Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Haku- ja käyttöohje
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus

Kniivilä, Matleena; Määttä, Kalle; Haltia, Emmi; Hietala, Jyri; Huovari, Janne; Jutila, Karina (2017-02-14)

Avaa tiedosto
Kohti biotaloutta_kapeikot_ja_ohjauskeinojen_suuntaus.pdf (452.9Kt)
Lataukset: 

Tilaa verkkokaupasta
Kniivilä, Matleena
Määttä, Kalle
Haltia, Emmi
Hietala, Jyri
Huovari, Janne
Jutila, Karina
valtioneuvoston kanslia
14.02.2017
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2016
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-348-4
Tiivistelmä
Tässä hankkeessa arvioidaan biotalouden toimintaympäristöä ja biotalouteen vaikuttavaa sääntelyä sekä sitä, miten niitä kehitetään toimivammiksi. Sääntelykapeikot ovat vain yksi biotaloudellisten tavoitteiden toteutumista hidastavista kapeikoista. Tavoitteiden saavuttamiseksi olisikin panostettava muun muassa asenne- ja osaamiskapeikkojen purkuun. Pitkän aikavälin tavoitteena sääntelyssä on oltava neutraliteettiperiaate, eli että mm. eri toimijoita kohdellaan tasapuolisesti. Sitä vastoin lyhyemmällä aikavälillä tähdätään siihen, että siirtyminen biotaloudelle suotuisaan toimintaympäristöön tapahtuisi luontevasti. Biotaloussääntelyä kehitettäessä on otettava huomioon biotaloudesta saatavien hyötyjen lisäksi sääntelystä aiheutuvat kustannukset.

Kuluttajien käyttäytymisen muutos on keskeinen tekijä biotalouden roolin kasvussa. Kuluttajat arvostavat ympäristöystävällistä tuotantoa, mutta vain osa on valmis näkemään vaivaa, poikkeamaan aiemmista toimintatavoistaan tai maksamaan korkeampia hintoja tehdäkseen arvojensa mukaisia valintoja. Käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa mm. helpottamalla arkipäivän valintoja sekä hintoihin ja tuotteiden saatavuuteen vaikuttamalla. Lisäksi olisi vaikutettava ihmisten motivaatioon ja rutiinien muodostumiseen ja siihen, että biotaloustuotteita pidetään normaaleina, ei vain edelläkävijäjoukon erikoisuutena.

Nykyisellä metsä- ja energiateollisuuden tuotevalikoimalla biotaloudesta saatava taloudellinen hyöty jää puunkäytön lisäystä selvästi vähäisemmäksi. Jotta Suomelle ei jää uusien tuotteiden valmistamisessa vain raaka-aineen tuottajan rooli, on tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnattava riittävästi panoksia. Hankkeessa kerättiin aineistoa mm. kuluttajakyselyllä sekä yrityshaastatteluilla. Sääntelyanalyysin lisäksi käytettyjä menetelmiä olivat mm. panos-tuotosanalyysi, erilaiset tilastolliset menetelmät sekä teemahaastattelut.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto