Julkaisuja 2017:4SOSIAALI - JA TERVEYSMINISTERIÖ Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021 Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021 Antti Hakanen, Jari Jalava ja Liisa Kaartinen Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2017 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4 Sosiaali- ja terveysministeriö ISBN (nid.): 978-952-00-3956-1 ISBN (PDF): 978-952-00-3955-4 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto, Anne-Marie Paakkari Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö 12.5.2017 Tekijät Antti Hakanen, Jari Jalava ja Liisa Kaartinen Julkaisun nimi Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021 Julkaisusarjan nimi ja numero Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4 ISBN PDF 978-952-00-3955-4 ISSN PDF 1797-9854 ISBN painettu 978-952-00-3956-1 ISSN painettu 1236-2050 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3955-4 Sivumäärä 57 Kieli suomi Asiasanat antibiootit, bakteerit, mikrobit, tartuntataudit, WHO Tiivistelmä Mikrobilääkkeet eli antibiootit ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Mikrobien muuttuminen resistenteiksi eli vastustuskykyisiksi mikrobilääkkeille uhkaa ih misten ja eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa. Tästä syystä resistenssin torjunta nos tettiin kautta aikojen neljäntenä terveysaiheena YK:n yleiskokouksen asialistalle syksyllä 2016. Resistenssin torjuntaa on tehtävä poikkihallinnollisessa yhteistyössä kaikilla tasoilla koko yhteiskunnassa. Torjuntatyössä on otettava huomioon ihmiset, eläimet, elintarvikkeet ja ympäristö. Huo miota on kiinnitettävä resistenttien mikrobien tunnistamiseen, leviämisen ehkäisyyn, infektioiden torjuntaan ja lisäksi on varmistettava mikrobilääkkeiden oikea ja vastuullinen käyt tö ihmisten ja eläinten hoidossa. Kasvintuotannossa ei Suomessa käytetä mikrobilääkkeitä, mutta maailmalla tilanne on toinen. Siksi myös kasvintuotannon mikrobilääkekäyttö on huomioitava resistenssiä lisäävänä tekijänä. Mikrobilääkeresistenssin seurannalla mitataan torjuntatoimien tehokkuutta ja todetaan uudet uhat. Mikrobilääkeresistenssi on valtioiden rajat ylittävä terveysuhka, joka vaatii jat kuvaa valmiutta ja torjunnan hyvän tason säilyttämistä. Uusiin uhkiin on kyettävä reagoi maan nopeasti. Tässä toimintaohjelmassa kuvataan mikrobilääkeresistenssin torjunnan nykytila Suomessa. Toimenpide-ehdotuksissa keskitytään korjaamaan havaitut puutteet ja esitetään toimenpiteitä, joilla mikrobilääkeresistenssin torjunnan eri osa-alueita voidaan jatkossa vahvistaa. Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö Painopaikka ja vuosi Lönnberg Print & Promo, 2017 Julkaisun myynti/ jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet 12 Mai 2017 Författare Antti Hakanen, Jari Jalava och Liisa Kaartinen Publikationens titel Nationellt handlingsprogram mot antimikrobiell resistens 2017–2021 Publikationsseriens namn och nummer Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2017:4 ISBN PDF 978-952-00-3955-4 ISSN PDF 1797-9854 ISBN tryckt 978-952-00-3956-1 ISSN tryckt 1236-2050 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3955-4 Sidantal 57 Språk finska Nyckelord antibiotika, bakterier, mikrober, smittsamma sjukdomar, WHO Referat Antimikrobiella läkemedel, t.ex. antibiotika, hör till de mest betydelsefulla medicinska uppfinningarna. Att mikrober blir resistenta, det vill säga motståndskraftiga mot antimikrobiella läkemedel, äventyrar människors och djurs hälsa på alla håll i världen. Av denna anledning lyftes resistensbekämpning fram som det genom tiderna fjärde största hälsotemat på agendan för FN:s generalförsamling hösten 2016. Resistensbekämpningen ska genomföras i tväradministrativt samarbete på alla samhällsnivåer. Bekämpningen ska ta hänsyn till såväl människor och djur som livsmedel och miljön. Det gäller att fokusera på att identifiera resistenta mikrober, förhindra spridning, bekämpa infektioner samt säkerställa korrekt och ansvarsfull användning av antimikrobiella läkemedel vid behandling av människor och djur. Inom växtodlingen i Finland används inte antimikrobiella läkemedel, men ute i världen är situationen en annan. Därför bör även användningen av anitmikrobiella läkemedel inom odling beaktas som en faktor som ökar resistens. Uppföljningen av antimikrobiell resistens fungerar som indikator för bekämpningsåtgärdernas effekt och för nya hot. Antimikrobiell resistens är ett hälsohot som överskrider staters gränser och som förutsätter konstant beredskap och upprätthållande av en hög bekämpningsnivå. Det är viktigt att kunna reagera snabbt på nya hot. Detta program beskriver nuläget för bekämpningen av antimikrobiell resistens i Finland. De föreslagna åtgärderna fokuserar på att rätta till uppdagade brister och stärka olika delområden inom bekämpningen av antimikrobiell resistens. Förläggare Social- och hälsovårdsministeriet Tryckort och år Lönnberg Print & Promo, 2017 Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Description sheet Published by Ministry of Social Affairs and Health 12 May 2017 Authors Antti Hakanen, Jari Jalava and Liisa Kaartinen Title of publication The National Action Plan on Antimicrobial Resistance 2017–2021 Series and publication number Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2017:4 ISBN PDF 978-952-00-3955-4 ISSN PDF 1797-9854 ISBN ISBN (printed) 978-952-00-3956-1 ISSN (printed) 1236-2050 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3955-4 Pages 57 Language Finnish Keywords antibiotics, bacteria, infectious diseases, microbes, WHO Abstract Antimicrobials, or antibiotics, are one of the most significant discoveries in the field of modern medicine. The increase of antimicrobial resistance poses a threat to human and animal health globally. For this reason, in autumn 2016, antimicrobial resistance was the fourth health issue ever in the agenda of the UN General Assembly. Preventing antimicrobial resistance is a task that must be tackled with cross-sectional collaboration at all levels of the entire society. Prevention concerns humans, animals, foodstuffs and the environment. Attention is to be paid, both in human and veterinary medicine, to the detection and control of spreading of resistance, prevention of infections and antimicrobial stewardship. In Finland antibiotics are not used in plant production. Globally that is not the case. Therefore antimicrobial usage in plant production is also of concern. Antimicrobial resistance surveillance is an important indicator of effective control measures and detection of new threats. Antimicrobial resistance is a global cross-border health threat that requires continuous preparedness. The global community must promptly react against new threats. This new National Action Plan on Antimicrobial Resistance describes present control measures of antimicrobial resistance in Finland. It proposes new actions to correct observed defects and to strengthen different areas of resistance control in the future. Publisher Ministry of Social Affairs and Health Printed by (place and time) Lönnberg Print & Promo, 2017 Publication sales/ Distributed by Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö Tiivistelmä .................................................................................................................................................................... 9 Toimintaohjelman laatimiseen osallistuneet asiantuntijat ja tahot ...................... 11 Päämäärä ....................................................................................................................................................................... 14 Toimintaohjelman rakenne ........................................................................................................................... 15 Tausta ................................................................................................................................................................................ 16 Toimeksianto .............................................................................................................................................................. 18 Toiminta-alueet ....................................................................................................................................................... 19 1. Koulutus ja kansalaisvalistus ...................................................................................................................... 19 1.1. Ammattilaisten koulutus .......................................................................................................................................... 19 Nykytila .................................................................................................................................................................... 19 Tavoitteet ................................................................................................................................................................. 19 Toimenpiteet .......................................................................................................................................................... 20 1.2. Kansalaisvalistus ............................................................................................................................................................... 21 Nykytila .................................................................................................................................................................... 21 Tavoitteet ................................................................................................................................................................. 22 Toimenpiteet .......................................................................................................................................................... 22 2. Kansallisesti koordinoitu One Health -seuranta ........................................................................ 24 2.1 Mikrobilääkeresistenssiseuranta ...................................................................................................................... 24 Nykytila ................................................................................................................................................................... 24 Tavoitteet ................................................................................................................................................................. 26 Toimenpiteet .......................................................................................................................................................... 26 2.2 Mikrobilääkekäytön seuranta .............................................................................................................................. 29 Nykytila .................................................................................................................................................................... 29 Tavoitteet ................................................................................................................................................................. 30 Toimenpiteet .......................................................................................................................................................... 31 3. Infektioiden ehkäisy ja moniresistenttien bakteerien leviämisen estäminen ..................................................................................................................................................................... 34 3.1. Infektioiden ehkäisy ...................................................................................................................................................... 34 Nykytila .................................................................................................................................................................... 34 Tavoitteet ............................................................................................................................................................... 35 Toimenpiteet ......................................................................................................................................................... 35 3.2. Moniresistenttien bakteerien torjunta ....................................................................................................... 36 Nykytila .................................................................................................................................................................... 36 Tavoitteet ................................................................................................................................................................. 37 Toimenpiteet .......................................................................................................................................................... 38 4. Mikrobilääkekäytön ohjaus ammattilaisille .................................................................................. 40 Nykytila .................................................................................................................................................................... 40 Tavoitteet ................................................................................................................................................................. 41 Toimenpiteet .......................................................................................................................................................... 42 5. Tutkimustoiminta .................................................................................................................................................. 45 Nykytila .................................................................................................................................................................... 45 Tavoitteet ................................................................................................................................................................. 46 Toimenpiteet .......................................................................................................................................................... 46 6. Hallinnolliset rakenteet ................................................................................................................................... 48 Nykytila .................................................................................................................................................................... 48 Tavoitteet ................................................................................................................................................................. 49 Toimenpiteet .......................................................................................................................................................... 50 Toimintaohjelman toteutumisen seuranta .................................................................................... 51 Viitteet ............................................................................................................................................................................. 52 Liitteet ............................................................................................................................................................................. 53 9MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 T I I V I S T E L M Ä Mikrobilääkkeet eli antibiootit ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Mikro bien muuttuminen resistenteiksi eli vastustuskykyisiksi mikrobilääkkeille uhkaa ihmis ten ja eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa. Tästä syystä resistenssin torjunta nos- tettiin kautta aikojen neljäntenä terveysaiheena YK:n yleiskokouksen asialistalle syksyllä 2016. Resistenssin torjuntaa on tehtävä yhteistyössä kaikilla tasoilla koko yhteiskunnassa. Torjunta työssä on otettava huomioon ihmiset, eläimet, elintarvikkeet ja ympäristö. Huo- miota on kiinnitettävä resistenttien mikrobien tunnistamiseen, leviämisen ehkäisyyn, infek tioiden torjuntaan ja lisäksi on varmistettava mikrobilääkkeiden oikea ja vastuullinen käyttö ihmisten ja eläinten hoidossa. Kasvintuotannossa ei Suomessa käytetä mikrobi- lääkkeitä, mutta maailmalla tilanne on toinen. Siksi myös kasvintuotannon mikrobilääke- käyttö on huomioitava resistenssiä lisäävänä tekijänä. Mikrobilääkeresistenssin seurannalla mitataan torjuntatoimien tehokkuutta ja todetaan uudet uhat. Mikrobilääkeresistenssi on valtioiden rajat ylittävä terveysuhka, joka vaatii jatkuvaa val- miutta ja torjunnan hyvän tason säilyttämistä. Uusiin uhkiin on kyettävä reagoimaan no- peasti. Tässä toimintaohjelmassa kuvataan mikrobilääkeresistenssin torjunnan nykytila Suomessa. Toimenpide-ehdotuksissa keskitytään korjaamaan havaitut puutteet ja esite- tään toimenpiteitä, joilla mikrobilääkeresistenssin torjunnan eri osa-alueita voidaan jatkos- sa vahvistaa. 10 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Taulukko 1. Tärkeimmät toimenpiteet toiminta-alueittain Toiminta-alue Tärkeimmät toimenpiteet Koulutus ja valistus • Lisätään merkittävästi valistusta matkailun merkityksestä mikrobilääkeresistenssin leviämisessä. • Tuetaan mikrobilääkeresistenssin torjunnan jatkokoulutuksen järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eläinlääkinnän ammattilaisille ja eläintuottajille. Kansallisesti koordinoitu One Health -seuranta • Kehitetään reaaliaikainen mikrobilääkkeille erittäin vastustuskykyisten bakteerien ilmoitus- ja raportointijärjestelmä tukemaan tiedonvaihtoa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla asianmukaisten torjuntatoimien varmistamiseksi. • Rakennetaan tietojärjestelmä kaikkia eläinlajeja koskevan mikrobilääkkeiden käyttötiedon keräämiseksi. • Kehitetään mikrobilääkekäyttötietojen tilastointia ja tietojärjestelmiä siten, että sairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten mikrobilääkekulutustiedot kyetään erittelemään. Infektioiden ehkäisy ja moniresistenttien bakteerien leviämisen estäminen • Tehdään kansalliset suositukset infektioiden ehkäisyyn sairaaloille ja pitkäaikaishoitolaitoksille. • Tuotetaan ohjeistus työperäisten, eläimistä lähtöisin olevien resistenttien bakteerien tartuntojen ehkäisyyn sekä laaditaan terveyden- ja ympäristöterveydenhuollon ammattilaisille yhteiset toimintaperiaatteet eläinperäisten resistenttien bakteerien aiheuttamien ihmisten tautitapausten selvittämiseen ja hallintaan. Mikrobilääkekäytön ohjaus ammattilaisille • Tehdään avoterveydenhuollon mikrobilääkeopas, joka kattaa tavallisten avoterveyshuollossa hoidettavien infektioiden antibioottivalinnat, annokset ja hoidon keston. • Asetetaan kansalliset tavoitteet eläinten mikrobilääkkeiden käyttömäärille. Tutkimustoiminta • Ehdotetaan mikrobilääkeresistenssiin ja infektiotautitutkimukseen liittyviä perus- ja soveltavan tutkimuksen tutkimusohjelmia ja tuetaan alan tutkijoiden verkostoitumista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hallinnolliset rakenteet • Vahvistetaan poikkihallinnollista yhteistyötä hallinnonalojen ja sidosryhmien kesken vakiinnuttamalla kansallisen asiantuntijaryhmän (MTKA) toiminta esimerkiksi asetuksella. 11 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Toimintaohjelman laatimiseen osallistuneet asiantuntijat ja tahot Ylilääkäri Antti Hakanen, VSSHP Johtava asiantuntija Jari Jalava, THL Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen, STM Ylilääkäri Sari Ekholm, STM Eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario, MMM Neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, YM Tutkimusprofessori Outi Lyytikäinen, THL Ylilääkäri Pekka Eränkö, Fimea Yksikönjohtaja Terhi Laaksonen, Evira Tutkimusyksikönjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi, Evira Ylilääkäri Asko Järvinen, HUS Osastonylilääkäri Mari Kanerva, HUS Erikoislääkäri Tea Nieminen, HUS Osastonylilääkäri Jaana Syrjänen, TAYS Apulaisylilääkäri Reetta Huttunen, TAYS Ylilääkäri Risto Vuento, Fimlab Ylilääkäri Maija Rummukainen, KSKS Osastonylilääkäri Maarit Wuorela, Turun kaupunki Ylilääkäri Jane Marttila, Turun kaupunki Hygieniahoitaja Tiina Kurvinen, VSSHP Professori Anu Kantele, Helsingin yliopisto Professori Jaana Vuopio, Turun yliopisto Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä ammatillisen koulutuksen osastojen asiantuntijat, OKM 12 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Lyhenteet, erikoissanaston selitykset ja käännökset AmpC C-luokan beetalaktamaasi AMR Mikrobilääkeresistenssi, Antibioottiresistenssi, Antimicrobial Resistance Avohilmo Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus -järjestelmä Codex Alimentarius FAO:n ja WHO:n vuonna 1963 perustaman Codex Alimentarius Komission hyväksymät kansainväliset elintarvikestandardit, suositukset ja toimintaohjeet. CPE Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri EAAD Euroopan antibioottipäivä, European Antibiotic Awareness Day EARS-Net European Antimicrobial Resistance Surveillance Network ECDC Euroopan tautivirasto, European Centre for Disease Prevention and Control EFSA Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, European Food Safety Authority ELTDK Eläinlääketieteellinen tiedekunta EMA Euroopan lääkevirasto, European Medicines Agency ESAC-Net European Surveillance of Antimicrobial Consumption Network ESBL Laajakirjoinen beetalaktamaasi ESVAC European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption ETT ry Eläinten terveys ry, jonka tehtäviin kuuluvat mm. tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistä- minen koordinoimalla kansallista eläinten terveydenhuoltoa sekä ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen tuontia siten, että tautiriskit hallitaan. ETU Kansallinen eläinten terveydenhuollon toiminta, josta ovat vetovastuussa Eläinten terveys ETT ry ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. EU Euroopan Unioni, European union EUCAST European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing Evira Elintarviketurvallisuusvirasto FAO Maailman elintarvikejärjestö, Food and Agriculture Organization FiRe Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä, Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Finres Kansallinen mikrobilääkeresistenssin seurantaraportti (ihmiset) FINRES-Vet Kansallinen mikrobilääkeresistenssin ja mikrobilääkekulutuksen seurantaraportti ja seurantaohjelma (eläimet), Finnish Veterinary Antimicrobial Resistance Monitoring and Consumption of Antimicrobial Agents. GLASS Global Antimicrobial Resistance Surveillance System 13 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Hallittu mikrobilääkkeiden käyttö Mikrobilääkkeitä käytetään infektioiden hoitoon lääketieteellisin ja eläinlääketieteellisin perustein siten että haittavaikutukset minimoidaan. (Katso tarkemmin toiminta-alue 4). JPIAMR Joint Programming Initiative on Antimicrobial Resistance Kolonisoitua Mikrobi asettuu lisääntymään (esimerkiksi ihmisen) normaalimikrobistoon oireita aiheuttamatta. MDR-Aci Moniresistentti Acinetobacter MDR-Pseud Moniresistentti Pseudomonas MDR-TB Moniresistentti Mycobacterium tuberculosis MMM Maa- ja metsätalousministeriö MRSA Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus MTKA Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmä One Health Yhteinen terveys; ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden yhdistävä ajattelu OIE Maailman eläintautijärjestö, World Organisation for Animal Health OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö OPH Opetushallitus SEP ry Suomen Eläinlääkäripraktikot ry SIRO Sairaalainfektio-ohjelma STM Sosiaali- ja terveysministeriö Tautisuojaus Toimintatavat, joiden avulla tarttuvien eläintautien leviämisriskiä pyritään vähentämään eläintuotan- nossa. TEKES Innovaatiorahoituskeskus TEM Työ- ja elinkeinoministeriö TEY ry Tuotantoeläinlääkäriyhdistys ry THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TTL Työterveyslaitos TTR Tartuntatautirekisteri VRE Vankomysiiniresistentti enterokokki WHO Maailman terveysjärjestö, World Health Organization VNK Valtioneuvoston kanslia YK Yhdistyneet kansakunnat, United Nations YM Ympäristöministeriö Zoonoosi Eläinten ja ihmisten yhteisten tartuntatautien yleisnimitys 14 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Päämäärä Mikrobilääkkeet eli antibiootit ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Ne pelastavat ihmishenkiä ja mahdollistavat modernin lääketieteen ja eläinlääketieteen. Mikro bien muuttuminen vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi mikrobilääkkeille uhkaa ihmisten ja eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa. Tämän toimenpideohjelman pää- määränä on säilyttää mikrobilääkkeiden teho Suomessa mahdollisimman hyvänä. 15 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Toimintaohjelman rakenne Mikrobilääkeresistenssin torjunta vaatii laaja-alaista koko yhteiskunnan kattavaa toimin- taa, missä otetaan yhteinen terveys (One Health) -lähestymistavan mukaisesti huomioon ihmiset, eläimet, kasvit, elintarvikkeet ja ympäristö. Toimintaohjelmassa mikrobilääke- resistenssin torjuntaa käsitellään erikseen ja yhdessä ihmisten terveydenhuollon, eläinten ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristön kannalta. Toimintaohjelma koostuu kuudesta mikrobilääkeresistenssin torjunnan kannalta keskeisestä toiminta-alueesta: 1. koulutus ja kansalaisvalistus, 2. kansallisesti koordinoitu One Health -seuranta, sisäl- täen mikrobilääkeresistenssiseurannan ja mikrobilääkekäytön seurannan, 3. infektioiden ehkäisy ja moni resistenttien bakteerien leviämisen estäminen, 4. mikrobilääkekäytön ohjaus, 5. tutkimus toiminta ja 6. hallinnolliset rakenteet. Toimintaohjelmassa kuvataan kaikkien toiminta- alueiden nykytila, asetetaan tavoitteet sekä kirjataan toimenpiteet, joilla avulla tavoitteet voidaan saavuttaa. Kullekin toimenpiteelle esitetään vastuutahot. Lisäksi toiminta ohjelmassa esitetään malli toimenpiteiden toteutumisen seurantaan. Osa esite- tyistä toimenpiteistä kuuluu usealle toiminta-alueelle. 16 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Tausta Syksyllä 2016 mikrobilääkeresistenssin torjunta nostettiin kautta aikojen neljäntenä terveys aiheena YK:n yleiskokouksen asialistalle. Mikrobilääkeresistenssi on saavuttanut maailmanlaajuisesti sellaiset mittasuhteet, että välittömät toimenpiteet ovat tarpeen, jos mikrobilääkkeiden teho halutaan säilyttää. Kun bakteerit, virukset tai sienet tulevat resis- tenteiksi mikrobilääkkeille, niiden aiheuttamien infektioiden hoito vaikeutuu, hoitojaksot pitkittyvät ja pahimmillaan infektiokuolleisuus lisääntyy. On arvioitu, että vuonna 2050 noin 10 miljoona ihmistä kuolee mikrobilääkkeille resistenttien mikrobien aiheuttamiin infek tioihin, jos mikrobilääkeresistenssin lisääntymistä ei saada pysäytettyä (1). Mikrobilääkeresistenssin yleistymisellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tuottavuus laskee, kun sairastavuus nousee. Kustannukset kasvavat kalliiden hoitojen ja esimerkiksi lisääntyneen potilaiden eristämistarpeen takia. Myös eläimillä mikrobilääkeresistenssi hei- kentää eläinten terveyttä, laskee tuottavuutta ja lisää kustannuksia sekä lisää eläimistä ja elintarvikkeista ihmisiin siirtyvien resistenttien bakteerien määrää. Mikrobilääke resistenssi on nostettu Maailman talousfoorumin 20 tärkeimmän tulevaisuuden uhkan listalle (2). Vuoteen 2050 mennessä mikrobilääkeresistenssin aiheuttamat kumulatiiviset kustannuk- set maailmantaloudelle ovat eräiden arvioiden mukaan 108 miljoonaa USD (1). Mikrobilääkeresistenssiä kehittyy, kun mikrobit sopeutuvat ja alkavat lisääntyä mikrobi- lääkkeen läsnä ollessa. Sillä, kuinka paljon ja kuinka usein mikrobilääkkeitä käytetään, on suora yhteys resistenssiin. Ympäristöön joutuessaan mikrobilääkkeet aiheuttavat samaa resistenttien mikrobien valikoitumista kuin ihmisissä ja eläimissä. Resistenssin kehittymi- nen ja resistenttien mikrobien leviäminen koskee siis koko elinympäristöämme. Resistentit mikrobit kiertävät ihmis- ja eläinpopulaatioissa kosketuksen, ruuan, veden ja ympäristön välityksellä. Ne eivät tunne rajoja vaan liikkuvat helposti maasta toiseen ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden mukana. Mikrobilääkeresistenssi on merkittävä valtioiden rajat ylittävä terveys uhka. Mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimia. Toimenpiteet voidaan jakaa kahteen luokkaan: resistenttien mikrobien valikoitumisen estäminen ja toisaalta nii- den leviämisen ehkäisy. Resistenttien mikrobien valikoitumiseen vaikuttaa mikrobilääkkei- 17 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 den käyttö. Vähentämällä mikrobilääkkeiden kokonaiskäyttöä ja käyttämällä niitä hallitusti pienennetään mikrobilääkkeiden aiheuttamaa valintapainetta ja siten riskiä resistenttien mikrobien synnylle. Hallittuun mikrobilääkkeiden käyttöön vaikutetaan ennen kaikkea ohjauk sella ja mikrobiologisen diagnostiikan hyödyntämisellä. Infektioiden ehkäisyllä vähen netään puolestaan tarvetta mikrobilääkkeiden käytölle. Hyvänä esimerkkinä ovat rokotusohjelmat, joilla voidaan vähentää hengitystieinfektioita, mikä puolestaan vähen- tää mikrobilääkkeiden käyttötarvetta. Hallittu mikrobilääkkeiden käyttö, mikro biologinen diagnostiikka ja infektioiden ehkäisy tautisuojauksella, rokotuksilla ja joissain tapauk- sissa hoito muilla toimenpiteillä ovat avainasemassa myös eläinlääketieteessä ja eläin- tuotannossa. Resistenttien mikrobien leviämisen ehkäisy on toinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan kulmakivistä. Se koskee ensisijaisesti erilaisia hoitolaitoksia, mutta siihen kuuluu myös väes tön kolonisaation ehkäisy. Väestötasolla matkailu on noussut merkittäväksi resis- tenttejä mikrobeja levittäväksi tekijäksi. Torjuntatoimet kohdistuvat tällöin infektioiden ehkäisyn lisäksi erityisesti väestön kolonisaation ehkäisyyn. Väestön ohjeistus ja neuvonta ovat avainasemassa. Resistenttien mikrobien leviämisen ehkäisy koskee myös eläimiä ja elintarviketuotantoa. Uudet mikrobilääkkeet ovat yksi keino resistenssiongelman ratkaisemiseksi. Lääkkeiden kehittäminen on tärkeää, mutta myös erittäin kallista ja hidasta. Reaaliaikaisten, hel- posti käytettävien ja luotettavien mikrobiologisten testien kehittäminen infektiotauti- diagnostiikan nopeuttamiseksi ja parantamiseksi on ensiarvoista mikrobilääkekäytön ohjaami seksi. Tällä sektorilla Suomessa on perinteitä ja teollisuutta. Mikrobilääkeresistenssin seurannalla mitataan torjuntatoimien tehokkuutta, mutta to- detaan myös uudet uhat. Mikrobilääkekäytön seurannalla puolestaan mitataan ohjeiden noudattamista ja mikrobilääkepolitiikan toimivuutta. Seurantajärjestelmistä saamme vertailu kelpoista tietoa siitä, mikä tilanteemme on verrattuna muuhun maailmaan. 18 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Toimeksianto WHO:n yleiskokouksen päätös 67.25 edellyttää jäsenmailta kiireellisiä toimia mikrobilääke- resistenssin torjumiseksi (3). WHO on julkaissut toimintaohjelman (4) ja ohjeet kansallisten toimintaohjelmien laatimiseen (5). Myös Global Health Security Agenda nostaa mikrobi- lääkeresistenssin esiin (6). Maailman eläintautijärjestö (OIE) on tehnyt omat suosituksensa (7). Euroopan unioni edellyttää jäsenmailtaan toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja on laatinut oman toimintaohjelmansa (8). Nämä suositukset on koottu taulukkoon, joka löytyy liitteestä 1. Suomessa julkaistiin ensimmäinen poikkihallinnollinen (STM ja MMM) suositus bakteerien lääkeresistenssin torjumiseksi ja mikrobilääkepolitiikan kehittämiseksi keväällä 2000 (9). Nyt laaditussa uudessa toimintaohjelmassa on huomioitu kaikkien aiem- pien, eri organisaatioiden asettamien suositusten sisältö. 19 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Toiminta-alueet 1. Koulutus ja kansalaisvalistus 1.1. Ammattilaisten koulutus Nykytila Mikrobilääkeresistenssiin liittyvästä koulutuksesta Suomessa ei ole tehty selvitystä. Sille ei ole omaa koulutusohjelmaa, mutta asiaa opetetaan lääkäreiden, hammaslääkäreiden, eläinlääkäreiden ja sairaanhoitajien peruskoulutuksessa. Mikrobilääkeresistenssi ja sen hal- linta ovat usein esillä kansallisissa erilaisten tahojen järjestämissä koulutustapahtumissa. Lisäksi eri alojen erikoistumiskoulutuksissa asiaan voi edelleen syventyä. Koulutusohjelmia ei ole mitenkään kansallisesti koordinoitu. Ei ole selvillä, kuinka hyvin mikrobilääkeresis- tenssi ja toimenpiteet, joilla resistenssin leviämiseen vaikutetaan, ovat terveydenhuollon ammattilaisten ja eläinlääkäreiden tiedossa. Sosiaalialan toimijoiden ja eläinten pitäjien ja omistajien tietämys edellä mainituista asioista ei sekään ole tiedossa. Tavoitteet Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, eläinlääkärien sekä eläinten pitä- jien ja eläinten hoitajien tietoa mikrobilääkeresistenssistä, resistenssin kehittymisestä ja toimen piteistä, joilla resistenssin leviämiseen vaikutetaan. Tehostetaan resistenssitilan- teesta tiedottamista. 20 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Toimenpiteet Yhteiset 1. Sisällytetään ammatillisiin perusopintoihin mikrobilääkeresistenssikoulutus, mukaan lukien koulutus siitä, miten mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan vähentää käyttämällä muita hoitokeinoja ja muita lääkkeitä. Vastuu: STM, MMM, OKM, koulutusohjelmien osaamisvaatimuksista vastaavat tahot ja koulutusyksiköt. 2. Tuetaan mikrobilääkeresistenssin torjunnan jatkokoulutuksen järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eläinlääkinnän ammattilaisille ja eläintuottajille. Vastuu: STM, MMM, OKM, koulutusohjelmien osaamisvaatimuksista vastaavat tahot ja koulutusyksiköt. Terveys- ja sosiaalihuolto 1. Esitetään kehitettäväksi terveydenhuollon ammattilaisille ja soveltuvin osin myös sosiaalihuollon hoivatyön tekijöille määräajoin toteutettava pakollinen infektio- torjunnan verkkokurssi. Vastuu: STM, THL ja sairaanhoitopiirit 2. Vahvistetaan ja kehitetään lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden terveyden- huollon ammattilaisten perus-, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmissa infektion torjunnan, mikrobiologian ja infektiotautiopin osuutta. Vastuu: STM, OKM, työnantajat, korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjes- täjät 3. Kehitetään ja hyödynnetään Duodecimin Oppiportin ja Terveyskirjaston materiaa leja koulutuksessa. Erityisesti on tuotettava verkkokoulutusmateriaaleja. Vastuu: järjestöt ja työnantajat 4. Panostetaan ECDC:n tuottaman, Suomelle sopivan, EAAD-materiaalin levitykseen. Vastuu: THL ja sairaanhoitopiirit 21 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Eläimet ja elintarviketurvallisuus 1. Vahvistetaan ja kehitetään eläinlääkäreiden ja eläinten pitäjien sekä eläinten hoi- tajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmissa hygienian, mikrobiologian ja infektiotautiopin osuutta. Vastuu: MMM ja OKM, toteutus korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjes- täjät. 2. Lisätään eläinlääkäreiden ja muiden toimijoiden koulutusta mikrobilääkkeiden hallitusta käytöstä ja mikrobilääkkeiden ympäristövaikutuksista Vastuu: elintarviketuotantoeläinten ja turkiseläinten elinkeinosektorit, ETT ry, Suomen Eläinlääkäripraktikot ry (SEP), Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto ry, Tuotanto eläinlääkäriyhdistys ry, Sikayrittäjät ry, ELDTK, Evira. Eläinten pitäjien ja omistajien koulutuksessa eläimiä hoitavat eläinlääkärit. 3. Tehostetaan eläinlääkäreiden ajantasaista tiedotusta mikrobilääkkeistä • Eviran ja Zoonoosikeskuksen verkkosivuilla tuodaan paremmin esille mm. mikrobi lääkeresistenssi ja mikrobilääkkeiden käyttösuositukset. • Työtä tukemaan perustetaan eläinlääkinnän pysyvä mikrobilääketyöryhmä, jossa ovat edustettuina eri sidosryhmät. Vastuu: Evira 1.2. Kansalaisvalistus Nykytila Eurobarometritutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että suomalaisten tietoisuus AMR-asioista on parempi kuin EU:ssa keskimäärin (10). ECDC:n European Antibiotic Awareness Day (EAAD) on nostanut AMR:n esille myös Suomessa useasti ja meillä on ollut myös yleisölle suunnattuja kampanjoita. Suomenkielistä materiaalia löytyy ECDC:n verkko sivuilta. Kansalaisvalistukseen varatut resurssit ovat olleet kaikilla alan toimijoilla hyvin niukat, joten laajaa näkyvyyttä ei toistaiseksi ole saavutettu. Kansalaisille suunnattua tiedotus materiaalia ja koululaisille tarkoitettua opetusmateriaalia AMR-asioista on maail- malla saatavilla, mutta sitä on käännetty niukasti suomeksi. Hyvänä esimerkkinä on britti- läinen eBug -projekti (11). Matkailijan terveysoppaassa on matkustukseen liittyvää terveys- tietoa mukaan lukien tietoa mikrobilääkeresistenssistä. 22 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Tavoitteet Tavoitteena on lisätä väestön tietoisuutta mikrobilääkeresistenssistä ja mikrobilääkeresis- tenssin yleistymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä yleisesti mikrobilääkkeiden haittavaiku- tuksista ja lääkkeiden oikeasta käytöstä sekä ihmisten että eläinten hoidossa. Huomio kiin- nitetään tekijöihin, joihin vaikuttamalla yksittäiset kansalaiset voivat myös itse vähentää riskiä altistua resistenteille bakteereille jokapäiväisessä elämässä. Useiden tutkimusten mu- kaan matkailu kehittyvissä maissa, joissa käytetään runsaasti mikrobilääkkeitä, on selvä ris- ki sille, että matkailija kolonisoituu resistenteillä bakteereilla. Matkailijoiden mukana resis- tentit bakteerit leviävät ympäri maailmaa ja niitä tulee myös Suomeen. Kansalaisille suun- natussa valistuksessa tulee kiinnittää huomiota matkailuun resistenssiä levittävänä tekijänä ja niihin toimenpiteisiin, joilla yksittäiset matkailijat voivat vähentää kolonisoitumisriskiä. Rokotuksilla on mikrobilääkeresistenssin torjunnassa oma merkittävä asemansa. Kansalais- ten tietämystä rokotusten merkityksestä infektioiden ehkäisyssä sekä mikrobilääkkeiden käytön vähentämisessä ja siten mikrobilääkeresistenssin torjunnassa on lisättävä. Toimenpiteet 1. Lisätään merkittävästi valistusta matkailun merkityksestä mikrobilääkeresistens- sin leviämisessä. Vastuu: STM ja THL 2. Esitetään ECDC:n tuottamien EAAD-materiaalien tehokkaampaa hyödyntämis- tä kansalaisten valistamiseen. Tämä koskee erityisesti infektioihin, rokotuksiin ja mikrobi lääkkeiden käyttöön liittyvien materiaalien hyödyntämistä. Vastuu: STM, korkeakoulut, Evira, THL, kunnat ja sairaanhoitopiirit 3. Tehdään materiaalia esimerkiksi koulujen terveystiedon opetukseen esimerkiksi kääntämällä brittiläinen e-Bug -projektimateriaali suomeksi. Selvitetään yhteis- työmahdollisuus Kustannus OY Duodecim Koulujen terveyskirjaston kanssa. Vastuu: STM, THL ja korkeakoulut 23 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Eläimet ja elintarviketurvallisuus 1. Tehostetaan seuraeläinten ja hevosten omistajien mikrobilääkekäyttövalistusta mukaan lukien mikrobilääkkeiden ympäristövaikutukset. Vastuu: Evira, ELTDK, SEP ry, eläinten pitäjien ja omistajien koulutuksessa eläimiä hoitavat eläinlääkärit 2. Tuotetaan kuluttajille tietoa mikrobilääkkeiden käytöstä tuotantoeläinten ja mui- den eläinten tautien hoidossa ja elintarvikkeiden resistenssiriskeistä. Vastuu: elinkeino ja Evira 24 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 2. Kansallisesti koordinoitu One Health -seuranta 2.1 Mikrobilääkeresistenssiseuranta Nykytila Mikrobilääkeresistenssin seurannalla tuotetaan vertailukelpoista tietoa resistenssitilan- teen kehittymisestä ja mitataan torjuntatoimien tehokkuutta. Sillä on merkitystä myös mikrobi lääkekäytön ohjauksessa. Resistentit bakteerit leviävät entistä helpommin kasva- van kansain välistymisen myötä. Mikrobilääkkeille erittäin resistenttien bakteerien nopea tunnistaminen on tärkeää torjuntatoimien käynnistämiseksi. Suomessa ihmisten resistent- tien mikrobien aiheuttamien yksittäisten infektioiden ja akuuttien epidemioiden havaitse- minen on pääosin kliinisten laboratorioiden ja infektiotiimien vastuulla, mutta epidemia- selvityksissä tarvitaan usein lisäksi referenssilaboratorioiden tuottamaa tyypitystietoa. Tarve tähän on sekä lääketieteen että eläinlääketieteen puolella. Referenssilaboratorio- toiminta on Suomessa keskitetty THL:een ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Suomes- sa ei tehdä resistenssiseurantaa ympäristöstä. Mikrobilääkeresistenssitilanteen kansallinen raportointi on pääosin kunnossa. Resistenssin kehittymisestä Suomessa saa hyvän kuvan Finres-, Tartuntataudit Suomessa- ja joka kol- mas vuosi julkaistavista FINRES-Vet -raporteista. Lisäksi eläimistä ja elintarvikkeista eristet- tyjen bakteerien resistenssiseurantatiedot raportoidaan zoonoosiraporteissa. Varsinaista yhteisraporttia ei ole kansallisella tasolla tehty. Terveys- ja sosiaalihuolto Uudistettu tartuntatautilaki (12) velvoittaa jokaista terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta- yksikön johtajaa seuraamaan mikrobilääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiin- tymistä. Lisäksi se velvoittaa mikrobiologista diagnostiikkaa tekevät laboratoriot rapor- toimaan herkkyysmääritystuloksia THL:lle (12). Tartuntatautilain velvoitteet koskevat sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. 25 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Mikrobilääkeresistenssin seurantaa tehdään Suomessa sekä paikallisella että kansallisel- la tasolla. Kansallinen resistenssin seuranta perustuu useaan osa-alueeseen. Finres-tieto- varaston tuottaa vuodesta 1992 toiminut kliinisen mikrobiologian laboratorioverkosto FiRe. Se on kerännyt systemaattisesti ja kattavasti herkkyysmääritystietoa tärkeimpien bakteerien osalta jo vuodesta 1997 alkaen. Vuodesta 2008 lähtien tieto on tallennettu TTR:n Finres-tietokantaan. Moniresistenttien bakteerien (CPE, ESBL, MRSA, VRE, MDR-TB) tapauksista kerättävä tieto, johon lisätään usein referenssilaboratorion tuottama tyypitys- tieto, kerätään myös TTR:iin, joka on toiminut vuodesta 1995. Sekä Finres että TTR perustu- vat tapauksiin ja niistä tieto lähetetään mm. EARS-Net-seurantaverkostoon (13). Sairaala- infektio-ohjelma (SIRO) on koonnut tietoa hoitoon liittyvien infektioiden esiintymisestä Suomen sairaaloissa vuodesta 1999. Ohjelmassa kerätään myös tietoa aiheuttajamikrobien lääkeherkkyyksistä. Suomi on mukana ECDC:n mikrobilääkeresistenssin seurantaverkostossa (EARS-Net), joka keskittyy vakavista yleisinfektioista eristettyjen tiettyjen bakteerien resistenssin seuran- taan ja jolla on pitkät perinteet (13). ECDC:n suorittama resistenssin seuranta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen 1082/2013/EU Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (14). Suomi osallistuu myös WHO:n hyvin laajaan resistenssin seu- rantajärjestelmään (GLASS), joka on käynnistynyt vuonna 2016 (15). Kliinisiä laboratorioita varten on THL:n ja kliinisten laboratorioiden yhteistyönä tuotettu kansallinen moniresistenttien bakteerien diagnostiikkaohje (16). Ohje on kattava ja edel- leen ajan tasalla, mutta ohjeen toteutumista ei ole seurattu. Kansalliset laboratoriodiag- nostiikkaan liittyvät ohjeet ovat tärkeitä työkaluja, joiden avulla voidaan varmistaa oikean ja riittävän yhtenäisen diagnostiikan käyttö eri puolilla Suomea. Finres- ja TTR-seuranta pe- rustuvat kliinisten laboratorioiden tuottamaan tietoon. Laboratoriot noudattavat Suomes- sa yhteiseurooppalaista EUCAST-standardia herkkyysmäärityksissä (17). EUCAST-standar- din muutosten seuranta ja standardin toteutumisen seuranta kaipaavat resursseja. Eläimet ja elintarviketurvallisuus Suomessa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen salmonellakantojen järjestelmällinen resistenssin seuranta on alkanut 1980-luvulla. Tärkeimmistä tuotantoeläinlajeista eristetty- jen zoonoosi- ja indikaattoribakteerien resistenssiseurannan kattava FINRES-Vet-ohjelma aloitettiin vuonna 2002. Lisäksi seurataan eläinten joidenkin keskeisten taudinaiheutta- jien resistenssi tilannetta ja tärkeimmistä tuotantoeläinlajeista ja niiden lihasta seulotaan ESBL:a tuottavia bakteereita. MRSA:n esiintymistä on kartoitettu sioissa ja sianlihassa. Seuranta tieto tuotetaan Evirassa sekä seuraeläinten ja hevosten taudinaiheuttajista Hel- singin yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Lainsäädäntö velvoittaa hyväksyt- tyjä laboratorioita toimittamaan jatkotutkimuksiin Eviraan ESBL- ja MRSA -bakteerikannat. 26 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 EFSA:lla on keskeinen tehtävä elintarvikeketjun resistenssiseurannan suunnittelussa ja ohjauksessa sekä EU-laajuisten aineistojen keruussa, tulosten analysoinnissa sekä julkaise- misessa ja riskinarvioinnissa. EFSA:n työ tukee EU:n lainsäädännön valmistelua. Euroopan komission 5-vuotinen toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin uhkia vastaan sisäl- tää myös resistenssiseurantaohjelmien kehittämisen (18. Suomi toimittaa direktiivin 2003/99/EC (19) mukaisesti eläimistä ja elintarvikkeista eris- tettyjen bakteerien resistenssitietoja EFSA:n zoonoositiedonkeruujärjestelmään. EU:ssa harmonisoitu osuus perustuu komission täytäntöönpanopäätökseen 2013/652/EU (20). Suomella on siis kansallisten tavoitteiden lisäksi kansainväliset velvoitteet mikrobilääke- resistenssin seurannalle. EFSA ja ECDC kokoavat direktiivin 2003/99/EC (19) mukaan vuo- sittaisen yhteenvetoraportin ihmisten ja elintarvikeketjun EU-laajuisen resistenssiseuran- nan tuloksista. Tavoitteet Tavoitteena on säilyttää mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa sellaisena, että pai- kalliset, kansalliset ja kansainväliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Kyky selvittää resistent- tien mikrobien aiheuttamia epidemioita on säilytettävä. Uuden tartuntatautilain edellyttä- mät vaatimukset erittäin resistenttien mikrobien seurannasta tulee huomioida. Myös kyky reagoida yllättäviin uusiin uhkatilanteisiin on säilytettävä. Eläimistä ja elintarvikkeista eris- tettyjen bakteerien resistenssiseuranta on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla ja tautia aiheuttavien bakteerien resistenssiseurantaa on vahvistettava. Tieto ihmisistä ja eläimistä eristettyjen mikrobien resistenssitilanteesta ja sen kehityksestä tulee olla helposti saatavil- la ja vertailtavissa, erityisesti zoonoottisten taudinaiheuttajien osalta. Tietoa kansallisesta resistenssitilanteesta viestitään ajantasaisemmin kansalaisille ja ammattilaisille. Toimenpiteet Yhteiset Ajantasainen resistenssitieto on saatettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eläinlääkin- nän ammattilaisten ja päättäjien tietoon kehittämällä paikallisia, alueellisia ja valtakun- nallisia raportointijärjestelmiä. Tämä on mahdollista esimerkiksi yhteisellä tietoportaalilla. Lisäksi tiedon käytettävyyteen on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi linkittämällä TTR:n ja Finres:n resistenssitiedot Duodecimin Terveysporttiin helposti käytettävässä muodossa. Asian toteuttamismahdollisuus on selvitettävä Duodecimin kanssa. Vastuu: STM, MMM 27 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Terveys- ja sosiaalihuolto 1. Kehitetään reaaliaikainen mikrobilääkkeille erittäin vastustuskykyisten bakteerien ilmoitus- ja raportointijärjestelmä tukemaan tiedonvaihtoa paikallisella, alueelli- sella ja kansallisella tasolla asianmukaisten torjuntatoimien varmistamiseksi. Vastuu: THL 2. Kehitetään herkkyysmääritystietojen (Finres/TTR) keräystä siten, että kliinisten laboratorioiden tuottamaan herkkyysmääritystieto voidaan yhdistää referenssi- laboratorioiden tuottamaan tyypitystietoon ja TTR:iin kerättävään tietoon. Vastuu: THL 3. Parannetaan resistenssitietojen keräystä sekä tiedon tuottaja- että kerääjäpuolella (esim. XML-määrittely Finres-tietokannasta), jotta kaikki resistenssitietoja tuotta- vat laboratoriot voivat helposti välittää tietojaan. Vastuu: THL 4. Parannetaan kliinisten laboratorioiden kykyä ottaa käyttöön ja ylläpitää kansain- välisiä standardeja (EUCAST-standardin edistäminen). Vastuu: THL 5. Vaikutetaan ECDC:n mikrobilääkeresistenssin seurantaa koskeviin tavoitteisiin ja niiden toteutustapaan. Erittäin tärkeää ja kiireellistä on edistää Euroopalle yhteis- ten standardien luomista ja käyttöönottoa resistenttien bakteerien seurannassa, erityisesti koskien moderneja molekyylimikrobiologisia menetelmiä. Vastuu: STM 6. Mikrobilääkekäytön seurannan ja ohjauksen tehostamiseksi esitetään, että sai- raaloihin perustetaan (mikäli sellaista ei jo ole) asiantuntijaryhmä, joka seuraa ja torjuu mikrobilääkeresistenssiä sekä ohjaa mikrobilääkekäyttöä. Sairaalan johto asettaa ryhmän, joka puolestaan raportoi toiminnastaan johdolle. Sairaala päät- tää itse ryhmän kokoonpanosta, mutta johdon sitoutuminen asiaan on tärkeää, joten johdon edustus ryhmässä on tarpeen. Ryhmä analysoi mikrobilääkkeiden kulutuslukuja ja käyttöindikaatioita määrävälein. Se antaa palautetta lääkkeiden määrääjille. Vastuut: kunnat ja sairaanhoitopiirit 28 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 7. Kehitetään virusten ja sienten mikrobilääkeresistenssin seurantaa Vastuu: THL, FiRe-laboratoriot Eläimet ja elintarviketurvallisuus 1. Tehostetaan FINRES-Vet -seurantaa ja aineiston hyödyntämistä. • Vahvistetaan eläimille tautia aiheuttavien patogeenien resistenssiseurantaa kaikilla eläinlajeilla • Tuotetaan kohdistettua tietoa resistenssitilanteesta eläinlääkäreille ja eläinten omistajille (eläinpatogeenit, indikaattorit, MRSA-tilanne) • Tuotetaan kuluttajille kohdistettua tietoa koti- ja ulkomaista alkuperää olevien elintarvikkeiden resistenssistä • Lisätään ohjelmalla tuotetun aineiston analyyttisempaa raportointia (trendi tietojen julkaisu) Vastuu: Evira 2. Edistetään luotettavan ja nopean laboratoriodiagnostiikan ja resistenssi- määrityksen käyttöä eläinten lääkitsemisen tukena. • Ohjeistetaan kaupallisia eläinlääketieteellisiä laboratorioita resistenssi määrityksen periaatteissa ja laatuvaatimuksissa, jotta herkkyystulokset olisivat luotettavia ja hoito kohdistuisi oikein Vastuu: Evira • Muistutetaan eläinlääkäreitä näytteiden ottamisen ja luotettavan eläinpato- geenien resistenssin määrittämisen tärkeydestä, koska resistenssitieto ohjaa lääke käyttöä Vastuu: Evira ja ELTDK 3. Jatketaan zoonoottisten, patogeenisten ja indikaattoribakteerien resistenssin seurantaa noudattaen EU-lainsäädäntöä sekä kansallisia päätöksiä. • FINRES-Vet ohjelma päivitetään vuosittain ja arvioidaan sen riittävyyttä, katta- vuutta ja toteutumista ottaen huomioon kansainväliset ja kansalliset löydökset, tutkimustulokset ja riskit Vastuu: Evira 29 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 • Ulkomaista alkuperää olevien elintarvikkeiden seurannan kattavuutta laajenne- taan Vastuu: Evira • Toteutetaan siipikarjan osalta ETT ry:n tuontiohjeisiin perustuva ESBL-/AmpC-/ karbapenemaasituottajien seuranta Vastuu: ETT ry, elinkeino ja Evira • Toteutetaan siipikarjan E. coli -kantojen (APEC) resistenssiseuranta Vastuu: Evira, näytteet tutkimuksiin toimittaa elinkeino 2.2 Mikrobilääkekäytön seuranta Nykytila Terveys- ja sosiaalihuolto Fimea tuottaa mikrobilääkekäyttötilastoja Suomen kokonaiskäytöstä. Kelalla on mahdolli- suus tuottaa korvattavista ihmisten reseptilääkkeistä tilastoja. Osassa sairaaloissa mikrobi- lääketoimikunnat tai hygieniatyöryhmät ovat seuranneet mikrobilääkekulutusta. Käyttö- tietoja saadaan sairaaloiden apteekkijärjestelmistä ja potilastietojärjestelmistä. Suomessa on kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa käytössä kaupallinen sairaalan antibioottikäytön ja infektioiden seurantajärjestelmä, jonka avulla on mahdollista seurata mikrobilääkekäyt- töä. Avohoidon mikrobilääkekäyttötietoja on mahdollista saada myös Perusterveyden- huollon avohoidon hoitoilmoitus -järjestelmästä Avohilmosta. ESAC-Net on eurooppalainen seurantaverkosto (21), joka on kerännyt mikrobilääkekäyt- tötietoja vuodesta 1997. THL on toimittanut Fimealta saamaansa aineistoa verkostolle sen toiminnan alusta asti. Ongelmana on ollut akuuttisairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten mikrobilääkekäyttölukujen erottelu Fimean tilastoinnissa. Vuodesta 2011 alkaen Suo- messa on tehty kaikkien EU-maiden yhteisiä prevalenssitutkimuksia sairaalainfektioista ja mikrobi lääkekäytöstä sairaaloissa (22). SIRO koordinoi tutkimuksia Suomessa yhteistyössä ECDC:n kanssa. Tällä hetkellä ei ole luotettavaa kuvaa siitä, miten sairaaloiden mikrobilääkekäyttö Suo- messa on kehittynyt verrattuna muihin Euroopan maihin, sillä akuuttisairaaloiden ja pitkä- aikaishoitolaitosten mikrobilääkekäyttölukujen erottelu ei onnistu Fimean tilastoinnissa. Prevalenssitutkimusten perusteella mikrobilääkkeitä käytetään suomalaisissa sairaaloissa 30 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 enemmän kuin muiden Pohjoismaiden sairaaloissa. Sairaalakohtaisten apteekkijärjestel- mistä ja potilastietojärjestelmistä saatavien käyttötietojen tuottaminen ja hyödyntäminen eivät myöskään ole olleet systemaattista. Eri tilastojen ja tietojärjestelmien kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää vertailukelpoisen seurantatiedon aikaansaamiseksi. ESAC-Net-tilastojen (21) perusteella kefalosporiineja käytetään Suomessa avohoidossa selvästi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa, ja vastaavasti kapeakirjoisia penisilliinejä käytetään Suomessa selvästi vähemmän kuin Ruotsissa tai Tanskassa. Itse asiassa Suomessa käytetään avohoidossa eniten ensimmäisen polven kefalosporiineja ko- ko Euroopassa (ESAC-Net:ssa mukana olevat maat). Sairaanhoitopiirien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja avohoidon mikrobilääkkeiden kokonaiskulutuksessa (23). Eläimet ja elintarviketurvallisuus Fimea seuraa eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää lääketukkujen toimitta- mien myyntitietojen perusteella. Kulutusta on seurattu vuodesta 1995 alkaen raportoiden paino yksikköinä (kg aktiivista ainetta) lääkeaineryhmittäin. Nykyinen seurantamenetelmä ei sisällä ihmisille hyväksyttyjen mikrobilääkkeiden käyttöä seuraeläimille. Seuraeläimille hyväksyttyjen tablettivalmisteiden myyntimäärät ovat Suomessa arvioituun seuraeläinten määrään suhteutettuna suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi on ollut alusta lähtien mukana eurooppalaisessa eläinten lääkekulutusluku- projektissa (ESVAC), jossa tuotantoeläinten määrä on huomioitu. Eläinmäärään suhteutet- tu mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvulla vähentynyt, mutta joissakin lääkeaine- ryhmissä toisaalta lisääntynyt. Myyntitiedoista ei saada tietoa käytön jakautumisesta eri eläinlajeille, jolloin muutosten syitä on vaikea arvioida. Kuitenkin on tiedossa, että esimer- kiksi naudanlihan intensiivinen tuotantotapa on lisännyt mikrobilääkityksien tarvetta. Tavoitteet Tavoitteena on parantaa mikrobilääkekäytön seurantaa ja tilastointia Suomessa siten, että paikalliset, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Ihmisil- le käytettävien lääkkeiden seurannassa tämä edellyttää, että Fimean tilastoinnissa olevat ongel mat saadaan korjattua. Myös tietojärjestelmiä tulee kehittää erityisesti paikallisen ta- son seurantaa varten. Mikrobilääkkeiden käyttötiedot on saatava helposti ja ajantasaises- ti jokaisesta sairaalasta erikoisaloittain ja avohoidosta terveyskeskusten vuodeosastoilta. Tämä tieto on pystyttävä suhteuttamaan toiminnan laajuuteen ja annettava palautteena toimijoille. Myös koko Suomea koskevaa tietoa pitää tuottaa vertailutiedon saamiseksi. 31 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden osalta tarvitaan järjestelmä eläinlajikohtaisen käyttötiedon keräämiseksi. Tätä tietoa tarvitaan, jotta pystytään tunnistamaan paljon mikrobi lääkkeitä kuluttavat kohteet ja kohdistamaan näihin toimenpiteitä, kuten ohjausta, neuvontaa ja koulutusta. Toimenpiteet Terveys- ja sosiaalihuolto Yleiset toimenpiteet 1. Fimean keräämien mikrobilääkekäyttötietojen tilastointia ja tietojärjestelmiä on kehitettävä niin, että sairaaloiden ja avohoidon mikrobilääke kulutustiedot kye- tään erittelemään. Lisäksi raportointityökaluja on kehitettävä niin, että kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää alueellisiin, kansallisiin ja kansain välisiin lääkekäyttöä koskeviin tarpeisiin. Vastuu: STM ja Fimea Sairaalat 1. Mikrobilääkekäytön seurannan ja ohjauksen tehostamiseksi esitetään, että sai- raaloihin perustetaan (mikäli sellaista ei jo ole) asiantuntijaryhmä, joka seuraa ja torjuu mikrobilääkeresistenssiä sekä ohjaa mikrobilääkekäyttöä. Sairaalan johto asettaa ryhmän, joka puolestaan raportoi toiminnastaan johdolle. Sairaala päät- tää itse ryhmän kokoonpanosta, mutta johdon sitoutuminen asiaan on tärkeää, joten johdon edustus ryhmässä on tarpeen. Ryhmä analysoi mikrobilääkkeiden kulutuslukuja ja käyttöindikaatioita määrävälein. Se antaa palautetta lääkkeiden määrääjille. Vastuu: kunnat ja sairaanhoitopiirit 2. Paikallista käytön seurantaa parannetaan kehittämällä tietojärjestelmiä. Paikalli- nen seuranta perustuu sairaala-apteekkien tuottamiin tietoihin mikrobilääkkei- den toimituksista ja toisaalta potilastietojärjestelmistä saatavaan tietoon mikrobi- lääkkeiden käytöstä ja indikaatioista. Molempia seurantamenetelmiä on kehitet- tävä ja olemassa olevia järjestelmiä on hyödynnettävä paremmin. Vastuu: kunnat, sairaanhoitopiirit, THL ja Fimea 32 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 3. Varmistetaan Suomen osallistuminen EU-maiden prevalenssitutkimuksiin. Vastuu: STM, THL ja sairaanhoitopiirit Avoterveydenhuolto 1. Fimea kartoittaa e-reseptitietokannan käyttömahdollisuuksia tarkemman lääke- kulutusseurannan välineenä, myös ei-korvattujen reseptien osalta. Tavoitteena on käyttää toimitettujen e-reseptien tietoja tarkemman lääkekulutusseurannan välineenä. Näin saadaan tietoa käyttäjämääristä jaoteltuna ikäryhmiin ja suku- puoleen. Vastuu: Fimea 2. Selvitetään Avohilmon mikrobilääkekäyttö- ja käyntisyystietojen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Vastuu: STM ja THL 3. Selvitetään miten Kelan tilastoja korvattavista reseptilääkkeistä voidaan hyödyntää avohoidon mikrobilääkekäytön seurannassa. Vastuu: STM ja Kela Eläimet ja elintarviketurvallisuus 1. Kaikkia eläinlajeja koskevan mikrobilääkkeiden käyttötiedon keräämiseksi raken- netaan tietojärjestelmä. • Tietojärjestelmästä on eläinlääkäreillä ja tuotantotiloilla mahdollisuus tehdä vertais analyysiä (benchmarking) oman käyttönsä tasosta kerätyn käyttötiedon perusteella. Tietoa käytetään myös valvonnassa ja mahdollisten mikrobilääke- resistenssin kartoitustutkimusten kohteiden tunnistamisessa. • Tietojärjestelmästä on mahdollista seurata myös erikseen valittujen mikrobilääke- ryhmien käyttöä: − Kaikilla eläinlajeilla kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttö (fluorokinolonit, makrolidit sekä 3. ja 4. polven kefalosporiinit) − Seuraeläinten mikrobilääkkeiden käyttö Vastuu: MMM ja Evira 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 2. Saatetaan kansallinen kokoomatieto (määrä, lääkeaine, käyttöaihe) lihasiipikarjan mikrobilääkityksistä ETT ry:n kautta viranomaisten käyttöön. Luodaan valmiudet vastaavan kansallisen kokoomatiedon toimittamiseksi sioista (Sikava) ja naudois- ta (Naseva). Vastuu: ETT ry ja elinkeino 34 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 3. Infektioiden ehkäisy ja moniresistenttien bakteerien leviämisen estäminen 3.1. Infektioiden ehkäisy Nykytila WHO:n mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelmassa infektioiden ehkäisy on merkittä- vä osa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa (4). Hygienian parantaminen ja rokotukset ovat tärkeimmät keinot maailmanlaajuisesti. Myös Suomessa infektioiden ehkäisyllä voidaan vähentää mikrobilääkkeiden käyttöä. Esimerkiksi pneumokokkirokotteiden käyttö on vä- hentänyt pneumokokin aiheuttamia vakavia yleisinfektioita, mutta myös mikrobilääke- resistenssiä ja mikrobilääkkeiden käyttöä tietyissä ikäryhmissä. Vastaavasti influenssa- rokotteella voidaan ehkäistä varsinaisen influenssainfektion lisäksi bakteereiden aiheut- tamia jälkitauteja, kuten pneumokokin aiheuttamia hengitystieinfektioita. Matkailijoiden rokotteista esimerkiksi lavantautirokote suojaa viime vuosina yleistyneiltä resistenteiltä Salmonella Typhi -bakteereilta. Infektioiden ehkäisy koskee avohoidon lisäksi myös hoito- ja hoivalaitoksia. Sairaaloilla on paikallisia ja alueellisia ohjeita infektioiden ehkäisystä. Eri- laiset infektoiden ehkäisytoimenpiteet sekä käytännöt on koottu suomenkieliseen kirjaan, jota päivitetään vuoden 2017 aikana ja joka julkaistaan verkossa. Suomessa on vuosikymmenten ajan pyritty vähentämään eläinten mikrobilääkitys- tarvetta juurimalla maasta eläinten tarttuvia tauteja ja tekemällä tehokasta elinkeinon omaa terveydenhuoltotyötä. Tartuntatauteja pyritään ensisijaisesti ehkäisemään hyvillä eläinten tuotanto- ja elinolosuhteilla sekä eläinten terveydenhuoltoon liittyvillä toimen- piteillä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Ulkomailta tulevien jalostus- ja siitoseläinten sekä seuraeläinten mukana tulee Suomeen resistenttejä mikrobeja, kuten ESBL-kantoja. Myös seuraeläimillä esiintyy moniresistenttejä bakteereita. Nämä voivat siirtyä eläinten kanssa tekemisissä oleviin ihmisiin. Ihmisistä voi siirtyä eläimiin taudinaiheuttajia, jotka voivat uudes taan siirtyä eläimistä ihmisiin (esimerkiksi MRSA). 35 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Tavoitteet Tavoitteena on infektioiden ehkäisy mikrobilääkkeiden kokonaiskäyttötarpeen vähentämi- seksi. Samoin tavoitteena on, että ihmisten ja eläinten matkustamisen sekä eläinten ja elin- tarvikkeiden tuonnin aiheuttamat riskit tauti- ja resistenssitilanteelle pysyvät kohtuullisina. Lisäksi tehokkailla eläinten terveydenhuollon toimenpiteillä ehkäistään taudin aiheuttajien ja resistenttien mikrobien leviäminen Suomen eläinpopulaatioon, parannetaan eläinten terveyttä ja vähennetään lääkitystarvetta. Toimenpiteet Terveys- ja sosiaalihuolto 1. Tehdään kansalliset suositukset infektioiden ehkäisyyn sairaaloille ja pitkä aikaishoitolaitoksille. Vastuu: STM, kunnat, THL ja sairaanhoitopiirit 2. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön luodaan verkkoportaali, johon kootaan linkit sairaanhoitopiirien infektioiden ehkäisyohjeisiin ja Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -oppikirjaan. Vastuu: THL ja sairaanhoitopiirit 3. Kehitetään infektioiden aiheuttaman tautitaakan seurantaa. Vastuu: THL ja sairaanhoitopiirit Eläimet ja elintarviketurvallisuus 1. Elinkeino toteuttaa – ETT ry:n ohjeistamana ja lakisääteiset vaatimukset ylittäen – kaikkien tuotantoeläinten eläinaineksen maahantuontiin karanteeni- ja tutkimus- käytännöt, jotta ehkäistään altistavien virustartuntojen ja vaikeasti hallittavien bakteeritartuntojen maahantuloa. Vastuu: elinkeino, eläinten tuojat ja ETT ry 2. Tuotantoeläinten tuotantorakenne pidetään sellaisena, että eläinten hyvinvointia ja terveyttä voidaan ylläpitää ja mikrobilääkekäyttöä pienentää. Vastuu: elinkeino, tuottajat ja ETT ry 36 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 3. Kaikille tuotantoeläintiloille tehdään tautisuojaussuunnitelma ehkäisemään tart- tuvien tautien leviämistä. • Biocheck otetaan käyttöön tilan sisäisen ja ulkoisen tautisuojaustilanteen arvioin- nissa. Tila löytää kohdat, joihin on kiinnitettävä huomiota omassa toiminnassa. Vastuu: elinkeino, ETT ry, tuotantoketju ja tilojen terveydenhuollosta vastaavat eläinlääkärit 4. Tehostetaan toimia lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi Suomen markkinoilla. • Tautien ennaltaehkäisyssä välttämättömien rokotteiden saatavuuden turvaami- nen • Erityisesti kapeakirjoisten mikrobilääkkeiden, kuten penisilliinin, ja muiden van- hojen mikrobilääkkeiden saatavuuden varmistaminen • Tuotantoeläinelinkeino, eläinlääkärit ja Eviran eläinlajiasiantuntijaryhmät tuovat ongelmia esille Vastuu: MMM, STM, Evira, Fimea ja lääkealan toimijat 5. Koirien jalostuksen tavoiteohjelmissa otetaan selkeän kielteinen kanta atooppis- ten ja allergisten koirien käyttöön jalostuksessa. Samoin infektiosairauksille altis- tavia anatomisia piirteitä, kuten ihon liiallista poimuuntumista, kitketään jalostuk- sesta myös näyttelytuomareiden koulutuksella ja ohjeistuksella. Vastuu: Kennelliitto ja rotujärjestöt 6. Turkiseläinten tuotannossa pidetään yllä eläinten terveyttä ja hyvinvointia, jotta mikrobilääkekäyttöä voidaan pienentää. Vastuu: Turkiselinkeino 3.2. Moniresistenttien bakteerien torjunta Nykytila Terveys- ja sosiaalihuolto Moniresistentit bakteerit (CPE, ESBL, MRSA, VRE, MDR-TB, MDR-Pseud, MDR-Aci) ovat maailmanlaajuisesti erittäin iso ja vakava ongelma. Tutkimusten perusteella kehittyvissä maissa väestön kolonisoituminen moniresistenteillä bakteereilla kuten ESBL:a tuottavil- la E. coli -kannoilla on hyvin yleistä. Suomesta matkustaa tällaisiin maihin noin 350 000 ihmistä vuosittain ja näistä matkailijoista noin kolmannes kolonisoituu moniresistenteillä 37 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 bakteereilla matkan aikana (24). Maailmanlaajuiseen moniresistenttien mikrobien leviä- miseen meillä on hyvin rajalliset vaikutusmahdollisuudet. Tästä syystä torjunnan paino- pisteen on oltava maahamme kulkeutuvan resistenssin torjunnassa ja paikallisen leviä- misen ehkäisyssä. Kyse on useimmiten potilaiden oireettomasta bakteerikantajuudesta, harvemmin kliinisistä oireisista infektioista. Moniresistenttien bakteerien torjunta hoito- ja hoivalaitoksissa käsittää näiden baktee- rien seulonnan ja leviämisen ehkäisyn. Torjuntaan on kansallinen ohje (25), jonka pohjalta sairaanhoitopiirit ovat tehneet alueellisia ohjeita. Myös laboratoriodiagnostiikkaan on kan- sallinen ohje (16), joka pohjautuu EUCAST:n asiantuntijatyöryhmän suositukseen. THL:lla, erityisesti laitoksen referenssilaboratoriolla, on keskeinen ennakoiva, ohjaava ja kokoava rooli moniresistenttien bakteerien leviämisen torjunnassa. THL:n ylläpitämät rekisterit ja toisaalta THL:n laboratorioiden suorittama bakteerikantojen tyypitys ovat avainasemas- sa moniresistenttien bakteerien seurannassa. Lisäksi tyypitystietoa tarvitaan paikallisten epidemia selvitysten tueksi. Matkailijoiden ja ulkomailta kotiutuvien potilaiden mukana moniresistenttejä bakteereja tulee Suomeen. Esimerkiksi THL:n tilastojen mukaan 70 %:ssa CPE-löydöksistä potilaalla on edeltävä kontakti ulkomaille. Kansalaisille suunnatun valistuksen tulee kiinnittää huomiota matkailuun resistenssiä levittävänä tekijänä ja niihin toimenpiteisiin, millä yksittäiset mat- kailijat voivat vähentää riskiä kolonisoitua resistenteillä bakteereilla. Eläimet ja elintarviketurvallisuus Suomessa on asetettu kansalliset tavoitteet siipikarjan, sikojen ja nautojen salmonellan esiintymiselle. Sen sijaan vastaavia tavoitteita ei ole asetettu moniresistenttien bakteerien esiintymiselle. Esimerkiksi siipikarjan isovanhempais- ja vanhempaispolven mukana tulee Suomeen ESBL-bakteereita. Samoin sioissa esiintyy MRSA-bakteereita. Eläinten moniresistenttien bakteerien leviämistä estetään hyvin pitkälle samoin keinoin kuin ehkäistään infektioita. Elinkeino on ottamassa sikatiloille käyttöön tautisuojauksen arviointia. Eläinlääkäriasemien ja eläinsairaaloiden hygieniatoimenpitein voidaan ehkäistä resistenttien bakteerien leviämistä. Tähän ei kuitenkaan ole kansallista ohjeistusta. Tavoitteet Tavoitteena on moniresistenttien bakteerien (tärkeimpinä CPE ja MRSA) aiheuttamien hoito- ja hoivalaitosepidemioiden ehkäisy. Lisäksi pyritään löytämään keinoja rajojen yli kulkeutuvan resistenssin torjumiseksi. Eläinten tärkeimmiksi katsottujen moniresistenttien bakteereiden esiintymiselle asetetaan kansalliset tavoitteet ja sovitaan hallintatoimista. 38 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Toimenpiteet Terveys- ja sosiaalihuolto 1. Kehitetään reaaliaikainen mikrobilääkkeille erittäin vastustuskykyisten bakteerien ilmoitus- ja raportointijärjestelmä tukemaan tiedonvaihtoa paikallisella, alueelli- sella ja kansallisella tasolla asianmukaisten torjuntatoimien varmistamiseksi. Vastuu: STM ja THL 2. Varmistetaan THL:n toiminta moniresistenttien bakteerien seurannan ja epidemia selvitysten osalta turvaamalla toiminnalle riittävä rahoitus. Vastuut: STM ja THL 3. Huolehditaan moniresistenttien bakteerien torjuntaan tähtäävien kansallisten ja paikallisten suositusten ajantasaisuudesta ja päivittämisestä sekä hoitohenkilö- kunnan kouluttamisesta. Vastuu: STM, kunnat, sairaanhoitopiirit ja THL 4. Lisätään matkailijoiden valistusta matkailun merkityksestä moniresistenttien mikro bien leviämisen kannalta. Valistuksen tulee keskittyä yleisen tiedon jakami- sen lisäksi erityisesti siihen, miten matkailijat voivat vähentää kolonisoitumisriskiä matkan aikana. Vastuu: STM ja THL Eläimet ja elintarviketurvallisuus 1. Tuotetaan ohjeistus työperäisten, eläimistä lähtöisin olevien resistenttien bak- teerien tartuntojen ehkäisyyn sekä luodaan terveyden- ja ympäristöterveyden- huollon ammattilaisille yhteiset toimintaperiaatteet eläinperäisten resistenttien bakteerien aiheuttamien ihmisten tautitapausten selvittämiseen ja hallintaan. Vastuu: TTL, THL ja Evira 39 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 2. Kansallisen tavoitteen asettaminen keskeisten taudinaiheuttajien hallintatoimen- piteille: • Asetetaan hyväksyttävä taso (ALOP, appropriate level of protection) zoonoottisten taudinaiheuttajien (esim. LA-MRSA, ESBL) ja resistenttien mikrobien esiintymiselle tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa • Kansallisten hallintatoimien sopiminen Vastuu: MMM, STM, THL ja Evira 3. Vahvistetaan eläinklinikoilla ja -sairaaloissa infektioiden torjunnan osaamista ja levitetään hyviä käytäntöjä klinikoille ja sairaaloihin. Vastuu: Evira, ELTDK ja eläinlääkärit, jotka vastaavat klinikoiden ja eläinsairaaloi- den tautitorjunnasta. 40 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 4. Mikrobilääkekäytön ohjaus ammattilaisille Nykytila Terveys- ja sosiaalihuolto Mikrobilääkkeiden käyttö on merkittävä resistenssiä lisäävä tekijä. Kansainvälisten yhtei- söjen ehdottamat toimenpiteet suosittavat liiallisen antibioottien käytön vähentämistä. Länsimaissa kolme yleisintä syytä tarpeettomaan antibioottien käyttöön ovat virusten aiheuttamat ylähengitysteiden infektiot, oireeton bakteerikasvu virtsassa eli bakteruria ja matkaripuli. ESAC-Net-verkoston kokoamien tietojen mukaan Suomessa käytetään enemmän mikrobi- lääkkeitä kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa (20), tosin erot Norjaan ja Tanskaan eivät ole suuria. Suurin osa mikrobilääkkeistä käytetään avoterveydenhuollossa, vuonna 2015 osuus oli noin 87 % kokonaiskäytöstä. Mikrobilääkkeiden kokonaiskäyttö Suomessa on laskenut koko 2000-luvun. Mikrobilääkkeiden käytössä on kuitenkin isoja laadullisia ero- ja. Suomessa käytetään kefalosporiineja avohoidossa selvästi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa ja vastaavasti kapeakirjoisia penisilliinejä käytetään vähemmän. Suomessa käytetään itse asiassa avohoidossa eniten ensimmäisen polven kefalosporiineja koko Euroopassa (ESAC-Net:ssa mukana olevat maat). Mikrobilääkekäytön ohjausta on harjoitettu kansallisesti 1990-luvulta alkaen ja vuodes- ta 1999 alkaen Lääkäriseura Duodecimin koordinoiman Käypä Hoito -suositustyön avul- la. Käypä hoito -suosituksista on tullut merkittäviä terveydenhuollon työkaluja (Taulukko 2). Akuutti- ja tehohoitoon on olemassa kansallisen tason ohjeita, jotka sisältävät ohjeita mikrobilääkkeiden käytöstä. Näiden suositusten lisäksi lähes kaikilla sairaaloilla on käytös- sään omia mikrobilääkeoppaita. Avoterveydenhuoltoon ei ole olemassa yleistason kansal- lista mikrobilääkkeiden käyttösuositusta. Euroopan neuvosto on antanut jo vuonna 2001 suosituksen mikrobilääkkeiden käytöstä (26). Tämän lisäksi komissio on tuottanut yhdessä ECDC:n kanssa uuden yleistason ohjeen mikrobilääkkeiden käytöstä (27). Vastaavaa kan- sallista mikrobilääkehoidon suositusta ei ole Suomessa. 41 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Taulukko 2. Käypä Hoito -suositus Julkaistu / viimeisin päivitys Diabeetikon jalkaongelmat 29.6.2009 Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet 27.5.2011 Ihon bakteeri-infektiot 8.11.2010 Nielutulehdus 12.3.2013 Sepsis 2.1.2014 Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä 12.3.2010 Sivuontelotulehdus 10.6.2013 Sukupuolitaudit 30.6.2010 Välikorvatulehdus (äkillinen) 11.1.2010 Alahengitystieinfektiot (aikuiset) 2.1.2015 Alahengitystieinfektiot (lapset) 26.6.2015 Virtsatieinfektiot 4.12.2015 Eläimet ja elintarviketurvallisuus Suomessa on pitkään ohjattu eläinten mikrobilääkekäyttöä lainsäädännöllä ja suosituk- silla. Maa- ja metsätalousministeriö antoi jo vuonna 1996 ensimmäisen kerran käyttöesi- merkit mikrobilääkityksistä eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin Suomessa. Nämä on päivitetty käyttösuosituksina kolmesti. Päivitetyissä suosituksissa (28) on otettu huomioon muutokset eläinten sairastuvuudessa, hoitokäsityksissä sekä lääkevalikoimassa. Elinkeinolla on yksityiskohtaisia ohjeita keskeisimpien tautien ennaltaehkäisyyn ja hoi- toon, mutta näitä tarvittaisiin lisää. Kaiken kaikkiaan hallitun mikrobilääkekäytön toimen- piteet ovat painottuneet tuotantoeläimiin. Tavoitteet Tavoitteena on hallittu mikrobilääkkeiden käyttö eli mikrobilääkkeitä käytetään infektioiden hoitoon ihmisillä lääketieteellisin ja eläimillä eläinlääketieteellisin perustein. Tarvittaessa otetaan näytteitä ja tutkitaan aiheuttajan mikrobilääkeherkkyys luotettavil- la menetelmillä. Lääkitykseksi valitaan sellainen vaihtoehto, joka tehoaa mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman rajatusti vain infektion aiheuttajaan. Mikrobilääkkeet hävitetään asianmukaisesti. Infektioita pyritään hoitamaan muilla hoitokeinoilla ja muilla lääkkeillä kuin mikrobilääkkeillä silloin, kun se on mahdollista. Lisäksi infektioita torjutaan ennalta- ehkäisevin toimenpitein. Ihmisiä ja eläinten omistajia valistetaan mikrobilääkkeiden käy- töstä ja mikrobilääkeresistenssistä. Tavoitteena on vähentää mikrobilääkeresistenssiä ja mikrobilääkkeiden aiheuttamia haittoja ihmis- ja eläinpotilaille, väestölle ja ympäristölle. 42 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Terveys- ja sosiaalihuolto Tavoitteena on sairaaloiden, pitkäaikaishoitolaitosten ja avoterveydenhuollon mikrobi- lääkkeiden kokonaiskäytön vähentäminen muiden Pohjoismaiden tasolle. Samalla pyri- tään laajakirjoisten mikrobilääkkeiden korvaamiseen soveltuvilta osin kapeakirjoisilla mi- krobilääkkeillä. Eläimet ja elintarviketurvallisuus Tavoitteena on, että eläinten mikrobilääkkeiden kokonaiskäyttö ei lisäänny ja kriittisen tär- keiden mikrobilääkkeiden käyttö vähenee, tuotantoeläinten kohdalla mikrobilääkekäyttö ei lisäänny ja kapeakirjoisten lääkkeiden käyttö pysyy nykyisellä tasolla. Lisäksi tavoitteena on seuraeläinten mikrobilääkekäytön väheneminen. Toimenpiteet Terveys- ja sosiaalihuolto 1. Laaditaan kansallinen avoterveydenhuollon mikrobilääkeopas, joka kattaa taval- listen avoterveyshuollossa hoidettavien infektioiden antibioottivalinnat, annokset ja hoidon keston. Vastuu: STM 2. Olemassa olevien Käypä hoito -suositusten päivittämistä jatketaan edellä asete- tut lääkekäyttötavoitteet huomioiden (lääkevalinta ja hoidon kesto). Myös uusia suosituksia tarvitaan kuten esimerkiksi Vältä viisaasti -suositukset ja Mikrobilääk- keiden kansalliset profylaksiohjeet operatiivisille aloille. Vastuu: STM 3. Mikrobilääkekäytön seurannan ja ohjauksen tehostamiseksi esitetään, että sai- raaloihin perustetaan (mikäli sellaista ei jo ole) asiantuntijaryhmä, joka seuraa ja torjuu mikrobilääkeresistenssiä sekä ohjaa mikrobilääkekäyttöä. Sairaalan johto asettaa ryhmän, joka puolestaan raportoi toiminnastaan johdolle. Sairaala päät- tää itse ryhmän kokoonpanosta, mutta johdon sitoutuminen asiaan on tärkeää, joten johdon edustus ryhmässä on tarpeen. Ryhmä analysoi mikrobilääkkeiden kulutuslukuja ja käyttöindikaatioita määrävälein. Se antaa palautetta lääkkeiden määrääjille. Vastuut: kunnat ja sairaanhoitopiirit 43 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 4. Esitetään, että kaikilla sairaaloilla tulee olla oma infektioiden hoidon mikrobilääke suositus. Vastuu: kunnat ja sairaanhoitopiirit Eläimet ja elintarviketurvallisuus 1. Eläinten mikrobilääkkeiden käyttömäärille asetetaan kansalliset tavoitteet • Kaikilla eläinlajeilla kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttö (esim. fluoro- kinolonit ja 3. ja 4. polven kefalosporiinit) • Seuraeläinten mikrobilääkkeiden käyttö vähenee; vähennykselle asetetaan määrä tavoite Vastuu: MMM ja Evira 2. Elinkeino selvittää omien tavoitteiden asettamista kriittisten mikrobilääkkeiden käytön rajoittamiselle tuotantoeläimillä. Vastuu: Elinkeino ja ETT ry 3. Tunnistetaan eläinryhmät, joille mikrobilääkkeitä käytetään enemmän kuin muil- le, ja tehdään toimenpiteitä käyttötarpeen vähentämiseksi. Vastuu: Elinkeino, ETT ry, eläinlääkärit ja eläinlääkintäviranomaiset 4. Eläinten mikrobilääkkeiden käyttösuositusten säännöllinen päivittäminen ja suo- situkset julkaistaan mobiilisovelluksena. Vastuu: Vetovastuu Evira, asiantuntemus ELTDK, ETT ry, SEP ry, TEY ry ja muut eläinlääketieteen asiantuntijat 5. Ohjeet, joilla on merkittävää vaikutusta mikrobilääkkeiden ja sinkkioksidin käytön vähentämisessä. • Porsaiden vieroitusoppaan päivitys ja koulutus Vastuu: MMM ja osallistuvat tahot, toteutus ETT ry, elinkeino, rehu teollisuus, neuvonta, teurastamot, rakennesuunnitteluasiantuntijat, Evira ja muut asiantuntijatahot • Siipikarjan lääkitysopas ja toimintaohjeet siipikarjatiloille botulismin varalta Vastuu: ETU-siipikarjaryhmät 44 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 6. Myyntilupaprosesseissa hallitun mikrobilääkekäytön näkökulmien aktiivinen esil- lä pitäminen. Vastuu: Fimea 45 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 5. Tutkimustoiminta Nykytila Terveysalan tutkimuksen valtion rahoitus on vuosina 2011–2016 laskenut enemmän kuin millään muulla tieteen alalla. Vuonna 2016 TEM:in mukaan terveyden tutkimuksen rahoi- tus oli vain 37% siitä mitä se oli vuonna 2011. Pienenä erityisalana mikrobilääkeresistens- sin tutkimuksella ei ole ollut mahdollisuutta saada sen tarvitsemaansa rahoitusta kan- sallisilta tutkimuksen rahoittajilta. Suomi on Suomen Akatemian kautta ollut EU:n yhtei- sen ohjelma suunnittelun AMR-aloitteen (Joint Programming Initiative on Antimicrobial Resistance, JPIAMR) jäsen ohjelmasuunnittelun alusta lähtien vuodesta 2008. Toistaiseksi Suomen Akatemia ja Tekes eivät ole lähteneet kansallisen rahoituksen osalta mukaan auki tulleisiin JPIAMR rahoitushakuihin, eivätkä suomalaiset tutkijat näin ollen ole olleet haku- kelpoisia. Kansallisia erityisesti mikrobilääkeresistenssiin keskittyviä rahoitushakuja ei ole ollut. Aiem pien vuosikymmenten aikana Suomen mikrobilääkeresistenssitutkimus on ollut varsin hyvin edustettuna kansainvälisillä foorumeilla. Koska Suomi ei voi yksin torjua mikrobilääkeresistenssiä, kansainvälisten kontaktien merkitystä tulisi jatkossa erityisesti korostaa. Mikrobilääkeresistenssiin ja sen torjuntaan liittyvää tutkimusta on Suomessa tehty yliopis- tojen ja yliopistollisten sairaaloiden lisäksi THL:ssa ja Evirassa. Valtionhallinnon tehostamis- toimien myötä tutkimustoiminnan osuus THL:ssa on selvästi vähentynyt toiminnan kes- kittyessä vain tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin kuten mikrobilääkeresistenssin seu- rantaan ja epidemiaselvityksiin. Tutkimustoiminnan painopiste on siirtynyt yhä enemmän yliopistoihin ja yliopistosairaaloihin. Toisaalta THL yhä kerää ja ylläpitää varsin mittavaa mikrobikantakokoelmaa ja laajoja väestötason aineistoja, joita on mahdollista käyttää tutkimus toiminnassa. Mikrobilääkeresistenssiin liittyviä ympäristökysymyksiä on selvitetty yksittäisissä tutkimuksissa. Diagnostiikkateollisuudella on Suomessa pitkä perinne. Tämä koskee myös mikrobiolo- gista diagnostiikkaa. Myös uutta diagnostiikkaan keskittyvää yritystoimintaa on synty- nyt Suomeen. Yliopistojen ja yritysten yhteisiä tutkimushankkeita, joista osa on ainakin osittain liittynyt mikrobilääkeresistenssiin ja mikrobiologiseen diagnostiikkaan, on Suo- messa ollut useita. Diagnostiikan kehittäminen vaatii usean sektorin vuosien pitkäjänteis- 46 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 tä yhteistyötä akselilla tutkimuslaitokset-teollisuus-kliiniset laboratoriot-klinikat. Yhteis- työn mahdollistajana julkisten rahoittajien toimilla on keskeinen rooli ja Suomella on hyvä mahdollisuus luoda diagnostiikan sektorille toimiva innovaatioekosysteemi jo olemas- sa olevia ohjelmia ylläpitämällä ja tekemällä uusia staregisia avauksia. WHO on nostanut mikrobilääke resistenssin torjunnan koko maapalloa koskevaksi tavoitteeksi. Todennäköi- sesti tällaisten merkittävien ja laajojen tavoitteiden asettaminen tulee jatkossa tuottamaan mahdollisuuksia kaupallisten tuotteiden kehittämiseen erityisesti mikrobidiagnostiikan alueella. Varsinkin nopealle ja luotettavalle vieridiagnostiikalle tulee olemaan kysyntää, kun pyritään vähentämään mikrobilääkekäyttöä. JPIAMR teki selvityksen vuosilta 2007–2013 julkisesta mikrobilääkeresistenssiin liittyväs- tä tutkimusrahoituksesta 19 maassa. Suomen osalta rahoitus kartoitettiin vain Suomen Akatemian ja EU:n rahoittaman tutkimuksen osalta (29). Tämä selvitys on tarkoitus uusia vuonna 2017. Tavoitteet Mikrobilääkeresistenssiin ja infektiotauteihin liittyvä tutkimus on tehokkain keino varmis- taa alan suomalainen asiantuntemus. Mikrobilääkeresistenssin perustutkimus on välttä- mätöntä, jotta ymmärrettäisiin resistenssin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja resistenssin mekanismeja. Soveltavaa tiedettä ei ole ellei ensin ole perustutkimusta. Korkeatasoi- nen tutkimus antaa myös kansainvälistä näkyvyyttä, mikä on välttämätöntä solmittaessa kansain välisiä yhteyksiä. Tärkeimpänä tavoitteena on saada merkittävät Suomessa tutki- musta rahoittavat toimijat kuten Akatemia ja Tekes suuntaamaan resursseja mikrobilääke- resistenssin ja infektiotautien tutkimukseen Suomessa ja näin edistämään suomalaisten hyvin vointia. Sektoritutkimuslaitosten tai yliopistojen tutkimusrahoituksen varmistamisen lisäksi on tuettava myös suomalaisen diagnostiikkateollisuuden kehittymistä vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Eri toimijoiden verkostoitumista on merkittävästi tehostet- tava. Mikrobilääkkeiden esiintymisestä ja vaikutuksista ympäristössä sekä mikrobilääke- resistenssin esiintymisestä ja leviämisestä ympäristön välityksellä tarvitaan perustietoja, jotta pystytään arviomaan mahdollisten lisätoimien tarvetta. Toimenpiteet 1. Kartoitetaan alalla toimivien tutkijaryhmien toimintaa Suomessa ja tuetaan alan tutkijoiden ja muiden toimijoiden verkostoitumista sekä kotimaassa että kansain- välisesti. Vastuu: OKM, yliopistot ja tutkimuslaitokset 47 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 2. Ehdotetaan erityisesti mikrobilääkeresistenssiin sekä muuhun infektiotauti- tutkimukseen ja näihin liittyviin ympäristökysymyksiin keskittyvää perustutkimus- ohjelmaa Suomen Akatemialle. Vastuu: yliopistot ja tutkimuslaitokset 3. Ehdotetaan mikrobilääkeresistenssin diagnostiikkaan ja laajemminkin infektio- tautidiagnostiikkaan liittyviä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen hankkei- ta Tekesille. Vastuu: yliopistot, tutkimuslaitokset ja diagnostiikkateollisuus 4. Esitetään mikrobilääkeresistenssin torjuntaa yhdeksi VNK:n tutkimusrahoituksen strategiseksi alueeksi. Vastuu: STM 5. Paikallisen tason tutkimustoiminnan (yliopistosairaalat, keskussairaalat) rahoitus on varmistettava myös jatkossa. Vastuu: kunnat, sairaanhoitopiirit, STM ja OKM 6. Edistetään ja tuetaan mikrobilääkeresistenssiin ja infektiotautitutkimukseen liitty- vää tutkimusta eläinlääketieteen alalla MAKERA:n painopisteisiin tautivastustus, tautisuojaus sekä tuotantotavat, diagnostiikkaan nopeiden ja luotettavien testien kehitys, hallittua mikrobilääkekäyttöä edistävät toimenpiteet, resistenssin torjun- ta, resistenssin esiintymisen eläimissä ja elintarvikkeissa sekä resistenssimekanis- mien tutkimus. Vastuu: MMM, yliopistot ja tutkimuslaitokset 48 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 6. Hallinnolliset rakenteet Nykytila Suomessa mikrobilääkeresistenssin torjunnan kannalta keskeiset ministeriöt ovat sosiaali- ja terveysministeriö STM, maa- ja metsätalousministeriö MMM, ympäristöministeriö YM sekä opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. Ministeriöt ja niiden hallinnonalan virastot ja tutkimuslaitokset sekä korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä lisäksi ammattijärjestöt ja muut alan toimijat tekevät yhteistyötä One Health -lähestymistavan varmistamiseksi mikrobilääkeresistenssin torjunnassa. Asiaan liittyvä lainsäädäntö löytyy liitteestä 2. STM vastaa tartuntatautien torjunnan lainsäädännöstä, yleisestä suunnittelusta, ohjauk- sesta ja valvonnasta, mukaan lukien mikrobilääkeresistenssin torjunta. Tavoitteena on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy. Torjuntatyötä tehdään pääsääntöisesti osana sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija- tuella. Maaliskuussa 2017 voimaan tulleessa tartuntatautilaissa lisättiin mikrobilääke- resistenssin torjunnan vastuuta terveydenhuollon toimintayksiköiden ohessa myös sosiaali huollon toimintayksiköille, yhteistyössä alueellisten infektioalan asiantuntijoiden kanssa. STM vastaa myös terveydensuojelua ja kemikaalivalvontaa koskevasta lainsäädän- nöstä sekä elinympäristössä esiintyvien terveyshaittojen ehkäisyn ohjauksesta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vastaa lääkkeiden myyntiluvista sekä lääketukku- kauppojen ja apteekkien valvonnasta. MMM vastaa eläintautien torjuntaa, eläinten hyvinvointia, eläinten lääkitsemistä ja elin- tarviketurvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä, yleisestä suunnittelusta ja ohjauksesta. Mikrobilääkeresistenssin torjunta on osa edellä mainittuja aloja. Keskeisiä toimijoita ovat eläinlääkärit, eläinten omistajat, yritykset, edustusjärjestöt ja koulutusyksiköt. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta vastaa eläinlääkäreiden ammatillisesta perus- koulutuksesta. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena lääkkeiden ja lääkerehujen käyttöä eläimille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön täytäntöön panoa ja noudattamista. Aluehallintovirastot huolehtivat eläinten lääkitsemi- sen valvonnasta ja ohjeistuksesta toimialueellaan. 49 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 YM tuo mikrobilääkeresistenssin torjuntaan yleisen ympäristönsuojelun näkökulman toimi alansa mukaisesti. Ympäristöhallinnolla ei ole asiassa lakisääteistä roolia. Mikrobi- lääkkeiden päästöjä tai resistenttien mikrobien pääsyä ympäristöön ei säädellä ympäristö- suojelulain mukaisissa maatilojen tai jätevedenpuhdistamojen ympäristöluvissa eikä näin ollen myöskään valvota ELY-keskusten toimesta. Suomen ympäristökeskuksessa tehdään lääkeaineiden ympäristövaikutuksiin liittyvää tutkimusta. OKM:n vastuulla on koulutus- ja tiedepolitiikka. Hallinnonala vastaa korkeakoulu- ja tiede politiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta sekä valmistelee niitä koskevat säädök- set. OKM ohjaa korkeakoulujärjestelmää ja tiedelaitosten toimintaa sekä tukee tutkimus- organisaatioiden toimintamahdollisuuksia. OKM valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön sekä ohjaa ja valvoo toimialaa. Koulutuksen järjestämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö antaa koulutuksen järjestämisluvan ja lupaan sisältyvän koulutus tehtävän. Tavoitteet • Varmistetaan mikrobilääkeresistenssin torjunnan sisältyminen asiaankuuluvien hallinnonalojen lainsäädäntöön. • Ylläpidetään ja vahvistetaan kansallisten ja kansainvälisten mikrobilääke- resistenssin torjuntatavoitteiden toteuttamisen edellytyksiä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi WHO, EU, OIE, FAO ja Codex Alimentarius ovat asettaneet lukuisia tavoitteita, joihin myös Suomi on sitoutunut (liite 1). • Vahvistetaan toimenpiteiden tärkeys- ja kiireellisyysjärjestys. • Varmistetaan resurssien riittävyys tarkoituksenmukaisesti. • Varmistetaan mikrobilääkeresistenssin torjuntaan liittyvien säännösten sisältyminen maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä kaikkeen muokattavaan lainsäädäntöön. • Ohjataan ja tuetaan tartuntatautilain uusien velvoitteiden toimeenpanoa hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. • Vahvistetaan mikrobilääkkeitä, eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevaa lainsäädäntö kehystä EU-tasolla ja kansallisesti. • Kehitetään ja vahvistetaan yhteistyötä ja sitoutumista mikrobilääkeresistenssin ehkäisyyn asiaan kuuluvilla toimialoilla. • Tuetaan ja edistetään kansainvälisten standardien käyttöönottoa Suomessa. 50 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Toimenpiteet 1. Varmistetaan mikrobilääkeresistenssin torjunnan sisältyminen asiaankuuluvien hallinnonalojen lainsäädäntöön. Kukin ministeriö vastaa oman hallinnonalansa spesifisten toimenpiteiden toteuttamisen suunnittelusta ja ohjauksesta. 2. Vahvistetaan poikkihallinnollista yhteistyötä hallinnonalojen ja sidosryhmien kesken vakiinnuttamalla MTKA:n toiminta esimerkiksi asetuksella. 3. Sovitaan toimenpiteiden tärkeys- ja kiireellisyysjärjestys sekä toimenpiteiden toteuttamisen aikataulu ja järjestetään niihin tarvittavat ajalliset resurssit ja henkilö resurssit. 4. Seurataan mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman toteuttamista ja tuloksellisuutta vuosittaisella raportoinnilla ja tarvittaessa kehite- tään toimintaohjelmaa. 5. Vaikutetaan EU-lainsäädäntöön. 6. Jatketaan kansainvälistä yhteistyötä ja sitoutumista mikrobilääkeresistenssin ehkäisyyn kaikilla sektoreilla resistenssin leviämisen ehkäisemiseksi esimerkiksi lääkkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin kautta. Vastuu: STM, MMM, OKM, YM 51 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 Toimintaohjelman toteutumisen seuranta Toimintaohjelman toteuttaminen vaatii useiden eri toimijoiden aktiivista panostusta. Kes- keisiä toimijoita ovat ministeriöistä STM, MMM, YM, OKM, TEM ja niiden alaiset laitokset (THL, Evira, yliopistot, Akatemia, TEKES, OPH), sairaanhoitopiirit, muut kunnalliset ja yksi- tyiset terveyden- ja sosiaalihuollon ja eläinten terveydenhuollon, laboratoriosektorin sekä elintarviketurvallisuuden toimijat sekä diagnostiikka- ja lääketeollisuus. Osa toimenpiteis- tä edellyttää lisäksi erillistä rahoitusta. THL:n asettama Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijatyöryhmä (MTKA) seuraa ohjelman toteutumista kansallisella tasol- la. Sen tulee arvioida vuosittain toimintaohjelman toteutumista ja raportoida tilanteesta sosiaali- ja terveysministeriölle sekä maa- ja metsätalousministeriölle. 52 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Viitteet 1. The review on antimicrobial resistance, Chaired by Jim O’Neill: https://amr-review.org/sites/default/fi- les/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf 2. World Economic Forum: Global Risks 2014, Ninth ed., Geneva 2014 (www.weforum.org/risks) 3. WHA67.25: http://apps.who.int/gb/ebwha/pdf_files/WHA67/A67_R25-en.pdf?ua=1&ua=1 4. Global action plan on antimicrobial resistance, WHO: http://apps.who.int/iris/bitstre am/10665/193736/1/9789241509763_eng.pdf?ua=1 5. A manual for developing national action plans, WHO: http://www.who.int/drugresistance/action-plans/ma- nual/en/ 6. Global Health Security Agenda: http://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat/ghsa 7. The OIE Strategy on Antimicrobial Resistance and the Prudent Use of Antimicrobials: http://www.oie.int/ fileadmin/Home/eng/Media_Center/docs/pdf/PortailAMR/EN_OIE-AMRstrategy.pdf 8. Action plan against the rising threats from Antimicrobial Resistance, European Comission: http://ec.europa. eu/dgs/health_food-safety/docs/communication_amr_2011_748_en.pdf 9. Bakteerien lääkeresistenssin torjuminen ja mikrobilääkepolitiikan kehittäminen, STM työryhmämuistio 2000:4 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/73988 10. Eurobarometer: http://ec.europa.eu/dgs/health_food-safety/amr/docs/eb445_amr_generalreport_en.pdf 11. e-Bug: http://www.e-bug.eu/fl_home.aspx?ss=1&cc=fl&t=Tervetuloa%20opettajien%20e-Bug-sivustolle 12. Tartuntatautilaki 1227/2016 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227 13. EARS-Net: http://ecdc.europa.eu/en/healthtopics/antimicrobial-resistance-and-consumption/antimicro- bial_resistance/EARS-Net/Pages/EARS-Net.aspx 14. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1082/2013/EU valtioiden rajat ylittävistä vakavista tervey- suhkista: http://ec.europa.eu/health/preparedness_response/docs/decision_serious_crossborder_ threats_22102013_fi.pdf 15. Global Antimicrobial Resistance Surveillance System (GLASS), WHO: http://www.who.int/drugresistance/ surveillance/glass-enrolment/en/ 16. Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta – Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseu- lonnat: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-615-5 17. EUCAST: http://www.eucast.org/ 18. Action at EU Level: http://ec.europa.eu/dgs/health_food-safety/amr/action_eu/index_en.htm 19. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/99/EY: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/ HTML/?uri=CELEX:32003L0099&from=EN 20. Comission Implementing Decision 2013/652/EU: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?u- ri=OJ:L:2013:303:0026:0039:EN:PDF 21. ESAC: http://ecdc.europa.eu/en/healthtopics/antimicrobial-resistance-and-consumption/antimicro- bial-consumption/ESAC-Net/Pages/ESAC-Net.aspx 22. Prevalenssitutkimus: https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/hoitoon_liittyvien_ infektioiden_seuranta/prevalenssitutkimus 23. Maunuksela, Huovinen, Vuopio: Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa; SLL 2015; 70, 36: 2259-2263. 24. Kantele A, Lääveri T, Mero S, Vilkman K, Pakkanen SH, Ollgren J, Antikainen J, Kirveskari J. Antimicrobials increase travelers’ risk of colonization by extended-spectrum betalactamase-producing Enterobacte- riaceae. Clin Infect Dis. 2015 Mar 15;60(6):837-46. 25. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-260-7 26. Council recommendation: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=O- J:L:2002:034:0013:0016:EN:PDF 27. Proposals for draft EU guidelines on the prudent use of antimicrobials in human medicine – See more at: http://ecdc.europa.eu/en/publications/_layouts/forms/Publication_DispForm.aspx?List=- 4f55ad51-4aed-4d32-b960-af70113dbb90&ID=1539 28. Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin https://www. evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/elaimet/mikrobilaakkeiden_kayttosuosituk- set_fi-004.pdf 29. Ruth Kelly, Ghada Zoubiane, Desmond Walsh, Rebecca Ward, Herman Goossens: Public funding for re- search on antibacterial resistance in the JPIAMR countries, the European Commission, and related Euro- pean Union agencies: a systematic observational analysis. Lancet Infect Dis 2016;16: 431–40. 53 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 M ikr ob ilä äk er es ist en ss in to rju nn an to im in ta oh jel m at St ra te gi se t t av oi tte et ja to im in ta -a lu ee t r yh m ite lty in ä W HO :n to im in ta su un ni te lm an pe ru ste ell a Ko ul ut us Se ur an ta Re sis te ns sin ja ta rtu nn an to rju nt a M ikr ob ilä äk ke id en kä yt ön oh jau s Tu tk im us Ha lli nt o M uu W HO Gl ob al Ac tio n P lan on An tim icr ob ial R es ist an ce 20 15 ht tp :// w w w. wp ro .w ho .in t/e nt i- ty /d ru g_ re sis ta nc e/ re so ur ce s/ gl ob al _a ct io n_ pl an _e ng .p df Ob je ct ive 1: Im pr ov e a wa re ne ss an d u nd er st an di ng of an tim icr ob ial re - sis ta nc e t hr ou gh ef - fe ct ive co m m un ica - tio n, ed uc at io n a nd tra in in g Ob je ct ive 2: St re ng th en th e kn ow le dg e a nd ev i- de nc e b as e t hr ou gh su rv eil lan ce an d r e- se ar ch Ob je ct ive 3: Re du ce th e i nc i- de nc e o f i nf ec tio n th ro ug h e ffe ct ive sa ni ta tio n, hy gi en e an d i nf ec tio n p re - ve nt io n m ea su re s Ob je ct ive 4: Op tim ize th e u se of an tim icr ob ial m ed i- cin es in hu m an an d an im al he alt h Ob je ct ive 5: De ve lo p t he ec o- no m ic ca se fo r s us - ta in ab le in ve st m en t th at ta ke s a cc ou nt of th e n ee ds of al l co un tri es , a nd in - cr ea se in ve st m en t in n ew m ed ici ne s, di ag no st ic to ol s, va cc in es an d o th er in te rv en tio ns Su om i M ikr ob ilä äk er es ist en ss in to r- ju nn an ka ns all in en to im in ta - oh jel m a ( Na tio na l A ct io n P lan on A nt im icr ob ial R es ist an ce 20 17 –2 02 1) To im in ta -a lu e 1 : Ko ul ut us ja va lis tu s Am m at til ais te n ko ul ut us ja ka ns ala is v ali st us To im in ta -a lu e 2 : Ka ns al lis es ti ko or di no itu O ne He al th -s eu ra nt a: M ikr ob ilä äk e- re sis te ns sin ja m ikr ob i lä äk ek äy tö n se ur an ta To im in ta -a lu e 3 : In fe kt io id en eh kä isy ja m on i- re sis te nt tie n ba kt ee rie n le vi ä- m ise n es tä m in en To im in ta -a lu e 4 : M ik ro bi lä äk e - kä yt ön o hj au s am m at til ai sil le To im in ta -a lu e 5 : Tu tk im us - to im in ta To im in ta -a lu e 6 : Ha lli nn ol lis et ra ke nt ee t Liite 1 54 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 M ikr ob ilä äk er es ist en ss in to rju nn an to im in ta oh jel m at St ra te gi se t t av oi tte et ja to im in ta -a lu ee t r yh m ite lty in ä W HO :n to im in ta su un ni te lm an pe ru ste ell a Ko ul ut us Se ur an ta Re sis te ns sin ja ta rtu nn an to rju nt a M ikr ob ilä äk ke id en kä yt ön oh jau s Tu tk im us Ha lli nt o M uu Eu ro pe an Co m m iss io n Co m m un ica tio n f ro m th e Co m m iss io n t o t he Eu ro pe an Pa rli am en t a nd th e C ou nc il Ac tio n p lan ag ain st th e r isi ng th re at s f ro m A nt im icr ob ial Re sis ta nc e 2 01 1– 20 16 Co nt ain s 1 2 a ct io ns fo r i m pl e- m en ta tio n w ith EU M em be r St at es an d i de nt ifi es 7 ar ea s wh er e m ea su re s a re m os t ne ed ed ht tp :// ec .eu ro pa .eu /d gs / he alt h_ fo od -s af et y/ do cs /co m - m un ica tio n_ am r_ 20 11 _7 48 _ en .p df Ar ea 7: Im pr ov in g c om m u- ni ca tio n, ed uc at io n an d t ra in in g Ac tio n n ° 1 2: Su rv ey an d c om pa ra tiv e e f- fe cti ve ne ss re se ar ch Ar ea 5: Im pr ov in g m on ito r- in g a nd su rv eil lan ce in hu m an an d a ni - m al m ed ici ne Ac tio n n ° 9 : St re ng th en su rv eil - la nc e s ys te m s o n AM R a nd an tim icr o- bi al co ns um pt ion in hu m an m ed ici ne Ac tio n n ° 1 0: St re ng th en su rv eil - la nc e s ys te m s o n AM R a nd an tim icr o- bi al co ns um pt ion in an im al m ed ici ne Ar ea 2: Pr ev en tin g m icr o- bi al in fe ct io ns an d th eir sp re ad Ac tio n n ° 4 : St re ng th en in fe c- tio n p re ve nt ion an d co nt ro l in he al th ca re se tti ng s Ac tio n n ° 5 : In tro du cti on of th e ne w An im al H ea lth La w, w hi ch w ill fo - cu s o n p re ve nt ion of di se as es , r ed uc in g th e u se of an tib iot ics an d r ep lac in g c ur - re nt A ni m al H ea lth pr ov isi on s b as ed on di se as e c on tro l Ar ea 1: M ak in g s ur e a nt i- m icr ob ial s a re us ed ap pr op ria te ly in bo th hu m an s a nd an im als Ac tio n n ° 1 : St re ng th en th e pr om ot ion of th e ap pr op ria te us e o f an tim icr ob ia ls in al l M em be r S ta te s Ac tio n n ° 2 : St re ng th en th e r eg u- la to ry fr am ew or k o n ve te rin ar y m ed ici ne s an d o n m ed ica t- ed fe ed Ac tio n n ° 3 : In tro du ce re co m - m en da tio ns fo r pr ud en t u se in ve t- er in ar y m ed ici ne , in clu di ng fo llo w- up re po rts , u sin g t he sa m e a pp ro ac h as 20 02 Co un cil Re co m m en da tio n o n pr ud en t u se of an ti- m icr ob ia l a ge nt s i n hu m an m ed ici ne Ar ea 6: Pr om ot in g r es ea rch an d i nn ov at io n Ac tio n n ° 1 1: Re in fo rce an d c o- or - di na te re se ar ch ef fo rts Ar ea 4: Jo in in g f or ce s w ith in te rn at io na l p ar t- ne rs to co nt ain th e ris ks of sp re ad in g AM R f ro m in te r- na tio na l t ra de an d tra ve l a nd vi a t he en vir on m en t Ac tio n n ° 8 : D ev elo p an d/ or st re ng th en m ul til at er al an d b i- la te ra l c om m itm en ts fo r t he pr ev en tio n an d c on tro l o f A M R in al l s ec to rs. Ar ea 3: De ve lo pi ng n ew ef - fe ct ive an tim icr o- bi als or al te rn at ive s fo r t re at m en t Ac tio n n ° 6 : T o p ro - m ot e, in a sta ge d ap pr oa ch , u np re ce - de nt ed co lla bo ra tiv e re se ar ch an d d ev el- op m en t e ffo rts to br in g n ew an tib iot ics to pa tie nt s Ac tio n n ° 7 : P ro m ot e ef fo rts to an al ys e t he ne ed fo r n ew an tib i- ot ics in to ve te rin ar y m ed ici ne 55 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN TORJUNNAN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2017–202 M ikr ob ilä äk er es ist en ss in to rju nn an to im in ta oh jel m at St ra te gi se t t av oi tte et ja to im in ta -a lu ee t r yh m ite lty in ä W HO :n to im in ta su un ni te lm an pe ru ste ell a Ko ul ut us Se ur an ta Re sis te ns sin ja ta rtu nn an to rju nt a M ikr ob ilä äk ke id en kä yt ön oh jau s Tu tk im us Ha lli nt o M uu OI E Th e O IE St ra te gy on An tim icr ob ial R es ist an ce an d t he Pr ud en t U se of An tim icr ob ial s 2 01 6 ht tp :// w w w. oi e.i nt /fi lea dm in / Ho m e/ en g/ M ed ia _C en te r/ do cs /p df /P or ta ilA M R/ EN _O IE- AM Rs tra te gy .p df Ob je ct ive 1: Im pr ov e aw ar en es s a nd un - de rs ta nd in g Ob je ct ive 2: St re ng th en kn ow l- ed ge th ro ug h s ur - ve ill an ce an d r e- se ar ch Ob je ct ive 3: Su pp or t go od go ve rn an ce an d c ap ac ity bu il- di ng Ob je ct ive 4: En co ur ag e i m pl e- m en ta tio n o f i nt er - na tio na l s ta nd ar ds Co de x A lim en ta riu s Co de x t ex ts on fo od bo rn e a nt i- m icr ob ial re sis ta nc e 2 01 5 ht tp :// w w w. fa o. or g/ fa o- wh o- co de xa lim en ta riu s/ st an da rd s/ th em at ic- co m pi la- tio ns /e n/ Co de of Pr ac tic e to M in im ize an d C on ta in An tim icr ob ial Re sis ta nc e ( 20 05 ) Gu id eli ne s f or Ri sk A na lys is of Fo od bo rn e An tim icr ob ial Re sis ta nc e ( 20 11 ) Ge ne ra l P rin cip le s of Fo od H yg ien e Co de of Pr ac tic e on G oo d A ni m al Fe ed in g Se ve ra l C od es of hy - gi en ic pr ac tic es fo r di ffe re nt co m m od - iti es (e .g . m ilk an d m ilk pr od uc ts) FA O Th e F AO ac tio n p lan on An tim icr ob ial R es ist an ce 20 16 - 20 20 ht tp :// w w w. fa o. or g/ 3/ a- i59 96 e.p df Fo cu s A re a 1 : Im pr ov e a wa re ne ss on A nt im icr ob ial Re sis ta nc e a nd re - lat ed th re at s Fo cu s A re a 2 : De ve lo p c ap ac ity fo r s ur ve ill an ce an d m on ito rin g of A nt im icr ob ial Re sis ta nc e a nd an - tim icr ob ial us e i n fo od an d a gr icu ltu re Fo cu s A re a 4 : Pr om ot e g oo d p ra c- tic es in fo od an d a g- ric ul tu re sy ste m s an d t he pr ud en t u se of an tim icr ob ial s Fo cu s A re a 3 : St re ng th en go ve r- na nc e r ela te d t o a n- tim icr ob ial us e an d A nt im icr ob ial Re sis ta nc e i n f oo d an d a gr icu ltu re No rd ic Co un cil 12 In iti at ive s. No rd ic co -o pe ra tio n o n c om - ba tin g a nt im icr ob ial re sis ta nc e. A wh ite pa pe r o ut lin in g n ew No rd ic in iti at ive s, 4.4 .2 01 7. ht tp :// no rd en .d iva -p or ta l.o rg / sm as h/ ge t/d iva 2:1 08 60 62 / FU LL TE XT 01 .p df 6. Im pr ov in g t he di ss em in at io n a nd sh ar in g o f b es t pr ac tic es 3. Co lla tio n o f kn ow le dg e o f d is- tri bu tio n p at te rn s an d t he sp re ad of an tim icr ob ial re - sis ta nc e 1. Re du ct io n o f t he ne ed fo r a nt ib io tic tre at m en t t hr ou gh va cc in at io n a nd pr ev en tio n o f i n- fe ct io n 2. R at io na lis at io n of th e u se of an ti- bi ot ics fo r t he tr ea t- m en t o f h um an s an d a ni m als 4. Co lla tio n o f k no - wl ed ge of th e o pt i- m al us e o f e xis tin g an tib io tic s an d v ac cin es 5. Pr ov id in g i nc en ti- ve s f or th e d ev elo p- m en t o f n ew h ea lth te ch no lo gi es , in - no va tiv e m ed ici ne s an d v ac cin es 7. Po lit ica l p re ss ur e an d d ial og ue vi a in te rn at io na l co -o pe ra tio n 56 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 Liite 2 Tartuntatauteja sivuavia kansallisia säädöksiä (www.finlex.fi) Elintarvikelaki Eläinsuojelulaki Eläintautilaki Erikoissairaanhoitolaki Hallinto-oikeuslaki Henkilötietolaki ja -asetus Ilmailulaki Jätelaki ja -asetus Kainuun hallintokokeilusta annettu laki Kansanterveyslaki ja -asetus Kotikuntalaki ja -asetus Kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annettu laki Laki Elintarviketurvallisuusvirastosta Laki eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Laki ja asetukset eläinten lääkitsemisestä Laki ja asetus lasten päivähoidosta Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki ja asetus terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Laki ja asetus terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä Laki ja asetus yksityisestä terveydenhuollosta Laki kunnallisesta viranhaltijasta Laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta Lääkelaki ja asetus Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettu laki Potilasvahinkolaki Rikoslaki Sairausvakuutuslaki ja -asetus Tartuntatautilaki ja -asetus Terveydenhuoltolaki Terveydensuojelulaki ja -asetus Tuomioistuinmaksulaki Tutkintavankeuslaki Työtapaturma- ja ammattitautilaki ja -asetus Työterveyshuoltolaki Työturvallisuuslaki Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä Valtioneuvoston asetus eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä eläimille Valtioneuvoston asetus tartuntatautien neuvottelukunnasta Valtioneuvoston asetus zoonoosikeskuksesta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:4 ISSN PDF 1797-9854 ISBN PDF 978-952-00-3955-4 Internet: stm.fi/julkaisut