fi=Kehityspoliittinen toimikunta|en= Development Policy Committee|sv= Utvecklingspolitiska kommissionen|https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1645302024-03-29T14:53:43Z2024-03-29T14:53:43ZA human rights-based approach to Finnish development policy : Tense times demand a more ambitious directionTran-Nguyen, ElinaVormisto, Jaanahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1648752023-06-13T11:18:19Z2023-04-21T00:00:00ZA human rights-based approach to Finnish development policy : Tense times demand a more ambitious direction
Tran-Nguyen, Elina; Vormisto, Jaana
Remes, Matti; Karhu, Marikki
This analysis by the Development Policy Committee (DPC) examines the realisation of a human rights-based approach in Finland’s development policy and development cooperation. We include here recommendations for strengthening human rights-based development in future government terms of office.
Within a human rights-based approach, human rights and related obligations guide development policy and development cooperation goals, placing respect for, protection and promotion of human rights at its centre. Particular attention is paid to people and groups of people who are least able to enjoy these rights and to those responsible for their realisation. The guiding principles are participation and inclusion, non-discrimination and equality, accountability and transparency.
In recent years, Finland's development policy has become more human rights based, with human rights being attended to more diligently in development cooperation. But we think that Finland should take an even more ambitious approach to the issue, so that an increasing proportion of development policy would in future promote human rights more actively and address human rights challenges. This requires political will, clear aims, expertise and appropriate resources from the various actors involved.
Although a human rights-based approach has been taken into account in the planning of development cooperation, there is much variation in its implementation and monitoring. NGOs and bilateral cooperation have played an important role in carrying out the human rights-based approach. Finland has strongly emphasised human rights issues in its policy advocacy in fragile regions and in its multilateral cooperation. Nevertheless, this emphasis has not been uniformly reflected at the level of development cooperation interventions. Support in the form of loans and investments, especially to private sector actors, has increased in recent years. In this area, a human rights-based approach is mainly reflected in the management of risks to human rights. Going forward, it will be important to carry out a strategic analysis of the financial channels and means of development policy and cooperation so as to strengthen the human rights-based nature of development cooperation in Finland.
This applies not only to development cooperation as such, but also to a broader range of policy areas, Finland’s overall external relations and international advocacy. In inter-ministerial cooperation and coordination, a human rights-based approach should be seen as an important means of fulfilling the 'leave no one behind' principle of the 2030 Agenda and the Sustainable Development Goals. Alongside governments and ministries, Parliament plays a key role in decision-making concerning the guidelines for Finland’s development policy and the overall funding of its implementation, and thus in ensuring a human rights-based approach. This approach is also an important guideline for Finland’s advocacy at the international level, especially within the UN and the EU.
2023-04-21T00:00:00ZNaisishmisoikeuspuolustajat digitalisoituvassa maailmassa : Nouseva kehityspoliittinen kysymysNikulainen, Elinahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1647502023-06-13T11:23:33Z2023-03-20T00:00:00ZNaisishmisoikeuspuolustajat digitalisoituvassa maailmassa : Nouseva kehityspoliittinen kysymys
Nikulainen, Elina
Remes, Matti; Karhu, Marikki
Tämä selvitys käsittelee naisihmisoikeuspuolustajien asemaa digitalisoituvassa maailmassa erityisesti kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön näkökulmasta. Selvitys on suppea ja käsittelee aihetta rajatusti, eräänlaisena esittelynä teemaan. Digitalisaatio on naisihmisoikeuspuolustajille kehittyvissä maissa sekä turvaa ja tukea että lisähaasteita tuova murros. Osa naisihmisoikeuspuolustajien digitalisaatioon liittyvistä haasteista on samoja kuin muiden ihmisoikeuspuolustajien. Osa haasteista on kuitenkin sukupuolittuneita. Selvitys esittelee joitakin naisihmisoikeuspuolustajien toimintaan liittyviä digitalisaation haasteita ja hyötyjä. Haasteina on käsitelty sukupuolittunutta digitaalista väkivaltaa ja häirintää, mustamaalauskampanjoita ja stigmatisointia. Käymme läpi myös valvontaa, vakoilua ja sensuuria sekä erityishaasteita valtion ja yritysten taholta. Lisäksi käsittelemme naisten heikompia digitaitoja sekä naisten vähäisempää teknologian omistusta ja käyttöä. Hyötyinä on tarkasteltu näkyvyyttä turvallisuustakuuna sekä avun, todistajien ja todisteiden keräyksen saavutettavuutta. Tarkastelemme myös parempaa keskinäistä viestintää, vertaistukea ja järjestäytymistä sekä massadatan käyttöä haavoittuvuuksien ja häirinnän tunnistamisessa. Lisäksi selvitämme tiedon ja tukimateriaalin helppoa saatavuutta, vaikuttavuuden ja tavoittavuuden lisääntymistä sekä joukkoistamista ja massakarttoja. Naisille suunnatut materiaalit saattavat olla yleisjärjestöjen tekemiä, jolloin niiden sisältö ei välttämättä hyödynnä riittävästi naisihmisoikeuspuolustajien arkeen liittyvää osaamista tai heijasta sen todellisuutta. Lisäksi materiaali saattaa toistaa syrjiviä asenteita. Myös digiosaajien piirissä näkyy naisvihaa tai syrjiviä asenteita. Ulko- ja kehityspolitiikalle sekä linjauksiin ja ohjeistuksiin tarjotaan selvityksessä eritasoisia suosituksia. Naisihmisoikeuspuolustajien tukeminen digitalisaatioon liittyen yhdistää Suomen kolme prioriteettia: naisten oikeudet, kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja digitalisaation. Tähän risteymään tulee panostaa kaikessa Suomen ulko- ja kehityspoliittisessa toiminnassa sekä ulkoasiainhallinnon sisäisissä linjauksissa ja ohjeistuksissa.
2023-03-20T00:00:00ZIhmisoikeusperustaisuus Suomen kehityspolitiikassa : Kiristyvä kansainvälinen tilanne vaatii kunnianhimoisemman otteenTran-Nguyen, ElinaVormisto, Jaanahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1647492024-03-12T11:51:27Z2023-03-20T00:00:00ZIhmisoikeusperustaisuus Suomen kehityspolitiikassa : Kiristyvä kansainvälinen tilanne vaatii kunnianhimoisemman otteen
Tran-Nguyen, Elina; Vormisto, Jaana;
Remes, Matti; Karhu, Marikki
Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) ajankohtaisanalyysi tarkastelee ihmisoikeusperustaisuuden toteutumista Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Annamme myös suosituksia ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamiseksi tulevilla hallituskausilla.
Suomen kehityspolitiikan ihmisoikeusperustaisuus on viime vuosina vahvistunut, ja ihmisoikeudet osataan huomioida kehitysyhteistyössä entistä huolellisemmin. Suomen tulisi kuitenkin ottaa asiassa vieläkin kunnianhimoisempi ote, jotta yhä suurempi osa kehityspolitiikasta edistäisi jatkossa ihmisoikeuksia entistä aktiivisemmin ja tarttuisi ihmisoikeushaasteisiin. Se edellyttää eri toimijoilta poliittista tahtoa, selkeää tavoitteenasettelua, osaamista sekä asianmukaista resursointia.
Vaikka ihmisoikeusperustaisuutta on huomioitu kehitysyhteistyön suunnittelussa, on sen toteutuksessa ja seurannassa suurta vaihtelua. Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanossa kansalaisjärjestöillä ja kahdenvälisellä yhteistyöllä on ollut tärkeä rooli. Haurailla alueilla toimiessaan sekä monenkeskisessä yhteistyössään Suomi on politiikkavaikuttamisessaan tuonut vahvasti esiin ihmisoikeuskysymyksiä. Tämä painotus ei kuitenkaan ole näkynyt yhtenäisesti kehitysyhteistyöinterventioiden tasolla. Laina- ja sijoitusmuotoinen tuki etenkin yksityissektorin toimijoille on lisääntynyt viime vuosina. Tällä saralla ihmisoikeusperustaisuus näkyy etupäässä ihmisoikeusriskien hallintana.
Onkin tärkeää, että ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa toteutetaan johdonmukaisesti läpi eri kehitysyhteistyön kanavien, toimien ja tasojen. Tämä ei koske pelkästään kehitysyhteistyötä, vaan laajemmin eri politiikka-aloja, Suomen ulkosuhteiden kokonaisuutta ja kansainvälistä vaikuttamistyötä erityisesti EU:ssa ja YK:ssa. Ministeriöiden välisessä yhteistyössä ja koordinaatiossa ihmisoikeusperustainen lähestymistapa tulee nähdä tärkeänä keinona toimeenpanna Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden ketään ei jätetä -periaatetta.
Kiristyvässä globaalissa tilanteessa on tärkeää varmistaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka säilyy vahvasti ihmisoikeusperustaisena yli hallituskausien. Lähestymistapa on tärkeä ohjenuora myös Suomen kansallisille ja kansainvälisille kestävän kehityksen tavoitteille, joiden aikajänne ylittää hallituskausien rajat.
Hallitusten ja ministeriöiden rinnalla eduskunnalla on keskeinen rooli Suomen kehityspolitiikan suuntaviivoihin ja sen toimeenpanon kokonaisrahoitukseen liittyvässä päätöksenteossa, ja siten ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan turvaamisessa.
2023-03-20T00:00:00Z