SUOMEN YMPÄRISTÖ 01 | 2018 Kierrätyksestä kiertotalouteen Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Kierrätyksestä kiertotalouteen Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Ympäristöministeriö, Helsinki 2018 Suomen Ympäristö 1/2018 Ympäristöministeriö ISBN: 978-952-11-4773-9 (nid.), 978-952-11-4774-6 (PDF) Kannen kuva: Teemu Kuusimurto Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2018 Kuvailulehti Julkaisija Ympäristöministeriö 4.1.2018 Tekijät Johanna Laaksonen, Hanna Salmenperä, Sirje Stén, Helena Dahlbo, Kirsi Merilehto, Olli Sahimaa Julkaisun nimi Kierrätyksestä kiertotalouteen Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Julkaisusarjan nimi ja numero Suomen ympäristö 01/2018 Diaari/hankenumero - Teema Ympäristönsuojelu ISBN painettu 978-952-11-4773-9 ISSN painettu 1238-7312 ISBN PDF 978-952-11-4774-6 ISSN PDF 1796-1637 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4774-6 Sivumäärä 61 Kieli suomi Asiasanat jäte, jätehuolto, kierrätys, hyödyntäminen, suunnitelma, ympäristöpolitiikka, vaikutusten arviointi, seuranta Tiivistelmä Valtakunnallinen jätesuunnitelma on valtioneuvoston hyväksymä strateginen suunnitelma Suomen jätehuollon sekä jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2023. Jätesuunnitelman tavoitetila vuoteen 2030 on: 1. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta. 2. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. 3. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet uudelle tasolle. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja. 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. 6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. 7. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja jäteosaaminen on korkealla tasolla. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on neljä painopistealuetta: rakentamisen jäte, biohajoava jäte, yhdyskuntajäte sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Näille painopisteille on asetettu suunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet ja esitetty toimenpiteet näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kustantaja Ympäristöministeriö Painopaikka ja vuosi Lönnberg Print & Promo, 2018 Julkaisun myynti/ jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Miljöministeriet 4.1.2018 Författare Johanna Laaksonen, Hanna Salmenperä, Sirje Stén, Helena Dahlbo, Kirsi Merilehto, Olli Sahimaa Publikationens titel Från återvinning till cirkulär ekonomi Riksomfattande avfallsplan fram till 2023 Publikationsseriens namn och nummer Miljön i Finland 01/2018 Diarie-/ projektnummer - Tema Miljövård ISBN tryckt 978-952-11-4773-9 ISSN tryckt 1238-7312 ISBN PDF 978-952-11-4774-6 ISSN PDF 1796-1637 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4774-6 Sidantal 61 Språk finska Nyckelord avfall, avfallshantering, återvinning, tillvaratagande, plan, miljöpolitik, konsekvensbedömning, uppföljning Referat Referat Den riksomfattande avfallsplanen är en av statsrådet godkänd strategisk plan om målen och åtgärderna för Finlands avfallshantering och förebyggande av uppkomsten av avfall. I avfallsplanen ingår en målbild för 2030: 1. Avfallshantering av hög standard är en del av den cirkulära ekonomin. 2. En materialeffektiv produktion och konsumtion sparar naturresurser och bromsar klimatförändringen. 3. Avfallsmängden har minskat jämfört med nuläget. Återanvändningen och återvinningen har nått en ny nivå. 4. Marknaden för återvinning fungerar väl. Återanvändningen och återvinningen skapar nya arbetstillfällen. 5. Från återvinningsmaterial kan tillvaratas också små mängder av värdefulla råvaror som förekommer i materialen. 6. Materialkretsloppen är ofarliga och i produktionen används allt mindre farliga ämnen. 7. Den forskning och försöksverksamhet som bedrivs inom avfallsbranschen är högklassig samtidigt som kunnandet i avfallsfrågor är på en hög nivå. I den riksomfattande avfallsplanen ingår fyra prioriterade områden: byggavfall, biologiskt nedbrytbart avfall, kommunalt avfall samt elektriskt och elektroniskt avfall. Planen innehåller detaljerade mål för dessa prioriterade områden samt åtgärder för att nå målen. Förläggare Miljöministeriet Tryckort och år Lönnberg Print & Promo, 2018 Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Description sheet Published by Ministry of the Environment 4.1.2018 Authors Johanna Laaksonen, Hanna Salmenperä, Sirje Stén, Helena Dahlbo, Kirsi Merilehto, Olli Sahimaa Title of publication From recycling to a circular economy The National Waste Plan 2030 Series and publication number The Finnish Environment 01/2018 Register number - Subject Environmental protection ISBN (printed) 978-952-11-4773-9 ISSN (printed) 1238-7312 ISBN PDF 978-952-11-4774-6 ISSN (PDF) 1796-1637 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4774-6 Pages 61 Language Finnish Keywords waste, waste management, recycling, waste recovery, plan, environmental policy, impact assessment, monitoring Abstract The National Waste Plan is a strategic plan adopted by the Government laying down the objectives and measures for waste management and prevention in Finland to 2023. The target state to 2030 in the Waste Plan is: 1. High standard waste management is part of the sustainable circular economy. 2. Material efficient production and consumption save natural resources and mitigate climate change. 3. Volumes of waste have decreased from the present. Reuse and recycling have risen to a new level. 4. Recycling market works well. Reuse and recycling create new jobs. 5. Valuable raw materials present at low levels are also recovered from recycled materials. 6. Material cycles are innocuous and less and less hazardous substances are used in the production. 7. In the waste sector there is high-quality research and experiments and competence in waste issues is at a high level. The four key areas in the National Waste Plan are: construction and demolition waste, biodegradable waste, municipal waste, and waste electrical and electronic equipment. Detailed targets have been set for these key areas and measures are presented to reach the targets. Publisher Ministry of the Environment Printed by (place and time) Lönnberg Print & Promo, 2018 Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö Tiivistelmä .................................................................................................................................................................... 11 1. Johdanto ......................................................................................................................................................................... 14 2. Tavoitetila vuoteen 2030 ................................................................................................................................. 16 3. Jätehuollon kapasiteettitarve ja sijoittumisperusteet ....................................................... 17 3.1 Jätteiden käsittelytarpeista .................................................................................................................................. 17 3.2 Yhdyskuntajätteiden laitoskapasiteettitarve vuonna 2023 ................................................. 20 3.3 Käsittelylaitosten sijoittumisperusteet ...................................................................................................... 22 4. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2023.. 23 Tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet ..................................................................................................... 23 Rakentamisen jätteet ................................................................................................................................................................ 28 Biohajoavat jätteet ........................................................................................................................................................................ 34 Yhdyskuntajätteet ......................................................................................................................................................................... 39 Sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja -laiteromu ....................................................................................................... 44 5. Jätesuunnitelman laadintaprosessi ja vaikutukset ................................................................ 50 5.1 Valmistelu ja osallistuminen ................................................................................................................................. 50 5.1.1. Tavoitetilan määrittely ja painopisteiden valinta ......................................................................... 51 5.1.2. Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely ..................................................................................... 51 5.1.3. Jätesuunnitelman vaikutusten arviointi .......................................................................................... 52 5.1.4. Lausuntoaika ja lausunnot .................................................................................................................. 52 5.2 Jätesuunnitelman keskeiset vaikutukset ................................................................................................. 53 6. Seuranta ........................................................................................................................................................................ 55 6.1 Indikaattorit ........................................................................................................................................................................... 56 Lainsäädäntö ........................................................................................................................................................................ 58 Termit ........................................................................................................................................................................................... 59 Lyhenteet ................................................................................................................................................................................. 61 11 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 K I E R R ÄT Y K S E S TÄ K I E R TOTA LO U T E E N VA LTA K U N N A L L I N E N J ÄT E S U U N N I T E L M A V U OT E E N 2023 Valtioneuvosto on 19. joulukuuta 2017 ympäristöministeriön esityksestä hyväksynyt tä- män valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2023. Jätesuunnitelmassa esitetään jäte- huollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila vuonna 2030 sekä yksityiskohtaiset tavoit- teet vuoteen 2023 sekä toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä näiden tavoitteiden saavutta- miseksi. Suunnitelma korvaa valtioneuvoston 10.04.2008 vahvistaman valtakunnallisen jätesuunni- telman vuoteen 2016. Suunnitelma on voimassa 31.12.2023 asti tai siihen asti, kun seuraa- va uusi jätesuunnitelma tulee voimaan. T I I V I S T E L M Ä Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan sisältyy sekä jätehuoltosuunnitelma että jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen -suunnitelma. Suunnitelma kattaa maantieteelli- sesti koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaata, joka laatii oman suunnitelmansa. Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan on sisällytetty myös pidemmän tähtäimen jätehuol- lon sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen tavoitetila vuoteen 2030: 1. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta. 2. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. 3. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrä- tys ovat nousseet uudelle tasolle. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja. 12 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. 6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vä- hemmän vaarallisia aineita. 7. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja jäteosaa- minen on korkealla tasolla. Tätä tavoitetilaa edistämään on esitetty yleisiä toimenpiteitä. Jätesuunnitelmaan valittiin neljä painopistealuetta, joille yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu. Pai- nopistealueet on valittu, koska näissä jätevirroissa on erityisiä haasteita jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisessä sekä kierrätyksen edistämisessä tulevan kuuden vuoden aikana. Painopisteet ja niiden alle asetetut yksityiskohtaiset tavoitteet ovat: 1. Rakentamisen jäte • Rakentamisen jätemäärä vähenee. • Rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisaste nostetaan 70 %:iin. • Rakentamisen jätteiden hyödyntämistä lisätään riskit halliten. • Parannetaan rakennus- ja purkujätteen tilastoinnin tarkkuutta ja oikeellisuutta. 2. Biohajoava jäte • Ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. • Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätetään 60 %. • Kierrätysraaka-aineista valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö lisääntyy ja niillä korvataan neitseellisistä raaka-aineista valmistettu- ja lannoitteita. 3. Yhdyskuntajäte • Yhdyskuntajätemäärän kasvu hidastuu suhteessa bruttokansantuot- teeseen ja saavutetaan suhteellinen irtikytkentä. • Yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 %. • Pakkausjätteiden kierrätys lisääntyy (vähintään käsittelyssä olevan jätedirektiivin tavoitetason mukaisesti). 13 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 4. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu • Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöikä pitenee ja käyttöaste kas- vaa. • Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osuus sekajätteessä vähenee ja kierrätys lisääntyy. • Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat kriittiset raaka-aineet ja arvokkaat materiaalit saadaan tehokkaammin talteen ja kiertoon. • Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta. • Maasta toiseen vietävien käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaittei- den ja laiteromun viennin valvonta tehostuu. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tärkeimmät vaikutukset liittyvät resurssien kestävän ja turvallisen käytön lisääntymiseen sekä ympäristönsuojelun edistymiseen. Suunnitelman toteutuminen vaikuttaa myönteisesti jätemäärien vähenemiseen sekä kierrätyksen tasoa nostavasti. Jätesuunnitelman toimenpiteillä syvennetään kiertotalouteen ja jätteisiin liitty- vää ympäristötietoisuutta ja osaamista. Suunnitelman toteutuminen luo myös edellytyksiä ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön kiertotalouden uusia toimintamalleja sekä liiketaloudel- lisesti kannattavia ratkaisuja. Jätesuunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken. Suunnitelman toimenpiteet toteutetaan julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion puitteissa. Toimenpiteiden rahoitustarpeet käsitellään erikseen julkisen talou- den suunnitelma- ja talousarvioprosesseissa. 14 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 1. Johdanto Kierrätyksestä kiertotalouteen – valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 on EU:n jätedirektiivin (2008/98/EY) edellyttämä strateginen suunnitelma jätehuollon sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen valtakunnallisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Suunnitelma sisältää sekä jätehuoltosuunnitelman että jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen -suunnitelman ja kattaa maantieteellisesti koko Suomen alueen lukuun ot- tamatta Ahvenanmaata, joka laatii oman suunnitelmansa. Ympäristöministeriö on vastannut jätesuunnittelusta ja Suomen ympäristökeskus on hoi- tanut suunnitelman käytännön työstämistä. Ohjausryhmänä on toiminut ympäristöminis- teriön nimittämä jätealan strateginen yhteistyöryhmä. Lisäksi jätesuunnitteluun on osallis- tunut laaja asiantuntija- sekä sidosryhmäjoukko. Suunnittelun aikana on järjestetty useita työpajoja sekä sidosryhmätilaisuuksia, joissa sidosryhmät ovat päässeet vaikuttamaan jätesuunnitelman sisältöön. Jätedirektiivin ja jätelain mukainen valtakunnallinen jätesuunnitelma koostuu kahdesta osasta, joista tämä julkaisu Kierrätyksestä kiertotalouteen on valtakunnallisen jätesuunni- telman vuoteen 2023 strateginen osa. Jätesuunnitelman taustaraportti on julkaistu aiem- min (Suomen ympäristö 3/2017). Lisäksi jätesuunnitelman ympäristövaikutusten arvioin- nista on erillinen muistio (http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Jatteet/Valtakunnallinen_jate- suunnitelma). Jätesuunnitelmaan on valittu neljä painopistealuetta: rakentamisen jätteet, biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Painopistealueet on valit- tu, koska näissä jätevirroissa on erityisiä haasteita jätteen määrän ja haitallisuuden vähen- tämisessä sekä kierrätyksen edistämisessä tulevan kuuden vuoden aikana. Pakkausjätteitä on tarkasteltu osana yhdyskuntajätteitä, vaikka kaikki pakkausjätteet eivät yhdyskuntajät- teisiin sisällykään. Kaikki jätehuoltoa parantavat toimet ehkäisevät myös roskaantumista, mutta erityisesti roskaantumisen ehkäisemiseksi esitetyt toimenpiteet ovat luvun 4 osassa, jossa on esitelty tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet. 15 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 Kierrätyksestä kiertotalouteen – valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 sisältää tavoitetilan vuoteen 2030 (luku 2.), kapasiteettitarpeen ja kapasiteetin sijoittumisperusteet (luku 3), tavoitteet ja toimenpiteet jätemäärien vähentämiseksi sekä jätehuollon kehittä- miseksi (luku 4), sekä jätesuunnittelun eteneminen ja keskeiset vaikutukset (luku 5) sekä suunnitelman seurannan järjestämiseksi (luku 6). Asetetut tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät jätemäärien kasvun hillitsemiseen ja kierrä- tyksen kasvuun sekä materiaalikiertojen turvallisuuteen. Jätesuunnitelmaan on sisällytetty keskeisimmät ja tehokkaimmiksi arvioidut keinot jätteen määrän ja haitallisuuden vä- hentämiseksi. Suunnitelmassa on esitetty taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja sekä erilaisia vapaaehtoisia keinoja kuten tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämistä, valistusta ja viestintää ja elinkeinoelämälle suunnattuja sopimuksia ja toimintamalleja. Jätesuunni- telman tavoitteissa ja toimenpiteissä on otettu huomioon jätedirektiivissä (2008/98/EY) esitetyt keskeiset periaatteet kuten jätehuollon omavaraisuus- ja läheisyysperiaate sekä jätehuollon etusijajärjestys. Tämä valtakunnallinen jätesuunnitelma on voimassa vuoden 2023 loppuun tai siihen asti kunnes seuraava jätesuunnitelma tulee voimaan. Suunnitelman tavoitetila on asetettu vuoteen 2030, tätä tavoitetilaa voidaan tarvittaessa tarkistaa seuraavaa jätesuunnitelmaa tehtäessä. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 korvaa aiemman valtakunnalli- sen jätesuunnitelman (Kohti kierrätysyhteiskuntaa, valtakunnallinen jätesuunnitelma vuo- teen 2016, Suomen ympäristö 32/2008). Kun valtioneuvosto hyväksyy suunnitelman, valtakunnallinen jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat valtionhallintoa sitovia. Osana valtionhallinnon toimenpiteitä on esi- tetty tavoitteisiin pääsemisen kannalta tärkeitä asioita, joita Suomen tulisi edistää EU-ta- solla käytävissä keskusteluissa. Suunnitelmassa on myös esitetty suunnittelun aikana esille tulleita toimenpide-ehdotuksia muille kuin valtionhallinnon toimijoille, kuten yrityksille, järjestöille ja kunnille. Nämä toimenpide-ehdotukset edistävät tavoitteisiin pääsemistä, mutta alan toimijat voivat toki edistää tavoitteisiin pääsemistä myös muilla keinoilla. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, tulee valtiohallinnon toimenpiteitä toteuttaa kattavasti. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan lisäksi kaikkien alalla toimivien laajaa si- toutumista ja yhteistyötä. Suunnitelman toimenpiteet tulee toteuttaa julkisen talouden suunnitelman ja valtion ta- lousarvion puitteissa. Mahdolliset rahoitustarpeet käsitellään erikseen julkisen talouden suunnitelma- ja talousarvioprosesseissa. 16 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 2. Tavoitetila vuoteen 2030 Jätehuollon tavoitteet ovat usein pidempiaikaisia kuin kuuden vuoden mittainen jäte- suunnitelmakausi. Suunnittelun aikana visioitiin jätteenmäärän ja haitallisuuden vähentä- misen sekä jätehuollon tavoitetila vuoteen 2030. Taustaraportissa on lueteltu strategioita ja suunnitelmia, joita on pyritty ottamaan huomioon valtakunnallista jätesuunnitelmaa laatiessa. Jätesuunnitelma ohjaa Suomea kohti kiertotaloutta vain jätehuoltoon liittyvältä osalta, lisäksi tarvitaan paljon muitakin toimia kuin jätesuunnitelmassa esitettyjä. S U O M E N J ÄT E H U O L LO N S E K Ä J ÄT T E E N M Ä Ä R Ä N J A H A I TA L L I S U U D E N VÄ H E N TÄ M I S E N TAV O I T E T I L A V U OT E E N 2030 O N : 1. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta. 2. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. 3. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet uudelle tasolle. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja. 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. 6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. 7. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja jäteosaaminen on korkealla tasolla. 17 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 3. Jätehuollon kapasiteettitarve ja sijoittumisperusteet 3.1 Jätteiden käsittelytarpeista Vaikka kiertotalouteen siirtyminen tapahtuu suurelta osin tuotanto- ja kulutustapojen muu- toksien kautta, tarvetta on myös uudelleenkäytön valmistelun sekä jätteiden käsittelyn in- vestointeihin. Jätteiden korkealaatuisen sekä turvallisen kierrättämisen lisäämiseksi tarvitaan uusien innovatiivisten, teknis-taloudellisesti kannattavien laitosratkaisujen käyttöönottoa. Erilliskeräysverkoston laajentaminen ja kehittäminen ovat olennaisia puhtaiden jakeiden saamiseksi kierrätykseen. Toisaalta on turvattava asianmukainen loppukäsittelymahdollisuus sellaisille jätejakeille, joille ei kustannustehokkaita kierrätysratkaisuja vielä löydy. Jätteiden uudelleenkäytön valmistelu ja esikäsittely Uudelleenkäytön valmistelun lisäkapasiteettitarve saattaa kasvaa lähivuosina kiertota- louden toimintamallien lisääntyessä. Kapasiteettitarvetta on monissa tuoteryhmissä ja eri sektoreilla. Esimerkiksi jätteeksi päätyvien rakennusmateriaalien ja -tuotteiden, SERin, erilaisten pakkauksien tai tekstiilien uudelleenkäytön valmistelussa on tunnistettu paljon mahdollisuuksia. R A K E N TA M I S E N J ÄT T E E T • Tarve uudelleenkäyttökeskuksille • Syntypaikkalajittelua lisättävä • Tarve lajittelulaitoksille • Innovaatioiden tarve orgaanista ainesta sisältävien jakeiden käsittelyyn • Tarve haitallisia aineita sisältävien jakeiden käsittelyyn 18 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 Esikäsittelykapasiteetin lisätarvetta on sellaisille jätteille, joista on vielä mahdollista saada kiertoon joitakin osia sekä sellaisille jätteille, joita ei voi sijoittaa kaatopaikalle orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoittamisen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset ra- kentamisen jätteet tai yhdyskuntajätteiden kuivat materiaalit (esim. pahvi, muovi). Esikä- sittelyä tarvitaan myös tietyille haitallisia aineita sisältäville jätteille laadukkaamman ja turvallisemman kierrätyksen mahdollistamiseksi. Vuonna 2016 otettiin käyttöön kaksi lajittelulaitosta, joissa käsitellään rakennusjätteen li- säksi yhdyskuntien sekajätettä: mekaanis-biologinen käsittelylaitos Riihimäellä ja mekaa- ninen laitos Päijät-Hämeessä. Myös Ouluun on suunnitteilla mekaanis-biologinen esikäsit- telylaitos. Kansallinen lannoitevalmistelainsäädäntö eikä myöskään EU:n tuleva lannoite- valmistelainsäädäntö salli sekajätteestä koneellisesti erotetun orgaanisen aineksen käyttöä lannoitevalmisteiden raaka-aineena. Tämän vuoksi yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen saavuttamiseen on mekaanis-biologisista laitoksista vain vähän tukea (käsittelylaitoksessa erikseen lajiteltua biohajoavaa osaa ei lasketa kierrätykseen). Mekaanisella lajittelulla voi- daan kuitenkin olla merkitystä kuivien tai pestävien materiaalien (esim. muovin) erottelus- sa ja kierrättämisessä. Biologinen käsittely Alueilla, joilla on runsaasti maataloutta ja elintarviketeollisuutta, on lisäkapasiteetin tarvet- ta biokaasulaitoskäsittelylle. Erityisesti tarvitaan yhden tai useamman tilan yhteisiä biokaa- sulaitoksia käsittelemään lantaa ja maatiloilla syntyviä kasviperäisiä jätejakeita. Kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan edelleen lisää kapasiteettiä yhdyskuntien biojätteen käsittelyyn. Suomeen on rakentunut 1990-luvulta lähtien kunnallisten kompos- tointilaitosten verkosto, joka alkaa osin olla elinkaarensa päässä. Vanhoja kompostointilai- toksia tullaan korvaamaan uusilla biokaasulaitoksilla tai muilla kehittyvillä käsittelytekno- logioilla. Kompostointi jää usein biokaasulaitoksen jälkikäsittelyksi. Monilla alueilla on lisäkapasiteetin tarvetta myös yhdyskuntajätevesilietteiden käsittelyyn. Tällä hetkellä pääosin mädättämällä ja kompostoimalla käsiteltävän lietteen lopputuot- B I O H A J O AVAT J ÄT T E E T • Tarve biojätteen kehittyneiden käsittelymenetelmien käyttöönottoon • Tarve kehittyneisiin käsittelylaitoksiin alueilla, joilla elintarviketeollisuutta ja maataloutta • Tarve kehittyneen käsittelykapasiteetin lisäämiselle biojätteille sekä yhdyskuntajätevesilietteille 19 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 teelle ei ole aina kysyntää. Markkinoita ja käsittelytekniikoita (esim. ravinteiden erottelua lietteestä) pitäisi kehittää tai muuten joudutaan siirtymään lietteiden käsittelyssä jätelain etusijajärjestyksen kannalta heikompaan käsittelyyn eli energiahyödyntämiseen. Energia- ja ilmastopolitiikka tähtää jäteperäisten biopolttoaineiden tuotannon lisäämi- seen. Biopolttoaineiden tuotannossa on mahdollista toteuttaa sekä jäte- että ilmastopoli- tiikan tavoitteita, kunhan molemmat tavoitteet huomioidaan käytännön ratkaisuissa. Muu kierrätys Erilaisten muovijätteiden kierrätykseen tarvitaan lisäkapasiteettia ja uusia innovaatioita. Orgaanista ainesta sisältäville sekalaisille jätteille tulisi löytää teknis-taloudellisesti kannat- tavia kierrätysmenetelmiä tai vähintään esikäsittelyä, jolla ne valmistellaan kierrätyskelpoi- siksi. Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen kehittäminen uusin innovatiivisin käsitte- lymenetelmin vaatisi lisäpanostusta. Hyödyntäminen energiana Tiettyjen erityisalojen jätteiden kuten terveydenhuollon jätteiden, PVC-jätteiden ja auto- palottamoiden seulajätteen energiahyödyntämiseen tarvitaan lisäkapasiteettia. Jätevoi- maloiden luvat eivät tällä hetkellä mahdollista riittävästi näiden jakeiden polttoa. Suomen jätteenpolttolaitokset ovat melko uusia ja kapasiteettia on yhdyskuntajätteen polttoon riittävästi (kts. luku 3.2.). Orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittamisen rajoitta- minen on kuitenkin muuttanut käsittelytarvetta siten, että yritysjätteelle ja aiemmin mai- nituille erityisille jätejakeille olisi yhden voimalaitoksen rakentamistarve Suomessa, jolloin vientiä ulkomaille voitaisiin vähentää. Mahdollisten uusien jätteenpolttolaitosinvestointien suunnittelun yhteydessä tulisi ottaa huomioon jätteiden kierrätyksen lisäämismahdollisuudet. Kierrätyksen lisääntyessä poltet- tavan jätteen laadun muuttuminen ja jätemäärän vähentyminen voivat aiheuttaa muutok- sia jätteen polton kapasiteettitarpeissa. Tämä on otettava huomioon uusien polttolaitos- ten suunnitteluvaiheessa. S Ä H KÖ - J A E L E K T R O N I I K K A L A I T E R O M U • Tarve uudelleenkäytön ja kunnostustoiminnan lisäämiseen • Tarve bromattuja palonestoaineita sisältävän osien erottelemiseen • Tarve innovaatioille arvokkaiden ja harvinaisten aineiden talteenoton tehostamisessa 20 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 Kaatopaikat Orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittamisen rajoituksen tultua voimaan kaatopaikka- sijoittaminen on ratkaisevasti vähentynyt. Nykyinen kaatopaikkakapasiteetti tulee riittä- mään pitkään. Orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus on aiheuttanut myös sen, että tiet- tyjä jätteitä (esim. mineraali-, lasi-, sellu- ja kivivillaa) ei voi sijoittaa kaatopaikoille. Jätteen- polttolaitokset eivät myöskään halua kyseisiä jätteitä polttoon, koska niillä ei ole poltto- arvoa, poltto on hankalaa tai voimalaitoksen ympäristölupa ei salli polttamista. Tällaisille jätteille tulisi kehitellä uusia jätteen vähentämistapoja sekä käsittelytapoja. 3.2 Yhdyskuntajätteiden laitoskapasiteettitarve vuonna 2023 Yhdyskuntajätteen laitoskapasiteettitarpeesta on tehty kaksi eri jätemäärän kehityksen mukaista skenaariota, joissa on otettu huomioon tässä suunnitelmassa esitetyt kierrätysta- voitteet yhdyskuntajätteelle (55%) ja biojätteelle (60%) vuoteen 2023. Taulukko 1. Yhdyskuntajätteen käsittelymäärät vuonna 2015 sekä arviot käsittelytarpeista vuonna 2023 perustuen jätesuunnitelman kierrätystavoitteisiin. 2015 2023 jätemääräskenaariot Vuoden 2015 taso Maltillisen kasvun jätemääräennuste Kokonaisjätemäärä / jätemääräarviot (1000 t) 2 738 2 738 2 947 Kierrätys (sis. biojäte) 1 095 1 506 1 621 Biologinen käsittely 329 510 549 Lisäkapasiteetin tarve biologiselle käsittelylle - 181 220 Muu kierrätys (pl. biojäte) 767 996 1 072 Lisäkapasiteetin tarve muulle kierrätykselle - 229 305 Energiana hyödyntäminen 1314 1095 1 179 Kaatopaikkasijoitus 301 137 147 Ensimmäisessä skenaariossa käytettiin jätetilaston mukaisia vuoden 2015 jätemääriä. Ske- naariossa oletetaan, että jätteen syntyä on onnistuttu ehkäisemään niin, että jätemäärä pysähtyy 2015 tasolle. Toisessa skenaariossa käytettiin tulevaisuuden yhdyskuntajätemää- riä mallintaneen Jätemäärien ennakointi -hankkeen1 maltillisen jätemääräkasvun ennus- tetta vuodelle 2023. 1 Salmenperä H., Moliis K., Nevala S-M. 2015. Jätemäärien ennakointi vuoteen 2030. Ympäristöministeriön raport- teja 17/2015. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 2015. ISSN 1796-170X, ISBN 978-952-11-4444- 8. Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/155189 21 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 Kierrätystavoitteet huomioiden lisäkapasiteetin tarve yhdyskuntajätteen biologiselle käsit- telylle olisi noin 180 000 - 220 000 tonnia. Tämä vastaa 3-4 uutta Helsingin seudun ympä- ristöpalveluiden biokaasulaitoksen kokoista laitosta koko Suomeen. Muulle kierrätettäväl- le yhdyskuntajätteelle tarvitaan lisäkäsittelykapasiteettia 200 000–300 000 tonnia. Lisä- kapasiteetintarvetta on erityisesti muovin ja jonkin verran kuitupakkausten käsittelyyn. Määrällisesti pienten jakeiden, kuten tekstiilin, kierrätyksen lisääminen voi myös olla myös tarpeen kierrätysasteen nostamiseksi. Energiana hyödyntämisen kapasiteettitarve yhdys- kuntajätteelle on arvioiden mukaan 1 100 000–1 200 000 tonnia. Kaatopaikkasijoituksen tarve supistuu 140 000–150 000 tonniin. Kaatopaikalle sijoitettaisiin tällöin viisi prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Arvio biologisen käsittelykapasiteetin tarpeesta (taulukko 1.) koskee vain yhdyskuntajät- teen käsittelyä. Todellisuudessa Suomeen tarvitaan merkittävästi enemmän biologista kä- sittelykapasiteettia huolehtimaan eri toimialoilta tulevista biohajoavista jätevirroista. Vuonna 2017 Suomessa on yhdeksän toiminnassa olevaa jätteenpolttolaitosta, joiden yhteenlaskettu, polttokapasiteetti on noin 1 595 000 tonnia jätettä vuodessa. Kuntien vastuulla olevan yhdyskuntajätteen energiahyödyntämisen hanke on edelleen käynnissä Salossa. Yhdyskuntien sekalaisten jätteiden määrä vuonna 2015 oli 1 268 259 tonnia. Jät- teenpolttolaitokset polttavat yhdyskuntajätteiden lisäksi arviolta noin 10–20 % yritysten ja teollisuuden energiajätteitä, mutta ilman yritysten jätteitä nykyinen jätteenpolttokapasi- teetti riittäisi Suomessa syntyvien sekajätteiden polttamiseen. Kuva 1. Yhdyskuntajätteiden koostumus, keräys ja kierrätys vuonna 2015 * ”Muut, kotitaloudet” sisältää kotitalouksien seka- ja energiajätteen puun, SER:n, vaaralliset jätteet sekä sekalaisen osan. Lisäksi mukana ovat 92,5 % erilliskerätystä SER:stä, yhdyskuntien puujäte lukuun ottamatta puupakkauksia, akut ja paristot, vaaralliset jätteet, tekstiilit sekä 70 % erinäisistä yhdyskuntien jätteistä mm. viemäreiden puhdistuk- sen jätteistä. * ”Muut, kaupat ja palvelut” sisältää kaupan ja palveluiden seka- ja energiajätteen, puun, SER:n, vaaralliset jätteet sekä sekalaisen osan. Lisäksi mukana on 6,5 % erilliskerätystä SER:stä, puupakkaukset, torikaupassa syntyvät jätteet sekä 30 % erinäisistä yhdyskuntien jätteistä, mm. viemäreiden puhdistuksen jätteistä. 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 to nn ia Energiajäte (erillisk.) Sekajäte Erilliskerätty, ei kier. Erilliskerätty, kierrätys Bio jät e, k oti tal . Bio jät e, k aup at ja p al. Ka rto nk i ja pa hvi , ko tita l. Ka rto nk i ja pa hvi , ka up at ja p al. Las i, k oti tal . Las i, k aup at ja p al. Me tal li, k oti tal . Me tal li, k aup at ja p al. Pap eri , ko tita l. Pap eri , ka up at ja p al. Mu ovi , ko tita l. Mu ovi , ka up at ja p al. Mu ut, ko tita l.* Mu ovi , ka up at ja p al. 22 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 3.3 Käsittelylaitosten sijoittumisperusteet Kiertotalouteen tarvittavien tilojen ja jätteenkäsittelylaitosten alueellista sijoittumista oh- jaa ensisijaisesti käsittelykapasiteetin tarve ja investointihalukkuus sekä läheisyysperiaate. Kiertotalous ja teolliset symbioosit kannustavat jätteenkäsittelytoimintojen keskittämi- seen, jolloin voidaan saavuttaa toimijoiden välisiä synergiahyötyjä. Suomi on maantieteel- lisesti laaja, eikä käsittelylaitoksia kannata perustaa vähäisten jätevirtojen syntypaikalle. Uusia käsittelylaitosinvestointeja harkitsevilla on oltava varmuus käsiteltävien jätteiden riittävyydestä alueella, jätteiden helposta kuljetusmahdollisuudesta käsittelylaitokselle se- kä käsittelylaitoksen tuotosten kysynnästä lähellä (esim. jätteenpolttolaitoksen sijoittumi- nen kaukolämpöverkon läheisyyteen paremman hyötysuhteen saamiseksi). Jätteenkäsittelylaitosten sijoittamista ohjaa yleisellä tasolla kaavoitus. Ympäristöluvanva- raisten laitosten sijoittumista voidaan myös ohjata ympäristövaikutusten arvioinnin yhtey- dessä sekä lupaprosessissa. Kaavoituksessa tulisi osoittaa riittävät aluevaraukset kiertota- louden tarpeita sekä jätehuollon käsittelypalveluita varten riittävän lähelle sivuvirtojen ja jätteen syntyvirtoja. 23 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 4. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2023 Jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on koottu tähän lukuun. Ensin esitetään ta- voitetilaan (luku 2.) tähtääviä yleisiä toimenpiteitä, minkä jälkeen tavoitteet ja toimen- piteet on jaoteltu neljän valitun painopisteen alle. Vastuutahot on kirjattu toimenpiteen alle tämänhetkisen tilanteen mukaan hieman ennakoiden tulevaa maakuntauudistusta. Maakunta- ja aluehallinnon uudistuksen myötä vastuutahoja ovat ne joiden toimivaltaa asiat tuolloin kuuluvat. Vastuutahoissa on esitetty lihavoituna päävastuutaho(t), minkä jäl- keen on lueteltu tärkeitä yhteistyötahoja. Kuuden jätealan direktiivin muutokset ovat tällä hetkellä edenneet EU-käsittelyssä parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneu- votteluihin. Jätedirektiivin uudistus on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon jätesuunnitelmaa laadittaessa. Jätedirektiivin muutos voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi yhdyskuntajätteiden ja pakkausjätteiden tavoitetasoihin. Toimenpiteillä pyritään vähin- tään jätedirektiivin tavoitteisiin. Tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet 1.1. Luodaan jätetietojärjestelmä jätteiden jäljitettävyyden ja tilastoinnin parantamiseksi Uusi järjestelmä on tarpeen jätetilastojen parantamiseksi sekä materiaalivirtojen tunnis- tamiseksi kiertotalouden tarpeita varten. EU:ssa käsittelyssä oleva jätedirektiivien muutos edellyttää uudenlaisia sähköisiä seurantamenetelmiä jätteen jäljitettävyyden seuraami- seen erityisesti vaarallisten jätteiden osalta. Vastuutaho: VM, YM, Tilastokeskus Aikataulu: 2017– 24 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 1.2. Perustetaan jätteiden ja sivuvirtojen sähköinen markkinapaikka Markkinapaikan avulla pyritään lisäämään kierrätystä sekä vähentämään jätteen synty- mistä. Tavoitteena on, että markkinapaikan avulla voidaan ensi vaiheessa osoittaa läpinä- kyvästi kunnan toissijaisen vastuun -palvelun käyttämisen edellyttämä markkinapuute. Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen on selvittämässä markkinapaikan perusta- misen mahdollisuuksia. Vastuutaho: YM, TEM, KKV, Sitra, Motiva Oy Aikataulu: 2017– 1.3 Otetaan käyttöön vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja eri toimialojen yritysten kesken Ministeriöt ja eri alojen yritykset/toimialajärjestöt solmivat vapaaehtoisia materiaalitehok- kuus- ja kierrätyksen edistämissopimuksia. Esimerkiksi Kaupan liitto on tehnyt ympäristö- ministeriön kanssa Green deal -tyyppisen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen muovikassien käytön vähentämisestä. Parhaillaan valmistellaan materiaalitehokkuussi- toumuksia muutaman kiinnostuneen toimialan kanssa. Vastuutaho: YM, TEM, STM, MMM, VNK, Motiva Oy, toimialajärjestöt, yritykset Aikataulu: 2017- 1.4. Varmistetaan materiaalikatselmusten rahoitus ja laajentaminen uusille toimialoille Motiva Oy on kehittänyt yrityksille materiaalikatselmuksen, joka käytännössä tarkoittaa mm. raaka-aineiden älykästä valintaa ja säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallin- taa sekä jätteen määrän vähentämistä. Materiaalitehokkuuskatselmustoiminnan vaikut- tavuutta on tarpeen arvioida ja kehittää rahoitusta sekä toimintaa arvioiden mukaisesti. Erityisenä kehittämistyön kohteena tulisi olla jätteen synnyn ehkäisyn edistäminen. Lisäksi katselmuksia tulisi ulottaa sellaisille aloille, joilla niitä ei ole vielä toteutettu. Vastuutaho: TEM, YM, Motiva Oy Aikataulu: 2017– 25 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 1.5. Julkinen hallinto sitoutuu vähentämään jätteen määrää ja haitallisuutta omassa toiminnassaan Julkisen hallinnon tulee toimia esimerkkinä yksityisille toimijoille ja eri toimialoille. Ta- voitteita jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi voisi asettaa esimerkiksi tilojen yhteiskäytöstä, toiminnan ja tilaisuuksien jätteettömyydestä. Julkisen hallinnon tavoittei- den ja toimien määrittämisen voisi tehdä esimerkiksi kestävän kehityksen yhteiskuntasi- toumuksella tai osana ympäristöjärjestelmiä. Vastuutaho: VNK, ministeriöt, maakunnat, kunnat Aikataulu: Jatkuva 1.6. Julkiset organisaatiot hankkivat ympäristön kannalta kestäviä tuotteita ja ratkaisuja Uudistettu laki julkisista hankinnoista lisää mahdollisuuksia hyödyntää ympäristö- ja so- siaalisia näkökohtia hankinnoissa. Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi hankinnoissa kehitetään ohjeita ja kriteereitä mm. kierrätysmateriaalien käytölle, tuotannon jätemää- rille, tuotteen laadulle ja kestävyydelle, tuotteen tai sen osien kierrätettävyydelle käytön jälkeen sekä materiaalitehokkuudelle. Hankintaosaamisen parantamiseksi ja uusien toimintamallien kehittämiseksi kootaan eri hankintojen neuvontaorganisaatioita verkostomaiseksi osaamiskeskukseksi. Kts. toimenpi- de 2.2. Vastuutaho: TEM, YM, VM, LVM, Julkisista hankinnoista vastaavat, Pohjoismainen ympäris- tömerkki ja EU-ympäristömerkki Aikataulu: 2018- 1.7. Edistetään perus- ja toisen asteen opetussuunnitelmissa sekä korkeakoulutuksessa kiertotalouden perusteiden ymmärtämistä ja soveltamiskykyä Kouluissa on siirrytty ilmiöpohjaiseen opetukseen ja tällaiseen opetukseen kiertotalouden teema sopii hyvin. Kiertotalous vaatii asennemuutosta koko yhteiskunnassa ja tällöin sen ajatukset tulisi saada mukaan kaiken tasoiseen opetukseen. Vastuutaho: OKM, Opetushallitus, kunnat, ammattikorkeakoulut, yliopistot Aikataulu: 2018– 26 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 1.8. Selvitetään valtakunnallisen yrityksille suunnatun jäteneuvontapalvelun toteutus- ja rahoitusmahdollisuuksia Kierrätystavoitteiden ja jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen tavoitteiden saa- vuttamiseksi tarvitaan neuvontaa yrityksille ja muille tahoille, jotka eivät kuulu kunnan neuvontavastuun piiriin. Kunnan vastuu jätehuollosta on vähentynyt ja vähentyy Sipilän hallitusohjelman mukaisen jätelain muutoksen myötä. Selvitetään neuvonnan rahoitta- mismahdollisuuksia ja perustetaan neuvontapalvelu, jos se selvityksen perusteella katso- taan tarpeelliseksi. Vastuutaho: YM, TEM Aikataulu: 2020– 1.9. Tehostetaan materiaalitehokkuuden huomioon ottamista ympäristöluvissa Tämä tavoite kirjattiin jo edelliseen valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. Aiheesta laadit- tiin opas lupaviranomaisten käyttöön. Arvioiden mukaan materiaalitehokkuuden huo- mioon ottamista voitaisiin kuitenkin tehostaa. Aiheesta tulisi järjestää koulutusta lupavi- ranomaisille ja materiaalitehokkuuskatselmuksen laajetessa uusille toimialoille voidaan katselmusta käyttää todentamaan materiaalitehokkuuden huomioon ottamista ympäris- tölupien ja -valvonnan yhteydessä. Vastuutaho: YM, AVI, ELY, kunnat Aikataulu: 2018– 1.10. Selvitetään kiertotalouden asettamat vaatimukset kaavoituksessa ja laaditaan ohjeistus kaavoittajille Kiertotalouden ja jätehuollon aluevaraukset on tärkeä ottaa huomioon kaavoituksessa, jotta uudelleenkäyttö, kierrätys ja hyödyntäminen on mahdollista riittävän lähellä materi- aalin synty- ja käyttöpaikkoja. Myös asukkaille tarkoitettuja alueellisia keräyspisteitä varten tulisi taajamiin tehdä riittävät aluevaraukset. Vastuutaho: YM, maakunnat, kunnat, rakennuttajat Aikataulu: 2017– 27 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 1.11. Selvitetään orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoituksen toimivuutta ja mahdollisia lisätoimia kierrätyskelpoisen jätteen ohjaamiseksi pois kaatopaikkasijoituksesta Nykyinen orgaanista ainesta sisältävien jätteiden kaatopaikkasijoitukselle asetettu rajoitus on ollut voimassa vasta vähän aikaa. Rajoituksen tarkoituksena on ollut vähentää tavan- omaisen jätteen kaatopaikoilta aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä tukea jätteiden kierrätystä, muuta hyödyntämistä ja uusien jätteenkäsittelymenetelmien kehittämistä. Sel- vitetään kaatopaikkarajoituksen aiheuttama myönteinen kehitys sekä mahdolliset käytän- nön ongelmat. Selvityksen tuloksia käytetään apuna, kun arvioidaan asetuksen muutostar- peita ja lisäsääntelyn tarvetta kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoittami- seksi. Vastuutaho: YM, SYKE, jätteen käsittelijät, lupa- ja valvontaviranomaiset Aikataulu: 2017- 1.12. Selvitetään maaympäristössä olevien roskien lähteitä sekä kulkeutumista maa- alueella ja vesiin. Merenhoidon toimenpideohjelman ja sen meriympäristön roskaantumisen vähentämis- hankkeessa selvitetään meriympäristön roskaantumista (mm. Roskat pois -hanke).. Lisä- selvityksiä tarvitaan maaympäristön roskaantumisesta ja roskien kulkeutumisesta sekä mikromuoveista. Selvityksen perusteella tehdään suunnitelmat mahdollisista seurantatar- peista ja roskaantumisen ehkäisemistoimista. Vastuutaho: YM, kunnat, kuntaliitto, kansalaisjärjestöt Aikataulu: 2020- EU vaikuttaminen 1.13. Vaikutetaan EU-komission kestävien julkisten hankintojen suositusten kehitysprosessiin edistäen tuotteiden ja materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä tukevia yhtenäisiä kriteereitä ja toimintamalleja. Vastuutaho: YM Aikataulu: 2018– 28 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 Rakentamisen jätteet 2. Tavoite: Rakentamisen jätemäärä vähenee Toimenpiteitä 2.1. Otetaan rakennusalalla käyttöön vapaaehtoinen sopimusmenettely, jolla lisätään uudisrakentamisen, korjaus- ja purkutyömaiden materiaalitehokkuutta sekä parannetaan jäteasetuksen mukaista jätelajikohtaista lajittelua Katso toimenpide 1.2. Vastuutaho: YM, TEM, Rakennusteollisuus RT ry, Motiva Oy, Suomen Kiinteistöliitto ry, Kun- taliitto, Senaatti-kiinteistöt Aikataulu: 2020– 2.2. Laaditaan julkisille hankkijoille ohjeistus materiaalitehokkaasta ja kiertotaloutta tukevasta uudis-, korjaus- ja infrarakentamisesta Informaatio-ohjauksella voidaan edistää materiaalitehokkuutta, uusiomateriaalien käyt- töä ja rakennusten purkukatselmuksia sekä rakennusjätteen kierrätystä. Julkisen hankki- jan ei tule estää vaan kannustaa tarjouskilpailussa kierrätysmateriaalin tarjoamista julkisiin rakennushankkeisiin. Ympäristöministeriö julkaisi 2017 ohjeet vihreisiin julkisiin rakennus- hankkeisiin Euroopan komission suositusten pohjalta. Näiden yleisohjeiden pohjalle laadi- taan materiaalitehokkuuden kriteerit julkisiin rakennushankkeisiin. Vastuutaho: YM, VNK, TEM, Motiva Oy, Kuntaliitto, kunnat, Rakennusteollisuus RT ry Aikataulu: 2018- 2.3. Käynnistetään pilottihankkeita ja -alueita, joissa sovelletaan materiaalitehokkaimpia toimintatapoja ja tavoitellaan korkeaa kierrätysastetta Asetetaan valmisteilla tai meneillään oleviin aluekorjaus- tai rakentamishankkeisiin kun- nianhimoiset tavoitteet rakennus- ja purkujätteen ehkäisylle, lajittelulle ja kierrätykselle. Kytketään hankkeisiin paras käytettävissä oleva osaaminen ja teknologia sekä kehitetään alan toimintatapoja ja käynnistetään uutta liiketoimintaa. Vastuutaho: YM, ARA, kunnat Aikataulu: 2018- 29 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 2.4. Varmistetaan materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden perusteiden sisältyminen rakennusalan koulutukseen Arvioidaan mahdollisuudet sisällyttää materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden perusteet opintosuunnitelmiin ja laaditaan suositukset ammatillisien oppilaitosten ja korkeakoulu- jen suunnittelijoiden koulutukseen. Suosituksissa määritellään, mitä esimerkiksi ammat- tipätevyysdirektiivin 46 artiklan kestävän kehityksen tavoitteet tarkoittavat arkkitehtien koulutuksessa materiaalitehokkuuden näkökulmasta. Tuetaan Sitran valmisteleman kierto- talouden avoimen opetuskokonaisuuden käyttöönottoa. Vastuutaho: OKM, Opetushallitus, Sitra, SYKLI, RATEKO, ammatilliset oppilaitokset ja kor- keakoulut Aikataulu: 2018- Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 2.5. Kehitetään ja tehostetaan rakennustuotteiden ja -osien kierrätyskeskustoimintaa kunnissa Kehitetään kuntien tekemiin peruskorjauksiin liittyviä uudelleenkäyttöketjuja ja käyttökel- poisten rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäyttöön toimittamista, esimerkiksi kierrät- yskeskusten tai työpajojen kanssa. Lisätään kierrätyskeskustoimijoiden verkostoitumista ja myynnin kanavointia digitaalisiin järjestelmiin. Vastuutaho: kunnat, kierrätyskeskukset, purkuyritykset, järjestöt 2.6. Jatketaan korjattavuuden-, purettavuuden ja muuntojouston kriteerien kehittämistä suunnittelijoille Optimoidaan rakennustuotteiden ja -osien kierrätettävyys ja minimoidaan korjaus- ja pur- kutoiminnan jätteitä jo rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Vastuutaho: Rakennustieto, SAFA, SKOL ry 2.7. Tehostetaan kansallista neuvontaa tukemaan rakentamisen materiaalitehokkuutta ja kierrätystä. Katso toimenpiteet 1.8. ja 2.1. Vastuutaho: Motiva Oy, TEM, YM 30 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 3. Tavoite: Rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisaste nostetaan 70 %:iin Toimenpiteitä 3.1. Luodaan jätelajikohtaiset suunnitelmat tärkeimmille rakennusjätelajeille materiaalihyödyntämisen tehostamiseksi Selvitetään eri jätemateriaalien kierrätyspotentiaalia. Tehdään selvityksen pohjalta suunni- telmat keskeisten jätejakeiden materiaalihyödyntämisen tehostamiseksi kotimaassa. Näin tuetaan jätteenkäsittelyn läheisyys- ja omavaraisuusperiaatetta. Vastuutaho: YM, TEM, SYKE Aikataulu: 2018- 3.2. Tehdään maavertailu korkean kierrätysasteen maiden rakennusmateriaalien kierrätysmarkkinoiden toimivuudesta Etsitään hyviä toimivia käytäntöjä muista Euroopan maista ja vertaillaan Suomen käytän- töihin. Tehdään markkina-analyysi sekä selvitetään julkisen hankkijan rooli markkinoiden kehittämisessä. (Vertailumaina voisivat olla esim. Tanska, Hollanti, Saksa, Ruotsi) Vastuutaho: TEM, YM Aikataulu:2018- 3.3. Tehostetaan verkkopohjaisten rakennusjäteilmoitusten käyttöä Tehostetaan ja laajennetaan rakennusluvan yhteydessä tehtävän verkkopohjaisen raken- nusjäteilmoituksen käyttöä. Parannetaan ilmoituksen toimivuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Kytketään ilmoituksen yhteyteen ohjeistusta työmaiden jätelajittelusta sekä asianmukai- sesta jätehuollosta ja kierrätyksestä. Edistetään ilmoituksiin liittyvän sähköisen markkina- paikan käyttöä. Vastuutaho: YM, kunnat, rakennuttajat Aikataulu: 2018- 31 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 3.4. Tehostetaan teollisten symbioosien hyödyntämistä rakentamisen materiaalivirtojen kierrättämisessä Toteutetaan muutamalla kaupunkiseudulla hanke alueiden teollisten prosessien ja raken- tamisen materiaalivirtojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Tunnistetaan potentiaaliset edel- lytykset uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi ja tuetaan sen syntymistä. Vastuutaho: YM, kunnat, rakennuttajat; Motiva Oy Aikataulu: 2018- EU vaikuttaminen 3.5 Kehitetään rakentamisen kierrätystuotteiden sisämarkkinasäädösten mukaisia menettelyjä Vaikutetaan EU:n rakennustuotteiden sisämarkkinasäädösten kehittämiseen rakennus- osien ja rakennusmateriaalien uudelleen käytön kannalta mm markkinoille laskettavien tuotteiden perusvaatimusten ja CE merkinnän soveltamisen kannalta yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Vastuutaho: YM, STM Aikataulu: 2018- 4. Tavoite: Rakentamisen jätteiden hyödyntämistä lisätään riskit halliten Toimenpiteitä 4.1. Selvitetään kansallisten rakentamisen jätteitä koskevien ei enää jätettä (End of Waste, EoW) -kriteerien tarvetta ja edellytyksiä Joillekin jätelaaduille voi olla turvallisia ja tarkoituksenmukaisia käyttötarkoituksia. EU:ssa hyväksyttyjä End of Waste -kriteereitä ei ole käytetty, joten kansallisten kriteerien laatimis- ta tulee tarkastella myös tarpeellisuuden näkökulmasta. Jätedirektiivien uudistuksessa tulee mahdollisesti muutoksia myös EU:n End of waste -kriteeristön soveltamiseen. Vastuutaho: YM, SYKE Aikataulu: 2017- 32 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 4.2. Kannustetaan kuntia nimeämään koordinaattori ylijäämämaiden ja rakentamisessa syntyvien jätemateriaalien hyödyntämiseen Koordinoinnin puute on ollut yksi ylijäämämaiden hyödyntämisen pullonkauloista. Koor- dinaattori voisi olla joko kunnallinen tai alueellinen. Helsingin kaupunki on saanut merkit- täviä säästöjä luonnonvarojen käytössä sekä kustannuksissa kehittämällä ylijäämämaiden välivarastointi- ja käsittelyverkostoa sekä hyötykäyttöä. Vastuutaho: YM, kunnat Aikataulu: 2018- 4.3. Maaperän tilan tietojärjestelmää (MATTI) kehitetään nykyistä toimivammaksi sekä paremmin suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaksi Tieto maaperän pilaantumisesta ja jätemateriaalien hyödyntämiskohteista tulisi olla saa- tavilla nykyistä helpommin ja käyttäjälähtöisemmin. Matti-tietojärjestelmän tietojen tulisi olla luotettavia, kattavia ja ajantasaisia, jotta niitä voitaisiin hyödyntää osana päätöksente- koa. Tietovarantoja tulee avata mahdollisuuksien mukaan kohdetietojen päivittämisen ja tietojen luotettavuuden varmistumisen myötä. Vastuutaho: YM, SYKE, ELY:t, kunnat Aikataulu: 2017- 4.4. Luodaan pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaan ohjauskeinoja, jotka säästävät luonnonvaroja ja edistävät kiertotaloutta tukevien menetelmien käyttöä Pilaantuneiden maiden kunnostaminen perustuu maan kaivamiseen yli 90 %:ssa kunnos- tettavista kohteista, vaikka monissa kohteissa voitaisiin käyttää myös kestävän kunnostuk- sen menetelmiä kuten maaperän ja pohjaveden in situ -puhdistustekniikoita. Kaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten käsittely on perustunut pääosin hyötykäyttöön tai loppusi- joittamiseen kaatopaikoille. Maa-ainesten loppusijoittaminen kaatopaikoille vähenee kaa- topaikkasijoittamisen vähenemisen myötä. Tavoitteena onkin maa-ainesjätteiden synnyn ehkäiseminen sekä käsittelyn ja kierrätyskelpoisen maa-ainesjätteen käytön lisääminen. Tämän edistämiseksi tarvitaan erilaisia ohjauskeinoja. Vastuutaho: YM, ELYt, SYKE Aikataulu: 2017- 33 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 4.5. Laaditaan suunnittelijoille ja rakennuttajille ohjeistus jätemateriaalien kestävään käyttöön maarakentamisessa Jotta jätemateriaalien hyödyntämistä maarakentamisessa voidaan edistää, kiinteistöomis- tajilla, alueidenkäytönsuunnittelijoilla ja rakennuttajilla tulee olla käytössään tarvittava osaaminen materiaalien turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Tarvitaan lisää tietoa toimivista hyödyntämistavoista ja -kohteista sekä ympäristövaikutuksista. Li- säksi tulee kehittää malleja ja työkaluja turvallisten ja kokonaistaloudellisten hyödyntämis- vaihtoehtojen tunnistamiseksi erilaisille jätemateriaaleille. Vastuutaho: Rakennustieto, Infra ry 5. Tavoite: Parannetaan rakennus- ja purkujätteen tilastoinnin tarkkuutta ja oikeellisuutta Toimenpiteitä 5.1. Jätetietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä huolehditaan rakentamisen jätteiden tieto- ja tilastointitarpeista Katso toimenpide 1.1. Luotaessa uutta tietojärjestelmää otetaan huomioon tiedon siirron rajapinnat rakennusjäteilmoituksen, siirtoasiakirjan ja uuden tietojärjestelmän välillä. Vastuutahot: YM, VM, Tilastokeskus, SYKE Aikataulu: 2018- 5.2. Kehitetään tietopalvelu rakennetun ympäristön materiaalivirtojen seurantaan ja ennakointiin Rakennetussa ympäristössä olevan materiaalin määrää ei tarkasti tiedetä. Materiaalien kierrätyksen parantamiseksi olisi tarpeen hallita sekä käytössä olevien että kiertoon lähte- vien materiaalien kokonaismäärät ja maantieteellinen sijainti. Laaditaan tietojärjestelmä- suunnitelma, joka sivuaa toimenpidettä 1.1. ja 5.1. Vastuutaho: YM, Sitra Aikataulu: 2018- 34 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 Biohajoavat jätteet 6. Tavoite: Ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä Toimenpiteitä 6.1. Laaditaan tiekartta Suomen ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 15 % syömäkelpoisesta ruoasta. YK:n Agenda2030-toimintaohjelmassa kestävän kehityksen (SDG) tavoitteena sekä komission kiertotaloutta koskevassa tiedonannossa tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Kansallisessa tiekartassa linjataan keinot päästä tavoitteeseen sekä seurantaindikaattorit ja -järjestelmä hävikin seurantaan. Suomi vaikuttaa aktiivisesti ruokahävikin määrittämisen ja laskentamenetelmien kehittämiseen. Vastuutaho: MMM, YM, TEM Aikataulu: 2018– 6.2. Ruokasektorilla otetaan käyttöön ruokahävikin vähentämistä edistävä vapaaehtoinen materiaalitehokkuussitoumus Katso 1.2. Vastuutaho: MMM, YM, TEM, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Moti- va Oy Aikataulu: 2017- 6.3. Suunnataan ruokajärjestelmään liittyvää rahoitusta ruokahävikkiä vähentäviin ja ruokajärjestelmien kestävyyttä edistäviin tutkimus- ja kokeiluhankkeisiin sekä panostetaan neuvontaan ja viestintään Suomessa on suuri määrä toimijoita, jotka viestivät ruoan ympäristövaikutuksiin liittyvistä asioista (mm. Saa syödä -sivusto) sekä toimijoita, jotka tuottavat tutkimustietoa tai kehittä- vät uusia käytäntöjä ja työkaluja kestävämpään ruoan kulutukseen ja tuotantoon. Ruoka- hävikin vähentämisen merkitystä on tarve lisätä neuvonnassa ja viestinnässä. Kestävien ruokavalintojen ja ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää neuvontaa on tarve myös koor- dinoida valtakunnallisesti. Vastuutaho: MMM, YM, TEM, Sitra, LUKE Aikataulu: 2020- 35 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 6.4. Vahvistetaan ruokahävikkinäkökulmaa perusopetuksessa ja suurtalousalan opetuksessa sekä ylläpidetään ruokakasvatusta päiväkodeissa Varmistetaan ruokahävikkinäkökulman sisältyminen perusopetuksen opetussuunnitel- maan ja suurtalousalan ammattikoulutukseen. Kotitaloustunneilla voidaan opettaa ruoka- hävikin vähentämistä ja sen merkitystä ympäristön ja taloudellisuuden kannalta. Mitä ai- kaisemmin lapsille ja nuorille annetaan tietoa ja taitoja, sitä paremmin he pystyvät vaikut- tamaan kulutustottumuksiinsa. Vastuutaho: OKM, Opetushallitus, kunnat Aikataulu: 2018- Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 6.5. Toteutetaan kauppojen, ruoka- ja ravintolapalveluiden sekajätteen koostumustutkimuksia ja niiden yhteydessä ruokahävikin osuuden selvityksiä Vastuutaho: Kaupan ja ravintola-alan toimijat, jätehuoltoyritykset, LUKE 6.6. Tähderuokakäytäntö laajennetaan koko maahan Sitran resurssiviisaus-hankkeessa Jyväskylässä kokeiltiin koulujen lounaslinjastoista yli jää- neen ruoan myyntiä omakustannushintaan ulkopuolisille. Tähderuokakokeilu on levinnyt valtakunnalliseen tietoisuuteen ja käytännöksi noin viiteentoista muuhun kaupunkiin. Jat- ketaan mallin levittämistä. Vastuutaho: Kunnat, Sitra 6.7. Vähittäiskaupat sekä majoitus- ja ravitsemuspalvelut ottavat Pohjoismaisen ympäristömerkin tai muun sertifioiduin ympäristömerkin tai -järjestelmän käyttöön Pohjoismaisen ympäristömerkin tai EU:n ympäristömerkinnän kriteerit ohjaavat kauppoja sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluita toimimaan kiertotalouden mukaisesti. Tavoitteena on pyrkiä aktiivisesti vähentämään jätemääriä sekä vähentämään lajittelemattoman ja pol- tettavaksi menevän jätteen määrää. Lisäksi vähittäiskaupoilta edellytetään, että ne mittaa- vat ruokahävikin määrää. Vastuutaho: Kaupan liitto, MaRa ry, Pohjoismainen ympäristömerkintä 36 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 7. Tavoite: Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätetään 60 % Toimenpiteitä 7.1. Jäteasetuksessa säädetään biojätteen erilliskeräysvelvoiterajat Jäteasetuksella säädetään reunaehdot biojätteen erilliskeräämiseksi asuinkiinteistöiltä se- kä ravintoloista, ruokapalveluista sekä muista runsaasti biojätettä tuottavista yksiköistä ot- taen huomioon muun muassa maantieteelliset sekä väestön ja palveluiden sijoittumiseen liittyvät seikat. Muista yhdyskuntajätteen erilliskeräysvelvoitteista toimenpiteessä 10.1. Vastuutaho: YM Aikataulu: 2018- 7.2. Kehitetään kiinteistökohtaisesti kompostoidun biojätteen ja puutarhajätteen määrän arvioimiseksi valtakunnallinen menetelmä ja arvioidaan nykytila Jätetilastointia varten tarvitaan päivittyvä arvio kotikompostoinnin määrästä. Yhteinen menetelmä auttaisi arvioimaan koko maan kiinteistökohtaista kompostointia ja sen vai- kuttavuutta tarkemmin ja luotettavammin. Vastuutaho: YM, Jätelaitosyhdistys, kunnat, Tilastokeskus, SYKE Aikataulu: 2017- 7.3. Järjestetään valtakunnallinen biojätekampanja Jäteasetuksen muutoksen myötä tarvitaan myös laajaa toimintatapojen muutosta. Jäte- laissa on tietyille tahoille annettu neuvontavelvoitteita, ministeriöt kokoaisivat vastuulli- set tahot yhteen, jotta saataisiin valtakunnallinen biojätekampanja tukemaan asetuksen toimeenpanoa sekä muuta biojätteen lajitteluneuvontaa. Elintarvikealan yrityksiä voisi sa- maan aikaan kannustaa ottamaan biojätteen lajittelu mukaan omiin kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksiinsa. Vastuutaho: YM, MMM, VNK, YTP, KIVO, kunnat, jäteyritykset Aikataulu: 2018- Tavoitetta edistävät myös toimenpiteet 10.1 ja 10.5. 37 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 EU vaikuttaminen 7.4. Kehitetään lainsäädäntöä mahdollistamaan ihmisravinnoksi kelpaamattomien ja edelleen ihmisten ja eläinten terveyden kannalta turvallisten elintarvikkeiden hyötykäyttöä esimerkiksi eläinten rehuna tai sen raaka- aineena Vastuutaho: MMM, Evira Aikataulu: 2018– Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 7.5. Kaupat, suurkeittiöt ja ravintolat kehittävät jatkuvasti biojätteen lajittelua ja huolehtivat henkilökunnan lajitteluosaamisesta Katso yhdyskuntajätteen toimenpide 10.6. Vastuutaho: kaupan ja ravintola-alan etujärjestöt, kaupat, suurkeittiöt, ravintolat 7.6. Tehostetaan entisestään biojätteen lajitteluneuvontaa asukkaille ja kehitetään keräysjärjestelmiä Katso yhdyskuntajätteen toimenpide 10.7. Vastuutaho: Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset 8. Tavoite: Kierrätysraaka-aineista valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö lisääntyy ja niillä korvataan neitseellisistä raaka-aineista valmistettuja lannoitteita Toimenpiteitä 8.1. Lisätään tutkimusrahoitusta kierrätyslannoitevalmisteista sekä ravinteiden talteenotosta jätteistä Tutkimusrahoitusta kohdennetaan esimerkiksi kierrätyslannoitevalmisteiden laadun pa- rantamiseen, riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä haitallisten aineiden poistoon. Eri- tyisesti fosforin ja typen talteenotto sekä biohiilen tuottaminen ja käyttö sekä niiden mah- dollisten ympäristöhyötyjen ja -haittojen tutkiminen kaipaa lisäselvitystä. Vastuutaho: MMM, YM, Evira, Tekes Aikataulu: 2018- 38 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 8.2. Kehitetään ja otetaan käyttöön maatalouden ohjauskeinoja, jotka kannustavat kierrätysravinteiden käyttöön peltoviljelyssä Tutkimustuloksia sovelletaan tukien ja muiden ohjauskeinojen suunnittelussa siten, että ohjauskeinot kannustavat hyvälaatuisten kierrätyslannoitteiden käyttöön tarkoituksenmu- kaisesti pellon maaperä ja kasvien tarve huomioiden. Vastuutaho: MMM, LUKE, MTK Aikataulu: 2018- Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 8.3. Kierrätyslannoitevalmisteille kehitetään vapaaehtoinen laatujärjestelmä menekin edistämiseksi Vastuutaho: Biolaitosyhdistys ry, Suomen Biokaasuyhdistys ry, Vesilaitosyhdistys VVY ja alan yritykset 8.4. Luodaan räätälöityjä ravinteiden tarjoamis- ja hyödyntämismalleja. Tarkennetaan lannoitevalmisteena käytettävien sivutuotteiden/lannoitevalmisteiden hyö- dyntämismahdollisuuksia ottaen huomioon kasvien ravinnetarpeet, lannoitevalmisteen ravinteiden käyttökelpoisuudet sekä maassa ennestään olevat ravinteet ja peltojen vilja- vuudet. Vastuutaho: lannoitevalmisteiden valmistajat, neuvojat, konsultit, viljelijät, LUKE 8.5. Kierrätystavoitteet sisällytetään kuntien ja muiden julkisten hankkijoiden viherrakentamisen hankintaperiaatteisiin ja luodaan hankintaohje Monia kierrätyslannoitteita voidaan hyödyntää viherrakentamisessa ja olisi tärkeää, että kunnat ja muut julkiset hankkijat ottaisivat hankintoja kilpailuttaessaan paremmin huo- mioon kestävien kierrätyspohjaisten lannoitevalmisteiden käytön. Kts. toimenpide 1.5. Vastuutaho: Kunnat ja muut julkiset hankkijat, Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus, Biolaitosyhdistys ry, Viherympäristöliitto ry 39 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 Yhdyskuntajätteet 9. Tavoite: Yhdyskuntajätemäärän kasvu hidastuu suhteessa bruttokansantuotteeseen ja saavutetaan suhteellinen irtikytkentä Toimenpiteitä 9.1. Selvitetään ja otetaan käyttöön tuotteiden käyttöiän pidentämistä vauhdittavaa taloudellista ohjausta Kiertotalouden tiekartassa Suomelle vero-ohjaus ja verotukseen painopisteen siirto on nostettu esiin yhtenä kiertotaloutta edistävänä politiikkatoimena. Toistaiseksi Suomessa on sovellettu taloudellista ohjausta suhteellisen vähän kiertotalouden vauhdittamiseen, eikä korjaustoimintaan tai muutoin tuotteiden käyttöiän pidentämiseen kohdistuvia talou- dellisia ohjauskeinoja ole käytössä lainkaan. Erilaisia taloudellisia ohjauskeinoja tulisikin selvittää jätteen määrän vähentämiseksi sekä korjaus- ja huoltopalvelujen lisäämiseksi. Ta- loudellinen ohjaus voisi vauhdittaa myös esimerkiksi tuotteiden yhteiskäyttöä ja jakamista tukevia palveluja. Vastuutaho: VM, YM Aikataulu: 2020- 9.2. Selvitetään jakamistalouden lisäämisen mahdollisuuksia ja esteiden poistamista sekä tuetaan jakamistalouteen liittyviä kokeiluhankkeita Jakamisen ja vuokraamisen myötä resurssien käyttö tehostuu. Suomessa on pienistä mark- kinoista huolimatta potentiaalia kehittää uusia digitaalisuuteen perustuvia ratkaisuja jaka- mistalouden lisäämiseksi. Jakamis- ja vuokraustalouden edistäminen edellyttää kuitenkin pelisääntöjen ja verotuskäytäntöjen kehittämistä. Vastuutaho: TEM,VM Aikataulu: 2018- 40 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 EU vaikuttaminen 9.3. Valmistellaan Suomen linjauksia siitä, miten kierrätettävyyttä, korjattavuutta ja resurssitehokkuutta edistetään EU:n -lainsäädäntö ja täytäntöönpanotoimissa EU:ssa on alkanut standardointityö tavoitteena kehittää ns. horisontaalistandardit mate- riaalitehokkuusvaatimusten lisäämisestä ekodesign-asetuksiin. Suomessa on tarpeen val- mistella vaikuttamisstrategia siitä, miten kierrätettävyyttä, korjattavuutta ja resurssitehok- kuutta edistetään ekodesign-asetuksissa. Vastuutaho: TEM, YM, SYKE, Pohjoismainen ympäristömerkintä, Energiavirasto Aikataulu: 2018- Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 9.4. Laaditaan selvitys pakkausten uudelleenkäytön esteistä ja mahdollisuuksista, sekä ehdotus toimiksi vahvistaa uudelleenkäyttöä keskeisissä pakkausryhmissä. Vastuutaho: Tuottajayhteisöt, Rinki, Pakkausyhdistys ry 9.5. Kehitetään erilaisille toimijaverkostoille, yhteisöille sekä julkisille yksiköille soveltuvia yhteiskäyttömalleja, mahdollisesti myös kaupallisia sovelluksia ja palvelukonsepteja Vastuutaho: Yritykset, yhdistykset, kunnat 10. Tavoite: Yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 % Toimenpiteitä 10.1. Jäteasetuksessa säädetään jätelajeittaiset erilliskeräysvelvoiterajat yhdyskuntajätteille Jäteasetuksella säädetään reunaehdot kunnan sekä jätteen haltijan vastuulla olevan jät- teen erilliskeräyksen järjestämiseen ottaen huomioon muun muassa maantieteelliset sekä väestön ja palveluiden sijoittumiseen liittyvät seikat. Erilliskeräysvelvoiterajat tulisi säätää seuraavien jätejakeiden osalta paperi, kartonki, lasi, metalli ja muovi. Myös tekstiilijätteen osalta tulisi selvittää erilliskeräysmahdollisuutta, jota uudessa jätedirektiiviluonnoksessa esitetään. Lisäksi biojätteestä kts. toimenpide 7.1. Vastuutaho: YM Aikataulu: 2018- 41 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 10.2. Selvitetään kokeilujen avulla jätehuollon kustannusten näkymisen vaikutusta jätemääriin ja kierrätysasteeseen Jätehuollon kustannusten näkyminen kuluttajalle asuntokohtaisesti ja suorat vaikutukset jätemaksuun saattavat nostaa kierrätysastetta. Ympäristöministeriön osarahoituksella on meneillä kaksi tähän aiheeseen liittyvää kokeilua, niiden tulokset saadaan 2018 jälkeen. Toimia otetaan käyttöön selvitysten tulosten perusteella. Vastuutaho: YM, KIVO, kunnalliset jätelaitokset Aikataulu: 2017- 10.3. Selvitetään jätteenpolton veron sekä päästökaupan laajentamisen (jätteenpolttoon) vaikutuksia ilmastotavoitteiden ja jätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen Selvityksessä tarkastellaan, miten jätteenpolton verotus, jos se kohdistettaisiin sekä vien- tiin, rinnakkaispolttoon että jätteenpolttoon, tai jätteenpolton lisääminen päästökaupan piiriin, vaikuttavat ilmastotavoitteiden ja jätteen kierrätystavoitteiden toteutumiseen. Vastuutaho: YM, VM, TEM Aikataulu: 2017- 10.4. Selvitetään lainsäädännöllinen menettely kierrätykseen erilliskerättyjen materiaalien energiahyötykäytön kieltämiseksi Erilliskerättyä, kierrätykseen kelpaavaa jätettä ohjautuu polttoon, esimerkiksi energiajät- teenkeräyksestä2. Määrä vaihtelee vuosittain ja osittain energiahyötykäyttö liittyy siihen, että materiaali on jollain tavoin muuttunut kierrätykseen kelpaamattomaksi (kastunut, likaantunut tms.) EU jätedirektiivien uudistuksen yhteydessä on esitetty erilliskerätyn ma- teriaalin polttokieltoa. Vastuutaho: YM Aikataulu: 2018- 2 Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun, 22.11.2016. Raportti. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvi- tys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 53/2016. 56 s. ISSN Web: 2342-6799.ISBN Web: 978-952-287-311-8 42 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 10.5. Selvitetään alueellisten tavoitteiden asettamista kierrätyksen lisäämiseksi Alueellisten erojen huomioimiseksi valtakunnallisen kierrätystavoitteen saavuttamisessa, selvitetään mahdollisuutta asettaa alueille erilaisia tavoitteita ja määrittää niille vastuuta- hot. Alueellisen tavoitteen pitäisi olla sellainen, josta on mahdollista saada alueellisia tie- toja ja vastuutahot tavoitteelle on selvät. Tällainen tavoite voisi esimerkiksi seka- ja ener- giajätteen määrän väheneminen. Vastuutaho: YM, ELYt Aikataulu: 2018- 10.6. Kannustetaan ja parannetaan eri toimijoiden yhteistyötä kierrätyksen lisäämiseksi Perustetaan työryhmä, jonka tavoitteena on löytää konkreettisia käytäntöjä yhdyskunta- jätteen kierrätyksen parantamiseksi sekä vahvistaa yhteistyötä toimijoiden välillä. Vastuutaho: YM, Tuottajayhteisöt, YTP, KIVO Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 10.7. Järjestetään valtakunnallisia kierrätyskampanjoita Samanaikaisesti kuin toimenpiteessä 10.1. mainittuja jätelajeittaisia erilliskeräysvelvoittei- ta tulee voimaan, järjestetään valtakunnallisia kampanjoita keskeisille kohderyhmille. Vastuutaho: KIVO, YTP, kunnalliset jätelaitokset, jäteyritykset, tuottajayhteisöt, YM 10.8. Kierrätettävien jätteiden (mukaan lukien kiinteistöillä kerättävät pakkaukset) erilliskeräysvelvoitteiden kiristäminen kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä Samanaikaisesti kuin toimenpiteessä 10.1. mainittuja jätelajeittaisia erilliskeräysvelvoittei- ta tulee voimaan, tulee uudistaa kunnalliset jätehuoltomääräykset vastaamaan uusia vel- voitteita sekä ottamaan alueelliset erot huomioon. Vastuutaho: kunnat 43 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 10.9. Tehdään kokeiluja uusien palvelujen kehittämiseen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseksi Esimerkiksi pientalovaltaisilla alueilla kierrätystä voitaisiin lisätä kehittämällä kiinteistökoh- taisten kompostorien hoitopalveluja ja vuokrausta. Vastuutaho: Kolmannen sektorin toimijat, kunnalliset jätelaitokset, kotitaloudet, jä- tehuoltoyritykset 11. Tavoite: Pakkausjätteiden kierrätys lisääntyy Tavoitteena on vähintään pakkausdirektiivin mukaisten kierrätystavoitteiden saavuttami- nen. Toimenpiteitä 11.1. Arvioidaan pakkausten tuottajavastuujärjestelmän toimivuutta palvelutason, kustannustehokkuuden ja ympäristövaikutusten sekä kierrätykseen ohjattujen jätemäärien näkökulmasta. Pakkausasetuksen antamisen yhteydessä on sitouduttu pakkausten tuottajavastuujärjes- telmän toimeenpanon selvittämiseen. Pakkausten tuottajavastuujärjestelmä muuttui vuo- den 2016 alusta ja sen toimivuudesta ei ole vielä kovinkaan paljon tietoa. Täsmennetään kierrätysvaatimuksia selvityksen tulosten mukaisesti. Vastuutaho: YM, Pirkanmaan ELY, pakkausalan tuottajayhteisöt, Rinki Aikataulu: 2017-2020 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 11.2. Lisätään neuvontaa ja tiedotusta pakkausten kierrätyksen edistämiseksi sekä kannustetaan lajitteluun erityisesti muovipakkausten osalta Tuottajayhteisöille on asetettu laaja neuvontavelvollisuus pakkausten kierrätykseen liit- tyen, jotta kierrätystä saataisiin lisättyä nykyisestä, neuvontaa tulisi tehostaa ja sen valvon- taa lisätä. Erityisesti muovipakkausten osalta neuvontatarve lajittelusta on ilmeinen, koska muovin keräys on useimmilla paikkakunnilla uuttaa ja kierrätyspotentiaalia on vielä paljon muovipakkauksissa. Vastuutaho: Pakkausalan tuottajayhteisöt, Rinki Oy, Pirkanmaan ELY 44 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 11.3. Käynnistetään tutkimus- ja kehityshankkeita puu- ja muovipakkausjätteen kierrätysinnovaatioiden luomiseksi Kehitetään uusia korkealaatuisia kierrätystapoja puu- ja muovipakkauksille sekä yhteistyö- muotoja tuottajayhteisöjen ja kierrättäjien välillä. Vastuutaho: Tuottajayhteisöt, Rinki, teollisuus, yliopistot, tutkimuslaitokset, Tekes Pakkausjätteen vähentämiseen sekä kierrätysasteen lisäämiseen liittyvät myös lähes kaikki yhdyskuntajätteen toimenpiteet. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja -laiteromu 12. Tavoite: Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöikä pitenee ja käyttöaste kasvaa Toimenpiteitä 12.1. Ohjataan tutkimus- ja kokeilurahoitusta SE-laitteiden käyttöiän pidentämiseksi ja uudelleenkäytön mahdollistamiseksi Uudelleenkäytön ensisijaisuus kierrätykseen nähden tulee vahvemmin ottaa huomioon in- vestoinneissa. Laitteiden tuotannon ollessa pääosin ulkomailla kokeiluhankkeita on mah- dollista Suomessa toteuttaa lähinnä laitteen elinkaaren loppupäähän. Kokeilujen tuloksia hyödynnetään EU-vaikuttamisessa laitteiden käyttöiän pidentämiseksi. Vastuutaho: TEM, Tekes, YM, Sitra Aikataulu: 2017- 12.2. Selvitetään laitteiden yhteiskäytön potentiaalia ja mahdollisuuksia käyttöasteen nostamiseksi Selvitetään lisäksi leasing-, lainaus- ja vuokraustoiminnan edistämistä sekä erikseen kun- nallisen lainaustoiminnan mahdollisuuksia. Vastuutaho: VNHY, TEM, YM, kunnat, maakunnat Aikataulu: 2020- 45 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 EU vaikuttaminen 12.3. Uudelleenkäytön tilastoinnin ja seurannan kehittäminen Uudelleenkäytölle on tärkeää muodostaa EU-tason tavoitteet ja yhteiset tilastointimene- telmät. Vastuutaho: YM Aikataulu: 2017- Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 12.4. Vahvistetaan tuottajavastuujärjestelmän piirissä olevien toimijoiden uudelleenkäyttöosaamista Uudelleenkäyttöosaamisella tarkoitetaan uudelleenkäyttöön kelpaavien tuotteiden tun- nistamista, korjaamista, uudelleenkäyttöön valmistelua ja käytetyn tuotteen myyntiä. Tuottajayhteisöt voisivat kehittää uudelleenkäyttötoimintamalleja ja muodostaisivat alu- eellisesti kattavan verkoston uudelleenkäyttöpalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa. Vastuutaho: SER-tuottajayhteisöt, yhteistyökumppanit, Pirkanmaan ELY 12.5. Kuluttajille suunnattua tiedotusta laitteiden käyttöiästä, korjausmahdollisuuksista sekä takuuajoista lisätään Lisätään tiedotusta käyttöikää pidentävistä toimista. Lisäksi voitaisiin järjestää esimerkik- si sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjauttamispäivä ”ravintolapäivän” tyyliin. Valtuutetut korjaajat ja lailliset vastaanottajat olisivat kiinteästi mukana tapahtuman järjestämisessä. Vastuutaho: Tuottajayhteisöt, uudelleenkäyttötoimijat, valtuutetut korjaajat 46 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 13. Tavoite: Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osuus sekajätteessä vähenee ja kierrätys lisääntyy Toimenpiteitä 13.1. Valvontaa ja täytäntöönpanoa jakelijan ja tuottajayhteisön tiedottamisvelvollisuudesta tehostetaan Tuottajayhteisöillä ja jakelijalla on tiedotusvelvollisuus vastaanottopisteistä. Edelleen kui- tenkin hyvin harva asukas tietää jakelijan vastaanottovelvollisuudesta. Jakelijoiden ja tuot- tajayhteisöjen tulisi tiedottaa vastaanotosta hyvin ja valvovan viranomaisen tulisi kiinnit- tää tiedotusvelvollisuuden noudattamiseen erityistä huomiota. Vastuutaho: Pirkanmaan ELY, tuottajayhteisöt, jakelijat Aikataulu: 2018- Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 13.2. Tiedotusta lisätään ja kannustetaan esim. yhtenäisen tunnuksen käyttöönottoon SER-vastaanottopisteillä Tiedotuksen tavoitteena on kuluttajien ja yritysten informointi keräyspisteistä sekä samal- la myös SER:n harmaan talouden toiminnan ehkäisy, kun tiedon lisääntymisen kautta yhä suurempi osa SER:stä palautuu virallisia reittejä pitkin. Vastuutaho: Tuottajayhteisöt, jakelijat 14. Tavoite: Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat kriittiset raaka- aineet ja arvokkaat materiaalit saadaan tehokkaammin talteen ja kiertoon Toimenpiteitä 14.1. Tutkimus- ja kokeilurahoitusta lisätään kriittisten raaka-aineiden ja arvokkaiden materiaalien talteen saamisesta ja potentiaalin arvioimisesta Kierrätysprosesseissa saadaan talteen lähinnä suurina määrinä esiintyviä aineita. Proses- seissa häviää usein pieninä pitoisuuksina esiintyvät aineet, vaikka nämä olisivat arvokkaita ja kriittisiksi luokiteltuja aineita. Vastuutaho: TEM, Tekes, Sitra Aikataulu: 2018- 47 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 EU vaikuttaminen 14.2. Kierrätystavoitteiden sitominen määrien sijaan tai lisäksi arvoon, harvinaisuuteen, haitallisuuteen tai niiden yhdistelmiin Tämän tavoitteen saavuttamiseksi, pitäisi SER:n käsittelyteknologian kehittyä ja mahdolli- sesti myös saada laitteiden valmistajille velvollisuuksia ilmoittaa laitteidensa sisältämistä aineista. Vastuutaho: YM Aikataulu: pitkän aikavälin toimenpide 15. Tavoite: Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta Toimenpiteitä 15.1. Lisätään tutkimus- ja kokeilurahoitusta haitallisten aineiden poistamisesta kierrosta Tarvitaan tietoa ongelmallisimmista kohdista/virroista, jotta haitalliset aineet saadaan ero- teltua pois ennen kuin materiaali jatkaa kierrätykseen. Erityisesti POP-yhdisteet ovat on- gelmana SE-laitteissa. Vastuutaho: TEM, Tekes, Sitra Aikataulu: 2018- 15.2. Valvontaa tehostetaan Tehostetaan etäkaupan kautta Suomeen tulevien laitteiden tuottajavastuulainsäädännön noudattamisen valvontaa (Pirkanmaan ELY) sekä laitteiden vaatimusten mukaisuutta (Tu- kes). Lisäksi tehostetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käsittelyä koskevien säännösten valvontaa (ELYt). Lisätään ohjeistusta ja neuvontaa jäte-, kemikaali- ja tuotelainsäädännön velvoitteista ja rajapinnoista. Vastuutaho: Pirkanmaan ELY, ELYt, Tukes, TEM, YM Aikataulu: 2018- 48 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 15.3. Lisätään ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttöä julkishallinnossa Ympäristömerkittyjen SE-laitteiden käyttöä lisäämällä voidaan vähentää haitallisten kemi- kaalien käyttöä jo ennen jätteiden syntymistä. Kts. toimenpide 1.6 Vastuutaho: VNK, TEM, YM, Pohjoismainen ympäristömerkintä Aikataulu: 2018- EU vaikuttaminen 15.4. EU-laajuisen sähköisen tietokannan kehittäminen tuotteiden materiaalisisällöistä erityisesti haitallisten aineiden, kriittisten materiaalien ja arvometallien osalta Materiaalisisältötietokanta antaisi kierrättäjille viitteitä siitä, mitä materiaaleja laitteissa voi olla. Ongelmana toki on, että tuotteita valmistetaan muualla kuin EU:n alueella. Tuotteiden sisältöä voisi myös esim. QR-/RFID-koodien kautta kuljettaa tuotteen mukana. Vastuutaho: TEM, YM Aikataulu: pitkän aikavälin tavoite 16. Tavoite: Käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja laiteromun viennin valvonta tehostuu Toimenpiteitä 16.1. Turvataan riittävät resurssit tullille ja poliisille käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden viennin valvonnan tehostamiseksi. Säästöjä tehtäessä tulee turvata valvonnan resurssien säilyminen laittomien jätevientien ehkäisemiseksi. Resursseja tulee olla sekä valvontaan että viennin vaatimuksista tiedotta- miseen. Vastuutaho: SM, VM, Tulli, Poliisi Aikataulu: 2017– 49 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 16.2. Lisätään jätelakiin ja maksuasetukseen SYKElle mahdollisuus periä viejältä tarkastusmaksu, joka kattaa tavarantarkastuksen käytännön järjestelyiden kustannukset Jätelain muutos maksun perimisestä on ollut jo lausunnolla. Maksuasetuksella tulee turva- ta tarkastusmaksun riittävyys. Vastuutaho: YM Aikataulu: 2017– 16.3. Toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen kansainvälisten jätesiirtojen tarkastussuunnitelmassa vuosiksi 2017-2019 sähkö- ja elektroniikkalaiteromun tarkastuksiin annettua ohjeistusta ja toimia Laittomien jätevientien ehkäisy ja valvonta ovat tehokkaita, kun se kohdennetaan jo mahdollisen jäteviennin synty- tai lähtöpaikkaan. Aktiivisella tiedotuksella viennin vaati- muksista ehkäistään tehokkaasti laittomia jätevientejä. SYKE:n tarkastussuunnitelmassa annetaan ohjeita sähkö- ja elektroniikkalaiteromun tarkastuksiin. Tarkastussuunnitelman ohjeistusta tulee toteuttaa mm. laitosten määräaikaistarkastusten yhteydessä. Vastuutaho: SYKE, ELYt, kunnat, Tulli, Poliisi, tuottajayhteisöt Aikataulu: 2018- 50 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 5. Jätesuunnitelman laadintaprosessi ja vaikutukset 5.1 Valmistelu ja osallistuminen Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 on val- misteltu laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Suunni- telman ohjausryhmänä toimi ympäristöministeriön asettama jätealan strateginen yhteis- työryhmä. Ryhmässä oli edustettuna jätehuoltoalan keskeiset sidosryhmät. (Kuva 2.) Oh- jausryhmä kokoontui 16 kertaa jätesuunnitelman laadinnan aikana. Kuva 2. Jätesuunnitelman ohjausryhmässä oli edustettuna laajasti Suomen jäteala ja sen sidosryhmät. Ohjausryhmän tarkempi kokoonpano on esitetty jätesuunnitelman taustaraportissa3. 3 Laaksonen J., Pietarinen A., Salmenperä H. 2017. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023. Taus- taraportti. Suomen Ympäristö 3/2017. Helsinki. ISBN: 978-952-11-4734-0. Saatavilla: http://urn.fi/URN:IS- BN:978-952-11-4734-0 Ohjausryhmä • Maa- ja metsätalousministeriö • Työ- ja elinkeinoministeriö • Sosiaali- ja terveysministeriö • Ympäristöministeriö • Elinkeinoelämän Keskusliitto EK • Jätehuoltoyhdistys ry (JHY) • Suomen Kiertovoima ry (KIVO) • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra • Kaupan liitto ry • Suomen Kiinteistöliitto ry • Suomen Kuntaliitto • Suomen Pakkausyhdistys ry • Suomen luonnonsuojeluliitto ry • Ympäristöteollisuus- ja palvelut ry (YTP) • Rakennusteollisuus ry (Infra ry) • Suomen ympäristökeskus • Pirkanmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus (tuottajavastuu- viranomainen) • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus (edustaa ely-keskuksia) • Aalto-yliopisto • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira • Kilpailu- ja kuluttajavirasto • Innovaatiorahoituskeskus TEKES • VTT L I I T O T J A Y H D I S T Y K S E TM I N I S T E R I Ö T V A L T I O N H A L L I N T O J A T U T K I M U S Työvaliokunta Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset 51 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 5.1.1. Tavoitetilan määrittely ja painopisteiden valinta Tavoitetilan määrittely ja painopisteiden valinta aloitettiin keväällä 2015 pitämällä työpaja ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen jäteasiantuntijoille. Ohjausryhmäl- le järjestettiin oma työpajansa ja lisäksi tavoitetilaa ja painopisteiden valintaa käsiteltiin useissa ohjausryhmän kokouksissa. Tärkeimmät valintaperusteet painopisteille olivat: 1. Rakentamisen jätteet • määrältään Suomen toiseksi suurin jätelaji; • jätedirektiivissä on tavoitteet rakentamisen jätteelle, eikä niitä ole saavutettu. 2. Biohajoavat jätteet • aiheuttavat jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä merkittävän osan; • suuri kierrätyspotentiaali ja ravinteiden kierrätyksen kannalta olen- naisia; • biojätteen kierrätysasteen nostaminen nostaa myös yhdyskuntajät- teen kierrätysastetta. 3. Yhdyskuntajätteet • jätedirektiivin kierrätystavoitteeseen pääseminen on haastavaa; • käsittelyssä olevassa jätedirektiivien muutoksessa kierrätystavoitteet todennäköisesti edelleen nousevat. 4. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu • sisältää sekä kriittisiä että arvokkaita raaka-aineita, joita tulisi saada paremmin kiertoon; • sisältää myös aineita, jotka tulisi saada kierrosta pois (esim. POP-ai- neet); • laittomia kansainvälisiä siirtoja tapahtuu valvonnasta huolimatta. 5.1.2. Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelemiseksi järjestettiin useita työpajoja. Jokaisel- le painopistealueelle järjestettiin oma asiantuntijatyöpajansa syksyllä 2015. Työpajoissa aikaansaadut tavoitteiden luonnokset olivat kommentoitavina syksyllä 2015 myös valtion- hallinnon julkisella otakantaa.fi -keskustelufoorumilla. 52 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 Alkukeväällä 2016 järjestettiin kolme aluetilaisuutta, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa, joihin kutsuttiin alueen jätehuollon ja kierrätyksen toimijoita sekä hallintoa. Aluetilaisuuk- sista viestittiin internet-sivuilla ja ne olivat kaikille avoimia. Aluetilaisuuksien perusteella muokatut tavoitteet ja toimenpiteet käsiteltiin asiantuntija- työpajassa, jossa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen eri alojen asiantun- tijat arvioivat muodostettujen toimenpiteiden vaikutuksia sekä toteutettavuutta. Aalto-yli- opiston Design for Government -kurssilaiset osallistuivat sähkö- ja elektroniikkalaiteromu -painopisteen toimenpiteiden ideointiin. Kurssiin kuulu myös sidosryhmätapaaminen alan toimijoille. Jätesuunnittelun aikana on järjestetty lukuisia muitakin asiantuntijatapaamisia sekä eri alojen kuulemisia. Suunnitelmaluonnokset ja taustaraportti on ollut useita kertoja kommenteilla työpajojen välissä jätealan strategisessa yhteistyöryhmässä ja muilla alan yhteistyöorganisaatioilla. 5.1.3. Jätesuunnitelman vaikutusten arviointi Valtakunnallisen jätesuunnitelman ympäristövaikutuksia, taloudellisia sekä muita yhteis- kunnallisia vaikutuksia arvioitiin jo suunnittelun aikana. Vaikutusten arvioinnissa sovellet- tiin yleistä arviointivelvollisuutta, ei SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia. Arviointi kyt- keytyi osaksi koko suunnitelmaprosessia ja vaiheita, joissa tehtiin ratkaisuja tavoitteiden ja toimenpiteiden valinnasta. Jätesuunnitelmaprosessi oli vuorovaikutteinen ja toteutettiin SOVA–menettelyn periaatteiden mukaisesti. Arvioitujen vaikutusten edellytyksenä on suunnitelman toimenpiteiden laaja toteutu- minen. Toimenpiteiden tarkempia vaikutuksia sekä niihin liittyviä edellytyksiä ja epävar- muuksia tarkastellaan erillisessä arviointiraportissa (http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Jat- teet/Valtakunnallinen_jatesuunnitelma). 5.1.4. Lausuntoaika ja lausunnot Jätesuunnitelmaluonnos esiteltiin ympäristöministeriön julkisessa tilaisuudessa 30.5.2017. Tilaisuutta saattoi seurata suorana verkossa ja siitä tehtiin tallenne nettisivuille. Tilaisuuden jälkeen suunnitelma lähti lausunnoille ja oli avoinna lausuntopalvelu.fi -palvelussa (lausun- toaika 13.6.-20.8.). Lausuntoja annettiin 87 (hieman vajaa 300 sivua). Lausunnoissa suhtau- duttiin pääosin myönteisesti jätesuunnitelmaluonnokseen sekä sen tavoitteisiin ja toimen- piteisiin. Yksittäisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin tuli runsaasti täsmennystoiveita ja joita- kin kielteisiä kommentteja. Lausunnonantajat kertoivat myös omia toimiaan tavoitteiden edistämiseksi. Lausuntopalaute on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. 53 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 5.2 Jätesuunnitelman keskeiset vaikutukset Valtakunnallisen jätesuunnitelman tärkeimmät vaikutukset liittyvät resurssien kestävän ja turvallisen käytön lisääntymiseen sekä ympäristönsuojelun edistymiseen. Materiaalikierrot vahvistuvat ja puhdistuvat jätesuunnitelman toimeenpanon myötä. Suunnitelman toteu- tuminen vaikuttaa myönteisesti jätemäärien kehitykseen sekä kierrätyksen tasoon uusien menettelytapojen ja teknologioiden käyttöönoton myötä. Suunnitelma vie jätteiden kier- rätystä uudelle tasolle kierrätysraaka-ainemarkkinoiden vahvistuessa. Jätesuunnitelman toimenpiteillä syvennetään kiertotalouteen liittyvää tutkimus- ja kokei- lutoimintaa. Panostus yritysten, hallinnon ja kansalaisten koulutukseen ja viestintään sekä uudet toimintatavat ja yhteistyön muodot yritysten ja julkisen sektorin välillä lisää kierto- talouteen ja jätteisiin liittyvää ymmärrystä, ympäristötietoisuutta ja osaamista. Jätesuunnitelmalla on talouteen pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia muun muassa kierrätykseen liittyvän uuden yritystoiminnan, työllisyyden kasvun sekä laitosinvestointien kautta. Kuitenkin esimerkiksi kierrätystavoitteisiin yltäminen edellyttää myös merkittäviä taloudellisia panostuksia ja tämä saattaa merkitä jätehuoltokustannusten nousua. Yhdys- kuntajätehuollossa kierrätyksen lisäämisestä aiheutuvat ympäristö- ja kustannusvaikutuk- set onkin selvitettävä parhaan kokonaisratkaisun löytämiseksi. Suunnitelman toteutumi- nen luo myös edellytyksiä ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön kiertotalouden uusia toimin- tamalleja sekä liiketaloudellisesti toimivia konsepteja. Valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeisimpiä vaikutuksia painopisteittäin ovat: Jätesuunnitelman tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet • Julkisen ja yksityisen sektorin materiaalitehokkuus kasvaa vapaaeh- toisten sopimusten ja katselmusten, lupamenettelyn sekä julkisten hankintojen avulla. • Lisääntynyt koulutus ja neuvonta vahvistavat ymmärrystä toiminta- tavoista kiertotalouden edistämiseksi. Rakentamisen jätteet • Rakennustuotteiden ja -osien uudelleenkäytön ja kierrätyksen te- hostuminen säästävät neitseellisiä luonnonvaroja. • Julkisille ja yksityisille toimijoille ehdotettavat uudet käytännöt sekä tiedon ja osaamisen lisääntyminen edistävät turvallisia materiaali- kiertoja sekä vahvistavat kierrätysraaka-ainemarkkinoita. 54 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 Biohajoavat jätteet • Ruokaketjun eri vaiheisiin ja toimijoihin kohdistuvat ruokahävikin vähentämistoimenpiteet vähentävät luonnonvarojen ja energian kulutusta ja sitä kautta hillitsevät tehokkaasti ilmastomuutosta. • Biohajoavien jätteiden ja niissä olevien ravinteiden tehokkaampi ja turvallinen kierrätys vähentää mineraalilannoitteiden tarvetta maa- taloudessa ja kriittisenä raaka-aineena pidetyn neitseellisen fosforin tarvetta. Yhdyskuntajätteet • Palveluiden käyttö tuotteen ostamisen sijaan, jakamistalouden mal- lien lisääntyminen sekä tehostuva uudelleenkäyttö vähentävät uu- sien hyödykkeiden valmistamisen tarvetta ja neitseellisten luonnon- varojen käyttöä. • Toimenpiteet mahdollistavat kiertotalouden ympärille syntyvien uusien liiketoimintakonseptien syntymistä. Jätteiden kierrätyksen lisääntyminen vahvistaa työllisyyttä ja liiketoimintaa kierrätysalalla. Kierrätyksen kasvu saattaa kasvattaa jätehuoltokustannuksia. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu • Kuluttajien omaksuessa uusia toimintamalleja laitteiden käyttöas- teen nousu ja käyttöiän pidentyminen hillitsevät SERn syntymääriä. • Uusi tutkimustieto, kuluttajavalinnat ja tehostunut lajittelu poistavat haitallisia aineita kierrätykseen päätyvistä jätevirroista ja parantaa materiaalikiertojen laatua. • Tehostunut SERn viennin valvonta edistää ympäristön ja terveyden suojelua globaalisti. Harmaan talouden torjuminen vahvistaa julkis- ta taloutta. Lisäksi valtakunnallinen jätesuunnitelma tukee ja edistää osaltaan monia muita kansain- välisiä ja kansallisia politiikkatoimia ja -tavoitteita eri hallinnonaloilla. Keskeisimpiä näistä ovat EUn kiertotalouspolitiikka, kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma, biotalousstra- tegia, luonnonvarastrategia, rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma, kan- sallinen materiaalitehokkuusohjelma sekä energia- ja ilmastostrategia. 55 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 6. Seuranta Valtakunnallisen jätesuunnitelman ja jätteen määrän ja haitallisuuden ohjelman toteutu- mista ja vaikuttavuutta tulee seurata jätedirektiivin mukaan vähintään joka kuudes vuosi sekä tarvittaessa valmisteltava tarkistettu suunnitelma valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Jätesuunnitelman toteutumista seurataan sekä määrällisin että laadullisin indikaattorein. Jätesuunnitelman sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen ohjelman seuran- taan valituissa määrällisissä indikaattoreissa on pyritty selkeyteen ja yksinkertaisuuteen myös tietojen saatavuuden suhteen. Seurantaa on valmisteltu suunnitelman toimenpitei- den muodostamisen yhteydessä. Suomen ympäristökeskus koostaa indikaattorit vuosittain. Indikaattorienvalinnassa on pyritty hyödyntämään mahdollisimman pitkälle sellaisia tietoja, joita kerätään ja seurataan olemassa oleviin säädöksiin perustuen. Tämä turvaa seurantatietojen saannin myös tule- vaisuudessa. Keskeisiä tietolähteitä ovat muun muassa Tilastokeskuksen jätetilasto sekä tuottajavastuutilastot. Lisäksi seurataan soveltuvin ja hyödyllisin osin eräitä edellisen jäte- suunnitelman seurannassa käytettyjä keskeisiä tunnuslukuja, jotka kuvaavat jätehuollon yleistä kehittymistä. Indikaattorit esitetään vuosittain valtakunnallisen jätesuunnitelman internet-sivulla. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta täydentää indikaattorien seurantaa. Ympäristömi- nisteriö vastaa toimenpiteiden toteutumisen seurannasta. Seurannassa tarkastellaan myös kunnallisten jätelaitosten laatimien sekajätteen koostumustutkimusten tuloksia sekä jäte- laitosten tietoja kotitalouksilta erilliskerättävän hyötyjätteiden kertymistä. Toimenpiteiden etenemistä kartoitetaan sekä puolessavälissä jätesuunnitelmakautta vuonna 2020 että suunnitelmakauden lopussa vuonna 2023. Väliarviossa vuonna 2020 kootaan yhteen ne mahdolliset toimet, joita ei ole vielä käynnistetty. Edellisen jätesuunnitelman aikana huomattiin, että käytössä olleet indikaattorit eivät so- veltuneet erityisen hyvin kuvaamaan toimenpiteiden vaikutusta. Asetetut toimenpiteet 56 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 eivät olleet riittävän vahvoja aiheuttaakseen muutoksia esimerkiksi kansantalouden mate- riaalivirtojen kehityksessä. Jätteen määrän vähenemistä seurataankin muutamien numee- risten indikaattorien lisäksi erityisesti erilaisia laadullisia indikaattoreita. Lisäksi seurantara- portissa tarkastellaan jätteen synnyn ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden indikaattorityön kehitystä kansallisella ja EU-tasolla. Rakennusjätteiden tilastoinnin kehittäminen erityisesti talonrakentamisen osalta on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Rakentamisen jätetilastot on koottu VAHTI -tietojärjestelmän (nykyisin Ympäristölupa- ja valvontatietojärjestelmä YLVA) ammatti- ja laitosmaisten jät- teen käsittelijöiden tiedoista. Jätesuunnitelmassa esitetään uuden jätetietojärjestelmän luomista muun muassa jätteiden jäljitettävyyden parantamiseksi. 6.1 Indikaattorit Jätehuollon yleistä kehitystä, kuten kokonaisjätemäärien kehitystä sekä kierrätyksen ti- lannetta seurataan seuraavien indikaattorien avulla: Taulukko 2. Jätehuollon yleinen kehitys Indikaattori Tietolähde Kokonaisjätemäärä toimialoittain tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Jätteiden käsittelymäärät tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Vaarallisten jätteiden määrä toimialoittain tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Vaarallisten jätteiden käsittelymäärät tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Pakkausjätteiden kierrätysasteet jakeittain (lasi, muovi, paperi/pahvi/kartonki, metalli, puu) % / vuosi Tuottajavastuuviranomainen (Pirkanmaan ELY-keskus): Pakkausjätetilasto Jätesiirtoasetuksen mukaisesti luvitetut, maasta viedyt ja tuodut jätemäärät jätelajeittain tonnia / vuosi SYKE Pienkiinteistöjen jätteen keräyksen hinnat vuosi 2015 indeksi=100 Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi Ympäristöliiketoiminnan arvonlisäys jätehuollon ja kierrätyksen toimialalla euroa / vuosi Tilastokeskus: Ympäristöliiketoimintatilasto Ympäristöliiketoiminnan työllisyys jätehuollon ja kierrätyksen toimialalla henkilötyövuosi Tilastokeskus: Ympäristöliiketoimintatilasto 57 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 Painopistekohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavien indikaattorien avulla: Taulukko 3. Painopistekohtaisten tavoitteiden toteutumisen seuranta ja indikaattorit Indikaattori Tietolähde Yhdyskuntajätteet Syntyvä yhdyskuntajätemäärä tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Yhdyskuntajätemäärä/asukas kiloa / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto ja väestötilastot Yhdyskuntajätemäärän kehitys suhteessa BKT:n kehitykseen Tilastokeskus: Jätetilasto sekä kansantalouden tilinpito Yhdyskuntajätteen käsittelyn osuudet % Tilastokeskus: Jätetilasto Rakentamisen jätteet Syntyvä rakentamisen kokonaisjätemäärä tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto MARA-ilmoitusten määrä sekä niiden mukaisesti hyödynnetyn jätteen määrä lukumäärä / vuosi tonnia / vuosi Maaperän tietojärjestelmä MATTI, Ympäristölupa- ja valvontatietojärjestelmä YLVA Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu SE-laitteiden uudelleenkäytön määrät tonnia / vuosi Tuottajavastuuviranomainen (Pirkanmaan ELY- keskus): SER:n tuottajavastuutilasto SER:n hyödynnetty määrä tonnia / vuosi Tuottajavastuuviranomainen (Pirkanmaan ELY- keskus): SER:n tuottajavastuutilasto Biohajoavat jätteet Biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto, laskenta SYKE Kompostoidun biohajoavan jätteen määrä tonnia / vuosi Ympäristölupa- ja valvontatietojärjestelmä YLVA Mädätetyn biohajoavan jätteen määrä tonnia / vuosi Ympäristölupa- ja valvontatietojärjestelmä YLVA Biokaasulaitosten määrä lukumäärä Itä-Suomen yliopisto: Biokaasulaitosrekisteri ja Ympäristölupa- ja valvontatietojärjestel- mä YLVA 58 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 Lainsäädäntö Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 (ns. Mara-asetus) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta 151/2013 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 519/2014 Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä 518/2014 (ns. Pakkausjäteasetus) Valtioneuvoston asetus juomapakkausten palautusjärjestelmästä 526/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 98/2008 jätteistä (ns. Jätedirektiivi) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2015) (ns. SOVA-laki) 59 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 Termit Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asunto- lassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätet- tä (Jätelaki 6§) Rakentamisen jätteellä tarkoitetaan rakennus- ja purkujätettä, joka syntyy rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä (Jäteasetus 1§). Rakennus- ja purkujätteellä rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja kor- jausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä (Jäteasetus 1§) Biohajoava jäte on elintarvike-, puutarha-, paperi-, kartonki- ja puujätettä sekä kasvi- ja eläintuotannossa, metsäteollisuudessa ja yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden jäteve- denpuhdistamossa syntyvää jätettä sekä muuta sellaista jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti (VNA Kaatopaikoista 3§) Biojätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliik- keissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä (Jätease- tus 1§). Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisellä tarkoitetaan sellaista toimintaa ennen kuin tuotteesta tulee jätettä, jolla edistetään tuotteen uudelleenkäyttöä, pidennetään sen käyttöikää tai ehkäistään muulla tavoin jätteen syntymistä taikka vähennetään tuotteessa olevien haitallisten aineiden määrää tai syntyvän jätteen haitallisia ympäristö- ja terveys- vaikutuksia (Jätelaki 6§). Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tar- koitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu (Jätelaki 6§). Uudelleenkäytön valmistelulla tarkoitetaan jätteen tarkistamiseksi, puhdistamiseksi tai korjaamiseksi toteutettavaa toimintaa, jolla käytöstä poistettu tuote tai sen osa valmistel- laan siten, että se voidaan käyttää uudelleen ilman muuta esikäsittelyä (Jätelaki 6§). Jätteen erilliskeräyksellä tarkoitetaan jätteen keräystä siten, että lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet pidetään erillään kierrätyksen, muun hyödyntämisen taikka muun erityisen käsittelyn helpottamiseksi (Jäteasetus 1§). 60 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 Jätteen esikäsittelyllä tarkoitetaan alustavia toimia ennen jätteen varsinaista hyödyntä- mistä kuten esimerkiksi purkaminen, lajittelu, murskaaminen, paalaus, pelletointi, kuivaus, paloittelu, kunnostus, uudelleenpakkaaminen, erottelu, yhdistäminen tai sekoittaminen (Jäteasetus liite1). Jätteen kierrätyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, mate- riaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi (Jätelaki 6§). Jätteen hyödyntämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käyte- tään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kysei- seen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmis- telu tällaista tarkoitusta varten (Jätelaki 6§). Jätteen loppukäsittelyllä tarkoitetaan jätteen sijoittamista kaatopaikalle, polttoa ilman energian talteenottoa tai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa, joka ei ole jätteen hyö- dyntämistä, vaikka toiminnan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältämän aineen tai energian hyödyntäminen, mukaan lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyä varten (Jäte- laki 6§). Materiaalitehokkuus tarkoittaa kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aika- na (Motiva 2017)4. 4 Motiva. Materiaalitehokkuus. Internet-sivut. Viitattu 14.11..2017. https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalite- hokkuus 61 SUOMEN YMPÄRISTÖ 01/2018 KIERRÄTYKSESTÄ KIERTOTALOUTEEN – VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2023 Lyhenteet ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus AVI Aluehallintovirasto ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KIVO Suomen Kiertovoima ry LUKE Luonnonvarakeskus LVM Liikenne- ja viestintäministeriö MaRa ry Matkailu- ja ravintolapalvelut ry MMM Maa- ja metsätalousministeriö MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö OPH Opetushallitus RATEKO Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rinki Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy RT Rakennusteollisuus RT ry SAFA Suomen Arkkitehtiliitto SAFA SER Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra SKOL ry Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL ry SM Sisäministeriö STM Sosiaali- ja terveysministeriö SYKE Suomen ympäristökeskus SYKLI Suomen ympäristöopisto SYKLI Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes TEM Työ- ja elinkeinoministeriö VM Valtiovarainministeriö VNHY Valtioneuvoston hallintoyksikkö VNK Valtioneuvoston kanslia YM Ympäristöministeriö YTP Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry ISBN 978-952-11-4773-9 (nid.) ISBN 978-952-11-4774-6 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 on valtioneuvoston hyväksymä strateginen suunnitel- ma jätehuollon sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen tavoitteista ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimen- piteistä. Jätesuunnitelmassa on asetettu tavoitetila vuodelle 2030 kierto talouden tukemiseksi, sekä esitetty toimia tämän tavoitetilan saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty arvio jätehuollon kapasiteettitarpeista tulevalle suunnitelmakaudelle. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2023 on valittu neljä painopistealuetta: rakentamisen jäte, biohajoava jäte, yhdyskuntajäte sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Näille painopisteille on asetet- tu yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Valtakunnallinen jäte- suunnitelma on valtionhallintoa sitova suunnitelma. Suunnitelmassa on ehdotettu toimia myös valtionhallinnon ulkopuolisille toimijoille. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien alalla toimivien työtä.