Syksy 2016 Elintarviketeollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • Tekes • Finpro Elintarviketeollisuus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Toimialaraportti Leena Hyrylä 7/2016 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportit Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 029 506 0000 Telekopio (09) 1606 3666 7/2016 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Hyrylä Toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika 13.12.2016 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elintarviketeollisuus Tiivistelmä Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala. Ala ja- kautuu kahteen päätoimialaan elintarvikkeiden valmistukseen ja juomien valmistukseen. Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli 34 000 henkilöä yli 2 000 toimipaikassa. Lisäksi maassamme toimii Ruoka-Suomi -verkoston koko- amien tietojen mukaan noin tuhatkunta elintarvikealan mikroyritystä muun muassa maatilojen yhteydessä. Ala on mikroyritysvaltainen, sillä 75 % toimipaikoista työllistää alle 10 henkilöä. Ala on merkittävä sesonkityön tarjoaja. Toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa, ja monet niistä ovat keskeisiä työllistäjiä alueillaan. Elintarviketeollisuudessa henkilöstömäärä on nousussa. Lihanjalostus on työllistävin alatoimiala, vaikka eniten toi- mipaikkoja on leipomoteollisuudessa. Koko ruokaketju työllistää noin 300 000 henkilöä, kun huomioidaan alkutuo- tanto, elintarviketeollisuus ja päivittäistavarakauppa. Elintarviketeollisuuden välillinen työllistävä vaikutus on suuri. Elintarviketeollisuuden bruttoarvo vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan oli 11,3 ja jalostusarvo 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2015 elintarviketeollisuuden liikevaihto väheni 536 miljoonalla eurolla ollen 10,6 miljardia euroa. Juomien valmistuksessa liikevaihdon lasku on ollut voimakasta viime vuosina. Lähes puolet elintarviketeollisuuden liikevaih- dosta muodostuu lihanjalostuksesta ja maitotaloustuotteiden valmistuksessa. Ala on vahvasti riippuvainen kotimai- sesta alkutuotannosta. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on keskimäärin vaatimatonta. Kilpailutilanne on kireä. Kilpailu on koventunut asteittain globaalien ruokamarkkinoiden avautumisen edetessä. Kil- pailua on kiristänyt talouden alakuloisuudesta johtuva hidas kysynnän kasvu, tiukka hintakilpailu koti- ja vientimark- kinoilla, päivittäistavarakaupan keskittyminen, lisääntynyt tuonti ja kaupan omien merkkien laajentunut tarjonta sekä viennin vähentyminen. Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet vuodesta 2014 lähtien, mutta hintojen arvioidaan hie- man kallistuvan ensi vuonna. Haastavasta liiketoimintaympäristöstä huolimatta ala on investoinut tuotannon tehos- tamiseen ja toimintojensa uudistamiseksi. Elintarvikkeiden kauppatase on alijäämäistä. Elintarvikeviennin arvo vuonna 2015 oli 1,5 ja tuonnin 4,4 miljardia eu- roa. Lisäarvotuotteiden ja muidenkin elintarvikkeiden vienti tarjoaa alalle kasvumahdollisuuksia. Suomalaisilla elin- tarvikeyrityksillä on myös useita tuotantolaitoksia maamme rajojen ulkopuolella. Suomalaisessa elintarviketeollisuudessa on ruokatuotannon ja huoltovarmuuden lisäksi kyse maaseutumme elin- voimaisuudesta, yrittäjyydestä, työllisyydestä, yhteiskuntamme hyvinvoinnista, eri-ikäisten ihmisten ravitsemukses- ta, ruokakulttuurista ja makunautinnoista. Elintarviketeollisuus on jatkossakin merkittävä toimiala Suomessa. Koti- mainen kysyntä on elintarviketeollisuuden kivijalka. TEM:n yhdyshenkilö: Elinkeino- ja innovaatio-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi puh. 050 040 5459 Toimialapäällikkö: Leena Hyrylä; s-posti leena.hyryla(at)ely-keskus.fi, puh 0295 029 047 Asiasanat Elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden ja juomien valmistus, elintarvikevienti, ruokaketju ISSN Verkkojulkaisu 1796-0002 ISBN Verkkojulkaisu 978-952-327-159-3 Kokonaissivumäärä 91 Kieli Suomi Hinta - Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kustantaja Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS PB 32 00023 STATSRÅDET Telefon 029 506 0000 Telefax (09) 1606 2166 7/2016 Författare Leena Hyrylä Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland Publiceringstid 13.12.2016 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Livsmedelsindustrin Referat Livsmedelsindustrin är den största tillverkaren av konsumtionsnyttigheter och den fjärde största industribranschen i Finland. Branschen kan delas in i två huvudsakliga näringsgrenar: livsmedelsframställning och framställning av drycker. Inom livsmedelsindustrin arbetar över 34 000 personer vid över 2 000 verksamhetsställen. Enligt de uppgifter som nätverket Mat- Finland samlat in finns det dessutom ett tusental mikroföretag inom livsmedelsbranschen bl.a. i anslutning till gårdsbruk. Branschen domineras av mikroföretag, eftersom 75 % av verksamhetsställena sysselsätter färre än 10 personer. Branschen är en viktig erbjudare av säsongsarbete. Verksamhetsställen inom branschen finns överallt i Finland, och många av dem är viktiga sysselsättare i sin region. Antalet anställda inom livsmedelsindustrin ökar. Köttförädlingen är den delbransch som sysselsätter flest personer, men flest verksamhetsställen finns inom tillverkningen av bageriprodukter. Hela livsmedelskedjan sysselsätter cirka 300 000 personer, när man räknar med primärproduktionen, livsmedelsindustrin och dagligvaruhandeln. Livsmedelsindustrin har en stor indirekt sysselsättande effekt. Enligt preliminära uppgifter för 2015 var livsmedelsindustrins bruttovärde 11,3 miljarder euro och dess förädlingsvärde 2,5 miljarder euro. År 2015 minskade livsmedelsindustrins omsättning med 536 miljoner euro till 10,6 miljarder euro. Inom framställningen av drycker har omsättningen sjunkit kraftigt under de senaste åren. Nästan hälften av omsättningen inom livsmedelsindustrin kommer från köttförädlingen och mejerivarutillverkningen. Branschen är starkt beroende av den inhemska primärproduktionen. Den genomsnittliga lönsamheten inom livsmedelsindustrin är blygsam. Konkurrensen inom branschen är hård. Konkurrensen har gradvis blivit hårdare i takt med att den globala livsmedelmarknaden avreglerats. Konkurrensen har hårdnat på grund av en långsam ökning i efterfrågan till följd av den ekonomiska lågkonjunkturen, hård priskonkurrens på både den inhemska marknaden och exportmarknaden, koncentration inom dagligvaruhandeln, ökad import och ett ökat utbud av handelns egna varumärken samt minskad export. Priserna på livsmedel har sjunkit sedan 2014, men priserna beräknas stiga en aning nästa år. Trots den utmanande affärsmiljön har branschen investerat i effektivisering av produktionen och modernisering av verksamheten. Handelsbalansen i fråga om livsmedel är negativ. År 2015 var värdet av livsmedelsexporten 1,5 miljarder euro och värdet av livsmedelsimporten 4,4 miljarder euro. Export av mervärdesprodukter och även andra livsmedel erbjuder branschen tillväxtmöjligheter. Finländska livsmedelsföretag har också flera produktionsanläggningar utanför vårt lands gränser. Inom den finländska livsmedelsindustrin är det inte endast fråga om livsmedelsproduktion och försörjningstrygghet utan också om vår landsbygds livskraft, företagsamhet, sysselsättning, vårt samhälles välfärd, näring för människor i olika åldrar, matkultur och smakupplevelser. Livsmedelsindustrin kommer även i fortsättningen att vara en betydande bransch i Finland. Den inhemska efterfrågan utgör grundvalen för livsmedelsindustrin. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Närings- och innovationsavdelningen/Branschtjänst/Esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen(at)tem.fi, tfn 050 040 5459 Branschchef: Leena Hyrylä, e-post :leena.hyryla@ely-keskus.fi, tfn 0295 029 047 Nyckelord livsmedelsindustri, framställning av livsmedel och drycker, livsmedelsexport, livsmedelskedja ISSN Nätpublikation 1796-0002 ISBN Nätpublikation 978-952-327-159-3 Sidoantal 91 Språk Finska Pris - Utgivare Arbets- och näringsministeriet Förläggare Series title and number of the publication Visiting address Postal address Sector reports Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI, FIN- LAND PO Box 32 00023 GOVERNMENT Telephone +358 (0)29 506 0000 Fax +358 9 1606 3666 7/2016 Authors (from the body represented: name, chairperson, secretary) Leena Hyrylä Sector Manager Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Southeast Finland Date of publication 13/12/2016 Commissioned by Ministry of Economic Affairs and Employment Establishment date for the body Title of publication Food industry Summary Food industry is Finland's largest producer of consumer goods and the fourth biggest industrial sector. The sector is divided into two main industries: food production and beverage production. The food industry employs over 34,000 people in more than 2,000 locations. In addition, according to the data collected by the Food-Finland network, approximately one thousand micro en- terprises in food industry are operating in our country, in connection with farms for example. Micro enterprises predominate in this area, 75% of the companies employing fewer than 10 people. The sector is an important provider of seasonal work. The companies have branches everywhere in Finland, and many of them are major providers of employment in their area. The number of staff in the food industry is on the rise. Meat processing is the sub-sector providing most of the jobs, even though the bakery industry has most of the branches. The entire food chain employs about 300,000 people and includes primary pro- duction, food industry and the grocery trade. The food industry's indirect impact on employment is great. According to preliminary data from 2015, the gross value of the food industry was €11.3 billion and the value added was €2.5 bil- lion. In 2015, the turnover of the food industry decreased by €536 million to €10.6 billion. The decrease in turnover for beverage production has been strong for the past few years. Nearly a half of the food industry's turnover is generated by meat industry and milk products. The sector is strongly dependent on domestic primary production. The profitability of the food industry is, on average, rather modest. Competition in this sector is tight. It has gradually intensified as the opening of global food markets has advanced. The competi- tion has increased due to slow increase in demand in the depressed economy, tight competition in domestic and export markets, concentration of the grocery trade, increased imports and the expanded offer of the trade's own brands, not forgetting decreased exports, either. Food prices have gone down since 2014, but it is thought that the prices will go up slightly next year. In spite of the challenging business environment, the sector has invested in the efficiency of the production and in the modernisation of its operations. There is a deficit in the balance of trade for foods. The value of food exports in 2015 was €1.5 billion and that of imports €4.4 bil- lion. The export of added-value products and also of other food products provides growth opportunities for the sector. Finnish food companies also have several production facilities outside the country's borders. Apart from food production and maintenance security, Finland's food industry addresses the vitality of our countryside, entrepre- neurship, employment, well-being in our society, nutrition of people of various ages, food culture and enjoyment of food. The food industry will be an important industry in Finland also in the future. Domestic demand is the cornerstone of the food industry. Contact person at MEE: Enterprise and Innovation Department/Business Sector Services/Esa Tikkanen, e-mail: esa.tikkanen(at)tem.fi Tel. +358 (0)50 040 5459 Sector Manager Leena Hyrylä: email leena.hyryla(at)ely-keskus.fi, tel. +358 (0)295 029 047 Keywords Food industry, production of food and beverages, food exports, food chain ISSN Electronic Version 1796-0002 ISBN Electronic Version 978-952-327-159-3 Total number of pages 91 Language Finnish Price - Published by: Ministry of Economic Affairs and Employment Sold by TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5 Sisällysluettelo Saatteeksi ............................................................................................................ 7 1 Katsaus toimialaan ................................................................................... 9 1.1 Toimialan kuvaus ja määrittely ........................................................... 9 1.2 Toimialan kytkeytymien muihin aloihin ............................................... 12 1.3 Elintarviketeollisuuden arvoketju ........................................................ 14 1.4 Alan yleisiä muutosvoimia .................................................................. 16 2 Toimialan rakenne ..................................................................................... 19 2.1 Kuvausta toimialan yrityksistä ............................................................ 19 2.2 Yritysten, toimipaikkojen, henkilöstömäärien sekä liikevaihdon kehitystä ......................................................................... 20 2.3 Toimialan alueellinen jakauma ........................................................... 26 2.4 Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla ............................................ 28 2.5 Työvoiman saatavuus elintarviketeollisuudessa ................................ 29 2.6 Toimialan suurimpia yrityksiä ............................................................. 31 3 Markkinoiden rakenteesta ja kehityksestä ............................................. 32 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva ............................................................... 32 3.2 Asiakkuudet toimialalla ...................................................................... 33 3.3 Elintarvikkeiden ja juomien vienti sekä tuonti ..................................... 39 4 Alan taloudellinen tilanne ......................................................................... 43 4.1 Kannattavuus ..................................................................................... 44 4.2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius ........................................................ 47 4.3 Pääoman käytön tehokkuus ............................................................... 49 5 Investoinnit ja tuotekehitys ...................................................................... 50 5.1 Toimialan investoinnit ......................................................................... 50 5.2 Tuotekehitys ja uusiutuminen toimialalla ........................................... 54 6 Toimialan asema ja merkitys lähivuosina ............................................... 59 6.1 Liikevaihdon kehitys ja kasvuhakuisuus ............................................ 59 6.2 Keskeisiä kehittämistarpeita .............................................................. 64 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7 Yhteenvetoa ............................................................................................... 67 8 Toimialan SWOT-analyysi ......................................................................... 71 Lähteet ................................................................................................................. 72 Liite 1 Taulukoita elintarviketeollisuuden suurimmista yrityksistä .............. 74 Liite 2 Middle East Market Survey..................................................................... 80 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7 Saatteeksi Toimialaraportit -julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toi- mialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritys- ten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuoden 2016 lopulla sekä alkuvuodesta 2017 julkaistaan kuusi toimialaraporttia, jotka käsittelevät elintarviketeollisuutta, uusiutuvaa energiaa, puu- alaa, matkailun ohjelmapalveluja, työnvälityspalveluja sekä cleantechin toimialaa. Toimiala- raporttien yhteydessä julkaistaan nykyisin myös alan pk-toimialabarometrit, jotka kuvaavat alan yritysten suhdanne- ja liiketoimintaympäristön tilannetta sekä lähiajan kehitysnäkymiä. Toimialapäälliköt laativat toimialaraporttien tueksi myös kaksi kertaa vuodessa julkais- tavat toimialan lähiajan näkymät. Julkaisujen ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa alan asiantuntijoiden näkemyksiä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan julkisen rahoituksen suuntaamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä ennakoinnin että päätöksenteon tu- eksi. Julkaisut ovat saatavissa TEM Toimialapalvelun internetsivulta osoitteesta www.tem- toimialapalvelu.fi. Raportissa käytetään lähteenä viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimi- alan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskei- nen tietolähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvi- oihin perustuva työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien sekä Finnvera Oyj:n Pk-yri- tysbarometri. Valmistelussa olevat Ruokapoliittinen selonteko sekä Elintarvikealan kilpai- lukykytutkimus tuottavat sektorille hyödyllistä tietoa ja tulevat osaltaan linjaamaan maam- me ruokapolitiikkaa. Toimialaraporteissa käsitellään toimialojen rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirtei- tä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Raporttien sisäl- töä on kehitetty pääasiallisen lukijakunnan eli yrittäjien tarpeiden pohjalta. Julkaisut palve- levat myös hallinnon kuten ELY-keskusten sekä muiden toimialan sidosryhmien tarpeita. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, kemian- ja metsäteollisuuden jälkeen. Tämä raportti käsittelee Tilastokeskuksen toimialaluokituksen toimialaluokkia TOL 10 Elintarvikkeiden valmistusta ja TOL 11 Juomien valmistusta. Ra- portin tiedot perustuvat toimialajaotteluun sillä tarkkuudella, millä yritykset ovat oman toi- mialaluokkansa valinneet. Raporttiin sisältyy Finpro Oy:n tekemä kansainvälistymiskatsaus, joka käsittelee suo- malaisille elintarvikeyrityksille uutta, mutta hyvin potentiaalista Lähi-idän markkina-aluet- ta. Sen on koonnut Program Manager Annaleena Soult. Lisätietoja aiheesta ja Food from Finland – vientiohjelmasta antavat myös Esa Wrang, Head of Industry, Food ja Senior Pro- gram Coordinator Tiina Luoma. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Suuret kiitokset kaikille yhteistyötahoille sekä yritysten ja sidosryhmien edustajille, jot- ka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa taustatukea alan yrityksille toiminnan kehittämisessä sekä palvelee alasta kiinnostuneita. Lappeenrannassa marraskuussa 2016 Leena Hyrylä, toimialapäällikkö leena.hyryla@ely-keskus.fi TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9 1 Katsaus toimialaan 1.1 Toimialan kuvaus ja määrittely Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala me- talli-, kemian- ja metsäteollisuuden jälkeen ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä Suo- messa. Sen osuus teollisuustuotannon bruttoarvosta on vajaa 11 %. Elintarvike- ja juomateollisuudessa työskentelee yli 34 000 henkilöä noin 1 700 yrityk- sessä. Monet alan yrityksistä ovat keskeisiä työllistäjiä toimipaikkakunnillaan. Ala on myös merkittävä kausi- ja sesonkityön tarjoaja. Elintarviketeollisuuden välillinen työllistävä vaikutus on merkittävä. Koko ruokaketju työl- listää noin 300 000 henkeä, kun huomioidaan maatalous, elintarviketeollisuus sekä päi- vittäistavarakauppa.Maassamme joka yhdeksäs työpaikka on siten ruokaketjussa. Määrä kasvaa edelleen, jos huomioidaan lisäksi matkailu- ja ravitsemisalan ruokaketjuun liittyvät työpaikat ja muut elintarviketeollisuudelle erilaisia välituotteita tai palveluja tuottavat tahot. Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaistun panos-tuotostilaston mukaan elintarviketeolli- suudella oli teollisuustoimialojen suurimmat suhteelliset kokonaisvaikutukset Suomen kan- santalouden työllisyyteen. Työpanoskertoimien mukaan toimialan tuotteiden loppukäytön (kulutusmenot + pääoman bruttomuodostus + vienti) miljoonan euron suuruisen lisäyksen kokonaisvaikutus työllisten määrään oli 15 työllistä vuonna 2010 ja 14 työllistä vuonna 2011. Taulukko 1. Teollisuustuotannon brutto- ja jalostusarvot vuosi 2015, ennakko (1000 euroa) Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo C Teollisuus 107 302 563 Osuus teoll. 25 641 857 Osuus teoll. 10-11 Elintarviketeollisuus 11 501 826 10,7 % 2 654 258 10,4 % 13-15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 1 107 331 1,0 % 474 750 1,9 % 16-17 Metsäteollisuus 19 555 833 18,2 % 4 129 198 16,1 % 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 1 195 437 1,1 % 455 827 1,8 % 19-22 Kemianteollisuus 17 168 196 16,0 % 4 252 250 16,6 % 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 2 848 163 2,7 % 910 045 3,5 % 24-30_33 Metalliteollisuus 52 247 291 48,7 % 12 217 540 47,6 % 31 Huonekalujen valmistus 1 036 129 1,0 % 305 343 1,2 % 32 Muu valmistus 642 356 0,6 % 242 645 0,9 % Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Elintarviketeollisuus koostuu kahdesta päätoimialasta, jotka ovat elintarvikkeiden valmis- tus (TOL 10) ja juomien valmistus (TOL 11). Elintarvikkeiden valmistus puolestaan koostuu yhdeksästä ja juomateollisuus seitsemästä alatoimialasta. Tässä raportissa elintarvikete- 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ollisuutta tarkastellaan monessa kohtaa tilastollisen toimialaluokituksen (TOL 2008) poh- jalta. Toimialat, niiden alatoimialat ja toimialaluokat ovat seuraavat: 10 Elintarvikkeiden valmistus 101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 105 Maitotuotteiden valmistus 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 107 Leipomotuotteiden makaronien yms. valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 109 Eläinten ruokien valmistus 11 Juomien valmistus 1101 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialkoholin valmistus käymisteitse 1102 Viinin valmistus rypäleistä 1103 Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1104 Muiden tislaamattomien juomien valmistus käymisteitse 1105 Oluen valmistus 1106 Maltaiden valmistus 1107 Virvoitusjuomien valmistus; kivennäisvesien ja muiden pullotettujen vesien tuotanto Vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan elintarvike- ja juomateollisuuden bruttoarvo oli 11,3 mrd. euroa, jossa vähennystä vuotta aiempaan oli 5,5 %. Ennakkotietojen mukaan ja- lostusarvo oli 2,5 mrd. euroa, jossa nousua edelliseen vuoteen oli 1,8 %. Suurimmat alatoimialat bruttoarvolla mitattuna olivat meijeriteollisuus, lihateollisuus, muiden elintarvikkeiden valmistus, juomien valmistus ja leipomoteollisuus. Suurimmat ala- toimialat jalostusarvolla mitattuna olivat puolestaan lihateollisuus, meijeriteollisuus, leipo- moteollisuus, muiden elintarvikkeiden valmistus ja juomien valmistus. Lihateollisuudessa jalostusarvon kehitys on ollut suurinta viime vuodesta, kuten taulukosta 2 ilmenee. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11 Taulukko 2. Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvot vuonna 2015 ennakkotietojen mukaan Toimiala Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Bruttoarvon muutos, % Jalostus- arvon muutos. % 2015 (€) 2015 (€) 2014 - 2015 2014 - 2015 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 11 333 400 085 2 518 830 568 -5,5 % 1,8 % Elintarvikkeiden valmistus 10 287 938 498 2 188 393 780 -5,3 % 1,9 % Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 2 697 575 578 574 314 761 -3,3 % 42,4 % Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 334 107 769 52 226 749 1,2 % 12,0 % Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 433 888 037 88 155 112 -8,8 % -3,6 % Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 47 335 596 11 810 705 -20,6 % -9,1 % Maitotaloustuotteiden valmistus 2 841 447 455 444 638 991 -4,8 % -7,3 % Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 401 996 339 80 958 494 -4,9 % -3,3 % Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 1 023 029 074 434 926 037 -8,1 % 3,5 % Muiden elintarvikkeiden valmistus 1 750 199 350 407 923 851 -7,2 % -16,7 % Eläinten ruokien valmistus 758 359 300 93 439 079 -5,7 % -21,6 % Juomien valmistus 1 045 461 587 330 436 788 -7,2 % 2,1 % Alkoholijuomien tislaus ja sekoitus (1101) 316 720 682 68 445 827 7,1 % 2,1 % Siidereiden & marjaviinien ja tislaamattomien valm. (1103-1104) 23 556 149 6 080 644 -4,0 % -11,5 % Oluiden valmistus (1105) 600 511 267 222 908 410 -14,6 % 0,8 % Maltaiden valmistus (1106) 69 411 301 18 084 271 0,8 % -10,2 % Virv.juomien, kivennäisvesien & muiden vesien valm. (1107) 35 262 188 14 917 636 3,4 % 9,2 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Teollisuuden alue- ja toimialatilastot Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Bruttoarvo saadaan las- kemalla seuraavasti: toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevaras- tojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta. Tuotannon jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuo- tannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotan- totoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyvät myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustan- nuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Raportissa käytetään myös termiä saldoluku. Se kuvaa positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 1.2 Toimialan kytkeytymien muihin aloihin Elintarviketeollisuus valmistaa kuluttajille monenlaisia ruokia ja juomia arkeen, vapaa-ai- kaan ja juhlaan. Ala on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja. Se myy tuotteita vä- hittäis- ja tukkukaupalle, ruokapalveluille ja toisille elintarvikeyrityksille sekä suoraan kulut- tajille. Tarvitsemansa raaka-aineet elintarviketeollisuus hankkii pääosin kotimaiselta maa- ja puutarhataloudelta, mutta myös tuontiraaka-aineita ja -panoksia tarvitaan. Elintarvikeket- jun eri osien on toimittava myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, mikä perustuu mah- dollisimman suureen omavaraisuuteen. Elintarviketeollisuuden tuotanto on raaka-ainevaltaista. Ala on vahvasti riippuvainen kotimaisesta alkutuotannosta, sillä Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuus- aste on 82 %. Vaikka kotimaisuusastetta voidaan pitää korkeana, erilaiset tuontipanokset arvoketjun eri vaiheissa tekevät elintarviketeollisuuden riippuvaisiksi ulkomaankaupasta. Elintarvikealan kotimaisuusaste on noin 75 %, kun ruokatuonti ja kotimaisessa tuotannos- sa tarvittava tuonti huomioidaan (Luke 25/2015). Tuonnin aste vaihtelee alatoimialoittain. Ruuan tuotannon, jalostuksen ja jakelun muodostama kokonaisuus on monimuotoinen. Päivittäistavarakauppa vastaa pääosin elintarvikkeiden hankinnasta ja jakelusta kuluttajil- le. Maatalouden, elintarvikkeiden jalostuksen ja kaupan lisäksi monet muut alat osallistu- vat elintarviketuotantoon tuottaessaan sille tuotteita ja palveluita. Ruokaketjulla on oleellinen merkitys kansantaloudelle, alueelliselle kehitykselle, työlli- syydelle ja huoltovarmuudelle. Nykyiset alkutuotannon vaikeudet heijastuvat elintarvikete- ollisuuteen. Kiristynyt kotimainen ja kansainvälinen kilpailu pakottaa ruokaketjun eri toimi- joita uudistumaan. Ruokaketjun toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen nähdään yhtenä alan kasvumahdollisuutena sekä keinona löytää ratkaisuja elintarvikeket- jun kannattavuuden parantumiseen. Toiminnassa tulisi tähdätä lisäarvon tuottamiseen vo- lyymikehittämisen ja tehostamisen ohella. Elintarvikealan mikroyritysten kytkeytyminen muihin aloihin Elintarviketeollisuuden alatoimialojen toiminta kytkeytyy monen muun alan toimintaan, esi- merkiksi erilaisiin hankinta-, jakelu- tai alihankintakanaviin. Raha- ja hyödykevirtojen tar- kastelu on eräs tapa kuvata alan liiketoiminnan toimintaympäristöä. Kuvan 1 mukaan mikroyrityksillä sekä kaupan osuus että suoraan kotitalouksille mene- vä osuus ovat keskeisiä myyntiväyliä. Suoraan kuluttajille menevää suurehkoa osuutta se- littää se, että elintarvikeyrityksistämme valtaosa on alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä, joil- le paikalliset markkinat asiakkaineen ovat keskeisiä. Suora asiakaskontakti mahdollistaa erottumista muista yrityksistä ja jakelutien lyhyyden vuoksi paremman myyntikatteen. Tämä ilmenee myös erikoismyymälöiden määrän voimakkaana kasvuna viime vuosien aikana. Kustannusrakenteissa on eroja Toimialan raaka-aineriippuvuus näkyy myös kuvasta 1. Panostarkastelussa aineiden ja tar- vikkeiden osuus on noin puolet elintarvikealan mikroyrityksissä. Yrityskoon kasvaessa työ- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13 voimakustannusten osuus vähenee ja raaka-aineiden ja tarvikkeiden osuus kasvaa. Kulu- rakenteessa merkittävimmät kustannuserät ovat aineet ja tarvikkeet sekä työvoimakustan- nukset. Liiketoiminnan muut kulut muodostavat viidenneksen kulurakenteesta. Alatoimialojen välillä on eroja kustannusrakenteessa. Esimerkiksi leipomoalan mikroyri- tyksissä työvoimakustannukset muodostavat suurimman kustannuserän. Yksityisille henki- löille ja kotitalouksille menevä osuus näyttäisi kasvaneen viime vuosina, mikä saattaa joh- tua erilaisten kahvila-konditoriatyyppisten kivijalkamyymälöiden yleistymisestä. Pienissä yri- tyksissä korostuu myynti suoraan loppukäyttäjälle. Hyödykevirrat olisivat erilaiset, jos mu- kana olisivat alan suuremmatkin yritykset. Kuva 1. Raha- ja hyödykevirrat elintarviketeollisuuden sekä leipomoalan (TOL 107) mikroyrityksissä RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Elintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL: 10, 11 Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Työvoimakustannukset Pääomakustannukset Liiketoiminnan muut kulut MYYNNIN JAKAUTUMINEN ERI ASIAKASRYHMIIN Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 47 % 4 % 24 % 5 % 20 % Yksityiset henkilöt/kotitaloudet Teollisuuden yritykset Rakennusalan yritykset Kaupan yritykset Palvelualan yritykset Vienti Julkinen sektori Yhdistykset/järjestöt Muut 8 % 0 % 36 % 9 % 2 % 3 % PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2014 Lähde: PK –yritysbarometri, syksy 2016 2 % 1 % 39 % 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Leipomotuotteiden valmistus TOL: 107 Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Työvoimakustannukset Pääomakustannukset Liiketoiminnan muut kulut Leipomo- tuotteiden valmistus 26 % 3 % 42 % 5 % 24 % Yksityiset henkilöt/kotitaloudet Teollisuuden yritykset Rakennusalan yritykset Kaupan yritykset Palvelualan yritykset Vienti Julkinen sektori Yhdistykset/järjestöt Muut 3 % 0 % 33 % 7 % 0 % 5 % Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2014 Lähde: PK –yritysbarometri, syksy 2016 1 % 2 % 48 %PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset MYYNNIN JAKAUTUMINEN ERI ASIAKASRYHMIIN 1.3 Elintarviketeollisuuden arvoketju Elintarviketeollisuuden toiminta liittyy moniin erilaisiin arvoketjuihin. Kuvaan 2 on visualisoi- tu elintarviketeollisuuden arvoketjut vuonna 2013. Kuvan panos-tuotos -kaavio kuvaa ko- timaisesta tuotannosta ja tuonnista muodostuvaa tuotteiden tarjontaa sekä näiden tuottei- den käyttöä välituotteina muiden tuotteiden valmistamiseen ja lopputuotteina kulutukseen, pääomanmuodostukseen ja vientiin. Kuvasta ilmenee, että ruokajärjestelmän eri osien riippuvuus toisistaan on suurta. Maa- talouden myyntitulo tulee pitkälti elintarviketeollisuutemme hankinnoista. Elintarviketeolli- suuden välituotteiden käyttö on suuri, ja alan arvonlisäys vuosina 2000 – 2015 on pysy- nyt melko samana. Elintarviketeollisuudessa tehtyjen työtuntien määrä on vastaavana ai- kana laskenut. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15 Kuva 2. Elintarviketeollisuuden arvoketjut vuonna 2013 In fo rm aa tio ja v ie st in tä 1 03 ,0 m ilj .€ PA N O S 11 4 84 m ilj .€ TU OT O S 11 4 84 m ilj .€ Am m at ill in en , t ie t. ja te k. to im in ta 2 17 ,0 m ilj .€ El in ta rv ik ke et ja ju om at 1 8 55 ,5 m ilj .€ El in ta rv ik ke et ja ju om at 8 75 ,3 m ilj .€ En er gi ah uo lto 1 87 ,5 m ilj .€ H al lin to - j a tu ki pa lv el ut oi m in ta 1 41 ,8 m ilj .€ In fo rm aa tio ja v ie st in tä 2 39 ,0 m ilj .€ Ju lk in en h al lin to ja s os .v ak uu tu s 11 2, 7 m ilj .€ Ka up pa 3 24 ,6 m ilj .€ Ke m ik aa lit ja k em ia lli se t t uo tt ee t 1 81 ,0 m ilj .€ Ku lje tu s ja v ar as to in ti 67 5, 1 m ilj .€ Ku m i- ja m uo vi tu ot te et 1 25 ,8 m ilj .€ M aa -, m et sä - j a ka la ta lo us 2 5 10 ,5 m ilj .€ M aa ta lo us - j a rii st at al ou st uo t. jn e. 2 85 ,7 m ilj .€ M ai no s- ja m ar kk in at ut ki m us pa lv . 1 14 ,3 m ilj .€ M uu tu on ti 37 4, 2 m ilj .€ M uu t t oi m ia la t 2 45 ,0 m ilj .€ Te hd as te ol lis uu s (p l. TO L 10 -1 2) 6 01 ,1 m ilj .€ To im in ta yl ijä äm ä + se ka tu lo , n et to 5 46 ,0 m ilj .€ Pa lk an sa aj ak or va uk se t 1 6 44 ,0 m ilj .€ Ki in te än p ää om an k ul um in en 5 18 ,0 m ilj .€ Tu on ti 1 95 6, 3 m ilj .€ Vä lit uo tt ei de n kä yt tö 7 10 9, 8 m ilj .€ Tu ot e- ja tu ot an to ve ro t m iin us tu ot et uk ip al kk io t -2 90 ,0 m ilj .€ Lo pp uk äy tt äj ä 4 75 1, 5 m ilj .€ 41 .4 % Pä äo m an br ut to m uo do st us 13 5, 1 m ilj .€ Tu ot os to im ia lo itt ai n 4 73 8, 8 m ilj .€ Vi en ti 18 58 ,6 m ilj .€ El in ta rv ik ke et ja ju om at 1 8 55 ,5 m ilj .€ M aa -, m et sä - j a ka la ta lo us 6 28 ,4 m ilj .€ Te hd as te ol lis uu s (p l. TO L 10 -1 2) 2 52 ,7 m ilj .€ Ka up pa 8 3, 0 m ilj .€ Ku lje tu s ja v ar as to in ti 11 7, 5 m ilj .€ M aj oi tu s- ja ra vi ts em is to im in ta 8 82 ,2 m ilj .€ Am m at ill in en , t ie t. ja te k. to im in ta 1 09 ,6 m ilj .€ H al lin to - j a tu ki pa lv el ut oi m in ta 1 17 ,1 m ilj .€ Ju lk in en h al lin to ja s os .v ak uu tu s 14 7, 5 m ilj .€ Vi en ti EU -m ai hi n 95 5, 3 m ilj .€ Vi en ti EU :n u lk op uo le lle 9 03 ,4 m ilj .€ Te rv ey s- ja s os ia al ip al ve lu t 1 35 ,3 m ilj .€ M uu t t oi m ia la t 3 07 ,0 m ilj .€ A rv on lis äy s, b ru tto 2 68 8, 0 m ilj .€ 21 ,9 % 16 ,2 % 5, 9% 5, 2% 2, 8% 2, 1% 2, 1% 1, 9% 1, 6% 1, 2% 1, 0% 16 ,2 % 7, 7% 5, 5% 2, 7% 2, 2% 1, 3% 1, 2% 1, 0% 1, 0% 1, 0% 0, 9% 0, 7% 7, 6% 3, 3% 2, 5% 1, 6% 1, 1% 1, 0% 14 ,3 % 4, 5% 4, 8% 8, 3% 1, 1% 23 ,4 % 17 ,0 % 61 ,9 % 41 ,3 % 16 ,2 % El in ta rv ik et eo lli su ud en a rv ok et ju 2 01 3 (T O L 10 _1 2) 7, 9% -2 ,5 % 10 0% 10 0% Te hd yt ty öt un ni t, ko tim aa (m ilj . t un tia ) Ty öl lis et , k ot im aa (h en ke ä) 20 00 20 15 20 10 20 05 12 48 Ty öl lis yy s ja ty öt un ni t A rv on lis äy s ja v äl itu ot te id en k äy ttö (m ilj .€ , v iit ev uo de n 20 10 h in no in ) Vä lit uo tte id en k äy ttö Ar vo nl is äy s 20 00 20 15 20 10 20 05 50 0 00 30 0 00 40 0 00 80 60 Lä hd e: T ila st ok es ku s Ki in te än p ää om an b ru tto m uo do st us 9 7, 3 m ilj .€ Va ra st oj en m uu to s 37 ,8 m ilj .€ 0, 8% 0, 3% Lähde: Tilastokeskus, laatija Hahmota Oy 11/2016 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 1.4 Alan yleisiä muutosvoimia Suomalainen elintarviketeollisuus on EU:n sisämarkkinoiden, raaka-aineen saannin, elintar- vike-kaupan, kansainvälisten sopimusten ja monen muun toimintaympäristön tekijän kaut- ta sidoksissa kansainvälisiin elintarvikemarkkinoihin ja säädösympäristöön. Kansainväliset toimintaympäristön muutokset heijastuvat kotimarkkinoillemme ja vaikuttavat koko elintarvi- keketjun toimintaedellytyksiin. Vaikka kansainvälinen kilpailu on voimistunut ja elintarvike- tuonti on kasvanut, on elintarviketeollisuus Suomessa pitkälti kansallista liiketoimintaa. Toi- mialan kilpailu on kuitenkin koventunut tuonnin ja kaupan omien merkkien suosion myötä. Kilpailutilanteen arvioidaan edelleen kiristyvän. Elintarviketeollisuuden haasteena onkin ko- timarkkinoiden luontaisen kasvun puute, joten vienti korostuu alan kasvumahdollisuutena. Elintarvikealan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja ala on jatkuvassa rakennemuu- toksessa. Muutokset lisäävät epävarmuutta, joka ilmenee myös tuotteiden ja tuotantopa- nosten hintojen heilahteluna. Ruokasektorin toiminta liittyy läheisesti ympäristö-, ilmasto- ja energiakysymyksiin, maataloustuotannon kannattavuuteen, kuluttajakentän muutoksiin sekä ravitsemuksen ja terveyden välisiin yhteyksiin. Ruokaketjun eri osapuolten välillä on tarve aikaisempaa tiiviimpään yhteistyöhön, jotta Suomen elintarvikeala säilyy kilpailuky- kyisenä ja pystyy vastaamaan myös kiristyvästä kilpailusta aiheutuviin haasteisiin. Kilpailu kuitenkin ruokkii kasvua, sillä se aktivoi yrityksiä toimintojen kehittämiseen ja innovointiin. Biotaloudesta kasvuvoimaa Elintarviketeollisuus on osa biotaloutta, joka tuo uuden erilaista yhteistyötä ja arvoverkos- toja korostavan tarkastelukehyksen. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uu- siutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalo- us pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosystee- mien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalous yhdistää monia alkutuotannon ja jalostus- toiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Biotalous tulee nähdä osana elintarvi- kealan kasvustrategiaa ja kiertotalous osana voimistuvaa biotaloutta. Valtion rooli ruokaketjussa on keskeinen. Alan toimintaympäristöön vaikutetaan muun muassa säädöksillä, verotuksilla ja tukipolitiikalla. Suomalaisia ruokia ja juomia pidetään usein kalliina, mutta suomalaisen ruoan hinta ilman arvonlisäveroa on melko lähellä eu- rooppalaista tasoa. Elintarvikkeiden korkean verotuksen johdosta ruokaketjun merkitys on suuri valtionta- loudelle. Verojen osuuden lasketaan olevan yli 40 % ruoan hinnasta Suomessa. Suoma- laisten kotitalouksien kulutusmenoista käytetään ruokaan ja alkoholittomiin juomiin keski- määrin 12,7 %. Valmistelussa olevat Ruokapoliittinen selonteko ja Elintarvikeketjun kilpailukykytutkimus tulevat osaltaan linjaamaan maamme ruokapolitiikkaa. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17 Osaamisen varmistaminen Ruokaketjun tulevaisuuden osaamistarpeita pohtinut ennakointiryhmä piti alan merkittä- vimpinä tulevaisuuden muutosvoimina kuvassa 3 esitettyjä ilmiöitä. Niitä on kuvattu tar- kemmin Opetushallituksen keväällä 2016 julkaisemassa raportissa. Kuvaan 4 on puoles- taan tiivistetty ennakointiryhmän näkemykset ruokaketjun tulevaisuuden osaamistarpeista. Ruokajärjestelmän yksi perusedellytys on laadukas koulutus ja ammattitaitoisen työvoi- man saatavuus. Viime vuosina tutkimusrahoitusta ja myös koulutuksen järjestäjien resurs- seja on vähennetty. Ruoka-alan kannalta on tärkeää turvata alan resurssit osaamisen, in- novoinnin ja alan kehittymisen varmistamiseksi. Tutkimusta tarvitaan myös kansanterve- yden edistämiseksi. Kuva 3. Ruokaketjuun vaikuttavia tulevaisuuden muutosvoimia Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokaketjun tulevaisuuden muutosvoimat 5 18.11.2015 © Opetushallitus, Ennakointi ja strateginen kehittäminen Jukka Vepsäläinen © Globalisaatio ja kilpailukyky Digitalisoituminen Korostuva vastuullisuus Kuluttajien eriytyvä tahto Isot ympäristö- muutokset Tuotantoketjun turvallisuus ja huoltovarmuus Teknologinen kehitys Ruokapolitiikka ja sääntely Kaupungistuminen Terveys, ikääntyminen ja eliniän kasvu Lähde: Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa, Opetushallituksen raportti 2016:5 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuva 4. Ruokaketjun uudet osaamistarpeet tulevaisuudessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 17 16.12.2015 © Opetushallitus, Ennakointi ja strateginen kehittäminen, Jukka Vepsäläinen © Strateginen tieto- ja verkosto-osaaminen Teknologiaosaaminen Vastuu- ja turvallisuus- osaaminen Asiakaslähtöinen tuotekehitysosaaminen Kansainvälinen monikanavaosaaminen Ruokaketjun uudet osaamistarpeet tulevaisuudessa Kiertotalousosaaminen Toimintaympäristötieto-osaaminen Strategisen johtamisen osaaminen Verkosto-osaaminen Teknologiaosaaminen Robotiikkaosaaminen Digiosaaminen Logistiikkaosaaminen Ympäristöosaaminen Resurssitehokkuusosaaminen Kiertotalousosaaminen Eettinen osaaminen Ruokaturvalisuusosaaminen Jäljitettävyysosaaminen Tutkimus- ja tuotekehitysosaaminen Kuluttajaymmärrysosaaminen Brändi- ja konseptiosaaminen Monikanavaosaaminen Kansainvälisyysosaaminen ja kansainvälisen kaupan osaaminen Lähde: Ruokak tjun osaamistarpeet tulevaisuudessa, Opetushallituksen raportti 2016:5 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19 2 Toimialan rakenne 2.1 Kuvausta toimialan yrityksistä Tilastokeskuksen yritystilaston mukaan maassamme oli vuonna 2015 yli 1 700 elintarvik- keita tai juomia valmistavaa yritystä. Elintarviketeollisuuden toimipaikkoja on kaikkialla Suo- messa, ja ala on vakaa työllistäjä talouden eri tilanteissa. Toimipaikkoja oli yli 2 000, joista juomia valmistettiin 143 toimipaikassa. Eniten toimipaikkoja on tuoreiden leipomotuotteiden valmistuksessa. Lähes puolet alan liikevaihdosta (48 % vuonna 2015) muodostuu maitota- loustuotteiden valmistuksessa ja lihanjalostuksessa. Yritysten, toimipaikkojen ja henkilös- tön määrät vaihtelevat tilastoittain. Ruoka-Suomi -teemaryhmän mukaan maassamme toimi yhteensä 2 950 elintarvikealan yritystä vuonna 2014. Elintarvikealan pienyrityksiä on perustettu maatilatalouden oheen markkinoilta saatavan paremman hinnan toivossa ja lähiruokabuumin vauhdittamana. Mo- nialaisista maatiloista vajaa 400 harjoittaa elintarvikkeiden valmistusta. Määrä on ollut las- kussa, kuten muidenkin alkutuotannossa toimivien tilojen määrä. Taulukko 3. Yrityksien, henkilöstön ja liikevaihto määrä alatoimialoittain vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan Toimiala TOL Yritykset Henkilöstö Liikevaihto (Milj €) Teollisuus C 21 042 298 088 123 806 Elintarvikkeiden valmistus 10 1 640 31 443 9 759 Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 101 206 8 023 2 566 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 102 142 803 299 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 103 142 1 779 495 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 104 21 163 51 Maitotaloustuotteiden valmistus 105 68 5 557 2 482 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 106 63 696 370 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 107 684 7 818 1 054 Muiden elintarvikkeiden valmistus 108 238 5 761 1 787 Eläinten ruokien valmistus 109 76 843 655 Juomien valmistus 11 103 2 583 858 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 1 743 34 026 10 617 Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 2.2 Yritysten, toimipaikkojen, henkilöstömäärien sekä liikevaihdon kehitystä Elintarvikkeiden valmistuksessa yritysten määrä on laskussa, mutta uusia yrityksiä on pe- rustettu juomien valmistukseen. Toimipaikkojen määrä on loivassa kasvussa sekä elintarvik- keiden että juomien valmistuksessa. Luvuissa on myös vuosittaista vaihtelua. Uusia yrityk- siä perustetaan ja samanaikaisesti osa lopettaa toimintansa. Uusia yrityksiä on tullut kaikille alatoimialoille. Eniten uusia yrityksiä on perustettu leipomosektorille ja muiden elintarvikkei- den valmistukseen. Tosin myös toimintansa lopettaneita on eniten näissä alatoimialoissa. Taulukko 4. Elintarvikeyritysten määrän kehitys vuosina 2013–2015 ja muutos-% Yritykset 2013 2014 2015 Muutos 2013- 2015 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 1769 1734 1743 -2 % Elintarvikkeiden valmistus 1682 1644 1640 -2 % Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 211 207 206 -2 % Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 157 140 142 -10 % Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 155 154 142 -8 % Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 22 20 21 -5 % Maitotaloustuotteiden valmistus 61 61 68 11 % Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 72 66 63 -13 % Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 695 683 684 -2 % Muiden elintarvikkeiden valmistus 235 237 238 1 % Eläinten ruokien valmistus 74 76 76 3 % Juomien valmistus 87 90 103 18 % Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukko 5. Elintarvikeyritysten toimipaikkojen määrän kehitys vuosina 2010–2014 ja muutos-% Toimipaikat 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos 2013- 2014 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 1966 1976 1956 2015 2047 2 % Elintarvikkeiden valmistus 1831 1845 1824 1874 1904 2 % Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 231 239 240 245 243 -1 % Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 149 149 152 160 150 -6 % Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 169 158 155 157 164 4 % Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 22 23 22 21 21 0 % Maitotaloustuotteiden valmistus 90 89 90 91 82 -10 % Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 78 78 77 77 72 -6 % Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 788 794 770 782 817 4 % Muiden elintarvikkeiden valmistus 0 0 0 4 4 0 % Eläinten ruokien valmistus 79 79 80 83 86 4 % Juomien valmistus 135 131 132 141 143 1 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21 Työllistävä elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuudessa henkilöstömäärä on nousussa, vaikka juomien valmistuksessa se on selkeässä laskussa. Taulukon 6 mukaan alan henkilömäärä on yli 34 000 henkilöä. Pää- osa henkilöstöstä työskentelee liha-, leipomo- ja meijeriteollisuudessa sekä muiden elintar- vikkeiden valmistuksessa. Muilla alatoimialoilla työskentelee yhteensä vajaa 7 000 henkeä. Lihateollisuus oli taulukon 6 mukaan työllistävin alatoimiala vuosina 2014 ja 2015. Leipo- mosektori on aiemmin ollut työllistävin alatoimiala. Elintarviketeollisuuden työllisten mää- räksi esitetään noin 38 000 henkilöä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa. Monet alan yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä toimipaikkakunnillaan. Toimiala tarjoaa työmahdollisuuksia myös määräaikaisille työntekijöille ja vuokratyövoimalle, varsinkin eri- laisina sesonkeina. Elintarvikeyritykset työllistävät myös ulkomailla. Ala on vakaa työllistä- jä talouden eri suhdanteissa, sillä päivittäin nautimme alan tuotteista. Kotimaisia tai maas- samme tehtyjä ruokia ja juomia suosimalla ylläpidämme maamme työllisyyttä. Henkilöstömäärien muutoksiin vaikuttavat monet tekijät. Suurista yrityksistä tapahtuvaa poistumaa ei pienimuotoinen elintarvikeyrittäjyys pysty korvaamaan. Tämä näkyy esimer- kiksi juomien valmistuksessa, jossa yritysmäärän kasvusta huolimatta henkilöstön määrä on laskenut. Kotimainen juomateollisuus kokee nykyisen virvoitusjuomaveron heikentävän alan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Valmisteilla olevan uuden alkoholilain toivotaan paranta- van alan toimintaedellytyksiä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vuonna 2015 tekemän skenaarion mukaan työl- lisyyden kasvu jatkuu elintarviketeollisuudessa ja vauhdittuu 2020-luvulla. Skenaarion mu- kaan vuonna 2030 toimialalla työskentelee yli 40 000 henkilöä, mikä tekee elintarviketeol- lisuudesta yhden jalostuksen toimialaryhmän suurimmista toimialoista. Taulukko 6. Elintarvikeyritysten henkilökunnan määrän kehitys vuosina 2013–2015 ja muutos-% Henkilökunnan määrä 2013 2014 2015 Muutos 2013- 2015 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 33512 33960 34026 2 % Elintarvikkeiden valmistus 30391 31245 31443 3 % Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 7042 8002 8023 14 % Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 1013 1075 803 -21 % Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 1350 1340 1779 32 % Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 176 170 163 -7 % Maitotaloustuotteiden valmistus 5254 5708 5557 6 % Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 600 676 696 16 % Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 8166 7776 7818 -4 % Muiden elintarvikkeiden valmistus 5942 5600 5761 -3 % Eläinten ruokien valmistus 848 899 843 -1 % Juomien valmistus 3121 2715 2583 -17 % Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Myös pienemmät elintarvikeyritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan uusia työntekijöitä. Kesällä 2016 pk-yritysbarometriin vastanneet elintarvikeyritykset arvioivat henkilökunnan määrän kasvavan. Toimialalla suhdannenäkyvät henkilökunnan määrän osalta olivat sal- doluvun perusteella koko maan ja palvelualojen pk-yritysten näkymiä positiivisemmat. Vas- taajista 28 % arvioi henkilömäärän kasvavan seuraavan vuoden aikana ja määrän piene- mistä ennakoi 8 %, jolloin saldoluvuksi tulee +20. Valtaosalla (69 %) vastanneista elintar- vikeyrityksistä liikevaihto oli alle miljoona euroa. Työllisten ikärakenne Elintarviketeollisuudessa työllisten ikärakenne on pääosin samanlainen kuin koko teollisuu- dessa. Elintarvikeala tarjoaa nuorille vakituisia ja kausityöpaikkoja. Yli 55-vuotiaita työsken- telee ikäluokittain yhä vähemmän, kuten kuva 5 osoittaa. Hyviä kokemuksia on saavutettu ikääntyvien työntekijöiden työkykyyn ja jaksamiseen panostamisesta. Henkilöstön hyvin- voinnin kehittämisessä on huomioitava lisäksi maahanmuuttajien ja erilaisiin etnisiin ryh- miin kuuluvien henkilöiden integroituminen muuhun henkilökuntaan. Myös erilaisia jousta- via työ- ja palkkausmalleja tulisi hyödyntää enenevässä määrin sekä lisätä paikallista so- pimista. Yli 55 % elintarvikealan yrittäjistä on iältään 45–59-vuotiaita. Kuva 5. Työllisten ikärakenne elintarviketeollisuudessa 31.12.2014 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 18-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 10 Elintarvikkeiden valmistus (palkansaajat) 11 Juomien valmistus (palkansaajat) Yrittäjien ikärakenne (TOL 10 ja 11) Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23 Elintarviketeollisuudessa valtaosa on alle 5 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja, kuten taulu- kosta 7 ilmenee. Kaksi kolmasosaa elintarvikeyrityksistämme työllistää alle 5 henkilöä. Yli 200 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on maassamme 31. Isommat yritykset kuitenkin vas- taavat toimialojensa volyymistä. Yli 20 henkilöä työllistävät toimipaikat muodostavat 88 % alan liikevaihdosta. Yrityskoon kasvaessa myös tuotetarjonta monipuolistuu. Taulukko 7. Elintarviketeollisuuden (TOL10 ja 11) toimipaikat kokoluokittain vuon- na 2014 Toimipaikkojen lkm Henkilöstön lkm yht. Liikevaihto 1000 € Liikevaihto/hlö 1000 € Elintarvikkeiden valmistus Kokoluokat yhteensä 1 904 30 684 9 657 459 315 ...4 1 145 1 458 251 672 173 5...9 294 1 897 332 809 175 10...19 187 2 537 576 896 227 20...49 142 4 364 1 262 031 289 50...99 70 4 813 1 588 422 330 100...199 39 5 695 2 560 044 450 200... 27 9 919 3 085 585 311 Juomien valmistus Kokoluokat yhteensä 143 2 761 1 157 348 419 ...4 95 148 46 455 314 5...9 17 102 13 085 128 10...19 14 188 23 290 124 20...49 6 218 62 968 289 50...99 4 238 110 222 464 100...199 3 392 24 948 64 200... 4 1 475 876 379 594 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 10,6 miljardia euroa vuoden 2015 ennakkotietojen mu- kaan. Liikevaihto on supistunut monilla alatoimialoilla viime vuosina, kuten taulukosta 8 nä- kyy. Lihanjalostus ja maitotaloustuotteiden valmistus ovat elintarviketeollisuutemme kak- si suurinta alatoimialaa. Vuonna 2013 meijeriteollisuus oli liikevaihdoltaan lihateollisuutta suurempi, mutta muun muassa Venäjän vientikieltojen johdosta alan liikevaihto on ollut las- kussa viime vuosina. Lihateollisuudessa liikevaihto on sen sijaan kasvanut. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 8. Elintarvikeyritysten liikevaihdon kehitys vuosina 2013–2015 ja muutos-% Liikevaihdon määrä (Milj. €) 2013 2014 2015 Muutos 2013- 2015 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 11 282 11 153 10 617 -6 % Elintarvikkeiden valmistus 10 022 10 022 9 759 -3 % Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 2 462 2 518 2 566 4 % Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 356 397 299 -16 % Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 377 366 495 32 % Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 110 62 51 -54 % Maitotaloustuotteiden valmistus 2 807 2 742 2 482 -12 % Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 315 376 370 18 % Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 1 087 1 059 1 054 -3 % Muiden elintarvikkeiden valmistus 1 820 1 815 1 787 -2 % Eläinten ruokien valmistus 687 686 655 -5 % Juomien valmistus 1 261 1 132 858 -32 % Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuvissa 6 ja 7 on esitelty toimialojen kehitystä. Liikevaihdon kehityksessä näkyvät taantu- mat. Vuoden 2013 jälkeen elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ei ole kasvanut johtu- en osin talouden taantumasta, ruoan hinnan laskusta ja Venäjän viennin muutoksista. Toi- mipaikkojen ja henkilöstön määrät ovat lievässä kasvussa elintarvikkeiden valmistukses- sa. Vuosina 2010–2013 alan liikevaihtoa kasvatti tuotteiden kallistuminen. Juomien valmistuksessa henkilöstömäärä on selkeässä laskussa, vaikka alan yritysten sekä toimipaikkojen määrä on kasvanut. Erilaisia pienpanimoita on perustettu useita viime vuosina. Juomia valmistavan teollisuuden liikevaihto on supistunut. Juomien valmistus on noin 8 % elintarviketeollisuuden liikevaihdosta ja se työllistää noin 8 % alan henkilökunnasta. Kuva 6. Liikevaihdon, yritysten, toimipaikkojen ja henkilöstön määrien kehitys elin- tarvikkeiden valmistuksessa (TOL 10) vuosina 2007–2015, 2007 = 100 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25 Kuva 7. Liikevaihdon, yritysten, toimipaikkojen ja henkilöstön määrien kehitys juo- mien valmistuksessa (TOL 11) vuosina 2007–2015, 2007 = 100 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilastot Elintarviketeollisuuden tehokkuus on pääosin parantunut vuodesta 2008 lähtien. Elintar- vikkeiden valmistuksessa jalostusarvo/henkilöstö on kehittynyt muuta teollisuutta hieman heikommin ja jopa laskenut viime vuosina. Tuottavuuden heikohko kehitys johtuu osin ja- lostusarvon vähäisestä kehittymisestä. Alatoimialojen välillä on kuitenkin eroja: positiivista kehitystä viime vuosina on ollut muiden elintarvikkeiden tai eläinruokien valmistuksessa. Vaikka lihateollisuuden henkilöstötehokkuuden kehitys on muuta teollisuutta vähäisempi, on se kuitenkin parantunut lähes vuosittain, kuten myös kalajalostuksen. Meijeriteollisuudessa vuonna 2014 jalostusarvo/henkilöstö laski voimakkaasti, koska valmistettiin matalamman jalostusasteen tuotteita Venäjän viennin vastapakotteista johtu- en. Juomissa henkilöstötehokkuuden kehitys on ollut voimakasta. Elintarviketeollisuudes- sa alan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta olisi keskeistä saada jalostusarvoa suurennettua. Alan toimintoja on viritetty vuosia kustannustehokkaaksi, joten jatkossa tulisi panostaa ene- nevässä määrin arvonlisää ja kasvua tuoviin toimintoihin. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuva 8. Henkilöstötehokkuuden kehitys vuosina 2007–2014 elintarviketeollisuu- dessa, jalostusarvo/henkilöstö, indeksi, 2012 =100 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilastot 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Elintarviketeollisuuden toimipaikat ovat lukumääräisesti keskittyneet Etelä-Suomeen Uu- dellemaalle, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Hämeeseen. Toimipaikkojen alueellises- sa jaossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuvasta 9 ilmenee, että elintarviketeol- lisuuden toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Elintarviketeollisuus alueellisena ilmiönä -tutkimusjulkai- sun mukaan joissakin seutukunnissa elintarviketeollisuus tasaa kehityseroja ja niissä alan merkitys on kasvanut, vaikka niiden muu tuotannollinen toiminta on samaan aikaan näi- vettynyt. Syynä toimialan menestymiseen on sen yritysten jakautuminen paikallista väes- töä palvelevaan pienimuotoiseen yritystoimintaan ja valtakunnallisesti toimiviin yrityksiin. Tutkimuksen mukaan elintarvikeyritysten sijoittuminen vastaa seutukuntatasolla väestön sijoittumista. Erityisesti elintarviketeollisuus sijoittuu maakuntakeskuksiin tai tätä ylemmän tason seutukuntiin. Henkilöstömäärän jakautuminen noudattelee toimipaikkojen mukaista jakautumaa. Poik- keuksen muodostaa kuitenkin Etelä-Pohjanmaa, jonne on keskittynyt suurempaa ruoka- teollisuutta. Selvästi eniten työpaikkoja on Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais- Suomessa ja Hämeessä, kuten kuvasta 10 näkyy. Kuvasta ilmenee myös, että Etelä- ja Länsi-Suomeen on sijoittunut alan suurempaa teollisuutta. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27 Kuva 9. Elintarvikkeiden (TOL 10) ja juomien (TOL 11) valmistuksen toimipaikat maakunnittain vuonna 2014 Kuva 10. Elintarvikkeiden (TOL 10) ja juomien (TOL 11) valmistuksen henkilöstön määrät vuonna 2014 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Liikevaihto elintarvikeyrityksissä noudattelee samaa suuntausta kuin toimipaikkojen tai hen- kilöstön määrä. Alueelliseen tietoon liikevaihdosta on suhtauduttava varauksella, sillä toimi- paikkojen liikevaihtotiedot voivat kohdistua päätoimipaikkaan. Luvut kuitenkin antavat kar- kean kuvan maakunnissa syntyvästä volyymista. Kuvasta 11 ilmenee, että elintarviketeol- lisuus on merkittävä toimija eri puolella maatamme, vaikka alan teollisuus onkin keskitty- nyt Etelä- ja Länsi-Suomeen. Kuva 11. Elintarvikkeiden (TOL 10) ja juomien (TOL 11) valmistuksen liikevaihto vuonna 2014 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus 2.4 Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla Elintarviketeollisuus on melko vakaa toimiala, ja ruoan ja juomien tasainen kysyntä ylläpi- tää toimialan rakennetta. Alan yrityskentässä tapahtuu muutoksia osin suuren yritysmää- rän, osin liiketoimintaympäristön muutosten vuoksi. Osa yrityksistä lopettaa, mutta uusiakin aloittaa. Lisäksi konkurssiin on ajautunut vuo- sittain parikymmentä yritystä, joista noin puolet on ollut leipomoita. Samanaikaisesti uusia yrityksiä on perustettu eniten leipomoalalle, mikä näkyy myös katukuvassa erilaisina kah- vila-konditoriamyymälöinä. Lisäksi osa niistä käyttänee toimialaluokkanaan Tilastokeskuk- sen luokitusta TOL 56102 kahvilat ja ravintolat. Myös muiden elintarvikkeiden valmistuk- seen on tullut uutta yrittäjyyttä. Elintarvikealan yrittäjyys kiinnostaa, sillä toimintaansa aloit- taneita yrityksiä on ollut viime vuosina enemmän kuin lopettaneita. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29 Taulukko 9. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin ajautuneet elintarvikeyritykset vuosina 2013–2015 2013 2014 2015 Aloitta- neet Lopetta- neet Kon- kurssi Aloitta- neet Lopetta- neet Kon- kurssi Aloitta- neet Lopetta- neet Kon- kurssi 10 Elintarvikkeiden valmistus 132 118 19 134 119 25 134 108 23 101 Teurastus, lihan säilyvyys- käs. ja lihatuotteiden valm. 16 13 2 14 10 2 10 8 2 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 13 15 4 8 10 2 13 8 1 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 8 8 - 6 12 2 13 7 4 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus . . - 1 . - 1 3 1 105 Maitotaloustuotteiden valm. 9 3 3 2 5 1 8 3 - 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 3 6 - 4 8 2 1 1 - 107 Leipomotuotteiden, makaronien yms. Valm. 54 54 9 64 64 12 58 53 7 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 22 17 1 30 9 4 28 23 8 109 Eläinten ruokien valmistus 7 2 - 5 1 - 2 2 - 11 Juomien valmistus 11 4 - 16 5 1 20 7 1 Elintarviketeollisuus yhteensä 143 122 19 150 124 26 154 115 24 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilastot 2.5 Työvoiman saatavuus elintarviketeollisuudessa Syyskuussa tehdyn ammattibarometrikyselyn mukaan työvoiman kohtaantotilannne vaih- telee alueittain ja ammateittain maan eri osissa. Kyselyn mukaan alan työvoimaa on hy- vin saatavilla, ja pulaa työvoimasta ei ole, kuten kuvasta 12 ilmenee. Työvoiman ylitarjon- taa näyttäisi olevan leipureista ja kondiittoreista monellakin alueella. Toimialojen keskittä- miset vaikuttavat alueellisiin työvoimatarjontoihin, ja tämä näkyy lihanleikkaajien ylitarjon- tana Keski-Suomessa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on kuitenkin tärkeää eri puo- lella maatamme sijaitseville elintarvikeyrityksille. Työvoiman vuokraus on yleistynyt, ja se tarjoaakin perinteisiä työsuhteita joustavam- man rakenteen vastata vaihteleviin työvoimatarpeisiin. Lisäksi työkokemusta vailla olevat nuoret voivat työvoimavuokrauksen kautta tutustua toimialaan ja saada arvokasta koke- musta. Elintarvikealaa mainostetaan maistuvana ammattina nuorille. Kesän 2016 pk-yritysbarometrin mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus oli keskeisin resurssitekijöihin liittyvä este. Kuitenkin pk-elintarvikeyrityksissä työvoiman saa- tavuus nähtiin muuta maata ja vertailutoimialoja vähemmän merkittävänä esteenä. Reilu kolmannes pk-elintarvikeyrittäjistä (38 %) vastasi sen estäneen toimintojen kehittämistä. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuva 12. Työvoiman kohtaantotilanne eräissä elintarvikealan ammateissa syys- kuussa 2016 Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Leipurit ja kondiittorit Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Ammattibarometri Syyskuu/2016 Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Lihanleikkaajat, kalankäsittelijät ym. Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Ammattibarometri Syyskuu/2016 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31 Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Ammattibarometri Syyskuu/2016 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Ammattibarometri 2.6 Toimialan suurimpia yrityksiä Suomalaisen elintarvikeketjun rikkaus on sen monimuotoisuus: suuret yritykset vastaavat volyymista ja pienet yritykset lisäävät valikoimien monimuotoisuutta. Suomessa toimii yli 1 700 elintarvikeyritystä, minkä lisäksi maassamme toimii yli tuhat elintarvikealan mikroyri- tystä, muun muassa maatilojen ohessa. Suurten juomayritysten ohella Suomessa toimii useita pienpanimoita sekä viinitiloja. Niiden vuosituotanto on pieni, mutta ne rikastavat erityisesti paikallista juomatarjontaa. Ne lisäävät myös maaseudun työllisyyttä ja vetovoimaisuutta. Kotimaisilla juomilla on vank- ka asema suomalaisten ruoka- ja juomakulttuurissa myös tulevaisuudessa, vaikka juomi- en tuonti on lisääntynyt ja alan kilpailu on kiristynyt. Osa juomia valmistavista yrityksistä on onnistuneesti saanut kasvua ulkomailta. Suomen elintarviketeollisuuden rakennetta voidaan pitää polarisoituneena. Alalla on muutamia suuryrityksiä ja suuri määrä pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Pienet yri- tykset toimivat pitkälti paikallisilla tai alueellisilla markkinoilla, keskisuuret puolestaan koko Suomessa. Suuret yritykset ovat kotimarkkinoiden lisäksi suuntautuneet kansainväliseen toimintaan, varsinkin naapurimaihin. Elintarviketeollisuuden omistus on pääosin kotimaista. Toimialalle on ominaista sisäinen keskittyminen, sillä muutamilla yrityksillä on vahva rooli omalla alatoimialallaan. Toimialalle on myös leimallista osuuskuntamuotoinen liike- toiminta. Toimialaa on kuvattu sisäisesti heterogeeniseksi, koska yritykset ovat keskitty- neet hyvin erilaisiin tuotteisiin. Liitteessä 1 on esitetty taulukot alan suurimmista yrityksistä. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 3 Markkinoiden rakenteesta ja kehityksestä 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta, mutta globalisaation seurauksena toimiala on kansainvälistymässä. Kansainvälistymisessä on kyse tuonnin li- sääntymisen lisäksi ulkomaisten kilpailijoiden hakeutumisesta maahamme ja suomalaisten elintarvikeyritysten laajentumisesta ulkomaille joko tuoteviennin, tytäryhtiöiden perustami- sen tai yrityskauppojen kautta. Digitaalisuus vauhdittaa globalisaation vaikutusta ja alen- taa alalle tulon kynnystä. Paikallisten ja alueellisten markkinoiden merkitys on kuitenkin keskeinen monille alan pienyrityksille, kuten leipomoille. Alan pk-yrityskenttä on kotimarkkinapainottunut. Vahvan kotimaan markkina-aseman lisäksi suurempi elintarviketeollisuutemme on kansainvälistynyt ja etabloitunut erityisesti Itämeren ympäristömaihin sekä Venäjälle. Kansainvälisillä markki- noilla toimivien yritysten kokonaisliikevaihdosta merkittävä osa (noin 40 %) tulee ulkomail- ta. Kansainvälistyneiden yritysten joukko on kuitenkin vielä suppea (12 %). Vaikka vienti luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kotimarkkinoiden merkitys on jatkossakin ratkaiseva. Suomalaiset elintarvikemarkkinat ovat voimakkaasti sidoksissa kansainvälisiin markki- noihin. EU:n jäsenvaltioilla on tulliliiton johdosta yhteinen kauppapolitiikka, joka vaikuttaa kolmansien osapuolten kanssa käytäviin neuvotteluihin. Tuotannon arvoketjut globalisoi- tuvat, ja EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset tule- vat yhä tärkeämmiksi. Tarjonnan kehittyminen Kun tarkastellaan elintarviketeollisuuden bruttoarvoa, tuontia ja vientiä, kotimaahan jäävä tarjonta voidaan määritellä taulukon 10 mukaisesti. Tuonnin osuus on korkeampi kuin vien- nin. Taulukossa esitetyt tuontiluvut poikkeavat elintarvikkeiden ja juomien vienti- ja tuontilu- vuista. Asiaa selittää osittain se, että näissä luvuissa ilmenee toimialan oma tuonti ja vien- ti. Elintarviketeollisuuden oman tarjonnan kehittyminen on arvossa vähentynyt viime vuo- sina. Toimialan kilpailu on lisääntynyt asteittain ruokaketjun eri osien kansainvälistyessä ja globaalien ruokamarkkinoiden avautuessa. Elintarvikealan kilpailukyky tarkoittaa viennin lisäksi myös kykyä pärjätä kilpailussa kotimarkkinoille tuotavien raaka-aineiden, puolival- misteiden ja elintarvikkeiden kanssa. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33 Taulukko 10. Elintarviketeollisuuden tarjonnan kehittyminen vuosina 2013–2015 Elint.valm. TUOTANTO (milj. €) Bruttoarvo - Vienti Jää kotimaahan + Tuonti Tarjonta 2013 11 964 1 117 10 846 1 325 12 171 2014 10 868 1 066 9 802 1 339 11 141 2015 10 511 979 9 532 1 300 10 832 Muutos -1 453 -138 -1 315 -25 -1 339 2013- 2015 -12 % -12 % -12 % -2 % -11 % Juomien v. TUOTANTO (milj. €) Bruttoarvo - Vienti Jää kotimaahan + Tuonti Tarjonta 2013 1 290 98 1 192 236 1 428 2014 1 127 111 1 016 197 1 213 2015 991 104 887 164 1 051 Muutos -299 6 -305 -72 -377 2013- 2015 -23 % 6 % -26 % -31 % -26 % Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot ja Tullihallitus/Uljas 3.2 Asiakkuudet toimialalla 3.2.1 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa on osa elintarvikeketjua. Maassamme toimii yli 4 000 erilaista myy- mälää, joista päivittäistavaramarketteja on lähes 3 100. Suomalaiselle päivittäistavarakau- palle on ominaista ketjuuntuminen sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen. Kauppa hoitaa merkittävän osan elintarvikeketjun logistiikasta. Megatrendeistä robotisaatio, digitalisaatio ja esineiden internet tulevat tehostamaan ja muuttamaan koko ruokaketjun logistiikkaa. Esimerkiksi digitalisaation avulla voidaan tulkita ja ennakoida kuluttajien käyttäytymisiä. Kaupalla onkin hyvä tuntemus kuluttajista ja kysyn- nän muutoksista, jotka tulisi saattaa koko suomalaisen ruokaketjun yhteiseksi tietämykseksi. Vuonna 2015 päivittäistavaroiden kokonaismyynnin arvo oli 16,6 miljardia euroa. Myyn- nin arvo laski 0,7 %, ja myyntivolyymin kehitys oli 0,4 % vuoteen 2014 verrattuna. Kau- pan volyymikehitys on jatkunut useita vuosia heikkona. Jokainen kotitalous asioi kaupassa noin 3,1 kertaa viikossa, ja ostoskorin arvo oli keskimäärin 21,8 euroa vuonna 2015. Päi- vittäistavarakauppa on aktiivisesti viestinyt ruoka-alennuksistaan ja nostanut markkinoin- nissa esille kotimaisia elintarvikkeita ja juomia. Kotimaisuuden merkitys kuluttajien ruoka- valinnoissa on vahvistunut. Kaupan valikoima muodostuu ketjun perusvalikoimasta ja myymäläkohtaisesta tuoteva- likoimasta. Tuotetarjonta vaihtelee pienten myymälöiden noin 2 000 tuotteesta suurempien hypermarkettien jopa 30 000 tuotteeseen. Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyynnis- tä on noin 80 %. Valikoimat ovat viimeisten 20 vuoden aikana kolminkertaistuneet ja jalos- 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU tusaste kasvanut. Valikoimien määrän kasvu tulee vähentymään, ja sitä osaltaan vähen- tää tarve torjua ruokahävikkiä. Valmiin ruuan ja salaattien tarjonta on lisääntynyt, ja monis- sa myymälöissä on nykyisin oma paistopiste tai leipomomyymälä. Kauppojen aukioloaiko- jen vapauttaminen on vähentänyt asiointia pienissä päivittäistavarakaupoissa. Keskittynyt kaupan rakenne Suomen päivittäistavarakauppa on keskittynyttä. S-ryhmän ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2015 oli lähes 80 %. S-ryhmän markkinaosuus oli 45,9 % ja K-ryh- män 32,7 %. Lidlin markkinaosuus oli 9,0 %, kun taas Suomen Lähikauppa Oy:n markki- naosuus oli 6,4 %. Muiden päivittäistavarakaupan ryhmien osuus oli yhteensä 6,0 %. Elin- tarvikekauppa on pitkälti kotimaista eikä maassamme toimi muita ulkomaisia kauppaketju- ja kuin vuonna 2002 tullut Lidl. Alueellisesti kauppaketjujen markkina-asemat vaihtelevat ja kilpailua käydään myymälätasolla. Kuva 13. Suomen päivittäistavarakaupan ryhmittymien markkinaosuudet vuonna 2015 45,9 % 32,7 % 9,0 % 6,4 % 6,0 % S-ryhmä 45,9 % K-ryhmä 32,7 % Lidl Suomi Ky 9,0 %. Suomen Lähikauppa Oy 6,4 % Muut yksityiset 6,0 % Lähde: Päivittäistavarakauppa ry/ Päivittäistavarakauppa 2016 Päivittäistavaroiden myynti kasvoi tammi-lokakuussa 0,8 % vuoden 2015 tammi-loka- kuusta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat laskivat tammi-lokakuussa 0,8 % edellisvuodesta, joten volyymi on kasvanut. Hinta kaupan kilpailukeinona on otet- tu aktiivisesti käyttöön. Talouden taantuma on tehnyt kuluttajista hintatietoisempia, mikä on koventanut kilpailua. Lama on vauhdittanut osaltaan Lidlin kaltaisten halpamyymälöi- den suosiota. Päivittäistavarakaupan riippuvuus kotimaisesta maataloustuotannosta on elintarvikete- ollisuutta vähäisempää. Kauppa kilpailuttaa sekä kotimaista elintarviketeollisuutta keske- nään että ulkomaisten yritysten ja oman tuonnin kanssa. Suomessa päivittäistavarakau- pan hankinnat tehdään pääasiassa viiden toimitusketjun kautta: Suomen Osuuskauppo- jen Keskuskunta SOK, Ruokakesko Oy, Tuko Logistics Osuuskunta, Lidl Suomi Ky ja Tok- manni Oy. Lisäksi ostoja tehdään kansainvälisten hankintayhtiöiden kautta. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35 Päivittäistavarakaupan rakenne muuttuu entistä keskittyneemmäksi, kun Kilpailuviras- ton hyväksyi keväällä 2016 Ruokakeskon Suomen Lähikaupan ostamisen. Tosin 60 myy- mälää velvoitettiin myymään muille toimijoille. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa päivit- täistavarakauppa on keskittyneempää kuin muissa Euroopan maissa. Tämä asettaa elin- tarvikeyrittäjät hankalampaan asemaan kuin muissa Euroopan maissa. Jatkossa kahdel- la suurimmalla kaupparyhmällä on yli 80 %:n markkinaosuus päivittäistavarakaupastam- me. Tilanne kiristää kilpailua ja vahvistaa kaupan roolia hankinnoissa ja hinnoittelussa suh- teessa elintarviketeollisuuteen. Yrityskauppa vaikuttaa vähittäiskaupan myynti- ja hankin- tamarkkinoiden lisäksi Foodservice-tukkukauppaan. Kaupan omien merkkien osuus myynnistä on kasvanut ja niiden osuus on jo lähes nel- jännes (23 %). Omista merkeistä on tullut tunnettuja brändejä, jotka tarjoavat laajan vali- koiman vaihtoehtoja. Kaupan omien merkkien merkitys kasvaa. Kansainvälinen kilpailu voi- mistuu välillisesti myös tätä kautta. Monimuotoisuutta lähi- ja luomuruoalla Paikallisesti tuotetun ruoan suosio on kasvanut Suomessa sekä EU:n alueella. Valtioneu- voston hyväksymässä Lähiruokaohjelmassa lähiruoalla tarkoitetaan paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, joka on tuotettu ja ja- lostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Lähiruoka ja ruoan paikallisuus liittyvät lyhyisiin jakeluketjuihin ja ylläpitävät myös alueen ruokakulttuuria. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua. Luomutuotanto on valvottu ja sertifioi- tu tuotanto. Suomessa on useista EU-maista poiketen viranomaispohjainen luomutuotan- non valvontajärjestelmä. Luomutuotantoehtojen vaatimuksia noudatetaan Suomessa hyvin. Luomumarkkinat ovat vielä kuitenkin pienet. Suomen luomumarkkinat olivat arviolta 240 miljoonan euron suuruiset vuonna 2015. Luomun myynti kasvoi lähes 7 % edellisvuoteen verrattuna ruokakaupoissa. Luomun osuus Suomen elintarvikemarkkinoista on noin 1,8 %. Luomun myyntiä ei kuitenkaan tilastoida, joten markkinoiden koko perustuu Pro Luomun kaupalta keräämään tietoon. Luomuruoka kiinnostaa osaa suomalaisista, ja luomua suosivia kuluttajia on eniten pää- kaupunkiseudulla. Kaupan asiantuntijat ovat arvioineet luomun myynnin nousevan yli 410 miljoonaan euroon vuonna 2020. Luomun kasvua rajoittaa vähäinen luomutilojen määrä kotieläin- ja kasvintuotannossa sekä alan säädäntö. Onkin arvioitu, että erityyppiset kas- vatuksen välimuodot (ns. Free range -kasvatus; vapaat lehmät, onnelliset kanat) tulevat li- sääntymään luomun ohella. Kuluttajat ovat aiempaa tiedostavampia ja tiedonnälkäisempiä. Taloustutkimuksen Suomi syö 2015 -tutkimuksen mukaan vain joka kolmas kuluttaja kokee, että heillä on tar- peeksi tietoa tuottajasta tuotetta valitessaan. Vastuullisuustrendi tukee myös luomu- ja lähiruoan lisäksi kotimaisten tuotteiden kysyntää. Sosiaalinen media on vahva vaikuttaja. Päivittäistavarakaupassa luomuvalikoimat laajenevat, ja luomutuotteita on saatavilla lä- hes kaikissa tuoteryhmissä. Suomen ostetuin luomutuote on edelleen luomumaito. Kyselyjen mukaan kuluttajat ovat halukkaita ostamaan luomua, mutta todelliset ostot eivät tätä haluk- 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU kuutta vastaa. Hintaero tavanomaiseen tuotteeseen verrattuna vaikuttaa ostamiseen. Luo- mutuotantoon suhtaudutaan myös kyseenalaistavasti sen huonomman tuottavuuden takia. Luomu tarjoaa kuitenkin liiketoimintamahdollisuuksia kotimaassa ja viennissä. Osa ku- luttajista luomutuotteiden saatavuus on tärkeää. Suomesta viedään luomutuotteita arviol- ta kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Luomuviennin tärkein tuote on kaura erilai- siksi tuotteiksi jalostettuna. Luomukauratuotteiden viennin kasvua rajoittaa pula raaka-ai- neista. Muita keskeisiä luomuvientituotteita ovat luomuleipä sekä luomuperunajauho, -luon- nonmarjat ja -lakritsa. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ranska, Tanska ja Ruotsi, mut- ta vientiä on myös muualle. 3.2.2 Foodservice-tukkukauppa Suomessa on vahva kodin ulkopuolella syömisen kulttuuri, johtuen pitkälti lounasruokai- lusta. Foodservice-tukkukauppa on osa elintarvikeketjuamme. Alasta käytetään myös ni- mitystä HoReCa-tukkukauppa, jolla viitataan keskeisiin asiakasryhmiin (Hotels, Restau- rants ja Catering). Päivittäin joka toinen suomalainen käyttää Foodservice-tukkukaupan yritysten palvelui- ta ruokaillessaan tai käydessään kahvilla. Vuonna 2015 maassamme oli noin 20 000 am- mattikeittiötä. Ne tarjosivat noin 868 miljoonaa ateriaa, joiden ainekset pääosin hankittiin alan tukkukaupalta. Myös tukkukaupassa omien merkkien tarjonta on lisääntynyt. Kahviloissa ja ravintoloissa tarjottiin lähes 419 miljoonaa annosta. Kasvu on hidastunut, mutta kasvua vuodesta 2013 oli 0,7 %. Henkilöstöravintoloissa nautittiin 62 miljoonaa annosta, ja määrä on supistunut 11,4 % vuodesta 2013. Julkisissa keittiöissä syötiin 383 miljoonaa an- nosta, jossa laskua oli - 6,8 % vuoteen 2013 verrattuna. Ammattikeittiöiden yhteensä tarjoamat annosmäärät vähenivät 4 %:lla vuoteen 2013 verrattuna. Taloudellinen tilanne, välipalaistumi- nen sekä lisääntynyt ruoka- ja salaattitarjonta kaupoissa ovat osaltaan vaikuttaneet vähenty- miseen. Myös kuluttajien ruokailuajat ovat muuttumassa joustavimmiksi, varsinkin viikonloppui- sin. Julkisissa ruokapalveluissa luomutuotteiden määrällinen osuus oli noin 5 % vuonna 2015. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten Foodservice-tukkukaupan kokonaismyyn- ti oli noin 1900 miljoonaa euroa vuonna 2015, ja siinä oli laskua 0,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Alan kumulatiivinen liikevaihto tämän vuoden tammi-lokakuussa oli viime vuo- den tasolla. Alan yritykset haluavat lisätä lähiruokatuotteiden tarjontaa. Tämä edellyttää elintarvi- keyrityksissä asiakasymmärrystä ja realistista kuvaa omasta toiminnasta sekä usein pal- velumuotoilua. Ravintolatoiminnassa lähiruoka ja sen tarina voi olla lisäarvotekijä ja mah- dollisuus erilaistamiseen. Ruokamatkailu on voimakkaasti kehittyvä ilmiö. Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseksi tarvitaan tarjonnan monipuolistumisen ja erikoistumisen lisäk- si tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja verkostoitumista toimijoiden kesken. Julkinen sektori merkittävä ostaja Julkinen sektori käyttää vuosittain noin 350 miljoonaa euroa ruoan ja sen raaka-aineiden hankintaan. Ammattikeittiöt, varsinkin julkiset, ovat keskittäneet hankintaansa, jolloin pien- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37 ten yritysten on ollut haasteellista pärjätä yksin kilpailutuksessa. EU:n uudistetut hankinta- direktiivit tulivat voimaan keväällä 2016. Uudistuksella tavoitellaan pk-yritysten mahdolli- suuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin ja parannuksia kotimaisen ruoan asemaan jul- kisissa hankinnoissa. Direktiivi sisältää muun muassa laadun korostamista hankintojen pe- rusteena ja säännöksen, joka edellyttää hankintojen toteuttamista sellaisina kokonaisuuk- sina, että myös pienet toimijat pääsevät kilpailemaan sopimuksista. Myös ammattikeittiöiden toimintaympäristö muuttuu vauhdilla. Taloudellinen tilanne ja samanaikaisesti kasvavat vaatimukset sekä odotukset luovat erityisesti julkisille ammatti- keittiöille haasteita. Niitä ovat muun muassa tehokkuuden optimointi, asiakkaiden tervey- den ja hyvinvoinnin edistäminen, erityisruokavaliot, lähi- ja luomuruoan lisääminen, kes- tävä kehitys ja vastuullisuus, liikkeellä syömisen huomiointi, välipalaistuminen, uudet keit- tiöteknologiat, ruuan laiton ja hankintojen keskittyminen, ruokahävikin vähentäminen sekä pakkauskysymykset. Keskustelu ruokahävikistä ja sen vähentämisestä sekä tähderuoan hyödyntämisestä on ollut aktiivista ammattikeittiöiden ohella koko ruokaketjussa. Eniten ruokahävikkiä syn- tyy kuitenkin kotitalouksissa, kuten kuva 14 osoittaa. Elintarviketeollisuusliiton tekemän selvityksen mukaan Suomessa elintarviketeollisuudesta ei synny sellaista elintarvikepe- räistä jätettä, jota ei voida hyödyntää esimerkiksi rehuna, lannoitteena tai kierrätyspoltto- aineena. Sivuvirtojen hyödyntäminen on keino toteuttaa hallitusohjelman mukaista kierto- ja biotalouden edistämistä. Kuva 14. Ruokahävikin jakautuminen ruokaketjussa Lähde: LUKE, Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous, graafikko Jouni Hyvärinen 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 3.2.3 Monikanavaisuuden lisääntyminen Monikanavaisuus lisääntyy, mikä ilmenee erilaisina verkkokauppoina, lähiruokamyymälöi- nä, osuuskuntina, ruokapiireinä ja ruokakassitoimituksina. Digitaalisuus vauhdittaa monika- navaisuuden lisääntymistä. Niin sanottujen GAFA-yritysten (Googlen, Applen, Facebookin ja Amazonin) laajentuminen päivittäistavarakauppaan on tapahtumassa maailmalla. Moni- kanavaisuuden kehittyminen tarjoaa pk-elintarvikeyrityksille uusia mahdollisuuksia tuote- kokeiluihin, valikoimien kasvattamiseen ja asiakaskunnan saavuttamiseen. Suomessa ruoan verkkokauppa edustaa edelleen pientä osaa koko päivittäistavarakau- pasta. Tutkimusyhtiö Nielsenin tilastojen mukaan ruoan verkkokaupan myynti oli Suomessa vuonna 2015 noin 26 miljoonaa euroa. Maamme suuret kauppaketjut ovat todenneet verk- kokaupan kasvaneen tänä vuonna, ja toiminnan olleen tappiollista viime vuosina. Verkko- kaupan kehittymistä hidastavat korkeat keräily- ja logistiikkakustannukset, heikko kannat- tavuus sekä ihmisten tottumukset ja varovainen suhtautuminen netistä tilattuun ruokaan. Verkkokaupan merkitys ruokakaupassa tulee kasvamaan. Verkon kautta myytävien elin- tarvikkeiden osuuden arvioidaan moninkertaistuvan nykyiseen verrattuna. Digitalisoitumi- nen kytkee suomalaisen kaupan osaksi kansainvälistä kilpailua ja mahdollistaa osaltaan esimerkiksi Amazonin tulemista pääkaupunkiseudulle yhdeksi toimijaksi. Ruotsissa ruo- an verkkokaupan arvioidaan kasvavan tänä vuonna 40 % ja saavuttavan noin 600 miljoo- nan euron myynnin. Suomessa verkkokauppojen nouto- ja kotiinkuljetuspalveluita käyttä- vät eniten kiireiset lapsiperheet. Myös eläkeläiset erottuvat aktiivisena ryhmänä, mutta kas- vutoiveet kohdistuvat erityisesti nuoriin. Sisällöltään verkkokaupan ostoskassit eivät poik- kea kaupasta ostetuista. Verkkokauppa lisää suunnitelmallisuutta, mikä puolestaan vähen- tää ruokahävikkiä. Aitoja makuja Erikoismyymälöiden määrä on kasvanut, mikä ilmenee erilaisina leipomo-, lähiruoka- ja luo- mukauppoina. Lähiruoka ja paikalliset tuotteet kiinnostavat kuluttajia. Ruoka-Suomi -ver- kosto on koonnut www.aitojamakuja.fi -sivustolle yli 2 000 yrityksen, lähiruokamyymälän, tuottajan sekä REKO-renkaiden tietoja. Kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperään, tuotanto- olosuhteisiin ja tuottajiin näkyy uusina avauksina esimerkiksi kumppanuusmaataloudes- sa ja uudentyyppisissä kaupoissa sekä verkkosovellutuksina, kuten tuottajan ja kuluttajan yhdistävinä REKO-renkaina. Vaikka näiden osuus koko päivittäistavarakaupasta on pieni, ne lisäävät monikanavaisuutta. Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKOn (Rejäl konsumpion - Reilua kuluttamista), toi- minta on alkanut Pohjanmaalla kesällä 2013. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. REKO-renkaiden määrän kasvu on ollut nopeaa. Renkaita on yli sata, ja niissä on yli 55 000 jäsentä. Halpuuttamisen on arvioitu lisänneen kiinnostusta suoramyyntiin. Maa- ja metsätalo- ustuottajain Keskusliitto MTK lanseerasi elokuussa 2016 uuden ruoan verkkokaupan, jon- ka kautta kuluttajat voivat ostaa ruokaa suoraan suomalaisilta maatiloilta ja pk-elintarvike- yrityksiltä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39 3.3 Elintarvikkeiden ja juomien vienti sekä tuonti Ruoka on globaalia liiketoimintaa. EU-jäsenyydestä alkanut kansainvälistyminen on tarjon- nut elintarvikeyrityksille kasvumahdollisuuksia erityisesti lähialueilta. Kansainvälistyminen on osin tapahtunut yritysostoina Ruotsiin, Baltiaan, Venäjälle, Puolaan ja muualle Itäme- ren alueelle. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on useita tuotantolaitoksia maamme rajo- jen ulkopuolella. Myös osa suomalaisista yrityksistä on siirtynyt ulkolaiseen omistukseen. Viennin osuus elintarviketeollisuuden liikevaihdosta on noin 14 %. Elintarvikeviennissä on kolme keskeistä kohderyhmää: kuluttajat, teollisuus ja HoReCa-sektori. Suomessa ruo- kaa on pidetty vuosia kotimarkkinatuotteena, joka on vähentänyt vientiaktiviteettejä. Myös kasvavat Venäjän markkinat tarjosivat kohteen viennille. Kauppatase pakkaselle Suomen elintarvikkeiden ulkomaankauppa on ollut vuosia alijäämäistä. Elintarvikevien- nin arvo vuonna 2015 oli 1 474,8 miljoonaa euroa, ja vienti väheni 7,7 %:lla vuoteen 2014 verrattuna. Viennin arvo väheni erityisesti jalostetuissa elintarvikkeissa, sillä maatalous- tuotteiden viennin arvo kasvoi noin prosentilla. Merkittävimpiä vientituotteita olivat alko- holijuomat, erilaiset maitojalosteet sekä vilja, kuten kuvasta 15 näkyy. Eniten tuotteita vie- tiin naapurimaihimme Ruotsiin (20,4 %), Viroon (8,8 %) ja Venäjälle (7,6 %) sekä Keski- Euroopassa Saksaan (5,1 %). Erilaisten maitotaloustuotteiden vienti on ollut noin kolman- nes elintarvikeviennistä, mutta Venäjän vastapakotteet ovat johtaneet meijerisektorin vien- nin arvon vähenemiseen viime vuosina. Kuva 15. Vienti tuoteryhmittäin vuonna 2015 9,50 % 7,90 % 6,10 % 5,40 % 5,10 % 4,90 % 4,60 % 4,20 %4,20 % 4,00 % 44,10 % Vienti tuoteryhmittäin vuonna 2015 Alkoholijuomat 9,5 % Voi ja muut maitorasvat 7,9 % Muut elintarvikkeet 6,1 % Maitojauhe 5,4 % Sokerikemian tuotteet 5,1 % Muut maitovalmisteet 4,9 % Sianliha 4,6 % Kaura 4,2 % Suklaa 4,2 % Juusto 4,0 % Muut 44,1 % Lähde: Tulli (Elintarviketeollisuusliitto ry), Vientitilastot 40 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Venäjän viennin arvo oli 112,8 miljoonaa euroa vuonna 2015 eli noin 60 % alemmalla ta- solla kuin edellisvuonna. Venäjän osuus koko elintarvikeviennistä oli 7,6 %. Merkittävimmät vientituotteet Venäjälle olivat rehuseokset, kahvi (raaka), maltaat, alkoholijuomat ja suklaa. Jalostettujen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vienti on tammi-elokuussa ollut 957,5 miljoonaa euroa, josta jalostettujen tuotteiden osuus on ollut 816,5 ja maataloustuot- teiden osuus 141,0 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavana aikana vienti oli 989,7 mil- joonaa euroa. Tänä vuonna merkittävimmät vientituotteet ovat olleet alkoholijuomia sekä voita ja muita maitorasvoja. Viennin osuus alkuvuodesta EU:n alueelle on ollut 59 % ja Ve- näjälle 7,7 %. Elintarvikevientimme ei ole toipunut vuonna 2014 voimaan tulleista Venäjän asettamista tuontikielloista. Kiellot vaikuttivat pitkälti Venäjän vientiin keskittyneen elintarviketeollisuuden lisäksi voimakkaasti maamme alkutuotantoon. Tuontikiellot lisäsivät ylituotantoa Euroopas- sa ja tiputtivat alkutuottajien tuotteistaan saaman hinnan ja sitä kautta yrittäjätulon. Tilanne nosti esille suomalaisen ruoan kilpailukykyongelmia ja rakennemuutoksen tarpeellisuutta. Vienti on toipumassa. Vastapakotteet jatkuvat, mutta ne eivät edelleenkään koske kaik- kea elintarvikevientiä. Uusia avauksia on saatu esimerkiksi lasten ruokien viennissä. Myös ruplan kurssin elpyminen tukee vientiä sekä Venäjälle etabloituneita elintarvikeyrityksiäm- me. Pakotteet ovat myös vauhdittaneet elintarvikeyritystemme vientikiinnostusta ja -pon- nistuksia muihin maihin. Uusien markkinoiden avaaminen vaatii kuitenkin aikaa sekä re- sursseja. Esimerkiksi Atria sai lokakuussa 2015 vuosien ponnistelujen jälkeen sianlihan vientiluvan Kiinan markkinoille. Alkoholijuomien puolella on puolestaan onnistuttu tuottei- den brändäämisellä. Vientiä vauhdittaa Food from Finland -ohjelma Food from Finland on elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Finpron luotsaama vientiohjelma tarjoaa konkreettista apua yritysten viennin kehittämiseksi. Jäseneksi on liit- tynyt 60 yritystä, ja toiminnassa on mukana yli sata yritystä. Viennin edistämisessä panos- tetaan erityisesti lähialueille, mutta myös Aasiaan, Lähi-Itään ja USA:han. Toiminta tukee myös yritysten välistä yhteistyön kehittymistä, sillä viennin kehittymistä on osaltaan jarrut- tanut yksin yrittämisen kulttuuri. Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille erilaisia kansainvälistymispalveluja ja koor- dinoi Suomen maakuvaviestintää. Se kokoaa yhteen yrityksille suunnatut julkisrahoitteiset kansainvälistymispalvelut. Työtä tehdään myös ruokamatkailun kehittymiseksi, mikä osal- taan tukee elintarvikealan kehittymistä. Työtä suomalaisen ruoan viennin edistämiseen tehdään myös Evirassa. Evirassa on panostettu muun muassa sianlihan ja maitotuotteiden viemiseksi Kiinaan. Tällä hetkellä Kii- naan vienti on 3,5 %, mutta ison markkinapotentiaalin maana Kiinaan suuntautuvan viennin uskotaan jatkossa kasvavan. Elintarvikealan vienninedistämistoimena on Evirassa myös aloitettu syksyllä 2016 maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jolla uudistetaan elintarvikealan yritysten viranomaisneuvontaa ja edistetään pk-yritysten vientiosaamista. Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41 Elintarviketeollisuusliiton ulkomaankaupan tilastopalvelu tuottaa tietoa elintarvikkeiden viennistä ja tuonnista tuoteryhmittäin, kauppa-alueittain ja maittain. Palvelu kattaa sekä ja- lostetut elintarvikkeet että maataloustuotteet. Vientilukuihin ei sisälly ulkomaille etabloitu- neiden elintarvikeyritysten kohdemaassa tapahtunut valmistus ja myynti. Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Elintarvikeyritystemme pitäisi rohkeam- min kansainvälistyä, sillä erikoistuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla. Myös ruoan tarve globaalisti kasvaa. Suomessa on kehitetty proteiineihin liittyviä innovaatioita, ja alalle on syntynyt start up-yrityksiä. Terveystrendin lisäksi maailmalla on lisääntyvää proteiinisaan- nin tarvetta. Viennissä on myös lukuisia onnistumisia. Tärkeätä olisi saada yhä useammat elintarvikeyritykset suuntautumaan vientiin, sillä yritysten kasvumahdollisuudet tulevat pääsääntöisesti ulkomailta, koska kasvu kotimarkki- noilla on rajallista. Kilpailu kiristyy myös kotimarkkinoilla tuonnin lisääntyessä. Kotimaassa toimivien elintarvikeyritysten tulee vahvistaa kilpailukykyään ja kehittää tuotteistaan tuon- tituotteita houkuttelevampia. Kuluttajien ruokavalinnoilla on merkitystä. Suomalaisissa vientituotteissa korostetaan pohjoisen luonnon aineksia, mutta myös ra- vitsemuksellinen osaaminen ja hygieeninen laatu ovat maailmalla arvostettuja asioita. Suo- malainen elintarvikevalvonta nauttii myös arvostusta. Suomi ei saa jäädä arktiseksi raa- ka-aineaitaksi, vaan tuotteet pitäisi viedä mahdollisimman pitkälle jalostettuna ja lokalisoi- tuna aina pakkausta myöten. Suomalaisuus ei yksin riitä myyntivaltiksi. Emme pysty kil- pailemaan viennissä hinnalla, joten viennin kasvun olisi perustuttava korkean jalostusas- teen ja lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin. Tämä edellyttää vientimarkkinatuntemusta ja kykyä puhutella tuotteilla kohdemarkkinan asiakaskuntaa ja luoda heitä kiinnostava kaupallinen konsepti tarinoineen. Tuotteet konsepteineen on kehitettävä kohdemaan asiakaskunnalle. Korkea jalostusaste ei kuitenkaan ole ainut vientikeino, vaan esimerkiksi lihantuotan- nossa eri ruhonosien vienti on merkittävää. Myös ruokaturvallisuusosaamisessa sekä kor- keamman lisäarvon teollisuus- ja raaka-ainemyynnissä on vientipotentiaalia. Luonnonmu- kaisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa. Onnistuessaan viennin kasvulla on monia kerrannaisvaikutuksia kotimaamme talouteen. Elintarvikkeiden tuonti Elintarvikkeiden tuonnin arvo Suomeen oli 4 427,2 miljoonaa euroa vuonna 2015, eli 3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Jalostettujen elintarvikkeiden tuonti kasvoi 2,9 ja maata- loustuotteiden 3,2 prosentilla. Merkittävimmät tuontituotteet olivat hedelmät, alkoholijuo- mat, juusto, muut elintarvikkeet sekä kahvi (raaka). Osa tuonnista on tuotteita, joita maassamme ei voida tuottaa (kuten kahvi, tee ja kaa- kao) tai joiden tuotanto ei ole riittävää (kuten sokeri, vihannekset ja hedelmät). Osa tuot- teista on kuitenkin samoja kuin viennissä. Samankaltaisen tuotteiden (kuten juustojen ja al- koholijuomien) ristikkäiskauppa on kasvanut. Tuonnin kanssa kilpailevan toimialan on pys- tyttävä parantamaan omaa kilpailukykyään ja tehostamaan toimintaansa. 42 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Jalostettuja elintarvikkeita ja maataloustuotteita on tuotu tammi-elokuussa 2 900,7 mil- joonalla eurolla. Jalostettujen tuotteiden osuus on ollut 2 086,6 ja maataloustuotteiden 814 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavana aikana tuonnin arvo oli 2 893,7 miljoonaa eu- roa. Jalostettujen elintarvikkeiden tuonti on ollut viime vuotta vähäisempää kuluvana vuon- na. Alkuvuodesta merkittävimmät tuontituotteet ovat olleet hedelmiä, alkoholijuomia, mui- ta elintarvikkeita, juustoa sekä vihanneksia ja kasviksia. Maahamme on tuotu tuotteita eni- ten Saksasta, Ruotsista, Alankomaista, Espanjasta ja Tanskasta. Tuonnin osuus muista EU-maista on ollut 73 %. Pellervon taloustutkimuksen Maa- ja elintarviketalous 2016/syksy -julkaisun mukaan elintarvikkeiden tuonnin ja viennin kasvu on hidastunut. EU:n sisämarkkinoiden vähen- tynyt tarjonta ja lisääntynyt kysynnän kasvu näkyvät meillä tuontihintojen kallistumisena. Tämä vähentää elintarviketeollisuutemme kohtaamaa kilpailua. Ennusteen mukaan vien- ti takkuaa edelleen, mutta eri sektoreiden välillä on suuria eroja. Maitotuotteiden vienti on edelleen vaikeuksissa. Tilanteen odotetaan helpottuvan Euroopan teollisuustuotteiden hin- tojen noustessa, juuston kysynnän kasvaessa EU:n sisämarkkinoilla ja elpymässä olevi- en Kiinan markkinoiden luodessa kysyntää erityisesti UHT-maidolle ja voille. EU:n vien- nin kasvu vähentää Suomeen kohdistuvaa tuontikilpailua ja avaa uusia vientimarkkinoita. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43 4 Alan taloudellinen tilanne Tässä luvussa käsitellään yritysten taloudellista tilannetta mediaanilukujen valossa. Vuo- den 2015 luvut ovat ennakkotietoja, ja usein lopulliset tunnusluvut ovat olleet ennakkotie- toja heikompia. Elintarvikeyritysten monipuolisuus ja erilaiset alueelliset markkinatilanteet vaikuttavat alan tunnuslukuihin. Talouden tunnuslukuja tarkasteltaessa on huomattava, että ala jakau- tuu moniin alatoimialoihin, jotka eroavat toisistaan muun muassa toiminnan yrityskokoja- kaumassa, kustannusrakenteissa sekä toiminnan pääoma- ja työvoimavaltaisuudessa. Ta- loudellisen aseman vaihtelu toimialatasolla, eri alatoimialojen välillä ja niiden sisällä on suu- ri. Eri alatoimialoilla on hyvin kannattavia, mutta myös heikommin pärjääviä elintarvikeyri- tyksiä. Lisäksi osa yrityksistä on osuuskuntamuotoisia. Osuuskunnat yleensä tavoittelevat voiton lisäksi osuuskunnan jäsenten elinkeinon menestymistä. Elintarvikeyritysten kustannuksista suurin osa on materiaalikustannuksia. Liiketoimin- nan muut kulut ovat kasvaneet elintarviketeollisuudessa. Elintarviketeollisuus hankki eri- laisia aineita ja tarvikkeita noin 6 307 miljoonalla eurolla ja maksoi palkkoja yli 1 649 mil- joonalla eurolla vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan. Lisäksi ulkopuolisia palveluita os- tettiin yli 378 miljoonalla eurolla, ja liiketoiminnan muihin kuluihin käytettiin 2 242 miljoonaa euroa. Kotimaista elintarviketeollisuutta voidaankin pitää yhtenä kansantaloutemme tuki- jalkana. Kulurakennetta on avattu tarkemmin taulukossa 11. 44 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 11. Elintarviketeollisuuden kulurakenteen ja tunnuslukujen kehitystä vuo- sina 2012–2015, %, mediaani 2012 2013 2014 2015 * Kaikki Kaikki Kaikki Alle 5 henkilöä Alle 10 henkilöä Yli 10 henkilöä Kaikki 10 Elintarvikkeiden valmistus LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHT. 100 100 100 100 100 100 100 Aine- ja tarvikekäyttö -57 -57 -56 -46 -49 -56 -55 Ulkopuoliset palvelut -3 -3 -3 -4 -4 -3 -3 Palkat ja henkilösivukulut -14 -14 -14 -18 -20 -15 -15 Liiketoiminnan muut kulut -20 -19 -20 -23 -19 -20 -20 KÄYTTÖKATE 7 7 7 2 4 6 6 LIIKETULOS 3 4 3 -2 0 3 3 NETTOTULOS 2 2 2 0 3 2 2 KOKONAISTULOS 4 3 3 6 6 3 3 TILIKAUDEN TULOS 4 3 3 12 10 3 3 Rahoitustulos 6 5 6 5 7 6 6 11 Juomien valmistus LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHT. 100 100 100 100 100 100 100 Aine- ja tarvikekäyttö -47 -47 -46 -18 -26 -40 -40 Ulkopuoliset palvelut -5 -5 -6 -2 -2 -7 -7 Palkat ja henkilösivukulut -15 -15 -15 -10 -15 -17 -17 Liiketoiminnan muut kulut -20 -20 -19 -36 -32 -20 -21 KÄYTTÖKATE 14 13 14 33 26 15 15 LIIKETULOS 8 7 8 -15 -8 9 8 NETTOTULOS 7 6 7 -21 -13 9 8 KOKONAISTULOS 6 6 8 -10 -6 11 10 TILIKAUDEN TULOS 6 5 7 -8 -5 10 9 Rahoitustulos 13 12 13 26 20 15 15 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot, vuosi 2015 =ennakkotieto 4.1 Kannattavuus Kannattavuus on yksi yritystoiminnan tärkeimmistä edellytyksistä. Jos kannattavuus on tois- tuvasti heikko, joudutaan yritystoiminta ennen pitkää lopettamaan. Kannattavuuden tun- nuslukuina käytetään käyttökateprosenttia ja liiketulosprosenttia. Käyttökateprosentti ker- too, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toi- mintakulut. Teollisuuden käyttökatteet vaihtelevat 5-20 ja kaupan 2-10 prosentissa. Liiketulosprosentti kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja suhteutettuna liikevaihtoon. Tämä tunnusluku huomioi toimin- takulujen lisäksi poistot. Luku soveltuu sekä yksittäisen yrityksen että saman toimialan yri- tysten väliseen vertailuun. Liiketulosta pidetään hyvänä, mikäli se on yli 10 %. Tyydyttävä tulos on 5-10 % ja heikko alle 5 %. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45 Elintarviketeollisuuden liiketoimintaympäristöä pidetään matalakatteisena, mutta suh- teellisen vakaana ja ennakoitavissa olevana. Toimialan kannattavuuteen heijastuvat kireä kilpailutilanne, hintojen halpuuttaminen sekä laajentunut tuonti- ja private label -tuotetar- jonta. Volyymituotteissa hintakilpailu on kireä. Tuottavuuden ja kannattavuuden jatkuva pa- rantaminen sekä erityisesti jalostusarvon nostaminen on toimialalle tärkeää. Yritysten operatiivista suorituskykyä on trimmattu ja toimintoja tehostettu. Kustannuste- hokkuus, tiukka kulukuuri sekä oikein ajoitetut investoinnit tehokkaan toiminnan ohella var- mistavat osaltaan yritysten kannattavuutta. Hyvä kannattavuus mahdollistaa panostukset kil- pailukyvyn kehittämiseen ja uudistumiskykyä ylläpitävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Taulukko 12. Käyttökateprosentin kehitystä elintarviketeollisuudessa vuosina 2012–2015, %, mediaani Toimiala TOL 2012 2013 2014 2015 * Muutos 2012 - 2015 Teollisuus C 6,6 5,1 5,4 6,0 -0,6 Elintarvikkeiden valmistus 10 6 4,4 4,1 5,1 -0,9 Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 101 6,7 4,2 4,8 5,3 -1,4 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 102 5,4 2,5 2,4 3,8 -1,6 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 103 7,7 4,5 4,7 6,6 -1,1 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 104 10,1 5,2 8,5 7,1 -3,0 Maitotaloustuotteiden valmistus 105 5,9 4,9 3,6 3,9 -2,0 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 106 9,6 13,1 6,4 7,6 -2,0 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 107 5 3,7 3,1 4,7 -0,3 Muiden elintarvikkeiden valmistus 108 6,5 5,2 5,1 4,8 -1,7 Eläinten ruokien valmistus 109 6,5 7,1 7,5 5,5 -1,0 Juomien valmistus 11 7,4 -0,4 1,8 2,6 -4,8 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen 1101 . . 7,2 9,6 . Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1103 9,4 0,6 -0,6 4,1 -5,3 Oluen valmistus 1105 8,9 4,6 1,5 -0,1 -9,0 Virvoitusjuomien valmistus 1107 2,8 -16,3 -2,1 1,1 -1,7 * ennakkotieto Lähde: ToimialaOnline/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Elintarviketeollisuuden eri toimialaryhmien tarkastelu osoittaa, että vuosien väliset vaihte- lut voivat olla suuria. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa käyttökatteet ovat olleet pääosin vaatimattomia eri alatoimialoilla sekä muuta teollisuutta hieman heikompia. Elin- tarviketeollisuuden käyttökatteet laskivat vuoden 2012 jälkeen. Verrattaessa elintarvikete- ollisuuden käyttökatteita vuoteen 2012 ja sitä aiempiin, toimialan käyttökatteet ovat pää- osin olleet laskusuuntaisia. Olisi toivottavaa, että käyttökateprosentit lähtisivät kasvuun ja yritysten taloudellinen tilanne helpottuisi. 46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Elintarvikkeiden valmistuksessa liiketulosprosentti oli kaikissa yrityksissä 1,5 % ja juo- missa -2,6 % vuonna 2015. Liiketulosprosentit ovat vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan heikolla tasolla ja muuta teollisuutta huonompia, kuten taulukko 13 ilmentää. Elintarviketeollisuuden alatoimialojen kannattavuusluvuissa on vaihtelua, ja toimialal- la on myös hyvin kannattavia yrityksiä. Myös liiketulosprosentti kuvastaa elintarviketeolli- suuden olevan matalien marginaalien alaa. Huolestuttavaa on kuitenkin alan liiketulospro- sentin laskusuuntaisuus. Taulukko 13. Liiketuloksen kehitystä elintarviketeollisuudessa vuosina 2012–2015, %, mediaani Toimiala TOL 2012 2013 2014 2015 * Muutos 2012 - 2015 Teollisuus C 3 1,6 1,9 2,5 -0,5 Elintarvikkeiden valmistus 10 2,4 1,2 0,8 1,5 -0,9 Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 101 3,1 0,9 1,4 2,5 -0,6 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 102 2,7 0,3 -0,8 0,1 -2,6 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 103 2 1,1 0,8 1,7 -0,3 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 104 5,7 2,6 2,5 1,3 -4,4 Maitotaloustuotteiden valmistus 105 1,2 1,4 0,4 0,5 -0,7 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 106 5,9 5,6 3,1 3 -2,9 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 107 1,6 0,3 -0,2 1,3 -0,3 Muiden elintarvikkeiden valmistus 108 4,1 1,6 2,8 2 -2,1 Eläinten ruokien valmistus 109 3,2 4,6 3,1 2,4 -0,8 Juomien valmistus 11 1,3 -4,3 -3,9 -2,6 -3,9 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen 1101 . . -1,1 1,7 . Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1103 5,2 -4,3 -5,4 -1,4 -6,8 Oluen valmistus 1105 1 1,7 -3,2 -3,1 -4,1 Virvoitusjuomien valmistus 1107 -11 -18,1 -7,5 -2,6 8,4 * ennakkotieto Lähde: ToimialaOnline/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Syksyn 2016 pk-yritysbarometrissä kysyttiin yritysten arviota kannattavuuden muutokses- sa seuraavan vuoden aikana. Kannattavuuden paranemiseen uskoi 39 %, ennallaan säi- lymiseen 45 % ja huononemiseen 25 %. Vastaajista 40 % arvioi vakavaraisuuden kehitty- vän suotuisasti, 48 % ennakoi sen säilyvän ennallaan ja huononemista ennakoi 11 %. Pk- elintarvikeyritysten kannattavuusodotukset vastaavat yleisten talousnäkymien ja muiden toimialojen näkymiä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47 4.2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius Hyvä kannattavuus ei yksin takaa yrityksen jatkuvuutta, mikäli sen rahoitus ei ole kunnos- sa. Yritystoiminnan on kyettävä kattamaan yrityksen rahoitukselliset velvoitteet, kuten lai- nanlyhennykset ja -korot. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviy- tyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tunnusluvun arvo mittaa, kuinka suuri osuus yrityk- sen varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi yrityksen omavarai- suusaste on, sitä vakaammalle pohjalle yrityksen liiketoiminta rakentuu. Omavaraisuusas- tetta pidetään hyvänä, jos se on yli 40 %. Tyydyttävänä pidetään 20–40 %:n tasoa ja heik- kona alle 20 %. Taulukossa 14 on esitetty elintarviketeollisuuden omavaraisuuden kehitystä. Omavarai- suusasteet elintarviketeollisuudessa ovat eri alatoimialoilla vähintään tyydyttävällä ja mo- nilla yli 40 %:n hyvällä tasolla. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin virvoitusjuomien valmis- tus. Juomien valmistuksessa omavaraisuus on elintarvikkeiden valmistusta heikompi. Elin- tarviketeollisuuden omavaraisuus on muuta teollisuutta matalampi. Taulukko14. Omavaraisuusasteen kehitystä elintarviketeollisuudessa vuosina 2012–2015, %, mediaani Toimiala TOL 2012 2013 2014 2015 * Muutos 2012 - 2015 Teollisuus C 44,8 51 49 50,5 5,7 Elintarvikkeiden valmistus 10 39,1 41,7 40 41 1,9 Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 101 41,3 37,1 37,4 39,3 -2,0 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 102 33,7 35,7 23,2 31,6 -2,1 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 103 34,3 35,9 37,3 38,3 4,0 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 104 49,6 62,1 59,8 64,8 15,2 Maitotaloustuotteiden valmistus 105 21,3 26,1 24,1 29 7,7 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 106 50,4 56,3 51,9 40,6 -9,8 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 107 40,6 45,9 44,7 46 -5,4 Muiden elintarvikkeiden valmistus 108 36,7 35,9 36,8 37,8 1,1 Eläinten ruokien valmistus 109 43,4 44,8 55,4 49,1 5,7 Juomien valmistus 11 37,9 33,4 35,5 30,9 -7,0 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen 1101 . . 48,3 42,4 . Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1103 37,9 37,9 40,6 53,9 16,0 Oluen valmistus 1105 41 42 39,6 27,6 -13,4 Virvoitusjuomien valmistus 1107 10,1 4,9 1,9 11,3 1,2 * ennakkotieto Lähde: ToimialaOnline/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Velkaantuneisuusaste mittaa yrityksen velkojen suhdetta toiminnan laajuuteen. Tunnuslu- vussa yrityksen kokonaisvelat suhteutetaan liikevaihtoon. Tunnusluku on toimialasidonnai- nen, mutta tuotannollisissa yrityksissä hyvänä pidetään alle 40 % tasoa, tyydyttävänä 40– 80 % ja heikkona yli 80 %. Korkea velkaantuneisuus edellyttää hyvää liiketulosta vieraan pääoman velvoitteista selviämiseksi. Taulukossa 15 on esitetty elintarviketeollisuuden velkaantuneisuusasteen muutoksia. Elintarviketeollisuus on aktiivinen investoija, mikä näkyy myös osalla alatoimialoista korkei- na velkaantumisasteina. Elintarvikkeiden valmistuksessa velkaantuneisuus on hyvällä ta- solla ja juomissa pääosin tyydyttävällä tasolla. Vaihtelu eri alatoimialojen välillä on suurta. Elintarvikkeiden valmistuksen (Tol10) velkaantumisaste ei poikkea muusta teollisuudesta. Taulukko 15. Velkaantuneisuusasteen kehitystä elintarviketeollisuudessa vuosina 2012–2015, %, mediaani Toimiala TOL 2012 2013 2014 2015 * Muutos 2012 - 2015 Teollisuus C 21 22,1 20,1 20,3 -0,7 Elintarvikkeiden valmistus 10 20,5 22,2 21 21,7 1,2 Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 101 24,5 31,2 27,3 28,8 4,3 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 102 20,7 20,3 20,1 18,8 -1,9 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 103 32,3 37,6 36,9 35,7 3,4 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 104 36,3 42,1 44,4 29,7 6,6 Maitotaloustuotteiden valmistus 105 33,1 32,6 33 33,5 0,4 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 106 26,8 32,2 24,6 36,7 9,9 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 107 14,8 16,3 15 15,2 0,4 Muiden elintarvikkeiden valmistus 108 27,6 26,5 24,9 26,2 -1,4 Eläinten ruokien valmistus 109 26,9 25,2 21,3 22 -4,9 Juomien valmistus 11 57,9 72,5 65,8 64,7 6,8 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen 1101 . . 113,1 83 . Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1103 47 41,8 51,7 44,6 -2,4 Oluen valmistus 1105 31,7 45,1 65,8 65 32,3 Virvoitusjuomien valmistus 1107 69,2 141,9 141,7 196,9 127,7 * ennakkotieto Lähde: ToimialaOnline/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Quick ratio -tunnusluku mittaa yrityksen mahdollisuutta selviytyä lyhytaikaista veloistaan pelkällä rahoitusomaisuudellaan. Arvoa pidetään hyvänä, jos se on yli yhden ja tyydyttävä- nä pidetään 0.5 -1 tasoa, Elintarvikeyritysten maksuvalmiudet ovat olleet kunnossa. Vuon- na 2015 elintarvikkeiden valmistuksen Quick ratio oli 1,0, ja juomissa se oli 0,8. Häiriöriskillä tarkoitetaan toimialalla toimivien, viimeisen vuoden aikana maksuhäiriöitä saaneiden yritysten prosenttiosuutta kaikista toimialan yrityksistä. Elintarvikkeiden valmistuk- sessa häiriöriski oli 5,3 % ja juomissa 6,2 %, kun se oli kaikilla yrityksillä 7,0 % vuonna 2015. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49 4.3 Pääoman käytön tehokkuus Kokonaispääoman tuottoprosentti mittaa yrityksen kykyä tuottaa tulosta kaikelle toimin- taan sitoutuneelle pääomalle. Kokonaispääoman yli 10 %:n tuottoa pidetään hyvänä, 5-10 %:n tuottoa tyydyttävänä ja alle 5 %:n heikkona. Elintarviketeollisuutta pidetään pääomaintensiivisenä alana. Elintarviketeollisuuden ko- konaispääoman tuotolle on ollut ominaista varmuus ja vaatimattomuus. Elintarviketeolli- suuden toimialalla pääoman tuottoprosentit ovat kuitenkin heikentyneet viime vuosien ai- kana. Verrattaessa elintarvikkeiden ja juomien valmistusta muuhun teollisuuteen pääoman tuottoaste on kuitenkin muuta teollisuutta matalampi. Eläinten ruokien valmistuksessa pää- oman tuotto on ollut muita alatoimialoja parempi. Taulukko16. Kokonaispääoman tuottoprosentin kehitystä elintarviketeollisuudessa vuosina 2012–2015, % Toimiala TOL 2012 2013 2014 2015 * Muutos 2012 - 2015 Teollisuus C 4,3 2,1 2,9 3,8 -0,5 Elintarvikkeiden valmistus 10 4,3 2,1 2 3,1 -1,2 Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 101 4,6 1,4 1,8 3,4 -1,2 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 102 5,5 0 0 2,7 -2,8 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 103 2,4 1,4 1,9 1,7 -0,7 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 104 3,1 3,8 3 0,5 -2,6 Maitotaloustuotteiden valmistus 105 1,7 3,7 1,1 1,1 -0,6 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 106 4,5 6,8 4,7 4,3 -0,2 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 107 3,9 0,7 0,5 3,6 -0,3 Muiden elintarvikkeiden valmistus 108 6,1 3,6 3,2 3,2 -2,9 Eläinten ruokien valmistus 109 6 5,8 6,4 5,8 -0,3 Juomien valmistus 11 1,3 -2,8 -2,6 -0,9 -2,2 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen 1101 . . -0,2 3,1 . Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1103 6,6 -2,8 -6,2 -0,5 -7,1 Oluen valmistus 1105 1,1 2,4 -1,5 -3,1 -4,2 Virvoitusjuomien valmistus 1107 -3,1 -14,7 -5,3 -4,1 -1,0 * ennakkotieto Lähde: ToimialaOnline/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5 Investoinnit ja tuotekehitys 5.1 Toimialan investoinnit Elintarviketeollisuus on prosessiteollisuutta, jossa volyymituotteiden valmistus on tehokas- ta pitkälle automatisoiduilla tuotanto- ja pakkauslinjoilla. Mikroyrityksissä on edelleen käsi- työvaltaisia työvaiheita. Elintarviketeollisuudessa investoidaan paljon edistykselliseen tek- nologiaan. Tuotannon tehokkuutta ja uusiutumista haetaan investoinneista ja digitaalisuu- den hyödyntämisestä. Uudet teknologiat luovat uusia ominaisuuksia sekä parantavat tuot- tavuutta ja kilpailukykyä. Tehokas teknologia ja automatisointi parantavat tehokkuuden kaut- ta kilpailukykyä, ja niiden hyödyntäminen lisääntyy entisestään ruokaketjussa. Monitahoinen teknologinen kehitys vaikuttaa voimakkaasti ruokaketjuun. Ruokaketjuun vaikuttavia teknologioita ovat muun muassa informaatio- ja kommunikaatioteknologia, au- tomaatio, robotiikka, geeniteknologia, bioteknologia, materiaaliteknologia, energiateknolo- gia ja koneaistien kehitys ja älykkäät järjestelmät. Myös 3D-tulostus mahdollistaa uusien elintarvikeinnovaatioiden syntymisen. Uusiutumista syntyy myös pakkausteknologioiden kehittymisen myötä. Tällaisia ovat esimerkiksi syötävät tai biohajoavat pakkaukset ja äly- pakkaukset. Uusiin teknologioihin suhtaudutaan myös varauksellisesti. Teknologiaosaaminen on välttämättömyys elintarviketeollisuudessa. Tuotantoteknologi- an lisäksi energia- ja ympäristöehtojen muutokset jaterveellisyys- ja turvallisuusvaatimuk- set edellyttävät teknologista osaamista. Resurssi- ja energiatehokkuuden parantamiseen on yrityksillä kasvavaa tarvetta. Tämän vuoden ”iskusanat” - digitalisaatio, biotalous, uu- siutuva energia ja cleantech - näkyvät myös elintarviketeollisuudessa. Merkittävä investoija Ympäristöosaamisen ja puhtaiden teknologioiden merkitys on kasvussa, sillä niillä paranne- taan energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ympäristövaikutusten haitattomuutta. Elintarvi- keteollisuus kantaa vastuuta ympäristöstä panostamalla energiatehokkaaseen toimintaan. Energiatehokkuussopimukset ovat keino edistää energiatehokkuutta Suomessa, ja vuonna 2008 alkaneeseen sopimukseen on liittynyt elintarviketeollisuudesta 46 yritystä. Uusi so- pimiskausi on käynnistymässä vuonna 2017. Elintarviketeollisuus on panostanut voimak- kaasti erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiseen. Lisääntynyt kiinnostus sivuvirtojen hyödyn- tämiseen voi tuoda alan yrityksille taloudellisen hyödyn lisäksi myös uutta liiketoimintaa. Elintarviketeollisuuden investoinnit ovat olleet viime vuosina merkittäviä, ja aineellisten investointien kasvu on jatkunut. Investoinnit luovat positiivista virettä ympäröivään yhteis- kuntaan ja kuvastavat alan tulevaisuudenuskoa. Lisäksi ne ovat tärkeitä tuotannon tehos- tamisen ja uudistumisen takia. Elintarviketeollisuudessa toimialan kasvu on perustunut pit- kälti tuottavuuden kasvuun, sillä efektiivinen työpanos on vähentynyt. Toimialan kasvu ra- kentuu tuottavuuden kasvulle ja toimialan tuotannon tehostumiselle, joten alan investoin- tien voidaan olettaa jatkuvan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51 Kuva 16. Elintarviketeollisuuden (TOL 10 ja 11) nettoinvestoinnit vuosina 2012– 2015, 1000 €, vuosi 2015 on ennakkotieto 49 579 28 082 47 877 34 166 349 956 378 559 402 102 408 480 - 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 2012 2013 2014 2015 Aineellinen nettoinvestointi Aineeton nettoinvestointi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, nettoinvestointi = käyttöomaisuuden lisäykset – käyttöomaisuuden vähennykset EK:n vuonna 2015 julkaiseman investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden kiin- teät investoinnit hieman supistuivat (461 miljoonaa euroa), mutta alan investoinnit ovatkin olleet kasvussa vuodesta 2010 alkaen. Tänä vuonna elintarviketeollisuuden kiinteiden in- vestointien ennakoidaan kasvavan yli 25 %:lla lähes 580 miljoonaan euroon. Elintarvike- teollisuuden osuus koko tehdasteollisuuden kiinteistä investoinneista on tänä vuonna noin 15 %. Kuva 16 perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, joissa investoinnit esitetään niiden ti- linpäätöstietojen perusteella, kun taas EK:n tiedustelussa investoinnit raportoidaan kuluik- si niiden valmistusasteen, kassavirran, mukaisina. EK:n suhdannebarometrissä kapasiteetin vajaakäyttöä oli noin kolmanneksella. Syk- syn pk-yritysbarometrissä 45 % vastanneista uskoi kapasiteetin käyttöasteen paranevan ja 10 % vastanneista huononevan tulevan vuoden aikana. Barometriin vastanneista 41 % aikoi investoida enemmän ja 39 % suunnitteli pitävässä investointimäärän ennallaan. Vaik- ka keskeinen investoinnin tarkoitus on korvata vanhentunutta tuotantokapasiteettia uudel- la, haetaan investoinneilla parempaa tuottavuutta, uutta tekniikka, kapasiteetin kasvua, ja- lostusarvon nousua ja toimintojen rationalisointia. 52 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuva 17. Elintarvikkeiden valmistuksen aineelliset käyttöomaisuusinvestoinnit ala- toimialoittain ja juomissa vuosina 2012–2015, 1000 €, vuosi 2015 on ennakkotieto 0 50 00 0 10 00 00 15 00 00 20 00 00 25 00 00 30 00 00 10 1 Te ur as tu s, li ha n sä ily vy ys kä si tte ly ja lih at uo tte id en va lm is tu s 10 2 K al an , ä yr iä is te n ja n ilv iä is te n ja lo st us ja s äi lö nt ä 10 3 H ed el m ie n ja ka sv is te n ja lo st us ja sä ilö nt ä 10 4 K as vi - j a el äi nö ljy je n ja - ra sv oj en v al m is tu s 10 5 M ai to ta lo us tu ot te id en va lm is tu s 10 6 M yl ly - j a tä rk ke ly st uo tte id en va lm is tu s 10 7 Le ip om ot uo tte id en , m ak ar on ie n ym s. va lm is tu s 10 8 M ui de n el in ta rv ik ke id en va lm is tu s 10 9 E lä in te n ru ok ie n va lm is tu s 11 J uo m ie n va lm is tu s 20 12 20 13 20 14 20 15 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53 Kuva 18. Elintarvikkeiden valmistuksen aineettomat käyttöomaisuusinvestoinnit ala- toimialoittain ja juomissa vuosina 2012–2015, 1000 €, vuosi 2015 on ennakkotieto 0 50 00 10 00 0 15 00 0 20 00 0 25 00 0 30 00 0 10 1 Te ur as tu s, li ha n sä ily vy ys kä si tte ly ja lih at uo tte id en v al m is tu s1 02 K al an , ä yr iä is te n ja ni lv iä is te n ja lo st us ja sä ilö nt ä 10 3 H ed el m ie n ja ka sv is te n ja lo st us ja sä ilö nt ä 10 4 K as vi - j a el äi nö ljy je n ja -r as vo je n va lm is tu s 10 5 M ai to ta lo us tu ot te id en va lm is tu s 10 6 M yl ly - j a tä rk ke ly st uo tte id en va lm is tu s 10 7 Le ip om ot uo tte id en , m ak ar on ie n ym s. va lm is tu s 10 8 M ui de n el in ta rv ik ke id en va lm is tu s 10 9 E lä in te n ru ok ie n va lm is tu s 11 J uo m ie n va lm is tu s 20 12 20 13 20 14 20 15 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot 54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuvissa 17 ja 18 on esitetty eri alatoimialojen aineellisia ja aineettomia käyttöomaisuus- investointeja. Maitotaloustuotteiden valmistuksen investoinnit ovat olleet merkittäviä. Esi- merkiksi Valiolla on meneillään 170 miljoonan euron investointi Riihimäellä koskien välipa- latyyppisten tuotteiden tuotantoa sekä kotimaan markkinoille että vientiin. Taulukossa 17 on esitetty aineellisten investointien osuutta liikevaihdosta elintarvike- teollisuudessa. Taulukosta ilmenee, että sekä elintarvikkeiden että juomien valmistukses- sa alan suhteelliset investoinnit ovat muuta teollisuutta suurempia. Ala onkin investoinut myös taantumassa. Taulukko 17. Aineellisten investointien osuus liikevaihdosta elintarviketeollisuu- dessa vuosina 2012–2015, % Toimiala TOL 2012 2013 2014 2015 * Muutos 2012 - 2015 Teollisuus C 1,8 1,7 1,9 2,8 1,0 Elintarvikkeiden valmistus 10 3,1 3,1 3,5 3,8 0,7 Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm. 101 2,2 1,7 1,9 2,9 0,7 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 102 4,7 0,9 1,5 3,3 -1,4 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 103 4,5 3,1 4,3 3,2 -1,3 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 104 3,6 3,3 2,0 14,4 10,8 Maitotaloustuotteiden valmistus 105 4,3 4,9 6,0 5,4 1,1 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 106 1,9 13,5 1,9 5,9 4,0 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 107 2,6 2,3 4,3 4,2 1,6 Muiden elintarvikkeiden valmistus 108 2,7 1,6 2,5 2,6 -0,1 Eläinten ruokien valmistus 109 3,0 2,5 3,1 3,0 0,0 Juomien valmistus 11 3,4 5,2 4,3 4,1 0,7 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen 1101 . . 2,7 3,7 . Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1103 11,4 2,9 0,5 4,6 -6,8 Oluen valmistus 1105 2,3 4,6 5 3,7 1,4 Virvoitusjuomien valmistus 1107 2,2 0,8 3,3 3,5 1,3 * ennakkotieto Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilastot 5.2 Tuotekehitys ja uusiutuminen toimialalla Tuotekehityksellä varmistetaan, että yrityksellä on jatkuvasti liiketoimintastrategiaansa to- teuttava, kilpailukykyinen tuote- ja palveluvalikoima. Elintarviketeollisuus kehittää aktiivi- sesti kuluttajia kiinnostavia uutuuksia, innovaatioita ja tuoteparannuksia. Kehittämistä suun- taavat erilaiset kuluttajia puhuttelevat ruokatrendit, arvomaailmat, lainsäädännön muutok- set sekä ravitsemukselliset näkökulmat. Myös kansainvälistyneen toimintaympäristön muu- tokset ja kilpailija-analyysit tuottavat kehittämisideoita. Tuotekehitys perustuu enenevässä määrin kohderyhmän tai asiakaskunnan ominaisuuksiin tai preferensseihin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55 Tuotekehityksessä on tunnistettava nopeasti muuttuvat ruokatrendit. Lisää ketteryyttä tarvitaan sekä tuotekehitykseen että kaupallistamiseen. Erilaisten trendien kirjo on valtava, ja kuluttajan ostokäyttäytyminen on monen asian yhdistelmä. Kuluttajat ovat entistä yksi- löllisempiä ja valveutuneempia, ja heidän maksuhalukkuutensa ratkaisee valintoja. Vallit- sevia ruokailmiöitä ovat muun muassa • yksilöllisyys • eettisyys, ekologisuus, vastuullisuus • sosiaalinen kanssakäyminen • helppous • smart shopper • hyvinvointi • kotimaisuus, paikallisuus ja alkuperä • aitous. Kotimaisuuden arvostus on edelleen nousussa. Kuluttajat ovat myös toivoneet vuodenai- kojen näkymistä ruokatarjonnassa. Nopeasti valmistettavien ruokien suosio näkyy myös ostoissa. Runsasproteiinista ruokavaliota terveellisenä pitävien määrä on kasvanut ja hy- vinvoinnin merkitys on edelleen kasvussa. Kasvavina ruokailmiöinä Suomessa pidetään muun muassa kasvisruokailua, vegaanisuutta, välipalaistumista, gluteenittomuutta, soke- rittomuutta ja fodmap- ruokavaliota (ruokavalio, joka perustuu huonosti imeytyvien hiilihyd- raattien saannin rajoittamiseen). Tiedostava kuluttaminen, hyvinvoiva arki ja nopeasti valmista ovat saavuttaneet vakiin- tuneen aseman suomalaisten keskuudessa, ilmenee Keskon teettämästä ruokatrendejä ja -ilmiöitä tutkimuksesta. Ruoasta haetaan enenevässä määrin yksilöllisyyttä korostavia asi- oita. Ensi vuonna uskotaan sekä kasvisten käytön että ruokahifistelyn lisääntyvän. Pakkausmerkinnöistä entistä kattavammin tietoa Kuluttajien ostopäätös perustuu usein pakkaukseen. Yritykset panostavat tuotteiden mark- kinoinnilliseen kehittämiseen ja brändäämiseen. Kireässä markkinatilanteessa menestyvät johtavat brändätyt tuotteet, joten markkinoinnilliseen kehittämiseen pitäisi panostaa aiem- paa enemmän. Perhekokojen pieneminen haastaa pienentämään pakkauskokoja. Ruoka- tarjonta ja irtomyynti ovat lisääntyneet kaupoissa. Verkkokauppa muuttaa tuotteiden toimi- tustapoja asiakkaille vaikuttaen samalla myös pakkaamiseen. Ruokatuotteisiin on osatta- va kytkeä tarinoita, elämyksellisiä elementtejä, ilmiöitä tai tapahtumia. Menestyminen kan- sainvälisillä markkinoilla edellyttää erikoistumista niche-tuotteisiin tai segmentteihin. Ruokien ja juomien pakkausmerkinnöistä käyvät ilmi aiempaa laajemmat ravintoarvo- tiedot, sillä uuden elintarviketietoasetuksen siirtymäaika päättyy 13.12.2016. Hyvän maun lisäksi kuluttajien erilaiset tarpeet sekä ravitsemus- ja terveysnäkökohdat huomioiva tuo- tekehitys on yritykselle kilpailukeino. Ala on tehnyt esimerkiksi pitkäjänteistä työtä sokerin vähentämiseksi ja tavanomaisten tuotteiden rinnalle valmistettavien kevyempien vaihtoeh- tojen tarjoamiseksi kuluttajille. 56 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Menestys vaati monenlaista osaamista Suomi on profiloitunut korkean koulutustason ja innovaatiotoiminnan maaksi. Myös suo- malainen ruokaosaaminen on korkeatasoista. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta voi- daan vahvistaa korkealaatuisten ruokatuotteiden ja -palveluiden kilpailukykyä markkinoil- la. Elintarviketeollisuuden tuotekehityskustannukset olivat 0,73 % tuotannon bruttoarvosta vuonna 2014. Elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat olleet viime vuosina noin 70 miljoonaa euroa. Innovaatioiden syntymiseksi tarvitaan yhteistyötä sekä koko ruokaketjussa että yli toi- mialarajojen (biotalous, cleantech, matkailu, hyvinvointi). Myös eri tieteenalojen kehittä- miskumppanuuksia ja tiedonvaihtoa olisi vahvistettava. Euroopassa kiertotalous nähdään osana biotaloutta. Biotalous tulisi nähdä entistä keskeisempänä osana elintarvikealan kas- vustrategiaa. Elintarviketeollisuus voi tuottaa muille teollisuuden aloille, kuten lääke- tai kos- metiikka-alalle, erilaisia valmisteita. Kuva 19. Elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot vuosina 2010–2015, milj. euroa 66,8 63,8 73,8 74,3 78,7 68,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2010 2011 2012 2013 2014 2015 T&k-menot Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuluttajakäyttäytyminen muovaa elintarviketeollisuuden toimintaa. Kuluttajasegmenttien pirstaloituminen tarjoaa mahdollisuuden erilaistaa tuotteita. Tuotekehityksen ja uudistumi- sen tärkeys on sisäistetty alalla. Tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet, ja osa tuotteista on tarjolla vain yhtenä sesonkina. Kehittämisessä pyritään hinnoittelumahdollisuuksia li- säävään jalostusasteen nostamiseen ja erikoistuotteisiin sekä nopeampaan tuotteistami- seen ja palvelukonsepteihin. Tuotekehityksessä on rohkeasti lähdetty kehittämään uusia tuotteita, joista esimerkiksi proteiinipohjaiset kasvistuotteet ovat hyvä osoitus. Todellisten tuoteinnovaatioiden määrä on EU-tasolla arvioitu olleen noin 3 %. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 57 Pk-yritysbarometri 2/2016 -kyselyn mukaan osa pk-elintarvikeyrityksistä aikoo li- sätä tuotekehityspanostuksia. Yrityksistä 41 % arvioi tuotekehityspanosten suurene- van, 10 % pienenevän ja 53 % yhtä suureksi kuin nyt. Tiukka taloudellinen tilanne hei- kentää mahdollisuuksia aktiiviseen tuotekehitykseen. Valtaosa tutkimukseen ja kehit- tämiseen käytetyistä määrärahoista on yritysten omaa rahoitusta. Julkista rahoitusta on myös saatavilla. Suomalainen elintarviketeollisuus on aktiivinen kehittäjä. Se käyttää vuosittain noin 2,5 % jalostusarvostaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Viime vuosien kehitys ei ole kui- tenkaan suosinut tuotekehityksen lisäämistä. Kaupan omien merkkien osuus valikoimissa on kasvanut, ja niiden kehittämiseen liittyy enemmän kopiointia kuin todellisia innovaatioi- ta. Tuotteiden halpuuttaminen ja alhainen hintataso vähentävät kassavirtaa, jota tarvitaan uusien tuotteiden kehittämiseksi. Uutuuksien hinnoittelu niiden kaikki kehityskustannukset kattavaksi johtaa helposti olemassa oleviin tuotteisiin nähden liian suureen hintaeroon ja siten vähäiseen kysyntään. Uusiutuminen ja digitalisaatio Toimintaympäristön muutokset ja kiristynyt kilpailu niin kotimaassa kuin kansainvälisesti edellyttävät yrityksiltä jatkuvaa uusiutumista, toimintojen tehostamista ja kilpailukyvyn ke- hittämistä. Investoinnit ovatkin eri toimialoilla eniten käytetty uusiutumistoimi. Pk-elintarvikeyritykset ovat hakeneet, kuten ennenkin, uudistumista investoinneista, uu- sista tuotteista ja markkinoinnista sekä henkilöstön koulutuksesta ja rekrytoinneista. Yrityk- set ovat palkanneet uutta henkilöstöä ja laajentaneet uusille markkinoille muita vertailuryh- miä enemmän. Kilpailun kautta yritykset uudistuvat ja kehittävät kilpailukykyään. Kuva 20. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kuukauden aikana, % Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2/2016, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM, vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 58 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Globalisaation ja sähköisen liiketoiminnan kehittyminen on lisännyt kilpailua. Monet yri- tykset ovat perinteisesti mieltäneet sähköisen liiketoiminnan toiminnaksi, jossa yrityksellä on jonkinlaiset nettisivut. Tänä päivänä sähköinen liiketoiminta on paljon muutakin, ja yhä enemmän puhutaan myös esineiden internetistä (IoT) ja robotisaatiosta. Yhtenä talouden kehityksen ajurina pidetään digitaalisuutta. Digitaalisuus muuttaa yri- tysten, verkoston ja ihmisten välistä viestintää, tuotteiden ja palveluiden hankintaa, tuotta- mista, markkinointia ja myyntiä. Pk-yritysbarometrin mukaan yli 80 %:lla pk-elintarvikeyri- tyksistä on omat kotisivut. Digitaalisista työkaluista seuraavaksi eniten yritykset hyödyntä- vät sosiaalista mediaa ja pilvipalveluita. Digitaalisaatio ja monikanavaisuuden lisääntymi- nen tarjoavat esimerkiksi uusille yrittäjille hyvän kokeilualustan ja mahdollisuuden kommu- nikoida asiakkaiden kanssa. Kasvussa oleva jakamistalous toimii digitaalisessa maailmas- sa erilaisten alustojen ja sovellusten kautta. Vaikka digitaalisuudesta puhutaan paljon kasvun mahdollistajana, digitaalisuuden eri mahdollisuuksia kotisivujen, sosiaalisen median ja pilvipalveluiden käytön lisäksi hyödyn- netään melko vähän elintarvikeyrityksissä. Big datan käyttö esimerkiksi markkina-analyy- seissä on vielä vajaasti käytössä alan yrityksissä, sillä vain 3 % yrityksistä ilmoitti sitä käyt- tävänsä. Verkkokaupan käyttöönottoa seuraavan 12 kuukauden aikana suunnitteli lähes joka viides elintarvikeyritys (19 %). Melko suuri osuus elintarvikeyrityksistä (64 %) ei otta- nut kantaa digitaalisuuden käytön laajentamiseen seuraavan 12 kuukauden aikana. Elintarviketeollisuusliiton toukokuussa 2016 teettämässä Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa -selvityksessä todettiin, että digitalisaatio nähdään alalla tärkeäk- si kilpailukyvylle. Sillä on saavutettu sekä tehokkuus- että kasvuhyötyjä. Myös siihen liit- tyviä investointeja aiotaan lisätä. Suuret yritykset ovat digitalisaatiossa hieman pidemmäl- lä ja uskovat vahvemmin sen tuomiin hyötyihin. Digimenestyjillä korostuvat muita enem- män digiratkaisut ostojen, tuotannon ja myynnin alueilla. Teknologiaa ei koeta digitalisaati- on suurimmaksi haasteeksi, vaan esille nousevat erityisesti organisaatioon ja osaamiseen liittyvät asiat. Digimenestyjillä on myös vahvemmat organisaatioon liittyvät kyvykkyydet. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 59 6 Toimialan asema ja merkitys lähivuosina 6.1 Liikevaihdon kehitys ja kasvuhakuisuus Elintarvikealan suhdanneriippuvuus on muuta teollisuutta vähäisempää, ja toimialaa pide- tään vakaana maailmantalouden suhdanteissa. Elintarviketeollisuuden liiketoimintaympä- ristö on kuitenkin haastava niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Elintarviketeollisuudes- sa kilpailu on kiristynyt asteittain globaalien ruokamarkkinoiden avautumisen edetessä. Elintarviketeollisuuden liikevaihto on supistunut viime vuosina, kuten kuvasta 21 ilme- nee. Sen taustalla ovat kuluttajien ostovoiman vähentyminen ja siten kysynnän heikko kehi- tys, tiukka hintakilpailu kotimarkkinoilla ja elintarvikeviennin merkittävä väheneminen. Ruu- an myyntihintojen ja maailman markkinahintojen alenemiset ovat ylläpitäneet laskua. Hin- tavetoisilla markkinoilla hinnan merkitystä kuluttajien ruokavalinnoissa ei pidä väheksyä. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat kertovat noin kolmen kuukauden viiveellä tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä. Elintarvikkeiden hinnat ovat kuluvana vuonna laskeneet, ja lasku on jatkunut vuodesta 2014 alkaen. Hintojen arvioidaan hieman kallistuvan ensi vuonna. Makeisveron poistuminen hidastaa ensi vuonna hintojen nousua. PTT:n ennusteen mukaan tuontituotteiden kallistumi- nen tukee kotimaisten tuotteiden hintakehitystä. Euroopassa ruoan hinnan lasku on pysähty- nyt, ja Suomessa elintarvikkeiden hintakehitys seuraa viiveellä hintojen muutosta Euroopassa. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli 0,5 % lokakuussa 2016. Elintarvikkeissa ja alkoholittomissa juomissa vuosimuutos oli kuitenkin -1,3 %, ja kuukau- simuutos lokakuussa oli 0,2 %. Elintarvikkeiden hinnat näyttäisivät olevan nousussa. To- sin syksyisin hintamuutosta kesän jälkeen selittää kasvisten kallistuminen kesän jälkeen. Venäjän vastapakotteet jatkuvat, mutta Venäjän taloustilanne on vakautumassa, ja ensi vuodelle ennustetaan noin prosentin talouskasvua. Viime vuosien voimakas inflaatio on heiken- tänyt ruplan kurssia ja kulutus on kohdistunut hinnaltaan edullisempiin, paikallisiin tuotteisiin. Elintarviketeollisuudelle Venäjän kaupan elpyminen ja ruplan vahvistuminen on hyvä asia, mutta vienti Venäjälle ei kuitenkaan tule palaamaan ennen pakotteita olevaan tilantee- seen. Venäjällä jatketaan investointeja omaan elintarviketuotantoon (tuonnin korvausohjel- ma). Lisäksi pakotteiden aikana maa on solminut uusia EU:n ulkopuolisia kauppasuhteita. Vastapakotteet ja tuontitullit ovat nopeuttaneet maassa toimivien suomalaisten elintarvike- yrityksien Venäjälle tehtäviä investointeja. Verkkokauppa kasvaa myös Venäjällä. Elintar- viketeollisuuden liikevaihtoa piristävät kuitenkin uudet vientiavaukset muihin maihin, kuten sianlihan vienti Kiinaan tai kauratuotteiden kasvava kysyntä maailmalla. Elintarviketeollisuuden volyymeiden arvioidaan olevan nyt hienoisessa kasvussa. Vii- me vuosina volyymit ovat olleet laskusuunnassa, ja tuotanto on monilla elintarviketeollisuu- den alatoimialaoilla vähentynyt, kuten kuva 21 todentaa. Elintarviketeollisuuden tuotanto väheni syyskuussa 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka monilla muilla teollisuus- tuotannon aloilla oli kasvua. Volyymissa muutokset ovat olleet kuitenkin liikevaihdon muu- 60 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU toksia tasaisempia. Joulun lähestyminen, taloustilanteen orastava kasvu ja kysynnän elpy- minen kotimarkkinoilla tuovat kasvua. Myös viennin kehittyminen tukee volyymikehitystä. Kuva 21. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitystä, 2010 - huhtikuu 2016, trendi Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat; indeksi 2010 = 100 Kuva 22. Elintarviketeollisuuden volyymi-indeksejä vuosi 2010 - syyskuu 2016 50 60 70 80 90 100 110 ta m m ik uu m aa lis ku u to uk ok uu he in äk uu sy ys ku u m ar ra sk uu ta m m ik uu m aa lis ku u to uk ok uu he in äk uu sy ys ku u m ar ra sk uu ta m m ik uu m aa lis ku u to uk ok uu he in äk uu sy ys ku u m ar ra sk uu ta m m ik uu m aa lis ku u to uk ok uu he in äk uu sy ys ku u m ar ra sk uu ta m m ik uu m aa lis ku u to uk ok uu he in äk uu sy ys ku u m ar ra sk uu ta m m ik uu m aa lis ku u to uk ok uu he in äk uu sy ys ku u m ar ra sk uu ta m m ik uu m aa lis ku u to uk ok uu he in äk uu sy ys ku u 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Volyymi-indeksi, trendi 10-11 Elintarvikkeet ja juomat 101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 107 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 11 Juomien valmistus Lähde: Toimiala Online /Tilastokeskus, teollisuuden volyymi-indeksi; indeksi 2010 = 100 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 61 Elintarvikealan pk-yritykset odottavat myönteistä kehitystä, sillä 43 % pk-yritysbaromet- riin 2/2016 vastanneista arvioi suhdanteiden paranevan ja 44 % ennakoi tilanteen pysy- vän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Elintarviketeollisuuden, kuten muidenkin pk-yri- tysten, suhdannenäkymät ovat kehittyneeet myönteisesti syksystä 2015. Kesällä 2016 teh- tyyn barometrikyselyyn osallistui 183 pk-elintarvikeyritystä. Valtaosalla vastanneista yrityk- sistä liikevaihto oli alle miljoona euroa. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrissä (marraskuu 2016) elintarvikeyri- tykset kuvasivat suhdennetilanteensa vahvistuneen ja olevan lähes keskimääräinen. Suh- denäkymien saldoluku lokakuussa oli +27, kun se oli heinäkuussa +23. Suhdannenousua seuraavan puolen vuoden aikana ennusti 29 % vastaajista, ja 2 % odotti tilanteen heikke- nevän. Tuotanto-odotukset ennakoivat lievää kasvua loppuvuodelle, ja vajaata kapasiteet- tia tuotannon piristymisestä huolimatta oli noin neljänneksellä yrityksistä. Keskeisin myyn- nin kasvun este oli riittämätön kysyntä. Henkilöstön määrän ennakoidaan pysyvän ennal- laan ja viennin kasvavan. Pk-elintarvikeyritysten näkemyksiä toimialan asemasta ja merkityksestä Yleisten suhdenäkymien saldoluku oli 31, kuten kuvasta 23 ilmenee. Kuvassa on eritelty pk- elintarvikeyritysten vastauksia eri osatekijöistä. Kyselyssä alan suhdanteissa nähtiin ko- hentumista viime vuodesta, kuten muillakin barometrikyselyyn vastanneilla. Saldoluvut eri osatekijöiden suhteen olivat positiiviset, ja suhdanteiden huononemista ennakoivien mää- rä on vähentynyt viime vuodesta. Tilausten määrän, liikevaihdon ja kapasiteetin käyttöas- teen odotetaan kasvavan eniten. Yli puolet yrityksistä uskoi tilausten ja liikevaihdon kasva- van. Noin 40 % yrityksistä arvioi kannattavuuden ja vakavaraisuuden parantuvan. Vähiten muutosta nähtiin tapahtuvan tuotteiden ja palveluiden hinnoissa (62 % ennallaan). Tuon- nin arvon ennakoidaan kasvavan, kuten myös aiempina vuosina. Näkymiä voidaan luon- nehtia positiivisiksi, mitä ilmentävät myös positiiviset saldoluvut. 62 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuva 23. Pk-elintarvikeyritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähim- män vuoden aikana, % 43 52 28 41 41 38 30 37 43 33 39 40 41 54 45 44 41 64 39 49 53 59 58 49 62 45 48 53 36 45 13 8 8 20 10 10 11 5 8 6 16 11 5 10 10 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % YLEISET SUHDENNENÄKYMÄT Liikevaihto Henkilökunnan määrä Investointien arvo Panostukset kansainvälistymiseen Viennin arvo Tuonnin arvo Palkkakustannukset hlöä kohden Materiaalien hinnat Lopputuotteiden/palveluiden hinnat Yrityksen kannattavuus Vakavaraisuus Innovaatiot, tuotteiden/tuotannon kehitys Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste Paranee Ennallaan Huonontuvat Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2/2016, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM Pk-elintarvikeyritykset ovat kasvuhakuisia, sillä yli puolet barometriin vastanneista elintar- vikeyrityksistä on kasvamaan pyrkiviä. Syksyn pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautui 18 % ja mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 37 % elintar- vikeyrityksistä. Vastanneista elintarvikeyrityksistä 16 % esitti, ettei yrityksellä ole kasvuta- voitteita. Toiminnan loppumista ennakoi kolme prosenttia vastanneista. Monet vastanneet yritykset kokevat kilpailutilanteen kireänä ja kehittämistä ehkäisevänä. Toisaalta kilpailuti- lanne vaihtelee erikokoisilla yrityksillä ja niiden kohdemarkkina-alueilla. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 63 Kuva 24. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2/2016, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM Elintarvikeyritykset ovat kasvunnälkäisiä. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-elintarvikeyri- tysten osuus on nousussa, kuten kuvasta 25 ilmenee. Monet yrityksistä eivät ole kasvuyri- tyksiä, vaan tyytyvät nykytilaan, sillä toimialalla asemansa säilyttämään pyrkiä yrityksiä oli neljännes vastanneista. Tätä selittää osin myös yrittäjien ikärakenne. Kuva 25. Pk-elintarvikeyritysten kasvuhakuisuus vuosina 2013–2016, % 18 % 37 % 25 % 16 % 3 % 8 % 34 % 32 % 11 % 2 % 14% 36% 31% 18% 1% 9 % 47 % 31 % 11 % 2 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Vuosi 2013 (n=91) Vuosi 2014 (n=128) Vuosi 2015 (n=189) Vuosi 2016 (n=183) Lähde: TEM, Pk-yritysbarometrit vuosina 2013 - 2016, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM 64 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 6.2 Keskeisiä kehittämistarpeita Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat liiketoimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena. Tämä edellyttää yrityksiltä jatkuvaa toimintojen kehittämistä ja uudistumis- ta. Positiivinen muutos on tapahtunut pk-elintarvikeyrityksissä kehittämistarpeiden tunnis- tamisessa. Markkinointi ja myynti ovat perinteisesti olleet pk-yritysten keskeisiä kehittämiskohtei- ta, joiden kehittämistä piti tärkeänä yli puolet vastanneista elintarvikeyrityksistä. Toiseksi eniten kehittämistarvetta elintarvikeyritykset näkivät olevan johtamisessa. Elintarvikeyri- tykset kokivat muita ryhmiä enemmän kehittämistarvetta tuotantoon ja materiaalitoimintoi- hin, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun sekä vientiin ja kansainvälistymiseen liit- tyvissä toiminnoissa. Tulosten perusteella kansainvälistyminen kiinnostaa pieniä yrityksiä aiempaa enem- män. Suhdanneodotuksissa saldoluku kansainvälistymisessä oli 32. Vaikka yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämisen nähdään olevan keskeinen menestyskeino, pk-elintarvikeyri- tyksistä vain 14 % koki yhteistyössä olevan kehittämistarvetta. Kuva 26. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2/2016, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM Elintarvikealan pk-yrityksissä yleinen suhdanne- ja taloustilanne koetaan merkittävimpä- nä kehittämisen esteenä ja tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan edellistä vuosista. Yritystoiminnan sääntely ja rahoitus ovat alalla seuraavaksi vakavampia kehittämisen es- teitä. Toimialalla yleinen suhdannetilanne ja rahoitus nähdään vuoden takaista suurempi- na esteinä ja yritystoiminnan sääntely sekä kustannustaso puolestaan pienempinä. Elin- tarvikeyritykset kokivat sääntelyssä byrokratian paljon merkittävämpänä esteenä (76 %) kuin työehtosopimukset tai -lainsäädännön. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 65 Työn sivukuluja pidettiin kustannustasoon liittyvistä osatekijöistä merkittävimpänä, ja toi- seksi merkittävimpänä pidettiin muita tuotantokustannuksia. Palkkataso puolestaan koetaan muita toimialaryhmiä vähemmän vakavana kehittämisen esteenä. Ammattitaitoisen työvoi- man saatavuus on pk-yritysten suurin resurssitekijöihin liittyvä este. Elintarvikealalla osate- kijän merkitys on pienempi ja toimitilojen merkitys puolestaan suurempi kuin muissa vertai- luryhmissä. Myös muut resurssitekijät, kuten raaka-aineet, koetaan toimintaa jarruttavana. Yli puolet barometriin vastanneista pk-yrityksistä piti kilpailutilanteen kireyttä merkittä- vimpänä kilpailuun liittyvänä kehittämisen esteenä. Myös markkinoinnin liiallinen keskitty- minen estää kehittymistä. Tulokset eivät sinänsä ole yllättäviä, sillä kilpailutilanne on kiristy- nyt yritysten hakiessa kasvua ja kaupan keskittyessä sekä lisätessä omia tuotteita ja tuon- tia. Elintarvikekauppaa on toisinaan mediassa arvosteltu siitä, että vain muutamat henki- löt päättävät kaupan tarjonnasta. Tiukentunut pankkitoiminnan sääntely on vaikuttanut myös elintarviketeollisuuteen. Pk- elintarvikeyrityksissä vakuuksien puute koettiin suurimpana sekä muita vertailuryhmiä suu- rempana esteenä rahoitukseen liittyviä osatekijöistä. Myös rahoituksen saatavuus koettiin kehittämistä jarruttavana. Kuva 27. Pk-yritysten kehittämisesteet, % Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2/2016, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM 66 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuva 28. Pk-elintarvikeyritysten kehittämisesteet vuosina 2014–2016 ja muu teolli- suus vuonna 2016, % 0 % 5 % 10% 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Teollisuus, v. 2016 2016 2015 2014 Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2014 - 2016, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 67 7 Yhteenvetoa Suomessa on hyvin monipuolinen ja -muotoinen elintarviketeollisuus, jossa suuret yritykset vastaavat volyymistä ja viennistä. Pienet yritykset lisäävät valikoimien monimuotoisuutta ja ylläpitävät paikallista ruokakulttuuria. Suomessa on runsaat luonnonvarat, hyvät raaka-ai- neet ja hyvälaatuista vettä sekä teknologista osaamista. Elintarviketeollisuus on investoi- nut huomattavasti toimintojen tehostamiseen sekä uusiutumiseen. Maassamme on vahvan ruokaosaamisen lisäksi osaavaa tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta sekä rahoitusta. Suomessa on tehty vuosia tavoitteellista laadun kehittämistyö- tä koko ruokaketjussa. Erilaisten toiminnan korkeasta laadusta kertovien laatujärjestelmi- en käyttö on lisääntynyt, samoin kuin viestiminen vastuullisista toimintatavoista. Vahvistu verkottumalla Tänä vuonna mediassa paljon näkyvyyttä saaneet alkutuotannon vaikeudet heijastuvat pitkälti kotimaisuuteen nojaavaan elintarviketeollisuuteen. Elintarviketeollisuudessa kilpai- lu on kiristynyt asteittain globaalien ruokamarkkinoiden avautumisen edetessä. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu haastaa ruokaketjun toimijoita uudistumaan. Kilpailua on lisännyt kauppojen omien tuotemerkkien lisääntynyt tarjonta. Tuonti on supistanut elintarviketeolli- suuden kotimaan markkinakysyntää. Kiristyvä kilpailu korostaa kustannustehokkuutta ja kilpailukyvyn kehittämistä koko ruo- kaketjussa. Ketjun toimijoiden yhteistyötä tulisi merkittävästi tiivistää esimerkiksi kulutta- jatietämyksen jakamiseksi. Lisäksi ruokaketjun eri toimijoiden on pystyttävä uudistamaan myös rakenteitaan. Suomessa koetaan sääntelyn ja valvonnan olevan raskasta sekä resursseja kuluttavaa. Ala kaipaakin sääntelyn ja päällekkäisten valvontojen purkua sekä valvonnan muuttumista neuvonnaksi. Elintarvikkeiden turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä. Toimialan kansainvälistymisestä huolimatta kotimaisen kysynnän rooli on jatkossakin keskeinen. Elintarviketeollisuudelle on tärkeää säilyttää vahva kotimarkkina-asemansa. Ruuan ja juomien kuljetukseen liittyy aina rajoituksia, ja lisääntynyt kotimaisuuden sekä lä- hiruoan arvostus ylläpitävät kotimaisten tuotteiden kysyntää. Viennin merkityksen voidaan kuitenkin arvioida kasvavan elintarviketeollisuuden tuotteiden kysynnässä. Yhteisen kakun kasvattamista Suurten yritysten kilpailukyky perustuu volyymituotteisiin ja tehokkuuteen sekä vahvoihin brändeihin ja lisäarvotuotteisiin. Erikoistuotteet tarjoavat pk-yrityksille menestymisen mah- dollisuuksia. Kannattava toiminta edellyttää kaikilta alan yrityksiltä tehokkuutta, erikoistu- mista, osaamista, muutoksien ennakointia ja nopeaa reagointia sekä uusiutumista ja ku- luttajalähtöistä tarjontaa. Ruoan kysyntä kasvaa maailmalla voimakkaasti tulevina vuosina, ja elintarvikealan yh- teistyötä tulee kehittää riittävän volyymin ja mittakaavaedun saamiseksi. Maailmanlaajuisia 68 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU haasteita ovat muun muassa ruoan, energian ja veden riittävyys, luonnonvarojen ja ilmas- ton muutokset, ihmisten ikääntyminen ja kaupungistuminen sekä geopoliittinen ympäristö. Teknologinen kehitys ja tuottavat innovaatiot ovat keskeisiä toimialaan vaikuttavia muu- tosvoimia. Kehittyvä biotalous ja kiertotalous sen osana tarjoavat kasvun eväitä. Digitaa- lisuus monissa muodoissaan muuttaa osaltaan toimialan tuotantomalleja ja tehostaa tuo- tantoa. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä T&K-luonteisia aineet- tomia investointeja. Alan pk-elintarvikeyritysten suhdannekuvissa on monia myönteisiä merkkejä ja alan suhdanneoptimismi on vahvistunut viime vuodesta. Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet vuodesta 2014 lähtien, mutta hintojen arvioidaan hieman kallistuvan ensi vuonna. Hinta ohjaa ruoan valintapäätöksiä aiempaa enemmän. Toisaalta kuluttajat ovat valmiita maksa- maan enemmän, mikäli se tuottaa heille lisäarvoa. Talouden elpyminen tukee elintarvike- teollisuuden, kuten muidenkin teollisuuden alojen, kohentumista. Uudistumiskyky valttia muuttuvassa toimintaympäristössä Suomalaisen ruuan menestys edellyttää asiakasymmärrystä ja lisäarvoa tuottavaa uusiu- tumista. Elintarvikkeiden kulutuksessa asiakasryhmät ovat erilaistumassa perhekoon, ku- lutustyylin, arvomaailman ja monen muun taustatekijän suhteen. Ikääntyvät ja yksinasujat ovat kasvavia kuluttajaryhmiä. Lisäksi kuluttajat ovat aiempaa tiedostavampia ja tiedonja- noisempia. Elintarvikkeiden ja juomien kehitystä on jatkossa tehtävä yhä vaativammille ku- luttajaryhmille ja tuotettava heille räätälöityjä ratkaisuja. Alan menestys perustuu osin kuluttajien tarpeisiin vastaamiseen. Erikoistuotteiden mer- kitys kasvaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kuluttajat haluavat vaihtelua, vaik- ka ruokatottumukset muuttuvat hitaasti. Kulutuksen erilaistuminen ja muuttuvien tarpeiden ymmärtäminen edellyttävät uutta yhteistyötä ja kumppanuuksia kuluttajien, kaupan, am- mattikeittiöiden, jalostuksen ja alkutuotannon kesken. Suomessa tuotetaan ehkä liikaa kes- kivertokuluttajalle, ja yritysten tuotetarjonnassa on samankaltaisia tuotteita. Toisaalta ku- lutus muuttuu hitaasti ja volyymit ovat perustuotteissa. Alalle kaivataan myös lisää onnis- tuneita, kaupallistettuja innovaatioita, markkinoinnillista kehittämistä sekä ketteryyttä yhä nopeatempoisemmaksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupallistamiseen pitäisi pa- nostaa aiempaa enemmän, sillä arvioiden mukaan vain 10 % uutuuksista jää olemaan. Elintarvikealalla tulee tapahtumaan sekä pirstaloitumista että yhdentymistä (konsolidaa- tiota). Konsolidaatiokehitys on globaali ilmiö elintarvikemarkkinoilla. Suomalaisen elintarvi- keteollisuuden olisi kehitettävä tuottavuuttaan ja erityisesti pyrittävä jalostusasteen nostami- seen. Ruoka on globaalia liiketoimintaa, ja kansainvälinen kilpailu kiristyy. Kiristynyt kilpailu kotimaassa ja vientimarkkinoilla kirittää elintarviketeollisuutta toimintojen kehittämisessä. Liiketoiminnan haasteet vaativat elintarvikeyrityksiltä mukautumiskykyä ja lisääntyviä tuotekehityspanostuksia. Ruoan maku, helppous sekä siitä saatava hyvinvointi korostuvat tulevaisuudessa. Kasvua alalla on saatavissa jalostusarvon nostamisella sekä viennin li- säämisellä. Asiakaslähtöiseen innovointiin ja muotoilusosaamiseen kannattaa panostaa, varsinkin viennissä. Muotoilulla voidaan saada tehokkuuden rinnalla kilpailuetua. Aineet- toman arvonluonnin merkityksen uskotaan olevan kasvussa. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 69 Elintarviketeollisuus on merkittävä investoija. Uudet teknologiat luovat uusia ominaisuuk- sia sekä parantavat tuottavuutta ja kilpailukykyä. Teknologisen kehityksen kärjessä pysy- misen lisäksi tarvitaan myös ammattitaitoista henkilökuntaa ja työmarkkinoille lisää jous- tavuutta. Tämän vuoden iskusanat - digitalisaatio, biotalous, uusiutuva energia ja clean- tech - näkyvät myös elintarviketeollisuudessa. Ruokaketjun merkitys osana muiden toimi- alojen kehitystä lisääntyy. Monikanavaisuus kasvaa. Kasvua viennistä, tuonnin torjuntaa Toimialan hitaan kotimaan markkinakasvun vuoksi vienti ja ulkomaille laajentuminen ovat keinoja kasvattaa elintarviketeollisuuden liiketoimintaa. Kroonisesti alijäämäisen kauppa- taseen kuntoon saaminen edellyttää pitemmälle jalostettujen elintarvikkeiden ja juomien vientiä. Tavanomaisten tuotteiden hintakilpailukyky on rajallinen. Toimialan kehitystä tukee myös erilaisten matalamman jalostusasteen tuotteiden tai raaka-aineiden, varsinkin EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle, vienti. Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien elintarvike- yritysten kärki on kuitenkin kapea, ja yhä useamman yrityksen tulisikin suuntautua vientiin. Suomen elintarvikkeiden ulkomaankauppa on ollut vuosia alijäämäistä. Vienti on toi- pumassa Venäjän vientikieltojen aiheuttamasta viennin ennakoimattomasta vähenemises- tä. Pakotteet ovat vauhdittaneet elintarvikeyritysten vientikiinnostusta muihin maihin. Uu- sia markkina-alueita on haettu aktiivisesti, ja evästyksiä tarjoaa esimerkiksi Food from Fin- land -vientiohjelma. Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa maamme elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Elintarvikevientiä edistetään nyt aiempaa konkreettisemmin toimenpitein eri tahojen yhteistyönä. Elintarviketeollisuus itse kaipaa kuitenkin kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaajia. Valtaosa elintarvikkeiden ulkomaankaupasta käydään naapurimaiden kanssa. Monia mahdollisuuksia on kaukaisemmillakin markkinoilla, jossa voivat menestyä pienemmät- kin yritykset. Puhtaiden ja turvallisten tuotteiden maine voi siivittää elintarvikevientiä, mut- ta myös muita argumentteja, tarinoita ja kaupallista kohderyhmäajattelua tarvitaan. Monil- la elintarviketeollisuuden yrityksillä on nykyiseen kysyntään nähden ylikapasiteettia, joten se ei rajoita vientiä. Myös ruokaturvallisuusosaamisessa sekä korkeamman lisäarvon teol- lisuus- ja raaka-ainemyynnissä on vientimahdollisuuksia. Onnistuessaan viennin kasvulla on monia kerrannaisvaikutuksia kotomaamme talouteen. Sinivalkoista ruokaa Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala. Suomalaisessa elintarviketeollisuudessa on ruokatuotannon ja huoltovar- muuden lisäksi kyse maaseutumme elinvoimaisuudesta, yrittäjyydestä, työllisyydestä, yh- teiskuntamme hyvinvoinnista, eri-ikäisten ihmisten ravitsemuksesta, ruokakulttuurista ja ma- kunautinnoista. Rikas ruokakulttuurimme myös monipuolistuu maahanmuuttajien myötä. Maamme elintarviketeollisuudella on hyvät mahdollisuudet menestyä nyt ja tulevaisuudessa. Suosimalla suomalaisia ruokia ja juomia luodaan työpaikkoja ja hyvinvointia maahamme. 70 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Elintarviketeollisuus on toimiala, jolla on paljon kerrannaisvaikutuksia. Suomalaisen ruo- an menestys edellyttää uusiutumista, erikoistumista ja parempaa kilpailukykyä koko ruoka- ketjussa sekä ketjun sisäistä ja toimialarajojen yli menevää yhteistyötä ja liiketoimintakon- septien kehittämistä. Tarvitaan myös ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen lisäämistä esi- merkiksi nuorten houkuttelemiseksi alalle. Elintarviketeollisuus on jatkossakin merkittävä toi- miala Suomessa, ja se tarjoaa työtä sekä toimeentuloa monelle ja eri puolella maatamme. Valmistelussa olevat Ruokapoliittinen selonteko sekä Elintarvikealan kilpailukykytutki- mus tuottavat sektorille hyödyllistä tietoa ja tulevat osaltaan linjaamaan maamme ruokapo- litiikkaa. Selonteko annetaan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia. Ruo- kapoliittisen selonteon vision mukaan: ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tie- toisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kil- pailukykyinen ja kannattava ruokajärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordi- noitu korkean tason tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotyö.” TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 71 8 Toimialan SWOT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet • Monipuolinen ja -muotoinen elintarviketeol- lisuus • Suhteellisen vakaat markkinat • Suomalaisen ruuan vahva asema kotimark- kinoilla • Ruoan puhtaus, ruokaturvallisuus ja jäljitettä- vyys, hyvä maku • Ammattitaitoinen henkilöstö, osaavan työ- voiman saatavuus, kouluttautumismahdolli- suudet • Tekninen ja muu osaaminen: erikoisruokava- liot, ravitsemus, gluteenittomuus, laktoositto- muus, ruokatrendien seuraaminen • Korkeatasoinen, tehokas tuotanto sekä ruo- katurvallisuus, laatu ja vastuullisuus • Jatkuva toimintojen tehostaminen, uusiutu- minen ja tuotekehitys • Toimivat logistiset järjestelmät ja kylmäketjut • Kotimaiset raaka-aineet, hyvät luonnontuot- teet ja vesi • Toiminnan kehittämisen rahoitus: investoin- nit, innovaatiot, tutkimus • Bio- ja kiertotalouden kehittyminen • Suurin osa yrityksistä pieniä • Keskimäärin vaatimaton kannattavuus ja hei- kohko tuottavuus • Liiketoimintaosaamisen heikkous kansalli- sesti ja kansainvälisesti • Pienet kotimarkkinat, markkinointiosaaminen • Sääntely, valvontojen päällekkäisyys ja ve- rotus • Vähäinen kokemus kansainvälistymisestä, kv-osaaminen • Ikääntyvä yrittäjäkunta Mahdollisuudet Uhat • Muuttuva liiketoimintaympäristö • Muutokset kuluttajien elämäntavoissa ja valinnoissa, yksilöityvämmät kuluttajat koti- maassa ja ulkomailla • Kansainvälistyminen ja vienti, Nordic food • Kaupallisiin kohderyhmiin erikoistuminen • Erikoistuminen, uusien lisäarvotuotteiden kehittäminen, esim. proteiinien lisääntyvä kysyntä • Digitalisuuden laaja-alainen hyödyntäminen • Kotimaisuuden arvostus sekä lähi- ja luomu- ruoan kysynnän kasvu • Teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntä- minen, tuotekehitys, innovaatiotyön vahvis- tus • Trendit, kuten terveellisyys ja hyvinvointi, luonnollisuus, gastronomia, kestävä kehitys ja vastuullisuus • Ruokaketjun yhteistyö ja verkostoituminen, toimialat ylittävä yhteistyö, uudet toiminta- mallit • Uudistuminen, palvelujen lisääminen, Food- servicen kasvu, monikanavaistuminen • Markkinoinnillinen kehittäminen ja brändäys, kuluttajasuhteen vahvistaminen • Kaupan vahva asema elintarvikeketjussa • Lisääntynyt tuonti, ulkomaiset toimijat, kau- pan omat merkit • Luontaisen kasvu puute kotimarkkinoilla • Kannattavuuden heikkeneminen • Talouskehityksen häiriöt • Kotimaisen raaka-ainetuotannon vähenemi- nen • Alan tutkimus ja kehitysrahojen sekä koulu- tuspaikkojen vähentyminen • Tautiriskit 72 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Lähteet Biotalous, www.biotalous.fi Elintarvikealan pienyrityksiä, www.aitojamakuja.fi Elintarviketeollisuusliitto ry, www.etl.fi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Suhdannebarometri marraskuu 2016 ja Investointitie- dustelu www.ek.fi Elintarviketurvallisuusvirasto, www.evira.fi Findikaattori, www.findikaattori.fi Finpro Oy, Food from Finland –vientiohjelma, www.finpro.fi Hahmota Oy, www.hahmota.fi Kaupan liitto, www.kauppa.fi Kehittyvä Elintarvike, www.kehittyvaelintarvike.fi Kesko, Ruokailmiöt 2017, www.kesko.fi Luonnonvarakeskus, www.luke.fi Maaseudun tulevaisuus, www.maaseutu.fi MMM, Ruoka 2030: Suomi-ruokaa meille ja maailmalle, www.mmm.fi Pellervon taloustutkimus PTT ry, www.ptt.fi/ennusteet/ Pk-yritysbarometri syksy 2016. Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj, TEM Pro Luomu ry, www.proluomu.fi Päivittäistavarakauppa ry, www.pty.fi Ruoka-Suomi, www.ruokasuomi.fi Ruokatieto Yhdistys ry, www.ruokatieto.fi Suomen asiakastieto Oy, www.asiakastieto.fi Tekes, www.tekes.fi TEM toimiala Online -tietokanta, www.toimialaonline.fi Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi Tullihallitus, Vienti- ja tuontitilastot, www.tulli.fi, Ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmä, http://uljas.tulli.fi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, www.vatt.fi Vekkilä, Juha & Rinne, Annika. Saman pöydän ääressä. Eväitä suomalaisen ruoan tule- vaisuuteen. Aula Research Oy TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 73 Vepsäläinen, J. 2016. Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa. Raportit ja selvityk- set 2016:5. Opetushallitus. www.oph.fi Wuori, Olli & Lehtonen, Olli (2016). Elintarviketeollisuus alueellisena ilmiönä: Merkityk- sen muutos, sekä kytkentä väestöön ja maatalouteen vuoden 1975 jälkeen http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-326-260-7 YritysSuomi, www.yrityssuomi.fi Yritysten www-sivut 74 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Liite 1. Suurimmat yritykset elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa Raportin liitteenä olevissa taulukoissa 1 ja 2 ovat elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen suurimpia yrityksiä liikevaihdon mukaan lajiteltuna. Taulukoissa 3–9 on esitetty elintarvik- keiden valmistuksen alatoimialojen suurimpia yrityksiä Tiedot ovat Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteristä. TOL-luokka on se toimialaluokka, jonka yritys on ilmoittanut omaksi luo- kakseen. Listan ulkopuolella voi olla yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet omaksi toimialaluo- kakseen jonkin muun toimialan, ja siksi ne eivät näy näissä listauksissa. Taulukko 1. Elintarvikkeiden valmistuksen suurimpia yrityksiä VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONS. LIIKEVAIHTO KONS. HENKILÖSTÖN LKM Valio Oy 1 498 432 000 3 437 ItäMaito -konserni 311 381 083 150 Valio Oy 1 498 432 000 3 437 Tuottajain Maito -konserni 123 538 601 45 HKScan Finland Oy 760 274 000 2 502 HKScan -konserni 1 917 100 000 7 437 Atria Suomi Oy 751 944 000 286 Atria -konserni 1 340 185 000 4 271 Arla Oy 368 042 198 288 Arla Oy 324 599 450 466 Fazer Makeiset Oy 326 613 000 1 115 Karl Fazer -konserni 1 576 141 000 13 416 Oy Gustav Paulig Ab 308 861 000 282 Paulig -konserni 905 164 739 1 890 Saarioinen Oy 253 603 000 1 178 Artekno-Saarioinen -konserni 276 115 000 1 564 Fazer Leipomot Oy 238 386 000 1 551 Karl Fazer -konserni 1 576 141 000 13 416 Snellmans Köttförädling Ab 230 340 298 895 Snellman -konserni 309 673 000 1 248 VAASAN Oy 219 536 000 1 194 Vaasan Group -konserni 414 472 000 2 745 Suomen Nestlé Oy 219 312 000 500 Suomen Nestlé Oy Suomen Sokeri Oy 173 185 000 198 Sucros -konserni 144 945 000 275 Raisioagro Oy 145 892 000 117 Raisio -konserni 521 200 000 1 798 Ravintoraisio Oy 115 311 000 176 Raisio -konserni 521 200 000 1 798 A-Rehu Oy 106 083 000 43 Itikka -konserni 4 049 745 5 A-Rehu Oy 106 083 000 43 Atria Suomi -konserni Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab 99 859 000 362 Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab 314 911 000 1 332 Orkla Foods Finland Oy 99 071 000 191 Meira Oy 84 793 000 175 Meira Oy 86 287 318 175 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 75 Taulukko 2. Juomateollisuuden suurimpia yrityksiä VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONS. LIIKEVAIHTO KONS. HENKILÖSTÖN LKM Oy Sinebrychoff Ab 316 477 000 334 Oy Hartwall Ab 249 350 000 615 Oy Hartwall Ab 304 894 386 862 Altia Oyj 198 492 000 462 Altia Oyj 380 665 000 879 Olvi Oyj 102 869 000 336 Olvi Oyj 310 494 000 1 940 Sinebrychoff Supply Company Oy 88 918 000 484 Refresco Finland Oy 67 362 000 73 Refresco Finland Holding -konserni 67 362 015 73 Pernod Ricard Finland Oy 51 566 000 151 Pernod Ricard Finland Oy 135 430 000 432 Viking Malt Oy 36 069 072 59 Polttimo -konserni 152 471 252 192 Finn Spring Oy 19 193 000 Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy 18 335 282 51 Laihian Mallas Oy 13 563 848 50 Laihian Mallas Oy 52 971 763 358 Senson Oy 11 448 267 35 Polttimo -konserni 152 471 252 192 Refreshment Products Finland Oy 10 130 000 Oy Gust. Ranin 6 116 000 23 Viking Malt Reso Oy 5 924 000 2 Viking Malt -konserni 142 754 075 143 Nokian Panimo Oy 4 589 065 21 Scripo -konserni 3 026 741 24 Astra Wines Oy 3 140 000 3 Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy 2 669 000 9 Teerenpeli Yhtiöt -konserni 9 054 046 72 Stallhagen Ab 2 601 825 9 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 76 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 3. 101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM HKScan Finland Oy 760 274 000 2 502 Hkscan -konserni 1 917 100 000 7 437 Atria Suomi Oy 751 944 000 286 Atria -konserni 1 340 185 000 4 271 Snellmans Köttförädling Ab 230 340 298 895 Snellman -konserni 309 673 000 1 248 Kivikylän kotipalvaamo Oy 53 489 105 267 Hkscan -konserni 1 917 100 000 7 437 Pouttu Oy 50 986 000 208 Atria-Chick Oy 45 689 000 320 Atria Suomi -konserni Atria Oyj 37 833 000 11 Itikka -konserni 4 049 745 5 Atria Oyj 37 833 000 11 Lihakunta -konserni 8 360 711 7 Wursti Oy J & J 30 359 235 65 Wursti Oy J & J 30 359 235 65 Lihajaloste Korpela Oy 28 450 458 135 Atria-Lihavalmiste Oy 26 509 000 307 Atria Suomi -konserni Länsi-Kalkkuna Oy 26 115 000 121 Atria -konserni 1 340 185 000 4 271 Länsi-Kalkkuna Oy 26 115 000 121 Hkscan -konserni 1 917 100 000 7 437 A-Pekoni Nurmo Oy 25 734 000 272 Atria Suomi -konserni Lihatukku Veijo Votkin Oy 20 530 000 101 A-Pihvi Kauhajoki Oy 19 922 000 183 Atria Suomi -konserni Huhtahyvät Oy 19 037 216 55 Huhtahyvät Oy 19 037 216 55 Kotivara Oy 18 064 890 40 Lihavara -konserni 18 090 877 39 Kylmänen Food Oy 17 298 959 77 Paimion Teurastamo Oy 16 956 000 38 Hkscan -konserni 1 917 100 000 7 437 Veljekset Rönkä Oy 15 852 000 A-Sikateurastamo Oy 12 575 000 96 Atria Suomi -konserni Sahalahden Broiler Oy 10 730 000 108 Atria Suomi -konserni Tapola Oy Lihanjalostustehdas 10 565 000 A-Liha Jyväskylä Oy 10 038 000 79 Atria Suomi -konserni Lähde: Suomen Asiakastieto Oy TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 77 Taulukko 4. 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM Hätälä Oy 79 618 000 165 Heimon Kala Oy 49 141 147 39 Heimon Kala Oy 49 147 959 61 Ab Salmonfarm Oy 12 769 765 48 Ab Salmonfarm Oy 16 941 968 76 Kalaset Oy 11 940 000 38 Aquatic Food Products - Sarda -konserni 12 177 756 38 Selkämeren Jää Oy 9 879 000 10 E-P:n Minkinrehu -konserni 27 129 666 30 Länsi-Rannikon Kala Oy 6 441 000 Tresko Food -konserni Kala-Apu Oy 2 953 000 46 Erosen Kala Oy 2 448 000 Kuivaniemen Kala Oy 2 178 000 8 Husko Savukalatukku Oy 1 953 000 11 Viking Seafood Ab Oy Ltd 1 827 000 Kala-Lappi Oy 1 740 000 16 Myrskylän Savu Oy 1 727 000 9 Napapiirin Kala Oy 1 696 000 Savon Taimen -konserni 3 951 672 41 Puruveden Savukala Oy 1 641 000 11 Oy Saariston Jäädyttämö - Skärgårdens Fryseri Ab 1 320 000 Salmon Pool -konserni 925 875 11 Pielisen Kalajaloste Oy 1 299 000 Ovaskala Oy 1 194 000 13 Oy Hellströmming Ab 1 045 000 2 Selkämeren Jää -konserni 11 363 408 20 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Taulukko 5. 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab 99 859 000 362 Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab 314 911 000 1 332 Orkla Foods Finland Oy 99 071 000 191 Polarica Oy 49 367 000 75 Hartwall Capital -konserni 71 976 000 74 Eckes-Granini Finland Oy Ab 47 528 000 126 Eckes-Granini Finland Oy Ab 53 831 000 220 Fresh Sallad & Deli Oy Ab 25 023 000 Fresh Servant -konserni Apetit Ruoka Oy 22 081 180 99 Apetit -konserni 380 800 000 725 Kimmon Vihannes Oy 17 807 000 45 Veikko Laine -konserni 650 980 743 207 Salico Oy 15 673 000 Salico Oy 13 524 546 82 Jeppo Potatis Ab - Jepuan Peruna Oy 12 983 828 33 Jeppo Potatis Ab - Jepuan Peruna Oy 11 555 964 55 Ålands Trädgårdshall Andelslag 12 314 000 Saba Fresh Cuts Oy 11 868 000 Pohjolan Peruna Oy 11 743 000 58 Perunamestarit -konserni 6 316 202 17 Kiantama Oy 11 021 000 Herkkumaa Oy 9 058 000 35 Vitario Oy 8 869 534 49 Sauvon Säilyke Oy 8 371 000 35 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 78 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 6. 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM Mildola Oy 6 909 905 34 Avena Nordic Grain -konserni 215 002 414 88 Raisio Oyj 2 280 000 40 Raisio Oyj 521 200 000 1 798 Elixi Oil Oy 1 931 000 Suomen Kasviöljykierrätys Oy 1 923 000 8 Sybimar Oy 1 146 000 Aura Mare -konserni 50 551 449 76 Kankaisten Öljykasvit Oy 924 000 Alavuden Öljynpuristamo Oy 685 000 4 Sauvon Rypsipuristamo Oy 409 000 Rajatek Oy 325 000 1 TKB-Invest Ab 287 000 Virgino Öljyt Oy 132 000 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Taulukko 7. 105 Maitotuotteiden valmistus VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM Valio Oy 1 498 432 000 3 437 ItäMaito -konserni 311 381 083 150 Valio Oy 1 498 432 000 3 437 Tuottajain Maito -konserni 123 538 601 45 Arla Oy 368 042 198 288 Arla Oy 324 599 450 466 Hämeenlinnan Osuusmeijeri 68 744 000 79 Osuuskunta Maitomaa 47 780 000 56 Osuuskunta Maitokolmio 45 191 495 81 Osuuskunta Satamaito 38 656 303 59 Juustoportti Food Oy 35 675 000 102 Juustoportti -konserni 45 775 827 167 Riitan Herkku Oy 18 270 000 54 Riitan Herkku Oy 19 124 806 69 Ranuan Meijeri Oy 16 349 000 6 Arla -konserni 324 599 450 466 Kuusamon Juusto Oy 16 184 000 81 Ålands Centralandelslag, ÅCA 13 695 753 52 Ålands Centralandelslag, ÅCA 16 734 218 60 Unilever Ingman Production Oy 8 922 000 66 Unilever Finland -konserni Porlammin Osuusmeijeri 7 040 543 13 Härmän Seudun Osuusmeijeri 5 055 000 2 Härmä Food Oy 4 996 655 44 Härmä Food Oy 7 877 318 64 Vaalan Juustola Oy 4 228 000 19 Limingan Osuusmeijeri 3 414 000 Lieksan Laatuherkut Oy 3 144 000 Oy Intercheese Ltd 2 999 000 11 Riitan Herkku -konserni 19 124 806 69 Ilmajoen Osuusmeijeri 2 882 000 1 Tampereen Jäätelöliike Osakeyhtiö 2 001 000 40 Östergårds Mjölk Ab 1 489 000 Arctic Milk Oy 1 353 000 9 Jukkola Food Oy 1 144 000 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 79 Taulukko 8. 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM Ravintoraisio Oy 115 311 000 176 Raisio -konserni 521 200 000 1 798 Oy Karl Fazer Ab 60 387 000 127 Oy Karl Fazer Ab 1 576 141 000 13 416 Helsingin Mylly Oy 33 071 223 43 Helsingin Mylly Oy 34 590 764 73 Myllyn Paras Oy 29 728 077 27 Myllyn Paras -konserni 57 557 460 228 Kinnusen Mylly Oy 29 006 989 38 Kinnusen Mylly Oy 12 567 647 29 Finnamyl Oy 16 291 000 24 Lapuan Peruna Oy 6 866 000 8 Finnamyl -konserni 22 785 463 32 Oy Polar Mills Ab 2 748 775 23 Helsingin Mylly -konserni 34 590 764 73 Evijärven Peruna Oy 2 692 000 9 Botnia Grain Oy 2 091 000 4 Kultaturkis -konserni 2 220 446 14 Siikajoen Mylly Oy 1 268 000 19 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Taulukko 9. 107 Leipomotuotteiden makaronien yms. valmistus VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM Fazer Leipomot Oy 238 386 000 1 551 Karl Fazer -konserni 1 576 141 000 13 416 VAASAN Oy 219 536 000 1 194 Vaasan Group -konserni 414 472 000 2 745 Elonen Oy Leipomo 20 199 000 175 Elosen Konditoria -konserni 22 152 313 206 Leipomo Salonen Oy 19 850 000 68 Sinuhe Ky 18 192 154 123 Sinuhe Ky 18 955 298 134 Porin Leipä Oy 16 189 000 147 Linkosuon Leipomo Oy 15 117 834 87 Malviala Oy 14 621 000 55 Malviala Group -konserni 14 621 050 61 Leipomo Rosten Oy 13 368 995 100 Leipomo Rosten Oy 22 418 142 189 Pulla-Pirtti Oy 12 989 000 Moilas Leipomo Oy 12 617 000 59 Moilas -konserni 24 073 758 107 Porokylän Leipomo Oy 11 912 000 91 Oy Moilas GF Ltd 11 837 000 34 Moilas -konserni 24 073 758 107 Leivon Leipomo Oy 11 001 000 87 Jokioisten Leipä Oy 10 778 000 62 Arkihuoma -konserni 12 746 841 99 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 80 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 10. 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM Fazer Makeiset Oy 326 613 000 1 115 Karl Fazer -konserni 1 576 141 000 13 416 Oy Gustav Paulig Ab 308 861 000 282 Paulig -konserni 905 164 739 1 890 Saarioinen Oy 253 603 000 1 178 Artekno-Saarioinen -konserni 276 115 000 1 564 Suomen Nestlé Oy 219 312 000 500 Suomen Nestlé Oy Suomen Sokeri Oy 173 185 000 198 Sucros -konserni 144 945 000 275 Meira Oy 84 793 000 175 Meira Oy 86 287 318 175 Sucros Oy 77 089 000 88 Nordic Sugar -konserni 241 567 000 291 Sucros Oy 77 089 000 88 Apetit -konserni 380 800 000 725 Kaslink Foods Oy Ltd 56 113 968 126 Bunge Finland Oy 36 772 909 77 Snellmanin Kokkikartano Oy 32 995 852 125 Snellman -konserni 309 673 000 1 248 Oy Lunden Ab Jalostaja 27 336 000 121 Lunden Foods -konserni 40 322 600 333 Mauste-Sallinen Oy 26 079 271 40 Lihel Oy 25 249 000 21 Lihel Oy 16 504 436 31 MP-Maustepalvelu Oy 21 457 000 65 Hankintatukku Arno Latvus Oy 17 688 000 Maustaja Oy 17 249 000 84 Majalis -konserni 2 882 239 0 Puljonki Oy 16 771 000 61 Suomen Nestle -konserni Oy Halva Ab 12 435 000 68 Halva Trading -konserni 10 576 237 77 Atria-Valmisruoka Oy 10 557 000 118 Atria Suomi -konserni Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Taulukko 11. 109 Eläinten ruokien valmistus VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LÖSTÖN LKM KONSERNIN NIMI KONSERNIN LIIKEVAIHTO KONSERNIN HENKILÖSTÖN LKM Raisioagro Oy 145 892 000 117 Raisio -konserni 521 200 000 1 798 A-Rehu Oy 106 083 000 43 Itikka -konserni 4 049 745 5 A-Rehu Oy 106 083 000 43 Atria Suomi -konserni Oy Feedex Ab 44 779 000 42 Oy Feedex Ab 46 364 358 44 Ab Nyko Oy 37 530 000 34 Ab Nyko Oy 52 512 047 73 Torp Frys Ab 33 854 361 31 Torp Frys Ab 34 197 551 Honkajoki Oy 28 689 000 Atria -konserni 1 340 185 000 4 271 Honkajoki Oy 28 689 000 Hkscan -konserni 1 917 100 000 7 437 Satarehu Oy 27 437 996 7 Kaustisen Turkisrehu Oy 23 462 000 E-P:n Minkinrehu Oy 19 743 000 17 E-P:n Minkinrehu Oy 27 129 666 30 RehuX Oy 14 826 000 14 Kalajoen Jäähdyttämö Oy 13 424 000 14 Kalajoen Jäähdyttämö Oy 13 182 904 20 Vilomix Finland Oy 11 431 000 23 Monäs Feed Oy Ab 11 319 000 13 E-P:n Minkinrehu -konserni 27 129 666 30 Ab Terjärv Frys Oy 9 739 197 15 Biofarm Oy 9 456 000 Eläinruokatehdas Lemmikki Oy 6 185 000 30 Lemmikki Holding -konserni Best-In Oy 5 725 000 19 Atria -konserni 1 340 185 000 4 271 Oy MUSH Ltd 5 572 000 42 Snellman -konserni 309 673 000 1 248 Oskutuote Oy 4 119 000 6 Samuli Simula Oy 3 527 000 Rahulan Rehu Oy 3 509 000 Weststar -konserni 21 252 393 75 Sata-Henkilöstö Oy 3 254 000 50 Satu Invest -konserni 8 339 346 51 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy         Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi   Liite 2 Middle East market area Food from Finland, http://www.exportfinland.fi/food‐from‐finland,  has selected  Middle East market as new target market to explore the possibilities for Finnish  food companies in this area.  Strongly rising health trend, growing interest to  natural, safe products and the high purchasing power are the main drivers behind  our interest as they all match the Finnish offer.   Food from Finland organized in  Riyadh and Dubai health food focused fact finding trip including  seminar and  networking event with 10 Finnish food companies, to create contacts to local  importers, distributors and retailers.  Food from Finland will also organize a  Finnish national pavilion at Gulfood trade show in February 2017, preceded by a  networking event.     Middle East is becoming more industrialized, urbanized, and westernized, making  consumers wealthier but also time‐poor. This is having an adverse effect on  traditional meal times, specifically breakfast and dinner, as consumers lack the  time and energy to prepare large meals as they once did. As a result, consumers  are becoming more reliant on convenient foods such as ready meals and pre‐ cooked meals. This has already happened in industrialized countries and  increasingly hectic schedules are swaying Middle Eastern consumers to adopt  foods that require less preparation and time to cook.    This is an opportunity for brands to create more convenient foods while  simultaneously supporting other trends affecting consumers in the region such as  health, functionality, and value for money. Brands should position their products  as convenient, healthy, and high‐quality to help them maintain market share in  the region. Products that also offer easy family meals, replicating traditional foods,  will appeal to busy consumers.            Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi   It is common for citizens of the United Arab Emirates to be deprived of a  nutritional, healthy and balanced diet due to their hectic lifestyles, the easy  availability of fast food and a living environment encouraging eating habits with a  high level of carbohydrates and fat‐laden food. As the country is a desert, most  fruit and vegetables are imported, and may not always be as nutritious and fresh  as in the countries of origin. The country features easy availability of food which is  rich is starch and fat and often low in nutrients. Eating out is also a very common  trend and as most foods available in restaurants are unhealthy, it is difficult to  maintain a balanced diet.    As a result, the population of the United Arab Emirates remains affected by high  obesity rates, being the 22nd most obese nation in the world according to a  recent study by the World Health Organization and obesity being twice as  common as in Finland, for example.  The lack of physical activity is the leading  cause of this in the region, followed by dietary habits.     The population’s sedentary lifestyle is driven by increased workloads at work and  school, the extremely hot and humid weather which deters individuals from going  out in the heat to take a stroll, and easy access to technology and internet.    The population’s staple diet consists primarily of rice and sugar, with desserts  being an important part of the day. In addition, the country has a high  employment rate, as 90% of the population are expatriates, with few of them  cooking for themselves. This, along with the high number of tourists, led to an  increased number of available restaurants and cuisines, with out‐of‐home dining  and take away food becoming highly popular with only limited healthy options     Thus, the government of the United Arab Emirates continued to create and  implement strategies to curb obesity and related diseases. The 2021 National  Program for Government Communication was one such initiative. Under this, the  United Arab Emirates collaborated with UNICEF to raise awareness among  government schools through discussions and conversations. The country also  encouraged events such as The Nike Run Club, Beat Diabetes and Diabetes United          Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi   Arab Emirates Walk for Life, in addition to introducing awareness websites, such  as Beat Obesity Health Active Living.     Weight management is expected to record a value CAGR of 15% at constant 2015  prices, lower than the constant value CAGR of 18% witnessed before. This is due  to the continuous efforts by the government to reduce the rate of obesity in the  United Arab Emirates and a percentage of the population which will look for  methods to catalyze the weight loss process by purchasing weight management  products.   The issue of obesity and how to combat it is set to remain in the coming years as a  large percentage of the population faces the difficulty of changing their lifestyles.  At the same time, the government is expected to continue to implement  strategies to tackle obesity under the 2011 National Government Communities’  “The Seven Pillars” program, of which two pillars relate to obesity. These two are  the “2021 Healthy Children” initiative, which aims to reduce child obesity by 12%  by 2021 and the “2021 Free From Diabetes” program, which aims to radically  reduce the prevalence of diabetes by 2021. To reach this goal, the government will  continue to engage in attempts to increase awareness of the importance of  leading a healthy lifestyle and maintaining an appropriate weight. This, in turn, is  expected to have a positive influence on the performance of weight management  throughout the coming years.     Another serious problem in UAE is lack of vitamin D; around 80 % of the  population are involved and urgent solutions are needed.          Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi   Eight mega‐trends are driving changes in fast‐moving consumer goods in the Middle East    More about market features and trends   Organic and natural foods are already perceived favorably among Middle Eastern  consumers, and this is set to grow as more consumers worry about their health  and the quality of their food. Consumers commonly believe that natural and  organic foods are higher‐quality, environmentally friendly, pesticide/chemical‐ free, and more nourishing than non‐organic and unnatural alternatives. Although  this might not actually be true, the perception persists that they are healthy and  better for the environment because overly processed, artificial, and GMO  products are seen as unnatural and, to an extent, unsafe to some consumers.          Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi     Nutritional labeling is not understood by a significant portion of consumers, causing confusion about product ingredients There is a significant number of Middle Eastern consumers that do not  understand nutritional labeling. The lack of clarity regarding food labels confuses  and, to an extent, misleads consumers. They are confused because a lot of  nutritional labels use long scientific words that come across as jargon. If  consumers cannot quickly and easily read the ingredients of food products then  they are unlikely to fully trust the product. This explains the growing trend for  clear labeling across the region as a reaction to the ambiguous nature of food  labeling. Brands that do use clear labels are perceived as more  trustworthy than those that do not.     This problem is compounded by the region having underdeveloped and  inconsistent food regulations, laws, and enforcement. Therefore, brands must try  hard to convince consumers that their products are safe, nutritious, and honest to  maintain their market share. Manufacturers will be viewed as more honest if they  clearly and effectively state product claims that are reasonable, realistic, and  sensible in the eyes of consumers.                        Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi   Continued economic growth will increase the middle classes in the region, creating opportunities for premium products The middle classes of some countries will allow brands to create more premium  products to appeal to more discerning and exclusive tastes. However, because the  economic growth is uneven, brands must be careful not to treat the region in a  uniform manner and understand the local circumstances of consumers.    Dietary restrictions will become more common as consumers adopt more Western lifestyles As the region becomes wealthier and more connected to other parts of the world,  there is a higher chance that diet trends in other regions will influence consumers  in the Middle East. This trend is linked to Middle Eastern economic growth and  the adoption of Western lifestyles, and often the negatives such as poor diets,  overconsumption, and inactivity. The more consumers in the region adopt  Western lifestyles, which is assumed, the more chance that consumers will adopt  extreme and unusual diets as well. For example, gluten free, vegan, vegetarian,  juicing, high‐protein, alternative protein, and raw food to name just a few.  Market trends by product group, some examples Common characteristics required in all product groups:   ‐ Natural (containing natural ingredients, no additives, organic, coming  from clean environment, no antibiotics..)  ‐ Free from, especially free from sugar and to some extent, free from  gluten, less fat  Bakery & Cereals Market Trends Rising health consciousness is encouraging consumers in the UAE to opt for low  calorie alternatives and weight management is a concern. 21% of consumers  consider carbohydrates to have a negative impact on their health.  In response,          Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi   manufacturers are introducing products that are low in carbohydrates and calorie  content.   Consumers are also seeking less processed food containing natural ingredients  such a whole grains and fibers, and free from artificial colors and preservatives.   According to Canadean, 43 % of consumers in the UAE would buy a food or drink  with a claim “contains natural ingredients”.  Confectionery Market Free from sugar is an argument preferred across categories, but is most  prominent in the Gum category.  Confectionery with functional and fortified  attributes are gaining market share, such as sugar free products supplemented  with vitamins and calcium. Demand for natural products is rising also in this  product category; natural ingredients and flavors are seeked.  Also mini sizes are  introduced on the market.   Savoury Snacks Market “Food Minus” is the key product attribute driving sales of these products in the  UAE. Reduced fat it the most common claim in meat snacks, popcorn,  ethnic/traditional snacks and processed snacks. Other attributes include Food  intolerance, Free from, Naturally healthy and Gluten free.   Expatriates constitute around 90% of the UAE population, and the busy lifestyle of  these consumers is driving demand for snacking or meal replacements  throughout the day.  Manufacturers have introduced a number on‐the‐go snacks  for these needs.    Increasingly health conscious consumers are seeking also healthier snacks; better‐ for‐you, often plant based snacks are rising in the market. The sizeable mid‐life  population is willing to pay for products with natural formulation, with claims  related to ow sodium content reduced fat, lack of preservatives.            Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi   Packaged Water Market The packaged water market growth was 8 % in 2015, through investments in  existing products and new brands. New players are coming on the market, both  local and foreign.    Still water segment accounts for 99% of share, carbonated water remains small  despite the growth of 6 % in 2015. Carbonated water is mainly served in hotels  and restaurants.    The hot climate, a growing expatriate population, a booming hospitality industry,  increased tourism and high per capita consumption will be key drivers for a  healthy packaged water industry, which is forecast to grow by 9 % in 2016.  Finnish offer matching the Middle East market Finland is a world leader in nutritional expertise. In the health‐enhancing food and  beverages sector, Finnish companies are valued and benchmarked as innovators  and producers of functional, gluten‐ and lactose‐free foods, also widely available  as organic versions.    Finnish grain and cereal products, especially Finnish oat products, are known for  their purity, quality and high nutritional value.  Oat based proteins as well as  other vegetal meat replacement products are a healthy option to offer on this  market.  Oat is also a main ingredient in a traditional Ramadan period soup.      Innovative oat and rye based snacks, healthy oat and berry drinks, meal  replacements based on natural ingredients, natural berry products, healthy  innovative dairy products and premium quality poultry meat are all corresponding  to the needs in the Middle East market.                 Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi       Koosteen on laatinut:  Annaleena Soult, Program Manager  Annaleena.soult@finpro.fi  Tel.+ 358 40 343 3447  Lisätietoa myös:  Esa Wrang, Program Director  Head of Industry, Food  Esa.wrang@finpro.fi  Tel. +358 40 024 3076    Tiina Luoma, Senior Program Coordinator  Tiina.luoma@finpro,fi  Tel. +358 50 464 3385              Export Finland  Porkkalankatu 1, P.O.Box 358, Helsinki, FI‐00181 Finland  tel. +358 294 6951, fax +358 294 965 200, business ID FI02023177  www.exportfinland.fi     Contact information:        Näkemyksestä menestystä www.temtoimialapalvelu.fi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Maa- ja metsätalousministeriö www.mmm.fi ELY-keskus www.ely-keskus.fi Tekes www.tekes.fi Finpro www.finpro.fi