Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar. Hallinto Suuntana Aasia Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:31 Tavoitteelliseen opetus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyöhön Aasian maiden kanssa Suuntana Aasia Tavoitteelliseen opetus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyöhön Aasian maiden kanssa Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:31 Opetusministeriö • Kansainvälisten asiain sihteeristö • 2007 Undervisningsministeriet • Internationella sekretariatet • 2007 Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Kansainvälisten asiain sihteeristö / Internationella sekretariatet PL / PB 29 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi/julkaisut/ Yliopistopaino / Universitetstryckeriet, 2007 ISBN 978-952-485-376-7 (nid./htf) ISBN 978-952-485-382-8 (PDF) ISSN 1458-8102 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä/ Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2007:31 Avainsanat Aasia, Kiina, Intia, Korean tasavalta, Japani, läsnäolo Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN 978-952-485-376-7 (nid.) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:31 1458-8102 978-952-485-376-7 (PDF) Kokonaissivumäärä 49 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetusministeriö Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä Opetusministeriö 31.5.2007 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) SUUNTANA AASIA: tavoitteelliseen opetus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyöhön Aasian maiden kanssa (MÅLET ÄR ASIEN: målinriktat samarbete med länderna i Asien inom undervisning, vetenskap och kultur) Julkaisun osat Selvitys + liitteet Tiivistelmä Opetusministeriön Aasia-toimintaohjelmaan “Suomi, Aasia ja kansainvälinen yhteistyö” (2006:9) perustuen opetusministeriö kut- sui 26.9.2006 varatuomari Markku Linnan selvitysmieheksi laatimaan edellä mainittuun toimintaohjelmaan perustuen selvityksen ja ehdotuksen opetus-, tiede- ja kulttuuritoimialan läsnäolon tukitoiminnan kehittämiseksi Aasian yhteistyömaissa. Selvitysmiehen asiantuntijasihteeriksi opetusministeriö kutsui FT Mari Suvannon Turun yliopistosta. Selvityksen tueksi perustettiin tukiryhmä, johon nimettiin edustajat opetusministeriöstä, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, Suomen Akatemiasta, Kansainvälisen hen- kilövaihdon keskuksesta, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ulkoasiainministeriöstä, Museovirastosta, Sitrasta sekä Music Export Finlandista. Tukiryhmän puheenjohtajana toimi opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Tukiryhmä kokoontui selvityksen aikana yhteensä neljä kertaa. Selvityksessä toimeksiannon mukaisesti selvitysmiehen tuli 1) tarkastella kokonaisuutena sellaisia Aasian maissa tarvittavia toi- menpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa suomalaisten tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteistyön toimijoiden kansainvälistymi- sen toimintaedellytyksiä, 2) selvittää osana kokonaisuutta Fudanin ja New Delhin pohjoismaisten yliopistoverkostojen ja Pekingin yhteistyötahojen tarjoamat mahdollisuudet tukipisteiden kehittämiseksi vastaamaan Suomen yliopistojen, ammattikorkeakoulu- jen, Suomen Akatemian ja CIMO:n tarpeita eri tahojen yhteistyötä hyödyntävän organisoitumisen pohjalta, 3) arvioida Suomen Japanin Instituutin toimintaedellytysten kehittämistarpeet ja selvittää kulttuuri-instituutin perustamismahdollisuudet Kiinaan ja Intiaan, 4) selvittää, kuinka Shanghain FinChi-keskusta voitaisiin käyttää korkeakoulutoiminnan ja kulttuuriviennin tukemiseksi, 5) selvittää yhteistyömahdollisuudet Sitran Intia-ohjelman ja muun Aasia-toiminnan kesken, 6) selvittää mahdollisuudet Suomen ulkoasiain edustusverkon kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittämiseksi, 7) tehdä ehdotukset läsnäolon parantamiseksi tarvittaviksi toimenpiteiksi, arvioida niistä aiheutuvat kustannukset ja tehdä ehdotukset rahoituksesta eri osapuolten kesken. Selvityksen maantieteellisiksi kohdealueiksi rajattiin Kiina, Intia, Korean tasavalta ja Japani. Selvitysmies kuuli selvityksen aikana asiantuntijoita eri ministeriöistä, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta, Suomessa toimivista suurlähetystöistä ja useista muista organisaatioista sekä teki selvityksen edellyttämät kartoitusmatkat Kiinaan, Intiaan, Korean tasavaltaan ja Japaniin. Selvityksen tuloksena selvitysmies ehdottaa lukuisia toimia opetusministeriön hallinnonalan Aasia-yhteistyön kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotukset kohdistuvat 1) Aasia-yhteistyön tavoitteiden selkeyttämiseen ja koordinaation parantamiseen, 2) opiskeli- ja-, tutkija- ja asiantuntijavaihdon sekä tutkimusyhteistyön syventämiseen, 3) kulttuuriyhteistyön ja kulttuuriviennin kehittämiseen, 4) pohjoismaisen ja EU-yhteistyön hyödyntämiseen sekä 5) opetus-, tiede- ja kulttuuritoimialan läsnäolon kehittämiseen. Läsnäolon kehittämiseksi selvitykseen sisältyy ehdotus tiede- ja kulttuurineuvoksen tehtävän luomisesta eri hallinnonalojen yhteisrahoituksella Suomen Kiinan ja Intian suurlähetystöihin sekä lyhytaikaisen virkamiehen lähettämisestä Korean tasavaltaan. Japanissa toimintaa kehitetään syventämällä jo olemassa olevaa yhteistyötä suomalaistoimijoiden kesken sekä osallistumalla aktiivisesti Japaniin perus- teilla olevan Suomen innovaatiokeskuksen toiminnan valmisteluun. Selvitys sisältää esityksen selvitysmiehen ehdottamien toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista ja niiden jakautumisesta ope- tusministeriön hallinnonalan eri toimijoiden kesken. Lisäksi esitetään aikatauluehdotukset, joiden puitteissa selvityksen sisältämiä toimenpiteitä ehdotetaan suoritettavaksi. Julkaisun laji Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 26.9.2006 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Selvitysmies Markku Linna Asiantuntijasihteeri Mari Suvanto Nyckelord Asien, Kina, Indien, Koreanska republiken, Japan, närvaro Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Undervisningsministeriets ISSN ISBN 978-952-485-376-7(htf.) arbetsgruppspromemorior och utredningar 2007:31 1458-8102 978-952-485-382-8 (PDF) Sidoantal 49 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstrycket Förlag Undervisningsministeriet Presentationsblad Utgivare Utvigivningsdatum Undervisningsministeriet 31.5.2007 Publikation (även den finska titeln) MÅLET ÄR ASIEN: målinriktat samarbete med länderna i Asien inom undervisning, vetenskap och kultur (SUUNTANA AASIA: tavoitteelliseen opetus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyöhön Aasian maiden kanssa) Publikationens delar Promemoria samt bilagor Sammandrag Vicehäradshövding Markku Linna utsågs 26.9.2006 av undervisningsministeriet till utredningsman för att kartlägga och lägga fram förslag på hur undervisnings-, vetenskaps- och kultursektorn inlemmas i det samarbete som Finland bedriver med länder i Asien. Undervisningsministeriets åtgärdsprogram som omfattar Asien, d.v.s. “Finland, Asien och det internationella samarbetet” (2006:9) ligger som grund för kartläggningen och för förslagen. FD Mari Suvanto från Åbo universitet utsågs till sakkunnigsekreterare. En stödgrupp med representanter för undervisningsministeriet, universiteten, yrkeshögskolorna, Finlands Akademi, Centret för internationellt personbyte CIMO, handels- och industriministeriet, utrikesministeriet, Museiverket, Sitra samt Music Export Finland bildades. Överdirektör Ritta Kaivosoja på undervisningsministeriet var ordförande för stödgruppen., som sammankom totalt fyra gånger under utredningsarbetets gång. Enligt uppdraget granskade utredningsmannen 1) som helhet de åtgärder som behövs i de asiatiska länderna som syftar till att förbättra finländska aktörers verksamhetsförutsättningar att internationaliseras inom forskning, utbildning och kultur, 2) som delar i en helhet de nordiska universitetsnätverken i Fudan och New Delhi samt samarbetsparterna i Peking med beaktande av de möjligheter som finns att utveckla stödjande verksamhet och utkast till organisatoriska samarbetsmodeller som motsvarar behoven hos universiteten i Finland, yrkeshögskolorna, Finlands Akademi och CIMO, 3) utvärdera de behov som finns att utveckla Finlands Japaninstitut och att kartlägga möjligheterna att grunda ett kulturinstitut i Kina och Indien, 4) utreda hur centret FinChi i Shanghai i ökande grad kan bidra till högskoleverksamheten och kulturexporten, 5) utreda hur samarbetet med Sitras Indienprogram och övrigverksamhet i Asien kan fördjupas, 6) utreda möjligheterna att utveckla samarbetet med utrikesförvaltningens representantnätverk, 7) lägga fram ett förslag på ökad närvaro, uppskatta kostnaderna för detta samt göra upp ett finansieringsförslag som omfattar olika parter. Målområdena i geografiskt avseende begränsades till att omfatta Kina, Indien, Koreanska republiken och Japan. Under arbetets gång var utredningsmannen i kontakt med experter på olika ministerier, universitet och yrkeshögskolor, Centret för internationellt personbyte CIMO, personal på andra länders ambassader i Helsingfors och ett flertal andra organisationer. Resor som utredningen förutsatte omfattade Kina, Indien, Koreanska republiken och Japan. Som ett resultat av utredningen lägger utredningsmannen fram ett flertal åtgärder för att utveckla samarbetet med Asien inom undervisningsministeriets förvaltningsområde. Åtgärdsförslagen omfattar 1) att klarlägga målen för Asiensamarbetet och att förbättra koordineringen, 2) att fördjupa studerande-, forskar- och expertutbytet samt forskningssamarbetet, 3) att utveckla samarbetet inom kultur och kulturexporten, 4) att utnyttja samarbetet på nordisk och EU-nivå samt 5) att utveckla ökad närvaro inom undervisning, forskning och kultur. Inom det sistnämnda ingår ett förslag att inrätta en tjänst för ett vetenskaps- och kulturråd vid Finlands ambassader i Kina och Indien. Enligt förslaget samfinansieras tjänsten av olika förvaltningsgrenar. Vidare omfattar förslaget ett tidsbegränsat tjänstemannauppdrag i Koreanska republiken. I Japan utvecklas verksamheten så att det existerande samarbetet mellan finländska parter fördjupas. Enligt förslaget deltar undervisningsministeriet i det arbete som förbereder finländska innovationscentrets grundande i Japan. Utredningen omfattar ett kostnadsförslag och ett förslag på hur kostnaderna fördelas mellan olika aktörer som är verksamma inom undervisningsministeriets förvaltningsgren. Därtill finns ett förslag till tidtabell inom vilken de föreslagna åtgärderna genomförs. Typ av publikation Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättande av Dnro 26.9.2006 Författare (uppgifter om organets namn, ordförande, sekreterare) Utredningsman Markku Linna Sakkunnigsekreterare Mari Suvanto Opetusministeriölle Opetusministeriön Aasia-toimintaohjelmassa “Suomi, Aasia ja kansainvälinen yhteistyö (2006:9) on Aasia-osaaminen ja Aasian maiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen nostettu tärkeäksi kansainvälistymisen painopisteeksi. Ohjelman toimintakokonaisuuksien tavoitteita ovat korkeakoulujen toiminnan ja koko tutkimusjärjestelmän kansainvälistymis- kehityksen tukeminen sekä taiteen ja kulttuurin toimialan yhteistyön edistäminen mm. kulttuurituotteiden ja –palveluiden vientiä ja vaihdantaa lisäämällä. Opetusministeriö kutsui 26.9.2006 allekirjoittaneen selvitysmieheksi laatimaan edellä mainitun toimintaohjelman periaatteisiin ja toimintakokonaisuuksiin perustuvan selvityk- sen ja ehdotuksen opetus-, tiede- ja kulttuuritoimialan läsnäolon tukitoiminnan kehittämi- seksi Aasian yhteistyömaissa. Selvitystehtävän asiantuntijasihteeriksi opetusministeriö kut- sui filosofian tohtori Mari Suvannon Turun yliopistosta. Selvityksen toisena sihteerinä on toiminut suunnittelija Sari Wessman opetusministeriöstä. Selvitystä tukemaan ja ohjaamaan opetusministeriö kutsui tukiryhmän, joka koostui opetusministeriön, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, Suomen Akatemian, Kansain- välisen henkilövaihdon keskuksen, kauppa- ja teollisuusministeriön, ulkoasiainministeriön sekä Museoviraston, Sitran ja Music Export Finlandin edustajista. Tukiryhmän puheenjoh- tajana on toiminut ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetusministeriöstä. Selvityksessä tuli: Tarkastella kokonaisuutena sellaisia Aasian maissa tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa suomalaisten tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteistyön toimijoiden kansainvälistymisen toimintaedellytyksiä. Kokonaisuuteen tulee sisällyttää vaihtoehtoisia tapoja pidemmällä aikavälillä tapahtuvan läsnäolon kehittämiseksi. Selvittää osana kokonaisuutta Fudanin ja New Delhin pohjoismaisten yliopistoverkostojen ja Pekingin yhteistyötahojen tarjoamat mahdollisuudet tukipisteiden kehittämiseksi vastaamaan Suomen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, Suomen Akatemian ja CIMO:n tarpeita eri tahojen yhteistyötä hyödyntävän organisoitumisen pohjalta. Arvioida Suomen Japanin Instituutin toimintaedellytysten kehittämistarpeet ja selvittää kulttuuri-instituutin perustamismahdollisuudet Kiinaan ja Intiaan. Selvittää, kuinka Shanghain FinChi-keskusta voitaisiin käyttää korkeakoulutoiminnan ja kulttuuriviennin tukemiseksi. 1) 2) 3) 4) Selvittää yhteistyömahdollisuudet Sitran Intia-ohjelman ja muun Aasia-toiminnan kesken. Selvittää mahdollisuudet Suomen ulkoasiain edustusverkon kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittämiseksi. Tehdä ehdotukset läsnäolon parantamiseksi tarvittaviksi toimenpiteiksi, arvioida niistä aiheutuvat kustannukset ja tehdä ehdotukset rahoituksesta eri osapuolten kesken. Selvitystyön aluksi rajattiin tehtävä siten, että ensisijassa tulee keskittyä tilanteen selvittämi- seen ja ehdotusten tekemiseen koskien Intiaa, Japania, Kiinaa ja Korean tasavaltaa. Selvitystyön aikana on käyty keskustelut eri ministeriöiden, yliopistojen ja ammattikor- keakoulujen, Suomen Akatemian, CIMO:n sekä useiden eri organisaatioiden ja Suomessa toimivien Kiinan, Japanin ja Korean tasavallan lähetystöjen edustajien kanssa. Tehtäväksi- annon mukaisesti on myös tehty kartoitusmatka Kiinaan, Japaniin, Korean tasavaltaan ja Intiaan, joissa on keskusteltu sekä siellä toimivien suomalaisten organisaatioiden että asian- omaisen maan ministeriöiden ja muiden organisaatioiden edustajien kanssa. Suoritettuani minulle annetun tehtävän luovutan kunnioittavasti selvitykseni ja ehdo- tukseni opetusministeriölle. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2007 Markku Linna Mari Suvanto Sari Wessman 5) 6) 7) Sisältö 1 Tehtäväksianto 8 2 Tilannekatsaus 10 2.1 Opetus-, tutkimus- ja kulttuurialan Aasia-yhteistyö Suomessa 10 2.2 Suomi Aasiassa 11 2.2.1 Intia 12 2.2.2 Japani 13 2.2.3 Kiina 16 2.2.4 Korean tasavalta (Etelä-Korea) 18 2.2.5 Yhteistyötä Indonesiassa, Singaporessa, Thaimaassa ja Vietnamissa 19 2.3 Pohjoismaiden yhteistyö Aasian maiden kanssa 21 2.4 EU – Aasia yhteistyö 23 3 Arviointia ja kehittämistarpeita 26 3.1 Aasian maiden merkitys kasvaa 26 3.2 Tavoitteet ja koordinaatio 26 3.3 Opiskelija- ja asiantuntijavaihto 27 3.4 Tutkimusyhteistyö 28 3.5 Kulttuuriyhteistyö ja kulttuurivienti 28 3.6 Läsnäolo Aasiassa 29 4 Ehdotukset 30 4.1 Tavoitteiden selkiyttäminen ja koordinaation parantaminen 30 4.2 Opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihto sekä tutkimusyhteistyö 31 4.3 Kulttuuriyhteistyö ja kulttuurivienti 32 4.4 Pohjoismainen ja EU-yhteistyö 33 4.5 Opetus-, tiede- ja kulttuuritoimialan läsnäolo Aasian maissa 33 5 Kustannukset ja aikataulu 35 Liite 1: Aasia-näyttelyt Kulttuurien museossa 1999−2005 Liite 2: Yliopistojen vaihto- ja yhteistyösopimukset Aasiaan Liite 3: Ammattikorkeakoulujen vaihto- ja yhteistyösopimukset Aasiaan 81 Tehtäväksianto Opetusministeriön Aasia-toimintaohjelman ”Suomi, Aasia ja kansainvälinen yhteistyö” (2006:9) tavoitteena on luoda viitekehys, joka ohjaa Aasian maiden kanssa tehtävää yhteis- toimintaa. Ohjelman lähtökohtina on parantaa Suomen asemaa ja näkyvyyttä globaalissa kilpailussa kansainvälisesti kiinnostavana ja luotettavana yhteistyökumppanina ja Aasian tuntemuksen maana, jolla on hyvät edellytykset harjoittaa kansainvälisesti korkeatasoista ja kaikkia osapuolia hyödyttävää tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteistyötä Aasiassa. Toimintaohjelman mukaan toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä-Aasian ja Etelä-Aa- sian maihin, joista Kiinan, Japanin, Etelä-Korean ja Intian vetovoima kansainvälisesti on vahvaa. Ohjelmassa todetaan edelleen, että Aasia-yhteistyön tueksi tarvitaan hyviä edellytyksiä osallistua ja hyödyntää Aasian maiden avautuvia yhteistyömarkkinoita myös läsnäolon mah- dollisuuksia ja muotoja parantamalla. Tämän kehitystyön tulee perustua kevyiden ja jous- tavien rakenteiden ja organisoitumisen pohjalle ja myös eri hallinnonalojen toimenpiteiden yhteiseen hyödyntämiseen. Toimintaohjelman pohjalta opetusministeriö käynnisti selvityksen, jonka tehtäväksi an- nettiin: Tarkastella kokonaisuutena sellaisia Aasian maissa tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa suomalaisten tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteistyön toimijoiden kansainvälistymisen toimintaedellytyksiä. Kokonaisuuteen tulee sisällyttää vaihtoehtoisia tapoja pidemmällä aikavälillä tapahtuvan läsnäolon kehittämiseksi. Selvittää osana kokonaisuutta Fudanin ja New Delhin pohjoismaisten yliopistoverkostojen ja Pekingin yhteistyötahojen tarjoamat mahdollisuudet tukipisteiden kehittämiseksi vastaamaan Suomen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, Suomen Akatemian ja CIMO:n tarpeita eri tahojen yhteistyötä hyödyttävän organisoitumisen pohjalta. Arvioida Suomen Japanin Instituutin toimintaedellytysten kehittämistarpeet ja selvittää kulttuuri- ja tiedeinstituutin perustamismahdollisuudet Kiinaan ja Intiaan. Selvittää kuinka Shanghain FinChi-keskusta voitaisiin käyttää korkeakoulutoiminnan ja kulttuuriviennin tukemiseksi. Selvittää yhteistyömahdollisuudet Sitran Intia-ohjelman ja muun Aasia-toiminnan kesken. 1. 2. 3. 4. 5. 9Selvittää mahdollisuudet Suomen ulkoasiain edustusverkon kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittämiseksi. Tehdä ehdotukset läsnäolon parantamiseksi tarvittaviksi toimenpiteiksi, arvioida niistä aiheutuvat kustannukset ja tehdä ehdotukset rahoituksesta eri osapuolten kesken. Ministeriön toimintaohjelmassa asetettujen painosuuntien mukaisesti tässä selvityksessä keskitytään ehdotuksiin, jotka koskevat Intiaa, Kiinaa, Japania ja Etelä-Koreaa. Muut Aasi- an maat, joita selvityksessä sivutaan, ovat Indonesia, Singapore, Vietnam ja Thaimaa. Selvitys koskee toimeksiannon mukaisesti koulutus-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyön edellytyksiä, mutta siinä käsitellään myös näihin alueisiin liittyvän kaupallisen yhteistyön vaatimuksia. Koulutusyhteistyön osalta keskitytään lähinnä yliopistojen ja ammattikorkea- koulujen toimintaan. Tämän selvityksen tehtävänä ei siis ole tehdä suosituksia siitä, millä koulutus- tai tie- teenaloilla yhteistyötä erityisesti pitäisi tehostaa tai mitä kulttuurin alueita Aasian maiden kanssa harjoitettavan kulttuuriyhteistyön ja kulttuuriviennin tulisi koskea. Nämä kysy- mykset ovat suomalaisten korkeakoulujen, Suomen Akatemian, kulttuurialan- ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden tehtävä. Selvitys keskittyy suosituksiin, joilla opetus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyötä opetusministeriön hallinnonalan toimenpitein voidaan tukea. Tässä yhteydessä tehdään myös eräitä muita hallinnonaloja ja niiden kanssa harjoitettavaa yhteis- työtä koskevia ehdotuksia. 6. 7. 10 2 Tilannekatsaus 2.1 Opetus-, tutkimus- ja kulttuurialan Aasia-yhteistyö Suomessa Opetusministeriön asettama työryhmä laati vuonna 1994 koulutusta, tutkimusta ja opiske- lijavaihtoa koskevan Aasia-ohjelman ehdotuksineen (Aasia-ohjelma: Itä- ja Kaakkois-Aasia, opetusministeriön työryhmämuistioita 20:1995). Työryhmän ehdotukseen pohjautuen pe- rustettiin 1996 Itä- ja Kaakkois-Aasian aluetutkimuksen korkeakouluverkosto, joka kattoi sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorin. Vuonna 2001 verkosto jakautui molempi- en sektoreiden omiksi yhteistyöverkostoiksi. Turun yliopiston koordinoima yliopistojen Itä- ja Kaakkois-Aasia-verkosto, jonka yh- teistyösopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki yliopistot, on keskittynyt toiminnassaan Aasia-opintojen tuottamiseen ja kansainvälisten yhteyksien rakentamiseen. Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkoston toimintaa voidaan tarkastella seuraavien toi- mintojen kautta: Opetusyhteistyö: Aasia- ohjelma 25 ECTS Syventävät opinnot 10-20 ov Yhteistyötutkinto Master’s Degree in Asian Studies (MASA) Asia-Net www.asianet.fi Tutkijakoulutus- ja tutkijayhteistyö Kansainvälinen yhteistyö (NIAS ja Fudan) Jyväskylän ammattikorkeakoulu koordinoi Itä- ja Kaakkois-Aasian ammattikorkeakoulu- verkostoa, johon kuuluu 29 ammattikorkeakoulua. Verkosto on perustettu 1996 ja Jyväsky- lässä koordinaatio on ollut vuodesta 2000.Verkoston toiminnan tavoitteena on kehittää ja tukea ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasiaan liittyvää opiskelua, opetusta, asian- tuntijatoimintaa, työelämäyhteyksiä, kansainvälistymistä ja henkilövaihtoa. Verkosto edis- tää ammattikorkeakoulujen monialaista yhteistyötä, työnjakoa ja erikoistumista lisäämällä tiedonkulkua korkeakoulujen välillä. Lisäksi yhteistyöverkosto on järjestänyt vuodesta 2001 alkaen ammattikorkeakoulujen yhteiset valintakokeet Kiinassa ja vuodesta 2005 alkaen In- 1) 2) 3) 4) 11 tiassa, Nepalissa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Suomen Akatemia on pyrkinyt kehittämään yhteistyömallia, jolla Akatemia ja yliopistot voisivat paremmin toimia yhteistyössä tutkimuksen alueella mm. Kiinassa ja Intiassa. Yh- teistyö on vasta alussa. Myös Finland Research and Technology Forum (Suomen Akatemia, Sitra, Tekes ja VTT) pyrkii edistämään suomalaista tutkimusyhteistyötä mm. Intiassa. Kiinnostus Aasian maita ja kulttuureja kohtaan on selvästi vahvistumassa myös lukioissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Opetushallitus tukee koulutuksen kansainvä- listymiseen suunnatulla valtionavulla Aasian maihin kohdistuvia yhteistyöhankkeita, joissa on selkeästi kuvattu kehittämisajatus ja riittävä seudullinen tuki. Kulttuuriviennin alalla ministeriöiden ja kulttuurikentän toimijoiden yhteistyönä on syntynyt kulttuuriviennin kehittämisohjelma vuosien 2006–2007 aikana. Ohjelman tavoit- teena on nostaa luovat ja kulttuurin toimialat tasavertaisiksi ja tunnustetuiksi vientialoiksi muiden vientialojen rinnalle. Ministeriöiden tehtävänä on luoda edellytyksiä kulttuurin toi- mialojen viennin kehittymiselle. Toimialoittain on laadittu vientistrategiat. Selkeää strategi- aa Aasian maiden osalta ei kuitenkaan ole olemassa. Yleisesti voidaan sanoa, että yhteistyössä sekä opetuksen, tutkimuksen että kulttuurin aloilla eri toimijoiden välillä on paljon kehittämisen varaa. Toiminta Aasiaan on hyvin sir- paleista ja useilla toimijoilla ei välttämättä ole edes selkeää tavoitetta ja visiota Aasiaan suun- tautuvan yhteistyön osalta. 2.2 Suomi Aasiassa Suomen edustautuminen Aasian maissa on opetus-, tiede- ja kulttuurisektorilla perinteises- ti tapahtunut lähinnä ulkoasiainministeriön edustustojen toimesta. Erityisesti suomalaista kulttuuria on esitelty varsin paljon ja menestyksellisesti. Ulkoasiainministeriön nykyinen pyrkimys entistä avoimempaan yhteistyöhön muiden ministeriöiden ja kansalaisyhteiskun- nan kanssa on myös opetusministeriön toimialan kannalta tervetullutta. Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla on yhteistyö keskittynyt enimmäkseen itäiseen Aasiaan. Viime vuosina yhteistyötä on kehitetty myös Intiaan ja erityisesti opetus- puolella myös Thaimaahan. Lisäksi opetus- ja tutkimussektorilla on hajanaisia sopimuksia mm. Indonesiaan, Malesiaan, Vietnamiin ja Bangladeshiin. Tiede- ja teknologiayhteistyö on myös vahvasti keskittynyt itäiseen Aasiaan ja Intiaan. Lisäksi tällä alalla on ollut aktiivista yhteistyötä Thaimaahan sekä hajanaisia hankkeita Indonesiassa, Malesiassa ja Filippiineillä. Kulttuurin osalta on tehty vuosikymmeniä yhteistyötä mm. kulttuurivaihtosopimusten, eri yhdistysten ja ystävyysseurojen kautta. Suomella on useiden maiden kanssa erityisesti 1970- ja 1980 -luvuilla solmittuja kulttuurivaihtosopimuksia sekä niiden käytännön ta- son toimia ohjaavia yhteistyöohjelmia. Toimintaympäristön muutoksen ja eri toimijoiden suorien kontaktien nopean lisääntymisen myötä kulttuurisopimusten ja yhteistyöohjelmien painoarvo on viime vuosina vähentynyt eikä niillä nykyisin ole enää entisenlaista merkitystä opetusministeriön kansainvälisessä yhteistyössä. Opetusministeriö onkin pyrkinyt osaltaan keventämään yhteistyöohjelmien uudistamisprosessia suosimalla muun muassa toistaiseksi voimassa olevia ohjelmia aina, kun se on ollut mahdollista sekä edistämällä Memorandum of Understanding -mallia (MoU) uusien sektorikohtaisten yhteistyöasiakirjojen valmistelus- sa. Uusia kulttuurisopimuksia ei ole tehty enää vuosiin. Ystävyysseurojen ja - yhdistysten toiminta on tärkeä osa kulttuuriyhteistyötämme. Kult- tuurivienti sisältyy olennaisesti kulttuuriyhteistyöhömme. Kulttuurivienti voi ilmentyä sekä perinteisenä suomalaisen kulttuurin esittelynä ja tunnetuksi tekemisenä että nyttemmin yhä 12 useammin kaupalliselta pohjalta toteutuvana toimintana. Puhumme siis vuorovaikutus- ja yhteistyöprosesseista, joihin sisältyy sekä kaupallinen että voittoa tuottamaton kulttuurituo- tanto. Tärkeänä osana kulttuurivientiä Aasian osalta on mm. Suomen Kulttuurien museon Aasia-yhteistyö. Kulttuurien museossa on ollut vuodesta 1999 lähtien esille useita aasialaisia kulttuureita käsitelleitä näyttelyitä (liite 1). Kulttuuriviennissä hyödynnetään ensi sijassa olemassa olevia viennin tukirakenteita, mikä edellyttää merkittävää ajattelu- ja toimintatapojen uudistamista sekä kulttuurin toimi- aloilla että viennin edistäjien keskuudessa. Erityisiä linjauksia Aasian osalta ei ole tehty. Seuraavassa tarkastellaan erityisesti Suomen yhteistyötä Intian, Japanin, Kiinan ja Ko- rean tasavallan suhteen. Lisäksi tehdään lyhyt katsaus yhteistyöstä Indonesian, Singaporen, Thaimaan ja Vietnamin kanssa. 2.2.1 Intia Suomella on Intiassa ollut lähetystö vuodesta 1949 lähtien. Suomen suurlähetystö toimii New Delhissä ja kunniakonsulaatit Chennaissa, Kolkatassa ja Mumbaissa. Lisäksi Finprolla on vientikeskukset Intiassa New Delhissä, Mumbaissa ja Chennaissa. Nykyisellään Intia on taloudellisesti tärkeä yhteistyökumppani Suomelle. Maan talous- kasvu on viime vuosina ollut nopeaa; vuonna 2006 se oli 9, 2 prosenttia. Monet Intian yli- opistoista ja tutkimuslaitoksista ovat korkeatasoisia ja tuottavat sekä laadukasta tutkimusta että hyvin koulutettua työvoimaa merkittäviä määriä. Intian markkinat suomalaisille tuot- teille ja palveluille tarjoavat tulevaisuudessa valtavia mahdollisuuksia. Vuonna 1983 pääministeri Indira Gandhin Suomen vierailun aikana allekirjoitettiin Suomen ja Intian välinen kulttuurisopimus, joka kulttuurin lisäksi kattaa myös opetuksen ja tieteen. Sopimusta sovelletaan määräaikaisilla työohjelmilla. Maiden välillä ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa kulttuurivaihto-ohjelmaa, mutta Intian kulttuuriministeriö on pi- tänyt sen valmistelua tärkeänä. Tällä hetkellä on ajankohtaista pohtia uuden mahdollisen työohjelman muotoa ja sisältöä. Työohjelmaa tarvitaan, jottei sen puuttuminen muodos- tuisi esteeksi tai hidasteeksi Suomen ja Intian välisen kulttuurin, opetuksen ja tieteen aloilla tapahtuvan yhteistyön kasvussa. Varsinaista suunnitelmallista kulttuurivientiä ei Intian suuntaan ole toistaiseksi harjoi- tettu, ja suurin osa nyt olemassa olevista kulttuurialan kontakteista on syntynyt eri alojen taiteilijoiden oman aktiivisuuden kautta. Tällaisia aloja ovat olleet mm. klassinen musiikki, kuvataiteet sekä käsityötaide. Suurlähetystön fasilitoimana on Intiassa viime vuosina esitelty mm. suomalaista elokuvaa, kirjallisuutta sekä uutta kansanmusiikkia. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on valmisteilla sopimus Intian kanssa teknologisesta yhteistyöstä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myös tehnyt laajan selvityksen suomalai- sista toimijoista Intiassa. Tätä selvitystä on ollut hyvä käyttää myös tämän käsillä olevan selvityksen eräänä keskeisenä lähteenä. Tekesin erityisen kiinnostuksen kohteena Intiassa on ollut mobiiliteknologia. Suomen Akatemialla on sopimukset Intian tiede- ja teknologiaministeriön tiede- ja tek- nologiaosaston ja bioteknologiaosaston kanssa sekä Tooltech Software Private Limited:n kanssa. Näiden sopimusten pohjalta rahoitetaan suomalais-intialaisia yhteistutkimushank- keita sekä tutkijoiden liikkuvuutta. Sopimukset mahdollistavat myös yhteisten tutkimus- ohjelmien, huippuyksiköiden ja korkeatasoisten tutkimusryhmien välisen yhteistyön sekä yhteisseminaarien rahoittamisen. Vuoden 2007 yhteishaun aihealueena oli kasvi- ja elintar- vikebioteknologia. 13 Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on intialaisten korkeakoulujen kanssa vaihto- ja yhteistyösopimuksia (liitteet 2-3). Selvitystä varten tehdyssä kartoituksessa 11 suomalaista yliopistoa ilmoitti tehneensä sopimukset intialaisten partnerien kanssa. Ammattikorkeakou- lujen osalta luku oli 7. Yliopistojen osalta painopiste sopimuksissa on tutkimusyhteistyössä. Intialaisilla yliopistoilla on kuitenkin tapana jakaa yhteistyösopimukset käytännössä toteu- tettaviin vaihto-ohjelmiin sekä erilaisiin ystävyyssopimuksiin. Sopimusten painoarvo on käytännössä usein vähäinen. Myös useat toteutettaviksi suunnitellut sopimukset ovat vielä vailla toimeenpanoa Intiassa. Näin ollen pelkkiin lukumäärin perustuva arvio yhteistyön laajuudesta ei anna kovinkaan luotettavaa kuvaa yhteistyön laajuudesta käytännössä. Pohjoismaisilla yliopistoilla on New Delhissä yhteinen Nordic Center in India (NCI), jossa on jäseninä myös kuusi suomalaista yliopistoa. Keskuksen tehtävänä on edistää yh- teistyötä pohjoismaisten ja intialaisten korkeakoulujen kesken. Tämä yhteispohjoismainen yliopistojen yhteistyöverkosto tarjoaa mahdollisuuden etabloitua pysyvästi Intiaa. Niukasta rahoituksesta johtuen verkoston näkyvyys Intiassa nykyisellään on kuitenkin vähäistä. NCI on osallistunut Pohjoismaihin keskittyvän koulutusohjelman (Nordic Studies) käynnistämi- seen yhdessä Jawaharlal Nehru -yliopiston kanssa New Delhissä. Sitra aloitti vuonna 2004 erityisen Intia-ohjelman. Sen eräänä osana on käynnistynyt vuoden 2007 alusta apuraha-ohjelma intialaisille jatko-opiskelijoille ja tutkijoille. Ohjel- man apurahoihin on varattu 200 000 € ja sitä hallinnoi käytännössä Kansainvälisen hen- kilöstövaihdon keskus CIMO, jolla on myös muuta opiskelijavaihtoa suomalaisten ja in- tialaisten korkeakoulujen kesken. Sitran apurahaohjelma on eräänlainen kokeilu, ja siinä on tausta-ajatuksena toivomus siitä, että opetusministeriö jatkaisi tai käynnistäisi vastaavan apuraha-ohjelman vuodesta 2008 alkaen. Vaikka Sitran apurahaohjelma on vasta äskettäin käynnistynyt, se on jo herättänyt kentällä mielenkiintoa. Hakemuksia apurahaohjelmaan on saapunut riittävästi ja hakemukset ovat edustaneet laajasti eri aloja. 2.2.2 Japani Suomen ja Japanin diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1919. Maiden välisten suhtei- den hyvää kehitystä on usein selitetty sellaisilla kansanluonteiden yhtymäkohdilla, jotka liit- tyvät mm. musiikkiin, kirjallisuuteen, taiteeseen ja suhteeseen luontoon. Maidemme väliset suhteet ovat kehittyneet niin kaupan, kulttuurin kuin tieteellisen yhteistyön saroilla. Japanin markkinoilla toimii noin 300 suomalaisyritystä joko edustajan tai maahantuojan välityksellä, minkä lisäksi runsaat 30 yritystä on etabloitunut maahan. Suomalaisinvestointien määrä Japanissa vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen, mutta yleisesti ottaen taso on suhteellisen matala. Investointien kannan alhaisuutta selittää osaltaan tuotannollisten suo- malaisinvestointien lähes täydellinen puuttuminen Japanista, mutta osaltaan myös Japanin 1990-luvun sitkeät talousongelmat, jotka alkoivat hälvetä vasta vuosituhannen alkupuolella. Vuonna 2002 käynnistynyt talouden toipumisprosessi jatkuu edelleen muodostaen yli vii- sivuotisena maan taloushistorian pisimmän yhtäjaksoisen kasvukauden. Pariprosenttinen kasvu ei ole järin suuri, mutta maailman toiseksi suurimpana ja vauraana kansantaloutena Japani tarjoaa erinomaista markkinapotentiaalia ilman korkeita kasvulukujakin. Kuvaavaa on, että Japani tuottaa yksin noin puolet koko Aasian bruttokansantuotteesta. Korkeatasoisesta osaamisesta ja teknologiasta tunnettu Japani panostaa kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti perustutkimuksen alalla. Tieteen ja teknologian alalla Suomella ja Japanilla on paljon yhteyksiä. Vuonna 1997 solmittiin maidemme välinen tiede- ja tek- nologiayhteistyösopimus. Vuonna 2005 Tekes, Suomen Akatemia ja japanilainen NISTEP (National Institute of Science and Technology Policy) allekirjoittivat kolmivuotisen yhteis- 14 työsopimuksen, joka tähtää asiantuntijayhteistyöhön tieteen tutkimuksessa ja ennakoinnis- sa. Sopimuksella vauhditetaan Suomen ja Japanin välistä yhteistyötä tiede- ja teknologiapo- litiikan aloilla. Suomen puolelta yhteistyöhön osallistuvat sopimuksen allekirjoittaneiden Tekesin ja Suomen Akatemian lisäksi myös Sitra, VTT ja Teknillinen korkeakoulu. Suomen Akatemialla on vuodelta 1988 peräisin oleva yhteistyösopimus japanilaisen tutkimuksen rahoittajaorganisaation, Japan Society for the Promotion of Sciencen (JSPS) kanssa. Sopimus uudistettiin vuonna 2004. Sopimus kattaa kaikki tieteenalat, ja sen mah- dollistamia yhteistyömuotoja ovat mm. yhteiset tutkimushankkeet ja seminaarit, huippuyk- sikköyhteistyö sekä tutkijavaihto. Monilla suomalaisilla korkeakouluilla on yhteyksiä Japaniin. Tehdyn kartoituksen mu- kaan 12 suomalaisella yliopistolla on sopimukset japanilaisten yliopistojen kanssa. Yhteistyö painottuu enemmän tutkimusyhteistyöhön puolelle. Myöskään kaikki sopimukset eivät ole aktiivisessa käytössä. Ammattikorkeakoulujen osalta selvityksen mukaan sopimuksia on 9 ammattikorkeakoululla. Yhteistyön ongelmina erityisesti opiskelija- ja opettajavaihdon osalta voidaan tode- ta englanninkielisen opetuksen vähäisyys ja Japanin elinkustannusten korkea taso. Lisäksi usein yhteistyö perustuu muutamien henkilöiden varaan. Maiden välinen yhteistyö tällä sektorilla on pitkälti perustunut jatkotutkinto-opiskelijoihin, tutkijoihin ja kulttuurivaih- toon. CIMO:n apuraha-, harjoittelu- ja Nuori Kulttuuri – ohjelmien liikkuvuusluvut olivat vuonna 2005 Japanin osalta 16 henkilöä (8 lähtevää ja 8 saapuvaa). CIMO organisoi ensimmäistä kertaa suomalaista korkeakouluosaamista esittelevän se- minaarin Tokiossa 1997. Vuonna 2005 CIMO koordinoi yhteispohjoismaista seminaaria Aichin maailmanäyttelyssä. Lisäksi järjestettiin seminaari Tokiossa Ruotsin suurlähetystön tiloissa. Muumien siivittämänä Suomesta vallitsee Japanissa erittäin myönteinen mielikuva. Taiteen aloista suomalainen arkkitehtuuri, muotoilu ja klassinen musiikki ovat Japanissa perinteisesti olleet kaikkein tunnetuimpia. Näillä aloilla toiminta on useimmiten niin am- mattimaiseksi vakiintunutta, että se toimii kaupalliselta pohjalta ilman varsinaisia vaihtoso- pimuksia. Kulttuurivientimme vahvoiksi alueiksi ovat nousemassa pitkäjänteisten ponniste- lujen tuloksena nykytanssi, valokuva- ja mediataiteet sekä lastenkirjallisuus. Lisäksi kevyttä musiikkia on jo usean vuoden Musexin ja Fimicin johdolla aktiivisesti markkinoitu vuosit- taisessa Finnish Music Days - tapahtumassa Tokiossa. Myös suomalaisesta koulutusjärjestel- mästä ollaan erittäin kiinnostuneita niin yleisellä kuin ammattilaistasolla, ja sitä onkin viime vuosina laajasti esitelty Japanissa. Kulttuurin saralla Suomen Japanin Instituutin järjestämät asiantuntijavierailut sekä ulkoasiainministeriön maksamat toimittaja- ja asiantuntijamatkat ovat tuottaneet tulosta yhteistyön kehittämisessä. Suomi -instituutti Tokiossa (Suomen Japanin Instituutti; www.finstitute.gr.jp/index- en.html) perustettiin vuonna 1998 palvelemaan parhaan suomalaisen tiede- ja taideosaami- sen verkostoitumista Japanissa. Instituutti pyrkii löytämään suomalaiselle huippuosaamisel- le Japanista yhteistyötahoja, joiden kanssa on mahdollista aloittaa pitkäjänteinen yhteistyö. Suomen Japanin Instituuttia ylläpitää säätiö, johon kuuluvat muiden muassa kaikki suo- malaiset yliopistot ja korkeakoulut, tiede- ja taidealan keskeiset vaikuttajainstituutiot sekä joukko suomalaisia Japanissa toimivia yrityksiä. Säätiötä tukee opetusministeriö, jonka rahoitus käytännössä myös kattaa suurimman osan Suomen Japanin Instituutin kuluista. Instituutti on tehnyt pitkäjänteisesti työtä suomalaisen nykykulttuurin eteenpäin viemiseksi Japanissa. 15 Vuonna 1978 Suomi ja Japani solmivat keskinäisen kulttuurivaihtosopimuksen, joka ratifioitiin vuonna 1980. Sopimus kattaa sekä koulutus-, tiede-, urheilu- että kulttuurisek- torit. Tuorein sopimusta toteuttava yhteistyöohjelma on laadittu vuosille 2000–2003. Sen jälkeen uutta ohjelmaa ei ole neuvoteltu. Aloite neuvotteluihin on Japanilla, joka ei ole tois- taiseksi ole ollut aloitteellinen asiassa. Suomen ja Japanin välinen kulttuurivaihtosopimus on ainoa kulttuurisopimus, jonka Japani on solminut minkään Pohjoismaan kanssa. CIMO on tukenut nuorten kulttuuriryhmien esiintymismatkoja Japaniin Nuori Kult- tuuri -ohjelmalla. Suomalaisella arkkitehtuurilla, muotoilulla ja klassisella musiikilla on ollut tärkeä rooli kulttuuriyhteistyössä, josta merkittävä osa on tapahtunut kaupalliselta pohjalta. Muumi- en siivittämänä Suomesta vallitsee myönteinen mielikuva. Kulttuurivientimme vahvoiksi alueiksi ovat nousemassa kevyt musiikki, nykytanssi, valokuva- ja mediataiteet sekä lasten kirjallisuus. Myös suomalaisia oppikirjoja kohtaan on herännyt kiinnostusta, mitä osittain selittää Suomen koulutusjärjestelmän erinomainen maine Japanissa. Suomen Japanin Insti- tuutin järjestämät asiantuntijavierailut ovat tuottaneet tulosta yhteistyön kehittämisessä. New Energy and Industrial Technology Development Organizationin eli NEDO:n kautta Tekesin teknologiaohjelmien osallistujat voivat etsiä sopivia yhteistyökumppaneita Japanista. NEDO on Tekesiä muistuttava yritysten ja tutkimuslaitosten teollisen tutkimus- ja kehitystyön rahoittaja Japanissa. Tekes ja VTT Energia ovat sopineet NEDO:n kanssa tiedonvaihdosta ja partnerinhausta. Tekesillä ja Osakan kauppakamarilla on yhteistyösopimus, jonka avulla Japanin markki- noille tähyävät yritykset voivat päästä esittäytymään paikallisille pääomasijoittajille. Japanin pääomamarkkinoilla on kiinnostusta erityisesti biotekniikan, tietotekniikan ja hyvinvointi- tekniikan yrityksiä kohtaan. Tekesin Tokion yksikkö panostaa suomalais-japanilaiseen yhteistyöhön seuraavilla avainalueilla: Informaatioteknologia, tuotanto- ja materiaaliteknologia, prosessiteknologia (kemianteollisuus, metsäteollisuus), ympäristöteknologia ja bioteknologia. Ystävyysyhdistysten rooli aina 1930-luvulta lähtien on ollut tärkeässä roolissa Suomen ja Japanin suhteiden kehittämisessä. Japanissa toimii neljätoista Japani-Suomi-ystävyys- yhdistystä. Lisäksi on monia ystävyysseuroja ja muuta eri harrasteisiin liittyvää toimintaa. Suomessa on useita Japani-aiheisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on edistää maittemme välistä ystävyyttä sekä tehdä japanilaista kulttuuria tunnetuksi Suomessa. Suomi-kai on Ja- panissa asuvien suomalaisten yhdistys, jonka tarkoitus on ylläpitää ja edistää suomalaista kulttuuria ja suomen kieltä Japanissa. Suomi-kai on toiminut Tokiossa jo 30 vuotta. Suomen ja Japanin välillä on kolme virallista ystävyyskaupunkia. Lisäksi on useita mui- ta ystävyyskaupunkeja, ystävyyskuntia ja muuta toimintaa Suomen ja Japanin eri alueiden välillä. Suomen suurlähetystö toimii Tokiossa. Sen lisäksi Suomella on kunniakonsulit Osakas- sa, Sapporossa, Naganossa, Nagoyassa ja Kita-Kyushulla. Suomalaisen terveydenhuolto-osaamisen vientiä Japaniin on edistänyt mm. Sitran Japan Access Program. Lisäksi suomalaista hyvinvointiteknologiaa on viety näyttävästi Japanin Sendaihin, minne on rakennettu suomalaiseen konseptiin perustuva ikääntyvien hyvinvoin- tikeskus. Hankkeen taustalta löytyvät Suomen Japanin Instituutti ja Finpro, joiden tavoit- teena on viedä suomalaista hyvinvointiteknologiaa ja vanhushuollon osaamista nopeasti ikääntyvään Japaniin. 16 2.2.3 Kiina Suomen ja Kiinan kansantasavallan yhteistyö on lähtenyt käyntiin monilla toimialoilla jo 1950-luvulla. Vuonna 1979 Suomen ja Kiina kansantasavallan hallitukset solmivat sopi- muksen taloudellisesta, teollisesta, tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä. Uusi sopimus aloilta solmittiin vuonna 2005. Kiina on Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen vienti Kiinaan on kasva- nut tasaisesti vuodesta 2002. Suomalaisten yritysten varsinainen etabloituminen Kiinaan alkoi 1990-luvulla, ja myös suomalaisyritysten investoinnit ovat kasvaneet voimakkaasta vii- meiset kymmenen vuotta. Kiinaan etabloituvien suomalaisyritysten määrä lisääntyy keski- määrin 10 yrityksellä vuodessa. Yrityksistä suurin osa on sijoittunut Pekingin ja Shanghain alueille sekä Hongkongin ja Helmijoen ympäristöön. Kiinalla on keskeinen rooli koko Itä- ja Kaakkois-Aasian poliittisen, taloudellisen ja kulttuurillisen kehityksen alueilla. Sillä on myös yhä kasvava rooli maailmanlaajuisesti. Kiinaan syntyy jatkuvasti uusia yliopistoja. Kiinalaisissa yliopistoissa opiskelee tällä het- kellä noin 20 miljoonaa opiskelijaa. Monet yliopistot kehittävät ja laajentavat kampuksiaan valtavalla vauhdilla. Kiinan opetusministeriön painopisteenä on kehittää korkeakoulutuk- sen laatua. Tähän asti painopisteenä on selkeästi ollut määrälliset kysymykset. Kiinan asema korkean teknologian markkinoilla on noussut voimakkaasti viime vuo- sina. Jos kehitys jatkuu samana, on ennustettu, että lähivuosina Kiina nousee maailman suurimmaksi elektroniikan ja informaatiotuotteiden markkinaksi. Suomen ja Kiinan välisen virallisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön yhtenä tavoitteena on tiivistää maiden teollista ja taloudellista yhteistyötä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myös tiiviissä yhteistyössä Kiinan markkinoilla toimivien ja sinne suuntaavien suomalaisten teknologiayritysten kanssa. Suomen ja Kiinan hallitusten välinen tieteellis-teknologista yhteistyötä koskeva valtio- sopimus allekirjoitettiin Pekingissä syyskuussa 1986. Teknologiayhteistyötä koordinoi Suo- men puolelta kauppa- ja teollisuusministeriö ja Kiinan puolelta Ministry of Science and Technology (MOST). Käytännössä TT-yhteistyö on toiminut hyvin ja lisännyt maitten vä- listä kaupankäyntiä ja teollista yhteistyötä. Suomen Akatemialla on yhteistyösopimukset seuraavien kiinalaistahojen kanssa: National Natural Science Foundation of China (NSFC) vuodesta 1990, Chinese Academy of Social Sciences (CASS) vuodesta 1989 ja Chinese Academy of Science (CAS) vuodes- ta 1984. Uudistetut puitesopimukset em. organisaatioiden kanssa allekirjoitettiin vuon- na 2004. Kilpailuun perustuvaa tutkimusrahoitusyhteistyötä tehdään eri tieteenaloilla. NSFC:n kanssa on toteutettu huippuyksikköjen välistä yhteishankerahoitusta ja tutkimus- ohjelmayhteistyötä. Lisäksi vuosittain pyritään avaamaan yhteishankehaku yhteisesti sovi- tuilla teema-alueilla. CASS:n kanssa on toteutettu yhteishankehaku vuonna 2006 ja myös CAS:n kanssa pyritään avaamaan yhteishankehakuja ja vahvistamaan erityisesti tutkijakou- lutusyhteistyötä. Suomen Akatemian tavoitteena on edistää myös suomalaisten yliopistojen verkottumista ja yhteistyötä kiinalaisten tutkimuslaitosten kanssa mm. yhteistyössä rehto- rien neuvoston kanssa. Suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen yhteistyömuodoista erilaiset sopimukset sekä opiskelijoiden rekrytointi ja opiskelijavaihto näyttävät olevan yleisempiä. Opiskelija- vaihto Kiinan ja Suomen välillä on jatkunut tasaisesti vuodesta 1973. Suomessa opiskelee runsaasti kiinalaisia oman maansa viranomaisten kustantamina. Opiskelijat ovat hakeutu- neet omatoimisesti suomalaisiin yliopistoihin. Myös suomalaisopiskelijoiden kiinnostus Kiinaa kohtaa on selvästi kasvanut. 17 Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut pitävät Kiinaa hyvin tärkeänä yhteistyön kohdemaana Aasiassa. Tehtyjen kartoitusten mukaan yliopistoista 13 ja ammattikorkeakou- luista 10 on allekirjoittanut sopimukset kiinalaisten partnereiden kanssa. Kaikki sopimukset eivät kuitenkaan ole kovin aktiivisessa käytössä. Ongelmana näyttää yhä olevan se, että yh- teistyö on sirpaleista, mikä usein merkitsee sitä, että sopimukset perustuvat joidenkin henki- löiden suhteisiin ja kiinnostukseen. Sisällöltään sopimukset koskevat pääasiassa opiskelija- ja opettajavaihtoa. Vaihdon toteuttamisen esteiksi usein nousevat kieliongelmat eli lähinnä englanninkielisen opetuksen vähäisyys molemmissa maissa, mutta erityisesti Kiinassa, sekä taloudelliset mahdollisuudet. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on yhteistyökumppaneita laajasti eri puolilla Kiinaa, yh- teensä 18 maakunnassa. Lukumääräisesti sopimuksia on solmittu eniten kuitenkin Pekingin ja Shanghain alueilla sijaitsevien yliopistojen kanssa. Beijing Foreign Studies Universityssä on ollut vuodesta 2002 lähtien suomen kielen koulutusohjelma, johon osallistuu 24 kiinalaista opiskelijaa. Yhtenä koulutusohjelman opettajista toimii CIMO:n lähettämä suomen kielen lehtori. Sopimusten lisäksi osa suomalaisista on mukana Fudan-verkostossa, johon kuuluu yh- teensä 24 pohjoismaista yliopistoa. Suomalaisia yliopistoja verkostossa on kahdeksan. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on osallistunut sekä yksin että yhdessä suomalaisten korkeakoulujen kanssa opiskelijoille suunnatuille Top Grad School Tour – messuille Shanghaissa (2004), Pekingissä ja Shanghaissa (2005) sekä Pekingissä, Shanghaissa ja Nanjingissä (2006) ja myös Hongkongissa vuodesta 2001 alkaen keväisin järjestettäville European Higher Education Fair (EHEF) - messuille. CIMO:n apuraha-, harjoittelu- ja Nuori Kulttuuriohjelmien kautta liikkui vuonna 2005 yhteensä 27 henkilöä (lähtevät 5 ja saapuvat 22). Kiinan ja Suomen yhteistyön hyviin tuloksiin perustuen Kiinan opetusministeriö ja Ope- tushallitus allekirjoittivat Pekingissä sopimuksen lukioiden yhteistyön jatkamisesta vuosille 2005–2007. Yhteistyö on Suomen osalta mahdollistunut yleissivistävän koulutuksen kan- sainvälisen valtionavun turvin, jota Opetushallitus on osoittanut hankkeeseen osallistuvien kahdeksan suomalaisen lukion muodostamalle verkostolle. Yhteistyöprojekteja on käynnis- tetty ja toteutettu sekä kouluvierailujen yhteydessä että digitaalisesti. Molempien osapuol- ten erityisenä tavoitteena on sähköisen verkostotoiminnan kehittäminen. Opetushallitus on toteuttanut myös toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyötä Kiinan kanssa. Suomella on pitkät perinteet kulttuuriyhteistyöstä Kiinan kanssa. Kanssakäyminen al- koi pian diplomaattisuhteiden solmimisen jälkeen 1950-luvun alussa. Vuonna 1980 allekir- joitettiin ensimmäinen kulttuuriohjelma (2-vuotinen) ja vuonna 1984 kulttuurisopimus. Kulttuurisopimusta toteutetaan määräaikaisten työohjelmien kautta. Nykyinen vuonna 2009 päättyvä ohjelma kattaa kulttuurin ja taiteiden lisäksi myös koulutuksen ja tutkimuk- sen. Uusi kohta ohjelmassa korostaa naisten osallistumista yhteistyöhön. Voimassa olevan yhteistyöohjelman kautta on muun muassa käynnistetty laaja suomi- kiina -sanakirjahanke (arvioitu valmistuminen vuonna 2009) sekä solmittu erillinen tutkintojen tunnustamista koskeva Memorandum. Memorandumin pohjalta käynnistyy kahdenvälinen selvitystyö koulutus- ja tutkintojärjestelmistä sekä niiden vertailtavuudesta. Suomen ja Kiinan välinen korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyö näyttää vahvistuvan myös toimijoiden suorien suhtei- den varassa ilman, että siitä on yksityiskohtaisesti ohjelmassa sovittu. Hyvä esimerkki tästä on opiskelijavaihdon nopea laajentuminen, sillä siitä vain pieni toteutuu kulttuurivaihto- ohjelman kiintiöiden kautta. Suomi-Kiina seuran panos käytännön kulttuurivaihdon hoitamisessa on ollut merkittä- vä. Lisäksi opetusministeriön nuorisoyksiköllä on Suomen ja Kiinan väliseen kulttuurisopi- 18 mukseen perustuvaa aktiivista yhteistyötä ja keskinäistä vierailuvaihtoa Kiinan nuorisosää- tiön kanssa. Kiinassa toimivat myös aktiivisesti siellä asuvien suomalaisten perustamat yhdistykset kuten esim. Shanghain suomalaiset ry, joka on perustettu syksyllä 1998 ja Hongkongissa Suomalaisyhdistys ry, joka on rekisteröity vuonna 2005. Yhdistyksellä on ollut vilkasta toi- mintaa kuitenkin jo noin 20 vuotta. Hongkongin Suomi-koulussa on 15 lasta. Opetus – 1-2 kertaa kuussa – on vapaamuotoista ja sen tarkoituksena on tukea lasten suomen kielen ja kulttuurin tuntemista ja säilymistä. Tekes toimii Pekingissä ja Shanghaissa. Tekesin Pekingin toimisto luo kontakteja Kiinan tiede- ja teknologiamaailmaan ja auttaa suomalaisia yhteistyön alkuun. Käytännössä yhteis- työtä tehdään Tekesin teknologiaohjelmien kautta. Yhteistyö voi tarkoittaa tiedonvaihtoa, tutkijavaihtoa tai yhdessä tehtävää tutkimusta. Yksikön painopistealueita ovat informaatio- teknologia, bioteknologia, tuotanto- ja materiaaliteknologia sekä energia- ja ympäristötek- nologiat. Tekesin Shanghain-yksikkö toimii FinChi-innovaatiokeskuksen yhteydessä Zhangjian- gin teknologiapuistossa. Innovaatiokeskus verkottaa suomalaisia ja kiinalaisia yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamalla kontakteja tutkimus- ja kehitystoiminnan huippuosaajiin, yrityksiin ja paikallisiin viranomaisiin. FinChin perustajia ovat kauppa- ja teollisuusministeriö, Tekes ja Finpro. Suomen suurlähetystö (Peking) ja pääkonsulaatit (Shanghai, Kanton ja Hongkong) Kii- nassa ovat luoneet pohjaa erityisesti musiikin, muotoilun ja arkkitehtuurin sekä elokuva- alan yhteistyölle suomalaisten ja kiinalaisten tahojen välillä. Nämä alat on todettu kaikkein lupaavimmiksi jatkoyhteistyön kehittämisen kannalta. Suomessa suurlähetystöjen ja pääkonsulaattien yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Design Forum Finland, Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, Elokuvasäätiö sekä yksittäiset suomalaiset kulttuurialan asiantuntijat. Kiinalaisia yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Tsinghua-yliopiston taiteen ja muotoilun akatemia, Pekingin elokuva-akatemia sekä keskei- set galleriat ja konserttisalit. 2.2.4 Korean tasavalta (Etelä-Korea) Suomi ja Etelä-Korea solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1973. Kaupankäynti alkoi vilkas- tua vuodesta 1977 lähtien ja on kehittynyt yhä suotuisasti. Vuosina 2004 ja 2005 kaupan kokonaisvolyymin kasvu oli vaikuttavaa, ja etenkin Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti. Suomalaiset yritykset toimivat Etelä-Koreassa lähinnä edustustojensa kautta. Maahan on etabloitunut 28 suomalaisyritystä. Tällä hetkellä suomalaisilla kohdistuu suuri kiinnostus Etelä-Korean tietotekniikan ja tietoliikenne aloille; etenkin ohjelmistopuolelle ja tuotekehi- tykseen. Tällä alueella Etelä-Korea nousee vauhdilla. Etelä-Korea on yksi Itä-Aasian tiikeri- talouksista; sen talous kasvoi keskimäärin 8% vuosivauhtia useiden vuosikymmenien ajan. Aasian kriisin (1997–2000) jälkeen kuitenkin kasvu on hiipunut, mutta maa on silti yhä viiden nopeimmin kasvavan talouden joukossa. Korean kulttuurin tutkimuksella on pitkät traditiot Suomessa ja ne antavat hyvän lähtö- kohdan kasvavaan vuorovaikutukseen taiteen, kulttuurin, koulutuksen ja tieteen alueilla. Suomen ja Etelä-Korean välisessä yhteistyössä panostetaan erityisesti tiede- ja teknolo- giayhteistyöhön. Suomen Akatemialla on yhteistyösopimus Korean Science and Enginee- ring Foundation, KOSEF:n kanssa. Sopimukseen kuuluvat tutkijoiden liikkuvuus ja yhtei- set seminaarit. 19 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet yhteistyötään Etelä-Koreaan aktii- visesti. Kartoituksen mukaan 13 yliopistolla ja 6 ammattikorkeakoululla on sopimukset eteläkorealaisten korkeakoulujen kanssa. Yliopistojen osalta voisi todeta, että useimmat so- pimukset toimivat hyvin mm. opiskelijavaihdon osalta. Koulutusalalla hyvä esimerkki käytännön yhteistyöstä on Helsingin kauppakorkeakou- lun ja korealaisen Institute of Industrial Policy Studiesin Executive MBA -ohjelma. Kesä- kuuhun 2006 mennessä 1500 korealaista yritysjohtajaa on valmistunut tästä vuonna 1995 käynnistetystä ”KEMBA”-ohjelmasta. Suomi ja Etelä-Korea toteuttavat vuonna 1994 solmittua kulttuurivaihtosopimusta tuoreella, vuosille 2006–2008 kohdistuvalla yhteistyöohjelmalla. Ohjelmassa huomioidaan koulutus ja tiede, kulttuuri ja taide, broadcasting -yhteistyö sekä nuoriso ja liikunta. Nykyi- nen ohjelma on voimassa toistaiseksi. Vuoden 2006 aikana Etelä-Koreassa esiteltiin mm. suomalaista designia ja tanssia, vuon- na 2007 puolestaan mm. valokuvaa sekä musiikkia. Tekes ja Korea Institute of Industrial Technology Evaluation and Planning (ITEP) ovat tehneet konkreettisia toimia yhteistyön tiivistämiseksi. Presidentti Roh’n Suomen vierailu yhteydessä syyskuussa 2006 sovittiin mm. Korea Foundation for International Cooperatio- nin ja VTT:n välisestä yhteistyöstä, Korea Trade-Investment Promotion ja Finpron välisestä yhteistyöstä sekä Oulun ja Daedok’n teknopolisten yhteistyöstä. Suomi-Korean Tasavalta-yhdistys ry perustettiin vuonna 1981 levittämään Koreaan liit- tyvää tietoutta sekä vilkastuttamaan kulttuurivaihtoa. Suomen ulkoasiainministeriöllä on edustusto Soulissa. Lisäksi Finpron Itä-Aasiasta vas- taava vientikeskus Tokiossa huolehtii myös yhteistyösuhteista Etelä-Korean kanssa. 2.2.5 Yhteistyötä Indonesiassa, Singaporessa, Thaimaassa ja Vietnamissa Erityisesti 1990-luvun alkupuolella aina Aasian talouskriisiin 1997 asti Kaakkois-Aasia näh- tiin tärkeänä yhteistyön kohteena niin kaupankäynnin, sijoittamisen kuin koulutuksen ja tutkimuksenkin näkökulmista. Vaikea taloudellinen tilanne Aasiassa kuitenkin hidasti yh- teistyöhalukkuutta merkittävästi. Indonesia on maailman neljänneksi väkirikkain maa ja Kaakkois-Aasian suurin talous. Suomi ja Indonesia solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1954. Aluksi Suomen edustautu- minen hoidettiin New Delhistä, mutta jo vuodesta 1974 Suomella on ollut suurlähetystö Jakartassa. Indonesian lisäksi suurlähetystön toimialueeseen kuuluu Itä-Timor. Suomella on kunniakonsulit Medanissa (Sumatra) ja Denpasarissa (Bali). Suomen vienti Indonesiaan on monen lamavuoden jälkeen lähtenyt voimakkaaseen kas- vuun ja kasvulle on hyvät edellytykset myös tulevaisuudessa. Suomen vienti Indonesiaan vuonna 2006 oli 187 miljoonaa euroa, mutta osa tuotannosta ja viennistä tapahtuu kol- mansien maiden kautta. Indonesia on huomattava kasvukohde telekommunikaatiosektoril- le. Maiden välillä valmistellaan aiesopimusta korkotukiluotoista. Indonesiassa tunnetaan kasvavaa kiinnostusta Suomea, suomalaista osaamista sekä yh- teiskuntaa kohtaan. Osaltaan tähän on vaikuttanut suomalaisten näkyvä osuus Acehin rau- hanprosessissa. Yhteistyötä hankaloittaa etäisyys, hallinnollisen kapasiteetin ja resurssien puute Indonesiassa sekä yhteistyöhön toteuttamiseen tarvittavan työpanoksen määrä. Indonesiassa sijaitsee huomattava osa maailman uhanalaisista sademetsistä, mikä tekee maasta merkittävän kohteen metsien, soiden ja eläinlajien tutkimukselle. Yhteistyö on tär- keää luonnonsuojelun ja ilmastomuutoksen kannalta. Suomi ja Indonesia ovat perustaneet 20 metsätyöryhmän keskustelemaan metsäsektorin yhteistyöstä. Huomionarvoista on myös energiasektorin kasvavat tarpeet ja biopolttoaineiden käytön kehitys Indonesiassa. Suomen rooli Acehin rauhanprosessissa tukee panostamista konfliktien tutkimiseen. In- donesia on ollut merkittävä kansainvälisen kansatieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutki- muksen kohde. Suomelle relevantin yhteistyön kehittämiseksi olisi hyvä tukea tutkimushankkeita ja edistää opiskelijavaihtoa ja muuta vierailuvaihtoa molempiin suuntiin. Suomella on ollut diplomaattisuhteet Singaporeen vuodesta 1973 ja Suomi edustautuu Singaporessa suurlähetystönsä kautta. Suomen ja Singaporen kahdenväliset suhteet ovat ke- hittyneet viime vuosina aktiivisesti. Useita ministereiden johtamia korkean tason valtuus- kuntia ja virkamiesryhmiä on vieraillut Suomessa tutustumassa mm. innovaatiokysymyk- siin, opettajankoulutukseen sekä koulutuksen rahoitukseen liittyviin teemoihin. Singapore on hyvin järjestäytynyt yhteiskunta, jolla on merkittävä rooli nk. Gateway- maana Aasian markkinoille. Singapore tunnetaan maailmalla myös korkean koulutus- ja osaamistason maana. Toisin kuin useissa Aasian maissa, korkean teknologian tutkimustoi- minta on erittäin korkeatasoista laajoine kansainvälisine yhteyksineen. Suomen ja Singa- poren välistä yhteistyötä on mahdollista edistää monilla eri tasoilla, niin tutkimuslaitos-, kaupallisella yritys- kuin järjestötasollakin. Viimeaikoina Singaporen valtion tutkimuslaitos A*Star instituutti on solminut yhteistyöhön tähtääviä aiesopimuksia VTT:n ja Tekesin kans- sa. Myös maiden opetusministeriöiden välillä on solmittu aiesopimus yhteistyöstä. Näiden lisäksi useat yliopistot ja korkeakoulut ovat yhteistyössä keskenään. Singaporessa toimii myös ASEF (Asia Europe Foundation), jonka pyrkimyksenä on lisä- tä kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä Aasian ja Euroopan välillä. Suomi ja Thaimaa solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1919. Va. asianhoitajan johtama edustusto Bangkokiin perustettiin vuonna 1980 ja kuusi vuotta myöhemmin se korotettiin suurlähetystöksi. Bangkokin suurlähetystö hoitaa myös sivuakreditointimaat Laosin, Kam- bodzhan ja Myanmarin. Suomen suurlähetystön lisäksi Bangkokissa sijaitsee Finpron vien- tikeskus, josta käsin johdetaan Finpron Kaakkois-Aasian toimintaa. Kaupallisia verkostoja Suomen ja Thaimaan välillä vahvistaa Thai-Suomi kauppakamari. Suomella on lisäksi Poh- jois-Thaimaassa Chiang Main kaupungissa kunniakonsulaatti sekä kunniapääkonsulaatti Phuketin saarella. Thaimaa on noussut yhdeksi suomalaisten matkailijoiden suosikkikohteeksi Aasiassa. Thaimaassa vierailee arviolta 100 000 suomalaista vuodessa. Thaimaa on Suomen seitsemänneksi suurin vientikohde Aasiassa. Suomen vienti Thai- maahan oli arvoltaan lähes 160 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo 165 miljoonaa euroa. Huippuvuonna 2001 Suomen viennin arvo Thaimaahan oli lähes 400 miljoonaa euroa. Suomalaisilla korkeakouluilla on yhteistyötä Thaimaan korkeakoulujen kanssa mm. sekä opiskelija- että opettajavaihdon muodossa. Yhä useampia thaimaalaisia pyrkii opiskelemaan suomalaisiin ammattikorkeakouluihin. Suomesta CIMO on osallistunut vuosittain järjes- tettävään European Higher Education Fair (EHEF) tapahtumaan Thaimaassa. Bangkokissa sijaitseva Aasian tekninen instituutti (Asian Institute of Technology, AIT) antaa ylempää korkeakouluopetusta pääasiassa aasialaisille opiskelijoille. Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroista Aasian teknistä instituuttia jo pitkään; tuki on vuositasolla ollut noin 1,5 miljoonaa euroa. Opetuksen aikana suomalaiset yritykset ja tietotaito tulevat AIT: n opiskelijoille tutuksi ja osa valmistuneista löytääkin työpaikkansa suomalaisten yritysten palveluksesta. Suomen tuki AIT:lle on tarkoitus lopettaa 2009 lopussa. Tärkeitä kulttuurialan tapahtumia ovat vuosittain järjestettävät EU-filmifestivaalit. Suo- mi osallistuu filmifestivaaleilla Thaimaassa, jossa ne pidetään sekä Bangkokissa että Chiang 21 Maissa, ja Kambodzhassa Phnom Penhissä. EU-filmifestivaalit ovat molemmissa maissa suosittu tapahtuma, jota tullaan EU-yhteistyönä jatkamaan ja johon Suomi aikoo tulevai- suudessakin osallistua. Suomen hallitus teki päätöksen Vietnamin Demokraattisen Tasavallan eli Pohjois-Viet- namin tunnustamisesta 1972. Suomi ja Vietnamin Demokraattinen Tasavalta julkistivat kommunikean diplomaattisuhteiden solmimisesta 1973. Samana vuonna Vietnamista tuli Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kohdemaa. Suomi perusti suurlähetystön Hanoi- hin vuonna 1974. Kehitysyhteistyö on ollut maiden suhteiden kulmakivi. Tällä hetkellä myös kaupallista- loudellisten suhteiden edistäminen on yksi Suomen toiminnan painopisteistä. Vietnamin talouden nopea kehitys ja oikeansuuntaiset talouden rakenteelliset uudistukset luovat hyvän pohjan näiden suhteiden kehittämiselle. Suomalaisten yritysten kasvavaa kiinnostusta Viet- namin markkinoita kohtaan osoittaa myös se, että yritykset ovat tehneet aloitteen maiden välisen investointisuojasopimuksen uusimisesta. Suomen ja Vietnamin väliset neuvottelut sopimuksen uusimisesta ovat käynnissä. * * * Tehdyn kartoituksen mukaan suomalaisilla korkeakouluilla on yhteistyötä erityisesti Thai- maan ja Singaporen korkeakoulujen kanssa. Muutama yliopisto ja ammattikorkeakoulu on käynnistänyt sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä Vietnamin kanssa. Indonesian osalta vain yhdellä suomalaisyliopistolla ja muutamalla ammattikorkeakoululla on sopimuksiin perus- tuvaa yhteistyötä. 1990-luvulla opetushallituksen koordinoiman Kaukoitä-projektin aikana oli selkeästi kiinnostusta kehittää yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden kanssa. Yhteistyö on kuitenkin jäänyt melko vaatimattomaksi verrattaessa sitä erityisesti Itä-Aasiaan suuntautuneeseen yh- teistyöhön. 2.3 Pohjoismaiden yhteistyö Aasian maiden kanssa Pohjoismaiden osalta voi havaita priorisointia Aasian osalta Kiinaan, Japaniin ja Intiaan. Tärkeänä nähdään myös Kaakkois-Aasian kehitys ja esimerkiksi Vietnamin rooli alueen ke- hityksessä. Kiinan osalta kaikkien mainittujen pohjoismaiden läsnäolo koulutuksen ja kult- tuurin aloilla on Suomea suurempi. Seuraavassa tarkastelussa pääpaino on yhteistyössä, jota muut Pohjoismaat tekevät Kii- nan, Japanin, Korean tasavallan ja Intian kanssa. Analyysi perustuu Suomen suurlähetystö- jen kautta saatuihin tietoihin. Ruotsin profiloituminen Aasiassa rakentuu korkeakoulujen kanssa harjoitettavan yhteis- työn tiivistämiseen ja laajentamiseen, molemminpuolisiin stipendi- ja vaihto-ohjelmien ke- hittämiseen sekä omien korkeakoulujen kansainvälisille opiskelijoille ja tutkijoille tarjoami- en mahdollisuuksien markkinointiin alueella. Tämä kaikki on selkeästi osana koko Ruotsin profiloitumista alueella. Tärkeänä linjauksissa pidetään myös yhteistyön tiivistämistä Ruot- sin suurlähetystöjen sekä maan kaupallisia etuja ajavien tahojen kanssa. Valmiuksia on pe- rustaa erityisiä kulttuurivirkoja suurlähetystöihin alueella priorisoituihin maihin. Erillisiä instituutteja Ruotsi ei aio perustaa. Ruotsin ja Aasian maiden välinen yhteistyö ja vaihtotoiminta tutkimuksen ja korkeam- man koulutuksen puitteissa on merkittävästi lisääntynyt sitten vuoden 2002, jolloin maa 22 edellisen kerran päivitti Aasia-strategiansa. Erityisesti tutkijakoulutus ja tutkimus ovat olleet etualalla, mutta nyt myös peruskoulutuksen merkitys on lisääntymässä. Ruotsin opinto- tukea ulkomailla tapahtuviin opintoihin saaneista runsas 2,5 % valitsi Aasian. Useimmat näistä valitsivat Japanin, ja toisella sijalla oli Kiina. Tutkimus- ja koulutusympäristöjensä nopean kehittymisen ansioista Japania, Etelä-Koreaa ja Taiwania pidetään erityisen mielen- kiintoisina yhteistyömaina. Erityisiä sopimuksia Aasian maiden kanssa harjoitettavasta tutkimusyhteistyöstä Ruot- silla on Japanin ja Kiinan kanssa. Valmisteilla on koulutusyhteistyötä koskeva kehyssopimus Kiinan kanssa, samoin kuin tutkimusyhteistyötä koskeva sopimus Intian kanssa. Monet ruotsalaiset koulutustahot ovat solmineet suoria bilateraalisia yhteistyösopimuksia vastaavi- en tahojen kanssa Aasiassa. Ruotsin Aasia-strategiassa todetaan, että yleinen mielenkiinto Aasian kanssa harjoitet- tavaan kulttuuriyhteistyöhön on lisääntynyt tuntuvasti. Riittämätön rahoitus mainitaan kulttuuri- ja media-alan yhteistyön kehittämisen ja laajentamisen yhtenä keskeisenä ongel- mana. Norjalla on kokonaisvaltainen lähestymistapa innovaatio-, tutkimus- ja kulttuuriyhteis- työn edistämiseen Aasiassa. Norja hakee synergiavaikutusta politiikan, elinkeinoelämän ja kulttuurin aloilla. Tutkimus nähdään strategisena työkaluna jokaisen toimialan yhteydessä. Norja näkee tärkeänä räätälöidä kullekin maalle oma yhteistyökonseptinsa. Lisäksi yksit- täisten projektien sijaan päämääränä on pitkäjänteisempi yhteistyö instituutioiden välillä. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö on yhtenäinen osa Norjan ulkopolitiikkaa ja ulkomaan edustuksen toimintaa. Oslossa toimii arviointineuvosto, jossa politiikan, kulttuurialan ja elinkeinoelämän toimijat miettivät kansainvälisen yhteistyön päälinjoja. Norjan tutkimusyhteistyö Japanin kanssa liittyy ensisijaisesti Norjan perinteisiin vah- voihin aloihin eli meriklusteriin. Norjalla on vuodesta 2003 alkaen Japanin kanssa kahden- välinen sopimus teknologia- ja tutkimusyhteistyöstä, jossa nanoteknologia, elintarviketur- vallisuus sekä energia ja ympäristö ovat keskeisessä asemassa. Sen puitteissa on perustettu komitea, joka kokoontuu säännöllisesti. Kiinan kanssa pyritään kehittämään yhteistyötä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, ja sen kanssa neuvotellaan parhaillaan sopimuksesta. Kiinan tapauksessa yhteistyöalueita ovat ilmasto ja ympäristö ml. merellinen ympäristö sekä terveys. Etelä-Korean kanssa ei ole toistaiseksi solmittu muodollisia yhteistyösopimuksia. Norjan ja Etelä-Korean välinen yhteistyö keskittyy tällä hetkellä lähinnä meriteollisuuteen. Intia on uusi tulokas Norjan kansainvälisten prioriteettien joukossa. Kiinnostus Intiaa kohtaan on kasvanut huomattavasti viime aikoina, ja Intian kanssa onkin tehty kaksi uutta sopimusta tutkimuksen ja kehityksen sekä sähkö- ja energiasektorin yhteistyötä koskien. Kuten muidenkin pohjoismaiden, myös Tanskan tavoitteena on lähitulevaisuudessa keskittyä markkinoimaan itseään myös Aasian maissa entistä voimakkaammin. Tanskalaiset koulutus- ja tiedetoimialat ovat edustettuina Aasiassa lähinnä eri instituutioiden yhteistyö- sopimuksien kautta. Tanska ei ole tehnyt erillisiä poliittisia linjauksia esimerkiksi tiedeinsti- tuuteista Aasiassa. Kulttuurin osalta viennistä vastaavat Tanskan suurlähetystöt. Hallituksen globaalistrategiana on panostaa ulkoasiainministeriöön ja sen maailmanlaajuisen edustus- verkostoon, jolle tullaan antamaan sekä lisää velvoitteita että voimavaroja palvella erityisesti Aasiassa koko Tanskan edunvalvojana ja puhetorvena. Koulutuksen alalla Tanskalla on kansainvälisissä asioissa opetusministeriön alainen jär- jestö CIRIUS (Danish Centre for International Cooperation and Mobility in Education and Training), jonka tarkoituksena on tiedottaa tanskalaisesta koulutuksesta ulkomailla ja helpottaa opiskelijoiden liikkuvuutta maailmalla. Tanska on luonut kahdenkeskeisiä sopi- muksia myös Aasian maiden kanssa koulutukseen liittyen. Viimeisin askel on päätös tans- 23 kalais-kiinalaisesta yhteistyöstä koulutuksen alalla. Koulutuspoliittisen yhteistyön Tanskan ja Aasian maiden välillä hoitavat pääasiassa kuitenkin tanskalaiset organisaatiot, kuten yli- opistot, itse. Tieteen alalla tanskalaiset organisaatiot vastaavat itse hyvin pitkälti yhteistyöstä Aasian maiden kanssa. Tieteen alalla toimii tiedeministeriön alaisena mm. tanskalais-kiinalainen tieteellisen ja teknologisen yhteistyön komitea (Den Dansk-Kinesiske Komite for Videnska- beligt og Teknologisk Samarbejde), johon kuuluu asiantuntijoita sekä Tanskasta että Kiinas- ta. Komitean työ koostuu pääasiassa maiden välisten yhteistyöprojektien arvioinnista. Kulttuurivienti Tanskan osalta toteutuu lähinnä kulttuuriministeriön alaisen Kunststy- relsenin ja Tanskan ulkomaanedustustojen yhteistyönä. Myös Pohjoismaiden ministerineuvosto on parhaillaan kartoittamassa Aasia-yhteistyön mahdollisuuksia erityisesti korkea-asteen osalta. Pohjoismaista yhteistyötä yliopistojen osalta ovat kehittäneet seuraavat tahot: NIAS – Nordic Institute of Asian Studies http://nias.ku.dk/about_nias/?l0=1&who=#newpartners Nordic Centre Shanghai Fudan University http://www.nordiccentre.org/ Nordic Centre in India http://www.nci.uu.se/ 2.4 EU – Aasia yhteistyö Kiina, Japani ja Intia ovat EU:n merkittävimmät kahdenväliset kumppanit Aasiassa. EU:n ja Intian väliset suhteet alkoivat kehittyä jo 1960-luvulla EEC:n ja Intian välille solmittujen diplomaattisuhteiden myötä. Nyt yhteistyön perustana toimii EU:n ja Intian välinen laaja-alainen yhteistyösopimus vuodelta 1994. Intia on EU:lle yksi sen strategisista kumppaneista. EU:n ja Intian välinen yhteistyö sai uutta vauhtia vuonna 2005, jolloin päästiin sopuun keskinäistä yhteistyötä linjaavasta toi- mintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelma painottaa mm. poliittisen yhteistyön ja vuoro- puhelun lisäämistä, ihmisten ja kulttuurien välisiä kontakteja sekä kauppaa ja investointeja. Yhteistyösektoreita ovat mm. kauppa, tulli-, energia-, liikenne- ja ilmastopolitiikka. Myös koulutus- ja kulttuuriyhteistyötä sekä tutkijavaihtoa pyritään tiivistämään. Ohjelma on si- sällöltään laaja ja monitahoinen, lähes kaikki mahdollistava. EU-Intia -yhteistyötä rahoitetaan pääasiallisesti sektorikohtaisten rahoitusinstrument- tien avulla. Tutkimusyhteistyössä EU:n tutkimuksen puiteohjelma on mahdollinen rahoi- tusväline, koulutuksen saralla vastaavana instrumenttina toimii Erasmus Mundus -ohjelma. Nuorisoyhteistyössä Aasian mailla on tapauskohtaisesti mahdollisuus hyötyä EU:n nuoriso- ohjelman kautta saatavasta rahoituksesta. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/comm/external_relations/india/intro/index.htm EU ja Japani alkoivat kasvavalla kiinnostuksella kehittää yhteistyötään vasta 1990-luvun alusta lähtien. Suhteiden eräänlaisena perustana pidetään vuodelta 1991 peräisin olevaa EU: n ja Japanin yhteistä julistusta. Tämänhetkisen yhteistyön keskeisenä ohjaajana toimii vuon- na 2001 hyväksytty EU-Japani -toimintaohjelma, jonka voimassaoloaika on noin 10 vuotta. EU-Japani -yhteistyöllä on kolme prioriteettialaa: poliittinen dialogi, taloudellisen ja kap- pasuhteet sekä yhteistyö ajankohtaisten globaaleiden haasteiden ratkaisemiseksi. Poliittista 1� 2� 3� 24 dialogia käydään mm. Itä-Aasian turvallisuusympäristöön, YK-teemaan, ihmisoikeuksiin sekä Lähi-idän ja Balkanin tilanteisiin liittyen. Taloudellisen yhteistyön EU-tavoitteena on Japanin markkinoiden avaaminen ja Japanin säädösympäristön lähentäminen eurooppalai- seen suuntaan. Myös tiede-, teknologia- ja koulutusyhteistyö on tärkeässä asemassa EU:n ja Japanin välisissä suhteissa. EU:lla ja Japanilla on useita sektorikohtaisia sopimuksia. Parhaillaan neuvottelujen alai- sena on EU:n ja Japanin välinen tiede- ja teknologiasopimus. Huolimatta useista yhteistyösektoreista voidaan yleisenä arviona todeta, että sekä EU:n että Japanin keskinäinen mielenkiinto yhteistyön syvemmäksi kehittämiseksi on ollut melko laimeaa heijastellen suhteiden ongelmatonta luonnetta. Molemmat osapuolet ovat kuiten- kin ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyön laajentamiselle. Jatkossa EU-Japani -yhteistyötä voidaan rahoittaa EU:n ICI-instrumentilla (Industrial Countries Instrument), joka kohdistuu kehittyneiden ja korkean tulotason maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi Erasmus Mundus -ohjelma sekä EU:n tutkimuksen pui- teohjelma mahdollistavat yhteistyön Japanin kanssa. Japani panostaa merkittäviä summia tutkimus- ja kehittämistoimintaan (3 % BKT:stä), ja siksi se on myös EU:lle mieluinen yhteistyökumppani tutkimussektorilla. Nuorisoyhteistyössä Aasian mailla on tapauskohtai- sesti mahdollisuus hyötyä EU:n nuoriso-ohjelman kautta saatavasta rahoituksesta. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/comm/external_relations/japan/intro/index.htm EU:n ja Kiinan välisen yhteistyön oikeudellinen perusta on vuodelta 1985 peräisin oleva kaupan ja taloudellisen yhteistyön sopimus, nk. kauppasopimus. Sopimus on luonteeltaan hyvin yleinen ja eri alojen yhteistyön edistämisen salliva. Sopimus on kuitenkin osin van- hentunut, ja sen uudistamiseen on ryhdytty Kiinan aloitteesta. Syksyllä 2006 päästiin so- puun siitä, että kokonaan uuden, kaikki yhteistyösektorit kattavan kumppanuus- ja yhteis- työsopimuksen neuvottelut käynnistetään lähiaikoina EU:n ja Kiina välillä. Käytännön tasolla EU:n ja Kiinan välinen yhteistyö rakentuu pitkälti sektorikohtaisten yhteistyötoimien, nk. dialogien varaan. Yhteistyöaloja on yli 20, ja ne käsittävät mm. kil- pailupolitiikkaan, energiaan, koulutukseen ja kulttuuriin, tieteeseen ja tutkimukseen, teki- jänoikeuksiin, ympäristöön ja avaruusyhteistyöhön liittyviä teemoja. Joidenkin sektoreiden yhteistyötä tukemaan on laadittu lisäksi erillisiä sopimuksia, joista yhtenä mainittakoon vuonna 2000 voimaan tullut ja vuonna 2004 uudistettu tiede- ja teknologiasopimus. Sektorikohtaisia yhteistyöaloja rahoitetaan alakohtaisten rahoitusinstrumenttien avulla. Koulutusyhteistyössä tärkeä rahoitusväline on Erasmus Mundus -ohjelma, tutkimus- ja tie- desektorilla EU:n tutkimuksen puiteohjelmat tarjoavat yhteistyön rahoitusmahdollisuuksia. Nuorisoyhteistyössä Aasian mailla on tapauskohtaisesti mahdollisuus hyötyä EU:n nuori- so-ohjelman kautta saatavasta rahoituksesta. Kaikki sektorit kattavaa EU-Kiina -yhteistyön rahoitusinstrumenttia ei ole olemassa eikä sellaista myöskään suunnitella tulevaisuudessa. Komission on lokakuussa 2006 määritellyt uudelleen Kiina-strategiaansa. Uudella stra- tegialla pyritään aikaisempaa paremmin vastaamaan niihin haasteisiin, joita Kiinan kasva- va rooli taloudellisena ja poliittisena suurvaltana synnyttää. Strategiassa korostetaan tukea Kiinalle sen siirtyessä kohti moniarvoisempaa ja avoimempaa yhteiskuntaa sekä energiaky- symyksiä, ilmastonmuutosta, tiede- ja teknologiayhteistyötä sekä kauppaa ja taloudellista kehitystä. Aivan viime vuosina Kiina on kasvavassa määrin profiloitunut multilateralismin suun- taan, ja tätä kehitystä EU haluaa osaltaan tukea. Kiina on jäsen YK:n ihmisoikeusneuvos- tossa. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/comm/external_relations/china/intro/index.htm 25 Yhteistyö EU:n ja Etelä-Korean välillä käynnistyi kunnolla vasta 1990-luvun loppupuolella molemminpuolisen kiinnostuksen lisääntymisen myötä. Yhteistyön oikeudellisen perustan muodostaa EU:n ja Etelä-Korean välillä vuonna 2001 voimaan tullut kauppa- ja investoin- tisopimus. EU on todennut tarpeen ryhtyä nopealla aikataululla neuvottelemaan Etelä-Ko- rean kanssa myös yhteisestä vapaakauppasopimuksesta. Vaikka kaupallinen yhteistyö on tärkein määrittävä tekijä EU:n ja Etelä-Korean välisissä suhteissa, myös alakohtaista yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. EU:n ja Etelä-Korean sovit- tiin syksyllä 2006 kahdenvälisten suhteiden kehittämisestä mm. kilpailupolitiikan, koulu- tuksen ja erityisesti tieteen ja teknologian aloilla. EU:n ja Etelä-Korean välillä on voimassa kahdenvälinen tiede- ja teknologiayhteistyösopimus. EU:n ja Etelä-Korean välisen yhteistyön yhtenä rahoitusinstrumenttina tullee jatkossa olemaan ICI-instrumentti (Industrial Countries Instrument), joka rahoittaa EU:n yhteis- työtä kehittyneiden ja korkean tulotason maiden kanssa. Uusi ICI-instrumentti mahdollis- taa yhteistyön tukemisen monilla eri sektoreilla, ml. ihmisten väliset kontaktit ja koulutus- sektori. Tulevan ICI-instrumentin lisäksi myös EU:n tutkimuksen puiteohjelmista on mahdol- lista rahoittaa kolmansien maiden, ml. Etelä-Korean, kanssa tehtävää yhteistyötä. Nuoris- oyhteistyössä Aasian mailla on tapauskohtaisesti mahdollisuus hyötyä EU:n nuoriso-ohjel- man kautta saatavasta rahoituksesta. Myös Erasmus Mundus -ohjelman kautta yhteistyötä on toteutettu Etelä-Korean kanssa. EU:n ja Etelä-Korean taloudellisen yhteistyön edistämiseksi ja tukemiseksi EU:n ko- missio on luonut Etelä-Korean kanssa kauppaa käyvien eurooppalaisten yritysten johdolle suunnatun 12 kuukauden pituisen koulutusohjelman (Executive Training Program, ETP). Lisätietoja: http://ec.europa.eu/comm/external_relations/south_korea/intro/index.htm ASEM (Asia-Europe Meeting) on vuonna 1996 käynnistynyt Euroopan ja Aasian suhtei- ta tukemaan ja vahvistamaan pyrkivä epävirallinen yhteistyöprosessi. Se on jakaantunut kolmeen erilliseen pilariin, jotka kattavat poliittiset, taloudelliset ja kulttuurisuhteet. Pää- miestasolla kokoontuvia ASEM-huippukokouksia pidetään joka toinen vuosi, ja sen lisäk- si järjestetään muita ministerikokouksia ja korkeita virkamiestapaamisia. ASEM-prosessin voimassaoloaikana kulttuuriministerit ovat kokoontuneet kaksi kertaa ja tiede- ja teknolo- giaministerit kerran. ASEF on vuonna 1997 perustettu yksityinen säätiö, jonka toiminta pyrkii Euroopan ja Aasian keskinäisen yhteisymmärryksen, vuoropuhelun ja verkostojen edistämiseen. ASEF on ASEM-prosessin ainoa institutionalisoitu osa, ja sen jäseninä ovat kaikki ASEM-maat. ASEF:lla on neljä erillistä ohjelmakokonaisuutta: 1) Intellectual exchange, 2) Cultural exchange, 3) People-to people exchange a sekä 4) Public exchange. Käytännössä ASEF to- teuttaa pitkälti ASEM:n kolmatta eli kulttuurisuhteita käsittelevää pilaria. ASEF:n toiminta perustuu vapaaehtoisrahoitukseen, ja eri maiden sille osoittaman ra- hoituksen määrä vaihtelee suuresti. Merkittäviä rahoittajia ovat mm. Japani, Etelä-Korea, Ranska, Kiina ja EU:n komissio. Suomen rahoitusosuus ASEF:lle vuosina 2007-2009 on 120 000 € vuodessa. Lisätietoja: http://www.asef.org/ 26 3 Arviointia ja kehittämistarpeita Edellä olevan tilannekatsauksen ja käytettävissä olevien useiden Aasian maita koskevien ra- porttien sekä Intiaan, Japaniin, Kiinaan ja Koreaan tehdyn tietojenkeruumatkan perusteella voidaan esittää seuraavia arvioita tilanteesta ja esiin tulleista kehittämistarpeista. 3.1 Aasian maiden merkitys kasvaa Aasian maiden merkitys myös koulutus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyössä on voimakkaasti kasvamassa. Sen seurauksena ovat maamme korkeakoulut ja Suomen Akatemia solmineet uusia suhteita Aasian maissa sijaitsevien yhteistyökumppaneidensa kanssa. Myös kulttuuri- vaihdon ja suomalaisen kulttuurin viennin arvioidaan lisääntyneen. Myös kauppa- ja teol- lisuusministeriö ja sen alaiset organisaatiot ovat viime vuosina panostaneet Aasia-suhteisiin. Sama trendi on nähtävissä kaikissa muissa Pohjoismaissa, jotka ovat monin tavoin aktivoi- neet suhteitaan Aasian maihin jopa Suomea tehokkaammin. Avain Aasian maiden kanssa tehtävälle eri alojen yhteistyölle, kuten kansainväliselle yh- teistyölle yleensäkin, on monessa tapauksessa se, että Suomea ja suomalaista kulttuuria laa- jassa merkityksessä tehdään näissä maissa tunnetuksi. Se luo myös kaupalliselle ja teolliselle yhteistyölle suotuisaa ilmapiiriä ja auttaa luomaan yhteistyöverkostoja. Kulttuuri on tule- vaisuudessa itsessään lisääntyvässä määrin myös osa kaupallista kansainvälistä yhteistyötä. Opiskelija- ja tutkijavaihdon kautta myös luodaan sellaisia verkostoja, jotka ovat myöhem- min hyödynnettävissä tieteellisessä, taloudellisessa ja muussa yhteistyössä. Suomella on pitkät perinteet ainakin eräiden Aasian maiden kulttuureita koskevassa tutkimuksessa. Suomella on tällä hetkellä erittäin hyvä maine Aasian maiden keskuudessa. Suomi tunnetaan erinomaisen koulutuksen ja hyvän kilpailukyvyn maana ja maana, joka tekee mitä lupaa. Tämä antaa hyvät lähtökohdat suhteiden edelleen kehittämiselle. 3.2 Tavoitteet ja koordinaatio Kuten edellä olevista nykytilan kuvauksista käy ilmi, on myös opetus-, tiede- ja kulttuu- ritoimialalla solmittu varsin paljon suhteita erityisesti Japanin, Kiinan, Intian ja Korean organisaatioihin. Kokonaisuus näyttäytyy kuitenkin varsin hajanaisena. Koordinaatiota Aa- 27 sia-suhteissa ei näytä olevan riittävästi sen paremmin kotimaassa kuin aina myöskään Aasian maissa toimivien yksiköiden kesken. Kun kyse on Suomeen verrattuna varsin suurista maista, ei yksittäisen suomalaisen or- ganisaation esiintymisellä ja yhteydenotoilla näissä maissa saada aikaan toivottua vaikutusta. Joskus vaikutus voi olla päinvastainenkin, jos esimerkiksi eri korkeakoulujen edustajat käy- vät toisistaan tietämättä esittämässä yhteistyötarjouksia samassa korkeakoulussa. Monissa tapauksissa voisi olla tarkoituksenmukaista järjestää esiintyminen myös yhteispohjoismai- sesti, koska Pohjoismaat ovat Aasiassa tunnettu kokonaisuus, jonka eri maat eivät aina ero- tu toisistaan. Myös EU:n Aasiaa koskevia ohjelmia ei Suomessa näytetä järjestelmällisesti hyödynnetyn. Erityisesti näyttää siis olevan tarvetta siihen, että Aasian maiden kanssa yhteistyötä har- joittavat tahot verkottuvat tehokkaammin sekä kotimaassa että kohdemaissa. Koordinaation lisääminen kaikilla tasoilla ja yli hallinnonalarajojen on tarpeen. Ehkä keskeisin puute kuitenkin on, että eri organisaatioiden tavoitteet Aasian maiden kanssa tapahtuvalle yhteistyölle näyttävät usein varsin jäsentymättömiltä. Usein näytetään solmitun erilaisia yhteistyösopimuksia ilman, että niiden tavoitteita olisi etukäteen perus- teellisesti pohdittu, puhumattakaan, että olisi selvitetty, onko vastaavia sopimuksia jo muilla suomalaisilla organisaatioilla olemassa. Joissain tapauksissa näyttää myös käyneen niin, että solmittujen sopimusten pohjalta ei yhteistyötä käytännössä ole edes aloitettu ja monissa tapauksissa yhteistyö on varsin vähäistä. Usein Aasian maiden organisaatioita näytetään lä- hestytyn vain varsin yleisin yhteistyötarjouksin ilman, että olisi konkreettisia tavoitteita ja ehdotuksia ja sopimusten seuranta on jäänyt hoitamatta. Aasia- yhteistyön täysimääräiseksi hyödyntämiseksi onkin välttämätöntä, että niin yli- opistot ja ammattikorkeakoulut kuin kulttuurialan yhteisöt selkiyttävät omia tavoitteitaan Aasian maiden kanssa harjoitettavalle yhteistyölle. Tärkeää on lisätä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kulttuurialan organisaatioiden mahdollisuuksia saada jatkuvasti ajankohtaista informaatiota Aasian maiden kehityksestä ja niiden tarjoamista opetus-, tiede- ja kulttuurialan yhteistyömahdollisuuksista. 3.3 Opiskelija- ja asiantuntijavaihto Kansainvälisen opiskelija- ja asiantuntijavaihdon avulla voidaan suomalaisia tutustuttaa kohdemaiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä kohdemaiden kansalaisia suomalaiseen yh- teiskuntaan ja kulttuuriin. Tällä voidaan aikaansaada merkittäviä ystävyys- ja yhteistyösuh- teita, joita myöhemmin on mahdollista hyödyntää molempien maiden eduksi. Suomessa tarvitaan tulevina vuosikymmeninä enenevässä määrin myös ulkomaista työvoimaa, jota kaikin osin ei ole kotimaasta saatavissa. Paras tapa ulkomaisen koulute- tun työvoiman kotouttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan on ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisääminen maamme korkeakouluissa ja myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Heistä ainakin osa olisi käytettävissä valmistumisensa jälkeen suomalaisilla työmarkkinoilla. Myös ne opiskelijat, jotka opintojensa jälkeen palaavat kotimaahansa ovat tietenkin opiskeluai- kanaan tutustuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin ja verkottuneet täällä, joten opiskelijavaihdosta on aina hyötyä sekä lähettäjälle että vastaanottajalle. Myös suomalaisen koulutetun väestön kansainvälisten valmiuksien kehittämiseksi on välttämätöntä lisätä opis- kelijavaihtoa. Opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihtoa näiden maiden kanssa kyllä harjoitetaan, mutta vaihdon volyymi on vielä verrattain vaatimaton. Opiskelijavaihdon vähäisyyteen 28 näyttää osittain vaikuttaneen myös se, että kysymys opiskelijamaksujen perimisestä ETA- alueen ulkopuolisten maiden opiskelijoilta on edelleen ratkaisematta. Tämä asia näyttää nyt kuitenkin olevan etenemässä. Selvää on, että opiskelija-, tutkija-, asiantuntija- ja kulttuuri- vaihtoon vaihtoon käytettävissä olevia apurahoja ja muuta rahoitusta on tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Korkeakouluyhteistyön kannalta on haitallista, että ammattikorkeakoulujen englannin- kielinen nimike aiheuttaa epäselvyyttä niiden asemasta. Kaikissa selvityksen kohteena olevissa maissa kansainvälistyminen on selkeä painopiste. Tähän liittyen opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihdon lisäämistä muiden maiden kanssa korostettiin. 3.4 Tutkimusyhteistyö Kuten edellä olevasta tilannekatsauksesta käy ilmi, on sekä Suomen Akatemialla että yli- opistoilla yhteistyösopimuksia monien Kiinan, Japanin, Korean ja Intian organisaatioiden ja yliopistojen kanssa. Akatemian sopimukset näyttävät käytännössä toimivan varsin hyvin, mutta ovat vielä pienimuotoisia. Myös eräät yliopistojen sopimukset ovat saaneet aikaan jo käytännön tutkimusyhteistyötä. Opetusministeriö on solminut useiden Aasian maiden kanssa ns. kulttuurisopimuksen, joka sisältää myös opetus- ja tutkimusyhteistyötä koskevat asiat. Kauppa- ja teollisuusminis- teriö on solminut niinikään useiden Aasian maiden kanssa tiede- ja teknologiasopimuksia. Molemmissa siis käsitellään tutkimusyhteistyötä. Näiden valmistelussa ei kuitenkaan ole aina riittävästi ollut ministeriöiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Tutkimusyhteistyön kehittämisessä on vielä paljon tehtävissä ja kiinnostus näissä Aasian maissa yhteistyöhön Suomen kanssa näyttää olevan aitoa. Useat organisaatiot Intiassa, Japa- nissa ja Kiinassa ilmaisivat kiinnostuksensa yhteistyön lisäämiseen ja odottivat aloitteita suo- malaiselta osapuolelta. Myös pohjoismaisen ja EU- yhteistyön kautta olisi mahdollisuuksia lisätä kontakteja tutkimusyhteistyössä. Selvityksen kohteena olevien maiden korkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatiois- sa korostettiin sitä, että pelkästä vierailutoiminnasta tulisi entistä enemmän päästä konkreet- tiseen tutkimusyhteistyöhön. 3.5 Kulttuuriyhteistyö ja kulttuurivienti Kulttuuriyhteistyö on opetusministeriölle ja ulkoasiainministeriölle niiden keskeisiä toimin- toja ja ulkoasiainministeriölle myös osa julkista diplomatiaa. Kulttuuriyhteistyöllä tuetaan poliittisia ja taloudellisia tavoitteita, edistetään kulttuurivientiä ja vahvistetaan Suomen mai- netta korkeatasoisen kulttuurin maana. Kulttuuriviennissä keskeisten ministeriöiden roolit on määritelty esityksessä Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi 2007–2011 (opetusministeriön julkaisuja 2007:9 / Onko kulttuurilla vientiä? ON!). Esityksen mukaan opetusministeriö turvaa taiteen ja kulttuurin tuotannon ja perusrakenteiden rahoituksen. Ulkoasiainministeriön roolina on ylläpitää kulttuurisuhteiden ja kulttuuriviennin asiantuntijaverkostoa ja kauppa- ja teol- lisuusministeriön vastuulla on yritysten kulttuurin toimialojen vientivalmiuksien kehittä- minen. Yhteistyö eri organisaatioiden kesken tässäkin välttämätöntä. Lisättäessä kulttuuri- 29 vientiä on tärkeää huomioida myös kulttuurin tuonti sekä mahdollisten yhteistuotantojen kehittäminen. Opetusministeriöllä on ollut tavoitteena Suomen ja muiden maiden välisten kulttuuri- sopimusten merkityksen vähentäminen tai ainakin niiden sopimisjärjestelyiden yksinker- taistaminen. Sen sijaan halutaan korostaa toimijoiden suoria yhteyksiä. Vaikka tätä sinänsä oikeaa tavoitetta sovelletaankin, pitää kuitenkin ottaa huomioon myös vastapuolen tarpeet tällaisten sopimusten olemassaololle. Jos siis yhteistyön edellytyksenä on sopimus, ei sitä Suomen puolelta ole syytä jättää käyttämättä. Selvityksen perusteella ainakin Kiinan, Intian ja Korean osalta virallisesta valtioiden välisestä sopimusjärjestelystä on etua. On merkittävää, että suurlähetystöjemme panos suomalaisen kulttuurin esittelyssä Aa- sian maissa on ollut huomattavan aktiivista. Näyttelyiden, konserttien ja taitelijavierailujen kautta on tehty perustavaa työtä suomaisen kulttuurin ja suomalaisen elämänmuodon tun- netuksi tekemiseksi Aasian maissa. Tästä on hyvä jatkaa. Suomen ja Aasian maiden välistä kulttuuriyhteistyötä harjoittavien ystävyysseurojen mahdollisuuksia on hyödynnetty ehkä Suomi-Kiina -seuraa lukuun ottamatta vain har- voin. Myös kohdemaissa toimivien ystävyysseurojen, suomalaisten perustamien yhdistysten ja muiden, mm. pohjoismaisten yhteenliittymien mahdollisuuksia voisi hyödyntää tehok- kaammin. Aasian maissa oleva Suomen kunniakonsulien verkkoa olisi myös mahdollista hyödyntää. Esimerkiksi Suomi-Kiina seura on yli 55-vuotisen toimintansa aikana hoitanut laaja- alaisesti Suomen ja Kiinan välistä kulttuurivaihtoa yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Periaatteena tässäkin toiminnassa on ollut toisaalta luoda pohjaa kaupalliselta pohjalta ta- pahtuvalle kulttuurivaihdolle ja toisaalta syventää valtioiden toteuttaman vaihdon sisältöä. 3.6 Läsnäolo Aasiassa Opetus-, tiede- ja kulttuuritoimialan vakituinen läsnäolo Aasiassa on vähäistä. Japanissa toimii Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutti, mutta muissa Aasian maissa ei tällaista erillisor- ganisaatiota ole. Näissä maissa pysyvä edustautuminen on hoidettu lähinnä Suomen suurlä- hetystöjen kautta. Aasian maissa ei edustustoilla kuitenkaan ole yleensä erityistä kulttuuri-, opetus- ja tiedeasioihin keskittyvää virkamiestä lukuun ottamatta Tokiota ja Pekingiä, jossa yksi virkamies on erikoistunut lähinnä näihin asioihin. Kuusi suomalaista yliopistoa on jäsenenä Delhissä sijaitsevassa pohjoismaisessa keskuk- sessa ja seitsemän yliopistoa Shanghaissa, Fudanin yliopistossa sijaitsevassa keskuksessa. Näi- den keskusten toiminta on toistaiseksi ollut verrattain vaatimatonta eikä niiden tarjoamia mahdollisuuksia Suomen profiloitumiseen ole vielä täysin hyödynnetty. Delhin keskus on solminut jäsenyliopistojensa puolesta sopimukset eräiden Intian yliopistojen kanssa. Tämä avaa halutessa mahdollisuuksia yhteistyöhön näiden yliopistojen kanssa. Suomen Akatemi- an ja korkeakoulujen sopimuspohjaiseen yhteistyöhön liittyvä läsnäolo Aasian maissa ta- pahtuu lähinnä lyhytaikaisten vierailujen puitteissa, jolloin pysyväisluonteisten verkostojen aikaansaaminen ei ole helppoa. Selvitys osoittaa, että on tarpeen, että opetus-, tiede- ja kulttuuritoimialan läsnäoloa eräissä Aasian maissa todellakin ryhdytään parantamaan. Läsnäolon vahvistaminen ja yh- teistyön kehittäminen edellyttävät luonnollisesti sitä, että myös rahoitusta tähän yhteistyö- hön lisätään. 30 4 Ehdotukset Selvityshankkeen tehtävänä on tehtyjen selvitysten perusteella tehdä ehdotukset opetus-, tiede- ja kulttuuritoimialojen läsnäolon parantamiseksi tarvittaviksi toimenpiteiksi ja tehdä ehdotukset rahoituksesta eri osapuolten kesken. Keskeisenä tavoitteena seuraavassa tehtä- ville ehdotuksille on, että yhteistyön tavoitteita selkeytetään, koordinaatiota parannetaan, opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihtoa lisätään, järjestetään opetus-, kulttuuri- ja tiede- toimialan pysyvä läsnäolo eräissä maissa sekä lisätään rahoitusta yhteistyöhön Aasian mai- den kanssa. 4.1 Tavoitteiden selkiyttäminen ja koordinaation parantaminen Tavoitteiden selkiyttämiseksi ja koordinaation parantamiseksi ehdotetaan, että opetusminis- teriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja ulkoasiainministeriö organisoivat säännöllisen mi- nisteriöiden välisen yhteistyön opetus-, tiede- ja kulttuurialan valtakunnallista koordinaatio- ta varten. Tämän yhteistyöelimen tehtävänä on laatia yhteiset tavoitteet näiden sektoreiden yhteistyölle Aasian maiden kanssa sekä arvioida yhteistyön kehitystä ja kehittämistarpeita sekä tehdä näitä koskevia ehdotuksia ja kehittämissuunnitelmia. Asiantuntijoina ja valmis- telijoina tässä työssä ministeriöt käyttävät hallinnonalansa organisaatioita sekä elinkeino- ja kulttuurielämän asiantuntijoita. Erityisesti elinkeinoelämän asiantuntemuksen hyödyntä- minen on välttämätöntä. Opetusministeriön tehtävänä on tehdä aloite yhteistyöelimen työn käynnistämisestä. Yliopistojen rehtorienneuvoston ja ammattikorkeakoulujen rehtorienneuvoston tulee yhdessä opetusministeriön kanssa valmistella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yh- teinen, selkeä tavoiteohjelma yhteistyölle Aasian maiden korkeakoulujen kanssa. Tehtävä on vaikea, mutta välttämätön. Tässä ohjelmassa, jonka tulee perustua kunkin yliopiston ja ammattikorkeakoulun omaan selkeytettyyn tavoitteenasetteluun, tulee määritellä tar- koituksenmukainen työnjako eri korkeakoulujen kesken sekä määritellä keskeiset yhteis- työkumppanit. Samalla tulee valmistella merkittävä laajennus suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksille suorittaa opintoja Aasian maiden korkeakouluissa osana suomalaista korkeakoulututkintoa. Tässä yhteydessä tulee myös arvioida yliopistojen ja ammattikorkea- koulujen Aasia-verkostojen toiminta ja tehdä tarpeelliset kehittämisehdotukset. Ministeriö 31 osoittaa valmistelua varten tarpeelliset varat. Myös ammattikorkeakoulujen englanninkieli- nen nimike tulisi tarkistaa niiden aseman selkiyttämiseksi. Tavoiteohjelman valmistelutyön käynnistämiseksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja verkostojen kesken esitetään, että opetusministeriö kutsuu osapuolet päättämään siitä, miten tavoiteohjelman laatiminen organisoidaan. Tavoiteohjelmaa valmisteltaessa tulee var- mistaa, että myös muiden ministeriöiden ja elinkeinoelämän tarpeet tulevat huomioiduksi. Kulttuuriviennin tukiverkostoa ja palvelurakenteen kehittämistä käsitelleen työryhmän mietinnön (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:5) ehdotusten mu- kaisesti kulttuuripolitiikan toimijoiden tulee tehostaa yhteistyötään. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan, että kulttuurialan toimijat perustavat Aasia-yhteistyöverkoston, joka arvioi kulttuurialan yhteistyön tilaa ja laatii kulttuurialan selkeän tavoiteohjelman, jossa eri osa- puolten välinen työnjako määritellään ja osoitetaan keskeiset yhteistyökumppanit. Tämä verkosto toimii myös edellä mainitun ministeriöiden välisen yhteistyön asiantuntijaelimenä. Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto kutsuu osapuolet koolle verkoston perustamiseksi. Opetusministeriön, ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteis- työtä tehostetaan kansainvälisten sopimusten valmistelussa. Edellä esitetyn ministeriöiden välisen yhteistyöelimen tehtävänä on käsitellä kaikki valmisteilla olevat tiede-, teknologia-, koulutus- ja kulttuuriasiakirjat. 4.2 Opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihto sekä tutkimusyhteistyö Aasian maissa on Suomella hyvä maine ja kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut. Tähän näyttävät vaikuttaneen erityisesti laajasti tunnetut PISA- arvioinnit sekä Suomen hyvä me- nestys kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Tämä suotuisa tilanne pitää nyt hyödyntää. Kansainvälisen henkilöstövaihdon keskuksen, CIMO:n toiminta-aluetta ja toiminta- mahdollisuuksia laajennetaan. Opiskelija-, tutkija- ja kulttuurialan vaihtoa varten tarvitta- via apurahoja lisätään merkittävästi ja CIMO:lle osoitetaan tarvittavat voimavarat kasvavan vaihdon hoitamiseksi. Opetusministeriö käy läpi kaikki voimassa olevat Aasian maiden kanssa solmitut kult- tuurisopimukset ja arvioi niiden käytön tehokkuuden ja valmistelee toimenpiteet niiden entistä paremmaksi hyödyntämiseksi. Yhteistyöpöytäkirja Intian kanssa valmistellaan ja al- lekirjoitetaan pikaisesti. Sitran Intia-ohjelma päättyy vuoden 2007 lopussa. Tämän jälkeen arvioidaan Intia-oh- jelman tulokset ja päätetään tarvittavista jatkotoimista. Sitran aloittamaa stipendiohjelmaa tulee jollain tavalla jatkaa. Tutkimusyhteistyön osalta tulee yliopistojen laadittavan tavoiteohjelman mukaisesti kes- kittyä yhteistyöhön parhaiden yliopistojen kanssa keskinäisen työnjaon mukaisesti ja yhteen sovittaen toimensa Suomen Akatemian kanssa. Suomalaisten tutkijoiden yhteistyömahdol- lisuuksien lisäämiseksi Suomen Akatemian tulee jatkaa tavoitteellista ja johdonmukaista ra- hoitusyhteistyötä keskeisten Aasian tiedemaiden kanssa. Tärkeää on, että määrätietoisesti tuetaan suunnitelmallista, pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä. Entistä enemmän tulee kiin- nittää huomiota myös tutkimusyhteistyön tulosten seurantaan ja arviointiin. Suomalaiselle koulutusosaamiselle on Aasian maissa selvästi markkinoita. Opetusminis- teriön ja opetushallituksen tulee valmistella toimenpiteet, joilla suomalaista koulutusosaa- mista voidaan myydä Aasian maihin. Hallituksen ohjelmassa mainittu kokeilu ETA-alueen 32 ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opiskelumaksuista antaa uusia mahdollisuuksia kor- keakouluopiskelijoiden osalta. Myös opettajien täydennyskoulutuksen ja koulunjohtajien koulutuksen osalta näyttäisi olevan merkittäviä mahdollisuuksia koulutuksen kaupalliseen hyödyntämiseen. 4.3 Kulttuuriyhteistyö ja kulttuurivienti Kulttuurivientiä on viimeaikoina käsitelty useissa muistioissa. Tällaisia ovat: Hannele Koi- vusen laatima raportti ”Onko kulttuurilla vientiä” (opetusministeriön julkaisuja 2004:22), Strategiset linjaukset kulttuuri- ja tiedeinstituuttien tukemiselle (opetusministeriön työ- ryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:6), kulttuuriviennin tukiverkoston ja palveluraken- teen kehittämistä selvittäneen työryhmän muistio (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:5), kulttuurivientihankkeen raportti ja sen sisältämät toimialakohtaiset strategiat ”Onko kulttuurilla vientiä? ON!” (opetusministeriön julkaisuja 2007:9), Teke- sin Markus Leikolalta tilaama raportti ”Kulttuuriviennin liiketoimintamallit” (Tekes 2006) sekä opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön NET Effectiltä tilaama selvitys ”Kulttuuri- viennin vahvistaminen edustustojen ja instituuttien yhteistyötä kehittämällä”. Näissä muistioissa on tehty ansiokkaita esityksiä kulttuuriviennin edistämiseksi. Ne kos- kevat tietenkin myös yhteistyötä Aasian maiden kanssa, eikä niitä ole tarpeen tässä toistaa. Kaikissa raporteissa on hyvin yhdensuuntaisia suosituksia tavoitteiden selkiyttämisestä, yh- teistyön tiivistämisestä ja koordinaation parantamisesta. Tärkeää on, että kulttuurivienti- hankkeen jatko ja seuranta hoidetaan työryhmän ehdottamalla tavalla. Opetusministeriön ensisijainen tehtävä on edistää ja tukea sellaisen korkeatasoisen kult- tuurin syntymistä Suomessa, jolla on kiinnostavuutta myös Suomen ulkopuolella. Ope- tusministeriön tehtävänä on myös edistää suomalaisen kulttuurin esittelyä ja tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Kaupalliselta pohjalta tapahtuvaa kulttuurin vientiä tulee ensisijassa hoitaa niiden yritysten ja organisaatioiden, jotka suomalaisten tuotteiden vientiä muutoin- kin hoitavat. Tässä opetusministeriö voi omilla toimenpiteillään olla yhteistyössä ja tukena. Rajanveto kaupallisista lähtökohdista tapahtuvan ja muun kulttuuriviennin välillä ei tieten- kään aina ole selvä, joten tässäkin eri viranomaisten ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Tässä selvityksessä tehtyjen, aikaisemmissa selvityksissä tehtyjen ehdotusten kanssa sa- mansuuntaisten, tavoitteiden selkiyttämistä, vaihdon lisäämistä, koordinaation parantamis- ta ja läsnäolon lisäämistä koskevien ehdotusten tavoitteena on suomalaisen kulttuurin näky- vyyden ja kulttuurinviennin mahdollisuuksien parantaminen Aasian maissa. Vaikka tämän selvityksen tehtävänä ei ole tehdä ehdotuksia siitä, millä aloilla kulttuu- riyhteistyötä ja kulttuurivientiä erityisesti tulisi harjoittaa, voidaan todeta, että Intiassa, Ja- panissa, Kiinassa ja Koreassa käytyjen keskustelujen valossa näyttäisi kulttuuriyhteistyölle ja kulttuuriviennille olevan lisääntyviä mahdollisuuksia erityisesti musiikin, nykytanssin, muotoilun, arkkitehtuurin ja elokuvan alueilla, mutta myös muihin aloihin on kiinnostus- ta. Kulttuuriviennin edistämiseksi on tärkeää panostaa olemassa olevien resurssien (lähe- tystöjen kaupalliset attaseat, vientiasiamiehet, instituutit) kouluttamiseen kulttuuriviennin keskeisistä kysymyksistä. Lisäksi tulisi resurssoida eri alojen laajojen ammattimaisesti tuo- tettujen yhteishankkeiden tukemiseen sekä kannustaa aikaisempaa enemmän yhteispohjois- maiseen hanketuotantoon. Kunkin markkinan erityispiirteitä voidaan parhaiten hyödyntää paikallisia konsultteja käyttämällä, ja näiden palkkaamiseen tarvittavia määrärahoja tuleekin 33 varata riittävästi. Lisäksi olisi tarpeen harkita joillakin aloilla pidempiaikaisten paikallisten konsulttien käyttämistä/palkkiopohjaista palkkaamista pitkäjänteisen, paikallistuntemuk- seen perustuvan yhteistyön kehittämiseksi. Suomessa olevia Aasian maiden ystävyysseuroja ja kohdemaissa olevia Suomen ystävyys- seuroja tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää kulttuuriyhteistyön käytännön toteu- tuksessa. 4.4 Pohjoismainen ja EU-yhteistyö Pohjoismaiden yhteisesiintyminen Aasiassa lisäisi yhteistä painoarvoamme ja näkyvyyttäm- me. Ainakin Kiinassa on ollut tarvetta löytää pohjoismainen yhteistyökumppani. Tämän vuoksi ehdotetaan, että selvitetään mahdollisuudet lisätä pohjoismaista yhteistyötä Aasia- suhteiden hoitamisessa. Esimerkiksi Nordforsk voisi tutkimusyhteistyön osalta toimia yh- teistyöorganisaationa. Tämän selvityksen käynnistämisestä vastaa opetusministeriön kan- sainvälisten asiain sihteeristö. Sekä Delhissä että Shanghaissa olevia pohjoismaisia yliopistokeskuksia tulisi hyödyntää tehokkaammin suomalaisten korkeakoulujen tarpeisiin. Shanghaissa Fudanin yliopistossa sijaitsevan keskuksen peruskorjauksesta ja laajentamisesta on valmiina suunnitelmat, jotka mahdollistaisivat keskuksen aktiivisemman käytön. Keskusten käytön tehostamisesta teh- dään ehdotukset edellä esitetyssä korkeakoulujen tavoiteohjelmassa. Opetusministeriö, ulkoasiainministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö käyvät edellä esitetyssä yhteistyöelimessä läpi EU:n Aasia-yhteistyölle tarjoamat mahdollisuudet ja ryhty- vät tarpeellisiin tehostamistoimiin. 4.5 Opetus-, tiede- ja kulttuuritoimialan läsnäolo Aasian maissa Seuraavassa tehtävien toimenpide-ehdotusten keskeisenä lähtökohtana on, että uusia erillis- organisaatioita ei Aasian maihin opetusministeriön toimialaa varten perusteta vaan pyritään vahvistamaan olemassa olevia organisaatioita ja niiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Tähän on syynä toisaalta se, että Suomen pieniä voimavaroja ei Aasiassa tule entisestään hajottaa vaan mieluumminkin koota yhteen ja toisaalta se, että erillisen instituutin perusta- minen Kiinaan taikka Intiaan, jotka lähinnä tulisivat kysymykseen, ei myöskään hallinnol- lisesti olisi helppoa. Japanissa jatketaan ja tehostetaan yhteistyötä Tokiossa olevan suurlähetystön, Suomen Japanin Instituutin, Tekesin ja Finpron kesken. Opetusministeriön toimialan kannalta on erittäin tärkeää, että Suomen Japanin Instituutin toimintaedellytyksistä huolehditaan. Par- haillaan on valmisteilla suunnitelma Suomen suurlähetystön, Suomen Japanin Instituutin, Tekesin ja Finpron yhteistyön kautta muodostaa Suomen innovaatiokeskus Japaniin. Kun Suomen Japanin instituutti käytännössä hoitaa yliopistojen ja Suomen Akatemian suhteita japanilaisiin organisaatioihin, tulee instituutin olla kiinteästi mukana tässä innovaatiokes- kuksessa. Uusi Innovaatiokeskus tulisi antamaan Suomelle lisää näkyvyyttä Japanissa, pa- rantaisi siihen osallistuvien organisaatioiden välistä yhteistyötä Japanissa, mutta myös koti- maassa. Suomessa tapahtuvaan valmisteluun tulee Suomen Akatemian ja opetusministeriön aktiivisesti osallistua. Kiinaan ei selvityksen perusteella ole tarkoituksenmukaista perustaa erillistä kulttuuri- 34 ja tiedeinstituuttia. Sen sijaan ehdotetaan, että opetusministeriön hallinnonalan rahoituk- sella lisätään suurlähetystön henkilökuntaan tiede- ja kulttuurineuvos, jonka tehtävänä on myös järjestää yhteistyö Shanghaissa toimivan FinChin ja Fudanin yliopistossa toimivan pohjoismaiden keskuksen kanssa. FinChiin on tarpeen sijoittaa Pekingissä toimivan tiede- ja kulttuurineuvoksen avuksi Kiinasta palkattu työntekijä, joka Shanghain alueella hoitaisi opiskelija-, tutkija- ja kulttuurivaihtoon liittyviä kysymyksiä. Tiede- ja kulttuurineuvoksen tehtävänä tulisi olla: 1) Luoda ja ylläpitää yhteistyöverkos- toa asemamaassaan, 2) pitää yhteyttä suomalaisiin toimijoihin ja välittää heille yhteistyöpart- nereita, 3) välittää informaatiota Suomesta ja Suomeen sekä lisätä suomalaisen kulttuurin, tieteen ja koulutuksen näkyvyyttä, 4) edistää opiskelijoiden, tutkijoiden, asiantuntijoiden ja taiteilijoiden liikkuvuutta, 5) edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä 6) avustaa suomalai- sia organisaatioita hankkeiden ja yhteistyökumppaneiden priorisoinnissa sekä 7) raportoida säännöllisesti opetus- tiede- ja kulttuurialan ajankohtaisista kehityssuunnista Kiinassa. Intiassa niin ikään lisätään opetusministeriön hallinnonalan rahoituksella suurlähetys- tön henkilökuntaan yksi tiede- ja kulttuurineuvos, jonka tehtävänä on järjestää yhteistyö myös Delhissä toimivan Pohjoismaiden yliopistokeskuksen kanssa. Tämän virkamiehen tehtävät olisivat samanlaiset kuin edellä Kiinan kohdassa on kuvattu. Erityisesti tulee pa- nostaa Suomen ja Intian välisen opettaja-, tutkija- ja opiskelijavaihdon tehostamiseen niiden kokemusten pohjalta, joita Sitran toisen vaiheen Intia-projektista saadaan. Kulttuurivaih- don lisäämiseen tulee myös panostaa ja tämän vuoksi on välttämätöntä, että uusi kulttuu- rivaihtopöytäkirja Suomen ja Intian välillä on saatava aikaan pikaisesti. Ilman sitä näyttää olevan vaikeaa edes esittää kulttuurivaihdon merkittävää kehittämistä. Korean Tasavallan osalta esitetään, että Suomen Akatemia ja korkeakoulut sekä tarpeen mukaan myös opetusministeriö voisivat aika-ajoin sijoittaa Souliin virkamiehen määräajak- si, esimerkiksi 3–6 kuukaudeksi solmimaan yhteistyösuhteita ja avustamaan suomalaisia toimijoita. Lisäksi ehdotetaan, että selvitetään mahdollisuudet sijoittaa Singaporessa olevaan suur- lähetystöön opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteisellä rahoituksella yksi virkamies vastaamaan yhteistyöstä Kaakkois-Aasian maiden kanssa. Ottaen huomioon Singaporen merkitys Kaakkois-Aasian tieteellis-teknisen kehityksen eräänä keskeisenä moot- torina, on tällaisen virkamiehen sijoittaminen Singaporeen suositeltavaa. Edellä esitetyn lisäksi on tärkeää harkita tarpeen mukaan paikalta palkattavan osaamisen hyödyntämistä kaikissa selvityksen painopistemaissa. 35 5 Kustannukset ja aikataulu Mikäli opetusministeriön toimialan yhteistyötä ja läsnäoloa Aasian maissa todella halutaan vahvistaa, ei se voi tapahtua ilman, että siihen myös osoitetaan voimavarat. Tämä voi tapah- tua sekä osoittamalla lisävoimavaroja että uudelleen kohdentamalla olemassa olevia hallin- nonalan resursseja. Ulkoasiainministeriö on valmis ottamaan muiden ministeriöiden virkamiehiä edustus- toihin määräaikaisina erityisasiantuntijoina. Kyseisten virkamiesten kustannukset kattaa lähettävä viranomainen – tässä tapauksessa opetusministeriö – pääluokkasiirtona opetus- ministeriöltä ulkoasiainministeriölle. Ulkoasiainministeriö tarjoaa tarvittavat tilat ja työs- kentelymahdollisuudet edustustoissa ja perii kustannuksista soveltuvaa omakustannushin- taa ao. hallinnonalalta. Kustannustaso määritellään edustustokohtaisesti. Virkamiehet ovat oikeutettuja diplomaattipassiin heidän toimiessaan osana ulkoasiainministeriön edustustoa. Toiminnalliset ohjeet antaa ensisijaisesti lähettävä ministeriö. Intian ja Kiinan lähetystöihin esitettyjen opetusministeriön virkamiesten rekrytointi on hyvä tehdä läheisessä yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa. Edustuston päällikkö toimii virkamiehen paikallisena esimie- henä ja toimenkuva määritellään vuosittain osana ao. edustustojen toimintasuunnitelmaa opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön yhteistyönä. Karkea arvio kustannuksista on, että kokonaiskustannus tällaisesta erityisasiantuntijasta olisi noin 200 000 € vuodessa. Laskelma perustuu oletukseen, että mukana on puoliso ja kaksi kouluikäistä lasta. Mikäli opetusministeriö voi siirtää hallinnonalalta viran ja palkkauk- sen tällaiseen tehtävään, olisi lisäkustannus noin 135 000 € vuodessa. Edellä olevan perusteella on siis arvioitavissa, että erityisasiantuntijan sijoittaminen Pe- kingin ja New Delhin suurlähetystöihin maksaisi noin 400 000 € vuodessa, josta osa tulisi hoitaa kohdentamalla kaksi hallinnonalan virkaa näihin tehtäviin. Tällöin lisäkustannus oli- si 270 000 € vuodessa. Shanghaihin palkattava kiinalaisen virkamiehen kustannukset FinChissä olisivat arvion mukaan noin 30 000 € vuodessa. Opiskelija-, tutkija-, asiantuntija- ja kulttuurivaihdon lisäämiseksi ehdotetaan, että CIMO:n näihin tarkoituksiin varattuja määrärahoja korotetaan 700 000 eurolla. Opetusministeriön budjettikehyksestä osoitetaan tarpeelliset, kulttuurivientihankkeen esityksen mukaiset määrärahat kulttuuriviennin tukemiseen. Uudet erityisasiantuntijat tulisi voida palkata 1.3.2008 lukien. Singaporeen mahdolli- sesti sijoitettavasta erityisasiantuntijasta tulisi opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusmi- 36 nisteriön neuvotella ja sen toteutus voisi jäädä myöhemmäksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorienneuvostolle osoitetaan kertamenona 70 000 euroa aikaisemmin mainitun tavoiteohjelman laatimista varten ja taiteen keskustoi- mikunnalle osoitetaan 80 000 euroa vuodessa Aasia-yhteistyötä varten. Fudanin yliopistossa sijaitsevan pohjoismaisen yliopistokeskuksen peruskorjaus ja laa- jennus edellyttävät Suomen rahoitusosuutena 200 000 euron määrärahaa, joka tulisi varata yliopistolaitoksen yhteisistä menoista vuoden 2008 talousarviossa. Tämä määräraha tulisi kuitenkin maksaa vain siinä tapauksessa, että myös muut Pohjoismaat osallistuvat rahoituk- seen. Edellä olevan perusteella tämän ehdotuksen mukaisten ehdotusten kustannusarvio olisi noin 1,5 miljoonaa euroa, josta 350 000 euroa olisi kertamenoa ja 1 150 000 pysyvää kus- tannusta. Tämän lisäksi tulee Singaporeen palkattavan virkamiehen kustannukset, mikäli tällaiseen ratkaisuun päädytään. Kun ehdotukset tulevat toteutuessaan palvelemaan koko hallinnonalan opetus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyötä Aasian maiden kanssa, tulee myös kustannukset jakaa hallinnonalan organisaatioiden kesken. Ehdotettujen uusien, edustustoihin sijoitettavien virkamiesten palkkaamista varten tar- vittavat henkilötyövuodet ja palkkausmäärärahat tulisi ensisijassa löytää opetusministeriön ja hallinnonalan organisaatioiden nykyisistä voimavaroista. Kun opetusministeriön hallin- nonalan henkilötyövuosimäärä on yhteensä noin 36 000 henkilötyövuotta, ei tämän resurs- sin löytämisen pitäisi olla mahdotonta. Kustannusten jakautumisesta eri osapuolten kesken ehdotetaan, että edellä esitetyt li- säkustannukset rahoitetaan eri tahojen budjettikehyksestä seuraavasti: Opetusministeriö 350 000 €, yliopistot 600 000 €, ammattikorkeakoulut 350 000 € ja Suomen Akatemia 200 000 €. 37 Liite 1 Aasia-näyttelyt Kulttuurien museossa 1999−2005 C. G. Mannerheim Keski-Aasiassa 1906–1908 19.5.1999 – 7.1.2001 Kalpourkan, Iran. Tuhansia vuosia naisten keramiikkaa 28.1.2000 – 14.2.2001 Volgan mutka. Kielisukulaisten elämää ennen ja nyt 12.12.2000 – 14.10.2001 Iranin mattoja 21.3. – 26.8.2001 Ultima Thule. Pohjoiset löytöretket 17.10.2001 – 30.3.2002 ARTAS Palestiinalaisen kylän muotokuva Hilma Granqvistin ja Mia Gröndahlin valokuvia 11.9.2001 – 9.12.2001 Siperia. Taigan ja tundran kansoja 14.5.2002 – 28.9.2003 Kenkiä Vietnamista. Yrjö Tuunasen valokuvia 5.11.2002 – 9.2.2003 Taiteilijan Aasia. Tero Kiiskisen kokoelma 1.4. – 26.10.2003 Pohjolan nomadit. Ljudmila Lipatovan valokuvia nentseistä 1996–2000 14.2. – 10.8.2003 Silkille kirjottu – Suzhoun silkkikirjontataidetta 1.12.2004 – 2.1.2005 Minareetin kutsu 9.3.2004 – 27.3.2005 Kaukaa haettua -perusnäyttely Jumalten lahjat – Häät ja arjen rituaalit Länsi-Bengalissa 15.3.2005 – 9.10.2005 Jäljet johtavat Intiaan 3.3.2006 − 4.2.2007 LI IT E 2 K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T B an gl ad es h B ru ne i Fi lip pi in it H K K K A si an In st itu te o f M an ag em en t S yC ip G ra du at e S ch oo l o f B us in es s Jo Y U ni ve rs ity o f t he P hi lip pi ne s Lo s B añ os M et sä tie te el lin en ti ed ek un ta In do ne si a In tia JY In di an In st itu te o f S ci en ce In f.t ek no l., fy si ik ka , k em ia H Y U ni ve rs ity o f H yd er ab ad K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia P oh jo is m ai se n In tia -k es ku ks en s op im us B an ga lo re In st itu te o f D en ta l S ci en ce s & R es ea rc h H os pi ta l H am m as lä äk et ie de La ito sk oh ta in en s op im us H K K K In di an In st itu te o f M an ag em en t, A hm ed ab ad H K K K In di an In st itu te o f M an ag em en t, B an ga lo re Jo Y - ka ns ai n- vä lis et y ht ei s- ty öp ro je kt it A as ia n yl io pi st oj en ka ns sa Ja m ia M ill ia Is la m ia U ni ve rs ity K as va tu st ie te id en ti ed ek un ta LT Y In di an In st itu te o f T ec hn ol og y, II T K an pu r Ti et ot ek ni ik ka LT Y In di an In st itu te o f M an ag em en t, IIM B an ga lo re Y m pä ris tö jo ht am in en S A :n ra ho itt am a, S uo m i-I nt ia y ht ei st yö so pi m uk se en pe ru st uv a m at ka Ta iK N at io na l i ns tit ut e of D es ig n, N ID Ta iK N at io na l i ns tit ut e of F as hi on T ec hn ol og y, N IF T Ta Y P ol iti ik an tu tk im uk se n la ito s Ta Y P an ja bi n yl io pi st o P ol iti ik an tu tk im uk se n la ito s ja T A P R I Ta Y N or di c C en te r i n In di a Y lio pi st on k ah de nv äl in en YL IO PI ST O JE N V A IH TO - j a YH TE IS TY Ö SO PI M U K SE T A A SI A A N K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T TK K In di an In st itu te o f T ec hn ol og y, K an pu r Y ht ei st yö o n pä äa si as sa tu tk im us yh te is ty öt ä ja pr of es so rik on ta kt ej a. A kt iiv is ta o pi sk el ija re kr yt oi nt ia e i va rs in ai se st i o le te ht y. T K K :ll a on k ui te nk in jo nk in v er ra n in tia la is ia tu tk in to -o pi sk el ijo ita , i nt ia la is et m uo do st av at its e as ia ss a yh de n lu ku m ää rä is es ti su ur im m is ta ul ko m aa la is te n op is ke lij oi de n ka ns al lis uu sr yh m is tä . O pi sk el ija va ih to so pi m uk si a in tia la is te n yl io pi st oj en ka ns sa e i o le , m ut ta a si a ha lu ta an k or ja ta . R ah oi tu s no us ee u se in o ng el m ak si (t ut ki m us yh te is ty ö, o pi nt oj en ra ho itu s) . TK K In di an In st itu te o f T ec hn ol og y, D el hi K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T TK K In di an In st itu te o f S ci en ce , B an ga lo re TK K B IT S - B irl a In st itu te o f T ec hn ol og y an d S ci en ce , P ila ni T at a In st itu te , M um ba i I nd ia n In st itu te o f M an ag em en t ( IIM ) C al cu tta In te rn at io na l I ns tit ut e of M an ag em en t, D el hi In di an S ta tis tic al In st itu te In di an In st itu te o f C he m ic al T ec hn ol og y, H yd er ab ad A V R A (A V R am a R ao In st itu te ), H yd er ab ad TT Y In di an In st .o f M an ag em en t,K al ku tta , Te le lä äk et ie de TT Y In di an In st .o f T ec hn ol og y M ad ra s, F yy si ik ka TU K K K In di an In st itu te o f M an ag em en t C al cu tta TY M an ga lo re U ni ve rs ity , K ar na ta ka K al ev al a- in st itu ut ti/ ku ltt uu rie n tu tk im uk se n la ito s (e rit yi se st i f ol kl or is tii kk a) V Y M ad ur aj K am ra j U ni ve rs ity Ti et ot ek ni ik ka Ja pa ni JY K an az aw a U ni ve rs ity Y le is so pi m us JY K an da U ni v. O f I nt l S tu di es Y le is so pi m us H Y D os hi sh a U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H Y W as ed a U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H Y IS E P C hu ky o U ni ve rs ity H Y IS E P N an za n U ni ve rs ity H K K K In te rn at io na l U ni ve rs ity o f J ap an H K K K S op hi a U ni ve rs ity H K K K To ho ku F uk us hi U ni ve rs ity (T FU ) K ol m e os ap uo lta : H S E , T FU , L au re a am k Jo Y C hi ba U ni ve rs ity Ti et oj en kä si tte ly tie te en ja ti la st ot ie te en la ito s Jo Y K an sa i G ai da i U ni ve rs ity H um an is tis te n tie te id en ti ed ek un ta (v ie ra at ki el et ja k ää nn ös tie de ); Y ht ei sk un ta tie te id en tie de ku nt a Jo Y N ar a In st itu te o f S ci en ce a nd T ec hn ol og y Ti et oj en kä si tte ly tie te en ja ti la st ot ie te en la ito s Jo Y R yu ko ku U ni ve rs ity H um an is tis te n tie te id en ti ed ek un ta (v ie ra at ki el et ja k ää nn ös tie de ); V ai ht oo n on o sa lli st un ut lu ku vu os itt ai n us ea m pi a op is ke lij oi ta Jo Y To yo ha sh i U ni ve rs ity Ti et oj en kä si tte ly tie te en ja ti la st ot ie te en la ito s Jo Y - m uu t yh te is ty ö- so pi m uk se t N at io na l M us eu m o f J ap an es e H is to ry Ti et oj en kä si tte ly tie te en ja ti la st ot ie te en la ito s, fy si ik an ja m at em at iik an la ito s se kä In Fo to ni cs C en te r J oe ns uu K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T LT Y N ih on U ni ve rs ity K au pp at ie de /tu ot an to ta lo us LT Y To ky o In st itu te o f T ec hn ol og y Te kn iik ka LT Y To yo ha sh i U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y Ti et ot ek ni ik ka LY D oh to U ni ve rs ity LY H ok ka id o To ka i U ni ve rs ity O Y H ok ka id o U ni ve rs ity Ja pa ni n ku ltt uu ria ja k ie ltä o pi sk el le et e ri al oj en o pi sk el ija t O ul us ta H ok ka id oo n vu os itt ai n 1- 2 op is ke lij aa O Y Ti et oj en kä si tte ly tie te en la ito s H ok ka id os ta O ul uu n 2- 3 op is ke lij aa v uo si tta in O Y To ho ku U ni ve rs ity Ja pa ni n ku ltt uu ria ja k ie ltä o pi sk el le et e ri al oj en o pi sk el ija t O Y K og ak ui n U ni ve rs ity A lo ite tu llu t O ul un y lio pi st on A rk ki te ht io pi sk el ija K og ak ui ni st a ha ke nu t O ul uu n va ih to on O Y N ar a In st itu te o f S ci en ce a nd T ec hn ol og y Ti et oj en kä si tte ly tie de S op im us o n TO L: in , y hd ys he nk ilö nä P et ri P ul li Ta iK M us as hi no A rt U ni ve rs ity Ta iK Ta m a A rt U ni ve rs ity Ta iK K yo to C ity U ni ve rs ity o f t he A rts Ta iK K yo to S ei ka U ni ve rs ity Ta Y O bi rin U ni ve rs ity O hj el m aa n ot et aa n vu on na 2 00 6 30 o pi sk el ija a, jo is ta no in 1 0- 15 tu le e ol em aa n A si a W in do w s ki in tiö n ka ut ta tu le vi a op is ke lij oi ta p ää as ia ss a In tia st a, K iin as ta , Th ai m aa st a ja M al es ia st a. Ta Y To ky o M ed ic al & D en ta l U ni ve rs ity H oi to tie te en la ito s Ta Y C hi ba U ni ve rs ity S ch oo l o f N ur si ng H oi to tie te en la ito s Ta Y In te rn at io na l C hr is tia n U ni ve rs ity In te rn at io na l S ch oo l o f S oc ia l S ci en ce s Ta Y K an az aw a S ei ry o U ni ve rs ity K au pp ak or ke ak ou lu Ta Y O ch an om iz u U ni ve rs ity Y lio pi st on k ah de nv äl in en Ta Y D ai to B un ka -y lio pi st o Y lio pi st on k ah de nv äl in en Ta Y E du ta -in st itu ut ti Ta Y Y hd ys ku nt at ie te id en la ito s Ta Y A as ia n ke hi ty sp an ki n in st itu ut ti, J ap an in ko rk ea ko ul uj en a rv io in tin eu vo st o, D ai to B un ka U ni ve rs ity , O sa ka C ity U ni ve rs ity , R its um ei ka n U ni ve rs ity , W as ed a U ni ve rs ity ja M in is try o f In te rn al A ffa irs a nd C om m un ic at io n Ta lo us tie te id en la ito s Ta Y To ky o In st itu te o f T ec hn ol og y Ti et oj en kä si tte ly tie te id en la ito s Ta Y C hi ba U ni ve rs ity n R es ea rc h C en te r f or Fr on tie r M ed ic al E ng in ee rin g -y ks ik kö Ti et oj en kä si tte ly tie te id en la ito s K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T Ta Y U ni ve rs ity o f O ki na w a H yp er m ed ia la bo ra to rio Ta Y H iro sh im a P ea ce In st itu te TA P R I TK K K ag aw a U ni ve rs ity K E U us i o sa st ok oh ta in en s op im us . E i o pi sk el ija va ih to a. TK K K an az aw a U ni ve rs ity O pi sk el ija va ih do n os al ta T K K a kt iiv is em pi o sa pu ol i TK K K yo to U ni ve rs ity , G ra du at e S ch oo l o f E ng in ee rin g R O sa st ok oh ta in en s op im us . E i o pi sk el ija va ih to a. TK K N ag oy a In st itu te o f T ec hn ol og y A S TK K To ky o In st itu te o f T ec hn ol og y A S TK K To ky o U ni ve rs ity ,S ch oo l o f E ng in ee rin g A S , S , F TK K To ky o U ni ve rs ity ,G ra du at e S ch oo l o f In fo rm at io n S ci en ce a nd T ec hn ol og y TK K To ho ku U ni ve rs ity A S , K TK K W as ed a U ni ve rs ity TK K K an sa i G ai da i U ni ve rs ity TK K R ik ky o U ni ve rs ity TK K K t. lii te TT Y K ita m i I ns t o f T ec hn ol og y TT Y O ka ya m a U S äh kö te kn iik ka TT Y M ie U ni v. P la st ic s an d E la st om er E U -p ro je ct TT Y To ho ku U , S en da i TY To ka i U ni ve rs ity E du ca tio na l S ys te m S uo m en k ie li S op im us s ol m itt u v. 2 00 4 TY A sa hi U ni ve rs ity S ch oo l o f D en tis try H am m as lä äk et ie de TY M ek ai U ni ve rs ity S ch oo l o f D en tis try H am m as lä äk et ie de TY Th e N ip po n D en ta l U ni ve rs ity in T ok yo H am m as lä äk et ie de TY O sa ka U ni ve rs ity , F ac ul ty o f L an gu ag e an d C ul tu re & G ra du at e S ch oo l o f L an gu ag e an d C ul tu re TY Ja pa n C ol le ge o f S oc ia l W or k Y ht .td k TY IS E P C hu ky o U ni ve rs ity TY IS E P K an sa i G ai da i U ni ve rs ity TY IS E P N an za n U ni ve rs ity V Y K w an se i G ak ui n U ni ve rs ity K au pp at ie te id en ti ed ek un ta K am bo dz ha K iin a JY X i'a n Ji ao to ng U ni ve rs ity In f.t ek n. td k JY Fu jia n N or m al U ni ve rs ity In f.t ek no l., ym p. tie t., yh t.t ie t JY S po rt U ni ve rs ity o f S ha ng ha i Li ik un ta - j a te rv ey st ie te id en ti ed ek un ta H Y P ek in g U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H Y B ei jin g Fo re st ry U ni ve rs ity M et sä al a H Y R en m in U ni ve rs ity o f C hi na K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia Tu le va K on fu ts e- in st itu ut in p ar tn er iy lio pi st o H Y N or th ea st F or es try U ni ve rs ity M et sä al a K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T H Y N or th ea st A gr ic ul tu ra l U ni ve rs ity M et sä al a H Y In ne r M on go lia n U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H Y C hi ne se U ni ve rs ity o f H on g K on g K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H Y N an jin g Fo re st ry U ni ve rs ity M et sä al a H Y Fu da n U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia P oh jo is m ai se n ke sk uk se n si jo itu sy lio pi st o H Y W uh an U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H Y K iin an ti ed ea ka te m ia n al ai ne n B ur ea u fo r L ife S ci en ce a nd B io te ch no lo gy V iik in tr op iik ki -in st itu ut ti (V IT R I) La ito sk oh ta in en s op im us H K K K H on g K on g U ni ve rs ity o f S ci en ce a nd Te ch no lo gy S ch oo l o f B us in es s an d M an ag em en t H K K K C hi ne se U ni ve rs ity o f H on g K on g Fa cu lty o f B us in es s A dm in is tra tio n H K K K Fu da n U ni ve rs ity N or di c C en tre O pi sk el ija va ih to o llu t y ks is uu nt ai st a H S E :s ta N C :n ke sä oh je lm aa n. H K K K Ts in gh ua U ni ve rs ity S ch oo l o f M an ag em en t Y lio pi st oj en v äl in en s op im us ne uv ot te lu m en ei llä än . H K K K C hi na E ur op e In te rn at io na l B us in es s S ch oo l (C E IB S ) H K K K U ni ve rs ity o f M ac au Jo Y H on g K on g B ap tis t U ni ve rs ity U se ita Jo Y Fu da n U ni ve rs ity Ti et oj en kä si tte ly tie te en ja ti la st ot ie te en la ito s Jo Y N or th w es t A & F U ni ve rs ity M et sä tie te el lin en ti ed ek un ta Jo Y - ka ns ai n- vä lis et y ht ei s- ty öp ro je kt it A as ia n yl io pi st oj en ka ns sa N or th w es t A & F U ni ve rs ity M et sä tie te el lin en ti ed ek un ta K Y Fu da n U ni ve rs ity Ti et ot ek ni ik ka ke sk us S op im us a lle ki rjo ite ta an 2 00 6- 20 07 K Y S ha ng ha i U ni ve rs ity o f t ra di tio na l C hi ne se M ed ic in e K lii ni ne n ra vi ts em us tie de LT Y B ei jin g U ni ve rs ity o f C he m ic al T ec hn ol og y Y le is so pi m us LT Y H ar bi n In st itu te o f T ec hn ol og y Y le is so pi m us LT Y S ha nd on g U ni ve rs ity Y le is so pi m us LT Y S ou th C hi na U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y K em ia nt ek ni ik ka LT Y Ti an jin U ni ve rs ity o f S ci en ce a nd T ec hn ol og y Y le is so pi m us LT Y C ho ng qi nq U ni ve rs ity K on et ek ni ik ka / t ie to te kn iik ka LT Y S ha ng ha i J ia nt on g U ni ve rs ity Tu ot an to ta lo us /lo gi st iik ka LT Y (+ B ei jin g Ji an to ng U ni ve rs ity m uk aa n ha nk ke es ee n v. 2 00 7) K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T LY R en m in U ni ve rs ity O Y H ai na n U ni ve rs ity E i a kt iiv is ta v ai ht ot oi m in ta a O Y C hi ne se U ni ve rs ity o f H on g K on g K os ke e ko ko y lio pi st oa , e ni te n lä ht en ei tä Ta tk :il ta (5 ) j a sa ap un ei st a su ur in o sa H ut k: iin (3 ) O Y P ek in g U ni ve rs ity B io ke m ia n la ito ks en s op im us , P ro f. K al er vo H ilt un en A kt iiv is ta y ht ei st yö tä O Y Ji an xi U ni ve rs ity o f F in an ce a nd E co no m ic s K ok o yl io pi st oa k os ke va , l äh te ne itä T tk :s ta , Ta tk :s ta , L ut k: st a ja H ut k: st a, s aa pu ne is ta pu ol et m en ny t T at k: lle Ta iK C en tra l A ca de m y of F in e A rts , C A FA Ta iK Ts in gh ua U ni ve rs ity Ta iK Ji ng de zh en C er am ic In st itu te Ta iK S ou th er n Y an gt ze U ni ve rs ity Ta iK S ha nd on g U ni ve rs ity o f A rt an d D es ig n Ta iK To ng ji U ni ve rs ity , C ol le ge o f A rc hi te ct ur e an d U rb an P la nn in g Ta iK H on g K on g P ol yt ec hn ic U ni ve rs ity Ta Y K iin an ti ed ea ka te m ia n S ha ng ha in y ks ik kö In st itu te o f M ed ic al T ec hn ol og y Ta Y Fu da n yl io pi st o Y lio pi st on k ah de nv äl in en Ta Y Fu da n yl io pi st o N or di c C en tre n jä se ny ys ja si ht ee ris tö Y lio pi st on k ah de nv äl in en Ta Y Ti an jin M ed ic al S ch oo l In st itu te o f M ed ic al T ec hn ol og y Ta Y Zh on gs ha n U ni ve rs ity ja L in gn an (U ni ve rs ity ) Tä yd en ny sk ou lu tu sk es ku s Ta Y Ts in gh ua U ni ve rs ity n ja R en m in U ni ve rs ity Ta lo us tie te id en la ito s Ta Y R en m in U ni ve rs ity Y hd ys ku nt at ie te id en la ito s e- G ov er na nc e- m ai st er io hj el m an p ui tte is sa Ta Y C om m un ic at io n U ni ve rs ity o f C hi na Ti ed ot us op in la ito s Ta Y S oo ch ow U ni ve rs ity Y lio pi st on k ah de nv äl in en Ta Y C hi ne se U ni ve rs ity o f H on g K on g Y lio pi st on k ah de nv äl in en TK K H ar bi n In st itu te o f T ec hn ol og y Y le is so pi m us la ad itt u vu on na 1 99 6. E i a kt iiv is ta yh te is ty öt ä. E i e ril lis tä o pi sk el ija va ih to so pi m us ta . TK K Ts in gh ua U ni ve rs ity TK K Zh ej ia ng TK K Fu da n Y le is so pi m us o le m as sa . O pi sk el ija va ih to so pi m us ta ol la an s ol m im as sa . T K K o sa lli st un ut jo u se an v uo de n aj an F ud an is sa to im iv an N or di c C en tre n to im in ta an (2 pa ik ka a ke sä ko ul uu n) TK K U ni ve rs ity o f H on g K on g TK K s op im uk se n ak tii vi se m pi k äy ttä jä TT Y H on gK on g P ol yt ec hn ic U TT Y C ity U o f H on g K on g TT Y G ua ng zh ou U K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T TT Y Ji lin U Fy si ik ka 20 03 -0 6, e i j at ku TU K K K U ni ve rs id ad e de M ac au TY H on g K on g B ab tis t U ni ve rs ity Y ks itt äi st en o pi sk el ijo id en k iin no st us B R U N -y ht ei st yö TY R en m in U ni ve rs ity , B ei jin g Y ht .td k TY Fu da n U ni ve rs ity , S ha ng ha i Y ht .td k N or di c C en tre o f F ud an U ni ve rs ity 1 0- vu ot is ju hl av uo te en lii tty en T Y m yö ns i 9 k k: n ap ur ah an y hd el le F ud an in yl io pi st on o pi sk el ija lle (k o. o pi sk el ija T Y :s sa 2 00 6- 07 ) V Y S ha ng ha i U ni ve rs ity o f F in an ce a nd E co no m ic s K au pp at ie te id en ti ed ek un ta V Y S ha nd on g U ni ve rs ity E ng la nt i, al ue tie de K or ea JY E W H A W om an s U ni v. Y le is so pi m us H Y S eo ul N at io na l U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H Y IS E P Y on se i U ni ve rs ity H Y IS E P A jo u U ni ve rs ity H K K K Y on se i U ni ve rs ity H K K K S eo ul N at io na l U ni ve rs ity C ol le ge o f B us in es s A dm in is tra tio n H K K K S eo ul N at io na l U ni ve rs ity K or ea n D es ig n R es ea rc h In st itu te H K K K In st itu te o f I nd us tri al P ol ic y S tu di es (I P S ) Jo Y A jo u U ni ve rs ity U se ita Jo Y K ei m yu ng U ni ve rs ity U se ita Jo Y - m uu t yh te is ty ö- so pi m uk se t S am su ng E le ct ro ni cs C o. L td Ti et oj en kä si tte ly tie te en ja ti la st ot ie te en la ito s, fy si ik an ja m at em at iik an la ito s se kä In Fo to ni cs C en te r J oe ns uu LT Y K ei m yu ng U ni ve rs ity ka up pa tie de ja tu ot an to ta lo us LY S un gk yu nk w an U ni ve rs ity O Y D on gs eo U ni ve rs ity S äh kö te kn iik ka Ta iK S eo ul N at io na l U ni ve rs ity , C ol le ge o f F in e A rts Ta iK H on g- Ik U ni ve rs ity S eo ul Ta iK K oo k M in U ni ve rs ity Ta iK K ay w on S ch oo l o f A rt an d D es ig n Ta iK In te rn at io na l D es ig n sc ho ol fo r A dv an ce d st ud ie s, ID A S Ta iK C hu ng na m N at io na l U ni ve rs ity Ta Y S oo km yu ng in n ai st en y lio pi st o Y lio pi st on k ah de nv äl in en Ta Y Y on se i U ni ve rs ity , S oo km yu ng W om en 's U ni ve rs ity , M ok w on U ni ve rs ity , T ae do k S ci en ce C ity , W or ld T ec hn op ol is A ss oc ia tio ni n ja N at io na l C om pu te ra tiz at io n A ge nc y Ta lo us tie te id en la ito s K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T Ta Y Y on se i U ni ve rs ity H oi to tie te en la ito s Ta Y Y on se i y lio pi st o, S oo km yu ng n ai st en yl io pi st oo n, S un gk yu nk w an y lio pi st o ja ti ed e- ja te kn ol og ia -m in is te riö n al ai ne n K or ea A dv an ce d In st itu te o f S ci en ce a nd T ec hn ol og y (K A IS T) G ra du at e S ch oo l o f M an ag em en t Y hd ys ku nt at ie te id en la ito s TK K K or ea A dv an ce d In st itu te o f S ci en ce a nd Te ch no lo gy , K A IS T K A IS T so pi m uk se n ak tii vi se m pi k äy ttä jä TT Y D ae bu l U o f M ok po TT Y A jo u U S op im us a lle ki rj. 20 06 TT Y K ei m yu ng U , D ae gu S op im us ta e i v ie lä a lle ki rj. TT Y S un gk yu nk w an U . S op im us ta e i v ie lä a lle ki rj. TU K K K C hu ng -a ng U ni ve rs ity A S E M -D uo S ch ol ar sh ip s aa tu TU K K K K yu ng -H ee U ni ve rs ity TY H os eo U ni ve rs ity IT -la ito s, S al o Ju ur i s ol m itt u TY IS E P A jo u U ni ve rs ity TY IS E P E w ha W om an s U ni ve rs ity TY IS E P K ei m yu ng U ni ve rs ity TY IS E P K or ea U ni ve rs ity TY IS E P Y on se i U ni ve rs ity V Y K yu ng H ee U ni ve rs ity K ai kk i V Y S un gk yu nk w an U ni ve rs ity K au pp at ie te id en ti ed ek un ta La os M al es ia Jo Y U ni ve rs iti P ut ra M al ay si a M et sä tie te el lin en ti ed ek un ta ka sv at us tie te id en ti ed ek un ta Ta iK U ni ve rs ity T ek no lo gi M A R A S op im us ta e i v ie lä a lle ki rj. Ta Y U ni ve rs iti S ai ns M al ay si a K au pp ak or ke ak ou lu Ta Y U ni ve rs iti T ek no lo gi M al ay si a ja In te rn at io na l B us in es s S ch oo l Tä yd en ny sk ou lu tu sk es ku s TT Y U S ai ns M al ay si a TT Y N or th er n M al ay si a U C ol le ge o f e ng . M on go lia Pa ki st an Si ng ap or e H Y N at io na l U ni ve rs ity o f S in ga po re K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H K K K N at io na l U ni ve rs ity o f S in ga po re B us in es s S ch oo l H K K K S in ga po re M an ag em en t U ni ve rs ity H K K K N an ya ng T ec hn ol og ic al U ni ve rs ity N an ya ng B us in es s S ch oo l LT Y N at io na l U ni ve rs ity o f S in ga po re Tu ot an to ta lo us Tu tk im us yh te is ty ö ja tk uu , e i v ira lli st a so pi m us ta . S A ra ho itt an ut tu tk ija vi er ai lu n K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T O Y N at io na l U ni ve rs ity o f S in ga po re Te kn iik ka (e i a rk ki te ht .), lä ht en ei st ä 16 te kn iik an a la lta , s aa pu ne is ta k ai kk i m en ne et sä hk öt ek ni ik al le Ta iK N at io na l U ni ve rs ity o f S in ga po re S op im us ta e i v ie lä a lle ki rj. TK K N an ya ng T ec hn ol og ic al U ni ve rs ity TK K N at io na l U ni ve rs ity o f S in ga po re TT Y N at io na l U o f s in ga po re TT Y N an ya ng ja N at io na l U o f L ao s A U N P P ro j. A S E , E U TT Y N an ya ng T ec hn ol gi ca l U Ta iw an JY N at io na l C hi ao T un g U ni v. Y le is so pi m us H Y N at io na l T ai w an U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia H K K K N at io na l C he ng ch i U ni ve rs ity C ol le ge o f C om m er ce Ta iK N at io na l C hi ao T un g U ni ve rs ity In st itu te o f A pp lie d A rts TT Y Fe ng C hi a U Y m pä ris tö te kn iik ka V as ta a lle ki rj. s op . Th ai m aa H Y K as et sa rt U ni ve rs ity Lä hi nn ä m et sä al a H Y C hi an gm ai U ni ve rs ity K ok o yl io pi st o, e i a la ra jo itu ks ia "N uk ku va " s op im us , e i a kt iiv is es sa k äy tö ss ä H Y A si an In st itu te o f T ec ho no lo gy Lä hi nn ä tie to je nk äs itt el y H Y IS E P Th am m as at U ni ve rs ity H K K K Th am m as at U ni ve rs ity Th am m as at B us in es s S ch oo l Jo Y K as et sa rt U ni ve rs ity M et sä tie te el lin en ti ed ek un ta K Y K as et sa rt U ni ve rs ity Y ht ei sk un ta tie te el lin en T D K LT Y A si an In st itu te o f T ec hn ol og y E ne rg ia te kn iik ka LT Y Ti et ot ek ni ik ka Ta iK K in g M on gk ut 's U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y Th on bu ri Ta Y Th am m as at U ni ve rs ity ja G re at er M ek on g S ub re gi on A ca de m ic In st itu te fo r H ea lth R es ea rc h an d D ev el op m en t Te rv ey st ie te en la ito s Ta Y K as et sa rt U ni ve rs ity Tä yd en ny sk ou lu tu sk es ku s Ta Y C hi an g M ai U ni ve rs ity Y hd ys ku nt at ie te id en la ito s S uo m en A ka te m ia n ra ho itt am a tu tk im us ha nk e TK K A si an In st itu te o f T ec hn ol og y TT Y E as te rn A si a U , P at hu m T ha ni V as ta a lle ki rj. s op . V Y K as et sa rt U ni ve rs ity Tu ot an to ta lo us Vi et na m LT Y H an oi U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y Te kn iik ka P ro f. Ja ri B ac km an (e ne rg ia te kn iik ka ) o llu t H U T: ss a vi er ai le va na p ro fe ss or in a 19 90 -lu vu lla P IM = P ar tn er sh ip s in In te rn at io na l M an ag em en t: K au pp at ie te el lis te n la at uy lio pi st oj en m aa ilm an la aj ui ne n yh te is ty ös ve rk os to , jo ss a H S E :ll a on jä se ny ys . Y ht ei st yö n ta vo itt ee na o n la aj a- al ai ne n in st itu tio na al in en y ht ei st yö w w w .p im ne tw or k. or g K O H D EM A A YO K O H D EY LI O PI ST O A K TI IV IS ET L A IT O K SE T M U U T K O M M EN TI T TT Y A as ia IC E B + eB R F 20 06 IC E B In t. C on fe re nc e on E le ct ro ni c B us in es s H Y In do ne si a P ar ah ya ng an C at ho lic U ni ve rs ity , U ni ve rs ita s Ta nj un gp ur a P on tia na k Y le is en v al tio -o pi n la ito s ht tp :// w w w .ic sn as ia lin k. ne t/i nd ex .h tm Th ai m aa & V ie tn am U ni ve rs ity o f N at ur al S ci en ce V ie tn am N at io na l U ni ve rs ity (U N S ), M ah id ol U ni ve rs ity (T ha im aa ) B io tie te el lin en ti ed ek un ta ht tp :// w w w .u rb an ec os tu di o. ne t/ Th ai m aa E i t ie do ss a M et sä ek ol og ia n la ito s Jo Y - ko ns or tio - so pi m uk se t In tia N or di c C en tre in In di a, N IS U se ita K iin a N or di c C en tre a t F ud an U ni ve rs ity U se ita K es äk ur ss ei lle o n os al lis tu nu t v uo si tta in a in ak in k ol m e op is ke lij aa M al es ia ; Ja pa ni ; K iin a; Fi lip pi in it U ni ve rs ity P ut ra M al ay si a; H ok ka id o U ni ve rs ity F or es ts ; N or th ea st F or es try U ni ve rs ity ; U ni ve rs ity o f t he P hi lip pi ne s, L os B añ os (s ek ä eu ro op pa la is en k on so rti on jä se ne t F ire nz en y lio pi st o, W ie ni n m aa ta lo us yl io pi st o se kä J oe ns uu n yl io pi st o) M et sä tie te el lin en ti ed ek un ta M O N EN K ES K IS ET T U TK IM U S- , Y H TE IS TY Ö - J A V ER K O ST O H A N K K EE T LI IT E 3 K O H D EM A A A M K K O H D EY LI O PI ST O M U U T K O M M EN TI T B an gl ad es h TA M K S ha hj al al U ni ve rs ity o f S ci en ce a nd T ec hn ol og y, S yl he t In tia Pi rA M K B rh ad dh va ni R es ea rc h an d Tr ai ni ng C en tre St ad ia Th e M ad ra s S ch oo l o f S oc ia l W or k, C he nn ai Sa vo ni a B an as th al i U ni ve rs ity A po llo C ol le ge o f N ur si ng , H yd er ab ad La ur ea B ar od a U ni ve rs ity Ja pa ni H aa ga A M K O sa ka G ak ui n U ni ve rs ity S op im us ta e i v ie lä o le a lle ki rjo ite ttu , m ut ta y ht ei st yö st ä on s ov itt u Pi rA m k R its um ei ka n As ia P ac ifi c U ni ve rs ity Ev te k Jo sh ib i U ni ve rs ity o f A rt an d D es in g St ad ia To ky o N at io na l C ol le ge o f T ec hn ol og y M iy ag i N at io na l C ol le ge o f T ec hn ol og y S en da i N at io na l C ol le ge o f T ec hn ol og y M iy ag i A dv an ce d D en ta l H yg ie ni st C ol le ge To ho ku F uk us hi U ni ve rs ity S en da i-F in la nd W el lb ei ng C en te r Va as an A M K S hi ba ur a In st itu te o f T ec hn ol og y K ita m i I ns tit ut e of T ec hn ol og y La ur ea K an sa i G ai da i U ni ve rs ity R its um ei ka n A si a P as ifi c U ni ve rs ity To ho ku F uk us hi U ni ve rs ity Tu ru n A M K K yo to S ei ka U ni ve rs ity A M M A TT IK O R K EA K O U LU JE N V A IH TO - j a YH TE IS TY Ö SO PI M U K SE T A A SI A A N K O H D EM A A A M K K O H D EY LI O PI ST O M U U T K O M M EN TI T TA M K H ok ka id o U ni ve rs ity , S ap po ro K iin a H aa ga A M K In st itu te o f T ou ris m S tu di es (I FT ), M ac ao H on g K on g P ol yt ec hn ic U ni ve rs ity , H on g K on g Ev te k Li ng na n U ni ve rs ity C ol le ge , G ua ng zh ou H ei lo ng jia n E du ca tio n D ep ar tm en t S ha ng ha i I ns tit ut e of S /T M an ag em en t To ng ji U ni ve rs ity St ad ia C hi na J ap an F rie nd sh ip H os pi ta l, P ek in g K un m in g M ed ic al C ol le ge H on g K on g P ol yt ec hn ic U ni ve rs ity S ha ng ha i U ni ve rs ity , C ol le ge o f I nt er na tio na l E xc ha ng e K em i-T or ni on A M K Ti an ji N or m al U ni ve rs ity Ji an g X i S ci en ce a nd T ec hn ol og y N or m al U ni ve rs ity Yr ke sh ög ss ko la n Sy S ha ng ha i N or m al U ni ve rs ity Sa vo ni a H eb ei U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y S hi jia zh ua ng U ni ve rs ity o f E co no m ic s W es t A nh ui U ni ve rs ity N an C ga ng In st itu te o f A er on au tic al T ec hn ol og y E as t C hi na U ni ve rs ity o f S ci en ce a nd T ec hn ol og y Ji an gx i S ci en ce a nd T ec hn ol og y Te ac he r's C ol le ge W uh an In st itu te o f T ec hn ol og y Fu da n U ni ve rs ity H ub ei C ol le ge o f T ra di tio na l C hi ne se M ed ic in e Et el ä- K ar ja la n A M K B ei jin g Te ch no lo gy a nd B us in es s U ni ve rs ity Ti an jin U ni ve rs ity o f S ci en ce a nd T ec hn ol og y W uh an In st itu te o f T ec hn ol og y S hi h C hi en U ni ve rs ity Va as an A M K W uh an U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y H ub ei U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y K O H D EM A A A M K K O H D EY LI O PI ST O M U U T K O M M EN TI T H eb ei U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y W uh an U ni ve rs ity S ch oo l o f M ed ic in La ur ea C hi ne se W om en 's C ol le ge S ha nd on g B ra nc h H un an P ro vi nc ia l Z ix io u U ni ve rs ity H un an U ni ve rs ity Ti an jin P ol yt ec hn ic U ni ve rs ity Tu ru n A M K W uh an In st itu te o f T ec hn ol og y D al ia n U ni ve rs ity o f F or ei gn L an gu ag es D on gb ei U ni ve rs ity o f F in an ce a nd E co no m ic s D al ia n U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y Ti an jin M ed ic al U ni ve rs ity Ti an jin M ed ic al S ta ff C ol le ge S he ny an g P ol yt ec hn ic U ni ve rs ity O ce an U ni ve rs ity o f C hi na TA M K N an jin g Fo rs try U ni ve rs ity , N an jin g Ti an jin U ni ve rs ity o f L ig ht In du st ry , T ia nj in S he ny an g Li go ng U ni ve rs ity , S he ny an g, L ia on in g S he ny an g Ji an zh u U ni ve rs ity , S he ny an g, L ia on in g K or ea H aa ga A M K H on g Ik U ni ve rs ity , S eo ul Ev te k S oo ng si l U ni ve rs ity , S eo ul S eo ul N at io na l U ni ve rs ity o f T ec hn ol og y In st itu te o f I nf or m at io n Te ch no lo gy A dv an ce m en t Va as an A M K K ya ng H ee U ni ve rs ity La ur ea K or ea U ni ve rs ity Tu ru n A M K S un gk yu nk w an U ni ve rs ity K O H D EM A A A M K K O H D EY LI O PI ST O M U U T K O M M EN TI T TA M K S oo ng si l U ni ve rs ity , S eo ul S ug ky un kw an U ni ve rs ity , S eo ul M al es ia H aa ga A M K Ta yl or 's C ol le ge Pi rA M K Ta yl or 's S ch oo l o f H ot el M an ag em en t Ev te k U ni ve rs ity S ai ns M al ay si a, P en an g M al ay si an In st itu te o f A rt, K ua la L um pu r TA M K U ni ve rs iti S ai ns M al ay si a, P en an g M on go lia Sa vo ni a M on os M ed ic al C ol le ge , U la n B at aa r U ni ve rs ity o f C om m er ce a nd B us in es s, U ln a B at aa r Si ng ap or e St ad ia N ge e A nn P ol yt ec hn ic Te m as ek P ol yt ec hn ic N an ya ng P ol yt ec hn ic La ur ea Te m as ek P ol yt ec hn ic Th ai m aa H aa ga A M K S ia m U ni ve rs ity , B an gk ok Sa m k B an gk ok U ni ve rs ity C hu la lo ng ko rn U ni ve rs ity , B an ko k Ev te k S iri nd ho rn In te rn at io na l I ns tit ut e of T ec hn ol og y, B an gk ok S ia m U ni ve rs ity , B an gk ok St ad ia S iri nd ho rn In te rn at io na l I ns tit ut e of T ec hn ol og y, B an gk ok La ur ea A ss um tio n U ni ve rs ity o f T ha ila nd TA M K A ss um pt io n U ni ve rs ity , B an gk ok R an gs it U ni ve rs ity , P at hu m T ha ni Vi et na m St ad ia U ni ve rs ity o f M ed ic in e an d P ha rm ac y, H o C hi M in h ci ty www.yliopistopaino.helsinki.fi ISSN 1458-8102 books@yopaino.helsinki.fi faksi /fax (09) 7010 2374 puhelin / telefon (09) 7010 2363 Julkaisumyynti / Bokförsäljning 00014 Helsingin Yliopisto / Helsingfors Universitet PL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3) Yliopistopaino / Universitetstryckeriet ISBN 978-952-485-376-7 (nid.) ISBN 978-952-485-382-8 (PDF)