Lounais-suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 isBn 978-952-11-2909-4 (nid.) isBn 978-952-11-2910-0 (pDF) issn 1796-1750 (pain.) issn 1796-1769 (verkkoj.) L o u n a is -s u o m e n y m p ä r is t ö k e s k u s Lounais-Suomen ympäristökeskus Puurijärven sudenkorentoselvitys 2007 sami Luoma p u u r ijä r v e n s u D e n k o r e n t o s e L v it y s 2 0 0 7 LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 8 | 2007 Puurijärven sudenkorentoselvitys 2007 Sami Luoma Turku 2007 Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 8 | 2007 Lounais-Suomen ympäristökeskus Luonnonsuojeluosasto Taitto: Päivi Niemelä Kansikuva: Sulkakoipikorentopari (Platycnemis pennipes) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN 978-952-11-2909-4 (nid.) ISBN 978-952-11-2910-0 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) Julkaisu kuuluu EU:n LIFE Luonto -rahaston tukemaan Kokemäenjoki - LIFE -hankkeeseen. Rahasto tukee Natura 2000 -verkoston toteuttamista. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 SISÄLLYS 1 Johdanto ..........................................................................................................................5 2 Tutkimusalue ja menetelmät .................................................................................6 3 Puurijärvellä tavatut sudenkorentolajit ............................................................7 3.1 Hentosudenkorennot ...........................................................................................8 3.2 Aitosudenkorennot................................................................................................9 3.3 Uhanalaiset ja luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) -lajit ........................... 11 3.4 Muut harvinaiset ja vähälukuiset lajit ............................................................ 11 Liitteet ..........................................................................................................................14 Kuvailulehdet .............................................................................................................44 4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 5Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Kokemäen Puurijärvellä tehtiin sudenkorento- selvitys kesällä 2007 osana Lounais-Suomen ym- päristökeskuksen johtamaa Kokemäenjoki-LIFE –hanketta. Työn ensisijainen tarkoitus oli selvit- tää kohteella mahdollisesti esiintyvät uhanalais- ja direktiivilajit. Selvitys tuo tärkeää taustatietoa alueen hoidon ja käytön suunnitteluun ja tukee Johdanto1 järvellä tehtävien kunnostustöiden arviointia. Puu- rijärveä kunnostetaan v. 2007 – 2011 kaivutöin ja vedenpintaa nostamalla. Selvityksessä kiinnitettiin erityisesti huomiota suunniteltujen kaivualueiden lajistoon. Selvityksen on tehnyt ja siinä esitetyt va- lokuvat on ottanut luontokartoittaja Sami Luoma. Kaikki valokuvat on otettu selvitysalueella. Puurijärveä tyypillisimmillään. 6 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Tutkimusalueena oli Kokemäen ja Huittisten ra- jalla sijaitseva Puurijärvi rantoineen (liite 1). Koko kosteikkoalueen pinta-ala on runsaat 500 ha. Alue kuuluu maamme arvokkaimpiin lintuvesiin ja si- sältyy mm. Natura 2000 –verkostoon. Etukäteen oli tiedossa, että aivan kattavasti aluetta ei pysty selvittämään, sillä kasvillisuuden peitteisyyden ja järven mataluuden vuoksi liikku- minen Puurijärvellä on hyvin hankalaa. Eteläosas- sa on lisäksi joillain luhdilla mahdotonta liikkua pehmeän ja syvälle ulottuvan saviliejun vuoksi. Kaikkiaan selvityksen voi kuitenkin arvioida kat- taneen järven varsin hyvin. Tarkastamattomia alu- eita jäi melko vähän ja lähes kaikki tällaiset alueet käsittivät yhtenäisiä järvikaislakasvustoja, joissa liikkuminen oli mahdotonta (liite 2). Kohdealue jaettiin maastokartalle 200x200m ruutuihin, jotka selvitettiin kahdesti kesän aikana ja ruuduissa selvitys tapahtui otostamisperiaat- teella. Jokaisessa selvitysruudussa olleet avovesi- alueet selvitettiin sekä luhdat ja niityt. Vain siinä tapauksessa selvitettiin korkean kasvuston (järvi- ruoko, ruokohelpi, osa mosaiikkiluhdista) alat, jos ne olivat selvitysruudussa vallitsevia. Tämä siksi, että em. biotoopeissa laji- ja yksilömäärät ovat ta- vallisesti pieniä. Liikkuminen tapahtui kanootil- la ja jalan. Avovedestä mosaiikki- ja saraluhdille tms. jalkautuessa on otettava jatkuvasti huomioon maaston syvät mutakuljut. Ne ovat usein yli 1,5 m syviä ja pehmeäpohjaisia. Sudenkorennot mää- ritettiin pääasiassa kiikareilla, mutta myös pyy- dystämällä varmistettiin vaikeampia lajipareja. Pyydystetyt yksilöt vapautettiin välittömästi mää- rityksen tai kuvaamisen jälkeen. Sudenkorentojen runsaus arvioitiin kuusiluokkaisesti. Normaalisti se Suomessa toteutetaan viisiluokkaisesti, mutta kohdealueen jakamisen vuoksi myös negatiiviset lukumäärät tulee ilmoittaa. Runsausluokissa esi- tetyt lukuvälit ovat käytetyimmät Suomessa teh- dyissä sudenkorentoselvityksissä: 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Selvityspäiviksi valikoitiin säätyypiltään suurin piirtein samankaltaisia päiviä. Kovatuulisina, sa- teisina tai pilvisinä päivinä selvitystyötä ei tehty. Kesän 2007 heinäkuu oli varsin sateinen, varsin- kin kuun loppupuoli. Selvityspäivät kattoivat kui- tenkin sudenkorentojen lentoajankohdat riittävän hyvin. Selvityksen ajankohdan painopiste ajoittui kesä-heinäkuun vaihteeseen, jolloin lajimäärä on suurimmillaan. Selvityspäiviä oli yhteensä 18 kpl ja ne ajoittuivat aikavälille 25.6. – 19.8. Tutkimusalue ja menetelmät2 Alueen massalajina immenkorennot tuottavat merkittävää ravintoa linnuille, mutta joskus voi käydä näinkin... 7Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Puurijärvellä ei aiemmin ole tehty sudenkoren- toselvitystä eikä vertailuaineistoa mahdollisten muutosten arvioimiseksi ole. Järveltä on olemassa ranskalaisen hyönteistutkija Frédéric Arnaboldin laatima lajilista sudenkorennoista, joka perustuu hänen 1.7 - 6.7. 2002 tekemiinsä havaintoihin (Met- sähallitus 2002). Kesä 2007 oli Satakunnassa erityisen runsas lii- tokorennolla (Epitheca bimaculata) ja täpläkiiltoko- rennolla (Somatochlora flavomaculata). Vastaavasti erittäin huono siniukonkorennolla (Aeshna juncea) ja normaalia heikompi elokorennolla (Sympetrum flaveolum). Sama tilanne koski käytännössä koko Suomea (Sudenkorentoharrastajien Odonata-verk- ko, suull.ilmoitukset). Nämä seikat on otettava huomioon tulevissa selvityksissä, kun vertailee ja analysoi näiden lajien runsauksia ja esiintymisiä. Kokemäen Puurijärveltä löytyi selvityksen ai- kana 2 lajia. Uhanalaisia tai luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) -lajeja ei tavattu. F. Arnabol- di havaitsi heinäkuussa 2002 (Metsähallitus 2002) järvellä sirolampikorentoa (Leucorrhinia albifrons), mutta selvityksen aikana lajia ei esiintynyt. F. Ar- naboldin lajilistassa on lisäksi neljä muutakin lajia, joita ei selvityksen aikana havaittu: taigatytönko- rento (Coenagrion johanssoni), hoikkatytönkorento (Ischnura elegans), hoikkakiiltokorento (Somatochlo- ra arctica) sekä pikkulampikorento (Leucorrhinia dubia). Viimeinen laji oli selvityksen alkaessa jo ilmeisesti dispersoitunut lähisoille, sillä laji kuo- riutuu aikaisin, ensimmäiset yksilöt vuosittain jo toukokuun puolivälissä. Suomessa tavataan nykyään 54 sudenkorento- lajia. Puurijärven lajimäärä on huomattavan suu- ri sisämaan kosteikoksi, ja suuri lajimäärä johtuu monipuolisesta ympäristöstä, sillä kohdealueella on seisovan veden lisäksi virtaavaa vettä ja lähisoi- den ansiosta soille erikoistunutta lajistoakin löytyi järveltä. Silmiinpistävää oli lajien ja yksilömäärien run- saus järven pohjoislaitumella sekä lintutornin kupeessa Kärjenkallion laitumilla (liitteet 1 ja 4). Puurijärvellä tavatut sudenkorentolajit Eteläosan rantalaitumella olivat yksilömäärät suu- ria, mutta lajimäärä pienempi (liitteet 1 ja 4). Tämä saattaa johtua saviliejun tahrimasta uposkasvilli- suudesta, jollaista ei esiintynyt muiden laitumien edustoilla. Yksitoikkoisinta lajisto oli kauttaaltaan järven länsiosassa, jossa vesi oli hyvin matalaa ja avovettä paljon suhteessa muuhun osaan järveä (liite 4). Korkean kasvillisuuden vyöhykkeet oli- vat niin ikään sudenkorentojen suhteen merkityk- settömiä (järviruoko, ruokohelpi jne.). Sen sijaan pohjoisosassa jo kaivetuissa uomissa (yhteensä 1,5 ha) oli varsin runsaasti sudenkorentoja ja ennen kaikkea niihin munivia naaraita. Kohdealueen useat seisovan veden lampareet ja allikot olivat pääosin tyhjät sudenkorennoista, vaikka normaa- listi olisivat niiden suosiossa. Syynä lienee niiden mataluus ja saviliejun peittämä suojaa antamaton pohja. Kaivettavat alueet tulevat olemaan suden- korennoille eduksi. Selvitysalueen rajaus sekä lintutornin ja laidunten sekä suunniteltujen kaivualueiden sijainnit on esi- tetty liitteessä 1. Selvityksen kattavuus on esitetty ruutukohtaisesti liitteessä 2. Sudenkorentojen runsaus osa-alueittain on esitetty luvuin liitteessä 3. Sudenkorentojen selvitysruutukohtaiset lajimäärät on esitetty liitteessä 4. Alueella tavatut sudenkorentolajit on esitetty liit- teessä 5. Alueella esiintyvien sudenkorentojen runsaus ja sijoittuminen järvellä on esitetty liitteissä 6-28. 8 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 3.1 Hentosudenkorennot Immenkorento (Calopteryx splendens) on Puurijär- ven yksi massalajeista ja kattaa esiintymisellään koko virtaavan veden alueen ja osin sen reuna- alueetkin (liite 6). Lajin runsaus kesä-heinäkuun vaihteessa paahteisina päivinä on niin suuri, että arvioidut yksilömäärät koko kohteella liikkuvat poikkeuksellisesti jopa miljoonissa yksilöissä. Neidonkorento (Calopteryx virgo) on äärimmäi- sen harvinainen Puurijärvellä (liite 7), vaikka laji usein esiintyykin yhdessä immenkorennon kanssa. Neidonkorento on Satakunnassa suhteessa vähä- lukuisempi kuin lähisukulaisensa immenkorento. Neidonkorentokin on virtavesilaji, mutta immen- korentoa yleisemmin dispersoituu virtaavien ve- sien ulkopuolelle. Molemmat lajit ovat Suomessa tavallisia, mutta neidonkorento on levinnyt kau- emmas pohjoiseen. Sirokeijukorento (Lestes sponsa) on runsaslu- kuisimpia sudenkorentojamme ja esiintyy lähes kaikenlaisten vesien äärellä. Puurijärvelläkin se on yleinen (liite 8). Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) on myös runsaslukuisimpia sudenkorentojamme, mutta Puurijärvellä laji on erittäin vähälukuinen ja vähät yksilöt löytyivät laitumilta tai saraluhdil- ta (liite 9), eli biotoopeilta, joita Puurijärvellä on verrattain vähän. Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) on yleinen eteläisessä Suomessa, etenkin merenlah- dilla. Sisämaassa laji on monesti vähälukuinen, mutta Puurijärvellä laji on runsas (liite 10). Lajia löytyi runsaasti laitumilta sekä etenkin raatekas- vustoilta. Massalajiksi immenkorento on poikkeuksellisen korea väreiltään ja lepattavan lentonsa johdosta helposti havaittava laji. Puurijärven virtavesiuomissa melominen on sykähdyttävää immenkorentojen ympäröimänä! 9Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Isotytönkorento (Erythromma najas) on yleinen laji. Lajin löytää kelluslehtisen kasvillisuuden vyö- hykkeestä. Puurijärvellä laji oli runsas sekä seiso- van että virtaavan veden äärellä (liite 11). Okatytönkorento (Enallagma cyathigerum) on yleinen lähes koko Suomessa ja monenlaisten ve- sien laji. Keihästytönkorennon tavoin laji oli jostain syystä harvinainen Puurijärvellä (liite 12). Sulkakoipikorento (Platycnemis pennipes), joka on pääosin virtaavien vesien äärellä, on yksi Puu- rijärven massalajeista. Se esiintyy runsaana koko virtaavan veden alueella (liite 1). 3.2 Aitosudenkorennot Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) on yleisimpiä ja tutuimpia korentojamme. Se esiintyy monenlai- sissa ympäristöissä vesistöistä riippumatta. Puuri- järvellä sitä esiintyi melko tasaisesti (liite 14). Siniukonkorento (Aeshna juncea) on yleinen ja kaikenlaisten vesien laji. Kohdealueella lajia oli vähän ja olen laskenut yksilömääriin myös kaikki havaitsemani sini-/suoukonkorentoyksilöt (liite 15). Lennossa lajiparin määrittäminen on vaikeaa, eikä kaikkia yksilöitä saatu pyydystettyä. Siniukonkorento on Puurijärven kaltaisella re- hevällä kosteikolla kuitenkin todennäköisempi laji kuin suoukonkorento. Vaskikorento (Cordulia aenea) on kiiltokoren- noista yleisimpiä. Se on monenlaisten vesien laji, joka ei ole niin sidoksissa veteen kuin toinen ylei- simmistä, välkekorento. Puurijärvellä laji esiintyy paikoitellen (liite 16). Välkekorento (Somatochlora metallica) on toinen maamme yleisistä kiiltokorennoista. Puurijärvellä laji esiintyy melko tasaisesti koko alueella (liite 17). Loppukesällä niitä saalisteli käytännössä jokaisella avovesiuomalla, mutta niiden yksilömäärät eivät yleensä olleet suuria. Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) on hyvin yleinen laji ja rehevien vesistöjen suosija. Puurijärvellä yksilömäärät olivat avointen vesialu- eiden osissa hyvin suuria (liite 18). Karjan laiduntaman rantaniityn ansiosta sudenkorentojen lajimäärä on korkea Kärjenkallion ympäristössä. 10 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Kärjenkallion viereisillä laitumilla esiintyi 50 % alueen harvalukuisista lajeista. Kuvassa lähempänä järveä oleva niitty. Mosaiikkiluhdilla laji- ja yksilömäärät jäävät tavallisesti pieniksi. 11Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Tummasyyskorento (Sympetrum danae), puna- syyskorento (S. vulgatum) sekä elokorento (S. fla- veolum) ovat yleisiä syyskorentoja, joista etenkin tummasyyskorento esiintyy lähes kaikenlaisissa vesissä. Kohdealueella se esiintyi melko yleisenä (liite 19). Elokorennon heikko esiintymisvuosi nä- kyi Puurijärvelläkin (liite 20). Runsaana esiintymis- vuonna laji olisi suurin piirtein yhtä runsas kuin tumma- ja punasyyskorentokin. Karjalainen (2002) mainitsee punasyyskoren- non olevan sisämaassa paikoittainen ja jokseenkin harvinaisen, mutta tämä on nykytiedon valossa vanhentunutta tietoa. Laji on sisämaassa paikoin hyvin runsas ja Puurijärvelläkin laji esiintyi lukui- sana (liite 21). Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) on Puurijärvellä yleisempi kuin mitä lajikartta antaa ymmärtää (liite 22). Laji lentää jo toukokuulta al- kaen, ja selvitys ajoittui niin, että lajin lentokausi oli jo pääosin ohi. 3.3 Uhanalaiset ja luontodirektii- vin liitteen II ja IV(a) -lajit Selvitysvuonna 2007 Puurijärveltä ei löytynyt yh- tään uhanalais- tai direktiivilajia, mutta Frederic Arnaboldi mainitsee havainneensa sirolampiko- rennon (Leucorrhinia albifrons) kohdealueella kesäl- lä 2002 (Metsähallitus 2002). Sirolampikorento on luontodirektiivin IV(a) -liitteen laji, joka Satakun- nassa esiintyy paikoitellen esim. Eurassa (Koskel- järvi) ja Porissa Uks- ja Haukijärvi). Nämä kohteet ovat Puurijärveen verrattuna puhdasvetisempiä kohteita, joilla ei seisovan veden uposkasvillisuus ole saviliejun ym. ylimääräisen aineksen peitossa, kuten Puurijärvellä. Lisäksi Puurijärven seisovan veden alat ovat hyvin matalia, eikä niissä esiinny juurikaan suojaisia kasveja, kuten ärviöitä, karva- lehteä ym. ainakaan niin, etteivät ne olisi ylimääräi- sen aineksen peitossa (savilieju). Myös rantaviivan kasvillisuus on poikkeavaa. Erona Puurijärveen muut esimerkkijärvet ovat rannoiltaan soistuvia, eikä esim. järviruokoa tai muitakaan korkeaksi kas- vavia kasveja esiinny niissä vallitsevana. Suomessa ei ole tutkittu Leucorrhinia -suvun lampikorentojen elinympäristövaatimuksia, joten em. arviot perus- tuvat selvityksen tekijän omiin muistiinpanoihin. Kunnostustyöt parantavat sekä lumme-, siro- että täplälampikorentojen elinmahdollisuuksia, sillä uudet kaivettavat vesialat tarjoavat toivottua ve- den syvyyttä ja puhtaampaa uposkasvillisuutta. Jo pelkästään avoveden lisääntyminen kohteella parantaa lajien potentiaalisia elinoloja. Siro- ja lummelampikorento ovat luontodirektiivin IV(a) – liitteen lajeja ja täplälampikorento sekä II- että IV(a) – liitteiden laji. 3.4 Muut harvinaiset ja vähä- lukuiset lajit Vihertytönkorento (Coenagrion armatum) jokseen- kin harvinaisena lajina Suomessa esiintyy run- saammin rannikkoseutujen saviperäisillä mailla kuin sisämaassa. Puurijärvellä esiintyminen oli laikuittainen (liite 2). Sen lentoaika keskittyy kui- tenkin kesäkuuhun, joten laji on alueella luulta- vasti runsaampi kuin, mitä havaitut yksilömäärät kuvaavat. Suoukonkorento (Aeshna subarctica) luokitel- laan jokseenkin harvinaiseksi ja harvalukuiseksi. Sain yhden koirasyksilön haaviin Kärjenkallion viereiseltä laitumelta (liite 24). Aitojokikorento (Gomphus vulgatissimus) on taantunut laji eteläisellä ja lounaisella rannikko- alueella. Se on jokseenkin harvinainen ja viihtyy hitaasti virtaavilla joilla ja puroilla. Alueen pohjois- osassa, jossa lajimäärät muutenkin olivat korkeita useissa ruuduissa, oli tätä kaunista lajia kolmisen- kymmentä yksilöä (liite 25). Lajilla on voimakas kuoriutumisen jälkeinen dispersio, mutta on täysin mahdollista, että laji lisääntyy ja kuoriutuu Puu- rijärvellä. Laji kuoriutuu jo toukokuun puolella ja määrät olivat Puurijärvellä suurimmillaan ke- sä-heinäkuun vaihteessa. Kuitenkin vielä 9.8. oli vanha naaras koillisosan laitumella. Pihtijokikorento (Onychogomphus forcipatus) on jokseenkin harvinainen laji, joka puolestaan suosii nopeasti virtaavia, sora- ja kivikkopohjaisia jokia. Usein laji esiintyy jokien koskiosuuksilla. Ainoa yksilö (naaras) saatiin haaviin pohjoisosasta (liite 26). Todennäköisesti se on lentänyt alueelle Kau- vatsan kylän koskelta tai sen yläjuoksulta, Sääks- koskelta. Liitokorento (Epitheca bimaculata) on Satakun- nassa varsin harvinainen laji, mutta runsaan esiin- tymisen ansiosta vuonna 2007, oli yksi yksilö koh- dealueellakin (liite 27). Heinäkuun 17. päivä saa- listeli yksi yksilö 4-5 metrin korkeudella pitkään järven eteläosassa. Määritin sen kiikareilla alapuo- lelta. Laji on vahva ja kestävä lentäjä, joka voi tait- taa kuoriutumisen jälkeen hyvin pitkiä matkoja. Puurijärven yksilön alkuperää on vaikea tietää. Vuonna 2007 laji esiintyi normaalia runsaampana koko eteläisessä Suomessa ja Satakunnassa (suden- korentoharrastajien sähköpostiverkon tiedot). 12 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Täpläkiiltokorento (Somatochlora flavomaculata) luokitellaan maamme etelä- ja keskiosissa jokseen- kin harvinaiseksi, mutta kesällä 2007 laji esiintyi poikkeuksellisen runsaana. Puurijärvellä laji suosi selkeästi saalistelualueinaan laitumia ja saraluhtia, ts. matalia kasvustoja (liite 28). Myös avovesiuo- milla lajia tapasi heikkotuulisina päivinä. Täpläkiiltokorento. 1Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Lähteet Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot, Tammi. Helsinki Sandhall, Å. 2002: Trollsländor i Europa. Interpublishing. Stockholm Dijkstra K-D ja Lewington R. 2006: Field guide to the dragonflies of Britain and Europe. British wildlife publishing Metsähallitus 2002: Frédéric Arnaboldin laatima lajilista Puurijärven sudenkorennoista. Moniste. Metsähallituksen arkisto. Eteläosassa kulku pohjoisemmas päättyy tähän, sillä mutalieju on pehmeää ja ulottuu syvälle. Taustala Kärjenkallio ja lintutorni. 14 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Selvitysalueen rajaus sekä lintutornin ja laidunten sijainnit sekä suunnitellut kaivualueet (punaisella) LIITE 1. 15Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Alueen selvityskattavuus ruutukohtaisesti LIITE 2. Selvitetyt ruudut sisältävät rastin 16 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Sudenkorentojen runsaudet osa-alueittain LIITE 3. Lukujen selitys: Ensimmäinen luku (esim. pohjoisosassa 19) on osa-alueen lajimäärä, toinen luku on koko järven lajimäärä (2) ja kolmas luku on osa-alueella esiintyvien lajien ruutukohtaisten runsausluokkien yh- teenlaskettu summa (esim. pohjoisosassa 411). 17Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Lajimäärät selvitysruutukohtaisesti LIITE 4. 18 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Alueella tavatut sudenkorentolajit LIITE 5. Immenkorento Calopteryx splendens Neidonkorento Calopteryx virgo Sirokeijukorento Lestes sponsa Vihertytönkorento Coenagrion armatum Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum Sirotytönkorento Coenagrion pulchellum Isotytönkorento Erythromma najas Okatytönkorento Enallagma cyathigerum Sulkakoipikorento Platycnemis pennipes Ruskoukonkorento Aeshna grandis Siniukonkorento Aeshna juncea Suoukonkorento Aeshna subarctica Aitojokikorento Gomphus vulgatissimus Pihtijokikorento Onychogomphus forcipatus Vaskikorento Cordulia aenea Liitokorento Epitheca bimaculata Täpläkiiltokorento Somatochlora flavomaculata Välkekorento S. metallica Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata Tummasyyskorento Sympetrum danae Elokorento Sympetrum flaveolum Punasyyskorento Sympetrum vulgatum Isolampikorento Leucorrhinia rubicunda 19Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 LIITE 6. Immenkorennon (Calopteryx splendens) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet 20 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 LIITE 7. Neidonkorennon (Calopteryx virgo) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet 21Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Sirokeijukorennon (Lestes sponsa) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 8. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 22 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 LIITE 9. Keihästytönkorennon (Coenagrion hastulatum) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 2Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 LIITE 10. Sirotytönkorennon (Coenagrion pulchellum) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 24 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 LIITE 11. Isotytönkorennon (Erythromma najas) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 25Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 LIITE 12. Okatytönkorennon (Enallagma cyathigerum) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 26 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Sulkakoipikorennon (Platycnemis pennipes) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. LIITE 13. 27Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Ruskoukonkorennon (Aeshna grandis) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 14. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 28 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Siniukonkorennon (Aeshna juncea) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä (sis. sini-/suoukon- korentohavainnot) LIITE 15. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 29Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Vaskikorennon (Cordulia aenea) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 16. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 0 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Välkekorennon (Somatochlora metallica) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 17. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 1Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Ruskohukankorennon (Libellula quadrimaculata) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 18. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 2 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Tummasyyskorennon (Sympetrum danae) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 19. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Elokorennon (Sympetrum flaveolum) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 20. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Punasyyskorennon (Sympetrum vulgatum) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 21. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 5Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Isolampikorennon (Leucorrhinia rubicunda) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 22. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 6 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Vihertytönkorennon (Coenagrion armatum) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 23. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 7Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Suoukonkorennon (Aeshna subarctica) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 24. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 8 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Aitojokikorennon (Gomphus vulgatissimus) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 25. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 9Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Pihtijokikorennon (Onychogomphus forcipatus) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 26. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 40 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Liitokorennon (Epitheca bimaculata) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 27. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 41Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 Täpläkiiltokorennon (Somatochlra flavomaculata) esiintyminen ja runsaus Puurijärvellä LIITE 28. 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1= 1-2 yks., 2= -9 yks., = 10-99 yks., 4= 100-999 yks., 5= vähintään 1000 yks. Punaiset alueet ovat suunnitellut kaivualueet. 42 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 KUVAILULEHTI Julkaisija Lounais-Suomen ympäristökeskus Julkaisuaika marraskuu 2007 Tekijä(t) Sami Luoma Julkaisun nimi Puurijärven sudenkorentoselvitys 2007 (Puurijärvis trollsländeutrednin�� 2007) Julkaisusarjan nimi ja numero Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2007 Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Satakunnassa Kokemäen ja Huittisten rajalla sijaitseva Puurijärvi kuuluu maamme arvokkaimpiin lintuvesiin ja sisältyy Natura 2000 -verkostoon. Järvi kuuluu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtamaan Kokemäenjoki- LIFE –hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on Puurijärven umpeenkasvun pysäyttäminen kaivamalla lisää avove- sialaa ja nostamalla veden pintaa. Alueella tehtiin Kokemäenjoki-LIFE –hankkeen työnä kesällä 2007 sudenkorentoselvitys, jonka ensisijaisena tavoitteena oli selvittää alueella esiintyvät uhanalaislajit ja EU:n luontodirektiivin määrittelemät erityisiä suojelu- toimenpiteitä vaativat lajit (luontodirektiivin liitteiden II ja IV määrittelemät lajit). Selvityksessä kiinnitettiin eri- tyisesti huomiota suunniteltujen kaivualueiden lajistoon ja tilanteeseen. Selvityksen mukaan alueella ei tällä hetkellä esiinny uhanalaisia lajeja tai luontodirektiivien liitteiden II ja IV mukai- sia lajeja. Vuonna 2002 alueella on kuitenkin havaittu luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluva sirolampiko-rento (Leucorrhinia albifrons). Selvityksen mukaan kunnostustyöt parantavat direktiivilajien elinympäristöä alueella, sillä uudet kaivettavat vesialat tarjoavat tarvittavaa vesisyvyyttä ja puhtaampaa uposkasvillisuutta. Puurijärveltä löytyi kaikkiaan 23 lajia, kun Suomessa tavataan nykyään 54 sudenkorentolajia. Puurijärven suden- korentolajisto on hyvin monipuolinen ja lajistoon kuuluu myös harvinaisia ja vähälukuisia lajeja. Suuri lajimäärä johtuu monipuolisesta ympäristöstä. Monipuolisuutta lisäävät virtaavien vesien osuudet, ympäröivät suot ja ran- tojen laitumet. Asiasanat Puurijärvi, sudenkorennot, selvitys, uhanalaisuus, luontodirektiivi Rahoittaja/ toimeksiantaja ISBN (nid.) 978-952-11-2909-4 ISBN (PDF) 978-952-11-2910-0 ISSN (pain.) 1796-1750 ISSN (verkkoj.) 1796-1769 Sivuja 43 Kieli suomi Luottamuksellisuus julkinen Hinta (sis.alv 8 %) Julkaisun myynti/ jakaja Lounais-Suomen ympäristökeskus, PL 47, 20801 TURKU, puh. 020 690 162 vaihde Julkaisun kustantaja Lounais-Suomen ympäristökeskus Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2007 4Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Sydvästra Finlands miljöcentral Datum November 2007 Författare Sami Luoma Publikationens titel Puurijärven sudenkorentoselvitys 2007 (Puurijärvis trollsländeutrednin�� 2007) Publikationsserie och nummer Sydvästra Finlands miljöcentrals rapporter 8/2007 Publikationens tema Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Sjön Puurijärvi som är belä��en i Satakunta på ��ränsen mellan Kumo och Vittis, hör till vårt lands mest värdefulla få��elvatten och in��år i nätverket Natura 2000. Sjön hör till Sydvästra Finlands miljöcentrals Kokemäenjoki-LIFE- projekt, som har som ett mål att hindra att Puurijärvi växer i��en ��enom att muddra mera öppen vattenyta och ��enom att höja vattenståndet. På området företo��s under sommaren 2007, som ett arbete för Kokemäenjoki-LIFE-projektet, en utrednin�� om trollsländor, vars syfte i första hand var att utreda vilka utrotnin��shotade arter som förekommer på området samt de arter som enli��t EU:s miljödirektiv definieras som arter i behov av speciella skyddsåt��ärder (arter defi- nierade i miljödirektivets bila��a II och bila��a IV). I utrednin��en riktades speciell uppmärksamhet på arterna och lä��et hos de planerade muddrin��sområdena. Enli��t utrednin��en förekommer det inte för tillfället på området nå��ra utrotnin��shotade arter, eller arter som nämns i miljödirektivets bila��or II och IV. År 2002 har det på området dock observerats den till miljödirektivets bila��a IV (a) hörande pudrade kärrtrollsländan (Leucorrhinia albifrons). Enli��t utrednin��en förbättrar sanerin��sar- betena direktivarternas livsmiljö på området för de nya vattenytor som ��rävs ut tillhandahåller ett nödvändi��t vattendjup och renare undervattensve��etation. I Puurijärvi hittades allt som allt 23 arter, medan man i Finland i da�� påträffar 54 arter av trollsländor. Puurijärvis artbestånd av trollsländor är väldi��t mån��sidi��t och till arterna hör även sällsynta och fåtali��a arter. Det stora antalet arter beror på den mån��sidi��a om��ivnin��en. Diversiteten förbättras av avsnitten med strömmande vatten, de om��ivande myrmarkerna och strändernas betesmarker. Nyckelord Puurijärvi, trollsländor, utrednin��, utrotnin��shotad, miljödirektivet Finansiär/ uppdragsgivare ISBN (hft.) 978-952-11-2909-4 ISBN (PDF) 978-952-11-2910-0 ISSN (print) 1796-1750 ISSN (online) 1796-1769 Sidantal 43 Språk finska Offentlighet offentli�� Pris (inneh. moms 8 %) Beställningar/ distribution Sydvästra Finlands miljöcentral, PB 47, 20801 ÅBO, växel +358 20 490 102 Förläggare Sydvästra Finlands miljöcentral Tryckeri/tryckningsort och -år Edita Prima Oy, Helsin��fors 2007 Lounais-suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2007 isBn 978-952-11-2909-4 (nid.) isBn 978-952-11-2910-0 (pDF) issn 1796-1750 (pain.) issn 1796-1769 (verkkoj.) L o u n a is -s u o m e n y m p ä r is t ö k e s k u s Lounais-Suomen ympäristökeskus Puurijärven sudenkorentoselvitys 2007 sami Luoma p u u r ijä r v e n s u D e n k o r e n t o s e L v it y s 2 0 0 7