Uudenmaan ympäristökeskus UUdenmaan ympäristökeskUksen raportteja XX | 2006 isBn 952-11-2500-4 (pdF) issn 1796-1734 (pain.) issn 1796-1742 (verkkoj.) U U d e n m a a n y m p ä r is t ö k e s k U s Morsfjärden on Kirkkonummella sijaitseva mataloituva merenlahti, joka on kahden pitkän ja kapean salmen kautta yhteydessä avomereen. Lahden erityisenä ongelmana on tähkä-ärviä uposkasvi, joka rajoittaa merkittävästi vesialueen käyttöä. Vesialueen virkistyskäyttöpaine on runsaan asutuksen takia huomattava. Tämä kunnostussuunnitelma perustuu selvityksiin vesialueen käytöstä ja tilasta, kuormituksesta, virtaamasta ja vedenvaihdosta sekä Natura-alueen luontoarvoista. Myös tähkä-ärviän jäädyttämistä ja poistoa on kokeiltu. Suunnitelmassa arvioidaan alueen uhkatekijöitä ja kunnostusmahdollisuuk- sia sekä esitetään suosituksia jatkotoimenpiteistä. Kirkkonummen Morsfjärdenin kunnostussuunnitelma juhani niinimäki, Leena Grönholm (toim.) k ir k k o n U m m e n m o r s F jä r d e n in k U n n o s t U s s U U n n it e L m a Uudenmaan ympäristökeskus 6 | 2006 Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, 00521 Helsinki puh. 020 490 101 (vaihde), 020 690 161 (asiakaspalvelu) www.ymparisto.fi/uus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 6 | 2006 Kirkkonummen Morsfjärdenin kunnostussuunnitelma Juhani Niinimäki, Leena Grönholm (toim.) Helsinki 2006 Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 6 | 2006 Uudenmaan ympäristökeskus Kannen ja sisäsivujen taitto: DTPage Oy Kannen kuva: Elli Parkkonen Julkaisu on saatavana internetistä: www.ymparisto.fi/uus/julkaisut ISBN 952-11-2500-4 (PDF) ISSN 1796-1742 (verkkoj.) SISÄLLYS 1 Johdanto........................................................................................................................4 2 Yleiskuvaus Morsfjärdenistä ...............................................................................6 3 Suunnitelmaa varten tehdyt selvitykset .......................................................8 3.1 Kuormitus...........................................................................................................8 3.2 Vesialueen käyttö .............................................................................................9 3.3 Virtaamat ja vedenvaihto .............................................................................10 3.4 Vesikasvillisuus .............................................................................................11 3.5 Pohjien tila........................................................................................................14 3.5.1. Sedimentin.laatu................................................................................... 14 3.5.2. Pohjaeläimistö........................................................................................ 15 3.6 Vedenlaatu........................................................................................................16 4 Tähkä-ärviän vähentämiseen liittyvät tutkimukset................................18 4.1 Yleiskuvaus tähkä-ärviästä ja sen esiintyminen sekä poistamismenetelmiä.....................................................................................18 4.1.1. Elinvaatimukset.ja.lisääntyminen...................................................... 18 4.1.2. Tähkä-ärviän.poistomenetelmiä.........................................................18 4.2 Tähkä-ärviän poistokokeilut vuonna 2005................................................21 4.2.1 Nuottaaminen........................................................................................ 21 4.2.2 Niittäminen............................................................................................ 21 4.3 Tähkä-ärviän jäädyttämiskoe.......................................................................21 4.4 Tähkä-ärviän ravinnepitoisuudet ..............................................................22 5 Morsfjärdenin Natura-alueen luontotiedot.................................................23 6 Uhkatekijät................................................................................................................24 6.1 Mataloituminen ja umpeenkasvu ..............................................................24 6.2 Rehevöityminen .............................................................................................24 7 Kunnostusmahdollisuudet .................................................................................25 7.1 Keskeisimmät tavoitteet ...............................................................................25 7.2 Syventäminen ruoppaamalla ......................................................................25 7.3 Syventäminen sedimenttiä tiivistämällä...................................................25 7.4 Vesikasvustojen poisto nuottaamalla ja niittämällä ..............................26 7.5 Kuormituksen vähentäminen .....................................................................27 7.5.1. Ulkoinen.kuormitus............................................................................. 27 7.5.2. Sisäinen.kuormitus............................................................................... 27 8 Suositukset ...............................................................................................................29 9 Tarvittavat luvat ....................................................................................................30 10 Kunnostustoimenpiteiden vaikutusten seuranta......................................31 11 Yhteenveto ...............................................................................................................32 Lähteet ..............................................................................................................................34 Liitteet ..............................................................................................................................35 Kuvailulehti .....................................................................................................................80 Presentationblad ..........................................................................................................81  Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 1 Johdanto Morsfjärden on Kirkkonummella sijaitseva merenlahti, joka on yhteydessä kahden salmen; Blindsundin ja Medvastsundetin kautta Espoonlahden edustan merialuee- seen..Alue.on.matala.ja.osin.vesikasvustojen.valtaama..Erityisesti.tähkä-ärviän.runsas. esiintyminen on muodostunut viime vuosina alueen käyttöä rajoittavaksi tekijäksi. Morsfjärdenin ranta-alueen kiinteistöjen omistajat ja haltijat perustivat syksyllä 2004 Pro Morsfjärden ry -yhdistyksen edistämään kyseisen vesialueen suojelua, kun- nostusta ja hoitoa. Yhdistys on asettanut alueen tavoitetilaksi seuraavaa: uposkasvillisuuden määrää on rajoitettu niin, ettei siitä ole haittaa veneilylle, melonnalle, kalastukselle tai uimiselle, eikä se nopeuta merkittävästi lahden umpeenkasvua ruovikoiden.määrä.ei.ole.lisääntynyt.vuoden.2004.tilanteesta lahden.keskimääräinen.syvyys.on.n..1½.metriä Blindsund ja Medvastsundet ovat vähintään 2 metriä syviä ja riittävän leveät turvallisen.veneilyn.mahdollistamiseksi veden virtaus salmien kautta lahdelle on esteetöntä veden vaihtumista mahdollisesti hidastavat kynnykset on poistettu kalasto on monipuolinen. Hauki, ahven, made, suutari ja lahna kutevat alueel- la.samalla.tavalla.kuin.1990-luvulla. Pro Morsfjärden ry käynnisti maaliskuussa 2005 hankkeen Morsfjärdenin kunnostus- suunnitelman laatimiseksi osana EU:n Leader+ ohjelmaa. Yhdistys tilasi kunnostus- suunnitelmaa ja mahdollisia lupahakemuksia varten tarvittavia tutkimuksia, selvi- tykset ja kokeilut sekä itse kunnostussuunnitelman laadinnan Kala- ja Vesitutkimus Oy:ltä. Työhön osallistuivat alikonsultteina myös Luode Consulting Oy, Ympäristö- tutkimus Yrjölä Oy ja Oy Vesirakentaja sekä kalatalousyrittäjä Kari Kinnunen. Yhdistys neuvotteli hankkeen valmistelu- ja toteutusvaiheessa seuraavien viran- omaistahojen.kanssa. Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikön kanssa neuvoteltiin hankkeen toteutuksesta.ja.viranomaisluvista.. Uudenmaan.ympäristökeskuksen.edustajien.kanssa.neuvoteltiin.selvityksissä. tarvittavista tiedoista, kunnostusmenetelmistä ja viranomaisluvista. Kunnos- tussuunnitelma julkaistaan ympäristökeskuksen Raportteja-sarjassa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) edustajien kanssa keskusteltiin hank- keen toteuttamisesta ja kunnostustoimenpiteiden vaikutusten seurannasta. SYKE seuraa hankkeen tuloksia ja raportoi niistä vesistökunnostuspäivillä. Metsähallitus.omistaa.alueella.maata.ja.vesialueita.ja.on.siten.jo.tässä.roolissa. tärkeä.yhteistyötaho..Sen.lisäksi.Metsähallituksen.kanssa.tehdään.yhteistyötä. erityisesti Natura-alueen erityisvaatimusten huomioon ottamiseksi hankkees- sa. Metsähallitus on laatimassa alueelle käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, joka pyritään nivellyttämään mahdollisimman hyvin tähän hankkeeseen. • • • • • • • • • • • Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Hanketta johtaa ja hallinnoi Pro Morsfjärden ry - Pro Morsfjärden rf. Hankepäällikkönä on toiminut Leena Grönholm, FK (biologia, maantiede). Ohjausryhmään ovat kuuluneet: Pro Morsfjärden ry:n puheenjohtaja Jukka Palokangas Pro Morsfjärden ry:n varapuheenjohtaja Mark Musgrove Pro Morsfjärden ry:n hallituksen jäsen Anja Mäkeläinen Pomoväst ry:n edustaja Lotta Lindström Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikkö Erkki Selin Uudenmaan ympäristökeskuksen edustaja Jarmo Vääriskoski Suomen.ympäristökeskuksen.edustaja.Anne.Tarvainen. Asiantuntijoiden lisäksi hankkeen valmisteluun ja toteutukseen on osallistunut laaja joukko alueen kiinteistöjen omistajia ja asukkaita, jotka ovat yksimielisiä kunnostus- toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Vastaavansisältöistä kunnostussuunnitelmaa ei ole tiettävästi muualla Suomessa laadittu, joten tutkimus ja suunnittelu ovat vaatineet uu- denlaista lähestymistapaa ja ennen testaamattomia keinoja kunnostukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisuja voidaan soveltaa muualla samantapaisista ongelmista kärsivillä alueilla. • • • • • • •  Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Morsfjärdenin valuma-alue on 385 ha, josta metsää ja haja-asutusaluetta 363 ha (94,3 %) peltoa ja niittyä 11 ha (2,9 %) vesijättöä 11 ha (2,8 %) Valuma-alueesta karkeasti puolet on haja-asutettua tonttialuetta ja loput metsää ja vesijättöä. Morsfjärden on matala, sen keskisyvyys on 1,5 m. Suurin syvyys on 2,3 m. Alueen koillisosa on muita alueita matalampi. Uudenmaan ympäristökeskuksen mittausten perusteella Luode Consulting Oy:n tekemä syvyyskartta on esitetty kuvassa 2. Alueen mataluus merkitsee sitä, että valo pääsee ulottumaan joka paikassa pohjaan asti ja mahdollistaa.pohjakasvillisuuden.muodostumisen. • • • 2 Yleiskuvaus Morsfjärdenistä Morsfjärdenin vesialueen pinta-ala on 215 ha. Morsfjärdenin valuma-alue Medvast- sundetin ja Blindsundin silloille asti mitattuna on noin 600 ha (kuva 1). Kuva 1. Morsfjärdenin valuma-alue. Kartta: © Kala- ja Vesitutkimus Oy Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Kuva 2. Morsfjärdenin syvyyskartta. Kartta: © Luode Consulting Oy Morsfjärdenin alueen virkistyskäyttöpaine on alueen ympäristön runsaan asutuksen takia huomattava. 0.00 m 0.25 m 0.50 m 0.75 m 1.00 m 1.25 m 1.50 m 1.75 m 2.00 m 2.25 m 2.50 m 24.58 24.59 24.60 24.61 24.62 24.63 24.64 24.65 longitudi [°I] 60.085 60.090 60.095 60.100 60.105 60.110 la tit ud i[ °P ] Luode Consulting Oy  Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 3 Suunnitelmaa varten tehdyt selvitykset Laskelmassa on haja-asutuksen kuormitusarvoina käytetty biologisen hapenkulu- tuksen (BHK) osalta 50 g/d/asukas, fosforin 2 g/d/asukas ja typen 12 g/d/asukas. Ke- säasukkaiden osalta on käytetty puolta pienempiä kuormitusarvoja. Valuma-alueella on arvioitu sijaitsevan noin 100 taloutta, joista vakinaisia noin 30 ja kesäasuntoja 70 sekä.asukkaita.vakinaisissa.noin.105.ja.kesäasunnoissa.noin.200. Edellä esitetyn laskelman perusteella Morsfjärdenille kohdistuu kuormitus valu- ma-alueelta ja ilmalaskeumana, joka vastaa keskimäärin fosforia 0,7 kg/d ja typpeä 10 kg/d. Hapenkulutus olisi 14 kg/d. Pintakuormana laskettuna fosforikuormitus on 0,12 g/m2.*a. Yli puolet siitä johtuu haja-asutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Valuma-alueelta tuleva kuormitus Morsfjärdenille on kuitenkin sen verran vähäinen, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta vesialueen tilaan. Yhteenveto kiinteistötiedustelun tuloksista on esitetty liitteessä 1. Tiedustelu tehtiin noin 100 kiinteistölle, joista vastasi 40 taloutta. Siten tulokset ovat suuntaa antavia. Tulosten mukaan vastaajista pintakaivo oli 31 %:lla, porakaivo 69 %:lla ja muu vesilähde 10 %:lla. Neljä taloutta käytti vedenhankintaan kahta vesilähdettä. Kiinteistöistä sähköt oli 98 %:lla, juokseva vesi 75 %:lla ja viemärijärjestelmä 78 %:lla. Vastaajista vesiklosetti (WC) oli 55 %:lla talouksista ja kuivakäymälä 38 %:lla talouk- sista. Lisäksi 5 %:lla (2 taloudella) oli niin sanottu virtsanerottava käymälä. Muuta- malla taloudella oli sekä vesiklosetti että kuivakäymälä. Jätevesien käsittelyssä käymälävesien osalta käytetyin menetelmä oli umpisäiliö, joka oli 17 taloudella, eli 77 % kiinteistöistä, joilla on WC. Käymälävesiä johdettiin myös pienpuhdistamoihin (2 kpl), saostuskaivoihin (1 kpl), maasuotimeen (1 kpl) sekä maahan imeytykseen (1 kpl). Käymäläjätevesien laskupaikka sijaitsi keskimäärin 216 m:n etäisyydellä Mors- fjärdenistä ja pesuvedet johdettiin keskimäärin 142 m:n päähän Morsfjärdenistä sekä saunavedet 137 m:n päähän. Kuormituslähde Fosfori Typpi Morsfjärdeniin Morsfjärdeniin kg/km2 *a kg/km2 *a Fosfori kg/a Typpi kg/a Luonnonhuuhtouma 5 150 19 578 Ilmalaskeuma vesialueelle 20 800 43 1 720 Peltoviljely 150 1 500 17 165 Metsätalous 10 100 36 363 Haja-asutus 151 900 Yhteensä 266 3 726 3.1 Kuormitus Sauli Vatanen Alueelle ei kohdistu merkittävää pistekuormitusta. Valuma-alueelta Morsfjärdenille kohdistuvaa kuormitusta selvitettiin alueen kiinteistöille tarkoitetun kyselyn avulla sekä.valuma-alueen.erityyppisten.maiden.ominaiskuormitustietojen.perusteella. Morsfjärdenille kohdistuvan kuormituksen laskelmissa on käytetty taulukossa 1 esitettyjä ominais-kuormitusarvoja (vrt. Tattari & Linjama 2004), joiden perusteella on päädytty samassa taulukossa esitettyihin Morfjärdenin kuormitusarvoihin. Taulukko 1. Morsfjärdenin valuma-alueelta tulevan kuormituksen arviolaskelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Vesialueen käyttö Sauli Vatanen Morsfjärdenin valuma-alueella pysyvästi tai tilapäisesti asuvien talouksien määrä on yli 100 ja niistä noin puolet rantakiinteistöjä. Lisäksi Blindsundin varrella sijaitsee kanoottikerhon tukikohta ja Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet ry:n venesatama (130 venepaikkaa). Morsfjärdenin vesialuetta käytetään pääasiassa veneilyyn, vesimaiseman ihailuun, kalastukseen ja uintiin. Mataluus ja runsaat vesikasvustot rajoittavat vesialueen ta- vanomaisia käyttömuotoja. Alueella kalastavat asukkaiden lisäksi kerhon jäsenet ja muualta.tulevat.kalastajat Talouksille tehdyn kyselyn tulokset vesialueen käytöstä ja kalastuksesta on esitetty liitteessä 1. Vastausprosentti oli vain noin 40 %. Vastaajista 18 (46 %) ilmoitti kalastaneensa Morsfjärdenillä vuoden 2004 aika- na. Osa kalastamattomista ilmoitti kalastaneensa aikaisemmin, mutta lopettaneensa runsaan kasvillisuuden takia. Kyselyyn vastanneilla talouksilla oli pyyntipäiviä yh- teensä 492 kpl ja ne jakaantuivat eri kalastusmuodoille seuraavasti: onkiminen 46 %, uistinkalastus 32 %, katiskapyynti 12 %, verkkokalastus 6,7 %, pilkkiminen 2,5 % ja tuulastus 0,6 %. Kyselyyn vastanneet taloudet saivat vuonna 2004 saaliiksi yhteensä 345 kg kalaa. Suurimman osan tästä saalismäärästä muodosti ahven 33,8 %. Muita saaliissa run- saina esiintyneitä kalalajeja olivat hauki 25,2 %, lahna 21,7 %, särki 11,3 % ja suutari 7,8 %. Lisäksi yksi kalastaja ilmoitti saaneensa kaksi kuhaa. Talouskohtaisesti saalista saatiin keskimäärin 19,2 kg. Kyselyn perusteella uinti, vesimaisemasta nauttiminen ja soutelu ovat kalastuksen lisäksi Morsfjärdenin merkittävimmät käyttömuodot (kuva 3). Myös moottorivene- ajelua, melontaa ja purjehdusta harjoitettiin melko paljon. Muita ”harvinaisempia” käyttömuotoja olivat käyttöveden otto sekä hiihto/luistelu/kävely jäällä ja lintujen tarkkailu.. Vastanneista talouksista 20 %:lla oli suunnitteilla lähiaikoina tehostaa jätevesien kä- sittelyä. Veden hankintaan liittyen porakaivo oli suunnitelmissa 10 %:lla talouksista. 3.2 Kuva 3. Morsfjärdenin merkittävimmät käyttömuodot kalastuksen lisäksi. 0 5 10 15 20 kp l 25 30 35 Uinti Vesimaisemasta nauttiminen Soutelu Moottoriveneellä ajelu Melonta 10 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 3.3 Virtaamat ja vedenvaihto Valuma-alueen suhde Morsfjärdenin vesialueeseen on 1,8:1. Valuma-alueelta tulevan valunnan määrä on pieni ja sen aiheuttama teoreettinen viipymä on pitkä, noin 3 vuotta. Morsfjärdenin vedenvaihtoa salmien kautta selvitti Luode Consulting Oy. Mene- telmä ja tulokset on esitetty raporttina liitteessä 2. Morsfjärdenin vedenpinnan korkeus seurasi merialueen pinnankorkeuden vaih- teluita keskimäärin 1 tunnin ja 40 minuutin viiveellä. Morsfjärdenillä vaihteluväli oli salmien virtausta rajoittavasta vaikutuksesta johtuen hieman vähäisempää. Suurin osa.pinnan-korkeuden.vaihteluista.tapahtui.Itämeren.pääaltaan.ominaisheilahtelun. jaksossa, joka on noin vuorokausi. Heilahtelut olivat suuruudeltaan keskimäärin noin 0,1 m. Pinnankorkeusero Morsfjärdenin ja meren välillä ei yleensä noussut yli 0,06 m.. Suurin pinnankorkeusero 0,13 m mitattiin, kun kova tuuli painoi merenpinnan no- peasti Morsfjärdenin pintaa alemmaksi. Morsfjärdenin salmien kautta tapahtuvan vedenvaihdon teoreettinen viipymä on 23 vuorokautta. Viipymä optimaalisessa tilanteessa, missä salmet eivät rajoita lainkaan virtausta meren ja Morsfjärdenin välillä, olisi 21 vuorokautta eli parannusta nykyiseen tilanteeseen saataisiin kaksi päivää (10 %), jos salmien virtausta rajoittava vaikutus poistettaisiin kokonaan. Salmien laajentaminen parantaa mahdollisuutta veden kiertoon, eli tilanteisiin joissa toisesta salmesta virtaa samanaikaisesti sisään, kun toisesta salmesta virtaa ulos. Kierron osuus nykytilanteen vedenvaihdossa ja realistisissa ruoppausskenaari- ossa on kuitenkin hyvin pieni. Morsfjärdenin kokoiselle altaalle lasketut teoreettiset tuulesta.aiheutuvat.vedenpinnan.kallistumat.ovat.suurimmillaankin.vain.muutamia. millimetrejä, kun merialueen ja Morsfjärdenin välillä mitattiin tutkimusjakson aika- na senttimetrien suuruisia pinnankorkeus-eroja. Tästä syystä tuulen aiheuttaman kierron vaikutus Morsfjärdenin vedenvaihdossa jää muutamiin prosentteihin, eli merkityksettömän pieneksi. Yhteenvetona avovedenaikaisten virtaamien vaikutuksesta Morsfjärdenin tilaan todettiin Morsfjärdenin vedenvaihto avovesiaikana on nykytilanteessa hyvä. Salmien merkittävälläkään leventämisellä vedenvaihtoa voidaan parantaa korkeintaan 10 % nykytilanteeseen verrattuna. Morsfjärdenille ei tule mittausten mukaan merkittävää kuormitusta lähivalu- ma-alueelta. Morsfjärdenin vedenlaatua voidaan parantaa salmia ruoppaamalla enintään 10 % tämänhetkisestä lahden ja merialueen välisestä pitoisuuserosta. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi kevättilanteessa a-klorofyllipitoisuuden muutosta 0,6 µg/l ja kesä-tilanteessa veden värin muutosta 1,5 mgPt/l. Kumpaakaan pitoi- suusmuutosta ei voitaisi havaita varmuudella nykyisin mittalaittein. Salmien leventäminen ei aiheuta merkittävää muutosta niiden suurimpiin virtausnopeuksiin, mutta toimenpiteellä voidaan lyhentää nopean virtauksen jaksojen.kestoa. Talvella jääpeite vaikuttaa merkittävästi lahden vedenvaihtoon. Itäpäässä sijaitseva matala Smedjevikenin alue jäätyy useimmiten talvella pohjaa myöten, jolloin veden virtaus.Medvastsundet-salmesta.lahden.keskiosaan.heikkenee.tai.lakkaa.kokonaan.. Lahdella havaittiin 1980-luvun kovana pakkastalvena kalakuolema ja kevättalven 2005 mittauksissa todettiin lahden keskiosa 1,5 metriä syvemmillä alueilla hapetto- maksi. Tilannetta saattaa parantaa noin 1,5 metrin syvyisen virtausuoman aukaise- minen.Smedjevikenin.läpi. • • • • 11Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Lahdelta ei löytynyt uhanalaisia kasvilajeja. Silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvista löytyi.vain.itämerennäkinpartaa.(Chara baltica). Tähkä-ärviää.on.esiintynyt.lahdella.suullisten.tietojen.mukaan.viime.vuosikymme- ninä ajoittain melko runsaastikin. Ennen vuotta 2003 laji kasvoi useampana vuonna runsaimpana samalla rajatulla alueella Stora Vivasten -saaren länsi-luoteispuolella (kuva 4). Jo kesällä 2003 sitä esiintyi kuitenkin selvästi enemmän kuin ilmeisesti koskaan aikaisemmin, mutta huippu saavutettiin vuonna 2004. Vuonna 2004 koko lahden keskiosa oli noin 1,5 m:ä syvemmillä alueilla erittäin tiheän tähkä-ärviäkasvuston peitossa. Tämä alue on rajattu oheiseen syvyyskarttaan punaisella viivalla (kuva 4). Kasvi kukki pinnan yläpuolella runsaana heinäkuun puolesta välistä lähtien, joten lahden keskiosa oli loppukesän lähes veneilykelvoton. Tiheän tähkä-ärviäkasvuston seassa kasvoi karvalehteä, kalvasärviää, pyörösätkintä ja.itämerennäkinpartaa.tässä.runsaus-järjestyksessä. Kesän 2005 kartoituksen perusteella lahdelta erotettiin lajikoostumuksen mukaan 14 erityyppistä kasvustoa (taulukko 3), joiden esiintyminen on piirretty oheiseen kasvillisuuskarttaan (kuva 5). Tyypittelyä ja karttaa täytyy tulkita suuntaa-antavana, yksityiskohdissaan.todellinen.tilanne.voi.poiketa.esityksestä.selvästikin. 3.4 Vesikasvillisuus Morsfjärdenin vesikasvillisuutta kartoitettiin veneestä käsin vuosina 2004 ja 2005 FK Leena Grönholmin toimesta. Tarkempi kuvaus kasvillisuusselvityksestä raporttina on esitetty liitteessä 3. Morsfjärdenillä havaittiin kahden kesän kartoituksessa taulukossa 2 esitetyt ve- sikasvilajit. Taulukko 2. Morsfjärdenillä vuosina 2004 ja 2005 tavatut vesikasvit (Liite 3). Tieteellinen nimi nimi suomeksi nimi ruotsiksi Uposkasvit Levät Chara aspera mukulanäkinparta knölsträfse Chara baltica itämerennäkinparta grönsträfse Chara tomentosa punanäkinparta rödsträfse Cladophora glomerata viherahdinparta grönslick Putkilokasvit Ceratophyllum demersum karvalehti hornsäv Myriophyllum sibiricum kalvasärviä knoppslinga Myriophyllum spicatum tähkä-ärviä axslinga Najas marina ssp. intermedia merinäkinruoho havsnajas Potamogeton pectinatus hapsivita borstnate Potamogeton perfoliatus ahvenvita ålnate Ranunculus circinnatus pyörösätkin hjulranunkel Ruppia maritima var. brevirostis merihapsikka hårnating Zannichellia palustris var. pedicellata otahaura skaftsärv Ilmaversoiset kasvit Phragmites australis järviruoko vass Bolboschoenus maritimus merikaisla havssäv Schoenoplectus tabernaemontani sinikaisla blåsäv 12 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Kuva 5. Morsfjärdenin vesikasvustotyypit vuonna 2005 suuntaa-antavasti rajattuina. Kartta: © Leena Grönholm (karttapohja: Luode Consulting Oy) Kuva 4. Tiheä tähkä-ärviäkasvusto Morsfjärdenillä ennen kesää 2003 (sinisellä viivalla rajattu alue) ja kesällä 2004 (ohuella viivalla rajattu alue). Kartta: © Leena Grönholm (karttapohja: Luode Consulting Oy) 13Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Morsfjärdenin uposkasvillisuuden muutokset vuosien 2004 ja 2005 välillä olivat huomattavat. Ongelmalliset tähkä-ärviäkasvustot sijaitsivat suurimmalta osin eri alueilla näinä kahtena kesänä. Ensimmäisenä vuonna laji oli vallannut lahden keskiosan. Jälkim- mäisenä.vuonna.runsaimmat.kasvustot.esiintyivät.selvästi.matalammilla.alueilla.ja. keskiosassa tähkä-ärviää löytyi vain harvassa. Karvalehti oli jälkimmäisenä vuonna vallannut lahden keskiosan tiheänä kasvustona, mutta myös matalammilla alueilla, tiheimpien.tähkä-ärviäkasvustojen.seassa.oli.pohjalla.runsaasti.karvalehteä. Taulukko 3. Morsfjärdenin vesikasvustotyypit vuonna 2005 (Liite 3) Selitteen numero Tyyppi Kuvaus 1 Kaislikko Merikaislaa ja sinikaislaa. Pieni alue Smedjevikenillä. 2 Ruovikko Järviruokoa 3 Tiheä tähkä-ärviäkasvillisuus Tähkä-ärviä valtalajina, tiheänä kasvustona, joka ulottuu pintaan asti. Muita lajeja mm. karvalehti, kalvasärviä ja pyörösätkin. Karvalehteä pohjalla melko tiheänä kasvustona. 4 Karvalehti valtalajina Karvalehti muodostaa tiheän, paksun (20-30 cm) maton pohjalle. Muita lajeja yksittäisinä versoina: tähkä-ärviä, kalvasärviä, pyörö- sätkin, itämerennäkinparta 5 Vaihtelevaa uposkasvillisuutta Pienimuotoisesti vaihtelevaa uposkasvillisuutta. Tähkä-ärviä länsi- päässä runsaampi, mutta harvana, ei pintaan asti ulottuvana. Muita lajeja karvalehti, kalvasärviä, merinäkin-ruoho, pyörösätkin, puna- näkinparta, itämerennäkinparta, hapsivita ja ahdinparta. Kovalla rannalla satunnaisesti myös merihapsikkaa, otahauraa ja ahvenvitaa. 6 Merinäkinruohoa ja tähkä-ärviää Merinäkinruoho tuuheina mättäinä vuorotellen tähkä-ärviän kanssa, joka kuitenkin oli vähemmistönä näillä alueilla. 7 Merinäkinruohoa Puhtaita merinäkinruohokasvustoja, välillä tyhjää pohjaa. 8 Karvalehteä ja merinäkinruohoa Karvalehti ja merinäkinruoho lähes yhtä runsaina, tiheänä kasvustona. 9 Kalvasärviä valtalajina Kalvasärviän puhtain kasvusto lahdella, joukossa kuitenkin melko paljon merinäkinruohoa 10 Mukulanäkinpartaa Puhdas, tiheä mukulanäkinparta-esiintymä 11 Punanäkinparta Puhdas, tiheä esiintymä punanäkinpartaa 12 Pyörösätkin Valtalajina pyörösätkin, joukossa vähän ärviöitä. 13 Hapsivita valtalajina Hapsividan runsain esiintymä lahdella. Joukossa jonkin verran merinäkinruohoa. 14 Harvaa, matalaa kasvillisuutta Merinäkinruohoa, hapsivitaa, mukulanäkinpartaa, ahdinpartaa ja kalvasärviää harvana kasvustona 1 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 3.5 Pohjien tila 3.5.1 Sedimentin laatu Sedimentin laatua tutkittiin ottamalla pintasedimentistä näytteet laboratorioanalyyse- jä varten sekä selvittämällä sedimentin kiinteyttä pohjaan painettavan tangon avulla. Sedimentti-havaintopaikat on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Sedimenttinäytteiden havaintopaikat (neliöt) ja tankomittauspisteet (ympyrät) 30.–31.5.2005. Kartta: © Kala- ja Vesitutkimus Oy Sedimenttitutkimustulokset on esitetty liitteessä 4. Tulosten mukaan määritetyistä raskasmetalleista ainoastaan Morsfjärdenin länsi- ja itäosassa sijainneiden havain- topaikkojen MS 25 ja MS 30 (kuva 6) kadmiumpitoisuudet ylittivät saastuneiden maa-alueiden ohjearvot. Raja-arvot eivät ylittyneet minkään yhdisteen kohdalla. Kadmiumpitoisuudet näissäkin havaintopaikoissa jäivät kuitenkin 0,5–1,0 mg/kg tasolle kun ohjearvo on 0,5 ja raja-arvo 10 mg/kg. Sinkkipitoisuus havaintopaikassa MS 30 oli raja-arvon tasoa. (Puolanne ym. 1994.) Kaikkien analysoitujen PCB-yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Mahdolliset ruopattavat sedimentit määritettyjen ainepitoisuuksien osalta eivät sisältäneet niin korkeita haitta-ainepitoisuuksia, että ne rajoittaisivat ruoppausmas- sojen maalle läjittämistä. 1Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Sedimenttinäytteiden normalisoiduista pitoisuuksista taso 2 ei ylittynyt yhdessä- kään tutkitussa näytteessä. Sen sijaan taso 1 ylittyi kadmiumin osalta havaintopaik- kojen MS 25/0–48 cm ja MS 30/0–20 cm näytteissä sekä MS 25/10–20 cm näytteessä. Näissä.havaintopaikoissa.myös.normalisoidut.elohopeapitoisuudet.sivusivat.tasoa. 1. (Ympäristöministeriö 2004.) Tason 1 ylitykset eivät kuitenkaan olleet kovin suuria, joten tulosten mukaan näiden massojen ruoppaaminen tai mereen läjittäminen ei muodosta vesiympäristölle merkittävää riskiä. 3.5.2 Pohjaeläimistö Morsfjärdenin pohjaeläimistön selvittämiseksi otettiin pohjaeläinnäytteet kolmesta havainto-paikasta (kuva 7). Kuva 7. Pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat 17.8.2005 ja vedenlaadun havaintopiste (M1). Kartta: © Kala- ja Vesitutkimus Oy Pohjaeläintutkimustulokset on esitetty liitteessä 5. Tulosten mukaan havainto- paikka M2 oli selvästi rehevin. Havaintopaikka M3 taas oli karu pohja, mitä kuvaa Tanytarsus-toukkien.runsaus. ja.vain.yksi.Chironomus-toukka..Tanytarsus-lajeja.elää. myös aika rehevissä vesissä. Bioindeksin mukaan Morsfjärdenin länsiosa (M2) ja syvänneosa (M1) sijoittuivat lievästi rehevään luokkaan ja matalampi itäosa (M3) karuun pohjaan. (Liite 5.) 1 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 3.6 Vedenlaatu Morsfjärdenin vedenlaatua tutkittiin syvännealueelta M1 (kuva 7) maaliskuussa sekä kuukausittain touko-elokuussa 2005. Analyysit määritti Helsingin kaupungin ympä- ristökeskuksen laboratorio. Vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 6. Vuoden 2005 vedenlaatutulosten valossa on ilmeistä, että Morsfjärdenin happi- tilanne.on. talvisin.heikko..Maaliskuun.havaintokerralla.vesipatsas.oli. lämpötilan. suhteen voimakkaasti kerrostunut ja happi alusvedestä 1,5 metristä ja sitä syvem- mältä kokonaan lopussa. On luultavaa, että pohjanläheisveden ravinnepitoisuudet olivat.heikon.happitilanteen.seurauksena.kohonneet..Päällysveden.laatu.oli.kuitenkin. talvella.melko.hyvä.. Keväällä Morsfjärdenin kokonaisfosforipitoisuus kasvoi vesimassan sekoituttua. Myös kasviplanktonin määrää kuvaava klorofyllipitoisuus oli tyypillisesti kohon- nut ilmentäen käynnissä olevaa kevätkukintaa. Kesäkaudella ravinnepitoisuudet ja klorofylli-a:n arvot olivat pääosin lievästi rehevällä tasolla. Varsinkin elokuussa sekä kokonaisfosforin että klorofylli-a:n arvo olivat pienet. Morsfjärdenin ja meren välinen vedenlaatugradientti selvitettiin Luode Consul- ting Oy:n mittausalukseen asennettujen automaattisten vedenlaadun mittalaitteiden avulla. Aluksella ajetut mittauslinjat kulkivat Stora Herrön edustalta Blindsundin kautta Morsfjärdenille ja edelleen Medvastsundetin kautta Espoonlahdelle (kuva 8). Mitatut vedenlaatutekijät olivat lämpötila, suolapitoisuus, kiintoaine, a-klorofylli, veden väri, tuottavan kerroksen paksuus ja nitraattityppi. Mittauslinjojen pituus oli 8 km, ja niiden varrella tehtiin vedenlaadun mittaukset yli 4 000 pisteessä. Mittaukset toistettiin kahteen kertaan: keväällä 24.5.2005 ja kesällä 6.7.2005. Mittaustulokset ja raportti vedenlaatugradientista on esitetty liitteessä 2. Kuva 8. Vedenlaadun mittauslinjat 24.5. ja 6.7.2005 sekä pinnankorkeuden mittaus- asemien sijainti Morsfjärdenillä ja salmien ulkopuolisella merialueella. Kartta: © Luode Consulting Oy 24.58 24.59 24.60 24.61 24.62 24.63 24.64 24.65 24.66 24.67 60.075 60.080 60.085 60.090 60.095 60.100 60.105 60.110 60.115 60.120 Espoonlahti Smedjeviken Medvastsund StoraVivasten Blindsund Stora Herrö 24.5.2005 6.7.2005 mittaus- asema mittaus- asema 1Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Mittausten mukaan vedenlaatuerot Morsfjärdenin ja merialueen välillä olivat vä- häisiä varsinkin kesäaikana (kuva 9). Vähäiset erot kertovat sekä hyvästä vedenvaih- dosta että merkittävän kuormituksen puuttumisesta Morsfjärdeniltä. Keväällä kuitenkin lähivaluma-alueelta ja Espoonlahden kautta tulleet sulamisve- det laskivat Morsfjärdenin suolapitoisuutta muuhun merialueeseen verrattuna. Myös klorofylliarvot olivat Morsfjärdenin keskiosissa muuta merialuetta korkeammat, mikä on tyypillistä matalille merenlahdille, vaikka niille ei kohdistuisikaan merkittävää ulkoista.kuormitusta.. Kuva 9. Vedenlaatu kuvan 8 mittauslinjoilla 24.5. ja 6.7.2005. Linjat alkavat Stora Herrön edustalta ja päättyvät Espoonlahdelle. Linjojen pituus on 8 km, ja niiden varrella tehtiin vedenlaadun mittaukset yli 4 000 pisteessä. Kuva: © Luode Consulting Oy 10 12 14 16 18 20 22 24 26 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 0 2 4 6 8 10 12 14 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 24.5.2005 6.7.2005 3.0 3.2 3.4 3.6 3.8 4.0 4.2 4.4 4.6 4.8 5.0 0 1 Sto ra H er rö Sto ra Vi va ste n Sm ed jev ike n Me dv as tsu nd Me dv as tsu nd Bli nd su nd Es po on lah ti Sto ra H er rö Sto ra Vi va ste n Sm ed jev ike n Bli nd su nd Es po on lah ti 2 3 4 5 6 7 8 km Suolapitoisuus [ppt] Lämpötila [°C] Kiintoaine [mg/l] A-klorofylli [ug/l] Veden väri [mgPt/l] Tuottavan kerroksen paksuus [m] 24.5.2005 6.7.2005 24.5.2005 6.7.2005 24.5.2005 6.7.2005 24.5.2005 6.7.2005 24.5.2005 6.7.2005 1 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006  Tähkä-ärviän vähentämiseen liittyvät tutkimukset 4.1 Yleiskuvaus tähkä-ärviästä ja sen esiintyminen sekä poistamismenetelmiä Sauli Vatanen 4.1.1 Elinvaatimukset ja lisääntyminen Tähkä-ärviä.Myriophyllum spicatum (Eurasian watermilfoil, axslinga) on juurellinen ja monivuotinen uposkasvi, joka pystyy kehittämään erittäin tiheitä kasvustoja ja jonka ”massaesiintymät” aiheuttavat ongelmia monin paikoin. Sillä on pitkä versova varsi, joka on punertava ja ohuehko. Lehtikiehkuroissa on neljä, joskus viisi tiheä- ja jäykkä- liuskaista.vihreää.tai.joskus.punertavaa.lehteä..Tähkä-ärviän.pienet.punertavat.kukat. muodostavat tähkämäisen pinnan yläpuolelle nousevan kukinnon. Kukinnan jälkeen kasvi.irtoaa.herkästi.pohjasta.ja.pilkkoutuu.palasiksi..Irtonaiset.varren.palaset.juur- tuvat.tehokkaasti..Tähkä-ärviä.sietää.hyvin.erityyppisiä.olosuhteita..Tavallisimmin. tähkä-ärviä esiintyy 0,5–3,5 metrin syvyydessä. Veden suolaisuus vaihtelee kasvupai- koilla makeasta vedestä aina 10 ‰:een. Kasvi pystyy talvehtimaan vesistöissä, jotka jäätyvät talvella, kokonaisena kasvina tai kasvin osina. Kuitenkin laboratoriokokeiden perusteella jo lyhyt (–10 °C/2h) jäädytys riitti tappamaan tai heikentämään pohjan lähellä talvehtineet ärviän versot, niin että ne eivät pystyneet aloittamaan kasvua olosuhteiden muututtua suotuisiksi (Liite 7). Tämän kokeen perusteella tähkä-ärviä ei.kestä.jäätymistä. Tähkä-ärviä.leviää.ja.lisääntyy.pääasiallisesti.kasvin.palasista..Paikallisesti.myös. rönsyistä..Siementen.avulla.leviämisellä.ei.ole.suurta.merkitystä. Suomessa.tähkä-ärviä.esiintyy.koko.rannikkoalueella.sekä.muutamassa.järvessä. kalkkipitoisilla.alueilla..Sitä.ei.pidetä.erityisesti.rehevien.paikkojen.kasvina. 4.1.2 Tähkä-ärviän poistomenetelmiä Tähkä-ärviän runsas esiintyminen vaikeuttaa järvien ja meren lahtien virkistyskäyttöä vaikeuttamalla kalastusta ja veneilyä, syrjäyttämällä muuta kasvillisuutta (Smith & Barko 1990, Madsen ym. 1991) ja huonontamalla veden laatua (esim. virtausolosuh- teiden heikentyminen, happiolosuhteet talvella). Varsinkin USA:ssa ja Kanadassa (missä tähkä-ärviä esiintyy nopeasti leviävänä tulokaslajina) kasvi on koettu suureksi ongelmaksi ja sen poistamiseen/vähentämiseen käytetään vuosittain suuria summia rahaa (Sheldon & Creed 1995). Menetelmät tähkä-ärviän poistamiseksi voidaan jao- tella biologisiin, mekaanisiin ja kemiallisiin. 4.1.2.1 Biologiset menetelmät Hyönteiset Kolme hyönteislajia on yhdistetty tähkä-ärviän vähenemiseen. Koiperhosen (Acentria ephemerella) ja hyttysen (Cricotopus myriophylli) toukat har- voin saavuttavat tiheyksiä, joissa ne tehokkaasti rajoittaisivat tähkä-ärviän kasvua (Newman & Biesboer 2000). 1Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Eräs.kärsäkäslaji.(Euhrychiopsis lecontei, engl. milfoil weevil) sen sijaan on osoittau- tunut tehokkaaksi kontrolloiduissa kenttäkokeissa (Creed & Sheldon 1995, Sheldon & Creed 1995) sekä laboratorio olosuhteissa (Newman ym. 1996). Kärsäkäs on erikoistu- nut käyttämään ravintonaan tähkä-ärviää. Se munii kasvusolukolle, jota kuoriutuvat toukat käyttävät ravintonaan ja porautuvat varteen. Toukat koteloituvat varren ala- osaan ja käyvät läpi metamorfoosin. Kasvusolukkojen ja varren syöminen heikentää kasvua (Creed & Sheldon 1993, 1995), vähentää biomassaa ja hiilihydraattivarastoja (Newman ym. 1996) ja saa kasvin vajoamaan vesipatsaasta (Creed ym. 1992). Kärsäkkään tehokkuus on vaihdellut suuresti riippuen paikasta. Kalat Ruohokarppi ei käytä spesifisesti tähkä-ärviää, vaan myös useita muitakin vesikasve- ja. Yleisesti ottaen sitä ei suositella tähkä-ärviän kontrollointiin, koska suosituimmuus järjestyksessä monet muut kasvit tulevat ensin. Tämä saattaa pahimmassa tapaukses- sa johtaa siihen, että ruohokarpit raivaavat tähkä-ärviälle tilaa muilta kasveilta. Joka tapauksessa ruohokarppeja on kuitenkin käytetty myös tähkä-ärviän kont- rolloimiseen.. Taudin aiheuttajat (patogeenit) Patogeenien käyttöä tähkä-ärviän kontrolloimisessa tutkitaan. 4.1.2.2 Mekaaniset menetelmät Käsin kerääminen Tähkä-ärviää voidaan kerätä pieniltä alueilta käsin sukeltamalla. Tällöin on tärkeää, että kasvi otetaan ylös juurineen, eikä kasvin palasia jätetä veteen. Tähkä-ärviää voi- daan aloittaa keräämään heti keväällä, kun ne ovat silmin nähtävissä. Sukeltaja voi käyttää apunaan tähkä-ärviän keräyksessä myös pientä ”imuria”. ”Pohjapeite” Paikoin on käytetty – esimerkiksi uimarannan pitämiseksi kasveista puhtaana – poh- jalle sijoitettavaa peitettä. Pohjapeite on vastaava kuin kasvimailla rikkaruohojen kasvun estämiseen käytetty peite. Niittäminen Niittäminen on tehokas menetelmä suuren kasvibiomassan hävittämiseen lyhyessä ajassa. Niitto on toistettava useasti vuodessa. Kasvin palaset on pyrittävä poistamaan vedestä.mahdollisimman. tehokkaasti. leviämisen.estämiseksi..Menetelmänä. se.on. melko kallis, mutta monesti ”helpoin” ratkaisu. Kasvijätteen sijoittaminen saattaa aiheuttaa ongelmia. USA:ssa ja Kanadassa on useita kaupallisia yrityksiä, jotka suorittavat tähkä-ärviän niittoa. ”Niittokoneita” on useita erikokoisia ja tyyppisiä. Koneissa on keräysjärjestel- mät, jotka keräävät kasvit säilöön. Myös Suomessa on vesikasvien poistoon kehitetty monenlaisia niittolaitteita, mutta niitä ei ole aikaisemmin käytetty tähkä-ärviän leik- kaamiseen. Suomessa on myös useita vesikasvien niittoon ja keräilyyn erikoistuneita yrityksiä. Veden korkeuden säätely Veden korkeuden nostolla ei monin paikoin voida vähentää tähkä-ärviää, koska sen esiintymissyvyys on niin laaja (0,5–3,5 m). Pienillä järvillä on käytetty kuivatusta tähkä-ärviän hävittämiseen. Morsfjärdenin tyhjentäminen olisi mittava ja ympäristöä voimakkaasti muuttava hanke. Natura- 20 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 alueen takia luvan saaminen Morsfjärdenin tilapäiseksikään tyhjentämiseksi ei liene mahdollista. Ruoppaus Ruoppaamalla voidaan syventää vesialuetta ja poistaa tähkä-ärviän juuria sedimentin mukana. Kustannukset ovat suuret ja ruoppauksista sekä massojen läjityksistä saattaa syntyä ympäristöhaittoja, joten laaja-alaiset ruoppaukset eivät tule kysymykseen. Pohjan haraaminen/jyrsiminen Tähkä-ärviän juurien poistamiseen on kehitetty erillinen laite ”rotovator” (kuva 10), joka tunkeutuu sedimenttiin ja irrottaa juuret. Kelluvina juuret nousevat pintaan, josta ne on helppo kerätä. Laite ei kerää juuria. Kuva 10. Rotovator tähkä-ärviän poistolaite toiminnassa. Lisätietoja rotovatorista löytyy www-sivulta: www.ecy.wa.gov/programs/wq/ plants/management/rotovation_strategies.html Menetelmä on kallis ja täytyy toistaa useamman kerran kasvukauden mittaan. Lisäksi sedimentin pöllytyksestä aiheutuva sameus aiheuttaa ympäristöhaittoja ja haitta-aineita saattaa liueta veteen. 4.1.2.3 Kemialliset menetelmät Kasvimyrkyt Kasvimyrkyillä voidaan kontrolloida hetkellisesti tähkä-ärviän kasvua, mutta pysyvää vaikutusta sillä harvemmin, jos koskaan, on onnistuttu saamaan aikaiseksi. USA:ssa ja Kanadassa tähkä-ärviän poistamiseen on käytetty mm. seuraavia aineita: endothall, 2,4-D, fluoridone, diquat, kupari. Esimerkiksi 2,4-D aineella käsiteltäessä.pitoisuus. 5 ppm yhden tunnin ajan riittää tappamaan kaikki tähkä-ärviät. Myrkkykäsittely ei ole Morsfjärdenillä suositeltava vaihtoehto sen muihin kasveihin ja mahdollisesti eliöihin.suoraan.tai.välillisesti.kohdistuvien.ympäristövaikutusten.takia.. 21Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 4.2 Tähkä-ärviän poistokokeilut vuonna 2005 4.2.1 Nuottaaminen Nuottaamisessa voidaan käyttää niin sanottua raivausnuottaa, joka kerää kasvit mu- kaansa nuottausalueelta. Jos nuotalla saadaan tähkä-ärviät ylös juurineen, se on vaikutukseltaan niittämistä tehokkaampaa. Morsfjärdenillä elokuussa 2005 tehdyissä nuottauskokeissa tähkä-ärviää ei on- nistuttu irrottamaan pohjasta merkittäviä määriä. Kasvi oli juurtunut pohjaan sen verran tiukasti, että kasvustot eivät irronneet ja lähteneet nuotan mukaan ilman, että juurien mukana tuli runsaasti kasautunutta pohjamutaa, mikä taas teki nuotanvedon liian.raskaaksi..Nuotan.alapaula.joko.kulki.kasvien.yli.tai.hautautui.pohjamutaan. liian.syvälle. Selostus nuottauskokeista on esitetty liitteenä 8a. 4.2.2 Niittäminen Niittäminen suoritetaan yleensä, kun tähkä-ärviä on kasvanut lähelle veden pintaa. Morsfjärdenillä niittämistä kokeiltiin syksyllä 2005 Lamor Oy:n vedessä ja maalla kulkevalla niittolaitteella, joka pystyy niittämään vesikasveja noin 1,5 m syvyyteen asti, keräämään ne lavalleen ja kuljettamaan rantaan. Laitteen leikkaava terä on vain noin kaksi metriä leveä ja laite kulkee korkeintaan kolmen solmun nopeudella, joten ison alueen käsittelyyn se ei ole kovin tehokas. Täh- kä-ärviää poistettaessa jouduttiin samasta kohtaa ajamaan vielä useampaan kertaan ennen kuin tulos oli riittävän hyvä. Morsfjärdenillä tämän tyyppistä laitetta voidaan tulevaisuudessa käyttää tarpeen vaatiessa veneväylien auki pitämiseen sellaisissa paikoissa, joissa tähkä-ärviä kasvaa tiheänä pintaan asti. Lamor Oy:n laitteen käyttökokeilun tuloksista on kerrottu tarkemmin liitteessä 8b. 4.3 Tähkä-ärviän jäädyttämiskoe Tähkä-ärviän jäädyttämiskokeen (katso liite 7) koetulosten perusteella jo kahden tunnin jakso –10 °C lämpötilassa riitti tappamaan tai heikentämään pohjan lähellä talvehtineet ärviän versot, niin että ne eivät pystyneet aloittamaan kasvua olosuhtei- den muututtua suotuisiksi. Kahden tunnin käsittelyn aikana näytteet ehtivät juuri ja juuri pakastua. On todennäköistä että verson sisään muodostuneet jääkiteet rikkoivat solujen.hienorakenteita. Koeolosuhteita vastaava jäätymiskäsittely on mahdollista saada aikaan Morsfjär- denillä joko veden pintaa laskemalla tai jään paksuutta keinotekoisesti kasvattamalla. Jotta jäädytys-menetelmän käyttökelpoisuudesta voitaisiin varmistua myös laborato- rio-olosuhteiden ulkopuolella, kunnostettavalla alueella kannattaa järjestää talvella 2006 pienialainen pilottikoe, jossa jään paksuutta kasvatetaan pumppaamalla vettä jään.päälle.kovien.pakkasten.aikana.. 22 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Tuorepainoa kohti laskettuna keskimääräinen typpipitoisuus oli 2,39 ja fosforipi- toisuus 0,29 g/kg. Koealue voidaan sijoittaa Alören – Gråvholmen – Stora Vivasten – Lilla Vivasten – Björnören rajaamalle vesialueelle, missä vesisyvyys on 0,5–1,0 metriä ja missä ke- sällä.2005.esiintyi.runsaasti.tähkä-ärviää. Koe vaatii pakkaskauden lisäksi pumppauskaluston vuokraamista ja talkoovoi- min toteutettua päivittäistä pummauksen valvontaa sekä jään paksuuden seurantaa. Koesuunnitelma on esitetty liitteenä 10. Kokeen tuloksia seurattaisiin kesällä 2006 ja sen jälkeen. Myös sedimentin mah- dollista tiivistymistä ja vesisyvyyden muutoksia seurattaisiin kokeen yhteydessä ja sen.jälkeen. 4.4 Tähkä-ärviän ravinnepitoisuudet Nuottauskokeiden yhteydessä elokuussa 2005 otettiin kaksi näytettä tähkä-ärviä- massasta typpi- ja fosforipitoisuuksien määrittämiseksi. Tuoremassan ominaispainot olivat 367 ja 354 g/kg punnittuna 10 l annoksista. Analyysitulokset olivat seuraavat: Näyte Näyte 1 Näyte 2 Keskiarvo Kuiva-ainepitoisuus % 13 9,3 11,2 Typpi g/kg kuiva-ainetta 16 29 22,5 Fosfori g/kg kuiva-ainetta 1,9 3,4 2,7 23Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006  Morsfjärdenin Natura-alueen luontotiedot Osa Morsfjärdenistä kuuluu Medvastö – Stormossen (FI0100024) Natura 2000 -alu- eeseen, joka koostuu viidestä osa-alueesta (kuva 11, Uudenmaan ympäristökeskus 2006). Selvitys Natura-alueen luontotiedoista on esitetty liitteessä 9. Liitteessä esitetyt lintulaskentojen tulokset koskevat koko Natura-aluetta ja muuttolintujen osalta Mors- fjärdenillä myös Natura-alueen ulkopuolisia alueita Osa-aluekohtaiset tulokset sel- viävät alkuperäisistä laskentatiedoista, joita voi pyytää Lintulahdet Life -hankkeelta Uudenmaan.ympäristökeskuksesta. Kunnostushankkeiden vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin tulee selvittää tarkemmin ennen Morsfjärdenin kunnostustoimenpiteisiin ryhtymistä silloin, kun toimet tapahtuvat Natura-alueella tai on mahdollista, että niillä on vaikutuksia Na- tura-alueen.luontoarvoihin. Kuva 11. Medvastö – Stormossen Natura-alueet. 2 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006  Uhkatekijät Morsfjärdeniin vesialueena ja sen virkistyskäyttöön kohdistuvia uhkia ovat lähinnä mataloituminen ja umpeenkasvu sekä rehevöityminen, joita on seuraavassa tarkas- teltu.lähemmin. 6.1 Mataloituminen ja umpeenkasvu Flada-tyyppiset merenlahdet, jota Morsfjärdenkin edustaa, mataloituvat pikkuhiljaa ja.kasvavat.umpeen.maankohoamisen.ja.kasvillisuuden.lisääntymisen.seurauksena. ellei kehitykseen jotenkin vaikuteta. Tosin Morsfjärdenillä umpeenkasvu ei ole aivan lähivuosien tai vuosikymmenten asia, mutta kasvustoalueet todennäköisesti koko ajan laajenevat. Fårören-saaren itäpuolisella matalalla osalla, joka kuuluu Natura- alueeseen, umpeenkasvu saattaa tapahtua jopa muutamassa vuodessa. Koska merialueen vedenlaadulla on ratkaiseva merkitys myös Morsfjärdenin ti- laan, viime vuosikymmenen aikana tapahtunut Suomenlahden ravinnepitoisuuden selvä kasvu on todennäköisesti vaikuttanut myös Morsfjärdeniä rehevöittävästi, mikä näkyy.lisääntyneinä.kasvustoina. Kasvillisuuden lisääntyminen tulee haittaamaan yhä enemmän veneilyä, kalastusta ja uintia Morsfjärdenillä. 6.2 Rehevöityminen Lisääntyneet kasvustot lisäävät alueen sisäistä kuormitusta ja aiheuttavat talvella hajotessaan.aikaisempaa.suurempaa.hapen.kulumista. ja. jäänalaisen.veden.happi- vajausta..Tällaisia.massakasvustoja.muodostavia. lajeja.ovat. erityisesti. tähkä-ärviä. ja.karvalehti. Morsfjärdenin vedenlaatu riippuu pääosin sen edustan merialueen vedenlaadusta. Talvella kuitenkin vedenvaihto saattaa olla jäätymisen takia rajoittunutta ja runsaat kasvustomassat kuluttavat alueelta happea, kuten talvella 2004/2005 oli tapahtunut. Maaliskuussa 2005 happea oli 1,0 m:n syvyydellä 6,3 mg/l ja 1,5 m:n syvyydellä happea ei ollut lainkaan. Hapen loppuminen vapauttaa sedimentistä sinne varastoi- tuneita ravinteita ja saattaa kiihdyttää rehevöitymiskehitystä. 2Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006  Kunnostusmahdollisuudet 7.1 Keskeisimmät tavoitteet Kunnostuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat Morsfjärdenin ja sen salmien umpeenkas- vun estäminen sekä virkistys- ja hyötykäyttömahdollisuuksien turvaaminen. Kunnos- tuksella pyritään rajoittamaan vesikasvillisuutta ja parantamaan veden vaihtuvuutta erityisesti talviaikana. Lisäksi pyritään parantamaan veneilymahdollisuuksia salmien kautta avomerelle syventämällä ja leventämällä salmia tarpeen mukaan. 7.2 Syventäminen ruoppaamalla Tärkein toimenpide Morsfjärdenillä on virtausuoman kunnostaminen Medvastsun- detista.lahden.keskiosaan..Talvisen.happitilanteen.todennäköisen.paranemisen.lisäksi. uomalla saattaa olla merkitystä umpeenkasvun estämiseksi Smedjevikenillä. Uoman syvyys olisi keskivedenkorkeudella vähintään 1,5 m ja leveys noin 15 m. Uoma mer- kitään.väylämerkein.veneilyn.ohjaamiseksi.rajatulle.alueelle.. Medvastsundet.ja.Blindsund.voidaan.syventää.matalimmilta.kohdiltaan.noin.kah- den metrin syvyisiksi, sekä leventää kapeikoista ja oikaista siten, että veneet voivat ohittaa toisensa nykyistä turvallisemmin. Poistamalla salmista matalat kynnykset saadaan Morsfjärdenin ja merialueen vä- linen vedenvaihto virtaamaan myös syvemmässä vesikerroksessa, ja sillä odotetaan olevan vaikutusta Morsfjärdenin talvisen happitilanteen paranemiselle. Ruopattavat ja läjitettävät massamäärät ovat noin 20 000–30 000 kiinto-m3.. 7.3 Syventäminen sedimenttiä tiivistämällä Koska Morsfjärdenin pohja-aines on pehmeää saviliejua, niin yksi mahdollisuus on pyrkiä tiivistämään sedimenttiä. Se on mahdollista joko väliaikaisen kuivatuksen tai jään painottamisen avulla. Kuivatus ei ilmeisesti tule kysymykseen suojeluarvojen- kaan.takia.. Matalilla osa-alueilla voidaan pakkastalvena pyrkiä paksuntamaan jää ulottu- maan pohjaan asti pumppaamalla vettä jään päälle. Jään painolla voidaan tiivistää sedimenttiä jonkin verran, ehkä jopa noin 20–40 cm. Pohjan jäätyminen saattaa myös tuhota.sillä.alueella.olevia.tähkä-ärviäkasvustoja. Jäädyttämisen onnistuminen ja menetelmän tehokkuus on mahdollista todeta vain kokeilemalla.sitä.sopivalla.osa-alueella.ja.samalla.tutkimalla.pohjan.tiivistymistä.ja. tähkä-ärviän.esiintymistä.. 2 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 7.4 Vesikasvustojen poisto nuottaamalla ja niittämällä Vesikasvustojen poistolla voi olla vesistön tilan kannalta sekä positiivia että negatii- visia vaikutuksia. Nurminen (2005) esittää seuraavaa: Vesikasvustoja poistamalla vähennetään talvella hajoavan kasvimassan määriä ja tällä ehkä voidaan osaltaan parantaa Morsfjärdenin talvista happitilannetta. Kasvimassan poisto myös poistaa kasveihin sitoutuneita kasviravinteita ja siten pienentää alueen sisäistä kuormitusta. Silläkin saattaa olla merkitystä vedenlaadun parantamiselle. Niittämällä tai muilla tavoin leikkaamalla voidaan poistaa tähkä-ärviää kuten muitakin uposkasvustoja. Vaikutus kuitenkin saattaa olla vain hetkellistä, ja niitto täytyy.uusia.seuraavina.vuosina.tai.mahdollisesti.jopa.samana.vuonna. Tähkä-ärviän.mekaanista.poistoa.voidaan. jatkossa.kokeilla.mm.. seuraavin.mene- telmin: Vetämällä kahden veneen välissä pohjan pinnan yläpuolelle viritettynä vaijeria tai teräslankaa niin nopeaa vauhtia, että tähkä-ärviä leikkautuu ja nousee pintaan. Tällä menetelmällä haittana on irronneen kasvimassan kulkeutuminen tuulen ja virtausten mukana rantavesiin, mistä kasvit joudutaan eri menetelmin keräämään. Mahdollisilla tuulen alapuolelle sijoitetuilla rysän aitaverkoilla tai ankkuroidulla nuotalla voidaan irrotettu kasvi kerätä havasta vasten. Vaijeri tai teräslanka on myös mahdollista ankkuroida toisesta päästä ja pyrkiä irrottamaan tähkä-ärviää kiertämällä yhdellä.veneellä.ympyrää. Vesikasvien niittoon ja keräilyyn on Lamor Oy:n laitteen lisäksi olemassa monia eri tyyppisiä vedessä kulkevia niittolaitteita. Näistä voidaan valita Morsfjärdenin olosuhteisiin mahdollisesti sopivimpia ja tehdä niillä niitto- ja keräilykokeita, jotta löydetään.kustannus-tehokkaimmat.ratkaisut.. Tähkä-ärviän tehokas poisto saattaa vaatia laitteen, joka samalla sekä repii kasvin juurineen että kerää irrotetun kasvin kuormaan ja kuljettaa sen rantaan. Sellaista laitetta ei ilmeisesti Suomesta valmiina löydy. Sen sijaan Vesi-Eko Oy on kehittänyt pohjan pöyhintähoitoon Mixpower-laitteen, joka pöyhii pohjasedimentin pintaa 5 m leveällä harjalla. Tämän laitteen soveltuvuutta myös tähkä-ärviän pohjasta irrottami- seen voitaisiin kokeilla. Kasvien keräily kuitenkin täytyy hoitaa erikseen. Myös karvalehti muodostaa Morsfjärdenillä laajoja kasvustoja. Siksi jatkossa tulisi selvittää, millaisia kasvimassamääriä karvalehtikasvustot muodostavat, ja onko niillä merkitystä talviselle happitilanteelle kasvustojen hajotessa ja kuluttaessa happea. Karvalehteä voidaan mahdollisesti poistaa nuottaamalla, koska se ei ole kiinnittynee- nä pohjaan. Jos karvalehden poistotarvetta ilmenee, niin nuottauskokeita tulisi jatkaa Miksi kannattaa niittää… … ja miksi ei + järvimaiseman parantaminen – kilpailevat levien kanssa ravinteista + virkistyskäytön merkitys (kalastus, veneily, uinti, umpeenkasvu) – toimivat puskurina maalta tuleville ravinteille (ulkoinen kuormitus) + lintu- ja kalavesien hoito + veden vaihtuvuus, ravinteiden poisto – vähentävät resuspensiota (kiintoainemäärä, sisäinen kuormitus) (veden laatu) – tärkeitä suojapaikkoja leviä syövälle eläin-planktonille – tärkeitä suojapaikkoja kalanpoikasille – merkitys ravinneverkon rakenteelle mm. vesikasvien väheneminen suosii särkikaloja. 2Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 karvalehden valtaamilla alueilla, koska nuottaus onnistuessaan saattaa kuitenkin olla tehokkain.ja.halvin.tapa.poistaa.uposlehtisiä.pohjasta.irti.olevia.vesikasveja. 7.5 Kuormituksen vähentäminen 7.5.1 Ulkoinen kuormitus Ulkoinen kuormitus ei ole alueella merkittävä ongelma. Sen kehitystä kannattaa kuitenkin seurata ja tarvittaessa pyrkiä rajoittamaan. Valuma-alueelle rakennetaan jatkuvasti.uusia.rakennuksia.. Sekä vanhojen että uusien rakennusten poistovesien käsittely tulee hoitaa vähin- täänkin.haja-asutuksen.talousjätevesistä.aiheutuvien.päästöjen.vähentämiseksi.vuo- den 2004 alusta voimaan astuneen asetuksen (Valtioneuvoston asetus talousjäteveden käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/2003) mukaisesti. Haja-asutuksen jätevesien uusista käsittelymenetelmistä kannattaa järjestää neu- vontatilaisuuksia.esim..yhteistyössä.kunnan.kanssa..Ohjeita.vesihuoltoasioissa.saa. Kirkkonummen kunnan rakennustarkastajalta tai Uudenmaan ympäristökeskuk- sesta. Tietoa jätevesien puhdistusmenetelmistä löytyy myös internetsivulta: www. ymparisto.fi >Mökki > Jätevesien käsittely Peltojen ja niittyjen lannoituksista johtuvia ravinteiden huuhtoutumisia vesistöön voidaan rajoittaa paitsi ravinnetaselaskelmiin perustuvalla lannoituksella, myös muo- dostamalla.suojavyöhykkeitä.pellon.tai.niityn.ja.vesialueen.tai.sinne.johtavien.ojien. varsille. 7.5.2 Sisäinen kuormitus Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden vapautumista takaisin veteen. Sedimentti varastoi kasviravinteita, mutta tietyissä olo- suhteissa niitä myös joutuu uudelleen veteen. Ravinteita vapautuu mm. hapettomuu- den seurauksena, resuspensiossa sedimentin sekoittuessa veteen esimerkiksi tuulten tai potkurivirtojen vaikutuksesta, kalojen kuljettamana, vesikasvien välityksellä tai veden.pH-arvon.noustessa.korkeaksi.voimakkaan.perustuotannon.seurauksena.. Morsfjärdenillä ei onnistuttu laskennallisesti arvioimaan vesikasvien massaa, joka kuitenkin tähkä-ärviän ja karvalehden runsaiden esiintymisien takia on huomattava. Jos varovaisesti arvioidaan, että kasvustoa on loppukesällä märkäpainona noin 4 tonnia/ha, mikä tekee Morsfjärdenin alueella ruovikkoalueet poisluettuna noin 800 tonnia, ja kun fosforipitoisuus on 285 g/tonni, niin kasvustoihin on sitoutunut fos- foria noin 228 kg. Suuruusluokka vastaa valuma-alueelta ja ilmasta Morsfjärdenille tulevaa vuotuista fosforikuormitusta. Kasvien hajotessa tämä fosfori joko liukenee veteen ja/tai sedimentoituu pohjalle. Morsfjärdenillä sisäiseen kuormitukseen voidaan ehkä tehokkaimmin vaikuttaa poistamalla kasvukauden lopulla merkittäviä määriä vesikasvustomassaa ja samalla kasvustoon sitoutuneita ravinteita, kunhan huolehditaan siitä, että kasvien hajotessa, ravinteet.eivät.pääse.palautumaan.takaisin.veteen..Tämä.myös.vähentää.talvella.kas- vien hajoamisen seurauksena syntyvää hapen kulumista, mikä taas estää ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen esim. levien käyttöön. 2 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Kalastolla ei liene nykytilanteessa Morsfjärdenillä merkittävää osaa sisäiseen kuor- mitukseen vaikuttajana. Talvisen.happitilanteen.parantamiseen.tähtäävät.toimet.onnistuessaan.vähentävät. sisäistä kuormitusta. Järvialueilla tähän on käytetty syvännealueiden hapettamista hapetuslaittein. Matalilla tasapohjaisilla järvillä tai vesialueilla riittävän tehokas ha- pettaminen on vaikeampi toteuttaa kuin sellaisilla alueilla, missä hapeton alue sijait- see rajatussa syvänteessä. Tosin viime vuosina on kehitetty laitteita myös matalien järvien hapettamiseen. Hapettaminen vaatii investointia ja jatkuvia käyttökustannuk- sia energia- ja huoltokustannuksina. Siksi Morsfjärdenillä ennen hapetustoimien har- kitsemista kannattaa katsoa, saavutetaanko salmien syventämisellä ja vesikasvustojen poistamisella.tuloksia.talvisen.happitilanteen.paranemiseksi. 2Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006  Suositukset Tehtyjen selvitysten ja kokeiden perusteella Mosrfjärdenin kunnostamiseksi on pää- dytty esittämään seuraavia suosituksia: Tärkein toimenpide Morsfjärdenillä on virtausuoman kunnostaminen Med- vastsundetista.lahden.keskiosaan..Medvastsundet.ja.Blindsund.voidaan. syventää matalimmilta kohdiltaan noin kahden metrin syvyisiksi, sekä leven- tää kapeikoista ja oikaista siten, että veneet voivat ohittaa toisensa nykyistä turvallisemmin.. Poistamalla salmista matalat kynnykset saadaan Morsfjärdenin ja merialueen välinen vedenvaihto virtaamaan myös syvemmässä vesikerroksessa, ja sillä odotetaan olevan vaikutusta Morsfjärdenin talvisen happitilanteen paranemi- selle. Vesikasvien poistoa ja poistokokeiluja jatketaan kustannustehokkaiden menetelmien löytämiseksi ja samalla alueen sisäisen kuormituksen rajoittami- seksi. Kokeilut kannattaa keskittää ensin alueille, missä tähkä-ärviää yleisesti esiintyy.ja.mitä.käytetään.kulkuväylinä.tai.muuten.hyväksi.esim..uintiin.tai. kalastukseen. Myös runsaiden karvalehtikasvustojen poistoa kannattaa ve- denlaadun.parantamiseksi.harkita.ja.tutkia.poiston.vaikutuksia. Ruovikoita voidaan poistaa tarpeen mukaan niittämällä tai muodostamalla liian tiheiksi muodostuneisiin ruovikkoalueisiin käytäviä ja lampareita, joita mm. linnut ja kalat voivat hyödyntää. Tonttikohtaisten rantaruovikoiden lisäksi lahdella on muutamia merkittäviä ruovikkoalueita, joiden kunnostuk- sesta.yhdistyksen.on.syytä.huolehtia.. Smedjevikenin.Natura-alueella.kunnostus.tapahtuu.Metsähallituksen.kanssa. yhdessä.tehtyjen.suunnitelmien.pohjalta.. Morsfjärdenin matalalla vesikasvustoisella alueella tehdään jäädyttämiskoe sedimentin.tiivistämiseksi.ja.tähkä-ärviäkasvustojen.tuhoamiseksi.jäädytyk- sen.avulla. Talvista happitilannetta sekä vedenlaadun tilaa ja vesikasvustovyöhykkeiden kehittymistä seurataan ainakin viiden vuoden ajan kunnostustoimenpiteiden tulosten.toteamiseksi. • • • • • • • 30 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006  Tarvittavat luvat Sellaisille toimille, kuten ruoppaukset, ruoppausmassojen sijoittaminen, vesikasvien laajat poistot ja alueen jäädyttäminen, tarvitaan joko vesialueen tai maanomistajan suostumus. Hankkeista on myös syytä ilmoittaa ennen niihin ryhtymistä Kirkkonummen kunnan.ympäristö-.ja.valvontayksikölle.ja.Uudenmaan.ympäristökeskukselle.sekä. Metsähallitukselle. Ruoppaukselle ja massojen sijoittamiselle pitää hakea lupa Länsi-Suomen ympä- ristölupavirastosta. 31Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 10 Kunnostustoimenpiteiden vaikutusten seuranta Edellä esitettyjen kunnostustoimenpiteiden vaikutukset voidaan todentaa vain use- amman vuoden kestävän seurannan avulla. Keskeisiä seurantamenetelmiä ovat sy- vännealueen talvisen happitilanteen mittaukset ja vesikasvustojen kehityksen seu- ranta.. Väylien ruoppauslupa todennäköisesti edellyttää töiden vaikutusten seurantaa vesialueen.tilaan. Talvisen.happitilanteen.kehitystä.syvännealueella.seurataan.joko.jatkuvatoimisella. happimittauksella tai säännöllisin mittauksin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ja uudelleen kun vesikasvustojen poistoja on tehty ja salmien syventämiset toteutettu. Näin voidaan todeta, onko toimenpiteillä ollut talvista happitilannetta parantava vaikutus. Seurantaa ehdotetaan tehtäväksi talvina 2006–2010. Myös vedenlaatua seurataan loppukesällä elokuussa otettavin vesinäyttein Mors- fjärdenin ravinnetason ja klorofylli-pitoisuuden sekä hygieenisen tilan selvittämi- seksi. Vesikasvustojen esiintymistä ja lajien sekä runsauden kehitystä ja vuosittaista vaih- telua.tulee.seurata.useita.vuosia..Seuranta.voi.tapahtua.tekemällä.vesikasvustojen. kartoitus.ja.vertaamalla.saatuja.tuloksia.vuosien.2004.ja.2005.kartoitusten.tuloksiin.. Huomiota kiinnitetään erityisesti uposlehtisiin kasvustoihin. Kasvustokartoitukset ehdotetaan tehtäväksi vuositain 2006–2010. Menetelmänä voidaan käyttää linjasukel- lusmenetelmää perustamalla 5–7 Morsfjärdenin poikki kulkevaa tai rannasta alueen keskelle ulottuvaa noin 500 m pituista sukelluslinjaa. Linjat sukelletaan loppukesällä esim. elokuussa, jolloin linjoilla tavattavat vesikasvit ja kasvustovyöhykkeet kartoi- tetaan. Seurataan alueelle tulevan ulkoisen kuormituksen kehitystä, jotta kuormitus ei lisääntyisi ja muodostuisi aluetta rehevöittäväksi tai alueen tilaa heikentäväksi teki- jäksi. Menetelminä on valvoa, että uudisrakennuksilla on asianmukaiset jäteveden käsittelymenetelmät ja vanhojenkin tilojen jätevedet tullaan käsittelemään riittävän hyvin..Peltoviljelyssä.tulee.pyrkiä.estämään.ravinteiden.kulkeutumista.viljelyalueilta. pois viljelyteknisin toimenpitein ja riittävien suojakaistojen avulla. 32 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 11 Yhteenveto Morsfjärdenin ongelmia ovat alueen mataluus ja runsas vesikasvillisuus, erityisesti tähkä-ärviän runsas esiintyminen paikoittain. Nämä tekijät ovat rajoittaneet alueen virkistyskäyttöä. Vesialueen virkistyskäyttöpaine alueen ympäristön runsaan asu- tuksen takia on huomattava. Pro Morsfjärden ry -yhdistys käynnisti vuoden 2005 alussa projektin, jonka tavoit- teena oli selvittää Morsfjärdenin kunnostusmahdollisuuksia alueen käyttömahdolli- suuksien parantamiseksi huomioiden kuitenkin suojelutavoitteet. Suunnittelun perustaksi tehtiin virtauksia, vedenlaatua ja pohjien tilaa sekä kas- villisuutta koskevia selvityksiä sekä kysely valuma-alueen kiinteistöjen omistajille vesihuollosta ja alueen käytöstä. Lisäksi tehtiin tähkä-ärviän jäädytyskoe ja poisto- kokeita mm. nuottaamalla ja niittämällä. Morsfjärdenin valuma-alue on vain vajaa kaksi kertaa vesialueen kokoinen ja sieltä tulevien vesien teoreettinen viipymä on noin kolme vuotta. Sen sijaan merialueelta salmien kautta vaihtuvan veden viipymä on vain noin 23 päivää eikä virtausaukkojen suurentaminen merkittävästi muuta vedenvaihtoa avovesiaikana. Aukkojen syventä- misellä saattaa kuitenkin olla talviaikaista happitilannetta parantava vaikutus. Vedenlaatu Morsfjärdenillä riippuu paljolti sen ulkopuolisen merialueen vedenlaa- dusta. Tosin talvella runsaiden vesikasvustomassojen hajoaminen aiheuttaa pohjan- läheisten vesikerrosten hapettomuutta ja ravinteiden liukenemista sedimentistä. Morsfjärdenin pohjat ovat lähes kaikkialla pehmeitä liejupohjia. Pohjat ovat myös lähes kauttaaltaan pohjakasvillisuuden peittämiä, mikä johtuu siitä, että valo pääsee kaikkialla tunkeutumaan pohjaan asti. Ruoppausta ja läjitystä rajoittavia haitta-aine- pitoisuuksia pohja-sedimentistä ei tavattu. Vesikasvillisuus koostuu ruovikkoalueiden lisäksi avovesialueilla runsaina esiin- tyvistä tähkä-ärviä- ja karvalehtikasvustoita. Tähkä-ärviäkasvustot ulottuvat ajoittain pintaan asti ja ovat haitallisia mm. veneilylle, uinnille ja kalastukselle. Jäädytyskoe osoitti, että tähkä-ärviä ei kestä jäätymistä, joten alueen pohjaan asti jäädyttäminen saattaisi olla yksi keino tuhota kasvustoja. Nuottauskoe taas osoitti, että tähkä-ärviän poistaminen ja kerääminen nuottaa- malla ei helposti onnistu ainakaan loppukesällä, koska kasvi on sen verran tiukasti kiinni.juurillaan.pohjassa.. Niittämällä ja keräämällä niitetyt kasvit maalle voidaan vesikasvustoalueita puh- distaa.ainakin.tilapäisesti. 33Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 Yhdistyksen tavoitteiden asettelun kannalta tulokset osoittivat seuraavaa: Koetoimintaa kustannustehokkaiden tähkä-ärviän poistomenetelmien löytä- miseksi ja kehittämiseksi kannattaa jatkaa. Ruovikoiden määrää voidaan rajoittaa lähinnä niittämällä ja jossain määrin myös matalia alueita syventämällä. Ellei mitään tehdä, on matala itäosa kas- vamassa.umpeen. Syvyyskartta osoitti, että lahden keskimääräinen syvyys on nyt 1,5 m. Valo ulottuu joka paikassa pohjaan asti, eikä alueen syventäminen niin syväksi, että pohjakasvillisuus ei menestyisi, ole kohtuullisin kustannuksin mahdollis- ta..Alue.on.pikku.hiljaa.mataloitumassa.maan.kohoamisen.ja.umpeenkasvun. johdosta. Umpeenkasvua voidaan estää ruoppaamalla ja kasvustoja niittä- mällä. Blindsundiin ja Medvastsundetiin saadaan riittävä syvyys poistamalla niis- sä olevat kynnykset. Levennystä ja oikaisua tarvitaan lähinnä Blindsundin alueella. Veden virtaus salmien kautta on avovesikaudella nykyisellään riittävää. . Sen sijaan Smedjevikenin virtausuoman aukaiseminen ja salmien kynnysten poisto saattaa parantaa talvista happitilannetta lisäämällä veden vaihtumista syvemmissä.vesikerroksissa Kalaston lisääntymis- ja elinmahdollisuuksia voidaan parantaa toisaalta syventämällä salmia ja pohjakynnyksiä sekä poistamalla liiallisia, tiheitä ruovikkoalueita.tai.muodostamalla.niihin.kalan.kulun.mahdollistavia.käytä- viä. Kalastuksen mahdollisuudet paranevat kun liiallista pohjakasvillisuutta voidaan vähentää ja ruovikoitumista rajoittaa. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 3 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 LÄHTEET Creed, R.P. & Sheldon, S.P. 1993. The effect of feeding by a North American weevil, Euhrychiopsis lecontei, on Eurasian watermilfoil (Myrophyllum spicatum). Aquatic Botany 45: 245-256. Creed, R.P. & Sheldon, S.P. 1995. Weevils and watermilfoil: did a North American herbivore cause the decline of an exotic plant? Ecological Applications 5:1113-1121. Creed, R.P., Sheldon, S.P. & Cheek, D.M. 1992. The effect of herbivore feeding on the buoyancy of Eura- sian watermilfoil. Journal of Aquatic Plant Management 30: 75-76. Kiirikki, M. 2005. Laboratoriokoe tähkä-ärviän jäätymiskestävyyden selvittämiseksi. Luode Consulting Oy, Espoo. Raportti 27.4.2005. 4 s. Madsen, J.D., Sutherland, J.W., Bloomfield, J.A., Eichler, L.W. & Boylen, C.W. 1991. The decline of native vegetation under dense Eurasian watermilfoil canopies. Journal of Aquatic Plant Management 29: 94-99. Newman, R.M., Holmberg, K.L., Biesboer, D.D. & Penner, B.G. 1996. Effects of a potential biocontrol agent, Euhrychiopsis lecontei, on Eurasian watermilfoil in experimental tanks. Aquatic Botany 53: 131-150. Newman, R.M. & Biesboer, D.D. 2000. A decline of Eurasian watermilfoil in Minnesota associated with the milfoil weevil, Euhrychiopsis lecontei. Journal of Aquatic Plant Management 38 (2): 105-111. Nurminen, L. 2005. Miksi paljaaksi parturointi ei kannata ? Vesikasvien merkitys rehevän järven . veden laadulle. Vesistökunnostuspäivät 31.8.2005. Esitelmä . swww.ymparisto.fi/default.asp?contentid=108622&lan=fi Puolanne, J., Pyy, O. & Jeltsch, U. (toim.). 1994. Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa: Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Muistio 5/1994. 218 s. ISBN 951-47-4823-9 (nid.). Sheldon, S.P. & Creed, R.P. 1995. Use of a native insect as a biological control for an introduced weed. Ecological Applications 5: 1122-1132. Smith, C.S. & Barko, J.W. 1990. Ecology of Eurasian watermilfoil. Journal of Aquatic Plant Management 28: 55-64. Tattari, S. ja Linjamaa, J. 2004. Vesistöalueen kuormituksen arviointi VEPS-järjestelmällä. Vesitalous 45 (3):26-30. Uudenmaan ympäristökeskus. 2006. www.ymparisto.fi > Uusimaa > Luonnonsuojelu > Natura 2000 > Natura 2000 -alueet > Kirkkonummen Natura-alueet > Medvastö – Stormossen [Viitattu 6.10.2006] Ympäristöministeriö. 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje = Anvisningar för muddring och . deponering av muddermassor. Helsinki. Ympäristöopas 117. 121 s. ISBN 952-11-1849-0 (nid.), . ISBN 952-11-1850-4 (PDF). LIITTEET 1a Jätevesi- ja kalastustiedustelu Morsfjärdenin asukkaille (Kala-ja Vesitutkimus Oy) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1b Jätevesi- ja kalastustiedustelun kyselylomake ja saatekirje (Kala-ja Vesitutkimus Oy) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 2 Morsfjärdenin vedenvaihto ja vedenlaatu kesällä 2005 (Luode Consulting Oy). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3 Morsfjärdenin vesikasvillisuus kesällä 2004 ja 2005 (Leena Grönholm) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 4 Morsfjärdenin sedimenttitutkimus 2005 (Kala- ja Vesitutkimus Oy). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 5 Morsfjärdenin pohjaeläimistö 2005 (Kala- ja Vesitutkimus Oy) . . . . . . 63 6 Vedenlaadun seuranta 2005 (Kala- ja Vesitutkimus Oy) . . . . . . . . . . . . 61 7 Laboratoriokoe tähkä-ärviän jäätymiskestävyyden selvittämiseksi (Luode Consulting Oy). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 8a Raportti tähkä-ärviän poistosta nuottaamalla (Kala- ja Vesitutkimus Oy ja Kalatalousyrittäjä Kari Kinnunen). . . . . . . . . . . . . . . 65 8b Tähkä-ärviän niittokokeilu Morsfjärdenillä 2005 (Leena Grönholm) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 9 Morsfjärdenin Natura-alueen luontotiedot (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 10 Morsfjärdenin jäädytyskoe talvella 2006. Koesuunnitelma. . . . . . . . . . 78 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 35 Liite 1a. Jätevesi- ja kalastustiedustelu Morsfjärdenin asukkaille Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy Vesihuoltoa ja kalastusta koskeva tiedustelu lähetettiin/toimitettiin noin sataan Morsfjärdenin valuma-alueella sijaitsevaan kiinteistöön (tiedustelulomake liite 1b). Kyselyyn vastasi 40 taloutta. Osa palautetuista kaavakkeista oli täytetty vain osittain. Tässä yhteenvedossa vastaukset on käsitelty nimettöminä, vaikka kyselyssä tilan ja omistajan tiedot kysyttiinkin. Seuraavassa vastaukset kysymyskohtaisesti: 2. Kiinteistön käyttö 40 vastausta Kyselyyn vastanneista talouksista 11 (yhteensä 39 henkilöä, 3,5 henkilöä/talous) oli vakinaisia, 25 (yhteensä 170 henkilöä*, kun kaksi käyttäjämäärältään suurta kiinteis- töä poistetaan on henkilöitä yhteensä 67, eli 2,9 henkilöä/talous) kesäasuntoja, kaksi peltotiloja sekä lisäksi yksi toimisto. Yksi kiinteistöistä ei ollut vielä käytössä. * kesäasukkaiden suuri henkilömäärä aiheutuu kahden kiinteistön erittäin suuresta käyttäjämäärästä. Ilman näitä kahta kiinteistöä kesäasukkaiden henkilömäärä olisi 67. 3. Kiinteistön käyttövesi 39 vastausta Vastaajista 12:lla oli pintakaivo, 27:llä porakaivo ja 4:llä muu vesilähde. Neljä talout- ta käytti vedenhankintaan kahta vesilähdettä. Käyttötarkoituksena oli useimmiten talous, pesu tai kastelu. Käytetyt vesimäärät vaihtelivat huomattavasti (1 l/vrk–1 500 l/vrk). Yleisesti ottaen eniten vettä käyttivät taloudet, joilla oli porakaivo. 4. Varustetaso 40 vastausta Kiinteistöjen varustetaso (sähköt: 39 taloutta, juokseva vesi: 30 taloutta ja viemärijär- jestelmä 31 taloutta) on esitetty kuvassa 1. 36 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 1a/1 0 5 10 15 20kp l 25 30 35 40 sähkö juokseva vesi viemäröintijärjestelmä on tulossa Kuva 1. Morsfjärdenin kiinteistöjen (n=40) varustetaso. 5.–6. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittelymenetelmä 40 vastausta Vastaajista vesiklosetti (WC) oli 22 taloudella ja kuivakäymälä 15 taloudella. Lisäksi kahdella taloudella oli niin sanottu virtsanerottava käymälä. Yhdessä kiinteistössä käymälätyyppiä ei ollut vielä valittu. Muutamilla talouksilla oli sekä vesiklosetti että kuivakäymälä. Jätevesien käsittelyssä käymälävesien osalta käytetyin menetelmä oli umpisäiliö, joka oli 17 taloudella, eli 77 %:lla kiinteistöistä, joilla on WC. Käymälävesiä johdettiin myös pienpuhdistamoihin (2 kpl), saostuskaivoihin (1 kpl), maasuotimeen (1 kpl) sekä maahanimeytykseen (1 kpl). Pesu- ja saunavedet puolestaan päätyivät pääosin maahanimeytykseen (kuva 2). Kiinteistöjen jätevesikäsittelyjärjestelmät olivat iältään keskimäärin 17 vuotta van- hoja. Käymäläjätevesien laskupaikka sijaitsi keskimäärin 216 m:n etäisyydellä Mors- fjärdenistä (min. 25 m, maks. 1 500 m). Pesuvedet johdettiin keskimäärin 142 m:n päähän Morsfjärdenistä (min. 25 m, maks. 1 500 m) ja saunavedet 137 m:n päähän (min. 5 m, maks. 1500 m). Vastanneista talouksista kahdeksalla oli suunnitteilla lähiaikoina tehostaa jäte- vesien käsittelyä. Veden hankintaan liittyen porakaivo oli suunnitelmissa neljässä ta- loudessa. 9. Oletteko kalastaneet Morsfjärdenillä vuonna 2004? 39 vastausta Vastaajista 18 (46 %) ilmoitti kalastaneensa Morsfjärdenillä vuoden 2004 aikana. Osa kalastamattomista ilmoitti kalastaneensa aikaisemmin, mutta lopettaneensa runsaan kasvillisuuden takia. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 37 LIITE 1a/2 0 5 10 15 20 25 Maahanimeytys Maasuodin Pienpuhdistamo Umpisäiliö Pesuvedet Saunavedet Kuva 2. Kiinteistöjen pesu- ja saunavesien käsittely. 10. Pyyntipäivien määrä pyydyskohtaisesti Kyselyyn vastanneilla kalastaneilla talouksilla (n=18) oli pyyntipäiviä yhteensä 492 kpl. Pyyntipäivät jakaantuivat eri kalastusmuodoille seuraavasti: onkiminen 226 (46 %), uistinkalastus 158 (32 %), katiskapyynti 59,5 (12 %), verkkokalastus 33 (6,7 %), pilkkiminen 12,5 (2,5 %) ja tuulastus 3 (0,6 %) (kuva 3). 11. Saalis Kyselyyn vastanneet taloudet saivat vuonna 2004 saaliiksi yhteensä 345 kg kalaa. Suurimman osan tästä saalismäärästä muodosti ahven 116,5 kg (33,8 %). Muita saa- liissa runsaina esiintyneitä kalalajeja olivat hauki 87 kg (25,2 %), lahna 75 kg (21,7 %), särki 39 kg (11,3 %) ja suutari 27 kg (7,8 %) (taulukko 1). Lisäksi yksi kalastaja ilmoitti saaneensa kaksi kuhaa. Talouskohtaisesti saalista saatiin yhteensä 19,2 kg (taulukko 1). 12. Morsfjärdenin käyttömuodot 38 vastausta Kyselyn perusteella vesimaisemasta nauttiminen, uinti ja soutelu olivat Morsfjärde- nin merkittävimmät käyttömuodot (kuva 4). Myös moottoriveneajelua, melontaa ja purjehdusta harjoitettiin melko paljon. Muita ”harvinaisempia” käyttömuotoja oli- vat käyttöveden otto sekä hiihto/luistelu/kävely jäällä ja lintujen tarkkailu. 38 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 1a/3 0 50 100 150 200 250 onki pilkki uistin katiska verkko tuulastus py yn tip äi vä Kuva 3. Pyyntipäivien jakaantuminen eri pyyntivälineille. Kg kg/talous kpl kpl/talous Ahven 116,5 6,5 405 22,5 Hauki 87 4,8 58 3,2 Lahna 75 4,2 53 2,9 Särki 39 2,2 233 12,9 Suutari 27 1,5 16 0,9 Kuha 0,5 0,03 2 0,1 Yhteensä 345 19,2 767 43 Taulukko 1. Morsfjärdenillä kalastaneiden talouksien saalis kalalajikohtaisesti (kg ja kpl). 13. Toivomukset Morsfjärdenin ja sen salmialueiden kehittämisen suhteen Suurin osa esitetyistä toivomuksista liittyi tähkä-ärviän aiheuttamaan lahden um- peenkasvuun sekä veneväylien syventämiseen/laajentamiseen. Muita yksittäisiä toiveita olivat mm. rantojen ruoppaus, moottoriveneilyn vähentäminen, venekerhon ”poisto”, nopeusrajoitusten valvonta, valuma-alueen jätevesikuorman pienentämi- nen, roskakalan poisto, rantaryteikköjen raivaus ja niittyjen ennallistaminen. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 39 LIITE 1a/4 0 5 10 15 20 25 30 35 Uinti Vesimaisemasta nauttiminen Soutelu Moottoriveneellä ajelu Melonta kp l Kuva 4. Morsfjärdenin merkittävimmät käyttömuodot. Liite 1b. Jätevesi- ja kalastustiedustelun kyselylomake ja saatekirje Kala- ja Vesitutkimus Oy Pro Morsfjärden ry Morsfjärdenin valuma-alueen kiinteistöille ja talouksille Kysely Morsfjärdenin ympäristön kiinteistöille Pro Morsfjärden ry yhdistys käynnisti Morsfjärdenin kunnostussuunnitelman laati- misen. Suunnitelma valmistuu vuoden 2005 aikana. Suunnitelmaa yhdistyksen kanssa laatii Kala- ja Vesitutkimus Oy sekä joukko muita asiantuntijoita. Suunnitel- massa kiinnitetään huomiota Morfjärdenin valuma-alueeseen, sieltä tulevaan kuor- mitukseen, ja itse Morsfjärdeniin ja sen kasvillisuusongelman poistoon sekä veden- vaihtoon. Suunnitelmaa varten kartoitetaan myös haja-asutuksen vesihuollon tilan- netta ja asukkaiden käyttöä ja toiveita Morsfjärdenin suhteen. Siksi alueen kiinteis- töille on lähetetty tai toimitettu tämä kysely. Vastausten avulla saadaan yleiskuva kiinteistöjen vedenkäytöstä sekä poistovesien ja jätteiden käsittelystä sekä kalastuk- sesta ja muusta vesialueen käytöstä. Pyydämme Teitä uhraamaan vähän aikaanne ja tutustumaan oheiseen kyselyyn ja vastaamaan siihen mahdollisuuksienne mukaan sekä palauttamaan lomake oheises- sa liitteenä olevassa postivapaassa kirjekuoressa mahdollisimman pian ja viimeis- tään 31.5.2005 mennessä. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisina Kala- ja Vesitutkimus Oy:n toimesta ja niitä käytetään vain tilastointiin ja yhteenvedon laati- miseen. Kiinteistökohtaisia tietoja ei erikseen julkaista. Kysymykset 1–7 ovat kiin- teistökohtaisia, joihin ei kaikkien kiinteistössä asuvien talouksien tarvitse erikseen vastata vaan riittää, että tiedot saadaan koko kiinteistöstä. Kysymykset 8–14 taas ovat talous- tai ruokakuntakohtaisia, joihin toivomme mahdollisimman monen ta- louden vastaavan. Lisätietoja saa Pro Morsfjärden ry yhdistyksen hankepäälliköltä Leena Grönhol- milta, puhelin 09-4030 0644 tai Kala- ja Vesitutkimus Oy:stä Juhani Niinimäeltä, pu- helin 0400-415 875. Kirkkonummi 25.4.2005 Terveisin Leena Grönholm Juhani Niinimäki hankepäällikkö toimitusjohtaja Pro Morsfjärden ry Kala- ja Vesitutkimus Oy 40 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 1b/1 KYSELY MORSFJÄRDENIN YMPÄRISTÖN KIINTEISTÖILLE 1. KIINTEISTÖTIEDOT 2. KIINTEISTÖN KÄYTTÖ 3. KIINTEISTÖN KÄYTTÖVESI 4. VARUSTETASO 5. KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYMENETELMÄ Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 41 LIITE 1b/2 Varustus Kyllä (rasti) Ei (rasti) Tulossa (rasti) Sähköt Juokseva vesi Viemäröintijärjestelmä Tilan nimi ja Rnro Omistaja/Vastaaja Lähiosoite Postitoimipaikka Kiinteistössä Ympäri vuoden Osan vuotta Muu käyttö Huomautuksia Asuu taloutta (lukumäärä) Asuu henkilöä (lukumäärä) Päiväkäyttö henkilöä (esim. kurssit yms.) Peltotila (ha) Karjatila (karjan lukumäärä) Vedenhankinta Käyttötarkoitus Käytetty vesimäärä/vrk Pintakaivo Porakaivo Muu vesilähde: Vesijakeet Käymälävedet Pesuvedet Saunavedet Maahanimeytys Maasuodin Juurakkopuhdistamo Suodatinpeti fosforia sitovalla aineella Pienpuhdistamo Muu, mikä: Käymälät Käymälä (rasti) Kuivakäymälä Haihduttava käymälä Virtsanerottava käymälä Vesiklosetti (WC) Virtsan erottava WC Alipaine WC Muu, mikä: 6. MUITA TIETOJA LIITTYEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN 7. MAHDOLISET SUUNNITELMAT LÄHIVUOSILLE VEDENHANKINNALLE TAI POISTOVESIEN KÄSITTELYLLE TÄSTÄ ETEENPÄIN KYSYMYKSET OVAT TALOUSKOHTAISIA 8. ASUTTEKO MORSFJÄRDENIN LÄHELLÄ (rasti ruutuun)  Vakituisesti  Loma-asukkaana  __________________ 9. OLETTEKO TAI ONKO MUUT TALOUTENNE JÄSENET KALASTATANEET MORSFJÄRDENILLÄ VUONNA 2004  Olemme kalastaneet  Emme ole kalastaneet 10. ARVIOIKAA PERHEENNE PYYNTIPÄIVIEN MÄÄRÄ MORSFJÄRDENILLÄ VUONNA 2004 42 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 1b/3 Jätevesikäsittelyjärjestelmän ikä (vuotta) Saostukaivojen tyhjennysväli (kuukautta) Jätevesien laskupaikan etäisyys Morsfjärdenistä – käymäläjätevedet (m) – pesuvedet (m) – saunavedet (m) Kalastustapa Pyyntipäiviä Kalasti, henkilöä Huomautuksia Onki Pilkki Uistin Katiska Verkko Rysä Koukut kpl Pitkäsiima Muu, mikä 11. ARVIOIKAA RUOKAKUNTANNE SAALISMÄÄRÄT (kg) MORSFJÄRDENISTÄ VUONNA 2004 12. MITÄ MUITA KÄYTTÖMUOTOJA TALOUTENNE MORSFJÄRDENISSÄ  käyttöveden otto  uinti  soutelu  vesimaisemasta nauttiminen  moottoriveneellä ajelu 13. TOIVOMUKSENNE MORSFJÄRDENIN JA SEN SALMIALUEIDEN KEHITTÄMISEKSI (Esim. veneilyn, kalastuksen yms. suhteen) 14. MUUTA HUOMAUTETTAVAA Palauta ! Kiitos ! Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 43 LIITE 1b/4 Kalalaji Saalis kg Saalis kpl Huomautuksia Ahven Särki Lahna Säyne Hauki Made Muu, mikä Liite 2. Morsfjärdenin vedenvaihto ja vedenlaatu kesällä 2005 Mikko Kiirikki, Timo Huttula & Antti Lindfors Luode Consulting Oy 2.9.2005 1. Johdanto Veden virtaukset kapeiden salmien kautta Morsfjärdenin ja meren välillä riippuvat ensisijaisesti meriveden korkeuden vaihteluista. Mitä tehokkaammin vesi vaihtuu, sitä vähemmän valuma-alueelta tai pohjasedimentistä tuleva kuormitus heikentää Morsfjärdenin vedenlaatua. Veden vaihtuvuutta vesialtaassa kuvataan veden viipy- mällä, joka kertoo kuinka kauan kuvitteellinen vesiyksikkö keskimäärin pysyy tut- kittavalla alueella ennen kuin se virtaa sieltä ulos. Veden viipymää selvitettiin tässä tutkimuksessa pinnankorkeus- ja virtaamanmittausten avulla. Morsfjärdenin veden laatua pystytään parantamaan veden vaihtoa tehostamalla vain, mikäli lahden vedenlaatu eroaa selvästi ulkopuolisesta merialueesta. Morsfjär- deniltä ei ole tehty aikaisemmin vedenlaatututkimuksia, joista voisi päätellä miten alue eroaa ympäröivästä merialueesta. Vedenlaadun vaihtelua Morsfjärdenin, Espoonlahden ja edustan merialueen välillä selvitettiin tässä tutkimuksessa auto- maattisella vedenlaadun mittauslaitteistolla tehtyjen vedenlaatulinjojen avulla. Vedenvaihdosta ja vedenlaadusta saatujen tutkimustulosten perusteella arvioitiin mahdollisilla Morsfjärdenin kunnostustoimenpiteillä saavutettavia parannuksia ve- denlaadussa. Tämä työ on osa hankkeesta, jossa laaditaan kunnostussuunnitelmaa Morsfjär- denille. Hankkeen tavoitteena on mm. veneilyä ja kalastusta haittaavan tiheän täh- kä-ärviä -kasvuston vähentäminen. 2. Aineisto ja menetelmät Kala- ja Vesitutkimus Oy:n tekemän karttatarkastelun perusteella Morsfjärdenin ve- sialueen pinta-ala silloille rajattuna on 215 ha. Valuma-alueen koko on 385 ha, josta on metsää ja haja-asutusaluetta 363 ha (94 %), peltoa 11 ha (3 %) ja vesijättöä 11 ha (3 %). Valuma-alueen suhde Morsfjärdenin vesialueen on noin 2:1 eli valuma-alueen tule- van valunnan määrä on pieni ja sen vaikutus Morsfjärdenin vesitaseeseen ja veden vaihtoon on olematon. Valunnan perusteella Morsfjärdenille laskettu teoreettinen viipymä on noin kolme vuotta. Morsfjärdenin ja edustan merialueen vedenpinnan korkeuden vaihteluita seurat- tiin kahden 15 min välein mittaavan pinnankorkeusaseman avulla. Asemat asennet- tiin Kuvaan 1 merkittyihin paikkoihin. Mittausjakso kesti 6 viikkoa 23.5.–6.7.2005. Pinnakorkeustulosten laadunvarmennuksessa ja tasokorjauksessa käytettiin Meren- tutkimuslaitoksen Helsingin mareografin tuloksia. Käytettyjen paineantureiden mittaustarkkuus oli 0,5 cm. Asemien mittaamia arvoja vertaamalla saatiin selville kuinka pitkällä viiveellä Morsfjärdenin pinnankorkeus vastaa merialueella tapahtu- viin pinnankorkeuden muutoksiin. Morsfjärdenin keskimääräinen viipymä lasket- tiin jakamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen luotauksiin perustuva Morsfjärde- nin tilavuusarvio (3 300 000 m3) yhteenlasketulla pinnankorkeuden laskujen aiheut- tamalla ulosvirtaamalla. Arviossa oletettiin Morsfjärdenin vesi täysin sekoittuneek- si. Koska ranta-alueiden kaltevuutta ei tunnettu, Morsfjärden oletettiin pystyreunai- seksi altaaksi. Tämä oletus aliarvioi lievästi virtaamaa ja yliarvioi viipymää. 44 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 2/1 Mittausjakson aikana Blindsundin ja Medvastsundin virtausnopeudet ja virtaa- mat siivikoitiin kolmeen kertaan erilaisissa sääolosuhteissa: 23.5.2005, 27.5.2005 ja 1.6.2005. Salmien poikkipinta-alat mitattiin siivikoinnin yhteydessä. Salmille laadit- tiin kolme ruoppauskenaariota, joiden vaikutukset salmien virtausnopeuksiin arvioi- tiin n.s. Manningin kaavan avulla. Kaavaa sovellettiin olettaen uoma puolisuunnik- kaan muotoiseksi. Kaavalla voidaan laskea uoman keskinopeus, kun sen hydraulinen säde, uoman kaltevuus sekä kitkatekijä n.s. ”Manningin kerroin” tunnetaan. Hyd- raulinen säde saadaan poikkileikkausen pinta-alan avulla ja Manningin kertoimen arvo kalibroitiin kesän 2005 kolmen virtaamanmittauksen avulla. Ruoppauskenaari- oiden vaikutukset arvioitiin sekä kesän suurimmalla havaitulla pinnakorkeuserolla (0,13 m) että säännöllisesti havaitulla tyypillisellä pinnankorkeuserolla (0,06 m). Morsfjärdenin ja meren välinen vedenlaatugradientti selvitettiin Luode Consul- ting Oy:n mittausalukseen asennettujen automaattisten vedenlaadun mittalaitteiden avulla. Aluksella ajetut mittauslinjat kulkivat Stora Herrön edustalta Blindsundetin kautta Morsfjärdenille ja edelleen Medvastsundin kautta Espoonlahdelle (kuva 1). Mitatut vedenlaatutekijät olivat lämpötila, suolapitoisuus, kiintoaine, a-klorofylli, veden väri, tuottavan kerroksen paksuus ja nitraattityppi. Mittauslinjojen pituus oli 8 km, ja niiden varrella tehtiin vedenlaadun mittaukset yli 4 000 pisteessä. Mittaukset toistettiin kahteen kertaan: keväällä 24.5.2005 ja kesällä 6.7.2005. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 45 LIITE 2/2 24.58 24.59 24.60 24.61 24.62 24.63 24.64 24.65 24.66 24.67 60.075 60.080 60.085 60.090 60.095 60.100 60.105 60.110 60.115 60.120 Espoonlahti Smedjeviken Medvastsund StoraVivasten Blindsund Stora Herrö 24.5.2005 6.7.2005 mittaus- asema mittaus- asema Kuva 1. Vedenlaadun mittauslinjat 24.5. ja 6.7.2005 sekä pinnankorkeuden mittausasemien sijainti Morsfjärdenillä ja salmien ulkopuolisella merialueella. Kartta: © Luode Consulting Oy 3. Tulokset 3.1 Vedenvaihto ja virtaukset Morsfjärdenin vedenpinnan korkeus seurasi merialueen pinnankorkeuden vaihte- luita keskimäärin 100 minuutin viiveellä. Mittausjakson aikana merialueen pinna- korkeus vaihteli lukemien –0,26 ja +0,20 m välillä. Morsfjärdenillä vaihtelu oli salmi- en virtausta rajoittavan vaikutuksen takia hieman vähäisempää: ääriarvot olivat –0,20 ja +0,19 m (kuva 2). Suurin osa pinnankorkeuden vaihteluista tapahtui Itäme- ren pääaltaan ominaisheilahtelun jaksossa, joka on noin vuorokausi. Heilahtelut oli- vat suuruudeltaan keskimäärin noin 0,1 m. Pinnankorkeusero Morsfjärdenin ja me- ren välillä ei yleensä päässyt kasvamaan yli 0,06 metrin (kuva 3). Suurin pinnankor- keusero 0,13 m mitattiin, kun 29.5.2005 kova tuuli painoi merenpinnan nopeasti Morsfjärdenin pintaa alemmaksi. Meri – Morsfjärden mittauspareja kerättiin jakson aikana kaikenkaikkiaan 3 918 kpl. Morsfjärdenin pinnankorkeusanturi oli siirtynyt 12.–14.6.2005 välisenä aikana. Tämän jakson dataa ei käytetty analyysissä. Pinnankorkeusaikasarjoista laskettiin 3 tunnin liukuva keskiarvo, jotta lyhytai- kaisten heilahtelujen aiheuttamat vaikutukset saatiin karsittua pois. Kolmen tunnin keskiarvoistus valittiin, koska siinä ajassa noin 1 km pituisessa salmessa vesi ehtii vaihtua kokonaan salmille tyypillisellä noin 10 cm/s virtausnopeudella. Tätä lyhy- emmät ulosvirtaustilanteet eivät juuri vaihda Morsfjärdenin vettä, vaan ne pump- paavat vettä edestakaisin salmissa. Näillä oletuksilla Morsfjärdenin mittausdatasta laskettu viipymä on 23 vrk. Viipymä optimaalisessa tilanteessa, jossa salmet eivät ra- joita lainkaan virtausta meren ja Morsfjärdenin välillä, saadaan suorittamalla sama laskutoimitus meren puolelta mitatulla pinnankorkeusaineistolla. Tämä optimaali- nen viipymä olisi 21 vrk eli parannusta nykyiseen tilanteeseen saataisiin kaksi vuo- rokautta (10 %), jos salmien virtausta rajoittava vaikutus poistettaisiin kokonaan eikä tuuli vaikuttaisi virtauksiin. Morsfjärdenin salmien kautta tapahtuvan tuulen aiheuttaman virtauskierron, eli tilanteiden joissa toisesta salmesta virtaa samanaikaisesti sisään kun toisesta salmes- ta virtaa ulos, osuus nykytilanteen vedenvaihdossa ja realistisissa ruoppauskenaa- riossa on kuitenkin hyvin pieni. Morsfjärdenin kokoiselle altaalle lasketut teoreetti- set tuulesta aiheutuvat vedenpinnan kallistumat ovat suurimmillaankin vain muu- tamia millimetrejä, kun merialueen ja Morsfjärdenin välillä mitattiin tutkimusjakson aikana senttimetrien suuruisia pinnankorkeuseroja. Tästä syystä tuulen aiheutta- man kierron vaikutus Morsfjärdenin vedenvaihdossa jää muutamiin prosentteihin, eli merkityksettömän pieneksi. 46 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 2/3 -0,30 -0,20 -0,10 0,00 0,10 0,20 0,30 21.5.2005 28.5.2005 4.6.2005 11.6.2005 18.6.2005 25.6.2005 2.7.2005 9.7.2005 m meri Morsfjärden Kuva 2. Pinnankorkeuden vaihtelu Morsfjärdenin ja edustan merialueen mittausasemilla. Kuva: Luode Consulting Oy Siivikoimalla tehtyjen virtaamanmittausten yhteydessä mitattiin myös salmien le- veys ja syvyydet siltojen kohdilta. Syvyysmittakset tehtiin Blindsundissa viidessä ja Medvastsundissa kuudessa pisteessä. Blindsundin poikkileikkauspinta-alaksi las- kettiin 18 m2 ja Medvastsundin 53 m2. Medvastsundin poikkipinta-ala on noin kolme kertaa Blindsundia suurempi. Kummankin salmen läpi kulkeneet vesimäärät eli vir- taamat olivat kuitenkin samaa suuruusluokkaa. Tästä syystä Blindsundissa mitattiin selvästi suurempia virtausnopeuksia kuin Medvastsundissa (taulukko 1). Salmille laadittiin kolme mielivaltaista ruoppausskenaariota havainnollistamaan virtausnopeuksissa tapahtuvia muutoksia. Ruoppausskenaariossa 1–2 muutettiin ensisijaisesti salmen leveyttä sekä pinnan läheltä (leveys pinnalla) että laajentamalla syvintä aluetta sivuille (leveys pohjalla). Skenaariossa 3 myös salmen syvyyttä lisät- tiin (taulukko 2). Skenaarioissa salmien yhteenlaskettu poikkipinta-ala kasvoi nykyi- sestä 71 m2:stä 120 m2:iin. Poikkipinta-alan kasvattaminen ei kuitenkaan vaikuttanut olennaisesti salmen virtausnopeuksiin. Muutokset nykytilan ja voimakkainta ruop- pausta kuvaavan skenaarion 3 välillä olivat vain noin 10 %. Prosentuaaliset muutok- set virtauksien voimakkuudessa pysyivät samoina riippumatta siitä tehtiinkö tar- kastelu suurimmalla havaitulla (0,13 m) vai tavanomaisella (0,06 m) pinnakor- keuserolla meren ja Morsfärdenin välillä (taulukko 3). Ruoppauksilla ei siis pystytä heikentämään Blindsundin ajoittain kovia virtauksia, jotka veneilijät ovat kokeneet haitallisiksi. Nopean virtauksen tilanteet sen sijaan lyhenevät nykyisestä mikäli sal- mia ruopataan, sillä meren ja Morsjärdenin välinen pinnankorkeusero tasaantuu laa- jempien salmien kautta nykyistä nopeammin. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 47 LIITE 2/4 m -0,15 -0,10 -0,05 0,00 0,05 0,10 21.5.2005 28.5.2005 4.6.2005 11.6.2005 18.6.2005 25.6.2005 2.7.2005 9.7.2005 Kuva 3. Pinnankorkeusero Morsfjärdenin ja meren välillä. Positiivisilla arvoilla Morsfjärdenin pinta oli meren pintaa korkeammalla. Kuva: Luode Consulting Oy Blindsund 18 m2 Medvastsund 53 m2 virtaama m3/s suurin hetkellinen virtausnopeus cm/s virtaama m3/s suurin hetkellinen virtausnopeus cm/s 23.5.2005 -1,3 15 -1,6 8 27.5.2005 3,4 29 1,0 5 1.6.2005 4,7 32 4,9 21 Taulukko 1. Salmien virtaamat ja suurimmat mitatut virtausnopeudet. Negatiiviset virtaamat suuntautuvat merelle ja positiiviset Morsfjärdenille. 4. Vedenlaatu Vedenlaatuerot Morsfjärdenin ja merialueen välillä ovat vähäisiä. Kevään mittaus- kerralla 24.5.2005 eroja oli vielä havaittavissa, mutta kesän mittauskerralla 6.7.2005 erot olivat useiden vedenlaatutekijöiden osalta pienentyneet merkityksettömiksi. Vähäiset erot kertovat sekä hyvästä vedenvaihdosta että merkittävän kuormituksen puuttumisesta Morsfjärdeniltä. Suolapitoisuus on hyvä indikaattori Morsfjärdenille tulevien valumavesien mää- rälle. Merialueen suolapitoisuus oli sekä kevät- että kesätilanteessa 4,7–4,8 ppt (pro- millea) (kuva 4). Kesätilanteessa suolapitoisuus oli koko mittauslinjalla lähes sama 4,7–4,9 ppt. Keväällä suolapitoisuus oli Morsfjärdenillä selvästi edustan merialuetta alempi 3,6–3,8 ppt, mikä kertoo lähivaluma-alueelta ja Espoonlahden kautta tulleen makean veden vaikutuksesta. Morsfjärdenillä mitatut alimmat suolapitoisuudet jäi- vät 0,2 ppt Espoonlahden tasoa ja 1,1 ppt merialueen tasoa alemmiksi. Suolapitoi- suuksien suhteen perusteella voidaan tehdä karkea arvio, että Morsfjärdenillä oli toukokuun lopulla lähivaluma-alueelta peräisin olevaa makeaa vettä noin 5 % vesiti- lavuudesta. Kun myös Espoonlahden kautta tulleet valumavedet huomioidaan ar- viossa, makea veden osuus nousee noin 30 %:iin. Tämän arvion perusteella Espoon- lahden kautta tuleva valuma-alueen kuormitus voi olla Morsfjärdenillä omaa lähiva- luma-aluetta merkittävämpi tekijä. 48 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 2/5 Salmi Skenaario Syvyys m Leveys pohjalla m Leveys pinnalla m Pinta-ala m2 Blindsund Nykytila 2,2 4 13 18 1 2,2 4 19 25 2 2,2 5 20 28 3 2,7 5 24 38 Medvastsund Nykytila 3,1 4 31 53 1 3,1 5 35 60 2 3,1 5 36 63 3 3,6 5 41 82 Taulukko 2. Ruoppauskenaarioissa käytetyt salmien leveydet, syvyydet ja poikkipinta-alat. Huomaa, että Manningin kaava käsittelee puolisuunnikkaan muotoisia salmia, joten nykytilaa kuvaavat mitat eivät ole täysin mittausten mukaisia. 0,13 m pinnankorkeusero 0,06 m pinnankorkeusero Skenaario Virtauksen keskinopeus cm/s Virtausnopeuden muutos nykytilaan verrattuna % Virtauksen keskinopeus cm/s Virtausnopeuden muutos nykytilaan verrattuna % Blindsund Nykytila 41 28 1 40 –2 27 –2 2 41 0 28 0 3 47 13 32 13 Medvastsund Nykytila 25 17 1 25 –1 17 –1 2 26 1 17 1 3 28 11 19 11 Taulukko 3. Ruoppauskenaarioiden vaikutukset salmien virtausnopeuksiin 0,13 m ja 0,06 m pinnankorkeuserolla meren ja Morsfjärdenin välillä. Morsfjärdenin lähivaluma-alueelta tulevat vedet näkyvät myös veden ruskeutta kuvaavassa veden väriluvussa. Stormossenin suoalueen humuspitoisia vesiä laskee Blindsundin sillan eteläpuolelle. Kevättilanteessa nämä vedet näkyvät kapeana rus- keana norona, missä väriarvot kaksinkertaistuvat muuhun mittausalueeseen verrat- tuna (kuva 4). Sekä kevään että kesän mittauskerroilla veden väriluku oli varsinaisel- la Morsfjärdenillä jonkin verran merialuetta korkeampi. Veden väriä lisää matalalla Morsfjärdenillä myös pohjalla tapahtuva orgaanisen aineen hajoaminen. Levien määrästä kertova a-klorofylli oli kevättilanteessa Stora Vivastenin ja Smed- jevikenin välisellä vesialueella noin kaksinkertainen muihin mitattuihin alueisiin verrattuna (kuva 4). Kesällä erot olivat tasaantuneet eivätkä Morsfjärdenillä mitatut arvot poikenneet juuri edustan merialueesta tai Espoonlahdesta. Matalilla merenlah- dilla havaitaan usein muuta merialuetta korkeampia levämääriä, vaikka lahdille ei tulisikaan merkittävää suoraa ravinnekuormitusta. Morsfjärdenin suurin syvyys on vain 2,2 m. Tästä syystä pohjaan vajonneesta ja siellä hajoavasta orgaanisesta ainees- ta vapautuvat ravinteet palaavat lähes välittömästi takaisin pintaveteen, missä ne ovat uudelleen levien käytössä. Stora Vivastenin ja Smedjevikenin välinen alue edus- taa Morsfjärdenin keskiosaa, joka on kaukana vedenvaihdon kannalta tärkeistä sal- mista. Tällä alueella veden vaihdunta on hitainta ja ravinteet kiertävät tehokkaasti pitäen yllä levien kasvua. Kesän mittausten yhteydessä havaittiin Medvastsundin Espoonlahden puoleisessa päässä pieniä määriä veteen sekoittunutta sinilevää, joka muistutti ulkonäöltään Anabaena-lajien muodostamia “hiutaleita”. Osan Anabae- na-lajeista tiedetään voivan muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Sinilevää ei havaittu Morsfjärdenillä. Sekä keväällä että kesällä mitatut veden kiintoainepitoisuudet olivat suurimmillaan Blindsundissa ja Stora Vivastenin lounaispuolella. Kiintoainepitoisuuksien nousun syy on Blindsundin voimakkaiden virtausten ja salmessa sijaitsevan venesataman lii- kenteen aiheuttama pohjan resuspensio eli “pöllyäminen”. Kiintoaine rajoittaa valon tunkeutumista veteen ja sen vaikutus näkyy selvästi ns. tuottavan kerroksen paksuu- dessa (kuva 4). Tuottavalla kerroksella tarkoitetaan sen vesikerroksen paksuutta, jossa valo riittää levien tai muiden vesikasvien kasvuun. Tuottavan kerroksen paksuus oli alimmillaan keväällä Blindsundissa alle 2 m. Varsinaisella Morsfjärdenillä tuottavan kerroksen paksuus vaihteli 2,5 ja 3,0 m välillä, eli koko Morsfjärdenin pohja oli valais- tuksen osalta vesikasvien kasvulle soveliasta aluetta. Merialueen levien tärkein ravinne nitraatti-typpi oli sekä keväällä että kesällä mit- taustarkkuuden (14 μg/l) alapuolella, eli lahdella ei havaittu merkittävää valuma-alu- eelta peräisin olevaa typpikuormitusta. Koska typpiravinteet käytetään Morsfjärdenil- lä loppuun ilmeisesti jo heti jäiden lähdön jälkeen, siellä voi esiintyä kesällä merialu- eelle tyypillisten ilmakehän typpeä sitovien sinilevien kuten Nodularia, Aphanizomenon ja Anabaena kasvua. Koska Morsfjärdenillä ei havaittu kesäkaudella merkittävää ilma- kehän typpeä sitovien sinilevien kasvua hidastavaa ”typpipuskuria”, vedenvaihdon parantaminen ei oleellisesti lisää sinileväkukintojen riskiä lahdella. Morsfjärden oli kummallakin mittauskerralla noin 5 °C edustan merialuetta ja 3 °C Espoonlahtea lämpimämpi. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 49 LIITE 2/6 5. Johtopäätökset • Morsfjärdenin vedenvaihto on nykytilanteessa hyvä. Salmien merkittävällä- kään leventämisellä vedenvaihtoa voidaan parantaa korkeintaan 10 % nykyti- lanteeseen verrattuna. • Morsfjärdenille ei tule mittausten mukaan merkittävää kuormitusta lähivalu- ma-alueelta. • Morsfäjdenin vedenlaatua voidaan parantaa salmia ruoppaamalla enintään 10 % tämänhetkisestä lahden ja merialueen välisestä pitoisuuserosta. Tämä tar- koittaisi esimerkiksi kevättilanteessa a-klorofyllipitoisuuden muutosta 0,6 μg/l ja kesätilanteessa veden värin muutosta 1,5 mgPt/l. Kumpaakaan pitoisuus- muutosta ei voitaisi havaita varmuudella nykyisin mittalaittein. • Salmien leventäminen ei aiheuta merkittävää muutosta niiden suurimpiin vir- tausnopeuksiin, mutta toimenpiteellä voidaan lyhentää nopean virtauksen jak- sojen kestoa. 50 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 2/7 10 12 14 16 18 20 22 24 26 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 0 2 4 6 8 10 12 14 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 km 24.5.2005 6.7.2005 3.0 3.2 3.4 3.6 3.8 4.0 4.2 4.4 4.6 4.8 5.0 0 1 Sto ra H er rö Sto ra Vi va ste n Sm ed jev ike n Me dv ast su nd Me dv ast su nd Bli nd su nd Es po on lah ti Sto ra H er rö Sto ra Vi va ste n Sm ed jev ike n Bli nd su nd Es po on lah ti 2 3 4 5 6 7 8 km Suolapitoisuus [ppt] Lämpötila [°C] Kiintoaine [mg/l] A-klorofylli [ug/l] Veden väri [mgPt/l] Tuottavan kerroksen paksuus [m] 24.5.2005 6.7.2005 24.5.2005 6.7.2005 24.5.2005 6.7.2005 24.5.2005 6.7.2005 24.5.2005 6.7.2005 Kuva 4. Vedenlaatu Kuvan 1 mittauslinjoilla 24.5. ja 6.7.2005. Linjat alkavat Stora Herrön edustalta ja päättyvät Espoonlahdelle. Linjojen pituus on 8 km, ja niiden varrella tehtiin vedenlaadun mittaukset yli 4000 pisteessä. Kuva: Luode Consulting Oy Liite 3. Morsfjärdenin vesikasvillisuus Leena Grönholm kesällä 2004 ja 2005 1. Johdanto Morsfjärdenin vesikasvillisuutta kartoitettiin kesällä 2005 Pro Morsfjärden ry yhdis- tyksen toimesta liittyen alueen kunnostussuunnitelmahankkeeseen. Kartoituksen toteutti FK Leena Grönholm. Kasvillisuutta oli alustavasti kartoitettu jo kesällä 2004, mutta ei niin kattavasti kuin 2005. Varsinainen kasvillisuuskartta tehtiin vain jälkim- mäiseltä vuodelta ja siinä esitettyä tilannetta verrataan vuoden 2004 havaintoihin. 2. Kartoituksen suoritus Alustavia kartoituksia tehtiin vuonna 2004 heinä-lokakuussa. Lajiston määrittämi- seen saatiin apua syyskuussa lahdella käyneeltä museomestari Marja Koistiselta. Varsinainen kartoitus tehtiin elokuun 2005 alkupuolella. Kasvillisuutta havainnoi- tiin veneestä käsin ottamalla näytteitä pitkällä haravalla ja syvimmillä alueilla raa- haamalla ankkuria pohjassa. Matalammilla alueilla tehtiin havaintoja myös suoraan veneestä tähystämällä. Matalat (alle 1,5 m) rannan läheiset alueet kartoitettiin aja- malla lahden ympäri ja syvimmät alueet pistokokeina useasta kohdasta (noin 20 pis- tettä) eri puolilta lahden keskiosaa. 3. Tulokset Morsfjärdenillä havaittiin kahden kesän kartoituksessa seuraavassa taulukossa esi- tetyt vesikasvilajit: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 51 LIITE 3/1 Tieteellinen nimi nimi suomeksi nimi ruotsiksi Uposkasvit Levät Chara aspera mukulanäkinparta knölsträfse Chara baltica itämerennäkinparta grönsträfse Chara tomentosa punanäkinparta rödsträfse Cladophora glomerata viherahdinparta grönslick Putkilokasvit Ceratophyllum demersum karvalehti hornsäv Myriophyllum sibiricum kalvasärviä knoppslinga Myriophyllum spicatum tähkä-ärviä axslinga Najas marina ssp. intermedia merinäkinruoho havsnajas Potamogeton pectinatus hapsivita borstnate Potamogeton perfoliatus ahvenvita ålnate Ranunculus circinnatus pyörösätkin hjulranunkel Ruppia maritima var. brevirostis merihapsikka hårnating Zannichellia palustris var. pedicellata otahaura skaftsärv Ilmaversoiset kasvit Phragmites australis järviruoko vass Bolboschoenus maritimus merikaisla havssäv Schoenoplectus tabernaemontani sinikaisla blåsäv Lahdelta ei löytynyt uhanalaisia kasvilajeja. Silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvis- ta löytyi vain itämerennäkinpartaa (Chara baltica). Vuodelta 2004 ei voi laatia varsinaista kasvillisuukarttaa, koska lahtea ei kartoitet- tu kattavasti. Tähkä-ärviän esiintyminen selvitettiin kuitenkin perusteellisesti. Tähkä-ärviää on esiintynyt lahdella suullisten tietojen mukaan viime vuosikym- meninä ajoittain melko runsaastikin. Ennen vuotta 2003 laji kasvoi useampana vuon- na runsaimpana samalla rajatulla alueella Stora Vivasten -saaren länsi-luoteispuolella (kuva 1). Jo kesällä 2003 sitä esiintyi kuitenkin selvästi enemmän kuin ilmeisesti kos- kaan aikaisemmin, mutta huippu saavutettiin vuonna 2004. Koko lahden keskisosa oli noin 1,5 m:n syvyydestä lähtien erittäin tiheän tähkä-ärviäkasvuston peitossa (kuva 1) . Kasvi kukki pinnan yläpuolella runsaana heinäkuun puolesta välistä läh- tien, joten lahden keskiosa oli loppukesän lähes veneilykelvoton. Tiheän tähkä-är- viäkasvuston seassa kasvoi karvalehteä, kalvasärviää, pyörösätkintä ja itämerennä- kinpartaa tässä runsausjärjestyksessä. Tähkä-ärviän esiintymisen lisäksi lahdella tehtiin vuonna 2004 tarkempaa kasvil- lisuuskartoitusta lähinnä Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvalla alueella ja sen lähei- syydessä lahden itäpäässä. Nämä havainnot toimitettiin Metsähallituksen käyttöön Natura-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadintaa varten. Muualla tehtiin ha- vaintoja satunnaisesti. Näitä havaintoja selvitetään myöhemmin vertailtaessa vuosi- en 2004 ja 2005 vesikasvillisuutta Morsfjärdenillä. Kesän 2005 kartoituksen perusteella lahdelta erotettiin lajikoostumuksen mukaan 14 erityyppistä kasvustoa, joiden esiintyminen on piirretty oheiseen kasvillisuus- karttaan (kuva 2). Tyypittelyä ja karttaa täytyy tulkita suuntaa-antavana, yksityis- kohdissaan todellinen tilanne voi poiketa esityksestä selvästikin. 52 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 3/2 Kuva 1. Tiheä tähkä-ärviäkasvusto Morsfjärdenillä ennen kesää 2003 (sinisellä viivalla rajattu alue) ja kesällä 2004 (ohuella viivalla rajattu alue). Kartta: © Leena Grönholm (karttapohja Luode Consulting Oy) Morsfjärdenin vesikasvustotyypit: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 53 LIITE 3/3 Kuva 2. Morsfjärdenin vesikasvustotyypit v. 2005 suuntaa-antavasti rajattuina. Kartta: © Leena Grönholm (karttapohja Luode Consulting Oy) Selitteen numero Tyyppi Kuvaus 1 Ruovikko Järviruokoa 2 Kaislikko Merikaislaa ja sinikaislaa. Pieni alue Smedjevikenillä. 3 Tiheä tähkä-ärviäkasvillisuus Tähkä-ärviä valtalajina, tiheänä kasvustona, joka ulot- tuu pintaan asti. Muita lajeja mm. karvalehti, kalvas- ärviä ja pyörösätkin. Karvalehteä pohjalla melko tiheänä kasvustona. 4 Karvalehti valtalajina Karvalehti muodostaa tiheän, paksun (20–30 cm) ma- ton pohjalle. Muita lajeja yksittäisinä versoina: tähkä- ärviä, kalvasärviä, pyörösätkin, itämerennäkinparta 5 Vaihtelevaa uposkasvillisuutta Pienimuotoisesti vaihtelevaa uposkasvillisuutta. Tähkä-ärviä länsipäässä runsaampi, mutta harvana, ei pintaan asti ulottuvana. Muita lajeja karvalehti, kalvasärviä, merinäkinruoho, pyörösätkin, punanäkin- parta, itämerennäkinparta, hapsivita ja ahdinparta. Kovalla rannalla satunnaisesti myös merihapsikkaa, otahauraa ja ahvenvitaa. 6 Merinäkinruohoa ja tähkä-ärviää Merinäkinruoho tuuheina mättäinä vuorotellen tähkä- ärviän kanssa, joka kuitenkin oli vähemmistönä näillä alueilla. 7 Merinäkinruohoa Puhtaita merinäkinruohokasvustoja, välillä tyhjää pohjaa. 8 Karvalehteä ja merinäkinruohoa Karvalehti ja merinäkinruoho lähes yhtä runsaina, tiheänä kasvustona. 9 Kalvasärviä valtalajina Kalvasärviän puhtain kasvusto lahdella, joukossa kuitenkin melko paljon merinäkinruohoa 10 Mukulanäkinpartaa Puhdas, tiheä mukulanäkinparta-esiintymä 11 Punanäkinparta Puhdas, tiheä esiintymä punanäkinpartaa 12 Pyörösätkin Valtalajina pyörösätkin, joukossa vähän ärviöitä. 13 Hapsivita valtalajina Hapsividan runsain esiintymä lahdella. Joukossa jonkin verran merinäkinruohoa. 14 Harvaa, matalaa kasvillisuutta Merinäkinruohoa, hapsivitaa, mukulanäkinpartaa, ahdinpartaa ja kalvasärviää harvana kasvustona 4. Vesikasvillisuuden muutokset kartoitusjaksolla Morsfjärdenin uposkasvillisuuden muutokset vuosien 2004 ja 2005 välillä olivat huomattavat. Ongelmalliset tähkä-ärviäkasvustot sijaitsivat suurimmalta osin eri alueilla näinä kahtena kesänä. Ensimmäisenä vuonna laji oli vallannut lahden keskiosan. Jälkim- mäisenä vuonna runsaimmat kasvustot esiintyivät selvästi matalammilla alueilla ja keskiosassa tähkä-ärviää löytyi vain harvassa. Karvalehteä esiintyi ensimmäisenä kesänä siellä täällä lahdella melko yleisenä, mutta mistään sitä ei löytynyt kovin runsaana. Jälkimmäisenä vuonna lahden kes- kiosan pohja oli tiheän kasvuston peitossa, ja myös tähkä-ärviän peittämillä alueilla pohjalla oli runsaasti karvalehteä. Joillain matalilla lahdelmilla kasvillisuus oli vaihtunut toisena kesänä aivan erilai- seksi. Esimerkiksi lahden pohjoisrannalla, Smedjevikenistä länteen sijaitsevalla lah- della kasvoi vuonna 2004 laajalla alueella ainoastaan punanäkinpartaa erittäin tiheä- nä, noin 30–40 cm korkeana kasvustona. Jälkimmäisenä kesänä lahden olivat vallan- neet ennen kaikkea merinäkinruoho ja tähkä-ärviä. Muillakin matalilla alueilla me- rinäkinruoho kasvoi vuonna 2005 runsaana, toisin kuin kesällä 2004 , jolloin lajia löy- dettiin lahdelta aivan satunnaisesti. Yleisesti saattoi havaita, että jälkimmäisenä vuonna matalien lahtien kasvillisuus oli runsaampaa kuin ensimmäisenä vuonna. Myös pyörösätkimelle vuoden 2005 olosuhteet olivat ilmeisesti suotuisat, sillä kasvi oli runsastunut selkeästi vuoteen 2004 verrattuna. 5. Yhteenveto Morsfjärdenin uposkasvillisuus on suullisten tietojen mukaan vaihdellut melkoisesti vuosikymmenien aikana. Joskus lahden pohja on ilmeisesti ollut jopa aivan paljas kasvillisuudesta ja välillä karvalehti on esiintynyt runsaana. Kartoitusvuosienkin välillä uposkasvillisuudessa havaittiin suuria eroja, vaikka kumpanakin vuonna kasvillisuus oli runsasta. Paljaita alueita oli varsinkin jälkim- mäisenä vuonna hyvin vähän, lähinnä voimakkaiden virtauksien ja runsaamman ve- neliikenteen alueilla. Lahden käyttöarvon kannalta vain tähkä-ärviällä on ollut lahdella suoranaisia haitallisia vaikutuksia. Muut uposkasvit eivät ole estäneet veneilyä tai haitanneet ka- lastusta merkittävästi. Runsas uposkasvillisuus tuottaa tietysti paljon hajoavaa or- gaanista ainesta, jolla voi olla vaikutusta veden happipitoisuuteen talviaikana. 54 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 3/4 Liite 4. Morsfjärdenin sedimenttitutkimus 2005 Juhani Niinimäki Kala- ja Vesitutkimus Oy 21.9.2005 Morsfjärdeniltä ja sinne johtavista salmista otettiin sedimenttinäytteet Limnos-näyt- teenottimella 30.–31.5.2005. Näytteenoton havaintopaikat on esitetty kuvassa 1 (neliöt). Niistä havaintopaikoista, joista näytteitä ei otettu, tutkittiin pohjasedimentin laatua painamalla tanko veneestä käsin pohjaan ja määrittämällä tangon painumisen perus- teella pohjan tiiviyttä. Sedimenttinäytteenottopaikkojen tarkempi kuvaus on esitetty taulukossa 1. Läh- tökohtaisesti mitään merkittäviä sedimenttejä likaavia kuormituslähteitä Morsfjär- denin ja sen salmien alueella ei ollut tiedossa. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 55 LIITE 4/1 Kuva 1. Sedimenttinäytteenottopaikat ja pohjan laadun kartoitus 30.–31.5.2005. Kartta: © Kala- ja Vesi- tutkimus Oy Ensivaiheessa taulukon 1 harmaalla merkityistä näytteistä tutkittiin sediment- tinäytteiden ainepitoisuudet määrittämällä kaikista näytteistä ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa 19.5.2004 esitetyt pitoisuudet; • savi %, kuiva-aine, hehkutushäviö, tiheys, • Cd, Cu, Hg, Cr, Pb, Ni, Zn ja PCB-yhdisteet Määritystulokset on esitetty taulukoIssa 2a ja 2b. Normalisoidut ympäristöminis- teriön (2004) ruoppaus- ja läjitysohjeen tasoihin 1 ja verrattavat pitoisuudet on esitet- ty taulukossa 3. 56 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 4/2 Kohde Vesi- syvyys m Näyte 0–10 cm Näyte 20–20 cm Näyte 20–50 cm Pohjanlaadun kuvaus MS1 1,8 0–8 0–10 cm hiekka ja savi, 1–8 cm savi MS3B 1,9 0–14 0–3 cm hiekka ja savi, 3–14 cm harmaa savi MS5 1,8 0–5 0–5 cm kova pohja, ruskean harmaa hiekka ja savi MS8 0,9 0–10 10–20 20–30 0–30 cm tumma savilieju MS10 1,4 0–10 10–20 0–20 cm tumma lieju ja kasvinosia MS23 2,5 0–12 0–0,5 cm harmaa hiekka ja savi, 0,5–12 cm harmaa savi MS25 1,7 0–10 10–20 20–48 0–48 cm tumma savilieju, H2S haju MS30 1,5 0–10 10–20 20–35 0–35 cm harmaa savilieju MS34 0,6 0–10 10–20 0–3 cm lieju ja kasvinosia, 3–20 cm tumma savilieju Taulukko 1. Sedimenttinäytteenottopaikkojen kuvaus 30.–31.5.2005 Morsfjärdeniltä. Kohde Syv. cm Tiheys Haihd. j. % Hehk. häv.% Savi % Cd mg/kg Cr mg/kg Cu mg/kg Pb mg/kg Ni mg/kg Zn mg/kg Hg mg/kg MS 1 0–8 1600 61 2 - - - - - - - - MS 3B 0–14 1700 64 2 32 <0,3 41 22 6,4 19 73 <0,1 MS 5 0–5 1900 72 2 - - - - - - - - MS 8 0–10 1200 26 1 - - - - - - - - 10–20 1300 36 9 - - - - - - - - 20–30 1500 55 6 - - - - - - - - MS 10 0–10 1100 20 4 - - - - - - - - 10–20 1300 35 12 - - - - - - - - MS 23 0–12 1500 58 7 63 <0,3 57 35 11 29 110 <0,1 MS 25 0–10 1100 16 3 27 0,63 56 41 20 31 140 0,10 10–20 1100 19 14 20 0,73 59 41 24 33 140 0,12 20–48 1200 21 14 24 0,71 56 35 19 29 120 <0,1 MS 30 0–10 1100 15 13 16 1,00 48 38 22 29 150 0,11 10–20 1200 25 14 30 0,88 43 30 17 25 120 0,10 20–35 1200 34 10 42 <0,3 40 32 8,1 21 78 <0,1 MS 32 0–10 1600 65 2 - - - - - - - - 10–20 1500 56 5 - - - - - - - - MS 34 0–10 1300 35 6 18 <0,3 19 13 6,7 10 51 <0,1 10–20 1300 50 5 - - - - - - - - Tausta 0,3 80 25 17 20 70 0,05 Ohje 0,5 100 100 60 60 150 0,2 Raja 10 400 400 300 200 700 5 Taulukko 2a. Morsfjärdenin sedimenttien ainepitoisuudet kuiva-ainetta kohti ja niiden vertailut SAMASE tausta-, ohje- ja raja-arvoihin. Ympäristöministeriö antoi 19.5.2004 sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen, jossa on esitetty laatukriteerit normalisoiduille (korjatuille) pitoisuuksille. Mitatut pitoi- suudet normalisoidaan pitoisuuksien vertailua varten standardisedimentiksi, jossa savea on 25 % ja orgaanista ainesta 10 %. Korjaaminen tehdään käyttäen muunnos- kaavoja. Suomen rannikon orgaanisen aineksen määrät yleensä vaihtelevat välillä 2–20 %. Ohjeessa esitetään läjityskelpoisuuden arvioinnin avuksi laaditut haitallisten ai- neiden ohjeelliset laatukriteerit mereen tapahtuvalle ruoppausmassojen läjittämisel- le. Paikalliset olosuhteet joudutaan aina huomioimaan ratkaisuja mietittäessä. Arviointia varten esitetään kaksi haitta-ainetasoa: alempi taso (taso 1) ja ylempi taso (taso 2). Laatukriteerien perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitel- laan seuraavasti. • Haitaton ruoppausmassa eli haitta-aineosuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää ke- miallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppaus- massa on mereen läjityskelpoista. • Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haitta-ainepitoisuudet asettu- vat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. ”harmaalle alueelle”). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. • Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden takia pääsääntöi- sesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoitta- misen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). Jos ainepitoisuus on jäänyt alle määritysrajan niin se on taulukossa 3 ilmaistu norma- lisoimattomana alle määritysrajan olevana pitoisuutena. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 57 LIITE 4/3 Kohde Syv. cm KokPCB mg/kg PCB28 mg/kg PCB52 mg/kg PCB101 mg/kg PCB118 mg/kg PCB138 mg/kg PCB153 mg/kg PCB180 mg/kg MS3B 0–14 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 MS 23 0–12 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 MS 25 0–10 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 10–20 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 20–48 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 MS 30 0–10 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 10–20 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 20–35 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 MS 34 0–10 <0,015 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 Ohje 0,05 Raja 0,5 Taulukko 2b. Morsfjärdenin sedimenttien PCB-yhdistepitoisuudet kuiva-ainetta kohti. Määritetyistä raskasmetalleista ainoastaan Morsfjärdenin länsi- ja itäosassa sijain- neiden havaintopaikkojen MS 25 ja MS 30 kadmium-pitoisuudet ylittivät Saastunei- den maa-alueiden (Puolanne ym. 1994) ohjearvot. Raja-arvot eivät ylittyneet min- kään yhdisteen kohdalla. Kadmiumpitoisuudet (Cd) näissäkin havaintopaikoissa jäivät kuitenkin 0,5–1,0 mg/kg tasolle kuiva-ainetta kohti kun ohjearvo on 0,5 ja raja-arvo 10 mg/kg. Sinkkipitoisuus havainto-paikassa MS 30 oli raja-arvon tasoa. Kaikkien analysoitujen PCB-yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Mahdolliset ruopattavat sedimentit määritettyjen ainepitoisuuksien osalta eivät sisältäneet niin korkeita haitta-ainepitoisuuksia, että ne rajoittaisivat ruoppausmas- sojen maalle läjittämistä. Sedimenttinäytteiden normalisoiduista pitoisuuksista taso 2 ei ylittynyt yhdessä- kään tutkitussa näytteessä. Sen sijaan taso 1 ylittyi kadmiumin osalta havaintopaik- kojen MS 25 0–48 cm ja MS 30 0–20 cm näytteissä sekä MS 25 10–20 cm näytteessä. Näissä havaintopaikoissa myös normalisoidut elohopeapitoisuudet sivusivat tasoa 1. Tason 1 ylitykset eivät kuitenkaan olleet kovin suuria, joten tulosten mukaan näi- den massojen ruoppaaminen tai mereen läjittäminen ei muodosta vesiympäristölle merkittävää riskiä. LÄHTEET Puolanne, J., Pyy, O. ja Jeltsch, U. 1994. Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Ympäristönsuojelu- osasto, Muistio 5. 218 s. ISBN 951-47-4823-9 (nid.). Ympäristöministeriö. 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje = Anvisning för muddring och deponering av muddermassor. Helsinki. Ympäristöopas 117. 121 s. ISBN 952-11-1849-0 (nid.), ISBN 952-11-1850-4 (PDF). 58 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 4/4 Kohde Syv. cm Cd mg/kg Cr mg/kg Cu mg/kg Pb mg/kg Ni mg/kg Zn mg/kg Hg mg/kg MS 3B 0–14 <0,3 36 22 6,5 16 69 <0,1 MS 23 0–12 <0,3 32 22 7,8 14 62 <0,1 MS 25 0–10 0,8 54 45 21 29 145 0,1 10–20 0,7 66 42 24 39 150 0,1 20–48 0,6 57 30 17 30 109 <0,1 MS 30 0–10 1,0 59 42 24 39 179 0,1 10–20 0,8 39 26 15 22 104 <0,1 20–35 <0,3 30 25 6,8 14 57 <0,1 MS 34 0–10 <0,3 22 16 7,7 13 63 <0,1 Taso 1 0,5 65 50 40 45 170 0,1 Taso 2 2,5 270 90 200 60 500 1 Taulukko 3. Morsfjärdenin sedimenttien normalisoidut ainepitoisuudet ja niiden vertailut Ympäristöministeriön (2004) tasoihin 1 ja 2. Liite 5. Morsfjärdenin pohjaeläimistö 2005 Lauri Paasivirta Kala- ja Vesitutkimus Oy 19.9.2005 Pohjaeläinnäytteitä otettiin 17.8.2005 kaikkiaan kolmesta havaintopaikasta M1-M3 (kuva 1). Kaikista havaintopaikoista otettiin kolme erillistä näytettä Ekman & Birge -näytteenottimella (näyteala 289 cm2). Näytteet säilöttiin 70 %:een etanoliin. Tulok- set ja niistä lasketut bioindeksit on esitetty taulukossa 1. Tarkasteluissa on käytetty pohjaeläinten määrittäjän FL Lauri Paasivirran (2003) kehittämiä MI- ja MBI-indek- sejä: Havaintopaikka M2 oli selvästi rehevin, siellä oli myös eniten poimittuja sinilevä- pallosia. Havaintopaikka M3 taas oli karu pohja, mitä kuvaa Tanytarsus-toukkien runsaus ja vain yksi Chironomus-toukka. Tanytarsus-lajeja elää myös aika rehevissä vesissä. Toukkina niitä ei yleensä pysty määrittämään, joten tämä tulkinta on va- rauksellinen. Bioindeksin MI mukaan Morsfjärdenin länsiosa (M2) ja syvänneosa (M1) sijoittui- vat lievästi rehevään luokkaan ja matalampi itäosa (M3) karuun pohjaan. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 59 LIITE 5/1 MI: ≤ 1,50 rehevä pohja 1,51–2,49 lievästi rehevä pohja ≥ 2,50 karu pohja MBI: mitä suurempi arvo, sen karumpi pohja Kuva 1. Pohjaeläinnäytteenoton havaintopaikat 17.8.2005. Kartta: © Kala- ja Vesitutkimus Oy LÄHTEET Paasivirta, L. 2003 (Ref Paasivirta, L. & Haikonen, A. 2006). Paasivirta, L. & Haikonen, A. 2006. Pohjaeläimistö. Julk.: Vatanen, S., Niinimäki, J. & Haikonen, A. 2006. Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2005. Helsingin Satama, Helsinki. Vuosaaren satamahankkeen julkaisuja 1/2006. S. 26–28. ISBN 952-473-453-2 (nid.), ISBN 952-473-454-0 (PDF). 60 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 5/2 Näytepaikka, syvyys, pohja M1, 2,5m, lj M2, 1,3m, lj M3, 1,8m, lj Näyte 1 2 3 g/m2 1 2 3 g/m2 1 2 3 g/m2 Harvasukasmadot, Oligochaeta 0,03 0,02 Stylaria lacustris 1 4 5 1 1 Tubifex tubifex 3 1 Juotikkaat, Hirudinea Piscicola geometra 1 1 0,23 Kotilot, Gastropoda Bithynia tentaculata 4 0,35 Raakkuäyriäiset, Ostracoda 1 Katkat, Amphipoda Gammarus zaddachi 1 6 4 1,21 8 0,81 1 6 0,40 Surviaissääsket, Chironomidae 0,58 3,45 0,07 Ablabesmyia monilis 1 1 Chironomus plumosus 1 3 5 3 1 Dicrotendipes nervosus 1 Endochironomus albipennis 1 10 2 Tanytarsus spp. 1 5 2 1 3 9 Tot.biomassa, g/m2 1,82 4,28 1,05 Bioindeksi MI 2,00 1,78 2,86 Pohjan rehevyys lievästi rehevä lievästi rehevä karu Bioindeksi MBI 1,93 1,07 3,98 M1:ssä oli lisäksi yht. 9 tyhjää vaeltajakotilon ( Potamopyrgus antipodarum ) kuorta. M2/3 ja M3/2 ja 3:ssa oli runsaasti Tanytarsus-toukkaputkia. M2:ssa oli runsaasti sinileväpallosia. Koko alueen keskibiomassa on 2,40 g/m2, MI = 2,24 ( lievästi rehevä ) ja MBI = 1,83. Taulukko 1. Kirkkonummen Morsfjärdenin pohjaeläimistö 17.8.2005 Det. Lauri Paasivirta U udenm aan ym päristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 61 LIIT E 6/1 Näyte pvm Lumi Jää Syv. Näkö- syv. Lämpö- tila Happi O2 pH Säh- könj. Suo- lais. Väri CODMn Kok. N NO3- N NO2- N NH4- N Kok. P PO4- P Fek. stept. Kloro- fylli-a cm cm m m °C mg/l mS/m o/oo mgPt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/ 100 ml µg/l 16.3. 5 40 1,0 0,9 1,5 6,3 7,3 851 4,86 50 11 810 270 8 150 44 20 0 1,5 4,0 0,0 2,2 pohja 11.5. 1,0 1,6 12,7 10,5 8,1 630 3,70 35 10 620 4 0 3 53 4 2 14,7 2,0 pohja 13.6. 1,0 1,9 17,7 8,9 7,8 730 4,36 30 8 490 2 0 0 30 2 0 7,7 2,3 pohja 20.7. 1,0 1,5 23,8 8,6 8,5 790 4,79 35 10 680 4 0 2 39 1 3 8,8 2,0 pohja 16.8. 1,0 >2,2 18,7 10,6 8,6 760 4,51 30 9 530 2 0 2 21 1 0 3,7 2,5 pohja Analyysit: Helsingin kaupungin ympäristökeskus, ympäristölaboratorio Liite 6. Vedenlaadun seuranta 2005 Havaintopaikka M1 Sijainti YKJ 6667498 - 3367216 Liite 7 Laboratoriokoe tähkä-ärviän jäätymiskestävyyden selvittämiseksi Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy 27.4. 2005 1. Johdanto Pohjois-Amerikassa tehdyissä vesistöjen kunnostuskokeiluissa tähkä-ärviän (Myriophyllum spicatum L.) on raportoitu olevan herkkä jäätymiselle. Myös Morsjär- denillä tehtyjen havaintojen mukaan laji puuttuu matalilta alueilta, jotka jäätyvät ajoittain pohjaan asti. Mikäli tähkä-ärviä on herkkä jäätymiselle, sitä voidaan torjua kasvattamalla keinotekoisesti jään paksuutta tai laskemalla vedenpintaa talvikau- della niin, että luontainen jäänpaksuus yltää pohjaan saakka. Tässä työssä kotimaisen, Morsfjärdeniltä kerätyn kannan jäätymisenkesto testat- tiin laboratorio-olosuhteissa. 2. Aineisto ja menetelmät Kasvimateriaali kerättiin 4.4.2005 Kirkkonummen Morsfjärdenin luoteisosasta (60°06’N 24°36’E) (Kuva 1). Näytteenottopaikalla vesisyvyys oli noin 1,5 m ja jään paksuus 0,4 m. Näytteet kerättiin pohjalta haraamalla. Näytteiden mukana tullut pohjamateriaali oli mustaa ja tuoksui voimakkaasti rikkivedyltä kuvastaen huonoa happitilannetta pohjalla ja pohjan läheisessä vesikerroksessa. Kasvimateriaali oli ha- pettomissa olosuhteissa muodostuneen mustan ferrosulfidisakan peittämää. Materi- aalista leikattiin mahdollisimman hyväkuntoisia n. 5 cm pitkiä versonkappaleita, joissa osassa oli talvehtimissilmuja muistuttavia rakenteita. Versonkappaleet jaettiin satunnaisesti neljään 20 kappaleen ryhmään, jotka pakattiin elintarvikemuovista valmistettuihin 0,5 litran pusseihin. Pusseihin lisättiin 50 ml näytteenottopaikan murtovettä. Pussit kuljetettiin laboratorioon kylmälaukussa yhdessä kasvatusta var- ten kerätyn murtoveden kanssa. Näyteryhmät käsiteltiin seuraavalla tavalla: • Kontrolliryhmä +4 °C / 4 vrk säilytettiin neljän vuorokauden ajan +4°C lämpö- tilassa • Koeryhmä –10 °C / 2 h säilytettiin neljän vuorokauden ajan +4°C lämpötilassa, lukuun ottamatta 2 h jaksoa -10°C lämpötilassa • Koeryhmä –10 °C / 4 vrk säilytettiin neljän vuorokauden ajan –10 °C lämpö- tilassa • Koeryhmä –20 °C / 4 vrk säilytettiin neljän vuorokauden ajan –20 °C lämpö- tilassa Käsittelyiden päätyttyä näytteiden annettiin sulaa hitaasti 8 h aikana +4°C lämpöti- lassa. Sulaneet näytteet sijoitettiin ilmastettuun akvaariokasvatukseen 500 ml vesiti- lavuuteen, kukin omaan astiaansa. Kasvatus tapahtui luonnonvalossa +15 – +25°C lämpötilassa. Kasvatukseen käytettiin näytteidenottopaikalta kerättyä murtovettä. Vesi vaihdettiin 2 vrk kuluttua kasvatuksen aloittamisesta, koska pakastettujen näyt- teiden vesi oli muuttunut kasvisolukosta vapautuneiden aineiden takia ruskehta- vaksi ja sameaksi. Voimakkaimmin värjäytyi –20 °C / 4 vrk käsittelyissä olleiden näytteiden vesi ja vähiten –10 °C / 2 h näytteiden vesi. Kontrollinäytteiden vesi pysyi koko ajan värittömänä ja kirkkaana. 62 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 7/1 Kahden viikon kasvatuksen jälkeen näytteisiin kasvaneet uudet kasvinosat mitat- tiin ja näytteet valokuvattiin. Uudet kasvinosat erotettiin alkuperäisestä kasvimate- riaalista niiden vaalean värin perusteella. Alkuperäinen materiaali pysyi koko kas- vatuksen ajan selvästi rautasulfidin tummaksi värjäämänä. 3. Tulokset ja johtopäätökset Uutta kasvua esiintyi ainoastaan kontrolliryhmässä, jossa 80 % näytteistä kasvatti uusia varsia tai juuria kokeen aikana. Uusia varsia esiintyi 75 % näytteistä ja niiden keskipituus oli 10,2 mm. Uusia juuria esiintyi 25 % näytteistä ja niiden keskipituus oli 10,0 mm. Pakastetuissa koeryhmissä ei havaittu kasvua yhdessäkään näytteessä (taulukko 1, kuva 2). Koetulosten perusteella jo 2 tunnin jakso –10°C lämpötilassa riitti tappamaan tai heikentämään pohjan lähellä talvehtineet ärviän versot, niin että ne eivät pystyneet aloittamaan kasvua olosuhteiden muututtua suotuisiksi. Kahden tunnin käsittelyn aikana näytteet ehtivät juuri ja juuri pakastua. On todennäköistä että verson sisään muodostuneet jääkiteet rikkoivat solujen hienorakenteita, ja solujen rikkoontuminen näkyi kasvatusliuoksen värjääntymisenä jo ensimmäisen kasvatuspäivän aikana. Koeolosuhteita vastaava jäätymiskäsittely on mahdollista saada aikaan Morsfjär- denillä joko veden pintaa laskemalla tai jään paksuutta keinotekoisesti kasvattamal- la. Jotta jäädytysmenetelmän käyttökelpoisuudesta voitaisiin varmistua myös labo- ratorio-olosuhteiden ulkopuolella, kunnostettavalla alueella kannattaa järjestää tal- vella 2006 pienialainen pilottikoe, jossa jään paksuutta kasvatetaan pumppaamalla vettä jään päälle kovien pakkasten aikana. Koealue sijoitetaan kesällä 2005 huolelli- sesti kartoitetulle kohdalle Morsfjärdeniä. Kokeen tuloksia seurataan samalla kartoi- tusmenetelmällä kesällä 2006. Myös sedimentin mahdollista tiivistymistä ja ve- sisyvyyden kasvua kannattaa seurata kokeen yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 63 LIITE 7/2 -3.0 m -2.5 m -2.0 m -1.5 m -1.0 m -0.5 m 0.0 m Luode Consulting Oy 24.58 24.60 24.62 24.64 longitudi [°I] la tit ud i [ °P ] 60.09 60.10 60.11 ei mittauksia Kuva 1. Morsfjärdenin syvyyskartta. Näytteenottopaikka on merkitty karttaan punaisella pisteellä. Kartta: © Luode Consulting Oy 64 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 7/3 Kuva 2. Koeryhmät 14 vrk kasvatuksen jälkeen. Ylhäällä vasemmalla kontrolli +4 °C / 4 vrk, ylhäällä oikealla –10 °C / 2 h, alhaalla vasemmalla –10 °C / 4 vrk ja alhaalla oikealla –20 °C / 4vrk. Kuva: Mikko Kiirikki, Luode Consulting Oy Näyte no: Kontrolli +4°C/4h Koe -10°C/2h Koe -10°C/4vrk Koe -20°C/4vrk varsi mm juuri mm varsi mm juuri mm varsi mm juuri mm varsi mm juuri mm 1 8 8 0 0 0 0 0 0 2 8 0 0 0 0 0 0 0 3 9 0 0 0 0 0 0 0 4 6 29 0 0 0 0 0 0 5 16 0 0 0 0 0 0 0 6 0 4 0 0 0 0 0 0 7 4 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 0 0 9 5 0 0 0 0 0 0 0 10 17 0 0 0 0 0 0 0 11 11 0 0 0 0 0 0 0 12 12 0 0 0 0 0 0 0 13 3 0 0 0 0 0 0 0 14 9 8 0 0 0 0 0 0 15 20 0 0 0 0 0 0 0 16 8 0 0 0 0 0 0 0 17 0 0 0 0 0 0 0 0 18 0 0 0 0 0 0 0 0 19 17 1 0 0 0 0 0 0 20 0 0 0 0 0 0 0 0 Taulukko 1. Uusien varsien ja juurien pituudet koeryhmittäin 14 vrk kasvatuksen päättyessä. Liite 8a Raportti tähkä-ärviän poistosta nuottaamalla Juhani Niinimäki, Vesi- ja Kalatutkimus Oy Kalatalousyrittäjä Kari Kinnunen 21.8.2005 Taustaa Tähkä-ärviää on esiintynyt Morsjärdenillä ainakin 50 vuotta vaihtelevia määriä (Georg Forsén, suullinen tieto). Ajoittain kasvustot ovat valloittaneen suuren osan aluetta ja ulottuneet pintaan, kuten vuonna 2004, ja ovat haitanneet veneilyä ja muu- ta vesialueen käyttöä. Paikoitellen tähkä-ärviän kanssa ja sen sijalla esiintyy karva- lehteä, joka on samantyyppinen pohjakasvi, mutta ei kasva pintaan saakka. Tähkä-ärviää on yritetty poistaa monin tavoin, mm. niittämällä ja vetämällä ket- tinkiä tai vaijereita pohjaa pitkin. Pieniä alueita on näin saatukin ainakin tilapäisesti puhdistettua. Kala- ja Vesitutkimus Oy oli mukana vuonna 2004 kokeilemassa vesirutto-nimi- sen pohjakasvin poistamista raivausnuotalla Sammatin Lohilammelta. Sitä ennen menetelmää oli jo kokeiltu menestyksellisesti Nummi-Pusulan Ruutinlammessa. Tulosten mukaan yhdellä nuotanvedolla voidaan nuotata 1–2 ha alue ja samalla poistaa noin 15–30 m3 tiiviissä kasassa olevaa vesiruttoa (Heitto ym. 2004). Tämän perusteella oletettiin, että sama menetelmä soveltuisi myös tähkä-ärviään, jota esiin- tyy 1–2 m syvyisessä vedessä tiheinä kasvustoina. Koenuottaukset Koenuottauksia ja muitakin poistokokeita tehtiin Morsfjärdenillä 12.–17.8.2005 vä- lisenä aikana kalastusyrittäjä, iktyonomi, Kari Kinnusen ja Veikko Nevalan toimesta ja nuottauskalustolla, joka käsitti kuljetuskaluston lisäksi kaksi vetolaitteilla ja perä- moottorilla sekä ankkureilla varustettua lauttaa ja nuottaveneen sekä erilaisia nuot- tia. Tavoitteena oli nuotata mahdollisimman puhtaaksi tähkä-ärviästä 15–20 ha alue. Kasvi oli poistettava kokonaisena juuria myöten. Vesikasvien niittoa ja keräilyä teke- vä vedessä ja maalla kulkeva nk. Lamorin laite olisi sitten koonnut nuotatut kasvi- massat lavalleen ja kuljettanut ne maalle kompostoitaviksi. Työhön oli varattu aikaa 10 työpäivää. Nuottina käytettiin ensin nk. kevyttä raivausnuottaa, jonka pituus on 90 m ja kor- keus 3 m sekä silmän solmuväli 10 cm ja jonka alapaulana oli lyijypaula (15 kg/100 m) sekä nk. raskasta raivausnuottaa, jonka pituus on 130 m, korkeus 1,0 m ja solmuväli 30 cm sekä alapaulana kettinki ja lyijypaula. Lisäksi vesikasvien irrottamiseen poh- jasta kokeiltiin vaijeria (pituus 70 m ja paksuus 6 mm), raskasta raivausköyttä (80 m karhea köysi ja kettinki) sekä järeää kettinkiä (pituus 10 m). Kokeet tehtiin Stora Vivasen länsi-luoteen – pohjoisen puolella. Millään näistä menetelmistä tähkä-ärviää ei pystytty kokoamaan ja irrottamaan juurineen niin merkittäviä määriä, että sitä olisi saatu pois kuljetettavaksi ja asetettu poistotavoite olisi saavutettu. 1. Kevyt raivausnuotta kiertyi ensivedon aikana rullalle melkein “köydeksi”. Toi- sella vedolla kohojen ja kettinkipainojen avulla rullalle meno saatiin estettyä, mutta nuotan alapaula kulki kasvien yli ja ei siten irrottanut tähkä-ärviöitä nuottaan. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 65 LIITE 8a/1 2. Nuottaköysien päähän sijoitettu 6 mm vaijeri kulki aluksi kasvien yli, mutta al- koi sitten kieriä ja kasvit kiertyivät vaijerin ympärille muodostaen noin 20 cm halkaisijaltaan olevan tiiviin kerroksen. Vaijeri toimi sen aikaa kun tähkä-ärviää kiertyi vaijerin ympärille, mutta kun sitä oli kertynyt riittävästi, vettä kevyempi kasvimassa nosti vaijerin kasveineen pintaan. Kasvimassan irrottamisen vaije- rin ympäriltä oli käsin tehtynä melko työläs toimenpide. Kaikuluotaimella tar- kasteltuna vaijeri teki aukkoa kasvillisuuteen noin 50 x 50 m alalla poistaen sieltä noin 2/3 kasveista. Korkeimmat kasvinosat poistuivat lähes kokonaan. Pohjalle jäi n. 30–40 cm tiivis kerros. Irronneista kasvinosista osa tarttui vaijeriin ja osa nousi muuten vedenpinnalle. 3. Raskaalla raivausköydellä, johon oli kiinnitetty kiertämisen estävät putket ja kettinkipainoja, vedettäessä köysi meni painojen kohdalla pohjasta “läpi” eli painui mutaan, mutta muualta se kulki kasvien yli. 4. Järeällä kettingillä vetoa kokeiltaessa koko kettinki painui mutaan kasvien juur- ten alapuolelle ja kulki siellä eikä irrottanut kasveja. 5. Raskas raivausnuotta toimi vähän matkaa, noin 10 m, mutta sitten jumittui pai- kalleen niin, että nuotan perä jäi ensin kiinni ja myöhemmin nuotan sivut. Tähän ilmeisenä syynä oli se, että kun tähkä-ärviä irtoaa juurineen niin mukaan tulee myös melko pehmeää pohjamutaa, mikä kasvi- ja mutamassan kasautues- sa tekee nuotan perän erittäin painavaksi, eikä nuotanvetolaitteet jaksaneet enää vetää nuottaa ja/tai erikoisankkurit pitää lauttoja paikallaan. Massaa ke- räytyi arviolta nuotan perään ainakin useita kuutiometrejä. Kaikuluotaimella näkee melko hyvin, missä pohjalla on kasvillisuutta ja missä pohja on puhdas. Kaiun mukaan nuotattu pieni alue tuli kasveista puhtaaksi. Kun nuotilla ei työ onnistunut niin ajateltiin, että tähkä-ärviä voidaan irrottaa pohjasta esim. vaijerin tai kettingin avulla ja sitten irronnut kasvusto annetaan kulkeutua ja kasautua tuulen alapuolelle sijoitettavaan nuottaliinaan tai rysä- havakseen, mistä se voidaan kerätä ja kuljettaa maalle. 6. Seuraavaksi vaijeriin laitettiin rullaamisen estämiseksi 4 kpl 50 cm pitkiä put- kenpätkiä ja kettinginpätkiä. Tulos oli se, että vaijeri kulki enimmän osan mat- kaa kasvien yli eikä niitä irrottanut kuin pieniä palasia. Tässä vaiheessa alkoi olla selvää, että kokonaisten kasvin irrotus pohjasta juuri- neen ei näillä menetelmillä onnistu. Päädyimme kokeilemaan kasvin katkaisua mahdollisimman läheltä juurta. 7. Samaa vaijeria kokeiltiin sitten hiukan kevennettynä nopeammalla, noin 350 m/h ja hitaammalla, noin 150 m/h, vedoilla. Nopeammin vedettäessä vaijeri katkoi jonkin verran tähkä-ärviää ja myös karvalehteä, mutta ärviästä katkesi yleensä vain sen yläpäässä oleva “tähkäosa”. Hitaammalla vedolla ei tapahtu- nut mitään vaan vaijeri kulki kasvien yli. Nuottausten yhteydessä punnittiin ylös otetun tähkä-ärviän nk. märkäpaino, joka oli noin 3,6 kg 10 litraa kohti (360 kg/m3). Lisäksi otettiin näytteitä 2 kpl tähkä-ärviämas- san fosfori- ja typpimäärityksiä varten. 66 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 8a/2 Mahdolliset poistokeinot Tähkä-ärviää voidaan poistaa niittämällä ja keräämällä niitetty kasvi talteen. Tähän on kehitetty laitteita, esim. Morsfjärdenillä niittänyt “Lamorin laite”, joka ulottuu 1,5 m syvyyteen. Koejaksolla vedenpinta oli n. 30 cm keskiveden yläpuolella eikä kasvit ylettyneet pintaan. Usein paikoin kasvustoalueilla vesisyvyys oli n. 2 m. Myös ohut nopeasti liikkuva leikkaava vaijeri todennäköisesti katkaisee tähkä-är- viän ja sen nousee pintaan kerättäväksi talteen. Siten ohuella vaijerilla tai teräslan- galla vetämällä mahdollisimman suurella nopeudella lähellä pohjan pintaa voitai- siin katkaisua vielä kokeilla. Sillä menetelmällä ehkä voidaan melko pienin kustan- nuksin pitää merkittyä veneväylää avoinna kasvustoista. Poistoa ehkä joudutaan te- kemään useammin kuin kerran kesässä. Myös pohjasedimenttiä pyörivällä “harjalla” pöyhivä laite saattaisi irrottaa täh- kä-ärviän, mutta siitä ei ole varmuutta ennen kun asiaa on kokeiltu. Riskinä tällöin on myös se, että kasvi saattaa hajota ja palaset leviä ympäristöön lisäten uutta kasvu- potentiaalia. LÄHTEET Heitto, A., Niinimäki, J. & Vatanen, S. 2005. Selvitys Lohilammen kunnostustarpeesta. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 165. 64 s. ISBN 952-463-102-4 (nid.), ISBN 952-463-103-2 (PDF). Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 67 LIITE 8a/3 Liite 8b Tähkä-ärviän niittokokeilu Morsfjärdenillä 2005 Leena Grönholm Morsfjärdenillä kokeiltiin tähkä-ärviän poistamista elo-syyskuussa 2005 Lamor Oy:n vedessä ja maalla kulkevalla niittolaitteella. Laite pystyy niittämään vesikasveja noin 1,5 m syvyyteen asti, keräämään ne lavalleen ja kuljettamaan rantaan. Niittoa kokeiltiin eri syvyisillä alueilla. Alle metrin syvyydessä ongelmaksi muo- dostui veden samentuminen laitteen pöllyttäessä pohjasedimenttiä. Kuljettajan oli tällöin vaikea erottaa niitetyt ja niittämättömät alueet. Niiton kattavuutta pyriittiin varmistamaan GPS-laitteen avulla, mutta se ei ollut riittävän tarkka tähän tarkoituk- seen. Siellä missä tähkä-ärviät eivät ulottuneet pintaan asti, leikkaustulos oli tehoton ilmeisesti sen takia, että kasvin rento varsi taipuu helposti laitteen edellä eikä leik- kaudu. Sellaisilla alueilla, joissa syvyyttä oli yli metrin ja tähkä-ärviä kasvoi tiheänä kas- vustona pintaan asti, saatiin paras niittotulos. Näilläkin alueilla jäi jonkin verran noin puolen metrin mittaiseksi leikkautunutta tähkä-ärviää jäljelle, vaikka suurin osa kasvustosta saatiin pois. Laite keräsi tähkä-ärviää myös melko paljon juurineen. Laite kerää leikatut kasvit metalliritilästä rakennetulle telalle, josta ne siirtyvät ku- mitelan kautta laitteen lavalle. Laitteen jäljiltä jäi kuitenkin jonkin verran veteenkin kellumaan leikkautuneita kasveja. Tähkä-ärviän versot kelluvat hyvin, joten ne ajau- tuivat vähitellen rannoille, mistä asukkaat keräsivät niitä pois. Leikatuilla alueilla käytiin tarkkailemassa lopputulosta myös sukeltamalla. Irtonaisia tähkä-ärviän pa- lasia ei havaittu pohjaan vajonneena. Matalammilla alueilla mukana tuli mm. merinäkinruohoa, karvalehteä, kalvasär- viää ja pyörösätkintä yhteensä lähes yhtä paljon kuin tähkä-ärviää. Yli metrin syvyy- dessä muiden kasvien osuus oli pieni (alle 10 %). 68 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 8b/1 Kuva 1. Lamor Oy:n keräävä vesikasvien niittolaite leikkaamassa tähkä-ärviää Morsfjärdenillä. Kuva: Anne Tarvainen. Laite pystyy kuljettamaan kuorman kuivalle maalle, mutta sen kulkutela irtosi helposti käännöksissä. Kasveja ei sen takia saa tällä laitteella kovinkaan monessa pai- kassa riittävän kauaksi rannasta, vaan läjät on siirrettävä muilla keinoilla kauem- maksi. Laitteen leikkaava terä on vain noin kaksi metriä leveä ja laite kulkee korkeintaan kolmen solmun nopeudella, joten ison alueen käsittelyyn se ei ole kovin tehokas. Tähkä-ärviää poistettaessa jouduttiin samasta kohtaa ajamaan vielä useampaan ker- taan ennen kuin tulos oli riittävän hyvä. Morsfjärdenillä tämän tyyppistä laitetta voi- daan tulevaisuudessa käyttää tarpeen vaatiessa veneväylien auki pitämiseen sellai- sissa paikoissa, joissa tähkä-ärviä kasvaa tiheänä pintaan asti. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 69 LIITE 8b/2 Liite 9 Morsfjärdenin Natura-alueen luontotiedot Rauno Yrjölä 13.9.2005 Morsfjärdenin kunnostuksessa huomioidaan Natura-alueen luontoarvot. Kriittisim- mät kohdat ovat Morsfjärdenin itäosan alueen sekä länsiosan kapeikon kohta, jotka rajoittuvat suoraan Natura-alueeseen. Myös mahdollinen läjitysalue rajoittuu Natu- ra-alueeseen. Tämän liitteen lopussa on esitelty nk. Natura-lomakkeen tiedot, sekä Lintulahdet Life -hankkeesta muuttolintulaskentojen ja pesimälinnustonlaskentojen tietoja. 1. Itäosan ruovikkoalue, Smedjeviken Tähän alueeseen mahdollisesti vaikuttavia toimia ovat veneväylän kunnostus sekä vesikasvillisuuden poisto ja mahdolliset ruoppaukset alueen länsipuolella. Nykytilanteessa ruovikko ei vielä ole yhtenäinen, vaan siitä löytyy vesialueiden ja järviruokokasvustojen mosaiikkia, joka soveltuu hyvin vesilinnuille. Alue on toden- näköisesti kuitenkin edelleen kasvamassa umpeen, jolloin vesialueiden yhteydet ka- toavat. Metsähallituksen mukaan alueelle ei ole suunniteltu väylän parannuksen lisäksi muita toimenpiteitä. Oletettavasti Morsfjärdenin kunnostussuunnitelma ei alusta- vasti tarkasteltuna tule heikentämään alueen luontoarvoja. 70 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 9/1 Kuva 1. Itäosan ruovikkoalue lintutornista nähtynä elo-syys- kuun vaihteessa 2005. Järviruokokasvusto on melko laaja ja tiheä. Ulkoreunalla on erillään kasvavia järviruokotuppaita, mutta sisemmällä avovesialueet uhkaavat kasvaa umpeen. Kuvat: Rauno Yrjölä 2. Länsiosan kapeikko ja Dåvitsviken Tällä alueella linnustollisesti tärkein kohta on eteläpuolella oleva Dåvitsviken. Se ra- joittuu vesiväylään, joten kunnostuksessa työskentelyraja on käytännössä vain vene- väylän alue. Ruoppaukset yms. toiminta tulee tehdä pesimäkauden jälkeen, jotta me- luhaitoilta vältytään. 3. Mahdollinen läjitysalue Morsfjärdenistä länteen olevaa peltoa on esitetty mahdolliseksi ruoppausmassojen läjitysalueeksi. Pellon eteläpuolella on Natura-alueen raja, pellon ja Dåvitsin kosteik- koalueen välillä on kapea lehtipuukaistale. Alue soveltuu massojen läjityspaikaksi, kun eteläreunalle tehdään ensin penger, joka estää massoja leviämästä rajaavaan metsikköön, ja ainoastaan vesi suodattuu kosteikolle. Läjittäminen tälle alueelle ei vaikuta heikentävästi Natura-alueen luontoarvoihin, jos läjitys tehdään pengerrettyyn altaaseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 71 LIITE 9/2 Kuva 3. Peltoa Morsfjärdenistä länteen. Kuva: Rauno Yrjölä Kuva 2. Dåvitsin ruoikkoalue veneväylän eteläpuolella. Kuva: Rauno Yrjölä 4. Mitä tulisi huomioida suunnittelussa? Todennäköisesti suunnitteilla olevilla hankkeilla ei tule olemaan haitallisia vaiku- tuksia Natura-alueen luontoarvoihin. Tämä tietysti voidaan lopullisesti arvioida vasta suunnitelmien valmistuessa. Natura-alueen luontoarvoja ovat mm. liito-orava, valkoselkätikka ja kalasääski, sekä merkitys vesilintujen pesintä- ja levähdysalueena. Liito-oravaan ja valkoselkä- tikkaan hanke ei vaikuttane lainkaan, koska metsäalueet eivät kuulu hakkeeseen. Kalasääsken ruokailua voi esim. veden samentuminen haitata, mutta haitta on to- dennäköisesti vähämerkityksellinen ja väliaikainen. Vesikasvillisuuden poisto voi kuitenkin lisätä esim. levien määrää vedessä ja siten samentaa vettä. Vesilintujen ja kalasääsken osalta kriittisin on töiden ajankohta. Paras aika vesi- alueiden ruoppaukselle Morsfjärdenillä on elokuu- syyskuun alku, jolloin pesivien lajien poikaset ovat jo suuria ja kaikki muuttolinnut eivät vielä ole muuttaneet. Tämä koskee siis lähinnä työskentelyä itäosan suojelualueen lähellä. Ruoppausmassa voi olla mahdollista läjittää sopiviksi pesimäsaarekkeiksi, jotka hyödyttäisivät vesilinnustoa. Tämä on kuitenkin arvioitava vielä suunnittelun aika- na uudelleen. 72 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 9/3 Kuva 4. Nuoria kyhmyjoutsenia ja vesilintuja Morsfjärdenin itäosassa Smedje- vikenillä. Kuva: Rauno Yrjölä Medvastö – Stormossen Natura-alue (Uudenmaan ympäristökeskus 2006) Koodi FI0100024 Kunta Kirkkonummi Pinta-ala 821 ha Aluetyyppi SCI ja SPA Alueen kuvaus Natura 2000 -alue sijaitsee meren rannalla Kirkkonummen itäosassa. Se koostuu vii- destä erillisestä osasta. Kokonaisuus sisältää useita eri luontotyyppejä on siten hyvin edustava ja monipuolinen. Alueeseen kuuluu kaksi Långvikenin pohjoisrannan lehtoa, Norra Fladetin-Kalv- holmenin kosteikko- ja lehtoalue, Smedjevikenin merenlahti sekä Fladetin-Stormos- senin-Bollbergetin alue, jossa on umpeenkasvavaa merenlahtea, lehtoa, vanhaa met- sää, keidassuota ja kalliota. Alue on monipuolisuutensa ansiosta erittäin merkittävä luontokokonaisuus. Useat sen osat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi eri suojeluohjelmissa. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä lintudirektiivin lajeja. Meren rannalla esiintyy edustavia tammi- ja lehmuslehtoja, joissa näkyy vielä ha- kamaalaidunnuksen merkkejä. Myös tavanomaisempia kuusivaltaisia lehtoja esiin- tyy. Lehdot ja Brännmossenin vanha metsä ovat tärkeitä useille harvinaisille itiökas- vi- ja lintulajeille. Myös uhanalainen liito-orava elää alueella. Brännmossenin metsä edustaa luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät. Linnusto on monipuolisten habitaattien ansiosta runsas. Alueella on erityyppisten metsien, soiden ja kallioiden lisäksi umpeenkasvavia merenlahtia, jotka ovat tärkeitä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäpaikkoja ja muutonaikaisia levähdysalueita. Stormossen on luonnontilainen keidassuo. Sitä ympäröivillä kallioalueilla on edustavia, karuja, paikoin laajalti avoimia kalliopaljastumia, joilla pesii mm. uhanalainen kangaskiuru. Stenkallin pellon lounaispuolella oleva kalliorinne poik- keaa selvästi alueen muista kallioista, sillä siellä esiintyy mesotrofista kallioketokas- villisuutta, jonka kasvilajisto on monipuolinen. Kallioitten notkelmissa on pienialaisia räme- ja korpisoistumia, joista osa on säily- nyt luonnontilaisina. Kallioalueen metsät ovat melko käsiteltyjä, mutta ne muodos- tavat tärkeän suojavyöhykkeen Stormossenin ympärille. Suojelutilanne Ei suojeltu 93 % Yksityinen luonnonsuojelualue 7 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat Suurin osa alueesta kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin, mutta vain pieniä osia on eh- ditty rauhoittaa luonnonsuojelualueiksi. Lehtojensuojeluohjelman kohteista alueella ovat Långvikin lehdot (osa on rauhoi- tettu yksityismaiden luonnonsuojelualueiksi), Kalvholmenin lehto ja Fladetin- Dåvitsvikenin lehto. Brännmossen kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueella on kolmiosainen lintuvesiensuojeluohjelman kohde Norra Fladet, Smed- jeviken ja Fladet-Dåvitsviken. Stormossen puolestaan kuuluu soidensuojeluohjelmaan, ja sitä ympäröivät kallio- alueet on todettu luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaiksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 73 LIITE 9/4 Valtiolle on hankittu luonnonsuojelutarkoituksiin 35,5 ha Norra Fladetin ja Smed- jevikenin rannoilta. Näitä alueita ei ole vielä rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Toteutuskeinot Natura 2000 -alueella käytetään eri toteutuskeinoja alueen eri osissa. Lehtojensuoje- luohjelmaan, vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja soidensuojeluohjelmaan kuulu- vat alueet sekä valtiolle jo ostetut alueet aiotaan toteuttaa luonnonsuojelulain mukai- sina suojelualueina. Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvilla alueilla käytetään vesilakia ja/tai luon- nonsuojelulakia. Stormossenin ympärillä on Kirkkonummen tekeillä olevan yleiskaavan sekä Kirk- konummen saaristo- ja rannikkoalueiden vahvistetun osayleiskaavan MU- ja VR -alueita. Näillä alueilla toteutuskeinoksi riittää rakennuslaki eli edellämainittujen kaavojen kaavamääräykset. MU-alueilla sallitaan maatalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittami- nen sekä tätä palveleva rakentaminen. Asuntojen rakentaminen on sallittu niillä ra- kennuspaikoilla, jotka ovat yleiskaavan vahvistamisajankohtana asumiskäytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä loma-asuntoja muuttaa pysyviksi asunnoik- si. Rakennuslain 31 §:n perusteella kielletään rakentamasta MU-alueelle siten, että vaikeutetaan alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. MU-alueen hajarakennusoikeus on siirretty saman omistajan muille alueille. VR-alueilla sallitaan yleisten retkeilyn ja ulkoilun edellyttämien tilojen, laitteiden ja rakennelmien sekä ulkoiluteiden ja polkujen rakentaminen. Asuntojen rakentami- nen on sallittu niillä rakennuspaikoilla, jotka ovat yleiskaavan vahvistamisajankoh- tana asumiskäytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä loma-asuntoja muut- taa pysyviksi asunnoiksi. Linnusto Medvastön alueella 2004 (Lintulahdet Life) Luontodirektiivin luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit 74 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 9/5 Kostea suurruohokasvillisuus 1 % Keidassuot 15 % Vaihettumissuot ja rantasuot 10 % Kasvipeitteiset silikaattikalliot 6 % *Luonnontilaiset tai niiden kalt. vanhat havu-lehtipuusekametsät 1 % Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 1 % Boreaaliset lehdot 5 % Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 0-1 % *Mäntyvaltaiset puustoiset suot 3 % *Kuusivaltaiset puustoiset suot 0-1 % Pteromys volans liito-orava Lintudirektiivin liitteen I linnut Muuta lajistoa Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 75 LIITE 9/6 Picus canus harmaapäätikka Bubo bubo huuhkaja Sterna hirundo kalatiira Lullula arborea kangaskiuru Botaurus stellaris kaulushaikara Caprimulgus europaeus kehrääjä Grus grus kurki Cygnus cygnus laulujoutsen Tringa glareola liro Porzana porzana luhtahuitti Pernis apivorus mehiläishaukka Tetrao urogallus metso Podiceps auritus mustakurkku-uikku Dryocopus martius palokärki Cygnus columbianus pikkujoutsen Lanius collurio pikkulepinkäinen Ficedula parva pikkusieppo Bonasa bonasia pyy Circus aeruginosus ruskosuohaukka Circus cyaneus sinisuohaukka Philomachus pugnax suokukko Mergus albellus uivelo Glaucidium passerinum varpuspöllö 2 uhanalaista lajia (kalasääski ja valkoselkätikka) Aegithalos caudatus pyrstötiainen Anas querquedula heinätavi Dendrocopos minor pikkutikka Accipiter gentilis kanahaukka Carex disticha kahtaissara Daedalea quercina sokkelokääpä Laetiporus sulphureus rikkikääpä Lobaria pulmonaria raidankeuhkojäkälä Phellinus populicola haavanarinakääpä Laji Pareja Silkkiuikku 55 Kaulushaikara 1 Kyhmyjoutsen 6 Haapana 2 Tavi 2 Sinisorsa 18 Lapasorsa 1 Tukkasotka 2 Telkkä 7 Luhtakana 4 Nokikana 12 Kurki 2 Taivaanvuohi 4 Rantasipi 2 Kalalokki 1 Harmaalokki 1 Niittykirvinen 2 Viitasirkkalintu 2 Ruokokerttunen 94 Viitakerttunen 1 Rytikerttunen 40 Rastaskerttunen 1 Pensaskerttu 1 Viiksitimali 5 Punavarpunen 4 Pajusirkku 66 Pareja yht. 336 Pesimälinnusto 2004 (1.5.–15.6.2004) 76 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 9/7 Laji 2004 Pesiviä yksilöitä 1.4. 7.4. 13.4. 16.4. 19.4. 22.4. 26.4. 28.4. 3.5. 6.5. 10.5. 14.5. 17.5. 21.5. 27.5. Kuikka 1 Silkkiuikku 110 1 4 32 119 134 136 114 114 98 141 103 119 67 Härkälintu 1 Mustakurkku-uikku 1 Merimetso 1 2 Kyhmyjoutsen 12 2 16 21 36 43 38 28 61 60 65 58 32 25 27 15 Laulujoutsen 2 Merihanhi 6 2 4 1 4 2 Kanadanhanhi 2 30 17 18 11 12 9 7 2 2 6 3 Haapana 4 45 96 158 88 70 39 1 6 3 2 3 Harmaasorsa 1 2 2 2 Tavi 4 10 43 28 33 72 85 33 14 2 3 Sinisorsa 36 41 164 97 205 103 96 14 43 23 48 26 38 33 22 15 Jouhisorsa 2 6 11 6 4 9 2 Heinätavi 1 2 2 Lapasorsa 2 2 1 8 8 7 12 2 1 Punasotka 23 26 7 5 Tukkasotka 4 6 19 95 115 108 23 85 59 6 12 10 13 2 Telkkä 14 25 51 50 148 97 59 8 12 15 13 9 3 14 6 3 Uivelo 2 11 36 21 32 6 2 Isokoskelo 16 45 47 81 13 37 159 28 4 1 1 5 Nokikana 24 14 30 38 38 27 35 22 30 19 14 28 24 14 Meriharakka 2 2 2 Tylli 1 Töyhtöhyyppä 5 Suokukko 1 1 1 Taivaanvuohi 2 2 2 1 Isokuovi 1 Punajalkaviklo 3 1 2 Valkoviklo 2 Metsäviklo 2 1 Liro 2 2 1 32 10 Rantasipi 4 1 2 2 1 3 3 1 Harmaahaikara 6 1 16 5 8 6 2 6 6 1 1 Pikkulokki 2 Naurulokki 5 4 57 18 3 8 5 9 9 30 59 25 107 Kalalokki 2 7 13 14 8 4 4 10 3 8 13 10 7 6 Harmaalokki 2 2 15 17 20 9 49 112 173 65 17 6 5 14 62 Merilokki 12 17 4 6 4 2 5 16 5 7 12 4 3 3 Räyskä 1 1 2 2 Kalatiira 2 4 4 18 22 18 7 12 13 16 Lapintiira 1 2 Kala-/Lapintiira 1 13 5 26 Kevätmuutto 2004 Syysmuutto 2004 LÄHTEET Lintulahdet Life. Tiedonanto 2004. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskus. 2006. www.ymparisto.fi > Uusimaa > Luonnonsuojelu > Natura 2000 > Natura 2000 -alueet > Kirkkonummen Natura-alueet. > Medvastö – Stormossen [Viitattu 6.10.2006] Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 77 LIITE 9/8 Laji 14.7. 22.7. 1.8. 6.8. 11.8. 14.8. 19.8. 22.8. 27.8. 1.9. 8.9. 15.9. 18.9. 25.9. 1.10. 8.10. 16.10. 23.10. 3.11. 17.11. Silkkiuikku 23 9 2 2 10 4 8 6 4 3 5 3 1 1 2 1 Härkälintu 1 Harmaahaikara 1 1 3 1 1 2 2 1 1 1 1 Kyhmyjoutsen 4 9 5 5 5 5 2 7 7 10 5 4 8 Kanadanhanhi 6 25 11 4 Valkoposkihanhi Haapana 3 2 3 1 17 29 3 25 4 Harmaasorsa 2 5 1 5 Tavi 5 2 5 4 6 6 Sinisorsa 15 5 2 2 2 66 7 12 5 54 3 1 30 11 56 5 3 Lapasorsa 5 4 Tukkasotka 1 2 1 10 62 7 1 1 Telkkä 1 1 5 1 2 4 2 Isokoskelo 1 Ruskosuohaukka 1 1 1 2 1 1 Kanahaukka 1 Varpushaukka 1 1 1 Hiirihaukka 1 Kalasääski 1 1 1 Nuolihaukka 1 Nokikana 15 7 5 9 18 15 15 18 16 20 2 18 57 87 72 7 10 Tylli 1 Taivaanvuohi 1 1 Valkoviklo 1 1 Liro 2 1 1 4 3 1 Rantasipi 3 1 Kalalokki 1 1 1 1 Harmaalokki 1 4 1 1 1 4 Merilokki 2 1 Räyskä 4 1 2 6 4 6 Kalatiira 4 5 1 1 6 Käki 1 Törmäpääsky 2 Haarapääsky 10 40 50 80 70 Räystäspääsky 40 60 Pääskylaji 400 220 Keltavästäräkki 5 Sinirinta 2 1 Pikkulepinkäinen 2 Isolepinkäinen 1 Liite 10 Morsfjärdenin jäädytyskoe talvella 2006 – Koesuunnitelma Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy Jäädytyskokeen tavoitteena on tutkia voidaanko vesialuetta pohjaan asti jäädyttä- mällä vaikuttaa tähkä-ärviän lisääntymiseen ja kasvuun, koska tähkä-ärviän olete- taan tuhoutuvan kun se jäätyy. Samalla voidaan tutkia tiivistääkö jään paine melko löysää pohjasedimenttiä. Jäädytyskoe tehdään Stora Vivasten eteläpuolisella saarten rajaamalla alueella. Alue on noin 6 ha, josta rajataan noin 1 ha osa-alue jäädyttämistä varten. Vesisyvyys on 0,5–1,0 m, joten jään paksuuden tulisi olla 1,0 m tai sen yli. Siitä ehkä noin puolet muodostuu luonnostaan, mutta lisäpaksuus saadaan siten, että ensin aurataan jäältä lumi pois ja sen jälkeen jäälle pumpataan vettä. Morsfjärdenin pumppujen vuokraus voidaan hoitaa esim. ITT Flygt-Pumput Oy:n (http://www.flygt.fi) kautta. Kyseeseen tulevia vuokrapumppuja löytyy suo- raan heidän varastostaan. Samoin letkua ja sähkökaapelia. Vuorauksen hinta-arvio on noin 100 euroa vuorokausi. Pumput tuottavat 10–40 l/s = 900 m3/vrk – 3500 m3/vrk. eli jäädytys voisi tapahtua esimerkiksi pienemmällä pumpulla noin viikos- sa. Jäädytys kannattaa tehdä kerralla pakkasjaksolla (> –10 oC) sillä jään alapinta on sulamispisteessä koko sen ajan, kun alapuolella on vettä. Sitten kun jäätyminen on tapahtunut koko matkalta niin jään kokonaislämpötila alkaa pudota ja alapuolinen sedimentti saadaan toivottavasti pakkasen puolelle. Pumput kestävät merivettä, kylmää ja liejua. Ainoa mitä pumput eivät kestä on jäätyminen. Parasta olisi jos alueelta löytyy syvänne jossa pumppu voi olla ja johon vedet valuvat luontaisesti kun jää alkaa kasvaa. Tällöin jäätymisvaaraa ei olisi. Vedenotto ja takaisinjuoksutus voisivat tapahtua Lilla Vivasten – Björnören itäpuo- lelle (syvännepuolelle). Pumppauksen aikana vesi tulee hajottaa tasaisesti jäädytettävälle alueelle. Yhteen paikkaan johdettu vesi saattaa jäätymisen sijasta alkaa sulattaa jäätä. Jos pumppaus pakkasella keskeytetään joudutaan letku tyhjentämään vedestä jotta ne eivät jäädy umpeen. Lisäksi pitää hankkia vesialueen omistajan lupa (876-2-0 = yhteinen vesialue) ja varmistua siitä, että kulkuyhteys saariin säilyy sekä ei synny liian suurta meluhaittaa pumppauksesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäädytyksen tarvitsemista toimen- piteistä, laitteista ja kustannuksista. 78 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 LIITE 10/1 Kustannusarvio ilman talkootöitä muodostuu seuraavaksi: Pumpun vuokra 2 000 euroa+ALV Sähköenergia 120 euroa+ALV Traktori (auraus yms.) 750 euroa+ALV Suunnittelu, valvonta ja raportointi 5 000 euroa+ALV Yhteensä 7 870 euroa+ALV 9 600 euroa (sis. ALV) Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 ⏐ 2006 79 LIITE 10/2 Jäädytysalue Jäädytysala 10 000 m2 Jäädytykseen pumpattava vettä > 5 000 m3 Jäädytysaika (pakkaskausi) kesto 1–2 viikkoa 2–3/2006 Lumiaurausta ennen kokeen alkua ja tarvittaessa 1 ha Pumpputeho (vuokrapumppu) 900 m3/vrk Tarvittava pumppausaika (900 l/vrk) 5–10 vrk Siirrettävää letkua 200–300 m Pumpun vuokra 20 vrk * 100 euroa 2 000 euroa Sähköenergian tarve (5 kWh 12 h/vrk * 10 vrk * 0,20 euroa/kWh) 120 euroa Traktoriauran tarve auraukseen (arvio 5 d x 3 h x 50 euroa) 750 euroa Talkootyötarve (asennus, letkujen siirto ja tyhjennys ja valvonta) 5 h x 10 vrk 50 h Suunnittelu, valvonta, seuranta ja raportointi (Luode Consulting Oy) 5 000 euroa 80 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 KUVAILULEHTI Julkaisija Uudenmaan ympäristökeskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Tekijä(t) Juhani Niinimäki ja Leena Grönholm (toim.) Julkaisun nimi Kirkkonummen Morsfjärdenin kunnostussuunnitelma Julkaisusarjan nimi ja numero Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6/2006 Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Julkaisu on saatavana vain internetistä: http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Tiivistelmä Morsfjärden on Kirkkonummella sijaitseva mataloituva merenlahti, joka on kahden pitkän ja kapean salmen kaut- ta yhteydessä avomereen. Kesällä 2003 ja 2004 lahdella nousi erityiseksi ongelmaksi runsaana kasvanut tähkä-är- viä uposkasvi, joka rajoitti merkittävästi vesialueen käyttöä. Morsfjärdenin ja siihen liittyvien salmien rannoilla sijaitsee toistasataa kiinteistöä, melontaseuran tukikohta sekä venesatama. Alue on myös suosittu kalastuskohde, joten tarve parantaa vesialueen käyttömahdollisuuksia on suuri. Toisaalta Morsfjärden sijoittuu osittain Medvastö-Stormossen Natura 2000 -alueelle, jonka luontoarvot on otettava huomioon kaikissa aluetta koskevissa suunnitelmissa. Lahden kunnostusta ja hoitoa edistämään perustettiin vuonna 2004 yhdistys Pro Morsfjärden ry, joka teetti vuo- den 2005 aikana nyt julkaistavan kunnostussuunnitelman yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. Kunnos- tussuunnitelma-hankkeeseen saatiin rahoitusta EU:n Leader+ -ohjelmasta. Kunnostussuunnitelmaa varten tehtiin perusteelliset selvitykset vesialueen käytöstä, kuormituksesta, vesialueen tilasta, virtaamasta ja vedenvaihdosta sekä Natura-alueen luontoarvoista. Tähkä-ärviän ekologiasta ja poistomene- telmistä laadittiin kirjalllisuuskatsaus, jonka perusteella toteutettiin kunnostussuunnitelmassa raportoidut kokei- lut kasvin jäädyttämisestä ja poistosta. Näiden selvitysten perusteella kunnostussuunnitelmassa arvioidaan alueen uhkatekijöitä ja kunnostusmahdollisuuksia sekä esitetään suosituksia jatkotoimenpiteistä. Asiasanat merenlahdet, lahdet, vesistöjen kunnostus, Morsfjärden, Kirkkonummi Rahoittaja/ toimeksiantaja ISBN (nid.) ISBN 952-11-2500-4 (PDF) ISSN (pain.) ISSN 1796-1742 (verkkoj.) Sivuja 81 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Hinta (sis.alv 8 %) Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, PL 36, 00521 Helsinki. Puh. 020 490 101 (vaihde), 020 690 161 (asiakaspalvelu). Faksi 020 490 3200. Sähköposti: kirjaamo.uus@ymparisto.fi, Internet: www.ymparisto.fi/uus Painopaikka ja -aika 81Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 6 | 2006 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Nylands miljöcentral Datum November 2006 Författare Juhani Niinimäki ja Leena Grönholm (toim.) Publikations titel Kirkkonummen Morsfjärdenin kunnostussuunnitelma (Plan för restaurering av Morsfjärden i Kyrkslätt) Publikationsserie och nummer Nylands miljöcentrals rapporter 6/2006 Publikationens tema Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Publikationen finns tillgänglig bara på internet: http://www.miljo.fi/uus/publikationer/ Sammandrag Morsfjärden i Kyrkslätt är en uppgrundad havsvik som står i kontakt med havet genom två smala sund. Somrarna 2003 och 2004 täcktes bottnen av täta bestånd av axslinga som kraftigt begränsade det rörliga friluftslivet i fjär- den. Kring Morsfjärden och längs sunden finns ett hundratal fastigheter, en bas för en paddlingsklubb och en småbåt- shamn. Morsfjärden är dessutom en populär fiskeplats så behovet att förbättra möjligheterna till friluftsliv på fjärden är stort. Å andra sidan hör delar av Morsfjärden till ett Naturaområde kallat Medvastö-Stormossen och dess naturvärden måste beaktas i alla planering. Föreningen Pro Morsfjärden rf grundades år 2004 i syfte att främja restaureringen och skötseln av fjärden. På föreningens initiativ utarbetades år 2005 en plan för restaurering tillsammans med miljömyndigheterna och med finansiellt stöd ur EU:s Leader+ program. Restaureringsplanen presenteras i denna rapport. Restaureringsplanen bygger på noggranna utredningar av hur Morsfjärden används, vilken belastning den utsätts för, vattenkvaliteten, strömförhållandena, vattenomsättningen samt naturvärdena i Naturaområdet. En littera- turöversikt över axslingans ekologi och alternativa sätt att avlägsna den sammanställdes och utifrån den gjordes försök med att kyla ner och avlägsna axslingan. Försöksresultaten presenteras i restaureringsplanen. Mot bakgrunden av dessa utredningar har hotfaktorerna och restaureringsmöjligheterna analyserats och bedömts och dessutom har rekommendationer om åtgärder i fortsättningen tagits fram. Nyckelord havsvikar, vikar, restaurering av vattendrag, Morsfjärden, Kyrkslätt Finansiär/ uppdragsgivare Finlands miljöcentral ISBN (hft.) ISBN 952-11-2500-4 (PDF) ISSN (print) ISSN 1796-1742 (online) Sidantal 81 Språk Finska Offentlighet Offentlig Pris (inneh. moms 8 %) Beställningar/ distribution Förläggare Nylands miljöcentral, Stingsgatan 14, PB 36, 00521 Helsingfors. Tel +358 20 490 101(växel), 020 690 161 (kundservice). Fax +358 20 490 3200. E-mail: kirjaamo.uus@ymparisto.fi, Internet: www.miljo.fi/uus Tryckeri/tryckningsort och -år Uudenmaan ympäristökeskus UUdenmaan ympäristökeskUksen raportteja XX | 2006 isBn 952-11-2500-4 (pdF) issn 1796-1734 (pain.) issn 1796-1742 (verkkoj.) U U d e n m a a n y m p ä r is t ö k e s k U s Morsfjärden on Kirkkonummella sijaitseva mataloituva merenlahti, joka on kahden pitkän ja kapean salmen kautta yhteydessä avomereen. Lahden erityisenä ongelmana on tähkä-ärviä uposkasvi, joka rajoittaa merkittävästi vesialueen käyttöä. Vesialueen virkistyskäyttöpaine on runsaan asutuksen takia huomattava. Tämä kunnostussuunnitelma perustuu selvityksiin vesialueen käytöstä ja tilasta, kuormituksesta, virtaamasta ja vedenvaihdosta sekä Natura-alueen luontoarvoista. Myös tähkä-ärviän jäädyttämistä ja poistoa on kokeiltu. Suunnitelmassa arvioidaan alueen uhkatekijöitä ja kunnostusmahdollisuuk- sia sekä esitetään suosituksia jatkotoimenpiteistä. Kirkkonummen Morsfjärdenin kunnostussuunnitelma juhani niinimäki, Leena Grönholm (toim.) k ir k k o n U m m e n m o r s F jä r d e n in k U n n o s t U s s U U n n it e L m a Uudenmaan ympäristökeskus 6 | 2006 Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, 00521 Helsinki puh. 020 490 101 (vaihde), 020 690 161 (asiakaspalvelu) www.ymparisto.fi/uus