MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN Summaaristen riita-asioiden keskittäminen Lausuntotiivistelmä 27 2017 Summaaristen riita-asioiden keskittäminen Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki 2017 Oikeusministeriön julkaisuja 27/2017 Oikeusministeriö ISSN 1798-7091 (painettu.) ISSN 1798-7105 (PDF) ISBN 978-952-259-592-8 (painettu.) ISBN 978-952-259-591-1 (PDF) Taitto: / Ombrytning: Valtioneuvoston hallintoyksikkö / Statsrådets förvaltningsenhet, Erja Kankala Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Oikeusministeriö 2017 Tekijät Maarit Leppänen Julkaisun nimi Summaaristen riita-asioiden keskittäminen Lausuntotiivistelmä Julkaisusarjan nimi ja numero Oikeusministeriön julkaisuja 27/2017 Diaari/hankenumero OM 6/41/2016, OM017:00/2016 Teema Mietintöjä ja lausuntoja ISBN painettu 978-952-259-592-8 ISSN painettu 1798-7091 ISBN PDF 978-952-259-591-1 ISSN PDF 1798-7105 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-591-1 Sivumäärä 30 Kieli suomi Asiasanat summaarinen riita-asia, oikeudenkäyntimenettely, tuomioistuin, käräjäoikeus, toimivalta, sähköinen asiointi, tiedoksianto, täytäntöönpano Tiivistelmä Julkaisu sisältää tiivistelmän summaaristen riita-asioiden keskittämistä valmistelleen työryhmän mietinnöstä (Summaaristen riita-asioiden keskittäminen, Mietintöjä ja lausuntoja 12/2017) annetuista lausunnoista. Oikeusministeriö pyysi lausunnon 61 viranomaiselta ja muulta taholta, joista 52 antoi lausunnon. Ehdotus summaaristen riita-asioiden keskittämisestä ehdotuksessa nimettyihin käräjäoikeuksiin on saanut jakaantuneen vastaanoton. Ehdotukset sähköisen asioinnin säätämisestä eräiltä osin pakolliseksi sekä sähköisen tiedoksiannon ja puhelintiedoksiannon käyttöalan laajentamisesta ovat saaneet laajaa tukea. Kustantaja Oikeusministeriö Julkaisun myynti/ jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Justitieministeriet 2017 Författare Maarit Leppänen Publikationens titel Centralisering av summariska tvistemål Sammandrag av utlåtandena Publikationsseriens namn och nummer Justitieministeriets publikation 27/2017 Diarie-/ projektnummer OM 6/41/2016, OM017:00/2016 Tema Betänkanden och utlåtanden ISBN tryckt 972-952-259-592-8 ISSN tryckt 1798-7091 ISBN PDF 972-952-259-591-1 ISSN PDF 1798-7105 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-591-1 Sidantal 30 Språk finska Nyckelord summariskt tvistemål, rättegångsförfarande, domstol, tingsrätt, behörighet, elektronisk kommunikation, delgivning, verkställighet Referat Publikationen innehåller ett sammandrag av yttrandena om arbetsgruppsbetänkandet om centralisering av summariska tvistemål (Centralisering av summariska tvistemål, Betänkanden och utlåtanden 12/2017). Justitieministeriet begärde utlåtande om betänkandet av 61 myndigheter och övriga parter och erhöll svar av 52 av dem. Förslaget om att centralisera behandlingen av summariska tvistemål till de föreslagna tingsrätterna har fått ett delat gensvar. Förlagen om att elektronisk kommunikation i vissa fall ska vara obligatorisk och om utvidgandet av tillämpningsområdet för elektronisk delgivning och telefondelgivning har erhållit brett stöd. Förläggare Justitieministeriet Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................................................................................... 7 2 Lausuntopalaute ..................................................................................................................................................... 9 2.1. Yleiset arviot ehdotuksesta .................................................................................................................................. 9 2.1.1 Yleistä ................................................................................................................................................... 9 2.1.2 Ministeriöt ................................................................................................................................................ 9 2.1.3 Laillisuusvalvojat................................................................................................................................... 10 2.1.4 Hovioikeudet ........................................................................................................................................... 10 2.1.5 Käräjäoikeudet ........................................................................................................................................ 11 2.1.6 Viranomaiset ........................................................................................................................................... 12 2.1.7 Yhdistykset ja intressiorganisaatiot .................................................................................................. 13 2.1.8 Oikeustieteen edustajat ....................................................................................................................... 15 2.2 Ehdotuskohtaiset kannanotot ............................................................................................................................ 16 2.2.1 Keskittäminen ......................................................................................................................................... 16 2.2.2 Sähköiseen asiointiin velvoittaminen .............................................................................................. 24 2.2.3 Tiedoksiantoa koskevat muutosehdotukset .................................................................................... 25 2.2.4 Sähköisen viestin saapumisajankohta .............................................................................................. 26 2.2.5 Muut huomiot ......................................................................................................................................... 27 Liite: Lausuntopyynnöt työryhmämietinnöstä 12/2017 ..................................................... 29 7SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ 1 Johdanto Oikeusministeriö asetti 17 päivänä kesäkuuta 2016 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia ehdotus hallituksen esitykseksi lainsäädännön muuttamisesta siten, että mahdollis- tetaan summaaristen riita-asioiden keskittäminen rajoitettuun määrään käräjäoikeuksia. Lainsäädännön tulisi myös mahdollistaa haastehakemuksen johdosta annetun yksipuo- lisen tuomion siirtämisen suoraan ulosottoon ilman eri hakemusta. Valmistelutyössä oli huomioitava kehitteillä oleva AIPA ja sen tuomat mahdollisuudet tietojen siirtämiselle eri viranomaisten välillä. Työryhmän tuli myös laatia ehdotus lainsäädännöksi, joka velvoittaisi ammattimaista perintätoimintaa harjoittavat yritykset käyttämään toiminnassaan kärä- jäoikeuden ja ulosoton sähköisiä tiedonsiirtojärjestelmiä. Työryhmän tuli lisäksi arvioida todisteellisen tiedoksiannon kehittämismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia siirtyä jär- jestelmään, jossa oikeudenkäyntimaksu summaarisessa riita-asiassa olisi suoritettava asian tullessa vireille. Työryhmä luovutti mietintönsä 26 päivänä tammikuuta 2017 (Summaaristen riita-asioiden keskittäminen, oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 12/2017). Ehdotuksessa esitetään, että summaaristen riita-asioiden käsittely keskitetään Ahvenan- maan, Itä-Uudenmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Oulun, Pirkanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeuksiin. Käräjäoikeuksien tuomiopiirit määräytyisivät maakuntaja- koa noudattaen ja tuomiopiireistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Oikeushenkilö, ammattimaista perintätoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö, oikeu- denkäyntiasiamies tai –avustaja taikka muu elinkeinonharjoittaja velvoitettaisiin toimitta- maan summaarisen riita-asian haastehakemukset käräjäoikeuden tietojärjestelmään käyt- täen oikeushallinnon tietojärjestelmäyhteyttä tai verkkopohjaista asiointiliittymää. Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätettäisiin tutkimatta. Oikeudenkäymiskaaren ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain säännöksiä asiakirjan todisteellisesta tiedoksiannosta muutettaisiin siten, että haaste voi- daan antaa todisteellisesti tiedoksi sähköisenä viestinä Väestörekisterikeskuksen rekisteröi- 8OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 män sähköistä tiedoksiantomenettelyä koskevan yleisen suostumuksen perusteella. Haas- teen puhelintiedoksianto mahdollistettaisiin kaikissa summaarisissa riita-asioissa. Mietintö ei ollut täysin yksimielinen. Mietintöön sisältyy Suomen Perimistoimistojen Liiton puheenjohtaja Jyrki Lindströmin eriävä mielipide, joka koskee ehdotusta summaarisia rii- ta-asioita käsittelevistä käräjäoikeuksista. Eriävässä mielipiteessä esitetään, että summaari- sia riita-asioita jatkossakin olisi käsiteltävä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Oikeusministeriö pyysi ehdotuksesta lausunnon yhteensä 61 eri viranomaiselta, järjestöltä ja asiantuntijalta. Tiivistelmän liitteenä on luettelo lausunnonantajista. Pyydetyistä lausun- noista saapui yhteensä 52. Jaksoon 2.1 on sisällytetty lausunnonantajien yleiset arviot ehdotuksesta summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämiseksi, sähköisen asioinnin edistämiseksi ja tiedoksian- toa koskevien säännösten muuttamiseksi. Jaksossa 2.2 selostetaan erillisten asiaotsikkojen alla yksityiskohtaisemmin yksittäisiä ehdotuksia ja kysymyksiä koskevia näkökohtia ja eri- tyisesti näkemysten tueksi esitettyjä perusteluja. Asiaotsikkojen alla ei ole johdonmukai- sesti mainittu kaikkia lausunnonantajia, jotka kyseisiltä osin joko puoltavat ehdotusta tai vastustavat sitä, jos tämä seikka on jo mainittu yleisiä arvioita ehdotuksesta käsittelevässä jaksossa 2.1 eikä lausunnonantaja ole esittänyt asian osalta lisähuomautuksia. 9OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ 2 Lausuntopalaute 2.1. Yleiset arviot ehdotuksesta 2.1.1 Yleistä Työryhmän ehdotuksista keskeisin eli ehdotus summaaristen riita-asioiden keskittämisestä ehdotuksessa nimettyihin käräjäoikeuksiin on saanut erittäin jakaantuneen vastaanoton. Lausunnon antaneista hovioikeuksista kaksi puoltaa ehdotusta ja kaksi vastustaa sitä. Kä- räjäoikeuksista 10 suhtautuu ehdotukseen myönteisesti ja 16 kielteisesti. Viranomaisista kolme tukee ehdotusta (Valtakunnanvoudinvirasto, Helsingin oikeusaputoimisto, Kilpai- lu- ja kuluttajavirasto). Muut eivät ole ottaneet siihen kantaa. Yhdistyksistä ja intressiorga- nisaatioista myönteisesti keskittämisehdotukseen suhtautuu viisi tahoa. Kuusi yhdistystä taas vastustaa ehdotusta: Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto ry, Oikeushallinnon Henkilö- kunta OHK ry, Suomen Asianajajaliitto ry, Suomen haastemiehet JHL ry, Suomen Lakimies- liitto ry ja Suomen tuomariliitto ry. Kaikki tuomioistuinten henkilöstöä ja käyttäjäkuntaa edustavat tahot suhtautuvat näin ollen keskittämiseen varauksellisesti. Myönteisesti eh- dotukseen suhtautuu professori Tuula Linna. Ehdotukset sähköisen asioinnin säätämisestä eräiltä osin pakolliseksi sekä sähköisen tiedoksiannon ja puhelintiedoksiannon käyttöalan laajentamisesta ovat saaneet laajaa tukea. 2.1.2 Ministeriöt Valtionvarainministeriö kannattaa yleisellä tasolla mietinnössä esitettyjä muutoksia. Minis- teriö kuitenkin toteaa, että summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittäminen mietin- nössä esitettyäkin rajoitetumpaan määrään käräjäoikeuksia, siten kuin oikeudenhoidon kehittämisohjelmaan on kirjattu, toisi lisää säästöjä. Ehdotusta sähköisen asioinnin lisää- miseksi valtionvarainministeriö pitää tarpeettoman jäykkänä ja esittää säännöksen muut- tamista siten, että käräjäoikeus voisi erityisestä syystä hyväksyä kirjallisen haastehakemuk- sen. Ministeriö esittää sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muut- tamista siten, että yleinen KaPA-lain mukainen suostumus tulisi mahdollistaa myös asioin- tilain 19 §:ssä tarkoitetun tavallisen tiedoksiannon. 10 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 2.1.3 Laillisuusvalvojat Oikeuskanslerinvirasto katsoo, ettei perustuslaista tai ihmisoikeussopimuksista johtuvaa estettä ole summaaristen asioiden keskittämiselle ehdotuksessa tarkoitettuihin käräjä- oikeuksiin. Ehdotus kuuluu poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin. Käräjäoi- keuksien valintaa tulisi kuitenkin perustella. Estettä säätää sähköinen asiointi eräiltä osin velvoittavaksi ei ole. 2.1.4 Hovioikeudet Turun hovioikeus suhtautuu kielteisesti ehdotukseen summaaristen riita-asioiden käsitte- lyn keskittämisestä. Jos keskittämisratkaisuun kuitenkin päädytään, tulisi Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen keskitettäväksi ehdotetut summaariset riita-asiat keskittää Varsinais-Suo- men käräjäoikeuteen. Hovioikeus esittää tällöin myös harkittavaksi Ahvenanmaan käräjä- oikeudessa käsiteltävien summaaristen asioiden keskittämistä Varsinais-Suomen käräjäoi- keuteen. Hovioikeus ei näe erityisiä oikeusturvaongelmia ehdotetussa menettelyssä, jossa muiden kuin omassa asiassaan toimivien luonnollisten henkilöiden edellytetään saattavan summaariset asiat vireille käräjäoikeuden asianhallintajärjestelmään tietojärjestelmäyhtey- den tai asiointiliittymän kautta. Hovioikeus toteaa, että sähköinen asiointiedellytys on jo voimassa julkisen oikeusavun palkkio- ja kuluvaatimuksen esittämisen osalta. Turun hovi- oikeus suhtautuu myönteisesti tiedoksiantotapaa koskeviin muutosehdotuksiin edellyttä- en, että vastaanottajan oikeusturva asianmukaisella tavalla turvataan. Vaasan hovioikeus ei vastusta summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämistä, mutta ehdottaa, että tuomiopiirit muodostettaisiin saman hovioikeuspiirin käräjäoikeuksista. Ho- vioikeus pitää ehdotusta sähköisen asioinnin kehittämisestä tietyin täsmennyksin kanna- tettavana. Hovioikeus puoltaa myös tiedoksiantomenettelyä koskevia muutosehdotuksia. Itä-Suomen hovioikeus tukee lähtökohtaisesti ehdotusta summaaristen riita-asioiden keskittämisestä. Hovioikeus esittää, että Itä-Suomen hovioikeuspiirissä summaarisia rii- ta-asioita käsittelisi Kymenlaakson käräjäoikeuden lisäksi myös Pohjois-Savon tai Poh- jois-Karjalan käräjäoikeus. Hovioikeus puoltaa ehdotuksia sähköisen asioinnin lisäämisestä ja todisteellisen tiedoksiannon kehittämisestä. Rovaniemen hovioikeus ei kannata summaaristen riita-asioiden keskittämistä. Hovioikeu- den mielestä keskittämisehdotus ei huomioi saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutu- mista. Jos keskittäminen kuitenkin toteutetaan, tulisi Rovaniemen hovioikeuspiirissä sum- maariset riita-asiat keskittää sekä Lapin että Kainuun käräjäoikeuteen. Hovioikeus puoltaa ehdotuksia sähköistä asiointia ja todisteellista tiedoksiantoa koskevia ehdotuksia. 11 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ 2.1.5 Käräjäoikeudet Hyvinkään, Itä-Uudenmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Tuusulan käräjäoikeudet suhtautuvat myönteisesti tai tietyin varauksin myönteisesti ehdotukseen summaaristen riita-asioiden keskittämisestä. Summaaristen riita-asioiden keskittämistä koskevaa ehdotusta vastustavat Espoon, Ete- lä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet. Myös Vantaan ja Ahvenanmaan käräjäoikeudet suhtautu- vat ehdotukseen varauksellisesti. Uudenmaan käräjäoikeudet eivät pidä perusteltuna sitä, että muista hovioikeuspiireis- tä poiketen Helsingin hovioikeuspiirin alueella, jossa on eniten summaarisia riita-asioita, käsittely keskitettäisiin vain yhteen, perustettavaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Es- poon, Helsingin, Hyvinkään, Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan kärä- jäoikeudet katsovat, että summaarisia riita-asioita tulisi Helsingin hovioikeuspiirin alueella käsitellä kolme tai vähintään kaksi käräjäoikeutta. Käräjäoikeuksien mukaan tällaista mallia puoltavat summaaristen asioiden suuri määrä, hallinnolliset ongelmat, henkilöstön sijoit- tuminen ja toimitilaratkaisut. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuo myös esiin, että asioiden keskittäminen Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen heikentäisi ruotsinkielisten asianosaisten asemaa. Jos keskittämistä koskeva ehdotus toteutetaan, tulisi Etelä-Savon käräjäoikeuden mukaan Itä-Suomen hovioikeuspiirin summaariset riita-asiat keskittää Kymenlaakson käräjäoikeu- den lisäksi tai sen sijaan Etelä-Savon käräjäoikeuteen. Pohjois-Savon käräjäoikeus taas katsoo, että Itä-Suomen hovioikeuspiirin summaariset riita-asiat tulisi keskittää kahteen käräjäoikeuteen, joista toinen olisi Pohjois-Savon käräjäoikeus. Helsingin, Länsi-Uuden- maan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan käräjäoikeudet katsovat, että Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen maakunnan summaariset riita-asiat tulisi keskittää Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo, että se tulisi olla toinen summaarisia riita-asioita käsittelevistä käräjäoikeuksista Vaasan hovioikeuspiirissä. Lapin käräjäoikeuden mielestä summaaristen riita-asioiden keskittäminen Kainuun kärä- jäoikeuteen ei huomioi saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista ja summaarisia riita-asioita tulisi siksi käsitellä Lapin käräjäoikeudessa. Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoo, että summaaristen riita-asioiden käsittely olisi keskitettävä Päijät-Hämeen käräjäoikeu- teen. Satakunnan käräjäoikeus katsoo, ettei siellä käsiteltäviä summaarisia riita-asioita tuli- si siirtää Pirkanmaan käräjäoikeuteen. Espoon, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin, Hyvinkään, Itä-Uuden- maan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päi- 12 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 jät-Hämeen, Satakunnan, Tuusulan, Vantaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan käräjäoi- keudet puoltavat ehdotuksia sähköisen asioinnin lisäämisestä ja todisteellisen tiedoksian- non kehittämisestä. Pohjois-Savon käräjäoikeus kuitenkin esittää sähköisen asiointipakon käyttöönoton lykkäämistä siihen saakka kunnes tekniset järjestelmät ovat siten kehitty- neet, ettei poikkeussäännös enää ole tarpeen. Myös muut käräjäoikeudet korostavat AI- PA-hankkeen merkitystä uudistusten toteuttamisessa. 2.1.6 Viranomaiset Valtakunnansyyttäjänvirasto tukee todisteellista tiedoksiantoa koskevaa ehdotusta. Virasto ei ota kantaa muihin ehdotuksiin. Valtakunnanvoudinvirasto tukee mietinnössä ehdotettuja muutoksia. Virasto tuo esiin, että sillä on käytössä kansalaisen sähköinen asiointitili asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa var- ten ja että järjestelmä on toiminut hyvin. Helsingin oikeusaputoimisto puoltaa ehdotuksia. Oikeusrekisterikeskus (ORK) ottaa lausunnossaan kantaa ehdotuksiin vain tietojärjestelmä- näkökulmasta. ORK toteaa, ettei nykyinen tietojärjestelmä (Tuomas) sellaisenaan mahdol- lista keskittämistä, vaan järjestelmää olisi muutettava. ORK kannattaa sähköisen asioinnin lisäämistä, mutta toteaa, että uudistus edellyttäisi muutoksia Santra-järjestelmään sekä asiointiliittymän käytettävyyden parantamista. ORK ei vastusta sähköisen tiedoksiannon mahdollistamista mietinnössä esitetyllä tavalla. Uudistus edellyttäisi kuitenkin merkit- täviä tietojärjestelmämuutoksia. Siksi olisi toivottavaa, että muutokset tehtäisiin uuteen AIPA-tietojärjestelmään ja että lainsäädäntö tulisi voimaan vasta AIPA:n käyttöönoton jäl- keen. Nykyisten tietojärjestelmien muuttaminen tuottaisi mittavia kustannuksia, joiden määrää ei ole mietinnössä arvioitu. Kilpailu- ja kuluttajavirasto puoltaa mietinnössä ehdotettuja muutoksia. Keskittäminen edistäisi yhdenmukaisia käytäntöjä tutkittaessa viran puolesta kuluttajasopimuksen vakio- ehtojen kohtuuttomuutta. Keskittäminen lisäisi henkilöstön osaamista ja edistäisi käsitte- lyn tuloksellisuutta sekä laatua ja oikeusvarmuutta. Summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittäminen parantaisi edellytyksiä samanlaisten tapausten samanlaiseen käsittelyyn. Summaaristen riita-asioiden keskittäminen tiettyihin käräjäoikeuksiin parantaisi myös ku- luttaja-asiamiehen mahdollisuuksia seurata ja puuttua (väitteenvaraisesti) perusteettomiin velkomuskanteisiin. AIPA-hanketoimisto kannattaa sähköisen asioinnin lisäämistä ja sähköisen tiedoksian- non kehittämistä. Summaaristen asioiden keskittämisellä ei ole AIPA-hankkeen kannalta olennaista merkitystä. Hanketoimisto toteaa, että tietojärjestelmä ei estä valtakunnallisen 13 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ työjonon perustamista. Jos mietinnössä ehdotetut toiminnot rakennetaan AIPA-järjes- telmään, on kuitenkin selvitettävä, kuuluvatko ne hankkeen alkuperäiseen laajuuteen ja budjettiin, ja jos eivät kuulu, edellyttää uudistukset lisäresursseja. Hanketoimisto katsoo, etteivät kehittämisehdotukset aiheuta aikataulupaineita AIPA-hankkeen toteuttamiselle tai sen vaiheistukseen. HAIPA-hanketoimisto ei ole lausunnossaan ottanut kantaa summaaristen riita-asioiden kes- kittämiseen, mutta tukee ehdotuksia sähköisen asioinnin ja tiedoksiannon lisäämisestä. 2.1.7 Yhdistykset ja intressiorganisaatiot Finanssialan Keskusliitto (FK) pitää ehdotuksia summaaristen riita-asioiden käsittelyn kes- kittämisestä ja tiedoksiantomenettelyn tehostamisesta oikeansuuntaisina. FK kannattaa kuitenkin ensisijaisesti summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaisten kä- siteltäviksi. Jos näin ei kuitenkaan tehdä, FK puoltaa mietinnön ehdotusta kuitenkin siten toteutettuna, että asioiden käsittelyä edelleen jatkettaisiin Varsinais-Suomen käräjäoikeu- dessa. FK kannattaa sähköisen asioinnin lisäämistä valinnanvapautta rajoittavin toimen- pitein, mutta korostaa asiaa koskevan tiedottamisen tärkeyttä. FK kannattaa myös tiedok- siantoa koskevia muutosehdotuksia, mutta pitäisi parempana vaihtoehtoa, joka mahdollis- taisi summaarisen riita-asian haastehakemuksen antamisen tiedoksi tavallisella kirjeellä. Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ry vastustaa ehdotusta keskittää summaaristen rii- ta-asioiden käsittely rajoitettuun määrään käräjäoikeuksia. Keskittäminen toisi runsaasti li- säkustannuksia ja heikentäisi työhyvinvointia. Lähes järjettömänä JHL pitää summaaristen riita-asioiden siirtämistä pois Helsingin ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksista Itä-Uuden- maan ja Kanta-Hämeen käräjäoikeuksiin. JHL tukee ehdotusta sähköisen asioinnin lisää- miseksi, mutta katsoo, että asioinnin parantaminen käytännössä edellyttää AIPA:n valmis- tumista. JHL puoltaa myös sähköisen tiedoksiannon lisäämistä, mutta pitää arvioita sen tuomista säästöistä ja työkevennyksistä ylimitoitettuina. Keskuskauppakamari (KKK) pitää summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämistä si- nänsä kannatettavana asiana. KKK ei ota kantaa siihen, mihin käräjäoikeuksiin asiat tulisi keskittää. Tärkeää olisi, että henkilöstön osaaminen säilyisi. Raskaita toimitilajärjestelyjä tulisi välttää. KKK kannattaa ehdotuksia sähköisen asioinnin ja sähköisten tiedoksiantokei- nojen lisäämiseksi. Kuntaliitto kannattaa lähtökohtaisesti mietinnössä ehdotettuja muutoksia. Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry kannattaa mietinnön ehdotuksia, mutta ei tue sum- maaristen riita-asioiden keskittämistä mietinnössä esitetyllä tavalla ja katsoo, ettei keskit- tämisestä ole saatavissa mietinnössä todettuja hyötyjä. OHK pitää ehdotusta ongelmallise- 14 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 na muun muassa kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta (Kainuun ja Kanta-Hämeen käräjäoikeudet). OHK kannattaa sähköisen asioinnin lisäämistä, mutta korostaa sähköisten asiointikanavien käyttäjäystävällisyyttä. Sähköisen asioinnin lisääminen ei myöskään saisi aiheuttaa käyttäjille lisäkuluja, jotka myöhemmin jäisivät velallisten maksettavaksi. OHK puoltaa sähköistä tiedoksiantoa koskevia muutosehdotuksia. Suomen Asianajajaliitto ry pitää ehdotuksen tavoitteita kannatettavina, mutta pitää itse ehdotusta monilta osin ongelmallisena. Asianajajaliitto ei kannata summaaristen rii- ta-asioiden keskittämistä, koska arvioi sen aiheuttavan tarpeettomia henkilöstöongelmia. Keskittämisen edellyttämät investoinnit ovat liian suuret mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn nähden. Asianajajaliitto vastustaa ehdotusta sähköisen asioinnin lisäämiseksi vel- voittamalla ammattitoimijat ja elinkeinonharjoittajat toimittamaan haastehakemukset kä- räjäoikeuteen oikeushallinnon sähköisiä asiointikanavia käyttäen. Käyttöastetta tulisi sen sijaan pyrkiä lisäämään järjestelmää parantamalla ja sitä markkinoimalla. Asianajajaliitto kannattaa sähköisen tiedoksiannon käyttöönottamista. Suomen haastemiehet JHL ry vastustaa summaaristen riita-asioiden keskittämistä, puoltaa sähköisen asioinnin lisäämistä ja uuden sähköisen tiedoksiantotavan käyttöönottamista. JHL katsoo, että käräjäoikeusverkostouudistus jo riittävästi rajaa käräjäoikeuksien määrää ja ettei tarvetta lisäkeskittämiselle siksi ole. Keskittämisen sijaan tulisi sähköistä asioin- tia käräjäoikeuksien välillä kehittää toimivaksi. Keskittäminen toisi tiedoksiantoon suuria logistisia haasteita. JHL katsoo, että summaarisia riita-asioita tulisi käsitellä myös Varsi- nais-Suomen käräjäoikeudessa. JHL puoltaa tiedoksiantotapojen lisäämistä. Suomen Lakimiesliitto ry pitää ehdotuksia sähköisen asioinnin lisäämiseksi ja sähköistä tiedoksiantoa koskevien säännösten muuttamiseksi hyvin perusteltuina ja kannatettavi- na. Lakimiesliitto ei kuitenkaan tue summaaristen riita-asioiden keskittämistä koskevaa ehdotusta. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry puoltaa mietinnössä ehdotettuja muutoksia, mutta kat- soo, että summaaristen riita-asioiden käsittely Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa tulisi jatkua. Suomen tuomariliitto ry vastustaa summaaristen riita-asioiden keskittämistä. Keskittämi- nen ei ole perusteltua, vaan nykyinen tilanne on säilytettävä, ainakin kunnes eri vaihto- ehdot summaaristen asioiden käsittelyn kehittämiseksi on työryhmävalmistelussa asian- mukaisesti selvitetty. Tuomariliitto toteaa mietinnön laatineen työryhmän epäonnistu- neen työssään ottaessaan säästöihin ja aluepolitiikkaan perustuvan poliittisen linjauksen työnsä perustaksi. Tuomariliitto korostaa lausunnossaan, että myös poliittiset linjaukset on perusteltava läpinäkyvästi. Mietinnössä ei nyt lainkaan perustella miten valittuun keskit- tämisratkaisuun on päädytty. Kielellisten oikeuksien turvaamisen näkökulmasta työryh- 15 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ män ehdotus summaaristen asioiden keskittämisestä Turun hovioikeuspiirissä Pirkanmaan käräjäoikeuden ohella Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen on täydellisen epäonnistunut ja lisäksi perustuslain vastainen. Helsingin hovioikeuspiirissä summaarisia riita-asioita tulisi jo käräjäoikeuksien koon perusteella käsitellä kaikissa hovioikeuspiirin verkostouudistuksen jälkeisissä käräjäoikeuksissa. Tuomariliitto puoltaa ehdotusta sähköisen asioinnin lisää- miseksi ja kannattaa mietinnön sähköistä tiedoksiantoa ja puhelintiedoksiantoa koskevia ehdotuksia. Tuomariliitto pitää kutienkin mietinnössä arvioituja säästöjä ylimitoitettuina ja puutteellisiin selvityksiin perustuvina. Suomen Yrittäjät ry (SY) toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa summaaris- ten riita-asioiden käsittelyn keskittämiseen. SY kannattaa sähköisen asioinnin lisäämistä. Lainmuutoksesta tulisi kuitenkin tiedottaa asianmukaisesti siten, että myös sellaiset elin- keinonharjoittajat, jota eivät ammattimaisesti hoida perintätoimintaa, tulisivat siitä tietoi- seksi. SY tukee myös tiedoksiantoa koskevia muutosehdotuksia. Takuusäätiö sr kannattaa lähtökohtaisesti ehdotettuja muutoksia. Keskittäminen voisi lisä- tä kertyvää osaamista ja siten tehostaa päätöksentekoa ja yhdenmukaistaa ratkaisukäytän- töä. Takuusäätiö pitää erityisen tärkeänä sitä, että pikaluottojen oikeudellisessa perinnässä vaatimuksen lainmukaisuuteen otettaisiin viran puolesta kantaa. Lyhyet ja yhdenmukaiset käsittelyajat olisivat velallisen edun mukaiset. Takuusäätiö on kuitenkin huolestunut siitä, että Helsingin hovioikeuspiirin asiat keskitettäisiin vain yhteen käräjäoikeuteen ja pitää valtakunnallista työjonoa varteenotettavana keinona asioiden tasapuoliseen työnjakoon ja lyhyempiin käsittelyaikoihin. Takuusäätiö puoltaa ehdotusta sähköisen asioinnin lisää- miseksi sekä tiedoksiantoa koskevien säännösten muuttamiseksi. 2.1.8 Oikeustieteen edustajat Professori Tuula Linna Lapin yliopistosta puoltaa summaaristen riita-asioiden keskittämistä ja menettelyn sähköistämistä. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden sijaan tulisi Varsinais-Suo- men ja Kanta-Hämeen maakuntien summaariset riita-asiat keskittää Varsinais-Suomen kä- räjäoikeuteen. Näin tulisivat tasapuolisesti huomioiduiksi alueelliset ja kielelliset kriteerit. Professori Linna katsoo, että ainoastaan riidattomia saatavia koskevien asioiden käsittely tulisi keskittää ja summaarisen riita-asian sijaan käyttää käsitettä summaarinen velkomus- asia. Hallinnan ja rikkoutuneen olosuhteen palauttaminen tulisi jättää järjestelmän ulko- puolelle, koska näihin tapauksiin usein kytkeytyy väliaikaisen turvaamistoimen antaminen. Näin tulisi toimia myös riidattomissa häädöissä, joissa vaatimus ei perustu yksinomaan maksamattomiin vuokrasaataviin. Professori Linna katsoo, ettei luonnollista henkilöä tulisi velvoittaa toimittamaan haastehakemusta sähköisesi käräjäoikeuteen, vaikka ei toimisi omassa asiassaan vaan toisen henkilön asiamiehenä. 16 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 2.2 Ehdotuskohtaiset kannanotot 2.2.1 Keskittäminen 2.2.1.1 Keskittämisen toteuttaminen Oikeuskanslerinvirasto toteaa, ettei mietinnössä ei ole erikseen perusteltu summaarisia asioita jatkossa käsittelevien käräjäoikeuksien valintaa muiden kuin Ahvenanmaan kärä- jäoikeuden osalta. Käräjäoikeuksien valintaa tulisi perustella. Samaan seikkaan kiinnittä- vät huomiota myös Etelä-Karjalan, Helsingin, Hyvinkään ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet sekä tuomariliitto. Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuo erikseen esiin, että käsittely olisi kes- kitettävä sellaisiin käräjäoikeuksiin, joissa asiat jo nyt käsitellään tehokkaasti. Näin toteaa myös Pirkanmaan käräjäoikeus. Turun hovioikeus korostaa, että käsittelyaikojen lisäksi tulisi ottaa huomioon menettelytapojen ja ratkaisujen laatu. Näkemykseen yhtyvät Lapin ja Poh- jois-Karjalan käräjäoikeudet sekä tuomariliitto. Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL toteaa, että ehdotusta summaarisia riita-asioita käsitteleviksi käräjäoikeuksiksi olisi arvioitava uu- delleen siitä aiheutuvien kustannusten ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Turun hovioikeus toteaa lausunnossaan, ettei summaaristen riita-asioiden käsittelyä kah- deksassa eri käräjäoikeudessa tule yhdenmukaistamaan menettelytapoja ja käsittelyaikoja. Hovioikeus kiinnittää muun muassa huomiota siihen, että toimivaltaisiksi ehdotetut kah- deksan käräjäoikeutta muodostavat keskenään varsin heterogeenisen ryhmän: siihen kuu- luu kaksi pienintä käräjäoikeutta (Ahvenanmaa ja Kainuu) sekä tulevan käräjäoikeusver- koston toiseksi ja kolmanneksi suurimmat käräjäoikeudet (Itä-Uusimaa ja Pirkanmaa). Ah- venanmaalla on neljä tuomaria (mukaan lukien hallinto-oikeusasioita käsittelevä tuomari) ja uudessa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa tulee olemaan 52 käräjätuomaria. Yksiköiden kokoero ei ole omiaan toteuttamaan toivetta yhdenmukaisista käytänteistä. Tuomiovallan rajaaminen summaaristen asioiden osalta osaan käräjäoikeuksista tulee hovioikeuden mu- kaan lisäämään prosessuaalisia ongelmia ja tehtävien siirtoja eri käräjäoikeuksien välillä. Turun hovioikeuspiirissä Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Ahvenanmaan käräjäoikeuk- sien toimivaltajärjestely on keinotekoinen ja epätarkoituksenmukainen. Samoja näkemyk- siä esittävät Etelä-Savon käräjäoikeus ja tuomariliitto. Myös Vaasan hovioikeus nostaa lausunnossaan esille samoja seikkoja kuin Turun hovioi- keus. Summaarisia asioita käsittelevien yksiköiden kokoerot ovat hovioikeuden mukaan ongelmalliset. Hovioikeus pitää vaarana myös sitä, että suurempien yksiköiden toiminta- tavat voivat tulla hallitseviksi, vaikka eivät välttämättä ole parhaimpia. Hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuksien toimivalta tulisi ehdotetun maakuntamallin sijaan määräytyä hovi- oikeuspiirien mukaan. Hovioikeus ehdottaa, että Vaasan hovioikeuspiirin osalta summaa- risten asioiden tuomiopiiri voisi länsirannikolla muodostua Satakunnan, Pohjanmaan ja 17 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuksista (väestömäärä 472 000 henkilö) ja sisämaassa toimivi- en Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen käräjäoikeuksista (väestömäärä 468 000 henkilöä). Myös Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoo, että käräjäoikeuksien toimivalta tulisi mää- räytyä hovioikeuspiirien mukaan. Itä-Suomen hovioikeus esittää harkittavaksi, että summaariset riita-asiat sen tuomiopiiris- sä maantieteellisistä sysistä sekä pitkien välimatkojen ja huonon julkisen liikenteen vuoksi käsiteltäisiin Kymenlaakson käräjäoikeuden lisäksi myös Pohjois-Savon tai Pohjois-Karja- lan käräjäoikeudessa. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että käräjäoikeusverkoston uudistus poistaa tarpeen keskittää summaarisia riita-asioita. Jos keskittäminen toteutetaan, tulisi Rovaniemen hovioikeuspiirissä summaariset riita-asiat keskittää sekä Lapin että Kainuun käräjäoikeuteen. Kainuun ja Oulun käräjäoikeudet puoltavat ehdotusta keskittämisestä ja katsovat sen edis- tävän henkilökunnan osaamista ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta sekä tasaavan käsittelyn kestoa. Myös Kymenlaakson käräjäoikeus puoltaa ehdotusta keskittämiseksi. Oulun kärä- jäoikeus katsoo, että keskittämisessä olisi tullut mennä ehdotettua pidemmälle siten, että summaarisia riita-asioita käsittelisivät vain kaksi tai kolme käräjäoikeutta. Saman toteaa myös valtionvarainministeriö. Hyvinkään, Itä-Uudenmaan ja Tuusulan käräjäoikeudet suhtautuvat myönteisesti summaa- risten riita-asioiden keskittämiseen, mutta eivät pidä tarkoituksenmukaisena ratkaisua, jonka mukaan kaikki Uudenmaan summaariset riita-asiat keskitettäisiin perustettavaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan käräjäoikeudet puoltavat keskittämistä koskevaa ehdotusta, mutta kannattavat siirtymistä työjonojärjestelmään. Pohjanmaan käräjäoikeus puoltaa keskittämistä periaatetasolla, mutta katsoo, että eh- dotuksen yksityiskohdissa olisi toivomisen varaa. Käräjäoikeus pitää selvänä, ettei Varsi- nais-Suomen summaarisia riita-asioita tulisi siirtää käsiteltäväksi yksikieliseen Kanta-Hä- meeseen, vaan että jako tulisi olla päinvastainen. Pohjanmaan käräjäoikeus esittää myös harkittavaksi Satakunnan käräjäoikeuden summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskit- tämistä Pohjanmaan käräjäoikeuteen hovioikeuspiirijakoa noudattaen. Päijät-Hämeen käräjäoikeus ei sinänsä vastusta ehdotusta keskittämisestä, mutta pitää kyseenalaisena sitä, saadaanko keskittämisestä arvioituja säästöjä ja hyötyjä. Käräjäoikeus katsoo myös, että sen tulisi jatkaa summaarisia riita-asioita käsittelevänä käräjäoikeutena. Summaariset riita-asiat olisi myös jaettava ehdotettua tasaisemmin niitä käsittelevien käräjäoikeuksien kesken. Suuret yksiköt eivät välttämättä ole toiminnallisesti tehokkaita. Espoon, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Poh- jois-Karjalan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet vastus- tavat keskittämisehdotusta ja esittävät lausunnossaan vaihtoehtoa, jonka mukaan kaikki käräjäoikeudet edelleen käsittelisivät summaarisia riita-asioita ja käyttöön otettaisiin sak- 18 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 komenettelylain ja oikeusavun mukainen työjonojärjestelmä sekä valtakunnallinen toi- mivalta. Kun käräjäoikeusverkosto on juuri ehdotettu supistettavaksi 20 käräjäoikeuteen, keskittämiselle ei enää ole tarvetta. Työjonojärjestelmä olisi toteutettavissa AIPA-hank- keen yhteydessä tai pian AIPA:n käyttöönoton jälkeen. Samansuuntaisesti lausuvat myös Oikeushallinnon henkilökunta OHK, Asianajajaliitto sekä Suomen haastemiehet JHL. Myös Helsingin ja Satakunnan käräjäoikeudet katsovat, että verkostouudistus poistaa tarpeen keskittää summaarisia riita-asioita. Hyvinkään käräjäoikeus korostaa, että keskittämiseh- dotus tulisi käsitellä yhdessä käräjäoikeusverkostouudistuksen kanssa. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus huomauttaa, että keskittämisestä on yleensä hyötyä vain sellaisissa asioissa, joiden lukumäärä on vähäinen ja joissa tarvitaan erityisasiantuntemusta. Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Lakimiesliitto ja tuomariliitto suhtautuvat keskittämisehdo- tukseen erittäin varauksellisesti ja katsovat, ettei summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittäminen fyysisesti muutamaan toimipisteeseen johda toiminnan tehostumiseen, kustannussäästöihin eikä kansalaisten oikeusturvan tai palvelujen parantumiseen. Sen sijaan keskittäminen johtaa lisäkustannuksiin, toiminnan tason pitkäaikaiseen heikentymi- seen, ammattitaitoisen henkilökunnan menettämiseen sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusturvan vaarantumiseen. Myös Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon käräjä- oikeudet suhtautuvat varauksellisesti mietinnössä esitettyyn väitteeseen siitä, että keskit- täminen lisäisi tehokkuutta. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan käsittelyaikoja, tehokkuutta ja tuottavuutta olisi mahdollista lisätä muilla keinoilla, esimerkiksi yhdenmu- kaisilla käsittelyohjeilla. Lapin käräjäoikeus toteaa lausunnossaan, että erot käräjäoikeuk- sien käsittelyajoissa perustuvat siihen, etteivät kaikki käräjäoikeudet ole selvittäneet kulut- tajaluottokustannusten lainmukaisuutta viran puolesta kuluttajadirektiivin edellyttämällä tavalla. Saman toteaa Pohjois-Karjalan käräjäoikeus. Keski-Suomen käräjäoikeus ja Finanssialan Keskusliitto toteavat, että summaaristen asioiden käsittely olisi tullut siirtää ulosottoon. 2.2.1.2 Kielelliset oikeudet Turun hovioikeus toteaa, että kaksikielisen henkilöstön rekrytointi Hämeenlinnaan tuottaisi huomattavia vaikeuksia. Jos Varsinais-Suomen käräjäoikeuden summaariset riita-asiat siir- retään Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, heikentäisi tämä merkittävästi Varsinais-Suomen käräjäoikeuspiirin ruotsinkielisen väestönosan asemaa. Sille mietinnössä lausutulle näkö- kohdalle, että muutos tulisi parantamaan Kanta-Hämeen ruotsinkielisen väestön tilannet- ta, lienee annettava lähinnä kuriositeettiarvoa: Tilastokeskuksen lukujen mukaan vuonna 2015 Hämeenlinnassa ruotsinkielisen väestön osuus oli 204 henkilöä (0,3 %) ja Turussa 10 039 henkilöä (5,4 %). Turun hovioikeuden tilastoista ei ole lähivuosina löydettävissä Kanta-Hä- meen käräjäoikeudesta saapunutta ruotsinkielistä valitusta. Turun hovioikeus tuo esiin mah- dollisuuden keskittää Ahvenanmaan käräjäoikeuspiirin summaariset riita-asian Varsinais-Suo- 19 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ men käräjäoikeuteen. Kaksikielisenä käräjäoikeutena Varsinais-Suomen käräjäoikeudella on kielelliset valmiudet ja henkilöstö näiden asioiden käsittelyyn. Ahvenanmaa kuuluu jo nyt maaoikeusasioiden osalta Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Myös Varsinais-Suomen käräjäoikeus vastustaa Varsinais-Suomen maakunnan summaa- risten riita-asioiden keskittämistä Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen. Toisin kuin Kanta-Hä- me on Varsinais-Suomen käräjäoikeus kaksikielinen ja neljään sen tuomarinviroista liittyy kelpoisuusvaatimuksena tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Kaksikielisyyden johdosta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on lisäksi ruotsin kieltä hyvin taitavia muita tuomareita sekä kansliahenkilökuntaa ja haastemiehiä. Ehdotetun keskittämisen seurauksena Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta tulisi kaksikielinen, mikä edellyttäisi, että palkattaisiin uusia tuomareita, joilla on ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä lisäksi ruotsin kieltä hyvin taitavaa kanslia- ja haastemies- henkilöstöä. Tällaisen henkilökunnan löytäminen ja palkkaaminen yksikieliseen Hämee- seen on käytännössä erittäin vaikeaa. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden alueella asuu tiettä- västi runsaat 400 ruotsinkielistä henkilöä, Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiirin väestöstä 6 prosenttia eli noin 30 000 henkilöä on ruotsinkielisiä. Summaarisessa menette- lyssä käsiteltävien riita-asioiden keskittäminen käytännössä yksikielisenä suomen kielel- lä toimivaan käräjäoikeuteen merkitsisi Varsinais-Suomen alueen ruotsinkielisen väestön kannalta olennaista oikeusturvan heikentymistä. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus epäilee ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien to- teutumista perustettavassa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Länsi-Uudenmaan käräjä- oikeus ihmettelee myös Varsinais-Suomen summaaristen riita-asioiden siirtämistä yksi- kieliseen Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen. Pohjanmaan käräjäoikeus pitää selvänä, että Kanta-Hämeen käräjäoikeuden summaariset riita-asiat tulisi käsitellä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, eikä päinvastoin. Tätä puoltaa myös Ahvenanmaan käräjäoikeus ja Julkis- ten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ja Oikeushallinnon Henkilöstö OHK. Myös Helsingin kärä- jäoikeus toteaa, ettei asiallisesti kestäviä perusteita keskittää Varsinais-Suomen summaa- riset Kanta-Hämeeseen ole mietinnössä esitetty. Tuomariliitto pitää ehdotusta keskittää Varsinais-Suomen summaariset riita-asiat Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen perustuslain vastaisena, koska tosiasiassa ruotsinkielisen väestönosan oikeuksia summaarisessa menet- telyssä ei pystytä turvaamaan Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa. Vastaavasti Lapin käräjä- oikeuden tuomiopiirin summaaristen asioiden keskittäminen jatkossa Kainuun käräjäoi- keuteen merkitsisi tosiasiallista heikennystä saamenkielisten asemaan verrattuna siihen vaihtoehtoon, että summaarisia asioita käsiteltäisiin myös Lapin käräjäoikeudessa. Näke- mykseen yhtyvät Lapin käräjäoikeus ja Oikeushallinnon Henkilöstö OHK. 20 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 Tiivistetysti voidaan todeta, että Turun ja Vaasan hovioikeudet, Ahvenanmaan, Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Tuomariliitto, Julkis- ten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL, Oikeushallinnon Henkilökunta OHK, Suomen haaste- miehet JHL, Finanssialan Keskusliitto, Suomen Perimistoimistojen Liitto ja Professori Tuula Linna kannattavat nimenomaisesti summaaristen riita-asioiden käsittelyn jatkamista Var- sinais-Suomen käräjäoikeudessa. Vastaavasti Rovaniemen hovioikeus, Lapin käräjäoikeus, tuomariliitto ja Oikeushallinnon Henkilökunta OHK katsovat, että käsittelyn tulisi jatkua Lapin käräjäoikeudessa. 2.2.1.3 Henkilöstövaikutukset Valtionvarainministeriö katsoo, ettei mietinnöstä selvästi ilmene, miten henkilöstön asema on tarkoitus järjestää, vaikka keskittämisen henkilöstövaikutukset olisivat merkittävät. Mi- nisteriö huomauttaa, että hallituksen esityksessä olisi todettava, että virkamiehet ja virat siirtyvät tehtävien mukaan valtion virkamieslain 2 luvun nojalla. Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL toteaa, ettei mietinnössä ole arvioitu henkilöstövai- kutuksia kuin henkilötyövuosien vähentämisen kautta. Työhyvinvointi, muutokseen liitty- vät henkilöstöpoliittiset toimet, koulutustarpeet ja muutokseen liittyvät yhteistoiminta- prosessit on jätetty kokonaan huomioitta. Turun hovioikeus suhtautuu epäillen summaarisia asioita käsittelevän henkilöstön mah- dollisuuksiin ja halukkuuteen siirtyä toiselle paikkakunnalle – esimerkiksi Porista Vaasaan tai Turusta Hämeenlinnaan – töihin. Hovioikeus pitää siksi huomattavan osaamispääoman menettämisen ilmeisenä vaarana. Näin toteavat myös Vaasan ja Rovaniemen hovioikeudet sekä Espoon, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Helsingin, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karja- lan, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet. Vaasan hovioikeus katsoo, että keskittämisessä tulisi turvata joustavat järjestelyt kokeneen henkilöstön työn jatkamisen mahdollistamiseksi ja heidän osaamisen hyödyntämisek- si tuomioistuinlaitoksen palveluksessa jatkossakin. Mahdollisuuksia etätyön tekemiseksi tulisi lisätä ja myös mahdollistaa työn tekeminen siten, että työntekijä voisi jatkaa työtään nykyiseltä käräjäoikeuspaikkakunnaltaan käsin toisaalla sijaitsevan toimivaltaisen käräjäoi- keuden lukuun. Samansuuntaisesti toteavat Espoon, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Helsingin, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Oikeushallinnon henkilökunta OHK. Etelä-Savon ja Helsingin käräjäoi- keudet huomauttavat, ettei mietinnössä arvioida henkilöstövaikutuksia haastemiesten ei- kä lainkäyttöhenkilökunnan kannalta. Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeudet sekä Suomen haastemiehet JHL toteavat, ettei haastemiesvirkoja ole uudistuksen perusteella mahdollista siirtää tai lakkauttaa. 21 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ Etelä-Savon ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet toteavat lisäksi, että henkilöstövaikutusten arvioinnin kannalta haasteita tuottaa myös se, että summaaristen asioiden keskittämiseh- dotuksen kanssa samaan aikaan on vireillä useita muita käräjäoikeuksien henkilökunnan määrään vaikuttavia muutoshankkeita kuten AIPA-hanke, sakkomenettelyn laajentaminen ja verkostouudistus, joiden yhteisvaikutus ei ole tiedossa. Saman toteaa Oikeushallinnon henkilökunta OHK. 2.2.1.4 Vaikutukset tuomioistuinharjoiteluun Turun hovioikeus toteaa, että tuomioistuinharjoittelun sisältöön vaikuttaisi jatkossa merkit- tävästi se, suorittaako käräjänotaari harjoitteluaan summaarisia asioita käsittelevässä kä- räjäoikeudessa vai ei. Tätä ei voida pitää tavoitetilanteena. Saman toteavat lausunnoissaan Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Ylivieska-Raahen käräjäoi- keudet. Professori Linna katsoo, että uudistuksen vaikutuksia tuomioistuinharjoitteluun tulisi selvit- tää esityksen antamisen yhteydessä. On tärkeää, että auskultointipaikkoja on riittävästi ja mahdollisimman monessa käräjäoikeudessa. Olisi suoraan sanottava, kuinka suureksi aus- kultointipaikkojen määrän vähentyminen arvioidaan. 2.2.1.5 Taloudelliset vaikutukset Valtionvarainministeriön mielestä oikeudenhoitoa voisi tehostaa mietinnössä ehdotettukin enemmän, jotta saataisiin enemmän säästöjä. Ministeriö korostaa, että muutoksista mah- dollisesti aiheutuvat menot on toteutettava valtion talouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioin mukaisten määrärahojen puitteissa. Turun hovioikeus toteaa, että summaaristen asioiden asiaryhmän siirtäminen Varsinais-Suo- men käräjäoikeudesta Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen lisäisi kustannuksia oikeushallinnon alalla. Kanta-Hämeen käräjäoikeudella ei ole käytettävissään tiloja, joihin Varsinais-Suo- men käräjäoikeudessa summaarisia asioita käsittelevä henkilöstö voitaisiin sijoittaa. Var- sinais-Suomen käräjäoikeuden nykyiset tilaratkaisut sen sijaan mahdollistavat sellaisen henkilöstömäärän sijoittamisen, jonka Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen vuosittain saapu- vien 9 000 summaarisen käsittely vaatisi. Mikäli summaaristen asioiden yksikkö siirrettäi- siin pois Turun oikeustalosta, aiheutuisi siitä hovioikeuden käsityksen mukaan tilankäytön tehottomuutta. Nykyisissä säästöpaineissa hovioikeus ei voi puoltaa vältettävissä olevien kustannusten luomista. Mietinnön sisältämistä ehdotuksista saatavat säästöt perustuisi- vat summaaristen asioiden ohjaamiseen sähköisen asianhallintajärjestelmän kautta vireille tuleviksi ja kansalaisen asiointitilin hyödyntämiseen tiedoksiannossa. Lähes kaikki kulut – joita mietinnössä ei ole täsmällisesti arvioitu – sen sijaan aiheutuisivat summaaristen asioiden käsittelyn lakkauttamisesta 13 käräjäoikeudessa ja näiden asioiden siirtämisestä 22 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 kahdeksaan käräjäoikeuteen. Keskittämisestä johtuvien kulujen vuoksi hovioikeus vastus- taa sanotun ehdotuksen toteuttamista. Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoo, ettei keskittäminen toisi säästöjä edes pitkällä aikavä- lillä. Toimitilatarpeen muutokset toisivat sen sijana lisäkustannuksia. Etelä-Savon ja Poh- jois-Savon käräjäoikeudet huomauttavat, että mietinnöstä puuttuu kokonaan laskelmat muutoksen toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista kuin myös laskelmat keskittämis- ratkaisun aiheuttamista kuluista (toimitilat, henkilöstökulut, tietotekniikka ym.). Saman toteavat Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ja tuomariliitto. Julkisten ja Hyvinvointialo- jen Liitto JHL ja Oikeushallinnon henkilökunta OHK kiinnittävät huomiota keskittämisrat- kaisuun liittyviin toimitilaongelmiin. Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL huomauttaa, että käräjäoikeusverkosto –hankkeen toimitilatyöryhmä on ottaessaan kantaa keskittämi- seen epäillyt ehdotuksen mielekkyyttä. Tuomariliitto toteaa, että riitautuvien summaaristen asioiden siirtämiseen ja siirtoedellytys- ten selvittelyyn liittyen käräjäoikeuksiin syntyy päällekkäistä työtä, jolle on kohdennettava ainakin laskennallinen kustannusvaikutus. Tuomariliitto kiinnittää myös huomiota siihen, että jos ammattimaista perintätoimintaa harjoittavien tahojen ja elinkeinonharjoittajien paperisena tai liitetiedostona vireille panemien haastehakemusten määrä olisi edes 70 000 kappaleen tasolla, siirtyminen niiden sijasta sähköiseen vireillepanoon alentaisi valtion tuomioistuinmaksutuloja 1 470 000 euroa eli noin 1,5-kertaisen määrän arvioituihin – ja siis Tuomariliiton käsityksen mukaan jo sinänsä ylimitoitettuihin – säästöihin verrattuna. Tätä tulojen vähentymistä ei ole lainkaan otettu huomioon säästövaikutuksia arvioitaessa. Siten on selvää, että kustannusvaikutuksiltaan ehdotetut muutokset ovat joka tapauksessa lisäkustannuksia aiheuttavia. 2.2.1.6 Toimivallan siirtyminen Oikeuskanslerinvirasto pitää ongelmallisena ratkaisua, jonka mukaan asian muuttuessa riitaiseksi vastaajan katsottaisiin implisiittisesti hyväksyneen OK 10 luvun 17 a §:n mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen toimivallan, jollei hän vastauksessaan ole esittänyt väitettä tuomioistuimen puuttuvasta toimivallasta. Saman toteavat Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Lakimiesliitto. Myös Turun hovioikeus katsoo, että järjestelmä saattaa asianosaiset eriarvoiseen asemaan, kun kantajalta tiedusteltaisiin näkemystä asian käsittelypaikasta, ja vastaajan osalta riittää, ettei tämä ole oikea-aikaisesti esittänyt prosessiväitettä. Turun hovioikeus myös huomaut- taa, että velkomusasian suullisen käsittelyn estäminen kansalaisen asuinpaikan käräjäoi- keudessa ei välttämättä ole EU:n kuluttajan asemaa suojaavan lainsäädännön mukaista. Turun hovioikeus tuo myös esiin, että asiat, jotka ratkaistaan sekä yksipuolisella tuomiolla että tuomiolla esimerkiksi kuluvaatimusten tai kohtuuttomien korkoehtojen osalta oli- 23 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ si ehdotetussa järjestelmässä siirrettävä käsiteltäväksi muutoin toimivaltaiseen käräjäoi- keuteen, koska ratkaisua ei tällöin tehtäisi vain yksipuolisella tuomiolla tai myöntämisen perusteella annetulla tuomiolla. Hovioikeus ei pidä ehdotusta tältä osin linjakkaana ja kat- soo sen johtavan kaksinkertaisiin käsittelyihin. Muun muassa näillä perusteilla hovioikeus suhtautuu epäilevästi siihen, että nykytilanteessa summaaristen asioiden siirroille käräjä- oikeuksien välillä olisi riittävät perusteet, mutta jos niin välttämättömäksi katsotaan, tulisi menettelytapojen selkeyttämiseksi ja vastaajan oikeusturvan takaamiseksi esitettyä OK 10 luvun 20 §:ää soveltaa sanamuotonsa mukaisesti siten, että siirtämättä jättäminen edellyt- täisi molempien asianosaisten nimenomaista suostumusta. Tuomariliitto tuo lausunnos- saan esiin samoja seikkoja. Vaasan hovioikeus ei pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että pääsääntönä olisi tuomioistuimen toimivallan säilyminen riitauttamistilanteissa. Hovioikeus katsoo, että asianosaisten oi- keusturvan kannalta parempi ratkaisu olisi, että asia riitautuessa lähtökohtaisesti heti siirrettäisiin normaalien oikeuspaikkasäännösten mukaan määräytyvään oikeuspaikkaan, jollei asianosainen erikseen pyydä käsittelyn jatkamista vireilletulotuomioistuimessa. Mah- dollisesta siirtämisestä tulisi voida ilmoittaa jo haastehakemuksessa. Vaasan hovioikeus tuo lausunnossaan esiin takaisinsaantiin liittyvän ongelman. Hovioike- us toteaa, että takaisinsaantia hakevalla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä kä- räjäoikeudessa asia käsitellään. Hovioikeus esittää, että OK 12:15 muutettaisiin kuulumaan seuraavasti: ”[a]sianosaisella, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea takaisinsaantia oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukaan määräytyvässä tuomiois- tuimessa tai siinä tuomioistuimessa, joka on antanut yksipuolisen tuomion. Takaisinsaan- tihakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi viimeksi mainitussa tuomioistuimessa, mikäli asian alkuperäinen kantaja tähän suostuu. Muutoin asia on siirrettävä käsiteltäväksi ensiksi mai- nittuun tuomioistuimeen.” Itä-Suomen hovioikeus kiinnittää huomiota siihen, että yksityiset asianosaiset eivät toimies- saan ilman oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa välttämättä ymmärrä tehdä oikeus- paikkaa koskevaa väitettä vastatessaan summaarisissa haastehakemuksissa esitettyihin vaatimuksiin. Tämän vuoksi hovioikeus pitää perusteltuna, että asian muuttuessa sum- maarisesta riita-asiasta laajaksi riita-asiaksi asia tulisi lähtökohtaisesti siirtää oikeuden- käymiskaaren 10 luvun 1 §:n tai 2 §:n mukaiseen yleiseen oikeuspaikkaan. Asia voitaisiin kuitenkin jättää siirtämättä, jos kaikki asianosaiset nimenomaisesti ilmoittavat suostuvan- sa siihen. Rovaniemen hovioikeus, Etelä-Savon, Helsingin, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Oulun, Pohjois-Savon, Satakunnan käräjäoikeudet sekä Suomen Yrittäjät yhtyvät näkemykseen. Itä-Suomen hovioikeus kiinnittää huomiota siihen, että muutos voi edellyttää OK 5 luvun 10 §:n 1 momentin 6 kohdan tarkistamista. Lapin käräjäoikeus toteaa myös, että summaa- risina vireille pannut laajat riita-asiat olisi siirrettävä käsiteltäväksi yleisten oikeuspaikka- säännösten perusteella toimivaltaiseen tuomioistuimeen. 24 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 Espoon käräjäoikeus ehdottaa, että vastaajan perustellun kiistämisen seurauksena riitai- seksi tullut summaarinen asia tulisi siirtää vastaajan kotipaikan käräjäoikeuteen tai jättää sillensä. Myös Kainuun ja Keski-Suomen käräjäoikeudet sekä professori Linna katsovat, että riitautettu summaarinen tulisi automaattisesti siirtää käräjäoikeuteen, joka on toimival- tainen käsittelemään laajan riita-asian. Pohjanmaan käräjäoikeus päätyy lausunnossaan samaan lopputulokseen ja katsoo, että mahdollisuus sopia riitaiseksi muuttuneen asian käsittelevästä tuomioistuimesta toisi mukanaan jännitteitä ja epävarmuutta sekä vaikeuk- sia ennakoida resurssitarpeita. Professori Linna pitää todennäköisenä, että huomattava määrä summaarisia velkomus- asioita tullaan panemaan vireille väärässä forumissa. Siksi oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 22 §:ään tulisi lisätä säännös, jonka mukaan summaarinen velkomusasia siirretään kanta- jalta lupaa kysymättä oikeaan forumiin. Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoo, että mahdollisuutta jättää asianosaisten suostumuk- sella riitautettu summaarinen asia käsiteltäväksi käräjäoikeuteen, joka on toimivaltainen käsittelemään riidattoman asian, tulisi soveltaa mahdollisimman yhtenäisesti ja lähinnä vain tapauksissa, jossa asia tulee ratkaistavaksi kirjallisessa menettelyssä. Riitaisten sum- maarisina asioina vireille tulleiden riita-asioiden jääminen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen, johon summaariset asiat on keskitetty, vaikeuttaa mahdollisuutta arvioida tuomareiden ja käräjänotaareiden työmäärää ja virkojen tarvetta. Hyvinkään käräjäoikeus pitää tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna sitä, ettei tuomioistui- men toimivalta summaarisen riita-asian riitautumisen johdosta muutu. Vain 5/1 000 sum- maarisesta riita-asiasta etenee suulliseen käsittelyyn, minkä vuoksi etäisyydestä koituva haitta vastaajalle realisoituisi vain harvoin. Pirkanmaan käräjäoikeus on samaa mieltä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuo lausunnossaan esiin toimivallan muuttumiseen liittyviä kysymyksiä ja päätyy siihen, että niiden ratkaiseminen järkevällä tavalla ei ole mahdollista. Ongelmat sen sijaan osoittavat, ettei keskittämisehdotusta pidä toteuttaa. 2.2.2 Sähköiseen asiointiin velvoittaminen Valtionvarainministeriö katsoo, että suhteellisen ehdottomaksi laadittu velvoite sähköiseen vireillepanoon voi osoittautua liian tiukaksi oikeuden saatavuuden kannalta ja ehdottaa, että käräjäoikeudelle jätettäisiin joustavampi mahdollisuus erityisestä syystä hyväksyä pa- perille laaditun haastehakemuksen. Muotoilussa tulisi noudattaa samoja poikkeusperus- teita kuin muussa sähköiseen asiointiin velvoittavassa lainsäädännössä. Oikeuskanslerinvirasto pitää arvostelulle alttiina sitä, ettei laissa säädettäisi tilanteista, jol- loin sähköisen asioinnin käyttämättä jättäminen ei johtaisi tutkimatta jättämiseen, vaan 25 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ että sääntely tältä osin jätettäisiin mahdollisesti tulkinnanvaraisten ohjeiden varaan. Vel- vollisuus sähköiseen asiointiin voisi johtaa oikeudenmenetyksiin etenkin tilanteissa, joissa saatavan vanhentuminen on lähellä. Turun hovioikeus esittää harkittavaksi sähköistä asiointia koskevan uudistuksen yhdistämis- tä AIPA-järjestelmän käyttöönottoon. Tällöin tarvetta soveltaa poikkeussäännöksiä esimer- kiksi valuuttasaataviin ei enää olisi. Samaa esittää Pohjois-Savon käräjäoikeus. Vaasan hovioikeus kannattaa sinänsä ehdotusta sähköisen asioinnin lisäämisestä, mutta katsoo, että sähköisen asioinnin velvoittavaksi säätäminen edellyttäisi tietojärjestelmäyh- teyksien parantamista siten, ettei poikkeussäännöstä käytännössä tarvittaisi. Sähköiseen haastehakemukseen olisi esimerkiksi voitava liittää liitteitä. Saman toteaa ORK, mutta huo- mauttaa, että tämä edellyttää tietojärjestelmämuutoksia. Siksi voisi olla tarkoituksenmu- kaisinta odottaa AIPA-järjestelmän käyttöönottoa. Myös Suomen Perimistoimistojen Liit- to esittää, että asiointiliittymää kehitettäisiin mahdollisimman nopeasti siten, että kaikki summaariset haastehakemukset olisivat tehtävissä verkossa. Etelä-Savon käräjäoikeus puoltaa sähköisen asioinnin lisäämistä, mutta toteaa ehdotuksen sisältävän jonkin verran seikkoja, joista saattaa seurata laintulkintaongelmia ja työmäärän lisääntymistä. Ehdotus ei siten ole ongelmaton. Näin toteaa myös Kanta-Hämeen käräjäoi- keus. Helsingin, Keski-Pohjanmaan ja Lapin käräjäoikeudet katsovat, että sähköisen asioin- nin lisäämisen yhteydessä tulisi ottaa käyttöön etukäteismaksujärjestelmä. Asianajajaliitto vastustaa ehdotusta, joka velvoittaisi ammattitoimijat ja elinkeinonharjoit- tajat toimittamaan haastehakemukset käräjäoikeuteen oikeushallinnon sähköisiä asiointi- kanavia käyttäen. Asiointikanavien käyttöastetta tulisi sen sijaan pyrkiä lisäämään järjestel- mää parantamalla ja sitä markkinoimalla. 2.2.3 Tiedoksiantoa koskevat muutosehdotukset Valtionvarainministeriö katsoo, että sähköisen asiointilain 18 §:n lisäksi myös 19 §:ää tulisi tarkistaa siten, että tavallinen tiedoksianto voitaisiin toteuttaa ilman asiakohtaista suostu- musta sähköisesti KaPA-lain mukaisen suostumuksen perusteella. Valtionvarainministeriö pitää oikeusturvan vaarantumiseen liittyviä perusteluja puutteellisina. Turun hovioikeus suhtautuu tiedoksiantoa koskeviin ehdotuksiin myönteisesti, mutta olisi toivonut muutoksen laajempaa arviota ottaen huomioon, että muutos koskisi summaa- risten riita-asioiden ohella myös tavanomaisia riita-, hakemus ja rikosasioita. Hovioikeus toteaa valtion tehtäväksi varmistaa, että kansalainen antaessaan yleisen suostumuksen sähköiseen tiedoksiantoon todella ymmärtää, miten kattavasta suostumuksesta on kyse. Hovioikeus suhtautuu epäilevästi uudistuksesta saatavaan työnsäästöön. 26 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 Helsingin käräjäoikeus puoltaa muutoksia, mutta korostaa, että tiedoksianto tulisi siirtää vastaanottajan oleskelu- tai kotipaikan käräjäoikeuden hoidettavaksi viestinvälityspalve- lun sähköisen tiedoksiantomääräajan umpeuduttua. Samaa esittää Kanta-Hämeen ja Poh- jois-Savon käräjäoikeudet sekä Suomen haastemiehet JHL. Myös Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo, että paikallisia haastemiehiä olisi käytettävä mahdollisimman paljon. Oikeushallinnon Henkilökunta OHK korostaa järjestelmän selkeyttä ja toteaa, että epäselvä tiedoksiantomenettely helposti johtaa tarpeettomiin yhteydenottoihin ja lisätyöhön. Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Hyvinkään, Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Savon ja Varsi- nais-Suomen käräjäoikeudet suhtautuvat Turun hovioikeuden tavoin varauksellisesti työn- säästöä koskevaan arvioon. Suostumuksen sähköiseen tiedoksiantoon antavat sellaiset henkilöt, joiden haastamiseen haastemiestä ei tälläkään hetkellä tarvita. Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoo, että järjestelmän käyttöönotto voi jopa lisätä tiedoksiannon työmää- rää. Pirkanmaan käräjäoikeus katsoo, että sähköistä tiedoksiantoa voitaisiin edelleen kehittää siten, että tiedoksiantotodistuksessa olisi vain linkki, jonka vastaanottaja tarvittaessa saa auki. Käräjäoikeus esittää myös pohdittavaksi sitä, että haastehakemuksesta ja asiakirjoista lähettäisiin vastaajalle puhelintiedoksiannon jälkeen vain lyhennetyt versiot ja tieto siitä, mistä asiakirjat saa kokonaisuudessaan joko asiakirjoina tai sähköisesti. Näin toimitaan an- nettaessa haastehakemus tiedoksi kuuluttamalla virallisessa lehdessä. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus katsoo, että heräteviesti tulisi voida lähettää vastaajan tie- dossa olevaan sähköpostiosoitteeseen, vaikka tämä ei olisi ottanut käyttöönsä viestinväli- tyspalvelua. Viestin vastaanottaja voisi tällöin ottaa käyttöönsä viestinvälityspalvelun haas- teasiakirjojen noutamista varten esimerkiksi rattijuopumus- tai avioeroasiassa. Käräjäoi- keus katsoo myös, että OK 11 luvun 3 a §:ää tulisi selkeyttää siten, että sähköpostiosoitetta voidaan käyttää tavallisessa tiedoksiannossa. ORK korostaa lausunnossaan, ettei sähköistä viestinvälitysjärjestelmää ole mahdollista ot- taa käyttöön ilman mittavia tietojärjestelmämuutoksia. 2.2.4 Sähköisen viestin saapumisajankohta Valtionvarainministeriö suhtautuu varauksellisesti sähköisen asiointilain 11 §:n muuttami- seen siten, että sähköisen viestin saapumisajankohta kytkettäisiin virka-aikaan. Valtion- varainministeriö ei pidä ehdotusta nykyaikaan soveltuvana ja katsoo, että muutosta olisi arvioitava tehtyä laajemmin ottaen erityisesti huomioon, että muutosta esitetään tehtä- väksi yleislakiin. Saapumisajankohdan sitominen virka-aikaan olisi myös ongelmallista sen vuoksi, ettei aina ole selvää, mitä kussakin tilanteessa pidetään virka-aikana. 27 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ Myös Pirkanmaan käräjäoikeus suhtautuu varauksellisesti ehdotettuun tarkistukseen, eikä pidä ongelmallisena, että asioita käsitellään vireilletuloajankohdan osalta eri tavalla riip- puen siitä, miten ne ovat käräjäoikeuteen saapuneet. Käräjäoikeus katsoo, että sähköinen vireilletulo tulisi kytkeä todelliseen kellonaikaan. Saman toteaa Suomen Yrittäjät. Oikeuskaslerinvirasto toteaa, että lakia sähköisestä asioinnista sovelletaan tuomioistuin- asioiden lisäksi myös hallintoasian, syyteasian ja ulosottoasian vireillepanoon ja käsittelyyn sekä päätöksen tiedoksiantoon ja soveltuvin osin myös muuhun viranomaistoimintaan. Kun muutos esitetään tehtäväksi haastehakemuksen saapumisajan selventämistä varten, olisi perusteltua säätää virka-aikaa koskevasta tarkennuksesta oikeudenkäymiskaaressa. Ainakin tulisi ensin selvittää, onko muussa sähköisen asiointilain soveltamisalaan kuulu- vassa toiminnassa määräaikoja, joita ei ole sidottu virka-aikaan. Pohjois-Savon käräjäoikeus kannattaa lainsäädännön selkeyttämistä siten, että sähköises- ti saapunut asiakirja katsottaisiin saapuneeksi silloin, kun se on virka-aikana viranomaisen käytettävissä. Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan olisi syytä luopua erottelusta viran- omaisen pyytämän ja asianosaisen omasta aloitteesta lähettämän asiakirjan välillä. Tuomariliitto pitää muutosehdotuksen muotoilua osin epäonnistuneena ja epäilee sen tar- peellisuutta. Jos muutos kuitenkin halutaan tehdä, tulisi sähköisen asiointilain 10 §:n muo- toilusta selkeästi ilmetä, ettei saapumisajankohdan sitominen virka-aikaan koske 11 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja sisältäviä viestejä. 2.2.5 Muut huomiot Valtionvarainministeriö katsoo, että oikeudenkäymiskaaressa tulisi käyttää samoja käsit- teitä kuin sähköisessä asiointilaissa. Käsitettä ”sähköinen tiedonsiirtomenetelmä” ei siten tulisi korvata käsitteellä ”sähköinen tietojärjestelmäyhteys”. Jatkovalmistelussa tulisi myös kiinnittää huomiota hallituksen strategiaistunnossa 26.9.2016 tehtyyn linjaukseen siirtymi- sestä käyttämään ”sähköistä postilaatikkoa”. Helsingin ja Pohjois-Savon käräjäoikeudet sekä Suomen haastemiehet JHL esittävät, että ko- neellisesti allekirjoitettu tiedoksiantotodistus voitaisiin oheistaa myös e-kirjeenä lähetettä- viin asiakirjoihin silloin, kun haaste on annettu tiedoksi puhelimitse. HAIPA-hanketoimisto toteaa, että sähköiseen asiointiin siirtymistä olisi arvioitava myös asiakirjahallinnon ja arkistotoimen näkökulmasta. Suomen Yrittäjät kiinnittää huomiota siihen, ettei yritysvaikutuksia ole mietinnössä arvioitu. 28 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 Professori Linna pitää mahdollisesti ongelmallisena sitä, että toimivallan keskittämiseksi voi rajoittaa esimerkiksi elatusapuun oikeutetun, kuluttajan ja työntekijän oikeutta nostaa kanne kotipaikkansa käräjäoikeudessa. Linna katsoo myös, että ehdotuksen suhde Bryssel I asetuksen paikkakuntakohtaisiin toimivaltasäännöksiin tulisi selvittää. Professori Linna pitää myös ongelmallisena ratkaisua, jossa todetaan että pätevä oikeuspaikkasopimus on ”pätemätön”, jos asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla. Pikemminkin kyse on siitä, että oikeuspaikkasopimuksen estämättä näin voidaan tehdä. Jos kuitenkin asia riitautuu ja pa- lataan normaaliin forumiin, oikeuspaikkasopimus on voimassa ja on siksi ollut pätevä koko ajan. 29 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 SUMMAARISTEN RIITA-ASIOIDEN KESKITTÄMINEN - LAUSUNTOTIIVISTELMÄ LIITE Lausuntopyynnöt työryhmämietinnöstä 12/2017 valtioneuvoston oikeuskansleri* eduskunnan oikeusasiamies valtionvarainministeriö* korkein oikeus Turun hovioikeus* Vaasan hovioikeus* Itä-Suomen hovioikeus* Helsingin hovioikeus Rovaniemen hovioikeus* Ahvenanmaan käräjäoikeus* Espoon käräjäoikeus* Etelä-Karjalan käräjäoikeus* Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus* Etelä-Savon käräjäoikeus* Hyvinkään käräjäoikeus* Helsingin käräjäoikeus* Itä-Uudenmaan käräjäoikeus* Kainuun käräjäoikeus* Kanta-Hämeen käräjäoikeus* Kemi-Tornion käräjäoikeus Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus* Keski-Suomen käräjäoikeus* Kymenlaakson käräjäoikeus* Lapin käräjäoikeus* Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus* Oulun käräjäoikeus* Pirkanmaan käräjäoikeus* Pohjanmaan käräjäoikeus* Pohjois-Karjalan käräjäoikeus* Pohjois-Savon käräjäoikeus* Päijät-Hämeen käräjäoikeus* 30 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 27/2017 Satakunnan käräjäoikeus* Tuusulan käräjäoikeus* Vantaan käräjäoikeus* Varsinais-Suomen käräjäoikeus* Ylivieska-Raahen käräjäoikeus* AIPA-hanketoimisto* HAIPA-hanketoimisto* Helsingin oikeusaputoimisto* Kilpailu- ja kuluttajavirasto* Oikeusrekisterikeskus* Päijät-Hämeen oikeusaputoimisto Valtakunnansyyttäjänvirasto* Valtakunnanvoudinvirasto* Auktorisoidut lakimiehet ry Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Finanssialan Keskusliitto FK* Keskuskauppakamari* Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry* Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry* Suomen Asianajajaliitto ry* Suomen haastemiehet JHL ry* Suomen kuluttajaliitto ry Suomen Kuntaliitto ry* Suomen Lakimiesliitto ry* Suomen Perimistoimistojen Liitto ry* Suomen tuomariliitto ry* Suomen Yrittäjät ry* Takuusäätiö sr* Velkaneuvonta ry Professori Tuula Linna* * tähdellä on merkitty ne viranomaiset, yhteisöt ja asiantuntijat, jotka ovat toimittaneet lausuntonsa. Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto www.oikeusministerio.fi Justitieministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justitieministeriet.fi ISSN 1798-7091 (painettu) ISSN 1798-7105 (PDF) ISBN 978-952-259-592-8 (painettu) ISBN 978-952-259-591-1 (PDF)