Selvitys kustannusvaikuttavuuden käyttämisestä yhtenä terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelykriteerinä - korjattu laitos

Abstract

Suomen julkisen sektorin terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemistä ohjaa kolme pääperiaatetta. Ensinnäkin arvio terveysongelman merkittävyydestä perustuu aina lääketieteelliseen tietoon ja yhteiskunnan arvoihin. Lääketieteellisten palvelujen ja menetelmien perusteltavuutta arvioidaan suhteuttamalla niiden vai-kuttavuus ja turvallisuus terveysongelman vakavuuteen. Kolmanneksi otetaan huomioon terveysongelmaan liittyvät eettiset näkökohdat, ja jos palvelun tai menetelmän vaikuttavuus on vähäinen, huomioidaan myös kustannukset. Näiden pääperiaatteiden lisäksi myös yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän taloudelliseen kokonaiskantokykyyn ja terveydenhuollon organisointiin liittyvät näkökohtia on tärkeää arvioida. Koska nykyiset käytännöt ja lainsäädäntö eivät anna selvää ohjausta sille, kuinka Palveluvalikoimaneuvoston suositusten ja lausuntojen valmistelussa tulisi käyttää kustannus- ja kustannusvaikuttavuustietoa, tilasi Palveluvalikoimaneuvosto tämän selvityksen saadakseen lisätietoa asiasta. Selvitys tilattiin Summaryx Oy:ltä ja sen työsti kolme asiantuntijaa, joilla on vankkaa kokemusta sekä terveystaloustieteestä että terveydenhuollon menetelmien arvioinnista. Selvityksen keskeiset osa-alueet ovat: • Kustannusvaikuttavuuden ja eräiden muiden keskeisten käsitteiden määrittely • Taloudellisen arvioinnin vahvuuksien ja heikkouksien esitteleminen • Kynnysarvot ja niiden käyttö • Taloudellisen arvioinnin sovellettavuus priorisoinnissa, esimerkkinä NICE • Kustannusvaikuttavuustiedon saatavuus Suomen terveydenhuollossa • Miten PALKO voisi toteuttaa kustannusvaikuttavuuden arviointia työssään Selvityksessä kuvataan ja arvioidaan mahdollisuuksia käyttää kustannusvaikuttavuutta yhtenä terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelyn kriteerinä. Lisäksi tekijät esittävät näkemyksiään siitä, miten PALKO voisi käytännössä hyödyntää tietoja kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tukena päätöksenteossaan. Tekijät toteavat, että joissakin tilanteissa palvelujen kokonaistaloudellisuutta voitaisiin arvioida kustannus-seuraamusanalyysilla, joka mm. huomioi vaikutukset koko terveydenhuoltojärjestelmään. He pitäisivät hyödyllisenä, että lainsäädäntö jatkossa ottaisi kantaa siihen, kuinka tietoa kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tulisi ottaa huomioon terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemisessä.