Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Yritykset • 2022:3 Kasvuportfolio uusien kasvuavauksien ja kumppanuuksien tukena Kehittämispilottina energiamurroksen kasvumahdollisuudet Kasvuportfolio uusien kasvuavauksien ja kumppanuuksien tukena Kehittämispilottina energiamurroksen kasvumahdollisuudet Pirjo Kutinlahti, Kirsti Vilén, Petra Tarjanne, Helmi Hämäläinen, Sanna Öörni, Tapio Virkkunen, Helena Sarén Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2022 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:3 Työ- ja elinkeinoministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-327-983-4 ISSN pdf:1797-3562 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 24.1.2022 Kasvuportfolio uusien kasvuavauksien ja kumppanuuksien tukena Kehittämispilottina energiamurroksen kasvumahdollisuudet Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:3 Teema Yritykset Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Tekijä/t Pirjo Kutinlahti, Kirsti Vilén, Petra Tarjanne, Helmi Hämäläinen, Sanna Öörni, Tapio Virkkunen, Helena Sarén Toimittaja/t Pirjo Kutinlahti Kieli suomi Sivumäärä 54 Tiivistelmä Tässä raportissa esitellään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutetun Kasvuportfolio- toimintamallin lähtökohtia ja periaatteita sekä konkreettisena esimerkkinä energiamurrokseen liittyvien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen edellytyksiä. Kasvuportfolio-toimintamalli on uusi tapa tunnistaa ja jatkojalostaa Suomelle lupaavia kasvumahdollisuuksia. Toimintamallilla pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteeseen, jossa kasvua, osaamisvahvuuksia ja yhteiskunnallista hyötyä ja merkityksellisyyttä on kyettävä arvioimaan samanaikaisesti. Kasvuportfoliotyö tukee julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia innovaatioiden kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi. Energiamurros tarjoaa maailmanlaajuisesti merkittävän kasvupotentiaalin. Suomella on tähän erityisiä vahvuuksia, mutta kansainvälisen viennin ja kasvun realisoituminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa ekosysteemistä kehittämisotetta sekä julkisen ja yksityisen sektorin TKI-yhteistyön tiivistämistä sekä kansainvälisesti vetovoimaisia kehitys- ja kokeiluympäristöjä. Energiamurroksen haasteet ovat laajoja kokonaisuuksia, minkä vuoksi kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja vaikuttaminen ovat entistä merkityksellisempiä onnistuneelle kansainväliselle liiketoiminnalle. Asiasanat yritykset, elinkeinot, energia, innovaatiot, kasvuympäristö, kasvu ISBN PDF 978-952-327-983-4 ISSN PDF 1797-3562 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-983-4 Presentationsblad 24.1.2022 Tillväxtportföljen stödjer nya tillväxtinitiativ och partnerskap Möjligheterna till tillväxt i samband med energiomställningen granskas i ett pilotprojekt Arbets- och näringsministeriets publikationer 2022:3 Tema Företag Utgivare Arbets- och näringsministeriet Författare Pirjo Kutinlahti, Kirsti Vilén, Petra Tarjanne, Helmi Hämäläinen, Sanna Öörni, Tapio Virkkunen, Helena Sarén Redigerare Pirjo Kutinlahti Språk finska Sidantal 54 Referat Denna rapport redogör för utgångsläget och principerna för verksamhetsmodellen tillväxtportfölj som genomförts under ledning av arbets- och näringsministeriet. Med hjälp av ett konkret exempel granskar rapporten också förutsättningarna för att ta vara på de möjligheter till tillväxt som energiomställningen medför. Verksamhetsmodellen tillväxtportfölj är ett nytt sätt att identifiera och vidareutveckla tillväxtmöjligheter som ser lovande ut för Finland. Verksamhetsmodellen är ett svar på den utmaning som den snabbt föränderliga omvärlden skapar och som gör att tillväxt, starka kompetensområden, sociala fördelar och social relevans måste kunna bedömas samtidigt. Arbetet med tillväxtportföljen bidrar också till partnerskap mellan den offentliga och den privata sektorn i syfte att utveckla och internationalisera innovationer. Energiomställningen ger globalt sett en stor tillväxtpotential. Finland har särskilt starka färdigheter för detta, men för att få till stånd export och skapa tillväxt krävs en mer övergripande ekosystembaserad utvecklingsattityd, tätare FoUI-samarbete mellan den offentliga och den privata sektorn och internationellt attraktiva utvecklings- och försöksmiljöer. Utmaningarna med energiomställningen är vida helheter och för att man ska lyckas med affärsverksamheten på internationellt plan är det allt viktigare att man arbetar och utövar inflytande i internationella nätverk. Nyckelord företag, näringsgrenar, näringar, energi, innovationer, tillväxtmiljö, tillväxt ISBN PDF 978-952-327-983-4 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-983-4 Description sheet 24 January 2022 Growth portfolio to support new growth initiatives and partnerships Growth potential of energy transition as a development pilot Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2022:3 Subject Enterprises Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Author(s) Pirjo Kutinlahti, Kirsti Vilén, Petra Tarjanne, Helmi Hämäläinen, Sanna Öörni, Tapio Virkkunen, Helena Sarén Editor(s) Pirjo Kutinlahti Language Finnish Pages 54 Abstract This report presents the premises and principles of the growth portfolio operating model, implemented under the leadership of the Ministry of Economic Affairs and Employment, and the prerequisites for utilising growth opportunities related to the energy transition as a concrete example. The growth portfolio operating model is a new way to identify and further refine Finland’s promising growth opportunities. The purpose of the operating model is to respond to the challenge posed by the rapidly changing operating environment, in which growth, competence strengths and social benefits and relevance must be assessed simultaneously. The growth portfolio work supports public-private partnerships for the development and internationalisation of innovations. The energy transition offers significant growth potential worldwide. Finland has special strengths for this, but the realisation of international exports and growth requires a more comprehensive, ecosystem-based approach to development, closer cooperation between the public and private sectors in RDI, and internationally attractive development and experimentation environments. The challenges related to the energy transition are broad, which makes operating and exerting influence in international networks increasingly important for successful international business. Keywords enterprises, means of livelihood, companies, business and industry, energy, innovations, growth environment, growth ISBN PDF 978-952-327-983-4 ISSN PDF 1797-3562 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-983-4 Sisältö ESIPUHE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Kasvuportfolio – uusi toimintamalli lupaavien kasvumahdollisuuksien tunnistamiseen ja jatkojalostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.1 Mikä kasvuportfolio on? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.2 Kasvuportfolion toimintamallin vaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 1.3 Mihin kasvuportfoliota voidaan käyttää? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 1.4 Kasvuportfolio uudistavan elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineenä . . . . . . . . . . . . . . . 15 2 Energiamurroksesta kansainvälistä liiketoimintaa – energia-alan tilannekuvatyö 2021 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 2.1 Lähtökohdat, tavoitteet ja työvaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 2.2 Globaalit markkinat ja muutostrendit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.3 Energia-alan innovaatio- ja toimintaympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 2.3.1 Yritysten TKI-toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 2.3.2 Suomen osaamiskärjet ja ekosysteemit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 2.3.3 Kehitys- ja kokeiluympäristöt innovaatioiden ja ratkaisujen mahdollistajina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 2.3.4 Innovaatiomyönteinen sääntely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 2.4 Energiamurroksen mahdollisuudet Suomelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 2.4.1 Sähköistyminen ja uusiutuvat energialähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 2.4.2 Digitaaliset ratkaisut ja älykkäät sähköverkot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 2.4.3 Teollisuuden kestävät ja kustannustehokkaat energiaratkaisut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 2.5 Johtopäätökset ja kehittämissuositukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 7TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 E S I P U H E Käsillä olevassa raportissa kuvataan uuden Kasvuportfolio-toimintamallin lähtökohtia ja periaatteita. Konkreettisena esimerkkinä raportissa tarkastellaan energiamurrokseen liitty- vien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen edellytyksiä. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa vaativia haasteita Suomen kilpailukykyvylle ja hyvinvoinnille 2020-luvulla ja siitä eteenpäin. Uudet teknologiat kehittyvät, markkinat ja toimintaympäristö muuttuvat nopeasti ja päätösten tekeminen niin yrityksissä kuin hal- linnossa on entistä vaikeampaa. Yrityssektorin uudistumiskyky ja T&K-menojen kehitys on viime vuosikymmenen ajan ollut vaatimatonta. TKI-toiminnan investointien kääntämi- nen kasvu-uralle on monessa suhteessa tarpeellista, jopa välttämätöntä, jotta Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Rahoituksen lisäämisen rinnalla on tärkeää kehittää uusia toimintatapoja, rohkaista yrityksiä kokeiluihin sekä toteuttaa uudistuksia vauhditta- vaa politiikkaa. Kansantalouden kilpailukykyä ei voida rakentaa yhden yrityksen tai toimialan menestyk- sen varaan. Uudistumisen tueksi tarvitaan uusia kasvun lähteitä, parempia valmiuksia toi- mia muuttuvassa ympäristössä sekä uusia yhteistyökäytäntäntöjä tutkimuksen tuottajien, yritysten, politiikan valmistelijoiden, päättäjien ja loppukäyttäjien välillä. on myös huoleh- dittava innovaatioiden skaalaukseen ja kaupallistamiseen tarvittavista investoinneista. Uusi kasvu kumpuaa globaaleista haasteista ja yhteiskunnallisista murroksista. Esimer- kiksi ilmastonmuutos avaa kiinnostavia kasvumahdollisuuksia tutkimukselle ja yrityk- sille. Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää globaalien murrosten syväl- listä ymmärrystä, erilaisten ja monimuotoisten osaamisten hyödyntämistä, julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimpää yhteistyötä sekä eri politiikkavälineiden samanaikaista hyödyntämistä. Kasvumahdollisuuksien tunnistamista ja kehittämistä tukevan uuden Kasvuportfolio-toi- mintamallin tavoitteena on vastata nykyiseen kehitykseen, jossa voimavarojen kokoa- minen ja yhteisen suunnan löytäminen on entistä tärkeämpää. Kyse ei ole voittaja-alo- jen valitsemisesta vaan yhteisen tietopohjan ja ymmärryksen rakentamisesta ja vaihto- ehtoisten tulevaisuuksien tunnistamisesta tehtäessä kasvua edistäviä päätöksiä niin jul- kisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kasvuportfolio-toimintamalli pyrkii kasvattamaan 8TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 ymmärrystä muutoksen suunnista, reunaehdoista ja politiikkakeinoista elinkeino- ja inno- vaatiopolitiikan toteutuksessa. Tämä raportti on jaettu kahteen päälukuun. Ensimmäisessä osassa (Luku 1) kuvataan kas- vuportfoliota, sen lähtökohtia ja kasvumahdollisuuksien tunnistamisen kriteereitä. Lisäksi arvioimme kasvuportfolion käyttöä ja merkitystä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan väli- neenä. Luvun kirjoittamiseen ovat osallistuneet allekirjoittaneen lisäksi Kirsti Vilén, Petra Tarjanne ja Helmi Hämäläinen. Raportin toisessa luvussa (Luku 2) tarkastelemme energiamurrokseen liittyviä kasvumah- dollisuuksia Suomen vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta. Energiateema nousi kasvuportfoliolistan kärkeen. Suomella on monia vahvuuksia energiamurroksen hyödyntämiseksi, mutta kykymme luoda kansainvälistä vientiä tuottavia energiaratkaisuja edellyttäisi nykyistä kokonaisvaltaisempaa kehittämisotetta. Luvun kirjoittamiseen ja kom- mentointiin ovat osallistuneet 1. luvun kirjoittajien lisäksi Sanna Öörni ja Tapio Virkkunen Teknologian tutkimuskeskus VTT oy:stä sekä Helena Sarén Business Finlandista. Kiitän raportin kirjoittamistyöhön osallistuneiden lisäksi energiamurroksen tilannekuva- työn ydinryhmän jäseniä Kari Mäkeä VTT oy:stä sekä Markku Kivistöä, Soile ollilaa ja Risto Setälää Business Finlandista sekä TEM:stä Mikko Härköstä, Jyrki Alkiota, Juho Kortenie- meä ja Johanna Särkijärveä arvokkaista näkemyksistä energia-alan tilannekuvan muo- dostamisessa. Suuret kiitokset myös energiamurroksen erillisselvityksiä toteuttaneille VTT oy:n, 4Front oy:n ja Global X Network -tutkijaverkoston asiantuntijoille sekä Kasvuportfo- lion tunnistamis- ja arviointiprosessin yhteistyökumppanille Talent Vectia oy:n (nykyisin Verona Consulting oy) kehittäjätiimille. Lopuksi haluan kiittää kaikkia kasvuportfoliotyö- hön ja sen pilotteihin osallistuneita haastateltavia ja työpajoihin osallistuneita, jotka ovat kartuttaneet tietoa ja ymmärrystä Suomen kasvumahdollisuuksista prosessin eri vaiheissa. Pirjo Kutinlahti Tammikuu 2022 9TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 1 Kasvuportfolio – uusi toimintamalli lupaavien kasvumahdollisuuksien tunnistamiseen ja jatkojalostamiseen Tulevaisuuden kasvu rakentuu globaalille markkinapotentiaalin ja Suomen kilpailuetujen hyödyntämiselle sekä ratkaisujen yhteiskunnalliselle merkittävyydelle. Julkisen sektorin on kyettävä jatkuvasti ennakoimaan uusia kasvumahdollisuuksia ja kehittämään kasvulle suotuisaa toimintaympäristöä. 1.1 Mikä kasvuportfolio on? Kasvuportfolio on toimintamalli ja prosessi, joka tukee Suomelle lupaavien kasvumahdol- lisuuksien tunnistamista ja jatkojalostamista. Kasvumahdollisuuksien tunnistamisen tär- keimmät kriteerit ovat globaali kysyntä, Suomen kilpailutekijät ja osaaminen sekä yhteis- kunnallinen merkittävyys. Kasvuportfoliotyö tuo lähemmäs toisiaan myös yleisen poli- tiikkavalmistelun ja kehittämisen käytännön toimet. Samalla siinä hyödynnetään vahvaa ennakointiosaamista merkittävien kehistyskulkujen tunnistamiseksi. Tulevaisuus nojaa yritysten kykyyn tuottaa korkean arvonlisän kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille. Uusien kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen perustuu yhä enemmän yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön ja kumppanuuk- siin. Monet yritykset ja innovaatiotoimijat ovat siirtyneet ekosysteemiseen toimintatapaan, mutta toiminnan leviäminen ja mittakaavaetujen saavuttaminen edellyttäisi nykyistä tehokkaampaa kansallista koordinaatiota ja yhteistyötä tukevia välineitä. Tähän on kiin- nitetty huomiota sekä oECD:n että kotimaisissa arvioinneissa ja raporteissa (oECD 2017; Koski ym. 2019; ormala 2019). Keväällä 2020 työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa kasvuportfoliotyössä tunnistet- tiin yhteensä 27 kasvuteemaa. Listan kärkeen nousivat kestävät energiamuodot ja ener- giajärjestelmät, turvalliset ja toimivat tietoverkot, mahdollistavat teknologiat (tekoäly, 5G/6G), puhdas ilma ja vesi, terveysteknologia, ruoka ja ruokaketjut sekä kiertotalous. Tar- kemmat kuvaukset 27 kasvumahdollisuudesta löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön verk- kosivulta: https://tem.fi/kasvuportfolio. 10 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Taulukko 1. Suomelle lupaavat kasvumahdollisuudet Kasvumahdollisuudet listattuna kokonaisarvioinnin suuruuden mukaisessa järjestyksessä (kolmen näkökulman keskiarvo) Markkina- potentiaali Suomen kilpailukyky Yhteiskunnallinen merkittävyys 1 Uusiutuvat energiamuodot 4,0 4,4 3,6 4,0 2 Turvalliset ja toimivat tietoverkot 3,9 4,2 3,9 3,7 3 Mahdollistavien teknologioiden uudenlaiset soveltamistavat 3,9 4,2 3,6 3,9 4 Puhtaan veden tuotanto 3,9 4,4 3,6 3,7 5 Joustavat energiajärjestelmät ja varastointi 3,9 4,1 3,6 3,9 6 Jätevesien puhdistus ja hyödyntäminen 3,9 4,1 3,5 3,9 7 Metsätalouden uusiutuminen 3,8 3,8 3,9 3,8 8 Terveysteknologiset innovaatiot 3,8 4,2 3,6 3,6 9 Puhdas ilmanlaatu 3,8 4,1 3,5 3,7 10 Data-ja alustatalouden uudet toimintamuodot 3,8 4,2 3,3 3,8 11 Terveellinen, turvallinen ruokaketju 3,7 3,9 3,5 3,7 12 Kestävä jätteenkäsittely 3,7 3,9 3,3 3,8 13 Luonnonvarojen ja materiaalien täyskierto 3,6 3,7 3,2 3,9 14 Lääkekehitys 3,6 4,1 3,3 3,3 15 Innovatiiviset oppimisratkaisut 3,5 3,7 3,4 3,5 16 Älykkäät ja kestävät liikennejärjestelmät 3,5 3,7 3,2 3,7 17 llmastoviisas, älykäs maatalous 3,5 3,8 3,0 3,7 18 Rakennettu ympäristö 3,5 3,7 3,1 3,6 19 Tulevaisuuden logistiikka 3,5 3,8 3,1 3,5 20 Kestävä ja älykäs liikkuminen 3,5 3,7 3,1 3,7 21 Mineraalitalous 3,4 3,7 3,3 3,2 22 Ydinvoimaturvallisuus ja ydinjätehuolto 3,4 3,6 3,4 3,2 23 Yksilöllistetyt hoitomuodot 3,4 3,6 3,2 3,3 24 Elämyksellisyyttä ja asiakaskokemusta parantavat ratkaisut 3,4 3,8 3,0 3,3 25 Hajautetun ja luovan työn johtaminen 3,3 3,6 2,8 3,4 26 Yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävät palvelut ja ratkaisut 3,3 3,4 3,0 3,4 27 Maankäytön monimuotoisuutta tukevat ratkaisut ja innovaatiot 3,2 3,4 2,8 3,5 11 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Kasvuportfoliossa on mukana sekä sektorikohtaisia (lääkekehitys, logistiikka) että sektorit ylit- täviä kasvuteemoja (esim. rakennettu ympäristö, kiertotalous). Uusia mahdollistavia teknolo- gioita, kuten tekoäly, 3D-printtaus ja synteettinen biologia, on tarkasteltu kokonaisuutena ja ne sisältyvät luokkaan ”Mahdollistavien teknologioiden uudet soveltamistavat”. Tällä jaotte- lulla on haluttu korostaa sitä, ettei mikään yksittäinen teknologia-ala ole sellaisenaan kasvuala, vaan kasvu ja liiketoiminta perustuvat uuden teknologian käyttöönottoon ja soveltamiseen. Palveluja ja palvelutaloutta ei ole otettu erilliseksi kasvuteemaksi, koska palvelut sisältyvät läpäisevästi lähes kaikkiin tunnistettuihin kasvumahdollisuuksiin. Merkittävimmät innovaa- tiot syntyvät usein yllättävistä yhdistelmistä, joita on vaikea ennakoida etukäteen. Uusia kas- vumahdollisuuksia yhdistää myös se, että ne asettuvat useampien toimi- tai osaamisalojen rajapinnoille ja esimerkiksi toimialatilastointia on tässä yhteydessä vaikea hyödyntää. Toimintamallin yhtenä esikuvana on käytetty Iso-Britannian teollisuusstrategioiden ala- kohtaisten sopimusten (Sector Deals: https://www.gov.uk/government/publications/ industrial-strategy-sector-deals/introduction-to-sector-deals) esimerkkiä ja kokemuksia. Kyseiset sopimukset ovat hallituksen ja teollisuuden välisiä kumppanuuksia, joissa keskity- tään sellaisiin alakohtaisiin kysymyksiin, joilla voidaan luoda mahdollisuuksia lisätä tuotta- vuutta, työllisyyttä, innovointia ja osaamista. Toimeenpanossa hyödynnetään erilaisia väli- neitä ml. paikalliset toimet ja strategiat. 1.2 Kasvuportfolion toimintamallin vaiheet Kasvuportfolio-toimintamallia on kehitetty vuodesta 2018 lähtien, mutta varsinainen mit- tava tietojenkeruu toteutettiin keväällä 2020 ja kasvumahdollisuuksien jatkokehittäminen keväällä 2021, jolloin pilotointikohteiksi valittiin energia ja terveys. Kasvuportfolio-toiminta- malli koostuu neljästä vaiheesta, joita ovat: 1. Tunnistaminen ja arviointi 2. Kasvumahdollisuuden tarkastelu ja analyysi 3. Kasvumahdollisuuksien yhteiskehittäminen ja toimeenpano 4. Vaikuttavuuden seuranta Kasvumahdollisuuden tunnistamista seuraa tunnistetun kasvuteeman tilannekuva ja ana- lyysi kasvumahdollisuuden merkittävyydestä, strategisista liiketoiminta-alueista ja kasvun esteistä. Erityisesti globaaleihin murroksiin liittyvät uudistukset vaativat kohdennettuja rat- kaisuja. Yleiset reformit eivät riitä kattamaan jatkuvasti uudistuvien rakenteiden synnyttämiä tarpeita. Tilannekuvan pohjalta voidaan tunnistaa jo tapahtuneita muutoksia ja niiden vaiku- tuksia, arvioida tulevaa sekä edetä kasvumahdollisuuden toimeenpanoon, jossa tunnistetaan keskeiset toimijat ja kehittämisalueet ja laaditaan toteutussuunnitelma. Viimeisenä vaiheena on toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta ja mittarointi, joilla todennetaan toimenpitei- den oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus. 12 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Kuvio 1. Kasvumahdollisuuksien kehittämispolku Kasvumahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi Keväällä 2020 toteutettuun kasvumahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessiin osal- listui virtuaalisesti yli 400 asiantuntijaa yrityksistä, elinkeinoelämän järjestöistä, ministeri- öistä, tutkimus- ja rahoitusorganisaatioista sekä alueellisista kehittämisorganisaatioista. Pro- sessin käytännön toteutuksesta vastasi Talent Vectia oy (nykyisin Verona Consulting oy) työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Tiedonkeruu toteutettiin virtuaalisesti. Kasvumah- dollisuuksien tunnistamisen tiedonkeruun ja arvioinnin vaiheita on kuvattu kuviossa 2. Ensimmäisessä vaiheessa koostettiin laaja kasvumahdollisuuksien lista perustuen kansalli- seen ja kansainväliseen lähdeaineistoon (ministeriöiden ja niiden alaisen hallinnon strate- giat ja tulevaisuuskatsaukset ja EU- ja muut kansainvälisesti tuotetut tulevaisuusraportit, 70 kpl). Kasvumahdollisuuksien entry-kriteereinä olivat a) ovat korkean arvonluonnin ja tuot- tavuuden kannalta merkittäviä, b) perustuvat markkinamurrosten sekä yhteiskunnallisten muutosten ja shokkien ennakointiin, c) kasvuvaikutus syntyy 5–10 vuoden aikajänteellä, d) kohteena kasvumahdollisuudet, joissa julkisilla toimilla on tärkeä rooli, e) edellyttävät monien toimijoiden ja toimialojen yhteistyötä. Kasvuaihioita käsiteltiin ennakointiasiantuntijoiden kanssa (noin 20 hlöä). Kasvuteemat jaet- tiin kolmeen toisiaan täydentävään tarvenäkökulmaan: 1) Puhdas, terveellinen elinympäristö (ekologinen) 2) Vastuullinen liiketoiminta (taloudellinen) ja 3) Toimiva, hyvinvoiva yhteis- kunta (yhteiskunnallinen). Lisäkriteereinä painotettiin kasvumahdollisuuden merkitystä kor- kean arvonluonnin ja tuottavuuden parantamiseen, vaikutusten syntymistä pidemmällä, 5–10 vuoden aikajänteellä, taloudellista ja yhteiskunnallista merkityksellisyyttä ja potentiaa- listen markkinamurrosten sekä yhteiskunnallisten muutosten ja shokkien ennakointia. I. Kasvumahdollisuuksien tunnistaminen II.Kasvumahdollisuuden tilannekuva III: Kasvumahdollisuuden jaettu visio ja toimeenpano IV. Vaikuttavuus: pilotteja, kv-liiketoimintaa PÄÄKRITEERIT • Globaali kysyntä, yhteiskunnallisten murrosten avaamat mahdollisuudet • Suomen kilpailutekijät ja vahvuudet • Yhteiskunnallinen tarve ja merkitys • Ekosysteemien/PPP-yhteistyön tarve TILANNEKUVA 1. Tuotetaan yhteinen ymmärrys globaalien markkinamurrosten kehityskuluista ja niiden vaikutuksista suomalaiseen kilpailukykyyn nyt ja tulevaisuudessa. 2. Tunnistetaan po. kasvuteeman Suomelle relevantit ja strategiset liiketoiminta-alueet, toimijat ja ekosysteemit sekä kasvun esteet. TOTEUTUSSUUNNITELMA • Veturiyritysten ja avaintoimijoiden yhteistyön rakentaminen • Kärkihankkeiden valinta, toimenpiteiden toteutusjärjestys • Kansallisen ja kv-rahoituksen kartoitus • Innovaatioiden ja ratkaisujen kaupallistamisen ja skaalauksen tuki 13 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Toisessa vaiheessa kutsuttiin substanssiasiantuntijat (noin 50 hlöä) keskustelemaan ja määrittelemään kasvumahdollisuuksien sisältö ja sen merkittävyys Suomelle. Keskuste- luihin käytettiin sähköistä alustaa, johon kirjattiin myös kasvumahdollisuuden tarkempi kuvaus. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin kasvumahdollisuuksien liiketoiminnan potentiaali ja merkittävyys edellisen vaiheen kasvukuvauksia hyödyntäen. Tähän vaiheeseen osallistui noin 250 asiantuntijaa yrityksistä, hallinnosta, tutkimussektorilta ja rahoittajaorganisaati- oista. Kasvumahdollisuudet pisteytettiin 1–5 mittarilla 1) globaalin markkinapotentiaali, 2) Suomen kilpailukykytekijöiden 3) yhteiskunnallisen merkittävyyden mukaan. Tuloksena syntyi lista 27 Suomelle lupaavasta kasvuteemasta (ks. Taulukko 1). Kuvio 2. Kasvumahdollisuustarkastelun vaiheet 2 3 41 Kasvumahdollisuuksien tunnistaminen ja valinta tarkasteluun Laaja aineistotarkastelu ja tarkentavat keskustelut ennakointiasiantuntijoiden kanssa. Valintakriteerit: • Vastaa merkittävään markkinatarpeeseen • Sopii Suomen vahvuuksille • Sopii julkisen sektorin roolille Asiantuntijoiden laatimat kuvaukset kasvumahdollisuuksista Asiantuntijakuvausten sisältö: • Yleiskuvaus (sis. alatason ratkaisut) • Kuvaus sopivuudesta ja potentiaalisuudesta Suomelle • Kuvaus markkinapotentiaalista • Kuvaus onnistumisen edellytyksistä jaajoituksesta Kasvumahdollisuuksien potentiaalisuuden ja merkittävyyden arviointi Kasvumahdollisuuksien potentiaalisuuden arviointi perustuen markkinapotentiaalin ja Suomen kilpailukyvyn arviointiin. Lisäksi potentiaalisimmiksi arvioitujen kasvumahdollisuuksien yhteiskunnallisen merkittävyyden arviointi Suomen näkökulmasta Potentiaalisimpien kasvumahdollisuuksien kehitysvisiot ja toimenpiteet • Yhteisen vision ja vaiheistettujen tavoitteiden muodostaminen tärkeimmille kasvumahdollisuuksille • Kehitystoimenpiteiden priorisointi sekä näiden roolittaminen eri toimijoiden osalta 14 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Tunnistettujen kasvumahdollisuuksien jatkojalostamiseksi valittiin kaksi kehittämispilot- tia, energia- ja terveysteema, joita lähdettiin yhteiskehittämään TEM:n, Business Finlandin ja VTT oy:n kanssa osallistaen laajasti alan kehittäjiä, yrityksiä ja muita sidosryhmä. Ener- gia-alan kasvupilotin tuloksia on kuvattu tarkemmin luvussa 2. Terveyspilotin tuloksia ei tässä raportissa tarkastella, koska työ on kesken ja jatkuu keväällä 2022. 1.3 Mihin kasvuportfoliota voidaan käyttää? Kasvuportfolion päätehtävä on auttaa muodostamaan yhteistä näkemystä niistä kas- vualoista, jotka ovat globaalin kysynnän, Suomen kilpailutekijöiden ja kasvualan merkityk- sellisyyden kannalta Suomelle huomionarvioisia. Kyse ei ole valinnoista vaan laajasti arvi- oidun yhteisen tietopohjan rakentamisesta, jonka varassa voidaan rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden välille. Portfoliomainen lähestymistapa mahdollistaa useiden kasvualojen ja -mahdollisuuksien rinnakkaisen analysoinnin. Sillä voidaan kohdennetusti tukea innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten vähähiiliset energiaratkaisut tai digitaali- nen terveydenhoito, sekä kannustaa toimijoita yhteistyöhön. Yksityisen ja julkisen sektorin muodostamat innovaatioekosysteemit ovat keino tukea yhteiskehittämistä ja voimavaro- jen kokoamista. Toimintamallilla voidaan vähentää hallinnonalojen välisiä siiloja sekä vah- vistaa ministeriöiden ja virastojen yhteistyötä kasvumahdollisuuksien määrittelemisessä ja toimeenpanossa. Se on myös joustava, ja sitä voidaan mukauttaa eri toimijoiden ominais- piirteisiin ja toimintatapoihin tarpeen mukaan. Kasvuportfoliotyön avulla voidaan tunnistaa myös nousevia liiketoiminnan alueita, joissa innovaatioekosysteemin kehittyminen kasvavaksi ja kansainvälistyväksi liiketoimintaeko- systeemiksi on mahdollista. Samalla se voi nostaa esiin niitä pullonkauloja, joita tällaisella kasvulla on, erityisesti siinä vaiheessa, kun toteutetaan kasvumahdollisuuden viemistä kohti sector-deal -mallin mukaista yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Kasvumahdollisuuden realisoituminen on kiinni paitsi yritysten omista valinnoista ja osaa- misista myös kehittämistoimien oikeasta ajoituksesta, politiikkatoimien koordinoinnin onnistumisesta (sääntely, kokeilut, koulutus, pilottiympäristöt jne.) sekä innovaatiosyklin eri vaiheiden systemaattisesta rakentamisesta. 15 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Kasvuportfolio toimii: 1. viitekehyksenä ja tietopohjana politiikkalinjausten valmistelussa ja tulosohjauksessa; 2. uusien kasvuohjelmien ja -avausten sekä tiekarttojen käynnistämisen ja valmistelun tukena, esimerkkeinä luovan talouden tiekartta, liikenne-alan kestävän kasvun ohjelma ja valmisteilla oleva kiinteistö- ja rakennusalan kasvuohjelma1; 3. yksityisen ja julkisen sektorin kasvuavausten ja innovaatiokumppanuuksien rakentamisessa, esimerkkinä energia-alan ja terveysalan kasvupilotit; 4. yritysten ja TKI-organisaatioiden kehittämis- ja koulutussuunnitelmien ja strategisten valintojen ja investointien arvioimisen tukena; 5. Suomen TKI-profiilin ja ekosysteemien kansainvälisen näkyvyyden ja houkuttelevuuden lisäämisessä. 1.4 Kasvuportfolio uudistavan elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineenä Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tärkeimpiä tehtäviä on luoda olosuhteet, jotka kannus- tavat yrityksiä rohkeaan kasvuun, uudistumiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Perinteisen innovaatiopolitiikan mukaan julkisen vallan tulisi pyrkiä luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset innovaatiotoiminnalle, mutta ei määritellä ja rajata sitä, mitä tulisi innovoida. Yritysten toimintaympäristössä on tapahtumassa isoja rakenteellisia ja kulttuurisia muu- toksia, joiden vaikutukset ulottuvat myös politiikan tekemiseen ja toimeenpanoon. Yritys- ten on panostettava yhä enemmän globaalien arvoketjujen ja verkostojen hallintaan, asia- kastarpeiden tunnistamiseen sekä omien kilpailuetujen luomiseen muun muassa innovaa- tioiden avulla. Myös julkisen sektorin on ennakoitava jatkuvasti uusia kasvumahdollisuuk- sia ja kehitettävä kasvulle suotuisaa toimintaympäristöä. 1 KIRA kasvuohjelman tavoitteena on analysoida nykyinen ja pitkäntähtäimen kiinteistö- ja rakentamisalan kasvupotentiaali. Kasvuohjelman työpajat käsittelevät vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja tuottavuutta, sekä arvonluontia läpi elinkaaren. Kasvuohjelman valmiste- luun on osallistunut yli 75 asiantuntijaa 50 organisaatiosta. Työpajoissa on ollut edustettuna laajasti pieniä ja suuria yrityksiä, kaupunkeja, tutkimuslaitoksia, alan yhdistyksiä sekä Business Finlandin ja Suomen Akatemian edustajia. 16 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, resurssien rajallisuus, digita- lisaatio ja palvelullistuminen muokkaavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia radikaa- listi tulevalla vuosikymmenellä. Miten suomalaiset yritykset ovat varautuneita näihin muu- toksiin, ja mikä on elinkeino- ja innovaatiopolitiikan rooli tämän muutoksen luoman kas- vun mahdollistamisessa? Kasvuportfoliotyön fokuksessa on uuden liiketoiminnan ja kasvupolkujen rakentaminen yhteistyössä elinkeinoelämän ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa hyödyntäen yhteiskun- nallisista murroksista nousevia mahdollisuuksia. Läpimurrot eivät synny itsestään. Tar- vitaan yhteisesti jaettua näkemystä kysynnästä, Suomen vahvuuksista ja kasvua vauh- dittavista tekijöistä. Kasvuportfoliotyön avulla yrityksille ja liiketoimintaekosysteemien kehittäjille tarjotaan tietoa näkemyksen muodostamiseen ja oikeiden työkalujen valit- semiseen. Samalla se on askel kohti haastelähtöistä taloutta ja yhteiskuntaa uudistavaa innovaatiopolitiikkaa. Megatrendit ja kasvun muutosajurit ovat kaikkien tiedossa, eikä tämä tieto sinällään anna kenellekään kilpailuetua. Murrokset ovat kuitenkin niin mittavia ja luovat niin monimut- kaisia kerrannaisvaikutuksia, että kasvua ja innovaatioita ei kyetä edistämään pelkästään perinteisin politiikkamenetelmin. Globaalin kasvupotentiaalin hyödyntäminen edellyt- tää tulevaisuuden ilmiöiden ja niiden merkityksen ja keskinäisten riippuvuuksien tunnista- mista ja yhteistä tulkintaa. Tiedon avulla voidaan rakentaa tavoitteellista tulevaisuuskuvaa markkinoista ja uusista kasvumahdollisuuksista. Kokemukset kahdesta kasvupilotista (energia ja terveys) osoittavat, että kasvuvisiot ja -strategiat antavat parhaimmillaankin vain yleiskuvan kehittämisen suuntaviivoista. Visioi- den ja suunnitelmien toimeenpano vaatii tuekseen ymmärryksen läpimurtoon tarvitta- vista edellytyksistä ja reunaehdoista, tavoitteellisen toimeenpanosuunnitelman, jossa on määriteltytoimijoiden selkeät roolitukset eri kehitysvaiheissa. Energiamurroksen tilannekuvassa yhdistettiin eri lähteistä koottua tietoa Suomelle lupaa- vista kehityssuunnista, joiden pohjalle voitaisiin rakentaa energia-alan kansainvälistä lii- ketoimintaa. Ministeriön, VTT oy:n ja Business Finlandin yhteistyö mahdollisti eri näkökul- mien rinnakkaisen tarkastelun. Business Finland tarkasteli Suomen mahdollisuuksia ener- giamurroksessa globaalin kysynnän ja yritystoiminnan näkökulmasta, VTT oy osaamisen ja teknologian näkökulmasta ja TEM sääntelyn ja yleisen toimintaympäristön näkökulmasta. Tältä pohjalta luotiin yhteinen kuva energia-alan kasvun kilpailutekijöistä ja reunaeh- doista. Prosessin vaiheet, toteutus ja tulokset on kuvattu tarkemmin seuraavassa luvussa. 17 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Terveysalan kasvupilotin2 lähtötilanne poikkesi edellisestä siten, että tilannekuva kasvu- mahdollisuuksista ja Suomen kilpailutekijöistä oli laadittu kansallisen terveysalan tutki- mus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian yhteydessä. Pilotin kohteeksi valikoituivat yksityisen ja julkisen sektorin TKI-kumppanuudet ja yhteiskehittäminen. TKI-kumppanuuk- sien edistäminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä on myös yksi kansallisen TKI-tiekar- tan strategisista kehittämiskohteista. Ensi vaiheessa pilottiin haastateltiin Suomessa toimivien terveysalan yritysten meneil- lään tai valmisteilla olevia hankkeita, jotka liittyvät laajempiin kehittämiskokonaisuuk- siin ja joilla on kansainvälisesti merkittävää kasvupotentiaalia. Valintaa tehtäessä arvioi- tiin, että näiden hankkeiden hyödyntämistä ja jatkokehittämistä voitaisiin vahvistaa kan- sallisella yhteistyöllä sekä edistämällä yritysvetoisia kumppanuuksia Suomessa. Haastat- teluissa tuli esille runsaasti aiheita, joissa nähtiin kansainvälistä kasvupotentiaalia. Haas- tateltujen yritysten TKI-kumppanuudet olivat enimmäkseen alihankintaverkostojen hyö- dyntämistä sekä yritysvetoisia kumppanuuksia sote-toimijoiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Haastatelluilla yrityksillä ei ollut kokemusta tai mielikuvaa onnistuneista monen- välisistä tasa-arvoisista tuotekehityshankkeista tai kiinnostusta monenväliseen tasa-arvoi- seen kehittämiseen. Terveysalan yritysten kynnys osallistua julkisen ja yksityisen sektorin välisiin yhteiskehittä- misen hankkeisiin näyttäisi siis olevan varsin korkea. Mitä strategisempi kumppanuus, sitä vähemmän julkinen rahoitus kiinnostaa yrityksiä, sillä siihen liittyvät päätösprosessit koe- taan hitaiksi ja usein rahoitukseen liittyy erilaisia ehtoja koskien mm. tiedon avoimuutta. Monenvälisten kumppanuuksien sijaan kahdenväliset kumppanuudet ja perinteinen ali- hankinta koettiin vaivattomampana ja nopeampana tapana kehittää uusi ratkaisu mark- kinoille. Muiden kuin yritysten vetämissä ja monenkeskisissä kumppanuuksissa onnistu- neen yhteistyön edellytykseksi nousi kyky sopia teollisoikeuksista ja tulosten hyödyntämi- sen aikatauluista. Terveyspilotin toteutuksen seuraavassa vaiheessa tavoitteena on selvit- tää edellytyksiä yritysten ja julkisten toimijoiden väliselle yhteiskehittämiselle. 2 Terveysalan TKI-toiminnan kasvustrategiassa on tunnistettu terveysalan keskeiset kehit- tämiskohteet, joilla parannetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia osaamispohjaisesti tut- kimuksen ja teknologisen kehityksen luomien mahdollisuuksien avulla. Lisäksi parannetaan Suomen asemaa kansainvälisesti tunnettuna terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimin- nan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijänä. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/162564/VN_2020_33.pdf?sequence=1&isAllowed=y 18 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Globaalin markkinapotentiaalin, Suomen kilpailukykytekijöiden ja yhteiskunnallisen merkittävyyden rinnakkainen tarkastelu ovat kasvuportfoliotyön ydintä Kasvuportfolio kokoaa yhteen julkisen ja yksityisen sektorien toimijoiden näkemykset Suo- melle lupaavista kasvumahdollisuuksista ja -näkymistä suhteuttaen niitä maailman mark- kinakysyntään ja tulevaisuuden liiketoimintanäkymiin, Suomen kilpailukykytekijöihin ja innovaatioiden yhteiskunnalliseen merkittävyyteen. Globaalien markkinoiden hyvä tun- temus ja niiden muutoksen ymmärtäminen ovat ratkaisevia edellytyksiä menestymiselle. Kysymys ei ole vain teknologioiden ja ratkaisujen välisestä kilpailusta vaan myös kansallis- ten tai alueellisten toimintaympäristöjen kulttuurisista eroista. Asiantuntijakeskustelut Suomen kasvumahdollisuuksista sekä yksityiskohtaisemmat tar- kastelut energia- ja terveysalan kasvumahdollisuuksista ovat tuoneet arvokkaan lisän innovaatiopolitiikan valmisteluun ja toimeenpanoon. Vuoropuhelun kautta on voitu muo- dostaa realistisempi kuva Suomen todellisista vahvuustekijöistä sekä samalla myös kasvun pullonkauloista ja esteistä edellä mainituilla aloilla. Ratkaisu- ja kysyntälähtöisyys ovat innovatiivisen liiketoiminnan kriittisiä menestystekijöitä Suomi on osa globaalia arvoverkostoa ja riippuvainen kansainvälisestä kysynnästä. Kansal- lisilla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinneilla on tärkeä rooli innovaatiopohjai- sessa taloudessa, mutta ne eivät yksistään johda uuteen liiketoimintaan. Yrityksen menes- tymiselle ratkaisevaa on tuottaako uusi palvelu tai ratkaisu lisäarvoa asiakkaalle ja miten se saadaan nopeasti markkinoille ja käytäntöön. Markkinaosaaminen ei ole vain teknologi- nen kysymys, vaan se liittyy vahvasti kulttuuriin, käyttäytymiseen ja arvostukseen kiinnit- tyviin osaamisiin. Innovaatiopolitiikan välineissä kysyntävetoisuuden ja markkinatuntemuksen roolia pitää vahvistaa. Innovaatioista kahdeksan kymmenestä syntyy asiakastarpeesta tai yhteistyöver- kostoissa muiden yritysten kanssa. Innovaation kehittämisen kustannuksista vain noin yksi kymmenesosa käytetään idean kehittämiseen ja loppuosa sen kaupallistamiseen ja mark- kinoille viemiseen. Parhaat yritykset tunnistavat ja tulkitsevat markkinoiden muutoksia ja kehittävät valmiuksiaan sen mukaisesti. Digitalisaatiokehitys mahdollistaa arvonluonnin uudenlaisin keinoin Digitalisaatio, datan hyödyntäminen ja asiakas- ja markkinalähtöisyys uudistavat lähivuo- sina poikkeuksetta lähes kaikkia toimialoja ja arvoverkkoja. Tästä syystä haluamme nos- taa tämän erilliseksi teemaksi kasvumahdollisuuksien tarkastelussa. Digitalisaatio lyhentää jakeluketjuja ja liiketoiminta rakentuu yhä enemmän palveluille. Keskeisin kilpailuetu ei 19 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 ole enää jakeluketjun hallitseminen vaan asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen. Asiakas on täsmämarkkina, johon globaaleilla palveluntarjoajilla on suora asiakasrajapinta. Yritykset tarvitsevat kilpailijoista erottuvia ratkaisuja, jotka tuottavat enemmän lisäarvoa asiakkaalle ja joista nämä ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa. Teollisuudelle digitalisoituminen tuo kustannussäästöjä ja parantaa siten tuottavuutta. Asiakkaasta ker- tyvää dataa hyödynnetään palvelutarpeiden ennakoinnissa. Datan kerääminen ja arvok- kaaksi tietohyödykkeeksi jalostaminen ovat yhdessä älykkään teknologian kehittämisen ja soveltamisen kanssa digitalisaation ydintä. Julkinen data mahdollistaa monenlaisen uuden liiketoiminnan syntymisen. Digitalisaatio tuo myös kansainvälisen kilpailun kotimarkki- noille ja haastaa yritykset uudistumaan. Digitaalinen talous antaa mahdollisuuden kytkeä tavarantuotantoon myös palvelut. Tässä ympäristössä toimivilla markkinoilla, markkinoiden avaamisella sekä asiakkaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä on entistä suurempi merkitys. Tuotteet, palvelut ja sovellukset teh- dään usein suoraan globaaleille markkinoille. Digitaalisen kaupan kehitys on myös tuonut entistä tärkeämpään rooliin kuluttaja-asiakkaan käyttäytymisen ja tästä saatavan datan, mikä on uusi menestystekijä. 20 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 2 Energiamurroksesta kansainvälistä liiketoimintaa – energia-alan tilannekuvatyö 2021 Megatrendit ja energiatoimialan muutosajurit ovat jo kaikkien tiedossa, eikä tämä tieto sinällään tuo kilpailuetua. Tarvitaan kykyä tarkastella tulevaisuuden ilmiöiden suuntaa, ymmärtää niiden keskinäisriippuvuuksia ja rakentaa tavoitteellista tulevaisuuskuvaa perustuen markkinakysyntään, loppuasiakkaiden tarpeisiin ja omiin kilpailukykytekijöihin. 2.1 Lähtökohdat, tavoitteet ja työvaiheet Energiainnovaatiot ovat tärkeämpiä kuin koskaan ennen. Hallitustenvälisen ilmastonmuu- tospaneeli IPCC:n raportissa korostetaan nopeiden ja vaikuttavien toimien merkitystä. Ilmaston lämpeneminen on kaikin keinoin pysäytettävä ja hiilidioksidipäästöissä tulee päästä nettonollatasoon vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on entistä haastavampaa, kun ilmaston lämpenemisen seurauksena luonnon monimuotoisuus ja elä- mää ylläpitävät ekologiset järjestelmät heikkenevät. Tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta ajaa niin yrityksiä kuin valtioita syvälle käyvään muutokseen. Energiantuotannon ja sen kulutusjärjestelmien ohella tulee arvioida uudel- leen myös näiden ympärille vakiintuneita liiketoimintamalleja ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen haasteisiin ei pystytä vastaamaan fossiili- seen energiaan nojaavilla tuotantotavoilla ja teknologioilla. Energiamurros luo mahdollisuuden miljardien eurojen vuotuiselle liiketoiminnalle. Uudet ratkaisut ja toimijat valtaavat alaa jo nopeasti, ja monet perinteiset yritykset menettä- vät markkinoitaan. Epävarmaa on se, mitkä teknologiat tai ratkaisut ovat pitkällä aikavä- lillä voittavia ratkaisuja. Jotta Suomi ja suomalaiset yritykset hyötyisivät energiamurroksen mahdollisuudesta, tarvitaan kykyä ymmärtää omat vahvuudet sekä reagoida pelisäännöil- tään nopeasti kehittyviin ja muuttuviin markkinoihin. 21 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Energiamurros ja sen avaamien globaalien kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on kokoluokassaan niin mittava kehitys, että toteutukseen tarvitaan aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä niin kotimaisten kuin ulkomaisten yritysten sekä julkisten toimijoiden (valtio, kunnat kaupungit) välillä. Energiamurrokseen liitetyt kasvuvisiot vaativat toteutuakseen oikeasuuntaisia ja -aikaisia investointeja, uusia toimintatapoja ja osaamisia, innovaatio- myönteistä sääntelyä sekä politiikka- ja rahoitusvälineiden uudelleen tarkastelua. Energia-alan kehitykseen ja uusiin teknologioihin jo tehdyt ja tarvittavat investoinnit ovat suuruusluokaltaan ennennäkemättömät. Pienen maan ja siellä toimivien yritysten haas- teena on investointien oikea-aikaisuus; milloin tulisi ottaa markkinoilla etunojaa ja milloin odottaa ratkaisujen kypsyyttä. Tämä on erityisen haasteellista vähähiilisissä ratkaisuissa, joissa kehityskaaret ovat pitkiä ja epävarmoja ja investoinnit mittavia. Energia-alan tilannekuvatyön tavoitteena on muodostaa yhteinen ymmärrys ja näkemys alan keskeisistä globaaleista kehityskuluista, Suomen kilpailutekijöistä ja toimintaympäris- tön kehittämistarpeista kansainvälisen liiketoiminnan ja viennin vauhdittamiseksi. Työssä on tunnistettu myös kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä energia-alan kehittämis- kohteita ja -pilotteja, joista olisi mahdollista kasvattaa kansainvälistä vientiliiketoimintaa. Kasvumahdollisuuden ympärille on muotoiltu uudenlaista työtapaa, jonka tavoitteena on ketterä kasvu ja tuottavuuden nousu. Uudessa työtavassa kasvumahdollisuuteen liitty- vät toimijat muodostavat yhteisen tavoitteellisen kehitysvision sekä roolittavat ja vaiheis- tavat toimenpiteet (esim. pilottien toteuttamisen). Yhteistyö kolmen organisaation (TEM, VTT oy, Business Finland) välillä on ollut keskeinen osa kehittämispilotin toimeenpanoa. Alla oleva prosessikuvaus kertoo tilannekuvatyön eri vaiheista ja auttaa jatkossa tarkaste- lemaan, mitkä ovat olleet prosessin kriittisiä kohtia ja valintoja, jotka ovat johtaneet saavu- tettuun lopputulokseen. Työssä keskeistä on ollut uudenlaisen toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto uuden- laisten haasteiden edessä, kun vanhat toimintatavat eivät enää palvele politiikan valmiste- lua tai suurinta osaa yrityksistä. Keskeistä on myös tunnistaa, mitkä toimenpiteet ovat tär- keitä ja miten niitä voitaisiin tunnistaa jatkossa eri kasvumahdollisuuksien kohdalla. oman haasteensa prosessiin on tuonut se, että yhteiskunnallisissa murroksissa uudistusten tulee olla kohdennettuja. Yleiset reformit eivät riitä kattamaan uusien rakenteiden synnyttämiä tarpeita. 22 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Kuvio 3. Energia-alan tilannekuvan toteutus 2021 6/2021 KÄYNNISTYS ANALYYSIT TÄSMENNYKSET JA RAJAUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Tavoite ja fokus TEM, VTT, Business Finland ydinryhmä 1/2021 2–6/2021 3–10/2021 9–11/2021 Globaalit markkinat, kysyntä ja muutostrendit Business Finland ja Global X Network Osaamis-ja kilpailutekijät- analyysi VTT haastattelut Temaattiset kehittämiskohteet Sidosryhmätyöpajat I 25.5.2021 II 1.6.2021 III 17.6.2021 Innovaatio- myönteinen sääntely 4Front erillisselvitys Kehitys-ja kokeilu- ympäristöt VTT erillisselvitys SWOT,- johtopäätökset ja kehittämis- suositukset Ydinryhmä TILANNEKUVA: Energiamurroksesta uusia kasvuavauksia ja kansainvälistä liiketoimintaa 1. Tilannekuvatyön tavoitteen määrittely, ydinryhmän kokoaminen ja työskentely. Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui energiamurroksen tilannekuvatyön yhteistyökump- paneiksi TEM:n, VTT oy:n ja Business Finlandin asiantuntijoita, jotka muodostivat hank- keen ydinryhmän. Ryhmän kokoaminen ja sen toiminnan organisointi oli TEM:n vastuulla, mutta käytännön työtä jaettiin eri organisaatioiden kesken. Tilannekuvatyö jaettiin neljään työpakettiin, joista eri organisaatiot ottivat vetovastuun. Ydinryhmä kokoontui kevään, kesän ja syksyn aikana noin joka toinen viikko tunnin kokouksiin, yhteensä 18 kertaa. Työn tavoitteeksi määriteltiin energiamurrokseen pohjautuvan kansainvälistä liiketoiminnan ja kasvupilottien edistäminen. 2. Globaalien muutostrendien ja heikkojen signaalien analysointi. Globaaleja kehitys- kulkuja lähestyttiin kolmen eri aineiston kautta: Business Finlandin globaalin energiatiimin skenaariotyön, Frost&Sullivanin raporttien ja Gaia Consultingin Business Finlandille ja Tek- nologiateollisuus ry:lle tekemän raportin ”Digitalization and Electrification in Symbiosis” avulla. Neljäntenä täydentävä näkökulmana tuotettiin analyysi energiamurroksen vaihto- ehtoisista kehityskuluista kansainvälisen tutkijaverkoston Global X Networkin tuella. Ana- lyysin osana järjestettiin työpaja, jossa ydinryhmän osallistujat toivat esiin omia näkemyk- siään analyysissä tunnistetuista muutosvoimista. Markkinoihin liittyvää aineistoa käytettiin ydinryhmän työskentelyssä ja VTT oy:n tekemässä tunnistamistyössä, jossa selvitettiin glo- baalin energiamurroksen Suomelle tuomia kansainvälisen liiketoiminnan ja Suomen veto- voimatekijöiden kasvun mahdollisuuksia. 23 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 3. Osaaminen ja ekosysteemit. VTT oy haastatteli eri puolella Suomea toimivien ekosys- teemikehittäjien näkemyksiä energiamurrokseen liittyvistä kasvumahdollisuuksista, haas- teista ja pullonkauloista sekä osaamis- ja fokusalueista, joissa Suomella olisi mahdollisuus lisätä kansainvälistä vientiä. Haastatteluissa kartoitettiin myös kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön ja -verkostojen sekä kaupunkien keskinäistä yhteistyötä liittyen energiamurrok- sen hyödyntämiseen. Haastatteluihin valittiin kaupunkeja, joiden ekosysteemisopimuksiin sisältyy energiateema tai siihen läheisesti liittyvä teema. Tarkastelukohteiksi valikoituivat Lappeenranta, Vaasa, Tampere, Turku, Helsinki, Vantaa, Espoo, oulu ja Jyväskylä. 4. Teematyöpajat. VTT oy ja Business Finlandin yhdessä tunnistamien osaamiskärkien jat- kotyöstämiseksi järjestettiin keväällä 2021 kolme teematyöpajaa. Tilaisuuksien tavoitteena oli tunnistaa eri osaamiskärkien ympäriltä laajempia kehittämiskokonaisuuksia, joissa on vientipotentiaalia hiilikädenjälkeä kasvattaviin ratkaisuihin. Työpajoilla kartoitettiin myös kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön ja -verkostojen sekä kaupunkien keskinäistä yhteistyötä liittyen energiamurroksen hyödyntämiseen. Työpajoihin kutsuttiin tunnistettu- jen alueellisten ekosysteemien toimijoita. osallistujia oli keskimäärin 20–30 tilaisuutta koh- den. osallistujat edustivat ekosysteemien koordinaattoreita, tutkimuslaitosten ja yritysten ja kaupunkien energia-alan asiantuntijoita. Keskimäärin puolet osallistujista oli yrityksiä. 5. Innovaatiomyönteisen sääntelyn merkitys energia-alan liikentoimintaan. osana innovaatioympäristön tarkastelua 4FRoNT oy:n kokoama asiantuntijatiimi selvitti innovaa- tiomyönteisen sääntelyn uusien käytäntöjen kehittämistä ja hyödyntämistä energia-alalla. Tarkastelulle oli tarve, koska innovaatiomyönteisen sääntelyn merkitys on Suomessa tun- nistettu ja hyviä yksittäisiä esimerkkejä löytyy, mutta sitä hyödynnetään käytännössä vielä hyvin vähän. Innovaatiomyönteisellä sääntelyllä on erityisen paljon merkitystä uusille nou- seville kasvualoille, jotka kehittävät ratkaisuja markkinamurrosten kautta syntyvään kysyn- tään. Työssä tuotettiin tietoa erityisesti energia-alalle sekä muille kasvualoille parhaiten soveltuvista innovaatiomyönteisen sääntelyn käytännöistä ja niiden käyttöönoton reuna- ehdoista. Lisäksi tarkasteltiin sitä, mitkä ekosysteemit ja kasvualat hyötyisivät uusista inno- vaatiomyönteisen sääntelyn muodoista eniten ja millaisia osaamis-, resurssi- ja tutkimus- tarpeita uusiin sääntelyn keinoihin liittyy ministeriöissä sekä muussa sääntelyä toimeen- panevassa hallinnossa. osana selvitystä tehtiin viisi taustahaastattelua, joissa selvitettiin keskeisten sidosryhmien käsityksiä sääntelystä energia-alalla. Selvityksen lopputuloksena oli tilannekuva vallitsevasta innovaatiokokeiluja ohjaavasta lainsäädännöllisestä viiteke- hyksestä Suomessa ja sen erityispiirteet suhteessa kansainvälisiin vertailukohteisiin. Selvi- tyksen tulosten ja havaintojen perusteella laadittiin ehdotus kansalliseksi sääntelykokeilu- jen toimintamalliksi. Toimintamalli on konkreettinen opas sääntelykokeilujen kansalliseksi kehittämiseksi kasvualoilla. 24 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 6. Kehitys- ja kokeiluympäristöjen menestystekijät. VTT oy:n tekemässä erillisselvityk- sessä tarkasteltiin kehitys- ja kokeiluympäristön roolia uusien ratkaisujen kehittämisessä ja skaalauksessa. Hankkeen tuotettiin myös mittaristo kehitys- ja kokeiluympäristöjen arvi- ointia varten. 7. Johtopäätökset ja kehittämissuositukset laadittiin ydinryhmän kanssa yhteisessä työpajassa hyödyntäen digitaalista orchidea-työkalua, jonka avulla priorisoitiin keskeisim- mät havainnot ja suositukset. 2.2 Globaalit markkinat ja muutostrendit Energia-alalla on käynnissä historiallinen murros. Energia on koko yhteiskunnan vähähii- lisyyssiirtymän mahdollistaja kaikkialla maailmassa. Murros tulee johtamaan ennennäke- mättömiin muutoksiin niin yhteiskunnassa kuin liiketoiminnassakin. Kiire ymmärtää ener- giamurrosta ja sen vaikutuksia syvällisesti on päättäjien, yritysten ja kehittäjien yhteinen haaste. Tilannekuvatyössä globaaleja kehityskulkuja lähestyttiin kolmen eri aineiston kautta: Busi- ness Finlandin globaalin energiatiimin tekemän skenaariotyön, Frost&Sullivanin raport- tien ja Gaia Consultingin Business Finlandille ja Teknologiateollisuus ry:lle tekemän rapor- tin ”Digitalization and Electrification in Symbiosis” avulla. Neljäntenä täydentävä näkökul- mana tunnistettiin energiamurroksen vaihtoehtoisia kehityskuluista kansainvälisen Global X Network -tutkijaverkoston tuella. International Energy Agency (”IEA”) on arvioinut, että vuosina 2021–2030 vuotuiset glo- baalit investointitarpeet energiasektorille ovat noin 4 bilj. USD, eli 4000 miljardia dollaria vuodessa. Vuosina 2031–2040 tarvittavien investointien määrän arvioidaan nousevan jopa 5,8 biljoonaan dollariin vuodessa. Tulevalla vuosikymmenellä korostuu etenkin yhteis- kunnan laaja-alainen sähköistyminen. Seuraavan vuosikymmenen 2041–2050 vuotuisen investointitarpeen arvioidaan olevan kokoluokaltaan 4,8 biljoonaa dollaria. Tällöin koros- tuvat investoinnit loppukäyttäjäpäässä ja investoinnit vetytalouteen. IEA on arvioinut nykyisen olemassa olevan teknologian riittävän pitämään maailman pääs- tövähenemäpolulla vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen edettäessä vuoden 2050 tavoitteisiin tarvitaan uusia ratkaisuja ja uusia teknologioita, jotka ovat vielä tällä hetkellä tutkimus- ja demonstraatiovaiheessa. Tämän vuoksi Suomessa on välttämätöntä investoida pitkä- kestoisesti tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä vahvistaa innovaatioista vientituotteeksi -ketjua. olennaista on kyetä nopeuttamaan innovaatioista investoinneiksi -polkua sekä aktivoida uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämistä, joilla vaikutetaan 25 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 energia-alan systeemisiin muutoksiin. Kehittämistyöhön tarvitaan sekä suomalaisia toimi- joita että yhä enenevässä määrin ulkomaisia kumppaneita. Business Finlandin ennakointityö sekä Frost&Sullivanin raportti 2020-luvun energiamur- roksesta vahvistavat näkemystä, että kuluvalla vuosikymmenellä uusiutuvien energiamuo- tojen voittokulku jatkuu ja vahvistuu. Samalla energialähteet monimuotoistuvat ja sirpa- loituvat, jolloin järjestelmän älykkyys ja joustavuus ovat perusedellytyksiä ja kehityksen mahdollistajia. Esimerkiksi virtuaaliset voimalaitokset ja erilaiset virtuaaliset ”sähkö/ener- giatilit” lisääntyvät. Frost&Sullivan kutsuu kuluvaa vuosikymmentä hajautettujen energiajärjestelmien vuo- sikymmeneksi. Tämä tarkoittaa muutoksia niin tuottaja-, kuluttaja- kuin palveluntarjo- ajapäässä. Uusia toimijoita tulee markkinoille perinteisen energiasektorin ulkopuolelta. Myös uudenlaiset palvelumallit kehittyvät ja yleistyvät. odotettavissa on selkeä siirtymä capex-painotteisista tarjoamista opex-painotteisiin. Tällöin loppuasiakkaille tullaan tarjoa- maan entistä enemmän mm. kuukausipohjaisia palvelumalleja sen sijaan, että loppuasiak- kaat itse tekisivät pääomaa sitovat investoinnit. Päästöoikeuksien hinnan noustessa ja yhteiskunnan sähköistyessä laajasti energia- ja laa- jemminkin materiaalitehokkuus tulevat entistä kiinnostavammiksi niin kiinteistöjen omis- tajille kuin teollisuudellekin. Energiatehokkuutta tarkastellaan entistä tarkemmin koko arvoketjussa. Euroopan elvytyspaketissa energiatehokkuus on merkittävässä roolissa usei- den maiden toimenpidelistalla. Yhteiskunnan sähköistyminen ja vähähiilisyystavoitteet edellyttävät uusiutuvan ener- giatuotannon kasvun lisäksi kasvavassa määrin erilaisia energiavarasto- ja joustoratkai- suja. Myös fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuville tuotteille ja ratkaisuille haetaan kiih- tyvällä vauhdilla vaihtoehtoja. Vetytalous ja Power-to-X (”P2X”) kokonaisuudet (e-poltto- aineet, e-kemikaalit jne.) ovat osa tätä kokonaisuutta. Vetytalous ja P2X mahdollistavat myös vaikeasti sähköistettävien alojen, kuten meriteollisuuden ja raskaan teollisuuden vähähiilistämiskehityksen. Vetytalous on merkittävässä roolissa Euroopan energiastrategiassa. Eurooppa hakee vety- taloudessa globaalia markkinajohtajuutta. Tämä näkyy muun muassa Saksan ja Ranskan energiainvestoinneissa vetytalouteen. Eurooppalaisessa tutkimus- ja innovaatiotyössä on merkittävät panostukset vetyyn (esim. vetyIPCEIn kautta). on huomattava, että vety- talouden ja P2X tematiikkaan tarvittavia ratkaisuja ei joko vielä ole olemassa tai ne ovat vasta demonstrointi-pilotointivaiheessa. Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet liittyvät pitkälti merkittävään tuulivoimapotentiaaliin, erilaisiin kuljetusratkaisuihin sekä poikki- teollisiin ja poikkitoimialallisiin prosesseihin ja kokonaisratkaisuihin mm. liikkumisessa ja energiasektorilla. 26 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Gaia Consulting oy:n “Digitalization and electrification in symbiosis” raportin mukaan digi- talisaation avulla on mahdollista vähentää globaaleja hiilipäästöjä peräti 15 prosenttia. Hyö- dyntämällä digitalisaatiota nykyistä laaja-alaisemmin koko energiasektorin arvoketjussa on mahdollista saavuttaa paitsi merkittäviä päästövähennyksiä myös globaalia kilpailuetua. Suomi on sidoksissa EU:n energia-alan kehitykseen EU:n ilmastostrategian linjauksen mukaan EU saavuttaa ilmastoneutraaliuden eli kasvihuo- nekaasujen nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Strategiassa tarkastellaan kaikkia keskeisiä aloja kuten energia, liikenne, teollisuus ja maatalous. EU:n määrittelemät strategi- set elementit keskittyvät mm. energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, sähköistymi- seen, älyverkkoinfrastruktuureihin, kiertotalouteen ja biotalouteen. EU:n tavoitteiden vahvistamiseksi komissio julkaisi heinäkuussa niin sanotun Fit for 55 -paketin, jossa tuodaan esiin merkittäviä muutosehdotuksia mm. regulaatioon ja ohjausme- kanismeihin. Päätavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonepäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Keskeiset muutosehdotukset liittyvät pääs- tökaupan laajentamiseen ja tarkentamiseen, uusiutuvan energian tavoitteisiin, hiilitulleihin, taakanjakoasetuksiin, energiatehokkuusmääräyksiin ja maankäytön asetuksiin, lämmitys- ja liikennesektorin energiankäyttöön sekä metsäbiomassan käyttöön energian tuotannossa. Näillä linjauksilla on välitön vaikutus monille teollisuuden aloille myös Suomessa. EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden myötä puhtaan energian tuotannolle kohdis- tetaan EU:ssa aiempaa tiukempia vaatimuksia ja sitä palvelevien ratkaisujen kehittämiseen, testaamiseen ja käyttöönottoon mittavia tukia useiden eri instrumenttien kautta. Vaikka näi- den toimien tavoitteena on olla teknologianeutraaleja, joudutaan niiden myötä tekemään valintoja, jotka muovaavat eurooppalaista toimintaympäristöä energia-alan toimijoille. EU:n ohjelmat kuten Horizon Europe, Green Deal ja Innovation Fund tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuja ja liiketoimintaa. Myös Euroopan Unionin elpy- misväline RRF (Recovery and Resilience Facility) tuo lisärahoitusta ilmastoratkaisujen ja digitalisaation kehitykseen Business Finlandin ja Suomen Akatemian välityksellä vuosina 2021–2023. Suomessa elvytystoimet toteutetaan kestävän kasvun ohjelmana, jonka tar- koitus on vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja ja nostaa osaamistasoa. ohjelma tukee osaltaan tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Elpymisrahoituksella edistetään suomalais- ten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua. Kuten edellä on todettu, energiamurroksen voittajateknologioiden ennakointi on vai- keaa. Siitä huolimatta on tärkeää seurata ratkaisuihin liittyvien kehityskulkujen ja valinto- jen määräytymistä. Tulevaisuuden energiajärjestelmät ovat merkittävältä osin rajat ylittä- viä, liittyen esimerkiksi hiilen sidontaan ja varastointiin, sähkönsiirtoverkkoihin tai vedyn 27 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 kuljetukseen. Turvallisuus, huolto- ja toimitusvarmuus sekä jossain määrin myös omavarai- suus ovat nousseet pandemian aikana entistä tärkeimmiksi teemoiksi myös energia-alalla. EU-tasolla tehtävät valinnat määrittävät monin tavoin lähtökohtia Suomessa tehtäville puhtaan energiateknologian investoinneille. Globaaleille markkinoille pyrittäessä suoma- laisten yritysten tulee esittää vakuuttavia referenssejä teknologiansa toimivuudesta. Nämä referenssikohteet ovat usein kotimaassa, joten suomalaisten ratkaisujen globaalin menes- tyksen ja EU-tason valintojen välillä on vahva yhteys. Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan näihin valintoihin ja sen on tuettava suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyn- tää EU:ssa tehtävät investoinnit oman teknologiansa demonstroimiseksi. Aktiivisen roolin ottaminen erilaisissa EU:n yhteistyörakenteissa, kuten IPCEI:t, on yksi keino lunastaa paik- kansa yhteisissä hankkeissa. Energiamurroksen vaihtoehtoisia kehityskulkuja osana energia-alan tilannekuvatyötä tarkasteltiin kansainvälisen Global X Network tutkija- verkoston3 avulla mahdollisia energia-alan epävarmuuksia ja vaihtoehtoisia kehityskulkuja, jotka voisivat pysäyttää tai mutkistaa siirtymistä puhtaaseen ja kestävään energiajärjestel- mään siinä muodossa kuin sen nyt uskotaan tapahtuvan. Avoin mieli ja halu selvittää laa- jasti mahdollisia kehityskulkuja on olennaisen tärkeää, kun ollaan tekemässä näin kauas- kantoista, laajavaikutteista ja tärkeää siirtymää. Kansainvälinen energiajärjestö IEA:n Net Zero -raportin mukaan fossiilisista polttoaineista päästään energiatuotannossa käytännössä kokonaan eroon vuonna 2050. Suurimmat päästövähennykset tapahtuvat IEA:n vision mukaan ennen vuotta 2030. Suurin ja nopein muutos tapahtuu energian tuotannon sähköistymisen kautta, uusiutuvia energialähteitä käyttäen. Käsitys nopeasta vihreästä siirtymästä on toimialan retoriikan ydin. Asiantuntijaryhmä tunnisti kuusi kehityskulkua, jotka saattavat horjuttaa IEA:n raportin kuvaamaa kehitystä. 1. Kaikki maat eivät luovu fossiilisista varannoistaan. Nopea globaali kehitys, jossa lähes kokonaan luovutaan fossiilisista polttoaineista, merkitsee käytännössä joidenkin maiden talouden romahdusta. on arvioitu, että maat, joiden viennistä fossiiliset polttoai- neet muodostavat valtaosan voisivat menettää 75 prosenttia nykyisistä vientituloistaan, jos niiden pitäisi jättää varantonsa maahan. Lisäksi erityisesti merkittäviä kivihiilivarantoja omaavat kehittyvät maat kuten Intia ja Turkki eivät jo poliittisista syistä tule luopumaan 3 Erillisselvitys energiamurroksen globaaleista kehityskuluista (2021). Ilmola-Sheppard Leena, Nieminen Teppo, Karjalainen Joni & Global X Network tutkijaryhmä. 28 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 halvasta hiilestä energianlähteenä ja talouskasvun moottorina. Öljyntuottajamaissa kehi- tys voi johtaa siihen, että pienempi määrä pienimpien tuotantokustannusten maita pystyy jälleen sääntelemään öljyn ja kaasun hintaa haluamalleen tasolle. Teollisuuden toiminta- edellytykset ja tuotantokustannukset tulevat olemaan merkittävästi erilaiset halvan fossii- lisen energian maissa ja tiukan regulaation maissa. on selvää, että tällainen epäsymmetri- nen tilanne lisää kaupan rajoituksia ja aiheuttaa pahimmillaan nopeasti käynnistyviä kaup- pasotia. Jos hiilidioksidipäästöjen laskennasta ja merkityksestä ei ole kansainvälistä yksi- mielisyyttä, ovat kauppapoliittiset toimenpiteet monimutkaisia suunnitella ja toteuttaa ja niillä tulee olemaan myös merkittäviä kielteisiä oheisvaikutuksia. 2. Vihreä siirtymä on riippuvainen globaaleista investoinneista. Energiajärjestelmien uusiminen edellyttää valtavien, arviolta 131 triljoonan dollarin investointeja seuraavien 30 vuoden aikana. Vuositasolla tulisi energiaan liittyvien investointien olla 4–5 prosenttia glo- baalista bruttokansantuotteesta. Tämä ei ole mahdotonta mutta merkitsee investointien nopeaa siirtymää muista investointikohteista energiajärjestelmään ja teollisuuden ener- giaintensiivisyyttä pienentäviin ratkaisuihin. Vähähiilisyysinvestointien rinnalla yritysten on kyettävä menestyksellisesti kehittämään muita kansainvälisen kilpailukyvyn tekijöitä asiakaslähtöisesti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että valtiot kohdentavat suuren osan julkisista investoinneista energia-alalle. Vaikka samalla investoinnit ”vanhaan” energiajärjestelmään ja fossiiliseen energiaan vähentyvät, ei tämä todennäköisesti riitä vaan energiainvestoinnit vähintäänkin syrjäyttävät myös muita investointeja. 3. Kiinalla on valta-asema energiamurroksen suuntaamisessa. Kiinan infrastruktuu- ri-investoinnit ovat noin kolmannes globaaleista investoinneista, joten Kiina ohjaa hiiliva- paiden ratkaisujen käyttöönottoa. Lisäksi Kiina on merkittävä uusiutuvien energiamuoto- jen teknologian tuottaja (80 prosentin osuus aurinkopaneelituotannosta) ja uusiutuvaan energiaan investoija (puolet globaaleista uusiutuvan energian investoinneista). Kiina on edelleen maailman tehdas, joka tuottaa merkittävän osuuden sekä enemmän että vähem- män energiasiirtymässä tarpeellisista asioista. Häiriöt Kiinan poliittisessa, taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä heijastuvat välittömästi maailmanlaajuisen energiamur- roksen etenemisvauhtiin. 4. Digitalisaation ja energiasiirtymän välillä vallitsee keskinäisriippuvuus. Energia- siirtymä nykyisessä ennakoidussa muodossaan optimoitavine verkkoineen ja älylaittei- neen edellyttää keskeytymätöntä datayhteyttä, kaikkialla läsnä olevaa prosessointivoi- maa ja massiivisia pilviresursseja tiedon tallentamiseen ja analysointiin. Toisaalta digitali- saatio on riippuvainen keskeytymättömästä sähköenergian saannista. Informaatiotekno- logian energiankulutus per prosessorisykli tai tallennusyksikkö on laskenut lineaarisesti, mutta samalla prosessorisyklien ja tallennettavan datan määrä on kasvanut geometrisesti. Samaan aikaan puolijohdekomponenteista on jo nyt ajoittain pulaa. Lisäksi suuri osa var- sinkin kuluttajalaitteista toimii akuilla, jotka kilpailevat rajallisista materiaaliresursseista 29 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 kaiken muun sähköistymisen kanssa. Systeemianalyyttisesti sekä tieto- että sähköverkko ovat monella tavalla ristiinkytkettyjä ja riippuvaisia toisistaan ja tarjoavat esimerkiksi kyberhyökkäyksille ja muille häiriöille lähes rajattoman määrän tilaisuuksia aiheuttaa vaka- via häiriöitä. 5. Pitkän maailmantalouden markkinaehtoisen kehittämisen kauden jälkeen julki- nen sektori kasvattaa rooliaan taloudessa. Tämä kehitys on voimistunut koko 2000- luvun alkaen finanssikriisistä ja jatkuen eurokriisin kautta pandemiaan. Myös Kiinan kes- kusjohtoisen hybriditalouden näkyvä menestys on tukenut tätä ajattelua. Energiasiirty- män edistäminen ja rahoittaminen on looginen seuraava askel. IEA:n arvioima kehitys on mahdollista toteutua vain, jos myös julkinen sektori ottaa huomattavasti nykyistä aktiivi- semman roolin. Pelkkä sääntely-ympäristön kehittäminen ei riitä, vaan julkisen sektorin on myös itse investoitava uusiin energiajärjestelmiin. 6. Kriittiset raaka-aineet ja niiden saatavuus rajoittavat sähköistymisen etenemistä. IEA:n arvion mukaan pelkästään sähkö olisi lähes 50 prosenttia globaalista energiankulu- tuksesta vuonna 2050 ja se tulee lähes täysin uusiutuvista energianlähteistä. Digitalisaatio, sähköistyminen ja energiamurros lisäävät paineita varmistaa erilaisten mineraalien saa- tavuus ja kierto. Useimmat puhtaan energiateknologian ratkaisut, esim. tuuligeneraatto- rit, aurinkopaneelit ja akut, edellyttävät kriittisiä raaka-aineita. Esimerkiksi akkuteknolo- gia hyödyntää kuparia, litiumia, nikkeliä, kobolttia, mangaania ja grafiittia. Kriittisten raa- ka-aineiden ja mineraalien saatavuusongelmat avaavat mahdollisuuksia teknologioille, jotka perustuvat helposti saataviin raaka-aineisiin. on myös mahdollista, että energiasiirty- män kulmakivenä oleva sähköistäminen voi törmätä resurssi- tai hintarajoitteisiin, jos ole- tetut teknologialoikat vaikkapa energian varastointiteknologiassa jäävät toteutumatta tai viivästyvät. Digitalisaatio ja sähköistyminen lisäävät kysyntää uuteen kaivannaistoimintaan, mutta lupaavien esiintymien hyödyntäminen ei aina ole suoraviivaista esimerkiksi taloudellis- ten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien takia. Arviot erilaisten raaka-aineiden riittävyy- destä kytkeytyvät kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuksiin. on huomioitava esiinty- mien pistemäisyys, toimitusketjujen haavoittuvuus sekä ennakoitava metallien ja mineraa- lien hintavaihtelut. Sekä tunnistetut reservit että hyödynnettävissä olevat esiintymät ovat lukuja, jotka muuttuvat dynaamisesti toteutuneen hintatason ja hintaodotusten mukaan. Esimerkiksi harvinaiset maametallit eivät ole varsinaisesti harvinaisia, mutta kaupalliseen hyödyntämiseen tarvittavat tiheät esiintymät ovat harvinaisempia kuin muissa mineraa- leissa. Kiinan hallitsevaa asemaa harvinaisissa maametalleissa ei selitä pelkästään tunnis- tettujen reservien määrä, joista Kiinan osuus on noin kolmannes, vaan myös vahva asema niiden jalostuksessa. Tätä siirtymää taas ovat edistäneet kaivos- ja metallinjalostustoimin- nan kiristyneet ympäristönormit USA:ssa. 30 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Myös Suomessa kaivosalan kestävyys ja vastuullisuus voivat nousta kasvavaksi teemaksi, mikäli juridinen ja poliittinen toimintaympäristö eivät riittävästi suojaa paikallisia yhtei- söjä hankkeiden vaikutuksilta. Kaivosalan toimialarakenne on muuttunut ja keskittynyt, ja suurimpien monikansallisten kaivosjättien tämänhetkinen sijoittajatarina lupaa syklisyy- den sijaan kurinalaisuutta investoinneissa, vapaan kassavirran maksimointia ja myös tar- jonnan rajoittamista hintatason ylläpitämiseksi. Suuria investointeja vaativan ja aidosti yli- kansallisen toimialan kilpailupoliittinen sääntely voi olla mahdotonta. Toisaalta mineraali- rikkaiden valtioiden neuvotteluasema suhteessa kaivosyhtiöihin toiminnan luvittamisessa ja verottamisessa saattaa vahvistua, mikä on periaatteessa hyväksi demokratialle ja julki- selle taloudelle mutta ei välttämättä edistä kaivosten ja kaivosyhtiöiden houkuttelevuutta investointikohteina. Kysynnän kasvaessa metallien talteenotto ja uudelleenhyödyntämi- nen yli alue- ja toimialarajojen on yhä tärkeämpää, kun puhutaan merkittävästä kierrossa olevien kriittisten materiaalien määrien nettolisäyksistä pitkäkestoisissa käyttökohteissa, mitä ei voida kattaa pelkästään kierrätystä lisäämällä ja tehostamalla. Raaka-aineiden riittävyys on aina myös systeeminen kysymys, jossa rajallisten raaka-ainei- den taloudellista arvonlisää maksimoiva käyttötarkoitus ei välttämättä ole energiamurrok- sen ja ilmastonmuutoksen kannalta tarkoituksenmukaisin. Litiumin taloudellinen lisäarvo on todennäköisesti korkeimmillaan iPhonen akussa, ja teknisesti edistyneimmät aurinko- paneelit voisi olla järkevintä pystyttää ensisijaisesti alueille, joissa sähkönkulutuksen mak- simi ja auringonpaiste korreloivat paremmin kuin pohjoisilla leveysasteilla. Mahdollisia nopeuttavia tekijöitä Edellä kuvattujen lisäksi on myös muutosvoimia, jotka voivat aiheuttaa nollahiilitavoittee- seen pääsemisen energian tuotannossa jo paljon IEA:n visiota aiemmin. Kehitys voi nopeu- tua, jos valtaosa hallituksista ottaa hyvin aktiivisen energiapoliittisen roolin, mikä kiristää merkittävästi säännösympäristöä ja samanaikaisesti julkinen sektori investoi vahvasti ener- giajärjestelmiin. Kiinan talouden suopea kehitys voi myös nopeuttaa vihreää siirtymää Kii- nassa ja koska Kiinan talous on maailman suurin ja yksi hiili-intensiivisimmistä, tällä olisi merkittäviä vaikutuksia. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että jos Kiina lisää vihreän siirty- män investointeja kolmanneksella, nopeutuu energiasiirtymä 10 vuodella ja tavoitteisiin voidaan päästä jo vuonna 2040. Siirtymän nopeutuminen vaatii myös uusien, vielä tun- temattomien, teknologiaratkaisuiden syntymistä niin energian tuotantoon, siirtoon kuin käyttöön. Teknologian nopea kehitys voi olla keskeinen vihreän siirtymän käyttövoima, koska uudet ratkaisut houkuttelevat myös sijoittajia, jotka hakevat kasvukohteita rahalleen. Kehittyneiden maiden energiankäyttö on noin 40 prosenttia koko maailman energian käy- töstä, joten kuluttajakäyttäytymisen muutokset myös vaikuttavat nopeasti. on selvää, että nopea siirtymä edellyttää luopumista fossiilisista polttoaineista myös Afrikassa ja muissa kehittyvissä maissa. Kehittyvien maiden kuluttajien on silloin oltava valmiita hyväksymään 31 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 odotettua hitaampi talouden kasvu. Kasvu voi hidastua siitäkin huolimatta, että vihreän siirtymän vaatimat investoinnit voivat toimia talouden yhtenä kasvumoottorina. IEA:n visio energiamurroksesta ja vihreästä siirtymästä näyttää jossain määrin idealistiselta. Todennäköisempää on kehitys, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö voi jopa lisääntyä. Varsinkin vuoden 2030 jälkeisenä aikana nojataan paljon hiilidioksidin talteenottoon, joka on toistaiseksi teknisesti melko kypsää mutta taloudellisesti epäkypsää teknologiaa. Sijoit- tajien rooli tulee olemaan keskeinen. Jos kehitystä häiritsevät tekijät ovat voimakkaita, ne lisäävät vision saavuttamisen epävarmuutta ja sijoittajien kiinnostusta alan investointien rahoittamiseen. Missä ovat Suomen mahdollisuudet? Global X Network -tutkijaverkoston analyysi IEA:n kansainvälisesti käytössä olevien poli- tiikkatoimenpiteiden tietokannasta osoittaa, että energiaan kohdistuvat yleisimmät toi- menpiteet ovat eri maissa hyvin samankaltaisia niin kohteiltaan (rakennukset ja raken- taminen, liikenne) kuin keinoiltaan (normatiivinen sääntely ja taloudelliset kannusteet). Yhteistä on myös, että uusien teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä toi- menpiteitä tehdään vähemmän. Positiivinen erottautuminen ja kilpailukyvyn suhteellinen vahvistaminen edellyttävät vahvaa politiikkaa. on tärkeää, että energia-alan kehittämisen painopiste siirtyy asteittain olemassa olevan teknologian hyödyntämisestä uuden tekno- logian ja ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Koska energiasektorin tulevaisuu- den kehityskulkuihin liittyy huomattavia riskejä, on olennaista, että julkisilla TKI-investoin- neilla pystytään jakamaan tätä riskiä ja siten kannustetaan yrityksiä ylläpitämään ja kasvat- tamaan TKI-panostuksiaan. Energiamurroksen kehitysnopeutta on vaikeaa luotettavasti ennakoida, ja siksi energian tuotannon, varastoinnin, siirron tai käytön alueella toimivien yritysten tulisi löytää kasva- via niche-alueita, joiden markkinoiden kehitys on ilmeistä. on selvää, että energiatehok- kuuteen, hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin, energian käyttäjien käyt- täytymisen muutokseen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon liittyvät mark- kinat tulevat joka tapauksessa kasvamaan. Tälläkin alueella tietoon ja palveluihin perustu- vat ratkaisut ovat resilientimpiä kuin investointi-intensiiviset tuotteet ja ratkaisut. Tietoon ja palveluihin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia ei kuitenkaan synny ilman, että joku tekee nämä investoinnit. 32 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 2.3 Energia-alan innovaatio- ja toimintaympäristö 2.3.1 Yritysten TKI-toiminta Tutkimus, innovaatio ja kilpailukyky ovat välineitä energia-alan hiilineutraalin vision toteuttamiseksi. Tällä hetkellä energia-alan TKI-toiminnan ja siihen kohdistettujen inves- tointien laajuutta on vaikeaa määritellä perinteisiä toimialakohtaisia tilastoja käyttäen, koska alan innovaatiot syntyvät usein eri toimialojen rajapinnoille. Tässä selvityksessä energia-alan yritysten TKI-toimintaa tarkasteltiin Business Finlandin rahoitustilastojen perusteella. Business Finland on uusien energiaratkaisujen merkittävin kansallinen rahoit- taja ja antaa siten suuntaa TKI-toiminnan laajuudesta. Business Finlandin rahoitustilastojen mukaan energia-alan TKI-hankkeisiin suunnattiin vuosina 2017–2020 yhteensä 320 miljoonaa euroa. Selkeästi merkittävin rahoituskohde oli älykkäiden energiajärjestelmien kehittäminen, jonka kokonaisvolyymi oli 187 miljoonaa euroa (659 yritystä). Energian sähköistymiseen liittyviä kehittämishankkeita rahoitettiin 79 miljoonalla eurolla (476 yritystä) ja energian kiertotalouden hankkeita yhteensä 54 mil- joonalla eurolla (283 yritystä). Rahoitettujen yritysten myynnin lisäys oli kyseisenä ajan- jaksona keskimäärin 14 prosenttia ja viennin lisäys 13 prosenttia. Sähköistymisen hank- keista merkittävä osa liittyi teollisuuden energiakäytön tehostamiseen, sähkön siirtoon ja jakeluun sekä aurinkosähköön. Älykkäiden energiajärjestelmien alla merkittävin rahoitus- kohde oli liikenteen energiaratkaisut sekä rakennusten ja kotitalouksien energiakäyttö. Energian kiertotalouden osalta rahoitusta kohdennettiin erityisesti bioenergiaan ja jättei- den energiakäyttöön. Aivan viime vuosina TKI-rahoitusta on suunnattu myös vetytalouden ja P2X-ratkaisujen kehittämiseen Business Finlandin veturiyritysrahoituksen kautta. Suomen vahvuudet energiamurroksen kasvumahdollisuuksien hyödyntämisessä näyttäisi- vät liittyvän valmistavan teollisuuden energiatehokkaisiin ratkaisuihin, liikenteen sähköis- tämiseen sekä bioenergiatuotteiden kehittämiseen. Liikenteen sähköistymisessä Suomen vahvuuksia on jo pitkään ollut liikkuvat työkoneet. Energian varastointi ja energian tal- teenotto ovat tärkeitä tulevaisuuden teemoja, mutta niiden osalta kehittämistoiminta on vielä vähäistä ainakin yritysten TKI-toiminnan määrällä mitattuna. Myös aurinko- ja tuuli- voimaan liittyviä TKI-hankkeita on suhteellisen vähän. Suomessa energia-alan investoinnit ovat voimakkaassa kasvussa. Energia-ala on sitou- tunut hallituksen hiilineutraaliustavoitteeseen, mikä edellyttää energiayhtiöiltä 40 mil- jardin euron investointeja vuoteen 2035 mennessä. Investointien kärki kohdistuu ennen muuta uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämiseen, digitalisaation hyödyntämiseen ja älyverkkoihin. 33 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 2.3.2 Suomen osaamiskärjet ja ekosysteemit Suomi on tunnistettu ja tunnustettu energia-alan kärkimaa. Suomi tunnetaan maailmalla muun muassa älyverkkojen edelläkävijänä, kehittyneistä energiamarkkinoista ja kustan- nustehokkaista teollisuuden energiaratkaisuista. Suomen energiaosaamisen vahvuuksia ovat myös monipuolisuus ja käytännönläheisyys. Suomen geopoliittinen asema, maan- tieteellinen sijainti ja energiaintensiivisen vientiteollisuuden tarpeet ovat vauhdittaneet myös soveltavan osaamisen kehittymistä. Suomen osaamisvahvuuksien ja kansainvälisen kilpailukyvyn syvällisempi analysointi vaa- tisi laajempaa tarkastelua muun muassa energiaosaamisen koulutuksen, tieteellisen tason ja tutkimuksen tilasta. osaamistarpeet ovat joka tapauksessa muuttumassa. Energian digi- talisaatio ja sen tuoma osaamisvaje energiamurroksen edistämisessä on tunnistettu vasta viime vuosina. Myös uudet teknologiat kuten Power-to-X edellyttävät uudenlaista osaa- mista esimerkiksi sähkökemiasta ja tehoelektroniikasta. osaamisvahvuuksien näkökulmasta Suomen kasvumahdollisuudet rakentuvat seuraaville alueille: 1. Vetyteknologia käsittäen koko infran ja teollisuuksien sovellukset, kuten teräk- sen vetypelkistyksen. Kansainvälisessä kärjessä pysyminen vaatii merkittäviä panostuk- sia osaamiseen mutta myös valintoja on tehtävä. 2. Power-to-X-to-Power ja synteesiteknologiat, hiilidioksidin erotustekniikat ja hiili- dioksidin hyödyntäminen raaka-aineessa, kuten sähköpolttoaineissa. Viimeksi maini- tussa potentiaalia erityisesti metsäteollisuudessa. 3. Rakennetun ympäristön energiatekniikat ja älykkäät sähköverkot. Suomen vah- vuus perustuu edistykselliseen sähkönjakeluinfraan, digitalisaatio- ja sähköteollisuuden osaamiseen. 4. Liikenteen sähköistäminen, jossa suomalaisille vahvoja alueita ovat erityisesti raskaan liikenteen, työkoneiden ja meriliikenteen sähköistäminen ja niiden teknologiat. 5. Akkuklusteritoiminta ja siihen liittyvä monialainen ja poikkitieteellinen osaaminen. Suomen mahdollisuutena kotimainen akkumateriaalien tuotanto, jonka varaan on mah- dollista rakentaa uutta tutkimusta ja liiketoimintaa. Tilastokeskuksen mukaan julkista energiatutkimus- ja koetoimintarahoitusta (sisältäen avustukset ja lainat) on viime vuosina myönnetty noin 200 miljoonaa euroa vuositasolla. Määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvun puolivälin tasoon verrattuna. Investoinnit ovat kohdistuneet erityisesti teollisuuden ja rakennusten energiatehokkuuteen ja muuhun 34 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 energiatehokkuustutkimukseen, kotimaiseen energiantuotantoon, ydinenergiaan sekä muihin energiateknologioihin. EU:n Horisontti 2020 -ohjelmassa Suomi sai 118 miljoona euroa energia-alan tutkimuk- seen, mikä on 8,9 prosenttia kaikesta Suomen saamasta Horisontti-rahoituksesta (1,32 mil- jardia euroa). Kaikkiaan rahoitusta Horisontti-ohjelmasta myönnettiin energiateemaan 4,3 miljardia euroa, mikä on 7,3 prosenttia koko ohjelmakauden rahoituksesta. Suomen onnis- tumisprosentti energiateemassa oli 18,37 prosenttia edustaen hakijamaiden keskiarvoa.4 Suomen energiatutkimuksen kansainvälisen tason laatua tarkastellaan seuraavaksi Lap- peenrannan yliopiston teettämän analyysin pohjalta. Suomen energiatutkimuksen laatu SciVal mittarilla tarkasteltuna on kansainväliseen tasoon verrattuna keskimääräistä kor- keampaa hajonnan ollessa välillä 0,49–3,62 välillä. SciVal on arvostettu tieteen laadun mit- tari perustuen julkaisuihin. Luku 1 on kansainvälistä keskitasoa, >1 merkitsee sitä, että taso on keskimääräistä korkeampi ja < 1 kansainvälistä matalampi. Vertailussa olivat mukana Aalto Yliopisto, LUT Yliopisto, Tampereen Yliopisto, Helsingin Yliopisto, oulun Yliopisto, VTT oy ja Åbo Akademi. Samalla on todettava, että keskimääräistä korkeammasta yleistasosta huolimatta suomalainen energia-alan osaaminen on kuitenkin kaukana maailman kärjestä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kuten myös monilla muilla korkean osaamisen aloilla, myös osaajapula vaikeuttaa ener- gia-alan kasvua ja kehitystä. Koulutus ei myöskään vastaa riittävästi alan uudistumista tukeviin osaamistarpeisiin. Nykyinen koulutus on keskittynyt kansallisen huoltovarmuu- den sekä energiateollisuuden ja sitä palvelevan teollisuuden tarpeisiin. Tulevaisuuden osaamistarpeissa korostuvat energiamurroksen vienti- ja kasvuyritysten tarpeet sekä yrit- täjyyskoulutus. Alalle tarvittaisiin myös uusia startupeja ja kasvuyrityksiä, jotka tukisivat alan uudistumista. Innovaatioekosysteemit kokoavat osaajia, yrityksiä ja loppukäyttäjiä Suomeen on viime vuosina kehittynyt useita paikallisia energia-alan innovaatioekosys- teemejä ja -keskittymiä, jotka rakentuvat yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyölle. Ekosysteemejä yhdistää jaettu visio ja yhteiset tavoitteet sekä toimintamalli, jolla tavoitteiden toteuttamista ohjataan (strategi- nen tiekartta) ja toimeenpannaan (Valkokari ym. 2020). 4 Lähde: Business Finland, Suomi horisontti 2020-ohjelmassa. 35 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Innovaatioekosysteemit ovat erityisen tärkeitä systeemisten ongelmien ja haasteiden rat- kaisujen kehittämisessä. Niissä yhdistetään erilaista osaamista, toimijoita ja toimialoja. Sys- teemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaiku- tusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Keskeistä on nopeus, laajuus ja taloudellinen kestävyys, joilla rat- kaisut saadaan toteutettua. Business Finland ja VTT oy ovat yhdessä laatineet kartan Suomen energia-alan osaamis- vahvuuksista ja niiden ympärille muodostuvista ekosysteemeistä perustuen rahoitettuihin hankkeisiin. Energia-alan osaamis- ja ekosysteemikärjet on ryhmitelty kolmeen temaat- tiseen osa-alueeseen: 1) ilmastoneutraali sähköistyminen, 2) älykkäät ja joustavat ener- giajärjestelmät sekä 3) energian kiertotalous. Kuvio 4. Suomen energia-alan osaamiskärjet ja ekosysteemit Ekosysteemistä kehittämistä tukevat tulevina vuosina myös valtion ja yliopistokaupunkien välille laaditut ekosysteemisopimukset, joilla vahvistetaan yhteistyöverkostoja, globaalisti merkittäviä ekosysteemejä ja osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Suomen merkittävimmät energia-alan innovaatiokeskittymät sijaitsevat pääkaupunkiseu- dulla, Tampereella, Lappeenrannassa, Turussa, Jyväskylässä, Vaasassa ja oulussa. Energiayhteisöt Tuulivoimatuotanto vaativissa olosuhteissa SMR Climate neutral electrication Ilmastoneutraali sähköistyminen Smart & Flexible energy systems Älykkäät ja joustavat energiajärjestelmät Circular economy of energy Energian kiertotalous Kärkiosaamisalue, rahoitettuja kansallisia TKI-hankkeita Suomalaisen öljy-ja kaasuteollisuuden energiatransitio Ydinvoimalaitosten uusiminen ja purkaminen Vety energia- ratkaisuissa Hukkalämmön hyödyntäminen Sähköpohjaiset raaka-aineet ja tuotteet Tekoälyn hyödyntäminen Biojalostamot ja niihin liittyvät teknologiat Hiilikompensoinnin liiketoimintamallit Hiilidioksidi raaka-aineena Kestävät bioenergia- ratkaisut Power-to-X-to-power teknologiat Akkuarvoketjun innovaatiot Kestävät biopolttoaineet Smart gridlabrat ja infra Liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden prosessien sähköistäminen Uudet energia- murroksen liiketoimintamallit Sähköisen liikenteen ratkaisut ja akut Raskaiden työkoneiden sähköistäminen Uudet akkumateriaalit ja akkujen kierrätys Joustavat energia- järjestelmät ja energian digitalisaatio 100 % uusiutuvat yhteiskunnat -saaridemo Älykkäät rakennukset alustoina Sektori- integraatio Täysin optimoidut energiajärjestelmät Tulevaisuuden tietoliikenne- ratkaisut älykkäille energia- järjestelmille ja sovelluksille 36 TYÖ - JA ELIN K EIN o M IN ISTERIÖ N JU LK A ISU JA 2022:3 Kuvio 5. Esimerkkejä kestävien ja älykkäiden energiaratkaisujen keskittymistä ja kehitysympäristöistä Suomessa Oulu Vaasa Jyväskylä Tampere Turku Lappeenranta Espoo Vantaa TURKU TAMPERE VAASA ESPOO VANTAA LAPPEENRANTA JYVÄSKYLÄ OULU Low carbon energy technologies Digitalization enhancing energy solutions Energy solution testbeds for buildings Energy solution testbeds for transport and mobility Energy solution testbeds for circular economy Energy solution testbeds for industry Energy solution start up incubators and business ecosystems Digitalization enhancing energy system optimization and new services. Strong start up and accelerator activity (over 100 companies in energyeld) Smart Grid, marine solutions, sustainable energy production, energy eency & storage Sector integration? New Ferry and port development EnergySpin, Smart Technology Hub (Wärtsilä), Giga Vaasa, EnergySAMPO Digitalization of energy, 5G, automation. Smart Grids technologies, electrication of transport and moblity. Hiedanranta TURMS (Tampere Urban RailMobilityServices) SIX (SustainableIndustry X) Battery cluster, energy in circular economy (e.g. waste energy, side stream utilization) Naantali multi energy plant renewal, Blue Industry Park Energy measurement, bio gas, wind power Digitalization, cybers ecurity Eteläportti District (industrial renewal) Green electrication, energy eciency, P2X, CCU, smartgrids, SMR Joutseno demo plant Green Reality Network Aviapolis, OppimisKampus Built environment cluster Clean and smart energy solutions (e.g. low carbon heating and mobility, energy communities, energy ecient) Kera Bioruukki, Cleantech Garden SmartOtaniemi 37 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Kartan esimerkit on poimittu energian tilannekuvatyön aikana toteutetuista työpajoista eivätkä ne pohjaudu systamaattiseen analyysiin kaikesta Suomessa tehtävästä energia- alan kehittämistyöstä. Jo nämä esimerkit osoittavat, että Suomessa on lukuisia kehitys- ja kokeiluympäristöjä, joilla on tai voisi olla kansainvälistä kiinnostavuutta. Tällä hetkellä kehittämistoiminta on pirstaleista ja osin päällekkäistäkin. Keskittymällä omiin vahvuuk- siin, rakentamalla systemaattista yhteistyötä kotimaassa ja avaamalla yhteisvoimin kana- via ja kumppanuuksia maailmalle Suomen olisi mahdollista kehittää aidosti kilpailukykyi- siä kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Energia-alan tilannekuvatyötä varten kartoitettiin eri puolella Suomea toimivien ekosys- teemikehittäjien näkemyksiä energiamurrokseen liittyvistä kasvumahdollisuuksista, haas- teista ja pullonkauloista sekä osaamis- ja fokusalueista, joissa Suomella olisi mahdollisuus lisätä kansainvälistä vientiä5. Haastatteluissa nousivat esiin erityisesti osaajat ja osaaminen, järjestelmätason ratkaisut sekä Suomessa toteutettavien pilottien rahoitus. Energia-alan osaaminen on Suomessa korkeatasoista, mutta työvoiman saatavuus uhkaa muodostua kasvun pullonkaulaksi. Kuten monet muutkin teollisuuden alat, energia-ala tarvitsee digitalisaation, ohjelmisto-osaamisen, uusien teknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton (esim. vetyteknologia) sekä liiketoiminnan ammattilaisia. Uusien energia- ratkaisujen kehittäminen perustuu monialaiseen osaamiseen, josta energiateknologioi- den syväosaaminen on vain yksi osaamisalue. Luonnontieteiden ja teknologian lisäksi tar- vitaan yhteiskunta- ja käyttäytymistieteitä sekä liiketoimintaosaamista. osaamisen kustan- nustaso ja laatu nähdään edelleen kansainvälisesti kilpailukykyisenä, mikä tekee Suomesta kiinnostavan investointikohteen niin kotimaisille kuin ulkomaisille yrityksille. Energia-alan osaamista on myös julkisissa liikelaitoksissa, mitä ei juurikaan hyödynnetä kansainvälisen viennin edistämisessä. Kuluttajakäyttäytymisellä on iso merkitys energiamurroksen toteutumisessa. Sen vuoksi asiakas- ja käytäntölähtöiseen kehittämiseen ja design-ajatteluun tulisi panostaa nykyistä enemmän. Suomessa ei vielä tuoteta järjestelmätason ratkaisuja, joissa yhdistettäisiin eri teknologioita, digitalisaatiota, lupakäytäntöjä ja eri rahoituslähteitä. Systeemisten rat- kaisujen kehittämiseen on ollut vaikeaa löytää yhteistarjoaman kokoamisesta ja kehit- tämisesta vetovastuun ottavaa veturitoimijaa. Veturitoimijoita olisi etsittävä myös Suo- men ulkopuolelta. Kaupunkivetoisilla ekosysteemeillä ja niiden ympärille muodostuvilla kehitysympäristöillä ja verkostoilla nähtiin myös tärkeä rooli järjestelmätason ratkaisujen kehittämisessä. 5 Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2021 ja niihin osallistui kaikkiaan 27 asiantuntijaa. 38 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Sekä haastatteluissa että työpajoissa nousi esiin niukka rahoitus energia-alan järjestelmä- tason ratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin. Demonstraatiolla ja kotimaan referensseillä on erityinen painoarvo ratkaisujen kansainvälisessä skaalauksessa. on myös huomattava, että monissa tapauksissa referenssikohteen saaminen kehittyville markkinoille on välttä- mätöntä markkinoiden avaamiseksi. Myös kansainvälisten kontaktien puuttuminen ja lii- ketoimintaosaaminen nähtiin esteinä energiaratkaisujen ja innovaatioiden skaalamiselle kv-markkinoille. Kansainvälinen verkottuminen ja kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kytkeminen osaksi paikallisia ekosysteemejä on tärkeää vientikanavien avaami- seksi. Isot kansainväliset yritykset ovat tärkeitä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollistamaan uusien ratkaisujen kehittämisen ja kokeiluhankkeet. Haastatteluissa ja työpajoissa nousi esiin konkreettisia ratkaisuehdotuksia edellä kuvattui- hin haasteisiin. Erityyppisten toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista tulisi lisätä. Suoma- laisen energia-alan osaamisen näkyvyyttä voitaisiin lisätä Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyönä toteutettavan pääomasijoitustapahtuman kautta. Energia-alan vientiä ja liike- toimintaa vauhdittaisivat myös kansainväliset kumppanuudet mielellään jo tutkimus- ja innovaatiovaiheessa. Tämä olisi pienille ja keskisuurille yrityksille todennäköisesti nopein ja vähäriskisin tapa päästä kiinni globaaliin energialiiketoimintaan. 2.3.3 Kehitys- ja kokeiluympäristöt innovaatioiden ja ratkaisujen mahdollistajina Energiamurroksen hyödyntäminen edellyttää osaamisten ja investointien yhdistämistä sekä monenvälisiä kumppanuuksia. VTT oy:n toteuttamassa erillishankkeessa tarkastel- tiin kehitys- ja kokeiluympäristöjen merkitystä innovaatiotoiminnassa sekä kansainvälisiä menestystekijöitä.6 Kehitys- ja kokeiluympäristöt tarjoavat yhteistyöalustan kaupunkien, yritysten ja tutkimu- sorganisaatioiden yhteishankkeille ja ratkaisujen kehittämiselle. Parhaissa kehitysympäris- töissä yhdistyy korkeatasoinen tutkimus ja infrastruktuuri niin, että tuloksena syntyy ainut- laatuinen osaamiskokonaisuus, joka mahdollistaa kaupallisten kansainvälisesti kilpailuky- kyisten ratkaisujen kehittämisen ja skaalaamisen. Tämä houkuttelee mukaan edelläkävijä- kumppaneita, jotka tuovat lisäresursseja kehittämiseen. 6 Hyytinen, K., Virkkunen, T., Valkokari, K., Saari, P. ja Grönroos E. 2022. Kansainvälisesti merkittävien kehitys- ja kokeiluympäristöjen arviointimalli Kasvuportfolion toimeenpanon tueksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2022:X (julkaistaan helmikuussa 2022). 39 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Kehitys- ja kokeiluympäristöjä on tyypitelty seuraavassa taulukossa eri toimijoiden näkökulmasta: Taulukko 2. Kehitys- ja kokeiluympäristöjen tyypittelyä Lähestymistapa Kaupunkivetoiset Tutkimusvetoiset Yritysvetoiset Tarve ja haaste Palveluiden uudistaminen paremmiksi, vähähiilisemmäksi, nopeammaksi. Pohjana kaupunkien strategiset valinnat ja isot investoinnit. Esimerkkinä energiajärjestelmien uudistaminen. Ratkaisut isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, tutkimusosaamisen kaupallistaminen ja yritysten liiketoiminnan kasvattaminen. Tarjonnan uudistaminen pitkän aikavälin kehitysnäkymiin kansainvälisillä markkinoilla, jaetut investoinnit infrastruktuureihin, yhteiskehittäminen, tutkimuksen hyödyntäminen. Veturi Kaupunki toimii veturina, haluaa yritykset ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot mukaan tuomaan osaamista ja investointeja. Tutkimusorganisaatiot toimivat veturina, keskiössä tutkimusinfrat ja niitä täydentävät kaupunkien ja yritysten kehityspanostukset. Yritykset toimivat veturina ja panostavat itse kehitysympäristöjen rakentamiseen. Resurssointi Infrahankkeiden ympärille toivotaan rakentuvan innovaatioekosysteemi, joka ratkoo paikallisia haasteita, tuottaa osaamista kansainvälisille markkinoille sekä houkuttelee ulkomaisia osaajia ja investointeja. Kaupunki tukee kehitysympäristöä mm. kaavoituksen ja investointien kautta, saattaa myös edistää innovaatioekosysteemin muodostumista alueen yritysten kehityksen tukemiseksi. Julkiset investoinnit ja tutkimuslaitosten yhteishankkeet täydentävät, myös kaupunki saattaa tukea kehitysympäristön rakentumista. Toimijat Kaupunki, kaupunkilaiset, yritykset, tutkimusorganisaatiot. Tutkimusorganisaatiot, yritykset, kaupunki. Yritykset, yritysverkostot, tutkimusorganisaatiot. 40 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 VTT oy:n toteuttamassa kokeilu- ja kehitysympäristöjen menestystekijöitä ja arvioinnin kriteereitä tunnistaneessa hankkeessa on tunnistettu kahdeksan kriittistä menestystekijää, joilla on keskeinen merkitys kokeilu- ja kehitysympäristöjen onnistumisen ja niissä kehitet- tyjen ratkaisujen skaalaamiseksi. 1. Huippuosaaminen. Menestyvien kehitys- ja kokeiluympäristöjen ytimessä on huip- puosaaminen, jota ei muualta löydy. osaamisen painopistevalinnat on tehtävä todellis- ten eikä kuviteltujen vahvuuksien pohjalta. Huippuosaaminen voi yhtäältä perustua kan- sainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, joka on osoitettavissa tutkimuksen erinomai- suuden mittareilla. Toisaalta se voi olla myös yrityksissä tapahtuvaa TKI-toimintaa, joka näkyy kansainvälisenä liiketoimintana sekä uusina tuotteina ja palveluina. Huippuosaami- sen kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä ja systemaattisia panostuksia ja laajapohjaista yhteistyötä. Huippuosaaminen houkuttelee mukaan uusia yrityksiä, jotka hyödyntävät alustaa uuden osaamisen ja ratkaisujen kehittämisessä. 2. Infrastruktuuri. Tarkoituksenmukainen ja korkeatasoinen infrastruktuuri on toinen menestystekijä. Kehityspolun alussa tämä voi tarkoittaa tutkimusinfrastruktuureja ja myö- hemmässä sovellusvaiheessa esimerkiksi kaupunkien isoja energiahankkeita. Kansainväli- sillä markkinoilla toimivien yritysten ja uutta luovan osaamisen mukaan saamiseksi myös infrastruktuurien on oltava jotain, mitä ei muualta löydy. Infrastruktuurien rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista pääomistajilta ja avainkäyttäjiltä. 3. Veturiorganisaatio. Kolmas kehitys- ja kokeiluympäristöjen avaintekijä on vahva vetu- riorganisaatio sekä sen visionäärinen johtajuus ja pitkäjänteinen sitoutuminen omilla resurssipanostuksilla. Erityisen tärkeää on veturiorganisaation johdon henkilökohtainen rooli yhteistyön rakentamisessa yli organisaatiorajojen, jotta kehitys- ja kokeiluympäris- tölle syntyy positiivisen kasvun kehä. Veturiorganisaation tulee myös varmistaa, että kehi- tys- ja kokeiluympäristölle asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet kansainvälisesti skaalau- tuvasta liiketoiminnasta ja kansainvälisten toimijoiden mukaan saamisesta. 4. Yritysten tarve. Tavoitteiden ja painopisteiden määrittelyyn on saatava alusta asti mukaan avainkäyttäjät, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Käyttäjäyritysten on tunnistettava kehitysalustalta saamansa arvo ja käyttäjänäkökulma on nivottava kaikkeen tekemiseen. Samalla on huolehdittava siitä, miten osaaminen jalkautuu käyttäjäyritysten liiketoimintaan. Yritysten tarpeet ovat erilaisia, ja siksi kehitys- ja kokeiluympäristön palve- luita on räätälöitävä tarpeiden mukaan. 5. Rahoitus- ja liiketoimintamalli. Kehitys- ja kokeiluympäristön rakentamisessa tarvitaan erilaisia rahoitusmekanismeja elinkaaren eri vaiheissa. Yleensä käynnistysvaiheessa hyö- dynnetään julkista rahoitusta erityisesti korkeatasoisen osaamisen ja investointi-intensiivi- sen infrastruktuurin rakentamiseen. Painopisteen tulisi siirtyä vaiheittain lyhytjänteisestä 41 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 julkisesta projektirahoituksesta kohti yritysrahoitusta. Siksi jo kehityskaaren alussa on tär- keää rakentaa liiketoimintamalli, jolla rahoitetaan alustan ylläpito ja kehittäminen. 6. Arvonluonti ja vaikuttavuus. Keskeinen lähtökohta onnistuneessa kehitys- ja kokeilu- ympäristössä on, että eri toimijoille syntyvä arvo tunnistetaan alusta asti. Arvoa ja vaikut- tavuutta tulee tarkastella laaja-alaisesti siten, että kehitys- ja kokeiluympäristön lisäarvo pystytään tunnistamaan eri toimijoiden näkökulmasta. Joskus kehitys- ja kokeilualustat palvelevat samanaikaisesti kaupungin strategiaa, yritysten liiketoimintaa ja tutkimus-/kou- lutusorganisaatioiden osaamistavoitteita. Vaikuttavuutta voidaan lisätä merkittävästi skaa- laamalla kehitysalusta erilaisten toimijoiden tarpeisiin sekä rakentamalla yhteistyötä mui- den alustojen välillä kotimaassa ja maailmalla. 7. Ekosysteemit. Kehitys- ja kokeiluympäristöt ovat usein yksi elementti ekosysteemien työkalupakissa. Ekosysteemit voivat menestyä ilman kehitys- ja kokeiluympäristöä, mutta kehitys- ja kokeiluympäristöt jäävät usein vajaiksi ilman ekosysteemimäistä toimintatapaa. Kehitys- ja kokeiluympäristöt voidaankin nähdä työkaluina, joiden kautta yrityksille ava- taan pääsy esimerkiksi kaupungin infrastruktuuriin, tiloihin, palveluihin tai dataan. 8. Kaupungit. Kaupungeilla on merkittävä rooli kehitys- ja kokeiluympäristöjen ja ekosys- teemien rakentamisessa. Niiden kautta kaupungit tavoittelevat kustannussäästöjä sekä parempia palveluita asukkaille ja yrityksille. Samalla kaupungit ovat ainutlaatuisessa ase- massa laajempien vaikutusten tuottamiseksi muun muassa uusien yritysten, työpaikkojen, verotulojen ja vientieurojen muodossa. Avaamalla hallitsemansa infrastruktuurit, tilat, pal- velut tai datan kehitys- ja kokeilukäyttöön sekä fasilitoimalla ekosysteemejä ja tukemalla yrityskiihdyttämöitä kaupungit voivat edistää merkittävästi ratkaisujen kehittämistä omiin ja globaaleihin haasteisiin. Näiden tekijöiden lisäksi myös kansallisella politiikalla ja TKI-panostuksilla voidaan vaikut- taa ja varmistaa kokeilu- ja kehitysympäristöjen menestyminen. Tällä hetkellä kansalliset toimenpiteet hajautuvat usealle sektorille eivätkä tue systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kehitys- ja kokeiluympäristöjen rakentamista. Kehittämistä haittaa myös se, että kehittä- misrahoitus on pirstaloitunut lyhytjänteiseksi hankerahoitukseksi. Energia-alan kehitysympäristöjen vahvistamiseksi Suomeen tarvittaisiin yhtenäinen, kan- sallinen kokonaiskuva tärkeimmistä kehitys- ja kokeiluympäristöistä sekä niitä tukeva sää- dös- ja rahoituskokonaisuus. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on tarve uuden- laisille rahoitusmalleille, jotka mahdollistavat (1) rahoituslähteiden yhdistämisen pitkäjän- teisen alusta- ja ekosysteemikehityksen varmistamiseksi sekä (2) näissä syntyvien inno- vaatioiden nopeaksi skaalaamiseksi kotimaiseen käyttöön ja kansainvälisille markkinoille. Samalla näiden tulisi olla entistä paremmin yhteensopivia EU-rahoituksen ja kansainvälis- ten investointien kanssa. 42 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 2.3.4 Innovaatiomyönteinen sääntely Sääntelyllä on yhä tärkeämpi rooli uusien teknologioiden, markkinoiden, liiketoimintamal- lien ja muiden innovaatioiden mahdollistamisessa sekä uusien nousevien kasvualojen ja -ekosysteemien kehittämisessä. Innovaatiomyönteisen sääntelyn avulla pyritään luomaan innovaatio- ja liiketoimintaympäristöä, joka tuottaa kansainvälistä kilpailuetua sekä hou- kuttelee uusia yrityksiä ja investointeja. Työ- ja elinkeinoministeriön rinnakkaisessa hankkeessa7 on selvitetty energia-alalle parhai- ten sopivia innovaatiomyönteisen sääntelyn käytäntöjä sekä reunaehtoja sääntelyn uusien toimintamallien kehittämiseen. Näiden pohjalta on valmisteltu ehdotus energia-alan sään- telykokeilujen toimintamalliksi sekä energia-alan sääntelyn hiekkalaatikon käsitteellinen toimintamalli. Raportti sisältää myös käytännön tietoa ja ohjeistusta sääntelykokeilujen valmistelun tueksi.8 Energia-alan sääntelyanalyysissa selvitettiin sitä, millä osa-alueilla on sääntelyn kehittämis- tarpeita ajatellen erityisesti vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoa ja skaalaamista. Selvi- tyksen mukaan sääntely on suurelta osin toimivaa ja monet vähähiilisten ratkaisujen tes- taamiseen ja skaalaamiseen liittyvistä pullonkauloista johtuvat muista asioista kuin sään- telystä. Aineistoista nousi esiin, että perinteiset sääntelyn toimintamallit ja pyrkimys sää- dellä tarkasti toimijoiden rooleja sekä käytettäviä keinoja sopivat huonosti murroksessa olevalle alalle, jossa teknologiat ja liiketoimintamallit kehittyvät nopeasti. Myös ilmaston- muutosta hillitsevien toimien kiireellisyys edellyttää, että uusia ratkaisuja päästään testaa- maan markkinoilla nopeasti. Sääntelykokeilut nähtiin yhdeksi tärkeäksi välineeksi, joiden avulla voidaan edistää alan innovaatioita ja kerätä oppeja sääntelyn kehittämistä varten. Yleisellä tasolla nykyistä joustavampi sääntely palvelisi alan kehitystä paremmin ja tarvetta on erilaisille innovaatiomyönteisen sääntelyn käytännöille, mukaan lukien sääntelykokei- lut. Sääntelykokeilut tukisivat myös myös sääntelyn dynaamista kehittämistä ja kokeiluja voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. Haastattelujen perusteella kokeiluista hyötyviä aihealueita olisivat P2X-ratkaisut ja vetytalous, hajautetut 7 Salminen, V., Roiha U., Haila, K., Uusikylä, P., Lintinen, U., Keinänen, A., Saes L. ja Van der Linden, E. 2022. Innovaatiomyönteisen sääntelyn käytännöt kasvualoilla. Työ- ja elinkeino- ministeriön julkaisusarja 2022:1. 8 Sääntelykokeilut ovat toimintatapoja, joissa (tarkoituksenmukaisesti) poiketaan olemassa olevasta sääntely-ympäristöstä uusien sääntöjen tai toimintatapojen kokeilemiseksi tai kehi- tetään uutta sääntelyä kokeilevasti. Sääntelykokeilut voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: lakikokeilujen (Regulatory innovation Trial) kautta testataan ja arvioidaan uutta sääntelyä ennen sen pysyvää käyttöönottoa. Sääntelyn hiekkalaatikko puolestaan on konkreettinen toimintamalli, jonka puitteissa voidaan tarkoin rajatuissa olosuhteissa ja viranomaisten val- vonnassa kokeilla sellaisia uusia teknologioita, tuotteita, palveluita tai muita innovatiivisia ratkaisuja, joiden testaamisen ei nykyisen sääntelyn puitteissa olisi mahdollista. 43 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 energiayhteisöt, jouston toimintamallit, avoin kaukolämpöverkko sekä laajemmin sekto- ri-integraatio. Nämä alueet ovat eri kehitysvaiheissa teknologian, markkinoiden sekä sään- telyn osalta ja niihin tarvitaan sen vuoksi erilaisia sääntelyratkaisuja. Lakikokeilujen (regulatory innovation trials) ja muiden innovaatiomyönteisen sääntelyn keinoin voidaan kehittää erityisesti sellaisten uusien alojen sääntelyä, joilla sääntelyä ei vielä ole (esim. vetytalous ja P2X-ratkaisut). Tosin vetytalouteen liittyvät haasteet ovat tällä hetkellä enemmän teknologisia sekä investointikustannuksiin ja kannattavuuteen liittyviä. Sääntelyn hiekkalaatikot ovat puolestaan sopivia teemoihin, joissa olemassa oleva sään- tely estää tai rajoittaa vähähiilisten ratkaisujen testaamista ja skaalaamista (esim. hajaute- tut energiayhteisöt). Näissä molemmissa olisi tärkeää kytkentä ja kehittäminen osana mer- kittäviä kansallisia tutkimus- ja pilottihankkeita. Sääntelyyn liittyvä tuki ja neuvonta ovat usein myös kustannustehokas tapa edistää uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien pää- syä markkinoille. Esteet eivät nimittäin välttämättä edellytä lainsäädännön muutoksia tai poikkeuslupia vaan niiden eteenpäin vieminen voi olla mahdollista pienin muutoksin myös nykyisen sääntelyn puitteissa tai kyse voi olla myös lainsäädännön tulkinnasta. 2.4 Energiamurroksen mahdollisuudet Suomelle Tilannekuvatyön perusteella energia-alan lupaavimmat kasvumahdollisuudet Suomelle liittyvät seuraavaan kolmeen kasvuteemaan: 1. Sähköistyminen ja uusiutuvat energialähteet (vety, tuuli, aurinko, ydin) 2. Digitaaliset ratkaisut ja älykkäät sähköverkot 3. Teollisuuden kestävät ja kustannustehokkaat energiaratkaisut Näiden teemojen jatkotyöstämiseksi järjestettiin keväällä 2021 neljä sidosryhmätyöpajaa, joihin kutsuttiin alueellisten ekosysteemien kehittäjiä ja alan yrityksiä. Työpajoihin osal- listui keskimäärin 20–30 osallistujaa/tilaisuus edustaen ekosysteemien koordinaattoreita, tutkimuslaitosten ja yritysten ja kaupunkien energia-alan asiantuntijoita. osallistujista noin puolet oli yrityksistä. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan tarkemmin teemoihin liittyviä mahdollisuuksia, haas- teita ja kehittämistarpeita. 2.4.1 Sähköistyminen ja uusiutuvat energialähteet Energiamurroksen keskeisin ajuri on yhteiskunnan sähköistyminen. Kaikki sähköistyy, ja sitä myöten energiajärjestelmä kehittyy valtavasti. Yhteiskunnan sähköistyminen ja 44 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 energiajärjestelmien (sähkö-, lämpö- ja liikenne-) kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät uusiutuvan energian ja sähköntuotannon merkittävää lisäämistä. Tämä puolestaan luo yri- tyksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen näkymät sähköistymisen ja uusiutuvan energian kansainvälisen liiketoiminnan ja viennin lisäämiseen ovat lupaavat. Suomen erityisiä painopisteitä uusiutuvan energian alueella ovat biopolttoaineet, akkuteknologiat, rakennetun ympäristön energiankäyttö ja materiaalien kierrätys. Sähköistymistä edesauttavat vahva ja kattava sähkönsiirron kanta- verkko sekä investoinnit älyverkkoihin. Suomessa on vahvaa osaamista kestävistä biopolttoaineista ja biokaasuratkaisuista. Pai- kallisia biokaasuekosysteemejä on rakentumassa esimerkiksi Espooseen ja Jyväskylän alueelle. Vaikka biokaasu on alueellinen ratkaisu ja vaatii aina paikallista osaamista ja toi- mijaverkostoa, se voidaan skaalata globaalisti lokaalina kestävänä kiertotaloutta tukevana ratkaisuna niin kehittyneissä kuin kehittyvissä maissa. Akkuihin ja sähköistymiseen liittyvää teollisuutta rakennetaan kiivaasti ympäri maailmaa. Myös Suomi on julkistanut kansallisen akkustrategiansa (TEM 2021). Suomella on Euroo- passa vahva asema kestävästi tuotettujen akkulaatuisten raaka-aineiden, akkukemikaalien ja jalostusteknologioiden tuottajana. Akkuteollisuuden ratkaisujen kaupallistamisen osaa- minen on Suomessa heikompaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kasvua rajoittavat tällä het- kellä pilotti- ja demoympäristöjen puuttuminen ja kasvava osaajapula. Lähiajan kasvunä- kymät liittyvät metsäteollisuuden liittymiseen osaksi akkuarvoketjua, kaivos- ja metalli- teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen akkuteollisuuden raaka-aineena sekä akkujen kiertotalouteen liittyvien palveluiden kehittämiseen. Power-to-X-teknologia ja siihen liittyvä vetytalous kokonaisuudessaan on nouseva liiketoi- minta-alue, jota on kehitetty muun muassa Lappeenrannassa. Power-to-X-teknologiaa voi- daan soveltaa synteettisten, fossiilisia korvaavien polttoaineiden valmistukseen. Power- to-X on eräänlainen energiavarasto, jonka perusidea on muuttaa sähköä toiseen muo- toon ja tarvittaessa takaisin sähköksi. Raaka-aineiksi tarvitaan hiilidioksidia ilmasta, vetyä vedestä tai typpeä ilmasta. Valmistusprosessi voidaan paikallisesti tuotetun aurinkosähkön tai tuulisähkön avulla. Power-to-X on energiamurroksen avainteknologia, koska uusiutu- van energian tuotannon kasvaessa varastojen ja joustojen rooli korostuu. Power-to-X-teknologiaan on jo vahvaa kansainvälistä kiinnostusta, mutta sen haasteena, kuten myös muidenkin uusiutuvien energiateknologioiden kohdalla, on saada nopeasti aikaan kaupallisia, teollisen mittakaavan demonstraatiota ja ratkaisuja. Vetytalouden nousu ja EU:n vetystrategia vaikuttavat lähivuosina myös suomalaisen ener- gia-alan kehitystoimintaan. Suomelle on kriittistä löytää sopiva rooli, erikoistuminen ja 45 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 kansainväliset kumppanuudet vetytalouden liiketoiminnan hyödyntämiseksi. Työpajoissa esille nousi Suomen osaaminen vetytaloutta tukevissa teknologioissa (esim. korkean läm- pötilan polttokennot ja elektrolyyserit). Perämerelle suunnitteilla olevan vetylaakson mah- dollisuudet nostettiin myös esille, jos hanke pystytään toteuttamaan muuta Eurooppaa nopeammin. Vetytalouden ratkaisuja edistämään on Suomeen perustettu teollisuusvetoi- nen vety-klusteri. Sähköistymisen ja uusiutuvien energiaratkaisujen kansainvälisen liiketoiminnan lisäämi- nen edellyttää rahoituspohjan laajentamista TKI-toiminnasta kaupallisiin demoihin. Suo- men energia-alan vientiä voidaan vahvistaa resurssipohjaa ja osaamista laajentamalla alueiden yli menevän yhteistyön kautta. Myös yhteistyön lisääminen energiantuottajien ja teollisuuden välillä sekä laaja-alaisen sektori-integraation käytännön toteutus (esim. lii- kenne – energia – lämmitys) sekä energiatuotannon ja kiertotalouden yhteisinnovaatioi- den kehittäminen nähtiin keinoina lisätä energia-alan ratkaisujen vientiä. 2.4.2 Digitaaliset ratkaisut ja älykkäät sähköverkot Älykäs sähköjärjestelmä eli älyverkko on merkittävä energiamurroksen ajuri, joka uudis- taa sähkömarkkinoita maailmanlaajuisesti. Älyverkko on digitaalisuuteen perustuva järjes- telmä, jolla voidaan hallinnoida kotitalouksien ja teollisuuden energiankulutusta, sähkön- jakelun vakautta sekä kotitalouksien ja yhteisöjen tuottaman energian ylijäämän hyödyn- tämistä. Samalla ekologista kuluttajakäyttäytymistä tuetaan tekemällä siitä teknologian avulla helppoa. Energiatehokas toiminta ja energian pientuottajien uusiutuvan sähkön tarkempi hyödyn- täminen ovat tärkeitä tavoitteita hiilineutraalisuuden saavuttamisessa. Koko laajuudessaan älyverkko koskee paitsi kuluttajia, sähkön tuottajia jajakeluverkkoa myös teollisuutta. Energiamurros ja energiajärjestelmän muuttaminen älykkääksi vaativat usean eri toimi- jan yhteispeliä, koska muutokset vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan. Avainasemassa on eri energiasektorien yhdistäminen (sähkö, lämpö ja kaasu) niin, että ne tasapainottavat toistensa kulutus- ja tuotantopiikkejä. Myös liikennejärjestelmä, rakennukset ja teollisuu- den prosessit yhdistetään siinä toisiaan tukeviksi sektoreiksi. Älyverkkoliiketoiminnassa Suomen vahvuuksia ovat vahva digitalisaatio- ja tietoturvaosaa- minen. Parannettavaa on teknologisten hyötyjen skaalaamisessa, älyverkkopalveluiden ja uusien liiketoimintamallien kehittämisessä. Lähitulevaisuudessa ratkaisevaa on myös se, millä tavoin dataa kyetään jakamaan ja hyödyntämään luotettavasti ja reaaliaikaisesti. 46 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Digitalisaatiota hyödyntävien energiaratkaisujen kehittäminen ja kansainvälisen vientipo- tentiaalin lisääminen edellyttävät monien tekijöiden yhdistämistä. on rakennettava stra- tegisia kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia, luotava alustoja ja kehitysympäris- töjä datan hyödyntämiseen pohjautuvien älykkäiden ratkaisujen kehittämiselle sekä hou- kuteltava kansainvälisiä osaajia Suomeen. Uusien ratkaisujen kehittämisessä on otettava myös entistä paremmin huomioon eri markkinoiden ja loppukäyttäjien tarpeet ja paikalli- set olosuhteet. 2.4.3 Teollisuuden kestävät ja kustannustehokkaat energiaratkaisut Suomalaisen tuotannon ja teollisuuden kilpailukyky perustuu toimitusvarmaan ja kus- tannustehokkaaseen energiaan. Energiatehokkuuden lisääminen teollisuudessa, lii- kenteessä ja rakennuksissa on samalla tehokkaimpia tapoja vähentää päästöjä ja torjua ilmastonmuutosta. Siksi energiatehokkuus on myös globaalisti merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Tietoisuus energiatehokkuuden merkityksestä on lisääntynyt suomalaisissa teollisuusyri- tyksissä. Esimerkiksi isot elintarvikeyritykset etsivät uusia, kestäviä energiaratkaisuja vähentääkseen energiankulutusta. Teollisuuden kilpailukyvylle on ratkaisevaa kyky kehit- tää ja johtaa energiaintensiivisiä tuotantoprosesseja mahdollisimman energiatehokkaasti ja vastuullisesti. Kohteesta riippuen energiaa voi kulua lämmitykseen, sähköön tai työkoneiden poltto- aineisiin. Erilaisia energiatehokkuutta lisääviä toimia ovat esimerkiksi energiankulutuk- sen seuraaminen, sisälämpötilan asettaminen sopivalle tasolle, valaistuksen uusiminen ja automaation lisääminen. Suomen kilpailutekijöitä ja vahvuuksia energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ovat vahva automaatio- ja robotisaatio-osaaminen sekä kyky valmistaa sähköisiä tuotteita. Liiketoimintamahdollisuudet liittyvät muun muassa kausilämpö- ja kylmävarastointiratkai- suihin, energian varastointiin sekä bio- ja kiertotalouden sivuvirtoihin perustuvaan kauko- lämmön tuotantoon. Teollisuuden kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämistarpeet ovat samankaltai- set kuin edellä olevissa kasvuteemoissa. Investointeja tarvitaan erityisesti moniteolliseen yhteistyöhön, demonstraatioihin sekä kansainvälisten kumppanuuksien rakentamiseen. 47 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 2.5 Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Energiamurroksen hyödyntäminen vaatii kiireellisiä toimia ja koordinoitua politiikkaa Kaikkialla maailmassa tarvitaan nopeita ja vaikuttavia toimia vihreän siirtymän ja päästö- vähennysten toteuttamiseksi. Energiajärjestelmien irrottaminen fossiilisista polttoaineista edellyttää valtavia investointeja. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan investointien tarve on nykyisin 2,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja vuoteen 2030 men- nessä tämän arvioidaan nousevan 4,5 prosenttiin. Vihreään energiaan pohjautuvat infra- struktuurit ja vasta kehitteillä oleva teknologia vaativat tuekseen sekä hallitusten että yksi- tyisen sektorin investointeja. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjel- man mukaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa laaditaan toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen. Merkittävä osa vähähiilisyystiekarttojen toimenpiteistä toteutetaan nyt näköpiirissä olevalla teknologialla, koska aikajänne uusien teknologioiden kehittämiselle on lyhyt. Tämän rinnalla tulisi huolehtia panostuksista uusien teknologioiden ja energia- ratkaisujen kehittämiseen tulevaisuuden kasvun turvaamiseksi. Yritysten haasteena on huolehtia myös muista innovatiivisista kehityskohteista, esimerkiksi asiakasratkaisuissa, samanaikaisesti vähähiilisiirtymän kanssa ja säilyttää samalla rahoitusasemansa riittävän vahvana. Suomen kilpailutekijät ja vahvuudet kansainvälisessä kilpailussa perustuvat vahvaan ener- gia-alan tutkimusosaamiseen, jonka painopisteitä ovat olleet uusiutuvat energiamuodot, älykkäät sähköverkot, teollisuuden vahva automaatio- ja robotiikka -osaaminen sekä säh- köisten laitteiden ja tuotteiden valmistus. Tätä täydentävät korkeatasoinen digitalisaatio- ja tietoturvaosaaminen. Näiden vahvuuksien kehittäminen ja vahvistaminen on keskeistä myös jatkossa. Energiamurroksessa ja vihreän siirtymän kehityksessä Suomen haasteena on kotimarkki- noiden ja maan pieni koko skaalattaville energiaratkaisuille. Paikallinen toiminta on aktii- vista ja innovatiivista. Suomessa on käynnissä paljon energiahankkeita, mutta ne ovat kokoluokaltaan pienehköjä. Energiamurroksen kasvun laajamittainen hyödyntäminen edellyttää voimavarojen kokoamista, investointeja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan eri vaiheisiin sekä strategisia valintoja. Valintojen tekeminen ei tarkoita sitä, että julkinen sek- tori valitsisi ”voittavia” yrityksiä tai teknologioita vaan sitä, että julkinen sektori – tiiviissä vuoropuhelussa elinkeinoelämän ja tutkimuksen kanssa – pyrkisi tunnistamaan ja jäsentä- mään sellaisia energiamurroksen haasteita, joiden ratkaisuun Suomessa on vahvaa osaa- mista ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä ja ekosysteemejä. Valintojen tulee perus- tua avoimelle kilpailulle, jossa parhaat menestyvät. 48 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Kehittämissuositus 1. Energiamurrokseen sisältyvien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen tueksi tarvitaan koordinoituja toimia ja pitkäjänteistä kansal- lista toimenpide- ja investointisuunnitelmaa, jossa yhdistetään ilmasto-, ener- gia- ja innovaatiopolitiikan näkökulmat. Julkinen tuki tulisi suunnata hankkei- siin, joiden kerrannaisvaikutukset ovat suurimmat ja siten nopeuttavat kriittisen osaamismassan syntymistä ja vahvistumista. Energia-alan uudistajat ja hyötyjät tulevat todennäköisesti alan ulkopuolelta Tarve energia-alan järjestelmäratkaisuille, poikkiteolliselle ja sektorien väliselle yhteistyölle (energia, liikenne, valmistava teollisuus, digi- ja datatalouden alustayritykset) ohjaavat voi- makkaasti alan markkinakehitystä tulevaisuudessa. Toimialojen väliset kumppanuudet näyttäisivät olevan energiamurroksen mahdollisuuksien muutosagentteja ja samalla pää- hyötyjiä. Myös kuluttajat ja hajautetut energiayhteisöt voivat tulevaisuudessa olla ener- gian tuottajia ja siten hyödyn saajia. Yrityksiä ja muita toimijoita (tutkimus, kaupungit, rahoittajat) kokoavien ekosysteemien merkitys on kasvanut voimakkaasti kilpailukeinona menestyä laajasti kilpailluilla kansain- välisillä markkinoilla. Globaalien liiketoimintaekosysteemien ympärille kietoutuvien uusien toimintamallien opettelu on keskeistä suomalaisten yritysten menestykselle. Kuinka luoda kilpailukykyisiä ja kestäviä menetelmiä sille, että arvoa pystytään luomaan ja hyödyntä- mään nopeasti muuttuvassa kilpailussa. Datan saavutettavuuden lisääminen ja hyödyntä- minen ovat ydinkompetensseja tulevaisuudessa. Ekosysteemien roolit ja pelisäännöt muuttuvat jatkuvasti ja ne vaativat omaa osaamista. Suomessa on joitakin yrityksiä, jotka voivat kehittyä ekosysteemien johtaviksi toimijoiksi, mutta suurimmalla osalla rooli on löydettävä muulla tavoin. Molemmat vaativat nopeaa reagointikykyä ja jatkuvaa liiketoiminnan kilpailutekijöiden ytimen arviointia ja kehittä- mistä. Menestys ja kyky skaalata edellyttävät investointien rohkeaa keskittämistä sekä osaamisen ja voimavarojen vahvistamista ekosysteemiajattelun avulla. Suomi voi erottau- tua kilpailussa korkeatasoisilla ja vetovoimisilla ekosysteemeillä ja kokeiluympäristöillä. Suomella pitää olla kykyä kehittää huippuosaamisen keskittymiä, yritysvetoisia ekosystee- mejä, eri sovellusalueilla, jotta se ei olisi liian riippuvainen yhdestä teknologiasta tai tren- distä. Ekosysteemien kehittymisen nopeuttaminen edellyttää alusta alkaen myös kansain- välisiä yrityksiä ja kumppanuuksia. Kehittämissuositus 2. Vahvistetaan nykyisten energia-alan osaamiskeskittymien ja ekosysteemien keskinäistä yhteistyötä, tuetaan kansainvälistä verkottumista sekä otetaan kuluttajat ja loppukäyttäjät mukaan energiaratkaisujen kehittämi- seen jo kehitystyön alkuvaiheessa. 49 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Energia-alan innovaatiotoiminta tarvitsee tuekseen kehitys- ja kokeiluympäristöjä Innovaatioiden pohjana olevan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset ovat Suomessa jääneet verrokkimaista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Energiamurroksen kasvu- mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää laajapohjaista rahoitusvälineistöä, jossa hyö- dynnetään paikalliset, alueelliset ja globaalit rahoituslähteet. Tutkimustoimintaan ja teknologioiden kehittämiseen panostaminen ei yksin riitä. Huo- miota on kiinnitettävä tutkimukseen pohjautuvien ratkaisujen nopeaan kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. Yritysten ja julkisten toimijoiden yhteiskäyttöisillä kehitys- ja kokeiluym- päristöillä voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen ja teknologioiden kehittämistä, testaa- mista sekä teollisten referenssien luomista. Kehittämissuositus 3. Tunnistetaan kansallisesti merkittävät energia-alan kehi- tys- ja kokeiluympäristöt sekä valmistellaan niiden kehittämistä tukeva säädös- ja rahoituskokonaisuus. Hyödynnetään myös EU:n tarjoamat rahoitusmahdolli- suudet mittavien infrahankkeiden toteutuksessa. Tällä mahdollistetaan teollisen mittakaavan demot, niiden tuottamat kotimarkkinareferenssit ja innovaatioiden skaalaus kansainvälisille markkinoille. Uusien energiaratkaisujen ja liiketoimintamallien nopea kansallinen ja kansainvälinen skaalaaminen Suomessa on kykyä kehittää uusia energiaratkaisuja ja hyödyntää digitalisaatiota ener- giamurroksessa. Suomi ei kuitenkaan pysty kilpailemaan kokonaisratkaisujen toimittami- sessa. Hajautunutta paikallista TKI-kehitystyötä tulisi koordinoida strategiseksi kansalliseksi työksi ja hyödyntää pienen kotimarkkinan edut maksimaalisesti. Parhaat käytännöt ja lupaavimmat uudet mallit tulisi saada nopeasti monistettua eri puolilla maata, kaikissa energian tuotantolaitoksissa ja energiaa käyttävissä kohteissa. Teknistalou- dellisen riskinoton lisääminen edellyttää julkisia rahoituskannustimia (esim. julkiset hankin- nat). Paikallinen toiminta on aktiivista ja innovatiivista, mutta hankkeiden skaalaus kansain- väliseksi vienniksi vaatisi kansallisia resursseja, kuten valtion takauksia testi- ja demonstraa- tioympäristöjen rakentamiseen sekä kansainvälisillä markkinoilla toimivia kumppaneita. Lisäksi datan saavutettavuutta, luotettavuutta ja reaaliaikaisuutta on parannettava. Tärkeää on myös seurata kuluttajamuutoksia ja hyödyntää uudet liiketoimintamallit. Kehittämissuositus 4. Tiivistetään kansallisten osaamiskeskittymien välistä yhteistyötä ja kannustetaan niiden erikoistumista toisiaan täydentävällä tavalla. Käynnistetään pilotteja, joilla haetaan Suomesta tai ulkomailta veturiyrityksiä, jotka pystyvät kokoamaan erillisiä osaamisia laajemmiksi kokonaisratkaisuiksi ja avaamaan niille ovia kansainvälisillä markkinoilla. Haastekilpailut ovat myös hyväksi koettu keino edistää hyviä käytäntöjä. 50 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Sääntelyn ja julkisen sektorin rooli suunnannäyttäjänä korostuu innovaatioille ja investoinneille otollisen markkinan luomisessa Sääntelyn merkitys yritysten toimintaan energia-alalla on perinteisestikin ollut suuri, mutta alan murros ja nopea kehitys korostavat entisestään sääntelyn merkitystä kansain- välisesti kilpailukykyisen innovaatio- ja liiketoimintaympäristön kehiittämisessä. Innovaa- tiomyönteisellä sääntelyllä voidaan edistää uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Vaikka Suomessa alan sääntely on suurilta osin toimivaa, nykyistä joustavampi sääntely sekä lopputulosten sääntely keinojen sijaan palvelisivat paremmin alaa, jossa teknolo- giat ja liiketoimintamallit kehittyvät nopeasti. Myös ilmastonmuutosta hillitsevien toimien kiireellisyys edellyttää, että uusia ratkaisuja päästään testaamaan markkinoilla nopeasti. Sääntelykokeilut ovat yksi keino edistää alan innovaatiotoimintaa sekä kerätä oppeja sään- telyn kehittämistä varten. Sääntelykokeilut tukisivat sääntelyn dynaamista kehittämistä ja niitä voitaisiin hyödyn- tää nykyistä laajemmin. Tunnistettuja alueita sääntelykokeiluille ovat P2X-ratkaisut ja vety- talous, hajautetut energiayhteisöt, jouston toimintamallit, avoin kaukolämpöverkko sekä laajemmin sektori-integraatio. Nämä alueet ovat eri kehitysvaiheissa teknologian, mark- kinoiden sekä sääntelyn osalta ja niihin tarvitaan sen vuoksi erilaisia sääntelyratkaisuja. Tärkeää on sääntelyn kehittäminen osana merkittäviä kansallisia tutkimus- ja pilottihank- keita. Sääntelyyn liittyvä tuki ja neuvonta ovat myös usein kustannustehokas tapa edistää uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien pääsyä markkinoille. Lisäksi EU:n sääntelyyn vai- kuttamisessa on tärkeä huomioida myös innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksien sekä sääntelykokeilujen mahdollistaminen. Kehittämissuositus 5. Hyödynnetään monipuolisesti sääntelykokeiluja ja muita innovaatiomyönteisen sääntelyn toimintatapoja energia-alan liiketoimintaym- päristön kehittämisessä ja kasvun tukena. Lisätään eri toimijoiden välistä yhteis- työtä sääntelyn ja TKI-toiminnan kehittämisprojektien ja -ohjelmien yhteisvaiku- tusten hyödyntämiseksi. 51 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Energiajärjestelmän resilienssin hyödyntäminen ja luonnon monimuotoisuus kilpailutekijöinä Energiajärjestelmän resilienssi (kriisinkestokyky) ja luonnon monimuotoisuuden säilyttä- minen tulevat olemaan entistä tärkeämpiä kilpailutekijöitä jatkossa. Energiajärjestelmien kompleksisuuden lisääntyminen merkitsee samalla haavoittuvuutta. Energiajärjestelmien haavoittuvuuteen ja geopoliittiset uhkiin (verkkohyökkäykset, terrorismi, pandemiat) on suhtauduttava vakavuudella. Energia-alan resilienssiin liittyy kaksi näkökulmaa: 1) yhteiskunnan energian saatavuus ja omavaraisuus (huoltovarmuus) sekä 2) varautuminen kyberturvallisuusuhkiin ja muihin ulkoisiin ympäristöuhkiin (esim. sään ääri-ilmiöt). Energia-alan kyberturvallisuusriskit liit- tyvät muun muassa tietojen kalasteluun, teollisuusvakoiluun, palvelunestohyökkäyksiin ja liiketoimintaa estäviin kiristyshaittaohjelmistoihin. Myös järjestelmien ja laitteiden etäoh- jaus sekä heikosti suojatut järjestelmät ja IoT tuovat mukanaan riskejä. Suomessa on kehitetty osaratkaisuja ja omaa teollisuutta (kyberturva, poikkitoimialaisuus) resilienssin vahvistamiseksi. on kehitetty uusiutuviin energialähteisiin perustuvia paikalli- sia energiaratkaisuja, joissa energiantuotanto voi kytkeytyä esimerkiksi ruuantuotantoon, jätehuoltoon ja teollisuuden toimintoihin. Lisäksi on tuettu älykkäitä verkkoja, joilla pien- tuotanto voidaan liittää osaksi isompaa energiajärjestelmää. Kyberturvatietoisuutta on viime vuosina lisätty kasvattamalla kehitystarpeiden tunnista- mista, tietoturvan aktiivista seurantaa sekä kyberturvallisuuden painottamista kumppa- neiden tai IoT-ympäristön valinnoissa. Kyberturvallinen sähköverkko voi muodostua kilpai- lutekijäksi, joka houkuttelee ulkomaisia investointeja ja yrityksiä Kestävät energiaratkaisut ovat paljon muutakin kuin ilmastotoimia ja vähähiilisiä ratkai- suja. Luonnon monimuotoisuuden suunnitelmallinen edistäminen kuuluu kiinteänä osana biopohjaisten energiamuotojen kehittämiseen. Energiamurros on osin riippuvainen kriit- tisistä mineraaleista. Kriittisten raaka-aineiden käytön rinnalla tulee kehittää teknologioita ja ratkaisuja, joilla voidaan joko korvata tai kierrättää raaka-aineita. Kehittämissuositus 6. Suomi voi erottautua globaalissa kilpailussa investoimalla kyberturvallisiin, kestäviin ja luonnon monimuotoisuutta säästäviin energiajär- jestelmiin ja -ratkaisuihin. 52 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 YHTEENVETO: Kehittämissuositukset energia-alan kasvun edistämisen tueksi 1. Energiamurrokseen sisältyvien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen tueksi tarvitaan koordinoituja toimia ja pitkäjänteistä kansallista toimenpide- ja investointisuunnitelmaa, jossa yhdistetään ilmasto-, energia- ja innovaatiopolitiikan näkökulmat. Julkinen tuki tulisi suunnata sellaisiin hankkeisiin, joiden kerrannaisvaikutukset ovat suurimmat ja siten nopeuttavat kriittisen osaamismassan syntymistä ja vahvistumista. 2. Vahvistetaan nykyisten energia-alan osaamiskeskittymien ja ekosysteemien keskinäistä yhteistyötä, tuetaan kansainvälistä verkottumista sekä otetaan kuluttajat ja loppukäyttäjät mukaan energiaratkaisujen kehittämiseen jo kehitystyön alkuvaiheessa. 3. Tunnistetaan kansallisesti merkittävät energia-alan kehitys- ja kokeiluympäristöt sekä valmistellaan niiden kehittämistä tukeva säädös- ja rahoituskokonaisuus. Hyödynnetään myös EU:n tarjoamat rahoitusmahdollisuudet mittavien infrahankkeiden toteutuksessa. Tällä mahdollistetaan teollisen mittakaavan demot, niiden tuottamat kotimarkkinareferenssit ja innovaatioiden skaalaus kansainvälisille markkinoille. 4. Tiivistetään kansallisten osaamiskeskittymien välistä yhteistyötä ja kannustetaan niiden erikoistumista toisiaan täydentävällä tavalla. Käynnistetään pilotteja, joilla haetaan Suomesta tai ulkomailta veturiyrityksiä, jotka pystyvät kokoamaan erillisiä osaamisia laajemmiksi kokonaisratkaisuiksi ja avaamaan niille ovia kansainvälisillä markkinoilla. Haastekilpailut ovat myös hyväksi koettu keino edistää hyviä käytäntöjä. 5. Hyödynnetään monipuolisesti sääntelykokeiluja ja muita innovaatiomyönteisen sääntelyn toimintatapoja energia-alan liiketoimintatoimintaympäristön kehittämisessä ja kasvun tukena. Lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä sääntelyn ja TKI-toiminnan kehittämisprojektien ja -ohjelmien yhteisvaikutusten hyödyntämiseksi. 6. Suomi voi erottautua globaalissa kilpailussa investoimalla kyberturvallisiin, kestäviin ja luonnon monimuotoisuutta säästäviin energiajärjestelmiin ja -ratkaisuihin. 53 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Liitteet Liite 1. Esimerkkejä Suomessa käynnissä olevista energia-alan kehittämishankkeista Suomessa on käynnissä runsaasti energia-alan kehittämishankkeita, joissa olisi mahdollista laajentaa yhteistyötä yli aluerajojen. Alla oleva listaus osoittaa, että energia-alan kehittä- mistoimintaa on laajasti eri puolella Suomea. − Äänekosken biotuotetehdas: tuottaa enemmän mitä kuluttaa − St1 geolämpölaitospilotti otaniemessä − Lämpöakkuratkaisut elintarviketeollisuuden tarpeisiin: Elstorin ja Kaskein marjan pilotti Lappeenrannassa − Kaupan logistiikkakeskusten hankkeet: Lidl/Järvenpää, S-ryhmä/Sipoo. Uusiutuvaa energiantuotantoa, sähkövarasto, kylmävarasto ja muu kulutusjousto − Geolämmön tutkimushanke Tampereella − Atrian kaltaiset teollisuusyritykset, jotka hyödyntävät monipuolisia energiaratkaisuja − Kaupunki omaData operaattorina -hanke: Helsingin kaupunki ja Vastuu Group oy − DigiPAve -hanke: Kuopion kaupunki ja Vastuu Group oy − Blue Industry Park Turussa, suunnitteilla energian tallentamista, lokaalia energian tuotantoa ja varastointia − Lempäälän Energian LEMENE-energiayhteisö ja mikroverkko − Tampereen Hiedanrannan Tyyppaamo, jossa on mm kaupunkiviljelyn ja energiavaraston pilotteja − Lappeenrannan kaupungin kiinteistöt virtuaalivoimalapalveluna − Mioni-yrityspuisto Imatralla − Ilmanlaadun ja liikennemäärien seuranta suomalaisissa kaupungeissa − Hiedanranta Tampereella, Hiedanrannasta tulee 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupungiosa, joka tavoittelee hiilinegatiivisuutta. − EU-hanke SPARCS:n yhteydessä kehitetään digitaalisia ratkaisuja kauppakeskus Sellossa ja Lippulaivassa sekä Keran alueella − Espoossa älypylväspilotti Nokian kampuksella Keran alueella − Carunan aurinkoyhteisö-palvelu ja siihen liittyvät digitaaliset ratkaisut käyttäjille − Ekokylä Torppala Kaarinassa − Tampereen yliopiston Kampusareena älykkäänä kiinteistönä − Smart Energy Åland hanke − Smart otaniemi – älykkäiden ja puhtaiden kaupunkiratkaisujen kehitysympäristö − ST1 vetämä Kemiran sivutuotevetyä hyödyntävä P2X - synteettisten polttoaineiden teollinen demo − Joutsenon P2X- teollinen pilottilaitos − H-FLEX-E Vaasan Vaskiluodossa 54 TYÖ- JA ELINKEINoMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:3 Lähteet Hyytinen, K., Virkkunen, T., Valkokari, K., Saari, P. ja Grönroos E. 2022. Kansainvälisesti merkittävien kehitys- ja kokeiluympäristöjen arviointimalli Kasvuportfolion toimeenpanon tueksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2022:X (julkaistaan helmikuussa 2022). Kansallinen akkustrategia 2025. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:2. Helsinki Koski, o., Husso, K., Kutinlahti, P., Huuskonen, M., ja Nissinen, S. 2019. Innovaatiopolitiikan lähtökohdat. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:18. https://julkaisut. valtioneuvosto.fi/handle/10024/161437. oECD Reviews of Innovation Policy: Finland. 2017. https://www.oecd.org/finland/oecd- reviews-of-innovation-policy-finland-2017-9789264276369-en.htm ormala, E. 2019. Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla. Selvityshenkilön raportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1/2019. Helsinki. Salminen, V., Roiha U., Haila, K., Uusikylä, P., Lintinen, U., Keinänen, A., Saes L. ja Van der Linden, E. 2022. Innovaatiomyönteisen sääntelyn käytännöt kasvualoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2022:1. Tiekartta 2020–2023 – Kestävää kasvua ja hyvinvointia. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:3. Helsinki Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. ja Hjelt M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua – ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. https://doi. org/10.32040/2020.Ekosysteemiopas. Verkkojulkaisu ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-983-4 Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi