Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 45/2005 Liikenne Joukkoliikenteen tietoautomaatit Käyttäjätutkimus KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 30.4.2005 Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Mette Granberg, Jukka-Pekka Pitkänen, Lasse Häkkinen, Ramboll Finland Oy Toimielimen asettamispäivämäärä 14.7.2004 Julkaisun nimi Joukkoliikenteen tietoautomaatit. Käyttäjätutkimus Tiivistelmä Joukkoliikenteen matkustajainformaatiopalvelujen tavoite on tarjota tietoa koko matkaketjusta mahdollisimman monipuolisesti ja monilla eri välineillä. Yleisölle suunnatut interaktiiviset tietoautomaatit (infokioskit) julkisissa tiloissa ovat eräs tapa tarjota joukkoliikenneinformaatiota. HKL:llä on yhteensä seitsemän tietoautomaattia Helsingin rautatieasemalla, linja-autoasemalla ja Pasilan asemalla. Automaateissa esitetään pääasiallisesti jouk- koliikennetietoa. Vastaavia automaatteja sijaitsee myös muissa kaupungeissa kuten Kouvolassa, Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä ja Jyväskylässä. Tämän työn tarkoituksena oli käyttäjälaskennalla selvittää tietoautomaattien käyttäjämäärät ja haastattelututki- muksella mielipiteitä automaattien tarpeellisuudesta, käytettävyydestä ja tietosisällöstä. Laskentoja ja kyselyjä tehtiin Helsingissä ja Jyväskylässä. Kyselyjä tehtiin Helsingissä automaattien käyttäjille ja muille joukkoliiken- teen käyttäjille, minkä lisäksi tietoautomaattikysely oli myös HKL:n Internet-sivuilla. Jyväskylässä kyselyjä tehtiin ainoastaan tietoautomaattien käyttäjille. Yleisin tietoautomaattien käyttäjäryhmä oli molemmissa kaupun- geissa 19–35-vuotiaat miehet. Yleisimmät syyt automaattien käyttämättömyyteen olivat, ettei henkilö ollut huo- mannut automaatteja, ettei henkilö ollut tiennyt automaattien tarkoitusta ja ettei hän kokenut tarvitsevansa tietoa automaatista. Rautatieaseman automaatit tunnettiin yleisesti ottaen parhaiten. Tietosisällön osalta nousi selkeästi esille kaksi toivetta: reittioppaan ja hyvien kaupunkikarttojen lisääminen palveluun. Teknisistä ominaisuuksista kosketusnäyttö ja virtuaalinäppäimistö koettiin huonosti toimiviksi. Jat- kossa automaatteja toteutettaessa tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti tietoautomaattien valvontaan, huoltoon ja ylläpitoon. Lisäksi automaatit olisi varustettava näppäimistöllä ja nykyisten palveluiden lisäksi tieto- automaateista tulisi löytyä reittiopas ja hyvät karttapalvelut. Palvelusta viestiminen on myös erittäin tärkeää. Avainsanat (asiasanat) Tietoautomaatti, infokioski, joukkoliikenne, joukkoliikenteen tiedotus, informaation käytettävyys Muut tiedot Yhteyshenkilöt LVM / Sabina Lindström, Armi Vilkman Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 45/2005 ISSN 1457-7488 (painotuote) 1795-4045 (verkkojulkaisu) ISBN 952-201-390-0 (painotuote) 952-201-391-9 (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 78 Kieli suomi Hinta 14 € Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Edita Publishing Oy Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 30.4.2005 Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Mette Granberg, Jukka-Pekka Pitkänen, Lasse Häkki- nen, Ramboll Finland Oy Datum för tillsättandet av organet 14.7.2004 Publikation (även den finska titeln) Användarundersökning av informationsautomaterna inom kollektivtrafiken (Joukkoliikenteen tietoautomaatit. Käyttäjätutkimus) Referat Syftet med passagerarinformationstjänsterna inom kollektivtrafiken är att tillhandahålla information om hela resekedjan så mångsidigt och genom så många kanaler som möjligt. En informationskanal är till allmänheten riktade interaktiva informationsautomater (infokiosker) placerade i offentliga lokaler. HST har sammanlagt sju informationsautomater på Helsingfors järnvägsstation, busstationen och Böle tågstation. Automaterna förmedlar i huvudsak information om kollektivtrafiken. Motsvarande automater finns också i andra städer, t.ex. Kouvola, Kuopio, Joensuu, S:t Michel och Jyväskylä. Avsikten med detta arbete var att utreda antalet personer som använder informationsautomaterna samt att genom en intervjuundersökning få fram åsikter om automaternas behövlighet, användbarhet och informationsinnehåll. Undersökningen utfördes i Helsingfors och Jyväskylä. I Helsingfors utfördes enkäterna bland automatanvändare och övriga passagerare inom kollektivtrafiken. Dessutom fanns enkäten om informationsautomaterna på HST:s webbplats. I Jyväskylä utfördes enkäten endast bland automatanvändare. I båda städerna var den största använ- dargruppen 19–35-åriga män. Bland dem av de tillfrågade som inte hade använt automaterna var de vanligaste orsakerna till detta att de inte hade lagt märke till automaterna, att de inte visste meningen med automaterna och att de inte kände sig behöva den information som automaterna tillhandahåller. Järnvägsstationens automater var på det hela taget bäst kända. Två önskemål gällande informationsinnehållet framfördes klart: användarna önskade att SAD:s Resplan och stadskartor fogas till servicen. I fråga om tekniska egenskaper upplevdes pekskärmen och det virtuella tangent- bordet fungera dåligt. I fortsättningen borde man vid uppförandet av automater speciellt lägga märke till bevak- ning, skötsel och underhåll av informationsautomaterna. Dessutom borde automaterna vara rustade med tangent- bord. Förutom den nuvarande servicen borde informationsautomaterna innehålla SAD:s Resplan och god kart- service. Dessutom är det också mycket viktigt att sprida information om servicen. Nyckelord Informationsautomat, infokiosk, kollektivtrafik, information om kollektivtrafiken, informationens an- vändbarhet Övriga uppgifter Kontaktpersoner vid kommunikationsministeriet är Sabina Lindström och Armi Vilkman Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 45/2005 ISSN 1457-7488 (trycksak) 1795-4045 (nätpublikation) ISBN 952-201-390-0 (trycksak) 952-201-391-9 (nätpublikation) Sidoantal 78 Språk finska Pris 14 € Sekretessgrad offentlig Distribution Edita Publishing Ab Förlag Kommunikationsministeriet DESCRIPTION Date of publication 30 April 2005 Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Mette Granberg, Jukka-Pekka Pitkänen, Lasse Häkkinen, Ramboll Finland Oy Date when body appointed 14 July 2004 Name of the publication Public transport information kiosks. A user study Abstract The objective of public transport information services is to inform passengers about the entire travel chain in as many ways as possible. Interactive info kiosks in public places are one way of offering public transport information. Helsinki City Transport has altogether seven info kiosks: at the Helsinki main railway station, Helsinki main bus station, and Pasila Station. The kiosks provide mainly public transport information. Similar kiosks can also be found in other Finnish cities such as Kouvola, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, and Jyväskylä. The objective of this study was to find out how many people use the kiosks and what the users think about the necessity, usability, and content of the information. User counts and interviews were done in Helsinki and Jyväskylä. In Helsinki, users and public transport passengers were interviewed. In addition, a questionnaire could be filled in at the Internet pages of the Helsinki City Transport. In Jyväskylä only user interviews were conducted. The most frequent users were 19 to 35-year-old men. The most common reasons for not using the kiosks were that people had not noticed them or known what they are for, or that they felt they do not need the information provided by the kiosks. In general, the kiosks of the Helsinki Railway Station were best known. With regard to the information content, two development aspects emerged: the inclusion of the Helsinki Metropolitan Area Journey Planner and of good city maps. In terms of the technical aspects, the touch screen and virtual keyboard were considered to function poorly. In future, special attention should be paid to the control, service and maintenance of the kiosks. They should also be equipped with a keyboard and a Journey Planner, and good maps should be added to the service supply. Advertising the service is also extremely important. Keywords Info kiosk, public transport, public transport information, usability of information Miscellaneous Contact persons at the Ministry: Ms Sabina Lindström and Ms Armi Vilkman Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 45/2005 ISSN 1457-7488 (printed version) 1795-4045 (electronic version) ISBN 952-201-390-0 (printed version) 952-201-391-9 (electronic version) Pages, total 78 Language Finnish Price € 14 Confidence status Public Distributed by Edita Publishing Ltd Published by Ministry of Transport and Communications ESIPUHE Helsingin kaupungin liikennelaitoksella on käytössään yhteensä seitsemän tietoautomaattia (infokioskia) Helsingin rautatieasemalla, Linja-autoasemalla ja Pasilan rautatieasemalla. Lisäksi tietoautomaatteja on muutamissa muissa kaupungeissa, kuten Kouvolassa, Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä ja Jyväskylässä. Automaatit on varustettu kosketusnäytöllä ja tietosisältö on pääosin joukkoliikennetietoa, mutta automaateista saa lisäksi jonkin verran matkailutietoa. Tietoautomaattien hankinta-, huolto- ja ylläpitokustannukset ovat kohtalaisen suuret, eikä tähän asti ole ollut selvää, kuinka tarpeellisiksi pelkkään joukkoliikennetiedotukseen keskittyvät automaatit koetaan. Tämän työn tarkoituksena oli haastattelututkimuksella selvittää tietoautomaattien käyttäjämäärät ja käyttäjien, joukkoliikennematkustajien, turistien ja asukkaiden mielipiteitä koskien automaattien tarpeellisuutta, käytettävyyttä ja tietosisältöä. Työn ovat rahoittaneet Helsingin kaupungin liikennelaitos ja liikenne- ja viestintäministeriö. Työtä ovat ohjanneet Jorma Koivurinta ja Seppo Vepsäläinen HKL:ltä sekä Sabina Lindström ja Armi Vilkman liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työ alkoi elokuussa 2004 ja päättyi joulukuussa 2004. Konsultteina työhön osallistuivat Mette Granberg, Jukka-Pekka Pitkänen ja Lasse Häkkinen Ramboll Finland Oy:stä. Helsingissä 30. päivänä huhtikuuta 2005 Sabina Lindström ylitarkastaja Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ..................................................................................................................... 8 2 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET.............................................................................. 9 3 TIETOAUTOMAATTIEN KUVAUS.......................................................................... 10 3.1 Helsinki........................................................................................................................ 10 3.2 Jyväskylä ..................................................................................................................... 13 4 TIETOAUTOMAATTIEN KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT................................................... 15 4.1 Helsinki........................................................................................................................ 15 4.2 Jyväskylä ..................................................................................................................... 17 5 TIETOAUTOMAATTIKYSELYT .............................................................................. 18 5.1 Tehdyt kyselyt............................................................................................................. 18 5.2 Helsingin kyselyt......................................................................................................... 19 5.2.1 Käyttäjäkysely.......................................................................................................... 19 5.2.2 Kadunvarsikysely ..................................................................................................... 20 5.2.3 Internet-kysely.......................................................................................................... 22 5.3 Jyväskylän käyttäjäkysely......................................................................................... 28 5.4 Tutkimuksen luotettavuus......................................................................................... 29 5.5 Yhteenveto eri kyselytuloksista................................................................................. 30 6 PÄÄTELMIÄ JA SUOSITUKSIA ............................................................................... 32 6.1 Huolto ja ylläpito........................................................................................................ 32 6.2 Tietosisältö ja tietosisällön ylläpito........................................................................... 32 6.3 Viestintä ja markkinointi........................................................................................... 35 6.4 Lopuksi........................................................................................................................ 36 LÄHDELUETTELO.............................................................................................................. 37 LIITE 1: RAUTATIEASEMAN JA PASILAN ASEMAN TIETOAUTOMAATTIEN KÄYTTÄJÄLASKENTA...................................................................................................... 38 LIITE 2: JYVÄSKYLÄN MATKAKESKUKSEN TIETOAUTOMAATTIEN KÄYTTÄJÄLASKENTA...................................................................................................... 40 LIITE 3: KÄYTTÄJÄKYSELY........................................................................................... 41 LIITE 4: KADUNVARSIKYSELY...................................................................................... 45 LIITE 5: INTERNET-KYSELY........................................................................................... 50 LIITE 6: MILLAISTA JOUKKOLIIKENNETIETOA HALUAISIT LISÄÄ? KÄYTTÄJÄKYSELYN VASTAUKSET ............................................................................ 55 LIITE 7: MILLAISTA JOUKKOLIIKENNETIETOA HALUAISIT LISÄÄ? KADUNVARSIKYSELYN VASTAUKSET ....................................................................... 56 LIITE 8: MILLAISTA JOUKKOLIIKENNETIETOA HALUAISIT LISÄÄ? INTERNET-KYSELYN VASTAUKSET ............................................................................ 57 LIITE 9: MUITA TIETOAUTOMAATTIEN KEHITTÄMISIDEOITA? KÄYTTÄJÄKYSELYN VASTAUKSET ............................................................................ 60 LIITE 10: MUITA TIETOAUTOMAATTIEN KEHITTÄMISIDEOITA? KADUNVARSIKYSELYN VASTAUKSET ....................................................................... 61 LIITE 11: MUITA TIETOAUTOMAATTIEN KEHITTÄMISIDEOITA? INTERNET- KYSELYN VASTAUKSET .................................................................................................. 62 LIITE 12: RAUTATIEASEMAN AUTOMAATIN TIETOSISÄLLÖN KUVAUS – AUTOMAATIN TIETOSISÄLLÖN TARKASTELU JA KOKEILU 15.12. 2004 ......... 64 8 1 JOHDANTO Joukkoliikenteen matkustajainformaatiopalvelujen tavoite on tarjota tietoa koko matkaketjusta mahdollisimman monipuolisesti ja monilla eri välineillä. Yleisölle suunnatut interaktiiviset tietoautomaatit (infokioskit) julkisissa tiloissa ovat eräs tapa tarjota joukkoliikenneinformaatiota. Yleisissä tiloissa olevat tietoautomaatit tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen tietojen selailuun myös turisteille ja satunnaisille matkustajille vakiomatkustajia unohtamatta. Helsingin kaupungin liikennelaitoksella on käytössään yhteensä seitsemän tietoautomaattia Helsingin rautatieasemalla, linja-autoasemalla ja Pasilan rautatieasemalla. Automaateissa esitetään pääasiallisesti joukkoliikennetietoa. Vastaavia automaatteja sijaitsee myös muissa kaupungeissa kuten Kouvolassa, Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä ja Jyväskylässä. Automaattien käyttäjämääristä ei kuitenkaan ole tietoa. Epäselvää on myös, kuinka tarpeellisiksi joukkoliikennetietoa antavat automaatit koetaan. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää nykyisten infoautomaattien käyttäjämäärät ja käyttäjien mielipiteet. Lisäksi tarkoituksena oli haastatella muita joukkoliikenteen käyttäjiä, asukkaita sekä turisteja. Työssä selvitettiin haastateltavien käsityksiä Helsingin ja Jyväskylän infoautomaateista esimerkiksi tunnettavuuden, tarpeellisuuden, helppokäyttöisyyden ja kehittämistarpeiden osalta. Tietoautomaatteja on aikaisemmin kutsuttu infokioskeiksi, mutta työn alussa otettiin yhteyttä Kielitoimistoon, joka suositti ”infokioski”-sanan tilalle sanaa tietoautomaatti tai infoautomaatti, joita on käytetty tässä selvityksessä. Tietoautomaattien käyttäjiä on haastateltu aiemminkin: vuonna 2001 valmistuneessa ”Keskustainfo”-raportissa (ATT-Tutko Oy, Hannu Mäkinen) haastateltiin 67 tietoautomaatin käyttäjää. Haastattelussa selvitettiin mm. mitä tietoa haastateltava oli etsimässä, miten haastateltava koki infoautomaatin käytön sekä automaatin puutteet ja hyödyt. Lisäksi taustatietoina kirjattiin ikä, sukupuoli ja ammatti. Tämän tutkimuksen tuloksia on verrattu myös aiempiin tutkimustuloksiin. 9 2 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Työn alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää haastattelututkimuksella tietoautomaattien käyttäjien, joukkoliikenteen käyttäjien, asukkaiden sekä turistien mielipiteet tietoautomaateista sekä sitä kautta automaattien tarpeellisuus. Lisäksi tarkoituksena oli käyttäjämäärien selvittäminen niin Helsingin tietoautomaateilla (7 kpl) kuin Kouvolan tietoautomaateilla (3 kpl). Rautatieaseman automaattien kosketusnäytön toiminta oli kuitenkin huono, minkä vuoksi vähän käytettyjen Linja-autoaseman tietoautomaattien kosketusnäytöt siirrettiin Rautatieaseman automaatteihin ja Linja-autoaseman käyttäjälaskennasta luovuttiin. Myös Kouvolan osalta tietoautomaattien toiminnassa oli ongelmia. Työn käynnistämisen jälkeen kävi ilmi, että Kouvolan tietoautomaatteihin ollaan uusimassa käyttöjärjestelmä, eivätkä ne nykyisellään toimi hyvin. Täten Kouvolan sijaan päätettiin selvittää Kuopion tietoautomaatin käyttäjämäärä. Kouvolan matkakeskuksessa sijaitseva automaatti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kouvolan matkakeskuksen tietoautomaatti. Kuopion automaatti asennettiin vasta syyskuussa 2004 ja se on Helsingistä ja Kouvolasta poiketen ulkotilassa seinään upotettuna (kuva 2). Lokakuussa todettiin, ettei Kuopionkaan automaatti ole toimintakunnossa, minkä vuoksi tutkimuspaikka päätettiin vaihtaa Jyväskylään. Jyväskylän matkakeskuksen tietoautomaatti oli kuitenkin myös mennyt epäkuntoon ja sen korjaus viivästytti tutkimuksen tekemistä. Tutkimuksen viivästymisen vuoksi käyttäjäkyselyjen lukumäärä jäi varsin pieneksi ja käyttäjäkyselyitä saatiin yhteensä ainoastaan 19. 10 Kuva 2. Ulkotilassa torin vieressä sijaitseva Kuopion tietoautomaatti. Myös Pasilan aseman automaatit olivat huonossa kunnossa. Arkipäivän käyttäjälaskenta saatiin tehtyä, mutta syksyn aikana automaateista isommassa oli toimintahäiriöitä, joita ei laitteen uudelleenkäynnistys korjannut. Tämän vuoksi käyttäjälaskentaa ei voitu Pasilassa viikonlopun osalta tehdä. 3 TIETOAUTOMAATTIEN KUVAUS 3.1 Helsinki Helsingissä joukkoliikenteen tietoautomaatteja on Rautatieasemalla, Linja-autoasemalla ja Pasilan asemalla. Rautatieasemalla on kaksi normaalikokoista automaattia ja yksi pienikokoisille käyttäjille tarkoitettu automaatti. Pasilan asemalla ja Linja-autoasemalla on molemmissa yksi kumpaakin kokoa oleva automaatti. Automaatit toimivat kosketusnäytöllä, jolla selataan paikallisesti automaatissa olevia Internet-sivuja tai joissain tapauksissa yleisessä Internetissä olevia sivustoja. Pasilan asemalla olevissa automaateissa on lisäksi pallohiiri. Tietoautomaateissa on myös ylänäyttö, jossa voidaan esittää erilaisia kuvakoosteita. Rautatieaseman, Pasilan aseman ja Linja-autoaseman automaatit on esitetty kuvissa 3-5. 11 Kuva 3. Tietoautomaatit Rautatieasemalla. Kuva 4. Tietoautomaatit Pasilan asemalla. 12 Kuva 5. Tietoautomaatit Linja-autoasemalla. Helsingin tietoautomaateissa saa lähinnä joukkoliikennetietoa. Sivustoilla on myös matkailutietoa. Helsingin tietoautomaatit on toimittanut Intermarketing. Pasilan tietoautomaatteihin on tehty hiirellä toimiva Reittiopas-sovellus. Sovellus perustuu siihen, että lähtöpaikaksi automaatti olettaa Pasilan. Käyttäjä voi karttapohjalta valita kohteen sekä sitä kautta kohteeseen kulkevat linjat. Lähtöpaikkaoletusta ei voi muuttaa, mutta kellonajan käyttäjä pääsee vaihtamaan. Hiirellä toimivaa Reittiopas-sovellusta voi kokeilla www-osoitteessa: http://aikataulut.ytv.fi/reittiopas/fi/kiosk/. Reittiopas-sovelluksen etusivu on esitetty kuvassa 6. 13 Kuva 6. Pasilan asemalla olevan hiirellä toimivan Reittiopas-sovelluksen etusivu. 3.2 Jyväskylä Jyväskylän automaatti sijaitsee matkakeskuksessa ja se on suunnattu Helsingin automaatteja enemmän matkailutarkoituksiin kuin joukkoliikenteen tiedotukseen, vaikka Jyväskylän matkakeskuksen automaattikin sisältää myös joukkoliikennetietoa. Jyväskylän matkakeskuksen tietoautomaatti on esitetty kuvassa 7. 14 Kuva 7. Tietoautomaatti Jyväskylän matkakeskuksessa. 15 Helsingin tietoautomaateista poiketen Jyväskylän matkakeskuksen automaatin on toimittanut Infodata International. 4 TIETOAUTOMAATTIEN KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT 4.1 Helsinki Helsingissä automaattien käyttäjämäärät laskettiin Rautatieasemalla arkipäivänä (keskiviikko 8.9.2004) ja viikonloppuna (lauantai 11.9.2004) sekä Pasilan asemalla arkipäivänä (keskiviikko 15.9.2004). Käyttäjälaskennat tehtiin arjen osalta seuraavina kellonaikoina: o 7-9 o 11-13 o 15-18 o 19.30-20.30. Kellonajat valittiin siten, että ne edustaisivat vuorokauden eri liikennöintiaikoja mahdollisimman kattavasti. Otoksessa on edustettuna aamuruuhka, päiväliikenne, iltaruuhka ja iltaliikenne. Lisäksi käyttäjämäärät oli tarkoitus selvittää viikonlopun osalta eli joko lauantaina tai sunnuntaina kellonajoilta: o 10-13 o 15-18. Pasilan automaattien käyttöongelmien vuoksi viikonlopun laskenta tehtiin ainoastaan Rautatieasemalla. Arkipäivän käyttäjämäärät on esitetty Rautatieaseman ja Pasilan aseman automaattien osalta taulukossa 1. Lauantain Rautatieaseman käyttäjämäärät on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Rautatieaseman ja Pasilan aseman tietoautomaattien käyttäjät ja automaattien käyttöaika arkipäivänä. Kellonaika Paikka 7.00-9.00 11.00-13.00 15.00-18.00 19.30-20.30 yhteensä keskimääräinen käyttöaika Rautatieasema, normaalikokoiset automaatit (2 kpl) yht. 4 8 24 2 38 1 min 33 s Rautatieasema, pieni automaatti (1 kpl) 0 0 2 1 3 1 min 40 s Pasilan asema, normaalikokoinen automaatti (1 kpl) 1 4 0 0 5 2 min 30 s Pasilan asema, pieni automaatti (1 kpl) 1 1 2 0 4 1 min 15 s 16 Taulukko 2. Rautatieaseman tietoautomaattien käyttäjät ja automaattien käyttöaika lauantaina. Kellonaika Paikka 10.00-13.00 15.00-18.00 yhteensä keskimääräinen käyttöaika Rautatieasema, normaalikokoinen automaatti (2 kpl) yht. 12 10 22 1 min 48 s Rautatieasema, pieni automaatti (1 kpl) 6 3 9 1 min 20 s Automaattien käyttäjistä 60 % oli miehiä ja 40 % naisia. Käyttäjistä suurin osa oli 19–35 - vuotiaita. Lasketut käyttäjät, käyttäjän sukupuoli ja ikäluokka, käytön kellonaika, ja käyttöaika on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Käyttäjälaskennan yhteydessä tehtiin myös käyttäjäkyselyitä. Käyttäjäkyselyissä melko suuri osa haastatelluista rekrytoitiin, mutta rekrytoidut käyttäjät on luonnollisesti jätetty pois käyttäjälaskennasta. Taulukoista huomaa, että automaattien käyttö ei ole kovin suurta varsinkaan Pasilan asemalla. Toisaalta automaatit ovat olleet poissa toiminnassa pitkiä aikoja ja etenkin Pasilassa käyttöongelmia on ilmennyt melko paljon. HKL:n laatupartio on käynyt aika ajoin käynnistämässä Pasilan aseman automaatit uudelleen, mutta lokakuussa 2004 uudelleen käynnistäminenkään ei enää auttanut normaalikokoisen automaatin toimintakuntoon saamiseksi. Automaattien ollessa pitkään pois toimintakunnosta vähenee matkustajien kiinnostus niitä kohtaan. Tämä näkyy todennäköisesti myös osittain Pasilan käyttäjälaskennan tuloksissa. Lisäksi Rautatieasemalla on yksi automaatti enemmän kuin Pasilassa. Tuntia kohden laskettuna Rautatieasemalla automaatteja käyttää arkisin noin viisi henkilöä tunnissa, kun taas Pasilassa käyttäjiä arkena on vain hieman yli yksi tunnissa. Automaattia kohden käyttäjiä on Rautatieasemalla hieman alle kaksi tunnissa (1,7 hlöä/automaatti-h). Pasilan asemalla automaattia kohden on noin yksi käyttäjä kahdessa tunnissa eli automaattia kohden käyttäjiä on alle yksi tunnissa (0,6 hlöä/automaatti-h). Arkisin Rautatieasemalla on selkeä käyttäjähuippu iltapäivässä klo 15–18. Pasilan asemalla käyttäjiä on eniten lounastunnin aikaan klo 11–13. Tosin käyttäjämäärät ovat sen verran pieniä, että myös päiväkohtaiset erot saattavat olla suuria. Lauantaina automaattien käyttäjiä on Rautatieasemalla lähes saman verran kuin arkena eli noin viisi tunnissa. Käyttöajat ovat myös varsin lyhyitä vaihdellen reilusta minuutista kahteen ja puoleen minuuttiin. Tämä viittaisi siihen, että käyttäjä haluaa ainoastaan tarkistaa automaatista jonkin tietyn asian, esimerkiksi joukkoliikennevälineen lähtöajan, tai sitten hän ei löydä etsimäänsä tietoa. Varsin harva automaatin käyttäjä suostui haastatteluun, joten käyttöajan lyhyyden syytä ei voi varmasti sanoa. Tosin automaattien tarkoituksena ei olekaan houkutella käyttäjiä pitkiksi ajoiksi. Joitain johtopäätöksiä tehtyjen haastattelujen perusteella voi kuitenkin vetää. Haastattelutuloksia on käsitelty kappaleessa 5.2.1 (Käyttäjäkysely). 17 Suurin yksittäinen pienten automaattien käyttäjäryhmä oli alle 18-vuotiaat (38 %). Alle 18- vuotiaista 60 % käytti pientä automaattia. Ikäluokka suhteessa normaalikokoisen ja pienikokoisen automaatin käyttöön on esitetty kuvassa 8. 0 % 50 % 100 % 1=alle 18 2=19-35 3=36-55 4=56-65 % 1=normaalikokoinen automaatti 2=pieni automaatti Kuva 8. Käytetty automaattityyppi suhteessa käyttäjän ikäluokkaan. Suurin osa pienten automaattien käyttäjistä on siis todennäköisesti lapsia ja nuoria. Seuraavaksi eniten pieniä automaatteja käyttivät 56–65 -vuotiaat, jotka ovat keskimäärin muita ikäluokkia pienempikokoisia. Ottaen huomioon automaattien melko vähäisen käytön, olivat pienet automaatit kohtuullisen käytettyjä: 21 % automaattien käyttäjistä käytti pieniä automaatteja. Ottaen huomioon, että pieniä automaatteja on vähemmän kuin isoja, on pienten automaattien käyttöosuus prosenttiosuutta suurempi. 4.2 Jyväskylä Jyväskylässä käyttäjälaskennat tehtiin lauantaina 11.12.2004 ja tiistaina 14.12.2004 samoina kellonaikoina kuin Helsingissäkin. Helsingin tuloksia vastaavasti myös Jyväskylässä suurin osa käyttäjistä oli miehiä: käyttäjistä 61 % oli miehiä ja 39 % naisia. Käyttäjistä alle 18- vuotiaita oli 23 %, 19–35 -vuotiaita oli (55 %), 16 % oli 36–55 -vuotiaita ja 6 % oli 56–65 - vuotiaita. Koska yksi käyttäjä edustaa yli kolmea prosenttia, ei käyttäjäjakaumasta voi vetää kovin pitäviä johtopäätöksiä. Sekä Helsingin että Jyväskylän käyttäjälaskennat huomioiden voidaan kuitenkin sanoa, että suurin tietoautomaattien käyttäjäryhmä on nuorehkot miehet. Lasketut käyttäjät, käyttäjän sukupuoli ja ikäluokka, käytön kellonaika, ja käyttöaika on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Käyttäjälaskennan yhteydessä tehtiin myös käyttäjäkyselyitä (enemmän kappaleessa 5.3). Jyväskylässä tietoautomaatin käyttöajat ovat Helsingin käyttöaikoja pidempiä. Arkipäivän käyttäjälaskentatulokset on esitetty taulukossa 3 ja lauantailaskennan tulokset taulukossa 4. 18 Taulukko 3. Jyväskylän matkakeskuksen tietoautomaatin käyttäjät ja automaatin keskimääräinen käyttöaika arkipäivänä. Kellonaika Paikka 7.00-9.00 11.00-13.00 15.00-18.00 19.30-20.30 yhteensä keskimääräinen käyttöaika Jyväskylän matkakeskus yht. 1 4 4 - 9 4 min 30 s Taulukko 4. Jyväskylän matkakeskuksen tietoautomaatin käyttäjät ja automaatin keskimääräinen käyttöaika lauantaina. Kellonaika Paikka 10.00-13.00 15.00-18.00 yhteensä keskimääräinen käyttöaika Jyväskylän matkakeskus yht. 3 19 22 5 min 6 s Jyväskylässä automaatti oli suurimmassa käytössä lauantai-iltapäivällä. 5 TIETOAUTOMAATTIKYSELYT 5.1 Tehdyt kyselyt Automaattien käyttäjien, joukkoliikennematkustajien ja asukkaiden mielipiteitä automaateista selvitettiin kyselyin. Kyselyjä tehtiin Helsingissä automaattien sijaintipaikoissa käyttäjille, minkä lisäksi kyselyjä tehtiin esimerkiksi Kampissa ja Elielinaukiolla. Käyttäjälaskentojen yhteydessä tehtiin myös käyttäjäkyselyitä Helsingissä seuraavasti: • Rautatieasemalla arkena 18, joista 10 rekrytoitua • Rautatieasemalla lauantaina 13, joista 5 rekrytoitua • Pasilan asemalla 12 kpl, joista 8 rekrytoitua. Lisäksi pelkkiä käyttäjäkyselyjä tehtiin Rautatieasemalla perjantaina 5.11.2004 välillä 9-15 yhteensä 19 kpl, joista 18 oli rekrytoitua käyttäjää. Käyttäjäkyselyitä tehtiin täten Helsingissä yhteensä 62 kpl, joista 41 kpl (66,1 %) oli rekrytoituja käyttäjiä. Kadunvarsi- ja joukkoliikenteenkäyttäjäkyselyitä tehtiin yhteensä 145 kpl. HKL:n www-sivuilla oli myös kysely koskien tietoautomaatteja. Kysely oli Internet-sivustolla loka-marraskuussa välillä 8.10.–10.11.2004. Tänä aikana vastauksia Internet-kyselyyn tuli yhteensä 406 kpl. Kaiken kaikkiaan Helsingissä eri kyselyihin saatiin vastauksia yhteensä 613 kpl. Kyselylomakkeissa oli pieniä eroja haastattelutavasta riippuen. Pääosa kysymyksistä oli kuitenkin kaikissa kyselyissä samoja. Kyselyt on esitetty liitteissä 3-5. 19 Jyväskylässä kyselyjä tehtiin ainoastaan automaattien käyttäjille ja niitä tehtiin yhteensä 19. Jyväskylän käyttäjäkysely oli Helsingin käyttäjäkyselyä vastaava. Haastatelluille jaettiin kiitokseksi HKL:n heijastimia ja makeisia sekä YTV:n tutkimukseen lahjoittamia Matkakortti-karamelliaskeja. 5.2 Helsingin kyselyt 5.2.1 Käyttäjäkysely Käyttäjiä haastateltiin syys- ja marraskuussa 2004 automaateilla yhteensä 62. Haastatteluista 50 tehtiin Rautatieasemalla ja 12 Pasilan asemalla. Haastateltu ei täyttänyt kyselylomaketta itsenäisesti, vaan haastattelija kysyi kysymykset paperilta, eikä näyttänyt vastausvaihtoehtoja haastateltavalle. Tällä pyrittiin välttämään vastausten ”syöttäminen” haastateltavalle. Haastatelluista käyttäjistä noin kaksi kolmasosaa (66,1 %) oli rekrytoituja. Rekrytoiduilla haastatelluilla teetettiin tehtävä automaatilla. Tehtävänä oli etsiä aikataulutiedot haastatellun kotiin. Haastatelluista 45 % oli naisia ja 55 % miehiä. Sukupuolijakaumaan vaikutti se, että todellisista käyttäjistä 60 % oli miehiä ja ainoastaan 40 % naisia. Rekrytoiduista käyttäjistä 51 % oli naisia ja 49 % miehiä. Haastatelluista 5 % oli alle 18-vuotiaita, yli puolet (53 %) oli 19– 35 -vuotiaita, 29 % oli 36–55 -vuotiaita, 11 % oli 56–65 -vuotiaita ja 2 % yli 66-vuotiaita. Suurin osa haastatelluista oli helsinkiläisiä (44 %), espoolaisia oli 11 %, vantaalaisia 10 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolelta oli 27 % ja 8 % haastatelluista oli ulkomaalaisia. Tehtyjen kyselyiden perusteella Rautatieaseman automaatit tunnettiin parhaiten ja niiden käyttö oli yleisintä muihin automaatteihin nähden. 13 prosenttia oli käyttänyt tietoautomaatteja aiemmin Rautatieasemalla ja kuusi prosenttia Pasilan asemalla. Linja- autoaseman automaatteja ei kukaan vastanneista ollut kokeillut, ei rekrytoiduista eikä todellisista käyttäjistä. Suurin syy automaattien käyttämättömyyteen oli se, ettei haastateltava ollut huomannut automaatteja (54 %) sekä se, ettei haastateltava kokenut tarvitsevansa tietoa automaateista (44 %). Lisäksi kaksi prosenttia haastelluista kertoi käyttämättömyyden syyksi sen, ettei ollut tiennyt, mihin automaatteja käytetään. Automaattien tiedonhaun helppous koettiin varsin hyväksi: 86 % haastatelluista koki tiedonhaun helppouden hyväksi (52 %) tai erittäin hyväksi (34 %). Myös tiedonhaun nopeus sai hyvän arvosanan: 82 % koki nopeuden hyväksi (53 %) tai erittäin hyväksi (29 %). Kriittisimmin haastatellut suhtautuivat automaattien tietojen riittävyyteen ja kosketusnäytön toimintaan. 24 prosenttia haastatelluista arvioi tietojen riittävyyden huonoksi (13 %) tai erittäin huonoksi (11 %), 23 % ei hyväksi eikä huonoksi, 48 % hyväksi ja 5 % erittäin hyväksi. 32 % koki kosketusnäytön toiminnan huonoksi (26 %) tai erittäin huonoksi (6 %), 15 % ei hyväksi eikä huonoksi, 37 % hyväksi ja 16 % erittäin hyväksi. Arvosanojen keskiarvot eri ominaisuuksien suhteen on esitetty taulukossa 5. 20 Taulukko 5. Käyttäjäkyselyssä eri ominaisuuksille annetut arvosanat (asteikko 1-5, 1=erittäin huono, 3= ei huono eikä hyvä, 5=erittäin hyvä). Ominaisuus Arvosana Tiedonhaun helppous 4,09 Tiedonhaun nopeus 3,92 Käyttökelpoisuus 3,66 Tietojen riittävyys 3,39 Kosketusnäytön toiminta 3,31 Automaattien käyttäjät pitivät tärkeimpänä joukkoliikennetiedon muotona Internetistä saatavia aikatauluja (40 %) ja paperisia aikatauluja (37 %). 76 % haastatelluista piti automaatteja melko tarpeellisina (42 %) tai erittäin tarpeellisina (34 %), 18 % melko tarpeettomina ja 6 % ei tarpeellisina eikä tarpeettomina. Tarpeellisuuden arvosanaksi asteikolla 0-5 tuli 3,92. Palvelun kokonaisarvosanaksi käyttäjät antoivat 3,30. 58 % rekrytoiduista voisi kuvitella käyttävänsä palvelua toistekin, 6 % ei usko käyttävänsä palvelua toiste ja 35 % ei osannut sanoa. Tärkeimmät tiedot, joita haastatellut haluaisivat saada palvelusta, olivat kartat (32 %) ja Reittiopas (19 %). 5.2.2 Kadunvarsikysely Kadunvarsikyselyssä haastateltiin yhteensä 145 henkilöä. Matkustajia haastateltiin kadunvarsi- ja joukkoliikenteenkäyttäjäkyselyssä seuraavissa paikoissa: • Kampissa (56 kpl, 39 %) • Linja-autoasemalla (27 kpl, 19 %) • Elielinaukiolla (19 kpl, 13 %) • Rautatientorilla (34 kpl, 23 %) • Pasilan asemalla (9 kpl, 6 %). Haastattelut tehtiin käyttäjäkyselyiden kaltaisesti eli haastateltava kysyi kysymykset haastatellun näkemättä mahdollisia vastausvaihtoehtoja. Kyselyt tehtiin loka-marraskuussa 2004. Kyselyyn vastanneista 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastanneista 10 % oli alle 18- vuotiaita, 44 % oli 19–35 -vuotiaita, 24 % 36–55 -vuotiaita, 15 % 56–65 -vuotiaita ja 8 % yli 66-vuotiaita. Kyselyyn vastanneista 99 % oli pääkaupunkiseudulta ja prosentti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Kyselyyn vastanneiden paikkakunta ja paikkakunnalta tulevien osuus haastatelluista olivat: • Helsinki, 55 % haastatelluista • Espoo, 24 % haastatelluista • Vantaa, 19 % haastatelluista • Kauniainen, 2 % haastatelluista • muu paikkakunta, 1 % haastatelluista. Myös kadunvarsikyselyssä Rautatieaseman automaatit tunnettiin parhaiten. Kukaan haastatelluista ei ollut huomannut automaatteja Linja-autoasemalla. Tosin haastatellut myös käyttivät Linja-autoasemaa vähiten, jolloin automaattien huomaaminenkin on luonnollisesti Rautatieaseman ja Pasilan aseman automaatteja vähäisempää. Haastatteluja kuitenkin tehtiin myös Linja-autoasemalla, eikä kukaan Linja-autoasemallakaan haastatelluista ollut huomannut automaatteja. Yksi syy tähän on, että Linja-autoaseman automaatit ovat 21 Rautatieasemaa ja Pasilan asemaa vähemmän keskeisellä paikalla. Haastateltujen automaattien huomioiminen on esitetty taulukossa 6 ja automaattien käyttö taulukossa 7. Taulukko 6. Kadunvarsikyselyyn osallistuneiden vastausosuudet kysymykseen ”oletko huomannut joukkoliikenteen tietoautomaatteja?”. Kyllä En Yhteensä Rautatieasemalla 20 % 80 % 100 % Linja-autoasemalla 0 100 % 100 % Pasilan asemalla 5 % 95 % 100 % yhteensä 8,3 % 91,7 % 100 % Taulukko 7. Kadunvarsikyselyyn osallistuneiden vastausosuudet kysymykseen ”oletko käyttänyt joukkoliikenteen tietoautomaatteja?”. Kyllä En Yhteensä Rautatieasemalla 14 % 86 % 100 % Linja-autoasemalla 0 100 % 100 % Pasilan asemalla 2 % 98 % 100 % yhteensä 5,3 % 94,7 % 100 % Kadunvarsikyselyssä ainoastaan kahdeksan oli käyttänyt automaatteja ja näistä kahdeksasta kuusi oli kokeillut automaattia kerran tai muutaman kerran ja kaksi käytti automaattia muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin. Toisin sanottuna kaikki kyselyyn vastanneet automaattienkäyttäjät käyttivät automaatteja harvoin. Myös kadunvarsikyselyssä huonoimman arvosanan automaatit saivat kosketusnäytön toiminnasta. Tosin automaattia käyttäneiden vastaajien vähyyden vuoksi ei voi vetää luotettavia johtopäätöksiä. Arvosanojen keskiarvot eri ominaisuuksien suhteen on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Kadunvarsihaastattelussa automaattia kokeilleiden (8 kpl) eri ominaisuuksille antamat arvosanat (asteikko 1-5, 1=erittäin huono, 3= ei huono eikä hyvä, 5=erittäin hyvä). Ominaisuus Arvosana Tiedonhaun nopeus 3,91 Tiedonhaun helppous 3,66 Tietojen riittävyys 3,52 Kosketusnäytön toiminta 3,32 Kaikista vastanneista 73 % voisi kuvitella käyttävänsä tietoautomaattia (47 % vastasi ”kyllä” ja 26 % ”ehkä”). 26 % ei voisi kuvitella käyttävänsä palvelua jatkossa ja prosentti ei osannut sanoa. Automaattien tarpeellisuuden keskiarvo asteikolla 1 (erittäin tarpeeton) – 5 (erittäin tarpeellinen) oli 3,6. Kyselyyn vastanneista 47 % piti automaatteja melko tarpeellisina, 19 % erittäin tarpeellisina, 15 % ei tarpeettomina eikä tarpeellisina, 14 % melko tarpeettomina ja 6 % täysin tarpeettomina. Yleisimmin käytetyt joukkoliikenneaikataulujen tietolähteet olivat paperiset aikataulut (74 %), aikataulut Internetistä (55 %) ja näyttötaulut (23 %). Tärkeimpänä tietolähteenä vastanneet pitivät paperisia aikatauluja (59,6 %) ja seuraavaksi tärkeimpänä aikatauluja 22 Internetistä (25,5 %). Kolmannella ja neljännellä sijalla olivat näyttötaulut (8,3 %) ja Reittiopas (5,7 %). Kyselyyn vastanneiden toivomat automaateista saatavat tiedot olivat: • lähiliikenteen aikataulut (72 %) • Reittioppaan tiedot (59 %) • kartat (21 %) • kaukoliikenteen bussiaikataulut (14 %) • kaukoliikenteen juna-aikataulut (12 %) • Helsingin tapahtumatiedot (8 %) • matkailutiedot (6 %) • jotain muuta, kuten hintatietoja ja hintojen sekä reittien muutoksia ja pysäkkikohtaisia ohitusaikatietoja (3 %). Lähiliikenteen aikataulut löytyvät jo tietoautomaateista, mihin nähden Reittiopas on halutuin lisä tietosisältöön. Toisaalta osa vastaajista on tarkentanut toivomiaan lähiliikenteen aikatauluja pysäkkien ohitusaikatietoihin, joita automaateista ei löydy. 5.2.3 Internet-kysely Internet-kysely oli HKL:n www-sivuilla noin kuukauden ja siihen vastasi yhteensä 406 henkilöä. Vastanneista 55 % oli naisia ja 45 % miehiä. Vastanneista 7 % oli alle 18-vuotiaita, 53 % 19–35 -vuotiaita, mikä oli suurin vastanneiden ikäryhmä, 34 % 36–55 -vuotiaita (toiseksi suurin vastaajaryhmä) ja 6 prosenttia 56–65 -vuotiaita. Suurin osa Internet-kyselyyn vastanneista oli helsinkiläisiä (85 %) ja joukkoliikenteen päivittäisiä käyttäjiä (80 %). Espoolaisia kyselyyn vastasi 4 % ja vantaalaisia 5 %. Lisäksi 5 % vastaajista oli pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Myös Internet-kyselyn perusteella Rautatieaseman automaatit tunnetaan parhaiten ja niiden käyttö on yleisintä. Automaattien huomioiminen on esitetty taulukossa 9 ja automaattien käyttö taulukossa 10. Taulukko 9. Internet-kyselyn vastaukset kysymykseen ”oletko huomannut joukkoliikenteen tietoautomaatteja?”. Kyllä En Yhteensä Rautatieasemalla 57 % 43 % 100 % Linja-autoasemalla 10 % 90 % 100 % Pasilan asemalla 22 % 78 % 100 % yhteensä 30 % 70 % 100 % Taulukko 10. Internet-kyselyn vastaukset kysymykseen ”oletko koskaan käyttänyt joukkoliikenteen tietoautomaatteja?”. Kyllä En Yhteensä Rautatieasemalla 37 % 63 % 100 % Linja-autoasemalla 5 % 95 % 100 % Pasilan asemalla 10 % 90 % 100 % yhteensä 17 % 83 % 100 % Taulukoista 9 ja 10 voidaan päätellä, että suurin syy automaattien käyttämättömyyteen on se, ettei niitä ole huomattu. Kuvassa 9 on esitetty ristiintaulukointi siitä, onko henkilö käyttänyt automaatteja suhteessa niiden huomaamiseen. 23 44 28 31 34 56 72 69 66 0 % 50 % 100 % Rautatieasema Linja- autoasema Pasilan asema keskiarvo % 1=kyllä 2=en Kuva 9. Jos henkilö on huomannut automaatit, onko hän käyttänyt niitä. Kuvan 9 perusteella keskimäärin kolmannes automaatit huomanneista on käyttänyt niitä. Täten pelkällä automaateista tiedottamisella päästäisiin todennäköisesti huomattavasti nykyistä suurempaan automaattien käyttöasteeseen. Seuraavaksi suurin syy automaattien käyttämättömyyteen Internet-kyselyssä oli se, ettei henkilö ole tiennyt, mihin automaatteja käytetään (41 %). Kolmanneksi suurin syy käyttämättömyyteen oli, ettei henkilö omasta mielestään tarvitse tietoa automaatista (25 %). 18 % vastanneista ei ollut käyttänyt automaatteja, koska ei ole tiennyt, miten niitä käytetään ja 11 % ei ole käyttänyt automaatteja, sillä automaatit eivät ole olleet toiminnassa. Muita syitä automaattien käyttämättömyyteen oli lisäksi antanut 18 % vastaajista. Näistä yleisin syy oli, ettei henkilö ole huomannut automaatteja (kysymykseen ei ollut tarkoitus vastata, jos henkilö ei ollut edes huomannut automaatteja). Kysymyksen, voisiko henkilö kuvitella käyttävänsä automaattia, jos ei aiemmin sellaista ollut käyttänyt, vastaukset on esitetty kuvassa 10. 24 54 32 5 9 0 20 40 60 80 100 1=kyllä 2=ehkä 3=en 4=en osaa sanoa % Kuva 10. ”Jos et ole aiemmin käyttänyt tietoautomaatteja, voisitko kuvitella käyttäväsi palvelua?” 56 % automaattia käyttäneistä oli kokeillut automaattia kerran tai pari. 21 % käytti automaatteja muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin, 12 % käytti automaatteja 1-3 kertaa kuussa ja 3 prosenttia 1-3 kertaa viikossa. 9 prosenttia käyttäjistä oli automaattien vakiokäyttäjiä, jotka käyttivät automaattia vähintään neljä kertaa viikossa. Internet- kysely oli kyselymuodoista ainoa, jonka vastaajissa oli myös tietoautomaattien vakiokäyttäjiä. Tähän syynä saattaa olla se, että osa www-sivuilla kävijöistä on sähköisten palvelujen ”vakioasiakkaita”. Tähän viittaa myös tärkeimmän joukkoliikenteen aikataulutiedon vastaukset. Internet-kyselyssä tärkeimmäksi koetun joukkoliikennetiedon osalta paperisten ja sähköisten aikataulujen välillä oli varsin pieni ero: 35 % oli valinnut paperiset aikataulut tärkeimmäksi joukkoliikenteen aikataulutiedon muodoksi, aikataulut netistä oli valinnut 30 % ja Reittioppaan 31 prosenttia vastaajista. Kiinnostavaa on myös se, että huolimatta paperisten aikataulujen valitsemisesta tärkeimmäksi aikataulutiedon lähteeksi Internet-aikatauluja ja/tai Reittiopasta käytti 94 % vastaajista ja paperisia aikatauluja ainoastaan 80 % vastaajista. Automaateista on enimmäkseen haettu joukkoliikenteen aikatauluja ja matkailutietoja. 61 % automaattia käyttäneistä on löytänyt etsimänsä tiedon, 7 % ei ole löytänyt etsimäänsä tietoa ja 31 % on löytänyt etsimänsä tiedon osittain. Kaikkien vastanneiden kokema automaattien tarpeellisuus on esitetty kuvassa 11. 25 5 5 44 35 11 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1=täysin tarpeeton 2=melko tarpeeton 3=en ole varma niiden tarpeellisuudesta 4=melko tarpeellinen 5=erittäin tarpeellinen % Kuva 11. Internet-kyselyyn vastanneiden kokema automaattien tarpeellisuus (vastaus kysymykseen: ”Kuinka tarpeellisena pidät joukkoliikenteen tietoautomaattipalvelua?”). Kuvan 11 perusteella 46 % vastanneista siis pitää tietoautomaatteja melko tai erittäin tarpeellisina. 44 % ei ole varma niiden tarpeellisuudesta, mikä on ymmärrettävää ottaen huomioon, että ainoastaan 18 % vastanneista oli käyttänyt automaatteja. Täten automaattien tarpeellisuudesta epävarmoja olevista matkustajista todennäköisesti suuri osa ei ole koskaan itse kokeillut palvelua. Tässä kysymyksessä oli tosin mielenkiintoisia paikkakohtaisia eroja. Kuvassa 12 on esitetty ristiintaulukoituna automaattien käyttö eri paikoissa ja niiden tarpeellisena pitäminen. Rautatieasema on ainoa paikka, jossa suurempi osuus automaatteja kokeilleista pitää niitä täysin tarpeettomina kuin niistä, jotka eivät ole koskaan kokeilleet automaatteja. Linja-autoasemalla ja Pasilan asemalla sen sijaan täysin tarpeettomana palvelua ei pidä kukaan automaattia todellisuudessa käyttäneistä. Rautatieaseman automaatteja täysin tarpeettomina pitävää osuutta lukuun ottamatta kaikilla paikoilla automaattien tarpeellisena pitäminen näyttäisi kasvavan niiden kokeilemisen myötä. 26 2. Oletko koskaan käyttänyt tietoautomaatteja Rautatieasemalla? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=täysin tarpeeton 3=en ole varma niiden tarpeellisuudesta 5=erittäin tarpeellinen % 1=kyllä 2=en 2. Oletko koskaan käyttänyt tietoautomaatteja Linja- autoasemalla? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=täysin tarpeeton 3=en ole varma niiden tarpeellisuudesta 5=erittäin tarpeellinen % 1=kyllä 2=en 27 3. Oletko koskaan käyttänyt tietoautomaatteja Pasilan asemalla? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=täysin tarpeeton 3=en ole varma niiden tarpeellisuudesta 5=erittäin tarpeellinen % 1=kyllä 2=en Kuva 12. Automaattien käyttö suhteessa palvelun tarpeelliseksi kokemiseen. Tietosisällön osalta halutuimpia olivat lähiliikenteen aikataulut (77 %), kartat (76 %) ja Reittioppaan tiedot (80 %). Internet-kyselyssä tietoautomaatin ominaisuuksia ei pyydetty suoraan arvioimaan, vaan vastaajilta kysyttiin eri ominaisuuksien tarpeellisuudesta. Arvioitavina ominaisuuksia olivat tiedonhaun helppous, tiedonhaun nopeus, tietojen riittävyys ja kosketusnäytön toiminta. Kaikki ominaisuudet nähtiin kuitenkin varsin tärkeiksi, eikä tärkein automaatin ominaisuus ole vastausten perusteella varmasti nähtävissä. Tärkeimmäksi ominaisuudeksi arvioitiin kuitenkin tiedonhaun helppous, jonka 64 % vastanneista koki erittäin tärkeäksi. 28 5.3 Jyväskylän käyttäjäkysely Käyttäjiä haastateltiin Jyväskylässä käyttäjälaskennan yhteydessä 11. ja 14.12.2004 Helsingin käyttäjäkyselymetodiikan mukaisesti (haastateltu ei täyttänyt kyselylomaketta itsenäisesti, vaan haastattelija kysyi kysymykset paperilta). Haastateltuja käyttäjiä oli yhteensä 19, joten otoksen pienuuden vuoksi tulokset antavat ainoastaan suuntaa käyttäjien käsityksistä. Yksi käyttäjä edustaa otoksen pienuuden vuoksi hieman yli viittä prosenttia haastatelluista, mikä selittää osaltaan esimerkiksi taustatietojakauman poikkeavuutta Helsingin tuloksista. Myös Jyväskylässä haastatelluista käyttäjistä noin kaksi kolmasosaa (68 %) oli rekrytoituja. Rekrytoiduilla haastatelluilla teetettiin tehtävä automaatilla. Tehtävänä oli etsiä tietoautomaatista jokin aikataulutieto. Haastatelluista 42 % oli naisia ja 58 % miehiä. Kaikki haastatellut olivat alle 40-vuotiaita: 63 % haastatelluista kuului ikäluokkaan 19–35 -vuotiaat ja loput 37 prosenttia oli alle 18- vuotiaita. Haastatelluista hieman yli puolet (53 %) oli jyväskyläläisiä ja loput olivat yhtä ulkomaalaista lukuun ottamatta muilta paikkakunnilta. Peräti 89 % haastatelluista kokeili automaattia ensimmäistä kertaa. Loput 11 % (eli kaksi henkilöä) käytti automaattia noin 1-3 kertaa viikossa ollen täten automaatin vakiokäyttäjiä. Suurimmat syyt automaatin käyttämättömyyteen olivat, ettei haastateltava ollut huomannut automaattia (47 %) sekä se, ettei haastateltava kokenut tarvitsevansa tietoa automaatista (47 %). Yksi henkilö ei ollut käyttänyt automaattia, sillä ei ollut tiennyt, mihin automaattia käytetään. Jyväskylän tulokset ovat siis varsin samansuuntaisia Helsingin tulosten kanssa, vaikka Jyväskylän automaatti onkin hieman erityyppinen ja eri valmistajan toimittaja Helsingin automaatteihin nähden. Rekrytoiduista käyttäjistä (13 kpl) kahdeksan (62 %) löysi etsimänsä tiedon, neljä (31 %) ei löytänyt ja yksi (8 %) löysi etsimänsä tiedon osittain. Kolme kuudesta (50 %) todellisesta käyttäjästä kokeili automaattia mielenkiinnosta ja loput kolme muista syistä, kuten etsi sähköpostin lähetysmahdollisuutta, asuntoilmoituksia tai tapahtumatietoa. Jyväskyläläiset antoivat automaatista helsinkiläisiä huonommat arvosanat. Automaatin tiedonhaun helppous koettiin melko huonoksi: 47 % arvioi tiedonhaun helppouden huonoksi (42 %) tai erittäin huonoksi (5 %). Tiedonhaun nopeus sen sijaan sai melko hyvän arvion: 53 % koki nopeuden hyväksi (42 %) tai erittäin hyväksi (11 %). Tietojen riittävyys koettiin myös melko hyväksi: 64 % koki tietojen riittävyyden hyväksi (53 %) tai erittäin hyväksi (11 %). Myös Jyväskylässä huonoimman arvion sai automaatin kosketusnäyttö. 89 % arvioi kosketusnäytön toiminnan huonoksi (21 %) tai erittäin huonoksi (68 %). Tämän lisäksi virtuaalinäppäimistö koettiin varsin huonoksi. 80 % koki virtuaalinäppäimistön toimivan huonosti (13 %) tai erittäin huonosti (67 %). Arvosanojen keskiarvot eri ominaisuuksien suhteen on esitetty taulukossa 11. 29 Taulukko 11. Käyttäjäkyselyssä eri ominaisuuksille annetut arvosanat (asteikko 1-5, 1=erittäin huono, 3= ei huono eikä hyvä, 5=erittäin hyvä). Ominaisuus Arvosana Tietojen riittävyys 3,74 Tiedonhaun nopeus 3,32 Tiedonhaun helppous 2,79 Käyttökelpoisuus 2,68 Kosketusnäytön toiminta 1,42 Virtuaalinäppäimistön toiminta 1,32 Automaatin käyttäjät pitivät tärkeimpänä joukkoliikennetiedon muotona Internetistä saatavia aikatauluja (53 %) ja paperisia aikatauluja (37 %). Lisäksi viisi prosenttia vastaajista piti näyttötauluja ja viisi prosenttia henkilökohtaista palvelua tärkeimpänä joukkoliikennetiedon muotona. 32 % haastatelluista piti automaattia melko tarpeellisena (21 %) tai erittäin tarpeellisena (11 %), 16 % melko tarpeettomana, 5 % täysin tarpeettomana ja 47 % (suurin osuus) ei pitänyt automaattia tarpeellisena eikä tarpeettomana. Tarpeellisuuden arvosanaksi asteikolla 0-5 tuli 3,16. Palvelun kokonaisarvosanaksi käyttäjät antoivat 3,26. 53 % rekrytoiduista voisi kuvitella käyttävänsä palvelua toistekin ja 47 % ei usko käyttävänsä palvelua toiste. Haastatellut haluaisivat saada palvelusta aikataulutietoja (89 %), karttoja (79 %), Jyväskylän tapahtumatietoa (53 %), hotellitietoa (47 %), turisti-infoa (47 %), yleistä joukkoliikennetietoa (42 %), uutisia (21 %) sekä säätietoja (5 %). 5.4 Tutkimuksen luotettavuus Vaikka tavoitteena oli haastatella eri käyttäjäryhmiä mahdollisimman monipuolisesti, ovat kyselyyn osallistuneet henkilöt kuitenkin valikoituneet esimerkiksi liikkumistottumustensa osalta jonkin verran. Suurin osa niin käyttäjä-, kadunvarsi- kuin Internet-kyselyyn osallistuneista oli joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä. Tämä johtuu kyselyjen tekemispaikkojen valinnoista. Koska ennen kyselyjen aloittamista oli käsitys, ettei automaatteja tunneta kovin laajasti edes joukkoliikenteen käyttäjien keskuudessa, koettiin, ettei kyselyjen laajentaminen esimerkiksi asukkaisiin olisi todennäköisesti tuonut lisäarvoa tutkimukseen. Koska pysäkeillä haastatelluista ihmisistäkin ainoastaan noin 8 % oli ylipäätään huomannut automaatit, on oletettavaa, että vähän joukkoliikennettä käyttävien tai yksityisautoilijoiden haastatteleminen olisi tuskin tuonut selvitykseen uutta tietoa. Tästä huolimatta on huomioitava, ettei haastateltujen matkustajien joukko ole kaikilta sidosryhmiltään kattava. Esimerkiksi erityisryhmien edustajia ei selvityksessä ole haastateltu lainkaan. Lisäksi Internet-kyselyyn ja käyttäjäkyselyyn osallistuneet olivat todennäköisesti enemmän sähköiseen joukkoliikennetiedotukseen orientoituneita kuin kadunvarsikyselyyn osallistuneet. Henkilökohtaisessa haastattelussa haastateltava antaa helposti myönteisemmän kuvan käsityksistään kuin saadessaan vastata kyselyyn itsenäisesti. Tosin Internet-kyselyn yhtenä tehtävänä oli vähentää tätä vääristymää. Tuloksia verrattaessa eri tutkimustapojen automaattien tarpeelliseksi kokemisessa oli jonkin verran eroja: myönteisimmin automaattien tarpeellisuuteen suhtautuivat käyttäjät. Jyväskylässä tulosten luotettavuusriskin aiheuttaa otoksen pieni koko. Myös Helsingissä kadunvarsikyselyn vastaajista automaatteja kokeilleiden osuus oli hyvin pieni. Ainoastaan 30 kahdeksan oli kokeillut automaatteja, joten kadunvarsikyselyyn vastanneiden mielipiteet automaateista perustuvat (liian) pieneen otokseen. Toisaalta eri kyselymuotojen ja jopa paikkakuntien välillä kyselytuloksissa on selkeitä yhteneväisyyksiä ja tulokset tukevat tältä osin toisiaan. 5.5 Yhteenveto eri kyselytuloksista Suurin osa Helsingissä haastatelluista (Internet-kyselyyn Rautatieaseman osalta vastanneita lukuun ottamatta) ei ollut huomannut automaatteja. Automaatteja ei ollut huomannut • 70 % Internet-kyselyyn vastanneista • 92 % kadunvarsihaastatelluista • 54 % käyttäjäkyselyyn vastanneista. Rautatieaseman automaatit tunnettiin yleisesti ottaen parhaiten. Suurimmat syyt tietoautomaattien käyttämättömyyteen, sen lisäksi, ettei automaatteja ole huomattu, olivat, ettei vastaaja ole tiennyt niiden tarkoitusta ja ettei hän koe tarvitsevansa joukkoliikennetietoa automaatista. Palvelu koetaan kuitenkin kohtuullisen tarpeellisena, koska • 45 % Internet-kyselyyn vastanneista piti palvelua melko tai erittäin tarpeellisena (44 % ei ollut varma niiden tarpeellisuudesta ja 10 % oli sitä mieltä, että palvelu on melko tai erittäin tarpeeton) • 66 % kadunvarsikyselyyn vastanneista piti palvelua melko tai erittäin tarpeellisena (20 % piti palvelua melko tai erittäin tarpeettomana) • 76 % käyttäjäkyselyyn vastanneista piti palvelua melko tai erittäin tarpeellisena (18 % piti palvelua melko tarpeettomana, yksikään ei pitänyt palvelua erittäin tarpeettomana). Yli puolet niistä vastanneista, jotka eivät olleet ennen käyttäneet automaatteja, voisi kuvitella käyttävänsä palvelua jatkossa. 54 % Internet-kyselyyn vastanneista, 47 % kadunvarsikyselyyn vastanneista (26 % vastasi ”ehkä”) ja 58 % rekrytoiduista käyttäjistä voisi kuvitella käyttävänsä palvelua jatkossa. Tietosisällön osalta eniten palveluun toivottiin uusina palveluina Reittiopasta sekä muuta kartta- ja sijaintitietoa. Kriittisimmin haastatellut suhtautuivat Helsingissä automaattien kosketusnäytön toimintaan ja tietojen riittävyyteen. Kosketusnäytön ongelmana oli myös joillain sivustoilla olevat liian tiheät rivivälit, jolloin tekstin kohdentaminen sormella oli hankalaa. Myös Jyväskylässä huonoimmat arviot saivat tietoautomaatin kosketusnäyttö ja virtuaalinäppäimistö. Erityisesti kosketusnäytön kohdistamisessa oli ongelmia, sillä näyttö kohdisti valinnan systemaattisesti kosketuskohtaa muutaman senttimetrin alemmas. Paperiset aikataulut koetaan edelleen tärkeäksi joukkoliikenteen tietolähteeksi, vaikka Internet-aikataulut ja Reittiopas ovatkin jo hyvin suosittuja. Jyväskyläläiset käyttäjät antoivat automaatin ominaisuuksille helsinkiläisiä huonommat arvosanat. Automaateilla on eri toimittaja ja toisaalta eri paikkakuntien automaatit eroavat toisistaan myös tietosisällön suhteen. Eroista huolimatta automaattien käyttäjissä ja heidän mielipiteissään oli myös selkeitä samankaltaisuuksia, kuten: • molemmilla paikkakunnilla todennäköisin automaatin käyttäjä oli 19–35 -vuotias mies 31 • automaattien käyttäjät olivat keskimääräistä enemmän sähköiseen joukkoliikennetiedotukseen suuntautuneita (molemmilla paikkakunnilla suurin osa automaattien käyttäjistä antoi tärkeimmäksi joukkoliikenteen aikataulutiedotuksen muodoksi aikataulut Internetistä, muista joukkoliikenteen käyttäjistä ja HKL:n Internet-kyselyyn vastanneista tärkeimmäksi aikataulutietojen lähteeksi koettiin paperiset aikataulut) • tietosisällön parantamisen osalta palveluun toivottiin molemmilla paikkakunnilla karttoja. ATT-Tutko Oy:n tekemässä ”Keskustainfo 2000” -selvityksessä haastateltiin myös tietoautomaatin käyttäjiä Linja-autoasemalla ja Rautatieasemalla keväällä 2001 (Mäkinen 2001). Noin neljä vuotta vanhat tulokset ovat varsin yhteneviä tämän selvityksen kyselytulosten kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin vapaamuotoisesti 67 automaatin käyttäjää. Myös ATT-Tutkon raportissa todettiin Linja-autoaseman automaattien Rautatieaseman automaatteja huonompi havaittavuus. Suurin käyttäjäryhmä vuonna 2001 oli ATT-Tutkon raportin mukaan ”paikallinen nuoriso”. Tästä poikkeavasti nykyinen yleisin käyttäjäryhmä ovat 19–35 -vuotiaat eli nuoret aikuiset. Yllättävää ei kuitenkaan ole, että suurin osa käyttäjistä on edelleenkin suhteellisen nuoria. Myös ATT-Tutkon raportissa todettiin kosketusnäytön hankaluus tiettyjen tietojen selaamisessa, kun sormi oli valittavan tiedon kirjasinta paksumpi ja kosketustarkkuus täten huono. (Mäkinen 2001.) ATT-Tutkon raportissa tuotiin esille myös se, että ulkopaikkakuntalaisen on hankala löytää hakemaansa tietoa automaatista. Ratkaisuna tähän raportissa kuvailtiin Reittioppaan kaltainen palvelu (”Tässä kohtaa auttaisi ehkä jonkinlainen karttapohjainen haku, johon olisi liitetty myös linjakartasto. Ehdotuksena tuotiin esiin myös sanahakua, mutta se pitäisi viedä melko suureen tarkkuuteen, ennen kuin siitä olisi hyötyä turisteille, joten lopullisena ratkaisuna voisi olla näiden yhdistelmä”). (Mäkinen 2001.) Palveluun kaivattiin myös ATT-Tutkon raportin haastattelujen perusteella karttoja, erityisesti kaupunkikarttoja sekä pysäkkiaikatauluja ja ajoaikoja. Matkailutietoon kaivattiin enemmän ”Minne mennä” -tiedon kaltaista valikkoa sekä puhtaasti kaupallista tietoa, kuten tietoa liikkeiden sijainnista. (Mäkinen 2001.) Toive tapahtumatiedoista ja kaupallisesta tiedosta tuli esille myös tämän selvityksen kyselyissä. Myös ajantasaisuus herätti erilaisia näkökulmia jo vuonna 2001: osa käyttäjistä uskoi sähköisen palvelun olevan automaattisesti ajan tasalla, osa taas epäili automaatin tietojen luotettavuutta (Mäkinen 2001). Tähän raportissa oli otettu kantaa siten, että automaatissa esitettäisiin joko ainoastaan päivitettyjä tietoja tai vaihtoehtoisesti näkyvästi tieto siitä, milloin tiedot on viimeksi päivitetty (Mäkinen 2001). 32 6 PÄÄTELMIÄ JA SUOSITUKSIA 6.1 Huolto ja ylläpito Tietoautomaattien toimintaongelmat tekivät palvelun tarpeellisuuden tutkimisen hankalaksi: kun automaatit ovat pitkään poissa toiminnasta, vähenee kiinnostus niitä kohtaan ja sitä kautta vähenevät myös käyttäjät. Pasilan viikonloppulaskenta jäi kokonaan tekemättä automaattien toimintaongelmien vuoksi. Yhtenä tutkimuksen ongelmana olivatkin vähäiset käyttäjämäärät ja toisaalta käyttäjien haastatteluun saaminen. Esimerkiksi Helsingin Rautatieaseman automaatit ovat noin viisi vuotta vanhoja, mikä on melko paljon tämän kaltaiselle palvelulle. Automaattien nykyinen tietokone ei myöskään välttämättä tue tiettyjen palvelujen lisäämistä (esimerkiksi Reittiopasta). Kaiken kaikkiaan tietoautomaatit vaatisivat kuntokartoituksen ja tarkan uusien ohjelmistotarpeiden selvittämisen. Täyttä varmuutta ei aina ole siitä, johtuvatko tietoautomaattien toimintaongelmat ohjelmistosta, laitteistosta vai tiedonsiirtoyhteyksistä. Tietoautomaattien valvonnan, ylläpidon ja huollon tulisi olla selkeästi jonkin tahon vastuulla ja vasteajat tulisi määritellä riittävän pieniksi. Tietoautomaattien hankinnasta, huollosta ja ylläpidosta palvelusopimusmallilla on esitetty esimerkki liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa ”Informaatiojärjestelmien hankintatoimen selvitystyö – palvelusopimusmalli” (Bäckström ym. 2004). 6.2 Tietosisältö ja tietosisällön ylläpito Suurin osa kaikista vastaajista halusi tietoautomaatista lähiliikenteen aikatauluja, jotka jo löytyvät palvelusta. Eniten haluttu uusi tietosisältö Helsingin automaattien palveluun oli Reittiopas. Molemmilla paikkakunnilla palveluun toivottiin myös karttoja. Reittiopas on erittäin suosittu palvelu. Reittiopasta käyttää arkivuorokautena yli 10 000 henkilöä (Reittioppaan etusivun latausten määrä) (Laine ym. 2003). Myös tämän selvityksen kyselyissä se oli yksi tärkeimmiksi koetuista joukkoliikenteen aikataulutietojen palveluista. Reittioppaan lisääminen palveluun olisi tärkeä osa palvelun sisällön päivittämistä. Pasilan automaateissa Reittiopasta voi käyttää hiirellä. Tarkempi ja kattavampi Reittiopas vaatisi näppäimistön, kuten Matkahuollon aikataulutietojen selaaminenkin. Virtuaalinäppäimistön lisääminen automaatteihin on mahdollista, mutta sen kustannukset tulisivat todennäköisesti olemaan varsin korkeat. Nykyisissä Helsingin tietoautomaateissa on käyttöjärjestelmänä Linux, johon virtuaalinäppäimistöjä ei ole suoraan saatavilla toisin kuin Windows-pohjaisille sovelluksille. Virtuaalinäppäimistön lisäämisen kustannukset nykyisiin tietoautomaatteihin saattavat nousta jopa 10 000 – 20 000 euron luokkaan. Toisaalta hyväkään virtuaalinäppäimistö ei ole yhtä hyvä kuin oikea näppäimistö. Kuvassa 13 on esitetty esimerkkinä virtuaalinäppäimistö Lasipalatsin tietoautomaatissa. 33 Kuva 13. Virtuaalinäppäimistö Lasipalatsin pöydän infopäätteessä. Kuvasta 13 huomaa, että virtuaalinäppäimistö peittää osan näytöstä ja hankaloittaa näin sovellusten käyttöä. Jatkossa toteutettavat tietoautomaatit suositellaan varustettavaksi näppäimistöllä. Osa tietoautomaatin sivustoista on lisäksi hankalasti selattavissa kosketusnäytön avulla, sillä riviväli on liian pieni: joko kosketusnäytön toimintaa tulisi parantaa tai automaatteihin suunnitella omat sivustonsa. Yksi vaihtoehto on lisätä automaattiin näppäimistö ja hiiri. Hiirellä kapeidenkin rivivälien teksti on helpompi kohdentaa kuin sormella kosketusnäytössä. Jos Helsingin tietoautomaatteihin ei haluta lisätä näppäimistöä, voisi sivustolle lisätä kaupunkikarttoja esimerkiksi alueittain jaoteltuna. Myös kirjasinkoko on joillain sivustoilla pieni. Esimerkiksi lippujen voimassaolo -sivuston kirjasin on varsin pientä ja huonosti luettavissa (kuva 14). 34 Kuva 14. Lippujen voimassaolo -sivuston kirjasinkoko on Rautatieaseman automaatissa liian pientä ollakseen luettavuudeltaan hyvä. Kouvolan tietoautomaatteihin ollaan lisäämässä näppäimistö vuoden 2005 alussa. Pelkän näppäimistön hinta on noin 1800 €. Toisaalta esimerkiksi Rautatieaseman automaateissa näppäimistön lisääminen ei välttämättä ratkaise palvelun tietosisällön parantamisen ongelmaa, sillä uudet tietopalvelut vaatisivat mitä todennäköisimmin myös ohjelmoinnin päivitystä ja/tai uutta tietokonetta. Yksi vaihtoehto olisi lisätä Pasilan automaattien kaltainen Reittiopas- sovellus Rautatieaseman automaatteihin, mutta myös tätä sovellusta varten tulisi automaatteihin mahdollisesti tehdä tietokone- ja/tai ohjelmistopäivitys. Osa Helsingin tietoautomaatteja koskeviin kyselyihin vastanneista toivoi automaatteihin myös ajankohtaista tietoa, kuten häiriötiedotusta. Tietoautomaattien ajantasaisuus on muutenkin tärkeä ylläpidollinen kysymys. Nykyisissä Helsingin automaateissa on esimerkiksi ”Yhteyksiä muualle Suomeen” -kohdan alla teksti ”Junien ja bussien kaukoliikenteen aikataulutietoja liitetään tähän Infocenteriin syksyllä 2004” (kuva 15). Vuoden 2005 tammikuussa teksti on lopullisesti vanhentunut, mikä saattaa vähentää luottamusta automaatin muitakin tietoja kohtaan. Myös ylänäytöissä on edelleen teksti linja 15A:n kulkemisesta Lauttasaareen, vaikka kyseinen linja kulkee väliä Elielinaukio - Ruoholahti - Länsiterminaali. Tietojen päivittämistä toivottiin myös Internet-kyselyissä. Eräs Internet-kyselyyn vastannut totesi myös, että aikataulujen vaihtumisen aikoihin automaateista löytyvät liian kauan ainoastaan vanhat aikataulut. 35 Kuva 15. ”Yhteyksiä muualle Suomeen” -valikon alla oleva teksti Rautatieaseman automaatissa 15.12.2004. Rautatieaseman automaattien tietosisältöä kuvin ja konsultin näkemystä nykyisestä palvelusta on esitelty tarkemmin liitteessä 12. 6.3 Viestintä ja markkinointi Kaikissa kyselyissä tuli selvästi esille, että matkustajat eivät tunne palvelua. Palvelun tunnettavuuden parantaminen olisikin tärkeää. Toisaalta palvelua ei kannata markkinoida ennen kuin huolto- ja ylläpitomalli on selvillä ja palvelun tekninen toimivuus varmistettu. Lisäksi tietosisällön kehittäminen olisi toinen tärkeä osa-alue tietoautomaattipalvelun parantamisessa. Eräs Internet-kyselyyn vastannut oli suorastaan närkästynyt siitä, ettei palvelusta ole kerrottu. Yksi ehdotti palvelusta viestimistä esimerkiksi linja-autojen penkkien selkänojissa ja useat toivoivat yleistä tiedotusta automaateista. Palvelun markkinointi onkin jäänyt vähälle. Tietoautomaateista voisi viestiä enemmän esimerkiksi Metro-lehdessä, asiakaslehdissä (kuten Hyppää kyytiin), Internetissä ja pysäkkikatoksissa. Myös tietoautomaattien sijaintipaikoissa voisi olla tietoa liittyen palveluun. Automaattien ylänäyttöä tulisi lisäksi nykyistä enemmän käyttää hyväksi palvelun tietosisällöstä viestimiseen. Eräs asia palvelun mahdollisessa markkinoinnissa on lisäksi palvelun nimi. Ammatillisissa piireissä palvelu kulkee edelleen nimellä ”infokioski”. Toisaalta tietoautomaatin omissa valikoissa palvelua kutsutaan infocenteriksi. Kielitoimisto suosittaa termiä ”tietoautomaatti” tai ”infoautomaatti”. 36 6.4 Lopuksi Tämän työn tarkoituksena oli käyttäjälaskennalla selvittää tietoautomaattien käyttäjämäärät ja haastattelututkimuksella mielipiteitä koskien automaattien tarpeellisuutta, käytettävyyttä ja tietosisältöä. Käyttäjämäärät ovat osoittautuneet melko vähäisiksi. Tietoautomaattien toimintaongelmien vuoksi ei käyttäjämääriä voida luotettavasti suoraan verrata tilanteeseen, jossa tietoautomaatit toimisivat suunnitellulla tavalla. Matkustajat vaikuttavat kuitenkin kiinnostuneelta palvelusta. Tietosisällön osalta nousi selkeästi esille kaksi toivetta: Reittioppaan ja hyvien kaupunkikarttojen lisääminen palveluun. Tietosisältöä suuremmaksi ongelmaksi koettiin tietoautomaattien tekninen toiminta. Kosketusnäyttö ja virtuaalinäppäimistö koettiin huonosti toimiviksi etenkin niissä tapauksissa, joissa kirjasinkoko oli pientä. Tästä syystä tietoautomaatit suositellaan toteutettavaksi näppäimistöllä, sillä palvelujen räätälöimistä pelkästään tietoautomaatteja varten ei voida pitää järkevänä. Vaikka tietoautomaattien teknisessä toiminnassa on ollut ongelmia ja niitä on toteutettu verrattain vähän, on niillä oma merkittävä roolinsa matkaketjun kriittisissä solmukohdissa. Täten tietoautomaattien hankintaa myös jatkossa tulee harkita, etenkin kun tietoautomaattien tuotteistaminen on laskenut hintoja niin toteutuksen, huollon kuin ylläpidonkin osalta. Seuraaviin asioihin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota uusia tietoautomaatteja toteutettaessa: • valvonta, huolto ja ylläpito on varmistettava • tietoautomaatti on varustettava näppäimistöllä • tietoautomaatista tulisi nykyisten palveluiden lisäksi löytyä Reittiopas ja hyvät karttapalvelut • viestintää palvelusta ei tule unohtaa. 37 LÄHDELUETTELO Bäckström, J., Salmela, V., Granberg, M. (2004.) Informaatiojärjestelmien hankintatoimen selvitystyö – palvelusopimusmalli. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja, raporttiluonnos 2.12.2004. 44 s. Laine, T., Pesonen, H. Moilanen, P. (2003.) Joukkoliikenteen internet-reittineuvontapalvelun vaikutusten ja kannattavuuden arviointi. FITS-julkaisu 22/2003, ladattu ww-sivuilta http://www.vtt.fi/rte/projects/fits/julkaisut/hanke2/FITS_22_2003.pdf 13.12.2004. 95 s. Mäkinen, H. (2001). Keskustainfo 2000. ATT-Tutko Oy:n raportti. 46 s. 38 LIITE 1: RAUTATIEASEMAN JA PASILAN ASEMAN TIETOAUTOMAATTIEN KÄYTTÄJÄLASKENTA RAUTATIEASEMA, ARKI Järjestysno. Kellonaika Sukupuoli Ikäluokka Käyttöaika (min) normaalikokoinen automaatti pieni automaatti 1 7:30 2 3 2 1 2 7:51 1 2 4 1 3 8:30 2 2 1,5 1 4 8:41 1 2 1 1 5 11:01 2 2 1 1 6 11:45 2 3 0,5 1 7 11:52 2 2 0,5 1 8 12:21 2 3 1 1 9 12:24 1 2 2 1 10 12:24 2 2 3 1 11 12:44 2 2 1 1 12 12:45 2 2 3 1 13 15:15 2 3 1 14 15:32 2 2 0,5 1 15 15:38 1 4 0,5 1 16 15:46 1 3 1 1 17 15:50 1 2 0,5 1 18 15:50 2 2 1 1 19 15:52 2 2 3 1 20 15:52 1 2 0,5 1 21 15:53 1 2 1 1 22 16:24 1 2 1 1 23 16:25 2 2 1 1 24 16:30 2 3 2 1 25 16:46 2 2 1 1 26 16:57 2 2 2 1 27 16:58 2 2 1 1 28 17:09 2 2 3 1 29 17:14 3 3 0,5 1 30 17:17 2 2 4 1 31 17:18 4 4 3 1 32 17:20 4 4 3 1 33 17:28 2 2 1 1 34 17:32 2 2 1 1 35 17:35 2 2 2 1 36 17:40 2 2 2 1 37 17:45 4 4 1 1 38 17:56 2 2 0,5 1 39 19:38 2 2 0,5 1 40 19:45 2 1 1 1 41 20:10 2 3 4 1 RAUTATIEASEMA, LAUANTAI Järjestysno. Kellonaika Sukupuoli Ikäluokka Käyttöaika (min) normaalikokoinen automaatti pieni automaatti 1 10:36 2 3 1,5 1 2 10:52 2 2 0,5 1 3 11:05 2 2 1 1 39 4 11:06 1 2 0,5 1 5 11:16 1 1 1 1 6 11:25 1 2 3 1 7 11:27 2 1 1 1 8 11:27 1 2 2 1 9 11:34 2 3 2 1 10 11:40 2 3 2 1 11 11:41 1 1 0,5 1 12 11:50 2 2 3 1 13 11:52 2 2 2 1 14 11:52 2 1 2 1 15 12:53 1 3 5 1 16 12:20 1 2 1 1 17 12:28 1 2 2 1 18 13:01 1 2 0,5 1 19 13:27 1 3 1 1 20 15:15 1 3 1 1 21 15:35 1 1 0,5 1 22 16:02 1 1 1,5 1 23 16:25 2 2 3 1 24 16:47 1 2 1 1 25 17:04 1 2 2 1 26 17:11 1 1 1 1 27 17:13 1 2 2 1 28 17:36 1 2 0,5 1 29 17:42 1 2 5,5 1 30 17:45 1 3 0,5 1 31 17:53 2 2 2 1 32 17:54 1 4 1,5 1 PASILA, ARKI Järjestysno. Kellonaika Sukupuoli Ikäluokka Käyttöaika (min) normaalikokoinen automaatti pieni automaatti 1 8:05 1 2 2 1 2 11:02 2 2 5,5 1 3 11:50 2 2 2,5 1 4 12:05 2 3 1 1 5 12:35 2 1 1 1 6 12:35 2 1 2 1 7 17:25 2 2 0,5 1 8 17:50 2 2 0,5 1 1=nainen 1=alle 18 2=mies 2=19-35 3=36-55 4=56-65 5=yli 65 40 LIITE 2: JYVÄSKYLÄN MATKAKESKUKSEN TIETOAUTOMAATTIEN KÄYTTÄJÄLASKENTA JYVÄSKYLÄ, ARKI viikonpäivä Järjestysno. kellonaika (luokka) Kellonaika Sukupuoli Ikäluokka Käyttöaika (min) 2 1 1 7,14 1 2 2,0 2 2 2 11,3 1 2 1,0 2 3 2 12,13 2 2 1,5 2 4 2 12,4 1 3 7,0 2 5 2 15,01 2 2 2,5 2 6 3 15,3 2 2 5,5 2 7 3 15,5 2 1 2,0 2 8 3 16,51 2 4 1,0 2 9 3 17,25 2 1 6,0 JYVÄSKYLÄ, LAUANTAI 6 1 5 10,22 2 1 4,5 6 2 5 11,15 2 3 10,5 6 3 5 11,15 1 2 10,5 6 4 6 14,05 1 2 5,5 6 5 6 14,05 2 2 5,5 6 6 6 14,15 2 3 3,0 6 7 6 14,45 1 4 8,5 6 8 6 14,45 2 1 8,5 6 9 6 15,00 2 3 2,0 6 10 6 15,05 1 2 2,0 6 11 6 15,07 2 1 2,0 6 12 6 15,20 1 1 9,5 6 13 6 15,20 2 1 9,5 6 14 6 16,03 2 5 4,5 6 15 6 16,03 2 5 4,5 6 16 6 16,03 2 5 4,5 6 17 6 16,03 2 5 4,5 6 18 6 16,03 2 5 4,5 6 19 6 16,09 1 2 4,3 6 20 6 16,14 1 2 1,0 6 21 6 16,19 1 2 1,0 6 22 6 16,19 1 3 1,0 41 LIITE 3: KÄYTTÄJÄKYSELY Haastattelupaikka:______ Päivämäärä:___________ Haastattelulomake: käyttäjät ja rekrytoidut käyttäjät 1. Oletko käyttänyt tietoautomaatteja aiemmin kyllä en 1. Rautatieasemalla ! ! 2. Linja-autoasemalla ! ! 3. Pasilan asemalla ! ! 2. Jos et ole käyttänyt tietoautomaatteja aiemmin, miksi et? 1. En ole huomannut tietoautomaatteja 2. Olen huomannut tietoautomaatit, mutten tiedä, mihin niitä käytetään 3. En ole tiennyt, miten niitä käytetään 4. En tarvitse joukkoliikennetietoa automaatista 5. En ole käyttänyt asemaa aiemmin 6. Jokin muu syy, mikä? 3. REKRYTOIDUILTA Voisitteko hakea seuraavat tiedot: Esim. jokin aikataulutieto juna- ja/tai bussipuolelta 4. Kuinka usein olet automaatteja käyttänyt? 1. Kokeilen ensimmäistä kertaa 2. vähintään 4 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa viikossa 4. muutamia kertoja kuussa 5. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin 6. Olen kokeillut automaattia kerran tai pari 5 (EI REKRYTOIDUILTA) Mitä tietoa olet tietoautomaatista yleensä hakenut? 1. lähiliikenteen bussien aikatauluja 2. raitioliikenteen aikatauluja 3. lähijuna-aikatauluja 4. kaukoliikenteen juna-aikatauluja 5. matkailutietoa 42 6 Kuinka arvioisit seuraavia asioita haussa (asteikko 1-5: 1 erittäin huono, 3 ei huono eikä hyvä, 5 erittäin hyvä) 1 2 3 4 5 1. Tiedonhaun helppous! ! ! ! ! 2. Tiedonhaun nopeus ! ! ! ! ! 3. Tietojen riittävyys ! ! ! ! ! 4. Kosketusnäytön toiminta! ! ! ! ! 5. Käyttökelpoisuus ! ! ! ! ! 6. Tietojen riittävyys/kattavuus! ! ! ! ! 8. Mitä aikataulutietoja käytät? 1. aikatauluja netistä 2. Reittiopasta 3. mobiilipalveluja 4. paperisia aikatauluja 5. näyttötauluja 6. joukkoliikenteen tietoautomaatteja 9. Mikä näistä on sinulle tärkein tietolähde? 10. Kuinka tarpeellisena pidät joukkoliikenteen tiedotusautomaattipalvelua? 1. täysin tarpeeton 2. melko tarpeeton 3. ei tarpeeton, ei tarpeellinen 4. melko tarpeellinen 5. erittäin tarpeellinen 11. Miten arvioisit palvelua kokonaisuutena? 1. erittäin hyvä 2. melko hyvä 3. ei huono, ei hyvä 4. melko huono 5. erittäin huono 12. REKRYTOIDUILTA: Jos et ole käyttänyt tietoautomaattia ennen, voisitko nyt kuvitella käyttäväsi? Jos et, miksi et, jos kyllä, miksi? 13. Mitä tietoa haluaisit tietoautomaatista saada? 43 Taustatiedot 14. Sukupuoli (haastattelija täyttää) 1. nainen 2. mies 15. Ikäluokka (haastattelija arvioi) 1. Alle 18 vuotta 2. 19-35 vuotta 3. 36-55 vuotta 4. 56-65 5. yli 65 vuotta 16. Asuinpaikka (LVM:n näkökulmasta kunta riittää, jos haastateltava mainitsee, voi kaupunginosankin kirjata) 17. Ko. (nykyisen) matkan tarkoitus 1. Työ-/koulu-/opiskelumatka 2. Ostos- tai asiointimatka 3. Vapaa-ajanmatka 4. Jokin muu, mikä? 18. Kuinka usein käytät joukkoliikennettä? 1. vähintään 4 kertaa viikossa 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin 19. Mitä kulkumuotoa/kulkumuotoja käytät eniten 1. Bussi 2. Juna 3. Metro 4. raitiovaunu 5. henkilöauto itse ajaen 6. henkilöauto matkustajana 7. polkupyörä 8. jalankulku 9. jokin muu, mikä? 20. Kuinka usein käytät a. Rautatieasemaa 44 1. Päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään neljä kertaa viikossa) 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin b. linja-autoasemaa 1. Päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään neljä kertaa viikossa) 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin c. Pasilan asemaa 1. Päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään neljä kertaa viikossa) 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin 2. 1. Muita palvelun kehittämisideoita 2. Saatko joukkoliikenteestä tarpeeksi tietoa nykyisin? Mitä kaipaisit lisää? 1. kyllä 2. en 3. en osaa sanoa 45 LIITE 4: KADUNVARSIKYSELY Haastattelulomake 1, paikallis- ja kaukoliikenteen käyttäjät, Haastattelupaikka:______ kadunvarsikysely Päivämäärä:___________ 3. Oletko huomannut joukkoliikenteen tietoautomaatteja kyllä en 1. Rautatieasemalla? ◦ ◦ 2. Linja-autoasemalla? ◦ ◦ 3. Pasilan asemalla? ◦ ◦ (Jos et ole huomannut tietoautomaatteja missään edellä mainituista paikoista, siirry kysymykseen 8.) 4. Oletko käyttänyt tietoautomaatteja kyllä en 1. Rautatieasemalla ◦ ◦ 2. Linja-autoasemalla ◦ ◦ 3. Pasilan asemalla ◦ ◦ 5. Jos et ole käyttänyt tietoautomaatteja, miksi et? (voi valita useita) 1. En ole tiennyt, mihin niitä käytetään □ 2. En ole tiennyt, miten niitä käytetään □ 3. Automaatit eivät ole olleet toiminnassa □ 4. En tarvitse joukkoliikennetietoa automaatista □ 5. Jokin muu syy, mikä?_________________________________ SIIRRY KYSYMYKSEEN 8 Jos olet käyttänyt tietoautomaatteja: 6. Kuinka usein olet automaatteja käyttänyt? vähintään 4 kertaa viikossa ◦ 1. 1-3 kertaa viikossa ◦ 2. 1-3 kertaa kuussa ◦ 3. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin ◦ 4. Olen kokeillut automaattia kerran tai pari ◦ 7. Mitä tietoa olet tietoautomaatista hakenut? (voi valita useita) 1. lähiliikenteen bussien aikatauluja □ 2. raitioliikenteen aikatauluja □ 3. lähijuna-aikatauluja □ 46 4. kaukoliikenteen juna-aikatauluja □ 5. matkailutietoja □ 6. jotain muuta, mitä?___________________ 8. Oletko löytänyt hakemasi tiedon? 1. Kyllä ◦ 2. En ◦ 3. osittain ◦ 9. Kuinka arvioisitte seuraavia asioita haussa (asteikko 1-5: 1 erittäin huono, 3 ei huono eikä hyvä, 5 erittäin hyvä)? 1 2 3 4 5 1. Tiedonhaun helppous◦ ◦ ◦ ◦ ◦ 2. Tiedonhaun nopeus◦ ◦ ◦ ◦ ◦ 3. Tietojen riittävyys◦ ◦ ◦ ◦ ◦ 4. Kosketusnäytön toiminta◦ ◦ ◦ ◦ ◦ 10. Jos et ole aiemmin käyttänyt tietoautomaatteja, voisitko kuvitella käyttäväsi ko. palvelua? 1. Kyllä ◦ 2. Ehkä ◦ 3. En ◦ 4. En osaa sanoa ◦ 11. Mitä joukkoliikenteen aikataulutietoja käytät? (voi valita useita) 1. aikatauluja netistä □ 2. Reittiopasta □ 3. mobiilipalveluja □ 4. paperisia aikatauluja □ 5. näyttötauluja □ 6. joukkoliikenteen tietoautomaatteja □ 12. Mikä näistä on sinulle tärkein tietolähde? 1. aikataulut netistä ◦ 2. Reittiopas ◦ 3. mobiilipalvelu ◦ 47 4. paperiset aikataulut ◦ 5. näyttötaulut ◦ 6. joukkoliikenteen tietoautomaatit ◦ 13. Kuinka tarpeellisena pidät joukkoliikenteen tietoautomaattipalvelua? 1. täysin tarpeeton ◦ 2. melko tarpeeton ◦ 3. ei tarpeeton, ei tarpeellinen ◦ 4. melko tarpeellinen ◦ 5. erittäin tarpeellinen ◦ 14. Mitä tietoja haluaisit tietoautomaatista saada? (voi valita useita) 1. lähiliikenteen aikatauluja □ 2. Reittioppaan tietoja □ 3. karttoja □ 4. matkailutietoa □ 5. Helsingin tapahtumatietoa □ 6. kaukoliikenteen juna-aikatauluja □ 7. kaukoliikenteen bussiaikatauluja □ 8. jotain muuta, mitä? ______________________ Taustatiedot 15. Sukupuoli 1. nainen ◦ 2. mies ◦ 16. Ikäluokka 1. Alle 18 vuotta ◦ 2. 19-35 vuotta ◦ 3. 36-55 vuotta ◦ 4. 56-65 ◦ 5. yli 66 vuotta ◦ 17. Asuinkunta 1. Helsinki ◦ 48 2. Espoo ◦ 3. Vantaa ◦ 4. Kauniainen ◦ 5. Jokin muu, mikä? ____________________________ 18. Mitä matkoja yleisimmin teet joukkoliikenteellä? 1. Työ-/koulu-/opiskelumatka ◦ 2. Ostos- tai asiointimatka ◦ 3. Vapaa-ajanmatka ◦ 4. Jokin muu, mikä? ◦ 5. Käytän aina joukkoliikennettä ◦ 6. En käytä joukkoliikennettä ◦ (jos valitsit tämän vaihtoehdon, ohita seuraava kysymys) 19. Kuinka usein käytät joukkoliikennettä? 1. vähintään 4 kertaa viikossa ◦ 2. 1-3 kertaa viikossa ◦ 3. 1-3 kertaa kuussa ◦ 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin ◦ 20. Mitä kulkumuotoa/kulkumuotoja käytät eniten (voi valita useita) 1. Bussi □ 2. Juna □ 3. Metro □ 4. raitiovaunu □ 5. henkilöauto itse ajaen □ 6. henkilöauto matkustajana □ 7. polkupyörä □ 8. jalankulku □ 9. jokin muu, mikä?___________________ 49 21. Kuinka usein käytät d. Rautatieasemaa 1. Päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään neljä kertaa viikossa) ◦ 2. 1-3 kertaa viikossa ◦ 3. 1-3 kertaa kuussa ◦ 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin ◦ e. linja-autoasemaa 1. Päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään neljä kertaa viikossa) ◦ 2. 1-3 kertaa viikossa ◦ 3. 1-3 kertaa kuussa ◦ 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin ◦ f. Pasilan asemaa 1. Päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään neljä kertaa viikossa) ◦ 2. 1-3 kertaa viikossa ◦ 3. 1-3 kertaa kuussa ◦ 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin ◦ 22. Saatko joukkoliikenteestä tarpeeksi tietoa nykyisin? 1. kyllä ◦ 2. en ◦ 3. en osaa sanoa ◦ 23. Mitä joukkoliikennetietoa kaipaisit lisää?_______________________________________ 24. Muita palvelun kehittämisideoita _______________________________________ 50 LIITE 5: INTERNET-KYSELY 1. Oletko huomannut joukkoliikenteen tietoautomaatteja?: 1. Rautatieasemalla 1. kyllä 2. en 1. Oletko huomannut joukkoliikenteen tietoautomaatteja?: 2. Linja-autoasemalla 1. kyllä 2. en 1. Oletko huomannut joukkoliikenteen tietoautomaatteja?: 3. Pasilan asemalla 1. kyllä 2. en 2. Oletko koskaan käyttänyt tietoautomaatteja: 1. Rautatieasemalla 1. kyllä 2. en 2. Oletko koskaan käyttänyt tietoautomaatteja: 2. Linja-autoasemalla 1. kyllä 2. en 2. Oletko koskaan käyttänyt tietoautomaatteja: 3. Pasilan asemalla 1. kyllä 2. en 3. Jos et ole käyttänyt tietoautomaatteja, miksi et?(Voit valita useampia vaihtoehtoja.) 1. En ole tiennyt mihin niitä käytetään 2. En ole tiennyt miten niitä käytetään 3. Automaatit eivät ole olleet toiminnassa 4. En tarvitse joukkoliikennetietoa automaatitsa 5. Jokin muu syy, mikä? (Siirry kysymykseen 8.) 4. Jos olet käyttänyt tietoautomaatteja, niin kuinka usein? 1. vähintään 4 kertaa viikossa 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin 5. olen kokeillut automaattia kerran tai pari 5. Mitä tietoa olet hakenut tietoautomaateista? (Voit valita useampia vaihtoehtoja.) 1. lähiliikenteen bussien aikatauluja 2. raitioliikenteen aikatauluja 51 3. lähijunien aikatauluja 4. kaukoliikenteen juna-aikatauluja 5. matkailutietoja 6. Jotain muuta, mitä? 6. Oletko löytänyt etsimäsi tiedon? 1. Kyllä 2. En 3. Osittain 7. Miten tärkeänä pidät seuraavia hakuun liittyviä ominaisuuksia? Tiedonhaun helppous 1. Ei lainkaan tärkeä 2. Ei kovin tärkeä 3. Ei kumpaakaan 4. Melko tärkeä 5. Erittäin tärkeä 7. Miten tärkeänä pidät seuraavia hakuun liittyviä ominaisuuksia? Tiedonhaun nopeus 1. Ei lainkaan tärkeä 2. Ei kovin tärkeä 3. Ei kumpaakaan 4. Melko tärkeä 5. Erittäin tärkeä 7. Miten tärkeänä pidät seuraavia hakuun liittyviä ominaisuuksia? Tietojen riittävyys 1. Ei lainkaan tärkeä 2. Ei kovin tärkeä 3. Ei kumpaakaan 4. Melko tärkeä 5. Erittäin tärkeä 7. Miten tärkeänä pidät seuraavia hakuun liittyviä ominaisuuksia? Kosketusnäytön toiminta 1. Ei lainkaan tärkeä 2. Ei kovin tärkeä 3. Ei kumpaakaan 4. Melko tärkeä 5. Erittäin tärkeä 7. Miten tärkeänä pidät seuraavia hakuun liittyviä ominaisuuksia? Tietojen kattavuus 1. Ei lainkaan tärkeä 2. Ei kovin tärkeä 3. Ei kumpaakaan 4. Melko tärkeä 5. Erittäin tärkeä 52 8. Jos et ole aiemmin käyttänyt tietoautomaatteja, voisitko kuvitella käyttäväsi palvelua? 1. kyllä 2. ehkä 3. en 4. en osaa sanoa 9. Mitä joukkoliikenteen aikataulutietoja käytät? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) 1. nettiaikatauluja/Reittiopasta 2. mobiilipalveluja 3. paperisia aikatauluja 4. näyttötauluja 5. joukkoliikenteen tietoautomaatteja 10. Mikä näistä on sinulle tärkein tietolähde? 1. nettiaikataulut 2. Reittiopas 3. mobiilipalvelu 4. paperiset aikataulut 5. näyttötaulut 6. joukkoliikenteen tietoautomaatit 11. Kuinka tarpeellisena pidät joukkoliikenteen tietoautomaattipalvelua? 1. täysin tarpeeton 2. melko tarpeeton 3. en ole varma niiden tarpeellisuudesta 4. melko tarpeellinen 5. erittäin tarpeellinen 12. Mitä tietoja haluaisit saada tietoautomaateista? (Voit valita useampia vaihtoehtoja.) 1. lähiliikenteen aikatauluja 2. Reittioppaan tietoja 3. karttoja 4. matkailutietoa 5. Helsingin tapahtumatietoa 6. kaukoliikenteen juna-aikatauluja 7. kaukoliikenteen bussiaikatauluja 8. Jotain muuta, mitä? 13. Sukupuoli 1. nainen 2. mies 14. Ikäryhmä 1. alle 18 vuotta 2. 19-35 vuotta 3. 36-55 vuotta 4. 56-65 vuotta 5. yli 66 vuotta 53 15. Asuinkunta 1. Helsinki 2. Espoo 3. Vantaa 4. Kauniainen 5. Jokin muu, mikä? 16. Mitä matkoja yleisimmin teet joukkoliikenteessä 1. työ-/koulu-/opiskelumatka 2. ostos- tai asiointimatka 3. vapaa-ajanmatka 4. Jokin muu, mikä? 17. Kuinka usein käytät joukkoliikennettä? 1. vähintään 4 kertaa viikossa 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin 18. Mitä kulkumuotoa/kulkumuotoja käytät eniten? (Voit valita useampia.) 1. bussi 2. juna 3. metro 4. raitiovaunu 5. henkilöauto (toimin kuljettajana) 6. henkilöauto (matkustajana) 7. polkupyörä 8. jalankulku 9. Jokin muu, mikä? 19. Kuinka usein käytät: Rautatieasemaa 1. päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään 4 kertaa viikossa 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin 19. Kuinka usein käytät: Linja-autoasemaa 1. päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään 4 kertaa viikossa 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin 19. Kuinka usein käytät: Pasilan asemaa 1. päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään 4 kertaa viikossa 2. 1-3 kertaa viikossa 3. 1-3 kertaa kuussa 4. muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin 54 20. Saatko mielestäsi tarpeeksi tietoa joukkoliikenteestä? 1. kyllä 2. en 3. en osaa sanoa 55 LIITE 6: MILLAISTA JOUKKOLIIKENNETIETOA HALUAISIT LISÄÄ? KÄYTTÄJÄKYSELYN VASTAUKSET Palvelunumeroihin ei vastata ja internetsivut usein hitaita Reittiopasta vastaava palvelu muuallekkin kuin nettiin. Ts. usein pitäis tietää linja millä pääsee paikasta A paikkaan B ja netti ei ole käytössä Reittioppaan aikataulut tarkemmiksi Puna-vihersokeat otettava paremmin huomioon HKL:n reittikartoissa. Nyt ratikat ja metro menevät sekaisin Reaaliaikaista infoa, pysäkkinäyttöjä Lisää bussivuoroja ja bussien tulisi pysyä aikataulussa Reittioppaasta puuttuu kevyenliikenteenväyliä Vantaalla Pk-seudun liikenteestä tietoa myös ulkopaikkakuntalaisille Työaikojen porrastuminen paremmin huomioon aikataulusuunnittelussa Aikatauluneuvonnan puhelinpalveluiden tulee olla ilmaisia Häiriötiedostusta ja tietoa poikkeusliikenteestä Raitikoiden häiriötietoa pysäkeille esim. näyttötauluihin Lippujen hinnat yhtenäisiksi YTV-alueella Reittioppaaseen lisää paikkojen/palveluiden nimiä - ihmiset eivät tunne kaikkia kadunnimiä Tietoa poikkeuspäivien ja -tilanteiden liikenteestä 56 LIITE 7: MILLAISTA JOUKKOLIIKENNETIETOA HALUAISIT LISÄÄ? KADUNVARSIKYSELYN VASTAUKSET Palvelutiskejä Kaukoliikennetietoa Opasteita, joista käy ilmi bussipysäkin sijainti Tietoa muutoksista, linjojen laukkauttamisista jne. Tiedot muutoksista ajoissa Paikallispysäkeille aikataulut Hintatietoa Kaukoliikenteen tietoja ja kulkureittejä Etsivä löytää Etsivä löytää Pysäkkikohtaisia-aikatauluja, parempaa pysäkkitietoa kulkuvälineisiin 57 LIITE 8: MILLAISTA JOUKKOLIIKENNETIETOA HALUAISIT LISÄÄ? INTERNET-KYSELYN VASTAUKSET 21. Millaista joukkoliikennetietoa haluaisit lisää? Aikataulu- ja reittimuutosten suunnittelusta, jotta niihin voisi mahd. vaikuttaa Ajantasaista tietoa pysäkeillä Asemille ja pysäkeille tietoa häiriöistä, esim. myöhästymisistä. Busseihin pysäkkinäytöt sekä suurimmille pysäkeille reaaliaikaiset pysäkkinäytöt (aikataulut) Et voiskossaada titoo saadaankos sunnuntailiikennettä Tähä77A linjalle. Helsingin sisäiset liput kelpaavat myös Mellunmäen metroasemalle päättyvillä Vantaan sisäisillä linjoilla 56, 61, 84, 86 ja 87 Helsingin pysäkkien (Louhikkotie, Somerikkopolku, Ala-Tikkurila ja Vanha Suutarinkyläntie) ja metroaseman välisillä matkoilla Infonäyttöjä pysäkeille ja busseihin muun Euroopan malliin Kuskien tulisi pystyä tarjoamaan enemmän tietoa. Esimerkiksi matkakortin käyttö ei ole kaikille selvää, ja moni ei osaa neuvoa tai edes myydä oikeaa lippua, kun sitä kysytään englanniksi. Joskus vuorokauden lipun myynti tuottaa suomeksikin vaikeuksia. Kuten jo yllä kerrottu tietomaattiosassa Kyllä tietoa on, jos on aihetta hakea, mutta esim. raitiolipun vaihto-oikeudesta kuulin vasta sen oltua jo hyvän aikaa voimassa. Sen tapaisista muutoksista voisi tiedottaa vaikka pysäkkikatoksissa. Kysymys 18 en voinut valita useampia. Ei toiminut !!!! Liikenteen tukkoisuudesta esim. kolaritilanteissa. Bussia voi joutua odottamaan tunnin. Sen jälkeen tulee 4 peräkkäin. Lähijunien "matkakohteet", tarkempia pysäkkikohtaisia saapumisaikoja METRON HÄIRIÖISTÄ Matkakortista Millä välineellä pääsee minnekin (ei-helsinkiläisenä asiaa täytyy aina selvitellä) Mobiililaitteella helposti haettavia aikataulu- ja hintatietoja! Muutoksia liikenteessä Näyttötauluja keskeisille pysäkeille Näyttötauluja pysäkeille.Aleksanterinkadun ratikkapysäkkien mallit ovat hyviä, niitä lisää _kaikille_ pysäkeille(bussi/ratikka/suomenlinnan lautta).Kehitysehdotus: enenmän tilaa häiriötiedotukselle(1-3 riviä).Kielet:suomi/englanti. 2 srv vr OK Oikea aikaisia aikatauluja (esim. Munkkiniemen bussin 14 aikataulut) Ollessani matkalla (etenkin linja-autoissa) pysäkkitietoa. Vaihdot vierailla alueilla ovat hankalia, kun en voi olla varma, millä pysäkillä jäädä pois / vaihtaa. Palvelulinjat ja niiden kartat Parempia karttoja nettiin Pitempiä lähiliikennejunia ruuhka-aikaan Pysäkeille näyttöjä, joista näkee, koska seuraavat vuorot tulevat Pysäkkinäytöt saapuvista busseista Ratikka-aikatulut pysäkkikohtaisesti Reaaliaikaista aikataulu- ja häiriötietoa Reittiopas ja LöydäLinjasi ovat todella tarpeelliset, koska ne kattavat seudun joukkoliikenteen kokonaisuudessaan sekä alueellisesti että eri toimijoiden osalta(hkl&ytv). Ihmiset eivät ymmärrä toimijoiden eroa ja haluavat tietoa yhdestä paikasta. Reittiopas on hiukka suppea, haluaisin sellaisen systeemin että kun kirjoitan tiedot mistä- mihin se kertoisi kaikki mahdolliset linjat sillä välillä eikä vain lähimpänä olevia lähtöjä. Reittiopas on loistava tiedonlähde - palvelun kehittäminen edelleen tulevaisuudessa. Myös pysäkkikohtainen informaatio olisi vielä nykyistä laajempana erittäin hyödyllistä. Reittiopas tekstiviestin avulla (en tosin tiedä onko semmoinen jo olemassa) Sellaista, että vuoroja lisättäisiin ja erilaisia bussireittejä, myös poikittaisliikennettä. Tarkat yhteydet Ala-Tikkurilasta pääkaupunkiseudulle ja muualle Suomeen 58 Tiedotuksia linja- ym. liikennöintimuutoksista Tietoja mahdollisista liikenne katkoksista tai reitti muutoksista pysäkeille. Tietoja myöhästymisistä, vioista yms. häiriöistä. Vaadin, että HKL:n laatimat pysäkkikohtaiset bussiaikataulut pitävät paikkansa eivätkä heitä useilla minuuteilla suuntaan tai toiseen. Maksavana asiakkaana oletan voivani luottaa kulkuneuvon tulevan silloin kun on luvattu. Taidan siirtyä yksityisautoiluun Viikissä olisi mukava tietää, mille pysäkille kannattaisi suunnista lähimmän bussin toivossa, kun tulossa keskustaan kampukselta. YTV tiedottaa laiskasti matkakorttiasioista aikatauluista ajankohtaisia sekä muutoksia koskevia en mitään en tiedä haluaisin seutuliikenteen tietoa ja selviä aikatauluja hki-hakkila työpäivinä Lahdentienkautta 732! häiriöinformaatiota häiriöstä häiriötietoja, myöhästymistietoja isojen tapahtumien tiedottaminen ja reittimuutokset kEHITYSTAVOITTEISTA- MITEN VASTAAVAT MATKUSTAJIEN TARPEELISEKSI KOKEMAA. mITEN KÄYTTÄJÄN PALUTE OTEAAN HUOMIOON. PMITEN HUOLEHDITAAN PALVELUTASOSTA. iNSINÖÖRIEN TAI BITIN VÄÄNTÄJIOEN KIKKAILU EI OLE SE TÄRKEIN JUTTU. kaikenlaista karttoja kaukoliikenteen bussiaikatauluja kiitos koska poikittaisliikenne lisääntyy ja kulkupelien vaihtomahdollisuudet...miksi ne ei toimi vuoden 2004 suomessa? puuttuu hyvää tahtoa ! Tv. 4 v pks-seudulla l-autoa kuljettanut. kuka juontaa junien kuulutukset, sama akka vuodesta toiseen kun matkakortista, jolla on arvoa, ei näe paljonko siellä on jäljellä. Hankala lapselle, jolla on arvoa, eikä ole aina käteistä rahaa, ei tiedä voiko mennä bussiin vai ei. kun on muiden kuljetusfirmojen lakkoja niin millä ilveellä pääsee töihin ko aluilta joissa hkl ei aja tai päinvastoin? Lakkoilu on hyvä asia ja sillä on tarkoituksensa, mutta hankaloittaa liikaa duunarin elämää... linjakartta- ja reittivaihtoehtojen etsintäpalvelua lisääkin - nykyinen jo hyvä linjojen reitit lisää raitiovaunutietoja luotettavasti toimivan wap-reittioppaan metro netistä löytyy kaikki tarpeellinen nettiin lisää tietoa, perustiedot ovat ihan hyvin, mutta ajankohtaisia asioita ja poikkeusaikatauluja ym. pitäisi päivittää useammin. nopeimmista reiteistä nykyinen riittää näyttötauluja pysäkeille näyttötauluja pysäkeille ja jokaisen metroasemien ulko-oville, seuraavan metron lähtöaika sekunteina, ei minuutteina, jotta tietää kannattaako kiirehtiä poikkeustilanteet liikenteessä poikkittaisliikenteestä tiedottamista: ei hajuakaan, mutta voisi olla hyötyä jos tietäisi raideliikennettä, länsimetro ratikoiden näyttötauluja pysäkeille! reaaliaikaisia bussien seurantoja nettiin (mobiiliystävällinen gprs:llä) 59 reaaliaikaista häiriötietoa sekä tarkempia aikatauluja sisältäen matka-ajat reittiopas ja kirjaset riittää reittiopas tietoautomaattiin reittiopasta voisi vähän kehittää vielä järkevämmäksi selkeämpiä nettiaikatauluja tietoa aikataulujen vaihtumisista tietoa hankkeista ja suunnitelmista tietoa on jo tarpeeksi minulle tilastoja tulevaisuuden suunnitelmista (ratikka 9, uudet metrolinjat) tulevia suunnitelmia ja kehityksiä tällä hetkellä oo saanut aina tarvittavan tiedon täsmä aika taulu tietoa pysäkkikohtainen olisi hyvä. valoaikataulunäytöt olisi tarpeen useammassa paljon käytetyissä bussipysäkeillä jotta tietäisi milloin bussit tulevat niin sitten voisi käyttää nopeinta bussilinjaa. 60 LIITE 9: MUITA TIETOAUTOMAATTIEN KEHITTÄMISIDEOITA? KÄYTTÄJÄKYSELYN VASTAUKSET Palveluita oltava muuallakin kuin vai netissä/tietokoneilla (vanhukset otetava huomioon), lisää kieliä palveluun Lisää "materiaalia" palveluun Ratiovaunutiedot kuntoon! Ratiovaunutiedot kuntoon! Isompi näyttö ja karttatiedot mukaan Palveluun tietoa hotelleista ja muista majapaikoista Kartta, jossa paikkojen sijainnit Turisti-infon sijainti, matkalippujen ostopaikat (Esim HKL:n matkailijaliput) Reittiopas automaatteihin Kartat ja bussipysäkkien sijainnit Sisältöä laajemmaksi Esim. museolistoissa teksti on liian tiheästi - helposti painaa väärää nappia Kaikki tiedot ja palvelut tomintaan (reittiopas ja kaukoliikenteen aikataulut eivät olleet käytössä) Palveluiden sijainnit kartalle Osa teksteistä liian lähekkäin - sormi ei aina mahdu linkkilistoihin. + Näkyvyyttä lisää palveluun, kävelen ohi päivittäin ja nyt vasta huomasin Lisää näkyvyyttä automaattiin - nyt sitä ei havaitse hyvin Kuvia palveluun Enemmän sisältöä palveluun: palvelun tulisi kattaa kaikki suurimmat nähtävyydet ja museot + Reittiopas + Enemmän näkyvyyttä laitteille + lisää infokioskeja Helsinkiin (myös muualle kuin asemille) Kartat! Kartat, Reittiopas, saksankieli Tietoa häiriöistä ja poikkeustilanteista Kartat Teksti liian pientä ja lähekkäin listoissa Lisää näkyvyyttä palvelulle Palvelusta voisi tiedottaa ihmisille 61 LIITE 10: MUITA TIETOAUTOMAATTIEN KEHITTÄMISIDEOITA? KADUNVARSIKYSELYN VASTAUKSET Halvemmat liput Metro Espooseen Älkää harventako enää vuorovälejä Tarkastajille lisää tervettä järkeä Bussi 109 on huonokuntoinen Tietoautomaatteja näkyvämmille paikoilla, esim. metroasemat Kalustoa olisi syytä uusia Bussien pitäisi kulkea ajallaan Laajalahteen toinen bussilinja Halvemmat liput, kuskeille lisää pätevyyttä (kaikki eivät tunne edes reittejä) Junien ja bussien aikatauluja voisi sovittaa paremmin yhteen Talvisin bussit ajoissa pysäkille Älkää karsiko enää palveluja, metro Espooseen Kuskeille enemmän pätevyyttä, osaisivat reitit ja ajaisivat tasaisesti Pysykää aikataulussa Halvemmat hinnat Halvemmat hinnat Halvemmat hinnat Halvemmat hinnat 41-linjan bussit pitäisi uusia Bussipysäkit pitäisi uusia Vantaalla, erityisesti Vantaanlaaksontiellä Halvemmat hinnat, kuskit saisi olla pätevämpiä Lisää bussivuoroja Metrot ja ratikat siistimmiksi, häiriköt pois Haagantorin puolen pysäkille katos Metrot Espooseen ja Hki-Vantaan lentoasemalla Jos limua voi juoda julkisissa, miksi oluenjuonnista rangaistaan, jos molempia juo janoon, tasa- arvo!!! Miksi jumbo-bussi lopetettiin…Miksi Tikkurilasta ei mene yöbusseja kattavammin? Aikataulutiedot isommalla fontilla! Aikataulutiedot isommalla fontilla! Paikkaliput pois junista, internet ajantasalle! Määrätyt linjat liian harvinaisia. Metron laajentaminen Enemmän tietoa reittien muuttumisesta! Lisää tilaa pyörätuoleille ja vaunuille=>Esteettömyys! Tietotekniikkajutut kuulostaa hyvältä Roskikset metroihin! Halvemmat! 62 LIITE 11: MUITA TIETOAUTOMAATTIEN KEHITTÄMISIDEOITA? INTERNET- KYSELYN VASTAUKSET Aikataulut tulisi päivittää heti niiden vaihtuessa. vielä viikkoja uusien aikataulujen ja linjojen voimaantulon jälkeen ei rautatieaseman automaatista niitä löytynyt. (734, 732 ja muut kaupunkiradan liityntäbussit) Automaatit ovat hyvä juttu, mutta nykyisissä tulisi varmistaa, että selailu onnistuu myös silloin kun kosketusnäytön herkkyys on syystä tai toisesta huonontunut. Linkkejä on ajoittain niin tiheässä, että oikeaan osuminen on tällöin vaikeaa. Automaatteja voisi "mainostaa" hieman näkyvämmin niiden sijaintipaikalla, useilla kielillä. Nykyisellään tulee katsottua vain että "jotain pömpeleitä siinä, mitä lie nekin..." Automaatteja voisi olla huomattavasti enemmän / useammissa paikoissa. Pysäkeillä ennen kaikkea. Bluetooth yhteys kännnykkään En ole tutustunut mobiilipalveluihin, mutta kännykkähaulla saatava tieto lähimmistä oikeaan suuntaan menevistä busseista helpottaisi elämää. En osaa sanoa kun en ole kokeillut Hyvää Joulua! Kohdassa 12 on kirjoitusvirhe, lukee Riettiopas Kosketusnöytöt ovat onnettomia Kun viimeksi katsoin aikatauluja rautatieaseman automaatista (koska olivat vaihtuneet) oli siellä vanhat, kuten repussanikin... Kaiken elektronisen tiedon heikko puoli on se että ovat taulut ovat päivittämättä tai pimeinä useita päiviä.. Mikähän tuo kyseinen automaatti on? Ehkä siitä voisi lähteä.... Ne vois pitää kunnossa!!!!! Nykyinen kosketusnäyttö toimii kömpelösti Oikolukekaa ihmeessä tämä kysely, vastaamista häiritsi pahasti monet kirjoitusvirheet Reittipalvelun osoite on muuttunut kesänjälkeen niin ettei sitä saa enään tallennettua tietokoneen suosikkeihin. ei hyvä juttu!!! Säänkestävinä pysäkeille ehkä Tarkat yhteydet Ala-Tikkurilasta pääkaupunkiseudulle ja muualle Suomeen Vähemmän rahaa tähän ja enemmän vuorojen toimivuuteen, kalustoon ja henkilökuntaan automaatit ok mutta tärkeintä on että tariffit pysyvät kohtuullisina eivätkä nouse koko ajan.Lisäksi periaate että pummilla ei ajeta,ei häiriköidä :lisäksi kalusto pitää olla turvallista automaatteja voisi olla keskeisemmässä paikassa jossa voi valita kätevimmin itselle sopiva bussi-, metro-, juna tai ratikkalinjan. Hyvät opasteet tietoautomaateille. automaattien kosketusnäyttöjä tulisi parantaa avoimet työpaikat ( Hki ja HKL ) jotta useammat hoxaisi ne ei ole elsingin sisäiset liput kelpaavat myös Mellunmäen metroasemalle päättyvillä Vantaan sisäisillä linjoilla 56, 61, 84, 86 ja 87 Helsingin pysäkkien (Louhikkotie, Somerikkopolku, Ala-Tikkurila ja Vanha Suutarinkyläntie) ja metroaseman välisillä matkoilla en osaa sanoa että bussin 734 aikataulut lisättäisiin niihin hakaniemeen automaatti huomaavampia jukeboxi samaan kaikki joukkoliikennetieto samasta paikasta on hyvä periaate niille. kohdassa 18 ei voinut lupauksesta huolimatta valita kuin yhden vaihtoehdon korjakkaa romut kosketusnäytöt tarkemmiksi. Reittiopastyylinen haku. käyttö nopeutta lisää !!! lakkauttakaa kokonaan rahojen tuhlaus moiseen linja kartat 63 lippuautomaatteja pysäkeille rahastus kulkuvälineissä vähenee lisää niitä lisää niitä esim metroasemille luodin- ja pomminkestäviä perusversioita sopiviin paikkoihin esim yökäyttööön niiden toimintakyvystä pitäisi huolehtia,etteivät ole jumissa. Muuten niitä ei tule enää edes yritettyä katsoa. nopeammat toiminnot nykyinen riittää paremmin esille pistäkää vaikka bussin penkkien selkänojiin ilmoituksia että tietoautomaatteja on olemassa. rautatieasemalla näyttöruudussa (yleinen ylhäällä) kertoo linjan 15A menevän Lauttasaareen, sen ainakin vois päivittää, ei ole kulkenut piiiiitkääään aikaan sinne rautatieaseman automaatit ovat vähän piilossa tällä hetkellä tIERTOAUTOMAATEJA OLEELISESTI TARKEÄMPÄÄ ON SEN VARSINAISEN PALVELUN TUOTTAMINEN tulevista muutoksista ja tarkat linjat tietty mistä ja mihin olisi paikallaan. tärkeimmissä terminaaleissa voisi olla nimenomaan Reittioppaan selaamiseen tarkoitettuja automaatteja varmasti hyviä, pitää ensin nähdä yksi. voisi tiedottaa niistä enemmän! voisiko niitä olla esim metroasemilla? 64 LIITE 12: RAUTATIEASEMAN AUTOMAATIN TIETOSISÄLLÖN KUVAUS – AUTOMAATIN TIETOSISÄLLÖN TARKASTELU JA KOKEILU 15.12. 2004 Tietoautomaattien ylänäytöissä pyörii teksti muuttuvista järjestelyistä ja reiteistä kolmella kielellä. Linjaa 15A koskien teksti on vanhentunut, linja ei kulje Lauttasaareen. 65 Automaatin etusivulla on teksti ”Infocenter” ja valikosta voi valita kieleksi joko suomen, ruotsin tai englannin. Aloitusvalikon jälkeen tulee päävalikko, josta voi valita neljästä eri päävalikosta. Päävalikot ovat Helsinki ja pääkaupunkiseutu, Yhteyksiä muualle Suomeen, Matkailutietoa sekä Lisätietoa matkustamisesta (seuraavat kaksi kuvaa). 66 67 Helsinki ja pääkaupunkiseutu -valikon alta tulevat mahdollisiksi valita eri kaupunkien sisäinen liikenne, seutuliikenne ja lähijunaliikenne. 68 Helsinki ja pääkaupunkiseutu -valikon alta saa tietoa myös matkakortista (kuva alla) 69 Periaatteessa tietoa saa myös 20 seuraavasta Elielinaukiolta ja Rauatientorilta lähtevästä vuorosta. Käytännössä palvelu ei 15.12.2004 toiminut, vaan hiiri muuttui kelloksi, joka ei noin minuutissa saanut sivuja avattua. Yhteyksiä muualle Suomeen -valikosta ei toistaiseksi saa tietoa, vaan sivustolle tulee teksti ”Junien ja bussien kaukoliikenteen aikataulutietoja liitetään tähän Infocenteriin syksyllä 2004” (ks. tämän raportin kuva 15). Matkailutietoa -valikon alta pääsee selaamaan esimerkiksi museoiden aukioloaikoja sekä saa tietoa muista nähtävyyksistä. Myös museovalikoiden kirjasinkoko on varsin pieni valittavaksi sormella toimivalla kosketusnäytöllä. 70 Automaatissa kerrotaan HKL:n www-sivusta (seuraava kuva). Sivustoille oleva linkki mahdollistaisi myös häiriötiedotuksen saamisen automaatista käsin. 71 Myöskään lipunhintoja ei päässyt 15.12.2004 selaamaan, sillä sivustolla pyrittäessä syttyi näyttöön jälleen kellonkuva, joka ei noin puolen minuutin aikana siirtynyt sivustolle (seuraava kuva). 72