Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Osaraportti 1 Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 32/2008 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Osaraportti 1 Helsinki 2008 Sisäasiainministeriö Edita Prima Oy Helsinki 2008 ISSN 1236-2840 ISBN 978-952-491-390-4 (nid.) ISBN 978-952-491-391-1 (PDF) SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 30.10.2008 Julkaisun laji Osaraportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke Osahanke 1: Mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset Projektipäällikkö Taito Vainio Toimielimen asettamispäivä 1.9.2007, SM075:00/2006 Julkaisun nimi Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Julkaisun osat Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan pelastustehtävien määrää, laatua ja jakautumista vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan Pronto-tietokannan tietojen perusteella. Raportissa tarkastellaan myös pelastustehtävien määrää ja kestoa paloasemittain käyttäen aineistona Pronto-tietokannan hälytystietoraportteja. Näiden lisäksi raporttiin on kerätty pelastuslaitosten miehitettyjen paloasemien vahvuustietoja. Nämä tiedot on kysytty pelastuslaitoksilta tai kerätty pelastuslaitosten ylläpitämiltä internet-sivuilta. Pelastustehtävien määrä on kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. Pääsääntöisesti lisääntymisen selvittävät tarkastus- ja varmistustehtävien, ensivastetehtävien ja liikenneonnettomuuksien lisääntyminen. Edellä mainitut onnettomuusluokat ovat muodostaneet yhteensä n. 60 prosenttia kaikista pelastustehtävistä. Raportin luvussa neljä on keskitytty tarkastelemaan niiden pelastustehtävien osuutta, joissa ensimmäisenä paikalle saapuva pelastusyksikkö saattaa joutua tekemään pelastussukellusta tai kiireellistä korkean paikan työskentelyä eli rakennuspaloja, muita tulipaloja, vaarallisten aineiden aiheuttamia onnettomuuksia, räjähdyksiä/räjähdysvaaratilanteita, ihmisen pelastamistehtäviä ja muita pelastustehtäviä. Valtakunnallisesti näiden tehtävien osuus on ollut n. 13 prosenttia ja alueellinen vaihtelu on ollut 9,3 ja 18 prosentin välillä. Pelastustoimintamenetelmän perusteella analysoiden näistä tehtävistä on Pronto-tietokannan tietojen perusteella n. 6 prosenttia ollut sellaisia, joissa todellisuudessa on tehty pelastussukellusta tai korkean paikan työskentelyä. Pelastustehtäviä on ollut kesäkuukausina selkeästi enemmän kuin talvikuukausina. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut heinäkuussa. Vuorokaudenajan mukaan tarkasteltuna pelastustehtävät ovat alkaneet lisääntyä aamulla n. klo 7.00 aikoihin, ovat saavuttaneet huippunsa n. klo 14-15 ja sen jälkeen ovat alkaneet taas vähentyä. Pelastustehtävien määrä on noudattanut tätä samaa kaavaa kaikilla pelastustoimen alueilla ja pelastustoimen alueiden sisällä niin pienissä kuin suurissakin kunnissa. Myös vahingot lukuunottamatta rakennus- ja irtaimistovahinkoja ovat toteutuneet päiväaikaan. Pelastustehtävien keskimääräistä kestoa, pelastustehtävien määrää ja pelastussukellusta tai korkean paikan työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrää paloasemittain vuorokaudessa on tarkasteltu luvussa 6. Tarkastelussa on käytetty tietoina 2004-2007 Pronto-tietokannan hälytystietoraportteja. Tämän lisäksi luvussa on tarkasteltu pelastuslaitosten joko ympärivuorokautisesti tai osan aikaa vuorokaudesta miehitettyjen paloasemien miehitystä. Suomessa on 76 paloasemaa, jossa on ollut vähintään 1 pelastustehtävä vuorokaudessa. Kaiken kaikkiaan paloasemia Suomessa on yli 1 000 paloasemaa. Avainsanat (asiasanat) Pelastustehtävät, pelastustehtävien kesto, henkilöstövahvuudet, pelastustehtävien jakautuminen Muut tiedot Sähköisen julkaisun ISBN 978-952-491-391-1 (PDF), osoite www.intermin.fi/julkaisut Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisut 32/2008 ISSN 1236-2840 ISBN 978-952-491-390-4 Kokonaissivumäärä 116 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Sisäasiainministeriö Kustantaja/julkaisija Sisäasiainministeriö INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 30.10.2008 Typ av publikation Delrapport Uppdragsgivare Inrikesministeriet Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke (Projekt för räddningsverkens och -personalens funktionsförmåga) Osaprojekti 1: Mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset (Delprojekt 1: Dimensioneringens grunder och krav på prestationsförmåga) Projektchef Taito Vainio Datum för tillsättandet av organet 1.9.2007, SM075:00/2006 Publikation (även den finska titeln) Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky, osaraportti 1 (Räddningspersonalens dimensionering och prestationsförmåga, delrapport 1) Publikationens delar Publikationens delar Referat I denna rapport granskas räddningsuppgifternas antal, art och fördelning enligt årstid och tid på dygnet utgående från uppgifterna i databasen Pronto. I rapporten granskas även räddningsuppgifternas antal och varaktighet per brandstation utgående från larminformationsrapporterna i databasen Pronto. Härutöver har styrkeuppgifter om räddningsväsendets bemannade brandstationer samlats i rapporten. Dessa uppgifter har inhämtats hos räddningsverken eller insamlats på räddningsverkens webbsidor. Antalet räddningsuppgifter har fördubblats under den granskade perioden. I huvudsak förklaras ökningen av det växande antalet kontroll- och säkringsuppgifter, förstaresponsuppgifter och trafikolyckor. Förenämnda olycksklasser har utgjort ca 60 procent av alla räddningsuppgifter. I fjärde kapitlet i rapporten ligger fokus på en granskning av de räddningsuppgifter där den räddningsenhet som först anländer till platsen kan tvingas utföra räddningsdykning eller brådskande arbete på hög höjd, dvs. byggnadsbränder, andra bränder, olyckor som förorsakas av farliga ämnen, explosioner/situationer med explosionsrisk, räddning av människor och andra räddningsuppgifter. På riksnivå har dessa uppdrag utgjort ca 13 procent, medan den regionala variationen har legat mellan 9,3 och 18 procent. Vid en analys som utgår från handlingsförfarandet för räddningsverksamheten har cirka 6 procent av dessa uppgifter enligt databasen Pronto varit sådana där man de facto utfört räddningsdykning eller arbetat på hög höjd. Antalet räddningsuppgifter har varit klart större under sommarmånaderna än under vintermånaderna. Flest olyckor har inträffat i juli. Granskat enligt tid på dygnet har antalet räddningsuppgifter börjat öka på morgonen kring kl. 7.00, nått toppen vid ca kl. 14-15 och därefter återigen börjat minska. Antalet räddningsuppgifter har följt detta mönster inom samtliga räddningsområden och i såväl små som stora kommuner inom samma räddningsområde. Även skador, med undantag av byggnads- och lösöresskador, har inträffat dagtid. I kapitel 6 granskas räddningsuppgifternas genomsnittliga varaktighet, räddningsuppgifternas antal och antalet uppgifter som eventuellt förutsätter räddningsdykning eller arbete på hög höjd per brandstation och dygn. Vid granskningen har Pronto-databasens larminformationsrapporter för åren 2004-2007 använts. I kapitlet granskas dessutom bemanningen vid brandstationer som är bemannade antingen dygnet runt eller en del av dygnet. I Finland finns 76 brandstationer med minst 1 räddningsuppgift per dygn. Totalt finns det fler än 1 000 brandstationer i Finland. Nyckelord Räddningsuppgifter, räddningsuppgifternas varaktighet, personalstyrkor, räddningsuppgifternas fördelning Övriga uppgifter Elektronisk version, ISBN 978-952-491-391-1 (PDF), www.intermin.fi/publikationer Seriens namn och nummer Inrikesministeriets publikation 32/2008 ISSN 1236-2840 ISBN 978-952-491-390-4 Sidoantal 116 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Inrikesministeriet Förläggare/utgivare Inrikesministeriet Sisällys 1 Johdanto.................................................................................................................. 8 2 Pelastushenkilöstön mitoituksen ja suorituskyvyn perusteita .............................. 10 3 Pelastustehtävät valtakunnallisesti ....................................................................... 13 4 Tehtävien ja suorituskyvyn yhteys ....................................................................... 17 4.1 Tulipalot ................................................................................................... 21 4.1.1 Rakennuspalot ............................................................................. 22 4.1.2 Muu tulipalo ................................................................................ 24 4.2 Muut onnettomuudet ................................................................................ 25 4.3 Muut tehtävät ........................................................................................... 26 4.3.1 Muu pelastustehtävä .................................................................... 26 4.3.2 Ihmisen pelastaminen .................................................................. 28 4.4 Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävien tehtävien osuus pelastustehtävistä ........................................................................................... 30 5 Pelastustehtävien jakautuminen vuodenajan ja vuorokaudenajan mukaan .......... 31 6 Pelastustehtävien määrä ja kesto sekä vahvuustietoja paloasemittain.................. 38 6.1 Helsinki .................................................................................................... 40 6.2 Länsi-Uusimaa ......................................................................................... 42 6.3 Keski-Uusimaa......................................................................................... 44 6.4 Itä-Uusimaa .............................................................................................. 47 6.5 Kanta-Häme ............................................................................................. 48 6.6 Päijät-Häme.............................................................................................. 49 6.7 Kymenlaakso............................................................................................ 51 6.8 Etelä-Karjala ............................................................................................ 52 6.9 Varsinais-Suomi....................................................................................... 54 6.10 Keski-Suomi........................................................................................... 56 6.11 Tampereen aluepelastuslaitos ................................................................ 58 6.12 Satakunta ................................................................................................ 62 6.13 Etelä-Pohjanmaa .................................................................................... 64 6.14 Pohjanmaa.............................................................................................. 65 6.15 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari ............................................................. 67 6.16 Etelä-Savo .............................................................................................. 69 6.17 Pohjois-Savo .......................................................................................... 70 6 7 6.18 Pohjois-Karjala....................................................................................... 72 6.19 Jokilaaksot.............................................................................................. 74 6.20 Kainuu.................................................................................................... 76 6.21 Oulu-Koillismaa..................................................................................... 77 6.22 Lappi ...................................................................................................... 78 7 Mitoitus ja suorituskyky - avoimia kysymyksiä................................................... 80 8 Osahankkeessa 1 tehtävät seuraavat vaiheet ........................................................ 81 Liitteet Liite 1: Pelastustehtävien suhteellinen jakautuminen pelastustoimen alueittain 1996- 2007 ......................................................................................................................... 82 Liite 2: Pelastustehtävien jakautuminen 1996-2007 pelastustoimen alueittain ja alueiden sisällä kunnittain vuorokaudenajan mukaan logaritmisella asteikolla mitattuna. ... 94 Liite 3: Pelastustehtävien jakautuminen 1996-2007 pelastustoimen alueittain ja alueiden sisällä kunnittain vuodenajan mukaan logaritmisella asteikolla mitattuna. .......... 106 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 1 Johdanto Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke käynnistyi 1.9.2007 (lisätietoja hankekokonaisuudesta http://toimintakyky.pelastustoimi.net). Toimintakykyhanke muodostuu neljästä osahankkeesta: 1) Pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset 2) Henkilöstön urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tuki 3) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen sekä tulosten hyödyntäminen 4) Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän ja edistävän toiminnan tehostaminen. Osahankkeet liittyvät toisiinsa siten, että osahankkeessa 1 tarkastellaan erityisesti pelastusmuodostelmilta vaadittavaa suorituskykyä ja siihen liittyen mitoituskysymyksiä. Suorituskykyvaatimukset vaikuttavat olennaisesti siihen, millainen toimintakyky muodostelmien jäsenillä tulisi olla. Osahankkeen 4 tavoitteena on parantaa työterveyttä ja turvallisuutta kaikkien pelastusalalla työskentelevien henkilöiden osalta. Suorituskyvyn perusteella määritellään myös mitoituskysymyksiä ja mitoitus vaikuttaa olennaisesti siihen, millainen työnkuva pelastushenkilöstöllä on ja millainen koulutusjärjestelmän tulee olla antaakseen valmiudet työnkuvan mukaisten tehtävien tekemiseen. Osahankkeen 3 tarkoituksena on luoda systemaattinen järjestelmä, jolla pelastustoiminnan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuotoksia saadaan otettua nopeasti käyttöön pelastustoimessa. Osahankkeessa 3 tutkitaan myös eri vahvuisten pelastusyksiköiden toimintaa liikenneonnettomuuksissa ja huoneistopaloissa ja tehdään samassa yhteydessä näiden tehtävien kuormittavuuteen liittyviä mittauksia. Tämä raportti koskee vain osahankkeen 1 ensimmäistä osaa eli raportissa tarkastellaan pelastustehtäviä Pronto-tietojen perusteella. Osahankkeessa yksi on suunniteltu tehtäväksi seuraavat kokonaisuudet: 1) Pelastustehtävien tarkastelu Pronto-tietojen perusteella 2) Sairaankuljetustehtävien määrittely 3) Pelastusyksiköiden suorituskykyvaatimusten määrittely 4) Toimintavalmiusohjeen tarkistaminen 5) Palvelutason pelastustoimintaa koskevan osan määrittely 8 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Osahanke 1 on suunniteltu toteutettavaksi seuraavan aikataulun mukaisesti: Osahanke 1 Joulukuu 2007 tam m ikuu 2008 helm ikuu 2008 m aaliskuu 2008 huhtikuu 2008 toukokuu2008 kesäkuu 2008 heinäkuu 2008 elokuu 2008 syyskuu 2008 lokakuu 2008 m arraskuu 2008 joulukuu 2008 tam m ikuu 2009 helm ikuu 2009 m aaliskuu 2009 huhtikuu 2009 toukokuu 2009 kesäkuu 2009 heinäkuu 2009 elokuu 2009 syyskuu 2009 lokakuu 2009 m arraskuu 2009 joulukuu 2009 1. Pelastustehtävien tarkastelu Pronto-tietojen perusteella 2. Sairaankuljetustehtävien tarkastelu 3. Pelastusyksiköiden suorituskykyvaatimukset 4. Toimintavalmiusohjeen tarkistaminen 5. Palvelutason pelastustoimintaa koskevan osan määrittely Tässä raportissa on tarkoituksena tarkastella pelastustehtävien määrää, laatua ja jakautumista vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan ainoastaan Pronto-tietokannan tietojen perusteella. Raportissa tarkastellaan myös pelastustehtävien määrää ja kestoa paloasemittain käyttäen aineistona Pronto-tietokannan hälytystietoraportteja. Näiden lisäksi raporttiin on kerätty pelastuslaitosten miehitettyjen paloasemien vahvuustietoja. Nämä tiedot on kysytty pelastuslaitoksilta tai kerätty pelastuslaitosten ylläpitämiltä internet-sivuilta. Raportin pohjalta on tarkoitus tehdä tarkempi suunnitelma siitä, miten pelastusyksiköiden ja -muodostelmien suorituskykyä on tarpeen tutkia, jotta pystytään tekemään osahankkeen kolmas vaihe eli määrittämään suorituskykyvaatimukset pelastusyksiköille ja muodostelmille yleisemminkin. Suorituskykyvaatimukset vaikuttavat olennaisesti myös toimintavalmiusohjeen tarkistamiseen sekä pelastustoiminnan palvelutasoon. Tässä osahankkeessa mitoitusperusteita ja suorituskykyvaatimuksia tarkastellaan varsinaisten pelastuslaissa määriteltyjen pelastustehtävien perusteella. Tiedot perustuvat Pronto-onnettomuustietokantaan. Tietokannassa on koko maan kaikki pelastustehtävät, jotka tietokantaan on täytetty vuosilta 1996 - 2007. Kaiken kaikkiaan onnettomuustietoja on n. 913 000:sta tehtävästä. Pronto-tietokannan tiedot täyttää pelastustoiminnan johtaja tai joku muu toimintaan osallistunut pelastusviranomainen. Tässä selvityksessä käytetään Pronto-tietoja vuosilta 1996-2007. Kyseessä ei ole otos aineistosta vaan selvityksessä käytetään koko havaintoaineistoa eli kaikkia Prontoon kirjattuja pelastustehtäviä kyseisinä vuosina. On syytä korostaa, että taulukoissa on esitetty nimenomaan pelastuslain mukaisiin tehtäviin liittyviä tilastotietoja. Pelastustoimi tekee myös muita kuin pelastuslain mukaisia tehtäviä. Keskeisin näistä on sairaankuljetus. Sairaankuljetusta on tarkoitus 9 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky selvittää omana kokonaisuutenaan, koska Pronto-tietokannassa ei ole mukana sairaankuljetustehtäviä. Sen sijaan ensivastetehtävät ovat mukana tämän selvityksen tiedoissa. Lähtökohtana tässä selvityksessä on se, että sairaankuljetukseen käytettävät voimavarat eivät saa olla pois pelastustoimen valmiuksista toisin sanoen samoja palomiehiä ei tule lukea samanaikaisesti sairaankuljetus- ja pelastusvalmiuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 1+3-vahvuinen (esimies, konemies ja työpari) pelastusyksikkö on kyseessä vain silloin, kun valmius on olemassa pääsääntöisesti koko ajan. Sen sijaan, jos on niin, että esim. edellä mainitusta 1+3-vahvuisesta pelastusyksiköstä käytetään kahta palomiestä sairaankuljetuksessa jatkuvasti, puhumme palokunnan 1+1- vahvuisesta pelastusyksiköstä, jonka toimintaan sairaankuljetuksessa toimivat osallistuvat, jos sattuvat olemaan vapaana. 2 Pelastushenkilöstön mitoituksen ja suorituskyvyn perusteita Pelastustoimessa toimitaan muodostelmilla ts. pelastusyksikön, -joukkueen tai - komppanian tulee kyetä suoriutumaan joistakin tehtäväkokonaisuuksista. Tässä osahankkeessa näkökulma on sellainen, että suorituskyky koskee pelastusmuodostelmaa ja mitoitus henkilöstön määrää ja laatua. Henkilöstön määrä ja laatu vaikuttavat pelastusyksikön suorituskykyyn esim. niin, että savusukellukseen kykenee vain yksikkö, jossa on vähintään neljä savusukelluskelpoista henkilöä. Jos yksikössä ei ole vähintään neljää savusukelluskelpoista henkilöä, yksikkö ei kykene savusukellukseen eikä pelastamaan mahdollisesti sisällä olevia uhreja vaan pystyy ainoastaan sammuttamaan paloa ulkoapäin. Tämän raportin näkökulma on erityisesti pelastusyksikön eli ensimmäisen paikalle tulevan muodostelman suorituskyvyssä. Raportissa ei sinänsä selvitetä eri pelastustehtävien yksilölle aiheuttamaa fyysistä tai psyykkistä kuormitusta vaan kyseessä on Pronto-selvitys, jonka tarkastelukulma tähtää nimenomaan siihen, millaisia pelastustehtäviä pelastuslaitoksilla on ja millaisia voimavaroja miehitetyillä paloasemilla on käytössään pelastustoiminnan aloittamista varten. Raportissa tarkastellaan erityisesti niiden pelastustehtävien osuutta, joissa pelastusmuodostelman tulisi kyetä selviytymään pelastussukellustehtävästä tai korkealla työskentelystä kiireellisessä tilanteessa. Kiireellisellä tilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa korkealla työskentely on tehtävä välittömästi ja siihen liittyy savusukellukseen rinnastettava tehtävä. 10 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Yleinen ajatuskulku pelastustoimessa on ollut sellainen, että pelastusyksikön on kyettävä pelastussukellustehtävään. Sen sijaan ei ole juurikaan keskusteltu siitä, miten usein pelastusyksikön todellisuudessa on kyettävä pelastussukellustehtävään. Eräs peruste, jota tässä keskustelussa on käytetty, on se, että koskaan ei voida tietää, milloin pelastussukellustehtävä tulee eteen. Tämä on tietenkin totta ja voidaan todeta, että pelastussukellustehtävä saattaa tulla eteen esim. kerran viikossa, kerran vuodessa tai kerran kymmenessä vuodessa riippuen alueesta, missä työskennellään. Tällöin olennaista onkin miettiä sitä, millainen valmius eri alueilla tulisi olla. Pelastuslain mukaan pelastustoimen palvelutason on vastattava onnettomuusuhkia ja oltava uhkiin nähden riittävä. Tämä tarkoittaa sitä, että uhkien perusteella määritetään pelastustoimen palvelutaso. Tämä lähtökohta on pelastuslaitosten ja –henkilöstön toimintakykyhankkeen lähtökohta. Edellä mainittu lähtökohta toteutuu myös käytännössä, koska pelastustoimen uhkien arviointi perustuu laskennallisiin onnettomuustodennäköisyyksiin ja jo määritelmällisesti pelastustoimen suorituskyky vaihtelee alueesta ja sen onnettomuusuhista riippuen. Toimintavalmiusohjeen mitoitusperusteet ovat hyvin karkeat eikä toimintavalmiusohjeessa oteta huomioon muuttuvia tekijöitä kuten esim. vuorokaudenaikaa tai vuodenaikaa. Pelastusalalla on totuttu ajattelemaan, että pelastusyksikkö kykenee toimimaan kaikissa pelastustehtävissä riippumatta siitä, millaisia tehtävät todellisuudessa ovat. Ei myöskään ole määritelty mitään systemaattista tapaa arvioida pelastusmuodostelmien vaatimuksia erilaisilla alueilla. Pelastustoimen palvelutason on oltava riittävä onnettomuusuhkiin verrattuna. Pelastustoimen palveluja tarjotaan ensisijaisesti onnettomuuksien ehkäisemiseksi ennalta sekä tietenkin silloin, kun ihmiset joutuvat onnettomuuteen tai onnettomuusvaaraan tai kun onnettomuus uhkaa omaisuutta tai ympäristöä. Jotta tällaista palvelua voidaan tarjota, on tietenkin varauduttava erilaisiin onnettomuusuhkiin. Tämän takia pelastustoimessa tehdään lakisääteistä uhkien arviointia ja sen perusteella pelastustoimen alue määrittelee kuntia kuultuaan pelastustoimen palvelutason. Pelastustoimen mitoitus edellyttää siis sen tarkastelua, millaisia onnettomuusvaaroja alueella esiintyy ja kuinka usein. Edelleen on tärkeää tietää, milloin onnettomuudet todennäköisesti tapahtuvat ja mitä se edellyttää pelastustoimen palveluilta. Kolmanneksi on tärkeää arvioida, missä onnettomuudet todennäköisimmin tapahtuvat. Pelastustoimintaa ohjaavana keskeisimpänä ohjeena on toimintavalmiusohje. Toimintavalmiusohjeessa on esitetty keskeiset perusteet uhkien arvioimiseksi. Pelastustoimen ns. ruutuaineiston avulla määritellään pelastustoimessa käytettävät riskialueet. Riskialueet on määritelty valtakunnallisesti samoilla perusteilla ja sen perusperiaatteena on asukas- ja rakennustiheys 250 x 250 metrin ruudulla sekä 11 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky liikenneonnettomuustodennäköisyys kilometrin tieosuudella. Lukuarvot on määritelty laskennallisen onnettomuustodennäköisyyden perusteella. Toimintavalmiusohjeen mukaiset riskialueet on määritelty valmiiksi koko valtakuntaa silmällä pitäen. Tällä tavoin tehty riskialuemäärittely soveltuu lähinnä arviointikeinoksi pelastustoimen pienille ns. päivittäisille onnettomuuksille, joihin vastataan normaaleilla päivittäisillä pelastustoimen valmiuksilla. Tämän lisäksi toimintavalmiusohjeessa on edellytetty, että alueella määritellään erityiset riskikohteet erikseen, koska ne vaativat tavallisesti normaalista poikkeavia voimavaroja. Voimavaroja kerätään tällöin ympäristöstä lähimpien tarkoituksenmukaisten yksiköiden periaatteella. Toimintavalmiusohjeessa on riskialueen perusteella määritetty se, missä ajassa ensimmäisen pelastusyksikön tulisi saavuttaa onnettomuuskohde. Samalla on määritelty myös se, missä ajassa pelastusjoukkueen tulisi saavuttaa onnettomuuskohde. Toimintavalmiusohje ei kuitenkaan ota huomioon esim. eri vuorokauden aikoja, kesä- tai talviolosuhteita tai muitakaan ns. dynaamisia tekijöitä. Tämä on tarkoittanut sitä, että pelastuslaitosten valmiudet erityisesti päätoimisten palokuntien osalta ovat sellaisia, että työvuoroissa on täsmälleen sama vahvuus kaikkina vuorokauden aikoina. Tässä mielessä on monissa yhteyksissä noussut esiin kysymys, vastaako valmius onnettomuusuhkiin riittävällä tavalla eli tapahtuuko Suomessa onnettomuuksia suhteellisen tasaisesti eri vuorokauden aikoina tai kesä- ja talviolosuhteissa. Toinen huomionarvoinen asia on se, että toimintavalmiusohjeessa pelastusyksikön vähimmäisvahvuus alueesta riippumatta on 1+3. Tämä perustuu siihen, että pelastusyksikkö kykenisi vastaamaan ja ainakin aloittamaan toiminnan rajallisissa tulipaloissa, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa, liikenneonnettomuuksissa sekä pintapelastustehtävissä. Toimintakykyhankkeen mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset – osahankkeen yksi tavoitteista on pelastustehtävien tarkastelu, jolloin saamme kuvan siitä, millaisia tehtäviä pelastustoimella on. Tämän lisäksi pelastustehtävän laatua pyritään määrittämään käytetyn pelastustoimintamenetelmän kautta. Tarkoituksena on määritellä tehtävät, joissa mahdollisesti vaaditaan pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä ja tehtävät, joissa ei niitä vaadita. Tämän jälkeen tarkastellaan tehtävien ajallista vaihtelua sekä pelastustoimen alueittain hälytystehtävien määrää ja kestoa paloasemittain. Tämä antaa kuvaa siitä, kuinka paljon 24 tunnin työvuorosta menee operatiivisiin tehtäviin. Pelastustoimen alueittain tarkastellaan nykyisiä voimavaroja suhteessa paloasemien tehtäviin ja erityisesti siihen, kuinka paljon pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttäviä tehtäviä on. 12 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Lopuksi on tarkoitus nostaa esille keskeisiä kysymyksiä keskustelun ja työn jatkamisen pohjaksi. 3 Pelastustehtävät valtakunnallisesti Pronto-tietokannan mukaan pelastustehtävien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1996 vuoteen 2007 mennessä. Vuonna 1996 pelastustoimen tehtäviä oli runsaat 49 000 ja vuonna 2007 niitä oli yli 104 000. Pääasiallinen kasvu on tapahtunut kolmessa tehtävätyypissä. Eniten on kasvua tapahtunut ensivastetehtävien määrässä eli ne ovat yli viisinkertaistuneet vuodesta 1996 vuoteen 2007 mennessä. Tarkistus- ja varmistustehtävien määrä on lähes kaksinkertaistunut samassa ajassa ja tehtävämäärä liikenneonnettomuuksissa on lähes kolminkertaistunut. Yhdessä edellä mainitut tehtävät muodostivat vuonna 1996 n. 56 prosenttia kokonaistehtävämäärästä ja vuonna 2007 n. 70 prosenttia kokonaistehtävämäärästä. Taulukko 1 Pelastus- ja ensivastetehtävät 1996 - 2007. 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 räjähdys vaar. Onn. virk. Apu.t muu pel. T eläin. Pel ihm. Pel. öljyvah. li.vä.palo avuna. T luon. Onn. vah. Tor. T maaspalo rakpalo muu palo liik. Onn. ensivaste tark.varm. 13 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pelastustehtävien suhteellinen jakautuminen on esitetty taulukossa 2. Pelastustoimen alueittain tehtävärakenteessa on suhteellisen pieniä alueellisia eroja. Liitteessä 1 on esitetty pelastustehtävien suhteellinen jakautuminen pelastustoimen alueittain. Taulukko 2 Pelastustehtävien suhteellinen jakautuminen tehtäväluokittain 1996 - 2007. 29,6 0,0 20,2 0,00,8 3,5 0,9 3,7 3,6 9,8 2,9 0,3 1,8 2,5 0,0 4,94,3 3,2 4,5 3,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta r k.v arm . mu u t ark . rak pa lo li.v ä.p alo ma as pa lo mu u p alo räj äh dy s ihm . P el. elä in. Pe l va ar. O nn . ölj yv ah . liik . O nn . luo n. On n. va h. To r. T mu u p el. T av un a . T vir k. Ap u.t yh t. t oim .t en siv as te so rtu ma Alueellisesti tarkasteltuna pelastustehtävät ovat lisääntyneet eniten Itä-Uudenmaan pelastustoimen alueella eli 3,7-kertaisesti ja vähiten Helsingissä eli 1,6-kertaisesti vuoden 1996 tasosta vuoteen 2007. Taulukossa 3 on esitetty pelastustehtävien määrien lisääntyminen pelastustoimen alueittain vuodesta 1996 vuoteen 2007. Taulukko 3 Pelastustehtävien lisääntyminen pelastustoimen aluettain vuodesta 1996 vuoteen 2007. 3,7 3,0 2,8 2,5 2,4 2,3 2,3 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9 1,8 1,7 1,6 2,1 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Itä -U us im aa Et el ä- K ar ja la K ai nu u Pä ijä t-H äm e K es ki -S uo m i Lä ns i-U us im aa Pi rk an m aa K es ki -U us im aa Et el ä- Po hj an m aa Po hj an m aa K es ki -P oh ja nm aa K ym en la ak so Va rs in ai s- Su om i Po hj oi s- Sa vo K ok o m aa Sa ta ku nt a O ul u- K oi lli sm aa Et el ä- Sa vo Jo ki la ak so t Po hj oi s- K ar ja la La pp i K an ta -H äm e H el si nk i 14 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että tehtävämäärät ovat lisääntyneet pääsääntöisesti kaikissa tehtäväluokissa absoluuttisena määränä. Taulukossa 4 on esitetty Pronto- onnettomuustietokannan mukaisten tehtävien lukumäärä 1996 - 2007. Taulukko 4 Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 1996 - 2007. 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 tar k.v arm . en siv as te liik . O nn . mu u p alo rak pa lo ma as pa lo va h. To r. T luo n. On n. av un a. T li.v ä.p alo ölj yv ah . ihm . P el. elä in. P el mu u p el. T vir k. Ap u.t va ar. O nn . räj äh dy s 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Edellä mainitut tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. onnettomuudet - tulipalot - rakennuspalo = rakpalo, - liikennevälinepalo = li.vä.palo, - maastopalo = maaspalo, - muu tulipalo = muu palo - muut onnettomuudet - liikenneonnettomuus = liik. Onn., - öljyvahinko = öljyvah., - vaarallisten aineiden aiheuttama onnettomuus = vaar.Onn., - luonnononnettomuus = luon. Onn, - räjähdys/räjähdysvaara = räjähdys 15 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 2. tehtävät - tarkastus- ja varmistustehtävät = tark. varm. - automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävät - palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävät - muut tarkastus- ja varmistustehtävät - muut tehtävät - ensivastetehtävät = ensivaste - ihmisen pelastaminen = ihm.Pel. - eläimen pelastaminen = elain. Pel - vahingontorjuntatehtävät = vah. Tor. T - avunantotehtävät = avuna.T - muut pelastustehtävät = muu pel. T 3. viranomaisen avustaminen. - virka-aputehtävät = virk. Apu.t - yhteistoimintatehtävät Onnettomuudet ovat selkeitä onnettomuustilanteita, jotka edellyttävät pelastustoimen välitöntä reagointia. Onnettomuudet jaetaan tulipaloihin ja muihin onnettomuuksiin. Tulipaloja on neljä ryhmää eli rakennuspalo, liikennevälinepalo, maastopalo ja muu tulipalo. Muihin onnettomuuksiin kuuluvat liikenneonnettomuus, öljyvahinko, vaarallisten aineiden onnettomuus, luonnononnettomuus, räjähdys/räjähdysvaara ja sortuma/sortumavaara. Sortuma/sortumavaara on lisätty onnettomuustietokantaan vuonna 2006 ja kahden vuoden aikana eli 2006 ja 2007 koko valtakunnassa on ollut 12 tähän luokkaan kuuluvaa tehtävää. Tehtävät ovat sellaisia, jotka tavallisesti edellyttävät välitöntä reagointia mutta niiden joukossa on myös tehtäviä, jotka eivät ole varsinaisesti samalla tavoin kiireellisiä kuin onnettomuustilanteet. Tehtävät jaetaan tarkastus- ja varmistustehtäviin ja muihin tehtäviin. Tarkastus- ja varmistustehtävät jaetaan edelleen automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäviin, palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtäviin sekä muihin tarkastus- ja varmistustehtäviin. Vuoden 2004 alusta tarkastus- ja varmistustehtävät alettiin jakaa tarkastus- ja varmistustehtäviin ja muihin tarkastus- ja varmistustehtäviin. Edelleen vuoden 2007 alusta automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävistä haluttiin erotella palovaroittimen aiheuttamat tarkastus- ja varmistustehtävät. Tällä hetkellä siis erotellaan automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat tehtävät, palovaroittimien aiheuttamat tehtävät ja muut tarkastus- ja varmistustehtävät. Muista tarkastus- ja varmistustehtävistä esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa palo on alkusammutuksella sammutettu ja palokunta on hälytetty paikalle. Kaiken kaikkiaan tarkastus- ja varmistustehtäviä voidaan mitoituksen kannalta tarkastella yhtenä kokonaisuutena, koska pelastustoimen yksikkö tai yksiköt käyvät paikalla mutta 16 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky todellisuudessa kohteessa ei ole varsinaista sammutus- tai pelastustehtävää. Tässä selvityksessä tarkastus- ja varmistustehtäviä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Muut tehtävät jaetaan ensivastetehtäviin, ihmisen pelastamiseen, eläimen pelastamiseen, vahingontorjuntatehtäviin, avunantotehtäviin ja muihin pelastustehtäviin. Muut pelastustehtävät ovat siis sellaisia, jotka eivät kuulu onnettomuuksien mihinkään ryhmään eivätkä tehtävien muihin tehtäväryhmiin. Viranomaisen avustamistehtävät jakautuvat virka-aputehtäviin ja yhteistoimintatehtäviin. 4 Tehtävien ja suorituskyvyn yhteys Pelastusyksikön suorituskykyyn vaikuttavat keskeisimmin pelastusyksikön toimintavalmiusaika ja henkilövahvuus. Erityisesti tässä selvityksessä on tarkoitus tuoda esiin, milloin pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti on tehty ja milloin ei. Pronto-luokittelun avulla voidaan arvioida, että pelastusyksikkö saattaa joutua tekemään pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä rakennuspaloissa, muissa tulipaloissa, vaarallisten aineiden aiheuttamissa onnettomuuksissa, räjähdyksissä / räjähdysvaaratilanteissa, ihmisen pelastamistehtävissä ja muissa pelastustehtävissä. Sen sijaan maastopaloissa, liikennevälinepaloissa, liikenneonnettomuuksissa, luonnononnettomuuksissa, öljyvahingoissa, tarkastus- ja varmistustehtävissä, vahingontorjuntatehtävissä, avunantotehtävissä ja ensivastetehtävissä ei tehdä pelastussukellusta tai kiireellistä korkealla työskentelyä. Taulukon 5 prosenttiluvut pitävät sisällään ne tehtäväluokat pelastustoimen kaikista tehtävistä, joissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä saatetaan tehdä. Taulukossa 6 on mainittu kyseisiin tehtäväluokkiin kuuluneet pelastustehtävät pelastustoimen alueittain 2004 - 2007. 17 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 5 Rakennuspalojen, muiden tulipalojen, vaarallisten aineiden onnettomuuksien, räjähdysten/räjähdysvaaratilanteiden, ihmisten pelastamistehtävien ja muiden pelastustehtävien prosenttiosuus pelastustoimen kaikista tehtävistä 1996 - 2007. 17,1 16,2 15,8 14,1 14,0 12,8 13,8 13,1 11,9 11,3 10,9 11,3 13,1 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 KA Taulukko 6 Rakennuspalojen, muiden tulipalojen, vaarallisten aineiden onnettomuuksien, räjähdysten/räjähdysvaaratilanteiden, ihmisen pelastamistehtävien ja muiden pelastustehtävien prosenttiosuus pelastustoimen kaikista tehtävistä 2004 - 2007. 2004-2007 18,0 9,3 9,8 17,4 9,5 10,2 10,5 10,7 10,8 10,9 11,0 11,1 11,1 11,2 11,2 11,11,3 2 11,7 12,3 12,6 12,9 13,1 13,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 Ka in uu La pp i Ke sk i-U us im aa Et elä -P oh jan ma a Ka nt a- Hä me Ou lu- Ko illi sm aa Va rs in ais -S uo mi Sa ta ku nt a Ko ko m aa Ke sk i-S uo m i Po hj an ma a Lä ns i-U us im aa Et elä -S av o Pä ijä t-H äm e Po hj ois -S av o Ke sk i-P oh jan ma a He lsi nk i Jo kil aa ks ot Itä -U us im aa Po hj ois -K ar jal a Et elä -K ar jal a Ky me nla ak so Pi rk an ma a 18 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 7 Rakennuspalojen, muiden tulipalojen, vaarallisten aineiden onnettomuuksien, räjähdysten/räjähdysvaaratilanteiden, ihmisen pelastamistehtävien ja muiden pelastustehtävien lukumäärät 1996 - 2007. 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 muu palo rakpalo ihm. Pel. muu pel. T vaar. Onn. räjähdys Edellä mainittujen tehtävien suhteellinen osuus on siis laskenut mutta niiden lukumäärät ovat lisääntyneet. Yhteensä siis tehtäviä, joissa pelastussukellusta on saatettu tarvita, on ollut tarkastelujaksolla 119 187 tehtävää 912 776:stä tehtävästä eli 13,1 prosenttia tehtävistä. Todellisuudessa kaikissa edellä mainituissa tehtävissä ei tehdä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä. Pronto-tietojen mukaan pelastussukellusta eli savu-, kemikaali- ja vesisukellusta tai pintapelastusta on tehty alle neljässä prosentissa pelastustehtäviä (taulukko 8). 19 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 8 Pelastussukellus- ja pintapelastustehtävien suhteellinen osuus kaikista pelastustehtävistä 1996 - 2007. 4,0 3,8 3,7 3,1 3,0 2,5 2,5 2,3 2,1 1,8 1,6 1,6 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Taulukko 9 Pelastussukellus- ja pintapelastustehtävien lukumäärä 1996 - 2007. 1970 1968 1926 1828 1990 2070 2028 1928 1701 1670 1678 1677 0 500 1000 1500 2000 2500 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Varsinaisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaatineiden tehtävien määrittäminen edellyttää rakennuspaloissa, muissa tulipaloissa, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa, räjähdyksissä/räjähdysvaaratilanteissa ja muissa pelastustehtävissä käytettyjen ensisijaisten pelastustoimintamenetelmien analysointia ja ihmisen pelastamistehtävissä sen analysointia, mistä pelastaminen on tehty. Tämä analysointi on tehtävä, koska kaikissa tilanteissa ei tehdä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä. 20 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 4.1 Tulipalot Pronto-tietojärjestelmässä on listattu käytettyjä pelastustoimintamenetelmiä seuraavasti: 01 Savusukellus Rökdykning 02 Kemikaalisukellus Kemikaliedykning 03 Vesisukellus Vattendykning 04 Pintapelastus Ytbärgning 05 Pelastaminen konetikkailla Räddning med maskinstege 06 Pelastaminen kannettavilla tikkailla Räddning med bärbara stegar 07 Pelastaminen nostolavalla Räddning med hävare 08 Pelastaminen köyttä käyttäen Räddning med användning av brandlina Selite muuttunut 1.1.2008 09 Irrottaminen Löstagning 10 Murtaminen Inbrytning 11 Raivaus Röjning 12 Savutuuletus Rökventilering 13 Imeytys Utsugning 14 Vuodon tukkiminen Tilltäppande av läcka 15 Neutralointi Neutralisering 16 Leviämisen estäminen Hindrande av spridning 17 Vaarallisen aineen poisto Avlägsnande av farligt ämne 18 Vaahdotus Beläggning med skum 26 Sammutus vedellä jäähdyttämällä Släckning genom kylning med vatten 19 Muu jäähdytys Annan kylning 20 Laimennus Utspädning 21 Ensihoito Akutvård 22 Imurointi Uppsugning 23 Puomitus Utläggning av länsor 24 Kerääminen Uppsamling 25 Lisävahingon estäminen Förhindrande av ytterligare skador 98 Ei toimenpiteitä Inte åtgärder Lisätty 1.1.2004 99 Muu Annan 21 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä saatetaan tarvita pelastustoimintamenetelmissä 1-11, 14,16,17 ja 26, koska niissä palo on pelastustoimintamenetelmän mukaan sellainen, johon on tehty pelastussukellus tai joissa ihmisiä saatetaan vielä pelastaa tai joissa tilanne voi olla nopeasti laajenemassa ja saatavissa pelastussukelluksella hallintaan. Jos pelastustoimintamenetelmänä on mainittu edes yksi näistä, on tehtävä laskettu sellaiseksi, jossa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä on saatettu tehdä. Muut menetelmät ovat sellaisia, joissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä ei todennäköisesti tarvita, koska käytetyn pelastustoimintamenetelmän mukaan kyse on joko ulkoapäin sammuttamisesta, vakiintuneen tilanteen hallinnasta tai jo sammuneen palon jälkitorjuntatoimenpiteistä. 4.1.1 Rakennuspalot Jokaisessa rakennuspalossa on käytetty pääasiallisina pelastustoimintamenetelminä joitakin edellä mainituista luokista. Tässä tarkastelussa on käyty läpi kaikki rakennuspaloissa käytetyt pelastustoimintamenetelmät vuosina 1996 - 2007. Rakennuspaloja on ollut n. 41 500 mainittuna ajanjaksona. Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä (luokat 1-11,14, 16, 17 ja 26) on mahdollisesti tarvittu taulukossa 10 esitetysti niissä rakennuspaloissa, joissa pelastustoimintamenetelmä on mainittu. Taulukko 10 Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävien tehtävien suhteellinen osuus (%) rakennuspaloissa 1996 - 2007 niissä tehtävissä, joissa pelastustoimintamenetelmä on mainittu. 83,9 84,9 84,2 85,8 84,3 79,5 79,8 78,7 67,0 61,4 57,1 55,1 74,2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 KA 22 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 11 Käytetyt pelastustoimintamenetelmät rakennuspaloissa 1996 - 2007. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Sa vu su ke l lu s Sa mm utu s v ed el l ä j ää hd ytt äm äll ä Ei ma ini nta a m en ete lm äs tä Ra iva us Sa vu tuu let us Mu u Ei toi me np ite itä Le viä mi se n e stä mi ne n Lis äv ah ing on es täm ine n Mu rta mi ne n Mu u j ää hd yty s Va ah do tus Va a r. ain ee n p ois to Irr ott am ine n En sih oit o Vu od on tu kk im ine n Ke rää mi ne n Ke mi ka ali su ke llu s Pe las tam ine n k an ne tta v il la tik ka illa La im en nu s Im ey tys Ne utr alo int i Im uro int i 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Käytetyin pelastustoimintamenetelmä rakennuspaloissa on ollut savusukellus. Savukelluksen osuus on laskenut tarkastelukaudella ollen suurimmillaan vuonna 1999 (47 %) ja pienimmillään vuonna 2007 (32 %). Absoluuttisena lukumääränä mitattuna enimmillään savusukelluksia on ollut vuonna 1996 (1 535 kpl) ja pienimmillään vuonna 2005 (1 271 kpl). On kuitenkin huomattava, että 1996-2007 n. 16,5 prosentissa (6 843 kpl) rakennuspaloja pelastustoimintamenetelmää kuvaava kohta on jätetty täyttämättä. Nämä runsaat 6 800 rakennuspaloa tulisi käydä läpi tarkemmin, jotta voisimme vetää johtopäätöksiä siitä, millaisia tehtäviä ne ovat olleet. Tämän takia tarkastelussa on otettu huomioon vain ne tehtävät, joissa pelastustoimintamenetelmää kuvaava kohta on täytetty. Vuosien 1996-2007 rakennuspaloista luokkiin 1-11, 14, 16, 17 ja 26 kuuluneiden menetelmien osuuden keskiarvo on n. 74 prosenttia toisin sanoen pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä on todennäköisesti tarvittu 74:ssä prosentissa rakennuspaloja. 23 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 4.1.2 Muu tulipalo Muita tulipaloja on ollut 1996-2007 kaiken kaikkiaan 44 573 kpl ja pelastustoimintamenetelmää kuvaava kohta on jätetty tyhjäksi lähes 40 prosentissa tehtävistä eli kaiken kaikkiaan 17 797 tapauksessa. Alla olevissa taulukoissa edellä mainitut 40 prosenttia tehtävistä on jätetty laskennasta pois kokonaan. Luokkiin 1-11, 14, 16, 17 ja 26 kuuluneita tehtäviä eli pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttäviä tehtäviä on ollut 1996-2007 keskimäärin n. 35,5 prosentissa tehtävistä. Vuosittain em. luokkiin kuuluvien tehtävien suhteellinen osuus on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12 Muissa tulipaloissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä todennäköisesti edellyttäneiden tehtävien suhteellinen osuus (%) 1996 - 2007 niissä tehtävissä, joissa pelastustoimintamenetelmä on mainittu. 56,5 53,0 53,7 54,7 52,6 45,3 43,0 43,7 29,9 25,8 20,4 18,9 35,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 KA 26 776 tehtävässä, jossa pelastustoimintamenetelmä on mainittu, käytetyin pelastustoimintamenetelmä on ollut vedellä jäähdyttäminen. Tämän jälkeen raivaus ja muu jäähdytys ovat olleet lähimain samalla tasolla ja kolmannessa ryhmässä luokka muu, leviämisen estäminen ja savusukellus. 24 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 13 Käytetty menetelmä niissä tehtävissä (26 776 kpl), joissa se on mainittu. .2 Muut onnettomuudet messa oon tilastoitu 006 lähtien ja niitä oli koko maassa 4 vuonna 2006 ja 8 vuonna 2007. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Sa vu su ke l lu s Ke mi ka ali su ke llu s Pe las tam ine n n os tol av a ll a Pe las tam ine n k an ne tta v il la tik ka illa Irr ott am ine n Mu rta mi ne n Ra iva us Sa vu tuu let us Im ey tys Pu om itu s Vu od on tu kk im ine n Ne ut ral oin ti Le viä mi se n e stä mi ne n Va ar all ise n a ine en po ist o Va ah do tus Mu u j ää hd yty s La im en nu s En sih oit o Im uro int i Ke rää mi ne n Lis äv ah ing on es täm ine n Sa mm utu s v ed el l ä j ää hd ytt äm äll ä Ei to im en pit eit ä Mu u 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 4 Vaarallisten aineiden aiheuttamia onnettomuuksia ja räjähdyksiä tapahtuu Suo melko harvoin. Oheisessa taulukossa on poimittu kaikki vaarallisten aineiden aiheuttamat onnettomuudet ja räjähdykset 1996-2007. Sortumia on Pront 2 25 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 14 Vaarallisten aineiden aiheuttamat onnettomuudet ja räjähdykset/räjähdysvaarat Suomessa 1996 - 2007 (kpl). 170 159 183 187 224 195 162 176 217 225 260 222 25 29 19 31 26 14 17 23 17 34 23 24 0 50 100 150 200 250 300 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 vaar. Onn. räjähdys Vaarallisten aineiden aiheuttamat onnettomuudet, räjähdykset ja sortumat on laskettu 100-prosenttisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttäneiksi tehtäviksi, vaikka niissä ei kaikissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä tehdäkään. 4.3 Muut tehtävät 4.3.1 Muu pelastustehtävä Muita pelastustehtäviä on ollut tarkastelujaksolla 8 050, joista 3 857:ssa eli 47,9 prosentissa on jätetty pelastustoimintamenetelmää kuvaava kohta tyhjäksi ja niitä tehtäviä ei ole laskettu mukaan seuraavissa taulukoissa. Näiden tehtävien osalta pitää käydä läpi onnettomuusselosteet ennen kuin niistä voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Muiden pelastustehtävien pelastustoimintamenetelmät 1996-2007 on esitetty taulukossa 15 absoluuttisina lukumäärinä. 26 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 15 Muissa pelastustehtävissä käytetty ensisijainen pelastustoimintamenetelmä 1996 - 2007. 0 50 100 150 200 250 300 350 Sa vu su ke l lu s Ke mi ka ali su ke llu s Ve sis uk ell us Pin tap ela stu s Pe las tam ine n k on eti kk ail la Pe las tam ine n k an ne tta v il la tik ka illa Pe las tam ine n n os tol av all a Pe las tam ine n k öy ttä kä ytt äe n Irr ott am ine n Mu rta mi ne n Ra iva us Sa vu tu ule tus Im ey tys Vu od on tu kk im ine n Le viä mi se n e stä mi ne n Va ar all ise n a ine en po ist o Ne ut ral oin ti La im en nu s Va ah do tus Mu u j ää hd yty s En sih oit o Im ur oin ti Pu om itu s Ke rää mi ne n Lis äv ah ing on es täm ine n Sa mm utu s v ed el l ä j ää hd ytt äm äll ä Ei to im en pit eit ä Mu u 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Pelastustoimintamenetelmä on kuitenkin raportoitu 4 193:ssä tehtävässä eli 52,1 prosentissa ja niiden mukaan tarkastelujaksolla keskimäärin 29,6 prosenttia tehtävistä kuuluu luokkiin 1-11, 14, 16, 17 ja 26 eli niissä pelastussukellusta, pintapelastusta tai korkealla työskentelyä on tehty tai niissä onnettomuus on ollut vielä nopeasti laajenevassa vaiheessa tai ihmisiä on vielä saatettu pelastussukelluksella tai korkealla työskentelyllä pelastaa. 27 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 16 Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaatineiden muiden pelastustehtävien suhteellinen osuus (%) kaikista luokkaan muut pelastustehtävät kuuluneista tehtävistä. 35,4 38,2 37,0 36,9 34,5 29,6 27,3 32,0 19,6 22,2 24,6 22,7 29,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 KA 4.3.2 Ihmisen pelastaminen Ihmisen pelastaminen on jaettu seuraaviin luokkiin: 1. Pelastaminen veden varasta/pelastussukellus 2. Pelastaminen loukusta, kuilusta, sortumasta tai kaivosta 3. Pelastaminen vaaraa aiheuttavasta paikasta tai tilanteesta 4. Maastopelastustehtävä 5. Muu pelastustehtävä 6. Pelastaminen paikasta, josta ei aiheudu välitöntä vaaraa 7. Hissistä pelastaminen Ihmisen pelastamistehtävistä luokat 1-3 ovat sellaisia, joissa pelastussukellus- tai korkealla työskentelyvalmiutta mahdollisesti tarvitaan. Luokat 4-7 ovat sellaisia, joissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä ei todennäköisesti tehdä. Ihmisen pelastamistehtäviä on ollut tarkastelujaksolla n. 22 500. Taulukossa 17 sinisellä palkilla eli vuosittain lukumääräisesti pienemmällä palkilla on tehtävät, jotka kuuluvat luokkiin 1-3. Punaisella eli jälkimmäisellä palkilla on luokkiin 4-7 kuuluvat tehtävät. Taulukossa 18 esitetyllä tavalla ihmisen pelastamistehtävissä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä on saatettu tehdä tarkastelujaksolla n. 37:ssa prosentissa ihmisen 28 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky pelastamistehtävistä. Mainittakoon, että luokkiin 1-3 kuuluneista 8 384:sta tehtävästä pelastustoimintaa kuvaava kohta on jätetty tyhjäksi 3 690 tehtävässä eli 44:ssä prosentissa kyseisiä tehtäviä. Kuitenkin ne on laskettu mukaan taulukoihin 17 ja 18 pelastustehtävän paikan ja luonteen takia. Taulukko 17 Ihmisen pelastamistehtävät 1996 - 2007. Kunkin vuoden ensimmäinen palkki kuuluu luokkaan 1-3 ja jälkimmäinen palkki luokkaan 4-7. 472 570 563 659 677 768 824 722 726 809 804 790 1209 1276 1432 1389 1592 2139 2685 2703 1939 2001 1960 2141 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Taulukko 18 Ihmisen pelastamistehtävien suhteellinen osuuss (%) kaikista ihmisen pelastamistehtävistä, joissa on vaadittu pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä. 39,0 44,7 39,3 47,4 42,5 35,9 30,7 26,7 37,4 40,4 41,0 36,9 37,3 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 KA 29 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 4.4 Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävien tehtävien osuus pelastustehtävistä Tässä luvussa jokainen onnettomuustyyppi, jossa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä on saatettu tehdä, on analysoitu käytetyn pelastustoimintamenetelmän mukaan paitsi ihmisen pelastamistehtävässä pelastustehtävän paikan ja luonteen mukaan. Käytetty pelastustoimintamenetelmä osoittaa sen, onko onnettomuus nopeasti laajenevassa mutta vielä tehokkaalla toiminnalla hallintaan saatavassa vaiheessa vai sellaisessa vaiheessa, jossa lähinnä suojataan muuta omaisuutta tai tehdään varmistavia toimenpiteitä. Edellä mainituilla perusteilla tehdyn analyysin mukaan pelastustoimen tehtävistä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä on lukumääräisesti tarvittu taulukon 19 mukaisesti. Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaatineiden tehtävien lukumäärä on kasvanut n. 35 prosentilla vuodesta 1996 vuoteen 2007. Samana aikana rakennuspalojen, muiden tulipalojen, vaarallisten aineiden onnettomuuksien, räjähdysten/räjähdysvaaratilanteiden, ihmisen pelastamistehtävien ja muiden pelastustehtävien lukumäärä eli niiden tehtävien lukumäärä, joissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä on saatettu tarvita, on kasvanut 8 418:sta 11 707:teen eli n. 39:llä prosentilla. Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaatineiden tehtävien suhteellinen osuus kokonaistehtävämäärästä on esitetty taulukossa 19. Taulukoihin 19 ja 20 on laskettu mukaan vain ne tehtävät, joissa tässä luvussa aiemmin esitetyllä tavalla pelastustoimintamenetelmä on täytetty onnettomuusselosteeseen. Taulukko 19 Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaatineiden tehtävien lukumäärä (sininen) ja kokonaistehtävämäärä (punainen) 1996 - 2007. 3527 3482 3492 3352 3716 4010 4151 4101 3889 4315 4663 4795 47091 50137 50700 57276 64234 79793 78127 81825 80392 91648 101511 101574 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 30 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 20 Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaatineiden tehtävien suhteellinen osuus (%) kokonaistehtävämäärästä 1996 - 2007. 7,5 6,9 6,9 5,9 5,8 5,0 5,3 5,0 4,8 4,7 4,6 4,7 5,6 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 KA Suomessa on tapahtunut sellaisia onnettomuuksia, joissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä on mahdollisesti tehty, keskimäärin n. 13,1 prosenttia tehtävistä (ks. taulukko 5). Pelastustoimintamenetelmäanalyysin perusteella pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttäneiden tehtävien osuus on ollut keskimäärin 5,6 prosenttia (taulukko 20). Jatkossa on olennaista määritellä, millainen pelastusyksikkö kykenee aloittamaan pelastustoiminnan maastopaloissa, liikennevälinepaloissa, liikenneonnettomuuksissa, luonnononnettomuuksissa, öljyvahingoissa, tarkastus- ja varmistustehtävissä, vahingontorjuntatehtävissä, avunantotehtävissä ja ensivastetehtävissä. 5 Pelastustehtävien jakautuminen vuodenajan ja vuorokaudenajan mukaan Tehtävätyypin lisäksi pelastustoimen mitoituksen ja suorituskyvyn kannalta olennaista on tehtävien ja vahinkojen jakautuminen eri vuorokaudenaikoina. Pelastustoimen mitoituksen kannalta merkittävimmässä ohjeessa eli toimintavalmiusohjeessa ei ole selkeästi erotettu eri vuoden- tai vuorokaudenaikoja vaan riskialueet määritellään asukastiheyksien ja rakennusalojen perusteella. Toimintavalmiusohjeessa mainittua vaihtoehtoista tapaa määrittää riskejä, joka perustuu viimeisen viiden vuoden tilastotiedon pohjalle, ei kuitenkaan pelastustoimen alueilla ole tiettävästi käytetty. 31 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Valtakunnallisesti pelastustoimen tehtävät ovat jakautuneet vuodenajan mukaan taulukossa 21 ja vuorokaudenajan mukaan taulukossa 23 esitetysti sekä pelastustoimen alueittain vuodenajan mukaan taulukossa 22 ja vuorokaudenajan mukaan logaritmisella asteikolla mitattuna taulukossa 24. Pelastustoimen tehtäviä on ollut 1996-2007 kesäaikana selvästi enemmän kuin syksyllä tai talvella. Heinäkuussa pelastustoimen tehtäviä on ollut kaikkein eniten ja niitä on ollut 1,6-kertainen määrä helmi-, maaliskuun tehtävämäärään verrattuna. Pelastustoimen alueittain pelastustehtävät ovat jakautuneet samalla tavalla (ks. taulukko 22). Liitteessä 3 on esitetty vuodenajan mukainen vaihtelu pelastustoimen alueittain ja alueiden sisällä kunnittain. Taulukko 21 Pelastustehtävien jakautuminen vuodenajan mukaan valtakunnallisesti 1996 - 2007. 67041 60255 69325 8324288132 98765 87660 78340 7451374185 71259 60180 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 Ta mm iku u He lm iku u Ma ali sk uu Hu hti ku u To uk ok uu Ke sä ku u He inä ku u Elo ku u Sy ys ku u Lo ka ku u Ma rra sk uu Jo ulu ku u 32 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 22 Pelastustehtävien jakautuminen vuodenajan mukaan pelastustoimen alueittain 1996 - 2007 (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 100000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Koko maa yht. Helsinki yht. Länsi-Uusimaa yht. Keski-Uusimaa yht. Itä-Uusimaa yht. Kanta-Häme yht. Päijät-Häme yht. Kymenlaakso yht. Etelä-Karjala yht. Varsinais-Suomi yht. Keski-Suomi yht. Pirkanmaa yht. Satakunta yht. Satakunta yht. Satakunta yht. Etelä-Pohjanmaa yht. Pohjanmaa yht. Keski-Pohjanmaa yht. Etelä-Savo yht. Pohjois-Savo yht. Pohjois-Karjala yht. Jokilaaksot yht. Kainuu yht. Oulu-Koillismaa yht. Lappi yht. Taulukko 23 Pelastustehtävien jakautuminen vuorokaudenajan mukaan valtakunnallisesti 1996- 2007. 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 33 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 24 Pelastustehtävien jakautuminen logaritmisella asteikolla mitattuna pelastustoimen alueittain 1996 - 2007. Vertailukäyränä on valtakunnallinen vuorokaudenajan mukaan vaihteleva käyrä. 1 10 100 1000 10000 100000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Koko maa yht. Helsinki Länsi-Uusimaa yht. Keski-Uusimaa yht. Itä-Uusimaa yht. Kanta-Häme yht. Päijät-Häme yht. Kymenlaakso yht. Etelä-Karjala yht. Varsinais-Suomi yht. Keski-Suomi yht. Pirkanmaa yht. Satakunta yht. Etelä-Pohjanmaa yht. Pohjanmaa yht. Keski-Pohjanmaa yht. Etelä-Savo yht. Pohjois-Savo yht. Pohjois-Karjala yht. Jokilaaksot yht. Kainuu yht. Oulu-Koillismaa yht. Lappi yht. Taulukosta 24 voimme nähdä, että kaikilla pelastustoimen alueilla pelastustehtävät noudattelevat samaa kaavaa ts. pelastustehtävien määrä on alkanut kasvaa aamulla klo 6-8 ja ne ovat nousseet huippuunsa iltapäivällä klo 14-16 tienoilla ja ovat taas alkaneet selkeästi laskea klo 19-21 vaiheilla. Alimmillaan pelastustehtävien määrä on ollut klo 02-06 ja enimmillään klo 12-18. Enimmillään vuorokauden aikana pelastustehtäviä on ollut n. 3,3-kertainen määrä vuorokauden alimpaan tasoon verrattuna. Pelastustehtävistä 75,2 prosenttia on toteutunut klo 8-22 (ks. taulukko 25). Liitteessä 2 on esitetty pelastustoimen alueittain ja kunnittain pelastustehtävien vaihtelu vuorokaudenajan mukaan 1996-2007. Liitteen 2 taulukoiden perusteella voidaan havaita, että pienissä kunnissa yöaika on ollut suhteessa hiljaisempi päivään verrattuna kuin suurissa kunnissa eli suhteellinen vaihtelu tehtävämäärissä on ollut suurempi pienissä kuin suurissa kunnissa vuorokaudenajan mukaan. Henkilövahinkoja tarkasteltaessa menehtyneiden ja loukkaantuneiden määrät ovat noudattaneet samaa kaavaa kuin pelastustehtävätkin vuorokaudenajan mukaan 34 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky tarkasteltuna. On tietenkin loogista, että loukkaantumisia ja menehtymisiä on tapahtunut enemmän silloin, kun hälytysluonteisia tehtäviäkin on ollut. Taulukossa 26 on logaritmisella asteikolla esitettynä menehtyneiden ja loukkaantuneiden määrät 1996- 2007 vuorokaudenajan mukaan. Taulukossa 29 on esitetty henkilö- ja omaisuusvahinkojen suhteellinen osuus kokonaisvahingoista klo 8-22. Taulukko 25 Pelastustehtävien lukumäärä 1996 - 2007 yhteensä ja tehtävien määrä klo 8-22. 913827 687145 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 800000 900000 1000000 Yhteensä Klo 8-22 Taulukko 26 Menehtyneet ja loukkaantuneet vuorokauden ajan mukaan tarkasteltuna 1996 - 2007. 1 10 100 1000 10000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 K lo 0 0- K lo 0 1- K lo 0 2- K lo 0 3- K lo 0 4- K lo 0 5- K lo 0 6- K lo 0 7- K lo 0 8- K lo 0 9- K lo 1 0- K lo 1 1- K lo 1 2- K lo 1 3- K lo 1 4- K lo 1 5- K lo 1 6- K lo 1 7- K lo 1 8- K lo 1 9- K lo 2 0- K lo 2 1- K lo 2 2- K lo 2 3- Kuolleet (lkm) Loukkaan- tuneet (lkm) 35 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Omaisuusvahingot eivät ole noudattaneet samanlaista kaavaa kuin henkilövahingot. Rakennus- ja irtaimistopalovahingot euroina ovat olleet suurimmillaan klo 00-01 ja muutenkin palovahingot ovat olleet päivällä pienemmät kuin yöllä. Muiden vahinkojen ja keskeytysvahinkojen vaihtelu on ollut tasaisempaa mutta niissäkin vahinkohuiput ovat pääsääntöisesti olleet päivällä (ks. taulukko 27). Maastopalovahingot palaneena pinta-alana ovat olleet suurimmillaan päiväaikaan (ks. taulukko 28). Taulukko 27 Omaisuusvahingot vuorokaudenajan mukaan tarkasteltuna 1996 - 2007 (logaritminen asteikko). 1 10 100 1000 10000 100000 1000000 10000000 100000000 1000000000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Rakennus- ja irtaimistovahingot (euroa) Muut vahingot (euroa) Keskeytys- vahingot (euroa) 36 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 28 Maastopalovahingot 1996 - 2007 (logaritminen asteikko). 1 10 100 1000 10000 100000 1000000 10000000 100000000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Palanut maastopinta-ala (m2) 37 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 29 Henkilö- ja omaisuusvahinkojen suhteellinen (%) osuus kokonaisvahingoista 1996- 2007 klo 8-22. Menehtyneiden ja loukkaantuneiden osuus kokonaislukumäärästä, omaisuusvahingoista vahinkojen osuus euromääräisistä kokonaisvahingoista ja maastopalovahinkojen osuus palaneesta kokonaispinta-alasta. 71,6 76,7 55,3 64,8 70,1 97,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 K uo lle et (l km ) Lo uk ka an tu ne et (lk m ) R ak .- ja irt ai m is to va hi ng ot (e ur oa ) M uu t v ah in go t (e ur oa ) K es ke yt ys va hi ng ot (e ur oa ) Pa la nu t m aa st op in ta -a la (m 2) 6 Pelastustehtävien määrä ja kesto sekä vahvuustietoja paloasemittain Pelastustoimen alueilla pelastustoimintaan osallistuu päätoimisia, sivutoimisia ja vapaaehtoisia henkilöitä. Tässä luvussa tarkastellaan pelastustehtävien määrää ja kestoa paloasemittain sekä voimavaroja siitä näkökulmasta, millä asemilla on jatkuvasti henkilöstöä ja millä osan aikaa vuorokaudesta eli esim. paloasema on miehitetty virka- aikana klo 8-16 ja muuna aikana on ns. vapaamuotoinen varallaolo tai jokin muu järjestely, jolla hälytysluontoiset tehtävät hoidetaan virka-ajan ulkopuolella. Tässä luvussa tarkastellaan ainoastaan pelastustoimen henkilöstön ns. hälytysluontoisia pelastustehtäviä. Hälytyksiin kuluva aika on laskettu siitä, kun hälytys on pelastushenkilöstölle tullut aina siihen saakka, kunnes pelastushenkilöstö saapuu takaisin asemalle. Sairaankuljetustehtäviä ei ole laskettu mukaan. Hälytysten määrä ja 38 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky kesto paloasemittain on laskettu neljältä viimeisimmältä vuodelta eli 2004-2007. Raporttiin on otettu tiedot jokaisen alueen vähintään kymmeneltä vilkkaimmalta paloasemalta tai jokaiselta päätoimisesti miehitetyltä asemalta. Tiedot on otettu Pronto- tietokannan hälytystietoraportista. Pelastushenkilöstön muut tehtävät kuten koulutukset, huollot, harjoitukset, palotarkastukset ym. tehtävät eivät sisälly esitettyihin lukuihin vaan ne on hoidettava näiden ns. hälytysluontoisten tehtävien lisäksi. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon hälytyksiä vuorokaudessa paloasemittain tulee ja kuinka paljon aikaa käytetään hälytysluontoisiin tehtäviin. Tämän lisäksi tarkastellaan voimavaroja. Paloasemien vahvuustaulukoissa on otettu huomioon vain esimiehet ja palomiehet vuorokauden aikana. Ensihoidon/sairaankuljetuksen yksiköt ja niissä oleva henkilöstö on myös otettu huomioon mutta voimavaroilla hoidetaan ensihoito-/sairaankuljetustehtävät, joita tässä raportissa ei ole laskettu tilastoihin mukaan (ensivastetehtävät on laskettu tämän raportin lukuihin mukaan). Palopäällystöä ei ole laskettu näihin lukuihin mukaan. Paloasemien vuorovahvuudet ovat tämänhetkisiä vahvuuksia. Joidenkin alueiden taulukoissa on mainittu yksikkökohtainen minimi- ja maksimi-/kirjavahvuus. Tässä raportissa ei oteta kantaa siihen, ovatko ne riittävät vai eivät, koska varsinaista tarkempaa riskitarkastelua ei tässä yhteydessä ole tehty. On hyvä kuitenkin huomauttaa, että pelastustoimen alueet tekevät palvelutasopäätökset ja pelastustoimen palvelut myös pelastustoiminnan osalta pitäisi pelastuslain mukaisesti vastata riskejä. Aikaisemmin tässä raportissa on tuotu esiin, että pelastustehtävät noudattavat pääosin samaa kaavaa tehtävän laadun ja vuorokauden sekä vuodenajan mukaan kaikilla pelastustoimen alueilla ja alueiden sisällä niihin kuuluvissa kunnissa. Paloasemittaisen tarkastelun tarkoituksena on katsoa, miten paljon tehtäviä kullakin asemalla on ollut ja tämän perusteella voimme arvioida, miten suuren osan muodostaa rakennuspalojen, muiden tulipalojen, vaarallisten aineiden onnettomuuksien, räjähdysten / räjähdysvaaratilanteiden, sortuma-/sortumavaaratilanteiden, ihmisen pelastamistehtävien ja muiden pelastustehtävien luokat eli ne tehtävät, joissa pelastussukellusta tai korkeanpaikan työskentelyä mahdollisesti tehdään. Laskentaperusteena käytetään luvussa 4 laskettua kyseisiin tehtäväluokkiin kuuluneita tehtäviä pelastustoimen alueittain 2004 - 2007 (taulukko 6). Paloasemittaisen yksikkökohtaisen tarkastelun tarkoituksena on myös tuoda esiin, millaisia ajoneuvoja tai yksiköitä asemalla on ja miten ne on miehitetty. 39 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 6.1 Helsinki Helsingissä on seitsemän jatkuvasti miehitettyä paloasemaa: Kallio, Erottaja, Haaga, Käpylä, Malmi, Mellunkylä ja Herttoniemi sekä Suomenlinnan paloasema kesäkuukausina. Näiden lisäksi Helsingissä on 15 sopimuspalokuntaa, jotka eivät toimi ensilähdön palokuntina. Hälytystietoraportin mukaan Helsingissä hälytyksiä on ollut asemittain vuorokaudessa (24 h) taulukossa 30 esitetysti. Hälytysten lukumäärä on vaihdellut Helsingin päätoimisesti miehitetyillä asemilla Malmin 1,8 hälytyksestä vuorokaudessa Kallion 9,4 hälytykseen vuorokaudessa. Työaikaa 24 tunnin vuorossa pelastustehtäviin on kulunut keskimäärin Malmin n. tunnista Kallion 4,5 tuntiin. Kallion hälytyksistä useammassa kuin yhdessä hälytyksessä vuorokaudessa on kuulunut sellaisiin tehtäväluokkiin, joissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä on saatettu tehdä ja esim. Malmilla kyseisiä tehtäviä on ollut vähemmän kuin kaksi viikossa. Taulukko 30 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 271,6 140,1 110,4 74,0 69,1 75,2 59,6 4,2 10,5 4,5 9,4 5,0 4,4 2,5 2,2 2,1 1,8 1,01 0,01 0,050,10,1 0,01 0,010,200,230,240,270,48 0,54 0,0 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 H EL S IN KI : 09 10 01 K al lio n pa . H EL S IN KI : 09 10 02 Er ot ta ja n pa . HE LS IN K I: 09 10 03 H aa ga n pa . H EL S IN KI : 09 10 04 Kä py lä n pa . H EL S IN KI : 09 10 07 He rtt on ie m en H EL S IN KI : 09 10 06 M el lu nk yl än HE LS IN K I: 09 10 05 M al m in pa . HE LS IN K I: 09 10 08 S uo m en lin na n H EL SI NK I: 09 11 14 M ar ja ni em en HE LS IN K I: 09 11 13 Ta m m is al on 40 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Helsingin pelastuslaitoksen päätoimiset voimavarat em. asemille yksiköittäin on jaettu seuraavasti: HELSINKI: 091001 Kallion pa. esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus H10 = johtoauto 1 H11 = pelastusauto 1 3-5 H15 = raivaus/pioneeriauto 1 3-5 H16 = konetikas/puomitikas/nostolava- auto 1 H161 = sisäpihatikasauto 1(?) H L4 = lääkintäesimies 1 H190 = lääkäriambulanssi 2 H191(H) = hoitotason ambulanssi 2 H192(H) = hoitotason ambulanssi 2 H193(H) = hoitotason ambulanssi 2 H194 (P) = perustason ambulanssi 2 HELSINKI: 091002 Erottajan pa. H21 = pelastusauto 1 3-5 H25 = raivaus/pioneeriauto 1 3-5 H26 = konetikas/puomitikas/ nostolava-auto 1 H291(H) = hoitotason ambulanssi 2 H292(H) = hoitotason ambulanssi 2 H293(P) = perustason ambulanssi 2 HELSINKI: 091003 Haagan pa. H31 = pelastusauto 1 3-5 H33 = säiliöauto 1 H36 = konetikas/puomitikas/nostolava- auto 1 H391(H) = hoitotason ambulanssi 2 HELSINKI: 091004 Käpylän pa. H41 = pelastusauto 1 3-5 H47 = letkuauto 1(?) H491(P) = perustason ambulanssi 2 HELSINKI: 091005 Malmin pa. H51 = pelastusauto 1 3-5 H53 = säiliöauto 1 H54 = jauheauto 1 H591(H) = hoitotason ambulanssi 2 41 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky HELSINKI: 091006 Mellunkylän pa. H61 = pelastusauto 1 3-5 H66 = konetikas/puomitikas/nostolava- auto 1 H67 = kalustoauto 1(?) H691(H) = hoitotason ambulanssi 2 HELSINKI: 091007 Herttoniemen pa. H71 = pelastusauto 1 3-5 H73 = säiliöauto 1 H77 = kuorma-auto + erikoiskalustoa 1 H791(P) = perustason ambulanssi 2 VALVOMO 1 YHTEENSÄ 10 38-56 26 Pelastusyksiköiden ja raivausyksiköiden kirjavahvuus on 1+5 mutta lomien, sairauslomien ja esim. koulutusten takia yksiköissä on usein vähemmän kuin viisi palomiestä. Minimissään kuitenkin näissä yksiköissä on 3 palomiestä. Kysymysmerkki numeron perässä tarkoittaa, että ajoneuvo miehitetään, jos vuorossa on riittävästi palomiehiä. 6.2 Länsi-Uusimaa Länsi-Uudellamaalla on yhteensä 12 päätoimisesti miehitettyä paloasemaa Espoon asemat 1-5 (keskusasema, Leppävaara, Niittykumpu, Espoonlahti, Mikkelä) sekä Lohja, Vihti, Kirkkonummi, Tammisaari, Karkkila, Hanko ja Karjaa. Sopimuspalokuntia on n. 50. Hälytysten määrä on vaihdellut Länsi-Uudellamaalla em. 12:lla päätoimisesti miehitetyillä paloasemilla 0,5 ja 4,3 välillä vuorokaudessa ja niihin on kulunut aikaa keskimäärin 20 minuutin ja 2,5 tunnin välillä (taulukko 29). Espoon asemalla 1 on ollut mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävä tehtävä joka toinen päivä ja Karkkilassa n. kaksi vastaavan tyyppistä tehtävää kuukaudessa. Taulukosta puuttuu Leppävaaran paloasema, joka on aloittanut toimintansa toukokuussa 2007. 42 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 31 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007 155,3 99,7 101,3 137,5 69,2 90,0 51,1 61,6 42,5 33,7 33,6 4,3 2,6 2,4 2,2 1,8 1,7 1,2 1,01,1 0,60,8 0,09 0,07 0,110,130,13 0,190,200,250,260,290,48 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 E SP O O : 0 49 01 E sp oo 1 E SP O O : 0 49 10 E sp oo 2 E SP O O : 0 49 12 E sp oo 4 LO H JA : 4 44 01 Lo hj a E SP O O : 0 49 11 E sp oo 3 VI HT I: 92 70 1 V ih ti KI RK KO N UM M I: 25 70 1 Ki rk ko nu m m i TA M M IS A AR I: 83 50 1 Ta m m is aa ri K AR JA A: 2 20 01 K ar ja a H AN KO : 0 78 01 Ha nk o KA RK KI LA : 22 40 1 Ka rk ki la Länsi-Uudenmaan päätoimiset voimavarat on jakautunut seuraavasti: ESPOO: 04901 Espoo 1 esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus E P3:n kuljettaja 1 E15 = raivausauto 1 2 E13 = säiliöauto 1 E16 = puomitikasauto 1 E17 = vaihtolava-auto/erikoiskalusto 1 E L4 = lääkintäjohtaja 1 ESPOO: 04910 Espoo 2/Niittykumpu E21 = pelastusauto 1 3 E290 = ambulanssi 2 43 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky ESPOO: 04911 Espoo 3/Espoonlahti E31 = pelastusauto 1 3 E36 = puomitikasauto 1 E393 = ambulanssi 2 ESPOO: 04912 Espoo 4/Mikkelä E41 = pelastusauto 1 3 E490 = ambulanssi 2 ESPOO: 04916 Espoo 5/Leppävaara E51 = pelastusauto 1 3 E593 = ambulanssi 2 KIRKKONUMMI: 25701 Kirkkonummi K11 1 3 LOHJA: 44401 Lohja L11 = pelastusauto 1 3 L16 = puomitikasauto 1 VIHTI: 92701 Vihti V11 = pelastusauto 1 3 KARKKILA: 22401 Karkkila KA11 = pelastusauto 1 3 TAMMISAARI: 83501 Tammisaari EK11 = pelastusauto 1 3 EK16 = puomitikasauto 1 KARJAA: 22001 Karjaa KR11 = pelastusauto 1 3 HANKO: 07801 Hanko H11 = pelastusauto 1 3 H16 = puomitikasauto 1 YHTEENSÄ 13 43 8 6.3 Keski-Uusimaa Keski-Uudellamaalla on 10 päätoimisesti miehitettyä paloasemaa Vantaan asemat 1-3, lentoaseman palokunta, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi ja Mäntsälä. Sopimuspalokuntia on 31. Hälytysten määrä on vaihdellut Keski-Uudenmaan päätoimisesti miehitetyillä paloasemilla 0,4 ja 3,5 välillä vuorokaudessa ja niihin kulunut aikaa keskimäärin 20 minuutin ja 2,5 tunnin välillä (Taulukko 30). Vantaan asemalla 1 on siis ollut runsaat 3 mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluvaa hälytystä viikossa. 44 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 32 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 150,9 127,0 117,1 105,4 110,3 73,5 83,3 58,0 56,0 19,9 3,5 3,3 2,7 2,6 2,5 1,8 1,7 1,3 1,1 0,06 0,4 0,140,18 0,230,250,330,340,360,450,47 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 VA NT AA : A SE MA 1 VA NT AA : A SE MA 3 JÄ RV EN PÄ Ä: 18 61 VA NT AA : A SE MA 2 HY VIN KÄ Ä: 10 61 KE RA VA : 2 45 1 NU RM IJÄ RV I TU US UL A: 85 81 MÄ NT SÄ LÄ : 5 05 1 VA NT AA : 0 92 32 Le nto as em an pk Keski-Uudenmaan päätoimiset voimavarat on jakautunut seuraavasti: VANTAA: 09201 ASEMA1 esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus KU11 = pelastusauto 1 3 KU16 = kone-/puomitikas- /nostolava-auto 1 KU191 = ambulanssi 2 VANTAA: 09202 ASEMA2 KU21 = pelastusauto 1 3 KU26 = kone/puomitikas-/nostolava- auto 1 KU291(P+H) = ambulanssi (toinen parista hoitotason toinen perustason henkilö) 2 KU295(P+H) = ambulanssi 2 45 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky VANTAA: 09203 ASEMA3 KU31 = pelastusauto 1 3 KU35 = raivaus-/pioneeriauto 1 KU33 = säiliöauto 1 L4 = lääkintäesimies 1 PEIJAS KU195 2 NURMIJÄRVI: 5431 NURMIJÄRVEN PALOASEMA ASEMA 4 N11 = pelastusauto 1 3 N191 (H) = hoitotason ambulanssi 2 TUUSULA: 8581 TUUSULAN PALOASEMA ASEMA 5 T11 = pelastusauto 1 3 T191 (P) = perustason ambulanssi 2 KERAVA: 2451 KERAVAN PALOASEMA ASEMA 6 K11 = pelastusauto 1 3 K13 = säiliöauto 1 K191 = ambulanssi 2 JÄRVENPÄÄ: 1861 JÄRVENPÄÄN PALOASEMA ASEMA 7 J11 = pelastusauto 1 3 J16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 J191 (H) = hoitotason ambulanssi 2 J192 (P) = perustason ambulanssi 2 HYVINKÄÄ: 1061 HYVINKÄÄN PALOASEMA ASEMA 8 H11 = pelastusauto 1 3 H15 = raivaus-/pioneeriauto 1 H16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 H13 = säiliöauto 1 H191 (H) = hoitotason ambulanssi 2 H192 (P) = perustason ambulanssi 2 MÄNTSÄLÄ: 5051 MÄNTSÄLÄN PALOASEMA ASEMA 9 M11 = pelastusauto 1 3 M191(P) = perustason ambulanssi 2 YHTEENSÄ 10 36 24 46 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 6.4 Itä-Uusimaa Itä-Uudellamaalla on 3 päätoimisesti miehitettyä paloasemaa Porvoo, Loviisa ja Sipoo ja 56 sopimuspalokuntaa. Hälytysten määrä on vaihdellut Itä-Uudenmaan 10:llä vilkkaimmalla paloasemalla 0,2 ja 1,6 välillä vuorokaudessa ja niihin kulunut aikaa keskimäärin 14 minuutista runsaaseen 1,5 tuntiin (Taulukko 31). Porvoossa on ollut runsaat 1 mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään luokkaan kuuluvaa tehtävää viikossa. Taulukko 33 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 97,8 56,6 44,9 17,5 25,0 12,0 15,7 14,6 15,7 13,7 1,6 0,03 0,02 0,02 0,02 0,02 0,20,20,20,20,30,30,40,80,8 0,030,04 0,090,090,17 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 PO R VO O : 6 38 1 IU A se m a 1 Po rv oo LO VI IS A : 4 34 1 IU A se m a 3 Lo vi is a SI PO O : 7 53 S1 IU A se m a 2 Si po o PO R VO O : 63 82 1 Po rv oo n VP K LO VI IS A : 4 34 9 Lo vi is an s ak u PO R VO O : 63 82 3 H am ar in VP K PO R VO O : 63 82 8 To lk ki st en V PK LA PI N JÄ R VI : 40 70 1 La pi nj är ve n SI PO O : 7 53 SA 1 Si po on sa ira an ku lje tu s SI PO O : 7 53 SS 3 G um bo n VP K Itä-Uudenmaan päätoimiset voimavarat on jakautunut seuraavasti: PORVOO: 6381 IU Asema 1 Porvoo esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus IU P3:n eli palomestarin kuljettaja 1 IU11 = pelastusauto 1 3 IU13 = säiliöauto 1 P190(H) Päätoiminen henkilöstö = hoitotason ambulanssi 2 P191(P) Päätoiminen henkilöstö = perustason ambulanssi 2 P192(P) = perustason ambulanssi 2 47 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky SIPOO: 753S1 IU Asema 2 Sipoo IU21 = pelastusauto 1 3 LOVIISA: 4341 IU Asema 3 Loviisa IU31 = pelastusauto 1 3 YHTEENSÄ 3 11 6 6.5 Kanta-Häme Kanta-Hämeessä on viisi päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä asemaa Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa, Janakkala ja Hausjärvi, jossa päätoiminen miehitys on ainoastaan virka-aikana. Lisäksi Janakkalassa päivystysvahvuus on esimies ja kaksi miestä (1+2). Sopimuspalokuntia on 25. Hälytysten määrä on vaihdellut 10:llä vilkkaimmalla asemalla keskimäärin Hauhon runsaasta yhdestä hälytyksestä viikossa Hämeenlinnan 2,3:teen hälytykseen vuorokaudessa. Työaikaa Hämeenlinnassa hälytyksiin on kulunut keskimäärin runsas kaksi tuntia. Hämeenlinnassa on ollut runsas kaksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään luokkaan kuuluvaa tehtävää viikossa. Taulukko 34 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 132,1 88,5 81,7 51,1 26,0 20,1 23,3 18,6 15,8 16,4 17,4 2,3 1,8 1,4 0,04 0,04 0,04 0,03 0,03 0,03 0,03 0,20,30,30,30,30,30,30,9 0,120,180,23 0,30 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 HÄ ME EN LIN NA : 1 09 1 RI IH IM ÄK I: 6 94 1 FO RS SA : 0 61 1 JA NA KK AL A: 16 51 HA TT UL A: 08 21 LA MM I: 4 01 1 JO KI OI NE N: TA MM EL A: 83 41 HA US JÄ RV I: 0 86 1 LO PP I: 4 33 40 51 HA UH O: 08 30 01 48 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Kanta-Hämeen voimavarat ovat jakautuneet paloasemittain seuraavasti: HÄMEENLINNA: 1091 Hämeenlinnan paloasema, Kutalantie 1b, 13210 Hämeenlinna esimiehet palomiehe t ensihoito/sairaankuljetu s H11 = pelastusauto 1 3 H16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 H490(H) = hoitotason ambulanssi 2 H491(H) = hoitotason ambulanssi 2 H493(P) = perustason ambulanssi 2 RIIHIMÄKI: 6941 Riihimäen paloasema, Kulmalan puistotie 4-6, 11100 Riihimäki R11 = pelastusauto 1 3 R691(H) = hoitotason ambulanssi 2 R692(P) (KLO 8-16) = perustason ambulanssi 2 FORSSA: 0611 Forssan paloasema, Turuntie 20, 30420 Forssa F11 = pelastusauto 1 3 F791(H) = hoitotason ambulanssi 2 F792 (P) = perustason ambulanssi 2 JANAKKALA: 1651 Turengin paloasema ,Janakkala, Taimistotie 4, 14300 Turenki J11 = pelastusauto 1 2 HAUSJÄRVI: 0861 Oitin paloasema, Vaahteratie 4 A, 12100 Oitti H11 (KLO 8-16) = pelastusauto 1 1 YHTEENSÄ 5 13 14 6.6 Päijät-Häme Päijät-Hämeessä on viisi jatkuvasti miehitettyä asemaa: Lahti, Hollola, Heinola, Nastola ja Orimattila. Sopimuspalokuntia on yli 20. Kymmenellä vilkkaimmalla asemalla hälytysten määrä on vaihdellut Sysmän runsaasta kahdesta hälytyksestä viikossa Lahden lähes neljään hälytykseen vuorokaudessa. Lahdessa on ollut vajaat kolme mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään luokkaan kuuluvaa tehtävää viikossa. 49 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 35 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 156,6 64,2 47,2 27,4 31,9 33,0 22,4 16,3 16,8 3,7 1,3 1,0 0,03 0,03 0,30,30,30,50,60,7 0,07 0,07 0,06 0,03 0,12 0,14 0,41 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 LA HT I: 3 98 01 La hti HE IN OL A: 11 10 1 H ein ola HO LL OL A: 09 80 1 H oll ola NA ST OL A: 53 20 1 N as tol a OR IM AT TIL A: 56 00 1 O rim att ila AS IK KA LA : 0 16 01 A sik ka la PA DA SJ OK I: 5 76 01 Pa da sjo ki KÄ RK ÖL Ä: 31 60 1 J är ve lä SY SM Ä: 78 10 1 S ys mä Päijät-Hämeen voimavarat ovat jakautuneet paloasemittain seuraavasti: LAHTI: 39801 Lahti esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus L3:n palomestarin kuljettaja 1 L11 = pelastusauto 1 3 L15 = raivausauto 1 3 L13 = säiliöauto 1 L16 = Kone-/puomitikas- /nostolava-auto 1 L191 2 L192 2 L193 2 L4 1 L194 klo 8-16 2 L195 klo 8-16 2 L196 klo 8-16 2 HEINOLA: 11101 Heinola H11 1 3 H191 2 H192 2 50 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky HOLLOLA: 09801 Hollola Ho11 1 3 NASTOLA: 53201 Nastola N11 1 3 ORIMATTILA: 56001 Orimattila O11 1 3 YHTEENSÄ 7 21 16 6.7 Kymenlaakso Kymenlaaksossa on neljä jatkuvasti miehitettyä paloasemaa: Kotka, Hamina, Kouvola ja Kuusankoski. Sopimuspalokuntia on 36. Hälytysmäärä on Kymenlaakson 10:llä vilkkaimmalla asemalla vaihdellut Virolahden vajaasta kolmesta hälytyksestä viikossa Kotkan 2,6 hälytykseen vuorokaudessa. Virolahdella on ollut vajaat yksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluvaa hälytystä kuukaudessa ja Kotkassa vastaavasti vajaat kaksi viikossa. Taulukko 36 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 125,7 104,5 50,2 65,4 33,4 49,0 30,5 19,0 23,8 22,6 2,6 2,4 1,1 0,04 0,03 0,03 0,40,40,40,50,60,91,0 0,050,060,080,090,11 0,230,24 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 K O TK A: 2 85 6 K ot ka K O U V O LA : 28 60 1 P al oa se m a H AM IN A: 0 75 1 H am in an a se m a A NJ AL A N KO SK I: 75 4 A nj al an ko sk i KU U SA N KO S K I: 30 61 K uu sa nk os ke n V AL K E AL A : 9 09 1 Jo ke la E LI M Ä K I: 04 4E E LI M Ä EN PA LO A S EM A K O TK A: 2 85 8 H am in a IIT TI : 1 42 K KA U SA LA VI RO LA H TI : 93 51 V iro jo en VP K 51 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Kymenlaakson jatkuvasti miehitettyjen paloasemien voimavarat ovat jakautuneet seuraavasti: KOTKA: 2856 Kotka esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus K P3:n kuljettaja 0-1 K11 = pelastusauto 1 3-4 K13 = säiliöauto 0-1 1 K16 = kone-/puomitikas/nostolava- auto 1 K190(H) = hoitotason ambulanssi 2 K192 (P) (klo 8-16) = perustason ambulanssi 2 K193(P) = perustason ambulanssi 2 K194(P) = perustason ambulanssi 2 KOUVOLA: 28601 Paloasema Kauppalankatu 45 KO11 = pelastusauto 1 3 KO13/Ko16 = säiliö- tai nostolava- auto 1 KO190 = Hoitotason ambulanssi 2 KO191(P) = perustason ambulanssi 2 KO192(klo 8-16) = perutason ambulanssi 2 KO193(klo 8-16) = perustason ambulanssi 2 HAMINA: 0751 Haminan asema H11 = pelastusauto 1 2-3 H13 = säiliöauto 1-2 H291(H+P) = ambulanssi 1 hoitotaso/1 perustaso 2 KUUSANKOSKI: 3061 Kuusankosken paloasema KU11 1 2-3 YHTEENSÄ 4-5 14-19 17 6.8 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa on kaksi jatkuvasti miehitettyä paloasemaa eli Lappeenranta ja Imatra. Sopimuspalokuntia on 25, ns. puolivakinaisia palokuntia 5 ja tehdaspalokuntia 4. Hälytysmäärä 10:llä vilkkaimmalla asemalla on vaihdellut Lemin runsaasta yhdestä hälytyksestä viikossa Lappeenrannan lähes kahteen hälytykseen vuorokaudessa. Lemissä on ollut keskimäärin yksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla 52 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluvaa hälytystä kolmessa kuukaudessa ja Lappeenrannassa runsas yksi viikossa. Taulukko 37 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 80,3 52,6 41,5 25,4 24,9 24,3 19,0 16,8 15,2 12,6 1,9 1,2 0,02 0,01 0,20,20,20,30,30,40,40,7 0,020,030,030,040,04 0,070,120,190,0 0,1 1,0 10,0 100,0 LA PP EE NR AN TA : 40 50 1 Ke sk us pa lo as em a IM AT RA : 1 53 01 Im at ra n pa lo as em a JO UT SE NO : 1 73 01 Jo ut se no n pa lo as em a SA VI TA IP AL E: 73 90 1 Sa vi ta ip al ee n LU UM ÄK I: 44 10 1 Lu um äe n pa lo as em a RU O KO LA HT I: 70 01 R uo ko la hd en pa lo as em a PA RI KK AL A: 5 80 -1 Pa rik ka la n pa lo as em a RA UT JÄ RV I: 68 90 5 Si m pe le en pa lo as em a TA IP AL SA AR I: 83 10 1 Ta ip al sa ar en LE M I: 41 60 1 Le m in pa lo as em a Etelä-Karjalan päätoimisesti miehitettyjen paloasemien voimavarat ovat jakautuneet seuraavasti: LAPPEENRANTA: 40501 Keskuspaloasema esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus L11 = pelastusauto 1 3 L13 = säiliöauto 1 L16 = konetikas-/puomitikas- /nostolava-auto 1 L191(H) = hoitotason ambulanssi 2 L192(P) = perustason ambulanssi 2 L193(P) = perustason ambulanssi klo 8-16 2 IMATRA: 15301 Imatran paloasema I11 = pelastusauto 1 3 I13 = säiliöauto 1 I16 = konetikas-/puomitikas- /nostolava-auto 1 YHTEENSÄ 2 10 6 53 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 6.9 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomessa on 14 päätoimisesti miehitettyä paloasemaa. Turussa keskuspaloasema, Jaani ja Kärsämäki sekä näiden lisäksi Lieto, Kaarina, Raisio, Naantali, Salo, Uusikaupunki, Parainen, Loimaa, Paimio, Somero ja Laitila. Somerolla ja Laitilassa on miehitys 0+3 eli kolme palomiestä klo 8-16 ja Paimiossa on vuorokautinen miehitys 0+2-vahvuudella. Sopimuspalokuntia on 76. Näistä vilkkaimmalla asemalla Turun keskuspaloasemalla on ollut 5,5 hälytystä vuorokaudessa ja viikossa on ollut n. 5 hälytystä, jotka ovat kuuluneet mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan. Vähiten näistä paloasemista hälytyksiä on ollut Paimiossa n. kaksi tehtävää viikossa ja kuukaudessa on ollut runsas yksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluvaa tehtävää. Taulukko 38 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 197,3 92,9 115,7 83,0 59,0 67,4 45,5 47,8 52,1 48,2 29,2 27,2 22,1 18,3 5,5 2,8 2,5 2,1 1,6 1,6 1,0 0,30,40,50,50,70,70,8 0,67 0,35 0,31 0,26 0,200,20 0,13 0,10 0,09 0,08 0,06 0,06 0,05 0,040,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 TU RK U: 8 53 01 Ke sk us pa lo as em a TU RK U: 8 53 02 Ja an in TU RK U: 8 53 04 K är sä m äe n RA IS IO : 6 80 01 Ra is io n KA AR IN A: 2 02 01 K aa ri na n S AL O : 7 34 01 S al on N AA N TA LI : 5 29 01 Na an ta li U US IK AU PU NK I: 89 50 1 LO IM A A: 4 30 01 Lo im aa an PA RA IN EN : 5 73 01 P ar ai st en S O M ER O : 7 61 01 So m er o LI E TO : 4 23 01 Li ed on a lu ea se m a LA IT IL A: 4 00 01 La iti la PA IM IO : 5 77 01 Pa im io 54 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Varsinais-Suomen päätoimisesti miehitetyt voimavarat ovat jakautuneet seuraavasti: TURKU: 85301 Keskuspaloasema esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus P3:n kuljettaja 1 T11 = pelastusauto 1 3 T13 = sailiöauto 1 T16 = kone-/puomitikas- /nostolava-auto 1 info-piste 1 L4 = lääkintäesimies 1 1 T191 = ambulanssi 2 T192 = ambulanssi 2 T193 = ambulanssi 2 T194 = ambulanssi 2 T195 = ambulanssi 2 T196 = ambulanssi 2 TURKU: 85302 Jaanin aluepaloasema T21 = pelastusauto 1 3 T291 = ambulanssi 2 TURKU: 85304 Kärsämäen aluepaloasema T41 = pelastusauto 1 3 T491 = ambulanssi 2 LIETO: 42301 Liedon alueasema L11 = pelastusauto 1 3 RAISIO: 68001 Raision paloasema R11 = pelastusauto 1 3 R191 = ambulanssi 2 KAARINA: 20201 Kaarinan paloasema K11 = pelastusauto 1 3 K191 = ambulanssi 2 SALO: 73401 Salon pelastuslaitos S11 = pelastusauto 1 3 NAANTALI: 52901 Naantali paloasema N11 = pelastusauto 1 3 N391 = ambulanssi 2 55 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky UUSIKAUPUNKI: 89501 Uusikaupunki U11 = pelastusauto 1 3 U191 = ambulanssi 2 U192 = ambulanssi 2 LOIMAA: 43001 Loimaan paloasema L11 = pelastusauto 1 3 PARAINEN: 57301 Paraisten paloasema P11 = pelastusauto 1 3 P491 = ambulanssi 2 SOMERO: 76101 Somero S11 (KLO 8-16) = pelastusauto 3 LAITILA: 40001 Laitila L11 (KLO 8-16) = pelastusauto 3 PAIMIO: 57701 Paimio P11 = pelastusauto 2 YHTEENSÄ 12 46 28 6.10 Keski-Suomi Keski-Suomessa on kolme jatkuvasti miehitettyä paloasemaa eli Jyväskylä, Äänekoski ja Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakosken paloasema. Päivittäin klo 8-16 on miehitetty Laukaa, Keuruu, Saarijärvi ja Viitasaari. Keuruulla ja Viitasaarella päivystysvahvuus on esimies ja kaksi palomiestä (1+2). Sopimuspalokuntia on n. 40. Kymmenellä vilkkaimmalla asemalla vähiten hälytyksiä on ollut Korpilahdella vajaat kolme hälytystä viikossa ja eniten Jyväskylässä 3,7 hälytystä vuorokaudessa. Jyväskylässä on ollut vajaat kolme mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluvaa hälytystä viikossa ja Korpilahdella vastaavia runsaat yksi kuukaudessa. 56 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 39 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 160,6 66,8 59,3 47,1 41,2 39,6 41,9 24,9 34,2 26,6 3,7 1,1 1,0 0,40,40,50,60,60,70,8 0,040,050,060,060,070,070,090,110,120,41 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 JY VÄ SK YL Ä : 17 91 Jy vä sk yl ä ÄÄ NE KO SK I: 99 21 Ää ne ko sk i JY V ÄS K YL ÄN M LK : 1 80 1 Va aj ak os ki JÄ M SÄ : 1 82 1 Jä m sä LA UK AA : 41 01 L au ka a KE UR UU : 24 91 K eu ru u S AA R IJ Ä RV I: 72 91 Sa ar ijä rv i JY V ÄS K YL ÄN M LK : 1 80 5 P al ok ka VI IT A SA AR I: 93 11 V iit as aa ri KO RP IL AH TI : 27 71 Ko rp ila ht i Keski-Suomen vuorokautisesti tai osa-aikaisesti päivystävät voimavarat ovat jakautuneet seuraavasti: JYVÄSKYLÄ: 1791 Jyväskylä esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus J3:n palomestarin kuljettaja 1 J11 = pelastusauto 1 3 J13 = säiliöauto 1 J16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 J190(H) = hoitotason ambulanssi 2 J191(P) = perustason ambulanssi 2 J192(P) = perustason ambulanssi 2 J193(P) klo 8-16 = perustason ambulanssi 2 ÄÄNEKOSKI: 9921 Äänekoski Ä11 = pelastusauto 1 3 Ä191(P) = perustason ambulanssi 2 Ä192(P) = perustason ambulanssi 2 Ä193(P) klo 8-16 = perustason ambulanssi 2 57 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky JYVÄSKYLÄN MLK: 1801 Vaajakoski J15 =raivausauto 1 3 LAUKAA: 4101 Laukaa L11 (Klo 8-16) = pelastusauto 1 3 KEURUU: 2491 Keuruu K11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 2 K191(P) = perustason ambulanssi 2 K192(P) klo 8-16 = perustason ambulanssi 2 SAARIJÄRVI: 7291 Saarijärvi S11(klo 8-16) = pelastusauto 1 3 VIITASAARI: 9311 Viitasaari V11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 2 V191(P) = perustason ambulanssi 2 V192(varavalmius) = perustason ambulanssi PIHTIPUDAS: 6011 Pihtipudas P191(P) = perustason ambulanssi 2 P192(varavalmius) = perustason ambulanssi YHTEENSÄ 7 22 22 6.11 Tampereen aluepelastuslaitos Pirkanmaalla on miehitettyjä paloasemia Tampereella neljällä asemalla, Nokialla, Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Vammalassa, Hämeenkyrössä, Parkanossa, Ikaalisissa, Valkeakoskella, Akaalla, Kangasalalla ja Orivedellä. Virka-aikaan (8-16) miehitettyjä paloasemia on Mäntässä, Vilppulassa, Virroilla ja Lempäälässä. Sopimuspalokuntia Pirkanmaalla on yli 50. Pirkanmaalla on eniten hälytyksiä ollut Tampereen keskuspaloasemalla 7,1 vuorokaudessa. Tampereen keskuspaloasemalla on ollut n. viisi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluva tehtävä viikossa. Kymmenestä vilkkaimmasta paloasemasta Hämeenkyrössä on ollut vähiten hälytyksiä eli vajaat viisi viikossa. Mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttäviä tehtäviä Hämeenkyrössä on ollut vajaat kaksi kuukaudessa. 58 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 40 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 254,0 142,2 140,9 110,3 97,9 59,9 52,7 44,2 38,5 44,7 7,1 3,6 3,4 3,3 2,1 1,4 1,1 0,70,90,9 0,060,090,090,100,130,190,310,320,340,660,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 TA M P ER E: 83 70 1 Ta m pe re Ke sk us as em a TA M P ER E: 83 70 3 Ta m pe re , Li nn ai nm aa n TA M P ER E: 83 70 2 Ta m pe re , Pi sp al an TA M P ER E: 83 70 4 Ta m pe re , H er va nn an NO KI A: 5 36 01 N ok ia n al ue pa lo as em a V AL K EA KO SK I: 90 80 1 V al ke ak os ke n YL Ö JÄ R VI : 98 00 1 Yl öj är ve n al ue pa lo as em a KA NG A SA LA : 21 10 1 Ka ng as al an VA M M A LA : 91 20 1 V am m al an HÄ M EE NK YR Ö : 10 80 5 Lu od e P 3 Tampereen aluepelastuslaitoksen päätoimisesti miehitettyjen paloasemien voimavarat ovat jakautuneet seuraavasti: TAMPERE: 83701 Tampere Keskusasema esimiehet palomiehet ensihoito/ sairaankuljetus Asemapäivystäjä 1 T3:n = palomestarin kuljettaja 1 T11 = pelastusauto 1 5 T15 = raivausauto 1 3 T13 = säiliöauto 2 T16 = kone-/puomitikas-/nostolava-auto 1 T L4 (H) = hoitotason ambulanssi 1 T191 (P) = perustason ambulanssi 2 T192 (P) = perustason ambulanssi 2 T193 (P) = perustason ambulanssi 2 T194 (P) klo 8-16 arkisin = perustason ambulanssi 2 T195 (P) klo 8-16 arkisin = perustason ambulanssi 2 59 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky T196 (P) klo 8-16 arkisin = perustason ambulanssi 2 T197 (P) klo 8-16 arkisin = perustason ambulanssi 2 T198 (P) klo 8-16 arkisin = perustason ambulanssi 2 TAMPERE: 83702 Tampere, Pispalan aluepaloasema T21 = pelastusauto 1 2 T291 (P) = perustason ambulanssi 2 TAMPERE: 83703 Tampere, Linnainmaan aluepaloasema T31 = pelastusauto 1 2 T391 (P) = perustason ambulanssi 2 TAMPERE: 83704 Tampere, Hervannan aluepaloasema T41 = pelastusauto 1 3 T46 = kone-/puomitikas-/nostolava-auto 1 T491(H) = hoitotason ambulanssi 2 T492 (P) = perustason ambulanssi 2 NOKIA: 53601 Nokian aluepaloasema N11 = pelastusauto 1 3 N16 = kone-/puomitikas-/nostolava-auto 1 N18 = auto N191(H) = hoitotason ambulanssi 2 N192 (P) = perustason ambulanssi 2 YLÖJÄRVI: 98001 Ylöjärven aluepaloasema Y11 = pelastusauto 3 PIRKKALA: 60401 Pirkkalan aluepaloasema P11 = pelastusauto 2 LEMPÄÄLÄ: 41804 Lempäälän aluepaloasema L11 = pelastusauto (arkisin) 8-16 1 2 VAMMALA: 91201 Vammalan aluepaloasema VM11 = pelastusauto 1 2 VM15 = raivausauto VM13 = säiliöauto 1 VM16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 60 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky HÄMEENKYRÖ: 10801 Hämeenkyrön aluepaloasema H21 = pelastusauto 1 1 H11, H15, H13 IKAALINEN: 14301 Ikaalisten aluepaloasema IK11 = pelastusauto 1 1 IK15, IK13 PARKANO: 58101 Parkanon aluepaloasema P11 = pelastusauto 1 1 P13 VALKEAKOSKI: 90801 Valkeakosken aluepaloasema V11 = pelastusauto 1 3 V13 = säiliöauto V16 = kone-/puomitikas-/nostolava-auto V191 (P) = perustason ambulanssi 2 V192 (P) 15 min valmius = perustason ambulanssi 2 AKAA: 02001 Toijalan aluepaloasema TO11 = pelastusauto 1 1 TO13 = säiliöauto 1 KANGASALA: 21101 Kangasalan aluepaloasema K11 = pelastusauto 1 3 ORIVESI: 56201 Oriveden aluepaloasema O11 = pelastusauto 1 2 O13 = säiliöauto VIRRAT: 93604 Virtain aluepaloasema VR11 = pelastusauto arkisin 8-16 1 2 VR13 = säiliöauto arkisin 8-16 1 RUOVESI: 70201 Ruoveden aluepaloasema R191 (P) = perustason ambulanssi 2 61 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky VILPPULA: 93304 Vilppulan aluepaloasema VP11 = pelastusauto arkisin 8-16 1 1 VP15 = raivausauto arkisin 8-16 1 MÄNTTÄ: 50601 Mäntän aluepaloasema M11 = pelastusauto arkisin 8-16 1 1 M13, M16 YHTEENSÄ 19 54 34 6.12 Satakunta Satakunnassa on kahdeksan miehitettyä paloasemaa Porin keskuspaloasema, Meri-Porin paloasema ja Rauma sekä Kankaanpää, Huittinen, Ulvila, Kokemäki ja Harjavalta. Viidessä viimeksi mainitussa vahvuus on pienempi kuin esimies ja kolme palomiestä. Sopimuspalokuntia on n. 40. Porin keskuspaloasemalla on ollut runsas kolme hälytystä vuorokaudessa ja viikossa vajaat kolme mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluvaa tehtävää. Taulukko 41 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 126,9 64,2 59,4 48,4 57,1 40,1 24,9 21,3 15,6 19,2 3,1 1,3 0,30,30,40,40,60,80,9 1,0 0,36 0,15 0,11 0,10 0,09 0,07 0,05 0,04 0,03 0,030,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 PO RI : 6 09 1 Po rin ke sk us pa lo as em a RA UM A: 6 84 1 Ra um an pa lo as em a KA NK AA NP ÄÄ : 21 41 Ka nk aa np ää n HU IT TI NE N: 1 02 1 Hu itt is te n as em a EU RA : 0 50 1 Eu ra n pa lo as em a PO RI : 6 09 2 M er i- Po rin al ue pa lo as em a UL VI LA : 8 86 1 Ul vi la n pa lo as em a KO KE M ÄK I: 27 11 Ko ke m äe n pa lo as em a HA RJ AV AL TA : 07 91 H ar ja va lla n pa lo as em a PO RI : 6 09 17 O m a as em ap ai kk a 62 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Satakunnan päätoimisesti miehitettyjen paloasemien voimavarat ovat jakautuneet seuraavasti: PORI: 6091 Porin keskuspaloasema esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus P11 = pelastusauto 1 3 P13 = sailiöauto 1 P16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 L4 = lääkintäesimies 1 P191 (H) = hoitotason ambulanssi 2 P192 (H) = hoitotason ambulanssi 2 P193 (P) = perustason ambulanssi 2 P194 (P) 8-22 ?? = perustason ambulanssi 2 PORI: 6092 Meri-Porin aluepaloasema P21 = pelastusauto 1 3 P291(P) = perustason ambulanssi 2 RAUMA: 6841 Rauman paloasema R11 = pelastusauto 1 3 R191(H) = hoitotason ambulanssi 2 R192(H) = hoitotason ambulanssi 2 R193(P) = perustason ambulanssi 2 R194(P) klo 8-16 = perustason ambulanssi 2 KANKAANPÄÄ: 2141 Kankaanpään aluepaloasema KA11 = pelastusauto 1 2 HUITTINEN: 1021 Huittisten asema HU11 = pelastusauto 2 ULVILA: 8861 Ulvilan paloasema U11 = pelastusauto 1 U191(P) klo 8-22 ?? = perustason ambulanssi 2 KOKEMÄKI: 2711 Kokemäen paloasema KO11 = pelastusauto 1 HARJAVALTA: 0791 Harjavallan paloasema H11 = pelastusauto 2 YHTEENSÄ 5 19 20 63 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 6.13 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla on ainoastaan kaksi päätoimisesti miehitettyä paloasemaa eli Seinäjoki ja Lapua. Lapualla päivystysvahvuus on esimies ja kaksi palomiestä (1+2). sopimuspalokuntia on 25. Seinäjoella on ollut runsas kaksi hälytystä vuorokaudessa ja Ilmajoella taas vajaat neljä hälytystä viikossa. Seinäjoella on ollut vajaat kaksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaativaan tehtäväluokkaan kuuluvaa hälytystä viikossa ja Ilmajoella vastaavanlainen hälytys vajaat kaksi kertaa kuukaudessa. Taulukko 42 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 72,4 41,5 39,6 36,3 33,0 28,3 28,1 27,3 26,1 24,9 2,1 0,06 0,50,60,50,40,40,50,70,70,6 0,08 0,060,050,05 0,07 0,100,090,070,27 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 SE IN ÄJ OK I: 7 43 1 S ein äjo ki AL AV US : 0 10 1 A lav us LA PU A: 40 81 La pu a KU RI KK A: 30 11 K ur ikk a JA LA SJ ÄR VI: 16 41 Ja las jär vi KA UH AV A: 23 31 K au ha va AL AJ ÄR VI: 00 51 A laj är vi KA UH AJ OK I: 2 32 1 K au ha jok i NU RM O: 54 41 N ur mo ILM AJ OK I: 1 45 1 I lm ajo ki Etelä-Pohjanmaan päätoimisesti miehitetyt paloasemat Seinäjoella ja Lapualla. SEINÄJOKI: 7431 Seinäjoki esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus S11 = pelastusauto 1 3 S15 = raivausauto 1 S16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 LAPUA: 4081 Lapua L11 = pelastusauto 1 2 YHTEENSÄ 2 7 64 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 6.14 Pohjanmaa Pohjanmaan pelastustoimen alueella on vain Vaasassa ympärivuorokautinen miehitys. Tämän lisäksi Pohjanmaalla on 14:llä paikkakunnalla miehitys klo 8-16, jossa vain Mustasaaressa ja Närpiössä päivystysvahvuus on esimies/yksikönjohtaja ja kolme palomiestä. Muilla asemilla on pienemmät päivystysvahvuudet. Vilkkaimmalla asemalla eli Vaasassa on ollut keskimäärin lähes kolme hälytystä vuorokaudessa ja 10. vilkkaimmalla asemalla Vähässäkyrössä kolme hälytystä kuukaudessa. Mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaativaan tehtäväluokkaan kuuluvia hälytyksiä on ollut Vaasassa runsaat kaksi viikossa ja Vähässäkyrössä n. yksi neljässä kuukaudessa. Taulukko 43 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 115,1 55,5 36,4 33,4 30,1 21,3 24,8 16,0 12,6 12,9 7,8 7,3 8,8 2,8 0,02 0,02 0,02 0,01 0,01 0,10,10,10,10,20,30,30,30,40,50,60,8 0,030,04 0,040,05 0,05 0,06 0,080,310,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 V AA SA : 9 05 1 V aa sa N ÄR PI Ö : 5 45 1 Nä rp iö M US TA S AA RI : 4 99 1 Ko iv ul ah ti P ED ER SÖ R EN K UN TA : 59 91 P än nä in en M A AL A HT I: 47 51 M aa la ht i KR IS TI IN AN KA UP UN K I: 28 71 U US IK A AR LE P YY : 8 93 1 U us ik aa rle py y LA IH IA : 3 99 1 La ih ia IS O KY RÖ : 1 52 1 Is ok yr ö K O RS NÄ S : 2 80 1 Ko rs nä s O R AV AI N EN : 5 59 1 O ra va in en VÖ Y RI : 9 44 1 Vö yr i V ÄH ÄK YR Ö : 9 42 1 V äh äk yr ö 65 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pohjanmaan päivystävät voimavarat ovat jakautuneet paloasemittain seuraavasti: VAASA: 9051 Vaasa esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus V11 = pelastusauto 1 4 V13 = säiliöauto 1 V16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 V191(H) = hoitotason ambulanssi 2 V192(P) = perustason ambulanssi 2 V194(P) arkisin + la klo 8-16 = perustason ambulanssi 2 V195(P) arkisin klo 8-16 = perustason ambulanssi 2 LAIHIA: 3991 Laihia L11(klo 8-16) = pelastusauto 1 1 ISOKYRÖ: 1521 Isokyrö Ik11(klo 8-16) = pelastusauto 1 1 VÄHÄKYRÖ: 9421 Vähäkyrö Vk11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 1 Ky 191(H) = hoitotason ambulanssi arkisin 10 h ja lauantaisin 5 h 2 Ky192 (P) = perustason ambulanssi 15 min arkisin 8h, la 15 h ja su 22 h 2 MUSTASAARI: 4991 Koivulahti Ko11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 3 Ko13 (klo 8-16) = säiliöauto 1 PEDERSÖREN KUNTA: 5991 Pännäinen P11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 1 UUSIKAARLEPYY: 8931 Uusikaarlepyy N11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 2 N191 (H) = hoitotason ambulanssi arkisin klo 8-16, muuten 15 min valmius 2 N192 (P) = perustason ambulanssi klo 8-16 2 ORAVAINEN: 5591 Oravainen O11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 1 O191 (P) = perustason ambulanssi arkisin 8-16, muuten 10 min valmius 2 66 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky VÖYRI: 9441 Vöyri Vö11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 1 Vö191(P) = perustason ambulanssi arkisin 8-16, muuten 10 min valmius 2 KRISTIINANKAUPUNKI: 2871 Kristiinankaupunki Krs11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 2 NÄRPIÖ: 5451 Närpiö Nb15 (klo 8-16) = raivausauto 1 3 Nb191(H) = hoitotason ambulanssi arkisin 15 h, muulloin 10 min valmius 2 Nb192 (P) = perustason ambulanssi arkisin 8 h 2 MAALAHTI: 4751 Maalahti Ma11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 2 KORSNÄS: 2801 Korsnäs Kor11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 1 YHTEENSÄ 13 26 24 6.15 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastustoimen alueella on ainoastaan kaksi päätoimisesti miehitettyä paloasemaa Kokkola ja Pietarsaari. Kannuksessa ja Toholammilla on miehitys päiväaikaan klo 8-16. Muita palokuntia on 13. Kokkolassa on ollut vajaat kaksi hälytystä vuorokaudessa ja 10. vilkkaimmalla paloasemalla Kruunupyyssä harvemmin kuin kerran viikossa. Kokkolassa mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluvia tehtäviä on ollut runsas yksi viikossa ja vastaavia tehtäviä Kruunupyyssä yksi kahdessa kuukaudessa. 67 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 44 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 62,4 38,5 22,5 21,3 18,1 16,3 16,6 14,8 12,2 9,9 1,7 0,10,20,20,20,20,20,30,3 1,0 0,020,02 0,020,03 0,04 0,03 0,02 0,020,10 0,18 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 KO KK OL A: 27 21 K ok ko la PIE TA RS AA RI : 5 98 1 P iet ars aa ri KA NN US : 2 17 1 K an nu s VE TE LI: 92 41 Ve tel i PE RH O: 58 41 P erh o KA US TIN EN : 2 36 1 K au sti ne n KÄ LV IÄ : 3 15 1 K älv iä LO HT AJ A: 42 91 Lo hta ja TO HO LA MP I: 8 49 1 T oh ola mp i KR UU NU PY Y: 28 82 A lav ete li Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastustoimen alueen voimavarat on listattu alla olevassa taulukossa: KOKKOLA: 2721 Kokkola esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus K11 = pelastusauto 1 3 K131 = säiliöauto 1 K16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 K191(H) = hoitotason ambulanssi 2 K192(P) = perustason ambulanssi KLO 8-16, yöllä palomiehet 2 PIETARSAARI: 5981 Pietarsaari J11 = pelastusauto 1 3 J13 = säiliöauto 1 J16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 68 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky J191(H) = hoitotason ambulanssi 2 J192(P) = perustason ambulanssi KLO 8-16, yöllä palomiehet 2 KANNUS: 2171 Kannus K11 = pelastusauto Klo 8-16 2 TOHOLAMPI: 8491 Toholampi T11 = pelastusauto klo 8-16 1 YHTEENSÄ 2 13 8 6.16 Etelä-Savo Etelä-Savossa on miehitettyjä asemia Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Muita palokuntia on 31. Mikkelissä on ollut runsas kaksi hälytystä vuorokaudessa ja vajaat kaksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää viikossa. Kymmenenneksi vilkkaimmalla asemalla Sulkavalla on ollut kaksi hälytystä viikossa ja n. kerran kuukaudessa mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää. Taulukko 45 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 116,8 99,4 57,5 40,0 28,5 30,7 23,0 21,6 20,6 23,1 2,1 1,4 0,04 0,04 0,04 0,03 0,03 0,30,30,30,30,30,40,50,9 0,040,060,100,150,24 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 M IK KE LI : 49 10 1 M ik ke li SA V O NL IN N A: 74 00 1 Sa vo nl in na P IE K SÄ M ÄK I: 59 30 1 P ie ks äm äk i M ÄN TY HA R JU : 50 70 1 M än ty ha rj u KA N G AS NI EM I: 21 30 1 Ka ng as ni em i JU VA : 1 78 01 Ju va HE IN Ä VE S I: 09 00 1 He in äv es i RI ST IIN A: 69 60 1 Ri st iin a JO R O IN EN : 17 10 1 Jo ro in en S UL KA VA : 76 80 1 Su lk av a 69 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen voimavarat on listattu alla olevassa taulukossa: MIKKELI: 49101 Mikkeli esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus M11 = pelastusauto 1 3 M13 = säiliöauto 1 M15 = raivausauto 1 M190(H) = hoitotason ambulanssi 2 M191(P) = perustason ambulanssi 2 M192 (P) = perustason ambulanssi klo 8-16 2 M193 (P) = perustason ambulanssi klo 8-16 2 SAVONLINNA: 74001 Savonlinna S11 = pelastusauto 1 3 S13 = säiliöauto 1 S191(P) = perustason ambulanssi 2 PIEKSÄMÄKI: 59301 Pieksämäki P11 = pelastusauto 1 3 P191(P) = perustason ambulanssi 2 YHTEENSÄ 3 12 12 6.17 Pohjois-Savo Pohjois-Savossa on Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa jatkuvasti miehitetyt paloasemat. Suonenjoella, Vesannolla, Karttulassa, Vehmersalmella ja Lapinlahdella on miehitys päiväajan klo 8-16. Muita palokuntia Pohjois-Savon alueella on yhteensä 8. Vilkkaimmalla asemalla Kuopiossa on ollut keskimäärin 3,2 hälytystä vuorokaudessa ja runsaat kaksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää viikossa. Kymmenenneksi vilkkaimmalla paloasemalla Lapinlahdella on ollut n. kaksi hälytystä viikossa ja n. yksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää kuukaudessa. 70 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 46 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 145,8 72,2 98,6 51,1 45,0 31,2 30,0 28,6 27,2 21,5 3,2 1,3 1,1 0,04 0,04 0,04 0,30,30,40,40,50,50,9 0,05 0,050,05 0,100,120,140,350,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 KU O PI O : 2 97 1 Ku op io ke sk us pa lo as em a VA RK AU S: 9 15 1 Va rk au s IIS AL M I: 14 01 Iis al m i SI IL IN JÄ RV I: 74 91 Si ili nj är vi LE PP ÄV IR TA : 42 01 L ep pä vi rta SU O NE NJ O KI : 77 81 S uo ne nj ok i NI LS IÄ : 5 34 1 Ni ls iä KI UR UV ES I: 26 31 Ki ur uv es i JU AN KO SK I: 17 41 Ju an ko sk i LA PI NL AH TI : 4 02 1 La pi nl ah ti Pohjois-Savon pelastustoimen alueen miehitetyt paloasemat: KUOPIO: 2971 Kuopio keskuspaloasema esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus K P3:n kuski 1 K11 = pelastusauto 1 3 K12 = 1 1 K131/K161 = kone-/puomitikas- /nostolava-auto K151 = raivausauto 1 K190(H) = hoitotason ambulanssi 2 K191(P) = perustason ambulanssi 2 K192(P) = perustason ambulanssi 2 71 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky KUOPIO: 2972 Melalahti K21 = pelastusauto 1 K292(P) = perustason ambulanssi 2 VARKAUS: 9151 Varkaus V11 = pelastusauto 1 2-3 V131 = säiliöauto 1 V16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 0-1 V190(H) = hoitotason ambulanssi (ensihoitajat) 2 V191(P) = perustason ambulanssi 2 V192(P) = perustason ambulanssi 2 IISALMI: 1401 Iisalmi I11 = pelastusauto 1 3 SIILINJÄRVI: 7491 Siilinjärvi LEPPÄVIRTA: 4201 Leppävirta SUONENJOKI: 7781 Suonenjoki Su 11 = pelastusauto 1 2 Su190(H) = hoitotason ambulanssi 2 LAPINLAHTI: 4021 Lapinlahti L11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 2 KUOPIO: 2974 Vehmersalmi VS11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 1 KARTTULA: 2271 Karttula Ka11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 1 VESANTO: 9211 Vesanto V11 (klo 8-16) = pelastusauto 1 JUANKOSKI: 1741 Juankoski JK191(P) = perustason ambulanssi 2 YHTEENSÄ 8 20-22 18 6.18 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa on ainoastaan Joensuussa ja Lieksassa pelastustoimen välittömässä lähtövalmiudessa oleva miehitys. Tämän lisäksi Liperissä, Kontiolahdella, Polvijärvellä, 72 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Juuassa, Enossa, Outokummussa ja Ilomantsissa on ensihoito / sairaankuljetusvalmiuksia. Pelastustoimen valmiudet muualla kuin Joensuussa ja Lieksassa ovat pääosin 5 minuutin lähtövalmiudessa olevia päivystysvalmiuksia. Joensuussa on ollut 2,5 hälytystä vuorokaudessa ja vajaat kaksi mahdollisesti pelastussukellusta edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää viikossa. Kesälahdella on ollut n. kaksi tehtävää viikossa ja n. yksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää kuukaudessa. Taulukko 47 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 110,8 33,5 36,2 44,6 37,4 26,2 24,3 23,5 25,4 19,1 2,5 0,04 0,03 0,03 0,30,30,30,40,40,50,60,70,7 0,030,040,050,07 0,070,070,25 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 JO EN SU U: 16 71 Jo en su u NU RM ES : 5 41 1 N ur me s LIE KS A: 42 21 Li ek sa KI TE E: 26 01 K ite e LIP ER I: 4 26 1 L ipe ri KO NT IO LA HT I: 2 76 1 K on tio lah ti OU TO KU MP U: 30 91 O uto ku mp u JU UK A: 17 61 Ju uk a EN O: 04 51 En o KE SÄ LA HT I: 2 48 1 K es äla hti Pohjois-Karjalan pelastustoimen alueen voimavarat miehitetyillä asemilla: JOENSUU: 1671 Joensuu esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus J11 = pelastusauto 1 2 J131 = säiliöauto 1 J16 = kone-/puomitikas- /nostolava-auto 1 J190(H) = hoitotason ambulanssi 2 73 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky J191(P) = perustason ambulanssi 2 J192(P) arkisin 8-16 = perustason ambulanssi 2 J193(P) arkisin 10-18 = perustason ambulanssi 2 LIEKSA: 4221 Lieksa L11 = pelastusauto 1 1 L191(P) = perustason ambulanssi 2 L192(P) = perustason ambulanssi 2 LIPERI: 4261 Liperi LI191(P) = Perustason ambulanssi 2 ILOMANTSI: 1461 Ilomantsi I191(P) = perustason ambulanssi 2 I192(P) klo 7-15 = perustason ambulanssi 2 KONTIOLAHTI: 2761 Kontiolahti KO191(P) = perustason ambulanssi 2 OUTOKUMPU: 3091 Outokumpu O191(P) = perustason ambulanssi 2 JUUKA: 1761 Juuka J191(P) = perustason ambulanssi 2 J192(P) arkisin 8-16 = perustason ambulanssi 2 ENO: 0451 Eno E191 = perustason ambulanssi 2 POLVIJÄRVI: 6071 Polvijärvi PO191(P) = perustason ambulanssi 2 YHTEENSÄ 2 5 30 6.19 Jokilaaksot Jokilaaksojen pelastustoimen alueella ainoastaan Raahessa on jatkuvasti miehitetty paloasema. Ylivieskassa ja Haapajärvellä on sairaankuljetusvalmiudet ja sairaankuljettajat osallistuvat pelastusyksikön toimintaan, jos eivät ole sairaankuljetustehtävällä. Sairaankuljetuksessa tavoitteena on, että vähintään toisella henkilöllä on hoitotason koulutus. Raahessa ja Ylivieskassa hälytyksiä on ollut n. joka toinen päivä. Kymmenenneksi vilkkaimmalla asemalla Kärsämäellä on ollut runsas hälytys viikossa. 74 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 48 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 37,2 36,0 31,5 32,5 25,0 26,0 20,2 26,0 17,9 19,1 0,02 0,20,30,30,30,40,40,40,40,60,6 0,030,030,030,040,040,040,04 0,070,07 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 RA AH E: 67 80 1 R aa he YL IVI ES KA : 9 77 01 Yl ivi es ka PY HÄ JÄ RV I: 6 26 01 Py hä jär vi HA AP AV ES I: 0 71 01 H aa pa ve si HA AP AJ ÄR VI : 0 69 01 H aa pa jär vi NI VA LA : 5 35 01 N iva la OU LA IN EN : 5 63 01 O ula ine n KA LA JO KI : 2 08 01 K ala jok i PU LK KI LA : 6 17 01 Pu lkk ila KÄ RS ÄM ÄK I: 3 17 01 K ärs äm äk i Oheisessa taulukossa on Raahen, Ylivieskan ja Haapajärven voimavarat paloasemittain: RAAHE: 67801 Raahe esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus R11 = pelastusauto 1 3 R13 = säiliöauto 1 YLIVIESKA: 97701 Ylivieska Y11 = pelastusauto Y191 = ambulanssi 2 Y192 = ambulanssi HAAPAJÄRVI: 06901 Haapajärvi H11 = pelastusauto H191 = ambulanssi 2 H192 = ambulanssi (KLO 8-16) 2 YHTEENSÄ 1 4 6 75 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 6.20 Kainuu Kainuussa on ainoastaan Kajaanissa jatkuvasti miehitetty paloasema. Kajaanissa on ollut 1,7 hälytystä vuorokaudessa ja runsaat kaksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää viikossa. Vuolijoella on ollut vähemmän kuin yksi hälytys viikossa ja yksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuuluva tehtävä kahdessa kuukaudessa. Taulukko 49 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 106,0 54,7 40,0 42,6 28,5 31,0 24,7 21,2 14,9 11,6 1,7 0,08 0,06 0,05 0,05 0,03 0,02 0,02 0,10,10,20,30,30,40,40,50,7 0,13 0,08 0,31 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 K A JA A NI : 2 05 01 K aj aa ni SO TK A M O : 76 50 1 So tk am o S U O M U SS A LM I: 77 70 1 Ä m m än sa ar i K UH M O : 2 90 01 K uh m o PA LT A M O : 57 80 1 Pa lta m o H YR Y NS A LM I: 10 50 1 Hy ry ns al m i P UO LA N K A: 62 00 1 P uo la nk a V AA LA : 7 85 01 V aa la R IS TI JÄ R VI : 69 70 1 Ri st ijä rv i VU O LI JO KI : 94 00 1 Vu ol ijo ki Kainuun pelastustoimen alueen jatkuvasti päivystävät voimavarat ovat seuraavat: KAJAANI: 20501 Kajaani esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus K11 = pelastusauto 1 3 K16 = kone-/puomitikas-/nostolava- auto 1 K190 (H) = hoitotason ambulanssi 2 K191 (P) = perustason ambulanssi 2 K192 (P) = perustason ambulanssi KLO 8-16 arkisin 2 YHTEENSÄ 1 4 6 76 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 6.21 Oulu-Koillismaa Oulu-Koillismaan alueella on jatkuvasti miehitettynä Oulun keskuspaloasema, Tuiran paloasema, Kuusamon ja Haukiputaan paloasemat. Muita palokuntia Oulu-Koillismaan alueella on n. 20. Oulussa on ollut lähes neljä hälytystä vuorokaudessa ja joka toinen päivä mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää. Kymmenenneksi vilkkaimmalla asemalla Iissä on ollut kaksi hälytystä viikossa ja yksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunut tehtävä kuukaudessa. Taulukko 50 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 165,6 72,3 55,8 41,4 48,0 47,6 46,1 21,7 23,0 23,1 3,9 1,8 0,04 0,04 0,03 0,30,30,30,50,50,60,70,8 0,06 0,070,080,080,10 0,22 0,50 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 O UL U: 5 64 01 O ul u O UL U: 5 64 02 Tu ira K UU S AM O : 30 50 1 K uu sa m o HA UK IP UD A S: 08 40 1 Ha uk ip ud as K EM P EL E: 24 40 1 Ke m pe le PU DA S JÄ RV I: 61 50 1 Pu da sj är vi KI IM IN K I: 25 50 1 Ki im in ki M U HO S: 4 94 01 M uh os LI M IN K A: 42 50 1 Li m in ka II: 1 39 01 Ii 77 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen päätoimisesti miehitettyjen asemien vahvuudet on mainittu alla olevassa taulukossa: OULU: 56401 Oulu esimiehet palomiehet ensihoito/sairaankuljetus O P3:n kuljettaja 1 O11 = pelastusauto 1 3-5 O12 = pelastusauto 0-1 0-4 O13 = säiliöauto 1 O15/O16 = raivaus-/kone- /puomitikas-/nostolava-auto 1 O190(H) = hoitotason ambulanssi 2 O191(P) = perustason ambulanssi 2 O192(P) = perustason ambulanssi 2 OULU: 56402 Tuira O21 1 3 KUUSAMO: 30501 Kuusamo KU11 2-3 HAUKIPUDAS: 08401 Haukipudas HP11 1 3 YHTEENSÄ 3-4 14-21 6 6.22 Lappi Lapissa on Rovaniemen, Tornion ja Kemin paloasemat jatkuvasti miehitettyjä. Muut paloasemat ovat sopimuspalokuntia. Lapin pelastustoimen alueella pelastustoimi ei hoida sairaankuljetustehtäviä lainkaan. Rovaniemellä on ollut kaksi hälytystä vuorokaudessa ja runsaat kaksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää viikossa. Ivalossa on ollut kaksi hälytystä viikossa ja vajaat kaksi mahdollisesti pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä edellyttävään tehtäväluokkaan kuulunutta tehtävää kuukaudessa. 78 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Taulukko 51 Pelastustehtävien keskimääräinen kesto minuuteissa (sininen) ja tehtävien määrä (punainen) sekä pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrä (keltainen) asemittain vuorokaudessa 2004 - 2007. 122,4 64,1 49,8 85,0 40,8 38,7 42,6 42,3 24,7 33,8 2,1 1,3 1,1 0,10 0,10 0,07 0,07 0,06 0,06 0,06 0,30,40,40,40,40,60,6 0,19 0,220,36 0,0 0,1 1,0 10,0 100,0 1000,0 RO VA NI E M I: 69 81 R ov an ie m i TO RN IO : 8 51 1 To rn io KE M I: 24 01 Ke m i K IT TI LÄ : 2 61 1 Ki tti lä SO D AN K YL Ä : 75 81 S od an ky lä R O V AN IE M EN M LK : 6 99 0 S aa re nk yl än pa lo as em a SO D AN K YL Ä : 75 85 S od an ky lä le nt oa se m a KE M IJ ÄR VI : 32 01 K em ijä rv i K IT TI LÄ : 2 61 2 Si rk ka IN AR I: 14 81 Iv al o Lapin pelastustoimen alueen päätoimisesti miehitettyjen asemien vahvuudet ovat alla olevassa taulukossa: ROVANIEMI: 6981 Rovaniemi esimiehet palomiehet R11 = pelastusauto 1 3 R12 = 2. pelastusauto 1 1 R13 = säiliöauto 1 R16 = kone-/puomitikas-/nostolava-auto 1 TORNIO: 8511 Tornio T11 = pelastusauto 1 3 T13 = säiliöauto 1 KEMI: 2401 Kemi K11 = pelastusauto 1 3 K13 = säiliöauto 1 K16 = kone-/puomitikas-/nostolava-auto 1 YHTEENSÄ 4 15 79 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 7 Mitoitus ja suorituskyky - avoimia kysymyksiä Raportissa on käsitelty pelastustehtäviä Pronto-tietojen perusteella. Tehtävien lisäksi on tarkasteltu ajallista jakautumista pelastustoimen alueittain ja niiden tehtävien osuutta, joissa pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä saattaa tulla eteen. Lopuksi on tarkasteltu tehtävien taajuutta ja niihin kuluvaa työaikaa sekä tarkasteltu lähinnä vuorovahvuustietoja jatkuvasti tai osan aikaa päivästä miehitettyjen paloasemien osalta. Raportin tarkoituksena on herättää keskustelua suorituskykyä koskien. Raportin ja sen perusteella käytävän keskustelun pohjalta on tarkoitus lähteä etenemään todellisten mitoitus- ja suorituskykyperusteiden tarkempaan määrittelyyn. Raportissa on tarkasteltu pelastuslain mukaisia pelastustehtäviä ja sairaankuljetustehtävät on tässä vaiheessa jätetty raportin ulkopuolelle. Vahvuustietojen yhteydessä on listattu ensihoito-/sairaankuljetusvahvuuksia. Seuraavana vaiheena on tarkastella sairaankuljetuksen osuutta niillä paloasemilla, missä sitä tehdään. Vuorovahvuuksia koskien tiedot on kerätty lähinnä sellaisilta asemilta, joilla on välitön lähtövalmius joko osan aikaa vuorokaudesta tai sitten jatkuvasti. Vuorovahvuustietojen tarkoituksena on ollut selventää sitä, millaisia vahvuuksia paloasemilla on. Vuorovahvuustietojen osalta seuraava looginen askel on tarkastella nykyistä suorituskykyä lähinnä siitä näkökulmasta, kuinka paljon pelastussukellukseen kykeneviä pelastusyksiköitä pelastuslaitoksilla on. Raportin perusteella toimintakykyhankkeessa halutaan nostaa esiin ainakin seuraavat kysymykset: - Miten määritellään pelastusyksikön suorituskyky? - Edelliseen kohtaan liittyen pitää määritellä, miten pelastusyksiköiden suorituskyky voi vaihdella uhkien perusteella esim. vuorokaudenajan mukaan? - Pelastustehtävissä on fyysisesti usean tasoisia tehtäviä. Pelastustoimen alueittain ja paloasemittain tulisi kohdan yksi perusteella määritellä, kuinka paljon tarvitaan pelastussukelluskelpoisia henkilöitä, jotta kyetään pitämään yllä vähintään nykyinen taso, parantamaan tasoa tai mitä merkitsee, jos taso heikkenee nykyisestä. Edellä mainittujen kysymysten perusteella tullaan varsinaisiin pelastusyksiköiden mitoitusperusteisiin esim. seuraavasti: 80 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky - pelastusyksiköt, jotka kykenevät aloittamaan pelastustoiminnan mutta eivät kykene pelastussukellukseen - pelastusyksiköt, jotka kykenevät edellisen lisäksi aloittamaan henkeä pelastavan savusukelluksen - pelastusyksiköt, jotka kykenevät aloittamaan savusukelluksen kaikissa tilanteissa - pelastusyksiköt, jotka kykenevät aloittamaan pelastussukellustehtävän kaikissa tilanteissa. 8 Osahankkeessa 1 tehtävät seuraavat vaiheet Osahanketta 1 on tarkoitus jatkaa seuraavasti: - selvitetään sairaankuljetustehtävät niiden pelastuslaitosten osalta, jotka sitä tekevät - määrä ja laatu - tehtävien vuoden- ja vuorokaudenajan mukainen vaihtelu - tehtävissä käytettävät voimavarat - selvitetään, millainen on pelastuslaitosten nykyinen suorituskyky (pelastussukellukseen kykenevien pelastusyksiköiden määrä sekä muut voimavarat) - vahvuus - toimintavalmiusaika - henkilöstön toimintakyky - pelastusyksiköiden suorituskykyvaatimusten määrittely niissä tehtävissä, joissa pelastussukellusta ei tehdä - vahvuus - toimintavalmiusaika - henkilöstön toimintakyky - otetaan huomioon osahankkeen 3 tulokset - määritellään perusteet sille, milloin pelastusyksikön suorituskyky ei riitä vaan tarvitaan suorituskykyisempää muodostelmaa - vahvuus - toimintavalmiusaika - pelastusmuodostelman suorituskyky Edellä mainitut tehtäväkokonaisuudet liittyvät osahankkeen 1 kohtiin 2 ja 3. Näiden selvitysten perusteella on tarkoitus toteuttaa osahankkeen 1 kohdat 4 ja 5 eli päivittää toimintavalmiusohje sekä pelastustoiminnan palvelutasoa koskevat osat. 81 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky . Liite 1: Pelastustehtävien suhteellinen jakautuminen pelastustoimen alueittain 1996-2007 Liitteessä 1 on esitetty pelastustehtävien suhteellinen jakautuminen pelastustoimen alueittain 1996-2007. Vertailukäyränä on koko valtakunnasta laskettu suhteellinen tehtäväjakauma. Pelastustoimen alueen pelastus- ja ensivastetehtävien prosenttiluvut näkyvät kuvioissa. Pelastustoimen alueen käyrä on sininen ja valtakunnallinen käyrä violetti. Helsinki 46,0 0,0 15,5 0,00,72,4 0,5 3,1 3,6 4,8 4,9 0,53,82,2 0,0 6,3 3,0 2,63,6 4,40,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Helsingissä tarkastus- ja varmistustehtävien, muiden tulipalojen, eläimen pelastustehtävien ja öljyvahinkojen suhteellinen osuus on ollut suurempi kuin keskimäärin valtakunnassa. Ensivastetehtävien, maastopalojen ja liikenneonnettomuuksien suhteellinen osuus on ollut pienempi kuin keskimäärin valtakunnassa. 82 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Länsi-Uusimaa 0,0 28,0 23,1 0,0 0,9 2,9 1,2 3,9 5,9 10,3 2,9 0,32,12,5 0,0 5,3 4,0 2,4 3,8 4,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Länsi-Uudenmaan pelastustehtävät ovat noudatelleet valtakunnallista käyrää. Ensivastetehtäviä ja luonnononnettomuuksia on ollut Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella suhteellisesti enemmän sekä tarkastus- ja varmistustehtäviä, rakennuspaloja ja liikennevälinepaloja suhteellisesti vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Keski-Uusimaa 0,0 13,3 0,0 0,6 5,5 0,8 3,6 4,3 10,5 3,3 0,4 1,44,7 0,0 6,7 3,6 3,7 2,9 4,1 28,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Keski-Uudellamaalla rakennuspaloja, ensivastetehtäviä sekä tarkastus- ja varmistustehtäviä on ollut suhteellisesti vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Muita tulipaloja, ihmisen pelastamistehtäviä ja avunantotehtäviä on ollut Keski- Uudellamaalla suhteellisesti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. 83 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Itä-Uusimaa 0,0 23,8 0,00,7 4,1 1,0 3,2 7,6 12,0 2,7 0,3 2,11,8 0,0 4,35,0 3,0 3,63,3 21,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Itä-Uudellamaalla on ollut suhteellisesti enemmän liikenneonnettomuuksia, luonnononnettomuuksia ja ensivastetehtäviä sekä suhteellisesti vähemmän tarkastus- ja varmistustehtäviä kuin valtakunnassa keskimäärin. Kanta-Häme 0,0 22,8 0,0 0,5 2,7 0,4 5,4 4,9 10,1 2,7 0,2 1,0 2,9 0,0 5,4 4,0 3,2 3,8 2,6 24,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Kanta-Hämeessä on ollut tarkastus- ja varmistustehtäviä suhteellisesti vähemmän ja ensivastetehtäviä suhteellisesti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. 84 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Päijät-Häme 0,0 19,8 0,0 0,5 2,5 0,6 4,3 4,5 10,8 2,7 0,2 1,31,9 0,0 4,83,9 4,0 4,9 2,8 30,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Päijät-Hämeen suhteellinen tehtäväkäyrä noudattelee melko tarkasti valtakunnallista käyrää. Kymenlaakso 25,1 0,00,0 0,8 1,6 0,5 3,2 3,6 9,3 2,2 0,31,3 1,2 0,1 5,45,13,44,13,8 29,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Kymenlaaksossa on ollut ihmisen pelastamistehtäviä ja avunantotehtäviä suhteellisesti vähemmän ja ensivastetehtäviä suhteellisesti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Muuten tehtävät noudattelevat valtakunnallista käyrää. 85 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Etelä-Karjala 31,4 0,00,0 0,8 2,3 1,2 3,0 3,7 8,2 2,2 0,3 1,52,1 0,04,9 4,6 3,2 4,23,4 23,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Etelä-Karjalassa on ollut suhteellisesti vähemmän tarkastus- ja varmistustehtäviä, liikenneonnettomuuksia ja avunantotehtäviä ja suhteellisesti enemmän ensivastetehtäviä kuin valtakunnassa keskimäärin. Varsinais-Suomi 0,0 13,8 0,0 0,6 3,3 1,1 4,4 2,8 10,6 2,8 0,21,8 2,10,05,8 5,4 3,3 4,24,3 33,3 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Varsinais-Suomessa on ollut suhteellisesti enemmän tarkastus- ja varmistustehtäviä ja suhteellisesti vähemmän ensivastetehtäviä kuin valtakunnassa keskimäärin. 86 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Keski-Suomi 0,0 22,0 0,0 0,7 5,1 0,9 4,4 2,6 9,1 3,1 0,21,5 3,2 0,0 3,44,1 3,0 5,7 3,7 27,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Keski-Suomessa on ollut tarkastus- ja varmistustehtäviä, muita paloja ja luonnononnettomuuksia suhteellisesti vähemmän sekä rakennuspaloja, avunantotehtäviä ja ensivastetehtäviä suhteellisesti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Pirkanmaa 0,0 25,3 0,0 0,63,00,8 3,5 3,2 8,8 3,2 0,21,1 2,0 0,0 3,63,22,8 4,9 3,6 29,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Pirkanmaalla ensivastetehtäviä on ollut suhteellisesti enemmän sekä maastopaloja ja muita paloja suhteellisesti vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. 87 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Satakunta 0,0 22,0 0,0 0,9 4,7 0,9 5,0 4,0 11,6 3,3 0,32,22,20,0 6,25,0 3,6 5,3 3,4 27,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Satakunnassa on ollut suhteellisesti enemmän muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, vahingontorjuntatehtäviä, avunantotehtäviä ja ensivastetehtäviä sekä suhteellisesti vähemmän tarkastus- ja varmistustehtäviä kuin valtakunnassa keskimäärin. Etelä-Pohjanmaa 25,2 0,0 0,0 0,6 4,8 0,6 4,3 2,8 13,9 2,4 0,4 1,6 2,7 0,14,3 5,5 3,5 6,0 3,4 31,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Etelä-Pohjanmaalla on ollut tarkastus- ja varmistustehtäviä, rakennuspaloja, maastopaloja, liikenneonnettomuuksia, avunantotehtäviä ja ensivastetehtäviä suhteellisesti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. 88 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pohjanmaa 32,0 0,0 19,9 0,01,3 3,1 1,2 2,9 2,6 12,4 1,9 0,2 1,01,50,0 5,2 3,83,2 4,9 3,00,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Pohjanmaalla on ollut tarkastus- ja varmistustehtäviä sekä liikenneonnettomuuksia suhteellisesti enemmän sekä ihmisen pelastamistehtäviä ja luonnononnettomuuksia suhteellisesti vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Keski-Pohjanmaa 36,3 0,0 0,0 16,7 0,92,21,0 2,72,1 11,9 2,1 0,2 1,62,00,04,9 4,32,74,4 3,90,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Keski-Pohjanmaalla on ollut suhteellisesti enemmän tarkastus- ja varmistustehtäviä sekä liikenneonnettomuuksia ja suhteellisesti vähemmän luonnononnettomuuksia, vahingontorjuntatehtäviä, avunantotehtäviä ja ensivastetehtäviä kuin valtakunnassa keskimäärin. 89 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Etelä-Savo 26,2 0,00,01,1 2,8 1,5 3,9 3,9 10,7 2,8 0,2 2,12,40,0 4,3 4,5 3,0 4,9 3,7 21,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Etelä-Savossa tarkastus- ja varmistustehtäviä on ollut suhteellisesti vähemmän ja ensivastetehtäviä suhteellisesti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Pohjois-Savo 0,0 20,7 0,0 0,7 2,0 1,2 3,7 3,1 9,9 3,4 0,3 2,12,60,03,2 4,0 2,9 6,2 3,8 29,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Pohjois-Savossa on ollut suhteellisesti enemmän rakennuspaloja ja suhteellisesti vähemmän muita tulipaloja ja avunantotehtäviä kuin valtakunnassa keskimäärin. 90 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pohjois-Karjala ustehtäviä, ikenneonnettomuuksia ja avunantotehtäviä kuin valtakunnassa keskimäärin. kilaaksot s- ja varmistustehtäviä sekä onnononnettomuuksia kuin keskimäärin valtakunnassa. 20,8 0,00,0 0,9 5,7 1,14,4 1,8 12,0 2,4 0,2 2,52,10,0 3,64,1 2,9 4,83,7 27,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Pohjois-Karjalassa on ollut suhteellisesti vähemmän tarkastus- ja varmist muita tulipaloja sekä luonnononnettomuuksia ja suhteellisesti enemmän li Jo 20,4 0,00,0 0,9 3,3 0,8 4,0 2,6 14,1 2,2 0,2 1,91,70,0 5,2 6,5 3,3 5,6 2,8 24,3 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m v i yu u pe l. T av un a. T rk . A pu .t ht . t oi m .t en si va st e so rt um a Jokilaaksoissa on ollut suhteellisesti enemmän rakennuspaloja, maastopaloja ja liikenneonnettomuuksia ja suhteellisesti vähemmän tarkastu lu 91 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Kainuu iä tarkastus- ja varmistus- sekä ensivastetehtäviä kuin eskimäärin valtakunnassa. ulu-Koillismaa loja ikenneonnettomuuksia ja luonnononnettomuuksia kuin keskimäärin altakunnassa. 0,0 17,1 0,0 1,4 8,6 1,6 5,2 3,1 14,7 3,9 0,1 2,4 3,3 0,05,6 6,6 4,7 7,5 4,4 26,8 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Kainuussa on ollut suhteellisesti enemmän rakennuspaloja, liikennevälinepaloja, maastopaloja, liikenneonnettomuuksia, vahingontorjuntatehtäviä ja avunantotehtäv sekä suhteellisesti vähemmän k O 0,0 23,8 0,00,9 4,3 0,5 3,6 1,1 7,3 1,9 0,21,32,50,05,4 6,1 5,5 5,2 3,3 27,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Oulu-Koillismaalla on ollut suhteellisesti enemmän liikennevälinepaloja, maastopa ja ensivastetehtäviä sekä suhteellisesti vähemmän tarkastus- ja varmistustehtäviä, öljyvahinkoja, li v 92 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Lappi aloja, isesti ononnettomuuksia ja ensivastetehtäviä kuin keskimäärin altakunnassa. 33,8 0,0 0,0 10,2 1,3 6,3 1,5 3,10,6 10,4 2,0 0,11,4 5,3 0,05,2 5,74,0 5,6 3,40,0 10,0 20,0 30,0 40,0 ta rk .v ar m . m uu ta rk . ra kp al o li. vä .p al o m aa sp al o m uu p al o rä jä hd ys ih m . P el . el äi n. P el va ar . O nn . öl jy va h. lii k. O nn . lu on . O nn . va h. T or . T m uu p el . T av un a. T vi rk . A pu .t yh t. to im .t en si va st e so rt um a Lapissa on ollut suhteellisesti enemmän tarkastus- ja varmistustehtäviä, rakennusp maastopaloja, ihmisen pelastamistehtäviä ja avunantotehtäviä sekä suhteell vähemmän luonn v 93 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Liite 2: Pelastustehtävien jakautuminen 1996-2007 pelastustoimen alueittain ja alueiden sisällä kunnittain vuorokaudenajan mukaan logaritmisella asteikolla mitattuna. Helsinki (huom. logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Helsinki 94 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Länsi-Uusimaa (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Espoo Hanko Inkoo Karjaa Karjalohja Karkkila Kauniainen Kirkkonummi Lohja Nummi-Pusula Pohja Sammatti Siuntio Tammisaari Vihti Länsi-Uusimaa yht. Keski-Uusimaa (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Vantaa Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Keski-Uusimaa yht. 95 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Itä-Uusimaa (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Askola Lapinjärvi Liljendal Loviisa Myrskylä Pernaja Pukkila Porvoo Ruotsinpyhtä ä Sipoo Itä-Uusimaa yht. Kanta-Häme (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Forssa Hattula Hauho Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Kalvola Hämeenkoski Lammi Loppi Renko Riihimäki Tammela Tuulos Ypäjä Kanta-Häme yht. 96 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Päijät-Häme 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Artjärvi Asikkala Hartola Hollola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Päijät-Häme yht. Kymenlaakso (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Elimäki Hamina Iitti Jaala Kotka Kouvola Kuusankoski Miehikkälä Pyhtää Anjalankoski Valkeala Vehkalahti Virolahti Kymenlaakso yht. 97 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Etelä-Karjala (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Imatra Joutseno Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Uukuniemi Ylämaa Etelä-Karjala yht. Varsinais-Suomi (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Alastaro Askainen Aura Dragsfjärd Halikko Houtskari Iniö Kaarina Karinainen Kem iö Kiikala Kisko Korppoo Koski Tl Kustavi Kuusjok i Laitila Lem u Lieto Loim aa Loim aan kunta M arttila M asku M ellilä M erim asku M ietoinen M uurla M ynäm äki Naantali Nauvo Nousiainen Oripää Parainen Paim io Perniö Pertte li Piikk iö Pyhäranta Pöytyä Rais io Rusko Rym ättylä Salo Sauvo Som ero Suom usjärvi Särk isalo Taivassalo Tarvas jok i Turku Uusikaupunki Vahto Vehm aa Velkua Västanfjärd Yläne Vars inais -Suom i yht. 98 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Keski-Suomi (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Hankasalm i Joutsa Jyväskylä Jyväskylän m lk Jäm sä Jäm sänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Korpilahti Kuhm oinen Kyyjärvi Laukaa Leivonm äki Luhanka Multia Muuram e Petäjävesi Pihtipudas Pylkönm äki Saarijärvi Sum iainen Suolahti Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suom i yht. Pirkanmaa (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 K lo 0 0- 01 K lo 0 1- 02 K lo 0 2- 03 K lo 0 3- 04 K lo 0 4- 05 K lo 0 5- 06 K lo 0 6- 07 K lo 0 7- 08 K lo 0 8- 09 K lo 0 9- 10 K lo 1 0- 11 K lo 1 1- 12 K lo 1 2- 13 K lo 1 3- 14 K lo 1 4- 15 K lo 1 5- 16 K lo 1 6- 17 K lo 1 7- 18 K lo 1 8- 19 K lo 1 9- 20 K lo 2 0- 21 K lo 2 1- 22 K lo 2 2- 23 K lo 2 3- 24 Akaa Häm eenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Kuhm alahti Kuorevesi Kuru Kylm äkoski Lem päälä Luopioinen Längelm äki M ouhijärvi M änttä Nok ia Orives i Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sahalahti Suodenniem i Tam pere Toijala Urjala Valkeakoski Vam m ala Vesilahti Viiala Viljakkala Vilppula Virrat Ylöjärvi Äetsä Pirkanm aa yht. 99 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Satakunta (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Eura Eurajok i Harjavalta Honkajok i Huittinen Jäm ijärvi Kankaanpää Karvia Kiikoinen Kiukainen Kodis jok i Kokem äki Kullaa Köyliö Lappi Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Noorm arkku Pom arkku Pori Raum a Siikainen Säkylä Ulvila Vam pula Satakunta yht. Etelä-Pohjanmaa (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Alahärm ä Alajärvi Alavus Evijärvi Ilm ajok i Isojoki Jalas järvi Jurva Karijok i Kauhajok i Kauhava Kortes järvi Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Lehtim äki Nurm o Peräseinäjok i Se inäjoki Soini Teuva Töysä Vim peli Ylihärm ä Ylis taro Ähtäri Ete lä-Pohjanm aa yht. 100 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pohjanmaa (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Närpiö Oravainen Pedersören kunta Uusikaarlepyy Vaasa Vähäkyrö Vöyri Vöyri-Maksamaa Pohjanmaa yht. Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Halsua Himanka Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Luoto Perho Pietarsaari Toholampi Ullava Veteli Keski-Pohjanmaa yht. 101 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Etelä-Savo (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Anttola Enonkoski Haukivuori Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Jäppilä Kangasniemi Kerimäki Mikkeli Mikkelin mlk Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Pieksämäen mlk Punkaharju Puumala Pieksänmaa Rantasalmi Ristiina Savonlinna Savonranta Sulkava Virtasalmi Etelä-Savo yht. Pohjois-Savo (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Iisalmi Juankoski Kaavi Kangaslampi Karttula Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Varpaisjärvi Vehmersalmi Vesanto Vieremä Pohjois-Savo yht. 102 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pohjois-Karjala (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kesälahti Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Outokumpu Lieksa Liperi Nurmes Polvijärvi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Pohjois-Karjala yht. Jokilaaksot (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kestilä Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pattijoki Piippola Pulkkila Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Rantsila Reisjärvi Ruukki Sievi Siikajoki Vihanti Ylivieska Jokilaaksot yht. 103 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Kainuu (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalm i Vaala Vuolijoki Kainuu yht. Oulu-Koillismaa (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Hailuoto Haukipudas Ii Kempele Kiiminki Kuivaniemi Kuusamo Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Pudasjärvi Taivalkoski Temmes Tyrnävä Utajärvi Yli-Ii Ylikiiminki Oulu-Koillismaa yht. 104 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Lappi (logaritminen asteikko) 1 10 100 1000 10000 Kl o 00 -0 1 Kl o 01 -0 2 Kl o 02 -0 3 Kl o 03 -0 4 Kl o 04 -0 5 Kl o 05 -0 6 Kl o 06 -0 7 Kl o 07 -0 8 Kl o 08 -0 9 Kl o 09 -1 0 Kl o 10 -1 1 Kl o 11 -1 2 Kl o 12 -1 3 Kl o 13 -1 4 Kl o 14 -1 5 Kl o 15 -1 6 Kl o 16 -1 7 Kl o 17 -1 8 Kl o 18 -1 9 Kl o 19 -2 0 Kl o 20 -2 1 Kl o 21 -2 2 Kl o 22 -2 3 Kl o 23 -2 4 Enontekiö Inari Kemi Keminmaa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemi Rovaniemen mlk Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio Lappi yht. 105 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Liite 3: Pelastustehtävien jakautuminen 1996-2007 pelastustoimen alueittain ja alueiden sisällä kunnittain vuodenajan mukaan logaritmisella asteikolla mitattuna. Helsinki 1 10 100 1000 10000 100000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u Hu ht ik uu To uk ok uu Ke sä ku u H ei nä ku u E lo ku u Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Koko maa yht. Helsinki yht. Länsi-Uusimaa 1 10 100 1000 10000 m m ik uu el m ik uu aa lis ku u uh tik uu ok uu es äk uu ei nä ku u El ok uu yy sk uu ok ak uu rr as ku u ou lu ku u Ta H M H T ou k K H S L M a J Espoo Hanko Inkoo Karjaa Karjalohja Karkkila Kauniainen Kirkkonummi Lohja Nummi-Pusula Pohja Sammatti Siuntio Tammisaari Vihti Länsi-Uusimaa yht. 106 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Keski-Uusimaa 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Vantaa Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Keski- Uusimaa yht. Itä-Uusimaa 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Askola Lapinjärvi Liljendal Loviisa Myrskylä Pernaja Pukkila Porvoo Ruotsinpyhtää Sipoo Itä-Uusimaa yht. 107 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Kanta-Häme 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Forssa Hattula Hauho Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Kalvola Hämeenkoski Lammi Loppi Renko Riihimäki Tammela Tuulos Ypäjä Kanta-Häme yht. Päijät-Häme 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Artjärvi Asikkala Hartola Hollola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Päijät-Häme yht. 108 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Kymenlaakso 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Elimäki Hamina Iitti Jaala Kotka Kouvola Kuusankoski Miehikkälä Pyhtää Anjalankoski Valkeala Vehkalahti Virolahti Kymenlaakso yht. Etelä-Karjala 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Imatra Joutseno Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Uukuniemi Ylämaa Etelä-Karjala yht. 109 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Varsinais-Suomi 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu He lm ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu Ke sä ku u He in äk uu El ok uu S yy sk uu Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Alastaro Askainen Aura Dragsfjärd Halikko Houtskari Iniö Kaarina Karinainen Kem iö Kiikala Kisko Korppoo Koski Tl Kustavi Kuusjok i Laitila Lem u Lie to Loim aa Loim aan kunta Marttila Masku Mellilä Merim asku Mietoinen Muurla Mynäm äki Naantali Nauvo Nousiainen Oripää Parainen Paim io Perniö Pertte li Piikk iö Pyhäranta Pöytyä Rais io Rusko Rym ättylä Salo Sauvo Som ero Suom usjärvi Särkisalo Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vahto Vehm aa Velkua Västanfjärd Yläne Vars inais -Suom i yht. Keski-Suomi 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Pylkönmäki Saarijärvi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi yht. 110 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pirkanmaa 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Kuhmalahti Kuorevesi Kuru Kylmäkoski Lempäälä Luopioinen Längelmäki Mouhijärvi Mänttä Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sahalahti Suodenniemi Tampere Toijala Urjala Valkeakoski Vammala Vesilahti Viiala Viljakkala Vilppula Virrat Ylöjärvi Äetsä Pirkanmaa yht. Satakunta 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kiikoinen Kiukainen Kodisjoki Kokemäki Kullaa Köyliö Lappi Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Vampula Satakunta yht. 111 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Etelä-Pohjanmaa 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Alahärmä Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Jurva Karijoki Kauhajoki Kauhava Kortesjärvi Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Lehtimäki Nurmo Peräseinäjoki Seinäjoki Soini Teuva Töysä Vimpeli Ylihärmä Ylistaro Ähtäri Etelä-Pohjanmaa yht. Pohjanmaa 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Närpiö Oravainen Pedersören kunta Uusikaarlepyy Vaasa Vähäkyrö Vöyri Vöyri-Maksamaa Pohjanmaa yht. 112 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Keski-Pohjanmaa 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Halsua Himanka Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Luoto Perho Pietarsaari Toholampi Ullava Veteli Keski-Pohjanmaa yht. Etelä-Savo 1 10 100 1000 10000 m m ik uu lm ik uu aa lis ku u ht ik uu ok uu es äk uu in äk uu El ok uu yy sk uu ok ak uu rr as ku u ou lu ku u Ta H e M H u To uk K H e S L M a J Anttola Enonkoski Haukivuori Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Jäppilä Kangasniemi Kerimäki Mikkeli Mikkelin mlk Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Pieksämäen mlk Punkaharju Puumala Pieksänmaa Rantasalmi Ristiina Savonlinna Savonranta Sulkava Virtasalmi Etelä-Savo yht. 113 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pohjois-Savo 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Iisalmi Juankoski Kaavi Kangaslampi Karttula Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Varpaisjärvi Vehmersalmi Vesanto Vieremä Pohjois-Savo yht. Pohjois-Karjala 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kesälahti Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Outokumpu Lieksa Liperi Nurmes Polvijärvi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Pohjois-Karjala yht. 114 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky Jokilaaksot 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kestilä Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pattijoki Piippola Pulkkila Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Rantsila Reisjärvi Ruukki Sievi Siikajoki Vihanti Ylivieska Jokilaaksot yht. Kainuu 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kainuu yht. 115 Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 116 ulu-Koillismaa appi O 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Hailuoto Haukipudas Ii Kempele Kiiminki Kuivaniemi Kuusamo Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Pudasjärvi Taivalkoski Temmes Tyrnävä Utajärvi Yli-Ii Ylikiiminki Oulu-Koillismaa yht. L 1 10 100 1000 10000 Ta m m ik uu H el m ik uu M aa lis ku u H uh tik uu To uk ok uu K es äk uu H ei nä ku u El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Enontekiö Inari Kemi Keminmaa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemi Rovaniemen mlk Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio Lappi yht.