Hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuudet ja rajoitteet (HEMU)
Peura, Pekka; Hiltunen, Erkki; Haapanen, Ari; Auvinen, Karoliina; Soukka, Risto; Törmä, Hannu; Kujala, Susanna; Pohjola, Johanna; Mäkiranta, Anne; Välisuo, Petri; Grönman, Kaisa; Kumar, Rathan; Rasi, Saija; Lehtonen, Eeva; Anttila, Perttu (2017-03-01)
Lataukset:
valtioneuvoston kanslia
01.03.2017
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 35/2017This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-382-8Tiivistelmä
Hajautettu energian tuotanto on Suomelle mahdollisuus, joka vaikuttaa voimakkaasti aluetalouteen. Bioenergia voisi edustaa noin kolmannesta kaikesta Suomen energian tuotannosta. Sen potentiaali ja hyödyntämisen aluetaloudelliset vaikutukset vaihtelevat alueellisesti. Suurimmat työllisyys- ja talousvaikutukset olisivat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Bioenergian vielä käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen on aluetaloudellisin perustein suositeltavaa.
Hajautetun energian tuotannon tekniikat kehittyvät edelleen, ja käytössä olevin ratkaisujen suorituskyky, hinnat ja käyttökustannukset tulevat edullisimmiksi. Esimerkiksi geoenergiaratkaisuissa on löydettävissä uusia innovaatioita. Kausivarastoinnin kehittyminen mahdollistaisi hyvin suurien lämpömäärien käyttöönoton.
Case-rakennuksille tehtyjen elinkaarikustannuslaskelmien ja ilmastonmuutospotentiaaliarviointien perusteella paikalliset ja alueelliset olosuhteet vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Energian hankintamuotoja ei voida laittaa yksiselitteiseen paremmuusjärjestykseen, vaan niitä on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Toimintaympäristö vaikuttaa saavutettavissa olevien päästövähennysten suuruuteen ja elinkaarikustannuksiin. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota hiilidioksiditonnivähennykselle tulevaan hintaan.
Fossiilisten energioiden korvaamista uusiutuvilla energioilla tarkasteltiin kannattavuuslaskelmilla. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan pullonkauloja. Fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden hintaeroon olisi vaikutettava taloudellisilla ohjauskeinoilla, jotta uusiutuvaan energiaan perustuvat investoinnit olisivat nykyistä kannattavampia. Energia- ja ilmastopolitiikan tulisi luoda uusiutuvalle energialle ennustettava ja vakaa investointiympäristö. Hajautetun energiantuotannon käyttöönotossa pullonkauloja ovat yleensä yksikön perustamiseen liittyvät kustannukset. Uuden tekniikan elinkaaren alkuvaiheessa tuotteiden hinta muun muassa tuotekehityskustannuksista johtuen on korkeampi kuin jo käytössä olevien tekniikoiden.
Hajautetun energian tuotannon tekniikat kehittyvät edelleen, ja käytössä olevin ratkaisujen suorituskyky, hinnat ja käyttökustannukset tulevat edullisimmiksi. Esimerkiksi geoenergiaratkaisuissa on löydettävissä uusia innovaatioita. Kausivarastoinnin kehittyminen mahdollistaisi hyvin suurien lämpömäärien käyttöönoton.
Case-rakennuksille tehtyjen elinkaarikustannuslaskelmien ja ilmastonmuutospotentiaaliarviointien perusteella paikalliset ja alueelliset olosuhteet vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Energian hankintamuotoja ei voida laittaa yksiselitteiseen paremmuusjärjestykseen, vaan niitä on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Toimintaympäristö vaikuttaa saavutettavissa olevien päästövähennysten suuruuteen ja elinkaarikustannuksiin. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota hiilidioksiditonnivähennykselle tulevaan hintaan.
Fossiilisten energioiden korvaamista uusiutuvilla energioilla tarkasteltiin kannattavuuslaskelmilla. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan pullonkauloja. Fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden hintaeroon olisi vaikutettava taloudellisilla ohjauskeinoilla, jotta uusiutuvaan energiaan perustuvat investoinnit olisivat nykyistä kannattavampia. Energia- ja ilmastopolitiikan tulisi luoda uusiutuvalle energialle ennustettava ja vakaa investointiympäristö. Hajautetun energiantuotannon käyttöönotossa pullonkauloja ovat yleensä yksikön perustamiseen liittyvät kustannukset. Uuden tekniikan elinkaaren alkuvaiheessa tuotteiden hinta muun muassa tuotekehityskustannuksista johtuen on korkeampi kuin jo käytössä olevien tekniikoiden.