Suomen ja Britannian taloussuhteet
Berg-Andersson, Birgitta; Kaitila, Ville; Kotilainen, Markku; Lehmus, Markku (2017-02-14)
valtioneuvoston kanslia
14.02.2017
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 12/2017This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-342-2Tiivistelmä
Projektin tavoitteena on laatia perusselvitys Suomen ja Britannian taloussuhteista tausta-aineistona Britannian alkaville EU-eroneuvotteluille. Tarkastelemme ulkomaankauppaa bruttomääräisten tilastojen, WIOD-tietokannan sisältämien panos-tuotos –kauppalukujen sekä OECD:n ja WTO:n arvonlisäpohjaisten ulkomaankauppatietojen pohjalta. Sen lisäksi tarkastelemme suoria sijoituksia, yritysten sijoittumista sekä henkilöiden liikkuvuutta molempiin maihin.
Britannian merkitys Suomen ulkomaankaupalle on hieman pienempi kuin EU- ja Efta-maille keskimäärin. Britannian osuus Suomen tavaroiden ja palvelujen viennistä oli keskimäärin 5,2 prosenttia vuosina 2013–2014. EU- ja Efta-maiden vastaavien osuuksien mediaani oli tuolloin 6,3 prosenttia. Osuus oli tavarakaupassa sama kuin mediaani, mutta palvelukaupassa
pienempi. Suomen vienti Britanniaan painottuu välituotteisiin, tuonti sieltä on erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Tärkeimpiä vientitavaroita ovat metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet.
Suomen arvonlisäyksen viennistä 4,6 prosenttia meni Britanniaan vuonna 2011. Tämä oli 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Britannian osuus ulkomaisen arvonlisäyksen tuonnista Suomeen on hieman yli 5 prosenttia. Koska kaikki tavaratkin sisältävät myös palveluja välituotteina, palvelujen osuus korostuu toimialatarkastelussa sekä viennissä että tuonnissa.
Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on viime vuosina ollut noin 200. Suunnilleen puolet yrityksistä on teollisuusyrityksiä. Brittiläisiä tytäryrityksiä toimi Suomessa 308 kappaletta vuonna 2015. Suurin osa näistä toimi palvelualoilla. Monet yritykset ovat syntyneet yritysostojen tuloksena. Britanniassa asuu arviolta kaikkiaan noin 20 000 suomalaista. Vuonna 2013 heistä oli opiskelijoita 1 807 henkeä. Suomessa taas asui vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 4 427 Britannian kansalaista, joista tutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 220 henkilöä.
Britannian merkitys Suomen ulkomaankaupalle on hieman pienempi kuin EU- ja Efta-maille keskimäärin. Britannian osuus Suomen tavaroiden ja palvelujen viennistä oli keskimäärin 5,2 prosenttia vuosina 2013–2014. EU- ja Efta-maiden vastaavien osuuksien mediaani oli tuolloin 6,3 prosenttia. Osuus oli tavarakaupassa sama kuin mediaani, mutta palvelukaupassa
pienempi. Suomen vienti Britanniaan painottuu välituotteisiin, tuonti sieltä on erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Tärkeimpiä vientitavaroita ovat metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet.
Suomen arvonlisäyksen viennistä 4,6 prosenttia meni Britanniaan vuonna 2011. Tämä oli 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Britannian osuus ulkomaisen arvonlisäyksen tuonnista Suomeen on hieman yli 5 prosenttia. Koska kaikki tavaratkin sisältävät myös palveluja välituotteina, palvelujen osuus korostuu toimialatarkastelussa sekä viennissä että tuonnissa.
Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on viime vuosina ollut noin 200. Suunnilleen puolet yrityksistä on teollisuusyrityksiä. Brittiläisiä tytäryrityksiä toimi Suomessa 308 kappaletta vuonna 2015. Suurin osa näistä toimi palvelualoilla. Monet yritykset ovat syntyneet yritysostojen tuloksena. Britanniassa asuu arviolta kaikkiaan noin 20 000 suomalaista. Vuonna 2013 heistä oli opiskelijoita 1 807 henkeä. Suomessa taas asui vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 4 427 Britannian kansalaista, joista tutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 220 henkilöä.