fi=Sosiaali- ja terveysministeriö|sv=Social och hälsovårdsministeriet|en=Ministry of Social Affairs and Health|
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/59365
2024-03-27T11:48:54ZDigitaalisten terveyspalvelujen käyttö, käyttäjät, tuotanto ja vaikuttavuus : Esiselvitys
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165522
Digitaalisten terveyspalvelujen käyttö, käyttäjät, tuotanto ja vaikuttavuus : Esiselvitys
Haaga, Tapio; Herzig, Mikko; Kortelainen, Mika; Nokso-Koivisto, Oskari; Saxell, Tanja; Sääksvuori, Lauri
Viime vuosina terveydenhuollon digitaaliset palvelut ovat merkittävästi yleistyneet. Digiklinikat ja digitaaliset sote-keskukset ovat eräs osa tätä murrosta. Niille on tyypillistä laajat aukioloajat ja erittäin nopea pääsy terveydenhuollon ammattilaiselle. Etäpalveluihin liittyy sekä suuria toiveita että vahvoja epäilyksiä.
Käynnistämme tutkimushankkeeen, joka tutkii digitaalisten terveyspalvelujen käyttöä, käyttäjiä, tuotantoa ja vaikuttavuutta. Siinä on kolme kärkeä: 1) aiempaa laajempi, tarkempi ja ajantasaisempi aineistopohja mahdollistamaan digipalveluja koskeva kuvaileva ja kokeellinen tutkimus, 2) havaintoaineistoihin perustuva kuvaileva ja syy-seuraussuhteita arvioiva tutkimusagenda sekä 3) pyrkimys toteuttaa hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä uusien digipalvelujen vaikuttavuutta arvioiva satunnaistettu kokeilu tai kokeiluja. Läpileikkaava teema on sidosryhmien (erit. hyvinvointialueet) tietotarpeiden huomioiminen.
Tässä esiselvityksessä havainnollistamme erityisesti kokeilutoiminnan mahdollisuuksia ja rajoja ja teemme kokeiluihin liittyvää taustatyötä (erit. voimalaskelmat). Nähdäksemme paras todennäköisyys saada uskottavimpia vaikuttavuusarvioita on, jos yhdellä tai useammalla hyvinvointialueella toteutettaisiin noin vuoden kestävä laajamittainen satunnaistettu kokeilu, jossa osalle väestöstä tarjottaisiin määräajaksi mahdollisuus käyttää julkisen terveydenhuollon digitaalista sote-keskusta maksutta. Eräs potentiaalinen päätutkimuskysymys olisi, vähentääkö digipalvelujen käyttö kivijalkapalveluiden käyttöä yksilötasolla.
2024-03-27T00:00:00ZHyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä selvittävän verkoston raportti
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165519
Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä selvittävän verkoston raportti
Kirkonpelto, Tia-Maria; Matinheikki, Juri
Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vaje vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Hallitus panostaa nopeisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan lisätä kustannustehokasta oman henkilöstön ja ostopalvelujen käyttöä sekä hillitä kallista lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.11.2023 verkoston tunnistamaan ja skaalaamaan hyvinvointialueiden erityisesti yksityisiltä palveluntuottajilta hankitun vuokratyövoiman, sekä tarvittavassa laajuudessa myös muiden ostopalveluiden tarpeen ja käytön vähentämistä tukevia toimia. Verkoston toimeksianto on ollut muodostaa tilannekuva vuokratyön käytöstä ja palvelujen ostoista tarvittavassa laajuudessa, sekä tunnistaa, aikatauluttaa ja suunnitella toimeenpanoa koskevat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi. Verkosto on kartoittanut aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen lähtökohtia. Lisäksi on tarkasteltu tilastoja, tutkimuksia sekä kuultu eri tahoja ja selvitetty hyvinvointialueiden toimia ja hyviä käytäntöjä.
Tämä raportti vetää yhteen verkoston työn ja ennen kaikkea listaa viisi keskeistä toimenpide-ehdotusta, joilla pyritään hillitsemään epätarkoituksenmukainen vuokratyövoiman käyttö ja varmistamaan, että vuokratyövoimaan liittyvä toiminta on vaikuttavaa, kustannusvaikuttavaa, laadukasta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden turvaavaa.
Tiivistelmä tilannekuvasta ja kuvaus viidestä toimenpide-ehdotuksesta on esitetty tämän raportin ensimmäisessä osassa, joka on tarkoitettu koko raportin yhteenvedoksi. Raportin loppuosa puolestaan antaa yksityiskohtaisen kuvan verkoston tekemistä ja teettämistä taustaselvityksistä sekä tunnistamista keinoista.
2024-03-25T00:00:00ZToimeenpanosuunnitelma 2024–2027 : Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165505
Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027 : Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen
Kirkonpelto, Tia-Maria; Mäntyranta, Taina
Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuutta uhkaavan henkilöstön vajeen ratkaiseminen vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään Hyvän työn ohjelma.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla hallinnonaloilla ja myös yhteistyötä niiden välillä. Tässä toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan käytännönläheiset toimet, seuranta ja aikataulutus työn etenemiseksi.
Toimeenpanosuunnitelmassa toimenpiteet on kuvattu kuuden strategisen painopistealueen mukaisesti: 1) Tietopohja ja ennakointi, 2) Koulutusmäärien lisääminen ja koulutuksen rakenteiden kehittäminen, 3) Tehtävien vähentäminen, 4) Henkilöstön työnjaon selkeyttäminen, 5) Veto- ja pitovoiman tukeminen, sekä 6) Rekrytoinnin laajentaminen.
Ohjelman toteutumista toimeenpanee, seuraa ja arvioi ministeriöiden ja eri hallinnonalojen asiantuntijoista koostuva Hyvän työn ohjelman työryhmäkokoonpano. Työryhmäkokoonpano tekee vuosittain yhteenvedon toimenpiteiden edistymisestä ja toimeenpanosuunnitelma päivitetään tämän perusteella.
2024-03-19T00:00:00ZKliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve vuosille 2024–2028 : Selvitystyö
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165470
Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve vuosille 2024–2028 : Selvitystyö
Karhe, Liisa; Nygren, Päivi; Kirkonpelto, Tia-Maria
Pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tukevat sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, osaamisen ja jatkuvan ammatillisen kehittämisen varmistamista. Koulutusmääriä lisätään ja koulutuksen rakenteita kehitetään, parannetaan mahdollisuuksia erikoistumiskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä tarkastellaan valtion koulutuskorvauksia osana tuottavuusohjelmaa.
Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kansallisessa määrittelyssä vuonna 2021 on laadittu arviot erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeesta keskimäärin vuosina 2022–2026 palvelusektoreittain. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä 1.1.2023 on ollut tarpeen selvittää kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve alueittain ja erikoisaloittain huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaiset hyvinvointialueiden TKKI-tehtävät sekä yhteistyöalueella tehtävä yhteistyö.
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti 1.6.2023 selvitystyön koskien kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitua tarvetta hyvinvointialueilla vuosina 2024-2028. Selvityshenkilönä toimi TtT Liisa Karhe ja selvitys toteutettiin yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon ja Suomen Sairaanhoitajien kanssa. Selvitystä tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjaustehtävässä osana hyvinvointialueiden arviointia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamista.
Tämä raportti sisältää muodostetun tietopohjan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoidusta määrällisestä tarpeesta vuoteen 2028 sekä ehdotukset koskien tietopohjan kehittämistä, erikoistumiskoulutuksen järjestämistä ja rahoitustarvetta.
2024-03-01T00:00:00ZSosiaali- ja terveysministeriön tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2023
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165464
Sosiaali- ja terveysministeriön tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2023
Sosiaali- ja terveysministeriö -kirjanpitoyksikön vuoden 2023 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä.
2024-02-29T00:00:00ZLaatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165460
Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027
Laatusuosituksen tarkoituksena on tukea hyvinvointialueiden sekä kuntien varautumista väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja kestävät palvelut. Laatusuositus tukee hallitusohjelman, vanhuspalvelulain sekä sosiaalihuoltolain toimeenpanoa sekä niihin tehtyjä uudistuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuosina 2001, 2008, 2013, 2017 ja 2020. Tämä laatusuositus julkaistaan yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n sekä Suomen Kuntaliiton kanssa.
Laatusuosituksen tavoitteena on toimia hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjien, johdon, henkilöstön sekä valvonnan ja muiden toimijoiden työvälineenä palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Lisäksi laatusuositusta voivat hyödyntää iäkkäät itse sekä heidän läheisensä.
Laatusuosituksessa annettavat suositukset ovat kansallisen Ikäohjelman ja Tulevaisuuden Sote-keskus ohjelman eri hankkeiden pohjalta nousevia sekä tutkittuun tietoon perustuvia suosituksia. Ne ovat yleisempää ohjusta, joiden toimeenpano jättää tilaa hyvinvointialueiden ja kuntien paikallisten olosuhteiden huomioimiselle, kun niitä otetaan käyttöön.
Laatusuosituksen keskeiset sisällöt ovat iäkkäiden aktiivisuuden, työurien ja toimintakyvyn edistäminen, vapaaehtoistoimintaan osallistuminen, teknologian hyödyntäminen hyvinvoinnin edistäjänä, asuminen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyys, palvelujen toteuttaminen kestävällä tavalla, laatuindikaattorit ladun ja vaikuttavuuden seurannassa sekä skenaariolaskelmat ennakoidun asiakasmäärän mukaan.
2024-02-28T00:00:00ZKvalitetsrekommendation för att trygga en aktiv och funktionsduglig ålderdom och hållbara tjänster 2024–2027
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165458
Kvalitetsrekommendation för att trygga en aktiv och funktionsduglig ålderdom och hållbara tjänster 2024–2027
Syftet med kvalitetsrekommendationen är att stödja välfärdsområdena och kommunerna när de förbereder sig på att befolkningen åldras. Målet är ett aktivt och funktionsdugligt åldrande och hållbara tjänster av hög kvalitet. Kvalitetsrekommendationen stöder genomförandet av regeringsprogrammet, äldreomsorgslagen och socialvårdslagen samt de reformer som gjorts av dem. Social- och hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund har gett ut en kvalitetsrekommendation om utveckling av tjänster för äldre år 2001, 2008, 2013, 2017 och 2020. Denna kvalitetsrekommendation publiceras av social- och hälsovårdsministeriet, Välfärdsområdesbolaget Hyvil Ab och Finlands kommunförbund.
Målet med rekommendationen är att fungera som ett verktyg för beslutsfattarna, ledningen, personalen, tillsynen och andra aktörer i välfärdsområdena och kommunerna när de ska planera, utveckla och utvärdera tjänsterna. Dessutom kan äldre och deras närstående själva utnyttja kvalitetsrekommendationen.Kvalitetsrekommendationen innehåller rekommendationer som härstammar från olika projekt inom åldersprogrammet och programmet Framtidens social- och hälsocentral samt rekommendationer som bygger på forskningsrön. De är allmänna anvisningar som lämnar utrymme för välfärdsområdena och kommunerna att beakta de lokala förhållandena när de införs.
Kvalitetsrekommendationens centrala innehåll handlar om främjande av äldres aktivitet, yrkeskarriärer och funktionsförmåga, medverkan i frivilligverksamhet, utnyttjande av teknik som främjar välfärd, äldrevänliga boenden och boendemiljöer, tillhandahållande av service på ett hållbart sätt, kvalitetsindikatorer i uppföljningen av kvaliteten och effektiviteten och scenarioberäkningar enligt det förutsedda antalet kunder.
2024-02-28T00:00:00ZHyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä selvittävän verkoston raportti
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165442
Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä selvittävän verkoston raportti
Kirkonpelto, Tia-Maria; Matinheikki, Juri
Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vaje vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Hallitus panostaa nopeisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan lisätä kustannustehokasta oman henkilöstön ja ostopalvelujen käyttöä sekä hillitä kallista lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.11.2023 verkoston tunnistamaan ja skaalaamaan hyvinvointialueiden erityisesti yksityisiltä palveluntuottajilta hankitun vuokratyövoiman, sekä tarvittavassa laajuudessa myös muiden ostopalveluiden tarpeen ja käytön vähentämistä tukevia toimia. Verkoston toimeksianto on ollut muodostaa tilannekuva vuokratyön käytöstä ja palvelujen ostoista tarvittavassa laajuudessa, sekä tunnistaa, aikatauluttaa ja suunnitella toimeenpanoa koskevat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi. Verkosto on kartoittanut aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen lähtökohtia. Lisäksi on tarkasteltu tilastoja, tutkimuksia sekä kuultu eri tahoja ja selvitetty hyvinvointialueiden toimia ja hyviä käytäntöjä.
Tämä raportti vetää yhteen verkoston työn ja ennen kaikkea listaa viisi keskeistä toimenpide-ehdotusta, joilla pyritään hillitsemään epätarkoituksenmukainen vuokratyövoiman käyttö ja varmistamaan, että vuokratyövoimaan liittyvä toiminta on vaikuttavaa, kustannusvaikuttavaa, laadukasta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden turvaavaa.
Tiivistelmä tilannekuvasta ja kuvaus viidestä toimenpide-ehdotuksesta on esitetty tämän raportin ensimmäisessä osassa, joka on tarkoitettu koko raportin yhteenvedoksi. Raportin loppuosa puolestaan antaa yksityiskohtaisen kuvan verkoston tekemistä ja teettämistä taustaselvityksistä sekä tunnistamista keinoista.
2024-02-15T00:00:00ZNational Objectives for the Organisation of Healthcare and Social Welfare
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165430
National Objectives for the Organisation of Healthcare and Social Welfare
The responsibility for organising healthcare, social welfare and rescue services was transferred to 21 wellbeing services counties on 1 January 2023. In addition, the City of Helsinki retained its responsibility for organising healthcare, social welfare and rescue services, and HUS Group its responsibility for organising specialised healthcare. Provisions on the national objectives for healthcare and social welfare are laid down in section 22 of the Act on Organising Healthcare and Social Welfare Services (612/2021).
The first national objectives for healthcare and social welfare for 2023–2026 were published in December 2022. These objectives have been updated based on the Programme of Prime Minister Petteri Orpo’s Government and the national service reform. There are a total of eight national objectives for healthcare and social welfare. At the heart of these objectives are equality, cost-effectiveness, cooperation and information.
The structures for guiding the wellbeing services counties will be developed and streamlined during this government term. In future, the national objectives will be drawn up under the coordination of the Ministry of Finance to apply to all duties of the wellbeing services counties. Upon their entry into force, these common government objectives for the wellbeing services counties will replace the objectives entering into force now.
2024-02-06T00:00:00ZDe riksomfattande målen för ordnandet av social- och hälsovården
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi:443/handle/10024/165426
De riksomfattande målen för ordnandet av social- och hälsovården
Ansvaret för att ordna social- och hälsovården samt räddningsväsendet övergick till 21 välfärdsområden den 1 januari 2023. Vid sidan om välfärdsområdena kvarstod organiseringsansvaret hos Helsingfors stad och i fråga om den specialiserade sjukvården hos HUS-sammanslutningen. Bestämmelser om de riksomfattande målen för social- och hälsovården finns i 22 § i lagen om ordnande av social- och hälsovård (612/2021).
De första riksomfattande målen för social- och hälsovården 2023–2026 offentliggjordes i december 2022. Dessa mål har uppdaterats utifrån statsminister Petteri Orpos regeringsprogram och den nationella servicereformen. Det finns sammanlagt åtta riksomfattande mål för social- och hälsovården. Kärnan i målen för social- och hälsovården är likabehandling, kostnadseffektivitet, samarbete och information.
Under den här regeringsperioden ska välfärdsområdenas styrningsstrukturer utvecklas och förtydligas. De riksomfattande målen ska framöver utarbetas under samordning av finansministeriet så att de gäller välfärdsområdenas samtliga uppgifter. Statsrådets gemensamma mål för välfärdsområdena ersätter vid ikraftträdandet de mål som träder i kraft nu.
2024-02-05T00:00:00Z