Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten laboratoriopalvelujen rationalisointi
maa- ja metsätalousministeriö
31.01.2007
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 6/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-320-1Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeri asetti 6.10.2006 työryhmän hallinnonalan virastojen ja laitosten laboratoriopalvelujen rationalisointia. Työryhmä asetti työnsä tueksi laitosten asiantuntijoista koostuvia alatyöryhmiä, jotka tuottivat materiaalia työryhmälle. Työryhmä esitti myös selvitysmiehen asettamista kartoittamaan hallinnonalan biotekniikan tutkimusta.
Keskeisinä suosituksina työryhmä esittää, että hallinnonalan sektoritutkimustyöryhmän pohdittavaksi otetaan toiminnallisen ydinosaamisen määrittely ja mahdolliset päällekkäisyydet laitosten välillä. Sitä varten tutkimuslaitosten tulee selvittää tutkimuksen lähitulevaisuuden painopistemuutosten vaikutukset laitoksen tarvitsemaan laboratoriotoimintaan. Lisäksi hallinnonalan laitosten johdon välisessä tutkimusstrategisessa yhteistyössä laboratoriotoiminta otetaan asialistalle. Tätä varten työryhmä ehdottaa perustettavaksi hallinnonalan laboratoriotoimintaa koordinoimaan ja ohjaamaan virtuaalisen osaamiskeskuksen, joka mm. parantaa yhteistä tiedon hallintaa. Osaamiskeskuksen keskeisenä tehtävänä on edistää palvelukeskusmallin käyttöönottoa laitosten sisällä.
Työryhmä esittää kustannuslaskentamallia, jonka pohjalta laitosten analytiikan ja laboratorioiden yleisten kustannusten vertailu tulee tehdä. Työryhmän aikataulun puitteissa ei kuitenkaan voitu tuottaa yksityiskohtaisia lukuja vertailun pohjaksi, sillä erilaisten raportointitapojen vuoksi käytettävissä olevat luvut eivät ole vertailukelpoisia. Perusanalytiikan kartoitus osoitti, että epäorgaanisen ja orgaanisen kemian analytiikassa on päällekkäisyyksiä epäorgaanisessa vesi-, maaperä- ja lannoiteanalytiikassa sekä orgaanisessa mykotoksiinien, aminohappojen, vitamiinien, torjunta-aineiden sekä peruskoostumuksen analytiikassa. Erilaisten matriisien aiheuttamat erot on kuitenkin otettava huomioon johtopäätöksiä tehtäessä. Kasvitautianalytiikassa todettiin päällekkäisyyksiä, joita on tarkasteltava erikseen. Molekyylibiologian ja mikrobiologian osalta johtopäätökset on syytä tehdä vasta biotekniikan selvitysmiehen raportin valmistuttua.
Päällekkäisyyksien purkaminen edellyttää tutkimusstrategisia linjauksia toiminnan fokusoinnissa, josta oletettavasti saadaan suurimmat hyödyt. Tämän työryhmän tehtävänä ei ollut näiden tutkimuksen strategisten linjausten luominen. Siksi työryhmä rajoitti työnsä kartoittamaan laitosten analytiikan erityisosaamisen ja esittämään periaatteet, joilla tarkastelua toiminnan rationalisoimiseksi tulee tehdä. Tehtyjen ehdotusten, joita ovat mm. laitosten yhteistyö laboratoriotoiminnassa ja prosessien parantaminen, arvioidaan tuottavan vähintään viiden prosentin säästön seuraavan viiden vuoden aikana.
Keskeisinä suosituksina työryhmä esittää, että hallinnonalan sektoritutkimustyöryhmän pohdittavaksi otetaan toiminnallisen ydinosaamisen määrittely ja mahdolliset päällekkäisyydet laitosten välillä. Sitä varten tutkimuslaitosten tulee selvittää tutkimuksen lähitulevaisuuden painopistemuutosten vaikutukset laitoksen tarvitsemaan laboratoriotoimintaan. Lisäksi hallinnonalan laitosten johdon välisessä tutkimusstrategisessa yhteistyössä laboratoriotoiminta otetaan asialistalle. Tätä varten työryhmä ehdottaa perustettavaksi hallinnonalan laboratoriotoimintaa koordinoimaan ja ohjaamaan virtuaalisen osaamiskeskuksen, joka mm. parantaa yhteistä tiedon hallintaa. Osaamiskeskuksen keskeisenä tehtävänä on edistää palvelukeskusmallin käyttöönottoa laitosten sisällä.
Työryhmä esittää kustannuslaskentamallia, jonka pohjalta laitosten analytiikan ja laboratorioiden yleisten kustannusten vertailu tulee tehdä. Työryhmän aikataulun puitteissa ei kuitenkaan voitu tuottaa yksityiskohtaisia lukuja vertailun pohjaksi, sillä erilaisten raportointitapojen vuoksi käytettävissä olevat luvut eivät ole vertailukelpoisia. Perusanalytiikan kartoitus osoitti, että epäorgaanisen ja orgaanisen kemian analytiikassa on päällekkäisyyksiä epäorgaanisessa vesi-, maaperä- ja lannoiteanalytiikassa sekä orgaanisessa mykotoksiinien, aminohappojen, vitamiinien, torjunta-aineiden sekä peruskoostumuksen analytiikassa. Erilaisten matriisien aiheuttamat erot on kuitenkin otettava huomioon johtopäätöksiä tehtäessä. Kasvitautianalytiikassa todettiin päällekkäisyyksiä, joita on tarkasteltava erikseen. Molekyylibiologian ja mikrobiologian osalta johtopäätökset on syytä tehdä vasta biotekniikan selvitysmiehen raportin valmistuttua.
Päällekkäisyyksien purkaminen edellyttää tutkimusstrategisia linjauksia toiminnan fokusoinnissa, josta oletettavasti saadaan suurimmat hyödyt. Tämän työryhmän tehtävänä ei ollut näiden tutkimuksen strategisten linjausten luominen. Siksi työryhmä rajoitti työnsä kartoittamaan laitosten analytiikan erityisosaamisen ja esittämään periaatteet, joilla tarkastelua toiminnan rationalisoimiseksi tulee tehdä. Tehtyjen ehdotusten, joita ovat mm. laitosten yhteistyö laboratoriotoiminnassa ja prosessien parantaminen, arvioidaan tuottavan vähintään viiden prosentin säästön seuraavan viiden vuoden aikana.