fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/593542024-03-28T22:27:27Z2024-03-28T22:27:27ZPuolustusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 250) tilinpäätös 2023 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmathttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654792024-03-27T07:33:14Z2024-03-05T00:00:00ZPuolustusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 250) tilinpäätös 2023 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2023 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavasta toteutumalaskelmasta, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan vaikuttavuudesta ja kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedon väärinkäytöksistä.
2024-03-05T00:00:00ZwildNAV : Droonit luonnossaGurku, Marius-MihailQueralta, Jorge-PenaWesterlund, Tomihttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654452024-02-15T07:45:14Z2024-02-15T00:00:00ZwildNAV : Droonit luonnossa
Gurku, Marius-Mihail; Queralta, Jorge-Pena; Westerlund, Tomi
Miehittämättömien droonien nopea kehitys on mahdollistanut niiden käytön erilaisissa käyttöympäristöissä. Erilaiset käyttöympäristöt ja -kohteet vaativat erilaista suoriutumiskykyä erityisesti droonien paikannuksen osalta. Satelliittipohjaiset paikannusmenetelmät tarjoavat pääsääntöisesti luotettavan tavan paikannukselle. Kaikissa tilanteissa ja ympäristöissä satelliittipohjainen paikannusjärjestelmä ei ole kuitenkaan käytettävissä tai siihen ei voi luottaa. Siksi tässä tutkimushankkeessa on tutkittu kuvapohjaisia paikannusmenetelmiä, jotka eivät ole riippuvaisia satelliittijärjestelmistä tarjoten näin vaihtoehtoisen tavan droonien paikannaukseen. wildNAV-hankkeessa kehitettiin kuvapohjainen paikannusalgoritmi, joka hyödyntää maaston piirteitä laskeakseen droonin sijainnin lennettäessä maaseudulla, vähemmän rakennetussa ympäristössä. Menetelmä perustuu droonin kameralla otettuihin RGB-valokuviin ja avoimen lähdekoodin satelliittikuviin, joiden välillä etsitään olennaisia yhteisiä piirteitä. Kokeelliset tulokset osoittavat, että kuvapohjainen paikannus on verrattavissa perinteisiin satelliittipohjaisiin menetelmiin, jotka toimivat vertailuarvoina. Verrattuna tämän hetken visuaalisiin odometria menetelmiin, ratkaisumme on suunniteltu pitkän matkan UAV-lentoja varten.
2024-02-15T00:00:00ZAurinkokennoenergiamoduulit 3D-pintojen integrointiinYlikunnari, MariSuhonen, Riikkahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654292024-02-06T08:05:14Z2024-02-06T00:00:00ZAurinkokennoenergiamoduulit 3D-pintojen integrointiin
Ylikunnari, Mari; Suhonen, Riikka
Projektin tavoitteena oli tutkia ylivalun soveltuvuutta keveiden ja taipuisien aurinkokennojen kanssa, joka mahdollistaisi 3D muotoiltujen autonomisten energiamoduulien valmistamisen, joita ei tarvitse erikseen ladata. Ylivalun avulla kenno voidaan muokata haluttuun muotoon ja samalla siihen voidaan liittää kiinnityssysteemejä, kuten esimerkiksi solkia. Lisäksi kevyt ylivalumateriaali tukee ohutta kennoa lisäämättä kuitenkaan sen painoa merkittävästi. Tavoitteena oli löytää kaupallisesti saatavia aurinkokennoja, testata niiden ylivalumahdollisuutta, löytää ylivaluun ja kennoon sopivat ylivalumateriaalit, mitata aurinkokennojen sähköistä toimintaa erilaisissa olosuhteissa ja ikääntymistä. Materiaalien osalta projektissa käytettiin amorfisesta piistä valmistettuja kaupallisia aurinkokennoja niihen helpon saatavuuden takia ja ylivalumateriaalina testattiin kahta materiaalia; polykarbonaattia ja termoplastista polyuretaania. Ylivaluprosessissa etsittiin materiaaleille sopivat prosessiparametrit ja huomattiin, että termoplastinen polyuretaani oli soveliaampi materiaali aurinkokennojen kanssa. Lopuksi ylivalettuja kennoja testattiin eri valaisuolosuhteissa, taivutussäteillä, ylivalun puoleisuutta, niille tehtiin erilaisia kiihdytettyjä rasitustestejä sääkaapeissa sekä tutkittiin naarmuntumisen ja likaantumisen vaikutusta kennon toimintaan.
2024-02-06T00:00:00ZSuoritettava tietoturvasertifikaattiRöning, JuhaKaksonen, Raulihttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654272024-02-05T12:05:12Z2024-02-05T00:00:00ZSuoritettava tietoturvasertifikaatti
Röning, Juha; Kaksonen, Rauli
Laitteiden ja palvelujen kyberturvallisuus on osa yhteiskunnan häiriötöntä toimintaa. Usein turvallisuus todennetaan tietoturvasertifikaatilla, esimerkkinä Common Criteria. Sertifikaatti kattaa kuitenkin usein vain tuotteen yhden version. Tämä ei vastaa nykyajan vaatimuksia, koska tuotteita on päivitettävä säännöllisesti. Uhat ja tekniikat päivittyvät, mihin pitäisi reagoida ripeästi. Sertifikaatin tulisi kattaa tuotteen koko elinkaari.
Tässä hankkeessa tutkittiin uudentyyppisen suoritettavan tietoturvasertifikaatin vaatimuksia ja kattavuutta. Suoritettava sertifikaatti koostuu tuotteelle räätälöidyistä ajettavista testeistä. Uudet versiot sertifioidaan ajamalla testitapaukset uudelleen. Hankkeessa toteutettiin kaksi prototyyppiä todelliselle tuotteelle. Ensimmäisen prototyypin vaatimuskattavuus on 80 % tutkimuksesssa laadituille vaatimuksille. Toinen prototyyppi käytti ETSI EN 301 645 -standardia, ja saavutti 45 %:n kattavuuden tietoturvakriittisilille rajapintatesteille. Korkeampi automaatioaste on mahdollista saavuttaa lisätyöllä.
Suoritettava tietoturvasertifikaatti voidaan toteuttaa, mutta ainakaan aluksi se ei kata kaikkia vaatimuksia. Kattavuutta voidaan laajentaa kehittämällä vaatimuksia ja käytettyjä tekniikoita. Suoritettava sertifikaatti mahdollistaisi tuotteiden elinkaaren kattavan sertifioinnin, mikä nostaisi yleistä tietoturvan tasoa.
2024-02-05T00:00:00ZKutsuntajärjestelmän kehittäminen : Työryhmäraporttihttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1654072024-01-31T08:05:16Z2024-01-31T00:00:00ZKutsuntajärjestelmän kehittäminen : Työryhmäraportti
Työryhmä esittää kutsuntajärjestelmän kehittämistä siten, että kutsuntaprosessi alkaisi koko ikäluokalle kohdennetuista maanpuolustuspäivästä ja terveystarkastuksista. Asevelvollisten ja vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvien naisten osalta kutsuntaprosessi jatkuu vaiheeseen kaksi, jossa määritetään palveluskelpoisuus ja päätetään palveluksesta.
Maanpuolustuspäivänä annettaisiin koko ikäluokalle tietoa maanpuolustuksesta, kokonaisturvallisuudesta ja niitä tukevasta vapaaehtoistoiminnasta sekä tietoa nuorten hyvinvointia tukevista toimista. Puolustusvoimien kutsuntojen ennakkoterveystarkastus ja toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastus yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi.
Kutsuntaprosessin eri vaiheita kehittämällä voidaan luoda selkeä, valtakunnallisesti yhteismitallinen ja loogisesti etenevä kokonaisuus, joka palvelee laajasti uudistukselle asetettuja tavoitteita. Maanpuolustustietämystä ja ennakkoinformaatiota lisäämällä, ennakkoterveystarkastusten laatua ja kattavuutta parantamalla sekä nuorten toimintakyvyn tukea vahvistamalla arvioidaan olevan myönteinen vaikutus kutsunnoista palvelukseen määrättävien sekä palveluksen loppuun suorittavien henkilöiden määrään. Uudistuksilla selkeytettäisiin myös eri toimijoiden vastuita kutsuntaprosessissa, joka osaltaan korostaa sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
2024-01-31T00:00:00ZHybridinanokomposiittien 3D-tulostus häiveratkaisuihinLintunen, PerttiLindroos, TomiKinos, TimoHujanen, ArtoNurmela, Astahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1653962024-01-24T09:20:13Z2024-01-24T00:00:00ZHybridinanokomposiittien 3D-tulostus häiveratkaisuihin
Lintunen, Pertti; Lindroos, Tomi; Kinos, Timo; Hujanen, Arto; Nurmela, Asta
Lintunen, Pertti
Projektin kokonaistavoitteena oli luoda uutta osaamispohjaa uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja yhdistämiseksi entistä suorituskykyisempien häiveteknisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Tutkimuksen lähtökohtana oli kysymys, miten eri teknologioita voidaan yhdistää suorituskyvyn maksimoimiseksi. Uusista valmistustekniikoista 3D-tulostus mahdollistaa häiverakenteen suunnittelun ja valmistuksen vapaammin, ilman perinteisten tekniikoiden rajoitteita. Projekti koostui tulostukseen soveltuvan materiaalin kehitystyöstä, kehitettyjen koostumusten tulostuskokeista joko filamentti- tai granulitulostusta hyödyntäen sekä häiverakenteiden suunnittelusta ja suunniteltujen rakenteiden suorituskyvyn simuloinneista. Simulointien ja tulostuskokeiden antamien reunaehtojen perusteella projektin loppuvaiheessa tulostettiin kennomainen rakenne, jonka vaimennusominaisuudet voitiin mitata. Saatujen tulosten perusteella häiverakenteiden valmistuksessa 3D- tulostus on potentiaalinen teknologia, joka kuitenkin vaatii laajempaa tutkimusta etenkin käytettävissä olevien laitteistojen osalta koskien sekä tulostusmateriaalin valmistusta että tulostamista.
2024-01-24T00:00:00ZSuomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudestahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1653572024-02-01T15:09:12Z2024-01-19T00:00:00ZSuomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on
selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta
sekä maanpuolustuksesta. Mukana on myös kysymyksiä turvallisuuteen ja
turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä, sekä turvallisuuden kehittymisetä
seuraava viiden vuoden aikana sekä eri tahojen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen.
Lisäksi kysytään huolta aiheuttavista tekijöistä, erilaisiin uhkiin varautumisesta,
Euroopan unionin tulevaisuudesta, suhtautumisesta Suomen Nato-jäsenyyteen,
Puolustusvoimien kykyyn torjua sotilaallisia uhkia, Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä
ja suhtautumisesta Euroopan unionin ja Naton väliseen yhteistyöhön, ekä Ukrainan
auttamisesta. Kysymyksiä on kaikkiaan 21, joista kaksi uusia.
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin
yhdistelmänä Omnibustutkimuksen henkilökohtaisia haastatteluja sekä
Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Tutkimuksen otos on 1197 henkilöä.
Tutkimuksen kohderyhmänä on maamme 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan
maakuntaa lukuun ottamatta.
Raportti koostuu tekstiosasta ja sitä täydentävistä kuvista, joissa näkyvät myös
aiemmin esitettyjen kysymysten aikasarjat. Kuvat on tehty Taloustutkimus Oy:ssa. Osa
kysymyksistä muodostaa yhtenäisen aikasarjan vuodesta 1964.
2024-01-19T00:00:00ZFinländarnas åsikter om utrikes- och säkerhetspolitiken, försvaret och säkerhetenhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1653842024-03-05T08:47:58Z2024-01-19T00:00:00ZFinländarnas åsikter om utrikes- och säkerhetspolitiken, försvaret och säkerheten
Planeringskommissionen för försvarsinformation (PFI) har i en intervjuundersökning rett ut medborgarnas åsikter om den finska utrikes-, säkerhets- och försvarspolitiken samt om försvaret. Med finns också frågor om faktorer som påverkar säkerheten och känslan av trygghet och om hur säkerheten kommer att utvecklas under de kommande fem åren samt om olika parters inverkan på Finlands säkerhet. Dessutom ingår frågor om faktorer som väcker oro, beredskapen inför olika hot, Europeiska unionens framtid, inställningen till Finlands medlemskap i Nato, förtroendet för Försvarsmaktens förmåga att avvärja militära hot, Finlands militära samarbete samt inställningen till samarbetet mellan Europeiska unionen och Nato och hjälpen till Ukraina. Frågorna var totalt 21 och två av dem var nya.
Undersökningen gjordes av Taloustutkimus Oy på uppdrag av PFI. Undersökningen genomfördes som en kombination av en omnibusundersökning med personliga intervjuer och som en webbpanel av Taloustutkimus. Undersökningen omfattar ett urval på 1 197 personer. Målgrupp för undersökningen är landets befolkning i åldern 15–79 år med undantag av landskapet Åland.
Rapporten består av en textdel och figurer som kompletterar den, där tidsserier med tidigare ställda frågor kan ses. Figurerna har tagits fram av Taloustutkimus Oy. En del av frågorna utgör en enhetlig tidsserie sedan år 1964.
2024-01-19T00:00:00ZFinns`opinions on foreign and security policy, national defence and securityhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1653852024-03-22T06:17:40Z2024-01-19T00:00:00ZFinns`opinions on foreign and security policy, national defence and security
A Survey commissioned by The Advisory Board of Defence Information (ABDI) explored the opinions of Finnish people on Finnish foreign policy and security policy, defence policy and national defence. There are questions on factors affecting safety and citizens’ sense pertaining to security over the next five years. There are also questions about the impacts of various organizations on Finland’s security. The survey also included questions on factors causing concern, preparations against various threats, the future of the European Union, views on Finland’s membership in NATO, confidence in The Defence Force’s ability to counter military threats and Finland’s military cooperation and attitudes towards cooperation between the European Union and NATO and assistance to Ukraine. Altogether 21 questions were asked, two of which for the first time.
Commissioned by the ABDI, market research company Taloustutkimus Oy carried out the survey. The survey was carried out as a combination of personal interviews as a part of omnibus research and an internet panel by Taloustutkimus Oy. The sample size was 1 197 people. The target group of the study comprised the entire population between the ages of 15 and 79, with the exception of the Åland Islands.
The report comprises a text section with illustrating figures that also present the time sequence of the questions asked in previous surveys. These illustrations were prepared by Taloustutkimus Oy. Some of the questions represent a continuous sequence since 1964.
2024-01-19T00:00:00ZPuolustusministeriön taloussääntö 2023 : Puolustusministeriön kirjanpitoyksikkö (KPY 250)https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/1652222024-03-18T10:04:13Z2023-10-25T00:00:00ZPuolustusministeriön taloussääntö 2023 : Puolustusministeriön kirjanpitoyksikkö (KPY 250)
Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 250) taloussääntö on päivitetty. Tämä taloussääntö korvaa aiemman VN/11454/2022-PLM-2 taloussäännön. Tätä taloussääntöä noudatetaan puolustusministeriön kirjanpitoyksikössä 250.
Valtioneuvoston kanslian johdolla on tehty ministeriöiden kanssa yhteistyössä valtioneuvoston yhteinen taloussääntömalli, joka korvaa aiemmin vuonna 2022 valtioneuvoston yhteisessä julkaisuarkistossa (Valto) julkaistun valtioneuvoston taloussääntömallin. Mallin päivityksessä on muun muassa huomioitu tulojen käsittely Kieku-tietojärjestelmällä (Valtiokonttorin tarkentava määräys taloussäännön laatimisesta VK/87549/00.00.00.01/2022), kilpailullisen toiminnan tuloslaskelman laatiminen (valtiovarainministeriön määräys VM/23/00.00.00/2016), edustamista koskevan tarkennukset (Valtiontalouden tarkastusviraston valtion edustusmenojen tarkastuksen vuosiyhteenveto D/5/00.01.03.01/2022) sekä Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun lain (1171/2022; ilmoittajansuojelulaki) voimaantulo.
Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön päivitetyssä taloussäännössä on hyödynnetty yhteisiä tekstiosuuksia täydentäen ja muuttaen niitä tarvittavilta osin.
2023-10-25T00:00:00Z