Uudenmaan ympäristökeskus UUdenmaan ympäristökeskUksen raportteja 3 | 2007 Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, 00521 Helsinki puh. 020 490 101 (vaihde) puh. 020 690 161 (asiakaspalvelu) www.ymparisto.fi/uus isBn 978-952-11-2680-2 (pdF) issn 1796-1742 (verkkoj.) U U d e n m a a n y m p ä r is t ö k e s k U s Tässä julkaisussa on kartoitettu ne tekijät, jotka vaarantavat Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla sijaitsevien Natura-alueiden luontoarvoja. Alueet on asetettu järjestykseen sen perusteella miten kiireellisesti niiden tarkempi hoidon ja käytön suunnittelun tulisi käynnistyä. �uunnittelun tarve ja käytettävät suunnittelujärjestelmät vaihtelevat alueiden ominaisuuksien mukaan. Julkaisussa kerrotaan tiivistetysti Natura-alueita koskevasta lainsäädännöstä, lupa- menettelyistä, suunnittelujärjestelmistä sekä alueiden erityispiirteistä. Jokaisesta alueesta on lyhyt aluekohtainen kuvaus ja aluekohtaisten suunnitelmien resurssitarpeet on arvioitu kiireellisyysluokittain. Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma Uusimaa ja itä-Uusimaa olli ojala n a t U r a 2 0 0 0 -a l U e id e n h o id o n ja k ä y t ö n y l e is s U U n n it e l m a UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 | 2007 Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma Uusimaa ja Itä-Uusimaa Olli Ojala Helsinki 2007 Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 | 2007 Uudenmaan ympäristökeskus Taitto: Olli Ojala/Uudenmaan ympäristökeskus Kannen kuva: Tero Taponen/Uudenmaan ympäristökeskus Sisäsivujen kuvat: · Leena Eerola/Uudenmaan ympäristökeskus: s. 12 · Tero Taponen/Uudenmaan ympäristökeskus: s. 15 · Kirsi Hellas/Uudenmaan ympäristökeskus: s. 16 Kartat: Olli Ojala/Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki, 2007 Julkaisu on saatavana internetistä: http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut ISBN 978-952-11-2680-2 (PDF) ISSN 1796-1742 (verkkoj.) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 3 SISÄLLYS 1 Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma ..................5 1.1 Johdanto......................................................................................................... 5 1.2 Tavoitteet ....................................................................................................... 6 1.3 Sidosryhmäyhteistyö.................................................................................... 7 1.3.1 Teemakokoukset ..................................................................................... 7 1.3.2 Asiantuntijaryhmä .................................................................................. 7 2 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueet ..............................9 2.1 Natura 2000 -verkosto................................................................................... 9 2.2 Suojelun toteuttamistavat.......................................................................... 10 2.2.1 Luonnonsuojelulaki (LsL)..................................................................... 10 2.2.2 Maa-aineslaki (MaL) ............................................................................. 11 2.2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL).................................................... 11 2.2.4 Vesilaki (VL).......................................................................................... 12 2.2.5 Ympäristönsuojelulaki (YSL)................................................................ 12 2.2.6 Sopimus ................................................................................................. 12 3 Yleissuunnitelmasta aluekohtaisiin suunnitelmiin............................. 13 3.1 Suunnitelmat erilaisilla alueilla................................................................ 14 3.1.1 Meri, rannikko ja sisävedet................................................................... 14 3.1.2 Lintuvedet ............................................................................................. 14 3.1.3 Metsät .................................................................................................... 15 3.1.4 Perinnebiotoopit ja muut aktiivista hoitoa vaativat alueet ................ 16 3.1.5 Suot ........................................................................................................ 17 3.1.6 Kallioiset luontotyypit .......................................................................... 17 3.1.7 Kulttuuriympäristöt.............................................................................. 18 3.2 Vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) ....................................................... 18 3.3 Alueet, joilla on tutkimus- ja opetuskäyttöä ........................................... 18 4 Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnittelun tarve ja kiireellisyys ..................................................................................................... 19 4.1 Valtakunnalliset painopisteet ................................................................... 19 4.2 Alueelliset painopisteet ............................................................................. 19 4.3 Kiireellisyysjärjestys .................................................................................. 19 4.3.1 Alueiden suunnittelun kiireellisyysluokat.......................................... 19 4.3.2 Luokittelun osatekijät ........................................................................... 20 4.4 Yhteenveto ................................................................................................... 26 5 Mahdollisuudet usean alueen käsittelemiseen yhdessä suunnitelmassa................................................................................................ 30 6 Arvio aluekohtaisten suunnitelmien toteuttamisen vaatimista resursseista....................................................................................................... 33 7 Arvio yleissuunnitelman vaikutuksista suojeluperusteisiin sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ........................................................ 34 8 Alueiden kuvaukset................................................................................. 35 8.1 Erittäin kiireelliset kohteet ........................................................................ 35 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 20074 8.2 Kiireelliset kohteet......................................................................................48 8.3 Muut suunnittelua tarvitsevat alueet........................................................54 8.4 Ei tällä hetkellä tiedossa olevaa suunnittelun tarvetta ...........................69 Lähteet ..............................................................................................................80 Vahvistettuja luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmia.........80 Natura-alueille laadittuja hoito- ja käyttösuunnitelmia ............................81 Muita suunnitelmia ........................................................................................82 Selvityksiä........................................................................................................82 Liitteet Liite 1. Lista sidosryhmistä .................................................................................83 Liite 2. Luonnonsuojelulaki 10 luku 65 § ja 66 § ..............................................84 Liite 3. Kartta Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -verkostosta ......85 Liite 4. Kartta Natura-alueiden suunnittelun kiireellisyydestä......................86 Kuvailulehti .....................................................................................................87 Presentationsblad............................................................................................88 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 5 1 Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma 1.1 Johdanto Natura 2000 -verkosto poikkeaa kansallisista suojeluohjelmista siten, että se koos- tuu sekä erilaisista luonnonsuojelualueista että vapaammin käytettävistä alueista. Yhteistä Natura 2000 -verkoston kaikille alueille on se, että niiden on määrä suojel- la luontoarvoja, joiden vuoksi alue on otettu Natura 2000 -verkostoon. Valtioneuvosto on vahvistanut verkostoon kuuluvat alueet, ja Euroopan unio- nin komissio on hyväksynyt ne osaksi Euroopan laajuista suojelualueverkostoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla luonnonsuojelualueiksi perustettavien Natura- alueiden pinta-alasta yli 90% on toteutettu ja uusia alueita verkostoon liitetään enää yksittäistapauksina paikkaamaan verkoston kattavuudessa ilmeneviä puut- teita. Verkoston kokoaminen ei yksin riitä turvaamaan luontoarvojen säilymistä, vaan alueille voi olla tarpeen tehdä suunnitelmia, joilla luontoarvot turvataan. Suunnitelmilla voidaan ohjata alueiden käyttöä tai ympäristön rakentamista. Myös suojeltavien luontoarvojen hoitamista tai ennallistamista voi olla tärkeää suunnitel- la. Ennen kuin aluekohtaisia suunnitelmia aletaan laatia, on päätettävä missä jär- jestyksessä suunnitelmat laaditaan. Hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa kiireelli- syyttä arvioitiin selvittämällä minkälaisia uhkia alueen luontoarvojen säilymiseen kohdistuu, mutta ei oteta kantaa yksittäisillä alueilla kiellettyihin tai sallittuihin toimenpiteisiin. Yleissuunnitelma tulee lähivuosina ohjaamaan suunnittelutyötä kiireellisiksi katsotuille alueille. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 20076 1.2 Tavoitteet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuun- nitelmassa ryhmiteltiin kiireellisyysluokkiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natu- ra-alueet sen mukaan kuinka kiireelliseksi niille tehtävien suunnitelman tekeminen katsotaan. Ryhmittelyä varten selvitettiin aluekohtaisesti Natura 2000 -verkostoon kuu- luvien alueiden suunnittelutarve. Suunnittelutarvetta kohdistuu alueisiin, joilla maankäytön tai virkistyskäytön paineet uhkaavat luontoarvoja, joiden vuoksi alue on otettu Natura 2000 -verkostoon, sekä alueet, joilla sijaitsee hoitoa tai ennallista- mista vaativia elinympäristöjä tai erityistä lajistoa. Oleellisen, suunnittelun kiireellisyyteen vaikuttavan tiedon kokoamiseksi alu- eita koskevia tietoja kerättiin laajalta joukolta toimija- ja intressitahoja. Yleissuunni- telmaa laadittaessa otettiin eri sektorien viranomaisten lisäksi huomioon alueiden käytöstä ja luonnosta kiinnostuneet tahot mahdollisimman laajasti. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä kartoitettiin aluekohtaisten suunni- telmien laatimisesta kiinnostuneita tahoja. Yleissuunnitelma toimii aluekohtaisten hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimi- sen tukena. Yleissuunnitelmassa esitellään Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa huomioon otettavia lainsäädännöllisiä seikkoja sekä yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä esiin nousseita ongelma- kohtia ja näkökulmia. Yleissuunnitelman tavoitteena on lisätä yleistä tietämystä Natura 2000 -alueista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleis- suunnitelmaan koottiin tarvittava tieto, jotta luontodirektiivin artiklan 6 ja lintudi- rektiivin artiklan 4 asettama velvoite voidaan tarkoituksenmukaisesti täyttää. Valmis Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueiden hoidon ja käy- tön yleissuunnitelma on ladattavissa internetistä kokonaisuudessaan pdf- muodossa. Esitettyä kiireellisyysjärjestystä tullaan tarkistamaan aluekohtaisen suunnittelutyön edetessä ja päivitetty tilanne voidaan esittää internetissä. Tekstilaatikko I Luontodirektiivin artikla 6, kohta 1 ja 2 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia käyttö- suunnitelmia, jotka koskevat erityisesti näitä alueita tai jotka sisältyvät muihin kehityssuunnitelmiin, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai so- pimusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla. 2. Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direk- tiivin tavoitteisiin. Lintudirektiivin artikla 4 1. Tämän direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 7 1.3 Sidosryhmäyhteistyö Yleissuunnitelmaa laadittaessa on pyritty antamaan mahdollisimman laajalle jou- kolle mahdollisuus osallistua yleissuunnitelman laatimiseen. Yleissuunnitelmaa varten perustettiin internet-sivu Uudenmaan ympäristö- keskuksen sivujen alle (www.ymparisto.fi > Uusimaa > Luonnonsuojelu > Natura 2000 > Hoidon ja käytön yleissuunnitelma). Sivuille päivitettiin tietoa hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen etenemisestä. Mikäli esitettyä kiireellisyysjärjestys- tä tullaan tarkistamaan aluekohtaisen suunnittelutyön edetessä, päivitetty tilanne voidaan esittää mainitulla sivulla. Yleisötilaisuus pidettiin 11.4.2006 lääninhallituksen talon auditoriossa Itä- Pasilassa. Tilaisuudessa kerrottiin yleissuunnitelman laatimisen lähtökohdista ja aikataulusta. Tilaisuudessa esiteltiin myös maankäytön ja virkistyskäytön yhteen- sovittamista Natura 2000 -alueiden luontoarvojen kanssa sekä kerrottiin luonto- tyyppien ennallistamisesta ja hoidosta. Lista yleisötilaisuuteen kutsutuista organi- saatioista on liitteessä 1. Kaavoituskysely kunnille oli vastattavana 9.5.2006 - 30.6.2006 välisenä aikana. Sähköpostitse lähetetyssä vastauspyynnössä oli linkki internet-kyselyyn. Kuntia muistutettiin vastaamisesta huhtikuun lopulla. Kyselyyn vastattiin 21 kunnan osal- ta. Sidosryhmäkysely oli vastattavana 21.4.2006 - 15.7.2006 välisenä aikana. Vas- tauspyyntö lähetettiin sähköpostitse samoille tahoille, joille myös kutsu yleisötilai- suuteen oli lähetetty. Kesäkuun alusta kysely oli vapaasti vastattavissa, kun linkki kyselyyn lisättiin yleissuunnitelman internet-sivuille. Sidosryhmäkyselyyn vasta- uksia tuli 35 kappaletta. Valmiin yleissuunnitelman esittelytilaisuus pidettiin 13.12.2006 Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Yleisötilaisuus oli kaikille avoin. Lausuntokierros järjestettiin 20.12.2006-31.1.2007 välisenä aikana. 1.3.1 Teemakokoukset 10.08.2006 pidettiin teemakokous, jossa yleissuunnitelmaa tarkasteltiin maa- ja metsätaloussektorin näkökulmasta. Kokoukseen kutsuttiin kaikki alueen metsän- hoitoyhdistykset, molemmat metsäkeskukset, maa- ja metsätaloustuottajien kes- kusjärjestö MTK sekä MTK-Uusimaa. 29.08.2006 pidettiin teemakokous, jossa alueiden suunnittelutarvetta tarkastel- tiin virkistyksen ja ulkoilun näkökulmasta. Tilaisuuteen oli kutsuttu virkistyksestä ja ulkoilusta kiinnostuneiden järjestöjen yhteisen neuvotteluelimen, ulkoilufooru- min, kaikki jäsenjärjestöt. 1.3.2 Asiantuntijaryhmä Uudenmaan ympäristökeskus lähetti kutsukirjeen 31.1.2006 (Dnro UUS-2006-L-50- 255) asiantuntijaryhmän kokoamiseksi Uudenmaan Natura 2000 -verkoston hoi- don ja käytön yleissuunnitelman laatimista varten. Kaikista kutsutuista organisaa- tioista asetettiin jäsen asiantuntijaryhmään. Ryhmään kutsuttiin myöhemmin li- säksi Uudenmaan riistanhoitopiirin edustaja. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 20078 Asiantuntijaryhmä koostui seuraavista henkilöistä ja heidän edustamistaan organi- saatioista: Uudenmaan ympäristökeskus, Luonnonsuojelu ja ympäristötieto –osasto Osastopäällikkö Eeva-Riitta Puomio Ylitarkastaja Ilpo Huolman Ylitarkastaja Leena Eerola Suunnittelija Olli Ojala Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Erikoissuunnittelija Hannu Ormio Rannikon metsäkeskus Metsänhoitopäällikkö Annikka Selander Metsäkeskus Häme-Uusimaa Ympäristöasiantuntija Päivi Martinmaa-Koivisto Uudenmaan liitto Ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Itä-Uudenmaan liitto Kaavoituspäällikkö Oskari Orenius BirdLife Suomi ry/Tringa ry Suojeluasiantuntija Margus Ellermaa Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Lohjan kaupunki Ympäristöpäällikkö Risto Murto Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Suunnittelija Rea Nyström Uudenmaan TE-keskus, kalatalousyksikkö Kalatalousjohtaja Markku Marttinen Uudenmaan riistanhoitopiiri Riistanhoidonneuvoja Visa Eronen Asiantuntijaryhmän työskentelyyn osallistuivat lisäksi: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Vastaava suojelubiologi Tiina Kanerva Etelä-Suomen metsänomistajien liitto Toiminnanjohtaja Esko Laitinen Porvoon Seudun LintuYhdistys ry Mauri Leivo Uudenmaan ympäristökeskus, Alueidenkäyttö-osasto Yliarkkitehti Tarja Laine Uudenmaan riistanhoitopiiri Riistapäällikkö Reijo Orava Itä-Uudenmaan liitto Suunnitteluarkkitehti Seppo Mäkinen Asiantuntijaryhmä tapasi neljä kertaa yleissuunnitelman laatimisen aikana sekä kerran lausuntokierroksen jälkeen. Kokoukset pidettiin Uudenmaan ympäristö- keskuksessa. Kokousten päivämäärät olivat 8.3.2006, 5.4.2006, 24.5.2006, 27.9.2006 sekä 18.4.2007. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 9 2 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueet 2.1 Natura 2000 -verkosto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuun- nitelman kohteena ovat 97 Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueella sijaitse- vaa Natura-aluetta. Neljä näistä alueista sijaitsee osaksi myös toisen ympäristökes- kuksen alueella, mutta niiden hoidon ja käytön suunnittelun priorisoinnista vastaa Uudenmaan ympäristökeskus yhdessä Metsähallituksen kanssa. Uudenmaan ym- päristökeskuksen toimialueelle ulottuu lisäksi kuusi Natura-aluetta, joiden hoidon ja käytön suunnittelun kiireellisyyden arviointi sisältyy muihin alueellisiin yleis- suunnitelmiin. (Taulukko 1.) Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet on perustettu yhteisön tärkeänä pi- tämien luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien suojelemiseksi. Luontotyypit on lueteltu luontodirektiivin liitteessä I ja lajit on lueteltu luontodi- rektiivin liitteessä II sekä lintudirektiivin liitteessä I. Luontodirektiivin luonto- tyyppien ja lajien perusteella valituista alueista käytetään lyhennettä SCI-alueet ja lintudirektiivin perusteella valituista alueista käytetään lyhennettä SPA-alueet. Luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien perusteella valittuja alueita (SCI) on 74 kpl. Sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI+SPA) valittuja alueita on 19 kpl. Pelkästään lintudirektiivin perusteella valittuja (SPA) on 4 kpl. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -verkoston pinta-ala on noin 169 306 hehtaaria, josta 85 % on vesialuetta. Verkostoon kuuluvista maa-alueista noin 80 % toteutetaan tai on jo toteutettu luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina. Suurin osa luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina perustettavista alueista kuuluu entuudestaan johonkin kansallisista suojeluohjelmista. Taulukko 1. Osaksi Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueella sijaitsevat alueet. Suunnitteluvastuu Uudenmaan ympäristökeskuksella ja Metsähallituksella FI0100029 Pohjan - Kiskon järvialue Pohja, Tammisaari, (Kisko) FI0100049 Keihässuo Karkkila, Loppi FI0100082 Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet Ruotsinpyhtää, (Elimäki) FI0100090 Haukkamäki Nummi-Pusula, Somero Sunnitteluvastuu muilla alueellisilla ympäristökeskuksilla ja Metsähallituk- sella FI0305004 Mustasuo Hausjärvi, Hyvinkää FI0305005 Kilpisuo Hausjärvi, Mäntsälä FI0323001 Koivumäki-Luutasuo Kärkölä, Mäntsälä FI0401001 Kymijoki Anjalankoski, Elimäki, Kotka, Pyhtää, Ruotsinpyhtää FI0416005 Ahvenkoskenlahti Pyhtää, Ruotsinpyhtää FI0408001 Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Kotka, Pyhtää, Hamina, Virolahti Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200710 2.2 Suojelun toteuttamistavat Verkostoa hyväksyttäessä on valtioneuvosto ottanut aluekohtaisesti kantaa siihen, mikä lainsäädäntö riittää turvaamaan Natura 2000 -verkostoon liittämisen edelly- tyksenä olevat luontoarvot. Niiden luontoarvojen turvaaminen, jotka ovat olleet Natura-alueen perustamisen edellytyksenä, eivät aina vaadi alueen perustamista luonnonsuojelulailla rauhoitetuksi suojelualueeksi. Myös muissa laeissa on pykä- liä, joilla voidaan turvata luontoarvot mutta jotka eivät rajoita alueen käyttöä sa- massa mitassa. Yksittäisten alueiden kohdalla voidaan valtioneuvoston esittämästä toteuttamistavasta poiketa, jos suojeluarvojen säilyminen sitä edellyttää. Toteutta- mistavan ollessa jokin muu kuin luonnonsuojelulaki sovelletaan koko ympäristö- lainsäädäntöä luontoarvojen turvaamiseksi. Samankin Natura-alueen eri osilla voi olla erilaiset toteuttamistavat. Tyypillis- tä on, että esimerkiksi vesialueen luontoarvot turvataan vesilailla ja ympäristön- suojelulailla ja maa-alueen luontoarvot maankäyttö- ja rakennuslailla tai luonnon- suojelulailla. Yleensä vain luonnonsuojelulailla toteutettavilla alueilla Natura-verkostoon liittäminen voi vaikuttaa maanomistusoloihin. Joissakin tapauksissa alueen luon- toarvojen säilymisen turvaamiseksi tai hoidon järjestämiseksi alue hankitaan valti- olle. Toteuttamistavasta riippumatta kaikilla Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla on toimittava luonnonsuojelulain 10 luvun ja luontodirektiivin artiklan 6 mukaisesti. Kyseisessä luonnonsuojelulain pykälässä säädetään hankkeiden vaiku- tukset arvioitavaksi, jos hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon liittämisen perusteena olevia luontoarvoja. Arviointi on tehtävä myös hankkeille, jotka yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa to- dennäköisesti merkittävästi heikentävät alueen suojeluperusteita. Edellä mainittu koskee myös Natura-alueen ulkopuolisia hankkeita, jos niillä todennäköisesti on merkittäviä alueelle ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Suojeluperusteiden heiken- tämiskielto ei ole ehdoton. Heikentämiskiellosta voidaan poiketa LsL:n 66 §:n pe- rusteella. (ks. Liite 2) Natura-alueella kiellettyihin ja sallittuihin toimenpiteisiin vaikuttaa myös kansallinen lainsäädäntö. Alue on esimerkiksi saattanut kuulua ennen Natura- verkostoon liittämistä johonkin kansallisista luonnonsuojeluohjelmista, mistä voi seurata tiukempia rajoituksia kuin Natura 2000 -verkostoon kuulumisesta. 2.2.1 Luonnonsuojelulaki (LsL) Luonnonsuojelulaki tarjoaa edellytykset luontoarvojen tiukalle suojelulle ja sallitun sekä kielletyn käytön määrittelemiselle. Luonnonsuojelulain tarjoamista keinoista Natura 2000 -alueen luontoarvojen turvaamiseksi luonnonsuojelualueen perusta- minen on yleisimmin käytetty. Luonnonsuojelualue voidaan perustaa valtion tai yksityisen omistamalle alu- eelle. Pieniä osia Natura 2000 -alueista on rajattu myös luonnonsuojelulain luonto- tyyppeinä sekä erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoina. Luonnonsuojelulaki velvoittaa tietyissä tapauksissa alueen haltijan laatimaan alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista saatetaan edellyttää myös suojelualueen perustamispäätöksessä. Suunnitelmia on laadittu useimmin valtion omistamille luonnonsuojelualueil- le, mutta myös esimerkiksi kunnat ovat tehneet omistamilleen alueille hoito- ja käyttösuunnitelmia. Osana erilaisia hankkeita on erilaisia suunnitelmia laadittu myös yksityismaille. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 11 Luonnonsuojelulaki velvoittaa alueen haltijan laatimaan kansallispuistolle hoi- to- ja käyttösuunnitelman. Metsähallitus on laatinut Nuuksion kansallispuistolle hoito- ja käyttösuunnitelman, joka valmistui vuonna 2004 ja vahvistettiin ympäris- töministeriössä vuonna 2006. Tammisaaren saariston kansallispuiston runkosuun- nitelma (hoito- ja käyttösuunnitelma) on vuodelta 1991 ja sen uusiminen on tarkoi- tus käynnistää vuoden 2006 aikana Metsähallituksen toimesta. Molemmat kansal- lispuistot kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Liesjärven kansallispuisto ulottuu Uudenmaan maakunnan puolelle Karkki- lassa. Sille on valmistumassa hoito- ja käyttösuunnitelma vuoden 2006 aikana. Liesjärven kansallispuisto sisältyy Hämeen Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelmaan. 2.2.2 Maa-aineslaki (MaL) Niillä Natura 2000 -alueilla, joilla suojelun toteuttamiskeino on maa-aineslaki, suo- jelun kohteena on usein harju- tai kalliokasvillisuus. Maa- tai kiviaineksen ottami- nen on luvanvaraista toimintaa lukuun ottamatta maa-aineksen ottamista tavan- omaiseen kotitarvekäyttöön, asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Natura-alueella on kuitenkin silloinkin voimassa luonnonsuojelulain 65 §:n Natura-alueita koske- vat säädökset. Maa-aineslakiin ei sisälly velvoitetta hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisesta, mutta lupiin voi sisältyä esimerkiksi maisemointiin liittyviä ennallis- tamissuunnitelmia. 2.2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Suojelun toteutuskeinon ollessa maankäyttö- ja rakennuslaki, luontoarvojen säily- minen turvataan käytännössä kaavoituksen keinoin. Kaikkea kaavoitusta koskee MRL 9 §, jonka mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityk- siin. Kun kaavaa laaditaan alueelle, jonka suunnitellulla käytöllä voi olla vaikutus- ta Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luontoarvoihin, on kaavan vaikutuk- sia selvitettävä sen toteamiseksi, onko LsL 65 § mukainen erityinen arviointi tar- peen. Jos kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen valintaperusteena olleita luontoarvoja, tulee LsL 65 §:n mukainen arviointi tehdä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty luvanvaraiseksi tiettyjä hankkeita. MRL:n mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Natura 2000 - verkostosta johtuvat säädökset on otettava huomioon, vaikka rakentamishanke tapahtuisi kaava-alueella, jonka kaava on vahvistettu ennen Natura 2000 - verkoston hyväksymistä valtioneuvostossa. Tällöin rakennusluvan hyväksymisen yhteydessä on tehtävä tarvittavat selvitykset. Kaavoituksen yhtenä tavoitteena, riippumatta Natura 2000 -verkostosta, on luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen säilyttäminen. Luontoarvojen huo- mioinnista on säädöksiä eri kaavatasojen sisältövaatimuksissa ja valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Kaavoituksessa on entuudestaan otettu huomioon paikalliset ja valtakunnalli- set luontoarvot, muun muassa kansallisten luonnonsuojeluohjelmien rajaukset. Kun Natura 2000 -verkosto koostuu suurelta osin vanhojen suojeluohjelmien raja- uksista, verkoston lisävaatimukset kaavoitukselle eivät ole suuria. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200712 2.2.4 Vesilaki (VL) Natura 2000 -verkostoon sisältyvien vesialueiden suojelun toteutuskeinoksi on yleensä merkitty vesilaki. Varsin monet vesistöön kohdistuvat ja veden käyttöä tarkoittavat toimenpiteet arvioidaan vesilain mukaisessa hankekohtaisessa lupa- menettelyssä. Samalla selvitetään hankkeen vaikutuksia luontoarvoihin, jotta voi- daan arvioida, onko LsL:n 65 §:n mukainen arviointi tarpeen. 2.2.5 Ympäristönsuojelulaki (YSL) Ympäristönsuojelulailla säädellään toimintaa, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista tai haittaa sen toiminnalle. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheut- tava toiminta on luvanvaraista. Tällaista toimintaa on muun muassa vesistön pi- laantumista aiheuttava toiminta. Tarkemmin lupaa vaativasta toiminnasta on sää- detty ympäristönsuojeluasetuksessa. Vesialueilla ympäristönsuojelulaki on toinen merkittävä laki, jolla suojeluarvo- ja turvataan. 2.2.6 Sopimus Yksityismailla sijaitsevia perinnebiotooppien luontoarvoja suojellaan vapaaehtoi- suuteen perustuvin sopimuksin. Sopimukset perustuvat yleensä maatalouden ympäristötuen erityistukeen, jonka nojalla maanomistajalle maksetaan tukea aktii- vista hoitoa tarvitsevien alueiden hoitamisesta. Useilla perinnebiotoopeilla hoito merkitsee laidunnuksen järjestämistä alueelle. Sopimuksilla toteutettaviksi suunniteltuja alueita löytyy muun muassa seu- raavilta Natura-alueilta: Tammisaaren, Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue (FI0100005), Kirkkonummen saaristo (FI0100026), Lohjanjärven alueet (FI0100036) ja Ohkolanjokilaakso (FI0100061). Saaristossa ja laajoilla merialueilla luontoarvojen säilyminen turvataan tyypillisesti yhdiste- lemällä useita eri keinoja. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 13 3 Yleissuunnitelmasta aluekohtaisiin suunnitelmiin Tässä yleissuunnitelmassa otetaan kantaa eri alueille laadittavien aluekohtaisten suunnitelmien laajuuteen. Ehdotetut suunnitelmat vastaavat laajuudeltaan pääosin suunnittelujärjestelmää, jota Metsähallitus käyttää hallinnassaan olevilla suojelu- alueilla. Metsähallituksen käyttämä suunnittelujärjestelmä on kaksiportainen. 1) Hoito- ja käyttösuunnitelmissa linjataan alueiden käytön pääratkaisut ja strategiset valin- nat pitkällä tähtäimellä. 2) Toimenpidesuunnitelmissa esitetään yksityiskohtaisesti ne toimenpiteet, joita alueen hoidossa, käytössä ja ennallistamisessa tarvitaan. Hoito- ja käyttösuunnitelma on koko kohdealueen tai useista alueista koostu- van kokonaisuuden käytön ja toiminnan yleissuunnitelma. Hoito- ja käyttösuunni- telmia laaditaan paitsi alueille, joille laki tai alueen perustamispäätös sen velvoittaa laatimaan, myös muille alueille tarpeen vaatiessa. Natura-alue on yksi esimerkki aluekokonaisuudesta, jolle hoito- ja käyttösuunnitelma voidaan laatia. Hoito- ja käyttösuunnitelma on niin sanottu maksimisuunnitelma; kaikkea hoito- ja käyttö- suunnitelmassa kuvattua toimintaa tai rakentamista ei tarvitse toteuttaa. Toimenpidesuunnitelma voi sisältyä hoito- ja käyttösuunnitelmaan tai se voi- daan tehdä ilman hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Toimenpidesuunnitelma voidaan tehdä koko hoito- ja käyttösuunnitelman alalle tai vain sen osalle. Jos alueelle on aikaisemmin laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, toimenpidesuunnitelman ratkai- sujen tulee olla hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisia. Toimenpide- suunnitelma voi kohdistua esimerkiksi suon ennallistamiseen tai niityn hoitoon. Hoito- ja käyttösuunnitelmilla, kuten toimenpidesuunnitelmillakaan, ei ole suoranaisia oikeusvaikutuksia. Alueiden käyttöä säätelevät määräykset ja rajoituk- set perustuvat luonnonsuojelulakiin, luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyk- siin, sopimuksiin ja lupiin. Sekä tietyillä alueilla erilliseen järjestyssääntöön. Lu- vanvaraisille hankkeille täytyy hakea lupaa myös aluekohtaisen suunnitelman valmistuttua, mutta suunnitelma toimii ohjeena sekä hakijalle että luvan myöntä- jälle. Valtion mailla hoito- ja käyttösuunnitelmassa määrittelemättömiä toimia ei voida toteuttaa ilman suunnitelman vahvistaneen tahon lupaa, joten valtion mailla hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa muun muassa Metsähallituksen toimintaa. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa tehtäessä osallistaminen on laajempaa kuin toi- menpidesuunnitelmaa tehtäessä. Aluekohtaisia suunnitelmia laadittaessa otetaan kaikki alueita käyttävät tahot, muun muassa ulkoilu- ja virkistysjärjestöt, mukaan suunnittelutyöhön. Maanomistaja on kuitenkin aina aluekohtaisia suunnitelmia tehtäessä avainasemassa. Kunnat ovat tärkeässä asemassa hoito- ja käyttösuunnitelmia laadittaessa. Tii- vis yhteistyö helpottaa alueen huomioimista kuntien omissa hankkeissa. Aluekohtaisen hoito- ja käyttösuunnitelman sisällöstä ja laatimiskäytännöstä on esitetty suositukset muun muassa ympäristöministeriön asettaman Natura- alueiden hoito ja käyttö –työryhmän mietinnössä (ympäristöministeriö 2002). Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200714 3.1 Suunnitelmat erilaisilla alueilla Suunnittelun tarve ja käytettävät suunnittelujärjestelmät vaihtelevat alueiden omi- naisuuksien mukaan. 3.1.1 Meri, rannikko ja sisävedet Laajoilla vesialueilla vedenalaiset luontoarvot sijaitsevat hajallaan rannikon ja saar- ten läheisyydessä matalan veden alueilla, eikä niiden tarkkaa sijaintia välttämättä tiedetä. Suurilla vesialueilla on lisäksi tyypillisesti suuri joukko maanomistajia ja monia pieniä hankkeita. Tyypillisiä hankkeita vesilailla suojeltavilla Natura-alueilla ovat rantojen ra- kentamiseen liittyvät rannan ruoppaamiset. Muita paikallisesti merkittäviä hank- keita voivat olla esimerkiksi merihiekan otto tai veneväylien ruoppaukset. Vesialueilla on yleisesti toteutuskeinona vesilaki, jonka mukainen lupajärjes- telmä kohdistuu yksittäisiin hankkeisiin. Hankkeiden yhteisvaikutusta on tällöin vaikeaa hallita ja on tarpeen määritellä hoito- ja käyttösuunnitelman tasolla suoje- lun kannalta tarpeelliset toimet tai rajoitukset. Vesilain rinnalla vesialueilla tulee kyseeseen ympäristönsuojelulain soveltaminen. Ranta- ja vesiluontotyyppien suojeluarvojen säilymiseen vaikuttavat paitsi paikalliset hankkeet myös veden laatuun vaikuttavat toimet laajalla alueella. Siksi myös valuma-alueen vesien suojeluun tulisi kiinnittää huomiota. Monet Natura-alueet ovat virkistys- tai ammattikalastuksen kannalta merkit- täviä. Kalastus on harvoin ristiriidassa suojeluperusteena olevien luontoarvojen kanssa. Aluekohtainen tarkastelu niillä alueilla, joilla kalastetaan paljon, on kui- tenkin tarpeen. Joidenkin luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksissä kalastusta on rajoi- tettu tai se on kokonaan kielletty. Yleiskalastusoikeuksia (onginta, pilkintä ja vie- hekalastus) voidaan merilintujen pesimäalueilla lisäksi rajoittaa kalastuslain mu- kaisilla kielloilla. Koska vesillä liikutaan paljon myös muun kuin kalastuksen vuoksi, ovat kaikkia käyttäjäryhmiä koskevat rajoitukset tehokkaimpia keinoja lintujen pesimärauhan turvaamiseksi. Siuntionjoella (FI0100085) ja Sipoonjoella (FI0100086) on Natura 2000 -verkostoon liittämisen perusteena olevien luontoarvojen lisäksi alkuperäinen me- ritaimenkanta. Mustionjokeen (FI0100023) pääsee nousuesteiden takia nousemaan meritaimenia vain joen alajuoksulle, mutta saman vesistön yläosassa on runsaasti paikallisia taimenkantoja. Taimenkantojen palauttamiseksi tarvittavia toimenpitei- tä kyseisten jokien osalta on tarkasteltu Suomenlahden meritaimenkantojen suoje- lu- ja käyttösuunnitelmassa (Lempinen 2001). 3.1.2 Lintuvedet Lintuvesiin kohdistuu usein monenlaisia hankkeita veneväylien ylläpidosta ranta- rakentamiseen liittyviin ruoppauksiin ja laiturien rakentamiseen. Alueet koostuvat tyypillisesti luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualueiksi perustettavista alueista ja vapaammin käytettävistä alueista. Vapaammin käytettävissä olevien alueiden toteutuskeinon ollessa vesilaki, lu- pajärjestelmä kohdistuu yksittäisiin hankkeisiin ja hankkeiden yhteisvaikutusta on vaikeaa hallita. Lintuvesillä on yleensä monipuolista virkistyskäyttöä kuten kalas- tusta, metsästystä tai linturetkeilyä, jotka saattavat edellyttää käytön ja suojeluar- vojen yhteensovittamista. Valtaosa lintuvesien suojeluohjelman alueista toteutetaan hakemuksetta rau- hoittamisella, jolloin rauhoitusmääräyksissä ei aseteta rajoituksia perinteisille käyt- Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 15 tömuodoille kuten liikkuminen, kalastus tai metsästys. Alueille on usein tarpeen määritellä hoito- ja käyttösuunnitelman tasolla suojelun kannalta tarpeelliset toi- met ja rajoitukset. Lintuvesillä on tyypillisesti runsas vesikasvillisuus, jonka myötä umpeenkas- vu usein uhkaa alueita. Linnuston elinympäristöjen turvaaminen pitkällä aikavälil- lä saattaa edellyttää aktiivisia kunnostustoimia. Lintuvesien kunnostustarpeesta on olemassa kattavat tiedot selvitysten pohjalta (mm. Mikkola-Roos 2003). 3.1.3 Metsät Natura 2000 -alueilla sijaitsevissa metsissä, joilla metsätalouskäyttö on sallittua (Taulukko 7.), luontoarvot sijaitsevat usein hajallaan ja saattavat vaarantua tavan- omaisen metsänkäsittelyn yhteydessä. Natura 2000 -verkostoon kuulumisen vuok- si maanomistajalle voi olla epäselvää kuinka metsää saa käsitellä. Natura 2000 -alueilla sijaitsevien talousmetsien käyttöä ja suojelutarpeita voi- daan sovittaa yhteen metsäsuunnittelulla. Ottamalla metsäsuunnitelmaan tarpeel- liset merkinnät alueen luontotyypeistä ja lajien elinympäristöistä turvataan luonto- arvojen säilyminen ja selvennetään samalla kuinka metsää voi käyttää. Metsä- suunnitelma tulisi laatia kaikille metsätalouskäytössä oleville alueille. Myös alueil- ta, joilla metsätaloutta ei yleensä harjoiteta, kuten kitu- ja joutomaat, tulisi suojelu- arvojen tarkka sijainti selvittää. Tavanomaisen metsäsuunnittelun ylittävältä osalta kustannukset on mahdollista kattaa kestävän metsätalouden rahoituslain mukai- sena metsäluonnonhoitohankkeena. Hankkeet suunnitellaan yhdessä maanomista- jan kanssa. Maanomistajaa ei voida velvoittaa osallistumaan hankkeeseen. Metsätalouskäytössä oleville harjualueille laadittavissa suunnitelmissa voi- daan suunnitella metsänkäyttöä, jolla turvataan esimerkiksi paahderinteiden säi- lyminen tai edesautetaan harjumetsien ominaispiirteiden palautumista alueille, joilta ne ovat metsäpalojen puuttuessa jo hävinneet. Natura-alueen suojeluperusteena olevan luontotyypin ollessa myös metsälain erityisen tärkeä elinympäristö, suojelusta maanomistajalle aiheutuvasta lisäkus- tannuksesta tai taloudellisesta menetyksestä voidaan yksityismailla maksaa kestä- vän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) mukainen korvaus. Lintujärviin kohdistuu monen- laisia käyttöpaineita. Kuva Kanteleen- järven lintutornista Pukkilassa. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200716 Luonnonsuojelualueiksi perustettujen metsien luontoarvot turvataan yleensä rauhoitusmääräyksin. Jos metsissä esiintyy ennallistamista tai hoitoa tarvitsevia luontotyyppejä, on niille syytä tehdä ennallistamis- tai luonnonhoitosuunnitelma ja joissakin tapauksissa näiden yhdistelmä. Ympäristöhallinto on arvioinut ennallistamis- ja hoitotarpeita perustetuilla metsäisillä luonnonsuojelualueilla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjel- man yhteydessä. Osa luontodirektiivin liitteiden metsäisistä luontotyypeistä on herkkiä kulu- miselle ja lajit herkkiä häirinnälle ainakin osan vuodesta, minkä vuoksi virkistys- ja urheilukäytön ohjaaminen suunnittelulla voi olla tarpeen. Kulutusherkkien luonto- tyyppien tunnistaminen ja lajiston elinympäristövaatimusten tuntemus vaatii yleensä erityisasiantuntemusta. 3.1.4 Perinnebiotoopit ja muut aktiivista hoitoa vaativat alueet Natura-alueiden luontotyypeistä osa tarvitsee aktiivista hoitoa, jotta alueen luon- toarvot säilyisivät. Perinnebiotooppien ja muiden aktiivista hoitoa tarvitseville alueille hoitoa on tavallisesti järjestetty maatalouden ympäristötuen erityistuen avulla. Ympäristötukea haettaessa esitetään alueen hoitosuunnitelma, joten aluei- den hoito on yleisesti ottaen hyvin suunniteltua. Ympäristötuki maksetaan tilakohtaisesti, joten laajoilla aktiivista hoitoa vaati- villa alueilla luontoarvojen turvaaminen edellyttää koko aluekokonaisuuden kat- tavaa erityissuunnittelua. Laajoille yhtenäisille maatalousalueille voidaan laatia luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, jossa selvitetään luonnon moni- muotoisuuden kannalta merkittävät elinympäristöt ja kohteet sekä annetaan toi- menpidesuositukset näiden hoidolle. Kuntien tai valtion omistuksessa olevien perinnebiotooppien osalta odotetaan maanomistajan vastaavan alueen asianmukaisesta suunnittelusta ja hoidosta. Laiduntaminen on perinnebiotooppien tyypillistä hoitoa. Kuvassa kyytöt ovat hoitamassa puus- toista laidunta Med- vastö-Stormossenin Natura-alueella Kirkkonummella. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 17 3.1.5 Suot Suojelualueilla sijaitsevien luonnontilaisten soiden luontoarvot tulevat tavallisesti turvattua rauhoitusmääräyksin. Mikäli suon ekosysteemi tarvitsee ennallistamista, tulee suolle kuitenkin laatia ennallistamissuunnitelma. Joissakin tapauksissa soi- den virkistyskäyttöä on syytä ohjata. Suojelualueiden ulkopuolisilla Natura-alueilla sijaitsevat suot liittyvät usein lähteisiin, jotka ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Lähteiden luontoarvot tulee metsätalouskäytössä olevilla alueilla huomioida metsäsuunni- telman yhteydessä. 3.1.6 Kallioiset luontotyypit Kallioiden yhteydessä esiintyvät luontotyypit on pääsääntöisesti suojeltu maa- aineslailla, joten metsätalous monilla kallioilla on sallittua. Näillä alueilla ei kui- tenkaan yleensä ole metsätaloudellista toimintaa, koska ne ovat kitu- tai joutomaa- ta. Joillakin alueilla metsätaloutta kuitenkin harjoitetaan ja näille alueille on tar- peen laatia luontoarvot erityisesti huomioiva metsäsuunnitelma. Metsälain erityi- sen tärkeät elinympäristöt käsittävät vain osan Natura-luontotyypeistä, mikä on erityisesti otettava huomioon suunnitelmaa tehtäessä. Kallioiset luontotyypit ovat herkkiä kulumiselle, joten retkeilyn, kalliokiipei- lyn ja muun virkistyskäytön ohjaaminen voi olla tarpeen. Kallioisten luontotyyp- Tekstilaatikko 1I Luonnonhoito Osa Natura 2000 -alueisiin sisältyvistä luontotyypeistä tarvitsee hoitoa säilyt- tääkseen suojelun kohteena olevat luontoarvonsa. Laiduntamalla tai niittämällä voidaan säilyttää tai palauttaa erilaisten niittyjen kasvillisuutta sekä estää pen- soittumista. Myös jotkin puustoiset luontotyypit kuten hakamaat ja kaskilaitu- met sekä lehdot ja harjumetsät saattavat tarvita toimenpiteitä säilyttääkseen luontoarvonsa. Lehdoista täytyy joskus poistaa kuusia, jotta vaatelias lehtolajis- to voi säilyä alueella. Harjumetsien paahdealueiden lajistoa voidaan hoitaa muun muassa jäljittelemällä luonnollisia kuloja. Hoitotoimenpiteille tyypillistä on se, että niitä täytyy toistaa tietyin väliajoin. Ennallistaminen ja kunnostus Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet ovat luontotyyppinsä edustavimpia kohteita, mutta niiden luontoarvot voivat olla vähentyneet luonnontilaisuuden häiriintymisen myötä. Näiden luontotyyppien suojeluarvoja voidaan parantaa ja niiden luonnontilaistumista nopeuttaa palauttamalla luonnollisia prosesseja ja rakennepiirteitä. Tätä toimintaa kutsutaan ennallistamiseksi tai kunnostuk- seksi. Luonnonmetsien ennallistaminen tarkoittaa muun muassa lahopuun li- säämistä ja metsän ikä- ja kokorakenteen monipuolistamista. Puron kunnosta- misella puolestaan tarkoitetaan muun muassa veden palauttamista luonnolli- seen uomaansa. Luonnontilainen luontotyyppi kykenee ylläpitämään sille tyy- pillistä lajistoa eikä toimenpiteitä tarvitse yleensä toistaa. Ennallistamistoimilla voidaan parantaa muun muassa seuraavien luonto- direktiivin liitteen I luontotyyppien luontoarvoja: luonnonmetsät, puustoiset suot, letot, keidassuot, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot, aapasuot, pikkujoet ja purot. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200718 pien kasvillisuudeltaan arvokkaimpien tyyppien tunnistaminen ja kasvillisuuden ympäristövaatimusten tuntemus vaatii yleensä erityisasiantuntemusta. 3.1.7 Kulttuuriympäristöt Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden hoidossa on monesti otettava huomi- oon alueella sijaitseva kulttuuriympäristö. Monilla alueilla on lailla suojeltuja mui- naisjäännöksiä, joita hoidetaan tai joille voi tulla hoitotarvetta. Osa muinaisjään- nöksistä on myös luontoarvoiltaan arvokkaita perinneympäristöjä. Alueilla voi olla myös rakennussuojelukohteita tai luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita, joiden säilymiselle tärkeää on niiden luontevan käytön ja jatkuvan hoidon mahdol- listaminen. Hoidossa sovitetaan yhteen kulttuuriympäristöjen hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja luontoarvojen vaalimiseen liittyvät tarpeet. Osa kohteista on myös julkisia käyntikohteita, joissa kävijämäärät voivat olla suuriakin. Tällöin myös kä- vijöiden aiheuttaman käyttöpaineen ohjaamista voi olla tarpeen suunnitella. 3.2 Vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) Vesipolitiikan puitedirektiivi asettaa jäsenmaille tavoitteeksi saavuttaa pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen saa- vuttamiseksi tullaan lähivuosina tekemään tarvittavat suunnitelmat ja toimenpi- teet. Natura-alueiden veden laatuun ja valuma-alueisiin liittyviin kysymyksiin puututaan mainitun suunnittelujärjestelmän puitteissa. Vesipolitiikan puitedirek- tiivin toteuttamisesta monia yksityiskohtia on kuitenkin vielä auki. Vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin kuuluville Na- tura-alueille suunnitelmia tehtäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesistä riip- puvaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuviin uhkiin. Myös vesien tilaan kohdistuviin uhkatekijöihin tulee kiinnittää huomiota. Muun muassa näiden tieto- jen avulla voidaan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisia toimenpiteitä kohden- taa. 3.3 Alueet, joilla on tutkimus- ja opetuskäyttöä Useilla luonnonsuojelualueilla on tutkimustoimintaa ja osa alueista on perustettu ensisijaisesti tutkimuksen tarpeita varten. Tutkimus- ja opetustoiminta ovat alueen suojelun tärkeyttä lisääviä ominaisuuksia. Myös aluekohtaisia suunnitelmia tehtä- essä tulee ottaa huomioon opetuksen ja tutkimuksen tarpeet. Suunnitelmia tehtäessä on tärkeää olla yhteydessä alueella toimiviin tutkijoi- hin ja tutkimuslaitoksiin sekä kouluihin. Heillä voi olla hallussaan suunnittelussa tarpeellista tietoa alueiden käytöstä sekä luonnosta pitkältäkin ajalta. He osaavat myös arvioida tutkimustoiminnan turvaamisen kannalta tärkeät toimet. Suunni- telmissa voidaan tarkastella paitsi tutkimus- ja opetuskäytön ja luontoarvojen yh- teensovittamista myös tutkimus- ja opetuskäytön ja muun käytön yhteensovitta- mista. Tutkimuksen ja opetuksen tarpeet on huomioitu monien luonnonsuojelu- alueiden rauhoitusmääräyksissä jo perustamisvaiheessa. Tutkimustoimintaa Natura 2000 -alueelle suunniteltaessa sovelletaan tavan- omaisten lupamenettelyjen lisäksi lsl:n 65 §:n mukaista menettelyä Natura- arvioinnista. Tutkimustoiminnan sallimisesta omistamallaan alueella päätöksen tekee alueen omistaja. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 19 4 Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnittelun tarve ja kiireellisyys 4.1 Valtakunnalliset painopisteet Ympäristöministeriö on asettanut valtakunnalliset painopisteet, joita alueellisissa yleissuunnitelmissa on noudatettava. Painopisteitä voidaan soveltaa alueellisiin erityisoloihin soveltuvalla tavalla. Ensisijaisina suunnittelukohteina on ministeriön ohjeistuksen mukaan pidettävä niitä kohteita, joihin kohdistuu erilaisia maankäyt- töpaineita. Ympäristöministeriön asettamat valtakunnalliset painopisteet: 1. Erilaisten maankäyttöpaineiden kannalta kiireelliset kohteet 2. Luonnonsuojelualueet, joihin kohdistuu runsaasti ulkoilu- ja virkis- tyskäyttöä 3. Luontotyypit; luontodirektiivin liite I 4. Lajisto; luontodirektiivin liite II ja lintudirektiivin liite I 4.2 Alueelliset painopisteet Vesienhoidon järjestämiseksi rekisteröitävät Natura 2000 -verkoston alueet Osa Natura-alueista, joilla esiintyy pinta- ja pohjavedestä suoraan riippuvaisia lajeja tai elinympäristöjä, on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mu- kaiseen rekisteriin. Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueelta on ehdolla rekisteriin otettavaksi 31 Natura-aluetta (Taulukko 9). Rekisteriin kuulumisen on katsottu lisäävän aluekohtaisen hoito- ja käyttösuunnitelman kiireellisyyttä. Viittä Natura-alueella sijaitsevaa järveä on lisäksi ehdotettu luonnontilaisuu- tensa vuoksi vedenlaadun seurannan vertailujärviksi. Tämä lisää hoito- ja käyttö- suunnitelman laatimisen kiireellisyyttä. Valmiit hoito- ja käyttösuunnitelmat Monilla Natura-alueiden osilla on voimassa oleva hoito- ja käyttösuunnitelma tai sitä vastaava suunnitelma. Näiden alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat tulevat päivitettäväksi tulevaisuudessa mutta niiden aikataulusta päätetään myöhemmin. 4.3 Kiireellisyysjärjestys 4.3.1 Alueiden suunnittelun kiireellisyysluokat Alueet on jaettu neljään luokkaan sen mukaan, montako kiireellisyysjärjestykseen vaikuttaneista kriteereistä täyttyi. Joidenkin alueiden osalta suunnittelun kiireelli- syyttä on tarkistettu vielä pisteytyksen jälkeen. Kiireellisempään luokkaan on nos- tettu esimerkiksi alueita, joihin ei välttämättä kohdistu matkailuun, virkistykseen tai muuhun toimintaan liittyviä paineita, mutta joiden luontoarvojen säilyminen edellyttää pikaisia hoitosuunnitelmia ja –toimia. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200720 Erittäin kiireellinen suunnittelutarve = A (Taulukko 2) Suunnittelu aloitettava välittömästi, viimeistään 1-2 vuoden sisällä. Kiireellinen suunnittelutarve = B (Taulukko 3) Suunnittelu aloitettava viiden vuoden kuluessa. Muut suunnittelua tarvitsevat alueet = C (Taulukko 4) Suunnittelu aloitettava kymmenen vuoden sisällä. Ei tällä hetkellä tiedossa olevaa suunnittelun tarvetta = D (Taulukko 5) Luokkaan kuuluvat alueet, joilla tarvittavat suunnitelmat ovat valmiina, sekä alu- eet, joilla ei tällä hetkellä ole suunnittelun tarvetta. Alueilla voi ilmetä suunnittelu- tarpeita myöhemmin. 4.3.2 Luokittelun osatekijät Maankäyttö A Alueelle tai sen ulkopuolelle tiedetään kohdistuvan hankkeita, joilla on vaikutusta alueen suojeluarvoihin. B Alueen luonteesta johtuen on odotettavissa, että alueelle kohdistuu hank- keita. Esimerkiksi merialueet, joki- ja järvivesistöt, lintuvedet tai alueet, joilla metsätalous on sallittua. Alue tai osia alueesta on usein suojeltu jol- lain muulla kuin luonnonsuojelulailla. Retkeily- ja virkistyskäyttö A Käyttö on intensiivistä tai tulee kasvamaan intensiiviseksi tulevaisuudessa. Käyttö vaatii ohjausta. B Käyttö on kohtalaista. Ei välttämättä tarvitse ohjausta Luonto, direktiivi A Luontotyyppien hoito- ja ennallistamistarve on kiireellinen. Alueella esiintyy luonto- tai lintudirektiivin lajeja, jotka on luokiteltu myös kansallisesti erityistä suojelua vaativiksi ja joiden elinympäristön säilymi- nen edellyttää hoitotoimia. Lajin elinympäristöön voi kohdistua ohjattavis- sa olevia käyttöpaineita. Alueella esiintyy jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera), etelän- suosirri (Calidris alpina schinzii) tai valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos). Edustavan lajiston keskittymä tai kunnostustarpeessa oleva kokonaisuus, erityisesti SPA-alueeksi osoitettu lintuvesi. B Luontotyyppien hoito- ja ennallistamistarvetta pidemmällä aikavälillä, yleensä ennallistamista. Luonto, muu A Alueella esiintyy muu tärkeä luontoarvo. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 21 Taulukko 2. Erittäin kiireellinen suunnittelutarve. Suunnitelman laajuus (suunnitelmien määrä): hoito- ja käyttösuunnitelma = HKS ja toimenpidesuunnitelma = TS. Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökes- kus = UUS, Metsähallitus = MH. Alueen tunnus Alueen nimi Kunta Pinta- ala To te ut - ta m ist ap a M aa nk äy ttö V ir ki st ys Lu on to (d ir ) Lu on to (m uu ) V as tu u- ta ho Su un ni te lm an la aj uu s FI0100005 Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitä- jänlahden merensuoje- lualue Tammisaari Pohja Hanko Inkoo 52 630 ha LsL MRL VL sopimus A A A A UUS MH Tammisaari HKS (2) FI0100006 Tulliniemen linnuston-suojelualue Hanko 2 566 ha LsL MRL B A MH HKS FI0100011 Läppträsket Karjaa 199 ha LsL B B A MHUUS HKS FI0100021 Meiko - Lappträsk KirkkonummiSiuntio 1 949 ha LsL MRL VL A A MH UUS Kirkkonummi HKS FI0100023 Mustionjoki KarjaaPohja - VL A B A A UUS Pohjan kalastusalue TE-keskus HY HKS FI0100027 Espoonlahti – Saunalah-ti Kirkkonummi Espoo 223 ha LsL MRL VL A A A MHUUS HKS FI0100036 Lohjanjärven alueet Lohja Karjaa Karjalohja 213 ha LsL MaL sopimus A B A Lohja UUS MH HKS FI0100040 Nuuksio Vihti Espoo Kirkkonummi 5643 LsLsopimus A A A MH UUS Helsinki HKS FI0100042 Nummi-Pusulan lintu-vedet Nummi-Pusula Lohja 423 ha LsL B B A UUS TS (5) FI0100065 Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuve- det Sipoo Helsinki Vantaa 355 ha LsL MRL VL A A A Helsinki Vantaa UUS MH HKS FI0100077 Söderskärin ja Långöre-nin saaristo Porvoo 18 219 ha LsL A A UUS MH Porvoo RKTL Museovirasto HKS FI0100078 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Pernaja Loviisa Porvoo Ruotsinpyhtää 65 760 ha LsL MRL VL A B A UUSMH HKS FI0100085 Siuntionjoki Siuntio - VL A B A UUS TE-keskus Siuntionjoen kalastusalue TS FI0100092 Matalajärvi Espoo 112 ha LsL A A A MHUUS (Nuuk sion HKS) FI0100103 Vanjärvi – Laukkamäki Vihti 156 ha LsL VL MaL B B A UUS HKS Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200722 Taulukko 3. Kiireellinen suunnittelutarve. Suunnitelman laajuus (suunnitelmien määrä): hoito- ja käyttösuunnitelma = HKS, toimenpidesuunnitelma = TS. Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus = UUS, Metsähallitus = MH, Metsäkeskus (Rannikon metsäkeskus tai Metsäkeskus Häme-Uusimaa) = MK, Helsingin yliopisto = HY. Alueen tunnus Alueen nimi Kunta Pinta- ala To te ut - ta m ist ap a M aa nk äy ttö V ir ki st ys Lu on to (d ir ) Lu on to (m uu ) V as tu u- ta ho Su un ni te lm an la aj uu s FI0100001 Bölsviken -Stormossen Tammisaari 255 ha LsL MaL VL B B B MH TS FI0100026 Kirkkonummensaaristo Kirkkonummi Inkoo 1 750 ha LsL MRL VL sopi- mus B A B MH Kirkkonummi Uudenmaan virkis- tysalueyhdistys UUS HKS FI0100031 Lohjanharju jaOjamonkangas Lohja 272 ha LsL MRL MaL B A UUS Lohja MK HKS FI0100043 Keräkankare jaKylmälähde Nummi- Pusula 171 ha LsL MaL A B UUS MK Nummi-Pusula HKS FI0100051 Kytäjän - Usminmetsäalue Hyvinkää 2 266 ha LsL MRL VL A A B UUS MH, Uudenmaan virkistysalueyhdistys Hyvinkää MK HKS FI0100056 Kalkkilammi –Sääksjärvi Hyvinkää Nurmijärvi 976 ha LsL MRL MaL VL B A B UUSMH HKS FI0100064 Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät Vantaa Espoo 302 ha LsL A B UUS MH Espoo Vantaa HKS FI0100066 Sipoonkorpi SipooVantaa 1 267 ha LsL A A B MH UUS Sipoo Vantaa Helsinki TE-keskus HKS FI0100072 Kanteleenjärvenlintuvesi Pukkila 93 ha LsL VL B B B UUS HKS FI0100080 Källaudden -Virstholmen Loviisa 87 ha LsL MRL MaL VL A B UUS HKS FI0100086 Sipoonjoki SipooPornainen - VL A A A UUS TE-keskus Sipoon kalastusalue HKS FI0100093 Stormosseninaarnialue Hanko 93 ha LsL B A MH TS Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 23 Taulukko 4. Muut suunnittelua tarvitsevat alueet. Suunnitelman laajuus (suunnitelmien määrä): hoito- ja käyttösuunnitelma = HKS, toimenpidesuunnitelma = TS. Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus = UUS, Metsähallitus = MH, Metsäkeskus (Rannikon metsäkeskus tai Metsäkeskus Häme-Uusimaa) = MK, Lounais-Suomen ympäristökeskus = LOS. Alueen tunnus Alueen nimi Kunta Pinta- ala To te ut ta m is- ta pa M aa nk äy ttö V ir ki st ys Lu on to (d ir ) Lu on to (m uu ) V as tu ut ah o Su un ni te lm an la aj uu s FI0100002 Tapelsåsen – Lindöviken - Heimlax Tammisaari 516 ha LsL MaL VL A B B UUSMetla TS FI0100003 Harpar Storträsketja Lillträsket Tammisaari 225 ha LsL A UUS TS FI0100007 Santalankorpi Hanko 73 ha LsL B B A MH TS FI0100008 Bengtsårin lehto Hanko 17 ha LsL A HelsinkiUUS HKS FI0100012 Karkali, Suuri- niemi ja Mailan alueet Karjalohja 120 ha LsLMaL B B MH UUS HKS FI0100013 Puujärvi Karjalohja 694 ha LsLVL A B MH UUS HKS FI0100014 Kalkkimäki jaLaukmäki Karjalohja 67 ha LsL MaL B MH TS FI0100016 Elisaaren jaRövassin lehdot Inkoo 23 ha LsL A B UUS Helsinki HKS FI0100017 Inkoon saaristo Inkoo 203 ha LsLMRL B A B MH UUS Uudenmaan virkistysalueyh- distys HKS FI0100018 Stormossen Inkoo 107 ha LsL A A MH TS FI0100024 Medvastö –Stormossen Kirkkonummi 821 ha LsL MaL VL A B B MHLintulahdet Life TS FI0100025 Saltfjärdenin - Tavastfjärdenin lintuvedet Kirkkonummi 260 ha LsLVL A B A MH Lintulahdet Life HKS FI0100029 Pohjan - Kiskonjärvialue Pohja Tammisaari (Kisko) 1 038 ha LsL MRL VL A B B UUS MH LOS TS FI0100030 Pikkujärvi Lohja 87 ha LsL A UUS TS FI0100032 Lintukiimanvuori Nummi-Pusula 42 ha MaL B UUSMK TS FI0100033 Åkärr, Strykmos-sen ja Pytberg Lohja Siuntio 73 ha LsL A UUS MH TS FI0100034 Karstunlahdenmetsä ja kalliot Lohja 34 ha LsL MaL B UUS TS FI0100035 Lakimäen metsä Lohja 50 ha LsL B A MH TS FI0100037 Kaanaan vanhametsä Nurmijärvi 17 ha LsL B MH TS FI0100038 KlaukkalanIsosuo Nurmijärvi 148 ha LsL A A MH UUS Nurmijärvi TS FI0100039 Konianvuori Vihti 123 ha LsLMaL B B B MH TS FI0100041 Vanjärvi, Märjän- tienmäki ja Laukkamäki Vihti 180 ha LsL MaL VL B A B UUSMK TS FI0100045 Keravanjokikan-jonin lehto Tuusula 54 ha LsL VL B MH UUS TS FI0100047 Asemansuo Karkkila 18 ha LsL UUS TS FI0100050 Haaviston alueet Karkkila 59 ha LsL A UUSMH TS FI0100054 Svinberget –Lagerholmen Tammisaari 56 ha LsL B UUS TS FI0100057 Vähäjärvenkalli-oiden vanha metsä Mäntsälä 74 ha LsL MH TS FI0100058 Kotojärvi - Isosuo Mäntsälä 365 ha LsL B B MH HKS FI0100061 Ohkolanjokilaak-so Mäntsälä 22 ha LsL sopimus VL B MH TS Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200724 FI0100067 Gästerbyn järvetja suot Sipoo 199 ha LsL B B UUS Sipoo TS FI0100068 Boxin suot SipooPorvoo 159 ha LsL A B UUS TS FI0100074 Porvoonjoensuisto - Stensböle Porvoo 1 331 ha LsL MRL MaL VL B A A UUS Lintulahdet Life MH HKS FI0100081 Kullafjärdeninlintuvesi Ruotsinpyhtää 185 ha LsL VL B B UUS TS FI0100083 Vahterpään fladat Ruotsinpyhtää 104 ha LsLVL B UUS TS FI0100090 Haukkamäki Nummi-Pusula,Somero 23 ha LsL MRL MaL B UUSMK TS FI0100094 Metsäkulma Mäntsälä 151 ha LsL B MH TS FI0100095 Peltolan vanhametsä Mäntsälä 48 ha LsL B B Metla TS FI0100096 Tomasbölebäcken Pohja 10 ha LsL B UUS TS FI0100097 Rientolan metsä Pornainen 39 ha LsL B B MH TS FI0100098 Byträsket Sipoo 19 ha LsL B B MHUUS TS FI0100100 Torsgårdin metsä Siuntio 44 ha LsL B MH TS FI0100101 Österfjärden Tammisaari 95 ha LsL B B MHUUS TS FI0100102 Vaanilanlahti Lohja 68 ha LsL VL YSL B B UUS Ks. Nummi- Pusulan lintuve- det Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 25 Taulukko 5. Ei tällä hetkellä tiedossa olevaa suunnittelun tarvetta. Suunnitelman laajuus: hoito- ja käyttösuunnitelma = HKS ja toimenpidesuunnitelma = TS. Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus = UUS, Metsähallitus = MH, Metsäkeskus (Rannikon metsäkeskus tai Metsäkeskus Häme-Uusimaa) = MK. Alueen tunnus Alueen nimi Kunta Pinta- ala To te ut - ta m ist ap a M aa nk äy ttö V ir ki st ys Lu on to (d ir ) Lu on to (m uu ) V as tu ut ah o Su un ni te lm an la aj uu s Valmiit hoito- ja käyttösuunnitelmat – ei suunnittelutarvetta FI0100028 Laajalahdenlintuvesi Espoo 192 ha LsL A A A MH HKS FI0100044 Lemmenlaaksonlehto Järvenpää 94 ha LsL VL A B UUS HKS FI0100046 Tuusulanjärvenlintuvesi Tuusula Järvenpää 200 ha LsL A A A UUS MH HKS FI0100052 Järvisuo - Ridas-järvi Hyvinkää 686 ha LsL A B B MH UUS HKS FI0100062 Vanhankaupun- ginlahden lintuve- si Helsinki 316 ha LsL A A B UUS Lintulahdet Life Helsinki HKS FI0100063 Kallahden harju-, niitty- ja vesialu- eet Helsinki 251 ha LsLVL A Helsinki UUS HKS FI0100082 Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet Ruotsinpyhtää (Elimäki) 568 ha LsL A B B KAS UUS HKS FI0100089 Kallbådaninluodot ja vesialue Kirkkonummi Inkoo 1 520 ha LsL B B MH HKS Ei tiedossa olevaa suunnittelun tarvetta FI0100009 Varvarinsuo KarjaaInkoo 60 ha LsL MH FI0100010 Tulijärvi - Maku-bergen Karjaa Karjalohja 47 ha LsL UUS MH FI0100015 Myllymäki Nummi-Pusula 7 ha LsL UUS FI0100022 Finnträskinvanhat metsät Kirkkonummi 115 ha LsL MH FI0100048 Vaskijärven metsä Karkkila 106 ha LsL MH FI0100049 Keihässuo KarkkilaLoppi 127 ha LsL MH FI0100053 Petkelsuo HyvinkääNurmijärvi 284 ha LsL B MH FI0100055 Långån kosteikko Karjaa 46 ha LsL B UUS FI0100059 Kivilamminsuo -Pitkästenjärvet Mäntsälä Hyvinkää 220 ha LsL MH FI0100060 Mustametsä Mäntsälä 30 ha LsL MH FI0100069 Rörstrandin vanhametsä Sipoo 110 ha LsL MH FI0100070 Lampisuo Pornainen 120 ha LsL MH FI0100071 Venunmetsä Pukkila 41 ha LsL MH FI0100075 Tungträsketinvanha metsä Porvoo 20 ha LsL MH FI0100076 Emäsalon suot Porvoo 100 ha LsL MHUUS FI0100079 Ilveskallion vanhametsä Lapinjärvi 21 ha LsL Metla FI0100088 Kairassuon vanhametsä Mäntsälä 9 ha LsL MH FI0100091 Bånbergetinaarnialue Espoo 18 ha LsL MH (Nuuksi- on HKS) FI0100099 Kummelbergen Sipoo 166 ha LsL MH Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200726 4.4 Yhteenveto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueilla sijaitseville Natura 2000 -alueille katsotaan tarpeelliseksi laatia 31 uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa tai vastaavaa suunnitel- maa. Lisäksi Matalajärven ja Bånbergetin Natura-alueille laaditaan hoito- ja käyttö- suunnitelma Nuuksion kansallispuistoon liittämisen yhteydessä. Kahdeksalle alu- eelle on jo laadittu kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Erilaisten toimenpide- suunnitelmien tekeminen 42 alueelle riittää (Taulukko 6). Kaikista yleissuunnitelmassa käsitellyistä Natura-alueista 21:llä on osia, joissa metsätalouskäyttö on sallittua, ja tarvittavat suunnitelmat on tehtävä luontoarvo- jen turvaamiseksi (taulukko 7.). Käsitellyistä alueista 11:lla järjestetään ulkoilu- ja virkistystapahtumia (taulukko 8). Taulukko 6. Natura 2000 -alueiden määrä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmien ja toimenpidesuunni- telmien määrä kiireellisyysluokittain. N at ur a- al ue id en m ää rä (k pl ) To im en pi de - su un ni te lm ia (k pl ) H oi to - j a kä yt tö - su un ni te lm ia (k pl ) Erittäin kiiireellinen suunittelutarve 15 6 13 Kiireellinen suunnittelutarve 12 2 10 Muut suunnittelua tarvitsevat alueet 43 34 8 Ei suunnittelutarvetta Valmis hoito- ja käyttösuunnitelma 8 - 8 Ei tiedossa olevaa suunnittelutarvetta tällä hetkellä 19 - - Yhteensä 97 42 39 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 27 Taulukko 7. Alueet, joilla metsätalouskäyttö on sallittua osassa aluetta. Alueille on syytä tehdä metsä- suunnitelma. Metsäsuunnitelmat tehdään alueella toimivan metsäkeskuksen ja Uudenmaan ympäris- tökeskuksen yhteistyönä. Alueen tunnus Alueen nimi Sijaintikunta Metsätalouskäyttö Kiireellisysluokka FI0100001 Bölsviken – Stormossen Tammisaari Östanberg-Stormossenin soidensuoje- luohjelma-alueen pohjoispuolinen harjualue B FI0100002 Tapelsåsen – Lindövi-ken - Heimlax Tammisaari Sattala malm (43 ha) C FI0100005 Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitä- jänlahden merensuojelu- alue Tammisaari, Pohja, Hanko, Inkoo Pohjanpitäjänlahti, Stora Sandö A FI0100007 Santalankorpi Hanko Ulkopuolinen metsänkäyttö C FI0100014 Kalkkimäki ja Laukmäki Karjalohja Laukmäki osaksi C FI0100024 Medvastö – Stormossen Kirkkonummi Kirkkonummen yleiskaavan ja Kirk- konummen saaristo ja rannikkoalueiden osayleiskaavan alueet C FI0100026 Kirkkonummen saaristo Kirkkonummi,Inkoo Kirkkonummen saariston ja rannikko- alueiden osayleiskaavaan kuuluvia alueita, joiden toteuttamiskeino maan- käyttö- ja rakennuslaki B FI0100029 Pohjan - Kiskon järvi-alue Pohja, Tammi- saari, (Kisko) Skogbölen järviylängön kaavan m- alueet C FI0100031 Lohjanharju ja Ojamon-kangas Lohja Lohjanharju ja Ojamonkangas (ei Sorronsuo) B FI0100032 Lintukiimanvuori Nummi-Pusula Kallioista/karua metsätalousmaata, alueen eteläosa on seutukaavan suojelu- aluevaraus C FI0100034 Karstunlahden metsä jakalliot Lohja Pamminmäki C FI0100036 Lohjanjärven alueet Lohja, Karjaa,Karjalohja, Osa Pitkänperänlahdesta, Kallioalue (5,6 ha), Myllylammen kallio (3,8 ha), Porsaslammen-Varolanlahden kallio (17,7 ha) A FI0100039 Konianvuori Vihti Alueen eteläosa (arvokas kallioalue) C FI0100041 Vanjärvi, Märjäntien-mäki ja Laukkamäki Vihti Märjäntienmäki (arvokas kallioalue), Laukkamäki (arvokas kallioalue) C FI0100043 Keräkankare ja Kylmä-lähde Nummi-Pusula Valtaosa Keräkankareesta B FI0100051 Kytäjän – Usminmetsäalue Hyvinkää Valtaosa alueesta B FI0100056 Kalkkilammi – Sääks-järvi Hyvinkää, Nurmijärvi Kiljavannummi, Matkunsuo B FI0100078 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Pernaja, Loviisa, Porvoo, Ruotsin- pyhtää Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet, joiden toteutuskeino on maan- käyttö- ja rakennuslaki A FI0100080 Källaudden – Virsthol-men Loviisa Maa-aineslailla/rakennuslailla toteutet- tavat maa-alueet (harjua) B FI0100090 Haukkamäki Nummi-Pusula,Somero Valtaosa alueesta (arvokas kallioalue) C FI0100103 Vanjärvi - Laukkamäki Vihti Laukkamäki (arvokas kallioalue) A Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200728 Taulukko 8. Alueet, joille kohdistuu järjestettyjä urheilu- ja virkistystapahtumia. Alueen tunnus Alueen nimi Sijaintikunta Kiireellisyysluokka FI0100021 Meiko – Lappträsk Kirkkonummi, Siuntio A FI0100029 Pohjan - Kiskon järvialue Pohja, Tammisaari, (Kisko) C FI0100031 Lohjanharju ja Ojamonkangas Lohja B FI0100039 Konianvuori Vihti C FI0100040 Nuuksio Vihti, Espoo, Kirkkonummi A FI0100041 Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki Vihti C FI0100051 Kytäjän - Usmin metsäalue Hyvinkää B FI010056 Kalkkilammi – Sääksjärvi Hyvinkää, Nurmijärvi B FI0100064 Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät Vantaa, Espoo B FI0100066 Sipoonkorpi Sipoo, Vantaa B FI0100071 Venunmetsä Pukkila D Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 29 Taulukko 9. Alueet, jotka ovat ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artikla 6:n mukaiseen rekisteriin sekä vedenlaadun seurannan vertailujärviksi. Alueen tunnus Alueen nimi Sijaintikunta Pinta-ala Tyyppi Priorisointi FI0100001 Bölsviken - Stormossen Tammisaari 255 ha SCI B FI0100005 Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuo- jelualue Tammisaari, Pohja, Hanko, Inkoo 52 630 ha SCI, SPA A FI0100006 Tulliniemen linnustonsuojelualue Hanko 2566 ha SCI, SPA A FI0100011 Läppträsket Karjaa 199 ha SCI, SPA A FI0100017 Inkoon saaristo Inkoo 203 ha SCI, SPA C FI0100021 Meiko - Lappträsk Kirkkonummi,Siuntio 1949 ha SCI A FI0100023 Mustionjoki Karjaa, Pohja SCI A FI0100026 Kirkkonummen saaristo Kirkkonummi,Inkoo 1750 ha SCI, SPA B FI0100027 Espoonlahti - Saunalahti Kirkkonummi,Espoo 223 ha SCI A FI0100028 Laajalahden lintuvesi Espoo 192 ha SCI, SPA D FI0100040 Nuuksio Vihti, Espoo,Kirkkonummi 5643 ha SCI, SPA A FI0100042 Nummi-Pusulan lintuvedet Nummi-Pusula,Lohja 423 ha SPA A FI0100043 Keräkankare ja Kylmälähde Nummi-Pusula 171 ha SCI B FI0100050 Haaviston alueet Karkkila 59 ha SCI C FI0100052 Järvisuo - Ridasjärvi Hyvinkää 686 ha SCI, SPA D FI0100056 Kalkkilammi - Sääksjärvi Hyvinkää, Nurmi-järvi 976 ha SCI B FI0100062 Vanhankaupunginlahden lintuve-si Helsinki 316 ha SCI, SPA D FI0100066 Sipoonkorpi Sipoo, Vantaa 1267 ha SCI B FI0100074 Porvoonjoen suisto - Stensböle Porvoo 1331 ha SCI, SPA C FI0100077 Söderskärin ja Långöreninsaaristo Porvoo 18219 ha SCI, SPA A FI0100078 Pernajanlahtien ja Pernajansaariston merensuojelualue Pernaja, Loviisa, Porvoo, Ruotsin- pyhtää 65760 ha SCI, SPA A FI0100080 Källaudden – Virstholmen Loviisa 87 ha SCI B FI0100081 Kullafjärdenin lintuvesi Ruotsinpyhtää 185 ha SCI, SPA C FI0100082 Teutjärven ja Suvijärven lintuve-det Ruotsinpyhtää, (Elimäki) 568 ha SPA D FI0100083 Vahterpään fladat Ruotsinpyhtää 104 ha SCI C FI0100085 Siuntionjoki Siuntio SCI A FI0100086 Sipoonjoki Sipoo, Pornainen SCI B FI0100089 Kallbådanin luodot ja vesialue Kirkkonummi,Inkoo 1520 ha SCI C FI0100092 Matalajärvi Espoo 112 ha SCI A FI0100096 Tomasbölebäcken Pohja 10 ha SCI C FI0100098 Byträsket Sipoo 19 ha SCI C Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200730 5 Mahdollisuudet usean alueen käsittelemiseen yhdessä suunnitelmassa Alueiden muodostaessa kokonaisuuksia, jotka voidaan sisällyttää samaan suunni- telmaan, ei ole syytä pitäytyä hallinnollisissa kokonaisuuksissa. Yhdessä hoito- ja käyttösuunnitelmassa voidaan käsitellä useampia lähekkäin sijaitsevia Natura- alueita tai kansallisten suojeluohjelmien alueita, jos se käytön tai hoidon kannalta on tarkoituksenmukaista. Suunnitelmassa on kuitenkin huomioitava esimerkiksi Natura-alueiden ja kansallisten suojeluohjelmien erilaiset oikeusvaikutukset. Hoito- ja käyttösuunnitelma on tarkoituksenmukaista laatia mahdollisimman laajalle suojelualueiden muodostamalle kokonaisuudelle, kun taas toimenpide- suunnitelmat useasti kohdistuvat pienille alueille. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on hyödyllistä suunnitella linjaukset laajalla alueella tehtäville toimenpidesuunni- telmille. Jotkin suurista Natura-alueista, kuten Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue (FI0100005), on syytä suunnitella pienem- pinä osakokonaisuuksina. Ehdotetut osakokonaisuudet on esitetty alueen kuvauk- sessa. Nuuksion kansallispuistoon on suunnitelmissa liittää kaksi muuta Natura- aluetta. Liittämisen jälkeen kaikille kansallispuistoon kuuluville Natura-alueille tehdään yhteinen hoito- ja käyttösuunnitelma. Kansallispuiston hoito- ja käyttö- suunnitelma pitäisi sisällään osan Natura-alueesta Nuuksio (FI0100040) ja koko- naan alueet Bånberget (FI0100091) ja Matalajärvi (FI0100092). Metsätalouskäytössä olevien alueiden käytön suunnittelua voidaan käsitellä kokonaisuutena. Metsäsuunnitelmaa tarvitseville alueille voidaan räätälöidä luon- nonhoitohankkeita yhteistyössä Metsäkeskusten kanssa. Sisäkkäin sijaitsevat Natura-alueille tehtävät suunnitelmat tehdään luonnolli- sesti yhtä aikaa kiireellisyystarkastelussa kiireellisemmäksi arvioidun kohteen kanssa. Tällaisia alueita ovat Vaanilanlahti (FI0100102), joka sisältyy suurempaan Natura-alueeseen Nummi-Pusulan lintuvedet (FI0100042) sekä Vanjärvi ja Lauk- kamäki (FI0100103), joka on kahden osa-alueensa osalta sama alue kuin Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki (FI0100041). Lohjanjärven ympäristössä sijaitsevat Natura-alueet koostuvat melko pienia- laisista kohteista, joiden hoitoa ja käyttöä tulisi harkita kokonaisuutena. Lohjanjär- ven alueille tulisi laatia yhteinen hoito- ja käyttösuunnitelma. Vierekkäin sijaitsevat Källaudden – Virstholmen (FI0100078) ja Pernajanlahti- en ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI0100078) on syytä sisällyttää samaan hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Inkoon saaristo (FI0100017), Kirkkonummen saaristo (FI0100026) ja Kallbåda- nin luodot ja vesialue (FI0100089) muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jolle on mahdollista tehdä yksi hoito- ja käyttösuunnitelma. Myös Mustavuoren lehdon (FI0100065) ja Sipoonkorven (FI0100066) alueiden yhdistäminen samaan hoito- ja käyttösuunnitelmaan voi olla tarkoituksenmukaista. Vanhojen metsien suojelukohteet eivät vaadi kiireellistä suunnittelua, mutta jos niille katsotaan tarpeelliseksi tehdä suunnitelma muodostavat Lemmenlaakson lehto (FI0100044), Rörstrandin vanha metsä (FI0100069), Rientolan metsä (FI0100097) sekä Kummelbergen (FI0100099) tiiviin kokonaisuuden keski- Uudellamaalla, jonka käytön suunnittelu voi olla hyödyllistä. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 31 Mäntsälässä ja Pukkilassa sijaitsevat vanhan metsän alueet, Vähäjärvenkalli- oiden vanha metsä (FI0100057), Mustametsä (FI0100060), Venunmetsä (FI0100071), Kairassuon vanha metsä (FI0100088), Metsäkulma (FI0100094) ja Peltolan vanha metsä (FI0100095), muodostavat toisen samanlaisen kokonaisuuden. Taulukko 10. Natura 2000 -alueet, joille ehdotetaan yhteisen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista. Alueen tunnus Alueen nimi Ehdotetut aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitel- mat Vastuutaho Kiireellisyys Tammisaaren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma MH AFI0100005 Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuo- jelualue Västerfjärdenin, Österfjärdenin ja Svanvikin alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat UUS MH A FI0100006 Tulliniemen linnustonsuojelualue Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma MH UUS Hanko A FI0100008 Bengtsårin lehto Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS Helsinki C FI0100017 Inkoon saaristo Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma C FI0100026 Kirkkonummen saaristo Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS MH Uudenmaan virkis- tysalueyhdistys Kirkkonummi Inkoo B FI0100012 Karkali, Suurniemi ja Mailan alueet Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS MH C FI0100031 Lohjanharju ja Ojamonkangas Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS Lohja B FI0100033 Åkärr, Strykmossen ja Pytbergen Åkärrin ennallistamissuunni- telma UUS C FI0100036 Lohjanjärven alueet Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma Lohja UUS MH A FI0100040 Nuuksio Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma MH A FI0100092 Matalajärvi Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma A FI0100091 Bånbergetin aarnialue Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma D FI0100044 Lemmenlaakson lehto Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS MH D FI0100069 Rörstrandin vanha metsä D FI0100097 Rientolan metsä Ennallistamissuunnitelma C FI0100099 Kummelbergen Valmis ennallistamissuunnitel- ma D FI0100065 Mustavuoren lehto ja Östersun- domin lintuvedet Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma Helsinki Vantaa UUS MH A FI0100066 Sipoonkorpi Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma MH UUS Sipoo Vantaa Helsinki TE-keskus B FI0100086 Sipoonjoki Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS TE-keskus Sipoon kalas- tusalue B FI0100078 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS MH A Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200732 FI0100080 Källaudden - Virstholmen Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS B FI0100041 Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki C FI0100103 Vanjärvi - Laukkamäki Natura-alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma UUS A FI0100057 Vähäjärvenkallioiden vanha metsä D FI0100071 Venunmetsä UUS MH Mäntsälä Pukkila D FI0100088 Kairassuon vanha metsä D FI0100094 Metsäkulma D FI0100095 Peltolan vanha metsä D Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 33 6 Arvio aluekohtaisten suunnitelmien toteuttamisen vaatimista resursseista Aluekohtaisten hoito- ja käyttösuunnitelmien vaatimia resursseja on arvioitu val- mistuneiden suunnitelmien pohjalta. Tiedot perustuvat yksityisillä konsulttiyrityk- sillä teetettyjen suunnitelmien hintoihin sekä Metsähallituksen luontopalvelujen käyttämiin kustannusarvioihin. Aluekohtainen resurssitarve on arvioitu laajimman tässä yleissuunnitelmassa ehdotetun suunnitelman perusteella. Hoito- ja käyttösuunnitelmat tulevat päivitettäväksi n. 10 vuoden välein. Myös suunnitelmien päivittämiseen tulee varata riittävästi resursseja. Euroopan unionin rahastojen hyödyntämistä Natura 2000 -hankkeissa käsitte- levä ohjekäsikirja on ladattavissa suomeksi internetistä osoitteessa: http://ec.europa.eu> Environment > Nature > Nature conservation > Natura 2000 Network > Financing Natura 2000 > Guidance Handbook. Taulukko 11. Erilaisten suunnitelmien määrä ja suunnitelmien laatimisen vaatimat resurssit kiireelli- syysluokittain. Yhden hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen kuluu 6 henkilötyökuukautta (htkk). Toimenpidesuunnitelman laatiminen vie 3 henkilötyökuukautta (htkk). Yhden henkilötyökuukauden arvo on n. 4 000 €. Metsäsuunnitelmien kustannuksia ei arvioitu. E rit tä in k iir ee llis et , S uu nn itt el ut ar ve tta 1- 2 vu od en s is äl lä Ki ire el lis et , su un ni tte lu ta rv et ta 5 vu od en s is äl lä Su un ni tte lu ta rv et ta 10 v uo de n si sä llä Hoito- ja käyttösuunnitelmat (kpl) 13 10 8 Toimenpidesuunnitelmat (kpl) 6 2 34 Yhteensä 96 htkk 66 htkk 150 htkk 384 000 € 264 000 € 600 000 € Metsäsuunnitelmat yhteensä (kpl) 21 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200734 7 Arvio yleissuunnitelman vaikutuksista suojeluperusteisiin sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Yleissuunnitelmassa määritellään Natura 2000 -alueiden aluekohtainen suunnitte- lutarve ja asetetaan alueet järjestykseen suunnittelun kiireellisyyden perusteella. Yleissuunnitelmalla ei ole luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamia vaikutuksia Na- tura-alueiden suojeluperusteisiin. Yleissuunnitelmassa esitettyjen aluekohtaisten suunnitelmien vaikutukset alu- eiden suojeluperusteina oleviin luontoarvoihin on selvitettävä jokaisen suunnitel- man yhteydessä erikseen. Yleissuunnitelma edistää Natura 2000 -verkoston toteu- tumista ja sen suojeluarvojen turvaamista. Tästä syystä sen ekologiset vaikutukset ovat positiivisia. Yleissuunnitelmalla ei ole suoria taloudellisia eikä sosiaalisia vaikutuksia. Ta- loudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia voidaan arvioida aluekohtaisen suunnitelman perusteella. Aluekohtaisten suunnitelmien avulla selvennetään sallittuja ja kiellet- tyjä toimenpiteitä, minkä vuoksi pitkän aikavälin suunnitelmien tekeminen helpot- tuu. Tällä sekä luonnonhoito- ja ennallistamistöiden työllistävällä vaikutuksella on positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Aluekohtaisilla suunnitelmilla tai yleissuunnitelmalla ei ole suoranaisia oi- keudellisia vaikutuksia, vaan suunnitelmat pohjautuvat olemassa olevaan lainsää- däntöön ja aikaisempiin päätöksiin. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 35 8 Alueiden kuvaukset Seuraavassa esitellään kaikki yleissuunnitelmassa käsiteltävät Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakunnissa sijaitsevat Natura 2000 -alueet kiireellisyysluokittain. Aluekohtaiset kuvauksiin on kerätty Natura-alueiden tietolomakkeissa mainitut suunnittelun kannalta oleellisimmat tiedot sekä yleissuunnittelun valmistelun yhteydessä esiin tulleet ajankohtaiset hankkeet ja uhkatekijät. Suunnittelutilanne otsikon alla on lueteltu Natura-alueiden osille vahvistetut hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä vireillä tai valmisteilla olevat suunnittelutarpeen kiireellisyyden kannalta merkittävät suunnitelmat ja kaavat. 8.1 Erittäin kiireelliset kohteet Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue FI0100005 Kunnat: Tammisaari, Pohja, Hanko, Inkoo Pinta-ala: 52 630 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Valtaosaltaan vesialueista koostuva suuri Natura-alue, jonka osa-alueet ovat luon- toarvoiltaan sekä niihin kohdistuvien uhkien osalta hyvin erilaisia. Myös alueen omistusolot vaihtelevat. Hoito- ja käyttösuunnitelman tarvetta on arvioitu osa- alueittain. 1. Laajalla merialueella tavoitteena on merenpohjan, vedenalaisen luonnon ja veden laadun suojelu. Alueella on myös linnustolle tärkeitä pesimä- ja le- vähdysalueita. Alueella kulkee useita laiva- ja veneväyliä. Vesialueen luontoarvot turvataan pääasiassa vesilailla sekä ympäristönsuojelulailla, minkä vuoksi alueen vedenalaisten suojeluarvojen sijainti on selvitettävä. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa ei ole näille alueille tarpeen tehdä. Muilla keinoin toteutettavat alueet käsitellään jäljempänä. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin ja sille laadittaneen kyseisen suunnittelujärjestelmän yhteydessä luontoarvot turvaava suunnitelma. Alueen kaavoilla voidaan ohjata vesi- alueeseen kohdistuvia käyttöpaineita. Suunnittelutilanne: · Täktomin, Tvärminnen ym. alueiden rantayleiskaava · Tammisaaren itäisen saariston rantayleiskaava · Tammisaaren eteläisen saariston rantayleiskaava Merialueen lisäksi Natura-alueeseen kuuluu eräitä jo ennestään suojeltuja tai suoje- luohjelmiin kuuluvia saari- ja ranta-alueita. 2. Natura-alueen keskeisin ja laajin aluekokonaisuus on Metsähallituksen hallinnoima Tammisaaren kansallispuisto. Kansallispuiston alueella on voimassa oleva lakisääteinen hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka päivittä- minen aloitetaan seuraavan kerran vuonna 2006. Kansallispuiston suunni- tellun laajentamisen yhteydessä ratkaistaan, mitkä valtion omistamat alu- eet jäljempänä esitetyistä liitetään kansallispuistoon. Näille alueille teh- Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200736 dään hoito- ja käyttösuunnitelma päivityksen yhteydessä. Kansallispuistol- le on tarpeen tehdä erillinen ennallistamissuunnitelma. Suunnittelutilanne: · Tammisaaren saariston kansallispuiston runkosuunnitelma (1992) · Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman päivittäminen (aloi- tus 2006) · Kansallispuiston ennallistamissuunnitelma (aloitus 2006) 3. Tammisaaren ja Inkoon saariston yksityisten luonnonsuojelualueiden rau- hoitusmääräyksillä on turvattu alueiden suojelun perusteena olevien luon- toarvojen säilyminen. Yhteiselle hoito- ja käyttösuunnitelmalle alueella ei ole tarvetta. Suunnittelutilanne: · Nothamnin luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (valmisteilla) · Lill-Skälön hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 2000) · Getskärin niittyjen hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 2003) 4. Tvärminnen alueella luontoarvot turvataan pääasiassa perustamalla luon- nonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita, joiden rauhoitusmääräyk- sillä turvataan luontoarvojen säilyminen. Saaristoa ja lehtoja koskevat osat, suurin osa alueesta, on jo suojeltu luonnonsuojelulain mukaisina yksityisi- nä ja valtion omistamina suojelualueina. Lappohjanrannassa suojelu toteu- tetaan valtion ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen välisellä sopimuk- sella. Ennallistamis- ja hoitotarve on pääosin arvioitu perustetuilla luonnon- suojelualueilla vuonna 2005. Tällä hetkellä suojelluilla alueilla ei ole kii- reellistä luonnonhoidon tarvetta. Suunnittelutarve arvioidaan muilla alu- eilla suojelualuekohtaisesti suojelupäätösten jälkeen. Lehtojen, hiekkaran- tojen ja dyynien hoitamiseen tulee kuitenkin varautua. Suunnittelun vas- tuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Täktomin,Tvärminnen ym. alueiden rantayleiskaava · Henriksbergin ja Högholmenin hoito- ja käyttösuunnitelma (vah- vistettu 2003) 5. Hankoniemen etelälahtiin kuuluvat alueet ovat valtakunnallisten suoje- luohjelmien alueita tai vanhoja yksityisiä luonnonsuojelualueita. Alueen luontoarvot turvataan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita. Valtion omistamat alueet on mahdollista liittää Tammisaa- ren kansallispuistoon. Västerfjärden, Österfjärden ja Täktbukten kuuluvat lintuvesiensuoje- luohjelmaan ja ne on lunastettu valtiolle suojelutarkoituksiin. 'Kunnostet- tavien kosteikkojen valtakunnallinen tärkeysjärjestys' –selvityksessä ky- seisten kohteiden on arvioitu tarvitsevan välitöntä kunnostusta. Osia alu- eista hoidetaan aktiivisesti. Paahdealueilla on luonnonhoitotarpeita. Alu- eella on jonkin verran virkistyskäyttöä. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 37 Västerfjärdenin ja Österfjärden sisältyvät Täktomin merenlahtien hoi- to- ja käyttösuunnitelmaan. Svanvikin alueelle hoito- ja käyttösuunnitelma on tehtävä kiireellisesti. Suunnittelun vastuutahona toimivat Uudenmaan ympäristökeskus ja Metsähallitus. Suunnittelutilanne: · Täktomin merenlahtien hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 2003) 6. Gullön - Skåldön flada- ja järvialueilla luontoarvot turvataan perustettujen ja perustettavien luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden rauhoi- tusmääräyksillä. Stora Sandössä sijaitseva harjujensuojeluohjelmaan kuu- luvan alueen luontoarvot turvataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisel- la menettelyllä. Alueelle on tarvittaessa tehtävä luontoarvot erityisesti huomioiva metsäsuunnitelma. Skärlandetin maisema-alueen perustaminen on vireillä syksyllä 2006. Suunnittelutilanne: · Tammisaaren eteläisen saariston rantayleiskaava · Maisema-alue, Skärlandet, hoito- ja käyttösuunnitelma 2006 7. Ramsholmen-Stadsfjärdenin alueella luontoarvot turvataan perustamalla luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita maa-alueille. Luontoarvot tur- vataan alueiden rauhoitusmääräyksillä sekä laatimalla alueille tarvittaessa luonnonhoito- tai ennallistamissuunnitelma. Valtion omistamat osat voi- daan liittää Tammisaaren kansallispuistoon. Tammisaaren kaupungin omistamalle Ramsholmenin lehdon luonnonsuojelualueelle uuden hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen alkoi vuonna 2006. Suunnitelmalla alu- een luontoarvot sekä virkistyskäyttö sovitetaan yhteen. Natura-alueen läheisyydessä on asemakaavoitusta käynnissä. Suunnittelutilanne: · Ramsholmenin hoito- ja käyttösuunnitelma (valmisteilla) · Gullön tammiston hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 2004) Pohjanpitäjänlahti on n. 15 km pitkä merenlahti, jonka vesialue sekä osia sen rannasta kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Suurin osa alueesta kuu- luu rantojensuojeluohjelmaan ja pieni osa Pohjanpitäjänlahden perukasta lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueeseen sisältyvät maa-alueet ovat Pohjanpitäjänlahden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella sijaitsevia suojelullisesti merkittäviä ranta- tai saarialueita, joiden käyttöä ohjataan kaavamerkinnöin. Osalla alueista metsänkäyttö on sallittua. Kaavassa SL- merkinnällä varustetut alueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualueiksi. Pohjanpitäjänlahden rannat ovat pääosin yksityisomis- tuksessa. Alueen poikki kulkee 110 kilovoltin voimajohtolinja ja lahden pohjaan suunnitellaan maakaasuputkea. Pohjankurun väylää ollaan syven- tämässä 4,9 metristä 6,0 metriin. Lahden rannoilla on käynnissä asemakaa- voitusta. Pohjanpitäjänlahteen laskevan Mustionjoen (FI0100023) Natura-alueen eri- taimen- ja raakkukannan elvyttämiseksi tehtävät toimenpiteet koskevat Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200738 myös Pohjanpitäjänlahtea. Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen valuu merkit- tävästi ravinteita, jotka vaikuttavat Pohjanpitäjänlahden vedenlaatuun. Pohjanpitäjänlahden rannoille tulee tehdä metsäsuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimivat Rannikon metsäkeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Lahden vedenlaadun hallitsemiseksi tulisi laatia erityisesti kuormituslähteiden hallintaan keskittyvä suunnitelma. Suunnittelun vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Kymmenen kohdan toimenpideohjelma vuoteen 2000 Pohjanpitäjänlahden pelastamiseksi (1991) Tulliniemen linnustonsuojelualue FI0100006 Kunta: Hanko Pinta-ala: 2 566 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Alue käsittää noin 2600 ha:n alueen, josta on mannerrantoja ja saaria noin 460 ha ja nykyisen suojelualueen vesialueita noin 2110 ha. Nykyisin suojeltu alue koostuu Hangon kaupungin ja valtion omistamasta Tulliniemen linnustonsuojelualueesta (YSA010035) sekä valtion omistamasta Uddskatanin luonnonsuojelualueesta (ESA010007). Tulliniemen linnustonsuojelualueen länsipuolelta Natura-alueeseen kuuluvat vain saaret. Tulliniemi on Salpausselän reunamuodostuman läntisin ja uloin mantereella sijaitseva osa. Alue on luontoarvoiltaan erittäin merkittävä. Alueella esiintyy mo- nia erilaisia dyynityyppejä sekä edustavia ja laajoja vedenalaisia luontotyyppejä. Se on merkittävä lintujen levähdys- ja pesimäalue ja siellä esiintyy uhanalaisia selkä- rangattomia. Koko Natura-aluetta on ehdotettu liitettäväksi kansainvälisesti mer- kittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Aluetta ehdotetaan myös Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helsingin komission (HELCOM) ran- nikko- ja merialueiden suojelualueverkostoon eli BSPA-alueeksi (= Baltic Sea Pro- tection Areas) sekä historiallisten kohteidensa vuoksi UNESO:n maailmanperintö- kohteeksi. Vireillä oleva suunnitelma Hangon kansallisen kaupunkipuiston perus- tamisesta kattaisi myös kyseiset alueet. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirek- tiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Natura-alueen länsiosan saaristo on Hangon kaupungin hallinnassa. Saaret ovat seutukaavassa osoitettu virkistysalueiksi ja ovat Hangon kaupungin virkis- tysaluekäytössä. Alueella on puolustusvoimien toimintaa sekä Hangon kaupungin Ulko- ja Länsisatamat ja meriväyliä. Valtion omistamat Uddskatanin ja Tulliniemen luonnonsuojelualueet on syytä yhdistää yhdeksi luonnonsuojelualueeksi ja laatia sille uusi hoito- ja käyttösuunni- telma. Tulliniemen linnustonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma tulee päi- vittää. Natura-alueen länsiosassa luontoarvot turvataan ja virkistyskäyttöä ohja- taan Hangon kaupungin päättämillä käyttösäännöillä. Suunnitelmien yhdistäminen koko alueen kattavaksi hoito- ja käyttösuunni- telmaksi on tarkoituksenmukaista. Vastuutahoina toimisivat yhteistyössä Uuden- maan ympäristökeskus, Hangon kaupunki, Museovirasto sekä Metsähallitus. Suunnittelutilanne: · Hangon tulliniemen ja sitä ympäröivän suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (Uudenmaan lääninhallitus hyväksynyt 1995) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 39 · Uddskatanin luonnonsuojelualue. Hoito- ja käyttösuunnitelma (YM vahvistanut 2002) · Uddskatanin luonnonsuojelualueen niittyjen ja ketojen hoitosuun- nitelma (MH hyväksynyt 2002) Läppträsket FI0100011 Kunta: Karjaa Pinta-ala: 199 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Läppträsketin Natura-alueen rajaus perustuu pääosin valtakunnallisen lintu- vesiensuojeluohjelman rajaukseen. Alueen luontoarvot turvataan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Valtaosa alueesta on yksityis- omistuksessa olevaa yhteistä vesialuetta. Läppträsket on pieni peltojen ympäröimä runsasravinteinen järvi, joka on pe- simälinnustoltaan sekä kasvistoltaan arvokas. Järvessä esiintyy muun muassa erit- täin uhanalaista hentonäkinruohoa. Läppträsket on myös merkittävä lintujen muu- tonaikainen levähdyspaikka, jonka on 'Kunnostettavien kosteikkojen valtakunnal- linen tärkeysjärjestys' –selvityksessä arvioitu tarvitsevan välitöntä kunnostusta. Läppträsket on liitetty vuonna 2004 kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon ns. Ramsar-kohteeksi. Alueella on jonkin verran virkistyskäyttöä, ja siellä sijaitsee lailla suojeltu muinaisjäännös. Alueen reuna-alueelle sijoittuu kaksi kantaverkon 110 kilovoltin voimajohtoa. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirek- tiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Alueelle on tarpeen tehdä koko alueen kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelmassa on syytä ottaa huomioon järven linnuston sekä hentonäkinruohon kannalta tarpeelliset kunnostamistoimenpiteet. Suunnitelman vastuutahoina toi- mivat Metsähallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Meiko - Lappträsk FI0100021 Kunta: Kirkkonummi, Siuntio Pinta-ala: 1949 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue koostuu yhdestä suuresta yhtenäisestä alueesta sekä kahdeksasta pie- nemmästä erillisestä alueesta. Alueen sisään jää soiden-, lehtojen-, vanhojen metsi- en- sekä rantojensuojeluohjelman alueita. Valtaosalle alueesta tullaan perustamaan luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita. Alueella sijaitsevien järvien luontoar- vot turvataan vesilailla. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Luonto alueella on hyvin monipuolinen karujen vesistöjen ja kallioiden, soi- den, vanhojen metsien ja lehtojen mosaiikki. Järvet ja lammet ovat luonnontilaisuu- tensa vuoksi merkittäviä. Alue on tärkeä useiden luontodirektiivin luontotyyppien sekä lintudirektiivin lintulajien suojelulle. Meikojärvi on luonnontilaisuutensa vuoksi ehdotettu vedenlaadun seurannan vertailujärveksi. Meiko - Lappträskin alueella on monia kiireellistä ennallistamista tai hoitoa tarvitsevia luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelle sijoittuu kaksi kantaver- kon400 kilovoltin ja yksi 110 kilovoltin voimajohtoa samaan maastokäytävään. Alue sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä, mikä lisää ympäröiville alueille kohdistuvia maankäyttöpaineita. Osa hankkeista kohdistuu Natura-alueeseen rajoittuville alueille (mm. Volsin kartano). Meikon Natura-alue on Kirkkonummen suosituimpia ulkoilualueita ja sen virkistysmerkitys on kasvussa. Alueelta puuttu- Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200740 vat kuitenkin polkureitit ym. virkistysrakenteet. Alueella järjestetään suunnistus- tapahtumia. Alueelle on syytä tehdä koko Natura-alueen kattava hoito- ja käyttösuunni- telma. Erillisen ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelman tekeminen alueelle on myös tarpeen. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Metsähallitus, Kirkkonum- men kunta ja Uudenmaan ympäristökeskus yhteistyössä maanomistajien kanssa. Suunnittelutilanne: · Tammirinteen hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1993) · Korsbacka - Vols luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (vah- vistettu 1994) · Lappträskin lehdon hoitosuunnitelma (vahvistettu 1991) Mustionjoki FI0100023 Kunta: Karjaa, Pohja Pinta-ala: - ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue muodostuu Mustionjoesta ja sen neljästä sivuhaarasta. Jokiuomaa on mukana yhteensä 32 kilometriä. Natura-alueeseen kuuluu vain vesialuetta, ja suo- jelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla. Mustionjoki laskee Pohjanpitäjänlahteen, joka kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon (Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue FI0100005). Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Alue on otettu Natura 2000 -verkostoon pääasiassa siksi, että siinä esiintyy jo- kihelmisimpukkaa sekä vuollejokisimpukkaa. Joessa on aikaisemmin esiintynyt merilohta mutta alkuperäinen lohikanta on voimalaitospatojen vuoksi hävinnyt. Sivu-uomissa elää vielä jonkin verran luontaisesti lisääntyvää purotaimenta. Joki- helmisimpukan toukat ovat lohikalojen loisia ja tarvitsevat joessa lisääntyvää lohi- kalakantaa. Tavoitteena alueella on säilyttää jokihelmisimpukan ja vuollejokisim- pukan kannat sekä edistää jokihelmisimpukan lisääntymiskyvyn palautumista. Alueen osayleiskaavaa varten on Karjaanjoki LIFE –hankkeessa selvitetty muun muassa ruoppauksen ja rakentamisen ohjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Alueen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi on alueelle syytä laatia raakku ja meritaimenkannan suojelu- ja palauttamissuunnitelma. Tehokkaiden toimenpitei- den toteuttamiseksi suunnitelman on ulotuttava tarvittavilta osin myös Pohjanpi- täjänlahdelle. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Pohjan kalastusalue, Uuden- maan TE-keskus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma · Karjaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma Espoonlahti - Saunalahti FI0100027 Kunta: Kirkkonummi, Espoo Pinta-ala: 223 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Espoonlahti – Saunalahti Natura-alue on kaksiosainen alue, josta suurempi Es- poonlahden osa-alue (220 ha) on pääasiassa lintuvesiensuojeluohjelman aluetta ja pieneltä osalta lehtojensuojeluohjelman aluetta. Saunalahden osa-alue (4,5 ha) on otettu Natura 2000 -verkostoon, koska sillä esiintyy uhanalainen ja erityisesti suo- jeltava meriuposkuoriainen. Espoonlahden perukassa sijaitsee Metsähallituksen Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 41 hallinnassa oleva Espoonlahden luonnonsuojelualue (ESA010042), muuten alue on yksityisomistuksessa. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Espoonlahden alueella on merkitystä vesi- ja kosteikkolintujen pesimäalueena sekä muutonaikaisena levähdysalueena (eivät Natura 2000 -verkostoon liittämisen perusteena). Espoonlahden luonnonsuojelualueeseen sisältyvä Fiskarsinmäen lehto on valtakunnallisesti merkittävä jalopuulehto, jonka lajistossa on monia uhanalai- sia ja harvinaisia lajeja. Saunalahdella esiintyvän meriuposkuoriaisen esiintymä on maailman mittakaavassa merkittävä. Natura-alueella on sijaintinsa vuoksi runsaasti virkistyskäyttöä, ja sen virkis- tyskäyttö tulee lisääntymään ympäristön maankäytön myötä. Ympäristössä on monia kaavahankkeita käynnissä, ja muun muassa Espoon eteläosien yleiskaava- ehdotus tulee nähtäville vuonna 2007. Ympäristön rakennushankkeet voivat muut- taa alueen vesitasetta. Meriuposkuoriaisen elinympäristöä uhkaa muun muassa venelaiturien rakentaminen viereisten asuinalueiden käyttöön. Alueen eteläosan poikki kulkee maakaasun runkoputki. Alueelle tulee tehdä koko Natura-alueen kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Metsähallitus ja Uudenmaan ympäristökes- kus. Suunnittelutilanne: · Espoonlahden luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma · Meriuposkuoriaisalueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Lohjanjärven alueet FI0100036 Kunta: Lohja, Karjaa, Karjalohja Pinta-ala: 213 ha Natura-alueen tyyppi: SPA Natura-alue koostuu useasta pienestä osa-alueesta, joista osan omistaa valtio ja osan yksityiset maanomistajat. Alueeseen kuuluu useita (7) valtakunnallisen lehto- jensuojeluohjelman alueita ja osia alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuoje- luohjelmaan. Lohjanjärvelle on sijaintinsa sekä kallioperän voimakkaan kalkkivaikutuksen ansiosta kehittynyt poikkeuksellisen rikas ja monipuolinen rantaluonto. Lohjanjär- ven Natura-alueella on kasvillisuudeltaan Suomessa ainutlaatuisia kalkkikallioita. Natura-alueeseen sisältyy myös muun muassa lehtoja, jalopuumetsiä, silikaattikal- lioita ja arvokkaita perinnebiotooppeja. Useimpiin alueen osa-alueista sisältyy arvokkaita lehtoja. Alueen monipuolinen uhanalainen ja vaatelias lajisto edellyttää monin paikoin hoitoa säilyäkseen elinvoimaisena. Useille osa-alueille on jo laadittu erilaisia suun- nitelmia ja suunnitelmien mukaisia toimenpiteitä on toteutettu. Monet alueista ovat tunnettuja nähtävyyksiä ja niihin kohdistuu virkistyskäyttöä. Alueelle on syytä tehdä koko Natura-alueen käsittävä hoito- ja käyttösuunni- telma. Suunnitelmaan on syytä ottaa mukaan mahdollisuuksien mukaan myös tarpeelliset Natura-alueiden ulkopuoliset alueet. Lisäksi on ryhdyttävä kiireellises- ti laatimaan luonnonhoitosuunnitelmia hoitoa tarvitseville osa-alueille. Metso - monimuotoisuusohjelman yhteydessä on arvioitu osa-alueiden hoito- ja ennallis- tamistarpeita. Suunnitelman vastuutahona toimii Lohjan kaupunki. Muita tärkeitä tahoja ovat Metsähallitus, Uudenmaan ympäristökeskus sekä Karjalohjan kunta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200742 Suunnittelutilanne: · Myllylammen hoito- ja käyttösuunnitelma 1991 · Taka-Hikiän luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma 1993-2002 · Kohagenin luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 1992 Nuuksio FI0100040 Kunta: Vihti, Espoo, Kirkkonummi Pinta-ala: 5643 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Valtaosa Natura-alueesta kuuluu Nuuksion kansallispuistoon. Alueeseen kuuluu myös erillisiä yksityisiä luonnonsuojelualueita sekä luonnonsuojelualueita, jotka rajautuvat kansallispuistoon. Kansallispuistoon on suunnitelmissa liittää lisää alu- eita Natura-rajauksen sisältä. Nuuksio on eteläisimmässä Suomessa suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon, erityisesti metsien, suojelualue. Suuri osa alueen metsistä on ollut talouskäytössä jo pitkään, mutta alueella on myös luonnontilaisia metsiä. Rauhoi- tuksen jälkeen metsätalouskäytössä olleiden metsien luonnollinen kehitys voi ede- tä ja alueen merkitys metsäluonnon suojelualueena tulee edelleen kasvamaan. Alueella on paljon virkistyskäyttöä ja ennallistamista sekä hoitoa tarvitsevia alueita. Aluetta käytetään suunnistustapahtumien järjestämiseen. Myös ympäris- töön kohdistuvat kaavoituspaineet tulevat entisestään lisäämään virkistyskäyttöä. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Nuuksion kansallispuistoon 01.01.2002 kuuluneille alueille (3681 ha) on tehty lakisääteinen hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka ympäristöministeriö vahvisti vuonna 2006. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa laajennetaan kattamaan kansallispuis- toon myöhemmin liitetyt ja liitettävät alueet; muun muassa Matalajärven (FI0100092) ja Bånbergetin (FI0100091) Natura-alueet. Yksityisten maanomistajien, myös kuntien, omistamien luonnonsuojelualueiden luontoarvot turvataan rauhoi- tusmääräyksillä. Tarpeen vaatiessa yksityisille luonnonsuojelualueille on tehtävä ennallistamis- tai luonnonhoitosuunnitelmia. Suunnittelutilanne: · Nuuksion yleissuunnitelma 1998 (suositus) · Nuuksion kansallispuiston ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelma · Nuuksion kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 2006) · Luukkaan, Pirttimäen ja Hakjärven vanhojen metsien alueille laaditut hoi- to- ja käyttösuunnitelmat (viimeisteltävänä 2007) Nummi-Pusulan lintuvedet FI0100042 Kunta: Nummi-Pusula, Lohja Pinta-ala: 423 ha Natura-alueen tyyppi: SPA Sisältää Natura-alueen Vaanilanlahti FI0100102 (SCI). Alue koostuu viidestä valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvasta järvestä, joista on perustettu luonnonsuojelualueet. Vaanilanlahti (FI0100102) on lisäksi otettu Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella, koska siellä esiintyy luontodirektiivin liitteen II laji, täplälampikorento. Luonnonsuojelualueet ovat yksityisessä omistuksessa. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Natura-alueeseen kuuluvat lintuvedet on lintuvesiensuojeluohjelmassa todet- tu kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiksi. Sekä vesilintu- että kahlaajala- Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 43 jisto on Uudenmaan monipuolisimpia. Myös kasvillisuus on edustavaa. Savijärvel- lä ja Vaanilanlahdella on aktiivista laidunnusta. Ranta-alueiden rakentamisesta saattaa aiheutua lisää käyttöpaineita, muun muassa ruoppaustarpeita, linnustollisesti tärkeille vesialueille. Nummi-Pusulan lintuvedet on kokonaisuudessaan arvioitu 'Kunnostettavien kosteikkojen valta- kunnallinen tärkeysjärjestys' –selvityksessä välitöntä kunnostusta tarvitsevaksi kohteeksi. Lintuvesille on tehtävä aluekohtaiset kunnostus- ja luonnonhoitosuunnitel- mat. Suunnitelmien vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Kunta: Sipoo, Helsinki, Vantaa Pinta-ala: 355 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Natura-alue koostuu neljästä erillisestä osasta. Valtaosa Natura-alueesta kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alueella on sekä valtion, että yksityisten omistamia suojelualueita. Valtaosa alueesta tullaan suojelemaan luonnonsuojelulain mukaise- na suojelualueena. Osalla vesialueista luontoarvojen säilyminen turvataan vesilain avulla. Alue on luonnoltaan hyvin monipuolinen. Se koostuu matalista merenlahdista ja niiden rantaluhdista ja –niityistä sekä kallioisista mäistä, joiden rinteillä on leh- tokasvillisuutta. Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella ovat edustavimpia boreaaliset lehdot, keskiravinteiset silikaattikalliot sekä kallioitten pienialaiset kalkkipitoiset osat. Alueella myös pesii tai levähtää suuri joukko lintudirektiivin lajeja. Alueella esiintyy myös sellaisia kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat pääkaupunki- seudulla harvinaisia, jotkut myös valtakunnallisesti uhanalaisia. Alueella on luontoarvojen lisäksi historiallista merkitystä. Mustavuorella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita ja tykkiteitä sekä vanhoja kalkkilouhoksia. Kasabergetin laella puolestaan on pronssikautinen hautaröykkiö. Nämä kohteet ovat muinaismuistolain suojaamia. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet sijaitsee keskellä voimakkaita maankäyttöpaineita. Sipooseen laaditaan uutta koko kunnan kattavaa yleiskaavaa ja Vantaan yleiskaavan tarkistus valmistuu vuoden 2006 lopulla. Muun muassa näistä voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueille. Natura-alueen luontoarvot voivat vaarantuvat muun muassa virkistyskäyttöpaineiden kasvun myötä. Östersundo- min lintuvedet on kokonaisuudessaan arvioitu 'Kunnostettavien kosteikkojen val- takunnallinen tärkeysjärjestys' –selvityksessä välitöntä kunnostusta tarvitsevaksi kohteeksi. Myös alueella esiintyvillä luontodirektiivin luontotyypeillä on hoidon ja ennallistamisen tarpeita. Alueella on vireillä YVA-menettely nykyisen 110 kilovol- tin voimajohdon korvaamisesta 400 kilovoltin johdolla. Alue on pääkaupunkiseu- dulla sijaitessaan erittäin tärkeä luontoharrastus- ja virkistyskohde. Alueelle on tehtävä Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimivat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Metsähallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Kapellvikenin alueen kunnostuksen suunnittelu (käynnissä) · Mustavuoren hoito- ja käyttösuunnitelma (valmisteilla) · Porvarinlahden hoito- ja käyttösuunnitelma (valmisteilla) · Torpvikenin ja Bruksvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma (valmisteilla) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200744 Söderskärin ja Långörenin saaristo FI0100077 Kunta: Porvoo Pinta-ala: 18 219 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Porvoon ulkosaaristossa sijaitsevaan Natura-kohteeseen kuuluvat: 1. Söderskärin luonnonsuojelualue 2. Långörenin luonnonsuojelualue ympäröivine vesialueineen 3. Pellingin ulkosaaristoa, mm. Tunnholmenin luonnonsuojelualue 4. Sandkallanin hylkeidensuojelualue Natura-kohteen osa-alueisiin kuuluvat myös vesialueet. Pellingin ulkosaariston osalta Natura-kohteeseen sisältyy kuitenkin vain Tunnholmenin luonnonsuojelu- alueeseen kuuluva vesialue. Alueet muodostavat kokonaisuuden, johon sisältyy merkittäviä lintujen pesimä- ja levähdysalueita sekä harmaahylkeen suojelun kan- nalta tärkeitä alueita. Natura-kohteen yhteispinta-ala on 18219 hehtaaria, josta maa-alueita on 149 hehtaaria. Söderskärin luonnonsuojelualueella on tarvetta sovittaa yhteen alueen raken- nussuojelu, tutkimus- ja matkailukäyttö sekä luontoarvot. Muilla Natura-alueen osa-alueilla ei ole tiedossa suunnittelun tarvetta. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Söderskärin majakka- ja luotsisaarille tulisi laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus yhteistyössä Metsähallituksen, Porvoo kaupungin ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI0100078 Kunta: Pernaja, Loviisa, Porvoo, Ruotsinpyhtää Pinta-ala: 65 760 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Natura-alue on laaja ja yhtenäinen alue, joka koostuu valtaosaltaan merialueista, joiden luontoarvot turvataan vesilain mukaisella lupamenettelyllä. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Rajaukseen sisälty- vät myös seuraavat muilla keinoin suojeltavaksi tarkoitetut alueet, joihin kuuluu myös maa-alueita: 1. Pikkupernajanlahden lintuvesi (yksityismaiden suojelualue) ja Sannaisten Tammimäki (yksityismaiden suojelualue) 2. Pernajanlahden lintuvesi (yksityismaiden suojelualue) ja muut yksityis- maiden luonnonsuojelualueet 3. Porvoon, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään saaristossa olevat yksi- tyismaiden ja valtion luonnonsuojelualueet, valtiolle luonnonsuojelutar- koituksiin ostetut alueet, rantojensuojeluohjelman kohteet sekä Hasselön lehto, Gåsören ja Gaddarna. Monet Natura-alueen osat on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja ne kuuluvat eri suojeluohjelmiin. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä huomattavan edustavina, ja lajiston arvoa korostavat useat lintudirektiivin liitteen I lajit. 'Kunnostettavien kosteikkojen valtakunnallinen tärkeysjärjestys' – selvityksessä Pernajanlahti on arvioitu välitöntä kunnostusta tarvitsevaksi koh- teeksi ja Pienpernajanlahden on arvioitu tarvitsevan kunnostusta viiden vuoden Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 45 sisällä. Keipsalon luonnonsuojelualueella metsätalous on sallittua. Natura-alueella on kohtalaisesti virkistyskäyttöä muun muassa veneilyä, kalastusta, metsästystä ja matkailua. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liitty- viä rakenteita ja laitteita. Alueella on runsaasti ruoppauspaineita ja rantarakenta- minen tulee lisäämään niitä. Alueelle sijoittuu kahteen erilliseen maastokäytävään kantaverkon kaksi 400 ja yksi 110 kilovoltin voimajohtoa. Alueeseen rajoittuu kaa- vahankkeita. Vesialueiden vedenalaisten suojeluperusteiden tarkka sijainti tulisi selvittää koko alueella. Gammelbyvikenin, Pernajanlahden lintuvesien suojeluohjelman pohjoisimman lahden, hoito- ja käyttösuunnitelma on valmis. Pernajassa sijaitseva, valtion omistama Hudön saari tullaan liittämään Itäisen Suomenlahden kansallis- puistoon. Hudön hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä, jonka on määrä valmistua vuonna 2008. Pienpernajanlahden lintuvesiensuojeluohjelman alueelle on tehtävä hoito- ja käyttösuunnitelma. Keipsalon luonnonsuojelualueelle on tehtävä luontoarvot eri- tyisesti huomioon ottava metsäsuunnitelma. Perustettujen luonnonsuojelualueiden suunnittelutarve tulisi arvioida Metso-monimuotoisuusohjelman osana. Alueelle tulisi laatia koko Natura-alueen kattava hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa osa-alueiden suunnittelutarvetta tarkastellaan tarkemmin. Suunnittelun vas- tuutahoina toimivat Metsähallitus sekä Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Gammelbyvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma 2005-2015 (valmis) · Sandholmenin saarien luonnonhoitosuunnitelma (valmisteilla) · Baggholmenin luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma (vahvistettu 1993) · Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava · Koskenkylän osayleiskaava (vireille 2006) · Tiiliruukinrannan – Rönnäsgårdin ranta-asemakaavaehdotus · Ekbackan lehdon hoitosuunnitelma (vahvistettu 2004) Siuntionjoki FI0100085 Kunta: Siuntio Pinta-ala: - ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alueeseen kuuluu Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita. Maa-alueita ei Natura-alueeseen kuulu. Joki on yksi viidestä Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa on jäljellä eriyty- nyt meritaimenkanta. Tällaiset kannat on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisik- si. Ainakin Lempansåssa on lisäksi purotaimenta, joka lienee samaa geneettistä alkuperää kuin meritaimenkanta. Natura-alue on erittäin tärkeä sekä luontotyyp- pien että lajien suojelun kannalta. Osa alueesta voidaan lukea luontotyyppiin luonnontilaisen kaltaiset jokireitin osat, joka Uudellamaalla on hyvin harvinainen. Osa sivupuroista puolestaan edustaa tyyppiä pikkujokien ja purojen vesikasvilli- suus. Siuntionjoella esiintyy myös vuollejokisimpukkaa, joka on luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji, mutta ei mainittuna Siuntionjoen Natura-tietolomakkeessa. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän eh- dottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla ja ehdolla vesipolitiikan pui- tedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Kunnalla on käynnissä hanke ranta- alueiden hoitosuositusten laatimiseksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200746 Siuntionjoelle tulisi laatia tehtyjen kunnostustarveselvityksien mukaisia toi- menpidesuunnitelmia joen kunnostamiseksi ja kalateitten rakentamiseksi. Tarvit- taviin toimiin vedenlaadun parantamiseksi tulee ryhtyä. Suunnittelun vastuuta- hoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus, Metsähallitus, Siuntionjoen kalas- tusalue ja Uudenmaan TE-keskus. Suunnittelutilanne: · Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma · Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma · Siuntionjoen alaosan kunnostustarveselvitys · Siuntionjoen yläosan kunnostustarveselvitys Matalajärvi FI0100092 Espoo 112 ha SCI Matalajärvi sijaitsee Pohjois-Espoossa Bodomjärven itäpuolella. Matalajärvellä pesii monipuolinen vesi- ja rantalinnusto. Järvi on myös merkittävä vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka. Matalajärvi on ainoita Uudellamaalla kasvilli- suudeltaan ja kasvistoltaan edustavana ja melko luonnontilaisena säilyneitä luon- taisesti runsasravinteisia järviä. Matalajärven vesikasvisto ja –kasvillisuus on erit- täin edustava ja vaatelias. Järvi on lähdevaikutteinen. Natura-alueeseen kuuluu myös Bodomin kannaksen pähkinäpensaslehto. Matalajärveä ympäröiviltä alueilta tulevat valumat vaikuttavat varsin voi- makkaasti järven vedenlaatuun. Rehevöitymisen seurauksena Matalajärven avo- vesialue on viime vuosikymmeninä umpeenkasvanut vähitellen. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Matalajärvelle on tehty kunnostussuunnitelma, jonka mukaisia toimenpiteitä on toteutettu. Kaikkien kunnostustoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää Matala- järven maanomistusolojen selkeyttämistä. Matalajärven kunnostukseen, ympäris- tön hankkeisiin sekä tarvittaviin lisäselvityksiin liittyvien asioiden tiimoilta ko- koontuu epävirallinen Matalajärvi-työryhmä, jossa on edustajat Uudenmaan ym- päristökeskuksesta, Metsähallituksesta sekä Espoon ympäristökeskuksesta. Alue tullaan liittämään osaksi Nuuksion kansallispuistoa, minkä yhteydessä alueelle tehdään hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelutilanne: · Matalajärvi – Grundträsk. Kunnostussuunnitelma/Natura-arviointi (2005) · Matalajärven kuormitusselvitys (2007) Vanjärvi - Laukkamäki FI0100103 Kunta: Vihti Pinta-ala: 156 ha Natura-alueen tyyppi: SPA Alueet sisältyvät myös Natura-alueeseen Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukka- mäki FI0100041 (SCI). Natura 2000 -alue, joka koostuu Vanjärven lintujärvestä ja Laukkamäen kallio- ja lehtoalueesta, joilla esiintyy lintudirektiivin liitteen I lajeja. Vanjärven lintuvesien- suojeluohjelman alueen luontoarvot on turvattu perustamalla alueelle yksityinen luonnonsuojelualue. Laukkamäestä pieni osa on toteutettu luonnonsuojelulailla Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 47 muu osa toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslailla. Laukkamäki on arvioitu ympä- ristöministeriön teettämässä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Molemmat osa-alueet sisältyvät myös Natura-alueeseen: Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki (FI0100041). Vanjärvi on valtakunnallisesti, jopa kansainvälisesti, arvokas lintujärvi, jonka lintulajimäärä suhteessa pinta-alaan on huomattavan korkea. Järvi on erittäin mer- kittävä myös lintujen kevätmuuton aikaisena levähdyspaikkana. Vanjärven on arvioitu vuonna 2003 valmistuneessa 'Kunnostettavien kosteik- kojen valtakunnallinen tärkeysjärjestys' –selvityksessä tarvitsevan kunnostusta viiden vuoden sisällä. Alueelle tehdään parhaillaan kunnostussuunnitelmaa. Suunnitelma liittyy Hiidenveden kunnostustoimenpiteisiin. Alueen kunnat ovat rahoittaneet suunnittelua. Alueelle on syytä tehdä hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman vastuuta- hona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200748 8.2 Kiireelliset kohteet Bölsviken - Stormossen FI0100001 Kunta: Tammisaari Pinta-ala: 255 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alue koostuu kahdesta osasta: Östanberg-Stormossenin keidassuosta ja siihen ra- jautuvasta harjualueesta sekä Bölsvikenin lintuvesialueesta ja siihen rajautuvasta metsästä. Natura-alueeseen sisältyy 158 ha maata ja 132 ha vesialuetta. Alue toteu- tetaan luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina. Bölsvikenin itäpuolinen met- säalue on valtion omistuksessa, muuten alue on yksityisessä omistuksessa. Bölsviken on hyvin tärkeä vesilintujen muutonaikainen levähdysalue. Bölsvi- kenin rantaan rajautuva metsä on pääosin vanhaa luonnonmetsää. Stormossen edustaa rannikkoalueen keidassoita. Se on luonnontilainen lukuun ottamatta itä- reunan noin 2 ha:n suuruista ojitettua osaa. Stormossenin vesitalous ja luonnonti- lan säilyminen kytkeytyy kiinteästi ympäröivään harjualueeseen, minkä vuoksi harjualue on myös mukana Natura-alueessa. Alue on ehdolla vesipolitiikan puite- direktiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Lahteen valuu ravinteita pohjoisesta laskevan uoman kautta. Metso-monimuotoisuusohjelman yhteydessä on arvioitu, että Bölsvikeniin ra- jautuvalle metsäalueelle on tarpeen tehdä ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Suunnittelutilanne: · Tammisaaren läntisten saaristoalueiden rantayleiskaava 2008 – 2012 (val- misteilla) Kirkkonummen saaristo FI0100026 Kunta: Kirkkonummi, Inkoo Pinta-ala: 1750 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Natura 2000 -alue on laaja Kirkkonummen rannikkoa kiertävä vyöhyke. Alueeseen kuuluvat rajauksen sisällä olevat saaret ja erikseen mainitut vesialueet. Vesialueis- ta mukana ovat jo perustettuihin luonnonsuojelualueisiin kuuluvat vedet sekä Sommarnin lähivedet. Porkkalaniemen kärki ja pieni länsirannan alue, Låga Segel- kobben ja Rönnskär eivät kuulu Natura-alueeseen. Upinniemen saaristoa ja Sommarnia lukuun ottamatta koko Natura-alue kuu- luu Kirkkonummen rannikon ja saariston osayleiskaava-alueeseen. Niillä kaavaan kuuluvilla alueilla, jotka eivät ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, Natura- alueen toteutuskeino on rakennuslaki eli kyseisen kaavan kaavamääräykset. Kaa- va-alueen länsipuolisko Porkkalanniemeltä Salgrundenin saariin saakka kuuluu lisäksi valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Koko aluetta on ehdotettu Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helsingin komission (HELCOM) rannikko- ja merialueiden suojelualueverkostoon eli BSPA-alueeksi (= Baltic Sea Protection Areas). Laaja saaristo- ja rannikkoalue on erittäin tärkeä saariston luontotyyppien ja useiden lintulajien suojelulle. Natura-alueessa on mukana rannikkoa sekä sisä-, väli- ja ulkosaaristoa vedenalaisine luontotyyppeineen. Merilinnusto on runsas, Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 49 mutta alueeseen kuuluu myös saaria ja rannikkoa, joiden linnusto on monipuoli- nen. Alueella on useita maanomistajia sekä alueeseen kohdistuvia hankkeita. Alu- etta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalli- seen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. Natura-alueen keskiosissa on muutamia runsaasti käytettyjä virkis- tysaluesaaria. Myös Porkkalanniemi on tärkeä virkistysalue. Sommarn, Rönnskär ja Porkkalanniemen rantakalliot ovat erittäin merkittäviä linnuston muutontark- kailupaikkoja. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Kaavamääräysten tarkoituksenmukainen noudattaminen edellyttää alueen vedenalaisten luonto- sekä muiden arvojen tarkempaa selvittämistä. Maankäytön sekä retkeily- ja ulkoilutoiminnan ohjaamiseksi alueelle tulisi laatia hoito- ja käyt- tösuunnitelma. Valtion omistamille maille on tarpeen tehdä ennallistamissuunni- telma. Luonnonsuojelulailla rauhoitetuilla alueilla luontoarvot turvataan pääasias- sa rauhoitusmääräyksin. Suunnittelun vastuutahoina toimivat Metsähallitus, Kirk- konummen kunta, Uudenmaan virkistysalueyhdistys sekä Uudenmaan ympäris- tökeskus. Lohjanharju ja Ojamonkangas FI0100031 Lohja 272 ha SCI Natura 2000 -kohteeseen kuuluu kaksi erillistä Lohjanharjun osaa, Lohjanharju ja Ojamonkangas, sekä harjun liepeellä sijaitseva pieni lettosuo, Sorronsuo. Suo on toinen Lohjan alueen säilyneistä lettosoista. Natura-alue on arvokas sekä geologi- sesti että kasvillisuudeltaan ja maisemaltaan. Harjualueet kuuluvat valtakunnalli- seen harjujensuojeluohjelmaan ja Sorronsuo valtakunnalliseen soidensuojeluoh- jelmaan. Ojamonkankaan alueella sijaitsee ainutlaatuinen geologinen muodostu- ma: moreenikumpare, joka on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Se on kuitenkin kärsinyt voimakkasta kulutuksesta ja eroosiosta. Sorronsuolla on ennallistamistarpeita. Lohjanharjun sekä Ojamonkankaan alueilla metsämetsätalouskäyttö on mahdollista ja se olisi tarpeen sovittaa yhteen suojeluarvojen kanssa. Alueet ovat myös intensiivisessä virkistyskäytössä. Koko alueelle tulee laatia hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Sorronsuon ennal- listamissuunnitelma. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäris- tökeskus ja Lohjan kaupunki. Keräkankare ja Kylmälähde FI0100043 Nummi-Pusula 171 ha SCI Harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Keräkankare ja harjun itäosan pohjoisreunalla sijaitseva Kylmälähde muodostavat geologisesti, maisemallisesti ja biologisesti arvokkaan ja monipuolisen kokonaisuuden. Natura-alueen rajaus on suppeampi kuin harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Alue on yksityisomistuksessa. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Kylmälähteen yläpuolella sijaitsee Nummi-Pusulan vedenottamo, jolla saattaa olla vaikutusta Kylmälähteen vesitalouteen. Valtaosalla Natura-aluetta metsätalouskäyttö on mahdollista, joten alueelle tu- lisi tehdä alueen luontoarvot erityisesti huomioon ottava metsäsuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200750 Suunnitelman vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus ja Metsäkeskus Häme-Uusimaa. Alueella on myös tarvetta virkistyskäytön ohjaamiselle ja yleisemmälle hoi- don- ja käytön suunnittelulle. Suunnittelun vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus sekä Nummi-Pusulan kunta. Suunnittelu voidaan toteuttaa yh- dessä Natura-alueen Lohjanharju ja Ojamonkangas (FI0100031) kanssa. Kytäjän – Usmin metsäalue FI0100051 Kunta: Hyvinkää Pinta-ala: 2266 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Kytäjän – Usmin Natura-alue on metsäalue, joka on säilynyt rakentamattomana ja siten erämaaluonteisena. Alueen itäosan omistaa valtio muuten alue on yksityis- omistuksessa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luon- tokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alue on erityisen tärkeä kahden direktiivilajin, kaakkurin ja haju- heinän suojelulle. Valtaosalla alueesta metsätalous on sallittu. Alueella on paljon virkistyskäyt- töä muun muassa Uudenmaan virkistysalueyhdistyksellä on alueella retkikohde, lisäksi aluetta käytetään muun muassa partiolaisten tapahtumiin suunnistustapah- tumien järjestämiseen ja kalliokiipeilyyn. Alueella on ulkoilureittitoimituksella perustettuja ulkoilureittejä. Alueen virkistyskäyttöä tulisi ohjata kokonaisuutena ja alueelle tulisi laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsätalouskäytössä oleville alueille tulisi tehdä met- säsuunnitelma, jolla turvataan alueen luontoarvot. Alueen hoidon ja käytön suun- nittelusta vastaavat Metsähallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus yhdessä Uu- denmaan virkistysalueyhdistyksen, Hyvinkään kaupungin ja Metsäkeskus Häme- Uusimaan kanssa. Kalkkilammi – Sääksjärvi FI0100056 Kunta: Hyvinkää, Nurmijärvi Pinta-ala: 976 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura 2000 -alue koostuu kolmesta erillisestä alueesta Hyvinkään ja Nurmijärven rajan tuntumassa. Se on luonnoltaan hyvin monipuolinen kokonaisuus. Alueella esiintyy useita Uudellamaalla uhanalaisia letto-, lähteikkö-, harju- ja vesikasvilaje- ja. Alue on osin yksityisessä ja osin valtion omistuksessa. Alueeseen kohdistuu vedenottopaineita, rakentamisesta johtuvia paineita sekä hajakuormitusta. Osalla alueesta metsätalouskäyttö on sallittua. Alueella on paljon virkistyskäyttöä, joka tulee todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa. Alueel- le on perustettu ulkoilureittitoimituksella ulkoilureittejä. Alue on ehdolla vesipoli- tiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Alueelle tulee tehdä metsäsuunnitelma, jonka vastuutahoina toimivat Uu- denmaan ympäristökeskus ja Metsäkeskus Häme-Uusimaa. Alueelle tulee tehdä alueen Natura-alueen kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman vastuu- tahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus sekä Metsähallitus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 51 Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät FI0100064 Kunta: Vantaa, Espoo Pinta-ala: 302 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue koostuu kuudesta erillisestä osasta Vantaan ja Espoon rajalla. Musta- kosken lehtomainen metsäalue, Vestran vanha metsä sekä Herukkapuron lehto, Isosuon keidassuo, Pyymosan lehto ja Odilammen-Smedsmossenin suo sijaitsevat Vantaalla. Tremanskärrin suo sijaitsee Espoon koillisosassa. Alue on luonnoltaan hyvin monipuolinen. Alueita on sekä yksityisessä että valtion omistuksessa ja iso osa alueesta on jo perustettu luonnonsuojelualueiksi. Alueella on ennallistamista ja hoitoa vaativia kohteita. Alue sijaitsee pääkau- punkiseudulla ja on siten myös virkistyskäyttökohde. Aluetta käytetään muun muassa suunnistustapahtumien järjestämiseen. Vantaan yleiskaavaehdotus valmis- tuu vuoden 2006 lopulla. Alueelle on tarkoituksenmukaista tehdä koko alueen kattava hoito- ja käyttö- suunnitelma. Osa-alueille on syytä tehdä erilliset ennallistamis- ja luonnonhoito- suunnitelmat, jos ennallistamisen ja hoidon käsittely koko alueen kattavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa muodostuu liian raskaaksi. Suunnitelmien vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus, Metsähallitus, Espoon kaupunki sekä Van- taan kaupunki. Suunnittelutilanne: · Herukkapuron lehdon hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1993) · Pyymosan lehdon hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1994) · Tremanskärrin hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1998) Sipoonkorpi FI0100066 Kunta: Sipoo, Vantaa Pinta-ala: 1267 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Metsäistä aluetta luonnehtivat luonnontilaiset erikokoiset rämeet ja korvet, kallio- alueiden männiköt, painanteiden kuusikot ja rinteiden lehtomaiset kankaat ja leh- dot. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä ja alueella on rikas metsälinnusto, jossa esiintyy useita lintudirektiivin lajeja. Alueen monimuotoisuut- ta lisää siihen kuuluva Byabäckenin ympäristö, joka on arvokas kulttuuribiotooppi ja maisema-alue. Byabäckenin vesialue kuuluu Sipoonjoen Natura-alueeseen (FI0100086). Natura-alue on toteutettu valtion omistamana luonnonsuojelualueena mutta suojelualueen lopullinen laajuus ja suojelustatus ei ole vielä selvillä. Alueella on paljon virkistyskäyttöä. Aluetta käytetään suunnistustapahtumien järjestämiseen. Koko Sipoon kunnan alueelle ollaan tekemässä yleiskaavaa ja Van- taan yleiskaavaehdotusta valmistellaan. Kaavoista voi aiheutua vaikutuksia Natu- ra-alueille. Myös muilla vireillä olevilla maankäytön muutoshankkeilla saattaa olla vaikutuksia Natura-alueeseen. Lisäksi aluetta käytetään puolustusvoimien varas- totoimintaan ja siihen liittyvään sotilaalliseen rakentamiseen sekä harjoitustoimin- taan. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekiste- riin. Alueen virkistyskäytön ja luontoarvojen sovittamiseksi yhteen alueelle tulee laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. Tarvittavat ennallistamis- ja luonnonhoitosuun- nitelmat on tehtävä koko alueelle. Sipoonjoessa ja sen sivuhaaroissa lisääntyvä meritaimen on otettava suunnitelmissa huomioon. Suunnitelmien vastuutahona toimii Metsähallitus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200752 Suunnittelutilanne: · Sipoonkorven luontoselvitys 2006 (lausunnolla) · Sipoonkorven ulkoilureittisuunnitelma (2006) · Sipoonkorpityöryhmän raportti (2005) Kanteleenjärven lintuvesi FI0100072 Kunta: Pukkila Pinta-ala: 93 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Järvi ja sen rantaluhdat ja -niityt kuuluvat kokonaisuudessaan lintuvesiensuoje- luohjelmaan. Alue on perustettu yksityiseksi suojelualueeksi. Järvi on merkittävä erityisesti lintudirektiivin lajien kannalta. Luontotyypeistä edustavin on itärannan kostea niitty, joka on perinnebiotooppina merkittävä. Järvi on tuoreiden lintulaskentojen mukaan luokiteltavissa kansainvälisesti merkittä- väksi lintuvedeksi. Se on erittäin arvokas sekä pesimälajistoltaan että muutonaikai- sena levähdyspaikkana. Veden pintaa järvessä on nostettu kunnostushankkeen yhteydessä vuosien 1999-2001 välillä. Kunnostuksen seurantaa on jatkettu vuoteen 2006. Vuonna 2003 valmistuneessa 'Kunnostettavien kosteikkojen valtakunnallinen tärkeysjärjestys' –selvityksessä Kanteleenjärven on arvioitu tarvitsevan kunnostus- ta 5-10 vuoden sisällä. Alue on tärkeä virkistyskäyttökohde. Natura-alueelle tulee tehdä hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman vas- tuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Kunnostussuunnitelma 1999-2005 Källaudden – Virstholmen FI0100080 Kunta: Loviisa Pinta-ala: 87 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alue sijaitsee rannikolla ja merialueella Loviisan itäosassa. Alueella on rannikon suuntainen harjujakso, jonka korkeimmat huiput kohoavat vedenpinnan yläpuo- lelle pieniksi hiekkasaariksi. Suurin osa alueesta on vesialuetta. Eteläosassa on lisäksi kaksi harjuniemeä ja niiden väliin jäävä flada. Alue on tärkeä kulttuurihisto- rialtaan, ja saaret ovat pääosin valtion omistuksessa ja Museoviraston hallinnassa. Alueella on virkistyskäyttöä ja alueen merkitys virkistyskäytölle tulee luulta- vasti kasvamaan valmisteilla olevan Loviisan rantaosayleiskaavan myötä. Osalla alueesta metsätalouskäyttö on sallittua. Alueen lähistöllä tuulivoimaloiden sijoi- tukselle soveltuva alue. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Metsätalouskäytössä oleville alueille tulee tehdä metsäsuunnitelma, jonka vas- tuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus ja Rannikon metsäkeskus. Alu- eelle tulisi tehdä hoito- ja käyttösuunnitelma Uudenmaan ympäristökeskuksen, Museoviraston ja Metsähallituksen yhteistyönä. Suunnitelma on tarkoituksenmu- kaista yhdistää Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueelle tehtä- vään suunnitelmaan (FI0100078). Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 53 Sipoonjoki FI0100086 Kunta: Sipoo, Pornainen Pinta-ala: - ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue koostuu Sipoonjoen pääuomasta ja kahdeksasta sivujoesta. Alueessa on mukana vain vesialueita. Joki on yksi viidestä Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa on jäljellä eriyty- nyt meritaimenkanta. Tällaiset meritaimenkannat on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Sipoonjoen heikko vedenlaatu on uhka meritaimenkannalle. Erityi- sen tärkeä alue meritaimenen kannalta on sivupuro Byabäcken, joka on myös mai- semallisesti merkittävä virratessaan Hindsbyn kulttuurimaiseman halki. Hinds- byssä Sipoonjoen Natura-alue sivuaa toista Natura-aluetta, Sipoonkorpea (FI0100066). Sipoonjoen laakso on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maise- ma-alueeksi. Natura-alue on tärkeä varsin luonnontilaisena säilyneen puroluonnon sekä ennen kaikkea meritaimenen alkuperäiskannan suojelulle. Joki on ehdolla vesipoli- tiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Sipoonjoelle tulisi laatia eriytyneen meritaimenkannan suojelusuunnittelma, jonka vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus, Metsähallitus, Sipoon kalastusalue ja Uudenmaan TE-keskus. Tarvittaviin toimiin vedenlaadun paran- tamiseksi tulee ryhtyä. Suunnittelutilanne: · Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma Stormossenin aarnialue FI0100093 Kunta: Hanko Pinta-ala: 93 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Puolustusvoimien Syndalenin harjoitusalueella sijaitseva laaja Stormossen on ohutturpeinen minerotrofinen suo, joka muodostuu monen eri suotyypin yhdis- telmästä. Suon kasvillisuus on mosaiikkimaista, puuttomat ja puustoiset alat vuo- rottelevat. Lettomainen kasvillisuus on monin paikoin vallitseva. Osa suosta on rimpistä mesoeutrofista nevaa. Keskeiset osat suosta ovat säilyneet melko hyvin. Stormossenin kaakkoispuolella sijaitseva alue on melko luonnontilaista, varttunut- ta kuusivaltaista oravanmarja-mustikkatyypin metsää. Stormossenin luoteispuolel- la olevalla alueella on luonnontilaista korpimaista sekametsää ja tervaleppäkorpea. Alueella sijaitsee ennallistamista vaativia luontotyyppejä. Alueelle tulee laatia ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200754 8.3 Muut suunnittelua tarvitsevat alueet Tapelsåsen - Lindöviken – Heimlax FI0100002 Kunta: Tammisaari Pinta-ala: 516 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alue koostuu seitsemästä erillisestä osa-alueesta, jotka edustavat kolmen tyyppisiä alueita. Uudellamaalla niukasti edustettuina olevia hemiboreaalisia jalopuumetsiä sekä lehtoja esiintyy Knopön, Framnäsin ja Flatholmenin alueella. Toisen Salpaus- selän reunamuodostuman reunaselänteitä edustavat Tapelsåsenin ja Sattala mal- min harjut, joilla on muun muassa edustavia muinaisrantakivikkoja. Kolmannen ryhmän muodostavat vesilinnuston kannalta merkittävät Lindövikenin ja Heimla- xin lintuvesialueet. Knopön lehtojensuojelualue on Metsäntutkimuslaitoksen hal- linnassa. Sattala malmin alueen (43 ha) toteutuskeinona maa-aineslaki ja Tapelsåsenin luonnonsuojelualueella metsätalous on maisemanäkökohdat huomioon ottaen sallittua. Näillä Natura 2000 ohjelmaan liittämisen tavoitteena on harjumuodostu- man suojelu ja siihen liittyvien kasvillisuuden ominaispiirteiden säilyttäminen, joten alueelle on perusteltua tehdä luontoarvot erityisesti huomioon ottava metsä- suunnitelma. Koko Natura-alueen lehdoille ja jalopuumetsille tulisi tehdä luon- nonhoitosuunnitelma. Suunnitelmien vastuutahona toimivat Uudenmaan ympäristökeskus, Metla sekä Rannikon metsäkeskus. Suunnittelutilanne: · Flatholmenin hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 2002) · Tammisaaren läntisten saaristoalueiden rantayleiskaavaa (3osaa) 2008 – 2012 (valmisteilla) Harpar, Storträsket ja Lillträsket FI0100003 Kunta: Tammisaari Pinta-ala: 225 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Harpar Stor- ja Lillträsket ovat olleet järviä. Laskuojan kaivamisen seurauksena järvet ovat alkaneet kasvaa umpeen. Nykyisin molempien soiden laakeita keski- osia kattaa avoin luhtaneva, jossa on muutaman kymmenen sentin vahvuinen tur- vekerros. Suon laiteilla on luonnontilaisia korpia ja rämeitä. Kevättulvien aikana suuri osa luhtanevasta on veden alla, mutta kaivetun las- kuojan vuoksi alue kuivuu myöhemmin. Ojittamattomilla laiteilla on luonnontilai- sia korpia ja rämeitä. Erityisen edustavia ovat Storträskin tervaleppäkorvet ja Lillt- räskin lähdejuotit. Molempien soiden laiteilla on lisäksi hyvin muodostuneita, mutta pienialaisia kohosoita. Alue on aiemmin ollut nykyistä merkittävämpi vesi- lintujen pesimä- ja levähdysalue, jonka merkitys on kuitenkin kuivumisen myötä vähentynyt. Alueen reunoja uhkaa kuusettuminen. Alueelle on tarpeen tehdä ennallistamissuunnitelma, jolla alueen kuivumisen eteneminen estetään. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 55 Santalankorpi FI0100007 Kunta: Hanko Pinta-ala: 73 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue on kaksiosainen suoalue Hankoniemen keskiosassa. Alue on pääosin Metsähallituksen omistuksessa mutta eteläisemmän osan reunassa on pieni yksi- tyinen suojelualue. Alueelle on tehty soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunni- telma. Hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuminen kaipaa seurantaa. Seurannan järjestämisen vastuutahona toimii Metsähallitus. Bengtsårin lehto FI0100008 Kunta: Hanko Pinta-ala: 17 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Bengtsårin tammilehto edustaa hemiboreaalisia lehtoja ja jalopuumetsiä. Alueen omistaa Helsingin kaupunki. Alue on leirikäytössä ja sille on vahvistettu hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 1995. Hoito- ja käyttösuunnitelma kaipaa päivittämistä. Mahdollisuudet yhdistää suunnittelu Tulliniemen linnustonsuojelualueen kanssa tulee selvittää. Suunnitelman päivittämisen vastuutahoina toimivat Helsingin kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Bengtsårin tammilehdon hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1995) Karkali, Suurniemi ja Mailan alueet FI0100012 Kunta: Karjalohja Pinta-ala: 120 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Kohteeseen kuuluvat Karkalin luonnonpuisto, Suuriniemen kärki ja Niemensaari, Haapasaari, Mailan Ämmänuuninkallio, Mailankallio ja Rinnemäki. Nämä alueet muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, jossa on vanhaa metsää, lehtoja, kalk- kikallioita, puustoisia soita, niittyjä ja rakentamattomia saaria. Alueella on poikke- uksellisen runsaasti uhanalaista lajistoa. Alueella veneillään ja retkeillään. Alueilla on myös tutkimuskäyttöä. Karkalin luonnonpuistolle ei ole tarpeen tehdä uusia suunnitelmia lähitulevai- suudessa. Muilla luonnonsuojelualueiksi perustetuilla alueilla ei ole välttämätöntä suunnittelutarvetta. Muiden alueiden suunnittelutarve täytyy arvioida suojelualu- eiden perustamisen jälkeen. Alueen hoito- ja käyttösuunnitelma tulisi tehdä yhdessä muiden Lohjan alu- een luonnonsuojelualueiden kanssa. Suunnittelutilanne: · Karkalin luonnonpuisto. Hoidon ja käytön runkosuunnitelma 1985 (Metla, julkaisematon) · Karkalin luonnonpuiston hoidon ja käytön erityissuunnitelma 1988. (Met- la, julkaisematon) · Karkalin luonnonhoitosuunnitelma (MH 2006) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200756 Puujärvi FI0100013 Kunta: Karjalohja Pinta-ala: 694 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura 2000 -kohteeseen kuuluvat Karjalohjan kunnassa sijaitseva Puujärvi, järven luoteisosassa sijaitseva Vuoriniemi, sen pohjoispuolella sijaitseva Heponiemen tammiston alue sekä Puujärven luoteispuolella olevat Rautlammen ja Sikasuon alueet. Puujärven vesialueen toteutuskeinona on vesilaki. Vesilain keinoin turva- taan veden laadun säilyminen, hydrologia ja järven vesikasvillisuus. Maa-alueilla suojelun toteutuskeino on luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden perus- taminen. Puujärvi valuma-alueineen on ympäristöministeriön asettaman vesistöjen eri- tyissuojelutyöryhmän mietinnössä luokiteltu erityistä suojelua vaativaksi vesistök- si. Alue on ehdolla vedenlaadun seurannan vertailujärveksi. Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta, joten järven ja sen rantojen merkitys virkistyskäytölle on suuri. Veden laatua uhkaavia tekijöitä ovat maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä loma-asuntojen jätevedet. Alueen lehdot tarvitsevat hoitoa. Metsähallituksen hallinnassa oleville lehdoille tulee laatia luonnonhoitosuun- nitelma ja koko Natura-alueelle tulee laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka vas- tuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus ja Metsähallitus. Kalkkimäki ja Laukmäki FI0100014 Karjalohja 67 ha SCI Kalkkimäki ja Laukmäki ovat laajoja ja monipuolisia, kasvillisuudeltaan arvokkaita kallioalueita. Rajaukseen sisältyy myös arvokasta pähkinälehtoa ja pieniä letto- painanteita. Kalkkikallion kallioalueen keskiosassa on kasvistollisesti erittäin merkittävä lehtoalue. Lehdossa on laajoja pähkinäpensastoja. Kallioiden kasvillisuus on kalk- kipitoisen kallioperän takia hyvin rehevää. Kallioiden välissä on pieniä lettolaikku- ja. Suurin osa Kalkkimäen arvokkaimmista lehtoalueista on hakattu 1980-luvun lopussa. Lehtokasvillisuutta on kuitenkin säilynyt. Laukmäki on pääosin oligotrofinen. Laella on jäkäläkalliota, mäntykangasta ja kalliosoistumiakin. Korkealla kalliolla on useita jyrkänteitä. Paahteisella jyrkällä lounaisrinteellä on kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan hienoa kalkkipitoista kallio- ta, edustavia kallioketoja ja hyvin kehittynyttä kallioniittykasvillisuutta. Kalkkimäki on valtion omistamaa luonnonsuojelualuetta. Metsähallitus on laatinut sinne luonnonhoitosuunnitelman, jonka tavoitteena on hakattujen ja kuu- settuvien lehtojen kunnostus ja varttuneiden taimikoiden käsittely siten, että lehto- kasvillisuus elpyy. Kalkkimäelle ei ole tarpeen tehdä muita suunnitelmia. Alueelle sijoittuu 110 kilovoltin voimajohto. Laukmäelle suojelu toteutetaan pääasiassa maa-aineslain keinoin, paitsi kas- villisuudeltaan arvokkaimmalle, noin 4 hehtaarin suuruiselle alueelle perustetaan luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Maa-aineslailla suojeltavalle alueelle on syytä tehdä luontoarvot erityisesti huomioiva metsäsuunnitelma. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus ja Metsäkeskus Häme- Uusimaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 57 Elisaaren ja Rövassin lehdot FI0100016 Kunta: Inkoo Pinta-ala: 23 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alueella on arvokkaita jalopuulehtoja ja laidunnettuja hakamaita. Alueet ovat ko- konaisuudessaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Alueilla on paljon retkeily- ja tutkimuskäyttöä. Lisäksi alueen luontoarvot tarvitsevat säilyäkseen hoitoa. Hel- singin kaupungin omistamalla osalla Natura-alueetta on vahvistettu hoito- ja käyt- tösuunnitelma. Alueelle on tarpeen tehdä koko Natura-alueen kattava hoito- ja käyttösuunni- telma. Suunnittelun vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus ja Helsin- gin kaupunki. Suunnittelutilanne: · Elisaaren hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1994) Inkoon saaristo FI01000017 Kunta: Inkoo Pinta-ala: 203 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Natura-kohde sijaitsee Inkoon ulkosaaristossa. Kohteeseen kuuluvat rajauksen sisäpuolella olevat maa-alueet lukuunottamatta Hovskäriä, Stora Fagerön lounais- osaa ja Fagerögrundia. Maa-alueiden (135 hehtaaria) lisäksi Natura-alueeseen kuu- luu Timmerö-Langerön luonnonsuojelualueen vesialue (68 hehtaaria). Alueen luontoarvot turvataan perustamalla luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelu- alueita. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekis- teriin. Alue on erityisesti linnuston kannalta merkittävä. Aluetta käytetään puolus- tusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. Alueella on virkistyskäyttöä ja virkistyskäyttö tulee lisääntymään lähialueiden rakentami- sen myötä. Luontoarvot turvataan luonnonsuojelulailla toteutettavilla alueilla rauhoitus- määräyksin. Niiden alueiden osalta, joita ei ole rauhoitettu, luontoarvot turvataan rakennuslain mukaisella oikeusvaikutteisella yleiskaavalla. Alueelle tulisi laatia koko alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun vastuutahoina toimivat Metsähallitus, Uudenmaan ympäristökeskus ja Uuden- maan virkistysalueyhdistys. Mahdollisuudet toteuttaa suunnittelu yhdessä viereisten Natura-alueiden, Kirkkonummen saaristo (FI0100026) ja Kallbådanin luodot ja vesialue (FI0100089), kanssa tulisi selvittää. Stormossen FI0100018 Inkoo 107 ha SCI Stormossen on uusmaalaisittain poikkeuksellisen luonnontilainen keidassuo. Val- takunnallisen soidensuojeluohjelman mukaan se edustaa keidassuon nuoruusvai- heita. Suon reunarämeet ovat puustoltaan varsin luonnontilaista isovarpurämettä ja tupasvillarämettä. Avosuoalue on lähinnä lyhytkortista nevaa ja etenkin suon Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200758 luoteisosassa on vaikeakulkuinen kuljualue. Rajaukseen sisältyy suon pienialaisia metsäsaarekkeita. Alue on valtion omistuksessa. Alueen ympäristössä on maankäyttöhankkeita, jotka voivat lisätä alueen vir- kistyskäyttöpaineita. Alueelle tulisi tarvittaessa laatia sen käyttöä ohjaava suunni- telma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Medvastö – Stormossen FI0100024 Kunta: Kirkkonummi Pinta-ala: 821 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Alue koostuu viidestä erillisestä osasta. Alueeseen kuuluu kaksi Långvikenin poh- joisrannan lehtoa, Norra Fladetin-Kalvholmenin kosteikko- ja lehtoalue, Smedjevi- kenin merenlahti sekä Fladetin-Stormossenin-Bollbergetin alue, jossa on umpeen- kasvavaa merenlahtea, lehtoa, vanhaa metsää, keidassuota ja kalliota. Alue on monipuolisuutensa ansiosta erittäin merkittävä luontokokonaisuus. Useat sen osat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi eri suojeluohjelmissa. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä lintudirektiivin laje- ja. Alueen lintukosteikoille on Metsähallitus tehnyt hoito- ja käyttösuunnitelman Lintulahdet Life –hankkeen yhteydessä. Alueelle ei ole tarpeen tehdä uusia suun- nitelmia lähitulevaisuudessa. Långvikin osa-alueella on tarvetta toimenpidesuunnitelmalle. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Metsätalouskäytössä oleville alueille on syytä tehdä luontoarvot erityisesti huomioiva metsäsuunnitelma. Vastuutahoina toimi- vat Uudenmaan ympäristökeskus ja Rannikon metsäkeskus. Suunnittelutilanne: · Medvastö-Stormossenin alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistetta- vana 2007) · Kalvholmenin (Bergbackan) yksityisen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1995) · Tamminiemen luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma (vahvistettu 1991) Saltfjärdenin – Tavastfjärdenin lintuvedet FI0100025 Kunta: Kirkkonummi Pinta-ala: 260 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Saltfjärden on aiemmin ollut laaja merenlahti mutta se on vähitellen kasvanut um- peen. Alue sijaitsee Porkkalanniemen muuttoreitin varrella, ja siellä on pesii ja levähtää runsaasti vesilintuja, kahlaajia ja petolintuja. Umpeenkasvu on vähentä- nyt arvoa, mutta alue on edelleen merkittävä lintuvesi. Natura-alueeseen kuuluu myös pienikokoinen rauhoitettu Gästerbyn lehtometsikkö, joka sijaitsee Saltfjärde- nin eteläreunalla. Se on lehmusta kasvava saareke, jonka kasvistoon kuuluu useita vaateliaita lehtolajeja. Tavastfjärden on pitkän murtovesilahden perukoilla sijaitseva lintuvesialue, joka on huomattavasti vähemmän umpeenkasvanut kuin Saltfjärden. Myös Tavast- fjärdenillä pysähtyy muuttomatkoillaan varsin runsaasti laulujoutsenia ja muita vesilintuja. Etenkin Saltfjärden on tärkeä lintuharrastus-, tutkimus- ja opetuskohde. Alu- eella on myös maisemallista merkitystä ja vesialueet ovat tärkeitä kalojen kutu- paikkoja. Tavastfjärdenillä veneillään varsin paljon. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 59 Saltfjärdenillä on tehty pienimuotoisia kunnostustoimenpiteitä viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Lintulahdet Life –hankkeessa Metsähallitus on tehnyt alueelle luonnonhoitosuunnitelman, jonka mukaisia toimenpiteitä toteute- taan. Tavastfjärdenille on tarpeen tehdä hoito- ja käyttösuunnitelma, jolla sovitetaan alueen käyttö ja luontoarvot yhteen. Suunnittelun vastuutahoina toimivat Uuden- maan ympäristökeskus ja Metsähallitus. Osa-alueille voidaan tehdä yhteinen hoi- to- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelutilanne: · Saltfjärdenin luonnonhoitosuunnitelma (valmistuu keväällä 2007) Pohjan - Kiskon järvialue FI0100029 Kunta: Pohja, Tammisaari, (Kisko) Pinta-ala: 1038 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alue on harvinainen lampi- ja järvialuekokonaisuus karulla vedenjakajaseudulla. Alueen metsät ovat olleet metsätalouden piirissä, mutta järvien läheisyydestä löy- tyy edelleen myös luonnontilaisia alueita. Alueen lukuisat pienet järvet edustavat pääasiassa karuja järvityyppejä, rehevähköä tyyppiä edustaa kuitenkin Torrsjö. Alueeseen sisältyy myös pari laajempaa umpeenkasvun myötä syntynyttä suoalu- etta sekä pieni lehtoalue. Osalla alueelta löytyvistä luontodirektiivin luontotyypeistä on ennallistamis- tarpeita. Aluetta käytetään suunnistustapahtumien järjestämiseen. Skogbölen jär- viylängöllä on metsätalouskäytössä olevia alueita. Alueen rajausta sivuaa 400 kilo- voltin voimajohto. Alueelle on syytä laatia ennallistamissuunnitelma, jonka vastuutahoina ovat Uudenmaan ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus sekä Metsähalli- tus. Metsätalouskäytössä oleville alueille on tarpeen tehdä luontoarvot erityisesti huomioon ottava metsäsuunnitelma, jonka vastuutahoina ovat Uudenmaan ympä- ristökeskus ja Rannikon metsäkeskus. Pikkujärvi FI0100030 Kunta: Lohja Pinta-ala: 87 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Pikkujärvi on pääasiassa metsän ympäröimä rehevä järvi. Järven merkitys on suu- rin loppukesästä alkaen vesilintujen sulkimisalueena ja syysmuuton aikaisena levähdysalueena. Järven kasvillisuusvyöhykkeet ovat suhteellisen kapeat. Pikku- järvi kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suoje- luohjelmaan. Natura-kohteen toteuttamiskeinoina ovat vesilaki ja luonnonsuojelu- laki. Pikkujärvelle tulee laatia kunnostussuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200760 Lintukiimanvuori FI0100032 Kunta: Nummi-Pusula Pinta-ala: 42 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alue koostuu laajan kallioalueen reunasta, joka kohoaa Varttilan kylän pelloilta 150 metrin korkeuteen. Suhteellinen korkeus on 90 metriä. Alueella esiintyy hyvin edustavana luontodirektiivin luontotyyppi kasvipeitteiset silikaattikalliot. Kalliot ovat keskiravinteisia eli mesotrofisia, ja niillä esiintyy erityisesti kallioketoja. Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan maa-aineslain nojalla. Alueen metsätalouskäyttö on syytä sovittaa yhteen alueen luontoarvojen kanssa tekemällä alueelle luontoarvot erityisesti huomioon ottava metsäsuunnitelma. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus ja Metsäkeskus Häme- Uusimaa. Åkärr, Strykmossen ja Pytbergen FI0100033 Kunta: Lohja, Siuntio Pinta-ala: 73 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-kohde koostuu kolmesta erillisestä osa-alueesta: Åkärrin lettosuo, Stryk- mossen-keidassuo ja Pytbergin tammimetsä. Natura-kohde muodostaa kokonai- suuden, jossa on Lohjan alueen säilyneistä lettosoista toinen, saaristosuomalais- tyyppinen keidassuo sekä luontaista jalopuumetsää, jossa kasvaa muutamia satoja eri-ikäisiä tammia. Alueilla on uhanalaista ja harvinaista lajistoa. Alueita on sekä valtion että yksityisessä omistuksessa. Alueen läpi kulkee kahdessa eri kohdassa 110 kilovoltin voimajohto. Åkärrille on tehtävä ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Karstunlahden metsä ja kalliot FI0100034 Kunta: Lohja Pinta-ala: 34 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura 2000 -alueeseen kuuluvat Karstunlahden rannalla sijaitseva vanha metsä sekä Pamminmäen ja Tennoonmäen kallioalueet. Kohteella on varttuneita kuusi- valtaisia metsiä ja kiillegneissikallioita. Kallioiden kasvillisuus on edustavaa, alu- eella on muun muassa uhanalaista sammallajistoa. Pamminmäen suojelu toteute- taan maa-aineslain keinoin säätelemällä kiviaineksen ottoa muuten alueen luonto- arvot turvataan perustamalla luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita. Ten- noonmäen ja Karstunlahden osa-alueet on suojeltu yksityisinä luonnonsuojelualu- eina. Alueelle on tarpeen tehdä ennallistamissuunnitelma, jonka vastuutahona toi- mii Uudenmaan ympäristökeskus. Pamminmäen metsäsuunnitelman tarve on selvitettävä. Suunnittelun vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus ja Metsäkeskus Häme-Uusimaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 61 Lakimäen metsä FI0100035 Kunta: Lohja Pinta-ala: 50 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura 2000-kohde on laaja metsäkalliokokonaisuus. Alueella on korkeita metsäi- siä kallioita, reheviä painanteita ja pieni suopainanne. Kallioperä on kiillegneissiä. Alue toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisena suojelualueena. Osan alueesta omistaa valtio. Alueen lehtojen ja jalopuumetsien on arvioitu kaipaavan hoitoa. Alueella esiintyy erityisesti suojeltava kalliosinisiipi. Valtion omistuksessa olevalle alueelle on syytä tehdä luonnonhoitosuunnitel- ma. Alueen toteutuksen edetessä tulee arvioida suunnitelman tarve muulla osalla aluetta. Luonnonhoitosuunnitelman tekemisestä valtion maille vastaa Metsähalli- tus. Kaanaan vanha metsä FI0100037 Nurmijärvi 17 ha SCI Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen Vantaanjoen osayleiskaava, jossa alue on osoitettu suojelualueena. Kyseisen kohteen länsipuolelta kulkee Seitsemän veljek- sen vaellusreitti. Alueen käytön ohjaaminen on tarpeen. Suunnittelun vastuutahona toimii Met- sähallitus. Klaukkalan Isosuo FI0100038 Nurmijärvi 148 ha SCI Alueen ympäristössä on runsaasti kaavoitus ja rakentamispaineita. Taajaman kas- vun myötä alueen virkistyskäyttö tulee lisääntymään. Metsähallitus on tehnyt alu- eelle ennallistamissuunnitelman, mutta toimenpiteitä ei ole vielä voitu toteuttaa. Alueen virkistyskäytön ja ympäröivän maankäytön ohjaaminen on tarpeen. Suunnittelun vastuutahoina toimivat Nurmijärven kunta, Uudenmaan ympäristö- keskus ja Metsähallitus. Konianvuori FI0100039 Kunta: Vihti Pinta-ala: 123 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Kallion laella vanha metsä on mäntyvaltaista ja rinteen alaosissa kuusivaltaista vanhaa metsää, jonka aluskasvillisuus on lehtoa. Alueen luontoarvot turvataan eteläosaa lukuun ottamatta luonnonsuojelulailla ja valtion omistama osa on jo pe- rustettu luonnonsuojelualueeksi. Eteläosan toteutuskeinona on maa-aineslaki. Alueella ei ole ennallistamistarpeita. Aluetta käytetään suunnistustapahtumi- en järjestämiseen. Eteläosalle tulisi tehdä luontoarvot erityisesti huomioon ottava metsäsuunni- telma. Kulutusta huonosti kestävän kalliokasvillisuuden suojaamiseksi Natura- Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200762 alueen virkistyskäyttöä tulisi ohjata. Alueen suunnittelun vastuutahona toimii Metsähallitus. Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki FI0100041 Kunta: Vihti Pinta-ala: 180 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Sisältää Natura-alueen Vanjärvi-Laukkamäki (FI0100103), jonka suunnittelu on arvioitu erittäin kiireelliseksi Vanjärven lintujärven perusteella. Vihdin luoteisosassa sijaitseva kolmiosainen Natura 2000 -alue, joka koostuu Van- järven lintujärvestä sekä Märjäntienmäen ja Laukkamäen kallio- ja lehtoalueista. Suurin osa Märjäntienmäkeä ja Laukkamäkeä suojellaan maa-aineslailla. Näil- le alueille tulisi tehdä metsäsuunnitelma, jonka vastuutahoina toimivat Uuden- maan ympäristökeskus sekä Metsäkeskus Häme-Uusimaa. Märjäntienmäen länsi- rinnettä käytetään kalliokiipeilyyn, joka suunnittelemattomana uhkaa jyrkänteen kasvillisuutta. Suunnittelun vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Keravanjokikanjonin lehto FI0100045 Kunta: Tuusula Pinta-ala: 54 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue on 2,5 kilometriä pitkä Keravanjoen laakso, jonka kasvillisuus on pää- asiassa lehtoa ja kosteita rantaniittyjä. Alue on edustava kasvillisuudeltaan, linnus- toltaan, geomorfologialtaan, maisemaltaan sekä virkistyskäytön kannalta. Alue on sekä yksityisessä, että valtion omistuksessa. Alueen lehdot tarvitsevat hoitoa. Alueelle tulee tehdä luonnonhoitosuunni- telma, jonka vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus sekä Metsähal- litus. Asemansuo FI0100047 Kunta: Karkkila Pinta-ala: 18 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura 2000 -kohde sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven itärannalla. Saavajoki osin rajaa aluetta, osin kulkee sen halki. Alueella on reheväkasvuista lehtokorpea ja paikoin luhtaista sekametsää. Kevättulvat ovat voimakkaita. Alueella on erityisesti linnus- tollista merkitystä. Alue sijaitsee lähellä taajamaa ja alueella on virkistyskäyttöä. Alueelle sijoittuu kaksi 110 kilovoltin voimajohtoa. Virkistyskäyttö ja alueen suojeluarvot tulisi sovittaa yhteen. Suunnittelun vas- tuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Asemansuon hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1998) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 63 Haaviston alueet FI0100050 Kunta: Karkkila Pinta-ala: 59 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue, joka koostuu seitsemästä erillisestä osasta. Haaviston seutu on kasvil- lisuudeltaan poikkeuksellisen rehevää, ja Natura-alueelle sijoittuvat Uudenmaan parhaimpiin kuuluvat lettosuot, lähteiköt ja vuorijalavalehto. Alueella on sekä yksityisomistuksessa olevia alueita että valtion omistamia alueita. Kaikista alueista perustetaan luonnonsuojelulain mukaiset suojelualueet. Alue on ehdolla vesipoli- tiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Aluetta ja sen vesitaloutta uhkaavat monet maa-ainesten ottamishankkeet. Alueelle on tarpeen tehdä luonnonhoito- ja ennallistamissuunnitelma, jonka vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus ja Metsähallitus. Svinberget - Lagerholmen FI0100054 Kunta: Tammisaari Pinta-ala: 56 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue muodostuu osasta Lagerholmenin saarta ja Svinbergetin alueesta mantereen puolella. Lagerholmenilla on edustavaa lehmusvaltaista luonnontilaista jalopuumetsää. Svinbergetin aluetta luonnehtivat edustavat kallionalus- ja rinne- lehdot, vanha kelopuustoinen kalliomännikkö ja luonnontilainen kluuvijärvi. Svinbergetin ja Lagerholmin välistä rajaukseen kuuluu vielä matala, ruovikkoinen flada. Svinbergetin korkeimmalla kohdalla on muinainen röykkiöhauta. Alue on yksityisomistuksessa. Alueelle tulee tehdä luonnonhoito- ja ennallistamissuunnitelma. Suunnitel- man vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Vähäjärvenkallioiden vanha metsä FI0100057 Mäntsälä 74 ha SCI Alue on Uudellamaalla harvinaisen suuri luonnonmetsäalue. Alueella on suuret korkeuserot (lähes 50 m). Perustettu luonnonsuojelualue on valtion omistuksessa. Alueelle on tehtävä ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Kotojärvi – Isosuo FI0100058 Kunta: Mäntsälä Pinta-ala: 365 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Kotojärvi-Isosuon Natura-alue on topografialtaan tasainen, lasketusta järvestä ja keidassuosta koostuva alue. Maaperä on pääosin savea, turvetta ja moreenia. Koto- järven kasvillisuus on syntynyt järven laskun tuloksena. Avovesialue on tätä ny- kyä pieni ja pirstoutunut neljäksi lampareeksi, joita reunustaa laaja järviruoko- vyöhyke. Kotojärvellä on useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjois- puolen harjulta. Kotojärven kaakkoisreunalla sijaitseva pieni lehtosaareke, Koljan- saari, on puuston luonnontilaisuuden vuoksi hyönteis- ja lintulajistoltaan mielen- kiintoinen. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200764 Isosuo on suoyhdistymänä melko hyvin kehittynyt, kohtalaisen luonnontilai- nen kasvillisuudeltaan monipuolinen keidassuo. Suo on lähes ojittamaton, mutta sen yli kulkee sähkölinja. Natura-alue on valtakunnallisesti merkittävä suoalue ja lintuvesi. Se on edustava sekä luontotyypeiltään että lintudirektiivin lajistoltaan. Isosuo on mukana valtakunnallisessa soidensuojeluohjelmassa. Kotojärvi taas on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Alueella on virkistyskäyttöä ja käyttö tulee lisääntymään asutuksen levitessä kohti Natura-aluetta. Alueelle on syytä tehdä koko Natura-alueen kattava hoito- ja käyttösuunni- telma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Suunnittelutilanne: · Isosuon ennallistamissuunnitelma (MH 2005) Ohkolanjokilaakso FI0100061 Kunta: Mäntsälä Pinta-ala: 22 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Kaksiosainen Natura-alue sijaitsee Ohkolanjoen rannoilla. Ohkolanjoki on Kera- vanjoen sivuhaara, joka virtaa Natura-alueella luonnontilaisessa uomassaan. Joki ja rantalehdot muodostavat arvokkaan ekologisen kokonaisuuden, joka on harvinai- sen luonnontilainen Uudellamaalla. Natura-alueeseen kuuluu erillisenä osana joen itäpuolella oleva edustava perinnebiotooppi, Sandberginpelto. Alue on noin 3,5 hehtaarin kokoinen entinen pelto, joka on ollut laidunkäytössä. Alueelle on kehit- tynyt edustavaa niittykasvillisuutta. Paikallinen luonnonsuojeluyhdistys on hoita- nut niittyä niittämällä. Ohkolanjoki on potentiaalinen meritaimenen istutusalue. Alue on pääosin valtion omistuksessa. Alueelle tulee tehdä luonnonhoitosuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Gästerbyn järvet ja suot FI0100067 Kunta: Sipoo Pinta-ala: 199 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue koostuu kolmesta osa-alueesta Gästerbyn ja Söderkullan välissä. Koko alueesta on perustettu yksityisiä luonnonsuojelualueita. Alueen on luonto on var- sin monipuolinen, sillä alueella on pieniä järviä, erityyppisiä soita, kallioita, kan- gasmetsiä sekä pieniä lehtoja. Storträsk ja pohjoisempi pieni lampi ovat humuspi- toisia ja suorantaisia. Molnträsket ja alueeseen rajautuva Mjödträsk sen sijaan ovat kirkasvetisiä ja karuja järviä. Alueella on ennallistamista tarvitsevia luontotyyppejä ja kohtalaisesti virkis- tyskäyttöä. Sipoon kunnan alueelle ollaan valmistelemassa koko kunnan kattavaa yleiskaavaa. Alueen luontoarvojen turvaamiseksi riittää kuitenkin pelkkä ennallistamis- suunnitelma. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus sekä Sipoon kunta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 65 Boxin suot FI0100068 Kunta: Sipoo, Porvoo Pinta-ala: 159 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alue koostuu Sipoon ja Porvoon rajalla sijaitsevista kolmesta erillisestä suosta. Suot ovat lähellä rannikkoa ja ne ovat geologisesti melko nuoria keidassoita. Suot ovat keskiosistaan karuja rämeitä ja nevoja, reunat ovat ravinteisempia saranevoja ja korpia. Suot ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Sipoon kunnan alueelle ollaan valmistelemassa koko kunnan kattavaa yleis- kaavaa. Alueen pohjoispuolelle on valmistunut Kilpilahden tieyhteyden yleis- suunnitelma. Alueen soille tulee tehdä ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman vastuuta- hona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Porvoonjoen suisto - Stensböle FI0100074 Kunta: Porvoo Pinta-ala: 1331 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Porvoonjoen suisto - Stensböle on kolmiosainen Natura-alue. Pohjoisin, Linnanmä- en harjukummun ja Maarin rehevän lahden muodostama kokonaisuus sijaitsee maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Porvoonjoen ran- nalla Porvoon vanhan kaupungin tuntumassa. Laajempi eteläinen osa-alue puoles- taan sijaitsee Porvoonjoen suiston vesialueella ja rannoilla. Siihen kuuluvat Ruskis, Kaupunginselkä, Stensbölefjärden, Bjurböleviken, Sikosaaren eeläosa sekä Stensbö- lefjärdenin itärannan niitty- ja metsäalueet. Kolmantena osa-alueena on itäisimpä- nä sijaitseva Stormossenin suoalue. Alueella on intensiivistä virkistyskäyttöä. Ruskis – Stensbölefjärden on arvioi- tu 'Kunnostettavien kosteikkojen valtakunnallisessa tärkeysjärjestys' –selvityksessä välitöntä kunnostusta tarvitsevaksi kohteeksi. Alue on ehdolla vesipolitiikan pui- tedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Joen suistoalueelle hoito- ja käyttö- suunnitelma on tehty Lintulahdet Life -hankkeen yhteydessä. Stensbölen muille osille tulee tehdä hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelutilanne: · Porvoonjoen suiston - Stensbölen hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2005-2015 · Ekudden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma Kullafjärdenin lintuvesi FI0100081 Kunta: Ruotsinpyhtää Pinta-ala: 185 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Kullafjärden, toiselta nimeltään Tessjöfjärden, on Taasianjoen suiston lintuvesialue. Matalassa, rehevässä lahdenpohjukassa on laajat vesikasvillisuusvyöhykkeet, joista järviruoko muodostaa suurimmat. Myös ulpukka on runsas. Yli metrin syvyisillä vesialueilla kasvaa lähinnä järvikaislaa. Suiston vesi- ja rantakasvilajisto on moni- puolinen. Lahden eteläosassa on keskimäärin kahden metrin syvyinen avovesi- alue. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekiste- riin. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200766 Lintuvesialueelle tulisi tehdä luonnonhoitosuunnitelma. Suunnitelman vas- tuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Vahterpään fladat FI0100083 Kunta: Ruotsinpyhtää Pinta-ala: 104 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Vahterpään pitkän niemen kärjessä sijaitseva ranta- ja vesialuekokonaisuus. Alue koostuu kahdesta fladasta (Hamnfladan ja Furufladan), kluuvijärvestä (Lillfladan) sekä Hamnfladanin ja Lillfladanin ranta-alueista. Ranta-alueista perustetaan luon- nonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Alue on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Alueelle tulee tehdä ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelma alueen perus- tamisen jälkeen. Suunnitelman vastuutahona toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Haukkamäki FI0100090 Kunta: Nummi-Pusula, Somero Pinta-ala: 23 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Nummi-Pusulan luoteisosassa Arimaa-järven rannalla sijaitseva korkea, jyrkäntei- nen kallioalue. Natura-alue ulottuu hieman Someron puolelle Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelle, jossa on luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu lehto Koirlammista Arimaa-järveen laskevan puron varrella. Alue on yksityisomistuk- sessa. Valtaosalla alueesta on metsätalous sallittua. Alueelle tulisi tehdä luontoarvot erityisesti huomioiva metsäsuunnitelma. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus sekä Metsäkeskus Häme-Uusimaa. Suunnitelma tehdään yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Metsäkulma FI0100094 Kunta: Mäntsälä Pinta-ala: 151 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alueen maasto on topografialtaan kumpuilevaa ja muodostaa hyvin monimuotoi- sen metsä- ja suoluontokokonaisuuden, jossa esiintyy seitsemän luontodirektiivin luontotyyppiä. Alueella sijaitsee ennallistamista vaativia kohteita. Koko alueelle perustetaan luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Alueelle on tehtävä ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Peltolan vanha metsä FI0100095 Kunta: Mäntsälä Pinta-ala: 48 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Peltolan vanha metsä sijaitsee Sääksjärven itäpuolella Mäntsälässä. Peltolan metsä- alueen halki kiemurtelee rehevä korpinen suojuotti, jonka luonnontilaa tuore var- sin voimaperäinen ojitus ei ole vielä muuttanut. Alueella on myös pieni räme ja rantaluhtaa. Peltolan metsät ovat kasvillisuudeltaan pääosin mustikkatyyppiä ja paikoitellen esiintyy myös lehtomaista kangasta sekä pienialaisesti käenkaali- Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 67 oravanmarjatyypin lehtokuvioita. Alue on pinta-alaltaan varsin pieni ja metsät mosaiikkimaisia tien ja taimikoiden pirstovan vaikutuksen takia. Alueella on ennallistamista tarvitsevia kohteita. Alueella on jonkin verran metsästys- ja muuta virkistyskäyttöä. Alueelle tulisi laatia ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsäntutkimuslaitos. Tomasbölebäcken FI0100096 Kunta: Pohja Pinta-ala: 10 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue sijaitsee Pohjan kunnassa Pohjanpitäjänlahden länsipuolella Hemträs- ketistä Tomasbölevikeniin laskevan puron rannoilla ja Hemträsketin itärannalla. Alue koostuu luonnontilaisena meanderoivasta purosta, metsäluhdista ja päh- kinäpensas- sekä rantalehdoista. Valtaosa pähkinäpensaslehdoista on jyrkänteen alus- ja rinnelehtoa. Rantalehto ja metsäluhdat sijaitsevat Tomasbölebäckenin pu- ron varressa. Alueella esiintyy kohteita, joille luonnonhoitosuunnitelman laatimi- nen voi tulla kyseeseen. Lisäksi alueella esiintyy erikoisesti suojeltava laji; hius- koukkusammal. Alue on yksityisomistuksessa. Alue on ehdolla vesipolitiikan pui- tedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Alueelle tulee tehdä luonnonhoitosuunnitelma. Suunnitelman vastuutahon toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Rientolan metsä FI0100097 Kunta: Pornainen Pinta-ala: 39 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alueella on vanhaa kuusivaltaista korpea, tuoretta metsää sekä karua mäntykallio- ta. Kuusivaltainen kangasmetsä ja korpi ovat lähes luonnontilaisia. Lahopuuta on kuitenkin melko vähän. Alueella aiemmin tehdyt metsätaloustoimenpiteet ovat kohdistuneet karulle mäntykalliolle. Puusto on siellä nuorehkoa ja tiheää. Alueelle on tehtävä ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman vastuutahona toimii Metsähallitus. Byträsket FI0100098 Kunta: Sipoo Pinta-ala: 19 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Byträsketin lampea reunustaa leveydeltään vaihteleva hyllyvä rantasuo. Byträske- tillä esiintyy luontodirektiivin liitteen II laji, täplälampikorento (Leucorrhinia pec- toralis). Koko Byträsket on lajille sopivaa elinympäristöä. Alue on ehdolla vesipoli- tiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Sipooseen valmistellaan koko kunnan kattavaa yleiskaavaa. Alueelle tulee tehdä luonnonhoitosuunnitelma. Suunnitelman vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus sekä Metsähallitus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200768 Torsgårdin metsä FI0100100 Kunta: Siuntio Pinta-ala: 44 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alueella on metsäisiä kallioalueita ja niihin liittyviä tuoreen kankaan rinnemetsiä. Alueella on myös rehevämpiä korpipainanteita. Metsät ovat varttuneita ja ikäänty- viä, tiheitä kuusikoita. Kuusikko on rakenteeltaan hyvin luonnontilainen, seka- puuna kasvavat lähinnä mänty, koivu ja haapa, paikoin myös raita, harmaaleppä ja tervaleppä. Alueella on yksittäisiä varsin järeitä haapoja, koivuja ja raitoja. Laho- puuta on melko runsaasti, pääosin keski- ja pienikokoista kuusta. Mäntyvaltaisten kallioalueiden jäkäliköt ovat luonnontilaisia. Alueelle tulee tehdä ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelma. Suunnitel- man vastuutahoina toimivat Metsähallitus. Österfjärden FI0100101 Kunta: Tammisaari Pinta-ala: 95 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Österfjärden on merenlahti, jonka laajat pitkittäiset kivennäismaaharjanteet erotta- vat merestä. Lahden rannoilla on laidunnettuja alueita ja metsäluhtaa. Österfjärde- nin ja ympäröivien alueiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat myös Karlholmenin saaret, Nötön pohjoisrannan metsä ja Västerfjärdenillä sijaitseva Västerholmenin ja Tallörenin saariryhmä, joilla kaikilla on luonnonmetsiä. Kunnostettavien kosteikkojen valtakunnallisessa tärkeysjärjestyksen arvioin- nissa alueen on arvioitu tarvitsevan kunnostusta 5-10 vuoden sisällä. Alue on osit- tain maatalouden erityistuella tuetussa laidunnuksessa. Österfjärdenin merenlahdelle tulisi tehdä luonnonhoitosuunnitelma. Suunni- telman vastuutahoina toimivat Uudenmaan ympäristökeskus ja Metsähallitus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 69 8.4 Ei tällä hetkellä tiedossa olevaa suunnittelun tar- vetta Valmiit suunnitelmat Laajalahden lintuvesi FI0100028 Kunta: Espoo Pinta-ala: 192 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Laajalahti on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas, matala, avara ja ruovikkoinen merenlahti itäisessä Espoossa. Rajaukseen kuuluu varsinaisen ruovikkoalueen lisäksi myös entistä peltoa ja pensaikkoa mantereen puolelta sekä avoimempaakin vesialuetta ulompana lahdella. Alue muodostaa varsin hyvän ekologisen kokonai- suuden merenlahden ja sen rannan biotooppeja. Laajalahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Muutonaikaisena levähdys- alueena se on yksi Suomen etelärannikon parhaista. Alueella levähtää ja pesii usei- ta lintudirektiivin lajeja. Alue on pääkaupunkiseudulla merkittävä opetus- ja retki- kohde. Lähistöllä sijaitsevassa Villa Elfvikissä toimii Espoon kaupungin ympäris- tövalistuskeskus. Laajalahdella on myös tutkimuksellista merkitystä. Alue on eh- dolla vesipolitiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Laajalahdella on voimassa oleva hoito- ja käyttösuunnitelma. Alueella on to- teutettu hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä Lintulahdet Life – hankkeen yhteydessä. Suunnittelutilanne: · Laajalahden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (1993) Lemmenlaakson lehto FI0100044 Kunta: Järvenpää Pinta-ala: 94 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Alueen pohjoisosa on harjua, jonka maaperä on soramoreenia ja hiekkaa. Joenvar- silehdot sijaitsevat jyrkillä, kanjonimaisilla rinteillä, joiden korkeus on n. 30 metriä. Alueen eteläosassa topografia on loivempi. Maaperä muuttuu hiesuksi ja saveksi, ja jokitörmät ovat n. 10 metriä korkeat. Jokirantojen kasvillisuus on tulvaniittyä ja rehevää lehtoa. Alueen reunoilla on tavanomaisempaa kangasmetsää ja eteläosassa on peltoa. Paikoin alueella on kulttuuriperäisiä niittyjä, joita on hoidettu laidunta- malla. Alue on luonnoltaan monipuolinen ja edustava kokonaisuus, jonka toimintaan Keravanjoen tulvat ja uoman muutokset vaikuttavat merkittävästi. Rinnelehdot on lehtojensuojeluohjelmassa todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja alueen lajisto on runsas ja edustava. Alue on tärkeä biologinen tutkimuskohde. Alueen läpi kul- kee 110 kilovoltin voimajohto. Lemmenlaakson Natura-alueella on voimassa oleva hoito- ja käyttösuunnitel- ma. Suunnittelutilanne: · Lemmenlaakson hoito- ja käyttösuunnitelma (2006) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200770 Tuusulanjärven lintuvesi FI0100046 Kunta: Tuusula, Järvenpää Pinta-ala: 200 ha Natura-alueen tyyppi: SPA Natura-alue koostuu kolmesta erillisestä Tuusulanjärven vesi- ja rantakosteikko- alueesta. Pohjoispohjukan osa-alue kuuluu Järvenpäähän, kun taas länsirannan ja eteläpään osa-alueet sijaitsevat Tuusulassa. Tuusulanjärvi on noin kahdeksan ki- lometriä pitkä, kapea järvi, joka sijaitsee asutuksen keskellä ja on pahoin rehevöi- tynyt. Natura-alueella Tuusulanjärven rannat ovat pääosin rakentamattomia, vesi- ja rantakasvillisuudeltaan runsaita lahtia, jotka ovat tärkeitä linnustolle. Rannoilla on kosteita niitty- ja pensaikkoluhtia. Pohjoisimman osa-alueen rantakosteikoita on ojitettu. Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Siellä pesii ja levähtää useita lintudirektiivin lajeja. Luontotyypit ovat varsin tavanomaisia, sillä järvi on rehevöitynyt ja rantojen kosteat niityt ja rantaluhdat ovat Uudellamaalla varsin yleisiä luontotyyppejä. Tuusulanjärvi on merkittävä myös maisemaltaan ja kulttuurihistorialtaan. Rannoilla on taiteilijakotimuseoita, ja rantojen virkistyskäyttö on runsasta. Alueelle on suunnitteilla lisää rakentamista ja virkistyskäyttö tulee lisääntymään. Alue on tärkeä myös lintuharrastukselle ja –tutkimukselle. Alueelle on tehty suunnitelma, joka ohjaa alueen hoitoa ja käyttöä. Lintulahdet Life –hankkeen yhteydessä on toteutettu suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Järven eteläpää on pääosin hankittu valtion omistukseen. Pohjoisosa on Järven- pään kaupungin omistuksessa ja keskiosa yksityisomistuksessa. Suunnittelutilanne: · Tuusulanjärven länsirannan käytön ja hoidon periaatteet (2001) Järvisuo – Ridasjärvi FI0100052 Kunta: Hyvinkää Pinta-ala: 686 ha Natura-alueen tyyppi: SCI, SPA Ridasjärvi on dystrofinen eli ruskeavetinen, voimakkaasti rehevöitynyt järvi, joka on aikoinaan luokiteltu kaislatyypin tyyppijärveksi. Ridasjärven suoalueet kuuluvat Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykeeseen. Suoyhdistymän vallitsevana suotyyppinä ovat rämeet nevapainanteineen, mutta alueella on pienialaisesti myös ruoho- ja heinäkorpea. Suoalue on valtakunnallises- ti merkittävä konsentrinen kermikeidas, suoyhdistymänä melko hyvin kehittynyt ja ehjä ja monimuotoinen kokonaisuus. Ridasjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi. Se on pesimälinnustoltaan monipuolinen, mutta myös sen muuton- ja sulkasadonaikainen merkitys on huomattava. Alueella esiintyy uhanalaisia hyön- teislajeja. Alueelle sijoittuu kantaverkon 400 ja 110 kilovoltin voimajohdot. Alueelle on myös suunnitteilla uusi 400 kilovoltin voimajohto. Alueelle on tehty hoitoa ja käyttöä ohjaava suunnitelma. Alueella ei ole tiedos- sa muuta suunnittelutarvetta. Suunnittelutilanne: · Ridasjärven luontoalueen käyttö- ja hoito (2001) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 71 Vanhankaupunginlahden lintuvesi FI0100062 Kunta: Helsinki Pinta-ala: 316 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Vanhankaupunginlahti on laaja ruovikkoinen merenlahti Vantaanjoen suistossa. Vesikasvillisuusalueet, luhdat ja rantaniityt muodostavat laajoja vyöhykkeitä. Reunametsät ovat reheviä tervaleppäluhtia. Yhdessä läheisten peltojen kanssa alue muodostaa luonnoltaan monimuotoisen ja etenkin linnustolle erittäin tärkeän alu- een. Suurin osa Natura-alueesta on luonnonsuojelualuetta. Alueen omistavat Hel- singin kaupunki ja valtio. Alue on kansainvälisesti merkittävä kosteikkolinnuston suojelualue, jonka ar- vo on hoitotoimenpiteiden ansiosta edelleen kasvamassa. Suurin osa alueesta kuu- luu kansainväliseen kosteikkojen suojelusopimukseen eli ns. Ramsar-kohteisiin. Alueen linnustoa, selkävesialueen veden laatua ja pohjaeläimistöä seurataan vuosittain. Myös lampareiden kasvillisuus on seurannassa. Alueelta on seuranta- tietoja pitkältä aikaväliltä, joten se on merkittävä myös tieteellisen tutkimuksen kannalta. Alue on erittäin tärkeä virkistys- ja luontoharrastuskohde pääkaupunki- seudulla. Sen rannoilla on luontopolkuja ja lintutorneja. Alue on ehdolla vesipoli- tiikan puitedirektiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Alueella on valmis hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka mukaisesti aluetta hoi- detaan. Suunnittelutilanne: · Vanhankaupunginlahden lintuvesi –Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttö- suunnitelma (2005) Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet FI0100063 Kunta: Helsinki Pinta-ala: 251 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue on Helsingin itäosassa sijaitseva mereen pistävä harjuniemi, joka jat- kuu hiekkasärkkinä ja hiekkapohjana merenpinnan alla. Suurin osa Natura 2000 - alueesta on vesialuetta. Natura 2000 -alueeseen sisältyvät maa-alueet eli Kallah- denharju ja Kallahdenniemen rantaniitty ovat Helsingin kaupungin omistamia luonnonsuojelualueita. Muu osa Natura-alueesta, eli vesialueet, kuuluvat valta- kunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Vesialueella Natura-alueen toteutuskeino on vesilaki, jonka avulla suojellaan vedenalaista luontoa, merenpohjaa ja veden laatua. Harju ja niitty ovat arvokkaita myös maisemallisesti. Alueen vedenalaiset osat ovat luontoarvoiltaan huonosti tunnettuja. Lähistöllä on runsaasti asutusta, ja alueita käytetään huomattavan paljon vir- kistykseen. Niityllä on merkitty luontopolku. Molemmille luonnonsuojelualueille on vahvistettu hoito- ja käyttösuunnitelma. Kallvikin rantaniitylle on vuonna 2002 tehty uusi hoito- ja käyttösuunnitelma, jota ei ole vielä vahvistettu. Suunnittelutilanne: · Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2003-2012 · Kallvikin rantaniitty – hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvistettu 1993) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200772 Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet FI0100082 Kunta: Ruotsinpyhtää, (Elimäki) Pinta-ala: 568 ha Natura-alueen tyyppi: SPA Natura-alue on kaksiosainen lintuvesialue, joka sijaitsee Ruotsinpyhtään ja Elimä- en rajalla. Pohjoisempi Teutjärvi on pyöreähkö, laakearantainen järvi, joka sijaitsee Teutjoen suulla. Teutjärven vedet laskevat kapeata Niemistönsalmea pitkin etelään Suvijärveen, joka on osa Kymijoen läntistä haaraa. Natura-alueeseen kuuluu Suvi- järven rehevä pohjoisosa. Lähes koko alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien- suojeluohjelmaan. Pieniä laajennuksia lintuvesiensuojeluohjelman rajaukseen on tehty Teutjärven itä- ja etelärannalla sekä Suvijärven luoteisrannalla, joissa ranta- pensaikkoja on otettu mukaan Natura-alueeseen. Järvet ovat lintuvesiensuojeluohjelmassa luokiteltu kansainvälisesti arvok- kaaksi kohteeksi. Sekä pesivä että muuttoaikoina levähtävä linnusto on runsas. Etenkin ruovikkolajeja pesii runsaasti, ja joukossa on harvinaisuuksia. Myös ympä- röivät pellot ovat linnuston kannalta tärkeitä. Alue on ehdolla vesipolitiikan puite- direktiivin artiklan 6 mukaiseen rekisteriin. Rannat ovat lähes rakentamattomat, vain Teutjärven koillisrannalla on pari rakennusta. Alueella on jonkin verran virkistyskäyttöä. Alueelle on tehty hoitoa ja käyttöä ohjaava suunnitelma. Muita suunnitelmia ei ole tarpeen tehdä. Suunnittelutilanne: · Teutjärven hoidon ja käytön periaatteet (2003) Kallbådanin luodot ja vesialue FI0100089 Kunta: Kirkkonummi, Inkoo Pinta-ala: 1520 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Natura-alue sijaitsee Porkkalanniemen lounaispuolisella ulkomerialueella siten, että noin puolet alueesta ulottuu sisäisten aluevesiemme ulkorajan ulkopuolelle. Alueen keskellä on Kallbådanin 0,7 hehtaarin kokoinen majakkaluoto ja sen ympä- rillä useita pienempiä luotoja ja kareja. Rajaus ulottuu vähintään 1,8 kilometrin päähän luodoista joka suunnalla. Suurin osa Natura-alueesta on vettä. Alue on tärkeä harmaahylkeen suojelulle. Harmaahylje on luontodirektiivin liitteen II laji. Saarelle järjestetään luontomatkailuretkiä ja virkistyskäyttöpaineet ovat kasvussa. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. Aluetta on ehdotettu vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiseen rekisteriin. Alueella on ympäristöministeriön vahvistama hoito- ja käyttösuunnitelma ei- kä muita suunnitelmia ole tarpeen tehdä. Suunnittelutilanne: · Kallbådanin hylkeidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (vahvis- tettu 2002) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 73 Ei tiedossa olevaa suunnittelun tarvetta Varvarinsuo FI0100009 Karjaa, Inkoo 60 ha SCI Alue on luonnontilaisena säilynyt, ojittamaton suoyhdistymä, jolla on ainakin kahdeksaa eri suotyyppiä. Alueella on Salpausselän lähteikköjä. Varvarinsuo kuu- luu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Alue on valtion omistama suojelu- alue. Varvarinsuo on muodoltaan pitkänomainen, melko pieni suokokonaisuus, jol- la on monipuolinen valikoima metsäisiä suotyyppejä. Reunoilla on mesotrofisia, kuusi- tai tervaleppävaltaisia korpia. Keskiosat ovat pääasiassa suopursuvaltaista isovarpuista rämettä. Korvet ovat osittain lähteisiä. Alueelle ei ole tarpeen laatia suunnitelmia. Tulijärvi – Makubergen FI0100010 Kunta: Karjaa, Karjalohja Pinta-ala: 47 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Tulijärvi-Makubergenin alueen eteläosassa on Makubergenin vanhaa luonnonmet- sää eteläsuomalaisittain edustavine lahopuustoineen sekä karumpaa kallioalueen mäntyvaltaista luonnonmetsää. Alueen pohjoisosaa luonnehtii varsinaisen Tulijär- ven lisäksi laaja allikkoinen ruovikkoalue ja boreaaliseksi metsäluhdaksi luokitel- tava suoalue. Luhta-alue ja ruovikkoalue on vesitaloudeltaan varsin luonnontilainen. Kuu- sivaltainen luonnonmetsä on lahopuustoltaan arvokas, koska siellä on paikoin runsaasti suuria pitkälle lahonneita kuusia, jotka ovat Uudenmaan vanhoissa met- sissä harvinaisia. Samoin suuret vanhat haavat liito-oravineen tekevät pienestä metsästä suhteessa kokoonsa hyvinkin arvokkaan. Samoin metsäluhta on luonnon- tilainen vaikkakaan ei puustoltaan komeimpia. Alueella on myös harvinaisista ja pienialaisista luontotyypeistä lähdesuota ja lettoa. Makubergenin metsä on mukana vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Tuli- järven alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Natura-alue on osaksi valtion omis- tuksessa ja osaksi yksityistä suojelualuetta. Mustionjoen Natura-alueen (FI0100023) sivuhaara Storängsbäcken-Krabbäcken saa alkunsa Tulijärvestä. Alueelle ei ole tarpeen laatia suunnitelmia. Myllymäki FI0100015 Nummi-Pusula 7 ha SCI Myllymäki on pääosin karu kiillegneissikallio, jonka rinteillä ja jyrkänteillä on pai- koin edustavaa kallioseinämäkasvillisuutta muun muassa uhanalaisia sammallaje- ja. Myllymäki on Uudenmaan ainoa tiedossa oleva luontodirektiivin liitteen II la- jin, isotorasammalen, kasvupaikka. Myllymäki on yksityinen luonnonsuojelualue. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200774 Finnträskin vanhat metsät FI0100022 Kirkkonummi 115 ha SCI Alue sijaitsee Finnträsk-järven rannoilla. Pääosa etelärannalla sijaitsevasta suu- remmasta alueesta kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suojeluohjelmaan sisältymätön osa on valtion omistuksessa. Pohjoisrannan pienempi osa-alue on aiemmin perustettu yksityinen luonnonsuojelualue. Topografia on melko vaihtelevaa, alueella on pieniä kallioita ja soistuneita painanteita. Itäosassa on lisäksi hieman laajempi isovarpuräme. Vanhojen metsien puusto on pääasiassa kuusivaltaista. Järven eteläpuolisessa metsässä on runsaasti lahoavaa lehtipuuta sekapuuna. Järven pohjoispuolisella pienellä metsäalueella on sekapuuna järeitä ikimäntyjä. Suurin osa alueesta edustaa luontotyyppiä boreaali- nen luonnonmetsä. Finnträskin eteläpuolinen metsä kuuluu Uudenmaan parhai- siin vanhoihin metsiin. Metsä on uusmaalaisittain melko laaja, ja lahoa lehtipuuta on sekapuuna runsaasti. Vanha metsä on tärkeä itiökasvilajien ja linnuston suojelulle. Erityisesti alue on tärkeä liito-oravan elinalueena. Järven pohjoisrannan pienellä metsäalueella on pääosin kuusivaltaista metsää, jossa myös on jonkin verran lahopuita. Alueen eteläosassa on lahopuustoista kuu- si-haapa-koivumetsää. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Vaskijärven metsä FI0100048 Karkkila 106 ha SCI Vaskijärven metsän alueella on pääosin tuoreen kankaan kumpareisia metsiä ja puustoisia ojittamattomia korpia. Paikoin on myös lehtomaisen kankaan piirteitä ja ruohoisia soita. Alueella on myös muutamia louhikkoisia luonnonpuroja. Alue on edustavaa vanhaa metsää. Puusto on luonnontilaisinta alueen itäosassa, länsiosassa on poimintaluonteis- ten hakkuiden jälkiä. Alueella on myös pieni siemenpuuhakkuu sekä sellainen aukkohakkuu, johon puut on jätetty paikoilleen lahoamaan. Nämä eivät kuiten- kaan merkittävästi alenna alueen suojeluarvoja, sillä käsiteltyjen alueiden pinta- alat ovat pieniä. Alueella on uhanalaista ja harvinaista vanhojen metsien sammal-, jäkälä- ja kääpälajistoa, muun muassa Uudellamaalla uhanalainen kantoraippasammal. Alue on valtion omistuksessa. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Keihässuo FI0100049 Karkkila, Loppi 127 ha SCI Keihässuolla vallitseva suotyyppi on isovarpuinen räme, mutta suolla on myös kuljupintaista avosuota ja muutamia selviä peruskartallakin näkyviä lampareita. Länsireunalla on minerotrofista saranevaa. Natura-alueen rajaukseen kuuluu mel- ko laaja ojikkoalue Lopen puolelta. Keihässuon reunakorvet on pääosin ojitettu, mutta ojituksista huolimatta se on yhä luontotyypiltään edustava keidassuo. Alli- Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 75 kot monipuolistavat suota. Suolla pesii muutamia Etelä-Suomessa harvinaisia lin- tulajeja, jotka ovat myös lintudirektiivin lajeja. Metsähallitus on tehnyt alueelle ennallistamissuunnitelman vuonna 2003. Uu- sia suunnitelmia ei alueelle ole tarpeen tehdä. Petkelsuo FI0100053 Kunta: Hyvinkää, Nurmijärvi Pinta-ala: 284 ha Natura-alueen tyyppi: SCI Petkelsuo on tyypillinen eteläsuomalainen, varsin suuri ja melko luonnontilainen konsentrinen kermikeidassuo. Natura-alueeseen kuuluu suon itäinen, ojittamaton puoli. Länsiosa on ojitettu. Alueella on jonkin verran virkistyskäyttöä ja alueen läpi kulkee Seitsemän veljeksen ulkoilureitti, jonka perustamiseksi on pidetty ulkoilu- reittitoimitus. Suo on pääosin valtion omistuksessa. Metsähallitus on tehnyt Petkelsuolle ennallistamissuunnitelman. Muita suun- nitelmia ei alueelle ole tarpeen tehdä. Långån kosteikko FI0100055 Karjaa 46 ha SCI Långån kosteikko on joen tulva-alueen soita ja luhtaista ranta-aluetta. Alue on erilaisten suotyyppien mosaiikkia. Rajauksen ulkoreunojen karut lyhytkorsi- ja rimpinevat vaihettuvat joenrannoille tultaessa vähitellen pajuviitaluhdaksi ja luh- takorviksi. Erityisesti keskeiset luhtanevat ovat hyvin monilajisia. Joenvarsi on huomattavan luonnontilainen, ojituksia kosteikkoalueella ei juuri ole. Alueeseen kuuuluvan rehevän pikkulammen Lillsjön kasvillisuus on ilmeisesti luonnostaan hyvin monipuolinen. Alueella pesiikin muutamia harvinaisia luhta- alueiden lintuja. Alue ei kuuluu valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Suojelu toteutetaan luon- nonsuojelulain mukaisena suojelualueena. Osa alueesta on valtion omistuksessa osa yksityisessä omistuksessa. Långån jokeen laskee vesiä ojasta, joka tulee läheisen sairaalan jätevedenpuh- distamosta. Vedenlaatumittausten mukaan jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa ravinnekuormitusta ei kuitenkaan alempana joessa pysty erottamaan ympäröiviltä maa-alueilta tulevista ravinnepäästöistä. Alueelle kohdistuu voimajohtohanke. Rantaradan vaikutusta alueen vesitalouteen tulee seurata. Kivilamminsuo – Pitkästenjärvet FI0100059 Mäntsälä, Hyvinkää 220 ha SCI Kivilamminsuo-Pitkästenjärvi on kaksiosainen alue. Kivilamminsuo muodostuu pohjoisosan umpeenkasvaneesta lammesta ja eteläosan keidassuosta. Kivilamminsuon reunoilla on vähäisiä ojituksia, joilla ei juuri ole vaikutusta suuren suoalueen vesitalouteen. Kaakkoisosan ojat ovat jonkin verran kuivattaneet ympäristöään. Kivilamminsuon rajauksessa on mukana myös suon eteläosista valtiolle hankittuja reunametsiä, jotka ovat eritavoin käsiteltyjä männiköitä. Sa- moin rajauksen koillisosassa on suonreunametsää, joka on otettu mukaan suhteel- lisen luonnontilaisen rakenteensa ansiosta. Pitkästenjärvien alue muodostuu pää- Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200776 asiassa suolampien reunarämeistä ja kangasmetsäsaarekkeesta rämeen keskellä. Rajauksen sisäpuolella ei ole ojituksia, mutta suon pohjoisosa on ojitettu. Alueen suot ovat huomattavan luonnontilaisia ja Kivilamminsuo on varsin laaja. Alue sisältää myös pienialaiset luonnonmetsät, joiden arvoa lisää niiden kuu- luminen luonnontilaisten soiden yhteyteen. Alue kuuluu valtakunnalliseen soi- densuojeluohjelmaan lukuun ottamatta reunametsiä. Suojelun toteutustapa koko alueella on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen. Alueet ovat valtaosaltaan valtion omistuksessa. Metsähallitus on tehnyt ennallistamissuunnitelman vuonna 2005. Alueelle ei ole tarvetta tehdä muita suunnitelmia. Mustametsä FI0100060 Mäntsälä 30 ha SCI Mustametsä sijaitsee Mäntsälän länsiosassa Hyvinkäälle vievän valtatien varrella. Metsä on eteläsuomalaisittain erityisen edustavaa vanhaa luonnontilaista kuusival- taista luonnonmetsää. Valtaosa puustosta on saavuttanut kliimaksivaiheen ja kuol- lutta puuainesta on runsaasti niin pystyssä kuin maapuustonakin. Kuusikon jou- kossa on myös vanhoja jyhkeitä haapoja ja koivuja. Alue on eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen luonnontilainen kuusimetsä. Alueella on pienuudestaan huolimatta edustava vanhojen metsien lintulajisto poikkeuksellisen rikas lahopuusta riippuvainen hyönteislajisto. Alueella on myös runsaasti uhanalaisia kääpiä. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Se on hankittu valtion omis- tukseen ja rauhoitettu asetuksella. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Rörstrandin vanha metsä FI0100069 Sipoo 110 ha SCI Rörstrandin metsä on uusmaalaisittain suuri, yli sadan hehtaarin vanhan metsän alue, josta suurin osa on kuusivaltaista luonnonmetsää. Vanhoja haapoja ja koivuja on paljon ja lahopuusto on monipuolista ja runsasta. Alueen länsiosassa oleva Mo- raskärr on edustava tervaleppäluhta. Bastmossenin melko jyrkästi kumpuilevalla alueella on kuusivaltaisia vanhoja metsiä, melko luonnontilaisia keidassoita ja ennallistamiskelpoisia keidassoita, puustoisia soita ja mäntyvaltaisia karuja kallioita sekä monilajinen kuivahko niitty. Bastmossen on ojituksista ja vanhasta turpeennostosta huolimatta valtaosin melko luonnontilaisena säilynyt laaja keidassuo. Alue on Uudenmaan suurimpia vanhan luonnonmetsän alueita ja näistä ehkä edustavin. Rörstrandin ympäristössä on Bastmossenin monimuotoinen metsä- ja suoalue, joka yhdessä vanhojen metsien suojelualueen kanssa muodostaa erityisen merkit- tävän ja yhtenäisen ekologisen kokonaisuuden. Alueella on runsaasti vanhojen metsien piirteistä kertovaa uhanalaista jäkälä-, sammal- ja sienilajistoa. Alueella kulkee 110 kilovoltin voimajohto. Lähes koko Natura-alue on valtion omistuksessa. Alueella ei ole suunnittelu- tarvetta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 77 Lampisuo FI0100070 Pornainen 120 ha SCI Lampisuo on Pornaisten kunnassa sijaitseva keskiosiltaan vielä melko luonnonti- lainen laaja keidassuo. Suon länsiosassa on avointa nevaa kuljuineen ja melko isoja allikoitakin. Suon itäosat ovat männikön tiheyden ja puiden koon puolesta vaihte- levaa isovarpurämettä ja rahkarämettä. Rajauksen sisäpuolella ei ole ojituksia lu- kuunottamatta pohjoisen tien yhteydessä olevia ojia, mutta suoalueen pohjoispuoli ja kaakkoiskulma on ojitettu melko laajalta alueelta. Alue kuuluu kokonaisuutena valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja se on hankittu valtiolle. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Venunmetsä FI0100071 Pukkila 41 ha SCI Vanhan metsän alue, joka koostuu metsäisistä kumpareista ja niiden välisistä puustoisista soistumista. Alue on jäänne vielä 1980-luvulla laajasta vanhan metsän alueesta. Metsä on kuusivaltaista, ja sekapuuna on koivua ja haapaa sekä yksittäi- siä raitoja ja tervaleppiä. Alueella on myös muutamia suuria metsälehmuksia. Alue on edustavimpia ja suurimpia uusmaalaisia vanhoja metsiä. Alue edus- taa luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät. Sieltä on tavattu useita valtakunnal- lisesti uhanalaisia lajeja. Venunmetsä on erityisen tärkeä vanhan metsän kova- kuoriais-, kääpä-, jäkälä- ja sammallajiston suojelulle. Alueen kovakuoriaislajisto on tutkittu hyvin, joten metsällä on myös tutkimuksellista merkitystä. Maapuustossa on runsaasti eri lahoamisvaiheiden kuusia. Koivupökkelöitä on jonkin verran, ja haavat ovat isoja ja lahoavia. Alueella on vanhojen poimintahak- kuiden jälkiä. Soistumat ovat lähinnä ruohoisia korpia ja isovarpurämettä. Suurin osa soista on ojitettuja, mutta luonnontila on palautumassa. Alueen halki kulkee metsäautotie. Metsähallitus on laatinut alueelle ennallistamissuunnitelman, joka on lähtenyt lausuntokierrokselle vuonna 2006. Muita suunnitelmia alueelle ei ole tarpeen teh- dä. Tungträsketin vanha metsä FI0100075 Porvoo 20 ha SCI Metsä on tyypiltään lehtomaista kangasta. Pohja on paikoin soistunut. Puusto on varttunutta ja varttuvaa tiheää kuusikkoa, jossa on sekapuuna koivua ja hieman mäntyä. Tungträsketin rantavyöhykkeellä on kapea tervaleppää ja hieskoivua kas- vava vyöhyke. Haaparyhmiä on paikoin. Alueella on tasaisesti maapuita ja kuollei- ta puita. Vanhoja lahoja kantoja on merkkinä vanhoista hakkuista. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alue on lähes kokonaan valtion omistuksessa. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200778 Emäsalon suot FI0100076 Porvoo 100 ha SCI Alueeseen kuuluu neljä Emäsalon saaressa sijaitsevaa pienehköä erillistä suota, jotka ovat etelästä lukien Piparviksmossen, Bjurmossaträsketin suo, Stubbmossen sekä Stornäsin tervaleppäluhta. Suot sijaitsevat lähellä rannikkoa ja ovat geologi- sesti nuoria, vasta kehittymässä olevia keidassoita, jotka voidaan osittain vielä lukea vaihettumis- ja pallesoihin. Stornäsin tervaleppäluhta poikkeaa muista, sillä se on hyvin vetinen, rehevä luhtapainanne. Natura-alueeseen kuuluvat kaksi suo- lampea monipuolistavat kokonaisuutta. Suot ovat luonnontilaisia. Ojituksia ei ole, mutta reuna- ja saarekemetsiä on paikoin käsitelty ja laskupuroja perattu. Luonnontilaiset suot ovat Uudellamaalla hyvin harvinaisia. Ympäröiville metsille tulisi harkita luontoarvot erityisesti huo- mioivan metsäsuunnitelman laatimista. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Ilveskallion vanha metsä FI0100079 Lapinjärvi 21 ha SCI Alue on Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa oleva pienikokoinen valtion luon- nonsuojelualue, joka on pääasiassa vanhaa metsää. Alue kuuluu valtion maiden vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suojelualueen ympärillä on 246 hehtaarin kokoinen kuusen geenireservimetsä. Alue on pienestä koostaan huolimatta tärkeä vanhojen metsien suojelualue. Koko alue kalliojyrkännettä lukuun ottamatta voidaan lukea luontodirektiivin luontotyyppiin boreaalinen luonnonmetsä. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Kairassuon vanha metsä FI0100088 Mäntsälä 9 ha SCI Kairassuon vanha metsä on hyvin pienialainen, mutta puustorakenteeltaan etelä- suomalaisittain poikkeuksellisen luonnontilainen vanha kuusivaltainen metsä. Vallitseva puusto on hyvin vanhaa ja kuusen seassa on sekapuuna vanhoja koivu- ja, haapoja ja mäntyjä. Elävän puusto on selvästi erirakenteista ja pienaukkodyna- miikan muovaamaa. Lahopuusto on järeydeltään, puulajijakaumaltaan ja lahoas- teeltaan hyvin monipuolista. Järeää maapuuta on runsaasti. Alue ei kuulu vanhojen metsien suojeluohjelmaan eikä mihinkään muuhun- kaan suojeluohjelmaan. Se on valtion omistuksessa. Alueella ei ole suunnittelutarvetta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 79 Bånbergetin aarnialue FI0100091 Espoo 18 ha SCI Bånbergetin aarnialue sijaitsee Pohjois-Espoossa Bodomjärven koillispuolella. Alu- een korkeusvaihtelut ovat suuria. Bånbergetin aarnialue edustaa lähes kokonaan boreaalista luonnonmetsää. Alueen kasvillisuus on hyvin monipuolista. Alueella on myös lahopuuta kohtalaisesti. Alue on valtion omistuksessa. Alueelle tullaan liittämään osaksi Nuuksion kansallispuistoa, minkä yhteydessä alueelle tehdään hoito- ja käyttösuunnitelma. Kummelbergen FI0100099 Sipoo 166 ha SCI Monimuotoiseen laajaan alueeseen kuuluu vanhoja luonnonmetsiä, kallioita, rehe- viä lehtoja ja pienialaisesti puustoisia soita sekä joenvarren tulvaniityt. Kohde on valtaosin luonnontilainen ja erämaatunnelmainen. Alue rajautuu tuoreisiin hak- kuisiin ja taimikoihin, peltoihin ja sähkölinjaan. Alueen sisältä on rajattu pois pel- toalue. Natura-alueen omistaa valtio. Alueella on rikas nisäkäs-, lintu-, kovakuoriais-, putkilokasvi-, jäkälä-, sam- mal- ja sienilajisto. Kummelbergen on luontotyypeiltään ja lajistoltaan Uudellamaalla poikkeuk- sellisen luonnontilainen ja arvokas kokonaisuus. Monimuotoisella yhtenäisellä alueella esiintyy neljä luontodirektiivin luontotyyppiä, kaksi luontodirektiivin nisäkäslajia ja 12 lintudirektiivin liitteen I lintulajia sekä uhanalaista ja harvinaista vanhojen metsien indikaattorilajistoa. Lehtojensuojelutyöryhmän mietinnössä Kummelbergenin ja Furunäsin lehdot on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi. Kummelbergenin alue on ympäristöminis- teriön teettämässä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalu- eiden inventoinnissa todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Alueen läpi kulkee kantaverkon voimajohto. Metsähallitus on tehnyt alueelle ennallistamissuunnitelman vuonna 2005. Muita suunnitelmia alueelle ei ole tarpeen tehdä. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200780 LÄHTEET Leikola, N., Kokko, A., From, S., Niininen, I. & Hokka, V. 2005. Vesienhoidon järjestämiseksi rekisteröi- tävien Natura 2000 -verkoston alueiden valinta. Ehdotus pinta- ja pohjavedestä suoraan riippuvais- ten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeimmistä Natura 2000 -alueista. Muistio Suomen ympäris- tökeskus/Luontoyksikkö 30.12.2005. Lempinen, P. 2001. Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma. Kala- ja riistahal- linnon julkaisuja 52/2001. Uudenmaan TE-keskus, Helsinki. 142 s. ISBN 952-453-040-6 Mikkola-Roos, M. 2003. Kunnostettavien kosteikkojen valtakunnallinen tärkeysjärjestys. Julkaisematon moniste. Uudenmaan liitto. 2003. Uudenmaan maakuntakaavaehdotus ja Natura 2000 -ohjelman alueet. Vaiku- tusten arviointi, selvitys 9. Uudenmaan liitto, Helsinki. 72 s. Ympäristöministeriö. 2002. Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttö. Työryhmän mietintö. Helsinki. Suo- men ympäristö 597. 87 s. ISBN 952-11-1308-1. Ympäristöministeriö. 2003. Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnittelun valtakunnalliset pai- nopisteet. Ympäristöministeriön kirje alueellisille ympäristökeskuksille ja Metsähallitukselle 3.12.2003. Dnro YM5/501/2003. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. 2004. Naturan toteuttaminen ja sen oikeusvaikutukset. www.ymparisto.fi > Luonnonsuojelu > Suojeluohjelmat ja -... > Natura 2000 -verkosto > Naturan to- teuttaminen ja sen oikeusvaikutukset [Viitattu 7.3.2007.] VAHVISTETTUJA LUONNONSUOJELUALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMIA Colerus, B. 1991. Skogsskötselplan för Kalkmossa-Lunden [Lappträskin lehto]. Julkaisematon moniste. 2 s. Espoon kaupunki. 1987. Luonnonsuojelukohteen hoito- ja käyttösuunnitelma [Tremanskärr]. Espoo. Moniste. 8 s. Eteläinen metsäreviiri. 2002. Ekbackan tammimäki; luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma. [vahvistet- tu hoitosuunnitelma Uudenmaan ympäristökeskuksessa] Helsingin kaupunki. 1992. Elisaaren tammisto; hoito- ja käyttösuunnitelma. Helsingin kaupunki, Kiin- teistövirasto, metsä- ja maatalousosasto, Helsinki. Moniste 52 s. Helsingin kaupunki. 1993. Bengtsårin tammilehdon hoito- ja käyttösuunnitelma. Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, metsä- ja maatalousosasto. Moniste. 63 s. Järvenpään kaupunki. 2006. Lemmenlaakson hoito- ja käyttösuunnitelma. Järvenpään kaupunki, Ympä- ristövalvonta. Moniste. 30 s. Lankinen, A. 1992. Ekudden. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Porvoon maalaiskun- ta, ympäristönsuojelulautakunta, Porvoo. Moniste. 17 s. Lindberg, H. 1992. Kohagenin luonnonsuojelualueen (Mustio, Karjaa) hoito- ja käyttösuunnitelma. Luontotutkimus Enviro Oy. Käsikirjoitus. 36 s. Lindgren, S. 1990. Herukkapuronlehdon käyttö- ja hoitosuunnitelma. Vantaa. Ympäristöasiainkeskuk- sen julkaisuja A7:1990. 20 s. Lindgren, S. 1992. Pyymosanlehdon käyttö- ja hoitosuunnitelma. Vantaa. Ympäristöasiainkeskuksen julkaisuja A1:1992. 26 s. Lääperi, A. 1992. Takahikiän luonnonsuojelualue. Hoitosuunnitelma 1993-2002. Uudenmaan-Hämeen metsälautakunta. Moniste. 65 s. MA-Arkkitehdit. 1998. Asemanrannan maisemanhoitosuunnitelma. Karkkilan kaupunki, Karkkila. Moniste. 11 s. Metsähallitus. 1992. Tammisaaren saariston kansallispuiston runkosuunnitelma. Metsähallitus. SU 4:122/150. 56 s. Metsähallitus. 1993. Laajalahden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus, Vantaa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja sarja B 4. 34 s. ISBN 951-47-4766-3. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 81 Metsähallitus. 1994. Skötselplan för det privata naturskyddsområdet Kalvholmen. Metsähallitus, Eteläi- nen puisto-osasto, Vantaa. Moniste. 15 s. Metsähallitus. 1996. Stensbölen kartanon länsiosan luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitel- ma. Metsähallitus, Etelärannikon puistoalue, Vantaa. Moniste. 15 s. Metsähallitus. 2002. Kallbådanin hylkeidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, Vantaa. Moniste 13 s. Metsähallitus. 2003. Nuuksion kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus, Etelä- Suomen luontopalvelut, Vantaa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja sarja C 19. 123 s. ISBN 952-446-537-X. Piirainen, M. & Piirainen, P. 1993. Baggholmenin luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma. Moniste. 4 s. Reinivuo, T. 1994. Korsbacka-Vols; luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma [liittyy suojelu- alueisiin Volsin tammilehto ja Lövnäs]. Moniste. 8 s. Walsh, M. 1991. Tamminiemen luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma. Moniste. 1s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 2003. Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunni- telma v. 2003-2012. http://www.hel2.fi/YMK/julkaisut/Monisteet/monisteet2003/moniste07_03.pdf. [viitattu 14.5.2007] Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 2005. Vanhankaupunginlahden lintuvesi – Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus/Helsingin kaupunki, Lintulahdet Life. 79 s. Yrkehögskolan Sydväst. 2001. Restaureringsplan för Flatholmen 2001-2006. Yrkehögskolan Sydväst, Tammisaari. 11 s. Vuorinen, E. 2002. Getskärin niityt; hoito- ja käyttösuunnitelma [osa Saaristoympäristösäätiön luonnon- suojelualuetta]. WWF, Helsinki. Moniste. 10 s. Vuorinen, E. 2002. Gullön tammistot; hoito- ja käyttösuunnitelma. WWF, Helsinki. Moniste. 9 s. Vuorinen, E. 2002. Henriksberg ja Högholmen. Hoito- ja käyttösuunnitelma. WWF, Perinneympäristö Life, Helsinki. 18 s. Vuorinen, S. 1991. Myllylammen kasvillisuuden ja kasviston seuranta. Lohjan ympäristönsuojelulauta- kunta, Lohja. Julkaisu 2/91. 15s. NATURA-ALUEILLE LAADITTUJA HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMIA Inki, K. 2003. Teutjärven hoidon ja käytön periaatteet. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kouvola. Alueelliset ympäristöjulkaisut 302. 47 s. ISBN 952-11-1371-5. Järvenpään kaupunki. 2006. Lemmenlaakson hoito- ja käyttösuunnitelma. Järvenpään kaupunki, Ympä- ristövalvonta. Moniste. 30 s. Lammi, E & Nironen, M. 2001. Ridasjärven luontoalueen käyttö- ja hoito. Uudenmaan ympäristökeskus - monisteita 105. 86 s. ISBN 952-463-014-1. Metsähallitus. 2002. Kallbådanin hylkeidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, Vantaa. Moniste 13 s. Metsähallitus. 2007. Medvastö – Stormossenin hoito- ja käyttösuunnitelma. Vantaa. Julkaisematon käsikirjoitus 14.5.2007. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 2003. Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunni- telma v. 2003-2012. http://www.hel2.fi/YMK/julkaisut/Monisteet/monisteet2003/moniste07_03.pdf [viitattu 14.5.2007] Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 2005. Vanhankaupunginlahden lintuvesi – Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus/Helsingin kaupunki, Lintulahdet Life. Moniste. 79 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 2007. Pernajan Gammelbyvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma 2005- 2014. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Julkaisematon käsikirjoitus 14.5.2007. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 2007. Porvoonjoen suiston – Stensbölen hoito- ja käyttösuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Julkaisematon käsikirjoitus 14.5.2007. Yrjölä, R., Rinne, J. & Stigzelius, J. 2003. Tuusulanjärven länsirannan käytön ja hoidon periaatteet. Uu- denmaan ympäristökeskus, Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 127. 74 s. ISBN 952- 463-044-3. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200782 MUITA SUUNNITELMIA Barckman, J. 2005. Matalajärvi – Grundträsk. Kunnostussuunnitelma/Natura-arviointi. Karjaanjokineuvottelukunta. 1995. Karjaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Uuden- maan ympäristökeskus, Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 1. 112 s. Pohjanpitäjänlahti –työryhmä. 1991. Kymmenen kohdan tomenpideohjelma vuoteen 2000 Pohjanpitä- jänlahden pelastamiseksi. – [Hyväksytty Pohjanpitäjänlahtiseminaarissa Tammisaaressa 14.10.1991] Moniste. 3 s. Saari, S. 2004. Meriuposkuoriaisalueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Julkaisematon moniste 14.5.2007. Siuntionjokineuvottelukunta. 1989. Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A 41, osat I ja II. 633 s. ISBN osa I: 9514729110 osa II: 9514729120. SELVITYKSIÄ Karvonen, T. 2007. Matalajärven kuormitusselvitys. Espoon ympäristökeskus, Espoo. Espoon ympäris- tökeskuksen monistesarja 1/2007. 17 s. Toivonen, V. 2004. Siuntionjoen alaosan kunnostustarveselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsin- ki. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 152. 120 s. ISBN 952-463-074-5 (nid.), ISBN 952-463- 075-3 (pdf) Toivonen, V. 2005. Siuntionjoen yläosan kunnostustarveselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsin- ki. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 162. 100 s., ISBN 952-463-098-2 (nid.), ISBN 952-463- 099-0 (pdf) Torkler, P. 2006. Natura 2000 -ohjelman rahoitus. Ohjekäsikirja. Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston kotisivu. http://ec.europa.eu > European commission > Environment > Nature > Nature conservation > Natura 2000 Network > Financing Natura 2000 > Guidance Handbook. [Viitattu 7.3.2007.] Lähdeluettelossa mainittuja julkaisemattomia suunnitelmia sekä selvityksiä voi tiedustella Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 83 LIITE 1. LISTA SIDOSRYHMISTÄ Maakuntien liitot Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan liitto Kymenlaakson liitto Päijät-Hämeen liitto Hämeen liitto Varsinais-Suomen liitto Kunnat Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjaa Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Liljendal Lohja Loviisa Myrskylä Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pernaja Pohja Pornainen Porvoo Pukkila Ruotsinpyhtää Sammatti Sipoo Siuntio Tammisaari Tuusula Vantaa Vihti Yliopisto Helsingin yliopisto, biotieteel- linen tiedekunta Helsingin yliopisto, maatalo- us-metsätieteellinen tiedekun- ta Helsingin yliopisto, mate- maattis-luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos Helsingin yliopisto, Eläinmu- seo Helsingin yliopisto, Kasvimu- seo Helsingin yliopisto, Tvärmin- ne eläintieteellinen asema Muu valtio Pääesikunta Merivoimat Suomenlahden merivartiosto Läntinen maanpuolustusalue Ratahallintokeskus Uudenmaan tiepiiri Suomenlahden merenkulku- piiri Etelä-Suomen lääninhallitus Geologian tutkimuskeskus Uudenmaan maanmittaustoi- misto Museovirasto Uudenmaan TE-keskus Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Metsä Rannikon metsäkeskus Metsäkeskus Häme-Uusimaa Metsäreviiri Metsänhoitoyhdistys Länsi- Uusimaa Keski-Uudenmaan metsänhoi- toyhdistys Metsänhoitoyhdistys Askolan seutu Metsänhoitoyhdistys OMA Metsäntutkimuslaitos Metsästys RKTL Uudenmaan riistanhoitopiiri Metsästäjäin keskusjärjestö Matkailu Matkailun edistämiskeskus MEK Suomen luontoyrittäjyysver- kosto ry Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry Svenska Lantbruksproducen- ternas Centralförbund - SLC Metsänomistajien liitto Etelä- Suomi Uudenmaan metsänomistajien liitto Yritykset Fingrid Oyj Gasum Oy Neste Oil Oyj Fortum Oyj Virkistys Uudenmaan virkistysalueyh- distys ry Suomen latu ry Uudenmaan partiopiiri ry Pääkaupunkiseudun partio- laiset ry Suomen suunnistusliitto ry Suomen ratsastajainliitto ry Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry Suomen veneilyliitto ry Suomen purjehtijaliitto ry Pidä Saaristo Siistinä ry Suomen vapaa- ajankelkkailijoiden liitto ry Luontojärjestöt Uudenmaan ympäristönsuoje- lupiiri Luontoliitto ry Tringa ry Porvoon seudun lintuyhdistys ry WWF Dodo – tulevaisuuden elävä luonto ry Kalastus Nylands Fiskarförbund rf Uudenmaan Kalatalousyhtei- söjen liitto ry Bromarf-Tenholan kalastus- alue Ekenäs-Snappertunan kalas- tusalue Espoo-Mankin kalastusalue Espoon kalastusalue Hangon kalastusalue Helsingin kalastusalue Hiidenveden kalastusalue Inkoon kalastusalue Karjalohja-Sammatin kalas- tusalue Kirkkonummi-Porkkalan kalastusalue Koskenkylänjoen kalastusalue Lapinjärven kalastusalue Lohjanjärven kalastusalue Loviisan kalastusalue Mäntsälän-Pornaisten kalas- tusalue Nummi-Pusulan kalastusalue Pernajan kalastusalue Pohjan kalastusalue Porvoonjoen kalastusalue Porvoonseudun kalastusalue Ruotsinpyhtään kalastusalue Sipoon kalastusalue Siuntionjoen kalastusalue Vantaanjoen kalastusalue Puolueet Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200784 LIITE 2. LUONNONSUOJELULAKI 10 LUKU 65 § JA 66 § 65 § Hankkeiden ja suunnitelmien arviointi Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hank- keiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneu- voston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisäl- lyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanket- ta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. (24.6.2004/553) Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyy- dettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausun- non antaa sen sijasta ympäristöministeriö. Lausunto on annettava viivytyksettä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Viranomaisen, jolle laissa tai asetuksessa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden pe- rusteella on tehty ilmoitus 1 momentissa tarkoitetusta hankkeesta tai suunnitel- masta, on ryhdyttävä toimivallassaan oleviin toimenpiteisiin hankkeen tai suunni- telman toteuttamisen keskeyttämiseksi, kunnes 1 momentissa tarkoitettu arviointi on suoritettu ja 2 momentissa tarkoitetut lausunnot hankittu. Viranomaisen on myös ilmoitettava asiasta alueelliselle ympäristökeskukselle niin hyvissä ajoin, että ympäristökeskus ehtii ryhtyä vastaaviin toimenpiteisiin. 66 § Luvan myöntäminen sekä suunnitelman hyväksyminen ja vahvistaminen Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lau- suntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisäl- lyttää Natura 2000 -verkostoon. (26.3.1999/371) Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, saadaan lupa kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella on luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, on lisäksi edel- lytyksenä, että ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muu- alla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy vaatii luvan myöntämistä taikka suunnitelman hyväksymistä tai vahvistamista. Viimeksi mainitussa tapauk- sessa asiasta on hankittava komission lausunto. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2007 85 LIITE 3. KARTTA UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN NATURA 2000 - VERKOSTOSTA Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200786 LIITE 4. KARTTA NATURA-ALUEIDEN SUUNNITTELUN KIIREELLISYY- DESTÄ Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 2 | 2007 87 KUVAILULEHTI JulkaisuaikaJulkaisija Uudenmaan ympäristökeskus Toukokuu 2007 Tekijä(t) Olli Ojala Julkaisun nimi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Julkaisusarjan nimi ja numero Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 / 2007 Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Julkaisu on saatavana internetistä: www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Tiivistelmä Natura 2000 -verkosto koostuu sekä erilaisista luonnonsuojelualueista että vapaammin käytettävistä alueista. Uudel- lamaalla ja Itä-Uudellamaalla luonnonsuojelualueiksi perustettavien Natura-alueiden pinta-alasta yli 90% on toteutet- tu. Verkoston kokoaminen ei yksin riitä turvaamaan luontoarvojen säilymistä, vaan alueille voi olla tarpeen tehdä suunnitelmia, joilla suojelun kohteena olevat luontoarvot turvataan. Suunnitelmilla voidaan ohjata alueiden käyttöä tai ympäristön rakentamista. Myös suojeltavien luontoarvojen hoitamista tai ennallistamista voi olla tärkeää suunnitella. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa suunnittelualueen Natura-alueet asetetaan suunnittelutarpeen mukaiseen kiireellisyysjärjestykseen. Yleissuunnitelmassa kiireellisyyttä arvioidaan selvittämällä minkälaisia uhkia alueen luontoarvojen säilymiseen kohdistuu, mutta ei oteta kantaa yksittäi- sillä alueilla kiellettyihin tai sallittuihin toimenpiteisiin. Yleissuunnitelma tulee lähivuosina ohjaamaan suunnittelutyötä kiireellisiksi katsotuille alueille. Suunnittelun kohteena olevat 97 aluetta jaettiin suunnittelun kiireellisyyden perusteella neljään luokkaan. Erittäin kiireelliseen luokkaan kuuluu 15 aluetta, kiireelliseen luokkaan kuuluu 12 kohdetta, muihin suunnittelua tarvitseviin alueisiin kuuluu 43 aluetta ja suunnittelutarvetta ei ole 19 alueella. Lisäksi kahdeksalla kohteelle on jo laadittu riittävä suunnitelma. Erittäin kiireellisten alueiden suunnittelun tulisi alkaa kahden vuoden kuluessa, kiireellisten alueiden suunnittelun tulisi alkaa viiden vuoden kuluessa ja muiden suunnittelua tarvitsevien alueiden suunnittelun tulisi alkaa kymmenen vuoden kuluessa. Yleissuunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Asiasanat Natura 2000, yleissuunnitelma, hoito- ja käyttö, Uusimaa, Itä-Uusimaa Rahoittaja/ toimeksiantaja ISBN ISSN 978-952-11-2680-2 (PDF) 1796-1742 (verkkoj.) Sivuja Kieli Luottamuksellisuus Hinta Suomi Julkinen - Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, PL 36, 00521 Helsinki. Puh. 020 490 101 (vaihde), 020 690 161 (asiakaspalvelu). Faksi 020 490 3200. Sähköposti: kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet: www.ymparisto.fi/uus Painopaikka ja -aika Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 200788 PRESENTATIONSBLAD DatumUtgivare Nylands miljöcentral Maj 2007 Författare Olli Ojala Publikationens titel Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma (Översiktsplan för skötsel och nyttjande av nätverket Natura 2000 i Nyland och Östra Nyland) Publikationsserie Nylands miljöcentrals rapporter 3 / 2007 Publikationens tema Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Publikationen finns tillgänglig på internet: www.miljo.fi/uus/publikationer Sammandrag Nätverket Natura 2000 består av både olika naturskyddsområden och områden som kan användas friare. I Nyland och Östra Nyland är 90 procent av Naturaområdena inrättade till naturskyddsområden. Enbart nätverket i sig är dock inte tillräckligt för att skydda naturvärdena, och områdena kan därför kräva särskilda planer som skydd för naturvärdena. Genom dessa planer kan områdesanvändningen eller byggandet styras. Det kan även vara viktigt att planera skötseln eller restaureringen av de naturvärden som skall skyddas. I översiktsplanen för skötsel och nyttjande av nätverket Natura 2000 i Nyland och Östra Nyland anges Naturaområdena i prioritetsordning enligt planeringsbehovet. I översiktsplanen bedöms angelägenhetsordningen genom en kartläggning av de olika hoten mot områdenas naturvärden, men utan att man tar ställning till tillåtna respektive förbjudna åtgärder i de enskilda områdena. Översiktsplanen kommer under de närmaste åren att inrikta planeringsarbetet på de områden som anses brådskande. De 97 områden planeringen gäller indelades i fyra klasser enligt hur brådskande planeringen är. I 15 områden är planeringsbehovet mycket brådskande och i 12 områden brådskande. Sammantaget 43 områden har behov av planering och i 19 områden finns inget planeringsbehov. För 8 områden finns det redan en tillräcklig plan. Planeringen i områden där behovet är mycket brådskande bör inledas inom två år och i områden där planeringen är brådskande inom fem år. I de övriga områdena med planeringsbehov bör planeringen börja inom tio år. Översiktsplanen har beretts genom ett brett samarbete med regionala aktörer. Nyckelord Natura 2000, översiktsplan, skötsel och nyttjande, Nyland, Östra Nyland Finansiär/ uppdragsgivare ISBN ISSN 978-952-11-2680-2 (PDF) 1796-1742 (webbpubl.) Sidantal Språk Offentlighet Pris Finska Offentlig - Beställningar/ distribution Förläggare Nylands miljöcentral, Stinsgatan 14, PB 36, 00521 Helsingfors, Tel +358 20 490 101 (växel), 020 690 161 (kundservice). Fax +358 20 490 3200. E-mail: kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet: www.miljo.fi/uus Tryckeri/ tryckningsort och -år Uudenmaan ympäristökeskus UUdenmaan ympäristökeskUksen raportteja 3 | 2007 Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, 00521 Helsinki puh. 020 490 101 (vaihde) puh. 020 690 161 (asiakaspalvelu) www.ymparisto.fi/uus isBn 978-952-11-2680-2 (pdF) issn 1796-1742 (verkkoj.) U U d e n m a a n y m p ä r is t ö k e s k U s Tässä julkaisussa on kartoitettu ne tekijät, jotka vaarantavat Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla sijaitsevien Natura-alueiden luontoarvoja. Alueet on asetettu järjestykseen sen perusteella miten kiireellisesti niiden tarkempi hoidon ja käytön suunnittelun tulisi käynnistyä. Suunnittelun tarve ja käytettävät suunnittelujärjestelmät vaihtelevat alueiden ominaisuuksien mukaan. Julkaisussa kerrotaan tiivistetysti Natura-alueita koskevasta lainsäädännöstä, lupa- menettelyistä, suunnittelujärjestelmistä sekä alueiden erityispiirteistä. Jokaisesta alueesta on lyhyt aluekohtainen kuvaus ja aluekohtaisten suunnitelmien resurssitarpeet on arvioitu kiireellisyysluokittain. Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma Uusimaa ja itä-Uusimaa n a t U r a 2 0 0 0 -a l U e id e n h o id o n ja k ä y t ö n y l e is s U U n n it e l m a