Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar Kansalliskirjastotyöryhmä 2002 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:1 Tiede Kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa uudelleen arvioivan työryhmän muistio Kansalliskirjastotyöryhmä 2002 Kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa uudelleen arvioivan työryhmän muistio Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:1 Opetusministeriö • Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto • 2003 Undervisningsministeriet • Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen • 2003 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, 00023 Valtioneuvosto http://www.minedu.fi/julkaisut/index.html Yliopistopaino, Helsinki 2003 ISBN 952-442-180-1 (PDF 952-442-189-5) ISSN 1458-8102 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:1 Kuvailulehti Julkaisija Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä 7.1.2003 Julkaisun laji Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Toimeksiantaja Opetusministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kansalliskirjastotyöryhmä 2002 Puheenjohtaja: Kansliapäällikkö Markku Linna Sihteerit: Suunnittelupäällikkö Dorrit Gustafsson, Ylitarkastaja Jorma Karhu, Kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki, Ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari Toimielimen asettamispvm 9.4.2002 Dnro 26/043/2002 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Kansalliskirjastotyöryhmä 2002 (Arbetsgruppen för ett nationalbibliotek 2002) Julkaisun osat Tiivistelmä Suomen kirjastoverkko koostuu yliopistokirjastoista, yleisistä kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikois- kirjastoista. Myös kouluilla ja oppilaitoksilla on omia kirjastoja. Nopea tietotekninen kehitys, uudet oppimisen muodot ja elinikäisen oppimisen periaate muuttavat kirjastojen toimintaympäristöä ja toimintatapoja. Muutoksiin vastaaminen edel- lyttää kirjastojen nykyistä tiiviimpää verkottumista. Helsingin yliopiston kirjasto toimii Suomen kansalliskirjastona. Sen tehtävänä on yliopistoasetuksen mukaan toimia tieteellisten kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä sekä huolehtia alan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistämisestä. Kansalliskirjaston toimiala on yliopisto- asetuksessa rajattu vain tieteellisiin kirjastoihin. Työryhmän tehtävänä oli edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen arvioida uudelleen kansalliskirjaston toimialaa ja tehtäviä. Työryhmän tuli 1. selvittää kansalliskirjaston tehtäväalueen muutostarpeet ja tehdä siihen liittyvät ehdotukset säädösmuutoksiksi; sekä 2. selvittää kansalliskirjaston tehtäväalueen muutoksesta aiheutuvat rahoitustarpeet ja tehdä ehdotukset tarvittavista rahoitusjärjestelyistä. Eri kirjastoryhmien tarpeet kohdistuvat tiettyihin Helsingin yliopiston kirjaston tuottamiin palveluihin, joita ovat kansallis- ten tietokantojen käyttö, kirjastoverkon infrastruktuurin tekninen tuki ja koordinointipalvelut, Kansallisen elektronisen kirjaston aineistohankintapalvelut, kirjastoverkon yhteisten palvelujen kehittäminen ja palveluja koskevan koulutuksen koordinointi ja tiedotus. Kaikkien kirjastosektoreiden suurin ongelma yliopistokirjastoja lukuun ottamatta on pysyvän rahoituksen järjestäminen keskitetyille peruspalveluille. Työryhmä katsoo, että Helsingin yliopiston kirjaston tehtävien ja toimialan laajentamisella koskemaan myös yleisiä kirjastoja, ammattikorkeakoulukirjastoja sekä erikoiskirjastoja saadaan aikaan entistä paremmin toimiva suomalainen kirjastoverkko. Työryhmä ehdottaa, että Helsingin yliopiston kirjasto säilyy osana Helsingin yliopistoa, mutta sen nimi muutetaan Kansalliskirjastoksi. Opetusministeriön ja Kansalliskirjaston välillä käydään vuosittain neuvottelu, johon osallistuu Hel- singin yliopiston edustajia ja kirjastoverkon edustajia kansalliskirjaston johtokunnasta. Neuvottelussa sovitaan mm. tavoit- teista, kirjastoverkon kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavista voimava- roista, seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteet sovitaan kolmivuotiskaudelle. Sopimus otetaan Helsingin yliopiston ja ope- tusministeriön välisen sopimuksen liitteeksi. Yleisten kirjastojen ja erikoiskirjastojen näkökantojen esille tuomiseksi työ- ryhmä ehdottaa, että nämä kirjastosektorit muodostavat omat konsortiot. Työryhmä teki ehdotukset myös eri kirjastosek- toreiden keskitettyjen palvelujen rahoittamiseksi. Yleisten kirjastojen osalta työryhmä ehdottaa, että lakia opetus- ja kult- tuuritoimen rahoituksesta muutetaan siten, että kuntien saamasta valtionosuudesta voidaan irrottaa keskitettyjen palvelujen rahoittamiseen määrärahaa osoitettavaksi mm. Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston tehtävistä ja johtokunnasta säädetään yliopistolaissa ja -asetuksessa. Kansalliskirjaston johtokun- nan jäsenistä enintään puolet määrätään opetusministeriön esityksestä. Johtokunnan puheenjohtaja määrätään opetusminis- teriön esittämistä henkilöistä. Opetusministeriö selvittää vuoden 2003 aikana opetusministeriön alaisten tieteellisten kirjastojen ja Varastokirjaston suoritteiden maksullisuutta ja maksuperusteita koskevan opetusministeriön päätöksen muutostarpeen ja sen aiheuttamat kustannusvaikutukset. Kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa laajennetaan vaiheittain tavoitteena, että laajennus on kokonaisuudessaan toteutunut vuoden 2005 loppuun mennessä. Avainsanat (asiasanat) Kirjastoverkko, Helsingin yliopiston kirjasto, Kansalliskirjasto, yliopistokirjastot, yleiset kirjastot, ammattikorkeakoulu- kirjastot, erikoiskirjastot, hallinnollinen asema, keskitetyt palvelut, palvelujen rahoitus, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, yliopistolaki, yliopistoasetus, johtokunta Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:1 ISSN 1458-8102 ISBN 952-442-180-1 (PDF 952-442-189-5) Kokonaissivumäärä 29 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetusministeriö Presentationsblad Utgivare Undervisningsministeriet Utgivningsdatum 7.1.2003 Typ av publikation Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemo- rior och utredningar Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för ett nationalbibliotek 2002 Ordförande: Kanslichef Markku Linna Sekreterar: Planeringschef Dorrit Gustafsson, Överinspektör Jorma Karhu, Kulturråd Kirsti Kekki, Överinspektör Anne Luoto-Halvari Datum för tillsättandet av organet 9.4.2002 Dnr 26/043/2002 Publikation (även den finska titeln) Arbetsgruppen för ett nationalbibliotek 2002 (Kansalliskirjastotyöryhmä 2002) Publikationens delar Sammandrag Finlands biblioteksnät består av universitetsbibliotek, allmänna bibliotek, yrkeshögskolebibliotek och specialbibliotek. Även skolor och läroanstalter har egna bibliotek. Den snabba utvecklingen inom informationstekniken, nya former för inlärning och principen om livslångt lärande förändrar bibliotekens omvärld och verksamhetssätt. För att kunna möta förändringarna måste biblioteken ingå i effektiva nätverk. Helsingfors universitets bibliotek är Finlands nationalbibliotek. Dess uppgift är enligt universitetsförordningen att vara en riksomfattande service- och utvecklingsenhet för de vetenskap- liga biblioteken och att främja det inhemska och internationella samarbetet på området. Nationalbibliotekets verksamhets- område är i universitetsförordningen avgränsat enbart till de vetenskapliga biblioteken. Arbetsgruppens uppgift var att med hänsyn till dessa fakta ompröva nationalbibliotekets verksamhetsområde och uppgifter. Arbetsgruppen skulle 1. utreda behoven att ändra nationalbibliotekets uppgiftsområde och komma med förslag till författningsändringar i anknytning till detta, samt 2. utreda finansieringsbehoven till följd av att nationalbibliotekets uppgiftsområde ändras och lägga fram förslag till nödvändiga finansieringsarrangemang. Behoven hos olika bibliotekskategorier riktar sig mot vissa av de tjänster som Helsingfors universitets bibliotek produce- rar och till vilka hör användningen av nationella databaser, tekniskt stöd för och koordinering av bibliotekens infrastruktur, medieanskaffning till det Nationella elektroniska biblioteket, utveckling av bibliotekens gemensamma service och koordi- nering och information rörande servicen. Det största problemet för alla bibliotekssektorer, frånsett universitetsbiblioteken, är att ordna beständig finansiering för den centraliserade servicen. Arbetsgruppen anser att man genom att utvidga uppgifterna och verksamhetsområdet för Helsingfors universitets bib- liotek till att gälla även allmänna bibliotek, yrkeshögskolebibliotek och specialbibliotek får till stånd ett bättre fungerande biblioteksnät i landet. Arbetsgruppen föreslår att Helsingfors universitets bibliotek står kvar som en del av Helsingfors universitet, men att namnet ändras till Nationalbiblioteket. Mellan undervisningsministeriet och Nationalbiblioteket förs årligen förhandlingar med deltagare från Helsingfors universitet och från nationalbibliotekets direktion, de senare som företrädare för bibliote- ken. Vid förhandlingarna ingås avtal om bland annat mål, viktiga anskaffningar med tanke på utvecklingen av biblioteken och om de resurser som behövs för att målen skall nås, uppföljningen och utvärderingen av målen. Målen avtalas för en treårsperiod. Avtalet tas in som en bilaga till avtalet mellan Helsingfors universitet och undervisningsministeriet. För att de allmänna bibliotekens och specialbibliotekens synpunkter skall komma fram föreslår arbetsgruppen att dessa biblioteks- sektorer bildar egna konsortier. Arbetsgruppen lade även fram förslag till finansiering av centrerad service inom olika bibliotekssektorer. För de allmänna bibliotekens del föreslår arbetsgruppen att lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet ändras så att det från den statsandel som kommunerna får kan lösgöras ett anslag för bl.a. National- biblioteket. Bestämmelser om nationalbibliotekets uppgifter och direktion föreslås ingå i universitetslagen och -förordningen. Av direktionsmedlemmarna skall högst hälften förordnas på undervisningsministeriets förslag. Ordföranden för direktionen förordnas bland personer som föreslås av undervisningsministeriet. Undervisningsministeriet utreder under 2003 behovet att ändra ministeriets beslut om avgifter för prestationer vid ve- tenskapliga bibliotek inom förvaltningsområdet och Depåbiblioteket och om avgiftsgrunder och kostnadsverkningarna av detta. Nationalbibliotekets uppgifter och verksamhetsområde utvidgas stegvis och målet är att utvidgningen i sin helhet är genomförd före utgången av 2005. Nyckelord Biblioteksnät, Helsingfors universitets bibliotek, Nationalbiblioteket, universitetsbibliotek, allmänna biblio- tek, yrkeshögskolebibliotek, specialbibliotek, ställning i förvaltningen, centraliserad service, finansiering av service, lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet, universitetslagen, universitetsförordningen, direktion Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2003:1 ISSN 1458-8102 ISBN 952-442-180-1 (PDF 952-442-189-5) Sidoantal 29 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstrycket Förlag Undervisningsministeriet Opetusministeriölle Opetusministeriö asetti 9.4.2002 kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa uudelleen arvioi- van työryhmän, jonka tehtävänä oli 1. selvittää kansalliskirjaston tehtäväalueen muutostarpeet ja tehdä siihen liittyvät ehdotukset säädösmuutoksiksi; sekä 2. selvittää kansalliskirjaston tehtäväalueen muutoksesta aiheutuvat rahoitustarpeet ja tehdä ehdotukset tarvittavista rahoitusjärjestelyistä. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriös- tä ja jäseniksi vararehtori Raija Sollamo Helsingin yliopistosta, ylijohtaja Arvo Jäppinen ja ylijohtaja Kalevi Kivistö opetusministeriöstä, kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson Hel- singin kaupunginkirjastosta, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm Helsingin yliopiston kirjastos- ta, kirjastonjohtaja Vuokko Palonen Vaasan Tiedekirjasto Tritoniasta sekä rehtori Tapio Varmola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Työryhmän sihteereiksi määrättiin suunnittelupäällikkö Dorrit Gustafsson Helsingin yliopiston kirjastosta sekä ylitarkastaja Jorma Karhu, kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki ja ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä. Työryhmä otti nimekseen kansalliskirjastotyöryhmä 2002. Työryhmä kokoontui seit- semän kertaa. Erikoiskirjastojen osalta työryhmä kuuli asiantuntijana tietopalvelupäällik- kö Elisa Paavilaista Suomen ympäristökeskuksesta. Työryhmä kuuli myös teknistä johta- jaa Rami Heinisuota. Työryhmän määräaika oli 30.10.2002. Työryhmälle myönnettiin jatkoaikaa 31.12.2002 saakka. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa muistionsa opetusministeriölle. Helsingissä 7.1.2003 Markku Linna Maija Berndtson Kai Ekholm Arvo Jäppinen Kalevi Kivistö Vuokko Palonen Raija Sollamo Tapio Varmola Dorrit Gustafsson Kirsti Kekki Jorma Karhu Anne Luoto-Halvari Sisältö 1 Lähtökohdat 8 2 Helsingin yliopiston kirjaston nykytila 10 2.1 Aiemmat selvitykset 10 2.2 Säädökset, hallinto ja tehtävät 11 2.3 Helsingin yliopiston kirjaston tuottamat keskitetyt peruspalvelut kirjastoverkolle 12 2.4 Rahoitus 13 3 Suomen kirjastoverkko 15 3.1 Yliopistokirjastot 15 3.2 Yleiset kirjastot 16 3.3 Ammattikorkeakoulukirjastot 16 3.4 Erikoiskirjastot 17 3.5 Koulujen kirjastot 17 4 Kansalliskirjastojen tehtävät ja vastuut muissa pohjoismaissa 18 4.1 Ruotsi 18 4.2 Norja 19 4.3 Tanska 19 4.4 Islanti 20 5 Kehittämistarpeet eri toimijoiden näkökulmasta 21 5.1 Helsingin yliopiston kirjaston toimialan laajentamiseen liittyviä selvityksiä ja aloitteita 21 5.2 Helsingin yliopiston kirjasto 22 5.3 Yleiset kirjastot 23 5.4 Ammattikorkeakoulukirjastot ja erikoiskirjastot 24 6 Työryhmän ehdotukset 25 6.1 Helsingin yliopiston kirjaston tehtävien ja toimialan laajentaminen 25 6.2 Kansalliskirjaston hallinnollinen asema 26 6.3 Toimialan laajentamisen rahoitus 26 6.3.1 Yleiset kirjastot ja kirjastoverkon keskitettyjen palvelujen rahoitus 27 6.3.2 Ammattikorkeakoulut ja kirjastoverkon keskitettyjen palvelujen rahoitus 27 6.3.3 Erikoiskirjastot ja kirjastoverkon keskitettyjen palvelujen rahoitus 28 6.4 Säädösmuutokset 28 6.5 Aikataulu 29 8 1 Lähtökohdat Suomalaisen tietoyhteiskunnan tavoitteena on turvata kulttuurin ja tiedon saatavuus myös digitaalisessa ympäristössä kansalaisten asuinpaikasta, osaamistasosta, varallisuudesta ja iästä riippumatta. Hyvä sivistystaso, kielellinen kehittyminen ja kansallisen kulttuurin tun- temus ovat kansalaisten hyvinvoinnin, menestyksen ja kilpailukyvyn rakentajia. Kirjastot huolehtivat kansalaisten laadukkaasta ja monipuolisesta tietohuollosta. Kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston tietovarannot ovat yhteiskunnan arvokasta yhteistä pääomaa. Suomen kirjastoverkko koostuu kahdenkymmenen yliopiston kirjastoista, 432 kunnal- lisesta kirjastolaitoksesta, 29 ammattikorkeakoulukirjastosta sekä lähes 300 erikoiskirjas- tosta, Varastokirjastosta, Näkövammaisten kirjastosta sekä koulu- ja oppilaitoskirjastoista. Suomen kansalliskirjastona toimiva Helsingin yliopiston kirjasto koordinoi ja kehittää ensi sijassa tieteellisen kirjastoverkon yhteisiä ja keskitetysti tuotettuja palveluja. Yleisistä kir- jastoista 19 toimii maakuntakirjastoina. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii Hel- singin kaupungin kirjasto. Kirjastoverkon eri toimijoilla on oma merkittävä roolinsa kokonaisuuden kannalta. Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena. Yleiset kirjastot huolehtivat kansalaisten tasa-arvoisesta tiedonsaannista. Nykyisen halli- tusohjelman 1999 - 2003 mukaisesti "yleinen kirjasto on kansallinen sivistys- ja kulttuuri- tarjonnan peruspilari, joka tukee koko väestön sivistyspyrkimyksiä". Nopea tietotekninen kehitys, uudet oppimisen muodot ja elinikäisen oppimisen periaa- te muuttavat kirjastojen toimintaympäristöä ja toimintatapoja. Kirjastojen on vastattava näihin tarpeisiin luomalla uusia palveluja ja huolehtimalla olemassa olevien verkkopalve- lujen, ohjelmistojen ja laitteiden ajanmukaisuudesta. Toimintaympäristön muutoksiin vas- taaminen edellyttää kirjastojen nykyistä tiiviimpää verkottumista. Yleiset kirjastot ovat merkittäviä toimijoita etsittäessä ratkaisuja, joilla estetään kansa- laisten tiedollinen syrjäytyminen ja eriarvoisuus tietoyhteiskunnassa. Yleisten kirjastojen haasteita ovat: 9 - vastuu kansalaisten tietohuollosta myös digitaalisessa ympäristössä (hybridikirjasto) - kansalaisten tiedon ja kulttuurin yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen - väestön koulutustason noususta johtuvat haasteet - kansalaisten tiedollisen syrjäytymisen estäminen ja - alan ammattihenkilöstön osaamisen nostaminen Yliopistokirjastot, Varastokirjasto, ammattikorkeakoulukirjastot ja koulu- ja oppilaitoskir- jastot kuuluvat opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston alaisuuteen, yleiset kirjastot ja Näkövammaisten kirjasto kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston alai- suuteen. Erikoiskirjastojen hallinto vaihtelee kehysorganisaation mukaan. Monet niistä kuuluvat eri ministeriöiden alaisuuteen. Hallinnollisista taustoistaan huolimatta maan kir- jastoilla on vahva yhteistyön perinne. Helsingin yliopiston kirjasto toimii Suomen kansalliskirjastona. Kirjaston tehtävistä säädetään yliopistolaissa. Yliopistoasetuksen mukaan sen tehtävänä on toimia tieteellisten kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä sekä huolehtia alan kotimai- sen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistämisestä. Voimistuvan verkottumiskehityksen myötä kirjastot voivat muodostaa yhtenäisen toi- minnallisen kokonaisuuden, jossa monia palveluita voidaan tarjota keskitetysti. Tässä kan- salliskirjastona toimivalla Helsingin yliopiston kirjastolla on merkittävä rooli. Kirjaston tehtäväalueen laajentamista kirjastoverkon toimivuuden tehostamiseksi on esitetty monissa eri yhteyksissä. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota niin Helsingin yliopiston kirjasto itse kuin eri kirjastosektorienkin edustajat. Myös monissa kirjastoalaan liittyvissä työryhmissä on esitetty kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston tehtäväalueen laa- jentamista yleisiin kirjastoihin, ammattikorkeakoulukirjastoihin ja erikoiskirjastoihin. Muistion neljässä ensimmäisessä luvussa käsitellään Helsingin yliopiston kirjaston ny- kytilaa, kirjastoverkkoa ja muiden pohjoismaiden kansalliskirjastoja, luvussa viisi syitä, miksi kirjaston toimintaa ja tehtäväaluetta tulisi laajentaa sekä toisaalta siihen liittyviä ongelmia. Luvussa kuusi ovat työryhmän ehdotukset. 10 2 Helsingin yliopiston kirjaston nykytila 2.1 Aiemmat selvitykset Kansalliskirjastotehtäviä ja Helsingin yliopiston kirjaston asemaa on käsitelty useissa kirjastolaitosta ja erityisesti tieteellisiä kirjastoja koskevissa selvityksissä 1970-luvulta lähtien. Tieteellisten kirjastojen ja tietopalvelualan suunnittelu-, koordinointi ja kehittämis- tehtäviä hoitivat tuolloin hajautetusti eri organisaatiot. Päävastuullisia organisaatioita oli- vat vuonna 1972 perustettu Tieteellisen informoinnin neuvosto (TINFO), vuonna 1974 opetusministeriön alaisuuteen perustettu Tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö (TKAY), kansalliskirjaston tehtäviä hoitanut Helsingin yliopiston kirjasto ja muut tietyistä aihealu- eista huolehtineet organisaatiot kuten tieteelliset keskuskirjastot. Tieteellisen informoinnin neuvoston I mietinnössä (kirjastolaitoksen valtakunnallisten tehtävien järjestäminen, 1973:43) ehdotettiin valtakunnallisten tehtävien keskittämistä opetusministeriön alaiseen keskusyksikköön. Yksikköön olisi koottu muun muassa toimi- alan suunnittelu- ja koordinointitehtävät, atk-järjestelmien kehittämistehtävät ja Helsingin yliopiston kirjaston hoitamat kansalliskirjastotehtävät. Ehdotus olisi merkinnyt erillisen, itsenäisen kansalliskirjaston perustamista. Tieteellisen informoinnin neuvoston III mietinnössä (Tieteellisen ja teknisen kirjasto- ja informaatiopalvelutoiminnan kehittämisohjelma, 1978: 53) neuvosto ehdotti väliaikais- järjestelyä. Helsingin yliopiston kirjasto olisi saanut hoidettavakseen edellä mainitulle keskusyksikölle kaavailtuja tehtäviä. Opetusministeriön asettama tieteellisten kirjastojen organisaatiotyöryhmä ehdotti muistiossaan 17.9.1981 Helsingin yliopiston kirjaston kan- salliskirjastotehtävien hoitamista varten asianmukaisia säännöksiä. Ehdotukset eivät johta- neet toimenpiteisiin. Vuonna 1990 asetetun opetusministeriön Kansalliskirjastotyöryhmän (muistio 1990:31) ehdotukset sen sijaan johtivat toimenpiteisiin. Esityksen mukaan Helsingin yli- opiston kirjastolle tuli keskittää tieteellisten kirjastojen operatiiviseen toimintaan ja käy- tännön yhteistyöhön liittyvät kirjastolaitoksen suunnittelu-, kehittämis- ja koordinointiteh- tävät. Kansalliskirjastotehtäviä hoitavan laitoksen tuli olla riippumaton ja sen hallinnossa tuli olla myös yliopiston ulkopuoliset kansalliskirjaston palvelun käyttäjät ja yhteistyöta- 11 hot. Kansalliskirjastolle tuli valita johtokunta, jonka jäsenistä puolet oli Helsingin yliopis- ton ulkopuolelta. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti Tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö siirtyi Helsingin yliopiston kirjastoon ja TINFOn tilalle perustettiin Tietohuollon neuvotte- lukunta keväällä 1991. Kansalliskirjastosta säädettiin sittemmin laissa Helsingin yliopistosta (854/1991) sekä tarkemmin Helsingin yliopistosta annetussa asetuksessa. Yllämainitut säädökset korvattiin lailla ja asetuksella vuosina 1997 ja 1999. Helsingin yliopiston kirjaston tehtävät määritel- lään nykyisessä laissa ja asetuksessa yleisemmällä tasolla kuin vuoden 1991 asetuksessa. 2.2 Säädökset, hallinto ja tehtävät Helsingin yliopiston kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto, jonka toiminnasta sää- detään yliopistolaissa (645/1997), yliopistoasetuksessa (115/1998) sekä vapaakappalelais- sa (420/1980). Yliopistolain 25 §:n mukaan Helsingin yliopiston kirjasto toimii Suomen kansalliskirjastona. Yliopistoasetuksen 25 § mukaan kirjaston tehtävänä on toimia tieteel- listen kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä, huolehtia alan koti- maisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistämisestä sekä vastata omalla toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kansallisten kokoelmien ylläpidosta, tiedonväli- tyksestä ja tietopalvelusta. Helsingin yliopiston kirjaston johtosäännössä vuodelta 1998 määrätään kirjaston hal- linnosta. Johtosäännön mukaan Helsingin yliopiston kirjasto on konsistorin alainen erilli- nen tieteellinen palvelulaitos ja kansallinen kulttuurilaitos. Kirjaston toimialaan ja vapaa- kappalelakiin liittyvien velvollisuuksien hoidossa sillä on oikeus itsenäisesti tehdä esityk- siä, antaa lausuntoja ja hoitaa lain määräämiä valvontatehtäviä. Johtosäännössä määrätään johtokunnan jäsenten määrästä, tehtävistä ja puheenjohtajan valinnasta, ylikirjastonhoita- jan tehtävistä sekä kirjaston yhteydessä toimivan Amerikkakirjaston toiminnasta. Johto- säännön vahvistaa kansleri. Kirjaston toimintaa ohjaa johtokunta, johon kuuluu kymmenen jäsentä ja varajäsentä. Viisi jäsentä määrätään yliopistoon kuuluvista henkilöistä. Viisi jäsentä ja varajäsentä määrätään opetusministeriön esityksestä. Konsistori määrää kirjaston johtokunnan jäsenet ja valitsee johtokunnan puheenjohtajan. Ylikirjastonhoitajan nimittää kansleri. Kirjastolla on myös työjärjestys, jossa määrätään toimintojen organisoinnista ja johtamisesta. Työjär- jestys on vuodelta 2000. Työjärjestyksen vahvistaa kirjaston johtosäännön nojalla johto- kunta. Opetusministeriö, Helsingin yliopiston kirjasto ja Helsingin yliopisto ovat neuvotelleet vuodesta 2000 lähtien kirjaston tehtävistä ja tavoitteista vuosittaisessa neuvottelussa, joka pidetään ennen opetusministeriön ja Helsingin yliopiston välisiä tulosneuvotteluja. Neu- vottelussa sovitut asiat kirjataan neuvottelumuistioon. Kirjaston voimavaroista sovitaan opetusministeriön ja Helsingin yliopiston välisissä tulosneuvotteluissa. Kirjaston organisaatio on järjestetty toiminnoittain. Kirjaston toiminta jakautuu pää- toimintoihin, joita ovat käyttäjä-, kokoelma-, säilytys-, tietokanta- ja sisältöpalvelut sekä kansallisen elektronisen kirjaston palvelut. Muita toimintoja ovat hallintopalvelut, kehit- tämispalvelut ja Amerikka-kirjasto. Kirjaston toimintaa kehitetään johtokunnan vuosille 2000-2003 vahvistaman kansalliskirjastostrategian mukaan, jonka painopisteet ovat kult- tuuriperinnön säilyttäminen, verkkokirjaston kehittäminen, toiminta kirjastojen yhteisenä voimavarana ja toiminta yleisen kansallisen tietoverkon tukiorganisaationa. Kirjaston tehtävät jakaantuvat yliopistoasetuksen pohjalta seuraavasti: 12 - kirjasto kokoaa, säilyttää ja luetteloi kansakunnan kirjallisen julkaisuperinnön sekä Suo- messa tuotetun auditiivisen aineiston - ylläpitää myös alansa muita kansallisia kokoelmia ja antaa niihin perustuvia kirjasto- ja kult- tuuripalveluja - vastaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista kuten tietokantojen ylläpidosta, Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelmasta, yliopistokirjastojen yhteisestä atk-järjestelmästä, kirjasto- verkon koordinoinnista sekä muista yhteisistä tehtävistä - edistää tieteellisten kirjastojen verkon yhteistyötä ja edunvalvontaa - kehittää menetelmiä ja standardeja yleisen kansallisen tietoverkon käyttöön 2.3 Helsingin yliopiston kirjaston tuottamat keskitetyt peruspalvelut kirjastoverkolle Kirjastoverkon osalta Helsingin yliopiston kirjasto ryhmittelee toimintansa kansallisiin, yhteisiin peruspalveluihin, hankevaroihin toteutettaviin erillisiin kehittämishankkeisiin sekä maksulliseen palvelutoimintaan. Yliopistoasetuksen mukaan kirjastoverkon yhteiset palvelut on tarkoitettu ensi sijassa yliopistokirjastoille. Helsingin yliopiston kirjaston tuottamilla kirjastoverkon keskitetyillä peruspalveluilla tarkoitetaan tässä muistiossa seuraavia palveluita: - kansallisten tietokantojen ylläpito ja tiedonvälitys - kansallisen elektronisen kirjaston aineistojen hankinta ja tarjoaminen käyttöön - kansallisen kirjastoverkon koordinointi (kirjastojärjestelmän tuki ja yhteisten palvelujen ke- hittäminen) - tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Kansalliset tietokannat Kirjastoilla on oikeus käyttää Linnea-verkon tietokantoja omaan ja asiakkaidensa haku- käyttöön sekä omaan kopioluettelointiin tekemänsä sopimuksen mukaan. Yliopistokirjas- tot saavat Linnea-verkon jäseninä ja tuottajina käyttää yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindaa maksutta. Tietokantojen tiedontuottajat saavat artikkelitietokanta Arton ja musiik- kiäänitteiden tietokanta Violan hakukäytöstä alennuksen. Kansallisen julkaisuaineiston tietokanta Fennican käyttö on maksutonta. Muuten tietokannat ovat kaikille maksullisia. Helsingin yliopiston kirjasto vastaa erillissopimuksella yleisten kirjastojen yhteisluettelo Mandaa koskevasta ylläpitopalvelusta Linnea-verkossa. Kansallisen elektronisen aineiston palvelut Kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib) konsortioon kuuluvat yliopistokirjastojen lisäksi yleiset kirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot ja tutkimuslaitosten kirjastot. Vuoden 2002 keväällä palvelun käyttäjäorganisaatioita oli 102. Lisenssisopimukset kattavat vuon- na 2002 120 tietokantaa ja 8 200 tieteellistä julkaisua. FinELib palveluun sisältyvät aineis- tohankinnat, aineisto- ja asiantuntijakoulutukset, käyttötilastojen keruu, tiedotus ja mark- kinointi, keskitetty luettelointi ja kehittämishankkeiden koordinointi. Kirjastot maksavat 13 hankittavien elektronisten aineistojen kustannuksista sovitun mallin mukaisesti. FinELibil- lä on erillisiä palvelusopimuksia yleisten kirjastojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja tutkimuslaitosten kirjastojen kanssa. Opetusministeriö on rahoittanut vuodesta 1997 lähtien FinELib -ohjelmaa erityisrahoi- tuksella 3 miljoonalla eurolla vuodessa. Rahoitus siirrettiin myöhemmin kirjaston perusra- hoitukseen. Rahoitus kattaa yliopistojen aineistokustannuksista noin kolmanneksen. Yli- opistojen osuus FinELib-aineistojen käytöstä on 84 %. Kirjastoverkon koordinointipalvelut Helsingin yliopiston kirjasto vastaa yliopistokirjastojen atk-järjestelmän koordinoinnista, ylläpidosta, käytön tuesta ja kirjastoverkossa käytettävien standardien valinnasta. Uusia tehtäviä tulevat olemaan nyt kehittämisvaiheessa olevien kansallisen portaalisovelluksen ylläpito sekä digitaalisen kirjaston sovelluksen tarjoaminen kirjastojen käyttöön. Helsingin yliopiston kirjasto tuottaa lisäksi Helsingin yliopistolle erityispalveluja, joista sovitaan yliopiston sisällä. Näitä ovat mm. yliopiston kirjastojen yhteistietokanta sekä yli- opiston elektronisten julkaisujen e-thesis tietokannan palvelut, yliopiston opettajien ja muun henkilökunnan julkaisuluettelon (Julki) ylläpito, uuden tutkimuskirjallisuuden han- kinta yliopiston tarpeiden mukaan (noin 60 % hankinnoista) ja yliopiston painettujen väi- töskirjojen jakelu. Yliopisto on myös useiden valtakunnallisten palvelujen kuten kansallis- ten, paikallisesti käytettävien kokoelmien suurin käyttäjä. Kirjaston palveluja käyttävät myös muut kirjastot, julkishallinto, elinkeinoelämä, tiedotusvälineet, kirja-ala ja suuri ylei- sö. 2.4 Rahoitus Helsingin yliopistolle on osoitettu kansalliskirjaston valtakunnallisen tehtävän perusteella korvamerkittyä rahoitusta yliopistojen toimintamenomomentilta (mom. 29.10.21). Tällä perusteella yliopistokirjastot saavat käyttää joitakin Helsingin yliopiston kirjaston palvelu- ja ilman erillisiä kustannuksia. Lisäksi kansalliskirjastolle on yliopistolaitoksen yhteisistä menoista (mom. 29.10.22) osoitettu hankerahoitusta vapaakappalelain uudistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Hel- singin yliopisto on lisäksi rahoittanut muista toimintamenoistaan Helsingin yliopiston kirjaston vain yliopistolle tuotettujen palvelujen kustannukset. Yliopistobudjetin ulkopuo- lisiin palvelujen käyttäjiin noudatetaan palvelusopimuksia. 14 Taulukko 1. Helsingin yliopiston kirjaston rahoitus vuonna 2002 € Perusrahoitus1 14 421 000 - valtakunnallinen osuus 11 604 970 - Helsingin yliopiston osuus 2 816 030 Muu rahoitus2 1 400 000 Maksupalvelutulo (arvio)3 1 200 000 Vuonna 2002 opetusministeriö rahoittaa yleisille kirjastoille keskitetysti tuotettavia palve- luja yhteensä 828 710 eurolla. Näistä 311 100 euroa maksetaan kansalliskirjastolle tieto- kantojen käyttöoikeuksista (252 281 €) ja palvelu- (16 819 €) ja lisenssimaksuista (42 000 €) sekä 559 610 euroa Helsingin kaupunginkirjastolle erityistehtäviin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Vuonna 2002 opetusministeriö rahoittaa ammattikorkeakoulukirjastoille keskitetysti tuotettavia palveluja yhteensä 375 800 eurolla. Ne käsittävät Helsingin yliopiston kirjaston tuottamia peruspalveluja kuten tietokantojen käyttöoikeudet (100 912 €), palvelu- (35 000 €) ja lisenssimaksut (239 903 €). Erillistä Voyager-projektia varten ammattikor- keakoulukirjastoille on osoitettu opetusministeriön määrärahoista noin 4,1 miljoonaa euroa vuosille 2001 - 2003. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 5,9 miljoonaa euroa, ja niistä opetusministeriön osuus on 70 % ja ammattikorkeakoulujen 30 %. Erikoiskirjastot eivät saa keskitettyä rahoitusta Helsingin yliopiston kirjaston tuotta- miin palveluihin. Erikoiskirjastojen omarahoitus vuonna 2002 näihin palveluihin oli noin 127 000 euroa (palvelumaksu 16 819 €, tietokannat noin 20 000 € ja lisenssimaksut noin 90 000 €). 1 Kansalliskirjaston perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2002 tilakustannuksia n. 4 M€, kansallisen elektronisen kirjaston keskitetty rahoitus yliopistoille 3 M€. sekä vapaakappalelain uudistamiseen liittyvä rahoitus, 336 000 €. 2 Muu rahoitus koostuu mm. sisältötuotantoon ja digitointiin liittyvistä hankerahoituksista, EU- hankerahoituksista ja opetusministeriön ammattikorkeakoulukirjastojen tietokantakäyttöön ja lisenssi- maksuihin myöntämästä keskitetystä rahoituksesta 370 800 €. 3 Kirjaston maksullisen palvelutoiminnan tulot vuonna 2001 olivat lähes 1 200 000 €. Maksullisen palvelutoiminnan tuloihin vuonna 2002 sisältyy myös opetusministeriön yleisille kirjastoille tietokantakäy- tön ja lisenssien maksuihin myöntämästä keskitetystä rahoituksesta 311 100 € . 15 3 Suomen kirjastoverkko 3.1 Yliopistokirjastot Suomen kahdenkymmenen yliopiston kirjastot sekä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto muodostavat Helsingin yliopiston kirjaston rinnalla tieteellisen kirjastoverkon ytimen. Yliopistokirjastojen tehtävistä ei säädetä lailla eikä asetuksella Helsingin yliopiston kirjas- toa ja vapaakappalekirjastoja lukuun ottamatta. Yliopistojen toimintaa säätelee yliopistola- ki (645/1997), jonka mukaan yliopistoilla on itsehallinto. Yliopistojen ohjauksessa siirryt- tiin vuonna 1994 tulosohjaukseen, jossa toiminnan tavoitteista ja määrärahoista sovitaan opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa. Yliopistokirjastot saavat rahoituksensa yliopistobudjetista. Kukin yliopisto jakaa harkitsemansa osuuden kirjastoil- leen. Yliopistokirjastot ovat Helsingin yliopiston kirjaston palvelujen pysyväiskäyttäjiä. Yli- opistokirjastojen käyttämiä keskitettyjä palveluita ovat Linnea2 konsortion palvelut (Vo- yager-kirjastojärjestelmä), Linda-yhteisluettelo (tietokannat) sekä Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin palvelut. Yliopistokirjastojen yhteistyötä ja edunvalvontaa edistää vuonna 1996 perustettu yli- opistokirjastojen neuvosto. Yliopistokirjastojen yhteistyötä on sittemmin kehitetty konsor- tiopohjalta. Yliopistokirjastot muodostivat Linnea-konsortion vuonna 2000 päättämään uudesta kirjastojärjestelmästä ja sen kehittämiseen liittyvistä periaatteellisista kysymyksis- tä. Helsingin yliopiston kirjasto toimii konsortion vastuuorganisaationa. Syyskuussa 2002 valmistui yliopistokirjastojen yhdessä laatima yliopistokirjastojen verkoston strategia vuo- siksi 2003 - 2007. Helsingin yliopiston kirjaston ja yliopistokirjastojen yhteistyö on viime vuosina syventynyt FinELib-ohjelman ja yhteisen kirjastojärjestelmähankkeen myötä enti- sestään ja tuottanut korkeatasoisia palveluita. 16 3.2 Yleiset kirjastot Jokaisessa kunnassa on kirjasto. Kiinteitä kirjastoja on vuoden 2001 tilastotietojen mukaan yhteensä 989, joista 432 pääkirjastoa, 463 sivukirjastoa ja 94 sairaaloissa toimivia laitos- kirjastoja. Lisäksi kirjastoautoja on 199 ja muita palvelupaikkoja 754. Maakuntakirjastona toimii 19 kaupunginkirjastoa. Niiden tehtävät liittyvät oman alueen yleisten kirjastojen tukemiseen ja kehittämiseen. Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen kes- kuskirjastona. Sen tehtävänä on edistää yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa, kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä sekä toimia yleisten kirjastojen kaukopalvelukeskuksena. Yleisten kirjastojen toiminnasta säädetään kirjastolaissa 904/1998 ja –asetuksessa 1078/1998. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elin- ikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verk- kopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Voimassaolevan hallitusoh- jelman mukaan "kirjastopalveluja kehitetään osana kansalaisen tietoyhteiskunnan edistä- mistä." Yleisten kirjastojen rahoitusjärjestelmä on kuntavetoinen. Kunnat vastaavat kirjasto- palvelujen järjestämisestä. Ne saavat erillisen rahoituslainsäädännön mukaan valtionrahoi- tusta (laki 635/1998 ja asetus 806/1998) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan myös muu- hun kuin kirjastotoimeen. Vuonna 2002 yleisten kirjastojen määräraha oli noin 231,5 mil- joonaa euroa. Valtion rahoitus oli noin 89,5 miljoonaa euroa, josta laskennallinen kunnalle maksettava valtionosuus oli 85,6 miljoonaa euroa. Kunnille maksettavan käyttökustannusten laskennallisen valtionosuuden lisäksi ope- tusministeriö myönsi vuonna 2002 yleisille kirjastoille erillisiä valtionosuuksia muun mu- assa rakentamiseen sekä harkinnanvaraisia avustuksia kirjastojen erityistehtäviin ja erilai- siin hankkeisiin yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa. Helsingin yliopiston kirjaston ja yleis- ten kirjastojen keskuskirjaston keskitetysti tuotetut palvelut on rahoitettu opetusministeri- ön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla määrärahasta, joka on tarkoitettu 432 kunnan kirjastojen verkkopalvelujen projekteihin. 3.3 Ammattikorkeakoulukirjastot Ammattikorkeakoulukokeilu käynnistyi vuonna 1991. Opetusministeriön alaisia ammatti- korkeakouluja on 29. Poliisiammattikorkeakoulu ja Ålands yrkeshögskola kuuluvat sisä- asiainministeriön alaisuuteen. Laissa ammattikorkeakouluopinnoista (255/1995) pidetään kirjasto- ja informaatiopalvelujen järjestämistä erityisenä perusteena ammattikorkeakoulu- hankkeille toimilupaa myönnettäessä ja perustamislupaa harkittaessa (4 ja 5 §). Ammattikorkeakoulukirjastot palvelevat ensi sijassa omien oppilaitostensa opiskelijoi- ta ja opettajia sekä alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ammattikorkeakoulukirjastot ja am- mattikorkeakoulut ovat yhdessä kehittäneet aktiivisesti kirjastojaan. Ammattikorkeakoulu- jen rehtorineuvoston ARENE r.y:n yhteydessä on vuodesta 1996 toiminut kirjasto- ja tie- topalvelutyöryhmä. Kirjastot ovat erityisesti paneutuneet yhteistyön kehittämiseen tieteel- 17 listen kirjastojen kanssa. Toiminnan kehittämistä koordinoi ammattikorkeakoulujen kirjas- toyhteistyökonsortio. Ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee sekä valtiolta että kunnilta. Ammattikorkeakou- lujen käyttökustannuksista valtionosuus on 57 % ja kuntien 43 %. Kunkin ammattikorkea- koulun budjetissa varataan määrärahat ammattikorkeakoulun kirjasto- ja informaatiopalve- luihin. Valtakunnallisia hankkeita, kuten FinELib-hanke ja Voyager-hanke, on tuettu osa- na ammattikorkeakoulujen vakinaistamisvaiheen tukiohjelmaa momentilta "ammattikor- keakoulujen yhteiset menot". Opetusministeriö on vastannut hankkeiden rahoituksesta 50 - 70 % kustannusosuudella. 3.4 Erikoiskirjastot Erikoiskirjastot ovat joukko muun muassa eri ministeriöiden hallinnonaloilla toimivia kir- jastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteen- alansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja ovat muun muassa tutkimuslaitosten kirjastot, vi- rastokirjastot, museokirjastot ja yrityskirjastot. Erikoiskirjastoja on erään arvion mukaan lähes 300, joista tutkimuskirjastoja noin 30. Erikoiskirjastojen koko vaihtelee isoista pie- niin. Erikoiskirjastoja ovat muun muassa Eduskunnan kirjasto, Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen informaatiopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet ja budjetin suuruus vaihtelevat kehysorganisaatios- ta riippuen. Rahoitus voi tulla valtion budjetista, valtionavusta, sisäisestä laskutuksesta tai yleishallintotuloista. Monet tutkimuslaitoskirjastot ovat mukana FinELib-palvelujen käyt- täjinä. Ne ja eräät muut erikoiskirjastot maksavat FinELib-palvelun palvelumaksun sekä aineistojen hankinnan mukaiset kustannukset. 3.5 Koulujen kirjastot Koulujen ja oppilaitosten ylläpitäjät vastaavat sekä oppijoiden tietohuollon järjestämisestä että opettajien ja oppilaiden tiedonhallintataidoista. Käytännössä yhtenäistä koulujen ja oppilaitosten kirjastoverkkoa ei Suomessa ole. Maassamme on vain harvoja ammattimai- sesti hoidettuja koulu- ja oppilaitoskirjastoja. Lainsäädäntöä tai kansallisia tilastotietoja koulujen ja oppilaitosten kirjastotoiminnasta ei ole. Koululaiset, opiskelijat ja aikuisopis- kelijat hakevat useimmiten kirjasto- ja tietopalvelut lähimmästä yleisestä kirjastosta. Noin puolet yleisistä kirjastoista ja 80 % kirjastoautopysäkeistä on koulujen tai oppilaitosten välittömässä läheisyydessä. Onnistuneimmat ratkaisut ovat kunnissa, joissa koulut ja oppi- laitokset ovat rakentaneet toimivan yhteistyön ja sopineet rahoituksen jaosta alueen yleis- ten ja muiden kirjastojen kanssa. 18 4 Kansalliskirjastojen tehtävät ja vastuut muissa pohjoismaissa Kaikissa pohjoismaissa on ajankohtaista se, miten varmistetaan valtion kirjastohallinto ja kansallisen kirjastoverkon toimivuus. Suomi eroaa valtion kirjastohallinnon osalta muista Pohjoismaista siinä, että Suomessa ei ole ministeriön alaista toimeenpanevaa asiantuntija- virastoa. Kirjastojen valtionhallinto onkin ohuinta Suomessa ja osittain myös Ruotsissa. Tämän vuoksi myös odotukset kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston tehtäväalan laajennukseen ovat meillä suuret: yliopiston kirjaston odotetaan toimivan eräänlaisena kehittämisvirastona muiden tehtäviensä ohessa. Pohjoismaissa kansalliskirjastojen hallinnollinen asema, toimiala ja tehtävä vaihtelevat maan perinteistä ja toimintapojen painotuksista riippuen. 4.1 Ruotsi Ruotsissa yleiset kirjastot ovat Kulturrådetin alaisia. Kulturrådet toimii kulttuuriministe- riön alaisuudessa. Ruotsin kansalliskirjastotehtäviä hoitaa Kungliga biblioteket (KB). Kir- jasto on opetusministeriön (Utbildningsdepartement) alainen. Kirjaston keskeisenä tehtä- vänä on toimia vapaakappalekirjastona ja huolehtia kansallisesta yhteisluettelosta (LIBRIS). Kungliga Biblioteket vastaa myös tieteellisten kirjastojen yhteistyöhön liittyvis- tä kysymyksistä sekä kirjastoalan yhteistoiminnasta, kehittämisestä ja koordinoinnista. Kungliga biblioteketin osasto BIBSAM vastaa kansallisesta koordinoinnista, kehittä- misestä ja elektronisen aineiston lisenssoinnista. BIBSAM palvelee julkisrahoitteisia kai- kille avoimia tieteellisiä kirjastoja, tekee selvityksiä ja rahoittaa kehittämishankkeita. 1990-luvulla hallitus on tarkastellut Kungliga Bibliotekia strategisena resurssina kirjasto- politiikan kehittämisessä. Myös Ruotsin kulttuuriministeriö on pohtinut Norjan uudistusta vastaavan yhteistoi- minnan (yleiset kirjastot, museot, arkistot) kehittämistä, mutta se ei ole johtanut toimenpi- teisiin. 19 4.2 Norja Norjan kansalliskirjaston (Nasjonalbiblioteket) tehtävänä on kerätä ja säilyttää tietoa Nor- jasta. Kansalliskirjasto on kulttuuriministeriön alainen. Kansalliskirjasto koostuu kolmesta organisatorisesta yksiköstä, joita ovat ylikirjastonhoitajan alaisuudessa oleva toimisto NB Stab, Oslon yksikkö sekä Mo i Ranan yksikkö. Näistä NB Stab toimii koordinoivana yk- sikkönä kaikissa asioissa, jotka koskevat kansalliskirjastotehtäviä. Sillä on erityisvastuu myös organisatorisissa ja kirjastopolitiikkaa koskevissa asioissa, strategisessa suunnitte- lussa ja kirjastojen tietoverkkoihin liittyvissä asioissa. Oslon yksikön päätehtävänä on säilyttää ja turvata pääsy kansalliseen painettuun ja kirjoitettuun kulttuuriperintöön. Mo i Ranan yksikkö vastaa vapaakappaleasioista, audiovisuaalisista kokoelmista, digitointiin ja digitaalisiin aineistoihin liittyvistä kysymyksistä sekä Norjan kaikkia kirjastoja palvelevas- ta varastokirjastosta. Norjassa muodostettiin kokeiluluonteisesti arkistojen, yleisten kirjastojen ja museoiden yhteinen virasto, jonka tehtävänä on ollut vuoden 2002 aikana etsiä yhteisiä yhteistyön muotoja. Kulttuuriministeriön alaisuuteen kuuluva virasto sisältää yleisiä kirjastoja hallin- noivan Statens bibliotektilsynin, museoiden kehittämistoimintaa edistävän Norsk museum- sutviklingen sekä Riksbibliotektjenestenin - tieteellisten kirjastojen kehittämisyksikön sekä arkistojen hallinnon. 4.3 Tanska Tanskassa kansalliskirjastotehtäviä hoitaa kulttuuriministeriön alainen Kuninkaallinen kirjasto (Det Kongelige Bibliotek). Kuninkaallinen kirjasto on toiminut kansalliskirjastona vuodesta 1648 ja Kööpenhaminan yliopiston kirjastona vuodesta 1927. Kansalliskirjasto jakautuu kahdeksaan yksikköön. Kansalliskirjaston keskeisenä tehtävänä on huolehtia kan- sallisesta kulttuuriperinnöstä julkaistujen töiden osalta. Suoraan Tanskan kulttuuriministeriön alaisena toimiva erillislaitos Biblioteksstyrelsen sen sijaan hallinnoi sekä yleisiä että tieteellisiä kirjastoja, ja toimii samalla hallituksen neuvonantajana kirjastokysymyksissä. Biblioteksstyrelsen seuraa myös lainsäädännön kehitystä ja valmistelee kirjastoja koskevat lait. Se jakaa rahaa yleisten kirjastojen kehit- tämishankkeisiin ja hallinnoi elektronisen kirjaston kehittämisprojektia (DEF). Tanskan kirjastolaki koskee sekä yleisiä että tieteellisiä kirjastoja. Tanskan kulttuuriministeriö on jaettu kahdeksaan eri osastoon, ja samaan osastoon kuuluvat arkistot, kirjastot ja museot. Kolmen ministeriön alaisuudessa (kulttuuri opetus ja tutkimus) toimiva Biblioteksstyrelsen hallinnoi yleisiä ja tieteellisiä kirjastoja, koulukir- jastoja sekä Tanskan kansallista elektronista kirjastoa. Tanskan kirjastolainsäädäntö kos- kee myös kansalliskirjastoa siinä, missä puhutaan valtiollisten kirjastojen palveluvelvolli- suuksista. Kansalliskirjastolla on hyvin itsenäinen asema, ja se mielletään vahvasti myös kulttuurilaitokseksi. Yhteinen laki vahvistaa käytännön yhteistyötä eri kirjastotyyppien kesken. Sen pohjalta on luotu toimintaohjelmaa organisaatiomuutoksineen. 20 4.4 Islanti Islannin kansalliskirjasto - yliopistokirjasto (Landsbókasafn Íslands – Háskolabókasafn) perustettiin yhdistämällä vuonna 1818 perustettu Islannin kansalliskirjasto ja 1940 perus- tettu Islannin yliopiston kirjasto. Parlamentti teki jo vuonna 1957 päätöksen kirjastojen yhdistämisestä, mutta kului yli 35 vuotta ennen kuin päätös toteutettiin. Kirjastot yhdistet- tiin lopulta vuonna 1994, jolloin valmistui myös uusi kirjastorakennus. Sen lisäksi yliopis- ton joillakin laitoksilla on omat kirjastot. Kansalliskirjasto on itsenäinen yliopistoinstituutio, joka kuuluu koulutus- tiede ja kult- tuuriministeriön alaisuuteen. Kansalliskirjasto on nimensä mukaisesti sekä kansalliskirjas- to että Islannin yliopiston kirjasto. Se on tieteellinen kirjasto, jonka tulee huolehtia tehok- kaasta ja kattavasta tietopalvelusta tieteen, opetuksen, hallinnon ja teollisuuden käyttöön. Sen tulee myös työskennellä työkäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi islantilaisissa kirjas- toissa, tarjota niille ammatillista konsultaatiopalvelua ja harjoittaa yhteistyötä niiden kans- sa. 21 5 Kehittämistarpeet eri toimijoiden näkökulmasta 5.1 Helsingin yliopiston kirjaston toimialan laajentamiseen liittyviä selvityksiä ja aloitteita Viime vuosien aikana on kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston tehtä- vien ja toimialan laajentamista sivuttu useissa muistioissa ja selvityksissä. Ammattikor- keakoulujen rehtorineuvoston (ARENE r.y.) yhteydessä toiminut kirjasto- ja tietopalvelu- työryhmä laati keskustelumuistion Ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelut ja niiden kehittämistavoitteet 1998 - 2003. Muistiossa korostettiin alueellista ja valtakunnal- lista yhteistyötä ja verkostoitumista yliopistojen kirjastojen ja muiden sidosryhmien kans- sa. Ammattikorkeakoulukirjastojen ja Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyötä käsiteltiin muistiossa 1.8.1998 Mahdollisuuksien verkosto. Ammattikorkeakoulujen- ja yliopistokir- jastojen yhteistyön toimintastrategia (Amyli-työryhmä). Marraskuussa 1999 Helsinin yliopiston kirjaston johtokunnan hyväksymässä kirjaston kehittämisasiakirjassa Kansalliskirjastostrategia 2000-2003 käsitellään kirjaston tehtäviä ja tavoitteita vuoteen 2003. Strategiassa määritellään mm. Helsingin yliopiston kirjaston asema yliopistojen kirjastojen toimintaverkossa ja esitetään kehittämisvisio ja tavoitteet. Opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuk- sen kehittämissuunnitelmassa Koulutus ja tutkimus vuosina 1999-2004 todetaan, että yli- opistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluja sekä tietohallintoa kehite- tään kiinteässä yhteistyössä. Niille tulee kehittää yhteinen perusrakenne, jonka varassa kumpikin korkeakoulusektori voi kehittää omaa erityisosaamistaan. Opetusministeriön asettaman yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryh- män (muistio 18:2000) mukaan Helsingin yliopiston kirjaston asema tieteellisten kirjasto- jen yhteisenä palveluorganisaationa on keskeinen. Työryhmä esitti myös, että ammattikor- keakoulujen kirjastot, virastojen ja tutkimuslaitosten kirjastot sekä yleiset kirjastot tulisi liittää osaksi kansallista tietopalveluverkkoa. Pääongelmaksi nähtiin kuitenkin se, mistä näiden toimintojen osuus rahoitetaan. Helsingin yliopiston kirjaston asemaan osana Helsingin yliopistoa otettiin kantaa yli- opiston teettämässä kansainvälisessä kirjastoarvioinnissa sekä sen yhteydessä ilmestynees- 22 sä arviointiprojektin loppuraportissa vuodelta 2000 Helsingin yliopiston kirjastot - hakua vai vientiä? Arvioinnin tarpeellisuudesta mainitaan jo pari vuotta aiemmin ilmestyneessä Helsingin yliopiston kirjastojen kehittämisstrategiassa 1998 - 2005. Arviointipaneeli totesi vuoden 2000 arvioinnissa, että Helsingin yliopiston kirjaston ja yliopiston kirjastotoimin- tojen selkeämpi hallinnon, rahoituksen ja toimintojen eriyttäminen on yliopiston etu. Arvi- ointipaneeli korosti opetusministeriön ja yliopiston välistä uutta sopimusta työnjaosta ja rahoitusmallista. Helsingin yliopisto on muun muassa keväällä 2002 pidetyssä opetusministeriön, Hel- singin yliopiston ja Helsingin yliopiston kirjaston välisessä vuosittaisessa neuvottelussa todennut, ettei se pidä suotavana kirjaston täydellistä eriyttämistä yliopistosta. Opetusministeriön työryhmämuistio Kirjastopoliittinen ohjelma 2001 - 2004 (kulttuu- ri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja 2/2001) esitti valtakunnalliset linja- ukset kunnallisen kirjaston roolista tietoyhteiskunnassa. Lähtökohtana ovat kansalaisten tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastopoliittisen ohjelman mukaan valtakunnallisen kirjastoverkon toimivuutta tulee tehostaa ja kansalliskirjaston palvelut ulottaa kaikkiin kirjastoihin. Yleisten kirjastojen kannalta toimivin ratkaisu olisi Varastokirjaston tavoin itsenäisenä organisaatioina toimiva kansalliskirjasto. Niiden ensisijainen tehtävä olisi pal- vella yleisiä, tieteellisiä ja ammattikorkeakoulukirjastoja. Ohjelman jatkotyönä opetusministeriössä on laadittu yleisten kirjastojen strategia 2010, tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka. Strategian mukaan Varastokirjastopalve- lut, Yleisten kirjastojen keskuskirjaston tuottamat keskitetyt palvelut ja maakuntakirjasto- jen tuottamat alueelliset palvelut ovat kunnallisille kirjastoille yhtä tärkeitä kuin kansallis- kirjastopalvelut, joten niitä kaikkia käsitellään strategiassa kokonaisuutena. Lokakuussa 2001 Helsingin yliopiston kirjaston, yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja Varastokirjaston edustajat jättivät opetusministerille aloitteen valtakunnallisen kirjastover- kon toimivuuden tehostamiseksi. 5.2 Helsingin yliopiston kirjasto Opetusministeriö ei käy varsinaisia tulosneuvotteluja Helsingin yliopiston kirjaston kans- sa, koska kirjasto on osa Helsingin yliopistoa. Kirjaston voimavaroista sovitaan opetusmi- nisteriön ja Helsingin yliopiston välisissä tulosneuvotteluissa. Kirjastoa voi kuitenkin teh- täviensä ja kokonsa puolesta verrata eräisiin keskushallinnon virastoihin kuten Kansal- lisarkistoon tai Museovirastoon, joiden kanssa opetusministeriö käy tulosneuvottelut. Vuodesta 2000 lähtien on opetusministeriö ennen varsinaisia yliopiston kanssa käytä- viä tulosneuvotteluja pitänyt tätä valmistelevan kokouksen Helsingin yliopiston kirjaston ja Helsingin yliopiston kanssa. Muut yliopistot mieltävät joskus valtakunnallisia tehtäviä hoitavan Helsingin yliopis- ton kirjaston tulosohjausprosessissa ja esimerkiksi hankerahoituksessa lähes pelkästään Helsingin yliopiston tehtäviä hoitavaksi laitokseksi. Toisaalta kirjaston valtakunnallisiin tehtäviin liittyvät hanke-ehdotukset eivät Helsingin yliopiston näkökulmasta ymmärrettä- västi nouse etusijalle. Sekä yliopisto että yliopiston kirjasto ovat useissa yhteyksissä esittäneet budjetin lä- pinäkyvyyden lisäämistä sekä neuvotteluja, joissa opetusministeriö, Helsingin yliopiston kirjasto ja Helsingin yliopisto sopivat kirjaston toiminnan tavoitteista ja voimavaroista. Helsingin yliopiston kirjasto ryhmittelee kirjastoverkkoon liittyvän toimintansa kansal- lisiin peruspalveluihin, hankevaroin toteutettaviin erillisiin kehittämishankkeisiin sekä 23 maksulliseen palvelutoimintaan. Helsingin yliopiston kirjaston tuottamat kirjastoverkon keskitetyt peruspalvelut ovat, kuten luvussa 2.3. todetaan, seuraavat: - kansallisten tietokantojen ylläpito ja tiedonvälitys - kansallisen elektronisen kirjaston aineistojen hankinta ja tarjoaminen käyttöön - kirjastojärjestelmän tuki, sanastot, standardit, auktoriteettitietokannat, uudet sovellukset ja muiden yhteisten palvelujen kehittäminen eli kansallisen kirjastoverkon koordinointi) - tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Eri kirjastoryhmien esittämät tarpeet kohdistuvat ennen kaikkea seuraaviin alueisiin, joita ovat: - kansallisten tietokantojen käyttö, johon sisältyy myös kopioluettelointi - kirjastoverkon infrastruktuurin tekninen tuki ja koordinointipalvelut - kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib) aineistohankintapalvelut - kirjastoverkon yhteisten palvelujen kehittäminen - kirjastoverkon yhteisiä palveluja koskevan koulutuksen koordinointi - yhteisiä palveluja koskeva tiedotus - tilastoyhteistyön koordinointi Kaikkien kirjastosektoreiden suurin ongelma yliopistokirjastoja lukuun ottamatta on pysy- vän rahoituksen järjestäminen keskitetyille peruspalveluille. Esimerkiksi ammattikorkea- koulut ja yleiset kirjastot neuvottelevat opetusministeriön kanssa rahoituksesta joka vuosi. Suuret erikoiskirjastot ovat varmistaneet rahoituksen jatkuvuuden kehysorganisaatioidensa tuella. Pienet julkishallinnon erikoiskirjastot sen sijaan käyttävät resurssien puutteessa melko vähän kirjastoverkon keskitettyjä palveluja. Koulukirjastot ja oppilaitoskirjastot ovat kokonaan kirjastoverkon ulkopuolella. Kirjastoverkon yhteisten palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen vaatii pysyvää rahoi- tusta ja uudenlaista organisoitumista. Ensimmäinen edellytys on, että kaikilla kirjastoilla on käytössään ajantasainen tekninen infrastruktuuri ja tarvittavat standardit, jonka jälkeen kirjastoverkkoa ja verkkopalveluja voidaan kehittää eri tieto- ja aineistotarpeiden mukai- siksi. 5.3 Yleiset kirjastot Yleisten kirjastojen valtakunnallisen ja alueellisen kehittämisen tavoitteena on rakentaa kaikkia kansalaisia hyödyttävä kansallinen kirjastoverkko. Keskitetyillä palveluilla voi- daan verkkoaineiston kasvusta huolimatta turvata osaltaan kansalaisten tiedonsaanti ja välttyä päällekkäisiltä sähköisen aineiston hankinnoilta ja päällekkäistyöltä. Tavoitteena on saada koko kirjastoverkon asiantuntijuus, hyvät kirjastopalvelut ja kansallinen aineisto ulotettua myös pieniin kuntiin ja harvaanasutuille alueille. Yksittäisessä kirjastossa voi- daan näihin tukeutumalla paneutua peruspalveluihin ja lähialueen käyttäjäpalveluihin. Edellä esitettyjen yhteisten palvelutarpeiden lisäksi yleisten kirjastojen keskeisimmät muut tarpeet kohdistuvat sopimusneuvottelujen tuki- ja konsultaatiopalveluihin sekä stra- tegia- ja hankeyhteistyöhön. Yleisten kirjastojen suurimpia ongelmia keskitettyjen palvelujen hoitamiseksi ovat kuntien kirjastojärjestelmien epätasainen laatutaso, standardien käyttämättömyys sekä 24 valtion budjettirahoituksen puuttuminen. Kaikkia kunnankirjastoja hyödyttäviin keskitet- tyihin palveluihin ei ole saatu lisärahoitusta. Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö on vuosittain rahoittanut mm. Helsingin yliopiston kirjastolta ostettavia perusluonteisia palveluita harkinnanvaraisilla projektiavustuksilla. Nämä veikkausvoittovaroista osoitetut avustusmäärärahat on eduskunnan päätöksellä osoitettu yleisten kirjastojen projekteihin. Niitä ei voida asettaa tai siirtää valtion virastona toimivan yliopiston käyttöön. Projektira- halla ei ole tarkoitus rahoittaa pysyviä palveluita, joita esimerkiksi kansalliskirjaston tuot- tamat keskitetyt peruspalvelut ovat. 5.4 Ammattikorkeakoulukirjastot ja erikoiskirjastot Ammattikorkeakoulujen kirjastoja on kehitetty kiinteäksi osaksi maamme korkeakoulujen kirjasto- ja informaatiopalveluverkkoa. Ne ovat liittyneet kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib) käyttäjiksi ja niiden kirjastojärjestelmä uudistetaan vuosien 2001-2003 aikana, jolloin käyttöön tulee yliopistokirjastojen tapaan Voyager-kirjastojärjestelmä. Molemmissa hankkeissa Helsingin yliopiston kirjastosta on ostettu osa valtakunnallisista keskitetyistä palveluista. Opetusministeriö on vastannut pääosasta hankkeiden rahoituksesta. Kansalli- sen kirjastoverkon kehittämiseen liittyy vastaisuudessakin hankkeita, joissa ammattikor- keakoulut tarvitsevat kansalliskirjaston palveluja. Erikoiskirjastojen erityistarpeet kohdistuvat sopimus- ja konsortioneuvottelujen tuki- ja konsultaatiopalveluihin Erikoiskirjastojen budjetit ovat vuosien kuluessa muotoutuneet tietylle tasolle, joka on kattanut tietopohjan perushankinnat. Elektronisten aineistojen han- kinta (FinELib) on tuonut mukanaan uudenlaisen toimintaympäristön. 25 6 Työryhmän ehdotukset 6.1 Helsingin yliopiston kirjaston tehtävien ja toimialan laajentaminen Helsingin yliopiston kirjasto on jo nykyisin merkittävä toimija maan kirjastoverkon palve- lujen kehittämisessä ja koordinoimisessa. Helsingin yliopiston kirjaston ja muiden yliopis- tokirjastojen välinen yhteistyö on tiivistynyt entisestään muutaman viime vuoden aikana yhteisen kirjastojärjestelmähankinnan ja kansallisen elektronisen kirjaston ohjelman vuok- si. Myös ammattikorkeakoulujen ja kansalliskirjaston yhteistyö on samasta syystä lisään- tynyt. Yhteistyö yleisten kirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa on sen sijaan ollut vähäi- sempää. Tämä on ollut seurausta toisaalta yhteistyötahojen erilaisesta rahoituspohjasta ja erilaisista kirjastojärjestelmistä sekä toisaalta yliopiston kirjastoa koskevassa asetuksessa olevasta toimialan rajaamisesta tieteellisiin kirjastoihin. Työryhmä katsoo, että Helsingin yliopiston kirjaston tehtävä- ja toimialan laajentami- sella koskemaan ammattikorkeakoulukirjastoja, erikoiskirjastoja sekä yleisiä kirjastoja saadaan aikaan entistä paremmin toimiva suomalainen kirjastoverkko, joka hyödyttää sekä tavallista kansalaista että opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tarpeita. Toimialan laajen- tamisella edistetään kirjastoverkon toimintaa kokonaisuutena, kirjastoverkoston asiantun- temus saadaan yhteiseen käyttöön ja kansalaiset pääsevät tasapuolisemmin tiedon lähteille. Päällekkäisen työn määrä vähenee, kun palvelut tuotetaan koordinoidusti. Kansalliskirjasto voi muodostaa foorumin eri kirjastotyyppien yhteistyölle. Yliopistolain mukaan ”Helsingin yliopiston kirjasto toimii Suomen kansalliskirjasto- na”. Lain mukaan kirjaston virallinen nimi on Helsingin yliopiston kirjasto. Käytännössä kirjaston nimi on vakiintunut kansalliskirjastoksi. Kirjasto on ennen kaikkea yliopistojen yhteinen palveluyksikkö, mutta valtakunnallisessa yhteistyössä se mielletään usein osaksi Helsingin yliopiston kirjastolaitosta. Nimenmuutos Kansalliskirjastoksi vahvistaisi käsitys- tä kansalliskirjastosta koko kirjastoverkon palveluorganisaationa. 26 Työryhmä ehdottaa, että Helsingin yliopiston kirjaston tehtäviä ja toimialaa laajenne- taan koskemaan myös yleisiä kirjastoja, ammattikorkeakoulukirjastoja ja erikoiskirjas- toja. Kansalliskirjaston tehtävien ja toimialan laajentamisessa edetään vaiheittain. Työryhmä ehdottaa, että Helsingin yliopiston kirjaston nimi muutetaan Kansalliskir- jastoksi. 6.2 Kansalliskirjaston hallinnollinen asema Työryhmä tarkasteli Kansalliskirjaston tehtävien ja toimialan laajentamiseen liittyen myös Kansalliskirjaston hallinnollista asemaa kolmen eri vaihtoehdon pohjalta: 1. Kansalliskirjaston asema säilyy nykyisellään 2. Kansalliskirjasto säilyy osana Helsingin yliopistoa, mutta sen hallintoa ja ohjausta selkiyte- tään 3. Itsenäinen Kansalliskirjasto suoraan opetusministeriön alaisena tilivirastona Työryhmä päätyi tarkastelussaan vaihtoehtoon kaksi eli siihen, että Kansalliskirjasto toimii tulevaisuudessakin osana Helsingin yliopistoa, mutta sen tehtävien laajentamisen yhtey- dessä kirjaston hallinnollista asemaa suhteessa yliopistoon selkeytetään. Kansalliskirjasto hahmotetaan aiempaa paremmin koko kirjastoverkon kansalliskirjastoksi. Samalla kuiten- kin yliopistobudjetin tuoma varmuus rahoituksessa, vuorovaikutus tiedeyhteisöön, tutkija- verkosto ja yliopiston ja kansalliskirjaston yhteinen historia ja perinteet säilyvät. Työryhmä ehdottaa, että kansalliskirjasto säilyy osana Helsingin yliopistoa. Kansallis- kirjaston toimintamenot budjetoidaan osaksi Helsingin yliopiston määrärahoja siten, että talousarvion selvitysosasta ilmenee kuitenkin kansalliskirjastolle osoitettavat mää- rärahat. Kansalliskirjaston toimintamenoihin sisällytetään yliopistolaitoksen valtakun- nallisen tehtävän perusteella tulevan rahoituksen lisäksi kirjaston Helsingin yliopistol- le maksamat tila- ja yleishallintokustannukset. Opetusministeriön ja Kansalliskirjaston välillä käydään vuosittain neuvottelu, johon osallistuu tarvittavassa laajuudessa Helsingin yliopiston edustajien lisäksi kirjastover- kon edustajia kansalliskirjaston johtokunnasta. Neuvotteluissa sovitaan määrällisistä ja laadullisista tavoitteista, kansallisen kirjastoverkon kehittämisen kannalta keskeisis- tä hankkeista, tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavista voimavaroista, tavoitteiden to- teutumisen seurannasta ja arvioinnista sekä toiminnan edelleen kehittämisestä. Tavoit- teet sovitaan kolmivuotiskaudelle. Välivuosina tavoitteet vahvistetaan ja sovitaan tule- van vuoden resursseista. Sopimus otetaan Helsingin yliopiston ja opetusministeriön välisen sopimuksen liitteeksi. 6.3 Toimialan laajentamisen rahoitus Kaikkien kirjastosektoreiden suurimpana ongelmana on pysyvän rahoituksen järjestäminen keskitetyille peruspalveluille. Opetusministeriö on subventoinut yliopiston kirjaston tuot- 27 tamien palvelujen käyttöä yleisissä kirjastoissa ja ammattikorkeakouluissa. Keskitetty ra- hoitus on kuitenkin sovittu määräaikaisilla sopimuksilla. Kansalliskirjaston tehtäväalan laajentaminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Kirjastojen esittämien palvelutarpeiden perusteella kustannuksia aiheutuu lisähenkilöstön palkoista, koulutuksesta, tiedotuksesta ja erilaisten luvussa 5 esitettyjen palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Myös uudet palvelut kuten tiedonhakuportaali ja digitaalisen kirjaston so- vellus edellyttävät resursointia. 6.3.1 Yleiset kirjastot ja kirjastoverkon keskitettyjen palvelujen rahoitus Vuonna 2002 yleiset kirjastot käyttivät kansalliskirjaston tuottamista keskitetyistä palve- luista kansallisia tietokantoja ja kansallisen elektronisen kirjaston aineistojen hankinta- ja käyttöpalveluita. Kansalliskirjasto on tukenut yleisten kirjastojen eri järjestelmätoimittajia. Opetusministeriö rahoitti palvelujen käyttöä keskitetysti yhteensä 311 100 eurolla. Uudet ja laajennetut palvelutarpeet luvussa 5 edellyttävät, että keskitettyä rahoitusta li- sätään noin 300 000 eurolla vuodessa. Rahoitukseen sisältyy muun muassa lisähenkilöstö- ja lisenssirahoitusta. Työryhmän arvion mukaan keskitetyn rahoituksen tarve on kaikkiaan noin 600 000 euroa. Työryhmä ehdottaa, että keskitettyjen palvelujen kustannusten kattamiseksi muutetaan lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) siten, että kuntien saamasta valtionosuudesta voidaan irrottaa osoitettavaksi muun muassa Kansalliskirjaston kes- kitettyjen palvelujen rahoittamiseen vuositasolla noin 600 000 euroa. Keskitettyjen palvelujen sisältö ja kustannustaso sovitaan yhteisissä neuvotteluissa opetusministeri- ön kanssa. Yleisten kirjastojen näkökantojen esille tuomiseksi yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja maakuntakirjastot muodostavat konsortion. 6.3.2 Ammattikorkeakoulut ja kirjastoverkon keskitettyjen palvelujen rahoitus Vuonna 2002 ammattikorkeakoulukirjastot käyttivät kansalliskirjaston tuottamista keskite- tyistä palveluista kansallisia tietokantoja ja kansallisen elektronisen kirjaston aineistojen hankinta- ja käyttöpalveluita. Opetusministeriö rahoitti palvelujen käyttöä keskitetysti yh- teensä 375 800 eurolla. Voyager-projektia varten opetusministeriö on lisäksi osoittanut vuosille 2001 - 2003 kaikkiaan 4,1 miljoonaa euroa, näistä 95 000 euroa kansalliskirjas- tolle vuonna 2002 järjestelmäpalveluista. Ammattikorkeakoulukirjastojen palvelutarpeet saattavat laajeta tai muuttua vuosien 2004 - 2006 aikana. Ne edellyttävät noin 125 000 euron lisärahoitusta. Rahoitukseen sisäl- tyisi muun muassa henkilöstö- ja hallintokustannuksia sekä lisenssirahoitusta. Työryhmän arvion mukaan ammattikorkeakoulukirjastojen tarvitsema keskitetty rahoitus on kaikkiaan noin 500 000 euroa. 28 Työryhmä ehdottaa, että ammattikorkeakoulukirjastot osallistuvat kansalliskirjaston tarjoamien keskitettyjen palvelujen pysyvien kustannusten kattamiseen vuositasolla 500 000 eurolla vuosina 2004 - 2006. Keskitettyjen palvelujen sisältö ja kustannustaso sovitaan yhteisissä neuvotteluissa. 6.3.3 Erikoiskirjastot ja kirjastoverkon keskitettyjen palvelujen rahoitus Vuonna 2002 erikoiskirjastoista erityisesti tutkimuslaitokset käyttivät kansalliskirjaston tuottamista keskitetyistä palveluista kansallisia tietokantoja ja kansallisen elektronisen kirjaston aineistojen hankinta- ja käyttöpalveluita. Opetusministeriö tai muut ministeriöt eivät ole osoittaneet erikoiskirjastoille keskitettyä rahoitusta palveluiden kustannuksiin. Erikoiskirjastojen oma rahoitus on vuonna 2002 yhteensä 128 000 euroa. Erikoiskirjastojen esittämät palvelutarpeet luvussa 5 edellyttävät rahoituksen lisäämistä noin 19 000 eurolla. Lisäys mahdollistaa yhden henkilön palkkaamisen erikoiskirjastojen palveluja varten. Kokonaisrahoituksen tulee olla vähintään 145 000 euroa, jolloin se kattaa nykyisellä tasolla kansallisten tietokantojen käytön ja edistää elektronisten aineistojen hankinta- ja lisenssipalvelujen käyttöä. Työryhmä ehdottaa, että erikoiskirjastot hankkivat Kansalliskirjastolta tarvittavat palvelut ostopalveluina ja osallistuvat tapauskohtaisesti kehittämishankkeiden rahoi- tukseen. Erikoiskirjastojen näkökantojen esille tuomiseksi erikoiskirjastot muodostavat konsor- tion. 6.4 Säädösmuutokset Työryhmä ehdottaa, että yliopistolain (645/1997) 25 § muutetaan seuraavasti: Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto. Kansalliskirjaston tehtävänä on toimia yliopistokirjastojen, yleisten kirjastojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja erikoiskirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä sekä edistää alan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kirjasto vastaa omalla toimialallaan kansalli- sen kulttuuriperinnön ja muiden kansallisten kokoelmien ylläpidosta sekä niihin liitty- västä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. Lisäksi kirjaston tehtävistä on voimassa, mitä vapaakappalelaissa (420/1980) säädetään. Kansalliskirjastolla on johtokunta. Johtokunnan jäsenistä enintään puolet määrätään opetusministeriön esityksestä. Johtokunnan tehtävistä, valinnasta ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 29 Työryhmä ehdottaa, että yliopistoasetuksen (115/1998) 25 § muutetaan seuraavasti: Kansalliskirjaston johtokunta tekee ehdotuksen kirjaston johtosäännöksi, kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi sekä ratkaisee muut kirjaston toi- minnan kannalta laajakantoiset asiat. Kansalliskirjaston johtokuntaan määrätään kymmenen jäsentä ja varajäsentä. Ope- tusministeriön esityksestä johtokuntaan määrätään viisi jäsentä ja varajäsentä. Viisi jäsentä ja varajäsentä määrätään Helsingin yliopistoon kuuluvista henkilöistä. Näistä yhden valitsee kirjaston henkilökunta. Johtokunnan puheenjohtaja määrätään opetus- ministeriön esittämistä henkilöistä. Johtokunta valitsee varapuheenjohtajan keskuudes- taan. Johtokunnan esittelijänä toimii ylikirjastonhoitaja. Kansalliskirjaston toimintaa johtaa ylikirjastonhoitaja, jonka nimittää kansleri johto- kunnan esityksestä. Opetusministeriön alaisten tieteellisten kirjastojen ja Varastokirjaston suoritteiden maksul- lisuudesta ja maksuperiaatteista säädetään opetusministeriön päätöksessä kirjasto- ja tieto- palveluista perittävistä maksuista (82/1993). Päätös perustuu vuonna 1992 annettuun valti- on maksuperustelakiin (150/1992). Opetusministeriön päätöksen mukaan esimerkiksi luet- teloiden paikallinen käyttö on maksutonta, samoin Varastokirjaston suoritteet. Valtion, kuntien ja valtionapulaitosten kirjastoille annettava ja välitettävä kaukopalvelu on maksul- lista. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavia suoritteita ovat muun muassa kirjaston luetteloiden ja tietokantojen etäiskäyttö. Mikäli esimerkiksi kansalliset tietokannat halutaan kaikkien kirjastojen ilmaiskäyttöön, tulee maksupäätöstä muuttaa. Kansallisten viitetietokantojen tiedonhakukäytöstä syntyvä tulo Helsingin yliopiston kirjastolle vuonna 2002 on arviolta noin 420 000 euroa. Tuloon ei sisälly kopioluettelointia tai tietueiden myyntiä, muita bibliografisia tuotteita eikä Elektra-artikkelien käyttöä. Yleis- ten kirjastojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja erikoiskirjastojen lisäksi viitetietokantoja ovat käyttäneet näihin ryhmiin kuulumattomat kirjastot ja yksiköt sekä yksityiset tiedon- hakijat. Työryhmä ehdottaa, että opetusministeriö selvittää vuoden 2003 aikana maksupäätök- sen muutostarpeen sekä mahdollisen muutoksen aiheuttamat kustannusvaikutukset. 6.5 Aikataulu Työryhmä ehdottaa, että Kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa laajennetaan vaiheit- tain tavoitteena, että laajennus on kokonaisuudessaan toteutunut vuoden 2005 loppuun mennessä. Julkaisumyynti: Yliopistopaino PL 4 (Vuorikatu 3) 00014 Helsingin Yliopisto puhelin (09) 7010 2369 faksi (09) 7010 2374 books@yopaino.helsinki.fi www.yliopistopaino.helsinki.fi Helsinki 2003 ISBN 952-442-180-1 ISSN 1458-8102