Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:24 Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 24/2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet PL / PB 29 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet Taitto / Ombrytning: Valtioneuvoston hallintoyksikkö / Statsrådets förvaltningsenhet, Erja Kankala ISBN: 978-952-263-475-7 (PDF) ISBN: 978-952-263-474-0 (painettu) ISSN 1799-0351 (PDF) ISSN 1799-0343 (painettu) Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.5.2017 Tekijät Pasi Mäenpää Julkaisun nimi Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Julkaisusarjan nimi ja numero Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:24 Diaari/hankenumero Teema liikunta ISBN painettu 978-952-263-474-0 ISSN painettu 1799-0343 ISBN PDF 978-952-263-475-7 ISSN PDF 1799-0351 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-475-7 Sivumäärä 34 Kieli suomi Asiasanat liikuntaneuvosto, liikunta, alue, liikuntatoimi, tyytyväisyys, tulevaisuus, muutos Tiivistelmä Alueelliset urheilulautakunnat ja liikuntaneuvostot ovat toimineet Suomessa kohta 70 vuotta. Liikuntaneuvostojen toimintaympäristö ja organisoitumisen tavat ovat muuttuneet moneen kertaan. Tällä hetkellä toiminnassa on kuusi alueellista liikuntaneuvostoa ja niiden 71 jäsentä toimivat valtionhallinnon alueellisena asiantuntijaelimenä. Valtion aluehallintoon on tulossa merkittäviä uudistuksia vuoden 2019 alusta. Muuttuvassa tilanteessa haluttiin selvittää myös alueellisten liikuntaneuvostojen toimintaa, tilannetta ja kerätä ajatuksia tulevaisuuden kehittämisen pohjaksi. Selvitys tehtiin 9.1.–28.4.2017. Tietoa kerättiin kirjallisista lähteistä, liikuntaneuvostojen pöytäkirjoista, puheenjohtajien haastatteluista, sparrausryhmän kokouksista ja jäsenille suunnatusta Webropol- kyselystä. Olosuhdeasiat ja olosuhdehankkeet vievät alueellisten liikuntaneuvostojen kokousajasta noin 80 prosenttia. Muita aiheita käsitellään satunnaisesti ja lyhyesti. Kokousten välillä liikuntaneuvostojen toiminta on vähäistä. Liikuntaneuvostojen jäsenet ovat pääosin melko tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. 22 prosenttia jäsenistä pitää tilannetta huonona. Eniten tyytymättömyyttä on liikuntaneuvoston rooliin ja asemaan valtionhallinnon asiantuntijaelimenä sekä työn vaikuttavuuteen. Tulevaisuuden kehitysehdotuksissa eniten kannatusta saivat liikuntaneuvostojen toiminnan, roolin ja aseman laajentaminen, yhteistyön vahvistaminen, päätäntävallan lisääminen ja maakunnallisuuteen siirtyminen. Isona visiona ja mahdollisuutena nähtiin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen mm. tuleviin sote- uudistuksiin liittyen. Alueellisten liikuntaneuvostojen roolin, aseman ja tehtävien uudistamiselle on olemassa ”ulkopoliittiset” ja myös ”sisäpoliittiset” perusteet. Toimintaympäristön yleiset muutokset, valtionhallinnon tulevat uudistukset ja nykyisten liikuntaneuvostojen jäsenten enemmistön mielipide antavat perusteet uudistumiselle. Uudistukset on hyvä tehdä laki- ja asetusteksteistä lähtien. Kustantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisun myynti/ jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet 10.5.2017 Författare Pasi Mäenpää Publikationens titel Utredning angående de regionala idrottsrådens verksamhet, situation och framtid Publikationsseriens namn och nummer Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2017:24 Diarienummer Tema idrott ISBN tryckt 978-952-263-474-0 ISSN tryckt 1799-0343 ISBN PDF 978-952-263--475-7 ISSN PDF 1799-0351 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-475-7 Sidantal 34 Språk finska Nyckelord idrottsråd, idrott, idrottsväsende, nöjda, framtid, förändring Referat Vi har haft regionala idrottsnämnder och idrottsråd i vårt land i nästan 70 år. Idrottsrådens verksamhetsmiljö och organisation har förändrats flera gånger under årens lopp. För närvarande finns det sex regionala idrottsråd. De sammanlagt 71 medlemmarna i dem fungerar som sakkunniga inom statsförvaltningen. Det kommer att ske betydande reformer inom statens regionförvaltning från och med 2019. I den föränderliga situation vi befinner oss i, har avsikten varit att även på regional nivå utreda de regionala idrottsrådens verksamhet och situation, samt samla tankar att ta avstamp i för att utveckla den framtida verksamheten. Utredningen gjordes 9.1.–28.4.2017. Uppgifterna har samlats in ur skriftliga källor, idrottsrådens protokoll, intervjuer med ordförandena, sparrningsgruppens möten och en Webropol-enkät till medlemmarna. Ärenden som gäller förhållandena på fältet och projekt i anslutning till detta tar upp ca 80 procent av de regionala idrottsrådens möten. Övriga ämnen behandlas kortfattat och sporadiskt. Idrottsråden har sparsamt med verksamhet mellan mötena. Majoriteten av medlemmarna i råden är rätt så nöjda med nuläget. 22 procent tycker situationen är dålig. Störst är missnöjet med idrottsrådets roll och position som sakkunnigorgan inom statsförvaltningen samt arbetets genomslagskraft. De utvecklingsförslag som fick mest understöd var att bredda idrottsrådens verksamhet, roll och ställning, stärka samarbetet, ge råden större beslutanderätt och överföra dem till landskapsnivå. En stor vision och utvecklingsmöjlighet ansågs vara motion som främjar hälsa och välmående, bl.a. i anslutning till de reformer inom social- och hälsovården som är på väg.Det finns såväl ”utrikespolitiska” som ”inrikespolitiska” argument för en reform av de regionala idrottsrådens roll, ställning och uppgifter. Goda skäl för en förnyelse är förändringarna i verksamhetsmiljön på allmän nivå, de kommande reformerna inom statsförvaltningen samt åsikten bland majoriteten av medlemmarna i de nuvarande idrottsråden. Bäst vore att börja reformerna på lag- och förordningsnivå. Förläggare Undervisnings- och kulturministeriet Tryckort och år Lönnberg Print & Promo, 2017 Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö Saatteeksi .................................................................................................................................................................... 7 1 Historiaa Alueellisten liikuntaneuvostojen lähes 70 vuoden pitkä perinne ................................................ 9 2 Toiminta Alueellisten liikuntaneuvostojen toiminta vuonna 2016 ...................................................................... 12 3 Tyytyväisyys Jäsenten tyytyväisyys toimintaan, määriteltyyn tehtävään, rooliin ja asemaan, sekä työn vaikuttavuuteen ................................................................................................................................................... 16 4 Tulevaisuus Puheenjohtajien ja jäsenten ajatuksia liikuntaneuvostojen ja alueellisen liikuntatoiminnan tulevaisuudesta .............................................................................................................................. 19 5 Yhteenvetoa ja pohdintaa ............................................................................................................................ 22 Lähteitä .................................................................................................................................................................... 29 Liite 1. Liikuntalaki 390/2015 - alueellista liikuntaneuvostoa koskevat kirjaukset .................................................................................................................................................................... 30 Liite 2. Liikunta-asetus 550/2015 – alueellista liikuntaneuvostoa koskevat kirjaukset .................................................................................................................................................................... 32 6OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 7OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Saatteeksi Alueelliset urheilulautakunnat ja liikuntaneuvostot ovat toimineet Suomessa kohta 70 vuotta. Liikuntaneuvostojen toimintaympäristö ja organisoitumisen tavat ovat muuttu- neet moneen kertaan. Tällä hetkellä toiminnassa on kuusi alueellista liikuntaneuvostoa ja niiden 71 jäsentä toimi- vat valtionhallinnon alueellisena asiantuntijaelimenä. Asiantuntijaelimen asetusoikeus on maakuntaliitoilla ja nykyinen toimintakausi kattaa vuodet 2016 - 19. Valtion aluehallintoon on tulossa merkittäviä uudistuksia vuoden 2019 alusta. Muuttuvassa tilanteessa haluttiin selvittää myös alueellisten liikuntaneuvostojen toimin- taa, tilannetta ja kerätä ajatuksia tulevaisuuden kehittämisen pohjaksi. Tässä selvityksessä perehdytään pääosin alueellisten liikuntaneuvostojen ”sisäpolitiikkaan” ja toimintaan lii- kuntakulttuurin alueellisena toimijana. Tulevaisuudessa alueelliseen liikuntatoimeen ja alueellisten liikuntaneuvostojen asemaan vaikuttaa myös moni toimintaympäristön ”ulkopoliittinen” asia, kuten käynnistymässä ole- va aluehallinto, sote-uudistus ja muut muutokset koskien valtion, alueiden, maakuntien ja kuntien välisiä suhteita. Selvitys tehtiin 9.1. –28.4.2017. Selvityksen sparrausryhmänä toimi Pirjo Rimpiläinen, Sari Virta, Ismo Myllyaho, Mauri Peltovuori ja Ilpo Piri. Sparrausryhmän kokouksia oli kaksi: ke 8.2. ja ma 3.4. Alueellisten liikuntaneuvostojen puheenjohtajien teemahaastattelut suori- tettiin 16.2. –13.3.2017. Selvityksen suurimpana tietolähteenä toimi alueellisten liikuntaneuvostojen jäsenille tehty kysely. Webropol-kyselyssä kerättiin tietoa pääosin vuoden 2016 toiminnasta, mutta myös laajemmin toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyen. Kyselyyn vastattiin 27.2. - 17.3. Vastauksia saatiin 50 jäseneltä ja vastausprosentti oli 70 prosenttia. Jokaiselta alueelta vä- hintään 50 prosenttia jäsenistä vastasi kyselyyn. Saatu aineisto on hyvä ja riittävä antamaan kattavan kuvan alueellisten liikuntaneuvostojen jäsenten mielipiteestä. 8OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitystyö oli hyvä ja antoisa prosessi. Eri vaiheissa käydyt keskustelut sujuivat rakenta- vassa ja ratkaisuja hakevassa hengessä. Aktiiviset keskustelut ja kyselyn vastausaktiivisuus kertovat halusta ja tarpeesta kehittää alueellisten liikuntaneuvostojen toimintaa. Toivo- taan, että tämä raportti antaa omalta osaltaan eväitä tulevaisuuden kehittämistyöhön. “Neuvostoilla oli joskus selkeä ja vahva rooli” “On hallinnollisesti nykyään aika erikoinen” “Asiantuntijoista pitäisi saada enemmän irti” 9OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta 1 Historiaa Alueellisten liikuntaneuvostojen lähes 70 vuoden pitkä perinne 1950-luvulla urheilulautakuntia…organisoitumista ja monipuolista aktiivisuutta Alueellisilla liikuntaneuvostoilla on historiallisia perinteitä kohta jo lähes 70 vuoden ajal- ta. Historia käynnistyi läänien urheilulautakuntien perustamisesta 1950-luvulla. Häme oli ensimmäisenä lääninä liikkeellä jo 1940-luvun lopulla, mutta virallisemmin ja laajemmin toiminta käynnistettiin syksyllä 1949. Silloin valtion urheilulautakunnan puheenjohtaja Arvo Vartia esitti maaherroille mallin läänien urheilulautakuntien perustamisesta. Toiminta käynnistyi heti yhdeksässä läänissä vuonna 1950. Helmikuussa 1950 hyväksytyn johtosäännön mukaan läänien urheilulautakuntien tehtä- väksi tulivat: 1. seurata urheilun kehitystä läänin alueella 2. antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita urheilua koskevissa kysymyksissä 3. ottaa vastaan vuosittain urheilulaitosten rakentajien lähettämät avus- tusanomukset 4. lähettää valtion urheilulautakunnalle ehdotuksensa siitä, miten lääniä koskevat rakennusavustukset olisi myönnettävä 5. valvoa rakennusavustusten käyttöä ja antaa rakennusohjeita 6. pitää kortistoa myönnetyistä rakennusavustuksista 7. jättää valtion urheilulautakunnalle ennen 15.1. kertomus edellisen vuo- den toiminnasta, jäljennös tilinpidosta ja alkuperäiset tilitositteet 10 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Alueellisen neuvoston alkuperäinen tehtävänmäärittely on pitänyt pintansa kohtuullisen hyvin kaikkien 67 toimintavuoden aikana. Ydintehtävä painottui heti alussakin urheilun ja liikunnan olosuhteisiin ja muidenkin tehtävien perusluonne on löydettävissä vielä 2010-lu- vun alueellisten liikuntaneuvostojen tehtäväkirjauksista. Tekniset tehtävät 6 ja 7 ovat pois- tuneet vuosien saatossa tehtävien listalta. Alkuvuosina läänien urheilulautakunnat toteuttivat olosuhdehankkeiden lisäksi monia muitakin tehtäviä. Ideoita ja aktiivisuutta riitti kokousten ulkopuolellakin. Järjestettiin eri- laisia neuvotteluja ja seminaareja, pidettiin tilastoja, neuvottiin kuntia, toteutettiin kam- panjoita ja käynnistettiin muun muassa uima- ja hengenpelastustoimintaa. Lautakunnilla oli aktiivinen yhteys ja määritelty rooli valtionhallinnon kanssa, mutta niillä oli myös aktiivinen rooli kuntatason liikuntahallinnon syntymisessä. 1950-luvun alkupuo- liskolla lähes kaikissa kunnissa aloitti oma urheilulautakunta toimintansa. Laajasta ja monipuolisesta alkuvuosien toiminnasta ja hyvästä yhteistyöstä huolimatta lää- nien urheilulautakuntien asema oli epävirallinen. 1976 Lautakunnille virallinen asema Vuoden 1976 uusi asetus virallisti urheilulautakuntien aseman ja yhdenmukaisti toimintaa. Lautakuntia ei kuitenkaan suoraan kytketty lääninhallituksiin, vaan ne saivat avustavan eli- men statuksen. Parantuneen valtiontalouden ja uuden liikuntalain myötä lautakunnat saivat päätoimiset sihteerit vuonna 1981. Toiminta aktivoitui ja laajeni. Lautakunnat järjestivät neuvonta-, neuvottelu- ja suunnittelutilaisuuksia kunnille, mutta myös järjestöille. Järjestettiin opinto- matkoja ja tutustumiskäyntejä, sekä muutamia läänien välisiä yhteisiä tilaisuuksia. Lauta- kunnat olivat hyvin miesvaltaisia. Vuonna 1982 lautakunnan jäsenistä vain 11 prosenttia oli naisia. 1987 nimen muutos - suoraa päätösvaltaa Vuoden 1987 asetuksessa urheilulautakunnan nimi muuttui paremmin liikuntakulttuurin laajuutta kuvaavaksi eli liikuntalautakunnaksi. Samalla lautakunnille annettiin suora rooli myöntää avustuksia ja lainaa. Liikuntalautakunnista tuli valtionapuviranomainen pienten liikuntapaikkojen osalta. Olosuhdehankkeet monipuolistuivat ja roolia hankkeiden valvo- jana korostettiin. 1990-luvun alussa Suomeen iski lama. Säästöpaineissa läänien yleistä roolia ja läänien liikuntatoiminnan asemaa kyseenalaistettiin. Kuntien laajentuneen itsehallinnon ja val- 11 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta tionosuusuudistuksen myötä kuntien liikuntahallintoa purettiin nopeassa tahdissa. Erillis- ten liikuntalautakuntien määrä väheni lyhyessä ajassa 400:sta muutamaan kymmeneen. Lama tuo muutospaineita - 1997 lääneistä isompiin alueisiin Vuonna 1997 ajettiin läpi lääninuudistus, jossa maan 11 lääniä supistuivat viideksi. Uudis- tusta on luonnehdittu eri yhteyksissä itsenäisyyden ajan merkittävimmäksi aluehallinnon uudelleenjärjestelyistä. Läänien vanhat liikuntalautakunnat lakkautettiin ja uusille läänin- hallituksille nimettiin asiantuntijaelimeksi uudet alueelliset liikuntaneuvostot. Toimintan- sa aloitti kuitenkin seitsemän liikuntaneuvostoa, koska Länsi-Suomen läänissä toimi aluksi kolme erillistä neuvostoa. Uusissa lääninhallituksissa liikunta-asiat liitettiin laajempiin asiayhteyksiin eli liikunnan asema omana ja autonomisena toimintayksikkönä poistui. 2007 aluehallinnon sekava tilanne ja 2010-luvun muutoksia ALKU-hanke käynnistettiin kesällä 2007 selkeyttämään valtion aluehallinnon viranomais- ten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Eduskunta hyväksyi uudistukseen liittyvät lakiehdotukset 20.11.2009 ja muutokset tuli- vat voimaan 1.1.2010. Valtioneuvosto antoi uusia ELY-keskuksia ja aluevirastoja koskevat asetukset marraskuussa 2009. Aluehallintovirastoja perustettiin kuusi ja ELY-keskuksia 15. Liikunta siirtyi osaksi ELY-keskusten toimintaa. Maakunnan liitoille annettiin oikeus nimit- tää alueelliset liikuntaneuvostot. Liikunnan siirtäminen vuonna 2010 ELY-virastoihin oli lyhytaikainen ratkaisu ja vuoden 2014 alussa liikuntatoimi siirrettiin valtion hallinnon toisen alueellisen toimijan aluehallin- toviraston sisälle. 12 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 2 Toiminta Alueellisten liikuntaneuvostojen toiminta vuonna 2016 Neuvoston nimittäminen Alueellisen liikuntaneuvoston nimeämisen päätösvalta on maakunnan liitoilla. Neuvostot nimitetään neljäksi vuodeksi kerrallaan ja käynnissä oleva toimikausi kattaa vuodet 2016 - 2019. Nimeämisen prosessi on monivaiheinen ja nimittämisessä on aluekohtaisia eroja. Tasapai- noa ja asiantuntemusta haetaan monesta eri näkökulmasta. Useimmilla alueilla on alueel- laan useampi maakunta ja eri maakuntien paikkamääristä on pääosin päästy sopuun. Maakunnan liitot pyytävät esityksiä jäsenistä ja ainakin osa maakuntaliitoista pyytää vielä muutamilta eri tahoilta lausuntoja liikuntaneuvostojen kokoonpanosta. Tarkkaa tietoa eri alueellisten liikuntaneuvostojen jäsenten nimittämisen painotuksista ei ole, mutta neuvoston kokoonpanoa punnitaan ainakin poliittisen, alueellisen, sukupuol- ten, eri toimijatahojen ja erilaisen asiantuntemuksen tasapainon näkökulmista. Jäsenet 2016–19 Kuuteen alueelliseen liikuntaneuvostoon valittiin yhteensä 72 jäsentä. Vähiten jäseniä on Etelä-Suomen neuvostossa (9). Muissa viidessä neuvostossa on jäseniä 12 –13. Jäsenistä naisia on 32 ja miehiä 40. Naisten osuus liikuntaneuvoston jäsenistä on 44 prosenttia ja se on noussut vuosikymmenten saatossa huomattavasti. Vuonna 1982 naisten osuus läänien urheilulautakunnissa oli vain 11 prosenttia . Liikuntaneuvostojen jäsenten keski-ikä on 57 vuotta. Nuorin edustaja on 30 vuotta ja van- hin 71 vuotta. Jäsenistä lähes kolme neljästä on 1950- ja 1960-luvulla syntyneitä. 13 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Jäsenillä on kohtuullisen monipuolinen asiantuntijatausta. Jäsenellä voi olla kertynyt asiantuntemusta monessa eri ympäristössä, mutta kyselyssä jäsenet valitsivat omaa taus- taansa asiantuntijana parhaiten kuvaavan vaihtoehdon (kuvio 1). Reilulla kolmanneksella jäsenistä asiantuntemus rakentuu kokemuksesta kunnan toi- minnoista. Yhteensä kuntataustaisia jäseniä neuvostoissa on kyselyyn vastanneista 37 %. Kunnan liikuntatoimen edustajia on 27 % ja kunnan yleisen tai poliittisen päätöksenteon asiantuntijoita jäsenistä on 10 %. Liikunnan aluejärjestön asiantuntijaksi itsensä arvio 31 % jäsenistä. Liikunnan ja urheilun yleisiksi asiantuntijoiksi itsensä arvioi 14 % ja yksittäisen lajin asiantuntijaksi 10 %. Kuvio 1. Liikuntaneuvostojen jäsenten itse luokittelema tausta asiantuntijana (n=49) Jäsenten kokemus alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta jakaantui kolmeen melko tasaiseen ryhmään. Kolmasosa jäsenistä on liikuntaneuvostossa ensimmäistä kauttaan, kolmasosa istuu toista kauttaan ja kolmasosalla jäsenistä on kokemusta jo vähintään kah- delta kaudelta aiemmin. Liikuntaneuvostoille määritelty tehtävä - Liikunta-asetus 550/2015 Alueellisen liikuntaneuvoston tehtävänä on: 1. antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita alueellisen liikunnan ja liikuntapoli- tiikan kannalta laajakantoisista ja alueellisista merkittävistä asioita; 2. edistää eri toimialojen yhteistyötä liikuntapolitiikan tavoitteiden suun- taisesti; 27% 10% 10% 31% 2% 4% 14% 2% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% kunnan liikuntatoimen asiantuntija kuntapolitiikan tai kunnan yleisen päätöksenteon… yksittäisen lajin asiantuntija liikunnan aluejärjestön asiantuntija liikunta- tai urheiluopiston asiantuntija erityisryhmien liikunnan ja urheilun asiantuntija liikunnan ja urheilun yleinen asiantuntija joku muu 14 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 3. antaa lausunto aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamis- hankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista; sekä 4. suorittaa muut opetus- ja kulttuuriministeriön alueelliselle liikuntaneu- vostolle osoittamat tehtävät. Kokoukset Vuoden 2016 aikana alueelliset liikuntaneuvostot kokoontuivat kokouksiin yhteensä 20 kertaa. Neljällä alueella kokouksia oli kolme ja kahdella alueella oli neljä. Olosuhdehank- keiden käsittelyrytmin vuoksi kaikki liikuntaneuvostot kokoontuivat kerran helmikuussa ja kerran toukokuussa. Kevätkaudella kokouksia oli kaikkiaan 15 ja syyskaudella viisi. Kokousten kesto oli keskimäärin kaksi tuntia. Lyhin kokous kesti 55 minuuttia ja pisin 4 tuntia 20 minuuttia. Seitsemän kokouksen kesto oli alle 90 minuuttia. Kaksi kokous- ta pidettiin videokokouksina ja yhdessä kokouksessa kolme neuvoston jäsentä osallistui kokoukseen puhelimen välityksellä. Useimmilla alueilla kokoukset pidettiin aina samalla paikkakunnalla, mutta kahdella alueella kokouspaikka vaihteli alueen eri paikkakuntien välillä. Alueellisten liikuntaneuvostojen jäsenten aktiivisuus käydä kokouksissa oli hyvällä tasolla. Keskimäärin paikalla oli 81 prosenttia jäsenistä. Tämän lisäksi kokouksiin osallistui aluehal- lintoviraston henkilökuntaa keskimäärin 2,65 henkilöä vaihdellen yhden ja viiden henki- lön välillä. Kokousten sisältö Olosuhdeasiat ja -hankkeet olivat käytyjen kokousten ylivoimainen aihesisältö. Puheenjoh- tajien arvioivat olosuhdeasioiden vievän kokouksista noin 80 prosenttia ajasta. Arviot eri puheenjohtajien välillä vaihtelivat varsin vähän ollen kaikilla 70–90 prosenttia. Pöytäkirjo- jen kirjausten perusteella olosuhdeasioita käsiteltiin lähes jokaisessa kokouksessa (19/20). Muut asiat saivat vuotuisesta kokousajasta noin 20 prosenttia ja näin niiden luonne ko- kousten sisältönä oli pääosin tiedotusluonteinen. Muina asioina kokouspöytäkirjoista löy- tyi erilaisia sekalaisia asioita (16/20), Liikkuva kouluun (11/20), liikuntaneuvoston rooliin (10/20), liikunnalliseen elämäntapaan (9/20), maahanmuuttajien liikuntaan (5/20) ja val- tion seuratukiin (2/20) liittyviä asioita. 15 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Alueellisen liikuntaneuvoston roolia ja asemaa pohdittiin luonnollisesti kauden ensimmäi- sessä kokouksessa alkuvuodesta 2016, mutta sen jälkeen myös neljässä muussakin ko- kouksessa. Toiminta kokousten ulkopuolella Alueellisen liikuntaneuvoston organisoimaa toimintaa kokousten ulkopuolella ei juurikaan ole. Joillakin alueilla järjestetään aluehallintoviraston ja liikunnan aluejärjestön yhteistyönä seminaareja tai tilaisuuksia muun muassa kuntien edustajille, mutta alueellisten liikunta- neuvostojen nimissä näitä tilaisuuksia ei järjestetä. Alueellisten liikuntaneuvostojen työtä tehdään pääasiassa omin kokouksiin liittyen. Neuvostoilla oli kohtuullisen paljon aktiivista toimintaa kokousten ulkopuolella etenkin vuosien 1950 ja 1990 välillä. Rooli alueellisten liikuntaneuvostojen puheenjohtajana tai jäsenenä tuo mukanaan jonkin verran ylimääräistä vuorovaikutusta eri toimijatahojen ja hankkeiden vastuuhenkilöiden välillä. Informaatiota viedään ja välitetään etenkin olosuhdeasioissa. Kontaktien määrä riippuu jäsenestä ja kokemuksesta. Osalle jäsenistä liikuntaneuvoston kokoukset ovat ai- noa ponnistelu liikuntaneuvoston jäsenyyteen liittyen. 16 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 3 Tyytyväisyys Jäsenten tyytyväisyys toimintaan, määriteltyyn tehtävään, rooliin ja asemaan, sekä työn vaikuttavuuteen Kyselyssä jäsenet arvioivat alueellisten liikuntaneuvostojen toimintaan liittyviä eri osa- alueita neliportaisesti asteikolla: erittäin tyytymätön (1p), melko tyytymätön (2p), melko tyytyväinen (3p) ja erittäin tyytyväinen (4p). Lisäksi valittavana oli ”en osaa arvioida” vaih- toehto. Toiminnan eri osa-alueisiin jäsenet olivat enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättö- miä. Kokonaisarviot eri osa-alueille vaihtelivat 2,9–3,4 pisteen välillä. Kuvio 2. Jäsenten tyytyväisyys liikuntaneuvostojen työhön liittyviin asioihin Paras arvio 3,4 annettiin liikuntaneuvoston kokouksille ja kokoonpanolle. Keskiarvoa vielä hieman paremman arvion saivat ”kokousten kesto” (3,6), ”kokousten työskentely- ja toimintatavat” (3,5) ja ”jäsenten asiantuntemus” (3,5). 3,40 3,20 3,10 2,90 2,60 2,70 2,80 2,90 3,00 3,10 3,20 3,30 3,40 3,50 kokoonpano ja kokoukset määritelty tehtävä rooli ja asema asiantuntijaelimenä työn vaikuttavuus 17 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Avovastauksissa arvioita kokousten parhaista puolista antoi yhteensä 46 jäsentä. Eniten mainintoja saivat ”hyvä ja asiantunteva valmistelu” (n=18), ”oppiminen ja tutustuminen” (n=14) ja ”fiilis/avoimuus/keskustelevuus” (n=13). Kokousten kehittämistarpeista avo- vastauksia antoi yhteensä 44 jäsentä. ”Sisällön kapea-alaisuus” (n=14), ”erilaiset kokous- tekniset asiat” (n=13) ja ”rooliin/asemaan/arvostukseen” (n=9) liittyvät asiat saivat eniten mainintoja. Suoria lainauksia: Parasta oli… ”Hyvin tehdyt valmistelut ennen kokousta” ”Jäsenten laaja-alainen osaaminen” ”Avoin ja keskusteleva ilmapiiri” Kehitettävää… ”Pakollisten asioiden lisäksi laajempaa näkökulmaa liikunnan kehittämiseen” ”Välillä valmistelut niin valmiita, ettei keskusteltavaa paljoa ole” ”Asiat - voisi tuoda myös linjakysymyksiä.” “Kokouksia voisi olla useammin.” Määritellyn tehtävän osalta jäsenillä oli merkittävä ero tehtävän kahden eri osa-alueen välillä. Tehtävään olosuhteiden perustamishankkeiden osalta oltiin varsin tyytyväisiä (3,5), mutta muiden tehtävien osalta (2,9) oltiin huomattavasti kriittisempiä. Rooliin ja asemaan valtionhallinnon asiantuntijaelimenä oltiin melko tyytyväisiä (3,1). Liikuntaneuvostoille määriteltyä tehtävää, roolia ja asemaa avovastauksissa arvioi vie- lä 23 jäsentä. Vastauksissa toistuivat eniten ”asiantuntijoista enemmän irti” (n=7) ja ”ei merkittävää roolia – valmistelu ja päätökset tehdään muualla” (n=6) tyyliset maininnat. ”Hoidetaan pakolliset liikuntapaikkalausunnot, mutta muuten mennään vähän tyhjäkäynnillä” ”Liikuntaneuvoston rooli on liukunut jatkuvasti entistä enemmän kumileimasi- meksi”. ”Neuvostossa olevasta asiantuntijajoukosta olisi saatavilla nykyistä enemmän hyötyä” Heikoin kokonaisarvio 2,9 annettiin liikuntaneuvoston työn vaikuttavuudelle. Jäsenet olivat vielä keskiarvoa hieman kriittisempiä vaikutusmahdollisuuksiin liikuntaneuvoston 18 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 työn tulevaisuuden osalta. ”Liikuntaneuvoston tehtävien ja työskentelyn kehittämiseen vaikuttaminen tulevaisuudessa” ja ”alueellisen liikuntatoimen järjestelyjen vaikuttaminen tulevaisuudessa” saivat arvioksi 2,7. Avovastauksissa vaikuttavuuteen liittyviä arvioita täydensi vielä 14 jäsentä. Neljää jäsen- tä hiersi ”heikko kumileimasimen rooli” ja kolme jäsentä suuntasi katseensa jo tulevaisuu- teen. Heidän mukaansa ”vahvistuva maakunnallisuus” tulee auttamaan myös liikuntaneu- vostojen työtä. ”Muun kuin avustusten jaon osalta vaikuttavuus on heikkoa” ”Ehkä enemmän toteava kuin asioihin vaikuttava rooli” Eri osa-alueiden arviointien jälkeen liikuntaneuvostojen jäseniltä kysyttiin vielä erikseen tämän hetkistä kokonaisarviota roolista, asemasta ja vaikuttavuudesta. Kuvio 3. Jäsenten tämänhetkinen kokonaisarvio roolista, asemasta ja vaikuttavuudesta (n = 50) Kaiken kaikkiaan kyselyn termien mukaan voidaan sanoa, että vuoden 2016 osalta liikun- taneuvoston jäsenet olivat keskimäärin ”melko tyytyväisiä” liikuntaneuvoston toimintaan, tehtävään, rooliin, asemaan ja vaikuttavuuteen. Jäsenten mukaan tulevaisuudessa ”tar- vitaan vain vähän kehittämistä”. Huomion arvoista on toki, että 11 jäsentä (22 %) pitää tilannetta huonona ja he kaipaavat paljon kehittämistä. 10% 68% 22% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% erittäin hyvä (näin on hyvä jatkaa) hyvä (tarvitaan vain pientä kehittämistä) huono (tulee kehittää paljon) erittäin huono (tarvitaan perusteellinen muutos tai voidaan lopettaa nykymuodossaan) 19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta 4 Tulevaisuus Puheenjohtajien ja jäsenten ajatuksia liikuntaneuvostojen ja alueellisen liikuntatoiminnan tulevaisuudesta Puheenjohtajien haastattelun ja jäsenten Webropol -kyselyn lopuksi ajatukset suunnat- tiin tulevaisuuteen. Puheenjohtajia ja jäseniä pyydettiin pohtimaan tulevaisuutta alueel- listen liikuntaneuvostojen, mutta myös laajemmin muun alueellisen liikuntatoiminnan järjestämisen kannalta. Alueellisten liikuntaneuvostojen tulevaisuus Webropol- kyselyssä 39 jäsentä ideoi muutosehdotuksia liikuntaneuvostojen tulevaisuuteen. Aja- tuksia liikuntaneuvostojen tulevaisuudesta saatiin laidasta laitaan ja monesta eri näkökulmasta. Eniten mainintoja saivat ”liikuntaneuvostojen toiminnan, sisällön tai roolin laajentaminen nykyisestä” (n= 18). Myös ”yhteistyön vahvistaminen kuntien kanssa” (n=8), ”päätäntävallan lisääminen” (n=5) ja ”maakunnallisuuteen siirtyminen” (n=5) saivat useamman maininnan. Kuvio 4. Jäsenten muutosehdotuksia liikuntaneuvostojen toimintaan, rooliin, asemaan ja vaikuttavuuteen (n=39) 18,00 8,00 5,00 5,00 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00 toiminnan, sisällön, roolin laajentaminen yhteistyön vahvistaminen kuntien kanssa päätäntävallan lisääminen maakunnallisuuteen siirtyminen 20 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Muutamia mainintoja saivat myös ”säilytettävä – ei tarvitse tehdä mitään” (n=4), ”vies- tinnän ja näkyvyyden parantaminen” (n=3), ”keskustelua arvoista ja periaatteista” (n=3), ”pienten hankkeiden 700 000€ ylärajan nostaminen” (n=3) ja ”kokousten pituus ja jämäk- kyys” (n=3). Kokouksista ja jäsenistä… ”Hieman jämäkämpi toimintamalli. Pari kokousta enemmän vuodessa ja kokous- ten välissäkin voisi olla jotakin toimintaa.” ”Jäseniksi voisi valita enemmän liikunnan asiantuntijoita, ei pelkästään poliittisilla perusteilla.” ”Kaikkien kuuden alueen puheenjohtajilla voisi olla kauden alussa yksi yhteinen kokous” Toiminnasta, roolista ja asemasta… ”Ennen rooli oli vahvempi, pitäisi palauttaa” ”Toiminta rajautuu vain liikuntapaikkoihin. Ei ole itse osattu nostaa roolia. Ollaan luottamusjohtoa ja pitäisi olla virkatyötä käytössä.” ”Kehittämisen välineenä tulisi hyödyntää paremmin” ”On myös asioita, jotka on hyvä tehdä yhteisöllisesti ja osallistavasti.” Olosuhdehankkeista… ”Olosuhteiden lajikohtaisuus on kasvava trendi” ”Aika on ohi, jossa vain kunnat luovat olosuhteita” ”Kunnat eivät tee enää viisivuotissuunnitelmia. Hankkeet elävät ja tulee myös peruutuksia.” Alueellisen liikuntatoiminnan tulevaisuus Kyselyn lopussa 32 jäsentä jaksoi vielä pohtia asiaa laajemmasta viitekehyksestä eli alueel- lisen liikuntatoiminnan kokonaisuutta ja sen tulevaisuutta valtionhallinnon ja paikallisten toimijoiden välissä. Myös jokaisen puheenjohtajan kanssa keskusteltiin alueellisen toimin- taympäristön tulevaisuudesta. Webropol- kyselyn vastauksista löytyi kolme suosittua tee- maa. Eniten kantaa otetiin alueellisen liikuntatoimen toiminta-alueen kokoon (n=14). Enem- mistö (n=9) haluaisi tulevaisuudessa pienemmän pääosin maakuntien kokoisen toimin- ta-alueen, mutta osalle (n=5) nykyinen aluekoko tuntuisi jatkossakin sopivalta. Toisena suosittuna teemana ennakoitiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien asioiden korostumis- ta tulevaisuudessa ja niiden huomiointia myös tulevissa sote-uudistuksissa (n=10). Kolmas 21 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta suosittu teema oli yhteistyön laajentaminen tai vahvistaminen eri toimijatahojen kanssa (n=7). Yhteistyön vahvistaminen aluejärjestöjen kanssa (n=3) sai eniten kannatusta. Kuvio 5. Jäsenten ehdotuksia alueellisen liikuntatoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa valtionhallinnon ja paikallisten toimijoiden välissä (n=32) ”Maakuntien rooli tulee kasvamaan. Yhteistyötä Sote-organisaatioiden kanssa tu- lee lisätä.” ”Maakuntahallinto olisi luonteva, jos sen toimialue olisi sama kuin alueellinen lii- kuntatoimi (ehkäpä tulevaisuudessa).” ”Ei mene jatkossa maakuntahallinnon alle, kun on valtion rahasta kyse.” ”Miten tulevaisuudessa järjestetään alueen ja maakunnan ja sen kuntien yhteistyö? Syntyy paljon uusia rajapintoja.” ”Aika samalla tavalla kuin nyt, koska sote ei koske kuntien liikunta- ja eikä teknistä tointa, jotka ovat toteuttamassa liikuntapaikkahankkeita.” ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntiin mikä tarkoittaa sitä että rajapintoja on maakuntaan, kuntiin, Luovaan jne. Tärkeintä on saumattomuus.” ”Tulevaisuuden sote? Ennaltaehkäisy ei tule kiinnostamaan yhtiöitä.” 9,00 5,00 10,00 7,00 0,00 5,00 10,00 15,00 Pienempiin alueisiin Nykyinen aluekoko on hyvä Hyvinvointi ja terveys / sote - sisältönä huomioitava Yhteistyön laajentaminen tai vahvistaminen 22 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 5 Yhteenvetoa ja pohdintaa Perehtyminen alueellisten liikuntaneuvostojen työhön herätti ristiriitaisia ajatuksia. Arvos- tusta ja tyytyväisyyttä on, mutta turhautumista ja muutostarpeitakin löytyy. Strukturoi- tujen ”pinta-arvioiden” mukaan ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta avovastauksista löytyy myös paljon kriittisyyttä. Tulevaisuuden ja kehittämisen kannalta lähtökohta on kuitenkin hyvä. Halua ja erilaisia ideoita liikuntaneuvostojen työn ja alueellisen liikuntatoiminnan kehittämiseen löytyy pal- jon. Tässä kappaleessa esitetyt yhteenvedot ja pohdinnat ovat subjektiivisia ja selvitystyön tekijän omia ajatuksia. Tavoitteena on herättää keskustelua ja antaa ajatuksia tulevaisuu- den kehittämisponnisteluihin. Liikuntaneuvoston jäsenyyttä arvostetaan Alueellisia liikuntaneuvostoja ja sen jäsenyyttä arvostetaan laajasti eri toimijatahojen pa- rissa. Suurimmalla osalla alueista ehdotuksia ja ehdokkaita on tarjolla enemmän kuin on paikkoja neuvostossa. Ehdotuksiin ja valintaprosessiin käytetään myös kohtuullisen paljon aikaa. Osalla alueista on saatu aikaan jopa pientä vääntöäkin valinnoista. Valitut jäsenet arvostavat myös itse neuvostoa ja sen jäsenyyttä. Jäsenet käyvät aktiivises- ti kokouksissa (81 %) ja jäsenistä noin neljä viidestä on pääosin tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen. Suoritettavien tehtävien lisäksi kokouksilla on laajempaa välillistä merkitystä. Kokouksissa jäsenet kuulevat ajankohtaista tietoa ja asiantuntijoiden ajatuksia etenkin olo- suhteisiin liittyen. Arvostusta osoittaa myös se, että suuri osa jäsenistä haluaa myös lisätä liikuntaneuvostojen tehtäviä ja roolia. Yleisen arvostuksen takaa löytyy myös epäkohtia ja tyytymättömyyttä. 23 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Roolin ja tehtävien vinoutumia Liikuntaneuvostojen tehtävästä, asiantuntemuksesta ja jäsenyydestä viralliset määritykset ja käytännön toiminta ei aina kohtaa. Roolin ja tehtävien vinoutumia ja jopa ristiriitoja on havaittavissa. Suppea vai laaja tehtävä? Liikuntaneuvostoille määritelty tehtävä on kirjattu juhlavan laajasti neljään eri tehtävään, mutta käytännössä yksi tehtävä eli olosuhdehankkeet haukkaavat neuvostojen toiminnas- ta noin 80 prosenttia. Muita kolmea tehtävää (aloitteet ja lausunnot, toimialojen yhteistyö ja muut mahdolliset tehtävät) käsitellään ja toteutetaan vain satunnaisesti tai pintapuolisesti. Alueellisilla liikuntaneuvostoilla on rajallisesti virkamiestyövoimaa käytössä ja se kohden- tuu pääosin olosuhdehankkeiden valmisteluun. Historiassa on ajanjaksoja, jolloin virkatyö- tä oli enemmän käytössä ja ainakin alkuvuosina myös aktiivisuus toimia luottamuspohjalta oli yleistä. Käytössä oleviin resursseihin nähden keskittyminen suppeampaan rooliin on jopa perusteltua. Mitä asiantuntemusta tarvitaan - laajaa vai syvää asiantuntemusta? Määritysten mukaan: ”Aluehallintovirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikunta- neuvosto.” ”Liikuntaneuvoston jäsenten tulee olla perehtyneitä liikuntapolitiikkaan tai lii- kunnan eri aloihin”. Määritysten mukaan kyse on siis asiantuntijatyöstä, mutta asiantuntemus määritellään abstraktisti ja laveasti. Edellä mainitun määrityksen mukaan jäseneksi voidaan valita lähes kuka tahansa liikuntakulttuurin toimija. Nykyisten liikuntaneuvostojen jäsenten tausta, kokemus ja asiantuntemus on määritysten mukaan erilaista ja laajaa. Tämä laajempi asiantuntemus jää suppeamman työskentelyn johdosta kuitenkin pääosin hyödyntämättä, kun olosuhdehankkeet vievät 80 prosenttia toiminnasta. Selvityksen pe- rusteella liikuntaneuvostojen puheenjohtajat ja jäsenet luottavat aluehallintoviraston vir- kamiesvalmisteluun eli olosuhdehankkeiden asiantuntemus tulee kokouspöytään pääosin virkamiestyönä. On varmasti mahdollista määritellä haluttu asiantuntemus vain liikunnan ja urheilun olosuhteisiin liittyen, mutta silloin ainakin laajempien tehtävien huomiointi on entistäkin vaikeampaa. Loogista olisi, että laajemmalle tehtävälle haetaan laajaa asiantuntemusta ja suppeam- malle tehtävälle syvempää ja suppeampaa asiantuntemusta. Nyt pääosin suppeampaan tehtävään on käytössä laajempaa asiantuntemusta. liikuntapolitiikkaan tai liikunnan eri aloihin.” 24 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Asiantuntemusta vai edunvalvontaa - jäsenet ja jääviys? Onko liikuntaneuvoston jäsenen rooli toimia neuvostossa asiantuntijana vai oman taus- tatahonsa edustajana? Sama asia sanottuna vielä hieman kärjistäen: Onko jäsen neutraali asiantuntija vai taustatahonsa jäävi edunvalvoja? Liikuntaneuvoston jäsenten valinnassa perinteisesti huomioidaan monta eri tasapaino- asiaa. Tasapainoa haetaan ainakin alueellisesti, puoluepoliittisesti, eri toimijatahojen ja sukupuolten välillä. Asiantuntemuksen arviointi voi pahimmassa tapauksessa olla hanka- laa monien tasapainoasioiden tai puoluepoliittisten mandaattien puristuksissa. Puoluepo- liittista tasapainoa huomioidaan edelleen puheenjohtajien ja jäsenten valinnassa, mutta historiankirjoitusten perusteella, sen merkitys voi olla jopa hieman vähentynyt. Muutamat suuret laji ovat osoittaneet viime vuosina myös aktiivisuuttaan liikuntaneuvoston toimin- taa ja jäsenyyttä kohtaan. Jäsenten mahdollinen jääviys on tuonut haasteita jo pitkään. Noin puolella liikuntaneu- vostojen jäsenistä voi teoriassa olla oma hanke käsittelyssä. Reilu kolmannes neuvoston jäsenistä on kunnan edustajia ja myös yksittäisen lajin edustajat voidaan tulkita jääveiksi oman lajinsa hankkeiden osalta. Vuoden 2016 toukokuun kokouksissa pöytäkirjojen mu- kaan 13 jäsentä oli todettu jääveiksi olosuhdehankkeiden osalta ja he olivat poistuneet hankekäsittelyn ajaksi kokouksesta. Jääviysasia nousi eri yhteyksissä esille kuitenkin aika vähän ja ilmeisesti se osataan pitkän perinteen vuoksi huomioida asioiden käsittelyssä. Selvityksen aikana kriittisiä komment- teja tästä asiasta nousi esille vain muutamia. Voi olla, että omat olosuhdehankkeet myös konkretisoivat ja syventävät asiantuntemusta olosuhteiden asiantuntijana. Alueelliset liikuntaneuvostot - ”voisi olla enemmän roolia kehittämistyössä” Kolmen kokouksen ja pääosin alueen olosuhdehankkeiden päätöksenteon tukeminen on liian pieni rooli monipuoliselle asiantuntijajoukolle. Yhden jäsenen suora lainaus ”voisi olla enemmän roolia kehittämistyössä” kiteyttää tämän ajatuksen hyvin. Liikuntaneuvostojen nykyinen päärooli on selkeä ja konkreettinen toimeenpanoon liittyen eli lausuntojen antaminen käynnistyviin olosuhdehankkeisiin. Yleinen ja laaja kehittämis- työ muuttaisi toiminnan sisältöä ja rytmiä olennaisesti. Isojen aiheiden kuten liikunnan rooliin hyvinvointiin ja terveyteen liittyen, sekä sote-uu- distuksissa huomiointiin vaatisi pitkää ja sitkeää perehtymistä moniin eritasoisiin asioihin 25 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta ja monialaista osaamista. Se olisi aika haastava taso liikuntaneuvostojen kehittämistyölle ainakin nykyisen aikaresurssin sisällä. Helpompia kehittämistöitä löytyy myös perinteisemmästä liikuntakulttuurin ruudusta. Alueen liikuntatoiminnasta löytyy varmasti paljon erilaisia uusiakin teemoja tartuttavaksi. Tutuimmassa aiheessa eli olosuhdeasioissakin nykyistä roolia voitaisiin täydentää arvioin- nilla ja tulevaisuuden tarpeiden yleisellä pohdinnalla. Rahoitettujen olosuhdehankkeiden onnistumista voitaisiin arvioida myös jälkikäteen esimerkiksi käyttäjätietoja tutkimalla, olosuhdehankkeiden vetäjiä haastattelemalla tai olosuhteiden käyttäjäkyselyjä toteutta- malla. Nämä uudet tiedot yhdistettynä liikuntakulttuurin yleiseen kehitykseen voisivat aut- taa uusien linjausten luomisessa ja antaa myös syvyyttä uusiin hankepäätöksiin liittyen. Tulevaisuus – uudistushaluja on moneen eri asiaan… monella eri tasolla? Kyselyn lopuksi jäseniltä kysyttiin ajatuksia ja ehdotuksia alueellisen liikuntatoimen ja alu- eellisten liikuntaneuvostojen työn tulevaisuudesta. Ajatuksia ja ehdotuksia tuli monella eri tasolla ja moneen eri suuntaan. Karkeasti ottaen noin puolet jäsenistä näkee tarvetta ja mahdollisuuksia laajentaa tai syventää liikuntaneuvostojen nykyistä roolia. Noin joka viides jäsen on tyytyväinen nykyiseen rooliin ja toimintaan. Loput eli noin kolmannes jäse- nistä otti kantaa siltä väliltä tai jätti kantansa kertomatta. Karkeasti ottaen tulevaisuuden kehitysehdotuksista ja visioista on eroteltavissa kolme eri tasoa: 1) Isot ja uudet visiot (mm. terveys- ja hyvinvointiasiat, sote-uudistus) 2) alueen lii- kuntakulttuurin yhteisten asioiden ja alueellisen yhteistyön edistäminen (mm. yhteis- työ aluejärjestöjen kanssa) ja 3) Lisää konkreettista apua ja tukea paikallistason toimi- joille (mm. seminaareja, konsultointia, viestintää). 26 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Kuvio 6. Alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnan laajentumisen ja uudistumisen mahdollisuuksia eri tasoilla Olosuhdehankkeet ovat nykyisen toiminnan selkäranka On hyvä muistaa, että laajentumisen ja uudistumisen halun rinnalla yksi asia liikuntaneu- vostojen toiminnassa sai lähes yksimielisen hyväksynnän. Olosuhdehankkeet tunnuste- taan ja koetaan liikuntaneuvostojen nykyisen toiminnan tärkeänä pääasiana ja toiminnan selkärankana. Olosuhdehankkeiden käsitteleminen vie aikaresurssista suurimman osan ja kevätpainotteinen kokousaikataulu on luotu juuri olosuhdehankkeiden aikataulun mu- kaan. Jos liikuntaneuvostojen tehtäviä, roolia ja asemaa halutaan uudistaa ja laajentaa, on sa- malla hyvä pohtia olosuhdehankkeiden roolia laajentuvassa kokonaisuudessa. Jos liikunta- neuvostojen kokouksiin ei tule lisäaikaa, tai toimintaan ja asioiden valmisteluun kokousten välillä ei tule lisäresurssia, niin voi olla, että nykyistä ”kruunun jalokiveä” ei kannata sotkea liikuntakulttuurin laajempien asioiden joukkoon. Pahimmassa tapauksessa niukalla resurs- silla uusiin asioihin ei saada vauhtia ja aika olosuhdeasioihin perehtymiseen ja hankkeiden käsittelyyn vähenee entisestään. Uutta roolia uudella tontilla Alueellista verkostotyötä Konkreettista tukea ja apua • isot visiot ja uudistukset mm. terveys ja hyvinvointi / sote- uudistus... • liikuntakulttuurin toimijoiden ja toimintojen koordinointia + työnjakoa ja yhteistyötä • asioissa syvemmälle seurantaa ja arviointia, konsultointia, seminaareja, viestintää... • olosuhteet ja/tai muut aiheet 27 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Pohdintaa Poliittiset päätökset ja toimintaympäristön yleiset muutokset vaikuttavat alueellisen liikuntoiminnan tulevaisuuteen Alueellisten liikuntaneuvostojen ja alueellisen liikuntatoiminnan rooliin vaikuttaa tällä het- kellä monta ”ulkopoliittista” asiaa. Valtion ja sen hallinnollisten eri alueiden, maakuntahal- linnon ja kuntahallinnon roolit ja keskinäinen suhde on murroksessa ja uuden edessä. Vuo- den 2019 alusta valtionhallinnon uusi LUOVA-virasto aloittaa toimintansa ja liikunta-asiat organisoidaan uuden viraston alaisuuteen. Politiikan linjaukset ja yhteiskunnan yleinen suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan, jär- jestöihin ja erilaiseen luottamustoimintaan on myös muutoksessa. Näiden arvo tunnuste- taan, mutta toisaalla yhteiskunnassa halutaan edistää näkyvästi myös ammattilaisuutta ja yrittäjyyttä, sekä kehittää nykyistä virkatyönä tehtyä työtä. Liikunta- ja urheilukulttuurissa ”ammattimaistuminen” on ollut myös yksi suosituimmista puheenaiheista viime vuosina. Ammatti- ja virkatyö voi huonosti toteutettuna vähentää innostusta erilaiseen luottamus- toimintaan, mutta taitavalla yhteistyöllä voidaan saada myös enemmän aikaa. Yhteiskunnassa monet toimijat ja toiminnot on järjestetty siten, että osa katsoo asioita val- tion tasolta ylhäältä alas ja osan rooliin vastaavasti paikallistasolta alhaalta ylös. Aluetaso on aina näiden ”kahden tulen välissä” ja kahden lähestymistavan ”sulatusuuni”. Parhaim- millaan tämä perusjännite pitää toimijat pirteänä, mutta pahimmillaan se johtaa riitoihin ja luottamuspulaan. Pohdinnan loppuosa on tehty alueellisen liikuntatoiminnan ja etenkin alueellisten liikun- taneuvostojen ”sisäpolitiikan” pienemmästä ruudusta eli liikuntakulttuurin asioiden, tar- koituksenmukaisten toimintatapojen ja tehokkaan tulevaisuuden kannalta. Tiedostaen kuitenkin, että isot poliittiset päätökset ja tulevaisuuden uudistuvat yhteistyömallit eri toi- mijatahojen välillä tulevat määrittämään merkittävästi myös alueellista liikuntatoimintaa ja alueellisten liikuntaneuvostojen tulevaisuutta. Liikuntakulttuurin aluetaso – osallistavaa demokratiaa vai turha osa himmelissä? Urheilun ja liikunnan toimijat ovat historian saatossa toteuttaneet toimintaansa kolmepor- taisena (valtakunta, alue/piiri, paikallistoimijat). Pyramidimalli eri tasoineen valtasi urhei- lun toimijoissa alaa viime vuosisadan puolivälistä lähtien. 2000-luvulle tultaessa kolmen tason toiminnan logiikkaa on alettu myös kyseenalaistamaan entistä enemmän. 28 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 SVUL, TUL, suurin osa lajiliitoista ja osa muistakin järjestöistä ovat järjestelleet toimintaan- sa eri vuosikymmeninä näillä kolmella tasolla. Turbulenssia ja muutoksia on riittänyt. Välillä piirejä on vaihdettu alueiksi, välillä aluetoimintoja on pyritty ohjaamaan vahvasti valtakun- nallisesti ja välillä niiden autonomista liikkumatilaa on vahvistettu. Välillä koko aluetason merkitystä eri toimijatahoissa on kyseenalaistettu. Etenkin 2000-luvulla eri valtakunnan tason toimijat ovat yrittäneet keventää organisaatio- rakennetta ja useimmiten juuri alue- tai piiritason toimintoja keventämällä tai lopettamal- la. Aika moni toimija on siinä myös epäonnistunut. Sitkeä vanha perinne, järjestödemokra- tian lainalaisuudet ja joskus paikallistason tuki on mutkistanut aluetoiminnan keventämis- suunnitelmia. Liikunnan aluejärjestöt ovat aluetason perinteinen toimija ja urheiluopistojen verkosto on myös jakaantunut melko tasaisesti ympäri Suomea. Huomattavaa on myös, että liikunta- ja urheilukulttuurin alueellisia toimijoita on viime vuosina tullut lisää. Olympiakomitean verkostossa paikalliset tai alueelliset Urheiluakatemiat ovat vahvistuneet ja tulleet mukaan alueellisten toimijoiden monipuoliseen joukkoon. Kun aluetoimijoiden listaan vielä lisätään tämän selvityksen pääosan esittäjät eli alueelliset liikuntaneuvostot ja aluehallintovirastojen liikuntoimi, on liikuntakulttuurin alueelliset toi- mijat pääosin esitelty. Paljon on toimijoita ja kohtuullisen vähän yhteistyötä. Alueellisten liikuntaneuvostojen roolin, aseman ja tehtävien uudelleen määrittelyä tarvitaan Alueellisten liikuntaneuvostojen roolin, aseman ja tehtävien uudistamiselle on olemassa ”ulkopoliittiset” ja myös ”sisäpoliittiset” perusteet. Toimintaympäristön yleiset muutokset, valtionhallinnon tulevat uudistukset ja nykyisten liikuntaneuvostojen jäsenten enemmis- tön mielipide antavat perusteet uudistumiselle. Uudistukset on hyvä tehdä laki- ja asetus- teksteistä lähtien. Alueelliset liikuntaneuvostot ovat kulkeneet jo vuosikymmeniä nykyistä uomaansa. Ilman reilua ravistelua, roolin vahvistamista, tehtävien tarkistusta ja lisäresurssia se ei uomastaan pois pääse. Uudistamisen mahdollisuuksia on paljon, mutta silti uudelleen määrittelyä kannattaa tehdä enemmän realismin kuin idealismin näkökulmasta. 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta L Ä H T E I TÄ Liikuntalaki 390/2015: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390 Liikunta-asetus 550/2015: https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2014, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:4 Luukkainen, S. 2012. Liikuntatoimen tila elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Selvitys liikuntatoimen henkilöstön kokemuksista. Mustonen A. 2013. Liikuntatoimi aluehallinnossa, Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu-tutkielma, Jyväs- kylän Yliopisto, Jyväskylä Reina, T. 2012. Kahden tulen välissä – Aluehallinnon tila ja tulevaisuus? Kunnallisalan kehittämissäätiön Pole- mia-sarjan julkaisu nro 85. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala. Vasara, E. 2004. Valtion liikuntahallinnon historia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 157, Helsinki. 30 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Liite 1. Liikuntalaki 390/2015 - alueellista liikuntaneuvostoa koskevat kirjaukset Liikuntalaki (1.5.2015) 1.luku/ 7 § Alueellinen liikuntaneuvosto Aluehallintovirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maa- kunnan liitto asettaa. Alueellisen liikuntaneuvoston tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään tar- kemmin valtioneuvoston asetuksella. 2.luku/9 § Rahoitus liikunnan aluehallinnon toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa aluehallintoviraston käyttöön vuosittain liikunnan aluehallinnon toimintaan määrärahat, joiden käytöstä sovitaan aluehallintoviraston kans- sa. Ministeriö voi osoittaa aluehallintovirastolle myös muita määrärahoja edelleen avustuk- sina myönnettäviksi. 13 § Liikuntapaikkojen valtionavustukset Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikunta- paikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikunta- paikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varusta- miseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkaraken- tamiseen. 31 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa ole- valle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista valtionavustuksista säädetään opetus- ja kulttuuritoi- men rahoituksesta annetussa laissa. 15 § Valtionapuviranomainen Valtionapuviranomainen 8—14 §:ssä tarkoitettujen avustusten osalta on opetus- ja kult- tuuriministeriö. Aluehallintovirasto toimii valtionapuviranomaisena muissa kuin kustan- nuksiltaan merkittävissä perustamishankkeissa sekä 9 §:ssä tarkoitettujen virastojen käyt- töön osoitettujen määrärahojen myöntämisessä. Toimivallan jaosta valtionapuviranomais- ten välillä voidaan tarkemmin säätää valtioneuvoston asetuksella. 32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Liite 2. Liikunta-asetus 550/2015 – alueellista liikuntaneuvostoa koskevat kirjaukset Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: 2 luku Liikunnan aluehallinto 4 § Liikunnan aluehallinnon tehtävät Aluehallintovirastolla on, sen mukaan kuin strategia-asiakirjoissa ja tulossopimuksissa so- vitaan, seuraavia liikunnan aluehallinnon tehtäviä: 1. kuntien ja liikunnan sidosryhmien informointi ja koulutuksen järjestä- minen liikuntapoliittisista tavoitteista, toimenpiteistä ja resursseista; 2. eri väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan edistä- minen ja tukeminen; 3. liikuntapaikkarakentamisen ohjaus ja tukeminen sekä 11 §:ssä tarkoite- tuista valtionavustuksista päättäminen; 4. lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamishankkeiden rahoi- tussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista; 33 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 Selvitys alueellisten liikuntaneuvostojen toiminnasta, tilanteesta ja tulevaisuudesta 5. eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittäminen liikunnan edistämi- sessä; 6. kansainvälinen yhteistyö; sekä 7. muut ministeriön osoittamat tehtävät. 5 § Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, toimikausi ja kokoonpano Maakunnan liitto asettaa alueellisen liikuntaneuvoston kuultuaan liikunnan eri aloja edus- tavia yhteisöjä sekä liikunnan toimialan merkittäviä yhteistahoja. Jos aluehallintoviraston toimialueella on useita maakunnan liittoja, asettavat liitot yhdessä yhden liikuntaneuvos- ton aluehallintoviraston toimialueelle. Alueellisen liikuntaneuvoston toimikausi on neljä vuotta. Alueellinen liikuntaneuvosto tu- lee asettaa toimikautta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Alueellisessa liikuntaneuvostossa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään 12 muuta jäsentä. Liikuntaneuvostossa tulee olla edustettuina liikunnan eri toimialueet, lii- kunnan kansalaisjärjestöt ja kunnat sekä alueelliset ja kielelliset näkökohdat. Liikuntaneu- voston jäsenten tulee olla perehtyneitä liikuntapolitiikkaan tai liikunnan eri aloihin. Mitä 3 §:ssä säädetään valtion liikuntaneuvoston päätösvaltaisuudesta ja palkkioista, sovel- letaan myös alueelliseen liikuntaneuvostoon. 6 § Alueellisen liikuntaneuvoston tehtävät Alueellisen liikuntaneuvoston tehtävänä on: 1. antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita alueellisen liikunnan ja liikuntapoli- tiikan kannalta laajakantoisista ja alueellisista merkittävistä asioita; 2. edistää eri toimialojen yhteistyötä liikuntapolitiikan tavoitteiden suun- taisesti; 34 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2017 3. antaa lausunto aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamis- hankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista; sekä 4. suorittaa muut opetus- ja kulttuuriministeriön alueelliselle liikuntaneu- vostolle osoittamat tehtävät. Alueellisen liikuntaneuvoston toimintamenot maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön aluehallintovirastolle osoittamasta määrärahasta. 4 luku Erinäiset säännökset 11 § Toimivalta liikuntapaikkojen perustamishankkeissa Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen sellaisissa liikuntalain 13 §:ssä tarkoitettuja liikuntapaikkoja koskevissa perustamishankkeissa, joiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat enintään 700 000 euroa. ISBN 978-952-263-474-0 (nid.) ISBN 978-952-263-475-7 (PDF) ISSN 1799-0343 (nid.) ISSN 1799-0351 (PDF)