Pohjois-Karjalan ympäristökeskus POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 10 | 2007 P O H JO IS -K A R JA L A N Y M P Ä R IS T Ö K E S K U S ISBN 978-952-11-2884-4 (nid.) ISBN 978-952-11-2885-1 (PDF) ISSN 1796-1874 (pain.) ISSN 1796-1882 (verkkoj.) Y M P Ä R IS T Ö K E S K U S Pohjois-Karjalassa toteutettavassa Nurkat kuntoon -hankkeessa nostetaan esille uusia kohteita arvokkaista perinnerakennuksista. Ne korjataan perinteisin menetelmin ja materiaalein alkuperäiseen asuunsa niiden nykyinen käyttötarkoitus huomioon ottaen. Vanhoista röttelöistä on pystytty loihtimaan arvokkaita perinnerakennuksia. Samoin toteutetaan maiseman- ja luonnonhoitotöitä, jotta arvokkaat perinnemaisemakohteet sekä piha- ja kyläraitit säilyttävät ominaispiirteensä. Huolellisella suunnittelulla ja säännöllisellä hoidolla päästään pitkäjänteisiin tuloksiin. Toiminta ja työ puhuttavat ja hyvät esimerkkikohteet kannustavat toimimaan jatkossakin. Tämä hankkeen raportti vuodelta 2007 kuvaa toimintaa parillakymmenellä esimerkkikohteella hankkeen käynnistyttyä. Toivottavasti raportti ja sen esimerkit aktivoisivat hoitamaan perinnerakennuksia ja -ympäristöjä laajemminkin. Kulttuuriympäristöjä kunnostetaan Pohjois-Karjalassa Nurkat kuntoon -hanke JussiTuovinen ja HeljäTolvanen K U LT T U U R IY M PÄ R IS T Ö JÄ K U N N O S T E T A A N P O H JO IS -K A R JA L A S S A kansinurkat.indd 1 15.11.2007 10:01:30 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 10 | 2007 Kulttuuriympäristöjä kunnostetaan Pohjois-Karjalassa Nurkat kuntoon -hanke Jussi Tuovinen ja Heljä Tolvanen Joensuu 2007 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 10 | 2007 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Taitto: Terttu Saari Kansikuva: Hannu Piipponen Sisäsivujen kuvat: Jussi Tuovinen, Heljä Tolvanen ja Hannu Piipponen Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007 ISBN 978-952-11-2884-4 (nid.) ISBN 978-952-11-2885-1 (PDF) ISSN 1796-1874 (pain.) ISSN 1796-1882 (verkkoj.) ESIPUHE Perinnerakennusten korjaamisella ja maisemien kunnostamisella on monta merki- tystä. Toiminta työllistää ja sen avulla voi säilyttää arvokkaita taitoja tuleville am- mattilaisille. Korjaaminen voi tarjota pienimuotoisesti mahdollisuuden elantoon. Se ei toki ole isojen työntekijämäärien asia kunnassaan, mutta voi työllistää muutaman henkilön aidosti yrittäjänä seutukunnallaan. Erikoistuneelle ammattikunnalle syntyy kysyntää vuosien saatossa, kun taitajien joukko laajenee. Esimerkiksi Keski-Karjalan seutukunta pystyy tarjoamaan jatkuvaa työtä usealle korjausrakentajalle. Rakennusten korjaamiseen tarvittava rahoitus on saatava kuntoon pitkäjäntei- sesti, muuten korjaaminen on vähäistä ja rakennukset alkavat pikkuhiljaa rappeu- tua. Perinnekorjaamiseen liittyvien asioiden arvoa tulee korostaa ja toimintaan tulee panostaa taloudellisesti. Vanhojen rakennusten korjaaminen antaa uuden kanavan tehdä mielekkäitä työllistämistöitä ja harjaannuttaa korjausrakentajia. Alalle tarvitaan luontevaa käytännönläheistä koulutusta ja hyviä esimerkkikohteita. Museorakennusten korjaaminen on tärkeä osa-alue. Museot voivat tarjota yrittäjille ja ammattikunnalle jatkuvuutta, ja paikan esitellä työtä suurelle yleisölle. Julkisen tahon, kuten vaikkapa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, tehtävä on patistella kunnat ja kolmas sektori mukaan työllistämään ja tarjoamaan kohteita korjausraken- tamisen työkokeiluihin. Yksityisten panosta ei saa aliarvioida – loma-asuntokohteet, matkailukohteet ja asunnot tarvitsevat kunnostajansa. Myös yksityisiin kohteisiin tarvitaan kannusterahoitusta. Kun tulen itse tänne Pohjois-Karjalaan muualta, esimerkiksi pääkaupunkiseu- dulta, niin kotiin tullessani voin ylpeänä todeta, että onhan tämä hyvä paikka asua. Maakunnan arvokkaat pihapiirit ja maisemat luovat pohjan hyvälle elämänlaadulle. Usein perinnepihan omistajat näkevät vain vanhojen rakennusten rähjäisen puo- len, runsaat hoitotoimenpiteet ja korjaustarpeet eivätkä osaa nauttia arvokkaasta perinneympäristöstä ja miljööstä tai itse tehdyistä korjaustöistä ja oman käden jäl- jestä. Asenteisiin tarvitaan muutosta niin rakentajien, alan yrittäjien kuin kohteiden omistajienkin taholla. Suuret kiitokset onnistuneesta hankkeesta Hannu Piipposelle, Jussi Tuoviselle ja koko toiminnassa olleelle organisaatiolle. Kiteellä 30.10.2007 Risto Asikainen Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Kaupungininsinööri Kiteen kaupunki / Kesälahden kunta  Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 SISÄLLYS Esipuhe ........................................................................................................... 3 1 Johdanto ................................................................................................... 7 2 Projektin kuvaus ...................................................................................... 9 2.1 Hankkeen organisointi ja toimijat ................................................................9 2.2 Hankkeen ohjausryhmä ................................................................................10 3 Tavoitteet ja kehittämistoimet ........................................................... 12 4 Toimenpiteet ja kokeilut ...................................................................... 14 4.1 Rakennusten restaurointi ............................................................................. 14 4.2 Maiseman- ja luonnonhoito .........................................................................23 5 Tulokset .................................................................................................. 32 5.1 Kohteiden toteutus ja aikataulutus .............................................................32 5.2 Työ- ja suunnittelutaidot ...............................................................................34 5.3 Työllistyminen ja yrittäjyys .........................................................................34 5.4 Työturvallisuus ja tapaturmat .....................................................................35 5.5 Hankkeen vaikuttavuus................................................................................36 6 Jatkosuunnitelmat ................................................................................. 37 7 Tiedotus ja osallistaminen ................................................................... 46 7.1 Tiedotus ............................................................................................................46 7.2 Osallistamis-, koulutus- ja keskustelutilaisuudet ..................................47 Lähteet ......................................................................................................... 50 Liitteet ......................................................................................................... 51 Kuvailulehti .................................................................................................. 56  Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 7Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 kunnostusten ja korjaamisen avulla arvoraken- nuksia. Hankkeessa kokeiltiin tilaaja-tuottajamallia ar- vokkaiden kohteiden kunnostustöiden toteuttami- sessa sekä työssä oppimista (tekemällä oppimista) työvoimakoulutuksen oppimismenetelmänä. Ta- voitteena oli saattaa perinnerakennusten omista- jat ja perinnekorjauksen ammattilaiseksi haluavat henkilöt yhteisiin työmaahaasteisiin. Tavoittee- na oli työllistää rakennusten kunnostamisesta ja ympäristönhoitotöistä kiinnostuneita henkilöitä ja harjaannuttaa heitä uuteen ammattitaitoon to- dellisissa kohteissa käytännön haasteita tarjoten. Käytännön työn kautta alueelle koulutettiin am- mattitaitoisia käytännön hirsirakentajia, sisustus- kirvesmiehiä, kiviperustusten korjaajia ja katon tekijöitä sekä edistettiin alalle tulleiden uusien yrittäjien toimintamahdollisuuksia. 1 Johdanto Pohjois-Karjalassa on kerätty 1990-luvulta lähtien useiden eri hankkeiden avulla tietoa vanhoista rakennuksista ja arvokkaita vanhoja rakennuksia on kunnostettu erilaisin toimenpitein säilymään tuleville sukupolville ajan käyttövaatimukset huo- mioon ottaen. Samoin on toteutettu ympäristön- ja luonnonhoitotöitä, jotta vanhojen rakennusten lähialueet ja arvokkaat perinnemaisemakohteet säilyttäisivät ominaispiirteensä. Maisemanhoidon yhtenä tavoitteena on myös palauttaa vanhojen maatalousympäristöjen monimuotoisuutta. Nurkat kuntoon -hankkeessa päätettiin nostaa esille uusia kohteita ja kunnostaa ne esimerkki- kohteiksi kannustamaan vanhojen rakennusten ja arvokkaiden luonto- ja maisemakohteiden kun- nostustyöhön myös jatkossa. Hankkeen toimin- ta-ajatuksena on ollut tuottaa huonoon kuntoon päässeistä vanhoista rakennuksista pienehköjen Esimerkkikohteita toteutettiin eri puolella maakuntaa parikymmentä: Kiteellä mm. Heinoniemen maamiesseurantalo korjattiin alkuperäiseen asuunsa, Kesälahdella mm. säilytettiin Totkunniemen perinnemaisemaa kunnostamalla Kainulan vanha päärakennus.  Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Pohjois-Karjala on kuulunut EU:n alue- ja rakenne- politiikan ohjelmakauden 2000–200 Itä-Suomen tavoite 1-alueeseen. Tavoite 1-ohjelmakauden ESR -rahoituksella toteutetaan myös Nurkat kuntoon -hanke. Tukityöllistettävistä pitkäaikaistyöttö- mistä kootut korjausrakentajaryhmät toteuttavat ympäristö- ja perinnerakentamisen töitä alueen eri kuntien, yhdistysten ja yksityisten korjausra- kentajien kanssa. Nyt projektin päättyessä voi toimintaa kuvata vakiintuneeksi. Työnsuunnittelijat osaavat roo- linsa ja toiminnassa mukana oleva työvoima on innostunutta ja ammattitaitoista. Koulutus ja teke- mällä oppiminen on ollut olennainen osa toimintaa ja työkohteet on saatu toteutettua luovutuskun- toon. Tätä kirjoittaessa mietitään jo tulevaa ohjel- makautta, ja kunnista saadun palautteen perus- teella on tämän tyyppiselle toiminnalle tilausta myös tuleville vuosille. Nurkat kuntoon -hanke on yleiskatsaus projektin toimintaan vuonna 2007. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Jussi Tuovinen ja työnsuunnittelija Heljä Tolvanen. Polvijärvellä korjattiin kotiseutumuseon rakennusten pärekattoja, Enossa kunnostettiin mm. Ukkolan sahan Konttorin- mäen ja Hennalanmäen perinnerakennuksia sekä kunnostettiin ympäröivää puistometsää. Lieksassa korjattiin luonto- rakenteita, kuten mm. Pielisen Vuonislahden arvomaisemissa sijaitseva vierasvenelaituri ja Karhunpolun retkeilyreitin pitkospuita ja laavuja. 9Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 2 Projektin kuvaus Nurkat kuntoon -hanketta on toteutettu viidessä eri kunnassa: Kiteellä, Kesälahdella, Polvijärvel- lä, Enossa ja Lieksassa. Hanke on toteutettu ta- voiteohjelmassa 1A toimintalinjassa 1A.2 Osaa- misen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen. Projektin toimintamallin perustana on kuntien ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen yhteistyö. Hankkeessa oli erilaisia toimintamalleja eri kun- nissa ja eri kohteilla. Pohjois-Karjalan ympäristö- keskuksen työnsuunnittelijat toimivat työkohteissa työntekijöiden ohjaajina ja opastajina, osallistuivat kohteiden valmisteluun ja suunnittelivat kohteissa töiden toteutuksen ja valvoivat yhdessä omistajan kanssa työkohteiden työturvallisuutta ja työjälkeä. Rakennusarkkitehti Hannu Piipponen (portailla mustassa takissa), yrittäjä Timo Kontkanen (sini-punainen haalari) ja Kiteen rakennustyömiehet Heinonniemen maamiesseuran korjaustyömaalla. 2.1 Hankkeen organisointi ja toimijat Hankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista vastasi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Hankkeen toi- mijoiden esimiehenä toimi luonnonsuojelupäällik- kö Juha Hämäläinen. Hanke jaettiin kahteen osioon, restaurointiosio sekä maisemanhoito ja luonnonhoi- to-osio. Hanketta organisoimaan ja johtamaan pal- kattiin projektikoordinaattoriksi MMM Jussi Tuovi- nen. Hänen vastuulleen tuli hankkeen käynnistämi- nen, toimijoiden käytännön työn valmisteleminen ja valvominen, ohjausryhmän sihteerinä toimiminen 10 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 länen, Kiteeltä Pentti Hirvonen, Arto Jumppanen ja Mauri Valonen, Enosta Hannu Korhonen, Risto Tuukkanen ja Aaro Vinni, Lieksasta Reijo Klemetti, Pertti Meriläinen ja Ari Toropainen sekä Polvijär- veltä Tapio Moilanen ja Marko Varonen. Kuhunkin työryhmään valittiin ryhmävastaa- va hoitamaan yhteydenpitoa rakennuskohteiden omistajiin, rakennuskohteissa vieraileviin kyläläi- siin, sidosryhmiin ja työnjohtoon. Ryhmävastaavan tehtävänä oli suhteiden ylläpito kohteiden omista- jiin ja sidosryhmätahoihin sekä ryhmähengen yl- läpitäminen ja päivittäisten asioiden hoitamiseen liittyvät tehtävät. Hankkeeseen liittyvät suunnittelu- ja tukipal- velut ostettiin asiantuntevilta yrittäjiltä. Tällaisia olivat mm. esitteen painatus, maisemanhoitohak- kuissa tarvittavat metsäyrittäjäpalvelut sekä ra- kennuskohteilla tarvittavat työnjohto- ja ohjaus- palvelut. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen suunnittelijat laativat kohteissa tarvittavat mai- semanhoito- ja laidunsuunnitelmat. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 30 000 euroa, josta tukityöllistämiskulujen osuus oli 17 000 euroa. Korjausrakennuskohteiden omistajat kustansivat lisäksi käytetyt rakennusmateriaalit, konetyön ja telinekustannukset. 2.2 Hankkeen ohjausryhmä Hankkeelle perustettiin yksi yhteinen ohjausryh- mä. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin suostumuksen perusteella kaupungininsinööri Risto Asikainen, Kiteen kaupungin teknisestä toi- sekä hankkeeseen liittyvä raportointi ja tiedottami- nen. Hankkeeseen liittyvät rakennuskohteet esitti ja valmisteli rakennusarkkitehti Hannu Piipponen, ja hän toimi asiantuntijana hankkeeseen liittyvissä rakennusten suunnittelu- ja arviointitehtävissä ja teki ratkaisut toteutettavista kohteista. Hankkeen Kesälahdella ja Kiteellä toimivia työ- ryhmiä ohjaamaan ja kouluttamaan sekä työnjoh- toa suorittamaan kilpailutettiin ammattitaitoinen puu- ja korjausrakentamisen yrittäjä. Tehtävää hoi- tamaan valittiin Perinnekorjaus Puutimo Oy:stä Timo Kontkanen 20 h/viikossa työpanoksella. Hankkeen Enon kunnan alueella toimivaa työryhmää ohjaa- maan ja työnjohtoa suorittamaan palkattiin  kk ajaksi hankkeeseen työnsuunnittelija, hortonomi- amk Heljä Tolvanen. Suunnittelija, biologi Hanna Keski-Karhu teki luonnonhoitokohteisiin liittyvät kasvillisuuskartoitukset, laati laidunnussopimuksia ja toimi uusien kohteiden kartoitustyössä. Hänen työpanostaan käytettiin hankkeessa yhteensä 2 kk ajan. Lieksan työkohteiden työnjohto ja ohjaus hoi- dettiin yhteistyösopimukseen nojautuen Lieksan kaupungin teknisen toimen työnjohtajien Markku Simanaisen ja Veijo Nousiaisen sekä Vuonislahden kyläseura ry:n Reino Kuivalaisen toimesta. Loppu- kesästä työnjohto hoidettiin yhteistyössä Pielisen Museon kanssa. Polvijärven työkohteen työnjohdon ja ohjauksen sekä kaikkien työryhmien työntekijöi- den työsuojeluvastaavan tehtävää hoiti erikoistyön- johtaja Kari Tarnanen oman toimensa ohella. Hankkeeseen palkattiin TE-keskuksen myön- tämillä tukityöllistämisvaroilla yhteensä 1 talon- rakennuksen ammattimiestä. He työskentelivät 3–9 kk:n määräaikaisessa tehtävässä 2–3-hengen työryhmissä. Hankkeessa olivat mukana Kesälah- delta Petri Hämäläinen, Veikko Laapio ja Juha Pöl- Kuvassa projektikoordinaattori Jussi Tuovinen (vas.) ja Vuonislahden kyläseura ry:n vastuuhenkilö Reino Kuivalainen Lieksan Vuonislahdessa laiturin korjaustyömaalla. 11Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 mesta. Varalle nimettiin maisemanhoidonneuvoja Päivi Jokinen, ProAgriasta, Joensuusta. Ohjaus- ryhmän sihteeriksi nimettiin projektikoordinaat- tori Jussi Tuovinen Pohjois-Karjalan ympäristö- keskuksesta. Muut jäsenet ovat EU-koordinaattori Kimmo Kettunen Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta (rahoittajan edustaja), johtaja Martti Pölönen Enon työvoimatoimistosta, rakennusarkkitehti Hannu Piipponen ja luonnonsuojelupäällikkö Juha Hämä- läinen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta. Ohjausryhmän tehtävänä oli tukea projektin johtamista, arvioida sen tuloksia ja edistää projek- tin tuloksien hyödyntämistä projektin toteutuksen jälkeen. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa maalis- kuussa (1.3.2007) hyväksyttiin hankkeen toimin- tasuunnitelma ja talouden seurannan periaatteet. Hankkeen väliraportti ja toimintasuunnitelman Kitee-Seura ry:n edustajat tutustuivat kunnostustyön alla olevaan Puhoksen suolamakasiiniin ja työmiesten työskentelyyn. tarkennukset hyväksyttiin elokuun kokouksessa (21..2007). Hankkeen loppuraportti ja jatkosuun- nitelmat käsitellään ohjausryhmän kokouksessa 1.12.2007. Molemmille osioille (restaurointiosio sekä mai- semanhoito-osio) perustettiin tiimit ohjaamaan ja keskustelemaan osahankkeiden toteutuksesta ja valmistelemaan hankkeelle jatkoa. Restauroin- tiosion tiimissä toimivat Jussi Tuovinen, Hannu Piipponen, Timo Kontkanen ja Kari Tarnanen. Maisemanhoito- ja luonnonhoito-osion tiimissä toimivat Jussi Tuovinen, Juha Hämäläinen, Heljä Tolvanen ja Hanna Keski-Karhu. Hankkeen taloustehtäviä hoitivat Pohjois-Kar- jalan ympäristökeskuksen kamreeri Aila Ikonen ja laskentasihteeri Riitta Kauhanen. Hankkeen verk- kosivut laati Timo Hyttinen. Näitä toimia henkilöt ovat hoitaneet osana muita työtehtäviään. Hankkeen organisaariokaavio. 12 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Hankkeen tavoitteena oli tilaaja-tuottajamallin eri muotojen kokeileminen korjausrakentamisen ja maisemanhoidon töiden toteutuksessa ja mallin kehittäminen toimivaksi tulevien vuosien laajem- man toiminnan tukemiseksi. Tavoitteeksi asetettiin yhteistyösuhteen luominen kuntien teknisen toimen toimijoihin, jotta käytännön korjausrakentamisen toimet ja maisemanhoidon toimet saadaan mah- dollisimman sujuvasti käyntiin tilanteen tarjoamilla voimavaroilla. Työntekijät palkattiin valtion (ym- päristöhallinnon) palvelukseen. Työnjohtoresurssia hyödynnettiin sekä kunnan, valtion että yksityisten toimijoiden tahoilta. Toteutettaviksi kohteiksi valit- tiin sellaisia yleishyödyllisiä kohteita, joissa työnte- kijät pääsevät kosketuksiin eri asiakasryhmien kans- sa ja tapaavat ”suurta yleisöä” lähes päivittäin. Tavoitteena oli opettaa käytännön työn avulla 10–1 pitkäaikaistyöttömalle henkilölle perinnera- kentamisen ja maiseman- ja luonnonhoitotöiden taitoja sekä niihin liittyviä arvoja. Tavoitteena oli palkata kevään 2007 aikana eri paikkakunnille yh- teensä viisi itseohjautuvaa 2–3 hengen työryhmää. Tavoitteena oli rekrytoida korjausrakentamisesta kiinnostuneita pitkäaikaistyöttömiä rakennus- alan koulutuksen suorittaneita tai työkokemusta hankkineita henkilöitä, joilla on halu kasvaa alan ammattilaisiksi ja pitkän linjan toimijoiksi. Näihin tavoitteisiin päästiinkin suunnitellussa aikataulus- sa. Kaikki henkilöt saatiin rekrytoitua, ja itseohjau- tuvien ryhmien toiminta on osoittautunut menes- tykselliseksi, joten työmailla korjausrakentaminen on sujunut mallikkaasti. 3 Tavoitteet ja kehittämistoimet Tavoitteena oli opettaa käytännön työn avulla perinnerakentamisen taitoja. 13Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Hankkeen koulutuksellisena tavoitteena oli li- sätä tukityöllistettyjen ammattitaitoja tekemällä oppien,jotta on harjaantumisen jälkeen parempi mahdollisuus työllistyä vapailla työvarkkinoilla tai ryhtyä yrittäjiksi. Työn vaikeustekijöitä lisättiin vaiheittain ryhmien työmenetelmien ja -taitojen ke- hittyessä. Valitut henkilöt olivat mukana loppuun saakka, ja he olivat kiinnostuneita korjausrakenta- misen ja restauroinnin työtehtävistä. Työkokemus arvokkaiden kohteiden kunnostamisessa on lisän- nyt uskallusta ryhtyä myös vaativampiin töihin ja kannustanut itsenäiseen päätöksentekoon töiden suunnittelussa. Tavoitteena on, että projektin ai- kana tai heti sen jälkeen hankkeeseen osallistuneet henkilöt työllistyvät, lähtevät jatkokoulutukseen tai perustavat yrityksen. Toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettiin, että hankkeen aikana saadaan kunnostettua useita kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti ar- vokkaita rakennuksia. Kohteita valittiin Kiteeltä, Kesälahdelta, Enosta, Polvijärveltä ja Lieksasta. Kuntien teknisistä toimista selvitettiin taustatie- toja, kuten kaavoitus- ja suojelutilanne ja kohtei- siin vaikuttavat muut suunnitelmat. Työkohteet valittiin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaista kohteista, joiden omistajat olivat val- miita hankkimaan ja kustantamaan työssä tarvit- tavat materiaalit ja vaalimaan rakennusten kuntoa ja ympäristöä myös tulevaisuudessa. Tarvittavia kohteita löytyi riittävästi ja niistä pystyttiin valit- semaan tilanteeseen sopivat. Valitut kohteet olivat näkyviä, haastavia ja yleishyödyllisiä, joten niiden avulla pystyttiin aktivoimaan kohdepaikkakunnil- la myös muuta korjausrakentamista ja restaurointi- halukkuutta. Kohteiden toteutus onnistui hyvin. Toisena toiminnallisena näkökulmana oli toteut- taa maiseman- ja luonnonhoitotöitä maisemallisesti tärkeissä ja luonnon virkistyskäytön ja luontomat- kailun kannalta arvokkaissa kohteissa. Kohteita valittiin Enosta, Lieksasta ja Kiteeltä. Kohteet valit- tiin sellaisista kylä- ja perinneympäristöistä, joiden suunnitelmallinen kunnostus tuottaisi maisemaan pitkäkestoisen hyödyn ja kohottaisi alueen matkai- lullista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Hankkeen tarkoituksena oli edistää ja elvyttää myös perin- teisten työtaitojen siirtymistä sukupolvelta toisel- le. Kohteita löytyi runsaasti, ja ne olivat vaativia. Hankkeessa pystyttiin toteuttamaan useita laidun- nuskokeiluja, useita arvokkaiden maisemakohtei- den luontorakenteiden korjaustyökohteita, yksi puistohakkuukohde ja muutamia perinnepihojen kunnostuskohteita. Toteutetut esimerkkikohteet rohkaisevat toivottavasti alueen toimijoita (esim. kyläyhdistykset, kunnat ja yksityishenkilöt) myös omaehtoisiin kunnostustoimiin vastaavan tyyppi- sissä kohteissa. Kuvassa ohjausryhmä, Kiteen työryhmä ja korjaustyötä ohjannut yrittäjä Timo Kontkanen tutustumassa suolamakasiini- työmaahan. 1 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Seuraavassa esitetään tarkemmin rakennusten restaurointi- ja maisemanhoitotöiden toimenpi- teitä ja toteutunutta työllistämistä eri kohteissa ominaispiirteineen. 4.1 Rakennusten restaurointi Restaurointiosioon valittiin kulttuurihistorialli- sesti ja/tai maisemallisesti arvokkaita rakennuk- sia, joiden omistajat olivat valmiita hankkimaan ja kustantamaan työssä tarvittavat materiaalit ja vaalimaan rakennusten kuntoa ja ympäristöä myös tulevaisuudessa. Kainulan päärakennuksen kunnostus Aloituskohteeksi valittiin Kesälahdella jo työn al- le saatu korjausrakentamisen kohde, eli Kainulan entisen maatilan vanha hirsinen päärakennus ja pihapiiri. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti ar- vokkaassa Totkunniemen kylämaisemassa.  Toimenpiteet ja kokeilut Työt korjattavassa vanhassa maatilan päärakennuksessa etenivät vaiheittain, ensin purettiin lahot puuosat, ylä- ja alapohja, sitten korjattiin perustus, hirsirakenteet ja kantavat rakenteet ja lopulta viimeisteltiin huopakate ja ulkoverhous. Omista- jan vastuulle oli sovittu talon lvi-työt, sähkötyöt, ikkunoiden ja ovien korjaaminen sekä sisustuksen restaurointi. 1Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Kohteeseen oli satanut vettä sisälle piipun juuresta kymmeniä vuosia, niin että ylä- ja alapohja olivat kastuneet ja lahonneet. Työt aloitettiin tyhjentämäl- lä eristeet ja korjaamalla ala- ja yläpohjan hirsira- kenteet. Uuni purettiin, vanhat ikkunat irrotettiin paikaltaan ja vietiin kunnostettaviksi. Sisäkaton lautarakenne paikattiin ja alapohjan kantavat pal- kit uusittiin. Lopuksi kohteeseen uusittiin kolmio- rimahuopakate ja tehtiin entisen mallin mukainen rima-lauta-ulkoverhous. Omistaja maalasi raken- nuksen ja tekee sisustustyöt omatoimisesti. Heinonniemen maamiesseurantalo Toiseksi kohteeksi valittiin Kiteen Heinoniemen maamiesseuratalo pihapiireineen. Talon yläpohjan hirsirakenteita korjattiin ja eristystä täydennettiin. Taloon tehtiin vanhan mallin mukaiset ikkuna- ja oviulkoverhouslaudat vintiltä löytyneen mallin Heinoniemen kylätalolle tehtiin vanhan mallin mukaiset ikkunan- ja ovenverhouslaudat sekä korjattiin lahoja puu- rakenteita ja maalattiin ovet. mukaisesti. Ovet maalattiin, wc-tilat kunnostettiin ja ulkoverhous korjattiin. Maamiesseuran talkoo- väki maalasi rakennuksen ulkopuolelta. Kiteelle ja Kesälahdelle työllistettiin määräai- kaisesti tuen avulla yhteensä  henkilöä 9 kk:n määräajaksi. Heistä muodostettiin kaksi 3-hengen työryhmää. Toinen työryhmä työskenteli Kiteel- lä ja toinen Kesälahdella. Työryhmien ohjausta ja työnjohtoa hoiti restaurointikisälli, puuseppä, pe- rinnekorjausyrittäjä Timo Kontkanen. Polvijärven talomuseon katot Restaurointitöihin Polvijärvelle valittiin toukokuus- sa 2-hengen työpari 3 kk:n jaksoksi kunnostamaan Polvijärven museon vanhojen hirsirakennusten pärekattoja ja työskentelemään restaurointinäy- töksissä kesänajan museoalueella. Tämän ryhmän ohjauksen ja työnjohdon hoiti erikoistyönjohtaja 1 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Kari Tarnanen. Kohde valmistui määräajassa hei- näkuun alussa, ja hanke oli näyttävästi esillä Pol- vijärvipäivien yhteydessä. Hankkeessa toimineet rakennusmiehet työllistyivät heinäkuun lopussa välittömästi rakennusalan tehtäviin. Loppukesästä syvennyttiin suojeltujen raken- nusten ja pihapiirien kunnostukseen. Puhoksen makasiinien korjaaminen Kiteellä korjattiin UPM:n omistama, varastokäytös- sä oleva Puhoksen vanha suolamakasiini ja Kitee seura ry:n omistama museoesineiden säilytysva- rastona toimiva vanha Puhoksen osuuskaupan Polvijärviseuran talkooväki hankki pärepuut ja höyläsi päreet, hankkeen perinnekirvesmiehet uusivat pärekatteet ja korjasivat päärakennuksen puurakenteita. Telinetyöskentely oli oleellinen opittava taito. rantamakasiini. Molemmat rakennukset sijaitse- vat valtakunnallisesti merkittävässä Puhoksen ra- kennetussa kulttuuriympäristössä. Suolamakasiini nostettiin tunkeilla ylös liejuisesta rantapenkasta, alle valettiin betoniset anturat ja perustuskivet uu- sittiin vanhan mallin mukaan. Rakennus oikaistiin ja levinneet hirsirakenteet vedettiin yhteen. Alin hirsikerta uusittiin ja rakennukseen rakennettiin uudet puuportaat. Osuuskaupan rantamakasiinit oikaistiin, lattiat entisöitiin alkuperäiseen asuunsa ja rakennukset maalattiin punamultamaalilla. Pui- set portaat korjattiin ja tervattiin. 17Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Puhoksen suolamakasiinin alahirret uusittiin ja rakennuksen suoristettiin korjatuille perustuskiville. 1 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Puhoksen rantamakasiini oikaistiin ja tuettiin rannan puolelta betonivalun avulla, puulattiaa ja alahirsiä korjattiin ja raken- nus maalattiin punamultamaalilla. 19Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Ranta-Makkolan aittaa oikaistiin, perustuskivet uusittiin, lattiat korjattiin ja alahirsiä paikattiin, omistajat kattavat ja maalaavat aitan seuraavana kesänä. Ranta-Makkolan aitta Yksityinen, 100-luvun alusta oleva, Ranta-Mak- kolan aitta nostettiin perustuksille ja oikaistiin. Aitan lattiat purettiin ja korjattiin, perustuskiveys uusittiin vanhan mallin mukaisesti ja aitan alin hirsikerta korjattiin jatkamalla hirsiä lapaliitoksin vanhoista ladon hirsistä. Omistajat laittavat seu- raavana kesänä aittaan pärekaton oman metsän puutavarasta ja maalaavat rakennuksen puna- multamaalilla. 20 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 21Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Linnamäen pihapiirin kunnostus Kesälahden Rajavaarassa korjattiin loppukesäs- tä Linnamäen pihapiirin piharakennuksia, kuten 100-vuotias savusauna ja aitan hirsirakenteita. La- honnut maan sisälle vajonnut savusauna purettiin kasaan, hirret merkittiin ja parhaat ehjät hirret säästettiin. Omistaja oli muotoillut maanpintaa saunan ympärillä ja kaivanut matalat ojat. Perus- tuskivet uusittiin ja rakennus koottiin alkuperäi- seen asuunsa veistämällä uusia hirsiä lahonnei- den tilalle. Saunan porstua entisöitiin, muuripata ja näyttävät puurakenteet korjattiin ennalleen. Vanha aitta oikaistiin ja nostettiin perustuskiville uusimalla alin hirsikerta. Kulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri muodostaa nyt ehjän kokonai- suuden loma-asunto- ja matkailukäytössä. Kaikki em. työkohteet tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden hirsirakennusten hirsirungon korjaamisen taitojen kertaamiseen ja opetteluun. Kohteissa tarjoutui tilaisuus myös hienopiirtei- sempään kirvesmiestyöhön, kuten koristeverho- uslautojen valmistamiseen ja ikkunoiden ja ovien korjaamiseen. Myös perinteisten kattotyömene- telmien ja pintakäsittelyn restaurointitaitojen har- jaannuttaminen oli näissä kohteissa mahdollista. Kohteissa voitiin työskennellä myös kevättalven ja kesän vaihtelevissa sääolosuhteissa. Sauna oli painunut osittain maan sisään. Yksityiskohta ovikellosta. 22 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Sauna kunnostuksen aikana. 23Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 4.2 Maiseman- ja luonnonhoito Talvella ja keväällä 2007 hankkeen projektikoor- dinaattori ja työnsuunnittelija sopivat maanomis- tajien, kylätoimikuntien, yhdistysten ja aluevi- ranomaisten kanssa kunnostettavista kohteista ja kokeilivat tilaaja-tuottaja-mallin sovellettavuutta töiden vastaanottoon, suunnitteluun ja hoitoon. Ukkolan sahan Konttorinmäen perinnemaisema Enon kunnassa kevään pääkohteeksi valittiin maa- kunnallisesti arvokkaan Ukkolan sahan historial- liseen teollisuusalueeseen liittyvät Konttorinmäen vanhat rakennukset ympäristöineen. Tärkeitä mai- semia ja luontokohteita kohennettiin avaamalla um- peutuneita näkymiä, kuten Konttorinmäen näky- mät Rukavedelle. Raivaustöissä syntynyt puuaines otettiin hyödynnettäväksi puunjalostusteollisuuden Ukkolan sahan Konttorinmäen rakennusten piha-aitan ympäriltä kaadettiin puusto, vuotava huopakate ja lahonnutta seinän ulkoverhousta korjattiin telineiltä käsin. Omistaja maalaa aitan seuraavana kesänä rakennuksen kuivuttua. raaka-aineeksi tai kotitarvepolttopuiksi. Risut kerät- tiin energiahakkeeksi. Maisemassa selvästi näkyvää tai asemakaavassa suojelukohteeksi esitettyä aittaa kunnostettiin ja entisöitiin korjaamalla huopakate. Maisemanhoito- ja luonnonhoitokohteet valit- tiin sellaisista kylä- ja perinneympäristöistä, joi- den kunnostus tuotti maiseman kannalta kestävän hyödyn ja kohotti osaltaan alueen matkailullista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Kohteiden toteutusta ja hoitoa suunniteltiin yhdessä alueen asukkaiden ja alueella toimivien yrittäjien ja yhteistyötahojen kanssa. Esimerkiksi Enon kunnassa järjestettiin Ukkolan kylällä ja Ahvenisen kylätalolla alueen asukkaiden ja toimijatahojen yhteisiä kuulemis- ja suunnittelutilaisuuksia ja maastokäyntejä. Kylä- ja perinneympäristöjen hoito oli käytän- nössä kasvillisuuden suunnitelmallista harventa- mista ja raivaamista, pihapiirien siistimistä, pien- narten niittoa ja puuntaimien istutusta. Entisiä laidunalueita palautettiin takaisin laitumiksi. 2 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Lappalaisen puimalan ja ympäristön kunnostus Yksi maisemankunnostuskohteista on Lappalaisen vanha puimala ja sen ympäristö. Ahvenisen kylälle Enosta tultaessa näkyy pellon reunassa puimalara- kennus jo kaukaa. Viime vuosisadan alkupuolella rakennetulla puimalalla on korkeutta lähes 10 metriä ja pituutta yli 1 metriä. Aikoinaan siinä toimivat lisäksi viljankuivuri ja mylly. Rakennus oli 190-luvun alussa myös Enon ensimmäisen leikkuupuimurin kotitalli. Nykyisin se on tilan vanhojen maatalouskoneiden säilytyspaikka. Tie- maisemassa rakennus on hyvä maamerkki. Rakennuksen ikkunoista osa oli ollut pitkään rikki. Liukuovi oli tipahtanut kiskoiltaan ja vään- tänyt kiskon käyttökelvottomaksi. Seinälaudoista osa oli uusimisen tarpeessa ja vanhat seinämaalit kuluneet. Ympäristön kasvillisuus oli ehtinyt kas- vaa tiheäksi. Peltikatto ja perustukset olivat kuiten- kin kunnossa. Hankkeen kirvesmiehet kunnostivat raken- nuksen ulkoverhouksen. Rakennuksen ylä- ja ala- kerran tilat ovat puusepänverstaina. Vanhat ovet poistettiin ja tilalle rakennettiin uudet. Puimuria varten aikoinaan levitetty liukuovi palautettiin sa- ranaoveksi. Levitetty oven osa naamioitiin seinäk- si, jonka pystyy tarvittaessa avaamaan. Vääntyneet saranat taottiin suoriksi tilan pajassa ja kiinnitettiin oviin mutterein. Samalla oviin tehtiin koristeelliset puiset salvat. Ovet maalattiin punaisella pohjamaa- lilla ja asennettiin valmiina paikoilleen. Rikkinäi- set ikkunalasit vaihdettiin ja kiinnitettiin ohuella puulistalla pokiin kiinni. Lopuksi ikkunan po- kat maalattiin valkoisiksi ja asennettiin valmiina paikoilleen. 2Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Lappalaisen puimalan ulkoverhous, ovet ja ikkunat kunnostettiin ja ympäristön hakametsää raivattiin. Omistaja maalaa rakennuksen omana työnään seuraavana kesänä. Kohteessa harjoiteltiin korkean paikan työsken- telyä. Työturvallisuussuunnitelma käytiin työn al- kaessa huolellisesti läpi työntekijöiden ja omista- jien kanssa. Työtarvikevaunu varusteineen ja tur- vavälineineen tuotiin työmaalle. Suunnitelmassa huomioitiin erityisesti rakennuksen korkeudesta johtuvat turvallisuusnäkökohdat. Turvavaljai- den käyttö, telinetyöskentelyn periaatteet ja nos- turin käyttö tarvikkeiden nostamisessa olivat erityishuomion kohteena. Kaikki ikkunan pielet maalattiin rakennuksen sisäkautta ja ikkunanpo- kat kunnostettiin irrallaan työpöydällä. Näillä toi- milla vähennettiin korkealla ulkoseinällä valjaiden varassa tapahtuvaa työskentelyä. Sadesäiden vuoksi seinien lopullinen maalaus jäi omistajan tehtäväksi tulevalle kesälle. Ympäristöä kunnostettiin raivaamalla pui- malan vesakoitunut hakametsä. Raivattavat ja säästettävät puut, pensaat ja kasvit katselmoitiin isännän ja työntekijöiden kanssa maastossa ennen työn aloitusta. Etenkin komeat petäjät ja katajat säilytettiin. Seinustoilta poistettiin vesakot ja lähi- ympäristön puustoa ja aluskasvillisuutta harven- nettiin. Puimalaa ja sen viereistä kalliojyrkännettä saatiin enemmän näkyviin. Samalla poistettiin pui- malan editse vievän tien pientareilta huonokun- toisia koivuja ja vesakkoa. Raivaustyöllä avattiin myös näkymää talolta ja pihapiiristä satoja vuosia vanhoille viljelysmaille. 2 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Kokkolan tilan perinnemaiseman kunnostus Hanke kunnosti Enon kirkonkylän tuntumassa sijait- sevan Kokkolan tilan vanhaa haka- ja metsälaidun- maisemaa. Pielisjoen rantamaisemissa sijaitsevan Kokkolan tilalla on pitkä historia. Talon hakamaiden ja raken- nusten vieritse kuljettiin muinoin vanhaa hevos- tietä Kuusiojalta ja Kontiolahdelta Enon kirkolle. Hevostiestä muistuttavat edelleen vanhan riihen ja tuulimyllyn ohi mutkitteleva kylätie ja vielä varhaisempi metsän poikki johtava kärrypolku. Näissä perinnemaisemissa on edelleen karjanlai- dunnuksen perinnebiotoopeja. Tuulimyllyn ympäristö oli aikoinaan karjan metsälaitumena. Myllyn jäätyä pois käytöstä ja laidunnuksen loputtua alueen kasvillisuus on al- kanut rehevöityä ja monimuotoisuus kärsiä. Van- hojen mäntyjen ja katajien lisäksi alueelle on kas- vanut uutta puustoa ja vesakkoa. Alueesta laadittiin hoito- ja laidunnussuunnitel- ma 0,2 hehtaarin alueelle metsittyvälle hakalai- tumelle. Hakametsä liittyi sopivasti tilan muihin laidunalueisiin. Raivattavan alueen rajaus merkit- tiin maastoon kuitunauhoilla ja hoitosuunnitelma annettiin kirjallisena työntekijöille. Säilytettäviä puita merkittiin maastoon kuitunauhalla. Työmaan turvallisuussuunnitelma käytiin läpi moottorisa- hatyöskentelyyn varautuen. Maisematyötekijät raivasivat hakamaisemaa raivaus- ja moottorisahojen avulla. Perinnemaise- man palauttamisessa tarvittiin raivausohjeiden lisäksi hyvää maisemasilmää. Ennen sahausta tuli miettiä, miten kunkin puun kaataminen tai risu- kon raivaus vaikuttaisi viereisiin puihin tai alueen valoisuuteen. Oli lisäksi mietittävä, miltä koko alue näyttäisi harvennusten jälkeen. Ensin raivattiin ve- sakkoa ja sen jälkeen harvennettiin hakametsän Kokkolan tilan lammaskatoksen pärekaton laittoa. 27Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Kokkolan tilan tuulimyllyä ympäröivä hakametsä raivattiin ja alueelle laadittiin maisemanhoito- ja laidunnussuunnitelma. tihentymään päässyttä ja osin jo pystyyn kuivuvaa puustoa. Rungot karsittiin, katkottiin ja pinottiin tien varteen, josta isäntä vei ne pois traktorilla. Raivaustähteet kerättiin myös kasoiksi tien var- teen pois vietäviksi. Myllyrakennusta haittaavaa kasvillisuutta ja puustoa harvennettiin säilyttäen mm. vanhat metsälaitumen katajat ja männyt. Vanhaa kärry- polkua avarrettiin ja sen ympäristöstä raivattiin pääasiassa nuorta lehtipuustoa ja kuusen taimet. Alueen valoisuuden lisääntyminen parantaisi samalla monipuolisen pohjakasvillisuuden elin- oloja. Isäntä aitasi alueen lammaslaitumeksi lai- dunnussuunnitelman mukaan. Vuosittaisen lai- dunnuksen avulla vältettäisiin alueen vesakoitu- minen uudelleen ja parannettaisiin alueelta löy- tyneiden perinnebiotooppilajien elinoloja. Riihen vieressä olevan lammassuojan peltikatto vaihdet- tiin pärekatoksi ja kärrypolun varteen ja muihin tilan luontopolun esittelykohteisiin tehtiin mat- kailijoille ja kyläläisille tarkoitettuja opastauluja. Tilan metsästä sahattiin luontopolkurakenteisiin perinteiset rakennusainekset. 2 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Ahvenisen punaisen tuvan perinnemaisemat Enossa toteutettuja maisematyökohteita olivat myös maakunnallisesti arvokkaan Ahvenisen kylämaiseman sekä Punaisen tuvan pihapiirin kunnostus, laidunmaiseman kunnostus ja tilan navetan kunnostus. Ahvenisen Punaisen talon metsittyneestä peltoalueesta harvennettiin reilu hehtaarin alue hakamaaksi ja hevoslaitumeksi sitä varten laaditun laidunsuunnitelman mukaan. Ta- lon pihapiirissä olevalle niitylle neuvoteltiin he- vosia varten laidunnussopimus talon omistajan ja paikallisen hevostilan välille. Tilan vanha na- vetan ympäristössä ollut hakamaa/metsälaidun palautettiin harventamalla ja aitaamalla takaisin hevoslaitumeksi. Alueelle laadittiin myös laidun- nussuunnitelma. Sieltä kartoitettiin huomionarvoi- sia kasvilajeja, kuten aholeinikkiä, ketoneilikkaa ja kissankelloa. Samalla kunnostettiin entisen pos- titalon pihaan johtava tieraitti ja niittyalue mai- semineen. Alueelle laadittiin maisemanhoito- ja laidunnussuunnitelma. Loppukesästä Enossa suuntauduttiin kunnosta- maan vanhoja perinnerakennuksia ja niiden ympä- ristöjä. Ahvenisella korjattiin Lösölän tilan vanhaa päärakennusta ja saunaa. Ukkolassa kunnostettiin Ukkolan entisen koulun piharakennuksina toimi- vat vanhat hirsiaitat. Hakamaat raivattiin raivaussahalla, puita kaadettiin moottorisahalla ja risut kerättiin metsähakkeeksi. Alueet aidattiin ja niille neuvoteltiin laidunnussopimukset. Kylän naisväkeä tutustumassa tilan maisemanhoitotoimiin. Miehet ihastelevat yhdessä Heljän kanssa työn jälkeä Ahvenisen kohteella. 29Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Lieksassa kunnostettiin luontorakenteita, kuten melojien ja retkeilijöiden käytössä oleva Aittokosken laavu sekä Vuonis- lahden vierasvenelaituri ja esiintymislavan kattoa. Museoalueella kunnostettiin aittarakennuksen pärekatto, pisteaitaa ja maalattiin museon vanhin hirsirakennus. Lieksan luonto ja museokohteet Lieksassa valittiin kunnostettaviksi kohteiksi Pielisen museon piharakennuksia ja museon vä- litön pihaympäristö sekä arvokkaita luontomat- kailuun soveltuvia kohteita Vuonislahdesta ja Karhunpolun varrelta Kitsissä ja Aittokoskella. Lieksan kaupungin teknisen toimen työkohteilla kunnostettiin luontopolkuja ja reittejä sekä opas- teita. Lieksassa työryhmä työskenteli kohteilla, joissa liikkui runsaasti asukkaita, luontomat- kailuyrittäjiä ja turisteja. Työn lomassa kuultiin sidosryhmien mielipiteet ja vaikutettiin yleisön asenteisiin korjausrakentamista ja rakennusten entisöintiä edistäen. Maisemanhoito- ja luonnonhoito-osioon työl- listettiin yhteensä kuusi henkilöä kukin kuuden kuukauden ajaksi. Tukityöllistetyt tekivät töitä kahdessa 3-hengen ryhmässä yhdessä laadittu- jen suunnitelmien mukaisesti. Ryhmät työsken- telivät Enossa työnsuunnittelija Heljä Tolvasen ja Lieksassa kaupungin teknisen toimen työnjoh- tajien (Markku Simanainen ja Veijo Nousiainen) opastuksella. Työllistettäväksi valittiin ulkotöistä pitäviä rakennus- ja moottorisahatyötaitoisia pit- käaikaistyöttömiä. He perehtyivät tekemällä op- pien luontorakentamiseen sekä luonnonhoitoon ja maiseman- ja ympäristönhoidon työtaitoihin ja käytännön tietouteen. 30 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Pielisen museoalueella kunnostettiin pärekattoja, kaivorakenteita, aitoja ja maalattiin rakennuksia. 31Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Yläkuvassa näkymä museoalueelta. Alakuva museon vanhimmasta hirsirakennuksesta, joka maalattiin hankkeen työnä. 32 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007  Tulokset 5.1 Kohteiden toteutus ja aikataulutus Kokeilut ovat edenneet laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Aikatauluissa on pysytty kohtuudella ja suunnitellut työt ja työvaiheet on pystytty toteut- tamaan hyvin. Kussakin ryhmässä on ollut valittu- na ryhmävastaava ja työmaan työsuojeluvastaava. Projektikoordinaattori ja työnjohtoon valitut hen- kilöt ovat seuranneet ja ohjanneet työnkulkua eri työpisteissä säännöllisesti. He ovat käyneet tutus- tumassa työkohteisiin, tehneet työsuojelu- ja teli- netarkastukset sekä täyttäneet rakennustyömailla vaadittavan Ratu -pöytäkirjan. Uusiin työkohteisiin on valmisteltu sopimuk- set, tehty omistajien kanssa tarvikehankintaan liittyvät valmistelut sekä laadittu työsuunnitel- mat ja työsuojelusuunnitelmat. Työn alla olevissa kohteissa on järjestetty tiedotus- ja osallistamis- tilaisuuksia sekä tehty työsuojelutarkastuksia. Valmistuneissa kohteissa on pidetty työmaan loppupalaverit. Hankkeen henkilöstölle järjestettiin elokuun lo- pussa opintomatka hirsirakennusten korjaamiseen liittyen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Yhteistyö erilaisten yhdistysten ja alan yrittäjien kanssa osoittautui toimivaksi malliksi korjausrakentajien ohjaamisessa. 33Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Lastussa Lapinlahdella yhteistyössä Pohjois-Savon YTY -hankkeen toimijoiden kanssa. Enon kohteilla työnjohtaja on suunnitellut käy- tännön työvaiheet ja tarvikehankinnat omistajien ja ryhmävastaavan kanssa yhteistyössä. Työnjohtaja on käynyt työmaalla vähintään kahdesti viikossa ja ollut yhteydessä työntekijöihin puhelimitse lä- hes päivittäin. Tämän lisäksi työnjohtaja on ollut säännöllisesti yhteydessä töiden tilaajiin ja muihin sidosryhmiin. Yhteistyö töiden tilaajien kanssa on sujunut hyvin. Töiden tilaajina on Enossa ollut esi- merkiksi kyläseuroja, H-yhdistys, yksityisiä hen- kilöitä, perikuntia ja Enon kunta. Töiden toteutusta varten laadittiin kohteista kirjalliset turvasuunni- telmat ja sopimus toteutettavista toimista. Tilaajat kustansivat tarvikkeet ja materiaalit sekä konetyön ja rakennustelineet. Seurojen, yhdistysten tai yksi- tyishenkilöiden tiukasta rahatilanteesta huolimat- ta on suunnitellut tarvikkeet ja konetyö pystytty hankkimaan ja työt toteuttamaan ajallaan. Kiteellä ja Kesälahdella toiminta yrittäjän (Pe- rinnekorjaus Puutimo Oy) kanssa on ollut tulok- sellista. Vaativissa kohteissa on pystytty toteut- tamaan myös uudet haasteet ja aikataulut ovat pitäneet hyvin. Työntekijät ovat päässeet harjaan- nuttamaan paitsi hirsirakenteiden korjaustaitojaan myös vaativampia työvaiheita, kuten ikkunoiden ja ovien korjaamista ja pintakäsittelyä perinteisin menetelmin. Myös kohteiden omistajat ovat olleet tyytyväisiä työskentelyyn ja työjälkeen. Yhteistyö paikallisten toimijoiden (Kitee-Seura ry, Heinonie- men maamiesseura ry, UPM ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston Koivikon opetusmaatilan kanssa on syventynyt ja tarjoaa mahdollisuuden jatkaa vastaavan kaltaista toimintaa. Polvijärven kohteessa toiminta on myös ollut tu- loksellista. Aikatauluissa on pysytty hyvin ja työvai- heet on pystytty toteuttamaan turvallisesti. Työjälki on ollut laadukasta. Työnjohto on ohjannut varsin vaatimattomalla työkokemuksella lähteneet nuoret työmiehet lyhyessä ajassa pärekattojen korjaami- sen ammattilaisiksi. Kotiseutumuseo on kohteena osoittautunut hyväksi valinnaksi. Työnäytökset ja niissä vieraillut yleisö ovat tarjonneet hyvän mah- dollisuuden perinnekorjaustaitojen esittelyyn ja ra- kennusten kunnostuksen edistämiseen. 3 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 5.2 Työ- ja suunnittelutaidot Työntekijöiden työ- ja suunnittelutaidot ovat kehit- tyneet merkittävästi ja työtaidot ja itsetunto ovat kehittyneet hyvälle tasolle. Ryhmävastaavat ovat osoittaneet taitonsa neuvotella asioista itsenäisesti omistajien ja sidosryhmien kanssa ja työntekijät osaavat jo omatoimisesti suorittaa heille määrätyt työtehtävät. Opittuja työtaitoja on kertynyt perinnerakenta- misesta ja korjausrakentamisen erilaisista työtehtä- vistä. On harjoiteltu mm. hirsien korjaamista, hir- sitalon kivijalan korjaamista, ikkunoiden ja ovien kunnostusta, kantavien rakenteiden korjaamista, pärekaton tekemistä, muuraustöitä ja perinnemaa- lien keittämistä. Maisemanhoitotöinä on toteutettu mm. puis- tometsän hoitoa, maiseman avausta, niittyjen ja hakamaiden kunnostusta raivaamalla, riukuaito- jen tekoa, laiturien ja pitkospuurakenteiden kor- jausta, uimarannan rakennusten ja rakenteiden kunnostusta ja luontorakenteiden korjaamista ja kunnostusta. Työntekijöiden hyvä paikallistuntemus on ol- lut eduksi työnteon suunnittelussa. Työmotivaa- tio on ollut hyvä ja työryhmän omatoimisuus ja itseohjautuvuus selvästi nähtävissä. Työjälki on ollut huolellista. Työntekijät ovat osoittautuneet velvollisuudentuntoisiksi ja ovat noudattaneet ohjeita. 5.3 Työllistyminen ja yrittäjyys Työntekijöistä kaikki ovat olleet motivoituneesti mukana ja tyytyväisiä työhön. Työntekijöiden työ- taidot ovat kehittyneet tasolle, josta työllistyminen yritysten palvelukseen ja yrittäjäksi olisi useille mahdollista. Työryhmät ovat toimineet itsenäisesti, suunni- telleet ja toteuttaneet työt omassa tahdissa ja itse tehdyin työnjaoin. Yrittäjyyteen valmentavia tai- toja on kertynyt, samoin ryhmävastaavana toimi- misen taitoja. 3Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 5.4 Työturvallisuus ja tapaturmat Ympäristökeskuksen työntekijöiden työskentely edellytti työmaalla vaadittavien turvamääräysten noudattamista. Tämä saattoi tuoda tilaajalle lisä- kustannuksia ja uusia velvoitteita suhteessa omis- tajan omiin suunnitelmiin. Tilaajat noudattivat kuitenkin kaikilla työkohteilla hyvin vaadittavia määräyksiä. Työmaille hankittiin pyynnöstä jau- hesammuttimet ja asianmukaiset rakennustelineet. Myös tarvikehuolto toimi ja rakennusmateriaalit olivat ajallaan ja laadukkaina paikalla. Hankkeen töissä noudatettiin Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2007 -opas- ta. Jokaiseen työkohteeseen laadittiin työmaakoh- taiset turvallisuussuunnitelmat ja ne käytiin läpi yhdessä työmaan alkaessa. Työntekijöistä nimet- tiin työmaakohtaiset ryhmä- ja työsuojeluvastaa- vat. Työryhmän ryhmänvastaava kirjasi lisäksi päivittäiset työt Ratu -työmaapäiväkirjaan ja teki viikoittain rakennuskohteista työsuojelutarkas- tuspöytäkirjan ja kuukausikohtaisen työajanseu- rannan. Työnjohto teki työmailla ohjauskäyntejä ja työturvallisuustarkastuksia. Työsuojelutarkas- tuksia tehtiin työkohteilla ja havaitut puutteet korjattiin viipymättä. Vaativissa talonrakentamisen työvaiheissa, kuten rakennusten ulkokattotöistä käytettiin te- lineitä ja putoamissuojausvälineitä. Työryhmille ja tilaajille annettiin noudatettavaksi telinemalli- piirros ja ohjeet, joita työkohteissa käytettävien telinetyyppien turvallisuusvaatimusten tuli vä- hintään vastata. Hankkeen puolesta oli työntekijöillä käytössään mm. metsurin turvavarusteet, rakentajan työasu, rakentajan turvakengät, turvavaljaita, kypärät, sil- mä- ja kuulosuojaimet, huomioliivejä, hengityssuo- jaimia, ensiapuvälineet jne. Kaikille työntekijöille järjestettiin keväällä töiden alkaessa hätäensiapu- koulutus, jolla oli mahdollista päivittää ajan tasalle EA1 -kurssin taidot. Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta oli työmailla sattunut joitakin työtapa- turmia ja useita ”läheltä piti” -tapauksia. Eräällä työmaalla työntekijä kompastui risuihin ja kaivon renkaaseen siirtäessään raivaustähteitä. Toisen työntekijän silmän verkkokalvoon tuli hiertymä työnteon aikana lentäneestä roskasta. Vakavilta onnettomuuksilta onneksi vältyttiin. 3 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Työntekijät ja työnjohto kokivat työturvallisuus- asioiden huomioimisen hyvin tärkeäksi. Työmailla käytettiin vaadittuja turvavälineitä ja noudatettiin turvallisia työmenetelmiä. Vaaroja torjuttiin ennal- taehkäisevästi. 5.5 Hankkeen vaikuttavuus Nurkat kuntoon -hankkeen töissä on kunnostet- tu ja pelastettu useita vanhoja puurakennuksia. Hankkeen avulla on lisätty yleistä tietoa maakun- nalle tyypillisen perinnerakentamisen työtavoista ja rakennustyyleistä. Hankkeessa on samalla kou- lutettu asiantuntijoita ja lisätty yleisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen arvostusta. Tiedotuksen avulla on tieto maisemallisesti ar- vokkaista alueista ja kulttuurihistoriallisista koh- teista levinnyt laajemmalle. Hankkeen aikana suoritettua työmäärää voidaan mitata tunteina ja työn laatua arvioida silmämää- räisesti. Hanke on työllistänyt välittömästi noin 20 henkilöä, välillisesti joukon lisää. Kohteiden omis- tajat ovat sitoutuneet hankkeen kautta mittaviin jatkokunnostuksiin. Sen sijaan tehdyn työn mer- kitystä maakunnan rakennusten ja arvokkaiden ympäristöjen hyväksi tulevaisuutta ajatellen voi nyt vasta arvailla. Ehkäpä hanke on käynnistänyt keskustelun korjaustyön lisäämisen tarpeellisuu- desta myös laajemmin. Ilman yhteiskunnan kautta järjestynyttä työpanosta moni kohde jää varmasti aloittamatta ja kunnostamatta. Pohjois-Karjalan maakunnan perinteiset maise- mat ovat muuttuneet hyvin nopeasti maatalouden ja teollisuuden voimakkaiden rakennemuutosten vuoksi. Umpeen kasvaneet laitumet, hakamaat ja pellot, autioituneet talot, kylät ja teollisuus- ympäristöt ovat näkyviä merkkejä maakunnassa tapahtuneista muutoksista. Kuntien, erilaisten yhteisöjen tai yksityisten henkilöiden ansiosta on näiden ympäristöjen kunnostamiseen onneksi he- rätty ja maakunnallisesti, jopa valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltujen kohteiden säilyttämiseksi ryhdytty toimiin. Erilaisten tukien avulla on nykyi- sin käytännössä mahdollista palauttaa ja säilyttää uusin ratkaisuin perinteisiä maisemia tai vanhoja rakennuksia. Yhteiskunnan rahalliset avustukset ovat kuiten- kin usein pieniä ja vain kannustavia. Merkittävin apu on osaavat perinnetyöntaitajat. Pohjois-Karja- lan ympäristökeskuksen Nurkat kuntoon -hank- keen ajatus työttömien kouluttamisesta työtä teke- mällä on tässä tapauksessa onnistunut. Työkohteis- sa on pitkäaikaistyöttömien taitojen kartuttamisella päästy hyviin tuloksiin. Hankkeen avulla on luotu perusta uudelle ammattikunnalle, perinnekorjaus- rakentajille. Taitojen karttuessa syntyy mahdolli- suudet yrittäjyyteen ja ammatin harjoittamiseen. Jo hankkeen aikana työtahti nopeutui, ja uusia koh- teita on kaiken aikaa voitu ottaa lisää työn alle. Koivikon opetusmaatilan rantaan rakennettiin puukatos, yksityiskohta ovesta. 37Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007  Jatkosuunnitelmat Hankkeen toimenpiteet, käydyt keskustelut ja hankkeen aikana tehdyt kartoitukset ovat osoit- taneet, että Pohjois-Karjalassa on paljon perinteisiä puurakennuksia ja ne kaipaavat jatkuvaa kunnos- tusta. Osaajista on pulaa, korjaustyömaat ja perin- neympäristöjen hoitokohteet kaipaavat uusia am- mattitaitoisia toteuttajia. Maakuntaan tulee paluu- muuttajia, rakennuksia kunnostetaan vapaa-ajan asunnoiksi ja uusia asukkaita asettuu asumaan van- hoihin pihapiireihin. Innostus vanhan korjaamiseen lisääntyy jatkuvasti. Museorakennukset uhkaavat myös rappeutua, joten niitä olisi säännöllisesti kun- nostettava. Korjaukseen erikoistuneille taitajille on kova kysyntä, taidot ovat monelta päässeet viime vuosikymmeninä unohtumaan. Myös ammattitai- toisista ohjaajista, alan työnjohdosta ja alan yrittäjistä on pulaa. Jatkossa maakuntaan tarvitaan koulutusta ja uusien taitajien harjaannuttamista alan osaajiksi. Tavoitteeksi tulee jatkossa asettaa restau- rointiosaamisen kohottaminen ja alan koulutuk- sen toteuttaminen. Erityisesti Pielisen Karjalassa on puutetta koulutetuista osaajista. Tulevaa kou- lutusta varten laadittiin opetussuunnitelma restau- rointikisällikoulutuksen toteuttamiseksi Pielisen Karjalassa. Hankkeen kuntakierroksella kartoitet- tiin myös korjausrakentamisen kohteita tulevia vuosia varten. Korjausrakentajien harjaannut- taminen tukityöllistämisen avulla tulee laajentaa koko maakuntaan. Savijärvellä Lieksan ja Kuhmon rajalla luontomatkailukohteena säilytettävän vesimyllyn pärekatto sekä silta- ja porras- rakenteet kaipaavat kunnostusta. 3 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Haastatteluja ja kartoituskäyntejä tehtiin tulevaa jatkohanketta valmistellen erityisesti Nurmekses- sa, Lieksassa, Enossa, Valtimolla, Polvijärvellä ja Juuassa. Kohteita on runsaasti ja kiinnostus van- hojen pihapiirien korjaamiseen on mm. Talvivaara- kaivoshankkeen ansiosta alueella viriämässä. Tu- levia työkohteita Nurmeksen suunnalla voisivat olla esimerkiksi Puu-Nurmeksen rakennukset tai maaseudun pihapiirien rakennukset ja vaikkapa esimerkiksi Mätäsvaaran kaivoksen asuinalue pi- harakennuksineen. Myös yksityisten henkilöiden omistamat kohteet ja yhdistysten omistamat ra- kennukset voivat tarjota kunnostuskohteita. Liek- sassa tulevia kohteita voivat olla vanhat kämpät, vesimyllyt, uiton rakenteet, erilaiset luontora- kenteet, museorakennusten kunnostustyöt tai yksityisten henkilöiden ja yhdistysten omistamat perinnepihapiirit. Juuassa korjaamista vaativia kohteita ovat vanhat uiton rakenteet, vesimyllyt ja Puu-Juuan rakennukset, Valtimolla esimerkiksi vanha puukoulu, maamiesseuran viljakuivaaja tai seurakunnan rakennukset. Polvijärvellä kohteeksi soveltuvat museorakennukset ja seurakunnan sekä eri yhdistysten omistamat rakennukset, Enossa on useita teollisuusympäristöjä ja vanhaa maaseutu- perinneympäristöä. Myös maisemanhoitotoimenpiteisiin on maakunnassa todellinen tarve. Kunnostettavien kohteiden toteutus on tarve tehdä kokonaisval- taisesti, niin että perinneympäristöjen sekä arvok- kaiden maisemien kunnostus kytketään raken- nusten korjaukseen ja kunnostukseen. Työn avulla harjaannutetaan samalla koulutettavien maise- manhoitonäkemystä ja taitoja perinemaisemien hoitotoimenpiteissä. Kunnostettavia maisema- työkohteita ovat arvorakennusten ympäristöjen hoidon kohteet, pihaympäristöt, kyläympäristöt, sekä yksittäisiin rakennuksiin liittyvät kulttuuri- ympäristökohteet. Tehtävät ovat tällöin raken- nusten pihan kunnostusta, aitaamista ja maise- man kohentamista sekä luonnontilaisten niittyjen ja hakalaidunten kunnostusta. Maiseman- ja luonnonhoitokohteita kartoitet- tiin tulevia vuosia varten eri puolilla Pohjois-Kar- jalaa. Samalla aloitettiin löytyneiden kohteiden toteutuksen suunnittelu. Suunnitelmia laadittiin tulevia maisemanhoitohankkeita valmistellen erityisesti Kiteellä, Pyhäselässä, Joensuussa, Kon- Rakennusten restaurointikoulutuksen kohteita voisivat olla esimerkiksi Puu-Nurmeksen tai maaseudun pihapiirien raken- nukset tai vaikkapa esimerkiksi Mätäsvaaran kaivoksen asuinalue piharakennuksineen. 39Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Lieksassa riittää myllyjä korjattavaksi, vaikkapa yksi vuodessa. tiolahdella ja Enossa. Maisemanhoitotoimenpitei- den tarvetta on toki kaikissa kunnissa erityisesti luonto- ja perinnematkailuun sekä niiden kehit- tämiseen liittyen. Tulevien vuosien ja jatkohankkeiden laajempia maisemanhoitokohteita voisivat olla esimerkiksi maisemanhoitotyöt Kiteen Puhoksella, Niittylah- den opiston ympäristön perinnemaisemien kun- nostustyöt Pyhäselässä tai vaikkapa Pekkalan kar- tanoalueen vanhan miljöön ja Noljakan niittyjen ja perinnepuistojen kunnostustyöt Joensuussa. Myös Enon Pahvitehtaan alueen miljöö ja vaikkapa Puu- Juuan alueen pihat ja kadut sopisivat maiseman- hoitokohteiksi. Restaurointiosion jatkotoimenpiteenä valmis- teltiin kevään 2007 aikana restaurointikisälli- koulutuksen opetussuunnitelma ja toteutusmalli Nurmeksessa 200 käynnistettävää koulutusta ajatellen. Samassa yhteydessä etsittiin työkohtei- ta tuleville vuosille tukityöllistämistöiden toteu- tusta varten. Pielisen Karjalan alueen kunnista kartoitettiin toimijoita koulutuksen ja tukityöl- listämisen toteuttamiseen tulevina vuosina. Restaurointiosion jatkotoimenpiteenä laadittiin opetussuunnitelma restaurointikisällikoulutuk- sen toteuttamiseksi Pielisen Karjalassa. Hank- keen kuntakierroksella kartoitettiin myös kor- jausrakentamisen kohteita tulevia vuosia varten. Haastatteluja ja kartoituskäyntejä tehtiin tulevaa jatkohanketta valmistellen erityisesti Enossa, Lieksassa, Nurmeksessa, Valtimolla, Polvijärvel- lä ja Juuassa. Kohteita on runsaasti ja kiinnostus vanhan korjaamiseen on mm. Talvivaara-kai- voshankkeen ansiosta myös Pielisen Karjalassa viriämässä. Hankkeen henkilöstölle järjestettiin keväällä töiden alkaessa EA-koulutus. Syksyn koulutuk- sen ja Pohjois-Savon YTY-työmaille suuntautuneen arkkitehtuuri ja ympäristökoulutuksen opintomat- kan aiheena oli hirsirakennusten korjaaminen. Maiseman- ja luonnonhoito-osion jatkotoi- menpiteenä kartoitettiin luonnonhoito- ja maise- manhoitokohteita tulevia vuosia varten. Työtä tehtiin mahdollisia tulevia maisemanhoito- hankkeita valmistellen erityisesti Kiteellä, Py- häselässä, Joensuussa, Kontiolahdella ja Juuas- sa. Samalla aloitettiin löytyneiden kohteiden toteutuksen suunnittelu. 0 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Juuassa tulevia kohteita voivat olla uiton rakenteet, vesimyllyt ja Puu-Juuan rakennukset. 1Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Valtimon vanha puukoulu, maamiesseuran viljakuivaaja tai seurakunnan rakennukset sopivat kohteiksi. 2 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Tulevien vuosien ja jatkohankkeen maisemanhoitokohteita voisivat olla esimerkiksi Niittylahden opiston ympäristön ja Niittylahden kartanon perinnemaisemat. 3Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Kiteen Puhoksen vanhan teollisuusmiljöön maisemat kaipaavat hoitoa ja kunnostusta.  Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Kunnasniemen kylätalon perinnepihan kunnostustyöt on hyvä esimerkki kyläyhdistyksen kanssa toteutettavissa olevista kohteista. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Pekkalan kartanoalueen ympäristön ja Noljakan niittyjen ja puistojen kunnostustyöt on esimerkki kaupunkien työkohteista.  Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 7 Tiedotus ja osallistaminen 7.1 Tiedotus Hankkeesta on tiedotettu tiedotusvälineille, koh- dealueiden asukkaille, kylätoimikunnille ja viran- omaisille jatkuvasti hankkeen eri toimenpiteiden edetessä (Liite 1). Sopivien työkohteiden valitse- miseksi järjestettiin alueen asukkaille helmikuus- sa 2007 keskustelutilaisuudet Enossa ja Lieksassa. Kevätkesällä oltiin mukana ProAgrian järjestä- missä kyläkävelytilaisuuksissa Enon Ahvenisella ja Kiteen Puhoksella. Kunnostus- ja hoitotöiden käynnistyttyä lehdistölle ja sidosryhmille tiedotet- tiin kohteista ja muutamalla kohteella järjestettiin avoimia tiedotustilaisuuksia, jossa vierailijoilla oli mahdollisuus perehtyä työhön. Tämä edisti myös työllistettyjen omaa arvostusta työhönsä ja paransi asiakaspalvelutaitoja. Tavoitteena on välittää saatuja kokemuksia muillekin toimijoille ja kehittää tilaaja – tuottaja -mallia eteenpäin. Tarkoitus on tiedottaa mallin mahdollisuuksista niin, että korjausrakentamiseen sekä luonnonhoito- ja maisemanhoitotöiden arvos- tus lisääntyisi yritysten, yhteisöjen ja yksityishen- kilöiden omistamilla kohteilla ja näihin tehtäviin erikoistuvien yrittäjien toiminta jatkuisi ja laajeni- si. Hankkeen tiedote julkaistiin sähköisesti raken- nusperintösivuston tiedotteena ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen verkkosivuilla tiedotteina. 7Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Aukeaman kuvat: Iisalmeen suuntautuneella henkilöstö- koulutusmatkalla tutustuttiin mm. Koljonvirran Mänty- län tilan vanhan pihapiirin kunnostukseen ja Castrenin huvilan, eli nykyisen Villa Castren -pursiseuran majan kunnostustöihin. Toteutettavista kohteista nousi korjaustöiden ai- kana esille paljon perimätietoa, jonka muistiin mer- kitsemisellä on kiire. Tätä tietoa kerättiin hankkeen aikana talteen mm. luontopolkutaulujen muodossa (Kokkolan tila Enossa ja Puhoksen alueen luonto- polku). Muistiin merkitty tieto lisää alueen asuk- kaiden kotiseututietoutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä paikallisten luonto- ja perinnemat- kailuyrittäjien mahdollisuuksia. 7.2 Osallistamis-, koulutus- ja keskustelutilaisuudet Hankkeen kohteissa pidettiin yleisön kuulemisti- laisuuksia ja suunnittelupalavereja ennen töiden käynnistämistä ja työn kuluessa (ks. Liite 2). Enos- sa järjestettiin kevättalvella 2007 useita yleisötilai- suuksia, joihin saapui 1–30 Ukkolan ja Ahvenisen kylien asukasta ja alueella vaikuttavaa toimijaa. Kiteellä järjestettiin neuvottelutilaisuudet sekä Heinoniemen maamieseuran talolla että Puhok- sessa Nuorisoseurantalolla. Kesäkuussa 2007 järjestettiin ProAgrian toteut- tamien kyläkävelytapahtumien yhteydessä ylei- sön kuulemistilaisuudet sekä Kiteen Puhoksella että Enon Ahvenisella. Polvijärven kohteella Pol- vijärvipäiviin liittyen, Kiteen kohteella Puhoksen Rompepäiviin liittyen ja Lieksan kohteella Lieksan Vaskiviikkoihin liittyen järjestettiin kesä- ja heinä- kuussa hankkeen työntekijöiden toimesta perinne- korjaukseen liittyviä työnäytöksiä, joihin yleisöllä oli vapaa pääsy. Elokuun aikana järjestettiin opintomatka hir- sirakennusten korjaamiseen liittyen. Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin palautetilaisuus arviointi- keskusteluineen työntekijöille. Tilaisuuteen liittyi myös yhteistyövierailut Pohjois-Savon YTY 200 -hankkeen työmaille ja tapaaminen hankkeen toi- mijoiden kanssa. Hankkeen puolivälissä 21..2007 järjestettiin ohjausryhmän kokouksen yhteydessä keskuste- lutilaisuus, jossa käytiin läpi hankkeesta saatuja kokemuksia ja mietittiin loppusyksyn ratkaisuja. Hankkeen päättyneillä työkohteilla on pidetty töi- den lopetuksen yhteydessä työmaapalaverit ja pyy- dettiin työntekijä -palaute lomakkeilla. Hankkeen tuloksia esiteltiin Pohjois-Karjalan museopäivässä Lieksassa. Hankkeen viimeisen ohjausryhmän kokouksen yhteydessä 1.12.200 tehdään hankkeen loppuar- viointi ja palauteyhteenveto.  Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Hankkeesta tiedotettiin säännöllisesti lehdistölle. 9Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 0 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 LÄHTEET Ahonen, M. 200. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 3. 10 s. Aitomaa, K., Luoto, T., Marjamäki, M., Niskanen, T., Patrikainen, H. ja Päivärinta, K. 2007. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2007. Multikustannus Oy. 2 s. Arvokkaat maisema-alueet. 1992. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö /1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. 20 s. Loikkanen, T., Simojoki, T. ja Wallenius, P. 1997. Osallistavan suunnittelun opas luon-nonvara-ammattilaisille. 9 s. Luonnon ja maiseman monimuotoisuus. Perinnebiotoopit. 2007. Maatalouden ympäristötuen erityistuet. Maa- ja metsätalousministeriö. 19 s. Metsälaitumilta kukkakedoille. Opas perinnebiotooppien hoitoon Pohjois-Karjalassa. ProAgria Pohjois-Karjala. 23 s. Museoraitti. 200. Maatalousteemaisten museoiden yhteisesite. 3 s. Museovirasto www-sivut. 2007. http://www.rakennusperinto.fi/ Mönkkönen, M. 2003. Virroilta ja vaaroilta. Enon kulttuuriympäristöohjelma. 92 s. Palviainen, S. 199. Syrjäinen maaseutu ja ympäristönhoitotyöt. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja. N:o 123. 12 s. Perinnebiotooppien hoitokortit. 2003. Maa- ja metsätalousministeriö. Pohjois-Karjalan vaellusreittiopas. 200. Edita Helsinki. 220 s. Polkuja tulevaisuuteen. 2001. Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen 2010. Sisältö ja päätavoitteet. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus.  s. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto. Ympäristöministeriö. 27 s. Rikkaampi tulevaisuus. 200. 13 yleissopimusta luonnon ja kulttuuriympäristön hyväksi. Pohjoismaiden ministerineuvosto. TemaNord 200: 2. 0 s. Riukuaita ja pärekatto. 2001. Opas perinteisestä rakentamisesta. Maa- ja kotitalousnaisten keskus. 23 s. Viheralueiden hoitoluokitus. 2007. Viherympäristöliitto ry:n julkaisu 3.  s. 1Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 LIITE 1/1 Liite 1. Hankkeen tiedotus Lehtiartikkelit Nurkat kuntoon projekti käyntiin maakunnassa. Karjalainen 20.1.2007. Perinnemaisemia halutaan säilyttää ympäristökeskuksen voimin. Kotikarjala 17.3.2007. Lahtinen Heidi. 2007. Nurkat kuntoon Ukkolassa ja Ahvenisella. Pielisjokiseutu 12..2007. Kojo Hanneliina. Vanhat nurkat kuntoon. Perinnekorjaus: ympäristökeskuksen hanke pyrkii kunnostamaan arvokkaita kohteita. Karjalainen 20. .2007. Ronkainen Harri. 2007. Nurkat kuntoon Karhunpolulla, Vuonislahdessa ja museolla. Lieksan lehti 21..2007. Tuovinen Jussi. 2007. Rakennusten restaurointitaitoja ja perinneympäristöjen hoidon osaamista vahvistetaan Pohjois-Karjalassa. Puumies /2007. Museomäen kattotalkoot ovat käynnistymässä. Outokummun seutu. 30..2007. Suomalainen Sirpa. 2007. Nurkat ojennukseen Puhoksessa. Karjalainen. 23..2007. Nurkat kuntoon -hanke käynnistyy Puhoksessa. Koti-Karjala. 2..2007. Riistaniemi Timo. 2007. Polvijärven museomäelle uudet pärekatot. Karjalainen. ..2007. Ronkainen Harri. 2007. Karhunpolulla nurkat kuntoon. Lieksan lehti 1..2007. Ryhänen Juho. 2007. Ahveninen tunnetaan kauniina maalaiskylänä. Pielisjokiseutu 1..2007. Enossa kunnostetaan perinnemaisemia. Sanomalehti Karjalainen. 19..2007. Väänänen Taru. 2007. Ahvenisen Punainen Talo avautui uudistuneena. Karjalainen. 2..2007. Tirkkonen Katri. 2007. Linnamäen tilan pihapiiri pesee silmiään. Koti-Karjala 11..2007. Tirkkonen Katri. 2007. Ahokkaat haluavat säilyttää Linnamäen. Kesälahden rajavaarassa sijaitseva tila pääsi mukaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen korjaushankkeeseen. Itä-Savo. Kotimaa -teemasivut. 12..2007. Lahtinen Heidi. 2007. Röttelöstä arvorakennukseksi. Pielisjokiseutu 13.9.2007. Ronkainen Harri 2007. Nurkat kuntoon museossa. Lieksan lehti Rakentaminen ja remontointi -teema- sivut 20.9.2007. Puhoksen makasiinit suoristuivat ja kirkastuivat. Koti-Karjala 3.10.2007. 2 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 LIITE 1/2 Muut tiedotteet: 1.1.2007. Nurkat kuntoon hanke käynnistyi. Sisäinen tiedote. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 19.1.2007. Nurkat kuntoon -hanke käynnistettiin. Yleisradion Uutislähetys. Pohjois-Karjalan radio. 1.3.2007. Nurkat kuntoon -hanke korjaa ja kunnostaa arvokkaita rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä. Sisäinen tiedote. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 30.3.2007. Hankkeen esite (200 kpl), Joensuun liikekirjapaino. 9..2007. Hankkeen esitteestä lisäpainos (300 kpl), Joensuun liikekirjapaino. 11..2007 Nurkat kuntoon hankkeen työntekijät vierailivat Torikadulla ensiapukoulutuksen merkeissä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen WWW-sivut / Intra. 13..2007. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Hankkeen www-sivut avataan. 1..2007. Polvijärvellä kunnostetaan museon pärekattoja. Yleisradion Pohjois-Karjalan radio. Iltapäivän ajankohtaisteemat. 1..2007. Polvijärvellä kunnostetaan museon pärekattoja. TV 2. Yleisradion Itä-Suomen uutiset. 19..2007. Perinnemaisemien hoitoa Pohjois-Karjalassa. Sisäinen tiedote. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 1.7.2007. Polvijärvipäivillä työnäytöksiä. Yleisradion Pohjois-Karjalan radio. Iltapäivän ajankohtaisteemat. 17.7.2007. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Hankkeen www-sivut päivitettiin toteutettavien kohteiden esittelyllä. 21.9.2007. Korjaamalla saa aikaan arvorakennuksia. Sisäinen tiedote. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2.9. 2007. Korjaamalla arvorakennuksia. Pohjois-Karjalan radion alueuutiset. Iltapäivän ajankohtaisteemat. .10.2007. Hankkeen esitteestä lisäpainos 100 kpl, Joensuun liikekirjapaino. .10.2007. Korjaamalla saa aikaan arvorakennuksia. www.rakennusperinto.fi 3Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 Liite 2. Hankkeen osallistumistilaisuuksia. LIITE 2/1 1.1.2007. Suunnittelupalaveri Kiteen kaupungin (ins. Risto Asikainen) ja Keski-Karjalan työvoimatoi- miston (työvoimaneuvoja Taina Toivanen) kanssa hankkeen työntekijöiden rekrytoinnista. 23.1.2007. Suunnittelupalaveri Enon kunnan (maaseutusiht. Teuvo Hirvonen) ja Enon työvoimatoimiston (toim. joht. Martti Pölönen) kanssa hankkeen työntekijöiden rekrytoinnista. 2.2.2007. Suunnittelupalaveri Lieksan kaupungin (Sauli Hyttinen, Riitta Laatikainen, Pirjo Torvinen ja Markku Simanainen) ja Lieksan työvoimatoimiston (johtaja Hillevi Reittola) kanssa hankkeen työnteki- jöiden rekrytoinnista. 27.2.2007 Suunnittelu- ja osallistamispalaveri Enon Ukkolan kyläläisille (kts. osallistujaluettelo) alueen puistometsien hoitotoimista. 7.3.2007 Suunnittelupalaveri Ahvenisen kyläyhdistyksen (pj. Hannu Lappalainen ), Ahvenisen Martat (pj. Eija Junttila), Enon H-yhdistyksen (toimj. Tuula Nuutinen) ja kohteen omistajan (Marja Riikonen) kanssa Ahvenisen punaisen talon perinneympäristön kunnostustoimista. 13.3.2007. Hankkeen ohjausryhmän kokous Taito-korttelissa Joensuussa (kts. osallistujalista). 1.3.2007. Suunnittelupalaveri Kiteen Heinoniemen maamiesseuran (pj. Juha Nousiainen, siht. Kaija Makkonen ja Leo Karppanen) kanssa Heinoniemen maamiesseuran talon kunnostustoimista. 23.3.2007. Palaveri Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoululaisten kanssa (Hannu Puurunen ja Jussi Tuovinen) restaurointikisällikoulutuksen käynnistämiseksi. 3..2007. Suunnittelupalaveri Kiteen Heinoniemen kyläyhdistyksen edustajien kanssa (pj. Juha Nousiainen, siht. Kaija Makkonen ja Seppo Suomalainen) Heinoniemen maamiesseuran talon kunnostustoimista. ..2007. Kyläilta (Jussi Tuovinen ja Heljä Tolvanen) Enon Ukkolan kylän väelle (kts. osallistujalista, pj. Inkeri Hassinen ja tiedotusvast. Esko Marjomaa) kylän uimarannan ja puistometsien kunnostus- toimista. 11..2007. OPS-palaveri Pohjois-Karjalan ammattiopiston Nurmeksen yksikössä (Seppo Laaninen ja Jouko Kankare). 1..2007. Suunnittelupalaveri (Jussi Tuovinen ja Kari Tarnanen) Polvijärviseura ry:n (pj. Olli Karttunen ja Paavo Tanskanen) ja Polvijärven kunnan (Helena Kaasinen) kanssa Polvijärven museon rakennusten kunnostustoimista. 1..2007. Suunnittelupalaveri (Jussi Tuovinen ja Kari Tarnanen) Polvijärven työvoimatoimiston kanssa työntekijöiden rekrytoinnista. 2..2007. Suunnittelupalaveri (Jussi Tuovinen) Kitee-seuran edustajien (pj. Heikki Pirinen ja siht. Tuomo Flinkman) kanssa Puhoksen Rantamakasiinien kunnostamisesta.  Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 LIITE 2/2 21..2007. Palaveri (Jussi Tuovinen ja Heljä Tolvanen) Joensuun työvoimatoimiston kanssa. 22..2007. Palaveri (Jussi Tuovinen, Heljä Tolvanen ja Hanna Keski-Karhu) Puhoksen kylän edustajan (Sulo Karppanen) kanssa Puhoksen alueen hoitotoimenpiteistä. 22..2007. Palaveri (Jussi Tuovinen, Heljä Tolvanen ja Hanna Keski-Karhu) Heinoniemen maamiesseuran (Kaija Makkonen ja Leo Karppanen) kanssa perinnepihasuunnitelman laatimiseksi. 29.–30..2007. Tutustuminen Talvivaaran kaivoshankkeeseen ja Pielisen-Karjalan ja Kainuun perinne- rakentamisen tarpeisiin (Jussi Tuovinen ja Heljä Tolvanen). 1.. 2007. Palaveri (Jussi Tuovinen ja Hanna Keski-Karhu) Pohjois-Karjalan ammattiopiston (koulu- tuspäällikkö Juhani Mäkinen) kanssa Kiteen Puhoksella sijaitsevan Koivikon opetusmaatilan perin- neympäristöjen kunnostustarpeista. ..2007. Palaveri (Jussi Tuovinen, Juha Hämäläinen, Heljä Tolvanen ja Hanna Keski- Karhu) Pyhäselän kunnan (kunnaninsinööri Matti Moisala) ja Niittylahtiopiston (rehtori Jari Fagerlund) kanssa Niittylah- den alueen tulevista perinneympäristöjen hoitotoimista. ..2007. Kyläkävely Enon Ahvenisella, Heljä Tolvanen ja Hanna Keski-Karhu osallistuivat Ahvenisen alueen hoitotoimien kuulemistilaisuuteen. 7..2007. Kyläkävely Kiteen Puhoksessa, luontokartoittaja Hanna Keski-Karhu osallistui Puhoksen alueen hoitotoimien kuulemistilaisuuteen. 11..2007. Palaveri (Jussi Tuovinen ja Heljä Tolvanen) Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen (Pekka Pakarinen ja Heli Kaarniemi) kanssa hankkeen jatkosuunnitelmista. 13..2007. Palaveri (Jussi Tuovinen) Lieksan kunnan (työnjohtaja Markku Simanainen ja teknisen toimen johtaja Sauli Hyttinen) kanssa Karhunpolun rakenteiden kunnostustoimista, Aittokosken laavun harjan- nostajaistilaisuus ja Lieksan lehdelle tiedotustilaisuus. 1..2007. Palaveri (Hanna Keski-Karhu) Kiteen metsänhoitoyhdistyksen (toim.j. Risto Kangasniemi) ja Kiteen kaupungin Puistotoimen (kaupunginpuutarhuri Ritva Multanen-Kattelus) kanssa Puhoksen alueen metsien ja puistojen hoitotoimenpiteistä. 19..2007. Osallistuminen (Jussi Tuovinen ja Heljä Tolvanen) Kunnasniemen kylät ry:n johtokunnan kokoukseen Kunnasniemen kylätalon perinneympäristön kunnostamistoimenpiteiden suunnittelun merkeissä. 1.7.2007. Ahvenisen Punainen Talo, Perinnetyönäytöksiä ja yleisötilaisuus (Heljä Tolvanen). 1.7.2007. Polvijärviseura ry:n museon pärekattotyömaalla loppukatselmus ja harjannostajaiskahvit (Jussi Tuovinen, Helena Kaasinen, Olli Karttunen ja työntekijät). 7..2007. Palaveri jatkohankkeesta Valtimon kunnanjohtaja Pentti Kemppisen kanssa (Jussi Tuovinen). 1..2007. Neuvottelut jatkohankkeesta UPM:N Esko Venejärven ja Enon kunnan Teuvo Hirvosen kanssa (Jussi Tuovinen ja Heljä Tolvanen). Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 LIITE 2/3 21..2007. Hankkeen ohjausryhmän kokous Kiteen kaupungin teknisen toimen tiloissa (Jussi Tuovinen, Heljä Tolvanen ja Hannu Piipponen). 2..2007. Neuvottelu kohteesta Enon Ahvenisella Lappalaisen talossa. (Jussi Tuovinen, Heljä Tolvanen ja Hannu Lappalainen). 2..2007. Neuvottelut jatkohankkeesta Joensuun työvoimatoimiston Reijo Kiisken kanssa (Jussi Tuovinen ja Juha Hämäläinen). 29.–30..2007. Henkilöstökoulutusmatka Lapinlahdelle Lastuun ja yhteistyöpäivä Pohjois-Savon YTY -hankkeen toimijoiden kanssa (Jussi Tuovinen, Heljä Tolvanen, Hannu Piipponen, Timo Kontkanen ja 3 työmiestä, vastassa Hannu Puurunen, Pirjo Karinen ja Reijo Kärki). .9.2007. Palaveri Lieksassa Pielisen Museolla (Jussi Tuovinen, Markku Simanainen ja Liisa Eskelinen). 11.9.2007. Palaveri Puhoksen rantamakasiineilla (Jussi Tuovinen, Heljä Tolvanen, Timo Kontkanen, Heikki Pirinen ja Tuomo Flinkman). 11.9.2007. Neuvottelu kohteesta Puhossalossa Ranta-Makkolan talossa (Jussi Tuovinen, Timo Kontkanen, Heljä Tolvanen, Aila Makkonen ja Mika Makkonen). 19.9.2007. Tiedotustilaisuus ja työmaan loppupalaveri Pielisen museolla (Jussi Tuovinen, Johanna Junno). 27.9.2007. Neuvottelu kohteesta Enon Ahvenisella Lösölän talossa. (Jussi Tuovinen, Heljä Tolvanen ja Jaakko Saaristo). 2.10.2007. Neuvottelu kohteesta Kiteen Niinikummussa Jaatilan talossa (Jussi Tuovinen, Timo Kontkanen ja Kaija Koljonen). 2.10.2007. Työmaan loppupalaveri Puhossalossa Ranta-Makkolan talossa (Jussi Tuovinen, Timo Kontkanen, Aila Makkonen ja Mika Makkonen). .10.2007. Nurkat kuntoon hankkeen esittely – rakennusten korjaaminen työllistämistyönä. Pohjois-Karjalan maakuntapäivä Lieksassa (Heljä Tolvanen). 23.10.2007. Maisemanhoito yrittäjyytenä -teemapäivä. ProAgria Joensuu. Hankkeen esittely, maisemanhoitoyrittäjille ja alan ammattikunnalle (Heljä Tolvanen). 2.10.2007. Joensuun Pekkalan kartanon ympäristön suunnittelupalaveri Kuvataideoppilaitoksen päära- kennuksessa (Jussi Tuovinen, Juha, Hämäläinen, Heljä Tolvanen, Viljo Kuusirati, Hannu T. Holopainen, Tuomo Airasmaa, Tiina Luukkanen-Vanninen). 30.10.2007. Hankkeen esittely Nurmeksen työvoimatoimiston ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen edusta- jille. Hankkeen jatkorahoitushakemuksen valmistelemiseksi (Jussi Tuovinen).  Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 | 2007 KUVAILULEHTI Julkaisija Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Julkaisuaika Marraskuu 2007 Tekijä(t) Jussi Tuovinen ja Heljä Tolvanen Julkaisun nimi Kulttuuriympäristöjä kunnostetaan Pohjois-Karjalassa Julkaisusarjan nimi ja numero Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 10 / 2007 Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Julkaisu on saatavana myös Internetistä www.ymparisto.fi/julkaisut Tiivistelmä Nurkat kuntoon on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jossa työllistetään ja harjaannutetaan työssä oppimisen menetelmin pitkäaikaistyöttömiä perinnerakennusten korjaamisen ja perinnemaisemien kunnostamisen tehtäviin. Samalla toteutetaan arvokkaiden vanhojen perinnerakennusten kunnostusta kuntien, erilaisten yhdistysten ja yksityisten omistamissa kohteissa. Hanke käynnistyi Kiteen, Kesälahden, Enon, Polvijärven ja Lieksan kunnissa. Yhteistyötahoina hankkeessa olivat em. kuntien tekninen toimi, ProAgria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Kitee-Seura ry, Heinoniemen maamiesseura ry, Polvijärviseura ry, Ahvenisen kylät ry, Ahvenisen Martat ry, Enon 4H-yhdistys ry, Ukkolan kylätoimikunta, Enoseura ry, Vuonislahden kyläseura ry, Pielisen museo ja joukko yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä rakennusten ja maisemanhoitokohteiden omistajina ja toteuttajina. Hankkeeseen liittyvä ohjaus ja työssä oppimisen harjaannuttavat toimenpiteet toteutettiin Pohjois-Karja- lan ympäristökeskuksen työnsuunnittelijoiden, kuntien teknisen toimen edustajien ja hankkeeseen kilpailute- tun yrittäjän yhteistyönä. Koulutettavat saivat tietoa ja harjoittelivat taitoja hirsirakennusten perustusten kor- jaamisessa, hirsirakenteiden kunnostamisessa, ikkunoiden ja ovien kunnostamisessa, ulkoverhousten kunnosta- misessa, perinnekattojen (huopa-, lauta-, tiili- ja pärekatot) kunnostamisessa, piharakenteiden kunnostamisessa sekä perinnemaisemien hoidossa ja kunnostamisessa (haka ja metsälaidunten raivaaminen, niittyjen niittäminen ja avaaminen sekä aitaaminen ja laiduntaminen). Työturvallisuutta työkohteissa kohennettiin ensiapukoulutuksen, työturvallisuussuunnitelmien laadinnan ja työturvallisuustarkastusten avulla. Työryhmiin valittiin ryhmävastaavat ja työturvallisuusvastaavat. Julkaisussa esitetään yleiskatsaus hankkeen toimintaan vuonna 2007 ja esitellään kuvin ja tekstein työkohteissa toteutettuja toimenpiteitä ja arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta. Asiasanat kulttuuriympäristö, korjausrakentaminen, restaurointi, perinnemaisemat, maisemanhoito, työssäoppiminen ja työllistäminen Rahoittaja/ toimeksiantaja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ISBN 978-952-11-2884-4 (nid.) ISBN 978-952-11-2885-1 (PDF) ISSN 1796-1874 (pain.) ISSN 1796-1882 (verkkoj.) Sivuja 56 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Hinta (sis.alv 8 %) Julkaisun myynti/ jakaja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Torikatu 36 A, 80100 Joensuu Asiakaspalvelu: puh. 020 690 168 Julkaisun kustantaja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, PL 69, 80101 Joensuu Painopaikka ja -aika Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 10 | 2007 P O H JO IS -K A R JA L A N Y M P Ä R IS T Ö K E S K U S ISBN 978-952-11-2884-4 (nid.) ISBN 978-952-11-2885-1 (PDF) ISSN 1796-1874 (pain.) ISSN 1796-1882 (verkkoj.) Y M P Ä R IS T Ö K E S K U S Pohjois-Karjalassa toteutettavassa Nurkat kuntoon -hankkeessa nostetaan esille uusia kohteita arvokkaista perinnerakennuksista. Ne korjataan perinteisin menetelmin ja materiaalein alkuperäiseen asuunsa niiden nykyinen käyttötarkoitus huomioon ottaen. Vanhoista röttelöistä on pystytty loihtimaan arvokkaita perinnerakennuksia. Samoin toteutetaan maiseman- ja luonnonhoitotöitä, jotta arvokkaat perinnemaisemakohteet sekä piha- ja kyläraitit säilyttävät ominaispiirteensä. Huolellisella suunnittelulla ja säännöllisellä hoidolla päästään pitkäjänteisiin tuloksiin. Toiminta ja työ puhuttavat ja hyvät esimerkkikohteet kannustavat toimimaan jatkossakin. Tämä hankkeen raportti vuodelta 2007 kuvaa toimintaa parillakymmenellä esimerkkikohteella hankkeen käynnistyttyä. Toivottavasti raportti ja sen esimerkit aktivoisivat hoitamaan perinnerakennuksia ja -ympäristöjä laajemminkin. Kulttuuriympäristöjä kunnostetaan Pohjois-Karjalassa Nurkat kuntoon -hanke JussiTuovinen ja HeljäTolvanen K U LT T U U R IY M PÄ R IS T Ö JÄ K U N N O S T E T A A N P O H JO IS -K A R JA L A S S A kansinurkat.indd 1 15.11.2007 10:01:30