Artiklan 141 mukaista tukea valmistelleen työryhmän raportti
Avaa tiedosto
Lataukset:
maa- ja metsätalousministeriö
29.03.2007
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 13/2007
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-328-7
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-328-7
Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 9.11.2006 Suomen liittymissopimuksen artiklan 141 mukaista tukea valmistelevan työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli tehdä valmistelevaa työtä EU:n komissiolle tehtävää tukiesitystä varten. Työryhmä kävi työssään läpi yksityiskohtaisesti edellisten, liittymissopimuksen 141-artiklan perusteella tehtyjen tukipäätösten sisällöt ja perustelut, Suomessa toteutetut tukijärjestelmät sekä sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön muutokset edellisen 141-tukipäätöksen jälkeen. Työryhmä perehtyi MTT Taloustutkimuksen EU:n komissiolle laatimaan, vuosia 2004-2007 koskevaan tukiohjelman arviointiin. Työryhmä käsitteli myös viime vuosina laadittuja kansallista maatalouspolitiikkaa koskevia selvityksiä.
Vuoden 2007 neuvottelukierrokselle työryhmä laati linjaukset tarkastellen yleisiä lähtökohtia (tukiohjelman kattavuus, tuoteryhmittely, tukien oikeusperusta, tukiohjelman kesto), EU:n yhteisen maatalouspolitiikan huomioon ottamista (mm. tukien tuotannosta irrottaminen, tukien tilakoon mukainen porrastaminen) sekä investointitukia osana tukijärjestelmää. Työryhmän mielestä Etelä-Suomen kansallisen tuen keskeiset tavoitteet ovat ennallaan. Yhteinen maatalouspolitiikka ei työryhmän mielestä uudistetussakaan muodossaan ota riittävästi huomioon Etelä-Suomen maatalouden erityispiirteitä ja tämän vuoksi Etelä-Suomessa tarvitaan yhteistä maatalouspolitiikkaa täydentävää kansallista tukea.
Työryhmä korostaa pitkäaikaisen, tuotanto-olosuhteemme huomioon ottavan kansallisen tukijärjestelmän tarvetta. Tuen on oltava kestoltaan pitkäaikainen sekä tukitasot ja tuen muodot sellaiset, että ne turvaavat Etelä-Suomen maataloustuotannon jatkuvuuden. Suomen pohjoisista olosuhteista ja maatalouden erityispiirteistä johtuen kansallisten tukien tulee ensisijaisesti säilyä tuotantosidonnaisina. Aikaisempia tukikausia pidempi tukiohjelma toisi työryhmän mielestä vakautta yrittäjien päätöksentekoon ja mahdollistaisi maatilojen nykyistä pitkäjänteisemmän kehittämisen sekä tasapainoisemman rakennekehityksen. Työryhmä pitää perusteltuna sitä, että 141-tukiohjelma ulottuisi yli seuraavan maaseutuasetuksen ohjelmakauden vaihteen.
Työryhmä ehdottaa, että tulevan tukiohjelman valmistelu perustuisi neljä päätuoteryhmään (märehtijät, yksimahaiset, puutarhatalous sekä eräät viljelykasvit). Työryhmä esittää seuraavalle 141-kaudelle aloitus- ja investointitukijärjestelmää, jossa tuen enimmäistasot olisivat EU:n valtiontuen suuntaviivojen mukaisia. Työryhmä arvioi, että tukien ja tuotannon irrottamisen mahdollisuudet ja vaikutukset ovat erilaisia eri tuotantosuunnissa. Tukien tuotannosta irrottamisella voidaan joissain tapauksissa tasapainottaa viljelijöiden tulokehitystä, mutta samalla kotimaisen maataloustuotannon määrä voi alentua merkittävästikin. Lisäksi tukien irrottaminen tuotannosta voi johtaa tuotannon keskittymiseen parhaille alueille ja suurimpiin tilakokoluokkiin.
Työryhmä ehdottaa, että yrityskoon mukaisen porrastuksen tarve kansallisessa tuessa arvioidaan tuotantosuuntakohtaisesti. Tukia mahdollisesti porrastettaessa on huomioitava, että kannustimet tuotannon kehittämiseen ja yksikkökoon kasvuun säilyvät. Virallisesta EU:n komissiolle toimitettavasta tukiesityksestä neuvotellaan valtion ja tuottajajärjestöjen välisissä neuvotteluissa kevään 2007 aikana.
Vuoden 2007 neuvottelukierrokselle työryhmä laati linjaukset tarkastellen yleisiä lähtökohtia (tukiohjelman kattavuus, tuoteryhmittely, tukien oikeusperusta, tukiohjelman kesto), EU:n yhteisen maatalouspolitiikan huomioon ottamista (mm. tukien tuotannosta irrottaminen, tukien tilakoon mukainen porrastaminen) sekä investointitukia osana tukijärjestelmää. Työryhmän mielestä Etelä-Suomen kansallisen tuen keskeiset tavoitteet ovat ennallaan. Yhteinen maatalouspolitiikka ei työryhmän mielestä uudistetussakaan muodossaan ota riittävästi huomioon Etelä-Suomen maatalouden erityispiirteitä ja tämän vuoksi Etelä-Suomessa tarvitaan yhteistä maatalouspolitiikkaa täydentävää kansallista tukea.
Työryhmä korostaa pitkäaikaisen, tuotanto-olosuhteemme huomioon ottavan kansallisen tukijärjestelmän tarvetta. Tuen on oltava kestoltaan pitkäaikainen sekä tukitasot ja tuen muodot sellaiset, että ne turvaavat Etelä-Suomen maataloustuotannon jatkuvuuden. Suomen pohjoisista olosuhteista ja maatalouden erityispiirteistä johtuen kansallisten tukien tulee ensisijaisesti säilyä tuotantosidonnaisina. Aikaisempia tukikausia pidempi tukiohjelma toisi työryhmän mielestä vakautta yrittäjien päätöksentekoon ja mahdollistaisi maatilojen nykyistä pitkäjänteisemmän kehittämisen sekä tasapainoisemman rakennekehityksen. Työryhmä pitää perusteltuna sitä, että 141-tukiohjelma ulottuisi yli seuraavan maaseutuasetuksen ohjelmakauden vaihteen.
Työryhmä ehdottaa, että tulevan tukiohjelman valmistelu perustuisi neljä päätuoteryhmään (märehtijät, yksimahaiset, puutarhatalous sekä eräät viljelykasvit). Työryhmä esittää seuraavalle 141-kaudelle aloitus- ja investointitukijärjestelmää, jossa tuen enimmäistasot olisivat EU:n valtiontuen suuntaviivojen mukaisia. Työryhmä arvioi, että tukien ja tuotannon irrottamisen mahdollisuudet ja vaikutukset ovat erilaisia eri tuotantosuunnissa. Tukien tuotannosta irrottamisella voidaan joissain tapauksissa tasapainottaa viljelijöiden tulokehitystä, mutta samalla kotimaisen maataloustuotannon määrä voi alentua merkittävästikin. Lisäksi tukien irrottaminen tuotannosta voi johtaa tuotannon keskittymiseen parhaille alueille ja suurimpiin tilakokoluokkiin.
Työryhmä ehdottaa, että yrityskoon mukaisen porrastuksen tarve kansallisessa tuessa arvioidaan tuotantosuuntakohtaisesti. Tukia mahdollisesti porrastettaessa on huomioitava, että kannustimet tuotannon kehittämiseen ja yksikkökoon kasvuun säilyvät. Virallisesta EU:n komissiolle toimitettavasta tukiesityksestä neuvotellaan valtion ja tuottajajärjestöjen välisissä neuvotteluissa kevään 2007 aikana.