Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuudet ja rajoitteet (HEMU)

Peura, Pekka; Hiltunen, Erkki; Haapanen, Ari; Auvinen, Karoliina; Soukka, Risto; Törmä, Hannu; Kujala, Susanna; Pohjola, Johanna; Mäkiranta, Anne; Välisuo, Petri; Grönman, Kaisa; Kumar, Rathan; Rasi, Saija; Lehtonen, Eeva; Anttila, Perttu (2017-03-01)

Avaa tiedosto
Hajautettun_uusituvan_energian_mahdollisuudet_ja_rajoitteet_(HEMU).pdf (1.908Mt)
Lataukset: 

Peura, Pekka
Hiltunen, Erkki
Haapanen, Ari
Auvinen, Karoliina
Soukka, Risto
Törmä, Hannu
Kujala, Susanna
Pohjola, Johanna
Mäkiranta, Anne
Välisuo, Petri
Grönman, Kaisa
Kumar, Rathan
Rasi, Saija
Lehtonen, Eeva
Anttila, Perttu
valtioneuvoston kanslia
01.03.2017
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 35/2017
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
Tweet Vie viite Refworksiin
 

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-382-8
Tiivistelmä
Hajautettu energian tuotanto on Suomelle mahdollisuus, joka vaikuttaa voimakkaasti aluetalouteen. Bioenergia voisi edustaa noin kolmannesta kaikesta Suomen energian tuotannosta. Sen potentiaali ja hyödyntämisen aluetaloudelliset vaikutukset vaihtelevat alueellisesti. Suurimmat työllisyys- ja talousvaikutukset olisivat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Bioenergian vielä käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen on aluetaloudellisin perustein suositeltavaa.

Hajautetun energian tuotannon tekniikat kehittyvät edelleen, ja käytössä olevin ratkaisujen suorituskyky, hinnat ja käyttökustannukset tulevat edullisimmiksi. Esimerkiksi geoenergiaratkaisuissa on löydettävissä uusia innovaatioita. Kausivarastoinnin kehittyminen mahdollistaisi hyvin suurien lämpömäärien käyttöönoton.

Case-rakennuksille tehtyjen elinkaarikustannuslaskelmien ja ilmastonmuutospotentiaaliarviointien perusteella paikalliset ja alueelliset olosuhteet vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Energian hankintamuotoja ei voida laittaa yksiselitteiseen paremmuusjärjestykseen, vaan niitä on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Toimintaympäristö vaikuttaa saavutettavissa olevien päästövähennysten suuruuteen ja elinkaarikustannuksiin. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota hiilidioksiditonnivähennykselle tulevaan hintaan.

Fossiilisten energioiden korvaamista uusiutuvilla energioilla tarkasteltiin kannattavuuslaskelmilla. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan pullonkauloja. Fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden hintaeroon olisi vaikutettava taloudellisilla ohjauskeinoilla, jotta uusiutuvaan energiaan perustuvat investoinnit olisivat nykyistä kannattavampia. Energia- ja ilmastopolitiikan tulisi luoda uusiutuvalle energialle ennustettava ja vakaa investointiympäristö. Hajautetun energiantuotannon käyttöönotossa pullonkauloja ovat yleensä yksikön perustamiseen liittyvät kustannukset. Uuden tekniikan elinkaaren alkuvaiheessa tuotteiden hinta muun muassa tuotekehityskustannuksista johtuen on korkeampi kuin jo käytössä olevien tekniikoiden.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto