Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kauppamiehenkatu 4, PL 1023, 45101 Kouvola Puh. 020 690 165 (asiakaspalvelu) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus KaaKKois-suomen ympäristöKesKuKsen raportteja 3 | 2008 isBn 978-952-11-3252-0 (nid.) isBn 978-952-11-3253-7 (pDF) issn 1796-1815 (pain.) issn 1796-1823 (verkkoj.) K a a K K o is -s u o m e n y m p ä r is t ö K e s K u s Vuosina 2002–2004 toteutetussa ECOREG-hankkeen ensimmäisessä osa- hankkeessa tehtiin Kymenlaakson maakunnalle alueellinen ympäristöanalyysi vuodelle 2000 ja suunniteltiin sen pohjalta vuosittain päivitettävät ympäristö- indikaattorit. Tässä raportissa on esitetty Kymenlaakson ympäristöanalyy- sin päivitysprosessi, Etelä-Karjalan ympäristöinventaarin muodostaminen, inventaarien tulokset sekä inventaarien tulosten perusteella ilmenneet vuosiseurantaindikaattorien kehitystarpeet. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen – metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi mika toikka e t e l ä -K a r ja l a n ja K y m e n l a a K s o n e K o t e h o K K u u s m a l l in K e h it t ä m in e n – m e t s ä t e o l l is u u s m a a K u n t ie n s e u r a n t a jä r je s t e l m ä p ä ä t ö K s e n t e K ijö iD e n t u e K s i KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYDÖSTRA FINLANDS MILJÖCENTRAL KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 | 2008 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen - metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi Mika Toikka Kouvola 2008 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 | 2008 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Luonto ja ympäristöntila Kansikuva: Mika Toikka Sisäsivujen kuvat: Mika Toikka Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/kas/julkaisut Kopijyvä Oy, Kouvola 2008 ISBN 978-952-11-3252-0 (nid.) ISBN 978-952-11-3253-7 (PDF) ISSN 1796-1815 (pain.) ISSN 1796-1823 (verkkoj.) KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYDÖSTRA FINLANDS MILJÖCENTRAL ALKUSANAT Suomen ympäristökeskus (SYKE), Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kymenlaak- son Liitto ja Oulun yliopiston Thule-instituutti toteuttivat v. 2002–2004 Life-hankkeen nimeltä “Alueellinen ekotehokkuus – esimerkkinä Kymenlaakso”. Hankkeessa tehtiin Kymenlaakson maakunnalle alueellinen ympäristöanalyysi vuodelle 2000 ja suunni- teltiin sen pohjalle ympäristöindikaattorit. Vuonna 2007 toteutettiin ECOREG-järjestelmään kuuluva laaja ympäristöinven- taari EAKR-osarahoitetussa hankkeessa “Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehok- kuusmallin kehittäminen – metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätök- sentekijöiden tueksi”. Tässä raportissa esitetään tämän hankkeen päätulokset. Mika Toikka 4 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 SISÄLLYS Alkusanat ..........................................................................................................................3 Johdanto ...........................................................................................................................1 1 Maatalous .................................................................................................................16 1.1 Maatalouden rakenne ........................................................................................16 1.2 Maatalouden vesistökuormitus .......................................................................18 1.3 Maatalouden päästöt ilmaan ............................................................................19 1.3.1 Lannoitteista vapautuvat ammoniakkipäästöt ..................................19 1.3.2 Kotieläinten lannasta vapautuvat ammoniakkipäästöt ...................20 1.3.3 Maatalouden hiilidioksidipäästöt (ei sisällä työkoneiden päästöjä) .....................................................................................20 1.3.3.1 Eloperäisten maiden viljelyksestä syntyvät hiilidioksidipäästöt ..................................................................................20 1.3.3.2 Kalkituksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt .............................21 1.3.4 Kotieläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn metaanipäästöt ................................................................................................21 1.3. Maatalouden dityppioksidipäästöt .....................................................22 1.3.5.1 Maatalousmaan dityppioksidipäästöt .........................................22 1.3.5.2 Lannankäsittelyn dityppioksidipäästöt ......................................22 1.3.6 Maatalouden polttoaineiden käytön päästöt ilmaan ........................23 1.3.6.1 Tuotantotilojen lisälämmitys ja viljankuivaus ............................23 1.3.6.2 Maatalouskoneet .........................................................................23 1.3.7 Kauppapuutarhojen ilmapäästöt .........................................................24 1.3.8 Yhteenveto maatalouden ilmapäästöistä ............................................2 2 Metsätalous .............................................................................................................27 2.1 Metsätalousmaa ..................................................................................................27 2.1.1 Metsätalousmaa ja puuston tilavuus ...................................................27 2.1.2 Markkinahakkuut ..................................................................................28 2.2 Metsätalouden vesistökuormitus ....................................................................28 2.3 Metsätalouden päästöt ilmaan .........................................................................29 3 Kalankasvatus .........................................................................................................31 3.1 Tuotanto ................................................................................................................31 3.2 Kalankasvatuksen ravinnepäästöt .................................................................31 3.3 Kalankasvatuksen päästöt ilmaan ..................................................................32 4 Turvetuotanto ........................................................................................................33 4.1 Turvetuotantoalueet ...........................................................................................33 4.2 Turvetuotannon vesistövaikutukset ...............................................................33 4.3 Turvetuotannon päästöt ilmaan .......................................................................34 5 Maa-ainesten otto .................................................................................................36 5.1 Maa-ainesten ottomäärät ...................................................................................36 5.2 Maa-ainesten oton päästöt ilmaan ..................................................................36 6 Teollisuus ..................................................................................................................38 6 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 6.1 Teollisuuden energiahuolto ..............................................................................38 6.1.1 Teollisuuden käyttämät polttoaineet ...................................................38 6.1.2 Teollisuuden oma sähköntuotanto ...............................................................41 6.1.3 Teollisuuden oma lämmöntuotanto .....................................................42 6.2 Teollisen toiminnan energiankulutus ............................................................42 6.2.1 Teollisuuden kokonaissähkönkulutus ................................................42 6.2.2 Teollisuuden kokonaislämmönkulutus ..............................................43 6.3 Teollisuuden päästöt ..........................................................................................44 6.3.1 Teollisuuden päästöt ilmaan ................................................................44 6.3.2 Teollisuuden jätevesipäästöt .................................................................47 6.3.2.1 Teollisuuden jätevesikuormitus ..................................................47 6.3.2.2 Teollisuusjätevesien puhdistuksen päästöt .................................47 6.3.3 Teollisuuden jätteet ................................................................................48 6.3.3.1 Teollisuuden jätteet .....................................................................48 6.3.3.2 Teollisuusjätteiden käsittelyn metaanipäästöt ............................49 7 Rakentaminen ........................................................................................................1 8 Yhdyskunnat ............................................................................................................2 8.1 Yhdyskuntien energiahuolto ............................................................................2 8.1.1 Sähköntuotanto .......................................................................................2 8.1.2 Kaukolämmöntuotanto .........................................................................3 8.2 Yhdyskuntien energiantarve ............................................................................3 8.2.1 Yhdyskuntien sähköenergiankulutus ................................................3 8.2.2 Rakennusten lämmityksen energialähteet ........................................4 8.3 Yhdyskuntien päästöt ........................................................................................8 8.3.1 Yhdyskuntien päästöt ilmaan ..............................................................8 8.3.1.1 Sähkön ja keskitetyn lämmöntuotannon päästöt ........................8 8.3.1.2 Asuinrakennusten lämmityksen päästöt ....................................60 8.3.1.3 Työ- ja vapaa-ajan koneiden ilmapäästöt ...................................62 8.3.1.4 CFC-päästöt ilmaan ....................................................................63 8.3.2 Yhdyskuntajätevedet .............................................................................64 8.3.2.1 Yhdyskuntien jätevesikuormitus ................................................64 8.3.2.2 Yhdyskuntajätevesien puhdistuksen päästöt ..............................6 8.3.3 Yhdyskuntajätteet ..................................................................................66 8.3.3.1 Yhdyskuntien jätekertymät ........................................................66 8.3.3.2 Yhdyskuntajätteiden läjityksen kasvihuonekaasupäästöt ..........67 8.3.4 Yhteenveto yhdyskuntien päästöistä ..................................................68 9 Palvelut ......................................................................................................................69 9.1 Palvelurakennusten lämmityksen ilmapäästöt ............................................69 9.2 Palvelutoimintojen jätevesipäästöt .................................................................70 10 Ostosähkö ................................................................................................................72 10.1 Ostosähkön kulutus toimialoittain ..............................................................72 10.2 Ostosähkön päästöt ..........................................................................................73 11 Liikenne .....................................................................................................................74 11.1 Tieliikenne .........................................................................................................74 11.1.1 Tieverkko ................................................................................................74 11.1.2 Tavaraliikenne .......................................................................................7 11.1.3 Transitoliikenne ....................................................................................77 11.1.4 Henkilöliikenne ....................................................................................79 11.2 Raideliikenne ....................................................................................................81 11.2.1 Tavaraliikenne .......................................................................................81 11.2.2 Henkilöliikenne ....................................................................................82 11.2.3 Ratapihat ................................................................................................83 11.2.4 Raideliikenteen kokonaiskuormitus .................................................83 7Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 11.3 Vesiliikenne .......................................................................................................84 11.3.1 Tavaraliikenne .......................................................................................84 11.3.2 Henkilöliikenne ....................................................................................86 11.3.3 Satamat ...................................................................................................87 11.3.4 Vesiliikenteen kokonaiskuormitus .....................................................88 11.4 Lentoliikenne .....................................................................................................89 11.5 Liikennemuodot yhteensä ...............................................................................90 12 Ympäristöinventaarion yhteenveto ..............................................................92 12.1 Energia ................................................................................................................92 12.2 Ilmapäästöt ........................................................................................................94 12.3 Jätevedet .............................................................................................................9 12.4 Jätteet ...................................................................................................................96 13 Ympäristövaikutusten arviointi ......................................................................97 13.1 Ympäristövaikutusten arviointiongelman jäsentely .................................97 13.2 Kuormitustekijöiden merkityksen arviointi ympäristöongelmien aiheuttajina .................................................................................................................99 13.3 Ympäristöongelmaluokkien arvottaminen ...............................................102 13.3.1 Vastaajaprofiilit ...................................................................................102 13.3.2 Ympäristöongelmaluokkien painot .................................................10 13.4 Vaikutusarviointimallilla lasketut haittapisteet .....................................106 13.4.1 Kuormitustekijöiden kokonaishaittapisteet ...................................106 13.4.2 Kokonaishaittapisteet ympäristöongelmaluokittain .................... 110 13.4.3 Kokonaishaittapisteet toimintosektoreittain .................................. 114 13.5 Ympäristövaikutukset ja niiden kehittyminen ........................................ 116 13..1 Kuormitustekijäindikaattorit ympäristövaikutusten kuvaajina ........................................................................................................ 116 13..2 Vaikutusluokkaindikaattorit ympäristövaikutusten kuvaajina ........................................................................................................ 117 14 Arviot alueiden ekotehokkuuden kehittymisestä ................................123 14.1 Etelä-Karjala .....................................................................................................123 14.2 Kymenlaakso ....................................................................................................124 15 Ympäristöinventaari- ja ekotehokkuusmallin suhde vuosiseuranta- ja arviointijärjestelmään ..........................................................126 15.1 Vuosittain päivitettävien kuormitustekijäindikaattorien osuudet kokonaisympäristövaikutusluokkaindikaattoreista .......................126 15.2 Vuosipäivitysindikaattorien kehitysmahdollisuudet .............................127 16 Yhteenveto ............................................................................................................131 Lähteet ...........................................................................................................................133 Liitteet Liite 1. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan kuormitustekijöiden haittapisteet vuosille 2000 ja 2005 ................................137 Liite 2. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson kuormitustekijöiden haittapisteet vuosille 2000 ja 2005 ................................138 Liite 3. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan haittapisteet ympäristöongelmaluokittain ja toimintosektorittain vuosina 2000 ja 2005 ...............................................................................................139 Liite 4. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet ympäristöongelmaluokittain ja toimintosektorittain vuosina 2000 ja 2005 ...............................................................................................140 8 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 5. Ympäristötietojärjestelmän arviot Etelä-Karjalan ilmapäästöistä v. 2000 (Hertta) .............................................................................141 Liite 6. Ympäristötietojärjestelmän arviot Kymenlaakson ilmapäästöistä v. 2000 (Hertta) .............................................................................144 Liite 7. Ympäristötietojärjestelmän arviot Etelä-Karjalan ilmapäästöistä v. 2005 (Hertta) .............................................................................147 Liite 8. Ympäristötietojärjestelmän arviot Kymenlaakson ilmapäästöistä v. 2005 (Hertta) .............................................................................10 Kuvailulehti ...................................................................................................................13 Presentationblad ........................................................................................................14 Documentation page ................................................................................................1 Kuvaluettelo Kuva 1. Kaakkois-Suomen teollisuuden polttoainejakaumat v. 2000 ja 2005. ............................................................................................................39 Kuva 2. Kaakkois-Suomen rakennusten lämmitystapojen jakautuminen kerrosalan mukaisesti vuosina 2000 ja 2005 (Tilastokeskus). .......................... Kuva 3. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan kuormitustekijöiden haittapisteet v. 2000 ja 2005. ............................................107 Kuva 4. Vaikutusarviointimallissa lasketut Kymenlaakson kuormitustekijöiden haittapisteet v. 2000 ja 2005. ............................................108 Kuva 5. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan haittapisteet ympäristöongelmaluokittain v. 2000 ja 2005 (haittapisteiden summa 10 000)............................................................................. 111 Kuva 6. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet ympäristöongelmaluokittain v. 2000 ja 2005 (haittapisteiden summa 10 000). ............................................................................ 112 Kuva 7. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan toimintosektoreiden haittapisteet v. 2000 ja 2005 (haittapisteiden summa 10 000). .......................................................................................................... 11 Kuva 8. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson toimintosektoreiden haittapisteet v. 2000 ja 2005 (haittapisteiden summa 10 000). .......................................................................................................... 11 Kuva 9. Etelä-Karjalan arvonlisäyksen ja päästöjen suhteellinen kehitys vuosina 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). ................. 116 Kuva 10. Kymenlaakson arvonlisäyksen ja päästöjen suhteellinen kehitys vuosina 1995 –2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100) ................. 117 Kuva 11. Etelä-Karjalan arvonlisäyksen ja viiden vaikutusluokka- indikaattorin kehitys v. 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). ................................................................................................................. 117 Kuva 12. Kymenlaakson arvonlisäyksen ja viiden vaikutusluokka- indikaattorin kehitys v. 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). .................................................................................................................120 Kuva 13. Etelä-Karjalan arvonlisäyksen ja kokonaisvaikutus- indikaattorin kehitys v. 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). .................................................................................................................124 Kuva 14. Kymenlaakson arvonlisäyksen ja kokonaisvaikutus- indikaattorin kehitys v. 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). .................................................................................................................12 9Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Maatilojen tuotantosuunnat Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005 (Matilda 2006a, 2006b). ..................................................................16 Taulukko 2. Kaakkois-Suomen maatalouden pelto- ja puutarha-alat sekä luonnonmukaisen viljelyn pinta-alat v. 2000 ja 2005 (Matilda 2006c, Matilda 2006d). ..............................................................................17 Taulukko 3. Kaakkois-Suomen kasvihuoneyritysten lukumäärät, pinta-alat ja keskimääräiset koot v. 2002 ja 2005 (Puutarhayritysrekisteri 2000, Puutarhayritysrekisteri 2005). ......................................................................17 Taulukko 4. Kasvihuonetuotannon jakautuminen (1000 m2) Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005 (Puutarhayritysrekisteri 2000, Puutarhayritysrekisteri 2005). ................................................................................17 Taulukko 5. Kaakkois-Suomen maatalouden päätuotteet vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................18 Taulukko 6. Kaakkois-Suomen maatalouden vesistökuormitus v. 2000 ja 2005. .............................................................................................................18 Taulukko 7. Etelä-Karjalan maatalouden vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008b). ................................................................................................................19 Taulukko 8. Kymenlaakson maatalouden vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008a). ................................................................................................................19 Taulukko 9. Kaakkois-Suomen lannoitteista vapautuvat ammoniakki- päästöt; laskentaparametrit ja tulokset vuosille 2000 ja 2005 (tNH3/a). .........20 Taulukko 10. Arvio Kaakkois-Suomen kotieläinten lannasta ilmaan vapautuvista ammoniakkipäästöistä vuosina 2000 ja 2005 (tNH3/a). .............20 Taulukko 11. Arvio eloperäisten maiden viljelyksestä syntyvistä hiilidioksidipäästöistä Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (tCO2/a). ...........................................................................................................21 Taulukko 12. Maatalousmaan kalkituksen hiilidioksidipäästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (tCO2/a). ...........................................21 Taulukko 13. Kaakkois-Suomen maatalouden kotieläinten ruoan- sulatuksen ja lannankäsittelyn metaanipäästöt 2000 ja 2005 (tCH4/a). ..........21 Taulukko 14. Maatalousmaan dityppioksidipäästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (tN2O/a). ...........................................22 Taulukko 15. Kaakkois-Suomen maatalouden kotieläinten lannankäsittelyn dityppioksidipäästöt 2000 ja 2005 (tN2O/a). .........................22 Taulukko 16. Kaakkois-Suomen maatalouden tuotantotilojen lisälämmityksen ja viljankuivauksen päästöt ilmaan vuosina 2000 ja 2005 (t/a). ..................................................................................................................23 Taulukko 17. Maataloustraktoreiden, leikkuupuimureiden, ruohon- leikkureiden päästöt Suomessa v. 2000 ja 2005 (TYKO 2006 -malli). .............24 Taulukko 18. Kaakkois-Suomen maataloustraktorien ja puimurien määrät ja osuudet Suomen kokonaismääristä v. 2000 ja 2005 (Matilda). .......24 Taulukko 19. Kaakkois-Suomen maataloustraktoreiden ja leikkuupuimureiden päästöt v. 2000 ja 2005. .......................................................24 Taulukko 20. Suomen kauppapuutarhojen energiankulutusarviot vuosille 2002 ja 2004. .................................................................................................2 Taulukko 21. Kaakkois-Suomen kauppapuutarhojen laskennalliset ilmapäästöt v. 2000 ja 2005 (t/a). ..............................................................................2 Taulukko 22. Kaakkois-Suomen maatalouden päästöt ilmaan vuosina 2000 ja 2005 (t/a). .........................................................................................26 10 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 23. Kaakkois-Suomen metsätalousmaan pinta-alat maatyypeittäin (Metsätilastollinen vuosikirja 2006, Kiukas 2005, Koivunen 2006, Weckroth 2005). ............................................................................27 Taulukko 24. Kaakkois-Suomen markkinahakkuut omistajaryhmittäin ja hakkuupinta-alat hakkuutyypeittäin vuosina 2000 ja 2005 (Metla 2001, Metla 2006, Weckroth 2005). ............................................................28 Taulukko 25. Kaakkois-Suomen metsien ja metsätalouden vesistökuormitusarviot eri tutkimusten kertoimilla laskettuna. ...................29 Taulukko 26. Etelä-Karjalan metsätalouden vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008b). ................................................................................................................29 Taulukko 27. Kymenlaakson metsätalouden vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008a). ................................................................................................................29 Taulukko 28. Puunkorjuuketjujen käyttö- ja polttoaineiden kulutus sekä päästöt ilmaan Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a) ..............30 Taulukko 29. Kalankasvatuksen lisäkasvu ja rehunkäyttö v. 2000 ja 2005 (VAHTI). .........................................................................................................31 Taulukko 30. Kaakkois-Suomen kalankasvattamoiden typpi- ja fosforipäästöt v. 2000 ja 2005 (VAHTI). .................................................................31 Taulukko 31. Kaakkois-Suomen kalankasvatuksen typpioksiduulipäästöt (kgN2O/a) ...........................................................................32 Taulukko 32. Turvetuotanto Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005 (ha) (VAHTI). ......................................................................................................................33 Taulukko 33. Turvetuotannon päästöt vesistöön Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005 (t/a). .....................................................................................................34 Taulukko 34. Etelä-Karjalan turvetuotannon vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008b). ................................................................................................................34 Taulukko 35. Kymenlaakson turvetuotannon vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008a). ................................................................................................................34 Taulukko 36. Turvetuotannon päästöt ilmaan Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). .........................................................................................3 Taulukko 37. Soran-, hiekan- ja kallionotto Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................36 Taulukko 38. Maa-ainesten oton päästöt ilmaan Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). .........................................................................................37 Taulukko 39. Kaakkois-Suomen teollisuuden polttoaineiden kulutus v. 2000 ja 2005 (GWH/a) (Tilastokeskus 2003, Tilastokeskus 2007). ...............38 Taulukko 40. Kaakkois-Suomen sellu- ja paperiteollisuuden (TOL 21) polttoainejakaumat vuosina 2000 ja 2005 (TJ/a) (VAHTI). ..............40 Taulukko 41. Kaakkois-Suomen ja muun Suomen kemiallisen puunjalostusteollisuuden polttoainejakauma (%-osuudet koko polttoaineenkulutuksesta) v. 2000 ja 2005 (VAHTI). .........................................41 Taulukko 42. Kaakkois-Suomen lämmöntuotanto v. 2000 ja 2005 (GWH/a) (Timonen 2006, Tilastokeskus 2007a)...................................................42 Taulukko 43. Kaakkois-Suomen teollisuuden sähköenergiankulutus v. 2000 ja 2005 (MWh/a) (Tilastokeskus 2003, Tilastokeskus 2006a, Tilastokeskus 2007). ..................................................................................................43 Taulukko 44. Kaakkois-Suomen teollisuuden lämpöenergiankulutus v. 2000 ja 2005 (MWh/a) (Tilastokeskus 2003, Tilastokeskus 2006a, Tilastokeskus 2007). ..................................................................................................44 Taulukko 45. Etelä-Karjalan teollisuuden päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). .....................................................................................................4 11Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 46. Kymenlaakson teollisuuden päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005. .............................................................................................................46 Taulukko 47. Kaakkois-Suomen teollisuuden laskennalliset raskasmetallipäästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (kg/a). ............................................46 Taulukko 48. Kaakkois-Suomen teollisuuden jätevesipäästöt ja virtaamat v. 2000 ja 2005. ..........................................................................................47 Taulukko 49. Kaakkois-Suomen teollisuuden jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt (kg/a). ..............................................................................48 Taulukko 50. Teollisuuden kaatopaikoille läjitetyt jätteet Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (VAHTI). .........................................49 Taulukko 51. Teollisuuden kaatopaikoille läjitettyjen jätteiden metaanipäästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (VAHTI). ............0 Taulukko 52. Massatasemenetelmällä määritetty arvio Kaakkois-Suomen jätehuollon toimialakohtaisista metaanipäästöistä v. 2000 ja 2005 (t/a). ..................................................................0 Taulukko 53. Rakentamisen päästöt ilmaan Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005. .............................................................................................................1 Taulukko 54. Kaakkois-Suomen sähköntuotanto v. 2000 ja 2005 (GWh/a) (Tilastokeskus 2007a). ..............................................................................2 Taulukko 55. Kaakkois-Suomen kaukolämmöntuotanto v. 2000 ja 2005 (GWh/a) (Timonen 2003a, Timonen 2003b, Niininen 2006). ...............3 Taulukko 56. Suomen ja Kaakkois-Suomen sähkönkulutus v. 2000 ja 2005 (Sähkö ja kaukolämpö 2000, Energiateollisuus 2006). ............3 Taulukko 57. Kaakkois-Suomen rakennusten kerrospinta-alat (m2) v. 2000 ja 2005 (StatFin). ............................................................................................4 Taulukko 58. Etelä-Karjalan rakennusten lämmitysenergialähteet rakennustyypeittäin v. 2000 ja 2005. ......................................................................6 Taulukko 59. Kymenlaakson rakennusten lämmitysenergialähteet rakennustyypeittäin v. 2000 ja 2005. ......................................................................7 Taulukko 60. Kaakkois-Suomen sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon (TOL 40) polttoaineiden käyttömäärät v. 2000 ja 2005 (GJ) (Tilastokeskus 2002, Tilastokeskus 2006, Tilastokeskus 2007, VAHTI). .......8 Taulukko 61. Kaakkois-Suomen yhdyskuntia palvelevan sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). .....................................9 Taulukko 62. Kaakkois-Suomen yhdyskuntia palvelevan sähkön- ja lämmöntuotannon (TOL 40) laskennalliset raskasmetallipäästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (kg/a). ...................................................................................60 Taulukko 63. Kaakkois-Suomen rakennusten lämmityksen päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a)..........................................................................61 Taulukko 64. Kaakkois-Suomen rakennusten lämmityksen raskasmetallipäästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). ................................................62 Taulukko 65. Kaakkois-Suomen työ- ja vapaa-ajan koneiden päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a)..........................................................................63 Taulukko 66. Haja-asutuksen vesikäymälöiden jätevesienkäsittely (KAS 2007b). ...............................................................................................................64 Taulukko 67. Etelä-Karjalan yhdyskuntien jätevesien ravinnekuormitus vuosina 2000 ja 2005. ..............................................................64 Taulukko 68. Kymenlaakson jätevesien ravinnekuormitus vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................6 Taulukko 69. Kaakkois-Suomen jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt (kg/a). ..............................................................................66 12 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 70. Kaakkois-Suomen alueella läjitetyt yhdyskuntajätteet EWC-pääluokittain vuosina 2000 ja 2005 (t/a, toimituskosteudessa). .............67 Taulukko 71. Kaakkois-Suomen alueella läjitettyjen asumisperäisten yhdyskuntajätteiden metaanipäästöt EWC-pääluokittain vuosina 2000 ja 2005 (tCH4/a). ..................................................................................67 Taulukko 72. Yhdyskuntien päästöt ilmaan Etelä-Karjalassa v. 2000 ja 2005. .............................................................................................................68 Taulukko 73. Yhdyskuntien päästöt ilmaan Kymenlaaksossa v. 2000 ja 2005. .............................................................................................................68 Taulukko 74. Kaakkois-Suomen palvelurakennusten lämmityksen päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). .........................................................................69 Taulukko 75. Kaakkois-Suomen palvelurakennusten lämmityksen raskasmetallipäästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). ................................................70 Taulukko 76. Arvio Kaakkois-Suomen palvelutoimintojen jätevesien ravinnekuormituksesta vuosina 2000 ja 2005. .................................70 Taulukko 77. Arviot ostosähkön kulutuksesta toimialoittain Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005. ...........................................................72 Taulukko 78. Arviot ostosähkön päästöistä Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (a = päästö ilmaan, w = päästö veteen). ...........................73 Taulukko 79. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yleiset tiet (km) v. 2000 ja 2005 (Tiehallinto 2000, Tiehallinto 2007). ...........................................74 Taulukko 80. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kadut katutyypeittäin (km) v. 2000 ja 2005 (HERTTA). ................................................7 Taulukko 81. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yksityistiet (km) v. 2000 ja 2005 (HERTTA). ........................................................................................7 Taulukko 82. Liikennesuoritteet ajoneuvoluokittain v. 2000 ja 2005 (milj. auto-km) (Prokkola 2006). ...................................................................76 Taulukko 83. Tavaraliikenteen suoritteet Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa vuosina 2000 ja 2005. .................................................................76 Taulukko 84. Tavaraliikenteen päästöt Etelä-Karjalassa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). .........................................................................................77 Taulukko 85. Tavaraliikenteen päästöt Kymenlaaksossa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). .........................................................................................77 Taulukko 86. Tieliikenteen transito itään ja länteen Suomen raja-asemien kautta vuosina 2000 ja 2005 (Tilastokeskus 2001, Tiehallinto 2006) ........................................................................................................78 Taulukko 87. Arvio transitoliikenteen päästöistä Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................78 Taulukko 88. Kaakkois-Suomen henkilöliikenteen jakautuminen liikennemuodoittain v. 2000 ja 2005 (Kivari et. al 2002, WSP LT-Konsultit Oy 2006). ....................................................................................79 Taulukko 89. Henkilöliikenteen päästöt Etelä-Karjalassa vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................80 Taulukko 90. Henkilöliikenteen päästöt Kymenlaaksossa vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................80 Taulukko 91. Moottoripyörä- ja mopoliikenteen päästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005. ...........................................................81 Taulukko 92. Etelä-Karjalan tavara- ja transitoraideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005. ...................................................................................81 Taulukko 93. Kymenlaakson tavara- ja transitoraideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005. ...................................................................................82 13Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 94. Etelä-Karjalan henkilöraideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................82 Taulukko 95. Kymenlaakson henkilöraideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005. ...................................................................................82 Taulukko 96. Etelä-Karjalan ratapihojen päästöt vuosina 2000 ja 2005 (Mäkelä 2007b). .................................................................................................83 Taulukko 97. Kaakkois-Suomen raideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................84 Taulukko 98. Rahtilaivaliikenteen väyläpäästöt vuosina 2000 ja 2005. .........8 Taulukko 99. Matkustajalaivaliikenteen päästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................86 Taulukko 100. Satamien rahtilaivaliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). .........................................................................................88 Taulukko 101. Satamien matkustajalaivaliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). .........................................................................................88 Taulukko 102. Etelä-Karjalan vesiliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................89 Taulukko 103. Kymenlaakson vesiliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................89 Taulukko 104. Kaakkois-Suomen lentoliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005 (Finavia 2007a, Finavia 2002). ...........................................90 Taulukko 105. Etelä-Karjalan liikenteen päästöt ilmaan liikennemuodoittain v. 2000 ja 2005. .....................................................................91 Taulukko 106. Kymenlaakson liikenteen päästöt ilmaan liikennemuodoittain v. 2000 ja 2005. .....................................................................91 Taulukko 107. Arvio Kaakkois-Suomen primäärienergiankulutuksesta (GWh/a) sekä uusiutuvien energianlähteiden osuuksista v. 1995–2007.........92 Taulukko 108. Arvio Etelä-Karjalan ilmapäästöistä v. 1995–2007. ..................94 Taulukko 109. Arvio Kymenlaakson ilmapäästöistä v. 1995–2007. .................9 Taulukko 110. Arvio Etelä-Karjalan jätevesipäästöistä v. 1995–2007. .............96 Taulukko 111. Arvio Kaakkois-Suomen jätemääristä ja hyötykäyttöasteesta v. 2000–2007 ...........................................................................96 Taulukko 112. Vaikutusarviointimallissa käytetyt toimintosektorit ja niiden aiheuttamat päästöt vuosina 2000 ja 2005 Etelä-Karjalassa ympäristöongelmaluokittain ryhmiteltynä. Mukana ovat myös tuontisähkön Etelä-Karjalan ulkopuolella aiheuttamat päästöt. ....................97 Taulukko 113. Vaikutusarviointimallissa käytetyt toimintosektorit ja niiden aiheuttamat päästöt vuosina 2000 ja 2005 Kymenlaaksossa ympäristöongelmaluokittain ryhmiteltynä. Mukana ovat myös tuontisähkön Kymenlaakson ulkopuolella aiheuttamat päästöt. ...................98 Taulukko 114. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden työryhmässä tekemät arviot ei-mitattavien kuormitustekijöiden aiheutumisesta eri toimintosektoreista Etelä-Karjalassa vuosina 2000 ja 2005. .................................................................................................99 Taulukko 115. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden työryhmässä tekemät arviot ei-mitattavien kuormitustekijöiden aiheutumisesta eri toimintosektoreista Kymenlaaksossa vuosina 2000 ja 2005. ...............................................................................................100 14 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 116. Asiantuntija-arvioon perustuvat arviot eri kuormitus- tekijöiden merkityksestä ympäristöongelmien aiheuttajina. Tulokset on esitetty kuormitustekijöiden painokertoimina niissä vaikutus- luokissa, joille ei ole käytettävissä tutkimustietoon perustuvaa karakterisointia. .......................................................................................................101 Taulukko 117. Arvotuskyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma. .............102 Taulukko 118. Arvotuskyselyyn vastanneiden ikäjakauma. .........................102 Taulukko 119. Arvotuskyselyyn vastanneiden koulutustausta. ...................103 Taulukko 120. Arvotuskyselyyn vastaajat ammattiryhmittäin. ....................103 Taulukko 121. Arvotuskyselyyn vastaajat organisaatioittain. .......................104 Taulukko 122. Kuntien asukasmäärät (Tilastokeskus) ja arvotuskyselyyn vastanneet paikkakunnittain. ...............................................104 Taulukko 123. Arvotuskyselyyn vastanneiden asuinympäristöt..................10 Taulukko 124. Ympäristöongelmien saamat keskimääräiset sijat (M) kaikista vastaajaryhmistä asteikolla 1–19 (1 = tärkein, 19 = vähiten tärkeä). N = ongelman arvottaneiden vastaajien määrä. .................................10 Taulukko 125. Ympäristöongelmaluokkien keskiarvopainot ........................106 Taulukko 126. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet merkittävimpien kuormitustekijöiden osalta............................109 Taulukko 127. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kuormitustekijöiden vertailu v. 2005 haittapisteillä. ....................................... 110 Taulukko 128. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet vuosille 2000 ja 2005. .......................................... 113 Taulukko 129. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ympäristöongelmaluokkien vertailu v. 2005 haittapisteillä. .......................... 113 Taulukko 130. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet vuosille 2000 ja 2005. .......................................... 114 Taulukko 131. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ympäristöongelmaluokkien vertailu v. 2005 haittapisteillä. .......................... 114 Taulukko 132. Vuosipäivitysindikaattorien osuudet alueiden kokonaisvaikutusluokkaindikaattoreista v. 1995–2007. ..................................126 1Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Johdanto Suomen ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kymenlaakson Liit- to ja Oulun yliopiston Thule-instituutti toteuttivat 1.9.2002–31.12.2004 Euroopan yhteisöjen LIFE-ohjelman ja Suomen ympäristöministeriön rahoittaman Life-hank- keen ”Alueellinen ekotehokkuus – esimerkkinä Kymenlaakso (ECOREG). ECOREG- hankkeen tavoitteena oli demonstroida ekotehokkuuskäsitettä ja ekotehokkuuden arvioimista alueellisessa mittakaavassa. Hankkeessa ympäristötekijöitä käsittelevässä osahankkeessa toteutettiin laaja ympäristöanalyysi Kymenlaakson alueelle. Mallissa luotu seuranta- ja arviointijärjestelmä otettiin käyttöön Kymenlaaksossa vuonna 200 ja Etelä-Karjalassa vuonna 2006. Seurantajärjestelmää on ylläpidetty ja kehitetty yhteistyössä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen, Kaakkois-Suomen TE- keskuksen, Kymenlaakson Liiton, Etelä-Karjalan Liiton ja Kaakkois-Suomen Tiepiirin kanssa. Seurantatyötä ovat vuosina 200–2007 rahoittaneet em. yhteistyökumppanit sekä ympäristöministeriö. Seuranta- ja arviointijärjestelmään liittyy ympäristöanalyysin päivittäminen 3– vuoden välein. Tässä raportissa on esitetty vuoden 2007 ja kevään 2008 aikana Kaak- kois-Suomen ympäristökeskuksessa toteutetun ympäristöanalyysin tulokset. Ana- lyysissä Kymenlaakson tiedot on päivitetty vuodelle 200 ja tehty vastaava analyysi Etelä-Karjalan osalta vuosille 2000 ja 200. Ympäristöanalyysi on toteutettu ympä- ristöministeriön rahoituksella. Tämä raportti koostuu seuraavista osioista: Ympäristöinventaari (Kohdat 1–12): Tässä osiossa on käyty läpi yksityiskohtaisesti tarkastelualueille tehty inventaari (ympäristöpaineet) maatalouden, metsätalouden, kalankasvatuksen, turvetuotannon, maa-ainesten oton, teollisuuden, rakentamisen, yhdyskuntien, palveluiden, ostosähkön ja liikenteen osalta. Ympäristöpaineet on määritetty ympäristöinventaarin tarpeiden näkökulmasta ilmapäästöjen, jätevesien ja jätteiden osalta. Ympäristövaikutusten arviointi (Kohta 13): Tässä osiossa on esitetty ympäristöin- ventaaritietojen koonto, nettikyselynä tehdyn arvotuskyselyn toteutus ja tulokset sekä vaikutusarviointimallin toteutus ja mallilaskennan tulokset molemmille maakunnille vuosille 2000 ja 200. Lisäksi kohdassa 13. on esitetty ympäristöinventaarilaskel- maan perustuva arvio ympäristövaikutusten kehittymisestä vuosina 199–2007. Ekotehokkuuden kehittyminen (Kohta 14): Tässä osiossa on koottu kohdissa 1–13 määritetyt ympäristöpaineet ja seurantajärjestelmästä saadut aluetalouden kehitystä kuvaavat tiedot yhteen ja tehty niiden perusteella viitteellinen arvio alueiden ekote- hokkuuden kehittymisestä vuosina 199–2007. Seuranta- ja arviointijärjestelmän jatkokehitystarpeet (Kohta 15): Kohdassa 1 on verrattu ympäristöinventaari ja -vaikutusanalyysin tuloksia vuosina 200–2007 käy- tössä olleen seuranta- ja arviointijärjestelmän tuloksiin ja saatuun palautteeseen sekä tehty lyhyt analyysi mahdollisista vuosiseurantaindikaattorien kehitystarpeista. Yhteenveto (Kohta 16): Viimeisessä osiossa on tehty koko raportin sisältöä koskeva yhteenveto. 16 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 1 Maatalous 1.1 Maatalouden rakenne Maatilojen tuotantosuunnat Kaakkois-Suomessa oli vuonna 200 yhteensä 4303 tilaa, jotka hakivat maataloustukia. Näillä tiloilla oli peltoa yhteensä 142 700 hehtaaria, joten keskimääräinen peltoala oli 33,16 ha. Viljanviljelystä on tullut yhä tärkeämpi tuotantosuunta alueella (TE-keskus 2006). Taulukossa 1 on esitetty maatilojen tuotantosuunnat Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 200 sekä vastaavat valtakunnalliset jakaumat. Taulukko 1. Maatilojen tuotantosuunnat Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005 (Matilda 2006a, 2006b). Lypsykarja- talous Muu eläin- talous* Viljanviljely Muu kasvien viljely Muu tuotanto 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Osuus Etelä-Karjalan tiloista, % 33,2 25,3 22,0 18,5 32,9 46,7 6,7 9,2 5,3 0,3 Osuus Kymenlaak- son tiloista, % 25,5 19,5 12,9 10,6 51,0 62,0 5,9 7,9 4,7 0,0 Osuus Kaakkois- Suomen tiloista, % 28,5 21,7 17,4 14,7 42,3 54,3 6,9 9,2 4,9 0,1 Osuus Suomen tiloista, % 28,7 23,7 17,4 16,6 34,5 41,1 14,3 17,8 5,2 0,8 * Muu nautakarjatalous, sikatalous, siipikarjatalous, lammas- ja vuohitalous ja hevostalous. Kaakkois-Suomessa oli vuonna 200 lähes 2 400 tilaa, joiden päätuotteena oli viljan- viljely. Tämä oli jo yli puolet aktiivitilojen kokonaismäärästä. Lypsykarjatalous on merkittävästi vähentynyt viime vuosina (TE-keskus 2006). Pellot, puutarhat ja kasvihuoneyritykset Taulukossa 2 on esitetty Kaakkois-Suomen maatalouden pelto- ja puutarha-alat, keski- pelto-alat sekä luonnonmukaisesti viljellyn maan pinta-alat vuosina 2000 ja 200. Valtakunnallisesti keskipeltoalat olivat v. 2000 27,97 ha ja v. 200 33,26 ha (Matilda 2006c). 17Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 2. Kaakkois-Suomen maatalouden pelto- ja puutarha-alat sekä luonnonmukaisen viljelyn pinta-alat v. 2000 ja 2005 (Matilda 2006c, Matilda 2006d). 2000 2005 Peltoa ja puutarhaa1) Luomu- viljeltyä2) (ha) Peltoa ja puutarhaa1) Luomu- viljeltyä (ha)3) Tiloja ha keski- peltoala Tiloja ha keski- peltoala Etelä-Karjala 2 225 55 436 24,92 3 254 1 918 56 621 29,52 3 513 Kymenlaakso 2 759 84 481 30,62 6 684 2 407 85 526 35,53 5 903 Kaakkois-Suomi 4 984 139 917 28,07 9 938 4 325 142 147 32,87 9 416 1) Viljellyn pinta-alan lisäksi kesannot alle 20 v., nurmet yli  v., monivuotiset puutarhakasvit, kasvihuone- viljely, kotitarvepuutarhat sekä viljelemätön pinta-ala (Matilda 2006c, Matilda 2006d). 2) Lähde: Maatalouslaskenta 2000 Taulukossa 3 on esitetty Kaakkois-Suomen kasvihuoneyritysten määrä, pinta-alat ja keskimääräiset koot vuosina 2002 ja 200. Vuoden 200 tiedot on arvioitu vuoden 2004 tilastotiedoista. Kaakkois-Suomen kasvihuoneet ovat suurempia kuin maassa keskimäärin. Taulukko 3. Kaakkois-Suomen kasvihuoneyritysten lukumäärät, pinta-alat ja keskimääräiset koot v. 2002 ja 2005 (Puutarhayritysrekisteri 2000, Puutarhayritysrekisteri 2005). 2002 2005 Lkm Osuus, % Pinta-ala1) 1000 m2 Keskim. koko2), m2 Lkm Osuus, % Pinta-ala1) 1000 m2 Keskim. koko2), m2 Etelä-Karjala 47 1,9 89,5 2 183 43 1,9 48,4 1 274 Kymenlaakso 63 2,5 250,6 4 641 61 2,6 223,0 4 130 Kaakkois-Suomi3) 110 4,4 355,8 3 235 104 4,5 271,4 2 950 Suomi3) 2 509 100,0 4 901,5 1 954 2 231 100,0 4 745,8 2 127 1) Taulukosta puuttuvat tietoturvasyistä niiden kuntien kasvihuoneyritysten pinta-alatiedot, joissa on alle kolme kasvihuoneyritystä. 2) Keskimääräiset koot laskettu niiden kuntien tiedoilla, joille ilmoitettu sekä yritysten lukumäärä, että pinta-alatiedot. 3) Sisältää myös ne kasvihuoneet, joiden tiedot poistettu tietoturvasyistä kuntakohtaisista tarkasteluista. Taulukossa 4 on esitetty kasvihuonetuotannon jakautuminen tuotantolajeittain Kaak- kois-Suomessa vuosina 2000 ja 200. Taulukko 4. Kasvihuonetuotannon jakautuminen (1000 m2) Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005 (Puutarhayritysrekisteri 2000, Puutarhayritysrekisteri 2005). Vihannekset Koristekasvit Taimet ja pistokkaat Yhteensä* 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Etelä-Karjala 16,0 16,4 72,2 63,5 2,1 2,5 263,7 241,2 Kymenlaakso 75,9 77,8 182,6 160,7 3,9 4,6 92,1 84,3 Kaakkois-Suomi 91,9 94,2 254,8 224,2 6,0 7,0 355,8 325,5 Suomi 2 753,8 2 782,4 1 769,3 1 706,1 257,4 253,0 4 901,5 4 745,8 * Suomen kokonaissummassa mukana myös marjojen kasvihuonetuotanto, jonka luvut puuttuvat maa- kuntakohtaisesta tarkastelusta tietoturvasyistä (alle 3 toimenharjoittajaa). Maatalouden päätuotteet Tilan tuotantosuunnan valintaan vaikuttaa merkittävästi alueen ilmasto ja maaperä. Leipäviljan, mallasohran ja öljykasvien viljely on yleisintä alueen länsi- ja eteläosissa, kun taas nurmen ja rehuviljan osuus on merkittävämpi itä- ja pohjoisosissa. Ilmas- tollisena jakajana Kaakkois-Suomessa on Salpausselänharju. Harjun eteläpuolella kasvukausi on pidempi ja lämpösumma suurempi kuin pohjoisempana. Aivan alueen eteläosissa rannikkokaistaleella kasvukausi on riittävän pitkä myöhäisempienkin Suomessa viljeltävien kasvilajien ja –lajikkeiden viljelyyn (TE-keskus 2006). Tauluk- koon  on koottu Kaakkois-Suomen maatalouden päätuotteet vuosina 2000 ja 200. 18 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 5. Kaakkois-Suomen maatalouden päätuotteet vuosina 2000 ja 2005. Tuote Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Peltoviljely (1000 t)1) Ohra 51 37 73 53 124 90 Kaura 44 27 72 44 116 71 Vehnä 2 4 25 45 27 49 Nurmet (yht.) 211 1 000 Peruna 9 6 10 7 19 13 Sokerijuurikas 17 10 4 2 21 12 Rypsi ja rapsi 1 2 4 6 5 7 Kotieläintuotanto1) 1000 t Lehmä 944 795 956 805 1 900 1 600 Nuori nauta 1 883 1598 1 417 1202 3 300 2 800 Lammas 15 0 30 Sika 4 211 4 267 3 289 3 333 7 500 7 600 Kasvihuonetuotanto2) 1000 kg Vihannekset 202 364 1 897 2 092 2 099 2 456 Ruukkuvihannekset (1000 kpl) .. 729 4 257 4 334 .. 5 063 Avomaaviljely2) Vihannekset 1 330 1 210 1 443 1 425 2 773 2 635 Marjat 543 347 500 512 1 043 859 1) Maatilatilastollinen vuosikirja 2000, Maatilatilastollinen vuosikirja 200. 2) Puutarhayritysrekisteri 2000, Puutarhayritysrekisteri 200. Vuoden 200 raportissa tiedot TE-keskuksit- tain; tuotannot laskettu vuoden 2004 raportissa esitettyjen tuotantopinta-alojen ja tuotantojen suhteessa. Kotieläinten määrä on vähentynyt Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson alueilla 2000- luvulla. Etelä-Karjalan maataloudessa kotieläintuotannolla on suurempi merkitys ja sen väheneminen heikentää alueen maaseudun elinvoimaa. Eläinten määrän vähene- minen on kuitenkin ollut Etelä-Karjalan alueella vähäisempää kuin Kymenlaaksossa. Kymenlaakson maatilojen rakenne on kilpailukykyisempi ja tuotantorakenne selvästi kasvinviljelyvaltaisempi kuin Etelä-Karjalassa, jossa vesistöjen pirstoma luonto ra- joittaa tilakokoja (TE-keskus 2006). 1.2 Maatalouden vesistökuormitus Maatalouden vesistökuormitusta on tässä kappaleessa arvioitu sekä ECOREG-hank- keen dokumentointiraportissa 1 (Koskela 2004) esitetyllä laskentatavalla, että vesien- hoidon toimintaohjelmassa esitetyillä kuormitusarvioilla (KAS 2008a, KAS 2008b). ECOREG-laskentamalli Taulukkoon 6 on koottu ECOREG-laskentamallilla lasketut arviot maatalouden ve- sistöpäästöistä. Taulukko 6. Kaakkois-Suomen maatalouden vesistökuormitus v. 2000 ja 2005. Päästölähde Vuosi Fosfori (t/a) Typpi (t/a) BOD (t/a) EK KL EK KL EK KL Peltoviljely 2000 83,2 126,7 720,7 1098,3 2005 84,9 128,3 736,1 1111,8 Kasvihuonetuotanto 2000 0,2 0,7 0,8 2,3 2005 0,1 0,6 0,4 2,0 Lannan käsittelyyn liittyvät suorat päästöt 2000 6,6 6,0 71,0 65,1 2005 5,8 4,6 61,5 49,8 Säiliörehun puristenesteet 2000 1,8 1,7 3,6 3,4 86,4 80,6 2005 1,5 1,4 3,0 2,8 72,1 67,3 Maitohuoneiden pesuvedet 2000 1,9 1,8 0,8 0,8 18,7 17,9 2005 1,2 1,2 0,5 0,5 12,2 11,9 Yhteensä 2000 93,7 136,9 796,9 1169,9 105,1 98,5 2005 93,5 136,1 801,5 1166,9 84,3 79,2 19Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Maatalouden vesistökuormitus perustuu tietoihin maatalouden määrästä alueilla ja keskimääräisiin kertoimiin arvioiduista ravinnemääristä ja osuuksista, jotka ravin- teista joutuvat vesistöön. Ero päästömäärissä alueittain tai vuosittain johtuvat siis pääasiassa muutoksista maatalouskäytössä olevissa pinta-aloissa, eläinmäärissä tai tilamäärissä. Tehdyt jätevesienkäsittelyinvestoinnit, perustetut suojavyöhykkeet tai muut vesistön jätevesikuormitusta vähentävät tekijät eivät näy arvioissa, jos niitä ei ole huomioitu päästökertoimissa tai osuuksissa, joiden jätevesistä arvioidaan pääty- vän vesistöön. Vesienhoidon toimenpideohjelma Etelä-Karjalassa maatalouden hajakuormitus on erityisen huomattavaa läntisellä Pien-Saimaalla ja Salpausselän eteläpuolisissa jokivesistöissä sekä Hiitolanjoen ve- sistöalueella. Maatalous on suurin kuormittaja Etelä-Karjalan alueella, jos luonnon- huuhtoumaa ja laskeumaa ei oteta huomioon (KAS 2008b). Taulukko 7. Etelä-Karjalan maatalouden vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008b). Valuma-alue Fosfori, P Typpi, N Juustilanjoen va. 2,4 44,9 Hounijoen va. 4,8 86,4 Tervajoen va. 0,5 12,2 Vilajoen va. 1,2 24,0 Urpalanjoen va. 4,0 74,8 Vaalimaanjoen va. 2,2 34,9 Hiitolanjoen va. 12,7 182,0 Vuoksen va. KAS 20,6 361,2 Yhteensä 48,4 820,3 Maatalouden voimakkaasti kuormittamia vesialueita Kymenlaaksossa ovat Sal- pausselän eteläpuolelta mereen laskevat pienet jokivesistöt sekä Kymijoen alaosan vesistöalue. Lisäksi maatalouden kuormituksen merkitys on korostunut Kivijärven reitin yläosalla. Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitoalueella maatalouden osuus ravinnekuormituksesta on merkittävä, fosforin osalta 39 % ja typen osalta 30 % (KAS 2008a). Taulukko 8. Kymenlaakson maatalouden vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008a). Valuma-alue Fosfori, P Typpi, N Vironjoen va. 4,1 55,0 Vehkajoen va. 5,6 60,2 Summajoen va. 8,2 115,5 Kymijoen va. (KAS alue) 39,0 663,2 Suomenlahden muu rannikkoalue 8,5 88,1 Yhteensä 65,4 982,1 1.3 Maatalouden päästöt ilmaan 1.3.1 Lannoitteista vapautuvat ammoniakkipäästöt Maatalous aiheuttaa Suomen ammoniakkipäästöistä yli 80 %, joka muodostaa noin 20 % maan kokonaistyppipäästöistä. Ammoniakkia haihtuu mm. karjanlannasta ja väkilannoitteista (Grönroos et al. 1998). Laskentaperusteet on esitetty yksityiskoh- taisesti ECOREG-projektin ensimmäisen vaiheen dokumentointiraportissa (Koskela 2004). 20 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 9. Kaakkois-Suomen lannoitteista vapautuvat ammoniakkipäästöt; laskentaparametrit ja tulokset vuosille 2000 ja 2005 (tNH3/a). 2000 2005 Peltoa ja puutarhaa (ha) EK 55 436 56 621 KL 84 481 85 526 Haihtuvan typen määrä pintaan levitettävistä lannoitteista (%) EK/KL 1,0 1,0 Haihtuvan typen määrä sijoittamalla levitettävistä lannoitteista (%) EK/KL 0,5 0,5 Osuus, joka käytetyistä typpilannoitteista on pintaan levitettäviä (%) EK/KL 40 40 Sijoittamalla levitettävien typpilannoitteiden osuus (%) EK/KL 60 60 Väkilannoitteiden mukana peltoon joutuneiden typpiravinteiden määrä (kg/ha) EK/KL 83 83 Levitettyjen lannoitteiden sisältämän typen määrä (t/a) EK 4 601 4 700 KL 7 012 7 099 Peltoviljelyn ammoniakkipäästöt ilmaan (t/a) EK 32,2 32,9 KL 49,1 49,7 1.3.2 Kotieläinten lannasta vapautuvat ammoniakkipäästöt Kotieläinten lannasta vapautuvat ammoniakkipäästöt on arvioitu kohdassa koti- eläinten lannan ravinnekuormitus. Laskentaperusteet on esitetty yksityiskohtaisesti ECOREG-projektin ensimmäisen vaiheen dokumentointiraportissa (Koskela 2004). Taulukossa 10 on esitetty kotieläinten lannasta vapautuvien ammoniakkipäästöjen suuruusluokka-arviot. Taulukko 10. Arvio Kaakkois-Suomen kotieläinten lannasta ilmaan vapautuvista ammoniakkipääs- töistä vuosina 2000 ja 2005 (tNH3/a). 2000 2005 Kotieläinten tuottaman lannan ravinnekuormitus, typpi (t/a) EK 2 443,3 2 114,9 KL 2 240,6 1 715,4 Kotieläinten lannasta ilmaan vapautuvat ammoniakkipäästöt (t/a) EK 667,1 577,4 KL 611,7 468,3 1.3.3 Maatalouden hiilidioksidipäästöt (ei sisällä työkoneiden päästöjä) 1.3.3.1 Eloperäisten maiden viljelyksestä syntyvät hiilidioksidipäästöt Soiden raivaus viljelykäyttöön lisää maan orgaanisen aineksen hajoamista ja siten ilmakehän CO2-pitoisuutta. Näiden nk. turvemaiden maalaji muuttuu vähitellen multamaaksi ja lopulta kivennäismaaksi. IPCC-ohjeiden mukaan Suomen olosuh- teissa hiilihäviö turvemailta olisi 2,2 t C/ha/a (n. 8 t CO2/ha/a), joskin ohjeiden antamat kylmän ilmaston oletuspäästökertoimet ovat alhaisemmat: 1 t C/ha/a (vajaat 4 t CO2/ha/a) viljelykasveille (upland crops) ja 0,2 t C/ha/a (alle 1 t CO2/ha/a) laitumille (pasture/forest) (Pipatti et al. 2000). Edellä mainituilla kertoimilla lasketut arviot eloperäisten maiden viljelyksestä syntyvistä hiilidioksidipäästöistä on esitetty taulukossa 11. 21Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 11. Arvio eloperäisten maiden viljelyksestä syntyvistä hiilidioksidipäästöistä Kaakkois- Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (tCO2/a). 2000 2005 Etelä-Karjala 143 339 143 290 Kymenlaakso 235 771 234 755 Kaakkois-Suomi 379 110 378 045 Turvemaiden CO2-päästöihin liittyvät epävarmuudet ovat suuret, koska sekä pinta- ala- että päästökerrointiedot ovat epävarmoja. Päästöjen arviointimenetelmä ei ota huomioon turvemaiden hiilivarastoissa tapahtuvaa muutosta vaan olettaa hiilihäviön olevan tasaista vuodesta toiseen. Myöskään viljelyskäytännön (mitä viljellään, miten maata muokataan ja lannoitetaan) vaikutusten arvioimiseksi ei ole käytössä tarkem- paa menetelmää (Pipatti et al. 2000). 1.3.3.2 Kalkituksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt Maatalousmaan kalkituksessa käytetään erilaisia karbonaattiyhdisteitä. Kalkin kar- bonaatti reagoi maaperässä luovuttaen hiilidioksidia ilmakehään. Vuosittaiset kal- kitusmäärät saadaan Kalkitusyhdistykseltä. Käytetyt päästökertoimet ovat 440 kg CO2/t CaCO3 ja 477 kg CO2/t MgCa(CO3)2. Maatalousmaan kalkituksen hiilidioksidipäästöt on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Maatalousmaan kalkituksen hiilidioksidipäästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t CO2/a). 2000 2005 Etelä-Karjala 7 421 4 837 Kymenlaakso 12 368 8 062 Kaakkois-Suomi 19 789 12 899 Maatalousmaan kalkituksen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 200 selkeästi vertai- luvuotta 2000 pienemmät johtuen pienemmistä kalkitusmääristä. 1.3.4 Kotieläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn metaanipäästöt Kotieläinten ruoansulatuksen metaanipäästöjä laskettaessa käytetään laskentaperus- teina maataloustilastoissa (Matilda 2006e, Matilda 2006f) esitettyjä eläinmäärätietoja sekä laskentaparametreina KASVENER-mallissa esitettyjä päästökertoimia (Petäjä 2003). Taulukossa 13 on esitetty maakunnittain eritellyt laskentatulokset vuosilta 2000 ja 200. Lannan varastoinnin ja käsittelyn CH4-päästöihin vaikuttavat lannan määrä ja laatu (joihin vaikuttaa mm. eläintyyppi, eläimen koko ja ruokinta), lannankäsittelymenetel- mä (lietelannan CH4-päästöt ovat merkittävästi suuremmat kuin kuivikelannan) sekä ilmasto (lämpötila ja sademäärä vaikuttavat merkittävästi lannan CH4-päästöihin; lämmin ja kostea ilmasto lisää päästöjä) (Pipatti et al. 2000). Taulukko 13. Kaakkois-Suomen maatalouden kotieläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn metaanipäästöt 2000 ja 2005 (t CH4/a). Nauta- eläimet Siat Lampaat/ vuohet Siipikarja Hevoset Yhteensä Etelä-Karjala 2000 3 760 169 23 4 12 3 968 2005 3 283 166 17 5 13 3 484 Kymenlaakso 2000 3 518 150 26 2 19 3 715 2005 2 733 115 17 1 23 2 889 Kaakkois-Suomi 2000 7 278 319 49 6 31 7 683 2005 6 016 281 34 6 36 6 373 22 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaakkois-Suomen maatalouden kotieläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn kokonaismetaanipäästöt ovat laskeneet johtuen pääasiassa eläinten määrän vähe- nemisestä. 1.3.5 Maatalouden dityppioksidipäästöt 1.3.5.1 Maatalousmaan dityppioksidipäästöt Dityppioksidia (N2O) vapautuu maaperästä mikrobitoiminnan aiheuttamana nitri- fikaatio- ja denitrifikaatioprosesseissa. Näiden prosessien voimakkuuteen ja N2O:n muodostumiseen ja vapautumiseen vaikuttavat monet tekijät yhdessä (typen määrä ja kemiallinen olomuoto, maan happitila, pH, kosteus, lämpötila, liukoisen hiilen määrä jne.) (Pipatti et al. 2000). Maatalousmaan dityppioksidipäästöt on laskettu käyttämällä IPCC-ohjeiden keskimääräisiä päästökertoimia. Taulukko 14. Maatalousmaan dityppioksidipäästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t N2O/a). Päästölähde Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 2005 2000 2005 Väkilannoitteiden levitys 28,9 22,9 34,1 28,0 Lannan levitys 17,9 17,0 21,2 20,8 Lietteiden levitys 25,8 24,5 30,4 29,9 Niittojäännös 12,3 12,3 21,6 21,5 Typpeä sitovat kasvit 0,4 0,3 0,4 0,3 Laiduntamisen lanta 0,0 0,0 0,0 0,0 Suopellot 37,9 32,3 44,7 39,5 Epäsuorat päästöt, laskeuma 6,4 6,1 7,6 7,4 Epäsuorat päästöt, valuma 24,2 21,6 28,6 26,4 Yhteensä 153,9 137,1 188,5 174,0 Maatalousmaan N2O-päästöjen arvioinnin epävarmuudet ovat suuret ja eri tekijöi- den, kuten ilmaston sekä viljelysolosuhteiden ja lannoituskäytännön, vaikutuksia päästöjen suuruuteen ei tunneta hyvin (Pipatti et al. 2000). 1.3.5.2 Lannankäsittelyn dityppioksidipäästöt Maatalouden lannankäsittelyn dityppioksidipäästöjä laskettaessa käytetään laskenta- perusteina maataloustilastoissa (Matilda 2006e, Matilda 2006f) esitettyjä eläinmäärä- tietoja sekä laskentaparametreina KASVENER-mallissa esitettyjä keskimääräisiä päästökertoimia (Petäjä 2003). Taulukossa 1 on esitetty maakunnittain eritellyt las- kentatulokset vuosilta 2000 ja 200. Taulukko 15. Kaakkois-Suomen maatalouden kotieläinten lannankäsittelyn dityppioksidipäästöt 2000 ja 2005 (t N2O/a). Nauta- eläimet Siat Lampaat/ vuohet Siipikarja Hevoset Yhteensä Etelä-Karjala 2000 45,4 2,6 1,0 1,1 0,8 50,9 2005 37,5 2,3 0,6 1,2 0,8 42,4 Kymenlaakso 2000 42,4 2,3 1,2 0,5 1,3 47,7 2005 31,2 1,6 0,6 0,3 1,5 35,2 Kaakkois-Suomi 2000 87,8 4,9 2,2 1,6 2,1 98,6 2005 68,7 3,9 1,2 1,5 2,3 77,6 23Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaakkois-Suomen maatalouden kotieläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn kokonaismetaanipäästöt ovat laskeneet johtuen pääasiassa eläinten määrän vähe- nemisestä. 1.3.6 Maatalouden polttoaineiden käytön päästöt ilmaan 1.3.6.1 Tuotantotilojen lisälämmitys ja viljankuivaus Maatalouden kiinteistä päästölähteistä on tähän laskentaan otettu mukaan tuotanto- tilojen lisälämmityksen ja viljankuivureiden päästöt. Maatalouden tuotantorakennus- ten lisälämmöntarpeen päästöjen suuruusluokat on arvioitu molemmille maakun- nille. Maakuntien eläinmäärät on saatu Maa- ja metsätalousministeriön MATILDA- tietokannasta ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen tilastoista. Tuotantorakennusten lisälämmöntarve on arvioitu Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen ”C2.2 Maata- louden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto” perusteella. Eläinsuojien pinta-alat on arvioitu tarkkojen tilastotietojen puuttuessa eläinmäärien perusteella, käyttämällä laskentaperusteina eläinten käytössä olevien sisätilojen vähimmäisvaati- muksia (MMM 2000, MMM 1999). Polttoaineenkulutuksen laskennassa käytettiin Ete- lä-Karjalan ja Kymenlaakson rakennuskantatiedoista käyttötarkoitusluokan ”Muut rakennukset” lämmitysainejakaumaa (Tiihonen 2007); polttoaineista mukaan lasken- taan otettiin kevyt polttoöljy ja puu. Lisälämpöä on arvioitu tarvittavan ainoastaan termisen talven aikana. Päästöjen laskentatapa on esitetty tämän raportin kohdassa 8.3.1.2 Asuinrakennusten lämmityksen päästöt, missä on laskettu myös maatilojen asuinrakennusten lämmityksen päästöt. Viljankuivureiden päästöt on laskettu alueilla tuotetun viljamäärien perusteella. Viljat on laskelmassa kuivattu 24 % alkukosteudesta 13 %:n loppukosteuteen. Kuivauk- sessa käytetään lämminilmakuivureita, joiden polttoaineena on kevyt polttoöljy. Taulukko 16. Kaakkois-Suomen maatalouden tuotantotilojen lisälämmityksen ja viljankuivauksen päästöt ilmaan vuosina 2000 ja 2005 (t/a). Rakennustyypit Alue Vuosi CO2, fossiilinen CH4 N2O NOx SO2 TSP CO NMVOC t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Tuotantotilojen lisälämmitys EK 2000 1 877 3,7 1,1 2,3 4,0 1,2 14,7 3,4 2005 1 840 4,9 1,4 2,4 4,0 1,5 18,7 4,0 KL 2000 2 358 3,0 1,1 2,7 4,9 1,1 12,9 3,4 2005 1 383 2,7 0,6 1,7 2,9 0,9 10,7 2,5 Viljankuivurit EK 2000 4 235 0,6 0,1 4,2 8,9 0,9 5,6 3,4 2005 4 228 0,6 0,1 4,1 8,6 0,9 5,5 3,3 KL 2000 16 011 2,2 0,4 15,6 32,7 3,2 20,7 12,7 2005 14 473 2,0 0,4 14,1 29,6 2,9 18,8 11,5 Yhteensä EK 2000 6 112 4,3 1,2 6,5 12,9 2,1 20,3 6,8 2005 6 068 5,5 1,5 6,5 12,6 2,4 24,2 7,3 KL 2000 18 369 5,2 1,5 18,3 37,6 4,3 33,6 16,1 2005 15 856 4,7 1,0 15,8 32,5 3,8 29,5 14,0 1.3.6.2 Maatalouskoneet Kaakkois-Suomen maatalouskoneiden ja -laitteiden päästöt on arvioitu VTT:n TYKO 2006 -mallilla lasketuista valtakunnallisista kokonaispäästöistä suhteuttamalla ne koneiden lukumäärien suhteessa tarkastelualueelle. 24 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 17. Maataloustraktoreiden, leikkuupuimureiden, ruohonleikkureiden päästöt Suomessa v. 2000 ja 2005 (TYKO 2006 -malli) (t/a). v. 2000 CO2 N2O CH4 SO2 NOx CO NMHC Hiukkaset Maataloustraktorit 545 299 15 27 597 7 553 2 555 1 119 754 Leikkuupuimurit 46 766 1 2 51 631 250 105 70 v. 2005 CO2 N2O CH4 SO2 NOx CO NMHC Hiukkaset Maataloustraktorit 562 687 15 30 100 6 144 2 152 848 437 Leikkuupuimurit 49 107 1 3 11 572 262 92 56 Maatalouskoneiden kuntakohtaiset lukumäärät on tilastoitu Maa- ja metsätalous- ministeriön tilastotietokanta Matilda:ssa. Taulukossa 18 on esitetty Matilda-tietokan- nasta lasketut maakuntakohtaiset maatalouskoneiden kokonaismäärät. Taulukko 18. Kaakkois-Suomen maataloustraktorien ja puimurien määrät ja osuudet Suomen kokonaismääristä v. 2000 ja 2005 (Matilda). 2000 2005 Maataloustraktoreiden määrä (kpl) EK 4 526 3 929 KL 6 359 5 570 FIN 161 227 146 354 Maataloustraktorien osuus koko Suomen maatalous- traktoreista (%) EK 2,81 2,68 KL 3,94 3,81 Leikkuupuimurien määrä (kpl) EK 1 155 1 006 KL 1 638 1 433 FIN 28 242 23 727 Leikkuupuimureiden osuus koko Suomen leikkuupuimu- reista (%) EK 4,09 4,24 KL 5,80 6,16 Taulukoissa 17 ja 18 esitetyillä tilastotiedoilla lasketut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson työkoneiden ilmapäästöt on esitetty taulukossa 19. Taulukko 19. Kaakkois-Suomen maataloustraktoreiden ja leikkuupuimureiden päästöt v. 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA CO2 N2O CH4 SO2 NOx CO NMHC Hiukkaset Maataloustraktorit 2000 15 308 0,3 0,8 16,8 212,2 71,7 31,4 21,2 2005 15 107 0,2 0,8 2,7 165,0 57,8 22,8 11,7 Leikkuupuimurit 2000 1 909 0,1 0,1 2,1 25,5 9,4 4,1 3,9 2005 1 895 0,1 0,1 0,3 21,3 7,2 2,9 2,2 KYMENLAAKSO CO2 N2O CH4 SO2 NOx CO NMHC Hiukkaset Maataloustraktorit 2000 21 507 0,4 1,1 23,6 297,9 44,1 29,8 2005 21 415 0,3 1,2 3,8 233,8 81,9 32,3 16,6 Leikkuupuimurit 2000 2 707 0,1 0,1 3,0 36,2 13,3 5,9 2,8 2005 2 699 0,1 0,1 0,5 30,3 10,2 2,9 1,5 Maataloudessa käytetään lisäksi ajettavia sadonkorjuukoneita (esim. marjanpoiminta- koneita, sokerijuurikkaannostokoneita, tarkkuussilppureita yms.), joiden kokonais- määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei niiden päästöillä ole kokonaispäästöjen kan- nalta merkitystä (MMM 2001). 1.3.7 Kauppapuutarhojen ilmapäästöt Vuonna 200 lämmitettävien kasvihuoneiden pinta-ala Suomessa oli 4 74 800 m2 (v. 2001 4 820 000 m2), joista Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueella toimivien kasvihuoneiden pinta-ala oli 32 00 m2 (v. 2001 Kymenlaaksossa 262 400 m2 ja Etelä- Karjalassa 93 100 m2). 2Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 20. Suomen kauppapuutarhojen energiankulutusarviot vuosille 2002 ja 2004. Energian lähde FIN 20021) MWh FIN 20041) MWh POR 603,2 583,3 POK 417,6 527,0 Sähkö 393,7 368,5 Maakaasu 162,8 168,1 Palaturve 53,9 140,8 Kaukolämpö 95,1 103,6 Nestekaasu 53,3 52,5 Kivihiili ja antrasiitti 55,1 45,3 Peltoenergia 40,8 Puupelletti 22,0 Jyrsinturve 8,5 Polttohake 79,5 Puu 70,7 5,3 Turvepelletti 2,0 Yhteensä 1 905,3 1 989,3 Lämmitettävät tuotannossa (1000 m3)2) 4 802,3 4 705,5 GWh/m2 2,5 2,2 Lämmitettävät tuotannossa (%) 100,0 100,0 1) Puutarhaliitto 200. 2) Puutarhayritysrekisteri 2001, Puutarhayritysrekisteri 200. Kaakkois-Suomessa sijaitsevien kasvihuoneiden ilmapäästöt on laskettu VAHTI- tietojärjestelmään tallennettujen kattilakohtaisten polttoainekulutusten perusteella käyttämällä KASVENER-mallissa esitettyjä päästökertoimia (Petäjä 2003). Hiilidiok- sidin päästökertoimet otettiin Tilastokeskuksen polttoaineluokitus 2006 taulukosta (Tilastokeskus 2006b). Taulukko 21. Kaakkois-Suomen kauppapuutarhojen laskennalliset ilmapäästöt v. 2000 ja 2005 (t/a). EK KL KAS CO2 2000 10 386 21 187 31 573 2005 14 397 15 968 30 365 N2O 2000 0,02 0,3 0,3 2005 0,03 0,2 0,2 CH4 2000 0,6 1,1 1,7 2005 0,8 0,9 1,7 SO2 2000 0,0 0,1 0,1 2005 0,0 0,0 0,0 NOx 2000 18,6 38,2 56,8 2005 25,8 28,6 54,4 CO 2000 0,0 7,6 7,6 2005 0,0 5,7 5,7 Hiukkaset 2000 0,0 0,0 0,0 2005 0,0 0,0 0,0 1.3.8 Yhteenveto maatalouden ilmapäästöistä Taulukossa 22 on esitetty yhteenvetona tässä raportissa määritetyt maatalouden kokonaisilmapäästöt vuosina 2000 ja 200. Maaperästä suoraan vapautumisella tar- koitetaan päästöjä, jotka aiheutuvat lannoitteista, lannan levityksestä, lietteistä, suo- pelloista, biologisesta typensidonnasta tai niittojäännöksestä. Maaperän epäsuorilla päästöillä tarkoitetaan huuhtoutumasta ja laskeumasta aiheutuneita päästöjä. 26 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 22. Kaakkois-Suomen maatalouden päästöt ilmaan vuosina 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA CO 2 N 2 O CH 4 SO 2 NO x CO NMHC NH 3 Hiukkaset Maaperä suora 2000 150 760 153,9 32,2 2005 148 127 137,1 32,9 Maaperä epäsuora 2000 30,7 2005 27,7 Lannan käsittely ja ruoansulatus 2000 50,9 3 968 667,1 2005 42,4 3 484 577,4 Maataloustraktorit 2000 15 308 0,3 0,8 16,8 212,2 71,7 31,4 21,2 2005 15 107 0,2 0,8 2,7 165,0 57,8 22,8 11,7 Leikkuupuimurit 2000 1 909 0,0 0,1 1,5 18,2 7,2 3,0 2,0 2005 1 895 0,0 0,1 0,3 16,5 7,6 2,7 1,6 Tuotantotilojen lisälämmitys ja viljankuivaus 2000 6 112 1,2 4,3 12,9 6,5 20,3 6,8 2,1 2005 6 068 1,5 5,5 12,6 6,5 24,2 7,3 2,4 Kauppapuutarhat 2000 10 386 0,0 0,6 0,0 18,6 0,0 0,0 2005 14 397 0,0 0,8 0,0 25,8 0,0 0,0 Yhteensä 2000 184 475 237,0 3 973,8 31,2 255,5 99,2 41,2 699,3 25,3 2005 185 594 208,9 3 491,2 15,6 213,8 89,6 32,8 610,3 15,7 KYMENLAAKSO CO 2 N 2 O CH 4 SO 2 NO x CO NMHC NH 3 Hiukkaset Maaperä suora 2000 248 139 152,4 49,1 2005 242 817 140,1 49,7 Maaperä epäsuora 2000 36,2 2005 33,9 Lannan käsittely ja ruoansulatus 2000 47,7 3 715 611,7 2005 35,2 2 889 468,3 Maataloustraktorit 2000 21 507 0,4 1,1 23,6 297,9 100,8 44,1 29,8 2005 21 415 0,3 1,2 3,8 233,8 81,9 32,3 16,6 Leikkuupuimurit 2000 2 707 0,0 0,1 2,2 26,8 10,6 4,5 3,0 2005 2 699 0,0 0,1 0,5 24,3 11,1 3,9 2,4 Tuotantotilojen lisälämmitys ja viljankuivaus 2000 6 593 1,5 5,2 37,6 18,3 33,6 16,1 4,3 2005 5 612 1,0 4,7 32,5 15,8 29,5 14,0 3,8 Kauppapuutarhat 2000 21 187 0,3 1,1 0,1 38,2 7,6 0,0 0,0 2005 15 968 0,2 0,9 0,0 28,6 5,7 0,0 0,0 Yhteensä 2000 300 133 238,5 3 722,5 63,5 381,2 152,6 64,7 660,8 37,1 2005 288 511 210,7 2 895,9 36,8 302,5 128,2 50,2 518,0 22,8 KAAKKOIS-SUOMI 2000 484 608 475,5 7 696,3 94,7 636,7 251,8 105,9 1 360,1 62,4 2005 474 105 419,6 6 387,1 52,4 516,3 217,8 83,0 1 128,3 38,5 Maatalouden muuhun kuin koneiden polttoaineena käytettävään energiaan kuuluvat rakennusten lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja ilmastointiin, rakennusten kaluston ja koneiden sekä tuotteiden varastointiin ja jäähdytykseen käytettävä energia. Läm- mitykseen käytetään useita energialähteitä, mutta muihin tarkoituksiin käytetään nykyisin yksinomaan verkosta saatavaa sähköenergiaa. Vesivoimaa, maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa käytetään maatiloilla lähinnä lisäenergiana ja kokonaisuu- den kannalta hyvin vähän (MMM 2001). Tässä tarkastelussa maatalousrakennusten päästöt sisältyvät kohdassa 8.3.1.2 esitettyihin rakennusten lämmitysten päästöihin. Maatalouden muun energiankulutuksen päästöt sisältyvät ostosähkön päästöihin. 27Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 2 Metsätalous 2.1 Metsätalousmaa 2.1.1 Metsätalousmaa ja puuston tilavuus Viimeisimmän valmistuneen, 9. valtakunnan metsien inventoinnin (VMI9) mittaukset tehtiin v. 1996–2003. VM10:n maastoaineisto kerätään vuosina 2004–2008 ja ensim- mäiset alueelliset tiedot tästä inventoinnista julkaistaan kesällä 2007 (Metla 2007). Vuosina 1977–1984 (VMI8) Kaakkois-Suomen metsien puusto oli n. 88 milj. m3. Vii- meisimmissä inventoinneissa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla puuston kokonais- tilavuus on noussut 112 milj. m3:n tasolle. Vuonna 2002 tehdyssä VMI9 päivityksessä (tiedot maastovuodelta 1996) on kuutiomäärä edelleen hieman noussut voimakkaista hakkuista huolimatta (Kaakkois-Suomen Metsäkeskus 2006). Taulukko 23. Kaakkois-Suomen metsätalousmaan pinta-alat maatyypeittäin (Metsätilastollinen vuosikirja 2006, Kiukas 2005, Koivunen 2006, Weckroth 2005). Etelä- Karjala Kymen- laakso Kaakkois- Suomi Kokonaismaa-ala (ha) 555 000 506 200 1 061 200 Metsätalousmaata yhteensä (ha) Yksityiset, kunnat ja seurakunnat 365 200 313 700 678 900 Yhtiöt ja metsähallitus 71 800 52 100 123 900 Yhteensä 437 000 365 800 802 800 – metsämaa (ha) Yksityiset, kunnat ja seurakunnat 358 700 304 000 662 700 Yhtiöt ja metsähallitus 69 400 48 000 117 400 Yhteensä 428 100 352 000 780 100 – kitumaa (ha) Yksityiset, kunnat ja seurakunnat 3 400 5 300 8 700 Yhtiöt ja metsähallitus 1 800 3 100 4 900 Yhteensä 5 200 8 400 13 600 – joutomaa (ha) Yksityiset, kunnat ja seurakunnat 3 100 4 400 7 500 Yhtiöt ja metsähallitus 600 1 000 1 600 Yhteensä 3 700 5 400 9 100 Kokonaismaa-alasta metsätalousmaata (%) 78,7 % 72,3 % 75,7 % Metsätalousmaan puuston kokonaistilavuus (milj. m3) 65,5 47,1 112,6 Puuston tilavuus hehtaaria kohden (m3/ha) 149,9 128,8 140,3 28 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 2.1.2 Markkinahakkuut Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella yksityismetsien markkinahakkuissa kor- jattiin 4,7 milj. m3 puuta vuonna 200 (Metsätilastollinen vuosikirja 2006). Tauluk- koon 24 on koottu Metla:n tilastoista arviot Kaakkois-Suomen markkinahakkuista vuosilta 2000 ja 200. Taulukko 24. Kaakkois-Suomen markkinahakkuut omistajaryhmittäin ja hakkuupinta-alat hakkuu- tyypeittäin vuosina 2000 ja 2005 (Metla 2001, Metla 2006, Weckroth 2005). Markkinahakkuut Etelä-Karjala Kymenlaakso Suomi Hakkuumäärät 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Yksityiset 1000 m3 2 077 1 957 1 566 1 304 45 063 44 211 Metsäteollisuusyhtiöt 1000 m3 186 215 141 143 3 871 3 798 Metsähallitus 1000 m3 7 34 6 23 4 651 4 563 Yhteensä 1000 m3 2 270 2 206 1 713 1 470 53 585 52 572 Kasvatushakkuut, ylispuiden poisto ha 1 715 1 165 1 143 776 67 638 43 220 Kasvatushakkuut, ensiharvennus ha 6 973 5 801 4 649 3 868 167 524 167 715 Kasvatushakkuut, muu harvennus ha 6 134 5 659 4 090 3 773 160 031 143 290 Kasvatushakkuut yhteensä ha 14 822 12 625 9 881 8 417 395 193 354 225 Uudistushakkuut, avohakkuu ha 3 759 3 576 2 506 2 384 156 060 121 879 Uudistushakkuut, luontaisen uud.hakkuu ha 1 216 743 811 496 50 583 26 197 Uudistushakkuut yhteensä ha 4 975 4 319 3 317 2 880 206 643 148 076 Muut hakkuut ha 453 - 302 - 8 332 - Hakkuupinta-alat, yhteensä ha 20 250 16 945 13 500 11 296 610 168 502 301 Yksityiset ha 17 276 14 705 11 517 9 803 494 069 390 502 Yhtiöt ha 2 734 2 155 1 822 1 437 40 220 44 749 Metsähallitus ha 241 85 160 56 75 879 67 050 Hakkuupinta-alat, yhteensä ha 20 250 16 945 13 500 11 296 610 168 502 301 Metsien kasvatuksen, lannoituksen ja metsänhoidollisten toimenpiteiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia ei ole tässä selvityksessä arvioitu puuttuvien tilastotietojen ja laskentaperusteiden takia. 2.2 Metsätalouden vesistökuormitus ECOREG-malli Metsätalouden vesistökuormituksen laskentaperiaatteet on esitetty julkaisussa ”Sirk- ka Koskela (toim.). Kymenlaakson alueellinen ympäristöanalyysi ja ympäristöindi- kaattorit. ECOREG-hankkeen dokumentointiraportti 1” (Koskela 2004). Laskennan tulokset on esitetty taulukossa 2. 29Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 25. Kaakkois-Suomen metsien ja metsätalouden vesistökuormitusarviot eri tutkimusten kertoimilla laskettuna. Kattavuus Kertoimet Etelä-Karjala Kymenlaakso Fosfori Typpi Fosfori Typpi Metsätalous, luonnonhuuhtouma, laskeuma METVE 1995 42 899 25 752 Metsähakkuut (5 v.), luonnonhuuhtouma Kenttämies ja Alatalo 1999. Suomen- lahden kuormitusarvot 24,1 581,3 20,4 495 Kortelainen ja Saukkonen 1998 27 616 22,4 524 Vesienhoidon toimintaohjelma Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on keskimäärin vähäinen. Metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä vaikutukset voivat olla kuitenkin paikalli- sesti merkittäviä. Ravinnekuormituksen lisäksi metsätalouden vaikutukset näkyvät usein kiintoaine- ja humuskuormituksen aiheuttamana vesistöjen nuhraantumisena ja virkistysarvojen vähentymisenä (KAS 2008a). Taulukko 26. Etelä-Karjalan metsätalouden vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008b). Valuma-alue Fosfori, P Typpi, N Juustilanjoen va. 0,1 1,8 Hounijoen va. 0,2 3,0 Tervajoen va. 0,1 1,3 Vilajoen va. 0,2 3,0 Urpalanjoen va. 0,3 5,3 Vaalimaanjoen va. 0,2 2,5 Hiitolanjoen va. 0,5 9,1 Vuoksen va. KAS 2,9 51,6 Yhteensä 4,4 77,6 Taulukko 27. Kymenlaakson metsätalouden vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008a). Valuma-alue Fosfori, P Typpi, N Vironjoen va. 0,2 3,8 Vehkajoen va. 0,3 4,2 Summajoen va. 0,4 4,6 Kymijoen va. (KAS alue) 2,0 45,7 Suomenlahden muu rannikkoalue 0,3 6,8 Yhteensä 3,2 65,1 2.3 Metsätalouden päästöt ilmaan Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuiden koneellistamisaste oli vuonna 2000 uudistushakkuiden osalta 97 % ja harvennushakkuissa 89 %. Yksityismetsien uudistushakkuissa koneellistamisaste oli vuonna 2000 n. 68 % (Metsätilastollinen vuosikirja 2001). Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemissä hakkuissa, jot- ka sisältävät pääosan myös yksityismetsien hakkuista, koneellistamisaste nousi 97 prosenttiin vuonna 2004. Uudistushakkuista hakattiin koneellisesti 98 prosenttia ja harvennushakkuista 94 prosenttia. Metsänomistajien omatoimisesti hakkaamasta hankintapuusta hakattiin vuonna 2002 moottorisahoilla 94 prosenttia. Loppu ja- kaantui tasan hakkuuukoneille sekä moottorisahojen ja maataloustraktoripohjaisten laitteiden yhdistelmille (Metsätilastollinen vuosikirja 200). 30 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Metsätalouden ilmapäästöistä ei ole olemassa alueellista tilastotietoa, joten tässä raportissa ilmapäästöjen suuruusluokkaa on arvioitu laskennallisesti käyttämällä laskennassa sekä Metsähallituksen vuosittain yhteiskuntavastuuraporteissaan jul- kaisemia päästökertoimia vuosille 2000–2006, että VTT:n TYKO-mallin alueelle suh- teutettuja vuosipäästötietoja. Metsähallituksen päästölaskelmat tehdään vuosittain Metsätehon laatimalla laskentaohjelmalla. Päästölaskelmat sisältävät kaiken puun- korjuun, kaukokuljetuksen, puuntuotannon, tienrakennuksen sekä henkilöstön työ- maaliikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan (Metsähallitus 200, Metsähallitus 2006, Metsähallitus 2007). TYKO-mallissa metsätyökoneiden päästöt lasketaan valtakunnallisten koneellis- tamisasteiden avulla. Valtakunnalliset tiedot konehakkuiden osuuksista on poimittu Metsätilastollisesta vuosikirjasta kohdasta puun korjuu ja kuljetus. Laskentaan on haettu tiedot prosenttiosuuksista metsäteollisuuden ja Metsähallituksen metsissä uudistus- ja harvennushakkuissa sekä yksityismetsien hakkuissa uudistushakkui- den osalta. Tiedot käytettävien metsäkoneiden määrästä sekä niiden aiheuttamista päästöistä koko maan tasolla saatiin TYKO-ohjelmasta. Työkoneista on laskennassa huomioitu ammattikäytössä olevat moottorisahat, hakkuukoneet sekä metsätraktorit. Maakuntakohtaiset tiedot on laskettu maakuntien markkinahakkuiden osuudella ko- ko maan markkinahakkuista. Maakuntien osuudet markkinahakkuista vuosina 2000 ja 200 saadaan taulukosta 24. Etelä-Karjalan osuus koko maan markkinahakkuista oli v. 2000 4,2 % ja v. 200 noin 4,2 %. Kymenlaakson osuudet koko Suomen markki- nahakkuista olivat v. 2000 3,2 % ja vuonna 200 2,8 %. Molempien laskentatapojen tulokset on esitetty taulukossa 28. Taulukko 28. Puunkorjuuketjujen käyttö- ja polttoaineiden kulutus sekä päästöt ilmaan Kaakkois- Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). Vuosi Bensiini Diesel Hydrauli- öljy Teräketju- öljy CO 2 N 2 O CH 4 SO 2 NO x CO NMHC Hiuk- kaset Etelä-Karjala, Metsähallitus 2000 220 3 933 41 30 13 085 5,5 202,8 101,9 36,4 9,1 2005 207 3 877 43 46 12 964 2,5 182,8 92,2 34,4 7,5 Etelä-Karjala, Tyko-malli 2000 – 3 663 – – 12 524 0,3 1,7 13,0 158,4 276,6 95,4 15,0 2005 – 3 308 – – 11 488 0,3 1,8 2,3 99,3 282,3 92,3 8,3 Kymenlaakso, Metsähallitus 2000 166 2 967 31 23 9 871 0,3 1,4 4,1 153,0 76,8 27,4 6,9 2005 156 2 925 32 35 9 780 0,2 1,2 1,9 137,9 69,6 25,9 5,7 Kymenlaakso, Tyko-malli 2000 – 2 763 – – 9 542 0,3 1,4 9,9 120,6 210,8 72,6 11,5 2005 – 1 968 – – 7 658 0,2 1,2 1,6 66,2 188,2 61,5 5,5 Kaakkois-Suomi, Metsähallitus 2000 386 6 900 72 53 22 956 0,6 3,1 9,6 355,8 178,7 63,8 16,0 2005 363 6 802 75 81 22 744 0,5 3,0 4,4 320,7 161,8 60,3 13,2 Kaakkois-Suomi, Tyko-malli 2000 – 6 426 – – 22 066 0,6 3,1 22,9 279,0 487,4 168,0 26,5 2005 – 5 276 – – 19 146 0,5 3,0 3,9 165,5 470,5 153,8 13,8 31Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 3 Kalankasvatus 3.1 Tuotanto Vuonna 200 Kaakkois-Suomen alueella oli toiminnassa 11 ruokakalalaitosta, 1 poi- kaskalalaitos ja 23 luonnonravintolammikkoyritystä. Vuoden 200 ruokakalatuotanto Kaakkois-Suomen alueella oli 794 000 kg. Istutuksiin ja jatkoviljelyyn tuotettiin Kaak- kois-Suomessa vuonna 200 21 000 siikaa ja 681 000 kuhaa (Vesiviljely 200). Taulukko 29. Kalankasvatuksen lisäkasvu ja rehunkäyttö v. 2000 ja 2005 (VAHTI). Kalanjalostus Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi Suomi 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Kuivarehu (kg) 1 250 3 552 612 551 732 702 613 801 736 254 15 414 573 10 905 268 Lääkerehu (kg) 450 100 450 100 20 606 7 254 Lisäkasvu (kg) 678 3 638 455 394 579 976 456 072 583 614 12 411 666 9 515 756 Kaakkois-Suomen kalankasvatus on kasvanut lisäkasvuna mitattuna 28 % vuosien 2000 ja 200 välillä. 3.2 Kalankasvatuksen ravinnepäästöt Kalankasvatuksen kuormitus on vähentynyt Kaakkois-Suomen alueella viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kuormituksen vähentyminen on johtunut rehujen pienen- tyneistä ravinnepitoisuuksista. Kotka-Pyhtää alueella kuormituksen vähenemiseen on lisäksi vaikuttanut se, että tuotanto ei ole ollut käynnissä kaikissa kasvattamoissa (KAS 2008b). Seuraavaan taulukkoon on koottu VAHTI-tietokannasta poimitut typpi- ja fosforipäästötiedot vuosilta 2000 ja 200. Taulukko 30. Kaakkois-Suomen kalankasvattamoiden typpi- ja fosforipäästöt v. 2000 ja 2005 (VAHTI). Kalanjalostus Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi Suomi 2000 20051) 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Fosfori (kg/a) 9,8 3 338,0 4 966,9 3 347,8 4 966,9 89 121,6 57 672,3 Typpi (kg/a) 75,1 27 126,6 38 965,3 27 201,7 38 965,3 713 577,4 459 681,3 1) Etelä-Karjalan osalle ei ole rekisteröity kalanjalostuksen päästötietoja vuodelle 200. Kaakkois-Suomen kalankasvattamoiden fosforipäästöt olivat v. 200 49 % ja typpi- päästöt 44 % vuoden 2000 päästöjä suuremmat, mikä johtui kasvaneen tuotannon mukanaan tuomasta suuremmasta rehunkulutuksesta. 32 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 3.3 Kalankasvatuksen päästöt ilmaan Kalankasvatuksen kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa käytetään laskentaperus- teina edellisissä kappaleissa esitettyjä tuotanto- ja rehunkulutustietoja sekä lasken- taparametreina KASVENER-mallissa esitettyjä päästökertoimia. Kalankasvatuksen typpioksiduulipäästöjen laskennassa käytetty päästökerroin on 0,016 kg N2O/kg N vesistöön. Taulukossa 31 on esitetty tällä laskentatavalla saadut kalanjalostuksen typpioksiduulipäästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 200. Taulukko 31. Kaakkois-Suomen kalankasvatuksen typpioksiduulipäästöt (kgN2O/a). 2000 2005 Etelä-Karjala 1,2 0,0 Kymenlaakso 434,0 623,5 Kaakkois-Suomi 435,2 623,5 33Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 4 Turvetuotanto 4.1 Turvetuotantoalueet Kaakkois-Suomen turvetuotantomääriä sekä turvetuotannosta aiheutuvia päästöjä on tässä tarkastelussa arvioitu VAHTI-tietojärjestelmään tallennettujen tietojen perus- teella. Taulukossa 32 on esitetty Kaakkois-Suomen turvetuotannon tuotantomuodot vuosina 2000 ja 200. Taulukko 32. Turvetuotanto Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005 (ha) (VAHTI). Turvetuotanto, ha Etelä-Karjala Kymenlaakso Suomi 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Jälkikäytössä 0,0 165,0 0,0 7,0 14,0 11 006,4 Kunnostusvaiheessa 75,0 103,0 54,0 8,0 5 402,7 5 738,7 Poistunut tuotannosta 105,0 132,7 12,0 224,0 4 364,6 9 501,6 Tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa 0,0 149,0 176,0 0,0 13 680,7 4 481,5 Tuotannossa 1 261,0 1 501,0 1 070,8 1 273,0 41 375,6 66 036,4 Turpeen tuotantomäärä vaihtelee vuosittain sekä markkinatilanteen että sääolo- suhteiden vuoksi. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan suoraan korreloi aiheutuvien ympäristövaikutusten kanssa. Ympäristövaikutusten näkökulmasta tuotantomääriä oleellisempia ovatkin sääolosuhteet, käytössä olevat vesiensuojelumenetelmät, tuo- tantopinta-ala ja alueen sijainti (PPO 2007). 4.2 Turvetuotannon vesistövaikutukset ECOREG-malli Turvetuotannon vesistövaikutuksia on arvioitu VAHTI-tietojärjestelmään talletet- tujen tuotantotietojen avulla laskennallisesti käyttämällä päästökertoimina aikai- semmissa tutkimuksissa määritettyjä Itä-Suomen kuormituslukuja (Leijting 1999). Taulukkoon 33 on koottu arviot Kaakkois-Suomen turvetuotannon vesistöpäästöistä vuosina 2000 ja 200. 34 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 33. Turvetuotannon päästöt vesistöön Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA KYMENLAAKSO 2000 2005 2000 2005 Fosfori 0,5 1,0 0,2 0,3 Typpi 12,5 26,6 4,9 6,4 Kiintoaine 73,3 144,5 39,4 34,8 CODMn 100,0 120,7 79,4 89,1 NH4-N 6,7 8,1 5,6 5,3 Vesienhoidon toimenpidesuunnitelma (vuoden 2008 tilanne) Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoalueella yksittäisen tuotantokentän keskimää- räinen pinta-ala on n. 102 ha ja soiden koko vaihtelee 24–414 ha välillä. Merkittävä osa kokonaisalasta muodostuu kolmesta suurimmasta tuotantoalueesta. Suuria yli 100 hehtaarin tuotantoalueita on vain 4 kpl, mutta niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 03 ha (KAS 2008b). Taulukko 34. Etelä-Karjalan turvetuotannon vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008b). Valuma-alue Fosfori, P Typpi, N Juustilanjoen va. 0,1 3,5 Hounijoen va. 0,0 0,0 Tervajoen va. 0,0 0,0 Vilajoen va. 0,0 0,0 Urpalanjoen va. 0,4 3,6 Vaalimaanjoen va. 0,0 0,0 Hiitolanjoen va. 0,2 4,6 Vuoksen va. KAS 1,0 5,2 Yhteensä 1,7 16,8 Kaakkois-Suomen Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella yksittäisen tuotanto- kentän keskimääräinen pinta-ala on n. 102 ha ja soiden koko vaihtelee välillä 6–19 ha. Valtaosa kokonaisalasta muodostuu kuudesta suurimmasta tuotantoalueesta. Suuria yli 100 hehtaarin tuotantoalueita on vain 6 kpl, mutta niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 417 ha (KAS 2008a). Taulukko 35. Kymenlaakson turvetuotannon vesistökuormitus (t/a) (KAS 2008a). Valuma-alue Fosfori, P Typpi, N Vironjoen va. 0,0 1,3 Vehkajoen va. 0,0 0,0 Summajoen va. 0,3 9,2 Kymijoen va. (KAS alue) 0,2 6,9 Suomenlahden muu rannikkoalue 0,0 0,0 Yhteensä 0,5 17,4 4.3 Turvetuotannon päästöt ilmaan Turvetuotannon aiheuttamista päästöistä ilmaan huomioidaan työkoneiden aiheut- tamat päästöt. Laskentaan tarvitaan tiedot työkoneiden määrästä Vapon omistamilla turvetuotantoalueilla sekä niiden käyttötunnit vuodessa. Yksityisten turvetuotan- toalueiden oletetaan käyttävän työkoneita samassa suhteessa kuin niitä käytetään Vapon alueilla. Turvetuotantotyökoneiden päästöt on arvioitu TYKO 2006 -ohjelman työkoneiden keskimääräisten ominaispäästökertoimien avulla. Mallissa on käytetty 3Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 kaivinkoneille tela-alustaisten kaivinkoneiden kertoimia ja pyörätraktoreille maata- loustraktoreiden päästökertoimia. Taulukko 36. Turvetuotannon päästöt ilmaan Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO Hiukkaset NMHC Pyörätraktorit, Etelä-Karjala 2000 1 639 0,08 0,04 1,8 21,8 8,9 2,4 3,4 2005 1 952 0,09 0,05 2,2 26 10,6 2,8 4 Kaivinkoneet, Etelä-Karjala 2000 240 0,01 0,01 0,3 3,3 1,2 0,3 0,4 2005 286 0,01 0,01 0,3 3,9 1,4 0,3 0,5 Yhteensä, Etelä-Karjala 2000 1 879 0,09 0,05 2,1 25,1 10,1 2,7 3,8 2005 2 238 0,10 0,06 2,5 29,9 12,0 3,1 4,5 Pyörätraktorit, Kymenlaakso 2000 1 382 0,07 0,04 1,5 18,4 7,5 2,0 2,8 2005 1 304 0,06 0,03 1,4 17,4 7,1 1,9 2,7 Kaivinkoneet, Kymenlaakso 2000 213 0,01 0,01 0,2 2,9 1 0,2 0,4 2005 201 0,01 0,01 0,2 2,7 1 0,2 0,4 Yhteensä, Kymenlaakso 2000 1 595 0,08 0,05 1,7 21,3 8,5 2,2 3,2 2005 1 505 0,07 0,04 1,6 20,1 8,1 2,1 3,1 Yhteensä, Kaakkois-Suomi 2000 3 474 0,17 0,10 3,8 46,4 18,6 4,9 7,0 2005 3 743 0,17 0,10 4,1 50,0 20,1 5,2 7,6 36 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008  Maa-ainesten otto 5.1 Maa-ainesten ottomäärät Maa-ainesten vuosittaisissa ottomäärissä on lievää vaihtelua soranoton osalta, mut- ta keskimäärin kehityssuunta on melko neutraali, eli kulutus pysyy keskimäärin nykyisen kaltaisella tasolla, mikäli taloudessa, yhdyskuntarakenteessa ja energia- politiikassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Yksittäiset suuret rakennushankkeet (tiehankkeet, satamien laajennukset) lisäävät ottomääriä tulevaisuudessa. Kallioki- viaineksen ottomäärät ovat kasvussa. Laadukkaiden soravarojen ehtyessä (varsinkin rannikkoseudun harjualueilta) yhä suurempi määrä kiviaineksista tuotetaan jatkossa kalliomuodostumista. Kaakkois-Suomen maa-ainesten ottomäärät vuosina 2000 ja 200 on esitetty taulukossa 37 (Rintala 2002, Rintala 2007). Taulukko 37. Soran-, hiekan- ja kallionotto Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005. Maalaji Alue Lupien määrä (kpl) Toiminnassa olleet (kpl) Lupien mahdollis- tama ottomäärä (milj. k-m3) Otettu määrä (k-m3) 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Sora ja hiekka EK 228 221 120 154 22,9 24,5 552 442 884 957 KL 213 217 112 102 25,9 25,1 717 648 1 007 234 KAS 441 438 232 256 48,8 49,6 1 270 090 1 892 191 Kallio EK 51 56 18 29 10,2 14,9 266 509 638 898 KL 69 88 32 46 20,8 29,9 555 439 1 215 793 KAS 120 144 50 75 31 44,8 821 948 1 854 691 Maa-ainesten ottomäärä on yksi vuosittain seurattava indikaattori Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ECOREG-seurantajärjestelmässä. 5.2 Maa-ainesten oton päästöt ilmaan Soran ja kallion oton päästöt on laskettu Kymenlaakson alueellisessa ympäristöana- lyysissa käytetyillä laskentaperiaatteilla ja päästökertoimilla (Koskela 2004, Vares 2003). Vuonna 200 yhteenlasketut soran ja kallionottomäärät olivat vertailuvuoden 2000 määriin verrattuna Kymenlaaksossa n. 7 % ja Etelä-Karjalassa n. 86 % suu- remmat. 37Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 38. Maa-ainesten oton päästöt ilmaan Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA CO2 CH4 SO2 NOx CO VOC Metallit Pöly Sora ja hiekka 2000 3 559 2,7 2,4 50,0 21,3 9,5 0,000041 4,7 2005 4 741 3,6 3,2 66,6 28,3 12,7 0,000055 6,3 Kallio 2000 2 049 1,8 1,5 11,6 5,6 0,000022 3,1 2005 3 578 3,1 2,6 20,3 9,7 0,000039 5,5 Yhteensä 2000 5 608 4,5 3,9 50,0 32,9 15,1 0,000063 7,8 2005 8 319 6,7 5,8 66,6 48,6 22,4 0,000094 11,8 KYMENLAAKSO CO2 CH4 SO2 NOx CO VOC Metallit Pöly Sora ja hiekka 2000 3 550 2,7 2,4 49,9 21,2 9,5 0,000041 4,7 2005 5 396 4,1 3,6 75,8 32,2 14,4 0,000062 7,1 Kallio 2000 5 701 5,0 4,1 32,4 15,5 0,000062 8,7 2005 6 810 6,0 4,9 38,7 18,5 0,000074 10,4 Yhteensä 2000 9 251 7,7 6,5 49,9 53,6 25,0 0,000103 13,4 2005 12 206 10,1 8,5 75,8 70,9 32,9 0,000136 17,5 38 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 6 Teollisuus 6.1 Teollisuuden energiahuolto 6.1.1 Teollisuuden käyttämät polttoaineet Tässä tarkastelussa teollisuuden käyttämät polttoaineet luokitellaan Tilastokeskuk- sen polttoaineluokitus 2006 mukaisesti (Tilastokeskus 2006b). Teollisuus kulutti vä- hemmän polttoaineita vuonna 200 vuoteen 2000 verrattuna sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa. Tähän vaikutti osittain metsäteollisuuden 7 viikkoa kestänyt työtaistelu. Taulukossa 39 on esitetty maakuntien polttoaineidenkokonaiskulutus vuosina 2000 ja 200. Taulukko 39. Kaakkois-Suomen teollisuuden polttoaineiden kulutus v. 2000 ja 2005 (GWH/a) (Tilastokeskus 2003, Tilastokeskus 2007). Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 2005 2000 2005 TJ/a % TJ/a % TJ/a % TJ/a % Fossiiliset polttoaineet 15 158 23,7 13 678 23,4 23 296 49,0 17 133 43,2 Ei-fossiiliset polttoaineet 48 792 76,3 44 703 76,6 24 230 51,0 22 518 56,8 Yhteensä 63 950 100,0 58 381 100,0 47 526 100,0 39 651 100,0 Taulukosta 39 nähdään, että Etelä-Karjalassa polttoaineiden kokonaiskulutus oli laskenut hieman ja fossiilisten ja biopolttoaineiden suhde oli suunnilleen samal- la tasolla. Kymenlaaksossa kokonaiskulutus oli myös laskenut, mutta fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta oli selvästi pienentynyt. Kuvassa 1 on esitetty polttoaineiden käytön jakautuminen polttoaineluokituksen eri pääluokkiin. Etelä-Karjalan osalta selkein muutos polttoaineidenkulutuksessa vertailuvuosien välillä on biomassan pienempi käyttö. Kymenlaaksossa kivihiilen käyttö on vähen- tynyt selvästi biomassan kasvattaessa osuuttaan. Biomassa sisältää Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaan kaikki puuperäiset polttoaineet (ml. mustalipeä). 39Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 1. Kaakkois-Suomen teollisuuden polttoainejakaumat v. 2000 ja 2005. Sellu- ja paperiteollisuuden osuus teollisuuden ja energiantuotannon biopolttoai- neidenkulutuksesta on Etelä-Karjalassa n. 80 % ja Kymenlaaksossa n. 60 %. Tämän toimialan päästöjä tarkasteltaessa on olennaista se, käytetäänkö polttoainetta teh- taan energiantuotantokattiloissa vai prosessikattiloissa. Sellu- ja paperiteollisuuden VAHTI-tietojärjestelmään talletettuja päästö- ja polttoainetietoja arvioitaessa kattilat jaetaan tehtaiden omiin energiantuotantokattiloihin (ml. yhtiöiden ulkoistama ener- giantuotanto), soodakattiloihin, meesauuneihin sekä muihin prosesseihin. Tässä yh- teydessä muilla prosesseilla käsitetään tehtaiden omat hajunkäsittelylaitteistot sekä kuivausprosessit ym. polttoaineita käyttävät prosessilaitteet. Seuraavassa taulukossa on esitetty sellu- ja paperitehtaiden VAHTI-tietojärjestelmään raportoidut polttoai- neiden kulutustiedot vuosilta 2000 ja 200; nämä tiedot eivät sisällä Tilastokeskuksen tilastoimia kevyitä öljyjä (teollisuusbensiini, moottoribensiini ja lentobensiini) eikä dieselöljyjä. Nestekaasuista mukana VAHTI-tietokannassa on mukana ainoastaan rainan kuivaukseen käytetty nestekaasu. Vuoden 200 tietoihin on lisätty myös teolli- suuden omatarpeisen sähköntuotannon (TOL 40132) sellu- ja paperitehtaita palveleva osuus. 40 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 40. Kaakkois-Suomen sellu- ja paperiteollisuuden (TOL 21) polttoainejakaumat vuosina 2000 ja 2005 (TJ/a) (VAHTI). Polttoaine Energiantuotanto Soodakattilat Meesauunit Muu prosessit Yhteensä 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TJ/a TJ/a TJ/a TJ/a TJ/a TJ/a TJ/a TJ/a TJ/a % TJ/a % 1134 POK EK 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0 0,0 KL 3 3 37 38 0 0 0 0 39 0,1 41 0,1 1141 + 1142 POR EK 38 63 3 0 0 0 0 0 41 0,1 63 0,1 KL 134 0 210 215 0 0 0 0 344 0,7 215 0,5 119 Muut öljytuotteet EK 0 0 0 0 0 0 140 0 140 0,2 0 0,0 KL 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0,0 1 0,0 1212 Kivihiili, bituminen EK 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0 0,0 KL 2 518 0 0 0 0 0 0 0 2 518 5,2 0 0,0 1310 Maakaasu EK 4 333 3 406 2 091 888 2 555 2 828 381 620 9 360 16,7 7 741 17,1 KL 13 396 12 616 413 113 1 522 1 563 552 1 053 15 884 32,8 15 345 34,8 2110 Jyrsinturve EK 1 185 922 0 0 0 0 0 0 1 185 2,1 922 2,0 KL 985 1473 0 0 0 0 0 0 985 2,0 1 473 3,3 2120 Palaturve EK 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0 0,0 KL 2 6 0 0 0 0 0 0 2 0,0 6 0,0 Fossiiliset yhteensä EK 5 556 4 392 2 094 888 2 555 2 828 521 620 10 726 19,1 8 726 19,3 KL 17 037 14 099 659 366 1 522 1 563 552 1 053 19 771 40,8 17 081 38,8 311 Metsäpolttoaine, puu EK 0 414 0 0 0 0 0 0 0 0,0 269 0,6 KL 0 2 705 0 0 0 0 0 0 0 0,0 2 705 6,1 312 Teollisuuden puutähde EK 7 308 6 150 0 0 0 0 0 0 7 308 13,0 2 155 4,8 KL 10 794 7 056 0 0 0 0 0 0 10 794 22,3 7 056 16,0 313 Puunjal.teoll. jäteliemet EK 0 0 37 065 33 765 0 0 0 0 37 065 66,0 33 765 74,6 KL 0 0 16 357 15 861 0 0 0 0 16 357 33,8 15 861 36,0 314 Muut puunjalostusteolli- suuden sivu- ja jätetuotteet EK 828 0 0 0 0 0 0 0 828 1,5 0 0,0 KL 989 525 0 0 0 0 0 0 989 2,0 525 1,2 32 Muut bio- ja sekapolt- toaineet EK 46 0 0 0 0 19 218 298 264 0,5 317 0,7 KL 164 596 82 0 117 0 128 257 491 1,0 853 1,9 Biopolttoaineet yhteensä EK 8 182 2 424 37 065 33 765 0 19 218 298 45 465 80,9 36 507 80,7 KL 11 947 10 882 16 439 15 861 117 0 128 257 28 631 59,2 27 000 61,3 Polttoaineet yhteensä EK 13 738 6 816 39 159 34 653 2 555 2 847 739 918 56 191 100,0 45 233 100,0 KL 28 984 24 980 17 098 16 227 1 639 1 563 680 1 310 48 402 100,0 44 080 100,0 KAS 42 722 31 796 56 257 50 880 4 194 4 410 1 419 2 228 104 593 89 313 Taulukon tiedot poikkeavat hieman Tilastokeskuksen tilastoista lähinnä maakaasun, teollisuuden puutähteen sekä mustalipeän polton osalta. Taulukon mukaan Kaak- kois-Suomen kemiallisen puunjalostusteollisuuden polttoaineiden kokonaiskulutus oli vuonna 200 noin 1 % vähäisempää kuin vuonna 2000. Tähän vaikutti merkittä- vimmin keväällä 200 käyty 7 viikkoa kestänyt työtaistelu. Vuonna 2004 polttoainei- den kokonaiskulutus Kaakkois-Suomessa oli tämän toimialan kohdalta vastaavalla tavalla laskettuna n. 107 000 TJ. Seuraavassa taulukossa on vertailtu Kaakkois-Suomen kemiallisen puunjalostus- teollisuuden polttoainejakaumia muun Suomen vastaaviin jakaumiin. Muun Suomen jakauma on laskettu vähentämällä tilastoissa ilmoitetuista koko Suomen polttoaine- kulutuksista Kaakkois-Suomen maakuntien polttoainetiedot. 41Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 41. Kaakkois-Suomen ja muun Suomen kemiallisen puunjalostusteollisuuden polttoaineja- kauma (%-osuudet koko polttoaineenkulutuksesta) v. 2000 ja 2005 (VAHTI). Polttoaine 2000 2005 EK KL Muu Suomi* EK KL Muu Suomi* 1112 Nestekaasut 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,9 1134 POK 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 114 POR 0,1 0,7 7,7 0,1 0,5 7,1 119 Muut öljytuotteet 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1212 Kivihiili 0,0 5,2 0,2 0,0 0,0 0,4 1310 Maakaasu 16,7 32,8 0,4 17,1 34,8 0,8 2110 Jyrsinturve 2,1 2,0 2,2 2,0 3,3 1,5 2120 Palaturve 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 Fossiiliset yhteensä 19,1 40,8 11,0 19,3 38,8 10,7 311 Metsäpolttoaine, puu 0,0 0,0 0,0 0,6 6,1 0,0 312 Teollisuuden puutähde 13,0 22,3 4,3 4,8 16,0 5,4 313 Jäteliemet 66,0 33,8 79,6 74,6 36,0 81,0 314 Muut sivu- ja jätetuotteet 1,5 2,0 0,0 0,0 1,2 0,1 317 Kasviperäiset polttoaineet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 32 Muut bio- ja sekapolttoaineet 0,5 1,0 5,0 0,7 1,9 2,2 Biopolttoaineet yhteensä 80,9 59,2 89,0 80,7 61,3 89,3 * Muu Suomi eli koko Suomen polttoaineiden käyttömäärätiedoista vähennetty Kaakkois-Suomen käyt- tämät polttoaineet. Taulukosta 41 nähdään, että Kymenlaaksossa fossiilisten polttoaineiden osuus on selvästi suurempi kuin Etelä-Karjalassa. Kymenlaakson polttoainejakaumassa selvin muutos on kivihiilen käytöstä luopuminen, mikä osaltaan on kasvattanut biopoltto- aineiden osuutta koko polttoainekäytöstä. Vuoden 200 käyttäminen vertailuvuotena vääristää tässä yhteydessä hieman arviota normaaliin toimintavuoteen verrattuna johtuen seitsemän viikkoa kestäneestä työtaistelusta. Kaakkois-Suomen sellu- ja pa- periteollisuuden polttoaineenkäytön merkittävin ero muuhun Suomeen on runsas maakaasun käyttö. 6.1.2 Teollisuuden oma sähköntuotanto Kymenlaakson kemiallinen metsäteollisuus on merkittävä sähkön ja lämpöenergian tuottaja sekä kuluttaja. Kymenlaakson sähköntuotanto oli vuonna 2000 3 767 GWh, josta teollisuuden oma sähköntuotanto (CHP) oli 1 99 GWh. Vuonna 2004 Kymen- laakson kokonaissähköntuotanto oli noussut 4 096 GWh:iin (+ 329 GWh), josta teol- lisuuden CHP:n osuus oli noussut 2 111 GWh:iin (+ 12 GWh). Vertailuarvoina käy- tetään tässä yhteydessä vuoden 2004 tilastotietoja, koska alueellista sähkötilastoa ei julkaistu vuosille 200 ja 2006. Etelä-Karjalan sähköntuotanto vuonna 2000 oli 3 378 GWh, josta teollisuuden osuus (CHP) oli 1 767 GWh (Sähkö ja lämpö 2000). Vuonna 2004 kokonaissähköntuotanto oli pysynyt lähes samalla tasolla (3 360 GWh; - 18 GWh), mutta teollisuuden CHP:n osuus oli noussut 2 027 GWh:iin (+ 260 GWh) (Adato 200). Sähköä tuotettiin Suomessa vuonna 2000 67,3 TWh ja v. 2004 82,2 TWh (+ 14,9 GWh), teollisuuden CHP:n osuuden oltua vastaavina vuosina 17,4 % ja 1,8 % (Sähkö ja kau- kolämpö 2000, Adato 200). Kymenlaakson teollisuuden sähköntuotanto (CHP) oli vuonna 2000 n. 16,6 % koko Suomen teollisuuden sähköntuotannosta (CHP) Etelä- Karjalan vastaavan osuuden ollessa n. 1,0 %; vastaavat osuudet olivat v. 2004 Ky- menlaakson osalta 16,2 % ja Etelä-Karjalan 1,6 % eli teollisuuden sähköntuotannon (CHP) osuus koko Suomen vastaavasta on Kymenlaakson osalta laskenut ja Etelä- Karjalan hieman noussut. Teollisuuden yhteistuotannon osuus on Kymenlaaksossa 42 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 laskenut ,8 %:sta → 1, %:iin ja Etelä-Karjalassa noussut 2,3 %:sta 60,3 %:iin eli teollisuuden CHP:n osuus on molemmissa maakunnissa huomattavasti koko Suomen vastaavaa keskiarvoa korkeampi kemiallisen puunjalostusteollisuuden suuren yhteis- tuotanto-osuuden takia. Sellu- ja paperitehtailla tuotettiin paperi- ja kartonkituotteita vuonna 2004 Kymenlaaksossa 2,1 % vähemmän ja Etelä-Karjalassa 9,7 % enemmän kuin vuonna 2000 (VAHTI). Sähköntuotannon omavaraisuusaste oli alimmillaan Kymenlaaksossa vuonna 2000 n. 1 % ja noussut tasaisesti vuoden 200 n. 64 % tasolle; omavaraisuuden paranemisen pääsyynä on ollut alueen oman sähköntuotannon voimakas kasvu. Etelä-Karjalan sähköntuotannon omavaraisuusaste puolestaan on vuosina 2000 ja 200 ollut n. 69 %. 6.1.3 Teollisuuden oma lämmöntuotanto Kaakkois-Suomessa tuotettiin tarkasteluvuosina 2000 ja 200 lämpöä sekä erillistuo- tantona, että yhteistuotantona seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 42. Kaakkois-Suomen lämmöntuotanto v. 2000 ja 2005 (GWH/a) (Timonen 2006, Tilas- tokeskus 2007a). Tuotantotapa Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 2005 2000 2005 Tuotanto Osuus (%) Tuotanto Osuus (%) Tuotanto Osuus (%) Tuotanto Osuus (%) Yhteistuotanto 9 097,7 8 740,6 7 921,9 7 339,0 – Kaukolämpö 439,8 4,6 514,7 5,6 490,9 5,4 834,8 10,1 – Teollisuushöyry 8 657,9 89,6 8 225,9 89,2 7 431,0 82,3 6 504,2 79,0 Muu 561,9 480,5 1 103,1 894,2 – Kaukolämpö 399,1 4,1 326,6 3,5 360,6 4,0 151,0 1,8 – Teollisuushöyry 162,8 1,7 153,9 1,7 742,5 8,2 743,2 9,0 Lämmöntuotanto yhteensä 9 659,6 100,0 9 221,1 100,0 9 025,0 100,0 8 233,2 100,0 Teollisuushöyryn yhteistuotannon osuus koko lämmöntuotannosta on Etelä-Karja- lassa n. 90 % ja Kymenlaaksossa n. 80 %. Teollisuuden lämmöntuotanto oli kumman- kin maakunnan osalta selvästi vähäisempää vuonna 200 vuoteen 2000 verrattuna, mihin oli teollisuuden osalta syynä paperiteollisuuden seitsemän viikkoa kestänyt työtaistelu. 6.2 Teollisen toiminnan energiankulutus 6.2.1 Teollisuuden kokonaissähkönkulutus Teollisuuden sähkönkulutus oli Suomessa 43 632 GWh vuonna 2000, mikä oli noin 7 % Suomen koko sähköenergiankulutuksesta (Sähkö ja kaukolämpö 2000). Vuonna 200 teollisuuden sähkönkulutus oli 18 GWh suurempi (44 10 GWh) ja osuus koko- naissähkönkulutuksesta oli vähentynyt  % (2 %). Teollisuuden osuus koko Suomen teollisuuden sähkönkulutuksesta oli Etelä-Karjalassa v. 2000 9,1 % ja v. 200 10,7 % ja Kymenlaaksossa vastaavasti v. 2000 13,7 % ja v. 200 12,4 %; osuudet koko alueen sähköenergiankulutuksesta oli Etelä-Karjalassa v. 2000 80,2 % ja v. 200 80,3 % sekä Kymenlaaksossa vastaavasti 79, % ja 7,4 %. 43Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 43. Kaakkois-Suomen teollisuuden sähköenergiankulutus v. 2000 ja 2005 (MWh/a) (Ti- lastokeskus 2003, Tilastokeskus 2006a, Tilastokeskus 2007). ETELÄ-KARJALA (EK) KYMENLAAKSO (KL) MUUTOS 2000–2005 2000 2005 2000 2005 EK KL MWh % MWh % MWh % MWh % MWh % MWh % 14 Muu mineraalien kaivu 6 173 0,2 6 411 0,1 1 681 0,0 1 023 0,0 238 3,7 -658 -64,3 15-16 Elintarvikete- ollisuus 43 427 1,1 37 926 0,8 34 376 0,6 53 707 1,0 -5 501 -14,5 19 331 36,0 17-19 Tekstiiliteollisuus 1 431 0,0 1 360 0,0 2 399 0,0 1 319 0,0 -71 -5,2 -1 080 -81,9 20 Puutavaran ja puutuotteiden valm. 131 178 3,3 125 340 2,7 35 390 0,6 58 054 1,1 -5 838 -4,7 22 664 39,0 21 Massan, paperin jne. valmistus 2 870 213 72,3 3 513 678 74,5 5 478 195 91,5 4 803 633 87,8 643 465 18,3 -674 562 -14,0 22 Kustantaminen, painaminen jne. 4 659 0,1 2 164 0,0 12 702 0,2 11 729 0,2 -2 495 -115,3 -973 -8,3 23-25 Kemianteollisuus 578 245 14,6 676 057 14,3 215 592 3,6 193 721 3,5 97 812 14,5 -21 871 -11,3 26 Ei-metallisten mineraalituott. valm 74 520 1,9 96 503 2,0 102 363 1,7 117 751 2,2 21 983 22,8 15 388 13,1 27-35 Metalliteollisuus 248 903 6,3 232 684 4,9 45 120 0,8 51 402 0,9 -16 219 -7,0 6 282 12,2 36 Huonekalujen valmistus; muu valm. .. 0,0 876 0,0 961 0,0 85 8,8 37 Kierrätys 34 0,0 94 0,0 346 0,0 568 0,0 60 63,8 222 39,1 40 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 8 692 0,2 21 847 0,5 54 930 0,9 166 249 3,0 13 155 60,2 111 319 67,0 41 Veden puhdistus ja jakelu 4 402 0,1 4 905 0,1 5 631 0,1 8 573 0,2 503 10,3 2 942 34,3 Yhteensä 3 971 877 100,0 4 718 969 100,0 5 989 601 100,0 5 468 690 100,0 747 092 15,8 -520 911 -9,5 .. Tieto luottamuksellinen 1) Tilastokeskus 2006a 2) Tilastokeskus 2003 Etelä-Karjalan teollisuuden kasvanut sähköenergian kulutus johtuu pääosin alu- een tuotantokapasiteettiin vuosituhannen alussa tehdyistä investoinneista (mm. Oy Metsä-Botnia Ab:n uusi kuitulinja sekä M-real Oyj:n BCTMP-laitos Joutsenossa). Kymenlaaksossa metsäteollisuuden sähköenergiankulutus on pysynyt tasaisena vuo- sina 2000–2004; vuoden 200 pienempään sähköenergiankulutukseen vaikutti eniten metsäteollisuuden 7 viikkoa kestänyt työtaistelu. Energiaintensiivisen teollisuuden sijoittuminen maakuntiin näkyy kuntien sijoittumisessa valtakunnallisessa sähkön- kulutustilastossa. Etelä-Karjalan kolme puunjalostusteollisuusmaakuntaa sijoittuivat sähkönkulutustilaston (Energiateollisuus 2008) 416 kunnan joukossa v. 2007 seuraa- vasti: Lappeenranta (7.), Imatra (11.), Joutseno (18.) ja Rautjärvi (9.). Kymenlaaksossa teollisuuspaikkakuntien vastaavat sijoitukset ovat: Anjalankoski (.), Kotka (20.), Hamina (22.) ja Kuusankoski (2.). 6.2.2 Teollisuuden kokonaislämmönkulutus Taulukkoon 44 on koottu tilastoidut lämpöenergiankulutusluvut vuosilta 2000 ja 200 Kaakkois-Suomen osalta (Tilastokeskus 2003, Tilastokeskus 2006a, Tilastokes- kus 2007). Tilastoon on otettu mukaan teollisuuden sekundäärilämpö (Teollisuuden prosessista talteenotettu sekundäärilämpö/energia, jota käytetään energialähteenä sähkön ja/tai lämmön tuotannossa, esim. metsäteollisuudessa hiomolta tai hiertämöl- tä talteenotettu lämpö), kaukolämpö ja teollisuusprosesseihin käytetty lämpö. 44 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 44. Kaakkois-Suomen teollisuuden lämpöenergiankulutus v. 2000 ja 2005 (GWh/a) (Ti- lastokeskus 2003, Tilastokeskus 2006a, Tilastokeskus 2007). ETELÄ-KARJALA (EK) KYMENLAAKSO (KL) 20001) 20053) 20002) 20053) GWh % GWh % GWh % GWh % 14 Muu mineraalien kaivu 0,7 0,0 . . . . . . 15 Elintarviketeollisuus 25,1 0,2 15,1 0,2 4,8 0,1 21,8 0,3 17-19 Tekstiiliteollisuus 0,9 0,0 0,9 0,0 . . . 20 Puutavaran ja puutuottei- den valm. 484,6 4,3 323,5 3,2 36,4 0,4 72,9 0,9 21 Massan, paperin jne. valmistus 10 691,2 95,1 9 733,9 95,8 8 391,8 96,0 7 469,1 87,8 22 Kustantaminen, painami- nen jne. 2,4 0,0 1,9 0,0 2,4 0,0 1,2 0,0 23–25 Kemianteollisuus 31,1 0,3 73,1 0,7 250,2 2,9 364,3 4,3 26 Ei-metallisten mineraali- tuott. valm. 1,2 0,0 0,1 0,0 4,2 0,0 16,9 0,2 27–35 Metalliteollisuus 4,8 0,0 5,7 0,1 19,2 0,2 25,7 0,3 36 Huonekalujen valmistus; muu valm. . . . . 0,6 0,0 0,6 0,0 40 Sähkö-, kaasu- ja lämpö- huolto 4,9 0,0 7,2 0,1 29,2 0,3 534,8 6,3 41 Veden puhdistus ja jakelu . . . . . . 0,1 0,0 Yhteensä 11 246,9 100 10 161,4 100 8 738,8 100 8 507,4 100 . Tieto luottamuksellinen/ei määritetty 1) Tilastokeskus 2006a 2) Tilastokeskus 2003 3) Tilastokeskus 2007 Massa- ja paperiteollisuuden prosessit ovat ylivoimaisesti suurin lämpöenergian kuluttaja molemmissa maakunnissa n. 90 % osuudella teollisuuden koko energianku- lutuksesta. Massa- ja paperiteollisuuden lämpöenergiankulutus on kasvanut selkeästi Kymenlaaksossa vuodesta 2000 vuoteen 200. 6.3 Teollisuuden päästöt 6.3.1 Teollisuuden päästöt ilmaan Teollisuuden ilmapäästöt on määritetty VAHTI-tietojen, sekä Tilastokeskuksen toi- mialoittain tilastoimien polttoainetietojen perusteella. VAHTI-tietojärjestelmään tallennetut ja Tilastokeskuksen ilmoittamat Kymenlaakson alueella käytetyt poltto- ainemäärät eivät ole yhteneväiset. Erotuksen aiheuttamaa lisäystä päästöihin arvioi- tiin laskennallisesti, jolloin saatiin arvio koko teollisen toiminnan ilmaan meneville päästöille. Päästöt on laskettu päästökertoimilla kattamattomalle kulutukselle (joka saadaan vähentämällä Tilastokeskuksen polttoaineiden kokonaiskulutustiedoista VAHTI-tie- tojärjestelmään tallennetut polttoainetiedot) ja näin lasketut päästömäärät on tämän jälkeen lisätty VAHTI-tietokantaan talletettuihin päästösummiin ja saatu kokonais- summana arvio alueen polttoaineiden käytöstä syntyvistä kokonaispäästöistä (toi- menharjoittajien omat ilmoitukset + muu polttoaineenkäyttö). Laskennassa käytetyt päästökertoimet on haettu Suomen Ympäristö-sarjan verkko- julkaisusta: ”Päästötietojen tuottamismenetelmät: Energiantuotanto” 6.10.200 päivä- tystä versiosta, Suomen Ympäristökeskuksen KASVENER-ohjelman päästökerroin- 4Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 taulukosta (Petäjä 2003) sekä kattilalaitoksen lupalomakkeen 6012a täyttöohjeesta. Raskasmetallipäästöt on laskettu samoilla periaatteilla. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson teollisuuden päästöt ilmaan. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon (TOL 40) yhdyskuntia palvelevan osuuden vastaavat päästöt on esitet- ty tämän raportin kohdassa 8.3.1.1. Teollisuuden käyttämien työkoneiden päästöt on laskettu Tilastokeskuksen tilastoimien polttoainetietojen perusteella. Päästökertoimet on haettu VTT:n TYKO-mallista olettaen, että pääosa teollisuuden (TOL 1–41) työko- neista on erilaisia tavaransiirtoon tarkoitettuja trukkeja. Työkonepäästöt on laskettu yhteen energiantuotannon päästöjen kanssa taulukkoihin 4–46. Teollisuusrakennus- ten lämmityksen polttoaineiden/päästöjen on oletettu sisältyvän Tilastokeskuksen tilastoimaan kokonaispolttoaineenkulutukseen. Taulukkoon sisältyy myös kaatopai- kalle läjitettyjen jätteiden massatasemenetelmällä lasketut metaanipäästöt. Taulukko 45. Etelä-Karjalan teollisuuden päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). Vuosi CO2, fossiilinen CH4 N2O NOx SO2 TSP CO NMVOC 15–16 Elintarvikkeiden valmistus 2000 9 187 12,3 0,0 13,3 1,2 0,8 14,8 1,3 2005 8 088 12,9 0,0 16,7 1,0 1,5 18,2 2,1 17–19 Tekstiilien valmistus 2000 341 0,2 0,0 0,5 0,4 0,1 3,6 0,0 2005 372 0,3 0,0 0,5 0,4 0,1 4,7 0,0 20 Puutavaran ja puu- tuotteiden valmistus 2000 23 798 78,9 3,3 121,7 8,8 61,6 740,8 22,4 2005 14 706 76,8 2,5 112,1 4,1 37,7 602,8 11,5 21 Massan, paperin jne. valmistus 2000 676 051 4 597 80,5 4 665,2 1 653,3 407,7 6 973,6 232,4 2005 631 154 1 709 83,9 4 801,9 1 167,0 541,1 6 638,5 135,1 22 Kustantaminen ja painaminen 2000 521 0,2 0,0 0,5 0,3 0,3 15,2 0,4 2005 502 0,3 0,0 0,5 0,2 0,4 16,0 0,5 23–25 Kemianteollisuus 2000 59 142 11,2 0,7 182,9 0,6 14,0 22,0 26,0 2005 76 777 15,7 0,9 142,2 1,5 18,1 18,2 0,5 26 Ei-met. mineraalituot. valm. 2000 508 599 564,9 4,1 1 684,7 476,8 167,1 2 067,2 13,0 2005 627 735 41,6 4,4 1 373,8 1 260,8 230,6 2 322,4 36,1 27–35 Metalliteollisuus 2000 68 267 13,9 1,6 149,8 46,4 61,5 55,6 4,9 2005 68 375 14,6 1,5 152,1 32,8 46,4 68,7 7,2 37 Kierrätys 2000 540 0,2 0,0 0,9 0,6 0,1 0,3 0,1 2005 591 0,7 0,0 0,8 0,7 0,1 0,5 0,1 41 Vedenpuhdistus ja jakelu 2000 55 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 2005 87 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 Teollisuus yhteensä 2000 1 346 501 5 278,8 90,2 6 819,6 2 188,5 713,2 9 893,1 300,5 2005 1 428 387 1 871,9 93,2 6 600,7 2 468,6 876,0 9 690,0 193,1 Etelä-Karjalan teollisuuden merkittävimmät fossiilisen hiilidioksidin päästölähteet ovat sementti-, kalkki-, vuorivilla- ja sellutehtaiden prosessiuunit sekä paperiteh- taiden suuret apukattilat. Fossiilista polttoaineista maakaasun käyttö alueella on vähentynyt, kun taas hiilen ja öljyn kulutus on hieman kasvanut. Teollisuuden kas- vihuonekaasupäästöistä sekä hiilidioksidin, että typpioksiduulin päästöt olivat vuon- na 200 vuotta 2000 suuremmat. Hiilidioksidipäästöjen kasvu johtuu ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuslaitosten prosessikattiloiden kasvaneesta fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta, mikä näkyy myös rikkidioksidipäästöissä. Metaani- päästöjen lasku taas on peräisin sellu- ja paperiteollisuuden kaatopaikalle läjitettyjen jätteiden vähenemisestä. 46 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 46. Kymenlaakson teollisuuden päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). Vuosi CO2, fossiilinen CH4 N2O NOx SO2 TSP CO NMVOC 15–16 Elintarvikkeiden valmistus 2000 16 960 12,5 0,2 16,2 1,6 0,7 9,2 1,3 2005 6 806 12,8 0,0 13,8 0,9 0,7 7,0 1,1 17–19 Tekstiilien valmis- tus 2000 1 375 0,2 0,0 16,1 0,0 0,1 2,0 0,3 2005 1 104 0,1 0,0 4,3 0,1 0,1 1,0 0,1 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 2000 19 806 14,6 0,5 59,4 169,0 23,2 86,7 1,1 2005 7 349 32,9 0,7 28,7 24,7 12,1 156,8 1,6 21 Massan, paperin jne. valmistus 2000 1 322 232 4 586,5 81,5 4 288,8 1 662,5 646,8 5 859,1 121,5 2005 1 014 158 1 690,7 70,3 3 516,4 374,3 720,6 5 223,5 193,9 22 Kustantaminen ja painaminen 2000 381 0,2 0,0 0,6 0,1 0,3 37,0 0,3 2005 1 179 0,3 0,0 0,7 0,2 0,4 32,0 0,5 23–25 Kemianteollisuus 2000 58 671 5,5 0,7 13,0 4,7 15,0 32,5 87,9 2005 69 443 6,9 0,7 51,4 3,4 11,9 35,9 99,1 26 Ei-met. mineraalituot. valmistus 2000 43 421 560,2 3,2 393,8 219,1 131,5 156,8 13,7 2005 38 710 26,7 3,4 915,5 329,2 68,7 177,9 48,2 27–35 Metalliteollisuus 2000 7 792 14,2 0,2 25,3 2,5 8,6 151,6 1,7 2005 6 420 13,3 0,2 17,8 2,0 6,5 56,8 3,1 37 Kierrätys 2000 112 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 2005 26 0,7 0,0 0,1 0,0 0,0 0,3 0,1 41 Vedenpuhdistus ja jakelu 2000 252 0,0 0,1 0,9 0,4 0,2 0,7 0,0 2005 149 0,0 0,0 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 Teollisuus yhteensä 2000 1 471 002 5 194,0 86,4 4 814,1 2 060,0 826,4 6 335,7 227,8 2005 1 145 344 1 784,4 75,3 4 548,9 735,0 821,0 5 691,2 347,7 Kymenlaakson teollisuuden hiilidioksidipäästöistä merkittävin osa on lähtöisin maa- kaasun poltosta. Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen laskuun on vaikuttanut sellu- ja paperiteollisuuden luopuminen kivihiilen käytöstä sekä maakaasun käytön vähene- minen, mikä on näkynyt myös rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöissä. Teollisuuden raskasmetallipäästöt on laskettu vastaavasti toimialoittain molem- malle maakunnalle vuosille 2000 ja 200. Taulukossa 47 on esitetty laskennallisten raskasmetallipäästöjen maakunnittaiset kokonaissummat. Taulukko 47. Kaakkois-Suomen teollisuuden laskennalliset raskasmetallipäästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (kg/a). Vuosi As Cd Cr Cu Hg Ni Pb V Zn Etelä-Karjala, yhteensä 2000 58 88 145 123 61 142 1 212 341 675 2005 59 87 194 218 57 180 1 168 452 851 Kymenlaakso, yhteensä 2000 50 43 126 144 48 159 599 437 945 2005 25 43 62 130 21 63 519 210 653 Kaakkois-Suomi, yhteensä 2000 108 131 271 267 109 301 1 811 778 1 620 2005 84 130 256 348 78 243 1 687 662 1 504 Etelä-Karjalan teollisuuden laskennalliset raskasmetallipäästöt ovat hieman kasvaneet lukuun ottamatta kadmiumia, elohopeaa ja lyijyä. Raskasmetallipäästöihin vaikuttaa polttoainevalintojen lisäksi päästöjen käsittelymenetelmät. Pääosa Kymenlaakson teollisuuden raskasmetallipäästöistä on lähtöisin sellu- ja paperiteollisuudesta. Ky- menlaakson teollisuuden raskasmetallipäästöt ovat laskeneet. Raskasmetallipäästöi- hin vaikuttaa polttoainevalintojen lisäksi päästöjen käsittelymenetelmät. 47Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 6.3.2 Teollisuuden jätevesipäästöt 6.3.2.1 Teollisuuden jätevesikuormitus Teollisuuden vesistökuormitus on pääasiassa puunjalostusteollisuuden kuormitusta. Taulukossa 48 esitetään VAHTI-tietojärjestelmään tallennetut teollisuuden jätevesi- päästötiedot. Taulukko 48. Kaakkois-Suomen teollisuuden jätevesipäästöt ja virtaamat v. 2000 ja 2005. Alue Vuosi Päästöt vesiin (t/a) Virtaama (1000 m3)BOD7 CODCr AOX TSS Kok-P Kok-N Etelä-Karjala 2000 3 994 53 123 374 4 297 40 550 229 819 2005 2 584 36 305 332 2 907 29 492 186 518 Muutos 2000–2005 -1 410 -16 818 -42 -1 390 -11 -58 -43 301 Kymenlaakso 2000 2 298 27 101 165 2 763 40 382 133 062 2005 747 22 699 138 2 362 36 477 92 319 Muutos 2000–2005 -1 551 -4 402 -27 -401 -4 +95 -40 743 Kaakkois-Suomi 2000 6 292 80 224 539 7 060 80 932 362 881 2005 3 331 59 004 470 5 269 65 969 278 837 Muutos 2000–2005 -2 961 -21 220 -69 -1 791 -15 +37 -84 044 Kymenlaakson teollisuuden lähes kaikki jätevesipäästöt vesistöön tulevat massan, paperin ja kartongin valmistuksesta, joista merkittävän päästöosuuden tuottavat integroidut paperi- ja sellutehtaat. Vuosien 2000 ja 200 vertailulla ei suoraan voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä päästökehityksestä, koska vuoden 200 työ- taistelu vaikutti merkittävästi alueiden tuotantomääriin; Kymenlaaksossa paperi- ja kartonkituotteiden tuotanto oli vuonna 200 8,1 % ja Etelä-Karjalassa 1,1 % vertailu- vuotta 2000 vähäisempää. Vuonna 2006 Etelä-Karjalan tuotanto palasi vuoden 2004 tasolle, kun taas Kymenlaaksossa tuotantoa vähensi yhden paperitehtaan poistumi- nen tuotannollisesta toiminnasta kesällä 2006. Massan- ja paperinvalmistuksen BOD- päästöjen lasku näkyy selkeimmin ympäristövaikutusanalyysissä vaikutusluokassa happivajaus vesistössä. 6.3.2.2 Teollisuusjätevesien puhdistuksen päästöt Teollisuuden jätevedenpuhdistamoiden kasvihuonekaasupäästöt lasketaan metaani- päästöjen osalta laitokselle tulevasta COD-kuormasta ja typpioksiduulipäästöt lähte- västä kuormituksesta. Metaanipäästö lasketaan kertoimella 0,0013 kg CH4/kgCODCr ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 0,016 kgN2O/kgN (Petäjä 1999). Laskennassa teollisuuden jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt lasket- tiin puhdistamoittain käyttämällä edellä esitettyjä kertoimia sekä VAHTI-tietojärjes- telmään talletettuja vuosipäästö- sekä COD-reduktioita. Laskennan yhteenveto on esitetty taulukossa 49. 48 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 49. Kaakkois-Suomen teollisuuden jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt (kg/a). Metaanipäästöt (kg CH4/a) 2000 2005 Kymenlaakso, jätevedenpuhdistamot 7 846 15 030 Etelä-Karjala, jätevedenpuhdistamot 1 539 740 Kaakkois-Suomi, yhteensä 9 385 15 770 Typpioksiduulipäästöt (kg N2O/a) 2000 2005 Kymenlaakso, jätevedenpuhdistamot 6 000 7 393 Etelä-Karjala, jätevedenpuhdistamot 8 649 7 294 Kaakkois-Suomi, yhteensä 14 649 14 687 Teollisuuden jätevedenpuhdistamoiden metaanipäästöt ovat nousseet Kymenlaak- sossa ja laskeneet Etelä-Karjalassa, kun taas typpioksiduulin osalta tilanne on päin- vastainen. Metaanipäästöt lasketaan tulevasta COD-kuormasta, vähentynyt COD- päästö ja kohonneet metaanipäästöt Kymenlaakson osalta johtuvat v. 200 päästöjen laskennassa käytetyistä korkeammista reduktioasteista. Typpioksiduulin päästöt lasketaan suoraan puhdistamoilta lähtevästä typpikuormituksesta, mikä selittää edellisessä taulukossa esitetyt päästömäärien muutokset. 6.3.3 Teollisuuden jätteet 6.3.3.1 Teollisuuden jätteet Kaakkois-Suomessa oli vuonna 2000 käytössä kahdeksan teollisuuden kaatopaikkaa Kymenlaakson puolella ja 7 Etelä-Karjalassa. Yksi Etelä-Karjalassa sijaitseva teolli- suuden kaatopaikka oli luokiteltu pysyvän jätteen kaatopaikaksi ja muut 14 tavan- omaisen jätteen kaatopaikoiksi (Asikainen ja Vesivalo 2003). Näille kaatopaikoille läjitettiin erilaista teollisuusjätettä yhteensä lähes 110 000 tonnia Kymenlaaksossa. Vuonna 200 Kymenlaaksossa oli 6 ja Etelä-Karjalassa  teollisuuden kaatopaikkaa tavanomaisille jätteille sekä Etelä-Karjalassa yksi teollisuuden kaatopaikka pysyville jätteille (KAS 2006). Analyysiä varten Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson teollisuuden jätetiedot koottiin VAHTI-tietokannasta excel-taulukkoon ja yhdistettiin sekä EWC-luokan, että jätteen sanallisen kuvauksen perusteella kahdeksaan eri luokkaan (taulukko 0). Jätetiedot jaoteltiin toimialoittain tehtaan päätoimialan mukaisesti. Taulukkoon on otettu mu- kaan toimialaluokat 14–36. 49Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 50. Teollisuuden kaatopaikoille läjitetyt jätteet Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (VAHTI). Jätejakeet Alue Läjitys (t/a) 2000 2005 Erotus Tavanomaiset yhdyskuntajätteet EK 540 5 202 4 662 KL 891 2 237 1 346 KAS 1431 7 439 6 008 Soodasakat, meesahiekat ja kalkkijätteet EK 45 779 40 611 -5 168 KL 16 924 14 106 -2 818 KAS 62 703 54717 -7 986 Prosessijätteet ja jätevesilietteet EK 59 843 12 930 -46 913 KL 83 050 3 507 -79 543 KAS 142 893 16 437 -126 456 Puu ja puuperäiset jätteet EK 25 607 7 290 -18 317 KL 11 737 127 -11 610 KAS 37 344 7 417 -29 927 Tuhka- ja kuonajätteet EK 44 889 5 697 -39 192 KL 51 738 13 922 -37 816 KAS 96 627 19 619 -77 008 Rakennusjätteet EK 16 742 4 866 -11 876 KL 2 725 61 -2 664 KAS 19 467 4 927 -14 540 Maa- ja kiviaines EK 108 332 543 762 435 430 KL 6 828 793 -6 035 KAS 115 160 544 555 429 395 Erilaiset teollisuus- ja prosessijätteet EK 51 451 17 845 -33 606 KL 17 949 21 709 3 760 KAS 69 400 39 554 -29 846 Yhteensä EK 353 183 638 203 285 020 KL 191 842 56 462 -135 380 KAS 545 025 694 665 149 640 Yhteensä (pl. maa- ja kiviainekset) EK 244 851 94 441 -150 410 KL 185 014 55 669 -129 345 KAS 429 865 150 110 -279 755 Kaakkois-Suomen teollisuuden teollisuusjätteiden läjitys oli selvästi vähäisempää vuonna 200 vuoteen 2000 verrattuna. Ainoastaan tavanomaisten jätteiden kaatopai- koille läjitettyjen yhdyskuntajätteiden läjitysmäärä oli vuonna 200 hieman vuotta 2000 suurempi. 6.3.3.2 Teollisuusjätteiden käsittelyn metaanipäästöt Teollisuusjätteiden läjityksen metaanipäästöt on laskettu massatasemenetelmällä käyttämällä laskennan jätemäärinä VAHTI-tietojärjestelmään talletettuja vuosittaisia jätetietoja. Suositeltavan FOD-menetelmän käyttö ei tässä laskennassa ollut mahdol- lista puuttuvien lähtötietojen takia. Laskennassa on otettu mukaan myös muualle kuin teollisuuden omille kaatopaikoille vietyjen jätteiden läjityksestä syntyvät po- tentiaaliset metaanipäästöt. Laskentaparametreina on käytetty kansallisissa pääs- töinventaareissa käytettyjä oletusarvoja (esim. Tuhkanen 2002). 0 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 51. Teollisuuden kaatopaikoille läjitettyjen jätteiden metaanipäästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (VAHTI). Jätejakeet Alue CH4 (t/a) 2000 2005 Erotus Tavanomaiset yhdyskuntajätteet EK 27,3 65,1 37,8 KL 820,3 68,2 -760 KAS 847,6 133,3 -722,2 Soodasakat, meesahiekat ja kalkkijätteet EK 0 0 0 KL 0 0 0 KAS 0 0 0 Prosessijätteet ja jätevesilietteet EK 2 481,2 298 -2 183,2 KL 2 848,5 121,6 -2 726,9 KAS 5 329,7 419,6 -4 910,1 Puu ja puuperäiset jätteet EK 2151 545,7 -1605,3 KL 985,9 8 -977,9 KAS 3 136,9 553,7 -2 583,2 Tuhka- ja kuonajätteet EK 0 0 0 KL 0 0 0 KAS 0 0 0 Rakennusjätteet EK 243,2 8,5 -234,7 KL 40,1 0,2 -39,9 KAS 283,3 8,7 -274,6 Maa- ja kiviaines EK 0 0 0 KL 0 0 0 KAS 0 0 0 Erilaiset teollisuus- ja prosessijätteet EK 556,6 26,4 -530,2 KL 100 475,8 375,8 KAS 656,6 502,2 -154,4 Yhteensä EK 5 459,3 943,7 -4 515,6 KL 4 794,8 673,8 -4 128,9 KAS 10 254,1 1 617,5 -8 644,5 Jäteryhmäkohtaisten metaanipäästöjen lisäksi läjityksen metaanipäästöt arvioitiin toimialakohtaisesti jakamalla edellä lasketut läjityksen metaanipäästöt kunkin toi- minnanharjoittajan päätoimialan mukaisesti. Taulukko 52. Massatasemenetelmällä määritetty arvio Kaakkois-Suomen jätehuollon toimialakoh- taisista metaanipäästöistä v. 2000 ja 2005 (t/a). Alue Vuosi 14 15 20 21 22 23–25 26 27–29 37 40 51 63 Yht. EK 2000 0 0 2 4 923 0 1 521 12 0 0 0 0 5459 2005 0 1 11 899 0 1 22 1 0 1 0 9 944 KL 2000 0 1 1 4 620 0 75 46 10 2 1 38 1 4 795 2005 0 10 0 585 1 9 5 52 0 1 0 11 674 KAS 2000 0 1 3 9 543 0 77 567 22 2 1 38 1 10 254 2005 0 10 11 1 483 1 11 27 53 0 2 0 20 1 618 Teollisuusjätteiden läjityksen metaanipäästöistä valtaosa tulee massa- ja paperiteol- lisuuden läjitykseen menneistä jätteistä. Teollisuusjätteiden läjityksen metaanipääs- töjen vähenemiseen ovat vaikuttaneet eniten massa- ja paperiteollisuuden proses- sijätteiden, jätevesilietteiden sekä puuperäisten jätteiden läjityksen väheneminen. Laskenta sisältää paljon epävarmuutta ja subjektiivisuutta, koska laskentatapana käytettiin massatasemenetelmää ja jätejakeiden orgaanisen aineen osuus määritet- tiin jätteen sanallisen kuvauksen perusteella. Laskennassa v. 2000–2006 jätetaseessa yksittäisten jätejakeiden määrä oli Kymenlaakson mallissa 2 819 kpl, joista potenti- aalisesti läjityksessä metaanipäästöjä aiheuttavia 373 kpl vastaavien lukujen ollessa Etelä-Karjalan osalta 2 237 kpl/319 kpl. 1Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 7 Rakentaminen Rakentamisen päästöjä ei tilastoida maakuntakohtaisesti, joten päästöjen suuruus- luokka arvioidaan TYKO-ohjelman avulla suhteuttamalla rakentamiseen käytettävien koneiden valtakunnalliset vuosipäästötilastot maakunnille vuosittain valmistuneiden rakennusten pinta-alojen suhteessa. Vuoden aikana valmistuneiden rakennusten kerrosalat saadaan Tilastokeskuksen StatFin-palvelusta. Taulukko 53. Rakentamisen päästöt ilmaan Kaakkois-Suomessa v. 2000 ja 2005. Toimialat Alue Vuosi CO2, fossiilinen CH4 N2O NOx SO2 TSP CO NMHC t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a 45 Rakentaminen EK 2000 25 069 1,7 0,7 330,0 27,2 34,6 218,2 55,2 2005 16 994 1,2 0,4 184,6 3,0 13,8 130,0 29,3 KL 2000 28 686 1,9 0,8 377,6 31,1 39,6 249,7 63,2 2005 34 361 2,4 0,9 373,2 6,0 28,0 263,0 59,2 FIN 2000 921 741 61,8 24,1 12 133,8 1 000,1 1 272,9 8 023,1 2 029,6 2005 951 670 66,0 25,0 10 337,0 167,0 775,2 7 282,8 1 640,6 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Kymenlaaksossa kerrospinta-alojen muutosten osuudet koko Suomen vastaavista oli vuonna 2000 2,7 % ja v. 200 1,8 %. Kymenlaak- son osalta vastaavat osuudet olivat v. 2000 3,1 % ja v. 200 3,6 %. 2 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 8 Yhdyskunnat 8.1 Yhdyskuntien energiahuolto 8.1.1 Sähköntuotanto Sähköä tuotettiin vuonna 200 Etelä-Karjalassa 4,6 % ja Kymenlaaksossa 3,2 % ver- tailuvuotta 2000 enemmän. Vuosi 200 oli hyvä hydrologinen vuosi pohjoismaissa, mikä lisäsi omaa vesivoiman tuotantoa sekä halvemman ostosähkön käyttöä. Lisäksi normaalia selvästi lämpimämpi vuosi vähensi osaltaan sähkön yhteistuotantoa. Taulukko 54. Kaakkois-Suomen sähköntuotanto v. 2000 ja 2005 (GWh/a) (Tilastokeskus 2007a). Tuotantotapa Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 2005 2000 2005 Tuotanto (GWh) Osuus (%) Tuotanto (GWh) Osuus (%) Tuotanto (GWh) Osuus (%) Tuotanto (GWh) Osuus (%) Vesivoima 1 298 38,4 1 459 41,3 1 176 31,2 1 368 35,2 Yhteistuotanto 2 020 59,8 1 936 54,8 2 094 55,6 2 276 58,6 Erillistuotanto 60 1,8 139 3,9 494 13,1 239 6,1 Tuulivoima – – – – 4 0,1 4 0,1 Yhteensä 3 378 100,0 3 534 100,0 3 767 100,0 3 887 100,0 Osuus koko Suomen tuotan- nosta (%) 5,02 5,24 5,60 5,76 Sähköä tuotettiin Suomessa vuonna 2000 67,3 TWh, mistä 36 % tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (Sähkö ja kaukolämpö 2000). Vuonna 200 vas- taavat luvut olivat 67, TWh ja 32,4 % (Energiateollisuus 2006). Kaakkois-Suomen maakuntien osuus koko Suomen sähköntuotannosta on lievästi kasvussa. Osa Kymenlaakson alueen sähköstä tuotetaan vesivoimalla sekä tuulienergial- la. Kymenlaaksossa on toimintakuntoisia voimalaitoksia 39 kpl yhteisteholtaan n. 20 MW joiden sähköntuotantokapasiteetti on n. 1390 GWh/a (KAS 2003, Eskola 1999). Tuulivoimaloita Kymenlaakson alueella on 2 kpl yhteisteholtaan 0,2 MW (VTT 2003). 3Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 8.1.2 Kaukolämmöntuotanto Vuonna 200 kaukolämpöyritykset jakelivat lämpöä 4 Etelä-karjalan ja  Kymenlaak- son kunnassa. Kaukolämmitettyjen talojen asukkaiden osuus koko asujaimistosta oli vuonna 200 Etelä-Karjalassa 0 % ja Kymenlaaksossa 3 % koko Suomen vastaavan luvun ollessa 47 %. Taulukko 55. Kaakkois-Suomen kaukolämmöntuotanto v. 2000 ja 2005 (GWh/a) (Timonen 2003a, Timonen 2003b, Niininen 2006). Alue Vuosi Kaukolämmön nettotuotanto (GWh) Kaukolämmön kulutus (GWh)Erillistuotanto Yhteistuotanto Yhteensä EK 2000 399,1 439,8 838,9 624 2005 326,6 514,7 841,3 679 KL 2000 360,3 490,9 851,2 670 2005 151,0 834,8 985,8 762 Suomi 2000 7 357 21 395 28 752 26 272 2005 8 399 22 856 31 255 29 281 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytettiin v. 200 Etelä-Karjalas- sa polttoaine-energiaa 1 194 GWh, josta kaukolämmön erillistuotantoon 349 GWh. Etelä-Karjalassa kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuottamiseen käytetään pää- asiassa maakaasua (97 %). Kymenlaaksossa vastaava polttoaine-energian käyttö oli 1 133 GWh, josta erillistuotannon osuus oli 669 GWh. Kymenlaakson vastaava polt- toainejakauma oli seuraava: maakaasu 18,2 %, teollisuuden puutähde 28,9 %, kivihiili 13,9 %, jyrsinturve 12,9 %, metsäpolttoaine 10, %, teollisuuden sekundäärilämpö 7,1 %, palaturve 0,9 %, POR 0,1 % sekä kierrätyspolttoaineet 7,1 %. 8.2 Yhdyskuntien energiantarve 8.2.1 Yhdyskuntien sähköenergiankulutus Teollisuuden sähköenergiankulutus on kehittynyt tasaisesti Kymenlaaksossa vuosi- tuhannen vaihteen jälkeen ja lisääntynyt sähkön tuotanto on kääntänyt omavarai- suusasteen selvään nousuun. Etelä-Karjalassa teollisuuden sähköenergiankulutus on kasvanut voimakkaasti vuosituhannen vaihteen jälkeen energiaintensiivisen teolli- suuden kasvatettua tuotantoaan. Taulukko 56. Suomen ja Kaakkois-Suomen sähkönkulutus v. 2000 ja 2005 (Sähkö ja kaukolämpö 2000, Energiateollisuus 2006). Sektori Etelä-Karjala Kymenlaakso Suomi 2000 2005 2000 2005 2000 2005 GWh (%) GWh (%) GWh (%) GWh (%) GWh (%) GWh (%) Yksityinen 416 8,5 480 8,3 596 8,2 672 9,7 16 536 21,6 21 300 26,1 Maatalous 74 1,5 78 1,4 125 1,7 138 2,0 2 419 3,2 Jalostus* 4 043 83,0 4 806 83,2 6 032 82,9 5 474 79,3 43 632 57,1 44 123 54,1 Palvelut 224 4,6 261 4,5 372 5,1 447 6,5 8 967 11,7 16 100 19,7Julkinen kulutus 117 2,4 150 2,6 147 2,0 169 2,4 4 852 6,4 Yhteensä 4 874 100,0 5 775 100,0 7 272 100,0 6 900 100,0 76 406 100,0 81 523 100,0 * Teollisuuden sähkönkulutustiedot kohdasta 6.2.1 4 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Yhdyskuntien (Yksityinen + Palvelut + Julkinen kulutus) osuus kokonaissähkönku- lutuksesta oli Etelä-Karjalassa molempina tarkasteluvuosina 1, % tasolla, kun taas Kymenlaaksossa ko. osuus oli v. 2000 1, % ja v. 200 18,6 %. Prosenttiosuuksiin vaikutti metsäteollisuuden työtaistelu, joka pienensi tilapäisesti jalostuksen sähkö- energiankulutusta v. 200 (Etelä-Karjalan osalta tätä vaikutusta vaimensi energiain- tensiivisen teollisuuden kohonnut kulutustaso). 8.2.2 Rakennusten lämmityksen energialähteet Tilastokeskuksen StatFin-palvelusta poimitun aineiston mukaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson asuinrakennusten sekä muiden kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusten kerrospinta-alat olivat vuonna 2000 ja 200 taulukon 7 mukaiset (Stat- Fin 2007a, StatFin 2007b). Taulukko 57. Kaakkois-Suomen rakennusten kerrospinta-alat (m2) v. 2000 ja 2005 (StatFin). Käyttötarkoitus Kymenlaakso Etelä-Karjala 2000 2005 2000 2005 kpl m2 kpl m2 kpl m2 kpl m2 Erilliset pientalot 42 711 5 239 506 43 583 5 563 429 32 853 3 949 886 33 297 4 188 592 Rivi- ja ketjutalot 2 396 1 030 403 2 503 1 082 096 1 456 571 203 1 586 627 591 Asuinkerrostalot 1 810 2 523 506 1 841 2 633 547 1 339 1 750 300 1 402 1 865 272 Asuinrakennukset yhteensä 46 917 8 793 415 47 927 9 279 072 35 648 6 271 389 36 285 6 681 455 Liikerakennukset 1 186 767 178 1 097 815 552 1 452 678 623 1 079 674 707 Toimistorakennukset 450 455 239 438 457 752 318 265 689 300 292 811 Liikenteen rakennukset 1 763 392 841 2 093 418 952 1 289 238 617 1 336 231 439 Hoitoalan rakennukset 246 316 759 278 344 223 207 233 480 209 230 044 Kokoontumisrakennukset 484 294 767 470 292 969 420 188 798 411 196 976 Opetusrakennukset 299 556 250 301 564 636 229 392 322 216 339 448 Teollisuusrakennukset 1 450 1 550 629 1 542 1 597 565 1 089 1 438 173 1 134 1 499 442 Varastorakennukset 291 408 309 1 147 1 250 619 234 205 209 557 373 587 Muut rakennukset 514 137 060 195 47 799 236 99 436 120 27 990 Muut rakennukset yhteensä 6 683 4 879 032 7 561 5 790 067 5 474 3 740 347 5 362 3 866 444 Kaikki rakennukset yhteensä 53 600 13 672 447 55 488 15 069 139 41 122 10 011 736 41 647 10 547 899 Vapaa-ajan asuinrakennukset 17 160 – 17 568 – 20 341 – 21 434 – Taulukoissa ovat mukana myös teollisuusrakennukset, joiden lämmityksen lasken- nalliset päästöt on sisällytetty kohdan 6.3.1 Teollisuuden päästöt ilmaan -taulukoihin. Kaukolämmön tuotannon päästöt on määritetty kohdassa 8.3.1.1 Sähkön ja keskitetyn lämmöntuotannon päästöt. Kuvassa 2 on esitetty Kaakkois-Suomen rakennusten lämmitystapojen jakautu- minen vuosina 2000 ja 200 lämmitettävän kerrospinta-alan mukaisesti jaoteltuna. Kuvan 2 tiedoissa on mukana myös teollisuusrakennukset. Kuvissa käytetään Ti- lastokeskuksen luokitusta, jossa lämmitysmuodot on jaettu 6 luokkaan: Kauko- tai aluelämpö, öljy/kaasu, sähkö, kivihiili, puu/turve ja muut. Rakennusten lämmitettävä kerrosala on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 200 Etelä-Karjalassa ,3 % ja Kymenlaaksossa 10,2 %. Kerrosalojen perusteella arvioitu- na Etelä-Karjalan merkittävin lämmitysmuoto on kaukolämmitys; sähkölämmitetty kerros-ala on kasvanut 11,4 % ja kaukolämmitetty 6,4 %. Kymenlaaksossa merkittä- vin lämmitysmuoto on öljy/kaasu; sähkölämmitetty kerros-ala on kasvanut 12,6 %, öljy-/kaasu-lämmitetty 9,1 % ja kaukolämmitetty 4,8 %. Öljy/kaasu-luokka sisältää myös suoran maakaasulämmityksen, mikä selittää tähän luokkaan tilastoidun läm- mityspinta-alan huomattavan kasvun Kymenlaaksossa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 2. Kaakkois-Suomen rakennusten lämmitystapojen jakautuminen kerrosalan mukaisesti vuo- sina 2000 ja 2005 (Tilastokeskus). Öljy/kaasu-luokasta maakaasun kulutusosuus määritettiin maakaasutilastojen avulla. Maakaasutilastoista arvioitu maakaasun paikallisjakelu oli Etelä-Karjalassa vuonna 2000 40 TJ ja vuonna 200 487 TJ. Kymenlaaksossa vastaavat maakaasun kulutukset olivat vuonna 2000 19 TJ ja vuonna 200 172 TJ. Maakaasun paikallisja- kelu jakautuu Maakaasuyhdistys ry:n tilastojen mukaan v. 200 seuraavasti (suluissa v. 2000 vastaava jakauma): pientalot ja liesikäyttäjät 4,4 % (3, %), rivi- ja kerrostalot 10,4 % (9,8 %), aluelämpöyhtiöt 7,4 % (3,7 %), kasvihuoneet 4,1 % (4,2 %), teollisuus 1,8 % (9,7 %) ja liikenne 1,7 % (1,0 %). Lisäksi palvelu-, liike- ja julkinen sektori käyttää 20,2 % (18,1 %) maakaasun paikallisjakelusta (Maakaasuyhdistyksen vuosi- kirja 200–2006, Kauppinen 2007). Maakaasun osuutta laskettaessa on käytetty tätä valtakunnallista jakaumaa rakennusten maakaasunkulutusta arvioitaessa. Rakennustyyppien ominaislämmönkulutuksia on arvioitu käyttämällä Suomen Kuntaliiton tekemiä tilastoja kuntien omien rakennusten lämmönkulutuksista (Ruo- kojoki 2001, Ruokojoki 2006), MOTIVA:n rakennusten energiatehokkuus -mallia (Mo- tiva 2006) sekä Kaukolämpötilastoja (Kaukolämpötilasto 200). Lämmitysenergialähteille on käytetty Tilastokeskuksen käyttämiä oletushyötys- uhteita: puun pienkäyttö  %, turve 60 %, hiili 60 %, raskas polttoöljy 83 %, kevyt polttoöljy 78 % ja maakaasu 90 %. Rakennusten lämmityksessä käytetyn öljyn on oletettu olevan kokonaisuudessaan kevyttä polttoöljyä. Lämmitystarveluku (ent. astepäiväluku) oli Lappeenrannassa v. 2000 397 °Cd ja vuonna 200 422 °Cd (Etelä- Karjalan vertailuarvo) sekä Lahdessa v. 2000 3844 °Cd ja v. 200 4131 °Cd (Kymen- laakson vertailuarvo). 6 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 58. Etelä-Karjalan rakennusten lämmitysenergialähteet rakennustyypeittäin v. 2000 ja 2005. Käyttötarkoitus Vuosi Puu/ turve Kivi- hiili Öljy Maa- kaasu Kauko- lämpö Sähkö Muu Yhteensä GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh Erilliset pientalot 2000 304,1 19,7 167,9 64,8 74,4 227,1 7,8 865,8 2005 300,7 14,5 168,6 72,6 87,0 259,5 9,2 912,2 Rivi- ja ketjutalot 2000 1,9 0,0 17,4 6,7 49,5 26,9 0,6 103,0 2005 1,5 0,2 18,4 7,9 56,5 29,2 0,8 114,4 Asuinkerrostalot 2000 6,3 0,4 17,5 8,0 242,6 1,5 1,1 277,4 2005 1,7 0,0 16,8 8,6 265,6 1,4 0,3 294,4 Vapaa-ajan asunnot 2000 58,6 0,0 1,4 0,0 0,0 11,0 0,0 71,0 2005 63,6 0,0 1,4 0,0 0,0 14,0 0,0 79,0 Asuinrakennukset yhteensä 2000 371,0 20,1 204,2 79,4 366,5 266,5 9,5 1 317,2 2005 367,5 14,7 205,1 89,1 409,1 304,1 10,3 1 400,0 Liikerakennukset 2000 2,3 0,3 16,2 9,9 51,2 7,5 2,1 89,5 2005 2,7 0,1 14,1 9,8 56,7 7,7 1,5 92,5 Toimistorakennukset 2000 0,2 0,5 2,2 1,9 22,7 1,8 0,3 29,6 2005 0,3 0,0 1,6 1,6 26,4 1,9 0,7 32,5 Liikenteen rakennukset 2000 1,0 0,1 0,8 3,6 4,4 2,1 4,3 16,3 2005 0,8 0,1 0,0 3,8 4,3 2,4 3,9 15,2 Hoitoalan rakennukset 2000 0,0 0,0 6,3 2,5 28,1 0,9 2,3 40,1 2005 0,5 0,0 7,2 3,2 29,2 0,6 0,3 41,0 Kokoontumisrakennukset 2000 1,4 0,2 2,2 2,3 10,2 2,6 0,8 19,7 2005 1,0 0,0 1,9 2,5 10,9 2,6 1,1 20,1 Opetusrakennukset 2000 2,3 0,0 6,5 5,0 30,4 3,3 0,1 47,6 2005 0,7 0,0 6,3 5,6 26,8 1,5 0,1 41,0 Teollisuusrakennukset 2000 8,6 0,4 28,2 17,4 98,7 22,8 16,6 192,8 2005 15,7 0,8 24,6 17,4 101,7 27,5 19,3 206,9 Varastorakennukset 2000 0,1 0,0 1,9 1,3 7,2 2,0 12,8 25,3 2005 0,1 0,0 2,3 1,8 13,1 4,6 24,4 46,4 Muut rakennukset 2000 1,3 0,0 1,8 1,7 4,6 1,1 1,0 11,6 2005 0,4 0,0 0,5 0,6 0,9 0,6 0,3 3,3 Kaikki rakennukset yhteensä 2000 388,2 21,6 270,3 125,0 624,0 310,6 49,8 1 789,5 2005 389,8 15,7 263,6 135,3 679,1 353,5 61,9 1 898,9 Osuudet (%) 2000 21,7 1,2 15,1 7,0 34,9 17,4 2,8 100,0 2005 20,5 0,8 13,9 7,1 35,8 18,6 3,3 100,0 7Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 59. Kymenlaakson rakennusten lämmitysenergialähteet rakennustyypeittäin v. 2000 ja 2005. Käyttötarkoitus Vuosi Puu/ turve Kivi- hiili Öljy Maa- kaasu Kauko- lämpö Sähkö Muu Yhteensä GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh Erilliset pientalot 2000 357,4 19,7 264,3 173,4 53,9 394,6 15,2 1 278,5 2005 375,8 20,7 306,2 175,5 72,3 471,8 18,6 1 440,8 Rivi- ja ketjutalot 2000 1,9 0,0 63,4 41,6 63,2 50,1 2,2 222,4 2005 1,6 0,0 75,8 43,4 71,9 55,7 2,5 251,0 Asuinkerrostalot 2000 6,3 0,4 76,3 61,6 313 9,6 3,8 471,0 2005 5,8 0,5 89,6 62,4 356,1 10,5 2,3 527,1 Vapaa-ajan asunnot 2000 52,8 0,0 1,4 0,0 0 10,0 0,0 64,2 2005 56,9 0,0 1,4 0,0 0 13,0 0,0 71,3 Asuinrakennukset yhteensä 2000 418,4 20,1 405,3 276,6 430,1 454,3 31,2 2036,0 2005 440,1 21,1 472,9 281,4 500,3 538 36,4 2290,3 Liikerakennukset 2000 2,3 0,3 23,2 27,6 51,6 12,2 4,5 121,7 2005 2,1 0,3 31,2 31,0 57,9 13,3 3,8 139,6 Toimistorakennukset 2000 0,2 0,5 6,5 12,5 34 4,8 0,6 59,1 2005 0,2 0,0 8,1 12,3 37,3 5,1 0,7 63,8 Liikenteen rakennukset 2000 1,0 0,1 0,0 11,3 4,7 4,9 9,9 31,9 2005 1,1 0,1 0,0 11,2 4,9 5,8 12,1 35,2 Hoitoalan rakennukset 2000 0,0 0,0 16,1 11,1 34,6 3,3 0,3 65,5 2005 0,0 0,0 17,3 10,4 43,9 3,8 0,3 75,8 Kokoontumisrakennukset 2000 1,4 0,2 3,0 8,9 14,2 4,7 2,1 34,5 2005 1,3 0,1 4,0 8,8 15,4 5,1 2,1 36,8 Opetusrakennukset 2000 2,3 0,0 12,8 21,2 40 1,3 0,5 78,1 2005 3,0 0,0 15,5 20,8 44,1 1,3 0,6 85,3 Teollisuusrakennukset 2000 8,6 0,4 26,9 53,1 53,9 39,4 22,8 205,1 2005 11,4 0,4 36,3 56,4 47,3 43,4 33,7 228,9 Varastorakennukset 2000 0,1 0,0 11,1 15,2 3,2 12,9 18,2 60,7 2005 0,9 0,6 40,3 45,5 8,5 32,6 72 200,4 Muut rakennukset 2000 1,3 0,0 2,4 5,4 3,8 1,5 3,4 17,9 2005 0,6 0,1 0,8 1,4 2,3 0,9 0,6 6,7 Kaikki rakennukset yh- teensä 2000 435,6 21,6 507,4 443,0 670,1 549,3 83,5 2 710,5 2005 460,8 22,7 626,5 479,2 761,9 662,3 149,3 3 162,6 Osuudet (%) 2000 16,1 0,8 18,7 16,3 24,7 19,9 3,4 100,0 2005 14,6 0,7 19,8 15,2 24,1 20,5 5,1 100,0 Taulukoissa esitettyjä polttoainemääriä käytetään rakennusten lämmityksen ilma- päästöjen laskennassa. Lämmitysmuotojen jakautumista haja-asutusalueiden ja taajamien välillä tehtiin seuraavat oletukset: kaukolämmitys ja suora maakaasulämmitys sijoittuvat taajamiin sähkölämmitys jakautuu taajama-asteen mukaan erillisten pientalot ja kytketyt pientalot sijoittuvat taajamiin taajama-asteen suhteessa asuinkerrostalot ja palvelurakennukset sijoittuvat taajamiin vapaa-ajan asuinrakennukset ja maatalousrakennukset sijoittuvat haja-asutus- alueille. • • • • • 8 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 8.3 Yhdyskuntien päästöt 8.3.1 Yhdyskuntien päästöt ilmaan 8.3.1.1 Sähkön ja keskitetyn lämmöntuotannon päästöt Kaakkois-Suomessa yhdyskuntien sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineenkulu- tuksesta merkittävän osuuden muodostaa maakaasu. Kymenlaaksossa yhdyskuntien energiahuoltoon (TOL 40) käytetty kivihiilen kulutus riippuu pääasiassa alueella sijaitsevan kivihiilivoimalan käyttöasteesta, mihin vaikuttaa markkinasähkön hinta- kehitys sekä ulkolämpötila. Tilastoissa toimialaluokkaan 40 on siirtynyt vuoden 2000 jälkeen myös teollisuuden ulkoistamia energiantuotantokattiloita toimialaluokkaan 4013 (Teollisuuden omatarpeinen sähköntuotanto, mukaan lukien yhteistuotanto- lämpö). Tässä tarkastelussa teollisuuden ulkoistaman energiantuotannon poltto- aineenkulutus sekä päästöt on ositettu toimialaluokkaan 40 mukaan vain niiden yhdyskuntia palvelevan sähkön tai kaukolämmön tuotannon osalta ja siirretty muu päästöosuus toimialaluokkaan 21. Taulukko 60. Kaakkois-Suomen sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon (TOL 40) polttoaineiden käyttö- määrät v. 2000 ja 2005 (GJ) (Tilastokeskus 2002, Tilastokeskus 2006, Tilastokeskus 2007, VAHTI). Polttoaine Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 % 2005 % 2000 % 2005 % 1134 POK 45 255 1,0 23 171 0,7 9 889 0,1 10 820 0,1 1141 + 1142 POR 14 700 0,3 12 300 0,4 113 400 1,3 29 942 0,2 1212 Kivihiili 5 072 000 56,1 2 404 836 18,3 1310 Maa- kaasu 4 452 516 98,1 3 345 380 96,5 3 063 200 33,9 2 271 492 17,3 21 Turve 68 100 7,5 2 094 174 15,9 311 + 312 Puu ja kuori yms. 27 500 0,6 86 600 2,5 97 300 1,1 6 350 688 48,3 Polttoaineet yhteensä 4 539 971 100,0 3 467 451 100,0 9 038 117 100,00 13 161 952 100,0 Etelä-Karjalassa polttoaineidenkulutus ja polttoainesuhteet ovat pysyneet suhteel- lisen tasaisena puupolttoaineiden kasvattaessa hieman osuuttaan. Kymenlaaksossa eniten osuuttaan ovat kasvattaneet puuperäiset polttoaineet sekä turve. Kummankin maakunnan osalta fossiilisten polttoaineiden vähäisemmät käyttömäärät vuonna 200 johtuivat pääasiassa poikkeuksellisten lämpimiä ilmoja seuranneesta vähäisem- mästä sähkö- ja lämpöenergian tarpeesta. Sähkön ja keskitetyn lämmöntuotannon päästöt on määritetty VAHTI-tietokantaan talletettujen, sekä osittain edellä esitettyjen polttoainemäärien avulla taulukon 61 mukaisesti. Taulukoissa esitetyistä päästöistä CH4-, N2O-, CO-, NMVOC- sekä raskas- metallipäästöt on määritetty laskennallisesti yleisesti käytettyjen päästökertoimien avulla. Laskennassa käytetyt päästökertoimet on haettu Suomen ympäristö -sarjan verkkojulkaisusta: ”Päästötietojen tuottamismenetelmät: Energiantuotanto” 6.10.200 päivätystä versiosta sekä Suomen ympäristökeskuksen KASVENER-ohjelman päästö- kerrointaulukosta. Päästöt on laskettu kattilakohtaisesti huomioimalla kattiloiden kokoluokat, polttotavat sekä savukaasujen käsittelylaitteistot. Päästömäärien las- kennassa on otettu huomioon Kymin Voima Oy:n sekä Vamy Oy:n yhdyskunnille myymän sähkön ja lämmön osuus ko. toimenharjoittajien kokonaispäästöistä. 9Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 61. Kaakkois-Suomen yhdyskuntia palvelevan sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). Toimiala Alue Vuosi CO2, fossiilinen CH4 N2O NOx SO2 TSP CO NMVOC TOL 401 EK 2000 175 260 9,4 2,8 305 0 0,0 62,8 6,3 2005 176 381 7,9 2,4 296 0 0,0 52,6 5,3 KL 2000 156 732 8,5 2,3 208 0 0,0 56,4 5,6 2005 129 155 48,0 4,6 299 12 5,0 295,6 50,6 TOL 403 EK 2000 66 472 5,2 0,2 97 5 3,0 37,9 3,0 2005 41 698 4,3 0,2 59 10 10,6 35,1 2,3 KL 2000 508 441 26,7 10,6 1 183 1 192 87,7 19,7 2005 234 951 39,5 6,9 566 559 38,0 215,9 41,8 TOL 40, Erittelemätön EK 2000 9 475 1,4 0,2 17,6 1,9 0,3 7,4 0,0 2005 66 935 9,6 0,1 118,8 0,9 0,1 24,0 1,4 KL 2000 13 818 0,0 10,2 30,5 116,5 7,0 0,0 0,0 2005 31 788 22,8 15,0 0,0 97,0 42,7 102,9 0,0 TOL 40 yhteensä EK 2000 251 211 16,0 3,2 419,6 6,9 3,3 108,1 9,3 2005 285 014 21,8 2,7 473,8 10,9 10,7 111,7 9,0 KL 2000 678 991 35,2 23,1 1 421,5 1 308,5 113,5 144,1 25,3 2005 396 290 110,3 26,5 865,0 668,0 85,7 614,4 92,4 Kasvihuonekaasupäästöistä on tässä yhteydessä arvioitu yhteiskuntaa palvelevan sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineiden käytön hiilidioksidi-, metaani- ja typpi- oksiduulipäästöt. Hiilidioksidipäästöt olivat edellä esitetyn mukaisten rajausten mukaisella laskutavalla vuonna 200 Etelä-Karjalassa 9,8 % ja Kymenlaaksossa 42 % vuotta 2000 pienemmät. Normaalia lämpimämpi vuosi näkyi suurten kaukolämpöä tuottavien yksiköiden vähäisemmän tuotannon lisäksi pienten öljyä ja maakaasua polttoaineena käyttävien lämpökeskusten alhaisessa käyttöasteessa. Vuonna 2000 hiilidioksidipäästöjä raportoitiin VAHTI-tietojärjestelmään Etelä-Karjalan alueelta 2: stä ja Kymenlaaksosta 20:stä pienestä lämpökeskuskattilasta, kun vuonna 200 Etelä-Karjalasta hiilidioksidipäästöjä raportoitiin 9:stä eikä Kymenlaaksosta yhdestä- kään pienestä lämpökeskuksesta. Biopolttoaineisiin siirtymisen vaikutus oli merkit- tävämpää Kymenlaaksossa johtuen sellu- ja paperiteollisuudesta ulkoistetun energi- antuotannon käyttämistä puuperäisistä polttoaineista. Lisääntynyt biopolttoaineiden käyttö on myös kasvattanut sähköntuotannon metaani- ja typpioksiduulipäästöjä. Lämmöntuotannon typpioksiduulipäästöjen pieneneminen johtuu vähäisemmästä kivihiilen käytöstä. Typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt ovat merkittävimmin vähentyneet Kymen- laakson lämmöntuotannossa, johtuen lähinnä Mussalon kaukolämpö Oy:n selkeästi vuotta 2000 pienemmästä kivihiilen käytöstä. Kymenlaakson sähköntuotannon ty- penoksidipäästöjä on kasvattanut Kotkan Energian Hovinsaaren biovoimalaitoksen käyttöönotto. Etelä-Karjalan lämmöntuotannon typenoksidipäästöjen vähenemä johtuu pienten lämpökeskusten vähäisemmästä käytöstä vuonna 200. Sähköntuo- tannon rikkidioksidipäästöjen vähäisyyteen vaikuttaa rikittömän maakaasun runsas käyttö polttoaineena. Sähköntuotannon hiukkaspäästöjen vähäisyyteen vaikuttaa maakaasun hallitseva osuus polttoaineenkäytössä. VAHTI-tietokantaan talletettujen yhdyskuntia palve- levan lämmöntuotannon hiukkaspäästöt ovat Etelä-Karjalassa kasvaneet hieman pienten lämpölaitosten kasvaneen kiinteiden polttoaineiden käytön johdosta, kun taas Kymenlaaksossa hiukkaspäästöt ovat vähentyneet Mussalon voimalaitoksen sekä pienten kaukolämpölaitosten pienemmän tuotannon takia. Etelä-Karjalan laskennallisia hiilimonoksidi- ja NMVOC-päästöjä ovat vähentyneet lämmöntuotannon osalta lähinnä lämpökeskusten pienempi polttoaineiden käyttö sekä sähköntuotannon osalta kaasuturbiinien vähäisempi maakaasun kulutus. Ky- 60 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 menlaaksossa näitä päästöjä on voimakkaasti kasvattanut teollisuuden omatarpeisen energiantuotannon tähän laskelmaan mukaan otettu osuus. Taulukko 62. Kaakkois-Suomen yhdyskuntia palvelevan sähkön- ja lämmöntuotannon (TOL 40) laskennalliset raskasmetallipäästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (kg/a). Toimiala Alue Vuosi As Cd Cr Cu Hg Ni Pb V Zn TOL 401 EK 2000 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2005 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KL 2000 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2005 0,5 0,7 3,3 7,7 1,6 3,3 5,3 13,0 5,8 TOL 403 EK 2000 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 4,6 0,7 15,4 0,2 2005 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 4,0 0,8 13,3 0,1 KL 2000 7,4 0,6 29,1 26,2 7,1 52,0 26,8 132,2 428,5 2005 2,6 0,7 13,5 14,3 3,9 11,3 12,4 24,8 192,3 TOL 40, Ei eritelty EK 2000 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2005 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KL 2000 5,4 0,9 39,4 13,9 0,4 31,3 31,3 54,8 61,7 2005 6,3 1,2 37,7 23,4 0,2 37,8 33,3 77,9 184,2 TOL 40 yhteensä EK 2000 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 4,6 0,7 15,4 0,2 2005 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 4,0 0,8 13,3 0,1 KL 2000 12,8 1,5 68,5 40,1 7,5 83,3 58,1 187,0 490,2 2005 9,4 2,6 54,5 45,4 5,7 52,4 51,0 115,7 382,3 Sähköntuotannon raskasmetallipäästöissä korostuu Kaakkois-Suomen energiantuo- tannon runsas maakaasun käyttö. Raskasmetallipäästöt olivat vuonna 200 selvästi vertailuvuotta 2000 pienemmät; ainoastaan Kymenlaakson kadmiumpäästöt osoit- tivat lievää nousua, mikä johtui teollisuuden omatarpeisen energiantuotannon yh- dyskuntia palvelevan osuuden raskasmetallipäästöistä. 8.3.1.2 Asuinrakennusten lämmityksen päästöt Rakennusten lämmityksen päästöt on laskettu käyttämällä edellisessä kappaleessa laskettuja polttoaineiden käyttömääriä sekä kirjallisuudesta saatuja päästökertoimia. Päästökertoimet on haettu julkaisusta “EMEP/CORINAIR Emission Inventory Guide- book – 2006” (EMEP/CORINAIR 2006). Päästöjen laskennassa on tehty seuraavia oletuksia: turpeen osuus on vähäinen (Energiatilastoissa valtakunnan tasolla n. 0,2 %) eli luokkaan puu/turve tilastoitu polttoaineidenkulutus lasketaan puun kulu- tukseksi. pientaloissa on tulisijoja seuraavan jakauman mukaisesti: varaava takka (79 %), leivinuuni (3 %), varaava takka/leivinuuni (12 %), varaava takka/ liesi (13 %), leivinuuni/liesi (9 %), varaava takka/liesi/leivinuuni ( %) ja avotakka ( %). Tulisijattomia taloja on n. 7 % (Tulisijatutkimus 2006) puun pienkäytöstä keskuslämmityskattiloissa poltetaan 11 %. energiaturpeen ja puun käyttösuhde on sama kuin valtakunnan tasolla (tällä suhteella lasketaan Tilastokeskuksen luokasta puu/turve polttoaineiden osuudet). Turpeen kotitalouskäyttö tapahtuu taajamissa (Norden 2006) vapaa-ajan asunnoissa on kaikissa saunakiuas, joista 13 % sähkölämmitteisiä ja 87 % puukiuas. Asuinrakennuksista 41 % on sähkölämmitteinen sauna ja 9 % puukiuas (tulisijatutkimus 2006) yhdeksällä kymmenestä kesämökistä on takka, kamiina tai uuni (Nieminen 2004). • • • • • • 61Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Teollisuuden, palvelujen sekä liikennettä ja varastointia palvelevien rakennusten päästöt eivät sisälly tähän laskentaan, vaan niiden päästöt on sisällytetty ko. toimi- alojen päästöjen laskentaan. Rakennusten lämmityksen laskennalliset päästöt on esitetty taulukossa 63. Taulukoissa esitettyihin lukuihin eivät sisälly teollisuusraken- nusten päästöt, koska nämä päästöt sisältyvät teollisuuden päästöihin. Taulukossa 63 esitettyihin rakennusten lämmityksen päästöihin ei sisälly sähkölämmityksen kulutusperäiset päästöt. Taulukko 63. Kaakkois-Suomen rakennusten lämmityksen päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). Rakennustyypit Alue Vuosi CO2, fossiilinen CH4 N2O NOx SO2 TSP CO NMVOC t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Asuinrakennukset, Taajamat EK 2000 61 932 192,2 3,5 106,5 113,7 277,7 1 893,3 319,1 2005 59 848 177,6 3,2 100,9 103,9 256,2 1747,6 294,4 KL 2000 143 969 261,4 5,7 202,6 205,9 376,2 2 571,1 451,0 2005 150 916 254,4 5,8 207,6 217,5 367,2 2 509,9 445,1 Asuinrakennukset, Haja-asutus EK 2000 8 157 107,6 1,4 33,9 25,3 150,7 1 022,0 165,4 2005 7 381 99,7 1,3 31,2 23,1 139,6 946,5 153,1 KL 2000 9 029 86,6 1,2 29,8 26,5 122,6 832,1 135,3 2005 9 523 87,7 1,2 30,6 27,6 124,2 843,1 137,3 Vapaa-ajan asunnot, Haja-asutus EK 2000 370,0 60,5 1,1 14,6 4,7 82 543,6 88,2 2005 373,0 69,3 1,2 16,6 5,3 93,9 622,3 100,9 KL 2000 370,0 57,5 1,0 13,9 4,5 77,9 516,5 83,8 2005 373,0 62,0 1,1 14,9 4,8 84 556,8 90,3 Rakennusten lämmitys taajamissa EK 2000 61 932 192,2 3,5 106,5 113,7 277,7 1 893,3 319,1 2005 59 848 177,6 3,2 100,9 103,9 256,2 1 747,6 294,4 KL 2000 143 969 261,4 5,7 202,6 205,9 376,2 2 571,1 451,0 2005 150 916 254,4 5,8 207,6 217,5 367,2 2 509,9 445,1 Rakennusten lämmitys haja-asutus- alueilla EK 2000 8 527 168,1 2,5 48,5 30,0 232,7 1 565,6 253,6 2005 7 754 169,0 2,5 47,8 28,4 233,5 1 568,8 254,0 KL 2000 9 399 144,1 2,2 43,7 31,0 200,5 1 348,6 219,1 2005 9 896 149,7 2,3 45,5 32,4 208,2 1 399,9 227,6 Raskasmetallien päästökertoimet on laskettu EMEP/CORINAIR Emission Inventory Guidebook – 2006 -julkaisun liiteosasta (ANNEX 1: COMPILATION OF EMISSI- ON DATA, Taulukko A1 41–Taulukko A1 47) (EMEP/CORINAIR 2006) pienpolton päästökertoimien keskiarvoina. Vanadiinille ei kirjallisuudesta löytynyt luotettavia päästökertoimia pienpoltolle, joten tälle raskasmetallille ei tässä laskennassa määri- tetty päästöarvioita. 62 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 64. Kaakkois-Suomen rakennusten lämmityksen raskasmetallipäästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). Rakennustyypit Alue Vuosi As Cd Cr Cu Hg Ni Pb Zn kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Asuinrakennukset, Taajamat EK 2000 3,9 3,4 15,5 12,9 1,5 188,6 40,3 127,1 2005 3,7 3,2 14,4 12,1 1,4 167,6 37,6 118,6 KL 2000 7,5 6,0 29,9 21,4 2,4 383,2 63,6 185,8 2005 7,9 6,2 31,7 22,0 2,4 413,5 64,7 185,0 Asuinrakennukset, Haja-asutus EK 2000 0,2 1,2 4,1 4,5 0,6 26,7 15,8 63,3 2005 0,9 1,1 3,9 4,2 0,5 32,7 14,8 59,3 KL 2000 1,0 1,1 4,3 4,3 0,5 41,5 14,6 54,6 2005 1,1 1,2 4,5 4,4 0,6 44,4 15,1 55,8 Vapaa-ajan asunnot, Haja-asutus EK 2000 0,2 0,5 1,1 1,7 0,2 2,2 6,5 30,2 2005 0,2 0,5 1,1 1,7 0,3 2,2 6,7 30,9 KL 2000 0,2 0,4 1,0 1,6 0,2 2,2 6,2 28,7 2005 0,2 0,5 1,2 1,9 0,3 2,3 7,5 34,6 Rakennusten lämmitys taajamissa EK 2000 3,9 3,4 15,5 12,9 1,5 188,6 40,3 127,1 2005 3,7 3,2 14,4 12,1 1,4 167,6 37,6 118,6 KL 2000 7,5 6,0 29,9 21,4 2,4 383,2 63,6 185,8 2005 7,9 6,2 31,7 22,0 2,4 413,5 64,7 185,0 Rakennusten lämmi- tys haja-asutusalueilla EK 2000 0,4 1,7 5,2 6,2 0,8 28,9 22,3 93,5 2005 1,1 1,6 5,0 5,9 0,8 34,9 21,5 90,2 KL 2000 1,2 1,5 5,3 5,9 0,7 43,7 20,8 83,3 2005 1,3 1,7 5,7 6,3 0,9 46,7 22,6 90,4 Molemmissa maakunnissa rakennusten lämmityksen päästöihin on vaikuttanut kau- ko- ja alue- sekä sähkölämmitettyjen rakennusten osuuden selvä kasvu. Polttoaineita käyttävillä lämmitysjärjestelmillä lämmitettävien rakennusten osuus on laskenut mo- lemmissa maakunnissa lukuun ottamatta maakaasu/öljylämmitetyn rakennuspinta- alan kasvua Kymenlaaksossa. Rakennuskohtaisen lämmityksen kasvihuonekaasu- päästöjen osuus maakuntien kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on Etelä-Karjalassa hieman valtakunnan tasoa pienempi ja Kymenlaaksossa valtakunnallisella tasolla. Öljy- ja kaasulämmitteisten rakennusten kerrosala on laskenut Etelä-Karjalassa v. 2000–200 n. 1,1 %, kun Kymenlaaksossa vastaava kerrosala on noussut 9,1 %. 8.3.1.3 Työ- ja vapaa-ajan koneiden ilmapäästöt Asumiseen liittyvien kiinteistöjen ja yleisten alueiden hoitokoneiden sekä vapaa-ajan koneiden päästöt on laskettu VTT:n TYKO 2006 -mallista (Mäkelä 2007e) saatavien valtakunnallisten päästötietojen avulla. Tarkasteluun on otettu mukaan mönkijät, moottorikelkat, kunnossapitotraktorit, tiehöylät, monitoimikoneet (kiinteistöjen hoi- toon tarkoitetut traktorin kaltaiset koneet), ruohonleikkurit (ajettavat + käsikäyttöiset), puutarhajyrsimet, lumilingot, moottorisahat (yksityiskäyttö), raivaussahat, trimmerit ja muut käsikäyttöiset koneet. Omilla koneilla liikkuvien kolmi- ja nelipyöräisten työ- ja vapaa-ajankoneiden päästöt on suhteutettu valtakunnallisiin päästöarvioihin Ajoneuvohallintokeskuksen maakuntakohtaisten tilastojen perusteella. Muiden em. työkoneiden osalta päästöt on laskettu oma- ja rivitalo-asuntojen määrien suhteessa. Tiehöylien päästöjen laskennan suhdelukuina on käytetty alueiden tie- ja katupituuk- sien suhdetta koko maan vastaavaan lukuun. 63Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 65. Kaakkois-Suomen työ- ja vapaa-ajan koneiden päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). Konetyyppi Alue Vuosi CO2, fossiilinen CH4 N2O NOx SO2 TSP CO NMHC t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Mönkijät EK 2000 417 0,5 0,00 0,2 0,0 1,5 85,2 45,8 2005 539 0,6 0,00 0,3 0,0 1,6 116,0 49,8 KL 2000 1 666 1,9 0,01 1,0 0,1 5,9 340,8 183,3 2005 1 602 1,8 0,01 1,0 0,0 4,9 344,9 147,9 Moottorikelkat EK 2000 3 262 2,8 0,02 2,2 0,1 11,4 536,8 282,5 2005 3 362 2,8 0,02 2,3 0,0 10,5 587,6 253,8 KL 2000 3 059 2,6 0,02 2,1 0,1 10,6 503,5 264,6 2005 3 136 2,6 0,02 2,1 0,0 9,8 548,0 236,7 Kunnossapito- traktorit EK 2000 1 105 0,1 0,03 16,0 1,2 1,6 5,7 2,5 2005 496 0,0 0,01 5,3 0,1 0,4 1,9 0,7 KL 2000 1 309 0,1 0,04 19,0 1,4 1,9 6,7 3,0 2005 588 0,0 0,02 6,3 0,1 0,4 2,2 0,8 Ajettavat ruohon- leikkurit EK 2000 1 352 1,1 0,03 4,3 0,2 0,4 418,4 15,5 2005 1 812 1,6 0,04 6,1 0,0 0,3 550,6 19,6 KL 2000 1 038 0,9 0,02 3,3 0,1 0,3 321,4 11,9 2005 1 384 1,2 0,03 4,7 0,0 0,2 420,6 15,0 Tiehöylät EK 2000 1 428 0,1 0,04 19,5 1,6 1,6 5,1 2,2 2005 1 184 0,1 0,03 14,1 0,2 0,9 3,9 1,6 KL 2000 1 264 0,1 0,03 17,3 1,4 1,4 4,5 1,9 2005 1 078 0,1 0,03 12,8 0,2 0,8 3,5 1,4 Monitoimikoneet EK 2000 477 0,0 0,01 6,0 0,5 0,6 2,2 0,9 2005 747 0,0 0,02 6,9 0,1 0,4 2,4 0,9 KL 2000 713 0,0 0,02 9,0 0,8 1,0 3,2 1,4 2005 1 087 0,1 0,03 10,1 0,2 0,6 3,5 1,3 Käsikäyttöiset työ- koneet yhteensä* EK 2000 2 066 3,9 0,03 2,8 0,1 2,0 911,3 133,9 2005 1 939 3,8 0,03 2,8 0,0 1,9 818,4 127,7 KL 2000 1 587 3,0 0,03 2,2 0,1 1,5 700,0 102,8 2005 1 481 2,9 0,02 2,2 0,0 1,4 625,2 97,5 Työ- ja vapaa-ajan koneet yhteensä EK 2000 10 107 8,5 0,2 51,0 3,7 19,1 1 964,7 483,3 2005 10 079 8,9 0,2 37,8 0,4 16,0 2 080,8 454,1 KL 2000 10 636 8,6 0,2 53,9 4,0 22,6 1 880,1 568,9 2005 10 356 8,7 0,2 39,2 0,5 18,1 1 947,9 500,6 Osuudet koko maan vastaavista päästöistä (%)** EK 2000 3,1 3,3 3,5 3,3 3,3 2,7 3,4 2,8 2005 3,1 3,2 3,5 3,5 3,4 2,7 3,3 2,8 KL 2000 3,3 3,3 3,4 3,5 3,6 3,2 3,3 3,3 2005 3,2 3,1 3,4 3,6 3,8 3,0 3,1 3,1 * Käsikäyttöisiin työkoneisiin lasketaan tässä yhteydessä työnnettävät ruohonleikkurit, puutarhajyrsi- met, lumilingot, yksityiskäytössä olevat moottorisahat, raivaussahat, trimmerit ja muut käsikäyttöiset työkoneet. ** Koko maan vastaavat päästöt laskettu TYKO 2006 -mallista. 8.3.1.4 CFC-päästöt ilmaan CFC-päästöistä ei ole alueellisesti tilastoituja tietoja, minkä takia vuosittainen päästö- määrätaso arvioidaan ECOREG-hankkeen dokumentointiraportissa 1 (Koskela 2004, s. 40) esitetyllä laskentatavalla ja -parametreillä. Laskennan perusteella CFC-päästö- tasoksi saadaan Etelä-Karjalalle 4,0 t/a ja Kymenlaaksolle ,6 t/a. 64 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 8.3.2 Yhdyskuntajätevedet 8.3.2.1 Yhdyskuntien jätevesikuormitus Yhdyskuntajätevesikuormitusta varten haettiin HERTTA-tietokannasta viemäriver- koston piiriin kuuluvien asukkaiden jätevesien aiheuttama kuormitus vesistöihin sekä määritettiin viemäriverkostoon kuulumattomien asukkaiden vastaava kuormi- tus laskennallisesti. Laskennan perustana käytetään kuiva- ja vesikäymälöille sekä loma-asutukselle määritettyjä ominaiskuormituskertoimia ja tietoja jäteveden käsit- tely- ja johtamistavoista. Kuivakäymälällisen asunnon vuosikuormitukseksi voidaan arvioida 0,2 kg fosforia/as/a, 0,3 kg typpeä/as/a ja 4,4 kg orgaanista ainesta/as/a, kun vesikäymälöillä varustettujen asuntojen potentiaalinen kuormitus on 1,8 g fos- foria/as/vrk, 12,0 g typpeä/as/vrk ja 60 g orgaanista ainesta/as/vrk. 12 % haja- asutuksesta on arvioitu käyttävän kuivakäymälää (KAS 2007a). Haja-asutuksen päästöjen laskennassa käytetyt vesikäymälää käyttävien asuntojen jäteveden käsittely-/johtamistavat, niiden osuudet ja likimääräiset poistotehot fosfo- rin, typen ja biologisen hapenkulutuksen suhteen on esitetty seuraavassa taulukossa (KAS 2007b). Taulukko 66. Haja-asutuksen vesikäymälöiden jätevesienkäsittely (KAS 2007b). Käytetty menetelmä Osuus % P-red. % N-red. % BOD7-red. % Sakokaivojen kautta järveen tai jokeen 2 10 10 10 Sakokaivojen kautta ojaan tai puroon 25 20 20 20 Sakokaivojen kautta imeytys maaperään 44 70 30 90 Umpikaivoon 29 90,8 34,5 89,8 Kesämökkien käyttöasteessa Kymenlaakso oli vuonna 2003 tehdyssä valtakunnalli- sessa vertailussa maakunnista selvästi ykkönen yli 80 vrk/a käyttöasteella; samassa tutkimuksessa Etelä-Karjala oli sijalla 12 n. 60 vrk/a käyttöasteella (Nieminen 2004). Viemäriverkkoon liittyneiden asiakkaiden määrä on haettu VAHTI:n VELVET-tieto- kannasta. Laskennassa on huomioitu myös teollisuuden sekä palvelujen yhdyskun- tien jätevedenpuhdistamoille johtamat saniteettijätevedet. Viemäriverkkoon liitty- mättömien asukkaiden määrä on laskettu kuntakohtaisesti vähentämällä viemäri- verkkoon liittyneiden määrä keskiväkiluvuista (StatFin 2007d). Palvelutoimintojen ja teollisuuden saniteettijätevesien kuormituksen laskenta on esitetty tämän raportin kohdassa 9.2. Taulukko 67. Etelä-Karjalan yhdyskuntien jätevesien ravinnekuormitus vuosina 2000 ja 2005. Jätevesikuormitus Vuosi Asukkaita P (kg) N (kg) BOD7 (kg) Viemäriverkon piirin kuuluvat 2000 108 518 6 879 274 162 108 991 2005 109 975 6 856 323 122 88 973 Haja-asutus 2000 29 253 7 248 81 778 179 828 2005 27 347 6 776 76 450 168 110 Haja-asutus/Vesikäymälät 2000 25 743 6 370 80 725 164 382 2005 24 065 5 956 75 465 153 671 Haja-asutus/Kuivakäymälät 2000 3 510 878 1 053 15 446 2005 3 282 820 985 14 439 Loma-asutus 2000 54 921 1 098 2 746 39 543 2005 57 872 1 157 2 894 41 668 Palvelutoimintojen ja teollisuuden saniteettijätevesien kuormitus* 2000 1 102 40 944 14 905 2005 962 47 773 11 699 Asutuksen jätevesikuormitus 2000 .. 14 123 317 742 313 457 2005 .. 13 827 354 693 287 052 * Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille menevä kuormitus 6Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 68. Kymenlaakson jätevesien ravinnekuormitus vuosina 2000 ja 2005. Jätevesikuormitus Vuosi Asukkaita P (kg) N (kg) BOD7 (kg) Viemäriverkon piirin kuuluvat 2000 164 507 8 309 485 585 261 082 2005 168 025 11 949 612 650 377 893 Haja-asutus 2000 26 899 5 951 67 141 147 640 2005 24 483 5 327 59 975 132 067 Haja-asutus/Vesikäymälät 2000 24 017 5 230 66 276 134 959 2005 21 860 4 671 59 188 120 525 Haja-asutus/Kuivakäymälät 2000 2 882 721 865 12 681 2005 2 623 656 787 11 542 Loma-asutus 2000 46 332 927 2 317 33 359 2005 47 434 949 2 372 34 152 Palvelutoimintojen ja teollisuuden saniteettijätevesien kuormitus* 2000 1 010 57 815 30 847 2005 1 505 75 251 46 135 Asutuksen jätevesikuormitus 2000 – 14 177 497 228 411 234 2005 – 16 720 599 746 497 977 * Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille menevä kuormitus Viemäriverkkoon liittyneiden määrä on kasvanut molemmissa maakunnissa, mikä on lisännyt puhdistamoilta tulevaa jätevesikuormitusta ja vähentänyt jätevesiverkon ulkopuolista kuormitusta. Kuormituskehitykseen on lisäksi vaikuttanut yhdysviemä- rien rakentaminen ja tätä kautta jätevesienkäsittelyn keskittyminen yhä harvempiin ja suurempiin puhdistamoihin. 8.3.2.2 Yhdyskuntajätevesien puhdistuksen päästöt Jätevedenpuhdistamoiden kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan metaanipäästöjen osalta jätevesilaitokselle tulevasta BHK-kuormasta (BHK). Haja-asutuksen jäteveden- käsittelyn metaanipäästöt arvioidaan haja-asutuksen alueella asuvien ihmisten mää- rästä sekä näiden aiheuttamasta BHK-kuormasta sakokaivoille ym. Typpioksiduuli- päästöt lasketaan vesistöön johdettavasta typpikuormasta. Metaanipäästö lasketaan taajama-alueella kertoimella 0,0063 kg CH4/kgBHK ja haja-asutusalueella kertoimella 0,24 kgCH4/kgBHK. Typpioksiduuli lasketaan kertoimella 0,016 kgN2O/kgN (Petäjä 1999). Laskennan lähtöarvoina on käytetty edellisessä kappaleessa esitettyjä kuormituk- sia sekä liittyjämääriä. Laskennassa BOD7 ja BOD välinen suhdeluku on 1,17. Kasvi- huonekaasupäästöt viemäriverkkoon liittyneiden asukkaiden jätevesikuormituksen osalta on laskettu puhdistamokohtaisesti käyttämällä VAHTI:in talletettuja kuormi- tustietoja sekä BOD7-reduktioasteita. Laskentatulokset on esitetty taulukossa 69. 66 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 69. Kaakkois-Suomen jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt (kg/a). METAANIPÄÄSTÖT (kgCH4/a) 2000 2005 Erotus Kymenlaakso, jätevedenpuhdistamot 15 067 21 936 6 869 Kymenlaakso, haja-asutuksen jätevedenkäsittely 114 020 94 630 -19 390 Kymenlaakso, vapaa-ajan asunnot 6 843 7 006 163 Kymenlaakso, yhteensä 135 930 123 572 -12 358 Etelä-Karjala, jätevedenpuhdistamot 9 252 5 377 -3 875 Etelä-Karjala, haja-asutuksen jätevedenkäsittely 138 878 117 468 -21 410 Etelä-Karjala, vapaa-ajan asunnot 8 111 8 547 436 Etelä-Karjala, yhteensä 156 242 131 393 -24 849 Kaakkois-Suomi, yhteensä 292 172 254 965 -37 207 TYPPIOKSIDUULIPÄÄSTÖT (kgN2O/a) 2000 2005 Erotus Kymenlaakso, jätevedenpuhdistamot 7 631 9 627 1 996 Kymenlaakso, haja-asutuksen jätevedenkäsittely 238 197 -41 Kymenlaakso, vapaa-ajan asunnot 36 37 1 Kymenlaakso, yhteensä 7 905 9 862 1 957 Etelä-Karjala, jätevedenpuhdistamot 4 308 5 078 770 Etelä-Karjala, haja-asutuksen jätevedenkäsittely 290 245 -45 Etelä-Karjala, vapaa-ajan asunnot 43 45 2 Etelä-Karjala, yhteensä 4 641 5 368 727 Kaakkois-Suomi, yhteensä 12 546 15 230 2 684 Jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasujen kehitykseen vaikuttaa tuleva BOD-kuor- mitus sekä jätevedenpuhdistuksesta lähtevä typpikuorma. Jätevedenpuhdistuksen metaanipäästöt ovat laskeneet lukuun ottamatta kesämökkien sekä Kymenlaakson jätevedenpuhdistamojen päästöjä. Typpioksiduulipäästöjä on kasvattanut puhdista- moiden typpipäästöjen kasvu. 8.3.3 Yhdyskuntajätteet 8.3.3.1 Yhdyskuntien jätekertymät Kaakkois-Suomessa toimi vuoden 2001 loppuun yhteensä 21 kpl kunnallista kaato- paikkaa. Jätteiden vastaanoton loputtua näillä kaatopaikoilla, yhdyskuntajätteiden vastaanotto ja käsittely siirtyi kokonaisuudessaan jäteyhtiöiden vastuulle vuoden 2002 alusta lähtien. Kuntien jätehuoltomääräyksissä on edellytetty, että hyötyjätteet ja ongelmajätteet lajitellaan jo kotitalouksissa erilleen sekajätteestä. Yleisimmin eril- liskerättäville hyötyjätteille (paperi, pahvi, lasi ja metalli) ovat kunnat itsenäisesti tai yhteistyötahojen kanssa järjestäneet erilliset hyötyjätteidenkeräyspisteet (Asikai- nen & Vesivalo 2003). Kymenlaaksossa toimi tarkasteluvuosina 2000 ja 200 jätehuoltojärjestelmä, jos- sa erivärisiin pusseihin pakatut seka- ja energiajätteet eroteltiin optisesti jätteiden- käsittelylaitoksella. Pussilajiteltu energiajäte toimitettiin poltettavaksi Kymijärven voimalalle Lahteen (Asikainen & Vesivalo 2003). Kotitalouksien energiajätteen erillis- keräys on lopetettu vuoden 200 lopussa kotitalouksista kerättäviä energiajätteitä polttoaineenaan käyttävien lämpölaitosten polttolupien päätyttyä (Kymenlaakson Jäte 2006). Biojätteen erilliskeräys aloitettiin Kymenlaaksossa 1.10.200. Erilliskerätty biojäte toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n kentälle Anjalankoskelle ja biojätteen käsittelijänä on Vapo Oy Biotech. Biojätteen erilliskeräyksessä mukana ovat asuinkiin- teistöistä rivi- ja kerrostalot sekä muut sellaiset kiinteistöt, joissa syntyy huomattava määrä biojätettä. Näitä ovat esimerkiksi elintarvikeliikkeet, ruokaravintolat, suur- 67Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 keittiöt ja elintarvikkeita valmistava teollisuus. Vuonna 200 biojätettä toimitettiin Kymenlaakson Jäte Oy:hyn 1 100 tonnia; normaalin vuosisaannon on arvioitu aset- tuvan tasolle 4 00–6 000 t (Kymenlaakson Jäte 2006). Etelä-Karjalan alueella biojäte on lajiteltu vuodesta 2001 erilleen muusta jätteestä jo kiinteistöllä ja se toimitetaan hyödynnettäväksi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kompostointilaitokselle (Asikainen & Vesivalo 2003). Taulukkoon 70 on koottu tietoja asumisperäisten yhdyskuntajätteiden läjityksestä Kaakkois-Suomen alueelta vuosilta 2000 ja 200. Teollisuudesta kertyvät yhdyskuntajätteet on käsitelty teollisuusjättei- den yhteydessä. Taulukko 70. Kaakkois-Suomen alueella läjitetyt yhdyskuntajätteet EWC-pääluokittain vuosina 2000 ja 2005 (t/a, toimituskosteudessa). Jätejakeet Alue Läjitysmäärä (t/a) 2000 2005 Erotus 17 Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet (pl. pilaantuneet maa-ainekset) EK 24 530 2 977 -21 553 KL 13 175 1 753 -11 422 KAS 37 705 4 730 -32 975 19 Jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet EK 680 372 -308 KL 4 099 959 -3 140 KAS 4 779 1331 -3 448 20 Yhdyskuntajätteet EK 48 009 21 666 -26 343 KL 44 699 24 954 -19 745 KAS 92 707 46 621 -46 086 Kaatopaikalle läjitetty sekajäte EK 73 219 25 015 -48 204 KL 61 973 27 666 -34 307 KAS 135 191 52 682 -82 509 Asumisperäisten jätteiden läjitysmäärät ovat selvästi vähentyneet vuosien 2000 ja 200 välillä. Merkittävimmin läjitysmäärät ovat vähentyneet tavanomaisten yhdys- kuntajätteiden osalta. 8.3.3.2 Yhdyskuntajätteiden läjityksen kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskuntajätteiden läjityksen metaanipäästöt laskettiin sekä massatasemenetelmäl- lä (Tier 1). Massatasemenetelmää käytettiin vuoden 2000 päästötietojen laskentaan puuttuvien historiatietojen takia; vertailtavuuden takia massatasemenetelmää käy- tettiin myös vuoden 200 läjitystiedoille. Taulukko 71. Kaakkois-Suomen alueella läjitettyjen asumisperäisten yhdyskuntajätteiden metaani- päästöt EWC-pääluokittain vuosina 2000 ja 2005 (tCH4/a). Jätejakeet Alue CH4 (t/a) 2000 2005 Erotus 17 Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet (pl. pilaantuneet maa-ainekset) EK 335 70 -265 KL 230 41 -189 KAS 565 112 -453 19 Jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet EK 13 19 6 KL 37 18 -19 KAS 50 37 -13 20 Yhdyskuntajätteet EK 2 020 1 300 -720 KL 1 823 1 080 -743 KAS 3 842 2 380 -1 462 Kaatopaikalle läjitetty sekajäte EK 2 368 1 389 -979 KL 2 090 1 139 -951 KAS 4 457 2 529 -1 928 68 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukon arvoja tulkitessa tulee ottaa huomioon myös läjitettyjen jätejakeiden koos- tumuksen muutokset eri vuosien välillä, minkä takia läjitysmäärän väheneminen ei muuta metaanipäästöjä samassa suhteessa. Lietteiden osalta läjityksessä syntyvän metaanin määrään vaikuttaa lietteen kuiva-ainepitoisuus eli kuivempana läjitetyt lietteet tuottavat enemmän metaania. Asumisperäisten jätteiden läjityksen metaanipäästöt ovat selvästi vähentyneet tavanomaisten yhdyskuntajätteiden pienempien läjitysmäärien johdosta. 8.3.4 Yhteenveto yhdyskuntien päästöistä Taulukkoihin 72 ja 73 on koottu kappaleessa 8 määritetyt luokkaan Yhdyskunnat ympäristövaikutusanalyysissä sijoittuvat ilmapäästöt. Taulukko 72. Yhdyskuntien päästöt ilmaan Etelä-Karjalassa v. 2000 ja 2005. CO2,foss. NOx N2O SO2 CH4 CO Hiuk- kaset NM (VOC) CFC Yhdyskuntien energian- tuotanto 2000 251 211 419,6 3,2 6,9 16,0 108,1 3,3 9,3 2005 285 014 473,8 2,7 10,9 21,8 111,8 10,7 9,0 Taajamien talokohtainen lämm. 2000 61 932 116,2 5,2 130,7 213,3 2 039,9 305,3 352,1 2005 59 848 111,4 4,8 121,8 199,3 1 903,8 284,8 328,7 Haja- ja loma-asutuksen lämm. 2000 8 157 52,2 3,4 34,0 180,5 1 643,8 247,7 270,4 2005 7 381 51,7 3,4 32,6 181,7 1 652,3 249,1 271,5 Yhdyskuntien kaato- paikat/jätevesi* 2000 4,6 2 524,0 2005 5,4 1 520,0 Muut yhdyskuntien päästöt ilmaan 2000 10 107 51,0 0,2 3,7 8,5 1 964,7 19,1 3,0 2005 10 079 37,8 0,2 0,4 8,9 2 080,8 16,0 1,0 Yhteensä 2000 331 407 639,0 16,6 175,3 2 942,3 5 756,5 575,4 631,8 3,0 2005 362 322 674,7 16,5 165,7 1 931,7 5 748,7 560,6 609,2 1,0 Taulukko 73. Yhdyskuntien päästöt ilmaan Kymenlaaksossa v. 2000 ja 2005. CO2,foss. NOx N2O SO2 CH4 CO Hiuk- kaset NM (VOC) CFC Yhdyskuntien energian- tuotanto 2000 678 991 1 421,5 23,1 1 308,5 35,2 144,1 113,5 25,3 2005 382 713 865,0 26,5 668,0 110,3 614,4 85,7 92,4 Taajamien talokohtainen lämm. 2000 143 969 227,7 8,4 253,1 299,1 2 873,0 428,9 518,4 2005 150 916 234,7 8,5 269,0 293,1 2 827,0 422,0 515,8 Haja- ja loma-asutuksen lämm. 2000 9 029 48,9 3,0 37,7 157,6 1 446,1 217,7 238,9 2005 9 523 51,1 3,2 39,7 164,1 1 506,1 226,8 249,0 Yhdyskuntien kaatopai- kat/jätevesi* 2000 7,9 2 226,0 2005 9,9 1 263,0 Muut yhdyskuntien päästöt ilmaan 2000 10 636 53,9 0,2 4,0 8,6 1 880,1 22,6 3,9 2005 10 356 39,2 0,2 0,5 8,7 1 947,9 18,1 1,7 Yhteensä 2000 842 625 1 752,0 42,6 1 603,3 2 726,5 6 343,3 782,7 782,6 3,9 2005 553 508 1 190,0 48,3 977,2 1 839,2 6 895,4 752,6 857,2 1,7 69Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 9 Palvelut 9.1 Palvelurakennusten lämmityksen ilmapäästöt Palvelurakennusten lämmityksen päästöt on laskettu toimialoittain (TOL-luokituk- sessa toimialat 50–99). Toimialoittaiset päästöt on arvioitu edellä esitetyn asuinraken- nusten päästölaskentatavan mukaisesti jakamalla kunnittain tilastoidut rakennus- pinta-alat rakennustyypeittäin toimialoille ja suhteuttamalla lämmitysenergiankulu- tukset samaa rakennustyyppiä käyttävillä toimialoilla työntekijämäärien suhteessa. Palvelurakennusten on oletettu sijaitsevan taajamissa. Palvelutoimintojen ilmapäästöt sisältyvät ympäristövaikutusten arviointimallissa yhdyskuntien päästöihin. Taulukko 74. Kaakkois-Suomen palvelurakennusten lämmityksen päästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). Toimialat Alue Vuosi CO2, fossiilinen CH4 N2O NOx SO2 TSP CO NMVOC t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a 50–52 Tukku- ja vähittäiskauppa EK 2000 3 269 2,7 0,11 3,7 4,3 3,9 26,4 5,4 2005 3 623 2,9 0,12 4,1 5,0 4,3 29,0 6,0 KL 2000 9 332 2,5 0,21 9,7 10,8 3,8 26,3 7,3 2005 11 079 2,3 0,25 11,3 13,7 3,8 26,3 8,2 55 Majoitus- ja ravitsemustoiminta EK 2000 979 0,8 0,03 1,1 1,3 1,2 7,9 1,6 2005 1 088 0,9 0,04 1,2 1,5 1,3 8,7 1,8 KL 2000 2 542 0,7 0,06 2,6 2,9 1,0 7,2 2,0 2005 3 539 0,7 0,08 3,6 4,4 1,2 8,4 2,6 65–67, 70–74 Rahoi- tus-, kiinteistötoiminta ja muut liike-elämän palvelut EK 2000 965 0,4 0,03 1,0 1,3 0,6 4,1 1,0 2005 773 0,4 0,02 0,8 1,0 0,6 3,9 0,9 KL 2000 4 443 0,5 0,08 4,5 2,6 1,1 8,3 2,3 2005 4 832 0,5 0,09 4,8 3,2 0,8 5,9 2,5 80 Koulutus EK 2000 2 762 1,3 0,08 3,0 3,8 1,9 12,7 3,2 2005 2 993 0,9 0,08 3,1 4,0 1,5 10,0 2,8 KL 2000 7 728 2,9 0,18 8,2 7,4 4,0 27,4 6,7 2005 8 932 3,9 0,23 9,6 10,2 5,5 37,5 9,2 85 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut EK 2000 2 178 0,7 0,06 2,3 3,6 1,1 7,7 2,3 2005 2 677 0,7 0,07 2,8 4,3 1,2 8,2 2,6 KL 2000 6 544 0,3 0,14 6,4 9,1 0,9 6,4 3,7 2005 7 002 0,3 0,16 6,9 10,4 1,0 7,2 4,2 91–93 Järjestö-, virkis- tys-, kulttuuri- ja urheílutoiminta EK 2000 1 061 1,0 0,04 1,3 1,3 1,5 9,8 2,0 2005 1 058 1,1 0,04 1,3 1,2 1,6 10,4 2,0 KL 2000 2 693 1,6 0,06 3,0 2,1 2,3 15,8 3,0 2005 2 944 1,5 0,06 3,2 2,7 2,2 14,9 3,1 Yhteensä EK 2000 11 215 6,9 0,35 12,4 15,6 10,2 68,6 15,5 2005 12 212 6,9 0,37 13,3 17,0 10,5 70,2 16,1 KL 2000 33 282 8,5 0,73 34,4 34,9 13,1 91,4 25,0 2005 38 328 9,2 0,87 39,4 44,6 14,5 100,2 29,8 70 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Palvelurakennusten lämmityksen raskasmetallipäästöt on laskettu vastaavilla pääs- tökertoimilla, kuin aikaisemmin esitetyt asuinrakennusten raskasmetallipäästöt. Tau- lukossa 75 on esitetty mallilaskennan perusteella tehdyt maakuntakohtaiset arviot vuosille 2000 ja 2005. Taulukko 75. Kaakkois-Suomen palvelurakennusten lämmityksen raskasmetallipäästöt ilmaan v. 2000 ja 2005 (t/a). Toimialat Alue Vuosi As Cd Cr Cu Hg Ni Pb Zn kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Yhteensä EK 2000 0,455 0,385 1,497 1,196 0,267 27,178 2,457 97,377 2005 0,504 0,429 1,614 1,344 0,311 30,021 2,658 107,39 KL 2000 1,051 0,662 4,202 2,07 0,415 57,203 4,426 209,802 2005 1,326 0,843 5,384 2,505 0,428 73,841 5,468 269,883 9.2 Palvelutoimintojen jätevesipäästöt Palvelutoimintojen jätevesipäästöistä ei löydy tilastoituja päästöarvioita, minkä vuoksi päästöjen suuruusluokat tulee arvioida laskennallisesti. Tässä laskennassa päästöjen suuruusluokat on arvioitu maakunnittain henkilöstömäärien suhteessa olettaen, että kuormitus tapahtuu arkipäivinä vuorokautisen työajan ollessa 8 h/vrk. Opiskeluvuorokauden mitaksi on arvioitu 6 h/arkipäivä. Palvelurakennusten on ole- tettu sijaitsevan taajamissa ja olevan liitettynä jätevesiverkkoon. Potentiaalisen kuor- mituksen arvoina voidaan pitää fosforin osalta 1,8 g/as/d, typen osalta 12,0 g/as/d ja orgaanisen aineksen aiheuttaman biologisen hapenkulutuksen osalta 60 g/as/d. Puhdistamoiden keskimääräiset reduktioprosentit saadaan VAHTI:sta. Taulukko 76. Arvio Kaakkois-Suomen palvelutoimintojen jätevesien ravinnekuormituksesta vuosi- na 2000 ja 2005. Jätevesikuormitus Alue Vuosi P (kg) N (kg) BOD7 (kg) 50–52 Tukku- ja vähittäiskauppa EK 2000 85 3 377 1 343 2005 84 3 929 1 080 KL 2000 86 5 000 2 688 2005 125 6 391 3 944 55 Majoitus- ja ravitsemustoiminta EK 2000 41 854 650 2005 35 975 453 KL 2000 39 2 282 1 227 2005 60 3 095 1 910 65–67, 70–74 Rahoitus-, kiinteistötoimin- ta ja muut liike-elämän palvelut EK 2000 53 2 101 836 2005 57 2 638 725 KL 2000 66 3 828 2 058 2005 97 4 951 3 055 75 Julkinen hallinto EK 2000 193 3 067 667 2005 89 4 408 459 KL 2000 85 4 959 2 666 2005 149 7 657 4 725 80 Koulutus EK 2000 373 17 111 5 782 2005 346 18 967 4 461 KL 2000 335 19 348 10 167 2005 462 23 918 14 611 85 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut EK 2000 171 6 753 2 686 2005 171 7 954 2 187 KL 2000 228 12 330 6 629 2005 350 15 798 9 600 71Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Jätevesikuormitus Alue Vuosi P (kg) N (kg) BOD7 (kg) 91–93 Järjestö-, virkistys-, kulttuuri- ja urheílutoiminta EK 2000 31 1 502 484 2005 34 1 981 429 KL 2000 30 1 764 948 2005 50 2 540 1 567 Yhteensä EK 2000 947 34 765 12 449 2005 816 40 853 9 794 KL 2000 869 49 511 26 382 2005 1293 64 351 39 412 Palvelutoimintojen jätevesipäästöt sisältyvät ympäristövaikutusten arviointimallissa yhdyskuntien päästöihin. 72 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 10 Ostosähkö 10.1 Ostosähkön kulutus toimialoittain Ostosähkön osuus toimialojen sähkönkulutuksesta määritettiin seuraavasti: Ko- konaissähkönkulutuksesta vähennettiin teollisuuden oma sähkönkulutus, jolloin saadaan yhdyskuntasähkön määrä (ostosähkö + alueella tuotettu, yhdyskunnille ja muulle teollisuudelle tarkoitettu sähkö). Jakamalla tuontisähkön osuus yhdyskunta- sähkön määrällä, saadaan kaikkien toimialojen tuontisähkön laskemiseen käytettävä suhdeluku. Ostosähkön määrä laskettiin vähentämällä kokonaissähkönkulutuksesta alueella tuotettavan sähkön määrä. Sähkön kokonaiskulutuksessa on mukana siirto- ja jakeluhäviöt. Taulukko 77. Arviot ostosähkön kulutuksesta toimialoittain Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005. Ostosähkön kulutus MWh Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 2005 2000 2005 YHTEENSÄ 2 347 183 3 167 347 4 780 983 4 111 073 01–05 Alkutuotanto Maatalous, metsätalous, kalatalous 35 634 42 450 81 422 80 655 10–14 Mineraalien kaivu 3 027 3 701 1 146 654 10–12 Energiamineraalien kaivu 55 197 51 54 13–14 Muu maa-ainesten ja mineraalien otto 2973 3 504 1 095 600 15–37 Teollisuus 1 937 688 2 619 515 3 927 926 3 172 095 15–16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 17 532 20 729 22 392 31 488 17–19 Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 788 853 1 563 773 20–21 Metsäteollisuus 1 444 814 1 988 951 3 591 411 2 850 399 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 63 168 68 506 23 052 34 037 21 Massan, paperin yms valmistus 1 381 646 1 920 445 3 568 359 2 816 362 22 Kustantaminen ja painaminen 2 222 1 183 8 273 6 877 23–25 Kemianteollisuus (Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm.) 278 450 369 507 140 431 115 380 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 35 885 52 745 66 677 69 037 27–35 Metalliteollisuus 119 857 127 340 20 864 30 885 27–28 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 112 704 119 509 5 915 8 423 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 6 664 7 284 12 704 21 518 30–33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 51 322 509 393 34–35 Kulkuneuvojen valmistus 439 225 1 735 551 36 Muu valmistus 0 0 571 563 37 Kierrätys 16 51 0 333 73Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Ostosähkön kulutus MWh Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 2005 2000 2005 45 Rakentaminen 0 0 0 0 40, 90001–90002 Yhdyskunnat (Yksityinen ja julkinen kulutus) 262 968 358 938 528 177 595 829 40, 41 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 6 305 14 622 44 206 102 498 90001–90002 Ympäristönhuolto 0 0 0 0 90001 Jätevesihuolto 0 0 0 0 90002 Jätehuolto 0 0 0 0 90003–9 Muu ympäristönhuolto ja ulkotilojen hoito 0 0 0 0 60–64 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 14 004 14 831 19 996 15 955 60 Maaliikenne 0 0 0 0 61 Vesiliikenne 0 0 0 0 62 Ilmaliikenne 0 0 0 0 63–64 Muut (ml. raideliikenne) 14 004 14 831 19 996 15 955 Palvelut 107 866 142 744 242 312 261 841 50–52 Tukku- ja vähittäiskauppa 49 054 59 397 103 494 104 023 55 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13 617 18 030 27 653 28 562 65–67, 70–74 Rahoitus-, kiinteistötoiminta ja muut liike-elämän palvelut 32 246 46 428 78 499 91 577 7021 Asuntojen omistus ja vuokraus 0 0 0 0 75 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0 0 0 0 80 Koulutus 647 898 8 474 9 065 85 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 6 091 8 781 10 205 14 187 91–93 Järjestö-, virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta 6 178 9 171 13 987 14 426 94–95 Kotitalouspalvelut 0 0 0 0 97 Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 0 0 99 Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palvelut 32 39 0 0 Palvelujen sähkönkulutus on arvioitu työtekijämäärien suhteessa. 10.2 Ostosähkön päästöt Ostosähkön ilmapäästöjen laskentaa varten määritettiin ostosähkön päästökertoimet soveltamalla eri laskentamalleista sovellettua laskentatapaa (Petäjä 2003, RAILI-malli ym.). Taulukossa 78 on esitetty toimialoittain laskettujen ostosähkön päästöjen maa- kunnittaiset summat vuosille 2000 ja 2005. Taulukko 78. Arviot ostosähkön päästöistä Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (a = päästö ilmaan, w = päästö veteen). CO 2 (a) CH 4 (a) N 2 O(a) NO x (a) SO 2 (a) Hiukkaset (a) CO(a) NMVOC(a) P(w) N(w) NH4(w) Etelä-Karjala 2000 503 996 216,5 48,4 868,3 746,3 75,7 87,8 3,3 0,11 7,2 1,8 2005 680 105 292,1 65,4 1 171,7 1 007,1 102,2 118,5 4,4 0,15 9,7 2,4 Kymenlaakso 2000 1 026 592 440,9 98,7 1 768,6 1 520,2 154,3 178,9 6,6 0,23 14,6 3,7 2005 882 746 379,2 84,8 1 520,8 1 307,2 132,7 153,8 5,7 0,20 12,5 3,2 Kaakkois-Suomi 2000 1 530 588 657,4 147,1 2 636,9 2 266,5 230,0 266,7 9,9 0,3 21,8 5,5 2005 1 562 851 671,3 150,2 2 692,5 2 314,3 234,9 272,3 10,1 0,4 22,2 5,6 74 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 11 Liikenne 11.1 Tieliikenne Kymenlaakson vilkkaimmin liikennöidyt tieosuudet ja runkoreitit muodostavat Salpausselkää kulkevat valtatiet 12 ja 6, Kymijoen laaksossa kulkeva valtatie 15, rannikkoa myötäilevä valtatie 7 aina rajalle saakka sekä valtatie 26 Vehkalahdelta Luumäelle. Kymenlaakson vilkkaimmin liikennöity tieosuus on valtatiellä 7 Karhulan moottoritie (Sutinen 2006). 11.1.1 Tieverkko Maakuntien tiet jakautuvat tiehallinnon vastaamiin yleisiin teihin ja yksityisiin teihin, joiden kunnosta huolehtivat joko kunnat tai yksityiset omistajat. Taulukkoon 79 on koottu Tielaitoksen tilastotiedot yleisten teiden pituuksista maakunnittain toiminnal- lisen tieluokan mukaan (tilanne vuoden alussa). Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverk- koa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liiken- nettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Yhdysteihin kuuluvat ne muut maantiet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin tieluokkiin. Aiemmin tilastoissa yleisille teille käytetyt luokat ”Muut maantiet” ja ”paikallistiet” on vaihdettu luokkiin seutu- ja yhdystiet. Taulukko 79. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yleiset tiet (km) v. 2000 ja 2005 (Tiehallinto 2000, Tiehallinto 2007). Maakunta Vuosi Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yleiset tiet yhteensä Kymenlaakso 2000 291 41 370 1 209 1 911 2005 291 41 373 1 222 1 927 Etelä-Karjala 2000 295 37 292 1 599 2 223 2005 295 46 282 1 596 2 219 Kaakkois-Suomi 2000 586 78 662 2 808 4 134 2005 586 87 655 2 818 4 146 Kuntien omistamat ja ylläpitämät kadut ja kaavatiet täydentävät maantieverkkoa lähinnä kaupunkien ja kuntien keskustoissa sekä asutus- ja teollisuusalueilla. Seu- dullinen pääkatu palvelee pääasiassa kauko- tai kauttakulkuliikennettä sekä sisään- tuloliikennettä ja sillä voi olla myös kunnan sisäistä liikennettä. Alueellinen pääkatu palvelee pääasiassa kunnan sisäistä yhdysliikennettä esim. lähiöstä keskustaan tai eri ympäristöyksiköiden välistä liikennettä ja sillä voi olla myös kauko- tai kauttakulku tai sisääntuloliikennettä. Kokoojakadut kokoavat liikenteen pääkaduille tai yleisille 75Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 teille. Liityntäkatu liittää maankäytön kokoojakadulle tai yleiselle tielle ja siltä on välitön yhteys tontille tai rakennuspaikalle (HERTTA). Taulukko 80. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kadut katutyypeittäin (km) v. 2000 ja 2005 (HERT- TA). Maakunta Vuosi Seudulliset pääkadut Alueelliset pääkadut Kokooja- kadut Liityntä- kadut Yhteensä Kymenlaakso 20001) 10 45 136 958 1 149 2005 11 46 138 981 1 176 Etelä-Karjala 20001) 0 15 86 632 733 2005 0 17 90 664 771 Kaakkois-Suomi 20001) 10 60 222 1 590 1 882 2005 11 63 228 1 645 1 947 1) Vuoden 2000 tietojen arvioinnissa käytetty vuoden 2003 tietoja Taulukkoon 81 on koottu tiedot yksityisteiden pituuksista Etelä-Karjalassa ja Kymen- laaksossa. Yksityisteiden ja metsäautotiet ovat yksityisten omistamia ja ylläpitämiä teitä. Yksityistiet on luokiteltu tärkeisiin ja muihin yksityisteihin. Tärkeän yksityistien käyttö on yleisesti sallittua ja se on liikennöitävissä ympäri vuoden. Tyypillisesti tärkeällä yksityistiellä on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys ja tien hoitoa varten on perustettu tiekunta, joka on saanut valtion tai kunnan avustusta. Muita yksityisteitä ovat kaikki ne yksityistiet, jotka eivät ole luokiteltavissa tärkeiksi yksityisteiksi ja jotka ovat autolla ajettavissa (HERTTA). Taulukko 81. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yksityistiet (km) v. 2000 ja 2005 (HERTTA). Maakunta Vuosi Tärkeät yksityistiet Muut yksityistiet Yksityistiet, yhteensä Kymenlaakso 20001) 259 10 271 10 530 2005 273 11 032 11 305 Etelä-Karjala 20001) 365 12 038 12 403 2005 368 12 465 12 833 Kaakkois-Suomi 20001) 624 22 309 22 933 2005 641 23 497 24 138 1) Vuoden 2000 tietojen arvioinnissa käytetty vuoden 2003 tietoja Yksityisteiden osuus tieverkoston pituudesta on suuri, mutta niiden liikennesuorite on keskimäärin vain n. 2 % alueen kokonaisliikennesuoritteesta (Talja et al. 2006). Vaikka yksityisteiden liikennemäärät ovatkin pieniä, on niillä suuri merkitys haja- asutusalueiden liikenteen ja esimerkiksi metsäteollisuuden puukuljetusten kannal- ta. 11.1.2 Tavaraliikenne Tavaraliikenteen suoritteet määritetään autokilometreinä määritettyjen suoritteiden perusteella. Taulukkoon 82 on koottu tiedot yleisten teiden raskaan liikenteen liiken- nesuoritteista yleisillä teillä. Yleisten teiden tiedoissa on mukana valtatiet, kantatiet sekä merkittävimmät seutu- ja yhdystiet, joiden suoritteet on määritetty Tiehallinnon IVAR-laskentamallilla. Raskaan liikenteen (kuorma-autot ja linja-autot) kokonais- suorite vuonna 2000 oli Etelä-Karjalassa 80,6 milj. autokm ja Kymenlaaksossa 119 milj. autokm. Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat Etelä-Karjalassa 91,6 milj. autokm ja Kymenlaaksossa 129 milj. autokm (Saros 2006). Kevyen liikenteen (henkilö-autot ja pakettiautot) kokonaissuorite vuonna 2000 oli Etelä-Karjalassa 446,1 milj. autokm ja Kymenlaaksossa 573,6 milj. autokm. Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat Etelä- Karjalassa 506,9 milj. autokm ja Kymenlaaksossa 654,6 milj. autokm (Saros 2006). Valtakunnallisesti liikennesuoritteet jakautuivat ajoneuvoluokittain taulukon 82 mu- 76 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 kaisesti. Suoritteiden jakautuminen eri ajoneuvoluokkiin on tehty valtakunnallisen jakauman mukaisesti. Taulukko 82. Liikennesuoritteet ajoneuvoluokittain v. 2000 ja 2005 (milj. auto-km) (Prokkola 2006). Tavaraliikenne 2000 2005 Yleiset tiet, yhteensä FIN 4 575 5 060 – Kuorma-autot FIN 2 285 2 585 – Pakettiautot FIN 2 290 2 475 Kadut ja yksityistiet, yhteensä FIN 1 730 1 815 – Kuorma-autot FIN 490 530 – Pakettiautot FIN 1 240 1 285 Tavaraliikenne, yhteensä FIN 6 305 6 875 Kuorma-autosuoritteen jakautuminen yhdistelmäajoneuvoihin ja perävaunuttomiin kuorma-autoihin on laskettu vuoden 2005 LIISA-mallin kuntakohtaisten tietojen perusteella. Eo. laskentaperiaatteilla määritetyt Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ta- varaliikenteen suoritteet (autokilometreinä) on esitetty taulukossa 83. Taulukko 83. Tavaraliikenteen suoritteet Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa vuosina 2000 ja 2005 (Mkm/a). Tavaraliikenne 2000 2005 Yleiset tiet EK 105,1 119,2 KL 142,8 162,9 – Yhdistelmäajoneuvot EK 55,0 61,6 KL 81,6 94,8 – Kuorma-autot EK 13,3 17,8 KL 14,0 16,7 – Pakettiautot EK 36,8 39,8 KL 47,2 51,4 Kadut EK 45,7 49,2 KL 61,8 66,7 – Yhdistelmäajoneuvot EK 20,8 22,1 KL 30,9 34,0 – Kuorma-autot EK 5,0 6,4 KL 5,3 6,0 – Pakettiautot EK 19,9 20,7 KL 25,6 26,7 Tavaraliikenne, yhteensä EK 150,8 168,4 KL 204,6 229,6 Taulukon 83 tietoja käytetään lähtötietoina laskettaessa maakuntien tavaraliikenteen pakokaasupäästöjä. Tavarankuljetuksen päästöt on laskettu VTT:n Lipasto-ohjelman yksikköpäästö- kertoimien avulla. Tavaraliikenteen päästöjen laskennassa on lisäksi tehty seuraavia oletuksia: kuorma-autot = suuret jakelukuorma-autot 50 % lastissa jakeluajossa yhdistelmäajoneuvojen kuorma = 70 % maksimikuormasta maantieajo tapahtuu yleisillä teillä ja katuajo yksityisillä teillä/kadulla pakettiautojen suoritteen oletetaan syntyneen jakeluajossa 50 % kuormalla jakeluajo = maantieajoa 30 % ja katuajoa 70 % ajoneuvokaluston iän on oletettu jakautuvan valtakunnallista tasoa vastaavas- ti. ajoneuvojen päästöt alittavat käyttöönottohetkellä voimassa olleet päästönor- mit. • • • • • • • 77Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 84. Tavaraliikenteen päästöt Etelä-Karjalassa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiukkaset Yleiset tiet 2000 80 881 1,2 2,5 0,8 907,9 59,0 19,1 24,4 2005 93 796 1,1 2,9 0,9 779,1 48,5 17,3 18,8 – yhdistelmäajo- neuvot 2000 64 331 0,9 1,8 0,6 774,6 23,6 8,9 10,5 2005 73 533 0,8 2,0 0,7 649,2 16,7 7,5 6,9 – kuorma-autot 2000 7 720 0,2 0,4 0,1 73,1 9,1 5,0 2,6 2005 10 535 0,2 0,6 0,1 73,6 7,8 5,0 2,0 – pakettiautot 2000 8 830 0,1 0,3 0,1 60,2 26,4 5,3 11,3 2005 9 728 0,1 0,3 0,1 56,3 24,0 4,8 9,9 Yksityistiet ja kadut 2000 50 009 1,4 1,1 0,5 638,8 87,0 32,3 19,5 2005 54 458 1,3 1,2 0,5 569,5 73,1 28,9 15,3 – yhdistelmäajo- neuvot 2000 41 635 1,1 0,7 0,4 581,1 60,7 22,0 15,1 2005 44 918 1,0 0,8 0,4 516,1 50,4 19,4 12,0 – kuorma-autot 2000 2 919 0,2 0,2 0,0 27,7 9,1 5,5 2,0 2005 3 779 0,2 0,2 0,0 26,4 7,3 5,3 1,4 – pakettiautot 2000 5 455 0,1 0,2 0,1 30,0 17,2 4,8 2,5 2005 5 761 0,1 0,2 0,1 27,0 15,4 4,2 1,9 Yhteensä 2000 130 890 2,6 3,6 1,2 1 546,7 146,1 51,4 43,9 2005 148 254 2,3 4,1 1,4 1 348,6 121,6 46,2 34,1 Taulukko 85. Tavaraliikenteen päästöt Kymenlaaksossa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiukkaset Yleiset tiet 2000 114 902 1,7 3,5 1,1 1 303,3 78,4 25,2 32,8 2005 135 605 1,5 4,0 1,3 1 140,8 64,0 22,4 25,2 – yhdistelmäajo- neuvot 2000 95 413 1,4 2,6 0,9 1 148,9 35,0 13,2 15,5 2005 113 139 1,2 3,1 1,1 998,9 25,7 11,6 10,5 – kuorma-autot 2000 8 134 0,2 0,5 0,1 77,0 9,6 5,2 2,7 2005 9 904 0,2 0,6 0,1 69,2 7,3 4,7 1,9 – pakettiautot 2000 11 355 0,1 0,4 0,1 77,4 33,9 6,8 14,6 2005 12 562 0,1 0,4 0,1 72,7 31,0 6,1 12,8 Yksityistiet ja kadut 2000 71 842 2,0 1,5 0,7 929,5 121,8 44,6 27,6 2005 80 102 1,8 1,6 0,8 853,7 104,3 40,3 22,2 – yhdistelmäajo- neuvot 2000 61 751 1,7 1,1 0,6 861,9 90,1 32,6 22,4 2005 69 111 1,5 1,2 0,7 794,0 77,5 29,9 18,4 – kuorma-autot 2000 3 076 0,2 0,2 0,0 29,1 9,5 5,8 2,1 2005 3 552 0,2 0,2 0,0 24,8 6,9 5,0 1,4 – pakettiautot 2000 7 015 0,1 0,2 0,1 38,5 22,2 6,2 3,2 2005 7 439 0,1 0,2 0,1 34,9 19,9 5,5 2,5 Yhteensä 2000 186 744 3,7 4,9 1,8 2 232,8 200,2 69,8 60,4 2005 215 707 3,3 5,6 2,1 1 994,5 168,3 62,7 47,5 Päästöjen kehitykseen vaikuttaa eniten liikennemäärien kehitys ja autokannan uusiu- tuminen. Autokannan uudistumisen myötä kokonaistypenoksidi- ja häkäpäästöt ovat alentuneet ja tulevat vähenemään vuoteen 2010 asti autokannan kehittyessä enem- män kuin liikennemäärät kasvavat. Häkäpäästöjen vähentymiseen on vaikuttanut myös polttoaineiden kehittäminen. Hiilidioksidipäästömäärien kehitys on suorassa suhteessa kokonaispolttoaineenkulutukseen eli hiilidioksidipäästöt tulevat kasva- maan myös jatkossa liikennemäärien kasvaessa. 11.1.3 Transitoliikenne Transitokuljetukset ovat jo pitkään muodostaneet merkittävän osan Kaakkois-Suo- men rajanylityspaikkojen tieliikenteestä. Kokonaistavaraliikenteestä transitoliiken- 78 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 teen osuus vuonna 2005 oli Vaalimaalla 60,6 %, Nuijamaalla 39,1 % ja Imatralla 19,9 % (Tiehallinto 2006). Taulukko 86. Tieliikenteen transito itään ja länteen Suomen raja-asemien kautta vuosina 2000 ja 2005 (Tilastokeskus 2001, Tiehallinto 2006). Raja-asema Vuosi Itään (t/a) Länteen (t/a) Yhteensä (t/a) Vaalimaa 2000 828 821 50 995 879 816 2005 1 821 196 64 765 1 885 961 Nuijamaa 2000 348 672 4 341 353 013 2005 765 643 7 674 773 317 Imatra 2000 2 084 741 2 825 2005 211 342 10 558 221 900 Yhteensä 2000 1 179 577 56 077 1 235 654 2005 2 798 181 82 997 2 881 178 Suurimmat kuormitukset rajan ylittävistä kuljetuksista kohdistuvat valtatielle 7 Vaalimaan ja Kotkan välille sekä valtatielle 13 välille Nuijamaa–Lappeenranta ja Lappeenrannan lounaispuoliselle valtatien 6 osuudelle. Myös valtatien 7 osuus Kotka–Helsinki sekä valtatie 26 ovat suhteellisen vilkkaasti liikennöityjä reittejä. Vaalimaan tavarakuljetuksista suurin osa suuntautuu Suomessa valtatielle 13 Nui- jamaa–Lappeenranta välille, valtatielle 6 Lappeenrannan ja Kouvolan välille sekä valtatielle 26. Imatran rajanylityspaikan tavaraliikenne sijoittuu Suomessa raja-ase- man ja kaupungin väliselle tiestölle sekä valtatielle 6 Imatra–Lappeenranta–Kouvola osuudelle (Tiehallinto 2006). Transitoliikenteen päästöt on laskettu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmän yksikkö- päästökertoimilla (VTT 2003). Päästöjen laskennassa on käytetty seuraavia oletuk- sia: tietransitoliikenteestä 90 % kuljetetaan venäläisellä kalustolla venäläisen kaluston yksikköpäästöt vastaavat LIISA-laskentajärjestelmän ennen vuotta 1991 käyttöön otettujen kuorma-autojen päästöluokkia alueella transitoa kuljettavan ei-venäläisen kaluston ikäjakaumat vastaavat koko Suomen kuorma-autokannan ikäjakaumaa transitoliikenteessä täysperävaunu- ja puoliperävaunuyhdistelmiä käytetään yhtä paljon transitorekka-autot kulkevat vain yleisiä teitä pitkin maksimikuormalla ei-venäläisten kuorma-autojen ominaispäästöt eivät ylitä autojen käyttöönot- tovuosina voimassa olleita EURO-päästönormeja tyhjänä kulkevien transitorekkojen osuus vastaa tullitilastoja kuorma-autojen keskimääräinen polttoaineenkulutus on n. 50 l/100 km (Tie- liikelaitos 2006, Torkell 2008). Päästölaskentaa varten määritettiin eri transitokuljetusväylien pituudet ja oletettiin transitotonnien jakautuvan eri tieosuuksille koko rajan ylittävän tavaraliikenteen ton- nien mukaisesti (Tiehallinto 2006). Transitoliikenteen jakautuminen satamien kesken on arvioitu satamatilastoista. Taulukko 87. Arvio transitoliikenteen päästöistä Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). Alue Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiukkaset Etelä-Karjala 2000 6 003 0,1 0,2 0,1 105,5 4,8 1,3 3,8 2005 11 035 0,2 0,3 0,1 190,1 8,6 2,4 6,7 Kymenlaakso 2000 10 810 0,2 0,3 0,1 190,0 8,6 2,4 6,8 2005 20 622 0,5 0,6 0,2 355,2 16,7 4,6 13,0 Kaakkois-Suomi 2000 16 813 0,4 0,5 0,2 295,5 13,4 3,7 10,6 2005 31 657 0,7 1,0 0,3 545,3 25,3 7,0 19,7 • • • • • • • • 79Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Edellä esitellyllä laskentatavalla lasketut transitoliikenteen päästöt osoittavat selvää nousua kaikkien päästökomponenttien osalta kummassakin maakunnassa. Päästöjen nousuun vaikuttaa lisääntyneen liikenteen lisäksi venäläisen kaluston suuri osuus. Venäläiselle kalustolle on käytetty vakiopäästökertoimia huonoimmalle päästöluo- kalle, minkä takia myös typenoksidien, hiilimonoksidin, hiilivetyjen sekä hiukkasten päästöt olivat vuonna 2005 vuotta 2000 suuremmat. 11.1.4 Henkilöliikenne Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus toteutetaan kuuden vuoden välein. Jär- jestyksessään kuudes valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus ajoittui vuosille 2004–2005. Taulukossa 88 on esitetty tämän ja sitä edeltäneen tutkimuksen tulokset Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osalta. Taulukko 88. Kaakkois-Suomen henkilöliikenteen jakautuminen liikennemuodoittain v. 2000 ja 2005 (Kivari et al. 2002, WSP LT-Konsultit Oy 2006). Kulkutapa Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 km/henk/ vrk km/henk/ vrk % % km/henk/ vrk km/henk/ vrk % % Jalankulku 1,4 1,0 4,1 2,7 1,0 1,3 2,7 3,3 Polkupyörä 0,8 1,0 2,3 2,7 1,2 0,9 3,2 2,3 HA kuljettaja 17,6 21,6 51,6 59,3 19,6 24,4 52,0 61,8 HA matkustaja 9,6 8,3 28,2 22,8 8,6 9,2 22,8 23,3 Linja-auto 0,9 1,9 2,6 5,2 4,5 2,2 11,9 5,6 Raideliikenne 2,4 0,7 7,0 1,9 2,4 0,3 6,4 0,8 Muu 1,4 1,8 4,1 4,9 0,8 1,1 2,1 2,8 Yhteensä 34,1 36,4 100,0 100,0 37,7 39,5 100,0 100,0 Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset liikkuivat keskimäärin 45 km vuo- rokaudessa vuonna 1999 ja 42 kilometriä vuonna 2004 eli Etelä-Karjalassa ja Kymen- laaksossa liikutaan näiden tutkimusten tulosten perusteella selvästi koko Suomen keskiarvoa vähemmän. Henkilöliikenteen päästöt on laskettu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmän yksikkö- päästökertoimilla (VTT 2003). Päästöjen laskennassa on käytetty seuraavia oletuk- sia: ajoneuvokaluston iät vastaavat vertailuvuoden valtakunnallista jakaumaa ajoneuvojen päästöt alittavat ajoneuvon käyttöönottovuotena voimassa olleet päästönormit turistilinja-autot ajavat aina täysinäisinä (60 matkustajaa) ja ainoastaan maan- tieajoa maantieajossa kyydissä on keskimäärin 12 matkustajaa ja taajama-ajossa kes- kimäärin 18 matkustajaa Venäjältä tuleva turistiliikenne suuntautuu pääosin Etelä-Karjalassa Imatran ja Lappeenrannan alueelle. • • • • • 80 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 89. Henkilöliikenteen päästöt Etelä-Karjalassa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Henkilöliikenne 2000 174 969 44,1 23,3 6,4 1 373 7 209 929 58,2 2005 179 618 29,4 28,2 6,4 848 4 210 576 49,3 – työ- ja koulumatkat 2000 52 898 13,3 7,0 1,9 415 2 180 281 17,6 2005 58 388 9,5 9,2 2,1 276 1 369 187 16,0 – ostos/asiointimatkat 2000 31 027 7,8 4,1 1,1 244 1 278 165 10,3 2005 29 194 4,8 4,6 1,0 138 684 94 8,0 – vapaa-ajan matkat 2000 91 045 23,0 12,1 3,4 715 3 752 483 30,3 2005 92 036 15,0 14,5 3,3 435 2 157 295 25,2 Linja-autoliikenne 2000 14 006 0,6 0,5 0,1 174 58 23 7,2 2005 14 220 0,5 0,5 0,1 143 40 18 5,0 – alueen sisäinen 2000 12 730 0,5 0,4 0,1 150 55 21 6,4 2005 12 944 0,4 0,5 0,1 120 37 17 4,3 – turistiliikenne 2000 1 276 0,1 0,1 0,0 24 3 2 0,7 2005 1 276 0,1 0,1 0,0 24 3 2 0,7 Yhteensä 2000 188 975 44,7 23,8 6,6 1 547 7 267 951 65,3 2005 193 838 29,8 28,7 6,6 992 4 250 595 54,3 Yleiset tiet 2000 110 709 26,2 13,9 3,9 907 4 257 557 38,3 2005 117 532 18,1 17,4 4,0 601 2 577 361 32,9 Yksityiset tiet ja kadut 2000 78 266 18,5 9,9 2,7 641 3 010 394 27,1 2005 76 306 11,7 11,3 2,6 390 1 673 234 21,4 Taulukko 90. Henkilöliikenteen päästöt Kymenlaaksossa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). KYMENLAAKSO CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Henkilöliikenne 2000 243 918 63,8 32,0 9,0 1 862 10 305 1 362 81,6 2005 239 444 39,9 37,3 8,6 1 117 5 698 793 66,0 – työ- ja koulumatkat 2000 59 148 15,5 7,8 2,2 452 2 499 330 19,8 2005 75 582 12,6 11,8 2,7 353 1799 250 20,8 – ostos/asiointimatkat 2000 25 648 6,7 3,4 0,9 196 1084 143 8,6 2005 32 047 5,3 5,0 1,1 150 763 106 8,8 – vapaa-ajan matkat 2000 159 123 41,6 20,9 5,9 1215 6 723 889 53,2 2005 131 815 22,0 20,5 4,7 615 3 137 436 36,3 Linja-autoliikenne 2000 17 765 0,7 0,7 0,2 218 71 28 9,0 2005 17 695 0,6 0,7 0,2 174 48 22 6,1 – alueen sisäinen 2000 16 699 0,7 0,6 0,2 198 69 27 8,3 2005 16 629 0,5 0,6 0,2 154 46 21 5,5 – turistiliikenne 2000 1 065 0,0 0,1 0,0 20 2 1 0,6 2005 1 065 0,0 0,1 0,0 20 2 1 0,6 Yhteensä 2000 261 683 64,5 32,6 9,2 2 080 10 376 1 390 90,5 2005 257 139 40,5 38,0 8,8 1 291 5 746 815 72,0 Yleiset tiet 2000 138 466 34,1 17,3 4,8 1 101 5 490 736 47,9 2005 147 956 23,3 21,8 5,0 743 3 306 469 41,4 Yksityiset tiet ja kadut 2000 123 218 30,4 15,4 4,3 980 4 886 655 42,6 2005 109 183 17,2 16,1 3,7 548 2 440 346 30,6 Henkilöliikenteen päästöt ovat pääsääntöisesti laskeneet molemmissa maakunnissa. Ainoastaan hiilidioksidin päästöt Etelä-Karjalassa ja typpioksiduulin määrät molem- missa maakunnissa ovat hieman nousseet. Katalysaattoriautot tuottavat N2O-päästöjä huomattavasti enemmän kuin katalysaattorittomat autot. Hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutettuun polttoaineeseen. Moottoripyörien ja mopojen päästöt on haettu VTT:n LIISA-mallista. Taulukossa 91 on esitetty LIISA-mallista laskettujen kuntakohtaisten päästöjen summat. 81Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 91. Moottoripyörä- ja mopoliikenteen päästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiukkaset Etelä-Karjala 2000 1 338 2,8 0,03 0,06 2,5 312 69 0,3 2005 2 102 3,8 0,04 0,01 4,6 376 73 0,4 Kymenlaakso 2000 1 873 3,8 0,04 0,09 3,3 428 94 0,4 2005 2 871 5,2 0,05 0,01 6,7 513 99 0,5 Kaakkois-Suomi 2000 3 211 6,6 0,07 0,15 5,8 740 163 0,7 2005 4 973 9,0 0,09 0,02 11,3 889 172 0,9 Moottoripyörien ja mopojen kokonaispäästöt ovat kasvaneet ajoneuvokannan kas- vaessa. Päästöt eivät kuitenkaan ole kasvaneet suoraan ajoneuvokannan suhteessa, johtuen 4-tahtisten moottoreiden osuuden kasvusta. Vuonna 1980 2-tahtisia mootto- reita oli koko moottoripyöräkannasta arviolta puolet, kun niitä tällä hetkellä on enää kolmasosa (LIISA 2005). 11.2 Raideliikenne Kouvola muodostaa maakunnan rautateiden risteysaseman ja samalla yhden Suomen merkittävimmistä risteysasemista. Kymenlaakson pohjois-etelä- ja itä-länsisuunnassa halkovat rautatiet kuuluvat valtakunnalliseen runkorataverkkoon. Teollisuus- ja sa- tamaratoja lukuun ottamatta kaikki Kymenlaakson alueen radat ovat sähköistettyjä. Kaikki maakunnan rautateitse tapahtuva henkilöliikenne kulkee Kouvolan kautta. Kymenlaakson rautateillä tavaraliikenteen osuus on huomattava, mistä pitävät huo- len maakunnan oman tuotannon lisäksi itäisen Suomen kauttakulkuliikenne sekä kansainvälinen liikenne. Pääosa rautatiekuljetusten järjestelyistä tapahtuu Kouvolan ratapihalla, joka on Itä-Suomen suurin tavaraliikenteen ratapiha (Sutinen 2006). 11.2.1 Tavaraliikenne Tavaraliikenteen päästöt on laskettu käyttämällä rataosittain kuljetettuja nettotonneja ja VTT:n RAILI-mallin päästökertoimia. Kuljetetut rataosakohtaiset tonnimääräti- lastot on saatu Ratahallintokeskuksesta. Rautatietavarakuljetukset on jaettu neljään luokkaan: kotimaan liikenteeseen, itäiseen ja läntiseen liikenteeseen sekä transitolii- kenteeseen. Taulukko 92. Etelä-Karjalan tavara- ja transitoraideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA CO2 SO2 NOx CO HC Hiukka- set Sähkö (MWh/a) Kotimainen 2000 3 953 4,79 31,53 6,34 2,23 1,93 11 243 2005 4 238 5,03 36,45 7,08 2,54 2,23 11 542 Läntinen 2000 146 0,18 1,16 0,23 0,08 0,07 415 2005 98 0,12 0,85 0,16 0,06 0,07 268 Itäinen 2000 3 974 4,82 31,70 6,37 2,24 1,94 11 303 2005 3 546 4,21 30,49 5,92 2,13 1,87 9 655 Transito 2000 1 164 1,41 9,28 1,87 0,66 0,57 3 310 2005 1 057 1,25 9,09 1,76 0,63 0,56 2 878 Yhteensä 2000 9 236 11,19 73,69 14,82 5,21 4,51 26 271 2005 8 939 10,61 76,88 14,93 5,36 4,71 24 343 82 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 93. Kymenlaakson tavara- ja transitoraideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). KYMENLAAKSO CO2 SO2 NOx CO HC Hiukka- set Sähkö (MWh/a) Kotimainen 2000 3 891 5,02 23,43 5,44 1,76 1,42 12 551 2005 3 611 4,66 21,75 5,05 1,63 1,32 11 649 Läntinen 2000 104 0,13 0,63 0,15 0,05 0,04 336 2005 73 0,09 0,44 0,10 0,03 0,03 237 Itäinen 2000 2 833 3,66 17,06 3,96 1,28 1,04 9 140 2005 2 172 2,80 13,08 3,04 0,98 0,79 7 006 Transito 2000 1 572 2,03 9,47 2,20 0,71 0,57 5 071 2005 1 512 1,95 9,10 2,11 0,68 0,55 4 877 Yhteensä 2000 8 400 10,84 50,58 11,74 3,79 3,07 27 097 2005 7 368 9,51 44,37 10,30 3,33 2,69 23 768 Päästöt ovat laskeneet kaikkien päästökomponenttien osalta, koska tavaraliikenteen määrät olivat vuonna 2005 selvästi vuoden 2000 määriä pienemmät ja laskennassa käytettiin kiinteitä päästökertoimia. 11.2.2 Henkilöliikenne Henkilöliikenteen päästöt on laskettu käyttämällä rataosittain kuljettuja matkamääriä ja VTT:n RAILI-mallin päästökertoimia. Kuljetut rataosakohtaiset matkamäärätilas- tot on saatu Ratahallintokeskuksesta. Rautatietavarakuljetukset on jaettu kolmeen luokkaan: Työ-/koulu-, ostos/asiointi- ja vapaa-ajan matkat. Taulukko 94. Etelä-Karjalan henkilöraideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA CO2 SO2 NOx CO HC Hiukka- set Sähkö (MWh/a) Työ-/koulumatkat 2000 375 0,61 0,98 0,30 0,06 0,06 703 2005 372 0,60 0,98 0,30 0,06 0,06 698 Ostos-/asiointimatkat 2000 75 0,12 0,20 0,06 0,01 0,01 141 2005 74 0,12 0,20 0,06 0,01 0,01 140 Vapaa-ajan matkat 2000 1 049 1,70 2,75 0,85 0,16 0,16 1 967 2005 1 042 1,69 2,74 0,85 0,16 0,16 1 954 Yhteensä 2000 1 499 2,44 3,93 1,22 0,23 0,23 2 810 2005 1 489 2,42 3,91 1,21 0,23 0,23 2 792 Taulukko 95. Kymenlaakson henkilöraideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). KYMENLAAKSO CO2 SO2 NOx CO HC Hiukka- set Sähkö (MWh/a) Työ-/koulumatkat 2000 480 0,78 1,26 0,39 0,08 0,08 901 2005 459 0,75 1,21 0,37 0,07 0,07 861 Ostos-/asiointimatkat 2000 96 0,16 0,25 0,08 0,02 0,02 180 2005 92 0,15 0,24 0,07 0,01 0,01 172 Vapaa-ajan matkat 2000 1 345 2,19 3,53 1,09 0,21 0,21 2 521 2005 1 286 2,09 3,38 1,04 0,20 0,20 2 411 Yhteensä 2000 1 921 3,12 5,04 1,56 0,30 0,30 3 602 2005 1 837 2,99 4,82 1,49 0,29 0,29 3 444 Päästöt ovat pysyneet tasaisina kaikkien päästökomponenttien osalta, koska henki- löliikenteen määrät olivat vuonna 2005 vuoden 2000 tasolla ja laskennassa käytettiin kiinteitä päästökertoimia 83Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 11.2.3 Ratapihat Kaakkois-Suomen alueella on raideliikenteen liikennepaikkoja yhteensä 28 kpl, jois- ta Etelä-Karjalan alueella 9 kpl ja Kymenlaakson 19 kpl. Tavaratonnien perusteella (lähteneet + saapuneet) Etelä-Karjalan merkittävin ratapiha on Vainikkalan raja- asema 6,8 milj. tonnia ja Kymenlaakson puolella Haminan ratapiha 2,7 milj. tonnia (Lahelma 2007). Ratapihojen päästötiedot on laskettu VTT:n RAILI-laskentajärjestelmällä (Mäkelä 2007a). Taulukossa 96 on esitetty Kaakkois-Suomen alueella sijaitsevien ratapihojen päästö- ja energiankulutustiedot, joilla on vaihtoveturitoimintaa (Mäkelä 2007b). RAI- LI-mallissa ei ole laskettu N2O- ja CH4-päästöjä eli vuoden 2000 osalta nämä päästöt on arvioitu ratapihakohtaisten primäärienergiankulutusten perusteella. Taulukko 96. Kaakkois-Suomen ratapihojen päästöt vuosina 2000 ja 2005 (Mäkelä 2007b). Ratapiha CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Poltto- neste Primääri- energia t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a GJ/a Imatra 2000 1 523 0,081 0,040 0,584 19,2 6,1 2,67 1,868 482 20 320 2005 792 0,043 0,021 0,005 15,6 2,8 1,27 0,636 250 10 768 Joutseno 2000 190 0,010 0,005 0,073 2,4 0,8 0,33 0,233 60 2 535 2005 874 0,047 0,024 0,006 22,5 2,7 1,29 0,384 276 11 884 Lappeen- ranta 2000 209 0,011 0,006 0,080 5,4 0,7 0,35 0,092 66 2 788 2005 332 0,018 0,009 0,002 8,6 1,0 0,49 1,172 105 4 516 Luumäki 2000 29 0,002 0,000 0,011 0,7 0,1 0,04 0,013 9 382 2005 13 0,001 0,000 0,000 0,3 0,0 0,02 0,006 4 173 Vainikkala 2000 403 0,022 0,011 0,155 5,1 1,6 0,71 0,495 128 5 381 2005 404 0,022 0,011 0,003 5,1 1,6 0,71 0,495 128 5 491 EK 2000 2 354 0,126 0,061 0,903 32,8 9,3 4,10 2,701 745 31 406 2005 2 415 0,131 0,065 0,016 52,1 8,1 3,78 2,693 763 32 832 Hamina 2000 910 0,049 0,023 0,349 11,5 3,7 1,59 1,116 288 12 139 2005 419 0,023 0,011 0,003 5,3 1,7 0,73 0,514 133 5 699 Kotka 2000 891 0,048 0,024 0,341 11,2 3,6 1,56 1,092 282 11 881 2005 955 0,052 0,026 0,006 12,0 3,8 0,73 1,172 302 12 983 Kouvola 2000 725 0,038 0,019 0,278 9,1 2,9 1,27 0,890 229 9 678 2005 950 0,051 0,026 0,006 12,0 3,8 1,66 1,165 300 12 909 KL 2000 2 526 0,135 0,067 0,968 31,8 10,2 4,43 3,098 799 33 698 2005 2 324 0,126 0,063 0,015 29,3 9,3 4,07 2,851 735 31 591 KAS 2000 4 880 0,261 0,128 1,871 64,6 19,5 8,53 5,799 1 544 65 104 2005 4 739 0,257 0,128 0,031 81,4 17,4 7,85 5,544 1 498 64 423 Ratapihojen päästöt ovat lähes yhtä suuret molemmissa alueen maakunnissa. Etelä- Karjalassa ratapihojen päästöt ja energiankulutukset ovat nousseet, kun taas Kymen- laaksossa ne olivat vuonna 2005 hieman vuoden 2000 tasoa pienemmät. 11.2.4 Raideliikenteen kokonaiskuormitus Raideliikenteen kokonaispäästöt on koottu taulukkoon 97. Taulukossa esitetyt ratapi- hojen hiilidioksidipäästöt on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina eli mukana ovat myös taulukossa 96 esitetyt typpioksiduuli- ja metaanipäästöt. 84 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 97. Kaakkois-Suomen raideliikenteen päästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA CO2 SO2 NOx CO HC Hiukkaset Sähkö (MWh/a) Tavaraliikenne 2000 9 236 11,2 73,7 14,8 5,2 4,5 26 271 2005 8 939 10,6 76,9 14,9 5,4 4,7 24 343 Henkilöliikenne 2000 1 499 2,4 3,9 1,2 0,2 0,2 2 810 2005 1 489 2,4 3,9 1,2 0,2 0,2 2 792 Ratapihat 2000 2 376 0,9 32,8 9,3 4,1 2,7 2005 2 438 0,0 52,1 8,1 3,8 2,7 Yhteensä 2000 13 111 14,5 110,4 25,3 9,5 7,4 29 081 2005 12 866 13,1 132,9 24,2 9,4 7,6 27 135 KYMENLAAKSO CO2 SO2 NOx CO HC Hiukkaset Sähkö (MWh/a) Tavaraliikenne 2000 8 400 10,8 50,6 11,7 3,8 3,1 27 097 2005 7 368 9,5 44,4 10,3 3,3 2,7 23 768 Henkilöliikenne 2000 1 921 3,1 5,0 1,6 0,3 0,3 3 602 2005 1 837 3,0 4,8 1,5 0,3 0,3 3 444 Ratapihat 2000 2 550 1,0 31,8 10,2 4,4 3,1 2005 2 345 0,0 29,3 9,3 4,1 2,9 Yhteensä 2000 12 871 14,9 87,4 23,5 8,5 6,5 30 699 2005 11 550 12,5 78,5 21,1 7,7 5,8 27 212 Kaakkois-Suomen raideliikenteessä merkittävimmät päästöt tulevat tavaraliiken- teestä. Päästöt olivat vuonna 2005 hieman vuotta 2000 pienemmät, johtuen pitkälti kevään/kesän 2005 metsäteollisuuden työtaistelusta. 11.3 Vesiliikenne Kymenlaakson vesiliikenteen valtasuoni on Kymijoki. Virkistyskäyttö Kymijoel- la sekä pohjoisen järvialueilla on aktiivista. Uitot Kuusankosken pohjoispuolisella osuudella loppuivat vuonna 2002 ja eteläpuolisella osuudella vuonna 1966. Kotkan ja Haminan satamat ovat tärkeitä vienti- ja tuontisatamia niin kymenlaaksolaiselle tuotannolle kuin koko Suomen tavarakuljetuksille. Suomen satamien kautta kul- kevasta tavaramäärästä Kymenlaakson satamien osuus on n. 7 % tuonnista ja 21 % viennistä. Kymenlaakson satamat ovat erityisesti metsäteollisuuden vientisatamia, mutta kauttakulkuliikenne Venäjälle on kasvussa. Haminan ja Kotkan osuus Suomen kautta kulkevista transitokuljetuksista oli vuonna 2000 noin 75 % ja niiden osuus Haminan ja Kotkan satamien kautta kulkevista tavaramääristä oli lähes neljännes (Sutinen 2006). 11.3.1 Tavaraliikenne 2000-luvun alussa sekä vienti että tuonti Saimaan kanavalla oli noin miljoona tonnia, myöhemmin tuontia on ollut vientiä hiukan enemmän. Pääasiassa kanavan kautta on viety metsäteollisuustuotteita, raakamineraaleja sekä metallituotteita ja tuotu raakapuuta, haketta, kivihiiltä ja raakamineraaleja. Kauttakulkuliikenne Saimaan kanavalla on vähäistä. Ulkomaan tavaraliikenteen osuus on ollut 90–98 % koko Sai- maan kanavan liikenteestä (Merenkulkulaitos 2006b). Tavaraliikenteen väyläpäästöjen laskennassa on käytetty liikennöintimäärien osal- ta Merenkulkulaitoksen tilastoja (Merenkulkulaitos 2001, Merenkulkulaitos 2006). Päästöjen laskennassa on käytetty VTT:n MEERI-laskentajärjestelmän ja Merenkul- kulaitoksen julkaisussa 13/2005 esitettyjä laskentaperiaatteita (Mäkelä & Tuominen 85Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 2002, Mäkelä & Järvi & Tuominan & Pääkkönen 2006, Merenkulkulaitos 2005). Väy- läpäästöt on tässä yhteydessä laskettu liikennöinnille Kymenlaakson kauppasatamiin Kotkan VTS-alueen ja Etelä-Karjalan alueen kauppasatamiin vastaavasti Saimaan VTS-alueen yleisimmin käytetyillä väylillä. Kotimaan tavaraliikenteeseen lasketaan vesiliikennetilastoissa uitto, alusliikenne ja ruoppausmassojen kuljetus. Puuttuvien lähtötietojen takia ruoppausmassojen kul- jetus on rajattu tämän päästölaskennan ulkopuolelle. Uittoa on lähinnä Vuoksen vesistöalueella, jossa uittopuuta käyttäviä tehtaita on kymmenkunta (Merenkulkulaitos 2006). Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen tilastojen (Järvi-Suomen Uittoyhdistys 2007a, Järvi-Suomen Uittoyhdistys 2007b) perusteella uittomäärä Vuoksen alueella oli vuonna 2000 1 806 000 m3 (62 % uittona ja 38 % alus- kuljetuksina) ja vuonna 2005 1 420 000 m3 (72 % uittona ja 28 % aluskuljetuksina). Kymijoella uittomäärät olivat vuonna 2000 242 000 m3 (77 % uittona ja 23 % alus- kuljetuksina) ja vuonna 2005 9 000 m3 (100 % uittona). Uittomatkat olivat Vuoksen alueella keskimäärin 260 km ja Kymijoen alueella keskimäärin 200 km. Uitossa keski- määräinen hinausnopeus 2–3 km/h (MetsäTrans 2003). Uitossa käytettävien hinaajien keskimääräiseksi konetehoksi on arvioitu n. 500 hv. Proomukuljetuksille tehdyissä laskelmissa on käytetty raportissa ”Metsähakkeen vesitiekuljetuksen kannattavuus Kymijoen alueella” esitettyjä kalustotietoja Kymijoen ja Vuoksen alueelle (Lalluk- ka 2006). Kuljetuskaluston päästökertoimet on haettu EMEP/CORINAIR Emission Inventory Guidebook – 2006 -julkaisusta (EMEP/CORINAIR 2006). Päästöt ovat vähäisiä ja ne on lisätty alusliikenteen päästöihin. Vuodesta 1989 lähtien kotimaan lii- kenne Saimaan kanavassa oli lähinnä raakapuun ja raakamineraalien vientiä rannikon satamiin. Viime vuosina raakapuun kuljetukset rannikolle ovat kuitenkin loppuneet. Viime vuosien kuljetusmäärä on ollut noin 50 000 tonnia (Merenkulkulaitos 2006b). Kotimaan tavaraliikenteen päästöt sisältyvät seuraavan taulukon tietoihin. Taulukko 98. Rahtilaivaliikenteen väyläpäästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). Satama Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Lappeenranta 2000 860 0,069 0,024 4,5 20,3 1,3 0,56 0,481 2005 873 0,07 0,025 4,7 19,8 1,3 0,56 0,468 Imatra 2000 669 0,054 0,019 3,5 15,8 1,0 0,43 0,374 2005 1 418 0,114 0,041 7,7 32,1 2,2 0,91 0,760 Joutseno 2000 500 0,04 0,014 2,6 11,8 0,7 0,32 0,280 2005 879 0,071 0,026 4,8 19,9 1,3 0,57 0,471 ETELÄ-KARJALA 2000 2029 0,163 0,057 10,6 47,9 3,0 1,31 1,135 2005 3170 0,255 0,092 17,2 71,8 4,8 2,04 1,699 Kotka 2000 23 781 1,944 0,679 126,8 619,1 29,7 15,56 16,193 2005 30 574 2,499 0,904 168,7 782,5 37,4 20,00 20,948 Hamina 2000 25 849 2,128 0,743 138,7 708,1 29,0 17,02 19,378 2005 27 295 2,239 0,81 151,1 716 31,7 17,91 19,582 KYMENLAAKSO 2000 49 630 4,072 1,422 265,5 1 327 58,7 32,58 35,571 2005 57 869 4,738 1,714 319,8 1 499 69,1 37,91 40,530 Transiton osuus 2000 11 150 0,9 0,3 59,6 298,1 13,2 7,3 8,0 2005 13 643 1,1 0,4 75,4 353,4 16,3 8,9 9,6 Vuonna 2005 merikuljetusten määrä väheni ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen, mihin pääsyynä oli paperiteollisuuden työmarkkinakiista. 86 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 11.3.2 Henkilöliikenne Ulkomaan henkilöliikenteen päästöjen laskennassa on käytetty samoja tilastoja ja laskentaperiaatteita kuin kappaleen 11.3.1 tavaraliikenneosiossa. Henkilöliikenne ulkomaille Kymenlaakson satamista on vähäistä. Etelä-Karjalan osalta henkilölii- kenne on pääosin Saimaan kanavan kautta Viipuriin suuntautuvia matkoja. Kesään 2002 saakka Lappeenrannasta liikennöi kaksi matkustajalaivaa Viipuriin. Viipurin- risteilyjen määrän väheneminen johtuu viisumivapaiden risteilyjen loppumisesta heinäkuussa 2002. Vuonna 2004 Viipuriin suuntautunut matkustajaliikenne alkoi jälleen elpyä (Merenkulkulaitos 2006b). Kotimaan henkilöliikenteeseen lasketaan vesiliikennetilastoissa matkustaja-aluslii- kenne ja veneily. Veneilyn päästöjä ei ole laskettu tässä yhteydessä. Matkustaja-alus- liikenteen päästöjen laskemiseen tarvittavat liikennöintitiedot on saatu Merenkulku- laitoksen vuosittain julkaisemista kotimaan vesiliikennetilastoista. Henkilöliikenteen kuljetussuoritteet on jaettu tilastoissa linjaliikenteeseen, tilausliikenteeseen ja muu- hun liikenteeseen. Linjaliikenne on tietyllä reitillä aikataulun mukaan tapahtuvaa lii- kennöintiä. Tilausliikenne on tilaukseen perustuvaa liikennettä. Kotimaan henkilölii- kenteen liikennöintimäärätiedot on laskettu Etelä-Karjalalle Vuoksen vesistöalueelle Lappeenrannan alueelle sekä Saimaan kanavan henkilöliikenteelle. Kymenlaaksolle vastaavat liikennöintitiedot on laskettu vähentäen koko Kymenlaakson vesistöalueen liikennöintitiedoista Jyväskylän ja Lahden alueet. Päästöjen laskennassa on käytetty päästökertoimina VTT:n MEERI-mallissa esitettyjä henkilöliikenteen keskimääräisiä päästökertoimia. Taulukko 99. Matkustajalaivaliikenteen päästöt Kaakkois-Suomessa vuosina 2000 ja 2005 (t/a). Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Ulkomaan liikenne 2000 985 0,075 0,028 1,524 20,4 1,62 0,60 0,464 2005 243 0,016 0,007 0,384 4,1 0,41 0,13 0,108 Linja-liikenne 2000 638 0,049 0,018 0,988 13,2 0,97 0,39 0,301 2005 455 0,030 0,013 0,719 7,6 0,60 0,24 0,203 Tilausliikenne* 2000 345 0,026 0,010 0,533 7,1 0,53 0,21 0,16 2005 412 0,027 0,012 0,651 6,8 0,54 0,22 0,183 ETELÄ-KARJALA 2000 1 968 0,150 0,056 3,045 40,7 3,12 1,2 0,925 2005 1 110 0,073 0,032 1,754 18,5 1,55 0,59 0,494 Ulkomaan liikenne 2000 869 0,066 0,025 1,345 18 1,43 0,52 0,41 2005 81 0,005 0,002 0,129 1,4 0,14 0,04 0,036 Linja-liikenne 2000 280 0,021 0,008 0,434 5,8 0,43 0,17 0,132 2005 204 0,013 0,006 0,322 3,4 0,27 0,11 0,091 Tilausliikenne 2000 500 0,038 0,014 0,773 10,3 0,76 0,30 0,236 2005 549 0,036 0,016 0,868 9,2 0,72 0,29 0,245 KYMENLAAKSO 2000 1 649 0,125 0,047 2,552 34,1 2,62 0,99 0,778 2005 834 0,054 0,024 1,319 14,0 1,13 0,44 0,372 * Sisältää luokan Muu liikenne Linjaliikennemäärät ovat vähentyneet molemmissa maakunnissa selvästi, kun taas tilausliikenteen määrät ovat nousussa Etelä-Karjalassa. Henkilöliikenteeseen laske- taan mukaan myös kanavaristeilyt Lappeenrannasta Mustolan sulun alapuolelle. Kanavaristeilyjen määrä laski vuodesta 2001, jolloin kanavaviranomaisten pyynnöstä iltaristeilyt suunnattiin Saimaalle kasvavan rahtialusliikenteen tieltä. Kanavaristei- lyjen määrä alkoi kasvaa vuoden 2002 jälkeen, jolloin iltaristeilyt kanavalle sallittiin (Merenkulkulaitos 2006b). Kotimaan henkilöliikenteen päästöt ovat vähäisiä verratta- essa vesiliikenteen kokonaispäästöihin. Päästökertoimiin liittyy paljon epävarmuutta, 87Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 minkä takia edellä esitetyn taulukon päästölukuja voidaan pitää lähinnä päästöjen kokoluokkaa kuvaavina. 11.3.3 Satamat Satamien osalta tarkastelusta on rajattu tässä yhteydessä pois pienvenesatamat, koska päästölaskentaan tarvittavia lähtötietoja ei ole saatavissa. Lappeenrannan satamien (Mustola, Kaukas ja Metsä-Saimaa) tavaraliikenne on vaihdellut vuosina 1980–2000 270 000–400 000 tonnin välillä. Vuodesta 2001 lähtien Lappeenrannan alueella olevien satamien (lisäksi Metsä-Saimaa) tavaraliikenne on ollut yhteensä yli 600 000 tonnia vuosittain, joista Mustolan sataman osuus on ollut noin 400 000 tonnia. Vuonna 2005 tavaraliikenne oli kaikkiaan 477 000 tonnia eli 21 % kanavakuljetuksista. Joutsenon satamien (Honkalahti ja Pulp) tavaraliikenne oli 120 000–170 000 tonnia vuosittain aina vuoteen 2000 saakka. Tämän jälkeen liiken- ne on kasvanut ja ollut parhaimmillaan yli 300 000 tonnia. Vuonna 2005 Joutsenon satamien liikenne oli 282 000 tonnia eli 13 % kanavakuljetuksista. Imatran satami- en (Kaukopää ja Vuoksen satama) tavaraliikenne oli 1980-luvun loppupuolella yli 300 000 tonnia vuodessa, mutta väheni 1990-luvun puolessa välissä noin 140 000 tonniin. Vuosikymmenen lopussa liikenne lähti taas kasvuun. Vuonna 2005 sataman liikenne oli ennätykselliset 472 000 tonnia eli 21 % kanavakuljetuksista (Merenkulku- laitos 2006b). Haminan sataman vuotuinen tavaraliikenne on ollut 2000-luvulla keskimäärin n. 4,5 miljoonaa tonnia ja liikenne on kasvanut noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Kotkan sataman vuotuinen tavaraliikenne on keskimäärin ollut 2000-luvulla noin 8,0 miljoonaa tonnia kasvuvauhdin ollessa keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa (Helminen et al. 2007). Kymenlaakson satamat ovat merkittäviä kauttakulkuliikenteen satamia. Vuon- na 2005 Kotkan sataman osuus kauttakulkuliikenteestä oli 33 % ja Haminan osuus 24 %. Vuonna 2000 Kotkan osuus kauttakulkuliikenteestä oli 51 % ja Haminan 24 %. Kauttakulkuliikenne muodosti vuonna 2005 23 % Kotkan ja 27 % Haminan sataman tavaraliikenteestä. Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat Haminan satamalle 18,6 % ja Kotkan satamalle 25,2 % (Merenkulkulaitos 2001, Merenkulkulaitos 2006). Satamien päästöihin lasketaan sekä alusliikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt, että satama-alueilla varastoitujen kemikaalien NMVOC-päästöt. Satamapäästöt on laskettu VTT:n MEERI-päästölaskentajärjestelmällä (Mäkelä 2007d). MEERI-laskenta- järjestelmässä lasketaan satamapäästöiksi kaikki laivojen satama-alueella aiheuttamat päästöt niiden liikkuessa ja seisonta-aikana laiturissa sekä lähtö- ja saapumistilantees- sa 20 minuutin aikana 20 % alennetulla teholla ajon aikana satamaväylillä tapahtuvat päästöt (Mäkelä 2006). Taulukossa 100 on esitetty rahtilaivojen pakokaasupäästöt vuosilta 2000 ja 2005. Taulukon päästötiedoissa on mukana kotimaan- ja ulkomaan liikenteen suomalaisten ja ulkomaalaisten rahtilaivojen kaikki BRT-luokat. 88 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 100. Satamien rahtilaivaliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). Satama Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Poltto- aineen kulutus Lappeenranta 2000 514 0,04 0,01 4,8 11,2 0,9 0,30 0,20 169 2005 568 0,04 0,01 4,7 11,0 0,9 0,34 0,24 176 Imatra 2000 290 0,02 0,01 2,7 6,3 0,5 0,20 0,10 96 2005 653 0,05 0,02 5,4 13,0 1,1 0,40 0,28 202 Joutseno 2000 250 0,02 0,01 2,3 5,4 0,4 0,20 0,10 82 2005 473 0,04 0,01 3,9 9,1 0,8 0,28 0,20 146 Taipalsaari 2000 19 0,00 0,00 0,2 0,4 0,0 0,01 0,00 6 2005 18 0,00 0,00 0,1 0,4 0,0 0,01 0,00 6 ETELÄ-KARJALA 2000 1 073 0,08 0,03 10,0 23,3 1,8 0,71 0,40 353 2005 1 712 0,13 0,04 14,1 33,5 2,8 1,03 0,72 530 Kotka 2000 12 209 0,98 0,34 115,9 273,8 20,5 8,10 5,00 4 125 2005 23 089 1,70 0,59 189,0 449,0 36,0 14,00 10,00 7 146 Hamina 2000 14 414 1,17 0,40 135,4 319,3 23,5 9,40 5,80 4 819 2005 19 960 1,50 0,51 164,0 387,0 31,0 12,00 8,80 6 177 KYMENLAAKSO 2000 26 623 2,15 0,74 251,3 593,1 44,0 17,50 10,80 8 944 2005 43 049 3,20 1,10 353,0 836,0 67,0 26,00 18,80 13 323 Transiton osuus 2000 5 981 0,48 0,17 56,5 133,2 9,9 3,93 2,43 2 009 2005 10 149 0,75 0,26 83,2 197,1 15,8 6,13 4,43 3141 Suomen eniten liikennöityjen (nettovetoisuuden suhteen) satamien listassa vuonna 2005 Kotkan satama oli sijalla 7 (2 %) ja Hamina sijalla 9 (2 %). Vuonna 2000 Kotkan satama oli vastaavalla listalla sijalla 6 (2,1 %) ja Hamina sijalla 9 (1,7 %) (Merenkul- kulaitos 2001, Merenkulkulaitos 2006). Rahtilaivojen satamassakäyntien määrä on kasvanut Kymenlaakson satamissa tarkasteluvuosien välillä 49 % ja Etelä-Karjalan 50 %, mikä näkyy vastaavasti laivojen pakokaasupäästöjen kokonaissummissa. Taulukossa 101 on esitetty matkustajalaivojen pakokaasupäästöt vuosilta 2000 ja 2005. Taulukon päästötiedoissa on mukana kotimaan- ja ulkomaan liikenteen suo- malaisten ja ulkomaalaisten matkustajalaivojen kaikki BRT-luokat. Taulukko 101. Satamien matkustajalaivaliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). Satama Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Poltto- aineen kulutus Lappeenranta 2000 799 0,06 0,02 2,3 17,1 1,9 0,5 0,4 254 2005 170 0,01 0,00 0,5 3,6 0,4 0,1 0,1 54 Kotka ja Hamina 2000 285 0,02 0,00 0,9 5,9 0,5 0,2 0,1 92 2005 41 0,00 0,00 0,1 0,8 0,1 0,0 0,0 13 Henkilöliikenne ulkomaille Kymenlaakson satamista on vähäistä. Etelä-Karjalan osalta henkilöliikenne on pääosin Saimaan kanavan kautta Viipuriin suuntautuvia matkoja, joiden kehitykseen on vaikuttanut muuttuneet viisumikäytännöt (Meren- kulkulaitos 2006b). 11.3.4 Vesiliikenteen kokonaiskuormitus Taulukkoihin 102–103 on koottu kaikki kappaleessa 8.3 lasketut vesiliikenteen ilma- päästötiedot. Transitoliikenteen päästöjen osuus vesitse kuljetettavan tavaraliikenteen päästöistä (ml. satamapäästöt) on arvioitu satamatilastojen perusteella. 89Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 102. Etelä-Karjalan vesiliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). ETELÄ-KARJALA Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Tavaraliikenne 2000 2 029 0,16 0,06 10,6 47,9 3,0 1,31 1,135 2005 3 170 0,26 0,09 17,2 71,8 4,8 2,04 1,699 Satamat, tavaraliikenne 2000 1 073 0,08 0,03 10,0 23,3 1,8 0,71 0,40 2005 1 712 0,13 0,04 14,1 33,5 2,8 1,03 0,72 Tavaraliikenne, yhteensä 2000 3 102 0,24 0,09 20,6 71,2 4,8 2,02 1,535 2005 4 882 0,39 0,13 31,3 105,3 7,6 3,07 2,419 Henkilöliikenne 2000 1 968 0,15 0,06 3,05 40,7 3,12 1,20 0,925 2005 1 110 0,07 0,03 1,75 18,5 1,55 0,59 0,494 Satamat, henkilöliikenne 2000 799 0,06 0,02 2,30 17,1 1,9 0,5 0,4 2005 170 0,01 0,00 0,50 3,6 0,4 0,1 0,1 Henkilöliikenne, yhteensä 2000 2 767 0,21 0,08 5,35 57,80 5,02 1,70 1,33 2005 1 280 0,08 0,03 2,25 22,10 1,95 0,69 0,59 Vesiliikenne, yhteensä 2000 5 869 0,45 0,17 25,95 129,00 9,82 3,72 2,87 2005 6 162 0,47 0,16 33,55 127,40 9,55 3,76 3,01 Taulukko 103. Kymenlaakson vesiliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005 (t/a). KYMENLAAKSO Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Tavaraliikenne 2000 49 630 4,1 1,4 265,5 1 327,0 58,7 32,6 35,6 2005 57 869 4,7 1,7 319,8 1 499,0 69,1 37,9 40,5 Satamat, tavaraliikenne 2000 26 623 2,2 0,7 251,3 593,1 44,0 17,5 10,8 2005 43 049 3,2 1,1 353,0 836,0 67,0 26,0 18,8 Tavaraliikenne, yhteensä 2000 76 253 6,2 2,2 516,8 1 920,1 102,7 50,1 46,4 2005 100 918 7,9 2,8 672,8 2 335,0 136,1 63,9 59,3 Tavaraliikenteestä transitoa 2000 28 766 2,3 0,8 195,0 724,3 38,7 18,9 17,5 2005 38 774 3,1 1,1 258,5 897,1 52,3 24,6 22,8 Henkilöliikenne 2000 1 649 0,1 0,0 2,6 34,1 2,6 1,0 0,8 2005 834 0,1 0,0 1,3 14,0 1,1 0,4 0,4 Satamat, henkilöliikenne 2000 799 0,1 0,0 2,3 17,1 1,9 0,5 0,4 2005 170 0,0 0,0 0,5 3,6 0,4 0,1 0,1 Henkilöliikenne, yhteensä 2000 2 448 0,2 0,1 4,9 51,2 4,5 1,5 1,2 2005 1 004 0,1 0,0 1,8 17,6 1,5 0,5 0,5 Vesiliikenne, yhteensä 2000 78 701 6,4 2,2 521,7 1 971,3 107,2 51,6 47,6 2005 101 922 8,0 2,8 674,6 2 352,6 137,6 64,5 59,8 11.4 Lentoliikenne Kymenlaaksossa ei ole kaupallista lentoliikennettä, mutta maakunnassa on neljä aktiivisesti toimivaa lentokenttää. Niistä suurin on Puolustusvoimien hallinnassa oleva Utin kenttä, jolla on sotilaskäytön lisäksi myös siviili-ilmailua. Muita kenttiä ovat harrastusilmailijoiden käytössä olevat Kymin, Selänpään ja Wredebyn kentät Kotkassa, Valkealassa ja Anjalankoskella (Sutinen 2006). Etelä-Karjalassa Lappeenran- nan lentoasemalta lennetään päivittäin useita vuoroja Helsinkiin, sekä satunnaisesti suoria charter-lentoja ulkomaille. Lisäksi kentältä lennetään rahtilentoja Venäjälle. Immolan lentokentällä Imatralla on harrastelentotoiminnan lisäksi rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta. Lentokoneiden paikalliset päästöt lasketaan ns. LTO (landing and take off)-syklille. Laskeutuessaan lentokone on 3 000 jalan korkeudessa noin 18 kilometriin ja noustes- saan noin 16 kilometrin päässä lentoasemasta (Finavia 2007). Tässä laskelmassa on li- säksi tehty karkea arvio matkalennon (cruise) aiheuttamista päästöistä Etelä-Karjalan 90 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 osalle Lappeenrannan lentokentältä Kymenlaakson rajalle (pl. LTO-kierto) sekä Ky- menlaakson osalle vastaavasti ko. lentojen ylilentona. Kymenlaakson lentoliikenteen päästöt sisältävät pelkästään nämä laskennalliset päästöt. Yksikköpäästökertoimet (g/hkm, g/tkm) on haettu VTT:n ILMI-mallista. Lentoasemien muut päästöt koostuvat maakaluston ilmapäästöistä, lentokonei- den jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käytöstä sekä lentoasemien jätteistä. Kemikaalien käytöstä mahdollisesti maaperään johtuvia päästöjä ei ole arvioitu täs- sä yhteydessä puuttuvien tilastotietojen takia. Aseman jätemäärät sisältyvät tämän raportin jäteosioon. Taulukko 104. Kaakkois-Suomen lentoliikenteen ilmapäästöt vuosina 2000 ja 2005 (Finavia 2007a, Finavia 2002) (t/a). Lentokenttä Vuosi CO2 SO2 NOx CO HC LTO 2000 632 0,100 1,4 12,6 0,6 2005 569 0,100 1,3 11,4 0,6 Lentokentän maakalusto 2000 90 0,001 0,7 0,6 0,2 2005 90 0,001 0,7 0,6 0,2 Matkalento1) 2000 297 – 1,3 0,4 0,0 2005 235 – 1,0 0,3 0,0 ETELÄ-KARJALA 2000 1 019 0,101 3,4 13,6 0,8 2005 894 0,101 3 12,3 0,8 KYMENLAAKSO 2000 583 – 2,5 0,7 0,0 2005 463 – 2,0 0,6 0,0 1) VTT:n ILMI-mallissa ei ole ilmoitettu päästökertoimia rikkidioksidille eikä hiukkasille. Lentokenttien päästötiedot on ilmoitettu tilastoissa kenttäkohtaisina kokonaispäästöi- nä, eikä päästöjä ole jaettu erikseen henkilö- ja rahtiliikenteen kesken. Rahtiliikenne Lappeenrannan kentältä on vähäistä; vuonna 2000 rahdin määrä oli 75 t ja vuonna 2005 43 t (Ilmailulaitos 2000, Finavia 2007b). Lentotoiminnan päästölaskelmissa ei ole mukana sotilasilmailua, helikopterilentoja tai purjelentokoneita (Finavia 2007). Lappeenrannan kentän lentoliikenteen paikallispäästöt ovat pysyneet tasaisina vuo- sien 2000 ja 2005 välillä. 11.5 Liikennemuodot yhteensä Taulukkoihin 105 ja 106 on poimittu kaikkien liikennemuotojen edellä lasketut ilma- päästöt. Laskentaan on lisätty myös liikennettä ja varastointia palvelevien rakennus- ten lämmityksen ilmapäästöt. 91Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 105. Etelä-Karjalan liikenteen päästöt ilmaan liikennemuodoittain v. 2000 ja 2005 (t/a). Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Tieliikenne 2000 321 203 50,1 27,4 7,9 3 096,2 7 725,1 1 071,4 109,5 2005 344 194 35,9 32,8 8,0 2 345,2 4 747,6 714,2 88,8 Raideliikenne 2000 13 089 0,1 0,1 14,5 110,4 25,3 9,5 7,4 2005 12 843 0,1 0,1 13,0 132,9 24,2 9,4 7,6 Vesiliikenne 2000 5 869 0,5 0,2 25,9 129,0 9,8 3,7 2,9 2005 6 162 0,5 0,2 33,6 127,4 9,6 3,8 3,0 Lentoliikenne 2000 1 019 0,0 0,0 0,1 3,4 13,6 0,8 0,0 2005 894 0,0 0,0 0,1 3,0 12,3 0,8 0,0 Yhteensä 2000 341 180 50,7 27,7 48,4 3 339,0 7 773,9 1 085,5 119,8 2005 364 093 36,5 33,1 54,7 2 608,5 4 793,7 728,1 99,4 Henkilöliiken- ne 2000 195 598 47,7 23,9 14,5 1 614,6 7 598,8 1 022,7 67,2 2005 199 603 33,7 28,8 11,4 1 025,6 4 641,5 669,7 55,5 Tavaraliikenne ilman transitoa 2000 136 061 2,7 3,5 31,5 1 576,8 159,1 56,7 45,6 2005 149 983 2,5 3,9 42,0 1 331,6 133,8 51,6 34,0 Transito1) 2000 7 167 0,1 0,2 1,5 114,8 6,7 2,0 4,4 2005 12 092 0,2 0,3 1,4 199,2 10,4 3,0 7,3 Yhteensä2) 2000 338 826 50,6 27,6 47,5 3 306,2 7 764,6 1 081,4 117,1 2005 361 678 36,4 33,0 54,7 2 556,4 4 785,6 724,4 96,8 1) Sisältää tie-, vesi- ja raideliikenteen transiton arvioidut päästöt 2) Summasta puuttuu ratapihojen päästöt, joita ei voitu jakaa puuttuvien lähtötietojen vuoksi Taulukko 106. Kymenlaakson liikenteen päästöt ilmaan liikennemuodoittain v. 2000 ja 2005 (t/a). Vuosi CO2 CH4 N2O SO2 NOx CO HC Hiuk- kaset Tieliikenne 2000 450 300 72,0 37,5 11,1 4 316,1 11 004,2 1 553,8 151,3 2005 475 717 49,0 43,7 10,9 3 292,2 6 427,3 976,7 120,0 Raideliikenne 2000 12 847 0,1 0,1 14,9 87,4 23,5 8,5 6,5 2005 11 529 0,1 0,1 12,5 78,5 21,1 7,7 5,8 Vesiliikenne 2000 78 187 6,4 2,2 520,3 1 960,1 105,8 51,3 47,2 2005 101 793 8,0 2,8 674,2 2 349,8 137,3 64,4 59,7 Lentoliikenne 2000 583 0,0 0,0 0,0 2,5 0,7 0,0 0,0 2005 463 0,0 0,0 0,0 2,0 0,6 0,0 0,0 Yhteensä 2000 541 917 78,5 39,8 546,3 6 366,1 11 134,2 1 613,6 205,0 2005 589 502 57,1 46,6 697,6 5 722,5 6 586,3 1 048,7 185,5 Henkilöliiken- ne 2000 267 994 68,4 32,7 15,9 2 130,8 10 809,4 1 485,5 92,1 2005 263 185 45,8 38,1 13,2 1 319,3 6 262,3 914,7 73,2 Tavaraliikenne ilman transitoa 2000 241 884 8,9 5,7 411,2 3 572,6 280,8 109,3 92,1 2005 278 066 9,6 6,4 523,6 3 459,1 263,8 109,6 82,0 Transito1) 2000 29 513 1,0 1,4 118,2 630,8 33,9 14,4 17,8 2005 45 927 1,7 2,0 160,8 914,8 50,9 20,3 27,5 Yhteensä2) 2000 539 391 78,4 39,7 545,3 6 334,3 11 124,0 1 609,2 201,9 2005 587 178 57,0 46,5 697,6 5 693,2 6 577,0 1 044,7 182,7 1) Sisältää tie-, vesi- ja raideliikenteen transiton arvioidut päästöt 2) Summasta puuttuu ratapihojen päästöt, joita ei voitu jakaa puuttuvien lähtötietojen vuoksi 92 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 12 Ympäristöinventaarion yhteenveto Tähän kappaleeseen on koottu edellä tehdyn ympäristöinventaarin kohdissa 1–11 esitetyt päätulokset energian ja päästöjen osalta. Ympäristöinventaarin yhteenve- don tiedot on ryhmitelty huomioiden ympäristövaikutus- ja ekotehokkuusanalyysin sekä vuosittain päivitettävän seurantajärjestelmän tietotarpeet. Ympäristövaikutus- ten arvioinnin toteutustapa ja tulokset on esitetty tämän raportin kappaleessa 13, ekotehokkuusarvion yhteenveto on esitetty kappaleessa 14 ja koko mallin tulosten yhteenveto kappaleessa 16. 12.1 Energia Taulukkoon 107 on koottu kaikki mallissa määritetyt primäärienergiankulutustie- dot vuosilta 1995–2007. Taulukossa on mukana teollisuuden ja energiantuotannon koko primäärienergiankulutuksen (ml. ei-lupavelvollisten toimenharjoittajien polt- toaineenkulutus) lisäksi kaikkien liikennemuotojen (ml. ulkomaanliikenne), maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, maa-ainesten oton, rakentamisen, yhdyskuntien (rakennusten lämmitys + työ- ja vapaa-ajan koneet) ja palvelutoimintojen arvioidut energiankulutukset molemmille maakunnille v. 1995–2007. Taulukko 107. Arvio Kaakkois-Suomen primäärienergiankulutuksesta (GWh/a) sekä uusiutuvien energianlähteiden osuuksista v. 1995–2007. ETELÄ-KARJALA 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 EK/FIN (%) Öljyt 2 017 2 039 2 038 1 977 1 988 2 140 2 085 2 103 2 177 2 305 2 307 2 280 2 076 1,9–2,4 Hiili 443 468 598 592 622 510 601 545 461 490 560 523 511 0,7–1,6 Maakaasu 4 753 5 137 4 299 4 028 4 139 4 323 4 734 3 953 4 571 5 364 4 074 4 295 4 244 8,9–15,0 Turve 582 639 517 370 365 341 349 359 423 314 264 294 255 1,0–2,8 Uusiutumattomat 7 796 8 283 7 452 6 966 7 114 7 314 7 770 6 960 7 632 8 473 7 206 7 391 7 086 3,1–4,0 Mustalipeä 7 437 6 998 8 830 9 253 10 152 10 296 9 031 10 742 10 419 10 719 9 377 10 724 11 345 23,0–27,6 Teollisuuden puupoltto- aineet 2 492 2 206 1 955 2 802 2 428 2 868 2 853 2 600 2 768 2 843 2 210 2 891 2 936 8,4–16,6 Puun pienkäyttö 371 367 362 358 353 349 345 341 336 332 328 324 319 2,3–3,0 Muut bio- ja seka- polttoaineet 526 65 61 69 62 65 67 73 77 75 69 61 62 1,6–10,7 Vesivoima 1 631 1 225 1 243 1 262 1 280 1 298 1 421 1 088 889 1 595 1 459 1 273 1 267 8,5–12,8 Tuulivoima 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0–0,0 Uusiutuvat 12 456 10 861 12 451 13 742 14 275 14 876 13 717 14 843 14 490 15 564 13 443 15 272 15 930 14,3–17,6 Sähkön nettotuonti 849 1 221 2291 1 441 1 392 1 639 1 795 2 557 3 042 2 381 2 413 2 851 3 006 Energian kokonais- kulutus 21 100 20 365 22 194 22 150 22 781 23 828 23 282 24 360 25 164 26 419 23 061 25 514 26 021 Osuus (EK/FIN) 6,3 % 5,8 % 6,2 % 6,1 % 6,1 % 6,5 % 6,1 % 6,2 % 6,1 % 6,4 % 6,1 % 6,2 % 6,3 % 5,8–6,5 Uusiutuvien osuus Etelä-Karjalassa 59 % 53 % 56 % 62 % 63 % 62 % 62 % 61 % 58 % 59 % 58 % 60 % 61 % 93Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 KYMENLAAKSO 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 KL/FIN (%) Öljyt 2 528 2 662 2 641 2 659 2 717 2 807 2 743 2 949 2 896 2 916 2 972 2 909 2 290 2,2–3,2 Hiili 1 898 2 302 2 699 1 947 1 898 2 198 1 269 1 211 1 363 1 353 736 1 396 1 519 2,0–5,3 Maakaasu 8 994 8 350 8 208 6 412 6 171 6 367 7 617 7 145 9 057 6 854 5 213 6 783 7 255 12,6–27,5 Turve 290 573 603 498 404 330 425 750 1 121 797 620 701 1 074 1,4–4,4 Uusiutumattomat 13 711 13 887 14 150 11 516 11 190 11 701 12 053 12 055 14 437 11 920 9 541 11 789 12 138 4,9–7,0 Mustalipeä 4 697 3 259 4 519 4 319 4 474 4 544 4 155 4 543 4 728 5 024 4 406 5 263 4 922 10,7–15,5 Teollisuuden puu- polttoaineet 1 647 2 197 2 394 2 305 2 405 2 748 2 657 2 924 3 249 3 964 4 035 3 286 3 752 10,3–15,3 Puun pienkäyttö 386 385 385 384 384 383 385 387 388 390 391 391 390 2,8–3,1 Muut bio- ja seka- polttoaineet 144 66 116 110 115 98 177 219 161 283 383 728 560 5,3–31,4 Vesivoima 1 233 959 1 013 1 068 1 122 1 176 1 325 1 062 833 1 495 1 368 1 285 1 307 7,2–11,4 Tuulivoima 0 0 1 2 3 4 3 3 4 3 4 2 2 0,0–8,7 Uusiutuvat 8 106 6 865 8 429 8 188 8 503 8 953 8 702 9 138 9 364 11 158 10 586 10 956 10 934 9,4–11,4 Sähkön nettotuonti 2 848 2 503 3 176 3 298 2 813 3 815 3 235 2 958 2 870 3 395 3 374 3 572 3 552 Energian kokonais- kulutus 24 665 23 255 25 756 23 001 22 506 24 469 23 990 24 150 26 672 26 473 23 501 26 316 26 625 Osuus (KL/FIN) 7,4 % 6,7 % 7,2 % 6,3 % 6,0 % 6,7 % 6,3 % 6,2 % 6,5 % 6,4 % 6,2 % 6,4 % 6,4 % 6,0–7,4 Uusiutuvien osuus Kymenlaaksossa 33 % 30 % 33 % 36 % 38 % 36 % 36 % 38 % 35 % 42 % 45 % 42 % 41 % Tilastokeskuksen energiatilastosta laskettuna valtakunnan tasolla kokonaisenergian- kulutus on kasvanut v. 1995–2006 n. 2,1 % vuodessa (Energiatilasto 2008). Etelä-Karjalan energiankulutuksen muutokset v. 1995–2007 Etelä-Karjalassa kokonaisenergiankulutuksen vuosivaihtelu on ollut välillä -7,4 – +9,2 % keskimääräisen vuosikasvun ollessa 1,9 % eli kasvu on ollut näin arvioituna valtakunnan tasoa. Merkittävin primäärienergianlähde Etelä-Karjalassa on puun- jalostusteollisuuden jäteliemet (mustalipeä), jonka osuus kokonaisenergiankulutuk- sesta on vaihdellut välillä 34–45 % keskimääräisen kasvuvauhdin ollessa vuositasolla 12,7 %. Eniten osuuttaan on kasvattanut mustalipeä (35,2 % → 43,6 %) ja menettänyt maakaasu (22,5 % → 16,3 %). Myös maakaasun osuuden laskuun on merkittävimmin vaikuttanut kemiallisen puunjalostusteollisuuden energiankulutuksen muutokset. Uusiutuvien energialähteiden osuuden keskimääräinen vuosikasvu on ollut 2,3 % osuuden vaihdeltua vastaavana ajanjaksona 53–63 % välillä. Tuontisähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noussut 4,0 %:sta 11,6 %:iin. Kymenlaakson energiankulutuksen muutokset v. 1995–2007 Kymenlaakson kokonaisenergiankulutuksen vuosivaihtelu on ollut välillä -11,2 – +12,0 % keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 % eli kulutuksen kasvu on ollut kansallista keskiarvotasoa hitaampaa. Merkittävin primäärienergianlähde Kymen- laaksossa on laskusuunnassa oleva maakaasu, jonka osuus kokonaisenergiankulutuk- sesta on vaihdellut välillä 22,2–36,5 % keskimääräisen muutosvauhdin ollessa -1,6 %. Eniten osuuttaan on kasvattanut teollisuuden puupolttoaineet (6,7 % → 14,1 %) ja me- nettänyt maakaasu (36,5 % → 27,3 %), mutta osuudet vaihtelevat huomattavasti vuo- sittain ja selkeää trendiä ei voi määrittää. Merkittävimmin polttoaineiden osuuksiin vaikuttaa Mussalon voimalaitos, jonka tuotanto vaihtelee huomattavasti vuosittain. Uusiutuvien energialähteiden osuuden keskimääräinen vuosikasvu on ollut 2,9 % keskimääräisen osuuden vaihdeltua vastaavana ajanjaksona 30–45 % välillä. Tuonti- sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noussut 11,5 %:sta 13,3 %:iin. 94 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Ilmapäästötiedon hallintajärjestelmän arviot v. 2000 ja 2005 kokonaisilmapäästöistä Etelä-Karjalan osalta on koottu tämän raportin liitteisiin 5 ja 7. 12.2 Ilmapäästöt Taulukkoihin 108–109 on koottu tämän raportin kohdissa 1–11 määritetyt ilmapääs- töt päästökomponenteittain vuosille 1995–2007. Taulukoissa on mukana kaikki ym- päristöinventaarissa lasketut alueen omien toimintojen ilmapäästöt eli taulukoista puuttuvat kohdassa 10 määritetyt alueen ulkopuolella tuotetun ostosähkön arvioidut päästöt. Taulukon toisessa sarakkeessa on esitetty, sisältyykö päästökomponentin tiedot ympäristövaikutusarviointiin (A) ja/tai vuosiseurantamalliin (B). Ympäris- tövaikutusmallin laskennassa käytetään kuormituksena alueen kokonaispäästöjä, kun taas vuosiseurantamallin kuormitusindikaattorien päästömäärien osuus alueen kokonaispäästöistä on esitetty tämän raportin kohdassa 15.3. Taulukko 108. Arvio Etelä-Karjalan ilmapäästöistä v. 1995–2007. Yks. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 CO 2, fossiilinen A,B kt/a 2 205 2 420 2 322 2280 2 236 2294 2 401 2 224 2 665 2 616 2 437 2 440 2 227 CH 4 A t/a 15 888 15 022 14 182 13460 12 642 12063 11 872 9 311 8 544 7 538 7 058 7 342 4 539 N 2 O A t/a 352 345 344 344 348 345 346 341 351 347 329 333 329 NO x A,B t/a 10 872 10 736 11 254 11529 11 889 11751 11 342 10 969 11 304 12 175 10 643 10 800 10 059 SO 2 A,B t/a 2 726 2 776 3 250 2667 3 234 2585 2 897 3 118 2 953 3 705 2826 2868 1978 CO A t/a 20 607 20 245 20 696 21497 21 282 22941 23 464 21 399 21 207 21 190 19380 19866 18450 Hiukkaset t/a 3 892 3 149 2 313 1798 1 449 1375 1 199 1 548 1 507 1 443 1442 1357 1333 NH 3 A t/a 757 739 721 703 685 667 649 631 613 595 577 559 544 NMVOC A t/a 951 938 912 854 850 821 860 783 893 835 687 639 623 CFC-11/12 A t/a 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 As kg/a 31 30 38 39 41 45 45 47 44 45 43 46 42 Cd B kg/a 957 484 68 71 78 79 69 84 82 84 74 82 75 Cr kg/a 23 23 27 26 29 30 33 33 30 30 29 31 28 Cu kg/a 33 32 34 33 36 34 39 39 38 35 31 36 33 Hg B kg/a 33 31 48 93 65 60 72 62 62 59 54 38 40 Ni kg/a 51 41 72 45 44 39 37 49 36 43 40 42 39 Pb B kg/a 43 753 19 709 981 990 1 073 1092 956 1 124 1 094 1134 999 1077 1000 V kg/a 164 127 218 139 135 120 107 148 107 128 119 124 121 Zn kg/a 379 361 399 399 427 424 454 475 458 425 399 442 374 PCDD/PCDF B mg/a 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 0,8 0,7 0,7 0,8 0,7 0,7 0,7 0,1 PAH B g/a 42,2 49,2 50,7 46,6 51,4 57,7 56,7 51,0 60,3 60,2 55,0 59,1 55,0 95Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 109. Arvio Kymenlaakson ilmapäästöistä v. 1995–2007. Yks. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 CO 2, fossiilinen A,B kt/a 3 590 3 711 3 807 3156 3 061 3 216 2 968 3 122 3 738 3 241 2 632 3 316 2 865 CH 4 A t/a 15 510 14 806 14 183 13 422 12 718 12 340 11 543 10 314 9 182 8 080 8 113 8 746 3 986 N 2 O A t/a 407 393 397 386 380 395 370 365 383 386 367 376 378 NO x A,B t/a 13 192 13 599 13 295 12 501 12 267 12 811 11 515 11 735 12 028 11 566 11 079 11 525 12 324 SO 2 A,B t/a 3 992 5 264 5 024 3 432 2 985 3 033 2 299 1 942 2 283 1 821 1 781 1 691 1 252 CO A t/a 19 748 19 191 20 155 20 300 20 657 21 592 19 682 19 425 18 192 18 330 16 803 16 582 15 995 Hiukkaset t/a 3 075 2 061 2 100 1 896 1 736 1 844 1 643 1 610 1 496 1 989 1701 1 648 2 569 NH 3 A t/a 755 726 698 669 640 612 583 554 526 497 468 439 416 NMVOC A t/a 1 752 1 850 1 708 1374 1 447 1 269 1 246 1 215 1 416 1 284 1 259 1 360 932 CFC-11/12 A t/a 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 As kg/a 51 47 53 46 47 45 26 23 24 24 19 25 22 Cd B kg/a 37 29 39 37 38 42 38 37 48 50 38 43 40 Cr kg/a 56 84 92 57 77 64 47 39 47 46 34 49 45 Cu kg/a 62 77 85 69 76 84 63 56 66 70 59 73 77 Hg B kg/a 46 52 44 51 32 53 52 42 51 56 37 30 30 Ni kg/a 104 142 158 112 134 124 101 51 55 45 35 49 48 Pb B kg/a 536 432 548 581 597 552 508 506 549 584 494 571 500 V kg/a 290 388 433 325 374 369 302 149 158 132 114 143 158 Zn kg/a 833 895 1 070 942 954 1 158 779 763 868 929 730 984 971 PCDD/PCDF B mg/a 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,4 0,4 0,3 0,4 0,4 PAH B g/a 18,4 25,2 26,8 25,2 25,5 33,0 32,3 23,8 32,6 34,5 32,9 33,3 30,0 Ilmapäästötiedon hallintajärjestelmän arviot v. 2000 ja 2005 kokonaisilmapäästöistä Kymenlaakson osalta on koottu tämän raportin liitteisiin 6 ja 8. Ilmapäästöjen kehityssuuntia sekä niiden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on arvioitu tarkemmin tämän raportin kohdassa 13.5.1 ja 13.5.2, jossa ympäristövaiku- tusanalyysiin mukaan otetut päästökomponentit on jaoteltu ympäristövaikutusluo- kittain. HERTAn tietokokonaisuus “Ilmapäästöt” sisältää tiedot koko maan kaikkien päästölähteiden päästöistä, kuten suuret ympäristölupavelvolliset teollisuuslaitok- set ja alueellisten päästölähteiden päästöistä, kuten kotitalouksien ja palvelusekto- rin, liikenteen, maatalouden, pienteollisuuden ja jätteiden käsittelyn päästöistä sekä liuottimien ja liuotteiden käytöstä aiheutuvista päästöistä. Tietoja tulkittaessa on huomioitava, että pistemäisten päästölähteiden tiedot ovat laskennallisia silloin, kun käytettävissä ei ole ollut laitosten ilmoittamia tietoja (laskennalliset tiedot eivät välttä- mättä vastaa todellisia/mitattuja arvoja vaan voivat yliarvioida tai aliarvioida niitä). Alueellisten päästölähteiden (esim. liikenne ja maatalous) tiedot ovat laskennallisia ja ne on jyvitetty maantieteellisesti koko maan päästötiedoista erilaisilla tunnusluvuilla (kuten asukasmäärä, rakennusten määrä yms.) kuntatasolle (HERTTA). 12.3 Jätevedet ECOREG-mallin ympäristövaikutusten laskentaa varten mallissa on määritetty aika- sarjat seuraaville jätevesien päästökomponenteille: kokonaistyppi (N), kokonais- fosfori (P), biologinen hapenkulutus (BOD) sekä ammoniumtyppi (NH4 +). Lisäksi teollisuuden jätevedenpuhdistamoiden metaanipäästöjen laskentaa varten on mää- ritetty aikasarjat kemialliselle hapenkulutukselle (COD). Taulukossa 110 on esitetty 96 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Jätevesipäästöjen kehityssuuntia sekä niiden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on arvioitu tarkemmin tämän raportin kohdassa 13.5.1 ja 13.5.2, jossa ympäristövaikutus- analyysiin mukaan otetut päästökomponentit on jaoteltu ympäristövaikutusluokit- tain. Vuosiseurantajärjestelmässä seurataan taulukon 110 komponenteista ainoastaan teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta tulevaa kokonaistyppikuor- mitusta. 12.4 Jätteet Taulukkoon 111 on koottu tiedot mallia varten tehdystä jätetaseesta. Jätetaseessa vuoden 2007 tiedot laskettu pääasiassa ennustefunktioilla. Vuosien 1995–1999 tietoja ei ole arvioitu puutteellisten tilastotietojen takia. ympäristövaikutusten laskentaa varten arvioidut jätevesipäästöt. Taulukoista puut- tuvat laskeuman, luonnonhuuhtouman sekä hulevesien aiheuttama kuormitus. Taulukko 110. Arvio Etelä-Karjalan jätevesipäästöistä v. 1995–2007. ETELÄ-KARJALA Yks. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kokonaistyppi (N) t/a 1 871 1 802 1 869 2 072 2 016 1 887 1 929 1 859 1 985 1 876 1 853 1 811 1 807 Kokonaisfosfori (P) t/a 167 168 165 174 169 162 164 151 173 154 147 148 150 Biologinen hapenkulutus (BOD) t/a 4 226 4 411 4 445 4 645 4 219 4 291 4 051 4 516 4 615 3 330 2 820 2 937 3 016 Ammoniumtyppi (NH 4 +) t/a 200 171 208 169 163 144 142 153 83 91 60 72 67 KYMENLAAKSO Yks. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2 001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kokonaistyppi (N) t/a 2 692 2 455 2 365 2 359 2301 2 304 2351 2310 2406 2577 2532 2520 2566 Kokonaisfosfori (P) t/a 245 215 209 213 205 198 204 190 193 197 196 199 203 Biologinen hapenkulutus (BOD) t/a 7 479 5 558 4 933 4 059 3661 2 769 1 749 1365 1648 1874 1312 1534 1298 Ammoniumtyppi (NH 4 +) t/a 426 408 359 363 387 363 374 444 291 215 201 222 209 Taulukko 111. Arvio Kaakkois-Suomen jätemääristä ja hyötykäyttöasteesta v. 2000 - 2007 ETELÄ-KARJALA 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Hyödynnetty 1 452 356 1 574 326 1 210 681 1 656 071 1 687 452 1 573 529 1 546 392 1 636 870 Läjitetty 757 615 7 49 148 838 886 1 025 380 1 135 633 795 747 1 037 395 1 081 298 Ongelmajätteen käsittely 13 824 28 177 8 020 6 993 5 883 3 652 3 776 3 000 Varastoitu 57 245 63 823 52 660 90 909 126 788 6 6554 96 079 107 164 Yhteensä 2 281 040 2 415 475 2 110 247 2 779 354 2 955 756 2 439 482 2 683 642 2 828 333 Hyötykäyttöaste 64 % 65 % 57 % 60 % 57 % 65 % 58 % 58 % KYMENLAAKSO 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Hyödynnetty 1 912 366 1 496 113 696 650 1 632 780 1 874 545 1 814 766 1 619 688 1 712 011 Läjitetty 419 249 362 740 315 590 438 870 429 274 405 286 469 409 455 668 Ongelmajätteen käsittely 9 083 49 378 5 331 29 458 15 435 17 043 23 254 3 000 Varastoitu 48 628 42 729 16 657 77 004 75 419 114 299 71 016 102 117 Yhteensä 2 389 326 1 950 959 1 034 228 217 8111 2 394 673 2 351 395 2 183 367 2 272 796 Hyötykäyttöaste 80 % 77 % 67 % 75 % 78 % 77 % 74 % 75 % Taulukossa 111 esitetty viitteellisen kokonaishyötykäyttöasteen suuruus selittyy pääasiassa sillä, että metsäteollisuuden toiminnassa syntyneet ja hyödynnetyt puu- peräiset jätteet sisältyvät taseeseen. Jätteiden läjityksestä syntyvät metaanipäästöt on arvioitu massatasemenetelmällä kohdassa 8.3.3.2 ja saatu päästöarvio on lisätty ympäristövaikutusarvioinnin kasvihuonekaasumääriin. 97Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 13 Ympäristövaikutusten arviointi 13.1 Ympäristövaikutusten arviointiongelman jäsentely Vaikutusarviointimallin rakenne ja toiminta on esitelty esim. ECOREG-hankkeen do- kumentointiraportissa 1 (Koskela 2004, s. 86–87). Kaakkois-Suomen vaikutusarvioin- timallissa käytetyt toimintosektorit ja niiden aiheuttamat päästöt vuosina 2000 ja 2005 on esitetty taulukoissa 112 ja 113. Taulukoissa kalankasvatuksen päästöt on laskettu mukaan maatalouden, turvetuotannon päästöt metsätalouden ja maa-ainesten oton päästöt teollisuuden päästöihin. Liikenteen päästöihin sisältyvät toimialaluokkien TOL 60–64 päästöt. Taulukoissa on esitetty myös alueen ulkopuolella tuotetun osto- sähkön päästöarviot, mutta nämä päästöt eivät sisälly ympäristövaikutusarviointiin (suppea muoto). Taulukko 112. Vaikutusarviointimallissa käytetyt toimintosektorit ja niiden aiheuttamat päästöt vuosina 2000 ja 2005 Etelä-Karjalassa ympäristöongelmaluokittain ryhmiteltynä. Mukana ovat myös tuontisähkön Etelä-Karjalan ulkopuolella aiheuttamat päästöt. Etelä-Karjala Päästö (t/a) Vuosi Maa- talous1) Metsä- talous2) Yhdys- kunnat3) Haja- ja loma-asutus Teollisuus4) Liikenne5) Tuonti- sähkö Yhteensä Ilmastonmuutos CO 2 2000 184 475 14 195 326 088 8 527 1 346 519 364 276 503 996 2 747 706 2005 185 594 13 204 364 493 7 754 1 428 368 390 555 680 105 3 069 700 N 2 O 2000 206 0 14 3 90 28 50 420 2005 182 0 15 3 93 34 65 417 CH 4 2000 3 974 2 2 744 168 5 283 50 441 12 602 2005 3 491 2 1 644 169 1 880 35 379 7 531 Yläilmakehän otsonin väheneminen CFC 2000 3 1 4 2005 3 1 4 Alailmakehän otsonin muodostuminen NO x 2000 256 173 490 49 6 819 3 440 868 12 080 2005 214 110 543 48 6 601 2 733 1 172 11 404 NMVOC 2000 484 254 296 3 948 2005 447 254 186 4 790 CO 2000 99 260 4 880 1 566 9 894 7 481 88 23 724 2005 90 130 4 775 1 569 9 691 4 444 118 20 195 Happamoituminen SO 2 2000 31 15 148 30 2 189 140 746 3 294 2005 16 4 139 28 2 469 166 1 007 3 824 NO x 2000 256 173 490 49 6 819 3 440 868 12 080 2005 214 110 543 48 6 601 2 733 1 172 11 404 NH 3 2000 699 699 2005 610 610 98 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Etelä-Karjala Päästö (t/a) Vuosi Maa- talous1) Metsä- talous2) Yhdys- kunnat3) Haja- ja loma-asutus Teollisuus4) Liikenne5) Tuonti- sähkö Yhteensä Rehevöityminen vesistössä NO x 2000 256 173 490 49 6 819 3 440 868 12 080 2005 214 110 543 48 6 601 2 733 1 172 11 404 NH3 2000 699 699 2005 610 610 NH 4 + (w) 2000 7 138 145 2005 7 52 59 P (w) 2000 92 42 24 17 40 0 215 2005 92 43 21 14 28 0 198 N (w) 2000 796 912 404 132 557 7 2 808 2005 801 926 432 112 471 10 2 752 Happivajaus vesistössä BOD 7 (w) 2000 50 229 121 3 997 4 397 2005 33 190 102 2 585 2 910 NH 4 + (w) 2000 7 138 2 147 2005 7 52 2 61 1) Sisältää kalankasvatuksen päästöt. 2) Sisältää turvetuotannon päästöt.3) Palveluiden päästöt sisältyvät yhdyskun- tien päästöihin. 4) Maa-ainesten oton päästöt sisältyvät teollisuuden päästöihin. 5) Sisältää kaikki toimialaluokkien TOL 60–64 päästöt. Taulukko 113. Vaikutusarviointimallissa käytetyt toimintosektorit ja niiden aiheuttamat päästöt vuosina 2000 ja 2005 Kymenlaaksossa ympäristöongelmaluokittain ryhmiteltynä. Mukana ovat myös tuontisähkön Kymenlaakson ulkopuolella aiheuttamat päästöt. Kymenlaakso Päästö (t/a) Vuosi Maa- talous1) Metsä- talous2) Yhdys- kunnat3) Haja- ja loma-asutus Teollisuus4) Liikenne5) Tuonti- sähkö Yhteensä Ilmastonmuutos CO 2 2000 300 133 10 886 842 774 9 399 1 470 862 526 217 1 026 592 4 186 493 2005 288 511 9 778 553 672 9 896 1 145 297 570 344 882 746 3 459 871 N 2 O 2000 239 0 28 2 86 40 48 442 2005 211 0 31 2 75 47 65 430 CH 4 2000 3 723 1 3 352 144 10 223 54 441 17 881 2005 2 896 1 3 374 150 6 813 40 379 13 591 Yläilmakehän otsonin väheneminen CFC 2000 4 2 6 2005 4 2 6 Alailmakehän otsonin muodostuminen NO x 2000 381 133 1 680 44 4 814 5 330 1 769 14 137 2005 303 81 1 167 46 4 549 4 530 1 521 12 182 NMVOC 2000 586 219 227 7 955 2005 582 228 345 6 1 070 CO 2000 153 197 3 574 1 349 6 339 10 681 179 21 955 2005 128 97 4 386 1 400 5 695 6 044 154 17 347 Happamoituminen SO 2 2000 64 11 392 31 2 060 402 1 520 4 475 2005 37 3 436 32 735 511 1 307 3 057 NO x 2000 381 133 1 680 44 4 814 5 330 1 769 14 137 2005 303 81 1 167 46 4 549 4 530 1 521 12 182 NH 3 2000 661 661 2005 518 518 Rehevöityminen vesistössä NO x 2000 381 133 1 680 44 4 814 5 330 1 769 14 137 2005 303 81 1 167 46 4 549 4 530 1 521 12 182 NH 3 2000 661 661 2005 518 518 NH 4 + (w) 2000 6 357 363 2005 6 196 202 P (w) 2000 138 34 15 7 40 234 2005 140 34 15 7 36 232 N (w) 2000 1 196 744 594 109 386 15 3 044 2005 1 205 746 703 90 476 13 3 233 Happivajaus vesistössä BOD 7 (w) 2000 47 360 99 2 329 2 835 2005 32 460 82 770 1 344 NH 4 + (w) 2000 6 357 4 367 2005 6 196 3 205 1) Sisältää kalankasvatuksen päästöt. 2) Sisältää turvetuotannon päästöt. 3) Palveluiden päästöt sisältyvät yhdyskun- tien päästöihin. 4) Maa-ainesten oton päästöt sisältyvät teollisuuden päästöihin. 5) Sisältää kaikki toimialaluokkien TOL 60 –64 päästöt. 99Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 13.2 Kuormitustekijöiden merkityksen arviointi ympäristöongelmien aiheuttajina Luokittelun jälkeen kuormitustekijät yhteismitallistetaan kunkin vaikutusluokan si- sällä karakterisointikertoimien avulla. Laskennassa käytetyt karakterisointikertoimet ja niiden laskentatavat on esitetty ECOREG-hankkeen dokumentointiraportissa 1 (Koskela 2004, s. 88–89). Osa vaikutusarviointimallissa määritellyistä kuormitusteki- jöistä on sellaisia, ettei niille ole selviä määräarvioita ja niiltä puuttuvat tieteellisesti perusteltavissa olevat karakterisointikertoimet. Näihin tekijöihin liittyvien vaikutus- luokkien osalta vaikutusluokkaindikaattorien laskenta perustuu subjektiivisiin asian- tuntija-arvioihin (Koskela 2004). Taulukoissa 114 ja 115 on esitetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden työryhmässä tekemät arviot tällaisten mallissa käytettyjen kuormitustekijöiden aiheuttajista. Taulukossa 116 ovat samojen asiantunti- joiden antamat kuormitustekijöiden painokertoimet vaikutusluokissa maaperän ja vesivarojen pilaantuminen, paikallinen (taajamien) ilman laadun heikkeneminen, uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen, maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen sekä virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen. Vertailtavuuden vuoksi arviointiryhmän kokoonpano on pidetty samana vuoden 2004 ja 2008 kyselyis- sä ja taulukoissa esitetyt desimaaliluvut ovat arviointiryhmän jäsenten vastauksista lasketut keskiarvot. Monimuotoisuuden vähenemistä aiheuttavien kuormitustekijöi- den painokertoimien laskenta on tehty vuoden 2004 analyysiä vastaavasti. Taulukko 114. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden työryhmässä tekemät arviot ei-mitattavien kuormitustekijöiden aiheutumisesta eri toimintosektoreista Etelä-Karjalassa vuosina 2000 ja 2005. Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Teollisuus Liikenne 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TOX (Jatkuvat päästöt) 0,065 0,075 0,000 0,000 0,135 0,135 0,100 0,100 0,400 0,375 0,300 0,315 Ympäristöonnettomuudet 0,000 0,000 0,000 0,000 0,100 0,100 0,000 0,000 0,500 0,450 0,400 0,450 TOX (Kaatopaikat) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,300 0,300 0,000 0,000 0,700 0,700 0,000 0,000 TOX (Saastuneet maa-alueet) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,200 0,200 0,000 0,000 0,600 0,575 0,200 0,225 Torjunta-aineet 0,950 0,950 0,050 0,050 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Mikrobit 0,400 0,375 0,000 0,000 0,300 0,300 0,200 0,200 0,100 0,100 0,000 0,025 Nitraatit 0,825 0,775 0,050 0,075 0,050 0,075 0,000 0,000 0,075 0,075 0,000 0,000 Kloridit 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,100 0,075 0,900 0,925 Pienhiukkaset (PM 10 ) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,200 0,125 0,000 0,000 0,400 0,400 0,400 0,475 Hiukkaset (Kokonaisleijuma) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,300 0,225 0,000 0,000 0,200 0,200 0,500 0,575 Otsoni (O 3 ) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,050 0,050 0,000 0,000 0,150 0,150 0,800 0,800 Soran otto 0,050 0,050 0,025 0,025 0,400 0,375 0,050 0,050 0,125 0,125 0,350 0,375 Turpeen otto 0,050 0,050 0,000 0,000 0,050 0,050 0,000 0,000 0,900 0,900 0,000 0,000 Muu maa-aineksen otto 0,000 0,000 0,000 0,000 0,100 0,100 0,650 0,900 0,250 0,000 0,000 0,000 Fossiiliset poltto-aineet 0,050 0,050 0,050 0,040 0,200 0,200 0,050 0,035 0,450 0,450 0,200 0,225 Kallion louhinta 0,000 0,000 0,000 0,000 0,500 0,400 0,200 0,200 0,300 0,250 0,000 0,150 Haju 0,225 0,275 0,000 0,000 0,075 0,125 0,000 0,000 0,400 0,350 0,300 0,250 Melu 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,025 0,025 0,300 0,300 0,675 0,675 Pyynti 0,000 0,000 0,000 0,000 0,300 0,300 0,700 0,700 0,000 0,000 0,000 0,000 Keräily ja poiminta 0,000 0,000 0,000 0,000 0,350 0,350 0,650 0,650 0,000 0,000 0,000 0,000 Häirintä ja liikenne 0,100 0,100 0,300 0,275 0,200 0,200 0,150 0,150 0,050 0,075 0,200 0,200 Maaston ja kallioperän kuluminen 0,000 0,000 0,400 0,450 0,250 0,225 0,200 0,175 0,050 0,050 0,100 0,100 Kiinteistöjen rakentaminen 0,050 0,050 0,000 0,000 0,600 0,625 0,100 0,100 0,250 0,225 0,000 0,000 Teiden rakentaminen 0,050 0,050 0,175 0,150 0,175 0,175 0,100 0,075 0,100 0,100 0,400 0,450 Rantojen rakentaminen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,200 0,225 0,550 0,550 0,150 0,125 0,100 0,100 Soranotto ja kaivostoiminta 0,050 0,050 0,050 0,050 0,375 0,325 0,050 0,050 0,175 0,175 0,300 0,350 Peltomaiden muutokset 0,700 0,650 0,200 0,200 0,050 0,100 0,000 0,000 0,000 0,000 0,050 0,050 Avoimien alueiden sulkeutuminen 0,500 0,500 0,500 0,500 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Metsänkäsittelytoimet 0,000 0,000 1,000 1,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Ojitus ja turpeenotto 0,050 0,050 0,600 0,600 0,050 0,100 0,000 0,0000 0,300 0,250 0,000 0,000 Vesirakentaminen 0,050 0,050 0,050 0,050 0,100 0,100 0,000 0,000 0,400 0,400 0,400 0,400 Autioituminen 0,300 0,350 0,100 0,100 0,300 0,250 0,000 0,000 0,300 0,300 0,000 0,000 100 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 115. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden työryhmässä tekemät arviot ei-mitattavien kuormitustekijöiden aiheutumisesta eri toimintosektoreista Kymenlaaksossa vuosina 2000 ja 2005. Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Teollisuus Liikenne 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TOX (Jatkuvat päästöt) 0,050 0,060 0,000 0,000 0,150 0,150 0,100 0,100 0,400 0,350 0,300 0,340 Ympäristöonnettomuudet 0,000 0,000 0,000 0,000 0,100 0,100 0,000 0,000 0,500 0,450 0,400 0,450 TOX (Kaatopaikat) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,300 0,300 0,000 0,000 0,700 0,700 0,000 0,000 TOX (Saastuneet maa-alueet) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,200 0,225 0,000 0,000 0,600 0,550 0,200 0,225 Torjunta-aineet 0,950 0,950 0,050 0,050 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Mikrobit 0,400 0,375 0,000 0,000 0,300 0,300 0,200 0,200 0,100 0,100 0,000 0,025 Nitraatit 0,850 0,825 0,050 0,050 0,050 0,075 0,000 0,000 0,050 0,050 0,000 0,000 Kloridit 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,100 0,075 0,900 0,925 Pienhiukkaset (PM 10 ) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,200 0,125 0,000 0,000 0,400 0,400 0,400 0,475 Hiukkaset (Kokonaisleijuma) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,300 0,225 0,000 0,000 0,200 0,200 0,500 0,575 Otsoni (O 3 ) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,050 0,050 0,000 0,000 0,150 0,150 0,800 0,800 Soran otto 0,050 0,050 0,050 0,025 0,400 0,375 0,050 0,050 0,150 0,125 0,300 0,375 Turpeen otto 0,050 0,050 0,000 0,000 0,050 0,050 0,000 0,000 0,900 0,900 0,000 0,000 Muu maa-aineksen otto 0,000 0,000 0,000 0,000 0,100 0,100 0,900 0,750 0,000 0,150 0,000 0,000 Fossiiliset poltto-aineet 0,050 0,050 0,050 0,040 0,250 0,250 0,050 0,035 0,400 0,400 0,200 0,225 Kallion louhinta 0,000 0,000 0,000 0,000 0,500 0,400 0,200 0,200 0,300 0,250 0,000 0,150 Haju 0,200 0,200 0,000 0,000 0,100 0,200 0,000 0,000 0,400 0,350 0,300 0,250 Melu 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,300 0,300 0,700 0,700 Pyynti 0,000 0,000 0,000 0,000 0,300 0,300 0,700 0,700 0,000 0,000 0,000 0,000 Keräily ja poiminta 0,000 0,000 0,000 0,000 0,400 0,400 0,600 0,600 0,000 0,000 0,000 0,000 Häirintä ja liikenne 0,100 0,100 0,300 0,275 0,200 0,200 0,150 0,150 0,050 0,075 0,200 0,200 Maaston ja kallioperän kuluminen 0,000 0,000 0,400 0,450 0,250 0,225 0,200 0,175 0,050 0,050 0,100 0,100 Kiinteistöjen rakentaminen 0,050 0,050 0,000 0,000 0,600 0,625 0,100 0,100 0,250 0,225 0,000 0,000 Teiden rakentaminen 0,050 0,050 0,200 0,175 0,150 0,150 0,100 0,075 0,100 0,100 0,400 0,450 Rantojen rakentaminen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,200 0,225 0,500 0,500 0,200 0,175 0,100 0,100 Soranotto ja kaivostoiminta 0,050 0,050 0,050 0,050 0,400 0,350 0,050 0,050 0,150 0,150 0,300 0,350 Peltomaiden muutokset 0,700 0,650 0,200 0,200 0,050 0,100 0,000 0,000 0,000 0,000 0,050 0,050 Avoimien alueiden sulkeutuminen 0,500 0,500 0,500 0,500 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Metsänkäsittelytoimet 0,000 0,000 1,000 1,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Ojitus ja turpeenotto 0,050 0,050 0,600 0,600 0,050 0,100 0,000 0,000 0,300 0,250 0,000 0,000 Vesirakentaminen 0,050 0,050 0,050 0,050 0,100 0,100 0,000 0,000 0,400 0,400 0,400 0,400 Autioituminen 0,300 0,325 0,100 0,100 0,300 0,275 0,000 0,000 0,300 0,300 0,000 0,000 101Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 116. Asiantuntija-arvioon perustuvat arviot eri kuormitustekijöiden merkityksestä ympäristöongelmien aiheuttajina. Tulokset on esitetty kuormitustekijöiden painokertoimina niissä vaikutusluokissa, joille ei ole käytettävissä tutkimustietoon perustuvaa karakterisointia. Vaikutusluokka Kuormitustekijä Painokerroin Etelä-Karjala Kymenlaakso 2000 2005 2000 2005 Maaperän ja vesivarojen pilaantuminen TOX (Kaatopaikat) 0,250 0,200 0,250 0,200 TOX (Saastuneet maa-alueet) 0,325 0,375 0,350 0,400 Torjunta-aineet 0,075 0,075 0,050 0,075 Mikrobit 0,075 0,075 0,050 0,050 Nitraatit 0,100 0,100 0,100 0,100 Kloridit 0,175 0,175 0,200 0,175 Paikallinen ilman laadun heikkeneminen Pienhiukkaset (PM10) 0,400 0,400 0,400 0,400 Hiukkaset (kokonaisleijuma) 0,150 0,200 0,150 0,175 CO 0,050 0,050 0,050 0,050 NOx 0,200 0,175 0,200 0,175 SO2 0,100 0,075 0,100 0,100 NH3 0,050 0,050 0,050 0,050 O3 0,050 0,050 0,050 0,050 Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen Soran otto 0,400 0,400 0,400 0,400 Turpeen otto 0,125 0,125 0,100 0,100 Muu maa-aineksen otto 0,050 0,050 0,050 0,050 Fossiiliset poltto-aineet 0,150 0,150 0,150 0,150 Kallion louhinta 0,275 0,275 0,300 0,300 Monimuotoisuuden väheneminen Pyynti 0,010 0,010 0,010 0,011 Keräily ja poiminta 0,006 0,006 0,007 0,007 Häirintä ja liikenne 0,004 0,004 0,004 0,004 Maaston ja kallioperän kuluminen 0,022 0,022 0,022 0,022 Kiinteistöjen rakentaminen 0,038 0,038 0,044 0,040 Teiden rakentaminen 0,108 0,109 0,120 0,117 Rantojen rakentaminen 0,022 0,021 0,025 0,023 Soranotto ja kaivostoiminta 0,038 0,039 0,043 0,040 Peltomaiden muutokset 0,013 0,013 0,017 0,018 Avoimien alueiden sulkeutuminen 0,262 0,257 0,294 0,307 Metsänkäsittelytoimet 0,318 0,322 0,245 0,263 Ojitus ja turpeenotto 0,070 0,068 0,069 0,058 Vesirakentaminen 0,089 0,092 0,101 0,091 Maiseman ja kulttuuri- ympäristön heikkenemi- nen Maaston ja kallioperän kuluminen 0,050 0,050 0,050 0,050 Kiinteistöjen rakentaminen 0,175 0,175 0,200 0,175 Teiden rakentaminen 0,075 0,100 0,050 0,075 Rantojen rakentaminen 0,125 0,125 0,100 0,100 Soranotto ja kaivostoiminta 0,075 0,075 0,050 0,050 Peltomaiden muutokset 0,150 0,125 0,150 0,150 Avoimien alueiden sulkeutuminen 0,075 0,075 0,100 0,100 Metsänkäsittelytoimet 0,150 0,150 0,150 0,150 Ojitus ja turpeenotto 0,050 0,050 0,050 0,050 Vesirakentaminen 0,045 0,045 0,050 0,050 Autioituminen 0,030 0,030 0,050 0,050 Virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen Häirintä ja liikenne 0,200 0,225 0,200 0,225 Maaston ja kallioperän kuluminen 0,050 0,050 0,050 0,050 Kiinteistöjen rakentaminen 0,100 0,075 0,100 0,100 Teiden rakentaminen 0,050 0,075 0,050 0,075 Rantojen rakentaminen 0,150 0,175 0,150 0,150 Soranotto ja kaivostoiminta 0,050 0,050 0,050 0,050 Peltomaiden muutokset 0,000 0,000 0,000 0,000 Avoimien alueiden sulkeutuminen 0,000 0,000 0,000 0,000 Metsänkäsittelytoimet 0,200 0,200 0,200 0,175 Ojitus ja turpeenotto 0,100 0,075 0,100 0,100 Vesirakentaminen 0,100 0,075 0,100 0,075 102 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 13.3 Ympäristöongelmaluokkien arvottaminen Ympäristöongelmien arvottaminen tehtiin Internet-kyselynä käyttäen Webropol-työ- kalua. Kysely lähetettiin sähköpostilla 1 316 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella asuvalle/toimivalle ihmiselle sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen omalle henkilökunnalle (107 kpl). Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 221 kpl, eli vastaus- prosentiksi saatiin 15,5 %. 13.3.1 Vastaajaprofiilit Sukupuoli ja ikä Tutkimusjoukko oli selvästi miesvaltainen molemmissa maakunnissa, joskin Etelä- Karjalan puolella jakauma oli tasaisempi (taulukko 117). Vuonna 2004 Kymenlaak- sossa toteutetussa vastaavassa arvotuskyselyssä naisten osuus vastaajista oli 29,4 % (10/34). Ikäjakauma vastaa Keski-Suomessa toteutetun kyselyn jakaumaa, jossa nais- ten osuus vastaajista oli 33 % (Korppinen 2007). Taulukko 117. Arvotuskyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma. Vastaajat Etelä-Karjala Kymenlaakso Muu Kaakkois-Suomi* Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % Miehet 47 56,6 72 64,3 19 73,1 138 62,4 Naiset 35 42,2 39 34,8 4 15,4 78 35,3 Tieto puuttuu 1 1,2 1 0,9 3 11,5 5 2,3 Yhteensä 83 100,0 112 100,0 26 100,0 221 100,0 * Vastaaja ei ole eritellyt vastauspaikka-/-maakuntaa Vastaajien keskimääräinen ikä oli Etelä-Karjalassa 46,5 vuotta ja Kymenlaaksossa 48,0 vuotta. Vanhin kyselyyn vastannut henkilö Etelä-Karjalassa oli 67-vuotias ja Ky- menlaaksossa 71-vuotias. Nuorin kyselyyn vastannut Etelä-Karjalassa oli 21-vuotias ja Kymenlaaksossa 25-vuotias. Kymenlaaksossa vuonna 2004 toteutetussa kyselyssä ei kysytty vastaajien ikää. Taulukko 118. Arvotuskyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Syntymävuosi Etelä-Karjala Kymenlaakso Muu Kaakkois-Suomi* Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % 1931–1940 1 1,2 2 1,8 0 0,0 3 1,4 1941–1950 20 24,1 27 24,1 0 0,0 47 21,3 1951–1960 23 27,7 36 32,1 8 30,8 67 30,3 1961–1970 21 25,3 28 25,0 7 26,9 56 25,3 1971–1980 15 18,1 15 13,4 6 23,0 36 16,3 1981–1990 3 3,6 4 3,6 1 3,8 8 3,6 Tieto puuttuu 0 0,0 0 0,0 4 15,4 4 1,8 Yhteensä 83 100,0 112 100,0 26 100,0 221 100,0 * Vastaaja ei ole eritellyt vastauspaikka-/-maakuntaa Koulutustausta Suurin osa vastaajista oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (maisteri tai tutkijankoulutus). Vuonna 2004 Kymenlaaksossa toteutetussa kyselyssä lähes kaikilla vastaajilla oli ylempi korkeakoulututkinto (koulutustaustaa ei tässä kyselyssä kartoi- tettu). Keski-Suomen kyselyssä vastaajista ylempi korkeakoulututkinto oli 36 %: lla (Korppinen 2007). 103Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 119. Arvotuskyselyyn vastanneiden koulutustausta. Koulutustausta Etelä-Karjala Kymenlaakso Muu Kaakkois-Suomi* Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % Kansakoulu, keski- koulu tai peruskoulu 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Ammattikoulu- tai kurssi 5 6,0 6 5,4 0 0,0 11 5,0 Lukio tai ylioppilas 2 2,4 5 4,5 0 0,0 7 3,2 Opistotason amma- tillinen koulutus 23 27,7 25 22,3 3 11,5 51 23,1 Ammattikorkeakoulu 5 6,0 13 11,6 7 26,9 25 11,3 Korkeakoulu, alem- man asteen tutkinto (kandidaatti) 9 10,8 6 5,4 1 3,8 16 7,2 Korkeakoulu, ylem- män asteen tutkinto (esim. maisteri) 33 39,8 53 47,3 10 38,5 96 43,4 Tutkijankoulutus (tohtori tai lisensi- aatti) 6 7,2 4 3,6 1 3,8 11 5,0 Tieto puuttuu 0 0,0 0 0,0 4 15,4 4 1,8 Yhteensä 83 100,0 112 100,0 26 100,0 221 100,0 * Vastaaja ei ole eritellyt vastauspaikka-/-maakuntaa Ammattiasema ja organisaatiotausta Pääosa kyselyyn vastanneista oli toimihenkilöitä tai johtavassa asemassa toisen palve- luksessa olevia (76,9 % kaikista vastaajista). Kymenlaakson aikaisemmassa kyselyssä lähes kaikki vastaajat kuuluivat näihin ammattiryhmiin (ammattiryhmää ei kysytty). Keski-Suomen kyselyssä ylempiä toimihenkilöitä oli 60 % vastaajista (Korppinen 2007). Taulukko 120. Arvotuskyselyyn vastaajat ammattiryhmittäin. Ammattiryhmä Etelä-Karjala Kymenlaakso Muu Kaakkois-Suomi* Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % Johtavassa asemassa toisen henkilön palveluksessa 10 12,0 22 19,6 2 7,7 34 15,4 Ylempi toimihenkilö 34 41,0 48 42,9 10 38,5 92 41,6 Alempi toimihenkilö 14 16,9 24 21,4 6 23,1 44 19,9 Työntekijä 7 8,4 10 8,9 3 11,5 20 9,0 Yrittäjä tai yksityinen ammatinharjoittaja 4 4,8 3 2,7 0 0,0 7 3,2 Maatalousyrittäjä 1 1,2 3 2,7 0 0,0 4 1,8 Opiskelija 4 4,8 0 0,0 1 3,8 5 2,3 Eläkeläinen 5 6,0 0 0,0 0 0,0 5 2,3 Kotiäiti/-isä 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Työtön 0 0,0 1 0,9 0 0,0 1 0,5 Muu 3 3,6 1 0,9 0 0,0 4 1,8 Tieto puuttuu 1 1,2 0 0,0 4 15,4 5 2,3 Yhteensä 83 100,0 112 100,0 26 100,0 221 100,0 * Vastaaja ei ole eritellyt vastauspaikka-/-maakuntaa Tutkimuksen otoksessa suurimmat ryhmät olivat kuntien viranhaltijat (29 %) ja yri- tysten edustajat (23 %). Kymenlaakson kyselyssä 41 % vastaajista työskenteli valtion laitoksissa, 29 % oli yritysten edustajia sekä 21 % kuntien viranhaltijoita. Keski-Suo- men kyselyssä suurimmat vastaajaryhmät olivat kuntien luottamusmiehet (26 %) ja kuntien viranhaltijat (23 %). 104 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 121. Arvotuskyselyyn vastaajat organisaatioittain. Organisaatio Etelä-Karjala Kymenlaakso Muu Kaakkois-Suomi* Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % Kunta (viranhaltija) 24 28,9 35 31,3 5 19,2 64 29,0 Kunnanvaltuusto, -hallitus tai -lautakunta 4 4,8 6 5,4 2 7,6 12 5,5 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 4 4,8 12 10,7 0 0,0 16 7,2 Valtion tutkimuslaitos 4 4,8 3 2,7 1 3,8 8 3,6 Muu valtion laitos 7 8,4 6 5,4 8 30,8 21 9,5 Yritys 17 20,5 32 28,6 2 7,7 51 23,1 Ympäristöjärjestö tai yhdistys 1 1,2 5 4,5 0 0,0 6 2,7 Muu järjestö tai yhdistys 14 16,9 5 4,5 1 3,8 20 9,0 Muu 6 7,2 8 7,1 2 7,7 16 7,2 Tieto puuttuu 2 2,4 0 0,0 5 19,2 7 3,2 Yhteensä 83 100,0 112 100,0 26 100,0 221 100,0 * Vastaaja ei ole eritellyt vastauspaikka-/-maakuntaa Paikkakunta ja asuinympäristö Kyselyvastauksia saatiin 20 kunnasta; ainoastaan pienistä kunnista (Savitaipale, Suo- menniemi, Miehikkälä ja Virolahti) ei saatu yhtään vastausta. Vastausten jakauma noudattaa kohtuullisen hyvin kuntien asukaslukujen jakaumaa. Taulukko 122. Kuntien asukasmäärät (Tilastokeskus) ja arvotuskyselyyn vastanneet paikkakunnit- tain. Kunta Vastaajat Asukasluku 31.12.2006 kpl % kpl % Imatra 16 19,3 29 385 21,7 Joutseno 11 13,3 10 851 8,0 Lappeenranta 39 45,0 59 118 43,7 Lemi 1 1,2 3 052 2,3 Luumäki 1 1,2 5 216 3,9 Parikkala 7 8,4 6 151 4,5 Rautjärvi 2 2,4 4 221 3,1 Ruokolahti 1 1,2 5 882 4,3 Savitaipale 0 0,0 4 132 3,1 Suomenniemi 0 0,0 814 0,6 Taipalsaari 1 1,2 4 962 3,7 Ylämaa 1 1,2 1 471 1,1 Muu Etelä-Karjala 3 3,6 ETELÄ-KARJALA 83 100,0 135 255 100,0 Anjalankoski 12 10,7 16 788 9,1 Elimäki 4 3,6 8 327 4,5 Hamina 13 11,6 21 826 11,8 Iitti 3 2,7 7 246 3,9 Jaala 1 0,9 1 866 1,0 Kotka 26 23,2 54 607 29,6 Kouvola 34 30,4 30 783 16,7 Kuusankoski 5 4,5 20 178 11,0 Miehikkälä 0 0,0 2 413 1,3 Pyhtää 4 3,6 5 141 2,8 Valkeala 5 4,5 11 455 6,2 Virolahti 0 0,0 3 611 2,0 Muu Kymenlaakso 5 4,5 KYMENLAAKSO 112 100,0 184 241 100,0 Tieto puuttuu 26 11,8 KAAKKOIS-SUOMI 221 100,0 105Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kyselyyn vastanneista 38 % ilmoitti asuvansa esikaupunkialueella tai kaupunkilähi- össä. Keski-Suomen kyselyssä tämän luokan osuus oli 32 %. Merkittävin ero Kaak- kois-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen vastaajissa oli maaseudun haja-asutusalueella asuvien osuudessa, joka Kaakkois-Suomessa oli 18 % ja Keski-Suomessa 31 %. Taulukko 123. Arvotuskyselyyn vastanneiden asuinympäristöt. Ammattiryhmä Etelä-Karjala Kymenlaakso Muu Kaakkois-Suomi* Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % Kaupunkikeskus 19 22,9 26 23,2 9 34,6 54 24,4 Esikaupunkialue tai kaupunkilähiö 27 32,5 50 44,6 7 26,9 84 38,0 Kuntakeskus tai taajama 21 25,3 14 12,5 4 15,4 39 17,6 Maaseudun haja-asutus- alue 16 19,3 21 18,8 3 11,5 40 18,1 Muu 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Tieto puuttuu 0 0,0 1 0,9 3 11,5 4 1,8 Yhteensä 83 100,0 112 100,0 26 100,0 221 100,0 * Vastaaja ei ole eritellyt vastauspaikka-/-maakuntaa 13.3.2 Ympäristöongelmaluokkien painot Taulukossa 124 on esitetty yhteenveto ympäristöongelmien tärkeysjärjestyksistä sekä saatujen sijojen määristä. Taulukko 124. Ympäristöongelmien saamat keskimääräiset sijat (M) kaikista vastaajaryhmistä astei- kolla 1–19 (1 = tärkein, 19 = vähiten tärkeä). N = ongelman arvottaneiden vastaajien määrä. Ympäristöongelma N M Md Mo Sd Min Max EK KL EK KL EK KL EK KL EK KL EK KL EK KL Rehevöityminen vesistöissä 71 91 3,7 3,8 3 3 1 1 3,18 2,92 1 1 16 14 Paikallinen pilaantuminen 65 90 5,7 6,3 5 6 4 5 3,35 3,41 1 1 14 16 Ilmastonmuutos 64 87 4,8 5,4 3 3 1 1 4,31 4,62 1 1 16 16 Happivajaus vesistöissä 60 83 7,1 7,1 7 6 9 2 3,59 4,28 1 1 15 16 Ekotoksisuus 63 84 7,3 7,9 7 8 3 8 3,91 3,88 1 1 16 16 Yläilmakehän otsonin väheneminen 56 82 8,9 8,4 9 9 9 15 4,67 4,96 1 1 16 16 Luonnon monimuotoisuuden väheneminen 63 82 8,6 8,8 9 9 11 12 4,21 4,25 1 1 16 16 Uusiutumattomien luonnon- varojen väheneminen 59 84 9,1 8,3 9 8 12 9 4,13 3,81 2 1 16 16 Ympäristöonnettomuudet 68 90 6,5 5,6 5 4 2 1 4,46 4,31 1 1 16 15 Paikallinen ilman laadun heikkeneminen 60 82 6,5 7,6 7 8 2 9 4,11 3,87 1 1 15 15 Happamoituminen 57 82 8,2 9,7 8 10 6 7 3,96 3,95 2 2 16 16 Alailmakehän otsoni 55 81 9,9 9,6 10 11 10 14 3,81 4,57 2 1 16 16 Maiseman ja kulttuuriympä- ristön heikkeneminen 65 79 9,4 10,6 10 12 13 14 4,84 4,18 1 2 16 16 Melu 64 82 10,2 10,5 11 11 15 15 4,19 3,93 1 2 16 16 Virkistysmahdollisuuksien ja viihtyvyyden heikkeneminen 61 78 11,3 10,4 12 12 16 16 4,43 4,90 2 1 16 16 Haju 57 80 10,8 11,4 12 12 15 16 4,57 3,74 1 3 16 16 Ympäristöongelmien arvotuskyselyn perusteella ympäristöongelmaluokille laskettiin painot päätösanalyysissä SMARTER-tekniikkana tunnetulla menetelmällä (esim. Kos- kela 2004, s. 92–93). Ympäristöongelmaluokkien keskiarvopainot laskettiin erikseen 106 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Etelä-Karjalalle, Kymenlaaksolle sekä koko Kaakkois-Suomelle (eli koko tutkimus- aineistolle). Taulukko 125. Ympäristöongelmaluokkien keskiarvopainot. Ympäristöongelma EK KL KAS KL/-04 Rehevöityminen vesistöissä 0,145 0,138 0,146 0,137 Paikallinen pilaantuminen 0,080 0,081 0,077 0,146 Ilmastonmuutos 0,120 0,116 0,120 0,089 Happivajaus vesistöissä 0,058 0,065 0,062 0,029 Ekotoksisuus 0,061 0,055 0,059 0,079 Yläilmakehän otsonin väheneminen 0,050 0,067 0,060 0,036 Luonnon monimuotoisuuden väheneminen 0,047 0,048 0,047 0,074 Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen 0,037 0,050 0,042 0,040 Ympäristöonnettomuudet 0,089 0,107 0,098 0,091 Paikallinen ilman laadun heikkeneminen 0,083 0,060 0,068 0,052 Happamoituminen 0,047 0,036 0,043 0,041 Alailmakehän otsoni 0,031 0,048 0,039 0,027 Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen 0,056 0,033 0,041 0,038 Melu 0,040 0,032 0,037 0,044 Virkistysmahdollisuuksien ja viihtyvyyden heikkeneminen 0,027 0,037 0,034 0,038 Haju 0,029 0,026 0,027 0,039 Ympäristöongelmaluokista selvästi tärkeimmäksi arvioitiin molemmissa maakunnis- sa rehevöityminen vesistöissä. Yhtä selkeästi toiselle sijalle arvioitiin ilmastonmuutos. Vuonna 2003 Kymenlaaksossa tehtyyn arvotuskyselyyn verrattuna ilmastonmuutos on nostanut eniten merkitystään Kymenlaaksossa. 13.4 Vaikutusarviointimallilla lasketut haittapisteet 13.4.1 Kuormitustekijöiden kokonaishaittapisteet Kuvissa 3–4 ja liitteissä 1–2 on esitetty vaikutusarviointimallissa käytetyille yksittäi- sille kuormitustekijöille lasketut haittapisteet. Vaikutusarviointilaskelman tulosten havainnollistamiseksi mallissa on käytetty kerrointa 10 000, jolloin lasketut haittapis- teet voidaan esittää kokonaislukuina. Laskentamallissa käytetty pistemäärä voidaan valita vapaasti tarpeen mukaan. Kuvissa on esitetty lasketut haittapisteet molemmille maakunnille vuosille 2000 ja 2005, mutta sanallinen arvio muutoksista on tehty ai- noastaan Kymenlaakson maakunnan osalle. Etelä-Karjalan osalta arvioinnissa on enemmän epävarmuutta, koska laskenta vuoden 2000 osalle on tehty käyttämällä vuonna 2004 toteutetussa kyselyssä määritettyjä arvotuksia. 107Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 3. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan kuormitustekijöiden haittapisteet v. 2000 ja 2005. Kuvan 3 haittapisteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 1. Vuoden 2005 mallissa eniten haittaa aiheuttava kuormitustekijä on fossiilisen hiilidioksidin päästöt, joista suurin osa tulee teollisuudesta ja energiantuotannosta. Mallissa olevista 43 kuormi- tustekijästä merkittävimmät 9 (CO2, N(w), TOX(Ympäristöonnettomuudet), NOx, TOX(Jatkuvat päästöt), BOD7, CFC-11/12, P ja melu) muodostavat noin 60 % koko- naishaittapisteistä (6 055 haittapistettä). Suurin yksittäinen kuormitustekijä laskenta- mallin mukaan on fossiilinen hiilidioksidi (CO2) 1 049 haittapisteellä. Seuraavaksi merkittävimpien 8 kuormitustekijän (PM10, Haju, TOX (Saastuneet alueet), Met- sänkäsittelytoimet, SO2, Soranotto ja kaivostoiminta, TOX (Kaatopaikat) ja avoimien alueiden sulkeutuminen) osuus kokonaishaitasta on n. 20 % (1 990 haittapistettä). 108 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 4. Vaikutusarviointimallissa lasketus Kymenlaakson kuormitustekijöiden haittapisteet v. 2000 ja 2005. 109Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuvan 4 haittapisteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 2. Vuoden 2005 mallissa merkittävimmät 6 kuormitustekijää (TOX (Ympäristöonnettomuudet), CO2, N(w), NOx, CFC-11/12 ja TOX (Jatkuvat päästöt)) muodostavat noin puolet kokonaishaitas- ta (4 981 haittapistettä). Pelkästään ympäristöonnettomuuksien (1071 haittapistettä) ja hiilidioksidipäästöjen (1 047 haittapistettä) osuus on noin 20 % kokonaishaitasta. Merkittävimpien kuormitustekijöiden joukossa olevien CFC-11/12-päästöjen määrä- arvio on pelkästään suuntaa-antava, joten se sisältää kaikista em. kuormitustekijöistä selvästi eniten epävarmuutta (tämän kuormitustekijän laskentatapa on esitetty tämän raportin kohdassa 8.3.1.4). Taulukkoon 126 on koottu kymmenen merkittävintä kuormitustekijää vuoden 2005 analyysistä, sekä niiden muutokset verrattuna aikaisempaan vastaavaan ana- lyysiin. Taulukko 126. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet merkittävimpien kuor- mitustekijöiden osalta. Kuormitustekijä Haittapisteet Sijoitus 2000 2005 2000 2005 TOX(Ympäristöonnettomuudet) 910 1071 1 1 CO2 794 1047 2 2 N(w) 785 841 4 3 NOx 623 801 5 4 CFC-11/12 360 672 11 5 TOX(Jatkuvat päästöt) 790 550 3 6 P 444 436 7 7 BOD7 181 379 18 8 Melu 440 324 8 9 NH4(w) 179 313 19 10 Vuosien 2000 ja 2005 arvioissa merkittävimmistä kuormitustekijöistä ympäristöon- nettomuudet ja fossiilisen hiilidioksidin päästöt ovat säilyttäneet asemansa, joskin niiden osuudet kokonaishaitasta ovat kasvaneet (Ympäristöonnettomuudet 910 hp → 1 071 hp ja CO2 794 → 1 074 hp). Kymmenen tärkeimmän kuormitustekijän jouk- koon ovat nousseet vaikutusluokkaan ”happivajaus vesistöissä” kuuluvat BOD7 ja NH4 +(w) sekä yläilmakehän otsonia vähentävät CFC-päästöt. CFC-päästöjen merki- tystä arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tämän päästön laskennan suuret epävarmuudet. Merkitystään on eniten vähentäneet saastuneilta mailta tulevat myr- kylliset päästöt (TOX(Saastuneet alueet)), haju sekä kaatopaikoilta tulevat myrkylliset päästöt (TOX(Kaatopaikat)). 110 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 127. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kuormitustekijöiden vertailu v. 2005 haittapisteillä. Ympäristöongelmaluokka Haittapisteet Sijoitus Ero sijoi- tuksessa EK vs. KL Etelä- Karjala Kymen- laakso Etelä- Karjala Kymen- laakso TOX(Ympäristöonnettomuudet) 886 1 071 3 1 2 CO2 1 049 1 047 1 2 -1 N(w) 898 841 2 3 -1 NOx 719 801 4 4 0 CFC-11/12 504 672 7 5 2 TOX(Jatkuvat päästöt) 613 550 5 6 -1 P 459 436 8 7 1 BOD7 528 379 6 8 -2 Melu 399 324 9 9 0 NH4(w) 66 313 31 10 21 TOX (Saastuneet alueet) 289 312 12 11 1 Haju 289 261 11 12 -1 Soranotto ja kaivostoiminta 222 253 15 13 2 Metsänkäsittelytoimet 289 244 13 14 -1 Pienhiukkaset (PM10) 330 240 10 15 -5 Avoimien alueiden sulkeutuminen 162 181 17 16 1 TOX(Kaatopaikat) 172 173 16 17 -1 SO2 237 154 14 18 -4 Kallion louhinta 102 149 26 19 7 Kloridit 140 147 19 20 -1 Haittapisteet yhteensä (20 tärkeintä kuormitustekijää) 8 353 8 548 Kuormitustekijöistä eniten vuoden 2005 mallissa eroaa ammoniumtyppi, joka Kymen- laaksossa on sijalla 10 ja Etelä-Karjalassa sijalla 31. Ammoniumtypen päästöt olivat Kymenlaaksossa vuonna 2005 n. 201 t ja Etelä-Karjalassa n. 67 t. 13.4.2 Kokonaishaittapisteet ympäristöongelmaluokittain Kuvissa 5–6 ja liitetaulukoissa 3–4 on esitetty vaikutusarviointimallilla lasketut hait- tapisteet ympäristöongelmaluokittain. Kuvien merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että pylväiden pituudet ovat samat kuin ympäristöongelmaluokille mää- ritetyt keskiarvopainot (taulukko 125, kohta 13.3.2) Kuvan 5 haittapisteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 3. Kokonaishaitasta (10 000 hp) arvioiden merkittävin ympäristöongelmaluokka oli vuonna 2005 rehevöi- tyminen (1 449 hp) sekä muut järjestyksessä ilmastonmuutos (1 205 hp), ympäristö- onnettomuudet (886 p), paikallinen ilman laadun heikkeneminen (826 hp), maaperän ja vesivarojen pilaantuminen (801 hp), ekotoksisuus (613 hp), happivajaus vesistöissä (580 hp), maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen (562 hp), yläilmakehän otsonin väheneminen (504 hp), happamoituminen (467 hp), monimuotoisuuden vä- heneminen (465 hp), melu (399 hp), Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen (371 hp), alailmakehän otsonin muodostuminen (309 hp), haju (289 hp) ja virkistys- mahdollisuuksien heikkeneminen (275 hp). 111Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 5. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan haittapisteet ympäristöongelmaluokittain v. 2000 ja 2005 (haittapisteiden summa 10 000). 112 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 6. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet ympäristöongelmaluokittain v. 2000 ja 2005 (haittapisteiden summa 10 000). Kuvan 6 haittapisteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 4. Ympäristöongelma- luokittain ryhmitellyt haittapisteet on esitetty taulukossa 128. Taulukossa on myös arvioitu ympäristöongelmaluokkien järjestystä sekä muutosta vuosien 2000 ja 2005 välillä. 113Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Taulukko 128. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet vuosille 2000 ja 2005. Ympäristöongelmaluokka Haittapisteet Sijoitus Muutos sijoituksessa 2000 → 2005 2000 2005 2000 2005 Rehevöityminen 1 370 1 377 2 1 1 Ilmastonmuutos 890 1 162 4 2 2 Ympäristöonnettomuudet 910 1 071 3 3 0 Maaperän ja vesivarojen pilaantuminen 1 460 808 1 4 -3 Yläilmakehän otsonin väheneminen 360 672 14 5 9 Happivajaus vesistössä 290 654 15 6 9 Paikallinen ilman laadun heikkeneminen 520 600 7 7 0 Ekotoksisuus 790 550 5 8 -3 Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen 400 497 10 9 1 Monimuotoisuuden väheneminen 740 484 6 10 -4 Alailmakehän otsonin muodostuminen 270 477 16 11 5 Virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen 380 373 13 12 1 Happamoituminen 410 364 9 13 -4 Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen 380 326 12 14 -2 Melu 440 324 8 15 -7 Haju 390 261 11 16 -5 Haittapisteet yhteensä 10 000 10 000 Eo. taulukon perusteella voidaan karkeasti arvioida, että eniten merkitystään kas- vattaneet ympäristöongelmaluokat ovat yläilmakehän otsonin väheneminen sekä happivajaus vesistöissä. Melun ja hajun merkitys on laskenut arvotuksissa eniten. Vuoden 2005 malliin tehdyt arvotukset on jaettu myös maakunnittain ja maakuntien välinen vertailu on esitetty taulukossa 129. Taulukko 129. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ympäristöongelmaluokkien vertailu v. 2005 haitta- pisteillä. Ympäristöongelmaluokka Haittapisteet Sijoitus Ero sijoituksessa EK vs. KL Etelä- Karjala Kymen- laakso Etelä- Karjala Kymen- laakso Rehevöityminen 1 449 1 377 1 1 0 Ilmastonmuutos 1 205 1 162 2 2 0 Ympäristöonnettomuudet 886 1 071 3 3 0 Paikallinen ilman laadun heikkeneminen 826 600 4 7 -3 Maaperän ja vesivarojen pilaantuminen 801 808 5 4 1 Ekotoksisuus 613 550 6 8 -2 Happivajaus vesistössä 580 654 7 6 1 Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen 562 326 8 14 -6 Yläilmakehän otsonin väheneminen 504 672 9 5 4 Happamoituminen 467 364 10 13 -3 Monimuotoisuuden väheneminen 465 484 11 10 1 Melu 399 324 12 15 -3 Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen 371 497 13 9 4 Alailmakehän otsonin muodostuminen 309 477 14 11 3 Haju 289 261 15 16 -1 Virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen 275 373 16 12 4 Haittapisteet yhteensä 10 000 10 000 114 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Arvotusten perusteella maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen koettiin selvästi merkittävämmäksi ongelmaksi Etelä-Karjalassa kuin Kymenlaaksossa. Ky- menlaaksossa Etelä-Karjalaa merkittävimpinä ongelmina pidettiin yläilmakehän otsonin vähenemistä, uusiutumattomien luonnonvarojen vähenemistä sekä virkis- tysmahdollisuuksien heikkenemistä. 13.4.3 Kokonaishaittapisteet toimintosektoreittain Kuvissa 7–8 ja liitetaulukoissa 3–4 on esitetty vaikutusarviointimallilla lasketut hait- tapisteet toimintosektoreittain. Kuvan 7 haittapisteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 3. Etelä-Karjalassa kokonaishaitalle annetut 10 000 haittapistettä (10 000 hp) jakautuivat vuoden 2005 mallissa seuraavasti: teollisuus (3 755 hp), liikenne (1 988 hp), yhdyskunnat (1 623 hp), maatalous (1 224 hp), metsätalous (953 hp) sekä haja- ja loma-asutus (457 hp). Kuvan 8 haittapisteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 4. Toimintosektoreit- tain ryhmitellyt haittapisteet on esitetty taulukossa 130. Taulukossa on myös arvioitu toimintosektoreiden järjestystä sekä muutosta vuosien 2000 ja 2005 välillä. Taulukko 130. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet vuosille 2000 ja 2005. Toimintosektori Haittapisteet Osuus (%) Muutos osuuksissa (%) 2000 → 20052000 2005 2000 2005 Teollisuus 3 206 2 974 32,1 29,7 -2,4 Yhdyskunnat 1 916 2 361 19,2 23,6 4,4 Liikenne 2 221 2 237 22,2 22,4 0,2 Maatalous 1 377 1 265 13,8 12,6 -1,2 Metsätalous 907 771 9,1 7,7 -1,4 Haja- ja loma-asutus 373 394 3,7 3,9 0,2 Haittapisteet yhteensä 10 000 10 000 100,0 100,0 Kymenlaakson vuoden 2000 ja 2005 mallilaskelmien mukaan teollisuuden, metsä- talouden ja maatalouden kokonaisympäristöhaittojen osuuden vähentyminen on kasvattanut yhdyskuntien osuutta kokonaisympäristöhaitasta. Taulukko 131. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ympäristöongelmaluokkien vertailu v. 2005 haitta- pisteillä. Toimintosektori Haittapisteet Osuus (%) Ero osuuksissa EK vs. KLEtelä- Karjala Kymen- laakso Etelä- Karjala Kymen- laakso Teollisuus 3 755 2 974 37,6 29,7 7,9 Yhdyskunnat 1 623 2 361 16,2 23,6 -7,4 Liikenne 1 988 2 237 19,9 22,4 -2,5 Maatalous 1 224 1 265 12,2 12,6 -0,4 Metsätalous 953 771 9,5 7,7 1,8 Haja- ja loma-asutus 457 394 4,6 3,9 0,7 Haittapisteet yhteensä 10 000 10 000 100,0 100,0 Mallilaskelman mukaan teollisuuden osuus kokonaishaitasta on Etelä-Karjalassa selvästi Kymenlaaksoa suurempi, kun taas Kymenlaaksossa yhdyskuntien osuus on selvästi Etelä-Karjalaa merkittävämpi. 115Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 7. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan toimintosektoreiden haittapisteet v. 2000 ja 2005 (haittapisteiden summa 10 000). Kuva 8. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson toimintosektoreiden haittapisteet v. 2000 ja 2005 (haittapisteiden summa 10 000). 116 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 13.5 Ympäristövaikutukset ja niiden kehittyminen 13.5.1 Kuormitustekijäindikaattorit ympäristövaikutusten kuvaajina Aiemmassa ympäristöinventaarissa tuotettiin yleisimpien päästömuuttujien koko- naisarviot vuodelle 2000 Kymenlaaksolle. Vuoden 2007–2008 aikana tehdyn toisessa alueellisessa ympäristöinventaarissa päästöjen kokonaisarviot tehtiin vuosille 1995– 2007 sekä arviot päästöjen kehittymisestä vuosina 2008–2015 molemmille maakun- nille (BAU-skenaario olettaen, että päästöihin vaikuttavat tekijät kehittyvät vuosien 1995–2007 mukaisesti). Kuvissa 9 ja 10 on esitetty ympäristöinventaarimallilla määritettyjen tärkeimpien päästöjen ja arvonlisäyksen suhteellinen kehitys maakunnittain vuodesta 1995 vuo- teen 2007. Arvonlisäyksen on oletettu kehittyvän vuosina 2006 ja 2007 aikaisempien vuosien määrittämällä kasvukäyrällä. Päästökehitys sekä siihen vaikuttaneet tekijät on esitetty tarkemmin vaikutusluokit- tain seuraavassa kappaleessa sekä numeroina tämän raportin kohdissa 12.2–12.4. Kuva 9. Etelä-Karjalan arvonlisäyksen ja päästöjen suhteellinen kehitys vuosina 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). 117Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 10. Kymenlaakson arvonlisäyksen ja päästöjen suhteellinen kehitys vuosina 1995–2007 (sup- pea lähestymistapa, 1995 = 100). 13.5.2 Vaikutusluokkaindikaattorit ympäristövaikutusten kuvaajina Kuvissa 11 ja 12 on esitetty ympäristöinventaarimallilla määritettyjen vaikutusluok- kaindikaattorien ja arvonlisäyksen suhteellinen kehitys maakunnittain vuodesta 1995 vuoteen 2007. Arvonlisäyksen on oletettu kehittyvän vuosina 2006 ja 2007 aikaisem- pien vuosien määrittämällä kasvukäyrällä. Kuva 11. Etelä-Karjalan arvonlisäyksen ja viiden vaikutusluokkaindikaattorin kehitys v. 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). 118 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Seuraavassa on lyhyesti käyty läpi pääkohdat ympäristövaikutusten arviointimalliin mukaan otetuista ilmapäästöistä sekä niiden kehityksestä v. 1995–2007. Tekstissä toi- mialaluokista käytetään tilastokeskuksen käyttämän TOL-2002-luokituksen mukaisia numerointeja. Teollisuuden luvuissa on mukana myös työkoneiden ja toimitilojen lämmityksen päästöt. Suluissa olevat luvut tarkoittavat seuraavaa: päästöt/osuudet vuonna 1995 → päästöt/osuudet vuonna 2007, [minimiarvo tarkasteluajanjaksona, maksimiarvo tarkasteluajanjaksona]. Osuudella tarkoitetaan kunkin päästökompo- nentin selitysosuutta tarkasteltavasta vaikutusluokkaindikaattorista. Tarkasteluajan- jakso on tässä yhteydessä v. 1995–2007. Rehevöityminen 895,9 → 840,3 tNP, [831,9 tNP, 938,8 tNP] Kokonaistyppi (N) 56,4 → 59,4 %, [56,2 %, 59,5 %]: Typpipäästöjen osuus rehevöittä- vistä päästöistä on tarkasteluajanjaksona ollut noususuunnassa. Maatalouden ym- päristöohjelman myötä lannan talviaikainen levitys on loppunut ja karjasuojista sekä lantaloista tulevat suorat päästöt ovat merkittävästi vähentyneet. Teollisuuden typpipäästöjä pystyttiin vähentämään selvästi 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen päästöt kasvoivat tuotannon lisäyksen myötä, mutta viime vuosina päästöt ovat jälleen kääntyneet laskuun. Viime vuosien myönteinen päästökehitys johtuu pitkälti tuotantolaitoksilla tehdyistä jätevedenpuhdistuksen toimivuutta parantaneista in- vestoinneista. Yhdyskuntien typpipäästöissä ei ole vastaavaa vähennystä tapahtunut (KAS 2008b). Vuoksen vesienhoitoalueella typpikuormitus jakautuu seuraavasti (KAS 2008b): laskeuma 28,7 %, luonnonhuuhtouma 25,2 %, maatalous 21,6 %, teollisuus 11,1 %, yhdyskunnat 8,6 %, haja-asutus 2,3 %, metsätalous 2,0 %, turvetuotanto 0,4 % ja hule- vedet 0,2 %. Ympäristövaikutusten arviointiin mukaan otettu kuormitus (maatalous, teollisuus, yhdyskunnat, haja-asutus, metsätalous ja turvetuotanto) kattaa näin ollen alueen kokonaistyppikuormituksesta n. 46 %. Kokonaisfosfori (P) 26,0 → 24,9 %, [24,8 %, 26,7 %]: Fosforipäästöjen osuus rehevöit- tävistä päästöistä on tarkasteluajanjaksona ollut laskusuunnassa. Fosforipäästöt ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 1998 lähtien vuoden 2003 piikkiä lukuun ottamatta. Edellisellä vesiensuojelun tavoiteohjelmakaudella alueen teollisuuden fosforipäästöt vähenivät 38 %, mutta tuotantomääriin suhteutetut laitoskohtaiset tavoitteet saavu- tettiin jokaisella laitoksella. Vuoksen vesienhoitoalueella fosforikuormitus jakautuu seuraavasti (KAS 2008b): maatalous 31,8 %, luonnonhuuhtouma 21,5 %, teollisuus 19,2 %, laskeuma 11,7 %, haja-asutus 8,4 %, yhdyskunnat 3,9 %, metsätalous 2,9 %, turvetuotanto 1,1 % ja hulevedet 0,1 %. Ympäristövaikutusten arviointiin mukaan otettu kuormitus kattaa näin ollen alueen kokonaisfosforikuormituksesta n. 67 %. NOx 9,1 → 9,3 %, [9,1 %, 10,7 %]: Teollisuuden osuus typenoksidien päästöistä Etelä-Karjalassa on merkittävin 55,9–67,0 %, liikenteen osuuden vaihdeltua vastaavan ajanjaksona välillä 25,1–32,5 %. Typen oksidien kokonaispäästökehitys on lievästi laskusuunnassa parantuneen polttotekniikan johdosta (sekä energiantuotannossa että liikenteessä). TOL 21 osuus on noussut 40 %:sta n. 50 %:iin, TOL 60 osuus laskenut 27 %:sta 22 %:iin ja TOL 26 pysynyt 10–12 % tasolla. Ammoniumtyppi (NH4 +) 6,6 → 4,9 %, [4,4 %, 6,9 %]: Ammoniumtypen päästöt ovat vähentyneet tasaisesti koko tarkastelujakson ajan ja osuus rehevöittävistä päästöistä on laskenut vastaavasti koko tarkasteluajanjakson. NH3 1,9 → 1,5 %, [1,5 %, 2,0 %]: Ammoniakkipäästöt on peräisin maatalouden lanta- loista ja lietteiden käsittelystä. Ammoniakkipäästöt sekä niiden osuus rehevöittävistä päästöistä ovat laskeneet tasaisesti maatalouden rakennemuutoksen seurauksena. 119Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Ilmastonmuutos 2 576 389 → 2 368 014 tCO2-ekv. [2 368 014 tCO2-ekv., 2 895 691 tCO2-ekv.] CO2, fossiilinen 82,9 → 91,7 %, [82,9 %, 91,7 %]: Fossiilisen hiilidioksidin päästöjen kehityssuunta on neutraali, joskin päästökehityksessä on ollut huomattavaa vaihtelua eri vuosien välillä. Massan ja paperin valmistuksen (TOL 21) osuus Etelä-Karjalan kokonaishiilidioksidipäästöistä on laskenut 38 %:sta 23 %:iin ja vastaavasti ei-me- tallisten mineraalituotteiden (TOL 26) valmistuksen osuus on noussut 11 %:sta 28 %:iin. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon (TOL 40) osuus on vaihdellut 13–23 % välillä; päästöt riippuvat voimakkaasti säästä sekä energianhinnoista eli selkeää trendiä ei voi määrittää. Maa- ja putkijohtokuljetusten (TOL 60, tämä toimialaluokka kuvaa pääasiassa tieliikenteen päästöjä) päästöt ovat lievästi nousussa ja niiden osuus on pysynyt n. 15 %:n tasolla. CH4 12,9 → 4,0 %, [4,0 %, 12,9 %]: Metaanipäästömäärät ovat laskeneet selkeästi johtuen pääasiassa läjitykseen menneiden biohajoavien jätteiden määrien vähene- misestä. Teollisuuden osuus kokonaismetaanipäästöistä on laskenut 54 %:sta noin 30 %:iin ja vastaavasti maatalouden (TOL 01) päästöosuus on noussut 29 %:sta noin 46 %:iin. N2O 4,2 → 4,3 %, [3,7 %, 4,3 %]: Typpioksiduulipäästöt ovat laskeneet selvästi maa- talouden (TOL 01) rakennemuutoksen takia. TOL 01 osuus on laskenut 64 %:sta 54 %:iin ja vastaavasti TOL 21 kasvanut biopolttoaineiden käyttö on nostanut toimialan osuutta 21 %:sta 29 %:iin. Happivajaus vesistöissä 5 120 → 3 638 tO2-ekv. [3 378 tO2-ekv., 5 399 tO2-ekv.] Biologinen hapenkulutus (BOD7) 82,2 → 82,6 %, [82,2 %, 88,4 %]: BOD-päästöt ovat, vuosien 2002–2003 piikkiä lukuun ottamatta, olleet laskusuunnassa vuodesta 1998 lähtien. Laskentamallin mukaisesti BOD-päästöistä n. 92 % on peräisin teollisuudesta ja n. 6 % yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta. Ammoniumtyppi (NH4 +) 17,8 → 17,4 %, [11,6 %, 17,8 %]: Ammoniumtypen päästöt ovat vähentyneet tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. Happamoituminen 128,1 → 108,6 tH+-ekv., [108,6 tH+-ekv., 149,2 tH+-ekv.] NOx 50,7 → 57,6 %, [48,8 %, 57,6 %]: Typenoksidipäästöjen kehitys esitetty edellä kohdassa rehevöityminen. SO2 33,7 → 29,1 %, [29,1 %, 33,9 %]: Rikkidioksidipäästöt ovat laskusuunnassa. Pääosa päästöistä ovat peräisin toimialaluokista 21 ja 26, joiden yhteenlaskettu osuus on vaihdellut 84 – 90 % välillä. Merkittävimmin rikkidioksidin päästökehitykseen on vaikuttanut em. teollisuustoimialojen tuotannon kehitys sekä rikittömän maakaasun käyttömäärät. NH3 15,6 → 13,2 %, [10,6 %, 15,6 %]: Ks. edellä kohta rehevöityminen. Alailmakehän otsoni 8 870 → 8 405 tPOCP , [8 405 tPOCP, 9 915 tPOCP] NOx 83,3 → 84,7 %, [82,5 %, 84,9 %]: Typenoksidipäästöjen kehitys esitetty edellä kohdassa rehevöityminen. CO 14,6 → 13,9 %, [13,5 %, 15,7 %]: Häkäpäästöt ovat lievästi laskusuunnassa pa- rantuneen polttotekniikan johdosta. Pääosa häkäpäästöistä on peräisin teollisuudesta (TOL 21: 30 %:sta → 40 %:iin), yhdyskuntien päästöistä (rakennusten lämmitys + työ- ja vapaa-ajan koneet 22 %:sta → 25 %:iin) sekä liikenteestä (35 %:sta → 20 %:iin). NMVOC 2,2 → 1,5 %, [1,4 %, 2,2 %]: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (pl. metaa- ni) päästömäärät ovat laskussa. Pääosa NMVOC-päästöistä on peräisin rakennusten lämmitysten pienistä tulisijoista, joiden osuus päästöistä on kasvanut 48 %:sta 70 %: iin TOL 21 osuuden laskettua vastaavasti 35 %:sta 20 %:iin. 120 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 12. Kymenlaakson arvonlisäyksen ja viiden vaikutusluokkaindikaattorin kehitys v. 1995–2007 (suppea lähes- tymistapa, 1995 = 100). Rehevöityminen 1 204 → 1 110 tNP [1 079 tNP, 1 204 tNP] Kokonaistyppi (N) 46,2 → 47,3 %, [45,9 %, 48,2 %]: Typpipäästöjen osuus rehevöittävis- tä päästöistä on ollut nousussa. Typpipäästöt ovat kasvaneet selvästi vuosituhannen vaihteen jälkeen. Teollisuuden typpipäästöt laskivat selvästi vuoden 1995 jälkeen ja ovat pysyneet tasaisina. Yhdyskuntien jätevesien typpikuormitus Kymijoen alaosaan on kasvanut 30 % vuosien 1991–1995 tasosta ja vastaavana aikana Kotkan merialueelle johdettava typpikuormitus on laskenut 30 %. Kymijoki-Suomenlahti vesienhoitoalueelta tuleva typpikuormitus jakautuu seu- raavasti (KAS 2008a): Maatalous 28,4 %, luonnonhuuhtouma 24,5 %, yhdyskunnat 18,5 %, teollisuus 12,6 %, laskeuma 10,1 %, haja-asutus 2,4 %, metsätalous 1,9 %, kalankasvatus 1,0 %, turvetuotanto 0,5 % ja hulevedet 0,3 %. Ympäristövaikutusten arviointiin mukaan otettu kuormitus kattaa näin ollen alueen kokonaistyppikuor- mituksesta n. 65 %. Kokonaisfosfori (P) 24,9 → 23,8 %, [22,9 %, 24,9 %]: Fosforipäästöjen osuus re- hevöittävistä päästöistä on ollut laskusuunnassa. Metsäteollisuuden fosforipäästöt vähenivät nopeimmin 1990-luvun alussa ja vuoden 1995 jälkeen. Suunta säilyi pää- osin laskevana vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen päästöjen määrä on jonkin verran vaihdellut. Yhdyskuntien jätevesien aiheuttama fosforikuormitus Kymijoen alaosaan on vähentynyt 25 %; vastaavana aikana Kotkan merialueelle johdettava yhdyskun- tajäteveden fosforikuormitus on vähentynyt 65 %. Kalankasvatuksen kuormitus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, johtuen rehujen pienentyneistä ravinnepitoisuuksista (KAS 2008a). Kymijoki-Suomenlahti vesienhoitoalueelta tuleva fosforikuormitus jakautuu seu- raavasti (KAS 2008a): Maatalous 36,9 %, teollisuus 21,5 %, luonnonhuuhtouma 15,9 %, haja-asutus 9,2 %, yhdyskunnat 8,6 %, laskeuma 3,1 %, kalankasvatus 2,6 %, metsä- talous 1,8 %, turvetuotanto 0,3 ja hulevedet 0,1 %. Ympäristövaikutusten arviointiin mukaan otettu kuormitus kattaa näin ollen alueen kokonaistyppikuormituksesta n. 81 %. 121Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 NOx 15,9 → 16,1 %, [14,3, 17,4]: Typen oksidien päästökehitys on lievästi laskusuun- nassa, riippuen yhdyskuntia palvelevan energiantuotannon (TOL 40) sekä sellu- ja paperitehtaiden vuosituotannosta. Teollisuuden (TOL 15 – 37) osuus typen oksidien päästöistä on n. 40 % luokkaa, liikenteen (TOL 60 – 61) n. 40 % sekä TOL 40 n. 15 %. Ammoniumtyppi (NH4 +) 10,5 → 11,3 %, [9,6 %, 12,9 %]: Ammoniumtypen päästöt ovat vähentyneet tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. NH3 2,6 → 1,5 %, [1,5 %, 2,6 %]: Ammoniakkipäästöt on peräisin maatalouden lantaloista ja lietteiden käsittelystä. Päästöt ovat laskeneet tasaisesti maatalouden rakennemuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutos 3 972 427 → 3 000 648 tCO2-ekv. [2 848 999 tCO2-ekv., 4 158 535 tCO2-ekv.] CO2, fossiilinen 88,7 → 93,4 %, [88,5 %, 93,4 %]: Fossiilisen hiilidioksidin päästöjen ke- hityssuunta on periaatteessa laskeva, mutta Mussalon voimalaitoksen käyttö aiheut- taa voimakasta vaihtelua päästökäyrässä. Hiilidioksidipäästöiltään merkittävimmät toimialat ovat TOL 40 (21–37 %), TOL 21 (31–45 %) ja TOL 60 (12–19 %). CH4 8,2 → 2,8 %, [2,8 %, 8,2 %]: Metaanipäästömäärät ovat selvästi laskusuunnas- sa. Jätehuollon (TOL 90) osuus metaanipäästöistä on noussut 18 %:sta 35 %:iin, TOL 21 osuus laskenut 43 %:sta n. 20 %:iin ja maatalouden (TOL 01) osuus on pysynyt tasaisesti 30 % tasolla. N2O 3,2 → 3,9 %, [2,9 %, 4,0 %]: Typpioksiduulipäästöt ovat laskeneet selvästi TOL 01 rakennemuutoksen takia; kasvintuotannon osuus maatalouden typpioksiduuli- päästöistä on noussut 77 %:sta 84 %:iin. Maatalouden N2O-päästöjen osuus alueen koko typpioksiduulipäästöistä on laskenut 62 %:sta 56 %:iin. TOL 21 osuus on pysynyt tasaisesti 20 % tasolla ja TOL 60 noussut 9 %:sta 12 %:iin. Happivajaus vesistöissä 9 343 → 3 176 tO2-ekv. [3 176 tO2-ekv., 9 343 tO2-ekv.] Biologinen hapenkulutus (BOD) 79,2 → 39,4 %, [37,3 %, 79,2 %]: BOD-päästöt laskivat tasaisesti vuosituhannen vaihteeseen, minkä jälkeen ne ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Mallilaskennan mukaisesti BOD-päästöistä teollisuuden osuus on laskenut 86 %:sta 57 %:iin ja yhdyskuntajätevesien osuus noussut 12 %:sta 36 %:iin Ammoniumtyppi (NH4 +) 20,8 → 60,6 %, [20,8 %, 62,7 %]: Ammoniumtypen päästöt ovat vähentyneet tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. Happamoituminen 164,7 → 106,5 tH+-ekv., [106,5 tH+-ekv., 187,3 tH+-ekv.] NOx 49,4 → 71,3 %, [44,8 %, 71,3 %]: Typenoksidipäästöjen kehitys esitetty edellä kohdassa rehevöityminen. SO2 38,5 → 18,3 %, [18,3 %, 44,9 %]: Rikkidioksidipäästöt ovat laskusuunnassa, johtuen pääasiassa TOL 21 siirtymisestä rikittömän maakaasun käyttöön energian- tuotannossaan. Myös rikkidioksidin päästöosuuksiin vaikuttaa voimakkaasti TOL 40 tila toimialan osuuden vaihdeltua tarkasteluajanjaksolla 8 – 38 %:in välillä. NH3 12,1 → 10,3 %, [10,2 %, 12,6 %]: Ks. edellä kohta rehevöityminen. Alailmakehän otsoni 10 846 → 9 819 tPOCP , [8 991 tPOCP, 11 127 tPOCP] NOx 85,3 → 88,0 %, [84,5 %, 88,0 %]: Typenoksidipäästöjen kehitys esitetty edellä kohdassa rehevöityminen. CO 11,4 → 10,1 %, [10,1 %, 12,9 %]: Liikenteen häkäpäästöt ovat laskeneet selvim- min parantuneen tekniikan johdosta. Liikenteen osuus kokonaishäkäpäästöistä on laskenut 52 %:sta 30 %:iin. Toimialoista osuuttaan on vastaavasti kasvattanut TOL 21 (24 % → 39 %) ja TOL 40 (18 % → 24 %). 122 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 NMVOC 3,3 → 1,8 %, [1,8 %, 3,4 %]: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (pl. me- taani) päästömäärät ovat laskussa. NMVOC-päästöt ovat peräisin pääosin kolmesta lähteestä: rakennusten erillislämmityksen pienistä tulisijoista (30–50 %) ja kemikaa- lien varastoinnin höngistä (20–50 %) ja teollisuudesta (12–44 %). Kymenlaaksossa päästöjen suhteellinen kehitys v. 1995–2007 on ollut Etelä-Kar- jalaa voimakkaammin vähenevää kaikkien vaikutusluokkien osalta. Kuvissa 9 ja 10 esitettyjen käyrien perusteella on määritetty molemmille maakunnille kokonaisvaiku- tusindikaattorit edellä esitetyn arvotusprosessin tuloksina saatujen painojen avulla. Mallin arvotusprosessit on toteutettu vuosina 2003 (vuosituhannen alun tilanne) ja 2007 (vuosituhannen puolivälin tilanne). Muille tarkasteluajanjakson (v. 1995–2007) vuosille painot on määritetty asiantuntija-arviona hyödyntämällä mm. kahden ai- kaisemman kyselyn laskentamallin ja tulosten perusteella kehitettyä arvotusmallia. Etelä-Karjalan osalta vuosituhannen alun tilanteena on käytetty vuoden 2003 kyselyn tuloksia, mikä heikentää osaltaan tulosten luotettavuutta tämän maakunnan osalta. 123Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 14 Arviot alueiden ekotehokkuuden kehittymisestä Tässä kappaleessa tehdään karkea arvio ekotehokkuuden kehittymisestä v. 1995–2007 ekotehokkuussuhdelukujen avulla käyttäen suppeaa lähestymistapaa, jossa huomi- oidaan ainoastaan paikallinen ympäristökuormitus (Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson eri toimintosektoreiden aiheuttamat päästöt ympäristöön). Tarkastelutavan tarkoi- tuksena tässä yhteydessä on demonstroida ekotehokkuuden käsitettä ja tuoda esille maakuntien välisiä eroja. Tuloksia tarkasteltaessa tulee epävarmuuksien lisäksi ottaa huomioon se, että ekotehokkuuslukuja laskettaessa tieteelliseen tietoon perustuvat vaikutusluokat eivät kata kaikkia ympäristönäkökohtia. Ympäristömuuttujien pitkäl- le viety yhteismitallistaminen johtaa arvottamiseen ja subjektiivisiin tuloksiin, eikä yksistään tätä lähestymistapaa suositella ympäristönäkökohtien esittelyyn päätök- sentekijöille (Seppälä & Melanen 2003). 14.1 Etelä-Karjala Etelä-Karjalan arvonlisäysindeksi on vuosittain vaihdellut enemmän kuin koko maan indeksi. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun notkahdukset seurailevat alueen suurte- ollisuuden suhdannetilanteita, koska maakunnan talous on siitä pitkälti riippuvainen. Maakunnan sisällä arvonlisäys vaihtelee seutukunnittain voimakkaasti siten, että kaupunkiseutukuntien arvonlisäysindeksi on ollut noin kaksinkertainen maaseu- tuun nähden. Tämä johtuu teollisuuden ja palvelujen keskittymisestä sekä siitä, että maaseutukuntien väestöstä käy suuri määrä työssä maakunnan kaupunkikeskuksissa (Iivanainen 2007). Kuvasta 13 nähdään, että vaikutusluokkaindikaattorit ovat kehittyneet tasaisesti koko tarkasteluajanjakson. Arvotusmallin mukaan eniten merkitystään ympäristö- vaikutusluokista ovat kasvattaneet ilmastonmuutos (CO2, CH4 ja N2O) sekä happi- vajaus vesistöissä (BOD7 ja NH4 +). CO2-päästöt ovat koko tarkasteluajanjakson olleet vertailuvuotta korkeammat ja kehittyneet tasaisesti vuoden 1996 jälkeen. Vesistöissä happivajausta aiheuttavien kuormitustekijöiden kehitystä on arvioitu edellä kohdas- sa 13.5.2. Kokonaisvaikutusindikaattori on ollut vertailuvuoden 1995 arvoa suurempi koko tarkasteluajanjakson vuoteen 2007. 124 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 13. Etelä-Karjalan arvonlisäyksen ja kokonaisvaikutusindikaattorin kehitys v. 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). Varmuudella ekotehokkuuden lisäys on kestävän kehityksen mukaista, jos sekä luotu taloudellinen arvo tai hyvinvointi kasvaa ympäristövaikutusten samalla vähetessä (Rosenström & Mickwitz 2004). Kuvan 13 perusteella nähdään, että talouden kehitys alueella on ollut positiivista, mutta ympäristövaikutukset ovat vastaavana ajanjakson nousseet samaa tahtia talouden kanssa. Mallilaskennan perusteella Etelä-Karjalassa ei ole tapahtunut ekotehostumista v. 1995–2007, kun otetaan huomioon vain alueen toimintojen aiheuttamat ympäristövaikutukset ja kun arvonlisäystä pidetään talou- dellisen hyvinvoinnin mittana. Tuonnin ja viennin vaikutusta ei tässä tarkastelussa ole otettu huomioon. 14.2 Kymenlaakso Kymenlaakson talous kasvoi lähes koko tarkastelukauden aikana. Tällä vuosikymme- nellä kasvu arvonlisäyksellä mitattuna on ollut kuitenkin erittäin hidasta. Pääsyy on kansainvälinen suhdannetilanne sekä euron nopea vahvistuminen dollariin nähden. Nämä tekijät vaikuttavat erityisesti metsäteollisuuden kehitykseen. Talouskasvun taantuminen 2001–2003 johtui juuri metsäteollisuuden heikosta suhdannetilanteesta. Arvonlisäyksen kasvun notkahdus 2005 johtuu metsäteollisuuden työsulusta. Kuusi viikkoa kestäneellä työsululla oli merkitystä liike- ja kansantaloudellisesti. Metsäyhti- öiden toisen vuosineljänneksen tulokset heikkenivät voimakkaasti ja kansantalouden kasvu pysähtyi. Myös paperiteollisuuspaikkakuntien kunnallisverokertymä heikkeni niin, että jotkut kunnat hakivat sisäasiainministeriön harkinnanvaraista apua, ns. kuntien köyhäinapua. Metsäteollisuuden rakennemuutos jatkuu kiihtyvällä vauhdil- la. Venäjän pääosin raakaöljyn korkeaan hintatasoon perustuva nopea taloudellinen kasvu näkyy Kymenlaaksossa mm. logistiikkatoiminnoissa (Hering 2007). Kuvasta 14 nähdään, että vaikutusluokkaindikaattorit ovat kehittyneet tasaisesti koko tarkasteluajanjakson. Arvotusmallin mukaan eniten merkitystään ympäristövai- kutusluokista ovat kasvattaneet ilmastonmuutos (CO2, CH4 ja N2O) sekä happivajaus vesistöissä (BOD7 ja NH4 +). Kokonaisvaikutusindikaattorikäyrä on ollut vertailuvuot- ta 1995 korkeammalla tasolla vain vuosina 1996, 1997, 2003 ja 2006. 125Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kuva 14. Kymenlaakson arvonlisäyksen ja kokonaisvaikutusindikaattorin kehitys v. 1995–2007 (suppea lähestymistapa, 1995 = 100). Kuvan 14 perusteella nähdään, että talouden kehitys alueella on ollut positiivista ja ympäristövaikutukset ovat vastaavana ajanjaksona olleet lievästi laskusuunnas- sa. Mallilaskennan perusteella Kymenlaaksossa on tapahtunut ekotehostumista v. 1995–2007, kun otetaan huomioon vain alueen toimintojen aiheuttamat ympäristövai- kutukset ja kun arvonlisäystä pidetään taloudellisen hyvinvoinnin mittana (suppea lähestymistapa). 126 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 15 Ympäristöinventaari- ja ekotehokkuusmallin suhde vuosiseuranta- ja arviointijärjestelmään ECOREG-järjestelmä sisältää kappaleissa 1–14 esitetyn 3–5 vuoden välein päivitet- tävän ympäristöinventaari- ja ekotehokkuusmallin lisäksi vuosittain päivitettävän alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän. Tässä kappaleessa on arvioitu vuonna 2007 käytössä olleen vuosiseurantajärjestelmän kuormitustekijäin- dikaattorien ja vuosina 2003 ja 2007 päivitetyn laajan inventaarimallin suhdetta sekä mahdollisia kehitystarpeita. 15.1 Vuosittain päivitettävien kuormitustekijäindikaattorien osuudet kokonaisympäristövaikutusluokkaindikaattoreista Vuoden 2007 vuosiseurantamallissa on maakuntaa kohti 28 ympäristöindikaatto- ria, joista 6 kuormitustekijäindikaattoria sisältää suoraan ympäristöinventaarissa hyödynnettävää tilastotietoa. Taulukkoon 132 on koottu vuosi-indikaattoritietojen osuudet ympäristöinventaarissa määritetyistä kokonaispäästöistä ympäristöongelma- luokittain. Taulukko 132. Vuosipäivitysindikaattorien osuudet alueiden kokonaisympäristövaikutusluokkaindi- kaattoreista v. 1995–2007. Vuosi-indikaattori Alue Ilmaston- muutos Alailma- kehän otsoni Happa- moitumi- nen Rehevöi- tyminen Happivajaus vesistöissä Y1. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2 EK 50–61 KL 53–65 Y2. Liikenteen CO2 EK 5–8 KL 5–8 Y3. Teollisuuden ja energiantuotannon NOx EK 50–61 31–41 5,5–6,8 KL 38–45 22–34 6,8–8,6 Y4. Liikenteen NOx EK 8–10 5–6 1,0–1,1 KL 7–8 5–8 1,8–2,0 Y5. Teollisuuden ja energiantuotannon SO2 EK 18–30 KL 19–40 Y13. Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuorma vesiin EK 35,4–44,9 KL 22,0–28,0 Vuosi-indikaattorit yhteensä EK 56–68 58–70 55–77 42,2–51,9 0 KL 61–71 46–53 57–72 31,9–37,5 0 127Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 15.2 Vuosipäivitysindikaattorien kehitysmahdollisuudet Ympäristöinventaari on laskettu vuosille 1995–2007 aikasarjoina ja viitteellisenä en- nusteena vuosille 2008–2015. Vuoden 2007 ECOREG-päivitysmallissa vuosittainen indikaattoritietojen päivitys on yhdistetty mallin ympäristöinventaariosioon, eli vuosipäivitystietojen osalta malli päivittää samalla inventaaria. Tässä kappaleessa käydään läpi ympäristöinventaarin/-vaikutusanalyysin kautta esille tulleita vuosi- indikaattorien kehitysmahdollisuuksia sekä v. 2005–2007 työryhmätyössä esitettyjä tila- ja kuormitusindikaattorien kehitysehdotuksia ympäristövaikutusluokittain. Vai- kutusluokkien painot on esitetty tarkemmin kappaleessa 13.3.2. Selitysosuuksien vaihteluvälit on laskettu mallin määrittämistä aikasarjoista v. 1995–2007. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen painoarvo on noussut arvotuksissa selvästi eniten (0,089 → 0,116 (Kymenlaakso, KL)/0,120 (Etelä-Karjala, EK)). Tällä hetkellä mallissa käytössä ole- vat indikaattorit (Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt ja Tieliikenteen CO2-päästöt) selittävät n. 60–70 % maakuntien kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteen päästöt (NOx ja CO2) on eriytetty omiksi indikaattoreiksi liikenteen kasvaneen merkityksen takia. Tieliikenteen CO2-päästöjen osalta indikaattori kuvaa tällä hetkellä vain pääteiden IVAR-mallilla määritettyjä päästöjä. Ilmastonmuutosta kuvaavat indikaattorit ovat kuvaavat hyvin alueen kasvihuone- kaasupäästöjä molempien maakuntien osalta. Tieliikenneindikaattorien osalta on työ- ryhmäpalautteissa esitetty kehitystarpeita tilastotiedon kattavuuden lisäämiseksi. Yläilmakehän otsonin väheneminen Yläilmakehän otsonin väheneminen-vaikutusluokan keskiarvopaino on noussut (0,036 → 0,067 (KL)/0,050 (EK)). Yläilmakehän otsonin vähenemiseen vaikuttavia päästöjä lasketaan ympäristöinventaarimallissa karkealla tasolla ainoastaan CFC- päästöille. Tämän vaikutusluokan kuormitustekijöiden osalta ei tällä hetkellä ole saatavilla indikaattorin vaatimukset täyttävää alueellista tilastotietoa vuosi-indi- kaattorin muodostamiseksi. Tämän vaikutusluokan osalta mallissa on selvästi eniten epävarmuutta ja kehitystarvetta. Alailmakehän otsonin muodostuminen Alailmakehän otsonin muodostuminen-vaikutusluokan keskiarvopaino on noussut (0,027 → 0,048 (KL)/0,031 (EK)). Tämän vaikutusluokan kuormitustekijöitä inven- taarimallissa ovat typen oksidit NOx, haihtuvat orgaaniset yhdisteet NMVOC sekä hiilimonoksidi CO. Vuosipäivitysmallissa on mukana kaksi tähän vaikutusluokkaan liittyvää kuormitusindikaattoria: Teollisuuden ja energiantuotannon NOx-päästöt ja Tieliikenteen NOx-päästöt. Vuosi-indikaattorit selittävät tämän vaikutusluokan pääs- töistä 58–70 % Etelä-Karjalassa ja 46–53 % Kymenlaaksossa. NMVOC:n sekä CO: n osalta VAHTI-tietokannan aikasarjat eivät vielä tällä hetkellä ole kattavia, minkä takia näiden kuormitustekijöiden osalta ei tässä vaiheessa ole järkevää muodostaa vuosiseurantaindikaattoreita. Happamoituminen Happamoituminen-vaikutusluokan kesiarvopainot ovat pysyneet lähes aikaisemmal- la tasolla (0,041 → 0,036 (KL)/0,047 (EK)). Happamoitumiseen vaikuttavat kuormitus- tekijät mallissa ovat rikkidioksidi (SO2), typen oksidit (NOx) sekä ammoniakki (NH3). Vuosi-indikaattoreista edellä esitetyt NOx-indikaattorit sekä Teollisuuden ja energian- tuotannon SO2-indikaattori yhdessä selittävät alueiden happamoittavista päästöistä 55–77 % Etelä-Karjalan ja 57–72 % Kymenlaakson osalta. Maatalouden ammoniakki- 128 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 päästöt ovat laskennallisia ja niiden selitysosuus happamoittavista päästöistä on 11–16 % Etelä-Karjalassa sekä 10–13 % Kymenlaaksossa. Laskennallista päästöarviota maatalouden ammoniakkipäästöistä ei kannata tehdä vuosittain, minkä takia tätä kuormitusmuuttujaa ei ole valittu vuosittain seurattavaksi indikaattoriksi. Happivajaus vesistöissä Happivajaus vesistöissä-vaikutusluokan keskiarvopainot ovat nousseet (0,029 → 0,065 (KL)/0,058 (EK)). Tähän vaikutusluokkaan vaikuttaa mallissa kaksi kuormitus- tekijää: Biologinen hapenkulutus BOD7 sekä ammoniumtyppi NH4 +. Tällä hetkellä vuosiseurantamallissa ei ole tähän vaikutusluokkaan liittyviä seurantaindikaatto- reita. Näiden indikaattorien lisääminen toisi tarkasteluun yhden vaikutusluokan lisää. Ammoniumtyppi vaikuttaa lisäksi rehevöitymiseen eli tämän kuormitustekijän lisääminen parantaisi mallin selitysastetta kahdessa vaikutusluokassa. Rehevöityminen vesistössä Rehevöityminen vesistöissä-vaikutusluokka on pysynyt Kymenlaakson osalta ai- kaisemman arvotuskyselyn tasolla (0,137 → 0,138 (KL)/0,145 (EK)). Rehevöitymistä määrittäviä päästöjä mallissa ovat ilmapäästöistä typen oksidit (NOx) ja ammoniakki (NH3) sekä vesipäästöistä ammoniumtyppi (NH4 +), kokonaistyppi N ja kokonaisfos- fori P. Vuosi-indikaattoreissa on mukana kahden NOx-indikaattorin lisäksi yhdyskun- tien ja teollisuuden typpikuormitus veteen (kokonaistyppi N). Tällä hetkellä käytössä olevat indikaattorit selittävät Kymenlaakson rehevöittävistä päästöistä Kymenlaak- sossa 32–38 % ja Etelä-Karjalassa 42–52 %. Mikäli malliin lisättäisiin yhdyskuntien ammoniumtyppipäästöt sekä teollisuuden ja yhdyskuntien fosforipäästöt, nousisi selitysaste Kymenlaaksossa välille 47–55 % (lisäystä 14–17 %) ja Etelä-Karjalassa välille 54–63 % (lisäystä 9–12 %) . Ekotoksisuus Ekotoksisuus-vaikutusluokan paino on laskenut (0,079 → 0,055 (KL)/0,061 (EK)). Tähän vaikutusluokkaan liittyviä indikaattoreita vuosiseurantamallissa ovat teol- lisuuden ja yhdyskuntien raskasmetalli- (kadmium Cd, lyijy Pb ja elohopea Pb), dioksiini-/furaani- sekä polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) päästöt. Nämä kuor- mitustekijät eivät ole mukana ympäristövaikutuslaskennassa. Suomen ympäristö- keskuksen Ilmapäästötietojärjestelmä (IPTJ) laskee vuosittain karkean arvion alu- eellisista dioksiini- ja furaani- sekä PAH-päästöistä. Vuosiseurantamallissa näiden indikaattorien kehityssuuntaa pyritään vielä varmentamaan laskemalla teollisuuden ja energiantuotannon kattiloille päästöt VAHTI-polttoainetietojen ja päästökertoimien avulla. Raskasmetallipäästötiedot haetaan VAHTI-tietokannasta ja niitä täydennetään vastaavalla tavalla laskennallisesti. Raskasmetallipäästöraportoinnin osalta VAHTI- tietojärjestelmän aikasarjat ovat vielä osittain puutteellisia. Työryhmissä tämän vai- kutusluokan osalle on esitetty raskasmetallien kuormitusindikaattorien korvaamista sammalpallotutkimusten seurantatuloksilla, mutta viisivuotiskausittain päivitettävät tulokset eivät täytä vuosi-indikaattorien valintakriteerejä. Ympäristöonnettomuudet Ympäristöonnettomuuksien paino on noussut hieman Kymenlaaksossa (0,091 → 0,107 (KL)/0,089 (EK)). Ympäristöonnettomuuksien osalta vuosiseurantamallissa on mukana öljy- ja kemikaalionnettomuudet-indikaattori. Tilastointi on tämän indikaat- torin osalta parantunut huomattavasti sisäasiainministeriön PRONTO-järjestelmän tilastotietojen tultua internetiin. Tilastotiedoissa on tilastoitu ainoastaan onnetto- muuksien määrä. Pelastusopistolta tilattavassa onnettomuusraporttitulosteessa on päästömääräarvio ainoastaan osassa raportteja. Onnettomuuksissa vapautuvien ke- mikaalien määrän arviointitapaa tulee vielä kehittää. 129Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Maaperän ja vesivarojen pilaantuminen Maaperän ja vesivarojen pilaantuminen-vaikutusluokan paino on laskenut selkeim- min (0,146 → 0,081 (KL)/0,080 (EK)). On todennäköistä, että vuonna 2004 Kymenlaak- sossa toteutettuun arvottamiseen osallistuneet henkilöt ovat sisällyttäneet maaperän ja vesivarojen pilaantumisen vaikutusluokkaan käsityksiä esim. vesien rehevöity- misestä ja ekotoksisuudesta, minkä seurauksena vaikutusluokan painoarvo muihin luokkiin nähden oli jossain määrin vääristynyt (Melanen et al. 2004). Vuosiseuran- tamallissa tähän vaikutusluokkaan kuuluvia indikaattoreita on kaksi: Pohjavedestä mitatut kloridin vuosikeskipitoisuudet sekä Pohjavedestä mitatut nitraattitypen vuo- sikeskipitoisuudet. Kloridin osalta Kymenlaaksossa seurataan Valkealan ja Elimäen mittauspistettä, mutta Etelä-Karjalan osalta vastaavaa mittaria ei ole vielä tällä het- kellä saatavilla. Tämän indikaattorin osalle on ehdotettu käytettäväksi tiehallinnon kloridiseurannan tuloksia, koska tilastotietoa on paljon saatavilla pitkältä ajanjaksolta molemmille maakunnille. Nitraattitypen osalta vuosiseurantamallissa seurataan poh- javeden pitoisuuksia Kymenlaakson osalta Valkealan ja Elimäen pisteessä sekä Etelä- Karjalassa vastaavasti Ruokolahden ja Parikkalan pohjaveden seurantapisteessä. Paikallinen ilmanlaadun heikkeneminen Paikallinen ilman laatu-vaikutusluokan paino on noussut (0,052 → 0,060 (KL)/0,083 (EK)). Tähän vaikutusluokkaan vaikuttavia kuormitustekijäindikaattoreita vuosi- seurantamallissa ovat NOx- ja SO2-indikaattorit sekä tilaindikaattoreita PM10 keski- määräiset vuorokausipitoisuuksien raja-arvon (50 μg/m3) ylityspäivät ja Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) > 4 µg/m3 ylityspäivät/mittauspiste. Ilman laadun muutok- sia kuvaavaksi indikaattoriksi on ehdotettu ilmanlaatuindeksiä. Ilmanlaatuindeksin laskennassa voidaan ottaa huomioon rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2.5), otsonin (O3), hiilimo- noksidin (CO) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet. Käytännössä indeksi lasketaan aina vain osasta näitä yhdisteitä eli eri asemien indeksit eivät siis ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Lisäksi mittausverkkojen kattavuudessa on huomattavia eroja maakuntien välillä. Luonnonvarojen heikkeneminen Uusiutumattomien luonnonvarojen heikkeneminen-vaikutusluokka on nostanut hie- man painoaan Kymenlaaksossa (0,040 → 0,050 (KL)/0,037 (EK)). Tärkeimmät vuo- sittain seurattavat tähän vaikutusluokkaan liittyvät indikaattorit ovat: Otetun soran ja kallion määrä, Kaatopaikalle sijoitettujen asumisperäisten yhdyskuntajätteiden määrä, Asumisperäisten yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste ja Puuston määrän kehitys. Jäteindikaattorien osalta tilastointia tulee edelleen kehittää jätehuoltoyhti- öiden tilastoinnin ulkopuolelle jäävien materiaalivirtojen osalta. Haju Hajuvaikutusluokan keskiarvopaino on hieman laskenut (0,039 → 0,026 (KL)/0,029 (EK)). Hajua seurataan vuosittain indikaattorilla Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) > 4 µg/m3 ylityspäivät/mittauspiste-indikaattorilla. Tämän indikaattorin aikasarjo- jen luotettavuuteen vaikuttaa eniten muutokset mittausverkon kattavuudessa sekä mittauspisteiden sijainnissa. Melu Melun keskiarvopaino on hieman laskenut (0,044 → 0,032 (KL)/0,040 (EK)). Vuosittain seurattavaa meluindikaattoria ei vuosina 2005–2007 toteutetussa mallissa ole, mitä on saadun palautteen perusteella pidetty selvänä puutteena. Meluindikaattoriksi on ehdotettu indikaattoria Yli 55 dB:n tieliikenteen melulle altistuvien ihmisten määrää. Tämän indikaattorin muodostamiseen liittyy ongelmia riittävän hyvän tilaston saami- 130 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 seksi melualueella asuvien ihmisten tarkasta määrästä. Lisäksi indikaattorin laskenta- mallissa tulisi huomioida liikennemäärien muutosten lisäksi suojaustoimenpiteiden vaikutukset sekä mahdollisesti muuttuneet nopeusrajoitukset (Saros 2006). Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen, virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen Luonnon moniomuotoisuuden vähenemisen keskiarvopaino on laskenut selvästi (0,074 → 0,048 (KL)/0,047 (EK)). Maiseman ja kulttuuriympäristön keskiarvopaino on Kymenlaaksossa pysynyt samalla tasolla, kun taas Etelä-Karjalassa paino oli vuoden 2007 kyselyssä selvästi Kymenlaaksoa korkeampi (0,038 → 0,033 (KL)/0,056 (EK)). Virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen-vaikutusluokan osalta Kymenlaaksossa painot pysyivät aikaisempaan kyselyyn verrattuna lähes samalla tasolla; Etelä-Kar- jalan osalta paino oli Kymenlaaksoa alemmalla tasolla (0,038 → 0,037 (KL)/0,027 (EK)). Näihin vaikutusluokkiin liittyviä vuosiseurantaindikaattoreita ovat Maata- louden ympäristötuen erityistuen perinnebiotooppien ja maiseman hoitosopimusten sekä luonnon monimuotoisuuden edistämissopimukset, Metsätalouden ympäris- tötukisopimukset, Suojelualueiden pinta-alat sekä Uudistushakkuiden pinta-alat. Maatalouden uusi ympäristötukijärjestelmä korvaa jatkossa entiset luonnon moni- muotoisuus- ja maisemasopimukset eli nämä indikaattorit yhdistetään seuraavissa vuosiseurantamalleissa. Ympäristöanalyysin perusteella voitaisiin joidenkin vaikutusluokkien osalta pitää perusteltuna eriyttää maakuntien vuosittainen tarkastelu eri indikaattoreihin, mutta vertailtavuuden sekä käytännön päivitysprosessin kannalta on tehokkaampaa py- syttää maakuntien kuormitusindikaattorit identtisinä. 131Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 16 Yhteenveto Alueellista ekotehokkuutta mittaava ECOREG-malli koostuu vuosittain päivitettä- västä indikaattoripohjaisesta seuranta- ja arviointijärjestelmästä sekä n. 3–5 vuoden välein päivitettävästä laajasta ympäristöinventaarista. Vuosien 2007–2008 aikana ympäristöinventaarille tehtiin toinen päivityskierros Kymenlaakson osalle ja laajen- nettiin mallia Etelä-Karjalan maakuntaan. Päivitysprosessi suoritettiin molemmille maakunnille identtisesti vuosille 1995–2007 sekä tulevaisuuden kehityssuuntia ar- vioitiin tekemällä viitteelliset arvioinnit myös vuosille 2008–2015. Toisella päivitys- kierroksella ECOREG-prosessista toteutettiin ainoastaan ympäristöinventaari sup- peassa muodossa, eli tuonnin ympäristövaikutukset rajattiin toistaiseksi tarkastelun ulkopuolelle. Vuosiseurantajärjestelmän ympäristö, talous ja sosiaalis-kulttuurista näkökulmaa kuvaavien indikaattorien kehitystyö on jatkuvaa ja nyt tehdyn ympä- ristöinventaarin tuloksia tullaan jatkossa käyttämään tämän kehitystyön tukena. Lisäksi vuosiseurannan päivitysprosessi integroitiin kuormitusindikaattorien osalta ympäristöinventaarimalliin eli jatkossa vuosi-indikaattorien päivitystiedot päivit- tyvät automaattisesti ympäristöinventaareihin ja puuttuvien tietojen osalta malli käyttää ennustefunktioiden laskemia arvioita ympäristövaikutusten laskennassa. Tässä yhteenvedossa käydään lyhyesti läpi ympäristövaikutusanalyysin tulokset; tarkemmin aluekehitykseen vaikuttavat tekijät ja niiden taustat käydään läpi ECO- REG-seurantajärjestelmän jo julkaistuissa vuosiraporteissa. Rehevöitymistä aiheuttavat päästöt ovat Etelä-Karjalassa olleet tarkasteluajan- jakson v. 1995–2007 ajan olleet laskusuunnassa, kun taas Kymenlaaksossa vastaavat päästöt ovat vuosituhannen vaihteen jälkeen olleet nousussa. Jätevesien typpikuormi- tus on merkittävin rehevöitymistä aiheuttava kuormitustekijä. Ilmastonmuutokseen vaikuttavista kasvihuonekaasuista merkittävimmän eli fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvän hiilidioksidin päästöt ovat laskeneet tasaisesti koko tarkasteluajan- jakson alueilla energiantuotantoon käytettyjen uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvettua. Vesistössä happivajausta aiheuttavat päästöt ovat vähentyneet molem- missa maakunnissa biologisen hapenkulutuksen ja ammoniumtypen osalta; biolo- gisen hapenkulutuksen osalta vaihtelu on Etelä-Karjalan puolella ollut voimakasta riippuen suurimman metsäteollisuusintegraatin päästötasoista. Alueella tuotetuista happamoittavista päästöistä rikkidioksidipäästöt ovat molemmissa maakunnissa laskusuunnassa vähempirikkisten polttoaineiden käyttömäärien kasvun ansiosta, kun taas typenoksidipäästöjen osalta lievästi laskevissa trendeissä on vuosituhannen vaihteen jälkeen ollut enemmän vaihtelua. Typenoksidien päästökehityksen perus- teella voidaan myös arvioida, että alueiden päästöt muodostavat aiempaa vähemmän otsonia alailmakehässä. Ympäristövaikutusanalyysiin kuuluva arvotusprosessi toteutettiin nettikyselynä ja kyselyyn vastasi 221 alueella toimivaa vaikuttajaa. Analyysin perusteella mo- lemmilla alueilla merkittävimmiksi ympäristöongelmiksi arvioitiin rehevöityminen vesistöissä sekä ilmastonmuutos. Eniten merkitystään ympäristöongelmaluokista 132 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 ovat kasvattaneet yläilmakehän otsonin väheneminen ja happivajaus vesistössä sekä menettäneet melu ja haju. Arvotusten perusteella maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen koettiin selvästi merkittävämmäksi ongelmaksi Etelä-Karjalassa kuin Kymenlaaksossa. Kymenlaaksossa pidettiin Etelä-Karjalaa merkittävimpinä ongel- mina yläilmakehän otsonin vähenemistä, uusiutumattomien luonnonvarojen vähe- nemistä sekä virkistysmahdollisuuksien heikkenemistä. Merkittävin toimintosektori ympäristöhaitan näkökulmasta on teollisuus ja seuraavat tärkeysjärjestyksessä yh- dyskunnat/liikenne, maatalous, metsätalous ja haja-/loma-asutus. Etelä-Karjalassa liikenne on koettu ympäristöhaitan näkökulmasta yhdyskuntia merkittävämmäk- si sektoriksi, kun taas Kymenlaaksossa ko. sektoreiden ympäristöhaitta on samaa luokkaa. Kymenlaaksossa teollisuuden, metsätalouden ja maatalouden osuuden vähentyminen on kasvattanut yhdyskuntien osuutta kokonaisympäristöhaitasta. Mallilaskelman mukaan teollisuuden osuus kokonaishaitasta on Etelä-Karjalassa Kymenlaaksoa suurempi, kun taas Kymenlaaksossa yhdyskuntien osuus kokonais- haitasta on Etelä-Karjalaa merkittävämpi. Kaakkois-Suomi muodostuu kahdesta Suomen merkittävimmästä metsäteollisuus- maakunnasta. Metsäteollisuus ja sitä tukevat toiminnot ovat alueen elinkeinoelämän perusta ja muutokset näiden toimialojen suhdanteissa vaikuttavat voimakkaimmin Kaakkois-Suomeen ekotehokkuuden kaikilla osa-alueilla. Etelä-Karjalan aluetalou- dessa on Kymenlaakson tavoin massan- ja paperintuotannolla ratkaiseva osuus; suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on ollut korkein koko maassa ja sen vaihtelut hei- jastuvatkin voimakkaasti alueen taloudessa. Massan ja paperin valmistuksen osuus arvonlisäyksestä Etelä-Karjalassa on laskenut vuoden 1995 33,9 %:sta vuoden 2004 26,7 %:iin, vastaavan osuuden laskettua Kymenlaaksossa v. 1995 29,4 %:sta vuoden 2004 19,3 %:iin. Vastaavana ajanjaksona massan ja paperin valmistuksen osuudet ympäristövaikutusluokista ovat Etelä-Karjalan osalta muuttuneet seuraavasti (v. 1995 → v. 2004): kasvihuonekaasut 40 % → 27 %:iin, happamoittavat päästöt 39 % → 48 %:iin, alailmakehän otsonia muodostavat päästöt 35 % → 41 %, rehevöitymistä ai- heuttavat päästöt 40 % → 41 %:iin ja happivajausta vesistössä aiheuttavat päästöt 75 % → 80 %:iin. Kymenlaakson vastaavat luvut olivat seuraavat: kasvihuonekaasut 20 % → 19 %, happamoitavat päästöt 41 % → 27 %, alailmakehän otsonia muodostavat päästöt 33 %→ 32 %, rehevöittävät päästöt 47 % → 33 % ja happivajausta vesistöissä aiheuttavat päästöt 69 % → 33 %. Vertailuvuosiin ei ole otettu mukaan vuotta 2005 johtuen kevään 2005 pitkästä työtaistelusta. Ympäristövaikutusarviointimallilla lasketut kokonaisvaikutusindikaattorit osoit- tavat, että Etelä-Karjalassa ei ole vuosina 1995 – 2007 juurikaan tapahtunut ekotehos- tumista, kun taas Kymenlaakso on vastaavana ajanjaksona ekotehostunut. Ympäris- tömuuttujien pitkälle viety yhteismitallistaminen johtaa kuitenkin arvottamiseen ja subjektiivisiin tuloksiin. Pelkästään kokonaisvaikutusindikaattorien perusteella ei pitkälle meneviä johtopäätöksiä alueiden ekotehokkuuden muutoksista voi tehdä, mutta yhdessä vaikutusluokkaindikaattorien ja vuosiseurantaindikaattorien kanssa voidaan arviointijärjestelmää jo tässä kehitysvaiheessa pitää tehokkaana työkaluna täyttämään kahta tärkeintä funktiotaan: määrittämään kahden Suomen merkittävim- män metsäteollisuusmaakunnan ekotehokkuuden kehitystä ja tuottamaan ajankoh- taista sekä käytännössä testattua tietoa päätöksenteon tueksi. 133Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Lähteet Adato. 2005. Sähkön tuotanto lääneittäin ja maakunnittain. http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahko- tilasto/tuotanto/sahkontuotantolaaneittainjamaakunnittain (Viitattu 19.5.2007). Asikainen & Vesivalo 2003. Kaakkois-Suomen alueellisen jätesuunnitelman seuranta ja tarkistaminen. URL: www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=1151&lan=FI (Viitattu 12.1.2007). EMEP/CORINAIR 2006. Emission Inventory Guidebook – 2006. European Environment Agency. Technical Report No 11/2006. URL: http://reports.eea.europa.eu/EMEPCORINAIR4/en/page002. html (Viitattu 3.7.2007). Energiateollisuus 2006. Energiavuosi 2006. http://www.energia.fi/page.asp?Section=3226&Item=19826 (Viitattu 5.2.2007) Energiateollisuus 2008. Kunnat sähkönkäytön suuruuden mukaan. Vuosi 2007. http://www.energia. fi/fi/tilastot/sahkotilasto/kaytto/kunnatsahkonkaytonsuuruudenmukaan (Viitattu 27.5.2008). Energiatilasto 2008. Energiatilasto: Vuosikirja 2007. Tilastokeskus, Helsinki. SVT 2007. 153 s. ISBN 978- 952-467-775-2 Finavia 2007a. Ympäristökatsaus 2006. http://www.finavia.fi/files/finavia/ymparistoraportit_pdf/ Ymparistokatsaus_2006_suomi.pdf (Viitattu 3.7.2007) Finavia 2007b. Lentoliikennetilasto. http://www.finavia.fi/files/finavia/liikennetilastot_pdf/Tilas- to2005.pdf (Viitattu 10.7.2007) Grönroos, J. & Nikander, A. 2002. Kasvihuonetuotanto ja ympäristö. Kyselytutkimuksen tulokset. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. 45 s. ISBN 952-11-1199-2 (nid.). ISBN 952-11-1200-X (PDF). Grönroos, J., Nikander, A., Syri, S., Rekolainen, S., Enqvist, M. 1998. Maatalouden ammoniakkipäästöt. Osa 1: Päästöt ja niiden kehittyminen. Osa 2: Päästöjen vähentäminen ja vähentämiskustannukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 206. 65 s. ISSN 1238-7312. ISBN 952-11-0283- 7. Helminen et al. 2007. Kymenlaakson satamien aluetaloudelliset vaikutukset. Turun yliopisto, Turku. Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 137. 64 s. ISBN 978- 951-29-3220-7. ISSN 1456-1824. Hering, F. 2007. Arvonlisäyksen volyymikasvu Kymenlaaksossa ja Suomessa. Ympäristösuunnittelija Frank Hering, Kymenlaakson Liitto. Julkaisussa: Toikka, M. (toim.) 2007. Kaakkois-Suomen ekotehokkuusindikaattorit 2006. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kouvola. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen moniste 24. 126 s. Iivanainen, P. 2007. Arvonlisäyksen volyymikasvu Etelä-Karjalassa ja Suomessa. Tutkimuspäällik- kö Pirjo Iivanainen, Etelä-Karjalan Liitto. Julkaisussa: Toikka, M. (toim.) 2007. Kaakkois-Suomen ekotehokkuusindikaattorit 2006. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kouvola. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen moniste 24. 126 s. Ilmailulaitos 2000. Lentoliikennetilasto. http://www.finavia.fi/files/finavia/liikennetilastot_pdf/Tilas- toliite2000.pdf (Viitattu 10.7.2007) Järvi-Suomen Uittoyhdistys ry. 2007a. Uittoon ajetut puumäärät 1994 – 2006. URL: http://www.uitto- kalusto.fi/perkaus_tilastot.php (Tiedot haettu 3.7.2007) Järvi-Suomen Uittoyhdistys ry. 2007b. Raakapuun kotimaan vesitiekuljetukset 1995 – 2006. URL: http://www.uittokalusto.fi/perkaus_tilastot.php (Tiedot haettu 3.7.2007) Kaakkois-Suomen Metsäkeskus. 2006. Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma 2006 – 2010. 37 s. Verkkodokumentti. http://www.metsakeskus.fi/NR/rdonlyres/8AA82343-2FF2-4AAF-868B- D383BDABE013/5759/Metsaohjelma2006_2010_netti.pdf (Viitattu 25.8.2007) KAS 2007a. Haja-asutuksen vesistökuormitus. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6579&lan=fi KAS 2007b. Haja-asutuksen vesistökuormitus. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6579&lan=fi (Viitattu 3.4.2007) KAS 2008a. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoito- alueelle. Luonnos 28.4.2008. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=84371&lan=fi KAS 2008b. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimnepideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle. Luonnos 28.4.2008. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=84372&lan=fi Kaukolämpötilasto 2006. Kaukolämpötilasto 2005. Energiateollisuus ry. ET-Kaukolämpökansio 7/1. ISSN 0786-4809. Kauppinen 2007. Hannu Kauppinen, Maakaasuyhdistys. Henkilökohtainen tiedonanto 8.3.2007. Kiukas, I. 2005. Etelä-Karjalan ympäristöanalyysin päästöinventaarion esiselvitystä. Tarkastelussa maa- talous, metsätalous, kalankasvatus, turvetuotanto ja maa-ainesten otto. Esiselvitys. Julkaisematon muistio. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. 17 s. + 4 liitt. Kivari, M., Pastinen, V. & Korhonen, A. 2002. Liikkumisen tunnusluvut aluetasolla. Liikenne- ja viestintä- ministeriö, Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/2002. 146 s. ISBN 951-723-456-2. URL: http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2002/a132002.htm (Viitattu 10.12.2007) 134 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Koivunen, K. 2006. Esiselvitys Kaakkois-Suomen ympäristöinventaarioon – Maa- ja metsätalous, kalan- kasvatus, turvetuotanto, maa-ainesten otto ja liikenne. Esiselvitys. Julkaisematon muistio. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. 23 s. Korppinen, A. 2007. Ympäristöongelmien arvottaminen Keski-Suomessa. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Pro gradu-tutkielma.78 s. + liitt. 10 s. Koskela, S. et al. 2004. Kymenlaakson alueellinen ympäristöanalyysi ja ympäristöindikaattorit. ECOREG-hankkeen dokumentointiraportti 1. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäris- tö 697. 143 s. ISBN 952-11-1690-9 (nid.). ISBN 952-11-1691-9 (PDF). Kymenlaakson Jäte 2006. Optinen laitos pysäytetty. URL: www.kymenlaaksojate.fi (Viitattu 12.1.2007). Lahelma 2007. Harri Lahelma, Ratahallintokeskus. Kaakkois-Suomen liikennepaikkojen tavaraliiken- teen tonnit 2006. Henkilökohtainen tiedonanto 19.6.2007. Lallukka 2006. Metsähakkeen vesitiekuljetuksen kannattavuus. Järvi-Suomen Uittoyhdistys ry, Savon- linna. 10 s. URL: http://www.kouvolaregion.fi/files/download/Vesitieselvitys-Metsahakkeenproo- mukuljetusselvitysi160505.pdf (Viitattu 3.7. 2007) Matilda 2006a. 2006. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus. Maatilojen lukumäärä tuotanto- suunnan mukaan kunnittain 2000. http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=568,570,193&_ dad=portal30&_schema=PORTAL30 (Alue: Kaakkois-Suomi, Vuosi: 2000, Rakenne: Maatilojen lukumäärä tuotantosuunnittain. Viitattu 24.11.2006) Matilda 2006b. 2006. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus. Maatilojen lukumäärä tuotan- tosuunnan mukaan kunnittain 2005. http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=568,570,193&_ dad=portal30&_schema=PORTAL30 (Alue: Kaakkois-Suomi, Vuosi: 2005, Rakenne: Maatilojen lukumäärä tuotantosuunnittain. Viitattu 24.11.2006) Matilda 2006c. 2006. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus. Maatilojen maankäyttölajit kunnittain 2000. http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=568,570,193&_dad=portal30&_ schema=PORTAL30 (Alue: Kaakkois-Suomi, Vuosi: 2000, Rakenne: Maatilojen maankäyttölajit tilojen lkm, ha. Viitattu 24.11.2006) Matilda 2006d. 2006. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus. Maatilojen maankäyttölajit kunnittain 2005. http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=568,570,193&_dad=portal30&_ schema=PORTAL30 (Alue: Kaakkois-Suomi, Vuosi: 2005, Rakenne: Maatilojen maankäyttölajit tilojen lkm, ha. Viitattu 24.11.2006) Matilda 2006e. 2006. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus. Maatilojen ja kotieläinten lukumäärä eläinryhmittäin kunnittain 1.5.2000. http://www.matilda.fi/servlet/page?_pa- geid=568,570,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30 (Alue: Kaakkois-Suomi, Vuosi: 2000, Eläi- met: Kaikki eläimet pääryhmittäin. Viitattu 24.11.2006) Matilda 2006f. 2006. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus. Maatilojen ja kotieläinten lukumäärä eläinryhmittäin kunnittain kesällä 1.5.2005. http://www.matilda.fi/servlet/page?_pa- geid=568,570,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30 (Alue: Kaakkois-Suomi, Vuosi: 2005, Eläi- met: Kaikki eläimet pääryhmittäin. Viitattu 24.11.2006) Melanen, M., Seppälä, J., Myllymaa, T., Mickwitz, P., Rosenström, U., Koskela, S., Tenhunen, J., Mäen- pää, I., Hering, F., Estlander, A., Hiltunen, M.-R., Toikka, M., Mänty, E., Liljeqvist, L. ja Pesari, J. 2004. Alueellisen ekotehokkuuden mittaaminen – mallina Kymenlaakso. Ecoreg-hankkeen päätulokset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 735. 108 s. ISBN 952-11-1884-9. ISBN 952-11- 1885-7 (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=113800&lan=fi Merenkulkulaitos 2001. Meriliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä 2000. Merenkulkulaitos, Helsinki. Merenkulkulaitoksen tilastoja 4/2001. 107 s. ISBN 951-49-0829-5. ISSN 1235-6336. Merenkulkulaitos 2006. Ulkomaan meriliikennetilasto 2005. Merenkulkulaitos, Helsinki. Merenkulkulai- toksen tilastoja 3/2006. 111 s. ISBN 951-49-0834-1. ISSN 1235-6336. Merenkulkulaitos 2006b. Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilasto 2005. Merenkulku- laitos, Helsinki. Merenkulkulaitoksen tilastoja 1/2006. 50 s. ISBN 951-49-2112-7. ISSN 1235-6336. Merenkulkulaitos 2007. Kotimaan vesiliikennetilasto 2006. Merenkulkulaitos, Helsinki. Merenkulkulai- toksen tilastoja 2/2007. 47 s. ISBN 978-951-49-0891-0. ISSN 1235-6336. Metla 2001. Markkinahakkuut metsäkeskuksittain. Kalenterivuosi 2000. Metsätilastotiedote 578. URL: http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/mtt/2001/pvsyys00.pdf (Viitattu 5.12.2006) Metla 2006. Tapion vuositilastot 2005. URL: http://www.metsavastaa.net/tiedostot/dokumentit/9823/ tvk05_nettiin.pdf (Viitattu 5.12.2006) Metla 2007. Valtakunnan metsien 10. inventointi (VMI10). http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi10- info.htm (Viitattu 25.8.2007). Metsähallitus 2005. Yhteiskuntavastuun raportti 2004. Nettijulkaisu. URL: http://www.metsa.fi/binary. aspx?Section=885&Item=3280 (Viitattu 15.11.2007) Metsähallitus 2006. Yhteiskuntavastuun katsaus 2005. Nettijulkaisu. URL: http://www.metsa.fi/binary. aspx?Section=885&Item=4761 (Viitattu 15.11.2007) Metsähallitus 2007. Vuosikertomus 2006. Nettijulkaisu. URL: http://www.metsa.fi/binary.aspx?Section =885&Item=5861 (Viitattu 15.11.2007) Metsätilastollinen vuosikirja 2001. 2001. Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. Suomen virallinen tilasto, Maa-, metsä- ja kalatalous. ISSN 1456-8268. 374 s. Metsätilastollinen vuosikirja 2005. 2005. Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. Suomen virallinen tilasto, Maa-, metsä- ja kalatalous. ISSN 1456-8268. 424 s. MetsäTrans 2003. Pielis-Pusku puskee puuta läpi Saimaan. Lehtiartikkeli. URL: http://www.metsat- rans.com/Lehdet/pielispusku.pdf (Viitattu 3.7.2007). 135Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 MMM 1999. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Eläinlää- kintä- ja elintarvikeosaston julkaisuja 5/1999. MMM 2000. Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonmukaisesta eläintuotannosta. Nro 74/00. Dnro 2328/00/2000. MMM. 2001. Maatalouden kehitysarvio kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Maa- ja metsätalousminis- teriö, Helsinki. Työryhmämuistio MMM 2001:2. 46 s. Motiva 2006. Rakennusten energiatehokkuuden laskentamalli. http://www.motiva.fi/fi/yjay/kiinteis- to-jarakennusala/ret/projektintulokset/ Motiva 2007. RET-Projektin tulokset. Kokonaisenergiankulutuksen laskenta-malli. URL: http://www. motiva.fi/fi/yjay/kiinteisto-jarakennusala/ret/projektintulokset/ (Viitattu 14.2.2007). Mäkelä et al. 2005. Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt. LIISA 2005 laskentajärjestelmä. VTT, Espoo. Tutkimusraportti VTT-R-00108-07. 47 s. URL: http://lipasto.vtt.fi/lipasto/liisa/liisa2005raportti.pdf Mäkelä 2007a. Erikoistutkija Kari Mäkelä, VTT. Henkilökohtainen tiedonanto 20.6.2007. Mäkelä 2007b. Erikoistutkija Kari Mäkelä, VTT. Henkilökohtainen tiedonanto 21.6.2007. Mäkelä 2007c. Erikoistutkija Kari Mäkelä, VTT. Henkilökohtainen tiedonanto 21.6.2007 Mäkelä 2007d. Erikoistutkija Kari Mäkelä, VTT. Henkilökohtainen tiedonanto 21.6.2007 Mäkelä 2007e. TYKO-työkoneiden päästöjen laskentamalli. http://lipasto.vtt.fi/tyko/malli.htm (Viitat- tu 16.11.2007) Mäkelä, K., Järvi, T., Tuominen, A., Pääkkönen, E. 2006. Suomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjes- telmä MEERI 2005. VTT, Espoo. Tutkimusraportti VTT-R-00165-07. 34 s. + liitt. 11. URL: http://lipas- to.vtt.fi/lipasto/meeri/meeri2005raportti.pdf (Viitattu 21.6.2007) Mäkelä, K., Tuominen, A., Pääkkönen, E. 2002. Suomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä MEERI 2001. VTT, Espoo. Tutkimusraportti RTE 3166/02. 42 s. + liitt. 13. URL: http://lipasto.vtt. fi/lipasto/meeri/meeri2001raportti.pdf (Viitattu 21.6.2007) Nieminen 2004. Kesämökkibarometri 2003, keskeisiä tuloksia postikyselyaineistosta. Markku Nieminen. Tilastokeskus 31.3.2004. Nikander, A. 2001. Asiantuntija-arvio. In: Koskela, S. (toim.). Kymenlaakson alueellinen ympäristö- analyysi. ECOREG-hankkeen dokumentointiraportti 1. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 697. 143 s. ISBN 952-11-1690-0. ISBN 952-11-1691-9 (PDF). Norden (Nordic Innovation Centre) (2006); Energiaturpeen laatuohje 2006: Polttoaineluokitus ja laadun- varmistus, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys. www.energia.fi/attachment.asp?Section=3662& Item=20322 Paperinkeräys 2006. URL: http://www.paperinkerays.fi (tiedot Viitattu 31.1.2007) Petäjä, J. 1999. Kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli, KASVENER. Suomen Ympäristökes- kus. Petäjä, J. 2003. KASVENER-malli. Henkilökohtainen tiedonanto 29.1.2003. PPO 2007. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje-luonnos. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13626&lan=fi (Viitattu 13.12.2007) Prokkola, R. 2006. Tieliikenteen suoritteet vuonna 2005. 28.2.2006 päivätty tiedote. 4 s. Puutarhaliitto 2005. Kasvihuoneviljelijän energia- ja ilmasto-opas. CO2-päästöt hallintaan ja kannat- tavuutta liiketoimintaan. URL: http://www.puutarhaliitto.fi/images/kasvihuone10.pdf (Viitattu 4.12.2006). Puutarhayritysrekisteri 2000. 2001. Puutarhayritysrekisteri 2000. Trädgårdsföretagsregister. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Helsinki. ISSN 1456-8268 = Maa-, metsä- ja kalatalous. ISSN 0786-8634. Puutarhayritysrekisteri 2005. 2006. Puutarhayritysrekisteri 2005. Trädgårdsföretagsregister. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Helsinki. ISSN 1456-8268 = Maa-, metsä- ja kalatalous. ISSN 0786-8634. Rintala 2002. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamistilanne 2001 – maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suo- men ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 592, luonto ja luonnonvarat. 61 s. URN: ISBN 9521112816. ISBN 952-11-1281-6 (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=62827&lan= fi (Viitattu 11.7.2007) Rintala 2007. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamistilanne 2005 – maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suo- men ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2007. 64 s. URN: ISBN 978-952-11-2691-8 (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=233907&lan=fi&clan=fi (Viitattu 11.7.2007) Rosenström, U. & Mickwitz, P. 2004. Kymenlaakson ekotehokkuuden mittaamista tukevat sosiaalis- kulttuuriset indikaattorit. ECOREG-hankkeen dokumentointiraportti 3. Helsinki, Suomen ympäris- tökeskus. Suomen ympäristö 699. 50 s. ISBN 952-11-1698-6. ISBN 952-11-1699-4 (PDF). Ruokojoki, J. 2001. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2000. Suomen Kuntaliitto. ISBN 951-755-789-2. Ruokojoki, J. 2006. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005. Suomen Kuntaliitto. 11.10.2006 päivätty verkkodokumentti. www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;356; 1033;26784;118232 (Viitattu 15.3.2007) Saros, S. 2006. Simo Saros, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Henkilökohtainen tiedonanto. 17.10.2006. Saros, S. 2006. Simo Saros, Tieliikelaitos/Konsultointi. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan päätiepäästöt vuosina 2000 – 2005. Henkilökohtainen tiedonanto 17.8.2006. Seppälä, J. & Melanen, M. 2004. Indikaattorit ja malli Kymenlaakson ekotehokkuuden arviointia varten. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. Julkaisematon muistio. 23.4.2004. 136 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 StatFin 2007a. Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan 31.12.2000. http://statfin.stat.fi/statweb/start. asp?LA=fi&DM=SLFI&lp=catalog&clg=asuminen (Viitattu 14.2.2007) StatFin 2007b. Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan 31.12.2005. http://statfin.stat.fi/statweb/start. asp?LA=fi&DM=SLFI&lp=catalog&clg=asuminen (Viitattu 14.2.2007) StatFin 2007c. Kesämökit 1970, 1980, 1990 ja 1994-. http://statfin.stat.fi/statweb/start.asp?LA=fi&DM= SLFI&lp=catalog&clg=asuminen (Viitattu 15.3.2007) StatFin 2007 d. Keskiväkiluku iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1981-2006 vuoden 2006 aluejaolla. http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=vaerak_tau_009_fi&ti=Keskiv%E4kiluku+i%E4n+ja +sukupuolen+mukaan+alueittain+1981%2D2006+vuoden+2006+aluejaolla&path=../Database/ V%E4est%F6/V%E4est%F6rakenne/&lang=3 (Viitattu 3.4.2007) Suomen ympäristökeskus 2005. Päästöjen tuottaminmenetelmät. Energiantuotanto. 6.10.2005. http:// www.ymparisto.fi/default.asp?node=13583&lan=fi (Viitattu 14.2.2007) Sutinen 2006. Kymenlaakson nykyliikenne. Nettidokumentti. http://www.finnicakymenlaakso.fi/artik- keli.php?id=8 (Viitattu 2.5.2007). Talja et al. 2007. Luonnonvarojen kulutus paikallisessa liikenteessä. Menetelmäna MIPS. Suomen Luonnonsuojeluliitto ry, Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 14/2006. 116 s. ISBN 952-201-526-1 (painotuote). ISBN 952-201-527-X (verkkojulkaisu). TE-keskus 2006. Kaakkois-Suomen TE-keskus. Maaseutuosaston toimintakertomus 2000. URL: www2. te-keskus.fi/new/kaa/Maaseutu/maaseutu2005.pdf (Viitattu 10.5.2007). TE-keskus 2006b. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013. Työvoima- ja elinkeino- keskuksen julkaisuja. Verkkojulkaisu. http://www.te-keskus.fi/Public/download.aspx?ID=5814&G UID={3FE9E6E8-3CD7-46AA-ABC0-EBD26473B2F7} (Viitattu 4.7.2007) Tiehallinto 2000. Yleiset tiet 1.1.2000. Tielaitos, Helsinki. Tielaitoksen tilastoja 2/2000. ISBN 951-726-631- 6. Tiehallinto 2006. Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, tavaraliikenne vuonna 2005. Tiehallinto, Kaak- kois-Suomen tiepiiri, Kouvola. URL: alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3201021-v-kastavararajaliiken- ne2005.pdf (Viitattu 10.5.2007). Tiehallinto 2007. Yleiset tiet kunnittain 2005. URL: http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pa- geid=71&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=597&_pageid=71&linkki=884&julkaisu =461&kieli=fi Tieliikelaitos 2006. Tasekirja 2005. http://www.destia.fi/pdf/tasekirja_2005.pdf (Viitattu 27.5.2008). Tiihonen, A. 2007. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson rakennuskantatiedot. Arja Tiihonen, Tilastokeskus. Henkilökohtainen tiedonanto. 15.3.2007. Tilastokeskus 2001. Transitoliikenne Suomen kautta. Joulukuu 2000. Tilastokeskus, Helsinki. Tilastokeskus 2003. Matti Lång. Henkilökohtainen tiedonanto 2.7.2003. Tilastokeskus 2006a. Matti Lång. Henkilökohtainen tiedonanto 20.6.2006. Tilastokeskus 2006b. Polttoaineluokitus 2006. URL: http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/lk/polttoai- neet_index.html Tilastokeskus 2007. Matti Lång. Henkilökohtainen tiedonanto 14.2.2007. Tilastokeskus 2007a. Minna Niininen, Tilastokeskus. Henkilökohtainen tiedonanto 16.1.2007. Torkell, M. 2008. Kouvolan seudun liikenteen päästöt. Liikenteen seurannan indikaattorit ja liikenteen päästöjen kohdentuminen liikennemuodoittain ja väylätyypeittäin. Kouvolan seudun kuntayhtymä, Maankäyttö 2006/2007. www.kouvolaregion.fi/!file/!id33942/files/attachment/RAPORTTIYHDIS- TETTYIIIliikenteenpaastotjakohdent.pdf (Viitattu 27.5.2008). Tuhkanen, S. 2002. Jätehuollon merkitys Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kaato- paikkojen metaanipäästöt ja niiden talteenotto. VTT, Espoo. VTT Tiedotteita 2142. 46 s. ISBN 951-38- 5895-2 (nid.). ISBN 951-38-5896-0 (URL: http//www.inf.vtt.fi/pdf) Tulisijatutkimus 2006. Rakentaja.fi-jäsenten tulisijat. http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakana- va/alku.asp?nro=47/06 (Viitattu 15.3.2007) Weckroth, T. 2005. Henkilökohtainen tiedonanto 17.5.2005. Vesiviljely 2005. 2006. Vesiviljely 2005. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. ISSN 1795-5165 = Suomen virallinen tilasto. ISSN 1796-511X (verkkojulkaisu) = Vesiviljely. URL: http://www.rktl. fi/?view=publications&id=5596 (Viitattu 7.12.2006) WSP LT-Konsultit Oy 2006. Henkilöliikennetutkimus 2004 – 2005. WSP LT-Konsultit Oy, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus. ISBN 951-803-682-9. URL: http://www.hlt. fi/julkaisut.htm (Viitattu 10.12.2007) VTT 2003. LIISA-laskentajärjestelmän yksikköpäästökertoimet. URL: http://lipasto.vtt.fi/lipasto/liisa/ index.htm (Viitattu 10.5.2007) Ympäristöministeriö 1998. Ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Ympäristöministeriö, Helsinki. 27 s. URL: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=22354&lan=fi 137Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 1. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan kuormitustekijöiden haittapisteet vuosille 2000 ja 2005. ETELÄ-KARJALA Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat Haja- ja loma- asutus Teollisuus Liikenne YHTEENSÄ 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 CO 2 61 82 4 5 105 157 3 3 444 630 120 172 737 1049 N 2 0 21 25 0 0 1 2 0 0 9 13 3 5 35 44 CH 4 28 32 0 0 18 14 1 1 71 64 0 0 118 112 SO 2 2 1 1 0 9 10 2 2 157 209 10 14 181 237 NH 3 93 109 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 93 109 NH 4 (w) 0 0 3 9 67 57 0 0 0 0 0 0 70 66 CFC-11/12 0 0 0 0 289 404 71 100 0 0 0 0 360 504 NO x 14 14 8 6 25 36 2 2 379 468 191 194 619 719 NMVOC 0 0 0 0 2 2 1 1 2 1 0 0 5 5 CO 0 0 1 1 11 17 3 4 29 43 22 20 66 85 P 207 232 93 104 15 17 38 36 90 70 0 0 443 459 N(w) 245 276 277 310 84 110 41 39 172 162 1 1 819 898 BOD 7 3 6 0 0 6 17 7 19 235 486 0 0 251 528 TOX(Ympäristöonnettomuudet) 0 0 0 0 91 89 0 0 455 411 364 386 910 886 TOX(Jatkuvat päästöt) 51 44 0 0 107 83 79 61 316 234 237 191 790 613 TOX(Kaatopaikat) 0 0 0 0 110 52 0 0 256 120 0 0 365 172 TOX(Saastuneet alueet) 0 0 0 0 95 58 0 0 285 168 95 63 475 289 Torjunta-aineet 104 57 5 3 0 0 0 0 0 0 0 0 110 60 Mikrobit 44 23 0 0 33 18 22 12 11 6 0 1 110 60 Nitraatit 120 63 7 5 7 5 0 0 11 6 0 0 146 80 Kloridit 0 0 0 0 0 0 0 0 26 12 230 129 256 140 Pienhiukkaset(PM10) 0 0 0 0 42 66 0 0 83 132 83 132 208 330 Hiukkaset (kokonaisleijuma) 0 0 0 0 23 46 0 0 16 31 39 77 78 153 O 3 0 0 0 0 1 2 0 0 4 6 21 33 26 41 Melu 0 0 0 0 0 0 11 10 132 120 297 269 440 399 Haju 88 75 0 0 29 32 0 0 156 105 117 76 390 289 Pyynti 0 0 0 0 2 1 5 3 0 0 0 0 7 5 Keräily ja poiminta 0 0 0 0 2 1 3 2 0 0 0 0 5 3 Häirintä ja liikenne 8 6 24 17 16 12 12 9 4 4 16 12 79 62 Maaston ja kalliop. kuluminen 0 0 22 23 14 12 11 9 3 3 5 5 54 52 Kiinteistöjen rakentaminen 7 7 0 0 80 86 13 14 33 32 0 0 133 139 Teiden rakentaminen 6 6 22 19 22 21 13 10 13 12 51 53 127 122 Rantojen rakentaminen 0 0 0 0 24 27 66 69 18 17 12 13 121 126 Soranotto ja kaivostoiminta 12 11 8 7 92 82 12 11 33 32 79 79 236 222 Peltomaiden muutokset 47 53 13 16 3 7 0 0 0 0 3 4 67 80 Avoimien alueiden sulkeutuminen 111 81 111 81 0 0 0 0 0 0 0 0 222 162 Metsänkäsittelytoimet 0 0 368 289 0 0 0 0 0 0 0 0 368 289 Ojitus ja turpeenotto 8 6 65 49 8 9 0 0 78 63 0 0 159 129 Vesirakentaminen 6 5 6 5 12 9 0 0 49 36 49 36 121 91 Autioituminen 3 6 1 2 3 4 0 0 3 5 0 0 11 17 Muu maa-aineksen otto 0 0 0 0 2 2 13 15 5 1 0 0 20 19 Kallion louhinta 0 0 0 0 55 44 22 20 33 27 0 11 110 102 Fossiiliset polttoaineet 3 3 3 2 12 11 3 2 27 25 12 12 60 56 YHTEENSÄ 1 292 1 224 1 044 953 1 518 1 623 453 457 3 637 3 755 2 057 1 988 10 000 10 000 LIITE 1 138 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 2. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson kuormitustekijöiden haittapisteet vuosille 2000 ja 2005. KYMENLAAKSO Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat Haja- ja loma- asutus Teollisuus Liikenne YHTEENSÄ 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 CO 2 76 118 2 3 210 222 2 4 371 467 133 233 794 1 047 N 2 0 19 27 0 0 2 4 0 0 7 10 3 6 31 46 CH 4 20 25 0 0 17 28 0 1 28 15 0 0 65 69 SO 2 4 3 1 0 24 37 2 2 133 66 26 46 189 154 NH 3 82 79 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 82 79 NH 4 (w) 0 0 3 8 176 305 0 0 0 0 0 0 179 313 CFC-11/12 0 0 0 0 311 580 49 92 0 0 0 0 360 672 NO x 18 21 6 5 84 86 2 2 244 344 270 343 623 801 NMVOC 0 0 0 0 2 5 1 2 1 4 2 3 7 13 CO 0 1 1 0 8 19 2 4 18 30 31 32 60 86 P 267 267 68 69 16 16 13 13 78 70 0 0 444 436 N(w) 316 317 202 202 131 166 29 24 105 129 1 2 785 841 BOD 7 3 10 0 0 17 113 7 25 154 231 0 1 181 379 TOX(Ympäristöonnettomuudet) 0 0 0 0 91 107 0 0 455 497 364 467 910 1 071 TOX(Jatkuvat päästöt) 40 31 0 0 119 82 79 55 316 200 237 181 790 550 TOX(Kaatopaikat) 0 0 0 0 110 52 0 0 256 121 0 0 365 173 TOX(Saastuneet alueet) 0 0 0 0 102 68 0 0 307 176 102 68 511 312 Torjunta-aineet 69 52 4 3 0 0 0 0 0 0 0 0 73 55 Mikrobit 29 15 0 0 22 12 15 8 7 4 0 1 73 40 Nitraatit 124 67 7 4 7 5 0 0 7 4 0 0 146 81 Kloridit 0 0 0 0 0 0 0 0 29 12 263 135 292 147 Pienhiukkaset(PM10) 0 0 0 0 42 35 0 0 83 96 83 109 208 240 Hiukkaset (kokonaisleijuma) 0 0 0 0 23 25 0 0 16 20 39 56 78 101 O 3 0 0 0 0 1 2 0 0 4 5 21 24 26 30 Melu 0 0 0 0 0 0 0 0 132 97 308 227 440 324 Haju 78 52 0 0 39 45 0 0 156 95 117 69 390 261 Pyynti 0 0 0 0 2 2 5 4 0 0 0 0 8 5 Keräily ja poiminta 0 0 0 0 2 1 3 2 0 0 0 0 5 3 Häirintä ja liikenne 8 8 24 24 16 17 12 13 4 6 16 17 79 83 Maaston ja kalliop. kuluminen 0 0 22 20 14 11 11 8 3 2 5 5 55 46 Kiinteistöjen rakentaminen 7 6 0 0 88 72 15 12 37 27 0 0 146 116 Teiden rakentaminen 6 5 25 19 19 16 13 9 13 10 51 45 127 104 Rantojen rakentaminen 0 0 0 0 23 22 57 50 23 18 11 10 113 99 Soranotto ja kaivostoiminta 11 13 11 9 92 96 11 13 34 34 69 89 230 253 Peltomaiden muutokset 49 38 14 11 3 5 0 0 0 0 3 3 70 57 Avoimien alueiden sulkeutuminen 128 91 128 91 0 0 0 0 0 0 0 0 255 181 Metsänkäsittelytoimet 0 0 315 244 0 0 0 0 0 0 0 0 315 244 Ojitus ja turpeenotto 7 7 65 49 7 9 0 0 68 66 0 0 148 131 Vesirakentaminen 7 5 7 5 13 9 0 0 53 36 53 36 131 91 Autioituminen 6 5 2 2 6 5 0 0 6 5 0 0 19 16 Muu maa-aineksen otto 0 0 0 0 2 2 18 20 0 3 0 0 20 25 Kallion louhinta 0 0 0 0 60 64 24 30 36 39 0 16 120 149 Fossiiliset polttoaineet 3 4 3 3 15 19 3 3 24 30 12 16 60 74 YHTEENSÄ 1 377 1 265 907 771 1 916 2361 373 394 3 206 2 972 2 221 2 237 10 000 10 000 LIITE 2 139Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 3. Vaikutusarviointimallilla lasketut Etelä-Karjalan haittapisteet ympäristöongelmaluokittain ja toimintosektoreittain vuosina 2000 ja 2005. ETELÄ-KARJALA Vuosi Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Teollisuus Liikenne YHTEENSÄ Ilmastonmuutos 2000 110 4 124 4 525 123 890 2005 139 5 174 4 706 177 1 205 Yläilmakehän otsonin väheneminen 2000 0 0 289 71 0 0 360 2005 0 0 404 100 0 0 504 Alailmakehän otsonin muodostuminen 2000 5 3 18 3 157 83 270 2005 5 2 24 4 193 80 309 Happamoituminen 2000 62 4 16 2 250 77 410 2005 62 2 19 2 307 75 467 Rehevöityminen 2000 465 373 131 79 302 21 1 370 2005 520 417 143 75 275 19 1 449 Happivajaus vesistössä 2000 3 2 43 7 235 0 290 2005 6 7 61 19 486 0 580 Ympäristöonnettomuudet 2000 0 0 91 0 455 364 910 2005 0 0 89 0 411 386 886 Ekotoksisuus 2000 51 0 107 79 316 237 790 2005 44 0 83 61 234 191 613 Maaperän ja vesivarojen pilaantuminen 2000 268 13 245 22 588 325 1 460 2005 143 8 133 12 312 193 801 Paikallinen ilman laadun heikkeneminen 2000 29 2 78 2 223 187 520 2005 45 1 133 3 348 296 826 Melu 2000 0 0 0 11 132 297 440 2005 0 0 0 10 120 269 399 Haju 2000 88 0 29 0 156 117 390 2005 75 0 32 0 105 76 289 Monimuotoisuuden väheneminen 2000 117 391 63 33 65 71 740 2005 72 245 41 19 40 48 465 Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen 2000 66 110 79 41 48 36 380 2005 88 163 122 60 69 61 562 Virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen 2000 15 135 70 53 55 51 380 2005 11 96 51 41 35 40 275 Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen 2000 14 7 136 46 130 68 400 2005 13 6 116 45 114 78 371 YHTEENSÄ 2000 1 292 1 044 1 518 453 3 637 2 057 10 000 2005 1 224 953 1 623 457 3 755 1 988 10 000 LIITE 3 140 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 4. Vaikutusarviointimallilla lasketut Kymenlaakson haittapisteet ympäristöongelmaluokittain ja toimintosektoreittain vuosina 2000 ja 2005. KYMENLAAKSO Vuosi Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Teollisuus Liikenne YHTEENSÄ Ilmastonmuutos 2000 114 2 230 3 405 136 890 2005 169 3 254 5 492 239 1 162 Yläilmakehän otsonin väheneminen 2000 0 0 311 49 0 0 360 2005 0 0 580 92 0 0 672 Alailmakehän otsonin muodostuminen 2000 7 2 38 3 101 119 270 2005 11 3 61 6 199 198 477 Happamoituminen 2000 56 3 48 2 185 117 410 2005 50 1 47 2 138 126 364 Rehevöityminen 2000 594 271 225 43 208 29 1 370 2005 592 273 226 38 223 25 1 377 Happivajaus vesistössä 2000 3 2 125 7 154 0 290 2005 10 7 380 25 231 1 654 Ympäristöonnettomuudet 2000 0 0 91 0 455 364 910 2005 0 0 107 0 497 467 1 071 Ekotoksisuus 2000 40 0 119 79 316 237 790 2005 31 0 82 55 200 181 550 Maaperän ja vesivarojen pilaantuminen 2000 223 11 241 15 606 365 1 460 2005 135 7 138 8 317 204 808 Paikallinen ilman laadun heikkeneminen 2000 30 1 90 2 188 209 520 2005 34 1 94 3 204 264 600 Melu 2000 0 0 0 0 132 308 440 2005 0 0 0 0 97 227 324 Haju 2000 78 0 39 0 156 117 390 2005 52 0 45 0 95 69 261 Monimuotoisuuden väheneminen 2000 132 354 69 35 71 80 740 2005 88 239 43 21 41 52 484 Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen 2000 72 114 80 33 51 29 380 2005 60 99 69 28 41 29 326 Virkistysmahdollisuuksien heikkeneminen 2000 15 136 70 50 57 51 380 2005 16 129 73 50 53 53 373 Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen 2000 13 11 143 53 120 60 400 2005 16 10 163 62 143 102 497 YHTEENSÄ 2000 13 77 907 1 916 373 3206 2221 10 000 2005 1 265 771 2 361 394 2972 2237 10 000 LIITE 4 141Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 5. Ympäristötietojärjestelmän arviot Etelä-Karjalan ilmapäästöistä v. 2000 (Hertta). Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t YHTEENSÄ 1 030,2 30 137,0 2 237,4 2 302,7 48,3 4 351,3 1 1701,4 482,3 1,0 3 264,8 143,1 736,3 Ajoneuvojen haihtumapäästöt 279,4 Asuntojen energiantuotanto < 50 MW (Kattilat) – julkinen sähkön- ja lämmöntuotanto Asuntojen energiantuotanto < 50 MW (Kattilat) – kotitaloudet 265,1 2302 78,6 448,1 659,6 149,6 279,7 0,3 39,1 4,4 Asuntojen energiantuotanto – muut (tulisijat ym.) 47,7 333,4 0,9 63,7 95,2 10,2 39,7 0,1 1,7 0,4 Autojen pyörät ja jarrut 387,1 Bensiinin jakelu 93,0 Bensiinin kuljetus ja varastointi 0,0 Epäorgaaninen kemianteollisuus – muut 6,5 10,4 0,0 117,1 0,0 Epäorgaaninen kemianteollisuus – tuotteiden käsittely ja varastointi 2,0 Henkilöautot 56,0 7834,3 168,8 41,6 841,0 1 055,7 10,0 0,0 4,8 21,7 Hiilen/öljyn/kaasun jalostus – kaasuturbiinit 100,1 5,3 14,7 24,2 0,3 Huoltamot (autojen tankkaus) 101,4 Jätteiden polttaminen 19,5 3,6 0,1 Jätevedenkäsittelyn jätteenpoltto Jätteen poltto – maatalous 0,5 Jätteen poltto – sairaalajäte Jätteiden käsittely – muut Kaasun jakeluverkot Kaukolämmöntuotanto – < 50 MW (kattilat) 5,1 34,2 66,4 3,2 98,8 0,8 0,0 7,2 1,2 Kaukolämmöntuotanto – >= 300 MW (kattilat) Kiinteiden polttoaineiden kaivaminen – avolouhokset 188,2 Kotitalouksien liuotteiden käyttö 109,4 Krematoriot – tuhkaus 0,0 0,0 Lannan käsittely – muut eläimet 51,7 Lannan käsittely – emakot 53,9 Lannan käsittely – hevoset 23,1 Lannan käsittely – lampaat 10,4 Lannan käsittely – lihasiat 71,2 Lannan käsittely – lypsylehmät 285,3 Lannan käsittely – munituskanat 8,0 Lannan käsittely – muu siipikarja 0,1 Lannan käsittely – muut eläimet 0,7 Lannan käsittely – muut naudat 232,9 Lannan käsittely – vuohet 0,0 Lannoitetut viljelmät – viljakasvit 35,7 Liimojen valmistus Lasivillan tuotanto Lääkeaineiden ja tuotteiden kotitalouskäyttö (liuot- timet) 6,6 Maa- ja metsätalouden energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) 38,0 237,1 13,1 52,0 77,5 20,3 29,0 0,1 10,9 0,6 Maa- ja metsätalouden energiantuotanto – muut 2,4 4,8 17,8 6,2 1,4 19,3 1,7 0,0 14,9 0,5 Maalien käyttö 35,7 438,9 Maalien valmistus Mineraalivillan tuotanto 3 335,0 8,6 69,2 15,0 Moottoripyörät > 50 cm3 2,9 332,2 1,5 0,5 72,2 3,0 0,0 Muu HFC, N 2 O,NH 3 ,PFC ja SF6 käyttö 34,3 LIITE 5/1 142 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t Muu jätteenkäsittely 33,1 Muu kemiallisten tuotteiden valmistus ja prosessointi Muut (peittaus, ms.) Muut liikenne ja työkoneet – huviveneet 10,1 948,7 7,3 14,2 331,1 52,2 2,9 Muut liikenne ja työkoneet – kalastusalukset 0,3 16,1 5,6 2,5 5,2 118,4 3,9 Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen lentolii- kenne (> 1000 m) (i) 5,9 6,7 0,3 7,5 2,1 Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen lentolii- kenne (LTO – < 1000 m) 0,4 39,7 23,2 12,2 86,1 5,8 Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen meri- liikenne Muut liikenne ja työkoneet – kotimaan lentoliikenne (>1000 m) 65,2 0,1 0,2 0,3 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – kotimaan lentoliikenne (LTO – < 1000 m) 0,2 20,5 16,9 6,8 59,8 4,2 Muut liikenne ja työkoneet – kotitaloudet ja puu- tarhat 3,7 744,7 3,2 1,0 61,7 8,6 0,5 0,2 Muut liikenne ja työkoneet – maatalous 0,9 96,6 16,1 24,6 35,7 222,8 17,6 6,9 Muut liikenne ja työkoneet – meriliikenne 0,2 9,1 7,2 4,8 4,7 190,1 53,7 Muut liikenne ja työkoneet – metsätalous 0,9 384,6 7,8 10,2 135,7 90,2 7,6 2,9 Muut liikenne ja työkoneet – moottoriveneet 0,2 10,8 3,7 1,7 3,5 78,7 2,7 Muut liikenne ja työkoneet – muu ei-tieliikenne 4,4 713,8 12,2 26,6 113,1 137,9 10,2 4,2 Muut liikenne ja työkoneet – rahtiveneet sisävesillä 0,0 1,2 0,8 0,6 0,6 21,3 8,0 Muut liikenne ja työkoneet – rautatiet 0,3 17,8 6,3 2,8 7,3 136,3 2,5 Muut liikenne ja työkoneet – sotilasliikenne Muut liikenne ja työkoneet – teollisuus 1,7 202,6 24,3 34,9 55,4 324,5 26,2 10,2 Muut liikenne ja työkoneet – veturit 0,5 0,2 0,1 0,4 5,1 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – veturit/vaihtotyöt 0,1 4,5 1,2 1,1 2,1 24,1 0,4 Nahan parkitus Orgaaninen kemianteollisuus – muut 16,0 0,1 Painolaitokset 5,4 Pakettiautot < 3.5 t 1,8 335,5 30,5 26,1 44,8 142,9 3,3 0,4 1,8 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) – kaupallinen/julkinen 26,3 156,7 34,9 40,3 45,0 41,5 20,8 0,1 29,1 1,0 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) – Puolustusvoimien kiinteät lähteet Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto- muut laitteet – Puolustusvoimien kiinteät lähteet 0,2 0,8 0,1 1,0 0,1 0,3 Polyesterin tuotanto/käsittely – liuottimien käyttö 40,7 Polyuretaanin käsittely – liuottimien käyttö Puunkyllästys – liuottimien käyttö 20,7 Raskaat ajoneuvot > 3.5 ja bussit 7,5 207,2 101,9 47,4 119,9 1031,5 12,9 0,9 1,7 Rasvojen poisto, kuivapuhdistus ja elektroniikkate- ollisuus 31,2 Rauta- ja terästeollisuus – muut 8,7 Rauta- ja terästeollisuus – valokaariuunit 16,4 36,3 50,0 71,0 0,0 43,0 Rauta- ja terästeollisuus – valssaamot Sähkön- ja lämmöntuotanto – < 50 MW (kattilat) – julkinen 1,1 7,0 19,6 12,7 0,3 Sähkön- ja lämmöntuotanto – >= 300 MW (katti- lat) – julkinen Sähkön- ja lämmöntuotanto – >= 50 ja < 300 MW (kattilat) – julkinen Sähkön- ja lämmöntuotanto – kaasuturbiinit 8,3 55,8 155,7 301,4 2,8 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – elintarvikkeet, juomat ja tupakka Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – kemian teollisuus 0,1 0,9 2,9 0,0 19,7 0,2 LIITE 5/2 143Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – muu teollisuus 0,1 0,5 28,0 99,0 4,4 0,0 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – rauta ja teräs 0,3 1,7 4,8 4,0 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – sellu ja paperi 72,0 710,4 23,3 21,0 145,8 25,8 606,1 3,4 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – >= 300 MW (kattilat) – sellu ja paperi 22,2 1 765,0 14,0 133,0 1 169,7 64,6 22,0 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – asfaltti 0,3 0,8 2,5 3,2 4,8 0,2 10,4 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kaasuturbiinit – sellu ja paperi 1,8 33 33,0 44,0 0,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kalkki – muu teollisuus 18,0 681,5 162,9 32,8 484,3 5,2 73,0 5,2 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kalkki –sellu ja paperi 2,8 40,0 142,0 61,2 14,0 2,8 381,0 5,8 2,8 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – lasiastiat Teollisuuden polttoaineiden käyttö – lasivilla Teollisuuden polttoaineiden käyttö – mineraalivilla 1,5 553,1 33,4 32,0 26,3 3,2 67,5 0,7 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – moottorivoima- laitokset Teollisuuden polttoaineiden käyttö – muut – muu teollisuus 1,1 4,8 15,1 0,5 23,9 0,3 1,7 0,5 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – muut uunit 1,3 3,3 9,2 32,9 0,3 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – paperiteollisuus (kuivausprosessit) – sellu ja paperi 2,1 5,3 15,6 5,0 16,2 0,2 1,3 0,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – rauta- ja teräs- teollisuuden uunit 0,8 1,9 4,9 0,7 9,0 0,2 0,2 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – rautavalimot 5,3 13,3 37,1 58,0 1,3 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – sementin tuo- tanto 6,5 2 429,9 360,8 113,0 1 608,0 18,9 159,0 3,2 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – tiilien tuotanto Teollisuuden polttoaineiden käyttö >= 50 ja < 300 MW (kattilat) – sellu ja paperi 308,4 5 429,0 443,5 187,2 2 474,0 21,2 0,3 516,4 40,7 Teollisuusprosessit – kalkin poltto – kalkki 39,1 Teollisuusprosessit – kattojen päällystys pikimatoilla 26,2 Teollisuusprosessit – lasin tuotanto Teollisuusprosessit – lastulevyteollisuus 16,0 40,9 5,9 Teollisuusprosessit – leipomot 37,9 Teollisuusprosessit – malmin rikastus Teollisuusprosessit – massan tuotanto (sulfaatti- prosessi) 21,9 49,0 264,3 414,8 1 388,8 Teollisuusprosessit – muut (sis. asbestin tuotanto) 53,9 Teollisuusprosessit – oluen tuotanto Teollisuusprosessit – sementin tuotanto Teollisuusprosessit – tienpäällystys asfaltilla Teollisuusprosessit – viinin tuotanto Teollisuusprosessit (metsä-, elintarvike ja muu teol- lisuus) 1,3 Öljynjalostusprosessit – muut – jalostus ja varastointi Maatalous – hevoset Maatalous - lypsykarja Maatalous – naudat, ei lypsykarja Maatalous – siat Maatalous – siipikarja LIITE 5/3 144 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 6. Ympäristötietojärjestelmän arviot Kymenlaakson ilmapäästöistä v. 2000 (Hertta). Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH3+NH4 t t t t t t t kg g t t t YHTEENSÄ 1 100,0 25 508,3 2 992,4 2 958,7 50,7 6 162,0 11 495,4 573,4 0,7 3 897,2 155,2 812,0 Ajoneuvojen haihtumapäästöt 375,7 Asuntojen energiantuotanto < 50 MW (Kattilat) – julkinen sähkön- ja lämmöntuotanto Asuntojen energiantuotanto < 50 MW (Kattilat) – kotitaloudet 538,1 3125 106,7 608,5 894,8 203,1 379,6 0,5 53,2 5,7 Asuntojen energiantuotanto – muut (tulisijat ym.) 64,6 452,3 1,2 85,9 129,3 14,1 53,9 0,0 2,3 0,4 Autojen pyörät ja jarrut 526,4 Bensiinin jakelu 124,6 Bensiinin kuljetus ja varastointi 239,1 Epäorgaaninen kemianteollisuus – muut 0,1 17,2 0,0 121,9 0,3 0,1 Epäorgaaninen kemianteollisuus – tuotteiden käsittely ja varastointi 3,6 Henkilöautot 73,9 10 520,3 224,9 56,5 1 125,6 1 402,6 13,9 0,0 6,0 28,5 Hiilen/öljyn/kaasun jalostus – kaasuturbiinit 80,0 3,8 10,7 14,2 0,2 Huoltamot (autojen tankkaus) Jätteiden polttaminen 27,2 4,9 Jätevedenkäsittelyn jätteenpoltto Jätteen poltto – maatalous 0,4 Jätteen poltto – sairaalajäte 50 0,3 0,1 Jätteiden käsittely – muut Kaasun jakeluverkot Kaukolämmöntuotanto – < 50 MW (kattilat) 1,6 7,9 24,1 7,6 59,6 0,4 0,0 36,1 0,5 Kaukolämmöntuotanto – >= 300 MW (kattilat) Kiinteiden polttoaineiden kaivaminen – avolouhokset 120,2 Kotitalouksien liuotteiden käyttö 152,1 Krematoriot – tuhkaus 0,0 0,0 Lannan käsittely – muut eläimet 51,7 Lannan käsittely – emakot 54,4 Lannan käsittely – hevoset 36,4 Lannan käsittely – lampaat 9,6 Lannan käsittely – lihasiat 52,9 Lannan käsittely – lypsylehmät 367,8 Lannan käsittely – munituskanat 5,8 Lannan käsittely – muu siipikarja 1,4 Lannan käsittely – muut eläimet 0,3 Lannan käsittely – muut naudat 224,1 Lannan käsittely – vuohet 0,3 Lannoitetut viljelmät – viljakasvit 55,0 Liimojen valmistus 2,0 36,6 Lasivillan tuotanto 1,7 9,7 Lääkeaineiden ja tuotteiden kotitalouskäyttö (liuot- timet) 9,0 Maa- ja metsätalouden energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) 48,8 302,8 31,5 65,0 78,5 52,4 36,3 0,0 13,7 2,0 Maa- ja metsätalouden energiantuotanto – muut 2,9 6,2 22,3 7,4 1,4 23,7 2,2 0,0 18,5 0,6 Maalien käyttö 50,1 589,6 Maalien valmistus Mineraalivillan tuotanto Moottoripyörät > 50 cm3 4,3 459,4 2,0 0,3 96,5 4,4 0,0 LIITE 6/1 145Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH3+NH4 t t t t t t t kg g t t t Muu HFC, N2O,NH3,PFC ja SF6 käyttö 47,8 Muu jätteenkäsittely 44,7 Muu kemiallisten tuotteiden valmistus ja prosessointi Muut (peittaus, ms.) Muut liikenne ja työkoneet – huviveneet 13,2 1 248,3 9,6 18,4 422,2 68,1 3,9 Muut liikenne ja työkoneet – kalastusalukset 0,1 21,2 7,3 3,4 6,5 155,4 5,2 Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen lentolii- kenne (> 1000 m) (i) 5,3 7,3 1,1 7,8 1,4 Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen lentolii- kenne (LTO - < 1000 m) Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen meri- liikenne Muut liikenne ja työkoneet – kotimaan lentoliikenne (>1000 m) 65,2 0,2 1,1 0,0 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – kotimaan lentoliikenne (LTO – < 1000 m) Muut liikenne ja työkoneet – kotitaloudet ja puu- tarhat 4,7 994,3 4,3 1,1 61,7 11,6 0,2 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – maatalous 1,2 96,6 21,5 32,9 46,1 297,7 23,3 9,0 Muut liikenne ja työkoneet – meriliikenne 0,1 11,8 9,5 6,6 6,1 249,8 70,6 Muut liikenne ja työkoneet – metsätalous 4,1 513,3 10,3 14,0 175,1 120,7 9,8 4,0 Muut liikenne ja työkoneet – moottoriveneet 0,0 14,1 4,9 2,2 4,3 104,0 3,4 Muut liikenne ja työkoneet – muu ei-tieliikenne 5,7 952,7 16,3 35,6 151,0 184,3 14,0 5,3 Muut liikenne ja työkoneet – rahtiveneet sisävesillä 0,0 1,4 1,1 0,6 0,7 28,1 10,5 Muut liikenne ja työkoneet – rautatiet 0,3 31,0 11,0 4,7 12,6 238,4 4,4 Muut liikenne ja työkoneet – sotilasliikenne Muut liikenne ja työkoneet – teollisuus 2,4 270,3 32,5 46,5 74,0 432,7 35,0 13,4 Muut liikenne ja työkoneet – veturit 1,2 0,3 0,1 0,4 8,7 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – veturit/vaihtotyöt 0,1 7,5 2,2 1,6 3,3 42,0 0,9 Nahan parkitus Orgaaninen kemianteollisuus – muut 206,7 67,3 2,6 Painolaitokset 7,1 Pakettiautot < 3.5 t 2,6 454,7 40,8 35,2 61,0 190,4 4,6 0,4 1,9 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) – kaupallinen/julkinen 35,6 213,1 49,6 54,7 60,5 60,6 28,3 0,1 39,8 1,5 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto - < 50 MW (kattilat) – Puolustusvoimien kiinteät lähteet 0,3 11,3 7,8 16,4 20,9 1,4 17,0 0,2 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – muut laitteet – Puolustusvoimien kiinteät lähteet 0,2 1,1 0,1 1,1 0,1 0,3 Polyesterin tuotanto/käsittely – liuottimien käyttö 21,7 Polyuretaanin käsittely – liuottimien käyttö Puunkyllästys – liuottimien käyttö 27,9 Raskaat ajoneuvot > 3.5 ja bussit 9,8 270,3 134,8 62,6 156,9 1 354,8 17,9 1,4 1,8 Rasvojen poisto, kuivapuhdistus ja elektroniikka- teollisuus 43,5 Rauta- ja terästeollisuus – muut 5,6 12,4 Rauta- ja terästeollisuus – valokaariuunit Rauta- ja terästeollisuus – valssaamot Sähkön- ja lämmöntuotanto – < 50 MW (kattilat) – julkinen 5,1 46,7 25,8 5,1 43,1 1,3 6,0 0,6 Sähkön- ja lämmöntuotanto – >= 300 MW (katti- lat) – julkinen 0,2 1,4 4,0 3,4 0,1 Sähkön- ja lämmöntuotanto – >= 50 ja < 300 MW (kattilat) – julkinen 21,8 34,6 505,1 78,0 1 147,8 0,1 1 136,0 10,7 Sähkön- ja lämmöntuotanto – kaasuturbiinit 5,6 37,0 102,8 138,8 1,8 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – elintarvikkeet, juomat ja tupakka 0,2 1,5 4,1 7,3 0,1 LIITE 6/2 146 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH3+NH4 t t t t t t t kg g t t t Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – kemian teollisuus 2,8 12,7 53,4 2,7 46,7 0,1 5,5 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – muu teollisuus 4,0 10,0 33,2 25,5 19,9 0,0 69,3 0,9 4,0 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – rauta ja teräs Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – sellu ja paperi 7,0 46,6 37,6 18,9 77,5 1,7 165,9 1,2 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – >= 300 MW (kattilat) – sellu ja paperi Teollisuuden polttoaineiden käyttö – asfaltti 0,2 0,4 1,7 2,0 3,3 0,1 9,0 0,0 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kaasuturbiinit – sellu ja paperi Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kalkki – muu teollisuus 9,1 193,0 91,7 18,5 227,7 0,5 8,4 2,7 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kalkki – sellu ja paperi 1,6 193,5 85,6 30,4 2,9 1,6 222,6 6,7 1,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – lasiastiat 1,1 7,5 21,0 37,6 0,4 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – lasivilla 2,2 14,6 32,1 53,4 266,7 53,0 0,7 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – mineraalivilla Teollisuuden polttoaineiden käyttö – moottorivoima- laitokset 0,1 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – muut – muu teollisuus 1,4 6,6 20,9 0,6 33,3 0,4 2,2 0,2 Teollisuuden polttoaineiden käyttö - muut uunit Teollisuuden polttoaineiden käyttö – paperiteollisuus (kuivausprosessit) – sellu ja paperi 3,0 8,1 22,7 64,1 0,7 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – rauta- ja teräs- teollisuuden uunit Teollisuuden polttoaineiden käyttö – rautavalimot 0,3 0,5 2,2 5,6 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – sementin tuo- tanto Teollisuuden polttoaineiden käyttö – tiilien tuotanto Teollisuuden polttoaineiden käyttö >= 50 ja < 300 MW (kattilat) – sellu ja paperi 139,7 4 127,4 1 093,0 581,2 3 560,3 23,9 0,1 1 709,5 58,3 Teollisuusprosessit – kalkin poltto – kalkki Teollisuusprosessit – kattojen päällystys pikimatoilla 34,8 Teollisuusprosessit – lasin tuotanto 2,5 52,6 Teollisuusprosessit – lastulevyteollisuus 704,7 16,0 50,4 Teollisuusprosessit – leipomot 50,8 Teollisuusprosessit – malmin rikastus 76,5 Teollisuusprosessit – massan tuotanto (sulfaatti- prosessi) 7,5 56,1 404,2 118,1 275,1 Teollisuusprosessit – muut (sis. asbestin tuotanto) 0,3 122,7 Teollisuusprosessit – oluen tuotanto Teollisuusprosessit – sementin tuotanto Teollisuusprosessit – tienpäällystys asfaltilla Teollisuusprosessit – viinin tuotanto Teollisuusprosessit (metsä-, elintarvike ja muu teol- lisuus) 1,8 Öljynjalostusprosessit – muut – jalostus ja varastointi Maatalous – hevoset Maatalous – lypsykarja Maatalous – muut eläimet Maatalous – naudat, ei lypsykarja Maatalous – siat Maatalous – siipikarja LIITE 6/3 147Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 7. Ympäristötietojärjestelmän arviot Etelä-Karjalan ilmapäästöistä v. 2005 (Hertta) LIITE 7/1 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t YHTEENSÄ 550,7 20 628,9 2 031,6 2 580,6 284,8 3 356,3 9 622,9 358,0 0,3 1 805,1 1 26,4 827,7 Ajoneuvojen haihtumapäästöt 162 Asuntojen energiantuotanto < 50 MW (Kattilat) – julkinen sähkön- ja lämmöntuotanto 0,8 4,8 6,5 2,0 1,3 7,6 0,5 0,0 6,1 Asuntojen energiantuotanto < 50 MW (Kattilat) – kotitaloudet 204,8 2123 58,7 411,6 607,8 163,0 252,6 0,0 55,2 0,0 Asuntojen energiantuotanto – muut (tulisijat ym.) 41,9 441,3 1,0 84,2 121,6 22,1 52,5 0,0 4,5 0,0 Autojen pyörät ja jarrut 462,3 Bensiinin jakelu 0,0 Bensiinin kuljetus ja varastointi 0,1 Epäorgaaninen kemianteollisuus – muut 7,1 12,3 0,0 85,7 0,0 Epäorgaaninen kemianteollisuus – tuotteiden käsittely ja varastointi 0,7 Henkilöautot 35,0 5 360,6 182,9 30,9 513,2 704,4 11,5 0,0 0,9 43,7 65,8 Hiilen/öljyn/kaasun jalostus – kaasuturbiinit 0,3 5,9 16,2 0,3 39,3 0,3 Huoltamot (autojen tankkaus) Jätteiden polttaminen Jätevedenkäsittelyn jätteenpoltto 0,0 Jätteen poltto – maatalous 0,4 Jätteen poltto – sairaalajäte Jätteiden käsittely - muut 0,1 Kaasun jakeluverkot 133,1 153,0 17,4 Kaukolämmöntuotanto – < 50 MW (kattilat) 5,1 58,4 67,5 10,6 5,1 129,4 0,3 0,0 11,3 1,4 Kaukolämmöntuotanto – >= 300 MW (kattilat) Kiinteiden polttoaineiden kaivaminen – avolouhokset 399,1 Kotitalouksien liuotteiden käyttö 120,4 Krematoriot – tuhkaus 0,0 0,0 Lannan käsittely – muut eläimet Lannan käsittely – emakot 54,1 Lannan käsittely – hevoset 29,5 Lannan käsittely – lampaat 10,3 Lannan käsittely – lihasiat 77,1 Lannan käsittely – lypsylehmät 278,9 Lannan käsittely – munituskanat 20,7 Lannan käsittely – muu siipikarja 5,6 Lannan käsittely – muut eläimet 0,5 Lannan käsittely – muut naudat 232,5 Lannan käsittely – vuohet 0,4 Lannoitetut viljelmät – viljakasvit 64,0 32,9 Liimojen valmistus Lasivillan tuotanto Lääkeaineiden ja tuotteiden kotitalouskäyttö (liuot- timet) Maa- ja metsätalouden energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) 5,0 158,2 14,8 38,6 16,6 27,0 0,7 0,0 23,9 Maa- ja metsätalouden energiantuotanto - muut 1,0 3,4 11,0 2,4 0,9 13,7 0,4 0,0 12,4 Maalien käyttö 315,6 Maalien valmistus 2,8 Mineraalivillan tuotanto 7,8 29,1 18,4 Moottoripyörät > 50 cm3 3,7 376,3 2,1 0,4 69,0 5,3 0,0 0,0 Muu HFC, N 2 O,NH 3 ,PFC ja SF6 käyttö 34,7 148 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t Muu jätteenkäsittely Muu kemiallisten tuotteiden valmistus ja prosessointi 6,3 Muut (peittaus, ms.) 9,7 Muut liikenne ja työkoneet – huviveneet 8,3 1 025,3 8,1 14,7 357,6 55,3 Muut liikenne ja työkoneet – kalastusalukset 0,4 13,3 4,7 1,4 3,9 101,4 Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen lentolii- kenne (> 1000 m) (i) Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen lentolii- kenne (LTO - < 1000 m) 0,7 58,6 23,0 6,7 80,7 5,8 0,9 Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen meri- liikenne 1,0 0,4 0,3 8,0 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – kotimaan lentoliikenne (>1000 m) 24,2 0,1 0,6 0,2 Muut liikenne ja työkoneet – kotimaan lentoliikenne (LTO - < 1000 m) 0,6 39,5 14,8 2,0 5,5 48,9 3,7 0,6 Muut liikenne ja työkoneet – kotitaloudet ja puu- tarhat 3,2 684,3 2,8 0,9 53,0 9,8 0,1 0,2 Muut liikenne ja työkoneet – maatalous 0,9 78,6 18,1 13,8 26,6 208,7 3,2 0,6 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – meriliikenne 0,7 9,4 8,4 5,0 4,0 196,2 40,6 0,4 Muut liikenne ja työkoneet – metsätalous 1,6 158,9 6,8 2,3 58,9 51,1 1,2 0,3 Muut liikenne ja työkoneet – moottoriveneet 0,4 10,7 3,8 1,1 3,2 80,8 0,1 0,2 Muut liikenne ja työkoneet – muu ei-tieliikenne 4,7 809,5 12,4 19,3 155,2 107,4 1,6 0,4 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – rahtiveneet sisävesillä 0,2 3,4 1,7 0,8 1,2 35,8 0,9 0,1 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – rautatiet Muut liikenne ja työkoneet – sotilasliikenne 0,1 85,5 3,3 0,4 2,6 12,7 0,9 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – teollisuus 1,7 174,9 24,4 20,0 41,4 268,7 4,4 0,7 Muut liikenne ja työkoneet – veturit 0,4 17,9 5,9 2,8 7,5 150,6 0,2 0,2 Muut liikenne ja työkoneet – veturit/vaihtotyöt Nahan parkitus 0,2 Orgaaninen kemianteollisuus – muut Painolaitokset 14,1 Pakettiautot < 3.5 t 1,2 216,4 32,1 18,5 30,7 112,0 3,4 0,3 1,9 0,3 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) – kaupallinen/julkinen 5,8 162,4 30,9 40,5 17,2 39,9 1,3 56,0 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) – Puolustusvoimien kiinteät lähteet Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – muut laitteet – Puolustusvoimien kiinteät lähteet 0,1 1,8 1,2 0,7 0,7 25,4 1,0 Polyesterin tuotanto/käsittely – liuottimien käyttö 1,1 Polyuretaanin käsittely – liuottimien käyttö Puunkyllästys – liuottimien käyttö 15,7 Raskaat ajoneuvot > 3.5 ja bussit 7,1 196,1 119,1 32,4 115,0 833,9 12,3 0,7 4,0 0,5 Rasvojen poisto, kuivapuhdistus ja elektroniikkate- ollisuus 23,3 Rauta- ja terästeollisuus – muut Rauta- ja terästeollisuus – valokaariuunit Rauta- ja terästeollisuus – valssaamot 571,2 13,6 43,8 19,5 79,4 0,0 0,0 30,1 Sähkön- ja lämmöntuotanto – < 50 MW (kattilat) - julkinen 0,2 5,2 14,6 0,2 16,4 0,2 Sähkön- ja lämmöntuotanto – >= 300 MW (katti- lat) – julkinen Sähkön- ja lämmöntuotanto – >= 50 ja < 300 MW (kattilat) – julkinen Sähkön- ja lämmöntuotanto - kaasuturbiinit 2,4 47,5 161,9 2,4 279,3 0,1 2,4 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – elintarvikkeet, juomat ja tupakka Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – kemian teollisuus 0,3 5,5 3,1 0,2 0,3 21,3 0,1 1,1 0,2 LIITE 7/2 149Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – muu teollisuus 0,3 0,6 0,0 0,0 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – rauta ja teräs 0,1 2,5 6,6 0,1 0,1 8,0 0,0 0,0 0,3 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – sellu ja paperi 6,7 169,6 26,3 32,8 8,4 6,7 122,0 1,8 343,4 1,2 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – >= 300 MW (kattilat) – sellu ja paperi 10,8 352,0 14,3 220,0 10,8 538,0 13,0 10,8 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – asfaltti 0,1 0,5 0,8 1,0 3,0 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kaasuturbiinit – sellu ja paperi 0,9 1,0 47,4 0,9 71,0 0,9 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kalkki – muu teollisuus 0,5 709,5 44,3 1,1 0,5 194,8 51,4 0,5 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kalkki –sellu ja paperi Teollisuuden polttoaineiden käyttö – lasiastiat Teollisuuden polttoaineiden käyttö – lasivilla Teollisuuden polttoaineiden käyttö – mineraalivilla 0,4 3,3 38,9 19,5 0,4 32,0 0,0 140,2 0,4 Teollisuuden polttoaineiden käyttö - moottorivoima- laitokset Teollisuuden polttoaineiden käyttö – muut – muu teollisuus 5,0 127,3 38,2 55,5 5,0 62,3 1,4 48,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – muut uunit 0,2 3,3 9,1 0,2 33,3 0,2 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – paperiteollisuus (kuivausprosessit) – sellu ja paperi 1,7 23,7 45,5 2,3 1,7 41,0 0,1 2,6 0,8 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – rauta- ja teräs- teollisuuden uunit 0,8 2,1 2,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – rautavalimot 0,6 12,3 33,6 0,6 43,0 0,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – sementin tuo- tanto 1,8 2 629,4 162,8 97,0 1,8 736,2 0,4 160,0 1,8 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – tiilien tuotanto Teollisuuden polttoaineiden käyttö >= 50 ja < 300 MW (kattilat) – sellu ja paperi 50,3 3 660,8 275,9 166,9 9,2 50,3 2 573,5 18,7 0,3 672,5 50,3 Teollisuusprosessit – kalkin poltto – kalkki 50,9 25,0 6,3 Teollisuusprosessit – kattojen päällystys pikimatoilla 8,5 Teollisuusprosessit – lasin tuotanto Teollisuusprosessit – lastulevyteollisuus 3,2 6,1 25,7 5,7 Teollisuusprosessit – leipomot 32,2 Teollisuusprosessit – malmin rikastus Teollisuusprosessit – massan tuotanto (sulfaattipro- sessi) 0,8 83,7 267,2 240,6 722,0 103,8 Teollisuusprosessit – muut (sis. asbestin tuotanto) Teollisuusprosessit – oluen tuotanto 4,1 Teollisuusprosessit – sementin tuotanto 186,8 2,8 389,8 Teollisuusprosessit – tienpäällystys asfaltilla 2,7 11,8 Teollisuusprosessit – viinin tuotanto 1,4 Teollisuusprosessit (metsä-, elintarvike ja muu teol- lisuus) 59,0 Öljynjalostusprosessit – muut – jalostus ja varastointi Maatalous – hevoset 0,5 Maatalous – lypsykarja 6,0 Maatalous – muut eläimet 1,8 Maatalous – naudat, ei lypsykarja 7,2 Maatalous – siat 15,6 Maatalous – siipikarja 1,9 LIITE 7/3 150 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Liite 8. Ympäristötietojärjestelmän arviot Kymenlaakson ilmapäästöistä v. 2005 (Hertta) Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t YHTEENSÄ 602,4 20 512,0 2 591,1 2 803,6 127,5 4 750,6 9 106,9 397,2 0,0 1 571,4 148,0 738,5 Ajoneuvojen haihtumapäästöt 222 Asuntojen energiantuotanto < 50 MW (Kattilat) – julkinen sähkön- ja lämmöntuotanto 0,9 6,0 8,9 2,5 1,6 8,9 0,6 0,0 8,5 Asuntojen energiantuotanto < 50 MW (Kattilat) – kotitaloudet 223 2303 78,9 448,5 659,6 193,6 273,9 0,0 69,0 0,0 Asuntojen energiantuotanto – muut (tulisijat ym.) 37,5 391,2 1,4 74,5 116,2 19,6 46,5 0,0 4,4 0,0 Autojen pyörät ja jarrut 613,9 Bensiinin jakelu 0,0 Bensiinin kuljetus ja varastointi 49,7 Epäorgaaninen kemianteollisuus – muut 23,6 8,3 0,3 36,4 80,9 2,6 Epäorgaaninen kemianteollisuus – tuotteiden käsittely ja varastointi 0,6 Henkilöautot 46,8 7 215,8 242,8 41,5 684,4 939,7 15,3 0,0 1,4 57,8 87,0 Hiilen/öljyn/kaasun jalostus – kaasuturbiinit 0,3 6,4 17,6 0,3 34,6 0,3 Huoltamot (autojen tankkaus) 145,4 Jätteiden polttaminen Jätevedenkäsittelyn jätteenpoltto 0,0 Jätteen poltto – maatalous 0,5 Jätteen poltto – sairaalajäte Jätteiden käsittely – muut Kaasun jakeluverkot 147,8 168,1 Kaukolämmöntuotanto – < 50 MW (kattilat) 0,1 3,8 10,4 0,0 0,1 14,4 0,0 0,0 0,2 0,1 Kaukolämmöntuotanto – >= 300 MW (kattilat) 0,1 1,4 3,6 0,1 6,5 0,0 0,0 0,1 Kiinteiden polttoaineiden kaivaminen – avolouhokset 255,3 Kotitalouksien liuotteiden käyttö 167,3 0,0 0,0 Krematoriot – tuhkaus Lannan käsittely – muut eläimet Lannan käsittely – emakot 40,9 Lannan käsittely – hevoset 36,2 Lannan käsittely – lampaat 8,2 Lannan käsittely – lihasiat 43,0 Lannan käsittely – lypsylehmät 295,5 Lannan käsittely – munituskanat 7,0 Lannan käsittely – muu siipikarja 5,3 Lannan käsittely – muut eläimet 0,2 Lannan käsittely – muut naudat 163,5 Lannan käsittely – vuohet 0,5 Lannoitetut viljelmät – viljakasvit 80,0 50,5 Liimojen valmistus 6,0 1,9 44,7 Lasivillan tuotanto Lääkeaineiden ja tuotteiden kotitalouskäyttö (liuot- timet) Maa- ja metsätalouden energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) 5,2 130,8 18,5 35,5 18,2 21,4 0,8 0,0 28,9 Maa- ja metsätalouden energiantuotanto – muut 0,7 4,5 13,7 2,7 0,8 12,6 0,5 0,0 14,9 Maalien käyttö 451,9 Maalien valmistus 4,3 Mineraalivillan tuotanto Moottoripyörät > 50 cm3 5,2 513,3 2,9 0,5 94,2 6,4 0,0 0,0 Muu HFC, N 2 O,NH 3 ,PFC ja SF6 käyttö 47,9 LIITE 8/1 151Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t Muu jätteenkäsittely Muu kemiallisten tuotteiden valmistus ja prosessointi 8,7 Muut (peittaus, ms.) 13,8 Muut liikenne ja työkoneet – huviveneet 10,6 1 348,9 10,6 19,3 470,6 72,7 Muut liikenne ja työkoneet – kalastusalukset 0,2 17,9 6,2 1,9 5,4 120,1 Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen lentolii- kenne (> 1000 m) (i) Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen lentolii- kenne (LTO – < 1000 m) Muut liikenne ja työkoneet – kansainvälinen meri- liikenne 1,4 0,5 0,0 9,3 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – kotimaan lentoliikenne (>1000 m) 26,0 0,1 0,1 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – kotimaan lentoliikenne (LTO – < 1000 m) Muut liikenne ja työkoneet – kotitaloudet ja puu- tarhat 4,3 913,5 3,8 1,0 73,2 11,8 0,0 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – maatalous 1,4 104,9 24,1 18,2 36,8 252,3 4,3 0,5 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – meriliikenne 0,8 12,4 11,0 6,6 5,6 232,3 53,6 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – metsätalous 2,0 212,1 9,1 3,2 82,0 61,5 1,4 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – moottoriveneet 0,1 14,1 5,0 1,5 4,3 95,9 0,0 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – muu ei-tieliikenne 6,4 1 080,2 16,6 25,8 207,1 143,4 2,1 0,2 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – rahtiveneet sisävesillä 0,2 4,5 2,2 0,9 1,5 47,1 0,9 0,1 0,0 Muut liikenne ja työkoneet – rautatiet Muut liikenne ja työkoneet – sotilasliikenne 0,1 75,4 2,9 0,4 1,4 6,9 0,6 0,1 Muut liikenne ja työkoneet – teollisuus 2,3 233,0 32,6 26,6 56,8 358,3 5,5 0,8 Muut liikenne ja työkoneet – veturit 0,5 31,0 10,3 5,1 13,0 217,3 0,2 0,2 Muut liikenne ja työkoneet – veturit/vaihtotyöt Nahan parkitus Orgaaninen kemianteollisuus – muut 116,9 Painolaitokset 157,2 Pakettiautot < 3.5 t 1,7 293,9 42,7 24,2 41,6 149,3 4,5 0,3 2,7 0,3 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) – kaupallinen/julkinen 6,2 144,6 41,9 40,8 15,9 50,5 1,6 75,5 Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – < 50 MW (kattilat) – Puolustusvoimien kiinteät lähteet Palvelusektorin ja yhteisöjen energiantuotanto – muut laitteet – Puolustusvoimien kiinteät lähteet 0,1 2,0 1,6 0,9 0,9 33,5 1,4 Polyesterin tuotanto/käsittely – liuottimien käyttö 1,4 Polyuretaanin käsittely – liuottimien käyttö 0,6 Puunkyllästys – liuottimien käyttö 22,4 Raskaat ajoneuvot > 3.5 ja bussit 9,9 260,7 161,6 43,5 153,4 1 115,8 16,3 1,1 5,4 0,4 Rasvojen poisto, kuivapuhdistus ja elektroniikka- teollisuus 32,0 Rauta- ja terästeollisuus – muut 4,1 Rauta- ja terästeollisuus – valokaariuunit Rauta- ja terästeollisuus – valssaamot Sähkön- ja lämmöntuotanto – < 50 MW (kattilat) – julkinen 15,5 765,6 94,5 9,4 15,5 468,2 12,3 87,7 15,5 Sähkön- ja lämmöntuotanto – >= 300 MW (katti- lat) – julkinen 0,2 0,6 0,3 Sähkön- ja lämmöntuotanto – >= 50 ja < 300 MW (kattilat) – julkinen 19,1 451,8 461,0 52,2 87,7 1 039,3 8,9 0,0 596,5 16,6 Sähkön- ja lämmöntuotanto – kaasuturbiinit 0,1 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – elintarvikkeet, juomat ja tupakka Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – kemian teollisuus 0,5 11,3 25,8 0,3 0,5 34,3 0,1 1,5 0,6 LIITE 8/2 152 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 Kaukokulkeutumissopimuksen toimiala CH 4 CO CO 2,f TSP TRS NMVOC NO x PAH PCDD/F SO 2 N 2 O NH 3 +NH 4 t t kt t t t t kg g t t t Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – muu teollisuus 0,4 7,9 29,1 3,2 0,4 75,1 0,5 117,1 0,4 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – rauta ja teräs Teollisuuden polttoaineiden käyttö – < 50 MW (kattilat) – sellu ja paperi 0,9 599,5 32,9 16,4 0,2 11,8 99,3 0,0 24,0 0,9 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – >= 300 MW (kattilat) – sellu ja paperi Teollisuuden polttoaineiden käyttö – asfaltti Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kaasuturbiinit – sellu ja paperi Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kalkki – muu teollisuus Teollisuuden polttoaineiden käyttö – kalkki –sellu ja paperi Teollisuuden polttoaineiden käyttö – lasiastiat 0,6 11,2 30,8 0,6 39,3 0,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – lasivilla 0,7 14,0 38,9 27,5 43,8 415,0 156,5 0,7 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – mineraalivilla Teollisuuden polttoaineiden käyttö – moottorivoima- laitokset Teollisuuden polttoaineiden käyttö – muut – muu teollisuus 6,1 131,1 54,1 58,7 6,1 78,8 1,7 65,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – muut uunit Teollisuuden polttoaineiden käyttö – paperiteollisuus (kuivausprosessit) – sellu ja paperi 0,6 11,8 32,5 0,6 31,8 0,6 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – rauta- ja teräs- teollisuuden uunit Teollisuuden polttoaineiden käyttö – rautavalimot 0,1 1,0 3,0 0,1 7,4 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö – sementin tuo- tanto Teollisuuden polttoaineiden käyttö – tiilien tuotanto 0,1 1,4 4,0 0,4 0,1 14,8 0,1 Teollisuuden polttoaineiden käyttö >= 50 ja < 300 MW (kattilat) – sellu ja paperi 43,4 2933,9 656,3 594,7 32,1 43,4 2065,5 13,7 200,8 43,4 Teollisuusprosessit – kalkin poltto – kalkki Teollisuusprosessit – kattojen päällystys pikimatoilla Teollisuusprosessit – lasin tuotanto 146,3 37,2 330,9 Teollisuusprosessit – lastulevyteollisuus 27,6 Teollisuusprosessit – leipomot 3,3 44,4 Teollisuusprosessit – malmin rikastus 212,6 3,5 45,7 26,4 Teollisuusprosessit – massan tuotanto (sulfaattipro- sessi) 1,7 55,4 94,9 209,3 56,8 3,7 Teollisuusprosessit – muut (sis. asbestin tuotanto) 0,3 6,9 2,5 Teollisuusprosessit – oluen tuotanto 5,8 Teollisuusprosessit – sementin tuotanto 4,3 Teollisuusprosessit – tienpäällystys asfaltilla 3,4 16,3 Teollisuusprosessit – viinin tuotanto 1,9 Teollisuusprosessit (metsä-, elintarvike ja muu teol- lisuus) 81,9 Öljynjalostusprosessit – muut – jalostus ja varastointi 4,3 Maatalous – hevoset 0,6 Maatalous – lypsykarja 6,4 Maatalous – muut eläimet 1,7 Maatalous – naudat, ei lypsykarja 4,7 Maatalous – siat 9,5 Maatalous – siipikarja 0,5 LIITE 8/3 153Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 KUVAILULEHTI Julkaisija Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Julkaisuaika lokakuu 2008 Tekijä(t) Mika Toikka Julkaisun nimi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen – metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi Julkaisusarjan nimi ja numero Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2008 Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Julkaisu on saatavana myös internetissä: www.ymparisto.fi/kas/julkaisut Tiivistelmä Vuosina 2002–2004 toteutetussa ECOREG-hankkeen ensimmäisessä osahankkeessa tehtiin Kymenlaakson maa- kunnalle alueellinen ympäristöanalyysi vuodelle 2000 ja suunniteltiin sen pohjalta vuosittain päivitettävät ympä- ristöindikaattorit. Tässä raportissa on esitetty Kymenlaakson ympäristöanalyysin päivitysprosessi, Etelä-Karjalan ympäristöinventaarin muodostaminen, inventaarien tulokset sekä inventaarien tulosten perusteella ilmenneet vuosiseurantaindikaattorien kehitystarpeet. Alueiden merkittävimmiksi ympäristöongelmiksi koettiin vesien rehevöityminen, ilmastonmuutos sekä ympäris- töonnettomuudet. Analyysin perusteella ekotehostuminen on ollut v. 1995–2007 Kymenlaaksossa Etelä-Karjalaa voimakkaampaa. Pelkästään kokonaisvaikutusindikaattorien perusteella ei johtopäätöksiä alueiden ekotehokkuu- den muutoksista kuitenkaan voi tehdä, mutta yhdessä vaikutusluokkaindikaattorien ja vuosiseurantaindikaatto- rien kanssa voidaan arviointijärjestelmää jo tässä kehitysvaiheessa pitää tehokkaana työkaluna täyttämään kahta tärkeintä funktiotaan: määrittämään kahden Suomen merkittävimmän metsäteollisuusmaakunnan ekotehokkuu- den kehitystä ja tuottamaan ajankohtaista sekä käytännössä testattua tietoa päätöksenteon tueksi. Asiasanat Päästöt, ympäristövaikutusten arviointi, ekotehokkuus, päätösanalyysi, ympäristöindikaattorit, mallit, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Rahoittaja/ toimeksiantaja Ympäristöministeriö / 2-ohjelma, Etelä-Suomi Tavoite 2, Etelä-Suomi ISBN 978-952-11-3252-0 (pain.) ISBN 978-952-11-3253-7 (PDF) ISSN 1796-1815 (pain.) ISSN 1796-1823 (verkkoj.) Sivuja 155 Kieli suomi Luottamuksellisuus julkinen Hinta (sis.alv 8 %) 9 euroa Julkaisun myynti/ jakaja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kauppamiehenkatu 4, PL 1023, 45101 Kouvola p. 020 690 165 (asiakaspalvelu) Julkaisun kustantaja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Painopaikka ja -aika Kopijyvä Oy, Kouvola 2008 154 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Sydöstra Finlands miljöcentral Datum oktober 2008 Författare Mika Toikka Publikationens titel Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen – metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi (Utvecklandet av Södra-Karelens och Kymmenedalens eko effektivitetssystemet – skogsindustri landskapens uppföljningssystem för stöd av beslutfattarna) Publikationsserie och nummer Sydöstra Finlands miljöcentrals rapporter 3/2008 Publikationens tema Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Publicationen finns tillgänglig på Internet: http://www.ymparisto.fi/kas/julkaisut Sammandrag I det första delprojektet av ECOREG-projektet, som förverkligades under åren 2002–2004, gjorde man åt Kymmene dalens landskap en regional miljöanalys för året 2000 och på grund av den planerade man de årligen daterade miljöindikatorn. I den här rapporten har man framställt dateringsprocessen av Kymmene dalens miljö- analys, formandet av Södra Karelens miljö inventariet, inventariets resultat samt på grund av inventariets resultat utvecklingsbehoven av de årliga uppföljningsindikatorerna. Så som områdets de mest betydelsefulla miljöproblemen upplevde man övergödandet av vatten, klimatförändrin- gen samt miljöolyckor. På grund av analysen har ekologisk effektiviseringen varit mellan åren 1995–2007 starkare i Kymmene dalen än i Södra Karelen. Endast på grund av helhetspåverkning av indikatorer kan man inte ändå göra slutsatser av ändringar i områdenas ekologiska effektivitet men tillsammans med indikatorer av påverkning- sklassen och de årliga uppföljningsindikatorerna kan man anse att avgörandesystemet är redan i detta utveck- lingsskede ett effektivt arbetsverktyg för att fylla sina två viktigaste funktioner: för att bestämma utvecklingen av ekologisk effektivitet i Finlands två av de mest betydelsefulla skogsindustrilandskapen och producera aktuellt samt i praktiken testad kännedom för stöd av beslutsfattandet. Nyckelord Utsläpp, miljökonsekvensbedömning, eko-effektivitet, beslutsanalys, miljöindikatorer, modeler, Kymmenedalen, Södra Karelen Finansiär/ uppdragsgivare Miljöministeriet /2-ohjelma, Etelä-Suomi Tavoite 2, Etelä-Suomi ISBN 978-952-11-3252-0 (hft.) ISBN 978-952-11-3253-7 (PDF) ISSN 1796-1815 (print) ISSN 1796-1823 (online) Sidantal 155 Språk finska Offentlighet offentlig Pris (inneh. moms 8 %) 9 euro Beställningar/ distribution Sydöstra Finlands miljöcentral, Kauppamiehenkatu 4, PB 1023, 45101 Kouvola, telefon +358 (0)20 690 165 Förläggare Sydöstra Finlands miljöcentral Tryckeri/tryckningsort och -år Kopijyvä Oy, Kouvola 2008 155Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 DOCUMENTATION PAGE Publisher Southeast Finland Regional Environment Centre Date October 2008 Author(s) Mika Toikka Title of publication Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen – metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi (Regional eco-efficiency model for Kymenlaakso and South-Carelia regions – developing an follow-up system for decisionmakers) Publication series and number Reports of Southeast Finland Regional Environment Centre 3/2008 Theme of publication Parts of publication/ other project publications The Publication are also available in the Internet: http://www..ymparisto.fi/kas/julkaisut Abstract The main objective set for the first ECOREG-subproject in 2002–2004 on environmental factors was to con- duct an environmental analysis of the Kymenlaakso region and to define applicable environmental indicators for the region for annual monitoring. Updating process of the environmental analysis of the Kymenlaakso region, conduction of an environmental analysis for the South Carelia region, results of inventories and development needs of annual monitoring system are presented in this current report. Most important environmental burdens identified in these regions were eutrophication, climate change and hazardous accidents. According to analysis the development of regional eco-efficiency has been greater in Ky- menlaakso than in South-Karelia. However, it is not reasonable to assess changes of regional eco-efficiency using only general effect indicators but together with impact category indicators and annually monitored indicators it can be used as a powerful tool for it’s two most significant functions: to define development of eco-efficiency of two most significant forest industry regions of Finland and to produce current and practical tested information for decision makers. Keywords Emissions, impact assessment, eco-efficiency, decision analysis, environmental indicators, models, Kymenlaakso, South-Carelia Financier/ commissioner Ministry of the Environment / 2-ohjelma, Etelä-Suomi Tavoite 2, Etelä-Suomi ISBN 978-952-11-3252-0 (pbk.) ISBN 978-952-11-3253-7 (PDF) ISSN 1796-1815 (print) ISSN 1796-1823 (online) No. of pages 155 Language Finnish Restrictions Public Price (incl. tax 8 %) 9 euro For sale at/ distributor Southeast Finland Regional Environment Centre, Kauppamiehenkatu 4, PO Box 1023, 45101 Kouvola, tel. +358 (0)20 690 165, Financier of publication Southeast Finland Regional Environment Centre Printing place and year Kopijyvä Oy, Kouvola 2008 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kauppamiehenkatu 4, PL 1023, 45101 Kouvola Puh. 020 690 165 (asiakaspalvelu) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus KaaKKois-suomen ympäristöKesKuKsen raportteja 3 | 2008 isBn 978-952-11-3252-0 (nid.) isBn 978-952-11-3253-7 (pDF) issn 1796-1815 (pain.) issn 1796-1823 (verkkoj.) K a a K K o is -s u o m e n y m p ä r is t ö K e s K u s Vuosina 2002–2004 toteutetussa ECOREG-hankkeen ensimmäisessä osa- hankkeessa tehtiin Kymenlaakson maakunnalle alueellinen ympäristöanalyysi vuodelle 2000 ja suunniteltiin sen pohjalta vuosittain päivitettävät ympäristö- indikaattorit. Tässä raportissa on esitetty Kymenlaakson ympäristöanalyy- sin päivitysprosessi, Etelä-Karjalan ympäristöinventaarin muodostaminen, inventaarien tulokset sekä inventaarien tulosten perusteella ilmenneet vuosiseurantaindikaattorien kehitystarpeet. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen – metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi mika toikka e t e l ä -K a r ja l a n ja K y m e n l a a K s o n e K o t e h o K K u u s m a l l in K e h it t ä m in e n – m e t s ä t e o l l is u u s m a a K u n t ie n s e u r a n t a jä r je s t e l m ä p ä ä t ö K s e n t e K ijö iD e n t u e K s i KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYDÖSTRA FINLANDS MILJÖCENTRAL