoimintaan niiden asiakas- tai osallistujamäärästä riippumatta. Lähikontaktilla tarkoitetaan ihmisten oleskelua samassa tilassa alle kahden metrin etäisyy- dellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Hallituksen esitys (HE 73/2021), jolla lähikontaktin määritelmää on esitetty täsmennettäväksi on eduskunnan käsiteltävänä. Esitetyn täsmennyksen mukaisesti edellä viitattu kahden metrin etäisyys koskisi vain sisätiloja. Päätös velvoittaa seuraavia tilojen hallinnasta vastaavia ja niitä toiminnassaan käyttäviä toimijoita: 1. yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt, ei kuitenkaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 1 §:n 2 momentin 6 kohdassa ja Ahvenanmaan vastaavassa lainsäädännössä tarkoitetut ravitsemistoimin- nan harjoittajat 2. yksityiset elinkeinonharjoittajat 3. kunnat ja kuntayhtymät 4. uskonnolliset yhdyskunnat 5. julkisoikeudelliset laitokset. 34 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Päätöstä ei sovelleta kuitenkaan oppilaitosten toimintaan, varhaiskasvatukseen, ammatti- urheilemiseen eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan. Tartuntatautilain 58 e §:n mukaan (Henkilöliikennettä koskevat toimenpiteet covid 19 -epidemian leviämisen estämiseksi ) kuljetuspalvelun tarjoajan ja tämän toimeksiannosta toimivan liikennöitsijän on huolehdittava siitä, että liikennevälineen matkustajien käyt- töön tarkoitetut tilat ja pinnat puhdistetaan säännöllisesti ja puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään riittävän hygieniatason saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä siitä, että muita vastaavia tartunto- jen leviämistä estäviä käytänteitä noudatetaan. Lisäksi matkustajille on tarjottava mah- dollisuus riittävän hygieniatason ylläpitämiseen liikennevälineessä sekä annettava riittä- vän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista, kasvosuojusten käyttämistä ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä liikennevälineessä koskevat toiminta- ohjeet. Tämä koskee kuljetuspalvelujen tarjoaa, jolla on toimipaikka Suomessa tai joka on muuten Suomen oikeudenkäytön piirissä tai jonka liikennöimän palvelun lähtö- tai saapu- mispaikka on Suomessa tai jonka palvelu kulkee Suomen kautta. Tartuntatautilain 58 f §:n (Matkustajamäärän väliaikainen rajoittaminen covid-19 -epi- demian leviämisen estämiseksi) nojalla jos on ilmeistä, että 58 e §:n mukaiset ja muut jo toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja jos COVID-19 -epidemian leviämisen estämi- seksi on välttämätöntä, Liikenne- ja viestintävirasto voi tehdä päätöksen, jolla rajoitetaan edellä 58 e §:n 1 momentissa tarkoitetun kuljetuspalvelun tarjoajan tai tämän toimeksi- annosta toimivan liikennöitsijän suurinta sallittua matkustajamäärää, joka voidaan ottaa liikennevälineeseen. Päätös saadaan tehdä, jos sairaanhoitopiiri on lain mukaisesti ilmoittanut että alueella 14 viimeisimmän päivän, jolta tieto on saatavilla, aikana todennettujen tartuntojen ilmaantu- vuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 25 ja kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella. Liikenne- ja viestintävirasto saa päätöksellään velvoittaa rajoittamaan matkustajamäärää enintään puoleen siitä suurimmasta matkustajamäärästä, joka on sallittua ottaa liikenne- välineeseen. Päätös saa koskea vain liikennevälineitä, joita käytetään yli 10 henkilön sa- manaikaiseen kuljetukseen. Tartuntatautilain 58 g §:n (Tilojen väliaikainen sulkeminen asiakkailta ja osallistujilta co- vid-19 -epidemian leviämisen estämiseksi) nojalla kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää, että jos on ilmeistä, että 58 d §:n mukaisia ja muita jo to- teutettuja toimenpiteitä ei voida pitää toimintaan liittyvän erityisen tartuntariskin vuoksi 35 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 riittävinä ja jos se on COVID-19 -epidemian hallitsemattoman leviämisen estämiseksi vält- tämätöntä, yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut asiakas-, osallistuja- ja odotustilat on suljettava asiakkailta ja osallistujilta. Tässä säännöksessä tarkoitetut korkean tartuntariskin tilat on tarkemmin määritelty sään- nöksessä, ja niitä ovat liikunta- tai urheilutoiminta ja huvi- ja virkistystoiminta seuraavissa tiloissa: 1. joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muu- hun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat; 2. yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä nii- den välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat; 3. tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vas- taavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat; 4. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat; 5. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat; 6. kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin. Päätös saadaan tehdä vain, jos: 1. sairaanhoitopiirin alueella 14 viimeisimmän päivän aikana todennettujen tar- tuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 50; 2. kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartun- taketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija- arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella; ja 3. tartuntojen määrän sairaanhoitopiirin alueella arvioidaan asiantuntija-arvion mukaan johtavan sairaala- ja tehohoidon tarpeen merkittävään lisääntymi- seen, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden tai asiakkaiden hoivan tai potilaiden hoidon olennaiseen vaarantumiseen taikka muuhun vastaavaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumiseen. Päätöksen saa tehdä enintään kahden viikon ajaksi kerrallaan. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavan päätöksen, jos toimenpiteet ovat välttämättömiä usean kun- nan alueella. Edellä käsitelty sääntely on voimassa 30.6.2021 saakka. Valtuuksien voimassaolon jatkami- sesta 31.12.2021 asti annettu hallituksen esitys (HE 73/2021) on eduskunnan käsiteltävänä. Mikäli valtuuksien voimassa oloa ei jatketa, jäljempänä käsitellyt suositukset ovat muilta osin voimassa. 36 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 8.3 Valvonta Aluehallintovirasto ja kunta valvovat toimialueillaan tartuntatautilain 58 §:ssä (yleisöti- laisuudet), 58 c §:n 1 ja 2 momentissa (perusvelvoitteet), 58 d ja 58 g §:ssä (tilojen käytön rajoittaminen) sekä 58 h §:n 1 momentissa (suunnitelma) säädettyjen velvollisuuksien ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista. Liikenne- ja viestintävirasto ja kunta valvovat tartuntatautilain 58 c §:n 6 momentissa, 58 e (henkilöliikenteen perusvelvoitteet) ja 58 f §:ssä (henkilöliikenteen rajoitukset) sekä 58 h §:n 2 momentissa (suunnitelma) säädettyjen velvollisuuksien ja rajoitusten sekä niitä kos- kevien päätösten noudattamista. Kunnan, aluehallintoviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston on tehtävä yhteistyötä val- voessaan tämän lain noudattamista. Poliisi valvoo tartuntatautilain 58 §:n ja 58 d §:n nojalla annettujen sekä 58 c §:n 2 momen- tissa asetettujen velvoitteiden noudattamista yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kiel- tämisen sekä yleisö- ja ihmismäärää ja etäisyyksien ylläpitoa koskevien velvollisuuksien ja rajoitusten osalta.  Polisilla, Tullilla, Rajavartiolaitoksella, pelastusviranomaisella ja puolustusvoimilla on mah- dollisuus antaa kunnalle tai sairaanhoitopiirille virka-apua toimenpiteiden toteuttamisessa tartuntatautilain 89 §:n (Virka-apu) virka-apusääntelyn mukaisesti. Aluehallintovirasto voi valvontatehtäväänsä liittyen yhteen sovittaa eri viranomaisten toi- mintaa osana koronakoordinaatioryhmien toimintaa varmistaen, että viranomaiset käyttä- vät niille laissa säädettyä toimivaltaa. 37 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Kuva 6. Viranomaisten toimivaltuuksien yleiskuva. Tartuntatautilain mukaiset toimivaltuudet yleisesti STM – yleinen, strateginen ohjaus ja valtakunnallisten tilanteiden johtaminen THL – valtakunnallinen sisältöohjaus, epidemiologinen tilannekuva ja arviointi, asiantuntijatuki eri viranomaisille AVI – kuntien ja kuntayhtymien valvonta sekä siihen kuuluva ohjaus, viranomaistoiminnan tarvittava yhteensovittaminen, eräät hallinnolliset päätökset Sairaanhoitopiiri – alueensa operatiivinen ohjaus ja asiantuntijatuki, operatiiviset toimenpiteet Kunta / kuntayhtymä – operatiiviset toimenpiteet, päätökset ja niiden toimeenpano 38 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 9 Alueelliset suositukset ja rajoitukset Alueelliset koronakoordinaatioryhmät raportoivat viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle siitä, millaisessa epidemiologisessa tilanteessa ne katsovat alueensa olevan ja mitä toimenpiteitä ne ovat ottaneet kokonaisuudessaan käyttöön epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Ryhmät arvioivat ja perustelevat toimenpiteittensä vaikuttavuutta sekä sitä, millaisia vaikutuksia niillä on yhteiskuntaan laajemmin esimerkiksi sosiaalisesta ja talou- dellisesta sekä perusoikeuksien näkökulmasta. Jotta elinkeinoelämän näkökulma tulisi riittävästi huomioiduksi viranomaisten kokonaisharkinnassa, on ryhmiin kutsuttu myös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten edustus. Ryhmät ovat lisäksi voineet kuulla eri toimialojen asiantuntijoita kokouksissaan. Ryhmien työn perustana on edellä kuvattu epidemiologinen vaihekuvaus sekä siihen tässä toimintasuunnitelmassa esimerkinomaisesti liitetyt suositus- ja rajoitustoimet (liite 3). Suosituksilla tuetaan eri toimijoiden tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Ministeriöiden antamat suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Tavoitteena on, että eri viranomaisten toiminta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden siten, että COVID-19 -epidemiasta ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja voidaan ehkäistä. Alueellisia rajoitustoimenpiteitä ja suosituksia on tarkoitus kohdentaa ennakoivasti ja vai- kuttavasti siihen, mikä alueellisen tilannekuvan, tartunnan lähteitä ja tartuntariskiä koske- van yleisen ja alueellisen asiantuntijatiedon on tehokkainta ja oikeasuhtaisinta. Merkittä- västi toimintaa rajoittavat mutta rajatummat, täsmälliset ja tilapäiset toimenpiteet voivat olla perusteltuja nopeissa epidemian vaikeutumistilanteissa. Rajoituksia harkittaessa on tarkasteltava, että ne ovat linjassa valtakunnallisesti päätettyjen suositusten ja rajoitus- ten sekä alueelle annettujen muiden päätösten ja suositusten sekä testaamiseen, jäljittä- miseen, eristämiseen ja hoitoon perustuvien toimenpiteiden kanssa ja että nämä tukevat toisiaan. Epidemian rauhoittuessa suosituksia ja rajoituksia tulee purkaa vain huolellisesti harkiten. Epidemiatilannetta ovat luonnehtineet alueellisten tilanteiden nopeat, aaltoilevat muu- tokset. Samanaikaisesti on havaittu, että alueellisilla, oikea-aikaisilla ja riittävän kattavilla toimilla sekä tehokkaalla testauksella ja tartunnanjäljityksellä on voitu hillitä epidemian leviämistä. Koronapandemian torjuntatyötä tuetaan kansallisesti sosiaali- ja terveysministeriön nor- miohjauksella, informaatio-ohjauksella, resurssiohjauksella ja vuorovaikutusohjauksella. 39 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa ajantasaista epidemiologista tietoa paitsi valta- kunnallisesti myös alueellisesti ja osallistuu säännöllisesti alueellisten koronakoordinaati- oryhmien työhön. Se tuottaa tarvittaessa epidemiologisia perusteita myös aluehallintovi- rastojen tekemien kokoontumisrajoitusten sekä julkisia tiloja koskevien rajoitusten tueksi. Aluehallintovirastot varmistavat, että alueilla toimitaan ministeriön yleisohjauksen ja Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitoksen sisältöohjauksen mukaisesti. Myös ne osallistuvat koro- nakoordinaatioryhmien työhön. Sosiaali- ja terveysministeriöllä, Terveyden ja hyvinvoin- nin laitoksella, aluehallintovirastoilla ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on lisäksi säännöllinen vuorovaikutusyhteys alueiden koronakoordinaatioryhmien kanssa ajankohtaisten asioiden yhteistä käsittelyä varten. 9.1 Ohjeet paikallisille ja alueellisille tartuntatautiviranomaisille Tässä käsitellyt suositukset muodostavat ne kullekin epidemiavaiheelle hahmotetut toi- menpidekokonaisuudet, joilla alueen viranomaiset voivat hillitä epidemian leviämistä. Jo- kaisen toimenpiteen tarkoituksena on osaltaan rajoittaa ja estää koronaviruksen leviämi- nen lähikontaktin kautta tapahtuvin tartunnoin. Rokotusten etenemisen vaikutusta koko väestölle ja erityisesti riskiryhmille annettaviin suosituksiin tullaan tarkastelemaan uudel- leen myöhemmässä vaiheessa epidemiatilanteen mukaisesti. yksittäisen rajoitustoimen vaikutusta tähän kokonaisuuteen on edelleen vaikea arvioida, mutta tehokkaimmiksi on osoitettu lähikontakteja merkittävästi vähentävät toimenpiteet sellaisessa toiminnassa, jossa pisaratartunnan riski korostuu toiminnan sisällön tai sen järjestämiseen liittyvien rakenteellisten seikkojen myötä. Rajoitusten kohteena olevat toi- minnot ja tilat ovat sellaisia, jotka tähänastisen asiantuntijatiedon mukaan saattavat muo- dostaa erityisen riskin koronavirustaudin leviämiselle. Tartunnan leviämisen mekanismi on selkeästi tiedossa, ja siltä kannalta yksinomaista ratkaisevaa merkitystä ei ole toiminnan muodolla tai historiatiedoilla tartunnan lähteistä. Ihmisten sosiaalinen liikkuvuus on joka tapauksessa verrattain laajaa ja osin ennakoimatonta, jolloin jäljitystietojen kannalta ko- rostuneista tartuntalähteistä mahdollisesti saatu tartunta voi levitä ja leviää mitä erilaisim- missa sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa. Näin ollen tartuntojen torjuntaa on koh- dennettava ja voitava kohdentaa sellaisiin toimintoihin ja tiloihin, jotka tämän vuorovaiku- tuksen ja siihen liittyvän pisaratartunnan mahdollisuuden luovat. Ensisijaisia toimia ovat informaatio-ohjaus, toimijoiden oma aktiivisuus asiassa sekä muut lievemmän sääntelyn keinot kuten suositukset. Epidemian edelleen levitessä nämä muut toimenpiteet enää ole riittäviä, vaan epidemian nopea leviäminen voidaan estää 40 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 vain rajoittamalla voimakkaammin näiden tilojen käyttöä ja toimintaa itsessään, myös hallintopäätöksin. Toimenpiteet muodostavat siten toisiaan täydentävän epidemiavaiheeseen nähden suh- teellisen kokonaisuuden, jolla voidaan saavuttaa haluttu yhteisvaikutus. Kaikissa vaiheissa sosiaali- ja terveydenhuollon julkisille ja yksityisille palveluntuottajille suositellaan, että ne omassa toiminnassaan ryhtyvät tehostettuihin suojaustoimenpitei- siin, joilla varmistetaan korkean sairastumisriskin ryhmien suojaaminen koronavirustar- tunnalta. Toimenpiteissä kehotetaan noudattamaan voimassaolevia Terveyden ja hyvin- voinninlaitoksen antamia ohjeita kotiin annettavissa palveluissa sekä pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä. Myös väestöä suositellaan pidättymään lähikontakteista tai sen riskistä korkean sairastumisriskin ryhmille tarkoitetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Ministeriön suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Suosituksia toimeenpannaan itse- näisesti alueellisilla hallintopäätöksillä, toimijoiden omaehtoisilla päätöksillä sekä toimi- joille ja väestölle annettavilla suosituksilla. Suositusten toimeenpanoa on käsitelty tarkem- min liitteessä 3. Rajoituksille laissa säädettyjä edellytyksiä tulee noudattaa. Aluehallintovirasto harkitsee toimivaltaansa kuuluvien rajoitusten kuntarajat ylittävää tarvetta ja tekee tämän mukaiset päätökset. Mikäli tarve on kuntakohtainen, päätöksenteko on kunnan vastuulla ja tämä päätöksenteon yhteensovitus on syytä käsitellä alueen koronakoordinaatioryhmässä. Kunnilla on mahdollisuus ja velvollisuus omilla samaan sääntelyyn perustuvilla päätöksil- lään asettaa alueellaan tiukempia rajoituksia, mikäli ne ovat paikallisen tilanteen vuoksi välttämättömiä. Molemmilla viranomaisilla on velvollisuus itsenäisesti harkita päätöksen tekemistä. Jokaisessa epidemivaiheessa on tärkeää noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ajantasaista kasvomaskisuositusta sekä mahdollista valtakunnallista etätyösuositusta. Perustaso: Yleisötilaisuuksissa ja sisätiloissa tapahtuvassa toiminnassa ylläpidetään riittävää etäisyyttä erityisjärjestelyin. Epidemian ollessa perustasolla on oleellista, että epidemian aikana omaksutut käsi- ja hengitystiehygieniaa, kasvomaskin käyttöä, sosiaalisia etäisyyksiä ja muiden huomioon ottamista koskevat käytännöt jatkuvat, myös julkisissa ja muissa yleisölle avoimissa tiloissa. Tartuntatautilain 58 c ja e §:issä säädetään yleisistä, kaikki epi- demiavaiheet kattavista turvallisuusvelvoitteista asiakas- ja osallistujatiloihin sekä 41 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 liikenneasemille ja henkilöliikenteeseen. Kuntien tulee aktiivisesti viestiä näiden vel- voitteiden sisällöstä ja valvoa niiden noudattamista. Tartuntatautilain 58 g §:ssä tarkoitettujen korkean tartuntariskin liikunta- ja urhei- lutoiminnan sekä huvi- ja virkistystoiminnan sisätilojen osalta kunnat voivat lisäksi suositella ja hallitsemissaan tiloissa päättää, että tilojen hallinnasta vastaavan on järjestettävä tilassa tai sen osassa oleskelu osallistujamäärää rajoittamalla, asiakas- paikka- tai tilajärjestelyin taikka muilla tavoin siten, että osallistujien ja seurueiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä toisiinsa. yleisötilaisuuksia ei rajoiteta hallintopäätöksin, vaan niiden järjestämistä koskevat tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetyt perusvelvoitteet hygieniakäytännöistä, asiak- kaiden ja osallistujien ohjeistuksista sekä toiminnan sallimasta väljyydestä. Kunnat voivat tilanteen niin edellyttäessä lisäksi antaa täydentäviä suosituksia, joiden mu- kaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia järjestettäessä asiakkailla ja toimintaan osallistuvilla sekä seurueilla on oltava mahdollisuus ylläpitää riittävää etäisyyttä toisiinsa. Toimija voi toteuttaa suositukset asiakasmäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla, kuten esimerkiksi varmistamalla että kaikilla asiakkailla ja osallistujilla on oma riittä- vän väljästi sijoitettu istuma- tai seisomapaikkansa niin sisä- kuin ulkotiloissa. Tilai- suudesta vastaava voi myös esimerkiksi järjestää toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ja osallistujat ohjataan paikoilleen. Tässä voidaan tilaisuuksien osalta hyö- dyntää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän laatimia periaatteita vastuullisen tapahtuman järjestämiseksi. Kiihtymisvaihe: Yleisölle avoimien/asiakas- ja osallistujatilojen käytössä vältetään lähikontakti. Oppilaitostilojen käytössä vältetään lähikontakti. Epidemian kiihtymisvaiheessa suositus on, että kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset velvoitetaan edellytysten täyttyessä tartuntatautilain 58 §:n mukaisilla päätöksillä järjestämään siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamaa oh- jetta joka täydentää suoraan tartuntatautilaista tulevia velvollisuuksia. Päätökset kohdistuvat sisätiloihin, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikai- seen oleskeluun sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuihin ulkotiloihin, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoituk- seen. Päätöksistä vastaavat aluehallintovirastot ja kunnat alueellaan. Toimija voi to- teuttaa velvoitteensa asiakasmäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin 42 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Tässä voidaan hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän laatimia periaatteita vastuulli- sen tapahtuman järjestämiseksi. yksityistilaisuuksien järjestäjille ja osallistujille kunnat voivat suositella, että ne noudattavat vastaavia omaehtoisia rajoituksia. Lisäksi kunnat voivat suositella, että vastaavien julkisten ja yksityisten yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö järjestetään siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seuruei- den on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Toimija voi toteuttaa velvoitteensa asiakasmäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla, pyrkien erityisesti mahdollistamaan toimintakyvyltään rajoittuneille edellytykset käyttää tiloja turval- lisesti. Toimenpiteet eivät saa rajoittaa oikeutta lakisääteisiin palveluihin, oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa tai estää virkamiestä suo- rittamasta virkatehtäviään. Tartuntatautilain 58 d §:n mukaisen soveltamiskynnyksen ylittyessä ja edellytys- ten täyttyessä yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö velvoitetaan vastaavasti päätöksellä järjestämään si- ten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Päätöksistä vastaavat aluehallintovirastot ja kunnat alueellaan. Päätökset kohdistuvat sisätiloihin, joita käytetään yli 10 asiak- kaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuihin ulkotiloihin, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallis- tujalle suunnattuun tarkoitukseen sekä tiloihin, joita käytetään jäljempänä 58 g §:n kohdalla käsiteltyyn liikunta- tai urheilutoimintaan ja huvi- ja virkistystoimintaan niiden asiakas- tai osallistujamäärästä riippumatta. Päätöstä ei sovelleta kuiten- kaan oppilaitosten toimintaan, varhaiskasvatukseen, ammattiurheilemiseen eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan. Päätös ei saa estää kenen- kään oikeutta lakisääteisiin palveluihin, oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimival- taisessa viranomaisessa eikä se saa estää virkamiestä tai viranhaltijaa hoitamasta virkatehtäviään. Ryhmäharrastustoimintaa koskevat edellä käsitellyt tilojen turvalliseen käyttöön liit- tyvät suositukset ja päätökset. Kunnat voivat suositella, että tartuntatautilain 58 f §:n mukaiset kuljetuspalve- lun tarjoajat rajoittavat matkustajamäärää enintään puoleen siitä suurimmasta matkustajamäärästä, joka on sallittua ottaa liikennevälineeseen. Suositus koskee 43 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 liikennevälineitä, joita käytetään yli 10 henkilön samanaikaiseen kuljetukseen.Tar- tuntatautilain 58 f §:n mukaisen soveltamiskynnyksen ylittyessä ja edellytysten täyt- tyessä kuljetuspalvelun tarjoajat velvoitetaan päätöksellä rajoittamaan matkusta- jamäärää enintään puoleen siitä suurimmasta matkustajamäärästä, joka on sallittua ottaa liikennevälineeseen. Päätös saa koskea vain liikennevälineitä, joita käytetään yli 10 henkilön samanaikaiseen kuljetukseen. Päätöksenteosta vastaa liikenne- ja viestintävirasto Korkeakoulujen oppilaitostilojen käyttöä koskevat samat edellä käsitellyt suosituk- set tilojen turvallisesta käytöstä. Mikäli tartuntatautilain 58 d §:n mukaiset sovelta- misedellytykset täyttyvät, oppilaitostilojen käytölle voidaan asettaa tartuntatauti- lain 58 §:n mukaisella päätöksellä samat velvoitteet. Epidemian kiihtymisvaiheessa on tarpeen antaa alueelle etätyösuositus, ellei sel- laista ole annettu jo koko valtakunnan tasolla. Leviämisvaihe2: Yleisötilaisuuksia sisä- ja ulkotiloissa voidaan järjestää vain henkilömäärärajoituksin ja eriyttämisjärjestelyin. Aikuisten korkean tartuntariskin tilojen käyttö keskeytyy sisä- (ja ulkotiloissa) ja nuorten osalta sisätiloissa. Riskiryhmiä suojataan tehostetusti. Etätyösuositusta tehostetaan. Epidemian leviämisvaiheessa suositus on, että kielletään edellytysten täyttyessä tar- tuntatautilain 58 §:n mukaisella päätöksellä kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset. Sisätiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia edel- lyttäen, että tilaisuuksiin osallistuvien asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjeistusta. Lisäksi edellytetään pääsääntönä, että osallistujille on osoitettavissa henkilökohtainen istuma- tai seisomapaikka. Tapahtuman järjestäjän on tällöin järjestettävä toimintansa siten, että osallistujat ohjataan pääsääntöisesti istumaan tai seisomaan paikoillaan. Osallistujille on annettava ohjeet siitä, miten tilaisuu- den sisätiloissa sallitaan kulkeminen tilaisuuteen saapumisen, sieltä poistumisen ja wc- ja pesutilassa käymisen sekä muun vastaavan tarpeen yhteydessä. Osallistuja- määrä näissä sisätiloissa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa voi olla enintään 50 (viisikymmentä) prosenttia muun lainsäädännön nojalla tilaan 2 Siltä osin kun suosituksissa on kyse leviämisvaiheen yleisötilaisuuksien rajoittamisesta sisätiloissa, toimintasuunnitelmaa on päivitetty 22.6.2021. 44 SoSiaali- ja terveySminiSteriön julkaiSuja 2021:24 hyväksyttävästä enimmäismäärästä, mikäli tilaan on tällainen enimmäismäärä ase- tettu. mikäli edellä mainittua enimmäismäärää ei ole asetettu, se määrittyy käytet- tävissä olevien istuma- ja seisomapaikkojen perusteella. mikäli tämän perusteella osallistujamäärä on yli 25 henkilöä, tulee tilassa ottaa käyttöön eriyttämisjärjestelyt (25 henkilöä). tilaisuuksissa, joissa asiakkaille ja toimintaan osallistuville ei pääsään- nöstä poiketen ole osoitettavissa henkilökohtaisia istuma- tai seisomapaikkoja, tilai- suuksiin voi osallistua yhtäaikaisesti enintään 10 henkilöä siten, että lähikontakti on tosiasiallisesti mahdollista välttää. eriyttämisjärjestelyt (10 henkilöä) ovat kuitenkin mahdollisia. alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä ko- kouksia, joihin osallistuu 50 henkilöä edellyttäen, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjetta joka täydentää suoraan tartuntatautilaista tulevia vel- vollisuuksia. yhteisyleisömäärää koskevista rajoista voidaan eriyttämisjärjestelyin poiketa. Päätöksistä vastaavat aluehallintovirastot ja kunnat alueellaan. toimija voi toteuttaa velvoitteensa asiakasmäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. tässä voidaan hyö- dyntää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän laatimia periaatteita vastuullisen tapahtuman järjestämiseksi. yksityistilaisuuksien järjestäjille ja osallistujille kunnat voivat suositella, että ne noudattavat vastaavia omaehtoisia rajoituksia. tilojen käyttöä koskevat kiihtymisvaiheessa annetut suositukset ja päätökset. kun- nat voivat lisäksi suositella toiminnanharjoittajia harkitsemaan hallinnassaan ja määräysvallassaan olevien, tartuntatautilain 58 g §:ssä tarkoitettujen liikunta- tai urheilutoimintaan sekä huvi- ja virkistystoimintaan käytettävien korkean tartunta- riskin julkisten sisätilojen käytön keskeyttämistä tilapäisesti kokonaan aikuisten ja nuorten osalta. nuorten osalta suositus koskee tilanteita, joissa opetus- ja kulttuuri- ministeriön turvallisen harrastustoiminnan ohjetta ei voida noudattaa. Suositusten antamisessa on erityisesti otettava huomioon tilojen käytön luonne sekä toiminta- kyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien terveydellisiä, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia edistävän toiminnan mahdollistaminen. kuntien suositellaan omaehtoi- sesti noudattavan näitä suosituksia hallinnassaan olevissa tiloissa. vastaavasti tartuntatautilain 58 g §:ssä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä näiden erikseen säädettyjen korkean tartuntariskin julkisten sisä- ja ulkotilojen käyttö ai- kuisten osalta keskeytetään päätöksellä tilapäisesti kokonaan enintään kahdeksi 45 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 viikoksi kerrallaan. Nuorten osalta keskeytys koskee vain sisätiloja ja tilanteita, joissa opetus- ja kulttuuriministeriön turvallisen harrastustoiminnan ohjetta ei voida noudattaa. Tilojen käytön keskeyttäminen ei saa rajoittaa ihmisten oikeutta lakisääteisiin palve- luihin, oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa tai estää virkamiestä taikka viranhaltijaa suorittamasta virkatehtäviään. Ryhmäharrastustoimintaa koskevat edellä viitatut tartuntatautilain 58 d ja 58 g §:n mukaiset päätökset ja tilojen käyttöön liittyvät suositukset. Julkisille ja yksityisille opetuksen järjestäjille kunnat voivat suositella, että kor- keakouluissa ja toisen asteen opetuksessa (yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuk- sessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa) noudatetaan samoja, tilojen käyttöä koskevia suosituksia. Mikäli tartuntatautilain 58 d §:n mukaiset sovel- tamisedellytykset täyttyvät, samat velvoitteet voidaan asettaa näille oppilaitoksille tartuntatautilain 58 §:n mukaisella päätöksellä. Työnantajia ja työntekijöitä suositellaan noudattamaan valtakunnallista etätyö- suositusta kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joissa se on tilapäisestikin mahdollista. Työnantajan velvollisuudesta edellyttää työtehtävissä varsinaisen henkilösuojai- men ja muiden suojusten käyttöä sekä muutoin suojata työntekijöitä säädetään työturvallisuuslaissa. 9.2 Rajoitustoimien käyttöönoton ja purkamisen arviointi ja toteutuksen periaatteet Epidemiatilanteen heikentymiseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti ottamalla käyttöön tehokkaita ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Alueelliset torjunta- ja rajoitustoimet ovat avainasemassa tartuntojen leviämisen estämiseksi, jotta tilanteen heikentyminen saadaan pysäytettyä. Alueen tilannetta arvioitaessa on merki- tystä annettava myös ympäröivien alueiden tartuntatilanteelle sekä valtakunnalliselle epidemiatilanteelle. Alueellisilla, oikea-aikaisilla ja riittävän kattavilla toimilla sekä tehokkaalla testauksella ja tartunnanjäljityksellä voidaan hillitä epidemian leviämistä. Suositusten ja rajoitusten vai- kutukset epidemiatilanteeseen ja etenkin sairaala- ja tehohoidon tarpeeseen tulee näky- mään vasta muutaman viikon viiveellä. 46 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Epidemian kiihtymisvaiheen uhassa olevien perustason alueiden tulee ottaa jo ennakoi- vasti käyttöön kiihtymisvaiheen rajoitukset ja suositukset. Vastaavasti epidemian leviämis- vaiheen uhassa olevien kiihtymisvaiheen alueiden tulee ottaa jo ennakoivasti käyttöön leviämisvaiheen rajoitukset ja suositukset epidemian hillitsemiseksi. Rajoitustoimenpiteitä ei saa myöskään purkaa ennenaikaisesti, vaan suosituksia ja rajoi- tuksia tulee lieventää harkiten, jotta uusia tartuntaryppäitä ei pääse syntymään. Lähtökoh- tana purkamisessa on, että määrätyistä rajoituksista luovuttaessa voimaan jäävistä pide- tään kiinni ja terveysturvallisia toimintatapoja toteutetaan vas-tuullisesti. Kaikkien toimenpiteiden arvioinnissa ja niiden purkamista harkittaessa on otettava julki- sen vallan velvollisuus estää epidemian leviämistä ja turvata terveydenhuollon toiminta- kapasiteetti. Rajoitustoimien toteuttamisen ja purkamisen päätösharkinnassa on ennakoi- tava toimenpidekokonaisuuden merkitystä ja vaikutuksia tilanteen kehittyessä. Epidemian leviämisen ja sen estämisen sekä siinä tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuuden sekä ko- konaishyötyjen ja kustannusten seurannan perusteella viranomaisilla on velvollisuus ryh- tyä perusoikeuksien turvaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Toisaalta, toimenpiteiden välttämättömyyden poistuessa, tarpeettomia rajoituksia tulee purkaa tai muttaa vähem- män oikeuksia ja toimintaa rajoittavaksi. Toimenpiteet epidemian leviämisen estämiseksi ja hidastamiseksi ovat perusoikeusjär- jestelmän näkökulmasta erittäin painavia tavoitteita, joiden turvaamiseksi täytyy myös tehdä riittävästi toimia ja ennustetusta poikkeavan kehityksen tilanteessa tulee ryhtyä ripeästi tarvittaviin toimiin. Näiden tavoitteiden tulee koskea myös rajoitusten lieventä- miseen ja purkamiseen liittyviä toimia. Lähtökohtana voidaan pitää, että sekä käytössä olevien että uusien rajoitustoimien tai rajoitustoimista luopumisen vaikutusten yhdenmu- kainen arviointi edellyttää toimenpiteestä riippuen vähintään kahden tai kolmen viikon seuranta-aikaa. Toimenpidekokonaisuuden purkaminen ja purkamisen sisältö tulee perustaa monipuoli- seen ja laajaan arviointiin purkamisen vaikutuksista sekä sen pohjalta huolellisesti suun- niteltuun korvaavaan toimenpidekokonaisuuteen tai perusteltuun arvioon välittömän leviämisen uhan väistymisestä, jotta voidaan uudessa tilanteessa turvata epidemian leviä- misen hillintä. Purkamisen vaikutuksia tulee seurata ja varautua toimimaan, mikäli vaiku- tukset poikkeavat ennakoidusta. Rajoitustoimien purkamisesta päätettäessä on suojeltava haavoittuvaisimpia ryhmiä ja vaiheistettava rajoitustoimien purkaminen siten, että niiden vaikutuksia epidemian etenemiseen on mahdollista seurata. Purkamisessa on muutoinkin pyrittävä kiinnittämään harkinta niin rajoitusten perusoike- usvaikutuksiin kuin epidemiantorjunnan vaikuttavuuteen. Purkaminen tapahtuu pää- sääntöisesti käänteisessä järjestyksessä niiden asettamiseen nähden, ottaen kuitenkin 47 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 huomioon kertynyt tieto arvioidusta vaikuttavuudesta (epidemian kiihtymisen riskiä vä- hiten kasvattavat ensin) sekä rajoituksista syntyvien haittojen merkittävyys. Purkamisessa huomioidaan lasten ja nuoret ensin -periaate sekä hybridistrategian toimeenpanosuunni- telman yleiset periaatteet ja ohjeet. Huomiota tulee kiinnittää myös muiden sellaisten ryh- mien tilanteeseen, joiden arvioidaan kärsineen rajoituksista eniten. Lisäksi purkamisessa pyritään etenemään nopeammin ulkotilojen osalta sekä sellaisten tilojen osalta, joissa tilaisuudet pystytään järjestämään terveysturvallisesti. Määrätyistä rajoituksista luovut- taessa voimaan jäävistä pidetään kiinni ja terveysturvallisia toimintatapoja toteutetaan vastuullisesti. Kulloinkin käytettävät toimet valitaan kokonaisharkinnan perusteella siten, että epidemian hillinnassa saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri suhteessa toimenpiteen aiheutta- miin sosiaalisiin ja taloudellisiin haittavaikutuksiin. Tämän seurannan ja kokonaisarvioinnin perusteella rajoitustoimia voidaan purkaa, pitää ennallaan tai palauttaa takaisin voimaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintakyky varmistetaan käytettävissä olevin keinoin kaikissa olosuhteissa. yksittäisten rajoitustoimien purkamista voidaan tukea muun muassa suosituksilla ja kohdennetuilla rajoituksilla, joilla estetään epidemian ylty- minen rajoituksia purettaessa. 48 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 10 Toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen Hybridistrategian toimivuutta ja vaikuttavuutta tarkastellaan valtioneuvoston tasolla ko- konaisuutena samoin kuin alueellisen toiminnan puitteiden ja edellytysten olemassaoloa. Epidemian tehokas torjunta, ihmisten terveyden turvaaminen ja yhdenvertaisuus edellyt- tävät, että tartuntatautilakia tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti koko valtakunnassa, perustuen alueelliseen tilanteeseen. Tämä korostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja aluehallintovirastojen roolia näiden periaatteiden varmistamisessa ja edellyttää sairaan- hoitopiireiltä ja kunnilta tämän tunnistamista rooleissaan ja johtamisessaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ydintiimin varmistamaan hybridistrategian mu- kaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamisen alueellista toimeenpanoa painopisteenä päätöksenteon seuranta ja palvelujärjestelmän tarpeenmukainen ohjaus. ydintiimi seuraa alueellista päätöksentekoa ja toimivaltansa mukaisesti ohjaa tarvittaessa viranomaisia. Oh- jaus muodostuu informaatio-ohjauksesta ja vuorovaikutusohjauksesta. COVID-19-koordi- naatioryhmä seuraa ja arvioi edelleen valtakunnallisten toimenpiteiden kokonaiskuvaa. 49 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 11 Palvelujärjestelmän tilannekuva Epidemiologinen tieto ei yksin kerro siitä, miten palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan väestön hoivan, hoidon ja palvelujen tarpeeseen. Vuoden 2020 aikana syntyi merkittävää hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa sekä perus- että erityistason palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraporttien mukaan sairaanhoitopiirit ovat kyenneet purka- maan hoitojonoja, mutta palaaminen tavanomaiseen tilanteeseen tulee todennäköisesti kestämään pitkään, jopa useita vuosia. Epidemian mahdollinen vaikeutuminen hidastaisi normalisoitumista edelleen, samoin piiloon jäänyt ja lisääntynyt palvelutarve. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos seuraa kuukausittain perusterveydenhuollon toteutuneiden käyn- tien odotusaikoja ja erikoissairaanhoidon kiireetöntä hoitoa odottavien tietoja. Peruster- veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyntitietoja kerätään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekistereihin päivittäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on raportoinut viikosta 21/2020 alkaen kahden viikon vä- lein koronaepidemian vaikutuksista hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen yksinäisyyden ja turvattomuuden tunne kasvoi, samoin henkisen pahoinvoinnin kokemus (https://www.julkari.fi/handle/10024/140661). Erityisesti huolta on ollut lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Erityisen hankalaa on ollut saada koulutoimen tai oppilashuollon palve- luita sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluita. Epidemian aiheuttamien pitkäaikaishait- tojen ehkäisemiseksi näiden palveluiden turvaaminen on erityisen tärkeää. Viimeisimmissä raporteissa tulee esiin, että koronaepidemia on lisännyt tyydyttymätöntä palvelutarvetta sekä hoidon että kuntoutuksen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat seuranneet joulu- kuusta 2020 lähtien viikottaisella kyselyllä koronavirusepidemian vaikutuksia palvelujär- jestelmään. Kyselyiden yhteenvetotulokset lähetetään vastaajille ja aluehallintoviranomai- sille. Kyselyn vastausten perusteella tilanne oli heikoin perusterveydenhuollon palveluissa viikolla 10–11, sosiaalihuollossa viikolla 9 ja erikoissairaanhoidossa viikolla 12–13. Vas- tausten perusteella joissain perusterveydenhuollon palveluissa on viikolta 12 lähtien ja erikoissairaanhoidon palveluissa viikolta 14 lähtien ollut nähtävissä positiivinen käänne siltä osin, että vaikeutuneita ja huolestuttavia tilanteita on raportoitu vähenevästi. Sosi- aalihuollon palveluiden saatavuudessa on ollut enemmän vaihtelua. Koronarokotusten järjestäminen kuormittaa edelleen perusterveydenhuoltoa, mikä näkyy joillakin alueilla erityisesti avosairaanhoidon palvelujen heikentyneenä saatavuutena. Sekä neuvola-, 50 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 kouluterveydenhuollon että opiskelijaterveydenhuollon käynnit ovat edellisiä vuosia ma- talammalla tasolla, ja tämän korjaamisen tulisi olla kuntien keskeisiä tavoitteita huomi- oiden lasten ja nuorten hyvinvoinnissa näkynyt lasku. Palveluiden tuottajat ovat tuoneet esiin eniten huolta henkilöstön riittävyydestä ja osaavan henkilöön saatavuuden nopeasta heikkenemisestä lähes kaikissa palveluissa. Pitkäaikaisena huomiona on henkilöstön yli- kuormittuminen ja uupuneisuuden vakava lisääntyminen. Kerran kahdessa kuukaudessa sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos keräävät erilliskyselyllä tietoa erikoissairaanhoidon lasten, nuorten ja aikuispsykiat- rian palveluista. Näissä on tullut esiin huoli lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymi- sestä, mutta myös henkilökunnan uupumuksesta. Kyselyjä jatketaan toistaiseksi. 51 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 12 Viestintä Koronaepidemian jatkuessa tarvitaan pitkäkestoista, motivoivaa kansalaisviestintää, jotta rajoituksia ja suosituksia jaksetaan noudattaa. Tämä edellyttää perinteisen tiedottamisen lisäksi kampanjatyyppistä viestintää, jonka näkyvyys varmistetaan. Viestinnän fundament- tien korostaminen nousee vahvempaan rooliin, kun epidemiaan totutaan ja kaipuu niin sanottuun normaaliin alkaa olla suuri. Kansallinen viestintätyö kuntien ja sairaanhoitopiirien viestintöjen kanssa on käynnistetty vuonna 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on rakennettu yhteisiä toimintata- poja, joiden avulla tuetaan alueellisia viestintätoimenpiteitä alueilla tehtävien korona- epidemian rajoitustoimien viestinnässä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ja alueellisten viestijöiden yhteisissä kokouksissa kootaan tilannekuvaa, kartoitetaan tarpeita viestintäyhteistyömuodoille ja jaetaan hyviä toimintatapoja sekä tietoa eri alueiden kes- ken. yhtenäisen viestinnän toteuttamiseen ja alueiden viestinnän tueksi tuotetaan genee- ristä viestintämateriaalia eri kieliryhmien tarpeet huomioiden. Ruotsin- ja saamenkielis- ten tarpeet saada tietoa omalla äidinkielellä sekä muiden eri kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon materiaaleja tuotettaessa. Henkisen kriisinkestävyyden tukemisessa sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hy- vinvoinnin laitos tekevät tiivistä yhteistyötä valtioneuvoston kanslian kanssa. Suomi toimii -kampanjan kautta toteutetaan materiaaleja ja kampanjanostoja sosiaali- ja terveysminis- teriön hallinnonalan keskeisissä teemoissa. Valmiuslain käyttöönoton myötä viestinnän välitön johtovastuu siirtyi muutaman viikon ajaksi valtioneuvoston kanslialle. Tänä aikana otettiin käyttöön viranomaisviestijöiden yh- teinen viestikanava ja yhteiset ajankohtaispalaverit tiedonjakoa varten. Näiden käyttöä jat- ketaan yhteisen tilannekuvan muodostamisessa myös normaalilainsäädännön aikana. 52 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan koronaviestintää tullaan vahvan rokotuspai- notuksen lisäksi suuntaamaan jatkossa perusasioista muistuttamiseen. Jokaisen suomalai- sen teoilla ja käyttäytymisellä on suuri merkitys. Tästä syystä huomion palauttaminen vies- tinnän alkuperäisiin kulmakiviin (yskimis- ja käsihygienia, etäisyydet, Koronavilkun lataa- minen, tarvittaessa maskin käyttö) on tarpeellista myös pidemmällä aikavälillä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala tukee palvelujärjestelmän, kuntien ja sairaanhoitopiirien koronarokoteviestintää tehtäviensä mukaisesti. 53 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 OSA IV: Liitteet LIITE 1. Epidemian vaiheet Perustaso – epidemia ei kasva Tartuntojen alhainen ilmaantuvuus, tartuntaketjut hallittavissa, uudet tapaukset yksittäisiä Kriteerit, joita voidaan käyttää epidemiatilanteen arvioinnissa: • epidemia ei kasva ja tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen • ajoittain esiintyvät tartuntaketjut ovat hallittavissa, altistuneet ovat jäljitettävissä ilman jatkotartuntojen riskiä nostavaa viivettä • merkittävää leviämistä tunnettujen ryppäiden ulkopuolella havaita • uudet tapaukset ovat joko satunnaisia yksittäistapauksia ja ne todetaan pääosin karanteenissa jo olevilla Hybridistrategian toimenpiteet • hygieniatoimet, turvaetäisyyksien noudattaminen • testaa, jäljitä, hoida ja eristä -strategian mukainen tartuntaketjujen katkaisu: • testauskapasiteetin nosto ja prosessin sujuvoittaminen • Koronavilkku-sovelluksen käyttöönotto • riskiperusteinen viestintä, testaus ja karanteenipäätökset (vrt. lentokentät) • kansalaisten kasvomaskisuositus (taso 1) viranomaisharkinnan perusteella alueille, joilla on esiintynyt tartuntoja vähintään kahtena peräkkäisenä viikkona • kohdennetut valtakunnalliset ja alueelliset infokampanjat (esim. Koronavilkku) • matkustusrajoitukset • materiaalinen varautuminen (hankinnat) • tartuntatautilain mukaiset viranomaistoimet 54 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Kiihtymisvaihe – epidemian kasvu alkaa kiihtyä Tapausten alueellinen ilmaantuvuus on perustasoa korkeampi, useita paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja Kriteerit, joita voidaan käyttää epidemiatilanteen arvioinnissa: • 14 vrk tapaussumma ei ylitä tasoa 25/100 000 asukasta • positiivisten näytteiden osuus on >1% • esiintyy joukkoaltistumisia • yli 2/3 tartunnanlähteistä on selvitettävissä ja tartuntaketjut katkaistavissa ilman jäljityksestä johtuvia viiveitä • sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky ja palveluiden saatavuus pystytään turvaamaan ilman erityistoimia Hybridistrategian lisätoimenpiteet: • testauskapasiteetin lisääminen indeksitapausten ja oireettomien tartunnan saaneiden tunnistamiseksi • tartunnanjäljitysresurssien lisääminen • alueellinen etätyösuositus ja kasvomaskisuositus • paikalliset ja alueelliset infokampanjat • ennakoivat ja riittävän laaja-alaiset paikalliset ja alueelliset rajoitustoimet, viiveetön testaus, jäljityksen nopeus ja tarvittaessa kohdentaminen korkean riksin altistustilanteisiin sekä joukkoaltistumisten edellyttämät karanteenitoimet ovat avainasemassa Leviämisvaihe – epidemian kasvu nopeutuu edelleen Epidemian kasvu nopeutuu edelleen, tapaukset leviävät väestössä alueellisesti tai laajemmin, jäljitys vaikeutuu Kriteerit, joita voidaan käyttää apuna väestöleviämisen arvioinnissa: • 14 vrk tapaussumma on suuruusluokkaa > 25–50 / 100 000 asukasta • positiivisten näytteiden osuus on > 2% • jäljitettävyys heikkenee, noin 2/3  tartunnanlähteistä tai vähemmän on selvitettävissä • epidemian hillintään tarvittavien resurssien määrä kasvaa • sairaala- ja tehohoitojaksojen määrän ennustetaan kääntyvän nousuun Hybridistrategian lisätoimenpiteet • maksimaaliset alueelliset suositukset ja rajoitukset välittömästi käyttöön • etätyö ja kasvomaskisuositus (laaja) • jos tilanne laajenee ja/tai sitä ei saada hallintaan alueellisin toimenpitein: • valtakunnalliset rajoitukset ja suositukset; viestintäkampanja; materiaalivarastojen vapauttaminen; varautuminen hoitokapasiteetin lisäämiseen koko maassa; viimesijaisena poikkeusolot ja valmiuslaki 55 SO SIA A LI- JA TERV EySM IN ISTERIö N JU LK A ISU JA 2021:24 SO SIA A LI- JA TERV EySM IN ISTERIö N JU LK A ISU JA 2021:24 LIITE 2. Käytettävissä olevat keskeiset suositukset ja rajoitukset 20.5.2021 Taulukossa esitetään kunkin toimenpiteen kohdalla sen säädöspohja, toimivaltainen viranomainen ja alueellinen toteutettavuus sekä COVID 19 -epide- mian tilannekuva- ja mallinnusryhmän arvio toimenpiteen epidemiologisesta vaikuttavuudesta suhteessa yhteiskunnallisiin haittavaikutuksiin. Tässä käsitelty tartuntatautilain tilapäinen (58 a, b c, d, e f, g) sääntely on voimassa 30.6.2021 saakka. Valtuuksien voimassaolon jatkamisesta 31.12.2021 asti annettu hallituksen esitys (HE 73/2021) on eduskunnan käsiteltävänä. Mikäli valtuuksien voimassa oloa ei jatketa, jäljempänä käsitellyt suositukset ovat muilta osin voimassa. Suositus/rajoitus Säädöspohja Toimivaltainen viranomainen / toimija Vaikuttavuus Yhteiskunnalliset haittavaikutukset Alueellinen toteutettavuus Huomioitavaa Etätyön suosittaminen TTL (1227/2016) 6, 7 ja 9 §, TyöturvL 8§ STM, VM (valtiotyönantajat) THL, kunnat/kuntayhtymät; työnantajat omassa toiminnassaan ++ - Kaikilla alueilla, joilla on epidemian kiihtymisen tai leviämisen uhka. Yhdenmukaisuus työssäkäynti alueella; ei mahdollista kaikissa tehtävissä. Kasvomaski suositus TTL 6, 7 ja 9 §, TyöturvL 8 § STM, THL, kunnat / kuntayhtymät; työnantajat omassa toiminnassaan ++ Riippuu epidemiologisesta tilanteesta. - Kaikilla alueilla, joilla on epidemian kiihtymisen tai leviämisen uhka. Yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen, käyttäjien kustannukset, suositusta voidaan laajentaa. Varsinaisten henkilö- suojaimien käyttö työssä työturvallisuuslain mukaisesti erikseen. Ikääntyneiden ja riski- ryhmien suojaamisen tehostus- suositus vierailujen turvallisuudesta TTL 17 § Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toiminta yksikön johtaja, kunta tai kunta yhtymä +++ - Kaikilla alueilla, joilla epidemia kiihtyy tai leviää. Ihmiset ovat erossa läheisistään, mikä heikentää huomattavasti elämänlaatua ja on monille vaikeasti ymmärrettävää. Yhteydenpito on pyrittävä järjestämään muilla turvallisilla keinoilla ja tapaamiset turvallisesti. 56 SO SIA A LI- JA TERV EySM IN ISTERIö N JU LK A ISU JA 2021:24 Suositus/rajoitus Säädöspohja Toimivaltainen viranomainen / toimija Vaikuttavuus Yhteiskunnalliset haittavaikutukset Alueellinen toteutettavuus Huomioitavaa Poikkeuksellisiin opetus- järjestelmiin siirtyminen perusopetuksessa ja muussa opetuksessa Perusopetuksessa POL (628/1998) 20 a § (voimassa 31.7.2021 saakka); liittyy TTL 58 § soveltamiseen Muussa opetuksessa ao. toimintaa koskeva peruslainsäädäntö (oma toiminta) Opetuksen järjestäjä eli kunta, valtio, rekisteröity yhteisö tai säätiö + --- Erityisesti epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Perusopetuksessa edellyttää paikallisen tai alueellisen tartuntatauti viranomaisen tekemää päätöstä opetukseen käytettävien tilojen osittain tai kokonaan sulkemisesta. Pitkäaikaisia hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviä haittoja. Ravitsemisliikkeiden auki- olon, anniskeluajan ja asiakaspaikkamäärän rajoittaminen TTL 58 a § ja VN asetus VN; AVI valvoo ++ - Kyllä, VNA:ssä määritellysti Vaikuttavuusarvio voi muuttua, jos altistustapauksia tulee enemmän tietoon. Alueelliset rajoitukset voivat johtaa ravintolamatkailuun. Konkurssien uhka elinkeino- toiminnalle. Julkisten tilojen käytön rajoittamista koskevat suositukset ja oma ehtoinen rajoittaminen TTL 6 ja 9 §, toimintaa koskeva sektorilainsäädäntö Kunta / kuntayhtymä (suositukset ja oma toiminta), muut viranomaiset omassa toiminnassaan ++ Erityisesti epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Laaja-alaisina sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset huomattavia. Sosiaali- ja terveyden- huollon toiminta yksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen käytön rajoittaminen TTL 58 § Kunta alueellaan ja AVI kuntarajat ylittäen Tapauskohtainen Erityisesti epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Laaja-alaisina sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset huomattavia. 57 SO SIA A LI- JA TERV EySM IN ISTERIö N JU LK A ISU JA 2021:24 SO SIA A LI- JA TERV EySM IN ISTERIö N JU LK A ISU JA 2021:24 Suositus/rajoitus Säädöspohja Toimivaltainen viranomainen / toimija Vaikuttavuus Yhteiskunnalliset haittavaikutukset Alueellinen toteutettavuus Huomioitavaa Rajat ylittävän matkustuksen terveys turvallisuuden hallinta Rajavartiolain 15 § (sisärajavalvonnan palauttaminen) ja 16 § (ulkorajojen rajanylityspaikkojen sulkeminen sekä EU:n Schengenin säännöstö; TTL 14 §, 15 §, 16 § (terveystarkastus), 60 ja 63 § (karanteeni ja eristäminen) Rajaviranomaiset; kunta / kuntayhtymä/ tartuntataudeista vastaava lääkäri, AVI ++ Riippuu maiden epidemiologisesta tilanteesta ja matkailuun liittyvistä tapauksista -- Mahdollista rajayhteisöjen osalta. Kansainvälinen paine rajoitusten poistamiseen, konkurssien uhka elinkeinolle. Yleisötilaisuuksien kieltäminen ja rajoittaminen TTL 58 § Kunta alueellaan ja AVI kuntarajat ylittäen ++ -- Erityisesti epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa Huomattavia vaikutuksia kyseisten elinkeinojen taloudelle. Karanteeniin ja eristykseen määrääminen TTL 60 ja 63 § Kunnan tai ky:n tartuntataudeista vastaava lääkäri +++ -- Kyllä Oheisvaikutukset elinkeinotoiminnalle. Yksityistilaisuuksienr ajoittamista koskevat suositukset alueella TTL 6 ja 9 § Kunta/ kuntayhtymä ++ -- Erityisesti epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Sosiaaliset vaikutukset Muut suositukset lähikontakteja ja tartunnan vaaraa mahdollistavasta toiminnasta pidättymiseksi, ml. ryhmäharrastustoiminta TTL 6, 7 ja 9 § THL, Kunta/ kuntayhtymä ++ - Erityisesti epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Sosiaaliset vaikutukset ja vaikutukset yksilön toimintakykyyn. 58 SO SIA A LI- JA TERV EySM IN ISTERIö N JU LK A ISU JA 2021:24 Suositus/rajoitus Säädöspohja Toimivaltainen viranomainen / toimija Vaikuttavuus Yhteiskunnalliset haittavaikutukset Alueellinen toteutettavuus Huomioitavaa Henkilöliikennettä koskevat toimenpiteet:tilojen puhdistaminen,tartuntaojen leviämisen estävät käytänteet, toimintaohjeet matkustajille. TTL 58 e § (voimassa 30.6.2021 saakka) Suoraan lain nojalla + - Kaikki epidemiavaiheet Oheisvaikutukset elinkeinotoiminnalle. Matkustajamäärien rajoittaminen TTL 58 f § (voimassa 30.6.2021 saakka) Liikenne- ja viestintävirasto ++ Epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa (lakisääteiset kriteerit) Vaikutukset elinkeinotoiminnalle. Toimenpiteet covid-19- epidemian leviämisen estämiseksi:asiakkaille mahdollisuus käsien puhdistamiseen, toimintaohjeet asikkaille,tilojen ja pintojen puhdistus. TTL 58 c § (voimassa 30.6.2021 saakka) Suoraan lain nojalla + Kaikki epidemiavaiheet Oheisvaikutukset elinkeinotoiminnalle. Asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytykset covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi: lähikontaktien välttäminen, asiakasmäärien rajoitus, tilajärjestelyt TTL 58 d § (voimassa 30.6.2021 saakka) Kunnan toimielin, AVI ++ Epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa (lakisääteiset kriteerit) Oheisvaikutukset elinkeinotoi minnalle. Sosiaaliset vaikutukset. Korkean tartuntariskin tilojen väliaikainen sulkeminen asiakkailta ja osallistujilta TTL 58 g § (voimassa 30.6.2021 saakka) Kunnan toimielin, AVI ++ Epidemian leviämisvaiheessa (lakisääteiset kriteerit) Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. 59 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 LIITE 3. Ministeriöiden suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön suositukset viranomaisille alueellisten rajoitusten sekä suositusten käytöstä ja soveltamisesta epidemian perus-, kiihtymis- ja leviämisvaiheissa. 1. Taustaa Tartuntatautien torjuntatyön järjestämisestä ja viranomaisista säädetään tartuntatauti- laissa (1227/2016). Tartuntatautilain väliaikaisissa 58 c ja 58 e §:issä säädetään suoraan laissa yleisistä, kaik- kia asiakas- ja osallistujatilojen sekä henkilöliikenteen käyttöä koskevista velvoitteista. Sen lisäksi, että kunnat ja aluehallintovirastot voivat tehdä toimialueillaan sitovia päätöksiä tar- tuntatautilain 58, 58 d ja 58 g §:issä tarkoitetusti yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien kieltämisestä, asiakas- ja osallistumistilojen käytön edellytyksistä sekä tällaisten tilojen tilapäisestä sulkemisesta, muut viranomaiset voivat omalla toimialallaan antaa suosituksia epidemian ehkäisemisessä huomioon otettavista asioista. Liikenne- ja viestintävirasto voi lisäksi kohdistaa henkilöliikenteen rajoittamiseen rajoituksia lain 58 f §:n mukaisesti. Koronavirus (COVID-19) tarttuu henkilöstä toiseen ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sai- rastunut henkilö esimerkiksi yskii, aivastaa, puhuu tai laulaa. Joukkotartunnat osoittavat, että koronavirus tarttuu pitempikestoisessa lähikontaktissa tehokkaasti. Koronavirus voi tarttua myös kosketuksen välityksellä. Tartuntoja voi ehkäistä välttämällä lähikontakteja muihin ihmisiin ja huolehtimalla käsihygieniasta. Ministeriöt suosittelevat, että alueellisia rajoitustoimenpiteitä ja tartuntatautien leviämi- sen ennaltaehkäisyyn perustuvia suosituksia sekä muuta informaatio-ohjausta kohden- netaan lain edellyttämällä tavalla ennakoivasti ja vaikuttavasti siihen, mikä alueellisen epidemiologisen tilannekuvan, tartunnan lähteitä ja tartuntariskiä koskevan yleisen ja alueellisen asiantuntijatiedon sekä muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella on tehokkainta ja oikeasuhtaisinta. Erilaisten toimenpiteiden kohdennettu, mutta laaja-alai- nen toisiaan tukeva käyttö luo kokonaisuutena alueelle parhaat edellytykset torjua epi- demian leviämistä. Erityisesti paikallisissa ja alueellisissa nopeissa eskalaatiotilanteissa myös merkittävästi toimintaa rajoittavat täsmälliset toimenpiteet voivat olla tilapäisinä 60 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 perusteltuja. Toimenpiteiden käytön periaatteet on kuvattu hybridistrategian toiminta- suunnitelmassa. Lakisääteisten valtuuksien osalta tulee noudattaa niiden laissa säädettyjä soveltamiskriteerejä. Päätöksiä tekevillä viranomaisilla on velvollisuus viestiä päätöksistä selkeästi ja ymmärret- tävästi. Tätä velvollisuutta korostaa se, että samoihin toimijoihin voi kohdistua eri viran- omaisten eri aikaan tekemiä päätöksiä. Hallintolain informointivelvoitteista johtuu viran- omaisille velvoite aktiivisesti ja ymmärrettävällä tavalla kertoa alueella voimassa olevista samaa asiakokonaisuutta koskevista päätöksistä siten, että niistä muodostuu alueen väes- tölle ja velvoitteiden kohteille ymmärrettävä ja looginen kokonaisuus. Näissä suosituksissa esitetään valtakunnallisen tilannekuvan ja sen arvioinnin kannalta olennaisimmat toimenpideluokat sekä niiden käyttämistä koskevat painopisteet ja harkintanäkökulmat. Ministeriöiden suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Näissä suosituksissa aikuisella tarkoitetaan vuonna 2001 tai sitä aiemmin syntynyttä, nuo- rella vuosina 2002–2007 syntynyttä, sekä lapsella vuonna 2008 tai sen jälkeen syntynyttä. 2. Yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevat tartuntatautilain mukaiset rajoituspäätökset ja kokoontumiseen liittyvät suositukset Suositus: Epidemian perustasolla yleisötilaisuuksia ei rajoiteta hallintopäätöksin, vaan niiden jär- jestämistä koskevat tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetyt perusvelvoitteet hygieniakäytän- nöistä, asiakkaiden ja osallistujien ohjeistuksista sekä toiminnan sallimasta väljyydestä. Kunnat voivat tilanteen niin edellyttäessä lisäksi antaa täydentäviä suosituksia, joiden mukaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia järjestettäessä asiakkailla ja toimintaan osallistuvilla sekä seurueilla on oltava mahdollisuus ylläpitää riittävää etäisyyttä toisiinsa. Toimija voi toteuttaa tämän asiakasmäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla, kuten esimerkiksi var- mistamalla että kaikilla asiakkailla ja osallistujilla on oma riittävän väljästi sijoitettu istuma- tai seisomapaikkansa tilaisuudessa niin sisä- kuin ulkotiloissa. Tilaisuudesta vastaavan voi myös esimerkiksi järjestää toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ja osallistujat ohja- taan paikoilleen. Tässä voidaan hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän laati- mia periaatteita vastuullisen tapahtuman järjestämiseksi. 61 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Epidemian kiihtymisvaiheessa suositus on, että kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset ko- koukset velvoitetaan edellytysten täyttyessä tartuntatautilain 58 §:n mukaisilla päätök- sillä järjestämään siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa noudattaen opetus- ja kulttuuri- ministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjetta joka täydentää suo- raan tartuntatautilaista tulevia velvollisuuksia. Päätökset kohdistuvat sisätiloihin, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuihin ulkotiloihin, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoitukseen. Päätöksistä vastaavat aluehallintovirastot ja kunnat alueellaan. Toimija voi toteuttaa velvoitteensa asiakasmäärää rajoittamalla, asiakas- paikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla ta- valla. Tässä voidaan hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän laatimia periaat- teita vastuullisen tapahtuman järjestämiseksi. yksityistilaisuuksien järjestäjille ja osallistujille kunnat voivat suositella, että ne noudatta- vat vastaavia omaehtoisia rajoituksia. Suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Epidemian leviämisvaiheessa suositus on, että kielletään edellytysten täyttyessä tartun- tatutilain 58 §:n mukaisella päätöksellä kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilai- suudet ja yleiset kokoukset. Sisätiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia edellyttäen, että tilaisuuksiin osallistuvien asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa noudattaen opetus- ja kulttuurimi- nisteriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjeistusta. Lisäksi edellytetään pääsääntönä, että osallistujille on osoitettavissa henkilökohtainen istuma- tai seisoma- paikka. Tapahtuman järjestäjän on tällöin järjestettävä toimintansa siten, että osallistujat ohjataan pääsääntöisesti istumaan tai seisomaan paikoillaan. Osallistujille on annettava ohjeet siitä, miten tilaisuuden sisätiloissa sallitaan kulkeminen tilaisuuteen saapumisen, sieltä poistumisen ja wc- ja pesutilassa käymisen sekä muun vastaavan tarpeen yhtey- dessä. Osallistujamäärä näissä sisätiloissa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa voi olla enintään 50 (viisikymmentä) prosenttia muun lainsäädännön nojalla tilaan hyväksyttävästä enimmäismäärästä, mikäli tilaan on tällainen enimmäismäärä ase- tettu. Mikäli edellä mainittua enimmäismäärää ei ole asetettu, se määrittyy käytettävissä olevien istuma- ja seisomapaikkojen perusteella. Mikäli tämän perusteella osallistuja- määrä on yli 25 henkilöä, tulee tilassa ottaa käyttöön eriyttämisjärjestelyt (25 henkilöä). Tilaisuuksissa, joissa asiakkaille ja toimintaan osallistuville ei pääsäännöstä poiketen ole osoitettavissa henkilökohtaisia istuma- tai seisomapaikkoja, tilaisuuksiin voi osallistua 62 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 yhtäaikaisesti enintään 10 henkilöä siten, että lähikontakti on tosiasiallisesti mahdollista välttää. Eriyttämis järjestelyt (10 henkilöä) ovat kuitenkin mahdollisia.3 Sisätilojen eriyttämisjärjestelyt edellyttävät, että y tiloissa on käytettävissä useita katsomolohkoja tai yleisölle tarkoitettuja ra- jattavissa olevia alueita, joiden jokaisen henkilömäärä on enintään 10 tai 25 henkilöä siitä riippuen, onko asiakkaille tai toimintaan osallistuville osoitetta- vissa henkilökohtainen istuma- tai seisomapaikka y käytössä olevien lohkojen välille on järjestettävä selkeä suojavyöhyke. Jokai- selle lohkolle tulee olla omat kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilu- palvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta. Lohkot voivat käyttää samoja palveluja, jos niiden käyttö voidaan porrastaa ja pintojen puhdistuk- sesta huolehditaan lohkojen asioinnin välillä asianmukaisesti, ja y kussakin lohkossa terveysturvallisuus voidaan varmistaa välttämällä lähi- kontakti ja noudattamalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamaa ohjeistusta. Alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouk- sia, joihin osallistuu enintään 50 henkilöä edellyttäen, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen an- tamaa ohjetta joka täydentää suoraan tartuntatautilaista tulevia velvollisuuksia. yhtei- syleisömäärää koskevista rajoista voidaan eriyttämisjärjestelyin poiketa. Päätöksistä vastaavat aluehallinto virastot ja kunnat alueellaan. Toimija voi toteuttaa velvoitteensa asiakas määrää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Tässä voidaan hyödyntää opetus- ja kulttuurimi- nisteriön työryhmän laatimia periaatteita vastuullisen tapahtuman järjestämiseksi Eriyttämisjärjestelyt tarkoittavat sitä, että ulkotiloissa voidaan sallia yli 50 henkilön yhteis- yleisömäärä. Tämä edellyttää, että y tiloissa on käytettävissä useita katsomolohkoja tai yleisölle tarkoitettuja rajat- tavissa olevia alueita, y tilaisuuteen osallistuva yleisö voidaan sijoittaa omille istumapaikoille tai omille alueille ulkotiloissa enintään 50 henkilön erillisiin katsomolohkoihin tai yleisölle tarkoitettuihin alueisiin, ja 3 Siltä osin kun suosituksissa on kyse leviämisvaiheen yleisötilaisuuksien rajoittamisesta sisätiloissa, toimintasuunnitelmaa on päivitetty 22.6.2021. 63 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 y niissä kussakin turvallisuus voidaan varmistaa välttämällä lähikontakti ja nou- dattamalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministe- riön antamaa ohjeistusta. y Lisäksi käytössä olevien lohkojen välille on järjestettävä selkeä suojavyöhyke. Jokaiselle lohkolle tulee olla omat kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta. Lohkot voivat käyttää samoja palveluja, jos niiden käyttö voidaan porrastaa ja pintojen puh- distuksesta huolehditaan lohkojen asioinnin välillä asianmukaisesti. yksityistilaisuuksien järjestäjille ja osallistujille kunnat voivat suositella, että ne noudatta- vat vastaavia omaehtoisia rajoituksia. Suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Aluehallintovirastot tai kunnat tekevät itsenäisesti päätöksensä, noudattavat tartuntatau- tilain mukaista harkintaa ja ottavat huomioon edellä todetut suositukset. Ravitsemisliik- keissä järjestettäviin ravitsemistoimintaan kuuluviin tilaisuuksiin sovelletaan mitä näiden tilojen käytöstä ja asiakasmäärästä erikseen säädetään. Yleistä: Kyseessä ovat päätökset, joilla yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämistä ra- joitetaan. Päätöksillä voidaan rajoittaa tilaisuuksien osallistujamäärää tai kieltää ne osittain tai kokonaan. Päätökset voivat olla yleisiä koko alueella tai kohdennettuja. y Vastuu: Kunta tai kunnan tartuntatautien torjuntatyöstä vastaava toimielin tai sopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (tarve kunnan tai kun- tayhtymän alueella) y Vastuu: Aluehallintovirasto (tarve kuntarajat ylittävällä alueella) y Peruste: TTL 58 § (tartuntataudin leviämisen välttämätön estäminen) y Käyttötilanne: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Tarkoitus on estää epidemian leviämistä, joten kyseessä on niin ennakollinen keino kohdenne- tusti torjua vaiheesta toiseen siirtymistä kuin tehostetusti varmistaa väestön suojaa taudin levitessä. y Huomattava: Aluehallintovirastojen päätöksenteko perustuu alueensa ylei- seen tilanteeseen ja asettaa alueen vähimmäisrajoitteet. Kunnan päätöksillä rajoitteita voidaan omalla alueellaan ajallisesti tai asiallisesti kohdennetulla tavalla tiukentaa. Näin ollen kunnan tekemässä samanaikaisesti voimassa ole- vassa päätöksessä asetetut velvoitteet täydentävät kunnan alueella voimassa olevia aluehallintoviraston päätöksellä asetettuja velvoitteita. y Määräaika: voimassa enintään kuukauden kerrallaan. 64 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Suosituksissa on kyse ohjeista väestölle noudattaa asianmukaisia hygieniakäytänteitä, turvaväliä ja muita leviämisen torjumiseksi tarpeellisia menettelytapoja lähikontaktien syntymistä mahdollistavassa toiminnassa. Suosituksia voidaan antaa myös kohdennetusti lähikontakteja ja tartunnan vaaraa mahdollistavasta toiminnasta pidättymiseksi. y Vastuu: Kunta / kunnan tartuntatautien vastustamistyöstä vastaava toimielin tai sopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä y Peruste: TTL 6 ja 9 § (tartuntatautien ehkäisy ja torjunta) y Käyttötilanne: perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe. Tarkoitus on ehkäistä ja torjua epidemian leviämistä, joten kyseessä on ennakollinen keino torjua vaiheesta toiseen siirtymistä. Harkintatekijöitä: y Tartuntatautilain 6 §:n nojalla viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta. Toimenpiteisiin ryhtyminen ja lain siihen antaman toimival- lan käyttö on perustuslain tartuntatautilain mukainen julkisen vallan – kun- tien, kuntayhtymien ja valtion – lakisääteinen velvollisuus. y Aluehallintovirastot ja kunnat tekevät itsenäisesti päätöksensä noudattaen tartuntatautilain mukaista harkintaa ja ottaen huomioon edellä todetut suositukset. Päätösten edellytyksenä on välttämättömyys taudin leviämisen estämiseksi. y Aluehallintovirasto harkitsee rajoitusten kuntarajat ylittävää tarvetta ja tekee tämän mukaiset päätökset. Kunnilla on mahdollisuus omilla päätöksillään asettaa alueellaan tiukempia rajoituksia, mikäli ne ovat paikallisen tilanteen vuoksi välttämättömiä. Molemmilla viranomaisilla on velvollisuus itsenäisesti harkita päätöksen tekemistä. y Harkinnassaan viranomaisten on syytä erityisesti ottaa huomioon kunnan ja alueen tilanteessa todetut tartuntalähteet sekä yleisötilaisuuksia koskevien rajoitusten merkitys muiden voimassa olevien rajoitusten tai suositusten te- hosteena tai tukena. y Tilaisuuksille voidaan aina tarvittaessa asettaa enimmäisosallistujamäärä. y Ravitsemisliikkeissä osana ravitsemistoimintaa järjestettäviin tilaisuuksiin so- velletaan mitä näiden tilojen käytöstä ja asiakasmäärästä erikseen TTL 58 a §:ssä ja sen nojalla säädetään. Ravitsemistoimintaan voidaan katsoa tietyssä määrin sisältyvän toimintaa, joka muussa yhteydessä olisi tartuntatautilain tarkoittama yleisötilaisuus. Tällaisia voivat olla tavanomaisesti ravintola-asi- akkaiden viihdyttämiseen kuuluvat pienimuotoiset ohjelmalliset tapah- tumat. Keskeistä on siis se, että tapahtuma on ravitsemistoiminnan yhtey- dessä ja sen osana – ravintolaan tulleiden asiakkaiden ravitsemispalveluiden ollessa päätarkoitus. Mikäli taas tapahtuman pääasiallinen tarkoitus on olla 65 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 yleisötilaisuus (esimerkiksi ohjelmasta ilmoitetaan erikseen sosiaalisessa me- diassa ja/tai tapahtumaan peritään erillisiä maksuja tai ohjelma kuuluu eril- liseen pakettihintaan), se voi olla itsenäinen yleisötilaisuus riippumatta siitä, missä se toteutetaan tai että sitä mahdollisesti tuetaan ravitsemistoiminnalla – tällöin siihen sovelletaan yleisötilaisuuksia koskevia päätöksiä. y Uusia tilojen käytön rajoittamista koskevia säännöksiä (TTL 58 d ja g §) so- vellettaisiin tämän tilaisuuksia koskevan voimassaolevan sääntelyn lisäksi ja samanaikaisesti, jos epidemiatilanteen asettamat edellytykset vaativat päätösten ulottamista myös uuden sääntelyn kattamiin asioihin ja kohtei- siin. Koska voimassa olevan lain 58 §:n ja uusien valtuuksien asialliset sovel- tamisedellytykset ovat yhtenevät, tulisi rajoituksia kohdentaa saman tartun- tariskin toimintoihin yhdenmukaisesti. Päätöksenteosta tulee ilmetä, mihin säännöksiin rajoitusten kohdentaminen ja sisältö perustuvat. yleisötilaisuuk- sien erityspiirre väestöä samanaikaisesti laajemmin kokoavana toimintana kuitenkin edellyttää, että niitä rajoitetaan etupainotteisesti sekä tarvittaessa henkilömäärää erikseen rajaten – jatkuvaluonteisessa toiminnassa luonne on erilainen ja siksi sille on luotu omat säännöksensä (vrt. ravintolasääntely). Pää- töksenteko on syytä prosessuaalisesti yhdistää tilanteessa, jossa molempia sovelletaan. y Päätöksillä asetettava velvoite lähikontaktin välttämiseen vastaa tilapäisissä säännöksissä ilmenevää määritelmää (TTL 58 d § 4 momentti). y Rajoituksia harkittaessa on hyvä tarkastella, että ne ovat linjassa alueelle an- netun tai annettavan kasvomaskisuosituksen ja muiden suositusten kanssa ja nämä tukevat toisiaan. y yleisötilaisuuden järjestäjällä tulee olla selvitys siitä, miten tilaisuuden turval- lisuus- ja hygieniakäytäntöjä on suunniteltu toteutettavan. Ks. myös jäljem- pänä tartuntatutilain 58 h §:ään perustuvasta suunnitelmasta. y Mikäli tilaisuuksien järjestäminen on välttämätöntä kieltää kokonaan, sallia voidaan ainoastaan pakottavasta lakiin perustuvasta syystä järjestettävät ti- laisuudet joita ei voida siirtää taikka järjestää kokonaan etäyhteyksin. Tällöin- kin kokoukset voidaan järjestää ainoastaan siten, että tilaisuudessa samassa tilassa läsnä ovat ainoastaan henkilöt joille tämä on välttämätöntä tilaisuu- den toteuttamiseksi, ja heidän määränsä ei saa ylittää päätöksessä asetettua enimmäismäärää. y Rajoituspäätösten valvonnan järjestämiseksi aluehallintovirastojen, kuntien sekä poliisin on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä. y Kiihtymis- ja leviämisvaiheessa kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa alueel- laan väestölle suosituksia vastaavien rajoitusten omaehtoisesta ulottamisesta myös yksityistilaisuuksiin ja muihin kokoontumisiin, joita yleisötilaisuuksien ja tilojen käytön rajoitukset eivät koske. Suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. 66 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 y Perustasolla annettavissa suosituksissa on kyse tartuntatautilain 58 c §:n aset- tamia velvollisuuksia täydentävistä suosituksista. Laki velvoittaa toimijoita suoraan antamaan asiakkaille niin ohjeita kuin mahdollisuuksien mukaan jär- jestelemään normaalia toimintaansa. Suosituksilla toimijoilta edellytettäisiin lisäksi konkreettisia toiminnallisia muutoksia joilla voidaan varmistaa, että asi- akkaat ja osallistujat voivat halutessaan ylläpitää riittävää etäisyyttä, esimer- kiksi vähintään yhden metrin etäisyyttä tai enemmän mikäli tilat sen sallivat. Nämä muutokset olisi mahdollista toteuttaa toimijan itse valitsemalla tavalla, esimerkjiksi asiakasmäärää suoraan rajoittamalla tai toiminnan rakenteellisin muutoksin kuten fyysisillä rakenteilla (plekseillä tai vastaavilla), asiakkaiden oleskelua ja kulkua ohjaavilla toimilla, asiakkaille seisoma- tai istumapaikan osoittamisella ja/tai erilaisilla ennakkovarausjärjestelmillä, joilla voidaan var- mentaa ajallisen asiakasmäärän kautta riittävä väljyys. 3. Julkisten tilojen käyttöä koskevat suositukset, rajoitukset tai omaehtoinen rajoittaminen Suositus: Epidemian ollessa perustasolla on oleellista, että epidemian aikana omaksutut käsi- ja hengitystiehygieniaa, kasvomaskin käyttöä, sosiaalisia etäisyyksiä ja muiden huomioon ot- tamista koskevat käytännöt jatkuvat, myös julkisissa ja muissa yleisölle avoimissa tiloissa. Tartuntatautilain 58 c ja e §:issä säädetään yleisistä, kaikki epidemiavaiheet kattavista tur- vallisuusvelvoitteista asiakas- ja osallistujatiloihin sekä liikenneasemille ja henkilöliiken- teeseen. Kuntien tulee aktiivisesti viestiä näiden velvoitteiden sisällöstä ja valvoa niiden noudattamista. Tartuntatautilain 58 g §:ssä tarkoitettujen korkean tartuntariskin liikunta- ja urheilutoi- minnan sekä huvi- ja virkistystoiminnan sisätilojen osalta kunnat voivat lisäksi suositella ja hallitsemissaan tiloissa päättää, että tilojen hallinnasta vastaavan on järjestettävä tilassa tai sen osassa oleskelu osallistujamäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muilla tavoin siten, että osallistujien ja seurueiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäi- syyttä toisiinsa. Suositukset eivät ole oikeudelisesti sitovia. Julkisissa tiloissa järjestettäviin yleisötilaisuuksiin sovelletaan yleisötilaisuuksia koskevia rajoituksia.  Kiihtymisvaiheessa julkisten ja yksityisten yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osal- listujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö suositellaan järjestämään siten, että 67 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Toimija voi toteuttaa velvoitteensa asiakasmäärää rajoitta- malla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla, pyrkien erityisesti mahdollistamaan toimintakyvyltään rajoittuneille edel- lytykset käyttää tiloja turvallisesti. Toimenpiteet eivät saa rajoittaa oikeutta lakisääteisiin palveluihin, oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa tai estää virkamiestä taikka viranhaltijaa suorittamasta virkatehtäviään. Tartuntatautilain 58 d §:n mukaisen soveltamiskynnyksen ylittyessä ja edellytysten täyt- tyessä yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö velvoitetaan vastaavasti päätöksellä järjestämään siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Päätöksistä vastaavat aluehallintovirastot ja kunnat alueellaan. Päätökset kohdis- tuvat sisätiloihin, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleske- luun sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuihin ulkotiloihin, joita käytetään samanai- kaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoitukseen sekä tiloihin, joita käytetään jäljempänä tartuntatautilain 58 g §:n kohdalla käsiteltyyn liikunta- tai urheilutoi- mintaan ja huvi- ja virkistystoimintaan niiden asiakas- tai osallistujamäärästä riippumatta. Päätöstä ei sovelleta kuitenkaan oppilaitosten toimintaan, varhaiskasvatukseen, ammat- tiurheilemiseen eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan. Päätös ei saa estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin palveluihin, oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa eikä se saa estää virkamiestä tai viranhaltijaa hoitamasta virkatehtäviään. Ryhmäharrastustoimintaa koskevat edellä käsitellyt tilojen turvalliseen käyttöön liittyvät suositukset ja päätökset. Korkeakoulujen oppilaitostilojen käyttöä koskevat samat edellä käsitellyt suositukset tilo- jen turvallisesta käytöstä. Mikäli tartuntatautilain 58 d §:n mukaiset soveltamisedellytykset täyttyvät, oppilaitostilojen käytölle voidaan asettaa tatuntatautilain 58 §:n mukaisella pää- töksellä samat velvoitteet. Leviämisvaiheessa kunnat voivat edellä käsitellyn lisäksi suositella toiminnanharjoitta- jia harkitsemaan hallinnassaan ja määräysvallassaan olevien, tartuntatautilain 58 g §:ssä tarkoitettujen liikunta- tai urheilutoimintaan sekä huvi- ja virkistystoimintaan käytettävien korkean tartuntariskin julkisten sisätilojen käytön keskeyttämistä tilapäisesti kokonaan ai- kuisten ja nuorten osalta. Suositusten antamisessa on erityisesti otettava huomioon tilojen käytön luonne sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien terveydellisiä, sosiaa- lisia ja sivistyksellisiä oikeuksia edistävän toiminnan mahdollistaminen. Kuntien suositel- laan omaehtoisesti noudattavan näitä suosituksia hallinnassaan olevissa tiloissa. 68 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Vastaavasti tartuntatautilain 58 g §:ssä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä näiden erik- seen säädettyjen liikunta- tai urheilutoimintaan sekä huvi- ja virkistystoimintaan käytet- tävien korkean tartuntariskin julkisten sisä- ja ulkotilojen käyttö keskeytetään päätöksellä tilapäisesti kokonaan enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan aikuisten osalta. Nuorten osalta keskeytys koskee vain sisätiloja. Tilojen käytön keskeyttäminen ei saa rajoittaa ihmisten oi- keutta lakisääteisiin palveluihin, oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viran- omaisessa tai estää virkamiestä taikka viranhaltijaa suorittamasta virkatehtäviään. Päätös ei koske ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Päätösten antamisessa on erityisesti otettava huomioon tilojen käytön luonne sekä toi- mintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien terveydellisiä, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia edistävän toiminnan mahdollistaminen. Päätökset voivat koskea liikunta- tai urheilutoimintaa ja huvi- ja virkistystoimintaa seuraa- vissa tiloissa: 1. joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muu- hun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat; 2. yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä nii- den välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat; 3. tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vas- taavaan ryhmä-harrastustoimintaan käytettävät tilat; 4. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat; 5. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat; 6. kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin. Päätöksenteossa on tarkasti arvioitava toimenpiteiden taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyk- sellisiä vaikutuksia sekä niiden perusteella kohdennettava ja rajattava toimenpiteitä niin asiallisesti, alueellisesti kuin ajallisesti. Erityisesti lasten ja nuorten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien tervey- dellisiä, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia edistävään toimintaan kohdistettujen mer- kittävien rajoitusten osalta on syytä käyttää tarkkaa harkintaa ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia laaja-alaisesti. Ryhmäharrastustoimintaa koskevat edellä viitatut tartuntatautilain 58 d ja g §:n mukaiset päätökset ja tilojen käyttöön liittyvät suositukset. 69 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Julkisille ja yksityisille opetuksen järjestäjille suositellaan, että korkeakouluissa ja toisen asteen opetuksessa (yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatilli- sessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuis- ten perusopetuksessa) noudatetaan samoja, tilojen käyttöä koskevia suosituksia. Mikäli tartuntatautilain 58 d §:n mukaiset soveltamisedellytykset täyttyvät, samat velvoitteet voi- daan asettaa näille oppilaitoksille tartuntatautilain 58 §:n mukaisella päätöksellä. Aluehallintovirastot ja kunnat tekevät itsenäisesti päätöksensä, noudattavat tartuntatau- tilain mukaista harkintaa ja ottavat huomioon edellä todetut suositukset. Ravitsemisliik- keissä järjestettäviin ravitsemistoimintaan kuuluviin tilaisuuksiin ja tiloihin sovelletaan mitä näiden tilojen käytöstä ja asiakasmäärästä erikseen säädetään. Yleistä: Suosituksissa on kyse ohjeista väestölle noudattaa asianmukaisia hygieniakäytänteitä, turvaväliä ja muita leviämisen torjumiseksi tarpeellisia menettelytapoja lähikontaktien syntymistä mahdollistavassa toiminnassa. Suosituksia voidaan antaa myös kohdennetusti lähikontakteja ja tartunnan vaaraa mahdollistavasta toiminnasta pidättymiseksi. y Vastuu: Kunta / kunnan tartuntatautien vastustamistyöstä vastaava toimielin tai sopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä y Peruste: TTL 6 ja 9 § (tartuntatautien ehkäisy ja torjunta) y Käyttötilanne: perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe. Tarkoitus on ehkäistä ja torjua epidemian leviämistä, joten kyseessä on ennakollinen keino torjua vaiheesta toiseen siirtymistä. Kyseessä ovat myös omaehtoiset päätökset, joilla kunnan tai valtion omistamien ja hal- litsemien asiakaskäytössä olevien tilojen käytölle asetetaan ehtoja ja/tai tilojen käyttöä uu- delleen järjestellään, tai niiden käyttö tilapäisesti rajoitetaan kokonaan tai osittain. y Vastuu: Kunta / asianomaisista tehtävistä ja tiloista vastaava toimielin y Vastuu: Valtion viranomaiset, muut julkisyhteisöt y Peruste: kunnallinen yleislainsäädäntö, valtion virastolainsäädäntö ml. auki- oloasetus ja toiminnan järjestämisen tehtävälainsäädäntö y Käyttötilanne: perustaso yksittäistapauksissa, erityisesti kiihtymisvaihe ja le- viämisvaihe. Tarkoitus on estää epidemian leviämistä, joten kyseessä on niin ennakollinen keino kohdennetusti torjua vaiheesta toiseen siirtymistä kuin tehostetusti varmistaa väestön suojaa taudin levitessä. y Huomattava: kyse on oma-aloitteisesta ja vapaaehtoisesta päätöksenteosta, jolla kunta ja valtio sekä muut julkisyhteisöt voivat tukea epidemiantorjuntaa niissä rajoissa, kuin tilojen käyttöä koskeva tehtävälainsäädäntö ja yleislain- säädäntö mahdollistavat. 70 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 Kyseessä ovat kiihtymisvaiheessa/leviämisvaiheessa myös päätökset, joilla yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttöä rajoitetaan. Päätökset ovat yleisiä kunnan koko alueella taikka kohdennettuja aluehallinto- viraston toimialueella sen mukaisesti, kuin tarve ylittää kuntarajat. y Vastuu: Kunta tai kunnan tartuntatautien torjuntatyöstä vastaava toimielin tai sopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (tarve kunnan tai kun- tayhtymän alueella) y Vastuu: Aluehallintovirasto (tarve kuntarajat ylittävällä alueella) y Peruste; TTL 58 § (oppilaitokset) y Peruste: TTL 58 d § (tartuntataudin leviämisen välttämätön estäminen) y Käyttötilanne: kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Tarkoitus on estää epidemian leviämistä, joten kyseessä on niin ennakollinen keino kohdennetusti torjua vaiheesta toiseen siirtymistä kuin tehostetusti varmistaa väestön suojaa tau- din levitessä. Käyttökynnys on laissa erikseen säädetty. y Huomattava: tartuntatautilain 58 d § mukainen päätösmahdollisuus soveltuu vain sisätiloihin, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikai- seen oleskeluun sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuihin ulkotiloihin, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnat- tuun tarkoitukseen sekä tiloihin, joita käytetään jäljempänä lain 58 g §:n koh- dalla käsiteltyyn liikunta- tai urheilutoimintaan ja huvi- ja virkistystoimintaan niiden asiakas- tai osallistujamäärästä riippumatta. y Huomattava: Aluehallintovirastojen päätöksenteko perustuu alueensa ylei- seen tilanteeseen ja asettaa alueen vähimmäisrajoitteet. Kunnan päätöksillä rajoitteita voidaan omalla alueellaan ajallisesti tai asiallisesti kohdennetulla tavalla tiukentaa. Näin ollen kunnan tekemässä samanaikaisesti voimassa ole- vassa päätöksessä asetetut velvoitteet täydentävät kunnan alueella voimassa olevia aluehallintoviraston päätöksellä asetettuja velvoitteita. y Määräaika: voimassa enintään kuukauden kerrallaan. Kyseessä ovat leviämisvaiheessa myös päätökset, joilla erikseen säädetyt yleisölle avoi- met tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut asiakas-, osallistuja- ja odotustilat on suljettava asiakkailta ja osallistujilta. Päätökset ovat yleisiä tai kohdennet- tuja kunnan koko alueella taikka kohdennettuja aluehallintoviraston toimialueella sen mu- kaisesti, kuin tarve ylittää kuntarajat. 71 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 y Vastuu: Kunta tai kunnan tartuntatautien torjuntatyöstä vastaava toimielin tai sopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (tarve kunnan tai kun- tayhtymän alueella) y Vastuu: Aluehallintovirasto (tarve kuntarajat ylittävällä alueella) y Peruste: TTL 58 g § (tartuntataudin leviämisen välttämätön estäminen) y Käyttötilanne: leviämisvaihe. Tarkoitus on estää epidemian leviämistä, joten kyseessä on niin ennakollinen keino kohdennetusti torjua vaiheesta toiseen siirtymistä kuin tehostetusti varmistaa väestön suojaa taudin levitessä. Käyt- tökynnys on laissa erikseen säädetty. y Huomattava: Päätösmahdollisuus koskee vain erikseen säädettyjä tiloja. y Huomattava: Aluehallintovirastojen päätöksenteko perustuu alueensa ylei- seen tilanteeseen ja asettaa alueen vähimmäisrajoitteet. Kunnan päätöksillä rajoitteita voidaan omalla alueellaan ajallisesti tai asiallisesti kohdennetulla tavalla tiukentaa. Näin ollen kunnan tekemässä samanaikaisesti voimassa ole- vassa päätöksessä asetetut velvoitteet täydentävät kunnan alueella voimassa olevia aluehallintoviraston päätöksellä asetettuja velvoitteita. y Määräaika: voimassa enintään kaksi viikkoa kerrallaan. Harkintatekijöitä: y Tartuntatautilain 6 §:n nojalla viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta. Toimenpiteisiin ryhtyminen ja lain siihen antaman toimival- lan käyttö on perustuslain tartuntatautilain mukainen julkisen vallan – kun- tien, kuntayhtymien ja valtion – lakisääteinen velvollisuus. y Aluehallintovirastot ja kunnat tekevät itsenäisesti päätöksensä noudattaen tartuntatautilain mukaista harkintaa ja ottaen huomioon edellä todetut suositukset. Päätösten edellytyksenä on välttämättömyys taudin leviämisen estämiseksi. y Aluehallintovirasto harkitsee päätösperusteisten rajoitusten kuntarajat ylit- tävää tarvetta ja tekee tämän mukaiset päätökset. Kunnilla on mahdollisuus omilla päätöksillään asettaa alueellaan tiukempia rajoituksia, mikäli ne ovat paikallisen tilanteen vuoksi välttämättömiä. Molemmilla viranomaisilla on vel- vollisuus itsenäisesti harkita päätöksen tekemistä. y Julkisissa tiloissa järjestettäviin yleisötilaisuuksiin sovelletaan yleisötilaisuuk- sia koskevia rajoituksia. Julkisissa tiloissa järjestettävään jatkuvaluonteiseen toimintaan ei kuitenkaan sovelleta yleisötilaisuuksien rajoittamista koskevaa sääntelyä. 72 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 y Perustasolla annettavissa suosituksissa on kyse tartuntatautilain 58 c §:n aset- tamia velvollisuuksia täydentävistä suosituksista. Laki velvoittaa toimijoita suoraan antamaan asiakkaille niin ohjeita kuin mahdollisuuksien mukaan järjestelemään normaalia toimintaansa. Suosituksilla toimijoilta edellytettäi- siin konkreettisia toiminnallisia muutoksia joilla voidaan varmistaa, että asi- akkaat ja osallistujat voivat halutessaan ylläpitää riittävää etäisyyttä, esimer- kiksi vähintään yhden metrin etäisyyttä tai enemmän mikäli tilat sen sallivat. Nämä muutokset olisi mahdollista toteuttaa toimijan itse valitsemalla tavalla, esimerkiksi asiakasmäärää suoraan rajoittamalla tai toiminnan rakenteellisin muutoksin kuten fyysisillä rakenteilla (plekseillä tai vastaavilla), asiakkaiden oleskelua ja kulkua ohjaavilla toimilla, asiakkaille seisoma- tai istumapaikan osoittamisella ja/tai erilaisilla ennakkovarausjärjestelmillä, joilla voidaan var- mentaa ajallisen asiakasmäärän kautta riittävä väljyys. y Kiihtymisvaiheessa ja leviämisvaiheessa voidaan päätösperusteisesti rajoittaa myös jatkuvaluontoista toimintaa näissä suosituksissa kuvatun sääntelyn pe- rusteella. Uusia tilojen käytön rajoittamista koskevia säännöksiä (TTL 58 d ja g §) sovellettaisiin tilaisuuksia koskevan voimassaolevan sääntelyn (TTL 58 §) li- säksi ja samanaikaisesti, jos epidemiatilanteen asettamat edellytykset vaativat päätösten ulottamista myös uuden sääntelyn kattamiin asioihin ja kohteisiin. Koska voimassa olevan tartuntatautilain 58 §:n ja uusien valtuuksien asialli- set soveltamisedellytykset ovat yhtenevät, tulisi rajoituksia kohdentaa saman tartuntariskin toimintoihin yhdenmukaisesti. Päätöksenteosta tulee ilmetä, mihin säännöksiin rajoitusten kohdentaminen ja sisältö perustuvat. yleisöti- laisuuksien erityspiirre väestöä samanaikaisesti laajemmin kokoavana toimin- tana kuitenkin edellyttää, että niitä rajoitetaan etupainotteisesti sekä tarvit- taessa henkilömäärää erikseen rajaten – jatkuvaluonteisessa toiminnassa luonne on erilainen ja siksi sille on luotu omat säännöksensä (vrt. ravintola- sääntely). Päätöksenteko on syytä prosessuaalisesti yhdistää tilanteessa, jossa molempia sovelletaan. y Julkisilla tiloilla tarkoitetaan yleisölle avoimia tai rajatun asiakas- tai osallistu- japiirin oleskeluun tarkoitettujen sisätiloja sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuja ulkotiloja, joita käytetään asiakkaille tai osallistujille suunnattuun tar- koitukseen ja joiden käyttämisestä kyseiseen toimintaan toiminnan järjestäjä vastaa tiettynä ajankohtana. Sääntelyn kohteesta, velvoitettujen piiristä sekä poikkeuksista ks. HE 245/2020 s. 85–89. − Päätösperusteinen rajoitusmahdollisuus kohdistuu vain sisätiloihin, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuihin ulkotiloihin, joita käy- tetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoitukseen sekä tiloihin, joita käytetään jäljempänä tartuntatautilain 58 g §:n kohdalla käsiteltyyn liikunta- tai urheilutoimintaan ja huvi- ja 73 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 virkistystoimintaan niiden asiakas- tai osallistujamäärästä riippumatta. Tartuntatautilain 58 d §:n mukainen julkisia tiloja koskeva rajoituspäätös ulottuu kaikkiin tällaisiin tiloihin ja velvoittaa säännöksen 5 momentissa tarkoitettuja toimijoita. Päätöstä ei sovelleta kuitenkaan oppilaitosten toimintaan, varhaiskasvatukseen, ammattiurheilemiseen eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan. − Leviämisvaiheessa päätösperusteisesti (58 g §) voidaan tilapäisesti asiak- kailta sulkea vain liikunta- tai urheilutoiminta ja huvi- ja virkistystoiminta seuraavissa julkisissa tiloissa (korkean tartuntariskin tilat): 1. joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat; 2. yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat; 3. tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muu- hun vastaavaan ryhmä-harrastustoimintaan käytettävät tilat; 4. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat; 5. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat; 6. kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan lii- ketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin. y Turvallisuusohjeita noudattamalla ja tarvittaessa kävijämääriä rajoittamalla tulisi ensisijaisesti voida välttää näiden kohteiden sulkeminen yleisöltä ko- konaan. Kiihtymisvaiheessa päätösperusteinen rajoittaminen tarkoittaa, että tilojen käytöstä vastaava toimija voi itse ja oman harkintansa mukaisesti to- teuttaa velvoitteensa asiakasmäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjes- telyin taikka muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.  y Harkinnassaan viranomaisten on syytä erityisesti ottaa huomioon alueen tilanteessa todetut tartuntalähteet sekä julkisia tiloja koskevien rajoitusten merkitys muiden voimassa olevien rajoitusten tai suositusten tehosteena tai tukena. Tartuntatautilain 58 g §:n mukaan säännöksessä tarkoitettua päätöstä tehtäessä on otettava huomioon tiedossa oleva asiantuntemus siitä, muodos- taako asiakkaiden tai osallistujien fyysinen läheisyys toisiinsa tai yhtä aikaa paikalla olevien ihmisten määrä tai muu sijoittuminen tilassa taikka taudin leviäminen pintojen välityksellä erityisen riskin COVID-19-taudin leviämiselle, sekä se, onko toiminnassa tai siihen käytettävissä tiloissa erityinen mahdolli- suus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. Tämän hetkisen tiedon no- jalla säännöksessä tarkoitetut tilat lähtökohtaisesti ovat tällaisia korkean tar- tuntariskin tiloja. Sääntelyn soveltamisesta, kohteesta, velvoitettujen piiristä sekä poikkeuksista ks. HE 245/2020 s. 95–101. 74 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 y Päätöksillä asetettava velvollisuus lähikontaktin välttämiseen perustuu lain 58 d §:n 4 momentin mukaiseen määritelmään y Rajoituksia harkittaessa on hyvä tarkastella, että ne ovat linjassa alueelle an- netun tai annettavan kasvomaskisuosituksen, etätyösuosituksen ja muiden suositusten kanssa ja nämä tukevat toisiaan. y Päätösperusteisille rajoituksille kiihtymisvaiheessa ja leviämisvaiheessa on erikseen säädetty soveltamistilanteen peruskriteerit (ilmaantuvuus, tartunto- jen jäljitettävyys sekä palveluiden kapasiteetti), joiden täyttymistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä seuraavat. Lain no- jalla päätöksentekoharkinta perustuu mainittujen tahojen tietoon ja asian- tuntija-arvioon kriteerien täyttymisestä. y Kohdistettaessa rajoituksia julkisten tilojen käyttöön, on huomioitava, että toimenpiteet eivät saa estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin palveluihin, oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa eivätkä ne saa estää virkamiestä tai viranhaltijaa hoitamasta virkatehtäviään. y Toimenpiteistä päätettäessä on muutoinkin tarkasti arvioitava toimenpitei- den taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä vaikutuksia sekä niiden perus- teella kohdennettava ja rajattava toimenpiteitä niin asiallisesti, alueellisesti kuin ajallisesti. y Erityisesti lasten ja nuorten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryh- mien terveydellisiä, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia edistävään toimin- taan kohdistettujen merkittävien rajoitusten osalta on syytä käyttää tarkkaa harkintaa toimenpiteiden vaikutuksista. y Epidemian leviämisen vaikutusten kannalta voi olla perusteltua kiinnittää toi- menpiteiden kohdentamisen ja sisällön harkinnassa erityistä huomiota riski- ryhmien suojelemiseen. y Tiloista vastaavalla tulee olla tartuntatautilain 58 h §:n mukainen suunnitelma ja selvitys siitä, miten tilaisuuden turvallisuus- ja hygieniakäytäntöjä on suun- niteltu toteutettavan. y Rajoituspäätösten valvonnan järjestämiseksi aluehallintovirastojen, kuntien sekä poliisin on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä. 4. Liikennevälineiden käyttöön soveltuvat rajoitukset Suositus: Kiihtymisvaiheessa kunnat voivat suositella, että tartuntatautilain 58 f §:n mukaiset kul- jetuspalvelun tarjoajat rajoittavat matkustajamäärää enintään puoleen siitä suurimmasta matkustajamäärästä, joka on sallittua ottaa liikennevälineeseen. Suositus koskee liikenne- välineitä, joita käytetään yli 10 henkilön samanaikaiseen kuljetukseen. Tartuntatauti lain 75 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 58 f §:n mukaisen soveltamiskynnyksen ylittyessä ja edellytysten täyttyessä kuljetuspalve- lun tarjoajat velvoitetaan päätöksellä rajoittamaan matkustajamäärää enintään puoleen siitä suurimmasta matkustajamäärästä, joka on sallittua ottaa liikennevälineeseen. Päätös saa koskea vain liikennevälineitä, joita käytetään yli 10 henkilön samanaikaiseen kuljetuk- seen. Päätöksenteosta vastaa liikenne- ja viestintävirasto Päätös ei saa estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin palveluihin, eikä se saa estää tai viran- haltijaa hoitamasta virkatehtäviään. Yleistä: Kyseessä ovat kiihtymisvaiheessa/leviämisvaiheessa suositukset ja päätökset, joilla matkustajamäärää rajoitetaan enintään puoleen tavallisesta. y Vastuu: Liikenne- ja viestintävirasto y Peruste: TTL 58 f § y Käyttötilanne: kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Tarkoitus on estää epidemian leviämistä, joten kyseessä on niin ennakollinen keino kohdennetusti torjua vaiheesta toiseen siirtymistä kuin tehostetusti varmistaa väestön suojaa tau- din levitessä. Päätöksen käyttökynnys on laissa erikseen säädetty. y Huomattava: päätösmahdollisuus soveltuu vain liikennevälineisiin, joita käy- tetään yli 10 henkilön samanaikaiseen kuljetukseen. y Määräaika: voimassa enintään kuukauden kerrallaan. Harkintatekijöitä: y Tartuntatautilain 6 §:n nojalla viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta. Toimenpiteisiin ryhtyminen ja lain siihen antaman toimi- vallan käyttö on perustuslain tartuntatautilain mukainen julkisen vallan – kuntien, kuntayhtymien ja valtion – lakisääteinen velvollisuus. y Liikenne- ja viestintävirasto tekee itsenäisesti päätöksensä noudattaen tar- tuntatautilain mukaista harkintaa ja ottaen huomioon edellä todetut suo- situkset. Päätösten edellytyksenä on välttämättömyys taudin leviämisen estämiseksi. y Päätösperusteisille rajoituksille on erikseen säädetty soveltamistilanteen pe- ruskriteerit, joiden täyttymistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sairaanhoi- topiirin kuntayhtymä seuraavat. 76 SOSIAALI- JA TERVEySMINISTERIöN JULKAISUJA 2021:24 y Liikenne- ja viestintäviraston on päätöstä tehdessään ja matkustajamäärän rajoitusta arvioidessaan otettava huomioon: − tartuntojen ilmaantuvuus alueilla, joilla liikennöinti pääosin tapahtuu ja joista matkustajia voidaan ottaa kyytiin; − mahdollisuudet välttää matkustajien välisiä lähikontakteja ottaen huo- mioon kuljetuksen kesto, liikennevälineen rakenne, mahdollisuus matkus- tajien osastointiin, istuma- ja seisomapaikkojen määrä sekä muut seikat, jotka vaikuttavat matkustajien sijoittumiseen liikennevälineessä; ja − kuljetuspalvelun tarjoajien tai näiden toimeksiannoista toimivien liiken- nöitsijöiden tartuntatautilain 58 e §:n mukaisesti toteuttamat toimen- piteet matkustajien välisten lähikontaktien rajoittamiseksi, saman lain 24 §:n mukaisesti mahdollisten altistuneiden jäljittämiseksi tarvittavien tietojen saatavuuden varmistaminen henkilökohtaisen paikkavarauksen perusteella, kasvosuojusten käyttäminen ja muut alueellisesti käytössä olevat keinot taudin leviämistä estämiseksi. y Harkinnassaan viranomaisen on syytä erityisesti ottaa huomioon alueen ti- lanteessa todetut tartuntalähteet sekä liikennevälineitä koskevien rajoitusten merkitys muiden voimassa olevien rajoitusten tai suositusten tehosteena tai tukena. y Rajoituksia harkittaessa on hyvä tarkastella, että ne ovat linjassa alueelle an- netun tai annettavan kasvomaskisuosituksen, etätyösuosituksen ja muiden suositusten kanssa ja nämä tukevat toisiaan. y Kohdistettaessa rajoituksia liikennevälineiden käyttöön, on huomioitava, että toimenpiteet eivät saa estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin palveluihin ei- vätkä estää virkamiestä tai viranhaltijaa hoitamasta virkatehtäviään. y Sääntelyn kohteesta, velvoitettujen piiristä ja poikkeuksista ks. HE 245/2020 s. 91–93. y Toimenpiteistä päätettäessä on muutoinkin tarkasti arvioitava toimenpitei- den taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä vaikutuksia sekä niiden perus- teella kohdennettava ja rajattava toimenpiteitä niin asiallisesti, alueellisesti kuin ajallisesti. y Tiloista vastaavalla sekä palveluntarjoajalla tulee olla tartuntatautilain 58 h §:n mukainen suunnitelma ja selvitys siitä, miten turvallisuus- ja hygie- niakäytäntöjä on suunniteltu toteutettavan. y Rajoituspäätösten valvonnan sekä niissä tarvittavan asiantuntemuksen ja- kamisen järjestämiseksi Liikenne- ja viestintäviraston, aluehallintovirastojen, kuntien sekä poliisin on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä. Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2021:24 Internet: stm.fi/julkaisut JULKAISUJEN MYYNTI: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi ISSN PDF 1797-9854 ISBN PDF 978-952-00-5446-5