Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuus- politiikassa Biodiversiteettiareenan 2021 tulokset Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:1 Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuus politiikassa Biodiversiteettiareenan 2021 tulokset Aalto-yliopisto: Sampsa Hyysalo, Satu Lähteenoja, Tatu Marttila, Kaisa Savolainen; Suomen ympäristökeskus SYKE: Ari-Pekka Auvinen, Jani Lukkarinen, Juuli Närhi; Ympäristöministeriö: Joona Lehtomäki, Kirsi-Marja Lonkila, Kristiina Niikkonen, Olli Ojala, Marina von Weissenberg Tatu Marttila, Jani Lukkarinen (toim.) Ympäristöministeriö Helsinki 2022 Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:1 Ympäristöministeriö CC BY 4.0 ISBN pdf: 978-952-361-206-8 ISSN pdf: 2490-1024 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 13.1.2022 Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuspolitiikassa Biodiversiteettiareenan 2021 tulokset Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:1 Teema Luonto Julkaisija Ympäristöministeriö Tekijä/t Aalto-yliopisto: Sampsa Hyysalo, Satu Lähteenoja, Tatu Marttila, Kaisa Savolainen; Suomen ympäristökeskus SYKE: Ari-Pekka Auvinen, Jani Lukkarinen, Juuli Närhi; Ympäristöministeriö: Joona Lehtomäki, Kirsi-Marja Lonkila, Kristiina Niikkonen, Olli Ojala, Marina von Weissenberg Toimittaja/t Tatu Marttila, Jani Lukkarinen Kieli suomi Sivumäärä 78 Tiivistelmä Ekologinen siirtymä viittaa järjestelmätason muutoksiin kohti kestäviä toimintatapoja sosiaalisissa, taloudellisissa ja teknologisissa järjestelmissä. Kyse on yhteiskunnan rakenteellisesta muutoksesta, joka kohdistuu luonnon monimuotoisuuden kadon juurisyihin, kuten demografisiin ja sosiaalisiin, ekonomisiin ja teknologisiin, sekä institutionaalisiin ja hallinnollisiin tekijöihin. Ympäristöministeriön koollekutsuma ja yhdessä Aalto- yliopiston tutkijoiden kanssa järjestämä Biodiversiteettiareena kutsui keväällä 2021 joukon eri alojen asiantuntijoita osallistumaan neljän työpajan sarjaan, jossa käsiteltiin ekologisen siirtymän edellytyksiä, vaatimuksia ja vaikutuksia Suomen näkökulmasta. Samalla tuotettiin tukimateriaalia Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman valmistelun pohjaksi. Työ toteutettiin murrosareenamenetelmällä, jossa muodostetaan visio kestävän tulevaisuuden tavoitetilasta ja rakennetaan tavoitetilaan johtavia muutospolkuja sekä tunnistetaan poluilta olennaisia toimenpiteitä ja vuorovaikutuksia. Asiasanat luonnon monimuotoisuus, strategiat, toimintaohjelmat, ekologinen kestävyys, kestävyys ISBN PDF 978-952-361-206-8 ISSN PDF 2490-1024 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-206-8 Presentationsblad 13.1.2022 Ekologisk omställning inom politiken för biologisk mångfald Resultat av Biodiversitetsarenan 2021 Miljöministeriets publikationer 2022:1 Tema Natur Utgivare Miljöministeriet Författare Aalto-universitetet: Sampsa Hyysalo, Satu Lähteenoja, Tatu Marttila, Kaisa Savolainen; Finlands miljöcentral: Ari-Pekka Auvinen, Jani Lukkarinen, Juuli Närhi; Miljöministeriet: Joona Lehtomäki, Kirsi-Marja Lonkila, Kristiina Niikkonen, Olli Ojala, Marina von Weissenberg Redigerare Tatu Marttila, Jani Lukkarinen Språk finska Sidantal 78 Referat Med ekologisk omställning avses ändringar på systemnivå i riktning mot hållbara arbetssätt inom sociala, ekonomiska och tekniska system. Det är fråga om en strukturell förändring i samhället som berör de bakomliggande orsakerna till förlusten av biologisk mångfald, såsom demografiska och sociala, ekonomiska och tekniska samt institutionella och administrativa faktorer. Biodiversitetsarenan, som sammankallats av miljöministeriet och ordnats tillsammans med forskare vid Aalto-universitetet, bjöd våren 2021 in ett antal experter på olika områden att delta i en serie med fyra workshoppar där förutsättningarna, kraven och konsekvenserna för en ekologisk omställning behandlades ur Finlands perspektiv. Samtidigt utarbetades stödmaterial som underlag för beredningen av den nationella strategin och handlingsprogrammet för bevarande och hållbart nyttjande av den biologiska mångfalden. Arbetet genomfördes i form av en så kallad omställningsarena, där man skapar en vision för en hållbar framtid och utarbetar omställningsvägar för att uppnå visionen samt identifierar väsentliga åtgärder och interaktioner. Nyckelord biologisk mångfald, strategier, handlingsprogram, ekologisk hållbarhet, hållbarhet ISBN PDF 978-952-361-206-8 ISSN PDF 2490-1024 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-206-8 Description sheet 13 January 2022 Ecological transition in biodiversity policy Outcomes of the Biodiversity Arena 2021 Publications of the Ministry of the Environment 2022:1 Subject Nature Publisher Ministry of the Environment Author(s) Aalto University: Sampsa Hyysalo, Satu Lähteenoja, Tatu Marttila, Kaisa Savolainen; Finnish Environment Institute: Ari-Pekka Auvinen, Jani Lukkarinen, Juuli Närhi; Ministry of the Environment: Joona Lehtomäki, Kirsi-Marja Lonkila, Kristiina Niikkonen, Olli Ojala, Marina von Weissenberg Editor(s) Tatu Marttila, Jani Lukkarinen Language Finnish Pages 78 Abstract The ecological transition refers to systemic changes towards sustainable practices in social, economic and technological systems. It is concerned with structural changes that address the root causes of biodiversity loss, including demographic and social, economic and technological, and institutional and governance factors. The Biodiversity Arena convened by the Ministry of the Environment and organised together with the Aalto University in spring 2021 brought together a large number of experts from different sectors in a series of workshops to discuss the conditions, requirements and impacts related to the ecological transition from Finland’s perspective. At the same time, support material was produced for the preparation of a national strategy and action plan for the conservation and sustainable use of biodiversity. The work was carried out using the transition arena method, in which a vision of a sustainable future as the target is formed, paths of change that lead to the target state are built, and key measures and interactions along these paths are identified. Keywords biodiversity, strategies, action programmes, ecological sustainability, sustainability ISBN PDF 978-952-361-206-8 ISSN PDF 2490-1024 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-206-8 Sisältö Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.1 Murrosareena kansallisen biodiversiteettistrategian valmistelun tueksi . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.2 Biodiversiteettiareenan teemat, osallistujat ja järjestäjät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2 Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuspolitiikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.1 Neljä biodiversiteettiareenan teemaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3 Muutospolkutyön tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.1 Teema 1: Ekologisen siirtymän kulttuuri, asenteet ja tietopohja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.2 Teema 2: Luonnon huomioiva talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 3.3 Teema 3: Instituutiot ja ohjaus ekologisessa siirtymässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.4 Teema 4: Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus ilmastonmuutoksen aikakaudella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 4 Teemoja yhdistävät tulokset ja tunnistettuja muutostarpeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.1 Poikkileikkaavat muutostarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.1.1 Poliittinen sitoutuminen ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 4.1.2 Luonnon monimuotoisuusstrategian toimeenpano – Oikeudenmukainen vastuunjako ja laaja osallistuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 4.1.3 Ohjaus, vaikuttavuuden seuranta ja tutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 4.1.4 Arvopohjan kehitys ja neuvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 4.2 Ekologisen siirtymän politiikkaan liittyviä epävarmuuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 5 Johtopäätökset kansallisen luonnon monimuotoisuuspolitiikan kehittämiseksi . . . . . . . 63 Lähdeluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 Liite 1. Murrosareenamenetelmän työvaiheet ja polkutyöskentely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 Liite 2. Teemoiteltuja tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia EU:n biodiversiteetti- strategiasta, ja tutkijaryhmän toimenpide-ehdotuksia kansallisesta aiemman strategiakauden arviosta (Auvinen ym. 2020) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 Liite 3. YK:n CBD:n Aichi-tavoitteet vuodelle 2020 ja uudet CBD-tavoitteet (neuvotteluluonnoksesta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 7YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 E S I P U H E Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallista strategiaa ja toimin- taohjelmaa päivitetään seuraavalle kymmenvuotiskaudelle (2021–2030). Keväällä 2021 ympäristöministeriö kutsui koolle virallista valmistelua tukemaan ja vauhdittamaan yhteis- kunnan toimijoiden näkökulmia laajasti kokoavan Aalto-yliopiston tutkijoiden toteutta- man työpajasarjan, jolle annettiin nimeksi Biodiversiteettiareena 2021. Kansainvälisessä monimuotoisuuspolitiikassa huomio kohdistuu nyt entistä voimakkaam- min luontokadon juurisyihin, eli yhteiskunnan rakenteisiin, jotka pitävät yllä luonnon monimuotoisuudelle haitallisia kehityskulkuja. Myös hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita tarkasteleva IPBES-tutkijapaneeli1 arvioi vuonna 2019 julkaistussa Global Assessment -raportissaan arvioidessaan, että luontokatoa ei kyetä pysäyttämään ilman juurisyihin puuttumista. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää siis muutoksia koko yhteiskunnassa – yhteiskunnan ekologista siirtymää. Myös Biodiversiteettiareenassa tarkasteltiin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja palauttamisen keinoja laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Neljän työpajan sarjassa sovellettiin murrosareenamenetelmää, joka tarjoaa työkaluja kes- kustelulle järjestelmätason muutoksista ja antaa osallistujille aikaa syventyä erilaisiin näkö- kulmiin. Työskentelyllä jäsennettiin sekä pidempiä kehityskulkuja kohti vuotta 2030 että aihioita konkreettisesti toimiksi ekologisen siirtymän käynnistämiseksi. Kaikkiaan 34 eri alojen asiantuntijaa osallistui työpajasarjaan, jonka tuloksena syntyi neljä muutospolkua: 1. Ekologisen siirtymän kulttuurin, asenteiden ja tietopohjan polku käsittelee koulutuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun piirissä tarvittavia muutoksia, joilla luonnon monimuotoisuus saadaan kiinteäksi osaksi yhteiskunnan tiedollista perustaa. 2. Luonnon huomioivan talouden polku korostaa erityisesti yhteiskunnallista muutosjohtajuutta, jossa politiikan tavoitteet eivät ole sidottuja vaalikausiin, ja tehokkaita ja pitkäjänteisiä monimuotoisuustoimia valmistellaan myös toimialojen lähtökohdista. 1 The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) 8YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 3. Instituutiot ja ohjaus ekologisessa siirtymässä on muutospolku, jonka keskei- set viestit korostavat sektorirajat ylittävää yhteistyötä politiikan valmistelussa sekä ennakoivaa politiikan muutosta, jossa eri toimijoilla on selkeä tiekartta kohti kestävää tulevaisuutta. 4. Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus ilmastonmuutoksen aikakaudella käsittelee monimuotoisuuden suoria suojelutoimia ja ehdottaa keinoja luonto kadon huomioimiseksi ennakoivasti kaikessa maankäytön suunnitte- lussa ja luontoon vaikuttavassa toiminnassa. Työskentelyn lopuksi tunnistettiin neljä muutospolkuja yhdistävää muutostarpeiden koko- naisuutta sekä näihin liittyviä toimenpiteitä. Kokoavat teemat ovat: Poliittinen sitoutumi- nen; osallistuminen ja vastuunjako; ohjaus, vaikuttavuuden seuranta ja tutkimus, sekä tie- toisuuden ja arvopohjan kehitys. Biodiversiteettiareenassa työn tärkeimpänä tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva ekologisen siirtymän tilanteesta, ja keskustella laajemmin vaikuttavien ja yhteiskunnalli- sesti hyväksyttävien toimenpiteiden joukosta. Työn perusteella voidaan tunnistaa paitsi toimenpiteitä, myös periaatteita, joilla monimuotoisuusnäkökulmaa voidaan edelleen edistää. 9YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 1 Johdanto Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on ollut tärkeä poliittinen tavoite yli kolmen vuosikymmenen ajan. Silti luontokato on jatkunut globaalisti, alueellisesti ja paikallisesti eri puolilla maapalloa kiihtyvällä tahdilla.2 Tämän kehityksen suunnan kääntämisellä on kiire, koska monet yhteiskunnan toiminnot ruuantuotannosta terveyteen ovat riippuvaisia biodiversiteetistä. Luonnon monimuotoisuudella ja ekosysteemien tilalla on myös keskei- nen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.3 Lisäksi viime aikoina keskustelussa on kiinni- tetty kasvavaa huomiota monimuotoisuuden ja talouden väliseen suhteeseen.4 Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehty globaali Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus allekirjoitettiin Rio de Janeirossa vuonna 1992.5 Parhaillaan valmistellaan yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Sopimuksen uudeksi päätavoitteeksi ollaan nostamassa monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyyden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä.6 Kokonaisheikentymättömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa luonnolle ihmistoiminnasta aiheutuvat heikennykset hyvitetään koko- naan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää koko yhteiskuntaa läpäisevää muutosta, eli ekologista siirtymää (transformative change), jonka seurauksena biodiversiteetin turvaa- minen huomioidaan kaikessa luonnonympäristöjä ja luonnonvaroja koskevassa toimin- nassa sekä suunnittelussa ja päätöksenteossa.7 Huomio on siis laajentunut luontokadon suorista ajureista, kuten lajien elinympäristöjen häviämisestä yhteiskunnassa vaikuttaviin luontokadon juurisyihin. Ympäristöministeriö valmistelee vuosien 2021 ja 2022 aikana uutta kansallista biodiversi- teettistrategiaa ja siihen liittyvää toimintaohjelmaa 2021–2030 (jatkossa kansallinen bio­ diversiteettistrategia). Kansallinen biodiversiteettistrategia laaditaan tiiviissä yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, jotta monimuotoisuustavoitteilla on 2 IPBES (2019). https://ipbes.net/global-assessment 3 Pörtner ym. (2021). https://doi.org/10.5281/zenodo.5101125 4 The Dasgupta review (2021). https://www.gov.uk/government/publications/ final-report-the-economics-of-biodiversity-the-dasgupta-review 5 YK:n Rion Earth Summit 1992, Convention on Biological Diversity (CBD) -sopimus 6 CBD sopimuksen luonnos: https://www.cbd.int/article/zero-draft-update-august-2020 7 Auvinen ym. (2020); ks. myös IPBES (2019). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-915-8 10 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 laaja yhteiskunnallinen tuki ja eri toimijaryhmät sitoutuvat ehdotettuihin toimenpiteisiin. Biodiversiteettistrategia myös toimeenpanee Suomen osalta vuonna 2020 hyväksytyn kunnianhimoisen EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita.8 Biodiversiteettiareenassa käytettiin apuna kestävyysmurrosten tutkimuksen piirissä laajo- jen systeemisten kysymysten hallintaan kehitettyä murrosareenamenetelmää.9 Biodiversi- teettiareenan tärkeimpänä tavoitteena oli tuottaa uusia ideoita ja syötteitä muutostar- peiksi ja mahdollisiksi toimenpiteiksi valmisteilla olevaan Suomen biodiversiteettistrate- giaan. Murrosareenamenetelmä tuki luonnon monimuotoisuuspolitiikan osallistavampaa ja laaja-alaisempaa tarkastelua, jossa keskitytään ymmärtämään luontokadon monimut- kaisten juurisyiden hallintaa. Lisäksi areenalla laajennettiin perinteistä politiikkavalmiste- lun toimijaverkostoa erityisesti talouden ja kansalaisyhteiskunnan osa-alueilla, jotka koros- tuvat politiikan toimeenpanossa. Tämä raportti kuvaa työn lähtökohdat ja areenaprosessin etenemisen sekä tärkeimmät tulokset ja niistä syntyneet johtopäätökset. Seuraavaksi esitellään biodiversiteettiareenan ja strategiavalmistelun suhdetta. Toisessa luvussa käsitellään ekologisen siirtymän ja luon- tokadon yhteiskunnallisten juurisyiden huomioimista ympäristöpolitiikassa sekä murros- areenaprosessin kohteena. Kolmas luku esittelee neljän muutospolun päätulokset ja neljäs luku pureutuu muutostarpeisiin ja toimenpide-esimerkkeihin. Lopuksi tarjotaan vielä tiivis biodiversiteettiareenan yhteenveto ekologisesta siirtymästä käytävän yhteiskunnallisen keskustelun ja strategiavalmistelun eväiksi. 1.1 Murrosareena kansallisen biodiversiteettistrategian valmistelun tueksi Kansallisen biodiversiteettistrategian uuden toimintakauden valmistelu käynnistyi keväällä 2021 ja työllä valmistaudutaan toimeenpanemaan YK:n biodiversiteettisopimuk- sen osapuolikokouksessa päätettäviä kansainvälisiä tavoitteita vuoteen 2030.10 Biodiversi- teettiareenan aikataulu suunniteltiin suhteessa muiden valmisteluprosessien – biodiver- siteettistrategian seurantaryhmän, seitsemän temaattisen työryhmän ja vaikutusten- arvioinnin – etenemiseen (Kuva 1). 8 EU:n biodiversiteettistrategia: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/ publication/31e4609f-b91e-11eb-8aca-01aa75ed71a1 9 Kemp ym. (2007); Hyysalo et al. (2019a) 10 CBD-osapuolikokous, jonka ajankohta on lykkääntynyt vuoden 2022 kevääseen. Vuoden 2021 aikana järjestetään valmistelevia tapaamisia, joissa muotoillaan uuden sopimuskauden tavoitteita ja periaatteita. 11 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Kuva 1. Biodiversiteettistrategian 2021–2030 valmistelun aikajana ja tuleva toimeenpano. Biodiversiteettiareena järjestettiin strategiavalmistelun alkuvaiheessa tuottamaan sekä keskustelua laajentavia että konkretisoivia syötteitä strategiavalmistelun temaattisten työ- ryhmien käyttöön.11 Eri taustaisten toimijoiden vuoropuhelua jäsentävänä menetelmänä käytetyn murrosareenan työpajoissa muodostetaan yhteinen näkemys kestävän tulevai- suuden tavoitetilasta ja rakennetaan tavoitetilaan johtavia muutospolkuja.12 Muutospolut auttavat tunnistamaan kehityksen mahdollisuuksia, haasteita ja epävarmuuksia, erilaisten toimijoiden välisiä vuorovaikutuksia sekä luonnostelmaan konkreettisia toimia ja niihin liittyviä vastuita. Biodiversiteettiareenan työpajat toteutettiin helmi–toukokuussa. Ensimmäisessä työ­ pajassa (17.2.) määriteltiin tarkemmat tavoitteet ja mittarit, joiden avulla jäsennetään, arvioidaan ja konkretisoidaan ekologisen siirtymän yhteiskunnallisia vaikutuksia. Toisessa ja kolmannessa työpajassa (17.3. ja 15.4.) jakauduttiin pienryhmiin laatimaan muutos- polkuja. Viimeisessä työpajassa (12.5.) työskentelyn johtopäätökset sekä pääviestit koot- tiin yhteen ja muotoiltiin biodiversiteettistrategian valmistelua tukeviksi suosituksiksi (ks. menetelmäkuvaus Liitteessä 1). Menetelmä nojaa tiedeperusteisiin argumentteihin ja väitteiden perusteluun toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa, mutta mahdollistaa myös normatiivisten näkökulmien 11 Ojala, O. (2021). https://ym.fi/-/ekologinen-siirtyma-on-haaste-johon-vastaaminen- vaatii-mielikuvitusta-ja-kaikki-keinot-kayttoon 12 Murrosareena (2021). http://murrosareena.fi/. Sivustolla koottuna myös aiempien murrosareenoiden (Kansallinen energiamurrosareena, Vaasan seudun vähähiilinen liikenne, Sinisen biotalouden murrosareenat, Kansalaisenergia-areena) raportit. EU :n bio div er ist ee tti str ate gia Ka ns all ine n B D- str ate gia CB D CO P 1 5 o sa pu oli ko ko us Ka ns all ine n B D- to im int ao hje lm a 2020 2021 CB D: n v alm ist ele va t os ap uo lik ok ou ks et 2,3 2022 Ka ns all ise n B D- str ate gia n ja to im int ao hje lm an ar vio (2 01 3– 20 20 ) CBD COP valmistelukokoukset: 1) Subsidiary Body on Scientific, Technical and Technological Advice (SBSTTA) 2) Subsidiary Body on Implementation (SBI) 3) Open-ended Working Group (OEWG) Strategian valmistelu päätöksentekoon (BD-seurantatyöryhmä) Toimeenpano ja seuranta Biodiversiteettiareena Alueelliset monimuotoisuusohjelmat Temaattiset työryhmät SOVA Yhteiskunnan monimuotoisuustoimet Toimeenpano 12 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 huomioimisen yhteiskunnallisten tavoitteiden ja arvonäkökulmien tarkastelussa. Murrosa- reenassa ei tavoitella vahvaa yksimielisyyttä vaan kuunnellaan erilaisia, myös keskenään ristiriitaisia näkökulmia, pyrkien löytämään yhtenäväisyyksiä ja toisiaan täydentävää ymmärrystä. Osallistujat edustavat omaa itseään ja ajatuksiaan, eivät taustaorganisaatioi- taan. Myös areenan aikana rakennettiin turvallista keskustelutilaa seuraamalla periaatetta, ettei viestittäviä asioita saa yhdistää henkilöihin (ns. Chatham House Rule). Ekologista siir- tymää koskevassa politiikkavuoropuhelussa erilaisten näkökulmien kuuntelu ja ristiriitojen hallinta korostuu, koska kyse on koko yhteiskuntaa läpäisevästä muutoksesta. 1.2 Biodiversiteettiareenan teemat, osallistujat ja järjestäjät Areenatyöhön kutsuttiin asiantuntijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta. Työskentelyyn koot- tiin monipuolinen ja tulevaisuusorientoitunut joukko, jolla on vahva ymmärrys luonnon monimuotoisuuden perusteista ja erilaisista politiikan ulottuvuuksista sekä kyky oman roolinsa ja verkostojensa kautta edistää työskentelyssä tunnistettuja muutoksia. Osallistuja määrä oli kuitenkin varsin rajattu pienryhmätyöskentelyn vuoksi. Biodiversiteettiareenan tavoitevuodeksi asetettiin tulevan biodiversiteettistrategian tavoin 2030. Tavoitevuoteen ulottuvien muutospolkujen perustaksi ympäristöministeriö luonnos- teli neljä luontokadon juurisyihin pureutuvaa teemaa (tarkemmin luvussa 2): 1. Ekologisen siirtymän kulttuuri, asenteet ja tietopohja 2. Luonnon huomioiva talous 3. Instituutiot ja ohjaus ekologisessa siirtymässä 4. Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus ilmastonmuutoksen aikakaudella Koronapandemiatilanteen vuoksi työpajasarja toteutettiin kokonaisuudessaan etäyhteyk- sin.13 Kaikkiaan 34 asiantuntijaa osallistui areenatyöhön sen eri vaiheissa. Työtä fasilitoivat ja tuloksia jäsensivät prosessi- ja asiantuntijafasilitaattorit Aalto-yliopistosta, ympäristö- ministeriöstä ja Suomen ympäristökeskuksesta (Tietolaatikko 1). 13 Kokoontumisissa ja pienryhmätehtävissä hyödynnettiin Zoom ja Teams -alustoja. Polku- työ toteutettiin verkkopohjaiselle Miro.com -työskentelyalustalle tehdyllä sovelluksella. 13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Tietolaatikko 1. Biodiversiteettiareenan osallistujat ja fasilitaattorit. Osallistujat Anna-Rosa Asikainen, Rogaciano Cavadas Kaipainen, Sonja Finer, Laura Höijer, Mika Honkanen, Esko Hyvärinen, Jari Ilmonen, Hanna Johansson, Tuomas Aslak Juuso, Paavo Järvensivu, Aki Kangasharju, Janne Kotiaho, Timo Lehesvirta, Juha Leppänen, Heidi Lettojärvi, Jussi Lintunen, Armi Liinamaa, Pirita Lindell, Tarja Lukkari, Raisa Mäkipää, Johanna Niemivuo-Lahti, Katja Matveinen, Mats Nylund, Riikka Paloniemi, Sami Pirkkala, Eeva Primmer, Mari Rajala, Arto O. Salonen, Leif Schulman, Pyry Toivonen, Saara Vauramo, Tapani Veistola, Markku Viitasalo, Tytti Yli-Viikari Järjestäjät ja fasilitaattorit Aalto­yliopisto: Sampsa Hyysalo, Satu Lähteenoja, Tatu Marttila, Kaisa Savolainen Ympäristöministeriö: Joona Lehtomäki, Kirsi-Marja Lonkila, Kristiina Niikkonen, Olli Ojala, Marina von Weissenberg Suomen ympäristökeskus: Ari-Pekka Auvinen, Jani Lukkarinen, Juuli Närhi 14 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 2 Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuspolitiikassa Luonnon monimuotoisuutta koskevassa kansainvälisessä politiikassa on otettu viime vuo- sina askelia, joita myös Suomen poliittisen kunnianhimon nosto heijastelee. YK:n yleisko- kouksessa vuonna 2020 Suomi liittyi tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla vapaa- ehtoiseen Leader’s Pledge -sitoumukseen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja heikentymiskehityksen kääntämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomi on mukana myös hallitusten välisessä korkean kunnianhimon tason koalitiossa (High Ambition Coalition for Nature and People), jonka tavoitteena on edistää globaalin 30 prosentin suojelupinta-ala- tavoitteen kirjaamista yhteiseksi kansainvälisen tason tavoitteeksi ja tukea sen saavuttamista.14 Suomi on sitoutunut myös YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) päätavoitteisiin, jotka ovat biologisen monimuo- toisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako. Suomi osallistuu aktiivisesti vuosien 2021 ja 2022 aikana käytäviin kansainvälisiin neuvotteluihin uudesta tavoitteenasettelusta ja tavoittei- den tehokkaammasta toimeenpanosta (Tietolaatikko 2). 14 UN CBD (2020). Ks. myös https://www.hacfornatureandpeople.org/ 15 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Tietolaatikko 2. Luonnos kansainvälisen CBD-sopimuksen tavoitteenasetteluksi vuoteen 2030 biodiversiteettiareenan aikaan Päämääränä on yhteiskunnan kokonaisvaltainen muutos luonnon kanto- kyvyn asettamissa rajoissa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen siten, että ihmisten ja yhteiskunnan toiminnan synnyttämät vaikutukset eivät uhkaa elinympäristöjä eivätkä aiheuta laji- tai luontokatoa. Tavoitteena on vähintään kaiken toiminnan biodiversiteetti- neutraalius, minkä lisäksi tarvitaan biodiversiteettiä lisääviä toimia. Myös taloudellisesti tehokkaiden keinojen tarjoaminen luonnon monimuotoisuu- den turvaamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutu- miseen on keskeinen päämäärä. Koska kansainvälinen yhteistyö on välttämä- töntä monimuotoisuuden uhkien torjumiseksi, on tärkeää noudattaa kansain välisiä sitoumuksia ja monenvälisiä ympäristösopimuksia. Suomen hallituksen tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuo- teen 2035 mennessä, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämi- nen, kiertotalouden edistäminen, ruuantuotannon ympäristölle kohdistuvan haitallisen vaikutuksen vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantami- nen. Hallitus pyrkii luonnonvarojen vastuulliseen ja vähenevään käyttöön. Euroopan unioni asetti alkukesästä 2020 julkaistussa biodiversiteettistrategiassa konkreet- tisia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Osa tavoitteista liittyy suojelualue- verkoston kehittämiseen ja osa tavoitteista on laajempia eri sektorit käsittäviä tavoitteita. EU myös asetti ekologisen siirtymän toteuttamisen luonnon monimuotoisuuspolitiikan päämääräksi.15 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ovat olleet samansuuntaisia jo pitkään, mutta kunnianhimo ei ole siirtynyt sitoumuksista politiikan toimeenpanoon, ja kysymyk- sen ratkaisu on jäänyt muista yhteiskunnan kehityskuluista erilleen. Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES on arvioinut, että luonto- katoa ei voida pysäyttää ilman luontokadon juurisyihin puuttumista, minkä vuoksi 15 EU:n biodiversiteettistrategia: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/ publication/31e4609f-b91e-11eb-8aca-01aa75ed71a1 16 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 yhteiskuntien ekologinen siirtymä on oltava luonnon monimuotoisuutta koskevan politiikka valmistelun keskeinen tavoite.16 Ekologisella siirtymällä tarkoitetaan järjestelmätason muutoksia ekologisesti kestäviin toi- mintatapoihin sosiaalisissa, taloudellisissa ja teknologisissa järjestelmissä. Samalla kyse on syvemmästä rakenteellisesta muutoksesta, joka kohdistuu luonnon monimuotoisuuden kadon juurisyihin, kuten demografisiin ja sosiaalisiin, ekonomisiin ja teknologisiin, insti- tutionaalisiin ja hallinnollisiin tekijöihin sekä konflikteihin, epidemioihin ja ilmastonmuu- tokseen.17 Siirtymä vaatii luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön huo- mioimista kaikessa päätöksenteossa sekä jokaisen suomalaisen luontovastuun konkreti- soitumista. Vähitellen luontoon kohdistuvat paineet vähenevät ja luontoa elvyttävät toimen piteet lisääntyvät, jolloin ihmistoimien nettovaikutus lajeihin ja ekosysteemeihin kääntyy negatiivisesta positiiviseksi. Ekologinen siirtymä huomioi myös sosiaalisen oikeuden mukaisuuden ja taloudellisen kestävyyden, ja mahdollistaa niiden toteutumisen pitkällä aikavälillä. Laaja, koko yhteiskuntaa koskeva muutos edellyttää kuitenkin tuekseen uusia keskustelun ja osallisuuden foorumeita sekä useita toisiaan täydentäviä polkuja, joilla muutoksia voidaan edistää erilaisissa konteksteissa.18 Erilaisia toimijoita ja konteksteja yhdistävän keskustelun tueksi perustaksi on tunnistettu neljä ekologista siirtymää koskevaa periaatetta (Taulukko 1). Kaksi ensimmäistä periaatetta (juurisyyt, valtavirtaistuminen) korostavat luonnon monimuotoisuuden turvaamista kaik- kea toimintaa lävistävänä kysymyksenä. Kaksi jälkimmäistä (monitoimijuus, oikeudenmu- kaisuus) puolestaan liittyvät tavoitteen edistämiseen oikeudenmukaisesti yhteiskunnan sektorit, toimijat ja kansalaiset huomioiden. 16 IPBES (2019). https://ipbes.net/global-assessment 17 IPBES (2019). https://ipbes.net/global-assessment 18 Bulkeley ym. (2020). 17 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Taulukko 1. Ekologisen siirtymän yleiset periaatteet (Auvinen ym. 2020 ja Bulkeley ym. 2020 pohjalta). Juurisyihin puuttuminen Ekologinen siirtymä edellyttää puuttumista luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen juurisyihin ja epäsuoria vaikutuksia tuottaviin tekijöihin. Valtavirtaistuminen Ekologinen siirtymä edellyttää, että luonnon tilaa edistäviä toimia tehdään yhä laajemmin perinteisen ympäristöpolitiikan sektorin ulkopuolella. Monitoimijuus ja osallisuus Ekologinen siirtymä edellyttää, että luonnon tilaa edistäviä toimia tehdään samanaikaisesti useilla tahoilla. Mukaan tarvitaan monia toimijoita, tasoja ja sektoreita sekä kansalaiset. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä pitää sisällään kaikkien ihmisryhmien (sukupuoli, sukupolvi, alkuperäiskansa, tulotaso, asuinpaikka, jne.) tasa- arvoisen kohtelun. Lisäksi ekologisen siirtymän edistäminen vaatii tuekseen positiivisen vision.19 Vision avulla voidaan paremmin tunnistaa monimuotoisuutta edistäviä jaettuja hyötyjä ( co­benefit) ja toisaalta ehkäistä monimuotoisuutta heikentäviä vastakkaisten etujen törmäyksiä ( trade­offs). EU:n ehdotus kansainväliseksi visioksi vuodelle 2050 on: kaikki maailman ekosysteemit on ennallistettu, kestävät erilaisia häiriötä ja ovat asianmukaisesti suojel­ tuja.20 Biodiversiteettisopimuksen luonnosversion visio kuuluu: luonnon monimuotoisuu­ den suotuisa tila ja ekosysteemipalvelut on varmistettu vuoteen 2050 mennessä.21 2.1 Neljä biodiversiteettiareenan teemaa Kansainvälisen vision ja politiikkatavoitteiden muotoilun kannalta tärkeään asemaan on noussut hallitustenvälisen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevan tieteen ja politiikan välisen paneelin IPBES:n vuonna 2019 julkaisema IPBES Global Assessment -arviointi raportti, jonka keskeinen viesti on, ettei luonnon monimuotoisuuden vähene- mistä saada pysäytettyä ilman, että sen syvempiin juurisyihin puututaan.22 IPBES-arviossa on havainnollistettu mitattavia ja todennettuja luontokadon kehityskulkuja sekä suorien ajureiden (direct drivers) että niiden taustalla vaikuttavien epäsuorien ajureiden (indirect drivers), eli juurisyiden näkökulmasta (Kuva 2). Luontokadon suurimmat suorat syyt ovat 19 Bulkeley ym. (2020). 20 EU:n biodiversiteettistrategia: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/ publication/31e4609f-b91e-11eb-8aca-01aa75ed71a1 21 2050 CBD Vision: “by 2050, biodiversity is valued, conserved, restored and wisely used, maintaining ecosystem services, sustaining a healthy planet and delivering benefits essential for all people” 22 IPBES (2019). https://ipbes.net/global-assessment 18 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 muutokset maa- ja merialueiden käytössä, eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Taustalla vaikuttavat epäsuorat ajurit ovat arvoihin ja käyttäytymiseen liittyvät sosiokulttuuriset, teknistaloudelliset ja institutionaaliset raken- teet. Juurisyihin puuttuminen on tärkeässä asemassa myös tulevassa globaalissa bio diversiteettistrategiassa. Kuvio 2. Luonnon monimuotoisuuden häviämisen taustasyyt ja suorat ajurit.23 Murrosareenatyön teemojen valinnassa rakennettiin kokonaisuuksia, joihin liittyy merkit- tävää potentiaalia ekologisen siirtymän edistämisessä, joiden toimeenpanossa on havaittu haasteita, ja joiden edistämiseen vaaditaan monitoimijaista yhteistyötä. Kolme ensim- mäistä teemaa liittyvät merkittävimpiin juurisyihin, kun taas neljännellä hahmotellaan luonnon monimuotoisuuteen suoraan vaikuttavia toimenpiteitä. 23 IPBES 2019, XXIX. Teemat 1–3: Teema 4: 19 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 1. Ekologisen siirtymän kulttuuri, asenteet ja tietopohja: Yhteiskunnallis- kulttuuriset tekijät, kuten arvot, asenteet sekä käyttäytymisen muodot ovat yksi juurisyy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle. Teemassa tarkas- tellaan arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen muutoksen edellyttämiä aske- lia/toimenpiteitä yksilön ja yhteiskunnan eri tasoilla. Polkutyössä hahmotel- laan luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä yhteisen toiminnan perus- tana ja lähtökohtana, mikä edellyttää uudenlaisia puheen ja ymmärryksen malleja sekä tiedon tuottamisen tapoja. 2. Luonnon huomioiva talous: Nykyisin talouden rakenteet eivät kannusta luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen tai parantamiseen, vaan pikem- minkin suojaavat ja säilyttävät monia tuhoisia käytäntöjä. Teemassa tarkastel- laan ekologisen siirtymän edistämiseksi tarvittavia kannustimia ja mittareita, joiden avulla haitallisia vaikutuksia voidaan paremmin välttää ja positiivisia toimenpiteitä tukea – minkälainen on luontoa tukeva talous, miten luonto- tieto saadaan osaksi talouden ohjausta? Polkutyössä hahmotellaan eri talou- den toimialojen aktiivista roolia monimuotoisuutta turvaavien käytäntöjen luomisessa sekä lähtökohtia järjestelmätason muutoksille monimuotoisuutta turvaavaksi. 3. Instituutiot ja ohjaus ekologisessa siirtymässä: Hallinnon pirstoutuminen sektoripolitiikoiksi heikentää luonnon monimuotoisuutta tukevien toimin- tatapojen kehitystä ja yleistymistä. Teemassa tarkastellaan politiikan joh- donmukaisuutta ja hallinnonalojen koordinaatiota tukevien instituutioiden kehitystä sekä monimuotoisuutta tukevien hallinnon käytäntöjen yleisty- mistä ekologisen siirtymän huomioimisessa – miten tuottaa hedelmällistä vuoropuhelua hallinnonaloille, miten säilyttää politiikan tavoitteet eheinä pitkällä aikavälillä? Polkutyössä hahmotellaan lisäksi uudenlaisia ohjauskei- noja ja hallinnon kokeiluja, joilla ekologisen siirtymän haasteisiin voidaan vastata. 4. Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus ilmastonmuutoksen aikakaudella: Monet suorista luonnon monimuotoisuutta uhkaavista kehityskuluista liitty- vät maankäyttöön, vesien käyttöön, metsätalouteen ja maatalouteen. Tee- massa tarkastellaan toimenpiteitä ja mittareita, joilla monimuotoisuuden hyvä tila saadaan huomioitua kaikessa maahan ja vesiin liittyvässä toimin- nassa – miten luontovaikutuksia voidaan ehkäistä ja minkälaisia kompensaa- tioita on mielekästä kehittää? Polkutyössä huomioidaan lisäksi ilmastonmuu- toksen aiheuttamia vaikutuksia monimuotoisuuden edellytyksiin ja suojelu- toimien vaikuttavuuteen. 20 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Kunkin teeman tarkasteluissa kehitettiin myös vuoteen 2030 ulottuvia muutostavoitteita, jotka ohjasivat muutospolkujen muotoilua. Tavoitteista pyrittiin tekemään mahdollisuuk- sien mukaan määrällisiä, mikä auttaa myös niihin liittyvien toimien seurantaa. Tavoitteiden muotoilussa käytettiin apuna Liitteeseen 2 koostettuja edellisen strategiakauden loppu- arvion tuottamia kansallisia toimenpide-ehdotuksia24 sekä Liitteen 3 kansainvälisen tason tavoitteita. 24 Auvinen ym. (2020); ks. myös IPBES (2019) 21 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 3 Muutospolkutyön tulokset Muutospolkujen rakentaminen on toimiva väline samanaikaisesti eri yhteiskunnan alueilla tapahtuvien kehityskulkujen jäsentämiselle. Tässä luvussa esitellään tiiviissä muodossa biodiversiteettiareenan neljän teeman muutospolkutyön keskeiset tulokset. Kullakin osal- listujalla oli areenatyössä mahdollisuus osallistua aktiivisesti vain yhden polun rakentami- seen. Biodiversiteettiareenan aikana keskustelua rikastettiin ryhmien välisellä kommen- toinnilla sekä toisille poluille esitetyillä haasteilla. Jokaisesta biodiversiteettiareenan muutospolusta kuvataan tarkastelun lähtötilannetta koskevat huomiot, työlle asetettu muutostavoite ja mahdolliset alatavoitteet, keskeiset muutostoimet sekä luonnon monimuotoisuutta koskevassa politiikassa tunnistetut muu- tostarpeet. Kunkin polkuluvun lopuksi esitellään myös polkuharjoituksen kuvat, joista voi tarkistaa askelkokonaisuuksien vuorovaikutuksen ja ajoituksen. 3.1 Teema 1: Ekologisen siirtymän kulttuuri, asenteet ja tietopohja Muutospolun lähtötilanne Muutospolun (Kuva 3) lähtötilanteena on nykymuotoinen käsitys ihmisen ja luonnon erilli- syydestä, jossa ihmistoiminta – kuten yksilöiden käyttäytyminen, alueellinen suunnittelu, yhteinen päätöksenteko – heijastuu usein negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Nyky- tilanteessa moni pitää luonnon monimuotoisuutta arvossa, mutta arvojen ja toiminnan välillä vallitsee liian usein ristiriita, joka estää luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja oman toi- minnan negatiivisten luontovaikutusten minimoinnin osana merkityksellistä elämää. Kestä- vien elämäntapojen valtavirtaistaminen edellyttää merkittäviä muutoksia tietopohjassa, asenteissa sekä laajemmin kulttuurissa niin järjestelmätasolla kuin yksilön toiminnassa. Muutospolulle asetettiin päätavoite ja kolme alatavoitetta (Tietolaatikko 3). Päätavoite kuvaa oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän päämäärän vakiintumista koko yhteiskun- taa koskevaksi tavoitteeksi ja toiminnan lähtökohdaksi tulevan vuosikymmenen aikana. Alatavoitteet kuvaavat muutosta yleisessä ymmärryksessä ja arvopohjassa, yksilöiden valinnoissa sekä erilaisten yhteisöjen toiminnassa. 22 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Tietolaatikko 3. Teeman 1 muutostavoitteet Teema 1: Ekologisen siirtymän kulttuuri, asenteet ja tietopohja Muutospolun tavoite vuoteen 2030: Oikeudenmukainen siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan on yhteiskunnan toimijoiden aktiivinen pyrkimys. Tiedon puute ei estä toimintaa. Alatavoite 1: Ymmärrys luontokadosta ja sen juurisyistä lisääntynyt läpi yhteiskunnan. Arvostus luonnon monimuotoisuutta kohtaan on kasvanut. Merkittäviä muutoksia julkisessa keskustelussa luonnon monimuotoisuudesta on saatu aikaan. Alatavoite 2: Jokainen suomalainen tietää, mitkä ovat tärkeimmät toimet luontokadon pysäyttämiseksi oikeudenmukaisesti. Luontoystävällisten valintojen tekeminen on helppo “oletusvaihtoehto”. Alatavoite 3: Luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen (ja monimuotoisuuden edistäminen) on tiivis osa kaikkea yritysten, kuntien, ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Tavoitteiden taustalla on ajatus kaikkien toimijoiden osallistumisesta ja vastuusta moni- muotoisuuden turvaamiseen sekä monipuolisen tietopohjan aktiivisesta kartuttamisesta päätöksenteon ja toimenpiteiden perustana. Muutospolun yleiskuva ja tärkeimmät askeleet Asenteiden, kulttuurin ja tietopohjan muutospolku koostuu seitsemästä askelkokonaisuu- desta. Muutospolun keskiössä on koulutuksen ja viestinnän tarve, tietopohja sekä kattava osallistuminen luonnon monimuotoisuutta koskevaan päätöksentekoon ja toimintaan yhteiskunnan eri tasoilla. Ajantasainen ja avoin luontotieto sekä monitieteinen tietopohja, monimuotoisuuden näkyvä paikka julkisessa keskustelussa sekä yhteissuunnittelun menetelmien käyttöönotto ovat murroksen mahdollistajia, jotka vaikuttavat kaikkien muiden toimien edellytyksiin. Hyötyjen ja haittojen oikeudenmukainen jako puolestaan on keskeinen periaate, joka on huomioitava kaikkia toimenpiteitä toteutettaessa. 23 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Teeman askelkokonaisuudet: A. Avoin ja ajantasainen luontotieto ja monitieteinen tietopohja mahdollistavat murroksen B. Toivoa ja toimintaa synnyttävä, kiireellisyyden tajua lisäävä viestintä C. Alueellinen ja paikallinen yhteissuunnittelu edistävät paikallisia biodiversiteettitoimia ja niiden hyväksyttävyyttä D. Biodiversiteettinäkökulma läpäisee julkisen keskustelun E. Kasvatus ja koulutus tukemaan monimuotoisuusvaikutusten minimoimista F. Arvojen muutos tukee siirtymää ja lisää merkityksellisyyden kokemusta G. Hyödyt ja haitat jakautuvat oikeudenmukaisesti Polun alkupään askelkokonaisuudet A, B ja C käsittelevät välittömiä muutoksia luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisen keskustelun, ohjauksen ja viestinnän alueilla. Askelkokonaisuudet D ja E pureutuvat rakenteellisempiin muutoksiin, joihin viestinnällä, tiedontuotannolla sekä kasvatuksen ja koulutuksen ohjauk- sella on mahdollista päästä. Lopuksi askelkokonaisuudet F ja G luotaavat pidemmän aika- jänteen siirtymää erityisesti arvojen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Avoin ja ajantasainen luontotieto ja monitieteinen tietopohja askelkokonaisuudessa A toimii mahdollistajana monille muille muutosaskelille ja vaatii pitkäjänteistä työtä koko tarkastellun ajanjakson aikana. Tietopohjalle on iso joukko vaateita. Luonnon tilaa koske- van luonnontieteellisen tiedon ohella on tuotettava lisää tietoa ekologisen siirtymän edel- lytyksistä monitieteiseen tutkimukseen pohjautuen. EU- ja kansallista tutkimusrahoitusta on suunnattava näihin tarkoituksiin. Panostuksia vaatii myös se, että luontotiedon laatua, luotettavuutta, ajantasaisuutta ja hyödynnettävyyttä parannetaan. Tämä on edellytys tie- don hyväksyttävyydelle ja sille, että tietoa hyödynnetään kattavasti ja johdonmukaisesti luonnon monimuotoisuustoimien suunnittelun, toimeenpanon ja arvioinnin pohjana pai- kallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Esimerkiksi kasvatukseen, koulutukseen ja viestintään liittyvät toimet pohjaavat riittävälle, monipuoliselle ja käytettävälle tietoperus- talle. Kattava tietopohja on vaikuttavuuden edellytys myös paikallisissa ja alueellisissa sekä eri toimialoilla luonnon monimuotoisuutta edistävissä toimissa, vapaaehtoisissa sitoumuk- sissa ja toimien vaikutusten arvioinnissa. Tieteellisen tiedon ohella myös muut tiedon lajit, kuten saamelaisten perinteinen tieto, ovat oleellinen osa tietopohjaa. Erilaisten tietojen yhteensovittaminen päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi on tärkeää toimien vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta. Dialogimenettelyt, joissa eri taustoista tulevat tutkijat ja toimijat ratkovat käytännön pul- mia luonnon monimuotoisuuteen liittyen, ovat yksi keino yhteensovittaa tiedon eri muo- toja. Ylipäätään tulee edistää tapoja, joilla tutkijat voivat osallistua 24 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 biodiversiteettipolitiikkaa ja sen toimeenpanoa koskevaan keskusteluun, kuten eri tahojen neuvontaan ja vapaaehtoisten monimuotoisuussitoumusten tietopohjaiseen tukemiseen. Askelkokonaisuus koskettaa erityisesti tiedontuotannosta vastaavia tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja sekä tutkimusrahoituksesta vastaavia tahoja, kuten opetus- ja kulttuurimi- nisteriötä ja Suomen Akatemiaa sekä monipuolisesti tiedon hyödyntäjiä. Viestinnän askelkokonaisuus B ajoittuu muutospolun alkuun ja esittelee täsmällisempiä keinoja monimuotoisuutta koskevan ymmärryksen jalkauttamiseen yhteiskunnassa. Eri ikäiset ja erilaisissa asemissa ja ammateissa toimivat ihmiset kaipaavat monimutkaisen luontokatoilmiön palastelemista heille merkityksellisellä tavalla. Tämä edellyttää, että luontokadosta viestitään merkittävästi nykyistä enemmän ja kohdennetummin. Räätälöi- dyllä tiedon tuottamisella, luontokadon juurisyistä ja seurauksista viestimällä sekä ihmis- toiminnan ja luontokadon kytköksiä havainnollistamalla voidaan kasvattaa ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta. Tärkeää on, että viesti on merkityksellinen ihmisten omassa arjessa, ammatissa ja asuinympäristössä. Viestinnän on oltava toivoa herättävää ja antaa herätteitä toimintaan sekä toisaalta luoda selkeää kuvaa ongelman kiireellisyydestä ja laajuudesta. Keskeinen toimenpide on erillisen viestintäkampanjan valjastaminen osaksi biodiversiteettistrategian toimintaohjelmaa. Askelkokonaisuuden C alueellinen ja paikallinen yhteissuunnittelu ovat keinoja paikalli- sen toimeliaisuuden lisäämiseksi ja biodiversiteettitoimien hyväksyttävään toimeenpa- noon. Alueelliset luonnon monimuotoisuussuunnitelmat tarjoavat tilaisuuden uudenlais- ten suunnittelun yhteistyömuotojen kehittämiselle ja kansallisen biodiversiteettistrategian toimeenpanolle. Yhteissuunnittelulla tarkoitetaan tässä esimerkiksi erilaisia kansalaisraa- teja25 tai ratkaisukeskeisiä dialogeja (vrt. Erätauko-dialogit26) vastauksena reaalimaailman ongelmiin. Tulehtuneissa tilanteissa voitaisiin ottaa käyttöön ”luonnon monimuotoisuu- den neuvotteluhuone”, joissa luonnonvarojen käyttöön tai luonnonsuojeluun liittyviä risti- riitoja ratkotaan fasilitoidussa prosessissa ulkopuolisen välittäjän avulla, tieteelliseen tie- toon pohjautuen27. Parhaassa tapauksessa yhteissuunnittelun menetelmät voivat ruokkia uudenlaista, omaehtoista paikallista toimeliaisuutta ja uusia yhteistyökumppanuuksia luonnon tilan edistämiseksi. Yhteissuunnittelun toteutuksessa kunnilla ja maakunnilla on aloite, mutta toimivien käytäntöjen kehittämiseksi tarvitaan laajasti kansalaisyhteiskun- nan, tiedontuotannon ja yritysten toimijoita. 25 https://paloresearch.fi/ratkaisut/ilmastotoimia-arvioiva-kansalaisraati/ 26 https://www.eratauko.fi/ 27 http://www.collaboration.fi/ratkaisut/yhteistoiminnalliset-kaytannot/ 25 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Edellisten toimien varaan rakentava askelkokonaisuus D käsittelee kasvatusta ja koulu­ tusta, jotka voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi luontokadon vähenemiseen. Luonnon monimuotoisuus voidaan sisällyttää systemaattisesti ja entistä kattavammin opetuksen sisältöihin ja huomioida nykyistä laaja-alaisemmin eri oppiaineita yhdistävänä näkökulmana. Opetuksen sisällöissä on vahvemmin korostettava kestävien elämäntapojen opetusta ja kannustettava kulutuksen määrän vähentämiseen. Opetuksessa on lisättävä ymmärrystä eri toimien vaikuttavuudesta, mikä antaa mahdollisuudet merkitykselliseen toimintaan luonnon tilan edistämiseksi. Kaikille lapsille ja nuorille tulee mahdollistaa lähi- luontokokemuksia varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Koulutuksen kehityksessä on raken- nettava tiedon ja toiminnan jatkumo varhaiskasvatuksesta läpi kaikkien koulutusasteiden. Korkeakouluopetuksessa ja tutkimuksessa luonnon monimuotoisuus on osana muuta kes- tävyyskoulutusta otettava näkökulmaksi kaikkien alojen perustutkinto-opetusta. Kaikelle kansalle suunnattu Biodiversiteetti 101 -kurssi avoimesti verkossa toteutettuna voisi lisätä isojen massojen tietotasoa aiheesta (vrt. Tekoälyn perusteet -kurssi28). Biodiversiteettivaikutusten huomioiminen on keskeinen näkökulma myös eri toimialojen ammatti- ja täydennyskoulutuksessa. Ammattiliittojen ja toimialajärjestöjen toimet eri ammatinharjoittajien kouluttamiseksi ovat olennaisia erityisesti niillä aloilla, joilla on suo- ria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Toimia tarvitaan myös laajemmin esimerkiksi tiedon välittäjien (toimittajat) ja eri hallinnonaloilla toimivien päätöksiä valmistelevien henkilöiden sekä poliittisten päättäjien kohdalla. Askelkokonaisuus E, biodiversiteettinäkökulman läpäisevyys julkisessa keskustelussa, jäsentää monimuotoisuutta koskevien kysymysten tuloa osaksi kaikkea yhteiskunnallista keskustelua arjen valinnoista ja mediakeskusteluista julkiseen päätöksentekoon. Biodiver- siteettinäkökulmat tulisi huomioida laajasti kaikessa toiminnassa ja viestinnässä, eikä pel- kistää yhden hallinnonalan erityiskysymykseksi. Vertailukohtana toimii ilmastonmuutos, joka on yhä vahvemmin läsnä esimerkiksi talouspolitiikkaa koskevassa uutisoinnissa ja poliittisessa vuoropuhelussa. Julkinen keskustelu lisää ihmisten tietoisuutta ja kytkee biodiversiteettinäkökulman jokapäiväiseen toimintaan. Askelkokonaisuus vaatii erityisesti julkisen keskustelun portinvartijoina toimivien ammat- tilaisten, kuten toimittajien ja median sekä muiden viestijöiden toimia. Lisäksi tarvitaan suunnan näyttämistä niiltä vaikuttajilta ja päättäjiltä, joilla on isot yleisöt ja ”viestintäval- taa”. Kyse voi olla eri ihmisryhmien mukaan esimerkiksi poliitikoista tai Youtube-vaikutta- jista. Biodiversiteettinäkökulman valtavirtaistaminen julkisessa keskustelussa edellyttää myös välittäjätahoja, jotka viestivät ajantasaista tietoa luontokadosta näille vaikuttajille. 28 https://www.elementsofai.com/fi/ 26 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Tällaisia voivat olla tutkimusyhteisö ja erilaiset rajapintatoimijat, kuten tutkimuslaitokset ja ajatushautomot. Polun loppuvaiheille ajoittuva askelkokonaisuus F liittyy arvojen ja toiminnan väliseen kuiluun. Moni suomalainen arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja haluaisi vaalia sitä, mutta kokee ristiriitaa arvojensa ja arkisten valintojensa välillä. On tärkeää helpottaa yksi- lön arvojen ja toiminnan välistä ristiriitaa mahdollistamalla arvojen mukainen toiminta ”oletusvalintana” eri rooleissa kuten kuluttajana, arkiympäristössä, työssä. Esimerkiksi kuluttajamerkinnöillä ja erilaiset biodiversiteettilaskurit (vrt. ilmasto- ja Itämerilaskurit29) sekä kuluttajaviestinnällä on merkitystä. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja ”osana ratkaisua toimiminen” luo merkityksellisyyden kokemusta. Lisäksi tarvitaan koke- muksellisuutta ja tunnetason yhteyttä luontoon, jolloin esimerkiksi taide voi rikastaa havaintoja sekä tuoda uusia näkökulmia ja näin vaikuttaa osaltaan arvojen muovautumi- seen yhteiskunnassa. Ekologinen siirtymä ei kosketa kaikkia tasaisesti, mutta kaikkien tulisi osallistua murrok- seen sopeutumiseen. Monet negatiiviset ja positiiviset vaikutukset myös ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua. Ylisukupolvisen näkökulman sisältävä oikeudenmukaisen hyötyjen ja haittojen jakamisen askelkokonaisuus G toimii edellytyksenä hyväksyttävyyden lisää- misessä ja kaikkien toimijoiden sitouttamisessa murrokseen. On löydettävä keinoja, joilla siirtymän suurimmat vaikutukset tunnistetaan hallitusti yhdessä, jotta muutos ei näyt- täydy epäoikeudenmukaisena. Oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet (esim. jako- oikeudenmukaisuus, menetelmätapojen oikeudenmukaisuus, tunnustetuksi tulemisen oikeuden mukaisuus, toimintamahdollisuuksien ja kyvykkyyksien oikeudenmukaisuus), mukaan luettuna tulevien sukupolvien näkökulma, tulee pitää vahvasti esillä, koska kaikki luonnon monimuotoisuutta tukevat keinot parantavat seuraavien sukupolvien mahdolli- suuksia. Tärkeä keino on esimerkiksi kuulla nuoria päätöksenteossa nykyistä paremmin tar- joamalla heille konkreettisia vaikutuskanavia. Tunnistetut välittömät muutostarpeet Kulttuurin, asenteiden ja tietopohjan muutospolulla on tunnistettu useita erilaisia paik- koja, joissa luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistumista voidaan edistää. Vaikuttavien toimien läpiviemisessä tarvitaan paikallista toimintaa sekä ohjausta ja tukea paikallisen tason biodiversiteettisuunnittelulle. Keskeisiä toimenpiteitä ovat ruohonjuuritason toimi- joiden koulutuksen ja neuvonnan merkittävä lisääminen sekä eri hallinnonalojen lisäkou- lutus biodiversiteettivaikutusten tunnistamiseksi. Biodiversiteettinäkökulman 29 https://www.syke.fi/itamerilaskuri; https://www.ilmastolaskuri.fi/; https://ilmastodieetti.ymparisto.fi/ilmastodieetti/ 27 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 vakiintuminen julkiseen keskusteluun edellyttää merkittäviä panostuksia viestintään sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa toimintaan rohkaisevien viestintäsisältöjen toteuttami- seksi. Lisäksi eri järjestelmien rajapintojen teknisten haasteiden poistaminen avoimen ja hyödynnettävän luontotiedon mahdollistamiseksi nähdään tarpeelliseksi. Poimintoja ehdotetuista välittömistä toimenpiteistä: − Luonnon monimuotoisuus, luontokato, sen juurisyyt sekä ratkaisujen vaikutukset osaksi kaikkea kestävyyskasvatusta ja -koulutusta − Mahdollistetaan nuorten osallistuminen monimuotoisuuspäätöksentekoon − Otetaan käyttöön paikallisesti yhteissuunnittelun ratkaisuja: kuntalaisraadit ja monitieteiset, ratkaisukeskeiset dialogit käsittelytapoina reaalimaailman ongelmiin 28 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Ku va 3 . Ek ol og ise n sii rty m än ku ltt uu ri, as en te et ja ti et op oh ja (te em a 1 ) – m uu to sp ol ku ha rjo itu s. H uo m . V oi t h al ut es sa si z oo m at a PD F­ tie do st on v ek to rip oh ja is ta k uv aa n äh dä ks es i l is ää y ks ity is ko ht ia p ol un d yn am iik as ta . M aa n kä yt ön   m u u to ks en n äk i  u h ka n a b d :ll e 29   % ja   te h om aa ta lo u d en   30 %   su om al ai si st a  (E u ro ba ro m et ri   20 18 ) 20 21 33 % s u om al ai si st a  on k u u llu t te rm in   b io d iv er si te et ti ja   ti et ää , m it ä se   ta rk oi tt aa (L äh d e:   Eu ro ba ro m et ri   20 18 ) 29 % s u om al ai si st a  ko ke e lu on n on   m on im uo to is uu - d en k öy h ty m is en   Su om en lu on n on   su u ri m m ak si   u h ak si   (L uo nt os uh de - ba ro m et ri 2 02 0) 20 50 Bi od iv er si te et ti ar ee na 2 02 1: P ol ku ty ö / T ee m a 1 20 30 20 25 M aa ku nt ie n  m on im uo to i- su ud en n eu vo tt el u- hu on ee t k on fli kt ie n  so vi tt el uu n EL Y- ke sk uk se t, 20 23 G re en d ea l - so pi m uk se t R ah oi tu ks en   su u n ta am in en   su oj el u u n ,  en n al lis ta m is ee n ,  lu on n on h oi to on   (k es tä vä e lv yt ys ,  H EL M I j ne ) S- ry h m än   lu om u ka m p an ja   Pe la st a p ör ri äi n en   - k am pa nj a M M M :  M et sä ku lt tu ur i- n en k es tä vy ys   ko ko na is ke st äv yy d en t yö ka lu ks i  “B io di ve rs ite et ti  10 1” M O O C- ku rs si   ka ik ill e  su om al ai si lle ja   ko rk ea ko ul uo pi sk el ijo ill e Yl io pi st ot ja   ko rk ea ko ul ut , 2 02 2 B SA G / C ar bo n  A ct io n: U ud is ta va n  m aa nv ilj el yn   ed is tä m in en /   sk aa la us (2 02 1 - 2 02 5) B SA G : E lä vä It äm er i  pi lo tt i j ol la ed is te tä än S uo m en   tu ke m aa E U :n   ta vo itt ei ta s uo je lla   30 % v es ia lu ei st a v.   20 30 m en ne ss ä. (2 02 1- 20 24 ) Pu nt ar oi va t  ka ns al ai sr aa di t  pa ik al lis ee n bd - su un ni tt el uu n Ku nn at +   tu tk im us ta ho t,  20 22 K an sa la is ra at i  ka n sa lli se en   lu on n on   m on im uo to is uu - de n po lit iik ka an YM , 2 02 2 La aj a  vi es ti nt äk am - p an ja It äm er en   m er ilu on n on B D   ja s en s uo je lu st a,   ''p el as ta   pö rr iä in en '' - t yy lii n.   ''S uo m en k or al lit '' (B SA G ) 20 22 Ku nn ia nh im oi se t  al ue el lis et b d- to im ee np an o- su un ni te lm at   to im iv at   op pi m is pr os es si na EL Y- ke sk uk se t, 20 23 Ke st äv ie n  el äm än ta po je n  op et us   pe ru sk ou lu n  op et us su un ni te l- m aa n in te gr oi tu na   er i a in ei si in 20 23 A vu st uk se t  pa ik al lis iin   lu on no nh oi to - j a  su oj el uh an kk ei si in   ai ka an sa av at   uu de nl ai st a  yh tie st yö tä   pa ik al lis es ti, YM 2 02 2 La aj at n eu vo n ta -  ja k ou lu tu s- to im et : B d :n   ed is tä m in en   os ak si e ri   am m at ti en   to im in ta a YM , a m m at til iit ot ,  to im ia la jä rj es tö t 20 23 M on iti et ei ne n  yh te is ty ö ot et aa n  va hv as ti po hj ak si   op et uk se en ja   tu tk im uk se en Ko rk ea ko ul ut ,  tu tk ija ko ul ut us   O KM ,  tu tk im us ra ho itt aj at B io d iv er si te et ti   ym m är re tä än   pe ru st av an la at ui - se ks i y ht ei sk un - n al lis ek si   ky sy m yk se ks i   el vy ty ks es sä  (v rt .  ilm as to nm uu to s) Su om i 20 22 Lu on to ka to n äk yv ä  te em a  ed us ku nt av aa li- ka m pa nj oi ss a ja   va al ik es ku st el ui ss a,   Pu ol ue et ja m ed ia t,  20 23 N et ti si vu je n   ke hi tt äm in en :  es im .  vi er as la jip or ta al i ja lu on no nt ila .fi - si vu st o (S YK E) M ah do lli st et aa n  lä hi lu on to ko ke m us   ka ik ill e la ps ill e ja   nu or ill e  va rh ai sk as va tu k- se ss a ja k ou lu is sa Ku nn at , 2 02 2 Ti et oi su u d en   ka sv u ja   ve rt ai st u ki   vo im aa n n u tt av at   yk si lö it ä ar vo je n   m u ka is ee n ,  to im in ta an , j os sa   bd - v ai ku tu ks et   m in im oi da an 20 24 Ke hi te tä än   ilm iö po hj ai st a  op et us ta   hu om io im aa n   ih m in en o sa na   sy st ee m iä /   lu on to a 20 22 Lu on to ka do n ja   ar je n ky tk ös te n es iin tu om in en .  Es im er ki ks i  ko ho av a  pa nd em ia ri sk i La aj a  vi es ti nt äk am pa n- ja k an sa la is ill e  lä h ilu on n on   te rv ey sh yö d yi st ä  ja t av oi st a  ed is tä ä  lä h ilu on n on b d :a   YM + y ht ei st yö - ku m pp an it  20 22 Pe h m eä (e ri t.   p ai ka lli n en )  ak ti vi sm i  lis ää n ty y ja li sä ä  m yö n te is tä   ko ke m us ta U us ia   ka ns al lis pu is to ja ja   ka ns al lis ia   ka up un ki pu is to a  pe ru st et aa n.   N iid en s uu nn itt el u  ja h al lin no in ti to im ii  yh te en k ok oa va na   vo im an a. Ka ik ki k es ke is et   ta ho t: et uj är je st öt ,  to im ia la t, ha lli nt o,   ka ns al ai sy ht ei s- ku nt a os al lis tu va t j a  si to ut uv at   m ur ro ks ee n  so pe ut um is ee n 20 22 H yö d yt ja h ai ta t  ja ka u tu va t  oi ke ud en m uk ai - se st i, ka ik ki   os al lis tu va t  m u rr ok se en   so p eu tu m is ee n   20 24 R ah al ah jo it u ks et ,  jo ill a  va p aa eh to is te n   ka u p p oj en k au tt a  vo id aa n o st aa   al ue it a su oj el uu n Li sä tä än   pa no st uk si a  av at ta va n  lu on to tie do n  hy öd yn ne tt äv yy te en (Y M , L uo m us , S YK E,   m yö s ko ns ul tit ja   m uu t t ie do n  tu ot ta ja t) 20 23 H ou ku tt el ev a  ka nn us ti n- jä rj es te lm iä   ko sk ev a  la in sä äd än tö Ek os ys te em i- p al ve lu je n   ka u p an   ke h it tä m in en   m u ill ek in k u in   tu ot an to pa lv el ui l- le (e si m .  m ai se m a- ar vo - ka up pa ) Yh te is to im in na l- lis en s uu nn itt el un   ko ul ut us ta a lu ei lle Al ue el lis te n bd - to im in ta su un ni te l m ie n os ak si ; lin ki t  ka av oi tu ks ee n ja   m aa nk äy tt öö n  os al lis tu m is ee n YM , 2 02 1 M ar kk in a- p ai kk oj en   ke hi tt äm in en Pa ra nn et aa n  lu on to tie do n  la at ua ,  lu ot et ta vu ut ta ja   aj an ta sa is uu tt a  (e de lly ty s  kä yt et tä vy yd el le ja   hy vä ks yt tä vy yd el le ) 20 21 Lu on n on   m on im u ot oi su u s  ja lu on to ka to   os ak si k ai kk ea   ke st äv yy sk as va tu st a ja - k ou lu tu st a  20 22 A lu ee lli n en ja   p ai ka lli n en   yh te is su u n n it te lu   ja o sa lli st u m in en   ed is tä vä t  pa ik al lis ia b d- to im ia ja li sä äv ät   hy vä ks yt tä vy yt tä Lu on no n  m on im uo to is uu s ja   lu on to ka to   ko rk ea ko ul uj en   op et us - su un ni te lm iin   m on iti et ei se st ä  nä kö ku lm as ta 20 23 Se lv ity s:   Ym pä ri st ök as va tu k se n til a ku nn is sa 20 22 Ti et o er i t oi m ie n   al u ee lli si st a,   va lt ak un na lli - si st a ja k v-   va ik u tu ks is ta   oh ja a ka ik ke a  su u n n it te lu a ja   on k äy tt äj ie n   sa av ut et ta vi ss a 20 23 Ko ul ut et aa n  to im itt aj ia ja m ui ta   ol en na is ia   tu lk its ijo ita   lu on to ka do n sy is tä ,  se ur au ks is ta ja   ra tk ai su is ta Tu ot et aa n lis ää   m at al an k yn ny ks en   rä ät äl öi ty ä tie to a  er i t oi m ijo ill e  to im ie n  va ik ut uk si st a er i  bi od iv er si te et tii n 20 21 Tu le vi en   su ku po lv ie n  nä kö ku lm a  va hv as ti  m uk an a Lu on to ka to k au tt a  lin ja n lä sn ä  nä kö ku lm an a  ta lo ud en ja   po lit iik an   uu tis oi nn is sa , M ed ia t, 20 24 Er ila is ia ti et oj a  yh te en so vi te ta an   pä ät ök se nt eo n ja   su un ni tt el un   po hj ak si   (t ie te el lin en ,  sa am el ai st en   pe ri nn et ie to y m .) Ko ul ut us ti ed on   tu ot ta jil le ja   hy öd yn tä jil le   tie do n  ja ka m is es ta ja   kä yt tä m is es tä . 20 22 M RL to im ii  tie do n ja ka ja na   er i s uu nn itt el u- ta so ill a ja n iid en   lä pi 20 22 H av ah tu m in en   su ku p u u tt oa al lo n   ja o m an   to im in n an   ky tk ök se en   va ik u tt aa y ks ilö n   to im in ta an 20 24 N yk ym u ot oi se n   ih m is en ja   el äi n te n   vu or ov ai ku tu s- su h te en   ta rk as te lu ja   ky se en al ai s- ta m in en M al lin ne tt ua   tie to a er i  to im in to je n  va ik ut uk si st a,   vr t.  ilm as to la sk ur it LS L  m ah do lli st aa   lu on to tie do n  va rm is ta - m is en   ja ja ka m is en e ri   to im ijo ill e 20 22 EU - j a ka n sa lli se n   tu tk im us ra ho it uk se n   su u n ta am in en   ek ol og is en   si ir ty m än   tu tk im u ks ee n ja   ed is tä m is ee n   Su om en a ka te m ia ,  TE M , Y M , M M M ,  LV M Ke hi te tä än   m et sä no m is ta jie n  m et sä ne uv on ta a  hu om io im aa n la aj a  ki rj o  m on im uo to is uu tt a  ed is tä vi ä  to im en pi te itä (Y M , M M M , M H Y) 20 23 BD - k ou lu tu ks en   lis ää m in en   pe ru sk ou lu n ja   ai ne en op et ta jil le   “O pe n  bi od iv er si te et tio pa s  om an o pp ia in ee n  yh te yk si st ä bd - ka to on ” 20 22 Jok ain en sit ou tuu to im int aan Er i t oi m ia la t j a ta ho t s ito ut uv at to im in ta an Ta lo u de lli n en t u ki   re ilu u n   si ir ty m ää n n iil le ,  jo it a as ia   er it yi se st i  ko sk et ta a 20 24 Li sä ä ke in oj a,   jo ill a yk si tt äi se t  ka n sa la is et v oi va t  ra h oi tt aa   bi od iv er si te et ti - to im ia s u or aa n e ri   yh te yk si ss ä O m ai su ud en su oj a a va h vi st et aa n   la in sä äd än n ös sä   (m m .  oi ke u st u rv an   ta ka av at   m en et te ly t,   ko rv au ks et ) Tu le vi en   su ku po lv ie n  nä kö ku lm a  va hv as ti m uk an a Li sä än ty ny t l uo nn on m on im uo to is uu de n  ar vo st us Pe rs pe kt iiv i  vi es tin tä än :  lu on to ka to   ek st in te tia al is en a on ge lm an a ja   jo ka is en   va st uu lla Ku ul la an a id os ti  ja ta at aa n  ed us tu s nu or ill e  ja n uo ri so - jä rj es tö ill e  pä ät än tä - el im is sä Ko ke m uk si in   pe ru st uv aa ,  ve rt ai si lta tu le va a,   sa m as tu tt av aa   vi es tin tä ä  om ae ht oi si st a  to im is ta YM + y ht ei st yö - ku m pp an it 20 23 Pu re ta an h al lin no n  es te itä ja s iil oj a  va pa ae ht oi se n  su oj el un ti el tä .  Ra ke nn et aa n  se lk eä t  su oj el up ol ut ja   lis ät ää n yh te is ty öt ä Ek ol og is en   ko m pe ns aa tio n  ko ul ut us   el in ke in on ha rj oi tt aj ill e YM , S YK E, F iB S? B io d iv er si te et ti   ym m är re tä än y h tä   pe ru st av an la at ui - se ks i  yh te is ku n n al lis ek si   ky sy m yk se ks i k u in   ilm as to n m u u to s,   es im . e lv yt yk se ss ä Su om i 20 22 Lu ot ta m u s  lis ää n ty y  h ilj al le en - a p u n a  ve rt ai se si m er ki t  ja - t ar in at BD - n äk ök ul m a  m uk aa n  "j ok ap äi vä is en   to im in na n"   sk aa la lla -  "k oh ta am is te n  m on in ke rt ai st am in en Ko ul ut et aa n  tu tk im us po hj ai se st i  er i a lo je n pä ät tä jiä   ka ns sa   lu on to ka do n sy is tä ,  se ur au ks is ta ja   ra tk ai su is ta (L uo nt op an ee li,   Ym pä ri st öt ie do n  fo or um i) En em m än   yh te yk si ä es im .  ta ite en ja   to is aa lta ¨y m pä ri st öt oi m ijo id en ¨  vä lil le : e si m . ym pä ri st ö- hu m an is m i Si to u tu m in en   lä h ilu on to on j a  se n   m on im uo to is uu de n e d is tä m is ee n   lis ää nt yy La jie n vä lin en   to im iju us ja   va ik ut ta vu us o sa ks i  ta ite ili ja ko ul u- tu ks en o pe tu st a M on in äk ök ul m ai - ne n di al og i  m on iti et ei se n  tie do n po hj al ta : ra tk ai su ke sk ei sy ys ,  m ah do lli su us   so ve lta a  re aa lim aa ilm an   on ge lm iin M on iti et ei ne n ja - to im ija in en ,  ra tk ai su ke sk ei ne n  di al og i l aa ja st i  kä yt ös sä   bi od iv er si te et ti- on ge lm ie n  ra tk ai su ss a M on iti et ei ne n  di al og i, di al og is sa   ra tk ai su ke sk ei sy ys ,  m ah do lli su us   so ve lta a  re aa lim aa ilm an   on ge lm iin (E si m .  Er ät au ko - d ia lo gi t) M ET SO n op pi en   ja lk au tt am in en   m ui hi n va st aa vi in   pr os es se ih in   (s uo je lu po lu t,  re su rs se ja   ne uv on ta an ?) BD - v ie st in n än ,  tu en ja   n eu vo n n an   vo ly ym in   m on in ke rt ai s- ta m in en ->   "k oh ta am is te n  lis ää m in en " (Y M , M M M , . ..) K u n ti en ,  se u ra ku n ti en ,  yr it ys te n ja   jä rj es tö je n   va pa eh to is et b d- si to u m u ks et y le is iä ,  ja n e ko m p en so iv at   (v ap aa eh to is es ti )  lu on to a h ei ke n tä vi ä  to im ia O m ae h to in en   su oj el u ja   yk si ty is et   su oj el u al u ee t  lis ää n ty n ee t,   ar vo kk ai ta a lu ei ta   on s aa tu s u oj el u u n   si tä k au tt a 20 23 M on iti ei se en   tu tk im uk se en   pe ru st uv aa tu ke a ja   ne uv on ta a  "j al ka ut ue n"   pa ik al lis es ti JA   la aj em m in   pä ät ök se nt ek oo n Ti ed ey ht ei sö ja - ra ho itt aj at Ta id e ja   ko ke m uk se lli ne n  tie to tu ot ta va t  uu si a nä ke m yk si ä  m er ki ty ks el lis es tä   to im in na st a  yh di st et ty nä   m uu hu n tie to on Ta id ea la n to im ija t,  ta ite en r ah oi tu s Tu n n is te ta an   ku st an n u ks en a ja   m in im oi d aa n   lu ot ta m uk se n  pu ut e ja   "v ää ri nk oh te lu n /  ep är ei lu ud en   ko ke m us " Tu nn is te ta an ja   ed is te tä än   op et uk se ss a ja   tu tk im uk se ss a  ke st äv än   lu on no nv ar oj en   kä yt ön r at ka is uj a Ko ul ut uk se ss a  ka nn us te ta an   ku lu tu ks en m ää rä n  vä he nt äm is ee n;   tu ot an no n la ad un ja   m ää rä än m uu to ks ee n  (k or ke am m an   ja lo st us as te en   tu ot te et , B D - p os it.   tu ot an to pr os es si t) M er ilu on n on   su oj el u n   su oj el u p ol u t ja   h en ki lö ko h ta in en   n eu vo n ta  (B SA G ,  SY KE ) Ka ns al ai st ie te en   tu ot ta m is ee n  ka nn us te ta an   m uk aa n er ila is ia   to im ijo ita , k ut en   nu or et , s aa m el ai se t Lu om us , y lio pi st ot ,  SY KE , A kt iiv in en   ar vo ka sv at us   su om al ai st en   lu on no nv ar oj en   ku lu tu ks en   vä he nt äm is ek si ja   m uu to ks en   tu ke m is ek si : l ap se t,  nu or et , t äy de nn . j a  & a m m .k ou lu tu s St ra te gi n en   ra h oi tu s ja e ri   to im ijo id en   yh te is ty ö U ud et   ku m pp an uu de t  (y ks ity is et . s ää tiö t,  ra ho itt aj at jn e) Ko ke m uk se lli ne n /  ai st im el lin en ,  m on in äk ök ul m ai - ne n lu on to tie to   os an a tie to po hj aa La aj at n eu vo nt a- ja   tu ki to im et tu ke va t  ar vo je n ja   lu on to su ht ee n  m uu to st a  ke st äv äm m äk si YM , M M M , m uu t Ko ul ut us si sä llö is sä   hu om io id aa n  to im ie n  va ik ut ta vu us ja   sk aa la ta so 20 23 Ve rt ai sn eu vo nt a ja   op pi en ja ka m in en   M et so n ja H el m in   po hj al ta   (Y M ,.. . ) 20 22 H u om io id aa n   p ää tö st en   va ik u tu ks et   la p si in ja n u or iin   (p it kä n   tä h tä im en   aj at te lu ) A rv io id aa n   ka tt av as ti   p ää tö st en   va ik u tu st en   ko h d en tu m in en   er i a lu ei lle Li sä ä ym m är ry st ä te em an tä rk ey de st ä Pa ik al lis et to im et ja k ou lu tu s tii vi is sä   vu or op uh el us sa Pa ik al lin en s uu nn itt el u lis ää h yv äk sy tt äv vy yt tä Ju lk in en k es ku st el u lis ää nt yy Ym m är ry s to im in na n sy is tä ja s eu ra uk si st a O sa am in en p ar an ee Lu ot et ta va ti et op oh ja Pa ik al lis tie to o sa na ti et op oh ja a Su oj elu n hy vä ks yt tä vy ys ka sv aa Lu on to tie to p ai ka lli st en to im ie n po hj an a As en te et m uu ttu va t A la ta vo ite : Y m m är ry s lu on to ka do st a ja s en ju ur is yi st ä ja se ur au ks is ta o n lis ää nt yn yt lä pi y ht ei sk un na n. A rv os tu s lu on no n m on im uo to is uu tt a ko ht aa n on k as va nu t. M er ki tt äv iä m uu to ks ia ju lk is es sa k es ku st el us sa bi od iv er si te et is tä o n sa at u ai ka an . A la ta vo ite : J ok ai ne n su om al ai ne n tie tä ä, m itk ä ov at tä rk ei m m ät to im et lu on to ka do n py sä yt tä m is ek si oi ke ud en m uk ai se st i. Lu on to ys tä vä lli st en v al in to je n te ke m in en o n te ht y he lp ok si ja “o le tu sv al in na ks i”. A la ta vo ite : L uo nn on m on im uo to is uu de n ka do n py sä yt - tä m in en ja m on im uo to is uu de n ed is tä m in en o n tii vi is ti in te gr oi tu y rit ys te n, k un tie n, ja k an sa la is yh te is ku nn an to im in ta an k au tt a lin ja n. C. A lu ee lli ne n ja p ai ka lli ne n yh te is su un ni tt el u B. T oi vo a ja t oi m in ta a sy nn yt tä vä v ie st in tä D . K as va tu s ja k ou lu tu s A . A vo in ja a ja nt as ai ne n lu on to ti et o G . H yö dy t ja h ai ta t ja ka ut uv at oi ke ud en m uk ai se st i E. B io di ve rs it ee tt in äk ök ul m a lä pä is ee ju lk is en k es ku st el un F. A rv oj en m uu to s 29 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 3.2 Teema 2: Luonnon huomioiva talous Muutospolun lähtötilanne Muutospolun (Kuva 4) lähtökohtana on luonnon huomioivan talouden kansallisen siirty- mäsuunnitelman puute sekä puutteelliset monimuotoisuuden ja luontopääoman seuran- nan mittarit. Polun ehdotetuiksi lähtöaskeliksi tunnistettiin taloudellisen siirtymän tie- kartta, mittarien kehitys, taloudellisten tukien tarkastelu, luonnon monimuotoisuuden huomioiva hankintakriteeristö sekä rahoitussektorin vaikutukset. Päätavoitteeksi nostettiin talouden rakenteiden suunnitelmallinen kehittäminen luontoa huomioivaan suuntaan. Ensimmäiseksi alatavoitteeksi nostettiin luonnon huomioivan talouden tiekartan laatiminen ja jäsennetty toimeenpano ja toiseksi alatavoitteeksi moni- muotoisuuden ja luontopääoman seurannan mittarien kehitys, joka on keskeistä talouden rakenteiden muutoksessa sekä ohjauksen kehittämisessä. (Tietolaatikko 4) Tietolaatikko 4. Teeman 2 muutostavoitteet Teema 2: Luonnon huomioiva talous Muutospolun tavoite vuoteen 2030: Talouden rakenteet (mm. verotus, tuet, maksut, hankinnat, rahoitus) ohjaavat kansallisen tiekartan pohjalta yhteiskuntaa luonnon monimuotoisuuden nettopositiivisuuteen. Toimijat eri sektoreilla (mm. maa- ja metsätalous, rakennussektori, energiateollisuus) ovat ottaneet käyttöön ohjauskeinoja ja käytäntöjä, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden tilan paranemista. Alatavoite 1: Luonnon huomioivan talouden kansallisen tiekartan laatiminen 2023 mennessä ja sen onnistunut toimeenpano. Alatavoite 2: Mittarien kehittäminen (esim. ekosysteemitilinpito) luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tilan seuraamiseksi. Muutospolun yleiskuva ja tärkeimmät askeleet Muutospolun keskiöön nostettiin selkeä, ennakoitava ja pitkäjänteinen parlamentaarinen sitoutuminen, joka tarjoaa edellytyksiä talouden rakenteiden pohdinnalle. Lähtökohtana 30 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 on ylivaalikautisen parlamentaarisen ilmasto- ja monimuotoisuustoimikunnan perustami- nen, joka valmistelee ja toimeenpanee kestävän talouden siirtymää tutkijapaneelilta tila- tun ekologiset reunaehdot huomioivan tiekartan pohjalta. Polkukuvassa tarkastellaan luontoarvojen huomioimisen valtavirtaistumista sekä ekologisen siirtymän vaikutuksia eri toimijoiden ja sektorien näkökulmista, kun luonnon monimuotoisuuden seurannan ja eko- logisen kompensaation välineitä otetaan käyttöön esimerkiksi toimialakohtaisien tiekart- tojen avulla. Talouden muutos edellyttää aktiivista ja laajaa keskustelua sosiaalisesta oikeu- denmukaisuudesta niin kansallisella kuin alueellisella ja kansainväliselläkin tasolla. Teeman askelkokonaisuudet: A. Ylivaalikautisen parlamentaarisen toimikunnan perustaminen B. Monimuotoisuuden ja luontopääoman seurannan mittarien käyttöönotto C. Talouden ekologiset reunaehdot selville D. Keskustelu oikeudenmukaisuudesta E. Valtavirtaistaminen ja skaalaaminen F. Kestävän talouden tiekartta G. Sektorikohtaiset tiekartat ja muutokset Muutospolun askelkokonaisuuksia voi tarkastella kolmella toisiinsa liittyvällä tasolla – kansallisella sääntelyn valmistelutasolla, mittareiden ja seurannan kehityksen ja toimeen- panon tasolla sekä vaikutusten arvioinnin ja hallinnan sektorikohtaisella tasolla. Sääntelytason lähtökohdan tarjoavat parhaillaan uudistettavat ja kokonaisvaltaisesti arvioidut lait – maankäyttö- ja rakennuslaki, kaivoslaki ja luonnonsuojelulaki – jotka ovat askelia luonnon monimuotoisuuden huomioivien pelisääntöjen kehitykseen. Keskiöön nostettiin pitkäjänteinen, vaalikaudet ylittävä parlamentaarinen sitoutuminen luonnon monimuotoisuustyöhön. Yksi mahdollinen keino on ylivaalikautisen parlamentaarisen toimikunnan perustaminen (askelkokonaisuus A). Toimikunnan päätehtävänä on teolli- suuspolitiikan arviointi ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin näkökulmista. Vaihtoehtoi- sesti monimuotoisuusagenda liitetään selkeämmin jo olemassa olevan toimikunnan vas- tuulistalle (esim. VNK:n kestävän kehityksen toimikunta). Toimikunta käynnistää kansalli- sen kestävän talouden muutoksen tiekartan valmistelun, jonka toimeenpano ja sektori- kohtainen soveltaminen alkaa vuosina 2023–24. Poliittisen ohjauksen rinnalla on olennaista edistää monimuotoisuuden ja luontopää­ oman seurannan mittarien kehitystä ja käyttöönottoa, mihin liittyviä toimia tarkastel- laan askelkokonaisuudessa B. Mittareita ja niiden käyttöä kehitetään esimerkiksi Suomen 31 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 ekosysteemiobservatoriohankkeessa (FEO),30 mutta kyseessä on toistaiseksi kertaluontoi- nen ponnistus, jonka jatkosta ei ole sovittu. Toimintaa tulisi laajentaa, muuttaa pysyväksi käytännöksi, ja siihen tulee sitouttaa uusia toimijoita. Seurantatieto vaikuttaa konkreetti- sesti esimerkiksi ekologisten kompensaatioiden käyttöön eri kohteissa. Luonnonsuojelu- lain uudistuksen yhteydessä voidaan pilotoida kansallista ekologisen kompensaation rekisteriä, jotta rekisteri saadaan nopeasti laajaan käyttöön. Askelkokonaisuudessa C käsitellään keinoja ekologisten reunaehtojen huomioimiseksi osana talouden toimintaa esimerkiksi kestävän talouden tiekarttatyössä. Valmistelussa on tärkeää sekä selvittää erilaisten tuki- ja ohjauskeinojen yhteisvaikutuksia monimuotoisuus- vaikutusten osalta, että analysoida eri sektorien taloudellisen toiminnan alueellisia, kansal- lisia ja kansainvälisiä toimintaympäristöjä sekä niiden kehitystä ja merkitystä. Selvitystyössä on huomioitava myös globaalit vaikutukset niin talouden kuin monimuotoisuudenkin näkökulmista. Yksi selkeä keino selvitystyön edistämiseksi on luontopaneelin resurssien kasvattaminen. Askelkokonaisuudessa D korostetaan, kuinka talouden rakenteiden muutos tarvitsee toteutuakseen keskustelua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Näitä näkökulmia on avattu kulttuurin, asenteiden ja tietopohjan polulla. Talouden rakennemuutos edellyttää- kin myös uusia laajempia seurannan ja keskustelun foorumeita ekologisten reunaehtojen ja monimuotoisuutta tukevien toimenpiteiden avaamiseksi, jotta monimuotoisuusnäkö- kulmat ja toiminta valtavirtaistuvat yhteiskunnassa, mihin myös askelkokonaisuus E kiinnittyy. Askelkokonaisuus F käsittelee kestävän talouden tiekartan toimeenpanoa ja on polun kannalta keskeinen, aiempia askelia kokoava toimenpidekokonaisuus. Monimuotoisuus- toimien vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta on sekä luontotiedon paremmalla käytöllä että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimisella kriittinen merkitys. Tiekar- tan toimeenpanossa olennaista on sektorikohtaisten keinojen kehittäminen yhdessä elin- keinoelämän ja muiden (etu-)järjestöjen kanssa sekä sosiaalisten vaikutusten avoin seu- ranta. Esimerkiksi vaikuttava ekologisen tilinpidon ja kompensaatioiden toteutus eri toimi- aloilla ja erilaisissa hankkeissa edellyttää koordinoitua viestintää ja tukea. Askelkokonaisuudessa G eritellään, että kestävän talouden tiekartan tavoitteet edellyttä- vät sektorikohtaisia muutossuunnitelmia, joiden laatiminen tarjoaa osallistumisväylän laajalle joukolle toimijoita. Vastuu suunnitelmista voi olla ilmastotiekarttojen31 tapaan esi- merkiksi toimialajärjestöillä, joille tarjotaan riittävä tiedollinen tuki. Hankintaosaamisen 30 https://feosuomi.fi/ 31 https://tem.fi/julkaistut-tiekartat 32 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 kehittäminen ja luontoarvojen tuominen hankintojen kriteereihin ovat lisäksi tärkeitä kei- noja toimialojen käytäntöjen muutokseen. Muutospolun aikataulu on kiireinen ja ensimmäiset askeleet täytyy ottaa hyvin nopeasti. Parhaimmassa tapauksessa polkua edistetään jo käynnissä olevilla toimilla, kuten kestävän talouden ohjelmalla ja lakiuudistuksilla. Teeman keskusteluissa nostettiin esiin myös tar- kempia huomioita monimuotoisuustoimiin ja -politiikkaan liittyen: y Yritysvastuu: Vastuullista yritystoimintaa edistävät verkostot, kuten pohjois- mainen yritysvastuuverkosto FIBS, viestivät aktiivisesti monimuotoisuudesta. Verkostot voivat kehittää yhteistä viestintää erityisesti mittareista ja niiden käyttöönotosta yritysten käytännöissä. Luonnon monimuotoisuutta edistävää toimintaa, kuten vapaaehtoista ennallistamista, voi tukea esimerkiksi kannus- timien tai verovälineiden avulla. y Kulutuksen verotus: Tarvitaanko ekologisen siirtymän kiihdyttämiseksi ja kestävän kulutuksen käytäntöjen juurruttamiseksi uudenlainen kulutusvero? Jos uusi veroinstrumentti luodaan, on tärkeää huolehtia, ettei muutosta mielletä yksinomaan kuluttajaohjauksena. y Vaikutusten raportoinnin käytännöt: Euroopan unioni edistää yritysten laajempaa sosiaalisten ja ympäristövaikutusten raportointia (Non­Financial Reporting Directive). Vuonna 2020 uudistettu direktiivi huomioi paremmin yritystoiminnan vaikutukset luontopääomalle ja monimuotoisuudelle. Direktiivin käytännöt tulee ottaa nopeasti käyttöön myös Suomessa. y Vaikutusten huomioinnin periaatteet: Erityisesti rahoitussektorin ekologisen jalanjäljen arviointia ja monimuotoisuusvaikutusten todentamisen välineitä tulee kehittää ja niiden käyttöä edistää. EU:n vihreän kasvun ohjelman osana toteutettiin rahoituksen ja sijoitusten kestävyyden luokittelujärjestelmä – niin sanottu taksonomiasääntely. Myös kansainvälisten kauppasopimuksien sol- mittaessa ja kokonaisarvioinnissa on huomioitava vaikutukset luontoarvoille. y Kiertotalousajattelu: Luontopääoman ja monimuotoisuuden seuranta tulisi kytkeä myös kiertotalousajatteluun. Suomen asema kansainvälisillä markki- noilla edistyy, mikäli arvioinnin ja kompensaatioiden menetelmiä saadaan nopeasti käyttöön. Kysyntä luontojalanjäljeltään neutraaleille raaka-aineille ja tuotteille, uudenlaisten menetelmien käytölle ja hallinnalle sekä digitaaliselle tiedonhallinnalle kasvaa lähivuosina merkittävästi. y Puitelaki: Vaihtoehtoisen polun luonnon huomioivan talouden edistämiseksi tarjoaa biodiversiteettiaiheinen puitelaki, joka ohjaisi olemassa olevaa lain- säädäntöä laajemmin. 33 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Tunnistetut muutostarpeet Luonnon huomioivan talouden muutospolun lähtökohtana ovat nopeat muutokset, joilla vaikutetaan talouden pelisääntöihin. Monet ehdotetuista askelista edellyttävät toimia etu- painotteisesti ja nopeassa aikataulussa. Siksi kytkentä olemassa olevaan kestävän talou­ den ohjelmaan (joka ohjaa rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan) olisi perusteltua. Tärkeä ehdotus on parlamentaarisen toimikunnan perustaminen, joka teettää jatkoselvi- tyksiä esimerkiksi tukien ja ohjauskeinojen vaikutuksista, seurannan mittareista ja niiden käytöstä, toimenpiteiden sosiaalisista vaikutuksista ja eri sektorien kansainvälisistä toimintaympäristöistä. Poimintoja ehdotetuista välittömistä toimenpiteistä: − Ylivaalikautisen parlamentaarisen monimuotoisuustoimikunnan perustaminen − Suomen ekosysteemiobservatoriohankkeen jatko ja laajennus − Kansallisen ekologisen kompensaation rekisterin pilotointi − Mittaamisen ja kompensoinnin pilotointi erilaisissa hankkeissa − Kestävän talouden kansallisen tiekartan tilaaminen monitieteiseltä tutkijapaneelilta − Valtioneuvoston TEAS-selvitykset ekologisten reunaehtojen tilannekuvan parantamiseksi − Selkeytetään vapaaehtoisen kompensoinnin toiminta − Sektorikohtaiset avaukset ja viestintä (mm. talouden muutostarve ja mittarien käyttöönotto) 34 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Ku va 4 . Lu on no n hu om io iva ta lo us (t ee m a 2 ) – m uu to sp ol ku ha rjo itu s. Lu on n on   m on im uo to is uu - d en m it ta ri st o  pu ut te el lin en 20 21 Ek os ys te em it ili n- p it ok äy tä n n öt   p u u tt ee lli si a ja   va ja as ti k äy tö ss ä Ek ol og is et   ko m p en sa at io t  su u ri ss a  ra ke nn us - ha nk ke is sa H al lit us oh je lm a 20 20 –2 02 3 20 50 B io d iv er si te et ti ar ee n a 20 21 : P ol ku ty ö /  Te em a 2 20 30 20 25 Lu on n on   h u om io iv a ta lo u s:   ti ek ar tt a   Tu tk ija ry hm än   la at im a tie ka rt ta   20 23 –2 03 5 H al lit us & T ut ki ja t 20 23 O sa m aa - j a  m et sä ta lo u d en ja   en er gi as ek to ri n   tu is ta t od et tu   ha it al lis ik si Ei k ok on ai s- oh je lm aa lu on n on   h u om io iv an   ta lo u d en   m u u to ks ee n   h iil it as et ta   lu ku un ot ta m at ta Yr it ys te n   va st uu lli su us - va at im u ks et   ka sv an ee t Yr it ys te n   m ah d ol lis u u d et   er ot tu a  p os it iiv is el la   ta va lla o va t  p u u tt ee lli se t  B D ju lk is is sa   ha nk in no is sa BD :n h uo m io in ti  ju lk is te n ha nk in to je n  kr ite er ei ss ä VN K & H al lit us 20 21 Ek os ys te em it ili n- pi do n pi lo ti t SY KE & T ila st ok es ku s 20 15 – Ku lu tt aj a- m er ki n tö je n   ke hi tt äm in en SY KE Tu ki en t ar ka st el u H ai ta lli st en m aa - j a  m et sä ta lo ud en ja   en er gi as ek to ri n  tu ki en p oi st am in en   ta rv itt ae ss a  ko m pe ns aa tio in M in is te riö t, 20 21 – Lu on to ar vo je n   in te gr oi m in en   h an ki n to je n   kr it ee re ih in H al lit us , k un na t 20 21 – R ah oi tu ss ek to ri n   bi od iv er si te et ti - va ik u tu st en   an al yy si ja to im in ta m al lie n  ke hi tt äm in en M R L: n   ko ko n ai su u d is tu s  ta rj oa a uu si a  ty ök al uj a  m aa nk äy tö n  ha lli nn al le 20 21   Ym pä ri st ö- va ik u tu st en   "h in no it te lu " H in ta oh ja us ta   va rt en y m pä ri st ö- va ik ut us te n  ta lo ud el lis ta   ar vi oi nt ia Ti ed ey ht ei sö , 2 02 1- Ta lo u de lli st en   oh ja u sk ei n oj en   an al yy si   va ik ut ta vu us ,  ku st an nu st eh ok ku us , u ud et r at ka is ut Ti ed ey ht ei sö , 2 02 1- Pa rl am en ta ar is en   en er gi a- , i lm as to -  ja b d- ty ör yh m än   pe ru st am in en Va lti on eu vo st o,   ed us ku nt ar yh m ät Ek ol og is en   ko m p en sa at io n   m en et te ly t  h yv äk sy tt y ja   kä yt et tä vi ss ä  va pa ae ht oi se st i  ja /t ai la ki sä ät ei se st i  (v rt . u us i  lu on no ns uo je lu la ki ) 20 22 - V er oj är je st el m än   ka n n u st im ie n   ke h it ys  s uo si m aa n  lu on to ar vo je n  pa re m pa a  hu om io im is ta H an ki nt ao sa am i- se n yk si kk ö Py sy vä y ks ik kö s os .  ja e ko l. ke st äv ie n  ha nk in ta m al lie n  la at im is ee n VN K, V M /T EM M uu to sa sk el : M it ta ro in ti M itt ar ei ta   op er at iiv is ta   to im in ta a  oh ja am aa n TK ja   tu tk im us la ito ks et 20 22 20 23 20 24 Yk si n ke rt ai n en   m it ta ri st o  lu on n on   m on im uo to is uu - d en k eh it yk se en   kä yt ös sä 20 23 Lu on n on   h u om io iv an   ta lo u d en   ti ek ar tt a va lm is ja   si ih en s it ou du tt u 20 23   B io d iv er si te et ti -  ja la n jä lje n ja   m yö s kä de nj äj en   tu nn is ta m in en V ap aa eh to is te n   su oj el u to im ie n   ka n n u st ei d en   pa ra nt am in en M M M , Y M , m uu t Lu on to ti et o  (v al tio , k un na t,  yr ity ks et ,  ka ns al ai se t)   ko or di no in us ti ja   lu ot et ta va st i  sa at av ill e M M M , Y M   To im in ta - ym p är is tö n   an al yy si t ja   gl ob aa lit   ve rt ai lu t:   M in is te ri öt t u ek si   ja v al m is te lu un ! YM , T EM , V M Su om en   ek os ys te em i-  ob se rv at or io H an ke jo k äy nn is sä 20 21 –2 02 5 Tu tk im u s:   D as gu pt a- h u om io t vi et yn ä  Su om en   ko nt ek st iin VM 20 21 To im in ta -  ym pä ri st ö- an al yy si e n er gi a- ,  ilm as to - j a bd - to im is ta ja   ai ka ta ul ui st a  (G lo ba al i, Ki in a, E U ,  U SA ) VN T EA S K es tä vä n   ta lo u d en   ti ek ar tt aa   to te u te tt u   on n is tu n ee st i  5 vu ot ta   20 28 BD - s tr at eg ia n   to im in ta ka u d en   20 20 –2 03 0  tu lo st en a rv io in ti   ja u u d et   to im en pi de - eh do tu ks et 20 29 –2 03 0  K ai vo sl ai n   u u d is tu s  ta rj oa a  uu si a ty ök al uj a  m aa nk äy tö n  ha lli nn al le 20 21   M et sä la in   u u d is tu s  ta rj oa a  uu si a ty ök al uj a  m aa nk äy tö n  ha lli nn al le 20 21   Lu on no ns uo je lu - la in   ko ko n ai su u d is tu s  si s. k om pe ns aa tio t 20 21   V er oj är je st el m ie n   m u u to s:   Pr og re ss iiv is u u s  ed is tä m ää n   oi ke ud en m uk ai - su ut ta H al lit us , V M , O EC D To im in ta ym pä ri s- tö an al yy si t va lm iit VN T EA S 20 23 M itt ar ie n ke hi ty s Ke sk us te lu o ik eu de nm uk ai su ud es ta   ka ns al lis el la ja k v- ta so lla Tiek artt ojen vai kut uks et M uu to s te ol lis uu de n ke st äv yy de ss ä ja   lu on to pä äo m an ha llin na ss a Mi tta rie n k eh ity kse n o hja am ine n Ti ek ar tt a ek ol . r eu na eh to je n m uk aa n Ti ek ar ta n te ke m in en Yl ös aj et ta va t  lii ke to im in ta - ve rk os to t, jo ih in   ta rv it aa n   va lt io n /k u n ti en   ak ti iv in en p an os A lu ee lli n en ja   la it os ko h ta in en   an al yy si :  p ai kk aa n s id ot u t  ja v ap aa m m in   lii kk u va t eo lli n en   ja m uu t oi m in ta H er kk yy d et ja   ri sk it , j ot ka   lii tt yv ät m m .  lu on n on va ro je n   ke st äv ää n   kä yt tö ön ,  te kn ol og io id en   ke h it yk se en ja   ka up al lis ta m is ee n Te ol lis en   m u rr ok se n   ki p u p is te et :  Ta rv it ta va t  in n ov aa ti ot ,  in ve st oi n n it ,  ko ul ut us oh je lm at Su u n n it el m aa n   si sä lt yv ie n   ol et us te n/ p ar am et ri en   ja tk u va p äi vi ty s  (m m .  te kn ol og io id en   ke h it ys ,  hi ili to nn in h in ta ) M in kä la is ta   te ol lis ta   to im in ta a  Su om ee n m ah tu u   ek ol og is is sa   ra jo is sa ? H an ki nt ak rit ee rit Ta lo ud en ti ek ar tt aa p äi vi te tä än ta sa is es ti Vero järje stel män ja k ann usti mie n ke hity s Ta lo u de lli n e et u   Su om en   yr it yk si lle M it en   h u om io id aa n ,   ed is te tä än t ai   h yö d yt ää n   ki er to ta lo us K u lu tt am is en   oh ja am in en p it ää   sa ad a p ar em m in   kä yt tö ön K es tä vä n   ta lo ud en o hj el m a Ka ns lia pä äl lik öi - de n ev äs ty sm ui s- ti o ha lli tu s- ne uv ot te lu ih in : ilm as to -, en er gi a- ja   bd - a si at m uk aa n M in is te ri öi de n  ka ns lia pä äl lik öt ,  20 23 M on im uo to is uu s- m it ta ri t la aj aa n   kä yt tö ön yr ity ks is sä ,  ku nn is sa , j a  ka ns al lis ee n  se ur an ta an Ti la st ok es ku s, m uu t 20 22 –2 02 3 M itt ar it kä yt tö ön la aj as ti yr ity ks is sä M itt ar it kä yt tö ön M uu to ks ia k us ta nn us te n ja tu lo nj ak oo n Ek ol og is te n re un ae ht oj en tu nn is ta m in en K es tä vä m m ät   kä yt än n öt ja   ko m p en sa at io   kä yt tö ön m et sä - te ol lis uu de ss a Ra ke nn us - se kt or in   ko m p en sa at io ja   ek os ys te em i- ti lin p it o  va lt av ir ta a Sä än te ly to im ia   ve ro jä rj es te lm än   ja k an n u st im ie n   ke hi tt äm is ek si Ei v ai n k ep p iä   va an m yö s (p ie n iä   ja a lk u u n p an ev ia ,  vä lia ik ai si a)   ka n n u st im ia   to im in ta an Pa rl am en ta ar in en   ty ör yh m ä 5  vu ot ta   to im in na ss a K an sa la is ia ja e ri t.   h aa vo it tu vi a  ry h m iä k u u lla an   pr os es si ss a (M in is te ri öt ,  ku nn at ) Ek ol og is en   til in pi do n m itt ar it ja   m en et el m ät Ti ed ep an ee lit ja   tu tk ija yh te is ö M on im uo to is uu s- m it ta ri en   ke hi tt äm in en yr it ys te n   kä yt tö ön ja   ka n sa lli se en   se ur an ta an Ti la st ok es ku s, m uu t 20 22 –2 02 3 Rah oitu kse n ke stäv yys K es ku st el u :  G lo ba al i/ ka ns al li- n en s os ia al in en   oi ke ud en m uk ai - su u s ja   ku st an nu st en ja ko an al yy si Ti ed ey ht ei sö , 2 02 2- Yr it ys va st u u la ki   si s.   b io d iv er si te et ti - j a  ilm as to ky sy - m yk se t vo im aa n   EU - t as ol la H al lit us , T EM , E U Se lv it ys S u om en   gl ob aa le is ta B D - va ik ut uk si st a Ar vi o VN T EA S Ka ns al ai sf oo ru m it ja k es tä vä n  ke hi ty ks en   fo or um it Lu on n on   m on im u ot oi su u s  ja k u lu tu ks en   gl ob aa lit va ik ut uk se t Yl ip ar la m en ta ar is en r yh m än ja tk uv a ty ö K ai vo sh an kk ei d en   h an kk ei d en   ko m p en sa at io ja   en na lli st us to im et Kv - e tu te ol lis uu de lle Li ik et oi m in ta a  m yö s  lu on to p ää om an   h al lin n an   m en et el m is tä Va st uu ja o ik eu de nm uk ai su us M itt ar it kä yt tö ön la aj as ti ku nn is sa ja   yr ity ks is sä Ra ho itu ks en k es tä vy ys Ka nn us te ta an to im iin m yö s sä än te ly to im in B rä n d it yö   p er u st u en   fa kt oi hi n, k v- ke hi ty s H iil ik au p p a  m u u tt aa   en er gi as ek to ri a  ke st äv äm m äk si EU :n B D - st ra te gi as sa jo k v- ka up pa so pi m us - te n ta rk as te lu Ti la ta an 1 2- vu ot in en   ta lo u d en   ke st äv än   si ir ty m än   ti ek ar tt a  tu tk ija pa ne el ilt a Pi lo to id aa n   b io d iv er si te et ti ä  tu ke vi a  oh ja us ke in oj a 20 22 -2 02 4 So si aa lin en   oi ke ud en m uk ai - su u s ja   ih m is oi ke ud et M uu to ks et e ko l.  ke st äv yy te en   to te ut et aa n  so si aa lis es ti  ke st äv äl lä ta va lla V u or op u h el u   el in ke in oe lä m än   er i t oi m ijo id en   ka n ss a  M in is te iö t,  el in ke in oe lä m än   jä rj es tö t / k es ke is et   yr ity ks et , 2 02 1- 20 22 Ek ol og is et   re un ae hd ot O hj au ks en   to im ee np an o va at ii  tie te es ee n  pe ru st uv an a rv io n  re un ae hd oi st a Ti ed ey ht ei sö , S YK E,   Lu ke , Y M , 2 02 2- K u m p p an ei d en   tu n n is ta m in en   M aa t, ta ho t,  or ga ni sa at io t, jo tk a  aj av at m uu to st a ja   vo iv at tu ke a  to is ia an TE M , Y M , U M M aa ta lo u d es sa   kä yt tö ön   ko m p en sa at io ja   en na lli st us to im et Se lo n te ko   lu on n on   m on im u ot oi su u -  de st a  ha lli tu so hj el m aa n H al lit us 20 23 Ha llit uk se n e vä sty s Ti ek ar ta n to te ut us ja s eu ra nt a Su om i k v- m al lim aa   ke st äv än   ta lo u d en   ed is tä jä nä M it ta ri t ja   ko m p en sa at io   la aj as sa k äy tö ss ä  jo 2 02 5! kv - u lo ttu vu us Ra ho itu ks en ke stä vy ys H an ki nt a- os aa m in en   ku nn is sa k eh it ty y Lu on to p an ee lit ja   m u u t  ti ed ep an ee lit R ah oi tu ks en   la aj en ta m in en ja   va rm is ta m in en :  Er i m it ta lu ok an   ra h oi tu s  to im in ta an ! Va st uu ja ku st an nu st en jak o K an n u st et aa n   lu on to a  h u om io iv aa n   to im in ta an M u u to s ti ed os sa ,  as en te is sa Ti ek ar ta n to te ut us ja s eu ra nt a Il m as to p an ee lin   h an ke : 2 02 2  lo p p u u n   oi ke ud en m uk ai - su ud es ta Lu on n on   h u om io in n in   va lt av ir ta is ta - m in en Ti et o sa at av ill e ja   vi es ti n tä e ri   ry hm ill e 20 23 - Pe ru st u u   m aa n kä yt ön   m u u to ks en ja   ti la n s eu ra n ta an   ja lu ok it te lu un / ar vo tt am is ee n K an sa lli se n   ek ol og is en   ko m p en sa at io n   re ki st er in   pe ru st am in en SE O - h an kk ee n   la aj en ta m in en ja   ra h oi tu ks en   lis ää m in en M M M , T EM , V M 20 21 EU :n B D - st ra te gi as sa jo   ra h oi tu ss ek to ri n   va ik u tu ks et   hu om io it un a Se kt or ik oh ta is et   ti ek ar ta t  yh de ss ä  se kt or ik oh ta is te n  ym . t oi m ijo id en   ka ns sa Yr ity ks et 20 23 K aa vo it u s ja   m aa n kä yt tö (j a  se n m u u to s)   fo ku ks es sa O sa lli st av a se kt or ik oh ta in en to te ut us Se kt or ik oh ta in en   (l iik e- )t oi m in n an   ta rk as te lu Su om es ta kv - m all im aa U u d et   te kn ol og ia t, m m .  di gi ta lis aa ti o Pr ofi lo it u m in en   kv - m al lim aa ks i  ed is tä ä ta lo u tt a  m on el la t as ol la   (m ut te i s aa o lla   ke is ar i i lm an   va at te ita ) V ie st in tä ja   yh te is ty ö  yr it ys te n ka ns sa 20 22 - Pi lo tt ir ah aa   m it ta ro in n in   to te ut ta m is ee n R ah oi tu st a  tu tk im u ks ee n   (m yö s m m .  lu on to pa ne el i) K an n u st ee n a ol la   m u ka n a  su u n n it te le m as sa   m u u to st a ja   hy öt yä s iit ä Ti ek ar ta n   so ve lt am in en ,  se u ra n ta ja   ke hi tt äm in en Ta rv it ta va t  sä än te ly to im et   to im ik un na n ja e ns im m äi st en   to im ie n  al oi tt am is ek si H al lit us , 2 02 1– A la ta vo ite 2 :  M itt ar it ja k om pe ns aa tio   kä yt ös sä ja lu on no n til a  pa ra ne e A la ta vo ite 1 : L uo nn on   hu om io iv an ta lo ud en   ka ns al lin en ti ek ar tt a  kä yt ös sä   Pä ät av oi te : T al ou de n   ra ke n te et o h ja av at   m on im u ot oi su u d en   ne tt op os it iiv is uu te en C. E ko lo gi se t re un ae hd ot se lv ill e A . Y liv aa lik au ti ne n pa rl am en ta ar in en to im ik un ta B. M it ta ri t kä yt tö ön G . S ek to ri ko ht ai ne n so ve lt am in en D . K es ku st el u oi ke ud en - m uk ai su ud es ta E. V al ta vi rt ai st am in en ja s ka al aa m in en F. K an sa lli ne n ke st äv än ta lo ud en t ie ka rt ta G1 . T ie ka rt an se kt or ik oh ta in en so ve lt am in en G 2. S ek to ri ko ht ai se t to im in na n m uu to ks et H uo m . V oi t h al ut es sa si z oo m at a PD F­ tie do st on v ek to rip oh ja is ta k uv aa n äh dä ks es i l is ää y ks ity is ko ht ia p ol un d yn am iik as ta . 35 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 3.3 Teema 3: Instituutiot ja ohjaus ekologisessa siirtymässä Muutospolun lähtötilanne Instituutioiden ja ohjauksen muutospolun (Kuva 5) lähtötilanteena on nykytilanne, jossa luonnon monimuotoisuuden suojelun sektori hallinnossa on kapea. Kukin hallinnonala ja -taso hoitavat oman vastuualueensa ja keskittyvät omien toimintaedellytystensä turvaa- miseen. Kyseessä on kehä, jossa nykyiset ohjauskeinot hallinnonalojen raamien sisällä tuottavat toimien eriytymistä, siiloutumista ja pirstaleisuutta. Hallinnon pirstoutuminen sektoripolitiikoiksi puolestaan heikentää luonnon monimuotoisuutta tukevien poikkihal- linnollisten toimintatapojen kehitystä. Ekologisen siirtymän tueksi tarvitaan johdonmukaista ja ennakoitavaa politiikkaa, sekto- rien välistä koordinaatiota tukevia instituutioita sekä luonnon monimuotoisuuden valta- virtaistumista edistäviä hallinnon käytäntöjä. Näkökulman muutos luonnon monimuotoi- suuden poliittisessa ohjauksessa avaa tilaa myös uusille ohjauskeinoille ja kokeiluille. Polun muutostavoite muotoiltiin kokoamaan näitä näkökulmia (Tietolaatikko 5). Tietolaatikko 5. Teeman 3 muutostavoitteet. Teema 3: Instituutiot ja ohjaus ekologisessa siirtymässä Muutospolun tavoite vuoteen 2030: Vuonna 2030 julkinen hallinto toimii aktiivisesti ja johdonmukaisesti luontokadon estämiseksi ja luonnon palauttamisen edistämiseksi tunnistamalla, toteuttamalla, ohjaamalla, arvioimalla keskeisiä toimia ja puuttumalla toimenpanon esteisiin yhteistyössä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Muutospolun yleiskuva ja tärkeimmät askeleet Instituutioiden ja ohjauksen muutospolku jakautuu seitsemään toisiinsa kytkeytyvään asia- ja askelkokonaisuuteen, jotka muodostavat seuraavien kymmenen vuoden aikana etenevän muutospolun. Polkutyössä korostetaan erityisesti politiikan ennakoitavuutta, sektorirajoja madaltavia instituutioita sekä laajaa yhteiskunnallista osallistamista. Suo- mella on määrätietoisilla politiikkatoimilla mahdollisuus olla luonnon monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen kehittäjänä eturintamassa ja ”mallimaana” kansainvälisen monimuo- toisuuspolitiikan toimeenpanossa. 36 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Teeman askelkokonaisuudet: A. Muutokset hallinnon jokapäiväisessä toiminnassa B. Strateginen suunnittelu C. Ylivaalikautinen toiminta D. Yritysten sitouttaminen E. Lainsäädännön muutokset F. Tietoisuuden kasvattaminen G. Suomi biodiversiteetin hoidon kansainväliseksi mallimaaksi Askelkokonaisuus A keskittyy muutoksiin hallinnon jokapäiväisessä toiminnassa, jolla tähdätään luonnon monimuotoisuutta tukevien toimien poikkihallinnollisuuteen sekä rahoituksen lisäämiseen ja varmistamiseen. Toimeenpanon paremmalla seurannalla luo- daan edellytykset ohjauskeinojen ja valittujen toimenpiteiden tarkistamiseen. Hallinnolla tulee olla toimivat käytännöt ja rakenteet seurannan tuloksiin reagoimiseen. Vuorovaiku- tusta ja yhteistyötä hallinnonalojen ja -tasojen välillä parannetaan koordinaatioon tarvitta- via uusia elimiä sekä toimia perustamalla (esimerkiksi oikeusasiamiehen toimistoon sijoit- tuva henkilö, jonka tehtävänä luonnon monimuotoisuusasioiden huomioimisen varmistaminen). Tärkeitä konkreettisia toimenpiteitä ovat lisäksi virkahenkilöstön monimuotoisuusosaami- sen parantaminen esimerkiksi hallinnonalojen tarpeisiin räätälöidyillä koulutuksilla ja paremmalla tiedollisella tuella. Erilaisten tukien hyötyjen ja haittojen arviointi luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta on tärkeä virkakunnan tehtävä, joka auttaa tavoitteil- taan vastakkaisten toimien karsimisessa. Askelkokonaisuus B huomioi luonnon monimuotoisuuden suojelun strategisessa suun­ nittelussa. Muutoksen käynnistäjänä nähdään tuleva kansallinen biodiversiteettistrategia, jonka valmistelussa painotetaan tavoitteiden ja toimenpiteiden selkeyttämistä, mittarei- den ja mittaamisen kehittämistä sekä toimijoiden sitoutumisen varmistamista strategian toimeenpanoon. Tärkeää on jatkossa panostaa kattavasti eri strategioiden ja ohjelmien vaikuttavuuden seurantaan siten, että niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen kyetään arvioimaan. Strategista toimintaa, politiikkakoherenssia ja vaikuttavuuden seuran- taa voidaan tarvittaessa vahvistaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden puitelain (kts. askelkokonaisuus E) avulla. Askelkokonaisuudessa on keskeistä vastuutahojen laaja-alai- nen sitoutuminen kansalliseen luonnon monimuotoisuusstrategiassa asetettuihin tavoit- teisiin sekä politiikkatoimien seurannan ja vaikutusten arvioinnin kehyksen rakentaminen strategian puitteissa. 37 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Mikäli biodiversiteettistrategian väliarviointi osoittaa, että strateginen lähestymistapa edellyttää vahvistamista, on luonnon monimuotoisuuden puitelain säätäminen keino vah- vempien ylivaalikautisten ja poikkisektoraalisten tavoitteiden asettamiselle. Yksi keskeinen haaste luontokadon pysäyttämiseksi tarvittavien toimien toteuttamisessa on ollut politiikan painopisteiden muutokset vaalikausien vaihtuessa. Askelkokonaisuus C kokoaa keskeisiä toimia ylivaalikautisen toiminnan tueksi ja varmistamiseksi. Keinoja tähän ovat ylivaalikautinen luontosopimus ja strategisten tavoitteiden asettaminen luon- nonvarojen käytön vähentämiselle samaan tapaan kuin ilmastopolitiikassa on tehty kasvi- huonepäästöjen osalta. Vaikuttavuuden seurannan kehittäminen on edellytys myös ylivaa- likautiselle työlle. Ylivaalikautinen työ luonnon monimuotoisuuden hyväksi on koko muu- tospolkua koskeva päämäärä, joka on tavoitteena kaikissa instituutioita ja ohjausta koske- vissa toimissa. Askelkokonaisuus D sisältää toimia yritysten parempaan sitouttamiseen. Keskeinen kei- non on luonnon huomioivan talouden tiekartan laatiminen laajan toimijajoukon kanssa ja yritysten sitouttaminen siihen hyvien esimerkkien ja käytäntöjen avulla. Muita toimen- piteitä ovat mm. hallinnon fasilitoimat kehittämistyöpajat ja -prosessit sekä viestintä- ja kehittämisyhteistyö toimialajärjestöjen kanssa. Toimenpiteillä varmistetaan, että toimi- aloilla on edellytykset aloittaa oman toimintansa kehittäminen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on elinkeinoelämän omaehtoinen toiminta luontokadon pysäyttämiseksi kai- killa toimialoilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä. Luontokadon huomioiminen yritysten toi- minnassa osaltaan vähentää tarvetta ympäristön kannalta haitallisille tuille, jolloin näistä luopuminen sekä tukien uudelleensuuntaaminen helpottuu. Lisäksi EU:n rahoituskanavien täysimääräinen hyödyntäminen luontokadon pysäyttämiseksi on tärkeä toimenpide, jolla voidaan tukea elinkeinoelämän ja laajemminkin yhteiskunnan ekologista siirtymää. Eri lakien ja lainsäädännön osa-alueiden vuorovaikutus vaikuttaa voimakkaasti edellytyk- siin ehkäistä luontokatoa. Askelkokonaisuus E keskittyy erityisesti lainsäädännön muu­ toksiin. Aluksi tarvitaan kokonaiskuva lainsäädännön puutteista ja aukoista – erityisesti luonnonsuojelulain, maankäyttö- ja rakennuslain ja metsälain muodostamassa kokonai- suudessa – sekä nopeita sääntelyn korjaustoimia. Konkreettisena esimerkkinä ja mallina toimii ympäristövaikutusten arvioinnin YVA-menettely, joka uudistetaan kattamaan hank- keiden koko elinkaari. Mikäli sääntelykehikosta ei tule riittävän tehokas sektorilakikohtaisia parannuksia tekemällä, voidaan säätää biodiversiteettilaki, jonka alle kootaan kaikki luon- non monimuotoisuuteen vaikuttavat lait. Askelkokonaisuudessa B hahmoteltiin erityisen luonnon monimuotoisuuden puitelain olevan keino vahvistaa ylivaalikautisia ja poikkisek- toraalisia tavoitteita. Hallinnon ja instituutioiden uudistuminen edellyttää myös laajempaa muutosta ajatteluta- voissa. Askelkokonaisuus F tarkastelee tutkimuksen ja viestinnän keinoja, joilla tietoisuus 38 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 luonnon monimuotoisuuden merkityksistä kasvaa. Keskeistä on päästää irti vanhoista luonnonsuojeluun liitetyistä mielikuvista, jotka liittyvät rajoittamiseen ja ulkopuolelta tule- vaan kontrolliin. Sen sijaan voidaan korostaa esimerkiksi biodiversiteetin terveysvaikutuk- sia sekä kaikkia yhteiskunnan toimintoja ylläpitäviä ekosysteemipalveluita. Laajemman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja osallisuuden näkökulmasta monimuotoisuuteen liittyvät hyödyt ovat keskeisiä. Lopuksi askelkokonaisuus G tähtää Suomen nostamiseen biodiversiteetin turvaamisen mallimaaksi. Ensivaiheessa kansallisia toimintatapoja ja luonnon monimuotoisuuden suo- jelun innovaatioita esitellään kansainvälisillä asiantuntijafoorumeilla ja julkisessa keskuste- lussa. Jatkossa tavoite auttaa kehittämään seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin tekni- siä menetelmiä, innovoimaan uusia toimintatapoja koko yhteiskunnassa sekä edistämään hallinnon käytäntöjen uusiutumista. Edelläkävijäidentiteetti myös varmistaa, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yksi jokaisen hallituksen perustavoitteista, joka sisäl- tyy jokaiseen hallitusohjelmaan. Tunnistetut muutostarpeet Instituutioiden ja ohjauksen muutospolussa hahmotellaan tapoja, joilla hallinto voi tukea yhteiskunnan valmiuksia ekologisen siirtymän toteuttamisessa. Hallinnon rakenteet ja toimintatavat on järjestettävä niin, että politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja seurannan tuloksiin reagoidaan ilman että sektorirajat asettavat esteitä toimille. Elinkei- noelämän keskeisen roolin vuoksi tarvitaan myös kehityskulkuja, joilla vahvistetaan elin- keinoelämän osaamista luonnon monimuotoisuudesta ja tietämystä eri sektorien kytkey- tymisestä luontokadon ajureihin. Tämä lisää eri toimialojen sitoutumista monimuotoisuus- työhön ja pidemmällä aikavälillä tukee ympäristölle haitallisista tuista luopumista. Luonto- kadon pysäyttäminen edellyttää vahvaa strategista lähestymistapaa, jossa luonnon monimuotoisuuden puitelaki voi olla tehokas väline. 39 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Ku vi o 5. I ns tit uu tio t j a o hj au s e ko lo gi se ss a s iir ty m äs sä (t ee m a 3 ) – m uu to sp ol ku ha rjo itu s. M on im uo to i- su u d en s u oj el u n   se kt or i  h al lin n os sa o n   n yk yi se llä än   ka p ea .  20 21 K u ki n   h al lin n on al a ja   ta so h oi ta a om an   to n tt in sa ja   ke sk it ty y om iin   to im in ta ed el ly - ty ks iin sä EU :n   m et sä st ra te gi a 20 21 20 50 B io d iv er si te et ti ar ee n a 20 21 : P ol ku ty ö /  Te em a 3 20 30 20 25 B io d iv er si te et in   ra p or to in ti - j a  ar vi oi n ti -  va lm iu ks ia   ke hi te tt y   m in is te ri öi ss ä ja   ku nn is sa k ai ki lla   ta so ill a YM , S YK E?  2 02 4? So si aa lis en   ke st äv yy d en   m ää ri tt el y O sa na h al lit uk se n  ke st äv yy st ie ka rt ta a VN K ja h al lit us 2 02 1 Ta vo it e: V u on n a 20 30 ju lk in en h al lin to t oi m ii  ak ti iv is es ti ja jo h d on m u ka is es ti lu on to ka d on   es tä m is ek si ja lu on n on p al au tt am is en   ed is tä m is ek si t u n n is ta m al la , t ot eu tt am al la ,  oh ja am al la , a rv io im al la k es ke is iä t oi m ia ja   p u u tt u m al la t oi m en p an on e st ei si in   yh te is ty ös sä m u id en y h te is ku n n an   to im ijo id en k an ss a. C B D :n   bi od iv er si te et ti ta vo it te et 2 02 0  jä lk ee n 20 21 K ie rt ot al ou d en   st ra te gi n en   oh je lm a 20 35 a st i B u si n es s &   Bi od iv er si te et ti - ve rk os to Ek ol og in en   ko m p en sa at io   (p ilo ti t:   ka av oi tu s. ..) K es ki p it kä n   ai ka vä lin il m as to   su un ni te lm a 20 35 a st i EU :n yh te in en   m aa ta lo us po lit iik ka 20 20 EU :n   bi od iv er si te et ti st ra te gi a 20 20 K an sa lli n en   m et sä st ra te gi a 20 22 K an sa lli n en   bi od iv er si te et ti st ra te gi a ja s iih en   lii tt yv ä  to im en pi de - oh je lm a 20 22 M it ta ri en ja   m it ta am is en   ke hi tt äm in en K eh ite tä än s el ke itä   ja y ks in ke rt ai si a  lu on no n  m on im uo to is uu de n m itt ar ei ta Ti la st ok es ku s, L uk e  & S YK E 20 11 -2 02 2 Se lv it ys h an ke /  in ve nt aa ri o tu ki se n h yö d yi st ä  ja h ai to is ta ja   si ir ty m ät ui st a   Ym pä ri st öl le   ha ita lli st en tu ki en   po is ta m in en M in is te ri öt ,  VN TE AS , Lu on n on   h u om io iv an   ta lo u d en   ti ek ar tt a va lm is ja   si ih en s it ou du tt u m in is te ri öt 2 02 3 O hj au sk ei no t O hj au sk ei no t,  ni id en o le te tt u  va ik ut ta vu us ke tju   ja v ai ku tt av uu de n  ha lli nn ol lis et e st ee t  lis ta ta an m in is te ri öt Ek ol og is en   ke st äv yy d en   m ää ri tt el y O sa na h al lit uk se n  ke st äv yy st ie ka rt ta a VN K ja h al lit us 2 02 1 To im in ta ta va t K ai ki lla s ek to re ill a  on k äy tö ss ä  as ia nm uk ai se t  vä lin ee t, ke in ot ja   ta va t h uo m io id a  bi od iv er si te et ti M in is te ri öt , E LY - ke sk uk se t Ju lk is et h an ki nn at L uo nn on   m on im uo to is uu s  hu om io id aa n  jo hd on m uk ai se st i  ju lk is is sa   ha nk in no is sa ; Ku nn at , V al tio ,  KE IN O - os aa m is ke sk us B io d iv er si te et in   ed is tä m is ee n   va ik u tt av at   oh ja u sk ei n ot ja   n iid en   to te u tu m is en   es te et o n lis ta tt u N yk yi se n   ilm as to p ol it iik an   ka lt ai n en   po ik ki ha lli nn ol lin en t yö sk en te ly   ta p ah tu u m yö s  b io d iv er si te et in   su h te en n iin   va lt ak u n n an k u in   al ue id en t as ol la . M on im uo to is uu - d en s u oj el u o n   si sä lly te tt y  ilm as to - j a  en er gi ap ol it iik ka a  se kä   lu on n on va ro je n   kä yt tö ä oh ja av iin   la ke ih in O le m as sa o le va t  oh ja u sk ei n ot   h al lin n on al oj en   om ie n r aa m ie n   si sä llä e d is tä vä t  er iy ty m is tä ,  si ilo u tu m is ta ja   pi rs ta le is uu tt a. BD - t oi m ie n   ra h oi tu ks en   va rm is ta m in en   20 25 -> j a  ra h oi tu sp oh ja n   m on ip uo lis ta m in e n 20 21 -> Lu on to ka d on ja   en n al lis tu m is en   kä yt än n ös sä   so ve lle tt av at   m it ta ri t YM , s ek to ri t j a  tu tk im us (S YK E,   yl io pi st ot ) V ie st in n äl lis et   ka n n u st in ke in ot   yh te is ku nn an e ri   to im ijo ill e, h yv ie n  es im er kk ie n  no st am in en Ku nn at , E LY - ke sk us ,  m aa ku nn at , 2 02 3 Va lm is te lu ha nk e:   Ym pä ri st öo ik eu - de ss a ja   oh ja us ke in oi ss a on   au kk oj a  M in is te ri öt   ka rt oi tt av at (T EA S) ja p oi st av at 20 24 BD - t av oi tt ee t o n  la ad itt u ni in , e tt ä  jo ka is ee n  ta vo itt ee se en o n  si äl ly te tt y va in  y ks i  as ia , j a si tä v oi da an   m it at a. 20 21 Ek ol og in en   ko m pe ns aa ti o 20 25 YM , M M M , k un na t,  yr ity ks et   m et sä ke sk us Tu n n is te ta an B D   to im ia e ri   sk aa lo ill a ,   ra ho ite ta an   po ik ki se kt or aa lis - ta   tu tk im us ta (l uo nt o +  te rv ey s)   M in is te ri öt , S itr a, E U - ra ho itu si ns tr um en tit ,  20 22 - M aa nk äy tt öö n  lii tt yv än   la in sä äd än nö n  uu di st am in en   20 21 -> m in is te ri öt EU n   m aa su os it u ks et   C A Pi st a 20 20   to im ee n p an n an   Su om en C A Pi in   ko rj aa va st i 2 02 1  (B D S, F 2F ) Va ro va is uu sp er ia at te en m ää ri tt el y M in is te ri öt ,  ed us ku nt a,   pe ru st us la ki va lio ku nt a Su om i j oh ta a  gl ob aa lia B D   di sk ur ss ia Ja et aa n ko ke m uk si a  m ui de n m ai de n  ka ns sa : m ik ä on   to im in ut , m ik ä ei ? Y M , 2 02 5 BD - t av oi tt ei de n  to im en pi te et   si sä lt yv ät  k un ki n  ao . t oi m en pi te es ta   va st uu ss a ol ev an   ta ho n  to im in ta an   (e si m .  la in sä äd än tö ön ,  st ra tg ia an ,  pä ät ök si in , . ..)   20 22 -2 4 3D - s uu nn it el m at   20 21 (v es ie nh oi to ,  m er en ho it o,   tu lv ar is ki ) B D- ta vo it te et   to te ut ta en 20 21 St ra te gi oi de n ja   oh je lm ie n  m on im uo to is uu s- va ik ut us te n  sy st em aa tt in en   ar vi oi nt im en et te ly ; YM 20 24 H al lin n on   b io d iv er si te et ti -  to im ie n a rv io in ti   ja o n n is tu m is te n   tu nn is ta m in en VN K, tu tk im us Yr it ys te n   si to ut ta m in en B D - ti ek ar tt aa n YM , T EM , E LY t,  20 22 -2 02 3 M in is te ri öi de n  m on im uo to is uu s- ty öt ä te ho st et aa n  es im . b d- co nt ro lle ri lla , j ol la o n  ve to - o ik eu s 20 23 Ka ns lia pä äl lik kö - ko ko u ks en   lin ja u ks et ju lk is en   ha lli nn on t oi m is ta K an sa in vä lis te n   ve rt ai st ie to je n   h yö d yn tä m in en :  kv - k on gr es si (v rt   SI TR A n kv - ko n gr es si t  ki er to ta lo ud es ta ) M on im uo to is uu tt a  kä si tt el ev ä  m in is te ri ty ör yh m ä 20 23 Ka ns al ai st en   m uu to ks en ha ku - au ko t ka rt oi te ta an   ja p oi st et aa n  (v ah ti ko ir a) 20 24 Lu on no ns uo je lu la in , m aa n kä yt tö - j a  ra ke n n u sl ai n ,  m et sä la in h yö d yt   ja h ai ta t (j a  ja ka u tu m in en )  ar vi oi da an VN K, tu tk im us YV A - la ki a  va h vi st et aa n   ko sk em aa n k ok o  el in ka ar ta r aa ka - ai n ei st a  tu ot te is iin ja   jä tt ei si in 20 24 K es tä vä n   ke h it yk se n   ta vo it te id en   to im ee n p an o (Y K   A ge nd a 20 30 ) Ti et oi su u s  lu on no n  m on im uo to is uu - de st a ja s yi st ä  tu rv at a si tä o n  m er ki tt äv äs ti  ka sv an ut . 20 22 -2 3 Pa ik al lis en ja   al ue el lis en B D -  yh te is ty ön   tii vi st äm is en   ak tiv oi nt i  20 21 -2 02 2 EL Y- ke sk uk se t,  ku nn at , l iit ot ,  m et sä ke sk us jn e. A n n et aa n   ka ik ke in   h ai ta lis im p ie n   se kt or ie n t u od a  on ni st um is ke rt o m uk si a VN K Se kt or ei lt a  si to u m u ks et   se u ra av ie n 5 ja 1 0  vu od en   lu on to te oi ks i Ed us ku nt a, V N K Va ki in tu nu t  m en et te ly   el in ke in oe lä m än   ha nk ke id en lu on to -  ja   m on im uo to is uu s- va ik ut us te n  ar vi oi nn ill e ja   hi nn oi tt el ul le . 20 24 Tu ki en p oi st o  lu ok it te lu po hj ai - se st i p or ta it ta in   (D N SH - p er ia at e) ja   kä än tä m in en   ym pä ri st öt ui ks i 20 22 M od er oi d aa n   sy yt te ly pu he tt a U us i t ah o Yl ih al lit us ka ut i- n en   lu on to so p im u s jo   n yk yi se n   h al lit u ks en a ik an a  ku te n   ilm as to po lit ii- ka ss a te ht iin Ym pä ri st ö- oi ke us ka ns le ri jo lla   on v al ta p ys äy tt ää   pä ät ök si ä /  oi ke us ka ns le ri n  vi ra st on   to im ia lu ee n  ul ot ta m in en   bi od iv er si te et tii n Yl iv aa lik au tis en   ta vo itt ee n  m ää ri tt el y  lu on no nv ar oj en   kä yt ön   vä he nt äm is el le   Pe ru st et aa n   lu on n on   m on im uo to is uu s- ra tk ai su ja   ed is tä vä   tu tk im u s- ja   ka nn us ti n- jä rj es te lm ä 20 22 - B D o sa ks i  va lm iu ss uu nn it- te lu a. e li  tu nn is te ta an r is ki t,  jo ita a ih eu tu u, k un   BD h ei kk en ee M ed ia yh te is ty ö ja   va ik ut ta m in en : po is v an ho is ta   lu on no ns uo je lu n  m ie lik uv is ta . Tu tk im us la ito ks et ,  SI TR A , m in is te ri öt ,  20 22 - V ir ka h en ki lö id en   m on im uo to is uu s- os aa m is en   ka sv at ta m in en K u n n at , V al ti o,   KE IN O - os aa m is ke sk us Yr ity ks et ,  et uj är je st öt ,  ku nn at , N G O :t jn e.   av oi m es ti   va lm is te lu un -  O m at ta vo itt ee t t ai   si to um uk se t o sa ks i  yh te is tä   ra po rt oi nt ia . TT , F IB S, S itr a 20 21 V er ta is ve rk os to ja   ke h it et ty   Po hj oi sm ai de n,   EU :n ja la aj em m al la   gl ob aa lil la ta so lla 20 25 Lu on to tu h o  kr im in al is oi da an ti u ke m m in   20 27   B D   ed el lä kä vi jä ka up un g it ja k un na t ( ja tk oa   lu on to ku nn is ta ) EU :n   B IO D IV ER SI TE ET TI -  ST RA TE G IA N   vä lia rv io in ti 20 23 BD - t oi m ie n  sy nk ro ni so in ti  va rm is te ta an V N - ta so lla r av al la ta i t oi se lla   (d ep ar te m en tt im al li ja c on tr ol le r- to im in to tm s. )  20 23 Su h te u te ta an   la ki sä ät ei se n   m in im in   va rm is ta m in en   va p aa eh to is iin   el in ke in o- ja   to im ija lä h tö is iin   al oi tt ei si in . O ik eu st ie de , V N K,   pe ru st us la ki vl k. EU :N   BI O D IV ER SI TE ET TI - ST RA TE G IA N lo pp ua rv io in ti 20 23 M et sä la in   uu di st am in en , m m .  ha kk uu ki el to to uk o- he in äk uu lle Su om i  ed el lä kä vi jä n ä  va ik u tt aa   se u ra av aa n   gl ob aa lii n   bi od iv er si te et ti - lin ja u ks ee n   vu os ill e 20 30 -2 04 0 20 25 -2 03 0 Lu on no n  m on im uo to is uu - de n tu rv aa m in en   on k un ki n  ha lli tu ks en   pe ru st av oi tt ei ta ja   si sä lty y ku hu nk in   ha lli tu so hj el m aa n. A rv io id aa n L sL ja   M R L u u d is tu st en   va ik u tu ks et ,  hi en os ää de tä än . YM ,V N , t ut ki m us Lu on no n  m on im uo to is uu s- ra tk ai su ja e di st äv ä  tu tk im us - j a  ka nn us tin - jä rj es te lm ä on   tu ot ta nu t k es ke is iä   in no va at io ita 20 25 - A rv io id aa n   ko m pe ns aa ti o- jä rj es te lm än   to im iv u u tt a,   hi en os ää de tä än . YM ,V N , t ut ki m us A rv io id aa n   ku n ti en   lu on to te ko ja ,  ke rä tä än h yv ät   op it ja   m on is te ta an n iit ä YM , k un ta lii tt o,   lu on to ku nn at - ve rk os to , V M ,  tu tk im us B D s tr at eg ia n   vä lia rv io O le m as sa o le va n  BD - la in sä äd ön nö n  au kk oj en ja u us ie n  to im in ta ta po je n  es te id en   tu nn is ta m in en 20 25 La aj en tu n ee n   to im ija ke n tä n   vu or op u h el u n   va rm is ta m in en   er ila is ill a  fo or u m ei lla ja   al u st oi lla (e si m .  p ar h ai d en   kä yt än tö je n   ja ka m in en ) A rv io id aa n   yr it ys te n   lu on to te ko ja ,  ke rä tä än h yv ät   op it ja   m on is te ta an n iit ä YM , M M M , V M , V N K,   EK , t ut ki m us Vi es ti nt ä: B D - te em aa n li it ty en   la aj aa ju lk is ta   d is ku rs si a ja   ka n sa la is lii kk ei tä   Su om i t u n n et aa n   m on im uo to i- su u tt a tu ke vi en   te kn ol og is te n ja   so si aa lis te n   in n ov aa ti oi d en   ke hi tt äj än ä. Ju lk is en h al lin n on   se kt or ei d en   va st u id en   u u d el le en   m ää ri tt el y /  Lu ov a pe ru st et aa n Su om i o n   es im er kk im aa   YK :n B D - a si oi ta   ko sk ev is sa   to im in ta oh je l- m is sa ja T IM E- le hd en k an ne ss a Sa nn a M ar in CA P ka ns sa lli ne n st ra te gi ne n  su un ni te lm a Tek sti Ra ho itu s Tek sti Te ks ti Teksti 4 La in sä äd än tö Se kt or ei d en   si to ut ta m in en B D - ti ek ar tt aa n M in is te ri öt , E LY t,  20 22 -2 02 4   Po lii tt is en   om is ta ju ud en   va hv is ta m in en , P M i  ja p uo lu ee t m uk aa n 20 21 H al lin to fa si lit oi   ke hi tt äm is ty öp aj oj a  j a vi es tii y ri ty st en   va lta os al le   to im ia la jä rj es tö je n  ka ut ta Teksti Te ks ti La aj em pi bi od iv er si te et ti - pu it el ak i La aj a in te gr oi tu bi od iv er si te et ti - la ki EU - h an ke - ra ho itu si ns tr u- m en tt ie n  ko he re ns si n  va rm is ta m in en Lu on no n  vi rk is ty sk äy tö n  st ra te gi a Teks ti   St ra te gi an   to im en pi de - oh je lm an   to im en pi te is iin   va st uu ta ho ik si   m ui ta ki n ku in   m in is te ri öt 20 21 Ra ho itu s To im ial at To im ial at Pro ses sit Hallinto Toi mia lat Te ho st et aa n ja   su ju vo ite ta an   ny ky is tä B D - su oj el ua   (p oi st et aa n  pä äl le kk äi sy yk si ä,   su ju vo ite ta an   pr os es se ja ,  au to m at is oi da an   ym ) YM , M H , E LY , S YK E  A . H al lin no n jo ka pä iv äi se n to im in na n m uu to ks et B. S tr at eg is en s uu nn it te lu n m uu to ks et E. L ai ns ää dä nn ön m uu to ks et G . S uo m es ta k v- m al lim aa D . Y ri ty st en si to ut ta m in en C. Y liv aa lik au ti ne n va lt a- vi rt ai st un ut t oi m in ta F. T ie to is uu de n ka sv at ta m in en H uo m . V oi t h al ut es sa si z oo m at a PD F­ tie do st on v ek to rip oh ja is ta k uv aa n äh dä ks es i l is ää y ks ity is ko ht ia p ol un d yn am iik as ta . 40 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 3.4 Teema 4: Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus ilmastonmuutoksen aikakaudella Muutospolun lähtötilanne Lajien ja luontotyyppien muutospolku (Kuva 6) poikkeaa kolmesta muusta teemasta, koska siinä tarkastelun pääasiallisena kohteena eivät ole luontokadon juurisyyt, vaan luon- non monimuotoisuuteen suoraan vaikuttavat tekijät, kuten maankäyttö, suojelutoimet ja luonnon ennallistaminen. Muutospolun lähtökohdaksi valittiin luonnonsuojelupolitiikan keinojen vahvistaminen edelleen, mutta myös lajien ja luontotyyppien monimuotoisuu- den nykyistä parempi huomioiminen yhteiskunnan eri sektorien toiminnassa. Muutospolulle asetettiin päätavoite ja neljä erilaisiin hallinnollisiin uudistuksiin kytkeyty- vää alatavoitetta (Tietolaatikko 6). Päätavoitteena on lajien ja luontotyyppien uhanalaistu- misen pysäyttäminen, jota voidaan pitää monimuotoisuustyön “ikiliikkujana”. Toisaalta kes- kusteluissa todettiin, että luontokadon nykyisen tilanteen huomioiden tavoite voisi olla myös selvästi kunnianhimoisempi ja liittyä luonnon tilan aktiiviseen parantumiseen. Ala- tavoitteet liittyvät sektorien toimintaan (alatavoitteet 1 ja 3), luontoympäristöjen ennallis- tamiseen (alatavoite 2) sekä perinteisen luonnonsuojelutyön tehokkuuteen (alatavoite 4), joka jäi työssä vähemmälle huomiolle. Tietolaatikko 6. Teema 4 muutostavoitteet. Teema 4: Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus ilmastonmuutoksen aikakaudella Muutospolun tavoite vuoteen 2030: Vuonna 2030 lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehitys on pysäytetty ja ekosysteemien toiminnallinen monimuotoisuus turvattu, jolloin luonnon tila ei heikkene. Alatavoite 1: Haittoja vältetään muuttamalla luonnonvarojen käyttöä sekä maan, vesien ja meren käyttöä kestävämmäksi. Alatavoite 2: Elinympäristöjen tilaa ja lajien suojelutasoa parannetaan monipuolisella keinovalikoimalla. Alatavoite 3: Välttämättömiä haittoja kompensoidaan vaikuttavilla ja todennetuilla toimilla. Alatavoite 4: Suojelupinta-alaa kasvatetaan suojelualueverkostoa kehittämällä ja muilla tehokkailla alueperusteisilla suojelutoimilla. 41 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Muutospolun yleiskuva ja tärkeimmät askeleet Polkutyöskentelyssä tunnistettiin kolme toisiinsa lomittuvaa muutoksen tasoa, jotka ovat tärkeää huomioida lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden turvaamisessa (kts. muu- tospolkukuva, kuva 6). Hallinnoinnin tasolla tarvitaan kehityskulkuja, joissa nykyisin eriyty- neiden politiikkasektoreiden välille rakennetaan voimakkaampaa vuorovaikutusta ja samalla sääntelyn ristiriitoja puretaan. Luonnonsuojelupolitiikan tasolla edellytetään resursseja ja tietoperustan vahvistamista erilaisissa ympäristössä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuus ja kohdentuminen parantuvat. Maankäytön tasolla tarvitaan ratkaisuja, joilla monimuotoisuusnäkökulmat saadaan yhä vahvemmin osaksi biodiversiteetin vaikuttavien toimialojen käytäntöjä ja yhteiskunnan valtavirtaa. Samalla esitetään keinoja, joilla suoje- lun rahoitusperustaa turvataan. Muutospolulta on tunnistettavissa viisi tärkeintä askelkokonaisuutta, jotka ulottuvat läpi vuosikymmenen, mutta painottuvat hieman eri vaiheisiin. Teeman askelkokonaisuudet: A. Suojelun tietoperusta ja menetelmät eri ympäristöissä B. Ekosysteemipalveluajattelun vakiinnuttaminen toimialoille C. Maankäyttö, vesienkäyttö ja aluesuojelu D. Politiikkakoherenssin parantaminen ja eri sektorien toimet E. Monimuotoisuuden valtavirtaistaminen Askelkokonaisuudessa A keskityttiin tiedon merkitykseen monimuotoisuuden turvaami- sessa ja edistämisessä eri ympäristöissä. Suojelun tietoperustan ja tietoon pohjautuvien menetelmien päivittäminen on keskeinen lähtökohta monimuotoisuustyön toimeenpa- nossa liittyen sekä toimien toteutukseen että vaikutusten seurantaan. Esimerkiksi meri- ja vesialueilla monimuotoisuuden tietoperusta on hyvin vajavaista ja vaikeuttaa merkittä- västi alueperusteista suojelua. Myös melko hyvin tunnetun metsäluonnon osalta seuranta- tietoa kootaan niukasti ja keskustelua hallitsevat puutuotantoon kehitetyt aineistot ja mal- lit, vaikka Suomessa olisi erinomaiset edellytykset luonnon monimuotoisuuden ja hiilensi- donnan laaja-alaisempaan huomioimiseen. Toimivat ja hyvin resursoidut tietojärjestelmät mahdollistavat tehokkaat suojelutoimet maa-, vesi- ja merialueilla, ja muodostavat siten selkärangan kohdennetuille suojeluohjelmille ja toimialalähtöisille sitoumuksille. Toimialojen omaehtoinen monimuotoisuustyö valittiin lähtökohdaksi askelkokonaisuu­ dessa B. Ekosysteemipalveluajattelun vakiinnuttaminen toimialoille merkitsee yleisty- vää näkökulmaa, jossa monimuotoisuutta ei nähdä rasitteena erilaisille hankkeille, vaan toiminnanharjoittamisen perusedellytyksenä – jopa eräänlaisena talouden ekosysteemiva- kuutuksena, jolla varmistetaan toimialojen edellytykset toimia myös muuttuvassa ympä- ristössä yleistyvien ääri-ilmiöiden keskellä. Tavoitteena on Helmi- ja METSO-ohjelmien 42 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 käynnistämän työn valtavirtaistaminen toimialoille ja mahdollisten luonnonsuojelutyöhön liittyvien ristiriitojen ennakoiva hallinta. Käytännössä kyse on aktiivisesta luontohaittojen välttämisestä ja haittojen kompensoimisesta niiden tapahtuessa. Toimialat ovat avainase- massa hallitun muutoksen edistämisessä esimerkiksi toimialalähtöisten no net loss -sitoumusten32 tai monimuotoisuustiekarttojen avulla. Myös yritykset voivat määrätietoi- sesti kehittää omia käytäntöjään kohti monimuotoisuutta kunnioittavia arvoketjuja, joilla voidaan saavuttaa vaikutuksia myös globaalisti. Suomessa tavoitetta voidaan edistää sään- telyllä ja kannustinjärjestelmällä, jossa esimerkiksi yritystuet on suoraan sidottu monimuo- toisuuden turvaamiseen. Tavoitteeseen voidaan pyrkiä myös velvoitteiden avulla, mikäli vapaaehtoisuuteen perustuvat muutokset eivät saavuta tuloksia. Maankäytön, vesienkäytön ja aluesuojelun askelkokonaisuus C on muutospolun laajin kokoelma konkreettisia monimuotoisuustyön toimenpiteitä, jotka ovat olleet politiikka- keskustelussa pidemmän aikaa. Ensinnäkin on tärkeää tarjota kunnille keinoja ja resursseja luonnon paremmalle huomioimiselle kaavoituksen ja maankäytön ohjauksessa, jotta hait- toja ehkäistään nykyistä aktiivisemmin, luontopohjaiset ratkaisut voivat kehittyä osaksi valtavirtaa ja kompensaatiotoimista saadaan vaikuttavia. Tässä maankäyttö- ja rakennus- lain uudistus sekä kuntien ja kuntaliiton tekemä työ ovat avainasemassa. Toiseksi aluepe- rusteisessa suojelussa on paljon tehokkaita toimia, jotka voidaan ottaa käyttöön. Näistä esimerkkejä ovat: − Rantametsien suojavyöhykkeet, joiden siirtäminen pysyvästi talouskäytön ulkopuolelle tuottaisi vaihtelevan levyisen ja ketjuuntuvan ekologisen suoja- vyöhykkeen lajiston suojelulle. − Kohdennettu lajiohjelma, joka kattaa vaarantuneimpiin luontotyyppeihin, eli lehtoihin, harjuihin, paloympäristöihin ja perinneympäristöihin, joilla elää lukuisia punaisen kirjan tunnistamista uhanalaisista lajeista.33 − Meri- ja järvialueiden kohdennettu suojeluohjelma, joka perustuu herkimpien alueiden kartoitukselle ja tehostetulle suojelulle erityisesti intensiivisempien vesialueiden käyttömuotojen yleistyessä (vrt. merituulivoima). − Armeijan suojeluarvoiltaan arvokkaiden alueiden suojelu, sillä armeijan käy- tössä olleilta alueilta löytyy monimuotoisuuden osalta erittäin arvokkaita kohteita. 32 No net loss on ekologisten kompensaatioiden yhteydessä yleisesti käytetty periaate, jonka mukaan kompensaatioiden tavoitteena on saavuttaa luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyys. 33 Hyvärinen ym. (2019). 43 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Nykyisen suojelualueiden verkoston osalta arvioitiin, että sitä tulee täydentää määrätietoi- sesti huomioiden eri tekijöiden yhteisvaikutukset ja verkoston kytkeytyneisyys. Alueperus- tainen suojelu on olennaista ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, koska luontaisten tai lähellä luontaista tilaa olevien alueiden suojelu tuottaisi lisäaikaa sopeutua ilmastonmuu- toksen kiihtyviin vaikutuksiin. Hallinnonalojen väliset ristiriidat, jotka näkyvät esimerkiksi eri tavoin vaikuttavissa strate- gioissa ja sääntelyssä olivat tarkastelussa askelkokonaisuudessa D. Politiikkakoherenssin parantaminen liittää lajien ja luontotyyppien suojelun hallinnon uudistamiseen. Askelko- konaisuuden perustana on kokemukseen perustuva huomio, että eri hallinnonalojen väli- set kytkökset ovat usein yksittäisten virkamiesten aktiivisuuden varassa. Tarvitaan toimin- tatapaa, jossa esimerkiksi biodiversiteetti-, biotalous- ja metsästrategioiden vaikuttavuus- tavoitteet ovat toisiaan täydentäviä eivätkä ainakaan ristiriidassa keskenään. Tässä työssä tärkeää on kokonaiskestävyyteen liittyvien ulottuvuuksien ja tavoitteiden määrittely ja yhteensovittaminen eri strategioissa. Tulevan vuosikymmenen aikana olisi tarpeen kehit- tää myös ekosysteemilähtöinen resilienssistrategia34, joka ei rajoitu hallinnon sektoreihin ja huomioi luonnon asettamat reunaehdot yhteiskunnan ja talouden kehitykselle. Politii- kan koherenssi liittyy myös sääntelyn arviointiin. Nykyisin ei ole tarkkaa seurantatietoa politiikkatoimien monimuotoisuusvaikutuksista – saati yhteisvaikutuksista – ja siten tar- kempaa ja päivittyvää tietoa tarvitaan eri sääntelykokonaisuuksien vaikutuksista monimuotoisuuteen. Toimenpiteet monimuotoisuuden valtavirtaistamiseksi (E) liittyvät politiikkatavoitteiden laajemman hyväksyttävyyden saavuttamiseen. Etenkin luonnonvara-aloilla on tarvetta tehostetulle neuvonnalle, jolla esimerkiksi metsän- ja luonnonhoidon monimuotoisuutta huomioivat käytännöt saadaan yleistymään. Esimerkiksi Helmi- ja METSO-hankkeiden osana on kehitetty joukko keinoja, joiden avulla luontohaittoja voidaan minimoida luonnon vara-aloilla. Toisaalta askelkokonaisuus merkitsee myös vuoropuhelua monimuo- toisuustavoitteiden avaamisesta eri toimialojen tarvitsemien ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Tunnistetut muutostarpeet Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus on kysymys, joka edellyttää arvokeskusteluja niin hallinnon toimintakulttuurissa ja eri toimialojen käytännöissä kuin luonnonsuojelu- työn periaatteissakin. Hallinnossa on rakennettava koherenssia, jossa politiikkatavoitteet 34 Resilienssi ymmärretään tässä yhteydessä laajasti koko yhteiskunnan muutoskestä- vyytenä, joka konkretisoi luonnon monimuotoisuuden merkitystä myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. 44 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 ja lainsäädännön kokonaisuudet eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan tarjoavat selkeät mahdollistavat puitteet. Toimialojen työssä on päästävä kohti ymmärrystä luonnon raja- arvoista kaiken toiminnan edellytyksenä ja taloudellisena vakuutuksena – ekosysteemipal- veluna laajasti ajatellen. Luonnonsuojelutyössä on otettava käyttöön sekä tehokkaita kohdennettuja keinoja että varauduttava nopeisiin muutoksiin luontoympäristössä täyttä- mällä kansainvälisestikin tunnistetut aluesuojelun tavoitteet. Luontokadon suorien aju­ rien hallinta edellyttääkin politiikalta otetta, jossa monimuotoisuuden suojelu on hallin- nonaloja läpäisevä tavoite, ja jonka toteuttamisessa ovat mukana kaikki maankäyttöön vaikuttavat sektorit. Ilmastonmuutos muodostaa monimuotoisuuden kehittymiselle liikkuvan taustan, johon on voitava mukautua jatkuvasti ja nopeasti poliittisin toimin. Tällä on kaksi keskeistä vaiku- tusta, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Ensinnäkin luontoympäristöjen merkitys koko yhteiskunnan muutoskestävyyden kannalta korostuu, koska toimiva ekosysteemi on tärkein keino muuttuvan ympäristön ja pahentuvien ääri-il- miöiden hallinnassa. Toiseksi tiedontuotannon on oltava kattavaa ja monipuolista, koska dynaamisessa ympäristössä ei voida nojata pelkästään valmiiseen tietopohjaan ja skenaa- rioihin, vaan myös valmiita malleja on voitava arvioida kriittisesti ja analyyttisesti. 45 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Ku va 6 . La jie n ja lu on to ty yp pi en m on im uo to isu us ilm as to nm uu to ks en ai ka ka ud el la (t ee m a 4 ) – m uu to sp ol ku ha rjo itu s. EL IT E- ry h m än   su os it uk se t S uo si tu ks ia o n  vi et y po lit iik ka an ja   su oj el ut yö n  kä yt än tö ih in . 20 21 Ka ns al lin en B D - st ra te gi a  20 22 -2 03 0 as tu u   vo im aa n St ra te gi an   to im en pi te itä   al et aa n so ve lta a ja   re su rs so id a  kä yt än nö ss ä Ek os ys te em i- ti lin pi do n pi lo ti t SY KE &   til as to ke sk us , 2 01 5- 20 50 B io d iv er si te et ti ar ee n a 20 21 : P ol ku ty ö /  Te em a 4 20 30 20 25 M et sä st ra te gi an   im pl em en ta at io : M on im et sä ja   Ja tk oa sk el   lu on no nh oi to on M et sä ke sk us ,  M M M , 2 01 9- 20 22 Lu on to p oh ja is et   ra tk ai su t  m aa nk äy tö ss ä Ke hi te tt y us ei ss a  ka up un ge is sa Ek ol og is et   ko m p en sa at io t  su u ri ss a  ra ke nn us - ha nk ke is sa H al lit us oh je lm a,   20 19 - EU :n   ra ho it us ka us i EU :n u us i   ra ho itu sk au si   ta lo ud el lis te n  ka nn us tim ie n  lu om is es sa m m .  G re en D ea lin tu ek si M RL :n u ud is tu s La in   ko ko na is uu di st us   ta rj oa a uu si a  ty ök al uj a  m aa nk äy tö n  ha lli nn al le . Lu on no ns uo je lu - la in uu di st us Su oj el un   kä yt än tö je n   uu di st am in en ja   ta rk en ta m in en   ed el lis en la in   ar vi oi nn in p oh ja lta Bi ot al ou s- st ra te gi an   pä iv it ys U us i  bi ot al ou ss tr at eg ia   vä lin ee nä   po lit iik ka se kt or ie n  ko he re ns si n  ke hi tt äm is el le M et sä st ra te gi an   pä iv it ys U us i  m et sä st ra te gi a   vä lin ee nä   po lit iik ka se kt or ie n  ko he re ns si n  ke hi tt äm is el le BD - to im in ta ka u d en   20 21 -2 03 0  ar vi oi nt i Ky m m en vu ot is ka u de n tu lo st en   ar vi oi nt i j a uu de t  to im en pi de - eh do tu ks et . Lu on n on su oj el u   on e lä m än   su oj el ua Ta vo it e: V uo nn a 20 30 la jie n ja lu on to ty yp p ie n   u h an al ai st u m is ke h it ys o n   p ys äy te tt y ja e ko sy st ee m ie n   to im in n al lin en m on im u ot oi su u s  tu rv at tu , j ol lo in lu on n on t ila e i  he ik ke ne . - H ai tt oj a vä lt et ää n m uu tt am al la   lu on no nv ar oj en k äy tt öä s ek ä  m aa n, v es ie n ja m er en k äy tt öä   ke st äv äm m äk si ; -   El in ym p är is tö je n t ila a ja la jie n   su oj el ut as oa p ar an ne ta an   m on ip uo lis el la k ei no va lik oi m al la ; - V äl tt äm ät tö m iä h ai tt oj a  ko m pe ns oi da an v ai ku tt av ill a ja   to de nn et ui lla to im ill a; - S uo je lu pi nt a- al aa k as va te ta an   (s uo je lu al ue ve rk os to , O EC M :t) R an ta m et si en   su oj el u   yk si ty is m aa lla Yk si ty is m et si ä  su oj el la an   ve si st öj en r eu no ill a  ka nn us tin - ra ho itu ks el la M M M /Y M m et sä no m is ta ja t M uu to sa sk el : Ek os ys te em ip al ve - lu ih in p er us tu va   bi ot al ou ss tr at eg ia (T EM , Y M , M M M ,  VM ,  to im ia la jä rj es tö t) Ko ko na is ke st ä- vy ys : e ri   ke st äv yy st av oi tt ei - de n yh te en - so vi tt am in en   se kt or is tr at eg io is sa (m in is te ri öt ) M uu to sa sk el : M er ia lu ei de n   m on im uo to is uu s- ka rt oi tu s ja   ko hd es uo je lu M M M , Y M , S YK E  EU :n B D - s tr at eg ia   as tu u vo im aa n St ra te gi an   ta vo itt ee t t ul ee   to te ut ta a  ka ns al lis es ti A lu ee lli se t BD - oh je lm at EL Yt , k un na t,  yr ity ks et , y ht ei sö t R an ta m et si en   su oj el u v al ti on   m aa lla  P ie nv es ie n  ra nt am et si st ä   su oj av yö hy kk ee t  py sy vä st i  ta lo us kä yt ön   ul ko pu ol el le M M M , M et sä ta lo us   O y Pi en ve si ym pä ri st öj en s u oj el u   p ri or is oi tu   Pi en ve si en ja   ni id en r an to je n  su oj el ut ar ve o n  pr io ri so itu m al lie n  av ul la YM /M M M , S YK E M uu to sa sk el : Su oj el un ja   ke st äv än k äy tö n  to im en pi te id en   ko ko na is ta rk as te lu :  te hd ää n oi ke ita   to im ia o ik ei lla   vä lin ei llä (Y M , M M M ) H el m i 2 03 0 - oh je lm a Lu on to ha itt aa   ai he ut ta va   ta lo ud el lin en   to im el ia is uu s on n iin   la aj aa , e tt ä va lti on   to im et y ks in e iv ät   ri itä   ko ko na is he ki en ty - m ät tö m yy de n  sa av ut ta m is ee n M ET SO - o hj el m a Yk si ty in en s u oj el u   Su ur i o sa   m er ib io di ve rs ite et in   hu ip pu al ue is ta   yk si ty is te n  m aa no m is ta jie n ja   ka up un ki en /k un tie n  ve si llä M uu to sa sk el : Re si lie ns si st ra te gi a (M M M , Y M , T EM ,  M TK ,  to im ia la jä rj es tö t ) Pi en ve si en t ila   tu n n et aa n   ri it tä vä llä   ta rk ku ud el la Pi en ve si en ti la   ar vi oi tu   ka uk ok ar to itu s- ja   m al lin nu s- m en et el m in Yk si ty is iä   su oj el ua lu ei ta   pe ru st et ta va   va lti on v es ia lu ei de n  ul ko pu ol el le Ka up un gi t, ku nn at ,  m aa n- ja v es ie n  om is ta ja t; m yö s  Pu ol us tu sv oi m at v oi   pe ru st aa O EC M :iä Ti et oj är je st el m ät   tu ke va t  lu on to tie do n  te ho ka st a  hy öd yn tä m is tä   lu on no nv ar oj en ,  m aa n ja v es ie n  kä yt ös sä M uu to sa sk el Ko hd en ne tt u  la jio hj el m a: le hd ot ,  ha rj ut ,  pa lo ym pä ri st öt ,  pe ri nn ey m pä ri st öt ,  ko rv aa va t  ha bi ta at it (M M M , Y M , M TK ,  to im ia la jä rj es tö t) M uu to sa sk el : Ku nt ie n oh ja tt u  m on im uo to is uu s- st ra te gi a (K un ta lii tt o,   ku nn at ) Pe ru st et aa n   lu on to h ai tt oj en   h yv it ys ra h as to   M et so /H el m i- oh je lm ie n k yl ke en   Jo ko v al tio ve to in en   ta i y ks ity in en U ha na la is et la jit ja   lu on to ty yp it  ot et aa n ka tt av as ti  hu om io on   su un ni tt el us sa ja   to im en pi te is sä H yv ie n kä yt än tö je n  ja lk au tt am in en ,  m m . m et sä n- ja   lu on no nh oi do n  ke in ov al ik oi m a  kä yt tö ön (v rt .  M on im et sä - h an ke ) (M M M , t oi m ija t)   M on im uo to is uu de n  ra ho itu s  va rm is te ta an m yö s  lu on no ns uo je lu a  la aj em m in (e si m .  M et so , M M M ) Ed us ku nt a M uu to sa sk el Su oj el la an la ad us ta   ri ip pu m at ta jo ko   ka ik ki ta i v äh in tä än   ka ik ki O ul un   et el äp uo lis et   va lti on m aa - j a  ve si al ue et . VN , 2 02 3 Ek os ys te em i- p al ve lu id en   m ar kk in oi d en   ko ko na is ha lli nt a Pe ru st et aa n   p ar la m en ta ar in en   ko m it ea , jo ka la at ii oi ke in   pi tk än tä ht äi m en   si to va n tie ka rt an   ilm as to - j a  lu on to ha itt oj en   to rj un ta an Ed us ku nt a St ra te gi oi de n ja s ek to ri en v äl in en k oh er en ss i Po lit iik ka ko he re ns si N eu vo nt a ja h yv ät k äy tä nn öt LS L: n   lä h tö ko h d ak si :  Lu on no n  he ik en tä m in en o n  ki el le tt y Fa kt a H ab it aa tt ej a  m u od os ta vi en   m er el lis te n   av ai n la jie n t ila   Av ai nl aj ie n (e si m .  ra kk oh au ru , m er ia jo ka s,   si ni si m pu kk a) s eu ra nn an   pu ut e es tä ä  to im en pi te id en   al ue el lis en m ää ri tt el yn M er ib io di ve rs i- te et in ja   ha bi ta at te ja   m uo do st av ie n   av ai nl aj ie n  se ur an ta   pe ru st et ta va   (r ah oi te tt av a) YM ., SY KE ,  M et sä ha lli tu s Ek os ys te em in la ad un   ei tu le o lla a in oa   su oj el uk ri te er i. Es im .  Se its em is en ja   H el ve tin jä rv en v äl is en   al ue en s uo je lu lo is i  10 0- 20 0 vu od en   tä ht äi m el lä e ri tt äi n  ar vo kk aa n su ur en   su oj el ua lu ee n  et el äi se en S uo m ee n V EL M U :  M er ia lu ee n  pa ik ka tie to jä rj es te l m ä, jo ss a on   ra jo itu ks ia A lu ei d en kä yt tö o sa ks i  ak ti iv is ta b io d iv er si te et in   pa ra nt am is ta Ka av oi tu s oh ja a to im in to ja   ja s ää st ää lu on to a (im pa ct   av oi da nc e) . K aa vo itu ks el la   vo is i e ne m m än tu ke a ja   ko hd en ta a lu on to po hj ai si a  ra tk ai su ja (e nn al lis ta m in en ,  ko m pe ns aa tio y m .) Li sä ä  lu on to p oh ja is ia   ra tk ai su ja   ka av oi tu ks ee n Ku nn at , m aa ku nt ie n  lii to t; oh ja us Y M ;  tie to po hj a:   yl io pi st oi st a,   tu tk im us - la ito ks is ta V al m iu sl ai n   uu di st am in en Lu on to - j a  ilm as to ha itt oj en   ai he ut ta m at r is ki t  tä yt yy h uo m io id a.   VN ,  pa rl am en ta ar in en   ko m ite a Fa kt a N äm ä to im is iv at h yv in   po hj an a EU B D s tr at eg ia n  30 % s uo je lu lle jo ta   yk si ty is m ai de n su oj el u  tä yd en tä ä. K es ki - S uo m es ta   et el ää n nä itä o n no in   75 0k ha ja e si m   H el ve tin jä rv en ja   Se its em is en   ka ns al lis pu is to t v oi ta is iin   yh di st ää tä llä to im el la K ir is te tä än   ka av oj en   lu on to h ai tt oj en   eh kä is yn   oh ja u sv ai ku tu st a  M RL v al m is te lu = >  Ku nt al iit ot ja   ku nn at Vä lit av oi te M aa - j a  m et sä ta lo ud en   kä yt än nö t t uk ev at   m on im uo to is uu de n sä ily m is tä   ai em pa a pa re m m in Fa kt a:   Ko ko na is ke st äv yy s To im iv a ta lo us ja   el in vo im ai ne n lu on to   ov at in hi m ill is en   hy vä n pe ru st a H ai tt oj en   yl ik om pe ns oi nt i  ta rj oa a  ko ko na is he ik en ty - m ät tö m yy de n yl i  m en ev äl tä o sa lta   uu de n  lu on no ns uo je lu n  ra ho itu m ek an is m in Ra ja lli se lla p al lo lla   lu on no n ko ko na is - he ik en ty m ät tö m yy s  on a in oa   tu le va is uu de n  tu rv aa va v ai ht oe ht o Pl an et aa ri n en   hy vi nv oi nt i  (ih m is en ja e i  in hi m ill is en lu on no n  sa m an ai ka in en   hy vi nv oi nt i j a  ku ko is tu s)  o n   ee tt is es ti h yv in   pe ru st el tu t av oi te Ta vo it e Su oj el u al u ei d en   m ää rä o n 30 % Su oj el ua lu ei de n  os uu s on n os te tt u   30 % :ii n (+ 10 % ti uk as ti  su oj el tu a) V el vo it et aa n   ha it to je n hy vi ty s   Ka ik ki r el ev an tt ej a  la ke ja (e si m : M RL ,  LS L) v al m is te le va t  m in is te ri öt Lu on to h ai tt oj en   vä lt tä m is el le   va h ve m m at   p u it te et   Yr ity st uk ie n,   la in oj en , y m s.   eh do is sa (E LY t,  M aa ku nt al iit ot ,  B us in es sF in la nd   et c. ) To im ia lo je n N o- ne t- lo ss - s ito um uk se t (T oi m ia la t) Su oj el ua lu ev er ko s- to n tä yd en ny s er i  te ki jö id en   yh te is va ik ut uk se t j a  ky tk ey ty ne is yy de n  ta rv e hu om io id en K O U LU TU S:   Ko ko na is va lta is en   ke st äv yy de n  hi er ar ki su ud en   ym m är ry s Te ks ti Te ks ti Te ks ti Po lit iik ka ko he re ns si Te ks ti Te ks ti Vä lit av oi te Su oj el ua lu ei de n  m on im uo to is uu s ja   en na lli st am in en M on ip uo lis ta a  la jie ns uo je lu a Vä lit av oi te Te ho kk aa t t oi m et   tu nn et aa n  su oj el ua lu ei de n  ul ko pu ol el la Lu on no ns uo je lu - su un ni tt el u: Te ho kk aa t  lu on no ns uo je lu n  to im en pi te et   va at im uk se na   su oj el lu ill a al ue ill a (M et sä ha lli tu s, Y M ) Ti u ka n s u oj el u n   ta vo it te et   er ity is es ti ve si - j a  m er ia lu ei lla (H al lit us oh je lm a) Lu on no n  hu om io im in en   ka av oi tu ks es sa ja   m aa nk äy tö ss ä Lu on ta is te n ta i  lä he llä lu on no nt ila a  ol ev ie n al ue id en   su oj el u an ta a til aa   so pe ut ua   ilm as to nm uu to ks e en Lu on no ns uo je lu - po lit iik ka e i r iit au ta   yh te is ku nt aa , v aa n  to im ii te ho kk aa st i  m yö s m uu n  sä än te ly n al ue ill a Pe ru st el tu a ki rj at a  st ra te gi oi hi n m yö s  lu on no n ja   yh te is ku nn al lis ia   pr os es ej a, jo tk a  va ik ut ta va t l aj ie n ja   lu on to ty yp pi en   el py m is ee n  tu rv aa m is en li sä ks i Lu on no ns uo je lu - su u n n it te lu ss a  hu om io id aa n  re al ite et it ja   re un ae hd ot   la aj em m in (e si m .  so si aa lis et ja   ta lo ud el lis et   nä kö ku lm at ) A lu ep er u st ei se n   su u n n it ta lu n   ha as te et M ar kk in oi de n ja   la in sä äd än nö n  ke in oj en k äy tä nn ön   ko ko na is uu de n  ha lli nt a K u n ti en   m aa n kä yt ön   oh ja u ks en   kä yt än tö je n   ke h it ys  M yö s  pi tk än a ik av äl in   st ra te gi ne n  su un ni tt el u (Y M ; M M M ;  Ku nn at ) Su un ni tt el un äk ö- ku lm ie n   yh te en so vi tt a- m in en (m aa nt ie te el lis et   ta so t, yk si ty in en - ju lk in en ) H yv ät k äy tä n n öt :  Le im ik ko ta so n  su un ni tt el ut yö ka lu t  m on im uo to is uu tt a  su oj el ev ik si (v rt .  M on im et sä - h an ke ) Su un ni tt el u- p ro se ss ie n   ke sk ei sy ys M at ka o n us ei n  tä rk eä m pi k ui n  pä äm ää rä ,  to im ijo id en   si to ut ta m in en Va ih te le va nl ev yi n en r an ta m et si en   ke tj u u n tu va   vy öh yk e M ah do lli su us   sa av ut ta a ny ky is en   la in sä äd än nö n  pu itt ei ss a kä yt än tö jä   te rä vö itt äm äl lä Al ue - e ko lo gi se n  ve rk os to n ar vi oi nt i,  m yö s ra nt am et si en   hu om io in ti vr t. H el m i (M M M ?, 2 02 3) To im ia lo je n   si to u tu m in en ja   ta vo it te et   tu nn is te ta an   m on im uo to is uu st y ös sä (m yö s ei   lu on no nv ar a- al a) M on im u ot oi su u s  se kt or ie n   ta lo ud el lis en a  m ah do lli su ut en a ja   re si lie ns si n  lä ht ee nä Yh te is ty ö:  to im ie n  ke hi tt äm in en   yh te is ty ös sä li sä ä  hy vä ks yt tä vy yt tä Tu tk im u st ie do n ja   ko ul ut uk se n tu ki M yö s  ko nk re tis oi m in en ja   Su om al ai st en   es im er kk ie n  ja lk au tt am in en   vi es tin nä lli se st i  (jo ki n lin kk i  pu ut tu u) La jie n ja   lu on to ty yp p ie n   ki rj on  ja   ek os ys te em ip al ve - lu id en v äl is en   su ht ee n  se lv itt äm in en ja   ta rk en ta m in en Ti et op er us ta La jie n ja   la jir yh m ie n  ta ks on om ia t j a  ro ol it er i t as oi lla /   m yö s  m on im uo to is uu - de n tu ot ta m a hy öt y M ik ä on te ho kk ai nt a: R es ur ss ih aa st e pi nt a- al a- ja k oh de su oj el un v äl ill ä Va ik ut ta vu us , h yv äk sy tt äv yy s, in te gr oi nt i Si to ut um is en h aa st e: H ai tt oj en m in im oi nn in   ja k ie ltä m is en ta vo itt ei de n ol ta va to im ia lo ja   ka nn us ta vi a Ra ho itu s Yk si ty is es sä s uo je lu ss a on ty yd yt tä vä ta rj ol la   ol ev iin k oh te is iin Ko hd en ne tu n su oj el un te ho st am in en N eu vo n n an   te h os ta m in en   lu on no nv ar a- al an   to im ijo ill e (S YK E, S uo m en   m et sä ke sk us ,  Pr oA gr ia ) Er i a lo je n   la in sä äd än nö ss ä  hu om io itu   m on im uo to is uu - de n sä ily tt äm is en   ed el ly ty ks et Va lt io ne uv os to ,  ym . M yö s m uu t  oh ja av at k ei no t j a  ne uv on ta   te ho kk aa ss a  kä yt ös sä ek os ys te em ip al - ve lu nä kö ku lm a: er ity is es ti pö ly tt äj ät   hu om io itu na Ko m pe ns aa tio id en e pä va rm uu de t B io ta lo ud en   st an da rd oi nn in   re vo lu ut io :  to im en pi te et ,  m itt aa m in en ,  el in ka ar et (S ta nd ar do in ti - j a  se rt ifi oi nt i- or ga ni sa at io t) Su oj el ua lu ei de n  ho ito ja   he ik en ty ne id en   al ue id en   en na lli st am in en   re su rs oi tu h yv in Vä lit av oi te Lu on no ns uo je lu n  ra ho itu s  as ia nm uk ai se lla   ta so lla Ed us ku nt a Vä lit av oi te U ud en la is ia   ta lo ud el lis ia   ka nn us tim ia   kä yt ös sä Fa kt a U us i h al lit us ka us i   U us i h al lit us ka us i  al ka a 20 23 . So si aa lin en ja   ta lo ud el lin en   ke st äv yy s  ra ke nt uv at   ek ol og is en   ke st äv yy de n  va ra an . E ko lo gi se n  ke st äv yy s va at ii  so si aa lis en   ul ot tu vu ud en . KO U LU TU S:   Ke st äv än   ke hi ty sk en   yl is uk up ol vi se n  as pe kt in r ea lis oi nt i  (e m m e to si al lis es ti  hu ol eh di   yl is uk up ol vi se st a  ke st äv yy de st ä) M uu to sa sk el : Va pa ae ht oi se n  su oj el un ja   ke st äv än k äy tö n  ke in oj en v ie st in tä (Y M , M M M ) Ke hi tt äm is ty ö  va pa ae ht oi se n  su oj el un k ei no je n  al ue el lis el le   su un ni tt el ul le s ek ä  yk si ty is te n ja   ju lk is te n to im ie n  ko ko na is uu de n  hu om io in ni lle (S YK E, 2 02 2) A rm ei ja n   su oj el u ar vo ilt aa n   ar vo kk ai d en   al ue id en s uo je lu VN K, P M , Y M La aj a  ko h d es u oj el u ,  to rj um aa n  lu on to ka to a, m ik äl i  la aj a al ue su oj el u ei   to te ud u VN , 2 02 4 Ri itt äv ä m itt ak aa va M aa no m is ta jie n oi ke us tu rv a ja ta vo itt ee t:  M ah do lli su uk si a yh te en so vi tt am is el le La ki en v äl in en k oh er en ss i A lu ei de n kä yt ön   su un ni tt el us sa   lu od aa n  m en et el m iä , j oi lla   ta sa pa in ot et aa n  ta lo ud el lis et   nä kö ko hd at ,  ih m is te n ja   el in ke in on ha rj oi tt a- jie n ed ut s ek ä  bi od iv er si te et in   Lu on n on su oj el u n   dy na am is uu s Es im er ki ks i e ri   ko ht ei de n  pr io ri so in ti  hu om io id en   ym pä ri st ön   m uu to ks et 20 23 A . S uo je lu n ti et op er us ta ja m en et el m ät e ri ym pä ri st öi ss ä C. M aa nk äy tt ö ja a lu es uo je lu B. E ko sy st ee m iu lo tt uv uu de n va ki in nu tt am in en t oi m ia lo ill e E. M on im uo to is uu de n va lt av ir ta is ta m in en D . P ol it iik ka ko he re ns si ja s ek to ri en t oi m et H uo m . V oi t h al ut es sa si z oo m at a PD F­ tie do st on v ek to rip oh ja is ta k uv aa n äh dä ks es i l is ää y ks ity is ko ht ia p ol un d yn am iik as ta . 46 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 4 Teemoja yhdistävät tulokset ja tunnistettuja muutostarpeita Ekologinen siirtymä on laaja-alainen politiikan tavoite, joka edellyttää paitsi selkeitä ja ennakoitavia politiikkatoimia, myös uudenlaisia politiikan tekemisen tapoja. Kun polku- työn tuloksia ja siinä tunnistettuja muutostarpeita tarkastellaan kokonaisuutena, esiin nousee paitsi poikkileikkaavia muutostarpeita toimintatavoissa ja toimintaa ohjaavissa periaatteissa, myös epävarmuuksia, jotka edelleen vaativat lisäselvitystyötä. 4.1 Poikkileikkaavat muutostarpeet Teemakohtaisessa muutospolkutyöskentelyssä jokainen ryhmä lähestyi ekologista siirty- mää ja Suomen biodiversiteettipolitiikkaa rajatusta näkökulmastaan. Polut kuitenkin ris- teävät lukuisissa kohdissa ja jokaisella muutospolulla on useita avainaskelia, jotka toistu- vat toisilla poluilla eri yhteydessä. Biodiversiteettiareenan viimeisessä työvaiheessa käsitel- tiin muutospolkuja yhdistäviä aihekokonaisuuksia, joita tunnistettiin työskentelyn aikana. Poikkileikkaaviksi muutostarpeiksi tunnistettiin poliittinen valtavirtaistaminen, oikeu­ denmukainen vastuunjako ja laaja osallistuminen, ohjaus, vaikuttavuuden seuranta ja tutkimus sekä arvopohjan kehitys ja neuvonta (Kuva 7). 47 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Kuva 7. Teemakohtaiset tarkastelut ja poikkileikkaavat muutostarpeet. 4.1.1 Poliittinen sitoutuminen ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminen Ensimmäinen muutostarve on luonnon monimuotoisuuden tuominen osaksi politiikan valtavirtaa. Tavoitteena on tilanne, jossa luonnon monimuotoisuuden näkökulma ja luon- tovaikutukset ovat osa kaikkea yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Kokonai- suus pitää sisällään laajan joukon toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, ettei moni- muotoisuuspolitiikka ole muusta päätöksenteosta ja toiminnasta erillinen saareke. Valta- virtaistamisen haastetta voidaan lähestyä rahoituksen, johtamisen, politiikkatoimien vai- kutusten arvioinnin, yhteiskunnan eri toimintojen ja toimialojen sekä yksittäisten päättä- jien, valmistelijoiden ja muiden toimijoiden tietotason parantamisen näkökulmasta. Monimuotoisuusnäkökulmien valtavirtaistaminen ja jatkuvuuden turvaaminen edellyttä- vät erityisesti ylihallituskautista parlamentaarista johtamista ja luonnon monimuotoi- suuteen keskittyvän toiminnan rahoituksen laajentamista. Vaikka ehdotetut muutostoimet ovat pääosin hallinnollisia, liittyvät ne suoraan myös elinkeinoelämän toimintaedellytyk- siin sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun monimuotoisuudesta. Poliittinen johtajuus aut- taa välttämään ristiriitaisia tukitoimia, kartoittamaan politiikkasektorien yhteisvaikutuksia ja purkamaan päällekkäistä sääntelyä, mikä tuottaa toimialoille ja yrityksille selkeän sig- naalin pitkäjänteisten toimien läpiviemiseksi. Luonnon monimuotoisuuden laaja-alainen Teema 1: Ekologisen siirtymän kulttuuri, asenteet ja tietopohja Teema 2: Luonnon huomioiva talous Teema 3: Instituutiot ja ohjaus Teema 4: Lajit ja luontotyypit EKOLOGINEN SIIRTYMÄ Arvopohjan kehitys ja neuvonta Ohjaus, vaikuttavuuden seuranta ja tutkimus Poikkileikkaavat muutostarpeet: Oikeudenmukainen vastuunjako ja laaja osallistuminen Poliittinen sitoutuminen ja valtavirtaistaminen TEEMAKOHTAISET MUUTOSTAVOITTEET 48 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 edistäminen voidaan tulkita aktiivisena elinkeinopolitiikkana, jolla voidaan edistää ympä- ristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumista ja purkaa tarpeetonta vastakkainasettelua. Luonnon monimuotoisuuteen keskittyvän toiminnan rahoituksen laajentaminen liittyy paitsi rahoituksen lisäämiseen, myös olemassa olevien resurssien parempaan kohdentami- seen. Esimerkiksi EU:n rahoitusta, kuten yhteistä maatalouspolitiikkaa,35 voidaan ohjata merkittävästi nykyistä tehokkaammin luonnon monimuotoisuuden huomioivaan suun- taan vaarantamatta tukien perustavoitteita. Samoin yhteiskunnallisiin tukiin laajemmin voidaan suhtautua pikemmin kestäviä käytäntöjä tukevina siirtymätukina kuin saavutet- tuina etuuksina, joilla pidetään yllä muuten heikosti kannattavia ja ympäristölle haitallisia toimintoja. Resurssien kohdentamisen ja tukien suuntaamisen tärkeänä askeleena voidaan pitää toimialojen monimuotoisuustiekarttoja (vrt. hiilineutraaliustiekartat), joiden avulla toimijat voivat proaktiivisesti osallistua murroksen mekanismien tuottamiseen. Erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta toimialoilta lähtevät aloitteet ovat tärkeitä, koska niillä voidaan tukea toimijoiden kykyä ennakoida ja hallita muutosta, ja siten pienentää välttämättömiin muutoksiin liittyviä hyväksyttävyyshaasteita. Kattavammalla rahoituksella voidaan turvata myös nykyisin selkeästi alirahoitettuja luon- nonsuojelun alueita. Esimerkiksi monimuotoisuuden suojelun ohjelmat METSO ja Helmi tarvitsevat kipeästi rahoituksen lisäämistä. Samoin luonnon monimuotoisuuden seuran- taan ei ole panostettu riittävästi, vaikka kattava ja relevantti seurantatieto on välttämätön edellytys politiikkatoimien vaikuttavuudelle. Rahoituspohjan vahvistamisessa on kyse myös yksityisen rahoituksen ohjaamisesta ja vivuttamisesta. Tätä voidaan edistää esimer- kiksi ekologisilla kompensaatioilla sekä rahastojen aktiivisemmalla hyödyntämisellä luon- tohaittojen ehkäisyssä ja ennallistamisessa. Valtavirtaistaminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan edellyttää muutosta tukevien politiikkapro- sessien ja yhteiskunnan mahdollisuusikkunoiden tunnistamista sekä oikea-aikaista toimin- taa. Esimerkiksi valtion ja kuntien budjettineuvotteluita voidaan pitää prosesseina, joissa luonnon monimuotoisuus ymmärretään sektoreita läpileikkaavana ja yhdistävänä tee- mana. Toisaalta tarvitaan keinoja, joilla monimuotoisuustyön pitkät aikajänteet eivät jää päätöksenteon välittömien intressien jalkoihin. Polkutyössä tunnistettuja toimenpide-esi- merkkejä on koottu tietolaatikkoon 7. 35 EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP) pyrkii kehittämään EU:n maataloustuotantoa ottaen huomioon ympäristön hyvinvoinnin ja alueiden elinvoimaisuuden. 49 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Tietolaatikko 7. Poliittinen sitoutuminen/sitouttaminen ja valtavirtaistaminen Ylihallituskautinen parlamentaarinen johtaminen ja luonnon monimuotoisuus ­näkökulmien valtavirtaistaminen Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Lainsäädännön johdonmukaisuus; monimuotoisuusvaikutusten kattavampi arviointi eri sektoreilla mm. lainvalmistelussa, strategioissa ja hankinnoissa • Tukien tarkastelu ja niiden johdonmukaisuus ekologisen siirtymän edistämisessä • Kansainvälisten sopimusten (ml. kauppasopimukset) tarkastelu luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta • Luonnon monimuotoisuuden edistäminen osana aktiivista teollisuuspolitiikkaa Toimenpide­esimerkkejä: • Ylivaalikautisen parlamentaarisen ilmasto- ja monimuotoisuusasioihin keskittyvän toimikunnan perustaminen • Kestävän talouden kansallisen tiekartan tilaaminen monitieteiseltä tutkijapaneelilta • Selvitystyö lainsäädännön aukkojen paikkaamiseksi ja toimivan vuorovaikutuksen parantamiseksi (vrt. Luonnonsuojelulaki ja Maankäyttö- ja rakennuslaki) • Valtioneuvoston TEAS-selvitykset sääntelyn yhteisvaikutusten kartoittamiseksi, jotta sääntelyn kokonaisuus vastaa luontokadon haastetta • Sektoreita yhdistävän resilienssistrategian laatiminen (mm. ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaan) 50 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Rahoituksen kohdentaminen ja rahoituspohjan laajentaminen luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Tutkimustietoa talousjärjestelmän muuttamisen tueksi (esim. luontopääoman mittaaminen kehittäminen) • Talouden kestävän muutoksen tiekartta • Olemassa olevan suojelutoiminnan laajentaminen (esim. Helmi) • Kannustimet ennallistamistoimiin tai ekosysteemitilinpidon kehittämiseen • Biodiversiteettistrategian vaikuttavuuden parantaminen ja seuranta Toimenpide­esimerkkejä: • Vapaaehtoisen kompensoinnin toiminnan selkeyttäminen (vapaaehtoisten sitoumusten vaikuttavuuden seuranta, tutkimuspohjainen tuki ja sparraus) • Luontohaittojen korvaamisen rahaston perustaminen (voi toimia joko yksityisellä tai julkisella pohjalla) • EU-rahoituksen kytkeminen vahvemmin monimuotoisuuden ja ekologisen siirtymän edistämiseen • Haitallisten tukien uudelleenkohdennus monimuotoisuuteen (tukien tiukka arviointi ja tavoitteiden täsmällisempi seuranta, koska monet tuista eivät toteuta lausuttua tavoitetta) • Pysyvien yritystukien sijaan transitiotukia • Ympäristöhallinnon työvoimavajeen paikkaaminen, jotta vapaaehtoisuuteen perustuvien ja vuorovaikutteisten suojeluohjelmien (kuten METSOn ja Helmin) toteuttaminen tehostuu 4.1.2 Luonnon monimuotoisuusstrategian toimeenpano – Oikeudenmukainen vastuunjako ja laaja osallistuminen Toinen poikkileikkaava muutostarve liittyy luonnon monimuotoisuusstrategian toimeen- panon vaikuttavuuteen ja sen ohjausvaikutuksen vahvistamiseen. Toimenpidekokonaisuu- dessa palataan ekologisen siirtymän periaatteiden äärelle, sillä strategian onnistunut toteuttaminen edellyttää vahvaa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden huomioimista. Ylisukupolviset kysymykset vaativat erityishuomiota, koska luontokadon seuraukset kasautuvat ja tehtyjen toimien vaikutukset näkyvät aina viiveellä. 51 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Vastuunjaon kannalta keskeistä on ekologisen kestävyyden tunnistaminen sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä vahvistavana tekijänä. Toimiva ekosysteemi on taloudellisen toi- minnan edellytys, jolloin luonnon järjestelmiä on pystyttävä vaalimaan haittojen mini- moinnin sijaan. Järjestelmän on myös aktiivisesti ohjattava luonnolle tuhoisista käytän- nöistä luopumista. Luonnon monimuotoisuusstrategian toimeenpano edellyttää monipuolista keinovalikoi- maa, jolla eri toimijaryhmät osallistuvat aktiivisesti toteutukseen pikemmin kuin ovat toi- mien passiivisia kohteita. Esimerkiksi yhteissuunnittelun­ ja päätöksenteon menetelmät, kuten kansalaisraadit, voivat olla toimivia keinoja luonnon monimuotoisuuteen liittyvässä päätöksenteossa ja auttaa suunnittelemaan hyväksyttäviä ja vaikuttavia toimia. Yhteis- suunnittelun menetelmiä on mahdollista hyödyntää niin kansallisessa kuin paikallisessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Samoin yhteisöjen ja yritysten laati- mat tiekartat ja vapaaehtoiset sitoumukset biodiversiteettitavoitteiden edistämiseksi aut- tavat jäsentämään ajallisesti erilaisten toimien käyttöönottoa monimuotoisuustyössä. Vapaaehtoiset sitoumukset edellyttävät kuitenkin myös seurantaa ja ulkopuolista arvioin- tia – niiden on perustuttava tieteeseen (vrt. Science­Based Targets)36 ja niiden laatimisessa tulee hyödyntää tiedeyhteisön tukea. Yhteisöjen ja yritysten tapoja tehdä vapaaehtoisia suojelutoimia tulisi edelleen yksinkertaistaa ja neuvontaa suojelun edistämiseksi lisätä. Strategian reilussa toimeenpanossa myös yksilöllä on merkitystä niin oikeuksien kuin vel- vollisuuksienkin osalta. Yksilöille on avattava uusia keinoja, joilla osallistua suojelun rahoi- tukseen sekä tuoda esimerkiksi ranta- ja vesialueita vapaaehtoisen suojelun piiriin. Vaikka luontokadon pysäyttäminen on erityisesti järjestelmän ja rakenteiden vastuulla, voivat yksilöt eri roolejaan hyödyntämällä tukea sitoutumista ekologiseen siirtymään. Monimuotoisuustyön vaikuttavuuden näkökulmasta korostuu toiminta ja osallistuminen paikallisella ja alueellisella tasolla. Kansallisen tason suunnitelma voi hyötyä merkittä- västi täsmällisistä paikallisen tason suunnitteluprosesseista, joissa keskitytään paikallisiin erityishaasteisiin ja vauhditetaan omaehtoista toimintaa ja uudenlaisten kumppanuuksien syntyä luonnon tilan edistämiseksi. Kuntien välillä on eroja monimuotoisuuden edistämi- sen edellytyksissä ja olosuhteissa, mikä vaikuttaa toimenpiteiden ja keinojen skaalaami- seen sekä esimerkiksi vaikuttavien kompensaatiotoimien kehittämiseksi. Paikalliset pro- sessit tarjoavat myös kanavan yhteen sovittamattomien haasteiden ilmaisulle ja konflik- tien purkamiselle. Paikallisella ja alueellisella tasolla tapahtuva toiminta ja osallistuminen on tärkeää oikeudenmukaisen siirtymän toteutumiseksi. 36 https://sciencebasedtargets.org/ 52 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Paikallinen näkökulma pitää sisällään myös vakiintuneet maankäytön ohjauksen käytän- nöt, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyviä ristiriitoja voidaan hallita ennakoivasti. Toimiva maankäytön ohjaus voi hyödyntää esimerkiksi luontopohjai- sia ratkaisuja erilaisissa ympäristöissä. Alueellisessa ja paikallisessa työssä on turvattava myös alueellisten strategioiden välinen vuorovaikutus, jotta esimerkiksi metsä- ja moni- muotoisuusstrategiat eivät muodostu toisilleen ristiriitaisiksi tai päällekkäisiksi. Tietolaatikkoon 8 on koottu tarkempia toimia monimuotoisuuspolitiikan toimeenpanon oikeudenmukaisuuden ja alueellisten vaikutusten tarkastelulle. Tietolaatikko 8. Luonnon monimuotoisuusstrategian toimeenpano Vastuunjako ja oikeudenmukaisuus strategian toimeenpanossa Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Keskustelu sosiaalisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta ja sen eri ulottuvuuksista myös pitkällä aikavälillä • Kattava eri ryhmien osallistuminen ja ymmärrys jaetusta vastuusta luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisessa • Yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Toimenpide­esimerkkejä: • Mahdollistetaan nuorten vaikuttaminen monimuotoisuusnäkökulmiin liittyvään päätöksentekoon • Yhteissuunnittelun menetelmät (kansalaisraadit ym.) laajasti käyttöön luonnon monimuotoisuutta koskevassa päätöksenteossa • Taloudellinen tuki reiluun siirtymään niille, joille koituu erityisiä haittoja • Lisätään keinoja, joilla yksilöt ja yhteisöt voivat rahoittaa monimuotoisuustoimia • Laajan toimijajoukon (yritykset, yhteisöt, kunnat, seurakunnat, järjestöt) tiekartat tai vapaaehtoiset biodiversiteettisitoumukset ja toimialojen no net loss -sitoumukset 53 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Paikallinen ja alueellinen toiminta, vaikutukset ja osallistaminen Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Alueellisten biodiversiteettisuunnitelmien toimeenpano laajassa paikallisessa yhteistyössä ja omaehtoisen, paikallisen biodiversiteettiä edistävän toiminnan ruokkiminen • Yritysten sitouttaminen yhteistyöhön paikallisella tasolla ja vapaaehtoisen ennallistamisen edistäminen • Maankäytön ohjauksen merkitys luontohaittojen ehkäisyssä ja luontopohjaisten ratkaisujen kehityksessä Toimenpide­esimerkkejä: • Yhteissuunnittelun menetelmät laajasti käyttöön alueellisessa ja paikallisessa monimuotoisuussuunnittelussa ja -päätöksenteossa (esim. paikalliset biodiversiteettiareenat, kuntalaisraadit ja neuvotteluhuoneet konfliktien sovitteluun) • Paikallisen tason suunnittelun tueksi tuotetaan ohjausta ja tietotukea monimuotoisuustoimien toteuttamiseksi • Monitieteiset, ratkaisukeskeiset dialogit käsittelytapoina reaalimaailman ongelmiin (vrt. Erätauko-dialogit) • Kohdennettu, sektorikohtainen viestintä ja avaukset yrityksille (mm. talouden muutostarve ja mittarien käyttöönotto, no net loss -sitoumukset) • Hallinnon esteiden purkaminen yhteistyössä ja selkeiden vapaaehtoisen suojelun suojelupolkujen rakentaminen • Luontohaittojen aktiivinen ehkäisy ja luontopohjaisten ratkaisujen laajempi käyttöönotto maankäytön suunnittelussa • Yksityisen suojelun ohjelmat esim. rantavyöhykkeiden ja vesialueiden suojeluun 4.1.3 Ohjaus, vaikuttavuuden seuranta ja tutkimus Kolmas poikkileikkaava muutostarve liittyy ohjauksen ja vaikuttavuuden seurannan ja tut- kimuksen kokonaisuuteen. Työskentelyssä koettiin erityisen tärkeäksi, että vaikuttavuuden arviointi otettaisiin selkeämmin ja suunnitelmallisemmin mukaan monimuotoisuustoimiin kaikilla tasoilla. 54 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Luonnon tilan seuranta ja muutoksen mittarit vaativat edelleen paljon kehitystyötä, ja tässä eteneminen on yksi monimuotoisuustoimien seuraamisen tärkeimpiä edellytyksiä. Luonnon monimuotoisuuden seurantaan tarvitaan selkeät, perustellut ja laajasti hyväksy- tyt mittarit. Suomen ekosysteemiobservatoriohanke (FEO), jossa selvitetään maankäytön muutosten vaikutusta luontoarvoihin, on esimerkki jo käynnistetystä askelesta luonnon tilan ja sen muutoksen mittaamisessa. Toimintaa tulisi laajentaa ja vakiinnuttaa, minkä lisäksi työhön tulisi saada uusia toimijoita vaikuttavuuden lisäämiseksi. Luonnon seurannan kehitykseen tarvitaan strategisempaa ohjausta kansallisella tasolla. Riittävän kattava ja taajaan päivittyvä tieto on perusta kokonaiskuvalle luonnon moni- muotoisuuden tilan muutoksista. Lisäksi tarvitaan lajeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvia erityisseurantoja, jotka täydentävät kuvaa ekosysteemin tilasta ja tuottavat tietoa seuran- nan ja uusien toimien suunnittelun tarpeisiin. Myös teollisuudessa ja useilla yrityssektoreilla on runsaasti kiinnostusta kehittää luonto- pääoman parempaa huomiointia osana talousjärjestelmää. Mittareita kehittäessä tulee kuitenkin huomioida mittaamisen haasteet ja toiminnan mahdollisten vaihtoehtojen arviointi. Lisäksi tulee avata mitkä ovat ne teoriat ja paradigmat, jotka ohjaavat arviointia ja seurantaa, huomioiden myös positivististen ja konstruktivististen näkökulmien ja mal- lien välinen jännite. Eri sektoreilla ja yrityksissä on jo käytössä erilaisia seurantoja, mutta lisäksi tarvitaan perustutkimusta, jossa näitä käytäntöjä arvioidaan ja niiden oppeja koo- taan yhteen. Vaikuttavuuden seurannan ja luontovaikutusten mittauksen uusia menetel- miä voitaisiin myös pilotoida valituilla toimialoilla. Yksittäisten toimien lisäksi ekologisen siirtymän seuranta laajemmin on tärkeää ja vaatii omat mittarinsa. Tärkeimmät vaikuttavuuspolut ja mekanismit on tunnistettava ja avattava paremmin yleiseen keskusteluun, jotta voidaan arvioida, minkälaisia seurauksia toimista syntyy. Ekologisen siirtymän seuranta politiikassa edellyttää monipuolista tietopohjaa ja erilaisten – ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten – vaikutusten tunnistamista sekä vaikutusten pelkistämistä selkeästi seurattaviksi indikaattoreiksi. Tutki- musta ja tutkimusrahoitusta on suunnattava ekologisen siirtymän edistämiseen. Politiik- kaan tarvitaan konkreettisia esimerkkejä toimenpiteiden vaikuttavuuden todentamisesta ja erityyppisistä vaikutuksista on käytävä aktiivista dialogia sekä punnittava toimien oikeu- denmukaisuutta eri toimijoiden näkökulmista. Tietopohjan on oltava monipuolinen ja eri- laisia tiedonlähteitä, kuten saamelaisten perinnetietoa ja muita paikallisia tietovarantoja, on päätöksenteossa sovitettava yhteen tieteellisen tiedon kanssa. Politiikkatoimenpitei- den vaikutusten arviointi sekä luonnon tilan seuranta tulee kuitenkin säilyttää erillisinä kokonaisuuksina, ja niitä tulee toteuttaa soveltuvin järjestelmin ja mittarein. Luonnon tilan mittareiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannan lisäksi tarvitaan moni­ tieteisen ja moninäkökulmaisen tarkastelun laajentamista. Talous ja luonnontiede on tuotava 55 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 paremmin yhteen monimuotoisuuskysymyksiä ratkottaessa esimerkiksi ympäristötaloustieteen tarjoamilla menetelmillä ja näkökulmilla. Suuntausta voidaan tukea esimerkiksi strategisilla tutkimushankkeilla. Myös perustutkimus edellyttää panostuksia, koska esimerkiksi käytännöl- listä mallinnuskeskeistä ympäristötaloustiedettä ei juurikaan kehitetä tällä hetkellä. Monissa ohjelmissa ja strategioissa tuotetaan tietoa politiikkaohjauksen vaikuttavuudesta, mutta luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta seuranta on usein edelleen lapsenken- gissä. Esimerkiksi Itämeren tilaa arvioidaan vain vähäisillä tiedoilla monimuotoisuuden kehityksestä. Ohjauksen ja vaikuttavuuden seurannan kehityksessä korostuu tietopohja ja tiedon hyödynnettävyys – miten tietoa kootaan ja sitä saataisiin paremmin hyödynnettyä. Tietolaatikkoon 9 on koottu ohjauksen, vaikuttavuuden seurannan ja tutkimuksen keskei- siä toimenpide-esimerkkejä. Tietolaatikko 9. Ohjaus, vaikuttavuuden seuranta ja tutkimus Luonnon tilan seuranta Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Ekosysteemejä koskevan tietopohjan laajentaminen • Ekologisen kompensaation ja ekosysteemitilinpidon mahdollistaminen • Tilinpidon edistäminen julkisella sektorilla ja yrityksissä Toimenpide­esimerkkejä: • Suomen Ekosysteemiobservatorio -hankkeen (FEO) jatko ja laajennus • Kansallisen ekologisen kompensaation rekisterin pilotointi • Mittaamisen ja kompensoinnin pilotointi erilaisissa hankkeissa • Biodiversiteettilaskurin kehittäminen (vrt. ilmasto- ja Itämerilaskurit) Ekologisen siirtymän seuranta Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Biodiversiteettipolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta ja toimien mukauttaminen tiedon pohjalta Paitsi luonnon myös talouden ja sosiaalisten vaikutusten seuranta; • Avoin, saavutettava tieto 56 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Toimenpide­esimerkkejä: • Luontotiedon eri järjestelmien tieto avoimeksi ja saavutettavaksi sitä hyödyntäville • Uusien aluesuojelutoimien ja -ohjelmien (esim. meri- ja vesialueiden suojelu, vaarantuneimman 1 %:n suojelu, rantavyöhykkeiden ekologiset käytävät) vaikuttavuuden takaaminen Monitieteisen ja moninäkökulmaisen tarkastelun laajentaminen Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Tilannekuva toimintaympäristöstä; Kestävän talouden siirtymän toteuttaminen • Selvitykset tuista ja ohjausmekanismeista • Tutkimusrahoituksen suuntaaminen ekologisen siirtymän edistämiseen • Sosiaaliset vaikutukset; Keskustelu oikeudenmukaisuudesta ja sen eri ulottuvuuksista • Erilaisten tietojen yhteensovittaminen päätöksenteon pohjaksi (esim. saamelaisten perinnetieto) Toimenpide­esimerkkejä: • Kansalaistiedettä käytetään laajemmin seurannassa ja toimijoita (esim. nuoret, saamelaiset) kannustetaan osallistumaan tiedon tuotantoon • EU- ja kansallisen tutkimusrahoituksen suuntaaminen monitieteiseen, ekologista siirtymää tukevaan tutkimukseen • Panostetaan luontotiedon avoimuuteen, jäsentämiseen ja kumuloitumiseen sekä ennen kaikkea tiedon hyödynnettävyyteen • Monitieteiset, ratkaisukeskeiset dialogit käsittelytapoina reaalimaailman ongelmiin (vrt. Erätauko-dialogit) 4.1.4 Arvopohjan kehitys ja neuvonta Viimeinen poikkileikkaava muutostarve käsittelee luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvopohjan muutoksia, jotka ovat edellytyksenä ekologiselle siirtymälle. Pitkällä aikajän- teellä kysymys on kokonaisvaltaisesta muutoksesta, jossa luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tulee osaksi kaikkea toimintaa. Välittömämmin kysymys on neuvonnasta, 57 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 jonka avulla tietoa luonnon monimuotoisuudesta aktiivisemmin huomioidaan eri sekto- reilla ja erilaisissa alueellisissa konteksteissa. Tarvetta yhteiskunnallisen arvopohjan ja tietoisuuden kehitykselle on, sillä luontokadon laajuudesta huolimatta monimuotoisuus on edelleen julkisessa keskustelussa erityiskysy- myksen roolissa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta keskustellaan nykyään luontevasti osana talouden ja politiikan valtavirtaa, mutta luonnon monimuotoisuuden osalta vas- taava havahtuminen ei ole vielä tapahtunut. Panostuksia viestintään vaaditaan erityisesti siksi, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, sen syyt ja seuraukset ovat ilmi- önä ja ulottuvuuksiltaan vielä moniulotteisemmat ja hankalammat viestiä kuin ilmaston- muutos. Luontokadon suhde ilmastonmuutokseen on myös sikäli merkittävä, että ilmiöt voimistavat toisiaan ja tulevat vaatimaan entistä voimakkaampia toimia erityisesti globaa- lilla tasolla. Voisiko Suomi olla biodiversiteettipolitiikan mallimaa vuonna 2030? Arvopohjan muutok- sia voidaan vauhdittaa näyttämällä kunnianhimoa ja poliittista tahtoa tavoittelemalla glo- baalia monimuotoisuustyön mallimaan asemaa. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa oman kilven kiillottamista ilman merkittävää todennettua edistymistä luonnon monimuotoisuu- den tilassa, vaan pikemminkin avoimuutta oppimisen ja epävarmuuden edessä. Suomella voi vahvan tutkimusosaamisen ja valmiiden seuranta-aineistojen ansiosta olla merkittä- västi annettavaa kansainväliselle työlle luontokadon pysäyttämisessä esimerkiksi monis- tettavien ja skaalattavien menetelmien ja toimenpiteiden kehittämisessä. Luonnon monimuotoisuus liittyy tiiviisti paitsi ekologiseen, myös taloudelliseen ja sosiaali- seen kestävyyteen. Areenassa käyty keskustelu kokonaiskestävyydestä osoittaa, että val- lalla on perustavanlaatuista erimielisyyttä siitä, miten kestävyyden eri osa-alueita tulee suhteuttaa toisiinsa. Tärkeä koulutuksen ja viestinnän tehtävä on kehittää näkemystä, jossa kestävyyden osa-alueet eivät ole toisistaan irrallisia, vaan voimakkaasti kytkeytyneitä saman ilmiön ulottuvuuksia. Ekologinen siirtymä edellyttää, että ympäristöllinen kestä- vyys täytyy huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa. Kasvatuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden yhteiskun- nallisen painoarvon kasvattamisessa sekä yksilön ratkaisujen ja yhteiskunnallisten tavoit- teiden välissä vuorovaikutuksessa. Koulutuksen osalta tunnistettiin myös tärkeitä näkökulmia: y Varhaiskasvatuksen keskeinen merkitys ja jatkumon rakentaminen läpi koulutuspolun; y Monimuotoisuuden juurisyiden korostaminen ja kommunikointi koulutuksessa; 58 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 y Opettajien täydennyskoulutus ja työkalupakin täydentäminen monimuotoisuutta käsittelevillä osaamisella; y Kokemuksellisuus ja luonnossa oppiminen lähtökohtana ja luovien (esimerkiksi taiteen) menetelmien käyttö. Pelkkä lasten ja nuorten koulutus ei riitä vastaamaan ongelman kiireellisyyteen. Neuvonnan kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen esimerkiksi täydennyskoulutuksen keinoin eri ammattiryhmille ja toimijoille voi olla nopeampi ja täsmällisempi toimenpidejoukko. Neuvontaa ja koulutusta tulee toteuttaa räätälöidysti ammatinharjoittajien tai alueiden lähtökohdista. Vertaisneuvontaa ja hyvien kokemusten jakamista tulee painottaa. Esimer- kiksi METSO- ja Helmi-ohjelmien puitteissa saadut positiiviset kokemukset ja opit on mah- dollista saattaa laajemmin käyttöön tällä tavoin. Luonnon monimuotoisuuskehityksen kääntämisessä juuri eri alojen yritykset, maanomistajat ja eri ammateissa toimivat kansa- laiset ovat keskeisessä asemassa ja heidän tavoittamisekseen neuvonnan keinoin on oltava selkeät kanavat. Toimiva neuvonta vaatii rinnalleen päivittyvän ja laajan tietopohjan ja asiantuntijatuen. Tämä edellyttää olemassa olevien järjestelmien (kuten luonnontila.fi) kehittämistä ja päi- vittämistä. Vahva tietoperusta on keskeinen päätöksenteon vaikutusten arvioinnissa. Vahvalle tietopohjalle rakentuva viestintä mahdollistaa osaltaan yritysten itseohjautumi- sen ja esimerkiksi ekosysteemitilinpidon menetelmien omaksumisen toiminnan vaikutus- ten arvioinnissa. Arvopohjan ja neuvonnan muutostarpeet ovat laaja-alaisia ja vaativat pitkää aikaperspek- tiiviä. Kyse on joukosta toimenpiteistä, jotka hyödyntävät olemassa olevia rakenteita (ks. Tietolaatikko 10). Tietolaatikko 10. Tietoisuus ja neuvonta Tietoisuus ja arvopohja Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Luonnon monimuotoisuutta koskevan viestinnän volyymin kasvattaminen • Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuus nostetaan viestinnän kärjiksi julkisessa keskustelussa • Kasvatus ja koulutus tukevat luonnon monimuotoisuudelle haitallisten vaikutusten minimoimista 59 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 • Tietoisuus ja vertaistuki voimaannuttavat yksilöitä arvojen mukaiseen toimintaan • Tavoitteena Suomen nostaminen kansainväliseksi luonnon monimuotoisuustyön mallimaaksi? Toimenpide­esimerkkejä: • Toivoa ja toimintaa luova, kiireellisyyttä korostava viestintä (viestintäkampanjat ministeriöiden ja eri yhteistyötahojen kuten järjestöjen, yritysten ja median toimesta) • Luonnon monimuotoisuus ja luontokato osaksi kaikkea kestävyyskasvatusta ja -koulutusta • Koulutuksessa kannustetaan kulutuksen määrän vähentämiseen ja tuodaan esille luontokadon juurisyyt sekä eri ratkaisujen vaikuttavuus • Biodiversiteetti 101 -onlinepohjainen verkkokurssi kaikille suomalaisille korkeakouluopiskelijoille • “Open biodiversiteettioppaan” tuottaminen, jossa kytkeytyy opetettavaan aineen ja luontokadon välinen yhteys Neuvonnan kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa Teemoja yhdistävät muutostarpeet: • Vaikuttavien luonnon monimuotoisuus toimien tuominen eri toimialojen käytäntöihin esimerkiksi neuvonnan avulla • Neuvonta pohjaa monitieteiseen, avoimeen, luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon • Luontokadon pysäyttäminen ja monimuotoisuus osana eri ammattiryhmien koulutusta, osaamisen täydentämistä ja neuvontaa Toimenpide­esimerkkejä: • Olemassa olevien tietoportaalien37 tuominen ajan tasalle • Monimuotoisuusnäkökulmien tuominen osaksi eri ammattien toimintaa (täsmäkoulutukset alkutuotantoon ja luonnonvara-alalle, toimittajille jne.) 37 esim. http://www.luonnontila.fi 60 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 • Hyvien monimuotoisuuskäytäntöjen monistaminen eri sektoreilla erityisesti neuvontaa tehostamalla (vrt. monimetsähankkeen tulokset) • Räätälöity ja kohdennettu, monihyötyisyyttä korostava viestintä etujärjestöille, maanomistajille, kansalaisille ja kolmannelle sektorille • Vertaisneuvonta ja onnistumisten jakaminen (esim. METSOn ja Helmin pohjalta) • Viestintää ja neuvontaa yrityksille ekosysteemitilinpidon edistämiseksi • Tutkimuspohjaiset koulutukset hallinnonaloille ja toimialoille (biodiversiteettivaikutusten arviointi, luontokadon syyt, seuraukset ja ratkaisut) 4.2 Ekologisen siirtymän politiikkaan liittyviä epävarmuuksia Valmisteilla oleva kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia tavoittelee kokonaisval- taista ekologista siirtymää suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoite on kunnianhimoinen eikä riittävän laajoja, murroksen mahdollisia polkuja kuvaavia tarkasteluja ole aiemmin juuri tehty. Biodiversiteettiareena kokosi joukon asiantuntijoita pohtimaan Suomen näkö- kulmasta tarvittavia muutoksia ja konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Työssä keskityttiin neljään teemaan, jotka kattavat luontokadon juurisyyt ulottuen arvoista ja tietoisuudesta talouden ja hallinnon rakenteisiin sekä lajien ja luontotyyppien suojelutoimet. Biodiversiteettiareenan työ myös osoittaa, että koko yhteiskuntaa koskevan ekologisen siir- tymän edistäminen tuo mukanaan runsaasti ristiriitoja ja edellyttää erilaisten näkökulmien sovittelua. Yhtäältä kyse on yhteiskunnallisista muutoksista, joihin liittyviin ristiriitoihin voi- daan varautua ennakolta ja eri toimin vaikuttaa siihen, että siirtymä tapahtuu kivuttomasti. Tämä edellyttää, että tietotaso on riittävän hyvä ja että muutokset kyetään tunnistamaan ajoissa. Toisaalta kyse on eri tavoin paikantuvista välttämättömäksi tunnistetuista toimista, joiden toimeenpano on riippuvainen toimien hyväksyttävyydestä ja osallisuudesta. Tämä näkyy siinäkin, että raportissa korostuu paikallisen osallistumisen tärkeys sekä toisaalta tie- don keskeinen rooli kaikkien toimien pohjana. Yhteiskunnassa on siten ristiriitoja siitä, mikä on kestävää toimintaa ja toisaalta mitä oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa eri toimi- joille. Ekologinen siirtymä on tärkeää ymmärtää avoimena prosessina, jonka tavoitteet, kei- not ja mittarit kehittyvät avoimessa ja myös ristiriitoja sisältävässä keskustelussa. Välineitä murroksen edistämiseen on nykyisin jo tarjolla, eikä niiden toteuttamiseksi tar- vitse aina odottaa kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia ja strategioita. Monissa 61 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 aloitteissa kansalaiset ja yritykset ovatkin olleet julkista ohjausta notkeampia toimijoita. Poliittisen ohjauksen tärkeä tehtävä on kuitenkin varmistaa, että yhteiset pelisäännöt ja kannustimet osoittavat kestävän suunnan. Monet raporttiin kootuista välittömistä toimen- pide-ehdotuksista kohdistuvatkin epäjohdonmukaisten ja haitallisten kannustimien pur- kamiseen, mikä vapauttaa resursseja myös tehokkaille uusille toimille. Biodiversiteettiaree- nan pohjalta voidaan johtaa näkökulmia, jotka voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuspolitiikassa: y Siirtymän edistämiseksi tarvitaan pitkän aikavälin strateginen suunnitelma ja kansallinen ylivaalikautinen sitoutuminen. Muutoksen ja sitoutumisen tulee näkyä siten, että biodiversiteettinäkökulman ja luontovaikutusten arvioinnin tulee olla keskeinen osa kaikkia käynnissä olevia lainvalmistelu- ja suunnitte- luprosesseja. Suunnitelmallisuus ja selkeys monimuotoisuusnäkökulman edistämisessä auttaa myös elinkeinoelämän siirtymää (vrt. sektorikohtaiset ilmastotiekartat). Muutosta voidaan nopeuttaa syventämällä luonnon moni­ muotoisuuden näkökulmaa esimerkiksi meneillään olevissa lainsäädännön uudistuksen ja suunnittelun prosesseissa. Hallinto- ja yritystasolle ei kuiten- kaan toivota uusia lakisääteisen seurannan tasoja, vaan selkeät askelmerkit kehityksestä jo käytössä olevien rakenteiden ja toiminnan kautta. y Laaja osallistuminen toimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan tulee turvata varhaisessa vaiheessa. Toimijoiden, kuten elinkeinoelämän ja kansalaisyhteis- kunnan, osallistuminen erityisesti alueellisella tasolla tulee toteuttaa entistä paremmin, kun päivitettyä biodiversiteettistrategiaa viedään toteutukseen. Oikeudenmukaisuus tulee huomioida sekä suunnitteluprosesseissa että niiden lopputuloksissa. Ylisukupolvinen näkökulma ja erityisryhmien, kuten nuorten ja saamelaisten, vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää. Ekologisen kestävyyden varmistamiseksi myös taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointi monitieteisestä näkökulmasta on tärkeää, ja sen turvaami- seksi tarvitaan sekä perustutkimusta että soveltavia tutkimushankkeita. y Kansallisen biodiversiteettistrategian sekä siihen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa tulee edistää, ja sitä tulisi suunnitella ja toteuttaa koordinoidusti yhteistyössä laajemman toimijajoukon kanssa. Erityinen vas- tuu on silti hallinnolla, jonka on toteutettava seurantaa siitä, tuottavatko toi- menpiteet ja tuet odotettuja tuloksia, tai syntyykö niiden toteuttamisesta odottamattomia tai haitallisia vaikutuksia. Toimia on kiritettävä, jos niillä ei olla pääsemässä tavoitteisiin. Myös luonnon tilan mittarien kehittämisellä on kiire. Tulee pikaisesti panostaa olemassa olevan tiedon ja seuraamisen käytäntöjen parempaan kokoamiseen, koordinointiin, sekä myös uusien seu- rannan käytäntöjen sektorikohtaiseen kokeiluun. Mittariston nykyisten puut- 62 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 teiden ei tule ehkäistä toimintaa, vaan kannustaa aktiiviseen kehitys työhön. y Neuvonnan, koulutuksen ja viestinnän volyymiä tulee merkittävästi kasvat- taa, jotta saavutetaan tarvittava muutos arvoissa, asenteissa ja tietoisuudessa. Kasvatuksella ja koulutuksella on suuri merkitys sille, millaisen roolin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen jatkossa saa yhteiskunnassa. Ongelman kii- reellisyys vaatii, että luonnonvarojen käytön ja tiedon välityksen keskeisille ammattikunnille tarjotaan kattavaa ja räätälöityä neuvontaa luonnon moni- muotoisuuden heikkenemisestä ja sen estämisestä. Tieto monimuotoisuu- desta on tuotava aktiiviseksi osaksi toimintaa eri sektoreilla ja erilaisissa alueellisissa konteksteissa. Kansainvälisessä politiikassa kunnianhimoinen tavoitetaso luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle on korkealla. Suomelle se on poliittinen mahdollisuusikkuna olla kehittä- mässä ja hyödyntämässä välineitä biodiversiteetin huomioimiselle niin laajassa yhteiskun- nallisessa vuoropuhelussa kuin talouden ohjauskeinoissakin. Luontokadon juurisyihin puuttuminen nyt tekee luontokadon suorien ajurien hallinnasta tehokkaampaa. 63 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 5 Johtopäätökset kansallisen luonnon monimuotoisuuspolitiikan kehittämiseksi Valmisteilla oleva kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia tavoittelee kokonaisval- taista ekologista siirtymää suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoite on kunnianhimoinen eikä riittävän laajoja, murroksen mahdollisia polkuja kuvaavia tarkasteluja ole aiemmin juuri tehty. Biodiversiteettiareena kokosi joukon asiantuntijoita pohtimaan Suomen näkö- kulmasta tarvittavia muutoksia ja konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Työssä keskityttiin neljään teemaan, jotka myötäilevät luontokadon juurisyitä ulottuen arvoista ja tietoisuudesta talouden ja hallinnon rakenteisiin sekä lajien ja luontotyyppien suojelutoimiin. Biodiversiteettiareenan työ myös osoittaa, että koko yhteiskuntaa koskevan ekologisen siirtymän edistäminen tuo mukanaan runsaasti ristiriitoja esimerkiksi siitä, mikä on kestä- vää ja toisaalta mitä kaikkea oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa ja kenelle. Yhtäältä kyse on ajassa hitaasti toteutuvista muutoksista, joihin on pystyttävä reagoimaan ajoissa ja hyödyntäen tieteellistä tietoa. Toisaalta kyse on eri tavoin paikantuvista toimista, joiden toimeenpano on riippuvainen laajasta hyväksyttävyydestä ja osallisuudesta. Siksi tähänkin raporttiin koottuihin toimiin liittyy usein sekä tiedon keskeinen rooli että paikantuvien käytäntöjen korostaminen. Ekologinen siirtymä on tärkeää ymmärtää avoimena proses- sina, jonka tavoitteet, keinot ja mittarit kehittyvät avoimessa ja myös ristiriitoja sisältävässä keskustelussa. Välineitä murroksen edistämiseen on nykyisin jo tarjolla, eikä niiden toteuttamiseksi tar- vitse aina odottaa kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia ja strategioita. Monissa aloit- teissa kansalaiset ja yritykset ovatkin olleet julkista ohjausta notkeampia toimijoita. Poliitti- sen ohjauksen tärkeä tehtävä on kuitenkin varmistaa, että yhteiset pelisäännöt ja kannus- timet osoittavat kestävän suunnan. Monet raporttiin kootuista välittömistä toimenpide- ehdotuksista kohdistuvatkin epäjohdonmukaisten ja haitallisten kannustimien purkami- seen, mikä vapauttaa resursseja myös tehokkaille uusille toimille. Biodiversiteettiareenan pohjalta voidaan johtaa näkökulmia, jotka voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuspolitiikassa: y Siirtymän edistämiseksi tarvitaan pitkän aikavälin muutossuunnitelma ja kansallinen ylivaalikautinen sitoutuminen. Biodiversiteettinäkökulman ja luontovaikutusten arvioinnin tulee olla keskeinen osa kaikkia käynnissä olevia lainvalmistelu- ja suunnitteluprosesseja. Myös elinkeinoelämä hyötyy 64 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 selkeistä rajaehdoista ja suunnitelmallisuudesta monimuotoisuusnäkökulman edistämisessä (vrt. sektorikohtaiset ilmastotiekartat). Muutosta voidaan nopeuttaa syventämällä jo meneillään olevia prosesseja luonnon monimuo­ toisuuden näkökulmasta. Hallinto- ja yritystasolle ei kuitenkaan toivota uusia lakisääteisen seurannan tasoja, vaan selkeät askelmerkit kehityksestä jo käy- tössä olevien rakenteiden ja toiminnan kautta. y Laaja osallistuminen seurannan ja toimenpiteiden suunnitteluun tulee turvata varhaisessa vaiheessa. Toimijoiden, kuten elinkeinoelämän ja kansalaisyhteis- kunnan, osallistuminen erityisesti alueellisella tasolla tulee toteuttaa entistä paremmin, kun päivitettyä biodiversiteettistrategiaa viedään toteutukseen. Oikeudenmukaisuus tulee huomioida sekä suunnitteluprosesseissa että nii- den lopputuloksissa. Ylisukupolvinen näkökulma ja erityisryhmien, kuten nuorten ja saamelaisten, vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää. Ekologisen kestävyyden varmistamiseksi myös taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointi monitieteisestä näkökulmasta on tärkeää, ja sen turvaamiseksi tarvitaan sekä perustutkimusta että soveltavia tutkimus- hankkeita. y Luonnon monimuotoisuuspolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee edis­ tää ja toimia tulee tarkastella vaikuttavuuden näkökulmasta. Politiikkaa tulisi suunnitella ja toteuttaa koordinoidusti yhteistyössä laajemman toimijajoukon kanssa. Erityinen vastuu on silti hallinnolla, jonka on toteutettava seurantaa siitä, tuottavatko toimenpiteet ja tuet odotettuja tuloksia, tai syntyykö niiden toteuttamisesta odottamattomia tai haitallisia vaikutuksia. Toimia on kiritet- tävä, jos niillä ei olla pääsemässä tavoitteisiin. Myös luonnon tilan mittarien kehittämisellä on kiire. Tulee pikaisesti panostaa olemassa olevan tiedon ja seuraamisen käytäntöjen parempaan kokoamiseen, koordinointiin, sekä myös uusien seurannan käytäntöjen sektorikohtaiseen kokeiluun. Mittariston nykyisten puutteiden ei tule ehkäistä toimintaa, vaan kannustaa aktiiviseen kehitystyöhön. y Neuvonnan, koulutuksen ja viestinnän volyymiä tulee merkittävästi kasvattaa, jotta saavutetaan tarvittava muutos arvoissa, asenteissa ja tietoisuudessa. Kasvatuksella ja koulutuksella on suuri merkitys sille, millaisen roolin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen jatkossa saa yhteiskunnassa. Ongelman kii- reellisyys vaatii, että luonnonvarojen käytön ja tiedon välityksen keskeisille ammattikunnille tarjotaan kattavaa ja räätälöityä neuvontaa luonnon moni- muotoisuuden heikkenemisestä ja sen estämisestä. Tieto monimuotoisuu- desta on tuotava aktiiviseksi osaksi toimintaa eri sektoreilla ja erilaisissa alu- eellisissa konteksteissa. 65 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Kansainvälisessä politiikassa kunnianhimoinen tavoitetaso luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle on korkealla. Suomelle se on poliittinen mahdollisuusikkuna olla kehittä- mässä ja hyödyntämässä välineitä biodiversiteetin huomioimiselle niin laajassa yhteiskun- nallisessa vuoropuhelussa kuin talouden ohjauskeinoissakin. Luontokadon juurisyihin puuttuminen nyt tekee luontokadon suorien ajurien hallinnasta tehokkaampaa. 66 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 L Ä H D E LU E T T E LO Auvinen ym. (2020). Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arviointi. Valtioneuvoston julkaisusarja 2020:36, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-915-8 Bulkeley, H., Kok, M., van Dijk, J., Forsyth, T., Nagy, G. and Villasante, S. (2020). Moving Towards Transformative Change for Biodiversity: Harnessing the Potential of the Post-2020 Global Biodiversity Framework. An EKLIPSE Expert Working Group report. https://www.eklipse-mechanism.eu/documents/13905/0/ Moving+Towards+Transformative+Change/ Dasgupta, P. (2021). The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review. (London: HM Treasury) ISBN 978-1-911680-29-1. https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/ attachment_data/file/962785/The_Economics_of_Biodiversity_The_Dasgupta_Review_Full_Report.pdf Euroopan komissio (2020). Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia. COM(2020) 380 final. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:4459196 Frantzeskaki, N., Ferguson, B.C., Skinner, R. and Brown, R.R. (2012). Guidance Manual: Key steps for implementing a strategic planning process for transformative change. Dutch Research Institute For Transitions, Erasmus University Rotterdam, The Netherlands. Monash Water for Liveability, Monash University, Melbourne, Australia. ISBN 978-1-921912-14-6. Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A., Liukko, U.-M. (toim.) (2019). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019, Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/299501 Hyysalo, S., Perikangas, S., Marttila, T., & Auvinen, K. (2019a). Intermediate Codesigning in Transitions Governance: Catalysing and Channelling Participant Action. Design Journal, 22(6), 873-894. https://doi.org/10.1080/14606925.2019.1661557 Hyysalo, S., Lukkarinen, J., Kivimaa, P., […] Pantsar, M. (2019b). Developing policy pathways: Redesigning transition arenas for mid-range planning. Sustainability, 11(3), 603. https://doi.org/10.3390/su11030603 IPBES (2019). Global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. E. S. Brondizio, J. Settele, S. Díaz, and H. T. Ngo (editors). IPBES secretariat, Bonn, Germany. https://ipbes.net/global-assessment Kemp, R., Loorbach, D. and Rotmans, J. (2007). “Transition management as a model for managing processes of co-evolution towards sustainable development.” International Journal of Sustainable Development & World Ecology 14 (2007) 1–15. https://doi.org/10.1080/13504500709469709 Murrosareena (2021). http://murrosareena.fi/ Ojala, O. (2021). https://ym.fi/-/ekologinen-siirtyma-on-haaste-johon-vastaaminen-vaatii- mielikuvitusta-ja-kaikki-keinot-kayttoon Pörtner, H.O., Scholes, R.J., Argard, J. (…) Ngo, H.T. (2021). Scientific outcome of the IPBES-IPCC co-sponsored workshop on biodiversity and climate change. IPBES secretariat, Bonn, Germany, https://doi.org/10.5281/zenodo.5101125 Roorda, C., Wittmayer, J., Henneman, P, Steenbergen, F. van, Frantzeskaki, N., and Loorbach, D. (2014). Transition management in the urban context: guidance manual. DRIFT, Erasmus University Rotterdam, Rotterdam. https://drift.eur.nl/wp-content/uploads/2016/11/DRIFT-Transition_management_in_the_ urban_context-guidance_manual.pdf UN Convention on Biological Diversity (CBD) (2020). CBD Post-2020 Vision: https://www.cbd.int/doc/strategic-plan/Post2020/postsbi/ngs.pdf 67 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Liite 1. Murrosareenamenetelmän työvaiheet ja polkutyöskentely Murrosareenatyöskentely perustuu systeemisen muutoksen suuntaamiseen (eng. transition management, ks. Luku 1), jossa tulevaisuuden muutoksia selvitetään ja pyritään ohjaa- maan systemaattisesti ja aktiivisesti (ks. Kemp ym. 2007). Polkutyöskentelyä toteutetaan murrosareena-työpajoissa (eng. transition arena), joissa pyritään ohjaamaan muutoksia haluttuun suuntaan yhdessä tunnistetuin muutosaskelin ja -kokonaisuuksin. Työtä toteu- tetaan ennalta valitun toimijajoukon kanssa, joka sitoutuu koko työpajasarjaan. Muutospolkutyökalu tässä muodossa on kehitetty alun perin Strategisen tutkimusneuvos- ton rahoittamaa Smart Energy Transition -projektia ja energiamurroksen tutkimusta varten vuonna 2017 (ks. Hyysalo ym. 2019b), ja tämän jälkeen sitä on hyödynnetty useassa eri projektissa erilaisissa yhteyksissä (ks. http://murrosareena.fi/). Murrosareenatyö jakautuu seuraaviin yleisiin vaiheisiin: (ks. lisätietoa metodologiasta esim. Franzeskaki ym. 2012; Roorda ym. 2014): y Valmistelu, taustoitus ja osallistujien valinta y Tilannekuva ja muutosvision koostaminen y Ajurit, haasteet, epävarmuudet y Muutostavoitteiden tunnistaminen y Muutospolkutyö y Muutostoimien tunnistaminen ja priorisointi y Tulosten jalkauttaminen 68 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Biodiversiteettiareena 2021 – tiivistetty työpajarakenne Biodiveristeettiareena järjestettiin kevään 2021 aikana, ja areenatyön työvaiheet oli jaettu neljälle työpajakierrokselle. Kaikki työpajat toteutettiin koronatilanteen vuoksi etänä Zoom- ja Teams-alustoilla. 1. Avaustyöpaja (keskiviikko 17.2. klo 12:30–15) Avaus, teemat, muutostavoitteet 2. Polkutyöpaja I (keskiviikko 17.3. klo 12–16) Polkutyön aloitus teemakohtaisissa pienryhmissä, tärkeimmät muutoskokonaisuudet 3. Polkutyöpaja II (torstai 15.4. klo 12–16) Polkutyön viimeistely teemakohtaisissa pienryhmissä, muutostoimet 4. Tulostyöpaja (keskiviikko 12.5. klo 13–16) Koottujen tulosten kommentointi ja ristiinvertailu Kaikkien työpajojen välissä järjestettiin tulosten kommentointikierrokset verkossa. Polkutyö – työtaulu ja työvaiheet Polkutyötä toteutettiin etätyöpajoissa verkkopohjaisen Miro.com -työskentelyalustan avulla. Työtilan taustalle oli rakennettu aikajänne vuodesta 2021 vuoteen 2030 ja eteen- päin 2050, ja kullekin teemalle oli koostettu taustoituksen mukainen alkutilanne. Työtaulu Miro­alustalla (https://miro.com/index/) 69 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 − Taululle on esitäytetty alkutilannetta kuvaavat polkumuistion mukaisesti esitäy- tetyt alkufaktat, pilotit ja välitavoitteet, sekä muutama muutosaskelehdotus. Muutosaskelmerkit, faktat/tavoitteet ja pilotit, sekä muut määrittäjät Polkutyön työvaiheet (työtä toteutettiin toisessa ja kolmannessa työpajassa): 1. Työvaihe – muutosaskeleet: Aluksi jokainen täyttää 3–5 mielestään tärkeää muutosaskelta ja sijoittaa ne aikajanalle arvioidun toteutumisajan mukaisesti; Vuorovaikutussuhteita kuvataan nuolilla. Esittelykierroksen ja täydennysten jälkeen tärkeimmät muutokset priorisoidaan äänestämällä. 2. Työvaihe – muutosten määrittäjät: Toisessa työvaiheessa käydään kukin prio- risoitu askelkokonaisuus läpi täydentäen tarvittavat muutoksen määrittäjät. Työvaiheen lopuksi voidaan lisätä sinisiä merkkejä merkitsemään mahdollis- tajat ja mustia merkitsemään esteet. Tarvittaessa voidaan lisätä myös uusia pilotteja ja välitavoitteita. 3. Työvaihe – epävarmuudet ja vaihtoehtopolut: Lopuksi käydään askeleet läpi, ja merkitään epävarmat määrittäjät/askeleet vihrein merkein sekä tarvittaessa vihrein epävarmuusjanoin. Tämän jälkeen merkitään punaisin merkein sellai- set askeleet, joihin tarvitsisi liittää vaihtoehtoisia askelia. Sekä vihreillä että punaisilla nuolilla voidaan kuvata vastaavia suhteita ja kehityskulkuja. 70 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Liite 2. Teemoiteltuja tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia EU:n biodiversiteettistrategiasta, ja tutkijaryhmän toimenpide-ehdotuksia kansallisesta aiemman strategiakauden arviosta (Auvinen ym. 2020) EU:n bio diver siteettistrategia 2021–2030 BD-arvio strategia kaudesta 2011–2020 Ekologisen siirtymän kulttuuri, asenteet ja tietopohja Ehdotus neuvoston suositukseksi yhteistyön edistämisestä ympäristön kestävyyttä koskevan koulutuksen alalla, biodiversiteettiä koskeva koulutus mukaan luettuna (2021). 11. Lisätään kuluttajan mahdollisuuksia tehdä biodiversiteetin suojelun kannalta myönteisiä kulutusvalintoja ottamalla käyttöön luonto- ja ilmastovaikutuksista kertova kuluttajamerkintä (tuottei- den elinkaaren kattava biodiversiteetti- ja ilmastojalanjälki; joko yhdistettynä tai molemmille erikseen). 21. Lisätään aktiivisella viestinnällä luonnon monimuotoisuuden näkyvyyttä mediassa ja yhteiskunnassa laajemmin sekä kasvate- taan suomalaisten tietoisuutta asiasta. Vahvistetaan kansallisen biodiversiteettityöryhmän alla toimivan viestintäryhmän työtä. 22. Lisätään oppijoiden biodiversiteettitietämystä vahvistamalla luonnon monimuotoisuuden roolia koulujen ja oppilaitosten ope- tussuunnitelmissa. Tehostetaan päiväkotien ja alaluokkien ympä- ristökasvatusta lisäämällä ulkona luonnossa tapahtuvaa oppimista. 23. Vastataan jatkuvan kaupungistumisen haasteeseen vahvista- malla suomalaisten aktiivista luontosuhdetta. Parannetaan taaja- mien viheralueiden määrää ja laatua ja lisätään niiden virkistys- ja opetuskäytön mahdollisuuksia. 45. Lisätään ymmärrystä siitä, mitä maailman väkiluvun kasvus- ta, valtioiden vaurastumisesta ja fossiilitaloudesta luopumisesta johtuva luonnonvarojen käytön lisääntyminen tarkoittaa Suomen näkökulmasta ja varaudutaan maamme luonnonvarojen lisäänty- vään kysyntään. 46. Selvitetään suomalaisten kuluttajien ja yritysten biodiversi- teettijalanjälki Suomen rajojen ulkopuolella ja kehitetään toimin- tamalleja sen vähentämiseksi. 50. Kehitetään kulutuskäyttäytymiseen, asenteisiin ja omistamiseen liittyviä käyttäytymisen muutosta edistäviä toimenpiteitä kasvatus-, käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta (mm. sosiolo- gia, sosiaalipsykologia, luonnonsuojelupsykologia ja aikuiskasvatus). Kehitetään ja sisällytetään uusia käyttäytymistä ohjaavia kompo- nentteja mahdollisimman moneen uuden toimintaohjelman toimen- piteeseen sitä mukaan, kun tietämys aiheesta kasvaa. 71 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 EU:n bio diver siteettistrategia 2021–2030 BD-arvio strategia kaudesta 2011–2020 Luonnon huomioiva talous Edistetään kansainvälistä luonnonpää- oman tilinpitoaloitetta (2021). Uudistettu kestävän rahoituksen strate- gia (2021). Tuki luonnon monimuotoisuutta edistävää liiketoimintaa koskevan EU-laajuisen liik- keen perustamiselle (2020-). Verojärjestelmät ja hinnoittelu vastaa- maan todellisia ympäristökustannuksia, luonnon monimuotoisuuden häviämi- sestä aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina. Tämän on tarkoitus kannustaa jäsenvaltioita tekemään muutoksia vero- järjestelmiinsä, jotta verorasitus siirtyy työvoimasta päästöihin, alihinnoiteltuihin resursseihin ja muihin ulkoisiin ympäristö- vaikutuksiin. Kun komissio ehdottaa vihreitä julkisia hankintoja koskevaa lisälainsäädäntöä ja -ohjeistusta, se ottaa kyseisen potentiaa- lin (14 % EU:n BKT:sta) hyödyntämiseksi käyttöön kriteerit ja seurannan luontoon perustuvien ratkaisujen edistämiseksi. 1. Tunnistetaan ja poistetaan luonnolle haitallisimmat tuet niiden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset huomioon ottaen. 2. Vähennetään tai kompensoidaan merkittävästi maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. 4. Tuodaan biodiversiteetti mukaan kansantalouden seurantaan ottamalla käyttöön luontopääoman ja sen mittaamisen sisältävä vihreän talouden tilinpitojärjestelmä. 5. Nostetaan biodiversiteettivaikutukset yhdeksi julkisten hankintojen kriteereistä. 49. Ekosysteemipalveluiden tuominen markkinoiden piiriin: Kehitetään toimintatapoja maksaa maanomistajille lakitasoa sel- västi runsaammasta yhteiskuntaa ja luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä hyödyttävästä ekosysteemipalveluiden tuotan- nosta sekä etsitään tapoja näiden maksujen rahoittamiseen. 72 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 EU:n bio diver siteettistrategia 2021–2030 BD-arvio strategia kaudesta 2011–2020 Instituutiot ja ohjaus ekologisessa siirtymässä Perustetaan uusi luonnon monimuotoi- suuden tietokeskus (2020). Tuotteiden ja organisaatioiden ympä- ristöjalanjälkeä mittaavat menetelmät, kriteerit ja standardit, joilla luonnon mo- nimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisessa ja yritysten päätöksenteossa kaikilla tasoilla (2021). Arvioidaan uuden yhteistyöhön perustu- van biodiversiteettiä koskevan hallintoke- hyksen tehokkuutta sekä tarvetta tehos- taa biodiversiteetin hallintaa koskevaa, oikeudellisesti sitovaa tai muuta lähesty- mistapaa (2023). 6. Tarkastellaan ja kehitetään poikkileikkaavasti kaikkea luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä ja varmistetaan, että luonnon monimuotoisuus otetaan eri laeissa riittävästi huomioon. 7. Sisällytetään Ei biodiversiteetin nettohävikkiä -periaate (No Net Loss of Biodiversity) lainsäädännön kehittämisen kautta kaikkeen maan-, vesien ja luonnonvarojen käyttöön sekä edistetään sen rinnalla vapaaehtoista nettopositiivisen vaikutuksen -periaatteen käyttöön ottoa. 13. Tuetaan yritysten olemassa olevia ja uusia toimintamalleja, joil- la yritykset voivat vähentää toimintansa aiheuttamia luontohaitto- ja sekä oikeuttaa toimintansa jatkuvuutta ja parantaa ympäristö- kilpailukykyään. 27. Lisätään luonnon monimuotoisuuden tilan ja kehityssuunnan seurannan voimavaroja. Varmistetaan pitkien, biodiversiteettiseu- rannan keskeisimpien aikasarjojen jatkuvuus. 48. Luodaan pohja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien paineiden vähentämiseen ohjaavan Pilaaja maksaa -periaatteen käyttöönotolle, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi haittaverojen ja -maksujen avulla. Luodaan kehitettävästä haittakorvauksesta il- mastomuutoksen hillintään luodun päästökaupan kaltainen meka- nismi ja pyritään luomaan siitä kansainvälinen standardi. 59. Lisätään valtioiden välistä yhteistyötä kansallisten biodiversi- teettistrategioiden ja -toimintaohjelmien toimeenpanossa olemal- la aktiivisia tähän liittyvissä biodiversiteettisopimuksen proses- seissa ja luomalla suoria valtioiden välisiä yhteyksiä. 46. Selvitetään suomalaisten kuluttajien ja yritysten biodiversi- teettijalanjälki Suomen rajojen ulkopuolella ja kehitetään toimin- tamalleja sen vähentämiseksi. 73 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 EU:n bio diver siteettistrategia 2021–2030 BD-arvio strategia kaudesta 2011–2020 Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus ilmastonmuutoksen aikakaudella Luonnon ennallistamista koskevan suun- nitelman tavoitteet (2020–2030). Komissio ryhtyy toimiin vähentääkseen kemiallisten torjunta-aineiden kokonais- käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä 50 pro- senttia vuoteen 2030 mennessä ja tavan- omaista haitallisempien torjunta-ainei- den käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jotta luonnonvaraisille eläimille, kasveil- le, pölyttäjille ja luonnollisille tuholais- ten säätelijöille olisi tilaa, on kiireellisesti saatava takaisin vähintään 10 prosenttia maatalousmaasta, jolla on hyvin moni- muotoisia maisemapiirteitä. 10 prosenttia EU:n maa-alueista ja 10 pro- senttia EU:n merialueista – olisi kuulutta- va tiukan suojelun piiriin. Vähintään 30 prosenttia maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista olisi suojeltava EU:ssa. Tämä tarkoittaa vähintään 4 pro- sentin lisäystä maa-alueiden ja 19 prosen- tin lisäystä merialueiden osalta nykyiseen verrattuna. Jotta tätä potentiaalia voitaisiin hyödyn- tää parhaalla mahdollisella tavalla, vuo- teen 2030 mennessä vähintään 25 %:n EU:n maatalousmaasta on oltava luonnon- mukaisesti viljeltyä. Komissio kehottaa vähintään 20 000 asuk- kaan kaupunkeja Euroopassa laatimaan kunnianhimoisia kaupunkien viher-ryt- tämissuunnitelmia vuoden 2021 loppuun mennessä, jotta luonto voidaan palauttaa osaksi kaupunkeja ja jotta voidaan palkita yhteisön hyväksi tehtäviä toimia. 8. Säilytetään kaavoituksessa keskeiset ekologiset käytävät ja vähennetään etenkin liikenneväylien ja uuden taajamarakenteen rakentamisen biodiversiteettivaikutuksia. Vältetään vihreän ja sinisen infrastruktuurin vähenemistä ja pirstoutumista. 10. Vesienhoitoa tehostetaan kokonaiset valuma-alueet kattavalla suunnittelulla. Maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntarakenteen hajakuormituksen vähentämisessä huomioidaan kuormituksen ku- muloituminen valuma-alueella ja kuormitusta vähennetään muun muassa kokonaisuuden kannalta tehokkaasti sijoitetuilla suojavyö- hykkeillä ja kosteikoilla. 13. Integroidaan biodiversiteetti osaksi suoraan luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvien elinkeinojen arkea (esim. metsäta- lous, maatalous, kalatalous, vesiviljely, porotalous, jne.) niin, että niiden hyödyntämien tuotantopalveluiden vakaus sekä tuottavuus ilman ulkopuolisia panostuksia, kuten ravinteita ja torjunta-ainei- ta, kasvaa. 17.–19. Ekosysteemipalvelut ja luontopohjaiset ratkaisut. 24. Lisätään maa- ja metsätaloustuottajille sekä maanomistajil- le suunnattua neuvontaa, jonka avulla luonnonhoidon parhaita toimintata¬poja viedään käytäntöön. Lisätään luonnonvara-alan ammattilaisten (metsä- ja maatalouden suunnittelijat, kalatalous- neuvojat ym.) tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja sitä tur- vaavista parhaista käytännöistä. -Toimenpidekokonaisuus 3: Elinympäristöjen ja lajien tilan paranta- minen, kokonaisuudessaan (toimenpide-ehdotukset 29–39). 74 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Li ite 3. YK :n CB D: n Ai ch i-t av oi tt ee t v uo de lle 20 20 ja u ud et CB D- ta vo itt ee t ( ne uv ot te lu lu on no ks es ta ) Ai ch i-t av oi tte et (C BD 20 20 g oa ls/ ta rg et s) CB D 20 30 g oa ls (n eu vo tte lu lu on no s) CB D 20 30 ta rg et s St ra te gi ne n pä äm ää rä A : P uu tu ta an b io di ve rs ite et in vä he ne m i- se n ta us ta lla ol ev iin sy ih in va lta vi rt ai st am al la b io di ve rs ite et ti ka ik ill e h al lin no n ja yh te isk un na n al oi lle . Ta vo ite 1: V iim eis tä än vu ot ee n 2 02 0 m en ne ss ä i hm ise t t un ni sta va t bi od ive rsi te et in ar vo n j a o va t t iet ois ia ni ist ä a sk ele ist a, jo ita he vo i- va t o tta a b io di ve rsi te et in su oje lem ise ks i ja kä yt tä m ise ks i k es tä vä sti . Ta vo ite 2: V iim eis tä än vu ot ee n 2 02 0 m en ne ss ä b io di ve rsi te et in ar - vo t o n s isä lly te tty ka ns all isi in ja pa ika llis iin ke hi ty s- ja kö yh yy de n- vä he nt äm iss uu nn ite lm iin ja -s uu nn itt elu pr os es se ih in ja ni itä si sä l- lyt et ää n k an sa nt alo ud en ki rja np ito on se kä , m ah do llis iss a m ää rin , ra po rto in tij är jes te lm iin Ta vo ite 3: V iim eis tä än vu ot ee n 2 02 0 m en ne ss ä b io di ve rsi te et il- le ha ita llis et tu et on la kk au te ttu , p ois te ttu as te itt ain ta i u ud ist et - tu , jo tta ni id en ki elt eis et va iku tu ks et vo id aa n m in im oid a t ai po is- ta a. Bi od ive rsi te et tin su oje lu n j a k es tä vä n k äy tö n k an na lta m yö n- te isi ä t alo ud ell isi a k an nu sti m ia on ke hi te tty ja ni itä so ve lle ta an Bi od ive rsi te et tis op im uk se n j a m ui de n a sia an ku ul uv ien ka ns ain vä lis - te n s op im uk sie n k an ss a h ar m on ias sa , o tta en hu om io on ka ns all ise t so sio ek on om ise t o lo su ht ee t. Ta vo ite 4: V iim eis tä än vu ot ee n 2 02 0 m en ne ss ä h all itu ks et , y rit yk se t ja sid os ry hm ät ka iki lla ta so illa ov at ry ht yn ee t t oim ee n k eh itt ää k- se en ta i o va t p an ne et to im ee n k es tä vä n t uo ta nn on ja ku lu tu ks en su un ni te lm ia ja ov at pi tä ne et lu on no nv ar oje n k äy tö n v aik ut uk se t se lvä sti tu rv all ist en ek ol og ist en ra joj en pu itt eis sa . A: Th e a re a, co nn ec tiv ity an d in te gr ity of n at ur al ec os ys te m s i nc re as ed b y a t le as t [ 20 % ] s up po rt in g he al th y a nd re sil ie nt p op ul at io ns of al l s pe cie s w hi le re du cin g th e n um be r o f s pe cie s th at ar e t hr ea te ne d by [X % ] a nd m ai nt ai ni ng g en et ic di ve rs ity 20 30 M ile st on es : a) Th e a re a, co nn ec tiv ity an d i nt eg rit y of na tu ra l e co sy ste m s i nc re as ed by at lea st [5 % ], wh ich fa cil ita te s i nc re as ed co ns er va tio n a nd re co ve ry of sp ec ies , a s we ll a s t he m ain te na nc e a nd /o r i nc re as e in ge ne tic di ve rsi ty . b) Th e n um be r o f s pe cie s t ha t a re th re at en ed is re du ce d b y [ X% ] a nd th e ab un da nc e o f s pe cie s h as in cre as ed on av er ag e b y [ X% ]. Re du cin g Th re at s T1 : B y 2 03 0, [5 0% ] o f l an d a nd se a a re as gl ob all y a re un de r sp at ial pl an ni ng ad dr es sin g l an d/ se a u se ch an ge , r et ain in g m os t o f t he ex ist in g i nt ac t a nd w ild er ne ss ar ea s, an d a llo w to re sto re [X % ] o f d eg ra de d f re sh wa te r, m ar in e a nd te rre str ial na tu ra l e co sy ste m s a nd co nn ec tiv ity am on g t he m T2 : B y 2 03 0, pr ot ec t a nd co ns er ve th ro ug h w ell co nn ec te d an d e ffe ct ive sy ste m of pr ot ec te d a re as an d o th er eff ec tiv e ar ea -b as ed co ns er va tio n m ea su re s a t l ea st 30 % of th e p lan et wi th th e f oc us on ar ea s p ar tic ul ar ly im po rta nt fo r b io di ve rsi ty T3 : B y 2 03 0, en su re ac tiv e m an ag em en t a ct ion s t o e na bl e wi ld sp ec ies of fa un a a nd fl or a r ec ov er y a nd co ns er va tio n, an d r ed uc e h um an -w ild lif e c on fli ct by [X % ] T4 : B y 2 03 0, en su re th at th e h ar ve sti ng , tr ad e a nd us e o f w ild sp ec ies of fa un a a nd flo ra, is le ga l, a t s us ta ina ble le ve ls an d s afe . T5 : B y 2 03 0, m an ag e, an d w he re po ss ib le co nt ro l, p at hw ay s fo r t he in tro du ct ion of IA S, ac hi ev in g [ 50 % ] r ed uc tio n i n t he ra te of ne w in tro du ct ion s, an d e ra di ca te , c on tro l a nd m an ag e IA S t o e lim in at e o r r ed uc e t he ir im pa ct s, in clu di ng in at le as t [5 0% ] o f p rio rit y s ite s. T6 : B y 2 03 0, re du ce po llu tio n f ro m al l s ou rce s, in clu di ng re du cin g e xc es s n ut rie nt s [ by x% ], bi oc id es [b y x % ], pl as tic wa ste [b y x % ] t o l ev els th at ar e n ot ha rm fu l t o b io di ve rsi ty an d e co sy ste m fu nc tio ns an d h um an he alt h. T7 : B y 2 03 0, inc re as e c on tri bu tio ns to cl im at e c ha ng e m iti ga tio n a da pt ion an d d isa ste r r isk re du cti on fr om na tu re - ba se d s olu tio ns an d e co sy ste m s b as ed ap pr oa ch ed , e ns ur ing re sil ien ce an d m ini m izi ng an y n eg at ive im pa ct s o n b iod ive rsi ty. 75 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Ai ch i-t av oi tte et (C BD 20 20 g oa ls/ ta rg et s) CB D 20 30 g oa ls (n eu vo tte lu lu on no s) CB D 20 30 ta rg et s St ra te gi ne n pä äm ää rä B : V äh en ne tä än su or ia b io di ve rs ite et tii n ko hd ist uv ia p ai ne ita ja ka nn us te ta an ke st äv ää n kä yt tö ön . Ta vo ite 5: Vu ot ee n 2 02 0 m en ne ss ä k aik kie n l uo nn on eli ny m pä - ris tö jen , m uk aa n l uk ien m et sie n, vä he ne m isv au ht i o n v äh in - tä än pu ol ite ttu ja , m iss ä m ah do llis ta , s aa te ttu lä he lle no lla a. Lu on no ne lin ym pä ris tö jen he ike nt ym ist ä j a p irs to ut um ist a o n m er - kit tä vä sti vä he nn et ty . Ta vo ite 6: Vu ot ee n 2 02 0 m en ne ss ä k aik kia ka loj en ja se lkä ra ng at to - m ien m er iel äin te n s ek ä v es ika sv ien ka nt oja ho id et aa n j a h yö dy nn e- tä än ke stä vä sti , la illi se sti ja ek os ys te em ip oh jai sia lä he st ym ist ap oja so ve lta en ni in , e ttä yl ika las tu sta vä lte tä än , p ala ut us su un ni te lm at ja -to im en pi te et ov at kä yt ös sä ka iki lle vo im ak ka as ti vä he nt yn eil le laj eil le, ka las tu ks illa ei ol e m er kit tä viä ki elt eis iä va iku tu ks ia uh an - ala isi lle la jei lle ja va ar an tu ne ill e e ko sy ste em eil le ja et tä ka las tu k- se n v aik ut uk se t l aji en ka nt oih in , la jei hi n j a e ko sy ste em eih in py sy vä t tu rv all ist en ek ol og ist en ra joj en pu itt eis sa . Ta vo ite 7: Vu ot ee n 2 02 0 m en ne ssä m aa - j a m et sä ta lou de n s ek ä v es ivi lje - lyn al ue ita ho ide ta an ke stä vä sti , b iod ive rsi te et in su oje lu va rm ist ae n. Ta vo ite 8: Vu ot ee n 2 02 0 m en ne ss ä s aa stu m ist a, m uk aa n l ue ttu na yli m ää rä isi stä ra vin te ist a a ih eu tu va a p ila an tu m ist a, on sa at u v äh en - ne tty ä t as ol le, jo ka ei ol e h ait all in en ek os ys te em ien to im in na lle ja bi od ive rsi te et ill e. Ta vo ite 9: Vu ot ee n 2 02 0 m en ne ssä ha ita llis et vi er as laj it j a n iid en le viä - m isv äy lät on tu nn ist et tu ja pr ior iso itu , p rio ris oit uja la jej a h all ita an ta i hä vit et ää n j a t oim en pit eit ä o n k äy tö ssä le viä m isv äy lie n h all its em ise ks i, jot ta ha ita llis te n v ier as laj ien le viä m ine n j a v ak iin tu m ine n v oid aa n e stä ä. Ta vo ite 10 : V uo te en 20 15 m en ne ss ä k or all iri ut to ih in ja m ui hi n i l- m as to m uu to ks en ja m er ien ha pp am oi tu m ise n u hk aa m iin ha av oi t- tu vii n e ko sy ste em eih in ko hd ist uv at ih m isl äh tö ise t p ain ee t o n m in i- m oi tu , jo tta ni id en eh ey s j a t oim in ta sä ily y. B: N at ur e’s co nt rib ut io ns to p eo pl e ha ve b ee n va lu ed , m ai nt ai ne d, or en ha nc ed th ro ug h co ns er va tio n an d su st ai na bl e u se su pp or tin g gl ob al de ve lo pm en t a ge nd a f or th e b en efi t o f al l p eo pl e. 20 30 M ile sto ne s: a) N at ur e c on tri bu te s t o t he su sta in ab le nu tri tio n, ac ce ss to sa fe dr in kin g w at er an d r es ilie nc e t o n at ur al di sa ste rs fo r a t lea st (X m illi on ) p eo pl e. b) N at ur e i s v alu ed th ro ug h e co sy ste m se rv ice va lu at ion an d p ub lic an d p riv at e se ct or di sc lo su re . 76 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Ai ch i-t av oi tte et (C BD 20 20 g oa ls/ ta rg et s) CB D 20 30 g oa ls (n eu vo tte lu lu on no s) CB D 20 30 ta rg et s St ra te gi ne n pä äm ää rä C: P ar an ne ta an b io di ve rs ite et in til aa su oj el em al la ek os ys te em ej ä, la je ja ja g en ee tt ist ä m on im uo to isu ut ta . Ta vo ite 11 : V uo te en 20 20 m en ne ss ä v äh in tä än 17  % m aa -a lu eis ta ja sis äv es ist ä s ek ä 1 0 % ra nn ikk o- ja m er ial ue ist a, er ity ise sti bi od ive rsi te et in ja ek os ys te em ip alv elu id en ka nn alt a e rit yis en tä rk eis tä al ue ist a, on su oje ltu te ho kk aa sti ja yh de nv er ta ise sti ho id et un , e ko lo gi se sti ed us ta va n j a h yv in ky tk ey ty ne en su oje lu alu ev er ko sto n j a m ui de n a lu eis iin pe ru stu vie n su oje lu m en et elm ien av ul la. Su oje lu alu ee t o n y hd ist et ty la aje m pi in m aa - j a m er im ais em iin . Ta vo ite 12 : V uo te en 20 20 m en ne ss ä t un ne ttu jen uh an ala ist en la jie n su ku pu ut to on sa at u e ste tty ä j a n iid en su oje lu sta tu sta , e rit yis es ti en ite n t aa nt un eid en la jie n, on sa at u p ar an ne ttu a j a p id et ty ä y llä . Ta vo ite 13 : V uo te en 20 20 m en ne ss ä v ilje lyk as vie n j a k ot iel äin te n j a ni id en vi llie n s uk ul ais te n, m uk aa n l uk ien m ui de n s os io ek on om ise sti ja ku ltt uu ris es ti ar vo kk aid en la jie n, ge ne et tin en m on im uo to isu us sä ily te tä än . S uu nn ite lm ia on la ad itt u j a t ot eu te ttu ni id en ge ne et tis en er oo sio n m in im oim ise ks i ja pe rin nö llis en m on im uo to isu ud en su oje lem ise ks i. C: Th e b en efi ts , f ro m u til iza tio n of ge ne tic re so ur ce s a re sh ar ed fa irl y a nd eq ui ta bl y. 20 30 M ile sto ne : a) Eq ui ta bl e s ys te m s f or sh ar in g b en efi ts ar e e sta bl ish ed in al l c ou nt rie s i n o rd er fo r t he be ne fit s t o b e s ha re d f air ly an d e qu ita bl y f ro m th e u se of ge ne tic re so ur ce s a nd as so cia te d t ra di tio na l kn ow led ge . M ee tin g Pe op le s N ee ds T8 : B y 2 03 0, en su re be ne fit s, in clu di ng nu tri tio n, fo od se cu rit y, liv eli ho od s, he alt h a nd w ell be in g, fo r p eo pl e, es pe cia lly fo r t he m os t v ul ne ra bl e t hr ou gh su sta in ab le m an ag em en t o f w ild sp ec ies of fa un a a nd fl or a T9 : B y 2 03 0, su pp or t t he pr od uc tiv ity , s us ta in ab ilit y a nd re sil ien ce of bi od ive rsi ty in ag ric ul tu ra l a nd ot he r m an ag ed ec os ys te m s t hr ou gh co ns er va tio n a nd su sta in ab le us e o f s uc h ec os ys te m s, re du cin g p ro du ct ivi ty ga ps by at le as t [ 50 % ] T1 0: B y 2 03 0, en su re th at , n at ur e b as ed so lu -ti on s a nd ec os ys te m ap pr oa ch co nt rib ut e t o r eg ul at ion of ai r q ua lit y, ha za rd s a nd ex tre m e e ve nt s a nd qu ali ty an d q ua nt ity of wa te r f or at le as t [ XX X m illi on ] p eo pl e T1 1: By 20 30 , in cre as e b en efi ts fro m bi od ive rsi ty an d g re en / bl ue sp ac es fo r h um an he alt h a nd w ell be in g, in clu di ng th e pr op or tio n o f p eo pl e w ith ac ce ss to su ch sp ac es by at le as t [1 00 % ], es pe cia lly fo r u rb an dw ell er s T1 2: B y 2 03 0, in cre as e b y [ X] be ne fit s s ha re d f or th e co ns er va tio n a nd su sta in ab le us e o f b io di ve rsi ty th ro ug h en su rin g a cc es s t o a nd th e f air an d e qu ita bl e s ha rin g o f be ne fit s a ris in g f ro m ut iliz at ion of ge ne tic re so ur ce s a nd as so cia te d t ra di tio na l k no wl ed ge 77 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Ai ch i-t av oi tte et (C BD 20 20 g oa ls/ ta rg et s) CB D 20 30 g oa ls (n eu vo tte lu lu on no s) CB D 20 30 ta rg et s St ra te gi ne n pä äm ää rä D : V ah vi st et aa n ka ik ki en ih m ist en b io di - ve rs ite et ist ä j a e ko sy st ee m ip al ve lu ist a s aa m ia h yö ty jä . Ta vo ite 14 : V uo te en 20 20 m en ne ss ä e ko sy ste em eit ä, jo tk a t ar jo av at ke sk eis iä pa lve lu ita , m uk aa n l uk ien ve te en lii tty viä pa lve lu ita , ja yl - läp itä vä t t er ve yt tä , t oim ee nt ul oa ja hy vin vo in tia , e nn all ist et aa n j a su oje lla an ot ta en hu om io on na ist en , a lku pe rä isk an so jen se kä kö y- hi en ja ha av oi ttu va ss a a se m as sa ol ev ien ta rp ee t. Ta vo ite 15 : V uo te en 20 20 m en ne ss ä e ko sy ste em ien pa lau tu vu ut - ta se kä bi od ive rsi te et in m er kit ys tä hi iliv ar as to ill e o n v ah vis te ttu su oje lu n j a e nn all ist am ise n k ein oin . V äh in tä än 15 % he ike nt yn eis - tä ek os ys te em eis tä en na llis te ta an , jo nk a a vu lla vo id aa n l iev en tä ä ilm as to nm uu to sta ja ed ist ää si ih en so pe ut um ist a s ek ä t ais te lla aa vi- ko itu m ist a v as ta an . Ta vo ite 16 : V uo te en 20 15 m en ne ss ä g ee ni va ro jen sa an tia ja sa at a- vu ut ta se kä ni id en kä yt ös tä sa at av ien hy öt yje n o ike ud en m uk ais ta ja ta sa pu ol ist a j ak oa ko sk ev a N ag oy an pö yt äk irj a o n p an tu tä yt än tö ön yh te nä ise sti ka ns all ise n l ain sä äd än nö n k an ss a. Ta vo ite 18 : V uo te en 20 20 m en ne ss ä a lku pe rä ist en ja pa ika llis te n yh te isö jen bi od ive rsi te et in su oje lu un ja ke stä vä än kä yt tö ön se kä he id än pe rin te ise en bi ol og ist en re su rss ien kä yt tö ön lii tty vä ä p er in - te ist ä t iet oa , in no va at ioi ta ja kä yt än tö jä ku nn ioi te ta an ka ns all ise n lai ns ää dä nn ön ja ka ns ain vä lis te n v elv oi tte id en m uk ais es ti ja tä m ä on ot et tu ko ko na an os ak si Bi od ive rsi te et tis op im uk se n t äy tä nt öö n- pa no a n iin , e ttä al ku pe rä ise t j a p aik all ise t y ht eis öt ov at tä ys in ja to i- m iva lta ise sti m uk an a k aik illa as ian m uk ais illa ta so illa . D: M ea ns of im pl em en ta tio n is av ai la bl e t o a ch ie ve al l g oa ls an d ta rg et s t he Fr am ew or k. 20 30 M ile sto ne s: a) B y 2 02 2, re so ur ce s a nd ca pa cit y h av e be en id en tifi ed /co m m itt ed to im pl em en t th e F ra m ew or k f or th e p er io d o f 2 02 0 to 20 30 , in clu di ng th e i nc or po ra tio n of tr ad iti on al kn ow led ge , s cie nc e a nd te ch no lo gy , a nd m on ito rin g. b) B y 2 03 0, re so ur ce s, an d p ot en tia l fu tu re re so ur ce s, ha ve be en id en tifi ed / co m m itt ed by 20 30 fo r t he pe rio ds to 20 40 an d t o 2 05 0. To ol s a nd So lu tio ns T1 3: By 20 30 , in te gr at e b io di ve rsi ty va lu es in to po lic ies , re gu lat ion s, pl an ni ng , d ev elo pm en t p ro ce ss es , p ov er ty re du ct ion st ra te gi es an d a cc ou nt s a t a ll l ev els , e ns ur in g t ha t bi od ive rsi ty va lu es ar e m ain str ea m ed ac ro ss al l s ec to rs an d in te gr at ed in to as se ss m en ts of en vir on m en ta l im pa ct s T1 4: By 20 30 , a ch iev e r ed uc tio n o f a t l ea st [5 0% ] i n n eg at ive im pa ct s o n b io di ve rsi ty by en su rin g p ro du ct ion pr ac tic es an d su pp ly ch ain s a re su sta in ab le T1 5: By 20 30 , e lim in at e u ns us ta in ab le co ns um pt ion pa tte rn s, en su rin g p eo pl e e ve ry wh er e u nd er sta nd an d a pp re cia te th e v alu e o f b io di ve rsi ty , m ak e r es po ns ib le ch oic es co m m en su ra te w ith 20 50 bi od ive rsi ty vi sio n, ta kin g i nt o ac co un t i nd ivi du al an d n at ion al cu ltu ra l a nd so cio ec on om ic co nd iti on s T1 6: By 20 30 , e sta bl ish an d i m pl em en t m ea su re s t o pr ev en t, m an ag e o r c on tro l p ot en tia l a dv er se im pa ct s o f bi ot ec hn ol og y o n b io di ve rsi ty an d h um an he alt h r ed uc in g th es e i m pa ct s b y [ X] T1 7: By 20 30 , r ed ire ct , r ep ur po se , r ef or m or el im in at e in ce nt ive s h ar m fu l f or bi od ive rsi ty , in clu di ng [X ] r ed uc tio n in th e m os t h ar m fu l s ub sid ies , e ns ur in g t ha t i nc en tiv es , in clu di ng pu bl ic an d p riv at e e co no m ic an d r eg ul at or y in ce nt ive s, ar e e ith er po sit ive or ne ut ra l f or bi o- di ve rsi ty T1 8: By 20 30 , in cre as e b y [ X% ] fi na nc ial re so ur ce s f ro m al l in te rn at ion al an d d om es tic so ur ce s, th ro ug h n ew , a dd iti on al an d e ffe ct ive fi na nc ial re so ur ce s c om m en su ra te w ith th e am bi tio n o f t he go als an d t ar ge ts of th e F ra m ew or k a nd im pl em en t t he st ra te gy fo r c ap ac ity -b ui ld in g a nd te ch no lo gy tra ns fe r a nd sc ien tifi c c oo pe ra tio n t o m ee t t he ne ed s f or im pl em en tin g t he po st2 02 0 g lo ba l b io di ve rsi ty fr am ew or k 78 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Ai ch i-t av oi tte et (C BD 20 20 g oa ls/ ta rg et s) CB D 20 30 g oa ls (n eu vo tte lu lu on no s) CB D 20 30 ta rg et s T1 9: B y 2 03 0, en su re th at qu ali ty in fo rm at ion , in clu di ng tra di tio na l k no wl ed ge , is av ail ab le to de cis ion m ak er s a nd pu bl ic fo r t he eff ec tiv e m an ag em en t o f b io di ve rsi ty th ro ug h pr om ot in g a wa re ne ss , e du ca tio n a nd re se ar ch T2 0: B y 2 03 0, en su re eq ui ta bl e p ar tic ip at ion in de cis ion - m ak in g r ela te d t o b io di ve rsi ty an d e n- su re ri gh ts ov er re lev an t r es ou rce s o f i nd ig en ou s p eo pl es an d l oc al co m m un iti es , w om en an d g irl s a s w ell as yo ut h, in ac co rd an ce w ith na tio na l c irc um sta nc es St ra te gi ne n pä äm ää rä E: V ah vi st et aa n to im ee np an oa os al lis ta - va n su un ni tt el un , t ie do n ha lli nn an ja to im in ta ky vy n pa ra nt a- m ise n ke in oi n. Ta vo ite 17 : V uo te en 20 15 m en ne ss ä j ok ain en jä se nm aa on ke hi ttä - ny t, ot ta nu t k äy ttö ön po lit iik ka ke in on a s ek ä a lo itt an ut to im ee n- pa nn a t ul ok sia tu ot ta va a, os all ist av aa ja pä ivi te tty ä k an sa llis ta bi o- di ve rsi te et tis tra te gi aa ja -t oim in ta oh jel m aa . Ta vo ite 19 : V uo te en 20 20 m en ne ss ä b io di ve rsi te et tii n, se n a rv oih in , to im in ta an , t ila an ja tr en de ih in se kä bi od ive rsi te et in vä he ne m ise en liit ty vä ä t iet oa , t ied ep oh jaa se kä te kn ol og ioi ta on pa ra nn et tu , ja et - tu ja si irr et ty la aja sti se kä so ve lle ttu kä yt än tö ön . Ta vo ite 20 : V iim eis tä än vu ot ee n 2 02 0 m en ne ss ä k aik ist a l äh te ist ä Bi od ive rsi te et in str at eg ise n s uu nn ite lm an 20 11 –2 02 0 t eh ok ka all e t oi- m ee np an oll e t ule vie n t alo ud ell ist en re su rss ien tu lis i n ou sta hu om at - ta va sti ny ky ise stä ta so sta , v ah vis te tu n j a s ov itu n V oim av ar oje n m ob i- lis aa tio str at eg ian pr os es sin m uk aa n. Tä m ä t av oit e v oi m uu ttu a j äs en - m aid en la at im ien ja ra po rto im ien re su rss ita rv ea rv ioi de n m uk aa n. II YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:1 Aleksanterinkatu 7, Helsinki | PL 35, FI-00023 Valtioneuvosto | ym.fi ISBN: 978-952-361-206-8 PDF ISSN: 2490-1024 PDF