Miksi yritysten investoinnit ovat vähentyneet?
Ali-Yrkkö, Jyrki; Kuusi, Tero; Maliranta, Mika (2017-02-16)
valtioneuvoston kanslia
16.02.2017
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 11/2017
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-340-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-340-8
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa analysoidaan yritysten investointien kehitystä Suomessa ja vertailumaissa kansantalouden tilinpidon aineistojen, kyselytutkimuksen ja sektoritasoisen kokonaistasapainomallin avulla. Tulosten mukaan Suomen investointien pudotus selittyy pääosin kahdella tekijällä: rakennusinvestointien alenemisella ja Nokia-klusterin tutkimus- ja tuotekehitysmenojen (t&k) romahduksella. Kokonaistuotanto on kuitenkin laskenut lähes samassa tahdissa investointien kanssa. Tästä syystä yritysten investointiaste on nykyään miltei
samalla tasolla kuin vuosina 2000–08. Kuitenkin investointien määrä on Suomessa kehittynyt heikommin moniin muihin maihin verrattuna. Lainarahoituksen saatavuudella eroja on vaikea selittää, sillä sen saatavuus on Suomessa selvästi parempaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.
Suomen investointiastetta laskevat erityisesti heikot tuottavuuden kasvunäkymät. Myös työvoiman määrän odotettu lasku alentaa jonkin verran investointiastetta. Analyysit myös osoittavat, että Suomi kilpailee Viron kanssa sekä teollisista investoinneista että pääkonttorien/koko yrityksen sijainnista. Pitkän aikavälin kehityksen kannalta suurin huolenaihe on, että elektroniikkateollisuuden ulkopuolella Suomen nykyiset tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat eurooppalaista keskitasoa. Suomi ei siis näytä erityisen voimakkaasti hakevan kilpailuetua innovaatioista.
samalla tasolla kuin vuosina 2000–08. Kuitenkin investointien määrä on Suomessa kehittynyt heikommin moniin muihin maihin verrattuna. Lainarahoituksen saatavuudella eroja on vaikea selittää, sillä sen saatavuus on Suomessa selvästi parempaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.
Suomen investointiastetta laskevat erityisesti heikot tuottavuuden kasvunäkymät. Myös työvoiman määrän odotettu lasku alentaa jonkin verran investointiastetta. Analyysit myös osoittavat, että Suomi kilpailee Viron kanssa sekä teollisista investoinneista että pääkonttorien/koko yrityksen sijainnista. Pitkän aikavälin kehityksen kannalta suurin huolenaihe on, että elektroniikkateollisuuden ulkopuolella Suomen nykyiset tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat eurooppalaista keskitasoa. Suomi ei siis näytä erityisen voimakkaasti hakevan kilpailuetua innovaatioista.