Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:18 Helsinki 2005 Erityisen kalliit Erityisen kalliin hoidon, vaativan erityistason keskitettävän hoidon ja TEO:n kriminaalipotilaiksi määrittämien hoidon kustannukset vuonna 2004 Erna Snellman, Markku Pekurinen ja vaativat hoidot 2ISSN 1236-2115 ISBN 952-00-1770-4 (nid.) ISBN 952-00-1771-2 (PDF) Taitto: AT-Julkaisutoimisto Oy Paino: Yliopistopaino, Helsinki 2005 3TIIVISTELMÄ Erna Snellman, Markku Pekurinen. Erityisen kalliit ja vaativat hoidot. Erityisen kalliin hoidon, vaativan erityistason keskitettävän hoidon ja TEO:n kriminaalipotilaiksi määrittämien hoidon kustannukset vuonna 2004. Helsinki 2005. 76 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, ISSN 1236-2115; 2005:18) ISBN 952-00-1770-4 (nid.), ISBN 952-00-1771-2 (PDF) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyynnöstä selvitettiin erityisen kalliiden hoi- tojen kustannusten suuren vaihtelun syitä sairaanhoitopiirien välillä, harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan keskukseen keskitetyn vaativan eri- tyistason hoitojen kustannukset sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) päätöksellä valtion mielisairaalaan sijoitettujen rikoksesta syytettyjen potilaiden hoi- tokustannukset. Erityisen kalliin yli 80 000 euroa vuodessa maksaneen yhden sairauden hoidon kokonaiskustannukset vuonna 2004 olivat arviolta 193 miljoonaa euroa ja hoidettuja potilaita oli arviolta 1540. Erityisen kallis hoito muodosti keskimäärin 5 % sairaan- hoitopiirien jäsenkuntalaskutuksesta (vaihteluväli 2,3 – 7,5 %). Tiedot saatiin yhtä lukuun ottamatta kaikista sairaanhoitopiireistä. Erityisen kalliin hoidon kustannuksista lähes 70 miljoonaa euroa (38 %) aiheutui psykiatristen sairauksien hoidosta. Tämä sisälsi erityisen kalliiden kriminaalipotilai- den hoidon. Lastentautien osuus oli runsaat 35 miljoonaa euroa (20 %), sisätautien noin 28 miljoonaa euroa (16 %), neurologian ja keuhkosairauksien osuus oli yhteen- sä 25 miljoonaa euroa (14 %) ja kirurgian vajaat 23 miljoonaa euroa (13 %). Yksittäi- sistä sairauksista skitsofrenian hoitoon meni 42 miljoonaa euroa, leukemioiden hoi- toon noin 16 miljoonaa euroa, keskosuuden ja vastasyntyneiden epämuodostumien hoitoon vajaat 16 miljoonaa euroa. Nämä neljä sairautta muodostivat 41 % kaikista erityisen kalliiden hoitojen kustannuksista. Hengityshalvauspotilaita oli 135 ja heidän hoidostaan johtuva kuntalaskutus noin 27 miljoonaa euroa vuonna 2004. Hengityshalvauksen taustalla oli tavallisesti neu- rologinen sairaus. TEOn päätöksellä rikoksesta epäiltynä valtion mielisairaalassa hoidettujen ns. kri- minaalipotilaiden hoidon kustannukset olivat runsaat 22 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja potilaita oli kaikkiaan 308. Kun mukaan lasketaan sairaanhoitopiirien omissa psykiatrian yksiköissä hoidetut kriminaalipotilaat kustannukset nousivat lähes 30 miljoonaan euroon ja potilaiden lukumäärä oli 427. Valtion mielisairaaloissa hoide- tuista kriminaalipotilaista erityisen kalliita oli 91 ja heidän hoitonsa kokonaiskustan- nuksiksi arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2004. 4 Valtakunnallisesti keskitettävän erityistason sairaanhoidon kustannukset olivat noin 53 miljoonaa euroa ja potilaita oli kaikkiaan 1542 vuonna 2004. Valtakun- nallisesti keskitettävien erityistason hoitojen yksikkökustannukset jäivät alle 80 000 euron vuodessa lukuun ottamatta vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa, jonka yksikkökustannus oli 110 000 – 140 000 euroa hoitopaikas- ta riippuen ja allogeenisia luuytimen kantasolusiirtoja, joiden yksikkökustannus oli 94 000 euroa. Kuitenkin eräät yksittäiset elinsiirrot, lasten sydänleikkaukset, lasten sappitieatresian hoito sekä yksittäisten palovammojen ensihoito ylittivät erityisen kalliin hoidon rajan. Kuntien ja valtion rahoitusvastuuta esitetään muutettavaksi siten, että valtion mielisairaaloissa TEOn päätöksellä kriminaalipotilaana hoidettavien ja hengityshal- vauspotilaiden hoitokustannukset, yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2004, siirretään valtion vastattaviksi. Rahoitusvastuun muuttaminen edellyttää sakkomak- sukäytännön tai vastaavan järjestelyn luomista varmistamaan kriminaalipotilaiden pääsy jatkohoitoon omaan sairaanhoitopiiriin. Muutos edellyttää hengityshalvaus- potilaiden hengitysvajavuuden määrittelyn ja hoidon yhdenmukaistamista. Tätä varten perustetaan valtakunnallinen asiantuntijaryhmä. Uusien erityisen kalliiden lääkkeiden, hoitolaitteiden ja hoitomuotojen lääketieteellistä vaikuttavuutta ja ter- veystaloudellista kustannusvaikuttavuutta ja käyttöönottoa aletaan arvioida ja oh- jeistaa reaaliajassa FinOHTAn koordinoimissa asiantuntijatyöryhmissä. Niissä tulee olla mukana eettistä asiantuntemusta. Stakes koordinoi ja ohjeistaa valtakunnallisesti keskitettävän erityistason sairaanhoidon koodauksen sekä kustannusten ja toiminta- lukujen strukturoidun, keskitetyn raportointijärjestelmän. Asiasanat: hoito, kustannukset, rahoitus, terveydenhuolto 5SAMMANDRAG Erna Snellman, Markku Pekurinen. Särskilt dyra och krävande behandlingar. Kostnaderna år 2004 för särskilt dyra behandlingar, centraliserad högspecialiserad sjukvård och vård av personer som definierats som kriminalpatienter av Rättsskyddscentralen för hälsovården. Helsingfors 2005. 76 s. (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter, ISSN 1236-2115; 2005:18) ISBN 952-00-1770-4 (inh.), ISBN 952-00-1771-2 (PDF) På uppdrag av social- och hälsovårdsministeriet (SHM) har man utrett orsakerna till den stora variationen i kostnader för särskilt kostnadskrävande behandlingar mellan sjukvårdsdistrikten, kostnader för högspecialiserad sjukvård som koncentrerats till färre än fem universitetssjukhus eller motsvarande centrum samt vårdkostnader för patienter som anklagats för brott och placerats på statens mentalsjukhus enligt beslut av Rättsskyddscentralen för hälsovården. Totalkostnaderna för särskilt kostnadskrävande behandlingar av en sjukdom som kostar över 80 000 euro om året var år 2004 uppskattningsvis 193 miljoner euro och antalet behandlade patienter 1 540. De särskilt kostnadskrävande behandlingarna utgjorde i genomsnitt 5 % av sjukvårdsdistriktens fakturering av sina medlemskom- muner (variation 2,3–7,5 %). Uppgifter erhölls från samtliga sjukvårdsdistrikt med ett undantag. Närmare 70 miljoner euro (38 %) av kostnaderna för särskilt dyra behandlingar orsakades av behandlingen av psykiska sjukdomar. I detta ingick behandlingen av särskilt kostnadskrävande kriminalpatienter. Andelen av barnsjukdomar var drygt 35 miljoner euro (20 %), invärtes sjukdomar ca 28 miljoner euro (16 %), andelen av neu- rologiska och lungsjukdomar var sammanlagt 25 miljoner euro (14 %) och kirurgin knappt 23 miljoner euro (13 %). Av enstaka sjukdomar gick 42 miljoner euro till vård av schizofreni, ca 16 miljoner euro till leukemibehandling och knappt 16 miljoner euro till behandling av för tidigt födda samt missbildningar hos nyfödda. Dessa fyra sjukdomar utgjorde 41 % av kostnaderna för samtliga särskilt dyra behandlingar. Antalet andningsförlamningspatienter var 135 och kommunfaktureringen till följd av dessa var år 2004 ca 27 miljoner euro. Bakom andningsförlamningen fanns vanligtvis en neurologisk sjukdom. Kostnaderna för behandlingen av s.k. kriminalpatienter som var misstänkta för brott och vårdades vid statens mentalsjukhus enligt beslut av Rättsskyddscentralen för hälsovården var drygt 22 miljoner euro år 2004 och antalet patienter sammanlagt 308. Med de kriminalpatienter som vårdades vid sjukvårdsdistriktens egna psykiatri- enheter inräknade steg kostnaderna till närmare 30 miljoner euro och antalet patien- ter var 427. Av de kriminalpatienter som vårdades vid statens mentalsjukhus var 91 6 särskilt kostnadskrävande och totalkostnaderna för deras behandling uppskattades till ca 10 miljoner euro år 2004. Kostnaderna för den centraliserade högspecialiserade vården på riksnivå var ca 53 miljoner euro och antalet patienter uppgick till sammanlagt 1 542 år 2004. Enhets- kostnaderna för den centraliserade högspecialiserade vården på riksnivå blev mindre än 80 000 euro på årsbasis med undantag av den psykiatriska vården av farliga och svårbehandlade barn och unga där enhetskostnaden var 110 000–140 000 euro bero- ende på vårdplats, samt allogena stamcellstransplantationer av benmärg vars enhets- kostnad uppgick till 94 000 euro. Vissa enstaka transplantationer, hjärtoperationer på barn, behandling av gallgångsatresi hos barn samt akutvård av enstaka brännskador överskred gränsen för särskilt kostnadskrävande behandlingar. Man föreslår att kommunernas och statens finansieringsansvar ändras så att vård- kostnaderna för personer som vårdas som kriminalpatienter vid statens mentalsjuk- hus enligt beslut av Rättsskyddscentralen, samt för andningsförlamningspatienter, sammanlagt ca 50 miljoner euro år 2004, flyttas över på staten. En ändring av det fi- nansiella ansvaret förutsätter att man skapar en praxis med bötesbelopp eller motsva- rande arrangemang för att trygga att kriminalpatienter erhåller fortsatt vård inom sitt eget sjukvårdsdistrikt. Förändringen förutsätter att man förenhetligar definitionen och behandlingen av andningsinsufficiens hos andningsförlamningspatienter. En nationell sakkunniggrupp tillsätts för detta ändamål. Arbetsgrupper av sakkunniga som koordineras av FinOHTA skall börja utvärdera och ge råd i realtid om medicinska verkningar samt hälsoekonomiska kostnadsverkningar för och ibruktagande av nya särskilt kostsamma läkemedel, vårdutrustning och behandlingsformer. I grupperna skall ingå etisk sakkunskap. Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och häl- sovården (Stakes) koordinerar och ger råd i fråga om kodning av den centraliserade högspecialiserade sjukvården på riksnivå samt det strukturerade, centraliserade rap- porteringssystemet för kostnader och verksamhetstal. Nyckelord: finansiering, hälso- och sjukvård, kostnader, vård 7SUMMARY Erna Snellman, Markku Pekurinen. Particularly expensive and demanding treatments. Costs of particularly expensive treatments, treatments concentrated on highly specialised level and treatment of persons defined by the National Authority for Medicolegal Affairs as criminal patients in 2004. Helsinki 2005. 76pp. (Reports of the Ministry of Social Affairs and Health, ISSN 1236-2115; 2005:18) ISBN 952-00-1770-4 (print), ISBN 952-00-1771-2 (PDF) The aim of the study was to examine the reasons for the big variations in the costs of particularly expensive treatments between the hospital districts, the costs of treat- ments at highly specialized level concentrated in less than five university hospitals or comparable centres, and the costs of the treatment of patients charged with an of- fence at state mental hospitals based on decision of the National Authority for Medi- colegal Affairs. The study was made at the request of the Ministry of Social Affairs and Health and concerned the year 2004. The expenditure on particularly expensive treatments of an illness, i.e. costs ex- ceeding EUR 80,000 /illness/ a year, totalled approximately EUR 193 million and the number of treated patients was about 1540 in 2004. Particularly expensive treatments accounted for, on average, 5 per cent of the hospital districts’ billing of member mu- nicipalities (range of variation 2.3 – 7.5. %). The data were received from all hospital districts except one. Almost EUR 70 million (38 %) of the costs of particularly expensive treatments were caused by the treatment of psychiatric illnesses. That included the particularly expensive treatment of criminal patients. The proportion of paediatrics was over EUR 35 million (20 %), internal medicine approximately EUR 28 million (16 %), neurology and respiratory medicine EUR 25 million in total (14 %) and surgery nearly 23 million (13 %). As regards individual diseases, EUR 42 million was spent on the treatment of schizophrenia, about 16 million on leukaemia, and almost 16 million on premature babies and malformations in newborn babies. These four illnesses accounted for 41 per cent of the total expenditure on the particularly expensive treatments. The respiratory paralysis patients numbered 135, and the municipalities were billed about EUR 27 million for their treatment in 2004. There was usually a neuro- logical disease in the background of a respiratory paralysis. The costs of the treatment of criminal patients suspected of an offence at state mental hospitals, based on a decision of the National Authority for Medicolegal Af- fairs, exceeded EUR 22 million in 2004 and the patients numbered 308. When in- 8 cluding the criminal patients treated in the hospital districts’ own units the costs rose to almost EUR 30 million and the patients numbered 427. Ninety-one of the criminal patients treated at state mental hospitals were particularly expensive, and the total expenditure on their treatment was estimated at EUR 10 million. The expenditure on medical care provided at highly specialized level, concentrated nationally, was about EUR 53 million and the patients numbered 1542. The unit costs of the treatments at highly specialized level were less than EUR 80,000 a year, except for the psychiatric care of children and young people that are dangerous and difficult to care, the unit costs of which amounted to about EUR 110,000 – 140,000 depending on the care place, and allogenic bone marrow stem cell transplantations whose unit costs were EUR 94,000. Some individual organ transplants, cardiac surgery on chil- dren, treatment of biliary atresia in children, and urgent treatment of certain burns however exceeded the limit for particularly expensive treatments. The financing responsibility of the local authorities and the state is proposed to be adjusted so that the responsibility for covering the costs of the criminal patients treated at state mental hospitals by decision of the National Authority for Medicolegal Affairs and of the respiratory paralysis patients, totalling EUR 50 million in 2004, is transferred to the state. Adjusting the financing responsibility presupposes creating a fining practice or comparable arrangement to ensure the access of criminal patients to continued care within their own hospital district. This change presupposes defini- tion of the respiratory failure of respiratory paralysis patients and making its treat- ment uniform. A national expert working group should be set up for that task. The medical effectiveness, cost-effectiveness from the point of view of health economics and introduction of new and particularly expensive medicines, care devices and types of treatment should be assessed and guidelines for them prepared in real time in ex- pert working groups co-ordinated by the Finnish Office for Health Care Technology Assessment FinOHTA. The groups should include expertise on medical ethics. The National Research and Development Centre for Welfare and Health (STAKES) co-or- dinates and issues guidelines for the coding of medical care at highly specialised level concentrated nationally and for a centralised structured reporting system regarding the costs and figures for operations. Key words: costs, financing, health care, treatments 9SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 SAMMANDRAG 5 SUMMARY 7 LYHENTEET 12 1. TAUSTA 13 2. TOIMEKSIANTO 15 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 16 3.1 Erityisen kalliit yli 80 000 euron kustannukset aiheuttava hoito 16 3.2 Vaativa erityistason keskitettävä hoito 16 3.3 TEOn päätöksellä valtion mielisairaaloissa hoidettavat kriminaalipotilaat 17 3.4 Johtajaylilääkärien näkemykset 17 4. TULOKSET 18 4.1 Sairaanhoitopiirien jäsenkuntalaskutus 18 4.2 Erityisen kalliin yli 80 000 euron hoidon kustannukset 18 4.2.1 Erityisen kalliin hoidon kustannukset 18 4.2.2 Erityisen kalliin hoidon jakautuminen eri erikoisaloille 20 4.2.3 Sairaanhoitopiirien laskutusperusteet kalliiden hoitojen osalta 23 4.3 Hengityshalvauspotilaat 24 4.4 Kriminaalipotilaat 25 4.4.1 Kriminaalipotilaiden hoidon laskutus, potilasmäärät ja diagnoosit 25 4.4.2 Kriminaalipotilaiden erityisen kallis hoito 26 4.5 Erityisen kallis hoito ilman hengityshalvaus- ja kriminaalipotilaita 27 4.6 Vaativan erityistason keskitettävä hoito 27 4.6.1 Valtakunnallisesti keskitettävän erityistason sairaanhoidon kuntalaskutus 27 4.6.2 Keskitettynä hoidettujen potilaiden määrät ja kokonais- kustannukset toimenpideryhmittäin 28 4.6.3 Keskitettävien erityistason toimenpiteiden osuus erityisen kalliista hoidosta 29 4.6.4 Yliopistosairaaloiden ja vastaavien keskusten laskutusperiaatteet valtakunnallisesti keskitettävän erityistason hoidon osalta 33 4.7 Johtajaylilääkärien vastaukset 34 4.7.1 Erityisen kalliin hoidon kustannukset 35 4.7.2 Vaativan erityistason keskitettävä hoito 36 4.7.3 Hengityshalvauspotilaiden hoito 37 4.7.4 Kriminaalipotilaiden hoito 38 4.7.5 Ulkomaalaisten potilaiden hoito 38 10 5. ARVIOINTIA 39 5.1 Erityisen kalliin hoidon kustannusten vaihtelun syyt 39 5.1.1 Tietojärjestelmät ja otantamenetelmät 39 5.1.2 Satunnaisvaihtelu ja kulttuuritekijät 40 5.1.3 HUS ja metropoli-ilmiö 40 5.1.4 Erityisen kalliin hoidon saatavuus sairaanhoitopiireissä 41 5.1.5 Hengityshalvauspotilaiden hoidon ongelmat 41 5.1.6 Kriminaalipotilaiden hoitokustannukset 41 5.1.7 Erityisen kalliiseen hoitoon johtaneet sairaudet 42 5.1.8 Uudet erityisen kalliit lääkkeet ja hoitomuodot 42 5.2 Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason hoito 42 6. SUOSITUKSET 44 7. KIRJALLISUUTTA 45 LIITTEET 46 Liite 1. Sairaanhoitopiirien jäsenkuntalaskutus vuonna 2003 46 Liite 2. Erityisen kalliiden hoitojen jäsenkuntalaskutus vuonna 2003 46 Liite 3. Erityisen kalliin hoidon diagnoosijakauma vuonna 2003 47 Liite 4. Psykiatrian erityisen kalliin hoidon jäsenkuntalaskutus sairaanhoito- piireittäin vuonna 2003 48 Liite 5a Lasten- ja nuorisopsykiatrian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaan- hoitopiireittäin v. 2003 49 Liite 5b Lasten- ja nuorisopsykiatrian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaan- hoitopiireittäin v. 2004 49 Liite 6a Aikuispsykiatrian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 50 Liite 6b Aikuispsykiatrian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 50 Liite 7a Lastentautien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 51 Liite 7b Lastentautien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 51 Liite 8a Sisätautien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 52 Liite 8b Sisätautien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 52 Liite 9a Kirurgian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 53 Liite 9b Kirurgian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 53 Liite 10a Neurologian ja keuhkosairauksien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 54 Liite 10b Neurologian ja keuhkosairauksien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 54 Liite 11. Kuntalaskutusperusteet ja tasausraja sairaanhoitopiireittäin vuosina 2003 ja 2004 55 Liite 12. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta johtuva jäsenkuntalaskutus vuonna 2003 55 Liite 13. Kriminaalipotilaiden hoito valtion mielisairaaloissa vuonna 2003 56 11 Liite 14. Kriminaalipotilaiden hoito valtion mielisairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa 2003-2004 56 Liite 15. Kriminaalipotilaiden erityisen kalliiden hoidon jäsenkuntalaskutus 2003-2004 57 Liite 16. Erityisen kalliista hoidoista johtuva jäsenkuntalaskutus ilman hengityshalvaus ja kriminaalipotilaita vuonna 2004 57 Liite 17. Erityisen kalliista hoidoista johtuva jäsenkuntalaskutus ilman hengityshalvaus ja kriminaali-potilaita vuonna 2003 58 Liite 18. Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito vuonna 2003 58 Liite 19. Yliopistosairaaloiden omien jäsenkuntien osuus valtakunnallisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta vuonna 2003 58 Liite 20. HYKSiin keskitettyjen erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden toteuma vuonna 2003 59 Liite 21. Oikeuspsykiatriset keskitettävät erityistason sairaanhoitotoimenpiteet vuonna 2003 60 Liite 22. HYKSiin valtakunnallisesti keskitettyjen erityistason toimenpiteiden toteuma vuonna 2003 60 Liite 23. HYKSiin valtakunnallisesti keskitettyjen erityistason toimenpiteiden toteuma vuonna 2004 61 Liite 24. TAYSiin keskitettyjen erityistason toimenpiteiden toteuma vuosina 2003 ja 2004 62 Liite 25. TYKSiin keskitettyjen erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden toteuma vuonna 2003 62 Liite 26. OYSiin keskitettyjen erityistason sairaanhoidon toimenpiteiden toteuma vuosina 2003 ja 2004 63 Liite 27. KYSiin keskitettyjen erityistason sairaanhoidon toimenpiteiden toteuma vuosina 2003 ja 2004 63 Liite 28. Valtakunnallisesti keskitettävien erityistason toimenpiteiden hakusanoja. 64 Liite 29. Valtakunnallisesti keskitettävät erityistason sairaanhoitotoimenpiteet (STMn ohje 2001:2) 70 Liite 30. Valtakunnallisesti keskitettävät erityistason sairaanhoitotoimenpiteet (asetusluonnos 17.11.2004) 71 Liite 31. Keskitettyä erityistason sairaanhoitoa saaneiden potilaiden lukumäärät sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 72 Liite 32. Keskitettyä erityistason sairaanhoitoa saaneiden potilaiden lukumäärät sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 73 Liite 33a Erityisen kalliin yli 80 000 euron kustannukset aiheuttaneiden toimenpiteiden osuus valtakunnallisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta 2003 74 Liite 33b Erityisen kalliin yli 80 000 euron kustannukset aiheuttaneiden toimenpiteiden osuus valtakunnallisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta 2004 74 Liite 34. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erityisen kallista hoitoa saaneiden potilaiden diagnoosijakauma vuonna 2003 75 12 LYHENTEET as. asukasta CP Cerebral Palsy, lapsuusiän aivohalvaus DRG Diagnosis Related Group FinOHTA Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö / Stakes F-VIII hyytymistekijä kahdeksan HILMO Stakesin ylläpitämä hoitoilmoitusrekisteri HIV Human Immunodeficiency Virus HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala kriminaalipotilas TEOn päätöksellä valtion mielisairaalaan sijoitettu rikoksesta syytetty potilas KYS Kuopion yliopistollinen sairaala L/N psyk. Lapsi- / nuorisopsykiatria MTL Mielenterveyslaki 1990/1116 OYS Oulun yliopistollinen sairaala shp sairaanhoitopiiri STM Sosiaali- ja terveysministeriö Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus TAYS Tampereen yliopistollinen sairaala TEO Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TYKS Turun yliopistollinen keskussairaala 13 1. TAUSTA Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyysi jatkoselvitystä aiemmassa raportissa havait- tuihin sairaanhoitopiirien välisiin erityisen kalliiden hoitojen kustannusten suuriin vaihteluihin (Pekurinen ym. 2004). Samalla pyydettiin selvittämään harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan keskukseen keskitetyn vaativan erityis- tason sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) päätöksellä valtion mieli- sairaalaan sijoitettujen ns. kriminaalipotilaiden hoitokustannukset ja potilasmäärät. Erityisen kalliin hoidon, mukaan lukien hengityshalvauspotilaat, vaativan erityista- son keskitettävän hoidon ja TEOn päätöksellä valtion mielisairaalaan sijoitettujen, rikoksesta syytettyjen potilaiden hoidon kustannukset ovat osittain päällekkäisiä. Aikaisemmassa selvityksessä erityisen kalliiden hoitojen kustannukset olivat vuo- den 2003 hinnoilla noin 156 miljoonaa euroa, kun erityisen kalliiden hoitojen rajaksi asetettiin 80 000 euroa (Pekurinen ym. 2004). Selvitys toi esiin huomattavia sairaan- hoitopiirien välisiä eroja asukaslukuun suhteutetuissa kustannuksissa ja potilasmää- rissä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Satakunnan sairaanhoitopiiri olivat suhteellisten kustannusten kärkipäässä. Matalimmiksi asukaslukuun suhteute- tut kustannukset jäivät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Keski-Poh- janmaan sairaanhoitopiireissä. Erityisen kalliit potilaat eivät näyttäneet jakautuvan eri sairaanhoitopiireihin satunnaisesti, vaan suurimmilla paikkakunnilla, erityisesti yliopistosairaalapaikka- kunnilla, näytti olevan melko pysyvä kalliiden potilaiden varanto. Vuonna 2003 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 10 kunnan asukkaiden hoito aiheutti 40 % erityisen kalliin hoidon kustannuksista, vaikka väestö kattoi vain 24 % koko maan väestöstä. Erityisen kalliiden potilaiden hoidon kustannukset olivat siten 16 % kuntien väestöosuutta suuremmat. Tämä saattoi olla seurausta hoidettujen poti- laiden keskimääräistä suuremmasta lukumäärästä – ei niinkään annettujen hoitojen poikkeuksellisen suurista kustannuksista potilasta kohti. Kustannuksien vaihtelun syyt eivät kuitenkaan olleet ilmeisiä ja erojen ajateltiin voivan johtua paitsi erilaisista hoitokäytännöistä myös erilaisista hoitojen ja kustannusten kirjaamis- ja laskentata- voista. Tähän viittaa myös Jukka Männistön vuonna 2002 tekemä viittä sairaanhoi- topiiriä koskeva selvitys kalliin hoidon tasausjärjestelmistä, minkä mukaan kalliin hoidon kustannuksia voitiin tasata potilas- tai sairauskohtaisesti (Männistö 2002). Toimeksiannossa pyydettiin selvittämään nyt aikaisempaa tarkemmin erityisen kal- lista hoitoa yhteen sairauteen saaneiden potilaiden hoitokustannukset, lukumäärät, kustannukset diagnooseittain. Sairaalalaskutuksen uudistamista koskevassa raportissa selvitysmiehet Punkari ja Kaitokari esittävät valtion korvattavaksi hengityshalvauspotilaiden, valtakunnal- lisesti harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan keskukseen kes- 14 kitettyjen erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden ja kriminaalipotilaiden hoidon kustannuksia (Punkari ja Kaitokari 2003). Vuotta 2002 koskevan selvityksen mukaan sairaanhoitopiireissä hoidettiin 111 hengityshalvauspotilasta kokonaiskustannusten ollessa vajaat 20 miljoonaa euroa (Männistö 2002). Vuonna 2003 hengityshalvaus- potilaiden hoidon kustannuksien arvioitiin olevan jo 28 miljoonaa euroa (Pekurinen ym. 2004). Hengityshalvauspotilaiden hoidosta on säädetty asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/912, 22§). Sen mukaan: ”Hengityshalvaus- potilaaksi katsotaan henkilö, joka tarvitsee hengityshalvauksen johdosta pitkäaikais- ta hoitoa hengityslaitteessa tai lyhytaikaisempaa hoitoa hengityslaitteessa edellyttävä hengityshalvaus, milloin se on aiheutunut poliosta tai muusta sellaisesta tartunta- taudista, jonka STM katsoo polioon verrattavaksi.” Asetusta on pidetty sanamuodol- taan liian väljänä, sillä potilaiden hoitoisuus jopa saman sairaanhoitopiirin sisällä voi vaihdella merkittävästi. Hengityshalvauspotilaiden erityisasemaa verrattuna muihin vaikeasti vammaisiin on myös kritisoitu. Hengityshalvauspotilaiden lukumäärien ja hoitokustannuksien tarkentamista pidettiin välttämättömänä, koska myös hengitys- halvauspotilaiden hoidon kustannusvastuun siirtoa valtiolle on esitetty (Punkari ja Kaitokari 2003). STMn ohjeessa (2001:2) erityistason sairaanhoidon järjestäminen luetellaan val- takunnallisesti harvempaan kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan keskukseen keskitettävät harvinaiset tai korkeatasoista lääketieteellistä osaamista tai laitteistoa vaativat sairaanhoitotoimenpiteet. Ohje on sähköisenä STMn internet-si- vulla www.stm.fi. Erityistason sairaanhoidon keskittämisestä on valmisteilla STMn asetusluonnos (17.11.2004). STMn asettamat selvitysmiehet esittivät Stakesin tehtäväksi kehittää valtakunnal- lisesti keskitettävän erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden koodistot ja luoda nii- den raportointijärjestelmä (Punkari ja Kaitokari 2003). Ilman yhtenäistä kansallista raportointijärjestelmää toiminnan kustannuksista tai hoidettujen potilaiden määris- tä on vaikea saada luotettavaa kuvaa. Karikumpu ym. arvioivat viiteen yliopistos- airaalaan keskitetyn erityistason sairaanhoidon kustannuksiksi vajaat 32 miljoonaa euroa vuonna 2002 (Karikumpu ym. 2003). Selvitysmiesten Punkarin ja Kaitokarin ehdotettua valtakunnallisesti keskitetyn erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden kustannusten siirtoa valtiolle STM halusi selvittää nykyisen toiminnan kustannukset ja toimenpiteiden määrät. Kriminaalipotilaiden hoidosta on säädetty mielenterveyslaissa. Sen mukaan TEOn päätöksellä tahdostaan riippumatta hoitoon määrättyjen rikoksesta syytettyjen hoito on aloitettava sairaalassa, jossa on potilaan hoidon edellyttämät valmiudet ja eri- tyisasiantuntemus (1990/1116, 17a§). Lisäksi valtion mielisairaalassa annettavan hoi- don jatkamisen tarve on arvioitava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta yhteistyössä sen sairaanhoitopiirin kanssa, jonka alueeseen potilaan kotikunta kuuluu. STMn selvitysmiesten Punkarin ja Kaitokarin ohella sekä sairaan- hoitopiirit että Kuntaliitto ovat esittäneet rikoksesta syytettyjen potilaiden hoitokus- tannuksien siirtoa kunnilta valtiolle. Kriminaalipotilaiden hoitokustannusten ja lu- kumäärien selvittäminen kuului tämän selvityksen piiriin. 15 2. TOIMEKSIANTO Toimeksiannon tavoitteena oli 1) selvittää syyt erityisen kalliiden yli 80 000 euroa maksaneiden yhteen vaivaan annettujen hoitojen kustannusten vaihteluun eri sairaanhoitopii- reissä, 2) arvioida harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan kes- kukseen valtakunnallisesti keskitetyn vaativan erityistason hoidon kustan- nukset ja 3) arvioida TEOn päätöksellä valtion mielisairaalaan sijoitettujen rikoksesta syytettyjen (MTL 1990/1116 17a §) ns. kriminaalipotilaiden hoidon kustan- nukset. 16 3. AINEISTO JA MENETELMÄT Sairaanhoitopiirien johtajille ja johtajaylilääkäreille tiedotettiin vuosien 2003 ja 2004 toimintaa koskevasta selvityksestä Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämän neuvot- telupäivän yhteydessä 17.2.2005. Kyselyt lähetettiin johtajaylilääkäreille tai hallin- toylilääkäreille sähköpostin liitteinä 18.3.2005. Vastaukset pyydettiin lähettämään 8.4.2005 mennessä. Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärien pyynnöstä näiden piirien vastaamisaikaa jat- kettiin 30.6.2005 saakka. Ahvenanmaa ei kuulunut selvityksen piiriin. 3.1 Erityisen kalliit yli 80 000 euron kustannukset aiheuttava hoito Tavoite oli selvittää erityisen kalliiden, yli 80 000 euroa maksaneiden, yhteen sai- rauteen annettujen hoitojen kustannusten vaihtelun syitä eri sairaanhoitopiireissä vuosina 2003 ja 2004. Erot sairaanhoitopiirien välillä olivat nousseet esiin aikaisem- massa erityisen kalliita hoitoja ja niiden rahoitusvaihtojen arviointia koskeneessa sel- vityksessä (Pekurinen ym. 2004). Yhdeksi sairaudeksi katsottiin oletettavassa lääketieteellisessä syy-yhteydessä ole- vat sairaudet. Selvityksen ulkopuolelle jäivät potilaan toisistaan riippumattomien sairauksien hoitokustannukset, vaikka niiden yhden vuoden kuntalaskutus yhteen- laskettuna olisi ylittänyt tässä selvityksessä käytetyn erityisen kalliin hoidon, 80 000 euroa vuodessa, rajan. Tarkastelu perustui kuntalaskutukseen kalenterivuositasolla. Jos saman sairauden kuntalaskutus jakautui eri kalenterivuosille, kuntalaskutus huo- mioitiin erityisen kalliina vain sen ylittäessä 80 000 euroa sinä vuonna. Hengityshalvauspotilaiden hoitoa selvitettiin osana erityisen kallista hoitoa. Sairaanhoitopiireiltä pyydettiin tiedot vuosina 2003 ja 2004 sairaanhoitopiirin hoi- dossa olleista hengityshalvauspotilaista ja hoidon kustannuksista. 3.2 Vaativa erityistason keskitettävä hoito Harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan laitokseen valtakunnal- lisesti keskitettävää erityistason sairaanhoitoa koskevat potilasmäärä- ja kuntalasku- tuskyselyt lähettiin yliopistosairaaloille, valtion mielisairaaloille ja STMn nimeämille yksityisille terveydenhuollon toimintayksiköille, joilla oli riittävän pitkäkestoinen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva laatukäytäntö kyseisen toiminnan harjoittami- 17 sesta. Muiksi laitoksiksi nimettiin Reumasäätiön sairaala juveniilin reuman vaativan leikkaushoidon antajana, Invalidisäätiön sairaala Orton skolioosin leikkaushoidon ja vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoidon antajana, In- validiliiton Käpylän kuntoutuslaitos selkäydinvammapotilaan akuuttivaiheen kun- toutuksen toteuttajana sekä Niuvanniemen sairaala vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa antavana laitoksena. 3.3 TEOn päätöksellä valtion mielisairaaloissa hoidettavat kriminaalipotilaat TEOn päätöksellä valtion mielisairaalaan sijoitettujen rikoksesta syytettyjen (MTL 1990/1116 17a §) ns. kriminaalipotilaiden lukumääriä ja kuntalaskutustietoja koske- vat kyselyt lähetettiin valtion mielisairaaloihin Niuvanniemeen ja Vanha Vaasaan. Kriminaalipotilaiden lukumääriä ja laskutustietoja kysyttiin lisäksi sairaanhoitopii- reiltä. 3.4 Johtajaylilääkärien näkemykset Johtajaylilääkäreiden näkemyksiä selvityksen kohteena olevien asioihin liittyvistä ongelmista ja kehittämistarpeista selvitettiin erillisellä kyselyllä. Kunkin sairaanhoi- topiirin johtaja- tai hallintoylilääkäriä pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Kyselyä täy- dennettiin puhelinhaastattelulla. 18 4. TULOKSET Tulososassa esitetään vuoden 2004 toimintaa koskevat tiedot. Vuoden 2003 toimin- taluvut sekä täydentävät tiedot vuoden 2004 toiminnasta ovat liitteissä. 4.1 Sairaanhoitopiirien jäsenkuntalaskutus Vuosina 2003 ja 2004 erikoissairaanhoito oli asukasta kohti laskettuna kalleinta Itä- Savon, Vaasan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä ja edullisinta Keski-Suomen ja Poh- jois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä (taulukko 1, liite 1). Taulukko 1. Sairaanhoitopiirien jäsenkuntalaskutus vuonna 2004 ja jäsenkuntalaskutus shp:n asukasta kohti suuruusjärjestyksessä Sairaanhoitopiiri Jäsenkuntalaskutus euroa Euroa per asukas Itä-Savon shp 52 087 676 830 Vaasan shp 134 194 053 808 Länsi-Pohjan shp 53 681 005 806 Etelä-Pohjanmaan shp 141 574 398 728 Kymenlaakson shp 130 135 382 719 Kainuun shp 58 886 569 716 Pohjois-Karjalan shp 119 793 850 703 Keski-Pohjanmaan shp 54 294 504 702 Satakunnan shp 156 640 000 688 Etelä-Savon shp 70 502 022 677 Helsingin ja Uudenmaan shp 964 621 000 672 Varsinais-Suomen shp 307 852 000 671 Etelä-Karjalan shp 86 066 545 669 Lapin shp 79 404 553 663 Kanta-Hämeen shp 107 050 530 639 Pohjois-Savon shp 156 837 852 625 Pirkanmaan shp 283 725 000 613 Päijät-Hämeen shp 122 468 688 589 Pohjois-Pohjanmaan shp 218 594 804 577 Keski-Suomen shp 146 247 688 547 4.2 Erityisen kalliin yli 80 000 euron hoidon kustannukset 4.2.1 Erityisen kalliin hoidon kustannukset Erityisen kalliista hoidosta johtuva kuntalaskutus (19 shp) oli vuonna 2004 kaikkiaan noin 180 miljoonaa euroa ja vuonna 2003 noin 160 miljoonaa euroa (taulukko 2). Var- 19 sinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntalaskutustietoja vuodelta 2004 ei saatu. Erityi- sen kalliin hoidon kuntalaskutus (20 shp) oli runsaat 171 miljoonaa euroa vuonna 2003 (liite 2). Kun Varsinais-Suomen shp:n osuus oli tästä noin 11 miljoonaa euroa, kasvoi muiden sairaanhoitopiirien erityisen kalliin hoidon kuntalaskutus vuodesta 2003 vuoteen 2004 noin 20 miljoonalla eurolla (12 %). Jos myös Varsinais-Suomen shp:ssä kasvu oli samaan suuruusluokkaa, olisi kaikkien 20 sairaanhoitopiirin eri- tyisen kalliin hoidoin kuntalaskutus ollut vuonna 2004 arviolta noin 193 miljoonaa euroa. Taulukossa 2 esitetään vuoden 2004 erityisen kalliin, yli 80 000 euroa vuodessa maksaneeseen hoidon tunnusluvut sairaanhoitopiireittäin. Vuoden 2003 vastaavat tiedot ovat liitteessä 2. Hengityshalvaus- ja kriminaalipotilaiden hoito on mukana laskelmassa. Taulukko 2. Erityisen kalliiden hoitojen (yli 80 000 euroa sairautta ja potilasta kohti vuodessa) kuntalaskutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Kalliin hoidon kustannukset euroa Yksikkö- kustannus euroa Euroa per asukas Osuus (%) jäsenkunta- laskutuksesta Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta HUS 72 438 468 126 199 50,50 7,5 574 40 Länsi-Pohja 3 219 205 119 230 48,33 6,0 27 41 Kymenlaakso 8 650 057 106 791 47,76 6,6 81 45 Pohjois-Pohjanmaa 7 878 471 129 155 46,26 6,6 61 36 Lappi 4 984 397 127 805 41,60 6,3 39 33 Itä-Savo 2 587 340 117 606 41,25 5,0 22 35 Pirkanmaa 16 293 070 117 216 35,21 5,7 139 30 Etelä-Pohjanmaa 6 801 461 130 797 34,95 4,8 52 27 Etelä-Karjala 4 441 870 120 051 34,52 5,2 37 29 Pohjois-Savo 12 680 946 119 632 33,49 5,8 106 28 Keski-Suomi 7 908 809 129 653 29,60 5,4 61 23 Vaasa 4 889 342 195 574 29,43 3,6 25 15 Kainuu 2 323 206 110 629 28,26 3,9 21 26 Kanta-Häme 4 559 413 119 985 27,20 4,3 38 23 Etelä-Savo 2 812 563 117 190 27,02 4,0 24 23 Satakunta 5 890 812 125 336 25,88 3,8 47 21 Päijät-Häme 5 953 459 129 423 23,71 3,8 46 18 Pohjois-Karjala 4 504 858 121 753 21,66 3,7 37 18 Keski-Pohjanmaa 1 247 883 113 444 16,14 2,3 11 14 Varsinais-Suomi* - - - - - - Yhteensä 180 065 630 1 448 Keskiarvo 123 292 33,83 5,0 28 * Varsinais-Suomen shp:n tietoja vuodelta 2004 ei saatu. Hengityshalvaus- ja kriminaalipotilaiden hoitokustannukset ovat mukana taulukon luvuissa. Kustannukset olivat asukasta kohti laskettuna suurimmat Helsingin ja Uuden- maan sairaanhoitopiirissä (50,50 euroa) sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (48,33 euroa). Pienimmät kustannukset asukasta kohti olivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoi- 20 topiirissä (16,14 euroa). Eron suurimman ja pienimmän välillä oli yli kolminkertai- nen (taulukko 2). Erityisen kalliin hoidon osuus sairaanhoitopiirin jäsenkuntalas- kutuksesta oli suurin 7,5 % Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja pienin 2,3 % Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietoja ei saatu määräajassa. Erityisen kalliin hoidon keskimääräinen yksikkökustannus vuonna 2004 oli 123 292 euroa perustuen 19 sairaanhoitopiirin tietoihin. Korkein yksikkökustannus oli Vaasan shp:ssä (195 574 euroa) ja alhaisin Kymenlaakson shp:ssä (106 791 euroa). Erityisen kallista hoitoa saaneita potilaita oli sairaanhoitopiirin väestöön suh- teutettuna eniten Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kaikkiaan 45 potilasta 100 000 asukasta kohti, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 41 potilasta ja Helsingin ja Uuden- maan sairaanhoitopiirissä 40 potilasta 100 000 asukasta kohti. Erityisen kallista hoi- toa saaneiden potilaiden määrä olivat pienimmät Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopii- rissä 14 potilasta ja Vaasan sairaanhoitopiirissä 15 potilasta 100 000 asukasta kohden. Ero suhteellisissa potilasmäärissä oli yli kolminkertainen. Erityisen kallista hoitoa saaneita potilaita oli 19 shp:ssä kaikkiaan 1448 potilasta vuonna 2004 (taulukko 2). Vuonna 2003 erityisen kallista yli 80 000 euroa vuodessa maksanutta hoitoa yhteen vaivaan sai 20 shp:ssä kaikkiaan 1421 potilasta (taulukko 2 ja liite 2). 4.2.2 Erityisen kalliin hoidon jakautuminen eri erikoisaloille Erityisen kalliiden, vuodessa yli 80 000 euron kuntalaskutuksen aiheuttaneiden sai- rauksien diagnoosijakaumat ja suurimmat erikoisalat laskettiin 19 sairaanhoitopiirin tietojen perusteella. Näiden piirien yhteenlaskettu väkiluku oli 4 751 971 asukasta vuonna 2004 (taulukko 3). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ei saatu vuoden 2004 tietoja. Vuoden 2003 vastaavat tiedot ovat liitteessä 3. Kriminaalipotilaiden hoidon kuntalaskutus on mukana psykiatristen sairauksien kuntalaskutuksessa (taulukko 3). Neurologisten ja keuhkosairauksien tulokset yhdis- tettiin, koska niiden erityisen kallista hoitoa saaneet potilaat olivat pääsääntöisesti hengityshalvauspotilaiksi luokiteltuja potilaita. Muutama hengityshalvauspotilas las- kettiin lastentautien kuntalaskutukseen. Psykiatristen sairauksien osuus oli suurin, runsaat 68 miljoonaa euroa eli 38 % kaikista erityisen kalliin hoidon kustannuksista vuonna 2004. Lastentautien osuus oli runsaat 35 miljoonaa eli 20 % erityisen kalliin hoidon kustannuksista. Sisätau- tien osuus oli noin 28 miljoonaa euroa eli vajaat 16 %, neurologian ja keuhkosai- rauksien osuus yhteensä 25 miljoonaa euroa eli 14 % ja kirurgian osuus 23 miljoo- naa euroa eli 13 % kaikista vuoden 2004 erityisen kalliin hoidon kustannuksista (taulukko 3). Yksittäisistä sairauksista kokonaiskustannuksiltaan kallein oli skitsofrenia (23 % erityisen kalliin hoidon kustannuksista), leukemia (9 %), anomalia (5 %) ja kes- kosuus (4 %). Nämä neljä muodostivat yhteensä noin 41 % erityisen kalliin hoidon kokonaiskustannuksista vuonna 2004. 21 Sairausryhmä Euroa per sairaus- ryhmä Yksikkö- kustannus euroa Osuus (%) kalliista hoidosta Potilaita Esiintyvyys/ 100 000 as. Kaikki kalliit yhteensä 180 065 063 127 254 100,0 1 415 Psykiatria 68 449 269 104 984 38,0 652 13,7 • Skitsofrenia 41 575 531 101 901 23,1 408 8,6 • Masennus 6 343 461 111 289 3,5 57 1,2 • Käytös- /tunnehäiriö 2 955 357 105 548 1,6 28 0,6 • Rajatila, kehityshäiriö 3 102 173 106 971 1,7 29 0,6 • Ahdistushäiriö 2 356 945 107 134 1,3 22 0,5 • Dementia ym. 1 956 735 115 102 1,1 17 0,4 • Anorexia 1 869 522 116 845 1,0 16 0,3 • Muu 5 569 146 121 068 3,1 46 1,0 Lastentaudit 35 477 039 144 804 19,7 245 5,2 • Anomalia 8 285 263 145 355 4,6 57 1,2 • Keskosuus 7 429 511 121 795 4,1 61 1,3 • Leukemia 7 220 565 160 457 4,0 45 0,9 • Syöpä, muu 5 396 523 142 014 3,0 38 0,8 • Neurologinen sairaus 2 745 219 152 512 1,5 18 0,4 • Verisairaus, aineenvaihd.sairaus 2 058 980 228 776 1,1 9 0,2 • Elinsiirron jälkitila, dialyysi 1 412 195 141 220 0,8 10 0,2 • Muu 928 782 132 683 0,5 7 0,1 Sisätaudit 27 947 278 117 426 15,5 238 5,0 • Leukemia 8 953 008 126 099 5,0 71 1,5 • Imusolmukesyöpä 1 107 244 92 270 0,6 12 0,3 • Muut syövät 750 684 107 241 0,4 7 0,1 • Muu verisairaus 3 148 150 157 408 1,7 20 0,4 • Munuaissairaus 4 354 009 92 756 2,4 45 0,9 • Sydänsairaus 1 597 004 114 072 0,9 14 0,3 • Maksasairaus 1 187 136 107 921 0,7 11 0,2 • Elinsiirron jälkitila 1 855 014 109 118 1,0 17 0,4 • Infektio 1 963 303 115 488 1,1 17 0,4 • Endokrinologia 1 503 966 125 331 0,8 12 0,3 • Muu 1 527 760 127 313 0,8 12 0,3 Neurologia ja keuhkosair. 25 496 911 265 985 14,2 98 2,1 • CP/halvausoireyht. 6 591 068 183 333 3,7 36 0,8 • Lihasdystrofia 6 515 827 283 297 3,6 23 0,5 • Hengitysvajavuus 6 054 726 378 420 3,4 16 0,3 • Keskush. surkast. 3 974 353 397 435 2,2 10 0,2 • Monihermosair. 1 617 237 202 155 0,9 8 0,2 • Verenkiertohäiriö 743 701 104 313 0,4 5 0,1 Kirurgia 22 695 153 126 084 12,6 180 3,8 • Sisäelimet 6 241 774 120 034 3,5 52 1,1 • Verisuonisairaus 4 361 127 117 868 2,4 37 0,8 • Kasvain 2 055 816 108 201 1,1 19 0,4 • Palovamma 3 485 896 183 468 1,9 19 0,4 • Niskavamma 2 832 455 134 879 1,6 21 0,4 • Muu monivamma 1 897 354 118 580 1,1 16 0,3 • Aivo-/päävamma 1 087 100 120 789 0,6 9 0,2 • Rintakehä/-ranka 733 699 104 814 0,4 7 0,1 Taulukko 3. Erityisen kalliin hoidon (yli 80 000 euroa sairautta ja potilasta kohti vuodessa) diagnoosien jakauma 19 sairaanhoitopiirin potilailla vuonna 2004 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedot puuttuvat taulukosta. 22 Erityisen kalliin hoidon kuntalaskutus ja potilaslukumäärät jaettiin myös diag- noosiluokkiin ja näille laskettiin yksikkökustannukset (taulukko 3). Neurologisten ja keuhkosairauksien yksikkökustannukset olivat suurimmat jopa lähes 400 000 euroa vuodessa. Potilaat olivat pääsääntöisesti hengityshalvauspotilaita. Verisairauksien, syöpätautien, palovammojen, keskosten ja lasten synnynnäisten anomalioiden yksik- kökustannukset olivat keskimääräistä suurempia. Syöpätaudeista leukemiat aiheutti- vat eniten kustannuksia. Sairaanhoitopiireissä samoja sairauksia hoidettiin paikallisen käytännön mu- kaan eri erikoisaloilla. Elinsiirtojen kustannukset näyttivät kirjautuvan useammin sisätautien kuin kirurgian erikoisaloille. Aivo- ja selkäydinvammapotilaiden hoidon kustannukset saattoivat kirjautua lastentautien, kirurgian, neurologian tai kuntou- tuksen erikoisaloille. Syövän sädehoidot ja kemoterapiat kirjautuivat vaihtelevasti eri erikoisaloille. Taulukointia varten potilaat ryhmiteltiin uudelleen iän ja toisaalta pää- diagnoosien mukaan. Erikoisala on mukana suuntaa-antavasti (taulukko 3, liite 3). Varsinais-Suomen shp:n vastaavat tiedot vuodelta 2003 saapuivat myöhässä (liite 34), vuoden 2004 tietoja ei saatu lainkaan. Taulukko 4. Psykiatrian erityisen kalliit hoidot (yli 80 000 euroa sairautta ja potilasta kohti vuodessa) sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Erityisen kalliin psykiatrisen hoidon kustannukset euroa Yksikkö- kustannus euroa per potilas Euroa per asukas Osuus (%) jäsenkunta- laskutuksesta Osuus (%) kalliista hoidosta Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Pohjois-Karjala 4 299 969 107 499 25,25 3,6 54,6 40 23 Lappi 2 463 579 102 649 20,56 3,1 49,4 24 20 HUS 28 938 023 106 782 20,17 3,0 39,9 271 19 Kymenlaakso 3 232 771 92 365 17,85 2,5 37,4 35 19 Länsi-Pohja 1 142 498 103 863 17,15 2,1 35,5 11 17 Etelä-Karjala 2 022 996 119 000 15,72 2,4 45,5 17 13 Etelä-Savo 1 426 197 89 137 13,70 2,0 50,7 16 15 Pirkanmaa 5 928 078 107 783 12,81 2,1 36,4 55 12 Pohjois-Pohjanmaa 4 820 725 104 798 12,73 2,2 38,0 46 12 Itä-Savo 733 259 91 657 11,69 1,4 28,3 8 13 Etelä-Pohjanmaa 2 224 758 96 729 11,43 1,6 32,7 23 12 Kainuu 896 248 89 625 10,90 1,5 38,6 10 12 Keski-Suomi 2 698 270 107 931 10,10 1,8 34,1 25 9 Pohjois-Savo 2 530 728 105 447 10,08 1,6 42,5 24 10 Kanta-Häme 1 646 388 102 899 9,82 1,5 36,1 16 10 Keski-Pohjanmaa 731 214 104 459 9,46 1,3 58,6 7 9 Vaasa 818 031 163 606 4,92 0,6 16,7 5 3 Satakunta 1 066 130 106 613 4,68 0,7 18,1 10 4 Päijät-Häme 829 407 92 156 3,99 0,7 18,4 9 4 Varsinais-Suomi - - - - - - - Keskiarvo 2 022 996 105 000 12,79 1,9 37,5 17 12 Yhteensä 68 449 269 652 Varsinais-Suomen shp:n tiedot puuttuvat. 23 Erityisen kallista hoitoa saaneista psykiatrisista potilaista enemmistö sairasti skit- sofreniaa. Skitsofrenian osuus erityisen kalliin hoidon kuntalaskutuksesta oli lähes 42 miljoonaa euroa eli 23 % kaikesta erityisen kalliin hoidon kustannuksista ja 63 % psykiatrian alan erityisen kalliista hoidon kustannuksista vuonna 2004 (taulukko 3). Skitsofrenian osuudesta yli puolet selittyy kriminaalipotilaiden kuntalaskutuksella. Psykiatrian osuus erityisen kalliin yli 80 000 euron vuosikustannukset aiheuttaneen hoidon kuntalaskutuksesta oli suhteellisesti suurin (59 %) Keski-Pohjanmaan sai- raanhoitopiirissä ja pienin (vajaat 17 %) Vaasan sairaanhoitopiirissä (taulukko 4). Psykiatristen sairauksien hoidosta johtuvat kustannukset sairaanhoitopiirin asukasta kohti olivat suurimmat Pohjois-Karjalassa (25,25 euroa asukasta kohti) ja pienimmät Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä (3,99 euroa asukasta kohti). Vastaavat tiedot psykiatrian kuntalaskutuksesta vuodelta 2003 ovat liitteessä 4. Erityisen kalliin psykiatrisen hoidon kustannukset on eritelty lasten- ja nuorisopsyki- atriaan sairaanhoitopiireittäin liitteissä 5a ja 5b sekä aikuispsykiatriaan liitteissä 6a ja 6b. Muiden erikoisalojen erityisen kalliiden hoitojen kuntalaskutus sairaanhoitopii- reittäin vuosina 2003 ja 2004 löytyy liitteistä 7-10. 4.2.3 Sairaanhoitopiirien laskutusperusteet kalliiden hoitojen osalta Kalliiden hoitojen kustannusten seurantaa ja tasausta varten sairaanhoitopiirien las- kutusjärjestelmiin on räätälöity yksilöllisiä tietokoneohjelmia. Osassa sairaanhoito- piirejä kustannusten kertymistä seurataan pitkin vuotta ja osassa tasaus toteutetaan vasta vuoden lopussa. Vuodenvaihde on tasauksen katkaisupiste kaikissa sairaanhoi- topiireissä. Seurantajärjestelmät eivät olleet muunneltavissa eri tasausrajoille selvityk- sen tietojenkeruuta varten. Tietojen keruu kalliiden hoitojen kustannusten tasausta varten perustui pääsääntöisesti potilaskohtaisiin kalliisiin kustannuksiin. Vain muu- tamassa sairaanhoitopiirissä tasaus oli sairauskohtaista. Syy tähän on ilmeinen. Tie- tokoneohjelmat pystyvät huonosti arvioimaan diagnoosien yhteensopivuutta. Tässä selvityksessä saman sairauden hoidosta johtuvien kustannusten yhteen laskeminen oli tehtävä käsin potilas potilaalta yksilöllisesti diagnooseja tarkastelemalla. Diagnoo- sien yhdistämisessä samaksi sairaudeksi tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta ja tapauskohtaista harkintaa. Keski-Suomen shp:ssä ylilääkärit varmistavat, että kysees- sä on yksi sairaus. KYSin menettelytapa rajata tasauslasku yhteen sairauteen liittyväk- si ei selvinnyt vastauksesta. Sairaanhoitopiirien laskutus perustui vuosina 2003 ja 2004 tavallisimmin hoito- päivälaskutukseen tai itse kehitettyyn tuotteistukseen (liite 11). Siellä, missä DRG- laskutusta käytettiin, ilmeni erilaisia tapoja tulkita asioita erityisesti ns. ”overlayerei- ta”. Eräissä sairaanhoitopiireissä (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) ei DRG-laskutusta katkaistu missään vaiheessa, jolloin hyvinkin eri pituiset hoidot laskutettiin samalla DRG-hinnalla. Tämä asetti luonnollisen noin 20 000 euron katon yhden sairauden kalliille hoidolle. DRG-luokka muuttui vain jos potilas siirtyi toiselle erikoisalalle. Tämä voi selittää erityisen kalliin hoidon näennäistä vähyyttä. DRG:n käsittelyssä oli eroja myös siinä laskettiinko saman potilaan samasta sairaudesta johtuvat, mutta 24 ajallisesti erilliset hoitojaksot samaan DRG-pakettiin. Kaikilta sairaanhoitopiireiltä ei saatu kuvausta laskutuskäytännöistä määräaikaan mennessä ja kalliin hoidon tasaus- rajoja ei tässä selvityksessä erikseen tiedusteltu, koska ne oli aiemmin kysytty. 4.3 Hengityshalvauspotilaat Hengityshalvauspotilaiden hoidon kuntalaskutus oli kaikkiaan noin 27 miljoonaa eu- roa vuonna 2004 ja hengityshalvauspotilaita yhteensä 135 (taulukko 5). Tiedot vuoden 2003 hengityshalvauspotilaiden hoidosta ovat liitteessä 12. Vaasan sairaanhoitopiirissä hengityshalvaushoidon kuntalaskutus asukasta kohti oli suurin 13,23 euroa ollen sairaanhoitopiirien keskiarvoon – 4,93 euroa asukasta kohti – lähes kolminkertainen. Keski-Pohjanmaalla hengityshalvauspotilaiden hoi- dosta johtuva kustannusrasitus asukasta kohti oli vain 0,65 euroa. Hengityshalvaus- potilaan hoidon yksikkökustannus oli keskimäärin hieman alle 200 000 euroa vuo- dessa vuonna 2004. Yksikkökustannuksen keskiarvo oli korkein, yli 300 000 euroa, Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ja kalleimmillaan hengityshalvauspotilaiden hoi- tokustannukset olivat lähes 400 000 euroa vuodessa. Sairaanhoitopiireissä oli keski- määrin 3 hengityshalvauspotilasta 100 000 asukasta kohti, mutta Vaasan sairaanhoi- Taulukko 5. Hengityshalvauspotilaiden hoidon jäsenkuntalaskutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Hengityshalvaus- hoidon kustannukset euroa Yksikkö- kustannus euroa per potilas Euroa per asukas Osuus (%) jäsenkunta- laskutuksesta Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Vaasa 2 197 344 199 759 13,23 1,64 11 7 Etelä-Pohjanmaa 1 358 460 226 410 6,98 0,96 6 3 Varsinais-Suomi 3 200 158 246 166 6,97 0,80 13 3 Keski-Suomi 1 839 566 204 396 6,89 1,26 9 3 Itä-Savo 420 900 210 450 6,71 0,81 2 3 Länsi-Pohja 441 035 220 518 6,62 0,82 2 3 Satakunta 1 505 623 188 203 6,61 0,96 8 4 HUS 8 211 728 200 286 5,72 0,85 41 3 Pohjois-Pohjanmaa 892 954 297 651 5,24 0,75 3 3 Kymenlaakso 925 261 308 420 5,11 0,71 3 3 Kainuu 354 838 177 419 4,32 0,60 2 2 Pirkanmaa 1 947 487 139 106 4,21 0,69 14 3 Lappi 452 772 226 386 3,78 0,57 2 3 Kanta-Häme 596 783 149 196 3,56 0,56 4 2 Päijät-Häme 735 788 245 263 2,93 0,47 3 1 Etelä-Karjala 359 141 179 571 2,79 0,42 2 2 Etelä-Savo 263 995 131 998 2,54 0,37 2 2 Pohjois-Savo 835 926 167 185 2,21 0,38 5 1 Pohjois-Karjala 324 152 162 076 1,56 0,26 2 1 Keski-Pohjanmaa 50 000 50 000 0,65 0,09 1 1 Yhteensä 26 913 911 135 Keskiarvo 196 523 4,93 0,70 3 25 topiirissä oli 7 potilasta 100 000 asukasta kohti. Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä hengityshalvauspotilaita oli vähiten vain yksi hengityshalvauspotilas 100 000 asukasta kohti. Hengityshalvauspotilaan perustauti oli tavallisesti neurologinen sairaus kuten keskushermoston surkastumissairaus, lihasdystrofia tai monihermosairaus. Hengitys- halvauspotilaiksi oli määritetty myös selkäydinvamman seurauksena halvautunei- ta tetrapareesipotilaita ja muutamia CP-potilaita. Yksittäisiä potilaita oli määritetty hengityshalvauspotilaaksi myös hengitysvajaus- tai uniapnea-diagnooseilla. Keskus- hermoston surkastumissairauspotilaiden hoidon yksikkökustannus saattoi olla lähes 400 000 euroa vuodessa (taulukko 3). Useissa sairaanhoitopiireissä potilaat hoidettiin neurologian, keuhkosairauksien tai lastentautien yksikön potilaina, mutta muutamis- sa sairaanhoitopiireissä hengityshalvauspotilaille oli perustettu oma hoitoyksikkö. 4.4 Kriminaalipotilaat 4.4.1 Kriminaalipotilaiden hoidon laskutus, potilasmäärät ja diagnoosit TEOn päätöksellä valtion mielisairaaloissa rikoksesta epäiltyjen, kriminaalipotilaina hoidettujen henkilöiden hoidon kuntalaskutus oli noin 22 miljoonaa euroa vuonna Taulukko 6. Kriminaalipotilaiden hoito valtion mielisairaaloissa vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Kriminaali- potilaiden hoito- kustannukset euroa Yksikkö- kustannus euroa per kriminaali- potilas Euroa per asukas Osuus (%) jäsenkunta- laskutuksesta Kriminaali- potilaita per shp Kriminaali- potilaita per 100 000 asukasta Länsi-Pohja 629 426 78 678 9,45 1,2 8 12 Itä-Savo 561 886 80 269 8,96 1,1 7 11 Kainuu 681 518 75 724 8,29 1,2 9 11 Päijät-Häme 1 593 768 75 894 6,35 1,0 21 8 HUS 8 404 435 72 452 5,86 0,9 116 8 Lappi 658 780 82 348 5,50 0,8 8 7 Kymenlaakso 909 954 69 996 5,02 0,7 13 7 Etelä-Savo 506 132 84 355 4,86 0,7 6 6 Kanta-Häme 778 558 70 778 4,64 0,7 11 7 Pohjois-Savo 1 628 330 67 847 4,30 0,6 24 6 Keski-Suomi 1 051 307 58 406 3,93 0,7 18 7 Keski-Pohjanmaa 251 420 62 855 3,25 0,5 4 5 Etelä-Pohjanmaa 610 956 76 370 3,14 0,4 8 4 Satakunta 706 893 78 544 3,11 0,5 9 4 Vaasa 513 456 64 182 3,09 0,4 8 5 Etelä-Karjala 394 492 78 898 3,07 0,5 5 4 Pohjois-Karjala 592 374 49 365 2,85 0,5 12 6 Varsinais-Suomi 964 650 74 204 2,10 0,3 13 3 Pohjois-Pohjanmaa 210 966 70 322 1,24 0,2 3 2 Pirkanmaa 389 710 77 942 0,84 0,2 5 1 Yhteensä 22 039 011 308 Keskiarvo 72 471 4,49 0,7 6 26 2004. Potilaita oli kaikkiaan 308 vuonna 2004, ja Niuvanniemessä hoidettiin heistä 195 (taulukko 6). Vuonna 2003 kuntalaskutus oli vajaat 22 miljoonaa euroa ja poti- laita oli 320, joista Niuvanniemessä hoidettuja oli 204 (liite 13). Kriminaalipotilaiden hoidon osuus sairaanhoitopiirien koko jäsenkuntalasku- tuksesta jäi yleensä alle 1 % (taulukko 6). Kaikkien Niuvanniemessä vuonna 2004 hoidettujen kriminaalipotilaiden diagnoosiksi oli asetettu skitsofrenia. Vuonna 2003 skitsofrenia oli 195 potilaalla 205:stä. Vanha Vaasan mielisairaalaan otettiin hoitoon vuonna 2004 kaikkiaan 11 uutta kriminaalipotilasta ja vuonna 2003 kaikkiaan 20. Niuvanniemestä ei saatu potilaiden vaihtuvuutta koskevia lukemia. Kriminaalipotilaita hoidettiin valtion mielisairaaloissa aloitetun alkuvaiheen hoi- don jälkeen myös sairaanhoitopiirien omissa psykiatrisissa yksiköissä (liite 14). Sai- raanhoitopiirien jäsenkuntalaskutus piirin omassa psykiatrian yksikössä toteutetusta kriminaalipotilaiden hoidosta oli noin 7 miljoonaa euroa vuonna 2004 sisältäen kri- minaalipotilaille annetun somaattisen hoidon. Vuonna 2003 vastaava jäsenkuntalas- kutus oli 6 miljoonaa euroa. 4.4.2 Kriminaalipotilaiden erityisen kallis hoito Vanha Vaasan sairaalassa kriminaalipotilaiden hoidon laskutus pohjautui kiinte- ään hoitopäivähintaan jolloin koko vuoden hoidon potilaskohtainen kuntalaskutus jäi hieman alle 80 000 euron. Niuvanniemessä laskutus perustui kriminaalipoti- laan hoidon vaativuuteen, jolloin vaikeahoitoisen kriminaalipotilaan kuntalasku- tus saattoi ylittää 200 000 euroa vuodessa. Valtion mielisairaalan lasku lähetettiin eräissä tapauksissa suoraan potilaan kotikuntaan. Sairaanhoitopiiri ei saanut silloin lainkaan laskutustietoja ja sairaanhoitopiirien antamat tiedot olivat tästä syystä osin puutteellisia. Helsingin ja Uudenmaan, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireistä ei saatu tietoja omassa sairaanhoitopiirissä hoidetuista kri- minaalipotilaista. Vanha Vaasan sairaalassa kriminaalipotilaiden hoidosta johtuva kuntalaskutus ei ylittänyt erityisen kalliin hoidon rajaa hoitopäivähinnoittelusta johtuen. Niuvannie- men sairaalassa laskutus perustui hoidon vaativuuteen. Siellä kaikkiaan 91 kriminaa- lipotilaan kuntalaskutus ylitti 80 000 euroa vuonna 2004 ja vuonna 2003 erityisen kalliita kriminaalipotilaita oli yhteensä 73. Niuvanniemen sairaalassa pitkäaikaiskun- toutuksessa olevien kriminaalipotilaiden vuosihoitokustannukset jäivät alle 80 000 euron. Hoidoltaan erityisen kalliiden kriminaalipotilaiden tarkkoja laskutustietoja ei saatu, mutta ne on lukumäärätietojen perusteella arvioitavissa noin 10 miljoonaksi euroksi vuonna 2004. Sairaanhoitopiirien omien laskelmien mukaan hoidoltaan erityisen kalliita yli 80 000 euron vuosikustannukset aiheuttaneita valtion mielisairaaloissa tai muissa hoitolaitoksissa hoidettuja kriminaalipotilaita oli kaikkiaan 123 vuonna 2004 ja 118 vuonna 2003 (liite 15). 27 4.5 Erityisen kallis hoito ilman hengityshalvaus- ja kriminaalipotilaita Erityisen kalliin yli 80 000 euroa vuodessa maksavien sairauksien jäsenkuntalaskutus ilman hengityshalvauspotilaiden ja kriminaalipotilaiden jäsenkuntalaskutusta oli 146 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja potilaita oli kaikkiaan 1220 (liite 16). Vuonna 2003 jäsenkuntalaskutus oli 138 miljoonaa euroa ja potilaita oli 1188 (liite 17). 4.6 Vaativan erityistason keskitettävä hoito 4.6.1 Valtakunnallisesti keskitettävän erityistason sairaanhoidon kuntalaskutus Valtakunnallisesti harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan laitok- seen keskitettävien erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden kuntalaskutus lukuun ottamatta oikeuspsykiatrisia erityistutkimuksia oli saatujen vastausten perusteella 53 miljoonaa euroa vuonna 2004 (taulukko 7). Hoidettuja potilaita oli 1 542 ja heille tehtyjä toimenpiteitä kaikkiaan 2 213 kpl. Näiden lisäksi keskitettävistä toimenpiteis- tä, oikeuspsykiatrisista erityistason keskitettävistä tutkimuksista johtuva laskutus oli runsaat 3,8 miljoonaa (n = 166 potilasta) euroa vuonna 2004 ja 3,7 miljoonaa euroa (n = 176 potilasta) vuonna 2003 (taulukko 15 ja liite 21). Taulukko 7. Valtakunnallisesti keskitetty erityistason sairaanhoito vuonna 2004 Hoitolaitos Hoitokokonai- suuden kuntalaskutus euroa Pelkän toimenpiteen kuntalaskutus euroa Yksikkö- kustannus euroa per hoito- kokonaisuus Yksikkö- kustannus euroa per toimenpide Potilaita Toimen- piteitä HYKS 42 101 389 12 542 154 36 326 6 854 1 159 1 830 KYS 421 984 421 984 21 099 21 099 20 20 OYS 459 477 459 477 9 009 9 009 51 51 TAYS 4 165 967 4 165 967 22 890 22 890 182 182 Invalidiliitto 3 032 794 3 032 794 44 600 44 600 68 68 Invalidisäätiö 309 000 309 000 23 769 23 769 13 13 Reumasäätiö 265 138 265 138 8 286 8 286 32 32 Niuvanniemi* 2 399 339 2 399 339 141 138 141 138 17 17 Yhteensä 53 155 088 23 595 853 1 542 2 213 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset eivät sisälly lukuihin ja TYKSin tietoja ei saatu. * vaarallisten tai vaikeahoitoisten lasten ja nuorten hoito 28 Yliopistollisten sairaaloiden omien jäsenkuntien laskutuksen osuus koko valta- kunnallisesti keskitetyn erityistason sairaanhoidon kuntalaskutuksesta vaihteli 20 % ja 57 % välillä vuonna 2004 (taulukko 8). HYKSin osuus keskitettävän hoidon tuot- tajana oli suurin laskutuksen ollessa oikeuspsykiatriset tutkimukset mukaanlukien yli 43 miljoonaa euroa. TAYSin osuus oli toiseksi suurin ollen runsaat 4 miljoonaa euroa, Invalidiliiton runsaat 3 miljoonaa euroa ja Niuvanniemessä käynnistynyt vaa- rallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito runsaat 2 miljoonaa euroa vuonna 2004. Oman sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaskutuksen %-osuus lai- toksen tuottamasta valtakunnallisesti keskitettävästä hoidosta oli suurin OYSissa ja toiseksi suurin HYKSissä. Taulukko 8. Yliopistosairaaloiden oman sairaanhoitopiirin asukkaille annettu valtakunnallisesti keskitettävän erityistason sairaanhoito suhteessa keskitettävään toimintaan kokonai- suutena vuonna 2004. Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset sisältyvät tämän taulukon lukuihin. Hoitolaitos Kuntalaskutus koko maa euroa (keskitetty hoito) Kuntalaskutus omat jäsenkunnat euroa (keskitetty hoito) Palvelun tuottajan oman shp:n %-osuus kustannuksista Potilaita koko maassa yhteensä Potilaita oman shp:n jäsen- kunnista Oman shp:n potilaiden osuus (%) potilaista HYKS 43 866 229 18 452 458 42 1 215 499 41 TAYS 4 260 647 842 706 20 188 48 26 OYS 812 943 462 258 57 71 40 56 KYS 421 984 83528 20 20 4 20 TYKS - - - - - - Vuonna 2003 valtakunnallisesti keskitetyn erityistason sairaanhoidon kuntalas- kutus oli runsaat 47 miljoonaa euroa, hoidettuja potilaita oli 1 683 ja heille tehtiin kaikkiaan 2444 toimenpidettä (liitteet 18 - 19). HYKSistä toimitettiin eri hakutavoil- la tuotettuja tietoja valtakunnallisesti keskitettyjen toimenpideiden lukumääristä ja kuntalaskutuksista. Eroa eri laskutavoilla saaduissa tuloksissa oli noin 8 miljoonaa euroa molempina vuosina. Tässä raportissa tulokset on esitetty HYKS:in toimittamia suurempia laskutustietoja käyttäen. Erityisen kalliin valtakunnallisesti keskitetyn eri- tyistason sairaanhoidon luvut ovat liitteessä 33. 4.6.2 Keskitettynä hoidettujen potilaiden määrät ja kokonaiskustannukset toimenpideryhmittäin Valtakunnallisesti keskitettyjen erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden kuntalasku- tukset ja hoidettujen potilaiden määrät HYKSissä vuonna 2004 esitetään taulukossa 9 ja muissa laitoksissa vuosina 2003 ja 2004 taulukoissa 10 – 14. HYKSin tiedot vuoden 2003 osalta ovat liitteessä 20. Elinsiirroista johtuva jäsenkuntalaskutus oli kustannuksiltaan suurin runsaat 16 miljoonaa euroa vuonna 2004. Kuntalaskutus oli suuri myös imeväisten avosydänki- rurgian ja muun vaativan lasten sydänkirurgian toimenpiteiden osalta yli 10 miljoo- naa euroa, allogeenisten luuydinsiirtojen osalta 7,6 miljoonaa euroa, selkäydinvam- 29 mapotilaiden akuuttivaiheen kuntoutuksen osalta yli 3 miljoonaa euroa, erittäin vai- keiden palovammojen primaarihoidon osalta alle 2 miljoonaa euroa, ylipainehappi- hoidon osalta yli 1 miljoona euroa ja vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon osalta samoin yli 1 miljoona euroa. TYKSin osalta laskelmassa käytettiin vuoden 2003 tietoja, muilla vuoden 2004 lukuja (taulukot 9-14). Asetus- luonnoksessa mainittuja epikeratofakialeikkauksia ei ole tehty, koska ne on korvattu laser-tekniikalla. Oikeuspsykiatristen erityistutkimuksien, mukaan lukien mielentilatutkimukset, laskutustiedot ja potilasmäärät esitetään erikseen omissa taulukossaan, sillä valtio vastaa näiden kustannuksista. Oikeuspsykiatristen erityistoimenpiteiden laskutus jäi alle 4 miljoonan euron vuosina 2003 - 4 (taulukko 15, liite 21). Yksittäisten toimenpiteiden jakautuminen koko maahan ja toisaalta yliopisto- sairaaloiden omien jäsenkuntien kesken esitetään liitteissä 22 – 27. Liitteeseen 28 on luetteloitu keskitettyä hoitoa antaneiden hoitolaitoksien tätä selvitystä varten tar- vittujen tietojen poiminnassa käyttämiä toimenpidekoodeja, diagnooseja ja muita hakutermejä. Liiteenä 29 on luettelo STMn ohjeen valtakunnallisesti keskitettävistä toimenpiteistä ja liitteessä 30 STMn asetusluonnoksen toimenpideluettelo. Liitteissä 31 ja 32 esitetään valtakunnallisesti keskitettävien erityistason sairaanhoitotoimen- piteitä saaneiden potilaiden lukumäärät suuntaa-antavasti. TYKSin tietoja vuodelta 2004 ei saatu. Liitteessä 33 esitetään tuottajien toimittamat erityisen kalliin 80 000 euron vuosikustannukset ylittäneiden valtakunnallisesti keskitettyjen erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden kuntalaskutustiedot. HYKSistä toimitettiin keskite- tyn hoidon kuntalaskutuksista eri vaihtoehtoja, mutta erityisen kalliin keskitetyn hoidon osalta luvut toimitettiin vain kalleimmalla laskutavalla. HYKSin osuutta valtakunnallisesti keskitettävästä hoidosta on pidettävä lähinnä suuntaa-antavana (liite 33). 4.6.3 Keskitettävien erityistason toimenpiteiden osuus erityisen kalliista hoidosta Erityistason keskitettävien toimenpiteiden keskimääräinen yksikkökustannus ei ylit- tänyt tässä selvityksessä erityisen kalliin hoidon rajaksi asetettua 80 000 euron vuosi- kustannusta kuin vaarallisten tai vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoi- don sekä allogeenisten luuytimen kantasolusiirtojen ja lasten sappitieatresian hoidon osalta (taulukot 10 ja 14). Muita kalliita, mutta keskimääräisiltä yksikkökustannuk- siltaan kuitenkin alle 80 000 euron jääviä hoitoja olivat erittäin vaikeiden palovam- mojen primaarihoito, elinsiirrot, imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia sekä vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito. Kaikkiaan vaativan erityistason keskitettävän ja samanaikaisesti kalliin yli 80 000 euron vuosikustannukset aiheuttaneen hoidon kustannukset olivat runsaat 24 mil- joonaa euroa vuonna 2004. Erityisen kalliille hoidolle asetetun rajan - yli 80 000 euroa - ylitti 67 elinsiirto- toimenpidettä eli vajaa neljännes kaikista vuonna 2004 tehdystä 250 elinsiirroista. 30 Taulukko 9. HYKSiin valtakunnallisesti keskitetyt erityistason toimenpiteet vuonna 2004 Keskitettävä toimenpide Kuntalaskutus euroa 2004 Toimenpide- kustannus euroa 2004 Potilaita 2004 Toimen- piteitä 2004 Yksikkö- kustannus euroa per potilas 2004 Yksikkö- kustannus euroa/ toimenpide 2004 Aivoverisuonten ohitusleikkaus 183 004 82 993 7 8 26 143 10 374 Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot 7 616 691 1 243 517 81 81 94 033 15 352 Epikeratofakialeikkaus Ei tehdä, korvattu uudella laser-tekniikalla Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito 1 292 955 152 295 75 95 17 239 1 603 Erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito 1 826 843 206 260 32 44 57 089 4 688 Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja primaarinen leikkaushoito 477 538 180 719 130 132 3 673 1 369 Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia 10 178 897 2 607 380 251 264 40 553 9 876 Juveniilin reuman vaativa leikkaushoito 5 105 2 060 1 1 5 105 2 060 Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito 146 090 55 099 10 10 14 609 5 510 Lasten glaukooman leikkaushoito 94 694 28 915 21 27 4 509 1 071 Lasten sappitieatresian hoito 202 387 20 410 1 1 202 387 20 410 Luudysplasioiden vaativa leikkaushoito 529 383 172 441 49 51 10 804 3 381 Luusyövän primaarinen hoito 874 248 304 335 31 47 28 202 6 475 Munuaisen-, haiman-, maksan-, sydä- men- ja keuhkonsiirrot 16 151 685 6 599 663 250 252 64 607 26 189 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset 1 764 840 1 764 840 56 56 31 515 31 515 Retinoblastooman hoito 150 558 60 975 11 18 13 687 3 388 Silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto 259 679 187 462 41 67 6 334 2 798 Skolioosin leikkaushoito 1 088 180 344 054 40 42 27 205 8 192 Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoito sekä sukupuolen korjausleikkaushoito 257 169 26 940 84 644 3 062 42 Transseksuaalisten henkilöiden sukupuolen korjausleikkaushoito 181 374 93 770 11 11 16 489 8 525 Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito 35 945 23 900 7 9 5 135 2 656 Vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito 0 0 0 0 0 0 Vaikeat aivoverisuoniepä-muodostumat (jättianeurysmat, fusiformiset aneurysmat ym.) 523 004 131 326 23 23 22 739 5 710 Vaikea-asteisen lihavuuden kokonais- valtainen hoitosuunnitelma ja kirurginen hoito 25 960 17 640 3 3 8 653 5 880 Yhteensä 43 866 229 14 306 994 1 215 1 886 36 104 7 586 Keskiarvo 1 907 227 622 043 30 599 7 698 Taulukon luokitus perustuu HYKSin toimittamasta kahdesta vaihtoehdosta kokonaiskuntalaskutukselta suurempaan. 31 Taulukko 10. TAYSiin valtakunnallisesti keskitetyt erityistason sairaanhoitotoimenpiteet vuosina 2003 ja 2004 Keskitettävä toimenpide Kunta- laskutus euroa 2003 Kunta- laskutus euroa 2004 Potilaita 2003 Potilaita 2004 Yksikkö- kustannus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa 2004 Luusyövän primaarinen hoito 400 114 391 231 25 15 16 005 26 082 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset 151 370 94 680 10 6 15 137 15 780 Skolioosin leikkaushoito kokonaisuutena tutkimuksineen 858 742 969 424 41 48 20 945 20 196 Skolioosi (vain leikkaus) 709 190 942 577 41 48 17 297 19 637 Transseksuaalisten henkilöiden psykiat- riset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoito 46 007 76 880 76 94 605 818 Vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito 1 205 050 2 755 279 15 25 80 337 110 211 Yhteensä 2 511 731 4 260 647 167 188 25 054 32 121 Taulukko 11. TYKSiin valtakunnallisesti keskitetyt erityistason sairaanhoitotoimenpiteet vuonna 2003. Vuoden 2004 tietoja ei saatu. Keskitettävä toimenpide Kuntalaskutus euroa 2003 Potilaita 2003 Yksikkökustannus euroa 2003 Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot 687 251 15 45 817 Luusyövän primaarinen hoito 18 213 5 3 643 Ylipainehappihoito ja siihen välittömästi liittyvä leikkaushoito 1 153 582 127 9 083 Yhteensä 1 859 046 147 Keskiarvo 19 514 Taulukko 12. OYSiin valtakunnallisesti keskitetyt erityistason sairaanhoitotoimenpiteet vuosina 2003 ja 2004 Keskitettävä toimenpide Kunta- laskutus euroa 2003 Kunta- laskutus euroa 2004 Potilaita 2003 Potilaita 2004 Yksikkö- kustannus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa 2004 Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden koko- naisvaltainen hoitosuunnitelma ja primaarinen leikkaushoito 176 525 82 260 21 16 8 406 5 141 Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito 55 639 66 128 9 7 6 182 9 447 Lasten glaukooman leikkaushoito 10 802 22 810 5 7 2 160 3 259 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset 366 760 353 466 19 20 19 303 17 673 Skolioosin leikkaushoito 259 390 263 898 17 16 15 258 16 494 Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito 7 590 24 381 2 5 3 795 4 876 Yhteensä 876 706 812 943 73 71 Keskiarvo 9 184 9 482 32 Taulukko 13. KYSiin valtakunnallisesti keskitetyt erityistason sairaanhoitotoimenpiteet vuosina 2003 ja 2004 Keskitettävä toimenpide Kuntalaskutus euroa 2003 Kuntalaskutus euroa 2004 Potilaita 2003 Potilaita 2004 Yksikkö- kustannus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa 2004 Epilepsian invasiivinen diagnos- tiikka ja kirurginen hoito 319 308 251 626 26 16 12 281 15 727 Erittäin vaikeiden palovammojen primaarinen hoito 234 140 125 400 6 3 39 023 41 800 Luusyövän primaarinen hoito 81 575 44 958 3 1 27 192 44 958 Yhteensä 635 022 421 984 35 20 Keskiarvo 26 165 34 162 Taulukko 14. Valtakunnallisesti keskitettävien erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden lukumäärät ja kustannukset muissa hoitolaitoksissa vuosina 2003 ja 2004 Keskitettävä toimenpide Kuntalaskutus euroa 2003 Kuntalaskutus euroa 2004 Potilaita 2003 Potilaita 2004 Yksikkö- kustannus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa 2004 Invalidiliitto, Käpylän kuntoutuslaitos Selkäydinvammapotilaan akuuttivaiheen kuntoutus 3 384 452 3 032 794 80 68 42 306 44 600 Invalidisäätiö, Orton Skolioosin leikkaushoito 564 500 65 000 31 3 18 210 21 667 V.a. -posit. (F-VIII) hemofilia- potilaiden leikkaushoito 341 500 244 000 9 10 37 944 24 400 Reumasäätiö Juveniilin reuman vaativa leikkaushoito 290 965 265 138 34 32 8 558 8 286 Niuvanniemi Vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito 228 852 2 399 339 2 17 114 426 141 138 Oikeuspsykiatriset mielentila- tutkimukset, nuoret - 104 426 - 2 - 52 213 Oikeuspsykiatriset mielentila- tutkimukset, aikuiset 1 178 496 949 870 58 52 20 319 18 267 Vanha Vaasa Oikeuspsykiatriset mielentila- tutkimukset, aikuiset 457 310 591 680 24 30 19 055 19 723 Taulukko 15. Valtakunnallisesti keskitettävät oikeuspsykiatriset erityistoimenpiteet vuonna 2004 Hoitolaitos Kuntalaskutus euroa Yksikkökustannus euroa Potilaat HYKS 1 764 715 31 513 56 OYS 94 680 15 780 6 TAYS 353 466 17 673 20 Niuvanniemi 1 054 296 19 524 54 Vanha Vaasa 591 680 19 723 30 Yhteensä 3 858 837 166 Keskiarvo 20 843 Valtio kustantaa oikeuspsykiatriset erityistutkimukset. 33 Erityisen kalliiden elinsiirtojen kuntalaskutuksen summa oli lähes 8 miljoonaa eu- roa vuonna 2004. Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot ylittivät erityisen kalliin hoidon rajan noin puolessa tapauksista. Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia muodostui erityisen kalliiksi noin joka kymmenennessä tapauk- sessa, kalliiden sydänleikkausten kokonaiskustannusten ollessa kaikkiaan runsaat 3 miljoonaa euroa vuonna 2004. Keskitetysti hoidettujen palovammojen ensivaiheen hoidon tapauksista noin neljännes ylitti kuntalaskutuksessa erityisen kalliille hoidol- le asetetun 80 000 euron rajan kalliiden hoitojen kokonaiskustannusten ylittäessä miljoona euroa. HYKSin toimittamista tiedostoista saadaan erilaisia lukuja riippuen, millä hakuta- voilla tietoja oli haettu. Pienemmissä arvioissa keskitettävien hoitojen kuntalaskutus jäi 34 miljoonaan euroon vuonna 2004 ja suuremmassa arviossa noin 42 miljoonaan euroon, kun oikeuspsykiatrisia erityistutkimuksia ei luettu mukaan. Erityisen kalliin valtakunnallisesti keskitetyn hoidon kuntalaskutus toimitettiin vain suuremmat kus- tannukset tuottaneella laskutustavalla (liite 33). Erityisen kalliin hoidon, mukaan lukien hengityshalvauspotilaat, vaativan erityis- tason keskitettävän hoidon ja TEOn päätöksellä valtion mielisairaalaan sijoitettujen, rikoksesta syytettyjen potilaiden hoidon kustannukset ovat osittain päällekkäisiä. Kuviossa 1 on esitetty yhteenveto tässä selvityksessä tarkastelluista kustannuksista ja arvioitujen kustannuserien päällekkäisyyksistä. 4.6.4 Yliopistosairaaloiden ja vastaavien keskusten laskutusperiaatteet valtakunnallisesti keskitettävän erityistason hoidon osalta Valtakunnallisesti keskitettävän erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden laskutus- ta tai keskittämistoiminnan seurantaa ei ole toistaiseksi ohjeistettu STMn selvitys- miesten Punkarin ja Kaitokarin esittämällä tavalla. Yhtenäisellä tavalla käytettäviä koodistoja tai strukturoituja tiedonkeruujärjestelmiä ei ole. Tämän selvityksen alku- vaiheessa keskitetysti hoidettujen potilaiden ja toimenpiteiden lukumäärien ja toi- menpidekohtaisten kustannusten selvittämistä pidettiin yliopistosairaaloissa jopa mahdottomana. Muissa keskuksissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuslaitoksessa ja Reumasäätiön sairaalassa, pyydettyjen tietojen tuot- taminen ei aiheuttanut ylipääsemättömiä ongelmia. Yliopistosairaaloissa etsittiin tietoja tehdyistä toimenpiteistä mahdollisesti käytet- tyjen diagnoosien tai toimenpidekoodien avulla. Hauissa käytettiin apuna myös po- tilaan ikään liittyviä rajauksia ja muita samantapaisten toimenpiteiden koodeja sekä potilaille tehtyjä erityisiä laboratoriokokeita tai muita tutkimuksia (liite 28). Ongelma oli keskitettävien hoitojen ajallisen ja sisällöllisen laajuuden rajaaminen. Epäselvyyttä aiheutti, kuuluivatko vaikeat invasiiviset tutkimukset ennen toimenpi- dettä keskitettäviin kustannuksiin, sekä miten tulisi tulkita toimenpiteen peruuntu- misia laajojen invasiivisten selvitysten jälkeen. Epäselvää oli myös kuinka pitkään hoidon keskittämistä voidaan tai tulisi jatkaa itse toimenpiteen jälkeen tai ennen sitä. Osalle potilaista tehtiin useita toimenpiteitä, mikä johti tulkintaongelmiin. 34 Kuvio 1. Tässä selvityksessä arvioitujen erityisen kalliin hoidon, vaativan erityistason keskitettävän hoidon ja TEOn päätöksellä kriminaalipotilaina valtion mielisairaalassa hoidettavien po- tilaiden hoitokustannukset menevät osin päällekkäin. Kaavioon on hahmoteltu kustannus- erien päällekkäisyys vuonna 2004. Valtakunnallisesti keskitettävien erityistason hoitojen osalta luvut ovat suuntaa-antavia johtuen rajausongelmista. m = miljoona Keskitettävää hoitoa koskevissa HYKSin tiedoissa oli ristiriitaisuuksia, mitkä joh- tuivat toimenpiteiden rajaamiseen liittyvistä tulkintavaikeuksista. Valtakunnallises- ti keskitettävien toimenpiteiden suhteen selvityksen lopputulosta on siksi pidettävä vain suuntaa-antavana kunnes toimiva raportointijärjestelmä saadaan luotua. Tieto- jen keruussa ilmenneet monet ongelmat korostivat tarvetta asettaa työryhmä suun- nittelemaan yhdenmukaista koodausta raportointi- ja seurantatarkoituksiin paitsi valtakunnallisesti keskitettäville erityistason sairaanhoitotoimenpiteille, myös seu- rantaa kaipaaville toimenpideryhmille kuten erityisen kalliille hoidoille. Työryhmä voisi toimia Stakesin johdolla. Valtakunnallisesti keskitettävien erityistason toimen- piteiden toimintalukujen keruussa käytetyt toimenpidekoodit ja diagnoosit ovat liit- teessä niiltä osin kuin niistä tietoja saatiin (liite 28). 4.7 Johtajaylilääkärien vastaukset Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit tai hallintoylilääkärit saivat asettaa haluamansa hoidot tai potilasryhmät tärkeysjärjestykseen sen mukaan, mitä hoitoja pitivät sopi- vimpina valtion kustannettavaksi. Kahdeksan johtajaylilääkäriä asetti kriminaalipo- Valtakunallisesti keskitettävät erityistason hoidot 53 m euroa Erityisen kallis yli 80 000 euron hoito potilasta kohti vuodessa 193 m euroa Erityisen kallis keskitetty hoito 24 m euroa Erityisen kallis kriminaalipotilaiden hoito 10 m euroa TEOn päätöksellä valtion mielisairaalassa hoidettavat kriminaalipotilaat 22 m euroa 35 tilaiden hoidon kustannusvastuun siirron valtiolle etusijalle. Hengityshalvauspotilai- den kustannuksien siirron valtiolle asetti etusijalle neljä vastaajaa ja elinsiirtojen kus- tannusten siirtoa piti tärkeimpänä kolme vastaajaa. Muiden vaihtoehtojen kohdalla hajonta oli huomattavaa (taulukko 15). Osa johtajaylilääkäreistä ei pitänyt minkään hoidon siirtoa valtion kustannettavaksi erityisen tarpeellisena. Johtajaylilääkärien muista vastauksista ilmeni, että realistisia, nopealla aikataululla toteutettavia vaihto- ehtoja on tosiasiassa vähän. Taulukko 15. Johtaja-/hallintoylilääkärien tekemä arvio eri potilasryhmien hoitokustannusten valtion vastuulle siirron ensisijaisuusjärjestyksestä (19 vastaajaa) Sijaluku 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Elinsiirrot 3 1 1 2 1 Entsyymikorvaushoito 1 5 2 1 Erityistason keskitettävä, kallis >80 000 euron hoito 2 1 1 1 1 Hengityshalvauspotilaiden hoito 4 2 1 1 1 1 1 Kallis psykiatrinen hoito 1 1 1 1 Kriminaalipotilaiden hoito 8 2 1 2 1 1 1 Syöpäpotilaiden kallis hoito 1 1 1 1 2 Täsmälääkehoito 1 1 3 1 Tapaturmapotilaat vaikeat, kalliit hoidot 2 3 1 1 Muu* 2 * Keskosten ja ulkomaalaisten potilaiden hoidon kustannukset mainittiin. 4.7.1 Erityisen kalliin hoidon kustannukset Sairaanhoitopiirit olivat varautuneet huolehtimaan tarpeellisiksi nähdyistä erityisen kalliin hoidon kustannuksista, eivätkä johtajaylilääkärit kannattaneet näiden kustan- nusten siirtoa valtiolle. Toivottiin kuitenkin, että yllättävässä tilanteessa poikkeuksel- lisen korkeisiin kustannuksiin voisi anoa avustusta valtiolta. Erityisen kallis hoito arvioitiin luonteeltaan toisenlaiseksi kuin kiireetön hoito, missä käytettävissä olevat resurssit ovat merkittävässä rajoittavassa asemassa. Erityi- sen kalliin hoidon saantia ei oltu rajoitettu yhdessäkään sairaanhoitopiirissä liian korkeisiin kustannuksiin vedoten. Hoitopäätökset tehtiin kaikkialla tapauskohtaisesti potilaiden kokonaistilanteen mukaan lääketieteellisin perustein. Oman sairaanhoi- topiirin lääkärien asiantuntemusta pidettiin korkeana ja lääketieteellisen uuden tie- don kulkua erikoisaloilla hyvänä. Ennakkotapauksissa hoidon aloittamisesta koskeva ratkaisu oli voitu siirtää johtajaylilääkärille, kun uuden erityisen kalliin lääkehoidon, tutkimuksen tai hoitomuodon käyttö ei ollut vakiintunut tai hoidon kustannukset ylittivät budjetin. Näissä tapauksissa johtajaylilääkärit tekivät ratkaisun olemassa ole- vaan lääketieteellisen näytön riittävyyden perusteella. Hoitopäätös saattoi joskus joh- taa lisäbudjetin tekoon. Erityisen kallista uutta hoitomuotoa ei otettu käyttöön, kun näyttöä hoidon hyödyistä pidettiin riittämättömänä. 36 Kustannusten siirron sijaan apua haluttiin yhtenäisen kansallisen linjauksen löy- tämiseen ja kehittämiseen, sillä skenaario harvoista, yhä kalliimmista, vain muuta- malle henkilölle annettavista hoidoista, joiden vuoksi tavallisia rutiinihoitoja joudu- taan karsimaan yhä enemmän, oli johtajaylilääkäreille tuttu. FinOHTAn toivottiin koordinoivan kansallisesti uusien erityisen kalliiden lääke- hoitojen ja hoitomenetelmien käyttöönoton edellytyksiä reaaliajassa nopeatempoi- sella aikataululla, jotta ohjeita hoitoratkaisujen tekoon olisi saatavilla jo silloin kun ensimmäinen potilastapaus ilmenee. Sairaanhoitopiireissä voitaisiin tukeutua asian- tuntijaelimen suosituksiin. FinOHTAn työryhmien ohjeissa tulisi painottaa lääke- tieteellisen vaikuttavuuden ohella terveystaloudellisen kustannusvaikuttavuuden osoittamista. Työryhmiin tulisi kutsua erikoisalan parhaat, kokeneet asiantuntijat sekä etiikan asiantuntijoita. Erikoislääkäriyhdistysten asiantuntemus haluttiin nostaa myös esiin. Toimikuntien pitäisi kyetä pohtimaan myös, paljonko hoidoilla tuotet- tavat muutamat lisäelinkuukaudet saavat maksaa. Lääkkeen pääsyä Pharmaca Fenni- can® sivuille ei pidetty riittävänä osoituksena lääkkeen vaikuttavuudesta. Hoitojen käyttöönoton katsottiin nykyisin olevan liian markkina- ja lääketehdasjohtoista il- man riittävää vaikuttavuusnäyttöä. Sairaanhoitopiirien erityisen kalliin hoidon kustannuksissa todettuja eroja epäil- tiin osittain tilastoharhaksi. Sairastavuudella arveltiin olevan joitain osuutta viitaten Kelan alueellisiin tilastoihin. Sairaanhoitopiirien tieto- ja laskutusjärjestelmien erot estävät vertailukelpoisen rutiinitiedon tuottamisen toiminnan sisällöstä. DRG-lasku- tukseen siirtyminen ei näytä ratkaisevan ongelmaa, sillä siinäkin asioita tulkitaan eri sairaanhoitopiireissä monin eri tavoin. Tasausjärjestelmien rutiineista poikkeavien katkaisurajojen käyttö kalleusselvityksissä voi osaltaan johtaa virheisiin. Kustannus- rajan käytön arveltiin vääristävän kuvaa hoitojen kallistumisesta. Psykiatrisen hoidon laskutuskäytännöt muuttuivat selvitysajanjaksona. Satunnaisvaihtelulla saattoi olla merkitystä pienissä sairaanhoitopiireissä. HUSin kalleuden arveltiin johtuvan ainakin osittain metropoli-ilmiöstä. HIV-poti- laiden ja narkomaanien oli havaittu muuttavan pääkaupunkiseudulle. Lääkäritarjontaa ja lähetteensaantimahdollisuuksia oli HUSin toiminta-alueella enemmän kuin muualla maassa. Väestön vaatimus- ja koulutustason arveltiin olevan muuta maata suuremman. HUSissa annetun hoidon arveltiin olevan kokeellisempaa ja tästä syystä kalliimpaa kuin muualla maassa. Akateeminen mielenkiinto itseisarvona saattoi osin lisätä potilaalle tehtyjen tutkimuksien määrää ja hoidon kustannuksia. Toivottomaksi katsottua hoi- toa arveltiin jatkettavan HUSissa pitempään. Tahallista hintojen nostatusta ei HUSista arveltu löytyvän. Hoitotarjonnan läheisyys, monipuolisuus ja suhteellisen helppo saa- tavuus saattoivat osaltaan olla yllykkeenä hoitojen runsaalle käytölle HUSissa. HUSissa arveltiin hoidettavan myös kaikkein vaikeimmin sairaita potilaita. 4.7.2 Vaativan erityistason keskitettävä hoito Osaamista vaativien hoitojen keskittämistä pidettiin hyvin tarpeellisena ja tärkeänä. Johtajaylilääkärien mielestä aika ei ollut kypsä keskusteluun, tulisiko valtion osallis- 37 tua valtakunnallisesti keskitettävien erityistason hoitojen kustannuksiin. Keskuste- lun pohjaksi ja toiminnan kehittämiseen tarvittavia toimintalukutietoja ei ole ollut saatavilla. Keskittämisen arveltiin sujuneen suunnitelmien mukaan, koska sitä pi- dettiin mielekkäänä. Keskittämisen onnistumisen seurantaa tulisi kuitenkin monin tavoin kehittää. STMn ohjeessa tai asetusluonnoksessa ei ole asetettu kriteereitä hoitoihin lähet- tämiselle tai ohjeita keskitettävien hoitojen tilastoinnista. Sairaanhoitopiireillä ei ole itsellään ollut mahdollisuuksia seurata keskitettävien hoitojen määriä tai laskutusta, eikä näiden tietojen tallentamista HILMOon ole ohjeistettu. Kukin toimintayksikkö on käyttänyt laskutustarpeissa omia koodejaan ja diagnoosejaan omalla tavallaan. Stakesin toivottiin ryhtyvän nyt koordinoimaan ja ohjeistamaan tietojen keruuta ja raportointia. Johtajaylilääkärit olivat tyytyväisiä nykyisiin valtakunnallisesti keskitettävää eri- tyistason sairaanhoitoa koskeviin hoitovalikoimiin. Keskitettävien hoitojen listaa ei haluttu pienentää eikä suurentaa. Keskittämisen onnistumisesta olisi haluttu tietoa. Samoin haluttiin jatkaa keskustelua siitä, kuinka keskittämisasiassa tulisi edetä. Useat johtajaylilääkärit arvelivat, että STMn ohje hoitojen keskittämisestä olisi tulevaisuu- dessakin riittävä. Asetuksen sisällön arveltiin vanhenevan nopeasti hoitojen kehitty- essä ja olevan vain hitaasti ajan tasalle saatettavissa. Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden johtajaylilääkärien näkemykset erosi- vat siinä, tulisiko erityistason keskitettävää hoitoa voida antaa yliopistollisen sairaa- loiden ulkopuolella silloin kun yksiköllä on riittävän pitkäkestoinen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva laatunäyttö kyseisen toiminnan harjoittamisesta. Monopo- liaseman pelättiin nostavan kustannuksia ja heikentävän laatua. Rajanveto, missä vaiheessa hoidon keskittämisen tulisi alkaa ja milloin päättyä, ko- ettiin ongelmaksi. Keskitettävä toimenpide voi edellyttää invasiivisia vaativuudeltaan itse toimenpidettä vastaavia ennakkoselvityksiä, vaikka toimenpide osoittautuisi sitten mahdottomaksi. Muiden sairaaloiden diagnostiikan ja jälkihoidon erityisosaamisen pelättiin heikkenevän sitä enemmän, mitä pitempi keskitettävä hoitovaihe olisi. 4.7.3 Hengityshalvauspotilaiden hoito Johtajaylilääkärien arvioissa hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksien siir- to valtion kustannettavaksi nousi toiseksi tärkeimmälle sijalle. Ehdoksi asetettiin kansallisten kriteerien ja toimintamallien tarkistaminen ja yhdenmukaistaminen. Hengityshalvauspotilaiden hoitoa koskevia säädöksiä pidettiin muita potilasryhmiä ajatellen epäoikeudenmukaisina ja epätasa-arvoisina. Ne haluttiin purkaa ja liittää ohjeistus muiden vaikeavammaisten potilasryhmien hoitoa koskevaan invalidilain- säädäntöön. Ongelmien katsottiin alkavan siitä, ettei hengityshalvaussairautta ole olemassa. Hengityshalvaustilan takaa paljastuu epähomogeeninen joukko eri vaikeusastetta edustavia hermostoa tai lihaksia rappeuttavia neurologisia sairauksia, tapaturman jäl- keisiä neliraajahalvauksia sekä harvemmin keuhkosairauksia. Hengityksen avustami- 38 sen tarpeen suuruudesta statuksen saavuttamiseksi ei ole yhdenmukaisia kansallisia normeja. Ohjeita potilaalle maksettavasta ylläpitorahasta tai kodinomaisen hoidon sisällöstä ei ole annettu. Henkilökunnan saanti kotihoitoon on vaikeutunut samal- la kun omaistyöntekijöiden työsuhde- ja muut vaatimukset tuottavat lisääntyvästi päänvaivaa. Muutamassa sairaanhoitopiirissä oli oma-aloitteisesti ohjeistettu hengi- tyshalvaushoidon järjestelyt. Esiin nostettiin erityisesti Pirkanmaan sairaanhoitopii- rissä projektityönä laaditut perusteelliset ohjeet. Näitä olivat alkaneet soveltaa muu- tamat muutkin sairaanhoitopiirit. Osa johtajaylilääkäreistä toivoi hengityshalvaus- ratkaisujen tekoon objektiivista valtakunnallista asiantuntijaelintä. 4.7.4 Kriminaalipotilaiden hoito Kriminaalipotilaiden hoidon kustannusten maksuvelvoitteen katsottiin kuuluvan valtiolle, koska sairaanhoitopiirit eivät voi vaikuttaa toiminnan volyymiin tai kus- tannuksiin. Byrokratian minimoimiseksi valtio voisi korvata hoidosta johtuvat kus- tannukset suoraan valtion mielisairaaloille. Valtion mielisairaaloissa potilasmaksujen nähtiin toimivan kannustimena potilaan kotiuttamiseksi oman sairaanhoitopiirin psykiatrian yksikköön psyykkisen kunnon salliessa. Maksujärjestelyjen muuttami- sen arveltiin lamauttavan potilasvaihdon. Valtion mielisairaalan johtajaylilääkärit suhtautuivat kriittisesti maksujärjestelyjen muuttamiseen. Sairaanhoitopiirien johta- jaylilääkärit ehdottivat uudeksi korvaavaksi insentiiviksi sakkomaksukäytäntöä siltä varalta, että potilas joutuisi odottamaan paikkaa oman sairaanhoitopiirin psykiat- rian yksikköön. Hoitopaikasta riippumatta potilas on kriminaalipotilas niin kauan kuin vastentahtoisen hoidon edellytykset ovat olemassa. Sairaanhoitopiireistä ehdo- tettiin korvattavaksi myös kriminaalipotilaiden omassa sairaanhoitopiirissä annetun hoidon kustannukset niin kauan kuin potilaan vastentahtoisen hoidon edellytykset ovat voimassa. 4.7.5 Ulkomaalaisten potilaiden hoito Ulkomaalaisten potilaiden hoidosta aiheutuvat kustannukset koettiin rasitukseksi erityisesti Kymenlaakson, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä, missä mat- kailu on vilkasta. Suomalaisten matkailijoiden hoito ulkomailla ei kompensoi näi- den sairaanhoitopiirien menetyksiä, sillä ulkomaille matkustaneiden henkilöiden sairaanhoitopalvelujen kotimaisen käytön vähentymisestä saadut hyödyt kohdistu- vat etupäässä etelän suuriin sairaanhoitopiireihin. Valtion toivottiin tulevan tässä vastaan. 39 5. ARVIOINTIA 5.1 Erityisen kalliin hoidon kustannusten vaihtelun syyt Selvitys nosti esiin useita mahdollisia syitä erityisen kalliin hoidon kustannusvaihte- luihin sairaanhoitopiireissä. 5.1.1 Tietojärjestelmät ja otantamenetelmät Osa kustannuseroista näytti selittyvän sairaanhoitopiirien tietojenkeruumenetelmän vaihtelulla, sillä tässä selvityksessä saadut vuoden 2003 tulokset erosivat samaa ajan- jaksoa koskeneen aikaisemman selvityksen tuloksista (Pekurinen ym. 2004). Eniten erityisen kallista hoitoa käytäneen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin las- kutus oli tässä selvityksessä 0,5 % pienempi kuin aiemmin. Sairaanhoitopiirit, joi- den erityisen kalliin hoidon suhteellinen osuus edellisessä selvityksessä jäi alle 2 %: n olivat tässä selvityksessä keskitasoa. Erityisen kalliin hoidon jäsenkuntalaskutus oli tässä selvityksessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 1,8 % suurempi, Keski-Suo- men sairaanhoitopiirissä 3,1 % suurempi ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1,8 % suurempi kuin STMn edellisessä selvityksessä samana vuonna 2003 (Pekurinen ym. 2004). Molemmat selvitykset perustuivat sairaanhoitopiirien itse toimittamiin tietoihin. Selvitystyön aikana ilmeni, etteivät sairaanhoitopiirit pysty nykyohjelmistoin tuottamaan tässä raportoituja tietoja ilman huomattavaa vaivannäköä ja panostus- ta. Sairaanhoitopiirien tietojärjestelmät on räätälöity palvelemaan kuntalaskutusta ja sairaanhoitopiirin käyttämää kalliin hoidon tasausjärjestelmää. Muun kuin piirin oman kalliin hoidon tasausrajan käyttö ei pääsääntöisesti ollut mahdollista. Tasausrajaa suurempia vaikeuksia ilmeni, kun haluttiin selvittää, mistä sairauksis- ta suuret kuntalaskut johtuivat. Erityisen hankalaksi osoittautui vain yhden erityisen kalliin sairauden hoitokustannusten selvittäminen. Tämä oli mahdollista tehdä vain käymällä kalliit potilaat läpi yksitellen. Yhden erityisen kalliin sairauden kustannus- ten erottaminen useamman vaivan sairauksista edellytti myös lääketieteellisen asi- antuntemuksen käyttöä. Raportointia tulevaisuudessa organisoitaessa on mietittävä, onko tarkoituksenmukaista seurata potilaskohtaisia vai sairauskohtaisia erityisen kal- liin hoidon kustannuksia. Sairauskohtaiseen seurantaan päädyttäessä on päätettävä, miten, missä vaiheessa ja kenen toimesta yksi sairaus rajataan. Potilaskohtaisten kus- tannusten seuranta onnistuu henkilötunnuksen perusteella. Kun samassa sairaanhoi- topiirissä on useita erikoissairaanhoidon toimintayksiköitä on luotava rutiinijärjestel- 40 mä näiden tietojen yhdistämiseen. Kalliiden hoitojen kustannusten tasaaminen on eräissä sairaanhoitopiireissä kuten Varsinais-Suomessa toteutettu yksikkökohtaisesti. Tämä vaikeuttaa sairaanhoitopiirien keskinäistä vertailua, kun erityisen kalliista hoi- doista ei saada kokonaiskuvaa. Tämä voi myös selittää, miksi Varsinais-Suomen erityi- sen kalliin hoidon kuntalaskutus näytti edellisessä selvityksessä pieneltä (Pekurinen ym. 2004). DRG-, hoitopäivä- ja pakettihinnoittelu peitti alleen erityisen kalliin hoidon kus- tannuksia. Tosiasiallisen kallista hoitoa saaneiden potilaiden kuntalaskutus saattoi jäädä pieneksi tämän kompensoituessa kustannuksiltaan halvempien hoitojen todel- lista kalliimmalla hinnalla. Hoitopäivä- tai DRG-hinnoittelulla ei voida ratkaista näi- tä ongelmia. Todellisiin kustannuksiin voi päästä käsiksi vain todellisiin kustannuk- siin pohjautuvalla tuotteistamisella. 5.1.2 Satunnaisvaihtelu ja kulttuuritekijät Muutamissa sairaanhoitopiireissä näytti ilmenevän erityisen kalliisiin hoitoihin liitty- en luonnollisena pidettävää satunnaisvaihtelua väestöpohjan pienuudesta johtuen. Kriminaalipotilaiden ja hengityshalvauspotilaiden kasaantuminen joissain sai- raanhoitopiireissä myötävaikutti myös erityisten kalliin hoidon kustannuksien nou- suun. Kasaantumisen syynä oli hengityshalvaustapauksissa tavallisesti periytyvä sairaus. Eräissä läntisen Suomen sairaanhoitopiireissä uskonnollisen kulttuuriympä- ristön arveltiin vaikuttavan vähentävästi alkoholisairauksien ja rikollisuuden esiin- tyvyyteen. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä oli henkilöstöresurssien puutteessa päädytty käyttämään liberaalisti HUSin palveluita. Erityisen kallista hoitoa saaneita potilaita oli paljon asukaslukuun nähden, mutta hoitojen yksikkökustannus oli keskimääräistä alhaisempi. 5.1.3 HUS ja metropoli-ilmiö HUSissa erityisen kallista hoitoa saaneiden potilaiden lukumäärä oli molempina sel- vitysvuosina korkea asukaslukuun suhteutettuna. Hoitojen yksikkökustannus oli kui- tenkin keskitasoa. Tämä tarkoittanee, että HUSin alueella hoidetaan keskimääräistä enemmän kalliita potilaita ja tämä lienee tärkein syy HUSin johtoasemaan erityisen kalliiden kustannusten listassa. Pääkaupunkiseudulle hakeutuu ilmeisesti erityisryhmiä kuten transseksuaaleja, HIV-potilaita, narkomaaneja ja alkoholisteja joiden hoito voi nostaa erityisen kalliin hoidon kuntalaskutusta. Suoraa näyttöä tästä on kuitenkin vaikea numero- ja diag- noositietojen perusteella saada, vaikka HUSin omien jäsenkuntien transseksuaalien lukumäärä olikin hieman yliedustettu valtakunnallisesti keskitettävissä tutkimuksis- sa. Toimitetuissa luvuissa oli tulkintaa häiritseviä ristiriitaisuuksia. HUSin erityisen kallista hoitoa saaneiden potilaiden lukumäärä voi selittyä osin palvelujen läheisyy- dellä ja monipuolisuudella, hyvällä lääkäripalvelujen ja lähetteiden saatavuudella, väestön keskimääräistä suuremmilla vaatimuksilla, yliopistosairaalan käytännöillä ja 41 akateemisella mielenkiinnolla. Maan harvaan asutuilla alueilla pitkät etäisyydet voi- vat puolestaan aiheuttaa potilaskarsintaa jo kotikunnan tasolla. 5.1.4 Erityisen kalliin hoidon saatavuus sairaanhoitopiireissä Kaikissa sairaanhoitopiireissä lääketieteellinen tarve oli tärkein tekijä erityisen kal- liita hoitoa koskevia ratkaisuja tehtäessä. Tässä suhteessa mikään sairaanhoitopiiri ei näyttänyt poikkeavan linjasta. Eri sairaanhoitopiireissä ylilääkäreiden katsottiin olevan hyvin perillä uusista hoitomahdollisuuksista. Johtajaylilääkärit katsoivat eri- tyisen kalliin hoidon olevan potilaalle siinä määrin välttämätöntä, etteivät suuret- kaan kustannukset voineet tulla esteeksi. Hoidon kustannukset näyttivät vaikuttavan ratkaisuihin selvästi vasta tavallisen kiireettömän hoidon kohdalla. Erityisen kalliin hoidon kustannusten siirtoa ei pidetty tässä vaiheessa erityisen tärkeänä johtajayli- lääkäreiden arvioissa. 5.1.5 Hengityshalvauspotilaiden hoidon ongelmat Hengityshalvauspotilaiden hoidosta johtuva kuntalaskutus oli vajaat 27 miljoonaa eu- roa ja potilaita oli kaikkiaan 135 vuonna 2004. Sairaanhoitopiirit olivat hyvin selvillä hengityshalvauspotilaiden hoidon kustannuksista ja potilasmääristä. Heterogeenisen potilasryhmän hoitoa pidettiin silti suurena ongelmana. Potilaiden hoitoisuudessa vaikutti olevan suuria eroja. Potilasmaksuasetusta pidettiin epätasa-arvoisena muita potilasryhmiä kohtaan ja moni asia oli jäänyt liian tulkinnanvaraiseksi. Nykyisen oh- jeistuksen purkua ja liittämistä muuhun invalidilainsäädäntöön toivottiin. Samoin toivottiin kansallisesti yhtenäistä ohjeistusta, normitusta ja mahdollisesti asiantun- tijaelintä tekemään vaikeita linjaratkaisuja. Hoitohenkilökunnan saatavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat nousivat myös esille. Hengityshalvauspotilaiden hoitokustannusten siirto valtiolle nousi toiselle sijalle sairaanhoitopiirien johtajayli- lääkärien arvioissa. 5.1.6 Kriminaalipotilaiden hoitokustannukset Kriminaalipotilaiden hoito valtion mielisairaaloissa johti runsaan 22 miljoonan euron kuntalaskutukseen vuonna 2004, jolloin valtion mielisairaaloissa hoidettiin kaikkiaan 308 kriminaalipotilasta. Jos mukaan lasketaan myös sairaanhoitopiirien omissa psykiatrian yksiköissä hoidetut kriminaalipotilaat, hoitokustannukset nouse- vat noin 30 miljoonaan euroon vuodessa ja kriminaalipotilaita on vähintään 427. Valtion mielisairaaloilta saatiin tarkat tiedot kuntalaskutuksesta, sen sijaan osassa sairaanhoitopiirejä oltiin epätietoisia kriminaalipotilaiden hoidon kustannuksista ja potilasmääristä. Valtion mielisairaaloissa annetun hoidon kokonaiskustannukset oli- vat molempina vuosina 2003 ja 2004 samaa suuruusluokkaa. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit olivat melko yksimielisiä siitä, että erityisesti kriminaalipotilaiden hoidon kustannusten tulisi siirtyä valtion maksettavaksi. Val- tion mielisairaaloiden johtajaylilääkärit olivat toista mieltä peläten potilasvaihdon 42 lamautuvan kokonaan, jos valtio maksaisi hoidon. Potilasvaihtoa turvaamaan ehdo- tettiin sairaanhoitopiireistä sakkomaksun käyttöönottoa. 5.1.7 Erityisen kalliiseen hoitoon johtaneet sairaudet Psykiatrian osuus erityisen kalliin hoidon jäsenkuntalaskutuksesta oli lähes 70 mil- joonaa euroa käsittäen 38 % kaikesta kalliista hoidosta vuonna 2004. Lukuihin sisäl- tyvät kriminaalipsykiatristen potilaiden hoito. Neljä sairautta (skitsofrenia, leukemia, anomalia ja keskosuus) muodostivat yh- teensä noin 41 % erityisen kalliin hoidon kokonaiskustannuksista vuonna 2004. 5.1.8 Uudet erityisen kalliit lääkkeet ja hoitomuodot Johtajaylilääkärit toivoivat FinOHTAn alkavan reaaliaikaisesti koordinoida uusien erityisen kalliiden lääkkeiden ja hoitomuotojen käyttöönottoa kutsumalla asiantun- tijatyöryhmiä selvittämään uusien hoitomuotojen lääketieteellinen vaikuttavuus ja terveystaloudellinen kustannusvaikuttavuus. Sairaanhoitopiirit voisivat ratkaisuis- saan tukeutua työryhmän ohjeisiin. Erityisesti haluttiin jatkettavan keskustelua siitä, kenen tulee tehdä vaikeat ratkaisut. Keskusteluun toivottiin mukaan eettistä asian- tuntemusta. 5.2 Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason hoito Sairaanhoitopiireissä oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyisen valtakunnallisesti keskitettävien erityistason sairaanhoidon toimenpiteiden luetteloon. Luetteloon ei haluttu juuri lisätä toimenpiteitä eikä myöskään poistaa toimenpiteitä. Epikeratofa- kialeikkaus oli vanhentuneena jäänyt pois käytöstä. Johtajaylilääkärit pelkäsivät vi- reillä olevan asetuksen ajan tasalla pidon olevan liian hidasta jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. STMn ohjekirje katsottiin tässä suhteessa riittäväksi. Johtajaylilääkärit ko- rostivat keskittämisen olevan tosiasiallisesti laajempaa kuin mitä ohjeesta tai asetus- luonnoksesta ilmenee. HUSin alueella valtakunnallisesti keskitettävää erityistason hoitoa saaneiden po- tilaiden lukumäärä 100 000 asukasta kohti oli sairaanhoitopiireistä korkein molem- pina vuosina 2003 ja 2004. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri oli molempina vuosina suhteellisissa potilasmäärissä yli keskitason. Muiden valtakunnallisesti keskitettä- vää hoitoa antavien yliopistosairaaloiden omien sairaanhoitopiirien alueella tilanne vaihteli eri vuosina ilmeisesti satunnaisista tekijöistä johtuen. HUSin oman alueen potilasryhmistä absoluuttisesti suurimmat olivat imeväisten ja vastasyntyneiden sy- dänkirurgiset toimenpiteet, elinsiirrot ja transseksuaalisten potilaiden tutkimukset. On arveltu, että erityisiä HUSin kalleutta lisääviä syitä voivat olla elinsiirtopotilai- den potilaiden kasaantuminen sairaanhoitopiirin alueelle ja että elinsiirtoja tekevän laitoksen läheisyys suosisi oman piirin asukkaita muiden kustannuksella. Raportin tuloksien mukaan oman sairaanhoitopiirin potilaiden lukumäärä oli kuitenkin ko- konaisuutena normaalilla tasolla. Eräiden sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit olivat 43 tietoisia transseksuaalisten henkilöiden muuttohalukkuudesta pääkaupunkiseudulle osoituksena metropoli-ilmiöstä. Vaikka transseksuaalisten tutkimuksia tehtiin paljon niiden kustannukset eivät nousseet yleensä korkeiksi ja leikkauksia tehtiin vähän. Keskussairaaloiden sairaanhoitopiireissä oli keskitettävien hoitojen potilasmäärissä vuosittaista vaihtelua, ja tämä ilmeisesti johtui satunnaissyistä. Valtakunnallisesti keskitettävien erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden kunta- laskutustietojen selvittäminen osoitti, että vain vaikeahoitoisen ja vaarallisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito oli kustannuksiltaan erityisen kallista. Muiden hoito- jen ja toimenpiteiden yksikkökustannukset eivät saavuttaneet 80 000 euron vuosi- kustannusrajaa. Yksittäistapauksissa näin saattoi käydä. Johtajaylilääkärit eivät halunneet tässä vaiheessa nimetä minkään valtakunnalli- sesti keskitettävän hoidon kustannuksien siirtoa valtiolle. Syynä tähän mitä ilmeisim- min oli, ettei valtakunnallisesti keskitettävien erityistason toimenpiteiden lukumää- ristä tai kustannuksista ollut tietoja. Näitä ja arvioita keskittämisen onnistumisesta kaivattiin kipeästi. Maksuvastuun muuttumisen valtiolle arveltiin nostavan kustan- nuksia. Sairaudet ja toimenpiteet, joiden rajaus on selkeä ja yksiselitteisesti määritelty, voisivat sopia valtion kustannettaviksi. Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset makse- taan jo nyt valtion varoista. Valtakunnallisesti keskitettävien erityistason sairaanhoidon toimenpiteiden seu- rannan mahdollistamiseksi on viiveettä luotava valtakunnallinen yhdenmukainen koodaus- ja raportointijärjestelmä, kuten STMn asettamat selvitysmiehet ovat jo aiem- min esittäneet (Punkari ja Kaitokari 2003). Samaan järjestelmään voitaisiin liittää erityisen kalliin hoidon, hengityshalvauspotilaiden hoidon ja kriminaalipotilaiden hoidon seuranta luomalla koodistot ja yhtenevä strukturoitu ohjeistus kustannusten ja hoidettavien lukumäärän seuraamiseksi. 44 6. SUOSITUKSET Selvityksen tekijät esittävät, että • TEOn päätöksellä valtion mielisairaalaan sijoitettujen kriminaalipotilaiden hoi- tokustannukset siirretään valtion korvattavaksi. Rahoitusvastuun siirto kunnilta valtiolle edellyttää sakkomaksukäytännön tai vastaavan järjestelyn luomista var- mistamaan potilaiden pääsy jatkohoitoon sairaanhoitopiirien omaan psykiatrian yksikköön. Valtion mielisairaaloissa hyväksi koetun hoitorisuuteen perustuvan hinnoittelun ja riittävän resursoinnin tulee edelleen jatkua nykyiseen tapaan. • Hengityshalvauspotilaiden hoito siirretään valtion korvattavaksi. Rahoitusvas- tuun siirto kunnilta valtiolle edellyttää, että luodaan kansallinen asiantuntijaelin laatimaan yhtenäiset normit hengityksen avustamisen tarpeelle ja ohjeet hoidon toteuttamiselle sekä hoidosta maksettaville korvauksille. Hengityshalvauspäätös- ten teko keskistetään kansallisesti asiantuntijaryhmälle potilasmäärän ollessa ra- jallinen. Hengityshalvauspäätöksen tulee olla purettavissa tilanteen muuttuessa. Säädöksissä tulee ottaa huomioon eri vaikeavammaisten ryhmien tasa-arvoisuus. • Stakesiin FinOHTAan luodaan joustava reaaliajassa toimiva uusien erityisen kal- liiden lääkkeiden, hoitolaitteiden ja hoitokäytäntöjen arviointielin määrittämään lääketieteellinen ja terveystaloustieteellinen näytönaste ja antamaan ohjeita käyt- töönoton tarpeellisuudesta. Asiantuntijaraadin jäsenet nimetään ajankohtaisen tarpeen mukaan erikoisaloittain ja heidän tulee olla kokeneita, asiantuntevia ja vailla sidoksia lääke- tai vastaavaan muuhun teollisuuteen. Toimielimessä tulee olla etiikan asiantuntijoita. Sairaanhoitopiirit voivat tukeutua asiantuntijaraadin ohjeisiin hoitoratkaisuissaan. • Valtakunnallisesti keskitettävän erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden toimin- talukujen ja kustannusten seurantaa varten kehitetään HILMOon yhtenäinen val- takunnallinen koodisto ja raportointijärjestelmä. Tätä työtä koordinoidaan Stake- sista. • HILMOon liitetään ohjeistus erityisen kallista hoitoa saaneiden potilaiden yhden tai useamman sairauden hoitojen sekä hengityshalvaus- ja kriminaalipotilaiden lukumäärien ja hoitokustannusten seurantaa varten. 45 7. KIRJALLISUUTTA Karikumpu A, Ermes A, Halinen MO ym. Päivystyksen ylläpidon kustannukset yli- opistosairaaloissa. Suom Lääkäril 2003:40:4031-36. Männistö J. Muistio vuotuisista erityisen kalliista potilaskohtaisista kustannuksista. Moniste 19.9.2003. Pekurinen M, Klavus J, Mikkola H. Erityisen kalliit hoidot. Rahoitusvaihtoehtojen arviointia. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:15. Punkari J, Kaitokari P. Suunnitelma sairaalalaskutuksen uudistamiseksi. Selvitysmies- ten raportti. STMn Työryhmämuistioita 2003:1. Internet: www.stm.fi Soininvaara O, Rissanen M. Erityistason sairaanhoidon järjestäminen. STMn ohje 2001:2. Internet: www.stm.fi Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito. STMn asetusluonnos 17.11.2004. 8. 46 LIITTEET Liite 1. Sairaanhoitopiirien jäsenkuntalaskutus vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri euroa euroa/asukas Etelä-Karjalan shp 83 329 234 645 Etelä-Pohjanmaan shp 129 527 908 666 Etelä-Savon shp 69 275 076 662 Helsingin ja Uudenmaan shp 907 849 000 637 Itä-Savon shp 48 692 120 752 Kainuun shp 55 488 662 671 Kanta-Hämeen shp 96 954 432 582 Keski-Pohjanmaan shp 50 777 382 656 Keski-Suomen shp 139 904 979 526 Kymenlaakson shp 123 603 915 682 Lapin shp 72 889 570 607 Länsi-Pohjan shp 50 735 056 758 Pirkanmaan shp 254 007 000 554 Pohjois-Karjalan shp 114 317 836 669 Pohjois-Pohjanmaan shp 201 918 668 537 Pohjois-Savon shp 143 985 826 577 Päijät-Hämeen shp 118 869 941 572 Satakunnan shp 148 535 000 651 Vaasan shp 126 679 585 764 Varsinais-Suomen shp 261 343 000 571 Yhteensä 3 198 684 190 Liite 2. Erityisen kalliiden hoitojen jäsenkuntalaskutus vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri euroa per shp Yksikkökustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskutuksesta Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta HUS 68 013 827 124 113 47,73 7,5 548 38 Itä-Savo 2 912 811 121 367 44,96 6,0 24 37 Kymenlaakso 7 839 769 103 155 43,25 6,3 76 42 Lappi 4 754 906 118 873 39,62 6,5 40 33 Etelä-Savo 4 130 074 103 252 39,48 6,0 40 38 Pohjois-Pohjanmaa 6 495 732 111 995 38,02 5,7 58 34 Länsi-Pohja 2 431 603 121 580 36,35 4,8 20 30 Pohjois-Savo 11 423 991 119 000 30,40 5,7 96 26 Kainuu 2 344 158 123 377 28,33 4,2 19 23 Pirkanmaa 12 657 174 110 062 27,60 5,0 115 25 Pohjois-Karjala 5 204 137 110 726 25,05 4,4 47 23 Varsinais-Suomi 10 954 540 123 085 23,93 4,2 89 19 Satakunta 6 106 654 127 222 26,77 4,1 48 21 Keski-Pohjanmaa 1 900 407 118 775 24,56 3,7 16 21 Keski-Suomi 6 436 338 126 203 24,19 4,6 51 19 Päijät-Häme 5 405 357 135 134 21,64 3,8 40 16 Kanta-Häme 3 438 791 122 814 20,64 3,5 28 17 Vaasa 3 267 975 130 719 19,70 2,6 25 15 Etelä-Karjala 2 307 925 121 470 17,88 2,8 19 15 Etelä-Pohjanmaa 3 250 193 147 736 16,72 2,5 22 11 Yhteensä 171 276 362 1 421 Keskiarvo 121 033 29,84 4,7 25 Ilman Varsinais-Suomen shp:n tietoja kalliit olivat yhteensä 160 321 822 euroa ja kallista hoitoa saaneita potilaita oli 1332. Luvut sisältävät hengityshalvaus- ja kriminaalipotilaat. 47 Liite 3. Erityisen kalliin hoidon diagnoosijakauma vuonna 2003 Sairausryhmä euroa per sairausryhmä Yksikkökustannus euroa %-osuus kalliista hoidosta Potilaat Esiintyvyys/ 100 000 as. Kaikki kalliit yhteensä 160 321 822 123 515 1 298 Psykiatria 59 095 843 98 166 36,9 602 12,7 • Skitsofrenia 36 185 263 96 237 22,6 376 7,9 • Masennus 5 599 568 105 652 3,5 53 1,1 • Käytös- /tunnehäiriö 4 496 631 107 063 2,8 42 0,9 • Rajatila, kehityshäiriö 1 680 131 105 008 1,0 16 0,3 • Ahdistushäiriö 1 268 588 97 584 0,8 13 0,3 • Dementia ym. 1 661 337 97 726 1,0 17 0,4 • Anorexia 1 813 426 120 895 1,1 15 0,3 • Muu 6 390 896 91 299 4,0 70 1,5 Lastentaudit 30 611 386 145 078 19,1 211 4,5 • Anomalia 7 803 142 150 060 4,9 52 1,1 • Keskosuus 4 655 630 119 375 2,9 39 0,8 • Leukemia 6 967 254 158 347 4,3 44 0,9 • Syöpä, muu 3 844 116 147 851 2,4 26 0,5 • Neurologinen sair. 3 247 016 141 175 2,0 23 0,5 • Verisairaus, aineenvaihd.sairaus 1 405 116 175 702 0,9 8 0,2 • Elinsiirto jälkitila, dialyysi 1 512 921 151 292 0,9 10 0,2 • Muu 1 175 693 130 633 0,7 9 0,2 Sisätaudit 27 728 609 120 037 17,3 231 5,0 • Leukemia 11 129 366 126 479 6,9 88 1,9 • Imusolmukesyöpä 1 645 016 102 814 1,0 16 0,3 • Muut syövät 1 479 516 105 680 0,9 14 0,3 • Muu verisairaus 1 625 896 147 809 1,0 11 0,2 • Munuaissairaus 2 678 679 92 368 1,7 29 0,6 • Sydänsairaus 1 826 220 121 784 1,1 15 0,3 • Maksasairaus 1 689 371 140 781 1,1 12 0,3 • Elinsiirron jälkitila 1 257 398 114 309 0,8 11 0,2 • Infektio 1 996 546 124 784 1,2 16 0,3 • Endokrinologia 624 707 156 177 0,4 4 0,1 • Muu 1 775 893 118 393 1,1 15 0,3 Neurologia ja keuhkosair. 22 342 750 265 985 13,9 84 1,8 • CP/halvausoireyht. 5 896 918 226 805 3,7 26 0,5 • Lihasdystrofia 5 705 996 259 363 3,6 22 0,5 • Hengitysvajavuus 5 320 278 354 685 3,3 15 0,3 • Keskush. surkast. 3 932 580 357 507 2,5 11 0,2 • Monihermosair. 861 098 215 275 0,5 4 0,1 • Verenkiertohäiriö 625 880 104 313 0,4 6 0,1 Kirurgia 20 543 234 120 843 12,8 170 3,6 • Sisäelimet 4 930 896 126 433 3,1 39 0,8 • Verisuonisairaus 5 002 513 122 013 3,1 41 0,9 • Kasvain 2 425 773 101 074 1,5 24 0,5 • Palovamma 2 529 676 140 538 1,6 18 0,4 • Niskavamma 2 294 353 127 464 1,4 18 0,4 • Muu monivamma 2 285 354 114 268 1,4 20 0,4 • Aivo-/päävamma 459 280 91 856 0,3 5 0,1 • Rintakehä/-ranka 615 389 123 078 0,4 5 0,1 Laskelman väestöpohja on 19 shp:n 4 735 636 henkilöä. Varsinais-Suomen shp:n myöhässä saapuneet tiedot ovat liitteessä 34. 48 Liite 4. Psykiatrian erityisen kalliin hoidon jäsenkuntalaskutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Psykiatrian jäsenkunta- laskutus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Etelä-Savo 2 580 435 92 158 24,67 3,7 62,5 28 27 Kymenlaakso 3 908 519 84 968 21,56 3,2 49,9 46 25 Itä-Savo 1 300 282 92 877 20,58 2,7 44,6 14 22 Lappi 2 431 663 97 267 20,26 3,3 51,1 25 21 HUS 25 386 137 100 340 17,82 2,8 37,3 253 18 Pohjois-Karjala 2 961 385 92 543 17,34 2,6 45,6 32 19 Pohjois-Pohjanmaa 4 580 844 104 110 12,19 2,3 40,1 44 12 Kainuu 923 061 102 562 11,16 1,7 39,4 9 11 Länsi-Pohja 741 870 92 734 11,09 1,5 30,5 8 12 Pirkanmaa 4 743 488 100 925 10,34 1,9 37,5 47 10 Etelä-Karjala 963 856 96 386 7,47 1,2 41,8 10 8 Keski-Suomi 1 887 954 99 366 7,10 1,3 29,3 19 7 Keski-Pohjanmaa 541 379 108 276 7,00 1,1 28,5 5 6 Pohjois-Savo 1 743 349 102 550 6,94 1,2 32,3 17 7 Päijät-Häme 1 319 615 87 974 6,35 1,1 25,4 15 7 Kanta-Häme 883 068 98 119 5,30 0,9 25,7 9 5 Varsinais-Suomi 2 118 373 92 103 4,63 0,8 19,3 23 5 Satakunta 1 030 517 103 052 4,52 0,7 16,9 10 4 Etelä-Pohjanmaa 640 388 106 731 3,29 0,5 19,7 6 3 Vaasa 528 032 105 606 3,18 0,4 16,2 5 3 Yhteensä 61 214 215 625 Keskiarvo 98 032 11,14 1,7 34,7 12 49 Liite 5a Lasten- ja nuorisopsykiatrian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin v. 2003 Sairaanhoitopiiri L/N psyk. jäsenkunta- laskutus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta HUS 9 514 548 111 936 6,68 1,0 14,0 85 6 Pohjois-Pohjanmaa 1 745 970 116 398 4,65 0,9 15,3 15 4 Keski-Suomi 1 193 394 108 490 4,49 0,9 18,5 11 4 Keski-Pohjanmaa 332 382 110 794 4,30 0,7 17,5 3 4 Pohjois-Karjala 609 898 101 650 3,57 0,5 9,4 6 4 Lappi 315 685 105 228 2,63 0,4 6,6 3 2 Etelä-Pohjanmaa 474 704 118 676 2,44 0,4 14,6 4 2 Kanta-Häme 366 580 122 193 2,20 0,4 10,7 3 2 Itä-Savo 131 094 131 094 2,02 0,3 4,5 1 2 Etelä-Karjala 236 919 118 460 1,84 0,3 10,3 2 2 Etelä-Savo 187 633 93 817 1,79 0,3 4,5 2 2 Vaasa 286 641 95 547 1,73 0,2 8,8 3 2 Satakunta 368 620 122 873 1,62 0,2 6,0 3 1 Länsi-Pohja 99 082 99 082 1,48 0,2 4,1 1 1 Päijät-Häme 281 488 93 829 1,36 0,2 5,4 3 1 Kymenlaakso 203 655 101 828 1,12 0,2 2,6 2 1 Pirkanmaa 439 353 109 838 0,96 0,2 3,5 4 1 Varsinais-Suomi 284 424 94 808 0,62 0,1 2,6 3 1 Pohjois-Savo 113 703 113 703 0,46 0,1 2,1 1 0 Kainuu 0 0 0,00 0,0 0 0 0 Yhteensä 17 185 773 155 Keskiarvo 103 512 2,30 0,4 8,1 2 Liite 5b Lasten- ja nuorisopsykiatrian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin v. 2004 Sairaanhoitopiiri L/N psyk. jäsenkunta- laskutus euroa 2004 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta HUS 12 271 917 119 145 8,55 1,3 16,9 103 7 Pohjois-Karjala 1 159 015 128 779 6,81 1,0 14,7 9 5 Keski-Suomi 1 607 801 114 843 6,02 1,1 20,3 14 5 Pohjois-Pohjanmaa 1 859 806 116 238 4,91 0,9 14,7 16 4 Etelä-Karjala 584 049 194 683 4,54 0,7 13,1 3 2 Kanta-Häme 751 813 107 402 4,48 0,7 16,5 7 4 Kymenlaakso 628 148 104 691 3,47 0,5 7,3 6 3 Lappi 391 506 130 502 3,27 0,5 7,9 3 3 Etelä-Pohjanmaa 609 641 121 928 3,13 0,4 9,0 5 3 Keski-Pohjanmaa 198 938 99 469 2,57 0,4 15,9 2 3 Etelä-Savo 209 726 104 863 2,02 0,3 7,5 2 2 Pirkanmaa 847 658 121 094 1,83 0,3 5,2 7 2 Vaasa 280 785 140 393 1,69 0,2 5,7 2 1 Itä-Savo 100 967 100 967 1,61 0,2 3,9 1 2 Kainuu 91 971 91 971 1,12 0,2 4,0 1 1 Satakunta 237 955 118 978 1,05 0,2 4,0 2 1 Päijät-Häme 103 713 103 713 0,50 0,1 2,3 1 0 Pohjois-Savo 89 766 89 766 0,36 0,1 1,5 1 0 Länsi-Pohja 0 0 0,00 0,0 0 0 0 Varsinais-Suomi* - - - - - - - Yhteensä 22 025 174 185 Keskiarvo 584 049 117 190 3,05 0,5 9,5 3 3 *Varsinais-Suomen shp:n tietoja ei saatu. 50 Liite 6a. Aikuispsykiatrian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Aikuispsyk. jäsenkunta- laskutus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Etelä-Savo 2 392 802 92 031 22,87 3,5 57,9 26 25 Kymenlaakso 3 704 864 84 201 20,44 3,0 47,3 44 24 Itä-Savo 1 169 188 89 938 18,05 2,4 40,1 13 20 Lappi 2 115 978 96 181 17,63 2,9 44,5 22 18 Pohjois-Karjala 2 351 487 90 442 13,77 2,1 36,2 26 15 Kainuu 923 061 102 562 11,16 1,7 39,4 9 11 HUS 15 871 589 94 474 11,14 1,7 23,3 168 12 Länsi-Pohja 642 788 91 827 9,61 1,3 26,4 7 10 Pirkanmaa 4 304 135 100 096 9,38 1,7 34,0 43 9 Pohjois-Pohjanmaa 2 834 874 97 754 7,54 1,4 24,8 29 8 Pohjois-Savo 1 629 646 101 853 6,53 1,1 30,1 16 6 Etelä-Karjala 726 937 90 867 5,63 0,9 31,5 8 6 Päijät-Häme 1 038 127 86 511 5,00 0,9 19,9 12 6 Varsinais-Suomi 1 833 949 91 697 4,01 0,7 16,7 20 4 Kanta-Häme 516 488 86 081 3,10 0,5 15,0 6 4 Satakunta 661 897 94 557 2,90 0,4 10,8 7 3 Keski-Pohjanmaa 208 997 104 499 2,70 0,4 11,0 2 3 Keski-Suomi 694 560 86 820 2,61 0,5 10,8 8 3 Vaasa 241 391 120 696 1,46 0,2 7,4 2 1 Etelä-Pohjanmaa 165 684 82 842 0,85 0,1 5,1 2 1 Yhteensä 44 028 442 470 Keskiarvo 94 296 8,82 1,4 26,6 9 Liite 6b. Aikuispsykiatrian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Aikuispsyk. jäsenkunta- laskutus euroa 2004 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Pohjois-Karjala 3 140 955 101 321 18,44 2,6 39,9 31 18 Lappi 2 072 073 98 670 17,29 2,6 41,6 21 18 Länsi-Pohja 1 142 498 103 863 17,15 2,1 35,5 11 17 Kymenlaakso 2 604 623 89 815 14,38 2,0 30,1 29 16 Etelä-Savo 1 216 472 86 891 11,69 1,7 43,3 14 13 HUS 16 666 106 99 203 11,62 1,7 23,0 168 12 Etelä-Karjala 1 438 947 102 782 11,18 1,7 32,4 14 11 Pirkanmaa 5 080 420 105 842 10,98 1,8 31,2 48 10 Itä-Savo 632 292 90 327 10,08 1,2 24,4 7 11 Kainuu 804 277 89 364 9,78 1,4 34,6 9 11 Pohjois-Savo 2 440 962 106 129 9,72 1,6 41,0 23 9 Etelä-Pohjanmaa 1 615 117 89 729 8,30 1,1 23,7 18 9 Pohjois-Pohjanmaa 2 960 919 98 697 7,82 1,4 23,3 30 8 Keski-Pohjanmaa 532 276 106 455 6,89 1,0 42,7 5 6 Kanta-Häme 894 575 99 397 5,34 0,8 19,6 9 5 Keski-Suomi 1 090 469 99 134 4,08 0,7 13,8 11 4 Satakunta 828 175 103 522 3,64 0,5 14,1 8 4 Päijät-Häme 725 694 90 712 3,49 0,6 16,1 8 4 Vaasa 537 246 179 082 3,23 0,4 11,0 3 2 Varsinais-Suomi* - - - - - - Yhteensä 46 424 095 467 Keskiarvo 1 438 947 102 154 9,74 1,4 28,5 14 10 * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietoja ei saatu. 51 Liite 7a Lastentautien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Lastent. jäsenkunta- laskutus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta HUS 13 152 418 156 576 9,23 1,4 19,3 84 6 Lappi 947 830 135 404 7,90 1,3 19,9 7 6 Keski-Pohjanmaa 564 856 141 214 7,30 1,1 29,7 4 5 Satakunta 1 537 858 139 805 6,74 1,0 25,2 11 5 Päijät-Häme 1 378 136 137 814 6,63 1,2 26,5 10 5 Kanta-Häme 992 695 110 299 5,96 1,0 28,9 9 5 Vaasa 988 613 164 769 5,96 0,8 30,3 6 4 Etelä-Savo 598 257 119 651 5,72 0,9 14,5 5 5 Itä-Savo 366 560 366 560 5,66 0,8 12,6 1 2 Kainuu 453 363 151 121 5,48 0,8 19,3 3 4 Pohjois-Savo 1 368 996 195 571 5,48 1,0 25,3 7 3 Pohjois-Pohjanmaa 1 970 996 131 400 5,25 1,0 17,3 15 4 Etelä-Karjala 647 983 161 996 5,02 0,8 28,1 4 3 Kymenlaakso 898 198 224 550 4,96 0,7 11,5 4 2 Varsinais-Suomi 2 183 024 121 279 4,77 0,8 19,9 18 4 Etelä-Pohjanmaa 882 282 126 040 4,54 0,7 27,1 7 4 Pohjois-Karjala 726 695 103 814 4,25 0,6 11,2 7 4 Keski-Suomi 1 119 585 124 398 4,21 0,8 17,4 9 3 Pirkanmaa 1 822 504 121 500 3,97 0,7 14,4 15 3 Länsi-Pohja 193 561 96 781 2,89 0,4 8,0 2 3 Yhteensä 32 794 410 228 Keskiarvo 151 527 5,60 0,9 20,3 4 Liite 7b Lastentautien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Lastent. jäsenkunta- laskutus euroa 2004 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Lappi 1 347 434 192 491 11,24 1,7 27,0 7 6 Itä-Savo 655 717 131 143 10,45 1,3 25,3 5 8 HUS 14 260 462 147 015 9,94 1,5 19,7 97 7 Kanta-Häme 1 517 971 137 997 9,06 1,4 33,3 11 7 Vaasa 1 356 799 226 133 8,17 1,0 27,8 6 4 Pohjois-Pohjanmaa 2 990 612 142 410 7,90 1,4 23,6 21 6 Etelä-Pohjanmaa 1 480 081 134 553 7,61 1,0 21,8 11 6 Pirkanmaa 3 382 395 140 933 7,31 1,2 20,8 24 5 Pohjois-Karjala 1 235 199 176 457 7,25 1,0 15,7 7 4 Keski-Suomi 1 829 863 140 759 6,85 1,3 23,1 13 5 Etelä-Savo 676 578 225 526 6,50 1,0 24,1 3 3 Keski-Pohjanmaa 414 820 138 273 5,37 0,8 33,2 3 4 Etelä-Karjala 679 117 113 186 5,28 0,8 15,3 6 5 Kymenlaakso 899 653 128 522 4,97 0,7 10,4 7 4 Pohjois-Savo 1186228 148 279 4,72 0,8 19,9 8 3 Satakunta 805 495 115 071 3,54 0,5 13,7 7 3 Kainuu 229 643 114 822 2,79 0,4 9,9 2 2 Päijät-Häme 443 448 110 862 2,13 0,4 9,8 4 2 Länsi-Pohja 85 523 85 523 1,28 0,2 2,7 1 2 Varsinais-Suomi* - - - - - - - Yhteensä 35 477 039 243 Keskiarvo 144 734 6,44 1,0 19,8 4 * Varsinais-Suomen shp:n tietoja ei saatu 52 Liite 8a Sisätautien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Sisätautien jäsenkunta- laskutus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Kymenlaakso 1 984 411 104 443 10,95 1,6 25,3 19 10 Keski-Pohjanmaa 616 630 123 326 7,97 1,2 32,4 5 6 Pirkanmaa 3 488 136 112 521 7,61 1,4 27,6 31 7 Pohjois-Pohjanmaa 2 650 950 115 259 7,05 1,3 23,2 23 6 Pohjois-Karjala 1 095 431 136 929 6,41 1,0 16,9 8 5 Etelä-Savo 665 593 110 932 6,36 1,0 16,1 6 6 HUS 9 032 795 125 455 6,34 1,0 13,3 72 5 Kanta-Häme 1 012 621 144 660 6,08 1,0 29,4 7 4 Satakunta 1 299 454 108 288 5,70 0,9 21,3 12 5 Pohjois-Savo 1 386 232 138 623 5,55 1,0 25,6 10 4 Kainuu 416 140 104 035 5,03 0,7 17,8 4 5 Itä-Savo 323 236 107 745 4,99 0,7 11,1 3 5 Päijät-Häme 999 994 124 999 4,81 0,8 19,2 8 4 Varsinais-Suomi 1 805 744 120 383 3,94 0,7 16,5 15 3 Keski-Suomi 1 003 120 111 458 3,77 0,7 15,6 9 3 Länsi-Pohja 248 866 124 433 3,72 0,5 10,2 2 3 Vaasa 464 033 154 678 2,80 0,4 14,2 3 2 Etelä-Karjala 353 845 117 948 2,74 0,4 15,3 3 2 Etelä-Pohjanmaa 510 144 127 536 2,62 0,4 15,7 4 2 Lappi 176 978 88 489 1,47 0,2 3,7 2 2 Yhteensä 29 534 353 246 Keskiarvo 120 107 5,30 0,8 18,5 4 Liite 8b Sisätautien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Sisätautien jäsenkunta- laskutus euroa 2004 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Kymenlaakso 3 076 436 99 240 16,99 2,4 35,6 31 17 Itä-Savo 573 891 114 778 9,15 1,1 22,2 5 8 Länsi-Pohja 524 177 104 835 7,87 1,0 16,3 5 8 Kainuu 640 294 106 716 7,79 1,1 27,6 6 7 Etelä-Karjala 963 189 120 399 7,48 1,1 21,7 8 6 Päijät-Häme 1 325 656 120 514 6,37 1,1 29,4 11 5 Pirkanmaa 2 935 984 104 857 6,34 1,0 18,0 28 6 HUS 8 818 927 122 485 6,15 0,9 12,2 72 5 Etelä-Pohjanmaa 1 162 418 145 302 5,97 0,8 17,1 8 4 Pohjois-Karjala 989 088 123 636 5,81 0,8 12,6 8 5 Pohjois-Savo 1 407 549 156 394 5,61 0,9 23,6 9 4 Vaasa 920 087 184 017 5,54 0,7 18,8 5 3 Pohjois-Pohjanmaa 1 978 437 109 913 5,22 0,9 15,6 18 5 Satakunta 926 350 102 928 4,07 0,6 15,7 9 4 Kanta-Häme 528 928 105 786 3,16 0,5 11,6 5 3 Keski-Suomi 830 588 118 655 3,11 0,6 10,5 7 3 Etelä-Savo 257 199 128 600 2,47 0,4 9,1 2 2 Lappi 88 079 88 079 0,74 0,1 1,8 1 1 Keski-Pohjanmaa 0 0,00 0,0 0,0 0 0 Varsinais-Suomi* - - - - - - - Yhteensä 27 947 278 238 Keskiarvo 963 189 119 841 5,78 0,8 16,8 8 5 *Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietoja ei saatu. 53 Liite 9a Kirurgian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Kirurgian jäsenkunta- laskutus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta HUS 12 050 151 124 228 8,46 1,3 17,7 97 7 Päijät-Häme 1 325 532 110 461 6,38 1,1 25,5 12 6 Länsi-Pohja 405 815 101 454 6,07 0,8 16,7 4 6 Lappi 548 508 137 127 4,57 0,8 11,5 4 3 Varsinais-Suomi 1 722 788 123 056 3,76 0,7 15,7 14 3 Satakunta 759 075 108 439 3,33 0,5 12,4 7 3 Itä-Savo 205 524 102 762 3,17 0,4 7,1 2 3 Vaasa 511 048 127 762 3,08 0,4 15,6 4 2 Pohjois-Karjala 486 935 97 387 2,85 0,4 7,5 5 3 Pohjois-Pohjanmaa 1 042 519 130 315 2,77 0,5 9,1 8 2 Pohjois-Savo 681 781 136 356 2,73 0,5 12,6 5 2 Pirkanmaa 1 203 298 100 275 2,62 0,5 9,5 12 3 Keski-Suomi 500 966 166 989 1,88 0,4 7,8 3 1 Kanta-Häme 295 285 147 643 1,77 0,3 8,6 2 1 Kainuu 141 113 141 113 1,71 0,3 6,0 1 1 Kymenlaakso 218 806 109 403 1,21 0,2 2,8 2 1 Keski-Pohjanmaa 86 365 86 365 1,12 0,2 4,5 1 1 Etelä-Karjala 80 513 80 513 0,62 0,1 3,5 1 1 Etelä-Pohjanmaa 0 0 0 0 0 0 0 Etelä-Savo 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 22 266 022 184 Keskiarvo 106 582 2,91 0,5 9,7 2 Liite 9b Kirurgian osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Kirurgian jäsenkunta- laskutus euroa 2004 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Länsi-Pohja 572 421 114 484 8,59 1,1 17,8 5 8 HUS 11 495 580 126 325 8,01 1,2 15,9 91 6 Päijät-Häme 1 614 834 146 803 7,76 1,3 35,8 11 5 Satakunta 1 373 731 124 885 6,03 0,9 23,3 11 5 Pirkanmaa 2 052 622 120 742 4,44 0,7 12,6 17 4 Lappi 521 508 104 302 4,35 0,7 10,5 5 4 Pohjois-Pohjanmaa 1 513 592 108 114 4,00 0,7 11,9 14 4 Pohjois-Savo 703 607 175 902 2,80 0,4 11,8 4 2 Etelä-Pohjanmaa 524 267 174 756 2,69 0,4 7,7 3 2 Kainuu 202 183 202 183 2,46 0,3 8,7 1 1 Kymenlaakso 431 382 107 846 2,38 0,3 5,0 4 2 Etelä-Karjala 299 755 99 918 2,33 0,3 6,7 3 2 Pohjois-Karjala 351 098 175 549 2,06 0,3 4,5 2 1 Vaasa 334 532 167 266 2,01 0,2 6,8 2 1 Itä-Savo 107 382 107 382 1,71 0,2 4,2 1 2 Keski-Pohjanmaa 101 849 1,32 0,2 8,2 1 1 Kanta-Häme 209 355 104 678 1,25 0,2 4,6 2 1 Keski-Suomi 285 456 95 152 1,07 0,2 3,6 3 1 Etelä-Savo 0 0 0 0 0 0 0 Varsinais-Suomi* - - - - - - - Yhteensä 22 695 153 180 Keskiarvo 299 755 132 723 3,44 0,5 10,5 3 3 *Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietoja ei saatu. 54 Liite 10a Neurologian ja keuhkosairauksien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Neuro/keuhko jäsenkunta- laskutus euroa 2003 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Länsi-Pohja 841 491 210 373 12,58 1,7 34,6 4 6 Itä-Savo 717 209 179 302 11,07 1,5 24,6 4 6 Keski-Suomi 1 924 713 174 974 7,23 1,4 29,9 11 4 Pohjois-Karjala 1 225 286 204 214 7,17 1,1 18,9 6 4 Varsinais-Suomi 3 124 611 164 453 6,83 1,2 28,4 19 4 Satakunta 1 479 750 184 969 6,49 1,0 24,2 8 4 Etelä-Pohjanmaa 1 217 379 243 476 6,26 0,9 37,5 5 3 HUS 8 392 326 199 817 5,89 0,9 12,3 42 3 Lappi 649 927 162 482 5,42 0,9 13,7 4 3 Kainuu 410 481 205 241 4,96 0,7 17,5 2 2 Vaasa 776 249 110 893 4,68 0,6 23,8 7 4 Kymenlaakso 829 835 165 967 4,58 0,7 10,6 5 3 Pohjois-Pohjanmaa 1 178 681 196 447 3,14 0,6 10,3 6 2 Pirkanmaa 1 399 748 139 975 3,05 0,6 11,1 10 2 Etelä-Savo 285 789 285 789 2,73 0,4 6,9 1 1 Etelä-Karjala 261 728 261 728 2,03 0,3 11,3 1 1 Kanta-Häme 255 122 255 122 1,53 0,3 7,4 1 1 Keski-Pohjanmaa 91 177 91 177 1,18 0,2 4,8 1 1 Pohjois-Savo 224 999 224 999 0,90 0,2 4,2 1 0 Päijät-Häme 180 859 90 430 0,87 0,2 3,5 2 1 Yhteensä 25 467 360 140 Keskiarvo 187 591 4,93 0,8 16,8 3 Liite 10b Neurologian ja keuhkosairauksien osuus erityisen kalliista hoidoista sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Neuro/keuhko jäsenkunta- laskutus euroa 2004 Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskusta %-osuus kalliista Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Länsi-Pohja 894 586 178 917 13,43 1,7 27,8 5 8 Vaasa 1 459 894 208 556 8,79 1,1 29,9 7 4 Keski-Suomi 2 264 633 174 203 8,48 1,5 28,6 13 5 Itä-Savo 517 091 129 273 8,24 1,0 20,0 4 6 Satakunta 1 719 106 171 911 7,55 1,1 29,2 10 4 Etelä-Pohjanmaa 1 409 937 201 420 7,25 1,0 20,7 7 4 HUS 8 925 476 207 569 6,22 0,9 12,3 43 3 Pohjois-Karjala 1 003 117 250 779 5,89 0,8 12,7 4 2 Kymenlaakso 1 009 815 252 454 5,58 0,8 11,7 4 2 Lappi 563 797 187 932 4,71 0,7 11,3 3 3 Etelä-Savo 452 589 150 863 4,35 0,6 16,1 3 3 Kainuu 354 838 177 419 4,32 0,6 15,3 2 2 Pirkanmaa 1 993 991 132 933 4,31 0,7 12,2 15 3 Kanta-Häme 656 771 164 193 3,92 0,6 14,4 4 2 Etelä-Karjala 476 813 158 938 3,71 0,6 10,7 3 2 Pohjois-Pohjanmaa 1 377 598 196 800 3,64 0,6 10,9 7 2 Päijät-Häme 291 513 145 757 1,40 0,2 6,5 2 1 Pohjois-Savo 125 347 125 347 0,50 0,1 2,1 1 0 Keski-Pohjanmaa 0 0 0 0 0 0 0 Varsinais-Suomi* - - - - - - - Yhteensä 25 496 911 137 Keskiarvo 476 813 178 626 5,38 0,8 15,4 3 3 *Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietoja ei saatu. 55 Liite 11. Kuntalaskutusperusteet ja tasausraja sairaanhoitopiireittäin vuosina 2003 ja 2004 Sairaanhoitopiiri Laskutusperuste 2003-4 Kalliin hoidon tasausperuste Tasausraja euroa Etelä-Karjala DRG Potilaskohtainen, shp-kohtainen 60 000 Etelä-Pohjanmaa DRG Potilaskohtainen 45 000 Etelä-Savo DRG Potilaskohtainen 50 000 HUS DRG Potilaskohtainen 50 000 Itä-Savo Hoitopäivä Potilaskohtainen 50 000 Kainuu Hoitopäivä Hoitokohtainen 2003 - Sairauskohtainen 2004 25 000 Kanta-Häme DRG Potilaskohtainen 84 000 Keski-Pohjanmaa Hoitopäivä + paketti Potilaskohtainen 80 000 Keski-Suomi DRG Sairauskohtainen, katkeaa vuodenvaihteessa 50 000 Kymenlaakso DRG Potilaskohtainen 50 000 Lappi Hoitopäivä + paketti Potilaskohtainen 33 380 Länsi-Pohja Hoitopäivä Potilaskohtainen 50 000 Pirkanmaa Paketti + toimenpidelask. Potilaskohtainen 50 000 Pohjois-Karjala Hoitopäivä + paketti Potilaskohtainen, katkeaa vuoden vaihteessa 33 638 Pohjois-Pohjanmaa Oma tuotteistus Potilaskohtainen 67 275 Pohjois-Savo Hoitopäivä Sairauskohtainen suuntaa-antavasti 70 000 Päijät-Häme Hoitopäivä + paketti Potilaskohtainen 50 000 Satakunta Hoitopäivä Potilaskohtainen 33 642 Vaasa DRG Potilaskohtainen 50 000 Varsinais-Suomi Hoitopäivä + välisuorite Potilaskohtainen, sairaalakohtainen vuositaso 40 000 DRG-laskutus koski somaattista sairaanhoitoa, psykiatrinen hoito laskutettiin hoitopäiväperusteisesti. DRG-laskutus muuttui hoitopäivälas- kutukseksi tavallisesti 20-28 hoitopäivän jälkeen, mutta Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ei käytetty katkaisu rajaa. Kaikkia tietoja ei saatu kaikilta. Liite 12. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta johtuva jäsenkuntalaskutus vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Hoidon jäsenkuntalaskutus euroa per shp Yksikkö- kustannus euroa per potilas euroa per asukas %-osuus kuntalasku- tuksesta Potilaita per shp Potilaita per 100 000 asukasta Vaasa 1 495 987 135 999 9,02 1,18 11 6,6 Keski-Suomi 1 939 078 176 280 7,29 1,39 11 4,1 Länsi-Pohja 487 571 243 786 7,29 0,96 2 3,0 Etelä-Pohjanmaa 1 415 212 235 869 7,28 1,09 6 3,1 Satakunta 1 479 750 184 969 6,49 1,00 8 3,5 Itä-Savo 407 031 203 516 6,28 0,84 2 3,1 Varsinais-Suomi 2 522 096 210 175 5,51 0,97 12 2,6 HUS 7 636 723 190 918 5,36 0,84 40 2,8 Pohjois-Karjala 832 390 277 463 4,87 0,73 3 1,8 Kainuu 326 939 326 939 3,95 0,59 1 1,2 Pirkanmaa 1 789 151 127 797 3,90 0,70 14 3,1 Lappi 405 396 202 698 3,38 0,56 2 1,7 Kymenlaakso 498 796 249 398 2,75 0,40 2 1,1 Etelä-Savo 285 789 285 789 2,73 0,41 1 1,0 Pohjois-Savo 562 494 187 498 2,25 0,39 3 1,2 Päijät-Häme 430 356 107 589 2,07 0,36 4 1,9 Etelä-Karjala 261 728 261 728 2,03 0,31 1 0,8 Pohjois-Pohjanmaa 678 570 135 714 1,81 0,34 5 1,3 Kanta-Häme 255 122 255 122 1,53 0,26 1 0,6 Keski-Pohjanmaa 50 000 50 000 0,65 0,10 1 1,3 Yhteensä 23 760 179 130 Keskiarvo 202 462 4,32 0,67 2,3 56 Liite 13. Kriminaalipotilaiden hoito valtion mielisairaaloissa vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Kriminaali- potilaiden hoidon kuntalaskutus euroa 2003 Yksikkökustannus euroa per kriminaali- potilas euroa per asukas %-osuus jäsenkunta- laskutuk- sesta Kriminaali- potilaita per shp Kriminaal- potilaita per 100 000 asukasta Itä-Savo 507 720 72 531 7,84 7 11 Länsi-Pohja 477 963 68 280 7,14 1,2 7 10 Pohjois-Savo 1 756 469 73 186 7,03 0,8 24 10 Kainuu 536 346 59 594 6,48 1,2 9 11 HUS 8 342 103 67 275 5,85 - 124 9 Kymenlaakso 912 479 91 248 5,03 0,6 10 6 Lappi 585 079 65 009 4,88 1,2 9 7 Pohjois-Pohjanmaa 1 827 737 73 109 4,86 0,8 25 7 Kanta-Häme 704 329 64 030 4,23 1,1 11 7 Etelä-Savo 440 813 62 973 4,21 1,6 7 7 Keski-Suomi* 1 049 999 65 625 3,95 1,0 16 6 Vaasa 606 347 60 635 3,66 10 6 Etelä-Karjala 405 637 67 606 3,14 0,5 6 5 Etelä-Pohjanmaa 563 875 56 388 2,90 0,4 10 5 Satakunta 650 438 72 271 2,85 0,6 9 4 Varsinais-Suomi 405 637 68 635 2,10 14 3 Päijät-Häme 426 157 38 742 2,05 0,7 11 5 Keski-Pohjanmaa 151 392 75 696 1,96 0,6 2 3 Pohjois-Karjala 237 040 59 260 1,39 1,3 4 2 Pirkanmaa 417 706 83 541 0,91 5 1 Yhteensä 21 560 522 320 Keskiarvo 67 282 4,12 0,9 6 Liite 14. Kriminaalipotilaiden hoito valtion mielisairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa 2003-2004 Sairaanhoitopiiri Jäsenkuntalaskutus euroa Yksikkökustannus euroa Potilaita 2003 2004 2003 2004 2003 2004 Etelä-Karjala 376 305 517 899 62 718 86 317 6 6 Etelä-Pohjanmaa 494 461 262 414 49 446 32 802 10 8 Etelä-Savo 1 132 794 1 059 178 75 520 66 199 15 16 HUS 8 500 975 9 139 282 55 927 63 911 152 143 Itä-Savo 998 885 998 160 58 758 76 782 17 13 Kainuu 650 316 875 782 72 257 79 617 9 11 Kanta-Häme 1 094 815 1 352 501 72 988 84 531 15 16 Keski-Pohjanmaa 312 701 251 881 62 540 62 970 5 4 Keski-Suomi* 1 423 147 1 725 101 61 876 61 611 23 28 Kymenlaakso 693 180 990 693 86 648 90 063 8 11 Lappi 894 271 929 841 74 523 71 526 12 13 Länsi-Pohja 621 144 787 628 77 643 87 514 8 9 Pirkanmaa 2 404 247 2 398 597 82 905 85 664 29 28 Pohjois-Karjala 1 506 192 1 677 600 79 273 88 295 19 19 Pohjois-Pohjanmaa 1 924 112 1 768 359 74 004 70 734 26 25 Pohjois-Savo 1 193 741 1 413 735 56 845 61 467 21 23 Päijät-Häme 890 881 1 025 961 40 495 51 298 22 20 Satakunta 921 100 951 912 70 854 73 224 13 13 Vaasa 630 904 721 574 63 090 90 197 10 8 Varsinais-Suomi* 960 893 964 650 68 635 74 204 14 13 Keskiarvo 67 347 72 946 Yhteensä 27 625 064 29 812 748 434 427 Sairaanhoitopiirien ilmoitus sisältäen sekä valtion mielisairaaloiden läpilaskutuksen ja muissa hoitolaitoksissa kriminaali potilaille annetun hoidon. *Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen shp:n tiedot perustuvat valtion mielisairaaloiden ilmoitukseen. 57 Liite 15. Kriminaalipotilaiden erityisen kalliiden hoidon jäsenkuntalaskutus 2003-2004 Sairaanhoitopiiri Jäsenkuntalaskutus euroa Yksikkökustannus euroa Potilaita 2003 2004 2003 2004 2003 2004 Etelä-Karjala 175 344 294 626 87 672 98 209 2 3 Etelä-Pohjanmaa 0 245 902 122 951 0 2 Etelä-Savo 924 860 613 288 92 486 87 613 10 7 HUS 2 038 318 2 719 875 84 930 90 663 24 30 Itä-Savo 699 455 366 227 87 432 91 557 8 4 Kainuu 358 523 448 916 89 631 89 783 4 5 Kanta-Häme 82 891 111 227 82 891 111 227 1 1 Keski-Pohjanmaa 0 0 0 0 Keski-Suomi* 250 000 450 000 83 333 90 000 3 5 Kymenlaakso 693 180 990 693 86 648 90 063 8 11 Lappi 415 177 428 536 103 794 107 134 4 4 Länsi-Pohja 277 971 411 001 92 657 102 750 3 4 Pirkanmaa 1 533 677 1 537 025 102 245 102 468 15 15 Pohjois-Karjala 1 216 401 1 624 254 86 886 90 236 14 18 Pohjois-Pohjanmaa 745 937 251 119 82 882 83 706 9 3 Pohjois-Savo 437 528 337 621 87 506 84 405 5 4 Päijät-Häme 179 323 98 940 89 662 98 940 2 1 Satakunta 81 784 90 436 81 784 90 436 1 1 Vaasa 0 115 538 115 538 0 1 Varsinais-Suomi* 450 000 350 000 90 000 87 500 5 4 Keskiarvo 88 967 96 588 Yhteensä 10 560 369 11 135 224 118 123 * Tiedot perustuvat sairaanhoitopiirien omaan ilmoitukseen ja sisältävät valtion mielisairaaloiden kuntalaskutuksen lisäksi muissa hoitolai- toksissa annetun hoidon. Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen shp:n tiedot perustuvat valtion mielisairaaloiden antamiin lukuihin. Liite 16. Erityisen kalliista hoidoista johtuva jäsenkuntalaskutus ilman hengityshalvaus ja kriminaali- potilaita vuonna 2004 Sairaanhoitopiiri Kallis hoito euroa 2004 Yksikkökustannus euroa per potilas Kalliit hoidot euroa per asukas %-osuus kuntalas- kusta Potilaita Potilaita per 100 000 asukasta HUS 61 895 421 121 126 43,15 6,4 511 36 Kymenlaakso 6 734 103 100 509 37,18 5,2 67 37 Länsi-Pohja 2 367 169 112 722 35,54 4,4 21 32 Lappi 4 103 089 124 336 34,24 5,2 33 28 Pohjois-Karjala 5 361 263 134 032 31,48 4,5 40 23 Pohjois-Pohjanmaa 11 897 443 117 796 31,42 5,4 101 27 Etelä-Karjala 3 788 103 118 378 29,44 4,4 32 25 Itä-Savo 1 800 213 112 513 28,70 3,5 16 26 Pirkanmaa 12 917 409 115 334 27,91 4,6 112 24 Etelä-Pohjanmaa 5 197 099 118 116 26,71 3,7 44 23 Kanta-Häme 3 851 403 116 709 22,98 3,6 33 20 Keski-Suomi 5 619 243 119 558 21,03 3,8 47 18 Päijät-Häme 4 081 766 120 052 19,62 3,3 34 16 Pohjois-Savo 4 880 050 125 129 19,44 3,1 39 16 Satakunta 4 294 753 113 020 18,87 2,7 38 17 Etelä-Savo 1 935 280 129 019 18,59 2,7 15 14 Kainuu 1 519 452 108 532 18,48 2,6 14 17 Keski-Pohjanmaa 1 247 883 124 788 16,14 2,3 10 13 Vaasa 2 576 460 198 189 15,51 1,9 13 8 Varsinais-Suomi - - - - - - Yhteensä 146 067 602 1 220 Keskiarvo 122 624 26,13 3,9 22 58 Liite 17. Erityisen kalliista hoidoista johtuva jäsenkuntalaskutus ilman hengityshalvaus ja kriminaali- potilaita vuonna 2003 Sairaanhoitopiiri Kallis hoito euroa 2003 Yksikkökustannus euroa per potilas Kalliit hoidot euroa per asukas %-osuus kunta- laskusta Potilaita Potilaita per 100 000 asukasta Etelä-Karjala 1 870 853 116 928 14,49 2,2 16 12 Etelä-Pohjanmaa 1 834 981 114 686 9,44 1,4 16 8 Etelä-Savo 2 919 425 100 670 27,91 4,2 29 28 HUS 58 562 933 119 516 41,10 6,5 490 34 Itä-Savo 1 806 325 129 023 27,88 3,7 14 22 Kainuu 1 658 696 118 478 20,05 3,0 14 17 Kanta-Häme 3 100 778 119 261 18,61 3,2 26 16 Keski-Pohjanmaa 1 900 407 126 694 24,56 3,7 15 19 Keski-Suomi 4 247 260 114 791 15,96 3,0 37 14 Kymenlaakso 6 647 793 100 724 36,67 5,4 66 36 Lappi 3 934 333 115 716 32,78 5,4 34 28 Länsi-Pohja 1 666 061 111 071 24,90 3,3 15 22 Pirkanmaa 9 453 598 106 220 20,61 3,7 89 19 Pohjois-Karjala 4 619 298 109 983 22,24 3,9 42 20 Pohjois-Pohjanmaa 4 446 941 108 462 26,03 3,9 41 24 Pohjois-Savo 10 090 558 118 712 26,85 5,0 85 23 Päijät-Häme 4 405 335 137 667 17,64 3,1 32 13 Satakunta 4 545 120 116 542 19,92 3,1 39 17 Vaasa 1 771 988 126 571 10,68 1,4 14 8 Varsinais-Suomi 7 982 444 110 867 17,44 3,1 72 16 Yhteensä 137 465 127 1 186 Keskiarvo 116 129 22,79 3,6 20 Liite18. Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito vuonna 2003 Hoitolaitos Hoito- kokonaisuuden kuntalaskutus euroa Pelkän toimenpiteen kuntalaskutus euroa Yksikkö- kustannus euroa per hoito- kokonaisuus Yksikkö- kustannus euroa per toimenpide Potilaita Toimen- piteitä HYKS 37 228 576 10 184068 33 122 5 414 1124 1881 KYS 635 022 635 022 14 112 14 112 45 45 OYS 509 946 509 946 9 443 9 443 54 54 TAYS 2 360 361 2 360 361 15 034 15 034 157 157 TYKS 1 859 046 1 859 046 12 647 12 647 147 147 Invalidiliitto 3 384 452 3 384 452 42 306 42 306 80 80 Invalidisäätiö 906 000 906 000 22 650 22 650 40 40 Reumasäätiö 265 138 265 138 7 798 7 798 34 34 Niuvanniemi 228 852 228 852 114 426 114 426 2 2 Yhteensä 47 377 393 20 332 885 1 683 2 440 Keskiarvo 30 171 27 092 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset eivät sisälly lukuihin. Liite 19. Yliopistosairaaloiden omien jäsenkuntien osuus valtakunnallisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta vuonna 2003 Hoitolaitos Kuntalaskutus 20 shp:n (keskitetty hoito) euroa Kuntalaskutus omat jäsenkunnat (keskitetty hoito) euroa Oman shp:n %-osuus kustannuksista Potilaita 20 shp:ssä yhteensä Potilaita oman shp:n jäsenkunnista Oman shp:n potilaiden %-osuus potilaista HYKS 38 933 416 17 050 908 44 1180 505 43 TAYS 2 511 731 625 891 25 167 57 34 OYS 876 706 422 022 48 73 38 52 KYS 635 022 82 515 13 35 4 11 TYKS 1 859 046 1 392 000 75 147 103 70 Oikeuspsykiatriset tutkimukset sisältyvät taulukon lukuihin. 59 Liite 20. HYKSiin keskitettyjen erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden toteuma vuonna 2003 Keskitettävä toimenpide Kuntalaskutus euroa 2003 Toimenpide- kustannus euroa 2003 Hoito- kokonaisuuden yksikkö- kustannus euroa 2003 Toimenpiteen yksikkö- kustannus euroa 2003 Potilaita 2003 Toimen- piteitä 2003 Aivoverisuonten ohitusleikkaus 366 998 119 769 20 389 6 304 18 19 Allogeeniset luuytimen kantasolu- siirrot 8 521 885 1 369 910 90 658 14 574 94 94 Epikeratofakialeikkaus Ei tehdä, korvattu uudella tekniikalla Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurg. hoito 1 132 831 114 056 23 119 1 755 49 65 Erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito 855 255 84 730 85 526 5 296 10 16 Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoito-suunnitelma ja primaarinen leikkaushoito 455 468 161 380 3 531 1 204 129 134 Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia 8 805 009 2 165 901 37 790 8 664 233 250 Juveniilin reuman vaativa leikkaushoito 42 501 21 612 7 084 3 087 6 7 Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito 55 525 26 270 13 881 6 568 4 4 Lasten glaukooman leikkaushoito 86 452 28 552 5 403 1 428 16 20 Lasten sappitieatresian hoito 36 192 7 110 18 096 3 555 2 2 Luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, aknoplasia) vaativa leikkaushoito 848 066 258 220 11 014 3 038 77 85 Luusyövän primaarinen hoito 1 023 236 320 941 30 095 6 550 34 49 Munuaisen-, haiman-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirrot 12 786 423 4 599 735 60 030 21 595 213 213 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset 1 764 840 1 764 840 31 515 31 515 56 56 Retinoblastooman hoito 245 114 193 423 5 700 2 579 43 75 Silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto 259 679 187 462 6 334 2 798 41 67 Skolioosin leikkaushoito 684 546 218 536 24 448 7 050 28 31 Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutki- mukset ja hoito 191 876 17 292 2 702 26 71 662 Transseksuaalisten sukupuolen korjausleikkaushoito 94 814 41 250 18 963 8 250 5 5 Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito 147 236 102 410 9 816 2 179 15 47 Vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito 6 189 950 6 189 0 1 1 Vaikeat aivoverisuoni-epämuodos- tumat (jättianeurysmat, fusiformiset aneurysmat ym.) 538 336 116 968 17 945 3 899 30 30 Vaikea-asteisen lihavuuden koko- naisvaltainen hoitosuunnitelma ja kirurginen hoito* 44 945 27 591 8 989 5 518 5 5 Yhteensä 38 993 416 11 948 908 32 994 6 169 1 180 1 937 Keskiarvo 1 695 366 519 518 51 84 Taulukon luokitus perustuu HYKSin toimittamasta kahdesta vaihtoehdosta kokonaiskuntalaskutukselta suurempaan. * Tätä toimenpidettä ei esitetä keskitettäväksi uudessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa erityistason sairaanhoidon järjestämisetä ja keskittämisestä. 60 Liite 21. Oikeuspsykiatriset keskitettävät erityistason sairaanhoitotoimenpiteet vuonna 2003 Hoitolaitos Laskutus euroa Yksikkökustannus euroa Potilaat HYKS 1 567 280 24 112 65 OYS 151 370 15 137 10 TAYS 366 760 19 303 19 Niuvanniemi 1 178 496 20 319 58 Vanha Vaasa 457 310 19 055 24 Yhteensä 3 721 216 176 Keskiarvo 19 585 Liite 22. HYKSiin valtakunnallisesti keskitettyjen erityistason toimenpiteiden toteuma vuonna 2003 Keskitettävä toimenpide Koko maa laskutus euroa Oman (HUS) piirin laskutus euroa Potilaita koko maa Potilaita oma (HUS) piiri Aivoverisuonten ohitusleikkaus 366 998 306 390 18 14 Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot 8 521 885 4 632 941 94 28 Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurg. hoito 1 132 831 779 412 49 30 Erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito 855 255 530 707 10 5 Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja primaarinen leikkaushoito 455 468 247 712 129 55 Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia 8 805 009 3 220 974 233 80 Juveniilin reuman vaativa leikkaushoito 42 501 19603 6 4 Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito 55 525 17674 4 2 Lasten glaukooman leikkaushoito 86 452 69 185 16 9 Lasten sappitieatresian hoito 36 192 17 137 2 1 Luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, aknoplasia) vaativa leikkaushoito 848 066 636 368 77 56 Luusyövän primaarinen hoito 1 023 236 527 430 34 26 Munuaisen-, haiman-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirrot 12 786 423 4 680 292 213 62 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset 1 764 840 56 Retinoblastooman hoito 245 114 69 644 43 14 Silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto 259 679 41 Skolioosin leikkaushoito 684 546 532 503 28 20 Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoito 191 876 185 272 71 61 Transseksuaalisten sukupuolen korjausleikkaushoito 94 814 31 738 5 1 Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito 147 236 74 512 15 9 Vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito 6 189 6 189 1 1 Vaikeat aivoverisuoni-epämuodostumat (jättianeurysmat, fusiformiset aneurysmat ym.) 538 336 420 280 30 22 Vaikea-asteisen lihavuuden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja kirurginen hoito* 44 945 44 945 5 5 Yhteensä 38 993 416 17 050 908 1 180 505 * Tätä toimenpidettä ei esitetä keskitettäväksi uudessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa erityistason sairaanhoidon järjestämisetä ja keskittämisestä. 61 Liite 23. HYKSiin valtakunnallisesti keskitettyjen erityistason toimenpiteiden toteuma vuonna 2004 Keskitettävä toimenpide Koko maa laskutus euroa Oman (HUS) piirin laskutus euroa Potilaita koko maa Potilaita oma (HUS) piiri Aivoverisuonten ohitusleikkaus 183 004 131 577 7 4 Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot 7 616 691 3 785 150 81 35 Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito 1 292 955 903 543 75 43 Erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito 1 826 843 1 094 118 32 21 Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoito- suunnitelma ja primaarinen leikkaushoito 477 538 163 000 130 37 Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia 10 178 897 3 885 837 251 78 Juveniilin reuman vaativa leikkaushoito 5 105 5 105 1 1 Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito 146 090 125 567 10 9 Lasten glaukooman leikkaushoito 94 694 74 061 21 15 Lasten sappitieatresian hoito 202 387 0 1 0 Luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, aknoplasia) vaativa leikkaushoito 529 383 384 318 49 38 Luusyövän primaarinen hoito 874 248 417 638 31 15 Munuaisen-, haiman-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirrot 16 151 685 5 846 955 250 77 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset 1 764 840 56 Retinoblastooman hoito 150 558 105 320 11 4 Silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto 259 679 41 772 41 7 Skolioosin leikkaushoito 1 088 180 807 207 40 27 Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoito sekä sukupuolen korjausleikkaushoito 257 169 195 572 84 62 Transseksuaalisten henkilöiden sukupuolen korjausleikkaushoito 181 374 81 001 11 6 Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito 35 945 27 126 7 4 Vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito 0 0 0 0 Vaikeat aivoverisuoniepä-muodostumat (jättianeurysmat, fusiformiset aneurysmat ym.) 523 004 351 631 23 13 Vaikea-asteisen lihavuuden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja kirurginen hoito* 25 960 25 960 3 3 Yhteensä 43 866 229 18 452 458 1 215 499 * Tätä toimenpidettä ei esitetä keskitettäväksi uudessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa erityistason sairaanhoidon järjestämisetä ja keskittämisestä. 62 Liite 24. TAYSiin keskitettyjen erityistason toimenpiteiden toteuma vuosina 2003 ja 2004 Keskitettävä toimenpide Laskutus koko maa 2003 euroa Oma shp euroa 2003 Laskutus koko maa 2004 euroa Oma shp euroa 2004 Potilaita koko maa 2003 Potilaita oma shp 2003 Potilaita koko maa 2004 Potilaita oma shp 2004 Luusyövän primaarinen hoito 400 114 287 973 391 231 121 288 25 17 15 5 Oikeuspsykiatriset eri- tyistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutki- mukset 151 370 30 274 94 680 - 10 2 6 - Skolioosin leikkaushoito kokonaisuutena tutki- muksineen 858 742 323 145 969 424 277 028 41 14 48 15 Skolioosi (vain leikkaus) 709 190 233 920 942 577 262 597 41 14 48 15 Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutki- mukset ja hoito 46 007 23 644 76 880 46 080 76 23 94 25 Vaarallisten ja vaikeahoi- toisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito 1 205 050 50 080 2 755 279 394 741 15 1 25 3 Yhteensä 2 511 731 625 891 4 260 647 824 706 167 57 188 48 Liite 25. TYKSiin keskitettyjen erityistason sairaanhoitotoimenpiteiden toteuma vuonna 2003 Keskitettävä toimenpide Laskutus koko maa euroa Laskutus oma shp euroa Potilaita koko maa Potilaita oma shp Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot 687 251 627 524 15 13 Luusyövän primaarinen hoito 18 213 18 213 5 5 Ylipainehappihoito ja siihen välittömästi liittyvä leikkaushoito 1 153 582 746 263 127 85 Yhteensä 1 859 046 1 392 000 147 103 63 Liite 26. OYSiin keskitettyjen erityistason sairaanhoidon toimenpiteiden toteuma vuosina 2003 ja 2004 Keskitettävä toimenpide Laskutus koko maa euroa 2003 Oman shp:n laskutus euroa 2003 Laskutus koko maa euroa 2004 Oman shp:n laskutus euroa 2004 Potilaita koko maa 2003 Potilaita oma shp 2003 Potilaita koko maa 2004 Potilaita oma shp 2004 Huuli- ja suulakihalkio- potilaiden kokonaisval- tainen hoitosuunnitelma ja primaarinen leikkaus- hoito 176 525 157 261 82 260 69 015 21 18 16 14 Kraniofakiaalisen epä- muodostuman primaari leikkaushoito 55 639 8 169 66 128 5 171 9 2 7 2 Lasten glaukooman leikkaushoito 10 802 5 041 22 810 12 860 5 2 7 3 Oikeuspsykiatriset eri- tyistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutki- mukset 366 760 126 766 353 466 169 944 19 7 20 8 Skolioosin leikkaushoito 259 390 124 785 263 898 199 732 17 9 16 12 Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito 7 590 - 24 381 5 536 2 - 5 1 Yhteensä 876 706 422 022 812 943 462 258 73 38 71 40 Liite 27. KYSiin keskitettyjen erityistason sairaanhoidon toimenpiteiden toteuma vuosina 2003 ja 2004 Keskitettävä toimenpide Laskutus koko maa euroa 2003 Laskutus oma shp euroa 2003 Laskutus koko maa euroa 2004 Laskutus oma shp euroa 2004 Potilaita koko maa 2003 Potilaita oma shp 2003 Potilaita koko maa 2004 Potilaita oma shp 2004 Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurgi- nen hoito 319 308 14 463 251 626 18 914 26 2 16 1 Erittäin vaikeiden palo- vammojen primaarinen hoito 234 140 2 138 125 400 19 655 6 1 3 2 Luusyövän primaarinen hoito 81 575 65 914 44 958 44 958 3 1 1 1 Yhteensä 635 022 82 515 421 984 83 528 45 4 20 4 64 Liite 28. Valtakunnallisesti keskitettävien erityistason toimenpiteiden hakusanoja Toimenpide ja hoitolaitos Toimenpidekoodi, diagnoosi tai muu käytetty hakumääritys Aivoverisuonten ohitusleikkaus (sisältää: vaikeat aivoverisuoniepämuodostumat) HYKS AAC20 Aivoverisuonen liittäminen AAF05 AAF15 PA2 AAC40 Aivoverisuoniepämuodostuman poisto PA5HT Carotis externa-alueen av-malformaation embolisaatio radiologisessa ohjauksessa, laaja PA2GT Aivojen av-malformaation suonensisäinen tukkiminen radiologisessa ohjauksessa PA2HT Aivojen av-malformaation suonensisäinen tukkiminen radiologisessa ohjauksessa, laaja AAC00 Aivovaltimopullistuman kaulan sulkeminen Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot HYKS WW302 Kantasolusiirto vierailla soluilla, omaisluovuttaja WW304 Kantasolusiirto vierailla soluilla, kotimainen rekisteriluovuttaja WW306 Kantasolusiirto vierailla soluilla, ulkomainen rekisteriluovuttaja WW310 Kantasolusiirto napaveren soluilla TYKS ? Epikeratofacialeikkaukset HYKS Ei tehdä, korvattu uudemmalla tekniikalla Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito HYKS AAJ00 Aivopuoliskon poisto AAJ10 Aivolohkon poisto epilepsian vuoksi AAJ20 Epileptisen pesäkkeen poisto AAJ30 Kallosotomia, aivokurjen halkaisu, epilepsian vuoksi AAJ99 Muu aivoleikkaus epilepsian vuoksi KYS SIGMA 125116 SIGMA 125117 SIGMA 125607 Erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito HYKS NHJ80 Jalkaterän murtuman ulkoinen kiinnitys QAD10 Pään tai kaulan palovamman puhdistusleikkaus QAD20 Pään tai kaulan palovamman poistoleikkaus ja peittäminen siirteellä QAE25 Pään tai kaulan palovamma-arven poisto ja korjaus QBD20 Vartalon palovamman poistoleikkaus ja peittäminen QCD20 Yläraajan palovamman poistoleikkaus ja peittäminen QCE25 Yläraajan palovamma-arven poisto ja korjaus QDD00 Alaraajan palovamman siteiden vaihto QDD10 Alaraajan palovamman puhdistusleikkaus, débridement QDD20 Alaraajan palovamman poistoleikkaus ja peittäminen QDE25 Alaraajan palovamma-arven poisto ja korjaus QDE35 Alaraajan leikkauksen tai vamman jälkeisen ihopuutoksen korjaus QDE40 Alaraajan ihon epämuodostuman tai sairauden aiheuttaman vaurion korjaus TQW10 Palovammasiteen vaihto WX700 Hengityksen ja verenkierron valvonta KYS DRG 457 DRG 472 Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja primaari HYKS EAB30 Huulihalkion korjaaminen tai muovaus ENC80 Pehmeän suulaen muovausleikkaus avohonotuksen takia ECB17 Ienhalkion korjaaminen DLW00 Nenähalkion, cleft nose , korjaaminen OYS Q35-Q37, alle 6-vuotias Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia HYKS FAE00 Yläonttolaskimon ja oikean keuhkovaltimon yhdistäminen (Glenn) FAE10 Yläonttolaskimon ja keuhkovaltimon yhdistäminen FAE20 Täydellinen onttolaskimon ja keuhkovaltimon yhdistäminen (Fontan sovellus) FAE30 Täydellinen onttolaskimon ja keuhkovaltimon yhdistäminen ikkunapaikalla (Fontan fenestrated) FBA96 Muu keuhkovaltimon korjausleikkaus FBJ00 Solisvaltimon ja keuhkovaltimon yhdistäminen (Blalock-Taussig) FBJ10 Solisvaltimon ja keuhkovaltimon yhdistäminen siirteellä 65 HYKS FBL40 Yksikammiosydämen aortta-keuhkovaltimoyhteys FCB96 Muu aortan kaaren korjausleikkaus FDA00 Aortan muovaus ja yhdystie keuhkovaltimoon FDA96 Muu HLH-oireyhtymän vuoksi tehtävä leikkaus FDB20 Arterial switch-leikkaus synnynnäisen sydänvian vuoksi FDC00 Jakautumattoman yhteisen valtimorungon (truncus arteriosus) korjaus proteesilla oikeasta kammiosta keuhkovaltimoon FDC00 TA:n korjaus proteesilla oikeasta kammiosta keuhkovaltimoon FDC96 Muu jakautumattoman yhteisen valtimorungon (truncus arteriosus) korjausleikkaus FDE10 Valtimotiehyeen sitominen FDG10 Nousevan aortan korjaus aortta-ahtauman vuoksi paikkaamalla FDH96 Muu aortan kaaren (IAA) korjausleikkaus FDJ00 Aortan koarktaation korjaus ‘end-to-end’ FFC00 ASD:n ompelu, secundum-tyyppi FFD96 Muu osittaisen eteis-kammioyhteyden leikkaus FFE10 ASD:n muodostaminen tai laajentaminen avoimessa leikkauksessa FFG00 Suprakardiaalisen TAPVD korjaus FFG20 Infrakardiaalisen TAPVD korjaus FFK20 Eteisen yhdistäminen keuhkovaltimoon FGC00 Trikuspidaaliläppärenkaan muovaus ompelemalla FHB00 VSD:n ompelu eteisen kautta FHB50 VSD:n sulku paikkaamalla eteisen kautta FHB96 Muu synnynnäisen VSD:n korjausleikkaus FHD10 AVSD:n korjaus kaksipaikkatekniikalla FHD96 Muu AVSD:n korjausleikkaus FHE20 Fallotin tetralogian korjaus kammion kautta, ulosvirtauskanavan paikkaus FHE30 Fallotin tetralogian korjaus transannulaarisella paikalla FHE96 Muu Fallotin tetralogian korjaus FJD20 Keuhkovaltimoläpän ohitus, kammio-keuhkovaltimoproteesi tai homografti FJD96 Muu oikean kammion ulosvirtausaukon ahtauman korjausleikkaus FKA96 Muu mitraaliläppäahtaumien korjausleikkaus FKB96 Muu mitraaliläppärenkaan korjaus läppävuodon vuoksi FKD00 Mitraalitekoläpän asettaminen, mekaaninen FLE96 Muu vasemman kammion ulosvirtauskanavan korjausleikkaus FMC20 Aorttaläppäliuskan ompelu tai paikkaaminen FN1BC Sydämen ja/tai sepelvaltimoiden laaja varjoainetutkimus FNK10 Sepelvaltimon lähtökohdan siirto keuhkovaltimosta aorttaan FPF20 Epimyokardiaalisen tahdistimen ja eteis- ja kammioelektrodien asettaminen Juveniilin reuman vaativa leikkaushoito HYKS PWG00 Verisuonileikkauksen jälkeisen veritulpan tai tukoksen poisto NAG42 Kaularangan luudutus takaa ja mahdollinen kiinnitys NHG20 Ylemmän nilkkanivelen, TC, luudutusleikkaus NHM20 Jalkaterän limapussin tai ganglion poisto NDB60 Sormen yhden tyvinivelen tekonivelleikkaus QDH00 Varpaan kynnen poisto NHG20 Ylemmän nilkkanivelen, TC, luudutusleikkaus Reumasäätiö NFC40 Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus, reisiluun korjaaminen luusiirteellä NBB10 Olkapään osatekonivelleikkaus NBC40 Olkapään tekonivelen uusintaleikkaus, molemmat osat NCB20 Kyynärpään koko tekonivelleikkaus NCC20 Kyynärpään tekonivelen uusintaleikkaus, yksi osa NFB30 Lonkan kokotekonivel, tavallinen, sementitön NFB50 Lonkan kokotekonivel, tavallinen, sementöity NFB99 Muu lonkan tekonivelleikkaus NFC50 Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus, reisiluun ja lonkkamaljan korjaaminen luusiirteellä NGB20 Polven tekonivel ilman lumpio-osaa, liukuproteesi NGB40 Polven tekonivel lumpio-osan kanssa, liukuproteesi NGC00 Polven tekonivelen irto-osan vaihto NGC30 Polven tekonivelen uusintaleikkaus, erikoisproteesi NGC99 Muu polven tekonivelen uusintaleikkaus NGK20 Säären luun kasvulinjan sulkeminen, epifyseodeesi NHB10 Nilkan tekonivelleikkaus NHG20 Ylemmän nilkkanivelen, TC, luudutusleikkaus NHG22 Alemman nilkkanivelen luudutusleikkaus NHG24 Alemman nilkkanivelen ja nilkkaluiden luudutusleikkaus M08 M09 Toimenpide ja hoitolaitos Toimenpidekoodi, diagnoosi tai muu käytetty hakumääritys 66 Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito HYKS AAK30 Kallon ja kasvoluiden epämuodostuman korjaaminen OYS Q75, toimenpide tehty Lasten sappitieatresian hoito HYKS JKD50 Maksanportin liittäminen suoleen sappitieatresiassa Lasten glaukooman leikkaushoito HYKS CHB50 Trabekulotomia CHD10 Trabekulektomia CHD15 Trabekulektomia ja iridektomia CHD50 Suntin asennus etukammioon CHD99 Muu kammionesteen ulosvirtausta muuttava leikkaus CHF05 Sädekehän laser/fotokoagulaatio kovakalvon läpi CHW99 Muu etukammion, kammiokulman, värikalvon ja sädekehän leikkaus CKD60 Lasiaisen poisto etukautta TCC10 Kyyneltiehyeen ja kyynelkanavan sondeeraus OYS CHD00-CHD99, alle 17-vuotias Luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, aknoplasia) vaativa leikkaushoito HYKS AAP99 Muu kallon leikkaus DCA20 Ilmastointiputken asettaminen, tympanostomia EBA10 Hampaan poistoleikkaus EMB20 Kita- ja nielurisaleikkaus GAB10 Rintaontelon aukaisu edestä tai takaa kyljestä JA3BT Vatsaontelon kanavointi läpivalaisuohjauksessa JAH00 Vatsaontelon tutkimusleikkaus JDB10 Mahalaukkuavanteen teko iholta käsin KBV52 Vieraan aineen ruiskuttaminen virtsajohtimen suulle refluksin vuoksi KCH10 Virtsarakon muovaus suolen avulla KFH00 Laskeutumattoman tai virhesijaintikiveksen korjaus NBR20 Olkapään tai olkavarren kasvaimen poisto, intralesionaalinen tai marginaalinen NDL54 Käden jänteen vapautus NDR20 Käden tai ranteen kasvaimen poisto, intralesionaalinen tai marginaalinen NFA10 Neulakudosnäytteen otto lonkasta tai reidestä NFB60 Lonkan vaativa tekonivelleikkaus NFC40 Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus, lonkkamaljan korjaaminen luusiirteellä NFJ60 Reisiluun ydinnaulaus NFK20 Reisiluun kasvulinjan sulkeminen, epifyseodeesi NFK30 Reisiluun katkaisu ja kääntö NFR20 Lonkan tai reiden kasvaimen poisto, intralesionaalinen tai marginaalinen NFR30 Lonkan tai reiden kasvaimen poisto, ekstensiivinen tai radikaalinen NFW00 Lonkan tai reiden leikkaushaavan tarkistaminen vuodon vuoksi NGE60 Polvilumpion nivelsiteiden korjaus NGF15 Polven nivelkalvon poisto tähystyksessä NGH20 Polvinivelen sijoiltaanmenon korjausleikkaus NGJ60 Säären ydinnaulaus NGK30 Säären luun katkaisu ja kääntö NGK99 Muu säären tai polvilumpion luuleikkaus NHG20 Ylemmän nilkkanivelen, TC, luudutusleikkaus NHR20 Nilkan ja jalkaterän kasvaimen poisto, intralesionaalinen tai marginaalinen NHT62 Kampurajalan primaarinen totaalikorjaus QAJ20 Subperiostaalinen kasvojen kohotus TNX10 Nivelpisto UJD10 Ruokatorven, mahalaukun ja duodenumin tähystys XW000 Luuydinnäytteenotto Luusyövän primaarinen hoito HYKS ACC99 Muu ääreishermovaurioleikkaus ECA30 Ienmuutoksen poisto ECA35 Vaativa ienmuutoksen poisto EDB10 Alaleuan poisto kokonaan (mandibulektomia) EDB20 Alaleukapuoliskon poisto EEB00 Yläleuan poisto osittain EEB00 Yläleukaluun poisto osittain EFA10 Kasvaimen poisto leuoista EFA99 Muu leukojen poistoleikkaus EJB10 Kasvaimen poisto kielen kärjestä tai keskiosasta Toimenpide ja hoitolaitos Toimenpidekoodi, diagnoosi tai muu käytetty hakumääritys 67 HYKS GAB00 Rintaontelon hätäaukaisu GAE23 Rintaontelon seinämän poisto ja proteesikorjaus GDA20 Keuhkon kudosmuutoksen paikallinen poistoleikkaus GDB96 Muu keuhkon osan poistoleikkaus JAG96 Muu harvinaisen tyrän leikkaus tai vatsanpeitteiden korjaus JAH01 Vatsaontelon tähystys tutkimustarkoituksessa JDB10 Mahalaukkuavanteen teko iholta käsin JFF23 Poikittaisen paksusuolen avanne JJA21 Koepalan otto maksasta vatsaontelon tähystyksessä JMA11 Pernan poisto vatsaontelon tähystyksessä NAR00 Selkärangan kasvaimen poisto, intralesionaalinen tai marginaalinen NBP10 Olkavarren takaisinistutus NBR20 Olkapään tai olkavarren kasvaimen poisto, intralesionaalinen tai marginaalinen NCB10 Kyynärpään osatekonivelleikkaus NCK30 Kyynärvarren luun katkaisu ja kääntö NER20 Lantion kasvaimen poisto, intralesionaalinen tai marginaalinen NER30 Lantion kasvaimen poisto, ekstensiivinen tai radikaalinen NFA20 Lonkan tai reiden tutkimusleikkaus NFB50 Lonkan kokotekonivel, tavallinen, sementöity NFB60 Lonkan vaativa tekonivelleikkaus NFJ84 Reisiluun murtuman uudelleen/myöhäiskiinnitys NFQ20 Reisiamputaatio NFR30 Lonkan tai reiden kasvaimen poisto, ekstensiivinen tai radikaalinen NFR80 Kiinnityslaitteen asettaminen reisiluun patologisen murtuman estämiseksi NGC30 Polven tekonivelen uusintaleikkaus, erikoisproteesi NGK20 Säären luun kasvulinjan sulkeminen, epifyseodeesi NGK99 Muu säären tai polvilumpion luuleikkaus NGR20 Polven tai säären kasvaimen poisto, intralesionaalinen tai marginaalinen NGR30 Polven tai säären kasvaimen poisto, ekstensiivinen tai radikaalinen NHR30 Nilkan ja jalkaterän kasvaimen poisto, ekstensiivinen tai radikaalinen QDE35 Alaraajan leikkauksen tai vamman jälkeisen ihopuutoksen korjaus TNX33 Muovailtava sidos TPH15 Keskuslaskimokatetrin asettaminen kaulalaskimon kautta TPH90 Kiinteän suonikanyylin ja/tai infuusioportin poisto TPX10 Pysyvän injektioreitin asettaminen WW402 Leukafereesi WW409 Muu afereesi XW000 Luuydinnäytteenotto YNB00 Luuytimen keruu siirtoa varten KYS ? TAYS C40, ainakin yksi osastohoitojakso C41, ainakin yksi osastohoitojakso TYKS ? Munuaisen-, haiman-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirrot HYKS KAS10 Munuaisen siirto kuolleelta luovuttajalta JJC00 Maksan siirto FQA00 Ortotooppinen sydämensiirto FXN00 Keinosydämen käyttöön liittyvät toimenpiteet KAS20 Munuaisen siirto elävältä luovuttajalta JJC10 Maksan osan siirto JJC50 Maksan siirto siirrettävää maksaa pienentäen tai jakaen FQB96 Muu sydän- ja keuhkosiirtoleikkaus FPE20 Pysyvän tahdistimen asettaminen eteis- ja kammiojohdin laskimotietä KAS10 Munuaisen siirto kuolleelta luovuttajalta JJC00 Maksan siirto FQA00 Ortotooppinen sydämensiirto JJC10 Maksan osan siirto JJC96 Muu maksansiirtoon liittyvät toimenpide KAS20 Munuaisen siirto elävältä luovuttajalta FQB96 Muu sydän- ja keuhkosiirtoleikkaus FM1BE Sydämen UÄ ruokatorven kautta (transesofageaalinen UÄ) Toimenpide ja hoitolaitos Toimenpidekoodi, diagnoosi tai muu käytetty hakumääritys 68 Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset HYKS ? TAYS Tuotepaketti 67020 OYS ? Niuvanniemi ? Vanha Vaasa ? Retinoblastooman hoito HYKS CKD20 Lasiaiskorvikkeen poisto CKD91 Laaja lasiaisenpoistotoimenpide pars planan kautta CKD93 Laaja yhdistetty lasiais- ja verkkokalvotoimenpide CKE40 Verkkokalvon kasvaimen fotokoagulaatio mustuaisen läpi CKE50 Verkkokalvon kasvaimen jäädytyshoito CKE60 Säteilevän levyn asettaminen silmään CKE65 Säteilevän levyn poisto silmästä Selkäydinvammapotilaan akuuttivaiheen kuntoutus Invalidiliitto , Käpylä D180 D334 D434 G061 G373 G610 G720 G821 G822 G834 G992*M471 G992*M500 G992*M510 G951 M462 M471 M511 Q282 S120 S121 S122 S127 S131 S140 S141 S220 S221 S240 S241 S250 S320 S340 T888 T913 T-diagnoosi harvoin peruskuntoutusjaksolla, vammasta yli vuosi tai pakolainen Silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto HYKS ? Skolioosin leikkaushoito HYKS GDB00 Keuhkorakkulan poisto NAG50 Rintarangan luudutus etukautta, 2-3 nikamaa, ei kiinnitystä NAG53 Rintarangan luudutus takaa ja kiinnitys, yli kolme nikamaa NAG56 Rintarangan luudutus etukautta, yli kolme nikamaa, kiinnitys NAG57 Rintarangan luudutus etu- ja takakautta samassa leikkauksessa NAG60 Lannerangan luudutus etukautta ja kiinnitys NAG60 Lannerangan luudutus etukautta ja mahdollinen kiinnitys NAG61 Lannerangan luudutus takaa, ei kiinnitystä NAG62 Lannerangan luudutus takaa, kiinnitys, 2-3 nikamaa NAG63 Lannerangan luudutus takaa, kiinnitys, yli kolme nikamaa Toimenpide ja hoitolaitos Toimenpidekoodi, diagnoosi tai muu käytetty hakumääritys 69 HYKS NAG65 Lannerangan luudutus etu- ja takakautta samassa leikkauksessa NAT20 Selän sisäisen kiinnityslaitteen uudelleen kiinnitys tai säätö NAU20 Selkärangan sisäisen kiinnityslaitteen poisto NFK30 Reisiluun katkaisu ja kääntö NGK30 Säären luun katkaisu ja kääntö NHG80 Isovarpaan tyvinivelen luudutus TNX34 Laaja muovailtava sidos Invalidisäätiö, Orton NAL22 Selän tai kaulan lihaksen tai jänteen katkaisu tai poisto NAG53 Rintarangan luudutus takaa ja kiinnitys, yli kolme nikamaa NAG57 Rintarangan luudutus etu- ja takakautta samassa leikkauksessa NAG56 Rintarangan luudutus etukautta, yli kolme nikamaa, kiinnitys NAT20 Selän sisäisen kiinnityslaitteen uudelleenkiinnitys tai säätö TAYS NAG M41 OYS NAG42-49 M40-42, toimenpide tehty Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoito HYKS LC2AE Kohdun ja sivuelinten UÄ LC2BE Kohdun, sivuelinten ja alavatsan UÄ LC2BE Kohdun, sivuelinten ja vatsaontelon UÄ emättimen kautta LC2DE LCA06 Koepalan otto kohdun limakalvosta LCD04 Kohdunpoisto vatsaontelon tähystyksessä emättimen kautta avustaen LWE00 Uusintaleikkaus naisen sukupuolielinleikkauksen jälkeisen haava(ontelo)n vuodon vuoksi R2110 Ensi tiedon antaminen WZB00 Puhelimitse annettu hoito-ohje ja mahdollinen resepti WZC00 Hoidon suunnittelu tai konsultaatio WZC10 XLD00 Gynekologinen irtosolunäytteen otto TAYS F64* Sukupuoli-identiteetin häiriöt Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoito sekä sukupuolen korjausleikkaushoito HYKS KGH90 Siittimen muodostaminen sukupuolivaihdoksen yhteydessä LEE40 Emättimen muodostaminen sukupuolen vaihdoksen vuoksi Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito HYKS MAA34 Siirto sikiön napasuoneen MAA30 Napanuorapisto OYS MAA43 Neulan tai katetrin vieminen sikiöön MAA54 Sikiöntähystys ja mahdollinen toimenpide MAA96 Muu kohdun sisäinen toimenpide raskauden aikana MAA98 Muu kohdun sisäinen toimenpide raskauden aikana kohduntähystyksessä O43 Istukan transfuusio oireyhtymä O642 Kasvotarjonnan aiheuttama synnytyseste O643 Otsatarjonnan aiheuttama synnytyseste O6476 Vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito, HYKS TPH90 Kiinteän suonikanyylin ja/tai infuusioportin poisto Invalidisäätiö, Orton Laboratoriotutkimus: P-FIII, hyytymistekijä VIII Vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito TAYS EVA-yksikössä hoidetut potilaat Niuvanniemi Yksikössä hoidetut potilaat Vaikea-asteisen lihavuuden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja kirurginen hoito HYKS JDF11 Mahalaukun ohitusleikkaus vatsaontelon tähystyksessä JDF21 Mahalaukun kurominen vatsaontelon tähystyksessä JDF97 Muu mahalaukun pienentäminen lihavuuden vuoksi vatsaontelon tähystyksessä JDF97 Muu mahalaukun pienenennys lihavuuden vuoksi vatsaontelon tähystyksessä JDF10 Mahalaukun ohitusleikkaus Toimenpide ja hoitolaitos Toimenpidekoodi, diagnoosi tai muu käytetty hakumääritys 70 Liite 29. Valtakunnallisesti keskitettävät erityistason sairaanhoitotoimenpiteet (STMn ohje 2001:2) Harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan keskukseen valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaan- hoito on STMn ohjeessa 2001:2 määritelty seuraavasti: • Transseksuaalisten henkilöiden tutkimus ja hoito (HYKS, TAYS), sukupuolenvaihdosleikkaushoito (TAYS) • Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja primaarinen leikkaushoito (HYKS) • Luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) leikkaushoito (HYKS) • Luusyövän ja pehmytkudossarkooman primaarinen hoito (HYKS, KYS) • Skolioosin leikkaushoito (HYKS, TAYS, OYS) • Lasten glaukooman leikkaushoito (HYKS, KYS, OYS) • Retinoblastooman hoito (HYKS) • Silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto (HYKS) • Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia (HYKS) • Vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito (HYKS) • Vaativa sikiötutkimus ja verivalmisteita sisältävä hoito (HYKS, OYS) • Ylipainehappihoito ja siihen välittömästi liittyvä leikkaushoito (TYKS) • Kliiniset PET-tutkimukset (TYKS) • Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito (HYKS, KYS) • Kraniofakiaalisen epämuodostuman hoito (HYKS) • Epikeratofakialeikkaukset (HYKS) • Munuaisen-, haiman-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirrot (HYKS) • Erittäin vaikeiden palovammojen hoito (HYKS, TYKS) • Allogeeniset luuytimen siirrot (HYKS, TYKS) • Vaikea-asteisen lihavuuden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja kirurginen hoito (HYKS, KYS) • Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mielentilatutkimukset mukaan lukien (HYKS, OYS, TAYS ja kunnallisina ostopalveluina valtion mielisairaalat) • Vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito (TAYS ja kunnallisina ostopalveluina valtion mielisairaala Niuvanniemi) 71 Liite 30. Valtakunnallisesti keskitettävät erityistason sairaanhoitotoimenpiteet (asetusluonnos 17.11.2004) Harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan keskukseen valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaan- hoito on STMn asetusluonnoksen pykälässä viisi 17.11.2004 määritelty seuraavasti. Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito keskitetään seuraavasti: Helsingin yliopistollinen keskussairaala • Aivoverisuonten ohitusleikkaus • Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot • Epikeratofakialeikkaukset • Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito • Erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito • Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja primaarinen leikkaushoito • Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia • Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito • Lasten sappitieatresian hoito • Lasten glaukooman leikkaushoito • Luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, aknoplasia) vaativa leikkaushoito • Luusyövän primaarinen hoito • Munuaisen-, haiman-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirrot • Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset • Retinoblastooman hoito • Silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto • Skolioosin leikkaushoito • Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoito sekä sukupuolen korjausleikkaushoito • Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito • Vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito Tampereen yliopistollinen keskussairaala • Luusyövän primaarinen hoito • Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset • Skolioosin leikkaushoito • Transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoito • Vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala • Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot • Luusyövän primaarinen hoito • Ylipainehappihoito ja siihen välittömästi liittyvä leikkaushoito Oulun yliopistollinen sairaala • Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja primaarinen leikkaushoito • Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito • Lasten glaukooman leikkaushoito • Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset • Skolioosin leikkaushoito • Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito Kuopion yliopistollinen keskussairaala • Epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito • Erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito • Luusyövän primaarinen hoito Valtion mielisairaalat • Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset Näiden lisäksi keskitetään skolioosin leikkaushoito, vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito, juve- niilin reuman vaativa leikkaushoito sekä selkäydinvammapotilaan akuuttivaiheen kuntoutus sellaiseen yksityiseen tervey- denhuollon toimintayksikköön, jolla on riittävän pitkäkestoinen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva laatunäyttö kyseisen toiminnan harjoittamisesta. 72 Yht. 15 74 74 26 32 3 130 16 251 1 32 10 7 21 7 1 53 27 1 15 250 11 68 41 40 16 3 47 83 94 11 25 7 5 0 10 0 23 3 1 533 Kainuu 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 10 0,9 12 Länsi- Pohja 1 2 1 1 1 1 2 9 0,8 14 Vaasa 1 2 5 5 1 4 3 1 1 2 2 27 2,3 16 Varsinais- Suomi 4 1 1 8 18 2 1 24 5 7 1 4 1 9 1 87 7,5 19 Keski- Pohjan- maa 1 1 4 1 1 5 1 1 1 16 1,4 21 Sata- kunta 4 5 7 2 1 2 2 8 1 2 1 4 1 7 2 1 50 4,3 22 Pohjois- Karjala 3 3 3 5 2 1 6 2 1 3 2 3 2 1 37 3,2 22 Keski- Suomi 1 3 1 1 5 19 2 1 10 2 4 1 3 6 1 1 61 5,3 23 Pohjois- Savo 7 2 2 10 13 1 1 1 8 3 2 2 4 3 2 1 62 5,4 25 Lappi 1 3 7 1 2 2 6 2 1 1 1 2 1 30 2,6 25 Itä- Savo 1 1 2 3 2 2 1 1 3 16 1,4 26 Etelä- Savo 5 1 2 6 2 2 4 2 1 1 1 27 2,3 26 Etelä- Pohjan- maa 1 5 1 4 2 5 7 3 1 1 1 2 6 3 1 8 1 2 54 4,7 28 Pohjois- Pohjan- maa 5 2 3 8 14 27 1 2 3 3 21 2 4 1 12 1 5 1 115 9,9 30 Pirkan- maa 3 2 5 1 11 28 2 5 25 2 4 15 1 25 3 3 2 137 11,8 30 Kanta- Häme 2 2 1 11 7 2 1 1 1 4 4 2 3 2 1 3 2 4 1 2 1 57 4,9 34 Kymen- laakso 7 1 1 1 7 8 2 3 10 7 1 4 5 2 1 1 1 3 65 5,6 36 Etelä- Karjala 1 2 3 1 3 1 1 5 2 12 1 4 1 5 1 1 3 47 4,1 37 Päijät- Häme 1 7 2 5 6 5 5 2 15 1 6 2 1 8 8 1 1 1 2 79 6,8 38 HUS 4 35 43 21 1 37 78 1 4 9 15 38 15 77 4 19 7 27 62 15 6 6 4 2 1 13 3 547 47,2 38 Aivoveris. ohitus Luuydinsiirrot HYKS Epilepsia HYKS Epilepsia KYS Palovammat HYKS Palovammat KYS Suulakihalkiot HYKS Suulakihalkiot OYS L sydänkirurgia Juv. reuma HYKS Juv. reuma Reumasäätiö Kraniof. epäm. HYKS Kraniof. epäm. OYS Glaukooma lasten HYKS Glaukooma lasten OYS Sappitieatresia Luudysplasia Luusyöpä HYKS Luusyöpä KYS Luusyöpä TAYS Elinsiirto Retinoblastooma Selkäydinvamma HYKS Selkäydinvamma Käpylä Melanooma Skolioosi HYKS Skolioosi OYS Skolioosi Orton Skolioosi TAYS Transseks. tutk. HYKS Transseks. tutk. TAYS Transseks. leikk. L/N psykiatria TAYS Sikiötutkimus HYKS Sikiötutkimus OYS Hemofilia HYKS Hemofilia Orton Ylipainehappihoito Aivov.eris malform. Lihavuus Potilaita yhteensä %-osuus kaikista Potilaita per 100 000 as. Liite 31. Keskitettyä erityistason sairaanhoitoa saaneiden potilaiden lukumäärät sairaanhoitopiireittäin vuonna 2004 73 Yht. 18 94 15 49 26 10 6 129 21 233 6 34 4 9 16 5 2 77 35 3 25 5 213 43 20 80 0 8 31 17 41 72 76 4 15 15 2 1 9 125 30 5 1629 140,7 Itä- Savo 1 3 1 1 1 1 2 1 11 0,9 17 Keski- Suomi 1 3 1 1 3 13 1 1 1 5 2 7 2 1 4 3 2 51 4,4 19 Keski- Pohjan- maa 3 1 3 4 1 2 1 15 1,3 19 Kainuu 2 1 1 1 1 4 4 1 1 16 1,4 19 Pohjois- Savo 3 2 1 3 10 1 1 1 1 16 2 2 2 1 3 2 1 2 54 4,7 22 Päijät- Häme 4 4 4 6 4 2 3 10 3 3 5 2 2 52 4,5 25 Sata- kunta 2 3 5 9 1 5 1 1 14 2 1 5 5 1 4 59 5,1 26 Pohjois- Pohjan- maa 14 3 3 18 17 2 2 2 2 12 1 5 9 1 3 1 2 2 99 8,5 26 Lappi 2 2 2 10 1 1 1 1 4 1 3 3 1 32 2,8 27 Etelä- Pohjan- maa 3 1 4 4 7 6 3 1 3 6 1 1 1 2 4 1 5 53 4,6 27 Vaasa 1 1 1 4 11 1 9 1 2 2 1 5 2 1 2 3 47 4,1 28 Länsi- Pohja 3 2 2 4 2 1 3 2 19 1,6 28 Kanta- Häme 4 6 7 2 2 5 2 4 1 1 5 2 1 4 1 47 4,1 28 Pohjois- Karjala 1 6 3 4 4 3 2 1 2 6 3 6 6 1 1 1 2 52 4,5 30 Kymen- laakso 1 7 1 1 1 3 4 2 1 5 6 1 5 3 2 4 1 1 1 1 3 54 4,7 30 Etelä- Savo 2 1 4 3 2 1 4 2 1 1 2 2 1 2 1 2 31 2,7 30 Etelä- Karjala 2 2 2 1 4 1 1 2 7 2 8 2 2 1 1 2 40 3,5 31 Pirkan- maa 7 1 5 7 25 2 1 1 17 21 3 2 14 1 23 2 1 1 2 10 146 12,6 32 Varsinais- Suomi 1 13 1 1 1 14 12 4 1 5 16 7 4 7 1 1 9 1 85 184 15,9 40 HUS 14 28 30 5 55 80 4 3 2 9 1 56 26 62 14 20 34 9 61 9 1 2 9 1 5 22 5 567 49,0 40 Aivoveris. ohitus Luuydinsiirrot HYKS Luuydinsiirrot TYKS Epilepsia HYKS Epilepsia KYS Palovammat HYKS Palovammat KYS Suulakihalkiot HYKS Suulakihalkiot OYS L sydänkirurgia Juv. reuma HYKS Juv. reuma Reumasäätiö Kraniof. epäm. HYKS Kraniof. epäm. OYS Glaukooma last. HYKS Glaukooma a. OYS Sappitieatresia Luudysplasia Luusyöpä HYKS Luusyöpä KYS Luusyöpä TAYS Luusyöpä TYKS Elinsiirto Retinoblastooma Selkäydinvamma HYKS Selkäydinvamma Käpylä Melanooma Skolioosi HYKS Skolioosi Orton Skolioosi OYS Skolioosi TAYS Transseks. tutkim. HYKS Transseks. tutk. TAYS Transseks. leikk. L/N psykiatria TAYS Sikiötutkimus HYKS Sikiötutkimus OYS Hemofilia HYKS Hemofilia Orton Ylipainehappihoito Aivoveris. malform. Lihavuus Potilaita yhteensä %-osuus kaikista Potilaita per 100 000 as. Liite 32. Keskitettyä erityistason sairaanhoitoa saaneiden potilaiden lukumäärät sairaanhoitopiireittäin vuonna 2003 74 Liite 33b Erityisen kalliin yli 80 000 euron kustannukset aiheuttaneiden toimenpiteiden osuus valtakunnallisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta 2004 Hoitolaitos Kalliit keskitetyt potilaat n Kaikki keskitetyt potilaat n Kalliiden keskitett. potilaiden %-osuus Kalliit, keskitetyt potilaat kuntalaskutus euroa Kaikki potilaat keskitettävä kuntalaskutus euroa Kuntalaskun %-osuus kalliit keskitetyt HYKS 149 1 215 12 18 982 082 43 866 299 43 TAYS 16 188 9 2 515 489 4 260 647 59 KYS 1 20 5 105 744 421 984 25 OYS 0 71 0 0 812 943 0 TYKS* Invalidiliitto 5 68 7 422 740 3 032 794 15 Invalidisäätiö 0 13 0 0 309 000 0 Reumasäätiö 0 32 0 0 265 138 0 Niuvanniemi 17 71 24 2 399 339 3 453 635 70 Yhteensä 188 1 678 11 24 425 394 56 422 440 43 * TYKSistä saatiin vain vuoden 2003 tiedot. Luvut sisältävät oikeuspsykiatriset erityistason tutkimukset. Liite 33a Erityisen kalliin yli 80 000 euron kustannukset aiheuttaneiden toimenpiteiden osuus valtakunnallisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta 2003 Hoitolaitos Kalliit keskitetyt potilaat n Kaikki keskitetyt potilaat n Kalliiden keskitett. potilaiden %-osuus Kalliit keskitetyt potilaat kuntalaskutus euroa Kaikki potilaat keskitetty kuntalaskutus euroa Kuntalaskun %-osuus kalliit keskitetyt HYKS 116 1 180 10 16 716 735 38 993 416 43 TAYS 7 167 4 925 274 2 511 731 37 KYS 1 35 3 91 897 635 022 14 OYS 0 73 0 0 876 706 0 TYKS* 1 147 1 123 899 1 859 046 7 Invalidiliitto 6 80 8 171 626 3 384 452 5 Invalidisäätiö 1 40 3 109 000 906 000 12 Reumasäätiö 0 34 0 0 290 956 0 Niuvanniemi 2 60 3 228 852 1 407 348 16 Yhteensä 134 1 816 7 18 367 283 50 864 677 36 * TYKSistä saatiin vain vuoden 2003 tiedot. Luvut sisältävät oikeuspsykiatriset erityistason tutkimukset. 75 Liite 34. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erityisen kallista hoitoa saaneiden potilaiden diagnoosi- jakauma vuonna 2003 Diagnoosiryhmä euroa Potilaita Kaikki kalliit yhteensä 10 954 40 89 Psykiatria 2 118 373 23 • Dementia 1 124 480 12 • Skitsofrenia 540 758 6 • Käytös- /tunnehäiriö 190 432 2 • Masennus 168 711 2 • Anorexia 93 992 1 Lastentaudit 2 183 024 18 • Keskosuus 1 191 195 10 • Leukemiat 224 097 2 • Syöpä, muu 223 503 1 • Anomaliat 191 472 2 • Verisairaus 154 713 1 • Neurologinen sairaus 108 393 1 • Elinsiirron jälkitila 89 651 1 Sisätaudit 1 805 744 15 • Leukemiat 720 267 5 • Infektio 389 763 3 • Muu verisairaus 270 514 3 • Imusolmukesyöpä 135 601 1 • Muu syöpä 111 625 1 • Elinsiirron jälkitila 88 992 1 • Endokrinologia 88 982 1 Neurologia ja keuhkosairaudet 3 124 611 19 • Hengityshalvaus 2 522 096 12 • Verenkiertohäiriö 340 205 4 • Epilepsia 262 310 3 Kirurgia 1 722 788 14 • Sisäelimet 497 725 4 • Nikama-/selkäydinvamma 359 783 3 • Palovammat 340 149 2 • Proteesikomplikaatiot 327 512 3 • Verisuonisairaus 110 216 1 • Kasvain* 87 403 1 *gynekologiset kasvaimet on raportissa luokiteltu kirurgian alaryhmään 76 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN SELVITYKSIÄ ISSN 1236-2115 2005: 1 Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyys- eläkkeen syynä – ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. ISBN 952-00-1593-0 ISBN 952-00-1678-3 (PDF) 2 Anna-Liisa Salminen, Pirjo-Liisa Kotiranta. Eletään hyvää elämää. Itse. Kansallinen ITSE-hanke apuvälineosaamista ja -palveluja kehittämässä. ISBN 952-00-1611-2 (nid.) ISBN 952-00-1612-0 (PDF) 3 Asko Rauta. Selvitys maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen tarpeesta ja saatavuudesta. (Julkaistaan ainoastaan verkossa www.stm.fi) ISBN 952-00-1666-X (nid.) ISBN 952-00-1667-8 (PDF) 4 Erkki Paara. Vammaispalvelujen järjestäminen ja osaaminen. Selvitys vammaislakien yhdis- tämisestä. ISBN 952-00-1636-8 (nid.) ISBN 952-00-1637-6 (PDF) 5 Työsuojelustrategian seurantaraportti 2004. ISBN 952-00-1699-6 (nid.) ISBN 952-00-1700-3 (PDF) 6 Helena Piirainen et al. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutus ja käyttö vuonna 2003. ISBN 952-00-1701-1 (nid.) ISBN 952-00-1702-X (PDF) 7 Petri Virtanen, Jarkko Tonttila. Palvelujärjes- telmä toimivaksi. Seutukunnallisten kehittä- mishankkeiden ja terveydenhuollon palvelu- järjestelmän kehittämiskokeilujen arviointi. ISBN 952-00-1707-0 (nid.) ISBN 952-00-1708-9 (PDF) 8 Asko Suikkanen, Ritva Linnakangas, Minna Harjajärvi, Maria Martin. Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntou- tuskokeilun arviointi. ISBN 952-00-1722-4 (nid.) ISBN 952-00-1723-2 (PDF) 9 Hanna Jurvansuu, Pekka Huuhtanen. Työolo- jen kehitys työsuojeluhallinnon painoalueilla 1997-2003. ISBN 952-00-1719-4 (nid.) ISBN 952-00-1726-7 (PDF) 10 Olli Oosi, Petri Virtanen, Jarkko Tonttila. Työ tekijäänsä kiittää. Työolojen kehittämis- hankkeiden arviointi. ISBN 952-00-1746-1 (nid.) ISBN 952-00-1747-X (PDF) 11 Anna-Mari Ruonakoski, Sakari Somerpalo, Juha Kaakinen, Riitta Kinnunen. Esteettömyys ja ikääntyneiden palvelutarve. ISBN 952-00-1750-X (nid.) ISBN 952-00-1751-8 (PDF) 12 Arbetarskyddsstrategins uppföljningsrapport 2004. ISBN 952-00-1758-5 (inh.) ISBN 952-00-1759-3 (PDF) 13 Occupational Safety and Health Strategy. Follow-up Report 2004. ISBN 952-00-1760-5 (print) ISBN 952-00-1761-5 (PDF) 14 Kari Pesonen. Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita. ISBN 952-00-1684-8 (nid.) ISBN 952-00-1685-6 (PDF) 15 Ossi Piironen, Reetta Siukola. Ehkäisevän päihdetyön toimintalinjoja. Alkoholiohjelmaan liittyneiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta 2004-2005. ISBN 952-00-1782-8 (nid.) ISBN 952-00-1783-6 (PDF) 16 Hyvinvointi 2015. Sosiaalialan tulevaisuus -seminaari 10.5.2005. Toim. Reijo Väärälä, Milla Roos. ISBN 952-00-1786-0 (nid.) ISBN 952-00-1787-9 (PDF) 17 Rauni Väänänen-Sainio. Vanhusten ja vam- maisten kotiin annettavien palvelujen ja asumispalvelujen asiakasmaksujen uudista- minen. (Julkaistaan ainoastaan verkossa www.stm.fi) ISBN 952-00-1792-5 (PDF) 18 Erna Snellman, Markku Pekurinen. Erityisen kalliit ja vaativat hoidot. Erityisen kalliin hoidon, vaativan erityistason keskitettävän hoidon ja TEO:n kriminaalipotilaiksi määrittä- mien hoidon kustannukset vuonna 2004. ISBN 952-00-1770-4 (nid.) ISBN 952-00-1771-2 (PDF)