Hätäkeskustoiminta Hätäkeskustoiminnan strategiset linjaukset vuoteen 2025 Sisäinen turvallisuus | Sisäministeriön julkaisuja 2022:2 Hätäkeskustoiminta Hätäkeskustoiminnan strategiset linjaukset vuoteen 2025 Sisäministeriö Helsinki 2022 Sisäministeriön julkaisuja 2022:2 Sisäministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-324-564-8 ISSN pdf: 2490-077X Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 14.1.2022 Hätäkeskustoiminta Hätäkeskustoiminnan strategiset linjaukset vuoteen 2025 Sisäministeriön julkaisuja 2022:2 Teema Sisäinen turvallisuus Julkaisija Sisäministeriö Tekijä/t Janne Koivukoski, Taito Vainio, Heikki Uusitalo Yhteisötekijä Hätäkeskustoiminnan kehittäminen, strategiatyöryhmä Kieli Suomi Sivumäärä 24 Tiivistelmä Sisäministeriö asetti 16.11.2017 strategiatyöryhmän määrittelemään hätäkeskustoiminnan strategiset linjaukset vuosille 2021–2025. Työryhmän tehtävänä oli määrittää hätäkeskustoiminnan tehtävät ja laajuus vuoteen 2025 asti, selvittää hätäkeskustoiminnan ohjauksen ja lainsäädännön kehittämistarpeet, sekä ehdottaa linjaukset viranomaisten johtamisjärjestelmien yhteensovittamisesta, synergia- ja toimintamallien yhdenmukaisuustarpeista ja yhteiskäyttöisistä järjestelmäratkaisuista, sekä palvelutuotannon kehittämisestä. Työryhmä esitti seuraavia strategisia linjauksia hätäkeskustoimintaan: 1. Hätäkeskustoiminnan viranomaisten tilannekuvaa ja johtamista kehitetään edistämällä viranomaisten yhteistä tilannetietoisuutta, yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmiä, sekä uudistamalla Hätäkeskuslaitoksen ohjausta. 2. Henkilöresurssit varmistetaan hätäkeskuspäivystäjien koulutusmääriä lisäämällä, sekä selvittämällä kelpoisuusehtojen ja tutkintokoulutuksen uudistamista. 3. Selvitetään mahdollisuutta laajentaa Hätäkeskuslaitoksen palvelutuotantoa ja hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöä. 4. Kehitetään hätäkeskustoiminnan valtakunnallista mittaristoa ja edistetään toiminnan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 5. Hätäkeskustoiminnan lainsäädäntöä uudistetaan strategisten linjauksien ja lainsäädännön esiselvityshankkeen esityksien perusteella. Sisäministeriö julkaisee työryhmän esittämät hätäkeskustoiminnan strategiset linjaukset. Asiasanat sisäinen turvallisuus, Hätäkeskuslaitos, hätäkeskukset, hätäkeskuslaki, strategiat ISBN PDF 978-952-324-564-8 ISSN PDF 2490-077X Asianumero SMDno-2017-1532 Hankenumero - Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-564-8 Presentationsblad 14.1.2022 Nödcentralernas verksamhet De strategiska riktlinjerna för nödcentralsverksamheten fram till 2025 Inrikesministeriets publikationer 2022:2 Tema Inre säkerhet Utgivare Inrikesministeriet Författare Janne Koivukoski, Taito Vainio, Heikki Uusitalo Utarbetad av Strategiarbetsgruppen för utveckling av nödcentralsverksamheten Språk Finska Sidantal 24 Referat Den 16 november 2017 tillsatte inrikesministeriet en strategiarbetsgrupp för att fastställa de strategiska riktlinjerna för nödcentralsverksamheten 2021–2025. Arbetsgruppen hade till uppgift att fastställa nödcentralsverksamhetens uppgifter och omfattning fram till 2025 och att utreda behoven av att utveckla styrningen av nödcentralsverksamheten och lagstiftningen. Till uppgifterna hörde också att föreslå riktlinjer för samordning av myndigheternas ledningssystem, behov av förenhetligade synergi- och verksamhetsmodeller, gemensamma systemlösningar och utveckling av tjänsteproduktionen. Arbetsgruppen föreslog följande strategiska riktlinjer för nödcentralsverksamheten: 1. Lägesbilden och ledningen hos myndigheterna inom nödcentralsverksamheten utvecklas genom att man främjar myndigheternas gemensamma lägesuppfattning och gemensamma informationssystem och förnyar Nödcentralsverkets styrning. 2. Personalresurserna säkerställs genom ökad utbildningsvolym för jourhavande vid nödcentraler och en utredning av en reform av behörighetsvillkoren och examensutbildningen. 3. Möjligheten att utvidga Nödcentralsverkets tjänsteproduktion och användningen av nödcentralsdatasystemet (ERICA) utreds. 4. De nationella indikatorerna för nödcentralsverksamheten utvecklas och forsknings- och utvecklingsverksamheten främjas. 5. Lagstiftningen om nödcentralsverksamheten reformeras utifrån de strategiska riktlinjerna och förslagen i förstudien om lagstiftningen. Arbetsgruppens strategiska riktlinjer för nödcentralsverksamheten publiceras av inrikesministeriet. Nyckelord inre säkerhet, Nödcentralsverket, nödcentraler, lag om nödcentralsverksamhet, lag om nödcentraler, strategier ISBN PDF 978-952-324-564-8 ISSN PDF 2490-077X Ärendenummer SMDno-2017-1532 Projektnummer - URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-564-8 Description sheet 14 January 2022 Emergency Response Centre Operations Strategic Guidelines for Emergency Response Centre Operations until 2025 Publications of the Ministry of the Interior 2022:2 Subject Internal security Publisher Ministry of the Interior Author(s) Janne Koivukoski, Taito Vainio, Heikki Uusitalo Group author Development of emergency response centre operations, strategy working group Language Finnish Pages 24 Abstract On 16 November 2017, the Ministry of the Interior appointed a strategy working group to define the strategic guidelines for emergency response centre operations for 2021–2025. The task of the working group was to define the tasks and scope of emergency response centre operations until 2025, to examine whether the guidance of emergency response centre operations and the legislation need to be developed, and to propose guidelines for the coordination of the authorities’ management systems, for the need to harmonise synergy and operating models, for shared system solutions, and for the development of service provision. The working group proposed the following strategic guidelines for emergency response centre operations: 1. Develop the situation picture and management of the authorities responsible for emergency response centre operations by promoting the authorities’ common situation awareness and shared information systems as well as by reforming the guidance of the Emergency Response Centre Agency. 2. Ensure human resources by increasing the number of people accepted for training as emergency response centre operators and by examining the need to reform qualification requirements and degree programmes. 3. Investigate the possibility of expanding the service provision of the Emergency Response Centre Agency and the use of the emergency response centre information system (ERICA). 4. Develop national indicators for emergency response centre operations, and promote research and development activities. 5. Reform legislation on emergency response centre operations on the basis of the strategic guidelines and the proposals of a preliminary study on legislation. The Ministry of the Interior publishes the strategic guidelines for emergency response centre operations proposed by the working group. Keywords internal security, Emergency Response Centre Agency, emergency response centres, Act on Emergency Response Centre Operations, strategies ISBN PDF 978-952-324-564-8 ISSN PDF 2490-077X Reference number SMDno-2017-1532 Project number - URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-564-8 Sisältö 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 Edellisen strategiakauden tavoitteiden toteutuminen ja hätäkeskustoiminnan nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.1 Keskeisten strategisten tavoitteiden toteutuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.2 Hätäkeskustoiminnan nykytilan kuvausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3 Hätäkeskustoiminta muuttuvassa maailmassa – tunnistettuja toimintaympäristön muutoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4 Strategiset linjaukset hätäkeskustoiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4.1 Tilannekuva ja johtaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4.1.1 Hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4.1.2 Yhteistyörajapintojen edelleen selkiyttäminen eri viranomaisten johto- ja tilannekeskusten välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4.1.3 Yhteinen teknologia-alusta ja yhteiskäyttöisten järjestelmien edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4.1.4 Yhteisten linjausten ja yhteistyön ohjauksen edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4.2 Henkilöstöresurssit ja niiden kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4.2.1 Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksen uudistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4.2.2 Hätäkeskustoimintaan kohdennetut henkilöstöresurssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 4.3 Palvelutuotannon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 4.3.1 Uusien hätäkeskustoimintaan soveltuvien palveluiden käyttöönotto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 4.3.2 Uuden, nykyaikaisen teknologian aktiivinen hyödyntäminen (robotisaatio, äänentunnistus, videokuva, keinoäly, koneoppiminen ym.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 5 Hätäkeskustoimintaa koskevan lainsäädännön kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 6 Toimenpiteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 6.1 Lainsäädäntöhankkeen asettaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 6.2 Henkilöstöresurssit ja niiden kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 6.2.1 Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksen uudistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 6.2.2 Hätäkeskustoimintaan kohdennetut henkilöstöresurssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 7SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 Valtioneuvoston antoi 4.12.2007 eduskunnalle selonteon hätäkeskusuudistuksesta (VNS 3/2007). Selonteon mukaan hätäkeskustoimintaa tuli kehittää ja toiminnan tuottavuutta lisätä Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Sisäministeriö päätti 15.5.2009 hätäkeskustoiminnan kehittämisen strategiset linjaukset. Uudistuksen keskeiset elementit koostuivat lainsäädännön uudistamisesta, johtamisraken- teiden kehittämisestä, hätäkeskusten yhdistämisistä, hätäkeskusten työmäärien tasaami- sesta, toimintamallinen yhdenmukaistamisesta valtakunnallisella tasolla sekä viranomais- ten yhteisen hätäkeskustietojärjestelmän kehittämisestä. Vuoden 2009 jälkeen hätäkeskusten määrää vähennettiin yhdistämällä hätäkeskuksia 15:sta kuuteen 24.11.2014 mennessä. Samalla otettiin käyttöön valtakunnallinen toiminta- malli. Edellisen strategian linjauksista viimeisenä toteutettiin uuden hätäkeskustietojärjes- telmän käyttöönotto vuosina 2018-2019. Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä päätti hätäkeskustoimen strategiaryhmän asettamisesta kokouksessaan 13.9.2017. Sisäministeriö asetti 16.11.2017 Hätäkeskustoimen strategiaryhmän, jonka ohjausryhmänä toimi Hätäkeskuslaitoksen toi- minnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä täydennettynä Hätäkeskuslaitoksen johtajalla. Hätäkeskustoimen strategiatyöryhmän tehtävänä oli: − määrittää hätäkeskustoiminnan tehtävät ja laajuus vuoteen 2025 asti, − määrittää hätäkeskustoiminnan ohjaukseen liittyvät mahdolliset muutostar- peet, sekä − kartoittaa lainsäädännön kehittämistarpeet Strategiatyöryhmän toimikautta jatkettiin uudella asettamispäätöksellä1 ja edellisten teh- tävien lisäksi työryhmälle osoitettiin tehtäväksi tehdä ehdotus linjauksiksi: y johtamisjärjestelmien yhteensovittamisesta ja synergiatarpeista, y toimintamallien yhdenmukaisuustarpeista ja yhteiskäyttöisistä järjestelmärat- kaisuista sekä y palvelutuotannon kehittämisestä. 1 Hätäkeskustoimen strategiaryhmän asettaminen uudelleen, SMDno-2017-1532 8SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 Strategiatyöryhmän kokoonpano oli seuraava: y puheenjohtaja, Janne Koivukoski, valmiusjohtaja, sisäministeriö (29.5.2018 alkaen ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio, sisäministeriö) y varapuheenjohtaja, Pekka Tulokas, tietoverkkojohtaja, sisäministeriö (1.7.2018 alkaen neuvotteleva virkamies Johanna Hakala, sisäministeriö) y jäsen, Minna Bloigu, tietohallintojohtaja, sisäministeriö, hallinto- ja kehittämisosasto y varajäsen, Maija Norilo, erityisasiantuntija, sisäministeriö, hallinto- ja kehittämisosasto y jäsen, Stefan Gerkman, poliisiylitarkastaja, sisäministeriö, poliisiosasto y varajäsen, Jari Pajunen, poliisitarkastaja, sisäministeriö, poliisiosasto y jäsen, Lasse Ilkka, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö y varajäsen, Markku Saarinen, pääkäyttäjä, sosiaali- ja terveysministeriö y jäsen, Jouni Kurola, ylilääkäri, sairaanhoitopiirit (yhteinen edustaja) y varajäsen, Tom Silfvast, ylilääkäri, sairaanhoitopiirit (yhteinen edustaja) y jäsen, Seppo Häkkinen, meriturvallisuusasiantuntija, komentajakapteeni, Rajavartiolaitos y varajäsen, Tomi Tirkkonen, rajaturvallisuusasiantuntija, majuri, Rajavartiolaitos y jäsen, Marko Nieminen, johtaja, Hätäkeskuslaitos y varajäsen, Teemu Lehti, johtaja, Hätäkeskuslaitos y jäsen, Marko Savolainen, poliisitarkastaja, Poliisihallitus y varajäsen, Mika Heinilä, poliisiylitarkastaja, Poliisihallitus y jäsen, Esa Pulkkinen, pelastusjohtaja, pelastuslaitokset (yhteinen edustaja) y varajäsen, Jukka Kangasvieri, pelastuspäällikkö, pelastuslaitokset (yhteinen edustaja) y sihteeri, Heikki Uusitalo, kehityspäällikkö, Hätäkeskuslaitos Muina asiantuntijoina strategiatyöryhmä kuuli Antti Koposta Erillisverkoista, Heidi Kive- kästä Viestintävirastosta, Ilkka Haatajaa Valtorilta, Erik Alopaeusta Julkisten ja hyvinvoin- tialojen liitosta, Pekka Niemistä Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:stä ja Kim Nikulaa Suo- men pelastusalan ammattilaiset ry:stä. Strategiatyöryhmä kokoontui vuosina 2018-19 yhteensä 13 kertaa. Työryhmä jätti oman esityksensä sisäministeriölle 29.10.2019. Sisäministeriö pyysi 17.6.2020 strategiatyöryhmän esitykseen lausuntoja strategiatyöhön osallistuneilta tahoilta. Lausuntoja antoivat sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriön poliisiosasto, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Hätäkeskuslaitos, sekä sisäministeriön pelas- tusosaston oikeudellinen yksikkö. Sisäministeriön pelastusosasto on viimeistellyt hätäkes- kustoiminnan strategiset linjaukset ottamalla soveltuvin osin huomioon lausunnoissa esi- tetyt huomiot. 9SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 1 Johdanto Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä päätti hätäkeskustoimen strategiaryhmän asettamisesta 13.9.2017. Asettamispäätöksessä strategiaryhmän tehtäväksi määriteltiin: − määrittää hätäkeskustoiminnan tehtävät ja laajuus vuoteen 2025 asti, − määrittää hätäkeskustoiminnan ohjaukseen liittyvät mahdolliset muutostar- peet, sekä − kartoittaa lainsäädännön kehittämistarpeet. Strategiatyöryhmän toimikautta jatkettiin uudella asettamispäätöksellä2 ja edellisten teh- tävien lisäksi työryhmälle osoitettiin tehtäväksi tehdä ehdotus linjauksiksi: − johtamisjärjestelmien yhteensovittamisesta ja synergiatarpeista, − toimintamallien yhdenmukaisuustarpeista ja yhteiskäyttöisistä järjestelmärat- kaisuista, sekä − palvelutuotannon kehittämisestä. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 4 §:ssä on määritelty, mitkä ovat Hätäkeskuslaitoksen tehtävät. Sen mukaan viraston tehtävänä on hätäkeskuspalveluiden tuottaminen, niihin liittyvien pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen toiminnan tukemi- nen, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen sekä muut viranomaisen toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät, jotka viraston on tarkoituksenmu- kaista hoitaa. Tämän lisäksi Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalveluihin liitty- vien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen sekä valvonta. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 4 §:n ja asetuksen 3 §:n perusteluissa on määri- telty, mitä hätäkeskuspalveluilla tarkoitetaan. Niiden mukaan sillä tarkoitetaan hätäti- lanteita koskevien ja muita vastaavia pelastustoimen, poliisin tai sosiaali- ja terveystoi- men viranomaisten välittömiä toimenpiteitä edellyttävien ilmoitusten vastaanottamista ja arviointia sekä ilmoituksen tai tehtävän välittämistä viranomaisten antamien ohjeiden 2 Hätäkeskustoimen strategiaryhmän asettaminen uudelleen, SMDno-2017-1532 10 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 mukaisesti asianomaiselle viranomaiselle tai viranomaisen tehtäviä sopimuksen perus- teella hoitavalle. Hätäkeskustoimintaa koskevan lain perusteluissa todetaan mm., että ”eri toimialojen yhteinen hätäkeskustoiminta edellyttää viranomaisten yhteen sovitettuja tai yhteisiä toimintamalleja.” 11 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 2 Edellisen strategiakauden tavoitteiden toteutuminen ja hätäkeskustoiminnan nykytila 2.1 Keskeisten strategisten tavoitteiden toteutuminen Hätäkeskustoimintaa koskevat edelliset strategiset linjaukset valmisteltiin sisäministeriön johtamassa työryhmässä vuonna 2009. Työryhmän työn tuloksena sisäministeriö päätti strategisista linjauksista hätäkeskustoiminnan kehittämiseksi3. Seuraavassa esitetään kuvaus keskeisten strategisten linjausten toteutumasta ja nykytilasta. Hätäkeskuslaitos on toteuttanut hätäkeskustoiminnan yhdenmukaistamisen keskeisiltä osiltaan. Myös eri viranomaisten riskinarvio-ohjeistukset ovat valtakunnallisesti yhtenäi- set. Hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten toimintamallit eivät ole vielä kai- kilta osiltaan valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksen yhteydessä on toteutettu mm. VIRVE:n puheryhmäuudistus sekä yksikkötunnusten yhden- mukaistaminen. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen operatiivinen toimintaprosessi ja ohjeistus on päivitetty ja koko päivystyshenkilöstö koulutettu uuteen toimintamalliin. Hätäkeskuslaitoksen ydintehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen ja voimava- rat on keskitetty siihen viraston perustamisesta lähtien. Valtioneuvoston asetuksessa on määritetty ne kiireelliset tukipalvelut, jotka Hätäkeskuslaitos tuottaa. Muita viranomais- ten tehtäviin liittyviä tukipalveluita tuotetaan asetuksen mukaisesti siltä osin kuin niitä ei ole perusteltua hoitaa pelastustoimen, poliisitoimen tai sosiaali- ja terveystoimen viran- omaisten omin toimenpitein (esimerkiksi kenttäjärjestelmien tai oman toiminnan johta- mis- ja tukitarpeisiin perustettujen johto- ja tilannekeskusten toimesta). Ennalta suunni- tellut hoitolaitosten väliset potilassiirrot eivät nykyisin enää kuulu Hätäkeskuslaitoksen tehtäväkenttään. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus on toteutettu ja viraston sisäinen johtamismalli on vakiintunut. Hätäkeskuslaitos on päivittänyt työjärjestystään ja organisaatiotaan vastaa- maan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja kehittää edelleen rakenteitaan sekä palvelui- taan verkottuneen mallin suuntaan strategiansa mukaisesti. 3 Sisäasiainministeriön julkaisuja 7/2009, 17.3.2009 12 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 Hätäkeskuslaitoksen päivystyshenkilöstön virkanimikkeistö on yhdenmukaistettu. Hätä- keskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa on uudistettu yhteistyössä Hätäkeskus- laitoksen ja Pelastusopiston kesken. Hätäkeskuslaitoksella on usean vuoden ajan ollut ongelmia rekrytoida hätäkeskuspäivystäjiä. Nykyinen hätäkeskuspäivystäjien koulutusjär- jestelmä ei ole kyennyt tuottamaan riittävästi koulutettua työvoimaa. Toteutetussa rakenneuudistuksessa Hätäkeskuslaitoksen toimipisteiden määrä on vähentynyt. Aikaisemman viidentoista sijasta Hätäkeskuslaitoksella on nykyisin kuusi toimipistettä. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 5 §:n mukaan Hätäkeskuslaitoksen virka-alueena on koko maa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksen toimivalta hoitaa tehtäviään ei enää ole alueellisesti tai paikallisesti rajattua, vaan virasto voi päättää itsenäisesti, miten ja missä toimipisteessä se hoitaa tarkoituksenmukaisimmin sille määrä- tyt tehtävät. 2.2 Hätäkeskustoiminnan nykytilan kuvausta Edistyksellinen toimintamalli ja hyvät toiminnalliset tulokset Hätäkeskuspalveluiden volyymi on vakiintunut viime vuosina. Vuonna 2020 otettiin vas- taan kaikkiaan noin 3,46 miljoonaa ilmoitusta, joista 2,76 miljoonaa oli hätäpuheluita. Hätäpuhelun soittajista 99 % sai vastauksen alle 30 sekunnissa. Hätäilmoitusten perus- teella tehtäviä välitettiin 1,44 miljoonaa. Tehtävistä terveystoimelle välitettiin 54 % ja polii- sitoimelle 36 %. Pelastustoimen osuus välitetyistä tehtävistä oli noin 6 % ja sosiaalitoimen noin 4 %. Toimiva viranomaisyhteistyö ja yhteinen toiminnan kehittäminen Kukin hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen antaa toimialaansa liittyvät tehtä- vien käsittelyä ja välittämistä sekä muuta ilmoituksen tai tehtävän hoitamista koskevat ohjeet Hätäkeskuslaitokselle. Viranomaisyhteistyö on kehittynyt koko Hätäkeskuslaitoksen historian ajan ja on nykytilanteessa hyvällä tasolla. Hätäkeskustoimintaa koskevan lain mukaan viranomaisten ja palveluiden tuottajien yhteistoiminnan tehostamiseksi sisäministeriö on asettanut Hätäkeskuslaitoksen valtakun- nallisen yhteistyöryhmän. Valtakunnalliset suunnitelmat ja ohjeet käsitellään ja sovitetaan yhteen ennen nii- den käyttöönottoa Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä. Jokaisen 13 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 hätäkeskuksen yhteistoiminta-alueella toimii lisäksi alueellinen yhteistyöryhmä, jossa kaikki viranomaiset ovat edustettuna, sekä näiden lisäksi toimintaa yhteen sovitetaan vielä toimialakohtaisissa kehitysryhmissä. Hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset ovat olleet määrittelyvaiheesta lähtien mukana kehittämässä yhteiskäyttöistä hätäkeskustietojärjestelmää ja uusia toimintamal- leja. Uusi hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA) on otettu käyttöön vuonna 2019. Poliisitoimen näkökulmasta operatiivinen toiminta johtamisen ja tehtävän jaon kannalta sujuu asianmukaisesti ja Hätäkeskuslaitoksen operatiiviset tehtävät ovat selkeitä. Hätäkeskuslaitos tuottaa pelastustoimen hätäkeskuspalvelut ja muut toiminnan tukemi- seen liittyvät tehtävät, jotka Hätäkeskuslaitoksen on tarkoituksenmukaista hoitaa. Vuo- ropuhelua hätäkeskustoimintaan liittyvissä asioissa käydään pelastuslaitosten kumppa- nuusverkostossa yhdessä Hätäkeskuslaitoksen edustajien kanssa. Sisäministeriön pelastus- osasto on asettanut pelastustoimen hätäkeskusryhmän. Työryhmän tehtävänä on edistää yhteistoimintaa Hätäkeskuslaitoksen kanssa riskinarviointeihin, hälytysvasteisiin, viestilii- kenteeseen, tukipalveluihin, tilannekuvaan, tietoverkkoihin ja muihin vastaaviin kokonai- suuksiin liittyvissä asioissa. Työryhmä huolehtii myös tiedonvälityksestä Hätäkeskuslaitok- sen valtakunnallisen yhteistyöryhmän ja pelastuslaitosten välillä. Hätäkeskuslaitos palvelee sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla erityisesti ensihoito- palvelua ja sosiaalipäivystystä. Lisäksi hätäkeskukset välittävät informaatiota ja hälytyk- siä terveydenhuollon päivystyksiin ja tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön hallinno- nalan laitoksiin CBRN-tilanteiden ja ympäristöterveydenhuollon tilanteiden osalta. Ensi- hoitopalvelu on selvästi suurin toimiala, kun tarkastellaan välitettyjä tehtäviä, miltei 60 % kaikista Hätäkeskuslaitoksen välittämistä tehtävistä. Sosiaalihuollolle välitettyjen tehtävien osuus on muutamia prosentteja. Sekä ensihoitopalvelun että sosiaalipäivystysten välitet- tyjen tehtävien osuus on ollut usean vuoden ajan selvässä nousussa. Vuoden 2020 aikana on tehtävien määrän kasvu tasaantunut koronapandemiasta johtuen. Erityisesti tervey- denhuollossa Hätäkeskuslaitos nähdään erittäin merkittäväksi valtakunnalliseksi potilas- virtojen ohjaajaksi. Sosiaalihuollon osalta Hätäkeskuslaitoksen merkitys on myös selvästi kasvanut. Meripelastustoimen järjestelyitä sitovat Suomen hyväksymät kansainväliset sopimukset ja ohjeet. Kansallisesti meripelastustoimesta säädetään meripelastuslaissa. Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen Suomessa ja osallistuu kalustollaan meripelastuk- sen toteuttamiseen. Meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviä varten Rajavartiolaitos ylläpitää päivystys- palvelua meripelastuksen johtokeskuksissa Turussa ja Helsingissä, joista toteutetaan myös 14 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 meripelastustehtävien johtaminen. Meripelastuksen johtokeskukset tekevät tiivistä yhteis- työtä hätäkeskusten kanssa. Rajavartiolaitoksen yksiköitä voidaan käyttää päätehtäviensä lisäksi pelastustoimen, poliisitoimen ja terveystoimen tehtävissä niin maa-alueella, sisäve- sillä kuin merialueella saaristossa. Rajavartiolaitoksen yksiköiden käytöstä tehtäviin päät- tää aina Rajavartiolaitos. Rajavartiolaitoksen roolissa ja suhteessa hätäkeskuksiin ei aikaisemmalla strategiakau- della ole nähty suuria epäkohtia tai muutostarpeita. Hätäkeskuslain muutosten yhteydessä Rajavartiolaitoksen roolia hätäkeskustoiminnassa selkiytettiin. Edellisellä strategiakaudella keskeisimpänä kehittämisen kohteena nähtiin tehokas ja yhdenmukainen vastesuunnit- telu eri toimijoiden kesken. Tähän liittyy mm. Rajavartiolaitoksen yksiköiden sekä erityisen kaluston käyttö HARVA-alueilla ja poikkeuksellisissa viranomaistehtävissä. Suunnittelua on tehty pitkäjänteisessä yhteistyössä Rajavartiolaitoksen, vastuuviranomaisten ja Hätäkes- kuslaitoksen kesken. Toimintamalleja ja vasteita on pyritty yhtenäistämään siten, että Raja- vartiolaitoksen kaluston ja yksiköiden käyttö on tarkoituksenmukaista ja tehokasta niissä tilanteissa, joissa Rajavartiolaitoksen yksiköiden suorituskykyä tarvitaan. Asiakkaat ovat tyytyväisiä hätäkeskuspalveluihin Hätäkeskuslaitos tekee säännöllisesti tutkimusta hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyy- destä hätäkeskuspalveluun. Kokonaisuutena palveluun ollaan erittäin tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä asiakkaat ovat puhelimeen vastaamisen nopeuteen. Seuraavaksi tyytyväi- simpiä ollaan hätäkeskuspäivystäjän palveluasenteeseen ja puhelimessa annettujen ohjei- den selkeyteen. Vastaajista yli 90 % prosenttia pitää hätäkeskusten palveluja vähintään melko luotettavina ja 88 % arvioi hätäkeskusten palvelun vaikuttavan omaan turvallisuu- den tunteeseen vähintään melko myönteisesti. Teknologian hyödyntäminen Hätäkeskuspalveluiden tuottamisessa on kyetty ottamaan hallitusti käyttöön uutta tekno- logiaa. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän valmistelun ohessa hätäkeskustoiminnassa on toteutettu monia muita yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edistäviä kehityskohteita. 112 Suomi -sovellus julkaistiin 2015 ja se on saavuttanut yli 1,8 miljoonan latauksen raja- pyykin. Advanced Mobile Location -teknologia älypuhelinten automaattista hätäpaikan- nusta varten otettiin Suomessa käyttöön ensimmäisten joukossa maailmassa. Hätäteksti- viestipalvelu ja ajoneuvojen paneurooppalainen hälytysjärjestelmä eCall otettiin käyttöön 2017 syksyllä. 15 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 3 Hätäkeskustoiminta muuttuvassa maailmassa – tunnistettuja toimintaympäristön muutoksia Valtioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden strategiasta kuvataan muun muassa seuraavia tunnistettuja toimintaympäristön muutoksia.4 Väestö- ja aluerakenne Suomessa väestö ikääntyy, yli 75-vuotiaiden määrän on ennustettu kasvavan 60 % vuo- teen 2030 mennessä. Väestön ikääntyminen ei tapahdu tasaisesti kautta maan. Nuorin väestönosa siirtyy isompiin kaupunkeihin ja harvaan asuttujen alueiden väestö vanhenee. Ilmiöt asettavat haasteita hätäkeskuspalvelujen tarjonnalle, esimerkiksi ikääntymisen voi- daan ennustaa kasvattavan kotitapaturmien määrää. Sosiaali- ja terveydenhuollon, kuten esimerkiksi ensihoitopalvelun ja sosiaalipäivystyksen tehtävät ovat lisääntyneet liittyen väestön ikääntymiseen. Tällä on myös merkittävä vaikutus hätäkeskustoimintaan, kun entistä suurempaan osaan hätätilanteista liittyy väestön ikääntymisen vaikutukset ja esi- merkiksi krooniset sairaudet, mitkä vaativat kentälle välitettävien tehtävien arvioimisessa aivan uudenlaista toimintamallia yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Keskinäisriippuvuus Valtioiden, yhteiskuntien ja yhteisöjen keskinäisriippuvuus tiivistyy, myös viranomais- ten keskinäisriippuvuus kasvaa. Kansainvälisen toimintaympäristön muutoksesta johtuen sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei enää voida selkeästi erottaa toisistaan. Luotettavan tilannekuvan saaminen nopeasti muuttuvista tapahtumista tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää. Viranomaisten yhteistoiminta onnettomuustilanteissa edel- lyttää jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä, erityisesti ns. moniviranomaistehtävien osalta. Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. Onnettomuustutkintakeskus Turun puukotuksia 4 Toimintaympäristön muutostrendit: Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuu- den strategiasta 5.10.2017 16 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 vuonna 2017 koskevassa tutkintaselostuksessa: Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministe- riö yhdenmukaistavat moniviranomaistilanteiden johtamis- ja viestintätavat sellaisiksi, että tarvittavat viranomaiset pääsevät ja otetaan aktiivisesti mukaan kaikissa äkillisissä suu- rissa tilanteissa. Keskeiset toimijat ovat hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi, ensihoito ja sosi- aalitoimi (ml. psykososiaalinen tuki).5 Lähivuosien toiminnallisena suuntana on, että hätäkeskuspalvelut tuotetaan verkottu- neessa toimintamallissa. Hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisen yhteiset toi- mintamallit ovat verkottumisen perusedellytys. Teknologinen kehitys Teknologinen kehitys jatkuu, ja sen nopeus vaikuttaa kiihtyvän. Tekninen infrastruktuuri, tietoverkot ja -järjestelmät kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Samalla kun teknologiaa hyödyn- netään yhä laajemmin, myös luonnononnettomuuksista ja tahallisesta toiminnasta johtu- vat haavoittuvuudet kasvavat. Teknologian kehitys, mm. digitalisoituminen, avaa ovia myös hätäkeskustoiminnan kehit- tämiseen. älykkäät kaupungit ja palvelut sekä erilaiset uudet järjestelmät muuttavat ihmisten tapoja elää ja toimintaympäristöä myös turvallisuusnäkökulmasta tavoilla, joita emme pysty vielä täysin ennakoimaan. On varauduttava myös siihen, että hätäkeskustoi- mintaan osallistuvien viranomaisten järjestelmät ja niiden sisältämä tieto ovat todennäköi- sesti entistä enemmän rikollisen toiminnan kiinnostuksen kohteena. Ekologinen kehitys Tiedeyhteisössä on laaja konsensus ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksella ja luon- nonvarojen ehtymisellä on monia, pitkällä aikavälillä dramaattisia ja monimutkaisia vaiku- tuksia luonnonympäristöön, ihmisten elinoloihin, maailmanpolitiikkaan ja talouteen sekä yhteiskuntaan. äärelliset sääilmiöt ovat lisääntyneet Suomessakin. Näillä on nähtävissä vaikutuksia myös hätäkeskustoimintaan. Viranomaisten on yhdessä keksittävä ratkaisuja erilaisten sääilmiöiden aiheuttamiin vahingontorjuntatehtäviä koskeviin puheluruuhkiin. Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Esimerkiksi laajamittaisten 5 Onnettomuustutkintakeskus. Puukotukset Turussa 18.8.2017 -tutkintaselostus (P2017-01) 17 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 väkivaltatilanteiden uhka on kasvanut kansainvälisten tapahtumien myötä. Kansainväliset ja yhteiskunnalliset kriisitilanteet ovat muuttuneet entistä epämääräisemmiksi, ilman sel- keää alkua tai loppua oleviksi. Erilaisissa laajamittaisissa väkivallan teoissa, terrori-iskuissa tai hybridisodankäyntiin liitty- vissä operaatioissa on Hätäkeskuslaitos todennäköisesti se taho, joka saa tällaisesta ensim- mäiset ilmoitukset kansalaisilta. Näin ollen sen toimintavalmiudella on huomattava vai- kutus siihen, miten nopeasti poliisi ja muut viranomaiset pystyvät reagoimaan omilla toi- menpiteillään näihin tapahtumiin. Yksilö, prosessit ja rakenteet Voimakkaasta teknologian kehittymisestä huolimatta hätäkeskuspalveluiden tuottaminen on jatkossakin pääosin ihmisten palvelua ihmiselle. Vuorovaikutusta hädässäolijan ja hätä- keskuspäivystäjän välillä tuskin kyetään korvaamaan koneella. Hätäkeskuspäivystäjän har- kintavaltaa tarvitaan monimutkaisten tilanteiden kokonaisarviossa ja hälytysviranomais- ten resurssien portinvartijana. 18 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 4 Strategiset linjaukset hätäkeskustoiminnan kehittämiseksi 4.1 Tilannekuva ja johtaminen 4.1.1 Hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen Kehitetään yhteistoimintaprosesseja ja järjestelmiä tilannetietoisuuden muodostamiseen eri viranomaisten kesken, jotta hätätilanteiden ennakointi ja hoitaminen yhteistyössä on tehokkaampaa. Kehitetään edelleen myös muiden hätätilanteiden selvittämiseen tai hoitamiseen tarvit- taessa osallistuvien tahojen (OTKES, tieliikennekeskukset, Ilmatieteen laitos, jne.) toiminta- edellytyksiä ja tilannetietoisuutta yhteistyössä rakennetuilla ratkaisuilla. 4.1.2 Yhteistyörajapintojen edelleen selkiyttäminen eri viranomaisten johto- ja tilannekeskusten välillä Toimialojen ja hätäkeskustoimintaa koskevan lainsäädännön kehittämisessä otetaan huo- mioon eri viranomaisten tarpeet ja johtamisjärjestelmät, joille tietoja luovutetaan tai joissa tietoja hyödynnetään. Selkeytetään Hätäkeskuslaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten johto- ja tilanne- keskusten yhteistoimintaa. Kehitetään edelleen viranomaisten kesken valtakunnallisesti yhdenmukaisia toimintamal- leja häiriötilanteiden hallintaan ja järjestetään säännöllisesti tilanteiden hallintaan liittyviä harjoituksia. 19 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 4.1.3 Yhteinen teknologia-alusta ja yhteiskäyttöisten järjestelmien edistäminen Kartoitetaan mahdollisuuksia hätäkeskustietojärjestelmän käyttötarkoituksen laajentami- seksi yhteiskunnan voimavarojen kokonaistaloudellisen hyödyntämisen näkökulmasta. Tavoitteena on luoda hätäkeskustoimintaa koskeva korkean varautumisen (tieto)järjestel- mäkokonaisuus, jossa osallisena ovat kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomai- set. Tavoitetta edistetään kehittämällä eri järjestelmien kokonaisuutta (mm. ERICA, KEJO, VIRVE, MEPE) viranomaisten yhteistyönä. 4.1.4 Yhteisten linjausten ja yhteistyön ohjauksen edistäminen Hätäkeskuslaitoksen tulos- ja toiminnallista ohjausta uudistetaan siten, että ohjauslogiikka ja -mekanismi on yhdenmukainen muiden hallinnonalan virastojen kanssa. Sisäministe- riö ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen toiminnalli- sesta ohjauksesta. Varmistetaan hätäkeskustoiminnan ja hätäkeskusviranomaisen mahdollisuudet osallistua sisäisen turvallisuuden asioiden valmisteluun ja vaikuttavuusviestintään. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän ja toiminnallisen ohjauksen yhteis- työryhmän rooleja ja tehtäviä selkiytetään ja yhteistyöryhmien toiminta aktivoidaan. Kehitetään edelleen yhteistyössä viranomaisten kanssa hätäkeskustoimintaa kuvaavaa val- takunnallista mittaristoa ja indikaattoreita, ”mitattua vaikuttavuutta” -periaatteella. 4.2 Henkilöstöresurssit ja niiden kehittäminen 4.2.1 Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksen uudistaminen Varmistetaan, että hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärä vastaa Hätäkeskuslaitoksen hen- kilöstötarvetta. Tehdään selvitys hätäkeskuspäivystäjien kelpoisuusehtojen muutoksesta sekä tutkintokoulutuksen uudistamistarpeista. Kehitetään hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksen toiminnallista ohjausta siten, että Hätäkeskuslaitos ja hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset ovat osallisena ohjausprosessissa. 20 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 Varmistetaan, että kielellisten oikeuksien toteutuminen otetaan huomioon peruskoulutuk- sessa ja oppilasrekrytoinnissa. Ruotsin kielen palvelukyky huomioidaan viranomaisyhteis- työn järjestelyissä. Koulutussuunnitelmissa varmistetaan hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten tehtäväosuudet koulutuksen painotuksia ja sisältöä tarkasteltaessa. Laaditaan esitys hätäkeskustoimintaan liittyvien asiakokonaisuuksien huomioimiseksi eri viranomaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa. 4.2.2 Hätäkeskustoimintaan kohdennetut henkilöstöresurssit Varmistetaan Hätäkeskuslaitokselle toiminnassa tarvittavat henkilöstöresurssit. Tavoit- teena on nykyisellä toimintamallilla 630 henkilötyövuotta. Varsinaisen päivystyshenkilös- tön määrän tavoite on noin 530-550 henkilötyövuotta. Eri viranomaisten hälytys- tai johtamistoimintaan (johtokeskukset, tilannekeskukset ym.) varattujen resurssien määrä pyritään turvaamaan tarvittavalle tasolle ja resursseja käyte- tään yhteiskäyttöisten järjestelmien avulla tehokkaasti. 4.3 Palvelutuotannon kehittäminen 4.3.1 Uusien hätäkeskustoimintaan soveltuvien palveluiden käyttöönotto. Laaditaan selvitys palveluista, joita yhteiskunnan resurssien tehokkaan käytön näkö- kulmasta olisi tarkoituksenmukaista keskittää joko Hätäkeskuslaitokselle tai muulle viranomaiselle. Hyödynnetään aktiivisesti uuden hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) ja muun nykyaikai- sen teknologian mahdollisuuksia uusien palvelumuotojen käyttöönotossa (esimerkiksi viittomakielisten hätäilmoitusten mahdollistaminen, videokuvan hyödyntäminen, sähköi- nen palvelusalusta vahingontorjuntailmoitusten tekemiseen luonnononnettomuuksissa). Selvitetään Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen roolia kansainvälisenä yhteyspisteenä eri- laisissa hätätilanteissa. 21 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 4.3.2 Uuden, nykyaikaisen teknologian aktiivinen hyödyntäminen (robotisaatio, äänentunnistus, videokuva, keinoäly, koneoppiminen ym.) Toteutetaan kokonaisuudessaan valtakunnallisesti verkottunut hätäilmoitusten käsittely. Perustetaan viranomaisten yhteinen tutkimus- ja kehittämistyöryhmä edistämään kehitty- vän teknologian hyödyntämistä hätäkeskustoiminnassa (mm. kehittyvä digitalisaatio, kei- noäly ym.). Luodaan järjestelmä, jolla edistetään hätäkeskustoimintaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 22 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 5 Hätäkeskustoimintaa koskevan lainsäädännön kehittäminen Hätäkeskustoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä uudistetaan ottaen huomioon vahvistetut strategiset linjaukset ja mahdollistamalla niiden toteuttaminen. Strategiatyöryhmän toimikauden kanssa on samaan aikaan ollut käynnissä Hätäkeskus- toiminnasta annetun lain uudistamistarpeen esiselvityshanke, jonka loppuraportti val- mistui 31.12.2019. Esiselvityshankkeessa on huomioitu strategiatyössä esille tulleet kehitysehdotukset. Lain uudistamishankkeessa otetaan huomioon vahvistetut strategiset linjaukset, sekä lain- säädännön esiselvityshankkeen loppuraportissa esille tuodut esitykset koskien muun muassa rekisterinpitäjyyttä, sekä tietojen käsittelyä ja luovuttamista. 23 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 6 Toimenpiteet Hätäkeskustoiminnan kehittäminen edellyttää seuraavien näkökohtien huomioon otta- mista strategisia linjauspäätöksiä tehtäessä ja linjapäätösten mukaisten toimenpiteiden välitöntä käynnistämistä. 6.1 Lainsäädäntöhankkeen asettaminen Lainsäädäntöhankkeen asettaminen. Lainsäädäntöhanke on asetettu 1.12.2020 ja tavoitteena on hallituksen esityksen valmis- telu vuoden 2021 aikana. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuoden 2022 keväällä. 6.2 Henkilöstöresurssit ja niiden kehittäminen 6.2.1 Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksen uudistaminen Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksen uudistamisen käynnistäminen. Pelastajien ja hätäkeskuspäivystäjien tutkintouudistukseen liittyvä projekti on käynnis- tetty keväällä 2021. Tutkintouudistuksen valmistelua varten on nimitetty projektipäällikkö ja asetettu työryhmä. Työryhmän tavoitteena on saada suunnitelmat valmiiksi vuoden 2022 aikana, jonka jäl- keen asetetaan uudistukseen liittyvä lainsäädäntöhanke. 6.2.2 Hätäkeskustoimintaan kohdennetut henkilöstöresurssit Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöresurssit varmistetaan sisäministeriön toimenpiteiden avulla. Sisäministeriön toimesta on hätäkeskuspäivystäjien koulutusmääriä kasvatettu vuo- desta 2019 alkaen ja syksyllä 2021 aloittaa yksi ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi. 24 SISäMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:2 Tavoitteena on, että suurempien koulutusmäärien avulla voidaan saavuttaa Hätäkeskuslai- toksen tavoitehenkilötyövuosimäärä 630 henkilötyövuotta ja päivystyshenkilöstön tavoite noin 530–550 henkilötyövuotta. Sisäministeriön pyrkii tekemään tarvittavat määrärahaesitykset valtion talousarvioon sekä julkisen talouden suunnitelmiin Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöresurssien turvaamiseksi. Sisäministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto Inrikesministeriet PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi