152 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.19 Kurikka Kurikan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 247. Kuva 247. Kurikan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 153Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kurikan kaupungin alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Aronlähteen, Haa- palankankaan, Kuusistonloukon, Kylänvuoren, Lintuharju A:n, Lintuharju B:n, Pitkämönkangas A:n, Pitkämönkangas B:n, Poronkankaan, Puustellinkankaan ja Riihiluomankaan pohjavesialueilla. Alueilta rajattiin yhteensä 55 soranottoaluetta. Kuvassa 248 on esitetty Kurikan alueella sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 249 soranottoalueiden kunnostustarve. Kuva 248. Kurikan pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 249. Kurikan pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. Haapalankaan pohjavesialueelta (kuva 250) kartoitettiin kolme soranottoaluetta. Alueiden kunnostustarve on vähäinen. Kuva 250. Soranottoalueet: Haapalankankaan pohjavesialue, 1017503 I lk, Kurikka. 10,16 39,52 53,84 33,88 36,15 4 8 23 10 10 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 3,9 28,86 23,09 36,15 81,55 3 1 6 10 35 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 154 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuusistonloukon pohjavesialueelta (kuva 251) kartoitettiin neljä soranottoaluetta. Kartoitettujen alueiden 1 ja 3 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Alueille ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä ja alueet ovat epäsiistejä. Paikoin alueille on muo- dostunut myös lampia. Kuva 251. Soranottoalueet: Kuusistonloukon pohjavesialue, 1030101 I lk, Kurikka. Lintuharju A:n ja Lintuharju B:n pohjavesialueilta (kuvat 252- 253) kartoitettiin yh- teensä yhdeksän soranottoaluetta. Lintuharju B:n pohjavesialueella on kaksi voimassa olevaa maa-ainesten ottamislupaa vuoden 2010 tammikuuhun. Lisäksi alue 10 on kotitarveottoalue. Muiden alueiden kunnostustarve on vähäinen. Kuva 252. Soranottoalueet: Lintuharju B:n pohjavesialue, 1017505 B II lk, Kurikka. 155Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 253. Soranottoalueet: Lintuharju A:n pohjavesialue, 1017505 A I lk, Kurikka. Puustellikankaan pohjavesialueelta (kuva 254) kartoitettiin kuusi soranottoaluetta. Alueiden kunnostustarve on vähäinen lukuun ottamatta aluetta 1, jonka kunnostus- tarve arvioitiin mahdottomaksi. Alueella sijaitsee lampia ja lisäksi alue on virkistys- käytössä. Kuva 254. Soranottoalueet: Puustellinkankaan pohjavesialue, 1017508 I lk, Kurikka. 156 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Pitkämönkangas A:n ja Pitkämönkangas B:n pohjavesialueilta (kuva 255) kartoitet- tiin yhteensä 13 soranottoaluetta. Kartoitusajankohtana syksyllä 2007 alueella oli voimassa kuusi maa-ainesten ottamislupaa. Yksi luvista on päättynyt vuoden 2009 tammikuussa, viimeisin alueelle myönnetty maa-ainesten ottamislupa päättyy vuo- den 2014 marraskuussa. Alueen 11 kunnostustarve on arvioitu suureksi, sillä alueella sijaitsee lampi, alue on laaja ja lisäksi hyvin epäsiisti. Myös alueen 12 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Muiden alueiden kunnostustarve on vähäinen. Esimerkiksi alue 1 on jälkihoidettu siten, että siellä ei sijaitse enää lampea kuten pohjakartta antaa ymmärtää. Kuva 255. Soranottoalueet: Pitkämönkangas A:n pohjavesialueen pohjoisosa ja Pitkämönkangas B:n pohjavesialue, 1030151 A (I lk) ja 1030151 B (I lk), Kurikka. Riihiluomankankaan pohjavesialueelta (kuva 256) kartoitettiin kaksi soranottoaluet- ta. Alueiden kunnostustarve on vähäinen. Kuva 256. Soranottoalueet: Riihiluomankankaan pohjavesialue, 1017502 I lk, Kurikka. 157Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Poronkankaan pohjavesialueelta (kuva 257) kartoitettiin 16 soranottoaluetta. Kartoi- tusajankohtana kesällä 2007 alueella oli voimassa kaksi maa-ainesten ottamislupaa, mutta toinen niistä on jo päättynyt ja alueella on enää yksi voimassa oleva maa-aines- ten ottamislupa vuoden 2010 lokakuuhun. Osa Poronkankaan soranottoalueista on jälkihoidettu, mutta alueiden 5, 12 ja 14 kunnostustarpeeksi on arvioitu kohtalainen riittämättömien jälkihoitotoimenpiteiden takia. Esimerkiksi alueelle 14 on soranoton seurauksena muodostunut matalia lampia. Lampien kunnostamista täyttämällä tulisi harkita. Lisäksi alueen länsiosan rintaus maantietä vasten on jyrkkä. Kuva 257. Soranottoalueet: Poronkankaan pohjavesialue, 1017501 A I lk, Kurikka. 158 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.20 Laihia Laihian kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 258. Kuva 258. Laihian kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 159Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Laihian kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Kurunkankaan pohjave- sialueella. Alueelta rajattiin yhteensä kymmenen soranottoaluetta. Kuvassa 259 on esitetty Laihian alueella sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 260 soranottoalueiden kunnostustarve. Kuva 259. Laihian pohjavesialueella sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 260. Laihian pohjavesialueella sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. Kurunkankaan pohjavesialueelta (kuvat 261-262) kartoitettiin kymmenen soranotto- aluetta. Alueet ovat suurilta osin metsittyneet. Osalle alueista on muodostunut lampia (kuva 263) soranoton seurauksena. Kyseisten alueiden kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi ja lampien kunnostamista täyttämällä tulisi harkita. Kuva 261. Soranottoalueet: Kurunkankaan pohjavesialueen itäosa, 1039902 I lk, Laihia. 0 0 3,69 25,15 00 0 2 8 0 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 0 0 18,55 10,27 00 0 5 5 0 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 160 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 262. Soranottoalueet: Kurunkankaan pohjavesialueen länsiosa, 1039902 I lk, Laihia. Kuva 263. Kurunkankaan pohjavesialueen soranottoalueella 10 on riittämättömät suojakerrospak- suudet. 161Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.21 Lappajärvi Lappajärven kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty kartalla kuvas- sa 264. Kunnan alueella ei sijaitse arvokkaita harjualueita. Kuva 264. Lappajärven kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet 162 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Lappajärven kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Matinharjun ja Ala- Lammin pohjavesialueilla. Alueilta rajattiin yhteensä 11 soranottoaluetta. Kuvassa 265 on esitetty Lappajärven alueella sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 266 soranottoalueiden kunnostustarve. Kuva 265. Lappajärven pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 266. Lappajärven pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. Ala-Lammin pohjavesialueelta (kuva 267) kartoitettiin yksi soranottoalue. Alueen kunnostustarve on vähäinen. Kuva 267. Soranottoalue: Ala-Lammin pohjavesialue, 1040310 I lk, Lappajärvi. 0 0 1,02 15,25 00 0 2 9 0 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 0 1,96 3,17 11,14 00 1 3 7 0 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 163Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Matinharjun pohjavesialueelta (kuva 268) kartoitettiin kymmenen soranottoaluetta. Alueiden 5, 7 ja 9 kunnostustarpeeksi on arvioitu kohtalainen, sillä alueilla ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Alueen 8 kunnostustarpeeksi arvioitiin suuri, sillä alueella sijaitsee lampia ja soranottoalueen pohjalla kivennäismaassa kulkee oja. Muiden kartoitettujen alueiden kunnostustarve on vähäinen. Kuva 268. Soranottoalueet: Matinharjun pohjavesialue, 1040308 I lk, Lappajärvi. 164 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.22 Lapua Lapuan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 269. Kuva 269. Lapuan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 165Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Lapuan kaupungin alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Hirvikankaan, Ojut- kankaan, Pihlajasalon, Pitkämäen ja Saarenkankaan pohjavesialueilla. Lapuan pohja- vesialueilta rajattiin yhteensä 68 soranottoaluetta. Kartoitusajankohtana kesällä 2007 Lapuan pohjavesialueilla oli voimassa yksi maa-ainesten ottamislupa. Kuvassa 270 on esitetty Lapuan pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 271 soranottoalueiden kunnostustarve. Kuva 270. Lapuan pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 271. Lapuan pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. 0 0,74 18,35 30,99 3,55 0 1 16 50 1 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 19,11 2,46 25,82 2,68 3,55 13 5 44 5 1 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 166 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Hirvikankaan pohjavesialueelta (kuva 272) kartoitettiin 14 soranottoaluetta. Alueelle on muodostunut lampia soranoton seurauksena. Alueiden 1 ja 2 kunnostustarve on arvioitu suureksi, sillä alueet sijaitsevat vedenottamon läheisyydessä. Pohjavesialu- eella on yksi voimassa oleva maa-ainesten ottamislupa vuoden 2011 maaliskuuhun. Soranottoalueen 9 läheisyydessä sijaitsi kartoitusajankohtana syksyllä 2007 hylätty kaivinkone (kuva 273). Kuva 272. Soranottoalueet: Hirvikankaan pohjavesialue, 1040851 I lk, Lapua. Kuva 273. Hirvikankaan pohjavesialueella sijaitsi hylätty soranotossa käytetty kaivinkone. 167Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Ojutkankaan pohjavesialueelta (kuvat 274-275) kartoitettiin 33 soranottoaluetta, joista jokaiselle on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Osa lammista on virkistys- käytössä. Kaikkien alueiden kunnostustarpeeksi arvioitiin kohtalainen ja alueita olisi mahdollista kunnostaa esimerkiksi ranta-alueita siistimällä. Mikäli alueelle ollaan suunnittelemassa vedenottoa, tulisi harkita ainakin osaa lammista kunnostettavaksi, esimerkiksi täyttämällä. Kuva 274. Soranottoalueet: Ojutkankaan pohjavesialueen pohjoisosa, 1040852 II lk, Lapua. 168 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 275. Soranottoalueet: Ojutkankaan pohjavesialueen eteläosa, 1040852 II lk, Lapua. Pihlajasalon pohjavesialueelta (kuva 276) kartoitettiin kolme soranottoaluetta. Jokai- selle alueelle on muodostunut pieni ja matala lampi soranoton seurauksena. Alueiden kunnostustarve on arvioitu suureksi, sillä alueella on tutkittu vedenottamon paikka. Lisäksi alueet olisi mahdollista kunnostaa lampia täyttämällä. Kuva 276. Soranottoalueet: Pihlajasalon pohjavesialue, 1040807 II lk, Lapua. 169Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Pitkämäen pohjavesialueelta (kuva 277) kartoitettiin seitsemän soranottoaluetta. Jo- kaiselle alueelle on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Vesi lammissa on paikoin sameaa (kuva 278). Alueilla ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä ja alueiden kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Kuva 277. Soranottoalueet: Pitkämäen pohjavesialue, 1040802 I lk, Lapua. Kuva 278. Pitkämäen pohjavesialueen lammissa vesi on paikoin sameaa ja lammissa on kasvillisuut- ta. 170 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Saarenkankaan pohjavesialueelta (kuva 279) kartoitettiin 11 soranottoaluetta. Alueelle on muodostunut soranoton seurauksena lukuisia lampia. Osa lammista on virkistys- käytössä. Lampien kunnostustarve on arvioitu joko mahdottomaksi tai kohtalaiseksi (alueet 1,4 ja 11) lampien pinta-alan, syvyyden ja käyttötarkoituksen perusteella. Kuva 279. Soranottoalueet: Saarenkankaan pohjavesialue, 1040801 I lk, Lapua. 171Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.23 Lestijärvi Lestijärven kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 280. Kuva 280. Lestijärven kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 172 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Lestijärven kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Aho-Kurkelan, Ka- salankangas A:n, Kasalankangas B:n, Parannankangas A:n, Parannankangas B:n, Latometsän ja Syrinharjun pohjavesialueilla. Alueilta kartoitettiin yhteensä 41 so- ranottoaluetta. Alueiden kunnostustarve vaihtelee vähäisestä suureen. Kuvassa 281 on esitetty soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 282 soranottoalueiden kun- nostustarve. Kuva 281. Lestijärven pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 282. Lestijärven pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. 0 0 24,48 17,87 6,43 0 0 10 29 2 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 0 3,96 22,53 15,87 6,43 0 1 11 27 2 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 173Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Aho-Kurkelan pohjavesialueelta (kuva 283) kartoitettiin kolme soranottoaluetta. Alu- eiden kunnostustarve on vähäinen aluetta 3 lukuun ottamatta. Alue on muotoiltu, mutta paljas kasvillisuudesta. Lisäksi alueella oli kesällä 2008 useita varastokasoja. Alue on luokiteltu kunnostustarpeeltaan kohtalaiseksi, sillä varastokasat hidastavat alueen jälkihoitoa sekä kasvillisuuden palautumista alueelle. Kuva 283. Soranottoalueet: Aho-Kurkelan pohjavesialue, 0925651 I lk, Lestijärvi ja Kinnula. Kasalankangas A:n ja Kasalankangas B:n pohjavesialueelta (kuvat 284-285) kartoi- tettiin yhteensä 9 soranottoaluetta, joista suurin osa on jälkihoitamattomia kotitarve- ottoalueita. Muutama alueista on kuitenkin osittain jälkihoidettu. Kasalankankaan soranottoalueista kolmella kunnostustarve on kohtalainen. Soranottoalueille 4 ja 5 on muodostunut soranoton seurauksena pieniä lampia. Lisäksi alueiden yleisilme on epäsiisti. Lisäksi kunnostustarve on kohtalainen alueella 7. Alueella on päättynyt maa-ainesten ottamislupa vuoden 2001 joulukuussa. Kuva 284. Soranottoalueet: Kasalankangas B:n pohjavesialue, 1042103 B, II lk, Lestijärvi. 174 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 285. Soranottoalueet: Kasalankangas A:n pohjavesialue, 1042103 A I lk, Lestijärvi. Latometsän pohjavesialueelta (kuva 286) kartoitettiin kymmenen soranottoaluetta. Kahdella alueista on voimassa oleva maa-ainesten ottamislupa vuoden 2011 syys- kuuhun ja vuoden 2013 toukokuuhun. Kartoitetuilla alueilla 1, 2 ja 5 on edelleen varastokasoja, vaikka kyseisillä alueilla ei ole enää voimassa olevia maa-ainesten ottamislupia. Kuva 286. Soranottoalueet: Latometsän pohjavesialue, 1042104 I lk, Lestijärvi. 175Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Parannankangas A:n ja Parannakangas B:n (kuvat 287-288) kartoitettiin yhteensä kuusi soranottoaluetta. Alueen soranottoalueista yksi on muotoiltu, loput ovat jälki- hoitamattomia. Kunnostustarpeeltaan alueet ovat vähäisiä lukuun ottamatta aluetta 4, jolla on kotitarveottoa. Alue on hyvin epäsiisti ja kotitarveottoa alueelle yritetään rajoittaa kieltokyltein. Kuva 287. Soranottoalueet: Parannankangas B:n pohjavesialue, 1042102 B II lk, Lestijärvi. Kuva 288. Soranottoalueet: Parannankangas A:n pohjavesialue, 1042102 A I lk, Lestijärvi. 176 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Syrinharjun pohjavesialueelta (kuva 289-290) kartoitettiin kymmenen soranottoalu- etta, joista suurin osa on kotitarveottoalueita. Alueen soranottoalueista ainoastaan yhdellä on tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Alueen 5 (kuva 291) kunnostustarve on koh- talainen, sillä alueen pohjoisosassa on edelleen varastokasoja, vaikka maa-ainesten ottamislupa on päättynyt kesäkuussa 1998. Alue sijaitsee vedenottamosta noin 100 metrin päässä. Kunnostustarpeeltaan kohtalaisia ovat lisäksi pohjavesialueen luoteisosassa sijait- sevat soranottoalueet 9, 10 ja 11. Alueet ovat kotitarveottoalueita. Alueille on muo- dostunut soranoton seurauksena pieniä ja matalia lampia. Alueiden kunnostamista lampia täyttämällä tulisi harkita. Soranottoalueista yksi on luokiteltu kunnostustar- peeltaan suureksi. Alueella on päättynyt maa-aineslupa, mutta alueella ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Rintaukset ovat jyrkkiä sekä alueen pohja suurilta osin tiivis- tynyt soranottoliikenteestä ja varastokasojen painosta johtuen. Alueen luoteisosassa oli maastokäynnin yhteydessä kesällä 2008 havaittavissa merkkejä hiljattain tapah- tuneesta soranotosta ja alueella oli myös hiekan ja soran erottelussa käytettävä seula. Kuva 289. Soranottoalueet: Syrinharjun pohjavesialueen kaakkoisosa, 1042101 A I lk, Lestijärvi. 177Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 290. Soranottoalueet: Syrinharjun pohjavesialueen luoteisosa, 1042101 A I lk, Lestijärvi. Kuva 291. Syrinharjun pohjavesialueen soranottoalueen pohjoisosan varastokasoja. 178 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.24 Maalahti Maalahden kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 292. Kuva 292. Maalahden kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 179Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Maalahden kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Kolnebacken A:n ja Kolnebacken B:n pohjavesialueilla. Alueilta rajattiin yhteensä 14 soranottoaluetta. Kuvassa 293 on esitetty Maalahden alueella sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 294 soranottoalueiden kunnostustarve. Kuva 293. Maalahden pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 294. Maalahden pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. Kolnebacken A:n ja Kolnebacken B:n pohjavesialueilta (kuvat 295 ja 296) kartoitet- tiin yhteensä 14 soranottoaluetta. Pohjavesialueille on muodostunut useita lampia soranoton seurauksena. Alueiden 3, 4, 5, 6, 8, 12 ja 13 kunnostustarpeeksi on arvioitu suuri, sillä alueilla sijaitsee pieniä ja matalia lampia, jotka olisi mahdollista kunnostaa täyttämällä. Alueen 14 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Alueella sijaitsee lampi, mutta kartoituksen perusteella vaikuttaisi, että lampi on kasvamassa umpeen. Laajojen lampien kunnostustarve on arvioitu mahdottomaksi. Vaikka alueita ei olisi mahdollista täyttämällä kunnostaakaan, tulisi lampien ympäristöä muutoin siistiä ja kasvillisuutta rannoilta harventaa. 0 0 0,85 11,93 00 0 1 13 0 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 9,95 1,36 0,39 1,08 0 4 7 1 2 0 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 180 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 295. Soranottoalueet: Kolnebacken A:n pohjavesialue, 1047502 A I lk, Maalahti. Kuva 296. Soranottoalueet: Kolnebacken B:n pohjavesialue, 1047502 B I lk, Maalahti 181Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.25 Mustasaari Mustasaaren kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty kartalla kuvassa 297. Kunnan alueella ei sijaitse arvokkaita harjualueita. Kuva 297. Mustasaaren kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet 182 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Mustasaaren kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Kalvholmin, Sepän- kylän ja Spikarnan pohjavesialueilla. Alueilta rajattiin yhteensä 19 soranottoaluetta. Kuvassa 298 on esitetty kartoitettujen soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 299 kartoitettujen soranottoalueiden arvioitu kunnostustarve. Kuva 298. Mustasaaren pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 299. Mustasaaren pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. 0 0 1,38 8,93 00 0 2 17 0 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 5,77 2,98 0,68 0,88 0 8 7 1 3 0 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 183Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kalvholmin pohjavesialueelta (kuva 300) kartoitettiin yhteensä 15 soranottoaluetta. Lähes jokaiselle kartoitetuista alueista on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Lampien kunnostustarve on arvioitu suureksi, mikäli lampi on matala ja se on ollut ainakin osittain kasvillisuuden peitossa. Matalissa lammissa esiintyi myös levää. Kuva 300. Soranottoalueet: Kalvholmin pohjavesialue, 1049901 I lk, Mustasaari. 184 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Sepänkylän pohjavesialueelta (kuva 301) kartoitettiin kaksi soranottoaluetta. Molem- mille alueille on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Alueiden kunnostus- tarve on arvioitu suureksi. Alueen 1 lampi olisi mahdollista kunnostaa täyttämällä. Alueen 2 lampi sijaitsee aidatulla vedenottamoalueella. Lammen kunnostamista täyttämällä tulisi myös harkita. Kuva 301. Soranottoalueet: Sepänkylän pohjavesialue, 1049951 I lk, Mustasaari. Spikarnan pohjavesialueelta (kuva 302) kartoitettiin kaksi soranottoaluetta. Alueen 1 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi, sillä alueelle on muodostunut soranoton seurauksena matala ja pieni lampi. Vesi lammessa oli sameaa. Kuva 302. Soranottoalueet: Spikarnan pohjavesialue, 1049905 I lk, Mustasaari. 185Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.26 Närpiö Närpiön kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 303. Kuva 303. Närpiön kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 186 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Närpiön kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Horonpään, Lil- la Varbergetin, Luokankankaan, Kankaanmäki A:n, Kankaanmäki B:n ja Källmossan pohjavesialueilla. Alueilta kartoitettiin yhteensä 37 soranotto- aluetta. Suurin osa alueista on jälkihoitamattomia ja osalle alueista on muo- dostunut lampi soranoton seurauksena. Kuvassa 304 on esitetty soranotto- alueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 305 soranottoalueiden kunnostustarve. Kuva 304. Närpiön pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 305. Närpiön pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. Horonpään pohjavesialueelta (kuva 306) kartoitettiin 15 soranottoaluetta. Alueella on yksi voimassa oleva maa-ainesten ottamislupa, joka on voimassa vuoden 2010 huhti- kuuhun. Alueille 8, 9 ja 10 on muodostunut soranoton seurauksena pieniä lampia ja alueiden kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Lisäksi alueen 15 kunnostustarve arvioitiin kohtalaiseksi, vaikka alue on muotoiltu. Alueella on varastokasoja, jotka hidastavat kasvillisuuden palautumista alueelle. Alueet 3 ja 6 ovat lähes luonnontilai- sen oloisia. Alueet ovat metsittyneet ja alueelle 3 on jätetty jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä yksi pystyseinämä, jossa pesi törmäpääsky-yhdyskunta. 8,46 0 11,06 20,88 4,49 2 0 4 30 1 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 0,98 3,17 9,9 26,29 4,49 1 7 6 22 1 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 187Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 306. Soranottoalueet: Horonpään pohjavesialue, 1054551 I lk, Närpiö. Kankaanmäki A:n ja Kankaanmäki B:n pohjavesialueilta (kuva 307) kartoitettiin yhteensä kuusi soranottoaluetta. Alueista kaikki on jälkihoitamattomia. Kolmella alueista on kotitarveottoa. Alueiden 3 ja 4 kunnostustarve on arvioitu suureksi, sillä alueille on muodostunut lampia soranoton seurauksena. Lammet ovat matalia ja osittain kasvillisuuden peitossa. Lammet olisi mahdollista kunnostaa täyttämällä. 188 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 307. Soranottoalueet: Kankaanmäki A:n ja Kankaanmäki B:n pohjavesialue, 1054552 I lk, Närpiö. Källmossan pohjavesialueelta (kuva 308) kartoitettiin kaksi soranottoaluetta. Aluei- den kunnostustarve on vähäinen. Kuva 308. Soranottoalueet: Källmossan pohjavesialue, 1054502 I lk, Närpiö. 189Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Lilla Vargbergetin pohjavesialueelta ja sen läheisyydestä (kuva 309) kartoitettiin kah- deksan soranottoaluetta, joista osalle on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Suurimman osan alueiden lammista kunnostustarve on arvioitu suureksi. Vaikka kaikkia lampia ei täyttämällä olisikaan mahdollista jälkihoitaa, tulisi lampien ym- päristöjä muutoin siistiä. Suurin osa lammista on matalia ja usein runsaan kasvilli- suuden peittämiä. Kuva 309. Soranottoalueet: Lilla Vargbergetin pohjavesialue, 1054505 I lk, Närpiö. Luokankankaan pohjavesialueelta (kuva 310) kartoitettiin viisi soranottoaluetta. Alueista neljän kunnostustarve on vähäinen. Alueen 5 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi, sillä alueella ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Alue on epäsiisti ja li- säksi alueella on varastokasoja, jotka hidastavat kasvillisuuden palautumista alueelle. Kuva 310. Soranottoalueet: Luokankankaan pohjavesialue, 1054553 I lk, Närpiö. 190 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.27 Oravainen Oravaisten kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 311. Kuva 311. Oravaisten kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 191Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Oravaisten kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Pensalkanganin, Svedarskangan-Keskis A:n ja Svedarskangan-Keskis B:n pohjavesialueilla. Alueilta rajattiin yhteensä 26 soranottoaluetta. Suurelle osalle alueista on muodostunut lampia soranoton seurauksena. Lampien kunnostustarpeet vaihtelevat kohtalaisesta mah- dottomaan. Kuvassa 312 on esitetty kartoitettujen soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 313 kartoitettujen soranottoalueiden arvioitu kunnostustarve. Kuva 312. Oravaisten pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 313. Oravaisten pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. 0 0 10,71 29,78 4,29 0 0 9 15 2 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 26,47 0,5 7,53 6 4,29 12 2 5 5 2 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 192 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Pensalkanganin pohjavesialueelta (kuva 314) kartoitettiin 19 soranottoaluetta. Alueel- le on muodostunut lukuisia, pinta-alaltaan laajojakin, lampia soranoton seurauksena. Alueiden 1 ja 10 kunnostustarve on arvioitu suureksi, sillä alueiden lammet ovat kas- villisuuden peitossa ja ovat muutenkin hyvin epäsiistejä. Lammet ovat pinta-alaltaan pieniä, joten alueet olisi mahdollista jälkihoitaa täyttämällä. Kartoitusajankohtana kesällä 2007 alueella 9 oli mopoilun jälkiä. Alue tulisi jälkihoitaa sekä sulkea turhalta liikenteeltä, kuten mopoilulta. Kuva 314. Soranottoalueet: Pensalkangan pohjavesialue, 1055901 I lk, Oravainen. 193Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Svedarskangan-Keskis A:n ja Svedaskangan-Keskis B:n pohjavesialueilta (kuva 315) kartoitettiin yhteensä seitsemän soranottoaluetta. Kartoitusajankohta keväällä 2007 alueella oli voimassa kaksi maa-ainesten ottamislupaa, joista viimeisin on päättynyt joulukuussa 2009. Alueen 3 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi, sillä alueella ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Lisäksi alueella oli mopoiltu. Myös alueen 7 kun- nostustarve on arvioitu kohtalaiseksi sen epäsiisteyden vuoksi. Alueella oli sekalaista romua ja lisäksi alueelle on muodostunut pieniä lampia soranoton seurauksena. Kuva 315. Soranottoalueet: Svedarskangan-Keskis A:n ja Svedarskangan-Keskis B:n pohjavesialue, 1055952AB II lk, Oravainen. 194 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.28 Pedersöre Pedersöden kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 316. Kuva 316. Pedersören kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 195Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Pedersören kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Hedetin, Härmälä- backenin, Sandåsenin, Sandnäsetin, Östermossbacken A:n ja Östermossbacken B:n pohjavesialueilla. Pedersören pohjavesialueilta rajattiin yhteensä 35 soranottoaluetta. Yli puolelle soranottoalueista on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Ku- vassa 317 on esitetty kartoitettujen soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 318 kartoitettujen soranottoalueiden arvioitu kunnostustarve. Kuva 317. Pedersören pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 318. Pedersören pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. Åvistin pohjavesialueelta (kuva 319) kartoitettiin kaksi soranottoaluetta. Alueen 1 kunnostustarve on arvioitu suureksi, sillä alueella on useita pieniä ja matalia soran- oton seurauksena muodostuneita lampia. Kuva 319. Soranottoalueet: Åvistin pohjavesialue, 1059951 I lk, Pedersöre. 0 0 39,07 73,48 00 0 17 18 0 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 55,82 15,67 35,76 5,3 0 12 2 11 10 0 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 196 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Hedetin pohjavesialueelta (kuva 320) kartoitettiin yhteensä 12 soranottoaluetta, joista osalle on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Suurimmat lammet 1, 2 ja 6 on kauniisti muotoiltu. Ainakin lammet 2 ja 6 ovat virkistyskäytössä. Alueiden 3, 4 ja 7 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Alueille on muodostunut pieniä ja matalia lampia. Lammet ovat osittain kasvillisuuden peitossa. Kuva 320. Soranottoalueet: Hedetin pohjavesialue, 1059911 II lk, Pedersöre. Härmäläbackenin pohjavesialueelta (kuva 321) kartoitettiin yksi soranottoalue. Alu- een kunnostustarve on vähäinen. Kuva 321. Soranottoalue: Härmäläbacken pohjavesialue, 1059901 I lk, Pedersöre. Sändnäsetin pohjavesialueelta (kuva 322) kartoitettiin kolme soranottoaluetta. Alueen 2 kunnostustarve on arvioitu suureksi, sillä alueella ei ole tehty jälkihoitotoimenpitei- tä. Alue tulisi muotoilla yhtenäiseksi, siistiä sekä sulkea turhat alueelle johtavat tiet. Alueen 3 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Alueella suojakerrospaksuudet ovat riittämättömät ja pohjavedenpinta on lähes maanpinnan tasossa. 197Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 322. Soranottoalueet: Sandnäsetin pohjavesialue, 1059908 II lk, Pedersöre. Sandåsenin pohjavesialueelta (kuvat 323-324) kartoitettiin 13 soranottoaluetta. Lä- hes jokaiselle kartoitetulle alueelle on muodostunut lampia soranoton seurauksena. Alueiden kunnostustarpeet vaihtelevat kohtalaisesta mahdottomaan. Esimerkiksi aluetta 1 tulisi siistiä ja yhtenäistää sekä sulkea turhat alueella risteilevät tiet. Alue on osittain virkistyskäytössä. Kuva 323. Soranottoalueet: Sandåsenin pohjavesialueen pohjoisosa, 1059907 II lk, Pedersöre. 198 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 324. Soranottoalueet: Sandåsenin pohjavesialueen eteläosa, 1059907 II lk, Pedersöre. Östermossbacken A:n ja Östernmossbacken B:n pohjavesialueilta (kuvat 325-326) kartoitettiin yhteensä neljä soranottoaluetta. Alueiden 1, 2 ja 3 kunnostustarpeeksi on arvioitu kohtalainen, sillä alueet ovat epäsiistejä eikä niillä ole tehty jälkihoitotoi- menpiteitä. Esimerkiksi alueella 3 oli kartoitusajankohtana kesällä 2007 varastoituna öljysoraa ja öljytynnyreitä. Lisäksi alueella oli kova, kasvillisuudesta paljas pohja. Kuva 325. Soranottoalueet: Östermossbacken A:n pohjavesialue, 1059909 I lk, Pedersöre. Kuva 326. Soranottoalueet: Östermossbacken B:n pohjavesialue, 1059909 I lk, Pedersöre. 199Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.29 Perho Perhon kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 327. Kuva 327. Perhon kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 200 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Perhon kunnan alueella soranottoa on ollut tai on edelleen Haukkaharju A:n, Harju A:n, Harju B:n, Jängänharju A:n, Jängänharju B:n ja Salmelanharju A:n pohjavesi- alueilla. Alueilta kartoitettiin yhteensä 25 soranottoaluetta. Suurin osa aluista on jälkihoitamattomia ja kunnostustarpeeltaan vähäisiä. Kuvassa 328 on esitetty soran- ottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 329 soranottoalueiden kunnostustarve. Kuva 328. Perhon pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 329. Perhon pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. Harju A:n ja Harju B:n pohjavesialueilta (kuva 330) kartoitettiin yhteensä 9 soranot- toaluetta. Alueelle on muodostunut soranoton seurauksena pieniä ja matalia lampia. Alueista osa on kunnostustarpeeltaan vähäisiä, osa kohtalaisia. Alueet on arvioitu kunnostustarpeeltaan kohtalaisiksi, mikäli niille on muodostunut pieniä lampia tai alueilla on muuten riittämättömät suojakerrospaksuudet pohjavedenpintaan nähden. Alueella oli maastokäynnin ajankohtana kesällä 2008 voimassa oleva maa-ainesten ottamislupa, mutta aluetta oli jo osittain jälkihoidettu. Maa-aineslupa on päättynyt syyskuussa 2008. 0 2,86 0,83 23,74 6,33 0 1 1 21 2 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 0 0 12,06 15,37 6,33 0 0 7 16 2 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 201Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 330. Soranottoalueet: Harju A:n ja Harju B:n pohjavesialue, 1058452 A ja B I lk, Perho ja Vimpeli. Jängänharju A:n ja Jängänharju B:n pohjavesialueilta (kuva 331) kartoitettiin yhteen- sä neljä soranottoaluetta. Alueella 4 on voimassa oleva maa-ainesten ottamislupa vuoden 2013 toukokuuhun. Lisäksi kahdella alueista oli kotitarveottoa. Molemmilla alueilla rintaukset alkavat uhkaavasti lähestyä tietä. Alueen 2 kunnostustarve arvi- oitiin kohtalaiseksi. Kuva 331. Soranottoalueet: Jängänharjun pohjavesialue, 1058402 A I lk, Perho. 202 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Haukkaharju A:n pohjavesialueelta (kuva 332) kartoitettiin yhdeksän soranottoaluet- ta. Kaikki alueet ovat jälkihoitamattomia. Suurin osa alueista on pinta-alaltaan pieniä kotitarveottoalueita ja kunnostustarpeeltaan vähäisiä. Soranottoalue 2 on kuitenkin kunnostustarpeeltaan kohtalainen. Alueella on päättynyt maa-ainesten ottamislupa huhtikuussa 2007, mutta alueella ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Lisäksi alueelle on muodostunut soranoton seurauksena pieni lampi. Alue sijaitsee aivan suon vieres- sä, jolloin jälkihoitotoimenpiteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta suovedet eivät pääsisi imeytymään pohjavesialueelle. Kuva 332. Soranottoalueet: Haukkaharjun pohjavesialue, 1058451 A I lk, Perho ja Veteli. 203Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Salmelanharjun A:n pohjavesialueelta (kuva 333) kartoitettiin kolme soranottoaluetta, joista yksi on kunnostustarpeeltaan kohtalainen, muut vähäisiä. Alueen 2 (kuva 334) kunnostustarve arvioitiin kohtalaiseksi, sillä alueelle soranoton seurauksena muo- dostunut pieniä ja matalia lampia. Lisäksi alueen maasto on hyvin kivinen ja pohja tiivis, mikä hankaloittaa kasvillisuuden palautumista alueelle. Alueen rintaukset ovat myös paikoin hyvin jyrkät. Kuva 333. Soranottoalueet: Salmelanharju A:n pohjavesialue, 1058401 A I lk, Perho. Kuva 334. Salmelanharju A:n pohjavesialueen soranottoalueella 2 on soranoton seurauksena muo- dostuneita pieniä ja matalia lampia. Osa alueesta on metsittymässä. 204 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 5.30 Pietarsaari Pietarsaaren kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 335. Kuva 335. Pietarsaaren kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet 205Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Pietarsaaren kaupungin alueella soranottoa on ollut tai on edelleen sekä Bredskärin että Roskan pohjavesialueilla. Alueilta rajattiin yhteensä 25 soranottoaluetta, joista 21 alueista on muodostunut yksi tai useampi lampi soranoton seurauksena. Kuvassa 336 on esitetty kartoitettujen soranottoalueiden jälkihoidon tila ja kuvassa 337 kar- toitettujen soranottoalueiden arvioitu kunnostustarve. Kuva 336. Pietarsaaren pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tila. Kuva 337. Pietarsaaren pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden kunnostustarve. Bredskärin pohjavesialueelta (kuva 338) kartoitettiin 20 soranottoaluetta. Alueista kaksi on metsittymässä, muilla sijaitsee lampia. Lampien kunnostustarve on arvioitu kohtalaisesta mahdottomaan lammen pinta-alasta, syvyydestä sekä mahdollisesta kasvillisuudesta riippuen. 0 0,14 1,6 14,38 00 1 3 21 0 jälkihoidettu osittain jälkihoidettu muotoiltu jälkihoitamaton toiminnassa oleva ha kpl 6,82 2,68 3,86 2,75 0 9 2 10 4 0 mahdoton suuri kohtalainen vähäinen luvanmukainen ha kpl 206 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2009 Kuva 338. Soranottoalueet: Bredskärin pohjavesialue, 1059801 I lk, Pietarsaari. Roskan pohjavesialueelta (kuva 339) kartoitettiin viisi soranottoaluetta. Alueiden 2 ja 4 kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Alueet ovat epäsiistejä ja lisäksi niillä sijaitsee pieniä ja matalia lampia, jotka ovat osittain kasvillisuuden peitossa. Alueen 1 lampi on kauniisti maisemoitunut ympäröivään maisemaan. Kuva 339. Soranottoalueet: Roskan pohjavesialue, 1059851 I lk, Pietarsaari.