Helmikuu 2016 Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö 2Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbaro- metrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tiedonkeruusta vastaa Taloustutkimus Oy. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös pää- toimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Aluerapor- teissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Käsillä olevassa raportissa kuvataan kasvuhakuisten pk-yritysten profiilia, suhdannenäkymiä, kansainvälistymistä, rahoitustilannetta ja digitalisoitumista. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoi- mintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. 3Tutkimusaineisto Tämän tutkimuksen otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Taloustutkimuksen väliaikaista markkinointirekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenre- kisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritys- ten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa noin 6 000 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk–yrityksen edus- tajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja alueja- kaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perus- teella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Tässä raportissa kasvuhakuisilla yrityksillä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, joiden edustaja on kyselyssä valinnut vaihtoehdon ”olemme voimakkaasti kasvuhakuinen” vaihtoehdoista ▪ Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen ▪ Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan ▪ Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) ▪ Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita ▪ Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Määritelmän mukaisissa kasvuhakuisissa pk-yrityksissä toimivia vastaajia on tässä tut- kimuksessa 488. Tällä vastaajamäärällä tulosten virhemarginaali on noin viisi prosenttia suuntaansa. Raportti sisältää joitain laskelmia, joissa edellä mainitut vastaajat on jaettu toimi- aloittain pienempiin joukkoihin. Kyseisten tulosten osalta on huomioitava, että vastaajamäärä ei aina anna täysin luotettavaa, vaan pelkästään suuntaa antavaa kuvaa todellisesta tilanteesta. Julkaisussa käytetään verrokkiaineistona vuoden 2015 kevään pk-yritysbarometrin tietoja, jotka perustuvat noin 4 400 vastanneeseen yritykseen ja 345 kasvuhakuiseen yritykseen. Vuo- sien 2015 ja 2016 aineistot ovat melko hyvin vertailukelpoisia keskenään. Raportissa käytetty toimialajaottelu on seuraava (suluissa kaksinumeroiset TOL luokat): Teol- lisuus (01–39), Rakentaminen (41–43), Kauppa (45–47), Osaamisintensiiviset palvelut KIBS (61– 66, 69–74, 82, 85), Muut palvelut (49–60, 68, 75–81, 84, 86–96). Jos jokin toimialaluokka puuttuu edellisestä listauksesta, se tarkoittaa, että ko. toimialalta ei ole vastaajia tässä tutkimuksessa. Tämä katsaus löytyy TEM:n artikkelikokoelmasta: http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/ tem_oppaat_ja_muut_julkaisut Helsingissä 16.2.2016 SAMULI RIKAMA ekonomisti työelinkeinoministeriö samuli.rikama(at)tem.fi 4Keskeiset viestit kasvuhakuisten yritysten näkökulmasta: profiili, suhdanne, kansainvälisyys, rahoitus ja digitaalisuus Profiili ▪ Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on Suomessa varsin rajallinen ja niiden osuus kaikista pk-yrityksistä on barometrin mukaan noin 8 prosenttia. Yleisimmin kasvu- hakuisia yrityksiä on osaamisintensiivisissä palveluissa, yli 11 prosenttia yrityskannasta. ▪ Kasvuhakuiset yritykset ovat tyypillisesti nuoria. Lähes 80 prosenttia oli perustettu 2000 –luvulla. ▪ Vuodelle 2015 yli 50 prosentin liikevaihdon kasvua tavoitelleita yrityksiä on voimakkaasti kasvuhakuisista lähes 30 prosenttia. Suhdanne ▪ Talouden suhdanne pk -barometrin valossa on selvästi kohenemassa vuodentakaisesta. Tosin pk-yritysten suhdannenäkymät olivat myönteiset jo edellisessä pk-yritysbaromet- rissä viime syyskuussa. Näkymissä vuosi eteenpäin saldoluku on nyt +15, kun se vuosi sit- ten oli -6. ▪ Kasvuhakuisilla yrityksillä tämän hetken saldoluku on +69, kun vuosi sitten lukema oli +46. Suhdannekuvan muutos on siten vahvasti myönteinen. ▪ Parantuneet suhdannenäkymät heijastuvat myös henkilöstöön. Jopa 18 prosenttia pk-yri- tyksistä odotti henkilöstönsä kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kasvuhakuisista yrityk- sistä noin kaksi kolmesta aikoo lisätä henkilöstöään seuraavan vuoden aikana. Kansainvälistyminen ▪ Barometrin valossa kasvuhakuiset yritykset olivat kaikilla mittareilla muita pk-yrityksiä kansainvälisempiä. Suoraa vientitoimintaa ulkomaille harjoitti 12 prosenttia pk-yrityksistä, kun kasvuhakuisista yrityksistä vientiä harjoitti 31 prosenttia. ▪ Viime vuoteen verrattuna tarve käyttää kansainvälistymispalveluja säilyi ennallaan eli 15 prosentissa yrityksistä. ▪ Sen sijaan kansainvälistyminen näyttää vahvistuvan kasvuhakuisten yritysten keskuu- dessa. Viime vuonna 45 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä ilmoitti tarpeesta käyttää kansainvälistymispalveluita, tänä vuonna jo puolet. 5Rahoitus ▪ Suomalaisista pk-yrityksistä viidennes aikoi ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuo- den aikana. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä noin puolet aikoi ottaa lainaa seu- raavan vuoden aikana. ▪ Kasvuhakuiset yritykset käyttävät rahoitusta muita yrityksiä yleisemmin kehittämishank- keisiin sekä kansainvälistymiseen. ▪ Yli puolet (52 %) pk-yrityksistä arvioi, ettei luottopolitiikka ole kiristynyt lainkaan viimei- sen vuoden aikana. Luottopolitiikka ei näyttäisi kiristyneen viimeisen vuoden aikana, sillä vuosi sitten 45 prosenttia yrityksistä arvioi luottopolitiikan pysyneen ennallaan edellisen vuoden aikana. ▪ Viime vuoteen verrattuna pk-yritykset hakivat nyt rahoitusta käyttöpääomaksi selvästi harvemmin. Kasvuhakuisista yrityksistä käyttöpääomaksi rahoitusta haki noin 40 prosent- tia, kun osuus vuosi sitten oli 45 prosenttia. Digitaaliset työkalut ▪ Sosiaalinen media on selvästi lisännyt suosiotaan viime vuoden aikana pk-yritysten kes- kuudessa. Sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, käyttää nyt yli 74 prosenttia kasvuhakui- sista yrityksistä, kun vuosi sitten vastaava osuus oli 65 prosenttia ▪ Myös pilvipalveluita pk-yritykset käyttävät melko yleisesti. Pilvipalvelujen suosio ei kuiten- kaan ole lisääntynyt viimeisen vuoden aikana yhtä paljon kuin sosiaalisen median. ▪ Verkkokauppa näyttää kuitenkin yleistyneen varsin hitaasti viimeisen vuoden aikana vaikka aikomukset panostaa verkkokauppaan olivat pinnalla jo vuosi sitten. Kasvuhakui- sista yrityksistä 23 prosenttia tarjoaa tuotteita tai palveluja verkossa, kun kaikista yrityk- sistä verkkokauppaa tarjoaa vain 12 prosenttia. ▪ Kasvuhakuisissa yrityksissä etenkin big datan käyttö on yleistynyt ripeästi viimeisen vuo- den aikana, vuonna 2015 big dataa käytti 8 mutta nyt jo 13 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä. ▪ Yritysten aikomukset laajentaa digitaalisien työkalujen käyttöä seuraavan vuoden aikana ovat varsin maltillisia. Kasvuhakuiset pk-yritykset aikovat edelleen panostaa digitaalisuu- teen selvästi muita yrityksiä yleisemmin. Uusiutuminen, työllistämisen esteet ja sopeuttamistoimet ▪ Kasvuhakuiset yritykset ovat kaikilla mittareilla keskivertoa pk-yritystä vahvemmin uusiu- tuvia. Tyypillisesti erot ovat varsin suuria kasvuhakuisten hyväksi, kun yritykset ovat lan- seeranneet uusia tuotteita, laajentuneet uusille markkinoille tai ottaneet käyttöön uutta teknologiaa tai liiketoimintamalleja. ▪ Työn sivukulut ovat sekä kasvuyrityksille että muillekin pk-yrityksille merkittävin työllis- tämisen este. Kasvuhakuisia yrityksiä rassaa muita yrityksiä yleisemmin työvoiman saata- vuus, irtisanomisen vaikeus sekä muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet. ▪ Mikäli yrityksessä on jouduttu sopeuttamaan toimintoja, kasvuhakuiset yritykset ovat nimensä mukaisesti omaksuneet strategiakseen muita yrityksiä yleisemmin toimintojensa laajentamisen uusiin tuotteisiin ja palveluihin sekä uusille markkina-alueille. 61 Millaisia ovat kasvuhakuiset yritykset? Suomen talouskehitys on ollut viime vuodet vaisua, mutta tuoreen pk-yritys- barometrin mukaan yritysten näkymät ovat vähitellen kohenemassa. Voimak- kaasti kasvuhakuiset ja aidosti kasvuun kykenevät ovat niitä yrityksiä, joiden varaan yrityssektorimme kasvu ja odotukset pitkälti nojaavat. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on Suomessa varsin rajallinen ja niiden osuus kaikista pk-yrityksistä on barometrin mukaan noin 8 prosenttia. Voimakkaasti kasvu- hakuisia yrityksiä kutsutaan jatkossa ’kasvuhakuisiksi’ yksinkertaisuuden vuoksi. Osaamisintensiivisten palveluiden toimialalla (KIBS: Knowledge Intensive Business Servi- ces) kasvuhakuiset yritykset olivat yleisimpiä, yli 11 prosenttia alan yrityksistä. Myös teolli- suusyrityksissä on selvästi enemmän voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä kuin pk-yrityk- sissä yleensä, noin 10 prosenttia. Muilla toimialoilla voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritys- ten osuus on 5–8 prosenttia yrityskannasta Kuvio 1.1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Osaamis- intensiiviset palvelut Teollisuus Kauppa Muut palvelut Rakentaminen 7Kasvuhakuiset yritykset nuoria Yrityksen koko näyttää niin henkilöstömäärän kuin liikevaihdon perusteella mitattuna olevan yhteydessä kasvuhakuisuuteen. Mitä suurempi pk-yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se on kasvuhakuinen. Yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä kasvuhakuisia on kaksi kertaa yleisem- min kuin kaikissa pk-yrityksissä. Kasvuhakuisten yritykset ovat tyypillisesti nuoria. Lähes 80 prosenttia oli perustettu 2000 -luvulla ja puolet vuonna 2010 tai sen jälkeen. Kaikista pk-yrityksissä noin 55 prosenttia oli perustettu 2000 -luvulla, osaamisintensiivisistä palveluyrityksistä kaksi kolmasosaa. Pk-yrityksistä kaksi kolmasosaa ilmoitti toimivansa ensisijaisesti paikallisilla tai alueellisilla markkinoilla. Kasvuhakuisten yritysten tähtäimessä on jo lähtökohtaisesti laajemmat valta- kunnalliset ja kansainväliset markkinat. Kasvuhakuiset yritykset operoivat etenkin kansain- välisillä markkinoilla huomattavasti muita pk-yrityksiä yleisemmin. Kuvio 1.2 Millä markkinoilla yritys ensisijaisesti toimii Kasvutavoitteet korkealla Noin neljä viidestä voimakkaasti kasvuhakuisesta yrityksestä oli asettanut liikevaihdon kas- vutavoitteekseen 10 prosenttia tai yli vuodelle 2015. Kaikissa pk-yrityksissä vastaava osuus oli 45 prosenttia. Toisaalta vuodelle 2015 yli 50 prosentin liikevaihdon kasvua tavoitelleita yrityk- siä on voimakkaasti kasvuhakuisista lähes 30 prosenttia. Osuus on viisi kertaa niin suuri kuin pk-yrityksillä yleensä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Paikallisilla tai alueellisilla Valtakunnallisilla Suomessa Kansainvälisillä Kaikki Kasvuhakuiset 8Kuvio 1.3 Liikevaihdon kasvutavoite vuodelle 2015 Vaikka tavoitteet ovat voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten parissa muita korkeammalla, kasvutavoitteet näyttävät myös toteutuvan hyvin. Tavoitteensa arvioi saavuttavansa voimak- kaasti kasvuhakuiset yritykset selvästi useammin kuin muut pk-yritykset. Liikevaihdon kas- vutavoitteensa jopa ylitti 24 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä kun kaikista pk-yrityksistä vastaavaan ylsi 15 prosenttia. Yhteenvetona voidaan todeta, että kasvuhakuiset yritykset ovat melko nuoria, vahvasti kan- sainvälisiä markkinoita hakevia tyypillisesti osaamisintensiivisien palvelujen tai teollisuuden yrityksiä. Liikevaihdon kasvutavoitteet ovat kunnianhimoisia ja ne myös usein saavutetaan. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % <10 % 10-19 % 20-29 % 30-49 % >=50 % Kaikki Kasvuhakuiset 92 Kasvuhakuisten yritysten suhdannekuva Talouden suhdanne pk -barometrin valossa on selvästi kohenemassa vuodenta- kaisesta. Tosin pk-yritysten suhdannenäkymät olivat myönteiset jo edellisessä pk-yritysbarometrissä viime syyskuussa. Näkymissä vuosi eteenpäin saldoluku on nyt +15, kun se vuosi sitten oli -6. Kasvuhakuisilla yrityksillä tämän hetken saldoluku on +69, kun vuosi sitten lukema oli +46. Suhdannekuvan muutos on siten vahvasti myönteinen. Kasvuhakuisien yritysten kehitys poikkeaa yleisestä suhdannekehityksestä huomattavasti. 73 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä odottaa suhdanteiden kohentuvan seuraavan vuoden aikana. Vuosi sitten näin uskoi 57 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä. On huomattava että kasvuhakuiset yritykset odottavat suhdanteiden parantumista seuraavan vuoden aikana yli kaksi kertaa yleisemmin kuin muut pk -yritykset. Kuvio 2.1 Suhdanneodotukset seuraavan vuoden aikana, paranee Yritysten suhdanneodotukset seuraavan vuoden aikana ovat varsin samankaltaisia eri toimi- aloilla. Myönteisimmät näkymät olivat osaamisintensiivisissä palveluissa; 37 prosenttia yrityk- sistä odotti suhdanteen kohenevan seuraavan vuoden aikana. Kasvuhakuisissa yrityksissä odotukset ovat korkeimmillaan osaamisintensiivisissä palve- luissa, kaupassa ja muissa palveluissa. On huomattava, että kaupan alan viime aikojen vaisut tunnelmat näyttävät olevan kohenemassa, etenkin kasvuhakuisissa yrityksissä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kaikki Kasvuhakuiset 2015 2016 10 Kuvio 2.2 Suhdannenäkymä seuraavan vuoden aikana toimialoittain, paranee Myönteiset odotukset heijastuvat myös henkilöstöön On erittäin myönteistä, että kohonneet suhdannenäkymät heijastuvat myös henkilöstöön. Jopa 18 prosenttia pk-yrityksistä odotti henkilöstönsä kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kun samaan aikaan 10 prosenttia yrityksistä odotti henkilökunnan vähenevän seuraavan vuo- den aikana, tulee saldoluvuksi +9. Suhdanneodotusten ripeää kohenemista tukee se, että vielä vuosi sitten henkilöstön kehitystä kuvaava saldoluku oli 0. Kuvio 2.3 Henkilöstömäärän lisääntyy seuraavan vuoden aikana 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teollisuus Rakentamien Muut palvelut Kauppa Osaamisintensiiviset palvelut Kasvuhakuiset Kaikki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kaikki Kasvuhakuiset 2015 2016 11 Myös liikevaihdon kasvun suhteen pk-yritysten odotukset ovat korkealla. Kaikista kyselyn pk- yrityksistä 44 prosenttia odotti liikevaihdon kasvavan seuraavanvuoden aikana - vuosi sitten vain 36 prosenttia. Liikevaihdon saldoluku oli +28 ja vuosi sitten +11. Odotukset sekä henki- löstön että liikevaihdon kasvun suhteen olivat parhaat teollisuudessa sekä osaamisintensiivi- sissä palveluissa. Kasvuhakuisista yrityksistä noin kaksi kolmesta aikoo lisätä henkilöstöään seuraavan vuoden aikana. Vuosi sitten vastaava osuus oli 55 prosenttia. Kasvuhakuisten pk-yritysten myönteiset odotukset heijastuvat myös liikevaihtoon, ja peräti 91 prosenttia odotti liikevaihdon kasvua seuraavan vuoden aikana. 12 3 Kasvuhakuisuus ja kansainvälistyminen Kasvuhakuiset yritykset ovat lähes poikkeuksetta muita pk-yrityksiä vahvem- min suuntautuneita kansainvälisille markkinoille. Globaalit markkinat kiinnosta- vat etenkin silloin kun yrityksen teknologia ja tuotteet edustavat globaalia kär- keä ja niiden tuotanto on helposti skaalattavissa. Barometrin valossa kasvuhakuiset yritykset olivat kaikilla mittareilla muita pk-yrityksiä kan- sainvälisempiä. Suoraa vientitoimintaa ulkomaille harjoitti 12 prosenttia pk-yrityksistä, kun kasvuhakuisista yrityksistä vientiä harjoitti 31 prosenttia. Vain 3 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti ulkomaisesta tytäryrityksestä tai yhteisyrityksestä, kun kasvuhakuisilla yrityksillä vas- taava osuus oli 9 prosenttia. Myös sopimusvalmistus ja lisensointi ulkomailla olivat kasvuha- kuisilla yrityksillä muuta pk -sektoria yleisempää. Kuvio 3.1 Pk-yritysten kansainvälistyminen, osuus yrityksistä Viejäyrityksiltä kysyttiin myös viennin osuutta yrityksen liikevaihdosta. Tyypillisesti osuus oli alle puolet liikevaihdosta. Vienti oli yli puolet liikevaihdosta vain noin neljänneksellä vientiä harjoittavista pk-yrityksistä. Myös kasvuhakuisilla yrityksillä osuus oli sama. 0 % 10 % 20 % 30 % Suora vienti Ulkomainen yhteisyritys tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus Lisensiointi tai franchising Kasvuhakuiset Kaikki 13 Kasvuhakuiset yritykset aktiivisempia kansainvälistymään Yrityksiltä kysyttiin myös niitä markkina-alueita, joille kansainvälistymisellä on tähdätty. Kas- vuhakuiset yritykset ovat muita kansainvälistyneitä pk-yrityksiä aktiivisempia kaikilla mark- kina-alueilla paitsi Venäjällä. Venäjän osuus on vuodessa selvästi pienentynyt Venäjän heikon taloustilanteen ja kauppa- pakotteiden ansiosta. Vielä vuosi sitten kolmannes kyselyn kansainvälistyneistä pk-yrityk- sistä operoi Venäjällä, mutta nyt osuus on enää 26 prosenttia sekä kasvuhakuisilla että kai- killa pk-yrityksillä. EU-maat olivat kokonaisuutena selvästi merkittävin markkina, noin 90 prosenttia kansainvä- listyneistä yrityksistä toimi näillä markkinoilla. Yhdysvaltojen ja Kanadan merkitys markkina- alueena oli neljänneksi suurin, yli 20 prosentille yrityksistä. Kasvuhakuisille yrityksille Yhdys- valtojen ja Kanadan markkina on vieläkin merkittävämpi eli lähes kolmannekselle yrityksistä. Kuvio 3.2 Pk-yritysten kansainvälistyminen alueittain, osuus yrityksistä, joilla vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Pk-yritysten vienti painottuu teollisuuteen. Kaikista teollisuuden pk -yrityksistä noin kolman- nes harjoitti vientiä, kun vastaava osuus kaupassa ja osaamisintensiivisissä palveluissa oli noin 15 prosenttia. Kasvuhakuisissa yrityksissä vienti oli selvästi yleisempää kuin pk-yrityk- sissä keskimäärin. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % EU-maat Venäjä Muut Euroopan maat Yhdysvallat ja Kanada Muut Aasian maat Kiina Muu maailma Intia Kasvuhakuiset Kaikki 14 Työkaluja kansainvälistymiseen Edellä esitettyjen lukujen perusteella on ilmeistä, että kasvuhakuiset pk-yritykset ovat myös voimallisesti läsnä kansainvälisillä markkinoilla. Etenkin tämä pätee teollisuuden ja osaami- sintensiivisten palvelujen toimialoilla. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen asettaa omat haasteensa pk-yrityksille, joilla ei välttämättä ole riittävää osaamista ja voimavaroja toimia tii- viisti kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten aikomuksia käyttää seuraavan vuoden aikana julkisia kansainvälistymisen tueksi suunniteltuja palveluita tiedusteltiin kyselyssä. Viime vuoteen verrattuna tarve käyttää kan- sainvälistymispalveluja säilyi ennallaan eli 15 prosentissa yrityksistä. Kuvio 3.3 Onko tarvetta käyttää kansainvälistymispalveluja, osuudet yrityksistä Sen sijaan kansainvälistyminen näyttää vahvistuvan kasvuhakuisten yritysten keskuudessa. Viime vuonna 45 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä ilmoitti tarpeesta käyttää kansainvä- listymispalveluita, tänä vuonna jo puolet. Yleisesti ottaen kasvuhakuiset yritykset - toimialasta riippumatta - käyttävät vähintään kaksi - kolme kertaa yleisemmin julkisia kansainvälistymispalveluja kuin muut pk-yritykset. Teolli- suuden kasvuhakuisista yrityksistä neljä viidestä ja osaamisintensiivisten palvelujen kasvu- hakuisista yrityksistä lähes kaksi kolmannesta aikoi käyttää julkisia kansainvälistymispalve- luja seuraavan vuoden aikana. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muut palvelut Rakentamien Kauppa Osaamisintensiiviset palvelut Teollisuus Kasvuhakuiset Kaikki 15 4 Rahoituksen käyttö ja saatavuus kasvuhakuisissa yrityksissä Rahoituksen saatavuudella on suuri merkitys etenkin kasvuhakuisille yrityksille. Rahoituksen saatavuuden esteet sekä käyttötarkoitus kuitenkin vaihtelevat huomattavasti yrityksen kasvuhakuisuuden mukaan. Suomalaisista pk-yrityk- sistä viidennes aikoi ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä noin puolet aikoi ottaa lainaa seuraa- van vuoden aikana. Rahoituksen merkitys ja rooli pk-yritysten menestystekijänä on keskeinen. Aineiston valossa pk-yritysten rahoitustarpeet painottuvat käyttöpäämaan sekä kone- ja laiteinvestointeihin sekä vähäisemmin kehittämishankkeisiin. Kasvuhakuiset yritysten investoinnit painottuvat selvästi eri kohteisiin. Kasvuhakuiset yritykset käyttävät rahoitusta muita yrityksiä yleisemmin kehittämishankkeisiin sekä kansainvälistymiseen. Pk-yritysten rahoitustarpeet poikkeavat selvästi toimialoittain. Tyypillisesti investointeihin nojaavat teollisuus ja rakentaminen edellyttävät pääomia ja rahoitusta palvelualoja yleisem- min. Kasvuhakuisista teollisuuden yrityksistä 54 prosenttia aikoi ottaa lainaa seuraavan vuo- den aikana. Rakennusalan viimeaikainen piristyminen näkyy myös lainanottohalukkuuden kasvuna, etenkin kasvuhakuisissa rakennusalan yrityksissä. Osaamisintensiivisillä KIBS toimialoilla yritysten lainanottohalukkuus seuraavan vuoden aikana oli alhaisin (17 %), mutta vahvasti kasvuhakuisissa yrityksissä lähes kolminkertainen. Kuvio 4.1 Aikomus ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kk:n aikana 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Osaamis- intensiiviset palvelut Kauppa Muuta palvelut Rakentamien Teollisuus Kaikki Kasvuhakuiset 16 Rahoitustilanne helpottanut viime vuodesta Rahoituksen saatavuus on yritystoiminnan kehittämisen kannalta välttämätöntä, mutta ei suinkaan pk-yrityksille ongelmatonta. Noin neljännes voimakkaasti kasvuhakuisista yrityk- sistä raportoi rahoituksen saatavuuden tai sen ehtojen vaikeuttaneen jonkin yrityksen hank- keen toteutumista; vuosi sitten ongelma oli yleisempi ja noin 30 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä ilmoitti hankkeiden siirtyneen rahoitussyistä. Myös kaikissa pk-yrityksissä rahoituksen saatavuus on parantunut viimeisen vuoden aikana. Ongelmia rahoituksen saatavuudessa kohdanneita on korostuneesti teollisuudessa sekä osaa- misintensiivisissä palvelualan kasvuhakuisissa yrityksissä – näistä noin kolmanneksessa. Vakuuksien näkökulmasta kasvuun, innovaatioihin ja kansainvälistymiseen panostettujen hankkeiden menestyksen ja tulevien tuottojen ennakoiminen lienee vaikeampaa kuin aineel- listen investointien tapauksessa. Esimerkiksi teollisuuden aineellisia investointeja, kuten koneita, on yleensä helpompi käyttää lainojen vakuutena kuin aineettomia investointeja. Kuvio 4.2 Rahoituksen saatavuus tai sen ehdot vaikeuttaneet yrityksen jonkin hankkeen toteutumista Luottopolitiikan muutokset Yli puolet (52 %) pk-yrityksistä arvioi, ettei luottopolitiikka ole kiristynyt lainkaan viimeisen vuo- den aikana. Luottopolitiikka ei näyttäisi kiristyneen viimeisen vuoden aikana, sillä vuosi sitten 45 prosenttia yrityksistä arvioi luottopolitiikan pysyneen ennallaan edellisen vuoden aikana. Osaamisintensiivisistä palveluyrityksistä noin 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei luottopoli- tiikka ole kiristynyt – teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä tätä mieltä oli noin 45 prosenttia. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Kaikki Kasvuhakuiset 2015 2016 17 Mikäli luottopolitiikan arvioitiin kiristyneen, johtui se etenkin kiristyneistä vakuusvaatimuk- sista (60%). Lisäksi noin kolmannes yrityksistä oli sitä mieltä, että rahan hinta on noussut, saa- tavuus heikentynyt tai oman pääoman vaateet kasvaneet. Kasvuhakuisten yritysten näkökulmasta luottopolitiikka on viimeisen vuoden aikana kehitty- nyt kahtiajakoisesti. Toisaalta kasvuhakuiset kokevat muita pk-yrityksiä harvemmin vakuus- vaateiden kiristymistä tai rahan hinnan nousua, mutta yleisemmin rahoituksen saatavuuden heikentymistä sekä oman pääoman vaatimusten tiukentumista. Kuvio 4.3 Luottopolitiikka kiristynyt viimeisen 12 kuukauden aikana Käyttöpääoman tarve vähentynyt Rahoitusta pk-yritykset hakivat yleisimmin käyttöpääomaksi riippumatta siitä, onko yritys kas- vuhakuinen vai ei. Viime vuoteen verrattuna pk-yritykset hakivat nyt rahoitusta käyttöpää- omaksi selvästi harvemmin. Kasvuhakuisista yrityksistä käyttöpääomaksi rahoitusta haki noin 40 prosenttia, kun osuus vuosi sitten oli 45 prosenttia. Kehitys on siis ollut selvästi myönteistä koko pk -sektorilla velkavetoisen käyttöpääomatarpeen vähennyttyä viimeisen vuoden aikana. Noin neljännes yrityksistä haki rahoitusta koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Osuus on pysynyt ennallaan viime vuoteen ver- rattuna. Koneiden ja laitteiden korvausinvestoinnit (5 %) kiinnostivat kasvuhakuisia yrityksiä selvästi harvemmin kuin laajennusinvestoinnit (17 %). 0 % 20 % 40 % 60 % Vientisaatavien vakuuttaminen on vaikeutunut Laina-aika on lyhentynyt Oman pääoman vaatimus on kasvanut Rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt Rahan hinta on noussut Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet Kasvuhakuiset Kaikki 18 Kuvio 4.4 Mihin tarkoitukseen haettu pääasiassa rahoitusta, osuus yrityksistä Kasvuhakuisten yritysten rahoitustarpeet poikkeavat selvästi keskiverto pk-yrityksestä. Talouskasvun kannalta on lupauksia herättävää, että voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset panostavat nimenomaan kehittämishankkeisiin ja kansainvälistymiseen monta kertaa ylei- semmin kuin pk-yritykset yleensä. Kasvuhakuiset yritykset hakevat rahoitusta kehittämishankkeisiin lähes yhtä yleisesti kuin käyttöpääomaksi ja profiloituvat etenkin kansainvälistymiseen haetussa rahoituksessa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Kansainvälistymiseen Rakennusinvestointeihin Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi Kasvuhakuiset 2016 Kaikki 2016 Kaikki 2015 19 5 Digitaalisten työkalujen käyttö kasvuhakuisissa yrityksissä Kasvavan ja kasvuhakuisen yritystoiminnan onnistumisen kannalta on oleel- lista löytää ne yritystoiminnan työkalut, joilla kasvua voidaan vauhdittaa. Myös markkinoilla täytyy olla kysyntää ja kiinnostusta liiketoiminnaltaan kasvavien yritysten tuotteille. Aivan kehityksen ytimessä ovat digitaaliset työkalut ja pal- velut, joilla toimintaa voidaan skaalata minimaalisin lisäkustannuksin ja saman- aikaisesti markkina-aluetta laajentaa globaaliksi. Pk -barometrin mukaan vahvasti kasvuhakuiset yritykset käyttävät digitaalisia työkaluja sel- västi yleisemmin kuin muut yritykset. Kasvuhakuiset pk -yritykset ovat oivaltaneet digitaalis- ten työkalujen potentiaalin liiketoiminnan kannalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muita yrityk- siä aktiivisempaa sosiaalisen median ja pilvipalvelujen käyttöä, myyntiä verkossa sekä digitaa- listen jakelukanavien hyödyntämistä. Sosiaalinen media on selvästi lisännyt suosiotaan viime vuoden aikana pk-yritysten keskuu- dessa. Sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, käyttää nyt yli 74 prosenttia kasvuhakuisista yri- tyksistä, kun vuosi sitten vastaava osuus oli 65 prosenttia. Kaikista pk-yrityksistä sosiaalista mediaa käytti 45 ja vuosi sitten 38 prosenttia. Myös pilvipalveluita pk-yritykset käyttävät melko yleisesti. Pilvipalvelujen suosio ei kuitenkaan ole lisääntynyt viimeisen vuoden aikana yhtä paljon kuin sosiaalisen median. Kaikista pk-yrityksistä pil- vipalveluita hyödynsi reilu kolmannes, mutta kasvuhakuisista yrityksistä yli 60 prosenttia. Verkkokaupassa parannettavaa Selkeä ero kasvuhakuisten yritysten hyväksi oli myös digitaalisten kanavien käytössä, joita kasvuha- kuisista yrityksistä käytti 40 prosenttia mutta kaikista yrityksistä vain viidennes. On hieman yllättä- vää, että viimeisen vuoden aikana digitaalisten jakelukanavien käyttö palvelujen jakelussa ja mark- kinoinnissa ei ole lisääntynyt lainkaan pk-yrityksissä ja kasvuhakuisissakin vain vähän. Kuvio 5.1 Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yrityksen omat internet kotisivut Sosiaalinen media Pilvipalvelut Yrityksenne ostot verkossa Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Teollinen internet Big datan käyttö Kasvuhakuiset Kaikki 20 Verkkokaupassa suomalaisilla pk-yrityksillä on parannettavaa, etenkin jos tähtäin on myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkokauppa näyttää kuitenkin yleistyneen varsin hitaasti vii- meisen vuoden aikana vaikka aikomukset panostaa verkkokauppaan olivat pinnalla jo vuosi sitten. Kasvuhakuisista yrityksistä 23 prosenttia tarjoaa tuotteita tai palveluja verkossa, kun kaikista yrityksistä verkkokauppaa tarjoaa vain 12 prosenttia. Big data yleistynyt kasvuhakuisissa yrityksissä On huomattava, että merkittävästä julkisuudesta huolimatta sekä teollinen Internet että big -datan käyttö on varsin vähäistä pk-yrityksissä ja polkenut ennallaan viimeisen vuoden aikana. Vain muutama prosentti pk-yrityksistä käytti näitä palveluja. Sen sijaan kasvuhakuisissa yrityksissä etenkin big datan käyttö on yleistynyt ripeästi viimeisen vuoden aikana, vuonna 2015 big dataa käytti 8 mutta nyt jo 13 prosenttia kasvuhakuisista yri- tyksistä. Myös teollinen Internet on selvästi yleistynyt kasvuhakuisten yritysten keskuudessa. Digitaalisuuteen panostetaan maltillisesti Yritysten aikomukset laajentaa digitaalisien työkalujen käyttöä seuraavan vuoden aikana ovat varsin maltillisia. Kasvuhakuiset pk-yritykset aikovat edelleen panostaa digitaalisuuteen sel- västi muita yrityksiä yleisemmin. Tämän toteutuessa kuilu digitaaliseen liiketoimintaan panos- tavien ja muiden yritysten välillä kasvanee edelleen. Seuraavan vuoden aikana kasvuhakuiset yritykset aikovat panostaa erityisesti myyntiä lisää- viin työkaluihin eli verkkokauppaan sekä digitaalisten kanavien käyttöön myynnissä ja mark- kinoinnissa, jopa kaksi kertaa yleisemmin kuin muut pk-yritykset. Muut pk-yritykset aikovat panostavat ensisijaisesti sosiaaliseen mediaan ja verkkokauppaan. Digitaalisuus edistää liiketoimintaa Digitaalisuus tarjoaa yritysten mielestä liiketoimintamahdollisuuksia etenkin osaamisinten- siivisille palvelualoille, mutta myös kauppaan ja teollisuuteen, joissa noin 15 prosenttia yrityk- sistä piti digitaalisuuden merkitystä liiketoimintamahdollisuuksien luonnissa suurina. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset pitävät digitaalisuuden liiketoimintapotentiaalia oleel- lisesti parempana kuin pk-yritykset yleisesti. Etenkin tietointensiivisissä palveluissa 60 pro- senttia kasvuhakuisista yrityksistä näki liiketoimintapotentiaalin suurena. Vastaavasti digi- taalisuuden liiketoimintapotentiaaliin uskoi kasvuhakuisista yrityksistä teollisuudessa 36 ja kaupassa 31 prosenttia. Kasvuhakuisuus, digitaalisuus ja kansainvälistyminen yhteydessä Melko harva eli alle 10 prosenttia pk-yrityksistä rakentamisen, kaupan ja muiden palvelujen aloilla oli sitä mieltä, että digitaalisuudella on suuri merkitys liiketoiminnan kansainvälisty- misen kannalta. Teollisuudessa ja tietointensiivisillä aloilla osuus oli vähän suurempi eli noin 15 prosenttia. 21 Kuvio 5.2 Digitaalisuudella on suuri merkitys liiketoiminnan kansainvälistymisessä Kasvuhakuiset yritykset sen sijaan tunnistavat hyvin digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Tietointensiivisissä palveluissa puolet yrityksistä piti digitaalisuuden luomia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen suurina, teollisuudessakin näin arvioi 30 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä. Yrityskuvaa vahvemmaksi Digitaalisuuden yhteyden yrityskuvan vahvistamisen eli brändäyksen suhteen yritykset olivat toimialasta riippumatta melkoisen yksimielisiä, noin neljännes yrityksistä arvioi digitaalisuu- den merkityksen suureksi yrityskuvan suhteen. Vuosi sitten näin arvioi selvästi harvempi yri- tys eli 22 prosenttia. Kasvuhakuisten yritysten arviot olivat jälleen selkeästi positiivisempia kuin pk-yritysten ylei- sesti. Etenkin palvelualojen sekä tietointensiivisten palvelujen kasvuhakuisista yrityksistä sel- västi yli puolet piti digitaalisuuden potentiaalia suurena yrityskuvan rakentamisessa. Myös kaupan alan kasvuyrityksistä puolet piti digitaalisuuden merkitystä yrityskuvalle suurena. Digitaalisien työkalujen avulla voidaan parantaa myös asiakaspalvelua. Noin viidennes yrityk- sistä oli vahvasti tätä mieltä, mutta kasvuhakuisista yrityksistä tyypillisesti noin 40 prosenttia. 18 prosenttia pk-yrityksistä arvioi, että digitaalisten työkalujen avulla voidaan parantaa liike- toiminnan kannattavuutta merkittävästi, kun vuosi sitten näin arvioi 15 prosenttia yrityksistä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Rakentamien Muut palvelut Kauppa Teollisuus Osaamisintensiiviset palvelut Kasvuhakuiset Kaikki 22 6 Uusiutuminen, työllistämisen esteet ja sopeuttamistoimet Liiketoiminnan uusiutuminen Uusiutuminen ja ketteryys on yrityksille yhä tärkeämpi ominaisuus ja avain menestykseen. Luova tuho korjaa heikot yritykset markkinoilta, mutta tuottavimmat ja kilpailukykyisimmät yritykset erottautuvat juuri kyvykkyydellään uusiutua ja ketteryydellään sopeutua nopeasti markkinoiden muutoksiin. Kyselyssä kartoitettiin eri mittareilla pk-yritysten uusiutumista. Ei ole yllättävää, että kasvuha- kuiset yritykset ovat kaikilla mittareilla keskivertoa pk-yritystä vahvemmin uusiutuvia. Yleisim- min – noin neljä yritystä viidestä - investoi uuteen teknologiaan. Erot kasvuhakuisten ja mui- den pk-yritysten välillä ovat investoinneissa pieniä. Tyypillisesti erot ovat varsin suuria kasvuhakuisten hyväksi, kun yritykset ovat lanseeranneet uusia tuotteita, laajentuneet uusille markkinoille tai ottaneet käyttöön uutta teknologiaa tai liiketoimintamalleja. Kuvio 6.1 Liiketoiminnan uusiutuminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Laajentanut toimintaa uusille toimialoille Ottanut käyttöön uusia teknologioita Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja Laajentunut uusille markkinoille Palkannut uutta henkilöstöä Kouluttanut henkilöstöä Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin, koneisiin tai laitteisiin) Kasvuhakuiset Kaikki 23 Mikä estää työllistämistä? Suomen talouden merkittävä haaste on työllisyyden lisääminen, etenkin yksityisellä sektorilla. Pk -sektori on jo pitkään vastannut Suomeen syntyvistä uusista työpaikoista, kun suuret yri- tykset ovat keskittyneet toimintojensa tehostamiseen henkilöstövähennyksin. Kyselyssä kysyttiin niitä tekijöitä, jotka estävät yrityksiä työllistämästä lisää henkilöstöä. Työn sivukulut ovat sekä kasvuyrityksille että muillekin pk-yrityksille merkittävin työllistämisen este. Kysynnän riittämättömyys ja vähäinen tarve työllistää on merkittävä este nykyisessä suh- dannetilanteessa, mutta selvästi harvemmin kasvuhakuisille yrityksille. Sen sijaan kasvuhakuisia yrityksiä rassaa muita yrityksiä yleisemmin työvoiman saatavuus, irtisanomisen vaikeus sekä muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet. Näihin etenkin kasvuhakuisia yrityksiä haittaaviin tekijöihin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, mikäli yritystoiminnan kannusteita halutaan parantaa. Kuvio 6.2 Yrityksenne suurimmat työllistämisen esteet Yritykset sopeuttaneet toimintojaan Yrityksissä on käytetty monenlaisia sopeuttamistoimia nykyisen heikon taloustilanteen selät- tämiseksi. Mikäli sopeutustoimiin on jouduttu turvautumaan, yleisimmin käytössä ovat olleet työaikajärjestelyt, lomautukset ja irtisanomiset. Kasvuhakuiset yritykset ovat nimensä mukaisesti omaksuneet strategiakseen muita yrityksiä yleisemmin toimintojensa laajentamisen uusiin tuotteisiin ja palveluihin sekä uusille mark- kina-alueille. Toimintojen sopeutusta kasvuhakuiset yritykset ovat tehneet myös siirtämällä alihankintaa ja tuotantoketjuja Suomen ulkopuolelle. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Yhtiön toimitilat (ahtaus/tilanpuute) Verotus Osa-aikaisen työntekijän palkkauksen vaikeus Palkkataso Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet kuin irtisanomisen vaikeus Työvoiman saatavuus Irtisanomisen vaikeus Ei ole tarvetta työllistää Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Työn sivukulut Kasvuhakuiset Kaikki 24 Kuvio 6.3 Mitä sopeutustoimia olette tehneet tai suunnittelette 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Tuotannon siirtämistä johonkin toiseen maahan Alihankinnan siirtämistä johonkin toiseen maahan tai alihankintojen lopettamista/vähentämistä Tilapäisiä palkan alennuksia Liiketoiminnan laajentamista uusille alueille Muiden työvoimakustannusten karsimista Liiketoiminnan karsimista ja keskittymistä yrityksen ydinalueelle Liiketoiminnan laajentamista uusiin tuotteisiin/palveluihin Irtisanomisia Lomautuksia Työaikajärjestelyitä Kasvuhakuiset Kaikki TEM oppaat ja muut julkaisut 1/2016 ISSN 2342-7922 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-327-103-6