YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 8 | 2012 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus Sinikka Törmä Kari Huotari Kati Tuokkola YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 8 | 2012 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus Sinikka Törmä Kari Huotari Kati Tuokkola Helsinki 2012 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 8 | 2012 Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Taitto: Ainoliisa Miettinen Julkaisu on saatavana vain internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Helsinki 2012 ISBN 978-952-11-4011-2 (PDF) ISSN 1796-170X (verkkoj.) ESIPUHE Tämä selvitys on osa romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Tätä koskeva valtio- neuvoston periaatepäätös romanipolitiikan linjauksiksi vuonna 2010 sisälsi selvityk- sen tekemisen romaniväestön asumistilanteesta. Selvityksessä kartoitettiin Suomen romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia ja niiden erilaisia ratkaisuja. Erityisesti tarkasteltiin yhdenvertaisuusnäkökulman toteutumista sekä suhteessa valtaväestöön että romaniyhteisön sisällä. Selvityksen toteutti Referenssi Oy:n tutkijaryhmä, jossa olivat mukana VTT Sinikka Törmä, VTT Kari Huotari ja YTM Kati Tuokkola. Selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi erikoissuunnittelija Tuula Tiai- nen ympäristöministeriöstä ja jäseninä olivat ylitarkastaja Robin Harms 25.8.2011 asti ja toimistopäällikkö Rainer Hiltunen 21.2.2012 alkaen Vähemmistövaltuutetun toi- mistosta, johtokunnan jäsen Päivi Majaniemi Ihmisoikeusliitosta, ylitarkastaja Irmeli Tuominen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta, Eero Hiltunen Suomen kuntaliitosta vuoden 2011 loppuun asti, erikoissuunnittelija Malla Laiti romaniasi- ain neuvottelukunnasta ja Taito Lehmusta Etelä-Suomen alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta. Helsingissä 31.3.2012 Tuula Tiainen 4 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 5Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 SISÄLLYS Esipuhe ................................................................................................................................3 1 Johdanto .......................................................................................................................7 2 Romanien asumisen erityispiirteet ................................................................10 3 Asuinpaikan valinta ja asukasvalinnan perusteet ..................................... 11 4 Selvitystehtävä sekä käytetyt aineistot ja menetelmät ........................13 5 Romaniväestön ja valtaväestön asuminen ..................................................16 5.1 Ajankohtaiset romanien asumisen haasteet .............................................16 5.2 Asunnon hankintaan ja vaihtoon liittyvät ongelmat ............................16 5.3 Asumisaikaiset ongelmat .............................................................................19 5.4 Naapuruussuhteet ..........................................................................................24 5.5 Alueellinen segregaatio ................................................................................25 6 Yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttavat tekijät ........................27 6.1 Muuttolupa- ja väistämisvelvollisuuskäytännöt ....................................27 6.2 Yhdenvertaisuus suhteessa valtaväestöön ja toisiin romaneihin .......29 7 Romanien asumista koskevat valitukset ja kantelut ..............................31 8 Pohdinta ....................................................................................................................36 9 Esimerkkejä hyvistä käytännöistä...................................................................38 10 Toimenpide-ehdotukset ......................................................................................40 Lähteet ..........................................................................................................................42 Liitteet ...........................................................................................................................43 Liite 1. Kysely kuntien asuntotoimijoille ......................................................43 Liite 2. Kuntien asuntotoimijoille ja yleishyödyllisille asuntotoimijoille lähetetty saatekirje ...........................................................50 Liite 3. Haastatellut henkilöt .......................................................................... 51 Liite 4. Haastatteluteemat ............................................................................... 52 Kuvailulehti ................................................................................................................54 Presentationsblad .......................................................................................................55 6 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 7Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Suomen romaniväestö alkoi 1970-luvulla yhteiskunnallisen rakennemuutoksen myö- tä asettua paikoilleen, jolloin kiertävä elämäntapa ja siihen liittyvät elinkeinot väistyi- vät. Aluksi romanit asettuivat asumaan taajamien laidoille huonokuntoisiin taloihin ja purkutuomion saaneisiin rakennuksiin. Myöhemmin romaneista tuli pääasiassa kaupunkilähiöiden kerrostalojen asukkaita. Romanien asumistilanne on ollut huono 1970-luvulle saakka, jolloin asuntokysy- mykseen puututtiin aktiivisesti positiivisella erityiskohtelulla. Vuoden 1969 valtio- päivillä valtion tulo- ja menoarvioon varattiin ensimmäistä kertaa määräraha, jonka turvin kunnille myönnettiin avustusta vuokra-asuntojen rakentamiseksi ja hankkimi- seksi vähävaraisille romaniperheille. Romanien asunto-olojen kohentumisen kannalta merkittävä edistysaskel oli Mustalaisväestön asunto-olojen kehittämistoimikunnan mietintöön (1973) sisältynyt ehdotus, jonka tuloksena romanien asunto-oloja paran- nettiin määräaikaisella erityislailla vuosina 1976–19811. Asumisolojen kohenemisel- la on ollut kauaskantoisia vaikutuksia muun muassa perheyhteisöön, mutta myös koulutukseen osallistumiseen. (Syrjä & Valtakari 2008, 40–41; ks. myös Paulus 1996.) Romaneja asuu nykyisin kaikkialla Suomessa, valtaosa heistä Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Viralliset arviot romanien lukumäärästä ovat vaihdelleet 2000-luvulla 10 000 ja 12 000 välillä. Tarkkaa määrää ja maantieteellistä jakautumista ei tiedetä, sillä henkilötietolaki kieltää rekisteröimästä ihmisiä etnisen alkuperän mukaan. (Syrjä 2008.) Romanit ovat etninen vähemmistö, jolla on perustuslain suoma oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin2. Vaikka romaneja on asunut Suomessa jo noin 500 vuoden ajan, on heidän tapakulttuurinsa jäänyt valtaväestölle vieraaksi ja huonosti ymmärretyksi. Romanien tavat ja sosiaalista kanssakäymistä säätelevät säännöt vaikuttavat monella tapaa myös heidän asumiseensa. Agraariyhteiskunnasta ja kiertävästä yhteisöllisestä elämänmuodosta peräisin olevat perinnetavat ovat kohdanneet toisenlaisen ympäris- tön kerrostaloasumisessa. Valtaväestön ja romanien asettuminen asumaan samoihin taloihin ja naapurustoihin ei olekaan käynyt täysin kitkatta. Myöskään yksityiset vuokranantajat eivät juuri vuokraa asuntoja romaneille. Romanit ovatkin asumisessa riippuvaisia kunnallisesta ja yleishyödyllisestä asuntotarjonnasta. (Tiainen 2011.) Romaniväestön sosioekonomisesta asemasta ja asuinoloista ei ole olemassa tilas- toihin ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa, mikä vaikeuttaa myös romanien olojen pa- rantamispyrkimyksiä. Romanit kuuluvat pääosin yhteiskunnan köyhimpään osaan. Heidän koulutushistoriansa on myös lyhyt, sillä vasta 1960–1970-lukujen taitteessa 1 Vuonna 1976 voimaan tulleen mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta (713/75) säädetyn lain tavoitteena oli saattaa romanien asunto-olot muun väestön kanssa samalle tasolle vuoden 1980 loppuun mennessä. Lain voimassaoloaikaa jatkettiin vuoden 1981 loppuun saakka. Laki sisälsi muun muassa mah- dollisuuden myöntää romaneille edullisia lainoja oman asunnon hankintaa, rakentamista tai korjaamista varten sekä kunnille romaneille tarkoitettujen vuokra-asuntojen hankkimista, rakentamista tai korjaamista varten. (Paulus 1976.) 2 Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, § 17. 1 Johdanto 8 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 on arvioitu ensimmäisen romanisukupolven aloittaneen säännöllisen koulunkäynnin. Vähäisestä koulutuksesta johtuen romanien luku- ja kirjoitustaidossa on puutteita. (Syrjä & Valtakari 2008, 55–56.) Tässä selvityksessä ei paneuduta romaniväestön asuinoloihin ja asumisen tasoon. Tehtävänä on selvittää, millaisia ovat romanien asumisen ongelmat, joita esiintyy asunnon saannissa, asunnon vaihdon yhteydessä ja asumisaikana. Keskeistä on ky- symys siitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu romanien asumisessa. Selvityksessä tarkastellaan sitä, mitkä romanien asumisen ongelmat ovat juuri romaneille spesifejä ja mitkä niistä liittyvät valtaväestön kanssa yhteisiin huono-osaisuustekijöihin. Sel- vityksen tulosten perusteella pyritään löytämään myös hyviä käytäntöjä ja toimen- pide-ehdotuksia, joita voidaan levittää, jotta romanien yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys asumisessa toteutuisivat. Romaneja käsitellään väestöryhmänä, jolla on tiettyjä yhteisiä piirteitä ja saman- kaltaisuutta asumisessa. Romanit eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä ryhmää. Myös Hannele Syrjä on pohtinut tätä heterogeenisuutta tutkimuksellisena haasteena romanien työllisyystutkimuksessa. Hän toteaa, että ”Yhteisöllisistä piirteistä ja vah- vasta tapakulttuurista huolimatta romanit ovat heterogeeninen ryhmä, jonka sisällä on todettu olevan eriytymistä niin sosioekonomiseen asemaan nähden kuin suhteessa romani-identiteettiin ja tapakulttuuriin.” Hän viittaa keskusteluun, jossa romaniväes- tön on katsottu eriytyvän sekä kulttuurisesti että sosioekonomisesti. (Ks. Syrjä 2008.) Valtakulttuuriin integroitumisen suhteen romaniväestön on nähty jakautuvan ensinnäkin niihin, jotka ovat osittain tai kokonaan integroituneet valtakulttuuriin, mikä merkitsee kouluttautumista ja hakeutumista työelämään. Romaniyhteisöön kuuluu perheitä, joissa käydään työssä ja suhtaudutaan lasten koulunkäyntiin eh- dottoman välttämättömänä. Toiseksi, osa romaneista on heikommin integroitunut valtakulttuuriin, mutta on integroitunut omaan yhteisöön ja kulttuuriin, eikä ole siten syrjäytynyt. Kolmanneksi, osaa väestöryhmästä uhkaa syrjäytyminen sekä yhteiskun- nasta että omasta yhteisöstä ja kulttuurista. Viimeksi mainitulla ryhmällä on yhteisiä piirteitä muiden heikossa asemassa olevien ryhmien kanssa, kuten näköalattomuus, perheiden hajoaminen, kadoksissa oleva vanhemmuus, johon liittyvät muun muassa lisääntyneet lastensuojelutapaukset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat sekä päih- teet ja huumeet. (Syrjä & Valtakari 2008, 47–48.) Jälkimmäisellä ryhmällä voidaan olettaa olevan myös erityisiä valtaväestön kanssa yhteisiä ongelmia asumisessa, kun taas ryhmällä, joka ei ole syrjäytynyt, mutta on integroitunut ennen kaikkea omaan yhteisöönsä, saattaa olla kulttuurin piirteisiin liittyviä ongelmia asumisessa. Sisäasiainministeriön selvityksessä, joka käsitteli asumisen yhdenvertaisuuden toteutumista pääkaupunkiseudulla, haastatellut romanit (12) on jaoteltu vastaus- ten perusteella tyypiltään menestyjiin ja sinnittelijöihin. Menestyjillä ei ole erityisiä ongelmia asuntoasioissa ja he korostavat oikeuttaan omien kulttuuripiirteidensä säilyttämiseen ja niiden huomioon ottamiseen asuntotoimijoiden taholta. Sinnitteli- jöillä on ongelmia asumisessa ja he kokevat, että romaneja keskitetään liiaksi samoille asuinalueille. (Sisäasiainministeriö 2008.) Myös tätä selvitystä tehtäessä on tiedostettu romanien heterogeenisyys ja taus- taltaan erilaisten romanien olemassaolo. Näkökulmana ei kuitenkaan ole selvittää romanien suhdetta asumiseen ja kulttuurisiin piirteisiin sinänsä, vaan tarkastelun kohteena on romanien ja asuntotoimijoiden sekä asumisen kosketuspinta. Selvityk- sessä tuodaan esiin asuntotoimijoiden ja muiden asumisen kanssa tekemisissä olevien viranomais- ja asiantuntijatahojen käsityksiä romanien asumisesta sekä romanien omia kokemuksia näistä asioista. Haastateltujen romanitaustaisten henkilöiden lu- kumäärä on liian pieni (19) ryhmittelyjen tekemiseksi ja romanit ovat esittäneet nä- kemyksiään selvityksessä eri rooleissa, jotkut asiantuntijoina, jotkut viranomaisina ja jotkut asukkaina. 9Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Syrjä toteaa näkemysten vaihtelevan siitä, kuka on romani ja kenellä on oikeus puhua romanien nimissä (Syrjä 2008). Romaniyhteisön sisälläkin käydään keskustelua ja on erimielisyyttä aidon romanin tunnuspiirteistä. (Ks. myös Syrjä & Valtakari 2008, 26–27.) Tässä selvityksessä ei ole katsottu tarpeelliseksi rajata tarkasti sitä, kuka on romani. Tälle lähtökohdalle antaa perusteita esimerkiksi vähemmistövaltuutetulle tullut kantelu syrjinnästä tapauksessa, jossa valtaväestöön kuuluva nainen ei saanut asuntoa, koska hänen entinen miehensä ja lastensa isä oli romani. Romanitaustan vaikutus asumiseen voi näin ollen olla hyvinkin laaja. Selvityksessä on pyritty kuu- lemaan monipuolisesti eri tavoilla romanikulttuuriin liittyviä henkilöitä kulttuurissa elävistä siitä irtautuneisiin. Yhdenvertaisuuden toteutuminen romanien ja valtaväes- tön välillä ja romaniyhteisön sisällä on tämän raportin punainen lanka. Lukijan on hyvä huomioida, että vertailujen tekeminen koko romaniväestön ja koko valtaväestön asumisen välillä ei tämän selvityksen keinoin ole mahdollista. Romaniväestö vertautuu tässä selvityksessä valtaväestön köyhimpään ja huono- osaisimpaan osaan. Sen vuoksi tarkastelussa on erityisesti julkisin varoin tuettu vuokra-asuminen. Romanien sosioekonomisesta taustasta tai asumistasosta ei ole olemassa tilastotietoja, jotka mahdollistaisivat väestötason vertailut. Tässä selvityk- sessä tehdyt havainnot valtaväestöön kuuluvien ja romanien asumisesta perustuvat siten eri tahojen kokemuksiin. Selvityksen avulla ei myöskään voida antaa lopullisia vastauksia romanien asumiseen liittyviin kysymyksiin. Tarkoitus on tuoda monipuo- lisesti esiin eri tahojen näkemyksiä ja luoda näiden kautta kuvaa romanien asumisen nykyisistä haasteista ja niiden ratkaisutavoista. Tarkoituksena on myös antaa hyvä pohja jatkokeskustelulle ja romanien asumisen ongelmien ratkaisulle. Raportti etenee niin, että luvussa 2 käsitellään romanien asumisen erityispiirteitä, luvussa 3 esitellään lyhyesti asukasvalintaa ohjaavat säädökset ja ohjeet sekä asukas- valinnan perusteet, luvussa 4 kuvataan selvityksen aineistot ja käytetyt menetelmät, luvuissa 5 ja 6 raportoidaan selvityksen tulokset, luvussa 7 tuodaan esiin romanien asumista koskevat kantelut, luvussa 8 pohditaan raportin tuloksia sekä luvussa 9 tuodaan esiin joitakin romanien asumiseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja luvussa 10 esitetään selvityksen pohjalta tehdyt toimenpide-ehdotukset. 10 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 2 Romanien asumisen erityispiirteet Romaniväestön asumiseen vaikuttavista kulttuurisista tavoista on kirjoitettu muun muassa Malla Pirttilahden ympäristöministeriölle tekemässä raportissa Romanikult- tuurin erityispiirteet asumisessa (Pirttilahti 2000) sekä ESR-rahoitteisen Ovet Auki -projektin ja Oulun kaupungin yhdessä tuottamassa oppaassa Vast Vastensa, opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille. Näissä julkaisuissa on esitetty tiivistetysti romanien tapaperinnettä, jolla on vaikutusta heidän asumiseensa ja toimintaansa viranomaistahojen kanssa. Romaniväestöllä on omat valtaväestöstä poikkeavat sääntönsä, jotka säätelevät heidän sosiaalista kanssakäymistään ja keski- näisiä suhteitaan. Myös nämä vaikuttavat monella tapaa asumiseen. Romaneilla on esimerkiksi hyvin selkeät puhtauskäsitykset, jotka ulottuvat konk- reettisesta kodin ja vaatetuksen puhtaana pitämisestä symboliseen puhtauskäsityk- seen, jota Pirttilahti kuvaa itämaiseksi puhtauskäsitykseksi (Pirttilahti 2000). Osa romanien asumiseen vaikuttavista säännöistä liittyy moraaliin ja seksuaalisuuteen. Käytännössä nämä puhtaus- ja moraalinormit merkitsevät asumisessa sitä, että ro- manien asunnon on täytettävä tietyt kriteerit. Romanit eivät voi asua toistensa ala- tai yläkerrassa, koska silloin toinen romanitalous olisi suhteessa toiseen alapuolella, mikä ei ole puhdasta. Myöskään nuoremmat romanit eivät voi oleskella vanhempien romanien yläpuolella tai naiset miesten yläpuolella. Kerrostaloissa tämä merkitsee sitä, että kahta romanitaloutta ei voi asettaa asumaan niin, että toinen asuu toisen ylä- kerrassa. Myöskään kaksikerroksiset asunnot eivät tule samoista syistä kysymykseen. Puhtaus- ja moraalikäsitykset asettavat myös itse asunnon rakenteelle tiettyjä edellytyksiä. Romanien kodeissa keittiön pitää olla selkeästi erillinen tila, jolloin keittokomero tai tupakeittiö ei tule kysymykseen. Vanhat ja nuoret eivät voi käyttää samoja wc- ja suihkutiloja, jolloin asunnossa pitäisi olla kaksi wc:tä. Moraalikäsi- tyksiin kuuluu, että murrosikään tullut nuori ei voi asua vastakkaista sukupuolta olevan vanhempansa kanssa, joten nuoret muuttavat hyvin varhaisessa vaiheessa pois kotoa, monesti aluksi muiden nuorten romanien luokse. (Ks. Pirttilahti 2000; Vast Vastensa 2007.) Romanien omiin kulttuuritapoihin ja oikeuskäsitykseen kuuluvat myös muut- tolupa- ja väistämisvelvollisuus. Muuttolupa merkitsee sitä, että romanit kysyvät muuttaessaan suostumusta muutolle alueella jo asuvilta romaneilta. Usein paikalli- nen suvun vanhin tai muu vaikutusvaltainen romani päättää, voivatko uudet tulok- kaat asettua asumaan alueelle. Väistämisvelvollisuus taas syntyy silloin, jos suvun jäsen on tehnyt väkivaltarikoksen toisen suvun jäsentä kohtaan. Silloin tekijän suvun kaikkien jäsenten on väistettävä uhrin sukua ja poistuttava heti paikkakunnalta. (Ks. Pirttilahti 2000.) Nämä romanien omat säädökset ovat olleet vuosisatoja heidän välistensä sosiaalisten suhteiden säätely- ja konfliktien ehkäisykeinoja, joita romanit pitävät tärkeänä kulttuurinsa säilymisen kannalta. Valtaväestölle nämä tavat ovat jääneet vieraiksi, eikä osa romaneista tänäkään päivänä halua, että niitä tuodaan esiin. Romanit usein korostavatkin, että nämä käytännöt hoituvat hyvin romanien kesken. (Sisäasiainministeriö 2008.) 11Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 3 Asuinpaikan valinta ja asukasvalinnan perusteet Tässä selvityksessä tarkastellaan, toteutuuko yhdenvertaisuus romanien ja valtavä- estön asumisessa. Asukasvalintaa koskevat säädökset ja ohjeet sekä asukasvalinnan kriteerien tulkinta kuntatasolla ovat tässä tarkastelussa keskeisiä. Siksi tuodaan esiin, miten asukasvalintaa säännellään ja mitkä ovat valtion tukeman asuntotuotannon asukasvalinnan tavoitteet ja perusteet. Nämä on esitetty Asumisen rahoitus- ja ke- hittämiskeskuksen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevassa oppaassa (ARA 2008). Vuokratalon omistaja valitsee asukkaat. Joissakin tapauksissa kunta ja sen omis- tama yhtiö ovat sopineet, että valinnat tekee kunta. Lisäksi vuokratalon omistaja on joissakin tapauksissa antanut asukkaiden valinnan yksityiselle yritykselle tai asun- nonvälittäjälle. Näissä kaikissa tapauksissa asukasvalintoja koskevat kuitenkin samat säädökset ja kriteerit. Kunnat valvovat asukasvalintoihin liittyvien säädösten noudat- tamista vuokra-asunnoissa riippumatta siitä, mikä taho valinnat tekee. (ARA 2008.) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevassa oppaassa (ARA 2008) todetaan asukasvalinnan tavoittee- na olevan sen, että valtion tukemat arava- ja korkotukivuokra-asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille. Samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Tarkoituksena on, että useita asuntomarkkinoilla vaikeasti asutettavia hakijoita ei sijoitettaisi samaan taloon ja samalle alueelle. Asuntoa haetaan kirjallisella hakemuksella. Ympäristöministeriön asetuksessa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakemuslomakkeesta ja sen liitteistä (904/2006) on lueteltu tiedot, jotka hakemuslomakkeen vähintään tulee sisältää. Hakemukses- saan asunnonhakija määrittelee muun muassa, millaista asuntoa hän hakee ja miltä alueelta. Asuntohakemus on voimassa määräajan. Käytännössä voimassaoloaika vaihtelee vuokranantajittain noin kolmen kuukauden ja vuoden välillä. Jotta haku pysyy voimassa, on hakijan itsensä uusittava hakemus voimassaoloajan päättyessä. Hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan hakijaruokakuntien asunnon- tarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella siten, että etusijalle asetetaan vuokra- asuntoa eniten tarvitseva hakija.3 Etusijalle asukasvalinnassa on asetettava asun- nottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Tästä etusijajärjestyksestä voidaan poiketa yksittäistapauksissa, jos se on perusteltua hakijaruokakuntien erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon tai asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen. (ARA 2008.) Näin ollen asunnon haussa ei ole käytössä jonotusjär- jestelmää, vaan asuntojen myöntäminen perustuu edellä mainittuun asunnon tarpeen kokonaisarviointiin. Jos asukasvalinnan perusteet (asunnontarve, tulot ja varallisuus) täyttyvät, ei esi- merkiksi luottotiedoissa olevien maksuhäiriöiden tule olla esteenä asunnon osoitta- 3 Ohjeessa korostetaan, että tulot on otettava huomioon, vaikka varsinaisia tulorajoja ei enää olekaan olemassa. 12 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 miselle ainakaan silloin, jos ne ovat vähäisiä tai hakijan maksuhäiriöhistorian perus- teella voidaan arvioida, etteivät maksujen laiminlyönnit ole toistuvia. Jos hakijalla on vuokrarästejä sille vuokranantajalle, jolta hän hakee uutta asuntoa, ei ole kohtuullista edellyttää, että vuokranantaja tekisi hänen kanssaan uuden vuokrasopimuksen. Mi- käli tällaisen hakijan asuntotilannetta ei saada muuten hoidettua, tulisi sosiaaliviran- omaisten kanssa neuvotella jälleenvuokraussopimuksen tekemisestä asunnosta tai kunnan maksusitoumuksen antamisesta. Hakija voisi myös hakea ennaltaehkäisevää toimeentulotukea vuokrarästien maksamiseen. Jos kyseessä on vuokrarästi edelliselle vuokranantajalle, hakija voisi tehdä sopimuksen edellisen vuokranantajan kanssa rästien maksamisesta. Joissakin tapauksissa saattaa olla perusteltua, että hakijan kanssa tehdään määräaikainen vuokrasopimus. (ARA 2008.) Asukasvalinnassa on otettava huomioon myös perustuslain edellyttämä yhdenver- taisuus ja oikeus kotipaikan valintaan. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn pe- rusteella. Samoin jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Yhdenvertaisuuslaki kieltää etnisen syrjinnän myös asukasvalinnoissa. (ARA 2008.) Viime vuosina on ilmennyt tapauksia, jotka ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti romanien omiin väistämisvelvollisuus- ja muuttolupakäytäntöihin ja niiden ristirii- taisuuteen lainsäädännön kanssa. Asukasvalinnoissa on otettu huomioon muutto- lupa- ja väistämisvelvollisuusasioita ja neuvoteltu näistä romaniedustajien kanssa yksittäisten romanien asuntohakemusten yhteydessä. Tämä on kuitenkin ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, joka takaa kaikille vapaan liikkumisen maassa. Se rik- koo myös asunnonhakijoiden tietosuojaa vastaan4. Tätä tilannetta täsmennettiin ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehit- tämiskeskuksen (ARA) ohjeessa (2008) asukasvalitsijoille. Siinä todetaan: ”Romani- kulttuuriin liittyviä tapoja tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon asunnon- jaossa. Romanikulttuuriin kuuluvat tavat eivät kuitenkaan syrjäytä perustuslain ja muiden asumiseen liittyvien lakien kansalaisille yksilöinä turvaavia perusoikeuksia.” Ohjeessa todetaan edelleen: ”Asukasvalinnan tekeminen muuttoluvan ja väistämis- velvollisuuden perusteella on ristiriidassa perustuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa. Näin ollen se, että asukasvalitsija kysyy muuttoluvan roma- niyhteisöltä, kuten romanivanhimmalta tai kunnan romaniyhdyshenkilöltä tai ottaa romaniyhteisön esittämän kiellon huomioon asukasvalinnassa, ei ole hyväksyttävä menettely.” Myös romaniasian neuvottelukunta on ottanut tähän samansuuntaisen kannan. Tämän mukaan romanien keskuudessaan noudattamat säännöt eivät saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa eivätkä saa asettaa romaneja eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin kansalaisiin. 4 Vuokra-asuntohakemukset ja niiden liitteet ovat salaisia muun muassa siksi, että ne sisältävät tietoja hakijan taloudellisesta asemasta ja mahdollisesti myös terveydentilasta. 13Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 4 Selvitystehtävä sekä käytetyt aineistot ja menetelmät Tässä selvityksessä tuodaan esille romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia, pro- sesseja ja toimintatapoja sekä niiden erilaisia ratkaisuja. Lisäksi tehtävänä on selvittää yhdenvertaisuusnäkökulman toteutuminen vertaamalla romanien tilannetta valtavä- estön tilanteeseen. Tavoitteena on tuoda esiin myös hyviä käytäntöjä sekä muotoilla toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia toimintatavoiksi, jotta yhdenvertaisuus asumi- sen suhteen toteutuu. Tehtävänä on selvittää myös alueellisen segregaation uhkaa. Selvitystehtävä voidaan tiivistää seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia ovat romaniväestön tämän hetken asumiseen liittyvät ongelmat? 2) Mitkä romanien asumisen ongelmat ovat juuri romaneille spesifejä ja mitkä niistä liittyvät valtaväestön kanssa yhteisiin ongelmiin (kuten pienituloisuuteen, virastoissa asioimisen vaikeuteen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin)? 3) Millaisia alueellisen segregaation uhkia romaniväestön asumiseen liittyy eri- tyisesti valtion tukemissa, mutta myös vapaarahoitteisissa, vuokra-asunnoissa asuvien osalta? 4) Millaisia hyviä käytäntöjä ja toimenpide-ehdotuksia tutkimuksen tulosten pe- rusteella voidaan luoda ja levittää, jotta romanien yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys asumisen suhteen toteutuvat? Selvityksessä on pyritty valottamaan aihetta monipuolisesti erilaisia tutkimusmene- telmiä hyödyntäen. Selvitys perustuu kolmenlaisiin aineistoihin: kysely- ja haastat- teluaineistoihin sekä kirjallisiin dokumentteihin seuraavasti: • Sähköinen kysely kuntien ja yleishyödyllisille asuntotoimijoille, vastauksia yh- teensä 95 (näistä 12 yleishyödyllisten asuntoimijoiden vastauksia) • Viranomaisten ja järjestöjen edustajien haastattelut, yhteensä 20, joista 7 roma- niväestöön kuuluvien henkilöiden haastatteluja • Muut romanien haastattelut 12 • Vähemmistövaltuutetulle, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle tulleet valitukset ja kantelut. Kyselyt Sähköinen kysely osoitettiin kuntien ja yleishyödyllisille asuntotoimijoille (liite 1). Kysely lähetettiin sellaisiin kuntiin, joissa romaniasian neuvottelukunnan alueellisten suunnittelijoiden selvitystä varten keräämien tietojen perusteella asuu romaneja. Ky- selylinkki lähetettiin kaikkiaan 99 kuntaan. Kyselyt lähetettiin kuntien kirjaamoihin, joista se pyydettiin (kyselyn saate liitteenä 2) jälleen lähettämään asukasvalintoja tekeville henkilöille. Kysely saattoi siis mennä saman kunnan sisällä useammalle- kin henkilölle, joten vastaanottajien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Osassa kunnista asukasvalinta on suoraan kunnan vuokrataloyhtiöiden hoidettavana, jolloin kysely 14 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 saatettiin ohjata kunnasta yhtiöön. Joissain tapauksissa samasta kunnasta tuli vastaus sekä asuntotoimistosta että vuokrataloyhtiöstä. Kuntakyselyn kanssa lähes samansisältöinen kysely lähetettiin keskeisille useilla paikkakunnilla toimiville yleishyödyllisille asuntotoimijoille (VVO, SATO, Avara, Kunta-asunnot, TA-yhtymä) sekä 20 muulle yleishyödylliselle asuntotoimijalle, joi- den yhteystiedot saatiin ARA:sta ja ympäristöministeriöstä. Kysely oli muilta osin täysin yhtenevä kuntakyselyn kanssa, mutta niitä yleishyödyllisiä asuntotoimijoita, joiden asunnoissa ei ollut kolmeen vuoteen asunut lainkaan romaneja, pyydettiin kertomaan syitä siihen. Joissain tapauksissa kuntaan tarkoitettu kysely oli edelleen lähetetty kunnassa toimivalle yleishyödylliselle asuntotoimijalle, jolloin tämä taho sai virheellisesti kuntatoimijoille tarkoitetun lomakkeen, ei yleishyödyllisille asuntotoi- mijoille tarkoitettua lomaketta. Tällä sekaannuksella ei ole oleellista merkitystä, koska lomakkeet olivat paria ensimmäistä kysymystä lukuun ottamatta samansisältöiset. Kyselyn jakotavasta johtuen ei kuitenkaan voida laskea tarkkaa vastausprosenttia. Molemmat kyselyt sisälsivät kaikkiaan 34 kysymyskokonaisuutta, joiden avulla selvitettiin millaisia asunnon hakuun ja asunnon vaihtamiseen liittyviä sekä asumisen aikaisia ongelmia romaneilla vastaajatahojen näkökulmasta on, miten ne poikkeavat valtaväestön asumisen ongelmista sekä millaisia hyviä käytäntöjä ongelmien ratkai- semiseksi tulee esiin. Kyselyllä haettiin vastaajien omiin asuntotoimijoina saamiin kokemuksiin perustuvia tietoja. Kyselyyn vastasi 83 kuntien asuntotoimijaa ja 12 yleishyödyllistä asuntotoimijaa. Vastauksia tuli 65 eri kunnasta. Viidestä isommasta kunnasta annettiin useampia vastauksia. Lisäksi kolmessa vastauksessa ei mainittu kuntaa lainkaan. Kuntien asun- totoimijoilta palautui lomakkeita odotettuakin enemmän, sen sijaan yleishyödylliset asuntotoimijat eivät olleet yhtä aktiivisia vastaamaan. Osa niistä (esimerkiksi VVO) ei tutkijoiden useista yhteydenotoista huolimatta vastannut kyselyyn. Osa yleis- hyödyllisten asuntotoimijoiden vastauksista oli lisäksi hyvin niukkoja ja niissä oli käytetty paljon vastausvaihtoehtoa ”en osaa sanoa”. Tämä saattoi osin johtua siitä, että vastaajat epäröivät ottaa kantaa asioihin, joista he kokivat, että heillä on vain vähän kokemusta. Joissain yleishyödyllisten asuntotoimijoiden asunnoissa ei ollut asunut pitkään aikaan romaneja tai heitä oli asunut niin vähän, ettei kokemuksia ollut juuri kertynyt. Kyselyjen vastausten analysoinnissa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantita- tiivisia menetelmiä. Monivalintakysymysten tulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Kyselyn avovastaukset teemoiteltiin kysymyksittäin ja analysoitiin kva- litatiivisin menetelmin. Haastattelut Selvitystä tehdessä pidettiin tärkeänä aineistojen moniäänisyyttä. Tätä pyrittiin luo- maan kuulemalla haastatteluissa monipuolisesti eri tahoja. Kaikkiaan haastateltiin 32 henkilöä. Haastateltujen joukossa oli romanien asumisasioiden kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevia viranomais- ja asiantuntijatahoja, romanijärjestöjen edus- tajia ja yksittäisiä romaneja (ks. liite 3)5. Erityisen tärkeää oli saada romanien ääni kuuluviin. Haastateltavat romanit ker- toivat näkemyksiään eri rooleissa. Osa heistä kertoi omia kokemuksiaan asukkaina ja naapuruston jäseninä. Heidän joukossaan oli sekä romanikulttuurissa eläviä, kun- tien vuokrataloissa asuvia romaneja että valtaväestöön integroituneita ja sen tapoja omaksuneita romaneja. Mukana oli myös syrjäytyneitä ja romaniyhteisönkin ulko- puolelle jääneitä moniongelmaisia romaneja. Etnisen taustan mukaan tarkasteltuna 5 Liitteenä 3 oleva haastateltujen lista sisältää vain viranomaishaastateltujen ja romanijärjestöissä toimi- vien haastateltujen nimet. Listassa ei ole mukana sellaisten yksittäisten romanihaastateltujen nimiä, jotka vastasivat yksityishenkilöinä pelkästään omien asumiskokemustensa perusteella. 15Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 jotkut haastatelluista olivat molempien vanhempien puolelta romaneja ja osa vain toisen vanhemman puolelta. Osa romanitaustaisista haastatelluista lähestyi asiaa paitsi oman taustansa ja kokemustensa kautta, myös romanien asioita järjestöissä tai julkisissa organisaatioissa ajaessaan saamistaan kokemuksista käsin. Kaikkiaan romanitaustaisia henkilöitä oli haastateltujen joukossa 19. Alkuperäisen suunnitelman mukaan muita kuin viranomais- tai järjestötoimijan roolissa kokemuksiaan kertovia romaneja piti haastatella fokusryhmähaastattelume- netelmällä siten, että oltaisi muodostettu kolme ryhmää, hieman eri puolilla Suomea. Tämä ei kuitenkaan täysin onnistunut, vaan romanien saaminen haastateltaviksi osoittautui luultua vaikeammaksi. Haastattelut saatiin toteutettua lopulta niin, että tehtiin yksi fokusryhmähaastattelu, johon osallistui neljä romania ja loput haas- tattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Haastatellut saatiin asiantuntijahaastateltujen antaminen yhteystietojen avulla. Osa näistä haastatteluista tehtiin kasvokkain ja osa puhelinhaastatteluina. Romanitaustaisten haastateltujen lisäksi haastateltiin eri viranomais- ja asiantunti- jatahojen edustajia. Tällaisia tahoja olivat romaniasiain neuvottelukunta, vähemmis- tövaltuutetun toimisto, Ihmisoikeusliitto, syrjintälautakunta, ARA ja neljän kunnan asuntotoimi (2 isoa ja kaksi pientä kuntaa). Näiden haastattelujen avulla haluttiin selvittää samoja asioita kuin kyselyssäkin. Lisäksi selvitettiin, miten romanien asu- minen tulee esiin viranomaisten ja järjestöjen työssä ja millaisissa asioissa romanit ja asuntotoimijat ottavat yhteyttä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja (haastattelu- teemat liitteenä 4) ja ne tehtiin osittain puhelimitse ja osittain kasvokkain. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin teemoittelua apuna käyttäen. Kirjalliset dokumentit Kirjallista aineistoa olivat edellä mainittujen viranomaisten valitus- ja kanteluaineis- tot, jotka tutkittiin viimeisen viiden vuoden ajalta. Nämä saatiin selvityksen käyttöön luottamuksellisina ja anonyymisti käsiteltävinä asiakirjoina. Aineisto koostui neljästä eduskunnan oikeusasiamiehen ja kolmestatoista ARAn vastauksesta romanien asu- misasioissa tehtyihin kanteluihin. Lisäksi käyttöön saatiin vähemmistövaltuutetun toimiston yhteydenottorekisterin tiedot koko sen toiminta-ajalta. Aineistojen käsittelytapa Raportissa esitetään tulokset kyselyjen ja haastattelujen osalta teemoittain, ei ai- neistoittain. Tämä valinta on tehty siksi, että sekä kyselyissä että haastatteluissa käsiteltiin samoja teemoja, joten niiden esittäminen aineistoittain aiheuttaisi toistoa. Teemoittainen tarkastelu rakentuu niin, että ensin esitetään kunkin teeman sisällä asuntotoimijoiden kyselyn kautta saadut näkemykset. Kyselyn tulokset muodostavat tavallaan tarkastelun rungon. Tämän jälkeen esitetään kommentteja ja näkökohtia, joita tuli esiin viranomaisten ja romanien haastatteluissa. Näin on pyritty tuomaan esiin vastakkaisiakin käsityksiä asioista sekä keskusteluttamaan eri aineistoja ja toi- mijoita keskenään. 16 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 5 Romaniväestön ja valtaväestön asuminen 5.1 Ajankohtaiset romanien asumisen haasteet Sekä asuntotoimijoille tehdyssä kyselyssä että asiantuntijahaastatteluissa pyydettiin vastaajia mainitsemaan, mitkä heidän mielestään ovat romanien asumisen tämän hetken ajankohtaisimmat haasteet. Haastatellut alkoivat yleensä puhua romanien hei- kosta koulutus- ja tulotasosta. Haastatellut korostivat sitä, että romanien enemmistö kuuluu yhteiskunnan köyhimpään osaan. Lisäksi he kohtaavat asuntomarkkinoilla ennakkoluuloja, jotka rajaavat heidän asunnon saantimahdollisuuksiaan. Käytännös- sä romanit ovat riippuvaisia kunnallisesta ja yleishyödyllisestä asuntotarjonnasta. Hyvin monet haastatellut mainitsivat lisääntyneet maksuhäiriöt ja luottotietomer- kinnät, joiden vuoksi romanien on vaikea saada asuntoa etenkään vapailta mark- kinoilta. Maksuhäiriömerkinnät vaikeuttivat erityisesti nuorten asunnon saantia. Romaninuoret lähtevät yhä nuorempina kotoa perustaakseen oman perheen ja hei- dän on vaikea saada ensiasuntoa. Nuorten romanien tilanne yleensäkin huolestutti haastateltuja, sillä romaninuorilla on kasvavia ongelmia kuten päihteiden käyttöä, asunnottomuutta, asuntojen rikkomista ja vanhempien kunnioituksen rapautumista. Viranomaishaastateltujen mukaan monilla paikkakunnilla yhtenä syynä ongelmien lisääntymiseen on se, että romanilapsiperheitä sijoitetaan moniongelmaisten keskelle asumaan, jolloin lapset sosiaalistuvat tähän ympäristöön. Romaninuorten asumisen ongelmien ratkaisussa pidettiin tärkeänä esimerkiksi sosiaalisen isännöinnin lisää- mistä. Romanien asumisasemaa on haastateltujen mukaan ennestään heikentänyt asukas- valinnan siirtyminen osassa kuntia kiinteistöyhtiöille. Vaikka kunta edelleen valvoo asukasvalintoja ja samat asukasvalintakriteerit (ks. luku 3) pätevät kiinteistöyhtiöihin, ovat haastatellut romanien asumisasioita hoitavat henkilöt havainneet sosiaalisen asumisen näkökulman heikentymistä. Myös kanteluaineistojen tapaukset ja vuok- rataloyhtiöiden vastaukset esimerkiksi vähemmistövaltuutetun selvityspyyntöihin antavat viitteitä tällaisesta kehityksestä. Haastatellut toivat esiin lisäksi asunnon hankintaan ja vaihtamiseen liittyviä asioita. Romanit kokevat, että heitä ei kuulla eikä heidän erityistarpeitaan oteta huomioon. 5.2 Asunnon hankintaan ja vaihtoon liittyvät ongelmat Asunnon hankintaan ja vaihtoon liittyy osittain samankaltaisia kysymyksiä, joten nii- tä käsitellään tässä raportissa yhdessä. Asuntotoimijoilta kysyttiin, millaisia asunnon hankintaan ja asunnon saamiseen liittyviä ongelmia on heidän asiakkainaan olevilla 17Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 romaneilla ja valtaväestöön kuuluvilla. Samalla tavalla muotoiltu kysymys esitettiin myös asunnon vaihtoon liittyvistä ongelmista. Näiden vapaamuotoisten vastausten perusteella valtaväestöön kuuluvien asunnon saamisen selkeästi suurimman ongel- man muodostavat aiemmat vuokranmaksuhäiriöt ja kertyneet vuokrarästit. Nämä mainitsi 42 % vastanneista asuntotoimijoista. Toiseksi useimmin valtaväestön kohdal- la (32 % vastanneista) mainittiin riittämätön ja tarvetta vastaamaton asuntotarjonta. Muita hieman harvemmin esitettyjä haasteita olivat muun muassa asunnon hakijan epärealistiset vaatimukset suhteessa omaan maksukykyyn, hakijan asuntohistoria ja aiemmat häiriöt sekä päihteiden käyttö. Romanien asunnon hankinta- ja vaihtotilanteissa sen sijaan korostettiin haettavaan asuntoon kohdistuvia kulttuurisia rajoitteita, joita mainitsi 38 % vastanneista. Myös toinen eniten mainituista asunnon romaneille osoittamisessa haasteita aiheuttava tekijä liittyy romanikulttuuriin. Hieman yli neljäsosa (27 %) vastaajista mainitsi roma- nien keskinäiset suhteet. Aiemmat maksuhäiriöt ja vuokrarästit esitettiin ongelmiksi romanien asunnon saannissa neljänneksessä (25 %) vastauksista. Ne eivät kuitenkaan korostuneet yhtä keskeisinä ongelmina kuin valtaväestöllä. Muita mainittuja romani- en asunnon saamisen haasteita olivat kuten valtaväestölläkin aiempi asuntohistoria ja asumishäiriöt. Romanien kohdalla esiin tuotiin myös taloissa jo asuvien valtaväestöön kuuluvien ennakkoluulot. Kyselyvastausten perusteella voi sanoa, että valtaväestöön kuuluvilla ongelmat keskittyvät huono-osaisuustekijöihin, kun taas romanien asunnonsaantiin vaikut- taa huomattavasti suurempi erilaisten tekijöiden kirjo. Näiden tekijöiden joukossa korostuvat kulttuuriset tekijät, vaikka myös huono-osaisuustekijöitä on mukana. Keskeisimpiä kulttuuriin liittyviä mainittuja rajoitteita olivat asuinkerrokseen ja asun- non pohjapiirustukseen liittyvät seikat. Romaneja ei voi sijoittaa kuin yksi talous kerrostalon porrasta kohden eikä myöskään kaksikerroksisiin asuntoihin. Romaneille eivät tule heidän puhtauskäsitystensä vuoksi kysymykseen asunnot, joissa on keitto- komero tai tupakeittiö, vaan asunnossa tulee olla erillinen keittiö. He eivät myöskään voi asettua asumaan asuntoon, johon on joskus joku kuollut. Kulttuuriin kuuluviksi asunnon hakuun liittyviksi haasteiksi voidaan lukea myös ne rajoitteet, jotka syntyvät suhteesta toisiin romaneihin, joita mainitsi neljännes vas- taajista. Nämä vaikuttavat siihen, miten romanit voivat sijoittua asumaan suhteessa toisiinsa. Suurin osa näistä kyselyn vastauksista koski sitä, että romanit eivät yleensä halua asumaan samaan taloon tai muutoin lähelle toisia romaneja. Lisäksi kahdeksan vastaajaa mainitsi muuttolupa- tai väistämisvelvollisuuskäytännöt, jotka vaikeuttavat asunnon hankintaa. Romanien asuntoasia on aina laajempi kuin vain yhtä yksilöä tai ruokakuntaa koskeva. Muut romaniasukkaat vaikuttavat tähän kahdella tavalla. Ensinnäkin on kyse henkilösuhteista ja sukujen välisistä suhteista. Romanit eivät voi asettua asumaan kenen tahansa muun romanin lähelle. Toiseksi vaikuttavat ta- pakulttuurin säännöt, jotka säätelevät romanien asumisjärjestelyjä, kuten sitä, miten esimerkiksi nuoret ja vanhat voivat asua suhteessa toisiinsa. Vastausten mukaan romanit usein myös kieltäytyvät vastaanottamasta tarjottua asuntoa juuri siksi, että asunto tai sen sijainti suhteessa muihin romaneihin eivät täytä kulttuurin sääntöjä. Jotkut vastaajat arvelivat näiden kulttuuristen piirteiden varjolla kieltäydyttävän toisinaan myös asunnoista, jotka eivät ehkä muutoin miellytä. Kyselyvastausten mukaan romaneilla ja valtaväestöllä on yleensäkin keskenään erilaisia odotuksia asunnon suhteen. Romaneilla korostuvat edellä esitetyt kulttuurin asettamat vaatimukset sekä romaniyhteisö. Tärkeintä on se, ketä alueella ja talossa asuu, onko alueella muita romaneja ja mihin sukuun he kuuluvat. Asunnon koolla on myös erityinen merkitys romaneille. Yleensä he hakevat suhteellisen suuria asun- toja. Alueen palvelujen suhteen asuntotoimijat eivät kokeneet, että romaneilla olisi valtaväestöön nähden enemmän toiveita tai odotuksia. 18 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Myös haastatteluissa tuli esiin, että romaneilla on valtaväestöä huomattavasti tar- kemmat vaatimukset haettavan asunnon sijainnin, koon ja pohjapiirroksen suhteen. Yleisesti vaikeassa asuntotilanteessa (esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kym- meniä tuhansia asuntohakemuksia) tarkat kriteerit vaikeuttavat asunnon saantia ja pidentävät odotusaikoja. Voimakkaimmin tulivat sekä asuntotoimijoilta että romani- haastateltavilta esiin asuntoa koskevat kriteerit, jotka liittyvät kulttuuriin ja sen puh- tauskäsityksiin. Lisäksi romanit hakevat haastateltujenkin mukaan usein suurempia asuntoja kuin heille voidaan tarjota ja edellyttävät asunnolta erittäin hyvää kuntoa. Kolme neljäsosaa asuntotoimijoista oli sitä mieltä, että romaneille ei ole yhtä helppo osoittaa asuntoa kuin valtaväestöön kuuluville. Tästä huolimatta suuri osa (kaksi kol- masosaa) vastaajista katsoi, että romanien ja valtaväestöön kuuluvien asunnon odo- tusajat ovat yhtä pitkät (ks. kuvio 1). Noin viidesosa vastaajista piti romanien asunnon odotusaikoja pidempinä ja noin 15 % lyhyempinä, kuin ne ovat valtaväestöllä. Ne vastaajat, jotka pitivät odotusaikoja pidempinä, esittivät syiksi romanikulttuu- rin asettamat tarkat kriteerit asunnolle ja asuinpaikalle ja totesivat, että romaneille on vaikea löytää asuntoa. Osa vastaajista totesi, että kunnan vuokra-asuntokapasiteetti ei riitä romanien hajasijoittamiseen. Vastaajat, joiden mielestä romanien asunnon odotusajat ovat lyhyemmät kuin valtaväestön, kertoivat muun muassa, että romanit ovat monesti aktiivisempia ha- kijoita kuin valtaväestöön kuuluvat ja muistavat uusia hakemuksensa ja perustella sen kunnolla. Aktiivisuuden lisäksi mainittiin useissa vastauksissa myös painostus ja uhkaava käytös, joilla asunnon saantia pyritään vauhdittamaan. Useassa vastaukses- sa kerrottiin asukasvalitsijaan tai hänen perheeseensä kohdistuneesta uhkaamisesta. Odotusaikojen todettiin olevan lyhyempiä myös siksi, että asukasvalitsijat halusivat välttää syrjintäsyytteitä. Heidän mukaansa romanit vetävät herkästi ”rasistikortin” esiin, jos eivät saa mieleistään asuntoa tai kokevat odotusajan pitkäksi. Romanien asunnonhakuun kuuluu usein myös useamman henkilön osallistuminen prosessiin. Asuntotoimistoon soittaja ja asuntoasian vauhdittaja voi monesti olla sukulainen tai joku muu romani. Romanien asunnonhaku on monella tapaa yhteisön, ei ainoastaan yksilön asia. Sekä kyselyssä että haastatteluissa tuotiin esiin toisaalta myös romanien erityisiä vaikeuksia asunnon haussa. Heillä on vaikeuksia yleensäkin virastoasioinneissa ja kirjallisten hakemusten teossa. Romanien sanavarasto on monesti suppeampi kuin valtaväestöllä ja heidän joukossaan on alhaista koulutustasoa ja jopa lukutaidotto- Kuvio 1. Asuntotoimijoiden näkemykset romanien ja valtaväestön asunnon odotusajoista, % (n=94). odotusajat ovat yleensä romaneilla lyhyemmät 15 % odotusajat ovat yleensä romaneilla pidemmät 19 % odotusajat ovat samat 66 % 19Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 muutta. Romaneilla ei aina ole selkeää kuvaa asunnonhakuprosessista ja kokonai- suudesta (kuten koko kunnan asuntotilanteesta), johon asunnon myöntäminen liittyy. Tämä aiheuttaa helposti väärinymmärrystä ja ärtymystä asuntotoimijoita kohtaan. Romanit kokevat usein myös, ettei heitä kuunnella, eikä heille vastata riittävästi epäselvissä asioissa. Tällaisissa tilanteissa syntyy helposti kokemus syrjityksi tulosta. Haastatteluissa kerrottiin myös siitä, miten jotkut asuntoimijat saattavat tarkoituk- sellisesti kohdella romaneja syrjivästi esimerkiksi osoittamalla heille asuntoja päih- deongelmaisten keskeltä. Asunnonvaihdossa asuntotoimijat näkivät haasteena sekä valtaväestöllä että ro- maneilla sopivan uuden asunnon löytymisen. Romaneilla tämän tekivät erityisen vaikeaksi samat kulttuuriin liittyvät rajoitukset, jotka koettiin haasteiksi myös asun- non osoittamisessa heille. Sekä kyselyyn vastanneiden että haastateltujen mukaan romanit vaihtavat asuntoa huomattavasti useammin kuin valtaväestöön kuuluvat ja moni mainitsi ”jatkuvan vaihtamisen”. Eräs romanitoimija tosin huomautti, että vaihtaminen ei välttämättä johdu pelkästään etnisestä taustasta, sillä päihteiden käyt- täjät, joita romaniväestössä on paljon, vaihtavat yleensäkin muita useammin asuntoa. Romaneilla on kyselyyn vastanneiden mukaan tyypillisesti kova kiire asunnon vaihdossa ja he olettavat saavansa uuden asunnon lähes heti. Taustalla on usein roma- nien välisiä asioita, joiden vuoksi joudutaan lähtemään asunnosta tai paikkakunnalta lyhyellä varoitusajalla ilman että olisi voitu varmistaa uuden asunnon saaminen. Osa asunnonvaihtotarpeesta johtuu perhetilanteessa tapahtuvista muutoksista. Nuoria muuttaa asunnosta pois ja tarvitaan vähemmän tilaa ja vastaavasti haetaan suurem- paa asuntoa perheen kasvaessa. Sekä valtaväestöön kuuluvilla että romaneilla asunnon vaihtoa vaikeuttivat myös vuokrarästit edellisestä asunnosta sekä erityisesti valtaväestöön kuuluvilla edellisen asunnon jättäminen huonoon kuntoon. Romanien kerrottiin yleensä jättävän asun- not erittäin siistiin ja hyvään kuntoon. Toisaalta tiedettiin tapauksia, joissa asuntoja on käytännöllisesti katsoen tuhottu lähtiessä. Tämä kertoo osaltaan romaniväestön heterogeenisyydestä ja siitä, että yleistyksiä on syytä välttää. 5.3 Asumisaikaiset ongelmat Romanien ja valtaväestöön kuuluvien asumisessa ilmeneviä asumisaikaisia ongelmia ja haasteita selvitettiin sekä kysymällä niistä asuntotoimijoilta että ottamalla asia yhdeksi keskusteluteemaksi asiantuntijoiden ja romanien haastatteluissa. Kyselyyn vastanneista asuntotoimijoista 72 % oli sitä mieltä, että romanikulttuuriin liittyy tapoja tai asioita, jotka ovat ongelmallisia asumisen kannalta. Vastaavasti 28 % vastaajista ei nähnyt, että tällaisia tapoja olisi olemassa. Kysymystä lähestyttiin myös toisesta suunnasta selvittäen, missä määrin asuntotoimijoiden mielestä romanien asumisen haasteet liittyvät romanien kulttuurin piirteisiin ja missä määrin samoihin huono-osaisuustekijöihin kuin valtaväestölläkin. Kuviosta 2 nähdään, että puolet asuntotoimijoista katsoi romanien asumisen haas- teiden olevan voimakkaasti kytköksissä romanien kulttuuriin ja hieman alle puoletkin jossain määrin. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista katsoi taustalla olevan jossain määrin samoja tekijöitä kuin valtaväestönkin asumisen ongelmissa eli taloudellisia vaikeuksia, työttömyyttä, matalaa koulutustasoa ja päihteiden käyttöä. Viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että ongelmat johtuvat erittäin paljon samoista tekijöistä kuin valtaväestöllä (ks. kuvio 3). 20 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Valtaväestön asumisongelmien arveltiin olevan romanien asumisongelmia useammin yhteydessä kasautuneeseen huono-osaisuuteen (ks. kuvio 4). Samoin valtaväestön asumisongelmat yhdistettiin hieman useammin mielenterveys- ja päihdeongelmiin kuin romanien asumisen ongelmat. Asumisen aikaisia ongelmia selvitettiin usealla täydentävällä kysymyksellä. Seu- raavassa kuviossa (kuvio 5) on esitetty asuntotoimijoiden antamat vastaukset moni- valintakysymykseen, jossa esitettiin mahdollisia ongelmakohtia. Vastaajia pyydettiin kertomaan, esiintyykö näitä ongelmia valtaväestöön kuuluvilla ja romaneilla ja jos esiintyy, kuinka usein. Kuviosta 5 nähdään, että lähes kaikkia asumisen ongelmia esiintyy vastausten perusteella useammin romaneilla kuin valtaväestöllä. Valtaväestöllä arvioitiin olevan kuitenkin hieman enemmän vuokrarästejä, asunnon huonoa ylläpitoa ja lemmikki- eläimistä aiheutuvia haittoja. Romaneilla korostuivat erittäin paljon häiritsevät suku- laisten ja muiden talon ulkopuolisten seurueiden vierailut, ongelmat taloyhtiön yleis- ten tilojen, kuten pesutuvan ja saunan käytössä, sekä järjestyssääntöjen rikkomukset. Vapaamuotoisissa vastauksissa toistuivat jokseenkin samat asiat (ks. taulukko 1). Niin valtaväestöllä kuin romaneillakin yleisimpiä asumisaikaisia ongelmia ovat vastausten perusteella vuokranmaksuun liittyvät häiriöt ja häiritsevä käytös, johon Kuviot 2. ja 3. Asuntotoimijoiden arviot siitä, missä määrin romanien asumiseen liittyvät haasteet johtuvat romanikulttuurista ja missä määrin ovat samoja kuin valtaväestöllä, % (n=95). jossain määrin 45 % erittäin paljon 50 % ei lainkaan 2 % en osaa sanoa 3 % jossain määrin 73 % erittäin paljon 20 % ei lainkaan 3 % en osaa sanoa 4 % Kuvio 3. Haasteet johtuvat samoista tekijöistä kuin valtaväestöllä 31 29 45 52 52 66 0 20 40 60 80 100 Mielenterveys- ja päihdeongelmien merkitys Kasautuneen huono-osaisuuden merkitys valtaväestöllä romaneilla Taloudellisten vaikeuksien merkitys 6 Kuvion 4 prosenttiosuuksissa ovat mukana vain ne vastukset, joissa vastaajan mielestä kyseisellä tekijällä on ”paljon merkitystä” valtaväestön ja romanien asumisen ongelmien tausta-aiheuttajina. Kuvio 4. Asuntotoimijoiden arviot siitä, missä määrin asumisen ongelmien keskeisinä tausta- aiheuttajina ovat taloudelliset tekijät, mie- lenterveys- ja päihdeongelmat tai kasautunut huono-osaisuus6, % (n vaihtelee välillä 93–95). Kuvio 2. Haasteet johtuvat romanikulttuurista 21Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 52 29 9 56 26 16 49 57 23 13 36 24 45 13 11 16 4 14 27 2 1 6 4 21 4 48 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 kotieläinten aiheuttamia haittoja taloyhtiössä (esim. koirien haukkuminen tai eläinten jätökset pihalla) ongelmia taloyhtiön yleisten tilojen (esim. pyykki- välinpitämättömyys rappukäytävien ja muiden yhteisten tilojen (esim. sauna) siisteydestä asunnon huonoa ylläpitoa asukkaaseen liittyvä ulkopuolisten häiritsevä oleskelu piha-alueella/rappukäytävissä naapureiden häiriöksi kokemaa sukulaisten tai muiden seurueiden kyläilyä asunnossa vaikeuksia naapurisovun ylläpidossa väkivaltatilanteita/uhkaavaa käytäytymistä muita talossa asuvia kohtaan naapureiden kokema häiritsevä elämäntapa tai muu epäsosiaalinen käyttäytyminen (esim. melu, perheriidat) asunnon hakuun/asumistukeen ym. liittyvien asioiden hoitovaikeudet vuokranmaksuhäiriöitä/vuokrarästejä valtaväestöllä romaneilla ja saunavuorot) käyttövuorojen noudattamisessa yleisten tai talon yhteisten sääntöjen noudattamista jättämistä lasten puutteellisesta valvonnasta ja ohjeistuksesta aiheutuvia haittoja Kuvio 5. Valtaväestöön kuuluvien ja romanien asumisaikaiset ongelmat asuntotoimijoiden mukaan7, % (n vaihtelee välillä 91–94). liittyy päihteiden käyttöä ja epäsosiaalista elämää. Vastaajat tuovat näitä ongelmia esiin kuitenkin huomattavasti enemmän valtaväestön kohdalla kuin romanien. Tähän liitettynä asunnon ja taloyhtiön omaisuuden huono kohtelu, epäsiisteys ja järjes- tyssääntöjen rikkominen muodostavat yhdessä vastausten perusteella valtaväestön pääasialliset asumisaikaiset ongelmat. 7 Kuvion 5 prosenttiosuuksissa ovat mukana vain ne vastaukset, joissa vastaajan mielestä kyseistä ongelmaa esiintyy melko usein tai jatkuvasti. 22 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Taulukko 1. Yleisimmät asumisaikaiset ongelmat asuntotoimijoiden näkemysten mukaan valtaväestöllä ja romaneilla. Yleisimmät asumisaikaiset ongelmat % kyselyn vastaajista* Valtaväestö Vuokranmaksuhäiriöt 49 % Häiriökäyttäytyminen, päihteet 44 % Asunnon huono kohtelu ja epäsiisteys 14 % Romanit Vuokranmaksuhäiriöt 32 % Häiriökäyttäytyminen, päihteet 26 % Pesutuvan ja saunan käyttöongelmat 22 % Sukulaisten vierailut ja tilapäinen majoittuminen, kovaäänisyys 18 % Tiheään tapahtuvat asunnon vaihdot 16 % Järjestyssääntöjen noudattamatta jättäminen 15 % Autojen pysäköinti ovien eteen 14 % * Prosentit taulukossa eivät ole yhteen laskettuna 100 %, koska yksi vastaaja on voinut mainita useita eri ongelmia. Romanien asumisen ongelmiksi koetut tekijät ovat vastausten perusteella selväs- ti moninaisempia, eivätkä läheskään aina liity huono-osaisuuteen tai päihteiden käyttöön kuten valtaväestöllä. Romanien asumiseen liittyy näiden tavallisimpien asumisongelmien lisäksi muita piirteitä, jotka aiheuttavat taloyhtiöissä kitkaa. Nämä valtaväestön ongelmiksi kokemat piirteet liittyvät pääosin romanien tapakulttuuriin. Kulttuurisista asumiseen liittyvistä tavoista useimmin ongelmia aiheuttavina mai- nittiin pesutuvan ja saunan käyttötavat. Kyse ei niinkään ole näiden tilojen huonosta kohtelusta, vaan siitä, että niitä muiden asukkaiden ja taloyhtiön mielestä ylikäyte- tään ja vettä kulutetaan liikaa. Monissa vastauksissa kerrotaan, kuinka pesutuvissa pestään valtavia määriä pyykkiä ja samalla koko suvun pyykit. Peseminen kestää pitkiä aikoja ja ylittää omat pyykkivuorot myös siksi, että pyykit lajitellaan huolelli- sesti miesten, naisten, vanhojen ja nuorten vaatteisiin. Myös saunan käyttöön liittyy valtaväestön tavoista poikkeavia piirteitä, jotka helposti koetaan ongelmiksi. Haasta- tellut romanit kertoivat myös itse, miten heidän puhtauskäsityksiään ei taloyhtiöissä yleensä ymmärretä, vaan pyykinpesu saattaa aiheuttaa naapureissa ärtymystä. Sa- moin esimerkiksi tilanne, jossa sauna on oman asunnon yläpuolella ja romani käyttää naapurirapun saunaa isännöitsijän luvalla on aiheuttanut naapurien närkästystä. Tämä liittyy siihen, että romanien puhtauskäsitysten mukaan peseytymistilat eivät voi olla oman kodin ruokailutilojen yläpuolella. Usein kyselyssä mainittu häiritsevä piirre on sukulaisten vierailut, jolloin väkeä voi olla asunnossa samanaikaisesti paljon ja melu saattaa yltyä kovaksi. Tyypillistä on myös autojen sääntöjen vastainen pysäköinti esimerkiksi ovien eteen. Haastatteluissa tuotiin esiin syitä tälle pysäköintiongelmalle. Yhtenä syynä nähtiin kulkuneuvojen ja vieraiden suuri määrä sinänsä. Romanit kertoivat, että heidän pitää päästä autolla lähelle ovea, koska naisten vaatetukseen kuuluvat pitkät hameet, jotka kuraantuvat kävellessä ja miesten vaatetukseen kuuluvat ympäri vuoden käytettävät pikkuken- gät. Eräät romanitoimijat huomauttivat myös, että kuntoliikunta ei yleensä kuulu romanikulttuuriin ja että etenkin iäkkäämmillä romaneilla saattaa olla huono kunto ja paljon liikuntaelinsairauksia. Muina syinä tälle yleisesti ongelmaksi koetulle väärin- pysäköinnille esitettiin mukavuudenhalua. Monet kyselyyn vastanneet mainitsivat yleisesti ongelmana piittaamattomuuden talon järjestyssäänöistä ja ”suurpiirteisyy- den”. Vastauksissa esitettiin myös sellaisia näkemyksiä, että omasta kodista pidetään 23Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 yleensä erittäin hyvää huolta, mutta yleisten tilojen kunnosta tai toisten asukkaiden viihtyvyydestä ei välitetä. Edellä mainitut asiat kuvattiin kyselyssä ongelmiksi kun taas monet romanitaustai- set haastatellut näkivät ne ensisijaisesti kulttuurisina piirteinä. Haastatteluissa muu- tama henkilö huomauttikin, että ei pidä puhua ongelmista kulttuurista puhuttaessa. Kulttuuri ei voi olla ongelma, eikä voida katsoa, että kulttuuri aiheuttaisi ongelmia. Kyse on siitä, miten kulttuurin piirteet tunnetaan ja otetaan huomioon asumisessa. He korostivat sitä, että romanikulttuurissa suku ja toisista huolehtiminen on tärkeää. Puhtaus- ja moraalisäännöt ovat romaneille myös erittäin tärkeitä ja ne vaikuttavat asumiseen. Haastatellut romanit totesivat, että asuntoimijoidenkin esiin tuomat sukulointi-, pyykinpesu- ja pysäköintiasiat tulevat jatkuvasti esiin romanien asumisessa. Heidän mielestään näistäkin asioista voidaan tehdä vähemmän ongelmallisia asiallista tietoa lisäämällä. Eräs romanitaustainen haastateltava totesi, että romanit ovat monesti hieman yksioikoisia kulttuuriin liittyvissä asioissa, eivätkä juuri neuvottele asioista. Jotkut haastatellut huomauttivatkin, että tietoa ja toisten asukkaiden näkökulman ymmärtämystä pitäisi lisätä myös romaneille, ei ainoastaan valtaväestöön kuuluvil- le. Useat haastatellut näkivät myös, että jotkut kulttuuriset tavat voivat olla hieman vanhentuneita ja nykyisiin asumisolosuhteisiin sopimattomia. Niitä pitäisi voida tarkastella nykyisiä asumisolosuhteita ja yhteiskunnan sääntöjä vasten. Romanien tapakulttuurin noudattaminen sinänsä ei ole ongelmallista tai häiritse naapureita, vaan siihen liittyvä yleisten järjestyssääntöjen rikkominen ja muiden huomioon ot- tamattomuus. Asuntotoimijat kertoivat vastauksissaan myös romanien asumisen positiivisista puolista. Tässä yhteydessä siisteys mainittiin yleisesti ensimmäisenä. Osa romaneista asuu haastateltujen mukaan todella siististi ja pitää asuntonsa paremmassa kunnossa kuin valtaväestöön kuuluvat. He usein myös kohentavat asuntoa tekemällä pientä remonttia ja huolehtivat siitä, että heidän jälkeensä asunto on hyvässä kunnossa. Monet haastatellut kertoivat myös, että romanien kodit ovat usein todella kauniita ja he pitävät kotia suuressa arvossa. Pari haastateltua totesikin, että tästä voitaisiin antaa taloyhtiöissä romaneille enemmän positiivista palautetta. Tätä puolta romaneis- ta tulisi myös tuoda vuokranantajille enemmän esiin. Sekä valtaväestöön kuuluvat että romanihaastatellut totesivat, että romaneissa on, kuten valtaväestössäkin, näitä hyvin asuvia, mutta myös niitä, joilla on päihteiden käyttöä ja muita ongelmia, ja jotka eivät pidä asunnoistaan huolta. On huomioitava, että kokemukset romanien asumisesta ovat erilaisia samankin kunnan sisällä. Romanit ovat heterogeeninen ryhmä kuten valtaväestökin. Monissa kunnissa todettiin, että romanien asuminen ei juuri poikkea valtaväestön asumisesta. Näissä kunnissa, joissa oli pitkään asuneita, tutuiksi tulleita romaneja, ei ilmennyt eri- tyisiä ongelmia. Toisaalta oli myös joitain pikkukuntia, joissa yksittäiset romanisuvut suorastaan terrorisoivat naapureita ja asuntoviranomaisia. Tällaiset romaniasukkaat ovat hyvin haastavia ja heidän kanssaan asuntotoimijat totesivat keinojen olevan vähissä. 24 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 5.4 Naapuruussuhteet Asuntotoimijoille osoitettuun kyselyyn vastanneiden mukaan valtaväestöön kuu- luvat ovat saaneet useammassa kunnassa/vuokrataloyhtiössä häätöjä naapurien valitusten takia kuin romanit. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta val- taväestön ja kuinka monta romaniväestön perhettä/taloutta on saanut häädön naa- pureiden tekemien valitusten vuoksi. Naapurien valituksista johtuvia häätöjä arvioi olleen valtaväestöllä 55 % vastaajista ja romaneilla 28 % vastaajista. Kuntatoimijoilta kysyttiin myös, kuinka usein naapurit valittavat aiheettomas- ti valtaväestöön kuuluvista perheistä/talouksista ja heidän asumiseensa liittyvistä ongelmista ja kuinka usein romaniperheistä/talouksista ja heidän asumiseensa liit- tyvistä ongelmista. Vastaajista 7 % ei ollut havainnut aiheetonta valtaväestöön koh- distuvaa valittamista eikä 18 % vastaajista aiheetonta romaniväestöön kohdistuvaa valittamista. Naapurien koettiin valitettavan aiheettomasti jonkin verran enemmän valtaväestöön kuuluvista kuin romaneista. Vastaajista 76 % oli sitä mieltä, että aiheet- tomia valituksia tuli valtaväestöön kuuluvista joskus ja 15 % että aiheettomia valituk- sia valtaväestöön kuuluvista tuli melko usein. Vastaavasti romaneihin kohdistuvia joskus tulevia aiheettomia valituksia oli havainnut 66 % vastaajista ja melko usein tulevia aiheettomia valituksia 11 %. Edellä raportoitujen kysymysten perusteella voitaisiin siis päätellä, että naapurit puuttuvat helpommin valtaväestöön kuuluvien naapureidensa asumiseen ja tekevät heistä aiheettomiakin valituksia herkemmin. Täytyy kuitenkin huomioida, että val- taväestöön kuuluvia naapureita on kaiken kaikkiaan lukumääräisesti huomattavasti enemmän, joten valituksiakin on todennäköisesti suhteessa enemmän. Haastatteluissa etenkin romanitaustaiset ja romanien asioita eri organisaatioissa ajavat henkilöt toivat esiin romaneihin kohdistuvaa turhaa valittamista huomattavasti enemmän kuin asuntotoimijat kyselyssä. Romanit, joita haastateltiin heidän omis- ta asumiskokemuksistaan, kertoivat, että he joutuvat taloyhtiöissä ”silmätikuiksi”, koska ovat näkyvästi erilaisia. Romani on heidän mukaansa helppo syntipukki aina, kun talossa tapahtuu jotakin. Monet haastatellut olivatkin kokeneet mielestään paljon epäoikeudenmukaisuutta ja vääriä syytöksiä naapureiden taholta. Heille huomautet- tiin sellaisista asioista, joista ei valtaväestöön kuuluville tultaisi koskaan valittamaan. Romanien asioita ajavat toimijat kertoivat, että valittaminen alkaa usein heti asumisen alussa ikään kuin ”varmuuden vuoksi” ja osoittautuu usein turhaksi. Haastatellut romanit totesivat, että he eivät juuri osallistu taloyhtiön yhteisiin tapahtumiin, koska kokevat torjuntaa muiden asukkaiden taholta. Luottamuksen saavuttaminen vaatisi valtavasti ponnistuksia ja aikaa. He totesivat, että romanin pitää aina olla enemmän ja yrittää enemmän kuin muiden tullakseen hyväksytyksi. Haastatellut romanit olivat sitä mieltä, että romaneja koskevat stereotypiat elävät. Jos romaniperhe istahtaa pihanurmelle pelatakseen lasten kanssa seurapeliä, on ky- seessä ”mustalaisleiri”, joka koetaan huomiota herättävänä ja häiritsevänä. Romanit kertoivatkin, että he olivat tottuneet olemaan varuillaan ja välttämään kaikkea mistä voitaisiin valittaa. Monet asiantuntija- ja romanijärjestöhaastatellut toivat ratkaisuna esiin sitä, että tutuksi tuleminen ja yhdessä toiminen taloyhtiöissä lähentää ja tuo ymmärtämystä toisten kulttuuria kohtaan. Tätä luonnollista vuorovaikutusta tulisi heidän mielestään vahvistaa. 25Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 5.5 Alueellinen segregaatio Selvityksessä tarkasteltiin myös kysymystä alueellisesta segregaatiosta. Kyselyssä ja haastatteluissa tuotiin esiin alueellisen keskittämisen haittoja pääasiassa kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin ei ole hyvä sijoittaa suurta määrää romaneja samalle alu- eelle ja toiseksi ei ole hyvä keskittää samoille alueille huono-osaisia, maahanmuuttajia ja romaneja. Asuntotoimijoiden kyselyssä kerrottiin, että romanit eivät yleensä halua asua sa- moissa taloissa lähellä toisiaan. Myös romanit korostivat tätä haastatteluissa. He sanoivat, että usean romanin asuminen liian lähekkäin aiheuttaa ennen pitkää risti- riitoja. Erityisesti nuoria romaneja pitäisi varoa sijoittamasta lähekkäin. Vastauksissa viitattiin usein juuri siihen, että romanien välille syntyy helposti yhteenottoja. Eräs romanitaustainen haastateltu kertoi, että jo pitkään samalla alueella tai sa- massa talossa asuneet romanit eivät halua lähelleen uusia romaneja, jotka saattaisivat vaarantaa heidän hyviksi kehittyneet naapurisuhteensa ja tuoda alueelle kielteistä romanileimaa. Eräs toinen romanihaastateltava totesi, että romanien joukko on pieni ja ”kaikki ovat toisilleen sukua” eivätkä valtaväestöönkään kuuluvat halua asua kylki kyljessä sukulaistensa kanssa. Toisaalta jotkut asuntotoimijat olivat sitä mieltä, että jotkut romanit haluavat asua lähellä omia sukulaisiaan. Myös eräs pitkään romanien asumisasioita hoitanut romanihaastateltu kertoi, että aiemmin romanit eivät halun- neet asua lähekkäin, mutta nykyisin samaa sukua olevat romanit saattavat mielel- lään hakeutua asumaan samoille alueille. Useimmin kuitenkin oltiin sitä mieltä, että romanit itse pitävät huolen siitä, että ei synny segregaatiota. Sekä kyselyssä että haastatteluissa kysyttiin, onko romanien asuminen keskitetty tietyille alueille ja jos on, mitä vaikutuksia sillä nähdään olevan. Kyselyssä (ks. ku- vio 6) hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että romaneja ei heidän kunnassaan sijoiteta asumaan tietyille alueille. Jonkin verran keskittämistä katsoi tapahtuvan 40 % vastaajista. Vain 4 % vastaajista oli sitä mieltä, että romaneille osoitetaan asuntoja pääasiallisesti samoilta alueilta. Joillain paikkakunnilla on koettu ongelmaksi se, että romaneille osoitetaan asun- toja aina samoista lähiöistä kuin huono-osaisille, päihteiden käyttäjille ja maahan- muuttajille. Haastatelluista useat kiinnittivät huomiota siihen, että romanitaustaiset lapsiperheet kärsivät tästä. Monesti ongelmattomia nuoria romaniperheitä sijoitetaan automaattisesti päihteiden käyttäjien keskelle vain siksi, että he ovat romaneja. Näi- den perheiden lapsilla on huonot lähtökohdat, koska he sosiaalistuvat ympäristöön, Kuvio 6. Asuntotoimijoiden näkemykset siitä, missä määrin romanien asuminen on keskittynyt omassa kunnassa joillekin tietyille alueille, % (n=95). jonkin verran 40 % pääasiallisesti 3 % ei lainkaan 57 % 26 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 jossa on paljon päihteiden käyttöä, rikollisuutta ja epäsosiaalista elämää. Eräs haas- tateltu kuvasi tapauksia, joissa romanivanhemmat eivät uskaltaneet päästää lapsiaan pihalle leikkimään, kun ympäristössä oli niin paljon huumeiden käyttäjiä, mielenter- veysongelmaisia ja epäsosiaalisuutta. Rinnastaminen maahanmuuttajiin ja asunnon osoittaminen heidän kanssaan automaattisesti samoista taloista on myös romanien näkökulmasta väärin, koska romanit ovat suomalaisia. Pari viranomaistoimijaa halusi nostaa keskusteluun sen, miksi ylipäätään tehdään keskittymiä, joihin kootaan kaikki, joilla on ongelmia tai etninen tausta. Näin teh- dään siitä huolimatta, että tiedetään sen olevan "slummeja" luovaa asuntopolitiikkaa. Heidän mukaansa tarvitaan sosiaalista tilaa ja asukasrakenteeltaan monipuolisia alueita. Yksipuolisuus luo myös tilanteita, jossa lapset käyvät kouluja, joissa kaikkien vanhemmat ovat huono-osaisia ja vähän koulutettuja. Haastatellut korostivat, että lapsiperheet, myös romaniperheet, joilla on lapsia, tulee sijoittaa väestöltään moni- puolisille ja turvallisille alueille. 27Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 6 Yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttavat tekijät 6.1 Muuttolupa- ja väistämisvelvollisuuskäytännöt Muuttolupaa ja väistämisvelvollisuutta koskevat asiat koetaan asiantuntijahaastatte- lujen mukaan romaniyhteisössä sisäisinä asioina, joista ei välttämättä haluta puhua ulkopuolisten kanssa. Osa romaneista ei haastatteluissa viitannut muuttolupa- tai väistämisvelvollisuuskäytäntöihin. Osa romaneista taas puhui näistä hyvin avoi- mesti ja kriittiseenkin sävyyn. He olivat sitä mieltä, että joistain vanhoista kulttuurin tavoista olisi ehkä jo hyvä luopua. Pääosin romanit olivat kuitenkin sitä mieltä, että nämä käytännöt eivät ole mitenkään hiipumassa, vaan ovat edelleen oleellinen osa romanikulttuuria. Muutama haastateltu oli tehnyt myös havainnon, että nuoret romanit, joiden käy- töksessä esimerkiksi romaneille tärkeä vanhempien kunnioitus ei enää näy, saattavat sen sijaan pitää voimakkaasti kiinni muuttolupa- ja väistämisvelvollisuuskäytännöis- tä. Nämä saatetaan kokea kiehtovina ja vallan tunnetta pönkittävinä, mutta niiden alkuperäisen tarkoitus konfliktien estäjänä on unohtunut. Romanien muuttolupa- ja väistämisvelvollisuuskäytännöt olivat myös sekä asun- totoimijakyselyssä että haastatteluissa yhtenä teemana. Monet kyselyyn vastanneet korostivat etenkin muuttolupakäytännön suurta vaikutusta romanien asumiseen. Käytännöt vaikeuttavat asunnon osoittamista romaneille ja pidentävät asunnonha- kuaikaa. Eräs haastateltu järjestötoimijaromani kertoi, että kaikki romanit eivät ole toisilleen ”sopivia” eivätkä silloin voi asettua asumaan lähekkäin tai oleskella samoissa tiloissa. Taustalla on eri sukujen välisiä kiristyneitä suhteita ja aiemmin tapahtuneita ikäviä asioita. Tällainen varsinainen väistämisvelvollisuus koskee kuitenkin erään haasta- tellun romanitoimijan mukaan melko pientä osaa romaneista. Haastateltujen mukaan romanit yleensä tietävät hyvin, ketä heidän pitää väistää ja missä he voivat liikkua. Haastatelluista romaneista pari esimerkiksi luetteli heti ne Helsingin kaupunginosat, joissa he eivät voi liikkua, saati asettua niihin asumaan. Muuttolupakäytäntö sen sijaan on yleisesti käytössä oleva ongelmien ennaltaeh- käisykeino. Käytännössä romanien muuttaessa he itse kysyvät ennalta lupaa aset- tua asumaan alueella asuvilta romaneilta. Näin he pyrkivät välttämään mahdollisia konflikteja, joita sekä kysely- että haastatteluvastausten mukaan helposti syntyy, jos romanit asuvat lähekkäin, vaikka mitään varsinaista väistämisvelvollisuutta ei heidän välillään olisikaan. Muuttoluvan edellyttämisen taustalla voi olla myös se, että pit- kään alueella asuneet ja hyvät naapuruussuhteet luoneet romanit eivät halua alueelle sellaisia romaneja, jotka saattaisivat pilata valtaväestöön luodun luottamuksen ja tuo- da paikkakunnalle negatiivista romanileimaa. Eräs pitkään romanien asioita hoitanut haastateltu korosti juuri tätä muuttolupakäytännön merkitystä. Hänen mukaansa 28 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 osa romaneista ei osaa asua ja käyttäytyy huonosti. Jos tällaisia romaneja muuttaa paikkakunnalle, ovat paikallisten romanien vaivalla saavuttama hyvä asumistaso ja hyvät suhteet asuntotoimijoihin vaarassa. Sekä asuntotoimijat että romanit kertoivat romanien yleensä hoitavan kulttuurin sisäisiin käytäntöihin liittyvät asiat keskenään. Romanit korostivat, että nämä ovat heidän sisäisiä lakejaan ja että he tarvitsevat tällaisia kontrollikeinoja konfliktien välttämiseksi. Kyselyn tulosten mukaan myös asuntotoimijat joutuvat kuitenkin usein näiden asioiden vuoksi vaikeaan välikäteen. Asuntotoimijoista oli muuttolu- pa- tai väistämisvelvollisuusasioihin törmännyt työssään jopa 80 %. ”Joskus” näiden asioiden kanssa tekemisissä oli ollut hieman yli puolet vastaajista (58 %) ja ”erittäin usein” runsas viidennes (22 %) vastaajista. Lakien ja ohjeiden mukaan toimiessaan he eivät saa ottaa huomioon asuntopäätöstä tehdessään ulkopuolisten henkilöiden mielipiteitä. Vastausten perusteella on kuitenkin erittäin yleistä, että yksittäisten ro- manien asunnonsaantiin pyritään muiden romanien taholta vaikuttamaan. Monilla paikkakunnilla on yhdyshenkilöitä ja suvun vanhimpia, jotka pyrkivät päättämään sitä, kenelle saa antaa asunnon. Yleensä kunnissa ei kyselyvastausten mukaan kuunnella tällaisia ulkopuolisten toiveita. 45 % vastaajista ei ole ollut yhteydessä romanien asumisesta minkään ul- kopuolisen tahon kanssa. Hieman yli puolet asuntotoimijoista oli romanien asun- toasioissa keskustellut ulkopuolisten tahojen kanssa. Kyselyvastauksista ei voinut yksiselitteisesti päätellä, kuinka usein kyse oli romanikulttuuria koskevan tiedon hankkimisesta yleisesti ja kuinka usein neuvoteltiin yksittäisten romanien asunto- hakemuksesta. Alueellisen neuvottelukuntien jäseniin ja romanijärjestöihin (yleensä Romano Mis- sio) oli kumpaankin ollut yhteydessä 10 % vastaajista. Romanien yhdyshenkilöön oli ollut yhteydessä 36 % vastaajista. Arviolta noin puolessa tapauksista yhdyshenkilön kanssa käydyissä keskusteluissa asia näyttäisi koskeneen yksittäisen romaniruoka- kunnan asunnonhakua. Pienessä määrässä kuntia (8 kunnassa kyselyssä mukana olleista 65 kunnasta) edelleen neuvotellaan yhdyshenkilöiden tai suvunvanhimpien kanssa yksittäisten romanien asunnon saannista. Muuttolupa- ja väistämisvelvollisuuskäytännöt sekä pyrkimykset vaikuttaa asuntotoimijoihin asettavat sekä kysely- että haastattelutulosten mukaan romaneja eriarvoiseen asemaan suhteessa toisiinsa ja valtaväestöön. Usea haastateltu totesi, että muuttolupa- ja väistämisvelvollisuuskäytännöt ovat tänä päivänä pulmallisia riippumatta alkuperäisestä konfliktien välttämistarkoituksesta, koska ne rajoittavat romanien perustuslaillisia oikeuksia valita asuinpaikkansa. Eräs romanitaustainen haastateltu totesi, että romanit eivät välttämättä edes tiedä, että heillä on perustuslain takaamia oikeuksia kuten valtaväestöllä. Monet ovat siinä käsityksessä, että omaan tapakulttuuriin kuuluvat säännöt ovat romaneille ensisijaisia. Erityisesti järjestö- ja viranomaishaastatelluista usea toi esiin, että asuinpaikan va- paan valinnan rajoittaminen vaikuttaa monin tavoin romanien ja heidän perheidensä elämään. Romanit eivät voi ottaa mistä tahansa vastaan esimerkiksi työ- tai opiskelu- paikkaa. Myös erityispalveluiden tarpeessa olevat romanit voivat jäädä vaille apua näiden rajoitusten vuoksi. Erityistä hoivaa tarvitsevien lasten tarvitsemat palvelut voivat myös olla saavuttamattomissa. Tilanteissa, joissa perhe on joutunut pois- tumaan paikkakunnalta väistämisvelvollisuuden vuoksi, eikä ole saanut asuntoa uudelta paikkakunnalta, syntyy erityisen vaikea tilanne, jossa ei ole saatavissa pe- ruspalveluja kuten neuvola- ja terveydenhuoltopalveluja. Myös lasten koulunkäynti keskeytyy ja vaikeutuu. Haastatellun viranomaistoimijan mukaan osa asuntoviranomaisista ottaa asunnon- hakijan omasta toivomuksesta huomioon muuttolupa- ja väistämisvelvollisuusasiat. Hänen mukaansa tapahtuu jonkin verran myös sitä, että päätöksenteossa otetaan huo- mioon asiakkaan tahdon vastaisesti romaniyhdyshenkilön kanta. Haastateltu korosti, 29Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 että tällaisissa tapauksissa loukataan asunnonhakijan tietosuojaa, sillä kenenkään ulkopuolisen ei tule tietää yksittäisen henkilön asuntohakemuksesta. Kyselyvastausten perusteella asuntoimijat tietävät hyvin, että muuttolupa- ja väis- tämisvelvollisuuskäytäntöjä on olemassa. He tietävät myös, että heidän asiakkaillaan on ollut näihin käytäntöihin liittyviä tilanteita asunnonhaussaan. Asuntotoimijat eivät ole kertomansa mukaan kuitenkaan olleet näiden käytäntöjen kanssa suoraan tekemisissä. Suurimmassa osassa vastauksista kerrotaan, että romanit hoitavat muut- tolupa-asiat keskenään. Vastauksissa on kuitenkin myös sellaisia, joista ilmenee, että yksittäisten romanien tai romaniperheiden asunnonhakuasioista on keskusteltu muiden paikkakunnan romanien tai romaniyhdyshenkilöiden kanssa. Tällaisia vastauksia on joukossa ai- nakin kahdeksan. Näistä neljässä on suoraan sanottu, että ilman romanien lupaa ei asuntoa anneta. Neljässä muussa vastuksessa asia on esitetty hieman lievemmin. Kaikissa näissä tapauksissa on joka tapauksessa kyse siitä, että muut romanit ovat olleet vaikuttamassa yksittäisen romanin tai romaniperheen asunnonsaantiin. Asun- totoimijoiden vastauksissa oli kuvauksia siitä, kuinka asunnon hakija oli pyydetty ”kyläpäällikön pakeille” juttelemaan paikkakunnalle muutosta ja kuinka asuntotoi- mijat itse olivat keskustelleet ”vanhan rouvan” kanssa siitä, otetaanko alueelle hakeva romani kuntaan asumaan vai ei. Monet asuntotoimijoista eivät hyväksyneet näiden romaniväestön sisäisten sään- töjen huomioon ottamista ja toivat sen kyselyvastauksissaan selkeästi esiin. Eräs vas- taaja muotoili ajatuksensa näin: ”Väistämisvelvollisuus ja muuttolupakäytäntö ovat ikivanhoja romanikulttuuriin kuuluvia tapoja, joita ei voida perustuslainvastaisina viranomaistoiminnassa hyväksyä. Myös kulttuurin pitäisi kehittyä ja muuttua ajan ja lain vaatimusten mukana.” 6.2 Yhdenvertaisuus suhteessa valtaväestöön ja toisiin romaneihin Asuntotoimijoille tehdyssä kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan toteutuuko yhdenvertaisuus asumisessa yhtäältä romanien ja valtaväestöön kuuluvien kesken ja toisaalta romanien välillä. Tuloksena oli, että hieman useampi asuntotoimija ar- vioi yhdenvertaisuuden toteutuvan romanien ja valtaväestön välillä kuin romanien kesken (kuviot 7 ja 8). Huomattavan suuri osa kyselyyn vastanneista ei osannut arvioida tätä asiaa. en osaa sanoa 32 % ei toteudu 13 % kyllä toteutuu 55 % en osaa sanoa 27 % ei toteudu 8 % kyllä toteutuu 65 % Kuviot 7. ja 8. Asuntotoimijoiden näkemykset siitä, toteutuuko yhdenvertaisuus yhtäältä romanien välillä ja toisaalta romanien ja valtaväestön välillä asuntoasioissa, % (n=95). Kuvio 8. Romanien ja valtaväestön välinen yhdenvertaisuus asuntoasioissa Kuvio 7. Romanien välinen yhdenvertaisuus asuntoasioissa 30 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Monet kyselyyn vastanneet ja asiantuntijahaastatellut korostivat, että hyvin asuvat ja työssä käyvät romanit ovat yhdenvertaisessa asemassa asumisessa valtaväestön kanssa. Yhdenvertaisuustilanteen nähtiin edelleen paranevan, kun romanien koulu- tustaso nousee ja heidän työllisyytensä kohenee. Yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytyksenä nähtiin myös se, että kaikki noudattavat samoja yhteisiä sääntöjä niin asunnon haussa kuin asumisaikanakin. Jotkut haastatellut romanit sitä vastoin koki- vat, että yhdenvertaisuus valtaväestön kanssa asumisaisoissa ei läheskään toteudu. Yhdenvertaisuuden toteutumisen esteinä valtaväestön ja romanien välillä nähtiin asuntotoimijoiden kyselyvastauksissa valtaväestön ennakkoluulot sekä edellä mai- nitut romanien heikko koulutustausta ja työttömyys. Yhdenvertaisuutta vähensivät myös asunnon saantia vaikeuttavat ja pitkittävät kulttuurin tavat ja säännöt. Osassa haastatteluista tuotiin voimakkaasti esiin valtaväestön ja romanien eriarvoisuutta asumisessa. Eräs haastateltu totesi, että yhdenvertaisuus ei läheskään toteudu, vaan romanien asumisen eteen joudutaan tekemään paljon enemmän työtä, sillä he ovat selvästi heikommassa asemassa asunnon saannissa. Jotkut haastatellut taas totesivat, että romaneja kohdellaan toisinaan jopa paremmin kuin valtaväestöön kuuluvia asunnon myöntämisen suhteen. Tällaista positiivista diskriminointia kerrottiin harjoi- tettavan esimerkiksi eräässä suuressa kunnassa johtuen siitä, että romanien tiedetään olevan heikommassa asemassa asunnon saannin suhteen kuin valtaväestöön kuulu- vien. Eräs haastateltu totesi, että riippuu paljon virkailijasta, miten asioita hoidetaan ja millaista kohtelu on. Kysyttäessä romanien välisestä yhdenvertaisuudesta, osa haastatelluista ei ottanut mitään kantaa tähän asiaan tai ei nähnyt sitä mitenkään oleellisena kysymyksenä. Esi- merkiksi väistämisvelvollisuus ja sen vaikutukset romanien välillä ovat erään haas- tatellun mukaan niin marginaalisia, että niillä ei ole merkitystä. Huomattavan suuri joukko haastatelluista näki kuitenkin romanien välillä eriarvoisuutta, joka johtuu heidän perustuslaillisen liikkumisvapautensa toteutumisen estävistä käytännöistä. Myös osa romanihaastatelluista toivoi, että nämä käytännöt eivät olisi enää jatkossa voimassa. Viranomaisille tulleissa kanteluissa ovat jotkut sisäistä syrjintää kokeneet romanit niin ikään esittäneet, että näihin käytäntöihin puututtaisiin. Monet haastatellut asiantuntijat olivat myös huolissaan romanien välisestä eriar- voisuudesta asuin-, työ- ja koulutuspaikan valinnassa. Asuinpaikan valinnan rajoitta- minen voi heijastua moniin muihinkin asioihin ja pitää osaltaan yllä romanien huonoa työllisyystilannetta ja koulutustasoa. Pahimmillaan kulttuurin sisäisten sääntöjen nähtiin aiheuttavan romanien keskuudessa jopa sen tyyppistä asunnottomuutta, jota valtaväestön keskuudessa ei ilmene. Haastatteluissa tuotiin esiin, että nämä käytännöt myös antavat suuren vallan vahvoille romanisuvuille ja niiden edusta- jille, jotka voivat käytännössä päättää kuka asuu missäkin. Sekä asuntotoimijat että haastateltavat kiinnittivät myös siihen huomiota, että edellä mainittuja kulttuurin piirteitä voidaan käyttää väärin ja niiden alkuperäisestä tarkoituksesta poiketen, jol- loin heikommassa asemassa olevat romanit ovat vahvempia huonommassa asemassa. Erään haastatellun mukaan romanit eivät ole halukkaita käyttämään oikeussuo- jakeinoja, vaan ratkaisevat asiat mieluummin omassa keskuudessaan. Hänen mu- kaansa romanien tilanne on entistä heikompi, jos näitä virallisia oikeussuojakeinoja ei käytetä ja jos yhdenvertaisuuden takaavia instituutioita ei ole olemassa. Jos asiat ratkaistaan romaniyhteisön sisäisten sääntöjen mukaan, jää osa romaneista vaille oikeuksiaan ja he ovat muiden yhteisön jäsenten armoilla. 31Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 7 Romanien asumista koskevat valitukset ja kantelut Romanien asuntoasioissa otetaan yhteyttä useimmin vähemmistövaltuutetun toi- mistoon. Kanteluja tehdään myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asumiseen liittyviä yhteydenottoja tulee romaneilta myös Romaniasiain neuvottelukunnalle ja aluehallintovirastoihin. Vähemmistövaltuutetulle tulleet valitukset ja muut yhteydenotot Vähemmistövaltuutettu on vuosina 2004–2011 käsitellyt 392 asumiseen liittyvää, etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tekemää valitusta. Näistä 60 % (234) on ollut romanien tekemiä ja loput 40 % (158) muihin etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tekemiä valituksia (ks. taulukko 2). Taulukko 2. Vähemmistövaltuutetun käsittelemät asiakastapaukset sekä asumista koskevat romanien ja maahanmuuttajien tekemät valitukset vuosina 2004–2011. Asiakastapaukset 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 yhteensä Kaikki asiakastapaukset 707 704 645 737 712 847 850 848 6 050 Romanien asumista koskevat valitukset 1 5 6 46 51 39 42 44 234 Maahanmuuttajien asumista koskevat valitukset − − − 30 32 55 25 16 158 Asumista koskevat valitukset yhteensä 1 5 6 76 83 94 67 60 392 joista romanien valituksia % 100 100 100 61 61 41 63 73 60 Vuonna 2011 vähemmistövaltuutetulla oli käsiteltävänä kaikkiaan 60 etnisiin ryh- miin kuuluvien henkilöiden asumista koskevaa asiakastapausta, mikä muodosti 7 % osuuden kaikista vähemmistövaltuutetun tuon vuoden asiakastapauksista (kaikkiaan 848 asiakastapausta6). Romanien asumista koskevat asiakastapaukset muodostivat vuonna 2011 5 % osuuden kaikista vähemmistövaltuutetun käsiteltäviksi tulleista asiakastapauksista. Tapaukset on seuraavassa taulukossa (taulukko 3) jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, koskevatko ne asunnonhakua vai jotakin asumisaikaista tai muutoin asu- miseen liittyvää asiaa. 6 Lähde: Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2010. 32 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Taulukko 3. Asumista koskevien romanien ja maahanmuuttajien tekemien valitusten jakautuminen asunnon saantiin liittyviin ja itse asumiseen liittyviin tapauksiin vuosina 2004–2011. Asumista koskevat valitukset 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 koko ajan- jakso % Asunnon saantiin liittyvät tapaukset 1 5 6 45 54 54 51 35 251 64 joista romanien tapauksia % 100 100 100 84 69 59 78 91 76 Asumisaikaisiin ongelmiin liittyvät tapaukset - - - 31 29 40 16 25 141 36 joista romanien tapauksia % 0 0 0 26 48 18 13 48 31 Asumista koske- vat tapaukset yhteensä 1 5 6 76 83 94 67 60 392 Kaikista asumista koskevista valituksista 64 % liittyi asunnon saantiin. Asunnon saantiin liittyneistä tapauksista valtaosa (76 %) koski romanien asunnon saantia. Näiden tapausten osuus on kasvanut vuodesta 2009 suhteessa enemmän kuin maa- hanmuuttajien vastaavien tapausten määrä. Vuonna 2011 romanien osuus asunnon saantia koskevista valituksista oli 91 %. Vähemmistövaltuutetun toimiston antamien tietojen mukaan romanien asunnon saantiongelmiin liittyy usein paikallisten roma- nien vastustus kuntaan muuttavia romaneja kohtaan. Asunnon saamisessa toisen suuremman ryhmän muodostivat suuret somaliperheet, joiden oli vaikea saada riit- tävän suurta asuntoa. Itse asumiseen tai asumisaikaan liittyi kaikista asumista koskevista tapauksista vuosina 2004–2011 36 %. Näihin asioihin liittyvistä tapauksista koko ajanjaksolla hieman vajaa kolmannes (31 %) on ollut romanien asumiseen liittyviä. Romanien osuus itse asumiseen liittyvistä tapauksista on vaihdellut vuosittain ja vuonna 2011 se on ollut hieman alle puolet (48 %) kaikista näistä tapauksista. Asumisen ongelmat koskevat muun muassa syrjivää tai huonoa kohtelua asuntotoimistossa, naapuririi- toja tai häirintää sekä häätöjä tai vuokrasopimuksen purkamisia. Tarkasteluajanjakso on melko lyhyt, eikä voida luotettavasti sanoa, miten romanien valitusten määrä suhteessa muihin etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tekemiin valituksiin on ajallisesti kehittynyt. Romanien asunnon saamiseen liittyvät valitukset muodostavat kuitenkin kaikkien vähemmistövaltuutetulle tulleiden asumisasioihin liittyvien valitusten joukossa lukumääräisesti suurimman yksittäisen tapaustyy- pin. Siihen kuuluvia tapauksia on vuosina 2004–2011 ollut kaikkiaan 191. Tämä on 49 % kaikista vähemmistövaltuutetulle tulleista asumisasioihin liittyvistä valituksista noina vuosina. Vuonna 2011 romanien asunnon saantiin liittyvien tapausten osuus kaikista asumista koskevista tapauksista oli 53 %. Romanien ongelmat asumisessa näyttäisivätkin painottuvan enemmän asunnon saamiseen kuin itse asumiseen. Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulleista romanien yhteydenotoista on yhtey- denottorekisteriin kirjattu syrjinnäksi 79 %. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta toiseksi osapuoleksi on yleensä merkitty kunta. Merkintä tehdään sen perusteella, millaisena asia ensimmäisessä yhteydenotossa tulee esiin, eikä sitä jälkikäteen muute- ta. Suuri osa yhteydenotoista on kertaluontoisia, eivätkä ne etene mihinkään. Yleensä yhteydenottaja kertoo, että hän ei saa kunnalta tai vuokrataloyhtiöltä asuntoa tai ei saa vaihdettua asuntoa sopivaan. Syrjinnäksi alun perin merkityissä tapauksissa monesti kuitenkin todetaan, että niissä ei ole viitteitä etnisestä syrjinnästä. Useimmin kysymys on siitä, että asunnon odotusaika on ollut pitkä ja yhteydenottaja arvelee sen johtuvan etnisestä alkuperästä. Pitkiä odotusaikoja koskevat yhteydenotot tule- 33Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 vat usein isoista kaupungeista, joissa tiedetään muutoinkin olevan paljon asunnon hakijoita ja odotusajat pitkiä. Useissa tapauksissa on taustalla vuokranmaksurästejä tai aiempia häiriöitä asumi- sessa, joita romanien kohdalla on pidetty syynä olla antamatta asuntoa. Romaneilta on saatettu myös vaatia useamman kuukauden takuuvuokria, kuin mitä yleensä vuokraajilta vaaditaan. Useimmiten vähemmistövaltuutetun toimistolta on pyydet- ty asuntotoimijoilta selvitystä menettelyistä ja asia on jäänyt siihen. Vain harvassa tapauksessa asia on siirretty ARAan tai pyydetty syrjintälautakuntaa käsittelemään sitä. Yhteydenottorekisterin perusteella onkin erittäin vaikea arvioida, kuinka moni alun perin syrjinnäksi kirjattu tapaus lopulta on ollut etnistä syrjintää. Syrjintälautakunnan käsittelemät tapaukset Syrjintälautakunta on vuosina 2005–2010 käsitellyt vähemmistövaltuutetun pyynnös- tä viisi asumista ja asukasvalintaa koskevaa kantelua, näistä kaksi on maahanmuut- tajataustaisten henkilöiden tekemiä ja kolme romaniväestöön kuuluvien tekemiä. Tapausselosteet ovat nähtävissä syrjintälautakunnan internetsivuilla. Vuonna 2007 käsitellyssä tapauksessa kaksi romaniväestöön kuuluvaa henkilöä oli hakenut vuokra-asuntoa kiinteistöyhtiöltä, joka oli asettanut vuokrasopimuksen sol- mimisen ehdoksi sen, että kaupungin X sosiaalitoimi välivuokraa asunnon hakijoille. Kaupungin sosiaalitoimen lausunnon mukaan vertailukelpoisessa asemassa olevilta valtaväestöön kuuluvilta varattomilta sosiaalitoimen asiakkailta ei vaadittu välivuok- raussopimusmenettelyä. Kiinteistöyhtiö ilmoitti, ettei kantelun tehneille romaneille tarjottu asuntoa heidän tulottomuutensa ja varattomuutensa vuoksi vedoten siihen, että vuokralaisen vuokranmaksukyvyn on oltava varmistettu. Syrjintälautakunta katsoi, ettei kiinteistöyhtiön ilmoittamaa syytä välivuokraussopimusmenettelylle voi pitää hyväksyttävänä syynä epäsuotuisampaan asemaan asettamiselle. Hakijoilta oli vaadittu sellaisia erityisehtoja, joita valtaväestöön kuuluvilta asunnon hakijoilta ei vaadittu. Tämä tapaus eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, jonka päätöksen mukaan kiinteistöyhtiö oli toiminut asukasvalintaa ohjaavien säädösten vastaisesti. Toisessa vuonna 2007 käsitellyistä tapauksista oli kaksi romaniväestöön kuuluvaa henkilöä hakenut vuokra-asuntoa asunnottomuuden vuoksi kunnasta X. Kunta oli jättänyt vuokra-asuntohakemuksen toistuvasti huomioon ottamatta vuokralaisten valinnasta päättäessään ja tehnyt 2006 kielteisen päätöksen asunnon vuokrausasias- sa. Kunta oli todennut, ettei se asuinalueena tarjonnut romaniväestölle luonnollista kanssakäymismahdollisuutta muun romaniyhteisön ja kulttuurin kanssa. Kunnassa oli ollut useita vuokra-asuntoja vapaana, mutta niitä ei vailla vakituista asuntoa olleil- le, kantelun tehneille, romaneille tarjottu. Syrjintälautakunta totesi asumisen olevan perusvälttämättömyys ja asumiseen liittyvän syrjinnän siksi erityisen vahingollista. Syrjintälautakunta piti kunnan X menettelyä vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa syrjivänä, ja kielsi kuntaa jatkamasta tai uusimasta kantelijoihin sekä mahdollisesti muuhun romaniväestöön kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastaista etnistä syrjintää vuokralaisten valinnassa. Syrjintälautakunta asetti kunnalle uhkasakon A:ta ja B:tä koskevan syrjintäkiellon välittömäksi noudattamiseksi. Vuonna 2010 käsitellyssä tapauksessa syrjintälautakunta piti selvitettynä, että kaupunki X ja siellä toimiva vuokrataloyhtiö olivat asukasvalinnassa noudattaneet menettelyä, jossa paikallisen romaniyhdyshenkilön välityksellä oli selvitetty, hyväk- syykö paikallinen romaniyhteisö asunnonhakijaksi ilmoittautuneen muuttamisen paikkakunnalle ja voitiinko hänelle tarjota tietty asunto. Syrjintälautakunta totesi, että menettely oli ollut syrjivää ja kielsi X kaupunkia ja vuokrataloyhtiötä jatkamasta tai uusimasta asianomaiseen asunnonhakijaan tai muuhun romaniväestöön kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastaista menettelyä asukasvalinnassa. Koska kaupunki X ja asuntovuokrayhtiö eivät olleet halukkaita maksamaan syrjityille hyvitystä, vä- 34 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 hemmistövaltuutettu päätti hakea hyvitystä oikeusteitse. Asian käsittely on edelleen kesken. ARAan tulleet hallintokantelut Myös ARA käsittelee asumisesta tehtyjä kanteluja. Vuosina 2009–2011 on romanien tekemiä kanteluita ollut kaikista ARAan tulleista hallintokanteluista keskimäärin viidesosa (ks. taulukko 4). Taulukko 4. ARAan tulleet hallintokantelut ja romanien tekemät kantelut vuosina 2009–2011. vuosi kaikki hallintokantelut näistä romanien tekemät lkm % 2009 34 8 24 2010 21 4 19 2011 18 2 17 yhteensä 73 14 19 Selvityksen aineistoksi saatiin 14 ARAn vuosina 2009–2011 romanien kanteluihin an- tamaa vastausta. Näistä kanteluista kaksi oli siirretty ARAlle vähemmistövaltuutetun toimistosta, kaksi Etelä-Suomen lääninhallituksesta ja yksi ympäristöministeriöstä. Loput kahdeksan kantelua oli tehty suoraan ARAan. Näistä 14 tapauksesta neljään liittyi muiden romanien pyrkimys puuttua kantelun tehneen romanin asunnonsaantiin. Seitsemässä kantelussa oli ensisijaisesti kysymys siitä, että vuokrataloyhtiö ei myöntänyt hakijalle asuntoa vedoten vuokrarästeihin, aiempiin asumishäiriöihin tai muihin vastaaviin seikkoihin, vaikka kunta puolsi asunnon myöntämistä ja oli valmis järjestelyihin, esim. vuokrarästien maksamiseen ennalta ehkäisevänä toimeentulotukena. Näissä kaikissa tapauksissa ARA katsoi hakijan kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevaksi ja muistutti asukasvalintape- rusteista ja asunnon tarpeen kiireellisyyden kriteereistä. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tulleet kantelut Eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosina 2005–2010 tulleet kantelut (neljä kappaletta) romanien asumisesta koskivat 1) syrjintäepäilyä kaupungin asuntoyksikön palve- luasuntoon pääsyssä romanitaustan vuoksi, 2) kunnan menettelyä pitkittyneessä asunnon saannissa, 3) kunnan asuntotoimiston isännöitsijän menettelyä asukasva- linnoissa, koska hän ei myönnä asuntoja romaneille sekä 4) asuntotoimiston menette- lyä, jossa vuokranantaja oli hylännyt romaniväestöön kuuluvan vuokrahakemuksen vetoamalla asunnonhakijan luottotietoihin ja vähäiseen vuokra-asuntojen määrään. Näissä tapauksissa ei ollut oikeusasiamiehen mukaan aihetta epäillä viranomaisen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä. Eri viranomaisten tietoon tulevissa romanien asumistapauksissa on monesti kyse hyvin mutkikkaista ja pitkään jatkuneista tilanteista. Usein niistä ei voida yksiselittei- sesti todeta, kuka on toiminut väärin tai onko syrjintää tapahtunut. Monesti kunta on vuosien mittaan monin tavoin yrittänyt järjestää valituksen tehneen perheen asioita, mutta tilanteet ovat aina ajautuneet umpikujaan johtuen monista eri tekijöistä kuten perheen moniongelmaisuudesta ja maksuhäiriöistä, romanien välisistä ristiriidoista, asuntoon kohdistuvista kulttuurin vaatimuksista, äkillisistä ja toistuvista tarpeis- ta vaihtaa asuntoa sekä kunnan rajallisesta asuntotarjonnasta. Usein on kysymys perheestä, jolla on pitkä asumisongelmien historia ja joilla perhetilanteet vaihtuvat nopeasti, eikä asuntotoimi pysty vastaamaan tarpeisiin. Joissain tapauksissa on- gelmia ovat aiheuttaneet väärinkäsitykset ja huono tiedonkulku. Eri osapuolilla on 35Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 eri käsitys siitä, mitä on tapahtunut ja mitä kukakin on sanonut. Monesti asiat ovat selvinneet vasta, kun ulkopuolinen taho on selvittänyt, mitä asuntoasiassa on eri vaiheissa tapahtunut. Joissain tapauksissa viranomainen on kuitenkin todennut, että kunnat tai vuokra- taloyhtiöt ovat käyttäneet tarpeettomasti aiempia vuokrarästejä tai asumishäiriöitä syinä olla myöntämättä asuntoa. Joissain tapauksissa kunta myöntäisi asunnon ja olisi valmis maksamaan vuokrarästejä asukkaan puolesta, mutta vuokrataloyhtiö ei halua antaa asuntoa aiempiin rästeihin tai häiriöihin perustuen. Joissain tapauksissa taas on nähtävissä romanien ja asuntotoimijoiden tulehtuneet välit, joihin saattaa liittyä romanien näkökulmasta selkeää kiusantekoa ja asuntotoimijoiden näkökulmasta painostetuksi, joskus uhkailluksikin tulemisen kokemusta. Huomattavan monissa tapauksissa on mukana muiden romanien vastustus asun- non myöntämiselle. Näitä tapauksia on kirjattu enemmän kuin valtaväestöön kuulu- vien naapurien vastustusta. Romanit ovat monissa tapauksissa ilmoittaneet tulijalle, että hän ei voi asettua asumaan paikkakunnalle, vaan on parempi mennä muualle. Romanit ovat myös pyrkineet sanelemaan asuntotoimijoille kielteisiä päätöksiä. Vali- tustapauksissa on useita merkintöjä siitä, että asuntotoimijat ovat todenneet asuntoa hakevalle romanille, että he eivät voi myöntää asuntoa, koska paikalliset romanit vastustavat. Esimerkiksi vähemmistövaltuutetulle tulleissa yhteydenotoissa vuonna 2009 näitä tapauksia oli useita. Vuonna 2010 tällaisia tapauksia ei vähemmistöval- tuutetun yhteydenotoissa ollut. 36 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 8 Pohdinta Romanien asumistilanne sisältää monenlaisia jännitteitä. Yhtäältä romanit kohtaavat valtaväestön torjuntaa: yksityiset eivät juuri vuokraa heille asuntoja, naapurusto suh- tautuu usein vieroksuen ja heidät edelleen sijoitetaan useimmiten asumaan huono- osaisimpien ja moniongelmaisten keskelle. Toisaalta romanien oma kulttuuri tuo haasteita: vain tietyn tyyppiset asunnot tulevat kysymykseen, on löydettävä asunto, jonka lähellä ei asu muita romaneja minkä lisäksi asunnon historia on tunnettava. Asunnon tarpeeseen liittyy usein kiire ja asunnon vaihdot tulevat eteen tiuhaan ja niihin saattaa liittyä romanien välisiä muuttolupa- ja väistämisvelvollisuusasioita. Asuntojen osoittaminen romaneille on haasteellista ja siihen liittyy paljon enemmän huomioon otettavia asioita kuin valtaväestön kohdalla. Romanien asumisesta puhuttaessa on huomioitava, että osalla romaneista asu- minen sujuu samoin kuin valtaväestöllä ja he pitävät usein asunnoistaan parempaa huolta kuin valtaväestöön kuuluvat. Romanit eivät muodosta yhtä ryhmää, johon kuuluvilla on kaikilla tässä selvityksessä esiin tulleita asumisen ongelmia. Monet asuntotoimijat toivat esiin selvityksen kysymysten ongelmakeskeisyydestä huoli- matta paljon positiivisia puolia romanien asumisessa ja korostivat heidän asumisensa sujuvan omassa kunnassa yhtä hyvin kuin valtaväestöllä. Romanien enemmistö kuuluu kuitenkin köyhimpään väestönosaan, erityisen pul- mallista on luottotietojen menetys jo hyvin nuorena, mikä vaikeuttaa asunnon saantia. Romanien alhainen koulutustaso ja työllisyysaste ovat myös taustalla heidän asumi- sen ongelmissaan. Asumista ei voidakaan täysin erottaa elinolojen ja hyvinvoinnin muodostamasta kokonaisuudesta, eikä sitä aina ole tarkoituksenmukaista tarkastella erillisenä asiana. Selvitys toi esiin hyvin monisyisiä ongelmia ja elämäntilanteita, joiden keskellä huono-osaisimmat romaniperheet elävät. Asumisasiat ovat vain osa tätä kokonaisuutta, eikä niiden järjestämisellä parhain päin vielä pystytä ratkaise- maan romanien kaikkia ongelmia. Monissa viranomaisille tulleissa kanteluissa on nähtävissä, että romaniperheen ongelmat saattavat jatkua vuosikausia riippumatta lukuisista yrityksistä järjestää heidän asumisensa. Vähemmistövaltuutetulle tulleista asumista koskevista yhteydenotoista vain pieni osa näyttäisi asian edetessä katsotun etniseksi syrjinnäksi. Monissa tapauksissa kyse on pitkistä asuntojen hakuajoista, jotka ovat pitkät myös valtaväestölle vaikeasta vuokra-asuntotilanteesta johtuen. Selvityksessä osa asuntotoimijoista arvioi asun- non odotusaikojen olevan romaneilla päinvastoin jopa lyhyempiä kuin valtaväes- töllä. Joissain kunnissa on linjaus, että romaneille järjestetään asunto asettaen heidät etusijalle. Selvityksessä tuli toki esiin myös pikkukuntia, joissa vältetään viimei- seen asti asuntojen osoittamista romaneille tai uusien romanien ottamista asumaan ”omien” tuttujen romanien lisäksi. Suuressa osassa romanien asunnonsaantivaikeuksista on valitusaineistojen perus- teella kyse maksuhäiriöistä ja aiemmasta huonosta asumishistoriasta, jotka erityisesti nykyiset vuokrataloyhtiöt katsovat asunnon myöntämisen esteiksi. Asuntotoimijoille osoitetussa kyselyssä maksu- ja asumishäiriöt eivät sen sijaan tulleet yhtä paljon esiin romaneilla kuin valtaväestöllä. Saattaa olla, että romanien kohdalla näitä nostetaan 37Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 enemmän esiin perusteluina kielteisille asuntopäätöksille ja että heiltä edellytetään enemmän esimerkiksi vuokravakuuksia kuin valtaväestöltä. Myös määräaikaisten vuokrasopimusten solmiminen romaneille tuli valitusaineistossa esiin. Monissa ta- pauksissa kuntien sosiaalitoimi ja asuntotoimisto suosittavat asunnon myöntämistä romaniperheelle ja ovat valmiita tukemaan esimerkiksi vuokrarästien maksussa, kuten valtaväestönkin kohdalla. Kunnan tehtävänä on valvoa asukasvalintoja siinäkin tapauksessa, että kiinteistö- yhtiö tekee nämä valinnat. Tulosten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että asukasvalin- nat ovat etääntyneet kuntien päätöksenteosta. Vuokrataloyhtiöille on muodostunut omia tiukempia käytäntöjään ja kriteereitään, jotka eivät ole aina ohjeiden mukaisia. Romanien kannalta kiinteistöyhtiöiden hoitama asuntohakemusten käsittely ja asu- kasvalinta näyttäytyy jossain määrin ongelmallisena. Selvitys toi esiin ennen kaikkea romanien asumiskysymysten monimuotoisuuden. Syrjintänä viranomaisille tulleet hankalimmin ratkaistavat tapaukset sisältävät usein niin paljon erilaisia tekijöitä ja tapahtumia, että olisi yksinkertaistavaa todeta niitä yk- sioikoisesti etniseksi syrjinnäksi. Monesti asumisongelmien kanssa kamppaileva ro- maniperhe on hyvin moniongelmainen ja heillä on runsaasti maksamattomia vuokria ja heidän asumishistoriansa on todella kirjava. Asunnon osoittamismahdollisuudet ja asuntotarjonta loppuvat kunnassa usein kesken, kun perheen kokoonpano ja tarpeet muuttuvat tiuhaan. Perheen nuoria saattaa esimerkiksi muuttaa pois kotoa ja tarvita omaa asuntoa, perheenjäseniä saattaa vapautua vankilasta, jotkut voivat erota puoli- sostaan ja tulla lapsineen takaisin kotiin. Joskus taas sukulaisten lapsia tulee perheen huollettaviksi tai sukulaisia jää asunnottomiksi ja he tarvitsevat tilapäistä asuntoa. Perhetilanteen eläminen ja perhekoon vaihtelut ovat tyypillisiä ja niihin odotetaan reagoitavan asuntotoimijoiden taholta nopeasti. Kyse onkin usein kokonaisen laajan perheen asumisasioiden järjestämisestä toistuvasti uuteen uskoon. Viranomaisille tulleissa syrjinnäksi kirjatuissa valituksissa on usein kysymys siitä, että toiset romanit kieltävät asunnon vastaanottamisen tietyltä alueelta tai heidän paikkakunnalle muuttonsa kokonaan. Mukana on tapauksia, joihin ovat kietoutuneet monien eri kuntien asuntotoimijat, kun romaniperhe pyrkii useille eri paikkakunnille ja kohtaa kaikkialla paikallisten romanien vastustusta. Monissa tapauksissa asunto- toimijat eivät uskalla ottaa romaniperhettä vastaan, jos muut romanit voimakkaasti vastustavat. Selkeistä ohjeista huolimatta monet asuntotoimijat edelleen kuuntelevat romaniyhteisön mielipidettä yksittäisten romanien asumisasioissa. Rajan vetäminen siihen, mikä on kulttuurin huomioonottamista ja mikä perustuslain ja hyväksyttävien toimintatapojen vastaista menettelyä, näyttäisi olevan vaikeaa käytännön tilanteissa. Monien romaniperheiden tilanne muiden romanien taholta tulevan syrjinnän paineessa muodostuu tukalaksi. Asuinpaikkaa on vaikea löytää ja jotkut perheet elävät jopa pelossa. Tällainen "maan sisäinen pakolaisuus" on aiheuttanut joissain tapauksissa esimerkiksi sen, että hoitoa tai erityisopetusta tarvitsevat lapset eivät ole saaneet tarvitsemaansa palvelua. Lasten koulunkäynti on myös keskeytynyt ja kärsinyt muuttojen vuoksi. Tällaiset monimutkaiset romanien sisäiseen syrjintään liittyvät tapaukset tulevat usein esiin viranomaisten saamissa valituksissa nimikkeel- lä ”syrjintä” ja vastapuoleksi on kirjattu kunta. Näissä tapauksissa näyttäisi monesti olevan kysymys siitä, että kuntatoimijat eivät selviä näissä monimutkaisissa tapauk- sissa, vaan toimivat helposti taitamattomasti tai jopa lain ja asukasvalintaohjeiden vastaisesti yrittäessään järjestää romanien asumisasioita. Romanien asumisen ongelmia selvitettäessä on käynyt ilmeiseksi, että taustalla on paljon rakenteellisia tekijöitä ja romanien heikko sosioekonominen asema. Osittain lienee kysymys myös siitä, että valtaväestö ei tunne eikä ymmärrä kaikkia romanien kulttuurin piirteitä. Samoin lienee kysymys sitä, että romanit eivät ole riittävästi pe- rillä niistä kaikille yhteisistä menettelyistä ja säännöistä, joita liittyy asukasvalintaan ja asumiseen vuokra-asunnoissa. Ennakkoluulot ja toisen kulttuurin heikko tuntemus näyttäisivät olevan molemminpuolisia. 38 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 9 Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Selvityksen tehtävänä oli myös tuoda esiin hyviä käytäntöjä, joita on syntynyt roma- nien asumiseen liittyen. Tästä syystä asuntotoimijoille tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin heidän kokemuksiaan hyvistä ja toimivista käytännöistä. Kysely tuotti odotettua vähemmän varsinaisia hyviä käytäntöjä. Saattaa myös olla, että kysymyksenasettelu ei ollut riittävän informatiivinen. Asuntotoimijat korostivat sitä, että asukasvalin- nassa ja asunnon myöntämisessä romaneille ei voi olla hyviä käytäntöjä, vaan niissä noudatetaan samoja ohjeita ja lakeja tasapuolisesti kuin valtaväestönkin kohdalla. Sen sijaan asumisaikaisten asioiden käsittelyyn esitettiin erilaisia keskustelu- ja neuvottelutilaisuuksia romanien ja heidän järjestöjensä edustajien kanssa. Näistä eh- dotuksista ei käynyt täysin selväksi, olisiko näin vastanneiden mielestä hyvä käytäntö neuvotella romanien kanssa toisten romanien asumisesta, vai tarkoitettiinko neuvot- teluja yleisemmällä tasolla. Asuntotoimijat myös korostivat tutuksi tulemisen tärke- yttä. Kun asioista keskustellaan ja tutustutaan henkilökohtaisesti, asiat helpottuvat. Myös romanit itse ehdottivat usein kahvikupin ääressä keskustelua ja tutustumista. Jotkut kyselyyn vastanneet esittivät, että romaneja pitäisi nykyistä enemmän kannus- taa mukaan erilaisiin asukastapahtumiin ja yhteiseen toimintaan. Romanihaastatellut totesivat myös, että esimerkiksi pihatalkoisiin tai asukkaiden grillijuhliin on vaikea mennä mukaan, jos aloite ei tule muilta asukkailta. Järjestö- ja viranomaishaastatelluista monet mainitsivat hyvänä käytäntönä Oulun asumisneuvonnan hankkeessa kehitetyt käytännöt. Oulun kaupungissa toimi kau- pungin oma Asumisneuvonnan pilottihanke vuosina 2006–2008. Hanke toimi poikki- hallinnollisena sosiaalitoimen ja asuntotoimen (tekninen virasto) yhteistyönä. Lisäksi hankkeessa oli yleishyödyllisten asuntotoimijoiden edustajana Sivakka-yhtymä Oy (Oulun Sivakka). Asumisneuvontahankkeessa tavoitteena oli ongelmiin puuttumi- nen, jotta voitaisiin turvata erityisryhmien pidempiaikainen asuminen. Romanit tulivat hankkeessa keskeiseen rooliin, sillä heidän kohdallaan nousi esiin erityisiä kysymyksiä asumisessa. Romanit edustivatkin hankkeessa monikulttuurisuutta ja useissa tapauksissa romanien ja maahanmuuttajien kohdalla kyseessä todettiin ole- van samankaltainen problematiikka. Hankkeen myötä todettiin, että ohjauksen avulla romaneille pystyttiin tarjoamaan sellaista tukea, jolla oli selvästi myönteisiä vaikutuksia asumiseen. Hankkeessa oli myös havaittu, että Oulun seudun romaneilla ei ollut hankkeen aikana tarvetta tehdä valituksia vähemmistövaltuutetulle. Hyviin tuloksiin johtivat hankkeen löytämät hyvät käytännöt, joita olivat muun muassa: 1) Infotilaisuudet, joissa käytiin läpi romanien kulttuurista nousevia tekijöitä. Tilai- suuksia pidettiin myös asuinalueilla, kouluissa ja päiväkodeissa, joissa käytiin läpi asukkaiden mielikuvia tapakulttuureista. Toimijat kokivat tilaisuudet yhteisyyttä rakentavina. Tilaisuudet lisäsivät kulttuuriin liittyvien asioiden näkemistä muu- tenkin kuin leimaavasti ja negatiivisesti. Tilaisuuksien kautta tuli myös esiin se, että kyse on kahdesta asiasta: sekä valtaväestön ymmärtämättömyydestä romanien 39Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 kulttuuria kohtaan, mutta myös romanien ymmärtämättömyydestä valtaväestön ajatuksia kohtaan. Yhdessä pohdittiin myös sitä, voiko joitain kulttuuriin sisältyviä rajoituksia muuttaa ja poistaa. 2) Matalan kynnyksen paikkana toimiva asiakas- ja neuvontatyö, joka perustui rinnal- la kulkemiseen ja avun antamiseen yhteisen ymmärryksen kautta. Palveluohjaus ymmärrettiin hankkeessa laaja-alaisesti niin, että siinä todella pohdittiin asioita asiakkaan kautta eikä kyseessä ollut vain neuvonta tai tiedottaminen. Hanke toimi monessa kohtaa romanien tulkkina viranomaisten suuntaan. Palveluohjaaja selvitti asiakkaille, mitä ovat velvollisuudet asumisessa ja mitä vaatimuksia vuokranantaja voi asettaa. 3) Asiakkaiden kirjallinen suostumus suunnitelmalliseen sopimukseen asioiden eteenpäin viemiseksi ja ongelmien selvittämiseksi niissä tilanteissa, joissa asiak- kaalla on selkeitä elämänhallinnan ongelmia taustalla. Näistä tyypillisimmät olivat pienituloisuuteen liittyvät ongelmat. Kirjallisella suostumuksella mahdollistettiin se, että asuntoviranomaiset voivat olla suoraan yhteydessä esimerkiksi sosiaalitoi- meen tai muuhun tarvittavaan tahoon. Tässä nähtiin suunnitelmallisen sopimisen selvästi edistäneen asunnon saantia ja asumisen pysyvyyttä. 4) Hankkeessa tehtiin infopaketteja asumisesta ja elämisestä Oulussa. Niissä tuotiin selkeästi esiin, millainen on asunnon hakuprosessi, mitkä ovat asumisen perusasiat sekä mitä tarkoitetaan asumisviihtyvyydellä. Tällaisia infopaketteja suunnattiin myös maahanmuuttajille ja vapautumassa oleville vangeille vankiloihin. Hank- keessa huomattiin, että asumisen taidot harjaantuivat erityisesti nuorilla romani- perheillä, joilla asumisen perustaidot saattoivat usein olla hyvin puutteelliset. 5) Hankkeessa toteutettiin myös sovittelutoimintaa erityisesti vuokrarästien ja häi- riökäytösten yhteydessä. Apua tähän saatiin sovittelutoimistosta. Mukana sovit- telutoiminnan toteuttamisessa olivat valtakunnallinen työpajayhdistys, Oulun Sivakka ja Oulun nuorisoasuntosäätiö. Tarkoituksena oli se, että asukas sovitti osan vuokrarästeistään tai häiriökäyttäytymisestään tekemällä tiettyjä sovittuja töitä, esimerkiksi siivoamista ja osa hoidettiin maksusuunnitelmien avulla. Asumisneuvojahankkeessa huomattiin, että jos hyviä käytäntöjä ei jatketa ja jos ver- kostoja (asuntotoimijat, sosiaalitoimi, kolmas sektori jne.) ei pidetä yllä, niin ongelmat palautuvat helposti entiselleen. Ne toimet, joita hankkeesta on jäänyt elämään, ovat tehty opas (”Talous tasapainoon” opas asumiseen liittyen) ja jotkin työvälineet, kuten suunnitelmalliset sopimukset asukkaiden kanssa. Toinen hyvistä käytännöistä keskusteltaessa useammalta haastatellulta esiin tullut esimerkki on Suomen Pakolaisavun Kotilo -hanke. Kotilo -hankkeessa on kehitetty maahanmuuttajien asumista helpottavia ja naapurisopua edistäviä käytäntöjä, joita olisi mahdollista soveltaa myös romanien asumiseen. Yksi Kotilo -hankkeessa kehitetty menettely on naapuruussovittelu, jossa käydään avointa keskustelua riidan tai konfliktin osapuolten välillä koulutettujen sovittelijoi- den avulla. Sovittelu noudattaa yleisiä sovittelun periaatteita, joita ovat vapaaehtoi- suus, luottamuksellisuus ja puolueettomuus. Aloitteen sovittelusta voi tehdä riidan osapuoli, muu asukas tai esimerkiksi kiinteistöyhtiön tai sosiaalitoimen edustaja. Asumispakkikoulutus taas on Kotilo -hankkeen tuottama opastuskokonaisuus, joka sisältää valmiit luentokalvot ja opettajanoppaan jokaisesta sen sisältämästä asiakoko- naisuudesta. Pakki sisältää muun muassa seuraavat osiot: yhteiset tilat ja naapuruus, kotirauha, sähkön ja veden harkittu kulutus, asumisdemokratia ja järjestysmääräyk- set sekä muutto, jossa on tietoa myös asunnonhausta. Monet eri hankkeissa jo kehitetyt menetelmät ja tuotetut materiaalit olisivat hyvin siirrettävissä ja sovellettavissa romanien ja valtaväestön asumiseen sekä naapuruus- suhteiden hoitoon. 40 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 10 Toimenpide-ehdotukset 1) Romanien kulttuuria ja siihen kuuluvia tapoja tulisi tuoda tutuiksi asuinalueil- la. Tätä asuinalue- ja naapurustotason kulttuurin tutuksi tuovaa työtä voidaan toteuttaa joko uuden tai jo olemassa olevan kirjallisen materiaalin (esimerkiksi Oulun asumisneuvojahankkeessa tuotettuja) ja yhteisten keskustelu- ja neuvon- tatilaisuuksien avulla. 2) Valtaväestön kulttuuria ja näkökulmaa asumiseen liittyviin asioihin tulisi välit- tää romaneille ja pohtia yhteisissä tilaisuuksissa, miten kulttuurit voisivat elää paremmin rinnakkain. Näitä yhteisiä tilaisuuksia voidaan järjestää asuinalueilla ja naapurustoissa sekä yleisempinä keskustelutilaisuuksina. 3) Kohtien 1 ja 2 asiakokonaisuuksia voidaan käsitellä myös kulttuurien kohtaamis- teeman alla, jolloin asioita voidaan valottaa ja pohtia samanaikaisesti molemmista näkökulmista. Tämän teeman alla voidaan mahdollisuuksien mukaan käsitellä monikulttuurisuutta asuinympäristöissä laajemminkin, jolloin mukaan voidaan ottaa myös maahanmuuttajien asuminen. 4) Romaneja tulisi kannustaa mukaan asukastoimintaan ja sitouttaa heitä luotta- mustehtäviin. Romanien osallistuminen yhteiseen toimintaan ei ole nykyisellään aktiivista ja siihen tarvitaan valtaväestöltä ja asuntotoimijoilta tulevia aloitteita. 5) Yhteiskunnan toimintatapoja ja yleisiä asumiseen liittyviä menettelyjä ja järjes- tyssääntöjä tulisi selvittää tarkemmin romaneille. Selkeä kirjallinen materiaali ja henkilökohtainen neuvonta ovat tärkeitä. Hyvä väline tässä voisi olla esimerkiksi Kotilo -hankkeessa kehitetty asumispakkikoulutus. Tällaista neuvontaa tarvitsi- sivat erityisesti nuoret romaniperheet. 6) Vuokrataloyhtiöissä tapahtuva sosiaalinen isännöinti/asumisneuvonta pitäisi saada pysyväksi toiminnaksi suurimpiin kuntiin ja niiden kiinteistöyhtiöihin niin, että romanien erityiskysymykset ovat yksi osa tätä toimintaa ja siihen liittyvää osaamista. Toiminnalla pitäisi olla myös jatkuvuutta, jotta se olisi vaikuttavaa. Nykyisellään ollaan liiaksi hankkeiden varassa ja hyvät käytännöt helposti hii- puvat hankeajan jälkeen. 41Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 7) Eri hankkeissa, kuten Oulun asumisneuvojahankkeessa, kehitettyjä sovittelu- yms. menettelyjä pitäisi juurruttaa kuntiin pysyväksi toiminnaksi. Monissa naa- puruston ristiriitatilanteissa tarvitaan välittäjää ja osapuolten yhteen tuojaa, joka ymmärtää eri kulttuurien tapoja. Asuinalue- ja naapurustotasolla olisi hyvä ko- keilla ja ottaa käyttöön eri hankkeissa kehitettyjä naapuruussovittelun malleja, jotka on koettu toimiviksi romanien ja valtaväestön asumisessa ja eri kulttuurien naapuruussuhteissa ilmenevien ristiriitojen ratkaisussa. Naapuruussovittelu vaa- tii luotettavan ja puolueettoman ulkopuolisen tahon, jollainen voi olla esimerkiksi asumisneuvoja. 8) Kunnallisille vuokrataloyhtiöille pitäisi antaa tarkempia ohjeita asukasvalinnan perusteista. Tällaisia tähdennettäviä asioita ovat muun muassa se, että vuokra- rästit tai aiemmat asumishäiriöt eivät automaattisesti ole syy evätä asuntoa sitä kiireellisesti tarvitsevalta, sekä se, että romanien pyrkimyksiä vaikuttaa toisten romanien asukasvalintoihin, ei saa ottaa huomioon asukasvalinnassa. Olisi myös tarpeen tehdä selvitys siitä, millaisia käytäntöjä kiinteistöyhtiöissä on muodos- tunut ja miten niissä tulkitaan asukasvalintaa koskevia säädöksiä. 9) Romaniyhteisön sisällä tulisi avata keskustelua kulttuurin muutoksesta ja haital- lisista ja perusoikeuksien vastaisista perinteistä luopumisesta. 10) Romaneille tulisi jakaa tietoa kaikille kuuluvista perusoikeuksista, kuten vapaasta liikkumisesta ja vapaasta asuinpaikan valinnasta, joita myös heillä on Suomen kansalaisina. 42 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 LÄHTEET Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaopas 24.5.2008. Helsinki: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 48 s. Ohje romaneita koskevan asukasvalinnan täsmentämiseksi 25.04.2008. Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 3 s. Paulus, Ilkka 1996. Romaniväestön asuntotilanne 1990-luvun puolivälissä. Suomen ympäris- tö 46. Helsinki: Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Oy Edita Ab. 50 s. ISBN 952-11-0067-2. Pirttilahti, Malla 2000. Romanikulttuurin erityispiirteet asumisessa. Ympäristöopas 77. Helsinki: Ympäristöministeriö. 28 s. ISBN 952-11-0758-8. Syrjä, Hannele 2008. Romanien työllistyminen tutkimuksellisena haasteena. Työpoliittinen aikakauskirja, Katsauksia ja keskusteluja 4/2008. S. 44–51. Syrjä, Hannele & Valtakari., Mikko 2008. Romanien pitkä matka työn markkinoille, tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ ja yrittäjyys 22/2008. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 145 s. ISBN 978-952-227-067-2. Tiainen, Tuula 2011. Romaniväestön asumistilanne -selvityshankkeen taustamuistio (6.5.2011). Ympäristöministeriö. 4 s. Toiveena monipuolinen asukasrakenne. Selvitys asumisen yhdenvertaisuuden toteutumises- ta pääkaupunkiseudulla. Sisäasiainministeriön julkaisu 30/2008. 53 s. ISBN 978-952-491-376-8. Vast Vastensa. Opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille 2007. Oulu: Ovet auki -projekti ja Oulun kaupungin asumisneuvontahanke 2006–2008. (paino- paikka: KalevaPrint) 120 s. 43Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Liite 1. Kysely kuntien asuntotoimijoille Kysely kuntien asuntotoimijoille romaniväestön asumistilanteesta 1 Minkä kunnan asuntotoimessa työskentelet? _______________________________________________________ 2 Arvioi, kuinka monta romaniperhettä/taloutta asuu tällä hetkellä edustamasi kunnan omistamissa vuokra- asunnoissa. 1 noin __________ perhettä/taloutta 2 ei lainkaan 3 en osaa sanoa 3 Kuvaile aluksi lyhyesti vapaamuotoisesti, millaisia kokemuksia sinulla on oman työsi kautta romaniväestön tämän hetken asumisesta. _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ 4 Vertaa romanien asumista valtaväestön asumiseen. Millaiset seikat korostuvat romaniväestön asumisessa? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ 1 Esiintyykö teidän asukkaillanne/asunnoissanne kokemuksesi mukaan seuraavanlaisia ongelmia? (ym- pyröi) asunnon hakuun/asumistukeen yms. liittyvien asioiden hoitovaikeudet a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa vuokranmaksuhäiriöitä/vuokrarästejä a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa naapureiden kokema häiritsevä elämäntapa tai muu epäsosiaalinen käyttäytyminen (esim. melu, perheriidat) a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa väkivaltatilanteita/uhkaavaa käyttäytymistä muita talossa asuvia kohtaan a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa vaikeuksia naapurisovun ylläpidossa a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa LIITTEET LIITE 1/1 44 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 2    naapureiden häiriöksi kokemaa sukulaisten tai muiden seurueiden kyläilyä asunnossa a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa asukkaaseen liittyvä ulkopuolisten häiritsevä oleskelu piha-alueella /rappukäytävissä a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa asunnon huonoa ylläpitoa a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa välinpitämättömyys rappukäytävien ja muiden yhteisten tilojen (esim. sauna) siisteydestä a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa ongelmia taloyhtiön yleisten tilojen (esim. pyykki- ja saunavuorot) käyttövuorojen noudattamisessa a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa kotieläinten aiheuttamia haittoja taloyhtiössä (esim. koirien haukkuminen tai eläinten jätökset pihalla) a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa lasten puutteellisesta valvonnasta ja ohjeistuksesta aiheutuvia haittoja a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa yleisten tai talon yhteisten sääntöjen noudattamatta jättämistä a) valtaväestöllä: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 jatkuvasti 5 en osaa sanoa 6 Arvioi, kuinka monta valtaväestön perhettä/taloutta on saanut häädön naapureiden tekemien valitusten kaut- ta edustamanne asuntotoimijan vuokra-asunnoissa viimeisen kolmen vuoden aikana. c) 1 noin __________ perhettä/taloutta 2 ei lainkaan 3 en osaa sanoa 7 Arvioi, kuinka monta romaniperhettä/taloutta on saanut häädön naapureiden tekemien valitusten kautta edustamanne kunnan vuokra-asunnoissa viimeisen kolmen vuoden aikana. 1 noin __________ perhettä/taloutta 2 ei lainkaan 3 en osaa sanoa LIITE 1/2 45Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 3    8 Kuinka usein naapurit valittavat valtaväestön perheistä/talouksista ja heidän asumiseen liittyvistä ongelmista mielestäsi aiheettomasti? 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 lähes aina 5 en osaa sanoa 9 Kuinka usein naapurit valittavat romaniperheistä/talouksista ja heidän asumiseen liittyvistä ongelmista mie- lestäsi aiheettomasti? 1 ei lainkaan 2 joskus 3 melko usein 4 lähes aina 5 en osaa sanoa 10 Millaisia ongelmia mielestäsi liittyy asunnon hankintaan? a) valtaväestöllä: _____________________________________________________________________ b) romaneilla: _____________________________________________________________________ 11 Millaisia ongelmia mielestäsi liittyy asumisaikaan? a) valtaväestöllä: _____________________________________________________________________ b) romaneilla: _____________________________________________________________________ 12 Millaisia ongelmia mielestäsi liittyy asunnon vaihtoon? a) valtaväestöllä: _____________________________________________________________________ b) romaneilla: _____________________________________________________________________ 13 Missä määrin arvioit romanien asumiseen liittyvien haasteiden johtuvan romanikulttuurista? 1 ei lainkaan 2 jossain määrin 3 erittäin paljon 4 en osaa sanoa 14 Missä määrin arvioit romanien asumiseen liittyvien haasteiden johtuvan samoista tekijöistä kuin valtaväes- tölläkin, eli esimerkiksi taloudellisista vaikeuksista, päihteiden käytöstä, työttömyydestä, matalasta koulutus- tasosta yms.? 1 ei lainkaan 2 jossain määrin 3 erittäin paljon 4 en osaa sanoa 15 Onko sellaisia asumisongelmia, jotka mielestäsi liittyvät erityisesti romanikulttuuriin? Jos on, niin millaisia? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________ 16 Kuinka keskeisinä pidät taloudellisten vaikeuksien merkitystä asumisen ongelmien tausta-aiheuttajina a) valtaväestöllä: 1 ei juuri merkitystä 2 jonkin verran merkitystä 3 paljon merkitystä 4 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei juuri merkitystä 2 jonkin verran merkitystä 3 paljon merkitystä 4 en osaa sanoa LIITE 1/3 46 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 4    17 Kuinka keskeisinä pidät mielenterveys- ja päihdeongelmien merkitystä asumisen ongelmien tausta- aiheuttajina a) valtaväestöllä: 1 ei juuri merkitystä 2 jonkin verran merkitystä 3 paljon merkitystä 4 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei juuri merkitystä 2 jonkin verran merkitystä 3 paljon merkitystä 4 en osaa sanoa 18 Kuinka keskeisinä pidät kasautuneen huono-osaisuuden (esim. taloudelliset vaikeudet, päihteiden käyttö, työttömyys, matala koulutustaso) merkitystä asumisen ongelmien tausta-aiheuttajina a) valtaväestöllä: 1 ei juuri merkitystä 2 jonkin verran merkitystä 3 paljon merkitystä 4 en osaa sanoa b) romaneilla: 1 ei juuri merkitystä 2 jonkin verran merkitystä 3 paljon merkitystä 4 en osaa sanoa 19 Ovatko valtaväestön ja romanien asunnon odotusajat näkemyksesi mukaan samat, vai onko niissä mielestäsi eroja? 1 odotusajat ovat samat 2 odotusajat ovat yleensä romaneilla lyhyemmät 3 odotusajat ovat yleensä romaneilla pidemmät 4 en osaa sanoa Jos odotusajat ovat romaneilla lyhyemmät/pidemmät, mistä tämä mielestäsi johtuu? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 20 Onko valtaväestöön kuuluville ja romaneille yhtä helppo osoittaa asunto? 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa Jos vastasit ”ei”, kerro, mistä tämä mielestäsi johtuu? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________ 21 Onko romaneilla valtaväestöön verraten erilaisia odotuksia: a) asunnon koon suhteen? 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa Jos vastasit ”kyllä”, kerro millaisia erilaisia odotuksia? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ b) asunnon huonejaon ja erilaisten tilojen (esim. wc- ja peseytymistilat) suhteen? 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa Jos vastasit ”kyllä”, kerro millaisia erilaisia odotuksia? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ c) asunnon kunnon suhteen? 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa LIITE 1/4 47Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 5    Jos vastasit ”kyllä”, kerro millaisia erilaisia odotuksia? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ d) asunnon sijainnin suhteen? 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa Jos vastasit ”kyllä”, kerro millaisia erilaisia odotuksia? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ e) asuinalueen väestörakenteen/talon asukasrakenteen suhteen? 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa Jos vastasit ”kyllä”, kerro millaisia erilaisia odotuksia? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ f) alueen palvelujen suhteen? 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa Jos vastasit ”kyllä”, kerro millaisia erilaisia odotuksia? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 22 Jos vastasit joihinkin kohtiin edellä ”kyllä”, kerro millaisia vaikutuksia erilaisilla odotuksilla on. _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ 23 Onko romanien asuminen keskittynyt kunnassasi jollekin tietylle tai joillekin tietyille alueille? 1 ei lainkaan 2 jonkin verran 3 pääasiallisesti Jos vastasit edelliseen kysymykseen ”jonkin verran” tai ”pääasiallisesti”, niin mistä tämä mielestäsi johtuu? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ Mitä mielestäsi seuraa asumisen keskittymisestä tietyille alueille? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 24 Mitä myönteisiä piirteitä näet romaniväestön asumisessa? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 25 Liittyykö romanikulttuuriin joitakin tapoja tai asioita, jotka aiheuttavat ongelmia asumisessa? 1 ei 2 kyllä LIITE 1/5 48 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 6    Jos vastasit edelliseen kysymykseen ”kyllä”, niin millaisia tapoja tai asioita? Ja miten ongelmia on ratkaistu? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 26 Oletko työssäsi kohdannut tapauksia, joissa romaniväestön sisäiset tavat (esim. sisäinen/keskinäinen syrjin- tä) ovat aiheuttaneet ongelmia asunnon saannissa? Millaisia tapauksia? Ja miten ongelmia on ratkaistu? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 27 Oletko kohdannut työssäsi romanien kulttuuriin kuuluvia väistämisvelvollisuus- ja muuttolupakäytäntöjä? 1 en lainkaan 2 joskus 3 erittäin usein 4 en osaa sanoa Jos vastasit edellä ”jossain määrin” tai ”erittäin usein”, niin kuvaile, millaisia tilanteet ovat olleet ja miten niitä on pyritty ratkaisemaan? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 28 Toteutuuko mielestäsi romanien välinen yhdenvertaisuus asumisasioissa? 1 ei 2 kyllä 3 en osaa sanoa Jos vastasit ”ei”, kerro miksi romanien välinen yhdenvertaisuus ei toteudu asumisasioissa? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ 29 Oletko koskaan ottanut romanien asumista koskevissa kysymyksissä yhteyttä johonkin seuraavista tahoista? 1 en ole ottanut yhteyttä 2 kyllä, romanien yhdyshenkilöihin 3 kyllä, alueellisten neuvottelukuntien jäseniin 4 kyllä, johonkin romanien järjestöön, mihin? _________ 5 kyllä, muuhun tahoon, mihin? _____________ Jos vastasit edellä ”kyllä” niin, millaista tilannetta asia koski ja miten tilanne eteni? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 30 Ovatko romanit mielestäsi tällä hetkellä yhdenvertaisessa asemassa valtaväestön kanssa asumisasioissa ja asunnon saannissa? 1 ei 2 kyllä 3 en osaa sanoa Jos vastasit ”ei”, kerro miksi romanit eivät ole yhdenvertaisessa asemassa valtaväestön kanssa asumisasioissa ja asun- non saannissa? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ 31 Kuvaile tiedossasi olevia romanien asumiseen tai romanikulttuuriin liittyvien haasteiden (kuten edellä mai- nitut väistämisvelvollisuus ja muuttolupakäytäntö) ratkaisemiseen muotoutuneita hyviä käytäntöjä. _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ LIITE 1/6 49Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 7    32 Millaiset toimintatavat mielestäsi edistävät romanien asumiskysymysten ratkaisua? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ 33 Kerro vapaamuotoisesti, mitä kehittämistarpeita näet romanien asumisasioissa oman toimintanne osalta. _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 34 Mitä muuta haluat vielä sanoa romanien asumisasioiden ja –palvelujen kehittämiseksi? _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ Kiitos vastaamisesta! LIITE 1/7 50 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Liite 2. Kuntien asuntotoimijoille ja yleishyödyllisille asuntotoimijoille lähetetty saatekirje Pyydämme välittämään tämän viestin asumisasioista vastaavalle henkilölle.    Hyvä asuntotoimija Ympäristöministeriö teettää valtionneuvoston periaatepäätöksen (9.12.2010) mu- kaisesti tutkimuksen romaniväestön asumistilanteesta. Tutkimuksessa selvitetään, missä määrin erilaiset romanien asumisen ongelmat ovat samoja kuin valtaväestöllä ja missä määrin ne liittyvät romanikulttuurin erityispiirteisiin. Lisäksi selvitetään ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Tämä kuntien ja yleishyödyllisille asuntotoimijoille osoitettu kysely on osa tutkimusta. Pyydämme sinua vastaamaan kyselyyn oman työsi ja saamasi kokemuksen perus- teella. On erittäin tärkeää, että saamme kattavasti tietoa niiltä paikkakunnilta, joilla asuu romaneja. Pyydämme sinua kiinnittämään erityisesti huomiota romanien ja valtaväestön asumisen todellisiin, ei mielikuviin perustuviin, eroihin. Samoin toi- vomme, että kertoisit niistä tavoista ja hyvistä käytännöistä, joilla asuntotoimijat ovat pyrkineet ratkaisemaan romanien kulttuurista juontuvia haasteita. Pääset vastaamaan kyselyyn klikkaamalla alla olevaa linkkiä: http://www.webropolsurveys.com//S/39EBAFBDA08B0C4E.par Kyselyn tulokset raportoidaan niin, että yksittäisen vastaajan antamia vastauksia ei voida suoraan yksilöidä. Tutkimuksen tekee Referenssi Oy (www.referenssi.net) ja sillä on ympäristöministe- riön asettama ohjausryhmä sekä valvoja. Pyydämme vastaamaan kyselyyn viimeistään 25.11. mennessä oheisen linkin kautta. Vastaamiseen kuluu arviolta 20 minuuttia. Jos haluat lisätietoja tutkimuksesta yleen- sä, voit ottaa yhteyttä ympäristöministeriöön tutkimuksen valvojaan Tuula Tiaiseen. Jos kysymyksesi koskevat kyselyyn vastaamista, voit ottaa yhteyttä Referenssi Oy:n tutkijaan Kati Tuokkolaan.   Kiitämme yhteistyöstä 51Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Liite 3. Haastatellut henkilöt Viranomais- ja järjestötoimijat Hannele Syrjä, romaniasian neuvottelukunta Malla Laiti, Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta Helena Valentin, Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta Tuula Lindberg, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta Henna Huttu, Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta Irmeli Tuominen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Rainer Hiltunen, vähemmistövaltuutetun toimisto Juhani Kortteinen, syrjintälautakunta Kristiina Kouros, Ihmisoikeusliitto Heli Alkila, Diak, asumispalvelut Janette Grönfors, Nevo Roma ry Unto Jääpuro, Suomen romaniyhdistys Ossi Blomerus, Savonlinnan romanilähetys ry Jaana Paaso, Oulun asumisneuvontahanke Lisäksi on haastateltu kahden suuren kunnan ja kahden pienen kunnan asuntotoi- mijoiden edustajia. Informantteina ovat toimineet myös selvityksen ohjausryhmään kuuluvat Päivi Majaniemi (Ihmisoikeusliitto) ja Taito Lehmusta (Etelä-Suomen alueellinen romani- asiain neuvottelukunta) Päivi Okuogume vähemmistövaltuutetun toimistosta on toiminut informanttina kantelujen lukumäärien osalta. Romaneja on lisäksi haastateltu yksityishenkilöinä yhteensä 11. 52 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Liite 4. Haastatteluteemat SELVITYS ROMANIVÄESTÖN ASUMISTILANTEESTA Avainhenkilöiden haastatteluteemat Romanien asumisongelmat ja yhdenvertaisuus • millaiset asiat mielestäsi nousevat tällä hetkellä selvimmin esille romanien asu- misessa? • millaisia ovat mielestäsi romanien yleisimmät a) asunnon saamiseen/han- kintaan liittyvät ongelmat, b) asumisaikaiset ongelmat, c) asunnon vaihtoon liittyvät ongelmat? Mistä nämä ongelmat johtuvat? • jos vertaat romanien asumista valtaväestön asumiseen, niin millaiset asumisen kannalta haastavat seikat ovat juuri romaneille erityisiä ja mitkä niistä liittyvät valtaväestön kanssa yhteisiin ongelmiin kuten pienituloisuuteen, virastoissa asioimisen vaikeuksiin tai mielenterveys- ja päihdeongelmiin? • ovatko romanit tällä mielestäsi hetkellä yhdenvertaisessa asemassa valtaväestön kanssa asumisasioissa ja asunnon saannissa? Mistä mahdolliset erot johtuvat? Romanikulttuurin tavat ja niiden vaikutus asumiseen • missä määrin romanien asumiseen liittyvät haasteet/ongelmat johtuvat mieles- täsi romanikulttuuriin kuuluvista tavoista? Miten tämä ilmenee? • oletko työssäsi kohdannut tapauksia, joissa romaniväestön sisäiset tavat ovat aiheuttaneet ongelmia asunnon saannissa? Millaisia tapauksia? Ja miten ongel- mia on ratkaistu? • oletko kohdannut työssäsi romanien kulttuuriin kuuluvia väistämisvelvolli- suus- ja muuttolupakäytäntöjä? Jos olet, niin millaisia tilanteet ovat olleet, ja miten niitä on pyritty ratkaisemaan? • millaisena näet perheen ja suvun merkityksen ja vaikutuksen romanien asumis- järjestelyissä? • toteutuuko mielestäsi romanien välinen yhdenvertaisuus asumisasioissa? Jos ei toteudu, niin miksi? Myönteiset piirteet • millaisia myönteisiä piirteitä näet romaniväestön asumisessa? • onko romanien asumisessa nähtävissä myönteistä kehitystä, jos on niin millaista? Alueellinen segregaatio • keskittyykö mielestäsi romanien asuminen liiaksi joillekin tietylle aluille tai tiettyihin taloihin? • millaisia mahdollisia alueellisen segregaation uhkia romaniväestön asumisen keskittymiseen tietyille alueille tai tiettyihin taloihin liittyy? • miten alueellinen segregaatio yleensä, kuten huono-osaisuuden kasautuminen tietyille alueille, vaikuttaa romanien kannalta? 53Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 Hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet • millaisia ns. hyviä käytäntöjä tai toimenpiteitä olet kohdannut, joilla on edesau- tettu romanien yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä asumisen suhteen? • millaisia kehittämistarpeita näet romanien asumisasioissa sekä yleisellä tasolla että oman työsi/toimintasi näkökulmasta? Ts. Millaiset toimintatavat mielestäsi edistävät romanien asumiskysymysten ratkaisua? • mitä muuta haluat vielä sanoa romanien asumisasioiden ja -palvelujen kehittä- miseksi? 54 Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 KUVAILULEHTI Julkaisija Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Julkaisuaika Huhtikuu 2012 Tekijä(t) Sinikka Törmä, Kari Huotari, Kati Tuokkola Julkaisun nimi Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus Julkaisusarjan nimi ja numero Ympäristöministeriön raportteja 8/2012 Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Selvityksessä kartoitettiin romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia ja niiden erilaisia ratkaisuja. Erityisesti tarkasteltiin yhdenvertaisuusnäkökulman toteutumista sekä suhteessa valtaväestöön että romaniyhteisön sisällä. Aihetta tarkasteltiin romaniväestön asumistilannetta koskevan kanteluaineiston, asuntotoimijoille tehdyn kyselyn, avainhenkilöiden haastattelujen sekä romanien haastattelujen avulla. Selvitys toi esiin romanien asumiskysymysten monimuotoisuuden. Romanien asumisen ongelmissa on taustalla paljon rakenteellisia tekijöitä ja romanien heikko sosioekonominen asema. Osittain on kysymys myös siitä, että valtaväestö ei tunne eikä ymmärrä romanien kulttuurin piirteitä. Toisaalta romanit eivät ole aina tietoisia vuokra-asuntojen asukasvalintaan ja asumiseen liittyvistä menettelytavoista ja säännöistä. Tulosten perusteella ehdotetaan mm. seuraavia toimenpiteitä. Romanien kulttuuria ja siihen kuuluvia tapoja tulisi tuoda tutuiksi asuinalueilla ja samoin valtaväestön kulttuuria tulisi välittää romaneille. Romaniyhteisön sisällä tulisi avata keskustelua kulttuuriin liittyvien tapojen yhteydestä asumisongelmiin. Romaneille tulisi jakaa tietoa asunnonhakuun liittyvistä asioista ja kaikille kuuluvista perusoikeuksista (kuten vapaasta liikkumisesta ja vapaasta asuinpaikan valinnasta). Lisäksi kunnallisille vuokrataloyhtiöille tulisi järjestää koulutusta romanien asumiseen liittyvistä kysymyksistä. Asiasanat romanit, asuminen, yhdenvertaisuus, tapakulttuuri, huono-osaisuus Rahoittaja/ toimeksiantaja Ympäristöministeriö ISBN 978-952-11-4011-2 (PDF) ISSN 1796-170X (verkkoj.) ISSN Sivuja 55 Kieli suomi Luottamuksellisuus julkinen Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisu on saatavana vain internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika Helsinki 2012 55Ympäristöministeriön raportteja 8 | 2012 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Miljöministeriet Avdelningen för den byggda miljön Datum April 2012 Författare Sinikka Törmä, Kari Huotari, Kati Tuokkola Publikationens titel Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus (Romernas boende och jämlikhetsaspekten) Publikationsserie och nummer Miljöministeriets rapporter 8/2012 Publikationens tema Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag I utredningen har det kartlagts vilka problem som hänför sig till den romska befolkningens boende och vilka olika lösningar som finns. Särskild uppmärksamhet har fästs vid hur jämlikhetsaspekten beaktas både i relation till majoritetsbefolkningen och inom den romska gemenskapen. Ämnet har studerats med hjälp av material som anknyter till klagomål om den romska befolkningens boendesituation, och även utifrån en enkät som besvarats av bostadsaktörer samt intervjuer med såväl romer som nyckelpersoner i sammanhanget. Utredningen visade att romernas boende är en fråga med många dimensioner. Orsakerna till problemen i boendefrågan kan härledas från många strukturella faktorer och romernas svaga socioekonomiska ställning. Det är delvis också fråga om att majoritetsbefolkningen inte känner till eller förstår den romska kulturens särdrag. Samtidigt är romerna inte alltid medvetna om de förfaringssätt och regler som är förenade med boendet och valet av hyresgäster till hyresbostäder. På basis av resultaten föreslås ett antal åtgärder. Man bör se till att invånarna i bostadsområdena bättre lär känna romernas kultur och seder, och på samma sätt bör majoritetsbefolkningens kultur förmedlas till romerna. Inom den romska gemenskapen borde man starta en diskussion om kopplingen mellan kulturrelaterade sedvänjor och boendeproblemen. Romerna bör få information i frågor som rör bostadssökande och de grundläggande fri- och rättigheter som tillkommer alla (såsom fri rörlighet och fritt val av boendeort). Kommunala hyreshusbolag bör vidare erbjudas utbildning i frågor som rör boende för romer. Nyckelord romer, boende, jämlikhet, seder och bruk, missgynnande Finansiär/ uppdragsgivare ISBN 978-952-11-4011-2 (PDF) ISSN 1796-170X (online) Sidantal 55 Språk Finska Offentlighet Offentlig Beställningar/ distribution Publikationen är tillgänglig på webbplatsen: www.miljo.fi/publikationer Förläggare Tryckeri/tryckningsort och -år Helsingfors 2012 ISBN 978-952-11-4011-2 (PDF) ISSN 1796-170X (verkkoj.) Y M P Ä R IS T Ö M IN IS T E R IÖ Ympäristöministeriön rahoittamassa selvityksessä kartoitettiin romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia ja niiden erilaisia ratkaisuja. Erityisesti tarkasteltiin yhdenvertaisuusnäkökulman toteutumista sekä suhteessa valtaväestöön että romaniyhteisön sisällä. Romanien asumisen ongelmissa on taustalla paljon rakenteellisia tekijöitä ja romanien heikko sosioekonominen asema. Osittain on kysymys myös siitä, että valtaväestö ei tunne eikä ymmärrä romanien kulttuurin piirteitä. Toisaalta romanit eivät ole aina tietoisia vuokra-asuntojen asukasvalintaan ja asumiseen liittyvistä menettelytavoista ja säännöistä. Selvityksessä ehdotettiin mm., että romaneille tulisi jakaa tietoa asunnonhakuun liittyvistä asioista ja kaikille kuuluvista perusoikeuksista (kuten vapaasta liikkumisesta ja vapaasta asuinpaikan valinnasta). Lisäksi kunnallisille vuokrataloyhtiöille tulisi järjestää koulutusta romanien asumiseen liittyvistä kysymyksistä. R O M A N IE N A S U M IN E N JA Y H D E N V E R T A IS U U S