Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar Koulutus Maailman parasta metsä-, puu- ja paperiosaamista Metsäsektorin koulutuksen kehittäminen Suomessa Opetusministeriön metsä-, puu- ja paperialan koulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän väliraportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:35 Maailman parasta metsä-, puu- ja paperiosaamista Metsäsektorin koulutuksen kehittäminen Suomessa Opetusministeriön metsä-, puu- ja paperialan koulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän väliraportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:35 Opetusministeriö • Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto • 2007 Undervisningsministeriet • Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen • 2007 Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto / Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen PL / PB 29 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi/julkaisut Yliopistopaino / Universitetstryckeriet, 2007 ISBN 978-952-485-399-6 (nid./htf) ISBN 978-952-485-400-9 (PDF) ISSN 1458-8102 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä/ Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2007:35 Avainsanat koulutus, metsäsektori, metsäala, osaaminen, paperiala, paperitekniikka, puuala, puutekniikka Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN 978-952-485-399-6 (nid.) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:35 1458-8102 978-952-485-400-9 (PDF) Kokonaissivumäärä 57 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetusministeriö Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä Opetusministeriö 12.6.2007 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Maailman parasta metsä-, puu- ja paperiosaamista. Metsäsektorin koulutuksen kehittämi- nen Suomessa. Opetusministeriön metsä-, puu- ja paperialan koulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän väliraportti. (Världens bästa kunnande på skogs-, trä- och pappersbranschen. Utvecklingen av utbildningssystem på skogssektorn i Finland. Delrapport av Undervisningsministeriets arbetsgrupp för utveckling av utbildningen på skogs-, trä- och pappersbranschen.) Julkaisun osat Muistio + liitteet Tiivistelmä Tämä väliraportti on osa opetusministeriön asettaman, metsäsektorin koulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän työtä. Työryhmän tehtävänä on tarkastella kaikilla koulutusasteilla metsä- puu- ja paperialan koulutusta kokonaisuutena siten, että se ot- taa huomioon puun tuottamisen, puun korjuun, metsäbioenergian sekä puun kemiallisen ja mekaanisen jalostamisen. Työryhmän tehtävänä on myös arvioida, vastaako koulutus elinkeinoelämässä tapahtuneita muutoksia. Metsäsektorin koulutus muodostaa pienen osan koko valtakunnan koulutusjärjestelmästä. Esimerkiksi alalla suoritetut tutkinnot ovat vuositasolla vain 2–3 % koko eri asteiden tutkintojen määrästä. Metsätaloudessa, puutuote- ja paperiteollisuudessa työskentelee kuitenkin noin 90 000 henkilöä, ja metsäklusterin työpaikkoja on Suomessa noin 200 000. Metsäteollisuuden tuotannon brutto- arvo on noin 20 miljardia €, ja sen osuus Suomen kokonaisviennistä on 20 % ja nettoviennistä yli kolmannes. Kysymys on siten koulutuksen osalta erikoisalasta, jonka kokonaismerkitys on Suomessa nyt ja myös tulevaisuudessa erittäin keskeinen ja tärkeä. Tämän selvityksen aineisto perustuu pääosin 2000-luvulla tehtyihin julkisiin tilastoihin ja lähteisiin, joita on täydennetty yri- tyskohtaisilla aineistoilla ja muille alan sidosryhmille tehdyillä kyselyillä. Raportissa tarkastellaan metsä-, puu- ja paperialan kou- lutuksen nykytilaa ja kehittämistavoitteita. Lisäksi lyhyesti käydään läpi puurakentamisen koulutustavoitteita sekä eräitä muita koulutusaloja lähinnä metsäsektorin tarpeiden kannalta. Metsäsektorin eri koulutusasteiden oppilaitokset sijaitsevat pieninä yksikköinä maantieteellisesti verraten tasaisesti maan eri osissa. Alueellinen kattavuus on hyvä, mutta valtakunnallinen koordinaatio metsäsektorin koulutuksessa ilmeisesti puuttuu tai ei ole riittävä. Ongelmia ovat mm. metsäsektorin koulutuksen hajanaisuus monen koulutusalan sisällä, pienet koulutusyksiköt, toimimat- tomat työelämäyhteydet ja alan huono vetovoima nuorison keskuudessa. Metsä-, puu- ja paperialalle valmistuu vuosittain keskimäärin 2 500 henkilöä. Määrä on noin 3 % vastaavien koulutusasteiden tutkintojen kokonaismäärästä Suomessa. Vuoteen 2010 mennessä metsäsektorin vuotuiseksi rekrytointitarpeeksi on arvioitu yh- teensä noin 3 000 henkilöä vuodessa. Koulutusmäärissä ja henkilöstötarpeissa on huomattavia koulutusala- ja koulutusastekohtaisia eroja. Työryhmä on tunnistanut seitsemän tärkeää aluetta osatavoitteineen koulutuksen kehittämiseksi. Työryhmän jatkotyöskentelyn tavoitteena on käytävien keskustelujen ja palautteiden avulla laatia toimenpide-ehdotuksia osa-alueiden kehittämiseksi. Julkaisun laji Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 13.11.2006 75/040/2006 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Puheenjohtaja: Tero Paajanen Sihteerit: Jouni Suoheimo, Opetushallitus, Kauko Yläsaari, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Ritva Varis Puumiesten liitto Nyckelord utbildning, skogssektorn, kunnande, papperssektorn, pappersteknik, trävarubranschen, skogsteknik Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Undervisningsministeriets ISSN ISBN 978-952-485-399-6 (htf.) arbetsgruppspromemorior och utredningar 2007:35 1458-8102 978-952-485-400-9 (PDF) Sidoantal 57 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstryckeriet Förlag Undervisningsministeriet Presentationsblad Utgivare Utgivningsdatum Undervisningsministeriet 12.6.2007 Publikation (även den finska titeln) Världens bästa kunnande inom skogs-, trä- och pappersbranschen. Utvecklingen av utbildningssystem inom skogssektorn i Finland. Delrapport av undervisningsministeriets arbetsgrupp för utveckling av utbildningen inom skogs-, trä- och pappersbranschen. (Maailman parasta metsä-, puu- ja paperiosaamista. Metsäsektorin koulutuksen kehittämi- nen Suomessa. Opetusministeriön metsä-, puu- ja paperialan koulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän väliraportti.) Publikationens delar Promemoria + bilagor Sammandrag Den här mellanrapporten är en del av det arbete som en arbetsgrupp, tillsatt av undervisningsministeriet, har gjort i syfte att utreda behoven att utveckla utbildningen inom skogssektorn. Arbetsgruppen hade i uppgift att kartlägga utbildningen inom skogs-, trä-, och pappersbranschen i sin helhet och på alla utbildningsnivåer. Bl.a. beaktar man i sammanhanget produktionen av skog, drivning av virke, bioenergi inom skogssektorn samt kemisk och mekanisk förädling av virke. Arbetsgruppens uppgift är också att bedöma om utbildningen motsvarar de förändringar som har ägt rum i näringslivet. Utbildningen inom skogssektorn utgör liten del av det landsomfattande utbildningssystemet. T.ex. examina på området utgör på årlig nivå bara 2–3 % av alla examina på olika utbildningsnivåer. De skogsrelaterade branscherna, t.ex. trävaru- och pappersindustrin, sysselsätter i alla fall cirka 90 000 personer. Totalt sysselsätter skogsklustern cirka 200 000 personer i Finland. Bruttovärdet på skogsindustrins produktion är cirka 20 miljarder euro. Dess andel av Finlands totalexport överstiger 20 % och av nettoexporten utgör den en tredjedel. Således handlar det för utbildningens del om ett specialområde vars betydelse totalt sett i Finland nu och i framtiden är mycket central och viktig. Materialet i denna rapport består till största delen av offentlig statistik och offentliga källor, som har gjorts upp på 2000-talet. De har kompletterats med företagsspecifik data och med enkäter till intressegrupper på området. Fokus ligger på nuläget och de mål som har ställts upp för att utveckla utbildningen inom skogs-, trävaru-, och pappersbranschen. Rapporten innehåller en överblick av utbildningsmålen inom byggverksamhet som utnyttjar trä som råvara samt övriga utbildningsbranscher närmast med beaktande av behoven inom skogssektorn. Läroinrättningarna på olika utbildningsnivåer inom skogsbranschen är relativt små enheter och de ligger jämnt spridda i landet. Den regionala täckningen är bra men en landsomfattande koordinering av utbildningen inom skogsbranschen saknas eller så är den av allt att döma otillräcklig. Utbildningen inom skogsbranschen är splittrad mellan olika utbildningsområden. Vidare är utbildningsenheterna små. Branschen lider av icke-fungerande arbetslivskontakter och ringa attraktionskraft bland ungdomar. Årligen utexamineras i snitt 2 500 personer inom skogs-, trävaru- och pappersbranschen. Detta motsvarar cirka 3 % av totalantalet examina på motsvarande utbildningsnivåer i Finland. Man uppskattar att det totala rekryteringsbehovet inom skogsbranschen årligen uppgår till cirka 3 000 personer fram till år 2010. Betydande skillnader finns dock inom utbildningsområdena och på olika utbildningsnivåer vad gäller utbildnings- och personalbehovet Arbetsgruppen har identifierat sju viktiga områden med respektive delmål för att utveckla utbildningen. Syftet är att efter diskussioner och gensvar lägga fram åtgärdsförslag för att utveckla delområdena. Typ av publikation Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättande av Dnro 13.11.2006 75/040/2006 Författare (uppgifter om organets namn, ordförande, sekreterare) Ordförande: Tero Paajanen Sekreterare: Jouni Suoheimo, Utbildningsstyrelsen, Kauko Yläsaari, yrkeshögskolan Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Ritva Varis på förbundet Puumiesten liitto Esipuhe Tämä väliraportti on osa opetusministeriön asettaman, metsäsektorin koulutuksen kehittä- mistarpeita selvittävän työryhmän työtä. Työryhmän tehtävänä on tarkastella kaikilla koulu- tusasteilla metsä- puu- ja paperialan koulutusta kokonaisuutena siten, että se ottaa huomioon puun tuottamisen, puun korjuun, metsäbioenergian sekä puun kemiallisen ja mekaanisen jalostamisen. Työryhmän tehtävänä on myös arvioida, vastaako koulutus elinkeinoelämässä tapahtuneita muutoksia (liite 1). Väliraportin tarkoituksena on esittää työryhmän työn läh- tökohdat, koulutuksen nykytila ja alustavia näkemyksiä koulutuksen kehittämisestä kootun aineiston pohjalta. Samalla se toimii keskustelun avauksena työn eteenpäin viemiseksi. Työryhmän tehtävä on laaja ja vaativa, sillä ensimmäistä kertaa metsäsektorin koulutusta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Kokonaistarkastelu on perusteltua ja tärkeää mm. alan voimakkaan muutoskehityksen johdosta, mikä koskee alan kaikkia osa-alueita puun tuotta- misesta puun korjuun ja jalostuksen kautta tuotteiden moninaiseen loppukäyttöön. Koulutusjärjestelmän muutosten vaikutukset näkyvät vaiheittain ja hitaasti. On katsot- tava viisi - kymmenen vuotta eteenpäin, sillä nyt koulutettavat ja lähivuosina alalle aikovat ihmiset ovat valmiita työelämään vasta joidenkin vuosien kuluttua. Metsäsektorin koulutus muodostaa pienen osan koko valtakunnan koulutusjärjestel- mästä. Esimerkiksi alalla suoritetut tutkinnot ovat vuositasolla vain 2–3 % koko eri astei- den tutkintojen määrästä. Metsätaloudessa, puutuote- ja paperiteollisuudessa työskentelee kuitenkin noin 90 000 henkilöä, ja metsäklusterin työpaikkoja on Suomessa noin 200 000. Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo on noin 20 miljardia euroa, ja sen osuus Suomen kokonaisviennistä on 20 % ja nettoviennistä yli kolmannes. Kysymys on siten koulutuksen osalta erikoisalasta, jonka kokonaismerkitys on Suomessa nyt ja myös tulevaisuudessa erit- täin keskeinen ja tärkeä. Työryhmän työn lähtökohtia ovat mm. valtioneuvoston 17.3.2005 tekemä periaatepää- tös puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä sekä parhaillaan meneillään oleva kansal- lisen metsäohjelman tarkistamistyö. Metsäteollisuuden toimintaympäristön viime vuosien murrosta ja tulevaisuuden haasteita on tarkasteltu Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän raportin 31.5.2006 ja Suomen Puutuoteteollisuus 2020 skenaario- ja strategiatyön loppura- portin 1.12.2006 päätelmien perusteella. Metsäklusterin tutkimusstrategiassa ”Maailman johtavana metsäklusterina 2030” todetaan alan tavoitteista ja osaamisen ja koulutuksen merkityksestä mm. seuraavasti. ”Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Se kohtaa kansainvälisen kilpailun lähivuosina ennennäke- mättömän voimakkaana. Klusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat klusterin uu- distuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyky sekä kestävä kehitys. Osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäklusterin menestykselle myös tulevaisuudessa”. Työryhmän tehtävä on hakea vastauksia siihen, mitä edellä tarkastellut tavoitteet ja haasteet merkitsevät metsäsektorin koulutusjärjestelmälle, mikä on koulutuksen nykytila, työmarkkinoiden tarpeiden ja koulutuksen määrän, sisällön ja laadun vastaavuus nyt ja tu- levaisuudessa sekä miten metsä-, puutuote- ja paperialan koulutusta tulee kehittää. Metsämiesten säätiö on myöntämällään apurahalla tukenut tätä selvitystyötä. Selvitys- työhön liittyvää aineistoa on saatu alan yrityksiltä ja yhteisöiltä. Esitämme parhaimmat kii- toksemme kaikille työryhmän työtä tukeneille tahoille. Työmme valmistuu marraskuussa 2007. Toivomme tämän väliraportin herättävän kes- kustelua alan koulutuksen kehittämisestä ja eri osapuolten varautuvan työryhmän työssä esille tulevien toimenpiteiden eteenpäinviemiseen. Helsingissä 12.6.2007 Tero Paajanen, puheenjohtaja Muut työryhmän jäsenet: Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Ari Saarinen Opetusministeriö Maarit Palonen Opetusministeriö Antti Markkanen Opetusministeriö Tapio Hankala Akava ry Päivi Luoma Metsäteollisuus ry Päivi Turtiainen Paperiliitto ry Kari Asikainen Puu- ja erityisalojen liitto ry Jyrki Ketola METO-Metsäalan asiantuntijat ry Sihteerit: Jouni Suoheimo Opetushallitus Kauko Yläsaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ritva Varis Puumiesten liitto Raportin kokoaminen: Jukka Ala-Viikari Lämpöpuuyhdistys ry Sisältö Esipuhe 5 1 Johdanto – metsäklusterin muutospaineet ja niiden merkitys alan koulutukselle 8 2 Koulutuksen nykytila 16 2.1 Yhteenveto alan oppilaitoksista ja koulutuksesta/opiskelijoista 16 2.2 Ammatilliset oppilaitokset 18 2.3 Ammattikorkeakoulut 19 2.4 Tiedekorkeakoulut 20 2.5 Oppisopimuskoulutus 21 2.6 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 22 2.7 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 23 2.8 Puurakentamisen koulutus 23 3 Metsäsektorin työpaikat ja rekrytointitarpeet 25 3.1 Yhteenveto sektorin työpaikoista ja rekrytointitarpeista 25 3.2 Metsä-, luonnonvara- ja bioenergia-alat 26 3.3 Puutuoteala 27 3.4 Paperiala ja siihen liittyvät liiketoiminta-alueet 28 4 Osaamis- ja koulutustarpeet 29 4.1 Tulevaisuuden osaamistarpeet 29 4.2 Muutoksia työssä ja työympäristössä 29 4.3 Kansainvälistyminen 30 4.4 Yliopistot ja korkeakoulut osaamisen kasvattajina 31 4.5 Metsä-, luonnonvara- ja bioenergia-alan erityiskysymykset 32 4.6 Puualan ja rakentamisen erityiskysymykset; koulutuksen hajanaisuus 33 4.7 Paperi- alan sekä siihen liittyvien liiketoiminta-alueiden erityiskysymykset 35 5 Johtopäätökset – alustavia näkemyksiä metsäsektorin koulutuksen kehittämiseksi 37 Lähdeluettelo 42 Liitteet 43 81 Johdanto – metsäklusterin muutospaineet ja niiden merkitys alan koulutukselle Suomen menestyksen globaalissa taloudessa ratkaisee kykymme uudistua Metsäteollisuus on maailmanlaajuisessa murroksessa, jonka seurauksena myös Suomen metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat pysyvästi muuttumassa. Vajaassa kahdessa vuosikymmenessä on entisestä Suomi-keskeisestä teollisuudesta muodostunut globaaleil- la markkinoilla toimiva metsäteollisuus. Suuret, myös omistukseltaan kansainvälistyneet suomalaiset metsäklusteriyritykset kuuluvat oman alansa suurimpiin yrityksiin ja toimivat maailmanlaajuisesti. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä maailmantalouden, kansain- välisten markkinoiden että kotimaisen toimintaympäristön muutokset. Viimeisen vuoden aikana useat metsäteollisuuden tulevaisuutta pohtineet raportit ovat nostaneet esiin tarpeen alan uudistumiseen. Näitä ovat: Paperiteollisuuden tulevaisuustyö Puutuoteteollisuuden skenaario- ja strategiatyö sekä Puutuotealan elinkeinopoliittinen ohjelma ja Puurakentamisen edistämisohjelma Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia Maa- ja metsätalousministeriön metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Maailmantalous on parin viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut siten, että maail- mankauppa sekä investoinnit ja teknologiavirrat maasta toiseen ovat kasvaneet nopeasti. Teknologinen kehitys on pienentänyt maantieteellisen etäisyyden merkitystä ja alentanut lopputuotteiden ja myös tuotannontekijöiden liikkumisen kustannuksia. Aivan olennainen merkitys on ollut tieto- ja viestintäteknologian kehityksellä ja sen hintojen alentumisella. Olennainen piirre maailmantalouden muutoksessa on ollut myös pääomaliikkeiden muut- tuminen maailmanlaajuisiksi ja sen seurauksena tapahtunut omistuksen kansainvälistyminen. Pääomat hakeutuvat sinne, missä tuotto on korkein. Väestöltään suurimmat maat – Kiina, In- tia, Brasilia ja myös Venäjä ovat aktiivisesti kytkeytyneet maailmantalouteen ja niiden talous- kasvu on ollut voimakasta. Sen sijaan metsäteollisuuden perinteisillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvu on ollut hidasta. Kehittyvät taloudet kilpailevat kasvavilla markki- noilla edullisten kustannusten lisäksi nopeasti vahvistuvalla osaamisella, huipputeknologialla ja innovaatioilla (Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän raportti 2006). - - - - 9Metsäteollisuuden perustuotteiden, sellun ja puutavaran, tuotanto kasvaa voimakkaim- min edullisen raaka-aineen ja halpojen valmistuskustannusten alueille. Samalla perusteol- lisuuden yksikkökoko kasvaa. Uudet investoinnit suuntautuvat mm. Etelä-Amerikkaan, Venäjälle ja Kaakkois-Aasiaan. Samalla halutaan varmistaa läsnäolo tulevaisuuden markki- noilla. Puun ja paperituotteiden jalostus puolestaan integroituu mm. logistisista syistä lähelle päämarkkinoita. Koska metsäteollisuuden asiakkaat ovat pääasiassa Suomen ulkopuolella, omaa tuotantoa täydentävää jalostuskapasiteettia rakennetaan keskelle markkinoita. Puun jatkojalostus on itse asiassa aina sijoittunut lähelle asiakkaita, joilla on myös tuotteiden lop- pukäyttöön liittyvä osaaminen (Puutuoteteollisuuden T&K-toiminnan tarpeet ja tavoitteet 2006). Suomen metsäklusterin mahdollisuudet kansainvälisessä kilpailussa Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo kas- vanut yli puolitoistakertaiseksi. 2000-luvulla on tuotannon arvo edelleen noussut, mutta kannattavuus on heikentynyt voimakkaasti. Paperi- ja puutuoteteollisuuden sijoitetun pää- oman tuotto on laskenut 4–6 %:iin, mikä on selvästi alle alan tuottovaatimuksen 12–13 %. Metsäteollisuuden perustuotteet ovat olleet perinteisesti vakiotuotteita, joiden hinnat mää- räytyvät kovan kansainvälisen hintakilpailun tuloksena. Monien tuotteiden hinnat ovat reaalisesti alentuneet eikä tuottavuuden nousu ole korvannut hintojen laskun vaikutusta (Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän raportti 2006). Edellä tarkasteltu kehitys on jo näkynyt paperiteollisuudessa tehdasyksiköiden lakkaut- tamisena. Puutuoteteollisuudessa kotimaan markkinoiden hyvä kehitys ja erityisesti rakentamisen jatkuminen vilkkaana on nostanut kotimaan puun käytön ennätystasolle ja mahdollistanut mm. sahatavaratuotannonnousun 10–13 milj. m3 vuositasolle. Samoin ra- kennuspuusepänteollisuuden ja puutalo- ja muun puurakenneteollisuuden kasvu on ollut nopeaa. Puutuoteteollisuuden kehitys ei kuitenkaan voi tulevaisuudessa perustua pelkästään hintakilpailtujen perustuotteiden, kuten sahavaran ja kotimaan rakentamisen varaan, vaan edellytyksenä on sekä puun käytön laajentaminen että toiminnan laajentaminen uusille tuo- tealueille kansainvälisille, lähinnä EU:n sisämarkkinoille. Metsäteollisuuden perinteiset, kustannustehokkuuden parantamiseen perustuvat kil- pailukeinot eivät enää yksin toimi muuttuneessa markkinaympäristössä, eikä suomalaisella puulla ja valmistusteknologialla sinänsä ole erikoisasemaa tai erityisetuja. Suomalainen metsäklusteri on ollut alansa teknologiajohtaja, mutta esimerkiksi vakio- tuotteiden teknologia on helposti siirrettävissä. Suomalaisvalmisteisia paperikoneita ja sellu- prosesseja ajetaan tehokkaasti niin Suomessa kuin Brasiliassa tai Kiinassa. Metsä on Suomelle strateginen resurssi nyt ja tulevaisuudessa Kehittyvän metsäsektorin toimintaedellytyksenä ovat kilpailukykyiset, monipuoliset ja laa- dukkaat metsävarat, jotka mahdollistavat metsien monipuolisen käytön puuntuotantoon, virkistykseen ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Suomen metsien puuston vuotuinen kasvu on 97 miljoonaa kuutiometriä, josta talousmetsien osuus on 94 miljoonaa kuutio- metriä. Laskelmien mukaan hakkuumahdollisuudet ovat vuosina 2005–2014 runsaat 66 ja vuosina 2015–2034 runsaat 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvun ja hakkuumah- dollisuuksien myönteisen kehityksen edellytyksenä on, että metsien hoidosta huolehditaan 10 sekä määrällisesti että laadullisesti (Maa- ja metsätalousministeriö. 2006. Metsäsektorin tu- levaisuuskatsaus). Vuosina 2001–2005 kotimaisen ainespuun hakkuut olivat keskimäärin 56 miljoonaa kuutiometriä eli 85 % suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta. Metsäntutkimus- laitoksen laskelmien mukaan vuotuiset hakkuut ovat kestävästi nostettavissa runsaaseen 66 miljoonaan kuutiometriin vuosina 2005–2014 ja seuraavalla kymmenvuotiskaudella run- saaseen 70 miljoonaan kuutiometriin. Metsäklusteri perustuu uusiutuvaan luonnonvaraan, ja puu on Suomelle strategisesti tärkeä luonnonvara ja raaka-aine. Uusiutuvien luonnonvarojen, etenkin puun, käytöllä on selkeitä taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Puu on uusiutuva ja kierrätettävä luonnon- vara. Lisäksi puusta valmistetut tuotteet sitovat itseensä hiiltä. Paperi ja puutuotteet ovat CO2-neutraaleja toisin kuin monet muut materiaalit. Tästä syystä puun käyttö kiinnostaa yhä enemmän kestävästi kehittyvää yhteiskuntaa. Metsäteollisuudella on lisäksi pitkät perinteet Suomen ylivoimaisesti suurimpana bio- energian tuottajana, mikä on osaltaan pitänyt maamme edelläkävijänä bioenergian käytössä. Suomen energiasta noin viidennes tuotetaan puulla. Tämä on viisi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, joten puun energiakäytössä Suomella on teollisuusmaissa selkeä johtoasema. Metsäteollisuuden osuus maan bioenergian tuotannosta ja kulutuksesta on noin 80 prosenttia. Puuenergiamuodoista metsähakkeen käyttö kasvaa nopeimmin. Metsähakkeen osuus Suomessa käytetystä puuenergiasta on noin kolme prosenttia. Vuonna 2006 metsähaketta käytettiin 3,6 miljoonaa kuutiometriä. Suomen Kansallisen metsäohjelman 2010 tavoittee- na on lisätä metsähakkeen vuotuista käyttöä 5 miljoonaan kuutiometriin. Paine uusiutuvien energialähteiden kuten bioenergian käytön lisäämiseksi on kova. Sa- malla on kuitenkin huolehdittava puun saannista raaka-aineeksi. Puunjalostus työllistää ja tuo tuloja huomattavasti enemmän kuin puun energiakäyttö, joten raaka-aineeksi kelpaa- van puun polttaminen ei ole yhteiskunnallisesti perusteltua. Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa jatkossakin. Suomen metsät kasvavat enem- män kuin niitä käytetään. Ne tarjoavat tärkeän strategisen resurssin, jota hyödyntämällä luodaan kilpailuetuja globaalissa taloudessa. Suomen on panostettava näihin mahdollisuuk- siin ja siirrettävä kulutuksen painopistettä kestävämpään suuntaan priorisoimalla uusiutuvi- en luonnonvarojen käyttöä. Metsäklusterin tulevaisuuden vahvuudet ja osaamisalueet Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 -strategian mukaan tavoitteena on vuo- teen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo – puolen arvon tullessa uusista tuotteista, lisätä kotimaisen puun käyttöä neljänneksellä sekä kaksin- kertaistaa klusterin tutkimus- ja kehityspanokset. Klusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat klusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyky ja kestävä kehitys. Metsäklusterin uudistamiseksi tulee tutkimuk- sella luoda uutta tietoa, teknologiaa ja osaamista sekä uusia tuotteita. Ne luovat perustaa uuden elinvoimaisen liiketoiminnan syntymiselle ja sitä kautta uusia toiminta-alueita ja asiakaskuntia metsäklusteriin. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi tutkimuksen pitää tuottaa uu- sia ratkaisuja tuotantokustannusten alentamiseksi ja tuotteiden jalostusarvon nostamiseksi. Olennaista on selvittää, mitä ratkaisuja kehittämällä voidaan parantaa yritysten ja metsäta- louden kannattavuutta ja luoda kilpailuetua, miten energian käyttöön liittyviin haasteisiin 11 vastataan ja kuinka kotimainen raaka-aine hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Kestävän kehityksen edistäminen tarkoittaa tutkimustoiminnassa kattavaa näkemystä ja arviointia metsäklusterin toiminnan sekä syntyvien innovaatioiden vaikutuksista yhteiskun- taan ja yritystoimintaan. Kestävällä kehityksellä on ulottuvuuksia klusterin arvoketjuihin metsätaloudesta, tuotantoon ja tuotteiden loppukäyttöön. Kuvassa 1 on tarkasteltu kehittä- mistarpeita ja tutkimuksen painopisteitä. Kuva 1. Metsäklusterin kehittämistarpeet ja tutkimusstrategian seitsemän painopistettä. Lähde: Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030, Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 2006. Suomen puutuoteteollisuus 2020 – Skenaario- ja Strategiatyön loppuraportissa todetaan alan tavoitteista mm. seuraavaa: Vuonna 2020 tuotantonsa arvon kaksinkertaistanut suomalainen puutuoteteollisuus on kytkeytynyt loppukäyttöaloihin ja toimii kannattavasti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tahtotilan toteutuminen vuoteen 2020 mennessä merkitsee 5 % vuotuista kasvua. Tavoit- teiden toteutumiseen liittyy kaksi olennaista menestymisen ehtoa, jotka ovat perinteiselle teollisuuden alalle sekä vaikeita että ainakin osittain tuntemattomia. Loppukäyttöaloihin kytkeytyminen merkitsee lopullista muutosta pois raaka-aine- ja tuotantolähtöisestä toi- mintamallista. Arvoketjuun kytkeytyminen merkitsee siirtymistä ja integroitumista uusille liiketoiminta-alueille, joiden toimintalogiikat ja liiketoimintamallit eroavat metsäteollisuu- den tunnetuista toimintatavoista. Näiden lisäksi on toimintaketjun eri osien metsästä lop- putuotteisiin oltava kannattavia ja kustannustehokkaita. Lopputuloksen ratkaisee menesty- minen kansainvälisillä markkinoilla. Uudistuminen Ke st äv ä k eh ity s Kilpailukyky 1. Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin 2. Puusta ja sen aineosista valmistetut materiaalit 3. Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo 4. Metsien kestävä käyttö 5. Puubiomassalle lisäarvoa 6. Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7. Tulevaisuuden asiakasratkaisut 12 Seuraavat kuvaukset tarkentavat puutuoteteollisuuden eri osa-alueiden kehittämis- ja osaamistavoitteita (Suomen puutuoteteollisuus 2020 – Skenaario- ja Strategiatyön loppu- raportti 2006): Sahateollisuudessa asiakkaalle luodaan lisä-arvoa ja omaa kannattavuutta parannetaan suuntautumalla jaloste- ja järjestelmätuotteisiin, kytkemällä liiketoiminta rakentamisen arvoketjuun. Bioenergiasta tulee Suomen sahateollisuudelle uusi menestyvä liiketoiminta-alue. Levyteollisuuden markkina-asemaa vahvistetaan lisäämällä keskittymistä teollisiin asiakassegmentteihin ja asiakaskohtaisen T&K:een sekä hyödyntämällä koivuraaka-aineen hyvät ominaisuudet. Osaamisintensiiviset havuvanerituotteet ja näihin liitetyt palveluliiketoiminnat menestyvät asiakaslähtöisissä rakentamisen prosesseissa ja rakentamisen järjestelmissä. Vahvistetaan asemaa globaalina teknologiajohtajana. Rakennuspuusepän ja -taloteollisuudessa asiakkaalle merkittävä lisä-arvo syntyy teollisen esivalmistuksen, arvoketjun paremman hallinnan ja uusien IT -työkalujen soveltamisen kautta. Energiatehokkaat tuoteratkaisut menestyvät. Piha- ja ympäristörakentamisen markkinat kasvavat ja laadun merkitys korostuu Kansainvälistyneen design- ja teknologiaintensiivisen huonekaluteollisuuden arvo on kasvanut kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena vahva osaaminen ja toimiva koulutusjärjestelmä Koulutuksen ja osaamisen merkitys maamme metsäsektorin menestystekijänä kasvaa tule- vaisuudessa entisestään. Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää muuttuvia tarpeita vas- taavaa koulutusjärjestelmää, metsäalan eri oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä yritysten tehokkaampaa yhteistyötä ja verkostoitumista. Metsäsektorin nopeasti muuttuva toimin- taympäristö, kansainvälistyminen ja mm. EU:n laajenemisen aiheuttama kilpailun kiristy- minen ovat luoneet tarpeen osaamisen ja innovatiivisuuden lisäämiseen myös aluetasolla. Alueiden kilpailukyky ja uusien, metsiin liittyvien työpaikkojen syntyminen ovat entistä enemmän sidoksissa metsäsektorin työvoiman korkeaan osaamistasoon. Keskeistä metsäsek- torin tulevaisuuteen varautumisessa on nykyisen osaamisetumatkan säilyttäminen. Suomi on vuosikymmenien aikana noussut metsäsektorin koulutuksen kärkimaaksi. Metsäklusterin uudistamisen tavoitteet asettavat lähtökohdat myös alan koulutusjärjes- telmän kehittämiselle. Metsäsektorin koulutus on suhteellisen pieni osa koko koulutusjärjes- telmässämme, mistä johtuen ammattikohtainen tarkastelu antaa tarkemmat ja täsmällisem- mät tiedot kuin ammattiryhmätarkastelu. Tämä tukee myös opetusministeriön tulkintaa. Uudistumisen edellyttämän alalla tarvittavan osaamisvarannon kehittäminen edellyttää sekä uuden osaamisen kehittämistä tutkimuksen avulla että osaamisen nopeaa hyödyntämistä käytännön yritystoiminnassa. Tarvitaan sekä uuden osaamisen kehittämistä alan tutkimuslai- toksissa ja korkeakouluissa että tutkimustulosten nopeaa soveltamista alan yrityksissä. Koulutuksella voidaan vaikuttaa näiden molempien tavoitteiden toteutumiseen. Sitä varten metsäsektorin koulutusta tulee uudistaa ja suunnata alan kehittämisen avainalueille. Tarvitaan myös uusia menetelmiä uuden osaamisen kehittämiseksi ja tulosten nopeaksi so- veltamiseksi. Uuden osaamisen kehittämisessä saavutetaan tuloksia 3–10 vuoden aikajänteellä. Erityise- nä haasteena on teknologisen perustutkimuksen, osaamisen ja koulutuksen tason säilyttämi- nen ja nostaminen. Osaamisperustan kehittäminen edellyttää Suomessa toimivien, kansain- 13 välistyvien ja vahvojen yliopistojen rahoituksen ja yhteistyömahdollisuuksien turvaamista. Niillä tulee olla riittävät resurssit tehdä suunnattua perustutkimusta tutkimusohjelmissa ja tutkijakouluissa. Lisäksi tarvitaan yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhtei- siä metsä- ja puualan tutkimuksen avainalueiden ympärille rakennettuja ohjelmia. Näiden avulla voidaan kouluttaa metsä-, puu- ja paperialan nuoria tutkijoita ja jatko-opiskelijoita uuden tiedon tuottajiksi ja soveltajiksi. Tutkimus- ja kehitystyön tulosten nopea soveltaminen perustuu pääasiassa olemassa olevan osaamisen ja tiedon siirtoon. Ne voivat liittyä tuotteiden, teknologian ja henkilöstön kehittä- miseen, ja tulokset näkyvät alle kolmen vuoden aikana. Koulutuksella voidaan parantaa sekä alalla eri tehtävissä toimivan henkilöstön osaamista ja valmiuksia uuden tiedon käyttöön että alalle aikovien eri koulutusasteiden opiskelijoiden edellytyksiä toimia metsäsektorin eri työtehtävissä. Tiedon hyödyntäminen edellyttää myös koulutusta, jolla voidaan edistää alan yritysten ja tutkijoiden yhteistyötä. Tähän on tarvetta erityisesti puutuotealan pk-yrityksillä, joiden omat tutkimusresurssit ovat yleensä riittämättömät. Monista pienistä ja keskisuurista yrityksistä kehityshenkilöstö puuttuu kokonaan ja kehitystoiminta pyritään hoitamaan oman työn ohella (Puutuoteteollisuuden T&K -toiminnan tarpeet ja tavoitteet 2006). Metsäklusterin merkitys keskeinen myös tulevaisuudessa Metsäklusteri on Suomen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen avaintekijä. Sen osuus bruttokansantuotteesta on noin 10 prosenttia, teollisuuden tuotannosta noin 30 pro- senttia, kokonaisviennistä noin 20 % ja nettovientituloista kolmannes (kuva 2). Kuva 2. Suomen viennin jakauma toimialoittain. Lähde: Tullihallitus Metsäklusteri on Suomen suurin klusteri työllistäen lähes 200 000 henkeä. Sen on arvioitu pysyvän suurimpana klusterina myös tulevaisuudessa (kuva 3). Metsäklusteri, johon kuuluu metsäteollisuuden ja metsätalouden lisäksi kemianteolli- suutta, kone- ja laitetoimittajia, viestintäalaa, pakkaamista ja rakentamista, työllistää Suo- messa joka kymmenennen työssäkäyvän ihmisen. Erityisen vahvasti metsäteollisuus vaikut- taa yli 50 suomalaisen paikkakunnan tulevaisuuteen Suomen viennin jakauma toimialoittain, % 26 31 28 26 17 21 20 31 0 20 40 60 80 100 1970 1980 1990 2000 2005 Muut alat Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metsäteollisuus 55 23 20 2 42 38 11 25 32 29 19 4 14 Kuva 3. Metsäklusterin työpaikkojen jakautuminen eri sektoreille. Metsäteollisuuden palveluksessa on Suomessa yhteensä noin 90 000 henkilöä. Kun välilli- set vaikutukset lasketaan mukaan, koko metsäsektori työllistää lähes 200 000 suomalaista. Yhtä metsäteollisuuden työpaikkaa kohti syntyy Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan 1,1–1,6 työpaikkaa metsäsektorin ulkopuolella. Sahat luovat enemmän välillisiä työpaikko- ja kuin muut alan teollisuuslaitokset. Yhtä sahateollisuuden työpaikkaa kohti syntyy muilla toimialoilla noin 2,2 työpaikkaa (Metsäteollisuus ry. 2007. Suomesta paras toimintaympä- ristö metsäteollisuuden tuotannolle ja innovaatioille. Suomen metsäteollisuuden näkökoh- tia hallitusohjelmaan 2007–2011). Metsäklusteri on tärkeä maakuntien elinvoimaisuudelle Metsäsektorilla on keskeinen merkitys maakuntien elinvoimaisuudelle. Valtaosassa maa- kuntia metsäsektori vaikuttaa huomattavasti aluetalouteen. Lähes kaikissa maakunnissa metsäsektorin arvonlisäys on suurin tai toiseksi suurin verrattuna muihin teollisuuden toi- mialoihin ja maatalouteen. Vuonna 2003 metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä oli suurinta Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa suurim- man osan arvonlisäyksestä tuotti massa- ja paperiteollisuus, Kainuussa metsätalous. Viime vuosina yksityismetsänomistajien saamat kantorahatulot ovat olleet noin 1,5 mil- jardia euroa, mikä tarkoittaa lähes 30 miljoonan euron viikoittaista rahamäärää. Vuonna 2004 yksityismetsissä bruttokantorahatulo oli suurin Etelä-Savossa (180 milj. euroa), Häme- Uusimaalla (162 milj. euroa) ja Keski-Suomessa (152 milj. euroa). Kotimaisesta raakapuusta noin 80 prosenttia tulee yksityismetsänomistajilta. Metsäsektori on myös merkittävä paikallinen työllistäjä. Etelä-Karjalassa metsäsektori työllistää noin 13 prosenttia kaikista työllisistä, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä noin 10 prosenttia. Etelä-Karjalassa suurin työllistäjä on massa- ja paperiteollisuus, Kymenlaaksossa massa- ja paperiteollisuus ja Päijät-Hämeessä puutuoteteollisuus. Kun lukuihin lisätään vie- lä kuljetus- ja koneyrityksissä syntyvät työpaikat, metsäsektori muodostaa monissa maakun- nissa aluetalouden selkärangan. Metsäsektorilla on maassamme edelleen suuri kansan- ja aluetaloudellinen merkitys. Useissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa sektorin arvonlisäys on yli 15 %. Metsäteolli- 15 suuden pääosin alueille kohdistuneet investoinnit ovat olleet lähes miljardi euroa vuodessa. Metsäsektorin työllisyys on viime vuosina ollut noin 90 000 ja siitä metsätalouden osuus on noin 26 000 henkilötyövuotta. Metsäntutkimuslaitoksessa tehdyn puunkorjuu- ja kulje- tusalan paikallisvaikutuksia selvittävän tutkimuksen mukaan näiden toimialojen kokonais- työllisyysvaikutukset paikallistalouksiin ovat puolitoistakertaiset välittömään työllisyyteen verrattuna. Metsäsektorin alueellisesta merkityksestä on hyvänä esimerkkinä Kuhmo Oy. Se on Kuhmon suurin teollinen työnantaja, joka vaikuttaa laajasti koko maakunnan hyvinvoin- tiin. Yrityksen toiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Esimerkkinä metsäteollisuuden alueellisesta merkityksestä on Kuhmo Oy:n toimintaa kuvaavat luvut. Liikevaihto vuonna 2006 58,4 milj. EUR Sahauskapasiteetti 350 000 m3 / vuosi Henkilöstö noin 135 henkeä Raaka-ainetarve 800 000 m3 / vuosi Investoinnit v. 1988 alkaen noin 67 milj. EUR Yksi työpäivä Kuhmo Oy:ssä: 70 rekkaa tukkeja (30 000 kpl) 130 000 sahatavarakappaletta 32 rekkaa sahatavaraa 19 rekkaa haketta 13 rekkaa puupolttoainetta Kuva 4. Esimerkki metsäteollisuuden alueellisesta merkityksestä. Lähde: Kuhmo Oy - - - - - - - - - - 16 2 Koulutuksen nykytila 2.1 Yhteenveto alan oppilaitoksista ja koulutuksesta/opiskelijoista Maassamme tarjotaan metsäalan koulutusta kahdessa yliopistossa, kahdeksassa ammatti- korkeakoulussa ja 27 ammatillisessa oppilaitoksessa. Puualan koulutusta järjestetään Suomessa noin 40 ammatillisessa oppilaitoksessa tekniikan koulutusalalla ja noin 20 käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kulttuurialalla, 6 ammattikorkeakoulussa ja kahdessa tiedekorkeakoulussa. Paperialan koulutusta järjestetään Suomessa 18 ammatillisessa oppilaitoksessa, 3 ammatti- korkeakoulussa ja 6 tiedekorkeakoulussa. Metsäsektorin oppilaitokset on lueteltu liitteessä 3. Taulukko 1. Metsäsektorin oppilaitosten lukumäärä ja keskimääräinen valmistuneiden määrä vuosittain. metsä puu paperi Oppi- laitokset Valmis- tuneet Oppi- laitokset Valmis- tuneet Oppi- laitokset Valmis- tuneet Nuorisokoulutus 2.-aste 27 400 60 600 18 280 Ammattikorkeakoulu 8 270 6 90 3 90 Tiedekorkeakoulu 2 100 2 20 6 135 Nuorisokoulutus, yht. 37 770 52 710 27 505 Aikuiskoulutus 200 - oppisopimus 35 300 - ammatti- ja erikois- ammattitutkinnot 95 200 Kaikki yhteensä 900 1 210 705 Toiselta asteelta nuorisokoulutuksesta valmistuu vuosittain metsäalalle noin 400, puutuote- alalle 600 (tekniikan koulutusalalta noin 350, kulttuurin alalta noin 250) ja paperialalle 250–300 perustutkinnon suorittanutta. Puutuotealan valmistuneista opiskelijoista lähes kaikki ovat puusepänkoulutuksen suorittaneita. Ammattikorkeakouluista metsäalan koulutusohjelmista valmistuu noin 200, puuteknii- 17 kan koulutusohjelmista 80–100, metsä- ja puutalouden markkinoinnin ohjelmista noin 70 ja paperialan koulutusohjelmista 80–90 henkilöä vuosittain. Yliopistoista ja tiedekorkeakouluista valmistuu vuosittain metsäalalle 100 metsänhoitajaa ja puualalle yhteensä noin 20 puu- tai puutuotetekniikan diplomi-insinööriä. Puurakentamiseen erikoistuneita diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejä valmistuu vuosittain vain muutamia (5–10?). Paperialan diplomi-insinöörejä valmistuu vuosittain noin 135. Metsäalan aikuiskoulutuksesta valmistuu noin 130, puualan noin 500 ja paperialan aikuiskoulutuksesta noin 200 opiskelijaa vuosittain. Metsäsektorin koulutus jakaantuu nykyisellään kolmeen koulutusalaan. Niitä ovat luon- nonvara- ja ympäristöala, tekniikan- ja liikenteen ala sekä kulttuuriala. Kuva 5. Metsäopetuksen toimipaikat. Kuva 6. Puutuotealan tiede- ja ammattikorkeakoulut. Lisäksi puualan perustutkintoja ja ammattitutkintoja voi suorittaa yli 40 ammatillisessa oppilaitoksessa ja yli 20 käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Puutuoteteollisuus Helsinki Yliopistot ja korkeakoulut (2 kpl) Ammattikorkeakoulut (6 kpl) Lappeenranta Kuopio Joensuu Ylivieska Kotka Lahti Seinäjoki METSÄOPETUKSEN SIJAINTIPAIKAT Metsäkonekoulu Muuta metsäalan ammatillista perustutkinto-opetusta tarjoava koulu/yksikkö Yhteistyösopimus AMK, jossa metsäopetusta Metsätieteellinen tiedekunta 18 Kuva 7. Massa- ja paperitekniikan oppilaitokset. 2.2 Ammatilliset oppilaitokset Maassamme on tällä hetkellä 27 metsäalan ammatillista oppilaitosta, joissa on yhteensä noin 750 aloituspaikkaa. Oppilaitoksista kahdeksassa voi opiskella metsäkoneenkuljettajaksi ja kolmessa voi opiskella metsäkoneasentajaksi. Vuonna 2006 380 opiskelijaa aloitti metsäko- neenkuljettaja- tai metsäkoneasentajaopinnot sekä 140 opiskelijaa metsuri- tai metsäluon- nonhoitajaopinnot. Metsäalan toisen asteen aloituspaikoista on jäänyt täyttämättä noin kolmannes, eli 250 paikkaa. Metsäkoneenkuljettajista on edelleen pulaa, vaikka opiskelija- määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Ammatillisissa oppilaitoksissa on tällä hetkellä tekniikan ja liikenteen koulutusalalla noin 950 puualan perustutkinnon aloituspaikkaa vuosittain, joista vuonna 2006 saatiin täy- tettyä noin 65 %. Paikoista suurin osa, noin 90 % on varattu puusepän suuntautumisvaih- toehdolle. Lisäksi puualan valinneita artesaaneja valmistuu käsi- ja taideteollisista oppilai- toksista. Muut puualan perustutkinnon suuntautumisvaihtoehdot ovat levyprosessinhoitaja ja sahaprosessinhoitaja. Koulutus on siis suuntautunut melko yksipuolisesti puuseppäkou- lutukseen. Vuonna 2006 puualan perustutkinnon suorittaneita oli nuorisokoulutuksessa yhteensä 366, mikä oli noin 40 % aloituspaikkojen määrästä. Puusepäntutkinnon suorittaa 90 - 95 % opiskelijoista, sahaprosessin hoitajan tutkinnon 3–5 %, levyprosessin hoitajan tutkinnon 1-3 % opiskelijoista. Levy- ja sahaprosessinhoitajien suuntautumisvaihtoehdoille varatut vähäisetkään aloi- tuspaikat eivät täyty. Koska prosessinhoitajien aloituspaikkoja on vähän kaikista puualan perustutkinnon aloituspaikoista ja keskeyttämisprosentti on suuri, levy- ja sahaprosessinhoi- tajia valmistuu ammatillisista oppilaitoksista koko maassa vain muutama vuosittain. Terä- huollon, käynnissäpidon ja puutaloteollisuuden koulutus on varsin vähäistä. 23 käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa on puualan koulutusohjelmia, joista valmistuu puualan artesaaneja vuosittain noin 250. 19 Paperialan ammatillisista oppilaitoksista on valmistunut vuosittain noin 280 massa- ja paperitekniikan perustutkinnon suorittanutta. Vuonna 2006 valmistuneita oli 285 ja aloit- taneita 194. Metsäteollisuudella on lisäksi kaksi omaa oppilaitosta, M-Institute Silva Tam- pereella sekä UPM:n teollisuusoppilaitos Lotila Valkeakoskella. Puutuotealan nuorisokoulutuksessa läpäisy on otoksen pohjalla alle puolet aloittaneis- ta/aloituspaikoista. Metsä- ja paperialalla läpäisyprosentit ovat ilmeisesti korkeammat, 60– 70 %. 2.3 Ammattikorkeakoulut Metsäalan ammattikorkeakouluja on kahdeksan. Vuonna 2006 noin 300 opiskelijaa aloitti metsätalousinsinööriopinnot. Mikkelin ammattikorkeakoulu sai maaliskuussa 2007 opetus- ministeriöltä luvan aloittaa metsäalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen. Tämän koulutuksen laajuus on 60 opintopistettä ja sen voi suorittaa työn ohessa. Ammattikorkeakouluissa (AMK) puualan aloituspaikkoja on noin 150 vuosittain. Vuonna 2005 aloitti opiskelun noin 170 opiskelijaa ja valmistui 71. Oppilaitoksia on yh- teensä kuusi (Kotka, Lahti, Joensuu, Kuopio, Seinäjoki, Ylivieska, vuonna 2006 Mikkeli on lopettanut). Suuntautumisvaihtoehdon mukaan eriteltyinä on Joensuussa ja Kotkassa saha- ja puulevytekniikka, Kuopiossa puutuotantotekniikkaa ja puurakennustekniikka, Yli- vieskassa muotoilu ja tuotesuunnittelu, valmistustekniikat sekä yrittäjätoiminta, Lahdessa puu- ja puutuotetekniikka ja Seinäjoella puutekniikkaa, jossa lisäksi rakennustekniikan koulutusohjelmassa puurakentamista. Ammattikorkeakoulujen puutekniikan koulutusohjelmien (insinööri, amk) osalta on tulossa resurssimuutoksia. Puutekniikan koulutusohjelma loppuu itsenäisenä Pohjois-Kar- jalan ammattikorkeakoulussa ja siirtyy osaksi rakennustekniikan koulutusohjelmaa, jossa se on suuntautumisvaihtoehto. Suuntautumisvaihtoehdolle ei ole omaa hakukoodia, joten hakuvaiheessa hakijoiden suuntautuneisuutta puualalle ei voi päätellä. Ryhmäkokojen suu- rentamiseksi opetusviranomaisten kaavailemalle tasolle (40 aloituspaikkaa) samanlainen muutos kuin Joensuussa vuonna 2007 on tiettävästi toteutumassa Seinäjoen ammattikor- keakoulussa vuonna 2008. Puutekniikan resurssimuutoksia ovat myös uudet tilajärjestelyt, jotka koskevat ainakin Joensuuta sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun metsä- ja puu- talouden toimipaikkaa Kotkan Mussalossa, jonka teoriaopetus siirretään erilleen laboratori- oista. Aloituspaikkojen määrä vähenee vuonna 2007 aiemmasta 170:stä 150:een. Puutekniikan ja metsätalouden opetuksen rinnalla arvonlisäketjun mukaisesti toteutettu metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma (metsätalousinsinööri, amk) lakkaa myös itsenäisenä Pohjois-Karjalan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja on suuntautu- misvaihtoehtona metsätalouden koulutusohjelmassa, jolloin hakijoiden suuntautuneisuutta markkinoinnin koulutukseen ei voida sisäänottovaiheessa todeta. Kymenlaakson ammatti- korkeakoulussa metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelmaa jatkuu itsenäisenä. Arvioitu aloituspaikkojen määrä on v 2007 noin 50, kun valmistuneiden määrä vuonna 2005 oli 70 (WERA-tilasto). Metsä- ja puutalouden markkinointikoulutuksessa suuntau- dutaan joko saha- ja levytuotteiden tai paperi- ja kartonkituotteiden markkinointiin sekä kotimaan että vientikaupan osalta. Puualaan erikoistuneita artenomeja valmistuu kuudesta ammattikorkeakoulusta vuosit- tain arvioiden mukaan muutamia kymmeniä. Paperialan ammattikorkeakoulutusta annetaan kolmessa ammattikorkeakoulussa. Nämä 20 ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja liikenne, paperikonetekniikka, Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulu, Imatra ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Valmistuneiden määrä on ollut noin 80–90 insinööriä vuosittain. 2.4 Tiedekorkeakoulut Metsäalan tiedekorkeakouluopetusta on kahdessa yliopistossa. Vuonna 2006 noin 120 opis- kelijaa aloitti metsänhoitajaopinnot. Metsä- ja puutalouden tuotteisiin liittyvää kaupallista koulutusta annetaan Helsingin yliopistossa. Kaupallisen metsänhoitajan tutkintoon tähtää- vän koulutuksen aloituspaikkoja on 30 ja valmistuneita vuosittain noin 25. Yliopistotasolla Suomessa kaksi teknillistä tiedekorkeakoulua tarjoaa puualan suuntau- tumisvaihtoehdon: Teknillinen korkeakoulu (TKK) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY), joista valmistuu yhteensä noin 20 puutuotetekniikan diplomi-insinööriä vuosittain. Lisäksi Helsingin ja Joensuun yliopistoissa on metsäalan opetuksen yhteydessä puutekno- logian professuurit. Tällä hetkellä Helsingin ja Joensuun yliopistoista valmistuu vuosittain huomattavasti enemmän metsänhoitajia kuin LTY:stä ja TKK:sta puutuotetekniikkaan tai puurakentamistekniikkaan suuntautuneita diplomi-insinöörejä. Tämän seurauksena met- sänhoitajat sijoittuvat puutuoteteollisuudessa myös sellaisiin tehtäviin, joissa tarvittaisiin enemmän tuote- ja prosessiosaamista kuin mitä heidän koulutuksensa tarjoaa. TKK:lla puutuotetekniikan ja puurakennetekniikan opetusta antaa Puutuotetekniikan laboratorio Puunjalostustekniikan osastolla. Opetuksen painotus on siirretty puutieteeseen, tuoteominaisuuksien hallintaan, tuotekehitykseen, puurakennetekniikan sekä alan teknolo- gian ja liiketoiminnan kehittämiseen. Opetus toteutetaan yhteistyössä Rakennus- ja ympä- ristötekniikan sekä Arkkitehtiosastojen kanssa PRA-mallin mukaan, jossa yhdistyvät puu- tuotetekniikan, talonrakennustekniikan ja puuarkkitehtuurin kurssitarjonta. LTY:n Puunjalostustekniikan ja puunjalostustalouden opetusta antaa Puutekniikan la- boratorio, joka on sijoitettuna teknisen tiedekunnan konetekniikan osastolle. Tavoitteena on kouluttaa toisaalta sellaisia osaajia, joilla on konetekniikan osaamiseen perustuva vahva puu- ja komposiittituotteiden sekä eri tuotantoprosessien, erityisesti työstön osaaminen. Toisaalta koulutetaan sellaisia puutekniikan osaajia, joilla on vahva taloudellinen osaaminen. Tämä koulutuskokonaisuus toteutetaan yhteistyössä tuotantotalouden osaston ja kauppatieteelli- sen tiedekunnan kanssa. Tiedekorkeakouluista valmistuu vuosittain paperialalta yhteensä noin 135 diplomi-insi- nööriä. Vuosittain valmistuvat paperialan insinöörit (DI) Helsingin teknillinen korkeakoulu 55 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 20 Oulun yliopisto 15 Tampereen teknillinen yliopisto 15 Åbo Akademi 15 Jyväskylän yliopisto 15 Nuoria on toistaiseksi pystytty rekrytoimaan alan yliopisto- ja korkeakoulutukseen suhteel- lisen hyvin. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Alalle suoraan suuntautuvien koulutusohjelmien lisäksi metsäklusteriin sijoittuu paljon myös muiden alojen koulutuksen saaneita. Toisaalta myös metsäsektorin koulutuksen saa- 21 neita yliopisto- ja korkeakoulutettuja on jonkin verran myös klusterin ulkopuolella. Alalle näin tulevien ja toisaalta muualle sijoittuvien määrää on vaikea arvioida, suuruus- luokka lienee keskimäärin 20–30 %. Taideteollisessa korkeakoulussa puualaa lähellä olevia koulutusohjelmia ovat teollisen muotoilun, sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelmat sekä kalus- tesuunnittelun ja tilasuunnittelun maisteriohjelmat. Kuva 8. Metsäsektoriin liittyvät tiedekorkeakoulut. 2.5 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus ja sitä koskevat säännökset liittyvät kiinteästi ammatilliseen koulu- tukseen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön. Lainsäädännössä lähdetään siitä, että oppisopi- muskoulutus on yhdenvertainen koulutuksen järjestämismuoto ja tapa hankkia ammatti- taito ja suorittaa tutkinto. Oppisopimus on edelleenkin opiskelijan ja työnantajan välillä tehtävä määräaikainen työsopimus. Oppisopimuskoulutus soveltuu ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Peruskoulu- tuksen lähtötaso on kansakoulu, peruskoulu tai lukio. Lisäkoulutuksessa ammattitaitoa sy- vennetään tai laajennetaan. Peruskoulutuksessa valittavina ovat kaikki nuorten ja aikuisten perustutkinnot. Ammat- tikorkeakoulututkintoja ei voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena. Lisäkoulutusta on am- matti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus sekä muu kuin näyt- tötutkintoon valmistava lisäkoulutus. Lisäkoulutuksen tavoitteena on ylläpitää ja edistää ammattitaitoa peruskoulutuksen pohjalta. Lisäkoulutus on kestoltaan keskimäärin 1–1,5 vuotta ja pyrkimys on toteuttaa se tutkintotavoitteisena. Oppisopimuskoulutuksen asema on koulutusjärjestelmässä viimeisen vuosikymmenen aikana vahvistunut. Viime vuosina vuotuisia opiskelijoita on ollut yli 30 000. Esimerkiksi Keski-Euroopassa oppisopimus on jo pitkään ollut tärkein ammatillisen koulutuksen muo- to. Suomessakin oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvaa vuosi vuodelta. Yliopistot ja tiedekorkeakoulut LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Puunjalostustekniikka/paperitekniikka Puutekniikka ÅBO AKADEMI, TURKU Prosessikemia Paperi - ja sellutekniikka OULUN YLIOPISTO Prosessi - ja ympäristötekniikka JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO - Sovellettu kemia (painopiste sellu - ja paperiprosessit) TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Paperitekniikka Paperinjalostus - ja pakkaustekniikka IC`T ja muut tekniset tieteet TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puukemia Paperitekniikka Sellutekniikka Painatustekniikka Ympäristönsuojelutekniikka Puutekniikka Muu osaaminen HELSINGIN YLIOPISTO Metsätieteet Biotieteet Muu osaaminen JOENSUUN YLIOPISTO Metsätieteet TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU HELSINGIN KAUPPA - KORKEAKOULU JA HANKEN 22 Oppisopimuskoulutuksen merkitys puualan koulutuksessa on myös viime vuosina li- sääntynyt. Se johtuu ainakin osaksi siitä, etteivät alan yritykset ole saaneet ammatillisen peruskoulutuksen avulla rekrytoitua tarvitsemaansa henkilöstöä. Teollisuudella on puutuo- tealalla siten tärkeä loppukoulutustehtävä, mutta vain suurimmilla yrityksillä on resursseja järjestää riittävästi oppisopimuskoulutusta. Yrityksillä on positiivisia kokemuksia oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Oppiso- pimusopiskelijat ovat koulutuksen jälkeen erittäin motivoituneita työelämään, koska kou- lutuksesta noin 90 % tapahtuu työssä oppimisen kautta ja yrityksellä on lähes aina tarjota oppisopimusopiskelijalle työpaikka. Oppisopimuskoulutuksen etu muuhun ammatilliseen koulutukseen verrattuna on opiskelijoille maksettavan palkan merkitys motivoijana: oppi- sopimusopiskelija pääsee tekemään merkityksellistä työtä ja saa palkkaa työpanoksestaan. Yritys puolestaan saa tarpeidensa mukaisen vastineen maksamalleen rahalle. Oppisopimuskoulutus on myös paperialalla todennäköisesti lisääntymässä. Yritysten nä- kökulmasta se on suhteellisen edullista ja mahdollistaa oikeiden ihmisten löytämisen. Oppi- sopimuskoulutusta käytetään sekä rekrytointikoulutusväylänä että täydennyskoulutuksena. 2.6 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot muodostavat tärkeän koulutusväylän metsäsektorille. Ammatillisen aikuiskoulutukseen kuuluvat suurempien yritysten järjestämä oman henkilöstön koulutus, uuden ammatin hankintaan liittyvä koulutus ja muu työvoimapoliittisin perustein annet- tava koulutus. Aikuiskoulutus on tällä hetkellä erityisen tärkeässä asemassa alan työvoiman koulutuskanavana, koska nuorisoasteelta vuosittain valmistuvien määrät eivät riitä tyydyttä- mään työvoiman kysyntää (Meriläinen 2003). Aikuisten on mahdollista suorittaa näyttötutkintoina ammatillisia perustutkintoja, am- mattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinto sopii erityisen hyvin aikuisille. Ammattitaidon voi osoittaa näytöillä riippumatta siitä, millä tavoin tiedot on hankittu. Tiedot, taidot ja kokemus osoitetaan virallisesti hyväksytyissä ja kolmikantaisten tutkinto- toimikuntien valvomissa tutkinnoissa, jotka muodostuvat ammattitaidon näytöistä aidoissa työtilanteissa. Näyttötutkinnot suoritetaan yleensä niin, että oppilaitokset järjestävät tutkintoon tai sen osiin valmistavaa koulutusta, jonka yhteydessä opiskelija osoittaa taitonsa erilaisilla näy- töillä. Valmistavaa koulutusta voidaan järjestää joko omaehtoisena tai työvoimapoliittisena koulutuksena, oppisopimuksella tai henkilöstökoulutuksella. Jos tutkinnon suorittaja on toiminut pitkään ammatissaan, hänellä on laaja ja monipuolinen työkokemus tai hän on muulla tavoin, esimerkiksi koulutuksella tai itse opiskelemalla hankkinut osaamisen, hän voi osoittaa ammattitaitonsa suoraan näytöillä. Tällöin hänen ei tarvitse osallistua valmista- vaan koulutukseen. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen vastaavuutta mm. jatko-opinto- kelpoisuuden osalta on selvitetty opetusministeriön työryhmässä. Näyttötutkintojärjestelmässä tarjotaan metsäalan perustutkinnon lisäksi muun muassa arboristin, bioenergistin, metsäkoneenkuljettajan, metsäkoneasentajan, metsätalousyrittäjän ja puutavara-autonkuljettajan ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan, metsämesta- rin, luontokartoittajan erikoisammattitutkinnot. Opetushallituksen tilastojen mukaan Puutuoteteollisuudessa ammattitutkintoja suoritet- tiin vuonna 2005 yhteensä 478 ja erikoisammattitutkintoja 17. Metsätilastollisen vuosi- kirja 2006:n mukaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja vuonna 2005 suoritettiin yh- teensä 162. Lukumäärien erot eri tilastoissa johtuvat nimike-eroista ja kirjautumistavoista. 23 Ammattitutkinnot (at) ja erikoisammattitutkinnot (eat) ovat merkittävä osa toisen asteen koulutusta. Opetushallituksen tilastojen mukaan Paperiteollisuudessa näyttötutkintoja (ammattitut- kintoja ja erikoisammattitutkintoja) on suoritettu vuosittain noin 200 kappaletta, vuonna 2006 228 kappaletta. Näihin sisältyy osatutkintoja. 2.7 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimatoimistojen järjestämässä työvoimakoulutuksessa on ongelmallista, että monet koulutuksen käyneistä eivät kuitenkaan työllisty alan yrityksiin. Osittain tämä johtuu siitä, että kaikilla koulutukseen osallistuneilla ei ole motivaatiota jatkaa työntekoa koulutuksen jälkeen, vaikka heille tarjottaisiin koulutusta vastaava työpaikka. Työvoimakoulutuksessa tuleekin kiinnittää erityisesti huomiota niihin perusteisiin, joil- la oppilaat koulutuksiin valitaan. Puutuoteteollisuuteen on koulutettava alasta aidosti kiin- nostuneita henkilöitä. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta voidaan järjestää yhteistyössä yritysten kanssa toteutettavana yhteishankintakoulutuksena. Tällöin koulutus räätälöidään yksittäisen yri- tyksen tai yritysryhmän tarpeisiin ja koulutuskustannuksiin osallistuu työhallinnon lisäksi yritys tai yrityksiä. Koska yritys on mukana valitsemassa opiskelijoita sekä suunnittelemassa ja ohjaamassa koulutusta, joka lähtee kokonaan yrityksen omista tarpeista, koulutuksen tu- lokset ovat suoraan yrityksen hyödynnettävissä. Lisäksi siirryttäessä perustuotteista kohti sovelluskohtaisia tuoteosatuotteita ja -palveluja tarpeellinen ja käytettävissä oleva informaatio eriytyy pienempiin kokonaisuuksiin. Esimer- kiksi sahateollisuudessa tällainen kehitys on jo tapahtunut sahatavaran lajittelussa siirryttä- essä yhä enemmän kohti asiakaslaatuja. 2.8 Puurakentamisen koulutus Vaikka puutuoteteollisuuden ja talonrakennusalan välillä on voimakas yhteys, alojen koulu- tus tapahtuu erillään. Puun käytön ja puusta rakentamisen edistämiseksi näiden alojen kou- lutusta tulee kuitenkin kehittää yhteistyössä. Siksi tässä raportissa pyritään tarkastelemaan lyhyesti myös talonrakennusalan koulutusta erityisesti puurakentamisen tarpeista lähtien. Rakennusalan koulutusta järjestetään Suomessa 67 ammattikoulussa, 17 ammattikor- keakoulussa ja kahdessa tiedekorkeakoulussa. Lisäksi arkkitehtuurin koulutusohjelma on tarjolla kolmessa yliopistossa. Talonrakennusinsinöörejä valmistuu arviolta noin 220 ja ra- kennusalan ammattimiehiä toisen asteen oppilaitoksista valmistuu noin 1 200 vuosittain (Taulukko 2). Työntekijöiden suurimmat ryhmät ovat kirvesmiehet ja rakennusmiehet. Kir- vesmiesten, muurarien ja raudoittajien ikäjakauma painottuu tällä hetkellä epäedullisesti yli 45-vuotiaiden ikäluokkiin ja nuoria on tullut suoraan näihin ammatteihin varsin vähän (Rakennusalan koulutus- ja osaamisbarometri 2004). Talonrakennustekniikkaan suuntautuneita diplomi-insinöörejä valmistuu vuosittain noin 15 ja rakennussuunnitteluun suuntautuneita arkkitehtejä valmistuu noin 65 vuosit- tain. Näistä puurakentamiseen suuntautuneita diplomi-insinöörejä tai arkkitehtejä on vain pieni osa, eli talonrakennusalalla on Suomessa tällä hetkellä erittäin vähän puurakentamisen erikoisasiantuntijoita. 24 Taulukko 2. Talonrakennustekniikkaan suuntautuneet opiskelijat Suomessa. Oppilaitosten lkm Valmistuvat / vuosi Arkkitehti (rakennussuunnittelu) 3 65* Diplomi-insinööri (talonrakennustekniikka) 2 15 Rakennusinsinööri (AMK) 17 340 Rakennusalan ammattimiehet (RAM) 67 1 200** * rakennussuunnitteluun suuntautuneet arkkitehdit **Ammattioppilaitoksista 1000 rakennusalan ammattimiestä, joihin kuuluvat kirvesmiehet, muurarit, raudoittajat, rakennusmiehet ja maalarit ja 200 kpl näyttötutkinnolla em. työtehtäviin (Rakennusalan koulutus- ja osaamisbarometri 2004). Ammattikorkeakoulu- ja diplomi-insinöörikoulutuksessa puurakentamisen opetuksen mää- rä on viime vuosina noussut kolmesta syystä: Puurakentamisen opetusmateriaalin määrä on kasvanut. Tämä opetusmateriaali on opiskelijoille maksutonta. Muilla rakennusmateriaaleilla ei ole tarjota samanlaista materiaalia. Viimeiset kolme vuotta on ollut käytössä tiede- ja ammattikorkeakoulujen koulutusverkosto. Verkosto kouluttaa puurakentamisen opettajia ja huolehtii opetuksessa käytettävästä opetusmateriaalista. Suomessa on muutamia vuosia ollut käytössä suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset. Puurakentamisen A-luokan suunnittelijan vaatimuksiin kuuluu 5 opintoviikkoa puurakentamisen opintoja koulutuksen aikana, kun perinteisesti opetuksessa on tarjottu 2 opintoviikkoa puurakentamista. Tämän seurauksena oppilaitosten on ollut pakko lisätä puurakentamisen opintojaksoja ja nykyään tiedekorkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tarjoavat vaadittavan opintoviikkomäärän. 1� 2� 3� 25 3 Metsäsektorin työpaikat ja rekrytointitarpeet 3.1 Yhteenveto sektorin työpaikoista ja rekrytointitarpeista Metsäsektorin eri koulutusasteiden oppilaitokset sijaitsevat pieninä yksikköinä maantieteel- lisesti verraten tasaisesti maan eri osissa. Metsä-, puu- ja paperialalle valmistuu vuosittain keskimäärin 2 500 henkilöä. Määrä on noin 3 % vastaavien koulutusasteiden tutkintojen kokonaismäärästä Suomessa. Vuoteen 2010 mennessä metsäsektorin vuotuiseksi rekrytointitarpeeksi on arvioitu yh- teensä noin 3 000 henkilöä vuodessa. Koulutusmäärissä ja henkilöstötarpeissa on huomat- tavia koulutusala- ja koulutusastekohtaisia eroja. Metsäalalla kokonaistarve on noin 1 100 henkilöä, puualalla noin 1300 ja paperialalla noin 600–800. Savotta 2006–2015 raportin alustavien tietojen mukaan metsäalan kokonaistarve kasvaa vuositasolla 1 700–2 200 henkilöön. Lisäys kohdistuu metsureihin, metsäkoneen kuljet- tajiin ja puutavara-auton kuljettajiin. Laskelmien perustana on kotimaisen puunkorjuun lisäys noin 70 milj. m3:iin ja Venäjän tuontipuun väheneminen noin 10 milj. m3:llä. Tällöin kotimaisen puun käyttö kasvaisi noin 14 milj. m3. Metsä-, luonnonvara- ja bioenergia-alan vuotuinen koulutusmäärä on noin 800. Rekry- tointitarve painottuu erityisesti metsäkoneenkuljettajien ja energiapuun hankintaan ja kä- sittelyyn. Puualan ja puurakentamisen koulutusmäärien ja ennakoitavissa olevan työvoimatarpeen välillä on huomattava ero. Alalle valmistuu nykyisin nuorisokoulutuksesta vain noin puolet ennakoidusta rekrytointitarpeesta. Määrällisen lisäyksen rinnalla tarvitaan kasvua rakenteel- lisesti niin, että klusteriajattelun mukaisesti myös rakentamissektorin koulutuksesta osa olisi kytkettävissä kiinteästi osaksi puualan koulutusta. Tämä voi tapahtua siten, että puualan koulutusta suunnataan nykyistä tasapainoisemmin saha- ja levyteollisuuden prosessikou- lutukseen, prosessiautomaation hallitsevaan puusepän koulutukseen sekä käsityövaltaiseen puusepänalan ja artesaanikoulutukseen sekä puurakentamisen osalta puutaloteollisuuden ja muiden teollisesti valmistettavien tuoteosien valmistustekniikkaan ja asennuspalveluihin. Vastaavasti talorakennusalan koulutusta tulee laajentaa puusta rakentamiseen erikoistunei- den insinöörien ja arkkitehtien kouluttamiseksi. Tilanne huononee vielä nykyisestään mm. puualan ikärakenteesta johtuva, kiihtyvästi lähestyvä eläköityminen. Puutyöntekijöiden ja -asiantuntijoiden poistuma työllisestä työ- 26 voimasta 2005–2020 on 42 % (OPM, Koulutus ja tutkimus 2007–2012 selvitys). Ongel- mana on puualan toisen asteen nuorisoasteen koulutuksen vähäisyys ja huono vetovoima, aloittaneiden keskeyttämiset sekä pitkän valmistumisajat. Valtakunnallinen puualaa koske- va toimialakohtainen koulutuksen koordinaatio puuttuu. Koulutusmäärät riippuvat täysin alueellisista koulutuspoliittisista linjauksista, joissa oppilaitosten omistaja- ja ylläpitäjätahon mittarit eivät tue juuri missään tapauksessa puualan valtakunnallisia tarpeita, eikä nykyi- sessä koulutuslainsäädännössä edes tunneta valtakunnallista toimialatarkastelumallia siltä pohjalta kuin esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätös puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä edellyttäisi. Paperialan ja siihen liittyvien liiketoiminta-alueiden koulutusmäärät näyttävät olevan suhteellisen hyvin tasapainossa alan rekrytointitarpeisiin verrattuna. 3.2 Metsä-, luonnonvara- ja bioenergia-alat Metsätyövoiman tarvetta ja koulutusta tarkastelleen Savotta 2010 -ohjelman mukaan met- sureiden ja metsänhoitotöiden kausityöntekijöiden tarpeen arvioitiin vähenevän noin 4 000 työntekijästä 3 500 työntekijään vuoteen 2010 mennessä. Työvoiman tarpeen vähenemiseen on vaikuttanut pääasiassa hakkuiden koneellistamisasteen nousu 98 prosenttiin. Savotta 2006–2015 -raportin alustavien tietojen mukaan metsäalan työvoiman tarve kuitenkin kas- vaa voimakkaasti, kuten edellä on esitetty. Perinteiseen metsätalouteen suuntautuvia met- sätalousinsinöörejä ja metsänhoitajia valmistuu noin kaksinkertainen määrä metsäsektorin nykyiseen ja myös pitkän aikavälin työmarkkinatarpeeseen nähden. Sen sijaan markkinoin- tiorientoituneita metsänhoitajia ja metsätalousinsinöörejä tarvitaan nykyistä enemmän. Metsäalan korkeakoulutuksen tutkintomäärien ja alan työvoimatarpeen välinen epäsuhta näkyy avoimen työttömyyden kasvuna, lisääntyvänä perättäiskoulutuksena, epätarkoituk- senmukaisena sijoittumisena työmarkkinoilla sekä osittain myös metsäalan korkeakoulu- tuksen vetovoiman heikkenemisenä ja hakupaineen selvänä laskuna. Toisaalta metsäkoneiden kuljettajien tarve kasvaa nykyisestä 5 000 kuljettajasta noin 6 100 kuljettajaan vuoteen 2010 mennessä. Kuljettajien tarpeen kasvuun vaikuttavat aines- puun ja varsinkin energiapuun korjuun lisääntyminen. Myös metsänhoitotyöt koneellistu- vat, sillä esimerkiksi koneellisen istutuksen osuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä yhdestä prosentista kahdeksaan prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Kansallisen metsäohjelman mukaan hakkuita voidaan lisätä kotimaassa 10–15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Kaikkiaan uuden metsätyövoiman tarpeen arvioidaan kasvavan noin 12 000 työnteki- jästä lähes 13 000 työntekijään vuoteen 2010 mennessä, sillä energiapuun korjuun ja kul- jetuksen työvoiman tarpeen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 400 työntekijästä 1 100 työntekijään. Koko bioenergia-alalle on arvioitu syntyvän uusia työpaikkoja vuoteen 2010 mennessä jopa 4 000 henkilötyövuotta, mikäli bioenergian kaikki käyttötavoitteet saavute- taan. Välilliset työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset. Bioenergialla, sisältäen metsäener- gian, tulee olemaan huomattava aluetaloudellinen merkitys. Metsäalan ammatilliseen peruskoulutukseen liittyy läheisesti kolme vuotta sitten Savonlinnan, Saarijärven ja Oulun metsäoppilaitoksissa käynnistetty bioenergia-alan perus- tutkintoon johtava koulutus, josta on saatu lupaavia tuloksia. Valtakunnallisen bioenergian käyttötavoitteen saavuttamiseksi metsäoppilaitosten tulisi jo lähitulevaisuudessa kouluttaa vuosittain lähes 100 bioenergian korjuutyöntekijää. Ennusteiden mukaan metsänomistajakunnan rakennemuutos lisää metsäpalvelujen ky- syntää, mikä edellyttää metsäpalvelukentän uudistamista ja kehittämistä. Metsäalan koulu- 27 tuksen saaneilla monialaosaajilla, jotka hallitsevat puun myynnin, neuvonnan, metsäsuun- nittelun, metsätöiden käytännön toteutuksen sekä osaavat myös perinteisiä talonmiehen töitä, on tulevaisuudessa parhaat mahdollisuudet työllistyä. Myös ne metsäkoneenkuljetta- jat, jotka hallitsevat monipuolisesti eri työkoneiden, esimerkiksi maatalous- ja rinnekonei- den käytön ja huollon, työllistyvät hyvin. Myös metsäkoneasentajien työllisyystilanne on hyvä. 3.3 Puutuoteala Puutuoteteollisuudessa työskentelee noin 37 500 henkilöä, joista saha-, vaneri- ja raken- nuspuusepänteollisuudessa sekä puutaloteollisuudessa 27 500 henkilöä ja huonekaluteol- lisuudessa noin 10 000 henkilöä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sahateollisuuden työpaikat ovat vähentyneet noin 3 000:lla automaation myötä, vaikka toimipaikkojen ja tuotannon määrä on säilynyt ennallaan. Rakennuspuusepänteollisuudessa ja puutaloteolli- suudessa työpaikat ovat lisääntyneet vastaavalla määrällä. Vuosittaisen uusien työntekijöiden tarpeen eri ammattiryhmissä on arvioitu olevan noin 3 %, johon sisältyvät sekä alalle koko- naan uusina työntekijöinä tulevat että alan sisällä uusiin tehtäviin koulutettavat henkilöt. Työtehtävien mukaan puutuotealan rekrytointitarve muodostuu näillä laskentaperus- teilla seuraavaksi: Tavanomainen työ ja työharjoittelu, joka kattaa noin 10 % kaikesta työvoimasta eli noin 4 000 työntekijää. Työn vaatima koulutustaso on hyvä perehdyttäminen ja työnopastus, puualan perustutkinto tai osatutkinto. Myös alan opiskelijoiden suorittama harjoittelu teollisuuslaitoksissa kuuluu tämän ammattikunnan piiriin. Vuosittainen tarve on noin 150 uutta ammattikunnan työntekijää. Ammattityö, joka kattaa noin 50 % kaikesta työvoimasta eli noin 18 500 työntekijää. Työn vaatima koulutustaso on ammattitutkinto (kisälli) tai puualan perustutkinto. Ammattikunnan vuosittainen uusien työntekijöiden tarve on noin 600 työntekijää. Erikoisammattityö, asiantuntijatyö ja esimiestyö, jotka kattavat noin 25 % kaikesta työvoimasta eli noin 9 000 työntekijää. Ammattikuntaan kuuluu sekä työntekijöitä että alempia toimihenkilöitä. Työn vaatima koulutustaso on työelämän erikoisammattitutkinto (mestari), puualan perustutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Vuosittainen uusien työntekijöiden tarve ammattikunnassa on noin 300 henkilöä. Johtava esimies- ja asiantuntijatyö, jotka kattavat noin 15 % kaikesta alan työvoimasta eli noin 6 000 työntekijää. Ammattikuntaan kuuluvat ylemmät toimihenkilöt ja yritysjohto. Työn vaatima koulutustaso on korkeakoulututkinto ja työelämän tutkintoja. Työssä vaaditaan myös erityistaitoja, kuten kansainvälistä kokemusta, poikkitieteellisyyttä, kielitaitoa, atk- taitoja, tuotannollista, kunnossapidollista, teknillistä ja kaupallista osaamista. Suurimmissa yrityksissä tarvitaan lisäksi opetuksen ammattilaisia. Vuosittainen uusien työntekijöiden tarve ammattikunnassa on noin 200 henkilöä. Tehtyjen selvitysten mukaan kalustealalla pelkästään Etelä-Pohjanmaan alueella tullaan tar- vitsemaan noin 150 uutta työntekijää vuoden 2009 loppuun mennessä. Työn alla olevaan selvitykseen liittyvän, tammikuussa 2007 suoritetun kyselyn perusteella (vastaajayritysten henkilöstömäärä 9300 edustaa kolmannesta puualasta pl huonekalu- 1� 2� 3� 4� 28 teollisuus) suuntaviivaksi tuli, että koko alan rekrytointitarve olisi 500–700 uutta henkilöä vuodessa. Vaihtuvuuden ja ikääntymisen tuomaa rekrytointitarvetta ei selvitetty erikseen. Uusien työntekijöiden tarve kohdistui suurimmillaan puutalovalmistukseen, joka oli kyse- lyssä aktiivisesti mukana. Kun näihin lukuihin lisätään huonekaluteollisuuden osuus, arvi- olta noin 400 henkilöä vuodessa, päädytään samaan suuruusluokkaan rekrytointitarpeessa kuin edellä on arvioitu. 3.4 Paperiala ja siihen liittyvät liiketoiminta-alueet Sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuudessa sekä näihin liittyvillä mahdollisilla uusilla liiketoi- minta-alueilla työvoiman tarpeeseen tulevaisuudessa vaikuttavat voimakkaimmin ikäraken- ne ja työntekijöiden vanheneminen sekä yritysten toiminnan kehittäminen ja tehostaminen sekä uuden liiketoiminnan syntyminen. Alan tehtävistä noin puolet on prosessien ydinteh- täviä ja puolet kunnossapitotehtäviä ja muita tehtäviä. Työntekijöiden ikärakenteesta johtuva poistuma on suhteellisesti suurinta juuri tällä hetkellä (vuodet 2006 ja 2007). Kokonaispoistumaksi on tilastojen perusteella arvioitu noin 1000 työntekijää vuodessa. Työntekijöiden kokonaismäärä vähenee kuitenkin jonkin ver- ran, ja kokonaismäärän väheneminen vähentää rekrytointitarvetta. Tilastojen valossa rekrytointitarve on lähivuosina 400–600 henkilöä vuodessa. Todelli- nen tarve voi olla hieman tätä pienempi. Tarve kuitenkin vaihtelee vuosittain voimakkaasti, sillä työvoiman tarpeen muutokset heijastuvat nopeimmin nimenomaan rekrytointimah- dollisuuksiin. Seuraavat kaksi vuotta ovat todennäköisesti rekrytointimielessä hiljaisia, mutta sen jäl- keen rekrytointitarpeen arvioidaan vahvistuvan selvästi, ja se vastannee suuruusluokaltaan esitettyä arviota. Nyt koulunsa aloittavien nuorten tilanne on siis hyvä. Ammatillisen koulutuksen saaneita työntekijöitä on vanhemmissa ikäluokissa vähem- män, mutta alkavissa työsuhteissa useimmilla on ammatillinen koulutus. Noin kolmannek- sella työntekijöistä on paperiteollisuuden ammattitutkinto, kolmanneksella kunnossapito- alan eli sähkö-, automaatio- tai konealan ammattitutkinto ja kolmannekselle jokin muu koulutus. Insinöörien tarve metsäteollisuudessa vastaa hyvin nykyisiä koulutusmääriä, vajaa 100 valmistuvaa insinööriä vuosittain. Metsäteollisuuden valmistus- ja käyttöpuolen lähiesimie- hen tehtävissä toimivista ihmisistä yhä suuremmalla osalla on insinööri- tai muu koulutus- tausta (teknikkokoulutuksen lakattua). Sijoittuminen esimiestehtäviin tulisi ottaa huomi- oon insinöörien ja muiden tulevien esimiesten koulutuksessa. Myös diplomi-insinöörien ja ylemmän teknisen alan tutkinnon suorittaneiden määrät, noin 135 tutkintoa vuosittain, vastaavat suhteellisen hyvin rekrytointitarvetta. Diplomi- insinöörit ja ylemmän teknisen alan tutkinnon suorittaneet työllistyvät tyypillisesti koko klusteriin laajasti. 29 4 Osaamis- ja koulutustarpeet 4.1 Tulevaisuuden osaamistarpeet Metsäsektorille yhteisiä osaamistarpeita ovat: oman alan vahva perusosaaminen kaikilla koulutustasoilla vahva materiaali-, tuote- ja laatuosaaminen päällikkö-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä markkinointi-, liiketoiminta- ja talousosaaminen sekä vuorovaikutus-, esimies- ja alaistaidot kansainvälisyys- ja kielitaito yrittäjyys entistä vahvempi automaatio- ja käynnissäpito-osaaminen energia- ja ympäristöalan osaaminen kestävä kehitys. 4.2 Muutoksia työssä ja työympäristössä Keskeinen muutos metsä-, puu- ja paperialan työnkuvissa, kuten muuallakin yhteiskun- nassa, on käytettävissä olevan tiedon ja informaation määrän raju kasvu. Tietoa on kyet- tävä jäsentämään ja hyödyntämään päivittäisessä työssä ja strategisessa sekä operatiivisessa päätöksenteossa. Työtä tekevillä ihmisillä on entistä enemmän mahdollisuuksia ja vastuuta tehdä päätöksiä. Koko henkilöstö on aiempaa aktiivisempi toimija ja osaaja perinteisten rajattujen työteh- täväroolien sijaan. Keskeinen tekijä on kyky kehittää osaamista yrityksissä ja alan organisaa- tioissa näiden periaatteiden pohjalta. Työntekijät ovat työnsä asiantuntijoita, jotka tekevät yhä enemmän omaa työtään koskevia päätöksiä huomioiden niiden vaikutukset muuhun prosessiin ja muihin prosesseihin. Työhön tulee mukaan yhä enemmän sekä toiminnan että oman osaamisen kehittämistä verkostoissa. Teknologian osaamisen merkitys ei vähene, mutta rinnalle nousevat uudet taidot kuten ongelmanratkaisu ja toiminnan kehittäminen. Työntekijä, toimihenkilö ja ylemmät toimi- henkilö -ajattelusta voidaan siirtyä esimerkiksi asiantuntija, operatiivinen toimija ja kehittä- jä -pohjaiseen ajatteluun. - - - - - - - - 30 Osaamisen tarve on entistä laaja-alaisempaa, mutta oman erikoisosaamisen on silti olta- va riittävän vahvaa. Jokaisella on hyvän metsä-, puu- ja paperialan osaamisen lisäksi ymmär- rys siitä kokonaisuudesta, johon oma työ liittyy ja myös liiketaloudellisista näkökohdista. Esimerkiksi tuotantoautomaation edistyminen edellyttää hyvää ja syvällistä automaatio- ja tietotekniikan osaamista yhdessä oman alan osaamisen kanssa. Yhteistyö-, johtamis- ja esimiestaidot korostuvat. Työskentely ryhmissä vaatii näiden taitojen lisäksi kykyä motivointiin ja ohjaavaan valmentamiseen. Työtä organisoidaan ja johdetaan uudella tavalla. Työ tapahtuu sekä yrityksen sisäisissä verkostoissa ja yhdessä ul- kopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa muodostetuissa verkostoissa. On oltava val- miuksia työskennellä sekä sisäisissä että ulkoisissa verkostoissa. Kaikki tarvitsevat vahvoja ryhmätyötaitoja. Esimies- ja asiantuntijatehtävillä on entistä vahvempi yhteys strategisten prosessien joh- tamiseen, yritysten toiminnan ja tuotteiden kehittämiseen sekä koko liiketoimintaan. Stra- tegisten prosessien omistaminen, strategisten osaamisalueiden ja resurssien kehittäminen ja allokointi sekä tarpeiden ennakointi tulevat olemaan keskeinen osa työtä. Keskeisiä taitoja ovat johtamis- ja koulutustaidot, talouteen ja markkinointiin sekä muuhun liiketoiminnan analysointiin ja kehitystoimintaan liittyvät taidot. Oppimisen ja tiedon jakamisenkin menetelmät kehittyvät. Työssä oppiminen on keskeis- tä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Oppisopimustyyppinen opiskelu eri koulutusasteilla ja informaatioteknologian sovellusten käyttöönotto mahdollistavat tehokkaan koulutuksen ja kouluttautumisen työn ohessa. Esimerkkejä näistä ovat mm. interaktiiviset opetusohjelmat (KnowPap, KnowPulp, KnowTimber) sekä projektioppiminen, tutkiva oppiminen ja PBL (Problem Based Learning). 4.3 Kansainvälistyminen Metsäsektorin menestymisen ratkaisee kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Kansain- välistyminen edellyttää hyvän kielitaidon lisäksi taitoja toimia monikulttuurisessa ympäris- tössä sekä ymmärtää eri maissa toimivien asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia. Vahvuutena kansainvälistymisessä on Suomen hyvä maine metsäalan huippuosaajana. Yksittäisten oppilaitosten vahvuuksia ovat muun muassa hyvä sijainti, kuuluminen monia- laiseen koulutuskonserniin, hyvä yhteistyö eri kouluasteiden kanssa, opettajien kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä ja sellaisten maiden läheisyys, joissa metsätalous on kehittymäs- sä tärkeäksi osaksi kansantaloutta. Ammattikorkeakoulujen metsä- ja puutalouden koulu- tuksessa on edelleen kehitysyhteistyöosaamista. Kaikessa metsäalan koulutuksessa on tavoitteena kansainvälisen metsäopetuksen kehittäminen. Kansainvälistyminen metsäalalla liittyy etenkin opiskelija- ja opettajavaih- toon sekä muuhun yhteistyöhön esimerkiksi EU:n kautta. Opiskelijavaihto on vakiintunut lähes kaikissa metsäoppilaitoksissa. Vieraiden kielten opetuksessa on kielivalikoimaa lisätty ja useissa oppilaitoksissa englannin kielen opetus on integroitu ammattiaineiden opetuk- seen. Useassa metsäoppilaitoksessa tarjotaan räätälöityjä vieraskielisiä kursseja pääasiassa ve- näläisille ja virolaisille muun muassa metsäkoneenkuljettajan ja metsurin tutkintoa varten sekä metsäkonevalmistajien tilaamaa merkkikohtaista koulutusta. Yhteistyö metsäkoneval- mistajien kanssa on nopeasti lisääntynyt. Mikäli osa-aikaisten kotimaisten työntekijöiden työpanosta ei voida merkittävästi lisä- tä, eikä samanaikaisesti suomalaisten metsäopiskelijoiden määrä pysy nykyiselläkään tasolla mm. ikäluokkien pienenemisen seurauksena, edellyttää metsätalouden paheneva työvoima- 31 pula kasvavaa ulkomaisen työvoiman rekrytoimista. Metsätaloudessa työskentelee tälläkin hetkellä merkittävä määrä ulkomaista osa-aikaista työvoimaa erityisesti metsänhoitotöissä. Esimerkiksi kasvavat taimikonhoitomäärät vaativat runsaasti lisää työvoimaa. Ulkomaisen työvoiman rekrytoimista metsäalan peruskoulutuksen kautta voitaisiin edistää esimerkiksi lähialue- ja EU-yhteistyön puitteissa. Työvoimaa on mahdollista rekry- toida lisää muun muassa Baltian maista, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Puolasta. Em. maihin kohdistuvaa oppilasrekrytointia, metsäalan markkinointia ja siihen liittyvää koulutusta tu- lisikin tehostaa, sillä suomalaisilla metsäoppilaitoksilla on runsaasti kokemusta vieraskielisen metsäopetuksen järjestämisestä. Puu- ja paperialan kansainvälisestä koulutuksesta on esimerkkinä TKK:n puunjalos- tustekniikan osaston kansainvälinen koulutusohjelma. Vuosina 2001–2007 toteutetun ohjelman avulla sekä puu- että paperitekniikan opetus muutettiin siten, että kaksivuotiset maisteriohjelmat opetetaan englanniksi. Tämä on mahdollistanut myös kurssiohjelmayh- teistyön ja tutkintojen vaihtokelpoisuuden alan johtavien kansainvälisten yliopistojen kans- sa. Samalla osaston opetusmenetelmiä on voimakkaasti uudistettu (Annika Mauno & al. 2007. Development of the international master’s programme in forest products technology: 2002–2006). 4.4. Yliopistot ja korkeakoulut osaamisen kasvattajina Metsäklusterin tutkimusstrategia antaa suuntaviivat myös yliopistojen ja korkeakoulujen kou- lutusohjelmien kehittämiselle. Uudet innovaatiot tulevat osaamisalojen ja tieteiden rajapin- noilta. Tämä vaatii uutta ajattelutapaa ja eri alojen tiedon yhdistämistä sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Entistä monipuolisempi metsien, puun ja sen ainesosien käyttö vaatii lisää osaajia ja osaamista puu- ja kuitumateriaaleista, uusien tieteenalojen hyödyntämistä ja eri alojen osaamisen innovatiivista yhdistämistä metsäklusterissa ja sen ulkopuolella. Kilpai- lukyvyn ja tuottavuuden kasvattaminen vaativat mm. tuotantotalouden ja automaatio-osaa- misen uudenlaista yhdistämistä sekä koko tuotekierron resurssitarpeiden kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä asiantuntijoita. Tarve muotoilun ja modernin puuarkkitehtuurin osaamisen kasvattamiseen korostuvat puutuotealalla, mutta näkyvät myös muualla metsäklusterissa. Innovaatioiden kaupallistamisessa tarvitaan entistä parempaa liiketoimintaosaamista sekä tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyvää osaamista ja yrittäjyyttä. Markkinoinnin, brän- din hallinnan ja myyntityön osaamista on kasvatettava. Osaamistarpeita tutkimuksessa ja liiketoiminnassa (korkeakoulutetut) vahva puu- ja kuitumateriaalien tekninen ja luonnontieteellinen osaaminen uudet tieteenalat ja poikkitieteellisyys kansainvälisyys ja liiketaloudellinen osaaminen ryhmässä toimiminen, yhteistyövalmiudet, kielitaito ja hyvät viestintätaidot. Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen vahvuuksien varaan on hyvä rakentaa sitä kou- lutusta, osaamista ja tutkimusta, jota Suomen metsäklusterin kilpailukyky ja uudistuminen vaatii. Metsäsektorin liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen kehittäminen edellyttää alan syvällisen osaamisen täydentämistä liiketalouden- ja muotoilun korkeakoulujen kanssa. Kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen yhdessä moduulirakenteisen opetuksen - - - - 32 kanssa mahdollistaa myös vastavuoroisen kurssivaihdon sekä metsäsektorin sisällä että mui- den alojen korkeakoulujen kanssa. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian tavoitteiden toteuttamiseksi osaamista on vahvistettava ainakin seuraavilla alueilla: eri tieteenalojen ja osaamisalueiden innovatiivinen yhdistäminen, uusien tieteenalojen hyödyntäminen puu- ja kuitumateriaalien osaamisen kasvattamisessa, tuotantotalouden ja automaatio-osaamisen uudenlainen yhdistäminen ja koko tuotekierron resurssitarpeiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen, asiakaslähtöisyys, muotoilu ja moderni puuarkkitehtuuri sekä liiketoimintaosaaminen. Erityisesti puutuote- ja puurakennetekniikan tohtoritutkintojen lukumäärää on lisättävä. Yliopisto- ja korkeakoulutuksessa haasteena on riittävän laaja-alaisen peruskoulutuk- sen ja kansainvälisen tason huippututkimuksen yhdistäminen. Tutkimuksen ja koulutuksen tason nostamisella elinkeinoelämän kannalta keskeisillä aloilla on kiire. Maailman kärki- yliopistot kehittävät aktiivisesti toimintaansa. Kilpailu huippututkijoista ja -opiskelijoista kasvaa. Metsäsektorin tohtorikoulutuksen laajentamiseksi perustettiin vuonna 2002 Oulun yliopiston, TKK:n ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen Moderni puukaupunki – tutkijakoulu. Siinä on yhdistetty ns. PRA-mallin mukaisesti puutekniikan, teollisen puu- rakentamisen ja puuarkkitehtuurin jatko-opiskelu yhteisesti toteutetuksi ohjelmaksi (Jari Heikkilä. Moderni puukaupunki – valtakunnallinen puurakentamisen tutkijakoulu. PUU- lehti 2/2006) (PRA-klusterin strategia. 2004. Teknillisen korkeakoulun Puunjalostusteknii- kan, Rakennus- ja ympäristötekniikan ja Arkkitehtiosaston yhteisesti julkaisema esite). Paperialan tohtorikoulutus on Suomessa toteutettu samoin valtakunnallisen PapSat-tut- kijakoulun avulla. Siihen osallistuvat kaikki alan opetusta antavat tiedekorkeakoulut. 4.5 Metsä-, luonnonvara- ja bioenergia-alan erityiskysymykset Erikoistuminen ja alueellisuus Metsäsektorin kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että sekä toisen asteen metsäoppilaitokset että metsätalouden korkeakoulut pystyvät palvelemaan nopeasti uudistuvaa tuotantotoimin- taa ja logistiikkaa, mukaan lukien metsätalouden kansainvälisen toimintaympäristö. Tämä edellyttää rahoitus- ja yhteistyöratkaisuja, joilla voidaan alan opetukseen hankkia työelämän vaatimuksia vastaavaa opetusta. Erikoistumisopinnot esimerkiksi puutuoteteollisuuteen, Venäjän metsätalouteen, metsien monikäyttöön, metsäenergian hankintaan tai yksityismet- sätalouteen alueellisten erityispiirteiden mukaisesti helpottavat opiskelijoiden siirtymistä työelämään opintojen jälkeen. Tämä edellyttää resurssiratkaisuja, joilla voidaan alan erikois- tumisopetukseen hankkia työelämän vaatimuksia vastaavia laitekokonaisuuksia. Ratkaisu- jen tulee olla alueellisia ja niihin tulee kytkeä sekä nuorten että aikuisten koulutus. Metsäsektorin nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja muun muassa EU:n laajenemi- sen aiheuttama kilpailun kiristyminen ovat luoneet tarpeen innovatiivisuuden ja osaamisen lisäämiseen kaikilla tasoilla. Metsäsektorin kilpailukyky metsäalan osaavien työntekijöiden avulla on nousemassa sektorin olemassaolon kulmakiveksi maassamme. Kotimaisen puun käytön lisäämisen merkitys Mikäli Venäjältä tapahtuva puuntuonti kesän 2007 jälkeen supistuu, olisi voitava maamme hakkuita lisätä yli 10 miljoonalla kuutiometrillä. Tällä hetkellä noin 5000 metsäkoneenkul- 33 jettajaa korjaa vuosittain runsaat 50 miljoonaa kuutiometriä puuta. Mikäli koneellisia hak- kuita lisätään 60 miljoonaan kuutiometriin, siihen tarvittaisiin noin 6 000 metsäkoneen- kuljettajaa vuosittain. Tämän vuoksi metsäkoneenkuljettajien määrän lisäystarve on 1 000 henkilöä. Vuositasolla metsäkoneenkuljettajaopiskelijoiden määrää tulisi kasvattaa nykyises- tä 400:sta noin 600:an, mikäli opintojen keskeyttäminen pysyy 20 %:n suuruisena. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä satoja metsäkoneenkuljettajakoulutuksen saaneita ammattilaisia metsäsektorin ulkopuolella olevissa työtehtävissä. Heitä työskentelee muun muassa maansiirto-, tienrakennus-, erilaisten työkoneiden sekä satamanosturien kuljettaji- na. Näitä metsäsektorin ulkopuolella työskenteleviä metsäkoneenkuljettajia tulisi rekrytoida takaisin metsäalalle esimerkiksi täydennyskoulutuksen avulla. Tavoitteena voitaisiin pitää, että vähintään 1 000 nuorta hakisi metsäalan ammatilliseen koulutukseen. Näistä voitaisiin valita noin 450 metsäkoneenkuljettajakoulutukseen, run- saat 300 metsurikoulutukseen ja noin 50 metsäkoneasentajakoulutukseen. Tämä tavoite on haastava, mutta ei mahdoton. 4.6. Puualan ja rakentamisen erityiskysymykset; koulutuksen hajanaisuus Alan rakenne ja pk-yritykset Puutuoteteollisuudessa on Suomessa muutama erittäin iso toimija, vahva keskisuuri teolli- suus ja erittäin suuri joukko pieniä, vain muutaman henkilön työllistäviä yrityksiä. Raken- teen erityispiirteisiin kuuluu myös pienten yritysten toiminnan painottuminen suhteellisen pitkälle jalostettujen tuotteiden, kuten kalusteiden ja huonekalujen, valmistukseen. PK-yritysten tarpeiden huomioiminen on keskeinen tekijä erityisesti ammatillisten op- pilaitosten ja ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmatarjonnan suunnittelussa. Puutuoteteollisuuden julkisin varoin tuetut tai toteutettavat, teolliset alueelliset kehit- tämishankkeet ovat kärsineet sopivan osaamisen puuttumisesta: PK-sektorin kehittämis- hankkeisiin on ollut vaikeaa saada ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita tekniikan osaajia. Tiedekorkeakouluista valmistuvia opiskelijoita tarvitaankin enemmän PK-yrityksiin liittyviin alueellisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Tilanteen parantamiseksi PK-yritysten tulee tarjota harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja myös tiedekorkeakoulujen opiskelijoille. Puutuoteteollisuuden yritykset pyrkivät rekrytoimaan puualan perustutkinnon suorit- taneita nuoria. Yritysten kokemusten mukaan perustutkinnon suorittaneillekin on järjes- tettävä ohjausta ja koulutusta. Puutteita esiintyy erityisesti prosessiosaamisessa ja työelämän pelisääntöjen tuntemisessa ja noudattamisessa. Ammatillista koulutusta on saatavilla myös oppisopimuskoulutuksena, josta kokemuk- set yritysten piirissä ovat pääsääntöisesti positiivisia. Oppisopimuskoulutuksen toteuttami- sesta alan oppilaitosten ja usean PK-yrityksen yhteistyössä on saatu hyviä kokemuksia mm. Keski-Suomessa. Tällaisessa oppisopimuskoulutuksessa oppilaat pääsevät tutustumaan yri- tysten jokapäiväiseen toimintaan ja harjoittelu useassa alan yrityksessä takaa monipuolisen osaamisen ja varman työpaikan. Teknikkokoulutuksen lopettaminen koski ehkä kaikkein eniten juuri PK-yrityksiä, jois- sa on usein tarve ns. yrittäjän oikealle kädelle. Tällaisen työntekijän tulee ymmärtää proses- seja riittävästi pystyäkseen ohjaamaan niitä ja hallita prosessien eri tehtäviä selviytyäkseen niistä tarpeen vaatiessa. Nykyinen insinöörikoulutus ei valmista henkilöitä tämän tapaiseen työskentelyyn. Toisaalta on luonnollista, että pitkälle kouluttautunut henkilö haluaa sovel- taa oppimiaan taitoja sekä kokeilla rajojaan niissä tehtävissä, joihin on kouluttautunut. 34 Puutekniikan insinöörin koulutusohjelmien oppisisältöjen tarkastelussa tulee ainakin joidenkin ammattikorkeakoulujen kohdalla pohtia erityisesti PK-yritysten erityistarpeita. Tällä tavoin voitaisiin saada paremmin yritysten tarpeisiin sopivaa työvoimaa kyseisille alu- eille. Samalla toteutuisi paremmin ammattikorkeakoulujen alkuvaiheessa esillä ollut ajatus niiden roolista alueellisen osaamisen keskuksina. PK-yrityksissä on sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tarpeita, joihin ylempi korkea- koulututkinto voisi tuoda ratkaisun. Yritysten taloudellinen kantokyky ei kuitenkaan usein riitä työllistämään diplomi-insinööriä täysipäiväisesti. Nopea ratkaisu tähän ongelmaan voi- si olla opinnäytetöiden tekeminen PK-yrityksiin. Tällä tavoin syntyisi luonnollinen yhteys pienempien yritysten ja yliopistojen välille. Samalla akateeminen koulutus ja sen antamat valmiudet tulisivat yrityksille tutuiksi. Toisaalta opiskelijoilla olisi mahdollisuus tutustua PK-yrityksiin ja niiden toimintaan. Pidemmällä aikajänteellä kysymys on kuitenkin siitä, miten laaja PK-sektori ja yliopistotason opetus ja tutkimus saadaan kohtaamaan. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä valmistuu puutuoteteollisuu- teen vähän. Valmistuneet työllistyvät melko hyvin sijoittuen usein ns. suuren kansainvälisty- vän teollisuuden tehtäviin. Viime vuosina painopiste on siirtynyt pidemmälle jalostettujen tuotteiden suuntaan. Tehtävät ovat useimmiten asiantuntijatehtäviä markkinoinnissa tai kehitysorganisaatioissa. PK-sektorin piiriin korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyy tyypillisesti yrittäjäperheen jäsen. Prosessiteollisuus versus käsityövaltaisuus Prosessimaisissa tuotannoissa (saha- ja levyteollisuus) painottuu prosessiosaaminen. Puuse- pän- ja taloteollisuudessa painottuvat yhtälailla eri tekniikoiden osaaminen kuin käsityötai- dot ja kätevyys sekä asennustaitoisuus. Koulutuksen hajanaisuus Puualan hajanaisuus ja alan koulutuksen hajanaisuus ovat johtaneet tilanteeseen, ettei sel- keää koulutusvisiota ole ollut olemassa. Puualan hajanaisuus johtuu yritysrakenteesta: on muutamia isoja alan yrityksiä sekä suuri joukko pk-yrityksiä sekä mikroyrityksiä. Myös eri- koistumissektoreita on useita: sahateollisuus, sahateollisuuden jatkojalostus, levyteollisuus, puusepänteollisuus, rakennuspuusepänteollisuus, huonekaluteollisuus, puutavarakauppa, puutaloteollisuus, hirsitaloteollisuus, käsi- ja taideteollisuus, puurakentaminen ja puuark- kitehtuuri. Opetussektorilla tilanne on vastaavasti se, että alan pienet koulutusyksiköt sijaitsevat suurissa monialaisissa oppilaitoksissa, joissa puuala joutuu kilpailemaan resursseistaan mui- den koulutusalojen kanssa, usein pelkästään vetovoimamittarilla mitattuna Puualan koulutus hajaantuu kolmen eri koulutusalan sisään: Toisella asteella se on tek- niikan ja liikenteen koulutusalan sisällä olevan prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoalassa puutekniikan perustutkintona tai kulttuurialan käsi- ja taideteollisuusalan ar- tesaanitutkintona. Ammattikorkeakoulussa puutekniikka on tähän saakka ollut tekniikan ja liikenteen alalla omana koulutusohjelmanaan, mutta on siirtymässä rakennustekniikan suuntautumisvaihtoehdoksi, jolloin se itsenäisenä koulutusohjelmana ei ole suoraan nuor- ten haettavissa. Puualaan kiinteästi kuuluva metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulu- tusohjelma puolestaan kuuluu ammattikorkeakouluissa luonnonvara- ja ympäristöalaan ja se on myös menettämässä itsenäisen asemansa koulutusohjelmana ja yhdistymässä metsäta- louden koulutusohjelmaan. Syynä siirtymiseen itsenäisestä koulutusohjelmasta suuremman 35 kokonaisuuden suuntautumisvaihtoehdoksi on ryhmien pienten kokojen kasvattaminen opetusviranomaisten asettamalle 40 opiskelijan vähimmäistasolle. Ammatillisissa koulutuspolitiikkalinjauksissa alueellisuus ja varsinkin ammattikorkea- koululaitoksen autonomisuuden korostaminen ajaa ohi puualan valtakunnallisen edun ja kehittämisen. Valtakunnallinen toimialakohtainen koordinaatio puuttuu sekä opetusviran- omaispuolella että työnelämäpuolella. Oppilaitosten omistaja- ja ylläpitäjärakenne ei tue valtakunnallista tarkastelua. Selvitystyön kyselyissä ongelmana on tuotu usein esille työelämän jääminen ulkopuo- lelle koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Lainmukaisen neuvottelukuntatyön ei katsota riittävän. 4.7 Paperialan sekä siihen liittyvien liiketoiminta-alueiden erityiskysymykset Osaamistarpeiden muutokset Yritysten toimintaympäristön kansainvälistyminen ja yritysten toiminnan muutokset muut- tavat osaamistarpeita paperiteollisuudessa nyt erityisen vahvasti. Haasteena ovat mm. riit- tävän vahvan luonnontieteellisen ja teknisen osaamisen säilyttäminen sekä korkealaatuinen ammatillinen koulutus. Suomen paperiteollisuus tarvitsee monipuolista osaamista sekä tehtaille ja tuotantoteh- täviin että liiketoiminnan kehittämiseen ja tutkimukseen. Osaamistarpeita tehtailla ja tuotantotehtävissä (ammatillisen koulutuksen saaneet): monitaitoisuus (taidolliset ja asenteelliset valmiudet) mm. sähkö-, automaatio- ja konealan osaaminen lisäksi työnjohto- ja esimiestaidot, ryhmässä toimiminen ja yhteistyövalmiudet riittävä kielitaito liiketaloudellinen osaaminen ympäristö- ja energianäkökohtien osaaminen työsuojelullinen osaaminen. Monitaitoisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että prosessiosaajat selviytyvät tuotantotoimin- nan lisäksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin sattuvista yleisimmistä häiriötilanteista ja osaavat jonkin verran ennakkohuoltoa. Heiltä pitäisi siis löytyä joiltain osin myös kunnossapidon osaamista, jolloin he pystyvät itse reagoimaan ripeästi ongelmatilanteisiin ja ylläpitämään näin tehtailla mahdollisimman häiriötöntä toimintaa, kunnes ongelma saadaan korjattua. Lisäksi heillä pitäisi olla valmiuksia tehtäväkiertoon vuoron sisällä. Tämä tarkoittaa koko- naisymmärrystä prosessista ja tietoa siitä, mitä muut tekevät. Paperiteollisuudessa työsken- nellään vuoroissa. Kaikkea osaamista ei tarvitse olla yhdellä ihmisellä, vaan samassa vuorossa työskentelevässä ryhmässä on eri alojen osaajia. Edellä esitetyt prosessiteollisuuden osaamistarpeet koskevat myös puutuotealaa, erityi- sesti saha- ja puulevyteollisuuden osalta. Paperiteollisuuden perustutkintoa on kehitettävä yhdessä kemianteollisuuden sekä saha- ja levyteollisuuden tutkintojen kanssa entistä houkuttelevammaksi ja joustavammaksi. Näin varmistetaan sekä koulutusresurssien järkevä käyttö, koulutettujen työllistyminen että pä- tevien ihmisten saanti koulutukseen ja alalle. Perustutkinnon kehittämistä tukevat myös - - - - - - 36 monitaitoisuuden korostuminen, tehtaiden automaatioasteen kasvu ja prosessien sisäisen tehokkuuden jatkuva kehittyminen, jotka korostavat tuotannon tehokkuuteen liittyvää osaamista. Erikoistumisen mahdollisuudet on kuitenkin edelleen säilytettävä, jotta saadaan halutuilla alueilla terävin tieto. Paperiteollisuuden perustutkintoa on kehitettävä yhdessä muiden teollisuuden tutkin- tojen kanssa niin, että se valmistaa monipuolisia teollisuuden prosessiosaajia. Sähkö- ja automaatioalan perusteet ja mekaaniset ylläpitotehtävät on oltava koulutuksessa mukana nykyistä vahvemmin. Teollisuuden prosessiteknologiaosaajan on hallittava työnsä prosessin normaaliajotilanteessa ja suoriuduttava päivittäisistä toiminnoista sekä pienistä korjauksista. Hänen on ymmärrettävä, miten prosessi toimii kokonaisuutena ja miten häiriötilanteita voi ennakoida. Näin vahvistetaan koulutuksen työelämävastaavuutta työelämän tarpeita vastaa- vuuden, houkuttelevuuden ja työllistymisen parantamiseksi. Erikoistumisen, kaksoistutkintojen ja paikkakuntakohtaisten joustojen mahdollisuuden on kuitenkin taattava se, että terävin tieto on riittävää. Riittävän vahvoja yksikköjä on koot- tava sinne, missä opetukseen on hyvät resurssit ja on mahdollisuus yhdistellä joustavasti eri oppiaineita. Osaajalla on oltava edellytykset siirtyä tarvittaessa ja niin yhteisesti sovittaessa tehtävästä toiseen tai kouluttautua uusiin tehtäviin. Työn sisältö kehittyy kaikissa tehtävissä monipuolisemmaksi. Yritysten haasteena paperiteollisuudessa on tarjota harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja monipuolisessa työympäristössä. Vuoden 2006 lopulla käynnistettiin paperiteollisuuden ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Tarkoitus on muuttaa tutkintojen osaamisvaatimukset yritysten tarpeita vastaaviksi ja mm. parantaa yritys- ja hen- kilökohtaista joustoa. Tutkintovaatimuksissa otetaan huomioon myös se, että perusosaamis- vaatimukset riittävät siirryttäessä työhön toiseen yritykseen. Myös muissa alan tutkinnoissa on vastaavaa tarvetta muutoksille. Ammattitutkinnon tulisi olla joustava ajan suhteen, sillä osa osaajista on jo hyvinkin valmiita. Esimiehenä toimiminen ja sen opettaminen on haaste. Yksi ratkaisu on ottaa esimies- koulutus entistä paremmin huomioon työharjoittelussa. Tärkeää on mm. kommunikointi esimiehen ja alaisen kesken. Myös muita ratkaisuja esimiesten koulutukseen tarvitaan. 37 5 Johtopäätökset – alustavia näkemyksiä metsäsektorin koulutuksen kehittämiseksi Tämän selvityksen aineisto perustuu pääosin 2000-luvulla tehtyihin julkisiin tilastoihin ja lähteisiin, joita on täydennetty yrityskohtaisilla aineistoilla ja muille alan sidosryhmille teh- dyillä kyselyillä. Raportissa tarkastellaan metsä-, puu- ja paperialan koulutuksen nykytilaa ja kehittämistavoitteita. Lisäksi lyhyesti käydään läpi puurakentamisen koulutustavoitteita sekä eräitä muita koulutusaloja lähinnä metsäsektorin tarpeiden kannalta. Raportti tukee osaltaan tuoretta opetusministeriön ”Koulutus ja tutkimus 2007–2012” -selvityksen periaa- tetta, jonka mukaan nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen valtakunnalliset aloittaja- tavoitteet tulee esittää paitsi koulutusaloittain myös opintoaloittain. Metsäsektorin piirissä on viime vuosina laadittu useita alan tulevaisuuden mahdollisuuk- sia ja myös uhkatekijöitä tarkastelevia strategiaselvityksiä. Niiden yhteisiä piirteitä ovat: metsäsektorin merkitys on keskeinen Suomen menestymiselle myös tulevaisuudessa metsäsektorin toimintaympäristö on viime vuosina globalisaation ja alan kansainvälisen kehityksen johdosta pysyvästi muuttunut Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Se kohtaa lähivuosina kansainvälisen kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaana Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat klusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyky sekä kestävä kehitys osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäklusterin menestykselle myös tulevaisuudessa. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian mukaan osaamista on vahvistettava ainakin seuraavilla alueilla: entistä monipuolisempi metsien, puun ja sen aineosien käyttö vaatii lisää osaamista puu- ja kuitumateriaaleista, uusien tieteenalojen (kuten bio- ja nanoteknologian) hyödyntämistä sekä eri tieteenalojen innovatiivista yhdistämistä - - - - - - 38 uudet innovaatiot tulevat osaamisalojen ja tieteiden rajapinnoilta. Tämä vaatii uutta ajattelutapaa ja eri alojen tiedon yhdistämistä. Tarvitaan sekä osaamisen monipuolisuutta että vahvaa erikoisosaamista tietyillä aloilla kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvattamiseksi tarvitaan mm. tuotantotalouden ja automaatio-osaamisen uudenlaista yhdistämistä sekä koko tuotekierron resurssitarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä asiakaslähtöisyyden korostuminen vaatii kuluttajien tarpeiden entistä parempaa tunnistamista ja ennakointia. Samoin on tärkeää ymmärtää paremmin tuotteiden käyttötapoja ja -tottumuksia ja esimerkiksi ympäristöargumenttien merkitys tuotteiden valinnassa tarve muotoilun ja modernin puuarkkitehtuurin osaamisen kasvattamiseen korostuvat puutuotealalla, mutta näkyvät myös muualla metsäklusterissa innovaatioiden kaupallistamisessa tarvitaan kaikilta osin parempaa liiketoimintaosaamista sekä tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyvää osaamista ja yrittäjyyttä. Kysymys on siten alan uudistumiseen tarvittavan uuden osaamisen kehittämisestä että ke- hitystyön tulosten nopeasta soveltamisesta alan yritysten toimintaan ja alan kaikille koulu- tusasteille. Metsäsektorin koulutuspaikat ja valmistuneet Metsäsektorin eri koulutusasteiden oppilaitokset sijaitsevat pieninä yksikköinä maantie- teellisesti verraten tasaisesti maan eri osissa. Alueellinen kattavuus on hyvä, mutta valta- kunnallinen koordinaatio metsäsektorin koulutuksessa ilmeisesti puuttuu tai ei ole riittävä. Ongelmia ovat mm. metsäsektorin koulutuksen hajanaisuus monen koulutusalan sisällä, pienet koulutusyksiköt, toimimattomat työelämäyhteydet ja alan huono vetovoima nuori- son keskuudessa. Metsä-, puu- ja paperialalle valmistuu vuosittain keskimäärin 2 500 henkilöä. Määrä on noin 3 % vastaavien koulutusasteiden tutkintojen kokonaismäärästä Suomessa. Vuoteen 2010 mennessä metsäsektorin vuotuiseksi rekrytointitarpeeksi on arvioitu yhteensä noin 3 000 henkilöä vuodessa. Koulutusmäärissä ja henkilöstötarpeissa on huomattavia koulu- tusala- ja koulutusastekohtaisia eroja. Metsäala metsureiden ja metsänhoidon kausityöntekijöiden tarve vähenee vuoteen 2010 mennessä 4000:sta 3500 henkilöön metsäkoneenkuljettajien määrä kasvaa vastaavana aikana 5 000:sta 6 100 henkilöön energiapuun korjuun ja kuljetuksen työvoima kasvaa 400:sta 1 100 henkilöön metsäalan koulutuksen saaneilla moniosaajilla on kysyntää mm. metsäpalvelujen kysynnän kasvun johdosta metsätalousinsinöörejä ja metsänhoitajia valmistuu noin kaksinkertainen määrä työmarkkinatarpeisiin verrattuna - - - - - - - - - - 39 Savotta 2006–2015 -raportin alustavien tietojen mukaan metsäalan kokonaistarve kasvaa kuitenkin vuositasolla jopa 1 700–2 200 henkilöön. Lisäys kohdistuisi metsureihin, metsäkoneen kuljettajiin ja puutavara-auton kuljettajiin. Laskelmien perustana on kotimaisen puunkorjuun lisäys noin 70 milj. m3:iin ja Venäjän tuontipuun väheneminen noin 10 milj. m3:llä. Tällöin kotimaisen puun käyttö kasvaisi noin 14 milj. m3. Puuala puualalle valmistuu nuorisokoulutuksesta noin 450 puutekniikan perustutkinnon, amk- insinöörin ja diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanutta henkilöä. Määrä on alle puolet ennakoidusta rekrytointitarpeesta toisen asteen nuorisokoulutuksesta on 90–95 % puuseppäkoulutuksen suorittaneita. Saha- ja levyprosessinhoitajia vain 2–3 %. Aloituspaikat eivät täyty ja vain keskimäärin puolet aloittaneista valmistuu ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta suorittaa ammatti- tai erityisammattitutkinnon tai näiden osatutkinnon lisäksi noin 500 henkilöä yhteistä kaikille koulutusasteille on materiaali-, tuote- ja laatuosaamisen korostuminen puualan ja puurakentamisen amk-insinöörejä, diplomi-insinöörejä ja tohtoreita tarvitaan lisää, sillä nykyiset tutkintomäärät ovat pieniä alan tavoitteisiin verrattuna rakennusalan koulutukseen tarvitaan lisää puurakentamisen opetusta jos halutaan puualan koulutuksessa olla myös maailman huippua, tulee koulutusrakenteen olla vahva jokaisella asteella ja tutkintojen vastata työelämätarpeita. Paperiala paperialalle valmistuu nuorisokoulutuksen kautta keskimäärin noin 500 henkilöä vuosittain. Määrä vastaa alan rekrytointitarvetta, joka on alustavien arvioiden mukaan 400–600 henkilöä vuosittain osaamistarve tuotantotehtävissä on monipuolinen prosessiosaaminen paperiteollisuuden perustutkintoa on kehitettävä yhdessä kemianteollisuuden ja saha- ja puulevyteollisuuden tutkintojen kanssa paperialan ammattikorkeakouluopetus toimii keskitetysti hyvin korkeakoulututkintojen määrä vastaa suhteellisen hyvin alan tarpeita Metsäsektorin koulutuksen kehittäminen Tämän selvityksen tavoitteena on laatia ehdotuksia ”maailman parhaan metsä-, puu- ja paperiosaamiseen” perustuvan koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Lähtökohtia ovat mm. metsä-, puu- ja paperialan koulutuksen tarkastelu yhtenä kokonaisuutena sekä tarkastelun ulottaminen samanaikaisesti kaikille koulutusasteilla nuorisokoulutuksesta aikuis- ja työvoi- mapoliittiseen koulutukseen asti. Työryhmä on tunnistanut seitsemän tärkeää aluetta osatavoitteineen koulutuksen kehit- tämiseksi. Työryhmän jatkotyöskentelyn tavoitteena on käytävien keskustelujen ja palaut- teiden avulla laatia toimenpide-ehdotuksia osa-alueiden kehittämiseksi. - - - - - - - - - - - - - 40 1. Osaamistarpeiden muutosten vaikutukset metsäsektorin koulutuksen sisältöön työtehtävien ja -organisaatioiden kehitys tiedon määrän kasvu ja hallinta koko arvoketjussa integroituminen tuote- ja asiakasprosesseihin edellyttää materiaali- ja tuoteosaamisen lisäämistä prosessiosaamista on kehitettävä moniosaamisen suuntaan bioenergia-alan koulutus laajenee metsä-puu-paperi-puurakentamisen koulutuksen yhdistävän mallin kehittäminen puurakentamisen opetusta lisättävä PRA-mallin mukaisesti kaikilla koulutusasteilla liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen lisääminen kemian teknologian, bioprosessien ja energia- ja ympäristötekniikan opetuksen vahvistaminen eri alojen koulutusyhteistyön avulla ammatin ja koulutuksen vastaavuusavain -periaatteen hyödyntäminen: ”Ammattiluokkakohtainen avain ottaa huomioon myös harvinaisempien koulutusten tarpeen ammattiryhmäkohtaista paremmin, kun koulutus voidaan tarkentaa täsmällisemmin ammattiluokkiin suurempien ammattiryhmien sijasta.” ammattialatarkastelumallin kehittäminen, jossa toiminnan arvoketjun mukaisesti metsä-, puu- ja paperialaa voitaisiin tarkastella yhtenä koulutusalana ottaen huomioon myös mm. puurakentamisen kehitystarpeet. 2. Metsäsektorin lisääntyvän kansainvälistymisen edellyttämät muutokset koulutuksen sisältöön ja rakenteisiin metsäsektorin kansainvälisen yliopiston toteutus toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä tärkeää kielitaidon lisääminen oman alan koulutuksen osana 3. Metsäsektorin koulutusrakenteen kehittäminen eri koulutusasteilla koulutus hajanaista ja tapahtuu pienissä yksiköissä erityisesti toisella asteella valtakunnallisen koordinaation puute koulutuksen keskittäminen verkostoitumalla siten, että luodaan alalle vahvempia osaamiskeskittymiä tuotteiden arvoketjun mukaisesti koulutusasteiden välisen yhteistyön lisääminen ja kriittisen massan/yksikkökoon kasvattaminen koulutuksen alueellinen vaikuttavuus ja yhteistyö valtakunnallisten, alueellisten ja pk-teollisuuden työvoimatarpeiden huomioon ottaminen koulutuksessa opetusmenetelmien kehittäminen ja uudistaminen metsäsektorin eri koulutusasteiden jatko-opintoväylän rakentaminen puutekniikan ja puurakentamisen koulutusmäärien lisääminen kaikilla asteilla markkinointi- ja myyjäkoulutuksen lisääminen silmällä pitäen puutavarakauppaa ja sen palvelun kehittämistä työelämän edustajien osallistumismahdollisuuksien lisääminen oppilaitoksissa ja niiden johtokunnissa muutenkin kuin koulutustoimikunnan ja neuvottelukuntien kautta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 41 4. Oppisopimuskoulutuksen edistämien yhteistyön lisääminen yritysten ja oppilaitosten kesken oppisopimuskoulutuksen laajentaminen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittäminen 5. Työvoimapoliittisen koulutuksen parempi kohdentaminen yhteistyön lisääminen yritysten, oppilaitosten ja viranomaisten kesken työvoimapoliittisen koulutuksen kohdentaminen ja vaikuttavuuden lisääminen. 6. Korkeakoulujen (ammattikorkeakoulut, tiedekorkeakoulut) opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen metsäklusterin tutkimusstrategian tavoitteet ohjaamaan korkeakoulujen opetuksen kehittämistä huippututkimuksen edellyttämän tohtorikoulutuksen lisääminen tohtorikoulujen rahoituksen turvaaminen yhteistyö metsäsektorin ja muiden alojen korkeakoulujen kesken professuurit uusille avainalueille, mm. puurakentaminen puurakentamisen koulutuksen kehittäminen ja laajentaminen PRA-mallin mukaisesti tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tehtävät ja yhteistyö opetuksen resurssien turvaaminen metsäsektorin opettajakoulutuksen kehittäminen. 7. Metsäsektorin imagon ja koulutuksen vetovoiman parantaminen metsäsektorin yhteinen esiintyminen ja voimien yhdistäminen alan esittelyissä ja markkinoinnissa Suomen Metsäyhdistyksen ja opetushallituksen toteuttaman ”Metsän oppimispolku” -mallin hyödyntäminen koko sektorin imagon markkinoinnissa opinto-ohjaukseen vaikuttaminen harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen järjestäminen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - 42 Lähdeluettelo Annika Mauno & al. 2007. Development of the international master’s programme in forest products technology: 2002–2006. Annika Mauno & al. 2006. Puutuoteteollisuuden T&K –toiminnan tarpeet ja tavoitteet. Jari Heikkilä. Moderni puukaupunki – valtakunnallinen puurakentamisen tutkijakoulu. PUU-lehti 2/2006. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Puutuotealan elinkeinopoliittinen ohjelma 2004–2010. www.ktm.fi. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia, 2006. Maa- ja metsätalousministeriö. 2006. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus – Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi. Meriläinen, T. 2003. Puutoimialan työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus. Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen julkaisusarja C. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksia 1. Keski-Suomen TE-keskus, Jyväskylä. 33 s. Metsäsektorin koulutuskysely, 2007. Koulutustyöryhmä Metsäteollisuus ry, Paperiliitto ry. 2006. Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän raportti. Metsäteollisuus ry. 2006. Metsäteollisuuden tilastokirja 2006. Vuoden 2005 tilastot. Metsäteollisuus ry. 2006. Suomen puutuoteteollisuus 2020. Skenaario- ja strategiatyön loppuraportti. Metsäteollisuus ry. 2007. Suomesta paras toimintaympäristö metsäteollisuuden tuotannolle ja innovaatioille. Suomen metsäteollisuuden näkökohtia hallitusohjelmaan 2007–2011. Opetushallitus. 2007. Koulutusoppaat: Ammatillinen- ja lukiokoulutus sekä vapaa sivistystyö. Ammattikorkeakoulujen valintaopas 2007. Ammattikorkeakouluopinnot 2005–2007. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus 2007. Yliopistot-opinnot 2005–2007. Aikuiskoulutusopas 2007 Opetusministeriö. Koulutus ja tutkimus 2007–2012 selvitys. Opetusministeriö. 2002. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle. PRA-klusterin strategia. 2004. Teknillisen korkeakoulun Puunjalostustekniikan, Rakennus- ja ympäristötekniikan ja Arkkitehtiosaston yhteisesti julkaisema esite. Timo Rautarinta, Puuliittolainen 2005, SAK:n järjestötutkimuksen tietoja Puuliiton jäsenistä Ympäristöministeriö. Puurakentamisen edistämisohjelma 2004–2010. www.ymparisto.fi. 45 Liite 2. Käsitteet Tässä raportissa käytetään seuraavia käsitteitä: Ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan ammatilliseen tutkintoon johtavaa peruskoulutusta. Ammatillisena perustutkinnon voi suorittaa joko ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksena tai ammattitaidon hankkimistavasta riippumatta näyttötutkintona. (Opetusministeriö 2004) Ammattitutkinnon suorittaminen edellyttää ammatillista perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito kattaa jonkin laajahkon ammatin erikoisalueen. Se suoritetaan tutkintotilaisuuksissa näytöin. Erikoisammattitutkinnon suorittaminen vaatii vielä ammattitutkintoakin syvempää erikoisosaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Suoritetaan erillisissä tutkintotilaisuuksissa näytöin. Korkeakouluopetus Suomessa muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulut (AMK) ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Niissä suoritettavat tutkinnot ovat ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja. Yliopistolaitoksen toiminnan lähtökohtana on tutkimuksen ja opetuksen yhteys: yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. (Opetusministeriö 2004) Metsäalalla tarkoitetaan metsien monikäyttöä, puun tuottamista, puun korjuuta ja kuljetusta. Metsäklusteri on metsätalouden ja -teollisuuden ympärille muodostunut teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Suomessa metsäklusteriin luetaan metsätalous, massa-, paperi- ja kartonkiteollisuus, puutuoteteollisuus, näiden tarvitsemien koneiden, laitteiden, automaation ja kemikaalien valmistajat, pakkausteollisuus, graafinen teollisuus, energiayritykset, logistiikka- ja konsultointiyritykset sekä alan tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. Metsäsektori käsittää metsätalouden ja metsäteollisuuden. Oppisopimus on ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia noudattava työsopimus, joka sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää, joka on käytännössä oppisopimuskeskus, oppisopimustoimisto tai vastaava tai alan oppilaitos. Peruskoulutuksessa valittavina ovat kaikki nuorten ja aikuisten perustutkinnot. Lisäkoulutusta on ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus sekä muu kuin näyttötutkintoon valmistava lisäkoulutus. (Opetusministeriö 2004) Paperialalla tarkoitetaan paperi-, kartonki-, sellu-, puuhioke- sekä paperin- ja kartonginjalostusteollisuutta. 46 Pieni yritys on yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euro laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla. (Euroopan yhteisöjen komission suositus 2003/361/EY pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä) PK-yritys on yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkeä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla. (Euroopan yhteisöjen komission suositus 2003/361/EY pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä) PRA tarkoittaa TKK:lla kehitettyä toimintamallia, joka yhdistää puutuotetekniikan, puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin opetuksen ja tutkimuksen ja jonka tavoitteena on edistää näiden alojen perus- ja jatkokoulutusta sekä tutkimusta. Puualalla tarkoitetaan puun mekaanista jalostamista, kuten saha-, puulevy-, rakennuspuusepän- ja puutaloteollisuutta. Puutekniikka on puutuotealan koulutusohjelmien yleisnimi. Puutuotetekniikka sisältää edellisten lisäksi myös tuotteen loppukäytön ja sen asettamien vaatimusten tarkastelun sisältäen myös puurakentamisen tuoteosat. Puutuoteteollisuudella tarkoitetaan tässä raportissa sahateollisuutta, puulevyteollisuutta sekä näihin perustuvia ensiasteen ja toisen asteen jalosteita. Ensiasteen jalosteita ovat esimerkiksi höylätavara, sormijatkettu puu, pinnoitettu vaneri ym. vastaavat tuotteet. Toisen asteen jalosteita ovat valmiit puutuotteet kuten esimerkiksi ikkunat, ovet, huonekalut, puutalot sekä valmiit rakennuskomponentit. Tiedekorkeakoulu on korkea-asteen koulutusta antava korkeakoulu, joka järjestää alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta sekä tieteellistä jatkokoulutusta. Opintojen tavoitteissa painottuu tieteellisen ajattelun kehittäminen, valmius tiedon arviointiin ja uuden tiedon tuottaminen. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus eli työvoimakoulutus on työhallinnon rahoittamaa koulutusta, joka on opiskelijoille maksutonta. Työvoimapoliittinen koulutus on ensi sijassa suunniteltu työttömille ja työttömyysuhanalaisille työnhakijoille. (Opetusministeriö 2004) METSÄALAN KOULUTUKSEN RAKENNE 2. ASTE Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalouden opintoala Metsätalouden koulutusohjelma Hakukoodi 229 tai 324 Tutkinto: Metsäalan perustutkinto Suuntautumisvaihtoehdot: - Metsätalouden koulutusohjelma: Metsuri - Metsien monikäytön koulutusohjelma: Metsäluonnonhoitaja - Metsäkonealan koulutusohjelma: Metsäkoneenkuljettaja (Metsätraktori, harvesteri, metsäkonetekniikka, puutavara-auto) Oppi- laitoksia (liite) yhteensä 27 aloitus- paikkoja 750 Bioenergia-alan koulutusohjelmakokeilu, Bioenergia-alan perustutkinto AMMATTIKORKEAKOULUT Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalouden koulutusohjelma Hakukoodi 216 Tutkinto: Metsätalousinsinööri (amk) Ekenäs 15 ap Kyamk 25 ap Mikkelin amk/Nikkarila 40 ap Häme/Evo 25 ap Rovaniemi 42 ap Tampere 20 ap Pohjois-Karjala arvio25 ap Seamk arvio 30 ap Tekniikan ja liikenteen koulutusala Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Kestävä energiatalous Tutkinto: insinööri (amk) Uusi koulutus Pohjois-Karjala 15 ap Oppi- laitoksia yht 8, al-paikkoja noin 230, osa yhdistetty markkin. koulutuk- sen kanssa, mistä arvio METSÄSEKTORIN KOULUTUKSEN NYKYINEN RAKENNE Lähde: OPH:n julkaisemat koulutusoppaat vuodelle 2007 Liite 3. YLIOPISTOT JA TIEDEKORKEAKOULUT Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/ Metsätieteellinen tiedekunta Metsäekologia Metsävaratiede ja –teknologia Metsäympäristön hoito ja suojelu Metsä- ja puuteknologia Metsäsuunnittelu ja -ekonomia. Tutkinto: MMK, MMM Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Oppi- laitoksia kaksi PUUALAN KOULUTUSRAKENNE 2. ASTE: Tekniikan ja liikenteen koulutusala Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan opintoala Puutekniikan koulutusohjelma Hakukoodi 863 Tutkinto: puutekniikan perustutkinto Suuntautumisvaihtoehdot - sahausprosessin hoitaja - levyteollisuuden prosessin hoitaja - puuseppä Oppi- laitoksia (liite) yhteensä noin 40, aloitus- paikkoja noin 950 Lisäksi mm: -Veneenrakennuksen ko -Verhoilualan ko -Pintakäsittelyalan ko, puuteollisuuden pintakäsittelyn ko Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuuden opintoala Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, Artesaani (puuseppä, hienopuuseppä) - Esinesuunnittelun ja – valmistuksen koulutusohjelma Hakukoodit 111, 190, 947, 950 - Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koul.ohjelma (Sisustus- ja kalustesuunnitt.) Hakukoodi 702 Oppi- laitoksia (liite) noin 20 aloitus- paikkoja noin 300 AMMATTIKORKEAKOULUT: Tekniikan ja liikenteen koulutusala Puutekniikan koulutusohjelma Hakukoodi 120 Tutkinto: Insinööri (amk) Lahti 44 ap Kyamk 25 ap Savonia 22 ap Ylivieska 20 ap Seamk 20 ap Oppilaitoksi a yhteensä 6 aloitus- paikkoja noin 150 Puutekniikka rakentamistekniikassa suuntautumisvaihtoehtona Ei omaa hakukoodia Tutkinto: Insinööri (amk) Pohjois-Karjala arvio 20 Seamk siirtynee v 2008 myös sv:ksi YLIOPISTOT JA TIEDEKORKEAKOULUT Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma Puutekniikka Tutkinto: tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri TKK arvio 15 Konetekniikan koulutusohjelma Puutekniikkaan suuntautuminen Tutkinto: tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri LTY arvio 5 Oppi- laitoksia 2, valmistuu noin 20 Lisäksi valmistuu ammattikorkeakoulujen kulttuurin koulutusalalta puualalle suuntautuneita nimikkeillä Muotoilija (amk) ja Artenomi (amk).Taideteollisesta korkeakoulussa on Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma, josta valmistuu Taiteen maisteri tai Taiteen kandidaatti (alempi). PUU- JA METSÄTALOUDEN MARKKINOINTIKOULUTUKSEN RAKENNE AMMATTIKORKEAKOULUT Luonnonvara- ja ympäristöala Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Hakukoodi 399 Tutkinto: Metsätalousinsinööri (amk) Kyamk 25 ap Oppi- laitoksia kolme, aloitus- paikkoja noin 50 Metsätalouden koulutusohjelmassa metsä- ja puutalouden markkinointi suuntautumisvaihtoehtona Ei omaa hakukoodia Tutkinto: Metsätalousinsinööri (amk) Pohjois-Karjala arvio20 Seamk/ Tuomarniemi arvio10 YLIOPISTOT JA TIEDEKORKEAKOULUT Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsäekonomian ja markkinatieteen laitos Tutkinto: MMK, MMM Helsingin yo Oppi- laitoksia yksi PAPERIALAN KOULUTUKSEN RAKENNE 2. ASTE Tekniikan ja liikenteen ala Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan opintoala Paperiteollisuuden koulutusohjelma Hakukoodi 110 Tutkinto: Paperiteollisuuden perustutkinto Suuntautumisvaihtoehdot: - Paperinjalostuksen koulutusohjelma, paperinjalostaja - Paperin ja kartongin valmistuksen ko, paperiprosessinhoitaja - Massanvalmistuksen ko, paperiprosessinhoitaja Oppi- laitoksia yhteensä 18 aloitus- paikkoja 350-400 Kemiantekniikan perustutkinto Hakukoodi109 Tutkinto: Kemiantekniikan koulutusohjelma, Prosessinhoitaja AMMATTIKORKEAKOULUT Tekniikan ja liikenteen koulutusala Paperitekniikan koulutusohjelma Hakukoodi 734 Tutkinto: Insinööri (amk) Etelä-Karjala, Imatra 42 ap Tampere 35 ap Paperikoneteknologian koulutusohjelma Hakukoodi 048 Tutkinto: Insinööri (amk) Jyväskylän amk 47 ap Oppi- laitoksia yhteensä 3 Aloitus- paikkoja 125 Kemiantekniikan koulutusohjelma Hakukoodi 615 Tutkinto: Insinööri (amk) Tampere30 YLIOPISTOT JA TIEDEKORKEAKOULUT Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma Paperitekniikka, sisältäen paperinvalmistuksen, - jalostuksen ja painatustekniikan linjat, selluloosatekniikka, puunjalostuksen kemia, teollisuuden ympäristötekniikka ja prosessien ohjaus. Tutkinto: Tekniikan kandidaatti, Diplomi-insinööri TKK Lappeenrannan TY Tampereen TY Yhteensä kuusi yliopistoa Muut paperialan diplomi- insinöörikoulutusohjelmat TKK, painatustekniikka, ympäristönsuojelutekniikka Oulun yliopisto, prosessi- ja ympäristötekniikka Tampereen teknill. yliopisto, paperinjalostus- ja pakkautekniikka Åbo Akademi, Prosessikemia, Paperi- ja selluteknikka Jyväskylän yliopisto, sovellettu kemia (sellu- ja paperiprosessit) AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Puuala levyalan at puusepän alan at saha-alan at teollisuuspuusepän at veneenrakentajan at verhoilijan at puualan pt (perustutkinto) veneenrakennuksen pt verhoilu- ja sisustusalan pt levymestarin eat puusepänalan eat sahamestarin eat venemestarin eat verhoilijamestarin eat Kulttuuriala Koristeveistäjän at (yhteinen puualan kanssa) Maalarin at (yhteinen pintakäsittelyalan kanssa) Puusepän at (yhteinen puualan kanssa) Restaurointikisällin at Veneenrakentajan at (yhteinen puualan kanssa) Koristeveistäjän eat (yhteinen puualan kanssa) Maalarimestarin eat (yhteinen pintakäsittelyalan kanssa) Puuseppämestarin eat (yhteinen puualan kanssa) Restaurointimestarin eat Venemestarin eat (yhteinen puualan kanssa) Metsäala Metsätalous Metsäkoneenkuljettajan at Metsäkoneasentajan at Puutavara-autonkuljettajan at Metsätalousyrittäjän at Bioenergia-alan at Arboristin at Metsäkoneenkuljettajan eat Metsämestarin eat Metsätoimihenkilön eat Luontokartoittajan eat Paperiala Paperiteollisuuden at Kemianteollisuuden at Paperiteollisuuden eat Kemianteollisuudeneat Lisäksi Kunnossapidon at Tekniikan at muita?? Kunnossapidon eat Tekniikan eat muita? Koulutusoppaasta poimitut v 2007 oppilaitokset: Toinen aste “K O U L U T U S O PA S 2 0 0 7 • A m m a t i l l i n e n j a l u k i o k o u l u t u s s e k ä v a p a a s i v i s t y s t y ö” (er=erityis, pk=peruskoulu, yo=ylioppilas) sekä Aikuiskoulutus 2007 METSÄ Luonnonvara- ja ympäristöala METSÄTALOUS Metsäalan perustutkinto 1. Etelä-Karjalan ammattiopisto, Tekniikan koulu, Vennonmäentie 1 pk 2. Forssan ammatti-instituutti, Liesjärven toimipiste pk, yo 3. Haapajärven ammattiopisto, Maa- ja metsätalousosasto pk 4. Hämeen ammatti-instituutti, Evo pk 5. Jämsän seudun koulutuskeskus, Metsäoppilaitos pk, yo 6. Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus, Liperi pk 7. Kemijärven ammattiopisto pk 8. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö pk 9. Koillis-Pohjanmaan ammattioppilaitos, Taivalkosken metsäoppilaitos pk 10. Kuhankosken erityisammattikoulu, Laukaa er 11. Lapin ammattiopisto, Luonto- ja ympäristöala pk, yo 12. Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Keminmaa pk, yo 13. Mikkelin ammattiopisto, metsäkoulu pk 14. Perttulan erityisammattikoulu, Hämeenlinna er 15. Pieksämäen ammattiopisto, metsätalous pk 16. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, metsäopetus/Joensuu pk 17. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo pk 18. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Luonnonvara-ala, Tarvaala pk, yo 19. Porin ammattiopisto, Kullaa pk, yo 20. Savon ammatti- ja aikuisopisto, Toivala pk, yo 21. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, luonnonvara- ja ympäristöala pk, yo 22. Seinäjoen koulutuskeskus Maatalous- ja metsäoppilaitos, Tuomarniemi, pk, yo 23. Sodankylän ammatti-instituutti pk 24. Tampereen ammattiopisto, Kurun metsäoppilaitos pk 25. Uudenmaan maaseutuopisto pk, yo 26. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Paimio pk, yo 27. ? Metsäalan perustutkinto, aikuiskoulutus 1. Kouvolan seudun ammattiopisto 2. Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Kitee 3. Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Valtimo 4. Lapin ammattiopisto 5. Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Keminmaa PUU Tekniikan ja liikenteen ala PROSESSI-, KEMIAN- JA MATERIAALITEKNIIKKA Puualan perustutkinto Sahateollisuuden koulutusohjelma, sahaprosessin hoitaja 1. Etelä-Karjalan ammattiopisto, Lappeenranta 2. Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Keminmaa 3. Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu (koulutusala: tekniikka ja kulttuuri) 4. Porin ammattiopisto Levyteollisuuden koulutusohjelma, levyprosessin hoitaja 1. Jyväskylän ammattiopisto, tekninen oppilaitos 2. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Äänekoski Puusepän koulutusohjelma, Puuseppä 1. AURA-instituutti, Turku er 2. Alavuden erityisammattikoulu, Alavus, er 3. Etelä-Karjalan ammattiopisto, Tekniikan koulu, Koulukatu 5 pk 4. Etelä-Karjalan ammattiopisto, Tekniikan koulu, Pohjolankatu 12 pk 5. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Koteko pk 6. Haapaveden ammattiopisto pk 7. Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö er, pk, yo 8. Hyvinkään ammattioppilaitos pk 9. Jyväskylän ammattiopisto Tekninen oppilaitos, Viitaniementie 1 pk 10. Järvenpään ammattiopisto pk 11. Järviseudun ammatti-instituutti, Kurejoen toimipiste pk, yo 12. Kainuun ammattiopisto, Kuhmo pk 13. Koillis-Pohjanmaan ammattioppilaitos, Pudasjärven ammattioppilaitos pk 14. Kokkolan ammattiopisto, Kokkola pk, yo 15. Koulutuskeskus Salpaus, Lahti, Vipusenkatu 5, B-rak pk, yo 16. Koulutuskeskus Tavastia, Hämeenlinna Hattelmalantie 6-8 pk, yo 17. Kouvolan seudun ammattiopisto, tekniikka ja palvelut, Kouvola pk 18. Kurikan ammattioppilaitos, Kurikka er, pk 19. Lapin ammattiopisto, Tekniikan ala, Rantavitikka pk 20. Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Keminmaa pk, yo 21. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, Liminka pk 22. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, Oulu pk 23. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, Pohjolan toimipiste, Muhos pk 24. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, Ylitornio pk 25. Mikkelin ammattiopisto, Taitola pk 26. Mäntän seudun koulutuskeskus pk 27. Nivalan ammattiopisto, pk 28. Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, tekniikka, pk, yo 29. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, tekniikka ja kulttuuri, pk, yo 30. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, tekniikka ja palvelut, pk 31. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Tekniikka ja liikenne, Äänekoski,pk 32. Porin ammattiopisto, Pori, pk 33. Rauman ammattiopisto pk, yo 34. Salon seudun ammattiopisto pk, yo 35. Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio pk 36. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, tekniikan ja liikenteen ala pk 37. Seinäjoen koulutuskeskus Seinäjoen ammattioppilaitos, Keskustan pk, yo 38. Suupohjan ammatti-instituutti, Ammattioppilaitos pk 39. Tampereen ammattiopisto, Hervannan ammattioppilaitos pk, yo 40. Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut, Tekniikka, Peltolan pk, yo 41. Vammalan ammattikoulu pk 42. Ähtärin ammatti-instituutti, Ähtäri, pk, yo Puualan perustutkinto, aikuiskoulutus 1. Jyväskylän aikuisopisto, Viitasaari 2. Rauman ammattiopisto 3. Tampereen ammattiopisto, Hervannan ammattioppilaitos 4. Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus, Penttilä 5. TEAK, Teuvan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 6. AEL (tarpeen mukaan 2008) Veneenrakennuksen perustutkinto 1. Koulutuskeskus Salpaus, Lahti, Vipusenkatu 5, B-rak pk, yo 2. Omnian ammattiopisto, Kirkkonummi pk 3. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, tekniikan ja liikenteen ala pk, yo 4. TAO, Turun Ammattiopistosäätiö pk, yo Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 1. Arlainstituutti pk 2. Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö pk, yo 3. Keskuspuiston ammattiopisto, Metsälän toimipaikka, Helsinki pk 4. Koulutuskeskus Salpaus, Lahti, Vipusenkatu 5, B-rak pk, yo 5. Koulutuskeskus Tavastia, Hämeenlinna Hattelmalantie 6-8 pk, yo 6. Kurikan ammattioppilaitos, Kurikka pk 7. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto pk, yo 8. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, Liminka pk 9. Oulun seudun ammattiopisto Haukiputaan yksikkö pk, yo 10. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Ilomantsi pk 11. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, tekniikka ja palvelut pk 12. Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio pk 13. TAO, Turun Ammattiopistosäätiö pk, yo 14. Ylä-Savon ammattiopisto, Iisalmi pk PAPERI Tekniikan ja liikenteen ala PROSESSI-, KEMIAN- JA MATERIAALITEKNIIKKA Paperiteollisuuden perustutkinto 1. Ammatti-instituutti Iisakki pk 2. Etelä-Karjalan ammattiopisto, Tekniikan koulu, Koulukatu 5 pk, yo 3. Etelä-Karjalan ammattiopisto, Tekniikan koulu, Pohjolankatu 12 pk 4. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Koteko pk 5. Jämsän seudun koulutuskeskus, Ammattioppilaitos pk, yo 6. Kemi-Tornion ammattiopisto, Tekniikka ja ravintola-ala pk, yo 7. Kouvolan seudun ammattiopisto, tekniikka ja palvelut, Anjalankoski pk 8. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, Lohja pk, yo 9. Mäntän seudun koulutuskeskus pk 10. Pirkanmaan Taitokeskus, Tekniikan ja liikenteen koulutusyksikkö, pk Tampere 11. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa pk 12. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Tekniikka ja liikenne, pk, yo, Äänekoski 13. Rauman ammattiopisto pk, yo 14. Savon ammatti- ja aikuisopisto, Varkaus pk 15. Valkeakosken ammattiopisto, Tekniikan ja palvelun toimipiste pk, yo Paperiteollisuuden perustutkinto, aikuiskoulutus 1. AEL PUU - KULTTUURI KULTTUURIALAN KOULUTUSTA ANTAVAT OPPILAITOKSET, joissa puualalle suunnattua koulutusta Artesaani (mm. puuseppä, hienopuuseppä. mallipuuseppä, jne) KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 1. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Haminan toimipiste pk, yo 2. Forssan ammatti-instituutti, Tammelan toimipiste pk, yo 3. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos pk, yo 4. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Kihniö pk, yo 5. Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos pk, yo 6. Jyväskylän ammattiopisto Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos pk, yo 7. Kalajoen ammattiopisto pk, yo 8. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Toholammin yksikkö, pk, yo Artesaaniopisto 9. Koulutuskeskus Salpaus, Lahti, Vipusenkatu 5, B-rak pk, yo 10. Loimaan Ammatti-instituutti, Kulttuuriala pk, yo 11. Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos pk, yo 12. Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Tervola (Loue) pk, yo 13. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, Vihti pk, yo 14. Mikkelin ammattiopisto, Taitola pk, yo 15. Omnian ammattiopisto, Espoon keskus, Kirkkokatu pk, yo 16. Oulun seudun ammattiopisto Pikisaaren yksikkö pk, yo 17. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto pk, yo 18. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, tekniikka ja kultuuri pk, yo 19. Salon seudun ammattiopisto pk, yo 20. Savon ammatti- ja aikuisopisto, Varkaus pk 21. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, kulttuuriala pk, yo 22. Seinäjoen koulutuskeskus Taidon ja kulttuurin oppilaitos TAIKU, pk, yo Ilmajoki 23. Seinäjoen koulutuskeskus Taidon ja kulttuurin oppilaitos TAIKU, pk, yo Jurva, 24. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos pk, yo MUUT AMMATILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET AEL Pohto RASTORCOLLEGE RAKENNUSTEOLLISUUDEN KOULUTUSKESKUS RATEKO www.yliopistopaino.helsinki.fi ISBN 978-952-485-400-9 (PDF) ISSN 1458-8102 books@yopaino.helsinki.fi faksi / fax (09) 7010 2374 puhelin / telefon (09) 7010 2363 Julkaisumyynti / Bokförsäljning 00014 Helsingin Yliopisto / Helsingfors Universitet PL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3) Yliopistopaino / Universitetstryckeriet