TieTo hyvinvoinnin ja uudisTuvien palvelujen Tukena sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 sisällys esipuhesivu ........................................................................................................................sivu 4 Tiivistelmä ..........................................................................................................................sivu 5 kohti tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoa .......................................sivu 7 Tiedonhallinnan kehitys ...............................................................................................sivu 8 kansalainen – pystyn itse .........................................................................................sivu 10 ammattilainen – kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät......................sivu 13 palvelujärjestelmä – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön ......................sivu 16 Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen – tiedä ensin, johda sitten ........................................................................................sivu 20 ohjaus ja yhteistyö – sooloilusta samaan säveleen ..................................sivu 23 infostruktuuri – pohja kuntoon ............................................................................sivu 24 visuaalinen tiivistelmä ................................................................................................sivu 27 jatkotyö ..............................................................................................................................sivu 29 Työprosessin kuvaus ...................................................................................................sivu 30 2 3 TiivisTelMä strategian tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveyden- huollon uudistamista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Tavoitteisiin pääsemi- seksi on olennaista saada sote-tieto hyötykäyttöön ja jalostaa sitä tietämykseksi, joka auttaa niin palvelujär- jestelmää kuin yksittäistä kansalaistakin. strategia on tehty laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. strategiaa laadittaessa on huomioitu muun muassa sosiaalisesti kestävä suomi-, julkiCT-, terveys- alan kasvu-, äly-, genomi- ja big data strategiat. stra- tegian toimeenpano koordinoidaan edellä mainittujen strategioiden kanssa. kansalaisen aktiivisuutta elämänhallinnassa ja omahoi- dossa lisätään tuottamalla luotettavaa hyvinvointitietoa ja palveluita, joiden avulla tietoa voi hyödyntää. pal- veluiden saatavuudesta ja laadusta tuotetaan tietoa avoimesti saataville. kansalainen voi asioida sähköisesti ja tuottaa itse tietoja omaan ja ammattilaisten käyt- töön. sähköisillä ratkaisuilla turvataan, että palvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla harvaan asutuilla alueilla ja erityisryhmille. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on käytös- sään työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjes- telmiä ja sähköisiä sovelluksia, joita he osaavat käyttää ja joita ovat motivoituneita käyttämään. palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisätään sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen avulla. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojen saatavuus sektorirajojen yli turvataan kansallisilla ratkaisuilla tie- tosuoja huomioiden. paljon henkilöstöä ja tilaa vaativis- ta fyysisistä palveluista siirrytään kevyempiin sähköisiin palveluihin silloin, kun sähköinen palvelu sopii. kansalai- sen ja ammattilaisen sekä ammattilaisten välinen rooli muuttuu, mikä mahdollistaa järkevän työnjaon. sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansalaisten tuotta- mat tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelujen johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tutkimus-, innovaatio- ja elinkeinotoimintaa. sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaukseen luodaan selkeät yhteistyörakenteet sekä kansallisesti että alu- eellisesti. sosiaali- ja terveydenhuolto tuottaa valtakun- nallisesti yhteneväisiä tietoja, ja tietojärjestelmät ovat alueellisesti yhtenäisiä sekä kansallisesti yhteentoimi- via. uudet sähköiset palvelut kehitetään ja hankitaan yhteistyössä niin, että hyödynnetään kansallista pal- veluarkkitehtuuria ja noudatetaan modulaarisuuden periaatetta. lukijalle hyvinvointipalveluja uudistetaan. keskeisenä tavoittee- na on parantaa kansalaisen mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään ja elämästään omatoimisesti ja tarvittaessa ammattilaisten tukemana. Tässä luotet- tavalla hyvinvointitiedolla ja sähköisillä palveluilla on tärkeä rooli. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän on toimittava asiakaslähtöisesti. palvelujen tulee olla vaikuttavia ja tasa-arvoisesti saatavilla. Tämä edellyt- tää, että tiedonvaihto ja moniammatillinen yhteistyö sosiaalihuollon ja terveydenhuollon eri toimijoiden välillä on jouhevaa, turvallista ja asiakkaan tahtoon perustuvaa. kansalaisten liikkuvuus ja lisääntyvä valinnanvapaus edellyttävät myös rajat ylittävää tiedon vaihtoa ja tiiviimpää eu-tason yhteistyötä sähköisessä tiedonhal- linnassa. Tiedon parempi hyödyntäminen on avainase- massa myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Tätä varten on kehitettävä lainsäädäntöä ja yhteentoimi- vuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. sähköinen tiedonhallinta mahdollistaa ajantasaisen tiedon ja nykyaikaiset työvälineet kansalaiselle, am- mattilaiselle sekä johdolle arvioinnin ja päätöksenteon tueksi. sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan strategian laajassa yhteistyössä kansalaisten, sosiaali- ja tervey- denhuollon organisaatioiden sekä eri ministeriöiden ja kuntaliiton kanssa. Myös strategian toimeenpano suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä. lähivuosia koskeva toimeenpanosuunnitelma valmistuu alkuvuon- na 2015, ja sitä ylläpidetään koko strategiakauden ajan. osa toimenpiteistä käynnistetään heti, osa myöhem- min. Toimeenpano jakautuu usealle eri toimijalle. sähköisen tiedonhallinnan strategia tukee sosiaali- ja terveyspoliittisen strategian mukaista sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa, jossa ihmisiä kohdellaan yh- denvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. kan- tavana ajatuksena on saada sote-tieto hyötykäyttöön hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tueksi. Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri sosiaali- ja terveysministeriö Susanna Huovinen peruspalveluministeri sosiaali- ja terveysministeriö Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto 4 5 01 kohTi Tulevaisuuden sosiaali- ja TeRveydenhuolToa Tiedonhallinnan strategiatyö perustuu sosiaali- ja ter- veysministeriön laajempaan sosiaali- ja terveyspoliit- tiseen strategiaan ”sosiaalisesti kestävä suomi 2020”. sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä reilusti, vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja palvelut. väestön hyvinvoin- nin ja terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaeh- käisy sekä yksilön elämänhallinnan, työ- ja toiminta- kyvyn ja omatoimisuuden tukeminen ovat sosiaali- ja terveyspolitiikan ydintehtäviä, joissa tiedonhallinnan ratkaisuilla on yhä merkittävämpi rooli. sosiaali- ja terveyspolitiikka on kiinteässä yhteydessä taloudelliseen kehitykseen. sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä. viime vuosien vaikea talouskehitys, kestävyysvaje ja tulevaisuuden kasvava palvelutarve muodostavat yhtälön, jonka ratkaiseminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia ja uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen organisoinnissa ja tuotannossa. Muutosten tavoitteena on hillitä menojen kasvua ja tuottaa palvelut nykyistä huomattavasti tehokkaammalla palvelurakenteella. Merkittävin lähivuosien uudistus liittyy sosiaali- ja ter- veyspalveluiden järjestämiseen. strategia tukee sosiaa- li- ja terveydenhuollon uudistamista, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta, turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita sekä toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelu- rakenne. palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta viidelle sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle (sote-alueelle). uudistuksessa sosiaali- ja terveys- palvelut integroidaan saman organisaation vastuulle perustasosta vaativiin erityispalveluihin saakka. or- ganisaatiokeskeisen, pirstaloituneen palvelukulttuurin sijasta korostuu se, että palveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja asiakkailla on valinnanvapaus. uudistuksen toimeenpanon välttämättömänä edelly- tyksenä on, että tiedonhallinta saadaan tukemaan uusia rakenteita ja toimintatapoja. sovittujen mittareiden mukaista tietoa palveluntuottajien toiminnan laadusta, läpinäkyvyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannuksis- ta tulee olemaan avoimesti saatavilla. Tämä tieto on merkittävä ohjauksen työkalu, ja se auttaa kansalaisia valitsemaan ja sote-palvelujen järjestäjiä ohjaamaan ja valitsemaan palveluntuottajia. vaikka väestön toimintakyky ja terveydentila ovat parantuneet, väestöryhmien väliset erot hyvinvoin- nissa sekä alueelliset erot ovat pysyneet suurina. jotta kansalaisten yhdenvertaisuutta voitaisiin parantaa ja hyvinvointi- ja terveyseroja kaventaa, on yhteiskunta- poliittisten päätösten tukena oltava entistä parempi tietopohja. Tiedon avaamista auttavat suomen yhteis- kunnan vakaus ja kansalaisten luottamus viranomaisiin. Tiedon avoimuus on kansalaisyhteiskunnan ja demo- kraattisen päätöksenteon perusedellytys. palvelujäRjesTelMän kehiTTäMisen vaiheeT Hallinnollinen integraatio Toiminnallinen integraatio Palvelu- ekosysteemi Toimintamalli Hallinnollisesti integroitu: + lisäarvo suuruuden ekonomista + korostaa ammattilaisia ja organisaatiota Toiminnallisesti integroitu: + lisäarvo tiedosta + korostaa kansalaista Palveluntuottajat kela Työ- ja elinkeino- toimisto kolmas sektori yrittäjät Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi: + lisäarvo yhteisestä tiedosta ja sen jalostamisesta + korostaa yhteistä asiakasta Toiminta 1 Toiminta 3 Toiminta 2 KäänneKoHTa Kuntakohtaiset rakenteet: + lisäarvo hierarkioista + korostaa ammattilaisia ja organisaatiota Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 eSH Erillinen hierarkia Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 eSH 6 7 02 sosiaali- ja TeRveydenhuoll on sähkÖisen Tied onhallinnan kehiTys Paperista bitteihin suomen terveydenhuollon tiedonhallinnan historia on pitkä. Terveydenhuollon digitalisointityö alkoi 1980-lu- vulla, ja 2000-luvun puolivälissä koko julkinen tervey- denhuolto käytti sähköistä sairauskertomusta. sosiaa- lihuollossa työ alkoi myöhemmin, mutta nyt sähköiset järjestelmät ovat käytössä laajasti, vaikka eivät aivan yhtä kattavasti. Standardointi 1990-luvulta lähtien on kehitetty sähköisen potilasker- tomuksen sisällöllisiä standardeja ja 2000-luvusta lähtien teknisiä tiedonsiirtostandardeja. periaatteena on ollut paikallistaa kansainvälisesti laajimmin käytössä olevia terveydenhuollon tietotekniikan standardeja. sosiaa- lihuollon tiedonhallintaa on aktiivisesti standardoitu sisällöllisesti ja teknisesti 2000-luvun puolivälistä lähtien. Alueellinen kehittäminen julkinen terveydenhuolto on kehittänyt tietojen alu- eellista saatavuutta 2000-luvun alusta lähtien. Tie- donvaihto ei ollut julkisellakaan puolella kattavaa eikä yksityissektori ollut siinä mukana, joten ratkaisu ei ollut riittävä tiedon lisäarvon kannalta. Tiedon on oltava käytössä myös potilaille ja asiakkaille itselleen sekä ammattilaisille valtakunnallisesti ja eu:n laajuisesti. Kansalliset Kanta-palvelut kanta-palvelut käsittävät muun muassa sähköisen re- septin, omakanta-palvelun sekä potilastiedon arkiston. Terveydenhuollon palveluntuottajien tuottamat poti- lastiedot siirretään kansalliseen potilastiedon arkistoon. Tiedot ovat kansalaisen käytössä omakanta-palvelun kautta. niitä voivat käyttää kansalaista hoitavat yksi- tyiset ja julkiset terveydenhoidon palveluntuottajat hänen suostumuksellaan. vastaava sosiaalihuoltoa koskeva kehitys- ja lainsäädäntötyö on valmisteilla. Suomi on kansainvälinen kärkimaa edellä kuvatun työn tuloksena suomi on ollut toistu- vasti muiden pohjoismaiden kanssa kärkikastia kansain- välisissä vertailututkimuksissa, joita ovat tehneet muun muassa eu, oeCd ja iTiF. ehTel (european health Telematics association) arvioi vuonna 2013 kansallisia terveydenhuollon kanta-palveluita ja totesi, että suomi on e-terveyden kansainvälinen esimerkkimaa. Sote-tieto hyötykäyttöön Tämän strategia siirtää kehittämistyön painopisteen tiedon keräämisestä ja siirtämisestä siihen, että tietoa hyödynnetään henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa ja elämässä pärjäämisessä, potilas- ja asiakastyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa ja tutki- muksessa. Tämä tarkoittaa erilaisissa tietovarannoissa olevan tiedon analysointia, tulkintaa ja jalostamista tietämykseksi. olennaista on, että tieto on läpinäkyvää, yhteismitallista ja vertailukelpoista ja että se on ajanta- saista ja sitä on helposti saatavilla. Mukana muutoksessa suomi osallistuu aktiivisesti yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa eu-tason strategiseen ja operatiiviseen yhteistyöhön. Tavoitteena on vaikut- taa proaktiivisesti tulevaan kehitykseen ja aihepiirin eu-säännöstöön. hyvinvointiteknologia kehittyy vauhdilla, ja uusien toi- mintamallien käyttöönotto edellyttää, että teknologiaa hyödynnetään hallitusti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teknologian kehittäjien ja sote-sektorin yhteistyö hyö- dyttää kumpaakin osapuolta. Tällä on jatkossa merkit- täviä vaikutuksia myös työllisyyteen ja vientiin. ku va : p lu gi 8 9 03 kansalainen – pysTyn iTse eri palveluntarjoajien sähköisten palveluiden tarjonta ja valikoima vaihtelevat huomattavasti. Kansalaiset ko- kevat sähköisten palveluiden tarjonnan suppeaksi ja odottavat uusia palveluita. Suomalaiset käyttävät inter- netiä laajasti, ja kansalaisilla on hyvät asenteelliset ja tietotekniset perusvalmiudet ottaa käyttöön internet- ja mobiilipohjaisia palveluita myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sähköisten asiointipalveluiden lisäksi tulee kehittää uusia välineitä ennaltaehkäisevään toimintaan ja kansalaisen omaehtoiseen terveydestä ja hyvinvoin- nista huolehtimiseen. Strategiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Kansalainen asioi sähköisesti ja tuottaa tietoja omaan ja ammattilaisten käyttöön. kansalaisilla on asuinpaikasta riippumaton mahdollisuus asioida säh- köisesti palveluiden antajien kanssa. kansalaisen itse tuottamaa ja ylläpitämää tietoa hyödynnetään hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa kansalai- sen sallimassa laajuudessa. Luotettava hyvinvointitieto ja sen hyödyntämistä tukevat palvelut ovat saatavilla ja auttavat kansalaista elämänhallinnassa ja oman tai lähiomaisen hyvinvoin- nin edistämisessä. sähköiset omahoitopalvelut sekä niihin kytketty omien tietojen hallinta voivat tukea terveysongelmien ennaltaehkäisyä, palvelun tarpeen itsearviointia ja itsenäistä selviytymistä. Palveluiden laatu- ja saatavuustieto on valtakunnanlaa- juisesti saatavilla ja auttaa palveluntarjoajan valinnassa. luotettava ja vertailukelpoinen tieto eri vaihtoehdoista ja palveluiden tarjoajista lisää valinnanvapautta. Toimenpiteet Omien hyvinvointi- ja terveystietojen hallin- ta-alusta Toteutetaan kansalaisten ja ammattilaisten käyttöön kansallinen, kansalaisten henkilökohtaisten hyvinvointi- ja terveystietojen hallinta-alusta. Toteutuksessa hyö- dynnetään tietoturvallisesti kanta-palveluita ja avoimia rajapintoja. kansalainen päättää itse tietojensa tallentamisesta alustalle sekä tietojensa luovuttamisesta alustan päälle rakennettaviin sovelluksiin. Koordinaatiovastuu: kansallinen iCT-RaTkaisuT TukevaT palveluiden uudisTaMisTa kolmas sektori perusterveyden- huolto erikoissairaanhoito sosiaalitoimi yksityinen sektori apteekit Itsehoito, ennaltaehkäisy ohjattu itsepalvelu, omahoito Moniammatillinen yhteistyö Tiedot hyödynnettävissä ammattilaisen toteuttama palvelu Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut Hyvinvoinnin tuki Oikein ajoitetut täsmäpalvelut Asiakas- keskeinen palveluun ohjaus 10 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät työtään alati muuttuvassa ympäristössä. Muutosten myötä työnteko on jatkossa aiempaa moniammattillisempaa ja vuorovaikutteisempaa ja asiakkaat ovat entistä aktii- visempia toimijoita. Tämän muutoksen tukemisessa tietojärjestelmät ja tiedonhallinta ovat avainasemassa. ammattilaisten toimintamallien muuttaminen perintei- sestä ”vierihoidosta” kohti kansalaisten valmentamista ja sähköisten palvelujen hyödyntämistä vaatii vahvaa ohjaamista. organisaatioissa johto ja esimiehet ovat avainasemassa uusien toimintamallien juurruttamisessa ammattilaisten arjen käytäntöihin. suomi on ollut edelläkävijä tietojärjestelmien käytös- sä sosiaali- ja terveydenhuollossa. edistyneisyyden kääntöpuoli on, että monet tietojärjestelmät ovat verraten iäkkäitä. Tietojärjestelmien tuki ammattilais- ten työprosesseille vaihtelee. potilastietojärjestelmien käytettävyyttä ammattilaisten näkökulmasta on alettu seurata järjestelmällisesti kansallisella tasolla 2000-lu- vulla, ja käytettävyyden varmistaminen on keskeinen kehittämistarve. Tiedonhallinnan opetus on toteutettu verraten kirja- vasti oppilaitoksissa, yliopistoissa ja muissa koulutusta tarjoavissa organisaatioissa. alan opetus- ja tutkimus- virkoja on perustettu rajallisesti yliopistoihin ja ammat- tikorkeakouluihin. Tältä osin nykytila ei ole tyydyttävä. Myös täydennyskoulutuksen tarve on jatkuvaa. valta- kunnallisten kanta-palveluiden käyttöönottajia tuetaan verkkokoulujen avulla, tarjoamalla koulutusta toiminta- mallien käyttöön sekä muulla tukimateriaalilla. Strategiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään työtä ja sen toimintaprosesse- ja tukevia tietojärjestelmiä. järjestelmien ja välineiden käytettävyys, päätöksen tuki ja toiminnanohjaus tukevat ammattilaisia työssään nykyistä paremmin, mikä lisää työn mielekkyyttä, laatua ja vaikuttavuutta. Sähköiset sovellukset ammattilaisten käytössä. ammattilaiset ovat mukana järjestelmien hankinnois- sa ja toimintamallien suunnittelussa. ammattilaisten tiedonhallinnan osaamista vahvistetaan ja uusiin sovel- luksiin annetaan hyvä työpaikkakoulutus sekä tietojärjes- telmien että toimintamallien osalta. sosiaali- ja tervey- denhuollon ammattilaisten perus-, jatko-, täydennys- ja työpaikkakoulutukseen on sisällytetty tiedonhallinnan, tietosuojan, tietoturvan ja tietojärjestelmien käyttöön liittyviä opintoja. 04 aMMaTTilainen – kyvykkäill e käyTTäjille FiksuT jäRjesTe lMäT Omahoidon ja sähköisen asioinnin palveluiden toteutus sote-alueet rakentavat yhteistyönä kansallisen alustan päälle keskeiset sähköiset omahoito- ja asiointipalvelut. omahoitopalveluita ovat esimerkiksi lääketieteellinen päätöksentuki kansalaisen käyttöön, riskitestit, hoitoon ohjauksessa tarvittavat avuntarpeen itsearviointime- netelmät, sähköinen terveystarkastus tai omahoitoa tukevat muistutus- ja kalenteriratkaisut. sähköisistä asiointipalveluista edistetään erityisesti sähköisten ajan- varausten, etuuksien tai palvelujen hakemisen, asian käsittelyprosessin seurannan ja turvallisen viestinnän ratkaisuja. palvelut ovat saatavilla kansallisista, alueelli- sista ja paikallisista asiointikanavista. Toteutuksessa hyödynnetään sade-ohjelmassa kehitettyjä ratkaisuja. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti Hyvinvointia ja terveyshyötyjä tuottavien sähköisten sovellusten kehittäminen, käyt- töönotto ja arviointi. käynnistetään ohjelma kehittämään kansallista järjestel- mää, joka arvioi hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisyä ja omahoitoa tukevia sovelluksia, mobiiliratkaisuja, mittausteknologioita ja niiden vaikutuksia. Koordinaatiovastuu: kansallinen Asiakaskohtainen kokonaissuunnitelma paljon palveluita käyttävän asiakkaan kanssa laaditaan kansallisesti hyödynnettävä, yhteinen ja moniammatil- linen kokonaissuunnitelma, joka integroi mahdolliset organisaatio- ja sektorikohtaiset suunnitelmat. ko- konaissuunnitelman ansiosta on mahdollista ohjata asiakkaan palveluita ja palvelukokonaisuutta, seurata suunnitelman toteutumista ja yhdistää se palvelun- tuottajien toiminnanohjaukseen. kokonaissuunnitelma mahdollistaa asiakkaan palveluiden ja palvelukoko- naisuuden ohjaamisen ja suunnitelman toteutumisen seurannan sekä sen yhdistämisen palvelutuottajien toiminnanohjaukseen Koordinaatiovastuu: kansallinen Asiakkaan valinnanvapauden tukeminen kehitetään palveluja kuvaavaa tietopohjaa ja sitä hyödyntäviä sähköisiä palveluja edelleen niin, että kansalaiset voivat vertailla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia yhtenäisellä tavalla. avoimena tietona tarjotaan esimerkiksi palvelujen saatavuus (jono- ja ajanvaraustiedot), palveluvalikoima, laatu (esim. sairaa- lainfektiot), vaikuttavuus, hinta, sijainti ja palautteet. Koordinaatiovastuu: kansallinen 12 13 Toimenpiteet Kansalliset kriteerit tietojärjestelmien käytettävyydelle Tietojärjestelmien käytettävyydelle laaditaan kansalliset kriteerit ja kuvataan parhaat käytännöt käytettävyyden arviointiin. kriteerit on otettava huomioon potilas- ja asiakastietojärjestelmien hankinnassa. käytettävyys- kyselyjä tehdään säännöllisesti edelleen ja suunna- taan niitä kattavammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisryhmille. ammattilaisten käyttöön luodaan yhteenvetoja, näkymiä ja työkaluja, jotka pohjautuvat työnkuvaan sekä käyttäjä- ja asiakastarpeisiin. Koordinaatiovastuu: kansallinen Päätöksenteon tuki ammattilaisten käyttöön Toteutetaan kliinisen päätöksenteon tuki terveyden- huollon ammattilaisten käyttöön kansallisena ratkaisu- na. Tämä varmistaa sen, että päätöksenteko pohjautuu mahdollisimman kattaviin ja ajantasaisiin tietoihin, joita saadaan kanTa-palveluista sekä potilastietojärjestelmis- tä. kehitetään sosiaalihuollon päätöksentekoa tukevia järjestelmiä, jotka hyödyntävät kansallisia tietovarastoja, esimerkkinä tulorekisteri. Koordinaatiovastuu: kansallinen Ammattilaisten koulutus lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisessa koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa tiedonhal- linnan, kirjaamisen, tietosuojan, tietoturvan ja tiedolla johtamisen koulutusta. Koordinaatiovastuu: kansallinen Käyttäjät mukana tietojärjestelmien ja toimintamallien kehittämisessä ja jalkauttamisessa potilas- ja asiakastietojärjestelmien ja toimintamal- lien kehittämisessä ja uudistamisessa parannetaan yhteistyötä käyttäjien kanssa. Tavoitteena on parempi vastaavuus käyttäjien ja tulevan palvelujärjestelmän tarpeisiin. ammattilaisille tarjotaan systemaattisesti tietojärjestelmien käyttöön ja uusiin toimintamalleihin liittyvää koulutusta. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti ku va : i st oc kp ho to 14 15 Sähköiset ratkaisut ja toimintamallit ovat avainasemassa sote-uudistuksen toiminnallisiin tavoitteisiin pääse- misessä. Tavoitteena on siirtyä integroituihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jotka lähtevät asiakkaan tarpeista ja ovat saatavilla yhdenvertaisesti ja esteettömästi. Kun toimintamalleja uudistetaan ja yhteistyö on moniammatillista, niin henkilöresursseja voidaan käyttää järkevällä tavalla. palvelujärjestelmän tulee hyödyntää tiedonhallintaa ja sähköisiä palveluita myös valmentamaan kansalaisia selviämään paremmin asioidensa tai esimerkiksi kroo- nisen sairautensa hoidosta. kansalaiset on otettava palvelunantajien kumppaneiksi omien asioidensa hoidossa ja uudenlaisten palveluiden suunnittelussa. kansalaisen ja ammattilaisen roolin muutos mahdollistaa järkevän työnjaon. esimerkiksi kansalainen voi kirjata esitietojaan tai omaa tilannet- taan ammattilaisten nähtäville, varata tai siirtää omia ajanvarauksiaan ja asioida sähköisesti fyysisen käynnin sijasta. palvelujärjestelmän tulee tarjota sähköisiä palveluita, jolloin vapautuvilla henkilöresursseilla voidaan palvella paremmin niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat enemmän huolenpitoa. Strategiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä riippumatta organi- saatiorakenteiden, palveluiden ja tietojärjes- telmien muutoksista. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojen saata- vuus yli sektorirajojen turvataan kansallisilla ratkaisuilla tietosuoja huomioiden. Sähköisen tiedonhallinnan ratkaisut lisäävät palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja tehok- kuutta. kansalaisen ja ammattilaisen sekä ammattilaisten välinen roolin muutos mahdollistaa järkevän työnjaon. sähköisten ratkaisujen avulla siirrytään soveltuvin osin paljon henkilöstöä ja tilaa vaativista fyysisistä palveluista kevyempiin sähköisiin palveluihin. Palvelujen saatavuus ja esteettömyys para- nevat sähköisten ratkaisujen avulla. sähköisillä ratkaisuilla turvataan palvelujen tasa-arvoi- nen tarjonta harvaan asutuilla alueilla ja erityisryhmille. 05 palvelujäRjesTelMä – RajalliseT ResuRssiT oikeaan käyTTÖÖn ToimenpiteetLainsäädäntö sote-tietojen käytöstä laaditaan yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käsittelyä ohjaava lainsäädäntökokonaisuus. lainsäädäntö uudistetaan siten, että se tukee so- te-integraation ja asiakkaan palvelukokonaisuuksien edellyttämää tietojen yhteiskäyttöä. sote-uudistuksen yhteydessä uudistetaan rekisterinpitoa koskevat sään- nökset. uudistuksessa huomioidaan myös valvonnan tiedonsaantitarpeet. Koordinaatiovastuu: kansallinen Sosiaalihuollon tietovarantoratkaisu osaksi Kanta-palveluita Toteutetaan sosiaalihuollon kansallinen tietovaran- toratkaisu osana kanta-palveluja. Tällä varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä asiakkaita koske- van tiedon kulku. sosiaali- ja terveydenhuollon kansal- listen asiakas- ja potilastiedon tietovarantojen (kanta) ansiosta tieto kulkee organisaatio- ja sektorirajojen yli ja tietoa voidaan hyödyntää myös valtakunnallisten ja alueellisten tilastojen toteuttamiseksi. Koordinaatiovastuu: kansallinen Kanta-palvelut terveydenhuollossa Terveydenhuollon kanta-palvelut (mm. sähköinen resepti, potilastiedon arkisto, potilaan tiedonhallinta- palvelu) otetaan käyttöön kaikissa julkisissa ja lainsää- dännön edellyttämissä yksityisissä terveydenhuollon organisaatioissa. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti kanta-palvelujen tietosisältöjä ja toiminnallisuuksia laa- jennetaan vaiheittain siten, että mukaan tulevat muun muassa kuvantamisen ja suun terveydenhuollon tiedot ja tiedonhallintapalvelun uudet sisällöt. sosiaali- ja ter- veydenhuollon integroiduissa palveluissa varmistetaan, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietovarannot ovat yhteiskäytössä. Koordinaatiovastuu: kansallinen Sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttö sähköisten palveluiden kehittäminen tehdään yhteis- työssä valtion ja sote-alueiden kanssa. valtio panostaa yhtenäisiin toteutuksiin ja kansallisiin ratkaisuihin, sote-alueet, yksityiset palveluntuottajat ja toimittajat niihin liitettäviin palveluihin. palvelutuotannossa otetaan laajasti käyttöön sähköisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat sote-palvelujen tuot- tamisen uusilla asiakaslähtöisillä tavoilla. sähköisten palveluiden esteettömyys varmistetaan kansallisen kriteeristön avulla. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti ja kansallinen sähköisiä palveluita kehitetään myös hallinnollisiin taustaprosesseihin (esim. asiakasmaksujen ja maksu- katon hallinta, todistusten ja lausuntojen välittäminen poikkihallinnollisesti). Koordinaatiovastuu: kansallinen 16 17 Prosessituki ja toiminnanohjaus kehitetään ja hankitaan järjestelmiä ohjaamaan palveluntuottajien sisäistä toimintaa ja työnkulkuja. järjestelmät tehostavat ammattilaisten työtä ja palvelu- tuotannon johtamista. kehitetään palvelujen tuottajien ja järjestäjien tarpeisiin järjestelmiä, joiden avulla voi seurata, miten asiakkaan ja potilaan palvelukokonai- suutta tai palveluita ohjataan ja miten palvelusuunnitel- ma toteutuu. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti ku va : i st oc kp ho to 18 19 06 Tiedon jalosTaMinen ja Tie dolla johTaMinen – Tiedä ensin, jo hda siTTen Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän johtaminen ja kehittäminen edellyttävät, että palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti ja johtaminen sekä siihen liittyvät yhteiskun- nalliset päätökset pohjautuvat ajantasaiseen ja vertailukelpoiseen, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti saatavilla olevaan tietoon. Luotettavan ja kattavasti saatavissa olevan tiedon avulla on mahdollista paremmin ennakoida väestön tervey- dentilaa ja hyvinvointipalveluiden tarvetta ja palveluverkon ja palveluiden kehittäminen saadaan vastaamaan muuttuvia tarpeita ja uusia palveluiden tuottamisen mahdollisuuksia. Strategiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palve- lutuotannon johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa Tiedon avoimuus ja oikeus tietoon vahvistavat de- mokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. verovaroin kerätty ja tuotettu tieto asetetaan maksutta ja ajantasaisena käyttöön. jos tiedon salaamiselle ei ole perustetta, se tuotetaan avoimesti saataville henkilötietojen suojaa vaarantamatta. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa syntyvä asia- kas- ja potilaskohtainen tieto, palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavat tiedot, kansalaisen itse tuottamat tiedot sekä muilla toimialoilla syntyvät tiedot ovat saatavilla ja niitä hyödynnetään turvallisesti palvelutuotannon, yhteiskunnan ja asukkaiden hyväksi eri käyttökohteissa. Tietoaineistot tukevat tutkimus- ja innovaa- tio- sekä elinkeinotoimintaa sote-tietojen hyödyntäminen Tki-toimintaan on mah- dollista juridisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Toimenpiteet Lainsäädäntö sote-tietojen toissijaisista (ei hoitoon tai asiakkuuteen liittyvistä) käyttötarkoituksista henkilörekisterien lainsäädännön uudistuksella varmis- tetaan, että valtakunnallisiin ja alueellisiin rekistereihin tallennettavia sote-tietoja voidaan käyttää myös toissi- jaisiin käyttötarkoituksiin, joita ovat esimerkiksi tietojen käyttö palveluiden yksilölliseen kohdistamiseen, tutki- mukseen, tiedolla johtamiseen ja rekistereihin. uudistus sovitetaan yhteen eu-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon kanssa. uudistuksessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilötietojen käsittelyä koskevien säädösten kokonaisuudistus. Koordinaatiovastuu: kansallinen Tiedon toissijaisen käytön kehittäminen ja resursointi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatiedon keräämi- selle ja hyödyntämiselle asetetaan kansalliset ja alu- eelliset tavoitteet ja laaditaan kansallinen suunnitelma uuden sote-rakenteen toimeenpanon ja toiminnan vaa- timusten mukaisesti. Tiedon keruu ja analysointi muute- taan vastaamaan sote-palveluiden tarpeen, saatavuuden, tuotteistuksen, seurannan ja kehittämisen tarpeita. sosi- aali- ja terveyspalveluita kuvaavat luokitukset ja mittarit (palveluiden sisältö sekä käyttö, saatavuus, palvelupro- sessit, laatu, tehokkuus ja vaikuttavuus) yhdenmukaiste- taan ja kehitetään tietoarkkitehtuurin avulla. Koordinaatiovastuu: kansallinen väestötason tilasto- ja indikaattoripalveluita kehitetään toimimaan yhteen kansallisten tietovarantojen kanssa. suunnittelun periaatteina ovat tiedon kertatallennus ja tietojen anonymisoitu käyttö muussa kuin alkupe- räisessä tarkoituksessa. kerätyn tiedon analysointia kehitetään ja tiedonkeruuta rationalisoidaan ja vähen- netään. sosiaali- ja terveyspalvelujen avoimet tiedot (kuten palvelujen tiedot, laatumittarit, tilastotiedot ja palvelujen saatavuustiedot) tuotetaan avoimena data- na saataville. Koordinaatiovastuu: kansallinen vahvistetaan tiedon toissijaisen hyödyntämisen resur- sointia (esim. osaamisen varmistaminen, etiikka). Koordinaatiovastuu: kansallinen Toissijaiseen käyttöön, kuten tutkimukseen, johtami- seen, tilastointiin ja kaupalliseen käyttöön, luodaan yhteinen infrastruktuuri, joka sisältää yhteisiä palveluita eri käyttötarkoituksiin (esim. potilasjoukon valinta tutkimukseen, anonymisointi) ja hyödyntää kansallisia sote-tietovarantoja (esim. kanta, kansa, kansalaisen omahoitoratkaisu, biopankit ym. rekisterit). Koordinaatiovastuu: kansallinen 20 21 07 Tiedonhallinnan ohjaus ja yhTeisTyÖ – sooloilusTa saMaan sävel een Tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisuihin liittyvän yhteistyön ja ohjauksen tavoitteena on tukea kan- sallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Kansallisen ja alueellisen yhteistyön on oltava vahvaa ja ohjauksen selkeää ja vaikuttavaa sen varmistamiseksi, että saatavilla on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittava tieto ja että tietojärjestelmäratkaisut ovat yhteentoimivia. Toimiva yhteistyö ja ohjaus ovat perus- tana asiakkaita ja ammattilaisia palvelevien tiedonhallinnan ratkaisujen kehittämiselle ja hyödyntämiselle. on välttämätöntä tiivistää yhteistyötä kansallisesti ja alueellisesti sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Strategiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Tiedonhallinnan yhteistyö- ja ohjausraken- teet ovat selkeät ja tukevat sote-uudistusta ohjauksella ja yhteistyöllä varmistetaan, että vaikutta- via toimintamalleja ja niitä tukevia ratkaisuja levitetään ja hyödynnetään laajasti. Toimenpiteet Sote-tiedonhallinnan ohjaus ja johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohja- us, organisointi ja yhteisten ratkaisujen tuottaminen selkeytetään osana sote-uudistusta. alueiden välisen yhteistyön toimintatavat ja rahoitus vakinaistetaan. alueiden sisäistä yhteistyötä ohjataan sTM:n toimi- alan kokonaisarkkitehtuuriin kuuluvalla alueellisella arkkitehtuurilla, jonka sote-organisaatiot määrittävät yhteistyössä. Koordinaatiovastuu: kansallinen Sote-alueiden ja valtakunnallisten toimijoiden yhteistyömalli vakiinnutetaan yhteistyömalli, joka koordinoi so- te-alueiden ja kuntien valtakunnallista tietohallintoyh- teistyötä ja strategista yhteistyötä sTM:n kanssa. osana yhteistyömallia määritellään ja otetaan käyttöön valtion ja sote-palvelujen järjestäjien yhteiset menettelyt val- mistella ja päättää kansallisista tiedonhallinnan ratkai- suista, niiden rahoituksesta ja käyttöönottotavoista. Koordinaatiovastuu: kansallinen ku va : p lu gi 22 23 Infostruktuuri sisältää ICT-palvelut, alustat sekä sisällölliset ja tekniset standardit ja määrittelyt, jotka tuke- vat tiedonjakoa ja yhteentoimivuutta. Kansalaisen aktivointiin, palvelujärjestelmän tehostamiseen ja tietojen toissijaiseen käyttöön liittyvät strategiset tavoitteet edellyttävät, että tietotekniset ratkaisut rakennetaan avoimelle ja skaalautuvalle pohjalle yhteisesti sovittuja menettelytapoja noudattaen. Kokonaisuuden on oltava modulaarinen, avoin ja hallitusti kehitetty, ja sen on mahdollistettava sekä palvelujen, rakenteiden että teknis- ten ratkaisujen uudistaminen. Tämä edellyttää myös yhteistyöhön nojautuvaa ja verkostomaista ratkaisujen kehittämistapaa, jossa kannustetaan kokeilemaan erityyppisiä ratkaisumalleja ja kokoamaan näyttöä sellaisista ratkaisuista, jotka tuottavat haluttuja vaikutuksia. näytön pohjalta vaikuttavia ratkaisuja levitetään tehokkaasti laajamittaiseen käyttöön ja niiden pohjalta kehitetään myös uusia palveluita ja tuotteita. Strategiset tavoitteet Yhteentoimiva ja modulaarinen arkkitehtuuri Rakenteiset tiedot ovat valtakunnallisesti yhteneväisiä, ja valtakunnalliset tietoarkkitehtuurimäärittelyt ovat koko toimialan käytössä. avoimet rajapinnat ja kansain- väliset standardit mahdollistavat yhteentoimivuuden. sote-palveluiden kehittämisessä tukeudutaan kansalli- seen palveluarkkitehtuuriin. sote-alueilla pyritään yhte- näistämään tietojärjestelmäratkaisuja yhteisesti sovitun arkkitehtuurin pohjalta. sote-tietojärjestelmäkokonai- suudet suunnitellaan ja toteutetaan modulaarisesti siten, että tietojärjestelmäpalveluita voidaan kehittää, hankkia ja mukauttaa muuttuvan toiminnan tarpeisiin hyödyntäen markkinoilla olevaa osaamista. yhteentoi- mivista osajärjestelmistä koostuva kokonaisuus takaa sen, että kehittämispolku on avoin ja kilpailutus on tehokasta ja pohjautuu käyttäjätarpeisiin. Tietoturva eli tietojen saatavuus, eheys ja suojaus turvataan kansallisissa ja alueellisissa tietojärjestelmä- ratkaisuissa. Huolehditaan riittävistä tietoliikenneyhteyksistä. Yhteistyö kehittämisessä ja hankintamenet- telyissä uusia ratkaisuja kehitetään käyttäjien ja toimittajien tiiviillä ja laaja-alaisella yhteistyöllä. varmistetaan, että uudet ratkaisut leviävät valtakunnallisesti. hankinnat tehdään niiden luonteeseen soveltuvalla menettelyllä ja tiiviissä yhteistyössä tilaajien ja toimitta- jien kanssa. 08 inFosTRukTuuRi – pohja kunToon Toimenpiteet Kokonaisarkkitehtuuri käyttöön valtakunnallisesti yhtenäisiä tietosisältöjä laajennetaan kattamaan uusia kokonaisuuksia käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja kansainvälinen kehitys huomioiden. uusia sähköisiä sote-palveluita toteutetaan kansalli- sen palveluarkkitehtuurin osana, esimerkkinä puolesta asiointi. sosiaalihuollon kansallisessa varmenneratkai- sussa hyödynnetään valtiovarainministeriön luomaa kansallista tunnistautumisratkaisua. sote-palveluissa hyö- dynnetään mobiilitunnistautumista. Toteutetaan uusia kansallisia ratkaisuja pilvipohjaisina sovelluspalveluina. Koordinaatiovastuu: kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia tieto- arkkitehtuurin määrittelyjä käytetään systemaattisesti tietojärjestelmien kehittämisessä ja hankinnoissa. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyt perustuvat sote-alueen kokonaissuunnitteluun ja keskeisimpien yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen yhtenäistämiseen. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti Standardien kehittäminen sekä niiden käy- tön ja levittämisen tuki varmistetaan avointen ja standardipohjaisten raja- pintojen käyttö ja osaaminen systemaattisesti niissä käyttökohteissa, joihin niitä on saatavilla. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti perustetaan organisaatio, joka yhteistyössä sote-palve- luntuottajien, järjestelmätoimittajien, standardointiorga- nisaatioiden ja kansallisten toimijoiden kanssa stan- dardoi ja toteuttaa yhteentoimivuustyötä, tunnistaa tarpeet uusille yhteisille rajapinnoille, testaa ja verifioi rajapintoja sekä seuraa kansainvälisiä standardeja ja so- vittaa niitä palvelutuotannon, kansalaisille suunnattujen palvelujen sekä alan teollisuuden tarpeisiin. Koordinaatiovastuu: kansallinen Tietoturvan ja tietosuojan takaaminen kansallisiin palveluihin liittyminen edellyttää sekä tieto- järjestelmän että liittyvän palveluntarjoajan auditointia ja sertifiointia. Koordinaatiovastuu: kansallinen palveluntarjoajien ja -järjestäjien on valvottava, että niiden toiminnassa ja niiden käyttämissä tietojärjestel- missä noudatetaan tietosuoja- ja tietoturvamääräyksiä. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti Ammattilaisten ja kansalaisten tietoliiken- neyhteyksien parantaminen varmistetaan sote-organisaatioille ja kansalaisille riittävä ja luotettava tiedonsiirto myös syrjäisillä alueilla. Toteutetaan yhteistyössä muiden viranomaisten ja eril- lisverkkojen kanssa viranomaisten yhteinen mobiililaa- jakaistaratkaisu (etenkin ensihoito ja sosiaalipäivystys). Koordinaatiovastuu: kansallinen 24 25 Yhteistyö kehittämisessä ja hankinnoissa alueiden sisällä ja välillä tehdään tiivistä yhteistyötä tie- tojärjestelmien hyödyntämisessä ja käyttöpalveluiden järjestämisessä. alueiden sisällä pyritään yhdistämään tietojärjestelmät tarkoituksenmukaisesti. uusien ratkaisujen kehittämistä edistetään erityisesti palveluntuottajien, käyttäjien ja ratkaisukehittäjien alu- eellisissa ja kansallisissa ekosysteemeissä, joissa toimii sujuva polku tarpeista kehittämistyöhön, kokeiluihin ja käyttöönottoihin sekä ratkaisujen levittämiseen. uusien toimintamalli- ja teknologiaratkaisujen hankin- nat tehdään innovatiivisten ja esikaupallisten hankin- tojen periaatteiden mukaisesti yhteistyössä tilaajien, teknologiatoimittajien ja käyttäjien kesken. valmiita tuotteita hankitaan yhteishankintoina, joilla saavute- taan skaalaetuja hinnoittelussa ja hankintaosaamisessa. hankinnoilla, asiakasyhteistyöllä ja kansallisten toimijoi- den toiminnalla edistetään vaihtoehtojen syntymistä ja kilpailua. Koordinaatiovastuu: sote-alueet yhteistyössä ja sisäisesti visuaalinen TiivisTelMä Mahdollisuudet Palvelujen uudistaminen Laaja-alainen hyvinvointi ongelmien ennaltaehkäisy Palvelujen yksilöistäminen ja segmentointi Geenitieto Big data avoin tieto Poikkihallinnollisuus näyttö vaikuttavuudesta Mahdollistajat ohjaus ja säädökset Kokonaissuunnittelu avoimet rajapinnat ja standardit Mobiiliteknologia Palveluarkkitehtuuri Pilvipalvelut Kehittämisen ekosysteemit Tietoturva ja tietosuoja henkilö- kohtaista hyvinvointia ja palvelujen kokonaisuutta tukeva teknologia asiakaslähtöisyys osallisuus, yksilöllinen palvelukokonaisuus ja hyvinvointi sopeutuvat prosessit, laadukkaan työn ja toiminnan tukeminen Tiedon jalostaminen, tietoon perustuva edistys ja johtaminen Tietovarannot: kansallinen sosiaali- ja terveys- arkisto, terveys- ja hyvinvointitaltiot, laadukas tieto palvelujen laatu ja saatavuus, uudet toimintamallit, osaaminen, ohjaus ja yhteistyö Toimiva ja skaalautuva tiedollinen ja tekninen pohja palvelutuotantoon ja kehittämiseen Toimivat työkalut ammattihenkilöille käytettävyys, yhteenvedot päätöksenteontuki ja toiminnanohjaus 26 27 sTRaTeGian ToiMeenpano strategian hyväksymisen jälkeen toimeenpanosuun- nitelma tehdään yhdessä sote-uudistuksen toi- meenpanon ja sidosryhmien kanssa. Tässä vaiheessa toimenpiteet vastuutetaan ja aikataulutetaan, suunni- tellaan rahoitus ja asetetaan mittarit, joilla toteutumaa seurataan. suunnittelussa priorisoidaan sote-uudistuk- sen kannalta välttämättömät toimenpiteet. Toimeen- panosta vastaavat tahot laativat myös toimeenpa- nosuunnitelman ja hankkivat rahoituksen yhteistyössä nimettyjen tahojen kanssa. lähes kaikki toimenpiteet vaativat eri toimijoiden laajaa yhteistyötä. sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvot- telukunta seuraa ja arvioi strategian toimeenpanoa. strategian toteutumisesta julkaistaan säännölliset seurantaraportit. ku va : T uu lik ki h ol op ai ne n 28 29 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta on toiminut ohjausryhmänä: päivi sillanaukee, sTM, pj kirsi varhila, sTM, varapj Timo valli, vM Mikael Forss, kela päivi hämäläinen, Thl Mika salminen, Thl Marja-liisa partanen, valvira arto ylipartanen, Tietosuojavaltuutetun toimisto Tuula haatainen, suomen kuntaliitto pauli kuosmanen, kuopion kaupunki sinikka salo, oulun kaupunki Markku Mäkijärvi, hus antti jokela, pshp pirkko kortekangas, vsshp Markku suokas, lpy Marjo Rönkä, Teso ry sirpa peura, suomen apteekkariliitto anna simonsen, Folkhälsan asiantuntijat: Tiina pesonen, sTM Teemupekka virtanen, sTM annakaisa iivari, sTM karri vainio, kuntaliitto sihteerit: anne kallio, sTM Minna saario, kuntaliitto vesa jormanainen, Thl TyÖpRosessi sote-tieto hyötykäyttöön -strategiaa on työstetty laajan sidosryhmätyöskentelyn avulla. Myös sosiaalises- sa mediassa on ideoitu ja jaettu materiaalia. prosessin aikana syksystä 2013 lähtien on pidetty neljä seminaa- ria ja tehty kaksi laajaa verkkokyselyä. Työryhmät: viiteen työryhmään on osallistunut yhteensä noin 50 henkilöä: sote-ammattilaisia, tietohal- lintoammattilaisia, kuntien ja sairaanhoitopiirien johtoa, sTM:n, kelan, Thl:n edustajia, sote-järjestöjen, ammat- tiliittojen ja tieteellisten yhdistysten edustajia. Strategiatyön johtoryhmä: annakaisa iivari, sTM, puheenjohtaja anne kallio, sTM, pääsihteeri Teemupekka virtanen, sTM jari porrasmaa, sTM pentti itkonen, eksote sinikka salo, oulun kaupunki olli-pekka Rissanen, vM juha Mykkänen, itä-suomen yliopisto vesa jormanainen, Thl Tanja Rantanen, kuntaliitto karri vainio, kuntaliitto Minna saario, kuntaliitto Maritta korhonen, kuopion yliopistollinen sairaala 30 31 ISBn 978-952-00-3547-1 (nid.) ISBn 978-952-00-3548-8 (PDF) etusivun kuva: Kela, Kanta-palvelut Ulkoasun suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Hurraa oy Paino: Juvenes Print - Suomen yliopistopaino oy, Tampere TieTo hyvinvoinnin ja uudisTuvien palvelujen Tukena sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020